• Julkaisija: 6/2012 Metsästäjä-lehti uudistuu ? vastaa kyselyymme riista.fi ?sivuilla Valkohäntäpeura on paikkauskollinen s. 4 Norpat yllättivät liikkuvuudellaan, s. 54 Arvioi luodin lentorata, s. 58 Ilveslaskennan tuloksia, s. 32
• Pääkirjoitus Valkohäntäpeura on luonnonvara Valkohäntäpeura on saalisarvoltaan maamme toiseksi tärkein riistalaji. Vaikka valkohäntäpeura kuuluu vieraslajeihin, sen ei ole Suomessa, kohtuullisina määrinä esiintyessään, voitu todeta aiheuttavan merkittäviä haittoja elinympäristölleen tai alkuperäislajeille. Muut lajit ovat jopa hyötyneet peurasta; Lounais-Suomen ilveskanta olisi tuskin voinut runsastua nykymittaansa ilman peuraravintoa. Etelä-Hämeen alueellinen riistaneuvosto on valmistellut alueen valkohäntien hoitosuunnitelman, joka linjaa kannanhoidon tavoitteita ja toimenpiteitä. Uudenmaan länsiosien vapaaehtoistoimijat ovat käynnistäneet Sorkka 2020 -hankeen, joka sekin pyrkii kiinnittämään huomiota hirvieläinkantojen, myös valkohäntäpeuran tilanteeseen. Molemmissa hankkeissa on kuvattu peurakannan nykytilaa: Voimakkaan pukki- ja vasametsästyksen takia kanta on vinoutunut liian naarasvoittoiseksi. Toimenpidesuunnitelmissa on kiinnitetty suurta huomiota peurakannan luontaisen rakenteen palauttamiseen ja erityisesti urosten eliniän nostamiseen. Toteutuessaan nämä toimenpiteet näkyisivät myös tavalliselle luonnon tarkkailijalle. Peurakarjan joukkoon alkaisi ilmestyä komeita suurisarvisia pukkeja. Etelä-Hämeen suunnitelma korostaa maltillisuutta myös tiheyksissä. Valkohäntäpeuran aiheuttamat maatalousvahingot keskittyvät erikoisviljelmille. Liikennehaitat voivat olla merkittäviä vilkasliikenteisillä valtateillä. Kannan määrällisten tavoitteiden asettaminen jätetään riistanhoitoyhdistyksille. Ne tuntevat parhaiten paikalliset olosuhteet ja vahinkoriskit sekä sidosryhmien asenteet peuraa kohtaan. Reijo Orava johtaja Suomen riistakeskus Ilveksen paluu Suomen luontoon on ollut menestystarina. Riistataloudesta kiinnostuneet metsästäjät ovat jo useamman vuoden tuoneet esiin ilveskannan vaikutuksia muihin lajeihin. Erityisesti metsäkauris on paikoitellen ahdingossa ja samansuuntaista kuvataan tapahtuvan nyt myös valkohäntäpeuralle. Voimassa oleva ilveksen kannanhoitosuunnitelma ei kuitenkaan tunnusta riistataloutta ilveksen kannanhoidon perusteena. Suojelun ja riistatalouden edut pitäisi voida sovittaa paremmin yhteen, kun ilveksen hoitosuunnitelma seuraavan kerran päivitetään. Tästä hyötyisivät sekä ilves että sen saalislajit. Valkohäntäpeura on villiruokaa. Se tuottaa metsästyselämyksiä ja harrastepäiviä. Se kiinnostaa myös muun Euroopan metsästäjiä ja voisi olla metsästysmatkailun valtti. Valkohäntäpeuratalous sopii hyvin maa- ja metsätalousministeriön uuteen strategiaan: Ruoka ja luonnonvarat - hyvinvointia elinvoimaisesta luonnosta. PS! Metsästäjälehti uudistuu ensi vuonna. Seuraava lehti näyttää ja tuntuu erilaiselta, mutta sen tehtävä pysyy ennallaan. Se tuo jokaiselle metsästäjälle kotiin ajantasaisen tiedon alan lainsäädännöstä, riistakantojen tilasta ja kestävästä metsästyksestä. 2 l Metsästäjä l 6 l 2012 62 Länsinaapurin riistavahinkokeskus Grimsö 26 irvikannan H hoitosuunnitelman valmistelu loppusuoralla
• Tässä numerossa ? 6 ? 2012 2 Pääkirjoitus: Valkohäntäpeura on luonnonvara 4 Valkohäntäpeura ? uskomattoman paikkauskollinen 8 Suuri valkohäntäpeura-projekti Länsi-Uudellamaalla 10 Valkohäntäpeuran tulevaisuus metsästäjien vastuulla 12 Valkohäntäpeurapukit tähtäimessä 15 Varapuheenjohtajalta: Riistakantojen säätely uuteen aikaan ? Ajantasaista tietoa ja hoitosuunnitelmia 26 Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelu loppusuoralla 30 Koiran kanssa tarkkana poronhoitoalueella 32 Metsästäjien tekemät erillislaskennat tarkentavat ilveksen kanta-arviota 36 Suden ja koiran genetiikkaa, osa 2: Risteymät eivät uhkaa susikantoja 39 Riistatiedon jäljillä: Tavoite, toimi ja vaikutus 50 Riistakolmiointo nousussa ? Kiitos metsästäjille! 52 Koposensuo Ekin kanssa erällä: 68 Talvitelttailu - Majavan tuhoamasta taimikosta vesilintuparatiisi 54 Norpat yllättivät liikkuvuudellaan 58 Luodin lentorata 60 Kirjoituskilpailun satoa: Metsästäjä ja luonnonsuojelija 61 Eräaatoksia valtionmailta: Koppelo kolmiossa 62 Länsinaapurin riistavahinkokeskus Grimsö 66 Metsästys erityisenä luonnonkäyttömuotona 68 Ekin kanssa erällä: Talvitelttailu 70 Metsästysseurojen perhetapahtumat saivat yli 10 000 kävijää 72 Merkillisiä tapahtumia 74 Trico-hirvikarkote estää syöntituhoja taimikoissa 76 Villiruoka Suomen vientivaltiksi 78 Uusi riistanlihalainsäädäntö: Pienimuotoinen suoramyynti voi jatkua ilman lihantarkastusta 76 Uutismakasiini 85 Kaupantekoa 87 Osoitteita Metsästäjä l 6 l 2012 l 3
• Valkohäntäpeura ? Uskomattoman paikkauskollinen 4 l Metsästäjä l 6 l 2012 P
• Teksti ja kuva: Mikael Wikström Neljän vuoden seuranta on antanut paljon uutta tietoa valkohäntäpeuran vaelluskäyttäytymisestä Suomessa. Nuori eläin voi vaeltaa pitkiä matkoja, mutta asetuttuaan se on hyvin paikkauskollinen. Jos aikuinen eläin saa elää pitkään, se pysyy samalla alueella vuodesta toiseen. Tässä on meille metsästäjille mietittävää, kun päätämme kaataa tai olla kaatamatta eläintä. P l Pystyäksemme hoitamaan valkohäntäpeurakantaa, meillä pitää olla tietoa kannan populaatiodynamiikasta; tietoa tuottavuudesta, kuolleisuudesta ja vaelluksista sekä siitä, miten kannan tiheys, sukupuolijakauma ja ikäjakauma vaikuttavat. Ennen tätä tutkimusta Suomessa ei ole ollut tietoa valkohäntäpeuran vaelluskäyttäytymisestä. Suomen ensimmäinen GPS-lähettimellä varustettu valkohäntäpeura pannoitettiin Tenholassa läntisellä Uudellamaalla 25. marraskuuta 2008. Vuosina 2008?2009 runsaat 30 valkohäntää varustettiin GPS-pannoilla. Osa eläimistä sai pantansa Uudellamaalla, osa Hämeessä ja osa pannoitettiin Savossa. Osa valkohännistä pyydystettiin nukutuskiväärin avulla ja osa loukuilla. Tässä Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa muun muassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Metsäntutkimuslaitos tekevät yhteistyötä. Pannoitettujen valkohäntäpeurojen avulla on pystytty kartoittamaan valkohännän vaellus- käyttäytymistä ja sitä, miten tiheys, sukupuoli ja ikä vaikuttavat tähän. Poismuuttaminen Hyvin monelle lajille on tyypillistä, että nuori eläin vaeltaa jossain vaiheessa pois synnyinalueeltaan. Valkohäntäpeurakin tekee näin. Yksi syy käyttäytymiseen on parittelemisen välttäminen omien siskojen tai vanhempien kanssa. Se johtaisi kannan geneettiseen heikkenemiseen. Valkohäntäpeuralle on tyypillistä, että nuori uros lähtee vaeltamaan pois noin vuoden iässä, kesä- heinäkuussa. Naaras muuttaa pois hieman aikaisemmin, maalis- huhtikuussa. Pannoitettujen valkohäntien vaellukset Suomessa vaihtelivat muutamasta kilometristä yli neljäänkymmeneen kilometriin. Urosten muuttomatka oli keskimäärin hieman naaraitten vastaavaa pidempi. Uuden elinalueen löytämiseen meni keskimäärin viikko. Tietyillä eläimillä kesti kuitenkin melkein kuukausi, ennen kuin uusi kotialue oli saavutettu. Vuosikotialueen koko Nuori poismuuttava valkohäntä liikkuu vuoden aikana erittäin laajalla alueella. Vanhetessaan sen vuoden aikana käyttämä elinalue pienenee. Tätä aluetta kutsutaan kotialueeksi. Valkohännällä ei ole reviiriä, jota se puolustaa muilta valkohänniltä, niin kuin esimerkiksi metsäkauriilla kiiman aikana. Tästä syystä reviiri- sanaa ei käytetä kun puhutaan valkohännän liikkeistä. Poismuutettuaan ja löydettyään sopivan alueen, valkohäntäpeura asettuu paikoilleen. Tämän jälkeen se liikkuu paljon pienemmällä alueella kuin nuoremmalla iällä. Vaikka aloilleen asettuneen valkohännän vuosikotialue on selvästi pienempi kuin nuoren vaeltavan peuran, on sen vuosikotialue melko laaja jatkossakin. Iän lisäksi myös eläimen sukupuoli ja kannan tiheys vaikuttavat vuosikotialueen kokoon. Asettuneella Suomessa on pannoitettu runsaat 30 valkohäntäpeuraa GPS-lähettimillä. Tässä kirjoittaja pannoittaa täysikasvuisen naaraan Tenholassa 9.2.2009. Naaras on elänyt täysin samalla alueella melkein neljän vuoden ajan. Jos metsästäjät pystyvät sopimaan, että nuoret urokset, kuten ... tulevat urokset oleskelemaan samalla alueella vuodesta toiseen, ja metsästäjät voivat kaataa niitä täysikas- tämä 1½-vuotias uros, saavat vanheta... vuisina, kuten tämän 5½-vuotiaan uroksen. Metsästäjä l 6 l 2012 l 5
• 10 000 9 000 Vuosikotialueen koko, ha naaraalla on keskimäärin pienempi vuosikotialue kuin asettuneella uroksella. Mitä tiheämpi kanta, sitä pienempi on myös vuosikotialue. Esimerkiksi, asettuneen naaraan vuosikotialue Uudellamaalla on useimmiten noin 2 000 ? 4 000 hehtaarin kokoinen. Asettuneen uroksen vuosikotialueen koko Suomessa on noin 2 000 ? 6 000 hehtaaria. 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 4 000 Paikkauskollisuus Jos valkohäntien vuosikotialueet ovat keskimäärin 3 000 hehtaaria (sininen alue), pitäisi samoja periaatteita noudattaa 40 000 hehtaarin kokoisella alueella, jotta hoito koskisi puolta alueen eläinkannasta. 3 000 Kun valkohäntäpeura on asettunut, se on hyvin paikkauskollinen. Vertaamalla yhden vuoden kotialueen keskipistettä seuraavan vuoden kotialueen keskipisteeseen, voidaan mitata kuinka paikkauskollinen valkohäntäpeura on. Pannoitetuista asettuneista valkohännistä yhdellä oli kahden peräkkäisen vuoden kotialueet niin päällekkäin, että keskipisteiden etäisyys toisistaan oli vain 22 metriä. Etäisyys oli keskimäärin 140 metriä, mikä on luonnossa erittäin lyhyt matka. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että valkohäntä, jonka sallitaan vanheta, pysyy samalla alueella tulevaisuudessakin. 2 000 Jos hoitoalueen koko on 100 000 hehtaaria, noin 70 prosenttia eläimistä pysyvät alueella koko ajan. Tämä tarkoittaa, että ainakin 50 metsästysseuran pitää tehdä yhteistyötä, mikäli seurojen metsästysmaat ovat keskimäärin 2 000 hehtaarin kokoiset (punainen alue.) ?Oman? valkohäntäkannan hoitaminen Tästä tekstistä ilmenee, että valkohäntä liikkuu vuoden aikana laajalla alueella. Kokonainen valkohäntäpopulaatio liikkuu luonnollisesti vielä paljon laajemmalla säteellä. ?Oman? valkohäntäkannan hoitamiseen tarvitaan siis erittäin laajaa aluetta. Ruotsissa tutkijat ovat kehittäneet mallin, jonka avulla pystytään laskemaan kuinka laajoja metsästysmaita metsästäjillä pitäisi olla käytössään, jotta he pystyisivät hoitamaan omaa 5 km 2 000 ha 3 000 ha 6 l Metsästäjä l 6 l 2012 40 000 ha 100 000 ha 1 000 0 Saalis: 0 Talvikanta: 0 5 8-10 10 15-20 15 23-30 20 31-40 25 38-50 Tiheys / 1 000 ha Valkohäntien liikkumakuvio on riippuvainen iästä, sukupuolesta ja tiheydestä. Asettuneiden urosten vuosikotialueet ovat useimmiten 2 000 ? 6 000 hehtaarin kokoiset. kantaa. Tällä tarkoitetaan kantaa, jonka eläimet pysyvät koko ajan omilla metsästysmailla. Jos kotialueen koko on esimerkiksi 3 000 hehtaaria, metsästäjät tarvitsevat 40 000 hehtaarin kokoisen hoitoalueen, jotta puolet eläimistä pysyisi koko ajan hoitoalueella. Jotta 70 prosenttia eläimistä olisivat omia, koko ajan omalla hoitoalueella, tarvitaan 100 000 hehtaarin kokoinen alue, jolla eläimiä hoidetaan samoja periaatteita noudattaen. Käytännön kannanhoitaminen Läntisen Uudenmaan metsästysseuroilla ja -seurueilla on keskimäärin vajaat 2  000 hehtaaria metsästysmaata käytössään seuraa kohti. Saman alueen riistanhoitoyhdistykset ovat keskimäärin 23  000 hehtaarin kokoiset. Sekä metsästysseurat, että riistanhoitoyhdistykset ovat täten liian pieniä pystyäkseen hoitamaan omia valkohäntäkantojaan yksin. Edellytys onnistumiselle on laajamittainen yhteistyö. Metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten pitää yhdessä laatia yhteisiä tavoitteita ja yhteisiä verotusperiaatteita riittävän laajoille alueille, jotta valkohäntäkannan hoitaminen onnistuisi. Tämän takia käynnistettiin Sorkka 2020-hanke, jossa kaikki läntisen Uudenmaan metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset tekevät yhteistyötä. (Kuvaus hankkeesta Metsästäjä-lehdessä nro 3/2012.) Pinta-ala, jolla läntisen Uudenmaan sorkkaeläinkantoja hoidetaan samoja periaatteita noudattaen, on 140 000 hehtaaria. Minkä eläimien pitäisi antaa vanheta? Kiitos valkohäntien paikkauskollisuuden, on helppoa päättää, mitkä eläimet haluaa pitää maillaan tulevaisuudessa ja mitkä pitäisi poistaa. Valkohäntä, jonka ikä on 1½ vuotta tai enemmän, on mitä ilmeisimmin asettunut ja tulee pysymään samalla alueella tulevaisuudessakin, jos sen annetaan elää. Jokainen päätös siitä, mikä eläin kaadetaan ja minkä annetaan elää, vaikuttaa tulevaisuuden kantaan. Iso ja hieno naaras tai lupaava nuori uros on ehkä hyödyllisempi luonnossa kuin pakastimessa. Päätöksellä ampua tai olla ampumatta, jokainen metsästäjä voi vaikuttaa siihen miltä tulevaisuuden valkohäntäkanta näyttää. Ampumalla monta vasaa voidaan nostaa kannan keskiikää. Korkeammalla iällä valkohännät liikkuvat vähemmän. Mitä vähemmän valkohännät liikkuvat, sitä pienemmät riskit ovat sille, että ne joutuvat hankaluuksiin liikenteessä. Ampumalla monta valkohäntävasaa voidaan siis vähentää nuorten eläinten määrää. Samalla vähennetään niiden teillä liikkuvien eläinten määrää, jotka päätyvät liikenneonnettomuustilastoihin. Nyt kerätty tieto valkohäntien vaelluskäyttäytymisestä on käytettävissä kaikille niille, jotka haluavat hoitaa valkohäntäkantaansa. Tuloksien saavuttamiseksi hoitaminen tulisi aloittaa keskustelemalla tavoitteista ja verotusperiaatteista naapureiden kanssa. l
• Parasta palvelua ja parhaat tarjoukset Tutkakeskukselta! oneraa esim. S ksell u im p so 8,- alk. /kk HUIPPUUUTUUS! lma +ohje Panta kpl nyt 50 erä 599,ovh. 758,+puhelin tai tabletti 18,90 26,90 Uusittu vesitiivis panta. Alhainen virrankulutus ja pitkä toiminta-aika. Kotimainen tuote. DoGPS ohjelmistojen välinen viestintäjärjestelmä. Veloitukseton maastokartta-aineisto koko Suomesta. Panta us! o j r a T 699,- SportDOG Tek 1.0 Huippuus! o 549,j r Ta 449,- ärinä Ääni/v su t u l Kou illa 749,modul Kompakti, kevyt, helppokäyttöinen. koira GPS-panta ja kämmentietokone vedenpitäviä. GPS-panta DryTek? -tekniikalla, virrankestoltaan 2h latauksella vähintään 20 tuntia jatkuvaa käyttöä. Reittipisteiden syöttö ja kompassi. Suomenkielinen käyttövalikko. 599,- Garmin Astro 320 ja DC40-panta Panta us! o j r a T 569,- Tracker Classic +Intello -panta Uusi erittäin monipuolinen koira-GPS. Garminin navigointiominaisuudet ovat tunnetusti parasta laatua. us! Tarjo 599,- Bellman 1900 luolatutka 249,- 7,90 Vakuumipakkaajat /100 kpl tarjous Suositut Pyydä suuremmista Premium eristä! vakuumipussit ilmakanavoidut ja sileät Duo 50x2 us! Tarjo 1999,- 2499,- us! 999,- Tarjo us! 399,Tarjo 499,- Katso lisää tuotteita netistä! Lite lihamylly us! Tarjo 149,- Haudutuspata 349,- us! Tarjo MaxiPLUS Tarjous! 699,lihamylly 899,- Mini Deluxe Uusi malli! IP67 suojattu, vedenpitävä ja iskunkestävä polykarbonaattikotelo. Ladattava akku ja laturi. Akun kesto jopa 16h. 5v. takuu! Huippuus! 449,Tarjo Erätuotteet nettohintaan - suoraan maahantuojalta! alk. /vuosi kun teet Jahtiliittymäsopimuksen Ultrapoint koira-GPS Tracker uutuus! HUIPPUUUTUUS! Ilmakuvartat ja maanmittauslaitoksen tarkkalaatuiset kartat. Meri- ja GT-kartat. Supernopea paikannus (viive n. 1 sek.). Erittäin helppokäyttöinen. kk/24kk kk/24kk Uusi herkkä GPS-vastaanotin pysyy kartalla. GSM-kuuluvuus jopa tuplasti parempi ja akunkesto jopa 50% pidempi G400-malliin verrattuna. Android 2013 -ohjelmisto Tarjous! 59,- PRO MAGNUM tai TRACKER G500 POINTER MAGNUM tai TRACKER G400 kun teet Jahtiliittymäsopimuksen Tracker G500 Black Magnum POINTER Pro Saunalahdelta huippuedulliset pantatarjoukset us! Tarjo 69,- Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! www.valiokoiravarusteet.fi tai soita 0500 176 596 Hintoihin lisätään toimituskulut. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.
• Teksti: Mikael Wikström, Jaana Kekkonen ja Jon Brommer I Kuva: Mikael Wikström T Suuri valkohäntäpeura-projekti Länsi-Uudellamaalla Metsästyskaudella 2012?2013 toteutetaan Länsi-Uudellamaalla kattava tutkimus valkohäntäpeurasta. Tarkoituksena on kerätä tietoja kaikkien kaadettujen aikuisten yksilöiden ruumiin ja sarvien koosta, iästä sekä genetiikasta. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki alueen metsästysseurat ja -seurueet tekevät yhteistyötä tarvittavien tietojen keräämiseksi. Kaikilta kaadetuilta aikuisilta yksilöiltä otetaan talteen teurastuksen yhteydessä pää ja näytepala lihaskudoksesta. Tutkimusprojekti valkohäntäpeurasta toteutetaan yhteistyössä Sorkka 2020 -hoitoprojektin ja kv. metsästyksen- ja riistansuojeluneuvoston (CIC) kanssa. 8 l Metsästäjä l 6 l 2012 l Tätä tutkimusta tekevät yhteistyössä Valkohäntä-DNA- projekti, Kansainvälinen metsästyksen- ja riistansuojelun neuvosto (CIC) sekä kaikki hoitoprojektiin Sorkka 2020 osallistuvat metsästysseurat ja -seurueet. Jotta valkohäntäpeuran kantaa voidaan hoitaa, tarvitaan tietoa kannan ikäjakaumasta ja siitä miten ikä vaikuttaa yksilöiden kehitykseen. Tutkimuksessa on tarkoituksena kartoittaa mm. millainen on kaadettujen urosten ja naaraiden ikäjakauma, sekä sitä, miten eläimen ruumiin paino ja sarvien koko riippuvat iästä. Lisäksi tutkitaan valkohäntäpeuran geneettistä muuntelua sekä, miten geneettiset tekijät ohjaavat ruumiin koon ja sarvien kehitystä. Mittavan talkootyön lisäksi Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö ja Societas pro Flora et Fauna Fennica mahdollistavat tämän tutkimuksen toteuttamisen. Länsi-Uudellamaalla on 71 metsästysseuraa ja -seuruetta, jotka harjoittavat metsästystä yhteensä noin 140  000 hehtaarin alueella. Lähes kaikki seurat osallistuvat tutkimusprojektiin. Metsästyskautena 2012?2013 arviolta 1 200 valkohäntäpeuraa kaadetaan näiden seurojen toimesta ja kaadetuista eläimistä noin 500 tulee olemaan aikuisia. Koska tutkimukseen on näin ollen mahdollista saada materiaalia hyvin kattavasti, metsästäjät voivat saada luotettavaa tietoa alueen valkohäntäpeurakannasta. Tutkimuksen yhteydessä jokaisen valkohäntäpeuran teuraspaino punnitaan. Lisäksi aikuisilta yksilöiltä otetaan teurastuksen yhteydessä näytepala lihaskudoksesta sekä pää talteen. Tarkka ikä määritetään alaleuan avulla. Sarvien koon määrittävät viralliset CIC:n hyväksymät trofeiden arvostelutuomarit. Näytepalasta puolestaan eristetään DNA:ta Helsingin Yliopiston laboratoriossa. Kun tarvittavat tiedot on kerätty kaadetuista eläimistä, on yhteen paikkaan tarkoitus laittaa esille kaikki sarvet sekä tiedot kunkin eläimen iästä ja ruumiin painosta. Näin valkohäntäpeurasta kiinnostuneet voivat käydä niihin tutustumassa. Tämän jälkeen sarvet palautetaan omistajilleen. Jos kaikki tiedot kaadetuista aikuisista saadaan metsästysseurojen avulla kerättyä, antaa tämä tutkimus paljon uutta tietoa Suomen toiseksi tärkeimmästä riistalajista. l
• Jyri Rauhala, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus I Piirrokset: Mikael Wikström Valkohäntäpeuran tulevaisuus metsästäjien vastuulla Etelä-Hämeen länsialueen metsästyksen johtajat ja pyyntiluvan saajat kokoontuivat syyskuun alkupuolella Jokioisille pohtimaan alkavan kauden valkohäntäpeuran pyyntiä. Asiantuntijavieraana oli tutkija Mikael Wikström LänsiUudeltamaalta. T l Tilanne valkohäntäpeurojen suhteen on kehittynyt laajasti samantyyppisenä Hämeessä ja Uudellamaalla. Erityistä huolta on jouduttu kantamaan monilla alueilla kannan määrän lisäksi myös pukkien osuudesta kannassa sekä pukkikannan huonosta laadusta. Tilanne ei vaikuta erityisen hyvältä myöskään metsäkauriiden ja hirvien osalta. Etelä-Hämeen valkohäntäpeurakannan eri tunnusluvuissa näkyvä muutos voidaan ajoittaa vuosiin 2008/2009. Jälkeenpäin on päätelty eri kuolevuustekijöiden lopulta olleen liikaa peura- Ainakin toinen sarviAinakin toinen sarvi- Molemmat sarvipuoliskot haarautumaton: puolisko haarautumaton: haarautuneet, sisälev. alle korvien: VOIDAAN KAATAA VOIDAAN KAATAA EI KAADETA Ainakin toinen sarvi- Ainakin toinen sarvi- Molemmat sarvipuoliskot haarautumaton: puolisko haarautumaton: haarautuneet, sisälev. alle korvien: KAATAA Ainakin toinen VOIDAAN EI KAADETA AinakinVOIDAAN toinen sarvisarvi-KAATAA Molemmat sarvipuoliskot haarautumaton: puolisko haarautumaton: haarautuneet, sisälev. alle korvien: VOIDAAN KAATAA VOIDAAN KAATAA EI KAADETA Molemmat sarvipuoliskot Molemmat sarvipuoliskot haarautuneet, sisäleveys haarautuneet ja sisäleveys alle korvien: selvästi yli korvien: EI KAADETA VOIDAAN KAATAA Molemmat sarvipuoliskot Molemmat sarvipuoliskot haarautuneet, sisäleveys alle haarautuneet ja sisäleveys selvästi yli korvien: selvästi yli korvien: Molemmat sarvipuoliskot haarautuneet ja sisäleveys selvästi yli korvien: VOIDAAN KAATAA Molemmat sarvipuoliskot haarautuneet ja sisäleveys korvien: 10 l Metsästäjä l 6 l 2012 VOIDAAN KAATAA VOIDAAN KAATAA EI KAADETA kannallemme tehokkaan metsästyksen, ilveksen ja liikennekuolemien yhteisvaikutuksena. Kehitys on jatkunut sen jälkeenkin samantyyppisenä ja vaikka peurakolarien vähentyminen on mitä erinomaisin ja kauan tavoiteltu asia, tuli se silti yhtäkkisyydessään jonkinlaisena yllätyksenä ja herätti kysymyksiä siitä, onko peurakannan kehitys hallinnassa ja sen todellinen muutosnopeus edes tiedossa. Mikael Wikstöm kirjoittaa Metsästäjä ? lehdessä 3/2012 otsikolla: Sorkkaeläinkannat tarvitsevat apua. Länsi-Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä onkin käynnistetty hankkeet joiden tarkoituksena on parantaa eläinkantojen tilaa. Uudenmaan vuonna 2009 käynnistetty hanke on nimeltään KLÖV 2020/SORKKA 2020, Etelä-Hämeen suunnitelma valkohäntäpeurakannan kehittämiseksi valmistui syyskuussa ja sai nimen ETELÄ-HÄMEEN VALKOHÄNNÄT 2015. Kohti tasapainoisempaa kantaa Tilanne on ollut varsinkin Etelä-Hämeessä jossain määrin vaikea peurakannan ollessa perinteisesti hyvin jyrkästi jakautunut itä-ja länsialueen välillä. Itäpuolella kantaamme voidaan tietyillä alueilla pitää käytännössä olemattomana ja osittain tästä johtuen yhteistä näkemystä tavoitteista on ollut vaikea saada aikaiseksi. Mikael Wikström avasi Jokioisilla niitä periaatteita, joiden mukaan voitaisiin edetä. Peurakannassa syntyy kaikissa olosuhteissa muutakin kuin metsästyskuolleisuutta ja talvikantaan olisi jäätävä kaksi kertaa enemmän eläimiä kuin seuraavalla kaudella aiotaan kaataa. Silloin kun suurpetojen vaikutus on merkittävä, on kerrointa kasvatettava. Ei liene epäilystä siitä onko ilveskantamme vaikutus peurakantaan merkittävä.
• Omasta kontista Passion -kirja (Eugéne Reiter) for Hunting and Wildlife in Europe Englanninkielinen 400 sivuinen upeasti kuvitettu suurteos! Recommend by Face and CIC Tarjoushinta 99 ? (119?) Juha Mäntysaari Runsaat 150 metsästyksen johtajaa pohtii valkohäntäpeura-asiaa Jokioisissa. Tutkija Mikael Wikström oli tilaisuudessa asiantuntijavieraana. Talvikannan luonnonmukainen rakenne edellyttää myös sitä, että siinä on kutakuinkin saman verran pukkeja ja naaraita, vasojen osuus metsästyksen jälkeisessä kannassa saisi olla 20 ? 30 %. Pukkien vähäinen määrä näkyy tälläkin hetkellä vasapainojen pienentymisenä myöhäisestä tiinehtymisestä johtuen, eivätkä myöhään syntyneiden vasojen lähtökohdat ole kovin kehuttavia. Hyvään kehitykseen pääsemiseksi meillä on edessämme kannan sukupuolijakauman tasapainottaminen sekä kannan keski-iän nostaminen. Lähtökohdat kehittämistyölle ovat olemassa, koska peurakantamme geneettinen vaihtelu on vähintään kohtuullisella tasolla huolimatta siitä, että populaatio on saanut alkunsa vähäisestä yksilömäärästä. Sarvilaadun kehittäminen Peurapukki on biologisesti aikuinen noin 6-7 vuoden iässä. Suuri ongelma on tämän kannan- osan nykyinen, mitätön osuus peurakannassa. Eri toimintamalleja tilanteen parantamiseksi on varmaankin useita, mutta puhutaanpa sitten yhdestä tai toisesta menettelytavasta on tavoite yksiselitteinen: pukkien suhteellista osuutta kannassa on lisättävä ja niiden keski-ikä saatava nousuun. ETELÄ - HÄMEEN VALKOHÄNNÄT 2015 ? suunnitelmassa on perussuositukseksi valittu kaavion mukainen ohje. Esitetyssä mallissa niille pukeille, joiden sarvissa nähdään kehityspotentiaalia, annetaan mahdollisuus vanheta. Esitetyn kaavion tarkoitus ei suinkaan ole se, että kaikki edellytykset täyttävät yksilöt kaadetaan. Niitä voidaan valita saaliiksi, silloin kun niitä alueella säännöllisesti tavataan. Metsästäjien vastuu Kummatkin aiemmin mainitut kehittämissuunnitelmat perustuvat metsästyksen vapaaehtoiseen kehittämiseen. Ohjaustyökaluna on toki myös säännöksissä määrätty pyyntilupamenettely. Meillä on kuitenkin katsottu, että sen rooli on tarkoituksenmukaisimmillaan silloin kun pidetään huolta kestävyysrajoilla liikkuvista vähimmäiskannoista. Varsinkin valkohäntäpeuran osalta on kaikkein luontevinta asettaa määrälliset tavoitteet riistanhoitoyhdistysten puitteissa, laadulliset tavoitteet on perusteltua määritellä laajaalaisemmin. Läntisellä Uudellamaalla on jo nyt saatu havaita määrätietoisen toiminnan tuottaneen hyviä tuloksia. Kun yhteistyö saadaan järjestettyä riittävän laaja-alaisena, näkyvät myös tulokset kohtuullisen nopeasti. l Erämiehen luonto (Martti Hahtola) 38? Kirjan ainutlaatuiset kuvat ovat täynnä elämää. Kuvat teksteineen tarjoavat paljon tietoa riistaeläimistä ja auttavat tunnistamaan myös pihojen lajistoa. Elämää suurempia Eräretkiä ja Pystykorvat kairassa DVD:t 23,90? /kpl Meiltä myös lahjakortit! Muista hyödyntää Metso -arpajaisten voitot (alennuskoodilla) Eräkontin verkkokaupassa! a aupp ok Verkk hntti.fi 24 k era o . www Eräkontti Avoinna arkisin ma-to 10-17, pe 10-18 Keskittämällä ostoksesi Eräkonttiin, tuet Suomen Metsästäjäliiton toimintaa! Metsästäjä l 9410, 6 l 2012 l 11 ERÄKONTTI, Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki, p. 010 440 www.erakontti.fi
• Ilkka Ala-Ajos & Veli Lappalainen I Kuvat: Veli Lappalainen I Piirros: Kaarlo Nygren Valkohäntäpeurapukit Valkohäntäpeurakantamme keskeisenä ongelmana nykyisin on kannan ikä- ja sukupuolirakenteen vinoutuminen. Valikoivalla metsästyksellä kannan rakenne on kuitenkin muutettavissa haluttuun suuntaan. Tärkeintä ei ole se mitä metsästä kannetaan ulos, vaan se mitä sinne jahdin jälkeen jää. Lue kuinka peuraurosten sarvitrofeiden mittausja ikätiedot voisivat tukea peurakannan hoitoa ja parantaa sarviaineksen laatua. V l Valikoivan metsäs- tyksen periaate on hoitaa peurakantaa siten, että se pysyy rakenteellisesti elinvoimaisena ja tuottavana. Vuosia harjoitetut pyyntitavat ja tottumukset ovat laajasti aiheuttaneet sen että urospeurat ovat lähinnä ?teinipoikia?. Peurakannan hoidon tavoitteena kuten hirvelläkin, on ollut mahdollisimman hyvä vasatuotto pienellä pääomalla. Suurin osa saaliista onkin kaadettu vasoina. Tuottavuustavoitteisiin tulisi sisällyttää urospeurojen keski-iän kohottaminen kannassa, mikä puolestaan lisäisi trofeeluokkiin yltävien urospeurojen osuutta. Vasoihin painottuvan verotuksen periaate on edelleen kohdallaan, mutta vinoutunut aikuisverotus on johtamassa tuoton heikkenemiseen. Naaraita on eri syistä pyritty säästämään ja metsästyspaine on kohdistunut liiaksi 3-4 vuotiaisiin uroksiin eli ns. tuottavaan keski-ikäluokkaan. Melko yleinen toteamus tällaisen nuorehkon kuusi- tai kahdeksan piikkisen peurapukin kaadolla tuntuu olevan ?oli niin nätti pukki joten??. Tällaisten keskenkasvuisten sarvipäiden kaataminen näyttää edelleenkin olevan lähes pääsääntö vaikka vieressä olisi tarjolla ollut sarviainekseltaan heikommin kehittyneitä ?piikkipukkeja?. Hirvieläimillä kuten valkohäntäpeuroilla on yleistä, että kantaan syntyy hiukan enemmän uroksia kuin naaraita. 12 l Metsästäjä l 6 l 2012 Valkohäntäpeurapukin jättösarvisarja 1,5 vuotiaasta 8 ?piikkisestä 4,5 vuotiaaseen 10 ?piikkiseen. Vasemmassa sarvipuoliskossa epätyypillisiä piikkejä. Uros menehtynyt kiimajuoksujen jälkeisen kovan pakkastalven kouriin tammikuussa 1987. Kun vasat yleensä ammutaan ns. sukupuolettomina, osoittavat saalistilastot urosvasojen osuuden olevan n. 52 %. Luonteva aikuisten peurojen uros-naarassuhde tulisi olla lähellä 1,2, eli noin 1,2 naarasta yhtä urosta kohden. Aikaiskannan sukupuolijakauman tutkiskeluun kannattaakin satsata jatkumona. Lisäksi kannanarvioinnissa olisi syytä kiinnittää huomio sukupuolten väliseen maaston ja ajankäytön väliseen eroavuuteen. Varttuneempien urospeurojen elämä vuosikierrossa on metsäkeskeisempää, erityisesti kiimaaikana. Optimaalisessa kannanrakenteessa urokset muodostavat myös omia, kiiman jälkeisiä talvilaumoja. Suurisarvisia yksilöitä muodostuu kantaan jos verotus on tasapuolista ja ajoittain säästeliästä. Näin peurayhteisöön jää myös enemmän tuottokykyisiä, keski-ikäisiä uroksia, joka näkyy myöhemmin trofeeluokan yksilöiden määrän lisääntymisenä. Metsästyspaineen kasvaessa, eri syistä johtuen, kaadetaan herkästi liikaa myös hyvää tuottoikää kolkuttelevia siitosuroksia. CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmän arkistossa on yli 400 trofeenäyttelyissä (1977-2012) arvostellun valkohäntäpeuratrofeen mittaustiedot. Ikämäärityksiä on tehty vuodesta 2009 lähtien. Aiemmin mitattujen trofeiden ikätiedot ovat puutteelliset, mutta kokonaisaineiston perusteella on voitu selvästi todeta, että sarvitrofeet voivat kehittyä mitaliluokkiin pääsääntöisesti 5 ? 7 vuoden iässä. Hyvien siitosurosten ikä on 3-4 ikävuodesta ylöspäin. Valkohäntäpeura-urosten verotus on kohdentunut jo pitkään liiaksi ns.
• tähtäimessä Muutama Lokalahden Urheilumetsästäjien alueen peurapukkien parhaimmistosta viime vuosikymmeneltä keski-ikäluokan (3,5-4,5 vuotiaat) uroksiin. Tästä syystä varsinaisiin trofeeluokkiin eli massiivisiin sarvivolyymeihin yltää tällä hetkellä entistä vähemmän uroksia. Yleistä sarvien kehityksestä ? Sarvien tuleva perusmuoto ja laatu on havaittavissa jo 1,5-2,5 vuotiailla uroksilla. ? Hyvin kehittyvällä 1,5 vuotiaalla peurapukilla sarvien piikkiluku voi parhaimmillaan olla 3+3 piikkiä, jopa enemmän ja sarvirunkojen pituus voi olla yli 40 cm. ? Yksilöllinen piikkiluku kehittyy yleensä neljään ikävuoteen mennessä ? vanhemmille uroksille saattaa kasvaa epätyypillisiä piikkimuotoja ? Tyypillisissä sarvimuodoissa yli kymmenpiikkiset peuraurokset kuuluvat vähemmistöön. ? Sarvien kokonaismassa on suurimmillaan 5 - 7 vuoden iässä. Sarvirunkojen ja piikkien mittaustietoja ? Hyvällä (säästettävällä) 1,5 vuotiaalla peurapukilla sarvirunkojen pituus voi olla jopa yli 40 cm ja piikkien pituudet 5-15 cm. ? Mitaliluokan sarvissa piikkien pituudet ovat 15-30 cm, esimerkiksi ykköspiikkien pituus on yleensä yli 15 cm. ? Heikosti kehittyneellä (kaadettavalla) 1,5 vuotiaalla uroksella sarvipuoliskojen runkojen tai toisen rungon pituus jää alle korvan korkeuden ja ykköspiikki / -piikit puuttuvat. ? Heikkona ominaisuutena kaikissa ikäluokissa voidaan pitää voimakasta epäsymmetriaa ? yksilön sarvirungot huomattavan eripituiset, lyhyet sarvirungot ja piikkien puuttuminen tai niiden lyhyys. ? Tyven ympärys mitaliluokan sarvilla on 10-20 cm, sarvirungon ympärykset piikkien välistä keskimäärin 10-20 cm. ? Nämä ympärysmitat kertovat sarvien massavuudesta ja antavat suuntaa yksilön iästä. ? Keskimääräinen mitaliluokan sarvien sisäleveys on 50-55 cm ja sarvirunkojen pituus 60-80 cm. Keskeistä kestävälle urosverotukselle ? Pääsääntöisesti säästetään 6-8 piikkisiä uroksia, poikkeuksena voimakkaasti epäsymmetriset sarvet. Tämä menettely tuottaa jo kahdessa - kolmessa vuodessa huomattavan lisän mitaliluokkiin yltävää urosainesta. ? Keskitytään uroskaadoissa nuoriin uroksiin (1,5-2,5 vuotiaat), joilla piikkejä enintään 1+1(2) tai 2+2(3) tai niistä puuttuu osa (epäsymmetria). ? Kun sarvet ovat alle korvankorkeuden, on uros aina kaadettavissa. ? Kaadetaan vanhempia pukkeja (4+5, 5+5 tai enemmän) vasta kun eläimet ovat ns. korjuukypsässä iässä (5 vuotta >). Kaadettaviksi suositellaan myös muutoin korjuukypsät urokset, joilla sarvissa merkittäviä epämuodostumia tai epäsymmetriaa. Sarvet voivat olla massavia, vaikka sarvirungot ja piikit ovat lyhyitä mutta paksuja. ? Kaato-ohjeena sarvien sisäleveyden suhde korvan kärkien väliseen leveyteen on periaatteessa melko helposti todettavissa oleva kaatoperuste. Trofeemittaustilaston mukaan suositeltava sisäleveys tulee kuitenkin olla vähintään 50 cm. Perusteena se, että useilla, vasta mitaliluokkaa lähestyvillä uroksilla sarvien sisäleveys on jo 50 cm. ? Eri sarvityypeistä ja perimästä johtuen on joillakin yli 5,5 vuotiailla uroksilla maksimi piikkiluku vain 6 tai 8 piikkiä. Tällöin sarvirunkojen kokonaismassa on kuitenkin jo huomattavasti suurempi kuin nuoremmilla vastaavan piikkimäärän omaavilla, kehityskykyisillä yksilöillä. Riistakamerakuvaa 5,5 vuotiaasta pantauroksesta 14. syyskuuta 2012 ? lähetinpannoitettu 1,5 vuotiaana 2008. Vuoden 2012 jättösarvien sarvimassa 2,592 kg ja 0,495 kg suurempi verrattuna vuoden 2011 jättösarviin. Pisteissä volyymin lisäystä noin 50 CIC -pistettä. Trofeetiedot kertovat Mittausaineistosta esimerkiksi joka neljäs trofee on ollut vain 4+4, eli kahdeksanpiikkinen. Tämä saattaa olla perimästä johtuvaa ja jää siis joidenkin yksilöiden enimmäis-piikkimääräksi. Kultamitalisarvien osuus 8-piikkisistä on 6 %, hopeamitalien 28 % ja pronssimitalien osuus 42 %. Myös niiden 8-piikkisten trofeiden osuus, jotka eivät ole yltäneet mitaleille, on 35 %. Taulukko 1 VALKOHÄNTÄPEURA TROFEETIEDOT Kulta Hopea Pronssi Ei mitalia Sisäleveys Min 38,8 40,0 36,0 34,4 34,4 Sisäleveys. Ka 52,2 49,7 47,9 43,2 49,3 Sisäleveys Max 68,7 65,9 58,7 56,3 68,7 4+4 piikkiä (kpl) 8 42 39 19 108 4+4 osuus 5,9 % 27,6 % 41,5 % 34,5 % 24,7 % mitalisarvia (kpl) 136 152 94 55 437 Pisteet ka Kaikki 340,1 Metsästäjä l 6 l 2012 l 13
• Mitali ja kaatomäärät alueittain 8000 60 Puolitoista- 40 4000 20 vuotiaalla Kaatomäärä Mitalien määrä 6000 sarvet korvia lyhyemmät tai täysin erilaiset 2000 0 i e e m m m uo Hä Hä S s ä s oi ai el hj Et in rs Po a V S a nt ku a at aa sim u U uu M 0 ue al Mitali Kaato Kaksivuotiaalla puuttuvat Trofeeaineisto kertoo, että Varsinais-Suomesta on kaadettu suurin osa mitalisarvista (29 %). Aivan ykköspiikit. yhtä hyvä edustavuus on Uudenmaan peurasaaliissa (27 %) Näiltä alueilta on kaadettu 70 % kaikista kultamitalisarvista. Eniten kultamitalisarvia on saatu saaliiksi Uudeltamaalta (kaavio 1). 80 Mitalisarvet Kulta 60 Mitali Täysikasvuiselta 40 Kpl puuttuu piikkejä 20 tai rungot 0 e m Hä äl e Et i e m äm uo H S s s oi ai hj in rs Po a V S a nt ku a at aa im s Uu uu M ue al paksut ja lyhytpiikkiset. Urosten valikoiva verotus aloitetaan jo puolitoistavuotiaista. Sarvipiikkien puuttuminen ja sarvirungon puutteellisuudet Mikäli mitalisarvet suhteutetaan vuotuiseen kaatomäärään on Uusimaa tuottanut eniten kaikkien mitaliluokkien sarvia. (kaavio 2) Trofeeaineiston mukaan kaikkien sarvien keskimääräinen sisäleveys on 49 cm, 39 cm:stä 69 cm:iin. Kultamitaliluokan sarvien keskimääräinen leveys on 52 cm ja pronssimitalisarvien 48 cm sekä mitaliluokan alapuolelle jääneillä 43 cm. Yhteenvetona voidaan todeta, että mitaleille yltämättömien kuten myös pronssimitalirajan saavuttaneet urospeurat on kaadettu pääasiallisesti liian nuorina, alle viisi vuotiaina. Yhtenä esimerkillisenä valikoivan peurametsästyksen toteuttajana voidaan mainita Lokalahden Urheilumetsästäjät ry. Varsinais-Suomessa. Seura on toteuttanut 2000- luvun alusta lähtien yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Huomattava osa saaliista kaadetaan edelleen vasoina, aikuissaaliista noin puolet on naaraita. Urospeurojen annetaan ikääntyä ja siten korjuukypsien, suurisarvisten pukkien osuus kannassa on parantunut. Hyvän vasatuoton lisäksi kanta tuottaa myös trofeeluokan uroksia. Seuran kaato-ohje kuuluukin: Pukin saa syksyn ja kiiman aikana kaataa, 14 l Metsästäjä l 6 l 2012 kuuluvat karsittaviin ominaisuuksiin. mutta sarvien täytyy olla mitaliluokassa, muutoin lihat jäävät seuran hyväksi. Loppukaudella kaadetaan muitakin urospeuroja, mutta lähinnä heikommasta päästä valikoiden. Mitaliluokan sarvien kaatovuoroja kierrätetään. Yhdessä suunniteltu ja sovittu kaatomäärä ja toimintamalli on viime vuosina tuottanut erittäin hyvää tulosta. Seuran noin 7700 hehtaarin alueelta on kaadettu yli 20 Suomen parhaimmistoon kuuluvaa trofeeluokan urosta. Tärkeintä on valkohäntäpeurakannan kokonaisverotuksen kestävä mitoitus. Se huomioi ilveskannan sekä muiden kuolevuustekijöiden vaikutukset ja perustuu kannan rakennetta tutkivaan peuralaskentaan sekä muihin seurantamuotoihin. Urospeurojen kestävä, mitaliluokan trofeita tuottava metsästys nostaa urospeurojen keski-ikää ja turvaa osaltaan peurakannan tuottoa sekä laadukkaita peurajahteja. Nyt on asenteiden ja käytäntöjen tarkistamisen paikka. l Ikämääritykset Valkohäntäpeurojen ikä voidaan määritellä hammaskehityksen ja kuluneisuuden perusteella. Yhdistämällä sarvien mittatiedot ja ikä, saadaan realistinen kuva alueen saaliista ja peurakannasta sekä opitaan näkemään millaisia sarvia eri ikäluokkien eläimet kantavat. Valkohäntäpeurojen ikämääritykseen on saatavilla opas, joka on tilattavissa Suomen riistakeskuksen varastomyynnistä. CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmä edellyttää kaikkien trofeenäyttelyihin toimitettavien sarvitrofeiden mukaan liitettäväksi kyseisen eläimen leukaluun ikämääritystä varten. Trofeiden mittausohjelman linkki: www.riista.fi Metsästäjälle Trofeet Yleisimpien trofeiden pisteytyksien laskentaohjelma.
