• 6 / 2008
• Pääkirjoitus Sauli Härkönen apulaistoiminnanjohtaja Hyljetuotteiden kaupan kielto onko EU lähdössä uusille urille? Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenenä runsaat kymmenen vuotta. Jäsenyyttä haettaessa oltiin uskomuksessa, ettei EU:lla olisi kovinkaan suurta vaikutusta maamme metsästysasioihin. Sittemmin olemme kuitenkin voineet todeta, että etenkin ns. lintu- ja luontodirektiiveillä on ollut ratkaisevaa merkitystä metsästysasioiden hoitamisen kannalta. Vaikutukset ovat näkyneet useina metsästyslainsäädäntöön tehtyinä muutoksina ja tätä kautta varsinkin suurpetoasioissa lisääntyneenä pilkuntarkkana byrokratiana. Lintu- ja luontodirektiiveistä tulevat vaikutukset ovat olleet suoria ja jäsenyysaikana myös osin ennalta odotettavissa. Muutokset eivät näytä kuitenkaan päättyvän tähän. EU:n komissio on alkanut valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla avataan aivan uusia ja myös periaatteellisesti merkittäviä suuntia asioihin, joilla ei näennäisesti esitetä olevan vaikutuksia jäsenmaiden toimivaltaan mm. metsästysasioiden hoitamisessa. EU:n komissio jätti viime kesänä asetusehdotuksen, jolla on tarkoitus kieltää hyljetuotteita koskeva kauppa. Asetusehdotus on perimmiltään suunnattu Kanadassa harjoitettua teollista hylkeenpyyntiä vastaan kauppapoliittisin perustein. Komission lähtökohtana on varmistaa, ettei yhteisön markkinoille päästetä sellaisia hyljetuotteita, jotka ovat peräisin hylkeistä, joita ei ole tapettu ja nyljetty siten, että ne olisivat säästyneet vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta tai muulta kärsimykseltä. Mielenkiintoisena lisäperusteena komissio käyttää eräiden jäsenvaltioiden toteuttamia tai suunnittelemia hyljetuotteiden kaupankieltoja. Niiden pohjalta komissio katsoo, että on tarkoituksenmukaista yhtenäistää säännökset eli toteuttaa lähtökohtaisesti koko EU:ta koskeva kaupankielto sisämarkkinoiden pirstaloituneisuuden poistamiseksi. Komission lähtökohta, jolla pyritään varmistamaan eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökohdat metsästystilanteessa, on sinällään kannatettava. Tässä suhteessa Suomessa toteutettu vahvistettuun hyljekantojen hoitosuunnitelmaan perustuva hylkeenpyynti käy esimerkiksi myös muille. Suomessa saaliiksi saatujen hylkeiden liha, nahka ja traani on perinteisesti käytetty kotitalouksissa. Hallikannan voimakas kasvu on lisännyt metsästysmahdollisuuksia ja samalla saalismäärät ovat olleet kasvussa. Tämä on mahdollistanut pienimuotoista hyljetuotteiden jatkojalostusta kaupallisissa tarkoituksissa. Esimerkiksi Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueella on toteutettu EU-rahoitteisia hankkeita, joilla on pyritty korostamaan hylkeiden asemaa kestävän käytön periaatteen mukaisesti hyödynnettävinä riistaeläiminä. Asetusehdotus ei toteutuessaan välttämättä lopettaisi hyljetuotteiden kauppaa. Ehdotuksen mukaan hyljetuotteiden kauppa olisi mahdollista poikkeusjärjestelmän nojalla silloin, kun eräät hylkeiden pyyntiin liittyvät edellytykset täyttyvät. Toisin sanoen jäsenvaltio olisi velvollinen hakemaan poikkeusta, mikäli hyljetuotteiden kauppaa on tarkoitus jatkaa. Lisäksi poikkeuksen hakijan olisi osoitettava komissiota tyydyttävällä tavalla, että hylkeenmetsästys täyttää asetetut kriteerit. Näistä edellytyksistä on tarkoitus säätää yksityiskohtaisesti asetusehdotuksen liitteessä. Jo nyt on arvioitavissa, että liitteen mukainen menettely tulee olemaan hallinnollisesti raskas ja suomalaiseen hylkeenpyyntiin huonosti soveltuva. Mielenkiintoista tulee olemaan esimerkiksi se, miten ulkopuolisten tarkkailijoiden mahdollisuus mukanaoloon hylkeenpyynnissä toteutetaan. Lisäksi komissiolla tulisi olemaan oikeus liitteiden muuttamiseen. Tämä voisi tuoda tulevaisuudessa mukanaan ennalta arvaamattomia muutosesityksiä, joilla ei ole välttämättä minkäänlaista kosketuspintaa käytännön hylkeenpyyntiin. Kaiken kaikkiaan tällä EU:n komission avauksella on erittäin suuri merkitys. Tällä hetkellähän luonnonvaraisia eläimiä koskevaa kaupansääntelyä toteutetaan lähinnä uhanalaisten lajien kauppaa koskevalla ns. CITES-asetuksella. Ei liene mitenkään poissuljettua, että tulevaisuudessa hyljeasetukseen liittyvillä kauppapoliittisilla ja eläinten hyvinvointiin liittyvillä perusteilla aletaan sääntelemään myös muilla runsaina esiintyvillä riistaeläimillä käytävää kauppaa. Tällöin vaikutukset tulisivat olemaan huomattavasti kauaskantoisempia ja myös taloudellisesti merkittävämpiä. Jokainen voikin miettiä mielessään, mitä tämä voisi tarkoittaa muussa metsästyksessä. Eli esimerkiksi kuinka järjestettäisiin ulkopuolisten tarkkailijoiden mukanaolo sadantuhannen suomalaisen hirvimiehen taikka miljoonien eurooppalaisten villisikametsästäjien mukana? G 2 Metsästäjä 6 / 2008
• Tässä numerossa N:o 6 29.08.2008 57. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 23.01.2009. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Jari Pigg Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Jari Pigg Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT 2008/ MET08_06 Kansikuva: Hannu Huttu sivu 4 Kadonneen kosteikon metsästäjät Harmaalokin tehopyynti lievittää selkälokin ahdinkoa Suomenlahdella sivu 14 sivu 20 Näädän pauloissa sivu 44 Metsästysluotien testit muistuttaako puhelinluettelo hirveä? 4 10 12 14 18 26 30 34 36 37 38 Hirvien talvilaitumet kartoitettiin Kainuussa sivu 30 Hirven iänmääritys etuhampaan vuosirenkaista sivu 34 Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 Kadonneen kosteikon metsästäjät Kadotetut ja löydetyt Puheenjohtajalta Harmaalokin tehopyynti lievittää selkälokin ahdinkoa Suomenlahdella Näädän pauloissa Hännättömänjoen näätä Hirvien talvilaitumet kartoitettiin Kainuussa Hirven iänmääritys etuhampaan vuosirenkaista Eräaatoksia valtionmailta: Heikon kanalintukannan asettamat haasteet Tutkijan tuntoja: Kaksi vuosikymmentä riistakolmiolaskentoja Metsäpeuran pyynti ohjattua täsmämetsästystä 44 Metsästysluotien testit muistuttaako puhelinluettelo hirveä? 48 Metsäkanalintuja niukasti toteutuiko kestävä verotus? 52 Ekin kanssa erällä: Talvivaellukselle 54 Kainuussa tapahtuu kouluyhteistyörintamalla 58 Nuorisopalsta: Kuusenkatveesta omaan majaan Piilolaan ja Jaktlerduvan 62 Rakkaudesta ruokaan: Aila Hietala 64 Pukin konttiin! 66 Metsästäjäorganisaatio tiedottaa 68 Osoitteet 69 Kaupantekoa Metsästäjä 6 / 2008 3
• KADONNEEN KOSTEIKON METSÄSTÄJÄT Rutakot ja mutakot, sammakkolammet ja savikuopat ketä ne kiinnostavat? Ainakin Pohjanmaan riistanhoitopiiriä, joka juuri nyt metsästää kadonneita kosteikoita Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan TE- keskukselta haetun hankerahan turvin. Kosteikkokoordinaattori Pirita Yliahon kohdelistalle on päätynyt jo noin 150 metsästysseurojen ilmiantamaa kosteikkoa. Jatkossa niitä on tarkoitus kunnostaa siellä, missä maanomistaja ja metsästysseurat löytävät yhteisen sävelen, eikä kunnostuksesta koidu haittaa maa- ja metsätaloudelle. Jarkko Nurmi, riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri Ja kuule sorsia lähtee parvittain. Uskoisikohan tuota Mattia Pohjanmaan riistanhoitopiirin kosteikkokoordinaattori Pirita Yliaho ja Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen luonnonhoitopäällikkö Matti Seppälä metsäojitusalueen vesiensuojelukosteikolla Seinäjoella. 4 Metsästäjä 6 / 6008
• Suomesta on hävinnyt kuivatuksen takia noin 4000 kosteikkoa. Vesiensuojelun ja riistanhoidon tavoitteet voidaan yhdistää kosteikoilla. Laajaalaiset kohteet toimivat parhaiten kiintoaineiden pysäyttäjinä ja ne ovat oivia poikueympäristöjä vesilinnuille. P ohjanmaan monivaikutteiset kosteikothankkeen tavoitteena on vuoden 2008 aikana kartoittaa riistanhoitopiirin alueella sijaitsevat umpeutuneet tai muuten kadonneet, ennallistamiskelpoiset vesialueet ja löytää myös kokonaan uusia, perustettavia kosteikoita. Kunhan parhaat kohteet ensin kaivetaan esiselvityksellä esiin, on tarkoitus polkaista käyntiin myös jatkohanke, joka avaisi rahahanat käytännön kunnostusten toteuttamiselle. Kunnostetut kosteikot ovat metsästäjien ja riistanhoitajien näkökulmasta loistavia poikueympäristöjä ja tietysti myös metsästyskohteita, mutta kosteikoista on hyötyä myös maa- ja metsätalouden vesiensuojelun näkökulmasta. Yhtenä hankkeen ideana onkin ojitusalueiden valumavesien johtaminen perustettaviin kosteikkoihin, joissa ojavesien kiintoaineet laskeutuvat ja ravinteet sitoutuvat kasvillisuuteen sen sijaan, että ne valuisivat järviin ja jokiin. TULOS: korjattavia kosteikoita riittää Keväällä 2008 lähetettiin noin 450 kosteikkokyselyä kaikille riistanhoitopiirin alueen metsästysseuroille, kalastuskunnille, metsäkeskuksen toimistoille, metsänhoitoyhdistyksille sekä lintu- ja luonnonsuojeluyhdistyksille. Vastauksia saatiin runsaasti ja niitä saapuu riistanhoitopiiriin edelleen. Lähes jokaisesta pohjalaiskunnasta löytyi järvi tai pari, joiden kuivatuksen ja ojituksen avulla on aikoinaan haviteltu lisää peltomaata. Usein kävi kuitenkin niin, että järvi hävisi, eikä kunnollista peltoakaan saatu ja nyt kohteet ovat pajun valtaamia vesijättömaita. Osa niistä on kymmenien hehtaarien laajuisia ja monia voitaisiin kunnostaa sorsaparatiiseiksi ilman, että kunnostuksista aiheutuisi suurempaa haittaa maa- ja metsätaloudelle. Innokkaimmin kyselyyn vastasivat metsästysseurat ja kalastuskunnat, joiden kautta saatiin tiedot kaikkiaan 128 kosteikkokohteesta. Sen sijaan oli yllättävää, että lintuharrastajat ja luonnonsuojeluyhdistykset eivät ilmoittaneet yhtään kohdetta? Kysely oli suunniteltu niin, että vastausten perusteella voitaisiin laatia mahdollisten tulevien lintuvesikunnostusten ranking-lista. Valitettavasti kaikista ilmoitetuista kohteista ei saa hyviä vesilintuympäristöjä vaikka niiden kunnostamiseen satsattaisiin rahallisesti suuria summia. Karuja sammaloitumalla umpeenkasvaneita alueita ei yleensä kannata kunnostaa, sillä niihin ei kehity vesilintujen suosimaa monipuolista kasvillisuutta eikä poikueiden ravinnokseen vaatimaa rikasta vesihyönteislajistoa. Kyselyn tulosten perusteella on mahdollista kohdistaa voimavarat oikeille kohteille. TULOS: huippukohteitakin kymmeniä Kyselyn avulla pyrittiin löytämään etenkin vesilinnuille parhaiten sopivia, kasvillisuudeltaan reheviä ja laaja-alaisia kohteita, jotka lisäksi olisivat kunnostettavissa edullisin kustannuksin eli pääasiassa patoamalla. Tällaisia huippukohteita löydettiin 31 kappaletta. Keskitason ennal- Metsästäjä 6 / 2008 5
• Tästäkin on kysymys: vedet rehevöityvät ja tarvitsevat hoitoa. Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin piirisihteeri Teemu Tuovinen on metsä- ja kalamies itsekin. Kuvassa on käynnissä tammukkapuron kutusoraikon kunnostus, sillä ojitusalueiden kiintoaineet ovat liettäneet kutusärkät. Kosteikoilla voidaan puhdistaa valumavesiä, jotta liettyminen vähenee. Metsästysseurat ja maanomistajat voivat yhdessä toteuttaa laajojakin luonnonhoitohankkeita toimivien yhteistyösuhteidensa turvin. listamiskohteita ilmoitettiin 58. Loput kohteista olivat karuja ja kalliita kunnostaa. Tyypillisimpiä pohjalaiskohteita ovat kyselyn mukaan umpeenkasvaneet, kortteen valtaamat järvenlahdet, maatalousympäristöjen vanhat savenottokuopat ja pajuttuneet järvikuiviot. Innokkaimmin kohteita ilmoitettiin seuraavien pohjalaisriistanhoitoyhdistysten alueilta (hatunnosto niiden metsästäjille!): Evijärven-Kortesjärven rhy, 19 kpl Isojoen-Karijoen rhy, 10 kpl Jalasjärven rhy, 10 kpl Kannuksen rhy, 10 kpl Lappajärven-Vimpelin rhy, 10 kpl Alajärven rhy, 9 kpl Perhon rhy, 8 kpl Kauhavan rhy, 7 kpl mintoja metsäkeskuksen paikkatietokannoista, joista löytyy alustavien arvioiden mukaan jopa satoja metsäalueiden reheviä kosteikkokohteita. Riistanhoitonäkökulmasta kiinnostavimpia ovat rehevät tulvaniityt, joita voitaisiin padottaa laaja-alaisiksi kosteikoiksi, siellä missä kohde ei haittaa metsätaloutta. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista kehittää tällaisten kohteiden luonnonhoitorahoitusta metsäluonnon hoidon ja vesiensuojelun hyväksi. Hankkeen asiantuntijaryhmään on kutsuttu myös alueen luonnonsuojelupiiri ja alueellisten lintutieteellisten yhdistysten edustaja sekä tärkeänä viranomaiskumppanina Länsi-Suomen Ympäristökeskus. Kosteikkojen kunnostaminen vaatii aina tiivistä yhteistyötä ympäristöhallinnon kanssa. Metsien kosteikkokonkari Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus on alueellaan aktiivinen toimija ja metsäkeskus ansaitsee kunniamaininnan aktiivisesta toiminnasta monien metsäluonnonhoito hankkeiden edistämisessä. Valtakunnallisesti tarkastellen näitä hankkeita on ollut eniten juuri Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella ja niiden moottorina on toiminut luonnonhoitopäällikkö Matti Seppälä. Hän on erikoistunut etenkin kosteikoihin, joilla käsitellään metsätalouden valumavesiä. Laajaa yhteistyötä kosteikkojen hyväksi Hankkeessa ovat mukana toimijoina myös Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan Pro-Agriat (entiset maaseutukeskukset), joille on maaseudun kehittämistoimintansa ohessa kertynyt merkittävästi tietoa kunnostuskelpoisista kosteikoista. Kyselyn tuloksia täydentämään on tarkoitus tehdä poi6 Metsästäjä 6 / 6008 Riistanhoito ja metsästys ovat usein rahaa tärkeämpiä motiiveja kosteikkojen kunnostamisessa.
• -Metsäkeskus on viimeisen kymmenen vuoden aikana toteuttanut 25 metsätalouden vesiensuojelun kosteikkoa, joista lähes kaikilla on merkitystä myös riistalle. Laajin kosteikko on 8 hehtaaria, pienimmät 0,2 ha, Seppälä kertoo. Parhaillaan metsäkeskus pohtii yhdessä riistanhoitopiirin, ympäristökeskuksen ja alueen maanomistajien kanssa voitaisiinko Peräseinäjoen Ojajärvi palauttaa vesilintualueeksi. Samalla Ojajärvi toimisi myös maa- ja metsätalouden vesiensuojelukohteena. Asia liittyy metsäkeskuksen luonnonhoitohankkeeseen, jonka suunnittelualueella Ojajärvi sijaitsee. Toivottavasti asia etenee, sillä kohde on aikoinaan ollut rikas lintujärvi, jota on aikoinaan hoidettu niittämällä karjan rehun saamiseksi. Vanhat isännät muistelevat vieläkin, että aikoinaan vesilintuja oli Ojajärvellä niin paljon, että viikatteella niitettäessä lintujenkin kauloja katkeili ikävän paljon Niiton ja karjan laidunnuksen loppumisen myötä järven kasvi- ja lintumaailma köyhtyi ja umpeenkasvu kiihtyi. Kunnostuksen tarve on nyt huutava. Kunnostuspohdinnoissa edetään kuitenkin täysin maanomistajien näkökulmien mukaan, kuten riistanhoitopiirin ja metsäkeskuksen hankkeissa on aina totuttu tekemään. Yksimielisyyden löytyminen on perusedellytys esiselvityksissä löydettyjen kosteikkojen hoidon aloittamiselle. Kansallinen riistataloudellinen kosteikkostrategia I Kosteikkojen ekologinen merkitys on noussut Suomessakin keskustelun ytimeen. Jopa pääministeri peräsi taannoin haastattelussa pikaisia ja toimivia keinoja kosteikkojen määrän lisäämiseen. Niiden avulla voitaisiin parantaa vesiensuojelun tilaa. Lisäksi Lipposen kakkoshallituksen valmistelemassa Itämeri-ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi jopa 20 000 kosteikon perustaminen. Maa- ja metsätalousministeriön riistaosasto on tehnyt näiden tavoitteiden edistämiseksi suunnitelmallista työtä valmistelemalla Kansallista riistataloudellista kosteikkostrategiaa. Sen ydinajatuksena on luoda työkalupakki kosteikkojen hoidon ja kunnostamisen käytännön edistämiselle. MMM:ön strategian perusajatus on hyvin käytännönläheinen: metsästäjät ja maanomistajat ovat ne sidosryhmät, jotka kykenevät toteuttamaan merkittäviäkin luonnonhoitohankkeita. Metsästäjillä on mittava riistanhoidon talkootyön perinne, heillä on toimiva joukkue (metsästysseura) jokaisessa suomalaisessa maaseutukylässä ja ennen kaikkea heillä on toimivat yhteistyösuhteet alueen maanomistajien kanssa. Kunnostuksiin vaaditaan aina maanomistajien lupa. Strategia pyrkii löytämään keinot näiden kahden sidosryhmän yhteistyön tukemiseksi. Kunnostetuilla kosteikoilla on tietenkin tarkoitus kuten riistataloudellinen-sana vihjaakin - myös metsästää ja harrastaa muuta riistanhoitoa. Paljon on jo työtä tehtykin, sillä metsästäjät ovat metsästysseuratutkimusten mukaan kunnostaneet jo noin 2000 kosteikkoa vuosikymmenten varrella. Tätä olemassa olevaa aktiviteettia halutaan entisestään lisätä ja ulottaa sitä yhä laajempien kosteikkoalueiden kunnostamiseen. Elinympäristöjen hoito on vain yksi osa laajaa strategiaa, jossa käsitellään myös laajempia vesilintujen metsästykseen ja kantojen hoitoon liittyviä kysymyksiä. Se on siis eräänlainen kosteikkojen ja vesilintujen yhteinen hoitosuunnitelma, jossa yhdistyvät riistalaji- ja elinympäristökysymykset ja strategia tulee tulevaisuudessa määrittämään vesilintukantojen kestävän käytön ja hoidon kulmakiven. Strategian tekoon on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita seuraavista organisaatioista: Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen Ympäristökeskus, Metsästäjäin Keskusjärjestö, Pohjanmaan ja Pohjois-Savon riistanhoitopiirit, Suomen Metsästäjäliitto, Metsähallitus ja Helsingin Yliopisto. Strategia on tarkoitus saada lausuntokierrokselle jo talven aikana. Lähtölaukaus kosteikkojen kukoistukselle? Riistanhoitopiirin kosteikkokartoitushankkeesta on kiinnostunut myös Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys, jonka toiminnanjohtaja Eeva-Kaarina Aaltonen on hankkeen asiantuntijaryhmän kokouksissa vihjannut, että parhaiden kohteiden kunnostamiseen saattaisi löytyä rahallista tukea yhdistyksen hallinnoimista Kyrönjoki-, Lapuanjoki ja Ähtävänjokirahastoista. Esiselvityksen tavoitteena on olla lähtölaukaus suunnitelmalliseen kosteikkoluonnon hoitoon Pohjanmaalla. Sen myötä aletaan riistanhoitopiirissä valmistella jatkohanketta, jolla pyritään löytämään rahoitusresursseja parhaimpien löydettyjen kohteiden kunnostuksen suunnitteluun ja käytännön toteuttamiseen. Tasokkaiden kunnostussuunnitelmien laatimiseen vaaditaan vesistörakentamisen ammattitaitoa, joka on kohtalaisen arvokasta hankkia. Kallista on myös kosteikoiden käytännön kunnostaminen. Mikäli kadonneita kosteikoita aiotaan palauttaa, on siihen saatava tuntuvasti nykyistä enemmän rahallisia resursseja, muuten esiselvitys jää pelkäksi paperiksi. Tärkein kunnostuksen elementti on kuitenkin maanomistajien ja kyläläisten kiinnostus oman lähiluontonsa hoitoon. Ilman niitä ei saada yhtään kosteikkoa kuntoon. Metsästäjäorganisaatiolle oma ohjelma I Pohjanmaan riistanhoitopiiri on Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta valmistellut tänä vuonna Metsästäjäin Keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien toimintaohjelmaa, jonka on tarkoitus tukea MMM: n laatiman kosteikkostrategian käytännön toimien toteuttamista. Paperin ei haluta jäävän vain painomusteeksi, vaan rapa halutaan pistää roiskumaan rämettyneillä kosteikoilla ympäri Suomen. Pohjanmaan kosteikkohankkeen kokemukset toimivat tavallaan pilottina valtakunnallisen työn aloittamiselle. Suunnitelma on laadittu pikavauhtia kevään 2008 aikana ja siinä esitetyt toimenpiteet on punnittu tärkeiksi myös Maa- ja metsätalousministeriössä, sillä toimenpideohjelma sai Maatilatalouden kehittämisrahastosta 100 000 euron rahoituksen vuosille 2008 ja 2009. Hankkeen toimintalistalle kuuluu muun muassa riistakosteikkoihin keskittyvän oppaan teko, kosteikkokartoitusten teko kaikissa maamme riistanhoitopiireissä, valtakunnallisen kosteikkokartoitusraportin tekeminen ja uudenlaisen sidosryhmäyhteistyön luominen kosteikkojen kunnostamisen edistämiseksi. Tärkein hankkeen osio liittyy tässäkin artikkelissa mainittuun ongelmaan: kosteikkojen kunnostusten suunnittelu ja käytännön toteuttaminen on kallista puuhaa ja nykyisiin rahoitusmahdollisuuksiin liittyy monia ongelmia. Ensi vuoden aikana olisi tarkoitus sorvata kosteikkostrategian tueksi miljoonaluokan hankehakemus, josta esimerkiksi riistanhoitopiirit voisivat hakea rahoitusta metsästysseurojen esiselvityksessä löytyneiden kohteiden kunnostuksen suunnitelman laatimiseen tai käytännön toteuttamiseen. Toivottavasti kaikki maamme metsästysseurat lähtevät innokkaasti mukaan hankkeeseen. Ainakin Pohjanmaan riistanhoitopiirissä kosteikkoinnostus on ollut kouriintuntuvaa: kunnostuskohteita ilmoitettiin paljon ja ensimmäiset kyselyt kunnostusten rahoitusmahdollisuuksista tulivat jo kyselyn postitusta seuranneella viikolla. Riistanhoitopiirin kosteikkokoordinaattori Piritta Yliaho on ollut kesällä piirin ylivoimaisesti tavoitelluin henkilöaina puhelimessa. Metsästysseurat voivat parhaiten edistää kosteikkostrategian käytännön toteutusta vastaamalla innokkaasti postilaatikkoon lähiaikoina kolahtavaan kyselyyn. Ilmoitettujen kohteiden joukosta valitaan myös rahoitettavat hankkeet, mikäli isommalle hankkeelle saadaan rahoitus ensi vuoden aikana. Maanomistajien ehdoilla Metsästysseurat ja maanomistajat voivat toteuttaa laajojakin luonnonhoitohankkeita toimivien yhteistyösuhteidensa turvin. Metsästysseuroissa on perinteisesti tehty paljon talkootyötä riistanhoidon edistämiseksi ja kosteikkoalueen kunnostaminen vaatii aina maanomistajan suostumuksen. Riistanhoitopiirin hankkeessa kosteikkojen jatkohoitoa suunnitellaan vain niillä kohteilla, joissa alueen maanomistajat antavat siihen suostumuksensa ja hoito voidaan toteuttaa siten, että toimenpiteet eivät häiritse maa- ja metsätaloutta. G Metsästäjä 6 / 2008 7
• TALVEN SUOSIKKIPUKU SNOWCAMO JAHTIJAKT LUMICAMO -PUKU Talvimetsästäjän suosikkipuku lämmittää ja pitää kuivana. Uskomattoman upeasti maastoon ja talveen sopeutuva asu. Uniikki suomalainen talvimaastokuvio, design Kimmo Takarautio. Uusi AIR-TEX2-huippukalvo, vedenpitävyys ja hengittävyys huipputasoa. Likaa hylkivä Teonpinta. Pintakangas ja kalvo testattu pakkasella. HE | NG I TTÄVÄ | LÄ MP Ö L A M I N OI T U VE D EN PITÄVÄ 149 a s i s . et u p s + toimitu 00 ketin Verkkokaupassa asiointi on turvallista voit palauttaa tuotteen ellei se ole sopiva Nordea, Sampo, Osuuspankki sekä yleisimmät luottokortit myös laskulla (maksu eräpäivään mennessä) tai osamaksulla (Erätukku-rahoitus) Erätukun etupaketti 0,- Erätukun verkkokaupassa on Tek n ja aina uusia tarjouksia Neulepipo Kynsikkäät ai ne n hi nt a-la Tilaa www.eratukku. tai numerosta 020 747 7000 (mape 917) TAMPERE, Possijärvenkatu 4 VANTAA, Valimotie 27 tu STALOU US TUTKIM 8 3/200 a se st i edistyks i jopa 60 e kulut OS I K K LVEN SU TA | I PU K U ER ll i n E rino m
• HE | NG I TTÄVÄ | LÄ MP Ö L A M I N OI T U VE D EN PITÄVÄ CAMO p ä korotonta ivä ä 149 ksuaikaa ma TU K K U - R A H OI US T JAHTIJAKT LINTUREPPU Täysin kahisematon pintakangas. Kotelo aseelle repun selkäosassa. Tukeva, säädettävä lantiovyö. Repun viilekkeissä säädettävä rintaremmi. Värit vihreä tai tyylikäs lumicamo, uniikki suomalainen maastokuvio, design Kimmo Takarautio. 49 LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 00 us uhd OULU, Alasintie 8 lu + toimitusku UUTUUS! e t s + toimitu 00 kulut | JAHTIJAKT SAFETYCAMO -TAKKI AIR-TEX2 Safetycamo (turva-camo) on ihannevaate esimerkiksi hirvenpyyntiin. Erinomaisesti vettä ja tuulta pitävä, sekä hengittävä AIR-TEX2 -kalvo yhdessä äänettömän pintakankaan kanssa tekevät metsästyksestä nautittavan kokemuksen turvallisuudesta tinkimättä. Mukana Scentech-hajunestoteknologia. Kaikki saumat teipattu. Runsaasti taskuja ja metsästäjille hyödyllisiä yksityiskohtia. JahtiJakt Safetycamo -kuvion on suunnitellut taiteilija Kimmo Takarautio. Koot: XXS-XXXL. UUTUUS ! RÄ ne n