• Puheenjohtajalta Riistakantojen säätely uuteen aikaan Ajantasaista tietoa ja hoitosuunnitelmia Syksyn metsästyskausi on käynnistynyt ja ensimmäisiä tietoja todellisesta riistatilanteesta metsästäjien kertomana on saatu. Metsäkanalintujen kohdalla näyttää siltä, että kevään huonot olosuhteet verottivat voimakkaasti lintupoikueita erityisesti Lapin alueella. Pesintöjen epäonnistumisesta kertoo myös havainnot naaraslinnuista, joilla ei ole poikasia. Eteläisemmässä Suomessa on lisääntyminen onnistunut huomattavasti paremmin, osassa maata jopa erinomaisesti. Kanalintujen metsästysajat päätettiin tänä syksynä jo toisen kerran aikaisemmasta poikkeavalla tavalla soveltamalla lainsäädännön antamaa mahdollisuutta huomioida riistakolmiolaskentojen tuloksia metsästysajoista päätettäessä. Kolmiolaskentojen tuloksiin perustuen Lapin alueen kuudessa kunnassa metsästysaikaa lyhennettiin loppupäästä kuukaudella. Lyhennetty metsästysaika nosti useissa Lapin metsästäjissä voimakkaan vastarinnan. Osa pohjoisen pystykorvametsästäjistä olisi halunnut metsästysaikaa lyhennettäväksi alkupäästä. Kolmiolaskentojen tiedot olivat kuitenkin niin karua kertomaa, että oli täysin perusteltua tehdä rajoituksia metsästysaikoihin. Hirvikannan on todettu koko maan mittakaavassa olevan kohdallaan. Tavoiteltu hirvitiheys 2-4 hirveä /1000 ha on saavutettu lähes koko maassa. Hirvitiheys vaihtelee kuitenkin alueittain voimakkaasti. Hirvikannan hoidossa olisi tärkeää tavoitella vakaampaa hirvikantaa. Voimakkaan verotuksen aikana on kannan rakenne useilla hirvitalousalueilla päässyt pahoin vääristymään. Liiallinen naarassäästö on usein estänyt kannan leikkauksen, vaikka pyyntilupia on lisätty. Monissa riistanhoitoyhdistyksissä on lähdetty kannan vääristymää oikaisemaan antamalla sarvipiikkisuosituksia. Suositusten tavoitteena on säästää parhaassa siitosiässä olevia 6-10 piikkisiä sonneja. Lisäksi on suositeltu vähentämään vasojen verotusta. Vuoden vaihteessa valmistuva hirvikannan hoitosuunnitelma antaa varmasti eväitä parempaan hirvikannan hoitoon. Hirviin liittyen kuuluu kentältä myös ikäviä uutisia. Syksyn aikana on löytynyt useita hirven salatappoja tai yrityksiä. Nämä ?riistarosvot? olisi saatava oikeuden eteen vastaamaan tekojaan, sillä salakaatajat syövät aina toisten lautaselta! Jokaisen metsästäjän velvollisuus on auttaa poliisiviranomaisia mahdollisuuksiensa mukaan näiden salakaatojen selvittelyssä. Tarkoin kirjatut tiedot kaikista epäilyttävistä liikkujista kyseisten salakaatopaikkojen liepeillä voivat olla ratkaisevana apuna metsästysrikoksen selvittelyssä. Alueellisten riistaneuvostojen yksi tärkeimpiä tehtäviä on järjestää sidosryhmien kuuleminen ja osallistaminen riista-asioiden valmisteluun. Alueelliset riistaneuvostot järjestivät lokakuun aikana sidosryhmätilaisuuksia, joissa aiheena olivat suurpedot ja niiden aiheuttamat konfliktit. Maa - ja metsätalousministeriön suurpetoasioista vastaavat virkamiehet jalkautuivat alueille esitellen suurpetopolitiikan suuntalinjoja ja perusteita. Tilaisuuksissa oli asiantuntijoina mukana myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä riistakeskuksen henkilöstöä. Erityisesti suden poikkeusluvilla tapahtuva pyynti herätti vilkasta keskustelua susitihentymäalueilla. Risto Hanhineva hallituksen varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Näiden tilaisuuksien pohjalta on koostettu alueittain tiivis selvitys suurpetokonflikteista ja ne on käsitelty ja hyväksytty alueellisissa riistaneuvostoissa. Tiivistelmä alueen suurpetokonflikteista lähtee edelleen riistakeskuksen kautta valtakunnallisen riistaneuvoston kokoukseen, joka laatii valtakunnallisen kannanoton asiasta. Toivottavasti näiden tilaisuuksien anti on selkeästi luettavissa lähivuosina päivitettävästä sudenhoitosuunnitelmasta! Metsästäjä l 6 l 2012 l 15
• Huippusuositun Alaska 2012-malliston loppuerä Varaston tyhjennys! Loput Alask Alaska Light ja Light Camo HD TM metsästyspuvut Uuden sukupolven puku liikkuvalle metsästäjälle. Suunniteltu ja testattu yhdessä suomalaisten metsästäjien kanssa käyttämällä maailman edistyksellisintä materiaaliteknologiaa ? tavoitteena täydellinen metsästyspuku. Kevyellä Alaska light -puvulla koet parhaita ja onnistuneita eränautintoja. Jopa 35 % kevyempi ? Soveltuu ympärivuotiseen käyttöön A pitää veden ja hengittää kuten luvattiin. paras käyttämäni puku. B Jussi kamula, siikalatva C ? D E puku on aivan loistava! istuu hyvin, on mukavan pehmeän tuntuinen, kevyt ja hyvän näköinen! Jari pussila, liminka Alaska Light tai Camo HD -ostajalle oranssi Alaska -lakki ja -turvaliivi Loppuerä -20 % F I J H G TM kaupan päälle! O? arvo yht. 54,80 ? lOppueRÄ VaiN K 119 ? ? norm. 149 metsästyslakki huomio-oranssi eTu -20 % turvaliivi safety Camo -kuviolla * L suaika koroton mak puun! helmikuun lop TilaukseT www.retkitukku.fi tai puhelimiTse p. 040 828 1000 klo 9-17
• ka-puvut nettohintaan nopeille! Teknistä ylivoimaa ? ylivertainen käyttömukavuus Nopea kuivuvuus Alaska Light -puku on nostanut metsästysvaatteiden teknisyyden ja käyttömukavuuden täysin uudelle tasolle! Alaska Light -puku hyödyntää uusimpia materiaaleja, pintakäsittelyä ja kalvoteknologiaa. Erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Monipuolisesti testattu. Soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Runsaasti teknisiä ratkaisuja Uuden materiaaliteknologian ansiosta uskomaton keveys (jopa 35% kevyempi). Edistyksellisen hi-DRY? -käsittelyn ansiosta pintakangas hylkii vettä ja likaa. Uusi antiWhistler? -käsittely tekee puvun pintakankaan käytössä äänettömäksi. huippukevyt Alaska Light -puvun teknisiä yksityiskohtia: edistykselliset materiaalit ja käsittelyt uutta kalvoteknologiaa H. Paljon taskuja: yht. 7 kpl I. Selästä korotettu vyötärö J. Runsaasti säätöjä: mm. kaulus-, helma-, vyötärö-, hihansuu- ja lahjesäätö K. Muotoonommellut polvet L. Lyhennettävät lahkeet M. Väri vihertävän ruskea, tumman rusk. tehosteet A. Säädettävä irtohuppu B. Täysin vedenpitävä ja hengittävä C. Vesitiiviit päävetoketjut D. Extra-teipatut saumat E. Kainalotuuletus kaksisuuntaisella vetoketjulla F. Hengittävä vuorimateriaali G. Päävetoketjuissa pitävät X-strong? -vetimet Alaska Light -metsästyspuku Loppuerä camokuviolla -25 % Alaska Light Camo HD -metsästyspuku on teknisiltä ominaisuuksiltaan, kuten Alaska Light -puku. Ainoa ero on värissä. C TM A B D E F I J H G lOppueRÄ aito Camo hD -kuvio VaiN TM Alaska Camo hD sisältää tarkoin valittuja yksityiskohtia suomalaisesta luonnosta. Näistä yhdistelemällä syntyi suomen ensimmäinen huomaamaton camokuvio, joka on siirretty Alaska-camopuvun pintakankaaseen. K ? lahjat pukin konttiin ? osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). * 134 ? ? norm. 179 eTu -25 % L suaika koroton mak puun! helmikuun lop RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Alaska-malliston monipuolisin metsästyspuku ? loput -25%! Alaska Superior puku ? teknisyys, tyylikkyys ja mukavuus Superior-luokan tyylikkyyttä Alaska Superior tarjoaa teknisten huippuominaisuuksien ohella tyylikkyyttä, arvokkuutta ja mukavuutta kovaan ympärivuotiseen käyttöön. Kulutusta kestävät materiaalit ja toimivat yksityiskohdat. Testattu kalvo Uutta huippukalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys.Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. Superior Alaska Superior -puvun teknisiä yksityiskohtia: A. Säädettävä irtohuppu B. Täysin vedenpitävä ja hengittävä C. päävetoketjussa edessä tuulilista D. extra-teipatut saumat e. Kainaloventilaatiot vetoketjulla F. Hengittävä vuorimateriaali G. Reilumpi mitoitus H. Vetoketjuissa kestävät X-StrongTM -vetimet I. Runsaasti teknisiä lisäominaisuuksia, kuten patruunataskut, antennipidike ja kumipäällysteiset nepparit C J. paljon taskuja: E yht.11 kpl metsästyspuku Alaska Superior -puku suunniteltiin kovaan ympärivuotiseen metsästyskäyttöön ? mistään ei tingitty. Se valmistettiin kestävimmistä materiaaleista hyödyntäen uuden sukupolven teknologiaa. Alaska Superior on jokaista yksityiskohtaa myöten todellinen metsien kuningas. F K L Alaska Superior -ostajalle oranssi Alaska -lakki ja -turvaliivi kaupan päälle! O? Loppuerä -25 % D G H VaiN J * 149 ? metsästyslakki Safety Camo -kuviolla B loppuerÄ M turvaliivi A I ? norm. 199 huomio-oranssi arvo yht. 54,80 ? K. Selästä korotettu vyötärö L. Runsaasti säätöjä: mm. kaulus-, vyötärö-, helma-, vyötärö-, hihansuu- ja lahjesäätö M. Muotoon ommellut polvet N. Lyhennettävät lahkeet O. Väri metsän ruskea, tehosteväri grafiitti eTu -25 % N suaika koroton mak puun! helmikuun lop TilaukSeT www.retkitukku.fi tai puheliMiTSe p. 040 828 1000 klo 9-17
• Pieni erä Alaska Kodiak Light -metsästyskenkää ? loput -23%! Uuden sukupolven metsästyskenkä alaska-kalvokengän teknistä ylivoimaa Vahvaa, kulutusta ja piston kestävää naudan nahkaa. Kengän yläosa nupukkia. Tukeva varsi (26cm) Thinsulate 200g vuori: soveltuu ympärivuotiseen käyttöön pehmeä hyvin avautuva iltti ? helppo pukea ja riisua Kodiak Light O? arvo yht. 14,90 ? NeTTihiNTa Kantapäälle muotoiltu kantakuppi Tekninen 3-kerros sisäpohja tukee, lämmittää ja hengittää extraGrip? -ulkopohja on pitävä, rullaava ja kylmyyttä eristävä Vahvistettu kiertojäykkä välipohja kovaan käyttöön TM kaupan päälle! extra-pehmuste akillesjänteelle Kärjessä ja kannassa kuminen kivisuoja Alaska Kodiak Light edustaa uusimman teknologian kevyttä metsästysjalkinetta. Kodiak Light on Rain-Stop® X-Proof -erikoiskalvon ansiosta täysin vedenpitävä. Kodiak Light -kenkien ostajalle Alaska DryTech -metsästyssukat edistyksellinen footShape? -leikkaus ? hyvä istuvuus Kestävät helposti kiristettävät nauhat ja lujat metalliset nauhankiristyslenkit metsästyskengät Vettä ja likaa hylkivä erikoispintakäsittely loppuerÄ VaiN * 99 ? ? norm. 129 Tekninen keskipaksu sukka. Materiaali 85% villaa, 10% nylon ja 5% elastaani suaika koroton mak puun! helmikuun lop NeTTihiNTa * 49 ? * 34 ? Loppuerä -23 % eTu -23 % DryTech * 79 ? * 59 ? TaJalle puVuN oS Softshell TaJalle puVuN oS TeddyTakki karibu-SofTShell Lämmin Alaska Teddy -fleecetakki on suunniteltu passi- ja koiramiehelle. Hyvin hengittävä, soveltuu myös kerrospukeutumiseen. Takissa kuusi tilavaa taskua, pidennetty takahelma, tukeva kaulus ja hihansuissa peukalolenkit. Miellyttävän pehmeä fleecemateriaali. Väri huomio-oranssi. Tarjoushinta Light, Camo HD ja Superior -puvun ostajalle. paras valinta metsästykseen ja vapaa -aikaan. Vettähylkivä, tuulenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® Softshell-kalvo. paljon käytännöllisiä yksityiskohtia kuten tilavat taskut, vetoketjulliset kainalotuuletukset, korkea kaulus ja helman säätö. pehmeä kahisematon softshell-materiaali. Väri vihertävän ruskea. Tarjoushinta Light, Camo HD ja Superior -puvun ostajalle. TM lahjat pukin konttiin ? osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). TM RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Myös nämä vaatteet varastontyhjennyshinnoin ? tilaa omasi! Suuren suosion Burrel-videokameroita vielä pieni erä! HUIPPUSUOSITTU a NeTTIHINT TrekLite R X-lIgHT SNOW camO HD meTSÄSTySaSU VentureHeat ePIc laDaTTaVaT lÄmPÖHaNSkaT Helposti metsästyspuvun päälle puettava kevyt X-Light Snow Camo HD -asu soveltuu erinomaisesti talvimetsästykseen. Aito Snow Camo HD -kuvio takaa parhaan maastoutumisen lumisessa maastossa. Materiaali vettähylkivää ja kulutusta kestävää Rip-Stop kangasta. Täyspitkä YKK-vetoketju. Mukana kätevä kuljetuspussi. Pitää sormet lämpimänä kovalla pakkasella! Arktisiin olosuhteisiin suunniteltu laadukas kalvollinen lämpöhanska kelkkailijalle, pilkkijälle ja talviulkoilua harrastavalle. Säädät hanskan lämpöä helposti 3-portaisella säädöllä napista. Kämmenosa nahkaa, vanu 100g Thinsulate. Maksimi akun kesto 8 tuntia. Pakkauksen sisältö: Venture heat EPIC hanskat, ladattavat akut 2kpl, verkkolaturi ja kuljetuspussi. Koot: M, L ja XL Tm TM TM VaIN * 1490 ? 299 * HUIPPUUUTUUS! katso lisävarusteet netistä! ? ammattilaisten testaama ? laadukas 135° aito HD-laajakuva ? Näppärä koko, luja ja kestävä rakenne suaika koroton mak puun! helmikuun lop ? Tarkka HD-laajakuva ja laadukas ääni ? laadukas asevideokamera ? Helppo kiinnittää ja käyttää suaika koroton mak puun! helmikuun lop Jokaisen metsästäjän haave! Asekameralla taltioit parhaat metsästyshetket laadukkaana HD-videokuvana. Helppo kiinnittää ja käyttää! asennusvalmis koirakamerapaketti sisältää: * TargeT HDTM -asevideokamerapaketti asennusvalmis asevideokamerapaketti sisältää: Burrel CamDog HD? -koirakamera, vesitiivis suojakotelo, koiravaljas, USB-kaapeli, verkkolaturi, lisäkiinnikkeet, käyttöohjeet Ta HINT IH TI TT NeT Burrel Target HD? -asevideokamera, tanko- ja pikakiinnikeet aseisiin, säilytyspussi, rannehihna, USB-kaapeli, verkkolaturi, käyttöohjeet * 149 ? ** ? / kk tai alk. 11 VIllaPaITa Tyylikkäässä ja lämpimässä Alaska-villapaidassa on suojaava ribbikaulus, -helma ja -hihansuut. Vahva YKK-puolivetoketju, kangasvahvikkeet olkaja kyynärpäissä sekä hyvä istuvuus. Sopii erityisesti metsästykseen ja vapaa-aikaan. Materiaali 80% villa, 20% nylon. Väri vihertävän ruskea. SOfTSHell-TakkI TrekLite -kalvopuku tekee teknisellä edistyksellisyydellään ja mukavuudellaan ulkoilusta aiempaa mieluisamman kokemuksen ? säässä kuin säässä. Värit: Punainen takki ja mustat housut naisille, turkoosi takki ja mustat housut miehille ja naisille. Koot: XXS-XXXL. Rain-Stop® Softshell -kalvolla varustettu vettähylkivä, tuulenpitävä Treklite Softshell -takki ulkoiluun ja vapaa-aikaan. Paljon käyttöä helpottavia toiminnallisuuksia. Laadukkaat materiaalit tekevät takista paitsi tyylikkään, mutta myös kestävän. Värit: turkoosi miehille ja naisille, musta naisille. 100 % vedenpitävä ® ja hengittävä rain-Stop Softshell Uutta huippukalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. VaIN * 99 ? ? norm. 129 suaika koroton mak puun! helmikuun lop n Valovoimaine optiikka lOPPUerÄ Tehokas infrapuna! VaIN * lOPPUerÄ VaIN 159 ? UerÄ lOPPU VaIN eTU 60 ? ? kompakti koko ? Tehokas keskitetty infrapuna ? Uusi ergonominen muotoilu suaika koroton mak puun! helmikuun lop * 59 ? norm. 79 ? suaika koroton mak puun! helmikuun lop TIlaUkSeT www.retkitukku.fi tai PUHelImITSe p. 040 828 1000 klo 9-17 * 249 ? ? norm. 279 ? Parannettu optiikka (geN1+) ? Tarkka 5x suurennos ? Pitkä katseluetäisyys eTU 30 ? suaika koroton mak puun! helmikuun lop POINTer cONTrOl 4x50S yökiikari bUrrel NIgHT VISION geN1+ 5x50 yökiikari POINTER CONTROL 4x50S yökiikari on erinomainen apuväline olosuhteissa, joissa päivänvaloa ei ole. Sisäisen infrapunatehostimen avulla saat lisää valotehoa ääripimeässä. Yökiikarilla seuraat kätevästi riistan liikkumista. Laite soveltuu erinomaisesti myös maastossa ja vesillä liikkumiseen pimeässä. Uusi BURREL NIGHT VISION GEN1+ on valovoimaisella optiikalla varustettu yökiikari vaativalle käyttäjälle. Helppokäyttöinen, nopea käynnistys. Tehokas infrapuna ja tarkka 5x suurennos takaavat valoisamman ja terävämmän kuvan pidemmillä etäisyyksillä. Katseluetäisyys jopa 200 metriä. eTÄISyySmITTarI lOPPUerÄ meTSÄlle VeSIlle eTSINTÄÄN VarTIOINTIIN Vorot kiinni! ? norm. 199 TreklITe -kalVOPUkU ® ? ? ? ? SUOmeN SUOSITUIN TrekLite arvo yht.9,90 ? ** / kk tai alk. 9 ? eTU 60 ? Näe koirasi riistatyöskentely teräväpiirtovideona huippusuosion saavuttaneen Burrel CamDog HD? -koiravideokameran avulla. TrekLite O? * 129 ? ? norm. 359 R R Kalvopuvun ostajalle TrekLite CoolDry urheilusukat kaupan päälle! ? NeTTIHINTa Sopii kaikkiin aseisiin Pieni erä suosittuja yökiikareita alehintaan! 59 ? Nopealle tilaajalle! * camDOg HDTM -koiravideokamerapaketti 39 ? UUTUUS! Ä! 50 kPl er lOPPUerÄ s kameravalja joka rodulle a NeTTIHINT Ta NeTTIHINT T HINTa IH TI TT NeT 990 ? coolDry TekNISeT SUkaT DryTech lÄmPImÄT VIllaSUkaT * kg-679e meTSÄSTyS-VHf Huipputarkka metsästäjän etäisyysmittari mittaa kohteet jopa metrin tarkkuudella aina 800m saakka. Scan-toiminto liikkuvan kohteen reaaliaikaiseen mittaamiseen. lOPPUerÄ VaIN 98 * ? ? norm. 129 Laadukas VHF-puhelin monipuolisilla toiminnoilla. 26 esiohjelmoitua kanavaa. 5W lähetysteho, kuuluvuus jopa 5-7 km. kySy POrUkkaTarJOUSTa! lahjat pukin konttiin ? osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). Team PrO PlUS meTSÄSTyS-VHf lOPPUerÄ VaIN 119 * ? ? norm. 129 eTU 10 ? UUTUUS! Uusi parannettu versio testivoittajasta (TM 2007). Lähetysteho 5W, erittäin pitkä kuuluvuus, jopa 5-7 km. Käyttövalmis paketti, helppokäyttöinen suomenkielinen valikko, täysin vesitiivis (IP65). NeTTIHINTa * 249 ? ** ? / kk tai alk. 14 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Myös nämä vaatteet varastontyhjennyshinnoin ? tilaa omasi! Suuren suosion Burrel-videokameroita vielä pieni erä! Lahja- SUOSITTU a NeTTIHINT TrekLite R X-lIgHT SNOW camO HD meTSÄSTySaSU VentureHeat ePIc laDaTTaVaT lÄmPÖHaNSkaT Helposti metsästyspuvun päälle puettava kevyt X-Light Snow Camo HD -asu soveltuu erinomaisesti talvimetsästykseen. Aito Snow Camo HD -kuvio takaa parhaan maastoutumisen lumisessa maastossa. Materiaali vettähylkivää ja kulutusta kestävää Rip-Stop kangasta. Täyspitkä YKK-vetoketju. Mukana kätevä kuljetuspussi. Pitää sormet lämpimänä kovalla pakkasella! Arktisiin olosuhteisiin suunniteltu laadukas kalvollinen lämpöhanska kelkkailijalle, pilkkijälle ja talviulkoilua harrastavalle. Säädät hanskan lämpöä helposti 3-portaisella säädöllä napista. Kämmenosa nahkaa, vanu 100g Thinsulate. Maksimi akun kesto 8 tuntia. Pakkauksen sisältö: Venture heat EPIC hanskat, ladattavat akut 2kpl, verkkolaturi ja kuljetuspussi. Koot: M, L ja XL Tm TM TM VaIN * 1490 ? 299 * HUIPPUUUTUUS! katso lisävarusteet netistä! ? ammattilaisten testaama ? laadukas 135° aito HD-laajakuva ? Näppärä koko, luja ja kestävä rakenne suaika koroton mak puun! helmikuun lop ? Tarkka HD-laajakuva ja laadukas ääni ? laadukas asevideokamera ? Helppo kiinnittää ja käyttää suaika koroton mak puun! helmikuun lop Jokaisen metsästäjän haave! Asekameralla taltioit parhaat metsästyshetket laadukkaana HD-videokuvana. Helppo kiinnittää ja käyttää! asennusvalmis koirakamerapaketti sisältää: * TargeT HDTM -asevideokamerapaketti asennusvalmis asevideokamerapaketti sisältää: Burrel CamDog HD? -koirakamera, vesitiivis suojakotelo, koiravaljas, USB-kaapeli, verkkolaturi, lisäkiinnikkeet, käyttöohjeet Ta HINT IH TI TT NeT Burrel Target HD? -asevideokamera, tanko- ja pikakiinnikeet aseisiin, säilytyspussi, rannehihna, USB-kaapeli, verkkolaturi, käyttöohjeet * 149 ? ** ? / kk tai alk. 11 VIllaPaITa Tyylikkäässä ja lämpimässä Alaska-villapaidassa on suojaava ribbikaulus, -helma ja -hihansuut. Vahva YKK-puolivetoketju, kangasvahvikkeet olkaja kyynärpäissä sekä hyvä istuvuus. Sopii erityisesti metsästykseen ja vapaa-aikaan. Materiaali 80% villa, 20% nylon. Väri vihertävän ruskea. SOfTSHell-TakkI TrekLite -kalvopuku tekee teknisellä edistyksellisyydellään ja mukavuudellaan ulkoilusta aiempaa mieluisamman kokemuksen ? säässä kuin säässä. Värit: Punainen takki ja mustat housut naisille, turkoosi takki ja mustat housut miehille ja naisille. Koot: XXS-XXXL. Rain-Stop® Softshell -kalvolla varustettu vettähylkivä, tuulenpitävä Treklite Softshell -takki ulkoiluun ja vapaa-aikaan. Paljon käyttöä helpottavia toiminnallisuuksia. Laadukkaat materiaalit tekevät takista paitsi tyylikkään, mutta myös kestävän. Värit: turkoosi miehille ja naisille, musta naisille. 100 % vedenpitävä ® ja hengittävä rain-Stop Softshell Uutta huippukalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. VaIN * 99 ? ? norm. 129 suaika koroton mak puun! helmikuun lop n Valovoimaine optiikka lOPPUerÄ Tehokas infrapuna! VaIN * lOPPUerÄ VaIN 159 ? UerÄ lOPPU VaIN eTU 60 ? ? kompakti koko ? Tehokas keskitetty infrapuna ? Uusi ergonominen muotoilu suaika koroton mak puun! helmikuun lop * 59 ? norm. 79 ? suaika koroton mak puun! helmikuun lop TIlaUkSeT www.retkitukku.fi tai PUHelImITSe p. 040 828 1000 klo 9-17 * 249 ? ? norm. 279 ? Parannettu optiikka (geN1+) ? Tarkka 5x suurennos ? Pitkä katseluetäisyys eTU 30 ? suaika koroton mak puun! helmikuun lop POINTer cONTrOl 4x50S yökiikari bUrrel NIgHT VISION geN1+ 5x50 yökiikari POINTER CONTROL 4x50S yökiikari on erinomainen apuväline olosuhteissa, joissa päivänvaloa ei ole. Sisäisen infrapunatehostimen avulla saat lisää valotehoa ääripimeässä. Yökiikarilla seuraat kätevästi riistan liikkumista. Laite soveltuu erinomaisesti myös maastossa ja vesillä liikkumiseen pimeässä. Uusi BURREL NIGHT VISION GEN1+ on valovoimaisella optiikalla varustettu yökiikari vaativalle käyttäjälle. Helppokäyttöinen, nopea käynnistys. Tehokas infrapuna ja tarkka 5x suurennos takaavat valoisamman ja terävämmän kuvan pidemmillä etäisyyksillä. Katseluetäisyys jopa 200 metriä. eTÄISyySmITTarI lOPPUerÄ meTSÄlle VeSIlle eTSINTÄÄN VarTIOINTIIN Vorot kiinni! ? norm. 199 TreklITe -kalVOPUkU ® ? ? ? ? SUOmeN SUOSITUIN TrekLite arvo yht.9,90 ? ** / kk tai alk. 9 ? eTU 60 ? Näe koirasi riistatyöskentely teräväpiirtovideona huippusuosion saavuttaneen Burrel CamDog HD? -koiravideokameran avulla. TrekLite O? * 129 ? ? norm. 359 R R Kalvopuvun ostajalle TrekLite CoolDry urheilusukat kaupan päälle! ? Ta HINT IH TI TT NeT Sopii kaikkiin aseisiin Pieni erä suosittuja yökiikareita alehintaan! 59 ? Nopealle tilaajalle! * camDOg HDTM -koiravideokamerapaketti 39 ? UUTUUS! Ä! 50 kPl er lOPPUerÄ s kameravalja joka rodulle a NeTTIHINT Ta NeTTIHINT T HINTa IH TI TT NeT * 990 ? coolDry TekNISeT SUkaT DryTech lÄmPImÄT VIllaSUkaT idea! kg-679e meTSÄSTyS-VHf Huipputarkka metsästäjän etäisyysmittari mittaa kohteet jopa metrin tarkkuudella aina 800m saakka. Scan-toiminto liikkuvan kohteen reaaliaikaiseen mittaamiseen. UerÄ lOPPU VaIN Va 98 * ? ? norm. 129 Laadukas VHF-puhelin monipuolisilla toiminnoilla. 26 esiohjelmoitua kanavaa. 5W lähetysteho, kuuluvuus jopa 5-7 km. kySy POrUkkaTarJOUSTa! lahjat pukin konttiin ? osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). Team PrO PlUS meTSÄSTyS-VHf UerÄ U PU PP OP lO aIN Va V 119 * ? ? norm. 129 eTU 10 ? UUTUUS! Uusi parannettu versio testivoittajasta (TM 2007). Lähetysteho 5W, erittäin pitkä kuuluvuus, jopa 5-7 km. Käyttövalmis paketti, helppokäyttöinen suomenkielinen valikko, täysin vesitiivis (IP65). Ta NeTTIHINT * 249 ? ** ? / kk tai alk. 14 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Parhaat riista- ja valvontakamerat Ensiesittelyssä mullistava kamerauutuus! kAUAN ODOTeTTU UUTUUs! Kuvat edullisesti puhelimeen tai sähköpostiin! Ainutlaatuinen kuvanlaatu NeTTIhINTA markkinoiden monipuolisin maailmalla huippusuosittu Uway-kameramallisto on nyt suomessa. Uwayn kamerat ovat toimintavarmoja, säänkestäviä ja ottavat erinomaisia kuvia sekä päivänvalossa että pimeässä. Uway-kameroiden virallinen maahantuoja suomessa on Retkitukku! U! ** ? / kk tai alk. 15 Ohjelmisto päivitettävissä suaika koroton mak puun! helmikuun lop UWAY vh-Gsm B lähettävä uutuus-riistakamera 60 IR LED Stealth Erittäin tehokas inframustasalama ja -ledit (60 kpl). Erinomainen kuvanlaatu e-mAIl / GpRs Edullinen vaihtoehto riistan kuvaamiseen ja ympärivuotiseen käyttöön. Myös HD-videokuva 2.0? LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Helppokäyttöinen eTÄOhJAUs HD 720P Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS). Kysy edullista liittymä- ja asennuspalvelua Muuta asetuksia helpoilla tekstiviestikomennoilla. Lue tarkemmat ohjeet verkkokaupasta. Kuvaa huipputarkkaa HD-videota pimeässä tai päivänvalossa ! SUOSITT * 279 ? Teräväpiirtovideo (720p hD) UUTUUS 110 inframustalediä! utuus Huippu-u taiis kaikkiin r in! kameroih UWAY XtendIR-B2 lisäsalama Ylivoimainen liiketunnistin! NeTTIhINTA * 169 ? 60 inframustalediä! ** ? / kk tai alk. 11 NeTTIhINTA * 179 ? ** ? / kk tai alk. 11 Valikot UWAY U250B NORDIC 30 IR LED Stealth Uuden teknologian liiketunnistin, inframustasalama ja -ledit (30 kpl) takaavat erinomaisen kuvanlaadun UWAY vh-200B riistakamera 60 IR LED Stealth Näkymättömän leditekniikan ansiosta soveltuu erinomaisesti myös valvontakäyttöön. Myös videokuva Muistikortti max. 32GB 2.0? Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Helppokäyttöinen Tehokas riistalle huomaamaton lisäsalama,110 lediä. Mahdollistaa tarkempien kuvien ottamisen pimeällä entistä kauempaa. Soveltuu mm. Uway, PointerControl ja Uovision 99,00 ? -riistakameroihin. Erittäin tehokas inframustasalama ja -ledit (60 kpl). Erinomainen kuvanlaatu UWAY UWAY Ulkoinen virtaAkkupaketti lähde 24,90 ? 29,00 ? malleihin: vh-GsmB vh-200B U250B Soveltuu erityisen hyvin riistan kuvaamiseen pimeässä ja ympärivuotiseen käyttöön. Myös videokuva Muistikortti max. 32GB 2.0? Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Helppokäyttöinen UWAY turvakotelo Suojaa Uway riistakamerasi metallisella turvakotelolla säältä ja varkailta. Lukittavissa erillisellä lukolla (ei sis. pakettiin). 34,90 ? TIlAUkseT www.retkitukku.fi tai pUhelImITse p. 040 828 1000 klo 9-17
• nettohintaan maahantuojalta! Uudet Pointer Control -kamerat valvonta- ja riistakäyttöön ! ! UUTUUS Nyt kaikille riista- tai valvontakameran ostaneille kaupan päälle: UUTUUS HUOMIO! valvontakyltti ja 2kpl ikkunatarroja (arvo 10,-) AlUeellA TAlleNTAvA kAmeRAvAlvONTA! NeTTIhINTA pieni ja n huomaamato ! a er riistakam 99 ? ** / kk tai alk. 9 ? Lahja- pOINTeR CONTROl CX5 riistakamera 15 IR LED * Tehokkaat inframustaledit! 32GB * 159 ? ** ? / kk tai alk. 11 Infrapunaledit (15 kpl), hyvä kuvanlaatu pOINTeR CONTROl Muistikortti max. 32GB Ajastintoiminto mahdollistaa kuvaamisen valitulla aikavälillä Ulkoinen verkkovirtalähde Akkulaturi Riistakamera akkupaketti Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle ReTkITUkkU pANAsONIC 19,90 ? ? 19,90 19,00 ? ? 19,00 TRANsCeND Ajastintoiminto mahdollistaa kuvaamisen valitulla aikavälillä Stealth Laadukas kuvakenno ja inframustasalama, IR-ledit (36 kpl), tarkat kuvat myös yöllä Erinomainen valinta omaisuuden kuten mökin, kodin tai veneen valvontaan. Myös videokuva 36 IR LED Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle AseNNUspAlvelU lähettäviin riistakameroihin Sis. muistikortin 8GB, paristot ja asennuksen täysin käyttövalmiiksi. Avaamme Saunalahden liittymän alk. 5,56?/kk 35,00 35,00 ? ? pOINTeR CONTROl CX8 valvontakamera idea! Edullinen vaihtoehto riistan kuvaamiseen ja ympärivuotiseen käyttöön. Myös videokuva Muistikortti max. Copyright Suomen Retkitukku Oy 2011 NeTTIhINTA 29,00 29,00 ? ? 15,00 ? 8GB sD-muistikortti Riistakameran seinäteline 10,00 ? ? 10,00 5,90? ? 5,90 8 x 1.5v AA paristot LÄHETTÄVÄT riistakamerat NYT lyömättömään hintaan! 12 mpx lähettävä Gsm-kamera! MYYDYIN MALLI! lOppUeRÄ vAIN 199 * ? ? norm. 245 eTU 46 ? NeTTIhINTA lähettävä GpRskamera! NeTTIhINTA * 219 ? ** ? / kk tai alk. 13 Uusi 20 cm tehoantenni! * 249 ? ** ? / kk tai alk. 14 ksuaika koroton ma puun! helmikuun lop pOINTeR CONTROl 12 mpx Gsm stealth sms/ mms 24 IR LED Stealth Kuvat kätevästi suoraan kännykkään multimediaviestinä. Kysy edullista liittymä- ja asennuspalvelua Laajat sivuliiketunnistimet. Inframustasalama, IR-ledit (24 kpl), tarkat 12 Mpx kuvat ja laadukas videokuva sCOUT GUARD sG-550m-8m e-mAIl / GpRs 30 IR LED LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Ajastintoiminto. Helppokäyttöinen 30 infra-punalediä takaavat selkeät kuvat pimeässä. Myös videokuva e-mAIl / GpRs 30 IR LED Stealth Soveltuu erinomaisesti riistan kuvaamiseen. Näet reaaliaikaisesti, mitä riistaa ruokintapaikallasi liikkuu 2.2? Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS). Kysy edullista liittymä- ja asennuspalvelua sCOUT GUARD sG-880mk Reaaliaikaiseen riistan seurantaan. Hyvä kuuluvuus, toimii heikossakin kentässä 1.5? LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja kaukosäädin asetusten muokkaamiseen. Helppokäyttöinen lahjat pukin konttiin ? osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS). Kysy edullista liittymä- ja asennuspalvelua 30 näkymätöntä infra-mustalediä ja tehokas liiketunnistin. Myös videokuva Reaaliaikaiseen riistan seurantaan. Uuden 20 cm tehoantennin ansiosta erinomainen GSM-yhteys 1.5? LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja kaukosäädin asetusten muokkaamiseen. Helppokäyttöinen RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Parhaat joululahjat nettohintaan Retkitukusta ? Tilaa heti! Riistakameran langaton lisäsalama vain Retkitukusta % Jopa 200lisää valo tehoa! hUIPPUUUTUUS! anha Päivitä v erasi riistakam tömäksi näkymät tainframussi! kamerak Ta NETTIhINTa * 79 ? ** / kk tai alk. 9 ? UUTUUS! Häikäisevän tehokkaat valaisimet ? suoraan maahantuojalta! Toimitus taimin 100% to na! valmii MÖKIN, KODIN TAI TOIMISTON VARTIOINTIIN T NETTIhINTa 189 ? xP-1100 langaton lisäsalama PoINTEr CoNTroL valvontakamera XP-1100 langattomalla lisäsalamalla voit helposti päivittää kaikki vanhat riistakamerat täysin näkymättömiksi inframustakameroiksi. Lisäsalamassa on yhteensä 110 kpl 940 nm inframustalediä, joten saat jopa 200 % enemmän valotehoa kamerastasi! Mahdollistaa tarkemmat ja valoisammat kuvat ääripimeässä. Helppo ja nopea asentaa! Taltioi kuvaa tai videota ja hälyttää edullisesti suoraan kännykkään tai sähköpostiin. Huomaamaton IR-salama pimeäkuvaukseen. Paras apu mökin, Liittymän kodin tai toimiston valvontaan. Toimitetaan kuukausiasennusvalmiina pakettina (sis. liittymän). hinta alk. vEITSET Ja PUUKoT KoKKIvEITSISETTI T NETTIhINTa * 79 ? ** / kk tai alk. 9 ? Laadukas veitsisarja keittiökäyttöön. Setti sisältää 3 erikokoista veistä. a Ta T NT IN NETTIhI 5? 19,90 ? vEITSET YKSITTÄIN 6? 24,90 ? 7? 29,90 ? * 90 ? kk 59 alk. 12 ? / ** tai NETTIhINTa JÄTKÄNvUoLU 26,90 ? Laaja valikoima Marttiinin veitsiä ja puukkoja verkkokaupassa. Tutustu ja tilaa itselle tai lahjaksi! CoNDor 11cm 38,90 ? SKINNEr MarTEf 42,90 ? Täydellinen Garmin Astro-paketti paremmalla kantomatkalla T I INTa NETTIh aSTro NorDIC 320 + DC40 PaNTa Uusi hyväksytty malli. Nyt pieni erä varastossa! Erittäin monipuolinen koira-GPS, jolla voit seurata tarkasti koirasi liikkeitä suoraan laitteen suurelta värinäytöltä. Toimi nopeasti! * 598 ? ** ? / kk tai alk. 36 olight -tehovalaisimet hyödyntävät uusinta LED-teknologiaa ja edustavat tämän päivän ehdotonta käsivalaisimien kärkeä. Kaikkia olight-tuotteita yhdistää erinomainen laatu, erittäin tehokas valoteho ja 24 kk takuu. 5,56 ?/kk Huipputehokkaat yökiikarit johtavilta valmistajilta Parhaat välineet keittiöön löydät meiltä! malle 50 nopeim stajalle astron o akki Garmin -l äälle! kaupan p Kevyt erikoisvaljas Garmin Astrolle. Pannan käyttö valjaassa lisää kantomatkaa 1-3 km! Näkyvä huomioväri. Sopii joka rodulle. Koot S, M ja L. hUIPPU- ! UUTUUS Ta NETTIhINT * 79 ? ** / kk tai alk. 9 ? arvo 29,90 ? TILaUKSET www.retkitukku.fi tai PUhELIMITSE p. 040 828 1000 klo 9-17 *) Hintoihin lisätään toimituskulut 8,90 ?, 14,90 ? (asusteet ja kengät) **) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 ?:n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86 %. Tarkat ehdot näet tilauksen yhteydessä verkkokaupastamme. * 39 ? M20S x-warrIor -asevalaisinpaketti Rekyylinkestävä asevalaisin, jonka kiinnität helposti mukana tulevalla kiinnikkeellä kivääriin tai haulikkoon. Mukana vihreä suodatin, joka auttaa paikantamaan jäljityksessä riistan verijäljet. Lisäksi aseen tukkiin kiinnitettävä etäkytkin. Säädettävä kolmiportainen valoteho. Mukana myös tavallinen valaisinkanta, jolla voit käyttää X-Warrioria käsivalaisimena. asevalaisimen ladattava akku 18650 ja laturi 39,90 ? HUIPPUTEHOA KOMPAKTISSA KOOSSA suaika Koroton mak puun! helmikuun lop NETTIhINTa * Täydellinen asennusvalmis asevalaisinpaketti sisältää: M20S X-Warrior -asevalaisin, piippukiinnikkeet, kestävä salkku, vihreä valosuodatin, etäkytkin, kantolaukku, rannelenkki, käyttöohjeet ja paristot 2 kpl CR123A Lisäkiinnike äänenvaimenninaseeseen 24,90 ? NETTIhINTa * LADATTAVA AKKU + VERKKOLATURI 55 ? 119 ? S10 TEhovaLaISIN i6 TEhovaLaISIN S80 BaToN TEhovaLaISIN Uusi erittäin kompakti mutta sitäkin tehokkaampi Olight S10 Baton 320 lm valoteholla ja 85 m kantamalla. Pienen koon ansiosta soveltuu käytettäväksi myös päähineessä. Käteen hyvin istuva CREE XM-L -ledillä varustettu tehovalaisin. Pitkä toiminta-aika. Valoteho 400 lm ja kantama 200 m. Erittäin tehokas ladattava Olight LED-tehovalaisin järisyttävällä 750 lm valoteholla. Kantama täysteholla jopa yli 250 m. Erittäin kestävä vesitiivis alumiinirunko. NETTIhINTa NETTIhINTa * NETTIhINTa ** / kk tai alk. 9 ? * NETTIhINTa * MARKKINOIDEN TEHOKKAIN KÄSIVALAISIN! 4490 ? 525 ? Sr51 TEhovaLaISIN h15 wavE oTSaLaMPPU x6 TEhovaLaISIN UUTUUS! Erittäin tehokas Olight SR51 LEDtehovalaisin 900 lm valoteholla. Kantama täysteholla jopa yli 475 m. Erittäin kestävä vesitiivis alumiinirunko. Erittäin tehokas AAA-paristoilla toimiva LEDotsalamppu. Valaisin soveltuu monipuoliseen käyttöön kotona ja harrastuksissa. Cree XM-L LED tarjoaa valotehoa 150 lm ja kantamaa yli 65 m. Suunniteltu ammattikäyttäjälle, joka vaatii suurinta mahdollista valotehoa. Valaisimessa on käytetty 6kpl Cree XM-L (T6) ledejä, jotka tuottavat yhteensä peräti 5000 lm valotehon ja mahdollistavat jopa 640 m kantaman. 990 ? 4 12 ? 9 ** kk 14 ta ?