• KADOTETUT JA LÖYDETYT HOIDON TARPEESSA Pohjanmaan kosteikkoesiselvityksen tulokset paljastavat, että kunnostettavia kohteita tai mahdollisuuksia kokonaan uusien kosteikoiden perustamiseen löytyy lähes jokaisesta kylästä. Esittelemme nyt muutaman kadotetun ja uudelleen löydetyn kosteikon. sassa kosteikkokohteita on edetty suoraviivaiseen pohjalaiseen tapaan ja kevään kyselyssä löydetty kohde on jo nyt kunnostettu! Joillakin alueilla kunnostusta suunnitellaan paraikaa, mutta eräiden seutukuntien metsästäjät ovat kunnostaneet kosteikoita jo ennen kuin vesiensuojelusta ja monimuotoisuudesta Suomessa edes puhuttiin. Koko Suomessa metsästäjät ovat vuosien varrella kunnostaneet noin 2000 kosteikkoa (Mkj:n metsästysseuratutkimus 2005). Se on saavutus, josta kannattaa olla ylpeä. Väistämättä tulee mieleen myös se, että tätä edelläkävijän työtä luonnon hoitamisessa olisi ehkä voitu tuoda esiin enemmänkin metsästäjäjärjestöjen tiedotuksessa. Metsästäjät ovat edistäneet vesiensuojelua ja monimuotoisuutta jo pitkään ja muu yhteiskunta on herännyt näihin asioihin käytännön toimijoita myöhemmin. Metsästäjien ja maanomistajien yhteistyö kosteikkojen kunnostamisessa voisi tulevaisuudessa tuottaa yhteiskunnalle entistäkin merkittävämpiä vesien hoidon palveluita ja tätä toimintaa voitaisiin tukea kohtalaisen pienin kustannuksin. O Jarkko Nurmi, riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri muutamasta Kauhajoen metsästysseuran etsästysseuran Kainaston kyläosaston aktiivista muodosiivista tunut ydinryhmä. Kouransa ja kauhansa ina nokkaimmin turpeeseen iskenyt lienee Matti kenyt Syrjälä. Hanke oli kuitenkin koko metsästysseun ran lempilapsi, sillä raivauskökkään (-talkoisiin) osallistui monta kymmentä metsästäjää. - Minähän nämä olen omalla koneella muokkaillut, sanoo Syrjälä. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin Kauhajoen kunnalle, sillä he vuokrasivat entisen turvesuon meille pitkällä sopimuksella ja antoivat luvan myös lintuveden rakentamiseen. Metsästysseuramme jäsenistä Juhani Toivakka teki suuren työn hoitaessaan kaiken tarvittavan paperibyrokratian. Syrjälä on melko vaatimaton: vaikka vuokrasopimus ja kosteikon perustamislupa ovat muodostaneet perustan hankkeen alulle, on Syrjälän satoihin tunteihin kohoava työpanos oiva esimerkki metsästysseurojemme luonnon- ja riistanhoidon potentiaalista. Vesilinnut ovat ottaneet uudet kosteikot kodikseen heti, sillä alueella kohahtelevat säännönmukaisesti satojen sorsien siivet. Riistavaraa on nyt syksyllä hyödynnetty kestävästi tiukan säännöstön puitteissa. Metsästysseuran tekemän kosteikkometsästyssäännön mukaan kohteella metsästetään vain kerran viikossa. Kainaston kyläosasto on muussakin riistanhoito- ja metsästystoiminnassaan aktiivinen ja alue on tunnettu kanakoirametsästyksen ja kanakoirien koulutusmahdollisuuksiensa ansiosta ympäri Suomen. Kauhajoen Kainasto Kauhajoen Kainaston kylässä entinen turpeennostoalue lainehtii nyt sinisenä ja vesipintaa kahdessa kosteikossa riittää noin kolmen hehtaarin verran. Työn moottorina on toiminut 10 Metsästäjä 6 / 6008 Kadotettu ja löydetty Tursonnevan lintuvesi Riistanhoitopiirin Isossakyrössä järjestämän kosteikkoillan jälkimainingeissa maastosta löytyi kadonnut kosteikko, josta saisi hyvin pienillä kunnostustoimilla loistavan lintuveden. Kunnia kadotetun löytymisestä kuuluu harmaapartaiselle h herrasmiehelle, joka halusi tilaisuuden jälkeen näyttää maastossa jälke kohdetta, josta voisi saada kosteikon. Riistansaa hoitopiirin väen hämmä hämmästys ja innostus olikin suuri, kun lepikosta löytyi useiden hehtaarien laajuinen, rehevä kosteikko, joka tarvitsisi vain puuston ja pensaiden harvennusta ja pienoista vesikasvien harvennusta kasvaakseen todellisen sorsamagneetin mittoihin. Kosteikoissa kaahasi nytkin useita sorsapoikueita, mutta mikäli kohteen kunnostamiseen päästään voidaan varmasti puhua kymmenien poikueiden lastenkamarista. Kaiken lisäksi kohde sijaitsee Kyrönjoen varressa, joka on tunnettu muuttosorsien valtaväylä alueella. - Kävimme riistanhoitopiirin kosteikkokoordinaattorin Pirita Yliahon ja riistanhoidonneuvoja Juha Heikkilän tuella jo neuvottelemassa kunnostuksesta Isonkyrön kunnanjohtajan Eino Toivolan kanssa. Kunta tulee todennäköisesti tukemaan tulevaa kunnostushanketta, sillä kohde on kunnan omistuksessa, kertoo kosteikon löytänyt harmaapartainen herrasmies, Martti Huhtamäki. Kunnanjohtajaa oli kiinnostanut erityisesti kunnostetun kohteen esittely- ja koulutuskäyttö. Kuivalla Pohjanmaalla tarvitaan lisää tällaisia mallikohteita, sillä esimerkiksi vesilintulajien tunnistamiseen perehtyminen biologian opetuksessa onnistuu oivallisesti juuri kosteikoilla. Samalla nuorisolle voidaan kertoa kosteikkoluonnosta ja vesiensuojelusta laajemminkin. Tietenkin kohteella myös metsästetään. Kannuksen kosteikkoaktiivit Väli-Kannuksen metsästysseura on aloittanut omien kosteikkokohteidensa kunnostuksen jo noin 15 vuotta sitten. Seura on huhkinut kun-
• toon Pirttijärven, Pahikaisjärven ja Vähänvedenjärven (nimi kertonee riistanhoidollisen ongelman). Rahoitusta on saatu monista eri lähteistä ja lisäksi seuran sanasepot ovat rakentaneet alueelleen Suomen ehkä hauskimman riistapolkuverkoston, jonka varrella luonto- ja riista-asiat tulevat tutuksi huumorin myötä. -Riistapolkuverkostomme on kunnostuksen tarpeessa ja Pahikaisenjärveenkin pitäisi taas iskeä, sillä se on kosteikoistamme rehevin ja sitä myötä paras lintujärvemme. Rehevää kasvillisuutta on hoidettava, jotta kohde pysyy vesilintukelpoisena, kertoo Markku Mäki-Petäjä. Seura onkin alustavasti suunnitellut kosteikkoluonnon hoitotoimiaan esittelevää riistapolkua. Sen rakentamisessa on tarkoitus hyödyntää erilaisia kylätoimintaan tarkoitettuja rahoitustukimuotoja. Välikannuksen metsästysseura voikin sovitella ylleen edelläkävijän viittaa, sillä se on kunnostanut kosteikkojaan jo kauan ennen kuin niiden merkitys ja luontoarvot olivat yleisessä tiedossa. Seura on muutenkin toteuttanut strategioitaan ennakkoluulottomasti ja hyödyntänyt taitavasti erilaisia rahoitusmahdollisuuksia riistanhoitonsa edistämiseen. Metsästäjien ja maanomistajien yhteistyö kosteikkojen kunnostamisessa voisi tulevaisuudessa tuottaa yhteiskunnalle entistäkin merkittävämpiä vesien hoidon palveluita ja tätä toimintaa voitaisiin tukea kohtalaisen pienin kustannuksin. Lisävauhtia kunnostuksiin kosteikkostrategialla Vaikka pohjalaiset saattavat joskus paukutella henkseleitään tai ainakin siltä saattaa muista tuntua - ei yllä olevia raportteja ole tarkoitettu kehuskeluksi. Jokaisen riistanhoitopiirin alueelta löytyy runsaasti kosteikkojen kunnostukseen liittyvää toimintaa ja oheisen kaltaisia talkootyön sankaritarinoita. Tätä toimintaa voidaan tulevaisuudessa ehkä tukea entistä paremmin, sillä Maa- ja metsätalousministeriön riistaosasto on parhaillaan valmistelemassa Kansallista riistataloudellista kosteikkostrategiaa. Sen tavoitteena on helpottaa kosteikkokunnostajien työtä tulevaisuudessa ja löytää toimivia työkaluja rupsahtaneiden kosteikoiden laajamittaiseksi hoitamiseksi koko maassa. Tärkeä asia kosteikkostrategian käytännön toteuttamisessa on maanomistajien kuuleminen ja toimivan viranomaisyhteistyöverkoston rakentaminen. Metsästäjien ja maanomistajien sujuvan yhteistyön varaan voidaan rakentaa mittaviakin kosteikkojen kunnostushankkeita, jotka hyödyttävät koko yhteiskunnan vesiensuojelu- ja monimuotoisuustavoitteita. G Isonkyrön Tursonnevan kadonneen kosteikon löysi Martti Huhtamäki Kannuslainen Väli-Kannuksen metsästysseura on kunnostanut useita kosteikkokohteita. Kauhajoen kosteikkokunnostajat Matti Syrjälä ja Jyri Rinne. Puuhamiesten takana näkyvän kosteikon lähialueelle valmistui syksyllä pinta-alaltaan tuplasti laajempi lampare. Metsästäjä 6 / 2008 11
• Puheenjohtajan palsta Metsästyskö syyllinen? Viime päivien ja viikkojen traagiset ampumistapahtumat ovat taas kerran aiheuttaneet kysymyksiä, miksi ja kuka on syyllinen. Halpahintaisena vastauksena on ensimmäistä kertaa ollut: syyllinen on metsästys. Ei se, että jossain tapauksessa aseena on ollut metsästysase, oikeuta tuomitsemaan metsästystä. On sanottava selvästi, että nämä tragediat eivät millään tavalla liity metsästykseen. Ne tarjoavat näkemyksiltään kieroutuneille päivystäville dosenteille oivan tilaisuuden toteuttaa metsästyksen vastaista missiotaan. Metsästys on Suomen asutushistorian alusta asti jatkunut perinne. Aluksi se oli elinkeino ravinnon ja turkisten hankkimiseksi, osa suomalaista elämänmuotoa. Myöhemmin se on kehittynyt luontoharrastukseksi, jonka tärkeänä tehtävänä yhteiskunnan kannalta on riistaeläinkantojen hoito. Tällainen toiminta on ympäröivän yhteiskunnan kannalta halpa ratkaisu, kun se tehdään harrastuksen ohessa. Metsästys on se kannattaa muistaa kasvava harrastus, sillä viime vuosina metsästäjien lukumäärä on jatkuvasti kasvanut. Valtaosa suomalaisista kannattaa metsästystä tai hyväksyy sen. Jos keskustelu jatkuu tällaisena, odottaisi vastustavien puheenvuorojen tai purkausten ohessa tarjottavan ratkaisumalleja esimerkiksi sorkkaeläinkantojen tai vierasperäisten lajien kannanhoitoon ilman metsästystä. Jos sorkkaeläinten, erityisesti hirvien, kantoja ei hoidettaisi metsästyksellä, henkilövahinkojen kasvu muutamassa vuodessa olisi suurempi kuin viimeaikaisissa tragedioissa yhteensä. Jotkut idealistit tässä tilanteessa kasvattaisivat suurpetojen määrän niin suureksi, että ne hoitaisivat säätelyn. Epäilenpä vain, ettei väestö joitakin poikkeavia pienryhmiä lukuun ottamatta hyväksyisi tällaista kehitystä. Eräs suuri päivälehti käynnisti nettisivuillaan keskustelun aiheesta: Onko metsästys terve harrastus? Pidän sitä ala-arvoisena sivalluksena vasten metsästäjien kasvoja ja yli kolmensadantuhannen metsästäjän ja heidän perheenjäsentensä sekä luontoharrastuksemme hyväksyvän suuren ystäväjoukon tahallisena ja tarkoituksellisena mollaamisena. G Simo Syrilä puheenjohtaja, eräneuvos Metsästäjäin Keskusjärjestö 12 Metsästäjä 6 / 6008
• TRACKERIN HUIPPU-UUTUUDET Odotetut uutuudet Trackerilta ovat laadukkaita, metsästäjille tehtyjä suomalaisia tuotteita! Nopea ja varma A-GPS ja edullinen* GPRS-seuranta tekevät metsästyskoirien paikantamisesta entistä varmempaa ja monipuolisempaa. Tutustu uutuuksiin, www.tracker.fi tai soita, 08 521 9290! 879 ¤ PANNAN Tracker G400 GPS-panta VILKKUVALO NYT 29 ¤ » GPRS-seuranta (tausta, reaaliaikainen ja yksittäinen paikkakysely) * » Nopea ja varma A-GPS » Markkinoiden herkin SuperSense GPS Huippu-uutuus c702 cyber-shot Tracker Hunter seurantasovellus » Tracker Live -yhteensopiva » Jälkien tallennus ja katselu » Kiintopisteiden tallennus ja navigointi » Metsästysalueiden luonti ja näyttö sekä jako kavereille » Reittien luonti ja navigointi » Kohteen suunnan, etäisyyden ja nopeuden näyttäminen » Navigointi käytettävissä vaikka ei GSM-kenttää KOVAA KÄYTTÖÄ KESTÄVÄ JAHTIPUHELIN! 199 ¤ GPS ja A-GPS Roiske- ja pölytiivis, IP54-standardi 160Mt sisäistä muisti sekä 512Mt muistikortti HSDPA - UMTS (3G) -EDGE 3.2 megapikselin Cyber-shot kamera Värit: Musta ja sininen LIVE Tracker Live GPRS-palvelu » GPRS-palvelu, jolla koira juoksee kartalla livenä » Koiran tai oman paikkatiedon jako metsästysporukalle » Paikkatieto ja jälki muutaman sekunnin välein Maksuton 31.12.2008 asti! ** TRACKER ROAD SHOW Tilaisuudet pidetään aina klo 18 alkaen. Kahvitarjoilu! TRACKER G400 -PAKETIN OSTAJALLE NYT JAHTIFILM METSÄSTYS-DVD KAUPANPÄÄLLE Etusi arvo 17,90 ¤ DVD:n pituus 43 min. Edun saa ostaessaan Tracker G400pannan ja Tracker Hunter -ohjelman normaaliin pakettihintaan 1049 ¤. Etu on voimassa vuoden 2008 loppuun. 21.11.2008 24.11.2008 25.11.2008 26.11.2008 27.11.2008 28.11.2008 Lentäjän maja, Pudasjärvi Ravintola Turkoosi, Rovaniemi Expert Saarivainio, Iisalmi Best Western CityHotel, Seinäjoki Häijään tanssikrouvi, Häijää Karikon Autotalo, Mikkeli (klo 10-14!) Tervetuloa Trackerin tilaisuuksiin, joissa koulutetaan käyttämään Trackerin laitteita! Pääset todella sisälle kaikkiin hienouksiin, mitä Tracker G400 paketilla on tarjota. Mahdollisuus myös ostaa laitteita ja tutustua niihin sekä antaa arvokasta palautetta Trackerin väelle ihan nokatusten! Tarkemmat tiedot: www.tracker.fi * Kun liittymissä on datapaketti, voi GPRS-seuranta olla huomattavan edullista verrattuna tekstiviestipaikantamiseen. Katso kustannustaulukko: www.tracker.fi ** Maksat vain operaattorin dataliikenteestä. Tracker Store kauppiaasi: ESPOO MARTINKYLÄN AUTOPUHELIN FORSSA TEKNISET LEHTOVIRTA HELSINKI WEXTRA OY HUITTINEN DIGIMESTA HÄIJÄÄ NESTE HÄIJÄÄ IISALMI EXPERT SAARIVAINIO IMATRA EXPERT E.HATAKKA IVALO IVALON LUKKO OY JOENSUU JOENSUUN TELEMAAILMA JYVÄSKYLÄ MIDARE OY KAJAANI MUSTA-PÖRSSI KEMI FOTORES KY KITTILÄ KAAMOS SPORT OY KOKKOLA OY KOKKOTEL SERVICE AB KUHMO PAIKALLIS-SÄHKÖ KUOPIO MARKANTALO KUUSAMO PRISMA LAPPEENRANTA EXPERT E.HATAKKA LIEKSA ESAN KODINKONE OY MALAX MALAX VIDEO SHOP MARIEHAMN ÅLANDS DATATELEFON MIKKELI KARIKON AUTOTALO NIVALA EXPERT PÄIVÄRINTA OULAINEN TEKNISET TOKOLA OULU OULUN TELEPALVELU OY, URHEILU RINTAMÄKI PIEKSÄMÄKI ASENNUSPALVELU REIJO HALONEN PIETARSAARI NAVITEK OY AB PUDASJÄRVI KOILLIS-TELE PUOLANKA HEIKINVAKKA KY ROVANIEMI A.OLLAKKA OY SALO MARKANTALO SAVONLINNA KARIKON AUTOTALO SEINÄJOKI WEXTRA OY SOTKAMO PAIKALLIS-SÄHKÖ SUOMUSSALMI PAIKALLIS-SÄHKÖ OY SUONENJOKI SONERAPISTE TAMPERE MARKANTALO, RXTX-TUOTE TURKU TURUN TELE-PÖRSSI OY UUSIKAUPUNKI SÄHKÖLIIKE ESKO-HOLVI OY VANTAA MAUVAN VARKAUS SONERAPISTE ÄÄNEKOSKI NISKANEN OY KODINTEKNIIKKA JA URHEILU Hunting Experience
• HARMAALOKIN TEHOPYYNTI Jukka Tanner lievittää selkälokin ahdinkoa Suomenlahdella Harmaalokin tehopyynti on vähentänyt selkälokin poikasiin kohdistuvaa harmaalokin saalistusta Uudellamaalla. Laajan yhteistoimintaverkoston aikaansaamalla nelivuotisella kokeilulla keskisen Suomenlahden pesivä harmaalokkikanta on pienentynyt kolmanneksella ja selkälokin poikastuotto on kohentunut ja kanta on runsastunut kymmenisen prosenttia. kokonaiskannan 70-90 000 yksilöä. Harmaalokki hankkii normaalisti ravintonsa meri- ja järviluonnosta, mutta on oppinut hyödyntämään kaatopaikkojen tarjoamaa ravintoa. Tätä helppoa lisäravintoa pidetäänkin lajin menestymisen yhtenä keskeisenä syynä. Harmaalokkeja on myös siirtynyt pesimään kaupunkeihin talojen katoille, jolloin linnut likaavat ympäristöään ulosteillaan. Lokit saattavat myös toisinaan puolustaa poikasiaan vihaisesti häiritsijää kohti hyökkäilemällä. Jätteenkäsittely on siirtymässä kuluvalla vuosikymmenellä kokonaan sisätiloihin, jolloin tämä harmaalokkien helppo ravintolähde ehtyy. Siirtymävaiheessa tämän uskotaan aiheuttavan lisääntyvää saalistuspainetta meriluonnossa sekä lokkien siirtymistä ravinnonhakuun taajamiin. Selkälokki ahdingossa Liian runsas harmaalokkikanta yksipuolistaa saaristolintuyhteisöä, koska isossa kannassa on enenevästi yksilöitä, jotka saalistavat ravinnokseen muiden lintulajien poikasia ja pienentävät täten näiden kantoja. Erityisessä ahdingossa on selkälokki. Ympäristömyrkyt ovat heikentäneet sen lisääntymistulosta, ja asiantuntijoiden mukaan harmaalokin aiheuttama pesimäpaikkojen valloitus ja poikassaalistus on Suomenlahdella selkälokkikannan uhanalaistumisen merkittävä lisäsyy. Ylisuuret harmaalokkikannat aiheuttavat myös muita ilmiöitä, jotka ihmiset kokevat haitoiksi. Jätteenkäsittelypaikoilla vierailevat lokkiparvet lepäilevät lähijärvillä, rannoilla ja laitureilla aiheuttaen likaamis- ja hygieniahaittoja. Reijo Orava, riistapäällikkö, Uudenmaan riistanhoitopiiri H armaalokkikanta runsastui voimakkaasti rannikoillamme 1990-luvun lopulle asti. Vielä ennen sotia harvalukuisena esiintynyt lokkilaji valloitti rannikkomme 45 vuodessa. Erityisen voimakasta kannankasvu oli Helsingin ja Turun saaristoissa 1970- ja 1980-luvuilla. Suomenlahdella harmaalokkikanta on lisääntynyt monikymmenkertaisesti, ja laji on tätä nykyä haahkan jälkeen Suomenlahden runsaslukuisin merilintu. Pesiviä pareja arvioitiin olevan Suomenlahdella 2000-luvun alussa noin 15 000 ja 14 Metsästäjä 6 / 6008 Tasapainoa lokkikantoihin Näiden tietojen havahduttamana Uudellamaalla käynnistettiin laaja yhteistoiminta keskisen Suomenlahden lokkikantojen tasapainottamiseksi. Riistanhoitopiirin, riistantutkimuksen, lintuharrastajien, kaupunkien ja jätehuoltolaitosten yhteistoimintana käynnistettiin kokeiluhanke, jonka tavoitteeksi asetettiin ensisijaisesti keskisen Suomenlahden selkälokin ja muun merilinnuston suojelu harmaalokin harjoittamalta poikassaalistukselta.
• Keskisen Suomenlahden harmaalokkikanta väheni neljän pyyntivuoden aikana 34 prosenttia. Selkälokki puolestaan vahvistui noin 10 prosenttia. Pyyntiä ja kantojen seurantaa jatketaan edelleen, sillä myönteinen kehityssuunta halutaan varmistaa. rin asemanhoitajalle Martti Hariolle. Hankkeen täyttyi syksyllä 2007. Loput noin 12000 olivat tulokset on tarkoitus julkaista riistantutkimuk- nuoria harmaalokkeja. sen julkaisussa. Saaliiksi saatiin myös noin 600 merilokkia, ja Hanketta seuraamaan ja ohjaamaan perus- lisäksi pyydyksistä vapautettiin noin 5000 rautettiin seurantaryhmä, jossa toteuttajien lisäksi hoitettua lokkia. oli laaja intressiryhmien edustus muun muassa luonnonsuojelupiiristä, eläinsuojeluyhdistykses- Pyynnin kohdistaminen onnistui tä ja Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Projek- Hankkeen keskeinen havainto oli, että jätetin käynnistysvaiheen kriittisiin neuvotteluihin asemilla tehty tehopyynti saatiin kohdistettua osallistuivat myös maamme johtavat lokkitut- hyvin lisääntymisikäisiin lintuihin ja keskisen Suomenlahden kohdealueelkijat ja lintuharrastajien kattojärjestö Birdlife Finland. Lintule. Harmaalokit ovat syntymäharrastajien järjestöissä käytiin Selkälokkien paikkauskollisia ja aikuisena hankkeesta vilkasta keskustene palaavat suurella todennäpesivä köisyydellä pesimään alueille, lua, puolesta ja vastaan. joilla ne ovat syntyneet ja poiHankkeesta tiedotettiin avoiparimäärä mesti kaikille mukana olleilkasvoi keskisen kasena rengastettu. le tahoille. Seurantaryhmä oli Tuloksellisimmaksi pyynavoin, ja sen kokousmuisti- Suomenlahden tiajaksi osoittautui huhtikuu. ot väliaikatuloksineen jaettiin Silloin saaliista 85 prosenttia alueella kaikille halukkaille. Hankkeen oli lisääntymisikäisiä lintuja. projektin sähköpostijakeluun kuului sen Nuoret harmaalokit ja muun aikana 11 loppuvaiheessa 30 henkilöä. muassa selkälokit muuttavat maahamme myöhemmin kuin prosenttia. Jätteenkäsittelyalueet aikuiset harmaalokit. pyyntipaikkoina Pelko siitä, että pyynti osuisi Projektin pyyntikohteita olivat läpimuuttaviin lintuihin, osoitUudenmaan suuret jätteenkäsittelypaikat: Es- tautui aiheettomaksi. Huhtikuisesta pyynnistä poon Ämmässuo, Lohjan Munkkaa, Sipoon saatu saalis oli lähes yksinomaan SuomenlahMömossen ja Porvoon Domargård. Etäisimmät della pesivää kantaa. Tämä tieto perustuu saaliin näistä sijaitsevat noin 30 kilometriä rannikol- rengastustietoihin. ta. Harmaalokit lentävätkin pesimäalueiltaan Myöhäisemmän syksyn pyynneistä luovuttiin päivittäin ravinnonhakuun jopa 50 kilometrin kokeilujen jälkeen, koska sen vaikutukset eivät matkan. olisi enää kohdistuneet tutkimusalueelle. SyysLokkien pyynti tapahtui lokkiloukulla, jo- kuussa ja sen jälkeen saaliin selvä enemmistö hon ne houkuteltiin makkaraa ja kalanperkeitä alkoi olla nuoria tai läpimuuttavia lintuja. käyttäen. Loukusta rauhoitetut lokkilajit vapautettiin ja pyynnin kohteet lopetettiin hiilidioksi- Harmaalokkien pesintä väheni dilla kaasuttamalla. Pyynnin vaikutus pesivien harmaalokkien pariNeljänä pyyntivuotena saatiin saaliiksi lähes määrissä alkoi näkyä heti ensimmäisen pyynti25700 harmaalokkia. Tavoitteeksi oli asetettu kauden jälkeen. Projektin kestoaikana seuranta15000 lisääntymisikäisen linnun saalis ja tämä alueella, joka ulottuu Porvoosta Kirkkonummelle Toissijaiseksi tavoitteeksi kirjattiin pyrkimys vähentää harmaalokin aiheuttamia haittoja jätteenkäsittelypaikoilla ja niiden lähijärvillä ja mahdollisesti pienentää runsastuneen harmaalokkikannan aiheuttamia haittoja kaupungeissa. Keskeistä oli myös tuottaa tietoa kannansäätelyn vaikutuksista ja tämän vuoksi pyyntikokeiluiden rinnalla laskettiin pesiviä lokkimääriä keskisen Suomenlahden alueella. Laskenta oli osa saaristolintulaskentaa, jonka aineiston keruun hoitavat lintuharrastajat pääasiassa talkootyönä. Yhteistoimintaverkosto tukena Hankkeen käytännön toteuttajiksi valikoituivat alkuvaiheen kokeilujen jälkeen lintuharrastaja Jukka Tanner edustaen Helsingin Lintutieteellistä yhdistystä ja metsästäjäpuolelta Hannu Luoto Espoon riistanhoitoyhdistyksestä. Tannerin harteille lankesi pyynnin lintutieteellinen asiantuntemus ja pyydetystä saaliista saadun tiedon keruu ja käsittely. Linnustoseurantojen ja tulosten käsittelyn päävastuu lankesi RKTL:n Söderskä- Metsästäjä 6 / 2008 15
• Merilokki Larus marinus 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 1985 1995 2005 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 Muutosindeksi Harmaalokki Larus argentatus 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 1985 1995 2005 L Läntinen ja itäinen Selkälokki Larus fuscus 1985 1995 2005 K Keskinen Suomenlahti Harmaalokin, selkälokin ja merilokin kantojen kehitys Keskisellä Suomenlahdella vertailtuna muun Suomenlahden kantojen kehitykseen (Lähde: Saaristolintuseurannan aineisto, Hario & Rintala 2008). Pystyakselilla kannan muutosindeksi lähtötilanteeseen (1985) nähden. Keskisellä Suomenlahdella harmaalokkikannat kääntyivät laskuun 2003 lähtien kun muu Suomenlahti säilyi ennallaan, ja selkälokkikanta vastaavasti kääntyi lievään nousuun. Lokkien lukusuhteita kuvaa se, että Keskisen Suomenlahden saaristolintulaskennan näyte-alueilla pesi vuonna 2007 noin 3500 harmaalokkiparia ja noin 150 selkälokkiparia. Neljänä pyyntivuotena saatiin saaliiksi lähes 25700 harmaalokkia. ja käsittää 470 saarta ja luotoa, pesivien harmaalokkien parimäärä aleni 5300 parista 3550 pariin. Laskua oli 34 prosenttia. Merilokkiparien määrä putosi 25 prosentilla. Selkälokkien pesivä parimäärä kasvoi keskisen Suomenlahden alueella projektin aikana 11 prosenttia. Parimäärä oli kuitenkin jo lähtötilanteessa niin pieni, noin 140 paria ja vaihteleva, että paremminkin voidaan puhua kan- nan vakautumisesta tai laskun päättymisestä kuin merkittävästä noususta. Toki tämäkin on jo huomattava muutos aikaisempaan (ks. Kuva 1). Söderskärillä, missä selkälokin vähenemisen mekanismi Suomessa selvitettiin, selkälokin poikastuotanto on kuitenkin kohentunut projektivuosina sitä mukaa kuin harmaalokkitiheys ympäristössä on alentunut. Lähes sukupuuton partaalla olleen kannan vahvistuminen vie kuitenkin aikansa, koska kyse on hitaasti lisääntyvästä ja pitkäikäisestä lajista. Projektin lopullista vaikutusta selkälokkikantaan ei kuitenkaan päästä todentamaan, koska Söderskärin tutkimukset ovat riistantutkimusaseman lakkauttamisen myötä loppuneet. Odotuksista huolimatta pyynnillä ei ole ollut ratkaisevaa vaikutusta Ämmässuon kaatopaikan lokkitilanteeseen. Siellä kerralla laskettujen lokkien lukumäärässä ei ole laskennoissa havaittu selvää muutosta. Tämä johtunee siitä, että harmaalokkikannoissa on kesäaikaan paljon nuoria liikkuvia lintuja ja pyydystetty lokkimäärä on kuitenkin suhteellisen pieni verrattuna potentiaalisten alueella vierailevien lokkien kokonaismäärään. Lokkien pyynnissä on tehty valtava työpanos; henkilötyöpäiviksi muutettuna puhutaan noin 170 työpäivästä. Vaikka puhutaan pyynnistä, ei toiminnalla ole enää yhtymäkohtia eräelämän kanssa. Lokkipyynti vaatii pitkällistä perehtymistä ja sitoutumista asiaan. Projektin aikana talkooväki harveni ja päävastuun pyyntitoimenpiteistä kantoi jo aiemmin mainittu ydinryhmä. Lokkipyynti on tuloksellisessa mittakaavassa työtä, joka ei toimi talkooperiaatteella. Loukkupyynti hakkaa tehossa ampumisen Loukkupyynti osoittautui erittäin tehokkaaksi pyyntimenetelmäksi harmaalokkikannan säätelyssä. Parhaiden pyyntiviikonloppujen saaliit nousivat jopa 2000 yksilöön. Menetelmän etuna on myös sen valikoivuus. Nuorten lokkien lajintunnistus on vaikeaa, mutta loukkupyynnissä se onnistuu asiantuntijalta virheettömästi. Jätteen ulkokäsittelyn vähenemisen myötä harmaalokkien ravinnonhankinnan voidaan odottaa siirtyvän takaisin merelle tai uusiin kohteisiin kaupungeissa ja maaseudulla. Projektin päättyessä osalliset totesivat tarpeelliseksi varmistaa selkälokkikannan myönteinen kehityssuunta. Harmaalokkikannan säätely ja lokkikantojen seuranta jatkuu toistaiseksi hankkeessa hyväksi todetuin keinoin. G Lokkiloukku saaliineen jätteenkäsittelypaikalla. Loukku verkkoaitaus, joka on katettu lankaverkolla. Lokit pudottautuvat verkon silmistä loukkuun, mutta eivät pääse sieltä enää siivilleen. Rauhoitetut lokit voidaan vapauttaa. Loukun asettelu ja syötittäminen on tehtävä taiten, jotta pyynti onnistuisi. Pyynti vaati häiriötöntä ajankohtaa, joten pyynti onnistui vain viikonloppuisin. Tuloksellisimmaksi pyyntiajaksi osoittautui huhtikuu. Silloin saaliista 85 prosenttia oli lisääntymisikäisiä lintuja. 16 Metsästäjä 6 / 6008
• Väri: 31 (vihreä) Väri: 54 (camo) SKY RU Alhaisissa lämpötiloissa tarvitset puvun, joka pitää lämpimänä ja joka pystyy pienentämään tuulen viilentävää vaikutusta. Rusky talvipuku on valmistettu pehmeästä ja äänettömästä mikrokankaasta. Tämä kevyt ja lämmin asu pitää lämpimänä todistetusti jopa 32 asteen pakkasella. Tunnettu vedenpitävä ja hengittävä Deer-Tex kalvo suojelee kehon kylmältä tuulelta ja lumelta. Irrotettavalla sisätakilla varustettu takki ja päällä mukavat avohaalarit muodostavat asukokonaisuuden, jolla tarkenee metsästää jopa arktisissa lämpötiloissa. Monien erikoisominaisuuksien ansiosta Rusky-mallistosta löytyy asukokonaisuus moneen käyttötarkoitukseen. - 32° C Gyttorp Magnum - voimakkaalla teholla Muovi nro. duplex 2+4. Meidä suosittu 42 gramman lataus 70 millisessä hylsyssä on tosi tehokas. Ihanteellinen koville olosuhteille. Metsästäjän suosikki. Erittäin tehokas panos optimaalisella koostumuksella ja nopeudella. Kpl. 10 / Kal. 12 / 70mm / 42g / US 2+4 MuckBoot TaySport Varressa lisäeristys. Tuplaeristetty iskua vaimentava kumipohja, jossa täydellinen pito. Saapas valittiin Suomessa vuoden saappaaksi. Kestää muun muassa öljyä ja lannoitteita. Gyttorp juhlapatruuna - perinteistä tarkkuutta Valmistuksessa on käytetty Gyttorpin alkuperäinen laatikkomalli vuodesta 1908. Patruuna on rullasupistettu. Tämä juhlapakkaus on valmistettu rajoitettu määrä. Metsästäjä joka vaatii perinteitä, laatua ja varmuutta valitsee Gyttorp. Kpl. 25 / Kal. 12 / 65mm / 33g / US 5 ANTONIO ZOLI DRILLINKI MG92 12/76 + .222REM , 6,5 x 55 , 7x57R tai .308WIN Kaunis ja tasapainoinen ase. Blitz-tyyppinen lukko. Aseessa on herkistinlaukaisulaite. Piipunvalitsin on sijoitettu varmistimeen, jotta piipun valinta sujuisi nopeasti. Automaattivarmistus kaikille hanoille. Aseen tukki sopii hyvin metsästykseen Suomen oloissa. Saatavana myös ylellinen erikoismalli, jossa sivulevyissä runsaasti kaiverrusta ja jonka tukki on valikoitua pähkinäpuuta. Pikajalka- asennusvalmius. info@gyttorp. www.gyttorp.