/ 9 .hin älä alk ym tai my aSTro-KoIravaLJaS ** / kk tai alk. 9 ? Upotusvesitiivis IPx-8 - Iskun- ja rekyylinkestävä ajille tila netti-/puh. ? helppokäyttöinen elppokäyttöinen lähettävä valvontakamera ? Lähettää kuvat kännykkään tai s-postiin ? Etäohjaus tekstiviestein Helppokäyttöinen ja suosittu haudutuspata verkkovirralla. Sopii puurojen, pastojen ja ennenkaikkea maukkaiden liharuokien kokkaamiseen. Näe kuten ällä - kantama yli 200 m - paristojen kesto 85 h äiv plm 500 valoteho suaika Koroton mak puun! helmikuun lop * 99 ? Sopii kaikkiin aseisiin ** ? / kk tai alk. 12 Valikot suomeksi! YS! NETTIhINTa * ? Jopa 200 % lisää valotehoa! ? Voit laajentaa kuvausaluettasi usealla lisäsalamalla ? Yhteensopiva kaikkien riistakameroiden kanssa haUDUTUSPaTa 4,5 L ST JÄTTIMENE ETU 24,10 ? netti-/puh. ** ? / kk tai alk. 23 tilaajille Lahjat pukin konttiin ? osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Parhaat joululahjat nettohintaan Retkitukusta ? Tilaa heti! Riistakameran langaton lisäsalama vain Retkitukusta % Jopa 200lisää valo tehoa! hUIPPUUUTUUS! anha Päivitä v erasi riistakam tömäksi näkymät tainframussi! kamerak NETTIhINTa * 79 ? ** / kk tai alk. 9 ? UUTUUS! Häikäisevän tehokkaat valaisimet ? suoraan maahantuojalta! Toimitus taimin 100% to na! valmii MÖKIN, KODIN TAI TOIMISTON VARTIOINTIIN NETTIhINTa 189 ? xP-1100 langaton lisäsalama PoINTEr CoNTroL valvontakamera XP-1100 langattomalla lisäsalamalla voit helposti päivittää kaikki vanhat riistakamerat täysin näkymättömiksi inframustakameroiksi. Lisäsalamassa on yhteensä 110 kpl 940 nm inframustalediä, joten saat jopa 200 % enemmän valotehoa kamerastasi! Mahdollistaa tarkemmat ja valoisammat kuvat ääripimeässä. Helppo ja nopea asentaa! Taltioi kuvaa tai videota ja hälyttää edullisesti suoraan kännykkään tai sähköpostiin. Huomaamaton IR-salama pimeäkuvaukseen. Paras apu mökin, Liittymän kodin tai toimiston valvontaan. Toimitetaan kuukausiasennusvalmiina pakettina (sis. liittymän). hinta alk. vEITSET Ja PUUKoT KoKKIvEITSISETTI NETTIhINTa * 79 ? ** / kk tai alk. 9 ? Laadukas veitsisarja keittiökäyttöön. Setti sisältää 3 erikokoista veistä. a NETTIhINT 5? 19,90 ? vEITSET YKSITTÄIN 6? 24,90 ? 7? 29,90 ? * 90 ? kk 59 alk. 12 ? / ** tai Ta NETTIhINT JÄTKÄNvUoLU 26,90 ? Laaja valikoima Marttiinin veitsiä ja puukkoja verkkokaupassa. Tutustu ja tilaa itselle tai lahjaksi! CoNDor 11cm 38,90 ? SKINNEr MarTEf 42,90 ? Täydellinen Garmin Astro-paketti paremmalla kantomatkalla NETTIhINTa aSTro NorDIC 320 + DC40 PaNTa Uusi hyväksytty malli. Nyt pieni erä varastossa! Erittäin monipuolinen koira-GPS, jolla voit seurata tarkasti koirasi liikkeitä suoraan laitteen suurelta värinäytöltä. Toimi nopeasti! * 598 ? ** ? / kk tai alk. 36 olight -tehovalaisimet hyödyntävät uusinta LED-teknologiaa ja edustavat tämän päivän ehdotonta käsivalaisimien kärkeä. Kaikkia olight-tuotteita yhdistää erinomainen laatu, erittäin tehokas valoteho ja 24 kk takuu. 5,56 ?/kk Huipputehokkaat yökiikarit johtavilta valmistajilta Parhaat välineet keittiöön löydät meiltä! malle 50 nopeim stajalle astron o akki Garmin -l äälle! kaupan p Kevyt erikoisvaljas Garmin Astrolle. Pannan käyttö valjaassa lisää kantomatkaa 1-3 km! Näkyvä huomioväri. Sopii joka rodulle. Koot S, M ja L. hUIPPU- ! UUTUUS NETTIhINTa * 79 ? ** / kk tai alk. 9 ? arvo 29,90 ? TILaUKSET www.retkitukku.fi tai PUhELIMITSE p. 040 828 1000 klo 9-17 *) Hintoihin lisätään toimituskulut 8,90 ?, 14,90 ? (asusteet ja kengät) **) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 ?:n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86 %. Tarkat ehdot näet tilauksen yhteydessä verkkokaupastamme. * 39 ? M20S x-warrIor -asevalaisinpaketti Rekyylinkestävä asevalaisin, jonka kiinnität helposti mukana tulevalla kiinnikkeellä kivääriin tai haulikkoon. Mukana vihreä suodatin, joka auttaa paikantamaan jäljityksessä riistan verijäljet. Lisäksi aseen tukkiin kiinnitettävä etäkytkin. Säädettävä kolmiportainen valoteho. Mukana myös tavallinen valaisinkanta, jolla voit käyttää X-Warrioria käsivalaisimena. asevalaisimen ladattava akku 18650 ja laturi 39,90 ? HUIPPUTEHOA KOMPAKTISSA KOOSSA suaika Koroton mak puun! helmikuun lop Ta NETTIhINT * Täydellinen asennusvalmis asevalaisinpaketti sisältää: M20S X-Warrior -asevalaisin, piippukiinnikkeet, kestävä salkku, vihreä valosuodatin, etäkytkin, kantolaukku, rannelenkki, käyttöohjeet ja paristot 2 kpl CR123A Lisäkiinnike äänenvaimenninaseeseen 24,90 ? T NETTIhINTa * LADATTAVA AKKU + VERKKOLATURI 55 ? 119 ? S10 TEhovaLaISIN i6 TEhovaLaISIN S80 BaToN TEhovaLaISIN Uusi erittäin kompakti mutta sitäkin tehokkaampi Olight S10 Baton 320 lm valoteholla ja 85 m kantamalla. Pienen koon ansiosta soveltuu käytettäväksi myös päähineessä. Käteen hyvin istuva CREE XM-L -ledillä varustettu tehovalaisin. Pitkä toiminta-aika. Valoteho 400 lm ja kantama 200 m. Erittäin tehokas ladattava Olight LED-tehovalaisin järisyttävällä 750 lm valoteholla. Kantama täysteholla jopa yli 250 m. Erittäin kestävä vesitiivis alumiinirunko. Ta Ta NT IN hI Ih Ih NETTIh a Ta hINT NETTI * Ta NETTIhINT ** / kk tai alk. 9 ? * T NETTIhINTa * MARKKINOIDEN TEHOKKAIN KÄSIVALAISIN! 4490 ? 525 ? Sr51 TEhovaLaISIN h15 wavE oTSaLaMPPU x6 TEhovaLaISIN UUTUUS! Erittäin tehokas Olight SR51 LEDtehovalaisin 900 lm valoteholla. Kantama täysteholla jopa yli 475 m. Erittäin kestävä vesitiivis alumiinirunko. Erittäin tehokas AAA-paristoilla toimiva LEDotsalamppu. Valaisin soveltuu monipuoliseen käyttöön kotona ja harrastuksissa. Cree XM-L LED tarjoaa valotehoa 150 lm ja kantamaa yli 65 m. Suunniteltu ammattikäyttäjälle, joka vaatii suurinta mahdollista valotehoa. Valaisimessa on käytetty 6kpl Cree XM-L (T6) ledejä, jotka tuottavat yhteensä peräti 5000 lm valotehon ja mahdollistavat jopa 640 m kantaman. 990 ? 4 12 ? 9 ** kk 14 ta ?/ 9 .hin älä alk ym tai my aSTro-KoIravaLJaS ** / kk tai alk. 9 ? Upotusvesitiivis IPx-8 - Iskun- ja rekyylinkestävä ajille tila netti-/puh. ? helppokäyttöinen lähettävä valvontakamera ? Lähettää kuvat kännykkään tai s-postiin ? Etäohjaus tekstiviestein Helppokäyttöinen ja suosittu haudutuspata verkkovirralla. Sopii puurojen, pastojen ja ennenkaikkea maukkaiden liharuokien kokkaamiseen. Näe kuten ällä - kantama yli 200 m - paristojen kesto 85 h äiv plm 500 valoteho suaika Koroton mak puun! helmikuun lop * 99 ? Sopii kaikkiin aseisiin ** ? / kk tai alk. 12 Valikot suomeksi! YS! T NETTIhINTa * ? Jopa 200 % lisää valotehoa! ? Voit laajentaa kuvausaluettasi usealla lisäsalamalla ? Yhteensopiva kaikkien riistakameroiden kanssa haUDUTUSPaTa 4,5 L ST JÄTTIMENE ETU 24,10 ? netti-/puh. ** ? / kk tai alk. 23 tilaajille Lahjat pukin konttiin ? osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelu loppusuoralla Kansallisen hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelu on edennyt loppusuoralle. Valmistelutyössä on kuultu laajasti eri intressitahoja sekä kansalaisia. Hirvikannan hoidossa tavoitellaan aiempaa vakaampaa hirvikantaa, kehitetään hirvitiedon hyödyntämistä sekä lisätään eri tahojen välistä yhteistoimintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. 26 l Metsästäjä l 6 l 2012
• M Jani Körhämö, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus l Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut Suomen riistakeskuksen tavoitteeksi valmistella hirvikannan hoitoa koskeva strategisen tason suunnitelma, jolla linjataan hirvikannan hoitoa tulevaisuuteen. Valmistelua ohjaa ministeriön nimittämä ohjausryhmä ja valmistelusta vastaa Suomen riistakeskus. Valmisteluprosessissa on tarjottu osallistumismahdollisuuksia sekä eri intressitahoille että kaikille kansalaisille. Syksyllä toteutettuun hirvikyselyyn vastasi kaikkiaan lähes 4500 henkilöä. Lisäksi syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana lähes 330 eri tahojen edustajaa osallistui hoitosuunnitelman laatimiseen tuomalla esille näkemyksiään ja työstämään alustavia linjausehdotuksia alueellisissa sidosryhmätilaisuuksissa. Tilaisuuksiin osallistuivat maa- ja metsätaloutta ja maanomistajia edustavat järjestöt ja viranomaiset, metsästyksen vapaaehtoisjärjestöt, riistanhoitoyhdistykset sekä liikenteen, luonnonsuojelun, maaseudun kehittämisen järjestöt ja viranomaiset sekä eri tutkimuslaitokset. Hoitosuunnitelman valmistelussa on hyödynnetty myös valtakunnallisen ja alueellisten riistaneuvostojen asiantuntemusta. Peruslinjaukset kannanhoidon lähtökohtana Koska valmistelu on kesken, ovat kaikki esitetyt linjaukset ja toimenpideehdotukset luonnoksia, jotka hiotaan lopulliseen muotoonsa työskentelyn edetessä. Hoitosuunnitelman valmistelussa on alustavasti määritelty seuraavat hirvikannan hoidon peruslinjaukset Julkisen riistakonsernin yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden kautta: Metsästäjä l 6 l 2012 l 27
• Riistakannat säilyvät elinvoimaisina ? Hirvikannan hoidon tavoitteena on hirvikannan säilyminen elinvoimaisena, tuottavana ja perinnöllisesti monimuotoisena. Riistatalous luo hyvinvointia ? Hirvikanta on uusiutuva luon- nonvara, joka tuottaa sekä aineellista että aineetonta hyvinvointia. Hirvikantaa hyödynnetään sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästi. ? Hirvikannan hoito perustuu yhteistyöhön ja luo yhteisöllisyyttä. Metsästys ja riistanhoito on eettistä ja vastuullista ? Hirvenmetsästys on järjestäy- tynyttä ja perustuu alueellisesti kattavaan metsästysseurojen ja -seurueiden toimintaan. ? Hirvikannan hoidon tavoitteena on aiempaa vakaampi hirvikanta. Riistavahingot ja -konfliktit ovat hallinnassa ? Hirvivahingot otetaan huomioon kannan säätelyssä ja ne pidetään hallinnassa. ? Maanomistajilla sekä eri sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa hirvikannan hoitoon. ? Metsä- ja maatalousvahinkoihin liittyvää konfliktia hallitaan osaltaan pyyntilupamaksuilla rahoitettavan korvausjärjestelmän avulla. Paikallisuus ja yhteistyö korostuvat Hoitosuunnitelman alustavien linjausten mukaan hirvitalousalueiden merkitystä hirvikannan hoidossa lisätään nykyistä suuremmaksi. Hirvikantaa koskevaa tavoiteasettelua, verotuksen suunnittelua, hirvikannan vaikutuksia sekä säätelytavoitteiden toteutumista tarkastellaan jatkossa vahvemmin hirvitalousalueista lähtien. Tavoitteena on lisätä riistanhoitoyhdistysten keskinäistä sekä hirveen liittyvien eri tahojen välistä hallintorajat ylittävää yhteistyötä hirvikannan hoidossa. Hirvitalousalueiden rajauksia on myös tarpeen tarkistaa ja ottaa aiempaa enemmän huomioon hirvien alueiden käyttö ja merkittävät liikkumisesteet. Metsästyksen toteutuksessa edistetään joustavampaa lupamenettelyä ja metsästysseurojen hakeutumista niin sanottuihin yhteislupa-alueisiin, 28 l Metsästäjä l 6 l 2012 jolloin paikallinen harkinta lupien käytöstä korostuu. Hirvikannan hoidon tavoitteiden määrittämisessä nojaudutaan paikalliseen yhteistoimintaan. Eri tahot neuvottelevat alueellisen riistaneuvoston johdolla kullekin hirvitalousalueelle halutusta hirvikannan tavoitekoosta tai esimerkiksi vahinkojen enimmäismäärästä. Riistaneuvosto vahvistaa tavoitteet ja niiden toteutumista tarkastellaan yhdessä vuosittain. Menettelyllä pyritään vahvistamaan hirveen liittyvien eri intressitahojen vaikuttamismahdollisuuksia hirvikannan hoidossa ja parantamaan alueen ominaispiirteiden, kuten metsärakenteen, hirvi- ja suurpetokantojen tilan, liikenne-, maa-, metsä- ja porotalousvahinkotilanteen ja metsästysjärjestelyiden huomioimista. Pohjois-Suomessa valtion omistamilla alueilla Metsähallituksen hirvenmetsästyksen aluelupien ja Suomen riistakeskuksen hirven pyyntilupien myöntämistä kehitetään lisäämällä toimijoiden välistä yhteistyötä sekä yhtenäistämällä ja selkeyttämällä ohjeistoja ja lupamenettelyitä. Tavoitteena on turvata metsästysmahdollisuuden tasapuolinen jakautuminen, metsästyksen turvallisuus ja tarkoituksenmukainen hirvikannan säätely. Neuvonnan, koulutuksen ja lupaehtojen avulla on tavoitteena lisätä samalla alueella metsästävien luvansaajien välistä yhteydenpitoa ja sopimista alueiden käytöstä sekä edistää yhteislupa-alueiden muodostamista. Tavoitteena elinvoimainen ja vakaa hirvikanta Hirvikannan hoidossa pyritään aiempaa vakaampaan hirvikannan tilaan. Tähän pyritään tasapainottamalla hirvikannan rakennetta ja parantamalla hirvikannan säätelyn joustavuutta ja reagointikykyä. Hoitosuunnitelman alustavan tavoitteen mukaisesti hirvikannassa tulee kaikilla hirvitalousalueilla olla enintään 1,5 naarashirveä yhtä urosta kohti. Edelleen mitä pienempi hirvitiheys alueella on, sitä tasapainoisempi tulee kannan rakenteen olla. Tavoiteltava hirvikannan rakenne otetaan huomioon verotuksen suunnittelussa ja määritellään suositukset saaliin rakenteelle. Avaimena kannan tasapainotta- miseen on, että metsästys osataan mukauttaa kulloinkin vallitsevaan kannan tilanteeseen. Metsästäjien rooli kannansäätelyssä säilyy vahvana Hirvikannan hoitosuunnitelmassa lähtökohtana on hirvikannan säätelyn perustuminen edelleen metsästysseurojen ja ?seurueiden kautta organisoituun vapaaehtoiseen metsästykseen. Metsästäjät ovat keskeisessä asemassa myös hirvitiedon tuottajina. Tavoitteena on kehittää sähköisiä paikkatietojärjestelmiä ja hirvitiedon keräämistä siten, että tietoa hirvitilanteesta ja metsästyksen etenemisestä voidaan kerätä reaaliajassa. Tällöin metsästyskauden kuluessa voidaan tarkentaa met- sästyksen määrällistä, laadullista ja paikallista kohdentamista. Jatkossa tietojärjestelmät mahdollistavat metsästäjien viikoittaisen raportoinnin hirvisaaliista ja metsästyksen yhteydessä tehdyistä hirvihavainnoista. Tavoitteena on tarjota metsästäjille aiempaa ajantasaisempia ennusteita hirvitilanteesta ja suosituksia metsästykseen. Hoitosuunnitelman valmistelutyö jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka ja loppusyksyn aikana suunnitelmasta kuullaan alueellisia riistaneuvostoja ja valtakunnallista riistaneuvostoa. Hoitosuunnitelmaa koskeva varsinainen lausuntokierros sekä suunnitelman viimeistely ja julkaiseminen ajoittuvat ensi vuoteen. l Suurpetojen ja hirvien vuorovaikutus huomioon n Suurpedoilla on vahva vaikutus alueen hirvikantaan etenkin susilaumojen reviirialueilla ja vahvan karhukannan alueilla. Suurpetojen suojelua käsitellään kyseisten lajien omissa hoitosuunnitelmissa, mutta petojen ja hirven vuorovaikutus on tarpeen ottaa osaltaan huomioon myös hirvikannan hoitosuunnitelmassa. Alueellisissa hirvikannan hoitosuunnitelman valmisteluun liittyneissä sidosryhmätilaisuuksissa suurpetoasioihin esitettiin erilaisia näkemyksiä. Suurpetokantoja haluttiin toisaalta rajoittaa hirven eduksi ja toisaalta suurpedot nähtiin hirvikannan luontaisena säätelijänä ihmisen suorittaman metsästyksen ohella. Susialueille esitettiin toisaalta suurempaa hirvikantaa, jotta metsästettävääkin riittää. Toisaalta ajatusta vastustettiin hirvivahinkojen lisääntymisen pelossa. Suurpetojen saalistusvaikutus osana kokonaispoistumaa on osattava ottaa huomioon hirvenmetsästyksen mitoittamisessa, jotta hirvikannan hoito on kestävää. Hirvikannan hoitosuunnitelmassa ei olla esittämässä korkeampaa hirvikantaa susireviirialueille, vaan kantatavoitteet linjataan aluetasolla kokonaisuutena alueellisten riistaneuvostojen johdolla eri tahojen välisen neuvottelun perusteella. Hirvikannan hoitosuunnitelmassa on tavoitteena todeta perusperiaate, jonka mukaan suurpetojen vaikutus hirvikantaan on tarpeen ottaa huomioon hirvikannan hoidon eri vaiheissa eli tavoiteasettelussa, vuosittaisessa verotuksen suunnittelussa ja metsästyksessä. Asia ei ole uusi, vaan hirvikannan verotuksessa on aiemminkin ollut tarpeen ottaa suurpetojen saalistusvaikutus huomioon, jotta hirvikannan kestävyys ja hirvenmetsästyksen jatkuvuus on voitu turvata. Suurpetojen saalistus ei yksinään riitä hirvikannan säätelemiseen edes susireviirialueilla, joilla petojen saalistusvaikutus on voimakasta. Lisäksi suurpetojen esiintyminen vaihtelee ja esimerkiksi reviirialueet muuttuvat. Siksi metsästyksen järjestämisen jatkuvuus on voitava turvata myös vahvoilla suurpetoalueilla.
• Laatua liikkumiseen... TSL 227 ESCAPE EASY WATER LUMIKENKÄ Vaativimmankin käyttäjän toiveet tyydyttävät komposiittilumikengät 6:lla teräspiikillä monipuoliseen käyttöön tasaiselta mäkiseen maastoon ja kaikenlaiseen lumeen. - Joustava kansi, iskunvaimennus ja uusi sauvalla käännettävä kantapääkorotus mäkiosuuksia varten! Nopeasti eri kokoisille kengille (35-46) säädettävä side ja pumppusolki. Kantavuus 140kg. Pituus 74 cm, leveys 22,7 cm. Paino 2100 g/pari. Toimitetaan kuljetuspussissa. 2 vuoden materiaali- ja valmistusvirhetakuu. Valmistettu Ranskassa. 2 tki 1/1 aja Re oitt Testiv 185? ,0 Morpho Nato lumikengät Valkoiset lumikengät kestävällä pumppulukolla. Säädettävä kengänkoko. Kevyt, mutta kestävä runko joustaa ja lisää askeltaessa kantavuutta pehmeässäkin lumessa. Pohjassa piikit jäiselle alustalle. Kantavuus 90-120kg. ANAR RIDDO LUMIPUKU Kevyt lumipuku talviseen luontoon. Hyvin hengittävä materiaali, liikkuvalle metsästäjälle. - Koot: M-XXXL 20 29 ? ARMEIJAN RUKKANEN Pakkasrukkaset Armeijan varastosta. Jos kestää tosikäytössä, niin varma valinta myös siviilikäyttöön. Hanskoissa ?liipaisinsormi? voit metsästää hanskat kädessä. ? Kärkinen RETKISIDE 34 90 Sniper lumipuku Niho VAKUUMIKONE PERFECT LINE MX-80 PISTOOLIJOUSI Huipputehokas 80lb pistoolivarsijousi - Ergonominen, yksinkertainen, turvallinen. - Auto-Turvamekanismi virittämiseen. - Alumiiniä ja lasikuitua - Paketissa 10 nuolta.. Muista lisänuolet! 19 90 169 ? YUKON NV 2X24 PATROL YÖKIIKARI Tyhjiöpakkaamisella parannat tuotteen säilyvyyttä ja se vie vähemmän tilaa pakastettaessa. Paketti sisältää aloituspaketin pakkauspusseja. Katso hintaa! 195? Perinteinen retkiside metsäsuksiin. Sopii hiihtorantillisiin tai normaali saappaaseen mäystinremmin avulla. Kätevä! Uusi extra kevyt lumipuku luontoon sulautuvalla lumimaastovärillä. Pienessä kuljetuspussissa toimitettavan puvun saat nopeasti päälle tilanteen sen vaatiessa. Koot xs-xxl Rentokärkiset eräsukset umpihankeen. Cap kuorirakenne, kevyt ja kantava vaihtoehto talvisiin harrastuksiin. Pituudet 230cm, ja 270cm. Kotimainen ammattimallin rentokärkinen eräsuksi pitopohjalla, mahdollistaa liikkumisen paksussakin hangessa. Pituudet 230cm, 250cm, 270cm. 3pr 19 KÄRKINEN ERÄSUKSET PELTONEN METSÄSUKSET Kestävät! 50? Metsästäjän suosikki sukset. Lyhyet 160 cm pitkät, mutta tavallista leveämmät sukset, joilla kantoa riittää kuten pidemmälläkin suksella. Huomattavasti helpompi vaihtoehto risukkoon ja paikkoihin, joissa et pitkillä suksilla muutoin voi paikallaan kääntyä. Varaa omasi ajoissa. 125? 99? 29 Etus TSL 217 ESCAPE KÄRKINEN 160 CAMO LUMIKENKÄ CM ERÄSUKSI Vaativimmankin käyttäjän toiveet tyydyttävät komposiittilumikengät kuudella teräspiikillä monipuoliseen käyttöön tasaiselta mäkiseen maastoon ja kaikenlaiseen lumeen. - Kantavuus 140kg. - Side säädettävissä käyttäjän kengän mukaan. 90 % i -38 165? 99? Yökiikari, jolla näet kaikki muut pimeässä, mitä et muuten näkisi. Suosittu kiikari, vartijoille, metsästäjille, poliiseille, yms. Lahjaksi erämiehelle! 149 ? PERFECT LINE BOWFISHING #40 TALJAJOUSI Täydellinen jousiase settikalastukseen. - Vetovastus 40 paunaa - Nuolen nopeus jopa 274 km/h - Cnc koneistetut pyörät - Suositeltu nuoli 32? lasikuitu. Jousi soveltuu myös metsästyskäyttöön pienin muutoksin. Alkutalven raju tarjous! 249 79 ? BRUNTON GET BACK MINI GPS ? PERFECT LINE 150LB TALJAVARSIJOUSI Perfect line 18? taljanvarsijousi. Huipputehokas vaihtoehto tauluammuntaan. Paketin mukana toimitetaan punapistetähtäin. Aseessa myös säädettävät avotähtäimet. Suositeltu nuolen pituus 18?-20?. Tehot: 150 paunaa. Nopeimmille, vain verkkokaupastamme Helppokäyttöinen pieni suunnistuslaite toimii ilamn paristoja. Muutamalla napinpainalluksella tallennat reittipisteet ja löydät takaisin vaikkapa autolle. Pikkuruinen Brunton get GPS. Erälehden testivoittaja. Laite painaa vain 40 grammaa. Käyttöaika yhdellä latauksella jopa 12 tuntia. - Paino: 40g - Käyttöaika yhdellä latauksella jopa 12 tuntia - Tallennetavissa 3 lähtöpistettä - Ei paristoja, lataus usb kaapelilla Osta myös verkosta: www.karkkainen.com se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Ylivieska Kärkkäinen Oulu Kärkkäinen Ii Kärkkäinen Lahti Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Infopiste 010 430 3820 Keskus 010 430 3630 Ollilanojankatu 2, Ylivieska Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Sorosentie 2, Ii Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: www.karkkainen.com
• Anne Ollila, toiminnanjohtaja, Paliskuntain yhdistys Poronhoitoalueen maapinta-ala on 114 000 km², eli 36 prosenttia koko Suomen maapinta-alasta. Se kattaa koko Lapin maakunnan lukuun ottamatta Kemiä, Torniota ja Keminmaata, sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien pohjois- ja itä-osat. Poronhoitoalue on jaettu hallinnollisesti 56 paliskuntaan, jotka huolehtivat ja vastaavat alueensa poronhoidosta. Kutakin paliskuntaa johtaa poroisäntä ja jokainen poronomistaja kuuluu osakkaana yhteen paliskuntaan (www.paliskunnat.fi). Koiran kanssa tarkkana poronhoitoalueella Koiran ja poron kohtaaminen aiheuttaa jännitystilanteen, josta saattaa olla vakavat seuraukset. Poronhoitoalueella koirien aiheuttamia vahinkoja sattuu yhä useammin. Poronomistajat ovat syystä huolissaan. V liikkuvista metsästäjistä tuntee vastuunsa ja toimii sen mukaisesti. Ongelmat ja välinpitämättömyys ovat kuitenkin viime vuosina yleistyneet. Kitkattoman yhteiselon rakentamiseksi poronhoitoalueella pyritään lisäämään tietoa poronhoidosta ja kehittämään kestäviä toimintatapoja. Poronhoitoalue on yksi Suomen vilkkaimpia matkailualueita ja myös metsästäjien suosiossa. Vilkkaalla metsästys- tai matkailualueella sijaitsevassa paliskunnassa vahinkoja voi sattua vuodessa kymmeniä. Metsästyskoirat aiheuttavat vahinkoja metsästyksen yhteydessä mutta myös koulutustilanteissa ennen metsästyskauden alkua. Porojen kannalta hankalimpia ovat hirvikoirat, muut isot ja vahvan metsästysvietin omaavat koirat sekä valvomatta irralleen jätetyt koirat. Ulkopaikkakuntalaisten metsästäjien koirat ovat usein tottumattomia poroihin, vaikka toki paikallistenkin kanssa vahinkoja sattuu. Koirien aiheuttamista haitoista tietämättömät metsästäjät ja muut luonnossa liikkujat saavat lähes poikkeuksetta aikaan suuren vahinkoriskin päästämällä irti poroihin tottumattoman koiran ? pahimmassa tapauksessa useammankin yhtä aikaa. Porokuolemia ja vammautumisia Koirat tappavat poroja sekä suoraan raatelemalla hengiltä että välillisesti. 30 l Metsästäjä l 6 l 2012 Paliskuntain yhdistys l Valtaosa koiran kanssa luonnossa Poroihin tottumaton koira voi käydä poron kimppuun suoraan tai säikäyttää poron niin, että eläin paetessaan loukkaantuu vakavasti. Useimmin koiran aiheuttama välillinen porokuolema tapahtuu, kun koira raatelee tai ajattaa poroja niin, että porot on vammautumisen vuoksi lopetettava. Tavanomaisia porojen vammautumisia ovat sarvien ja jalkojen katkeamiset ja sisäiset vammat. Koirat aiheuttavat myös porojen hukkumisia ja porokolareita ajamalla poroja esimerkiksi heikoille jäille tai liikenteen sekaan. Muita hyvin tyypillisiä vahinkoja ovat porojen läpimeno aidoista, tokkien hajoaminen sekä laidunten käytön ja poronhoitotöiden häiriintyminen tai estyminen. Irtokoirat aiheuttavat myös häiriöitä porojen luontaiseen elämänrytmiin: vasat erkaantuvat emistään, rykimä häiriintyy ja porot ovat levottomia. Yksi metsästyskoira irti kerrallaan Paras keino vahinkojen ehkäisemiseksi on noudattaa koirien kiinnipitoa koskevaa lainsäädäntöä ja pitää koirat kytkettyinä 1.3. ? 19.8. Koiraa ei saa koskaan pitää irti toisen alueella ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Myös luvallisena aikana metsästystilanteissa koiranomistajalla on aina vastuu koirastaan. Metsästäessä vahinkoriski minimoidaan pitämällä irti vain yhtä hallinnassa olevaa ja porovapaata koiraa kerrallaan. Poroa vahingoittanutta koiraa ei saa missään olosuhteissa laskea toistamiseen irralleen poronhoitoalueella. Koiravahingoista tulee aina ehdottomasti ilmoittaa poliisille ja koiranomistajalla olisi aiheellista olla myös
• Antti Impola, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus vahingot kattava vakuutus. Koirien aiheuttamiin vahinkoihin liittyvässä tiedonkulussa on parannettavaa, sillä tieto tapahtuneesta vahingosta tai häiriöstä jätetään usein ilmoittamatta tai se tehdään vasta viiveellä. Metsästystä ei tule harrastaa porotöiden kannalta keskeisillä alueilla porotöiden ollessa käynnissä. Tämän osalta tiedonkulku sujuu parhaiten, kun koiran kanssa alueilla liikkuvat ilmoittavat liikkumisestaan paliskunnille ja paliskunnat tiedottavat töistään kulloinkin käytössä olevilla alueilla. Paliskuntien kiinteille aitaalueille ei pidä viedä koiria lainkaan. Poronhoitoalueella liikkuessa on hyvä selvittää etukäteen koiria koskevat pykälät. Poronhoitolain mukaan porojen pelotteleminen on yksiselitteisesti kielletty ja mahdollinen haitta on korvattava poronomistajalle ja paliskunnalle. Lisäksi metsästyslain noudattamista valvovalla viranomaisella ja poronomistajalla on oikeus tappaa isännätön koira, joka koirien kiinnipitoaikana tavataan ajattamasta tai muuna aikana repimästä poroa, mikäli koira ei ole otettavissa kiinni tai vahinko muuten estettävissä. Hyvällä yhteistyöllä ja vastuullisilla toimintatavoilla pohjoisen luonnossa liikkuminen sujuu nautittavammin, ilman ikäviä yllätyksiä ja suuria taloudellisia vahinkoja. Kyselytutkimuksen kertomaa Metsäkauriskannat ahdingossa S Porotöistä tiedottamiseen uusi työkalu Syksyllä 2012 porotöistä tiedottamisessa koekäytetään sodankyläläisen Syväjärven paliskunnan, Metsähallituksen ja Paliskuntain yhdistyksen yhteisen Poroparkki-hankkeen paikkatietosovellusta (www.porotyot.fi). Sovelluksen avulla Syväjärven paliskunta tiedottaa meneillään olevista porotöistä tietyissä maastonkohdissa. Porojen kokoaminen on suuri työ ja poroja pidetään ennen erotusaitaan laittamista koontialueillaan erotusaitojen läheisyydessä lyhyitä aikoja, jolloin on tärkeää, että poroja ei häiritä. Porojen pysyminen rauhallisina pitää ne koossa ja näin ne saadaan aitaan erottelua varten. Järjestelmän laajentamista koko poronhoitoalueelle harkitaan. Tätä ennen ajantasainen tieto porotöistä on kysyttävä paliskunnasta. Paliskuntien yhteystiedot löytyvät Paliskuntain yhdistyksestä (www. paliskunnat.fi tai 016 331 6000) ja Metsähallitus jakaa ne metsästäjille lupien myöntämisen yhteydessä. l l Suomen riistakeskus toteutti toukokuussa 2012 riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille suunnatun metsäkaurista koskevan nettikyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa samanaikaisesti koko maan kauristilanne mahdollisimman kattavasti. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 129 toiminnanohjaajaa. Vastaajilta kysyttiin muun muassa arviota oman alueensa metsäkauriskannan koosta. Saatujen vastausten perusteella tiheimmät metsäkauriskannat löytyvät eteläiseltä ja lounaiselta rannikkoseudulta; Suomen riistakeskuksen Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimialueilta. Kauriskannan tiheys riistakeskuksen toimialueilla. Reilusti yli puolet (67 %) vastanneista arvioi kauriskannan pienentyneen omalla alueellaan viimeisen viiden vuoden aikana. Yleisimpänä syynä kannan pienenemiseen nähtiin suurpetojen lisääntyminen, muina syinä mainittiin ankarat talvet sekä paikoitellen myös liian voimakas ja väärin kohdistunut metsästysverotus. Suurpetojen, lähinnä ilveksen, saalistusta pidettiin tällä hetkellä keskimäärin metsästystä merkittävämpänä kauriiden kuolleisuuden syynä. Metsäkaurissaalis 1.9.2011-31.1.2012 sekä vastaajien arvio petojen tappamista kauriista. Kauriskannan ahdinko on vastausten perusteella otettu metsästysseuratasolla laajasti huomioon, 72 % vastaajista kertoi alueensa metsästysseurojen rajoittaneen omaehtoisesti metsäkauriin metsästystä osittain tai kokonaan. Lisäksi usealla alueella myös riistanhoitotoimia oli tehostettu. MetMetsästysvuosi 2011-12 sästysverotuk1400 sen laadulliseen ohjaukseen näh1200 tiin vastauksissa nykyistä suu100 rempaa tarvetta. Erityisesti pe800 räänkuulutettiin Kpl malttia pukkien 600 verotukseen, jotta parhaat revii400 ripukit saataisiin 200 säästettyä. Metsäkau0 riiden todettiin Varsinais-Suomi Oulu Kaakkois-Suomi aiheuttaneen Metsäkaurissaalis Petojen tappat, koko alue taloudellisia vahinkoja 12,5 %:ssa vastauksista, kun liikennevahingot oli rajattu kysymyksen ulkopuolelle. Vahingot olivat kohdentuneet mansikkaviljelmille sekä kuusen ja koivun taimikoihin, Pohjois-Suomessa muutamissa tapauksissa myös tuorerehuaumoihin ja ?paaleihin. Yleisesti ottaen metsäkauriin aiheuttamien taloudellisten vahinkojen arvioitiin kuitenkin olevan vähäisiä. Johtopäätökset Riistanhoitoyhdistyksille järjestetty kysely vahvisti yleistä käsitystä siitä, että metsäkauriskannat ovat Suomessa voimakkaasti heikentyneet. Suuressa osassa maata kauriskanta on vastausten perusteella jo tasolla, jolla metsästyksen kestävyys on kyseenalaista. Tosin paikallinen vaihtelu on metsäkauriskannoissa tunnetusti suurta. Metsäkauriin metsästystä säädellään kyselyn perusteella voimakkaasti metsästysseuratasolla. Metsästyspaineen paikallistason säätely onkin vallitsevassa tilanteessa välttämätöntä kauriskannan tulevaisuuden turvaamiseksi. l Metsästäjä l 6 l 2012 l 31
• Katja Holmala, tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hannu Huttu H 32 l Metsästäjä l 6 l 2012
• Metsästäjien tekemät erillislaskennat tarkentavat ilveksen kanta-arviota Viime tammikuussa tehdyssä suurpetojen kertalaskennassa keskityttiin ilvespentueiden laskentaan. Laskentaan osallistui yhteensä noin 6000 vapaaehtoista metsästäjää ja luonnonharrastajaa. Urakka tuotti tärkeää tietoa ilveksen kannanarvioinnin kehittämiseen. H l Hämäräaktiivisten ja piilottelevien suurpetojen runsauden arviointi on haastavaa. Etenkin karhulla ja ilveksellä arviointi nojaa pääasiassa petoyhdyshenkilöiden tekemiin näkö- ja jälkihavaintoihin. Kannanarvioinnin perusteeksi tarvitaan mahdollisimman tarkkaa tietoa pentueiden määristä. Tiheiden ilveskantojen alueilla perinteinen kannanarviointimenetelmä ei toimi yhtä hyvin kuin harvemman kannan alueilla. Tarkennusta ja lisätietoa pentueiden määristä ja kannan rakenteesta tuovat yhtenä päivänä toteutettavat ns. erillislaskennat. Tammikuussa 2012 toteutettiin Suomen riistakeskuksen koordinoimana viidellä alueella erillinen maasuurpetojen kertalaskenta (Pohjois- ja Etelä-Savo, Keski-Suomi, Satakunta ja Itäinen Uusimaa). Vaikka laskennassa havainnoitiin kaikkien suurpetojen jälkiä, tärkeimpänä tavoitteena oli saada mahdollisimman tarkka arvio kullakin alueella liikkuvista ilvespentueista. Laaja laskenta vapaaehtoisten voimin Laskentaan osallistui yhteensä noin 6000 vapaaehtoista metsästäjää ja luonnonharrastajaa. Laskenta-alue kattoi noin 20 000 neliökilometriä. Viiden aluetoimiston alueelta yhteensä vain muutamia yksittäisiä riistanhoitoyhdistyksiä jättäytyi erillislaskennan ulkopuolelle. Laskijat kulkivat erilaisilla kulkuneuvoilla ja jalan yhteensä yli 55 000 kilometriä. Erillislaskenta tuotti yksityiskohtaista tietoa sekä havaituista suurpedoista että erillisistä ilvespentueista. Etelä-Savossa laskijat löysivät 49, Pohjois-Savossa 78, Keski-Suomessa 73, Itä-Uudellamaalla 14 ja Satakunnassa 38 erillistä pentuetta. Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Satakunnassa havaittiin enemmän ilvespentueita kuin mitä edellisvuosina havainnointijärjestelmän tuottamat arviot tai muiden päivien petoyhdyshenkilöiden havaintojen perusteella olisi ollut arvioitavissa. Tämä kertoo sekä ilveskannan vahvistumisesta alueilla että joistakin aikaisemmin havaitsematta jääneistä pentueista. Etelä-Savossa ja Uudellamaalla erillisiksi todettuja pentueita oli vastaavasti nyt hieman vähemmän kuin vuoden 2010 pentuearviossa. Laskennassa saatiin tietoa paitsi pentueitten määrästä myös siitä, kuinka paljon pentueissa oli pentuja. Tästä saatiin suuntaa-antavaa tietoa alueen ilveskannan tuottavuudesta. Kaiken kaikkiaan erillislasketut alueet olivat hyvätuottoisia melko tiheän ja tiheän ilveskannan alueita. Keskimäärin yhdellä naaraalla oli 1,6 ? 1,8 pentua. Erillislasketuista alueista suurin pentuluku oli Pohjois-Savon alueella, jossa 58 % havaituista pentueista oli kahden pennun pentueita. Laskennassa kerätty havaintoaineisto mahdollisti myös pentueiden osuuden arvioinnin kaikista havaituista ilveksistä kyseisiltä alueilta, mitä kautta saadaan tietoa mm. ilveskannan kehityksen vaiheesta. Laskentapäivänä Etelä-Savossa kuljetuista reiteistä ja tehdyistä ilves- ja pentuehavainnoista (vihreä viiva: kuljettu reitti, musta tähti: ilveshavainto, punainen neliö: tarkastettu pentue). Etelä-Savossa tiheä ilveskanta Erillislaskennan kattama maapinta-ala Etelä-Savossa oli hieman vajaa 17 000 km2, ja kaikki riistanhoitoyhdistykset osallistuivat laskentapäivään. Metsästäjät kulkivat teitä, polkuja ja muita reittejä yli 18 000 km. Metsästäjä l 6 l 2012 l 33
• Tilaa Jahti-lehti nyt! Tämä tarkoittaa sitä, että yhtenä laskennan pinta-alakattavuuden tavoitteena ollut, yksi kilometriä laskettua reittiä per yksi neliökilometri, toteutui erittäin hyvin. Kaikkiaan laskentapäivältä kirjattiin 365 ilveshavaintoa ja lisäksi kaksi varmistettua susihavaintoa. Havaituissa 49 pentueessa liikkui yhteensä 124 ilvesyksilöä. Yli puolet havaituista pentueista oli yhden pennun pentueita, noin 40 % kahden pennun pentuetta, ja lisäksi tavattiin kolme kolmoispentuetta. Suomessa ilveksen pentuekoko on tyypillisesti 1-2 pentua. Vaikka joitakin pentueita havaittiin lähellä toisiaan, keskimäärin pentueiden välinen etäisyys oli 7 - 10 km. Etelä-Savo on tiheän ilveskannan aluetta, jossa naaraat ovat hyvätuottoisia. Ilveskannan kasvu koko alueella näyttäisi havaintojen perusteella hidastuneen, toki paikallisia eroja on havaittavissa. Jos tilaat lehden ennen vuodenvaihdetta, saat kaikki vuoden 2013 numerot kotiisi vain 29 eurolla (sis. 5 numeroa). JÄSENLEHTI RFÖRBUND RY:N - FINLANDS JÄGA SÄSTÄJÄLIITTO SUOMEN MET Nro 2 2012 8,00 ? Jäsenlehti rFÖrBunD ry:n - FinlanDs JäGa sästäJäliittO suOMen Met Nro 3 2012 8,00 ? Tuloksia hyödynnetään monipuolisesti Kattava i ja Amerikan lah tietopaketta Suomelle metsähanhest HYLKIJÄILLÄ MaailManM pas estari kyyhky sissa ARISSA MA JAVA KIIK Oppia häMärä ME SATAVUOTIAS TSÄMIES aMMuntaan Tilaa lehti osoitteesta metsastajaliitto.fi/jahti metsastajaliitto.fi 34 l Metsästäjä l 6 l 2012 K. Holmala Etu koskee uusia tilauksia. Huomaa, että voit tilata lehden myös ystävällesi joululahjaksi! Vaikka paikoin laskentaolosuhteet olivat haastavat, laskenta onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja tuotti monenlaista tietoa myös kannanarvioinnin kehittämisen avuksi. Suuri kiitos tästä kuuluu hanketta koordinoineelle Suomen riistakeskukselle ja kaikille laskentaan osallistuneille metsästäjille ja luontoharrastajille. Tiheän ilveskannan alueella erillislaskenta osoitti perinteisen menetelmän puutteen pentueiden havaitsemisessa ja auttaa kehittämään arviointimenetelmää myös tulevaisuudessa. Erillislaskennassa nyt saatuja tietoja on hyödynnetty mm. vuoden 2011 pentueiden määrien arvioinnissa erillislaskettujen alueiden kohdalla. Laskennan ensimmäisiä tuloksia on esitelty laskentaan osallistuneilla alueilla yhteensä kymmenessä yleisötilaisuudessa alku- ja loppukesällä ja kirjallinen raportti julkaistaan sähköisessä muodossa syksyn aikana. Saatujen kokemusten ja palautteiden avulla menetelmää voidaan kehittää edelleen tulevaisuuden tarpeita palvelemaan. Erillislaskennat ovatkin vuorossa tulevana talvena kuudella uudella aluetoimiston alueella. l