• Näädän pauloissa 18 Metsästäjä 6 / 6008
• Näädänpyyntiin liittyvä täysillä pyynnin maku sytytti minut lajin pyyntiin ja jäin heti koukkuun. Hannu Huttu Ähtäriläinen Teemu Kilponen on hämmästyttävän taitava näädänpyytäjä. Runsaiden näätäsaaliidensa lisäksi hän on onnistunut keräämään jälkijonojen varrelta tarkkaa tietoa lajin elintavoista Suomenselällä. Hänen suhteensa näätään riistalajina on niin tiivis, että voidaan kysyä kumpi lopulta kummankin onkaan pyytänyt: Teemu näädän vai näätä Teemun? Jarkko Nurmi, riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri Metsästäjä 6 / 2008 19
• T apasin miehen eräässä pienpetopyynnin koulutustilaisuudessa, jossa oma Powerpoint- esitykseni supikoiran ja minkin pyynnistä taisi jäädä hänen näätäluentonsa taianomaiseen varjoon. 150 pohjalaismetsästäjää keskittyi kuulemaan jokaista luennoitsijan sanaa hiirenhiljaa ja se on harvinaista se Tilaisuuden lopuksi kävin jututtamassa näädänpyytäjää ja sovimme, että hänen kokemuksistaan voi kertoa laajemminkin metsästäjäkunnalle. Tässä on hänen tarinansa. Myytti näädästä sytytti Teemun palo näädänpyyntiin syttyi myytistä, jonka nykyaikainen riistantutkimus, metsäautotieverkosto ja näädän sopeutuminen nykymenoon ovat jo osittainen ehkä romuttaneetkin. Tuon myytin mukaan näätä on äärimmäisen harvinainen saalis, vaikea pyydettävä, jonka perässä on hiihdettävä veren maku suussa kymmenien kilometrin taival ja sittenkin saapuvan yön pimeys kätkee näädän ja pyytäjä joutuu palaamaan tyhjin käsin. Todellisuudessa näätäkannat ovat nykyään runsaat ja etenkin Etelä-Suomessa laji on osittain muuttunut kesämökkiläisten välikatoissa pesiväksi opportunistiksi. Riistantutkimus on paljastanut keskimääräisen näädän yöjäljen pituudeksi noin viisi kilometriä ja metsäautotieverkosto helpottaa pyytäjän tehtävää. Myytin pikkuhiljainen kumoutuminen ei vähennä mitenkään näädänpyynnin arvoa suomalaisessa metsästyskulttuurissa. Laji on edelleen rankka ja sen harrastajat eroavat monista lähinnä metsäautoteiden lähimaastossa viihtyvistä metsästäjätovereistaan dramaattisesti. - Näädänpyyntiin liittyvä täysillä pyynnin maku sytytti minut lajin pyyntiin ja jäin heti koukkuun. Laji on edelleen nykymetsästysmuodoista se, jossa ollaan ehkä kauimpana hälystä. Hiljainen luminen metsä, jälkijono, minä ja koira siinä mieleiseni näytelmä, jonka draaman kaari on usein yllätyksellinen, toteaa Teemu. neet, sillä Ähtäri on vedenjakaja-aluetta, jossa on talvisin aina lunta. Lapsen syntymällä sen sijaan on ollut ilmastonmuutosta suurempi vaikutus näädänpyyntiin. - Olen joutunut lapsen syntymän jälkeen karsimaan huonoilla keleillä pyytämisen kokonaan pois, nyt isken silloin kun pyyntiolosuhteet ovat hyvät. Vaimokin ymmärtää, että silloin on pakko lähteä kuvaa Teemu monelle perheelliselle metsästäjälle tuttua tilannetta. Teemun pyyntimatkojen panos/tuotos-suhde alkoi parantua noin 50 pyydetyn näädän jälkeen. Sen jälkeiset saadut muutamat muut viisikymppiset ovat kukin tulleet huomattavasti helpommin kuin ensimmäisen ryhmän näädät. Metsistä kerätyt tiedonmuruset ja kokemukset ovat pikkuhiljaa johtaneet siihen, että pyytäjä on alkanut nähdä maaston näädän silmin. Kuusikot kolopuut, kivikot, ja komot ovat tulleet tutuiksi lähes koko Ähtärin ja lähiseutujen alueelta. Lisäksi Teemulla on kyky tehdä havaintojensa perusteella johtopäätöksiä näädän elämän lainmukaisuuksista. Irrallisten havaintojen tekemisen sijaan hän osaa sijoittaa jälkijonon yksittäiset tapahtumat laajempaan ekologiseen kehykseen tai löytää niistä käyttäytymismallin, joka parantaa hänen pyyntitulostaan. Näädän elintavoista Suomalaista riistantutkimustietoa näädän elämästä on kertynyt eniten Itä- ja Pohjois-Suomen Olen joutunut lapsien syntymän jälkeen karsimaan huonoilla keleillä pyytämisen pois, nyt isken silloin kun pyyntiolosuhteet ovat hyvät. 50 ensimmäisen näädän jälkeen helpottaa Teemun vuosittaiset näätäsaaliit ovat suuria, parhaana vuonna reppuun on sujahtanut 36 kultarintaa. Pyyntitekniikka on hioutunut huippuunsa, mutta se on vaatinut satoja näädänmetsästyspäiviä. Viime vuosien kurjat talvetkaan eivät juuri ole Teemun tahtia hidasta- Näädän päivämakuu Suomenselän alueella on useimmiten oravanpesässä ja usein näädän löytää myös kallioiden tai kivien alta. Kelokortteeri on jo harvinaisempi. 20 Metsästäjä 6 / 6008
• SUOMI www.midwaysuomi.com Outdoor Edge Swingblade kaksiteräveitsi Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen aseharrastajan saatavilla! - toimitusaika 1-2 viikkoa - varastotilanne nettisivuilla - jo lähes 100000 tuotetta! - postitse koko Suomeen! ejä e: rkk ta mm e s ta im a Es laaj mas i ko ali tev tuo Nikon Monarch ATB 8x42 katselukiikarit Primos verijälkilamppu, korostaa verenpunaista väriä! Tuote 916967 80 ¤ Tuote 719693 395 ¤ Tuote 179499 9 90 ¤ Caldwell E-MAX aktiivikuulosuojain, uusi malli! Moultrie Game Spy riistakamera 4.0 megapikseliä ATI Sotilaskiväärin tukki, lasikuituvahvisteista nylonia Tuote 774928 4 ¤ 49 Tuote 912450 190 ¤ Tuote 777174 115 ¤ Tilauspuhelin arkisin 9-17 09-5122933 - Verkkokaupasta 24h www.midwaysuomi.com - Sähköposti info@midwaysuomi.com SILENTUM VAIMENNIN Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja 9 25700 Kemiö Puh. (02) 423 804 www.kimitojaktbod.fi e-mail: info@kimitojaktbod.fi Auki-Öppet Arkisin-Vardagar 12-18 Kaanaatie 68 Raisio Puh. (02) 239 0930 Avoinna ma-pe 10-17, la 9-14 www.asejaera.fi Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet. Metsästäjä 6 / 2008 21
• Teemun seitsemän vuoden näätäsaalis muokattuina turkiksina. Näätäkantojen runsastumisesta kertoo se, että uusia jälkiä löytyy runsaasti vuodesta toiseen pyynnistä huolimatta. Teemun temppukerho: alueelta. Erik S. Nyholmin artikkelissa Näädän elintavoista, saalistuksesta ja ravinnosta (Suomen Riista 22) esitelty tutkimus perustuu pääosin näätiä jäljittämällä saatuihin havaintoihin. Tuloksissa kerrotaan muun muassa puittamisen harvinaisuudesta (sen osuus 1880 jäljityskilometristä on vain 0,11 prosenttia) ja keskimääräisen jäljityksen pituudeksi on mainittu noin 12 kilometriä. On mielenkiintoista verrata 1950- ja 1960-luvuilla toteutetun tutkimuksen tuloksia Teemun Suomenselällä tekemiin jäljityksiin. - Puittaminen on täällä hyvin yleistä, se johtunee siitä, että puitakin on täällä tiheämmässä kuin Lapin oloissa. Sen olen myös huomannut, että naarasnäädät puittavat enemmän kuin urokset. Joskus tuntuu siltä, että vanhat naaraat elävät lähes kokonaan puissa, kertoo Teemu. Puittamisen vähyys Pohjois-Suomessa tehdyissä riistantutkimuksissa johtuneekin yksinkertaisesti siitä, että puut kasvavat harvemmassa kuin rehevämmillä alueilla. Näädän elintavat lienevätkin hyvin erilaisia Suomen eri osissa. Eroja löytyy todennäköisesti sen verran, että näädät voidaan jakaa erilaisten elintapojensa mukaan perustellusti erityspiirteitä Itä- ja Pohjois-Suomen erämaanäätiin ja Länsi- ja Etelä-Suomen näätiin. Teemulle on tullut näädänmetsästyksen myötä monia tuttuja eri puolilta Suomea ja tällainen aluejakotapa vastaa hänen käsityksiään eri alueiden pyytäjien kokemuksista kultarintojen käyttäytymisestä. Löytyypä eroja Pohjanmaankin sisällä. Ähtärin erämaapitäjän näätien elintavat muistuttavat enemmän Itä-Suomen kuin muun Etelä-Pohjanmaan näätien elintapoja. Nyholmin tutkimuksessa näädät voitiin jaotella asunto- ja hyppynäädiksi niiden yöjäljen pituuden perusteella. Asuntonäädän yöjäljen keskimääräinen pituus oli 10 kilometriä ja hyppynäädän jopa 40 kilometriä. Teemu ei Suomenselän kokemusten perusteella tee aivan yhtä selkeää jakoa. - Näädän käyttäytyminen ja liikkuminen liittyy hyvin läheisesti ravintotilanteeseen, enkä itse ole erottanut kovin selkeää tiettyjen ravinnonhankinta-alueiden vuorottaista käyttöä, josta olen kuullut puhuttavan. Näätä jää hyvinkin pienelle alueelle elelemään, mikäli se onnistuu saamaan jonkun isomman saaliin, josta riittää kätkettävääkin. pyyntiniksejä näädälle Teemu korostaa koirankäytön tärkeyttä näädänpyynnissä, sen avulla näätä saadaan usein saaliiksi vaikka se pääsisikin ensikosketuksen yhteydessä livahtamaan. Koira pysyy jäljillä ja metsästäjän työ helpottuu. I Pyyntiaika vaikuttaa huomattavasti näädän käyttäytymiseen ja liikkumiseen ja sitä kautta perässähiihtäjän lenkin pituuteen. Teemun kokemusten mukaan näädät liikkuvat puolet lyhyempiä matkoja marras-tammikuussa kuin helmi-maaliskuussa. Pyynti on siis tehokkainta juuri alkutalvesta. Toisaalta Teemu on saanut parhaat saaliinsa maaliskuussa, jolloin hankikeli mahdollistaa usein rivakankin liikkumisen ja koirankin näätävainu on talven treenauksen jälkeen terästä. Jälkien löydyttyä kannattaa jäljitysalue pilkkoa osiin mahdollisimman tehokkaasti. Näädänjäljelle ei kannata työntyä heti ensihavainnon kohdilta, vaan usein on edullista käyttää alueen metsäautotieverkostoa hyväksi ja rajata näädän makuupaikka pienemmälle alueelle. Teemu korostaa jahtialueen pilkkomisen ja kokemuksen säästävän merkittävästi perässähiihtäjän hikeä. Lisäksi hän on havainnut, että näätien käyttämät reitit pysyvät samoina vaikka näädät vaihtuvat. Lisäksi Teemu valmistelee parhaita pyyntialueitaan talven varalle jo hirvijahdissa. Hirvien suolistusjätteet solahtavat sopiviin kallionkoloihin ja louhikkoihin, josta ketut ja linnut eivät niitä saa heti tassuihinsa ja nokkiinsa. Nuoret näädät saattavat hyödyntää Teemun tarjoiluja jo muutaman päivän perästä, kun taas vanhat naarasnäädät eivät yleensä koske niihin koko talvena. Lumelta luettua Näädän pääravintokohteena pidetään yleensä oravaa ja Suomestakin on saatu viitteitä oravan ja näädän kannanvaihteluiden välisistä riippuvuussuhteista (Lampio 1948). Tiedot ovat kuitenkin melko vanhoja ja sekä orava- että näätäkannoissa on tapahtunut suuria muutoksia noista ajoista. Teemullakin on selkeä mielipide näädän ruokaympyrän kokoonpanosta. - Minun kokemusteni mukaan oravat ovat lähinnä nuorten näätien harjoitusvastustajia. Vanhemmiten näädät ryhtyvät usein kanalintuspesialisteiksi. Olen todistanut sellaistakin tapausta, että näätä iskee metson kahtena peräkkäisenä yönä. Isojen urosten erityispiirre on jänisten pyytäminen. Ne pyrkivät nappaamaan jänikset syönnöspaikoilta rynnäköllä. Pitkät ajot eivät yleensä tuota tulosta, vaikka niitäkin olen nähnyt paljon. Pisin seuraamani ajojälki on ollut puolentoista kilometrin mittainen. Teemu kuitenkin korostaa näädän hyödyntävän tarkasti jokaisen vuoden aikana keräämänsä ruoanrippusen ja suuren osan talviravinnosta muodostavat sen kesällä ja syksyllä tekemät 22 Metsästäjä 6 / 6008
• Monarch tarkkuutta kun tarvitset sitä eniten Nikonin uusi Monarch-kiikaritähtäin ratkaisevaan hetkeen näköpiirissä Nikonin uusi, loistava kiikaritähtäin aloittaa metsästyskauden. Monarch E1,1-4x24 puna/viher-näkökentällä ja pienellä 1,1-kertaisella suurennuksella sopii parhaiten lyhyille ja keskipitkille ampumaetäisyyksille, esimerkiksi hirvenmetsästykseen. Kiikaritähtäimen näkökenttä on laaja ja kirkas jopa hämärässä ja sumussa. Optiikka on Nikonin huippulaatua. Uusi Monarch nopeuttaa ja helpottaa tähtäämistä lopun jätämme sinulle. Monarch E 1,1-4x24 NIKON NORDIC AB Äyritie 8 B, 01510 Vantaa, Puh. 0207589570, www.nikon.fi Metsästäjä 6 / 2008 23
• jemmat, joita näätä hyödyntää koko talven ajan. Metrisenkin lumihangen alta saattaa löytyä varastoitu pikkulintu, osa teeren tai pyyn jäännöksistä tai munakätkö. Lentokyyti metson kurkussa Lumisten metsien kulkija on kohdannut jälkijonon varrella uskomattomia pyyntinäytelmiä, varsinkin kun monet pitävät pienpetoja nykyään enimmäkseen kasvissyöjinä Teemun hätkähdyttävin lumelta luettu tarina lienee ollut erään naarasnäädän hurmeinen saalistusretki. Lumijäljet kertoivat näädän tehneen yöllisellä retkellään yhtäkkisen vinkkelin kulkusuuntaansa nähden. Näätä oli kiivennyt puuhun, alkanut puittaa ja iskenyt noin 50 metrin puumatkan jälkeen kiinni ukkometson kurkkuun. Metso oli lentänyt 70 metriä näätä kurkussaan ja sitten koko paketti oli tehnyt mahalaskun hangelle. Tämän jälkeen näätä oli yrittänyt hieman kätkeä saalistaan ja jatkanut matkaa. Se oli ylittänyt nevan ja napannut naarasteeren kiepistä nevan laidasta. Tehokas yöpuhde. Tällainen tapaus ei ollut ainoa lajiaan, vaan Teemun yhteensä lähes 5000 jäljityskilometrin matkalle on mahtunut kolme lentävän näädän tapausta. Näätäkanta on runsas Ähtärin reheväpohjaisissa kuusikoissa. Kaikki kunnia koiralle ja kettumiehille Teemu on varsin vaatimaton mies. Hän langettaa suurimmat ansiot näädänpyyntinsä menestyksestä koiralleen ja ketunpyytäjäkavereilleen. - Näinkin suuriin näätäsaaliisiin pääsee vain hyvän koiran avulla. Lisäksi minulla on Ähtärin metsissä silmiä runsaasti, sillä kettumiehet ja monet muutkin metsien kulkijat vinkkaavat minulle löytämistään jäljistä. Teemun pyyntialue on laaja, sillä monet seurat toivottavat hänet alueelleen tervetulleeksi. Näädänhiihtäjiä tahtoo nykyään olla harvassa. Teemu korostaa koiran merkitystä näädänpyynnissä etenkin silloin kun näätä pääsee pakenemaan lepopaikastaan. Koira pysyy puittavan näädän perässä. Tällä hetkellä Teemun apurina toimii nelivuotias Jaki, joka pystykorvan ja laikan risteytys. - Koira on ratkaissut monta puittamistapausta, jossa olen itse ollut ymmälläni. Yleensä näätä tiputtaa puittaessaan jotain puusta hangelle: neulasia, lunta tai kaarnanpaloja, mutta varsinkin suojaisalla ja tuulisella säällä hangella saattaa olla muutakin karistetta niin paljon, että näädän puumatkan suunta jää selvittämättä. Jos näätä joskus karistaakin miehen kannoiltaan, on mahdollista, että Jaki ratkaisee tilanteen. Kun jäljet katoavat puuhun nousun myötä, kannattaa istahtaa odottamaan ja antaa koiran tehdä työtään rauhassa. Yleensä koira löytää jonkin jäljen, jota ihmisen aistit eivät tavoita ja se johdattaa metsästäjän uudelleen jäljille ennen pitkää. Tiesitkö että- näätä liikkuu öisin ja se kulkee keskimäärin neljän - viiden kilometrin matkan yössä - uros ja naarasnäädän jäljet voi erottaa hyppypituudesta, uroksella se on noin 80 senttimetriä ja naaraalla noin 50 senttimetriä - näätä ei enää ole vanhojen metsien laji, vaan se on oppinut hyödyntämään hakkuualueille pesiytyneitä myyriä ravinnonkäytössään niin kuin muutkin pienpedot - näädän kiima-aika on keskikesällä ja sillä on viivästynyt sikiönkehitys, poikaset syntyvät seuraavan vuoden huhti toukokuussa - näätäkannat ja -saaliit ovat kasvaneet, viime vuosina Suomessa on pyydetty 15 000 - 20 000 näätää vuodessa - näädän metsästysaika on 1.11 31.3 Lähde Rktl Turkki vaimolle Teemun saalistilastoon on merkitty 188 jäljittämällä pyydettyä näätää. Tämä lehti ilmestyy marraskuun puolivälissä, joten tuo luku ei välttämättä enää täsmää mikäli Ähtärissä on saatu lumi maahan Joka ikinen näätäyksilön turkki on käsitelty huolella ja tulevan syksyn jahdin tavoitteena onkin saada kasaan vaimolle sekä tädille lahjoitettavien kokoturkkien ainekset. Niihin vaaditaan noin 200 näädän nahkaa. Tusina näätää siis uupuu saattaapa Teemulla siihen reilu kuukausi kuluakin! G 24 Metsästäjä 6 / 6008
• Hännättömänjoen Siinä ne ovat, huudahtaa Teemu ja osoittaa kuusentaimien alle katoavia parijälkiä. Näätä on saapunut korpeen se saa peräänsä Jakin, pystykorvan ja laikan sekoituksen ja kaksi suksimiestä. Jarkko Nurmi, riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri N äädänmetsästyksen alkutahdit kajahtelevat Itä-Ähtärissä, todellisella erämaaseudulla, jonka rehevät maapohjat tarjoavat muuta Pohjanmaata enemmän elintilaa kuusille. Missä niitä huojuu, siellä yleensä tapaa runsaasti näätiäkin. Tämä on Kilposen Teemulle tuttua jahtialuetta ja kymmeniä näätiä on vuosien varrella sujahtanut täällä hänen jahtireppuunsa. Luntakin täällä riittää talvisin, sillä seutu on vedenjakaja-aluetta. Pohjanmaan näädänpyytäjät ovat viime talvina kärsineet kasvihuonetalvista, mutta Ähtärissä on lunta on aina ollut selkeästi enemmän kuin lähiympäristössä. Sukset ovat nytkin tarpeen. Hiihdämme hetken matkaa koiran ja näädän jälkiä seuraillen, kunnes eteemme osuu hankalasti ylitettävä puro. Näätä on sen ylittänyt näppärästi kaatunutta puun runkoa pitkin ja koira 26 Metsästäjä 6 / 6008 on mennyt yli rungon vierestä rajulla loikalla. Me joudumme olemaan maltillisempia, kylmä kylpy helmikuussa ei nyt houkuta. Ylityskohtaa etsiessämme ällistys iskee: puron toiselta puolelta kajahtaa raivokas haukku- muutaman sadan metrin jäljityksen jälkeen. Teemu on skeptinen. - Enpä usko näädän vielä tuossa olevan. Todennäköisesti se on käynyt puussa lähtenyt puittamaan. Koira ei ole vielä paikallistanut alastulopaikkaa ja luulee näädän olevan vielä puussa. Kelonpotkijat Selviämme puron yli ja lähestymme edelleen kaikuvaa haukkua. Jännitys nousee, sillä jo kaukaa näemme, että koira haukkuu kuusiryhmän keskellä könöttävään yksinäistä kelomäntyä, jonka monet reiät paistavat kelohopean keskellä mustina aukkoina. Tiirailemme ja kierrämme, mutta merkkiäkään näädästä ei näy. Lopulta kelo saa kylkeensä pari napakkaa potkua. Mitään ei näy. Teemu teroittaa myös kuuloaistinsa. - Yleensä näätä syöksyy esille tässä vaiheessa tai se vähintään kurkkaa kolosta tai liikkuu rapistellen kelon sisäpuolella. Teoria oli oikea, tästä näätä nousi puuhun, mutta se ei enää ole siellä. Koirakin alkaa kiertää lähiympäristö hakulenkkiä laajentaen se etsii alastulopaikkaa. Minä ja Teemu etsimme puittamisjälkiä, mutta helmikuinen kosteansumuinen ja tuulinen kasvihuonekeli ei suosi työtä. Puissa ei ole lunta, jota usein tippuu näädän puittamisen reittimerkeiksi tippuvaksi ja hangen pinta on täynnä tuulen pudottamia neulas- ja kaarnakaristeita. Hajaannumme tahoillemme etsimään näädän alastulojälkeä, mutta kumpikaan meistä ei löydä sitä vaikka kierrämme melkoisen ympyrän. - Antaa koiran tehdä työtään toteaa Teemu ja alkaa kolistella kantoja tulien tekeminen mielessään. Samassa kuuluu muutama haukahdus muutaman sadan metrin päästä. Kirves sujahtaa takaisin reppuun ja Teemu poistuu paikalta kuin Mietaa konsanaan. Allekirjoittanutkin lynkyttelee perinteisellä perään. Välimatka kasvaa. Joen yli kalliolle Perässähiihtäessäni kuulostelen, että kyse oli vain muutamasta Jakin haukahduksesta sen löytäessä näädän jäljet uudestaan. Tilanne eteni
• näätä niin kuin usein käy, jos metsästäjät hukkaavat jäljet: koira etsii alastulon jostain, vaikka ihmisen aistein havaittavia johtolankoja ei maastossa olisikaan. Hetken hiihdon jälkeen jälkijotos viettää alarinteeseen ja kuusien lomasta paistaa sula metsäkoski. Uimasilleen ei näätä kuitenkaan ole heittäytynyt, vaan ylittänyt joen noin 50 metriä kuohuvan kosken alapuolelta. Huimapäinen näädänpyynnin etujoukkommekin on näköjään rysäyttänyt yli, sillä joen jäällä erottuvat koiran ja suksenjäljet. Avantoja ei näy ja kiihdytän itsekin vauhtia mäenlaskuuni, vaikka mielessäni väikkyykin, että taidan olla Teemua muutaman kilon painavampi Selvittyäni joenylityksestä havaitsen maaston muuttuvan kallioiseksi mäntymetsäksi. Näätä on jättänyt virtsaansa käyntikortiksi erään kiven päälle. Urosnäätä, ajattelen. Raikuva haukku kaikuu muutaman sadan metrin päästä. Nyt haukku on niin kiihkeää ja yhtäjaksoista, että arvaan näädän olevan koiran näköpiirissä. Hyppy ja pudotus Teemu on jo paikalla ja tilanne etenee nopeasti. Jaki on ajanut näädän kiven alta makuulta puuhun, jossa se lymyää tiiviisti latvuksessa. Yöjäljet nousevat puuhun ja Jaki haukkuu hetken tyhjää. Näätä on lähtenyt puittamaan. Metsästäjä 6 / 2008 27
• Pian näätä hyppää männystä toiseen ja laukaus pudottaa sen latvuksesta suoraan Jakin suuhun. Koira puristelee petoa muutaman kerran ja luovuttaa saaliin säyseästi Teemulle. Tämän on jo Jakille tuttua hommaa. Ihailemme hetken saalista ja ryhdymme tulistelemaan. Koirakin pitää tietysti kehua. - Jaki on nyt nelivuotias ja olen hämmästynyt siitä miten kypsä riistakoira siitä on jo kehittynyt. Se oppii pyynnin nopeasti, toteaa Teemu, joka käyttää Jakia myös supikoiran pyyntiin. Tulilla alkaa myös joen ylitys naurattaa ja sovimme, että siitä ei kannata kotona puhua. Kuinkahan paksua- tai ohutta - jää lienee ollut? Lisäksi ihmettelemme yhdessä miten helposti pyynti tällä kertaa tapahtui. Olimme näädän perässä vain noin reilun kilometrin matkan. Tosin Teemun asiantuntemus lyhensi jäljitysmatkaa melkoisesti, sillä hän oli pilkkonut jälkijotoksen metsäautotieverkoston avulla ja Yhteispeliä Hännättömänjoella. Lopulta kelo saa kylkeensä pari napakkaa potkua. Mitään ei näy. Teemu teroittaa myös kuuloaistinsa. Yleensä näätä syöksyy esille tässä vaiheessa tai se vähintään kurkkaa kolosta tai liikkuu rapistellen kelon sisäpuolella. Jäljillä. Kestää tämä kai pyytäjääkin paikallistanut sen makuupaikan muutaman neliökilometrin tarkkuudella. Mikäli olisimme lähteneet jäljille siitä, missä jäljet ensimmäisen kerran nähtiin, olisi jäljitysmatka moninkertaistunut. Makkaran syönnin lomassa käy ilmi se, että aikoinaan Teemu syttyi näädänpyyntiin nimenomaan sen takia, että pyyntimuotoa pidettiin niin myyttisen vaikeana ja kovaa kuntoa vaativana. Nykyään näätämaiden todellisuus on toisenlainen: näätiä on runsaasti ja kannat ovat kohentuneet etenkin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Metsäautotieverkosto helpottaa metsästystä, mutta pyytäjä ei saa metsääkään pelätä. Monet metsätiet ovat talvella auraamatta, joten kyllä se näätä vielä hiihdättääkin. - Toivottavasti näädänpyynnin houkutus ei näiden paljastusten myötä vähene. Eiköhän sovita, että kyllä tämä on edelleen kovien pyytäjien hommaa, kuittaamme asian lopuksi. G 28 Metsästäjä 6 / 6008
• Kestosuosikk i! JAHTIJAKT PITOKOKKI SLOWCOOKER HAUDUTUSPATA Hankkittuasi Pitokokki Slowcooker Haudutuspadan saat kiitosta loistavasta ruoasta, joka on aina valmiina, kun sitä tarvitaan. Riistaruuat, liha- ja kasvispadat, uunijuustot, riisipuurot, keitot, kaikki valmistuu itsekseen Pitokokissa. Laitat vain ainekset pataan ja annat Pitokokin huolehtia kaikesta. Aito keraaminen sisäpata, tilavuus 3,8L. Monitoimisesti säädettävä käyttökytkin. Selkeä digitaalinäyttö. Ei pala pohjaan, ei kiehu yli. Takuu 12kk. KYMMENEN YLIVOIMAISTA OMINAISUUTTA 1. Laita vain raaka-aineet pataan ja Pitokokki valmistaa ruuan puolestasi 2. Ei pala pohjaan, ei kiehu yli. 3. Aito keraaminen sisäpata pitää ja tasaa lämmön. 4. Hauduttaa ruuan herkullisen mureaksi. 5. Kätevä, valmistaa lähes kaikki ruokalajit. 6. Turvallinen. Digitaaliajastin vahtii ruuan valmistumista puolestasi vaikka yöllä. 7. CE-hyväksytty. Erinomainen takuu. 8. Tyylikäs, helppohoitoinen teräspinta. 9. Tilavuus 3,8 litraa. 10. Helppokäyttöinen. 99,STALOU US M TUTKI 08 3/20 Verkkokaupassa asiointi on turvallista sopiva Nordea, Sampo, Osuuspankki, yleisimmät luottokortit myös laskulla tai osamaksulla (Erätukku-rahoitus) j 60 voit palauttaa tuotteen ellei se ole T ÄT U U KKU AHO T R Tilaa Metsästäjä 6 / 2008 29 tai numerosta (mape 917) S + TOIMITUSKULUT E ER
• hannu huttu Hirvien talvilaitumet kartoitettiin Kainuussa Kainuun riistanhoitopiiri järjesti yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä riistanhoitoyhdistysten kanssa hirvieläinten ja suurpetojen lumijälkiin perustuvan maastolaskennan piirin alueella maaliskuun ensimmäisenä päivänä 2008 (kts. Metsästäjä 5/2008). Antti Siira ja Jukka Keränen, Kainuun riistanhoitopiiri 30 Metsästäjä 6 / 6008
• askennan suorittivat Kainuun metsästysseurat ja seurueet. Reitistö käytiin läpi yhden päivän aikana. Jälkiä etsittiin riittävän hitaasti kulkien autoilla, moottorikelkoilla sekä hiihtäen. Laskennassa kirjattiin hirvieläinten kaikki jälkihavainnot (hirvi, metsäpeura ja -kauris), sekä vanhat että tuoreet. Yksilömääriä ei pyritty selvittämään. Talvella hirvet ovat kerääntyneet pienehköille alueille, josta ne kesäksi ja syksyksi levittäytyvät huomattavasti laajemmalle alueelle. Hirvelle talvella huonosti soveltuvat alueet voivat tyhjentyä kokonaan. Hirvien määrissä voikin olla suurta ajallista ja alueellista vaihtelua jopa aivan vierekkäisten alueiden välillä. Kainuun hirvikannan koossa on viime vuosikymmeninä tapahtunut suuria heilahteluja. Lisäksi elinympäristöissä on tapahtunut muutoksia, mahdollisia talvilaitumien kulumisia sekä normaalia laidunkiertoa. Nämä tekijät ovat muuttaneet sekä talvilaitumien sijainteja, niiden pinta-aloja että talvehtivien eläinten yksilömääriä. Nyt tehdyn kartoituksen tavoitteena oli saada uutta ja ajankohtaista tietoa talvilaitumissa tapahtuneista muutoksista. Selvityksessä saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi hirvieläinkantojen hoidon, esimerkiksi hirvikannan kestävän verotuksen suunnittelussa. Lisäksi tietoja hirvieläinten talvilaitumista voidaan käyttää hyväksi metsänhoidon suunnittelussa. L Laitumien muutoksista uutta tietoa Laitumissa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi nyt kerättyjä havaintoja verrattiin aiempina vuosikymmeninä tehtyihin talvilaidunkartoituksiin. Käytettävissä olivat seuraavat aineistot: I Paltamon rhy:n alueen lentolaskennat vuosilta 1982, 1983 sekä 2002 ja 2003 (rhy) I metsästäjille tehty koko Kainuuta koskeva laidunkysely vuodelta 1991 (Tuire Nygrèn ym, RKTL) I Hyrynsalmi-Ristijärvi rhy:n alueen lentolaskenta vuodelta 1998 (rhy), I Etelä-Kainuun lentolaskennat vuosilta 1998 ja 1999 (RKTL) I Kainuun etelä- ja keskiosien lentolaskennat vuosilta 2003 ja 2004 (RKTL). Koska nyt tehdyn kartoituksen laskentareittiverkostossa olevia puutteita haluttiin paikata hirven osalta, vertailuun otettiin mukaan myös Kainuun metsäkeskukselta käyttöön saadut tiedot niistä yksityisomistuksessa olevista maa-alueista, joilla hirvien aiheuttamia taimikkovahinkoja on käyty arvioimassa. Vertailussa käytettiin vahinkoarvioaluetietoja vuosilta 2005, 2006 ja 2007. Vuosikymmenien välisessä vertailussa laitumet jaettiin keskeisimpien muutosten osalta karkeasti ja suuntaa antavasti kolmeen eri luokitteluryhmään: 1) vahvistuneet/uudet laitumet = ovat selkeästi vahvistuneet viime vuosina tai ovat täysin uusia tai ne on otettu uudelleen käyttöön vasta aivan viime vuosina. 2) edelleen käytössä olevat/säilyneet laitumet = ovat olleet pääosin koko vertailuajanjakson käytössä, vaikka hirvitiheyksissä ja laidunpinta-alassa on voinut olla vaihtelua. 3) heikentyneet/tyhjät laitumet = ovat selkeästi heikentyneet viime vuosina tai olivat ainakin 2008 kartoituksessa lähes tyhjiä. Kainuun hirvikannan koossa on viime vuosikymmeninä tapahtunut suuria heilahteluja. Metsästäjä 6 / 2008 31
• Kainuun suurpetolaskennan yhteydessä 2008 tehdyt hirvien lumijälkihavainnot. Havainnot on esitetty sinisillä pistesymboleilla, läpikäyty laskentareittiverkosto ohuella mustalla viivalla ja poronhoitoalueen eteläraja paksulla punaisella viivalla. Suuntaa antava kuva keskeisimmistä hirvien talvilaidunalueista Kainuun riistanhoitopiirin alueella sekä niissä viime vuosikymmeninä tapahtuneista muutoksista. Laitumet on jaettu karkeasti kolmeen eri ryhmään (kts. teksti). Kuvaan on merkitty punaisella pistesymbolilla 2008 kartoituksessa tehdyt laidunkeskittymien ulkopuoliset yksittäiset hirvien lumijälkihavainnot. Keskittymiä, hirviä harvakseltaan ja täysin tyhjää Nyt tehdyn kartoituksen perusteella hirvien keskeisimmät talvilaitumet Kainuussa näyttäisivät nykyään löytyvän Oulujärven pohjoispuolen Kivesjärvi-Osmankajärvi välimaastoista, Kajaanin koillis- ja Sotkamon luoteis- sekä Paltamon kaakkoisosien välimaastoista, Sotkamon eteläosista sekä Sotkamon ja Kuhmon raja-alueilta. Näiden lisäksi selkeitä isompia talvilaidunkeskittymiä voitiin todeta muun muassa Vuolijoen länsiosassa, Hyrynsalmen-Ristijärven rhy:n keskiosissa, Puolangan ja Suomussalmen välimaastoissa, Kuhmon Lammasjärven itä- ja kaakkoispuolella sekä Suomussalmella Vuokkijärven kaakkoispuolella ja lähellä Kuhmon rajaa. Vähemmän hirviä näyttäisi laiduntaneen Vuolijoen, Kajaanin sekä Sotkamon keskiosissa, Suomussalmella luoteisosissa sekä etelämpänä ja lounaassa lähempänä Hyrynsalmen rajaa, Kuhmon etelä- ja koillisosissa, sekä Puolangan ja Hyrynsalmen välisissä vaaramaisemissa. Osa laitumista säilynyt, osassa muutoksia, siirtymiä ja uusia keskittymiä Huomattava osa jo 90-luvun alussa havaituista laitumista näyttäisi säilyneen. Suurimmassa osassa näistäkin näyttäisi kuitenkin tapahtuneen eriasteisia muutoksia sekä pinta-alan että laidunkeskuksen sijainnin suhteen, eli siirtymää, supistumista tai laajentumista. Aiempiin kartoituksiin verrattuna selkeästi vahvistuneita laitumia voitiin todeta muun muassa Suomussalmen kaakkoisosissa lähellä Kuhmon rajaa, Kuhmon luoteisosissa, Sotkamossa Nuasjärven ympäristössä ja Kiantajärven eteläpuolella. Jonkin asteisia vahvistumia tai lieviä siirtymiä oli havaittavissa lähes kaikkien riistanhoitoyhdistysten alueilla. 32 Metsästäjä 6 / 6008 Viimeisimmissä laskennoissa tyhjiksi tai heikentyneiksi todettuja, mutta vanhemmissa kartoituksissa käytössä olleita pienehköjä laidunalueita voitiin todeta ainakin Kuhmon etelä- ja itäosissa, Puolangan ja Hyrynsalmen välimaastoissa sekä eri puolilla Suomussalmea. Myös uudelleen käyttöönottoa oli havaittavissa, eli viimeisimpien havaintojen perusteella oli palattu takaisin niille samoille alueille, joissa oli laidunnettu jo 80- tai 90- lukujen alussa, mutta joista ei ollut tehty havaintoja 90-luvun lopussa tai 2000-luvun alkuvuosina. Kokonaisuutena hirvet näyttäisivät laiduntavan nykyisin ehkä hieman enemmän hajallaan kuin 80- ja 90-luvun aineistoista voidaan päätellä. Viimeisimmissä kartoituksissa on tehty suhteellisen paljon isommista keskittymistä erillään olevia yksittäisiä havaintoja. Hirvien kerääntyminen yhteen tietyille talvilaitumille ei välttämättä ehkä ole enää niin selväpiirteistä kuin aiemmin. Toisaalta vahva hirvikanta voi vaikuttaa huomattavasti siihen, että hirviä esiintyy tasaisemmin eri alueilla. Tulokset eivät yksiselitteisiä Eri aikoina tehtyjä kartoituksia verrattaessa on syytä ottaa huomioon niissä olevat selkeät menetelmäerot ja tietyt puutteet ja virhettä ai- Tietoja hirvieläinten talvilaitumista voidaan käyttää hyväksi metsänhoidon suunnittelussa. heuttavat tekijät. Esimerkiksi 2008 kartoituksen aineisto on kerätty yhden päivän aikana. Useimmissa muissa laskennoissa laskentoja on tehty pitemmällä aikajaksolla eikä myöskään täysin vastaavalta ajanjaksolta. Eroavaisuuksia laitumissa voidaan havaita jo vierekkäisinä vuosina samalla menetelmällä tehdyissä laskennoissa (esim. Paltamo 1982> <1983 ja 2002> <2003, lentolaskennat 1991> <1992 ja 1998> <1999 sekä 2003> <2004). Useissa tapauksissa onkin erittäin vaikea arvioida onko tyhjentyneiden ja täyttyneiden lähilaitumien osalta kyseessä pitemmällä aikajaksolla tapahtunut selkeä muutos vai sittenkin talven edetessä laidunalueen sisällä tapahtunut lyhyehkön matkan siirtymä. Myös havainnointimenetelmissä on isoja eroja, yksi kartoituksista perustuu lumijälkiin, toinen kyselyyn ja loput lentolaskentoihin, joissa on pyritty tekemään totaalilaskenta tai lentolinjojen väli eri kartoituksissa on vaihdellut 0,5 10 km:n välillä. Sääoloilla on näiltä osin myös keskeinen merkitys sekä havaittavuuden (näkyvyys) että hirvien alueellisen liikkuvuuden suhteen (esim. lumipeitteen paksuus). Myös hirvien aiheuttamien taimikkovahinkojen arviointi sisältää useita epävarmuustekijöitä (esim. vain yksityismaat, vahinkojen tekoaika, havaittavuus). Arvioitaessa talvilaitumissa tapahtuneita muutoksia, on myös tärkeätä muistaa, että hirvikantojen koossa Kainuussa on ollut huomattavaa vaihtelua viimeisen 30 vuoden aikana. Kannat runsastuivat räjähdysmäisesti 1980-luvulla, kun taas 90-luvulla ne alenivat, kunnes 90-luvun puolessa välissä kanta jälleen pieneni ja laski jopa suunniteltua alhaisemmaksi. 2000-luvulla kannat ovat olleet keskimääräiset ja säätelytavoitetta jonkin verran korkeammat. G
• Metsästäjä 6 / 2008 33
• Hirven iänmääritys etuhampaan vuosirenkaista Maamme metsästäjistä valitettavan harva taitaa hirven iänmäärityksen. Taidon soisi yleistyvän, sillä hirven ikärakennetietojen avulla voidaan tehostaa kannanhoitoa. Tästä artikkelista löytyvät perusteelliset ohjeet metsästäjille yhden hirven iänmääritysmenetelmän opetteluun. avonrannalla metsästävän Matkon hirviseurueen vuoden 2003 kolmas jahtiviikonloppu alkaa hyvin. Hirvikivääri paukkuu jo lauantain ensimmäisessä miesvoimin toteutetussa ajossa. Kulkupaikalla päivystävää passimiestä onnistaa, sillä kaksi aikuista hirveä pyrkii hänen kohdaltaan passiketjun läpi. Matalaan mäntytaimikkoon juoksee ensin iso naaras ja sitä seuraa suurisarvinen uros. Seurueella on vielä paljon lupia jäljellä, joten kokenut passimies kaataa molemmat hirvet. Uroksella on komeat 15-piikkiset lapiosarvet. Hirvet viedään nylkyvajalle käsiteltäväksi. Tällä kertaa hirvistä otetaan talteen myös etuhampaat iänmääritystä varten. Nämä hirvet ovat osa tutkimusaineistoa. Iänmäärityksen tulokset tulevat joulukuussa. Kumpikin hirvi oli 7,5-vuotias eli molemmat olivat syntyneet vuonna 1996. Seurue ihmettelee naaraan vasattomuutta, sillä se oli parhaassa vasatuottoiässään. 15-piikkinen kuului vähälukuiseen valtasonnien eli 6,5-9,5-vuotiaiden uroshirvien joukkoon. Se oli parhaassa siitosiässään, mutta sen sarvet ja teuraspaino eivät olleet ehkä vielä saavuttaneet aivan huippuansa. Mikä mahtaa olla tämä erityisesti riistantutkijoiden käyttämä tarkimmat hirven ikäarviot antava menetelmä, jolla tämänkin tarinan hirvien iät määritettiin? HAMMASSEMENTIN VUOSIRENKAAT Artikkelin kirjoittaja määritti näiden opinnäytetyön aineistoon kuuluneiden hirvien iät hammassementtikerroksiin perustuvalla menetelmällä. Menetelmää käytetään ympäri maailman hirvitutkimuksen tarpeisiin, mutta hirven iänmääritys onnistuu sen avulla myös keneltä tahansa metsästäjältä. Hirven hampaiden juuria ympäröi hammassementti, jonka tehtävänä on pitää juuri paikallaan hammaskuopassa. Hammassementtikerros paksuuntuu koko hirven eliniän, sillä siihen muodostuu joka vuosi säännöllisellä rytmillä erillinen talvi- ja kesäkerros. Talvella muodostuneet kerrokset ovat läpikuultavia, mutta ne havaitaan mikroskoopin mustaa tarkastelualustaa vasten tummina. Runsaasti sementtisoluja sisältävät kesäkerrokset ovat vaaleita ja läpikuultamattomia. Hirven ikä voidaan määrittää tarkastelemalla hammasleikettä mikroskoopilla tai luupilla. Ikä määritetään laskemalla hammassementistä 34 Metsästäjä 6 / 6008 tummina erottuvien vuosirenkaiden lukumäärä. Menetelmä muistuttaa paljon puiden iänmääritystä. HAMMASLEIKKEEN TEKO Hammasleike tehdään hirven ensimmäisistä etuhampaista (I1), koska ne vaihtuvat pysyviksi ensimmäisenä yleensä 7-8 kuukauden ikäisenä. Nämä kaksi näytehammasta ovat keskimmäiset hirven kahdeksasta etuhampaasta. Hammasnäyte saadaan kätevästi talteen, kun sahataan alaleuan etuosa irti poskihammasrivistön ja etuhampaiden välistä. Jos näytteitä on useita, on ne syytä yksilöidä riittävän hyvin. Näytehirvien tiedot on myös hyvä kirjata erilliselle paperille. Näytteitä säilytetään pakastimessa. Niiden keittäminen ei ole suotavaa, koska kiehuva vesi voi vaurioittaa hammassementtiä. Hammas irtoaa alaleuasta pihdeillä vääntämällä, kun juurta leuan ulkosyrjästä peittävää luuta on poistettu riittävästi sopivan piikin tai puukon avulla. Irrottamiseen menee sitä enemmän aikaa mitä vanhempi hirvi on. Juuren pintaa ei saa naarmuttaa työvälineillä hammasleikTarinan 7,5-vuotias valtasonni. S Hirven iänmääritys hammassementtikerroksista on palkitsevaa puuhaa, sillä tunne on hieno, kun voi oman hirviporukan tutkijana toimiessa lopettaa loputtomat arvailut kunkin saalishirven iästä. keen sahauskohdasta. Irrotetun hampaan juuren enimmät luukalvot voi repiä käsin irti, kun hammasta on ensin käytetty kiehuvassa vedessä. Näytehampaan sisäsyrjältä mitataan esimerkiksi työntömitalla juuren pituus eli ienrajan ja juuren kärjen välinen matka. Hammasleikkeen sahauskohta on kolmanneksen verran juuren pituudesta juuren kärjestä katsottuna. Ruuvipenkkiin asetetusta hampaasta sahataan rautasahalla kaksi mahdollisimman ohutta perättäistä poikittaisleikettä. Hammasleikkeet hiotaan noin 0,3 mm paksuiksi. Kalansuomut ovat paksuudeltaan tätä luokkaa. Hiominen onnistuu kätevästi hankaamalla leikettä pyörittävillä liikkeillä märkää vesihiomapaperia vasten. Leikkeen pyörittäminen tehdään sormenpäällä painamalla, joten sormenpää on syytä suojata esim. hiomapaperin palasella. Hammasleikkeet ovat valmiita mikroskoopilla tarkasteltaviksi, kun niistä vielä huuhdellaan hiomapöly pois. MIKROSKOOPILLA Hammasleikkeet asetetaan mikroskoopin mustalle tarkastelualustalle. Leikkeitä on hyvä kastella koko tarkasteluajan alkoholipitoisella nesteellä, sillä se parantaa hammassementtikerrosten erottumista toisistaan. Hammasleikkeistä havaitaan mikroskoopilla vaalean hammasluun Miska Kopponen Hirven alaleuan etuosa, josta on irrotettu ensimmäinen etuhammas (I1). Hampaan vieressä oleva paperisuikale osoittaa juuren pituuden. Hammasleikkeen sahauskohta on merkattu hampaaseen.
• Hirven etuhammasleikkeen reunasta otettuja mikroskooppikuvia kuudesta ikäluokasta. Hirven ikä saadaan selville laskemalla hammasluun ympärille muodostuneesta hammassementistä tummina erottuvien vuosirenkaiden lukumäärä. 1,5-vuotias (021C) 2,5-vuotias (077C) 4,5-vuotias (013E) 6,5-vuotias (011D) 8,5-vuotias (058D) 11,5-vuotias (2848C) ympärille muodostuneet hammassementtikerrokset. Ensimmäinen tumma vuosirengas muodostuu hirven ensimmäiseen etuhampaaseen, kun se on 7-10 kuukauden ikäinen. Tämä hammasluun ja sementin saumassa oleva vuosirengas on usein vaikeasti havaittavissa, sillä se jää helposti ensimmäisen vaalean kesäkerroksen varjoon. Hirven ikä saadaan selville, kun lasketaan hammassementistä tummina erottuvien vuosirenkaiden lukumäärä. Iänmäärityksen virhemarginaali on ± 1 vuotta, jos kyseessä on alle 15-vuotias hirvi. Virhemarginaali voi nousta tätä vanhemmilla hirvillä. Hirven ikää määritettäessä on muistettava, että hammassementin tummien ja vaaleiden kerrosten lukumäärän on oltava sama, sillä kokonaisessa vuosirenkaassa on kumpiakin yksi kappale. Osalla marras- tai joulukuussa kaadetuilla hirvillä voi olla jo hammasleikkeen uloimpana kerroksena talvella muodostuva tumma kerros. Tätä kerrosta ei oteta huomioon iänmäärityksessä, koska se johtaa vuoden yliarvioon. KÄY SE LUUPILLAKIN Useimmilla metsästäjillä ei ole mahdollisuutta mikroskoopin käyttöön. Asiasta kiinnostuneen ei pidä kuitenkaan lannistua, sillä hirven iänmääritys hammassementtikerroksista onnistuu myös luupin avulla. Vuosirenkaat erottuvat riittävän hyvin hammassementistä vähintään 15 kertaa suurentavalla luupilla. Artikkelin kirjoittajan kokemusten perusteella luupilla tehtävään iänmääritykseen soveltuu parhaiten hammasleikkeen läpivalaisu alhaalta päin. Valonlähteenä voi toimia esim. pystyyn asetettu taskulamppu. Läpinäkyvän muovin tai lasin päälle laitettuja hammasleikkeitä luupilla valoa vasten tarkastelemalla on mahdollista laskea hammassementin vuosirenkaat, jotka erottuvat läpivalaistunakin tummina. Hammassementistä löytää selkeimmän näkymän, kun siirtää luuppia ja hammasleikkeitä valoon nähden eri kohtiin. Leikkeet on hyvä pitää märkinä alkoholipitoisella nesteellä. Hammasleikkeitä voi tarkastella luupilla myös mustaa taustaa vasten kuten mikroskoopilla. Leikkeitä on tässä tapauksessa valaistava sivulta. Läpivalaisua voidaan kuitenkin pitää parempana vaihtoehtona määritettäessä hirven ikää luupilla. Luupilla suoritetulla iänmäärityksellä ei aina saada yhtä tarkkoja hirven ikäarvioita kuin mikroskoopilla, koska luuppia käytettäessä saattaa jäädä havaitsematta jokin sellainen vuosirengas, joka erotetaan varmuudella mikroskoopilla. Tämä voi joissakin tapauksissa johtaa hirven iän aliarvioimiseen. Virhemarginaali on kuitenkin keskimäärin pienempi kuin esim. hirven poskihampaiden kulumisen perusteella tehdyssä iänmäärityksessä. IKÄTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN Hirven iänmääritys hammassementtikerroksista on palkitsevaa puuhaa, sillä tunne on hieno, kun voi oman hirviporukan tutkijana toimi- Menetelmää käytetään ympäri maailman hirvitutkimuksen tarpeisiin, mutta hirven iänmääritys onnistuu sen avulla myös keneltä tahansa metsästäjältä. essa lopettaa loputtomat arvailut kunkin saalishirven iästä. Hirven ikätiedot ovat hyödyllisiä monella tavalla. Metsästäjiä kiinnostava hirven elinkaaren vaihe saadaan näiden tietojen avulla selville. Jos kaadettu hirvi määritetään vanhaksi jo parhaan lisääntymisiän ohittaneeksi yksilöksi, voi se olla metsästäjille helpotus, sillä tällaisella yksilöllä on varsin pieni merkitys hirvikannan tulevalle kehitykselle. Vähintään muutamalta peräkkäiseltä vuodelta kerätyt riittävän suuret iänmääritysaineistot ovat erittäin arvokkaana tukena hirvenmetsästyksen suunnittelussa. Nuoret ikäluokat ovat enemmistönä hirven normaalissa ikärakenteessa. Yleisin ikäluokka on tällöin 1,5-vuotiaat, joiden osuus iänmääritysaineiston hirvistä on yleensä yli 30 %. Tätä vanhempien hirvien osuuden tulisi pienentyä asteittain. Ikärakenne on puolestaan epävakaassa tilassa, jos nuoret ikäluokat ovat aliedustettuina aineistossa. Vinoutunut ikärakenne voidaan saada korjaantumaan pienentämällä tulevien vuosien hirvisaaliin vasaosuutta. Metsästyksen jälkeiseen hirven talvikantaan jää näin menetellen suhteellisesti katsottuna aikaisempaa enemmän vasoja. Naarashirvien ikärakennetietoja on mahdollista hyödyntää, jos metsästäjät haluavat tehdä laskelmia tulevien vuosien vasatuotosta. Laskelmia varten tarvitaan tietoja naarashirvien iästä riippuvasta vasatuottotehosta. Voimakas kannanvaihtelu on pitkään ollut maamme hirvikannanhoidon pahimpia ongelmia. Kannanvaihteluja voidaan heikentää hyödyntämällä enemmän hirven ikärakennetietoja. Hirven ikä on hyvä tietää myös, kun saaliista valmistetaan ruokaa. Vanhan hirven liha on usein sitkeää, joten se vaatii mureutuakseen pitkän kypsentämisajan. G Metsästäjä 6 / 2008 35
• Eräaatoksia valtion mailta Heikon kanalintukannan asettamat haasteet G Aloitin syksyllä uudessa työssä ylitarkastajana Metsähallituksen luontopalveluissa vastuualueenani valtion maiden metsästyksen ja riistan elinympäristöjen valtakunnallinen koordinointi ja kehittäminen. Henkilökohtaisesti yliopistomaailmasta Metsähallituksen palvelukseen siirtyminen merkitsi samalla siirtymistä tutkimuksen tuottajasta tutkimustulosten käytäntöön soveltajaksi. Koen tämän ainutlaatuisena tilaisuutena ja suurena haasteena, jonka otin vastaan hyvin innostuneesti. Ensimmäisiä haasteita, jonka uudessa työssäni kohtasin, oli menneen syksyn metsäkanalintukantoja koskettanut kato ja sen vaikutukset valtionmaiden metsästysjärjestelyihin. Sain huomata, että Metsähallituksen erätiimissä löytyy sekä pitkäaikaisen kokemuksen mukanaan tuomaa rautaista asiantuntemusta että käytössä oleva nykyaikainen riistatalouden suunnittelujärjestelmä, joiden avulla tämäkin ongelma osattiin hallita. Syksyn lupamääriä vähennettiin Paikallisten riistaviranomaisten; riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistysten on metsästyslain mukaan annettava tulevaa metsästysvuotta koskevat mahdolliset rauhoitukset ja rajoitukset kesäkuun loppuun mennessä, jolloin riistakolmiolaskentojen tulokset ja kesän lisääntymistulos eivät vielä ole tiedossa. Metsähallituksen kaksiosainen lupamyynti mahdollistaa vielä elokuun riistakolmiolaskentojen tulosten huomioon ottamisen myytävien metsästyslupin määrässä. Kesän alussa myydään normaalisti puolet alueittain lakisääteisesti vahvistetuista lupakiintiöistä, ja syksyllä myyntiin tuleva lupamäärä suhteutetaan ajankohtaiseen ja alueelliseen tietoon riistalaskentojen tuloksista. Lupa-alueittain myyntiin tulevat vuosittaiset lupakiintiöt suunnitellaan nykyaikaisella atk-pohjaisella riistatalouden seuranta- ja suunnittelujärjestelmällä. Järjestelmässä käytetään metsästyksen mitoituksen apuna monipuolista tietoa mm. riistakannoista ja niiden kehityssuunnasta, lupa-alueiden erityispiirteistä, aikaisempien kausien saaliista ja metsästäjien antamasta palautteesta. Kuluneena syksynä pienriistan lupakiintiöitä vähennettiin heikon kanalintutilanteen vuoksi eri alueilla pääsääntöisesti 20 - 50 % edellisvuodesta. Asiasta tiedotettiin etukäteen, ja lupamyynnistä saadun palautteen perusteella valtion maille metsälle pyrkivät suhtautuivat tilanteeseen varsin ymmärtäväisesti, vaikka osa jäikin ilman haluamaansa lupaa. Metsästäjiltä kysytään vastuuntuntoa Moni metsästäjä jätti kanalinnustuksen kuluneena syksynä omaehtoisesti vähemmälle, ja niinpä valtion maillekin riitti pienriistalupia vähennyksestä huolimatta lopulta kohtuullisesti niitä halunneille. Vaikka metsähallituksen lupamyynnin vähennykset eivät kosketa pohjoisten kuntalaisten lakisääteistä metsästysoikeutta valtion mailla, niin kaikille metsästäjille sekä vapaata metsästysoikeutta käyttäville että lupamyynnistä lupansa lunastaneille kuuluu luonnollisesti henkilökohtainen vastuu riistakantojen säästämisestä heikon kannan aikana. Metsästysverotuksen tulee olla erityisen maltillista kannanvaihtelun aallonpohjassa, jolloin metsästys kohdistuu arvokkaaseen, uuden nousun mahdollistavaan siemenkantaan. Kanalintukannan elpymiseen muutaman vuoden sisällä on kuitenkin uskominen, sillä tämäkin kato on edellisten kaltainen; väliaikainen, luontaisen kannanvaihtelun raameihin sopiva ilmiö. Elinympäristöjen hoitoa tehostetaan Toisaalla useissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa ollaan aidosti huolissaan siitä, kuinka ylipäätään estetään paikallisia, jo eristäytyneitä metso-, teeri- tai pyykantoja kuolemasta sukupuuttoon. Meillä Suomessa tavoitteen tulee kuitenkin olla metsäkanalintulajiemme kantojen säilyttäminen metsästystä kestävällä tasolla. Tähän haasteeseen vastaajana on Metsähallitus laajojen valtion maiden hallinnoijana merkittävässä roolissa. Riistan elinympäristöjen hoito valtion mailla tukeutuu riistaeläinten ekologiaa huomioivaan metsätalouden suunnitteluun ja metsien käsittelyyn maisema-, metsikkö- ja metsien rakennetasolla. Riistalintujen elinympäristöjen hoitoon on lisäpanostettu vuonna 2007 aloitetussa, pyyntilupatuloilla rahoitetussa riistan elinympäristöjen aktiivisen hoidon hankkeessa, missä tämän vuoden loppuun mennessä valmistuu kymmeniä uusia vesilintukosteikkoja, ennallistettuja riekkosoita ja kunnostettuja metsäkanalintujen poikue-elinympäristöjä eri puolella Suomea. Riistalintujen elinympäristöjen aktiivinen hoito ja kohteisiin liittyvä vaikutusten seuranta jatkuvat hankkeen jälkeen osana Metsähallituksen normaalia toimintaa. Eteenpäin yhdessä kehittäen Uutta, käytäntöön sovellettavaa tietoa metsäkanalintujen elinympäristöjen hoitoon tullaan kunnostettujen elinympäristöjen vaikutusten seurantojen lisäksi saamaan yhteistyötutkimuksena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa käynnistetyistä metson ja riekon elinympäristötutkimuksista. Tiiviin yhteistyön jatkuminen valtakunnallisten metsästäjäjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa tulee edelleen olemaan merkittävässä roolissa valtion maiden metsästyksen ja riistanhoidon kehittämisessä. Luonnollisesti yhteistyön sujuvuus talon sisällä eräasioiden ja Metsähallituksen metsätalouden välillä on avainasemassa elinympäristöasioita valtion metsätalousalueilla eteenpäin vietäessä. Tähänastisen kokemukseni perusteella voin ilolla todeta, että tahtotilaa riistan elinympäristöjen huomioonottamiseksi ja kehittämiseksi tästä talosta löytyy. Kokonaisvaltaisella, kestävän metsästyksen mitoittamisen ja riistanhoidon kehittämisen kattavalla toiminnalla teemme parhaamme, että valtion mailla voidaan tulevaisuudessakin kestävän käytön periaatteita noudattaen tarjota riistallisia eräelämyksiä mahdollisimman monelle. G Ahti Putaala, ylitarkastaja 36 Metsästäjä 6 / 6008
• hui ppu tuo Poist ttei a m ta h me ävi tys h 6/08 inta an! TUOTEKUVASTO ne nh i n t a - l a at u su Tutustu verkkokauppaan! Tilaa verkkokaupasta 100¤ arvosta saat JahtiJakt kääntöveitsen nahkakotelolla kaupan päälle (arvo 14,90,-) Tilaa www.eratukku. tai numerosta 020 747 7000 (mape 917) Metsästäjä 6 / 2008 37 hd TAL TUT OUSKIM 3/20 US 08 sesti edist kni y Te en ellin ks E r i nom e ai
• PREMIUM-LUOKAN JAHTIVARUSTEET HÄVYTTÖMÄN HALVALLA PREMIUM JAHTIJAKT PREMIUM -KALVOPUKU Ota seuran ja koiran lisäksi metsästysreissulle mukaan myös huipputekniikkaa. Hiivi yhä lähemmäksi riistaa uudessa JaktiJaktin Premium -kalvopuvussa. Mukana Scentech-hajunestoteknologia ja AIR-TEX2 -kalvo. Mukava, kestävä ja entistä kevyempi myös sateella. Koot: XXSXXXL. NG I TTÄVÄ | HE | LÄ MP Ö L A M I N OI T U VE D EN PITÄVÄ s i s . et u p aketin JAHTIJAKT Premium -pukusetin ostajalle LEATHERMAN -monitoimityökalu ILMAISEKSI 0 ¤ Erätukun etupaketti 0,- JAHTIJAKT PREMIUM KALVOKENGÄT JahtiJakt Premium AIR-TEX2-kalvokengässä on käytetty kolminkertaista vedenpitävyysteknologiaa. Rakenne päästää myös jalan tuottaman kosteuden ulos ja pitää jalan kuivana. Materiaali pintanahkaa, joka on käsitelty vedenpitäväksi ja likaa hylkiväksi. Vedenpitävät saumat. Sisävuoressa Scentech-hajunestoteknologia. Koot 3848. in Täys ne ved vä! pitä HE | NGI TTÄVÄ | Kääntölakki ul + toimitusk ut 90 ketin sis. etupa Flanellipaita Erätukun etupaketti 0,- Turvaliivi Auton istuinsuoja Scentech-alusasu Fleece-väliasu JahtiJakt Liner-sukat Kenkärasva Tilaa www.eratukku. tai numerosta 020 747 7000 (mape 917) TAMPERE, Possijärvenkatu 4 VANTAA, Valimotie 27 | 129 VE D EN PITÄVÄ s + toimitu LÄ 00 kulut MP Ö L A M I N OI T U n t a r jo syn kovi Syk | 279 us!
• ESITTELYSSÄ KOVAN LUOKAN UUTUUS: JAHTIJAKT CAMO-KALVOPUKU CAMO JAHTIJAKT CAMO -KALVOPUKU Sulaudut maastoon paremmin, kun puet yllesi JaktiJaktin uusinta pukuteknologiaa. AIR-TEX2-kalvon, camo-kuvioidun kankaan ja Scentech-hajuneston ansiosta jahti on mukavaa ja helppoa. Koot XXSXXXXL s i s . et u p aketin p jopa 60 ä korotonta vä äi ILMAISEKSI 0 ¤ Erätukun etupaketti 0,- JAHTIJAKT CAMO KALVOKENGÄT JahtiJakt Camo -kengät edustavat teknologiaa, jota aiemmin ei ole ollut tarjolla. Uusimman AIR-TEX2-kalvon ansiosta kengät ovat vedenpitävät ja hengittävät. Näin jalat säilyvät kuivina ja hiertymättöminä pitkilläkin jahtireissuilla. Ja Scentech-hajunesto auttaa sinua pääsemään lähemmäs riistaa myös hajuttomammin. Koot: 3846. TU K K U - R A H OI Camo-maastolakki sis. etupa 99 00 ketin Camo-eece Erätukun etupaketti 0,- Camo-henkselit MicroDry Camo-alusasu JahtiJakt Liner-sukat Kenkäsuihke OULU, Alasintie 8 LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 US T JAHTIJAKT Camo -pukusetin ostajalle LEATHERMAN -monitoimityökalu s + toimitu ksuaikaa ma 00 kulut n t a r jo syn kovi Syk 279 | nen uomalaisign S e Camo-d akarautio T y Kimmo b HE | NG I TTÄVÄ | LÄ MP Ö L A M I N OI T U VE D EN PITÄVÄ us! ER Ä ul + toimitusk ut
• HALUTUIN KALVOPUKU METSÄSTYKSEEN PRO JAHTIJAKT PRO -PUKU Eurooppalaisten metsästäjien toiveista ja ideoista kehitetty korkealaatuinen metsästysasu vaativaan käyttöön. Parhaimman luokan uusi AIR-TEX2 -kalvo sekä muut uudet huippuominaisuudet tekevät PRO-puvusta ainutlaatuisen metsästysasun kaikille säille. Koot XXSXXXXL. ä korotonta vä äi p ksuaikaa ma HE | VE D EN jopa 60 NG I TTÄVÄ | LÄ MP Ö L A M I N OI T U PITÄVÄ TU K K U - R A H OI S LEATHERMAN -monitoimityökalu ILMAISEKSI 0 ¤ a s i s . et u p ketin Erätukun etupaketti 0,- [arvo 175,-] Fleecetakki Kääntölakki Turvaliivi MicroDRY -alusasu Tilaa www.eratukku. tai numerosta 020 747 7000 (mape 917) TAMPERE, Possijärvenkatu 4 VANTAA, Valimotie 27 OULU, Alasintie 8 LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 s + toimitu JAHTIJAKT Pro -pukusetin ostajalle 90 kulut R OVIN TA YKSYN K JO U S ! 199 US ER | T Ä
• METSÄSTÄJIEN SUURSUOSIKKI HUIPPUEDULLISESTI JAHTIJAKT AIR-TEX -PUKU Tyylikkyyttä ja varmaa toimivuutta! Suomen suosituin jahtiasu, joka ensimmäisenä voitti metsästäjien luottamuksen toimivuudellaan. Ominaisuuksien ytimenä on testattu AIR-TEX-kalvo, jonka vedenpitävyys ja hengittävyys ovat huippuluokkaa. Toimivuus ja edullinen hinta ovat tehneet tästä puvusta metsästäjien suosikin. Koot: XXSXXXL. p ä korotonta vä äi ksuaikaa ma JAHTIJAKT AIR-TEX -pukusetin ostajalle LEATHERMAN -monitoimityökalu ILMAISEKSI 0 ¤ Erätukun etupaketti 0,- [arvo 89,-] jopa 60 TU K K U - R A H OI US T 149 s i s . et u p aketin Turvaliivi Flanellipaita Metsästykseen ja vapaa-aikaan. Laadukasta puuvillaa. Uusi muodikas ulkonäkö. Kaksi rintataskua. Pidennetty helma peittää alaselän. Heijastinnauhat edessä ja takana. Erottuva huomioväri, pikakiinnikkeet. TEKNISTÄ MUKAVUUTTA -kalvo Vedenpitävä ja hengittävä, metsästys- ja vapaa-ajan vaatteisiin suunniteltu erikoiskalvo, joka on kehitetty yhteistyössä testilaboratorioiden ja käyttäjien kanssa. Kalvotuotteiden käyttäjistä AIR-TEX-kalvotuotteiden käyttäjät ovat tutkimusten mukaan kaikkein tyytyväisimpiä asujensa vedenpitävyyteen ja hengittävyyteen (2004 Taloustutkimus, 2006 Metsästysasututkimus). Kääntölakki Kynsikkäät Käytännölliset kynsikkäät jahtiretkille. AIR-TEX-kalvo, kätevä kääntöominaisuus. Tilaa www.eratukku. tai numerosta 020 747 7000 (mape 917) TAMPERE, Possijärvenkatu 4 VANTAA, Valimotie 27 OULU, Alasintie 8 LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 s + toimitu 00 kulut ER Ä S U OS SUOMEN ITUIN!