• Eksyikö isäntä lupaviidakkoon? Eräluvat.fi Y??? ????? ??????. Erä- ja uralupien nettikauppa siirtyy tammikuussa Metsähallituksen uusille sivuille eräluvat.? ja puhelinpalvelu uuteen palvelunumeroon 020 692 424. Eräluvat.? kokoaa yksille sivuille myös kaiken muun tiedon valtion maiden eräpalveluista. Villi Pohjola ei enää myy kalastus- ja metsästyslupia vuonna 2013, mutta välittää edelleen kämppiä ja mökkejä. ? ? Ilmoittaudu sähköpostilistalle osoitteessa eräluvat.? ja saat ensimmäisenä tiedon palvelun avautumisesta Erälupien uusi palvelunumero tammikuun alusta alkaen on 020 692 424
• Jouni Aspi, johtaja, Luonnontieteelliset museot, Oulun yliopisto Suden ja koiran genetiikkaa osa 2. Risteymät eivät uhkaa susikantoja Suden ja koiran risteymät ovat tutkimusten mukaan melko harvinaisia. Koirasuden mahdollisuudet selviytyä luonnossa ovat huonot. 36 l Metsästäjä l 6 l 2012 Venäjä Suomi 1.0 FCA 2 (7.8 %) A l Aikaisemmin on oletettu, että Venäjän ja itäisen Euroopan susikannat ovat geneettisesti yhtenäisiä. Puolalaisten, valkovenäläisten ja englantilaisten yhteistutkimuksessa vuodelta 2007 osoitetaan kuitenkin, että itäeurooppalaisissa susikannoissa on ekologisten tekijöiden, kuten saalislajiston säätelemää paikallista geneettistä erilaistumista. Myös espanjalaisen tutkimuksen tulokset vuodelta 2011 viittaavat siihen, että Venäjän susikanta olisi epäyhtenäinen. Myös omien tutkimustemme mukaan Suomen susikanta on geneettisesti omaleimainen eikä vain osa Venäjän suurempaa susikantaa. Suomen ja Venäjän Karjalan sudet näyttäisivät poikkeavan toisistaan suunnilleen saman verran kuin ihmisrodut. Rajavyöhykkeellä erot eivät ole kovinkaan suuria, mutta etäisyyden kasvaessa sudet muuttuvat yhä erilaisemmiksi. Venäjältä tulevien susien osuus Suomen susikannasta on ollut viimeaikoina vähäinen. Tutkimustemme perusteella alle kolme prosenttia susistamme on viimeaikoina ollut Venäjältä tulleita muuttajia. Vähenevään muuttoon viittaa 0.5 0.0 -0.5 -1.0 -0.5 0.0 FCA 1 (10.7 %) 0.5 1.0 Suomen (vuosina 2007-2009 syntyneiden) ja Venäjän Karjalan susiyksilöiden keskinäinen sukulaisuus. Venäjän Karjalan susiyksilöt on kehystetty. Kuvaan on merkitty nuolella Venäjän Karjalasta Suomeen siirtynyt urossusi (Jansson ym. julkaisematon mukaan)
• myös se, että suomalaisen susikannan geneettinen monimuotoisuus on alentunut 1990-luvun puolesta välistä lähtien. Siirtolaisten merkitys kannan säilymiselle on siten pieni. Suomen on siis itse huolehdittava susikannastaan, emmekä voi turvautua Venäjältä tuleviin muuttajiin, jotka ovat geneettisestikin suomalaisista poikkeavia. Suden ja koiran risteymät eivät ole yleisiä Pitkästä eristymisestä huolimatta koirat ja sudet voivat edelleenkin lisääntyä keskenään. Niiden väliset risteymät (koirasudet) ja takaisinristeymät voidaan kuitenkin luotettavasti geneettisin menetelmin erottaa kantalajeistaan. Koska lajien väliset risteymät saavat puolet geeneistään toiselta ja puolet toiselta kantalajilta, tiedämme, minkälaisia ne ovat geneettisesti. Populaatiogeneettiset luokittelumenetelmät sijoittavat risteymät luotettavasti kantalajien väliin. Koirasusia on geneettisin menetelmin tunnistettu viime vuosina useissa eri tutkimuksissa esimerkiksi Ruotsis- sa, Liettuassa ja Italiassa. Viimeisin laajamittainen koirasusien esiintymistä kartoittava tutkimus on tehty Iberian niemimaan (Espanja ja Portugali) susilla. Tutkimus on julkaistu viime lokakuussa Molecular Ecology-lehdessä. Artikkelissa tutkittiin geneettisin menetelmin 408 sutta, joista neljää epäiltiin ulkomuodon perusteella koiran ja suden risteymiksi. Neljän epäillyn lisäksi risteymiksi todettiin myös toiset neljä yksilöä, joita ei ulkomuodon perusteella ollut aiemmin osattu epäillä risteymiksi. Risteymäyksilöitä osuus kannassa oli kaksi prosenttia, joten kovin yleistä risteytyminen ei ole Etelä-Euroopassakaan, jossa risteytyminen on luonnonolosuhteiden vuoksi todennäköisesti yleisempää kuin pohjoisemmassa. Meillä on saatu varsin samanlaisia tuloksia suden ja koiran risteytymisestä. Olemme tutkineet geneettisin menetelmin noin kolmesataa sutta Suomesta vuosilta 1996-2009, ja sinä aikana on löydetty vain kolme varmistettua risteytymistapausta. Ensimmäinen näistä on ollut Juvalla vuonna 2005 ja toinen Kuhmossa vuonna 2010. Kokonainen pentue löydettiin Parkanosta samoin vuonna 2010. Kaikissa näissä tapauksissa mtDNA on ollut peräisin sudelta, joten alun perin risteytymiset ovat tapahtuneet naarassuden ja uroskoiran välillä. Myös muualla tehdyissä tutkimuksissa on vahvistettu, että risteymät ovat tyypillisesti naarassuden ja uroskoiran välisiä. Koirasusi selviää huonosti Suomen luonnossa Vaikka koirat ja sudet voivat risteytyä keskenään, eivät lajiristeymät ole kuitenkaan suuri ongelma Suomen suden lajipuhtaudelle, koska luonnonvalinta poistaa varsin pian koiran geenit kannasta. Jokainen koiranomistaja voi miettiä, kuinka hyvin hänen kotikoiransa säilyisi hengissä omin voimin talvisessa suomalaisessa metsässä. Tai kuinka hyvin säilyisi yksilö, jonka geeneistä puolet tai neljännes on peräisin kotikoiralta? Todennäköisesti varsin huonosti. Koiran ja ihmisen pitkän yhteiselämän aikana on koiran ja suden välille kertynyt runsaasti geneettisesti Metsästäjä l 6 l 2012 l 37
• Metsästäjä, onko olo raskas? Oletko ajatellut, että liikut metsässä helpommin ja ketterämmin, jos sinulla ei ole ylipainoa? Sen lisäksi riskisi sairastua sydäninfarktiin ja muihin sairauksiin pienenee. Tiedä, vaikka metsästysonnikin paranisi! Meillä on Cambridge Ohjelmalla pitkä kokemus laihduttajien motivoimisesta terveeseen painoon. Ammattitaitoiset valmentajamme ovat valmiita auttamaan sekä pienen että ison ylipainon poistamisessa. Heitä löytyy ympäri Suomen. Annika Rak, VD Tutustu meihin cambridgeohjelma.fi määräytyviä eroja esimerkiksi ulkomuodossa, fysiologiassa ja käyttäytymisessä. Lajien välisen risteymän geeniyhdistelmän tuottamat ominaisuudet ovat luonnossa monessa suhteessa varsin turmiollisia. Esimerkkinä voidaan käyttää vaikka eroa suden ja koiran lisääntymisfysiologiassa. Susinaaras on luonnossa kiimassa vain kerran vuodessa ja pennut syntyvätkin ravinnonsaannin kannalta edullisimpaan vuodenaikaan. Sen sijaan narttukoira voi olla kiimassa milloin vain läpi vuoden. Väärän geeniyhdistelmän vuoksi lajien välinen risteymä voi luonnossa synnyttää pennut niiden selviämisen kannalta väärään aikaan. Tästä on mahdollisesti ollut kyse Parkanon pentueen tapauksessa. Pennut löydettiin ketunmetsästyksen aikana pesästä keskellä talvea helmikuussa, ja niiden selviäminen talven ylitse olisi ollut hyvin epätodennäköistä. Lisääntymisfysiologian erot ovat ainoastaan yksi sopeutumisero suden ja koiran välillä. Alina Niskasen tutkimusten perusteella koirat ja sudet eroavat selvästi 38 l Metsästäjä l 6 l 2012 toistaan myös joiltakin immunogeeneiltään. Nämä geenit näyttävät sudella olevan yhteydessä vastustuskykyyn loistartunnoille, joten puoliksikaan koiran geeneillä varustettu koiraeläin olisi Suomen luonnossa altis sitä heikentäville loisille. Vaikka koirasusi pystyisikin selviytymään ja lisääntymään Suomen luonnossa, koiran geenit katoaisivat siitä huolimatta kannasta varsin nopeasti. Ainoa lisääntymispartneri koirasudelle luonnossa on todennäköisesti toinen susi. Koirasuden geeneistä puolet on peräisin koiralta, mutta sen suden kanssa tekemällä jälkeläisellä niitä on ainoastaan neljäsosa. Takaisinristeytymisen jatkuessa olisi tästä kolmen sukupolven päästä koiran geenejä jälkeläisissä jäljellä enää noin kolme prosenttia. Se on suunnilleen saman verran kuin nykytiedon valossa meillä kaikilla eurooppalaisilla arvioidaan olevan toisen ihmislajin eli Neanderthalin ihmisen geenejä. Risteytyminen koiran kanssa ei olekaan suomalaisen susikannan selviämisen suurin huolenaihe. l Ilpo Kojola Suden väritys ei kerro puhtaudesta n Susien väri vaihtelee. Laumassa on tummaa ja vaaleaa, harmaata ja kellertävää. Eivät ole puhtaita susia nuo vaaleat tai kellertävät sanoo hän, jolle väri riittää päättelyyn. Mutta pitäisikö kaikkien susien olla harmaaturkkeja? Mitä suden väristä sanovat venäläiset käsikirjat? Tietolähteistä tunnetuin on D. I. Bibikov, joka kertoo saksaksi ja englanniksi käännetyssä klassisessa teoksessaan, että värivaihtelu on lajille tyypillistä. Väri vaihtelee tummanharmaasta hiekankeltaiseen. Harmaa väri on ominainen Pohjois-Venäjän ja hiekankeltainen Etelä-Venäjän susille. Geenejä on mahdoton nähdä edes mikroskoopilla, mutta siitä huolimatta ne ovat turkin väriä varmempi puhtauden mitta. Eri koirarodut, suden ja koiran risteymät sekä sudet voidaan tunnistaa molekyylibiologisin analyysein. Vastaan väittäjä paljastaa itsestään sen, ettei hän tunne nykyisen analyysitekniikan mahdollisuuksia. DNA-analyysien perusteella näyttää siltä, että vaalea tai kellertävä väri ei johdu risteytymisestä koiran kanssa. Ruumiinrakenteeltaan vaaleammat yksilöt ovat olleet harmaaturkkien kaltaisia.
• Riistatiedon jäljillä Tavoite, toimi ja vaikutus Riistahallinnon toimilla säädellään metsästyksen vaikutusta riistakantoihin. Perimmäisenä tavoitteena on jo lainsäädännönkin takaama turva lajien elinvoimaisuudelle. Samalla halutaan mahdollistaa tärkeän uusiutuvan luonnonvaramme kestävä, monipuolinen hyödyntäminen. Lajikohtaisia lisätavoitteita tai säätelyn perusteita voivat olla esimerkiksi lajin levinneisyysalueen tai populaatiokoon kasvattaminen, riistan aiheuttamien vahinkojen vähentäminen tai kannan ikä- tai sukupuolirakenteen muuttaminen. Osa säätelytarpeesta tulee kansainvälisistä sopimuksista kuten EU:n lintu- tai luontodirektiivin kautta. Riistan rauhoitusaikoja harkitaan vuosittain ennen metsästysvuoden alkamista. Metsästyspaineen kasvattamiseksi rauhoitusta voidaan lyhentää tai metsästäjien haettavaksi voidaan asettaa enemmän pyyntilupia. Vapaaehtoisuuteen perustuvaa harrastusta on kuitenkin vaikea lisätä ilman metsästäjien omaa motivoitumista. Metsästysrajoitusten antaminen on helpompaa. Määrälliset, ajalliset, alueelliset tai saaliin ikä- ja sukupuolijakaumaan vaikuttavat lainsäädännölliset rajoitukset ovat yksioikoisia ? niiden noudattamatta jättäminen on metsästysrikkomus tai ? rikos. Rajoitusten vaikutukset metsästyspaineelle voidaan usein ennakoida etukäteen. Pyyntilupien määrällä metsästyspaineen säätely on suoraviivaisinta, joskin saalisrakenteen painottumisella on suuri vaikutus kannan tulevalle kehitykselle. Nuoriin, ei vielä lisääntyviin yksilöihin tai uroksiin painottuva metsästys voi vaikuttaa enemmän kannan rakenteeseen kuin kokoon. Samanaikainen hirvikannan koon pienentäminen ja rakenteen säilyttäminen tasapainoisena on osoittautunut vaikeaksi ilman tiukkaa saaliin rakenteen säätelyä. Kahta tavoitetta on hankala saavuttaa yhtä aikaa. Useimpien riistalajien metsästyspainetta säädellään pyyntiajan pituudella ja ajoittumisella. Metsästykseen käytettävissä olevaa aikaa lyhennettäessä tavoitellaan useamman yksilön selviämistä seuraavaan lisääntymiskauteen. Pyyntikauden aloitusta myöhäistämällä voidaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, kuinka suuri osa hanhista on aloittanut muuttonsa tai miten paljon kanalintujen poikueet ovat hajaantuneet metsästyksen alkaessa. Metsästysrajoituksia toimeen pantaessa ajoitus on eräs kuningastekijöistä. Väärin ajoitettuna rajoituksen poisto voi mitätöidä jo alkaneen positiivisen muutoksen. Erityisesti metsäkanalintujen kaltaisilla lajeilla, joilla suuret kannanvaihtelut ovat osa lajin ekologiaa, metsästyspaineen lisääntyminen huonon poikastuoton jälkeen kasvattaa riskiä kannan taantumisesta. Vastaavasti, kannan rakenteen korjaaminen valikoivan metsästyksen keinoin on vaikeaa, jos tiheys on lähtökohtaisesti alhainen. Toinen huomioitava tekijä on viive metsästyspaineen vaikutusten havaittavuudessa. Monilla pitkäikäisillä lajeilla aikuisten yksilöiden luontainen kuolleisuus on pieni, ja metsästys kohdistuu ensisijaisesti muihin kuin lisääntyviin naaraisiin. Kasvanut metsästyspaine näkyy konkreettisesti kannan kehityksessä vasta sitten, kun lisääntyvien naaraiden keski-ikä nousee ja lisääntymistehokkuus alenee. Tilanteen tasapainottaminen voi kestää useita vuosia. Vesa Ruusila, tutkimusjohtaja, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistaan kohdistuvien biologisten vaikutusten lisäksi tieto metsästäjän reagoinnista rajoituksiin on yhä tärkeämpää. Käytetäänkö lyhennetty metsästysaika tehokkaammin hyväksi, jolloin metsästyspaineeseen ei juuri tulekaan muutosta? Vai vähentääkö metsästäjä rajoitusvuosina metsästystä entisestään lyhyemmän pyyntikauden ja huonon kannan kehityksen takia? Valtamerikalastuksessa on saatu huonoja kokemuksia siitä, miten kalakantojen pienentyessä pyyntiponnistusta on lisätty saalismäärän pitämiseksi ennallaan. Ajantasainen tieto riistakannan koosta ja kehityksestä, metsästyspaineen lajikohtaisten vaikutusten arviointi ja metsästäjän käyttäytymisen tunteminen ovat osa tietopakettia, jota nykyisin odotetaan kestävän ja eettisen metsästyksen turvaamiseksi. Tutkittuun tietoon perustuva säätelyjärjestelmä ja metsästäjien oman vastuun kantaminen ovat osa metsästyksen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä, jolla on suuri merkitys ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän riistatalouden tulevaisuuden kannalta. Metsästäjä l 6 l 2012 l 39
• Nyt jättietu Proja Camopukuihin Hirvenpyytäjien ja muiden metsästäjien suosikkitakki. Täysin tuulen- ja Pro-kalvopuku Suomen suosituin jahtipuku JahtiJakt Pro on loistava yleispuku kaiken tyyppiseen jahtiin. Puvun keveys ja hengittävyys toimivat hyvin liikkuvassa jahdissa, eikä puvun varustelu jätä passissa toivomisen varaa. AIR-TEX2-kalvo antaa puvulle erittäin hyvän hengittävyyden ja täyden veden- ja tuulenpitävyyden. Kalvo on laminoitu suoraan pintakankaaseen, minkä ansiosta puku on kevyt eikä vety sateessakaan. puetu Hyödynnä huip TOIMI HETI! 229 Yleisjahtipukujen suosikki Irrotettava ja säädettävä -kalvohuppu ? Irrotettava hirvikärpäshuppu ? Hengittävä ja kosteutta siirtävä miellyttävä verkkovuori ? Pehmeä ja äänetön TEFLON-käsitelty materiaali ? Kainaloissa vetoketjuilla avattavat tuuletusaukot. Verkkosuoja mm. hirvikärpäsiä vastaan ? Lantiossa tuuletusaukot verkkosuojalla ? Tilausnumero: lvopuku JahtiJakt Pro -ka JJ01B5Q758 00 Huippuetu 30.11. asti: kki mota Myös safetyca älle! ä p n kaupa Runsas älykäs taskutus ? Monipuoliset säädöt ? Garnet-fleecetakki jahtiin ja vapaa-aikaan. MicroDry -alusasu MicroDry-alusasu siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaas- Lämpimät fleece- Sotka-kääntöti pois. Materiaali myös kuivuu käsineet. lippis nopeasti. Puvun mitoitus toimii jahdissa loistavasti. Takissa on kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju sekä helma- ja vyötärökiristys. Housuissa on helppokäyttöinen kolmen pisteen vyötärönsäätö. NETISTÄ www.eratukku.fi 92,60 ? Arvo yhteensä PUHELIMELLA p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) POSTITSE kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Safetycamokalvotakki 0? Arvo 129,90 Safetycamotakki kaupan päälle vedenpitävä, hyvin hengittävä. Teipatut saumat. Hiljainen pintakangas. Camo-kalvopuku Uskomattoman lähelle eläimiä Camopukeutuminen avaa täysin uuden elämysmaailman metsästäjille ja muille luonnossa liikkujille. Camokuvio hajottaa ääriviivat eikä eläin pysty hahmottamaan liikkujaa. Pääset ampumaan riistalaukauksen lähempää kuin perinteiseen metsästysasuun pukeutunut saalistaja. Jousimetsästäjälle camopukeutuminen on lähes välttämätöntä. ?Loistavasti maastouttava camokuvio? Huippuominaisuudet jahtiin Irrotettava ja säädettävä -kalvohuppu ? Irrotettava hirvikärpäshuppu ? Äänetön TEFLON-käsitelty materiaali ? Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori ? Saumat teipattu vesitiiviiksi ? Kainaloventilaatiot verkkosuojalla ? Lantioventilaatiot verkkosuojalla ? Runsas älykäs taskutus ? Monipuoliset säädöt ? Scentech-käsittely minimoi eläimen metsästäjästä saaman vainun ? puetu Hyödynnä huip TOIMI HETI! 249 00 Huippuetu 30.11. asti: kki mota Myös safetyca ! ä p kaupan älle ku Tilausnumero: kt Camo -kalvopu iJa ht Ja JJ01B4P75C Mukava ja lämmin fleecepusero metsälle ja vapaa-aikaan. Puolipitkä vetoketju. Puvun leikkaus ottaa huomioon myös jousella metsästävien tarpeet. Jänteet eivät ota kiinni puvun saumoihin. Scentech-käsittely minimoi eläimen metsästäjästä saaman vainun ja lisää selvästi metsästäjän huomaamattomuutta. ScenTech MicroDry -alusasu siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaasti pois nopeassakin liikkeessä. Materiaali myös kuivuu nopeasti. Bandana Monikäyttöinen bandana. Lippalakki camokuviolla. Tarjoukset voimassa 30.11. asti. MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAJAANI | KUOPIO | LAPPEENRANTA | OULU | PORI | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VANTAA | YLIVIESKA Camohenkselit nappikiinnityksellä. 116,50? Arvo yhteensä
• Topattu pakkaspuku Erikoisominaisuudet kylmimpään säähän Laajasta JahtiJakt-valikoimasta löytyy oikea puku myös koviin pakkasolosuhteisiin. Uusi JahtiJakt Padded Hunting Suit pitää sinut lämpimänä passissa kaikista kylmimmässäkin säässä. Topatun pakkaspuvun ominaisuudet on testattu huolella pohjoisen vaativissa olosuhteissa. en alkuun Nyt talvikaud a. huippuhinnall TILAA HETI! 199 00 Ominaisuudet kaikista kylmimpään säähän Lämmin 80 g toppaus takissa ? Hihojen ja housujen 60 g toppaus parantaa liikkuvuutta ? Reilu mitoitus kerrospukeutumista varten ? Täysin veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä -kalvon ansiosta ? Kestävä pehmeäksi harjattu materiaali ? Lämmin viimeistelty vuori ? Takin riittävä mitta suojaa selkää ? Housujen korotettu vyötärö suojaa selkää ? Runsas taskutus, taskuihin pääsy helppoa myös asetta ja reppua kannettaessa ? Monipuoliset säädöt takissa ja housuissa ? Tuuletusaukot takin ja housujen sivuilla ? Erittäin hiljainen materiaali, Teflon-käsittely hylkii likaa ? Ei tarttumiselle altistavia yksityiskohtia ? Tilausnumero: Pakkaspuku JahtiJakt Topattu 7 75 1Q 4B JJ1 Fleecepipo Mukavan lämmintä fleeceä. Fleecekäsineet Fleecekauluri Mukavan lämmintä Mukavan lämminfleeceä. tä fleeceä. MicroDry -alusasu Siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaasti pois. Materiaali myös kuivuu nopeasti. Asussa on väljä mitoitus kerrospukeutumista varten. Selviät puvulla hyvin myös erittäin kylmissä jahtiolosuhteissa. NETISTÄ www.eratukku.fi 59,60 ? Arvo yhteensä Tarjoukset voimassa 30.11. asti. PUHELIMELLA p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) POSTITSE kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Lumicamo-kalvopuku Oikea asu talven valkoiseen Huippuluokan kalvollinen kuoriasu maastouttaa ja suojaa talven jahdissa. Taitelija, metsästäjä Kimmo Takaraution suunnittelema camokuvio maastouttaa metsästäjän uskomattoman hyvin lumiolosuhteissa. Varta vasten talven olosuhteisiin suunnitellun asun tekniset ominaisuudet huolehtivat metsästäjän hyvinvoinnista. Asu toimii erittäin hyvin sekä liikkuvassa jahdissa että passimetsästyksessä. ?Loistavasti maastouttava camokuvio? Huippuominaisuudet talveen Sulaudut maastoon tavallisia valkeita camoja maastopukuja selvästi paremmin ? Täysin veden- ja tuulenpitävä -kalvon ansiosta ? Erittäin hyvin hengittävä -kalvon ansiosta ? Teipatut saumat ? Teflon-käsitelty kestävä ja hiljainen pintamateriaali ? Irrotettava säädettävä huppu ? Lumilukot lahkeensuissa ja takin vyötäröllä ? Housujen korotettu vyötärö suojaa selkää ? Runsas taskutus, taskuihin pääsy helppoa myös asetta ja reppua kannettaessa ? Suojatut tuuletusaukot takin ja housujen sivusaumoissa ? Lumicamopuku on korkealaatuinen kuoriasu, joka sopii erittäin hyvin sekä passimetsästykseen että liikkuvaan jahtiin. eutumisen Koe camopuk set. uudet elämyk TILAA HETI! 199 90 Tilausnumero: mo -kalvopuku JahtiJakt Snow Ca C 6R JJ01B 00 Lumilukot lahkeensuissa ja takin vyötäröllä estävät lumen pääsyn sisään esim. ryömittäessä. Fleecekäsineet Lämmintä ja mukavaa fleeceä. MicroDry -väliasu Fleecepipo Siirtää iholla syntyvän kosteuden Lämmintä ja mukavaa fleeceä. tehokkaasti pois nopeassakin liikkeessä. Materiaali myös kuivuu nopeasti. ensä 64,70? MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAJAANI | KUOPIO | LAPPEENRANTA | OULU | PORI | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VANTAA | YLIVIESKA Arvo yhte
• Eniten lahjaideoita metsästäjälle! Tarjoukset voimassa 30.11. asti. Tilava ja monikäyttöinen Hunter-jakkarareppu. Piilotettava istuinosa toimii repun sisällä ollessa jäykistävänä runkona. Mukana irrotettava sadesuoja. Kapea malli sopii erityisen hyvin metsästäjälle. Tilavuus 35 l. JahtiJakt-linturepussa on täysin kahisematon pintakangas. Kotelo aseelle repun selkäosassa. Tukeva säädettävä lantiovyö. Repun viilekkeissä on säädettävä rintaremmi. 49 Tilausnumero, lumicamo: JJ8403C00C Tilausnumero, vihreä: JJ8403C759 ?Lahjat luonnossa liikkuvalle? Moss-asepussi haulikolle, rihlakolle ja kiväärille. Pehmustettu pussi suojaa asettasi kolhiintumiselta. Kaksi erillistä vetoketjutaskua tarvikkeille, tukevat kantoremmit. Sisäpituus 125 cm. 19 90 Tilausnumero: JJ8401A757 Perinteinen suomalainen eränkävijän puukko. Aito kauhavalainen terä ja nahkatuppi koristekuviolla. 24 90 Tilausnumero: JJ8643K191 NETISTÄ 29 90 90 www.eratukku.fi Tilausnumero: JJ8402A759 Kestävät, vettä ja likaa hylkivät istuinsuojat. Malli sopii kaikkiin autoihin. Suoja on helppo pitää puhtaana ja sen voi pestä pyykinpesukoneella jopa 60 asteessa. 14 90 Tilausnumero, musta: JJ8705K189 Tilausnumero, vihreä: JJ8705K757 Victorinox-fileerausveitsi. Huipputerävä erikoisteräksestä valmistettu terä. Muodoltaan mainio Victorinoxin palisanterikahva. Ypykkä-kuksa on valmistettu koivupahkasta. Silkkinen ulkopinta on saatu mehiläisvahaharjauksella. Noin 1,3 dl. 90 90 29 Tilausnumero: 7611160502087 PUHELIMELLA 29 Tilausnumero: KUKSA002 p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) Nahkainen lupakansio. 8 muovitaskua ja 8 taskua luottokorteille. Leveys 8 cm, korkeus 12 cm. 990 Tilausnumero: JJ8703E999 POSTITSE kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• 5v 5v 5v SIS-hyväksytty ja sertifioitu OTSO 8-15 R PRO -asekaappi jopa 15 aseelle. Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Vahva 4 mm teräs. Ovessa murtovarma teräsrakenne. Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja. Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä. SIS-hyväksytty ja sertifioitu OTSO 16 R PRO -asekaappi n. 16 aseelle. Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Kaappi on helposti muunneltavissa väliseinällä ja -hyllyillä. Vahva 4 mm teräs. Ovessa murtovarma teräsrakenne. Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja. Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä. Arvokkaasti viimeistelty näyttävä SIS-hyväksytty ja sertifioitu JahtiJakt Premium Gunsafe -asekaappi n. 16 aseelle (ilman sivuhyllyjä). Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Ovessa 5 tilavaa säilytyslaatikkoa. Vahva 4 mm teräs. Ovessa murtovarma teräsrakenne. Pohjassa ja takaseinässä kiinnitysreiät. Mitat: K 1500 x L 500 x S 370 mm Paino: tyhjänä 130 kg Mayer-turvalukko ja vara-avain Väri: harmaa Mitat: K 1500 x L 575 x S 400 mm Paino: tyhjänä 152 kg Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus Väri: harmaa Mitat: k. 1500 x l. 575 x s. 400 mm Paino: tyhjänä 152 kg Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus Väri: musta/kullanvärinen Tilausnumero: OTSO8-15PRO Tilausnumero: OTSO16RPRO Tilausnumero: JJ8802D992 499 629 00 879 00 Uovision UV565 riistaja tarkkailukamera. Camokuvio, laajakulmainen liiketunnistin, säänkestävä rakenne. Erittäin hyvä kuvanlaatu myös pimeässä. Näkymätön ?inframustavalo?. 8.0 MP digitaalinen korkearesoluutio. (8 MP, 5 MP ja 3 MP). 169 90 Tilausnumero: ET1211 JahtiJakt Bore Sight -kollimaattorin avulla voit kohdistaa kiikarisi itse helposti, nopeasti ja tarkasti. Laite heijastaa suoraan piipun keskeltä seinälle laserpisteen, johon kiikarin tähtäyspiste on helppo kohdistaa. 49 90 Tilausnumero: JJ94120KX04 Uovision UM565 riista- ja tarkkailukamera. Camokuvio, laajakulmainen liiketunnistin, säänkestävä rakenne. Erittäin hyvä kuvanlaatu myös pimeässä. Näkymätön ?inframustavalo?. Kuvien eteenpäin lähetys matkapuhelinverkossa. (8 MP, 5 MP ja 3 MP). 00 Uutuus: Etäohjattava riistakamera 289 00 Uovision Panda on markkinoiden ensimmäinen etäohjattava GSM-riistakamera. Voit ?pyytää? kameralta kuvan tarkastaaksesi tilanteen kuvauspaikalla tai vaihtaa kameran asetuksia etänä. Laite tarjoaa korkeatasoiset riistakameratoiminnot (6 MP). Kuvien mukana saat tiedon lämpötilasta ja akun varauksesta. 399 00 Huom! Tuote saatavilla viikolla 49. Tilausnumero: ET1210 Led-taskulamppu Path Lite PL-350. Toiminta-aika 3-5 tuntia, säädettävä valokeila. Tankokiinnitysteline polkupyörään. 3xAAA paristot. 19 90 Tilausnumero: ET01315 MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAJAANI | KUOPIO | LAPPEENRANTA | OULU | PORI | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VANTAA | YLIVIESKA Tilausnumero: 1210020020038 Led-taskulamppu Path Lite PL-750. Toiminta-aika 3-5 tuntia, säädettävä valokeila. Ladattava Li-ioni -akku. Mukana polkupyöräteline, verkkovirtalaturi ja autolaturi. 29 90 Tilausnumero: ET01314
• Talo täynnä lahjaideoita kaikille metsästäjille ja luonnossa liikkujille! Kestävät JahtiJakt-neuleet maastoon ja vapaa-aikaan. Aito villa lämmittää kosteanakin. Konepestävä. 39 90 Trawler-neule ?Lämpimät lahjat joVilla (50%), akryyli (50 %) kaiseen pukinkonttiin!? Tilausnumero: JJ4407L151 Forest-neule Premium-neule Villa (50%), akryyli (50 %) Tilausnumero: JJ4401G757 Villa (50%), akryyli (50 %) Tilausnumero: JJ4405L171 Hartioita ja selkää lämmittävä fleeceliivi välikerrokseksi kuoritakin alle. Miellyttävän pehmeä materiaali. 19 NETISTÄ www.eratukku.fi 39 90 29 Tilausnumero: JJ0514Q747 Tilausnumero: JJ4302G058 Perinteiset Tupa-villasukat on valmistettu Suomessa kehrätystä 100 % karstavillalangasta. Materiaali 100 % villa. Koot: 37-39, 40-42, 43-45 90 Tilausnumero: JJ6502B75740 Lämmin vuorellinen Teeri-fleecetakki jahtiin ja vapaa-aikaan. Vetoketjulliset sivutaskut ja povitasku. Tekstiilinahkavahvikkeet olkapäillä, rinnassa ja kyynärpäissä. 90 Tilausnumero: JJ0607G758 7 Pro Hunter -neule Villa (50%), akryyli (50 %) Tilausnumero: JJ4402G898 Tyylikäs flanellipaita vapaa-aikaan 100 % puuvillaa. Rintatasku. 90 Villasukka on ylivoimaisen mukava ja toimiva sukka maasto-olosuhteisiin. JahtiJakt-villasukat, 70 % villaa. Yksi koko, 40-48. Supreme-neule Villa (70%), akryyli (30 %) Tilausnumero: JJ4406L828 Tilausnumero, punainen: JJ6508V454 PUHELIMELLA 90 9 1 Tilausnumero, harmaa: JJ6508V191 Tarjoukset voimassa 30.11. asti. p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) POSTITSE kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Erittäin hyvin kosteutta siirtävä tekninen Casey-alusasu. MicroDry-materiaali myös kuivuu nopeasti. Scentech-hajunestoteknologia. Korkealaatuinen Alton-väliasu MicroDry-materiaalista. Lämmintä ja pehmeää microfleeceä. Siirtää tehokkaasti kosteutta ja kuivuu nopeasti. Voidaan käyttää myös alusasuna. 29 29 24 Tilausnumero: JJ5109V75C Tilausnumero: JJ5411Q757 Tilausnumero: JJ5101L757 90 Korkealaatuinen tekninen Pro-alusasu MicroDrymateriaalista. Siirtää erittäin tehokkaasti kosteutta pois iholta ja kuivuu nopeasti. 90 90 Käännettävä Antti-lippalakki jahtiin. Piiloon taittuvat korvaläpät. Teflon-käsitelty päällinen, tikkivuori. Koot: 57,58, 59 ja 60. Villakankainen Martti-lippalakki, jossa taittuvat korvaläpät. Lipan reunassa tyylikäs tekonahkakanttaus. Päällinen 100 % villaa, tikkivuori. Koot: 57,58, 59 ja 60. 29 24 90 19 90 90 Tilausnumero: JJ6134V754 Tilausnumero, vihreä: JJ6302C757 Tilausnumero, musta: JJ6302L999 Tilausnumero: JJ6133V754 ?Eniten lahjaideoita metsästäjälle!? Lämmin Thor-fleecetakki. Säädettävä helma sekä vetoketjulliset sivu- ja rintatasku. Vedenpitävät Tundra-käsineet AIR-TEX-kalvolla. Pitävä silikonikuviointi kämmenessä. Tarrakiristys ranteessa. Pehmeä äänetön pintamateriaali. Vuorimateriaali pehmeää neulosta. Koot: M, L ja XL. 49 Miellyttävän pehmeä ja lämmin fleecetakki. Kätevä kääntömalli vihreä/safetycamo. Tuulenpitävä ja erittäin hyvin vettähylkivä sekä hengittävä NoWind-kalvo. 59 90 90 Tilausnumero: JJ0515P868 Tilausnumero: JJ0503G35C Honka-nappihenkselit vahvoilla nahkapidikkeillä. Sopivasti joustava, kestävä materiaali. 14 90 Tilausnumero: JJ6410Q782 Joustava stretchvyö metallisoljella. 9 90 Tilausnumero: JJ6407Q757 Tyylikäs ja laadukas nahkavyö. Metallisolki. 19 90 Tilausnumero: JJ6405E858 MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAJAANI | KUOPIO | LAPPEENRANTA | OULU | PORI | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VANTAA | YLIVIESKA JahtiJakt-pyyhe korkealaatuista 100 % puuvillaa. Koko 150 x 90 cm. 14 90 Tilausnumero: JJ8704K757
• Valitse oikeat varusteet talven jahtiin JahtiJakt Lumicamo Light muuttaa minkä tahansa asun lumicamoasuksi Uusi JahtiJakt Lumicamo Light -puku tuo täysin uuden vaihtoehdon talven jahti- ja eräpukeutumiseen. Asu on tarkoitettu puettavaksi minkä tahansa jahtiasun päälle. Lumicamo Light toimii erittäin hyvin kalvollisen ?vihreän? metsästyspuvun päällä tai huippulämmintä asua tarvittaessa esimerkiksi toppahaalarin kanssa. Ohut, kevyt ja erittäin kestävä materiaali, joka imee itseensä erittäin vähän kosteutta. Asun liukas pinta toimii hyvin myös silloin, kun jahtitilanne edellyttää ryömimistä lumisessa maastossa. Korkealaatuinen tekninen MicroDryalusasu. Siirtää erittäin tehokkaasti kosteutta pois iholta ja kuivuu nopeasti. Scentech käsittely minimoi eläimen metsästäjästä saaman vainun. Fleeceväliasu miellyttävää erittäin ohutta fleeceä. Korkeassa kauluksessa puolivetoketju. Asu sopii välikerrokseksi kerrospukeutumisessa tai oloasuksi. 59 39 29 Tilausnumero: JJ2108R00C Tilausnumero: JJ5403I00C Tilausnumero: JJ5103Q00C 90 ?Lämpimät lahjat Erätukusta? 90 90 Lämmin korvaläpällinen päähine, jossa tikkivuori ja keinoturkissomisteet. Lämpimät teddyvuorilliset käsineet. Vahvistettu kämmenosa. Kiristyssäädöt ranteessa. Käsineen etusormessa liipaisinhalkio. Koot: S, M, L ja XL 29 Monikäyttöinen bandana-huivi talven värissä. 90 Tilausnumero: JJ61B1D00C Tarjoukset voimassa 30.11. asti. NETISTÄ www.eratukku.fi PUHELIMELLA p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) 590 Tilausnumero: JJ6202R001 POSTITSE kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Suomen suosituin jahtikenkä JahtiJakt Premium Huippulämmin Kamik Goliath -60 °C Kamik Icebreaker -40 °C JahtiJakt Premium on Suomen suosituin jahtikenkä. Kengässä on käytetty uusinta AIR-TEX2 -kalvoa, joka takaa jalkineelle loistavan vedenpitävyyden ja hengittävyyden kaikissa olosuhteissa. Ulkopuolelta tuleva vesi ei läpäise kalvoa, mutta hikoilun tuottama kosteus pääsee ulos. Huippulämmin Kamik Goliath -kenkä tarjoaa pakkasenkestävyyden -60 °C lämpötilaan asti. Kenkä on täysin vedenpitävä ja se on varustettu laadukkaalla lumilukolla. Irrotettava 13 mm Zylex-sisäkenkä on erittäin lämmin. Paksu pohjarakenne ja 11 mm Zylex-pohjallinen eristävät tehokkaasti maan kylmyyden. Vankka kenkä on erittäin hyvä kävellä. Erittäin laadukas Kamik Icebreaker -lämpösaapas tarjoaa pakkasenkestävyyden -40 °C lämpötilaan asti. Kenkä on täysin vedenpitävä ja se on varustettu laadukkaalla lumilukolla. Kengässä on irrotettava lämmin 8 mm Zylex-sisäkenkä. Paksu pohjarakenne eristää tehokkaasti maan kylmyyden. Pitävä Trackerpohja on hyvä kävellä. 129 90 Tilausnumero, musta: JJ7104L999 Tilauskuponki 119 79 00 90 Koot ja tilausnumerot: 39-40 (US 7) 0056248203567, 41 (US 8) 0056248203574, 42 (US 9) 0056248203581, 43 (US 10) 0056248203598, 44-45 (US 11) 0056248203604, 46 (US 12) 0056248203611, 47 (US 13) 0056248203628 Koot ja tilausnumerot: 39-40 (US 7) 0056248203727, 41 (US 8) 0056248203734, 42 (US 9) 0056248203741, 43 (US 10) 0056248203758, 44-45 (US 11) 0056248203765, 46 (US 12) 0056248203772 Tilaa tällä kupongilla kaikki haluamasi tuotteet yhdellä kertaa. Erätukku maksaa tilauskupongin postimaksun. Tilaukset myös puhelimitse 020 747 7000* (ma-pe 9-17) ja verkkokaupastamme www.eratukku.fi Kyllä, tilaan Tuotteiden tilausnumerot löydät ilmoituksesta heti hinnan yhteydestä. Erätukku maksaa postimaksun Tilauksen hintaan lisätään toimituskulut. Asut. Merkitse aina asusteen saajan pituus, paino ja vyötärönympärys. Tilausnumero Määrä Tuotenimi Hinta pituus cm paino kg vyötärö-ymp. cm Erätukku Tunnus 5013247 Kengät, käsineet ja lakit. Merkitse Jahtijakt-kenkiin jalkaterän pituus. Merkitse käsineisiin, lakkeihin ja Kamik-kenkiin haluamasi koko. Tilausnumero Tuotenimi Määrä Hinta Muut tuotteet. Tilausnumero jalkaterän pit. cm Määrä Tuotenimi 00003 VASTAUSLÄHETYS koko eti: Tilaa h kku.fi www.eratu Hinta 17) Tilaajan nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Tilaajan allekirjoitus alle 18 vuotiaan tilaajan huoltaja Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-klubiin. Minulle saa lähettää klubiviestit sähköpostiini. (merkitse sähköpostiosoitteesi) MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAJAANI | KUOPIO | LAPPEENRANTA | OULU | PORI | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VANTAA | YLIVIESKA Metsästäjä 6/2012 * (ma-pe 9747 7000 0 2 0 . h u p upongilla postitse k Tilauksen hintaan lisätään toimituskulut. (Suomeen 7,90 - 23,40 euroa riippuen tilauksen koosta ja maksutavasta. Asekaappien toimituskulu 49,00 euroa.)
• Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Riistakolmiointo nousussa lle! KIITOS metsästäji maa- ja metsätalousministeriölle elokuun puolivälissä. Tätä työtä johti Kestävä metsästys-tiimin vetäjä riistapäällikkö Jukka Keränen. Metsästysajat perustuvat riistatietoon Tänä vuonna metsäkanalintujen metsästysajoista päätettiin tuoreiden kolmiolaskentatulosten perusteella. Uudistus motivoi riistalaskijoita ja laskettujen riistakolmioiden määrä nousi selvästi. Suomen riistakeskus toteuttaa talven ja kevään aikana kaikilla toiminta- alueillaan aktivointikampanjan, jonka tavoitteena on nostaa laskettujen kolmioiden määrä pysyvästi toiselle tuhannelle. l Heinä-elokuussa riistakolmioreiteillä liikkui vastuullisia metsästäjiä takavuosia enemmän, sillä toteutuneiden riistakolmiolaskentojen määrä on ollut laskusuunnassa vuosien ajan. Nyt tuoreen riistatiedon päätyminen hallintopäätösten pohjaksi toi piristysruiskeen ja koluttujen kolmioiden määrä kohosi 821:een. Suomen riistakeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos analysoivat tuoreet tulokset ja riistakeskus valmisteli esityksen metsästysajoista 50 l Metsästäjä l 6 l 2012 Millaisiin päätöksiin kyseinen ketju tänä vuonna sitten johti? Vuoden 2012 metsäkanalintukannat olivat pääosin vahvat ja metsästyksen rajoittaminen ei ollut valtaosassa maata tarpeellista. Pohjois-Suomessa päädyttiin merkittäviin metsästysaikarajoituksiin kaikkien metsäkanalintujen osalta, sillä laskennat paljastivat alueen poikastuoton olleen etenkin Keski-Lapissa ennätysmäisen huonon. Siihen reagoitiin rauhoittamalla metsäkanalinnut lokakuun alusta alkaen muutamien kuntien alueella. Pohjois-Suomen osalta vanhan päätöksentekojärjestelmän mukainen toiminta olisi tarkoittanut sitä, että katovuoteen ei olisi osattu reagoida lainkaan, jos perustietoina olisi käytetty viimevuotisen kanalintujen kannanvaihtelun huippuvuoden tietoja ja päätökset olisi valmisteltu jo kesäkuussa. Kanta-Hämeessä ja joissakin Itä-Uu- denmaan kunnissa voitiin sen sijaan nyt sallia täysiaikainen metson metsästys kantojen runsauden takia. Tuore riistatieto siis johti aluekohtaisiin ja loogisiin päätöksiin riistatilanteen mukaan. Päättyneen metsästyskauden käytännön kokemukset kertovat, että rajoitukset ja metsästysaikojen pidentämiset osuivat oikeisiin kohteisiin. Riistatiedon tiukka aikataulu Uutta päätöksentekoketjua sovellettiin nyt ensimmäistä kertaa täysipainoisesti. Kehitettävää jäi runsaasti vaikka päätavoite, tuoreen riistatiedon käyttö, saavutettiinkin. Asetus saatiin valmiik-
• si vasta syyskuun puolivälin tienoilla ja jatkossa metsästäjien on saatava metsästysajat tietoonsa selvästi aiemmin. Syyskuun alun Metsästäjä-lehdessä kerrottiin kattavasti uudesta menetelmästä ja siitä, että metsäkanalintujen metsästys alkaa koko Suomessa 10.9 ja mahdolliset rajoitukset kohdistetaan kauden loppupäähän. Tästä huolimatta metsästysaikakyselyt ruuhkauttivat Suomen riistakeskuksen asiakaspalvelun juuri ennen jahdin alkua. Tilanne oli harmittava asiakkaiden kannalta. Tätä voidaan vain pahoitella ja pyrkiä tältä osin parempaan suoritukseen ensi vuonna. Aikataulun nopeuttaminen nykyisestä on kuitenkin haasteellista, sillä maa- ja metsätalousministeriö on metsästysaika-asetuksen osalta sidottu tiettyihin Oikeusministeriön ohjeistamiin lausuntoaikoihin. Tästä syystä tänä vuonna metsästysaikaa ei voitu rajoittaa syyskuun osalta, vaan rajoitukset jouduttiin kohdistamaan lokakuuhun. Kehittämisideoita Jatkossa on selvitettävä, voidaanko aikataulua muuttaa tänä vuonna käytetystä. Tällöin maa- ja metsätalousministeriöllä olisi tarvittavan laaja ja joustava keinovalikoima käytössään. Rajoituksia tulisi jatkossa voida kohdistaa tarvittaessa myös syyskuulle ja myös jonkin lajin rauhoittamisen kokonaan tuoreiden riistakolmiotulosten perusteella yhden metsästyskauden ajaksi tulisi olla mahdollista. Nyt tällaista laajempaa rauhoitusmahdollisuutta olisi ehkä tarvittu riekon osalta, mutta hallinnolliset esteet tekivät reagoinnin mahdottomaksi. Haastetta riittää myös Metsähallituksen luvanmyynnin ja Suomen riistakeskuksen valmisteleman metsästysaikaesityksen yhteensovittamisessa. Aikataulu tuoreen riistatiedon käytölle on kireä kaikilta osin ja ensi vuonna koko järjestelmän on toimittava ?liukkaammin?. Ainakin yhdestä osasesta voidaan nipistää ehkä viikon verran pelivaraa: riistakolmiolaskentojen pääponnistus on kohdistettava kahteen ensimmäiseen elokuun viikonloppuun. Näin metsästysaikaesityksen tekoon tarvittava alueellinen riistakolmiokertymä saadaan riittävän kattavaksi ennen elokuun puoliväliä. Asiaa valmistellaan kiinteässä yhteistyössä riistantutkimuksen kanssa. Riistakolmiolaskennat ja metsäkanalinnustuksen tulevaisuus Tulevana talvena ja keväänä riistakeskuksen toiminta-alueilla jalkaudutaan metsästysseuroihin ja tavoitteena on parantaa kolmioverkoston alueellista kattavuutta perustamalla uusia ja elvyttämällä vanhoja, laskematta jääneitä kolmioita. Riistahallinnon nyt kehittämä malli, jossa päätökset voidaan tehdä aivan uunituoreen tutkimustiedon perusteella, on ainutlaatuinen maailmassa. Toimintatapoja kehitetään yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Kun riistatietojohtamisen tutkimuksellinen ja hallinnollinen perusta on vahvassa kunnossa, voidaan kehittää erilaisia työkaluja, joiden avulla paikalliset metsästysseurat ja muut metsästysoikeuden haltijat voivat perustaa omat metsästyspäätöksensä (pyyntikiintiöt) tuoreeseen riistatietoon. Tämä vähentää valtionhallinnon tekemien metsästysrajoitusten tarvetta tulevaisuudessa. Lisäksi huippuvuosina voitaisiin metsästysaikoja kestävästi myös pidentää. Se edellyttää kuitenkin riistakolmioverkoston vahvistamista. Riistahallinnon, tutkijoiden ja metsästäjien yhteistyön ansiosta suomalainen riistatieto on jo tällä hetkellä maailman kattavinta, nopeinta ja tarkinta. Kehitetyistä kestävyyden merkkipaaluista voi koko yhteiskunta olla ylpeä! l Kolmiotavoitteet alueittain Riistakeskusalue Maapinta-ala (km²) Pintaala/ Kolmio Kolmioiden tavoitemäärä Laskettu kesällä 2012 Etelä-Häme 8 802 176 50 24 Etelä-Savo 16 343 178 92 62 Kaakkois-Suomi 10 783 161 67 37 Kainuu 20 252 253 80 92 Keski-Suomi 15 567 185 84 66 Lappi 93 057 535 174 139 Oulu 36 856 307 120 99 Pohjanmaa 19 449 172 113 64 Pohjois-Häme 8 869 161 55 24 Pohjois-Karjala 17 782 200 89 66 Pohjois-Savo 16 511 176 94 49 6 998 206 34 15 Satakunta 12 173 174 70 50 Uusimaa 9 898 183 54 21 Varsinais-Suomi 9 996 175 57 13 1 233 821 Rannikko-Pohjanmaa Yhteensä 303 336 Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2012 Riistakolmiokampanjassa mukana: RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta Metsäkanalintujen elinympäristöhankkeet riistakeskuksessa n Metsästyksen kestävyyden kehittämishankkeiden lisäksi on Suomen riistakeskus aloittanut yhteistyön metsäalan toimijoiden kanssa tukeakseen metsäkanalintujen hoitosuunnitelman toimenpide-esityksiä ja parantaakseen metsäkanalintujen elinympäristöjen laatua. Käynnissä on jo reunavyöhykkeiden poikueympäristöiden hoitoon keskittyvä Riistaa reunoilta- hanke ja vastikään Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Suomen riistakeskus aloittivat maa- ja metsätalousministeriön rahoituksen turvin hankkeen, jonka päätavoitteena on määrittää metsänhoidon suositusten riistapainotukset. Molempien hankkeiden koordinoinnista vastaa projektipäällikkö Marko Svensberg. Hanke tulee lisäämään merkittävästi riistan elinympäristövaatimusten painoarvoa käytännön metsätaloudessa. Metsänhoidon suositukset riistapainotuksella - hankkeen asiantuntijaryhmässä on myös Metsähallituksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen edustus. Tulevaisuudessa erilaisten jatkohankkeiden myötä pyritään luomaan uudet toimintamallit ja kriteerit riistapainotteisille metsätaloussuunnitelmille, joita voitaisiin laatia sellaisille metsänomistajille, joiden arvomaailmaan riistanhoito kuuluu tärkeänä osana. Hoitosuunnitelmien tueksi käytännön toimenpideohjelma Jatkossa jokaiselle julkaistulle kannanhoitosuunnitelmalle laaditaan riistakeskuksessa käytännön toimenpideohjelma. Työtavan tavoitteena on varmistaa, että suunnitelma ei jää pelkäksi hallintopaperiksi, vaan sen toimenpiteet jalkautuvat myös käytännön toiminnaksi, jota seurataan ja mitataan. Sen toteuttamiseen pyritään aktiivisesti löytämään myös ulkopuolisia hankerahoitusmahdollisuuksia ja tavoitteena on riistatalouden rahoituspohjan laajentaminen. Metsästäjä l 6 l 2012 l 51
• Mikko Alhainen, projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko-Life -hanke I Kuvat: Reijo Kotilainen Kosteikko vetää puoleensa myös muualla pesiviä lintuja tankkaamaan muuttomatkaa varten. - Majavan tuhoamasta taimikosta vesilintuparatiisi Vettynyt joutoalue kunnostettiin kosteikoksi, joka tarjoaa suojaa ja ravintoa linnuille ja muille kosteikon eläimille. P l Pohjois-Karjalassa Kiteellä Koposensuo oli viljelykäytössä vuosituhannen vaihteeseen saakka, minkä jälkeen pellot metsitettiin kuuselle. Metsittäminen oli työlästä ravinteiden puutteen, hallan ja vettymishaittojen vuoksi. Kun taimikko oli saatu jonkinlaiseen kasvuun, alueelle saapui majava. Lättähäntä tukki ojan ja nosti veden osalle taimikkoa. Majava ja sen patorakennelmat poistettiin, mutta ongelma toistui parin vuoden jälkeen, minkä seurauksena istutetut kuuset tukehtuivat runsaan hehtaarin alueelta. Veden vaivaamalla alueella kasvoi enää pajua, horsmaa ja nokkosia. Maanomistaja kuuli ensimmäisen kerran Suomen riistakeskuksen Kokemuksen innostamana kosteikkoa aiotaan laajentaa. 52 l Metsästäjä l 6 l 2012 Kotiseutukosteikko Life- hankkeesta Erämessuilla Kuopiossa. Idea tuhoutuneen alueen uusiokäyttöön virisi messuilla käydyn keskustelun pohjalta, minkä jälkeen maanomistaja otti yhteyttä riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimistoon ja pyysi maastokäyntiä sekä suunnitteluapua kosteikon perustamiseen. Perustaminen kaivamalla ja patoamalla Maastokäynti kohteelle tehtiin elokuussa 2011, minkä yhteydessä mitattiin alueen korkeuserot tasolaserilla. Maanomistajan kanssa mietittiin erilaisia mahdollisuuksia lisätä avovesialuetta ja turvata samalla kosteikon ulkopuolelle jäävän alueen kuivatusjärjestelmän toimivuus. Myös laskuojan luonnontilaisuutta jouduttiin selvittämään PohjoisKarjalan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarojen vastuualueelta. Kosteikon perustamiselle ei löytynyt esteitä, koska hankkeesta ei ollut vaikutusta luonnontilaiseen vesistöön ja mahdollinen haitta tai vahinko kohdistuisi maanomistajan omalle maalle. Kosteikon perustaminen kaivamalla ja patoamalla oli ainoa vaihtoehto kosteikon perustamiseen. Kosteikon pinta-alaksi patovalleineen tuli 1,3 ha ja vesipintaakin 0,9 ha. Vaikka kosteikon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on vain 43 ha, turvaa valumaalueen runsas lähteiden määrä veden riittävyyden kosteikossa kuivanakin kesänä. Märkä turvemaa asetti myös omat haasteensa rakenteiden kestävyydelle ja konetyölle. Patovallit suunniteltiin harjalta 5 metriä leveiksi, jolloin ne kestäisivät kevään runsaan tulvahuipun ja kesällä hoito ja niitto onnistuisi koneella. Patovallit suunniteltiin 80 cm vedenpintaa korkeimmiksi, ja massat otettaisiin kaivamalla kosteikon sisäpuolelta. Vedenpinnan korkeuden säätäminen tapahtuu pohjapadon avulla, mihin asennetaan tyhjennysputki kosteikon tyhjentämistä ja tulvahuipun tasaamista varten. Suunnitelma oli valmis ja hyväksytty elokuun loppupuolella. Kevytkaivurilla kaivutöihin Alue raivattiin puustosta. Raivausjäte kasattiin ja poltettiin paikan päällä. Märästä ja kantamattomasta maasta johtuen työhön valittiin pitkäpuominen, leveätelainen ja mahdollisimman
• Valmis kosteikko. Pitkäpuomisen koneen etuna on sen ulottuvuus huonosti kantavalla pohjalla. Kosteikon rakentaminen aloitettiin alueen raivaamisella. kevyt kaivuri, joka pystyy kaivamaan ja muotoilemaan maata laajalla alueella tarvitsematta liikkua pehmeiköllä. Huomattavasti kalliimpi vaihtoehto olisi ollut alueen jäädyttäminen. Myös kuljettajalta vaaditaan kokemusta kosteikon tekemisestä. Työn alkuvaiheessa huomattiin, ettei maanpintaa kannata rikkoa patovallien ympäriltä kolmea metriä lähempää, ettei kaivumassan paino aiheuta patovallien painumista. Työn edetessä tuli lisää ongelmia maaperän takia. Massoja jouduttiin siirtämään koneen alle, jotta alusta saatiin konetta kantavaksi. Kosteikko tehtiin kaikilta osin valmiiksi ennen kuin vedet ohjattiin laskuojasta kosteikkoon. Oletettua pehmeämmän maaperän vuoksi konetöiden osuus nousi 40 tunnista 70 tuntiin, mikä aiheutti huomattavan kustannusarvion ylittymisen. Sorsakanta kasvoi nopeasti Pienpetojen pyynti tapahtuu elävinä pyytävillä loukuilla ja tappavilla raudoilla. Pyynnin kohteina ovat lähinnä minkki ja supikoira. Keväällä alueella tehtiin vesilintujen parilaskenta, missä todettiin useita ve- Metsästyksestä on sovittu tiukat säännöt. silintupareja. Poikuelaskenta suoritettiin heinäkuussa ja kosteikolla vilistivät tavi- ja heinäsorsapoikueet sekä noin 40 aikuista heinäsorsaa. Syksyn vesilintulaskennassa lintuja oli noin 80, mistä suurin osa oli heinäsorsia. Ennen kosteikon perustamista vanhoista pelto-ojista saattoi hypätä satunnainen tavi. Ensimmäinen metsästyspäivä oli 24.8. minkä jälkeen metsästys on ollut mahdollista perjantai- ja lauantaiiltaisin. Metsästysmahdollisuutta on käytetty kuitenkin harkiten. Ensimmäisen jahtiviikonlopun saalis oli 10 heinäsorsaa, minkä jälkeen alueelta on ammuttu toiset 10 sorsaa. Muuttavia vesilintuja kosteikolla on vieraillut ainakin lokakuun puoliväliin saakka. Yhteistyöllä hyviin tuloksiin Hankkeessa ovat mukana Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ ?hanke, maanomistaja sekä Kiteen Metsästysseura ry. Maanomistaja ja metsästysseuran jäsenet ovat tehneet hankkeen eteen noin 60 talkootyöpäivää. Kohteeseen on rakennettu laavu ja tulipaikka, paikoitusalue ja opasteet. Rakentamiseen on käytetty myös omaa pääomaa. Kohteella on jo järjestetty myös useita esittelytilaisuuksia, joihin on osallistunut kymmeniä asiasta kiinnostuneita henkilöitä. Kokemuksen innostamana maanomistaja osti Kiteen kaupungilta määräalan kosteikon alapuolisesta alueesta, mihin hänellä on tarkoitus omalla kustannuksellaan laajentaa kosteikkoa. Myös Tornator Oy on kiinnostunut laajentamaan kosteikkoaluetta omistamalleen tilalle, mikä sijaitsee suunnitellun laajennuksen välittömässä yhteydessä. Molemmat maa-alueet ovat metsätalousmaaksi kelpaamattomia joutomaa-alueita. l Tyhjennysputken asentaminen pohjapatoon. Metsästäjä l 6 l 2012 l 53
• Mervi Kunnasranta, Sari Oksanen ja Markus Ahola, RKTL Perämeren norppia seurataan gps/gsm-laitteilla Mervi Kunnasranta Norpat yllättivät liikkuvuudellaan P Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvittää parhaillaan norpan vaikutusta ammattikalastukseen Perämerellä. Tutkimuksessa selvitetään kalanpyydyksien läheisyydestä kiinniotettujen norppien käyttäytymistä satelliittipohjaisen seurannan avulla. 54 l Metsästäjä l 6 l 2012 l Perämeri on ainoa itämerennorpan Tutkimusmestari Petri Timonen ja kalastaja lisääntymisalue, missä kanta on kasvanut viime vuosikymmenien aikana. Norppanaaraiden lisääntymisterveys on kohentunut kohdunkuroumasairauden vähenemisen myötä ja kanta kasvaa keskimäärin vajaat 5 % vuodessa. Valtaosa koko itämerennorppakannasta elää Perämerellä. Eteläisemmillä pesimäalueilla norpat eivät voi yhtä hyvin, osin leutojen talvien takia. Vaikka halli tekee valtaosan hyljevahingoista, ovat Perämeren ammattikalastajat arvioineet norpan aiheuttamien vahinkojen nousseen viime vuosina merkittävästi. Ajoittain leudot talvet ovat tuoneet jääpeitteisillä alueilla viihtyviä norppia myös lähemmäksi rantavesiä. Juha Vierimaa tuovat hyljeverkoilla pyydettyä norppia rantaan laitteiden kiinnitystä varten. Norpat pysyvät varsin rauhallisina, eikä niitä tarvitse nukuttaa käsittelyn ajaksi. Norpan ja kalastuksen välisten ongelmien Perämerellä onkin arveltu pahenevan edelleen. Tiedonpuute vaikeuttaa kuitenkin ongelman laajuuden ja ratkaisumallien arviointia, sillä tuntemus hylkeiden liikkumisesta, hyljevahingoista ja niiltä suojautumisesta Itämerellä koskee lähes yksinomaan hallia.
• Yhteistyötä ammattikalastajien kanssa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) meneillään olevan hankkeen tarkoituksena on selvittää norpan vaikutusta ammattikalastukseen Perämerellä. Tutkimuksessa selvitetään kalanpyydyksien läheisyydestä kiinniotettujen norppien käyttäytymistä satelliittipohjaisen seurannan avulla. Turkkiin liimalla kiinnitetty GPS/GSMlaite kerää ja lähettää tarkkaa tietoa hylkeen liikkumisesta, sukelluksista ja lepojaksoista. RKTL on aiemmin selvittänyt vastaavilla laitteilla rysähallien liikkumista Selkämerellä ja Suomenlahdella. Tutkimusnorpat pyydystetään ns. pakosukalla varustetuilla vannerysillä ja hyljeverkoilla Perämerellä. Norpanpyyntiin on Riistakeskuksen myöntämät poikkeusluvat ja kiinniotto tehdään yhteistyössä paikallisten ammattikalastajien kanssa. Ensimmäiset kahdeksan norppaa (yksi uros ja seitsemän naarasta) pyydystettiin elo-marraskuussa 2011 ja näiden liikkeitä pystyttiin seuraamaan 20?187 päivää; parhaimmillaan siis kevättalvelle 2012 laitteiden irtoamiseen saakka. Vuoden 2012 osalta seuranta on parhaillaan menossa ja ensimmäiset sopivan kokoiset norpat saatiin tänä vuonna seurantaan syyskuussa. Kainuun ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle rahoituksen Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR). Norppa liikkuu laajalla alueella Vannerysistä pyydystettiin loppukesän 2011 aikana puolenkymmentä saman kevään kuuttia, joihin ei voinut niiden pienen koon takia kiinnittää laitetta. Syyskuussa kaksi nuorta naarasta (n. 40 ja 50 kiloa) saatiin kuitenkin seurantaan Raahen Piehingissä. Nämä liikkuivat laajalla alueella Perä- ja Selkämerellä, käyden pohjoisimmillaan Luulajan korkeudella ja eteläisimmillään Rauman merialueella. Näiden yksilöiden elinpiiri kattoivat 17  500 ja 34  000 neliökilometriä. Viimeiset laitteiden lähettämät paikallistukset tammi- ja maaliskuussa viittasivat siihen, että molemmat rysänorpat jäivät talvehtimaan Merenkurkun seudulle. Rysäkauden loputtua norppien pyyntiä jatkettiin perinteisillä hyljeverkoilla muikunpyyntiaikaan. Simossa on vielä pyyntimiehiä, jotka aikoinaan pyysivät norppia hyljeverkoilla syksyisin. Näiden miesten oppien mukaisesti, vanhaa tieto-taitoa hyödyntäen ja uut- Perämerellä pyydystettyjen norppien elinpiirit syksyllä ja talvella 20112012. ta soveltaen, norppia pyydettiin lokamarraskuussa. Simolaiset hylkeenpyytäjät kertoivat ?merinorppien tulevan katsomaan lunta rannasta? ja maan värjäydyttyä ensilumella alkoikin ennustusten mukaisesti norppien saanti verkoilla. Verkkopyynnillä saatiin huomattavasti suurempia norppia kuin rysistä. Yhtä nuorta 40-kiloista lukuun ottamatta viiden verkkonorpan keskimääräinen yksilöpaino oli runsaat sata kiloa, tuhdeimman naaraan painaessa 113 kiloa. Simosta pyydetyistä kuudesta norpasta neljä pysyi Perämeren ja pohjoisen Selkämeren alueella, 1 500?18 000 neliökilometrin elinpiireillä. Näistä kauimmaksi talvehtimaan kulki 108 kiloinen naaras, joka jäi pesimään Uumajan eteläpuolelle. Jään muodostumisella oli odotetusti selkeä vaikutus norppien talvisiin liikkeisiin. Perämerellä vieraita Virosta? Suurimman yllätyksen tuottivat kuitenkin kaksi marraskuun alkupuolella kiinniotettua norppanaarasta, jotka lähtivät Perämereltä Viroon jo parin kolmen viikon jälkeen. Matka Riianlahdelle taittui 8-17 päivässä toisen hylkeen oikaistessa Saaristomeren läpi ja toisen taas kiertäessä Ahvenanmaan. Matkaa kulkureiteille kertyi noin 800 ja vajaat 1000 kilometriä. Alue, jonne norpat Saarenmaan edustalla hakeutuivat, on perinteistä norpan pesimäaluetta Riianlahdella. Viimeiset signaalit norpista saatiin helmikuulla, joten oletettavaa on, että ne myös jäivät pesimään Viron jäille. Näiden norppien taivaltamat matkat ovat tähän saakka pisimmät itämerennorpalta mitatut yksittäiset siirtymi- set. Aikaisemmassa tutkimuksessa Perämerellä, Suomenlahdella ja Riianlahdella satelliittilaitteilla merkittyjen norppien ei havaittu liikkuvan eri pesimäalueiden välillä. Jäämerellä ja Saimaalla norpan on todettu olevan varsin uskollinen lisääntymisalueilleen ja erityisen pesäpaikkauskollisia näyttäisivät olevan juuri naaraat. Alaskassa tehdyissä tutkimuksissa norpat saattoivat käydä avovesiaikaan jopa tuhannen kilometrin päässä, mutta palata kuitenkin pesimään seuraavaksi Tutkimusmestari Petri Timonen ja kalastaja Juha Vierimaa ovat juuri nostaneet ison norppanaaraan hyljeverkosta veneeseen. Metsästäjä l 6 l 2012 l 55
• lisääntymiskaudeksi täsmälleen samalle alueelle. Tässä valossa tarkasteltuna Simossa kiinniotetut norppanaarat saattoivatkin olla Viron vieraita, jotka olivat tankkaamassa Perämerellä muikkua tulevaa lisääntymiskautta varten. Perämeren naaraiden ei liene järkevää lähteä pesimään Riianlahden epävarmoihin jääolosuhteisiin. Tutkimuksen jatkuessa näihin pohdintoihin saadaan todennäköisesti varmempi vastaus. Rysiin joutuu nuoria norppia GPS/GSM-laitteella varustettu norppa valmiina palaamaan mereen Norppa sukeltaa syvempään Alustavat tulokset viittaavat siihen, että itämerennorpan käyttäytyminen eroaa monella, osin yllättävälläkin tavalla hallista. Aikaisempi seurantatutkimus osoitti, että ponttonirysissä vierailevat kaikenikäiset hallit, mutta ne ovat lähes poikkeuksetta uroksia. Norpissa vastaavaa sukupuoltenvälistä eroa ei ole havaittavissa, vaan vannerysistä pyydystetyissä norpissa on ollut sekä uroksia että naaraita. Sen sijaan rysissä käyvät norpat näyttäisivät olevan pääosin nuoria (0 tai 1 vuotiaita). Räpylämerkillä tai laitteilla mer- Norppien liikkumisessa ei ole ollut havaittavissa samanlaista rytmisyyttä kuin halleissa, jotka Suomenlahdella ja Selkämerellä kulkivat säännöllisesti ruokailu- ja lepoalueiden välillä. Norpat eivät myöskään näyttäsi, suosivan tiettyjä rannikkoalueita samassa määrin kuin hallit, vaan ne liikkuivat laajoilla alueilla. Hallin liikkumisessa on havaittavissa suoraviivaisuus paikasta a paikkaan b, kun taas norpan liikkumista luonnehtii laajemmilla alueilla ?kuljeskelu?. Tutkitut norpat liikkuivat suureksi yllätykseksi keskimäärin isommalla Petri Timonen takaisin. kittyjä rysänorppia ei ole toistaiseksi myöskään löydetty rysistä uudelleen, vaikka merkityistä rysähalleista osa palasi samalle pyydykselle 1-3 kertaa. Onkin mahdollista, että halleilla havaittu yksilöllinen erikoistuminen pyydyksissä ruokailuun ei ole yhtä tyypillistä norpalle. Saman vuoden norpankuutit päätynevät ruokailemaan pyydyksiin lähinnä vahingossa laajentaessaan elinpiiriään ? nuoret hylkeethän tunnetusti liikkuvat paljon. 56 l Metsästäjä l 6 l 2012 alueella kuin hallit. Norppaahan on perinteisesti pidetty erittäin paikkauskollisena ja suhteellisen vähän liikkuvana vaelluksistaan tunnettuun halliin verrattuna. Seurannassa olleiden kahdeksan norpan yksilökohtainen elinpiiri oli kuitenkin keskimäärin 18 100 neliökilometriä. Vastaavalla menetelmällä tutkitun 17 rysähallin perusteella, hallin keskimääräinen elinpiiri oli puolestaan noin 11 700 neliökilometriä. Norpat myös sukelsivat hieman syvempiä sukelluksia kuin hallit: norppien sukellukset ulottuivat keskimäärin seitsemääntoista metriin ja kestivät kolme minuuttia. Hallien sukellukset puolestaan ulottuivat keskimäärin kolmeentoista metriin ja kestivät hieman alle kolme minuuttia. Tutkittujen norppien syvyysennätyksen (209 metriä) teki 40-kiloinen naaras reilun kuuden minuutin sukelluksellaan. Tämä sukellus voittaa aikaisemman tutkimuksen 77-kiloisen halliuroksen 181 metrin syvyysennätyksen. Ajallisesti pisimmät maksimit sukelluksissa ovat molemmilla lajeilla noin 20 minuutin kieppeillä. l
• LUJA JA LUOTETTAVA LEGENDA. www.toyota.? TOYOTA HILUX. Ammattilaiset tuntevat Hiluxin lujuuden ja luotettavuuden ? siksi se on Suomen ylivoimaisesti eniten myyty pick-up. Yli 40 vuodessa maine on kasvanut legendaksi: jatkuva tuotekehitys varmistaa, että käytössäsi ovat parhaat maastoajoominaisuudet pienimmillä päästöillä ja erittäin korkeatasoisella varustelulla. Vakiona Hilux SR -tasossa mm. suuri Toyota Touch -multimedianäyttö, joka sisältää peruutuskameran, Bluetooth handsfreen sekä kuuden kaiuttimen audiojärjestelmän aux-in/USB-liitännällä. Tervetuloa testaamaan. Hilux Extra Cab 2.5 D-4D -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 28 310 ?, arvioitu autovero 6 297,50 ?, arvioitu kokonaishinta 34 607,50 ?. Hilux Double Cab 2.5 D-4D -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 31 650 ?, arvioitu autovero 15 210,89 ?, arvioitu kokonaishinta 46 860,89 ?. Hilux Double Cab 3.0 D-4D automaatti -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 36 800 ?, arvioitu autovero 22 447,59 ?, arvioitu kokonaishinta 59 247,59 ? EU-yhdistetty kulutus 7,3-8,6 l/100 km, CO2-päästöt 193-227 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km. Pick Up -luokan kulutus ja CO2-päästövertailu Hilux Extra Cab 2,5 7,3 l/100 km CO2 193 g/km VW Amarok Trendline 2,0 TDI 7,9 l/100 km CO2 208 g/km Isuzu D-Max Space Cab 2,5 7,4 l/100 km CO2 194 g/km Nissan Navara King Cab 2,5 8,4 l/100 km CO2 222 g/km Ford Ranger Super Cab XL 2,2 8,3 l/100 km CO2 219 g/km Tiedot tarkistettu maahantuojien internetsivuilta 6.9.2012.
• Teksti ja kuvat: Erkki Kauppi n i l d e n t o o r u L Aikaisemmin lentoradan laskemisessa käytettiin hankalia taulukoita. Yhden lentoradan laskemiseen meni runsaasti aikaa. Nyt tietokone laskee ballistiikkaohjelmalla lentoradan sekunnin murtoosassa. A l Ammutun luodin liikerata voidaan jakaa neljään osaan. Piipun sisällä on sisäballistinen alue. Tällöin luoti lähtee liikkeelle ruutikaasujen paineen vaikutuksesta ja nopeus kiihtyy voimakkaasti. Aseen piipun ja maalin välinen alue on ulkoballistinen vaihe. Tämän alkupäästä voidaan erottaa vielä väliballistinen alue heti piipunsuun jälkeen. Luodin irtaannuttua aseen rihloista, ruutikaasut antavat sille yleensä hieman lisäpotkua. Muutama metri menee myös luodin stabiloitumiseen vakaasti 58 l Metsästäjä l 6 l 2012 lentoradalleen. Maaliballistiikka taas selvittää luodin käyttäytymistä osuttuaan kohteeseensa. Tässä artikkelissa keskitytään ulkoballistiseen vaiheeseen. Maan vetovoiman ja ilmanvastuksen vaikutukset Kun luoti tulee ulos aseen piipusta, vaikuttaa siihen kaksi merkittävää tekijää; maan vetovoima ja ilmanvastus. Lisäksi luodin pyörimisestä aiheutuu pieni kiertoliike, samoin maan pyörimisen aikaansaama coriolis-voima kääntää luodin lentorataa. Näiden vaikutus on kuitenkin niin pieni, ettei niitä metsästysammunnassa tarvitse huomioida, jätetään ne tykkimiesten murheeksi. Ilman työntäminen sivuun on ilmanvastus ja se hidastaa luodin nopeutta jatkuvasti. Mitä parempi luodin ballistinen muoto on, sitä paremmin se selviää ilmanvastuksesta. Teräväkärki- nen luoti säilyttää nopeutensa merkittävästi paremmin kuin pyöreäpäinen tai tasakärkinen. Palloluoti ja haulikon täyteinen menettävät nopeutensa hyvin pikaisesti. Ballistinen kerroin ( BC = ballistic coefficient ) on luku, joka ilmaisee luodin ballistisia ominaisuuksia. Metsästysluodeilla BC on yleensä välillä 0,15 ? 0,55. Ensin mainittu on lyhyelle, tylpälle luodille ja jälkimmäinen teräväkärkiselle, veneperäiselle. Erittäin suippoja luoteja sanotaan VLD ( very low drag ) luodeiksi. Parhaimmillaan ne ovat messingistä sorvattuja, neulanteräviä, ja ballistinen kerroin on jopa yli 1,0. Ballistinen kerroin muuttuu hieman eri nopeusalueilla. Amerikkalainen Sierra Bullets antaa luodeilleen useita arvoja riippuen luodin nopeudesta. Normaalissa metsästysammunnassa tullaan hyvin toimeen yhdellä BC-arvolla.
• Taulukko 1 308 Win / 236A ballistisia arvoja Etäisyys Energia Putoama Lentorata Tuuli m/s Joulea cm cm cm sek. 0 795 3686 0,0 -4,5 0,0 0,0000 50 760 3370 -2,0 1,4 0,7 0,0643 100 726 3076 -8,2 3,0 2,9 0,1316 150 693 2802 -19,1 0,0 6,7 0,2021 200 orata Nopeus m Lentoaika 661 2547 -35,2 -8,1 12,2 0,2760 250 629 2310 -56,8 -21,9 19,5 0,3535 300 599 2092 -84,6 -41,8 28,8 0,4350 350 569 1890 -119,7 -68,6 40,2 0,5206 400 541 1705 -161,5 -103,0 53,8 0,6107 450 513 1536 -212,1 -145,7 69,8 0,7057 500 487 1382 -272,1 -198,8 88,4 0,8057 1000 312 568 -1667 -1514 436 2,13 1500 252 370 -5558 -5327 1025 3,94 2000 215 234 -13378 -13067 1802 6,12 2500 188 206 -26772 -26383 2780 8,7 Taulukon 2 luodit, vasemmalta 120A, 256A Hammerhead, 236A Super Hammerhead ja 408A Swift Scirocco. Taulukko 2 BC Etäis. Nopeus m/s Lentorata cm Tuulipoikkeama cm 0m 100 m 200 m 300 m 0m 100 m 200 m 300 m 0m 100 m 200 m 300 m 120A 0,316 900 802 711 626 -4,5 0 -10,8 -41,2 0 3,3 14,0 33,4 256A 0,270 795 689 592 504 -4,5 0 -16,3 -60,9 0 4,7 20,0 48,7 236A 0,420 795 726 661 599 -4,5 0 -14,6 -50,9 0 2,9 12,2 28,8 408A 0,507 795 738 683 630 -4,5 0 -13,6 -48,2 0 2,4 10,0 23,3 Ballistiikkalaskureita apuna Ballistinen kerroin saadaan kaavasta: M ??l BCPhysics = ???????? = ???????? Cd Cd ? A BCPhysics = ballistinen kerroin M = kappaleen massa A = kappaleen poikkipinta-ala Cd = ilmanvastuskerroin ? = keskimääräinen tiheys l = kappaleen pituus Tästä nähdään, että mitä suurempi ilmavastuskerroin on, sitä pienempi BC. Vastaavasti tiheyden kasvattaminen suurentaa ballistista kerrointa. Aikaisemmin lentoradan laskemisessa käytettiin hankalia taulukoita. Yhden lentoradan laskemiseen meni runsaasti aikaa. Nyt tietokone laskee ballistiikkaohjelmalla lentoradan sekunnin murtoosassa. Ohjelmia on myytävänä, mutta ilmaisia löytyy Internetistä. Monilla luodin ja patruunanvalmistajilla on myös tarjolla ballistiikkatietoja. Mm. Lapuan, Norman ja Sakon nettisivuilla on ballistiikkalaskureita. Kehittyneempiin laskureihin voidaan valita erilaisia kohdistusetäisyyksiä. Myös ampumakulma ja ilman tiheyden vaikutus vuoristo-olosuhteissa voidaan ottaa huomioon. Asian laajuuden vuoksi otetaan esimerkeiksi 308 Win kaliiperin eri luoteja tarkastettavaksi. Seuraavassa taulukossa on Ballistic Explorer ohjelmalla laskettu Sakon 308 Win/236A hirviluodin ballistiset arvot. Parinsadan metrin jälkeisillä tiedoilla ei ole metsästyksessä käyttöä, mutta ne antavat käsitystä esimerkiksi luodin vaarallisuudesta kaukanakin. Taulukko 1 Kun luoti tulee piipusta ulos, alkaa maan vetovoima kiskoa sitä alaspäin. Jos luoti pudotetaan puolitoista metriä korkealta, osuu se maahan fysiikan kaavojen mukaan 0,553 sekunnin kuluttua. Taulukon lentoaikasarakkeesta nähdään, että vaakasuoraan ammuttu luoti on silloin noin 370 metrin etäisyydellä. Tämä sattuu aika hyvin putoamasarakkeen lukuihin. Putoamasarake kertoo luodin putoaman piipun keskilinjalta. Lentorata taas antaa luodin poikkeaman tähtäyslinjasta. Tuulipoikkeama on viiden m/s sivutuulelle, eli hirvijahdissa sitä ei normaalisti tarvitse huomioida. Seuraavassa taulukossa on eräitä kolmen 308 Win luodin arvoja. Luodit ovat 8 gramman kokovaippa, 11,7 g pyöreäkärkinen Hammerhead, Super Hammerhead ja teräväkärkinen Swift Scirocco. Taulukko 2 Luoti 120A säilyttää nopeutensa melko hyvin, lentorata on hyvin suora ja tuulipoikkeama siedettävä, tosin pitkän matkan latvateerelle huomioitava. Hammerhead menettää nopeuttaan melko voimakkaasti, lentorata putoaa 300 metrin etäisyydelle tuplasti kokovaippaan verrattuna. Tuulipoikkeama on melkoinen. Super HH ja Swift Scirocco pitävät nopeuden hyvin, lentorata on hyvä ja tuulipoikkeama erinomainen. Kotimaisessa hirvijahdissa ampumaetäisyydet ovat normaalisti alle sata metriä, jolloin ei juurikaan tarvitse huolehtia lentoradoista. Taas jos lähtee vaikkapa savannille ampumaan pieniä antilooppeja, kannattaa paneutua ballistiikkaan. Hirviluotien lentoradat eivät käyMetsästäjä l 6 l 2012 l 59
• Kirjoituskilpailun satoa Taulukko 3 Luodin lentoratoja 308 Win Luoti Paino Etäisyys / putoama g 0m 25 m 50 m 75 m 100 m 150 m 200 m 300 m 235A 9,7 -4,5 -2,06 -0,47 0,23 0 -3,46 -11,3 -41,8 480A 10,7 -4,5 -1,91 -0,27 0,38 0 -4,08 -13,0 -47,2 256A 11,7 -4,5 -1,74 -0,01 0,59 0 -5,15 -16,3 -60,8 236A 11,7 -4,5 -1,81 -0,13 0,49 0 -4,53 -14,2 -50,9 408A 11,7 -4,5 -1,83 -0,16 0,46 0 -4,35 -13,6 -48,2 227A 13,0 -4,5 -1,56 0,22 0,76 0 -5,73 -17,7 -63,3 Taulukko 4 Lintuluotien arvoja Nopeus m/s Lentorata cm Etäisyys m Etäisyys m Etäisyys m 0 100 200 300 0,184 975 802 649 515 2,1 0 -6,8 -39,4 0 5,3 23,3 58,5 243/114E 0,348 870 783 701 624 2,4 0 -6,8 -36,1 0 3,1 13,2 31,3 308/120A 0,316 900 802 711 626 2,2 0 -6,5 -34,6 0 3,3 14,0 33,4 Patr/luoti BC 222/105G 0 100 200 300 100 150 200 300 Tuulipoikkeama cm tännössä paljoakaan poikkea toisistaan. Seuraavassa taulukossa eräitä 308 Win kaliiperin luoteja on kohdistettu sadan metrin etäisyydelle. Taulukko 3 Vaikka erimallisten luotien laskennalliset putoamat eroavat melkoisesti, ovat lentoradat hyvin samanlaisia kun ase on kohdistettu sadan tai 150 metrin etäisyydelle. Eräät metsästäjät haluavat kohdistaa aseensa 75 metrin matkalle varmistaakseen ?vaikean? ampumakokeen läpäisyä. Taulukko kuitenkin osoittaa, että sadan metrin kohdistuksella tulee hyvin toimeen ampumakokeessakin. Jos joutuu ampumaan kolmensadan metrin etäisyydelle, on tähtäyspistettä korotettava, muuten luoti menee hirven alta. Samanpainoiset, erityyppiset luodit osuvat melko hyvin samaan kohtaan. Kevyemmät ja raskaammat luodit taas vaativat uuden kohdistuksen. Vaikka teoreettiset lentoradat ovat lähes yhtenevät, asekohtaiset käyttäytymiserot voivat olla yllättävän suuria. Kannattaa testata tilanne omalla aseella. Lintujahdissa yleisimmät kaliiperit ovat 222 Rem, 243 Win ja 308 Win. Seuraavassa taulukossa esitellään eräitä arvoja lintujahtia ajatellen. Taulukko 4 Taulukko kertoo, että lentoradat kolmeensataan metriin asti ovat melko yhtenevät. Jos halutaan ampua esimerkiksi kahteensataan metriin, ase kannattaa kohdistaa vaikka 175 metrin etäisyydelle. Tällöin luoti käy satasella vajaat 60 l Metsästäjä l 6 l 2012 Lintuluodit 222Rem/105G, 243 Win/114E ja 308 Win/120A neljä senttiä ylös ja kahdella sadalla saman verran alas. Kevyt 105G menettää nopeuttaan viidensadan pintaan ja tuulipoikkeama sillä on selvästi suurempi kuin raskaammilla luodeilla. Näillä on myös nopeutta vielä 2500 metrin etäisyydellä noin 150 m/s, joten ne ovat vielä hengenvaarallisia sielläkin. Näin pitkälle ampuminen vaatii lähtökulmaksi noin 40°, mutta se on mahdollista latvalinnustuksessa. Ei kuulu ihan normaaliin metsästykseen, mutta mielenkiintoisen kuvan ballistiikan ihmeellisyydestä antaa lentokoneesta ampuminen. Jos ajatellaan lentokoneen lentävän hieman yli äänen nopeudella, 350 m/s ja kk 7,62x51 ampuu eteenpäin 840 m/s. Maahan nähden luoti lähtee 1190 m/s. Seitsemän sekunnin kuluttua luoti on lentänyt 2500 metriä ja sen nopeus on 204 m/s. Samassa ajassa lentokone on lentänyt 2450 m. Jos koneen kurssi on sopiva, tulevat luodit takaperin ikkunasta sisään hetken kuluttua. l Ville Alasalmi, 17v Metsästäjä ja luonnonsuojelija n Istun yksin passipaikalla. Metsä humisee ympärilläni. On rauhallista. Luonto näyttää taas kaunista puoltaan. Sitten kuuluu rapsahdus ja kahinaa. Sieltä se ilmestyy puiden takaa: hirvi. Kuinka suuri ja uljas eläin se onkaan. Metsän valtias. Kauempaa ilmestyy vasa, pieni ja arka eläin, joka hoipertelee emänsä jäljessä. Silloin se kai käy jokaisen metsästäjän mielessä: ammunko? Siis saanko ampua? Saan. Minulla on siihen lupa. Pitäisikö minun ampua? Niin minun kuuluisi tehdä. Voinko ampua? Kyllä. Olen täydellisellä paikalla. Ase on valmiina ja näkymä kiikarista on tarkka. Saisin ammuttua hyvän laukauksen. Olen valmis. Mutta silti: ammunko? Metsästys on asia, jonka arvopohja puhuttaa ja jakaa ihmisiä. Toiset ovat sen puolella toiset sitä vastaan. Toiset eivät ole edes ajatelleet asiaa kunnolla. Toiset eivät oikein haluakaan. Itse olen ajatellut asiaa melko paljon, melko syvällisestikin. Mielestäni ihminen on vain yksi eläimistä, jotka täällä maapallolla tallustavat. Mutta ihminen on selvästi kaikista eläimistä kehittynein. Vain hölmö kieltäisi sen. Mikään muu eläin maapallolla ei ole muokannut sitä yhtä paljon kuin ihminen, joka on jättänyt pysyvästi kädenjälkensä luontoon ? enimmäkseen pahassa. Ihmisten toimet ovat aiheuttaneet monien eläinten sukupuuton ja ovat uhka luonnolle. Koska ihminen seisoo eläinmaailman huipulla, on mielestäni ihmisten velvollisuus suojella muuta elämää. Ja niin myös yritetään tehdä. Metsästyksen tuleekin olla säännösteltyä ja hyvätapaista. Saalis tulee tappaa tavalla, joka ei tuota sille kohtuutonta kärsimystä. Tämän saralla ollaan Suomessa varsin hyvällä mallilla. Metsästystä kohtaan tulee olla nöyrä asenne ja löytyä myös empatiaa saalistaan kohtaan. Syvälliset ajatukset ovat kauniita paperilla, mutta metsästettäessä ne tuppaavat unohtumaan. Kun metsällä ollessa tulee tilanne vastaan, saalislintu hyppää suoraan edessä lentoon, niin ei siinä käydä eettisiä pohdintoja ? varsinkaan nuorena ja kokemattomana. Sen myönnän kyllä itsekin. Sitä vain pamauttaa perään hieman pelokkaana, ajattelematta ehkä tarpeeksi. Vanhempi ja viisaampi metsästäjä voi jo ajatella järkevämmin. Siis voi. Eettisyydessään metsästys on itse asiassa pieni paha. Suurempi eettinen kysymys on lihantuotanto. Siinä eläimet ovat ihmisille vain koneita. Luonnossa eläin on vapaa ja sillä on mahdollisuutensa. Metsästäjä tarvitsee taitoa sekä onnea, että saa saalista. Mutta lihantuotanto on välttämätöntä; ihmiskunta ei nykypäivänä eläisi metsästämällä. Luolamiesajat ovat kaukana menneessä. Metsästys on osa elämän kiertokulkua, osa sitä biologiassa opetettua ympyrää: on tarkoitettu, että kettu syö sen jäniksen. Metsästys on osa luonnonlakeja, viidakon lakeja. Ja ihminen on syntynyt myös lihansyöjäksi. Ei evoluution tulos ole sattumaa. Emmehän me tietenkään mitään luonnollisia petoja ole, mutta olihan jo luolamiehilläkin aseita.