• PARHAAT Uutta! Uusi North ICE ulkoilijan kalvopukusetti Parasta ulkoiluun! Veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä AIR-TEX -kalvopuku pitää sinut kuivana ja lämpimänä säällä kuin säällä. Entistäkin pehmeämpi kulutuskestävä Rip-Stop -materiaali. Teipatut saumat. Runsaasti taskuja. Roisketiivis vetoketju edessä. Säädettävä huppu. Testattua huippuluokkaa oleva kuoripuku sopii erinomaisesti esimerkiksi sauvakävelijöille, pyöräilijöille ja marjastajille sekä kaikkeen ulkoiluun! Värit punainen, vaaleansininen ja musta. Koot: XXSXXXL. UUDET MALLIT SUOMEN SUOSITUIMMISTA KALVOPUVUISTA! Kaksi pukua yhden hinnalla! (Kalvopuku ja ulkoilupuku) Erätukun etupaketti 0,- [arvo 138,-] Filip micro -ulkoilupuku Nyt etupaketissa toinen puku kaupan päälle! Tuulenpitävä sekä hengittävä microkangas aktiivisempaankin liikuntaan. Väreinä graitti-punainen. (kuuluu punaiseen ja mustaan kalvopukuun) ja graitti/v.sininen (kuuluu v.siniseen kalvopukuun). ke i s . et u p a s tin TEKNISTÄ MUKAVUUTTA -kalvo Vedenpitävä ja hengittävä, metsästys- ja vapaaajan vaatteisiin suunniteltu erikoiskalvo, joka on kehitetty yhteistyössä testilaboratorioiden ja käyttäjien kanssa. Kalvotuotteiden käyttäjistä AIR-TEX-kalvotuotteiden käyttäjät ovat tutkimusten mukaan kaikkein tyytyväisimpiä asujensa vedenpitävyyteen ja hengittävyyteen (2004 Taloustutkimus, 2006 Metsästysasututkimus). T-paita Tekninen T-paita. Materiaali siirtää kosteuden sekä kuivuu nopeasti. Miehille ja naisille, väreinä musta/harmaa (kuuluu mustaan ja v.siniseen kalvopukuun) sekä punainen/ harmaa (kuuluu punaiseen kalvopukuun). Tilaa www.eratukku. tai numerosta 020 747 7000 (mape 917) TAMPERE, Possijärvenkatu 4 VANTAA, Valimotie 27 u + toimit skulut SUO H U I PPU 49,1 SIT TU
• T JOULULAHJAVINKIT ERÄTUKUSTA North ICE Rinkat 65L ja 75L V-1 system kantojärjestelmä on helppoja nopeakäyttöinen. Sadesuoja vakiona. Ergonomiset kantoviilekkeet. Säädettävä lantiovyö ja rintaremmi. Sisältä helposti jaettava välipohja. Tunnelisivutaskut pitkille tavaroille esim. kalastusvavat. Täysin aukeava rinkan etuosa. Yläläpässä vetoketjutasku. Kaksi helposti irrotettavaa erillistä ulkotaskua. Kompressiohihnoilla voit säätää repun kokoa. Runsaasti ulkopuolisia kiinnityspisteitä. North ICE Päiväreppu 35L Monipuolinen reppu päivävaelluksille ja harrastuksiin. Sadesuoja vakiona. Säädettävä lantiovyö. Ergonomiset kantoviilekkeet. Säädettävä rintaremmi. Runsaasti ulkopuolisia kiinnityspisteitä. Hengittävä kantojärjestelmä. Tunnelisivutaskut pitkille tavaroille esim. kävelysauvoille. Repussa sisä- ja ulkopuolella erilliset vetoketjutaskut pienille tavaroille. USKOMATON ut + toimituskul JahtiJakt fleeceväliasu Kosteutta siirtävä, miellyttävä väliasu kerrospukeutumiseen. Koot: XS-XL. JahtiJakt Hunter jakkarareppu Tilava, monikäyttöinen jakkarareppu. Erillinen piilotettava istuinosa toimii repun sisällä ollessa jäykistävänä runkona. Huomionvärinen irroitettava sadesuoja. ut + toimituskul 49 TARJOUS 00 24 LAHJAVINKKI 90 LAHJAVINKKI 19 ut + toimituskul ut + toimituskul 90 TARJ USKOMATON OUS 34 90 STALOU US TUTKIM 8 3/200 ne n hi nt a-la a Erätukun verkkokaupassa on Tek n se st i edistyks e ll i i ai JahtiJakt Lumicamo lakki - Lämmin korvaläpällinen lumicamo päähine - Tikkivuori, keinoturkissomisteet Verkkokaupassa asiointi on turvallista voit palauttaa tuotteen ellei se ole sopiva Nordea, Sampo, Osuuspankki sekä yleisimmät luottokortit pä JahtiJakt Lumicamo käsineet - Lämmin teddyvuorillinen lumicamo sormikas - Vahvistettu kämmenosa - Kiristyssäädöt ranteessa - Käsineen etusormessa liipaisinhalkio ä korotonta ivä 29 UUTUUS! ut + toimituskul 00 Uutta! myös laskulla (maksu eräpäivään mennessä) tai osamaksulla (Erätukku-rahoitus) jopa 60 ÄT U K K U - A H OI T R OULU, Alasintie 8 LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 S U tu su hde ne n E rino kaa suai ak ER
• TÄHTÄIMESSÄ MARKKINOIDEN PARAS HINTA-LAATUSUHDE Kaikissa Premium-kiikaritähtäimissämme on 11-portainen tähtäinpisteen valon voimakkuuden säätö, ja vakiona paristo. Tähtäimet ovat 100 % vesitiiviitä. Korkeasta laadusta kertoo sekin, että kaikille JahtiJakt Premium -kiikareille myönnetään 5 vuoden takuu. jopa 60 Uusissa JahtiJakt Premium -tähtäimissä on kiinnitetty erityistä huomiota niiden valovoimaisuuteen ja kestävyyteen. Tavanomaisia tähtäimiä vahvempi 30 millimetrin runkopaksuus tekee kiikarista aiempaa valovoimaisemman, jolloin tarkat laukaukset ovat mahdollisia hämärässäkin. Uusista JahtiJakttähtäimistä löytyy oikea ratkaisu niin suurriistalle kuin linnustukseenkin. p ä korotonta ivä ä ksuaikaa ma TU K K U - R A H OI Premium-kiikaritähtäin 39 x 40 Kaikenkokoiselle riistalle soveltuva uusi JahtiJakt Premium -tähtäinkiikari, jossa valaistu piste ristikon keskellä. Rungonvahvuus 30 mm. VASTAAVAT 349,- sis. etupaketin Premium-kiikaritähtäin 2.510 x 50 den 5 vuouu tak Kaikelle riistalle soveltuva JahtiJakt Premium -tähtäinkiikari, joka suuren valovoimansa vuoksi on erittäin hyvä hämärä- ja kyttäysjahtiin. Optimaalinen tähtäin ammuttaessa pitkille matkoille. Valaistu piste ristikon keskellä. Rungonvahvuus 30 mm. sis. etupaketin 129,VASTAAVAT 399,- VASTAAVAT 379,- Premium-kiikaritähtäin 416 x 56 Pitkille matkoille/kyttäysjahtiin suunniteltu uusi JahtiJakt Premium -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskellä valaistua pistettä. Rungonvahvuus 30 mm. 90:n kappaleen e rä sis. etupaketin Erätukun etupaketti 0,- [arvo 128,-] Kiikarin asennus-kiskot ( valitse Sako, Tikka, Weaver) Kiikarinrenkaat 30 mm Kiikarin linssien pikasuojat Tilaa www.eratukku. tai numerosta 020 747 7000 (mape 917) TAMPERE, Possijärvenkatu 4 VANTAA, Valimotie 27 OULU, Alasintie 8 LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 + toimituskulut den 5 vuouu tak 149,- + toimituskulut + toimituskulut den 5 vuouu tak 99,- US ER T Ä
• Tutkijan tuntoja Kaksi vuosikymmentä riistakolmiolaskentoja G Viime aikoina riistakolmiolaskenta on täyttänyt kaksikymmentä vuotta kiusallisen usein. Moinen tokaisu kaipaa tietysti kylkeensä jonkinlaisen selityksen. Kahden vuosikymmenen täyttymisen ajankohta riippuu vähän määritelmästä, mutta nyt aika on käsillä, lasketaan se millä tavalla hyvänsä. Koeluontoinen pilottitutkimus tehtiin kesällä 1987, kesällä 1988 metsäkanalintulaskenta laajentui valtakunnalliseksi, ja alkuvuodesta 1989 tehtiin ensimmäinen lumijälkilaskenta. Jos edellytetään, että laskentakierrokseen kuuluu niin kesä- kuin talvilaskenta, kahdeskymmenes laskenta tehtiin vuonna 2008. Näinä vuosina on laskenta riistakolmiolla tehty 35 000 kertaa. Onnea ja pitkää ikää kaksikymppiselle! Tällaisissa merkkipäiväkirjoituksissa on tapana kerrata menneitä, miettiä tulevaa kehitystä ja arvioida kohteen merkitystä laajemmassa viitekehyksessä. En aio poiketa tästä hyväksi koetusta kaavasta kuin arvioinnin osalta. Näin siitäkin huolimatta, että itsearviointi nykyisin on muotia. Itsearvioinnista luopuminen ei niinkään johdu vaatimattomuudesta vaan hieman jääviydestä ja kenties vaikeudesta sijoittaa omia tekemisiään ympäröivään maailmaan. Arvio tosin on tehty jo kymmenkunta vuotta sitten, kun RKTL:n riistaseurannat olivat kansainvälisen arvioinnin kohteena. Raportissaan arviointiryhmä kiitti riistakolmiolaskennan laajuutta ja monipuolisuutta. Menetelmiä pidettiin tieteellisesti pätevinä ja tuloksia merkittävinä. Arviointiryhmä päätyi hämmästelemään tehdyn maastotyön laajuutta, ja evästi tutkimuslaitosta selvittämään, miten tällaista laskentakoneistoa voidaan ylläpitää pitkällä aikavälillä. Tämä olikin hyvin osuva huomio, sillä laskentainnostuksen ylläpito on sittemmin osoittautunut varsin haasteelliseksi. Metsäkanalintukantojen vaihteluja on Suomessa seurattu aina vuodesta 1963 alkaen. Alkuaikojen reittiarvioinnit muodostivat lähtölaukauksen monille eri riistaeläinkantojen seurantaohjelmille. Reittiarvioinnit olivat jo edesmenneen Paavo Rajalan käsialaa, ja ne toimivat yhtäjaksoisesti neljännesvuosisadan ajan. 1980-luvun loppupuolella tuli selvä tarve uudistaa riistakantojen seurantaa laajemminkin. Suurpetojen seuranta näytti kohtaavan menetelmäongelmia, ja suuri joukko muita riistanisäkkäitä jäi lähes kokonaan seurantaohjelmien ulkopuolelle. Harto Lindén oli elänyt reittiarviointien parissa pitkään, eikä hän nähnyt tarvetta lähteä muuttamaan hyväksi koettua laskentamenetelmää. Uutta riistakolmiolaskennassa oli laskentalinjan pitkälle satunnaistettu kulku maastossa ja havaintojen tarkka paikantaminen. Havaintojen paikantaminen kartalle avasi aivan uudet mahdollisuudet riistan elinympäristötutkimukselle. Ajatus riistakolmioista on kokonaan Lindénistä lähtöisin. Jälkikäteen muistellen riistakolmion syntyvaiheisiin ei näyttänyt liittyvän kovin paljon muodollista suunnittelua. Olen ehkä väärässä, mutta minusta se syntyi Fazerin kahvilassa Helsingin Itäkeskuksessa (H. Lindén: Onhan M. Wikman väärässä, sillä riistapäällikkötapaaminen Kainuussa antoi alkusysäyksen kolmioille, kahvila hioi lopputulemaa.) Luotettavan seurantajärjestelmän luominen ei sinällään ole kovin merkillinen asia. Varsinainen haaste on markkinoida ajatus niille, jotka tekevät varsinaisen työn. Neljännesvuosisata reittiarviointeja oli nähtävästi tehnyt tilaa uudistukselle, ja ensimmäisenä Satakunnan silloinen riistapäällikkö Matti Lehvilä lähti innokkaasti mukaan uuteen kokeiluun kesällä 1987. Satakunnan riistanhoitopiiriin perustettiin kaksikymmentä uudenlaista kolmiomuotoista laskentalinjaa, joille värvättiin laskijoita entisestä reittiarvioinnista. Asian ympärille saatiin onnistuneesti aikaan jonkinlainen mediamylläkkä, ja riistakolmiolaskenta pääsi heti alkuun esiintymään valtakunnan pääuutisissa. Satakuntaan tehtiin tuolloin 20 riistakolmiota, mutta näyttää siltä, että niistä laskettiin 19. Alkuperäisiä tuloslomakkeita löytyy arkistojen kätköistä vain sen verran. Puuttuvasta kolmioista muistini ei enää suostu kertomaan mitään. Merkittävää on, että suuri osa näistä alkukolmioista on yhä voimissaan. Kesällä 2008 laskenta tehtiin peräti seitsemällä niistä. Osa alkuperäisistä laskijoistakin on yhä mukana. Esko Keto Punkalaitumelta on hoitanut riistakolmiota numero 13 alusta pitäen. Hän ei ole osallistunut pelkästään riistakolmiolaskentaan, vaan myös edeltäviin reittiarviointeihin. Esko Keto on ollut laskemassa metsäkanalintuja neljänkymmenen vuoden ajan. Kolmio nro 13 on vuodesta 1987 osallistunut laskentaan 37 kertaa, kun mahdollisia laskentakertoja on ollut 42. Näitä riistaseurannan kansallissankareita on toki useampia, mutta nimeltä mainituksi tulee tässä vain henkilökohtaisesti tapaamani Esko Keto. Kedon kolmio toimii myös palstan kuvituksena. Aikaamme vaivaa ahneus, itsekkyys ja lyhytjännitteisyys. Joskus pelkään, että näitä ominaisuuksia suorastaan pidetään hyveinä. Vastapainoksi ajan ilmiöille mieli käy usein nöyräksi riistakantojen seurannassa tehtävän valtavan vapaaehtoistyön edessä. Pelkästään viime elokuun metsäkanalintulaskentaan osallistui 4 700 henkilöä. Osa heistä pääsi melko vähällä, muutaman tunnin työllä, mutta osalla laskenta oli pitkän työpäivän mittainen. Lopultahan tämä työ on pyyteetöntä, sillä suoranaisesti siitä ei ole suoraa henkilökohtaista etua. Olen ajatellut, että näillä ihmisillä on samankaltainen arvomaailma kuin itselläni. Ja ajatus kyllä auttaa kestämään kaikkea tämän itsekkään mellastuksen keskellä. Ponnistus riistaseurannan edistämiseksi ei rajoitu pelkästään maastotyön tekijöihin. Riistanhoitopiireille, -yhdistyksille ja metsästysseuroille kuuluu osa kunniasta. Koko homma olisi kaatunut heti alkumetreille ilman näiden tukea ja uurastusta. Erityisesti Jukka Keränen aktivisti alusta lähtien näytti 1990-luvun alkuvuosina mallia Kainuussa, jonne on perustettu maan tihein riistakolmioverkosto. Laskentainnon hiipumista viimevuosina on tehokkaasti vastustettu Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiireissä. Merkittäviä riistakolmioiden puolestapuhujia ovat olleet riistanhoidonneuvojat Reijo Kotilainen ja erityisesti viime kesänä Ville Hokkanen. G Kirjoittaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suunnittelija, joka on alusta lähtien kantanut harteillaan riistakolmioiden ylläpidon ohjeiden postituksesta vuosiyhteenvetojen laadintaan. Marcus Wikman Metsästäjä 6 / 2008 37
• Metsäpeuran pyynti ohjattua täsmämetsästystä Teksti ja kuvat Mikko Rautiainen, hankekoordinaattori Pohjanmaan riistanhoitopiirin käynnistämä ja MMM:n rahoittama Suomenselän metsäpeurakannan tehoseuranta starttasi kuin tilauksesta. Erityisesti viisi vuotta tauolla olleen lentolaskennan yllättävä lopputulos, noin 11001300 eläintä, suorastaan vaatii peurakannan säännöllistä seurantaa jatkossa. Edessä on pyyntilupamäärien laihdutuskuuri, joka jatkuu, kunnes kehityssuunta muuttuu ja metsäpeurakannan hoitosuunnitelman mukainen 1700 yksilön välitavoite saavutetaan. Kuinka paljon peuroja voidaan metsästää vuodessa? Miten metsästys kohdistetaan metsäpeurakantaan, jotta populaation ikä- ja sukupuolirakenne ei vinoudu? Mitä metsäpeuran metsästäjältä vaaditaan nyt ja jatkossa? 38 Metsästäjä 6 / 6008
• Metsästäjä 6 / 2008 39
• S uomenselän peura-alueella puhutaan usein meidän metsästysseuran tai riistanhoitoyhdistyksen alueella valtavasti lisääntyneestä metsäpeurakannasta. Puheet on helppo ymmärtää, sillä pelloilla ja metsissä parhaaseen jahtiaikaan liikkuvat peuratokat antavat monille kuvan jopa luonnottomasta eläintiheydestä. Peurat ovat kuitenkin kerääntyneet laumoihin laajalta kesäalueeltaan. Ne liikkuvat useamman metsästysseuran ja riistanhoitoyhdistyksen alueilla vaellusviettinsä ohjastamana, kunnes saapuvat talvilaitumelleen. Hidas lisääntyjä Peurojen luontainen lisääntymisnopeus on hitaampi, kuin mitä suuret laumat antavat ymmärtää. Suomenselällä keskimääräinen vuotuinen kannan kasvu on ollut hieman alle 20 % ennen vuotta 2003. Matala tuotto aiheuttaa päänvaivaa erityisesti metsästysverotuksen voimakkuutta mitoitettaessa. Virhemarginaali ei ole kovin suuri, joten ylilyönteihin ei ole varaa etenkään tilanteessa, jolloin peurakannan olisi yhä suotavaa lisääntyä. Metsäpeurojen hitaassa lisääntymistahdissa on ihmisen näkökulmasta katsoen ainakin yksi hyvä puoli. Peurakannalla ei ole mahdollisuutta päästä karkaamaan käsistä. Virhearvio kannan koosta ei kostaudu voimakkaana lisääntymisenä, kuten jopa 5060 % vuodessa lisääntyvän hirven kohdalla voi tapahtua. Valtakunnallisen hoitosuunnitelman mukaan Suomenselän metsäpeurapopulaation koon ylärajan määrittää peuran sekä ihmisen yhteiselo, tarkemmin sanoen vahinkokehitys ja asenneilmapiiri lajia kohtaan. Peuroja metsästetäänkin edelleen tavoitteena eläinten luontaisen ihmisarkuuden lisääntyminen ja maatalouden vahinkojen ehkäisy. Välitavoitteeksi kannan koon kehityksessä on asetettu 1700 yksilön raja. Sen saavuttamiseen kuluu näillä näkymin vielä joitakin vuosia. Avainasemassa ovat nyt pyyntipaineen huolellinen mitoitus ja suuntaaminen oikeisiin yksilöihin. Sukupuoli- ja ikärakenteessa Suomenselällä pyritään luontaisesti kehittyneen peurakannan jäljittelyyn. Tavallisesti peurapopulaatiossa hirvaiden osuus on 2535 %, vaadinten 4555 % ja vasojen 2025 %. Sukupuolisuhteeltaan voimakkaasti vinoutuneen peurakannan saattaminen jälleen tolalleen on pitkä prosessi, joka voidaan välttää nyt tehtävillä kannanhoidollisilla linjauksilla. Tässä kuvassa tiivistyvät erot hirvaiden ja vaadinten ulkomuodossa: ruumiin rakenne, turvan muoto, niskalinja sekä pistoolikotelo. Käytös paljastaa sukupuolen. Nuoret hirvaat ottavat usein toisistaan mittaa harjoituksen vuoksi. Metsästysverotuksen ohjaaminen tarkkaa puuhaa Suomenselän metsäpeurakannan metsästys on mitoitettu siten, että saalis olisi n. 10 % arvioidusta talvikannasta. Se vastaa noin 50 % kannan vuotuisesta tuotosta. Talven 2008 laskentatuloksen valossa on hyvin todennäköistä, että muiden poistumaa aiheuttavien tekijöiden, liikenteen, suurpetojen, ikäkuolleisuuden ja tautien osuus on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Nämä tekijät on jatkossa huomioitava entistä tarkemmin pyyntilupapäätöksiä tehtäessä. Toistaiseksi ongelmana on tutkimustiedon puute Suomenselän alueelta. Metsäpeuran metsästys on valikoivaa pyyntiä. Suositukset tai ehdot kaadettavan eläimen sukupuolesta ja ikäluokasta määritellään jo lupien myöntövaiheessa. Tuloksiin metsäpeuraosakannan hoidossa päästään ainoastaan käsittelemällä sitä yhtenä kokonaisuutena, jolloin lajin ekologiset vaatimukset tulevat huomioiduksi. Tavoiteltava kokonaissaaliin jakauma olisi vaikea saavuttaa, mikäli metsästysseurueet määrittelisivät itse kaadettavien eläinten laadun. Pyyntilupien määrää leikattiin selvästi metsästysvuodelle 20082009. Erityisen varovainen metsästysverotus onkin tarpeen aina siihen saakka, kunnes peurakanta saadaan nousuun, ja hoitosuunnitelman välitavoite alkaa lähestyä. Metsästystä ohjataan samalla aiempaa selkeämmin myös vasoihin ja nuoriin aikuisiin. Yli 30-piikkiset valtahirvaat on suositeltu jätettäväksi rauhaan kokonaan kuluvalla metsästyskaudella. dossaan ei ole vielä pitkiä perinteitä Suomessa. Jahdin alkuaikojen voimakkaasti hirvaspainotteinen saalisjakauma ohjautui nykytietämyksen mukaiselle tasolle muutama vuosi sitten. Tavoite ja tulos ovat kohdanneet: saaliissa on ollut viime vuosina noin 40 % hirvaita, 30 % vaatimia ja 30 % vasoja. Hieman suurempaa hirvasverotusta on perusteltu sillä, että metsästys jäljittelee luontaista kuolleisuutta, joka aiheutuu kiima-ajan rasituksista. Metsästys ei näytä tämän hetken seurantatietojen valossa vaikuttaneen juurikaan peurakannan hirvasosuuteen. Sen sijaan viitteitä urosten keski-iän alenemisesta on saatu. Aikuissaaliin tavoitejakaumaa voidaan pitää jatkossakin hieman urosvoittoisena. Hirvaiden osuutta lasketaan, mikäli pyyntipainetta on tarpeen lisätä peurakannan kasvun rajoittamiseksi. Sukupuolirakennetta seurataan jatkossa vuosittaisilla laskennoilla. Näin metsästyksen mahdollinen vaikutus hirvas-vaadin -suhteeseen havaitaan, ja siihen voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti. Tuottamatonta kannanosaa metsästetään Minkälaisia eläimiä metsäpeurakannasta tulisi siis kaataa? Yksi kaikkea metsästystä koskeva keskeinen teesi on se, että pyynti pyritään koh- Metsästyksessä vielä opettelua Metsäpeurakannan metsästyksellä nykymuo- Metsäpeurakannan metsästysverotuksen keskeiset periaatteet Tavoite Metsästyspaine, % talvikannasta* 5-10 % 15-20 % 20- % Hirvaiden osuus aikuissaaliista n. 55 % 50-55% n. 50 % Ylivuotisten osuus kokonaissaaliista n. 15 % Vasaosuus kokonaissaaliista 30-35 % 20-30 % *Poistumaa metsäpeurakannassa aiheuttavat myös tieliikenne, taudit, suurpedot sekä luontainen ikäkuolleisuus. Niiden yhteenlaskettu osuus voi olla yllättävän suuri, joten ne on huomioitava pyynnin voimakkuutta mitoittaessa. Kannan kasvattaminen Tavoitetason ylläpito Kannan koon leikkaaminen 40 Metsästäjä 6 / 6008 Hannu Huttu
• Metsästäjä 6 / 2008 41
• distamaan eläinkannan tuottamattomaan osaan. Ajatus ei tarkoita vanhempien yksilöiden totaalista rauhoitusta. Niitä tulee vain metsästää hillitymmin. Sopiva vasaosuus metsäpeurasaaliissa on 2035 %, toisinaan jopa enemmän. Tavoiteltavan osuuden määrittää kannan kehityssuunta. Kasvuvaiheessa vasoja voidaan ampua enemmän, kun taas lisääntymistä rajoitettaessa niiden osuutta saaliissa voidaan vähentää. Ylivuotisten peurojen metsästystä tullaan lisäämään. Niiden osuus kokonaissaaliista olisi hyvä olla noin 15 %. Jatkossa lupasuosituksissa voidaankin mainita, että aikuisen peuran luvalla kaadetaan 1,5 -vuotias yksilö. Peuranvasa on helpoin havaita laumasta vaalean värityksen ja pienen kokonsa ansiosta. Vasat ja nuorikot sopivaa saalista Kuten juttusarjan kahdessa ensimmäisessä osassa on käynyt ilmi, metsäpeuran sukupuolen määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista. Esimerkiksi hirven tai valkohäntäpeuran sukupuolen voi useimmiten päätellä muutamassa hetkessä sarvien tai sarvettomuuden perusteella. Metsäpeuralauman tullessa pellolle menee joskus kokenutkin jahtimies lukkoon minkä noista ampuisi? Vasa on kenties helpoin tunnistaa peuralaumasta valtahirvaan jälkeen. Ensimmäinen tuntomerkki on tietenkin aikuista peuraa pienempi koko. Vasat kasvavat kuitenkin melko nopeasti, eikä kokoero ole aina niin selkeä kuin vaikkapa hirvillä. Vasan kokoon vaikuttaa sen syntymän ajoittuminen ja emän kunto. Urosvasat ovat yleensä hieman kookkaampia kuin naaraat. Kun vasaa haeskelee peuralaumasta, huomio kannattaa kiinnittää eläinten jalkoihin. Vasojen jalat näyttävät aikuisten peurojen joukossa lähes kirkkaan valkoisilta. Väritys on muutenkin tyypillisesti tasaisen vaalea, mutta toisinaan tavataan tummempia yksilöitä. Karvapeite on pörröinen niskan alueella. Vasan sarvet ovat poikkeuksetta haarattomat 515 cm piikit, jotka irtoavat kevättalvella. Kaikilla vasoilla ei ole sarvia. Etenkin nuorten hirvaiden ja vaatimien erottaminen tuottaa usein hankaluuksia. Hirvas on yleensä jo 1,5 -vuotiaana hieman vaadinta korkeampi ja pidempi. Maastossa niitä ei pääse kovin usein vertailemaan rinnatusten, joten nuoren yksilön kohdalla viimeinen varmistus kannattaa aina tehdä eläimen sukupuolielimistä. Vaatimella häpy erottuu mustana laikkuna peräaukon alapuolella. Hirvaalta voi nähdä pistoolikotelon eli siittimen mahan alta. Tarkka määritys Kuvan peurat eivät ole sarvensa pudottaneita hirvaita vaan vaatimia.. Pieni osa metsäpeuranaaraista on synnynnäisesti nupoja. Sopiva ylivuotiaiden peurojen osuus metsästyssaaliissa on n. 15 %. Kuvassa ylivuotinen hirvas. edellyttää laadukasta optiikkaa aseen päällä tai kunnollisia katselukiikareita. Säästämisen arvoiset yksilöt Arvokkaimpia yksilöitä peurakannassa ovat parhaassa iässään olevat valtavaatimet. Ne toimivat vuodenaikaisvaellusten johtajina. Valtavaatimet ohjaavat peuralaumojen liikkeitä myös muuna aikana. Tärkeän roolinsa ansiosta lauman kookkain naaras kannattaa aina säästää. Tällaisilla yksilöillä tosin on yleensä myös vasa, joten ne ovat jo lainsäädännön mukaan rauhoitettuja. Valtahirvaat ovat olleet tyypillisesti haluttuja saalisyksilöitä Suomenselällä. Niihin kohdistuvaa metsästystä on kuitenkin vähennettävä, ja pyyntipainetta ohjattava myös nuorempiin uroksiin. Parhaat yksilöt jättävät nimittäin jälkeensä parhaan perimän. Vanhempiin yksilöihin kohdistuva pyynti laskee urosten keski-ikää. Tällä kaikella on negatiivinen vaikutus kannan kehitykseen. Hirvaiden ampuminen kesken kiima-ajan ja heti sen jälkeen ei ole suositeltavaa, koska niiden lihassa on hormonituotannosta aiheutuvia voimakkaita makuhaittoja. Kiimavaihe näkyy eläimen ulkomuodosta voimakkaan turvonnee- Vaatimen sukupuolielimet erottuvat mustana laikkuna peräaukon alapuolella. na niskana. Nyrkkisääntönä lihan laadun paranemisesta voidaan pitää kaulan turvotuksen laantumista. Valikoiva pyynti ja ohjeistukset siihen saattavat joistakin metsästäjistä tuntua hankalilta. Nämä toimintamallit ovat peurakannan, ja sitä kautta myös lajin metsästyksen hyväksi. Keskeisenä tavoitteena on terve eläinpopulaatio, jonka tulevaisuus ja jatkuvuus on turvattu. Tämän arvokkaan luonnonvaran hyödyntäminen edellyttää lajin biologisten vaatimusten huomioimista sekä vastuullista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kannanhoitoa. Lajiin liittyy myös intressejä EU:n taholta, koska se mainitaan luontodirektiivissä. Yksittäiseltä metsästäjältä tämä kaikki edellyttää entistä huolellisempaa saaliin valikointia sekä entistä syvällisempää perehtymistä lajiin. Houkutteleva ajatus kaadon kohdistamisesta lauman suurimpaan yksilöön on menneisyyttä. Nyt on aika katsoa muitakin tuntomerkkejä. Lisää ohjeita metsäpeurayksilön sukupuolen ja ikäluokan määrittelyyn löytyy piakkoin ilmestyvästä metsäpeuraoppaasta. Vihkoa on saatavilla MKJ:n kauppapaikasta sekä Pohjanmaan ja Keski-Suomen riistanhoitopiireistä. G 42 Metsästäjä 6 / 6008
• Tekniikan Maailman Testivoittajan TEHOKKAAMPI VERSIO! Zodiac Team Pro 68 VHF-radio Vielä tehokkaampi versio Tekniikan Maailman Testivoittajasta 2007 - Suurin sallittu lähetysteho! - 3 vuoden takuu - Uusi väri ja näyttö - Salainen kanava - Suomenkielinen käyttöliittymä - Vesitiivis (IP65) Zodiacin tuotteet tarjoaa Suomessa nyt Tracker. Katso lisää Zodiacin tarjonnasta: www.tracker.fi/zodiac tai soita 08 521 9290 Hinta 269 ¤ Pakettiin kuuluu: - Maastoantenni - 1800mAH Litiumakku - Pöytälaturi - Korvakuuloke - Vyöliitin Lisävarusteena: Bluetooth korvakuulokkeet 147 ¤ UUTUUS! UUTUUS Zodiac BT-80 - Sisäänrakennettu Bluetooth-lähetin - Yhteensopiva esimerkiksi Nokian Bluetooth Handsfree-laitteiden kanssa Hinta 399 ¤! Zodiacin tuotteita saat seuraavista Tracker Storeista: Forssa Tekniset Lehtovirta | Helsinki Mauvan | Huittinen DigiMesta | Häijää Neste Häijää | Imatra Expert E. Hatakka | Joensuu Telemaailma | Jyväskylä Armoria, Midare Koskenpää Valiokoiravarusteet | Kuopio Armoria | Laihia Kyrönmaan Markkinointi | Lappeenranta Expert E. Hatakka | Lyly Kodinkoneliike Leo Merioksa Mikkeli Karikon Autotalo | Oulu Oulun Telepalvelu | Parkano Expert | Pietarsaari Navitek | Pori Eräpori J. Sillankorva | Rauma Sissos-myymälä Ruovesi Ruoveden Konemyynti | Savonlinna Karikon Autotalo | Seinäjoki Wextra | Suomussalmi Expert Suomussalmi | Sälinkää RitKos Tampere Armoria, RXTX-Tuote | Turku Radio Trimmeri | Vantaa TecniCom Service Sekä hyvinvarustelluista alan liikkeistä. Hunting Experience
• Lasse Botten, masteropiskelija, Hedmarkin korkeakoulu, Sigbjörn Stokke, luonnontieteiden tohtori, Norjan luonnontutkimuslaitos, Jon M. Arnemo, professori, Hedmarkin korkeakoulu & Ruotsin maatalousyliopisto, Marko Svensberg, erikoissuunnittelija, Metsästäjäin Keskusjärjestö Hirviluotitutkimuksen tuloksia: Metsästysluot en muistuttaako puhelinluettelo hirveä? Metsästyslehdet ovat tulvillaan metsästysluotien testejä. Ammutaan puhelinluetteloihin, sanomalehtipaperiin, vesisäiliöihin ja jäälohkareisiin. Mitataan tunkeutumiskykyä, laajenemista ja jäämäpainoja. Tavoitteena on antaa neuvoja luotien kelpoisuudesta eri riistalajien metsästykseen. Puhelinluetteloihin ampuminen saattaa olla hyvinkin mielenkiintoinen harrastus, mutta minkälaisia johtopäätöksiä metsästäjä voi tehdä näistä testeistä? 44 Metsästäjä 6 / 2008 etsästysluotien testiammunta on monestakin syystä tärkeää. Ensinnäkin metsästäjän on ammuttava paljon ja usein niillä luodeilla, joita hän käyttää metsästäessään. Toiseksi tarkkuus on tärkeää, koska osumakohta eläimeen on laukauksen tehon kannalta keskeinen asia. Erilaisiin testikappaleisiin ampuminen ei kuitenkaan anna kovin paljon käyttökelpoista tietoa, jos tavoitteena on selvittää luodin käyttäytymistä elävässä eläimessä. Suurin ongelma on se, ettei mikään kudossimulantti alkuunkaan muistuta elävää kudosta. Emme pysty tarkastamaan sen haavan muodostumista, minkä luoti aiheuttaa M elävässä eläimessä. Sen sijaan pystymme simuloimaan sitä voimaa, mikä kohtaa luodin sen tunkeutuessa elävään kudokseen. Kudossimulantteja on kehitetty vain sen tutkimista varten, miten luoti reagoi sen tunkeutuessa kudokseen, mutta ei sen selvittämistä varten, miten kudossimulantti reagoi ko. voimiin. Tässä onkin tärkeää korostaa, että menettelyjen standardisoimiseksi ja yksinkertaistamiseksi niin paljon kuin mahdollista on kudossimulanttien ominaisuuksia rajoitettava niin, että ne ainoastaan jäljittelevät ruhon pehmeitä osia (nahka, lihakset, rasva). Tavoitteena siis ei ole simuloida yhdistettyihin kudostyyppeihin kohdistuvia voimia. Kehitystyö perustuu paljolti myös käsiaseiden käyttöön (pistoolit, revolverit), joiden osalta vuorovaikutus kudoksen/simulantin ja luodin välillä on huomattavasti yksinkertaisempi kuin luodikon luotien osalta, koska viimeksi mainitut ovat huomattavasti nopeampia. Kudossimulantille asetetaan kolme vaatimusta: 1) toistomahdollisuuden varmistamiseksi sen täytyy olla homogeeninen luodin on joka kerta altistuttava samoille voimille
• test t ERÄ- JA LUONTO-OPPAAKSI? Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus ja ammattitutkinto.Koulutusaika (80 ov) 19.1.2009-31.10.2010. Etäopetuksen osuus on noin puolet. Koulutus antaa valmiudet toimia eräoppaana, luontomatkailun asiantuntijana ja luontomatkailuyrittäjänä. Toimialan merkitys ja kysyntä on lisääntynyt kaikkialla Suomessa. Tämä antaa hyvät mahdollisuudet työllistyä sekä toimia ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. Opetus on käytännönläheistä, pääosin maastossa tapahtuvaa. Tutkintoon valmistavaan koulutukseen kuuluu neljä osiota: 1. Asiakaspalvelu ja ihmistuntemus 2. Erätaidot ja turvallisuus 3. Luonnontuntemus ja ympäristötietous 4. Ammatinharjoittaminen ja yrittäjyys Kustannukset Kurssimaksu on 120 sekä kevät- että syyslukukaudella. Opiskelijoilla on mahdollisuus opintotukiin. Hakeminen Haku 15.12. mennessä. Hakea voit vapaamuotoisella hakemuksella tai hakukortilla osoitteesta: www.porinammattiopisto.fi Yhteystiedot Mikko Kataja, Porin ammattiopisto Sahalahdentie 57, 29340 KULLAA Puh. 044 701 9108, mikko.kataja@porinammattiopisto.fi ETI! HAE H www.porinammattiopisto.fi Metsässä on reilu meininki KOTIMAISTA TURVALLISUUTTA Corrosafe -asekaapit 630 aseelle. Kuvan 12 aseen kaappi 654 euroa. ASEITTESI ARVOINEN Corrosafe -asekaapit ovat euronormien mukaan luokiteltuja, poliisi- ja vakuutusviranomaisten hyväksymiä kassakaappeja. Ne valmistetaan 4 mm teräksestä ja pienin kaappi painaa 125 kg. Kaapit on varustettu Boda-asekaappilukolla. Vakiovarustukseen kuuluu aseteline, panoshylly, kolme säilytyslaatikkoa ja pohjapehmuste. Kaapien pintakäsittely on pulverimaalaus. Corrosafeasekaapit on testattu Ruotsissa SIS3492 -standardin mukaan. Ovirakenteen taittuminen karmin taakse ja kampalukitus merkitsevät Corrosafe -kaapeissa turvallisuuden maksimointia. oli sitten osumapiste mikä hyvänsä ja testin suorittaja kuka hyvänsä; 2) kudossimulantin on jäljiteltävä luodin kohtaamaa vastusta sen lävistäessä pehmeää kudosta eli luodin tunkeutuminen kudossimulanttiin on oltava verrattavissa elävään, pehmeään kudokseen tunkeutumiseen; 3) kudossimulantin on oltava helposti saatavissa ja yksinkertainen käyttää. Harvat simulantit täyttävät näitä ehtoja. Paras on niin sanottu ordnance gelatin (ballistinen gelatiini). Mutta emme edes sen avulla voi asettaa yhtäläisyysmerkkiä kudos- simulanttiin syntyvän syvennyksen ja saman luodin elävään kudokseen aiheuttaman haavan välille. Useat luotitesteihin käytetyt materiaalit ovat liian kovia eikä niiden voida odottaa antavan sellaista luodin muodonmuutosta, joka olisi vertailukelpoinen elävässä kudoksessa syntyvään. Lisäksi ei voida sanoa paljoakaan eri luotien vaikutuksesta riistaan sen perusteella, mitä eri tietolähteissä kerrotaan luotien tunkeutumisesta, aiheuttamista syvennyksistä testimateriaaliin, luotien laajentumisesta, jäämäpainosta ja mahdollisesta hajaantumisesta tai vaipan irtoamisesta kudossimulanttiin ampumisen yhteydessä. PL 131, 95440 Tornio puh. 016 449 438, 0400-635 179 e-mail: corrotech@corrotech.fi Tilaukset ja esitteet myös netistä www.corrotech.fi/tilaus.html Tilaukset: www.corrotech.fi Metsästäjä 6 / 2008 45
• Jos todella haluamme oppia jotain luodin käyttäytymisestä elävissä eläimissä, ei ole mitään muuta etenemiskelpoista tietä kuin luotien kerääminen kaadetuista eläimistä ja luotien laajentumisen, tunkeutumisen, jäämäpainon ja mahdollisen hajaantumisen vertailu elinosumien, kudoksiin tunkeutumisen, kudosvaurioiden ja pakomatkan kanssa. Tällaisten seikkojen tutkiminen on edelleen työn alla laajan projektin puitteissa hirven (Norja, Ruotsi ja Suomi), karhun (Ruotsi, Suomi ja Balkan) ja ilveksen osalta (Norja ja Ruotsi) Norjan luonnontutkimuslaitoksen, Hedmarkin korkeakoulun sekä Ruotsin maatalousyliopiston ohjauksessa yhteistyössä monen projektissa mukana olevan maan laitoksen ja organisaation kanssa. Eräät tulokset ovat jo suoraan innokkaiden testiampujien käytettävissä sähköisesti. Katso alla olevia viitteitä. Havainnollistaaksemme kudossimulanttiin testiampumisen tulosten tulkitsemisen ongelmallisuutta, olemme esimerkkinä ottaneet tiedot varsin tavallisesta luotityypistä, Norma Oryx kal. .30:n 180 grainin luodista. Kuva 1 osoittaa 77:stä kaadetusta hirvestä talteenotettujen luotien keskimääräisen jäämäpainon olevan 85 % (projektimme tietoja), kun vastaava paino puhelinluetteloiden osalta on 75 % (9 luotia, tiedot metsästyslehdistä), ballistisen saippuan osalta on 98,7 % (vain yksi luoti, tiedot metsästyslehdestä) ja ballistisen gelatiinin osalta on 95 % (vaihtelu 90 - 100 %, tiedot tehtaalta ja eri metsästyslehdistä). Näemme siis, että puhelinluettelot ovat elävää kudosta oleellisesti kovempia ja antavat alemman jäämäpainon. Saippua ja gelatiini ovat taas pehmeämpiä ja tuloksena on näin ollen korkeammat jäämäpainot. Mielenkiintoista on myös tarkastella mahdollista vaippakappaleiden irtoamista luodin ytimestä, sillä kukaan ei tie46 Metsästäjä 6 / 2008 tääksemme ole raportoinut tällaisesta ilmiöstä ammuttaessa kudossimulanttiin. Sen sijaan vaipan irtoamista esiintyi 7 %:ssa niistä tapauksista, joissa luoti oli osunut luurangonosaan ja 4 %:ssa koko materiaalista. Tämä johtuu siitä, että kudossimulantit ovat homogeenisia rakenteeltaan, kun sen sijaan elävät eläimet koostuvat monentyyppisistä kudoksista, kuten nahasta, lihaksista ja luista. Elävään kudokseen tunkeutuvat luodit altistuvat siksi huomattavasti dynaamisemmille voimille kuin luodit, joita ammutaan homogeeniseen kudossimulanttiin. Haluamme tällä artikkelilla lisätä tietoisuutta niistä rajoituksista, jotka piilevät ko. testeissä ja niistä johtopäätöksistä, joita ei voida tehdä näiden testien pohjalta. Kudossimulantit sopivat parhaiten eri luotityyppien ominaisuuksien vertailuun edellyttäen, että testit suoritetaan samanlaista kudossimulanttia käyttäen. Sen sijaan emme voi kudossimulanttiin syntyvän syvennyksen pohjalta tehdä mitään päätelmiä niistä haavoista, mitä sama luoti saattaa aiheuttaa elävään kudokseen. Syy tähän on yksinkertaisesti siinä, että kudossimulantin ja elävän kudoksen ominaisuudet ovat liian erilaisia. G Kirjallisuus Botten L. Ekspanderende prosjektiler for storviltjakt. Deformasjonshistorie og vevssimulanter. Bacheloroppgave, Högskolan i Hedmark, 2007. (lasse.botten@gmail.com) Botten L, Stokke S, Arnemo JM, Storaas T, Gundersen H, Svensberg M, Bergqvist G. Metsästyspatruunat muodonmuutos ja kudossimulantit. Metsästäjä 2007 (5): 24-27. (http://www.riista.fi/se/) Stokke S, Arnemo JM, As-Aune G, Andersen O, Brainerd S. Testskyting i ulike vevssimulanter: Ligner telefonkatalogen på en elg? Hjorteviltet 2006; 16: 80-85. (http://www.hjorteviltet.no/id/229) Norma Oryx kal. .30 - 180 grainin luoti 100 Jäämäpainot hirveen ja eri kudossimulantteihin ammuttaessa Jäämäpaino % % 90 80 70 60 50 Hirvi Puh. luettelot Ballistinen saippua Ballistinen gelatiini Kuva 1. Kaadetuista hirvistä talteenotettujen ja kolmeen eri kudossimulanttiin testiammuttujen Norma Oryx kal. .30:n 180 grainin luotien jäämäpainot.