• Eräaatoksia valtion mailta Koppelo kolmiossa Tulppion erämaan tihkusateisen hiljaisuuden katkaisee pystykorvan kimakka haukku. Varovainen, hieman hengästynyt hiivintä. Asetun epänaisellisesti rähmälleen märkään varvikkoon ja tällään ristikkoa kohdilleen. Siinähän se odottaa, vaikka ei tiedä. Iso lintu. Tuleva ensimmäinen saalispisteeni. ?Metsästys, kuten ylipäätään jokainen luonnon antimiin perustuva taloudenpito, perustuu ylijäämän hyväksikäyttöön?. Metsäkanalintujen tuoreesta hoitosuunnitelmastako? Ei suinkaan. Suomen historian ensimmäinen metsästyslehti, Sporten ? Tidning för manligt idrott, julisti tätä yhä edelleen ajankohtaista sanomaa jo peräti vuonna 1887. Jokainen metsästäjä tietää, että riistaa on hyödynnettävä vähentämättä tuottavaa kantaa. Mutta yhtä tärkeää on kuitenkin myös sen osoittaminen. Millainen kanta ja kannan rakenne on ja kuinka paljon saalista saadaan. Luotettavilla menetelmillä kerätty ajantasainen riistatieto on noussut keskeiseksi päätöksentekoa ohjaavaksi kriteeriksi. Syyt löytyvät ajan hengestä. Tärkeintä on tietysti varmistaa metsästyksen kestävyys. Luontoon kohdistuvia toimia tarkastellaan nykyisin aina vain tarkemmalla seulalla, olipa sitten kyseessä kaivos-, metsätalous - tai metsästysasiat. Olemme osa EU:n yhteistä luonnonvarapolitiikkaa, joka asettaa omat vaatimuksensa luonnon käytölle ja suojelulle. Kontrolli lisääntyy kaiken aikaa ja muutkin kuin metsästäjät osallistuvat mielellään riistaa koskevaan keskusteluun. Metsästäjiltä vaaditaan yhtä enemmän selkeitä näyttöjä kestävyyden todentamiseksi. Metsästäjät eivät ole millään muotoa mikään yhtä köyttä-yhdistys. Tämä todettiin myös kuluneen syksyn kanalintujen kanta-arvioinneissa ja rauhoitusesityksissä. Metsästys on ollut ja on edelleenkin vastakkaisia pyrkimyksiä, intohimoa, kilpailua tilasta ja resursseista. On hirvimiehiä, karhumiehiä, pystykorvamiehiä, seisojamiehiä, maattomia, maanomistajia, jousimiehiä. On paikallisia ja on etelän herroja. Arvokkuudessaan jokaisen harrastusmuoto on kuitenkin samalla viivalla. Metsäkanalintuja on laskettu erilaisin menetelmin jo vuosikymmeniä, pisimpään kolmiolaskentamenetelmällä. Pitkällä aikavälillä laskenta-aktiivisuus näyttää laskeneen. Jatkossa väestörakenteen muutokset, kaupungistuminen, elämäntavalliset muutokset ja metsästäjien ikärakenne ovat tekijöitä, jotka haastavat riistaväen ennakkoluulottomasti kehittämään uusia menetelmiä. Riistatiedon saatavuus ja laskijoiden motivaatio pitää varmistaa tulevaisuudessakin. Jo nyt kerätään runsaasti kaikenlaista havaintotietoa, joka voisi tuottaa yhtä tarkkoja kanta- ja tiheysarviointeja kuin kolmiolaskennat tai toimia vähintäänkin täydentävänä aineistona systemaattisuutta kehittämällä. Metsästäjät itsehän ovat tämän kaiken tiedon ? niin kolmiotietojen kuin muunkin tiedon ? tuottajia. Näitä ovat mm. metsästyksen yhteydessä tehdyt havainnot ja lukuisissa haukkukokeissa lasketut linnut. Alueellisten erityispiirteiden huomiointi tunturialueiden kanakoira-avusteisen menetelmän tapaan voisi myös tuottaa paikallisesti merkittävää havaintoaineistoa. Riistakolmioiden biotooppien uudelleen tarkastelua ehkä kaivattaisiin, samoin saalistietoa ja sen hyödyntämistä nykyistä tehokkaammin. Tutkimuksella eivät myöskään työt lopu: ajallisten rajoitusten ja kieltojen vaikutusta metsästyssaaliin määrään ja rakenteeseen tulisi selvittää, samoin lajien verotuskestävyyttä. Pirjo Ilvesviita Aluepäällikkö/ Eräpalvelut, Metsähallitus Tässä ajassa, jossa metsästysharrastusta ajetaan yhtä ahtaammalle ja suojelualueita vaaditaan aina vain lisää, tarvitaan ennen kaikkea kompromisseja, yhteisymmärrystä ja yhteisen tavoitteen taakse asettumista. Kuulemista, mutta myös aitoa kuuntelemista. Keskustelu kanalintujen metsästysajoista ? ainakin täällä pohjoisessa ? osoitti, että prosessi etsii vielä uomiaan. Jos epämukavuuden sijasta koetaan epäoikeudenmukaisuutta, niin asiat tuleekin kyseenalaistaa. Tosiasia on, että metsästykselle asetetut tärkeät tavoitteet eivät millään voi toteutua ilman kenttäväen ja ohjaavien tahojen yhteistä sitoutumista ja rakentavaa vuoropuhelua. Ylimielisyyteen ei ole varaa kenelläkään ? ei kentällä eikä hallinnossa. Jatkuvuudesta on pidettävä huolta. Henkäisen syvään ja koukistan etusormeni. Männyn alla mätkähtää. Pikisilmäkin nyökkää hyväksyvästi ja hymyilee ? ainakin luulen niin. Olihan siellä niitä isoja, mutta yksi riittää. Tällä erää. Metsästäjä l 6 l 2012 l 61
• Jyri Rauhala, Reijo Kotilainen ja Jörgen Hermansson I Kuvat: Teemu Karhula Länsinaapurin riistavahinkokeskus Grimsö Jari Niskanen Viime elokuun lopussa Etelä-Hämeen että Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistysten edustajat tutustuivat Ruotsin riistavahinkokeskuksen toimintaan, suurpetojen kantaarviointiin ja vahinkojen korvausjärjestelmään Grimsössä. 62 l Metsästäjä l 6 l 2012 R
• R l Riistavahinkokeskus sijaitsee Lindesbergin kunnassa, Grimsössä, runsaan kahden tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta Oslon suuntaan. Riistavahinkokeskus toimii Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) alaisuudessa. Kireästä aikataulustamme huolimatta riistavahinkokeskuksen johtaja Inga Ängsteg ja tutkija Jens Karlsson ehtivät pitää meille ennenkuulumattoman hienot esitykset. Ruotsin riistavahinkokeskus ei ole riistapoliittinen toimija. Sen toimintaa ohjaa hallitus, johon kuuluu edustajia mm. sidosryhmistä ja lääninhallituksista. Lupamenettelyt eivät niin ikään kuulu riistavahinkokeskuksen toimivaltaan. Riistavahinkokeskuksen varsinaiseen toimenkuvaan kuuluvat direktiivilajien (mm. suurpedot, kotkat, kurjet ja joutsenet) lisäksi myös villisiat ja hanhet, näiden kantojen ja aiheutuneen vahinkokehityksen seuranta sekä va- hinkojen estäminen. Toisin sanoen perustehtävä on estää niitä vahinkoja, joita rauhoitetut riistaeläimet aiheuttavat. Riistavahinkokeskus tekee osin samaa työtä kuin meillä Suomessa riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Käytännön työ riistavahinkojen estämisen suhteen taas sivuaa jossain määrin suomalaisen riistahallinnon toimenkuvaa. Hyvät perustiedot Ruotsin riistavahinkokeskuksesta ja paljon muuta asiaa on luettavissa sivustolta www. viltskadecenter.se. Suurpedot ja niiden seuranta Ruotsissa Ahma-, ilves- ja susikantojen arviointi tapahtuu pääsääntöisesti talvilaskentana. Metsästäjät, poronhoitajat ja muutkin petoja tarkkailevat ilmoittavat petohavaintonsa henkilölle, joka käy useimmassa tapauksessa tarkastamassa jäljet ja vie ne paikkatietojärjestelmään. Karhukannan ja myös su- den runsautta seurataan analysoimalla niiden ulostenäytteistä saatavaa dna:ta. Myös telemetriaa käytetään seurannan välineenä. Ruotsissa on lääninhallitusten palkkaamina noin 70 henkilöä, jotka osittain muiden tehtäviensä ohella koordinoivat ja varmistavat suurpetojen runsauden seurannan laatua. Ruotsin vuoden 2011 karhukannaksi arvioitiin 3500, ilveskannaksi 1500, ahmakannaksi 750 ja susikannaksi 300 yksilöä. Karhuja ja ahmoja länsinaapurissa on näin ollen enemmän kuin Suomessa, susia kutakuinkin samassa suuruusluokassa, mutta ilveksiä selvästi vähemmän. Jens Karlsson esittelee koiran suojaliiviä. Vahinkojen korvaaminen Riistavahinkokeskuksen työsarkaan kuuluvat myös villisikakantojen ja niiden aiheuttamien vahinkojen seuraaminen ja estäminen. Yleisperiaatteena Ruotsissa on se, että normaaleja riistavahinkoja ei korvata. Direktiivilajien, kuten suurpetojen, aiheuttamat vahingot korvataan ja niiden estämiseen panostetaan erityisesti. Normaalisti metsästettävien riistalajien kuten hirvien aiheuttamia vahinkoja ei korvata, vaan vahinkojen estäminen tulee hoitaa tavallisen metsästyksen mitoituksen ja suuntaamisen kautta. Selvästi merkittävin osa varoista, joita vahinkojen korvaamiseen ja niiden ennalta estämiseen käytetään, kuluu hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ja estämiseen ja toisaalta suurpetojen aiheuttamiin vahinkoihin. Tuotantoeläinten osalta korvauksissa pyritään täysimääräisyyteen. Yksityiskohtana voisi tässä todeta, että vuoden 1997 jälkeen ei Ruotsissa ole todettu yhtään karhun tappamaa hevosta, suden osalta on joitain tapauksia tiedossa. Lisäksi on tapaus, jossa tiedetään ilveksen hätyytelleen hevosta. Muita tuotantoeläimiä kuin poroja suurpedot tappavat vuosittain Metsästäjä l 6 l 2012 l 63
• 500 ? 700, näistä susien osuus on 200 ? 400. Suurpetojen ja kotkien aiheuttamat porovahingot ovat noin 50  miljoonaa kruunua vuodessa. Paliskunnalle korvataan 200 000 kruunua, jos alueelta todetaan maakotkan pesintä, ahma-, ilves- tai susipentue, jokaisesta erikseen. Ruotsissa todetaan vuosittain 30  000 ? 50  000 kotkien tai suurpetojen tappamaa poroa. Susien tappamia näistä on vain 300 ? 1 000 johtuen siitä, että susia on vähän poronhoitoalueella. Ruotsissa koulutetaan henkilöitä suurpetovahinkojen ja petolajin tunnistamiseen. Lintujen ja hylkeiden aiheuttamia vahinkoja Ruotsissa korvataan noin 25 miljoonalla kruunulla vuodessa. Suurimmat vahingot syntyvät keväällä kun valtavat kurkiparvet tulevat ruokailemaan oraaseen. Kurki repii oraan maasta juurineen. Kurkien parimäärä on noussut 12 000 parista 23 000 pariin vuosien 1980 ja 2003 välisenä aikana. Kuten Suomessakin, kurki on rauhoitettu laji. Myös hanhien yksilömäärät ovat kasvaneet runsaasti. Merihanhikannaksi arvioitiin vuoden 2008 syyskuussa 220 000, kanadanhanhikannaksi saman vuoden marraskuussa 4 5000 ja metsähanhikannaksi lokakuussa yli 60 000 yksilöä. Metsästettävien hanhilajien metsästysinnon kerrottiin vähentyneen Ruotsissa, mikä omalta osaltaan vaikuttaa vahinkokehitykseen, jos lintuja ei häiritä niiden ruokailualueilla. Turistimetsästäjien kiinnostus hanhenpyyntiin on sen sijaan lisääntynyt. Vahinkojen estäminen tapahtuu Luennolla. 64 l Metsästäjä l 6 l 2012 ensisijaisesti metsästämällä, mikäli vahingon aiheuttaja on metsästettävä laji. Ruotsin lainsäädäntö riistavahinkojen estämiskysymyksissä siten kuin sitä metsästyksellisin keinoin sovelletaan, poikkeaa merkittävästi Suomen menettelytavoista. Koirat ihmisten apuna Eräs parhaiten mieleen jääneistä asioista Grimsön vierailultamme oli tapa, jolla Ruotsissa käytetään koiria erilaisten suurpetovahinkojen tutkimisessa ja jatkotoimenpiteissä. Suurpetohavainnot pyritään vahinkotapausten yhteydessä varmistamaan erikoiskoulutettujen koirien avulla. Koirien koulutus on ?huumekoiratasoa?. Valtio omistaa nämä koirat ja vastaa niiden kustannuksista, asianomainen niitä ohjaava henkilö vastaa niiden koulutuksesta. Toiminnassa käytetään usein metsästyslinjaisia labradoreja, saksanpaimenkoiria ja belgianpaimenkoiria. Näiden koirien koulutuksen yksityiskohdista olisimme olleet kovin kiinnostuneita enemmänkin: selvisi kuitenkin, että niitä testataan hyvin huolellisesti oikeilla gps ? seurannassa olevilla pedoilla. Vertaamalla koiran ja vaikkapa karhun gps-paikannuksia voidaan varmistaa koiran seuranneen sitä otusta mitä pitikin. Erityisesti karhun osalta pyritään käyttämään suhteellisen tuoretta jälkeä, koska runsaan karhukannan alueella on kuitenkin sekaantumisen vaara muihin yksilöihin ja sopivissa olosuhteissa koirat aistivat viikonkin vanhoja jälkiä. Erikoiskoirien koulutus on vaativa prosessi ja saavuttaakseen tarkoitetun tason koirien on läpäistävä vaaditut testit yksiselitteisesti. Parhaimmillaan niiden avulla voidaan vaikeissakin olosuhteissa todeta, mikä suurpeto milloinkin on ollut asialla. Koiria käytetään paitsi vahinkotilanteen selvittämiseen, myös ongelmallisen suurpetoyksilön tappamisen apuna kun siihen ratkaisuun päädytään. Suurpedot tappavat koiria tietysti myös Ruotsissa. Tapettujen koirien määrä on noin 50 ? 70 vuosittain, sudet ovat asialla arviolta 25 ? 50 tapauksessa. Ruotsissakin asia koetaan varsin ongelmallisena: tapettujen koirien määrät eivät koko koirakantaan nähden ole suuria, mutta mahdolliset korvauksetkaan eivät auta niihin inhimillisiin surun ja vihan tunteisiin kun seurakoira tai metsästyskoira menetetään. Pedot ja muu riista ? pedot ja ihminen Tiheimpien suurpetokantojen alueella Ruotsissa katsotaan, että sitä riistaa mistä metsästäjät ja suurpedot kilpailevat, ei oikein enää metsästykseen tahdo riittää. Erityisesti susireviireillä vaikutus hirvikantaan on suuri. Runsaiden metsäkauriskantojen alueilla on havaittu susien vaikutuksen muuhun riistaan olevan vähäisempi, koska sudet suuntautuvat saalistuksessaan mielellään metsäkauriiseen jos sitä vain on saatavilla. Miten sitten ihmiset ovat selvinneet suurpetojen kanssa? Vuosittain on 1 ? 2 tapausta, joissa karhu hyökkää ihmisen kimppuun. Metsästyksen yhteydessä tapahtuneet karhujen haavoitta- Riistavahinkokeskuksen esittelytilassa. miset lienevät ilmeisimpiä syitä. Karhut hakeutuvat keväisin pihoihin ja pelloille vihreän perässä silloin kun sitä ei vielä metsistä ole hyvin saatavilla. Tätä ilmiötä on tietysti hankala estää. Ruotsalaiset totesivat kuten meilläkin toistetaan: estä mahdollisuuksien mukaan karhun ravinnon saanti ihmisasumusten läheisyydessä. Susien ihmisiin kohdistuneita hyökkäyksiä ei ole tiedossa. Ilveksen osalta tiedetään yksi tapaus, jossa pienikokoinen yksilö hyökkäsi kävelyllä olleen naisen kimppuun ja puri häntä jalkaan. Jos ymmärsimme meille kerrotun oikein, kävi kyseiselle ilvekselle vähän huonosti kun naisen miesseuralainen löysi sopivan kivenmurikan käteensä. Yhteistyö tervetullutta Vierailumme yhteydessä Inga Ängsteg totesi, ettei Suomesta heille ole juurikaan tällaisia vierailuja tehty, yhteistyötä on kyllä jossain määrin tutkimusasioissa ollut, mutta metsästäjiä ja riistahallintoa ei ole paljon näkynyt. Me Grimsössä vierailleet näemme hyviä mahdollisuuksia yhteistyön kehittämisessä: asetelmat näissä asioissa Ruotsissa ja Suomessa ovat monin osin varsin samankaltaisia. Riistavahinkokeskuksen puolesta pidettiin yhteistyön lisäämistä myös hyvin tervetulleena asiana. Ne lyhyet keskustelut, joihin meillä muutaman tunnin aikana oli mahdollisuus, osoittivat sen, että kokemuksemme asioista myös vaihtelevat. l Parhaat kiitokset Viltskadecenter, parhaat kiitokset Inga ja Jens!
• Uovision Technology on johtava riista- ja valvontakameroiden valmistaja, jonka innovatiiviset tuotteet ovat saavuttaneet vankan suosion maailmanlaajuisesti. Uovision-riistakamerat ovat huippulaadukkaita ja teknisiltä ominaisuuksiltaan alan edelläkävijöitä. Kaikki mallit ovat varustettuja suomenkielisellä käyttövalikolla, joten ne ovat miellyttäviä käyttää. Uovision-riistakamerat käyttävät ihmisen silmälle täysin näkymätöntä inramustasalamaa, joten ne soveltuvat erinomaisesti myös valvontakäyttöön. UUTTA! 419 ? 339 ? 399 ? UM565-3G 8.0 MP HD PANDA 6.0 MP HD 8.0 MP lähettävä riistakamera Edullinen kuvien datalähetys sähköpostitse! UM565-HD 8.0 MP 8.0 MP riistakamera Täysin näkymätön inframustasalama! Lähettävät etäohjelmo ja kaksisuuntitavat a riistakame iset rat UM565-3G 8.0 MP HD PANDA 6.0 MP HD UM565-HD 8.0 MP Kuvien pyyntö kameralta tai asetusten vaihto etänä tekstiviestikomennoin! Katso lisää nettisivuiltamme 159 ? 279 UM565 ? UV565 Puh. 0600 14902
• Pirjo Ilvesviita, aluepäällikkö/Eläinpalvelut, Metsähallitus Metsästys erityisenä luonnonkäyttömuotona Metsästystä seurataan nyt yhteiskunnassa herkillä tuntosarvilla. Siksi metsästys uusiutuvien luonnonvarojen kestävänä käyttömuotona pitää voida perustella. Tämä voi olla vaikeaa, sillä eläimillä on ihmisille monia merkityksiä, ja metsästykseen kuuluu eläimen tappaminen. Myös luonnonsuojelu ja metsästys asetetaan usein turhaan vastakkain, vaikka metsästyksestä on hyötyä sekä luonnolle että yhteiskunnalle. E l Eläin on paitsi yhteiskunnallinen, myös meille jokaiselle hyvin henkilökohtainen kysymys. Lemmikit ovat useimmille osa perhettä ja ne toimivat tärkeässä roolissa ihmisten hyvinvoinnin lisääjinä. Eläimiä, niin villejä kuin kesyjäkin, myös inhimillistetään ja niihin kohdistetaan samoja tunteita kuin toiseen ihmiseen. Myös kulttuuri muovaa käsityksiä eläimistä. Joistakin elämistä tulee vahvaa symboliarvoa omaavia tabueläimiä kun taas toiset ? äärimmäisen uhanalaisetkin ? herättävät tuskin minkäänlaista mielenkiintoa. Ihmisen eläinsuhde onkin täynnä ristiriitaisuuksia, joita järkisyillä on vaikea selittää. Tämä heijastuu metsästyksen harjoittamiseen ja siihen suhtautumiseen. Metsästyksellä pitää olla yhteiskunnan hyväksyntä Suomessa metsästykseen on kautta aikojen suhtauduttu hyvin myönteisesti, jota ovat edesauttaneet mm. metsästäjien suuri määrä, laajat metsästysoikeudet ja luonnon merkitys ihmisten vapaa-ajalle ja virkistyskäytölle. Metsästysmaita on myös riittänyt ja on ollut tilaa metsästää. Kaikille halukkaille on jo lainsäädännöllisesti pyritty takaamaan metsästysmahdollisuus. Riistakantojen elinvoimaisuus on suhteellisen hyvä ja lisäksi metsästyksen ohjausjärjestelmät ovat pystyneet reagoimaan riittävän nopeasti sekä luonnossa että 66 l Metsästäjä l 6 l 2012 yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin ja niiden asettamiin vaatimuksiin. Metsästäjillä on monia motiiveja metsästystoimintaansa. Osalle metsästys on perinteiden jatkamista ja lähes elämäntapa, joillekin puolestaan tärkeä osa vapaa-aikaa ja yhdessäoloa muiden kanssa. Suurin osa nauttii luonnossa olemisesta, eläinten tarkkailusta, koiran työskentelystä tai kiireettömyydestä. Toiset hakevat ehkä jännitystä, trofeita tai suuria saaliita. Nämä henkilökohtaiset motiivit antavat syyn metsästyksen harrastukseen. Metsästys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys eikä metsästyksen hyväksyntä nyky-yhteiskunnassa koskaan synny pelkästään yksilön motiiveista. Jotta metsästys on mahdollista, tulee sillä aina olla jonkinlaista hyötyä tai arvoa myös koko yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna. Se tarkoittaa sitä, että metsästykselle tulee löytyä perustelut, joiden vuoksi metsästystä ylipäätään voidaan harrastaa. Metsästys toimii silloin välineenä tärkeiden yhteiskunnallisesti hyväksyttyjen päämäärien saavuttamiseksi. Eläimen ainutlaatuinen asema Mutta miksi näin on? Miksi metsästys pitää oikeuttaa ja minkä vuoksi metsästys herättää enemmän mielenkiintoa kuin vaikkapa kalastus tai marjastus, joissa kaikissa kuitenkin on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta: luonnonvaran hyödyntämisestä ihmisen tarpeisiin? Tärkein syy löytyy ehkä siitä, että eläimen asema suhteessa ihmiseen on
• ainutlaatuinen ja poikkeaa selvästi muista luontokappaleista. Eläimet ovat kuin ?me?, mutta eivät kuitenkaan ole. Fyysisesti ne ovat ihmistä hyvin lähellä ja niihin liitetään monia arvoja. Ne herättävät monenlaisia tunteita ? niin vihaa kuin kiintymystäkin ? täyttävät ihmisen sosiaalisia ja emotionaalisia tarpeita ja niihin on helppo samaistua. Erityisesti nisäkkäät ja linnut kuuluvat yhteiskunnan moraalisen huolenpidon piiriin huolimatta siitä, ovatko ne villejä, kesyjä tai puolikesyjä. Kalojen tai kasvien kohdalla tilanne on paljon neutraalimpi. Historian eri aikoina suhtautuminen eläimiin ja niihin kohdistettuihin toimiin on vaihdellut. Kissojen joukkopolttaminen keskikesän juhlassa tai petoeläinten hävittämisvimma ovat olleet ymmärrettäviä suhteessa aikakauteensa, vaikka nykyihminen ei niitä hyväksykään. Samalla tavoin keskiajan ihminen ei voisi ymmärtää, että lemmikkien turkin trimmaukseen, kauneuspalveluihin tai lemmikkihotelleihin kulutetaan lähes 3 miljardia euroa ? kuten PohjoisAmerikassa viime vuonna. Käsitykset, joita eläimiin liite- tään, heijastuvat aina myös metsästykseen. Jokaisessa yhteiskunnassa on tiettyjä yhteisesti jaettuja kulttuurisia sopimuksia siitä, mikä eläintä kohtaan on sallittua ja mikä kiellettyä. Suhde eläimeen on juridisesti säädeltyä monien eettisten periaatteiden ja normien lisäksi. Eläimet myös jaotellaan erilaisiin ?luokkiin?, jotka samalla oikeuttavat niiden erilaisen kohtelun. Tuotanto- tai koe-eläimille sallitaan erilainen kohtelu kuin lemmikeille tai riistalle ja se oikeutetaan esimerkiksi sillä, että eläimelle aiheutettu haitta arvotetaan vähäisemmäksi kuin ihmiselle koituva hyöty. Tärkeäksi koetut yhteisesti hyväksytyt päämäärät sanelevatkin usein eläinten kohtelun logiikan. Kuoleman ongelmallisuus Metsästyksen yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen liittyy keskeisesti se, millaisia mielikuvia metsästys aiheuttaa. Vaikka saalis ei välttämättä olekaan metsästyksen päämäärä, kuuluu se kuitenkin olennaisena osana metsästyksen luonteeseen. Metsästyksessä puututaan luonnonvaraisen villin eläimen elämään ja siihen liittyy aina läheisesti kuva tappamisesta ja kuolemasta. Tappaminen ja kuolema puolestaan ovat asioita, joita ihmisen on vaikea käsitellä, vaikka ne kuuluvat osana luontoon ja elämän kiertokulkuun. Itse asiassa niitä ei juurikaan haluta nähdä. Ihminen tuntee pääsääntöisesti myötätuntoa ja ahdistusta toisen ? olipa se sitten ihminen tai eläin ? kärsimystä tai kipua kohtaan. Kivun tai kuoleman aiheuttaminen toiselle on aina vaikea asia, jonka ihminen useimmiten haluaa torjua tietoisuudestaan. Yhteiskunnassakin kuolema piilotetaan ja hygienisoidaan jonnekin ?kulissien? taakse, ravinnoksi tarkoitettujen eläinten osalta suojattuihin teurastamoihin. Nykyihminen näkee harvoin syötäväksi tarkoitetun eläimen koko tuotantoketjua. Voidaankin sanoa, että etäisyys eläimen tappamisen ja syömisen välillä on kasvanut eikä yhteyttä liharuoan tuotannon ja sitä edeltävien toimien välillä ehkä halutakaan nähdä. Elävällä vasikalla ja lautasella olevalla pihvillä ei näyttäisi olevan mitään tekemistä toistensa kanssa. Jollakin tavalla ihmisen on hel- ELÄMÄÄ SUUREMPIA ERÄRETKIÄ Arttu Kotisaran ohjaama uutuuselokuva ikuisesti mieleen jäävistä eräretkistä Pääasiallisena aihepiirinä on kana- ja vesilintujen pyynti, mutta monitasoisuudessaan elokuva aukoo uusia uria eräelokuvien kentällä. Tarjolla on niin silmänruokaa, hienoja tunnelmia, upeita tilanteita kuin myös syvältä luotaavaa ajattelemisen aihetta! Kesto n. 60 min., h. 23,90 ?. Runsaasti myös muita eräelokuvia, tilaa nyt pukinkonttiin! Soita tai tekstitä numeroon 0400 229 739 tai tilaa sähköpostiviestillä os. arttu@videosara.fi Lisätietoja www.videosara.fi pompi hyväksyä luuton ja nahaton fileoitu lihapala, koska siitä eläintä ei enää oikeastaan tunnista. Metsästyksessä asia on toisin. Metsästyksen erityisyys ja ristiriitoja aiheuttava luonne kilpistyy pitkälti juuri edellä mainittuun kysymykseen. Metsästyksessä eläimen kuolema on jotakin paljon konkreettisempaa kuin kylmätiskissä makaavassa broilerissa. Kun eläin on kietaistu kelmuun siistiksi suorakaiteen muotoiseksi paketiksi, on se jo siirtynyt ikään kuin toiseen kategoriaan. Peräkärryssä retkottava verinen hirvi sitä vastoin voi herättää torjuntaa ja inhoa, koska siinä kuolema tulee ihan silmien eteen. Eläimen kannalta katsottuna kyse on kuitenkin aivan samasta asiasta. Metsästyksen yhteiskunnallinen arvo on merkittävä Luonnonhoito, eläinten elinympäristöjen parantaminen ja riistaeläinkantojen säätely ovat yhteiskunnan keskeisiä perustehtäviä, joita jonkun on hoidettava. Metsästäjät ovat toimineet tässä roolissa jo vuosikymmenien ajan ja ne ovat kautta aikojen olleet keskeisimpiä metsästyksen oikeuttavia perusteita. Ne ovat myös osoitus toiminnoista, joissa sekä yhteisölliset että yksityiset intressit yhdistyvät erinomaisen kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Yhteiskunnan ja luonnon muuttuessa metsästyksen arvo ja hyöty joudutaan perustelemaan aina uudelleen. Metsästysvietin tyydyttäminen, urheilun harjoittaminen tai suurten petoeläinten hävittäminen ovat aikanaan olleet metsästyksen harjoittamisen tärkeitä tavoitteita, joista aika on jo ajanut ohi. Tänä päivänä kestävällä metsästyksellä on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja luonnontilan säilyttämisessä siinä laajuudessa kuin on mahdollista. Nykytutkimuksen valossa luonnossa liikkuminen edistää merkittävästi ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia, jolloin terveydelliset vaikutukset ovat huomattavan suuria. Luontoon liittyvät harrastukset edesauttavat sosiaalisten kontaktien hoitamista ja antavat tarvittaessa mahdollisuuden omaan rauhaan. Lisäksi ne tarjoavat runsaasti luontoelämyksiä ja tuottavat mielihyvää. Kansantaloudelle aiheutuvaa hyötyä voi vain arvailla. Tämä koskee mitä suurimmassa määrin myös metsästystä ja metsästyksen harjoittajia. Metsästyksen parissa tehty vapaaehtoistyö hyödyttää suoraan metsästäjää, mutta ennen kaikkea muutakin yhteiskuntaa. Taloudellinen arvo liikkuu vuosittain miljoonissa euroissa. Edelleen metsästyksen työllistävä vaikutus varusteluun ja matkailuun liittyvän yritystoiminnan ylläpitoon on merkittävä. Riistasaaliin arvo metsästäjälle on huomattava, mutta niin on myös metsästyksen aikaansaama aluetaloudellinen tuotto paikallisille yhteisöille ja elinkeinotoiminnalle. Luonnonsuojelun ja metsästyksen jyrkkä vastakkainasettelu kertoo ennen kaikkea tietämättömyydestä eikä oikein enää istu tähän päivään. Metsästystä kun ei millään muotoa voida pelkistää pelkäksi eläinten tappamiseksi. l Metsästäjä l 6 l 2012 l 67
• Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren Ekin kanssa erällä Talvitelttailu Teltta on turvallisuusvaruste, jota ilman talvivaellukselle ei pidä lähteä vaikka aikomus olisi yöpyä autiotuvissa. Talvitelttailun niksit opittuaan moni ei tupaan enää edes halua. P l Pohjois-Suomessa vaeltaja voi hiih- Lounastauko teltassa tuulen tuivertaessa ulkona. Luontoohjaajaopiskelijoita kouluttaja Iiro Kakon opissa Naltiotunturin huipulla. 68 l Metsästäjä l 6 l 2012 tää autiotuvalta toiselle lähestulkoon aina näin halutessaan. Varsinkin suosituimmissa retkikohteissa tupaverkosto on niin tiheä, että seuraava tupa löytyy miltei poikkeuksetta päivämatkan tai korkeintaan kahden päässä edellisestä. Kevättalvella autiotuvat voivat kuitenkin olla niin täynnä retkeilijöitä, että nukkuminen ulkona teltassa on tupayöpymistä mukavampi vaihtoehto. Ja vaikka tuvassa olisikin tilaa vielä alkuillasta, voi mattimyöhäisiä hiihtää paikalle pimeän laskeutumisen jälkeenkin. Kaikkien onneksi tämä pätee ainoastaan suosituimpien alueiden vilkkaimpaan sesonkiin. Pääsääntöisesti autiotuvilla on hyvin tilaa ja tarvittaessa sopu antaa sijaa makuulavereiden täyttyessä satunnaisista vaeltajista. Useimmiten tuvat kuitenkin ammottavat täyttä tyhjyyttään. Autiotuvat tuovat mukavuutta ja turvallisuutta talviretkeilyyn. Kokematonkin porukka uskaltautuu hiihtovaellukselle kun on paikka jossa iltaisin lämmitellä, valmistaa ruokaa ja kuivata varusteita. Toisten kömpiessä yöksi telttoihin osa voi jäädä tupaan nukkumaan. Tupien ohella hiihtovaelluksen voi suunnitella kulkevaksi laavujen ja muiden tulipaikkojen kautta. Vaikka makuusija levitettäisiinkin laavun lavereiden sijaan telttaan, voi iltatoimet suorittaa mukavasti tulilla. Nuotiolla kiehuvat vedet ja kuivuvat saappaat siinä missä kamiinallakin. Pelkkien tupa- ja laavuyöpymisten varaan talvista hiihtovaellusta ei voi silti suunnitella. Vaikeista sää- tai lumiolosuhteista johtuen matka saattaa edetä aiottua hitaammin tai jostain
• syystä tupaa tai laavua ei vain löydy. Tällöin täytyy kyetä yöpymään myös ulkosalla teltassa. Teltassa yöpyminen kokonaan ilman tuvan tai laavun antamaa turvaa vaatii jo hieman enemmän kokemusta. Myös itse teltan täytyy olla talviretkeilyn vaatimukset täyttävä laadukas majoite. Tunturissa yövyttäessä teltan täytyy pysyä pystyssä kovemmassakin puhurissa. Tuuli ja lumi telttailijan ystävinä Talvella telttayöpymiseen valmistaudutaan tavallistakin huolellisemmin. Teltan paikaksi katsotaan toisaalta suojainen mutta kuitenkin riittävän avoin paikka, jossa mahdollinen tuuli pääsee teltan tuuletusaukkojen kautta puhaltamaan teltan sisään muodostuvaa kosteutta pois. Lumi ei ole lähimainkaan niin kylmä alusta kuin routainen maa. Tämän vuoksi lunta ei lapioida syrjään teltan alta vaan se tampataan suksilla tai lumikengillä mahdollisimman tiiviiksi. Teltan saa pystytettyä mainiosti lumen päälle kun sen antaa hetken kovettua tamppaamisen jälkeen. Teltta ankkuroidaan lumeen pitkillä vaarnoilla, jotka kaivetaan ja peitetään lumeen vaakatasoon. Tavallisten kiilojen sijaan talvitelttailussa käytettävät lumivaarnat voi tehdä vaikkapa pihlajasta. Sitä nopeammin lumi kovettuu pitäväksi vaarnojen ympärillä mitä kovempi on pakkanen. Jos teltassa on makuutilan lisäksi erillinen eteistila, kannattaa siitä kuitenkin lapioida lunta pois. Makuu- ja eteistilan väliin syntyvän syvennyksen reunalla istuessa niin vaatteet kuin saappaatkin saa helpommin riisuttua päältä ennen makuutilaan kömpimistä. Vaatteiden mukana telttaan ajautuvaa kosteutta vältetään viimeiseen saakka, minkä vuoksi makuutilaan ei mennä kosteilla tai lumisilla vaatteilla. Tuuletus- ja oviaukot jätetään niin auki kuin tuuli- ja muut sääolosuhteet vain sallivat hengityksestä syntyvän kosteuden minimoimiseksi. Telttaan voi tehdä makuutilan lattian kokoisen vaahtomuovialustan, mikä kulkee rullalle käärittynä esimerkiksi ahkion päällä. Makuualustat ja -pussit kannattaa levittää heti kun teltta on pystyssä, jotta ne ehtisivät kuohkeutua ennen nukkumaanmenoa. Lämmöntuotanto vaati energiaa Ihmisten kyky sietää kylmää on hyvin yksilöllistä. Siinä missä toinen nukkuu makeasti voi toinen palella. Yksi ja sama makuupussi ei käy kaikille, sillä sen täytyy olla nukkujan mitoille mahdollisimman sopiva. Isossa pussissa tulee kylmä koska lämmitettävää tilaa on liian paljon. Tärkeää on ymmärtää ettei makuupussi itsessään lämmitä, vaan ainoastaan pitää sisällään ihmiskehon tuottamaa lämpöä. Koska lämmön tuottaminen vaatii runsaasti energiaa, täytyy ennen nukkumaanmenoa syödä ja juoda hyvin. Tämä myös edesauttaa päivän rasituksista palautumista. Jos kylmä kaikesta huolimatta hiipii yöllä puseroon, saa keho lisäenergiaa makuupussiin mukaan otetusta eväsleivästä ja kuumasta juomasta. Illalla termareihin valmiiksi keitetty vesi maistuu myös aamulla minkä lisäksi se nopeuttaa oleellisesti aamupalan valmistumista. Aamulla makuupussi viedään välittömästi ulos tuulettumaan jos sää vain sen sallii. Teltan kattoon tiivistyneen kosteuden jäädyttyä on se helppo ravistaa alas ja lakaista pois ennen teltan kasaamista. Kiskomisen sijaan vaarnat on hyvä kaivaa lumesta etteivät teltan kiinnityslenkit hajoa. Yöpymisvälineen ohella teltta on miellettävä turvallisuusvarusteena. Tuulen tuivertaessa tunturissa lounastauko on mukava viettää sisätiloissa ja jo yksi teltta riittää sääsuojaksi isollekin joukolle ihmisiä. Onnettomuuden sattuessa potilaan saaminen nopeasti sisätiloihin on todella tärkeää. l Autiotuvassa saa kuivatettua varusteita ja laitettua ruokaa vaikka yötä oltaisiinkin teltassa. Carissa Manto-ojan porokämpällä. Teltta suojaa tehokkaasti tuulen lämpötilaa alentavalta vaikutukselta. Hanna ja Eerikki uuttavuotta vastaanottamassa Nuuksiossa. Vinkki n Makuupussin ei tarvitse olla kallein mahdollinen talvipussi jos entuudestaan omistaa esimerkiksi tilavan kolmenvuodenajan kuitupussin ja tämän sisään mahtuvan kevyen untuvapussin. Kovalla pakkasella käytetään molempia kun taas lauhalla säällä tai esimerkiksi tuvassa yövyttäessä tarvitsee kömpiä pusseista ainoastaan toiseen. Makuupussin tavoin makuualustojakin kannattaa käyttää mieluummin kahta kuin yhtä ainoaa. Paremmassakin makuupussissa tulee kylmä jos nukkujan alla ei ole riittävän paksulti eristävää materiaalia. Ilmatäytteinen makuualusta on todella mukava mutta voi aina rikkoontua. Tämän vuoksi sen pariksi on hyvä ottaa mukaan vaahtomuovialusta. Metsästäjä l 6 l 2012 l 69
• Teksti Anna Grenfors, Suomen Metsästäjäliiton järjestötiedottaja Metsästysseurojen perhetapahtumat saivat yli 10 000 kävijää Metsästysseurat järjestivät elokuussa Metsästäjäliiton ja riistakeskuksen innostamina teemapäivän oman alueensa perheille. Valtakunnallinen tempaus onnistui hienosti. K l Kun suomalaiset metsästysseurat Milla Niemi pistävät yhdessä toimeksi, syntyy jälkeä. Seurat ympäri maata tarttuivat Suomen Metsästäjäliiton ja riistakeskuksen tarjoamaan haasteeseen: Järjestetään yhtenä päivänä valtakunnallinen teemapäivä perheille ja tehdään sen avulla metsästysseuratoimintaa tutuksi. Ensimmäistä kertaa kokeiltu tempaus houkutteli liikkeelle yli 10 000 kävijää ja sai huomiota paikallismedioissa. Mikä muu harrastajaryhmä onnistuisi varsin lyhyellä varoitusajalla toteuttamaan vastaavan tempauksen ja liikuttamaan tällaista määrää ihmisiä? Metsästäjillä on hyvä syy olla ylpeitä joukkovoimastaan. Teiskon riistanhoitoyhdistyksen yhteinen  tapahtuma toteutettiin kaikkien alueen seurojen yhteistyönä. Tässä rakennetaan yhdessä hirvitornia. 70 l Metsästäjä l 6 l 2012 Makkaranpaistoa, metsästyskoiria ja paljon muuta Metsästysseurojen perhepäivän järjestämiseen osallistui ainakin 225 metsästysseuraa eri puolilta Suomea. Metsästäjäliitto ja riistakeskus haastoivat seurat mukaan ja antoivat ideoita sekä ohjeita päivän toteuttamiseen, varsinaisen työn tekivät seurat. Ja hienosti tekivätkin. Tapahtumissa oli tarjolla makkaranpaistoa, kahvia, metsästyskoiria, laserammuntaa, linnunpönttöjä, luontopolkuja, riistanhoitoa, riistaruokareseptejä ja paljon muuta. Kukin seura sai itse suunnitella oman tapahtumansa sellaiseksi kuin se parhaiten sopi seuran ja alueen toimintaan. Yksityiskohdat olivat paikallisia, päivä ja perusidea olivat yhteiset. Tuhansia kävijöitä ja vapaaehtoisia Seurojen antamien kävijämääräarvioiden mukaan elokuiseen perhepäi- vätapahtumaan osallistui eri puolilla Suomea yhteensä 10  800 vierailijaa. Keskimäärin kävijöitä oli 48 tapahtumaa kohden. Määrä vaihteli eri paikkakunnilla vajaasta kymmenestä muutamaan sataan. Nuoria, alle 15-vuotiaita osallistujia oli seurojen arvion mukaan noin kolmannes kävijöistä. Tapahtumien järjestämiseen osallistui yli kaksi tuhatta metsästysseurojen vapaaehtoista. Järjestäjiä oli keskimäärin hiukan alle kymmenen per seura. Osa seuroista järjesti yhteisen tapahtuman joko naapuriseuran kanssa tai alueen riistanhoitoyhdistyksen organisoimana. Osallistuneita seuroja oli ympäri Suomen, ainoastaan Rannikko-Pohjanmaalta ei löytynyt mukaan lähtijöitä. Eniten järjestäviä seuroja osui Pohjoisja Etelä-Savoon. Järjestäjille jäi hyvä mieli Kävijämäärääkin hienompi saavutus oli se, että tempaukseen osallistuneet seurat olivat pääosin vilpittömän tyytyväisiä omaan teemapäiväänsä. Onnistumisen kokemus antaa hyvän pohjan tulevaisuuden vastaaville tapahtumille. Kun järjestäneitä seuroja pyydettiin arvioimaan oma onnistumisensa asteikolla yhdestä viiteen, niin ehdottomasti suurin osa ilmoitti onnistuneensa joko neljän tai jopa viiden pisteen arvoisesti. Vain viisi metsästysseuraa antoi
• Milla Niemi Perhepäivästä sanottua Mielestämme onnistuimme järjestämään mukavan tapahtuman ja vieraamme näyttivät viihtyvän. ? Metsästysseura Pohjois-Savosta Emme olleet aikaisemmin järjestäneet vastaavanlaista tapahtumaa. Erittäin positiivinen kokemus. ? Metsästysseura Etelä-Savosta Koirat ovat taattuja suosikkeja perhetapahtumassa. Kati Tarkkalan (vas.) sylissä venkoilee harmaa norjanhirvikoira Late ja (oik.) Joona Rantala ja Sinikka Toijalan omistama labbispoika Highhut's Concolor eli Como. Koska ilma oli loistava, saimme varsinkin alueen mökkiläisiä hyvin liikkeelle. Tavoitimme heidät hyvin postilaatikkoihin jaetuilla mainoksilla. ? Metsästysseura Etelä-Savosta Kiitos ideasta ja haasteesta, eipä varmasti muuten olisi tullut tällaista järjestettyä. Jouni Tolvanen ? Metsästysseura Satakunnasta Valtakunnallista tiedottamista olisi voinut olla enemmän. ? Metsästysseura Pohjois-Savosta Tapahtuma sai runsaasti kiitosta ja nuoret olivat varsinkin laserammunnasta mielissään. ? Metsästysseura Kaakkois-Suomesta Lisää metsästysseuroja vaan mukaan! ? Metsästysseura Satakunnasta Ei kannata järjestää joka vuosi. Muutenkin hankalaa löytää vapaehtoisia kaikkeen toimintaan. ? Metsästysseura Etelä-Hämeestä Ehdotukset aiheista ja teemoista olivat hyviä! Voisiko jatkossa olla järjestäjille esim. jotain pientä jaettavaa materiaalia? Tulistelu on olennainen osa eräkokemusta, perheet viihtyivät Kotkan Laajakoskella järjestetyssä ? Metsästysseura Etelä-Savosta tapahtumassa. tapahtumastaan pettyneen arvosanan, eli ykkösen tai kakkosen. Pettyneiden määrä on varsin vähäinen, sillä palautekyselyyn vastasi 171 teemapäivän järjestänyttä metsästysseuraa. Ehdoton enemmistö olisi myös valmis järjestämään tempauksen uudelleen, vaikka heti seuraavana vuonna. Yli 91 prosenttia palautekyselyyn vastanneista seuroista tarttuisi haasteeseen heti uudestaan. Vain viisitoista seuraa ilmoitti olevansa epävarma. Näistäkin moni perusteli syyksi, että järjestäisi kyllä tapahtuman, mutta mieluummin vaikkapa joka toinen vuosi, jotta vapaaehtoisia ja kävijöitä riittäisi. Lisää tiedottamista jatkossa Tempaus järjestettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallisena, joten tulevia vuo- sia varten saatiin kokemuksia ja kehitysideoita. Erityisesti tiedottamiseen toivottiin lisää voimaa ja apuja. Jatkossa siihen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota, niin valtakunnallisessa tiedottamisessa kuin seuroille jaettavissa paikallistiedottamisen ohjeissa. Myös yleisölle jaettavaa materiaalia on suunniteltu saadun palautteen perusteella. Seuraavan kerran vastaava tempaushaaste aiotaan heittää ilmoille vuonna 2014. Ensi vuosi voidaan siis pitää hengähdystaukoa, kuten monet seurat palautteessaan toivoivat. Metsästäjäliitto ja riistakeskus kiittävät lämpimästi kaikkia perhepäivän järjestämiseen osallistuneita seuroja ja metsästäjiä sekä tapahtumissa vierailleita! l Seuraavan kerran vuonna 2014 n Seuraavan kerran valtakunnallinen perhepäivätempaus järjestetään kahden vuoden päästä, eli vuonna 2014. Tuleva vuosi 2013 jätetään välivuodeksi seuroilta saadun palautteen mukaisesti, jotta tapahtumiin riittää järjestäjiä ja osallistujia. Innostuneet metsästysseurat saavat tietenkin järjestää mahdollisia omia tapahtumiaan jo tulevana vuonna. Kaikki positiivinen huomio metsästykselle ja metsästysseurojen toiminnalle on hyväksi ja ansaitsee suuren kiitoksen! Metsästäjä l 6 l 2012 l 71
• Juha K. Kairikko Merkillisiä tapahtumia Onnettomuus oravametsällä n Vanhat metsästysyhteenvedot ovat sikäli ikävää luettavaa, että niissä kerrotaan runsain määrin mitä merkillisimmistä metsästysonnettomuuksista. Ainutlaatuinen ei esimerkiksi ollut Kiuruveden Rytkylässä vuonna 1963 sattunut tapahtuma, jossa 22-vuotrias metsästäjä kiipesi hakemaan puuhun jäänyttä oravasaalistaan. Oksa katkesi, jolloin jahtimies putosi maahan. Selkäytimen vammautuminen johti välittömään halvaantumiseen. Hätääntynyt koira juoksi kotiin saaden nuorukaisen isän lähtemään mukaansa onnettomuuspaikalle. Loukkaantunut metsästäjä kuoli kolmen päivän kuluttua. Menehtynyt oli vanhempiensa ainoa lapsi. Satoja miehiä susijahtiin n Jos koottaisiin yhteenveto, mistä riistaeläimestä on viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana kirjoitettu lehdissä eniten, ylivoimainen voittaja olisi susi. Siitä ja sen jahdeista on kirjoitettu varmasti kymmeniä palstakilometrejä. Muistettakoon, että vielä vuoden 1962 metsästyslaissa säädettiin, että jos todettiin karhun, suden tai ahman oleilevan tai liikkuvan paikkakunnalla, jokaisella oli oikeus metsästää niitä sellaisellakin alueella, jolla hänellä ei ollut oikeutta metsästää tai jolla metsästystä ei saanut harjoittaa. Nämä eläimet katsottiin siis niin pahoiksi pedoiksi, että ne pyrittiin saamaan hengiltä aina tavattaessa. Ei silloin ollut kannanhoitosuunnitelmia. Jos sellaiset olisi laadittu, niiden syvin sanoma olisi ollut, että hoidetaan petokannat kokonaan pois. Petoeläinjahdit saivat metsästäjät liikkeelle joukolla. Monesti jahteihin osallistui myös Puolustusvoimien joukko-osastoja. Usein joku susi nimettiin sen paikkakunnan mukaan, jossa sen ensimmäisen kerran havaittiin. Kuuluisaksi tulivat mm. Virolahden susi, Rääkkylän susi ja Kiteen susi. Yksi susi nimettiin Hämeen sudeksi, koska se liikkui useissa Hämeen pitäjissä. Virolahden suden päänmenoksi järjestettyyn yhteisjahtiin osallistui 700 aseistettua metsästäjää. Kiteellä pärjättiin 400 miehellä ja satoja osallistui myös Hämeen revon jahtiin. Susivihan suurimpana syynä olivat suuret karjavahingot. Hukat saattoivat surmata yhdessä läänissä yhden syksyn aikana jopa satoja kotieläimiä. Hauli sydämeen n Niittylahdessa, lähellä Joensuuta, isä ja poika olivat onnistuneet kiertämään ketun lippusiimalla. Kierroksen sisään mennyt aikamiespoika uskoi näkevänsä ketun maahan kaatuneen kuusen latvuksen takana ja ampui haulikolla sitä päin. Puun alta lähti kuitenkin juoksemaan siellä käpyjä keräämässä ollut pikkupoika, jonka metsästäjät ottivat kiinni. Pojan huomattiin haavoittuneen pahasti, joten hänet kiidätettiin Keskussairaalaan. Siellä todettiin yhden hauleista tunkeutuneen sydämeen. Aikakirjoissa ei kerrota, toipuiko poika vammoistaan. Toivottavasti. Kettujahdissa kärähti n Kettujahti on kovaa puuhaa. Joskus se voi metsästäjän tai metsästäjien lisäksi työllistää niin VPK.n väkeä, muita paikkakuntalaisia ja rajamiehiä. Näin kävi Uukuniemellä toukokuun alussa 1963, jolloin metsästäjä viritti nuotion luolan suulle saadakseen siellä lymyävän ketun esiin. Tuli pääsi kuitenkin karkaamaan metsään, jota ehti palaa parin hehtaarin verran, ennen kuin apujoukot saivat tulen sammumaan. Kesken sammutushälinän kettu säntäsi luolastaan pinkoen etäälle terveenä ja hyvinvoivana minkä käpälistään pääsi. 72 l Metsästäjä l 6 l 2012 Oman firman lähetti hengiltä n Metsästäjäliiton Etelä-Hämeen piirin pitkäaikainen toiminnanjohtaja, kapteeni Paavo Linnanterä oli nuoruusvuosinaan Suojeluskunnan paikallispäällikkönä Lopen seudulla. Hän oli jo tuolloin metsästäjä, joka osasi antaa arvoa kyyhkysjahdeille ja kyyhkyaterioille. Yhtenä alkusyksynä hän pudotti kyyhkyn, jolla hän saalista tarkastellessaan huomasi jalassa olevan pienen metallilieriön. Sen sisällä oli ohutpaperinen rulla, jossa oli salaperäistä tekstiä. Se kävi kuitenkin selville, että kyseessä oli Suojeluskunnan kirjekyyhky. Oletettavaa ei ole, että joku metsästäjä ampuisi kyyhkysjahdeissa tänä tai tulevina syksyinä vahingossa oman firman pikalähetin. Linnanterän Paavon tapaus jäänee siis ainoaksi Suomen metsästyshistoriassa.