• Metsäkanalintuja niukasti toteutuiko kestävä verotus? Kuluneen jahtikauden odotettiin riistakolmiolaskentatulosten perusteella olevan katovuosi. Arviot kanalintutiheyksistä olivat korutonta kertomaa tiheydet putosivat lähes koko maassa useita kymmeniä prosentteja. Miltä näytti syksyn jahtimailla? Toteutuivatko arviot ja kestävätkö lintukannat toteutuneen metsästyksen? 48 Metsästäjä 6 / 6008
• Jokaisen metsästäjän tulisi muistaa, että omalta osaltaan huomioi tilanteen ja metsästää maltillisesti huonoina lintuvuosina kohdistaen verotuksen nuoriin yksilöihin. A lkukesän kylmät kelit synkensivät tunteikkaan metsämiehen ja naisen mieltä. Pohjoisen räntäsateet ja lähes koko maassa vihmovat vesisateen säestämät kylmät tuulet antoivat ennusteita siitä, ettei juuri kuoriutuneilla metsälinnun poikasilla mahtanut olla helppoa. Samaan aikaan Pohjois-Suomessa tapahtunut sopuli- ja myyräkantojen romahtaminen synkensi luontoa tuntevan ja kunnioittavan erämiehen tunnelmia. Nämä ennusmerkit yhdessä hallan tainnuttamien mustikan kukintojen kera näyttivät perin synkiltä tulevan linnustuskauden suhteen. Huhuista faktaan Kesän kuluessa alkoi herua ennakkotietoja eri puolilta maata joidenkin käsitysten mukaan lintukato näytti selvältä, toisten kertomana tilanne ei olisi niin toivoton. Poikueet tuntuivat olevan tietyiltä alueilta kokonaan kadoksissa, kun taas toisilla alueilla niitä oli nähty kohtalaisen hyvin. Pääpiirteissään kertomukset metsälinnun poikueisiin törmäämisistä sisälsivät kuitenkin kohtaamisia ainoastaan kahdesta muutamaan poikaseen. Joidenkin huhujen mukaan toisilla oli kokemuksia jopa kymmenpäisistä poikueista. Metsämiestä ihmetytti mikä lienee totuus ja minkä verran omilta metsästysalueilta mahtaisi lintuja löytyä kauden alkaessa. Varmaa kuitenkin oli, että maltti on tarpeen kuluneella jahtikaudella ja metsästysseurat ottivat tilanteen huomioon kesäkokouksissaan ne jotka pitivät kokouksensa jo hyvän aikaa ennen riistakolmiolaskentojen ennakkotulosten valmistumista. Elokuun alkupuolella alkoi tihkua ajantasaista tietoa lintutiheydestä, poikueiden koosta ja poikasprosenteista. RKTL:n nettisivut olivat kovassa käytössä, sillä itse kukin halusi tietää missä mennään. Ensimmäiset tiedot syksyn tilanteesta tulivat ruudulle torstaina 7.8. Sitä aikaisemmin olisi tulosten näkyville laittaminen ollut turhaa, sillä aineistokertymä ei ollut riittävän suuri. Ennenaikaisten yksittäisten kolmioiden tulosten julkaiseminen antaisi väärän kuvan todellisuudesta tuloksia kun voidaan ennenaikaisesti yleistää koskemaan laajempaa aluetta, kuin ne tosiasiassa pystyvät kuvaamaan. Näin tehtynä oltaisiin kaukana totuudesta. Useiden riistanhoitopiirien kohdalla RKTL muistuttikin, että laskettujen kolmioiden vähäisestä määrästä johtuen tulokset voivat vielä muuttua paljonkin suuntaan tai toiseen. Ennakkotulosten saapuminen elokuun kymmenennen päivän tietämissä sopii hyvin niille metsästysseuroille, joiden kesäkokous ja kanalintukiintiöistä päättäminen järjestetään elokuun loppupuolella tai ehkä jopa syyskuun alussa. Useilla seuroilla kokoukset pidetään kuitenkin ennen jahtikauden alkua, pääasiassa elokuun ensimmäisen viikon aikana tai viimeistään viikonloppuna juuri ennen sepelkyyhkyjahdin aloitusta. Näille seuroille ei kanalintulaskennoista ehdi herua tietoa päätöksenteon tueksi kuin oman ja ehkä naapuriseurojen riistakolmioiden osalta. Tällöin tieto lintukantojen tilasta voi sattuman johdosta vaihdella paljonkin totuudesta, johtuen siitä, että metsästysseurat laskevat yleensä ainoastaan yhden riistakolmion, joka voi olla toisinaan yhteinen naapuriseuran kanssa. Riistakolmiolaskentojen varhaistamisesta ja laskentatietojen sähköisestä palauttamisesta on haettu ensiapua tähän kaikkien osapuolten tiedostamaan ongelmaan. Ongelma korostuu, kun kohdalle sattuu sääolosuhteiltaan näinkin Metsästäjä 6 / 2008 49 Marko Mikkola, riistanhoidonneuvoja, Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri
• poikkeuksellinen vuosi, joka niittää lintusatoa odottamattoman paljon kuolleiden poikasten muodossa. Osuivatko arviot oikeaan? Raportit syksyn kuluessa paljastivat koko kadon syvyyden. Erityisesti Ylä-lapin riekkokannat olivat saaneet aikamoisen suoneniskun. Poikueita ei juurikaan ollut, mutta sitäkin enemmän vanhoja parilintuja, joilta poikue, tai jo pesintävaiheessa pesä, oli tuhoutunut. Samansuuntaisia raportteja tuli koko maasta myös muita metsäkanalintuja koskien. Tietenkin Suomen kokoiseen maahan mahtuu aina alueita, joissa pesintä oli onnistunut, mutta pääsääntöisesti suunta oli jyrkästi alaspäin. Syksyn kanalintulupien myynti jäädytettiin huonolta näyttävän lintutilanteen vuoksi. Ratkaisu tuntuu melko rajulta, mutta sillä turvataan tulevien vuosien metsästysmahdollisuus kyseisillä alueilla. Mitä tehdä, kun kato iskee? Eduskunta on hyväksynyt Metsästysasetuksen, jonka 24 pykälässä määritellään eri riistaeläinten rauhoitusajat. Muuna aikana niiden metsästäminen on mahdollista, ellei metsästystä ole rajoitettu esimerkiksi riistanhoitopiirien tekemillä aluekohtaisilla päätöksillä. Riistanhoitopiirien tekemät ajalliset rajoitukset metsäkanalintujen metsästykseen perustuvat aina sen hetkiseen tilanteeseen ja aikaisempien vuosien osoittamaan lintukantojen kehitykseen. Päätökset tulee tehdä alkukesästä, jolloin ei ole vielä tietoa kuluvan kesän poikueiden menestymisestä. Riistanhoitopiirit rajoittavat metsästysaikaa ainoastaan perustellusta syystä, riistanhoitoyhdistyksiä kuultuaan. Syyksi ei riitä, että tehdään näin varmuuden vuoksi, vaan päätösten tulee perustua selvästi havaittuun akuuttiin ja toteen näytettävissä olevaan tilanteeseen, jonka perusteella jonkin lajin kannan turvaamiseksi on aiheellista rajoittaa metsästyskauden pituutta. Piirien päätösten hyvästä tarkoituksesta huolimatta ei ole täysin itsestään selvää saavutetaanko niiden avulla tavoiteltu lopputulos. Kun valtion säätämää metsästysaikaa lyhennetään, on mahdollista, että metsästyspaine kasvaa lyhyen luvallisen jahtikauden aikana ja näin lisää lintujen kokonaiskuolleisuutta ehkä jopa suuremmaksi kuin se olisi ollut ilman metsästyksen rajoittamista. Tämä asia vaatisi tutkimista, mutta tutkimisen tekee mahdottomaksi, kun emme tiedä kuinka olisi käynyt, jos olisimme menetelleet toisella tavalla. Kestävän käytön periaatteella Metsästyslain 20 pykälän perusteella metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti siten, etteivät riistaeläinkannat vaarannu. Samainen pykälä muistuttaa, että riistaeläinkantojen tuoton jatkuvuus on pyrittävä turvaamaan tarkoituksenmukaisella riistanhoidolla. Lain 56 pykälässä mainitaan riista-asioita hoitavat viranomaistahot sekä metsästystä ja riistanhoitoa koskevien asioiden muina hoitajina muun muassa metsästysseurat. Näin ollen riistanhoitopiiri ei ole ainoa taho, jonka tehtävänä on turvata riistakantojen säilyminen se on meidän kaikkien metsästystä harrastavien velvollisuus. Metsästysseurat ovatkin aktiivisesti antaneet suosituksia ja kiintiöitä, joita yksittäisen kanalinnustajan tulee noudattaa. Jokaisen metsästäjän tulisi muistaa, että omalta osaltaan huomioi tilanteen ja metsästää maltillisesti huonoina lintuvuosina kohdistaen verotuksen nuoriin yksilöihin. Nuoret linnut menehtyvät talven aikana suuremmalla todennäköisyydellä kuin vanhat ja niiden lisääntymisteho sekä merkitys 50 Metsästäjä 6 / 6008 soitimen elinkykyisenä säilymiselle ovat vanhoja yksilöitä vähäisempiä. Metsähallitus, valtion maa-alueilla tapahtuvaa metsästystä hallinnoivana viranomaistahona, teki tänä vuonna selkeän ratkaisun. Syksyn kanalintulupien myynti jäädytettiin huonolta näyttävän lintutilanteen vuoksi. Ratkaisu tuntuu yksittäisestä metsästäjästä melko rajulta, mutta sillä tavalla turvataan tulevien vuosien metsästysmahdollisuus kyseisillä alueilla. Hyvät asiat vaativat joskus tiukkoja päätöksiä. Yksittäisen metsästäjän vastuu suuri Yksittäisen metsästäjän tulee kantaa vastuu lintukantojen säilymisestä huonojen vuosien yli. Riistakolmiolaskentojen osoittamien tulosten pitäisi automaattisesti merkitä jokaisen metsästäjän vakavaa suhtautumista tilanteeseen ja omista tavoitteista tinkimistä. Jos edellisvuonna ampui esimerkiksi kolme kanalintua, ei tänä vuonna yhden linnun ampumatta jättämisen pitäisi olla ylitsepääsemättömän suuri uhraus lintukannan ja harrastuksen jatkuvuuden eteen. Metsästäjien, riistantutkimuksen ja riistahallinnon välisellä yhteistyöllä turvaamme lintukantojen säilymisen ja niiden uudelleen runsastumisen. Ensi vuosi voi olla poikastuotoltaan jo täysin toisenlainen, mutta kantojen selvä runsastuminen vaatii useamman vuoden maltillista suhtautumista kanalintujen metsästykseen sekä suotuisia sääolosuhteita. On hyvä kuitenkin muistaa, että katovuosia on aina ollut ja tulee aina olemaan. Niiltä ei voida välttyä, mutta niihin tulee suhtautua vakavasti. Tällä tavalla toimien katovuosien väliin mahtuu hyviä lintuvuosia ja aina joskus huippuvuosiakin. G
• MARKKINAJOHTAJALTA LYÖMÄTTÖMÄÄN HINTAAN 5 PRO 8 PRO Mitat: Paino: Väri: Lukko: Mitat: Paino: Väri: Lukko: 229,PREMIUM + toimituskulut 339,- p ä korotonta vä äi ksuaikaa ma JAHTIJAKT PREMIUM GUNSAFE 16 aseelle TU K K U R A H OI ASEKAAPPI ON TURVALLISIN TAPA SÄILYTTÄÄ ASEITA Asuntomurrot ovat hälyttävästi lisääntyneet ja aseet ovat haluttua tavaraa. Aseiden säilyttämisestä 1.3.1998 voimaan tulleen lain (§105, §106) mukaan aseet ja myös patruunat on säilytettävä siten, ettei vaaraa niiden joutumisesta ulkopuolisten käsiin ole. pois lasten ja luvattomien ulottuvilta pitää aseet turvassa turvalukko ja kiinteä turvakahva lukitsevat oven varmasti tallessa Uutu us! 749,www.eratukku. 020 747 7000 + toimituskulut Mitat: Paino: Lukko: Tek n Erätukun verkkokaupassa on ai ne a n hinta la Metsästäjä 6 / 2008 51 tu STALOU US TUTKIM 8 3/200 se st i edistyks i US su hde + toimituskulut jopa 60 ER T Ä e ll i ne n E rino m
• Ekin kanssa erällä Talvivaellukselle Jäätyneillä järvenselillä ja soilla varusteet kulkevat kevyesti ahkiossa. Lyhyetkin hengähdystauot virkistävät kummasti, kun rinkka ei paina selkää. Talvivaellusten suurimpia haasteita on nestetasapainon ylläpitäminen. Ihminen ei välttämättä koe janon tunnetta, vaikka juotavaa täytyy nauttia kuten kesällä. Hiihtovaellus syrjäisiin kairoihin vie jälleen tulevana talvena monet innokkaat vaeltajat entisaikojen eränkävijöiden jäljille. Hyvällä tuurilla kulkija voi kohdata matkallaan myös muita jälkiä. M Teksti ja kuvat Eerikki Rundgren oni metsästäjä mielii maastoon myös talvella. Jänis- ja kettujahdit lienevät yleisimmät metsästysmuodot, joita talvikuukausina harrastetaan koko maassa. Aivan oma maailmansa on pohjoinen riekon ansapyynti, joka poikkeaa jo pelkästään luonnonolosuhteiltaan kaikista muista jahtimuodoista. Aina ei itse jahdin kuitenkaan tarvitse olla pääosassa. Rehun rahtaaminen ruokintapaikoille tai riistalaskentalinjojen kulkeminen ovat mitä parhainta talvista hyötyliikuntaa. Lumijälkiä tutkimalla ja seuraamalla itse kukin voi kehittää luonnontuntemustaitojaan ja arvioida riistakantojen kehitystä omilla metsästysmailla. Itse kaipaan joka talvi myös pidemmille talvivaelluksille. Ainoastaan syrjäisiin erämaihin suuntautuvilla hiihtovaelluksilla pääsee lähelle harvinaisimpia riistaeläimiämme ja aistimaan 52 Metsästäjä 6 / 6008 entisaikojen eränkävijöiden elämää. Toisinaan eteen voi tulla myös iloisia yllätyksiä, kuten kävi viime talvena ystäväni kanssa Lieksaan tekemällämme hiihtovaelluksella. Ruunaanjärven itärannalla törmäsimme metsäpeuran jälkiin vaikka alueen osakannan otaksuttiin jo kokonaan hävinneen. Metsäpeuraa useammin näimme kuitenkin ahman ja suden jälkiä. Petojen yleistyminen lieneekin yksi syy peurojen vähenemiseen koko maassa. Tommi löysi myös kuusen alta peuranluita, joita arvelimme ahman sinne piilottaneen. Erätaidot koetuksella Talvivaelluksella erätaidot joutuvat aivan erityiselle koetukselle. Varsinkin suunnistus ja reitin valinta talvisessa luonnossa poikkeavat oleellisesti sulan maan aikaisesta. Siellä missä kesällä patikoidaan kalliojyrkänteen päällä kulkevaa polkua, hiihdetään talvella jyrkänteen alla jään ja lumen peittämällä suolla tai lammella. Talvella lihasvoimin taivaltavan matka taittuu joko hiihtäen tai vaihtoehtoisesti lumikenkäillen. Tavallisesti hiihtäjä ennättää lumikenkäilijää huomattavasti pidemmälle. Jyrkkäpiirtei- sessä tai pusikkoisessa maastossa lumikengät kuitenkin päihittävät sukset. Pidemmät vaellukset kannattaa silti aina tehdä hiihtäen. Lumikenkiä on kuitenkin hyvä kuljettaa mukana ja käyttää niitä ainakin leiriaskareissa. Sukset voi myös vaihtaa lumikenkiin lähdettäessä kipuamaan erityisen jyrkkää rinnettä. Reittiä suunniteltaessa pyritään kuitenkin välttämään tällaisia voimia vieviä maastonkohtia. Riittävän suunnistustaidon lisäksi myös kyky leiriytyä ja tehdä tulet kovassakin pakkasessa ovat suoranainen elinehto. Vaikka aikomus olisikin yöpyä autiotuvissa, täytyy varalta kuljettaa mukana joko telttaa tai laavukangasta. Sää voi muuttua tai pimeys yllättää kesken matkanteon. Talvivaellusten suurimpia haasteita on nestetasapainon ylläpitäminen. Ihminen ei välttämättä koe janon tunnetta vaikka juotavaa täytyy nauttia kuten kesällä. Vesi myös tulee juoda mahdollisimman lämpimänä, jottei kehon tarvitse käyttää energiaa sen lämmittämiseen. Termospullon lisäksi juomavesi säilyy lämpimänä takin sisään sujautetussa juomapullossa.
• Ladulla hiihtäjä ladun on vanki, vapautta on vain umpihanki runoili Aaro Hellaakoski llalla olo tehdään mahdollisimman mukavaksi ollaan sitten tulilla tai autiotuvassa. Nuotiolla vietetyt iltahetket ovat usein retken kohokohtia; tulilla kerrataan päivän tapahtumia ja suunnitellaan tulevaa. Kovakuntoiset erähirmut kokoontuvat joka vuosi Pudasjärvellä mittelemään voimia Umpihankihiihdon MM-kilpailuissa. Kuvassa Mörskän miehet pikataipaleella lähestymässä maalia. Tiipii on hieman eksoottisempi majoite. Siihen mahtuu kahdesta neljään yöpyjää ja lyhyemmillä retkillä se kulkee kohtuullisen kevyesti ahkiossa. Ahkiota säilytetään autiotuvan tai laavun seinustalla. Sisälle viedään vain kulloinkin tarvittavat varusteet, jotta mahdollisille muillekin kulkijoille jäisi riittävästi tilaa. Lumen sulattaminen vedeksi ja lämmittäminen juomakelpoiseksi on aikaa vievää touhua ja kuluttaa runsaasti retkikeittimen polttoainetta. Sen vuoksi lunta sulatetaan kattilassa kamiinan tai nuotion lämmössä aina kun se suinkin on mahdollista. Tauko- ja leiripaikoilla vettä ammennetaan sulapaikoista jos sellaisia vain on lähettyvillä. vaelluksista. Ahkio on rinkkaa kookkampi ja painavampi eikä sitä ole mielekästä raahata autiotupaan. Laavukankaankaan alle se ei oikein mahdu, joten ahkiossa kulkevat varusteet kannattaa pakata esimerkiksi putkikasseihin tai vesitiiviisiin kuivapusseihin. Malttia pukeutumiseen Talvella pätevät samat säännöt kerrospukeutumisesta kuin muinakin vuodenaikoina. Vaikka vaatteita täytyy pukea päälle hieman enemmän, kannattaa silti varoa ylipukeutumista. Rinkka tai ahkio yhdessä sopivan vauhdinjaon kanssa pitävät kyllä huolen lämmöntuotosta. Vanha hyvä sääntö on pukeutua niin, että ennen liikkeelle lähtöä on hieman vilu. Jos vaatetta kaikesta huolimatta on tullut puettua päälle liikaa, täytyy hyvin pian lähdön jälkeen pitää lyhyt varustetauko ja riisua liiat vaatteet pois. Tämä kannattaa tehdä ennen hikoilun alkamista. Turha hikoilu kuluttaa kehon neste- ja energiavaroja ja uuvuttaa nopeasti hiihtäjän. Tauoilla vaatteensa kastellut, väsähtänyt vaeltaja alkaa palelemaan herkästi, menettää aloitekykynsä ja laiminlyö entistä pahemmin itsensä huoltamisen. Talvivaelluksilla korostuukin porukan keskinäinen huolenpito; seurataan kaverin kuntoa ja muistutetaan juomisen ja muiden huoltotoimenpiteiden tärkeydestä. Kovalla pakkasella kannattaa myös välillä vilkaista muiden kasvoja ettei niihin vaivihkaa pääse syntymään paleltumia. Yöpymispaikalle saavuttua tartutaan ripeäs- ti iltatoimiin ja tehdään olo mukavaksi; vaihdetaan päälle kuivat vaatteet, pystytetään majoite ja tehdään tulet. Iltahetket nuotion äärellä ovat retken kohokohtia ja siksi niihin kannattaa varata aikaa. Riittävä lepo ja tukeva ruoka nopeuttavat myös palautumista ja tekevät seuraavasta päivästä nautinnollisemman kulkea. G Ahkio tasamaille Varusteiden kuljettaminen jakaa vaeltajien mielipiteitä. Valtaosa kantaa mieluummin rinkkaa vähemmistön vannoessa ahkion nimeen. Molemmissa on omat hyvät puolensa ja siksi omien mieltymysten lisäksi kannattaa huomioida ainakin tuleva retkimaasto. Kovin jyrkkäpiirteiseen maastoon ahkiota ei kannata ottaa vaivoikseen. Tasaisemmissa metsä- ja suoerämaissa ahkio sen sijaan on mitä mainioin kuljetusväline. Suksikaan ei painu niin herkästi lumen alle, kun varusteet kulkevat perässä eivätkä selässä. Lisäksi raavas mies vetää ahkiossa jopa puolet painostaan, kun rinkan painoksi suositellaan enimmillään kolmannesta kantajansa painosta. Ahkiota vedettäessä tauko alkaa heti liikkeen lakattua, kun taas rinkan kantajan täytyy ensin laskea kantamus maahan. Hiestä kostunut rinkka kastuu myös helposti, kun se lasketaan lumeen ja sitä käytetään istuimena. Ahkion päälle sen sijaan voi huoletta istua ja kaivaa samalla taukotakki ja eväät esille. Rinkan pakkaaminen talvivaelluksella ei juuri poikkea muina vuodenaikoina tehtävistä Kirja- ja kisavinkki I Aikaisemmin tänä vuonna ilmestynyt Vaeltajan opas täyttää ammottavan aukon suomalaisessa retkeilykirjallisuudessa. Viime vuosina kustantajat kun ovat tyytyneet tuomaan markkinoille lähes yksinomaan käännöksiä muista Pohjoismaista. Jouni Laaksosen kirjoittama opas on kirjoitettu suomalaisille meikäläisiin olosuhteisiin. Talvivaelluksilla tarvittavat tiedot ja taidot käydään läpi kattavasti ja asiantuntemuksella. Myös turvallisuusnäkökohdat ja eräensiapu saavat ansaitsemansa huomion. Painopiste on ennaltaehkäisyssä ja riskien minimoimisessa. Riittävät erätaidot omaava voi kokeilla voimiaan Pudasjärvellä pidettävissä Umpihankihiihdon MM-kilpailuissa. Omat sarjat on sekä joukkueille että yksilökilpailijoille. Lisätietoja osoitteessa www.umpihankihiihto.pudasjarvi.fi Metsästäjä 6 / 2008 53
• Kainuussa tapahtuu H kouluyhteistyörintamalla Elo-syyskuussa järjestettiin Kainuussa useita metsästäjien ja koulujen toimintapäiviä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hyrynsalmen - Ristijärven rhy järjesti kummassakin kunnassa erilliset tapahtumat jo kolmatta kertaa. Paltamolla sen sijaan oltiin liikkeellä koko kunnan kahdeksasluokkalaisten kanssa ensimmäistä kertaa. Tuomo Pispa Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Timo Toivonen pitämässä aloitusinfoa. Oppilaat odottavat malttamattomina rasteille pääsyä. yrynsalmen toimintapäivä järjestettiin elokuun 28. päivänä ampumaradalla. Järjestelyissä ja rasteilla mukana olivat 4H, Metsähallitus(erävalvonta), Stora Enso ja Kainuun metsäkeskus. Kohderyhmänä olivat alaasteen oppilaat, joista useat olivat toimintapäivässä mukana jo toistamiseen. Oppilaiden innostus normaalista poikkeavaan koulupäivään oli silmiin pistävää laatua. Seuraavat kuvat ja kuvatekstit puhukoot puolestaan: Kainuun riistanhoitopiirin vs. riistanhoidonneuvoja Antti Siiran pitkäkarvainen saksanseisoja Ukko teki koirarastilla voittajaluokan jälkityön ja mallikelpoisen luovutuksen. Ammuntarasteja oli kaksi. Pienoiskiväärillä ammuttiin hirviradalla ja ilmakiväärillä reiitettiin perinteistä viisitäppäistä. Ampumarastit vaikuttivat olevat lapsille päivän kohokohta ja monet yrittivät parantaa edellisvuoden ampumatulosta, joka olikin monilla yllättävän hyvin muistissa. Suunnistusrastilla koululaiset ottivat asian tosissaan. Kartan ja kompassin käyttö tuli periaatteiltaan selväksi suunnistajakonkarin opastuksessa. Ilmakivääriammunnan tulosta tarkastetaan opettajan valvonnassa. Kuvat: Tapani Pääkkönen ja Tuomo Pispa 4H-rastilla tunnistettiin kasveja. Hyrynsalmen Ristijärven 4H-yhdistys on ollut mukana toimintapäivässä joka vuosi. Rastin vetäjä Annikki Hyttisen mukaan yhteistoiminta on hyvällä pohjalla ja tämäntapainen toiminta sopii hyvin 4Hajatusmaailmaan. Paavo Simolan luontotuntemusrasti ylläpiti mm. puulajitunnistustaitoja. Rastin anti kulminoitui makkaranpaistoon. 54 Metsästäjä 6 / 2008
• U UT UUSI U 9 S0 U Erä-lehden testivoittajan uutuusmalli: YLIVOIMAINEN POINTER KOIRA-GPS! POINTER esitteli 2000-luvun alussa maailman ensimmäisen koira-gps:n. Nyt lähes vuosikymmenen kokemuksella, kymmeniätuhansia Pointerin koira-GPS -käyttäjiä kuunnellen, on syntynyt UUSI Pointer MAGNUM, jonka vertaista ei ole ennen ollut. Uusi POINTER MAGNUM on tehty Suomessa erittäin vaativaan koirakäyttöön ja siinä on ylivertaiset ominaisuudet. UU U TU S0 9 UU Uusi Magnum GPS-panta Uusi Magnum -seurantaohjelma Testivoittajan uutuusmalli Selvät, monipuoliset ja tarkat kartat Jatkuva koiran sijainnin seuranta Erittäin helppo ja nopea käyttää Yhteensopiva kaikkien Pointer- ja Tracker GPSlaitteiden kanssa Monipuoliset ominaisuudet Erittäin edulliset käyttökustannukset U TU 9 S0 Testivoittajan uutuusmalli Tehokas, nopea, varmatoiminen Uusi A-GPS moduli paikantaa koiran vaikka sisätiloista Vesitiivis ja iskunkestävä rakenne Testattu Erittäin pienikokoinen (vain 225g käyttökunnossa) Uusi suurtehoakku, toiminta-aika jopa 10 vrk mm.haukkulaskuri, haukunkuuntelu, matkamittari,jne GPRS yhteyden ansiosta jatkuva koiran seuranta erittäin edullisesti KÄYTTÖVALMIS UUSI MAGNUM 1. 2. SEURANTAOHJELMA Testivoittajan uutuusmalli. Nyt meiltä myös PAKETTI: UUSI MAGNUM GPS-PANTA Testivoittajan uutuusmalli. 3. HUIPPUPUHELIN iskunkestävä ja vesitiivis Sony Ericsson C702 TAI Nokia 6210 Navigator 4.HYVITYSTARJOUS TUTKA KUIN TUTKA VÄHINTÄÄN S! UUTUU ittäin Mm. Er 5g vain 22 pieni ika ta-a toimin k a 10 vr jop S! UUTUU a tkuv Mm. Ja ijainnin koiran s a ant seur Soita ja kysy lisää! Panta + Ohjelmatti ke + 3v:n palvelupa MAGNUM -PALVELUPAKETTI SISÄLTÄÄ: 1. Aina uusimmat ohjelmapäivitykset pantaan ja seurantaohjelmaan (35kk) 2. Tuoreimmat karttaaineistot (10x aiempaa enemmän) 3. LIVE-palvelu, jossa koiran sijainnin jatkuva seuranta (35kk) 4. Nopea huoltopalvelu sijaislaite tilalle 48h:n kuluessa laitteesi saapumisesta huoltoon 5. 3 vuoden takuu 6. Sopimuskauden jälkeen laitteet jäävät asiakkaalle Panta & Ohjelma (879¤) (199¤) a Tuotteet erikseen ostettun lupakettia yht. ilman palve + toimituskulut + 39¤/kk (35kk) + toimituskulut POINTER MYYNTI 0500 176 596 0400 245 083 s.com myynti@pointersolution t.fi www.valiokoiravarustee
• Paltamossa järjestettiin samana päivänä. ensimmäinen rhy:n ja koulujen toimintapäivä. Paikalle kutsuttuna oli kaikki Paltamon kasiluokkalaiset. Rastiradan seitsemää rastia kiersi 55 henkilöä opettajat mukaan lukien. Mukana järjestelyissä olivat myös Paltamon 4H ja Paltamon Luonto ry. Opettaja Pirjo Happo Korpitien koulusta totesi oppilaiden olevan yllättävän kiinnostuneita, ja päivän annin sopivan hyvin käynnissä olevaan biologian kurssiin. Mitään ennakkoasenteita ei tunnustettu olleen ei oppilailla eikä opettajilla. Laserammunta kiehtoi sekä tyttöjä että poikia. Kuten arvata saattaa, tässä lajissa tytöt eivät juuri pojille häviä. Riistanhoito- ja koirarastia pitivät Paltamossa seuran aktiivit. Monilla kasiluokkalaisilla oli jo riistanhoidosta kokemusta ja koirathan kiinnostavat aina. Kyseisentyyppisiä tapahtumia varten Metsästäjäin Keskusjärjestö on teetättänyt syksyllä 2008 jokaiselle riistanhoitopiirille Uudenmaan riistanhoitopiirin kehittelemän ja pilotoiman rastiradan. Rata kulkee helposti laatikoissa paikasta toiseen ja on pienen tutustumisen jälkeen käyttökelpoinen sovellettuna paikallisiin tarpeisiin tai sellaisenaan. Rataan kuuluu 11 rastia, joista osa on tietopuolisia ja osa toimintarasteja. Mukana on muun muassa rakennusrasti, ilmakiväärirasti sekä jousiammuntarasti. Radat toimitetaan vuoden 2008 aikana riistanhoitopiireille, josta ne ovat riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen lainattavissa. G 56 Metsästäjä 6 / 2008
• sästysmajana, leirikeskuksena ja juhlatalona. Kaikki työt on tehty omin voimin, vajaan kahdenkymmenen miehen työpanoksena. Jokainen osakas on tasavertainen, ja erotessaan hirviporukasta hän saa tietyn prosenttiosuuden sen hetkisestä liittymismaksusta. EU-hanke ja nuorisotyö Seuran nuorisotyö alkoi 90-luvun loppupuolella. Seuran kummikoulu, Pulkonkosken ala-aste, teki syys- ja kevätretkiä polkupyörillä majalle. Näiden retkipäivien aikana on tutustuttu riistanhoitoon kuten ruokintakatoksiin ja riistapeltoon. Oppilaille on esitelty koirarotuja, vanhoja pyyntivälineitä ja aseita. Halukkaat ovat saaneet kokeilla ilmakivääriammuntaa. Retkipäivät on aina kruunannut makkaranpaisto grillikatoksessa tai nuotiolla. Kevät 2005 oli käännekohta myös nuorisotyölle. Toukokuussa mietittiin taas kerran majan laajentamista. Tuolloin syntyi ajatus rahoituksen hankkimisesta ulkopuoliselta taholta. Ylimääräisessä kokouksessa päätettiin hakeutua EU-hankkeeksi. Seuran metsäasiantuntija Veikko Korhonen suunnitteli 1,5 km:n mittaisen, monipuolisen luontopolun majan ympäristöön. Ylä-Savon Ve- Petsamon Erä Maaninka Kuusenkatveesta omaan majaan Piilolaan P etsamo, kylä Maaningan länsinurkassa, on saanut nimensä syrjäisestä sijainnistaan. Kylän vaiheet ovat olleet tyypilliset suomalaiselle maaseudulle. Kun alueelle vihdoin 60-luvulla saatiin kunnollinen tie, niin suurten ikäluokkien olikin muutettava Etelä-Suomeen tai Ruotsiin työn perässä. Kylän metsästysseura, Petsamon Erä, perustettiin vuonna 1966. Nykyisin seurassa on jäseniä noin 80, joista on 14 hirvimiestä. Metsästysmaita on vuokrattu vajaat 4000 ha. Jäsenistö koostuu maanomistajista ja alueella pysyvästi tai vapaa-ajalla asuvista. Seuran 40-vuotisjuhlan ohjelmalehtisen otsikkona oli Petsamon Erä 40 vuotta - Kuusenkatveesta omaan majaan. Tämä kuvaa hyvin seuran, kuten monen muunkin metsästysseuran, toiminnan kehittymistä parina viime vuosikymmenenä. Ensimmäisen hirviluvan Petsamon Erä sai vuonna 1974 yhdelle vasalle. Siitä lupamäärät ovat kasvaneet hirvikannan vahvistuessa. Aluksi ruhot on käsitelty talojen ladoissa ja puimaloissa. Nykyiset EU-direktiivit eivät varmaankaan ole tuolloin täyttyneet ainakaan hygienian puolesta. 90-luvun alussa alettiin pohtia oman majan hankkimista. Ostettiin huonokuntoisen mökki ja 1,99 ha:n tontin, joka oli suurin mahdollinen sen aikaisen maanhankintalain mukaan. Siitä alkoi seuraavat 15 vuotta kestänyt talkoiden sarja. 58 Metsästäjä 6 / 6008 Nuorisotoimintarahaston yhteistyökumppanit: Talkootyöt Ossi Hirvonen, puheenjohtaja, Petsamon Erä ry 92 Nylkyvajan ja vessan rakentaminen 93 Mökin ulkoseinien vuoraaminen ja katon maalaaminen 94 Sisäsaunan ja makuuhuoneen muuttaminen keittiötiloiksi 95 Halkoliiterin rakentaminen 96 Aitan siirtäminen, aggrigaatille vaja ja lammen kaivutöiden aloittaminen 98 Saunaliiteri, riistalato, tulovesi lammikkoon ja rannat kuntoon 99 Kota, Töpinä, jahtimaille yleiseen käyttöön 00 Laihasuon ennallistamistyöt 01 Grillikatos Piilolaan 02 Välivuosi 03 Piilolan laajennus 04 Piilolan laajennus 05 Keittiön laajennus, sähkötyöt 06 Luontopolku, keittiön kalustaminen, museoaitan kattaminen Leupold tähtäinkiikarit, pitkät Baikal - ruutiaseet Alkuperäisestä mökistä jäi loppujen lopuksi jäljelle vain uuni. Talkootunteja kertyi noin 10 000, taimikonhoitoa tehtiin noin 80 ha, taimia istutettiin 20 000 kpl ja lisäksi jäseniltä kerättiin rahaa lähes 20 000 e. Innokkaimmille talkoolaisille kertyi parhaina kesinä noin 50 työpäivää. Näiden ponnistusten tuloksena on syntynyt kokonaisuus, joka palvelee nykyään monipuolisesti met- Metsästyskiväärit Garmin kartta-GPS, Jahti-Jakt -eräasusteet
• turi ry:n toiminnanjohtaja Taina Väre tutustui hankkeeseen saman vuoden kesäkuussa ja oli sille myönteinen. Projektiin kuului luontopolun ja maastopyöräreitin rakentaminen Petsamosta Kankaisenmäkeen, keittiön kalustaminen, majan sähköistäminen ja museoaitan kunnostaminen. Hankkeen talousarvio oli 26 000 e. Myönteinen päätös tuli syyskuussa 2005. Rahoituksesta puolet tuli TE-keskukselta (EU ja valtio) ja kuntarahoituksesta, toinen puoli oli omaa rahoitusta, joka oli pääosin talkootyötä ja tavaralahjoituksia. Talkootyön määrä oli noin tuhat tuntia. Projekti oli valmis vuoden 2006 lopussa. Luontopolku koostuu seuraavista kohteista opastauluineen: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. riistapelto ampumarata pk, ik teerikirnu pisteaita ja veräjä kasvatusmetsikkö maakuoppa pirunpelto ja pitkosp. laavu ja rakovalkea ropsitapuli kuorintapukit, motti ruokintakatos nuolukivi kasvatusmetsikkö vanha kaskiaho loukku rihmanen, vipunen 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 26. kärppäloukku puro ja sillat käpälälauta hirvitorni lehto levähdyspaikka pisteaita ja portti riistalato tukkireki kuormineen museoaitta Luontopolku Luontopolun avulla nuorille kerrotaan maaseudun elämästä viime vuosisadoilla - metsän merkityksestä elannon antajana niin työn kuin ruuankin suhteen. Tärkeänä tavoitteena on luontotuntemuksen ja -ymmärtämisen lisääminen. Kesällä 2007 majalla oli Maaningan seurakunnan, kunnan ja 4H:n leirit. Leiriohjelmaan sisältyi myös tutustuminen luontopolkuun, jossa kolme seuran edustajaa toimi oppaana. Polkua on esitelty myös eri sidosryhmille, esimerkiksi perhepäivähoitajille ja kylätoimikunnille. Luontopolun reitti on kaikkien vapaasti käytettävissä ja tarvittaessa saa seuralta oppaita mukaan. G Kettulan koulun retkipäivä I Retkipäivän suunnittelua varten toimitettiin opettajille kopiot luontopolun opastaulujen teksteistä viime talvena. Opettajat tutustuivat kohteeseen oppaiden kanssa retkeä edeltävänä iltana. Perjantaina 23.5.08 Petsamon Erän Piilola sai koululaisvieraita Kuopiosta. Kettulan koulun 2. ja 3.- 4. -luokkalaiset saapuivat aamulla 55 km:n linja-automatkan jälkeen klo 9 Petsamoon opettajiensa Paula Reinikaisen ja Tarja Miettisen kanssa. Sisätiloissa Veikko Korhonen esitteli Piilolan, kertoi metsästyksestä ja luontopolusta. Lapset istuivat majan pitkillä penkeillä ja kuuntelivat innokkaina. Esittelyn jälkeen siirryttiin ulos, sää oli lämmin ja aurinkoinen. Oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään. Luontopolulle oppaiksi lähtivät Veikko Korhosen lisäksi Pekka Väisänen ja Heikki Miettinen. Polulle lähdettiin veräjän kautta. Veräjällä tutustuttiin pisteaitaan ja puuliiteriin. Kolme ryhmää kiersi luontopolun pysähtyen eri rasteille kuunnellen tarkkaavaisesti oppaita. Käytiin perunakuopassa ja laavulla, kuultiin halonhakkuusta ja pöllin kuorinnasta. Opeteltiin havainnoimaan eri-ikäistä ja erilaista metsää. Nuolukiveltä siirryttiin kaskiahon kautta vanhoille pyyntilaitteille, loukuille. Lapset saivat itse kokeilla polulle viritettyä loukkua, jolla ennen oli pyydetty metsäkanalintuja. Yhtälailla ihmetystä herättivät kärppäloukku ja käpälälauta. Puron varrella pysähdyttiin istumaan ja kuuntelemaan puron solinaa ja muita keväisiä metsän ääniä ja saatiinpa maistaa kirkasta purovettä. Kierroksen jälkeen maistuivatkin mukaan otetut eväät ja kodalla paistetut makkarat. Pihalla tutustuttiin norjanharmaisiin Takoon ja Rokiin sekä koirien erilaisiin tutkapantoihin. Lapset käyttivät vapaa-aikansa paijaamalla koiria ja heittelemällä voileipiä saunalampeen. Varsinkin Pekan ja Veikon omakohtaiset kokemukset luontopolun eri kohteista kiinnostivat yhtä lailla lapsia kuin opettajiakin. Maanantaina koulussa oli kerrattu ja muisteltu retkeä piirtäen ja kirjoittaen. Petsamon Erä sai kaupunkilaislapsilta kiitokset mieleenpainuvasta retkipäivästä. Erityisesti lapsille olivat jääneet mieleen koirat, laavu ja erilaiset loukut. Nuorisotyöllä ei luonnollisestikaan tavoitella mitään taloudellista hyötyä. Lasten ja nuorten aito kiinnostus luonnosta ja eräkulttuurista palkitsee. Merkittävänä huomionosoituksena allekirjoittaneella, Petsamon Erän puheenjohtajana, oli seuran puolesta noutaa riistanhoitopiirin vuosikokouksesta MKJ:n myöntämä kunniakirja ja stipendi tekemästämme nuorisotyöstä. Kunniakirja metsästysmajamme seinällä muistuttakoon tulevia petsamolaisia metsästäjiä tärkeästä luontoon liittyvästä kasvatustyöstä. Metsästäjä 6 / 2008 59
• iime vuoden viimeiseeä Metsästäjässä on allekirjoittaneelta artikkeli Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirin aloittamasta nuorisohankkeesta. Yhtenä osana tätä nuorisohanketta järjestettiin Jaktlerduvan 2007, joka osoittautui niin mielenkiintoiseksi, että myös Metsästäjäin Keskusjärjestö myönsi siihen varoja nuorisorahastostaan. Ne otettiin kiitollisuudella vastaan ja niiden pohjalta Jaktlerduvan järjestettiin menestyksellisesti myös vuonna 2008. Se on osoittautunut erittäin suosituksi koululaisten parissa, ja tapahtumaa voi mielellään suositella myös muille riistanhoitopiireille. V Jaktlerduvan palkittiin Metsästystietoutta kouluajalla yläasteikäisille Jaktlerduvan on metsästyksestä, ampumaurheilusta ja luonnosta kiinnostuneille yläasteikäisille nuorille suunnattu tapahtuma. Vuoden 2007 Jaktlerduvan toteutettiin Jakobstads Skytteföreningin ampumarata-alueella Pietarsaaressa keskiviikkona 30.5.2007. Tapahtuman nimen alle kerättiin monenlaista tekemistä, joihin nuorille tarjottiin päivän aikana mahdollisuus osallistua. Jaktlerduvan 2007:n tavoitteena ja tarkoituksena oli opetusmielessä lisätä oppilaiden tietoa turvallisesta aseenkäsittelystä ja metsästyslainsäädännön soveltamisesta käytäntöön metsästysetiikkaa korostaen. Samalla osallistujille tiedotettiin ruotsinkielisen Pohjanmaan vanhoista metsästysperinteistä. Oppilaille kerrottiin myös, millä tavalla ja missä metsästäjätutkinnon voi suorittaa. Osallistujilla oli mahdollisuus kiertää metsästyspolku ja sen kuusi rastia, joissa testattiin oppilaiden tietoja metsästyksestä, metsästyksen etiikasta, lajituntemuksesta ja etäisyyden arvioinnista. Ne oppilaat, joilla oli aseenkantolupa, saivat osallistua myös haulikkoammuntakilpailuun Jakobstads Mathias Lindström, riistapäällikkö, Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri Skytteföreningin erinomaisella sporting-radalla JSF:n toimihenkilöiden tarkan valvonnan alaisina. Rata oli suunniteltu aloittelijoille, mutta siitä huolimatta se oli erittäin vaativa. Tämän lisäksi oppilaille annettiin eri rasteilla tietoa loukuista, aseista, aseenkäsittelystä ja koirankoulutuksesta. Heille tarjottiin päivän aikana myös grillimakkarat ja pullakahvit. Huomioida kannattaa, että tiedotustilaisuudet ja itse Jaktlerduvan 2007 tapahtuma järjestettiin kouluajalla, ja siksi toimiva yhteistyö asianosaisten koulujen kanssa on erittäin tärkeää. Jaktlerduvan tarjoaa metsästyksestä ja luonnosta kiinnostuneille oppilaille mahdollisuuden harrastukseensa myös kouluajalla. Järjestelyt ja tulevaisuudennäkymät Jaktlerduvan-panostusta on hoitanut järjestelytoimikunta, jossa on edustajia Pietarsaarenseudun riis- tanhoitoyhdistyksestä ja Jakobstads Skytteföreningistä. Puheenjohtajana on toiminut Sursikin koulun opettaja John-Erik Jussila. Järjestelyt vievät tietenkin koko lailla aikaa, ja yllämainitut järjestäjät ja tapahtumaan osallistuneet toimihenkilöt ansaitsevat suuret kiitokset arvokkaasta työstään. Jaktlerduvan otettiin niin myön- teisesti vastaan, että vuoden 2007 tapahtuman järjestäjät ottivat harteilleen suuren vastuun järjestää tapahtuma seuraavanakin vuonna, koska katsottiin, että tätä hiomatonta timanttia voitaisiin vielä parantaa. Tapahtuma järjestettiin siis myös tänä vuonna, ja sen osallistujamäärä oli yhtä suuri kuin edellisenäkin vuonna. Järjestelyt olivat suurin piirtein samanlaiset muutamin pienin muutoksin. Jotta tapahtumasta saataisiin vieläkin kiinnostavampi, 15 vuotta täyttäneille aseenkantoluvan haltijoille annettiin mahdollisuus ammuntaan metsästyspolun ampumarasteilla. Jaktlerduvanin järjestäminen on kunniakas, mutta aikaa vievä tehtävä. Pietarsaarenseudun riistanhoitoyhdistys kantoi siitä päävastuun yhdessä Jakobstads Skytteföreningin kanssa kaksi vuotta peräkkäin, ja nyt on seuraavan riistanhoitoyhdistyksen aika jatkaa työtä tärkeän nuorisotapahtuman järjestäjänä. Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirin ampumaurheilujaosto on miettinyt, miten tämä hieno tapahtuma tulisi järjestää ja miten sen saisi säilymään tulevaisuudessa. Ajatuksena on, että ensi vuonna kaksi riistanhoitoyhdistystä järjestää Jaktlerduvanin yhdessä ja että järjestämisvastuu kiertäisi riistanhoitopiirissä, jotta mikään yhdistys ei tuntisi nääntyvänsä tämän tehtävän alle. Riistanhoitoyhdistykselle koituu työstä toivottavasti kiitoksena kasvava määrä metsästäjätutkintokokelaita! Närpiönseudun riistanhoitoyhdistys on luvannut hoitaa vuoden 2009 tapahtuman järjestelyt, ja esityöt on jo aloitettu. Suuret kiitokset kuuluvat Metsästäjäin Keskusjärjestön nuorisorahastolle ja rahaston tukijoille, jotka mahdollistavat tällaisten vapaaehtoisten nuorisohankkeiden toteuttamisen. G - LÄMMITETTÄVÄT VARUSTEET Klan hot inner Jacket 149,- KLAN - toimiva, luotettava ja turvallinen vaihtoehto kylmettymistä vastaan! KLAN akku Klan hot inner Waistcoat 139,KLAN Akkulaturi Klan hot inner cloves 79,- Tutustu valikoim aan netissä nopeasti .Tilaukset ja helposti: Euro Motor Center Voudintie 2 90400 OULU 08-534 6500 60 Metsästäjä 6 / 2008
• Metsästäjä 6 / 2008 61
• udestaan Rakka ruoka Aila Hietala Kyyhkystä uunissa 5 kpl 1 tl 1 tl 2 tl 300 gr 1 tl kyyhkysiä suolaa pippurista yrttiseosta valkosipulijauhetta porsaankylkeä suolaa Vuokaan: 3 dl vettä 2 sipulia 1. Pyyhi kyyhkyset kuivaksi talouspaperilla. 2. Hiero pintaan mausteet ja suola. 3. Laita porsaankylkiviipaleet kyyhkysten rintojen päälle. Laita kiinni hammastikuilla. 4. Laita viipaleiden päälle 1 tl suolaa. 5. Laita voideltuun uunivuokaan vierekkäin. Lisää vuokaan 3 dl vettä sekä kaksi sipulia lohkoina. 6. Siirrä uuniin 175 asteeseen. 7. Anna kypsyä noin 3 tuntia. Valele välillä kyyhkysiä liemellä, jota on vuoassa. 8. Alenna loppuvaiheessa lämpö 150 asteeseen ja laita folio päälle, etteivät kuivuisi. 9. Ota kypsät kyyhkyset pois uunista ja anna niiden vetäytyä hetki ennekuin irrotat luut. 10. Siivilöi liemi ja lisää vielä 1 dl vettä sekä 1 lihaliemikuutio. 11. Suurusta liemi 3 rkl:lla tummaa maizenaa. Lisää 1dl ruokakermaa. Kiehauta ylös. 12. Irrota luut kyyhkysistä ja leikkaa viipaleiksi uunivuokaan. Kaada kastiketta hiukan päälle ja koristele hakatulla persiljalla. 13. Tarjoile lisänä uunijuureksia, perunoita, salaattia sekä karpalohyytelöä. Peuranlee ohje noin 4-lle 850 gr 2 rkl 1 tl 1 tl 1 tl 1 tl 1 2 dl peuranfileetä öljyä suolaa pippurista yrttiseosta viispippurirouhetta valkosipulijauhetta sipuli vettä Kastike: 3 dl paistoliemi+vesi 2 rkl tummaa maizenaa 1 dl kermaa Pyyhi fileet hyvin kuivaksi talouspaperilla. Ruskista padassa, öljyssä molemmin puolin. Hiero mausteet pintaan. Lisää sipuli lohkoina pataan. Lisää vesi. Siirrä pata uuniin 175 asteeseen. Anna paistua kypsäksi. Noin 45 minuuttia. Ota fileet pois padasta. Siivilöi liemi kattilaan. Lisää vettä paistoliemen joukkoon niin, että lientä on yhteensä 3 dl. 8. Suurusta liemi. Lisää kerma ja kiehuta ylös. 9. Leikkaa fileet viipaleiksi ja kaada kastiketta hiukan viipaleiden päälle. 10. Tarjoile keitetyn kukkakaalin, sipulisalsan, perunoiden ja salaatin kanssa. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 62 Metsästäjä 6 / 6008
• Hirvi-juurespata noin 5:lle 900 gr 3 rkl 7 dl 2 3 1 tl 1 tl 1 tl 1 tl 4 1 rkl 3 100 gr 100 gr 100 gr hirvenpaistia öljyä vettä sipulia valkosipulinkynttä kokonaista maustepippuria kokonaista valkopippuria kokonaista viherpippuria katajanmarjoja laakerinlehteä suolaa porkkanaa lanttua palsternakkaa selleriä Metsäkauris-perunasoselaatikko noin 4-5:lle 2 pss 1,3 l 3 rkl 2 2 500 gr 3 rkl 1 tl 1 tl 1 tl 2 dl perunamuusiainesta maitoa+vettä rasvaa sipulia valkosipulinkynttä metsäkauriin jauhelihaa öljyä suolaa paprikajauhetta mustapippuria yrtti-tomaattimurskaa Riista-borssikeitto 4-5:lle 850 gr 2 l 1 rkl 3 kpl 10 kpl 10 kpl 1 2 kpl 250 gr 230 gr 1 100 gr 50 gr 50 gr 3 dl 1,5 l 2 dl 2 tl 1 tl 3 kpl 2 rkl 1 pkt poron-, peuran-, tai hirven etuselkää vettä suolaa laakerinlehteä valkopippuria maustepippuria sipuli valkosipulinkynttä punajuuria keräkaalia porkkana purjoa palsternakkaa selleriä öljyä vettä tomaattimurskaa suolaa mustapippuria valkosipulinkynttä viinietikkaa Amerikan-pekonia 1. Pyyhi paistikuivaksi. Leikkaa paisti kuutioiksi noin 2 cm x 2 cm. 2. Ruskista öljyssä paistikuutiot. Lisää vesi ja mausteet. 3. Siirrä pata uuniin 200 asteeseen 15 minuutiksi. Alenna lämpö 175 asteeseen. Sekoita välillä. 4. Kuori juurekset. Kuutio juurekset isoiksi paloiksi. 5. Lisää kuutioidut sipulit pataan. 6. Anna padan kypsyä tunnin ajan. Lisää juurekset pataan. Sekoita. 7. Alenna lämpö 150 asteeseen. Kypsytä pataa noin tunnin ajan vielä. Eli yhteensä 2 2,5 tuntiin. Kypsyys riippuu kuinka hyvin paisti on mureutunut. 8. Tarjoa keitettyjen perunoiden, puolukkasurvoksen ja herkkukurkun kanssa. Pinnalle: persiljaa Tarjolle: smetanaa 1. Kiehauta kaksi litraa vettä. Lisää lihapalat ja suola. Anna kiehahtaa. Kuori vaahto pois pinnalta. 2. Lisää laakerinlehti, pippurit ja sipulit. 3. Anna kiehua lihan kypsäksi. (Noin 1 tuntia) 4. Ota liha pois liemestä. Siivilöi liemi. Lisää vettä 1,5 litraa. 5. Kuori juurekset. Raasta ne karkealla terällä raasteeksi. 6. Ruskista kevyesti öljyssä juuresraaste. 7. Lisää raaste kiehumaan liemeen. Anna kiehua noin 15 minuuttia. 8. Lisää mausteet. 9. Ruskista kuutioitu Amerikan-pekoni. Lisää se keiton joukkoon. 10. Anna keiton kypsyä noin 35 minuuttia yhteensä. 11. Irrota lihat luista ja paloittele ne kuutioiksi. 12. Lisää kuutioidut lihapalat sekä punaviinietikka viimeisenä keiton joukkoon. 13. Laita keiton päälle tarjolle vietäessä hakattua persiljaa. 14. Tarjoa smetanan ja ruisleivän kanssa. 1. Kuumenna maito +vesi. Lisää perunamuusiaines ja suola. Sekoita. Anna muusin vetäytyä hetki. 2. Ruskista öljyssä jauheliha sekä sipulikuutiot. Lisää liha-sipuliseoksen joukkoon valkosipulimurska, mausteet sekä yrttitomaattimurska. Sekoita. 3. Laita voideltuun vuokaan kerroksittain. Ensin perunamuusia sitten jauhelihaseos ja päällimmäiseksi perunamuusi. Tee koristeraidat lusikkaa apuna käyttäen. 4. Paista 200 asteessa noin 45 minuuttia. 5. Tarjoa tomaatti-sipulisalaatin ja herkkukurkun kanssa. Ps. Voi käyttää tähän myös peuran, hirven tai jäniksen jauhelihaa. Aila Hietala on Oulun läänin Paavolassa syntynyt keittäjä-emäntä, jolla on 40 vuoden ruoanlaittokokemus suurtalouksissa. Tällä hetkellä hän toimii keittäjä-emäntänä Punkalaitumen yhteiskoulussa. Työn lisäksi hänellä on harrastuksena uusien reseptien suunnittelu ja kokeilu. Sen myötä on syntynyt kaksi keittokirjaa, jotka ovat loppuunmyyty. Tässä tarjolla teille Ailan herkullisia reseptejä. Metsästäjä 6 / 2008 63
• Nyt joululahjaksi MKJ:n varastolta! Suomen riistaeläimet Riistanisäkkäät ? Muistipeli, jonka korteissa on maamme riistanisäkkäät Dick Forsmanin kuvittamina. Pelissä on 32 korttiparia. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi. Hinta 10 euroa. julisteet ? Nyt ensimmäistä kertaa Suomen riistalinnut ja- nisäkkäät laadukkaina julisteina. Metsästäjän Oppaan lajintunnistuskuvat ovat julisteissa Dick Forsmanin kuvittamina. Linnut ja nisäkkäät omissa julisteissaan. Koko A2. Hinta 1,5 euroa/juliste. muistipeli! Peuramailla Elokuva valkohäntäpeuran metsästyksestä. Pelikortit Suomen riistaeläimet, Ranta- ja vesilinnut, Suomen kalat, Pihapiirin lintuja, Pihapiirin kasveja ja Pihapiirin pikkueläimiä ? Valkohäntäpeura on Pohjois-Amerikasta Suomeen siirtoistutettu laji, jota ei muualla Euroopassa käytännössä esiinny. Laji on menestynyt Suomessa mainiosti ja siitä on muodostunut tärkeä riistaeläin lounaiseen ja eteläiseen Suomeen. Sitä metsästetään kyttäämällä sekä mäyräkoiran avulla. Peuramailla-elokuvassa seurataan kahden vesilahtelaisen metsästysseuran valkohäntäpeuran pyyntiä. Katsoja pääsee mukaan niin koira-, kuin passimiestenkin toivetilanteisiin, samoin kuin jännittäviin hetkiin kyttäyspaikoilla. Koska mäyräkoiria ei käytetä Pohjois-Amerikassa, lajin alkuperämaassa peuranmetsästykseen, on kyseessä maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen elokuva. Elokuvan kesto on 55 min. Tuotanto: Videosara 2008. Hinta MKJ:n varastolla 26 euroa. Lumiset Pienpetojahdit ? Elokuva on kertomus pienpetometsästäjien jahtireissuista lumisiin erämaisemiin, joissa pääset mukaan kettujahtiin suomenajokoiran haukun raikuessa, sekä pystykorvan ja terrierien työskentelyyn ahtaissa luolastoissa ketun ja supikoirien perässä. Näet myös pystykorvan kiihkeät näätähaukut puihin, sekä maan alle hikisine kaivu-urakoineen. Eikä saaliitta jäädä kevään kyttäysreissuillakaan mäyrän luolastolla. Filmin kesto 55 min. Tuotanto: MH-jahtivideot 2008. Hinta MKJ:n varastolta 26 euroa. ? Korteissa on lajien suomen, ruotsin ja englanninkielisten nimien lisäksi lajien tieteellinen nimi. Riistaeläinkortit ovat Dick Forsmanin ja muut von Wrightin veljesten kuvittamat. Kortit ovat myynnissä hintaan 5 euroa pakka. 64 Metsästäjä 6 / 6008
• Uusi HYLJE kirja! ? Hylje hylkeen käsittely laukauksen jälkeen on pohjoismaisen yhteistyön tuloksena syntynyt kirja siitä, miten hyljettä tulisi käsitellä heti laukauksen jälkeen, jotta sen liha, turkis, nahka ja rasva säilyisivät mahdollisimman hyvälaatuisina. Kirja on erinomainen opetuspaketti hylkeenmetsästäjälle. Kirjan avulla saat kattavaa tietoa saaliin kokonaisvaltaisesta hyödyntämisestä, joka voi tuntua varsinkin ensimmäisellä kerralla hieman hankalalta. Kirjassa käydään järjestelmällisesti lävitse hylkeen käsittelyä eri työvaiheineen runsaan kuvituksen havainnollistamana. Myös englanninkielinen versio. 63 sivua. Hinta MKJ:n varastolta 12 euroa + postikulut. Tilaa joululahjaksi pelejä, kirjoja, julisteita ja filmejä! Tilaamalla ennen 15.12.2008 varmistatte että tilaamanne tuotteet ehtivät jouluksi. UUTUUKSIA: Peuramailla DVD Lumiset pienpetojahdit DVD Hylje kirja Julisteet: (taitettuna) Riistalinnut Riistanisäkkäät Pelit: Riistaeläimiä muistipeli Riistavisa Pelikortit: Suomen riistaeläimet Ranta- ja vesilinnut Suomen kalat Pihapiirin lintuja Pihapiirin kasveja Pihapiirin pikkueläimiä DVD: Karhun todelliset kasvot (suomi+ruotsi) Laukauksia ja latvateeriä Haaveitteni metsähanhi Lumisten kairojen metsähaukut Tavoitteena talviriekot Hirvieläimet liikenteessä Metsäkauris Oppaat ja kirjat: Tuo hiisi hirviäsi Pyy pivossa Lumijälkiopas Pieni maastokirja jäljet Metsästäjän opas Villiä elämää Jäniksen selässä 26 e ______ kpl 26 e ______ kpl 12 e ______ kpl 1,50 e ______ kpl 1,50 e ______ kpl 10 e ______ kpl 32 e ______ kpl 5e 5e 5e 5e 5e 5e 15 e 26 e 26 e 26 e 26 e 17 e 25 e 28 e 10 e 5e 6e 30 e 5e 7e ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl ______ kpl Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme Nettisivuillamme www.riista.fi Tilaukset postitetaan postiennakolla, 3,55 postiennakkomaksu + postimaksu painon mukaan. Tilaa ennen 15.12.2008. Karhun todelliset kasvot -DVD kuninkaana. Se on aina aiheuttanut suuria tunteita, kunnioitusta, vihaa, pelkoa. Keskuudessamme on lukemattomia uskomuksia ja luuloja karhusta ja sen käyttäytymisestä, vaarallisuudesta. karhun todelliset kasvot on yhteispohjoismaista tuotantoa oleva kertomus karhusta ja sen käyttäytymisestä nykytietämyksen valossa. Karhua kannattaa kunnioittaa, mutta sitä ei tarvitse pelätä. Kesto 27 minuttia. Hinta 15 euroa (samalla DVD:llä myös ruotsinkielinen versio) Tilaukset postitse: Metsästäjän keskusjärjestö; Varasto, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi Puhelin: 09 - 2727 8120. ? Karhua pidetään metsiemme Tilaukset netin kautta: www.riista.fi ______________________________________________________________________ Nimi ______________________________________________________________________ Lähiosoite ______________________________________________________________________ Postinumero Postitoimipaikka ______________________________________________________________________ Puhelinnumero Metsästäjä 6 / 2008 65
• Metsästäjäorganisaatio tiedottaa Sauli Härkönen apulaistoiminnanjohtajaksi I MMT Sauli Härkönen on nimitetty Metsästäjäin Keskusjärjestön apulaistoiminnanjohtajaksi 20.10.2008 alkaen. Hän siirtyy MKJ:hin Metsäntutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan vakanssilta. Sitä ennen hän on toiminut ylitarkastajana maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla ja riistanhoidonneuvojana Etelä-Savon riistanhoitopiirissä. Täsmennys I Edellisen Metsästäjä-lehden välissä ollut hämäräkiikaritesti oli kaupallinen ilmoitus, kuten liitteen kannesta näkyikin. Painetusta liitteestä oli kuitenkin jäänyt pois seuraavat tiedot: Liitteen kustantaja on Schmidt&Bender Gmbh, joka käy ilmi lehden sivulta 27. Testi on julkaistu seuraavissa keskieurooppalaisissa lehdissä: Jagd in Tirol, Jagd und Natur (Sveitsi), Chass dalsak (Ranska) ja se julkaistaan seuraavaksi Pirsch-lehdessä Saksassa. (toimitus) Osoitteenmuutoksia I Pylkönmäen rhy: uusi toiminnanohjaaja Timo Leppämäki, Saarijärventie 146, 43440 Pylkönmäki, puh. 040-5612341, timo.p.leppamaki@gmail.com. Osallistu perinnekeruuseen! I G.A. Serlachius -museo Mäntässä käynnistää tänä syksynä laajan metsästysaiheisen perinnekeruun. Tavoitteena on tallentaa Mäntässä ja sen lähiseuduilla metsästyskokemuksia ja metsästäjien ajatuksia omasta harrastuksestaan. Materiaalista tehdään näyttely, joka avataan G.A. Serlachius -museossa keväällä 2010. Vuosi on juhlavuosi monille paikallisille metsästäjille: Mäntän Metsästysyhdistys ry. täyttää silloin 80 vuotta. Näyttely tulee olemaan elämyksellinen ja vuorovaikutteinen. Sitä varten myös kuvataan suuri määrä metsästystapahtumia ja -kulttuuria esittelevää materiaalia. Näyttelyllä haluamme tuoda esiin paitsi metsästyksen historiaa myös metsästyskulttuurin muutosta. Erityisesti haluamme murtaa luutuneita stereotypioita. Vaikka perinteet elävät, metsästys ei ole vain vanhojen äijien puuhaa, vaan viehättää myös uusia harrastajia. Metsällä nähdään yhä enemmän nuoria ja naisia, toteaa museon intendentti Pauli Sivonen, innokas metsämies itsekin. Perinnekeruun kaikki haastattelut kuvataan. Haastateltavaksi voi ilmoittautua tuottaja Sampo Linkonevalle, p. 044 5789 238, sampo.linkoneva@honkahovi.fi. Myös metsästykseen liittyviä valokuvia ja esineitä kaivataan. Lisätietoja: Pauli Sivonen, p. 050 5661 355, pauli.sivonen@serlachius.fi Maria Nikunlaakso viestintäsuunnittelijaksi I Metsästäjäin Keskusjärjestöön on viestintäsuunnittelijaksi nimitetty YTM Maria Nikunlaakso. Hän siirtyy MKJ:hin maa- ja metsätalousministeriön viestintäyksikön tiedottajan tehtävistä. Oikaisu I Edellisessä lehdessä sivulla 76 olleeseen Hirvikärpästä käsittelevään artikkeliin oli vahingossa lisätty kirjoittajaksi myös RKTL:n suurpetotutkija Ilpo Kojola. Oikea artikkeli, jonka kirjoittajia hän on, oli sivulla 80 ollut artikkeli uudistuneesta hirvihavaintokortista. (toimitus) Metsästäjäorganisaation toiminta ja tehokkuus arvioidaan Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt lakisääteistä Metsästäjäorganisaatiota koskevan evaluointiprosessin. Arvioinnin kohteena on koko organisaatio eli Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ) valtakunnan tasolla, riistanhoitopiirit maakuntatasolla ja riistanhoitoyhdistykset paikallistasolla. I Valtionhallinnossa on 2000-luvulla yleisesti arvioitu valtionapuorganisaatioiden toimintaa. Metsäkeskukset, kalatalouden neuvontajärjestöt sekä Paliskuntain yhdistys on jo arvioitu ja nyt on Metsästäjäorganisaation vuoro. Ministeriö on tehnyt sopimuksen evaluoinnista eli arvioinnista konsulttiyritys Talent Partnersin kanssa. Riistanhoitopiirien ja MKJ:n osalta hankkeen keskeisenä tavoitteena on saada kokonaisvaltainen kuva piirien ja Keskusjärjestön toiminnasta, organisaatiorakenteen toimivuudesta ja resurssien kohdentumisesta sekä mahdollisuudesta lisätä tuottavuutta. Keskeistä on kuitenkin se, miten Metsästäjäorganisaation toimintaa kehitetään niin, että myös tulevaisuudessa juuri sen kautta voidaan taata riistaan liittyviä palveluita kansalaisille. Siten tehtävä on määritelty seuraavalla tavalla: 1) arvioida riistanhoitopiirien ja MKJ:n toiminnan nykytilaa keskittyen seuraaviin kohtiin: a) Resurssien taso ja kohdentuminen suhteessa tuotokseen b) Tuotosten merkittävyys suhteessa riistapolitiikan/julkisen riistakonsernin strategisiin päämääriin c) Organisaatiorakenteen yleinen toiminnallisuus d) Keskeisten sidosryhmien arvio toiminnasta 2) esittää konkreettisia ehdotuksia a) siitä miten nykyistä organisaatiorakennetta ja resurssien kohdentumista tulee kehittää 1) -kohdassa tehdyssä arvioinnissa mahdollisesti havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi ja palvelujen tehostamiseksi. b) siitä, miten riistanhoitopiirien ja Metsästäjäin Keskusjärjestön organisaatiorakenteita tulisi uudistaa ja johtamisjärjestelmiä kehittää niin, että Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa asetetut aluehallinnon ja keskushallinnon kehittämistä koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. Riistanhoitoyhdistysten osalta arvioinnin tavoitteena on ensisijaisesti täyttää Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokouksen MKJ:n keskustoimistolle antama tehtävä eli arvioida organisaatiorakenteen yleistä toiminnallisuutta ja resurssien riittävyyttä. Näin myös riistanhoitoyhdistykset otetaan huomioon yllä mainitussa 2) kohdassa. Evaluointi tehdään osallistavalla tavalla, ja resurssien puitteissa riittävän monelle metsästäjäorganisaation edustajalle eri puolilta Suomea pyritään antamaan mahdollisuus osallistua evaluointiin. Menetelminä on asiantuntijoiden haastatteluita sekä erityisiä työpajoja eri puolilla Suomea. Myös riistanhoitoyhdistysten edustajia kutsutaan näihin työpajoihin. Vielä ehtii osallistua hirviluotitutkimukseen I Metsästäjäin Keskusjärjestö jatkaa yhteistyötä norjalaisten tutkijoiden kanssa hirviluotikyselyn tiimoilla. Toivomme Sinun hirvenmetsästäjänä osallistuvan tutkimusmateriaalin keräämiseen vastaamalla kyselykaavakkeeseemme. Tarkemmat ohjeet ja kyselykaavakkeet löytyvät Metsästäjäin Keskusjärjestön internet-sivuilta www.riista.fi. Tulosta lomake internetistä. Tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon hirven ampujilta täytettyjä lomakkeita ja niitä luoteja, jolla kyselykaavakkeen hirvi kaatui. Tutkimuksessa selvitetään Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa hirvenmetsästyksessä sallittujen kaliibereiden ja luotityyppien soveltuvuutta ja ominaisuuksia hirvenkaadossa. Hirvipatruunoiden ja luotien ominaisuuksien selvittäminen on katsottu tarpeelliseksi yhteispohjoismaisen tutkimuksen avulla. Tutkimus on alkanut Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa syksyllä 2005 Metsästäjäin Keskusjärjestön, Ruotsin metsästäjäliiton ja Norjan luonnontutkimuslaitoksen yhteistyönä. Tutkimustuloksia aiheen tiimoilta tullaan julkaisemaan jatkossakin Metsästäjä-lehdessä. Suomessa kyselykaavakkeen palauttaneiden kesken arvotaan viisi tavarapalkintoa. 66 Metsästäjä 6 / 6008
• Kun lähetät nahkoja muokkaukseen, muista Nylkeminen I Poista nahoista sisäelimet, luunosat, rasva ja muu ylimääräinen. On tärkeää että nahoista on kaavittu rasva kokonaisuudessaan pois ennen säilömistä. Rasva härskiintyy vanhetessaan ja aiheuttaa karvan lähtöä ja nahan haurastumista. Nylkiessä nahkaan syntyy helposti viiltoja ja reikiä, jotka repeytyvät muokkausprosessin aikana. Irrota häntäluu. Se irtoaa tarttumalla nahkaan häntäluun juuresta ja vetämällä luu pois nahkatupesta. Avaa häntä luun irrottamisen jälkeen. Poista myös rustot ja lihat korvista, jotta ne eivät pilaantuisi kuivattaessa. Kuivaaminen Kutistumisen estämiseksi nahat kuivataan taanalle. Taanoja on erikokoisia eri eläimiä varten. Nahat vedetään taanan päälle karvapuoli ulospäin. Kuivaa nahat hyvin miedossa lämmössä ja käytä apuna puhallinta mikäli mahdollista. Käytä lisäksi taanan ja nahan välissä puhdasta paperia, jotta nahka ei tartu taanaan kiinni ja taanan mahdolliset epäpuhtaudet eivät pilaa nahkaa. Kun nahat ovat kuivaneet, ne kammataan. Lähettäminen muokattavaksi Kuivattuja nahkoja ei kannata säilyttää pitkään, koska nahassa oleva rasva hapettuu ja aiheuttaa nahan haurastumista. Mikäli sinulla on erityistoivomuksia esimerkiksi eläimen kynsien tai hännän säilymisen suhteen, muistathan mainita haluatko nahan TALJAKSI, TÄYTETTÄVÄKSI tai OMPELUA VARTEN. Jos nahat värjätään, anna ohjeet kirjallisesti käyttäen: 1) Muokkaajan värikoodeja 2) Omia yksiselitteisiä värimalleja 3) Pantone-värikoodeja Älä taita kuivattuja nahkoja, sillä niihin saattaa tulla murtumia ja reikiä. Nahat voi lähettää muokattavaksi postissa tai matkahuollossa. Muistathan paketoida lähetyksen kunnolla. Muista laittaa omat yhteystietosi mukaan!! Piirit Etelä-Savo Suur-Savon Eräsavut kutsuvat Kangasniemelle I Aika: 13. 12. lauantai kello 14.00 alkaen Paikka: Kangasniemen ravirata, opastus VT 13 kautta Nuotiot ja jätkänkynttilät kutsuvat kaikkia erähenkisiä koolle hämärtyvään iltaan raviradan maisemaan kantatie 13 varteen! Perinteikkään ulkoilmatapahtuman järjestävät yhteistyössä Etelä-Savon riistanhoitopiiri, SML:n Suur-Savon piiri, Kennelpiiri ja paikallisina toimijoina Kangasniemen Kennelkerho ja riistanhoitoyhdistys. Vuoden 2008 Eräsavujen teemaksi on nostettu metsästyskoirat. Viime vuonna Kangasniemen Kennelkerho palkittiinkin aktiivisuudestaan vuoden Eräseurana. Eräkoira, suomenajokoira Nokikallion Haka, tuli myös samasta pitäjästä. Tapahtuman teemaan sopii mukavasti, että Eräsavuille tulevat tuovat tilaisuuteen myös omia koiriaan. Pääpuhujaksi tilaisuuteen on lupautunut valtakunnan korkeimman tason metsästysvaikuttaja, MMM:n osastopäällikkö Pentti Lähteenoja. Illan aikana julkistetaan perinteiseen tapaan Vuoden 2008 Erämies, -koira ja -seura. Paikalle saapuneille on tarjolla paistomakkaraa ja kahvia sekä mehua. Tervetuloa koko perheen voimin! Metsästäjäliiton Kainuun piiri, Kainuun kennelpiiri, Metsähallitus, Suomussalmen kunta ja paikalliset metsästysseurat ja yksittäiset metsästäjät. Keski-Suomi Keski-Suomen Metsoparlamentti innostaa pienpetojen pyyntiin I Keski-Suomen Metsoparlamentti toivoo metsästäjien panostavan entistä pontevammin pienpetojen pyyntiin. Kannustukseksi Keski-Suomen Metsoparlamentti järjestää pienpetojen pyyntikilpailun. Kilpailuaika on 10.9.2008 30.4. 2009. Osallistua voi ilmoittamalla Keski-Suomen riistanhoitopiirin alueelta pyydetty pienpetosaaliinsa Metsoparlamentin sivuilta http://www.metsoparlamentti.fi/ löytyvällä lomakkeella. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan arvokkaita palkintoja. Parhaat saaliit palkitaan erikseen. Kovatkin pesä- ja poikuetappiot normaaleja Voimakkaatkin kannanvaihtelut ovat kanalintukannoille tyypillisiä. Kannanvaihtelun alamäki näyttäisi alkaneen. Runsaat pienpetokannat voivat jyrkentää ja pidentää kantojen laskuaViime kesänä pesinnän epäonnistumisen syynä oli surkea sää. Joskus merkittävänä syynä voivat olla pienpedot. Säähän emme voi vaikuttaa. Mutta tehokkaalla pyynnillä pienpetokantoja voidaan pienentää. Radiolähettimin varustettuja teeriä seuraamalla on selvinnyt, että keskimääräiset pesätappiot ovat 25 33 %. Pahimmillaan lähes 60 % pesistä on tuhoutunut jo ennen poikasten kuoriutumista. Metson pesistä tuhoutuu 27 55 %. Pesiä tuhoavat sekä nisäkäspedot että varislinnut. Todennäköisimmin munat rosvoaa kettu, supikoira, näätä tai mäyrä, alueen yleisimmät pienpedot. Metsoteeveen tarinasta dvd Keski-Suomen Metsoparlamentti kumppaneineen tuotti keväällä 2008 Metsoteeveen, jossa seurattiin keskisuomalaisen metsonsoitimen tapahtumia ja koppelon pesintää reaaliajassa internetin kautta valvontakameratekniikkaa käyttäen. Metsoteevee tarjosi nykytekniikkaa hyödyntäen mahdollisuuden seurata metsojen lisääntymistä kiihkeästä ryhmäsoitimesta aina koppelon kärsivällisen haudonnan päättävään poikasten kuoriutumiseen asti. Metsoteevee avattiin 16.4.2008 ja suljettiin Lotta-koppelon poikasten jätettyä pesän helteisenä päivänä 5.6.2008. Levy tallentaa metsoteeveen tarinan ja maagisen luonnonnäytelmän, jonka voimaa voimme vain ihailla. Esityksen kesto on noin 9 minuuttia. Levy sisältää myös lisämateriaalia mm. pesien suojauksesta. Rajoitettu määrä tilattavissa Metsoparlamentin sivuilla. Pohjois-Häme Erätulet 11.12.2008 klo 18.00 alkaen Valkeakoskella I Valkeakoski, Juhansali Osoite: Suutarinlahti 21, 37770 Tarttila http://kartta.valkeakoski.fi/Valkeakoski/map.php Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri, Pohjois-Hämeen kennelpiiri sekä Metsästäjäliiton PohjoisHämeen piiri järjestävät yhdessä Saarioispuolen Metsästysseura ry:n kanssa perinteisen joulunalustilaisuuden. Tilaisuudessa kuullaan järjestäjätahojen juhlapuheenvuorot sekä julistetaan joulurauha metsän eläimille (joulurauhan julistaminen on perinteeksi muodostunut ele, joka ei tarkoita metsästyksen kieltämistä julistuksen ja joulunajan välisenä aikana). Tilaisuudessa on tarjolla lämmintä juotavaa, makkaraa sekä muuta mukavaa. Erätulille on vapaa pääsy. Tervetuloa! Kainuu Kainuun Erätulet Suomussalmella 20.12.2008 I Jo perinteeksi muodostuneet Kainuun Erätulet syttyvät yhdeksättä kertaa. Tällä kertaa Erätulia vietetään Suomussalmella Scandic Kiannon Kuohuissa. Tilaisuus alkaa alkaa klo 11.00 paneelikeskustelulla, jonka teema on ajankohtainen; poro ja pedot. Illan hämärtyessä siirrytään ulos nuotioiden ja jätkänkynttilöiden piiriin kuulemaan ajankohtaisia katsauksia riistatilanteesta. Tarjolla on hirvikeittoa ja nuotiokahvia sekä asearvontaa. Samalla julkistetaan vuoden Erämies ja Eräkoira. Tapahtumaan odotetaan noin tuhatta kävijää. Kainuun Erätulien järjestelyistä vastaavat Kainuun riistanhoitopiiri, Suomussalmen riistanhoitoyhdistys, Scandic Kiannon Kuohut, Suomen Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Erätulet Nurmeksessa I Pohjois-Karjalan Erätulet syttyvät Nurmeksen Lipinlahdessa Multiharjun maastossa 21.12.2008 klo 13.00 alkaen. Tapahtumapaikka on Nurmeksesta noin 8,5 km Lieksaan päin. Opastus Erätulille on tieltä nro 73. Tilaisuudessa puhujina ovat Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro ja Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Päivi Kiiskinen. Joulurauhan julistaa kirkkoherra Raimo Kemppainen. Perinteikäs erätulitapahtuma on järjestyksessään 33. Erätulilla julkistetaan Vuoden Erämies ja Vuoden Kalamies. Tilaisuus tarjoiluineen on maksuton. Metsästäjä 6 / 2008 67
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, MKJ Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI Puhelimet: Vaihde 09-272 7810, telefax 09-272 78130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, fax. 03-644 6522. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 0400-225 745. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, telefax 015-452 831. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 0500-257 407, rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 0400-257 407. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 0400-188 565, fax. 08-712 397. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 0400-137 028, rh-neuvoja Markus Pekkinen, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, fax. 020 7479 639. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 0400-242 727. rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Kymi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 0440-494 006 fax. 05-344 0998. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.0400-258 479, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-716 2223. Lappi: Vanamokatu 3 D, PL 8050, G toiminnanjohtaja, Jari Pigg, puh. 09-2727 8111. G apulaistoiminnanjohtaja, Sauli Härkönen, puh. 09-2727 8111, 050-5055 635. G talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. G metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778. Marko Svensberg, puh. 09-2727 8119, 040-557 3827. G viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943, G varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. G Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, telefax 03-882 5711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-911 3832. Osoitteenmuutokset: 0303 9777 96101 Rovaniemi, puh. 016-379 0081, 0400-864 329 (tsto), fax. 016-379 0085. Riistapäällikkö Teuvo Eskola, puh. 0400-392 667, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. 0400-376 189, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, puh. 044-365 3810, fax. 017-282 3005. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 0500-376 800, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 050-431 1276. Ruots. Pohjanmaa: Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-356 0352, fax. 06-356 0360. Riistapäällikkö Mathias Lindström, puh. 050-349 0175, rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-356 0351, 050-511 7279. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-531 9000, fax. 02-531 9001. Riistapäällikkö Mauri Krusberg, puh. 0500-638 062, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-350 7230, fax. 09-387 2878. Riistapäällikkö Reijo Orava, puh. 0500-420 810, rh-neuvoja Visa Eronen, puh. 050-366 1114. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-350 7244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-477 9610, fax. 02-477 9615. Riistapäällikkö Heikki Uotila, puh. 0400-530 548, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-477 9620, 0400-909 565. Karhupalvelunumero 016-379 0086. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-535 3500, fax. 08-533 3555. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 0500-387 705, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Vapaudentie 3234 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-421 7223, fax. 06-421 7225. Riistapäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 0400-180 084, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, fax. 03-3140 9450. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 0400-231 452, rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-135 9690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, fax. 013-285 263. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-16 001. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 valtioneuvosto, telefax 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-1605 3373, 040-735 3173. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Madeleine Nyman, puh. 09-1605 2469, 040-752 3302. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-733 6229. Ylitarkastaja Outi Helander, puh. 09-1605 2188, 040-484 7778. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020 564 6609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja vs. erätalouspäällikkö Jukka Bisi, puh. 040-537 0993, jukka.bisi@metsa.fi Ylitarkastaja Ahti Putaala, puh. 040-827 2574, ahti.putaala@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020 344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020 772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, telefax: 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 020 57 511, telefax 020 575 1201. G Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020 575 1500, telefax 020 575 1509. G Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020 575 1400, telefax 020 575 1409. G Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh. 020 57 511, telefax 020 575 1429. G Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020 575 1870, telefax 020 575 1879. G Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 020 575 1896. G Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020 575 1550, telefax 020 575 1559. G Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020 575 1680, telefax 020 575 1689. MKJ kansainvälistä edunvalvontaa 68 Metsästäjä 6 / 6008
• Kaupankäyntiä Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien, painetussa lehdessä rivimäärä voi vaihdella painoteknisistä syistä johtuen. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2008 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi. Email: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 1/2009 ilmestyy 23.1.2009. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 14.12.2008. Ketun ja jäniksen metsästäjät; 29.8.08 syntyneitä suomen ajokoiran narttu- ja urospentuja kovista käyttökoirista. Lähisuvuissa molemmin puolin myös ilveksen ajureita. Uusittu yhdistelmä. Vahvistava vierassiitos. Huippusuvut. Puh. 03-452 4140, Ikaalinen Suomenajokoiran pentuja isä XXX Pokon Mika uusittu yhdistelmä. Puh. 0400-429 971. Suomenajokoiran pentuja s. 5.8.08. Vanhemmat hyväsukuiset Alapörkän Pivo ja Tervasmetsän Piki. Puh. 0400-372 990. Englantilais-venäläisiä ajokoiran uros pentuja rek. ell tark. Soita niin kerron lisää! puh. 050-563 3006 Venäjänajokoiran pentuja / aikuisia puh. 050-548 5403, kotisivu.mtv3.fi/itarajan. Venäjänajokoiranpentuja, ajotakuulla puh.0400-274 744 Labradorinnoutajan metsästyslinjaisia pentuja. 0440-665 891, 0400-886 921. Dreeverin pentuja ajavista vanhemmista. Synt.vko.41 Puh.040-572 4496 Dreeverin pentuja, jänislinjaiset, valiovanhemmista Puh 0400-567 762. Kolmivärisiä dreeverin pentuja. s.14.08.2008 ajavista vanhemmista. P. 040-743 3714 Beaglen pentuja. s.1.10.2008. Soita Puh.0500-699 292 Jack Russell terrierin käyttölinjaisia pentuja (working jrt). Rek. JRTCGBSF ry. Tied. puh. 040-574 5550. Saksanmetsästysterrierin pentuja. Kovasukuisia. Emä kva, mva Matukan Rita isä kva Eräpiku Urkki puh.040-526 7039 Saksanmetsästysterrireitä pentuja/aikuisia. Uroksia jalostukseen puh. 0500-198 163 Odottettavissa sileäkarvaisen kettuterrierin pentuja viikko 39. U J Foxtorpets Obelix ja U J Bix. Kumpikin koira on jahtikoiria, luolakoiria. Pennut ovat Ruotsissa Uppsala puh 070-349 5623 ( Asutaan Ruotsissa ) Englanninsetterin mets.linjaisia pentuja. Synt. 01.10.08. Emä Kans Fin & S Mva, kilpailee voittajaluokassa. 040-869 9841 Irlannin setteri punainen 3v, tuotu suoraan Irlannista myydään muuton vuoksi maalaistaloon metsästykseen. puh 040-903 1360 Kk.mäyräkoiran pentuja. Ajokäyttövalio vanhemmista. Puh. 040-913 8660 Jalostukseen kk mäyräkoira FIN25112/01 ajo/lut/ lumevalio tied. 040-537 6661 Amerikankettukoiran pentuja,synt. 6.8.08 Hyvä-ääniset vanhemmat, puh 050-325 3898 Myydään Verkkoja. Minkki-, koira-, lammas-, poro-, strutsi-, sika- ym. Puh. 09-876 5291. Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Kuhaverkkoja 50-55 mm, käsinp. kork. 5m, pit. 56m. Hp 52 e/kpl. Puh. 0400-205 273 Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu vahvasta sinkitystä verkosta. Minkille / näädälle 72 x 18 x 15 cm 24 e/kpl. Molemmista päistä pyytävä 105 x 18 x 15 cm 36 e/kpl. Supille ja ketulle 120 x 35 x 38 cm 55 e/kpl. Opetusvideo loukkupyyntiin 60 min 25 e/kpl + pk.. V. Syynimaa, 62310 Voltti. Puh: 06-484 9116, 040-700 7528, 06-484 5221. Pienpetopyydykset: Ketun jalkanaru, varavaijeri sekä turvallisia helppokäyttöisiä, heti tappavia loukkuja ja rautoja kaikille pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400-181 498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net/ Ketunjalkanarut, hyvin pyytävä, kestävä, helppo ja turvallinen asentaa. Takuu. Puh. 044-523 0554. Myydään Kanu-loukkuja 80 x 180 x 60. Laukaisulaite säänkestävä nailonia. h: 300e. 3> loukun tilaukset rahtivapaanna. Puh: 050-518 8533.tarvo salvik, Kongonsaarentie 159, 57230 Savonlinna Edullisia rautoja, Minkki ja Näätä. www.koti.mbnet.fi/pienpeto 044-087 8773/Pete Järjestöt ja Yhdistykset Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä puh. 0400-174 992 Dreeveri on ajavien koirien pikku jättiläinen, joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 03-633 6150, jäsenrek. ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen. Yhteyst. ritva.jauhiainen@ beaglejarjesto.fi, puh.040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Saara Heikkinen 044-526 5647 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton Finska Tax-klubben ry:n pentuvälitykseen, puh. 03-342 1532, 040-531 1340 tai 0400-774 914 www.mayrakoiraliitto.fi. Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Tero Savolainen 0440-130 703, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Juha Mäkinen 0400-017 270. Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Markku Haapaniemi, Norintie 107, Teuva. Puh. 0500-360 962. Marja-Liisa Hakso, Kolari.040-512 8799 tai 040-507 4253 linnut, nisäkkäät, kalat myydään ja vuokrataan täytettyjä eläimiä.www.elaintayttamo.fi Eläintentäyttäjä Niko Heinonen,Laitila. Puh. 040-528 3563. Harri Huuhtanen, Ahmas. Puh. 0400-346 109 www.konservaattori.com Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, (15 km Riihimäeltä) Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. Puh. 050-563 0169, 019-449 223. Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 040-831 2566. Linnut , nisäkkäät, trofeet. Tapio Kontula, Iitti puh. 040-729 3683. Jouko Launonen, Siilinjärvi / Espoo puh. 0400
• asetalvitie.fi puh. 0500-526 008 Sauvo aseet, jalustat, tähtäimet, asennukset, ym Docter 3-12x56 690,-, Kahles 2,5-10x50 890,Leupold 2-7x33+läpät 249,-, 3-9x40+läpät 269,Swarovski 1,5-6x42 990,-, Meopta 1,5-6x42 480,-, Bushnell 3-12x56 valop 298,-, 3-9x40 val 135,Meopta 3-12x56 595,-, Leupold 1-4x20 370,Tikka T3 Hun 770,-, Tikka Lite SS 790,Sako 85 Syn SS cal 308+AU vaim. 1650,Browning A Bolt 660,-, Browning Citori 1190,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203, 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. ASEITA,aseita,aseita,aseita,aseita Sako, Tikka, Beretta, Franchi, Stoeger, Browning, Cz,Toz, Ruger,Remington,Marlin, Finnclassic, ym. Suosituimmat kiikarit ja laaja valikoima patruunoita. Boar-patruunoiden maahantuonti. Kysy tarjouksia ja tervetuloa käymään! Kala-Oskarin Teerikirnu, Pulkkila. Puh. 08-812 1080/ 040-558 2016. www.teerikirnu.com Yhd. ase Baikal Taika 12 222 vuos. mal. 2003, kiikari Fontaine 4x40 ammut. kiv. 30 lauk. haul. 10. Uutta vast. 450 e. Puh. 050-338 4917. Aseet + patr. + lataustarv. + ratalaitteet + kahvat. p. 019-782 307, www.mattikauppi.fi www.ouluntyostokeskus.com Nyt keskiaikaiset ja japanilaiset miekat Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Asekaapin siivous Ruotsalainen sotilaskivääri 6,5x55 v. 1941, hieno kunto + 10 rasiaa panoksia, täysvaippa sekä hirvipaukkuja, 400 e. Haulikko puoliautomaatti Remington 11-78 Premier vaihtosupistajilla kal 12/76, 500 e. Kiikaritähtäin Zos 6-24x50E-SF portaattomalla valoristikko säädöllä uusi, 70e. Kiikäritähtäin BSA Catsey 1,5-4,5 suurennus + Kwik site kiikarijalat 100e. Kiikaritähtäin yö + infrapuna Yukon NVRS gen 1 suurennus 2,5x50 + kiinnityskisko Weaver, 400 e. Panoksia 9,3x57 hirvipaukkuja 16,5 gr, 16,6gr 18,5gr vanhoissa rasioissa. Panoksia 22 Hornet 5,6x36R 28 kpl + hylsyjä 40 kpl + lataus vehkeet. Puh. 044-522 0165. Email: www.tom.osterlund@welho.com Kiikaritarjous! Tasco 3-9x40 (75:-) takuu 10 v. Sako, Tikka kiväärit. Benelli, Beretta, Finn Classic ja Lincoln haulikot. Kysy Tarjous! Ylöjärven Asetarvike, Rantatie 7, 33480 Ylöjärvi. Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.ylojarvenasetarvike.com. IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Kotimainen AU jet- Z äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3 aseelle 50 e, 4 aseelle 55 e, 5 aseelle 60 e, 6 aseelle 65 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. www.valiokoiravarusteet.fi kopit,tarhat, lämmittimet,tutkat,haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh.0500-176 596 Koirankopit 1-os 250e ja 2-os 350e tilaa esite puh. 050-511 7465 www.netikka.net/kivineva Koiratarha (uusi) 24m2 vain 590e. Puh. 050-2694 Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805 Myydään uusia Tracker G400 ja 360i GPS koiratutkia, lisäksi Tracker Classic, Pico, Maxima, Exakt tutkat sekä käytettyjä takuuhuollettuja tutkia. Nopea, luotettava Tracker tutkahuolto. Ostamme uudempia Tracker-tutkia. VHF-puhelimet + lisävarusteet. Petsafe haukunrajoittimet sekä koulutuspannat. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 LARSMO. Puh. 0400-362 136, 06-728 1520. www.larsmohelcom.fi Lafayette ja StarHunter VHF-puhelimet. Ultrapoint koiraGPS, tutkaparistot. Peltor-kuulonsuojaimet, suojalasit. Nopea ja varma toimitus koko Suomeen. Agripalvelu Ky, Juva. HUOM! uusi puhelinnumero 050-585 5058 Verkkokauppa: www.agripalvelu.fi VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle. RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uudet mallit. Lafayette, Star PA8099, sekä muut merkit. Kuulonsuojaimet, RitKos Oy Mäntsälä. 019-688 4111, 0400-203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta, myös mökkikäyttöön puh. 015-361 955, 0500-652 241 myös iltaisin ja viikonloppuisin. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää aikaa vievät irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Metsästys-, kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa, vaihtaa. Eräpori, Teljänkatu, 10 Pori. Puh. 02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukonvalmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813,puh.06-729 0431. Eräaiheiset nahka-, turkis-, sarvi- ja puutuotteet ja esim. Victorinox. Ultima Thule Design Oy puh. 016-622 727 www.ultimathule.fi MIDWAY SUOMI OY Jo noin 70000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 09-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Yhdistetty maasto-/ lumipuku eli Wehrmacht-kääntöpuku,. Tositoimissa testattu! Nyt repro / Saksa. ks.www.wh-varuste.fi tai tilaa esite puh. 0400-722 007 / Hki Hirvikärpäsasu koot S XXL Sisältää kovikereunaisen käänn. lakin. Kehitelty myös punkkeja vastaan. Kotimainen, testivoittaja. Hinta 14.95 (ovh 59 ) 5kpl 30 % Puh. 044-337 8877, 0500-331 849 E-mail: jom-hunter@virtainhovi.fi Katso www.jom-hunter.reiru.net Hintasota ! Varusvaraston pojat ei tykkää sotia joten laskimme hinnat kohdalleen! Hunters camo-kalvopuku (takki+housut) + kaupanpäälle fleece, lakki ja metsästysrukkaset kaikki yhteensä 199 e ! Katso lisätiedot www.varusvarasto.fi Suomen Tukkuri, eräyritysten tukkukauppa Puh. 020-756 9976, www.tukkuri.fi Suomen Sekatavarakaupan kautta laadukkaat erätarvikkeet. www.sekatavarakauppa.fi www.nokal.fi metsästys-, erä- ja army tuotteita. Käy tsekkaamassa Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax 471 523, 0400-661 379. Fasaanit puh. 0400-567 758 Olli Ikonen Alajärvi Fasaaneja, ympäri vuoden, kaikenikäisiä, Forssa, www.fasaanitila.net puh. 050-307 3752 Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki-jne. p
• Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lindholmnin TVhuolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Nygatan 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 020-830 0030. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 Nervk. 1, Hki. Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikan-jahtipaketit, Kanadan-karhut puh. 0400-220 557 tai 040-551 5669 Lisää kohteita www.jahtimatkat Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Lähde yksilöllisille ja tasokkaille jahtimatkoillemme riistarikkaille alueille Viroon, Namibiaan tai Etelä Afrikkaan. Tied. scanhunting@ co.inet.fi tai 040-561 1000. Metsästysmatkoja jo vuodesta 1993. Scanhunting Oy Hauholla fasaaninmetsästystä, myös koirankoulutusmahd., sorsa- ja kyyhkyjahteja, kysy myös ruokailu- ja majoituspalv. Ulla Kokkala puh. 050-588 9593 / Auvo Kokkala puh. 040-841 0999. Fasaanijahteja, lintuja koiraharj. Torppa, r-sauna, s-sauna. Elämystä Lohja puh. 040-558 1422 www.elamystila.net Vuokralle tarjotaan Luostolla hirsimökki mukav. rauhallisella paikalla. Ympärillä hyvät jänismaat. Puh. iltaisin . 040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Lomamökki Ranuan Simojärvellä, hyvät pilkki, metsästys ja marj. mahd. puh 0400-193 351 Puolangan Paljakan hiihtokeskuksen läh. mökki. Laajat metsästysmaat vieressä. Puh. 040-545 5406 tai 050-407 3356. Erämökki 8:lle + savusauna, VP-7693 keskellä. Lähellä Varkaus. Puh. 050-559 8145. Metsästysmaja Rautavaaralla. Tied. Juha Korhonen puh. 0400-945 999. Lomamökkejä Kuhmon itärajalla. Puh. 0500-253 563. Siikajoki jokisuistossa vanha maalaistalo nyk.mukavuuksin. Hyvät vesilintujenmetsästys-, marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. Veneenlaskuluiska on kulkyht. Vesitse merelle. Puh.0500-583 649. Annetaan vuokralle!! Piispajärven kylässä, 57 km E 63-tietä (vt 5)Suomussalmen keskustasta pohjoiseen öljylämmitteinen omakotitalo kaikilla mukavuuksilla Hinta: 100 e/vrk/1-4 hlöä + 10 e vrk / lisähenkilö, vuokraajalla tulee olla omat liinavaatteet. Tiedustelut puh.0500-177 330 Joulu Pyhällä, mökki mukav. jouluviikoksi, 350 e. Puh. 0400-215 188. Tärkeä tiedotus! Vuonna 2005 toteutettu .308 patruunoiden takaisinkutsu Koska vuonna 2005 takaisinkutsuttuja korroosioviallisia patruunoita palautuu edelleen, toistamme kutsun uudelleen. Alkuperäinen kutsu annettu 10.11.2005 Vanhoissa Sakon .308 patruunoissa saattaa esiintyä korroosiovikoja On ilmennyt, että osassa vuosina 1990-1992 valmistetuissa Sakon .308 kaliiperin patruunoissa saattaa olla korroosiovikoja. Viat ilmenevät joissain tapauksissa hylsyjen rikkoontumisina ammuttaessa, mistä saattaa aiheutua ruutikaasun purkautumista taaksepäin. Hylsyn korroosiovika ei aiheuta aseen rikkoutumista. Patruunoiden valmistusvuosi ilmenee alkuperäisestä rasiasta, jossa olevan leiman kaksi viimeistä numeroa kertovat latausvuoden. On mahdollista, että kyseisillä patruunoilla ammuttaessa on ongelmia erityisesti, jos patruunoita ei ole säilytetty asianmukaisesti viileässä ja kuivassa tilassa. Koska kysymyksessä on huomattavan vanha patruunaerä, on suurin osa patruunoista jo käytetty. Tämän patruunaerän korroosio-ongelma on syntynyt pitkän, yli kymmenen vuoden varastoinnin seurauksena. Varmistaaksemme asiakkaidemme turvallisuuden, kehotamme viemään 1990-1992 valmistetut Sako-patruunat, joiden kannassa on kaliiperimerkintä .308, aseliikkeeseen joka edustaa Sakon patruunoita, paikalliselle poliisiviranomaiselle tai Sako Oy:lle Riihimäelle. Patruunoita ei saa lähettää postissa. Vialliset ja viallisiksi epäillyt patruunat hyvitetään uusilla. Muissa Sakon patruunoissa vastaavia ongelmia ei ole havaittu. Lisätietoja: Sako Oy Antti Sukuvaara p. 010830 5341 Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Ampumaratojen maaperätutkimukset ja saneeraukset yli kymmenen vuoden kokemuksella ympäri Suomea. www.PTI-Soil.fi puh 010-632 140 gsm 0400-315 511 PTI-Soil Oy Peijaiset, pikkujoulut, muuta mukavaa tulossa? Ohjelmaa tarjolla tilanteen mukaan, huumoria, laulua, tanssiesityksiä ym. Tarkemmin: Jari Järveläinen puh. 050-355 6895, 03-223 1422. Erkki Kauppi p. 010830 5303 Metsästäjä lehden osoitteenmuutokset ja metsästäjärekisteri 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta G Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin Keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. G Metsästäjä- tai Jägaren lehden osoitetiedot päivittyvät postiin Jägaren -lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa / puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Metsästäjä 6 / 2008 71
• SUOMEN KOVIN GPS-TARJOUS Nüvi 550 navigaattori Ensimmäinen Garmin laite joka on suunniteltu käytettäväksi niin kävellessä, veneillessä, pyöräillessä, autoillessa eli kaikki samassa paketissa. Erittäin herkkä GPS-vastaanotin. Laite on myös vesitiivis IPX7-standardin mukaan. - 10 tallennettavaa reittiä, 1000 reittipistettä, automaattinen reitin optimointi - Yhteensopiva GTM 25 Destia Nordics TMC-vastaanottimella - Yhteensopiva BlueChart ja Topo Suomi Plus maastokartoille - Kompassinäkymä, kosketusnäyttö - Mahdollisuus laajentaa muistia MikroSD muistikortilla - TracBack® paluureitti opastaa sinut aina takaisin - Garmin Lock varkaussuoja. - Mitat: 10,7 (L) x 8,5 (K) x 2,3 (S) cm Paino: 215 g - 3.5 QVGA TFT-värinäyttö valkoisella taustavalolla, 324 x 240 pikseliä - Virtalähde: helposti vaihdettavissa oleva ladattava Li-ion akku, käyttöaika jopa 8 tuntia käyttötavasta riippuen Suomen kovin GARMIN KARTTA-GPS TOPO SUOMI PLUS MAASTOKARTALLA Erätukun etupaketti 0,- 60 CX kartta-GPS maastokartalla NYT kaksi vapaavalintaista TopoSuomi PLUS karttaa asennettuna 1 Gt muistikortille Lisämuistikortti 1Gt + adapteri. Sis. asennusmedian ja kartan vapaavalintaiselta alueelta. Oregon 300 kartta-GPS maastokartalla Suomen ko vin GPS-tarj 445,sis. etupa ketin le + 200:l alle m nopeim sis. etupak etin - Testimenestyjä - Ammattilaisen ja aktiivisen harrastajan suosikki - Erittäin helppokäyttöinen - Vakiona muistikortti - Erittäin tarkka GPS-kompassi ja antenni - Vesitiivis - Pitkä pariston kesto - Pinta-alamittaus Karttakeskuksen GPS -käsikirja - KOSKETUSNÄYTTÖ - Valmiina tarkimmat Garmin-maastokartat - Huipputarkka värinäyttö - Yhteensopiva 3-ulotteisen kartan kanssa - Pinta-alamittaus - Vesitiivis - Sähköinen kompassi - Laite tukee G 2 Vision karttaa Tilaa www.eratukku. tai numerosta 020 747 7000 (mape 917) TAMPERE, Possijärvenkatu 4 VANTAA, Valimotie 27 OULU, Alasintie 8 LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 + toimitusk ul -t ovin GPS Suomen k ku + toimitus lut arjous! Erätukku -pikalaturi + NiMH -akut 499,- + toimitusku lu Huippu-uutuus! 369,- GPS-tarjous! t ous! ut