• Kuusipeuroilla huono onni n Monesti ihmetellään, miksi valkohäntäpeurojen tuonti on ollut täällä Suomessa todellinen menestystarina, mutta kuusipeurakannat ovat kasvaneet perin juurin hitaasti. Vallan hyvin olisi voinut kuvitella, että kuusipeurat olisivat menestyneet meilläkin erinomaisesti, kuten lähes kaikissa muissa maissa, joihin laji on siirtoistutettu. Yksi suuri syyllinen kuusipeurakantojen hitaaseen kasvuun ja ajoittaiseen suureen taantumiseenkin on ilves. Ongelmat alkoivat jo 1950 ?luvun puolivälissä, jolloin Kytäjän kartanon isäntä Väinö Vähäkallio perusti mailleen kuusipeuratarhan, josta oli tarkoitus vapauttaa aikanaan peuroja luontoon. Tarha oli aidattu todella hyvin pari metriä korkealla verkkoaidalla. Eräänä aamuna löydettiin tarhan 22 peurasta 19 kuoliaaksi raadeltuna. Syylliseksi todettiin jälkien perusteella seudulle yllättäen ilmestynyt ilves. Paikkakunnan metsästäjät käynnistivät heti jahdin, joka kuitenkaan ei johtanut tulokseen. Seuraavana aamuna kettuterrieri Pete ajoi ilveksen luolaan, jonne koko paikkakunnan rauhaa järkyttänyt kissaeläin ammuttiin. Vähäkallio tuotti tarhaan joukon uusia peuroja, mutta niitäkin vaivasi huono onni. Kulkukoiralauma tunkeutui aidan alitse tarhaan ja raateli yhden peuroista kuoliaaksi. Yksi peuroista onnistui pakenemaan tarhasta luontoon. Jatkossakin ilvekset ovat aiheuttaneet alueella merkittäviä kuusipeuratuhoja. Hirvi hautausmaan portilla n Mechelininkatu on yksi Helsingin suurista kaduista. Se kulkee osittain Hietaniemen suuren hautausmaan vieritse. Kesäkuisena yönä 1961 ohikulkijat havaitsivat, että suurikokoinen hirviuros oli yrittänyt hypätä vanhan kappelin kohdalla kadulta hautausmaalle johtavan lähes kaksi metriä korkean rautaportin ylitse. Portti oli kuitenkin liian korkea ja hirvi oli pudonnut vatsalleen portin päälle, jossa olleet parikymmensenttiset terävät rautapiikit olivat tunkeutuneet sen nahan lävitse vatsaan. Hirvi oli niin pahoin loukkaantunut, että se jouduttiin lopettamaan. Kaksi porukkaa käräjille n Sattuipa Pudasjärven ja Puolangan rajamailla 1950-luvun alkupuolella, että muuan kolmimiehinen salametsästysseurue kaatoi hirven ja suolasi sen lihat erään joen rantaan tekemäänsä kätköön. Tarkoitus oli noutaa lihat heti lumien tultua, jolloin kuljetus olisi helpompaa. Kätkön löysi kuitenkin kolmimiehinen puunkatajaporukka, joka arvasi, mistä on kysymys ja kuljetti lihat koteihinsa. Käräjille joutuivat niin salakaatajat kuin salakaadetut lihat anastaneetkin. Juttu ratkesi salametsästäjäryhmän syytettyä väärää miestä lihavarkaudesta. Tämä kimmastui asiasta niin paljon, että ilmoitti asiasta poliisille. Kainuulaisen ainoa oikea ase n Kainuun Sanomissa oli 18.8.1955 artikkeli kohtsillään alkavan metsästyskauden näkymistä. Näyttävä juttu oli otsikoitu Yksipiippuinen haulikko kainuulaisen metsämiehen ainoa oikea ase. Artikkelissa kerrotaan, että kainuulaiset jahtimiehen haulikon pitää olla mahdollisimman pitkä ja yksipiippuinen. Tällaiset pyssyt oli kuitenkin myyty alkaneelta syksyltä jo loppuun, kaksipiippuistenkin osalta tilanne alkaa olla sama. Metsästäjä l 6 l 2012 l 73
• Juho Matala ja Markus Melin, Metsäntutkimuslaitos Trico -hirvikarkote estää syöntituhoja taimikoissa Pahanmakuinen Trico-karkote vaikuttaa toimivalta aineelta estämään hirvien aiheuttamia vahinkoja taimikoille. Metsänomistaja joutuu miettimään syönnineston hintaa ja tarvittavaa työpanosta. H l Hirvien aiheuttamat taimituhot ovat jatkuvasti keskustelua herättävä asia. Kannan säätely metsästämällä on tärkein vahinkojen vähentämismenetelmä, mutta alhaisenkin kannan aikana taimikkovahingot voivat olla merkittäviä etenkin talvitihentymäalueilla. Tällöin tarvitaan muita menetelmiä vahinkojen vähentämiseen. Yksi keino on suojata kasvatettavaksi aiotut taimet syöntiä estävillä tai vähentävilla pahaan hajuun ja makuun perustuvilla syönninestoaineilla. Suomesta on kuitenkin viime vuosina puuttunut tarkoitukseen toimivaksi todettu myyntiluvallinen tuote. Tällaiseen hirvivahinkojen torjuntaan on kolmen vuoden ajan ollut koekäytössä Trico-karkote. Se on kehitetty Itävallassa alun perin torjumaan pienempien hirvieläinten, kuten metsäkauriiden, aiheuttamia taimituhoja. Metsäntutkimuslaitoksessa on testattu aineen toimivuutta syönninestoaineena kenttäkokeilla. Sen lisäksi on yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa kerätty kyselyllä käyttäjäkokemuksia karkotetta taimikoissaan kokeilleilta metsänomistajilta. Kenttäkokeista selkeitä tuloksia Metsäntutkimuslaitos Metla toteutti talvikaudella 2010-2011 74 l Metsästäjä l 6 l 2012 karkotteella koesarjan Kuusamon yhteismetsän mailla olevalla tunnetulla hirvien talvilaidunalueella, jossa on jatkuvasti tapahtunut pahoja hirvituhoja. Koe tehtiin noin hehtaarin laajuisessa mäntytaimikossa. Koetaimista Trico-karkoteaineella käsiteltiin erityisesti latva ja ylimmät latvakasvaimet, mutta myös muut vehreät oksakasvaimet ruiskutettiin. Hirviä oli koealueella talviaikana runsaasti, joten kesällä tehdyistä syöntimittauksista saatiin selkeitä tuloksia karkotteen toimivuudesta. Alueen vahva hirvikanta söi runsaasti käsittelemättömiä taimia. Keskimäärin 12 ? 20 prosentilta käsittelemättömistä taimista oli syöty latvakasvain koetalven aikana. Ylimmän kiehkuran latvaoksia oli syöty 32 ? 49 prosentilta ja oksia oli syöty kaikkiaan 53-72 prosentilla käsittelemättömistä taimista. Tricolla käsiteltyjen taimien syönti oli tähän verrattuna erittäin vähäistä. Monilla karkotekoealoilla ei havaittu kokeen aikaisia latvakasvaimen syöntejä ja näiden osuus kaikilla karkotealueilla keskimäärin vaihteli 0 ? 2 prosentilla taimista. Myös ylimmän kiehkuran latvaoksien syöntejä oli 0 ? 2 prosentilla taimista, ja oksasyöntejä kaikkiaan oli keskimäärin 3-10 prosentilla karkotekäsitellyistä taimista. Koekäytöstä hyvää palautetta Laajemman kuvan saamiseksi Tricon käyttökelpoisuudesta kerättiin kokemuksia 78:lta taimikossaan talven 2010-2011 aikana kokeilleelta yksityiseltä metsänomistajalta. Kohdetaimikot sijaitsivat ympäri Suomea aina etelärannikolta Ro-
• Saadut kokemukset olivat olleen ilmeisen positiivisia, sillä 96 prosenttia metsänomistajista ilmoitti olevansa kiinnostunut käyttämään ainetta myös tulevaisuudessa. Metsänomistajilta kysyttiin myös kuinka paljon he olisivat valmiita maksamaan aineesta, mikäli se tulisi markkinoille. Hajonta tässä oli voimakasta: siedettävänä pidetty hinta vaihteli välillä 4?100 euroa hehtaarilta keskiarvon ollessa 32,50 euroa hehtaaria kohden. Karkotekäsittelystä suhdetoimintaa? ? Trico-karkotteella käsitelty taimi talven kokeen jälkeen kesällä 2011. Syömättä jääneen taimen kasvu on lähtenyt hyvin käyntiin ja aine on vielä havaittavissa. ? Käsittelemättömät taimet joutuivat voimakkaan syönnin kohteeksi kokeen aikana. Sekä järjestettyjen kokeiden että käyttäjäkokemusten perusteella Trico-karkote vaikuttaa siis toimivalta syönninestoaineelta hirvivahinkojen vähentämiseen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto onkin kesäkuussa 2012 myöntänyt tuotteelle myyntiluvan. Trico on verrattain kallista, ja ilman valtion hintatukea vuosittainen hehtaarikustannus jo pelkän aineen osalta nousee noin 10 litran kulutuksella yli 100 euron. Tämä on käytön taloudellisen järkevyyden kannalta liikaa ainakin yleisimmässä käyttökohteessa eli mäntytaimikoissa, koska käsittely on toistettava muutamana kriittisimpänä vuotena. Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen kautta on nyt ollut saatavilla Tricoa valtion hintatukemana 10 litraa 50 eurolla, jolloin ongelmakohteilla käyttö on jo harkinnan arvoista. Syönninestoaineiden käyttöä harkitessaan metsänomistaja miettii myös niiden vaatimaa työpanosta. Tässä olisikin hirviseurueille hyvä mahdollisuus positiiviseen suhdetoimintaan hirven aiheuttamien taimikkotuhojen kanssa kamppailevien metsänomistajien suuntaan. Mikä estäisi sopimasta esimerkiksi metsästysalueen vuokraksi vahinkoaltteimpien taimikoiden karkotekäsittelyt hirviporukan talkootyönä? l Juho Matala vaniemelle asti. Yleisimmin kyseessä oli ollut joko puhdas mäntytaimikko tai mäntytaimikko, jossa oli muita puulajeja sekapuustona. Kaikissa kohdetaimikoissa oli ollut aiempia hirvituhoja, joista 45prosenttia oli ollut vakavia, 40 prosenttia lieviä ja 15 prosenttia ei merkittäviä. Käsiteltyjen taimikkojen pinta-ala vaihteli 0,4-11 hehtaariin välillä ja keskipituus 0,5-3 metrin välillä. Keskimäärin hehtaaria kohden oli käsitelty 1240 taimea. Karkote levitettiin taimiin yleisimmin syys- ja marraskuun välillä joko reppu- tai käsiruiskulla. 91 prosenttia metsänomistajista oli käsitellyt taimesta latvakasvaimen ja heistä 81 prosenttia käsitteli myös ylimmät sivuoksat. 72 prosenttia käyttäjistä koki aineen levittämisen helpoksi ja aineen myös todettiin pysyneen taimessa joko hyvin tai kohtuullisesti. Trico-käsittelyn tehoa selvittävään kysymykseen saatujen vastausten perusteella karkotteella oli selvä vaikutus, sillä 62 prosenttia vastaajista arvioi aineen vähentäneen syöntiä selvästi ja 24 prosenttia kohtalaisesti (kuva 3). 13 prosenttia ilmoitti, ettei ollut havainnut hirviä alueellaan, ja vain yhden vastaajan mielestä aineella ei ollut vaikutusta. Vastausvaihtoehtoja oli tarkennettu siten, että ?selvästi? tarkoitti tilannetta, jossa alueella oli ollut havaintoja hirvistä ja hirvituhoista, mutta käsiteltyjä taimia ei oltu syöty. Vastaavasti ?kohtalaisella? vaikutuksella tarkoitettiin tilannetta, jossa satunnaisia syöntejä näkyi myös käsitellyissä taimissa. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että aineella oli selvästi syöntiä vähentävä vaikutus. Tästä ryhmästä 84 prosenttia oli tehnyt taimikossaan satunnaisia hirvihavaintoja seurantajakson aikana ja 11 prosenttia runsaita havaintoja. Hieman ristiriitaisesti kaksi vastaajaa ilmoitti aineen selvästi vähentäneen syöntiä, vaikka eivät olleet havainneet taimikoissaan hirviä. Ryhmällä, jonka mielestä aine vaikutti selvästi, oli myös kokemuksia aiemmista hirvituhoista. Metsästäjä l 6 l 2012 l 75
• Marja Lammi, viestintäsuunnittelija, Suomen riistakeskus Maailmankuulu suomalainen suunnittelija Klaus Haapaniemi on luonut villiruoualle oman visuaa- Villiruoka lisen ilmeen. Suomalaisen villiruuan uusi ilme näyttäytyy ensimmäisen kerran Suomen Bocuse d?Or -tiimin kilpailujulisteessa Ranskassa. Suomen vientivaltiksi Suomalainen villiruoka, Finnish Wild Food on uusi käsite, joka aiotaan tehdä tutuksi Etelä-Afrikassa asti. l Puhdas ja maukas villiruoka yhdis- Fasaanisaalista matkalla herkuttelijoiden lautasille. tetään Suomeen kaikkialla maailmassa. Tämän kunnianhimoisen tavoitteen takana on Wild Food from Finland ? hankkeen käynnistänyt ELO ?säätiö, joka haluaa edistää suomalaista ruokakulttuuria. Säätiössä toimii joukko eri alojen vaikuttajia, joita yhdistää kiinnostus ruokaan ja halu tehdä va- 76 l Metsästäjä l 6 l 2012 paaehtoistyötä hyvän ruokakulttuurin puolesta. Tavoitteena on lisätä suomalaisten raaka-aineiden vientiä synnyttämällä kansainvälistä kysyntää sekä lisätä Suomeen suuntautuvaa ruokaturismia. Hanke on otettu vastaan innostuneesti ja esimerkiksi ulkoministeri Alexander Stubb ja pääministeri Jyrki Katainen puhuvat suomalaisen villiruuan puolesta. Ulkoministeriön järjestämällä kauppamatkalla Kazakstaniin oli ensimmäisen kerran mukana myös ruoka-alan lähettiläs, villiruokaan eri- koistunut kokki Sami Tallberg. Seuraava matka tehdään Etelä-Afrikkaan. Villiruualla tarkoitetaan Suomen luonnosta saatavia puhtaita ja tuoreita raaka-aineita, kuten marjoja, riistaa, yrttejä, sieniä ja kaloja. - Villiruoka on koko elintarvikealalla ihan kapea sektori, mutta se on juuri sitä ainutlaatuisuutta, jota Suomi voi muulle maailmalle tarjota. Tällaiset huipputuotteet on oikeutettua hinnoitella korkealle ja viedä asiakkaille, jotka ovat valmiita niistä myös maksamaan, kertoo ELO-säätion johtaja Sari Mattila.
• Riistataloudella on moninaisia hyvinvointivaikutuksia. Wild Food eli villiruoka-hankkeen kasvok- Yrittäjyyttä villiruuan ympärille nadanhanhen, metsähanhen, heinätavin, allin, telkän, tukkakoskelon, isokoskelon, pyyn, teeren ja metson kauppa on kielletty. Marjat, sienet ja yritit ovat luonnonvara, josta suurin osa jää edelleen metsiin tai parhaassa tapauksessa riistaeläinten syötäväksi. Luonnosta poimitut sienet ja marjat ovat suomalaisille itsestään selvyys. Harva tulee ajatelleeksi, että meillä on turvallista napsia suuhun mättäiltä mustikoita, koska niissä ei ole eläintautibakteereja toisin kuin etelämpänä Euroopassa. Villiruoka ja sen hankkiminen on suomalaista hyvinvointia parhaimmillaan ja ainutlaatuinen mahdollisuus myös elinkeinona. - Villiruokahankkeella halutaan tukea elinkeinon kasvua niin että Suomi pysyy asuttuna etelästä pohjoiseen. Yksi suuri haaste ruoka-ainesten saamisessa myytäväksi on logistiikkaketjun rakentaminen. Marjanpoiminta on arvokasta työtä kun arvokkaat raaka-aineet saadaan talteen ja viedään upeassa purkissa vaikkapa Lontooseen, Sari Mattila kuvailee. l Vuonna 2009 perustettu ELO on voittoa tavoittelematon säätiö, joka haluaa edistää suomalaista ruokakulttuuria niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Villiruuan lisäksi säätiö on valinnut painopisteikseen kiinnostavan kouluruokailun sekä kokkikilpailut, jotka edustavat ruuanvalmistuksen taiturimaisinta puolta. Vuoden Kokki on säätiön yhteistyökumppaneineen järjestämä suomenmestaruuskilpailu ja suomalaisedustajaa kannustetaan myös maailman arvostetuimmassa ruuanvalmistuskilpailussa Bocuse d´Orissa. Finnish Wild Foodille on valmistunut äskettäin oma logo, joka kuvaa luonnostamme saatavia ruoka-aineita. Logon on suunnitellut kansainvälisesti tunnettu kuvittaja ja suunnittelija Klaus Haapaniemi, jonka käsialaa on mm. Iittalan Taika-astiasto. Talkootyönä tehdyn logon suunnitteluun osallistui myös ELO-säätiön hallituksen jäsen, muotoilija Harri Koskinen. Villiruuan ympärille voidaan kehittää monenlaista toimintaa, ympäristön hoidosta ja raaka-ai- neiden hankkimisesta tuotteiden valmistamiseen, hygieniaosaamiseen ja palveluihin. Ruokakulttuuri on luonteva osa myös metsästys- ja maatilamatkailua. - Säätiön tavoitteena on, että suomalaista ruokakulttuuria edistämällä ruokittaisiin monin tavoin myös maaseutujen elävöittämistä, Mattila sanoo. Metsän antimet myyntiin Metsästäjät ja heidän lähipiirinsä pääsevät nauttimaan monipuolisesti suomalaisista riistaherkuista, mutta muuten riistaa saa vain kaupan pakastealtaasta, jolloin se on yleensä tarhattua ja ulkomaista. Suomalaista riistaa ei juuri näy ravintoloidenkaan ruokalistoilla. Hirveä ja karhua saa joistakin ravintoloista, mutta jänis- tai sorsapaisteja on vaikea saada edes metsästyssesonkeina, kanalinnuista puhumattakaan. Hirveä ja karhua ostettaisiin ravintoloihin enemmänkin jos lihaa vain metsästysporukoilta liikenisi. Myös lainsäädäntö rajoittaa Suomessa metsästetyn pienriistan myyntiä. Esimerkiksi jänistä, riekkoa, peltopyytä, fasaania, kyyhkyä ja sinisorsaa saa myydä, mutta ka- si lupautunut keittiömestari Sami Tallberg haluaa valjastaa myös tulevan polven arvostamaan luonnon aarteita.
• Eläinlääkintöylitarkastaja Maaria Hackzell, MMM Uusi riistanlihalainsäädäntö: Pienimuotoinen suoramyynti voi jatkua ilman lihantarkastusta Uusi kansallinen elintarvikelainsäädäntö astui voimaan vuoden 2012 alusta. Sitä sovelletaan luonnonvaraiseen riistaan tai sen lihaan silloin, kun riistaa tai sen lihaa myydään eteenpäin tai luovutetaan kuluttajalle. Jos metsästetään omaan käyttöön, tai luovutetaan vähäinen määrä riistaa tai sen lihaa metsästäjän lähipiirille, ei elintarvikelainsäädäntöä sovelleta. l Metsästäjä tai metsästysseura voi luovuttaa suoraan kuluttajalle luonnonvaraisia jäniksiä (metsäjänis ja rusakko) ja kaneja enintään 1000 eläintä vuodessa, luonnonvaraisia lintuja enintään 3000 eläintä vuodessa ja luonnonvaraisia hirvieläimiä, enintään 10 hirveä, 30 peuraa (valkohäntäpeura, kuusipeura, japaninpeura, metsäpeura ja saksanhirvi) tai 50 metsäkaurista vuodessa, alkutuotannon tuotteena eli nylkemättömänä tai kynimättömänä. Tällöin ei vaadita alkutuotantopaikkailmoitusta, ilmoitettua elintarvikehuoneistoa eikä lihantarkastusta. Samoin metsästäjä tai metsästysseura voi toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin (kauppaan, ravintolaan) luonnonvaraisia jäniksiä ja kaneja enintään 1000 eläintä vuodessa ja luonnonvaraisia lintuja enintään 3000 eläintä vuodessa, alkutuotannon tuotteena eli nylkemättömänä tai kynimättömänä. Tällöin ei vaadita alkutuotantopaikkailmoitusta, ilmoitettua elintarvikehuoneistoa eikä lihantarkastusta. Trikiinitutkimus esimerkiksi karhusta ja villisiasta Metsästäjä tai metsästysseura voi myös edelleen luovuttaa pieniä määriä luonnonvaraisen riistan lihaa suoraan kuluttajalle ilman lihantarkastusta. Tästä toiminnasta pitää kuitenkin tehdä kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle ilmoitus (ns. ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Uutena vaatimuksena on trikiinitutkimus trikiinialttiilta eläinlajeilta (esimerkiksi karhu, villisika, hylje, mäyrä, majava, rämemajava eli nutria ja ilves) ja lihan luovutus kuluttajalle on sallittua vasta kielteisen trikiinitutkimustuloksen varmis- 78 l Metsästäjä l 6 l 2012 tuttua. Metsästäjä voi itse ottaa näytteen ja toimittaa sen laboratorioon tutkittavaksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran internet-sivuilla on lista trikiinitutkimuksia tekevistä laboratorioista. Myös poliisi ja riistanhoitoyhdistys voivat ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta huutokaupata luonnonvaraisen riistan lihaa suoraan kuluttajalle ilman lihantarkastusta. Samoin metsästäjä tai metsästysseura voi edelleenkin toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin (kauppaan ja ravintolaan) luonnonvaraisten jänisten, kanien ja lintujen lihaa ilman lihantarkastusta ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta. Uutena asiana myös luonnonvaraisten hirvieläinten lihaa saa toimittaa ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta paikalliseen vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta. Lihaa saa toimittaa enintään 1000 jänistä tai kania, 3000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vastaavan määrän lihaa vuodessa. Metsästäjillä oltava elintarvikehygieenistä osaamista Luonnonvaraisen riistan lihaa ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa käsitteleviltä metsästäjiltä vaaditaan jatkossa elintarvikehygieenisen osaamisen osoittaminen, kun kolme kuukautta työskentelyä on täynnä, mutta tähän annetaan siirtymäaikaa 31.8.2014 saakka. Osaaminen osoitetaan joko ns. hygieniapassilla tai Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymän metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutuksen suorittamisella. Jokaisessa metsästysseurueessa tulisi olla vähintään yksi koulutettu henkilö. Hän voi tehdä luonnonvaraiselle riistalle alustavan tarkastuksen pyyntipaikalla, mutta varsinaisen lihantarkastuksen tekee aina tarkastuseläinlääkäri. Mahdollinen ns. koulutetun henkilön ilmoitus on toimitettava luonnonvaraisen riistan mukana lihantarkastukseen. Metsästäjät voivat edelleen pitää yksityistilaisuuksia (ns. hirvipeijaiset) elintarvikehuoneistoissa, esimerkiksi ravintoloissa, joissa käsitellään tarkastamatonta luonnonvaraisen riistan lihaa. Metsästäjät voivat myös teettää tarkastamattomalle luonnonvaraisen riistan lihalle käsitte- lyn, esimerkiksi palvauksen, ilmoitetussa rahtitoimintaa tekevässä elintarvikehuoneistossa, kunhan se palautuu takaisin metsästäjän omaan käyttöön käsittelyn jälkeen. Lahtivajakäytäntö päättyy ensi vuonna Luonnonvarainen riista toimitetaan lihantarkastukseen riistankäsittelylaitokseen tai poroteurastamoon. Karhu ja hylje voidaan edelleen nylkeä jo pyyntipaikalla jäähtymisen nopeuttamiseksi, jos nylkeminen voidaan tehdä hygieenisesti, muutoin eläimet on toimitettava lihantarkastukseen nylkemättömänä ja kynimättömänä. Suolipakettia ei tarvitse toimittaa lihantarkastukseen, vaan se voidaan jättää pyyntipaikalle. Riistankäsittelylaitos on luonnonvaraisen riistan loppuun teurastamista varten tarkoitettu hyväksytty laitos, jossa luonnonvaraiselle riistalle tehdään lihantarkastus. Myös teurastamo tai pienteurastamo voidaan hyväksyä riistan käsittelylaitokseksi. Riistankäsittelylaitokset hyväksyy Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, joka vastaa myös lihantarkastuksesta niissä. Riistankäsittelylaitos voidaan hyväksyä myös leikkaamoksi, ilman erillistä leikkaamohuonettakin, jos asetuksen vaatimukset täyttyvät. Pieniä määriä luonnonvaraista riistaa voidaan loppuun teurastaa ja lihantarkastus tehdä myös poroteurastamossa, jolla on tähän toimintaan hyväksyntä. Lihantarkastuksesta vastaa poroteurastamoissa aluehallintovirasto. Toistaiseksi luonnonvarainen riista voidaan toimittaa lihantarkastukseen myös kunnan virkaeläinlääkärin hyväksymään muuhun paikkaan (lahtivaja). Tälle n.s. lahtivajakäytännölle on annettu siirtymäaikaa 31.8.2013 saakka, jos kunnan virkaeläinlääkäri on antanut lahtivajalle luvan ennen elintarvikelain muutoksen voimaantuloa 1.9.2011. Lihantarkastuksen lahtivajoissa tekee kunnan virkaeläinlääkäri. Lihantarkastuksen teknisessä suorittamisesta ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia luonnonvaraisen riistan osalta. Trikiinialttiiden eläinlajien osalta näytteenottopaikkoja on hieman täsmennetty. l
• Tilaa joululahjaksi Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme netti-sivuillamme www.riista.fi Ennen 14.12.2012 saapuneet tilaukset ehtivät vielä jouluksi. Elämää suurempia eräretkiä ? Mikä tekee eräretkestä ikuisesti mieleen jäävän kokemuksen? Ystävyys vai yksinäisyys, runsas saalis vai luonnonrauha? Tämä elokuva kolmesta erilaisesta linnustusretkestä samaan kairaan, jokainen niistä nousee omalla tavalla kokijansa mielessä elämää suuremmaksi. Elokuva joka monitasoisuudessaan aukoo uusia uria eräelokuvien joukossa. Tuotanto: Videosara, 2012 Kesto: 60 min., Hinta: 24 ? Hirvihaukkujen hurmaa ? Elokuva kertoo suomalaisesta hirvenmetsäs- tyksestä ja hirvikoirista. Syksyinen jahti kokoaa yhteen tutut porukat, ja metsästyksen onnistumisen takaavat kunnon koirat. Kolme yleisimmin käytettyä hirvikoirarotua, harmaa norjanhirvikoira, jämtlanninpystykorva ja karjalankarhukoira tekevät työtään väsymättömästi. Koiramiehet hiipivät haukuille, hirviä kaatuu. Metsissä on sadonkorjuun aika. Tuotanto: Videosara, Kesto: 50 min, Hinta: 24 ? Pystykorvat kairassa ? Remu, Kata ja Iitu ovat eri-ikäisiä suomenpystykorvia. Yhteistä niille on isäntä Antti korhonen ja loputon into linturiistan perään. Elokuva vie katsojan erämiehen mukaan pohjoisen suurille kairoille, missä metsot ja teeret odottavat löytäjäänsä. Haukut, hiipimiset ja pudotukset ovat tallentuneet filmille aitoina tilanteina, juuri sellaisina kun metsästäjä itse sen näkee. Elokuva tekee kunniaa myös pohjoisen maisemille ja riistaeläimille. Elokuva antaa todentuntuisen kuvan siitä, millaista metsästäminen suomenpystykorvilla parhaimmillaan on. Unelmat, pettymykset ja onnenhetket seuraavat toisiaan katkeamattomana virtana. Tuotanto: Videosara/Savon erämedia , 2012, Kesto: 50 min., Hinta: 24 ? UUTUUKSIA: Elämää suurempia eräretkiä -dvd Pystykorvat kairassa -dvd Hirvihaukkujen hurmaa -dvd Linnustaja -dvd Oppaat ja kirjat: Uutuuksia: 8 askelta metsälle ? Aloittelevan metsästäjän ABC Valkohäntäpeuran ikämääritys ?opas Metsästäjän-opas Kohtaamisia metsässä - Eläinkiistoista yhteistoimintaan -kirja Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus -kirja Jousimetsästys ? kirja Metsästäjän lintuopas Riistaa arkeen ja juhlaan ?keittokirja Metsästäjän päiväkirja Riistakosteikko -opas Petovahinkojen tunnistamisopas Askel riistapolulle Vesilinnustus ? kirja Metsästäjän uusi keittokirja Pyy pivossa Metsäpeuraopas Lintukoirat metsästyksessä Lumijälkiopas Villiä elämää Jäniksen selässä Postikortit: (koko A4) Riistanisäkäs Riistalinnut Julisteet: (taitettuna) Riistalinnut Riistanisäkkäät Pelit: Riistaeläimiä - muistipeli riistanisäkkäistämme 24 ? 24 ? 24 ? 24 ? ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl 2 ? _______kpl 5 ? _______kpl 30 ? _______kpl 19 ? _______kpl 42 ? _______kpl 48 ? _______kpl 10 ? _______kpl 14 ? _______kpl 5 ? _______kpl 5 ? _______kpl 8 ? _______kpl 5 ? ­­­­ _______kpl 40 ? _______kpl 35 ? _______kpl 5 ? _______kpl 5 ? _______kpl 35 ? _______kpl 5 ? _______kpl 5 ? _______kpl 7 ? _______kpl 1 ? _______kpl 1 ? _______kpl 1,50 ? _______kpl 1,50 ? _______kpl 10 ? _______kpl Linnustaja ? Linnustaja on elokuva linturiistan pyytäjän syksyisiltä eräpoluilta. Syksyn aloittaa metsähanhien pyynti Lapin laajoilla aapasoilla. Syksyn edetessä eräsalojen metsot ja teeret ovat metsästyksen kohteina. Niiden jahti tapahtuu niin seisovan kuin haukkuvan lintukoiran avulla. Loppusyksyllä linnustajan askeleet vievät kuuraisille soille latvateerien pyyntiin. Merihanhien tuloksekas metsästys Etelä-Ruotsin rannikoilla on oma lukunsa. siellä meri tarjoaa parastaan. Huikaisevan hienojen erätunnelmien lisäksi elokuvaan sisältyy syvällistä pohdiskelua metsän ja metsästäjän suhteesta. Linnustaja on itsenäinen jatko-osa aiemmin ilmestyneelle elokuvalle Linnustajan eräsyksy. Tuotanto: Videosara, 2011, Kesto: 80 min., Hinta: 24 ? Pelikortit: Suomen riistaeläimet Ranta- ja vesilinnut Suomen kalat Pihapiirin lintuja Pihapiirin kasveja Pihapiirin pikkueläimiä 5 ? 5 ? 5 ? 5 ? 5 ? 5 ? DVD: Metsästysaseena jousi ? johdatus perusteisiin Harrastuksena metsästys Hirvenruhon paloittelu Unelmien hanhisyksy Hirvimetsä Peuramailla Lumiset pienpetojahdit Karhun todelliset kasvot (suomi+ruotsi) Laukauksia ja latvateeriä Haaveitteni metsähanhi Lumisten kairojen metsohaukut Metsästäjä, vastuu-turvallisuus _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl 20 ? 26 ? 23 ? 26 ? 24 ? 26 ? 26 ? 15 ? 26 ? 26 ? 26 ? 28 ? _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl Laajempi tuotevalikoima netti-sivuillamme www.riista.fi Tilaukset postitetaan postiennakolla (postiennakkomaksu 3,90 ? + postimaksu paketin painon mukaan) Tilaukset: netti-tilaukset: postitse: puhelimitse: www.riista.fi, kauppapaikka Suomen riistakeskus, Varasto, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki 029 431 2111 ____________________________________________________________________________ Nimi: ____________________________________________________________________________ Lähiosoite: ____________________________________________________________________________ Postinumero: Postitoimipaikka: ____________________________________________________________________________ Puhelinnumero: Metsästäjä l 6 l 2012 l 79
• Uutismakasiini Riistanhoitoyhdistysten ja riistakeskuksen vakuutusturvaa laajennettiin n Suomen riistakeskus on laajentanut riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden vakuutusturvaa. Vakuutukset tulivat voimaan 1.10.2012 alkaen. If Vahinkovakuutus Oy:ssä on voimassa seuraavat vakuutukset: ? Toiminnan vastuuvakuutus ? Oikeusturvavakuutus ? Yksityistapaturmavakuutus Kaikissa edellä mainituissa vakuutuksissa vakuutuksenottajana on Suomen riistakeskus, jossa työskentelee noin 65 toimihenkilöä ja jonka luottamuselimissä on noin 183 jäsentä ja 183 varajäsentä. Vakuutuksenottajan lisäksi vakuutettuina vakuutuksessa ovat riistanhoitoyhdistysten hallinto- ja luottamustehtäviä suorittavat henkilöt: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Metsästyksenvalvojat, joiden tehtävänä on metsästyslain noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten avustaminen metsästyksen valvonnassa Ampumakokeiden vastaanottajat, joiden tehtävänä on metsästyslain mukaisten ampumakokeiden järjestäminen Metsästäjätutkintojen vastaanottajat, joiden tehtävänä on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitettujen metsästäjätutkintojen järjestäminen. Riistavahinkotarkastajat, joiden tehtävänä on riistavahinkolain 25 §:ssä tarkoitettuihin maastotarkastuksiin osallistuminen Henkilöt, joiden tehtävänä on ampuma-aselain 45 ja 53 a §:ssä tarkoitettujen todistusten antaminen Sellaiset palkattomat tai satunnaiset työnsuorittajat, joiden aiheuttamista vahingoista vakuutuksenottaja / vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa (täytäntöönpanoapulaiset) Työntekijöihin rinnastettavat itsenäiset yrittäjät, joiden aiheuttamista vahingoista vakuutuksenottaja / vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa Toiminnan vastuuvakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutunut henkilö- ja esinevahinko. Korvausvastuu syntyy pääsääntöisesti huolimattomalla toiminnalla taikka laiminlyönnillä. Oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa. Oikeusturvavakuutus ei koske itse riidan taikka oikeudenkäynnin kohteena olevia velvoitteita taikka vaateita. Yksityistapaturmavakuutuksen tarkoituksena on korvata äkillisistä tapaturmista ja muista vakuutusehdoissa mainituista tapahtumista aiheutuneet sairaanhoitokulut. Vakuutettuina ovat metsästyksenvalvojat, ampumakokeiden ja metsästystutkintojen vastaanottajat, riistavahinkotarkastajat ja ampuma-aselain 45 ja 53 a §:ssä tarkoitetut todistusten antajat. Vakuutus ei sisällä turvaa sairauksien varalta. Vakuutus on voimassa ainoastaan Suomessa. Vakuutus on voimassa talkootyössä sekä muun palkattoman työn aikana ja siihen välittömästi liittyvillä matkoilla. Vakuutuksesta ei korvata tapaturmavakuutuslain tarkoittamaa työtapaturmaa. Lisäksi 1.10.2012 alkaen Hallinnon vastuuvakuutus suojaa vakuutetun henkilökohtaista varallisuutta hänen asemassaan tekemänsä virheen varalta ja jonka perusteella häneltä voidaan vaatia vahingonkorvausta. Vakuutus kattaa myös mahdolliset oikeudenkäyntikulut. Vakuutuksessa ovat vakuutettuina Suomen riistakeskuksen johto ja henkilökunta sekä voimassa olevassa riistahallintolaissa mainitut henkilöryhmät, kuten riistaneuvostojen jäsenet, riistahoitoyhdistysten hallitusten jäsenet, toiminnanohjaajat sekä muut toimihenkilöt. Tarkemmat vakuutusehdot ja menettelyohjeet koskien vahinkotilanteita tullaan jakamaan riistanhoitoyhdistyksille mahdollisimman pian. 80 l Metsästäjä l 6 l 2012 Pohjoiset hirviseurat alueluvan hakuun n Suomen riistakeskus suosittelee, että myös paikalliset hirviseurueet hakisivat Metsähallituksen aluelupaa ns. vapaan metsästysoikeuden alueella (metsästyslain 8§:n tarkoittama alue). Aluelupaa haetaan Metsähallitukselta tammikuussa, minkä jälkeen seurueet hakevat erikseen pyyntilupaa riistakeskukselta huhtikuussa. Suosituksen tarkoitus on purkaa ruuhkaa joillain valtion hirvenmetsästysmailla ja parantaa näin jahdin turvallisuutta. Ainoastaan paikkakuntalaisista koostuvat hirviseurueet ovat voineet hakea suoraan pyyntilupaa Suomen riistakeskukselta ilman Metsähallituksen aluelupaa. Riistakeskus on sitten pyyntilupapäätöksissään osoittanut paikallisille seurueille hirvenmetsästysalueen valtion maille. Kaikki seurueet, joihin on kuulunut ulkopaikkakuntalaisia metsästäjiä, ovat hakeneet Metsähallituksen aluelupaa tähänkin asti jo tammikuun haussa. Kun alueita on jaettu kahdessa erässä, joillekin niistä on voinut tulla ruuhkaa. Mikäli mahdollisimman moni paikallinen seurue hakisi aluelupaa, Metsähallitus ja riistanhoitoyhdistykset pystyisivät arvioimaan metsästyspaineen paremmin. Tällöin myös paikallisista koostuvat seurueet pystytään huomioimaan ulkopaikkakuntalaisia sisältävien seurueiden sijoittelussa. Paikallisille seurueille aluelupa on ilmainen. Metsähallituksen aluelupaa haetaan tammikuun aikana lupahakujärjestelmässä http:// lupahaku.protacon.fi, ohjeet löytyvät myös osoitteesta www.metsa.fi/metsastys
• Uudet metsästäjät saivat eräyllätyksen koteihinsa n Suomen Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus ja Metsähallitus lähettivät yhdessä kaikille viimeisen vuoden aikana metsästäjätutkinnon suorittaneille uusille metsästäjille materiaalipaketin. Lähes seitsemän tuhannen uuden metsästäjän postiluukusta kolahti lokakuun alussa erähenkinen tervehdyspaketti. Paketti sisältää muun muassa turvalliseen ja eettiseen metsästykseen liittyviä ohjeita sekä tietoa uuden metsästäjän mahdollisuuksista päästä mukaan harrastukseen joko metsästysseuroissa tai valtion mailla. Paketissa on muun muassa Metsästäjäliiton ja riistakeskuksen tuottama kattava Aloittelevan metsästäjän ABC -opas. Kaikki uudet metsästäjät saivat myös Metsästäjäliiton Jahti-lehden ja Metsähallituksen Kieppi-lehden näytenumerot. Postituserästä yli jääneitä paketteja jaetaan osassa loppuvuoden metsästäjätutkintotilaisuuksia, sillä riistanhoitoyhdistyksillä Materiaalipaketin sisältöä on mahdollisuus tilata yli jääneitä paketteja käsin jaeltavaksi. Paketteja on jaossa myös tulevana kesänä järjestettävillä Metsästäjäliiton Metso-nuortenleireillä. Vaikka kaikissa loppuvuoden tutkintotilaisuuksissa paketteja ei olisikaan tarjolla, niin ei hätää, tämänvuotisen paketin lähettämisen jälkeen tutkinnon suorittaneet huomioidaan taas seuraavana syksynä: Uuden metsästäjän materiaalipaketista on tarkoitus tehdä pysyvä, jokasyksyinen perinne. Teksti: Pentti Kataja Salon seudun riistanhoitoyhdistys 50-vuotias n Suomessa on riistan kohdalla tapahtunut 50 vuoden aikana monenlaisia muutoksia ja tästä syystä myös riistanhoitoyhdistyksien toimenkuva on muuttunut. Salon seudun Rhy aloitti toimintansa vuonna 1962. Yhdistyksen toimialueeseen kuuluivat Salon kauppalan lisäksi Halikon, Kuusjoen, Perttelin, Uskelan ja Muurlan kunnat. Nyt Salon kaupunki on syönyt sisäänsä kaikki edellä mainitut kunnat ja vähän enemmänkin. Nähtäväksi jää, laajeneeko tulevaisuudessa myös Rhy:n toimialue. Puheenjohtajana Salon seudun riistanhoitoyhdistyksessä toimi pitkän rupeaman Eero Marttila, joka hoiti tehtävää kaikkiaan 24 vuotta vv. 1973 ? 1997, minkä jälkeen tointa on hoitanut Martin Hägglund. Pitkän päivätyön on tehnyt myös toiminnanohjaaja Pasi Aaltola, joka valittiin toimeensa 1981 ja jatkaa pestiään edelleen. 1963 tuli voimaan pakollinen hirvenammuntakoe ja seuraavana vuonna metsästäjätutkinto, jota varten koulutettiin 7 henkilöä tutkinnon vastaanottajiksi. Metsästäjäkoulutusta ei silloin vielä tunnettu, kokelaat tulivat tenttiin itseoppineina. Ensimmäiset valkohäntäpeuran kaatoluvat yhdistyksen alueella saatiin v. 1971. Angelniemen Metsästysseura sai kaksi lupaa. Samana vuonna Rhy puolsi alueelleen 24 hirvenkaatolupaa. Hirvikanta alkoi Salon seudulla lisääntyä vuoden 1970-luvun lopulla. Hirvien kaatolupamäärät olivat ennen olleet muutamia kymmeniä, mutta 1979 myönnettiin alueelle kaikkiaan 180 aikuisen hirven ja 135 vasan kaatoluvat, jotka tulivat kaikki käytetyiksi. Ensimmäinen metsäkauris nähtiin alueella 1981, sen jälkeen kanta on tasaisesti kasvanut. Samoin on käynyt valkohäntäpeuran kohdalla, nykyään niiden kaatolupia on yhdistyksen alueella ollut neljänsadan molemmin puolin. Ensimmäinen alueen villisika ammuttiin Halikon Vaskiolla 1987. 1990 metsästäjäntutkinto uudistui ja mukaan tuli koulutus, jota varten koulutettiin kouluttajat ja hankittiin koulutusaseet. Yhdistyksen ampumatoiminta, koulutus, hirvenammuntakokeet ja kilpailut on pidetty hyvän yhteistoiminnan merkeissä Salon Seudun ampujien radalla Halikon Hevonpäässä. Metsäkanalintujen väheneminen pantiin merkille 1990- luvun alussa. Yhdistys esitti Rhy. piirin hallitukselle metson täysrauhoitusta, ja metso onkin ollut siitä asti rauhoitettu. Samana vuonna myönnettiin alueelle ensimmäiset kanadanhanhen pyyntiluvat. Niiden kannat ovat alueella nyt varsin runsaat. Pienempien hirvieläinten perässä tulivat myös ilvekset alueelle. Ensimmäinen ilves sataan vuoteen kaadettiin Muurlassa. Seuraavana vuonna saatiin neljä ilveksen kaatolupaa, jotka käytettiin helposti, vuonna 2011 käytettiin saadut kolme ilveslupaa yhtä helposti. Metsästäjä! Haluatko kehittää valkohäntäpeurakannan hoitoa Suomessa? n Käy vastaamassa valkohäntäpeurakannan hoitoon liittyvään kyselyyn sivuilla riista.fi. Suomen riistakeskus aloittaa valkohäntäpeurakannan hoidon toimenpideohjelman laatimisen ensi vuoden aikana. Kyselyn tuloksia käytetään kannanhoitotavoitteiden määrittämiseen ja metsästäjien tarpeiden ja kehitysideoiden kokoamiseen. Metsästäjä l 6 l 2012 l 81
• Uutismakasiini Anna Grenfors, Suomen Metsästäjäliiton järjestötiedottaja Valtion hirvialueiden haku ? Metsähallituksella on noin 340 hirvenmetsästysaluetta. ? Aluetta voi hakea tammikuun aikana osoitteessa http://lupahaku.protacon.fi. ? Ohjeet ja ehdot on luettava huolella ennen hakemuksen täyttöä, sillä niihin on voinut tulla tarkennuksia. ? Alue myönnetään hakijalle, jonka ampujalistassa on eniten sellaisia ampumakokeen suorittaneita metsästäjiä, joilla ei ole muuta hirvenmetsästysmahdollisuutta. ? Metsähallitus valvoo ja tarkistaa hakemuksia, jotta erityisesti ilmoitus muusta metsästysmahdollisuudesta on täytetty rehellisesti. Tarvittaessa tarkastuksissa tehdään yhteistyötä paikallisten riistanhoitoyhdistysten kanssa. ? Tahallinen väärän tiedon antaminen johtaa aina tutkimuksiin ja voi johtaa tuomioon väärän tiedon antamisesta viranomaiselle. ? Pohjois-Suomessa kuntalaisten vapaan metsästysoikeuden alueella hirviseurueita voi olla useita samalla alueella, jolloin luvansaajat ovat velvollisia olemaan yhteydessä muihin saman alueen seurueisiin, jotta metsästys sujuisi turvallisesti. Sastamalan ja Mouhijärven piirin rhy:t tutkailevat yhdistymistä n Pirkanmaan Sastamalassa toimivat Sastamalan rhy ja Mouhijärven piirin rhy ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää mahdollista yhdistymistä. Hankkeen taustalla ovat vuonna 2011 säädetyn riistahallintolain kirjaukset riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueista sekä alueella tapahtuneet kuntaliitokset. Liitosten seurauksena nykyisen Sastamalan kunnan alueella toimii nyt neljä eri riistanhoitoyhdistystä, joista Sastamalan ja Mouhijärven piirin riistanhoitoyhdistysten nykyiset toiminta-alueet sijaitsevat kokonaisuudessaan Sastamalan kunnan alueella. Jäseniä yhdistyksissä on kaikkiaan noin 1 700. Hankkeessa on tarkoitus kartoittaa riistanhoitoyhdistysten nykyistä toimintaa ja toiminnan organisointia alueella, selvittää alueella toimivien metsästysseurojen kautta yhdistysten jäsenten mielipiteitä ja odotuksia yhdistysten toiminnan ja mahdollisten aluemuutosten suhteen, sekä laatia käytännön suunnitelmat aikatauluineen mahdollista yhdistymistä varten. Hankkeeseen kuuluvat myös mahdollisen yhdistymisen edellyttämät hallinnolliset tehtävät. Tällä hetkellä on käynnissä taustaselvitysten kerääminen. Yleisellä tasolla hankkeessa pyritään myös etsimään uusia riistataloutta palvelevia toimintamalleja, joilla riistahoitoyhdistyksen palvelut pystytään tuottamaan tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti myös jatkossa. Pääasiassa vapaaehtoisvoimin toimivien riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen onkin yksi riistahallinnon tulevaisuuden haasteista. Sastamalan rhy ja Mouhijärven piirin rhy ovat saaneet hankkeeseensa avustusta Suomen riistakeskukselta. Lappiin uusi toiminnanohjaaja n Pellon riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on Maija-Liisa Pakisjärvi, Orajärventie 29 B, 95750 Orajärvi, puhelin 040 3579 131 ja sähköpostiosoite pello@rhy.riista.fi. 82 l Metsästäjä l 6 l 2012 Suomi pääsi kahden kansainvälisen metsästäjäjärjestön johtopaikalle n Suomi sai ensimmäistä kertaa edustajan kansainvälisten metsästäjäjärjestöjen johtopaikoille, kun Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro valittiin sekä pohjoismaisessa NJS:ssä että eurooppalaisessa FACE:ssa tärkeään asemaan. Kontro valittiin ensin elokuun lopussa pohjoismaisen metsästäjäjärjestö Nordisk Jägersamvirken (NJS) puheenjohtajaksi. Pari viikkoa myöhemmin hänet valittiin Pohjoismaiden edustajana eurooppalaisen metsästäjien kattojärjestö FACE:n hallituksen varapuheenjohtajaksi ja työvaliokunnan jäseneksi. Molemmat valinnat ovat historiallisia, sillä Suomi on nyt ensimmäistä kertaa kansainvälisten metsästäjäjärjestöjen johdossa. Kontro on Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja. Hän on ammatiltaan Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja. NJS on pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä. Se Puheenjohtaja Lauri Kontro edustaa noin 600 000 metsästäjää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Järjestön tavoitteena on edistää pohjoismaista metsästysperinnettä. FACE (Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU) on eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen kattojärjestö. Se edustaa noin 7 miljoonaa metsästäjää Euroopassa ja ajaa metsästäjien asiaa EU:n päätöksentekoelimissä. Suomen Metsästäjäliitto edustaa Suomea NJS:ssä ja FACE:ssa. Huijaus hirvihakemuksissa johtaa tutkintaan n Metsähallitus suhtautuu vakavasti vääriin tietoihin hirvenmetsästyksen aluelupahakemuksissa. Valtion maille sijoitetut hirvenpyyntialueet annetaan sellaisille hakijoille, joiden ampujaluetteloon kuuluu eniten metsästäjiä vailla muuta hirvenmetsästysmahdollisuutta. Kaikki epäilykset väärin täytetyistä hakemuksista tutkitaan. Rikosnimike on väärän todistuksen antaminen viranomaiselle. Tällä perusteella esimerkiksi Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi keväällä hirvialueen hakijan, joka oli kahtena vuonna peräkkäin ilmoittanut, ettei hänen seurueensa metsästäjillä ole muuta hirvenmetsästysmahdollisuutta. Todellisuus oli kuitenkin toinen. Ensimmäisenä vuonna kahdeksan metsästäjää ja toisena vuonna seitsemän metsästäjää kuului hirveä metsästävään seuraan. Vastaavia tuomioita on tullut aiemminkin. Esimerkiksi vuonna 2009 Rovaniemen hovioikeus tuomitsi hirvialuetta hakeneen miehen, joka merkitsi hakemuksen ampujaluetteloon henkilöitä kysymättä heiltä itseltään. Lisäksi hakija oli väittänyt virheellisesti, ettei metsästäjillä ollut muuta hirvenmetsästysmahdollisuutta.
• Metsästysmuseossa esillä suomalaisen riistantutkimuksen historiaa Lambert von Essen, Suomen Riistanhoito-Säätiö, Metsästysmuseo. n Suomen Metsästysmuseon erikoisnäyttely kertoo Suomen Riistanhoito-Säätiön historiasta. Näyttelyn nimi on Riistan hyväksi ? Suomen Riistanhoito-Säätiö 70 vuotta ja se on esillä maaliskuun loppuun 2013. Riistanhoito-Säätiöllä on kunniakas historia nykyisen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen edeltäjänä. Se perustettiin sodan keskellä vuonna 1942, ja uuden säätiö perustama tutkimuslaitos vastasi suomalaisesta riistantutkimuksesta ja erityisesti kenttätöistä aina vuoteen 1964, jolloin Valtion riistantutkimuslaitos, nykyinen Rktl perustettiin. Ensimmäinen oma tutkimusasema, Kaitalammi Evolla aloitti toimintansa jo vuonna 1945. Näyttelyssä on esillä tutkijoiden Evolla käyttämää välineistöä, kuten hautomakoneita ja mikroskooppi. Säätiön työtä tukemaan luotiin myös laaja vapaaehtoisten havainnoitsijoiden verkosto. Meririistan tutkimus oli Säätiön työssä alusta pitäen oma alueensa ja havaintoverkostostakin erotettiin erikseen meriverkosto. Söderskärin majakkasaari toimi 43 vuotta merilintujen tutkimus- ja rengastusasemana. Erikoinen ja merkittävä, nyt jo lakkautettu asema on saanut näyttelyssä oman osionsa. Näyttely esittelee kappaleen suomalaisen luonnontieteen historiaa, sillä museossa on kuultavissa tunnettujen riistabiologien muistelmia Säätiön aikakaudesta ja suomalaisen riistantutkimuksen vaiheista. Iloisen tuulahduksen 1980-luvulta näyttelyyn tuo Rktl:n valmistama elokuva Riistantutkimusosasto toimii. Kun Riistanhoito-Säätiön rooli 1960-luvun alussa muuttui, sen tehtäväksi jäi silti toimittaa Suomen Riista -vuosikirjaa. Esillä on myös Suomen Riistan yhdeksän hienointa artikkelia vuosilta 1948 ? 1964, jotka antavat kuvan Säätiön kultakauden tutkimustyön tuloksista. Uusi vuoden 2013 Metsästäjän kalenteri on ilmestynyt Hinta 9,90 ?/kpl. Tilaa kalenteri: Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410 erakontti@erakontti.fi www.erakontti.fi Ettei tieto tule puun takaa Suurpedot.fi tarjoaa virallista ja vahvistettua tietoa suurpedoista kellon ympäri. Ole karvan verran viisaampi ja käy petojen verkkosivuilla. Ajankohtaista aikuiskoulusta riistanhoidosta ja metsästyksestä RIISTA-ALAN OSAAJAKSI (LUONTO-OHJAAJA) n Koulutus sopii esimerkiksi riistanhoitoyhdistyksissä, metsästysseuroissa tai luontomatkailuyrityksissä toimiville henkilöille alan ammatillisena tietopakettina. Painopistealueita ovat riistan elinympäristöjen hoito ja kunnostus sekä metsästys ja riistan käsittely. Erityisteemana koulutuksessa käsitellään mm. kosteikkojen kunnostamista. Lisäksi ohjelmaan kuuluu erilaisia korttikoulutuksia. Koulutuksen lähijaksot toteutetaan arki-iltaisin (17.30 ? 20.45), yksi ilta viikossa ja lauantaisin yksi pv/kuukausi. Koulutus toteutetaan aikuiskoulutuksena osana Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa (luonto-ohjaaja). Osallistujilla on mahdollisuus suorittaa tutkinto kokonaisuudessaan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Lisätietoja koulutusohjelmasta ja hakemisesta saat nettisivulta www. sakky.fi/toivala tai oppilaitoksen toimistosta puh. (017) 214 4109. Hakuaika koulutukseen päättyy 5.12. Korjaus artikkeliin Lyijyluoti vastaan lyijytön, Metsästäjä 5/2012, s.49 Riistanhoitaja Yrjö Paasikunnas pitää käsissään kanahaukkaa. Vieressä on haukka- n Jutun kuvatekstissä kerrottiin virheellisesti, että Lapua valmistaisi vain kaliipereja 7,62 mm ja 9,3 mm. Oikea tieto on, että Nammo Lapua Oy valmistaa Naturalis ?luotia useisiin kaliipereihin. Tuotetta on saatavissa sekä pelkkänä luotina, että tehtaan lataamana patruunana. Luoteja valmistetaan kaliipereissa 6 mm, 6,5 mm, 7 mm, .30, 8 mm, .338 ja 9,3 mm. Tehdasladattuina patruunoina tuotetta löytyy seuraavasti: .243 Win, 6,5x55 SE, .308 Win, .30-06, 8x57 IS, 8x57 IRS, .338 Lapua Mag. , 9,3x62 ja 9,3x74R. häkki. Metsästäjä l 6 l 2012 l 83
• Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta 62? 65 koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Korkealaatuinen. vahvarakenteinen, Boots, tylppäkärkinen, musta. Hinta koot 37-46 69? Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Hinta 69? koot 37-48 Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. Hinta koot 36-48 69? Nahkasaapas, kosteutta kestävä nahka, teddykarva vuori, varrensuussa nauhakiristys, pitävä pohja Hinta koot 38-48 Hirvialueet Haettavana tammikuussa Metsähallituksen hirvieläinten metsästyksen alueluvat ovat jälleen haettavana 1.?31.1.2013 Täytä hakemuksesi lupahakujärjestelmässä lupahaku.protacon.fi Lisätietoja saat osoitteesta www.metsa.fi/metsastys ja palvelunumerosta 020 692 424 (1.1.2013 alkaen) Huomaa, että tammikuun aikana muutamme uuteen osoitteeseen www.eraluvat.fi 84 l Metsästäjä l 6 l 2012 74? Kainuun Erätulet Hyrynsalmen Ukkohallassa 15.12.2012 n Jo perinteeksi muodostuneet Kainuun Erätulet syttyvät 13. kertaa. Tällä kertaa Erätulia vietetään Hyrynsalmella, Ukkohallan matkailualueella. Ohjelmassa on mm. puheita, viihdettä, asearvontaa ja palkitsemisia (Vuoden Erämies ja Eräkoira). Tarjolla on myös nuotiokahvia. Tarkemmasta aikataulusta tiedotetaan myöhemmin lehdissä sekä Suomen riistakeskuksen internetsivuilla ajankohtaista alueilla ? palstalla. Vuoden Erämies- esitykset pyydetään toimittamaan Suomen riistakeskuksen Kainuun aluetoimistolle marraskuun 30. päivään mennessä. Vuoden Erämieheksi voidaan valita henkilö, joka on metsästäjänä toimiessaan osoittanut olevansa erityisen mallikelpoinen eränkävijä. Esityksen perusteluineen voi tehdä kuka tahansa, jolla on sopiva henkilö mielessä. Esityksen voi tehdä vapaamuotoisena tai valmista lomaketta käyttäen. Lomakkeita saa riistanhoitoyhdistyksistä tai aluetoimistolta. Esitykset toimitetaan joko sähköpostitse kainuu@riista.fi tai postitse osoitteeseen Suomen riistakeskus Kainuu, Syväyksenkatu 1 B27, 89600 Suomussalmi. Kainuun Erätulien järjestelyistä vastaavat Hyrynsalmen-Ristijärven riistanhoitoyhdistys, Suomussalmen riistanhoitoyhdistys, Suomen Metsästäjäliiton Kainuun piiri, Kainuun kennelpiiri, Metsähallitus, Matkailuyhdistys Ukkohalla Ry, Suomen riistakeskus Kainuu ja paikalliset metsästysseurat ja yksittäiset metsästäjät. Tervetuloa! Hae poikkeuslupaa riittävän ajoissa n Suomen riistakeskus muistuttaa, että poikkeusluvat mm. variksen ja räkättirastaan rauhoituksesta poikkeamiseksi keväälle ja kesälle 2012 tulee hakea hyvissä ajoin ? ennakoitavissa olevissa tapauksissa mieluiten jo vuoden vaihteessa. Syynä tähän on se, että ennen ennakoitavissa olevan poikkeusluvan täytäntöönpanoa on odotettava valitusaika (30 + 7 vrk). Koska lintujen pyyntiä koskeviin säännöksiin on luultavasti tulossa muutoksia, ennen hakemista kannattaa vielä tarkistaa Suomen riistakeskuksen kotisivuilta (www.riista.fi) hakemista ja poikkeuslupakäytäntöjä koskevat yksityiskohdat. Ennakoitavissa olevissa vahinkotilanteissa hakemuk- Osallistu nettikyselyyn Metsästäjälehdestä! Metsästäjä-lehti uudistuu ensi vuonna. Kerro meille, millaista lehteä haluaisit tulevaisuudessa lukea. Lyhyt kysely löytyy Suomen riistakeskuksen www.riista. fi ?etusivulta. Jos haluat osallistua hienojen palkintojen arvontaan, jätä yhteystietosi. Kyselyyn voi vastata myös nimettömänä. set on syytä jättää Suomen riistakeskukseen mahdollisimman aikaisin, mieluusti vähintään 2 ? 2,5 kuukautta ennen haetun poikkeuslupa-ajan alkua, jotta päätösten valmisteluun jäisi kohtuullinen aika. Suurin osa rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupapäätöksistä tehdään vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tällöin poikkeuslupaharkinta herkästi ruuhkautuu. Hakemukset käsitellään lähtökohtaisesti siinä järjestyksessä, kuin ne on pantu vireille. Olemalla ajoissa liikkeellä voi parantaa mahdollisuuksiaan päästä vahinkojen torjuntaan heti haetun lupa-ajan alusta. Krogell ministeriön luonnon virkistyskäyttöyksikön johtoon n Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell on nimitetty maa- ja metsätalousministeriön uuden organisaation luonnonvaraosaston luonnon virkistyskäyttöyksikön päälliköksi. Luonnon virkistyskäyttöyksikkö käsittelee mm. riistatalouteen ja vapaa-ajankalastukseen liittyviä asioita. Maa- ja metsätalousministeriön uusi organisaatio tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Uudessa organisaatiossa on kolme eri osastoa: luonnonvaraosasto, ruokapolitiikkaosasto sekä hallinto- ja suunnitteluosasto. Christian Krogell on metsästysneuvos ja filosofian maisteri Kirkkonummelta. Hän on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran riistahallinnossa muun muassa maa- ja metsätalousministeriössä, Metsähallituksessa ja Metsästäjäin keskusjärjestössä
• Kaupantekoa Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faksien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2013 hinta on 20 euroa / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. E?mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 1/2013 ilmestyy 23.01.2013. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 14.12.2012. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptit/Janne Romakkaniemi 050-365 9222 tai Jussi Kuittinen 050-3067480. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050-3271782 tai Marko Niemelä 045-1316109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050-572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Jaana Oinas, jaana@kaamosmetsan.com, 0400-740 443, Johannes Lehtomäki, johannes.lehtomaki@mhy.fi, 040-450 0024, Pohjanpystykorva: Soile Kattainen 050-327 4259. Lisäksi: pj. Uolevi Sirviö 044-296 8530. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Risto Kannisto 0400-544 030, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Mika Maliniemi 0400 139 041 Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto 0400-567 078. www.lehonpaja.net Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500-360 962. Erkki Hartikainen, Pusula Puh. 0400-499 579 Täytän pienriistaa ja myyn alaan liittyviä tarvikkeita. Varastossa yli 800 eri tuotetta eläintentäyttöön, myös taustalevyt yms. Antti Kaatrasalo, Lapinlahti, p. 040-964 2611, www.tayttotarvike.fi Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56,Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Joiko Launonen, Siilinjärvi puh. 0400-170 601. Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä? täyttötarvikkeita. 040-558 4019, www.lietsala.net Antti Mäkilä, Tammela, kaikki alan työt! puh. 0400-879 581 antti.makila@elaintentaytto.fi www.elaintentaytto.fi Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh.0400-317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Eläintäyttämö Kari Rantanen, 23600 Kalanti laatua edullisesti. p. 0400-546 438 www.karirantanen.fi T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050-563 7820 Huippulaatua. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400-788 636 Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777 Karhukoiran pentuja koepalkituista vanhemmista, synt. 23.8.2012. Puh. 0400 221 436 Karhukoiran pent. synt. 12.8. Toimivista valiovanhemm. Puh. 050-589 3502 Kauhava. Harmaa norjanhirvik. pentuja kaksoisvaliovanhemmista s. 9.11.12 Risto Hämäläinen, Mikkelio puh. 044-370 8273 Länsisiperianlaikoja. Puh.0400-186 986. A. Halonen Jämtlanninpystykorvan narttupentu, ikä 7 kk. Laajahakuisista varhaiskypsistä Kva vanhemmista, pentueen isällä karhutyöskentelykin. Metsässä jo käytetty, autoon ja pilliin opetettu. p. 050-363 6580/ Jouko Lotvonen Venäjänajokoiranpentuja ajotakuulla. Usvavaarankennel.0400-274 744 Labradorinnoutajan pentuja käyttö-ja metsästyskoiriksi. Synt.vk 44, luov.vk 51. 040-763 2011/Sodankylä Dreeverin pentuja ajavista vanhemmista. Puh. 0400-814 165 Dreeverin pentuja kaksoisvalio vanhemnmista puh. 050-564 5812 / Raahe. Beaglen pentuja ajavista vanhemmista arv.s. 19.11. lisätietoja 050-360 6986 Patterdalenterrierin urospennut 6.7.12, tehokas luolakoira, tied. Eero Suomus 0400-788 636/Vihti Saksanmetsästysterrierin pentuja. Puh.0400-635 516 www.batvikens.fi Saksanmetsästysterrierin 5 kk vanhoja pentuja. Ajavista ja luolakoiralinjaisista vanhemmista. Vörå puh. 045-256 9907. Kk. Mäyräk. pentuja.Synt.4.9.Isä KVA-A,-L,-M Hiidenloukon Formula. Emä KVA-L Vuorenkaiun Jane. 040-824 3399, Klaukkala. Kk. mäyräkoiranpentuja. i KVA-A Palakosken Punssi. e Bodnäs Ferrari 2xMÄAJ-1. Nevaslammen Kennel. Päivi ja Pauli Muranen. 040-734 4740 Kk. saksanseisojan 2 narttupentua Valiovanhemmat; isä 2x, emä mva/voi 1 palk. Ell. tark., rokotettu, sirutettu p. 040-569 2195 Käyttölinjan englanninspringerspanielin pentuja puhtaista englantilaisista käyttölinjoista. Metsästyskokeissa hyvin palkitut vanhemmat. Tuomo Kotasaari 0400-287 465. Luovutusikäisiä Plotin pentuja 1n ja 3u. 040-550 5614 Myydään Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet ym. pyyntilaitteita pienpedoille. Tutustu tuotteisiin sivuillamme www.ph-riista.fi tai soita numeroon 050 ? 566 2691 Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet ym. pyyntilaitteita pienpedoille ja riistanhoitoon. Tutustu tuotevalikoimaan sivuillamme. www.ph-riista.fi  puh. 050-566 2691 Tikka T3 Hun 790,-, Armsan A612 299,Sako 85 Syn SS 1550,-, Sako Kodiak 1800,Beretta A300 980,-, Beretta A400 Light 1550,Beretta SV10 Perennia 1 2100,-, CZ 455 350,Kahles 2,5-10x50 890,-, Aimpoint 9000 380,Meopta 3-12x56 val 790,-, 4-16x44MilD 790,Leupold VX-1 2-7x33+läp 260,-, 3-9x40 279,Steiner 1,6-8x42 1550,-, 3-12x56 1790,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-5281203 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Tikka T3 Forest 308Win pakettitarjous Burris optiikalla 3-9x40 valopist.1290 e. Testivoittaja Howa-kiväärit alkaen 699 e. Beretta, Finn 412, CZ ja Benelli. Kiikaritarjous! Meopta R1r 3-12x56 4K 795 e, Hawke 3-9x50 85 e Ylöjärven asetarvike, Rantakiventie 7, Ylöjärvi Puh:03-348 4004 www.asetarvike.fi Käytettyjen aseiden erikoisliike netissä www.euroase.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Valmet 312KE 12/76 + rihlakko 12/76/222 rem + weaver 2,5-7x hp. 1190,- P.  050-410 9990 Husqvarna 12 kal tyylikäs haulikko  vm 1873   hyväkunt puh 050-380 9409 Kari Nars Valmet Petra ? 86 308W 2 lipasta + kiikari + kantop. puh. 0400-236 759 Valmet Leijona haulikko vm-71 12 cal päll. piippuinen + laukku ja 20 panosta. Ostolupa. Hinta yht. 350 euroa. Puh. 050-576 9964. Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi UNLIMITED AMMO OY, 65% lyijyä raskaammat UnA-Tunsten haulit ym. komponentit ja jälleenlataustarvikkeet haulikonpatruunoiden lataukseen, UnA-supistimet ym. asetarvikkeet. www.unlimitedammo.fi Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130euroa, asennus 65euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50mm, paino alkaen 210g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, 040-508 5833 Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400-842 196 www.jahtivaruste.fi Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi  www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500-176 596 Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh. 0400-820 492. Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805. Metsästäjä l 6 l 2012 l 85
• Myydään uusia Tracker G 400/G500 koiratutkia ja lisäksi käsikäyttöiset Tracker ja Pointer suuntimakoiratutkat.Nopea, luotettava Tracker tutkahuolto. Varaosat ja paristot kaikkiin malleihin. Petsafe 900m koulutuspannalla varmistat että koira on mukanasi kun palaat kotiin metsästyksen jälkeeen. VHF-puhelimet + lisävarusteet. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 LARSMO Puh 0400-362 136, 06-7281 520. www.koiratutkat.fi Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050-557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www. ritkos.fi Tehoakkuja metsästyskännyköihin mm. Samsung Galaxy Xcover alk. 29 e kee@iki.fi 044-370 2141 Laatuparistoja koiratutkiin ja metsästyspuhelimiin Cellpac Oy 06-364 1565 www.cellpac.net Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott. leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500 652 241 myös ilt./vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06-729 0431, 06-724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki- jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. Kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. ERÄTAPIO OY P.040-585 8133. www.eratapio.fi Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044-368 1441. Osta ja myy www.jahtihuuto.net Laadukkaat sarvitrofeetaustalevyt hirvi, peura,kauris.Minkki- ja supiloukut 050-5616493 www.puuseppa.info Sarvitrofeetaustalevyjä: kauris 9 e, peura 11 e, hirvi 14 e. Ultrapoint koiratutka Nokia 6210 navigator puhelimella. Puh. 050-438 2370 Inarin Sevettijärvellä n.1ha määräala ja Rovaniemen Vanttauskoskella n.1,1 ha määräala. Molemmat palstat hyvien metsästysmaiden kupeessa! Myydään tarjousten perusteella. Puh. 020-743 1200 (ark. 8-16). Unarinjärven rannalla, hehtaarin rantatontilla kaunis ja persoonallinen talviasuttava mökki. Valtion vedet ja metsästysmaat vieressä. Hintap 69.500 eur. Tie perille. Tiedustelut: Risto puh. 0400-892 536, Maritta 0500-892 536 Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050-554 6852. TURKISMUOKKAUSTA, OSTAMME RIISTATURKISNAHKOJA. PANFUR2000 OY NOKSONKUJA 9, 61310 PANTTILA, 06 450 0600, PANFUR2000.FI Pienoiskiväärin lukko Sako M78. Puh. 0400-946 214 Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503 Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010-387 3090 www.taljatukku.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400?528 098. Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b, 87500 Kajaani,Puh. 08-613 0655 , 040-5354134 www.asehuolto.net Aseiden korjaukset ja huollot ! Ylöjärven asetarvike puh. 040-718 8170 Huollan jahtiradiot, koiratutkat? RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Tracker sekä Pointer (ei GPS).) tutkahuolto. Lindholmin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri. Käyntios. Uusikatu 1. Puh. 06 383 2980 Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Metsästystä Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050-520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Fasaanijahdit ja fasaanit untuvikosta aikuisiin. Ateriapalvelut ja majoitus mahdollisuus. www.kalastuslomat.fi Koe unohtumattomat jahtimatkat Ruotsissa, Puolassa ja Saksassa! Hanhi, villisika, kauris ym. www.hanhijahdit.fi/045-126 1269 Asiantuntevasti metsästystä ja kalastusta maailmanlaajuisesti vuodesta 2000 VSD SAFARIS, www.vsdsafaris.fi puh. 0400-888 875 hunt@vsdgroup.fi Kwalata Etelä-Afrikka, 18 antilooppilajia, Big-5. Unohtumaton elämys. Myös elämysmatkat eimetsästäjille. www.finscoop.fi, info@finscoop.fi Suur- ja pienriistajahdit Länsi-Lapissa ja Saarenmaalla lohijarvenerakeskus.fi Huippusuositut ajojahdit Puolassa, 3 metsästyspäivää, 4 yötä. soita 0400-628 671. www.hanhijahdit.fi Virossa villisian ajojahdit huippupaikoilla! Ruotsissa unohtumattomat hanhijahdit! www.hanhijahdit.fi WWW. FASAANITILA.NET Koijärvi fasaanien myynti, koirien koulutus, jahdit 045-349 6096 Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. auvo.kokkala@aina.net. Ulla ja Auvo Kokkala 050-588 9593. Vuokralle tarjotaan Länsi-Lapissa metsästäjät ja kalastajat majoittaa www.Lohijarvenerakeskus.fi p. 044-505 8855 myös ryhmät Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Metsästäjä -lehti No. 6/2012 61. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 23.1.2013. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Pigg Päätoimittaja: Klaus Ekman Toimitussihteeri: Marja Lammi Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Jari Pigg (pj) Klaus Ekman Ilkka Eskola (Hansaprint) Marko Mikkola Marja Lammi Marko Svensberg Jouni Tanskanen Petri Vartiainen Ilkka Lampi Aku Ahlholm Vesa Ruusila Toimituksen osoite: Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, puh. 029 431 2103, tai 029 431 2109. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: Hansaprint 2012/Met12_06 Kansikuva: Mikael Wikstrom Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 0295 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00?16.15. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren?lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 86 l Metsästäjä l 6 l 2012 Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi
• Osoitteita SUOMEN RIISTAKESKUS FINLANDS VILTCENTRAL Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki www.riista.fi ? Yhteystiedot Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset: 0303 9777 Riistakeskuksen asiakaspalvelu ja neuvonta 029 431 2001 (arkisin klo 9-15) asiakaspalvelu@riista.fi Suomen riistakeskuksen johto: Johtaja Reijo Orava, puh. 029 431 2101 Apulaisjohtaja Jari Pigg, puh. 029 431 2102 Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104 Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105 Hallintopäällikkö Tuomo Pispa, puh. 029 431 2106 Viestintäpäällikkö Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Johdon sihteeri Riitta Huhtinen, puh. 029 431 2100 Varasto ja tilaukset: 029 431 2111, www.riista.fi/tilaukset Metsästäjä-lehti ja viestintä: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103; Marja Lammi, puh. 029 431 2121 Metsästäjä-lehden Kaupantekoa-palsta: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Maa- ja metsätalousministeriö Suomen riistakeskus, aluetoimistot PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 029 431 2201, toimistosihteeri Sirpa Kuhlström, puh. 029 431 2203. Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 029 431 2211, vs. rh-neuvoja Teemu Lamberg, puh. 029 431 2212, toimistonhoitaja Tuula Varjus, puh. 029 431 2213. Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 029 431 2221, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 029 431 2222, toimistonhoitaja Airi Karvinen, puh. 029 431 2223. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 029 431 2231, rh-neuvoja Marko Paasimaa, puh. 029 431 2232, toimistonhoitaja Ritva Juntunen, puh. 029 431 2233. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 029 431 2241, rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 029 431 2242, toimistonhoitaja Seija Kiiveri, puh. 029 431 2243. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi. Riistapäällikkö Antti Siira, puh. 029 431 2251, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 029 431 2252, toimistonhoitaja Leena Haapamäki, puh. 029 431 2253. Karhupalvelunumero 029 431 2500. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 029 431 2261, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh 029 431 2262, toimistosihteeri Ritva Oksanen, puh. 029 431 2263. Pohjanmaa: Vapaudentie 32-34 B 22, 60100 Seinäjoki. Riistapäällikkö Mikael Luoma, puh. 029 431 2271, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 029 431 2272, toimistosihteeri Sirpa Hakala, puh. 029 431 2273. Pohjois-Häme: Labkotie 2, 36240 Kangasala. Vs. riistapäällikkö Marko Mikkola, puh. 029 431 2282, vs. rh-neuvoja Otto Hölli, puh. 029 431 2284, toimistonhoitaja Leena Särkijärvi, puh. 029 431 2283. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 029 431 2291, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 029 431 2292, toimistonhoitaja Kaija Riikonen, puh. 029 431 2293. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 029 431 2301, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 029 431 2302, toimistonhoitaja Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303. Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti. Riistapäällikkö Stefan Pellas, puh. 029 431 2311, toimistonhoitaja Lena Södergård-Ahlskog, puh. 029 431 2313. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 029 431 2321, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 029 431 2322, toimistonhoitaja Tuija Korhonen, puh. 029 431 2323. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 029 431 2331, riistanhoidonneuvoja Antti Piironen puh. 029 431 2332, toimistonhoitaja Carola Lönnfors, puh. 029 431 2333. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 029 431 2334. Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 029 431 2341, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 029 431 2342, toimistonhoitaja Pirkko Järvinen, puh. 029 431 2343. Laitialan toimipiste: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi. Kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos, puh. 029 431 2116, rh-suunnittelija Marko Muuttola, puh. 029 431 2117. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto, fax. (09) 1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 029 516 2202. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 029 516 2391. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh.029 516 2432. Ylitarkastaja Rami Sampalahti, puh. 029 516 2419. Ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 029 516 2338. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 201. Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 409. Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 Evo, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 429. Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 879. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 559. Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 689. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Jukka Bisi, puh. 040 5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Ylitarkastaja Ahti Putaala, puh. 040 8272 574, ahti.putaala@metsa.fi Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketuravllisuusvirasto/Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. (020) 7724 924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. (09) 1912 8847. Suomen Metsästysmuseo Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. (019) 722 293, fax. (019) 719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. (09) 4531. Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde (010) 8410 050, fax. (010) 8410 051 sähköposti: suomen@metsastajaliitto.fi, http://www.metsastajaliitto.fi Suomen Kennelliitto Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Puh. (09) 887 300, fax. (09) 8873 0331, internet: http://www.kennelliitto.fi Metsästäjä l 6 l 2012 l 87
• Caldwell Rock Jr. kasa-ammuntatuki - ter I VE vetu RKK loa t utus OKA tuma TUOTENRO 518138 60? 80? A A VA T w w.m id T U way .fi Ameristep Doghouse kyttäyskoju 80? TUOTENRO 875691 100? Midway Dogtown varmintluoti vahinkoeläinjahtiin .22 50gr 500kpl TUOTENRO 682485 UPP an w LaserLyte kohdistuslaite .22 - .50 kaliipereille TUOTENRO 682659 Caldwell XLA Pivot bipod 35-70cm, kiinnitys hihnalenkin karaan UUS Lansky Deluxe teroitussarja kaikille terille + taittoveitsi TUOTENRO 921336 TUOTENRO 274844 70? 120? www.midway.fi info@midway.fi puhelinpalvelu arkisin 12-17 09 5122 933 Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla. - jo lähes 100.000 tuotetta - toimitusaika 1-2 viikkoa - varastotilanne nettisivuilla - postitse koko Suomeen Haetaan Aseseppää tiedustelut ja lisätietoa: Matias 0500-826404 matias@asejaera.fi Ase ja Kone Tecla TCL 330 JollySteel INOX 490 ? TURKU Puh. (02) 239 0930 Kemiön Metsästyspuoti KEMIÖ Puh. (02) 423 804 Leonardi lihamyllyt 360 ? alk. www.asejaera.fi Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet.