• Metsästäjä 6 l Vastaa metsästäjäkyselyyn osoitteessa riista.fi Talviruokinnan aika 2013 Ohjeet loukkupyyntiin
• Tässä numerossa l 6 l 2013 Nuoret innostuivat eräkerhoista s. 53 Kauhajoella hoidetaan kanalintumaita s. 8 2 l Hyviä uutisia kosteikoilta s. 44 Riistaa juhlapöytään s. 54 3 Pääkirjoitus 4 Sorkkaeläinten talviruokinta 8 Riistanhoitoa yhteisvoimin Kauhajoella 10 Kohti entistä parempia riistamaita 12 Varapuheenjohtajalta 14 Peltokolmiotuloksia 16 Loukkupyynnin ABC 19 Ministeriön kuulumisia 20 Riistakolmiokampanja tuottaa tulosta 24 Riistakolmiot ? ruohonjuuritasolta päätöksentekoon 28 Susidiplomatiaa Länsi-Suomessa 30 Tutkimusprojekti ilveksestä käynnistyy 32 Pysyykö TASSU ilveksen perässä 33 TASSUn päivitys lisää palvelun toimivuutta 36 Metsästysasetta hankkimassa 38 Rikos & Rangaistus 39 Niksinurkka 41 Valtion maiden valvojat yksityismailla 44 Kotiseutukosteikko nappaa kiintoainetta Jokioisilla 46 Keski-Suomen Life-mallikosteikot 48 Vesilinnut kestävän verotuksen piiriin 49 Lajiesittelyssä fasaani 50 Ekin kanssa erällä: Kuksa 52 Riista- ja kalakerhot ? nuorisotoimintaa yhteistyöllä 53 Nuorten eräkerhossa opitaan tekemällä 54 Riistaväen joulupöytä 56 Junnupalsta 58 Kolaririski valkohäntäpeurojen kanssa suurimmillaan 60 Esimerkillistä toimintaa 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii 64 Uutismakasiini 78 Kaupantekoa 80 Osoitteet Metsästäjä 6 l 2013
• Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Luonnonarvokaupalla sudet haitasta hyödyksi Viimeistään talven tulo tuo susipentueet paikallisten ihmisten tietoon. Lumijäljet paljastavat susilaumojen elinpiirit ja liikkeet. Viime vuosille tuttu kuuma susikeskustelu kiihtyy. Maa- ja metsätalousministeriön teettämän suurpetopolitiikan evaluointituloksia odotettaessa Suomen riistakeskuksessa on valmistauduttu sudenhoitosuunnitelman uusimistyöhön. Idealistinen suden itseisarvoon ja ihmisten valistamiseen perustuva vanha hoitosuunnitelma ei ole toiminut. Tulevassa hoitosuunnitelmassa tarvitaan nyt kokonaan uutta konkreettista lähestymistapaa. Tässä siitä visiota. Kansainväliset kokemukset ovat osoittaneet, että konflikteja aiheuttavien eläinlajien suojeluhankkeet eivät menesty ellei paikallinen väestö ole niissä mukana. Esimerkkinä käyvät eteläisen Afrikan maat. Siellä, missä lajien suojelu pohjautuu eläinkantojen kestävään hyödyntämiseen matkailun ja metsästyksen keinoin, eläinkannat ovat elinvoimaisia. Paikalliset ihmiset ja elinkeinot saavat eläinkannoista hyötyä. Jos suojelu perustuu vain kieltoihin ja paikallisväestön oikeuksien rajoittamiseen, monien lajien suojelu ei ole onnistunut edes aseistettujen vartijajoukkojen voimin. Mielestäni tämä inhimillisen toiminnan lainalaisuus kannattaisi nyt uskoa myös Suomessa ja lähteä etenemään susipolitiikassa paikallisten, susireviireillä asuvien ihmisten lähtökohdista. Susimarssit ja vetoomukset kaupungeissa eivät vie asiaa konkreettisesti ja nopeasti eteenpäin. Kansainvälisten velvoitteiden hoitamiseksi näyttäisi nyt siltä, että 20 elinvoimaista susilaumaa eli -reviiriä riittäisi turvaamaan susikannan suotuisan suojelutason. Riistantutkimuksemme tekemän susien pantaseurannan tuloksista selviää, että susilaumojemme keskimääräinen reviiri on noin 120 000 hehtaaria. Susireviirien yhteenlaskettu pinta-ala olisi siis noin 2,5 miljoonaa hehtaaria, mikä on vajaa 10 prosenttia Suomen 30 miljoonan hehtaarin maa-alasta. Susikannan hoidon toimenpiteet voitaisiin siis jakaa tavoitteiltaan kahteen luokkaan: susireviiripolitiikkaan ja toimenpiteisiin reviirialueiden ulkopuolella. Susireviiripolitiikka kohdistuisi asuttuihin ja potentiaalisiin, mahdollisesti muodostuviin, reviirialueisiin. Onnistumisen edellytys on, että reviirialueilla asuvat ihmiset ottavat susikannan hoidosta vastuun. Reviirialueen kantaa hoidettaisiin suunnitelmallisella metsästyksellä säilyttäen lauman elinvoimaisuus. Vahingot ja haitat on voitava estää tai kompensoida taloudellisesti. Sudelle luodaan positiivinen arvo luonnonarvokaupan periaatteella. Yhteiskunta maksaa suojelusta. Reviirialueiden ulkopuolella, siis valtaosassa maata, keskitytään liikkuvien ja vaeltavien susien aiheuttamien haittojen estämiseen. Jos susikannan säilyminen olisi muutoin turvattu, ongelmayksilöiden poisto voisi olla nykyistä paljonkin joustavampaa. Millaisia sitten ovat ne käytännön toimenpiteet reviireillä ja luonnonarvokaupan taloudelliset järjestelyt? Se pitää hoitosuunnitelman valmistelun aikana ratkoa yhdessä ja erityisesti reviirialueiden ihmisten ja poliittisten päättäjien kanssa. Luonnonsuojeluun käytetään yhteiskunnassamme talouskriisistä huolimatta paljon rahaa. Kysymys on valinnoista, resurssien suuntaamisesta. Rohkeimman idean luonnonarvokaupan toteuttamistavaksi on heittänyt itse suden suojelun ikoni, emeritusprofessori Erkki Pulliainen. Hän on alkuvuodesta ilmestyneessä kirjassaan esittänyt, että laillisesti pyyntiluvalla metsästetystä sudesta pitäisi maksaa reilu ?tapporaha?. Sudelle luotaisiin merkittävä taloudellinen arvo laillisen metsästyksen saaliina. Edellä esitetty ei kuvaa valmista toimintasuunnitelmaa vaan sen tavoite on keskustelun käynnistäminen siitä, miten Suomen susikysymys hoidetaan. Haluaako yhteiskunta oikeasti susikannan säilyvän osana luontoamme. Metsästäjä 6 l 2013 l 3
• Teksti & kuvat: Mikael Wikström Turvaa seuraavan kauden metsästys hoida sorkkaeläinten talviruokinta huolella T alviruokinta on tehokas tapa säilyttää sorkkaeläinkannat hyvässä kunnossa, jotta niitä voi verottaa myös seuraavana metsästyskautena. Talviruokinnalla voidaan myös vähentää sorkkaeläinten aiheuttamia mahdollisia vahinkoja, ja lisäksi se voi helpottaa metsästysjärjestelyjä.Joka haluaa seuraavalle kaudelle hyvän saaliin,huolehtii siis kuntoon ruokintapaikkojen verkoston. Tässä muutamia helppoja vinkkejä, millainen se voisi olla. Talviruokinnan hyötyjä Toimivan talviruokinnan tarjoaman lisärehun avulla sorkkaeläimet pysyvät hyvässä kunnossa,mikä edistää niiden lisääntymistä.Fyysisesti hyväkuntoinen eläin pystyy lisääntymään noin kaksi kertaa tehokkaammin kuin ravinnon riittämättömyyden vuoksi heikko eläin. 4 l Metsästäjä 6 l 2013 Hyvin suunnitellulla talviruokinnalla voidaan myös vähentää sorkkaeläinten metsätaloudelle aiheuttamia ongelmia. Ruokintapaikkojen tarjonnalla vähennetään metsään kohdistuvaa painetta samalla, kun riistaa voidaan myös osittain ohjata pois aremmista metsiköistä. Toimivan talviruokinnan avulla voidaan lisäksi osaltaan vähentää liikenteessä syntyviä vahinkoja. Oikein hoidettuna talviruokinta voi vähentää eläinten siirtymistä alueelta toiselle talven aikana.Mitä enemmän eläimet kulkevat, sitä suurempi on vaara,että ne ylittävät teitä ja aiheuttavat onnettomuuksia. Siihen vaikuttaa myös kannan tiheys.Valkohännät liikkuvat talvella mielellään vähintään 5?10 eläimen ryhminä. Jos kanta on kuitenkin niin harva, etteivät jonkin alueen valkohännät pysty muodostamaan ryhmää,niiden on todet- Koska ilvesten määrä on kasvanut, ne on otettava huomioon ruokintapaikkojen sijaintia suunniteltaessa. Ruokintapaikka kannattaa sijoittaa avoimeen maastoon, josta on riittävä näkyvyys kaikkiin suuntiin, jolloin riista ehtii ajoissa havaita petoeläimet. tu mielellään siirtyvän talvella muille alueille, joissa niitä on enemmän. Toimivan talviruokinnan ja riittävän kannantiheyden yhdistelmä näyttäisi pysyttävän valkohännät samalla alueella koko vuoden ajan. Toimivan talviruokinnan lisävaikutuksena myös metsästys voi helpottua, jos tiedetään, missä eläimet oleilevat. Kun eläinten fyysinen kunto säilyy hyvänä koko talven, urokset pystyvät kasvattamaan voimakkaat sarvet. Hieno
• trofee tulee lisäbonuksena ruokinnasta hyvin huolehtineelle metsästäjälle. hävikkiä. Rehunhankinta voidaan rahoittaa myymällä kaadettujen valkohäntien lihaa. Rehulajit Houkuttelu ei ole talviruokintaa Talviruokinta kannattaa järjestää siten, että ruokintapaikkoja on helppo ylläpitää koko talven.Näin ollen kannattaa suosia yleisiä,helposti saatavia rehulajeja pikemmin kuin hienoja rehutyyppejä, jotka voivat loppua kesken talven. Ruokinnassa tulisi käyttää koko talven samaa rehulajia, jolla ruokinnan on aloittanut. Eläinten ruoansulatus sopeutuu nimittäin hitaasti erityyppiseen rehuun. Hanki tai varaa siis riittävä määrä rehua siihen saakka, kunnes kasvit tarjoavat tarpeellisen määrän luonnollista ravintoa keväällä. Pienten hirvieläinten ruokintaan sopivia rehulajeja ovat esimerkiksi sokerijuurikkaat, porkkanat, omenat, kaura ja herneet. Rehun voi mielellään pilkkoa niin,että eläinten on helpompi syödä sitä ja hyödyntää sen ravinteet paremmin. Hirvieläinten, joilla on etuhampaat vain alaleuassa,voi olla vaikea hamuta suuhunsa kokonaisia, suuria ja läpijäätyneitä sokerijuurikkaita. Kaura ja herneet voidaan mielellään litistää ennen niiden tarjoamista riistalle, mutta niiden jauhaminen ei ole hyväksi. Talviruokintaa ja rehulla houkuttelua ei pidä käsitteinä sekoittaa toisiinsa.Se ei tietenkään ole talviruokintaa, jos rehukasalla houkutellaan eläimiä, joista jotkut kaadetaan metsästyskaudella tammikuun loppuun mennessä. Talviruokinnan tarkoituksena on turvata eläinten ravinnonsaanti sinä vuodenaikana, jolloin luonnollista ravintoa on niukasti saatavilla,siis erityisesti helmi-, maalis- ja huhtikuussa. Talviruokintapaikalla ei tarvita metsästystornia muutoin kuin mahdollisesti helpottamaan siellä liikkuvien eläinten havainnointia ja laskemista. Jos alueella on hyvin toimiva talviruokinnan verkosto, siellä voidaan ylläpitää myös muutamia houkutuspaikkoja metsästämisen helpottamiseksi. Keinorehuun houkutus- ja talviruokintapaikoilla tottuneilla eläimillä on silloin edelleen käytettävissä samanlaista rehua aina kevääseen saakka, jolloin luonnon rehua alkaa olla saatavilla ja talviruokinnan voi lopettaa. Houkuttelupaikkojen perustaminen alueelle,jossa ei ole toimivaa talviruokintaverkostoa, on vastuutonta. Riistan ruoansulatusjärjestelmän on vaikea yhtäkkiä siirtyä toisenlaiseen rehuun tammikuun lopun jälkeen, jolloin houkutuspaikkaa ei enää hoideta. Talviruokinta on hyvin suunnitellun ja toteutetun verotuksen rinnalla varma tapa turvata seuraavan kauden saalis. Ruokintapaikan sijainti Ottaen huomioon miten laajoja vuosikotialueita valkohännillä yleensä on,talviruokinnassa kannattaa käyttää suunnilleen viisi ruokintapaikkaa tuhatta hehtaaria kohti.Ruokintapaikkojen tulee olla sellaisia,että niillä oleilevat eläimet saavat olla rauhassa. Niillä tulee tietenkin välttää ihmistoimintaa ja koirien pitämistä irrallaan.Samalla ruokintapaikat tulisi kuitenkin sijoittaa jonkinlaisen tien läheisyyteen, jotta niille pääsee helposti hoitotoimia varten. Vilkkaasti liikennöidyt tiet täytyy tietenkin ottaa huomioon, jotta riistaa ei houkutella ylittämään teitä tarpeettomasti. Jokaisen ruokintapaikan tulee itsestään selvästi sijaita alueilla, joissa riista myös luonnollisesti oleilee. Yksi nuolukivi ruokintapaikkaa kohti on sopiva määrä. Mineraalit ja vitamiinit ovat tärkeitä riistalle, joten ?riistakivet? ovat suositeltavampia kuin ainoastaan keittosuolaa sisältävät suolakivet. Yksinkertainen esimerkki: jos aikoo ylläpitää kymmentä talviruokintapaikkaa ja jokaisessa arvioidaan käyvän keskimäärin seitsemän valkohäntää ja neljä metsäkaurista, kokonaisrehumääräksi saadaan runsaat 30 tonnia. Ruokintapaikkojen arviolta 70 valkohäntää kuluttavat siis noin 22 tonnia rehua ja 40 metsäkaurista noin 8 tonnia rehua ruokintakaudella. Lisäksi laskuihin tulisi lisätä tietty määrä Omena voi muodostaa merkittävän osan rehua. Kaikki riistaeläimet syövät omenaa erittäin mielellään. Rehun menekki Talviruokinta aloitetaan varhain syksyllä, jotta eläinten ruoansulatuskanavan bakteerikanta ehtii sopeutua rehuun. Jos ruokinta aloitetaan liian myöhään talvella ruoansulatusjärjestelmän jo totuttua laihaan ja karkeampaan ravintoon, voimakkaasta rehusta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Talviruokintaa tulee jatkaa kevääseen siihen saakka, kunnes luonnollista vihreää ravintoa on tarjolla riittävästi. Näin ollen ruokinta voi alkaa lokakuun alussa ja jatkua huhtikuun loppuun, siis noin 210 vuorokautta. Valkohäntä syö keskimäärin noin 1,5 kg ja metsäkauris noin 1,0 kg rehua vuorokaudessa. Sen mukaan miten monta eläintä talviruokinnassa arvioidaan olevan,voidaan laskea,miten paljon rehua talven varalle on hankittava. Sokerijuurikkaat kannattaa mielellään varastoida ruokintapaikalla aumaan, jotta ne eivät jäädy. Silloin niitä on helppo ottaa esille sitä mukaa kuin niitä kuluu. Metsästäjä 6 l 2013 l 5
• MUUTTOMYYNTI! varasTON TYhjeNNYs shOkkIhINNOIN! Burrel X-270 -Tehovalaisin valoteho 270 lm, kantama jopa 200 m -73 % rä! 100 kpl e 20 ? marTTiini mFk-2W TaiTToveiTsi rä! 150 kpl e ? 9 2 -58 % lahjapakkauksessa 0? norm. 74,9 0? norm. 69,0 TrekLite Ulkoilijan kuoriasu R ? 100% vedenpitävyys ja hengittävyys Suunniteltu ulkoilijalle, joka arvostaa kuoriasulta erinomaista keveyttä, suorituskykyä ja käyttömukavuutta säässä kuin säässä. Sopii kaikkeen ulkoiluun, työmatkaliikuntaan sekä vapaa-aikaan ympäri vuoden. Pehmeät materiaalit, istuva leikkaus, monipuoliset yksityiskohdat sekä huippuominaisuudet! Värit: punainen naisille, turkoosi miehille. koot: XXs - XXXXl 100% TYYTYväIvYYs TakUU Light metsästyspuku Ylivoimaisesti suosituin Alaska-puku, joka nostaa metsästysvaatteiden teknisyyden ja käyttömukavuuden täysin uudelle tasolle! Hyödyntää uusimpia materiaaleja ja pintakäsittelyä, joiden ansiosta uskomaton keveys (jopa 35% kevyempi). Monipuoliset ominaisuudet sekä erinomainen istuvuus aktiiviselle metsästäjälle. Soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. -45% shokkitarJous! hintashokki! vain 59 ? 29 ? norm. 1 at 430 ? vastaav -54 % vain 99 ? 9? norm. 17 534 ? vastaavat Light Camo HD metsästyspuku TM raJoitettu erä nopeille! Light-puvun huippuominaisuudet aidolla Camo HDTM camokuviolla hiiviskelyyn ja kyttäysjahtiin.Katso puvun tarkemmat yksityiskohdat verkkokaupasta. shokkitarJous! 129 ? vain 9? norm. 17 648 ? vastaavat kaTsO MUUT shOkkITarjOUkseT verkkOkaUpasTa! NOpeaN TIlaajaN eTU! 500 nopeimmalle yli 250 ? ostoksesta ilmainen lahjatuote! valitse tilauksen yhteydessä yksi ilmainen lahjatuote puhelimessa tai verkkokaupan ostoskorissa TilaukseT www.retkitukku.fi tai puhelimiTse p. 040 828 1000 ark klo 9-17 OsTa NYT ? Maksa helMIkUUssa! kOrkO 0%
• Jättisuosio ?heti varastossa! Light Blaze 3D hirvimiehen puku HUIPPUKEVYT ParHaaT maTErIaalIT oPTImoITU camoVärI raIN-SToP® -KalVo Uuden metsästysasetuksen täyttävä hirvimiehen puku passija koiramiehelle! Suunniteltu erityisesti metsästäjälle, joka arvostaa puvulta keveyttä, erinomaista suorituskykyä ja maastoutumista. Laintäyttävän huomiovärityksen ansiosta pukua voidaan käyttää ilman perinteistä hirviliiviä. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® kalvo. Kotimaan uutiset Laki muuttui: ? Hirvenmetsästäjien vaatteiden turvavärit ys muuttui punaisesta ora nssiksi. (Metsästysasetus 22 §, 11.4.2013/270) raJoitettu lisäerä! 199? Täyttää uuden metsästysasetuksen tiukat vaatimukset! lakimuutoksen vuoksi nämä viedään käsistä ? tilaa heti! vain * ? / kk tai alk. 12 2? vastaavat 62 eTu 423 ? kaUpaN päälle NOpeIlle! O? alaska Blaze 3d -lakki. arvo 19,90 ? hirvi- Ja karhuJahTiin passi- Ja koiramiehille Blind Max HD Snow Superior Uusi Blind max hd snowTm -lumicamo on talvimetsästäjälle suunniteltu kevyt, täysin vedenpitävä, tuulenpitävä ja hengittävä metsästyspuku. hi-drYTm -käsittelyn ansiosta pintakangas kuivuu nopeasti. Uusi Superior puku hyödyntää kestävimpiä materiaaleja, uusinta pintakäsittelyä ja kalvoteknologiaa. hi-drYTm käsittelyn ansiosta pintakangas hylkii vettä ja kuivuu nopeasti. Soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Monipuolisemmat ominaisuudet, istuva leikkaus sekä toimivat yksityiskohdat takaavat parhaan käyttömukavuuden. Uusi väri metsänvihreä/ ruskea. lumicamopuku huippuuutuus! kaUpaN päälle NOpeIlle! alaska Blind max hd snow -lumicamolakki. arvo 19,90 ? FoodmasTer haudutuspata 3,5 l arvo 99,00 ? O? Burrel X-600 led-otsalamppu 199? vain Katso puvun tarkemmat yksityiskohdat verkkokaupasta. O? TakUU metsästyspuku Blind max hd snowTm -lumicamo soveltuu lämpimällä aluspukeutumisella loppusyksyn jahdeista aina kylmiin talvipakkasiin asti. Monipuoliset ominaisuudet: mm. lumilukot lahkeissa. Rain-Stop® -kalvo ? erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. 100% TYYTYväIvYYs Rain-Stop® -kalvo ? erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. * ? / kk tai alk. 12 8? vastaavat 64 kaUpaN päälle NOpeIlle! O? alaska villapaita ja superior -lakki. arvo yht. 58,90 ? O? premium kokkiveitsisetti arvo 96,90 ? O? TrekliTe 199? vain Katso puvun tarkemmat yksityiskohdat verkkokaupasta. eTu 449 ? arvo 119,90 ? tarJous nopeille! Tm montana eXT makuupussi arvo 89,00 ? * ? / kk tai alk. 12 4? vastaavat 61 eTu 415 ? O? O? 2 kpl reFleX-panTaa ja sportdoG® locator -vilkkuvalo arvo 79,70 ? Tarjous voimassa 500 nopeimmalle Retkitukku.fi ja Koiravaruste.fi netti- ja puhelintilauksissa sekä myymälöissä (ei koske Outlet-, koiranruoka- ja -tarha, puhelin-, ja tablettuotteita oulun mYYmÄlÄn avaJaiseT Joulukuussa! Toimituskulut alk. 6,90 ? (normaalituotteet), 9,90 ? vaatteet ja jalkineet RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Marja Martikainen Riistanhoitoa yhteisvoimin Kauhajoella Kauhajoella Etelä-Pohjanmaan peltoaukeilla on tehty riistanhoitotyötä monen tahon yhteistyönä useita vuosia. Määrätietoisuus ja suunnitelmallisuus ovat tuoneet hyviä tuloksia. K auhajoella toimii aktiivinen metsästysseura, joka on kerännyt maanomistajat, asukkaat ja kaupungin tekemään yhteistyössä riistanhoitoa ja kehittämään alueen riistamatkailua. Vuosien varrella on huomattu, että hyvinhoidetut riistamaat ovat vetovoimaisia. Peltopyy silmäteränä Kauhajoen peltolakeudet ovat oivallisia asuinpaikkoja peltokanalinnuille. Kauhajoella onkin harrastettu metsästystä kanakoirilla jo 1950-luvulta lähtien. Aikoinaan erittäin runsaat peltopyykannat olivat kadota perinteisten viljelymenetelmien mukana, mutta kannat on saatu huomattavaan kasvuun määrätietoisilla riistanhoitotoimilla. - Pelisäännöt ovat selvät. Peltopyytä suojellaan ja oma porukka ei sitä ammu, kertoo 8 l Metsästäjä 6 l 2013 Kauhajoen metsästysseuran puheenjohtaja Jyri Rinne. Peltopyy on kiitollinen lintu kanakoirien harjoittamiseen. Se painautuu hyvin maahan ja lähtee rivakasti lentoon.Kauhajoki onkin suosittu paikka kanakoirakilpailuille, ja koiraharrastajat tulevat mielellään myös peltopyiden laskentatalkoisiin, joissa he pääsevät samalla harjoittamaan koiria pelloilla. - Riistapeltojen hoito sai alkunsa kun ohrasta maksettiin viljelijöille huonosti. Mietimme, voisiko riistalintuja jotenkin lisätä. Metsästysseura tarjosi luonnonhoitopellon perustajille riistapeltosiemeniä, lannoitteita ja talkooapua. Kainastolle perustettin ensin 200 hehtaaria riistapeltoja,joita laajennettiin 400 hehtaariin, kun huomattiin sen kannattavan viljapeltoa paremmin, Rinne kertoo. Peltopyy tarvitsee viihtyäkseen riittävän laajan peltoalueen,yli 100 hehtaaria. Peltopyyn hyvinvointi on merkki siitä, että ympäristö on tarpeeksi monimuotoinen.Silloin muutkin lajit voivat hyvin. Riistan hyvinvointi otetaan maatöissä huomioon. Peltoja jätetään syksyllä kyntämättä, sillä kynnetyllä pellolla linnuilla ei ole mitään suojaa tai ravintoa. Kun paikkauskollinen lintu joutuu poistumaan reviiriltään, se joutuu helposti petojen saaliiksi. Juhani Toivakka kertoo ruokintakatoksista Järki-hankkeen retkikunnalle. Järki-hanke edistää järkevillä ja helpoilla toimilla maaseudun vesistönsuojelua ja luonnon monimuotoisuutta, ja Kauhajoelta ryhmä sai monia käytännön vinkkejä. Ruokintakatoksessa on tärkeää, että linnut pääsevät sieltä tarvittaessa pakenemaan joka suuntaan. Kasvipeitteisyyden lisäksi talvisuojasta huolehditaan ajamalla talvella hangelle traktorilla jälkiä, joilta peltopyyt pystyvät pujahtamaan suojaan hangen alle. Ruokinta kauralla aloitetaan ruokintakatoksissa jo hyvissä ajoin ennen talvea. Katokset ovat kuin pieniä keinolatoja. Kuuluisat Pohjanmaan ladot, jotka ennen antoivat myös riistalinnuille suojaa ja ruokaa, ovat nykypelloilta paljolti kadonneet. Jäljellä olevat vanhat ladot hyödynnetään myös ruokintapaikkoina. Yhteisjahtia ja koulutusta kosteikolla Pyyn lisäksi Kauhajoella on vahva fasaanikanta,jota lisätään suunnitelmallisesti istuttamalla kasvatettuja poikasia luontoon.
• - Fasaanien kasvatuksesta kiinnostuttiin jo ensimmäisten joukossa. Vuonna 1994 markkinoitiin ensimmäisen kerran Metsästäjä-lehdessä fasaanimetsästyksen mahdollisuutta. - Meille metsästys on elämys, jossa tunnelma ja luonnossa kulkeminen on olennaista. Meidän fasaanimme ovat vahvoja lentäjiä,eikä metsästäjälle saaliin saaminen ole itsestään selvää. Jahti aloitetaan vasta syyskuussa, jolloin istutetut linnut ovat jo sopeutuneet luontoon, Jyri Rinne kertoo. Kun fasaaneillekin riittää läpi vuoden peitteisillä pelloilla ruokaa ja suojaa, niiden ei tarvitse hakeutua talojen pihoille. Uudet linnut kotiutetaan maastoon siirtohäkkien ja vanhojen heinälatojen avulla. Tarjolla on ruokaa ja juomaa, ja kun ovet avataan, linnut käyvät ruokailemassa paikalla vielä pitkään. Innostus riistanhoitoon laajeni kun sen huomattiin tuovan hyvää koko kylälle. Vuonna 2008 toteutettiin Vuonna 2008 toteutettiin talkoilla Kauhajoen kaupungilta vuokratulle entiselle turvesuolle Kainaston kosteikko. Vesilinnut ja hirvet löysivät uuden kosteikkoalueen nopeasti. Kuten muuallakin Suomessa,seisova vesi on vuosisatojen aikana kadonnut maisemasta. Ennen Etelä-Pohjanmaalla oli runsaasti ?saviprunneja?, joista otettiin savea teiden päällystämiseen. Ne olivat myös sorsien suosimia paikkoja. Kainaston kosteikolla järjestetään metsästysaikana sunnuntaisin klo 18 metsästyksenjohtajan ohjaama yhteisjahti, johon kaikki metsästysseuran jäsenet voivat osallistua. Muina aikoina linnut saavat olla rauhassa. Näin säilytetään kosteikon vetovoima lintujen mielissä koko metsästyskauden ajan. Kosteikko on myös koululaisten luontoretkikohde ja nuorten metsästäjien koulutuspaikka. Kokonaisvaltaista hyötyä kylälle Kauhajoen Metsästysseura on yksi Suomen suurimpia metsästysseuroja. Sillä on kahdeksan kyläosastoa. Suurin osa alueen maanomistajista on antanut peltonsa metsästysseuran käyttöön, kuljettavana on laajat yhtenäiset alueet. - Meillä on huomattu,että kenellekään ei ole haittaa siitä, että puituja peltoja joku kulkee. Yhteistyö maanomistajien kanssa on alusta asti ollut aivan avainasia. Olemme kouluttaneet väkeä puolin ja toisin,ja kertoneet,miten täällä toimitaan. Enin osa maata omistavista on itsekin metsästäjiä. - Kaikille täällä metsästäville tehdään selväksi, että 150 metriä lähemmäs talon pihaa ei saa mennä.Joskus talosta on tultu pyytämään, että tulkaa nyt hakemaan tuo fasaani meidän puutarhasta, mutta metsästäjät eivät ole menneet edes luvan kanssa, kertoo Kainaston kyläosaston puheenjohtaja Juhani Toivakka. Metsästysseuran ja maanomistajien lisäksi yhteistyötä riistan ympärillä tekevät Kauhajoen kaupunki ja majoituspalveluja tarjoavat yrittäjät. Paikallinen krouvi sallii koirien tuomisen hotellihuoneisiin ja metsästysseuran omistaman Honkamajan lisäksi 5-6 yrittäjää tarjoaa majoitusta mökeissä ja kunnostamissaan vanhoissa taloissa. Toivakka kertoo, että metsästysmatkailu tuo paikkakunnalle monenlaista hyötyä. Naisia on 15-20 prosenttia metsästäjistä ja heitä tulee yhä enemmän. Monella on perhe ja koirat mukana ja tarvitaan polttoainetta, ruokaa ja juomaa. Rahaa käytetään tietysti myös shoppailuun. - Vaikka täällä on riistaa vähintään riittävästi, tärkeintä on metsästyspäivänä koettu Metsästysseuran Honkamaja on keskeinen kokoontumispaikka. Vasemmalla juttelevat seuran aktiivi Juhani Toivakka ja ympäristöneuvoja Kaisa Tolonen Luonnon- ja riistanhoitosäätiöstä. elämys. Monet haluavat kouluttaa koiriaan, eivätkä he välttämättä ammu mitään. Kekseliäisyydellä ja pienelläkin budjetilla voidaan tarjota monenlaisia elämyksiä,Toivakka sanoo. Metsästysseurassa on jaettu vastuualueet, ja toisilta voi pyytää töihin apua. Jyri Rinne ja Juhani Toivakka hoitavat turistimyyntiä.Työlle haetaan aina helmikuussa yleisen kokouksen suostumus. Metsästysmatkailusta kertyvillä tuloilla metsästysseura rakentaa kodat, kunnostaa majat ja kehittää palveluja. Tavoitteena on tulojen palauttaminen kylälle, palkkaa ei talkootyöstä oteta. Yksi tärkeä tavoite on nuorison kasvattaminen mukaan toimintaan.Kuten maanomistajillakin, myös nuorilla on mahdollisuus käyttää vapaasti metsästysseuran majaa omiin tilaisuuksiinsa. - Nuoret on otettava mukaan myös metsästysseuran toimintaan, sillä taito karttuu vain tekemällä. On tärkeää, että nuoret kuuluvat johonkin ja heillä on juuret ja suoja, Toivakka sanoo. Eri puolilla Suomea ja Eurooppaa metsästänyt Esko Liimatta on ollut Kauhajoen metsästysseuran kanta-asiakas jo 18 vuotta. ? Taustalla oleva työ näkyy turistille siinä, että hänet otetaan huomioon yksilönä. Täällä kuunnellaan, mitä asiakas haluaa ja tänne tuntee olevansa tervetullut, Liimatta sanoo. Metsästäjä 6 l 2013 l 9
• Jyri Rauhala, riistapäällikkö Ammattiriistanhoitajat koolla Thorsvikissa Kohti entistä parempaa riistamaata Suomen ammattiriistanhoitajat ry:n järjestämässä riistatalouspäivästä Kirkkonummen Thorsvikin kartanossa pohdittiin metsästyksen ja riistakantojen tulevaisuudennäkymiä. R iistatalouspäivän avasi kartanon isäntä Antti Herlin, joka kertoi tilan historiasta ja aikojen saatossa harjoitetusta metsästyksestä. Hän korosti lisäksi metsästyksen merkitystä kielen kehitykseen ja metsästäjien luonnonystävyyttä. Herlin toivoikin riistanhoidon merkityksen laajempaa ymmärtämistä ja uutta yhteistyötä luonnonsuojelun ja metsästyksen välille. Päivän juontajana toimi Thorsvikin kartanon riistanhoitaja Markku Laulumaa, joka omassa puheenvuorossaan toivoi riistahallinnolta toimia erityisesti sorkkaeläinverotuksen paremman suunnittelun kehittämiseksi alueellisen yhdenmukaisuuden näkökulmasta. Ammattiriistanhoitajat nykypäivässä Puheenjohtaja Niko Hytönen kertoi, että yhdistys perustettiin 21.3.1969. Tuolloisen jäsenkunnan muodostivat pääasiassa kartanoiden ja teollisuuden palveluksessa toimineet riistanhoitajat. Nykyään jäseniä on noin 40, kaikki alan toimijat eivät ole jäseniä. Yhdistyksen tavoitteena on jäsenmäärän nostaminen ja se,että mukana olisivat asiaankuuluvat toimijat tekijöistä ja yrittäjistä lähtien.Uusia riistatalousyrityksiä syntyy kiihtyvällä vauhdilla ja sen mukana työpaikkoja myös välitystoiminnassa ja markkinoinnissa. Niko Hytönen kuvasikin yhdistyksen nykyistä luonnetta merkittäväksi alan kouluttautumisyhteisöksi. Hytönen esitteli myös toiminnan nykyisiä vaikutuksia: ammattiriistanhoitajien järjestämässä metsästyksessä on pelkästään fasaanin vuosittainen saalismäärä 60 000 ? 80 000 yksilöä, josta on 10 l Metsästäjä 6 l 2013 Keittiömestari Oula Hänninen huoltaa lounaspöytäänsä. Hänen mukaansa kotimaisen riistanlihan saatavuus on ongelma, erityisesti hirvieläinten lihalle olisi nykyistä suurempaa kysyntää. Hän korostaa myös raaka-aineen arvostusta ja oikeaa käsittelyä.
• ERÄKONTTI ESHOP Omasta kontista pukinkonttiin! Esityksissä painotettiin riistaeläinten tuomia hyötyjä yhteiskunnalle. seurannut metsästyskoiraharrastuksen määrän kasvu ja laadun paraneminen. Myös metsästysseurojen harrastemahdollisuudet ovat lisääntyneet. Ammattiriistanhoitajien asiakaskunta on pääosin suomalaista, ja suuri haaste ja potentiaali on erityisesti eurooppalaisissa asiakkaissa. Lisäys edellyttää kuitenkin sorkkaeläinkantojen tarkoituksenmukaista kehittämistä oikeilla keinoilla. Tällä hetkellä riistatalousyrittäjien toimintaa harjoitetaan maassa noin 30 000 hehtaarin alueella.Hytösen mukaan toiminta ei ole minkäänlainen uhka,vaan erityisen hyvä mahdollisuus harjoittaa harkittua ja hyvin suunniteltua yhteistyötä, joka tuo vain hyötyjä. Leipää ja hyvinvointia elinvoimaisesta luonnosta Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava painotti riistatalouden merkitystä hyvinvoinnille, asia on myös julkisen riistakonsernin strategian keskiössä. Yksilön hyvinvointia tuottavat esimerkiksi liikunta ja terveellinen ruoka, sosiaalista hyvinvointia verkostoituminen ja yhteisötoiminta, sekä luonnollisesti taloudellista hyvinvointia erilainen elinkeinotoiminta, kuten metsästysmatkailu ja riistatalousyrittäjyys, riistatuotteiden arvo ja vaikutukset vaikkapa paikallistalouteen. Riistalousyrittämisen haasteena ovat tietyt realiteetit: vahinkojen estäminen on ollut metsäs- tystä ja riistapolitiikkaa ohjaava tekijä ja maanomistajien saamat taloudelliset hyödyt lähes pelkästään vahinkojen vähentämisen kautta saatuja. Näin ollen myös riistaeläinkantojen alhainen tiheys vaikuttaa yritystoiminnan mahdollisuuksiin. Meneillään olevat muutokset antavat kuitenkin kehitysnäkymiä. Uudistuvat luonnonvarat ja niihin perustuvat tuotteet ja palvelut ovat keskeinen osa kansallista tulevaisuusstrategiaa, samoin villiruoka ja lähiruoka ovat arvostettuja trendejä.Lisäksi kiinnostus metsästykseen ja myös sen yleinen hyväksyttävyys vain kasvavat. 100% Merinovillainen aluskerrasto (paita+housut) - lämmin - hygieeninen - hengittävä Tarjoushinta yhteensä 99 ? sikki o u s o Kest istui uud Elektroniset Neverfind- lämpöliivit koville pakkasille. Hinnat alkaen vain (Colorado) 59 ? Muck Boot Arctic Sport high 129 ? lämmin, erinomainen kävellä, rullattava varsi, entistäkin vahvempi rakenne ja pitävämpi pohja (saatavana myös maastokuviollinen Woody Max malli). Haitasta hyödyksi Heikki Järvinen Sauvalan kartanosta kysyi, olisiko riistataloudessa asennemuutoksen aika? Moniin maihin verrattuna Suomen riistakannat ovat erittäin vähäiset. Hän totesi, että riista tulisi nähdä taloudellisena resurssina, josta myös maanomistajat voisivat hyötyä ja näin he voisivat sietää myös riistan aiheuttamia vahinkoja. Vaikutukset olisivat myönteisiä harrastusmahdollisuuksien lisääntymisen, maaseudun yritystoiminnan mahdollisuuksien ja metsästysmatkailun kasvun kautta. Hän vertaili myös valtavaa eroa riistasaaliin määrässä suomalaisen ja ruotsalaisen tilan alueella (metsästäjä-lehti 5/2013). Ydinkysymys on,miten käännetään hyödyksi se,mitä aiemmin on pidetty haittana. Fenix HP25 Premium -otsalamppu Maksimivaloteho 360 lumenia Lähi- ja kaukovalot erikseen - Reguloitu virran syöttö - 4 kpl AA paristoa (sisältyy toimitukseen) - Maksimikäyttöaika 220 tuntia 79 ? 24 hi.fi P O H ES ontt Meiltä myös lahjakortit! .erak www Eräkontti on Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama yritys. Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki, p. 010 440 9410 Avoinna arkisin Ma?pe 10?17 www.erakontti.fi
• Varapuheenjohtajan palsta Risto Hanhineva hallituksen varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Metsolla menee hyvin Suotuisan kevään ja kesän ansiosta metsäkanalintujen pesintä ja poikastuotto onnistuivat erinomaisesti. Kylmä ja luminen talvi edesauttoi selviytymistä kevääseen ja kesä oli suotuisa poikueiden selviytymisen kannalta. Jo ensimmäiset kolmiolaskentojen tulokset kesällä kertoivat kanalintujen voimakkaasta runsastumisesta, erityisen voimakasta lisääntyminen oli metsolla. Metsolla, teerellä ja pyyllä havaitut tiheydet on monilla riistakeskusalueilla riistakolmiohistorian korkeimpia. Metsästäjien terveiset jahtimailta olivat mukavaa kuultavaa, metsoja on aivan mahdottoman paljon. Monet vanhemmatkin metsästäjät sanovat, etteivät ole koskaan nähneet metsoja niin runsaasti, kuin tänä syksynä. Myös teeren kohdalla tilanne on hyvä, lintuja on runsaasti. Alueittaista vaihtelua kuitenkin esiintyy molempien lajien tiheyksissä. Metsoa on pidetty lintuna, joka ei juuri hyväksy muutoksia soidinpaikoillaan. Näyttää kuitenkin siltä, että sopeutumista tapahtuu yllättävän hyvin. Runsas puoli vuosisataa sitten suurta julkisuutta saivat osakseen niin sanotut Osaran aukeat Pudasjärven ja Posion rajamailla. Laajat avohakkuut tuhosivat metsojen soidinpaikat. Nykyään tuo hakkuualue kasvaa nuorta kasvatusmetsää, johon metso on palannut ja uusia soidinpaikkojakin on syntynyt. Tämä, jos mikä osoittaa metson kykyä sopeutua ja perustaa uusia soidinalueita erityyppisiin metsämaastoihin. Latvalinnustuksen sallimisesta tammikuussa on keskusteltu paljon ja metsästäjät toivovat joustoa metsästysaika-asetukseen. Valtakunnallinen riistaneuvosto on tehnyt esityksen ministeriölle asetuksen muuttamisesta. Tällaisina huippuvuosina viikon tai kahden metsästyksellä tammikuussa ei olisi vaikutusta lintukantoihin. Mahdollisuus reagoida kannanvaihtelun huippuvuosiin lisäisi motivaatiota riistakolmiolaskentojen suorittamiseen. Pitkään odotettu ampumaratalaki ja aselain muutosesitys on edennyt lausuntovaiheeseen. Sisäministeriö julkaisi syyskuun alussa mietinnön, joka koskee uutta 12 l Metsästäjä 6 l 2013 ampumaratalakia sekä ampuma-aselain muutosta. Ratalainsäädäntö on ikivanha ja kaipaa uudistusta - vuodelta 1915 peräisin oleva senaatin asetus ampumaradoista korvataan uudella ampumaratalailla. Esityksessä ampumaradat luokiteltaisiin vähäisiin ampumaratoihin, ampumaratoihin ja ampumaurheilukeskuksiin. Laukausmäärät olisivat yksi keskeinen arviointikriteeri lupaa haettaessa. Vähäinen ampumarata olisi kevein vaihtoehto, jonka perustaminen vaatisi vähiten byrokratiaa. Näillä radoilla voitaisiin ampua enintään 10 000 laukausta vuodessa. Metsästysseurojen, kyläyhteisöjen ja vastaavien pienten ampumaratojen suunnitteluun ja rakentamiseen laki antaa uusia mahdollisuuksia: 10 000 laukausta on pieni määrä, mutta voisi riittää pienehkön metsästysseuran harjoitustarpeeseen. Maakuntien liitoille on sälytetty vastuu ampumaratojen kehittämissuunnitelmista, riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Ampuma-aselakiin esitetään useita tarkennuksia. Aseiden säilyttämiseen liittyviä säännöksiä selkeytetään. Jatkossa ampuma-aseen säilyttäminen ei olisi enää mahdollista siten, että ase tai sen osa ei olisi lukittuna. Jos luvanhaltijalla on säilytettävänä enemmän kuin viisi asetta, aseet olisi säilytettävä hyväksytyssä turvakaapissa tai poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa. Tilapäinen säilyttäminen ehdotetaan säänneltäväksi. Kulkuneuvossa asetta saisi säilyttää vain väliaikaisesti ampuma-aseen käyttöön tai kuljetukseen liittyen. Tällöin ase tulisi säilyttää lukitussa paikassa tai muutoin lukittuna niin, ettei sitä havaita kulkuneuvon ulkopuolelta. Käyttöön liittyvää väliaikaista säilytystä voisi olla säilyttäminen ampumakilpailun tai metsästyksen yhteydessä. Tehokkaita ilma-aseita koskeva sääntely ehdotetaan sisällytettäväksi ampuma-aselakiin. Tehokkaaksi ilmaaseeksi katsottaisiin sellainen ilma-ase, jonka piipun pienin sisähalkaisija on yli 6,35 mm ja joka on tarkoitettu ampumaan metalliluotia.
• PANTOJEN VERTAILUTALUKKO Paikannusherkkyys* Akun kesto GSM-kuuluvuus Käyttökulut** G500FI 2013 ????? G400FI 2013 ????? G500 2013 G500 G400i G400 GPS + GLONASS GPS + GLONASS ???? ???? ???? ?? ????? ???? ???? ??? ??? ?? ????? ??? ????? ????? ??? ??? ????? ????? ????? ?? ?? ?? ei ei ei ei 2013-pantatoiminnot OK OK OK Trackerhuollosta*** Tracker Koirapilli TM OK ei OK Trackerhuollosta***
• Juha Tiainen ja Jukka Rintala Hannu Huttu Riistatilanne kulttuuriympäristössä Peltokolmioiden viime talven laskennan raportointi valmistui seuraavan laskennan kynnyksellä. Laskettujen kolmioiden määrä nousi ensi kerran neljään vuoteen noin kahteen sataan. V iimetalvinen peltojen, asutuksen ja metsän muodostamassa maisemamosaiikissa tehtävä peltokolmiolaskenta oli viidestoista. Laskentaolot olivat erinomaiset, vaikka lunta oli kahden edellisen talven tapaan runsaasti. Alkutalven kinokset saivat ainakin etelässä melko hyvän hankikannon tammikuun alkupuolella, ja liikkuminen maastossa oli helppoa. Tammikuu oli lämpötiloiltaan jokseenkin normaali ja helmikuu 2?4 astetta pitkäaikaisia keskiarvoja lämpimämpi. Hyvien olojen ansiosta laskettujen kolmioiden määrä nousi ensi kerran neljään vuoteen jälleen noin kahteen sataan. Kolmiot laskettiin aiempien vuosien tavoin yleensä yksi tai kaksi vuorokautta lumisateen jälkeen. Talven 2013 jälkimäärät Oheisessa taulukossa on esitetty talven 2013 peltokolmioiden laskentatulos. Yleisimmät lajit olivat kettu (jäljet havaittiin kahta lukuun ottamatta kaikilla kolmioilla),rusakko (jäljet 92 prosentilla kolmioista) ja orava (92 %).Rusakon, oravan ja ketun jälkihavainnot olivat aiempien vuosien tapaan myös runsaimpia. Valkohäntäpeuran jälkiä kirjattiin jälleen enemmän kuin metsäjäniksen, mutta jälkimmäinen on paljon yleisempi. Metsäjäniskolmi14 l Metsästäjä 6 l 2013 oiden osuus kaikista kolmioista oli 78 %,mutta valkohäntäpeuralla osuus oli vain 45 %. Metsäkauriskolmioiden osuus kaikista oli 36 %, mutta siellä missä kauriita oli,oli myös niiden jälkiä runsaasti. Siellä, missä valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita on ollut, on niiden jälkiä myös kirjattu paljon. Taulukossa esitettyjen lajien lisäksi kolmioilta kirjattiin yhdet majavan, suden ja kuusipeuran jäljet sekä yhdet mäyrän jäljet kahdelta eri kolmiolta. Piisamin jälkiä ei nyt havaittu ollenkaan. Lajilleen määrittämättömiä metsäjäniksen tai rusakon jälkiä kirjattiin 29 kolmiolla. Jäljen määrittäminen ei aina ole helppoa,mutta yleensä se on mahdollista ainakin seuraamalla vaikeaa jälkeä kohtaan, jossa se erottuu selkeämmin. Kannanmuutokset Kannan koon vaihtelua kuvaavissa indekseissä ei tapahtunut erityisen suuria muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen.Oheisessa kuvassa indeksit on skaalattu siten, että kunkin lajin ja alueen indeksisarjan keskiarvo on 1. Näin vuosivaihteluiden tarkastelu ja Länsi- ja Etelä-Suomen vertailu on havainnollisempaa kuin aiempien vuosien raporteissamme. Ilahduttavasti pitkään Etelä-Suomessa vähentyneen metsäjäniksen indeksi lähes kakIlves Ei jälkiä Kolmioita Orava sinkertaistui koko havaintojakson keskiarvon lähelle. Samanlainen nousu on havaittavissa rusakolla ja oravalla sekä ketulla ja näädällä. Ilveksen kannanmuutosindeksin trendi on etenkin Länsi-Suomessa edelleen nouseva. Nyt myös valkohäntäpeuran ja metsäkauriin indeksit kasvoivat. Saukko sai suurimman arvonsa koko seurantajaksolla niin Etelä- kuin Länsi-Suomessakin. Linnuissa on merkillepantavaa nousua viime vuodesta pyyllä ja peltopyyllä LänsiSuomessa. Metson kohdalla Etelä-Suomen taantuva trendi ei osoita kääntymisen merkkejä ja Länsi-Suomessa oltiin vuosivaihtelussa heikommalla puolella. Peltopyyn kohdalla vuosivaihtelu on valtavaa,eikä koko maan pesimäkannassa parin viime vuosikymmenen aikana havaittua kasvua ole selkeästi nähtävissä peltokolmiotuloksessa. Ilveksen ja saalislajien yhteiselo Pekka Helle ja Marcus Wikman pohtivat Metsästäjässä 2/2012 ilveksen ja ketun yhteiseloa koko maan riistakolmioaineistojen valossa. Ilves on levittäytynyt peltokolmioiden alueelle vasta viimeisten kymmenen vuoden aikana, mikä näkyi omassa viimevuotisessa raportissamme (Metsästäjä 3/2012) esittämässämme kuvaajassa. Kun metsäkauriin ja valkohäntäkauriin kantojen kasvu näyttää samana aikana tasaantuneen, on mielenkiintoista tarkastella ilveksen ja sen todennäköisimpien saalislajien runsaussuhteita viime talven peltokolmioaineiston valossa. Laskimme oheiseen taulukkoon viiden saalislajin keskimääräiset kolmiokohtaiset jälkihavaintomäärät suhteessa siihen, esiintyikö ilves jälkihavaintojen perusteella kolmion alueella lainkaan, satunnaisesti (yksi jälki tai 2?5 jälkeä havaittu) tai säännöllisemmin (useampi kuin viisi jälkeä). Vertailun vuoksi mukana on myös orava, jonka merkitys ilveksen ravinnossa on pieni. Metsäjänis Rusakko Kettu Valkohäntäpeura Metsäkauris 144 12,7 8,2 22,8 13,7 8,0 7,2 Yksi jälki 19 6,1 6,5 20,9 9,6 10,2 1,3 2?5 jälkeä 29 15,9 9,7 22,8 11,8 8,6 3,1 Yli 5 jälkeä 6 22,0 10,3 36,5 16,8 11,8 2,7 198 12,8 8,3 23,0 13,2 8,4 5,9 Kaikki kolmiot Ilveksen todennäköisimpien saaliseläinten keskimääräinen jälkimäärä kolmiota kohden silloin, kun ilveksen jälkiä on havaittu yksi, useampia tai ei ollenkaan. Orava on mukana vertailussa runsaana ja epätodennäköisenä saaliseläimenä.
• 329 886 5 181 93 176 38 4 58 2,8 7,5 0,0 1,5 0,8 1,5 0,3 0,0 0,5 8,4 20,5 1,4 8,4 2,6 17,3 3,5 1,3 2,8 Lajilleen määrittämätön rusakko tai metsäjänis. 1.5 0.5 1.1 0.8 Saukko 34 0.5 1.2 1.5 Näätä 74 Kuusipeura 49 Fasaani 87 Korppi 206 Hirvi 480 2000 2008 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Peltopyy 165 1.5 Pyy 129 0.5 0.6 0.5 0.5 0.5 1.2 1.8 0 0.5 1 2 1.5 3 4 Supikoira 263 2.5 1.4 Kettu 2862 0.6 1.5 0.6 Teeri 317 1.5 Metso 14 1.5 Vh-peura 1696 1.0 1.5 0.5 00 1.4 0.0 0.5 Kissa 187 1.8 0.5 3.0 Minkki 27 1.5 1.5 0.5 Ilves 71 1.5 3.0 Lumikko 181 Metsäkauris 969 1.5 Orava 1780 1.2 0.6 0.6 Kärppä 135 Indeksi Rusakko 4510 1.5 1.8 Metsäjänis 1687 1.2 1.8 Talven 2013 peltokolmiolaskennan tulokset 15 nisäkäs- ja seitsemästä lintulajista. Tulokset perustuvat 198 kolmion aineistoon. Keskimääräinen lumijälkien lukumäärä/10 km/vrk on laskettu erikseen kaikille tutkituille kolmioille sekä niille kolmioille, joilta lajia on tavattu (lajin kolmiot). Lisäksi havaittiin yksi majavan, suden ja kuusipeuran jälki sekä kaksi mäyrän jälkeä kahdella eri kolmiolla. Laskennat tehtiin keskimäärin 1,6 vrk lumisateen jälkeen. Nähdyt linnut käsiteltiin siten, että havaintojen kertymävuorokausia on yksi. Vaikka ilveskolmioita ei ollut kovin paljon, ei varsinkaan sellaisia, joilla oli havaittu runsaasti ilveksen jälkiä, joitain tulkintoja voidaan tehdä. Metsäkaurista lukuun ottamatta kaikkien muiden lajien runsaus näytti olevan suuri siellä, missä oli myös ilveksiä. Ilves siis hakeutuu hyviin riistaympäristöihin ? ei lainkaan yllättävää. Metsäkauriin jälkiä oli vähemmän ilveskolmioilla kuin siellä, missä ilveksen jälkiä ei havaittu. Arvelu ilveksen kantaa harventavasta vaikutuksesta saa tukea. Siitä, missä määrin kauriiden vähäisempi määrä johtuu ilveksen saalistuksesta ja missä määrin hakeutumisesta muualle,ei tämän aineiston valossa voi päätellä. Erkki Pulliainen on aiemmin ilveksen ravintotutkimuksissaan havainnut, että ilveksen tärkein saaliseläin Itä- ja Keski-Suomessa on metsäjänis ja lounaisessa Suomessa valkohäntäpeura. Pulliaisen tutkimuksen aikaan ei metsäkauriita juuri vielä ollut,ja nyt metsäkauris on ilmeisesti ilvekselle valkohäntää merkittävämpi ravinnon lähde.Sekään ei yllätä,sillä metsäkauris on kokonsa puolesta ilvekselle soveliaampi saalistuskohde. 2.5 33 36 3 18 30 9 9 3 17 12,9 30,5 12,5 17,2 16,1 6,9 3,8 4,1 1,9 4,0 2,6 2,9 4,5 23,6 1.5 65 72 6 36 60 17 18 5 34 10,1 28,1 1,8 15,9 15,9 2,7 0,6 1,2 0,1 0,8 0,5 0,8 1,0 10,7 0.5 78 92 15 92 99 39 15 30 4 21 19 27 22 45 2.0 1 155 183 29 183 196 78 30 59 7 41 37 54 44 90 Ilveksen jäljet tapaa yhä useammin kulttuuriseuduilla. Viime talvena jäljet kirjattiin hiukan useammin kuin joka neljännellä peltokolmiolla. Keskimääräinen jälkien lkm/10 km/vrk Kaikki Lajin kolmiot kolmiot 0.5 Metsäjänis Rusakko Jäniseläin1 Orava Kettu Supikoira Kärppä Lumikko Minkki Näätä Saukko Ilves Kissa Valkohäntäpeura Hirvi Metsäkauris Metso Teeri Pyy Peltopyy Fasaani Kanahaukka Korppi Jälkien kokonaismäärä/vrk (kaikki kolmiot) 1201 3344 217 1884 1894 322 68 146 8 99 58 95 118 1275 Juha Tiainen Kolmioita, joilta laji havaittu Lukumäärä %-osuus lasketuista Peltokolmioilla laskettavien 15 nisäkäslajin ja viiden kanalintulajin sekä korpin jälkimäärien tai nähtyjen lintujen yksilömäärien vaihtelut vuosina 1999?2013 erikseen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kymen ja Etelä-Hämeen riistanhoitopiirien muodostamassa Etelä-Suomessa sekä Satakunnan, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen ja Oulun riistanhoitopiirien muodostamassa Länsi-Suomessa. Indeksin arvo 1 tarkoittaa koko jakson keskimääräistä kantaa. Katkoviivat on piirretty keskimääräisen kannan tasolle sekä siihen verrattuna 50 % suuremman (indeksi = 1,5) ja 50 % pienemmän (indeksi = 0,5) kannan tasolle. Vuosittaiset indeksiarvot kertovat, kuinka moninkertainen kanta on ollut suhteessa keskikantaan. Indeksit on laskettu vuosi × kolmio -matriisista käyttäen log-lineaarista mallinnusta, joka sallii katkoksien esiintymisen yksittäisten kolmioiden aikasarjoissa. Luku lajinimen jälkeen on havaittujen jälkien määrä keskimääräisenä vuonna. Metsästäjä 6 l 2013 l 15
• Marko Muuttola, riistasuunnittelija Tähtäimessä erityisesti supikoira ja minkki Loukuilla ja raudoilla pienpetoja pyytämään Pienpetojen pyyntikausi kestää elokuun alusta aina huhtikuun loppuun saakka. Pienpetojen pyynnin perustan muodostavat loukku -ja rautapyynti, jotka ovat myös erinomaisia riistanhoidonmuotoja nuorillekin metsästäjän aluille. Kettu loukussa 16 l Metsästäjä 6 l 2013
• Y leisin pyyntimuoto lienee loukkupyynti, joka kuitenkin hiljenee keskitalven ajaksi suurimmassa osassa Suomea. Keskitalvella loukuilla pyydetään lähes yksinomaan kettua sekä lähinnä rannikkoalueen tuntumassa supikoiria. Pääosa syksyn pienpetosaaliista, joka on arviolta 50 % syyskannasta, saadaan ennen joulukuuta, jolloin pienpetojen turkis olisi vasta hyödynnettävissä. Aktiivisen metsästäjän passiivista pyyntiä Usein ajatellaan,että loukkupyynnissä metsästäjän ei tarvitse olla kovinkaan aktiivinen.Sillä on kuitenkin merkitystä, miten loukkujaan hoitaa. Parhaimmillaan loukut ovat pyynnissä metsästyskaudella ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä ja loukkuja voi olla kymmeniä.Tämä vaatii metsästäjältä aktiivisuutta päivittäiseen loukkukierrokseen, jotta loukkujen syötitys on kunnossa ja saalista tulee. Pihan perällä tyhjillään rötköttävä loukku on turhan panttina.Hieman helpommalla metsämies pääsee käyttämällä hetitappavia rautoja minkin ja näädän metsästyksessä. Tällöin pyyntilaitteiden tarkastukseen riittää kerran viikossa tapahtuva kierros. Loukkupyynnin voi supikoirien osalta käytännössä lopettaa pakkasen kiristyessä -10 asteeseen joulukuun tietämillä,jolloin supikoirat asettuvat pääosin talviunille. Supikoirien keskitalven loukkupyynti tuottaa vain vähäisen saaliin. Lämpötilan noustessa nollan tietämille,supikoirat useimmiten tekevät pienen ?kusilenkin? luolaston tuntumassa. Tuolloin vähäisen rasvakerroksen kerryttäneet yksilöt saattavat vierailla syksyisillä syöttipaikoilla tai loukuilla ravintoa etsimässä. Tulevan sään ennakoinut pyytäjä korjaa saaliin talteen. Keväällä loukkupyytäjän askareet kiihtyvät maaliskuun alkupuolella, jolloin supikoirien, kuten muidenkin pienpetojen, aktiivisuus kasvaa kevään myötä. Metsämiehet vääntävät kättä loukku- tai rautatyyppien paremmuudesta.Yleisesti miel- Loukkujen sijoittaminen maastoon Supikoira loukussa letään, että iso ja avara loukku pyytää paremmin kuin pieni loukku, varsinkin jos kyseessä on kettu.Loukun sijainnilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys, eikä kukaan liene tehnyt vielä vedenpitävää tutkimusta loukkujen paremmuudesta. Loukku- ja rautapyynnissä, kuten kaikessa muussakin metsästyksessä, avain menestykseen on tuntea kohdelaji, sen elintavat ja ympäristöt. Niinpä loukku- ja rautapyynnissäkin on tärkeää ottaa huomioon pyydysten sijainti, syötitys ja naamiointi. Pyyntipaikkoja hakemaan Kettu, supikoira ja mäyrä suosivat kutakuinkin samantyyppisiä elinympäristöjä, joten usein näiden eläinten elinpiirit menevätkin päällekkäin. Ainakin lajikohtaisesti eläimet ovat kiinnostuneita elinpiiriensä raja-alueesta, joita tarkistetaan usein vierailijoiden varalta. Suosittuja elinalueita ovat kulttuuriympäristöt,peltojen ympäristöt,lehtimetsät,nuoret sekametsät ja kosteikkojen reunamat. Nämä tarjoavat otollisia pyyntipaikkoja loukuille. Loukkupaikkoja ja loukkujen määrää miettiessä kannattaa pitää mielessä myös pienpetojen elinpiirien koko.Elinpiirin koko vaihtelee maantieteellisesti ja siihen vaikuttavat mm. eläintiheys ja ravinto sekä nuorten eläinten liikkuvuus elinaluetta etsiessään. Ketun elinpiiri on RKTL:n Virolahdella suorittaman tutkimuksen mukaan suuruusluokkaa 3 - 7 km2,supikoiran 1- 4 km2 ja mäyrän 5 - 15 km2 .Minkki asustaa yleensä vesistön lähituntumassa, mutta voi kulkea useita kilometrejä rantaviivaa pitkin tai ylittää vesistöjä uimalla pitkiäkin matkoja. Näätä tunnetaan vanhojen metsien lajina, mutta nykyään sitä tavataan nuoristakin metsistä, ruoan perässä luonnollisesti. Näädän elinpiiri on suuruusluokkaa 5-15km2. Pyyntilaiteverkoston luomisen voi aloittaa pyyntialueen karttaa silmäilemällä. Peltovaltaisella alueella voi sulkea pois isommat metsäalueet, mikäli ei halua pyytää pelkästään näätää. Samoin voidaan rajata pois peltoaavat ja keskittyä pääosin reunavyöhykkeisiin, tiestöön, järvenrantavyöhykkeeseen sekä peltojen ja metsän muodostamiin kannaksiin ja niemiin.Lisäksi päätuulensuunnalla on merkitystä hajujen kulkeutumisessa maastossa. Sijoituspaikkaa pyyntilaitteelle katsoessa kannattaa tarkkailla maastossa mahdollisia pienpetojen jättämiä jälkiä ja jätöksiä, jotka ovat merkkinä eläinten kulkureitistä. Heinikosta löytyvä kulku-ura on varma merkki supikoiran käyttämästä valtatiestä ja rantakivelle ilmestynyt kynänpaksuinen kikkare kertoo minkin yöllisestä retkestä. Hyvin syötitetyn pyydyksen asentaminen tällaisen reitin läheisyyteen tuottaa varmasti saalista. Hyviä loukun sijoituspaikkoja ovat myös tieristeykset, sillä erityisesti sateiden jälkeen pienpedotkin liikkuvat mieluusti tiellä.Loukun tai rautojen paikkaa ei kannata vaihtaa jos se on tuottanut saalista, sillä eläimet käyttävät usein vuodesta toiseen samoja reittejä ja kulkupaikkoja. Kauempaakin tulevat kiertolaiset ohjautuvat paikalle syöttien houkuttelemana. Mäyrä ja supikoira asuvat tunnetusti usein samassa luolastossa, tällöin luolaston lähitienoolla oleva loukku voi tuottaa molempia Metsästäjä 6 l 2013 l 17
• pienpetoja. Erityisesti alkusyksyllä luolaston läheisyydestä voi onnistua poistamaan koko supikoirapentueen. Aivan luolaston viereen ei loukkua kuitenkaan kannata sijoittaa, sillä eläimet ovat varovaisempia luolaston tuntumassa. Syötityksen asettaminen Loukun ja sen ympäristön hajustus tehdään syötityksellä. Aktiivisimmat metsästäjät pitävät syötitystä yllä läpi vuoden, mutta viimeistään jahtikauden kynnyksellä on hyvä aloittaa eläinten totuttaminen pyyntipaikkaan. Syötiksi kelpaa lähes mikä tahansa, ihmisten elintarvikkeista lemmikkien ruokaan ja kala- ja riistaperkeisiin. Syöttipaloja asennetaan sekä loukkuun että loukun edustalle ja lähiympäristöön.Pikkuhiljaa syöttien hävitessä parempiin suihin siirrytään syötittämään pelkästään loukusta. Tällöin loukku pidetään laukeamattomana ja pienpedot saavat tottua hakemaan ravintoa sieltä.Aluksi syötit kannattaa asettaa loukun etureunaan,josta siirrytään pikkuhiljaa kohti laukaisulaitetta. Rautapyynnissä raudat viedään laatikkoon vasta pyynnin alkaessa. Alkukaudesta syötit häviävät nopeasti mm. kärpästen iskiessä niihin. Lämpimään aikaan onkin hyvä lisätä syöttejä muutaman kerran viikossa ja samalla voi silloin tällöin vetää hajuvanoja loukulle eri suunnista.Säiden kylmetessä riittää jo kerran viikossa tapahtuva syötitys, joka luonnistuukin hyvin loukkukierroksen yhteydessä. Päivittäiselle loukkukierrokselle voi varata pienen määrän syöttejä siltä varalta, että loukkuun joutunut pienpeto onkin ahminut kaiken ruoan suihinsa. Loukun sijoittaminen maastoon Sopivan pyyntipaikan löytyessä viedään loukku maastoon ja se naamioidaan maastoon sivullisilta näkymättömiin heinikon suojaan, pensaikkoon tai kuusen alle. Hyvä loukun naamiointi parantaa sen pyytävyyttä ja vähentää saaliin stressaantumista sen jouduttuaan ansaan. Loukun lattiaverkko tulee peittää ohuella maa- tai sammalkerroksella, jottei se tunnu eläinten tassuihin. Lisäksi loukun seinustalle voidaan laittaa esimerkiksi alikasvoskuusia ja katollekin heittää muutama havu. Pyyntilaitteen kontrollia varten se kannattaa mahdollisuuksien mukaan sijoittaa paikkaan, jossa se on poissa sivullisten silmistä, mutta pyytäjä itse kykenee tarkastamaan pyyntilaitteen tilan etäämmältä.Tässä voidaan käyttää apuna kiikaria tai asentaa laukaisulaitteeseen jonkinlainen merkki, esimerkiksi nauha, joka nousee näkyviin kun loukku on lauennut. Vaikka nuoret supikoirat tuntuvatkin joskus tyhmiltä pyydettäviltä,on turhaa loukun luona ramppaamista vältettävä, jotta saaliiksi saataisiin myös vanhempia ja viisaampia supikoiria, ketuista puhumattakaan. 18 l Metsästäjä 6 l 2013 Loukut ja raudat lainsäädännössä ?Ketun, supikoiran, mäyrän, hillerin ja minkin naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5.-31.7.? (MA 25 §). ?Näätä ja kärppä on rauhoitettu 1.4.-31.10.? (MA 24 §). Rautojen käyttäminen lll ?Riistaeläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Raudat on huollettava säännöllisesti. Raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai muille kuin pyydystettäville eläimille. Rautoja saa käyttää maalla hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 20 senttimetriä. Rautoja saa käyttää veden alla euroopanmajavan, kanadanmajavan, minkin ja piisamin metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä? (MA 10§) Loukun ja jalkanarun käyttäminen lll ?Elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa pyyntilaitetta saa käyttää ilveksen, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, kärpän, minkin, hillerin, näädän, mäyrän, saukon, villikanin, oravan, itämeren norpan ja hallin sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Loukun ja muun pyyntilaitteen on oltava sellainen, että eläin mahtuu siinä seisomaan ja makaamaan luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään. Jalkanarua saa käyttää ketun pyydystämiseen maaston ollessa lumipeitteinen. Jalkanarun silmukan halkaisijan tulee lauenneena olla vähintään 30 millimetriä. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun pyyntilaitteen käyttäminen on järjestettävä siten, että ainakin kerran vuorokaudessa voidaan todeta, onko eläin mennyt pyyntilaitteeseen.? (MA 11§) Minkki keinulautaloukussa
• Ministeriön kuulumisia Juha Ojala, ylijohtaja, MMM luonnonvaraosasto Pahaa sutta ken pelkäisi ? Pedot puhuttavat taas maakunnissa ja mediassa. Erityisesti sudet ovat päivittäin puheenaiheena. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa petopolitiikasta ja olemmekin puun ja kuoren välissä tässä susiasiassa. Muutamia faktoja susista: Maailmanlaajuisesti susikanta on elinvoimainen, kokonaiskanta-arvio on 150-200 000 yksilöä. Sutta metsästetään melko vapaasti useissa valtioissa, kuten esimerkiksi Virossa ja Venäjällä, joissa on runsaat susikannat aivan lähialueilla. Suomessa susi on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja se on rauhoitettu. Suomi on sitoutunut ylläpitämään suotuisan suojelutason myös suden osalta liittyessään Euroopan Unioniin. Suomen susikanta-arvio on vaihdellut 130-250 yksilöön viimeisen 10 vuoden aikana. RKTL:n tänä syksynä antaman suuntaa antavan arvion mukaan meillä on nyt 15-21 susipentuetta, joista muutama liikkuu sekä Suomen että Venäjän puolella. Pentueiden yhteydessä saattaa liikkua alfaparin lisäksi muutamia yksi- tai kaksivuotiaita susia. Näiden lisäksi tiedossa on 14 susiparia. Arviossa on otettava huomioon, että se on tehty sulanmaan aikana, ja se tarkentuu kun lumi peittää maan. Mikä sitten aiheuttaa susista laajaa keskustelua. Olen itse ymmärtänyt, että suuret ongelmat ovat syntyneet vasta aivan viime vuosina, kun sudet ovat levittäytyneet tiheään asutuille seuduille. Ääriesimerkkinä LänsiSuomen laumat, jotka asuvat käytännössä keskellä asutusta ja liikkuvat päivittäin pihoilla tai asumusten lähimailla. Näillä seuduilla ei ole laajoja metsäalueita, eikä susia ole ollut 100 vuoteen, joten tilanne on uusi. Lisäksi juuri näillä seuduilla sudet raatelivat todistetusti lapsia 1880-luvulla. Legendat ja historia elävät edelleen. Maakunnissa susien asuinseuduilla asuvat kokevat aitoa pelkoa lastensa ja kotieläintensä puolesta. Lisäksi kunnille aiheutuu kustannuksia mm. koulukyydityksistä alueilla, joilla sudet liikkuvat asutuksen keskellä. Toisaalla kaupungeissa sutta ei ymmärrettävästi koeta uhkana, eikä aina ymmärretä maalla asuvien susipelkoa. Itse henkilökohtaisesti ymmärrän hyvin äidin tai isän pelkoa lastensa puolesta harvaanasutulla alueella, kun lapsi kulkee koulutietä tai leikkii pihalla, jonka lähistöllä sudet liikkuvat ja raatelevat isokokoisia eläimiä kuten peuroja. Uskon, että ainakin ne meistä, jotka ovat vanhempia, ymmärtävät tämän pelon. Asia luonnollisesti näyttää hieman erilaiselta Köyliön Vuorenmaan kylässä kuin Katajanokalta tai Keravalta katsottuna. Meidän tulisi kuitenkin nähdä tämäkin asia koko maan kannalta. Ministeri ja ministeriön virkamiehet ovatkin aiheellisesti huolissaan ihmisten turvallisuudesta ja myös turvallisuuden tunteesta. Sitähän varten viranomaiset ovat, että voimme asua ja elää turvallisesti maassamme. Toisaalta viranomaisten on myös huolehdittava siitä, että susikanta olisi elinvoimainen. Tässä(kin) asiassa olemme kuin harakka tervatun katon harjalla - Täytyy pysytellä tasapainossa ristiriitaisten asioiden keskellä. Susikanta on uhanalainen Suomessa, ja toisaalta on huolehdittava kansalaisten turvallisuudesta tasapuolisesti maan eri alueilla. EU luontodirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö antavat vain hyvin rajatut mahdollisuudet toimia. Luontodirektiivin mukaan suden voi tappaa vain jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole ja mm. yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä. Mutta näiden säädösten puitteissa on myös toimittava, jos tilanne sitä vaatii. Juuri näistä syistä ministeriö on antamassa asetusta turvallisuutta uhkaavien tai vahinkoa aiheuttavien susien metsästämiseksi. Tavoitteena on, että annettavan 10 suden kiintiön puitteissa poronhoitoalueen eteläpuolella pystytään tarvittaessa toimimaan. Luonnonsuojelupolitiikassa on viimeisten vuosien aikana tunnustettu se tosiasia, että suurpetojen suojelussa ja kantojen turvaamisessa ei voida onnistua, jos suojelu ei nauti paikallisten asukkaiden hyväksyntää. Sosiaalinen kestävyys on myös suden suojelussa yhtä tärkeätä kuin ekologinen kestävyys. Metsästäjä 6 l 2013 l 19
• Olli Kursula, riistasuunnittelija Talkoissa mukana... RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta Riistakolmiokampanja tuottaa tulosta Tuomo Karsikas Riistakolmiokampanjalla pyritään saamaan metsäkanalintujen kannoista riittävän luotettavat ja alueellisesti kattavat tiedot metsästysaikapäätösten pohjaksi. Kolmiolaskentojen aikaistamisesta ja tiivistämisestä huolimatta laskettujen riistakolmioiden määrä on selvästi noussut. Uusia kolmioita on perustettu kaikilla riistakeskuksen alueilla. 20 l Metsästäjä 6 l 2013
• K ampanja riistakolmiolaskentojen lisäämiseksi käynnistettiin haasteella metsästysseuroille ja lintukoirajärjestöille uusien kolmioiden perustamiseksi. Haastekisa julkistettiin metsästäjälehdessä syyskesällä 2012 ja aika päättyi 15.9.2013. Kilpailun aikana perustettiin 78 uutta kolmiota ja palautettiin laskennan piiriin kymmeniä hiipuneita kolmioita. Laskentojen aikaistamisesta ja tiivistämisestä huolimatta laskettujen kolmioiden kokonaismäärä nousi selvästi. Kesälaskennassa 2013 laskettiin 877 kolmiota, kun vuotta aiemmin määrä oli 821. Haastekampanjan päätyttyä työ laskentojen edistämiseksi jatkuu laajalla rintamalla koulutuksella,neuvonnalla ja järjestelmien kehittämisellä. RHY:lle asetettujen tavoitteiden toteutuminen 2013 Tuoreiden tulosten käyttö motivoi Riistakolmiolaskentojen merkitys on kiistatta korostunut entisestään. Tuoreita tuloksia voidaan nyt oikeasti käyttää metsäkanalintujen metsästystä koskevia päätöksiä tehtäessä. Metsästysajoista päättäminen vain muutaman viikon vanhojen laskentatulosten perusteella on ainutlaatuista ja antaa kaikille metsästäjille ymmärrettävän perustelun kolmiolaskennoille. Riistakolmiolaskentojen tärkeyttä uudessa tilanteessa on jo rummutettu ja laskentatuloksia saatiinkin tänä vuonna selvästi enemmän ja nopeammin käyttöön. Riistakolmioita laskettiin nyt noin 200 enemmän kuin vuosituhannen heikoimpina vuosina.877 laskettua kolmiota on hatunnoston arvoinen suoritus, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa. Tavoitteena luotettavat tiedot metsäkanalintukantojen tilasta Kampanjalla pyritään lisäämään riistakolmiolaskentoja niin, että metsäkanalintujen kannoista saadaan riittävän luotettavat ja alueellisesti kattavat tiedot metsästysaikapäätösten pohjaksi. Kolmiolaskentojen käynnistyessä 1980-luvun lopulla määritellyt tavoitteet ovat edelleen voimassa ja tavoittelemisen arvoisia. Alueellisesti tavoitteet voivat vaihdella metsien rakenteen, metsäkanalintukantojen sekä riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen pinta-alan mukaan. Riistanhoitoyhdistyksille asetetun minimitavoitteen (vähintään 3 kolmiota/ rhy) ja pinta-alatavoitteen (ES 1/200 km² ja PS 1/300 km² ) toteutuminen kesälaskennassa 2013. Rhy tavoitteet toteutuvat laajemmin vain Kainuun alueella ja sen läheisyydessä Oulun ja osin Pohjois-Karjalan alueilla. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa ei liene realistista odottaakaan tavoitteiden toteutumista. Näillä alueilla talvilaskenta ja peltokolmiot ovat tärkeämmät. Lapissa pinta-alatavoite on nykyoloissa todella haastava. Muualla maassa tulee pyrkiä tavoitteiden saavuttamiseen. Riistakeskusalue Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo RannikkoPohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Maapintaala (km²) Pinta-ala/ Kolmio Kolmioiden tavoitemäärät: yhteensä 1200 laskettua kolmiota l vähintään 3 laskettua kolmiota/rhy l kolmioita Etelä-Suomessa 1/200 km², Pohjois-Suomessa 1/300km² l jokainen metsästysseura osallistuu laskentaan joko yksin tai yhdessä naapureiden kanssa Kolmioiden tavoitemäärä Perustettu yhteensä Laskettu 2012 Laskettu 2013 Muutos % 8 802 16 343 10 783 20 252 15 567 93 057 36 856 19 449 8 869 17 782 16 511 6 998 176 178 161 253 185 535 307 172 161 200 176 206 50 92 67 80 84 174 120 113 55 89 94 34 51 114 67 230 114 347 221 133 45 120 121 33 24 62 37 92 66 139 99 64 24 66 49 15 27 67 45 85 69 144 114 63 25 72 56 21 13 8 22 -8 5 4 15 -2 4 9 14 40 12 173 9 898 9 996 303 336 174 183 175 216 70 54 57 1 233 123 47 35 1 801 50 21 13 821 58 19 12 877 16 -10 -8 7 Kolmioita laskettiin viimevuotista enemmän 11:llä Suomen riistakeskuksen 15:stä alueesta. Suurimmat suhteelliset nousut tapahtuivat Rannikko-Pohjanmaalla, Kaakkois-Suomessa, Satakunnassa, Oulussa ja Pohjois-Savossa. Lukumäärä nousi eniten Oulussa (15 kpl). Oulu lähenteleekin jo kokonaismäärätavoitetta, joka täyttyy tällä hetkellä vain Kainuun alueella. Metsästäjä 6 l 2013 l 21
• Metsästysseurojen rooli on erittäin tärkeä. Tavoitteista kunnianhimoisin lienee se,että jokainen vastuuntuntoinen metsästysseura osallistuisi riistakolmiolaskentoihin. Uusia perustettu ja hiipuneita elvytetty Haastekampanja keskittyi nimenomaan uusien kolmioiden perustamiseen. Kesän 2012 jälkeen on perustettu 78 uutta kolmiota. Niitä perustettiin kaikilla Suomen riistakeskuksen alueilla. Eniten Pohjanmaalla (14) ja Kainuussa (13). Riistakolmiota on kaikkiaan perustettu 1874 kappaletta, eli reilusti yli tavoitteen. Liian moni jää syystä tai toisesta laskematta. Parhaillaan selvitetään, olisiko laskematta jääneille mahdollista löytää uusia laskijoita.Riistakeskuksen aluetoimistot käyvät läpi perustetut ja lasketut kolmiot alueiltaan. Useana vuonna laskematta jääneiden kolmioiden osalta selvitetään, miksi laskentaa ei ole tehty. Tarkastuksen yhteydessä selviää myös, olisiko kolmion elvyttäminen mahdollista. Riistakolmio on tarkoitettu pysyväksi laskentalinjaksi, johon eivät esimerkiksi metsien hakkuut vaikuta. Tämän vuoksi laskematta jääneen kolmion palauttaminen laskennan piiriin on erittäin suositeltavaa. Samalla linjalla toistuvat laskennat tuottavat kantatietojen lisäksi tietoa ympäristömuutosten vaikutuksista. Kolmiokampanja jatkuu Haluamme helpottaa uusien kolmioiden perustamista ja auttaa laskennasta syystä tai toisesta pois jääneiden kolmioiden elvyttämisessä. Näissä asioissa voitte edelleen kääntyä oman aluetoimistonne tai riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen puoleen. Yhteistyössä RKTL:n ja metsähallituksen kanssa olemme kartoittaneet alueita, joilla olisi erityisesti tarvetta lisätä laskentoja. RKTL on siivonnut ja päivittänyt kolmiorekisteriä ja korjannut yhteystietoja. Nyt kolmiovastaavilta kerätään myös sähköpostiosoitteet yhteydenpidon helpottamiseksi. Myös kolmiokartat on ajantasaistettu. Vanhat mustavalkokopiot on korvattu monivärikartoilla ja ovat nyt pdf ?muodossa toimitettavissa kolmiovastaaville vaikkapa sähköpostilla. Laskentatulosten täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää laskennan tekemistä suositeltuna aikana heinä-elokuun vaihteessa ja tulosten nopeaa palauttamista netin kautta. Kolmiolaskentatuloksen palautti tänä vuonna netissä 63 % laskijoista, viime vuonna 43 %. Suunta on oikea, mutta nettipalautusjärjestelmää kehitetään edelleen tulospalvelun nopeuttamiseksi. Tiedon pitää kulkea nopeasti molempiin suuntiin. Siksi RKTL on parantamassa myös palautetta laskijoille. Riistakolmiokampanja siis jatkuu täydellä tohinalla. Tavoitteisiin pyritään yhteistyöllä, jossa ovat mukana edellä mainittujen toimijoiden lisäksi riistanhoitoyhdistykset ja erityisesti metsästysseurat. Keinoja alueittaisten tavoitteiden saavuttamiseksi pohditaan tulevana talvena myös Suomen riistakeskuksen alueiden neuvottelupäivillä ja riistanhoitoyhdistysten vuosikokouksissa. 2012 ? 2013 perustetut riistakolmiot Alue Uusia kolmioita kpl Etelä-Häme 2 Etelä-Savo 4 Keski-Suomi 5 Kaakkois-Suomi 5 Lappi 4 Oulu 6 Pohjanmaa 14 Pohjois-Häme 4 Pohjois-Karjala 5 Pohjois-Savo 4 Rannikko6 Pohjanmaa Satakunta 4 Uusimaa 1 Varsinais-Suomi 1 Kainuu 13 Yhteensä 78 Haastekampanjan aikana on perustettu 78 uutta kolmioita. Niitä perustettiin kaikilla Suomen riistakeskuksen alueilla. Eniten Pohjamaalla (14) ja Kainuussa (13). Riistakolmiohaaste metsästysseuroille ja lintukoirajärjestöille Haastekilpailun palkinnot on arvottu ja vuoden kolmiotoimija valittu lll Metsästäjässä 5/2012 kutsuttiin metsästysseurat ja lintukoirajärjestöt mukaan haastekilpailuun uusien riistakolmioiden perustamiseksi. Kilpailuun osallistuvat 15.7.2012 ? 15.9.2013 välisenä aikana perustetut uudet kolmiot(78 kpl). Palkinnot on arvottu uuden kolmion haastekampanjaan ilmoittaneiden tahojen kesken. Metsästysseuroja ilmoittautui 69 ja lintukoirayhdistyksiä 4. Tämän lisäksi raati palkitsee valtakunnallisesti aktiivisimman riistakolmiotoimijan. Palkintoina on Retkitukku Oy:n lahjoittamia tuotteita. Ylimääräisenä huomionosoituksena jaamme kaikille muille uuden kolmion perustaneille kirjapalkinnon. Arpaonni on suosinut seuraavia riistakolmion perustajia: Paljon onnea voittajille! Metsästysseurat: (6 kpl Alaska Light metsästyspukuja) Kuhmoisten Erämiehet ry Pekka Korpinen, Kuhmoinen Loukon Erämiehet ry Pekka Teini, Harjavalta Frida Jaktförening rf Johan Kniivilä, Kovjoki Köyhäjoen Metsästysseura ry Ari Leppiniemi, Kaustinen Savon Metsästys ja Kalastus ry Pertti Lustig, Kuopio Puikkokosken Metsästäjät ry RTG Active Oy Matti Nevanperä, Vuokatti Lintukoirajärjestöt: (Burrel CamDog HD? koirakamera) Rovaseudun pystykorvakerho ry, Jarmo Ahtinen, Savukoski Vuoden riistakolmiotoimija: (Burrel Target HD? asevideokamera) Vuoden riistakolmiotoimijaksi on valittu Kuortaneen riistanhoitoyhdistys, toiminnanohjaaja Mika Jokiniemi. 22 l Metsästäjä 6 l 2013 lll ?Kolmiokampanjaa esiteltiin riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa ja Kuortaneen Metsästysseuran kesäkokouksessa. Aluetoimisto järjesti riistasuunnittelija Juha Heikkilän johdolla koulutustilaisuuden, jossa käytiin läpi kolmiolaskentojen tilannetta Pohjanmaalla ja riistanhoitoyhdistyksen alueella. Huomasimme, että tarvetta uusien kolmioiden perustamiselle olisi. Päätimme perustaa neljä uutta kolmiota. Täytyy tunnustaa, että alussa hirvitti löytyykö laskijoita riittävästi. Koulutuksessa saatu oikea tieto kuitenkin riitti motivoimaan metsästäjät mukaan laskentaan. Erityisen innostavana koettiin tuoreiden laskentatulosten käyttö metsästysajoista päätettäessä. Mukaan saatiin vanhojen konkareiden lisäksi nuoria metsästäjiä ja vieläpä ilman painostusta. Kolmella laskentaryhmällä laskenta sujui mainiosti. Ja sääkin suosi. Neljän kilometrin sivu ryhmää kohti ei ollut kohtuuton ponnistus. Nyt vain huolehdimme, että kolmiot tulevat laskettua joka vuosi.? Mika Jokiniemi, Kuortaneen rhy:n toiminnanohjaaja
• Hirvitys, pian on tammikuu MUISTA HAKEA HIRVIALUETTA TAMMIKUUSSA! Täytä hakemuksesi lupahakujärjestelmässä Metsähallituksen hirvieläinten metsästyksen alueluvat ovat pian haettavana. Haku alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.1.2014 kello 16. lupahaku.eraluvat.fi. Lisätietoja saat osoitteesta www.eraluvat.fi ja palvelunumerosta 020 69 2424. Eräluvat.fi Yksi askel erälle. Metsästäjä 6 l 2013 l 23
• Katja Ikonen ja Pekka Helle, RKTL Riistakolmiot Markku Jyrkkä - ruohonjuuritasolta päätöksentekoon On kuuma kesäpäivä, itikat inisevät, paarmoja pörrää ympäriinsä, hiki virtaa.. ja silti sadat metsämiehet ja -naiset rämpivät pitkin Suomen metsiä kirjaten ylös havaintojaan kanalinnuista. On riistakolmioiden kesälaskennan aika. 24 l Metsästäjä 6 l 2013 K ahdentoista kilometrin taivallus kesähelteessä käy varmasti työstä. Menneenä kesänä sää ei laskijoita juuri armahtanut. Varmasti monen laskijan mielessä pyörikin metsissä tarpoessa seuraavanlaisia kysymyksiä: Onko tästä mitään hyötyä? Kannattaako tämä rämpiminen ja hyttysillä itsensä syöttäminen todella? Katsookohan kukaan näitä tietoja oikeasti edes läpi ja käytetäänkö niitä yhtään mihinkään? Ja varmasti vielä useampi mietti myös, että kannattaako kolmiolaskentaa enää suorittaa, jos nyt ei siihen annettuun määräaikaan (4.8.) mennessä ennättänyt vai jäävätkö tulokset nyt täysin huomiotta? Tietoja todellakin tarvitaan ja käytetään kaikkina aikoina! Metsästäjät keräävät joka vuosi suunnattoman määrän arvokasta tietoa monien eri tahojen käyttöön. Kolmiolaskennoista saata-
• antaa asetuksen, jonka avulla pyritään turvaamaan kestävän metsästyksen periaatteet kanalinnustuksen osalta eli päätetään missä lintujen pyynti on sallittua ja missä sitä on tarpeen rajoittaa.Lähes reaaliaikaisen laskentatuloksen käyttö metsästyksen mitoituksessa on menettely,joka on ketteryydessään kansainvälistä huippua. Laskentatiedon ja saalistilastojen avulla voidaan tarkastella metsästyksen ekologista kestävyyttä. Kolmiolaskennan tulokset antavat hyvän pohjan riistalajiston monimuotoisuuden seurannalle ja tutkimukselle. Monimuotoisuutta mitataan riistarikkausindeksillä, joka lasketaan kuudentoista ekologialtaan ja elinympäristövaatimuksiltaan erilaisen lajin perusteella. Indeksi on ?hälytyskello?. Se saa suuren arvon, jos metsäluonto voi hyvin ja metsästys on kestävällä pohjalla. Indeksin pieneneminen saa kellon soimaan ja antaa merkin, että jotain on tehtävä riistaeläinten hyvinvoinnin eteen. Tietoa eläinlajien vuorovaikutuksesta vista tiedoista hyötyvät EU, maa- ja metsätalousministeriö, riistakeskus, monet tutkimuslaitokset ja yliopistot,Metsähallitus,yksityiset yritykset, paikalliset metsästysseurat ja kansalaiset. Tietoa metsästysasetusta varten Riistakolmioiden tietojen käytöstä varmasti selkein ja kaikille tuttu on sen merkitys metsästysasetuksen määrittämisessä. Kolmio- laskentojen pohjalta tehdään kanalintujen alueellinen kanta-arvio, jossa tarkastellaan lajikohtaisia kokonaistiheyksiä sekä aikuisten ja poikasten osuuksia. Metsolla ja teerellä hyödyllinen tieto on lisäksi se, kuinka suurella osalla naaraista on poikasia. Niiden naaraiden, joiden pesintä on onnistunut, keskimääräinen poikuekoko kertoo edelleen lisääntymisen onnistumisesta. Näiden tunnuslukujen pohjalta ministeriö Näiden metsästystä koskevien tietojen lisäksi kolmiolaskentojen aineistoa käytetään paljon muuhunkin. Riistalajien kannalta tärkeää tietoa ovat myös kannanvaihtelut, niiden laajuus ja ennustettavuus. Aiempina vuosina kanalinnuilla on havaittu säännölliset 6-7 vuoden runsauden huiput ja aallonpohjat. Tämä vaihtelu on viime vuosien aikana heikentynyt ja käynyt entistä epäselvemmäksi. Riistakolmioiden avulla saadaan hyödyllistä tietoa petojen ja saalislajien välisistä vuorovaikutuksista ja aineistoa voidaan käyttää myös tukiaineistona monien muidenkin lajien kanta-arvioinneissa (monet talvilaskennan nisäkäslajit). Nykyään paikkatietoon kiinnitetään yhä enemmän huomiota.GPS-laite löytyy yhä useamman metsästäjän taskusta ja siitä on tullut tärkeä ja hyödyllinen apuväline maastossa. Paikkatiedon avulla kolmiolaskennan havaintopaikat voidaan sijoittaa halutulle taustakartalle tai -aineistolle ja näin saadaan tietoa riistakantojen ja niiden elinympäristöjen suhteesta, esimerkiksi metsätalouden vaikutuksista, suojan saatavuudesta sekä ravinnon ja petojen määrästä. Näitä paikkatiedon avulla saatuja aineistoja voidaan käyttää apuna mm. ympäristönvaikutusten arvioinneissa ja alueiden kaavoituksessa.Yhä useammin kolmiolaskennan tuloksia pyydetään vaikkapa turvetuotantoalueiden, tuulivoimaloiden tai kaivosten suunnitteluvaiheissa. Mikäli kerättyjä tietoja ei olisi niin mistäpä näihin kaikkiin myöskään arvioita ja lausuntoja saataisiin.Siispä vielä kerran siis iso kiitos ja kumarrus hatunnoston kera suunnattoman työn tehneille riistakolmiolaskijoille! Metsästäjä 6 l 2013 l 25
• JahtiJakt Classic, lämmin ja hiljainen Klassista tyyliä jahtiin Passiin ja kylmään Suosittu Classic-puku soveltuu erittäin hyvin kylmiin olosuhteisiin, passimetsästykseen ja kiireettömiin siirtymisiin. Väljästi mitoitetun Classic-puvun AIR-TEX -kalvo on pintakankaan ja vuorikankaan välissä. Tarkasti suunniteltu rakenne tekee puvusta lämpimän sekä hiljaisen. TEFLON-käsitelty pintakangas hylkii vettä. Monipuoliset säädöt takaavat mukavuuden metsästysretkillä. JahtiJakt lvopuku Classic -ka Lämmin ja miellyttävä fleeceliivi 169 90 Tekninen MicroDryalusasu Tyylikäs lippalakki 55,70? Arvo yhteensä Huippulämmin asu talvimetsästäjälle! Uutuus! Topatut Valle-housut ja -takki on suunniteltu yhdessä aktiivisesti metsästävien suomalaisten kanssa. Yhteistyön ansiosta syntyi puku, jonka tekniset ominaisuudet ja huippulämmin vuori takaavat talvimetsästäjän mukavuuden vaativissakin olosuhteissa. Puvun AIR-TEX-kalvo on täysin tuulen- ja vedenpitävä. Teipatut saumat, hiljainen ja kevyt sekä erittäin kestävä päällismateriaali. Takaosassa ja polvissa irrotettava pehmuste. Lämmin i! Metsästystakk 169 90 Valleut metsästyshous 129 90 MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAJAANI | KUOPIO | LAPPEENRANTA | OULU | PORI | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VANTAA | YLIVIESKA
• Metsästys talvella, näillä pärjäät pakkasellakin! 19 90 Irroitettava 8 mm Thermal Guard sisäkenkä. Huopavuori -saappaat 79 90 49 90 Kamik-jalkineen kylmänkesto on -40°C! 99 90 19 9 90 129 90 19 90 Lämmitettävät pohjalliset 129 90 t Lämpimät suka 12 90 uk in ko nt tii n! 29 90 Lumicamo lakki ja käsineet Siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaasti pois nopeassakin liikkeessä. 90 Boot Winter Safety Täydellinen neopreenisaapas suomalaisiin olosuhteisiin. up MicroDry alusasu Uskomattoman lämmin työ-/ pilkkikenkä turvakenkäominaisuuksilla. paat Metsästyssaap ul u Tekninen alusas Lämpimät teddy-vuorelliset käsineet tai lämmin korvaläpällinen päähine. t Hunter-saappaa Jo Retkisaha Helppo kuljettaa, terä taittuu kahvan sisään suojaan. ! Lämmin uutuus 169 90 Extralämmmin pilkkihaalari Täysin veden- ja tuulenpitävä haalari hengittävällä AIR-TEX -kalvolla. Kääntöveitsi Butcher kääntöveitsi kotelolla. k. Jakkarareput al 29 90 99 Pitokokki Slow Cooker Riistaruuat, liha- ja Monikäyttöiset kasvispadat, kaikki jakkarareput valmistuvat itsekseen Pitokokissa. Kestävä kumppani metsästysreissulle. Uutuus! 159 00 tai 13,25 ?/kk 5v METSO 4 Reilusti tilaa pitkille aseille ja kiikariaseille. Asekappiin mahtuu neljä asetta.. 299 63 9 00 00 tai 24,92 ?/kk 649 00 tai 53,25 ?/kk 5v OTSO 8 PRO Reilusti tilaa kahdeksalle aseelle. Jämäkkä panssariovi. Murtovarma saranasysteemi. i. Kulmakaapp Ota nurkka öön. hyötykäytt tai 54,08 ?/kk 5v 5v OTSO 16 R PRO Muunneltavissa jopa 16 aseelle. Ovessa murtovarma teräsrakenne. Hyväksytty turvalukko. Maksa edullisissa kuukausierissä! ERÄTUKKU MAGNUM GUN SAFE Arvokkaasti viimeistelty näyttävä nurkkaan sijoitettava asekaappi, jossa tilaa kahdeksalle aseelle. RAHOITUS www.eratukku.fi Katso lisää erätukku.fi/rahoitus
• Marja Martikainen Susidiplomatiaa Länsi- Suomessa Metsätalousteknikko Antti Härkälä avustaa suurpetotutkimusta VarsinaisSuomessa ja Satakunnassa. Hän toimii puuttuvana lenkkinä viranomaisten, tutkijoiden ja paikallisten asukkaiden välillä. K un kuulin, että tällainen työpaikka tuli hakuun,mietin tarkkaan,haenko sitä ylipäänsä ollenkaan. Tiesin ristiriidat ja tunteet, jotka susiasioihin liittyvät. Päädyin kuitenkin siihen, että tämä on työtä eikä tähän liity mitään henkilökohtaista,Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusapulainen Antti Härkälä sanoo. Härkälä on kotoisin Köyliöstä ja toiminut Säkylän-Köyliön riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana ja petoyhdyshenkilönä. Kokemusta on niin riistantutkimuksen kuin riistanhoidonkin työtehtävistä. Hän on toistaiseksi ainoa henkilö, joka on palkattu keräämään alueellista tietoa ja purkamaan jännitteitä tutkimuslaitoksen, viranomaisten, metsästäjien, järjestöjen ja paikallisen väestön välillä. Viime keväänä alkanut työtehtävä vuoden 2014 loppuun saakka on Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimialue, jossa varsinainen myrskynsilmä on Köyliön, Huittisen, Kokemäen, Säkylän ja Loimaan välillä mutkitteleva susireviiri. Vaikka työhön kuuluvat myös muut suurpedot kuten karhu, ilves ja ahma, susi on tärkeysjärjestyksessä ehdoton ykkönen. taloihin,jotka sijaitsevat puiden suojissa usein kaukana toisistaan. Täällä ei oltu nähty susia sataan vuoteen, mutta nyt saattaa nähdä suden pellolla peuraa jahtaamassa. - Yhtenä sunnuntaina on nähty kahdeksan sutta pellolla samanaikaisesti.Varhainen aamu on tyypillistä havaintoaikaa,kun sudet palailevat saalistamasta lepopaikalleen. Valkohäntäpeura on täällä oletettavasti suden ykkösravintokohde, Härkälä kertoo. - Susi pyrkii asumattomille alueille, mutta täällä ei ole erämaata kuljettavaksi. Kun sudet vaeltavat metsäisiä alueita pitkin,ne tupsahtavat yllättäen myös pihoihin. Tieto susien olemassaolosta on saanut etäämpänä asuvien koululaisten vanhemmat vaatimaan koulukyytejä koteihin asti.Ihmisille ei ole sattunut mitään,mutta lammastarhaajat ovat kärsineet vahinkoja. Tällä reviirillä on menetetty 20 lammasta. Tilanne muuttui seitsemän vuotta sitten. - Silloin näille seuduille asettui susipari, joka on tähän mennessä tehnyt kolmet pennut. Tänä kesänä syntyi kahdeksan pentua. Susilla ei ole pantoja, joten on vaikeaa tietää täsmällisesti, missä ne liikkuvat, Härkälä kertoo. Heti työnsä aluksi viime kesänä hän pääsi todentamaan omin silmin uuden pentueen. - Se oli hyvää tuuria. Pennut olivat vielä niin Kun susipari asettui alueelle Kun ajelee autolla Helsingistä kohti Poria, on vaikea uskoa, että valtatien varrella olisi susiongelma. Suuri enemmistö alueen asukkaista ei olekaan joutunut tekemisiin suden kanssa. Köyliön - Huittisten susireviiri on monella tavalla poikkeuksellinen. Sen on arvioitu olevan kooltaan normaalia pienempi, noin 700800 neliökilometriä, mikä ei suden mittakaavassa ole kovinkaan suuri. Alueella on laajoja peltoja, joita yhdistävät metsäiset saarekkeet. Kapeat hiekkatiet mutkittelevat peltojen halki 28 l Metsästäjä 6 l 2013 - Susi kulkee usein metsäautoteitä pitkin, jolloin märkään maahan jää tassunjälkiä. Myös suden ulosteita löytää teiden laidoilta, Antti Härkälä kertoo
• pieniä, että ne olivat yhdessä. Oli varhainen aamu ja luultavasti ne odottivat kokoontumispaikalla muuta laumaa. Ehdin ottaa niistä kuvankin, tosin siitä tuli teknisesti aika huono. Tietoa suden käyttäytymisestä Härkälän arvion mukaan reviirillä on nyt noin 11-15 sutta. Laumassa on parin tämänkesäiset pennut sekä edelliskesän pennuista joitakin ?lapsenvahdeiksi? jääneitä susia. Loput ovat jo suunnanneet omaa reviiriään etsimään muualle maahan. Susi on tullut täällä poikkeuksellisen rohkeaksi,mutta kohtaamiset ihmisten kanssa ovat ilmeisesti tulleet molemmille yllätyksenä. Ehkä tuuli on tullut sellaisesta suunnasta, ettei susi ole haistanut ihmistä tai sen huomio on kiinnittynyt muuhun. Kaava on yleensä aina sama: molemmat pysähtyvät äkisti ja jäävät tuijottamaan toisiaan. Sitten susi poistuu. - Ne sekunnit tuntuvat varmasti pitkiltä, eivätkä tuollaiset kohtaamiset ole tietenkään toivottavia. Jotkut kertovat suden näyttäneen hampaitaan eli se on luultavammin pelästynyt. Pakoon ei kannata lähteä, sillä se olisi sudelle väärä signaali. Susi väistää ihmistä, mutta tietenkään millekään eläimelle ei voi takuumieheksi lähteä, Härkälä sanoo. Susi on utelias, joten se saattaa seurata ihmistä jonkin aikaa. - Itsekin olen kokenut tämän. Susi ei käyttäytynyt uhkaavasti, mutta se tuli tarkistamaan, mikä tiellä meni. Härkälä kiertää kertomassa,mikä on tyypillistä sudelle.Hän on huomannut,että liikkeellä on paljon harhaluuloja, uskomuksia ja kuulopuheita. Susitietoutta on jaettu koululaisille, maataloustuottajille ja lampaankasvattajille, ja monta riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen tilaisuutta on kalenterissa jo odottamassa.Toimittajat soittavat usein ja kyselevät taustatietoja. Lampaankasvattaja Terhi Palojoki on hankkinut lampaidensa turvaksi riistakeskukselta petoaidan ja vahdiksi pyreneittenkoirat Oonan ja Roosan. ? Koirat asuvat lampaiden kanssa, kertoo Matilda-tyttö. Antti Härkälä pitää säännöllisesti yhteyttä Ala-Satakunnan riistanhoitoyhdistyksen petoyhdysmieheen Heikki Kulmalaan, jolta hän saa paljon havaintoja ja tietoja suurpedoista. Kokonaiskuva tilanteesta Vahinko tulee aina yllättäen. Koska susia ei aikaisemmin alueella ole ollut, niiden aiheuttamiin vahinkoihin ei ole totuttu eikä myöskään osattu varautua. Härkälä kertoo asukkaille korvausten hakemisesta ja vahinkojen estämisestä, kuten sähköaidasta, jonka on todettu estävän tehokkaasti suden vierailut lammastarhassa. Ilmaista petoaitaa on saatavana riistakeskuksesta. Epäselvyyttä on myös siinä,miten susiasioita Suomessa hoidetaan. Eri toimijoiden roolit menevät helposti sekaisin ja se turhauttaa ihmisiä. On ministeriö, riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset ja tutkimuslaitos RKTL. Lakkautetut riistanhoitopiiritkin kummittelevat vielä muistikuvissa. - Riistantutkimuslaitos koetaan usein kaukaiseksi ja sen rooli pelkästään tutkivana ja tietoa jakavana laitoksena on epäselvä. Pyrin kertomaan, ettei tämä ole mitään salatiedettä. Kerään tietoa omilla maastotöillä ja lumijälkilaskennoilla, ja jututan ihmisiä heidän havainnoistaan ja tuntemuksistaan. - Tavoitteena on saada selkeämpi kokonaiskuva tilanteesta. Montako sutta täällä on, millaisessa ympäristössä ne asustelevat ja miten ne käyttäytyvät. Pyrin selvittämään myös miksi sudet tulevat niin usein pihoihin. Usein niitä houkuttaa koira, kanala tai sikala, Härkälä sanoo. Tieto kulkee myös paikallisilta ihmisiltä päättäjille ja tutkijoille. Härkälä jututtaa ihmisiä ja kiertää maastossa etsimässä merkkejä susien liikkeistä. Suden ulostenäytteitä hän toimittaa Turun yliopistoon, jossa selvitetään DNA-tutkimuksella susien sukulaisuussuhteita. - Toivon, että vuoden kuluttua kaikilla osapuolilla olisi selkeämpi käsitys paikallisista olosuhteista. Oma suhtautumiseni on, etten liikaa mieti suden historiaa vaan keskityn nykytilanteeseen,eli miten susi eri tilanteissa täällä käyttäytyy, Härkälä sanoo. Metsästäjä 6 l 2013 l 29
• Antti Piironen ja Katja Holmala Näytteitä kerätään Uudellamaalla: Antti Piironen Onko ilves valikoiva? Uudellamaalla alkaa tänä syksynä tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on selvittää, valikoiko ilves saaliikseen tietynlaisia pieniä hirvieläimiä vai valitseeko se saaliinsa satunnaisesti. Tulokset auttavat arvioimaan ilveksen vaikutusta pienten hirvieläinten kantojen kehitykseen ja metsästyskestävyyteen. I lveksen saalistuksen vaikutus suomalaisiin saaliseläinpopulaatioihin tunnetaan huonosti. Suomessa asiaa on tutkittu vasta vähän, ja muualla Euroopassa tehtyjen tutkimusten soveltaminen Suomen olosuhteisiin on vaikeaa johtuen muun muassa eroavaisuuksista elinympäristön tuottavuudessa,saaliseläinyhteisössä sekä pienten hirvieläinten laji- ja yksilömäärissä. Varsinkin metsäkauriskannan tiheys on Suomessa pääosin pieni verrattuna niihin Euroopan maihin, joissa ilveksen ja metsäkauriin välistä suhdetta on tutkittu. Suomi on myös T?ekin ohella maailman ainoa maa, jossa euraasialainen ilves esiintyy yhdessä valkohäntäpeuran kanssa. Valikoivaa vai valikoimatonta saalistusta? Saalistuksen vaikutus saaliseläinpopulaatioon vaihtelee sen mukaan,kuinka paljon ja millaisia 30 l Metsästäjä 6 l 2013 yksilöitä pedot saalistavat. Nuoria tai heikkokuntoisia eläimiä saalistavan pedon vaikutus saaliseläinpopulaatioon on vähäisempi kuin lisääntymisikäisiä yksilöitä saalistavan. Nyt käynnistettävässä hankkeessa pyritään selvittämään, valitseeko ilves saaliikseen huonokuntoisia peuroja ja kauriita,vai tappaako se satunnaisesti eteen tulevan eläimen. Samalla selvitetään vasojen,aikuisten sekä eri sukupuolten osuus ilveksen saaliissa. Tutkimus tehdään yhteistyössä Suomen riistakeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja uusimaalaisten metsästäjien kesken. Tietoa kerätään leukaluista ja suurpetohavainnoista Ilveksen saaliin koostumusta tutkitaan keräämällä metsästäjien avustuksella näytteitä ja havaintoja ilveksen tappamista hirvieläimistä. Uusimaalaisten metsästäjien toivotaan ilmoittavan mahdollisimman kattavasti ilveksen tappamista valkohäntäpeuroista ja metsä-
• Pantailvekset tuottavat tärkeää tietoa ilveksen saalistuksesta. Nyt käynnistettävän tutkimusprojektin tuloksilla on tarkoitus täydentää pantailveksistä kerättyä tietoa. Ohje havaintojen ja näytteiden keräämiseen ilveksen saalistamista hirvieläimistä lll Suomen riistakeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvittävät ilveksen saalistamien pienten hirvieläinten kuntoisuutta sekä ikä- ja sukupuolijakaumaa. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, kohdistaako ilves saalistuksensa heikkokuntoisiin tai nuoriin yksilöihin tai jompaankumpaan sukupuoleen. Tutkimukseen tarvitaan näytteitä ja havaintoja ilveksen saalistamista valkohäntäpeuroista ja metsäkauriista. Löydetystä raadosta toivotaan toimitettavan sekä näyte että havaintotieto. Näytteiden keruu aloitetaan syksyllä 2013, ja tarvittava määrä näytteitä pyritään keräämään yhden tai kahden talven aikana. Havaintojen toimittaminen Havainto löydetystä raadosta toimitetaan ilmoittamalla löydöstä oman alueen petoyhdyshenkilölle,joka tallentaa havainnon Tassu-järjestelmään tai paperiselle petohavaintolomakkeelle.Petoyhdyshenkilö tulee myös tarvittaessa paikalle tarkastamaan havainnon. Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta riistaweb.riista.fi tai riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalta.Havainnon ilmoittamisen yhteydessä tulee petoyhdyshenkilölle ilmoittaa mahdollisuuksien mukaan seuraavat tiedot: l havainnon tekijän nimi ja yhteystiedot l saaliseläimen laji, ikä ja sukupuoli (uros vai naaras, vasa vai aikuinen) l löytöpäivä sekä arvio siitä, kuinka kauan saaliseläin on ollut kuolleena l lyhyt kuvaus löytöpaikasta (pelto, metsä, hakkuuaukko tms.) l etäisyys lähimpään peurojen ja kauriiden ruokintapaikkaan l arvio paikalla olleiden ilvesten määrästä (onko kyseessä pentue, yksinäinen ilves vai useampi aikuinen ilves) l paikalta löydettyjen ilvesten tassunjälkien (etutassu) leveydet l Saalisnäytteiden toimittaminen kauriista paikalliselle petoyhdyshenkilölle,joka kirjaa havainnon Tassu-järjestelmään.Metsästäjien toivotaan myös toimittavan riistantutkimukselle löydetyistä tapoista alaleuka, josta voidaan määrittää eläimen ikä ja kuntoisuus kuolinhetkellä. Havaintoja ja näytteitä toivotaan mahdollisimman runsaasti, jotta ilveksen saalistuksesta saadaan mahdollisimman kattava käsitys. Tarkemmat ohjeet näytekeräykseen löytyvät viereiseltä sivulta. Tulosten perusteella päästään arvioimaan ilveksen saalistuksen vaikutusta pienten hirvieläinten kannan kehitykseen. Tarkastelussa hyödynnetään lisäksi satelliittilähetinseurannassa olevista ilveksistä kertyvää saalistuskäyttäytymisaineistoa.Tutkimustiedon kertymisen kautta myös ilveksen huomioiminen pienten hirvieläinten metsästysverotuksen suunnittelussa helpottuu. Havainnon ilmoittamisen lisäksi kuolleesta eläimestä tulee ottaa talteen karvanäyte ja alaleuka, jonka puolikas lähetetään tutkittavaksi. Tutkittavaksi lähetettävä alaleuka irrotetaan eläimestä esimerkiksi puukon avulla ja puolitetaan eläimen pituussuunnassa sahaamalla. Koska eläinten iän määritys perustuu etuhampaisiin, on tärkeää, että tutkittavaksi lähetettävään alaleuan puolikkaaseen jää ehjäksi mahdollisimman monta etuhammasta. Näytteeksi otettu alaleuan puolikas kääritään talouspaperiin tai sanomalehteen ja lähetetään tutkittavaksi.Alaleuan mukana tulee lähettää myös pieni määrä kyseisen saaliseläimen karvaa. Näytteiden lähettämistä varten riistanhoitoyhdistyksiltä ja petoyhdyshenkilöiltä saa valmiiksi maksettuja näytepusseja, joihin on merkitty oikea postitusosoite. Näytepusseja saa myös Suomen riistakeskuksen Uudenmaan aluetoimistolta. Pusseissa on ohjeet näytteiden käsittelemiseksi ja lähettämiseksi. Näytepussissa oleva lomake tulee ehdottomasti täyttää, jotta saalisnäyte kyetään yhdistämään oikeaan Tassu-havaintoon. Valokuvat löytyneistä ilveksen saalistamista eläimistä ovat myös erittäin tervetulleita. Niitä toivotaan lähetettävän havaintotiedoilla varustettuna osoitteeseen tvpilves@rktl.fi. Lisätietoja Suomen riistakeskus Uusimaa, riistasuunnittelija Antti Piironen (029 431 2332, antti.piironen@riista.fi) RKTL, tutkija Katja Holmala (029 5327 206, katja.holmala@rktl.fi) Metsästäjä 6 l 2013 l 31
• Johanna Leppänen TASSUn päivitys lisää palvelun toimivuutta Vanhasta TASSUsta tutut perustoiminnot ovat yhä tallella, mutta päivitetyssä järjestelmässä esimerkiksi havaintotietojen hakeminen on aikaisempaa nopeampaa, ja samaan näyttöön voidaan hakea useita eri hakuja. Myös TASSUn ulkoasuun on tehty pieniä viilauksia. Riistakeskuksen Hermanssonin mukaan päivitetyn TASSUn nopeus ja karttatoiminto ovat nykyvaatimusten mukaiset. - Palvelusta saa muutamassa sekunnissa vaikkapa ilveshavainnot, kun ennen siihen ei pystytty. Suurpetohavaintojärjestelmä TASSUun on tehty päivityksiä, jotka parantavat huomattavasti palvelun käytettävyyttä. Aikaisempaa nopeampi ja toimivampi TASSU otetaan käyttöön marraskuun aikana. P etoyhdyshenkilöiden kirjaamat suurpetohavainnot ovat yksi tärkeimmistä suurpetojen seurantamenetelmistä. Havaintojen perusteella tehdään arvioita suurpetojen lukumääristä ja eläinten levittäytymisestä. Petoyhdyshenkilöt ovat voineen ilmoittaa havaintoja sähköisesti TASSUun syksystä 2009 lähtien. Järjestelmä on kuitenkin kärsinyt kasvukivuista. - Järjestelmässä oli paljon server error -virheitä, jotka estivät järjestelmän normaalin käyttämisen, tutkija Samuli Heikkinen Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:stä kertoo. Suomen Riistakeskuksen riistasuunnittelija Jörgen Hermanssonin mukaan tietojen syöttäminen palveluun jumitti, ja hakujen tekeminen oli hidasta. - Se oli turhauttavaa, ja havaintoja ei tule, jos järjestelmän käyttäminen on vaikeaa. Sekä Heikkinen että Hermansson olivat mukana TASSUn päivittämistä suunnitelleessa työryhmässä, ja he ovat olleet mukana testaamassa päivitettyä järjestelmää kuukauden päivät. Tiedot siirtyvät Järjestelmään kirjautuneet käyttäjät pääsevät TASSUun vanhoilla tunnuksillaan. Myös vanhassa TASSUssa olevat havaintotiedot siirretään päivitettyyn järjestelmään. Lisäksi paperilomake on käytössä sähköisen järjestelmän rinnalla,vaikkakin sen käyttö on vähenemään päin. Opastusta päivitetyn TASSUn TASSU otettiin käyttöön syyskuussa 2009. RKTL, Riistakeskus ja Riistanhoitoyhdistykset kouluttivat käyttäjiä eri paikkakunnilla ympäri Suomen. Nyt TASSUlla on yli 2 000 käyttäjää,joista suurin osa on petoyhdyshenkilöitä. Aikaisemman version käyttöongelmista huolimatta TASSUun on kirjattu vuosi vuodelta enemmän suurpetohavaintoja. Vuonna 2012 niitä oli yli 61 000 kappaletta. - TASSUn ongelmat eivät estäneet käyttöä, mutta se ei ole ollut selkeä työkalu. Toimintojen pitää olla käyttäjille helppoja ja nopeita, Heikkinen sanoo. 32 l Metsästäjä 6 l 2013 Hannu Huttu Nopeampi käyttää käyttöön ei todennäköisesti ole tarvetta järjestää. - Päivitetyn version käyttämiseen ei tarvita suurta koulutusta, palvelu on hyvin samanlainen kuin aikaisemminkin, Heikkinen sanoo. Hermanssonin mukaan odotukset päivityksestä ovat korkealla. - Nyt saadaan nykyaikainen ja nopea järjestelmä, jonka käyttäminen on aikaisempaa helpompaa. Työkalu, joka innostaa havaintojen ilmoittamiseen ja luo luottamusta metsästäjien, tutkijoiden ja yhteiskunnan välille. On erinomaisen tärkeää, että päivitys tehtiin. - TASSU toimii nyt niin kuin sen oli alun perin tarkoitettu toimivan, Samuli Heikkinen sanoo. Linkki Tassu-järjestelmään: http://www.rktl. fi/riista/suurpedot/suurpetohavainnot/suurpetohavaintojen_ilmoittaminen/
• Marja Martikainen Pysyykö TASSU ilveksen perässä? Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Hannu S. Laine kritisoi TASSU-havaintojärjestelmän toimivuutta ilvesten kannanarvioinnissa. RKTL vastaa ja kertoo, mitkä tekijät vaikuttavat laskentoihin ja kannanarviointiin. I lveksen levittäytyminen Suomeen on ollut menestystarina. Kymmenessä vuodessa ilvesten määrä on lähes kolminkertaistunut. Viimeisimpien vuosien tavoitteena onkin ollut jo kannan kasvun pysäyttäminen. Ilveskantaa säädellään kannanhoidollisella pyynnillä,johon maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa vuosittain suurimman sallitun saalismäärän. Sen perusteella Suomen riistakeskus myöntää pyyntiluvat alueittain. Tänä vuonna suurimmat lupamäärät pyrittiin kohdistamaan etenkin ilvesten tiheän kannan alueille, jossa ilveksen koetaan aiheuttavat eniten ongelmia riistalle. Hannu S. Laine ihmettelee, miten ilvesten määrä vuosi vuodelta jatkaa kasvuaan, vaikka ilveksiä on kaadettu noin 16-20% tutkimuslaitoksen ilmoittamasta minimikannasta.Tämänhän olisi pitänyt vähentää ilveksiä. Kuitenkin kanta on kasvanut vuosina 2008-2013 noin 70%. Ovatko ilvekset Suomessa erityisen hyviä lisääntymään vai eivätkö RKTL:n ilmoittamat ilvesten määrät pidä alkuunkaan paikkaansa? Laine kysyy. -Samaan aikaan kannan kasvun myötä myös kanta-arvion tarkkuus on parantunut sekä havainnointiverkoston alueellisen kattavuuden parantuessa että laaja-alaisten erillislaskentojen myötä. Havainnoinnissa ja ilmoitusaktiivisuudessa on edelleen eroja vuosien ja alueiden välillä, selvittää tutkija Katja Holmala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. - RKTL:n ja kansainvälisten tutkimusten mukaan ilveskanta kestää metsästysverotusta noin 7- 16 % kannan kehityssuunnasta riippuen. Vuoteen 2008 asti metsästysverotus on ollut alle 10 % luokkaa,viimeisiltä neljältä metsästyskaudelta verotusprosentti on ollut vähintään 15 %. - Metsästyksen vaikutus näkyy ilveskannassa useiden vuosien viiveellä, koska 1) kannan kokoa arvioidaan pentueellisten naaraiden lukumäärän kautta ja pennulliset naaraat ovat metsästykseltä rauhoitettuja ja 2) poistettujen yksilöiden vaikutus kannassa näkyy vasta siinä vaiheessa kun kyseiset yksilöt olisivat tulleet lisääntymisikään, eli aikaisintaan 3-vuotiaina, Holmala kertoo. Laineen mukaan TASSU-havaintojärjestelmä ei toimi ilvestihentymissä. Vika on hänen mukaansa oletuksena olevassa ilveksen reviirin koossa eli 10 kilometrin säteen sisällä olevat havainnot kirjataan yhden pentueen tekemiksi. Tosiasiassa 10 kilometrin säteellä voi olla kolme tai jopa neljä pentuetta. Ei ihme, että RKTL:n minimikanta-arvio poikkeaa suuresti todellisesta kannasta, Laine kritisoi. - Jokaiselle yksittäiselle pentuehavainnolle piirretään karttaohjelman avulla 10 km säteinen ympyrä. Näitä ympyröitä ja pentuehavain- toihin liittyviä lisätietoja hyväksi käyttäen määritetään, mitkä havainnot kuuluvat todennäköisesti eri pentueille. Pentueiden väliseksi etäisyydeksi hyväksytään myös alle 10 km etäisyys. Tällöin lisätietoja täytyy olla riittävästi osoittamaan eri pentueiden elinalueet toisistaan. Ilvesten elinalueiden koko vaihtelee suuresti luonnossa mm.ravintotilanteesta riippuen, Holmala vastaa. TASSUun kirjattuja havaintoja on täydennetty yhdeksän riistakeskuksen alueella erillislaskennoilla, joissa lasketaan kaikki alueelta löydetyt pentueet. Laineen mukaan motituslaskenta on erinomainen menetelmä, jolla on päästy lähemmäksi todellisia ilveskantoja. Kuitenkin RKTL pitää hänen mukaansa tapanaan peukaloida erillislaskentojen tuloksia eli havaituista ilvespentueista vähennetään kaikki epävarmat ja kahden alueen rajalla liikkuvat pentueet. -Näissä vähennyksissä käytetään arviointimenetelmänä samaa 10 km:n sädettä, mikä ei todistetusti pidä paikkaansa tihentymäalueilla. Absoluuttista totuutta ei koskaan voi tietää, mutta eikö ole todennäköisempää, että ilveksiä on enemmän kuin laskennassa havaitaan? Laine kysyy. - Erillislaskentojen tulos on päivän aikana motitettujen erillisten pentueiden määrä. Erillislaskennan pentueet on käyty läpi yhdessä laskennan suorittajien kanssa eikä RKTL ole peukaloinut laskentapäivän tuloksia. Erillislaskennassa ei 10 km säteinen ympyrä ole lainkaan käytössä. Erillislaskennan tulos on mukana lopullisessa koko maata koskevassa kannanarvioinnissa, jossa huomioidaan myös TASSU ?havainnot pidemmältä aikaväliltä ja raja-alueiden pentueet, Holmala kertoo. Laine pelkää metsästäjien turhautuvan laskentatyöhön, koska TASSUn lukujen ja erillislaskentojen tulokset eroavat niin paljon toisistaan. Hän vaatiikin, että ennen seuraavia lumia RKTL:n kanssa olisi sovittava radikaaleista muutoksista ilvesarviointiin ja otettava vakavasti huomioon erillislaskentojen näyttämä suunta. RKTL:n mukaan erillislaskennat täydentävät ja auttavat arvioimaan TASSUn tuottamaa tietoa ja kumpaakin tarvitaan. -Osalla aktiivisen ilveshavainnoinnin alueilla erot erillislaskentojen ja aikaisempien kantaarvioiden pentuemäärien välillä eivät ole olleet merkittäviä, tarkennusta on saatu etenkin lähekkäisten pentueiden osalta. Erillislaskennan pentuetulokset vaikuttavat alueen kanta-arvioon kolmen vuoden ajan. Vuosittaisia ilveshavaintoja alueelta tarvitaan kuitenkin kannan seurantaan ja pyyntilupien kohdistamiseen. - Erillislaskennat jatkuvat vielä tulevana talvena usean aluetoimiston alueella.Kannanarviointimenetelmiä kehitetään edelleen, mutta suuria muutoksia ei ole suunnitelmissa, sanoo tutkimusjohtaja Vesa Ruusila RKTL:sta. Metsästäjä 6 l 2013 l 33
• pARhAAT jOULULAhjAT! Marttiini Latta-timanttiteroitin 19,90 ? 480 LM va! ? LadaTTa Marttiini Skinner Martef 42,90 ? KaTSO Laaja PUUKKOvaLIKOIMaMMe veRKKOKaUPaSTa! Lataa puhelin ! maastossa hUippUUUTUUS! CReLaNT CH10 ladattava LeD-tehovalaisin Valoteho uskomaton 480 lm, kantama jopa 150 m. Pienikokoinen ja kestävä alumiinirunko. Mukana laturi sekä 1kpl 3100 mAh superakku. Paino vain 66g. Sopii metsälle, kotiin ja vapaa-aikaan! 99? daTTava! a L ? M L 1000 POweR BaNK ladattavat maastoakut 5200 mAh SKILHUNT K26 -tehovalaisin 12000 mAh Järkyttävän tehokas LED-käsivalaisin ammattikäyttöön. Paketti sisältää valaisimen, akun, laturin, autoadapterin sekä kantosalkun. Akun kesto jopa 80h. 39,90 ? Lataa puhelin, GPS tai muu elektroninen laite kätevästi maastossa, matkoilla tai missä vain. Täydellä akulla lataat puhelimen täyteen 2-3 kertaa (5200 mAh) tai 6-7 kertaa (12000 mAh) . 79,90 ? Koot: M-XL aT LadaTTav LÄMpÖhaNSKaT! TarjOUS ! NOpEiLLE veNTUReHeaT ePIC ladattavat lämpöhanskat 149? * ?/kk tai alk. 10 Pitää sormet lämpimänä kovallakin pakkasella! Arktisiin olosuhteisiin suunniteltu laadukas kalvollinen lämpöhanska kelkkailijalle, pilkkijälle ja talviulkoilua harrastavalle. 3-portainen lämpötilan säätö. Kämmenosa nahkaa, vanu 100 g Thinsulate. Maksimi akun kesto 8 h. Mukana laturi ja säilytyspussi. hUippUUUTUUS! 129? * ?/kk tai alk. 10 1000 lm vaLOTeHO - 350 m KaNTaMa ESTYS! jÄTTiMEN SKILHUNT S2 DefIeR asevalaisinpaketti rÄ 100 KpL E Markkinoiden tehokkain asevalo erittäin pienessä koossa! Sopii kaikkiin aseisiin. Uusi huipputehokas Cree XM-L2 LED sekä jäähdytysjärjestelmä takaavat uskomattoman valotehon. Asennusvalmis paketti. Ti! ?TiLaa hE 149? * ?/kk tai alk. 10 950 lm vaLOTeHO - 289 m KaNTaMa Laadukkaat ja suositut -koiranruoat Kotiintoimitus 0e Tunnettua valiolaatua jo vuodesta 1995. Erinomaiset ravintoainekoostumukset ja korkeat lihapitoisuudet. Yhdistelmä parhaita raaka-aineita ja lisäravinteita. Kaiken kokoisille ja rotuisille koirille. Tilaa kätevästi netistä tai puhelimella! Toimituserät: 2 säkkiä, 16 säkkiä (rullakko), 45 säkkiä (lava) Kysy tarjousta edullisista rullakko- ja lavatoimituksista! alk. 18,90e /15 kg 15 kg tai soita klo 8?16 Toimituskulut alk. 6,90 ? 0500 176 596 OSTA NYT ? mAKSA hELmIKUUSSA! KORKO 0%
• UWAY jA ScOUT gUARD TESTImENESTYjÄT mAAhANTUOjALTA! (TM 19/2013) LYÖMÄTÖN hiNTa! vain SUOSiTUiN Era! gprS-KaM 199 ? vain * ? / kk tai alk. 12 SCOUT GUaRD SG-550M-8M 299 ? * ? / kk tai alk. 15 KUVAT TI U ED LLISES N SUORAA ÄÄN! KÄNNYKK Uway MB500 HD lähettävä riistakamera lähettävä riistakamera KUVAT TI U ED LLISES N SUORAA ÄÄN! KÄNNYKK Edulliset käyttökustannukset vain 2,90?/kk Tarkka 8 megapikselin kamera sekä 30 kpl tehokkaita infrapunaledejä takaavat erinomaisen kuvanlaadun. Ulkoisen tehoantennin ansiosta varma toimivuus heikossakin kentässä. LCD -värinäyttö ja kaukosäädin. Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS). Myös laadukas videokuva. Soveltuu hyvin myös valvontakameraksi! RAJATon KUVIEn LÄHETYS (S-PoSTI) 290 /kk Erittäin tehokas inframustasalama ja -ledit (60 kpl). Huikea valoteho ja erinomainen HD-kuvanlaatu. Edistyksellisellä etäohjauksella voit ohjata kameran toimintoja tekstiviestikomennoin. Paras lähettävä kamera riistan kuvaukseen sekä valvontaan. Myös HD-videokuva. Värinäyttö kuvien katseluun. Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS). RAJATon KUVIEn LÄHETYS (S-PoSTI) 290 /kk mEILTÄ SAAT KAmERAN TÄYSIN KÄYTTöVALmIINA ? ASENNUSpALVELU VAIN 29,00? ! S U O j R A T I K ShOK UUTUUS! ! 50 KpL ErÄ BURReL KOIRaKaMeRaPaKeTTI 24 9 ? ? norm. 527 GaRMIN aSTRO 320 +DC 50 panta Ta! ShOKKihiN 689 ? ? norm. 799 KAUpAN pÄÄLLE: Koko suomen maastokartta-asennus, alaska Ranger -lakki ja nopean tilaajan etu. Arvo yht. 197,90 ? SUOSITUT pREmIUm LIhANKÄSITTELYTUOTTEET Nyt -25% yli 10 kpl myyntieristä! esim: 3 rullaa+7 pkt pusseja SUOSITUT vaKUUMIPUSSIT Ilmakanavoidut Sileät RULLAT 2x10m paketti, hinta/2 rullaa ? leveys 220mm 14,90? ? leveys 280mm 19,90? PUSSIT ? hinta/100 kpl ? 160 x 250 15,90? ? 200 x 300 24,90? ? 250 x 300 29,90? ? 200 x 450 34,90? ? 300 x 400 46,90? 80 micron hinta/100 kpl ? 160 x 250 7,90? ? 200 x 300 9,90? ? 250 x 300 12,90? 120 micron hinta/100 kpl ? 160 x 250 9,90? ? 200 x 300 14,90? ? 250 x 300 18,90? ? 200 x 450 19,90? ? 300 x 400 29,90? ? 400 x 500 42,90? NOPeaN TILaajaN eTU arvo UTTNyTTja SNaBBHeTSPReMIeN! 119 ? yLI 250 ? OSTOKSeSTa! O ? Laaja vaLIKOIMa PReMIUM vaKUUMIKONeITa ja LIHaMyLLyjä KOTI- ja aMMaTTIKäyTTööN ? KaTSO LISää veRKKOKaUPaSTa TaI SOITa! -15%
• 1 56789/0 1234/L 000 00.00.0 KO HAULIK SAULI AULI HAULI P 12345 KO HAULIK ULI T KERTA AULIN HAULIK 12/70 000 00.00.0 Metsästysasetta hankkimassa Totti Turunen Aseluvan hankkimisesta nuorelle metsästäjälle tuli kuukausien prosessi. 36 l Metsästäjä 6 l 2013
• Bjarne Andersson O len metsästänyt jo 40 vuotta,pääasiassa hirvikoirien kanssa, ja päässyt metsästämään myös muuta riistaa Suomessa, Ruotsissa ja Skotlannissa. Koko metsästäjänurani ajan olen hirvikoirieni kanssa auttanut poliisia paikantamaan liikenteessä loukkaantuneita hirviä. Vastasin myös 13 vuoden ajan riistamestarin erikoisammattitutkintoon tähtäävien valmennuksesta. Metsästys on siten minulle tuttua sekä yksityiselämän että työn puolesta. Nykyään puhutaan paljon metsästysporukoiden ukkoutumisesta, ja niinpä päätin auttaa metsästyksestä kiinnostunutta lapsenlastani A:ta,16 vuotta,hankkimaan metsästysaseiden käsittelyyn vaadittavat asiakirjat. Hän oli yhdeksänvuotias osallistuessaan ensimmäisen kerran kanssani hirvijahtiin koiranohjaajana ja olemme käyneet metsällä monta kertaa senkin jälkeen. Kahtena viime vuonna hän on osallistunut Raaseporin ampumakerhon harjoituksiin riistatauluilla ja talvella hän suoritti myös metsästäjäntutkinnon. Tässä meillä on siis nuori metsästäjä, jolla on hyvät edellytykset seurata ?vanhan isoisänsä? jalanjäljissä.Asekaapissani on joitakin käyttökelpoisia aseita, mutta A on vasenkätinen ja oppinut ampumaan vasenkätisillä aseilla. Niinpä sain tehtäväksi hankkia A:lle nimissäni vasenkätisen aseen, jotta hän voisi hakea rinnakkaislupaa. Lupasin myös vastata aseen säilyttämisestä, kunnes A olisi täysi-ikäinen, ja olla mukana ampumaharjoituksissa ja metsällä.Luonnollisesti opettaisin A:lle myös metsästyksen ja aseiden käsittelyn pelisäännöt, metsästys ja aseet kun edellyttävät tietoa ja vastuullisuutta. Aseen ostaminen Ase piti hankkia hyvissä ajoin, että nuori metsästäjä ehtisi tutustua siihen ja harjoitella radalla hirvitauluun ampumista ennen hirvenmetsästyksen alkua. Tuumasta toimeen, 15. huhtikuuta ajoin Tammisaaren poliisiasemalle, jonne matkaa kertyi 50 kilometriä, edestakaisin. Siellä sain kuulla, että lupa-asioiden käsittelyyn täytyy varata aika ja aselupia käsitellään maanantaisin ja tiistaisin. Ajoin kotiin ja tilasin ajan seuraavalle maanantaille. Kun sitten seuraavalla käynnillä kerroin asiani, sain kuulla, että minun olisi tehtävä SOVELTUVUUSKOE ja sitä varten pitäisi varata aika. Tämän ajan sain seuraavalle maanantaille, 29. huhtikuuta. Menin kokeeseen, jota varten oli varattu puoli tuntia. Vastasin vilpittömästi kaikkiin 268 kysymykseen ja läpäisin kokeen. Samalla käynnillä tein HANKKIMISLUPAHAKEMUKSEN 308 kaliiperin kiväärille, luvan hinta 72 euroa. Otin myös yhteyttä asekauppaan, jolla oli varastossa 308 kaliiperin vasenkätinen kivääri. Varasin aseen siinä uskossa, että pääsisin hakemaan sen seuraavalla viikolla. Kun kuukausi oli mennyt eikä mitään ollut kuulunut, soitin Tammisaaren poliisiin ja tiedustelin luvan tilannetta. Sain kuulla, että ilmoitus lähetetään postitse. Ja kuinka ollakaan, 14. kesäkuuta sain tiedon, että hankintaja hallussapitoluvat oli myönnetty.Asiakirjasta kävi ilmi, että puoltolausunto oli annettu 17. toukokuuta ja päätös oli allekirjoitettu 3. kesäkuuta. Soitin välittömästi asekauppaan ja ilmoitin hakevani varatun kiväärin. Tyrmistyksekseni kuulin,että kivääri oli myyty,mutta seuraavalla viikolla olisi uusi ase tulossa. Siihen kului viikko ja toinenkin! Rinnakkaisluvan hakeminen Tällä välin ystävät suosittelivat, että A suorittaisi soveltuvuuskokeen ja olisi siten valmis, kun kivääri tulee. Varasimme kokeelle ajan 2. heinäkuuta ja menimme tuolloin yhdessä poliisiasemalla. Siellä saimme kuulla, että rinnakkaislupaa varten tarvitaan aselupa olemassa olevalle kiväärille. Sen lisäksi meille kerrottiin, että tulevan metsästäjän pitäisi toimittaa sinne myös PERUSTELULOMAKE, METSÄSTYSTÄ JA URHEILUAMMUNTAA KOSKEVA SELVITYS sekä ASEEN OMISTAJAN HYVÄKSYNTÄ ja HUOLTAJAN HYVÄKSYNTÄ. Soveltuvuuskoe voitaisiin suorittaa vasta tämän jälkeen! Vihdoin 2. heinäkuuta saatoimme ostaa aseen ja 3. heinäkuuta veimme sen nähtäväksi Lohjan poliisille. Tammisaaressa se olisi onnistunut vasta viikkoa myöhemmin ja koska A oli kyseisellä viikolla isosena rippikoululeirillä hän ei olisi päässyt silloin käymään poliisilaitoksella. Soitin kuitenkin viikolla 28 ja varasin ajan jatkotoimenpiteitä varten. Sieltä kerrottiin,että ensimmäinen vapaa aika olisi viikolla 30, 22. heinäkuuta. Asia sovittu! Pääsimme siis hyvän matkaa eteenpäin 22. heinäkuuta, kun saatoimme jättää sisään rinnakkaislupahakemuksen ja yllämainitut liitteet. Meille kerrottiin, että viranomaiset ottaisivat yhteyttä ja kutsuisivat aseluvan hakijan keskusteluun poliisimestarin luokse. Tämä olisi kuitenkin vielä kolme viikkoa lomalla. Aselupana toimiva muovikortti saapui 30. heinäkuuta ja 5. elokuuta A sai suorittaa Tammisaaressa soveltuvuuskokeen, minkä hän läpäisi. Kaksi kuukautta myöhemmin Syyskuun 20. päivänä, lounasaikaan, menin Tammisaaren poliisiasemalle ja ?nöyrästi hattu kädessä? tiedustelin A:n rinnakkaisluvan tilannetta. Nyt alkoi nimittäin olla kiire, jos A haluttaisiin mukaan vuoden hirvijahtiin. Vuo- den viimeinen koeampumistilaisuus Inkoossa, missä meillä on tapana ampua, järjestetään 5. lokakuuta. Koe täytyy suorittaa samalla aseella,johon ampujalla on lupa.Hirvijahdin johtajakin alkoi huolestua, sillä jahtiin pääsemiseksi kaikkien paperien täytyy olla kunnossa. Minulle kerrottiin, että A:n hakemuksesta ei ollut tullut uutta tietoa asiakaspalveluun ja että aseasioista vastaava henkilö on poliisiasemalla vain yhtenä päivänä viikossa. Kolme tuntia myöhemmin sain tekstiviestin, jossa minua pyydettiin ottamaan yhteyttä Tammisaaren poliisiasemalle. Valitettavasti huomasin viestin vasta lauantaina, joten yhteydenotto siirtyi maanantaille. Yhdeksän soittoyrityksen jälkeen lähdin itse käymään poliisiasemalla. Siellä neuvottiin, että A:n tulisi ottaa yhteyttä aseasioista vastaavaan henkilöön ja sopia ajan ?keskustelulle?. A, joka opiskelee Helsingissä, noudatti annettuja ohjeita ja sai ajan 26. syyskuuta. Tuolloin hänelle kirjoitettiin alustava todistus siihen saakka, kun muovikortti saapuisi. Pitkä prosessi oli näin saatu päätökseen ja ampumakoe järjestettiin lauantaina 5. lokakuuta. Jälkimietteitä Lupautuessani hankkimaan A:lle rinnakkaisluvan minulla ei ollut aavistustakaan siitä, että prosessista tulisi näin pitkä,yli viisi kuukautta. Tapahtumaketjun voi jakaa eri vaiheisiin. Ensin A:lle täytyi hankkia vasenkätinen ase. Tämä vei 11 viikkoa, joista seitsemän viikkoa kesti hakemuksesta siihen, kun lupa tuli postilaatikkooni. Toinen vaihe, rinnakkaisluvan hakeminen A:lle, kesti 12 viikkoa, joista yhdeksän viikkoa hakemuksesta lopulliseen päätökseen. Ajokilometrejä asian tiimoilta kertyi 450, kahdeksan käyntiä Tammisaaressa ja yksi Lohjalla. Puhelinyhteyden saaminen poliisiasemalle oli lähinnä mahdotonta, eikä kaikkien voida edellyttää omistavan internetiä tai hoitavan sillä asioitaan. Olen käynyt kesällä harjoittelemassa monella ampumaradalla ja saanut hämmästyneitä kommentteja,kun aseprojektimme on tullut puheeksi. Yleinen kommentti on ollut, että verovaroilla toimivien viranomaisten pitäisi antaa tietoa kansalaisille ilman, että sitä pitää heiltä erikseen ?lypsää?. Miksi aseasioita otetaan vastaan vain kahtena päivänä viikossa, vaikka tämä aiheuttaa ongelmia työssäkäyville? Hakemukset voisi myös yhdistää niin, että asia hoituisi vähemmillä käyntikerroilla. Bjarne Andersson Metsästäjä 6 l 2013 l 37
• Teksti: Aku Ahlholm Rikos & Rangaistus Hannu Huttu Rikos- ja rangaistus -palstalla kerrotaan metsästykseen liittyvistä oikeuden päätöksistä. Palstan aiheet kokoaa metsästystä valvovista viranomaisista koottu ryhmä. Liian haluttu saalis lll Metso sumentaa suomalaisen silmät liian usein. Kun arvolintua yritetään jallittaa keinolla millä hyvänsä, tuloksia puidaan helposti käräjillä Tavallisin rikos on ampua metso tielle tai tien viereen auton läheltä, mutta metson kiilto silmissä syyllistytään myös muunlaisiin rikoksiin. Metsoa ilmakiväärillä ja kelkalla Etelä-Karjalassa sattui 2009 tapaus, jossa tilaisuus teki varkaan. Metsäkanalintujen metsästysaika oli jo ohi, kun keski-ikäinen mies näki suomalaismetsästäjien himoitseman saaliin: metson. Mies sai linnun ilmakiväärinsä tähtäimeen ja ampui lintua päähän. Metso kuoli. Käräjäoikeus tuomitsi miehen metsästysrikoksesta 50 päiväsakkoon. Lisäksi hänet määrättiin kahdeksi vuodeksi metsästyskieltoon, maksamaan metson arvona 84 euroa ja menettämään ilmakiväärinsä. Koillismaalla metson kohtaloksi koitui moottorikelkkaura. Se oli alusta pitäen selvää, että joku oli ajanut moottorikelkalla metson yli. Käräjillä kiisteltiin enää siitä, kuka oli tämä kelkkailija. Syytetty kertoi olleensa tapahtumapäivänä kalastamassa kaverinsa kanssa. Tämä oli kuitenkin oikeuden mukaan tullut syytetyn kyytiin tapahtumapaikan jälkeen ja toisaalta poistunut kyydistä ennen tapahtumapaikkaa. Kun vielä syytetyn kelkan jäljet sopivat tapahtumapaikalla metson yliajamisen jälkeen olleisiin tuoreisiin jälkiin ja 38 l Metsästäjä 6 l 2013 syyttäjä vetosi paikan päälle osuneen todistajan lausuntoon, oikeus tuomitsi syytetyn metsästysrikoksesta. Rangaistukseksi määrättiin 20 päiväsakkoa. Hirvi ja koira metsona Vakava tilanne syntyy silloin, kun metsästäjä on ampuvinaan metsoa, vaikkei olisi tätä vielä varmasti tunnistanutkaan. Kaksi metsämiestä jäljitti Kainuussa metsoja, joiden he olivat nähneet laskeutuvan metsään. Ylittäessään tietä toinen miehistä havaitsi liikettä kuusen juurella. Hän päätteli, että metso lähtee juosten karkuun. Laukaus kajahti, mitä jäi todistamaan hylsy keskelle tietä. Pian laukauksen jälkeen metsästäjä kuuli ampumasuunnasta vinkaisun, ja karu totuus alkoi paljastua. Laukaus oli osunut koiraan, joka jouduttiin lopulta lopettamaan. Metsästäjä tuomittiin metsästysrikkomuksesta 50 päiväsakkoon. Koiran omistajalle hän joutui maksamaan koiran arvosta ja kuluista yli 1700 euroa ja oikeudenkäyntikuluina yli 1900 euroa. Kalliiksi tuli yksi laukaus. Lapissa sattui 2010 tapaus, jossa metsästäjä jäljitti metsoa koiransa kanssa. Metso pysyi kahdesti hetken haukussa, mutta karkasi molemmilla kerroilla. Koira aloitti jonkin ajan päästä jo kolmannen haukun, jota lähestyessään metsästäjä havaitsi tumman hahmon kuusen oksalla. Mies oli varma, että siinä istui metso. Laukausta seurasi yllätys. Kuusen takaa aukealle kävelikin hirvi, joka tuupertui kuolleena maahan. Metsästäjä ilmoitti tapauksesta poliisille ja hirviseuralle. Laukaus johti käräjillä tuomioon metsästysrikoksesta ja 20 päiväsakkoon. Mies menetti aseensa valtiolle ja sai metsästyskieltoa vuoden.
• Niksinurkka Hae rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupa ajoissa ? huomioi muutokset lainsäädännössä! Muutoksia poikkeuslupien voimassaolo- ja hakuaikoihin Valtioneuvoston asetuksessa metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista (452/2013) säännellään esimerkiksi poikkeuslupien voimassaoloajasta ja saaliin ilmoittamisesta. Nykyisellään muu kuin metsästyslain 41 a §:n 1 momentin mukainen poikkeuslupa voidaan tietyissä tilanteissa myöntää jopa viideksi vuodeksi. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi pysyvästi perustetulle kohteelle, eläimistön suojelemisen perusteella, tutkimusperusteella tai luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Käytännössä tällaiset monivuotiset luvat voivat tulla kyseeseen esimerkiksi rauhoittamattomien lintujen rauhoituksesta poikkeamislupien kohdalla. Tämä kannattaa huomioida jo keväälle 2014 poikkeuslupia haettaessa. Tarve monivuotiselle luvalle tulee perustella hakemuksessa. Ensi kevättä ja kesää koskeviin hakemuksiin voidaan tehdä päätöksiä jo tämän vuoden puolella. Hakemus kannattaa jättää hyvissä ajoin, vaikka heti tämän lehden ilmestyttyä. Koska ennen poikkeusluvan täytäntöönpanoa on pääsääntöisesti odotettava valitusajan kuluminen, on päätökset tehtävä reilusti yli kuukausi ennen rauhoituksesta poikkeamisajan alkua. Näin ollen poikkeuslupaa kannattaa ennakoitavissa olevissa tilanteissa hakea viimeistään noin kaksi kuukautta ennen poikkeuslupatarpeen alkua. Uusia poikkeuslupatyyppejä Metsästyslain muutosten myötä myös riistaeläinten ja rauhoittamattomien lintujen pesien ja munien hävittämiseen voidaan myöntää poikkeuslupia. Luvan myöntämi- sen edellytykset ovat samat kuin kyseessä olevien eläinten rauhoituksesta poikkeamisessa. Elävänä pyytävä loukku ja ääntä synnyttävä koneellinen laite Myös elävänä pyytävän loukun ja ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön rauhoittamattomien lintujen pyynnissä on tietyissä tilanteissa mahdollista saada poikkeuslupa. Luvan niiden käyttöön voi saada kun metsästyslain 41 b § 1 momentin edellytykset täyttyvät. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että useissa tilanteissa poikkeuslupa tullaan myöntämään vain osaksi vuotta, sille ajalle, joka on välttämätön poikkeuksen perusteena olevien edellytysten näkökulmasta. Tällaista poikkeuslupaa kannattaa hakea rauhoittamattomien lintujen rauhoituksesta poikkeamisluvan yhteydessä. Tällöin kyseisestä menetelmäpoikkeusluvasta ei veloiteta erillistä maksua. Erikseen haettuna kyseisen poikkeuslupapäätöksen hinta on nykyisellään 150 euroa. Lisätietoja poikkeusluvista, niiden hakemisesta ja metsästyslainsäädännöstä löydät Suomen riistakeskuksen kotisivuilta: http://riista.fi/metsastys/lomakkeet/ poikkeuslupalomakkeet/ ja http://riista.fi/metsastys/palvelut-metsastajalle/metsastyslainsaadanto/ Metsästäjä 6 l 2013 l 39
• Teksti ja kuvat: Aku Ahlholm, erikoissuunnittelija, Metsähallitus Pudotushäkki tuntuu parhaalta, koska siihen pääsy ja ulospääsy tuntuvat luotettavan turvalliselta. Se sopii samalla kaikille pienpedoille (supi, kettu ja mäyrä). Pienpetojen loukkupyynti lll Erilaisilla pyyntiloukuilla olen saanut mittavan määrän supeja pyydystetyksi. Tehokkaiksi loukuiksi ovat muodostuneet kehittämäni loukut, joita voin suositella otettavaksi käyttöön. Pienpetokannan vähentämiseksi tulisi tehostettu pyynti suorittaa samanaikaisesti laajemmalla alueella, esim. koko riistanhoitopiirissä samanaikaisesti. Vesilinnuille tarkoitettujen kosteikkojen välittömään läheisyyteen tulisi pienpetopyyntiä erityisesti keskittää. Niin sanottu norjalainen riukuloukku, jonka voi myös rakentaa pintalaudoista. Häkissä ei ole pohjaa, vaan maasto jatkuu häkin läpi samanlaisena. Se saa olla hatara ja se varustetaan sivuhäkillä, johon otus pakenee ja lukitsee itsensä häkin lauetessa ja josta se on helppo poistaa. Kolmas malli on giljotiiniluukulla varustettu verkkohäkki, joka on 60 x 60 x 120 cm:n kokoinen. Häkki voidaan varustaa vedettävälle syötille ja polkulaukaisulle yhtä aikaa. Valtion valvojat Metsähallituksen kausivalvojat laajensivat reviiriään tänä syksynä. Historiallinen kokeilu yhdeksän pohjoissuomalaisen riistanhoitoyhdistyk-sen alueella oli näkyvää. ?Kaupassakin kysyttiin, oletteko olleet valvomassa.? M etsästäjät saattoivat tänä syksynä yllättyä. Valtion mailta tuttu kausivalvoja kiersikin nyt yhteispartiossa yksityismailla paikallisen riistanhoitoyhdistyksen valvojan kanssa samassa partiossa. ?Aina kun on ei-paikkakuntalainen mukana partiossa,valvontaan tulee jämeryyttä, Posion riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Martti Loukusa toteaa. Yhteispartioinnin huomasivat myös media ja paikalliset ihmiset. ?Kaupassakin kysyttiin, oletteko olleet valvomassa, naurahtaa Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pentti Murtovaara, joka osallistui itsekin valvontaan. Kyse oli tehovalvontakokeilusta,joka kesti lokakuun loppuun saakka.Riistanhoitoyhdistyksen tilauksesta valtion maiden valvojat ja paikalliset rhy:n metsästyksenvalvojat kiersivät yhdessä sekä valtion että yksityisten alueita. Mukana kokeilussa oli Posion ja Kuusamon lisäksi Suomussalmen, Hyrynsalmen-Ristijärven, Puolangan, Iin seudun, Raahen seudun, Oulaisten, ja Taivalkosken riistanhoitoyhdistykset. Muilla alueilla erävalvonta jatkui kuten ennenkin. Mallia kalastuksen valvonnasta Käytännössä tehovalvonta alkoi kanalintumetsästyksen alussa eli tiistaina 10.syyskuuta.Aikaisemmin Metsähallituksen valvojat ovat partioineet vain valtion alueilla. Vastaavaa on aiemmin kokeiltu kalastuksenvalvonnassa esimerkiksi kalastusalueen tai osakaskunnan tilauksesta. Metsästyksen valvonta-apua Metsähallitukselta tilasivat juuri riistanhoitoyhdistykset, joille valvonta on lakisääteinen tehtävä. Työhön osallistui kaikkiaan viisi Metsähallituksen kausivalvojaa, jotka muodostivat yhteispartiota paikallisten valvojien kanssa. Koska kausivalvojat tekevät valvontaa ammatikseen, kokeilun toivottiin tuovan jämäkkyyttä valvontaan. ?Tutun seuran alueella paikallisten valvojien on vaikea työskennellä, Kuusamon Pentti Murtovaara sanoo. Tarkemmat ohjeet: Henry Mäkeläinen Koroistenkuja 2 a 6, 21500 Piikkiö, p. 050 582 5417 40 l Metsästäjä 6 l 2013 Erätarkastajien ohjauksessa Metsähallituksen erätarkastajat eivät osallistuneet yhteisvalvontakokeilussa yksityismaiden valvontaan,mutta he toimivat kau-
• maiden yksityismailla Yhteispartio lähdössä matkaan. Metsähallituksen Ari Määttä, Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pentti Murtovaara ja Taivalkosken riistanhoitoyhdistyksen valvoja Tuomo Uusitalo tarkistavat korttinsa ennen valvontakierrosta. sivalvojien ja rhy-valvojien yhteistyön ohjaajina.Erätarkastajat vastaavat valtion maiden valvonnasta ja osallistuvat viranomaisyhteistyöhön, kuten valvontaan yhdessä poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. Erätarkastaja Markus Aho sanoo, että yksityismaiden ja valtion maiden yhteisvalvonta sujui Metsähallituksen näkökulmasta erinomaisesti. ?Kentällä on pystytty panostamaan myös metsästäjien neuvontaan ja ohjaukseen. Eihän valvonnan tarkoitus ole pelkästään etsiä väärintekijöitä, Aho sanoo. Esimerkiksi tien lähellä metsästävät hirviporukat aiheuttavat usein ohikulkijoissa kummastusta ja paljon yhteydenottoja poliisiin ja erätarkastajiin. Nyt valtion maiden kausivalvojat ja paikallisvalvojat ovat pystyneet puuttumaan näihin turvallisuusasioihin yhteisillä ohjauksilla ja linjauksilla, kun työtä on tehty yhdessä. Metsästäjätkin ovat palautteen mukaan pitäneet valvontaa selkeänä. ?Lintujahdin aikana metsästäjiä oli runsaasti liikkeellä, ja hekin ko- kivat lisääntyneen valvonnan positiivisena asiana. Ainoa käytännön ongelma on, että eivät valvojat edelleenkään joutaneet joka paikkaan, Markus Aho kertoo. Jatkoa voi olla luvassa Kuusamon riistanhoitoyhdistyksen Pentti Murtovaaran mukaan tehostuneesta valvonnasta huolimatta rikkeitä paljastui vähän,mutta tehostunut valvonta ja yhteistyön lisääntyminen koettiin hyvänä asiana. Kun kaikki ovat näin tyytyväisiä, kokeilua kannattanee siis jatkaa? ?Sen määrittelevät ihan puhtaasti riistanhoitoyhdistykset, pallo on täysin heillä. Jos he haluavat tilata meidän kausivalvojiamme jatkossakin, uskon, että Metsähallitus on siihen valmis, Markus Aho sanoo. Kysytäänpä samaa siis myös yhdeltä tilaajan edustajalta. ? Ilman muuta,jos Metsähallituksella liikenee mielenkiintoa,kannattaa jatkaa, Kuusamon Pentti Murtovaara sanoo. Metsästäjä 6 l 2013 l 41
• Vuoden valoisin aika. Aina. Olight on erikoistunut huipputehokkaisiin LED-käsivalaisimiin. Valaisimia yhdistää uskomattoman valotehon ohella tyylikkyys, tinkimätön laatu sekä mahtavat ominaisuudet. Kansainvälisissä testeissä mainetta niittänyt Olight tarjoaa suorituskykyä ja käyttömukavuutta kaikkiin käyttötarkoituksiin pienen pienistä avaimenperävalaisimista aina huipputehokkaisiin 5000 lumenin valotehon ja 720 metrin kantaman tarjoaviin kannettaviin valonheittimiin. Olight LED-valaisimet ovat laadukkaita ammattikäyttöön soveltuvia työkaluja, jotka on suunniteltu kestäviksi, vesitiiviiksi ja helppokäyttöisiksi. Anodisoidun alumiinirunkonsa ansiosta ne kestävät kovaakin käyttöä. Laadun puolesta puhuu ainutlaatuinen 60 kuukauden takuu. Jokainen Olight-valaisinmalli on käynyt läpi tarkat, tieteelliset ANSI/NEMA FL1-standardin mukaiset testit. Testeissä selvitetään valaisinmallin ominaisuudet äärimmäisissä olosuhteissa. Olight-valaisimien suorituskyky, kuten maksimi valoteho, käyttöaika ja valokeilan kantama ja intensiteetti, vesitiiviys sekä iskunkesto ilmaistaan erityisillä FL1-standardin mukaisilla symboleilla: Oheisella sivulla esittelemme muutaman tämän kauden valovoimaisimpia uutuustuotteita. Ota heti yhteyttä lähimpään Olight-edustajaamme löytääksesi tarpeisiisi parhaiten soveltuvat valaisimet ja lisävarusteet! Olight-valaisimet on suunniteltu valaisinta paljon käyttävälle - voidaan sanoa, että ne on tehty käyttöön. Tervetuloa Olightin verkkosivustolle! www.olight.? - Olight Suomi Katso lähin jälleenmyyjäsi netistä www.olight.? tai soita 044 721 4532 Olight-valaisimia voi hankkia hyvinvarustelluista valaisimia myyvistä kaupoista kautta maan: VALOSTORE.FI VARUSTE.NET AKKULA.FI 42 Metsästäjä HIIDENKIVI.FI 6 2013 l l ERIKOISTEKNIIKKA.FI BESTGEAR.FI JUSSINMAKI.NET VARUSTETUKKU.FI KIVENALLA.FI UITTOKALUSTO.FI
• 400 lumenia! Olight S10 Baton on erittäin pienikokoinen mutta hämmästyttävän kirkas LEDtaskulamppu. Vain 70 mm / 42 g minivalaisimen valoteho on jopa 400 lumenia ja kantamakin on kunnioitettavat 100 metriä. Toiminta-aikaa valaisin tarjoaa 90 min - 14 vrk käytettävästä tehoalueesta riippuen. Valaisin kulkee vaivattomasti mukana ja klipsin avulla se voidaan kiinnittää vaikka lippalakkiin, jolloin valaisinta voidaan käyttää myös kädet vapaana. Klipsin voi myös irroittaa ja kääntää. Lisäksi lampun pohjassa on magneetti, jolla valaisin voidaan kiinnittää metallipintoihin. Takuu 60 kk. Svh. 49,90 ? Olight-lisävarusteet laajentavat valaisimien käyttömahdollisuuksia. Saatavilla on mm. luotettavia kiinteitäsekä nopeasti irroitettavia asekiinnikkeitä, kaukokäyttökytkimiä, värillisiä suotimia, valaisinkartioita, autolatureita ym. Warrior kokoluokkansa tehokkain, jopa 950 Esim. Olight M22 Warrior, lumenin valotehon ja 300 metrin kantaman tarjoava taktinen LEDkäsivalaisin kaukokäyttökytkimellä ja asekiinnikkeellä varustettuna on erinomainen työkalu esim. SRVA-toimintaan. Toimii CR123Aparistoilla tai 18650-litiumioniakulla. Takuu 60 kk. Svh. 129 ? Olight H15S Wave - Huippusuositun H15:n toinen painos, ladattava H15S on yksinkertaisesti kaikkea mitä otsalampulta vaaditaan. 250 lumenin valotehon tarjoava H15S on erittäin kirkas, kevyt, kestävä ja tarjoaa pitkän käyttöajan. Valaisimen mukana tulee litiumioniakku, mutta tarvittaessa valaisinta voidaan käyttää myös AAA-paristoilla. yhdis Olight H15S:ssa on erittäin kauas ulottuva, todella tasainen yhdistelmävalokeila, joka muuttuu kiinteästi asennetulla di?uusorilla eli valonhajoittajalla tarvittaessa tasaiseksi lähivaloksi. Valaisukulmaa voi säätää 0-75 asteen välillä. Takuu 60 kk. Svh. 79,90 ? Olight SR96 Intimidator on kokoluokkansa ylivoimaisesti tehokkain käsivalaisin. Ladattava uutuus SR96 tarjoaa jopa 4800 lumenin todellisen valotehon. Vertailun vuoksi mainittakoon, että auton kaukovalo on n. 1000 lumenia. Valaisimen Cree MK-R-ledit muodostavat erittäin leveän yhdistelmäkeilan, jossa on tasaisen hajavalon lisäksi myös jopa 325 metrin etäisyydelle kantava spotti. Huoltovapaa 7800 mAh-litiumioniakku tarjoaa käyttöaikaa 60 - 960 minuuttia käytettävästä tehotilasta riippuen. Takuu 60 kk. Svh. 499 ? ETRA-Megacenterit kautta maan Helsinki, Eräliike Hiidenkivi Helsinki, Naulankanta Helsinki, Suomi Ase Helsinki, Varuste.net Helsinki, Wobbleri Hyvinkää, Tools Imatra, Imatran Pultti Joensuu, Teokem Räsänen Kauhajoki, Suomen Erätuote Kauhava, Lakeuden Kone ja tarvike Kemiö, Kemiön metsästyspuoti Koikkala, Agripalvelu Kotka, Karhulan Ase ja Erävaruste Kuopio, K-Rauta Kuopio Kuopio, Savon Palokalust Kustavi, Aseliike Rautanen Kuusamo, Kone Pajula Lahti, Akku-Ässä Lahti, Tools Lappeenranta, Urheilu-Koskimies Lappeenranta, Wild Sport Finland 7800 mAh akkukahva Lapua, Silver Way Rovaniemi, Erikoistekniikka Lieksa, Rajan ase Salo, Agrimarket Nurmo, Sandmek Savonlinna, Linnan Akku Oulu, Valostore Savonlinna, Uittokalusto Oulu, Tools Seinäjoki, Hakaradio Oulu, Tullin Pultti Taalintehdas, Rakennuspalvelu Pori, Länsi-Suomen Asennustarvike Tolkkinen, Saaristovartiointi.com Pori, Mekeltek Vaasa, Kurre erä ja kalastus Pudasjärvi, Anon ase ja tukku Vaasa, Wasasafe Raahe, Raahen Pultti Vantaa, Awtools Riihimäki, Suomen Tehdaspalvelu Äänekoski, Metsästäjä 6 lSammutinhuolto 2013 l 43
• Mikko Alhainen, erikoissuunnittelija Kotiseutukosteikko nappaa kiintoainetta Jokioisilla Mikko Alhainen. Paikallinen järvensuojeluyhdistys, viljelijät, alueen maanomistajat sekä metsästysseura toteuttivat kosteikkoja tavoitteenaan parantaa kotijärven tilaa. Kiipun kosteikot ovat askel kohti parempaa vedenlaatua. 44 l Metsästäjä 6 l 2013 Kiipun kolmen kosteikon ketju pysäyttävän kiintoainetta metsien ja peltojen ojavesistä. Samalla ne tarjoavat elinympäristöä monipuoliselle kosteikkolajistolle. Toivottavasti Kiipunjärven vedenlaatu kohenee, ja vesilinnutkin viihtyvät paremmin seudulla. J okioisten Kiipunjärvi on tyypillinen LounaisSuomen savikkoalueiden matala ja luontaisesti rehevä järvi. Vuosikymmenien aikana valuma-alueen tehokas kasvinviljely ja kotieläintalous ovat osaltaan aiheuttaneet järveen ravinnekuormitusta, jonka seurauksena oli rehevöityminen sekä jatkuvat voimakkaat sinileväkukinnat. Rehevöitynyt järvi ei ole ilo sen paremmin ranta-asukkaille kuin vesilinnuillekaan. Järven tilasta huolestuneet paikalliset asukkaat, viljelijät ja mökkiläiset ovat viimeisen parinkymmenen vuoden ajan tehneet töitä järvensä hyväksi. Kiipunjär-
• Työt käynnistyivät risutalkoilla Kesällä KIPSU järjesti risutalkoita alueella olevan pajukon ja lepikon poistamiseksi.Puskat saivat kyytiä ja ajokoneella kasattiin kolmisensataa mottia energiapuuta tien varteen.Lisäsi Metsähallitus hakkasi metsurityönä puustoa valtion omistamasta kulmasta tulevan kosteikkotyömaan tieltä. Elokuussa paikalle saapui kaivinkoneet,ja noin viikossa Kiipunjärventien molemmin puolin oli syntynyt kosteikkoalueet. Vuoden ainoa kuiva viikko antoi hyvät edellytykset kaivutöille.Kaksi kaivinkonetta työskenteli yhdessä.Pitkäpuomi siirsi kaivumaat kerralla läjitysalueelle ja lyhytpuominen kone tasasi maita samaa tahtia.Läjitysalueet olivat kerralla valmiina. Tammikuussa pellon ollessa tukevasti roudassa toteutettiin ylin kosteikkoallas.Tämän Mikko Alhainen. Vuosi on kulunut kosteikon rakentamisesta ja kasvillisuus peittää jo penkereet ja luiskat. Tiheän pajupusikon tilalla on nyt välkehtivää vedenpintaa, ja Kiipunjärvikin näkyy aiempaa paremmin kylätielle. lähinnä kiintoaineen laskeutukseen sopiva altaan mailla täytettiin viljelyä haittaava oja, joka toimi luontevana läjitysalueena aivan kosteikon lähellä. Kiipun kosteikkojen kokonaiskustannukset olivat korkeat mittavien maansiirtojen sekä ylimmän kosteikon yhteydessä tehdyn ojan putkituksen ja täytön vuoksi.Konetöiden ja materiaalien kokonaiskustannukset olivat n. 19 000 euroa, lisäksi tulivat Life+ hankkeen suunnittelu ja työnjohto sekä erityismaininnan arvoinen KIPSUn jäsenten sekä alueen isäntien tekemät 250 talkootyötuntia! Kotiseutukosteikko Life+ hankkeen osuus rakennuskustannuksista oli n. 11 100 euroa, ja loppuosa oli KIPSUn kohteelle ohjaamaa rahoitusta ja työtä. Rahoitusosuutensa kattamiseksi Kiipunjärven suojeluyhdistys KIPSU toteutti onnistuneen varainkeruukampanjan. Koneiden saapuessa paikalle KIPSUn jäsenille sekä kyläläisille kerrottiin kampanjasta, missä järven tilan parantamista voisi tukea ostamalla kaivinkonetyötä 20 ? panoksilla. Kiinnostus oman järven tilan parantamiseen oli kiitettävää, ja parin viikon aikana yhdistys sai lahjoituksina lähes 3000 euroa kosteikon rakennustöiden kattamiseen. Kiipun kosteikkojen toteutus oli malliesimerkki paikallisen yhdistyksen, viljelijöiden sekä maanomistajien Juha Suonpää ven suojeluyhdistys KIPSU ry:n selvitti muun muassa sen, että suurin osa järveen kohdistuvasta kuormituksesta tulee järven länsirannalle laskevasta Suonojasta. Oja kerää suurimaan osan vesistään lähes 400 hehtaarin peltoaukealta. Suonojan ravinnekuorman vähentämistä pidettiin tarpeellisena järviveden laadun parantamiseksi. Vaikka viljelykäytännöt ovat muuttuneet vesistöystävällisemmiksi,karjatilojen määrä romahtanut ja lannan ravinteiden hyväksikäyttö parantunut, huuhtoutuu etenkin fosforia edelleen merkittäviä määriä kiintoaineen mukana esimerkiksi tilanteessa, missä juuri kylvetylle pellolle osuu raju sadekuuro. Suonojan suulla järven rannassa on alavaa pajukoitunutta aluetta, mihin sopisi laskeutusallas tai kosteikko. KIPSU:n 2000-luvun alussa yhdessä MTT:n kanssa alueelle toteuttama kahdeksan aarin laskeutusallas on vuosien varrella pysäyttänyt merkittävän määrän maaainesta ojan vedestä,ja ajatus laajemmasta kiintoainetta pysäyttävästä kosteikosta oli herännyt. Kesällä 2011 kohdetta ehdotettiin Kotiseutukosteikko Life+ hankkeeseen. KIPSUn aktiivinen ote, maanomistajien myötämielisyys, sovelias paikka kosteikkorakentamiselle ja paikallisen metsästysseuran Kiipun Rakin lupautuminen hoitamaan pienpetopyyntiä loivat perustan kosteikkohankkeen toteuttamiselle. Tammikuun pakkasilla oli pohdittavaa suunnitelmaa tehdessä, kun kosteikkorakentaminen piti sovittaa yhteen paikalla olevan valtion tien, puhelin- ja sähkökaapelien sekä kunnan vesijohdon kanssa. Palaset loksahtelivat paikoilleen, ja alueelle hahmoteltiin kolmen kosteikon ketjua siten, että tien kuivatus ei vaarannu ja osittain pelloille rakennettavat kosteikot eivät pienennä viljelijän tukikelpoista pinta-alaa kun yhden kosteikon kaivumailla täytetään läheisen lohkon halkaiseva hankala avo-oja. Kyläläiset kokoontuivat talkoisiin raivaamaan puolen hehtaarin läpipääsemättömän pajukon tulevalta kosteikkoalueelta, ja energiapuuta kertyi 300 pinokuutioita. Tauko ja kunnon eväät kuuluvat talkoisiin ja suomalaiseen kesään. yhteistyöstä kotijärven ja oman lähiympäristön hyvinvoinnin vuoksi. Kotiseutukosteikko Life+ hanke porskuttaa Riistahallinnon ensimmäisen valtakunnallisen elinympäristöhankkeen ensimmäinen puoli on takanapäin. Hanke on jo nyt ylittänyt alkuperäisen 30 mallikosteikon tavoitteensa merkittävästi. Tällä hetkellä valmiita tai viimeistelyvaiheessa olevia kosteikkoja on jo 43, ja seuraavan kahden vuoden aikana rakennetaan valmiiksi jäljellä olevat puolenkymmentä kohdetta. Perustetut tai kunnostetut 240 kosteikkohehtaaria tarjoavat jo nyt elinympäristöä melkoiselle joukolle kosteikkolajistoa, mukaan luettuna vesilintupoikue joka hehtaarilla. Lisää kuvia Kiipun kosteikoista sekä suunnitelma ja yksityiskohtainen esitys rakentamisesta löytyy osoitteesta www.kosteikko.fi -> mallikosteikot -> Etelä-Häme -> Kiipu Metsästäjä 6 l 2013 l 45
• Veli-Matti Pekkarinen, riistasuunnittelija, Kotiseutukosteikko Life -hanke Keski-Suomen Life-mallikosteikot Valtakunnallisen Kotiseutukosteikko Life ? hankkeen mallikosteikoiksi valikoitui ehdokkaiden joukosta lopulta kolme kohdetta. Valintojen jälkeenkin on tullut esille useita lupaavia kohteita, mutta hankkeemme rahoitus ei enää mahdollistanut näiden rahoitusta. Toivottavasti myös nämä hankkeet toteutuvat. M aakunnan pohjoisosissa sijaitsevista esimerkkikosteikkomaastoista kaksi oli entisiä turvetuotantoalueita ja yksi aktiiviviljelyn ulkopuolelle jäänyt peltolohko. Kaikki maastot olivat hankkeita aloitettaessa kosteikkokohteiksi hyvin sopivia, alavia ja vajaakäytöllä olevia entisiä talousalueita. Karstulan Isokylän Isoniitty: Kesantolohkosta monilajisuuteen Isonniityn Life ? mallikosteikko on ollut avokesantona yli viiden vuoden ajan.Maastonkohta on tasainen,alava ja helposti vettyvä. Merkitys maanviljelykäytössä on ollut suhteellisen vähäinen, ja pelloille maanomistaja Heli Korhonen on etsinyt muuta, kesantoa enemmän monimuotoisuutta edistävää käyttöä. Kosteikkohankkeen aloituksen uutisointi herätti maanomistajan sekä Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Luon- 46 l Metsästäjä 6 l 2013 nonvarainstituutin Hanna Kaihlajärven ottamaan yhteyttä hankkeen aluesuunnittelijaan. Karttatarkastelun ja tarkentavien puhelinkeskustelujen perusteella sovittiin yhteinen maastokatselmus kohteelle JAMK:n sekä maanomistajien kera. Alkukesästä 2011 tehdyn katselmuksen jälkeen tehtiin osapuolten välillä kirjallinen sopimus kosteikkohankkeen aloittamisesta. Padottavan Isoniityn runsaat 100 ha valuma-alue on pääosin metsätalouskäyttöä varten ojitettua suota. Maastolle on leimaa-antavaa korkeat ja jyrkät rinteet, joilta sulamis- ja sadantavedet tulevat nopeasti kosteikolle. Suunnittelun jälkeen patopenger tehtiin talvella 2012 ja rakenteita korjailtiin mm. painumisen takia kesällä 2013. Kevät 2014 tulee olemaan ensimmäinen lisääntymiskausi, jolloin kosteikkoalue on vesitettynä määräkorkeuteensa.Rajallisen valuma-alueen takia on mahdollista, että vedenpinta laskee haihdunnan seurauksena, mutta tällä on loivapohjaisella kosteikolla vain elinympäristöä rikastuttava vaikutus. Linnustoseurannoista ja kohteen hoidosta vastaavat yhteistyössä maanomistaja sekä Isokylän pienriista ry sekä Hirvijoen jahti ry. Veden korkeudenvaihtelut lisäävät ravinnonsaantimahdollisuuksia kahlaajien ja varsinaisten vesilintujen välillä. Varmaa on, että kosteikkokohteen viereisen Isokyläntien pientareilla tulee olemaan pysäköityjä autoja osoittamassa monipuolisen luontokohteen paikkaa. Karstulan Peränevan padotettu turvesuo Karstulan kunnan omistaman turvesuon energian nosto loppui noin kymmenen vuotta sitten. Turpeennoston seurauksena maanpinnan taso oli laskenut niin, että kova karik-
• koinen maa oli paljastunut ja kohteella tuli ajankohtaiseksi jälkikäytön toteuttaminen. Vanhalle turvesuon pohjalle on mahdollista perustaa kosteikko, varsinkin jos talousalueen kuivatus on vaatinut koneellista veden pumppausta.Peränevalla kosteikon perustamisen toimenpiteiksi riitti kohteen mittauksiin perustuva suunnittelu ja sopivien patorakenteiden sekä vedensääntelyratkaisun perustaminen. Kosteikkosuunnitelman Peränevalle on opinnäytetyönään tehnyt Hämeen ammattikorkeakoulusta Evolta valmistunut Hanna Kangasaho.Kotiseutukosteikko-hankkeen osuudeksi jäi työnohjaus ja riistaratkaisujen neuvonta.Varsinaisesta urakoinnista ja toteutuksesta vastasi Karstulan kunta ja vastaavana toimi kunnan ympäristösihteeri/mittausteknikko Raimo Pekkanen. Peränevan kosteikon valuma-alue on noin 200 hehtaaria metsätalousmaata. Mallikosteikon noin yhdeksän hehtaarin koko tekee vesiensuojelullisesti ratkaisusta mallikelpoisen. Runsaan viiden kosteikkoprosentin perusteella valuma-alueen vesistä saadaan irrotettua merkittävä osa kiintoaineista ja veteen liuenneista ravinteista. Viitasaaren Saarisuo, jälkikäyttönä riistakosteikko Vapo Oy on suuri toimija pohjoisen Keski-Suomen turvesoilla. Saarisuo Viitasaaren ja Vesannon kuntien rajalla oli poistunut turpeennostokäytöstä runsas kymmenen vuotta sitten. Koska kohteen vesitalous tuotantoaikana perustui ylläpitopumppaukseen, aiheutti sen keskeyttäminen vedenpinnan nousemisen entisten nostosarkojen päälle. Noin neljänkymmenen hehtaarin turvesuon kokonaispinta- alasta peittyi näin lähes kolmasosa pelkästään alueen oman sadannan seurauksena. Vesittyneen alueen lintumäärät nousivat nopeasti ja osoittivat kohteen potentiaalin riistakosteikkona. Vapossa sekä metsästysalueekseen alueen vuokranneen Teerijärven Eränkävijät ry:ssä heräsi Kotiseutukosteikko -hankkeen alussa yhteinen halu toteuttaa kohteelle kestävä luonnonhoitoratkaisu ammattilaisvoimin. Suunnittelussa otettiin huomioon maanomistajan kiinnostus alueen osittaiseen metsitykseen ja tuhkalannoituksen kokeiluun metsän perustamisen aloittamisessa. Samalla kirjattiin tulevan kosteikon yhdeksi tehtäväksi yläpuolisen runsaan kolmensadan hehtaarin metsätalousvesien käsittely. Kosteikoin eteläisen pääaltaan toteutus keskittyi virkistyskäyttöä lisäävän pengertien perustamisen kosteikon itälaidalle.Kohteen lisävesitys otetaan nykyisin sisälle pohjoisen kosteikkoaltaan kautta.Molempien altaiden vesipintaa voi säädellä erillisten säätölaitteistojen avulla.Kosteikkoaltaiden yhteispinta-ala on yhteensä noin 18,5 hehtaaria. Kohdetta on tarkoitus käyttää mahdollisimman paljon mm.koululaisten ja erilaisten ryhmien tutustumiskohteena. Tätä tarkoitusta varten kohteen metsästysjärjestelyistä ja käytöstä vastaava metsästysyhdistys Teerilammen Eränkävijät ry haki Leader ?rahoitusta alueen Viisari ry ?toimintaryhmältä. Maaseudun kehittämishanke rahoitti runsaan kuudentoistatuhannen euroon hankkeesta puolet, omarahoitusosuudesta vastasi Vapo Oy. Metsästäjä 6 l 2013 l 47
• Mikko Alhainen, Erikoissuunnittelija Kansainvälinen asiantuntijaryhmä: Vesilinnut kestävän verotuksen piiriin Elokuun lopulla Brysselissä järjestetty kansainvälinen riistabiologikongressi IUGB (International Union of Game Biologists) on joka toinen vuosi järjestettävä riista-alan osaajien tapahtuma. Tämän vuoden teemana olivat riistanhoidonja tutkimuksen monipuoliset tavoitteet ja työkalut. K olmipäiväiseen kokoukseen osallistumisen tarkoituksena oli hankkia tietoa eri puolilla maailmaa tehtävästä työstä erityisesti vesilintujen kansainvälisessä hoidossa sekä riistatalouden sosiaalisista näkökulmista.Sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat ovat usein olleet pienessä roolissa, mutta niiden täyspainoinen huomioon ottaminen on usein avain tulokselliseen riistakantojen hoitoon. IUGB-kokouksen yhtenä aiheena oli käynnistää Wetlands International ? järjestön alla toimiva asiantuntijaryhmä Waterbird Harvest Specialist Group. Waterbird Harvest Specialist Group (WHSG) ?ryhmän tarkoituksena on tukea tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa vesilintukantojen verotuksessa, ja siten turvata vesilintujen verotuksen ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Vastaava ryhmä on toiminut aiemminkin, ja silloin toiminta on keskittynyt vesilintujen saalistilastojen keräämiseen. Maailma muuttuu nopeasti, ja vesilintukantojen kansainvälinen hoito vaatii nykyisin laaja-alaista näkemystä populaatioihin kohdistuvasta verotuksesta. Ryhmän tehtäviin kuuluu tunnistaa: 1) erilaiset verotuksen muodot ja arvioida niiden vaikutus populaatioihin päämuuttoreiteillä, 2) mitä tietoa ensisijaisesti tarvitaan kantojen kestävään verotukseen,ja 3) mitä keskeisiä tietopuutteita tulee täyttää uusilla tutkimuksilla. Lisäksi tehtäviin kuuluu kansainvälisten hoitosuunnitelmien valmistelun tukeminen ja niihin liittyvien päätöksentekoprosessien kehittäminen.Ryhmän ensisijaisena tavoittee- na on kehittää vesilintujen kestävää verotusta Afrikan-Euraasian muuttoreitillä, eli AfrikanEuraasian vesilintujen suojelusopimuksen (AEWA) toimialueella. Parhaillaan valmisteltava Taigametsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma on ensimmäisiä asiakokonaisuuksia, johon uuden asiantuntijaryhmän osaamista tarvitaan. Suomen vetämä hanke on ensimmäinen taantuvalle riistalajille tehtävä hoitosuunnitelma, jossa on mukana 13 maata aina Venäjältä IsoBritanniaan asti. Taigametsähanhi kohtaa vuodenkierron aikana monenlaista verotusta kuten Venäjän kevätmetsästyksen,muuttoalueiden kuvastuksen Itämeren rannikoille sekä talvehtimisalueiden viljelmien suojelumetsästyksen Etelä-Ruotsissa. Taigametsähanhikannan kansainvälisen hoitosuunnitelman onnistuminen on edellytys hanhikannan elpymiselle ja metsästyksen jatkumiselle. Muuttoreitin maiden erilaiset metsästys-, luonnonsuojelu- ja hallintokulttuurit yhdistettynä kokonaisuutena vähäiseen tutkimustietoon luovat pohjan Euroopan tähän mennessä haasteellisimmalle hoitosuunnitelmahankkeelle. WHSG ?ryhmän vesilintukantojen hoidon ja kestävän metsästysverotuksen verkostossa ovat maailman johtavat asiantuntijat, ja ryhmän toiminta tulee olemaan merkittävä apu matkalla kohti muuttoreitin tasolla koordinoitua taigametsähanhikannan hoitoa aina Objoen laaksosta Skotlannin rannikolle. Mikko Alhainen Jesper Madsen Aarhusin yliopistosta on WHSG -ryhmän puheenjohtaja, ja hän käynnisti asiantuntijaryhmän toiminnan IUGB ?kokouksessa Brysselissä. Huippuvuorilla pesivän lyhytnokkahanhen kansainvälisen hoitosuunnitelman vetäjänä toiminut Jesper on mukana myös Taigametsähanhen hoitosuunnitelman laadinnassa. 48 l Metsästäjä 6 l 2013
• KUVITUS: ASMO RAIMOAHO (talvi) Tumma pää Töyhdöt Kärkeä kohti suippeneva pyörstö Punaiset ihopoimut silmän ympärillä Kirkasvärinen ja kirjava höyhenpuku Pitkä poikkiraitainen pyrstö Kaulassa usein valkea rengas Tummatäpläinen selkä Kuparinruskea ja täplikäs kylki (kesä) Oraat 50?70 cm 0,7?1,2 kg (kevät) Fasaani Vuosittaiset saalismäärät Tuhatta kappaletta 80 Pitkäpyrstöinen fasaani on kotoisin Aasiasta ja se on istutettu Suomeen 1850-luvulla. Koiras on korean kirkasvärinen, naaras kellanruskea ja tummatäpläinen. Fasaania esiintyy maan eteläja keskiosissa viljelysseuduilla ja taajamien läheisyydessä. Linnut viihtyvät etenkin ojien varsilla ja pensaikoissa ja niitä näkee kävelevän pihoilla ja teiden varsilla. köö? kaikuu soidinaikaan huhtikuussa. Fasaanikukko kokoaa soidinreviirilleen haaremin, johon kuuluu jopa 60 50 40 Kesällä Jäljet Common Pheasant/Fasan Koiraan kovaääninen huuto ?göök- 70 Talvella Phasianus colchicus Ravinto Fasaanisaaliit 1,0?1,5 kg kg Siemenet Papanat 70?90 cm kg cm Madot Jyvät, rikkakasvien siemenet,lehdet, kukinnot, varvut ja eläinravinto. cm Tumma vatsa Tasaisen kellanruskea 6-7 naarasta. Fasaanin pesä on heinikossa niityllä tai pensaikossa, johon naaras munii touko-kesäkuussa 8-13 munaa. Villiintyneiden fasaanien lisäksi niitä kasvatetaan tarhoissa, joista lintuja istutetaan luontoon. Fasaanit selviytyvät yleensä hyvin Suomen säistä, mutta kömpelöhkösti liikkuva lintu on helppo saalis kanahaukoille. Fasaania metsästetään ajometsästyksenä ja seisovilla lintukoirilla, vuosittaiset saaliit vaihtelevat 10 000 ? 30 000 yksilöön. Fasaanin metsästyskausi on syyskuun alusta helmikuun loppuun. Munia 8?13 kpl Fasaanin väritys vaihtelee ja siitä tavataan tummaa melanistista muotoa Levinneisyys Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Suomen kanalinnut 30 suuruusjärjestyksessä 20 10 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Peltopyy Pyy Kiiruna Riekko Teeri Fasaani Metso Lähde: Lintuatlas.fi Metsästäjä 6 l 2013 l 49
• Teksti ja valokuvat Eerikki Rundgren Ekin kanssa erällä Kuksa kahvitteluun Yksilöllinen pahkakuksa on paitsi kaunis lahja niin myös tarpeellinen käyttöesine. K uksa on puukon ohella useimmille eränkävijöille jos ei aivan tärkeimpiä niin ainakin rakkaimpia varusteita. Jalkineiden, makuupussin tai vaikkapa puukon tapaan se on myös hyvin henkilökohtainen erätoveri, jota mielellään ei lainata eikä myöskään pyydetä lainaksi. Kahvittelutuokiot nuotiolla sen sijaan ovat tapahtumia, joita mielellään jaetaan niin ystä50 l Metsästäjä 6 l 2013 vien kuin tuntemattomienkin kesken. Onnistuneen riistalaukauksen kunniaksi tai vaikkapa raskaan vaelluspäivän päätteeksi keitetyt nuotiokahvit jos mitkä maistuvat hyvässä seurassa. Kahvi kaadetaan ajan ja käytön patinoimaan kuksaan, joka irroitetaan vyöltä tai kaivetaan repusta. Käytön jälkeen kuksasta ainoastaan ravistellaan pohjalle jääneet kahvinporot maahan tai huuhtaistaan sitä kevyesti purovedellä ennen viemistä takaisin paikoilleen. Puinen kuksa pitää kahvin lämpimänä paljon paremmin mitä sen muoviset saati metalliset vastineet. Puu on materiaalina lämmin ja miellyttävä pitää kädessä kylmälläkin ilmalla, eikä pahkakuksa pakin kannen tapaan jäädy kovallakaan pakkasella käyttäjänsä alahuuleen kiinni. Perinteisesti kuksa on valmistettu lehtipuun runkoon muodostuneesta pahkasta. Pahkassa puun syyt kulkevat ristiin rastiin, mikä vähentää halkeilemisen vaaraa. Pahkan puuaines on erittäin kovaa, mikä edesauttaa huolella tehdyn kuksan säilymistä käyttökelpoisena pitkään. Kuiva huoneilma kuivattaa kuitenkin puista kuksaa. Erälle lähdön kynnyksellä kuksa kannattaakin huuhdella lämpimällä vedellä ennen sen reppuun pakkaamista. Hieman kosteutta itseensä imenyt kuksa ei halkea kun siihen kaadetaan kylmässä ulkoilmassa kuumaa kahvia.
• Itsetehty kuksa lahjaksi Puusta ja myös pahkasta valmistettuja kuksia myyvät retkeilytarvikeliikkeiden ohella useat kotimaiset käsityöyritykset.Varsinkin pahkasta tehdyt kuksat ovat hyvin yksilöllisiä, minkä vuoksi kaupan olevasta valikoimasta kannattaa kaikessa rauhassa etsiä parhaiten omaan käteen sopiva. Kuksan voi valmistaa itsekin puusta tai vielä mieluummin pahkasta jos löytää tähän sopivan riittävän ison ja kovan pahkan,missä ei ole puun sisään jäänyttä kaarnaa, oksanpätkiä eikä lahoa. Mistä tahansa pahkaa ei saa kuitenkaan hakea, sillä sen irroittaminen puusta vaatii aina maanomistajan luvan. Pahka kannattaa irroittaa ja kuoria kesällä kun puuaines on kosteaa ja notkeaa.Puuaineksen työstäminen sen ollessa vielä tuoretta olisi helppoa mutta kuivuttuaan valmis kuksa saattaa haljeta. Tämän vuoksi on turvallisempaa antaa pahkan ensin kuivua. Pahkasta sahataan karkeasti esiin muki ja kädensija. Pohjasta tasaiseksi sahattu kuksa pysyy pystyssä pöydällä kun taas pyöreäksi jätetty pohja istuu paremmin mustikkamättäälle. Pahkoille tavanomainen kaunis kuvio kannattaa ottaa huomioon ennenkuin sitä lähtee työstämään. Mukin kovertaminen on helpointa tähän tarkoitetulla taltalla, jolla saa nopeasti poistet- Kahvituokio hyvässä seurassa kruunaa onnistuneen jahdin. tua paljon puuainesta. Toisin kuin tavallinen puutavara kestää pahkan tiivis puuaines huomattavasti kovempaa käsittelyä.Loppuvaiheessa täytyy kuitenkin edetä varovasti ettei taltta läpäise mukin seinämiä. Kuksan sisäpinnan hiominen aloitetaan karkealla hiomapaperilla, joka työn edistyessä vaihdetaan aina astetta hienompaan.Kuksasta saa kovan ja kiiltävän kun lopussa pintaa kastelee ja hioo vuoronperään.Tätä toistetaan niin pitkään kunnes puun pintasäikeet eivät nouse enää pystyyn. Lopuksi muotoillaan kädensija ja hiotaan kuksa myös ulkoa sileäksi. Ennen käyttöönottoa kuksa kyllästetään kasviöljyllä ja sen voi halutessaan myös aromatisoida esimerkiksi konjakilla. Välttämätöntä tämä ei kuitenkaan ole paitsi jos se on ainoa syy saada aviosiipalta lupa pullon ostoon. Yksilöllinen pahkakuksa nimikaiverruksineen on lahja, joka ei ole ainoastaan kaunis, vaan josta on myös paljon käytännön iloa. Itse tehty kuksa on aivan erityisen arvokas, sillä se jos mikä viestii antajansa osoittamasta arvostuksesta lahjan saajaa kohtaan. Nuotiokahvit Veden kiehahtaessa ota kahvipannu tulelta sivuun ja lisää kahvinporot veteen ennenkuin se ehtii jäähtyä.Vie pannu uudelleen tulelle ja kiehauta kahvivettä pikaisesti pari kolme kertaa. Älä kuitenkaan keitä kahvia ettei sen maku kitkeröidy.Laske kahvipannu esimerkiksi kahden klapin päälle ettei kylmä maa jäähdytä kahvia ja anna sen laskeutua muutama minuutti ennen tarjoamista. Metsästäjä 6 l 2013 l 51
• Jouni Tolvanen Riista- ja kalakerhot - nuorisotoimintaa yhteistyöllä Suomen riistakeskus, Suomen Metsästäjäliitto, Vapaaajankalastajien Keskusjärjestö ja 4H-liitto ovat ryhtyneet tekemään yhteistyötä nuorison luontotuntemuksen edistämiseksi. Liikkeelle on lähdetty kerhotoiminnan kautta. Yhteisiä riista- ja kalakerhoja pilotoidaan syksyn ja talven aikana Viikissä, Mäntsälässä ja Kotkassa. R iista- ja kalakerhon tavoitteena on tutustuttaa 8-13 vuoden ikäisiä lapsia ja nuoria luontoon, eränkäyntiin, metsästykseen,riistanhoitoon ja kalastukseen liittyviin teemoihin. Toiminta sisältää asioiden opettelun ja välineiden valmistamisen lisäksi myös käytännön toimintaa luonnossa. Kerholaiset pääsevät muun muassa käymään kalassa sekä valmistamaan itselleen ongen ja pyypillin. Painopiste on tekemällä oppimisessa. Kerho kokoontuu viikoittain. Kahden tunnin kestoisia kerhoiltoja kertyy tusinan verran sekä syksyllä että keväällä. Lukukaudet päätetään koko perheelle tarkoitettuihin muutaman tunnin kerhopäiviin. Syyskausi päätetään riistalliseen teemaan ja kevätkausi kalastukselliseen teemaan. jonkin aikaa ollut se, että on yhä vaikeampaa saada henkilöitä sitoutettua pitkäjänteiseen toimintaan. Yhteisesti toteutetussa kerhossa toiminta voidaan pilkkoa ?aliurakoiksi?, joissa jokainen hoitaa oman osaamisalueensa.Toimijat saadaan paremmin mukaan,kun kenenkään ei tarvitse ottaa koko kerhoa hoitaakseen. Luontoharrastukset kiinnostavat Kiinnostus riista- ja kalakerhoja kohtaan on ollut erittäin suurta. Kaikkien kolmen kerhon kerhopaikat täyttyivät nopeasti ja tulijoita olisi ollut jopa moninkertainen määrä. Kotkassa paikallinen 4H-yhdistys hyödynsi kysynnän ja muodosti rinnalle toisen vastaan kerhon eli hanke tuotti tulosta jo ennen alkamistaan. Kerholaisia siis varmastikin löytyy,kun vain on tarjontaa ja sitä osataan markkinoida. Ilmoittaudu mukaan toimintaan! Tavoitteenamme on, että riista- ja kalakerhomuotoista toimintaa saadaan aloitettua eri puolilla Suomea ensi syksystä alkaen.Jos sydämesi sykkii nuorisotoiminnalle ja olet kiinnostunut kerhotoiminnan aloittamisesta, voit ottaa yhteyttä tietolaatikossa mainittuihin henkilöihin. Valmistelut on hyvä aloittaa jo nyt! Tietolaatikko: l Riista- ja kalakerhot l Yksivuotinen pilottihanke lasten ja nuorten kerhotoimintamallin luomiseksi. Yhteistyötahot: l Suomen riistakeskus jouni.tolvanen@riista.fi l Suomen Metsästäjäliitto jussi.partanen@metsastajaliitto.fi l Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestö janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi l 4H-liitto juha.ruuska@4h.fi Tukijat: l Uudenmaan Ely-keskus l Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Kerhomateriaalia testataan Pilottikerhojen tarkoituksena on luoda toimintamalleja kerhotoimintaan. Hankkeen aikana laaditaan materiaalia kerho-ohjaajille ja sitä testataan kerhoilloissa. Materiaali tulee saataville sekä painettuna että nettiversiona ensi kesään mennessä. Kerhojen toteutukseen ja materiaalin luomiseen on saatu tukea Uudenmaan Ely-keskukselta sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä. Paikalliset yhdistykset vetäjinä Kerhoiltojen toteutuksesta vastaavat paikalliset metsästys-, kalastus- ja 4H-yhdistykset. Yhteistyötä tarvitaan, sillä yleinen suuntaus kaikenlaisessa vapaaehtoistoiminnassa on jo 52 l Metsästäjä 6 l 2013 Kotkan kerholaisia nikkaroimassa ruokintakatosta Hannu Eerolan (vas.) johdolla.
• Oiva Kankaanpää, Sievin rhy:n toiminnanohjaaja Nuorten eräkerhossa opitaan tekemällä Sievissä Jyringin Metsästysseura ja Asemanseudun Metsästysseura ovat pyörittäneet suosittua nuorten eräkerhoa jo kymmenen vuoden ajan. Vetäjät ovat joutuneet jopa jo hieman rajoittamaan osallistujien määrää. N uorten eräkerho on nyt rajattu 3-6 luokan peruskoululaisille ja kerhoon osallistuu kerrallaan noin 30 - 40 nuorta. Se on hyvä määrä, sillä valvonta noin kolmen vetäjän voimin kerrallaan saattaa vaikeutua, jos määrä kasvaa liian suureksi. Kerho on saavuttanut nuorten keskuudessa suuren suosion ja moni ?tokaluokkalainen? odottaakin malttamattomana siirtymistä kolPeuroille valmistuu ruokintakatos Markku Aution opastuksella. Myös tytöt ovat innostuneet eräkerhosta ja suuntaus on koko ajan nouseva. moselle, jotta ovet nuorten eräkerhoon avautuisivat. Vetäjiä Jyringin ja Asemanseudun metsästysseuroista on löytynyt vielä kiitettävästi. Alkuvuosina kerhoja pidettiin kahdeksan kertaa vuodessa, nyt määrä on pudotettu kuuteen. Keväällä kokoonnutaan neljä kertaa ja syksyllä kaksi kertaa. Eränkäyntitaitoja harjoittelemassa Kerhossa on harjoiteltu monenlaisia eränkäyntiin liittyviä asioita. Riistanhoidon puolella kerholaiset ovat muun muassa tehneet riistapeltoja ja vieneet hirville ja kauriille nuolukiviä, rakentaneet sorsille ruokintalauttoja ja telkälle pesäpönttöjä ja tehneet pienpedoille erilaisia pyydyksiä ja loukkuja. Loukkuja on laitettu pyyntiin kokeneen loukkupyytäjän opastuksella ja niitä on käyty myös kokemassa. Myös nahoittamisen alkeet on opeteltu seuraamalla nahoituksen eri vaiheet taitavan pienpetopyytäjän opastamana. Ammuntaa on myös harjoiteltu tarkan valvonnan alaisena ilma - ja pienoiskiväärillä,ja osa on ampunut jopa haulikolla. Metsästyskoiriin on tutustuttu pitämällä omia, pienimuotoisia koiranäyttelyjä, jotka ovat kurssilaisten keskuudessa todella suosittuja. Riistan pyynnistä ruokien maisteluun Syksyisin on tutustuttu metsästykseen käymällä sorsametsällä, jänismetsällä ja haukut- tamalla hirviä. Kerhon vetäjät kuskaavat kerholaiset omilla autoillaan maastoon. Kalastuspuolella on keväällä viety katiskoja pyyntiin ja myöhemmin kokeiltu sekä onkimista että uistelua. Talvisin pilkkiminen on ilman muuta kuulunut kerhon toimintaan. Riistaruokia on maisteltu kokkimestari Vekun opastuksella. Viimeksi oli tarjolla pyytä ja hirveä perunoiden kera.Ruuan maukkaudesta kertoo se,että kerhon vetäjille ei jäänyt mitään maisteltavaa. Aina kerhon lopuksi on makkaranpaistoa ja arvontaa. Tämä loppuhuipennus onkin yksi kerhoillan odotetuimpia tapahtumia. Riistakeskuksen nuorisorahasto tukee harrastusta Toivottavaa olisi, että eräkerhoja pidettäisiin joka riistanhoitoyhdistyksen alueella. Vetäjien puutteeseen se varmasti monesti kaatuu, mutta kyllä metsästysseuratkin voisivat tehdä enemmän tilanteen korjaamiseksi esimerkiksi ottamalla kokouksissaan asian esille.Väitän,että kolme vuotta eräkerhoa käynyt nuori on paljon valmiimpi sekä metsästäjätutkintoon, että metsästämään. Hain viime joulukuussa riistakeskuksen nuorisorahastosta avustusta eräkerhojemme toiminnan tukemiseen ja ilokseni hakemus hyväksyttiin. 1000 euroa on nätti piristysruiske kerhojemme tämänvuotiseen toimintaan. Metsästäjä 6 l 2013 l 53
• Teksti Marja Martikainen l Kuvat: Teppo Johansson Riistaväen joulupöytä Katisten Kartanon keittiömestari Oula Hänninen ohjeistaa valmistamaan riistasta upean ateriakokonaisuuden juhlapöytään. H ämeenlinnasta kotoisin oleva keittiömestari Oula Hänninen ehti viettää kiireisiä vuosia Helsingin parhaissa ravintoloissa, kun hän kuuli, että Katisten Kartanoon Hämeenlinnassa etsittiin keittiöpäällikköä.Muutto takaisin kotiseudulle,josta Hännisen vaimokin oli kotoisin, oli ollut perheen puheissa aina silloin tällöin. Kuitenkaan Oula ei oikein uskonut sopivan työpaikan enää löytyvän Hämeenlinnasta. Neuvoteltuaan Katisten Kartanon omistajan Jakob Krogiuksen kanssa hän kuitenkin vakuuttui, että paikka olisi sopiva omien näkemysten toteuttamiseen. Kartano oli entisöity 54 l Metsästäjä 6 l 2013 kulttuuriperinteitä kunnioittaen nykyaikaiseen käyttöön ja 2003 alkaen se on palvellut yritysasiakkaita ja kokousmatkailijoita. Myös yksittäiset vierailijat ovat tervetulleita syömään ja majoittumaan kartanossa. Tallissa on kokoustilat,entiseen navettaan on tehty hotelli, pajassa tapaavat pienryhmät ja päärakennuksen keittiössä syntyy vierailijoille herkkuja. Kartano tarjoaa myös elämyspalveluja, kuten metsästystä, maastoautoilua ja golfia lähikentillä. Kunnon kartanossa voi tietysti tavata myös kummituksia. Katisissa harjoitetaan edelleen jonkin verran metsätaloutta. Pihapiiriin kuuluvat yhä myös omenapuut ja marjapensaat. Aikoinaan kartanolla oli oma iso kauppapuutarha, jossa alusta asti oli myös kasvihuoneet. Kauppapuutarhan perinteitä vaalitaan kasvattamalla vihanneksia ja juureksia oman keittiön tarpeisiin. Ruoka on Katisten Kartanon suuri ylpeydenaihe. - Jotkut puhuvat lähiruuasta. Meille se tarkoittaa sitä, että me tiedämme, mistä ruo- Riistaväen tunnelmallisessa joulupöydässä Katisten kartanossa on tillillä kuvioitua nieriäterriiniä, juurespedillä kypsennettyä sorsaa, peuranfileetä, ilmakuivattuun kinkkuun käärittyä riistapateeta ja filotaikinan sisällä paistettua jänisrilletteä. kamme raaka-aineet tulevat.Suosimme paikallisten tuottajien tuotteita siinä missä emme voi tuottaa niitä itse ja vältämme puolivalmisteita viimeiseen saakka. Esimerkiksi kaikki lounailla ja päivällisillä tarjotut leivät olemme leiponeet itse, Hänninen kertoo. Riista roseena tai ylikypsänä Oula Hänninen on toiminut kartanon keittiömestarina vuodesta 2006 lähtien.Riista kuuluu olennaisesti kartanon pöydän antimiin; kausi alkaa kyyhkyillä, sitten pataan pannaan sorsat, myöhemmin saadaan peuraa,hirveä ja fasaania. Riista hankitaan tutuilta luotettavilta toimittajilta. Hirveä ja peuraa saadaan omilta mailta ja
• Sokeri-suolagraavatut nahattomat nieriäfileet leikataan pituussuunnassa viipaleiksi ja kerrostetaan tillipyreen kanssa tiiviisti kelmutettuun terriinivuokaan ja vuoka pakastetaan. Terriini tarjotaan alkupalana ohuiksi viipaleiksi leikattuna. Keittiömestari Oula Hänninen valmistaa mielellään riistaruokia linnuista. lisäksi tärkeä riistalihan tuottaja on lähellä sijaitseva Sauvalan kartano. - On tärkeää,että riista on metsästetty eettisesti kestävästi ja se on käsitelty oikein kaikissa vaiheissa. Rikkiammutuista sorsan rinnoista ei voi tehdä laadukasta ateriaa, Hänninen sanoo. - Kotimaisen riistalihan saamiseksi on luotava hyvät verkostot, koska tuntemattomilta metsästäjiltä lihaa ei voi hankkia. Hankalinta on saada riistaa kauden alussa kun metsästäjillä itsellään on tarve saada pakkaset täyteen. Kauden loppupuolella tulee taas tilanne,että ylimääräisiä peuroja ja hirviä olisi tarjolla liikaakin. Oula Hännisen isä ja ukki ovat metsästäjiä, ja myös hän itse harrastaa pienriistan metsästystä. Saalista enemmän hänelle kuitenkin merkitsevät metsässä liikkuminen ja nuotiotulet. Riistaruokien maut ovat tuttuja lapsesta saakka. - Lapsena kotona syötiin usein jänismuhennosta,jota tarjottiin pottuvoin kanssa.Lihat liotettiin miedossa etikkavedessä, huuhdeltiin ja keitettiin lihat irti luista.Puhdistetut lihat pais- tettiin sipulin ja voin kera pienessä liemessä. Samaa menetelmää käytettiin linnuille. - Se oli hyvää, mutta vahvan makuista. Pitkään kypsyessään riistaan tulee maksoittunut maku, jota tottumaton helposti vierastaa. Riistan valmistuksessa Oula Hänninen suositteleekin ?mustavalkoista menetelmää? eli lihasta tehdään joko roseeta tai ylikypsää riippuen siitä, mistä osasta ruoka valmistetaan. Arvokkaammat osat kuten rintalihat ja fileet kypsennetään vain roseiksi tai medium miinukseksi. Silloin ne ovat herkullisimmillaan. Muut osat valmistetaan sitten kunnolla ylikypsiksi, Hänninen neuvoo. - Moni on tottunut siihen,että riistan kuuluu maistua ?riistalta?,ja valmistaa sitä aina samalla tavalla. Isänikin oli tehnyt 50 vuotta ruokaa samalla tavalla. Kun sitten tarjosin hänelle jäniksen fileetä, joka oli kypsennetty vain medium miinukseksi, hän hämmästeli, että tämähän on hyvää! Ohjeet Patasorsaa ja mehustettua luumua sekä kasvispaistos 1 kpl sorsa 8 oksaa timjamia 2 kpl valkosipulin kynsi suolaa pippuria öljyä Hienonna sipulit, sekä timjamin oksat, sekoita ne tilkkaan öljyä. Mausta sorsa suolalla ja pippurilla kauttaaltaan ja hiero lopuksi makuöljy pintaan. Kypsennä sorsaa 185-asteisessa uunissa selkäpuoli ylöspäin 30min, jonka jälkeen käännä lintu ja kypsennä vielä 30min. Jäähdytä sorsa ja leikkaa lihat irti rangasta. Kermainen kastike 4 dl riistalientä 1 dl kerma 1 rkl herukkahilloa suola pippuria Kuumenna paistinpannu ja lisää tilkka öljyä sekä puhdistetut lihat pannuun. Lisää riistaliemi ja kermajoukkoon. Keitä hiljalleen kunnes kastike alkaa saostua. Mausta lopuksi herukkahyytelöllä, suolalla sekä pippurilla. Kasvispaistos 2 kpl sipulia 2 kpl porkkana 100 g pekonia palsternakka 2 rkl sokeria 50 g voi puolikkaan sitruunan mehu 10 kpl tuoreita luumuja sokeria suola mustapippuria öljyä Kuori ja pilko kasvikset. Kuutioi pekoni ja ruskista se kattilassa. Lisää pilkotut kasvikset ja sekoita hyvin. Mausta ne suolalla sekä pippurilla. Kypsennä uunissa 180-astetta n. 35 min. välillä käännellen Halkaise luumut ja poista kivet. Asettele luumun puolikkaat uunipellille ja ripottele sokeria, suola, mustapippuria sekä tilkka oliiviöljyä päälle. Kypsennä luumuja 180-asteisessa uunissa n. 5 min. Tarjoile kasvisten sekä sorsan kera. Metsästäjä 6 l 2013 l 55
• Sakari Lähteenmäki Piirros: Jouko Moisa l Junnupalsta Etsi ilvesemon reitti poikasten luo. Varo sutta ja ihmisiä. Väritä ne eläimet, joita ilves saalistaa reitillään. Mitkä saaliseläimet sinä tunnistat? 56 l Metsästäjä 6 l 2013
• Yhdessä saamme enemmän aikaan Metsästäjäliiton jäsenenä voit paremmin vaikuttaa harrastuksesi tulevaisuuteen. Liity kasvavaan joukkoon! 158 000 jäsentä ? joviisin.Jahti-lehteä/vuosi ? (ei-jäsenille 39 ?/v.) ? talkoo- ja seuratoimintavakuutukset ? edunvalvontaa ? neuvontapalvelua koulutusta ? monipuolista alennuksia kumppaneiden ? tuotteista ja palveluista metsastajaliitto.fi Metsästäjä 6 l 2013 l 57
• Milla Niemi, Markus Melin, Juho Matala, Karin Häggblom, Pertti Hokkanen, Raisa Tiilikainen, Antti Paasivaara, Jyrki Pusenius & Hannu Järvenpää Kolaririski valkohäntäpeurojen kanssa on nyt suurimmillaan Milla Niemi Maanteidemme pahin hirvikolariaika on tältä vuodelta jo takanapäin, mutta kaasujalka kannattaa silti pitää keveänä. Loppusyksystä autoista mittaa ottavat valkohäntäpeurat, jotka ovat aktiivisimmillaan marraskuun hämärissä. Metsäkauriiden vuoro koittaa toukokuussa. 58 l Metsästäjä 6 l 2013 Riista-aidatkaan eivät aina takaa turvallista matkaa. Kuvan nuori valkohäntäpeura jäi auton alle kesäkuisena yönä, aidatulla moottoritiellä.
• V ielä 2000-luvun alussa yli puolet Suomen maanteillä tapahtuvista hirvieläinkolareista oli törmäyksiä hirven kanssa. Sittemmin hirvikannan laskiessa ja valkohäntäpeurojen vastaavasti runsastuessa, on ?peurakolareiden? määrä ylittänyt hirvionnettomuuksien määrän. Vuonna 2012 tilastoitiin jo nelisentuhatta törmäystä pienten sorkkaeläinten kanssa,eli yhtä hirvikolaria kohden auton alle jäi kolme muuta hirvieläintä. Kolareita eniten keväällä ja loppusyksystä Kevät on tuhoisaa aikaa metsäkauriille. Hyvinkään riistanhoitoyhdistyksen alueella auton alle jääneistä metsäkauriista peräti joka toinen on kohdannut loppunsa toukokuun aikana. Erityisen paljon keväinen liikennekuolleisuus näyttäisi koettelevan kaurispukkeja,jotka ryhtyvät valtaamaan reviireitään jo hyvissä ajoin ennen loppukesällä koittavaa kiima-aikaa. Myös valkohäntäpeurojen kanssa kolaroidaan alkukesällä,joskin varsinainen kolarihuippu koittaa vasta loppusyksystä. Pannoitettujen eläinten aktiivisuushuiput osuivat samaan aikaan Hyvinkään kolaripiikkien kanssa. Tulos on varsin looginen ? mitä enemmän liikettä,sitä enemmän tienylityksiä ja edelleen kolareita. Autoilijan kannalta vaarallisin pienistä hirvieläimistämme näyttäisi olevan marraskuinen valkohäntäpukki. Kiima-ajan innoittamat urokset liikkuvat tavallista enemmän ja varo- Metsäntutkimuslaitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ovat pannoittaneet sekä valkohäntäpeuroja että metsäkauriita GPS-pannoilla. Lähettimillä on varustettu kaikkiaan 32 valkohäntäpeuraa ja 35 metsäkaurista. Seuranta-aineiston perusteella voidaan esimerkiksi selvittää, milloin eläimet ylittävät tiealueita. kään riistanhoitoyhdistyksen alueella on valkohäntien talvikannasta noin kymmenesosa jäänyt auton alle, kun metsäkauriin kohdalla vastaava lukema pyörii vuodesta riippuen viiden prosentin tuntumassa. Selitys löytynee lajien välisistä liikkuvuuseroista: valkohäntäpeurat liikkuvat enemmän ja suuremmilla elinpiireillä kuin usein varsin paikallisena pysyttelevät metsäkauriit. Lisäksi on mahdollista, että metsäkauriskolareita jää raportoimatta suhteellisesti enemmän; pienikokoiseen eläimeen törmääminen ei välttämättä aiheuta autolle mitään vahinkoa, ja kolari jää helposti ilmoittamatta. 7000 6000 Vuorokaudessa keskimäärin liikuttu matka (km) Peurakolareihin vaikuttavia tekijöitä tunnetaan meillä vielä kehnosti. Yksi syy puutteelliseen ymmärrykseen on se, että kolarit valkohäntä- metsä- ja kuusipeuran sekä metsäkauriin kanssa tilastoidaan kaikki saman nimikkeen alle. Peurakolariksi kirjatun onnettomuuden ajanut autoilija on voinut siis rysäyttää yhteen satakiloisen valkohäntäpeurapukin kanssa tai kolauttaa hengiltä muutaman viikon ikäisen metsäkauriinvasan. Näin ollen pelkkiä liikenneviranomaisen onnettomuustilastoja tuijottamalla ei voi varmuudella erotella vaikkapa lajikohtaisia riskiaikoja.Onneksi kolareita ovat kirjanneet muistiin muutkin kuin poliisi. Hyvinkään riistanhoitoyhdistyksen SRVA -vapaaehtoiset ovat jo yli kymmenen vuoden ajan keränneet yksityiskohtaisia tietoja hoitamistaan toimeksiannoista, lähinnä hirvieläinkolareista.Saimme käyttöömme tämän vapaaehtoisvoimin kootun aarrearkun. Yhdistimme kolariaineistoon vielä Metsäntutkimuslaitoksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuottamaa seuranta-aineistoa GPS-pannoitetuista valkohäntäpeuroista ja metsäkauriista. Tässä kirjoituksessa esittelemme tärkeimmät aineistoista esiinnousseet havainnot. Tarkemmin tutkimukseen voi tutustua joulukuussa ilmestyvän Suomen Riista -julkaisusarjan sivuilla. Pertti Hokkanen Peurat ja kauriit samassa nipussa 5000 4000 3000 2000 Tarvetta tarkemmalle tilastoinnille 1000 0 Tammi Kesä Marras Valkohäntäpeura, uros Valkohäntäpeura, naaras Metsäkauris, uros Metsäkauris, naaras mattomammin ? onhan niillä mielessään aivan jotain muuta kuin autojen väistely. Hyvinkäältä taltioitu aineisto vahvistaa sen, minkä monet SRVA-vapaaehtoiset sekä eläintehtäviä hoitavat poliisit ovat jo entuudestaan tienneet: ylivuotiaiden hirvieläinten osuus kolaritilastoissa korostuu alkukesästä.Syykin on varsin ilmeinen: emänsä vierottamat edellisen kesän vasat etsivät omaa elinpiiriä ja toilailevat samalla tienvarsilla ja taajamissa.Autoilijoiden kannattaakin pitää silmät auki syyspimeiden lisäksi myös valoisina kesäöinä. Valkohäntäpeura suuremmassa vaarassa Kaiken kaikkiaan valkohäntäpeura vaikuttaisi olevan metsäkaurista kolarialttiimpi. Hyvin- Hyvinkään SRVA-aineiston perusteella näyttää varsin ilmeiseltä, että niputettaessa pienten hirvieläinten kanssa ajetut kolarit saman nimikkeen alle, menetetään paljon hyödyllistä informaatiota.Lajikohtaisia onnettomuustilastoja voitaisiin käyttää esimerkiksi kannanarvioinnin työkaluna sekä palvelemaan paikallisen tason liikennesuunnittelua. Esimerkiksi kausittain vaihteleva hirvikolaririski huomioidaan jo varsin mallikkaasti sekä valtakunnallisessa että maakuntatason uutisoinnissa. Miltähän kuulostaisi toukokuussa paikallislehden sivuilla julkaistu vetoomus,jossa toivottaisiin kevyempää kaasujalkaa kylän parhailla metsäkaurispaikoilla? Marraskuiselle mainokselle vaarallisista valkohäntäpukeista olisi myös kiistatta tilausta. Kiitämme lämpimästi kaikkia Hyvinkään riistanhoitoyhdistyksen SRVA-vapaaehtoisia tärkeästä työstä sekä ainutlaatuisen aineiston luovuttamisesta tutkimuskäyttöön. Taloudellista tukea tutkimustyöhön ovat tarjonneet Suomen Kulttuurirahasto sekä Alfred Kordelinin säätiö. Pannoituskustannuksista on vastannut maa- ja metsätalousministeriö. Metsästäjä 6 l 2013 l 59
• Kai Tikkunen, Suomen Metsästäjäliitto, Järjestötiedottaja Metsästys on mainio koko perheen harrastus; mahtava yhdistelmä reipasta liikuntaa, järkevää luonnonhoitoa, erätulilla istumista ja herkullista riistaruokaa. Väärällä käytöksellä touhu saadaan kuitenkin näyttämään saaliinhimoisten vänkyröiden kiukuttelukerholta, jonka toilailut herättävät joko vahingoniloa tai myötähäpeää. Keskitytään mieluummin tuomaan esiin harrastuksen aitoja puolia, niin eränkäynnistä voivat nauttia vielä lapsenlapsetkin. M etsästäjiä on runsaat 300 000, mutta koko katajaisen kansan mittakaavassa olemme pelkkä vähemmistö. Eikä metsästys ole enää niin pyhä lehmä, ettei sitä voi uhrata politiikan alttarilla, kun vaakakuppiin tulee tarpeeksi ikävää julkisuutta. Varmaa myös on, että maanomistus siirtyy enenevässä määrin kaupunkeihin. Ja uusi maanomistajapolvi ei ole hanakka uusimaan vuokrasopimusta, jos hänellä on negatiivinen kuva metsästäjistä tai metsästyksestä ylipäätään. Siksi on elintärkeää viestiä kaikella toiminnallamme, että metsästys on hauska, tervehenkinen ja ennen kaikkea turvallinen harrastus. Tämä onnistuu parhaiten, kun huolehdimme jahdin turvallisuudesta, käyttäydymme mallikkaasti ja keskitymme tuomaan esiin sitä upeaa työtä, mitä metsästäjät tekevät vaikkapa luonnonhoidon ja nuorison eteen. Hyvät käytöstavat kunniaan koneella ja korvessa Tosiasia on, että aseenomistajien tekemisiä ja sanomisia seurataan tarkemmin kuin vaikkapa perhokalastajien. Siksi itse kunkin on hyvä 60 l Metsästäjä 6 l 2013 Anna Grenfors Toimitaan niin, että myös jälkipolvet saavat metsästää Nuoret voivat oppia vastuullista ja turvallista aseenkäsittelyä esimerkiksi Metso-leireillä. muistaa, ettei Internet ole baarin nurkkapöytä, jossa voi tokaista mitä tahansa. Pikaistuksissakin näpytellyt nälväisyt jäävät pysyvästi elämään tiedon valtaväylille. Mielensäpahoittajien ja kuvakaappausten kulta-aikana on paras jättää sellainen sanomatta, mitä ei halua lööpeistä lukea. Kaikenlaiset solvaukset ja edes huonona vitsinä tehdyt uhkaukset tulee ehdottomasti jättää väliin. Niillä pilaa metsästäjien maineen ja saa pahimmassa tapauksessa kutsun keskustelemaan omien aselupien tulevaisuudesta.Paljon tehokkaammin netissä toimii positiivinen viestintä ja kohtelias käytös. Reilut käytöstavat kannattaa pitää mielessä myös metsällä liikuttaessa. Irrallaan juokseva koira saattaa ehkä häiritä hirvijahtia, mutta naama punaisena karjuminen voi viedä maat alta, jos koiranomistaja sattuu olemaan maanomistajan tuttu. Ja vaikkei olisikaan, niin sana leviää, ja taas saadaan lukea, kuinka metsästäjillä ei ole kaikki muumit laaksossa. Kohtelias huomautus vie viestin perille paljon tehokkaammin. Myös seuratoiminta sujuu mukavammin, kun ei kränää joka asiasta. Ei se lihakimpale ole tänä päivänä niin vakava asia,että sen takia kannattaa kaikki sillat polttaa. Meitä on niin vähän, että on aivan turha ruveta vielä keskenään tappelemaan. Metsästys on olennainen osa luonnonsuojelua Vaikka tutkimuksen mukaan enemmistö suhtautuukin metsästykseen positiivisesti, niin pienissä piireissä metsästäjäviha ylittää kaikki mittasuhteet. Kaikkia ei voi ikinä miellyttää, mutta virheelliset käsitykset on syytä oikaista, ettei perättömillä puheilla saada yleistä mielipidettä kääntymään metsästäjiä vastaan. Sanoi kuka mitä sanoi,niin metsästäjät ovat todella ansioituneita luonnonhoitajia. Vuosien saatossa on kunnostettu yli 2 000 kosteikkoa ja joka vuosi osallistutaan tärkeään riistatutkimukseen muun muassa riistalaskentojen kautta. Erittäin tärkeää luonnonhoitoa ovat myös pienpetopyynti ja riistaeläinten ruokinta. Lisäksi Metsästäjäliiton Pönttöpäivillä ja muilla vastaavilla tempauksilla on nikkaroitu lukemattomia linnunpönttöjä ilmaiseksi kaikille halukkaille.
• Nuorissa on metsästyksen tulevaisuus Ukkoutuminen puhuttaa monia seuroja. Nuorisoon panostaminen onkin elintärkeää, mikäli haluamme, että hirvet kiskotaan metsistä myös tulevina vuosikymmeninä. On hienoa, että monet seurat ovat ottaneet nuorisotoiminnan sydämenasiakseen. Esimerkiksi Keski-Rengon Erä on jo joidenkin vuosien ajan auttanut nuoria pääsemään eräpolun alkuun Nuorisoakatemiansa kautta. Joka vuosi sadat nuoret oppivat turvallista aseenkäsittelyä ja hyödyllisiä erätaitoja Metsästäjäliiton suosituilla Metso-leireillä, joita järjestetään ympäri Suomea. Metsästäjäliiton, Vapaa-ajankalastajien, Riistakeskuksen ja 4H-liiton uusi Riista- ja kalakerho -hanke on myös erinomainen esimerkki hienosta työstä nuorten eteen. Vaikkei kaikista kerholaisista metsästäjiä tulisikaan, niin todennäköisesti heistä kasvaa kuitenkin metsästykseen positiivisesti suhteutuvia maanomistajia,päättäjiä, median edustajia ja äänestäjiä. Metsästysseuratoiminta ehkäisee syrjäytymistä Pienemmillä paikkakunnilla harrastusmahdollisuudet vähenevät ja palvelut karsiutuvat. Metsästys on monelle ainoita henkireikiä, joten on sanomattakin selvää, että sen tulevai- set ja metsästäjät toteuttivat yhdessä Hyvä Mehtäkaveri -hankkeen auttaakseen masennuksesta kärsiviä ihmisiä. Tässä oli vain pari esimerkkiä kaikesta siitä pyyteettömästä työstä, jota seurat läpi Suomen tekevät harrastuksemme eteen. Jatketaan hienoa työtä ja kerrotaan siitä aina myös suurelle yleisölle, niin metsästykselle riittää puolustajia myös tulevaisuudessa. Järjestä oma Mini-Metso-leiri Koululaisten riista- ja kalakerhot Riistakeskus, Suomen Metsästäjäliitto, Vapaaajankalastajat ja 4H-liitto aloittivat tänä syksynä yhteisen nuorisohankkeen Viikissä, Mäntsälässä ja Kotkassa. Riista- ja kalakerhon nimellä kulkeva projekti on suunnattu eränkäynnistä kiinnostuneille 9?13-vuotiaille. Tavoitteena on laajentaa toimintaa myös muille paikkakunnille. Mini-Metso-leiri on metsästysseurojen käyttöön suunniteltu yhden päivän mittainen erätapahtuma lapsille. Metsästäjäliitto on laatimassa sen järjestämistä helpottavaa ohjelmapakettia seurojen käyttöön. Lisätietoja voi tiedustella: jussi.partanen@metsastajaliitto.fi suuteen kannattaa panostaa. Metsästysseurojen ansiosta ihmiset pääsevät pois neljän seinän sisältä,ja arjen murheet unohtuvat mukavasti koiran kanssa kairaa kiertäessä. Tämä on huomattu hyvin esimerkiksi Kainuussa,jossa paikalliset mielenterveystyön ammattilaiMetsästäjä 6 l 2013 l 61
• Áigeguovdilis ságat sámegillii Teaksta ja govva: Aku Ahlholm, spesiálaplánejeaddji, Meahcirá??ehus Stáhta eatnamiid bivdobearráigeah??it maid priváhtaeatnamiin Meahcirá??ehusa mearreáigása? bivdobearráigeah??it viiddidedje doaibmaguovlluset dán ?av??a. Ovcci davvisuopmela? fuo??ogáhttensearvvi doaibmaguovllus dát historjjála? iskkadeapmi oidnui bures. ?Gávppisge jerre ahte, lehpetgo leama? gohcimin.? lll Meahcásteaddjit sáhtte dán ?av??a ima?tallat dan, go mearreáigása? bivdobearráigeah??it, mat dán rádjái leat oidnon du??e stáhta eatnamiid alde, johtege dál ovttafáro báikkála? fuo??ogáhttensearvvi bivdobearráigeh??iiguin. ?Álot go ii-báikkiolmmo? lea fárus gohcimis, de dat stá?ásmahttá dan, dadjá Posio fuo??ogáhttensearvvi doaibmajo?iheaddji Martti Loukusa. Oktasa?bearráigeah?u fuomá?edje maid media ja báikkála? olbmot. ?Gávppisge jerre, ahte lehpetgo leama? gohcimin, ?aimmiha Guossáma fuo??ogáhttensearvvi doaibmajo?iheaddji Pentti Murtovaara, guhte oassálasttii maid ie? dán gohcimii. Iskkadeamis geah??aledje beavttálmahttojuvvon bearráigeah?u ja iskkadeapmi bisttii golggotmánu loahpa rádjái. Fuo??ogáhttenservviid bivdobearráigeah??it ja stáhta eatnamiid mearreáigása? bivdobearráigeah??it johte ovttafáro gohcimin stáhta ja priváhta eatnamiid. Dan sii dahke fuo??ogáhttenservviid bivdagis. Iskkadeamis ledje mielde Posio ja Guossáma fuo??ogáhttenservviid lassin Suomussalmi, Hyrynsalmi-Ristijärvi, Puolanka, Ii guovllu, Raahe guovllu, Oulainen ja Taivalkoski fuo??ogáhttensearvvit. Eará guovlluin bivdobearráigeah??u joatka?uvai ovdde? vugiin. Málle guolásteami bearráigeah?us Geavadis beavttálmahttojuvvon bearráigeah??u álggii oktanaga eanalottiid bivdobajiin nappo ma??ebárgga ?ak?amánu 10. beaivvi. Ovdal Meahcirá??ehusa mearreáigása? bivdobearráigeah??it leat johtán du??e stáhta eatnamiid alde. Ovdal dán vuogi leat iskkadan guolásteami bearráigeah?us ovdamearkan guolástusgotti dahje oasusgotti di?gojumis. Veahki meahcásteami bearráigeah??ui bivde namalassii fuo??ogáhttensearvvit, maid geatnegasvuohtan bivdobearráigeah??u lea lágas mearriduvvon. Bargui oassálaste oktiibuot vihtta Meahcirá??ehusa mearreáigása? bivdobearráigeah??i ja sii barge ovttas báikkála? bivdobearráigeh??iiguin. Daningo bivddu bearráigeah??u lea bivdobearráigeah??iid ámmát, de iskkademiin sávve oa??ut stá?isvuo?a sin bargui. ?Oahpes searvvi doaibmaguovllus báikkála? bivdobearráigeah??iin lea váttis bargat, dadjá Pentti Murtovaara Guossámis. Meahccedárkkisdeaddji Markus Aho dadjá, ahte priváhta ja stáhta eatnamiid oktasa? bearráigeah??u lihkosmuvai Meahcirá??ehusa oainnus erenomá? bures. ?Barggus leat bastán bidjat deattu maid meahcásteddjiid rávvemii ja stivremii. Iihan bearráigeah?u ulbmil leat du??e ohcat vearredahkkiid, Aho dadjá. Olbmot ima?tallet dávjá ovdamearkan bivdojoavkkuid, mat meahcástit geainnuid lahkosis. Dáin váldet maid dávjá oktavuo?a bolesiidda ja meahccedárkkisteddjiide. Dál stáhtaeatnamiid mearreáigása? bivdobearráigeah??it ja báikkála? bivdobearráigeah??it leat bastán giddet fuopmá?umi dorvvola?vuhtii gulleva? á??iide. Go sii leat bargan ovttas, de sii leat bastán rávvet ja stivret meahcásteaddjiid. Máhcahaga mielde meahcásteaddjitge leat adnán bearráigeah?u ?ielggasin. ?Loddebivddu áigge ledje ollu meahcásteaddjit jo?us, ja siige dolle lassánan bearráigeah?u positiivvala? á??in. Áidna geavatla? váttisvuohta lea, ahte bearráigeah??it eai ollen velge juohke sadjái, Markus Aho muitala. Sáhttá joatka?uvvat maid boahtteáiggis Guossáma fuo??ogáhttensearvvi Pentti Murtovaara dadjá, ahte rihkkumu?at dáhpáhuvve unnán vaikko bivdobearráigeah?u ledjege beavttálmahttán. Beavttálmahttojuvvon bearráigeah?u ja ovttasbarggu lasiheami atne baicce buorre á??in. Go buohkat leat ná du?ava??at, de iskkadeami várra gánniha joatkit? ?Dan mero?tallet fuo??ogáhttensearvvit, á??i lea daid hálddus. Jus sii háliidit geavahit min mearreáigása? bivdobearráigeah??iid, jáhkán, ahte Meahcirá??ehus lea gearggus dasa, Markus Aho dadjá. Jearralit seammá á??i maid ovtta di?gojeaddjis. ? Áinnas, jus Meahcirá??ehus lea bero?tuvvan á??is, de gánniha joatkit, Guossáma Pentti Murtovaara dadjá. Meahccedárkkisteaddjiid stivrema vuolde Meahcirá??ehusa meahccedárkkisteaddjit eai oassálastán oktasa? bearráigeah??oiskkadeamis priváhta eatnamiid bearráigeah??ui, muhto sii doibme mearreáigása? bivdobearráigeah??iid ja fuo??ogáhttenservviid bivdobearráigeah??iid ovttasbarggu stivrejeaddjin. Meahccedárkkisteaddjit vástidit stáhta eatnamiid bearráigeah??us ja oassálastet eiseválddiid ovttasbargui dego bearráigeah??ui ovttas bolesiin ja rádjegozáhusain. 62 l Metsästäjä 6 l 2013 Oktasa? bearráigeah??ojoavku vuolgimin johtui. Meahcirá??ehusa Ari Määttä, Guossáma fuo??ogáhttensearvvi doaibmajo?iheaddji Pentti Murtovaara ja Taivalkoski fuo??ogáhttensearvvi bivdobearráigeah??i Tuomo Uusitalo dárkkistit goarttaideaset ovdal gohcintuvrra.
• Katja Ikonen ja Pekka Helle, FGDL Fuo??ogolmma?iegagat ?dehála??at mearrádusaid dahkamii Meahcásteaddjit ?ogget juohke jagi mealgat ollu dehála? die?uid sierra geavaheddjiid atnui. Fuo??uid rehkenastimis ávka?uvvet EU, eana- ja meahccedoalloministeriija, fuo??oguovddá?, sierra dutkanlágádusat ja universitehtat, Meahcirá??ehus, priváhta fitnodagat, báikkála? meahcástansearvvit ja dábála? olbmot. lll Fuo??ogolmma?iegagiid die?uid geavahit dalle go mero?tallet meahcástanláhkaásahusa. Golmma?iegagiid vehkiin árvvo?tallet eanalottiid meriid gu?ege guovllus. Das dutkkadit dan, man ollu gu?ege guovllus leat ráves lottit ja ?ivggat. ?uv??á ja hurri olis ávkkála? diehtu lea maid dat, ahte man galli nji??elasas leat ?ivggat. Daid nji??elasain, maid bessen lea lihkosmuvvan, gaskamearála? ?ivggaid mearri muitala viidásabbot mo bessen lea lihkosmuvvan. Dáid die?uid vuo?ul ministeriija bealistis mearrida, gos lottiid bivdu lea lobála? ja gos bivddu lea dárbu ráddjet. Rehkenastindie?uid ja sála?statistihkaid vehkiin sáhttet dárkkodit maid meahcásteami ekologala? suvdilisvuo?a. Fuo??o?lájaid má?g- gabealatvuo?a mihtidit fuo??origgodatindeavssain. Dat rehkenastojuvvo gu?anuppelot ?lája vuo?ul. Dasa gullet dakkár ?lájat, mat leat ekologiija ja eallinbirasgáibádusa beales hui ie?gu?etláganat. Indeaksa lea ?mearka?. Dat oa??u stuorra árvvu, jus meahcceluondu veadjá bures ja meahcásteapmi lea suvdilis vuo?u alde. Indeavssa njiedjan lea mearkan dasa, ahte fuo??oealli ovdii galgá bargat juoga. Johanna Leppänen Tassu o?asmahttin buorida bálvalusa Stuorra boraspiriid ?uovvunortnet Tassu lea o?asmahttojuvvon ja dat buorida bálvalusa geavaheami. Johtilit ja buorebut doaibmi Tassu váldojuvvo atnui skábmamánus. lll Okta deháleamos stuorra boraspiriid ?uovvunmetodain lea dat, go oktavuohtaolbmot merkejit muitui áiccuid. Áiccuid vuo?ul árvvo?tallet boraspiriid meari ja dan gos eallit leat. Oktavuohtaolbmot leat sáhttán almmuhit áiccuid elektronala??at Tassui ?av??a 2009 rájes. Tassus leat goittotge leama? ollu feaillat. - Ortnegis ledje ollu server error ?feaillat, mat hehttejedje dan dábála? geavaheami, dutki Samuli Heikkinen Fuo??o- ja guolledoalu dutkanlágádusas, FGDL:as muitala. Suoma fuo??oguovddá?a Jörgen Hermansson dadjá, ahte die?uid almmuheapmi bálvalussii lei váttis, ja ohcan lei njoahci. - Dat lei du??ástuhtti, ja jus ortnega geavaheapmi lea váttis, de áiccutge eai ?oggo. Heikkinen ja Hermansson leigga mielde bargojoavkkus, mii plánii Tassu ?ortnega o?asmahttima, ja soai leigga maiddái sullii mánotbaji mielde testemin o?asmahttojuvvon Tassu. Johtilabbo geavahit Tassu váldojuvvui atnui ?ak?at 2009. FGDL, Fuo??oguovddá? ja Fuo??ogáhttensearvvit skuvlejedje geavaheaddjiid ie?gu?et guovlluin Suoma. Dál Tassus leat badjel 2 000 geavaheaddji, eana? geavaheaddjit leat stuorra boraspiriid ?uovvumii skuvlejuvvon oktavuohtaolbmot. Ovdde? ver?uvnna geavahanváttisvuo?ain fuolakeahttá Tassui lea merken jagis jahkái eanet ja eanet áiccuid stuorra boraspiriin. Jagis 2012 áiccut ledje juo badjel 61 000. - Tassu váttisvuo?at eai leat eastán geavaheami, muhto dat ii leat leama? álkes bargoneavvu. Doaimmat galget leat geavaheaddjiide álkit ja johtilat, Heikkinen dadjá. Boares Tassu oahpes vuo??odoaimmat lea ain doppe. O?asmahttojuvvon ortnegis ovdamearkan áiccuid ohcan lea johtilit go ovdal ja seamma siiddus sáhttá ohcat má?ggaláhkai. Maid Tassu olgguldas hámi leat buoridan. Fuo??oguovddá?a Hermansson mielde o?asmahttojuvvon Tassu lea johtil ja dan kártádoaibma lea dat man dán áigge olbmot gáibidit. - Bálvalusas oa??u moatti sekunddas vaikkoba albbasdie?uid, go ovdal dat ii lihkosmuvvan. Die?ut sirda?uvvet Geavaheaddjit besset o??a Tassui sin boares dovddaldagaiguin. Maid boares Tassu áiccut sirdojuvvojit o??a Tassui. Dasa lassin bábirskovvi lea anus oktanaga elektronala? ortnegiin, vaikko skoviid geavaheapmi leage geahppánan. O?asmahttojuvvon Tassu geavaheami eai jáhke dárbba?it skuvlet sierra. - Beaiváduvvon ver?uvnna geavaheapmái ii dárbba? erenomá? skuvlejumi, bálvalus lea hui seammalágan go ovdditge, Heikkinen dadjá. Hermansson mielde vuordámu?at o??a Tassui leat stuorrát. - Dál oa??ut o??aáigása? ja johtilis ortnega, man geavaheapmi lea álkit go ovddibu. Bargoneavvu, mii movttiidahttá almmuhit áiccuid, lasiha luohttámu?a meahcásteaddjiid, dutkiid ja servodaga gaskii. Lea erenomá? dehála?, ahte dat o?asmahttojuvvui. - Tassu doaibmá dál juste nugo dat álgoálggos galggaige doaibmat, Samuli Heikkinen dadjá. Li?ka Tassu -ortnegii: http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/suurpetohavainnot/suurpetohavaintojen_ilmoittaminen/ Metsästäjä 6 l 2013 l 63
• Uutismakasiini Tykkää Metsästysmuseosta Facebookissa! lll Suomen Metsästysmuseo löytyy nyt Facebookista. Tykkäämällä sivusta saat tietoosi museon tuoreimmat tapahtumat ja näyttelyt sekä linkkejä mielenkiintoisimpiin metsästyksen historiaan liittyviin uutisiin. Facebookin kautta voi lähettää myös kysymyksiä museon asiantuntijoille. Kauniita käyttöesineitä riistasta Suomen Metsästysmuseo esittelee uusimmassa vaihtuvassa näyttelyssään mielikuvituksellisia käsitöitä, joita riistasta on mahdollista valmistaa. Esineet ovat Suomen Metsästäjäliiton keväällä 2013 järjestämän kilpailun satoa. Kilpailussa etsittiin riistan osista tehtyjä käyttö- ja koriste-esineitä. Kilpailutyöt ovat esillä vuoden loppuun saakka Metsästysmuseossa Riihimäellä. Sarvet, hampaat, sulat sekä muut riistan osat ovat muotoutuneet osallistujien käsissä taidokkaiksi koruiksi, kelloiksi ja moninaisiksi käyttöesineiksi. Kilpailun parhaat työt on valinnut Suomen Metsästäjäliiton Eräkulttuuritoimikunta ja ne palkitaan Metsästäjäliiton Eräkontti-myymälän lahjakortein sekä tavarapalkinnoin. Lisäksi mielenkiintoisimmat esineet esitellään Metsästäjäliiton Jahti-lehden numerossa 5/2013, joka ilmestyy joulukuussa. Toivottavasti näyttelyvieraat saavat kilpailutöistä rohkaisua hyödyntää riistasaalista uusilla tavoilla. Ja kenties tänä jouluna pukin konttiin päätyy aiempaa enemmän riistasta itse askarreltuja lahjoja? 64 l Metsästäjä 6 l 2013 Susien paikannustietoa tarkennetaan koiravahinkojen ehkäisemiseksi lll Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos avasi syyskuun alussa susien pantaseurantapalvelun nettiin. Palvelusta saa tiedon pantasusien sijainnista 10 x 10 kilometrin tarkkuudella optimitilanteessa seitsemän tunnin viiveellä. Palvelu on otettu myönteisesti vastaan, mutta erityisesti Kainuun alueelta on tullut toiveita lisätä tiedon tarkkuutta, sillä alueella sudet ovat aiheuttaneet koiravahinkoja. - Palautteen mukaan suden sijaintitieto on koettu liian epätarkaksi, joten ruudun kokoa on päätetty pienentää. Eläimen sijainti ilmoitetaan jatkossa ruudulla, jonka koko 5 x 5 kilometriä. Tämän toivotaan helpottavan metsästyksen suunnittelua, kertoo tutkija Samuli Heikkinen RKTL:stä. Paikannustietoa on toivottu myös nopeammin, mutta siihen ei tällä hetkellä ole keinoja vastata. - Pääsyy havaintojen esittämistiheyteen on pannan paristojen kestoaika. Mitä tiheämpi paikannusväli, sen nopeammin paristo kuluu loppuun. Jos pannat ohjelmoitaisiin paikantamaan 10 minuutin välein, eli parhaimmillaan tiedot tulisivat noin kerran tunnissa, niin laskennallisesti tällä paikannusfrekvenssillä paristo kestäisi noin 16 päivää. Tällöin palvelu loppuisi lyhyeen, selventää Heikkinen. Seurantapanta paikantaa suden sijainnin tunnin välein ja kerää seitsemän paikannushavaintoa muistiin ennen kuin se lähettää havainnot eteenpäin. Seitsemän havainnon sarja on pannan tekninen ominaisuus, jota ei voi muuttaa. Optimitilanteessa uusi datapaketti tulee palveluun siis seitsemän tunnin välein. Tämä kuitenkin edellyttää, että kaikki seitsemän paikannusta ovat onnistuneet. Tämän lisäksi eläimen on oltava GSM-kuuluvuusalueella, jotta panta pystyy lähettämään paikannustiedot eteenpäin. Jos susi on paikannushetkellä niin peitteisessä maastossa, että pannan GPS-osa ei saa signaalia riittävän monesta satelliitista (ei ehdi laskea paikannusta), paikantaminen epäonnistuu. Jos jokin paikannuksista epäonnistuu, yrittää panta seuraavaa paikannusta taas tunnin kuluttua. Tällöin myös tietojen lähettäminen lykkääntyy. Paikannustiedot siirtyvät automaattisesti RKTL:n pantaseurantapalveluun. Syksyllä käyttöön otettuun palveluun havaintotiedot päivittyvät neljä kertaa nopeammin kuin aiemmin käytössä olleeseen susipuhelimeen. Pantaseurantapalvelu löytyy osoitteesta: http:// pantaseuranta.rktl.fi/
• Uudenmaan erätulet syttyvät Pornaisissa lll Uudenmaan Erätulet on suuri yleisötapahtuma, joka on tarkoitettu kaikille luontoa harrastuksissaan käyttäville henkilöille perheineen. Tapahtuma järjestetään aakkosjärjestyksessä vuosittain Uudenmaan eri kunnissa tai kaupungeissa. Ensi vuonna Uudenmaan Erätulet palavat Porvoossa. Ensimmäiset Uudenmaan Erätulet syttyivät vuonna 1990 Artjärvellä. Pornaisissa tapahtumapaikkana on yhtenäiskoulun koulukeskus sekä sen ulkoalue. Tapahtumaan järjestelyihin on kutsuttu kaikki paikkakunnan järjestöt ja yhteisöt, joiden toimintaan luonto liittyy. Osallistuvilta järjestöiltä ei peritä mitään maksuja. Kaikki tapahtuman järjestelyt tehdään vapaaehtoisena talkootyönä ja yleisöllä on vapaa pääsy tapahtumaan. Päävastuulliset tapahtuman järjestelyissä ovat Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry ja Pornaisten kunta, jotka rahoittavat tapahtuman yleiskulut. Pornaisissa pitkät perinteet metsästyksessä ja eränkäynnissä Pornaisissa on pitkät perinteet metsästyksessä ja eränkäynnissä. Kunnassa on neljä hyvin vanhaa ja vireästi toimivaa metsästysseuraa: Metsästysseura Turha Toivo, Jokimäen Metsästysyhdistys, Halkian Metsästysyhdistys ja vanhin metsästysseura Metsästysseura Toverila, joka on toiminut jo 110 vuotta. Tapahtumaan kuuluu näiden metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistyksen kokoama suuri luontoaiheinen näyttely, 1.12.2013 klo 10-15 koulukeskuksessa jossa on esillä täytettyjä eläimiä, nahkoja ja hirvieläinten sarvitrofeita. Koirien esittely tulee olemaan myös tärkeässä osassa, sillä Pornaisten metsästäjät ovat kasvattaneet useita erilaisia metsästyskoiria, jotka ovat saavuttaneet kokeissa suomenmestaruustason palkintoja. Metsästysseura Turha Toivo ry. esittelee kouluttamiaan palkittuja noutavia lintukoiria. Metsästykseen kuuluu luonnollisena osana myös metsästysammunnan harjoittelu. Pornaislaiset metsästäjät ovatkin vuosien kuluessa kunnostautuneet erinomaisesti Suomen Metsästäjäliiton suomenmestaruusammunnoissa. Saavutettu on suomenmestaruuksia ja lukematon määrä mitalisijoja. Tapahtuma alkaa jumalanpalveluksella Pornaisten kirkossa ja ovien avautumisella tapahtuma-alueelle. Ulkoalueella on nähtävänä mm. partiolaisten, luomutuottajien, palomiesyhdistyksen ja yritysten osastoja sekä pönttösorvi. Ulkona tapahtuu myös erätulien sytytys. Suomen Metsästysmuseo on ollut mukana tapahtumassa lähes joka vuosi ja nytkin he tuovat tapahtumaan osastonsa. Myös Suomen Riistanhoitosäätiö on esillä tapahtumassa 70-vuotisjuhlanäyttelyllään. Kuluva vuosi on myös Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n juhlavuosi. Uudenmaan Erätulet tapahtuman yhteydessä vietetään piirin 60-vuotisjuhlia. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan piirin historiikki. PIENTEN HIRVIELÄINKANTOJEN HOITO ? Koulutustilaisuus Laitilassa lll Maanantaina 2.12.2013 klo 18:00 Koulutuskeskus Winnovan auditorio, Turuntie 9, Laitila Ohjelma: Kannan hoidon tavoitteet, onko niitä? Miten metsästys vaikuttaa kannan rakenteeseen ja tuottoon? Onko kannassa riittävästi isoja uroksia? Valikoiva metsästys ? toimiiko? Hirvi ja pienet hirvieläimet ? onko kannanhoidossa eroja? Luennoitsija: Mikael Wikström, Suomen riistakeskuksen sorkkaeläinasiantuntija Järj: Laitilan seudun rhy, Kalannin seudun rhy, Mynämäen alueen rhy, VakkaSuomen rhy ja Suomen riistakeskus. Kittilän rhy Kittilän rhy:ssä on aloittanut uusi toiminnanohjaaja. Yhteystiedot ovat: Niina Jauhojärvi, Aakenuksentie 212, 99100 Kittilä. Puhelin 0400 407 209, sähköposti: kittila@rhy.riista.fi Tilaisuus on avoin kaikille. Metsästäjä 6 l 2013 l 65
• Uutismakasiini Pienpetojen ruhoja tautiseurantaan ? tavoitenäytemäärä nousee lll Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kerää joka vuosi pienpetojen ruhoja eläintautitutkimusta varten. Seurannan päätavoitteena on rabiestilanteen ja rabiessyöttirokotuskampanjan onnistumisen seuranta. Kattavaan seurantaan tarvitaan vähintään 360 eläintä vuodessa, joko kettuja tai supikoiria, tasaisesti koko rokotusalueelta. Tavoitemäärä on aiempaa suurempi, koska rokotusalue on laajentunut. Ruhoista tutkitaan aivot rabiesviruksen varalta. Rabiessyöttirokotekampanjan tehoa seurataan tutkimalla eläimistä rabiesvasta-aineet verestä ja rokotesyöteissä olevan merkkiaineen (tetrasykliini) esiintyminen hampaissa ja luussa. Lisäksi tutkitaan trikiinien ja ekinokokkiloisten esiintyminen. Kuolleena löytyneistä pyritään selvittämään kuolinsyy. Eräsavut 2013 Enonkoskella 21. joulukuuta klo 16.00 liikuntatalon maastossa osoite: Pirttiniementie 4 Ohjelmassa musiikkia, juhlapuhe, joulurauhanjulistus sekä Julkistetaan vuoden 2013 Erämies, Eräkoira ja Eräseura Tarjolla kahvia ja makkaraa Tervetuloa koko perheen voimin! Millaisia näytteitä? Näytteeksi soveltuvat sekä metsästetyt että kuolleena löytyneet kokonaiset ketut ja supikoirat, mikäli ne eivät ole liian pilaantuneita. Erityisesti sairaalta vaikuttaneet ja poikkeuksellisesti käyttäytyneet eläimet ovat mielenkiintoista tutkimusmateriaalia. Normaaliturkkiset eläimet voi nylkeä ennen lähetystä. Eläin tulisi lopettaa niin, etteivät aivot tuhoudu. Pakkaaminen ja lähettäminen Näytteiden annetaan jäähtyä pilaantumisen estämiseksi (mieluiten +1 - +5 asteeseen) ennen pakkaamista, mutta niitä ei kannata pakastaa, ellei säilytysaika veny pitkäksi. Eläin kääritään ensin runsaaseen (sanomalehti)paperiin, joka imee mahdollisesti valuvat nesteet. Nyljetty eläin pannaan sellaisenaan muovipusseihin. Paperikäärö pakataan ehjään muovipussiin ja lopuksi tukevaan laatikkoon. Täyteaineeksi laitetaan lisää paperia. Laatikko teipataan kiinni. Pussiin voi laittaa kylmävaraajia näytteen säilymisen parantamiseksi. Pakettiin liitetään lähete, jollainen on saatavilla Eviran internetsivuilla (www.evira.fi > Tietoa Evirasta > Lomakkeet ja ohjeet > Eläimet > Eläintautitutkimus). Myös vapaamuotoinen lähete käy. Lähetteessä ilmoitetaan lähettäjän tietoina nimi, osoite ja puhelinnumero sekä näytteen tietoina vähintään eläinlaji, pyyntipäivä ja pyyntipaikka (kunta, kylä tms. tarkennus ja mielellään myös koordinaatit). Myös pyyntitapa on syytä ilmoittaa (esim. loukku, luolakoira, haaskapyynti). Muista ilmoittaa, jos eläin oli sairas, käyttäytynyt oudosti, tai se löydettiin kuolleena. Lähettäjä saa muutaman kuukauden kuluttua postissa kirjallisen tutkimusvastauksen. Ruhot toimitetaan Eviraan, Ouluun Matkahuollon kautta. Evira maksaa Matkahuollon lähetyskulut. Tutkimukset ovat aina maksuttomia. Osoite: Evira, Matkahuolto, Oulu Rokotusalueen ruhokeräyksen edistymistä kunnittain voi seurata Eviran nettisivuilla: http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/ elainten+terveys+ja+elaintaudit/elaintaudit/usealle+elainlajille+y hteiset+taudit/raivotauti+eli+rabies/pienpetojen+ruhokerays/ Lisätietoja: Eläinlääkäri Marja Isomursu, p. 029530 4910 tai 029530 4924, marja.isomursu@evira.fi 66 l Metsästäjä 6 l 2013 Pohjois-Savossa aikuiskoulusta riistanhoidosta ja metsästyksestä Riista-alan osaajaksi (Luonto-ohjaaja) lll Koulutus sopii esimerkiksi riistanhoitoyhdistyksissä, metsästysseuroissa tai luontomatkailuyrityksissä toimiville henkilöille alan ammatillisena tietopakettina. Painopistealueita ovat riistan elinympäristöjen hoito ja kunnostus sekä metsästys ja riistankäsittely. Erityisteemana koulutuksessa käsitellään mm. kosteikkojen kunnostamista. Lisäksi ohjelmaan kuuluu erilaisia korttikoulutuksia. Koulutuksen lähijaksot (8.1.?17.12.2014) toteutetaan arki-iltaisin (17.30 ? 20.45), yksi ilta viikossa ja lauantaisin yksi pv/kuukausi. Koulutus toteutetaan aikuiskoulutuksena osana Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa (luonto-ohjaaja). Osallistujilla on mahdollisuus suorittaa tutkinto kokonaisuudessaan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Lisätietoja koulutusohjelmasta ja hakemisesta saat nettisivulta www.sakky.fi/toivala tai oppilaitoksen toimistosta puh. (017) 214 4109. Hakuaika koulutukseen päättyy 29.11.
• ERÄKONTTI ESHOP Omasta kontista METSÄSTÄJÄN TERVEYSOPPI Mikko Alhainen, Erikoissuunnittelija S U U T UU Hyviä kosteikkokokemuksia Ruotsissa ? Vesilintukannat kasvavat! Tunnista sairauksien aiheuttamat muutokset riistaeläimissä ja minimoi niistä aiheutuvat riskit. Ohjeita saaliin käsittelyyn, lahtivajahygieniaan ja turvalliseen riistaruoan valmistukseen. Kirja on jokaisen metsästäjän ja luonnossa liikkujan perusteos. Vuoden loppuun saakka vain lll Länsinaapurissa on tehty pitkäjänteistä kosteikkotyötä vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi noin 20 vuoden ajan. Kosteikkojen rahoituksen ensisijaisena tarkoituksena on ollut maatalouden vesiensuojelu, ja maatalousympäristöön on saatu luotua 7 800 hehtaaria uutta kosteikkoelinympäristöä. Tärkein maanomistajan motiivi kosteikkojen perustamiseen Ruotsissa ovat kosteikon myötä runsastuvat lintu- ja eläinkannat. Tutkimustenkin perusteella vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ovat yllättävän hyvät. Paikallistason positiivisia vaikutuksia saadaan näkyviin helposti jo yhden tai muutaman kosteikon perustamisella. Toiminnalla on huomattavat vaikutukset myös riistalintukantoihin, mikä turvaa tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksia. Ruotsissa laajamittainen kosteikkotyö tuottaa tuloksia jo kaikilla maisematasoilla. Vesiensuojelussa kosteikot ovat osoittautuneet kustannustehokkaaksi toimenpiteeksi, ja lajistovaikutukset ovat ylittäneet odotukset! Aiemmin Ruotsissa oli yhdeksän uhanalaista kosteikkolintua, joista viideltä uhanalaisuusluokitus on viime vuosina poistettu ja yhden luokitus on parantunut. Samanaikaisesti neljä matelijalajia on päässyt pois uhanalaisten listalta ja kahden luokitusta on kevennetty. Tehtyjen tutkimusten perusteella maatalousympäristöön perustetut kosteikot ovat merkittävin syy kantojen vahvistumiseen. 49,90? (Normaalihinta 59,90?) Riistanhoidon seinäkalenteri 2014 Mahdollisuuksia myös Suomessa Erityisesti rehevien lintuvesien lajien kannat ovat Suomessa taantumassa. Jouhisorsa, heinätavi ja sotkat kärsivät vesien umpeenkasvusta ja sopivien elinympäristöjen puutteesta. Avoimeen maatalousmaisemaan sijoittuvat matalat ja rehevät kosteikot ovat monien kosteikkolintujen tärkeimpiä elinympäristöjä. Suomessa on merkittävät mahdollisuudet kosteikkoelinympäristöjen lisäämiseen ja lintukantojen vahvistamiseen. Kosteikkoja kannattaa perustaa ja kunnostaa sekä vapaaehtoisvoimin että erilaisten rahoitusten tukemana. Työstä hyötyvät lähivesistöt, kosteikkojen lajisto sekä riistakannat. Jokaisen kuukauden kohdalla näet mitä riistanhoitotöitä silloin kannattaa tehdä. Koko A4 ja avattuna 2 x A4 12,90? 2014 Kätevä ja kestävä taskukalenteri. Maatalouden vesiensuojeluun tarkoitetut kosteikot ovat oikein toteutettuna huippuluokan vesilintupaikkoja. Tulevaisuudessa maatalouden tukirahoilla voidaan toivottavasti perustaa kosteikkoja myös selkeämmin elinympäristöjen palauttamiseksi. Hyviä malleja on rakennettu Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa joka maakuntaan. www.kosteikko.fi Tilaa RHY:lle, seuran johtokunnalle tai lahjaksi. 10? ERI ÄN KALENT METSÄSTÄJ Eräkontti on Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama yritys. Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki, p. 010 440 9410 Avoinna arkisin Ma?pe 10?17 Metsästäjä 6 l 2013 l 67 Verkkokauppa www.erakontti.fi
• Tilaa joululahjaksi Ennen 16.12.2013 saapuneet tilaukset ehtivät vielä jouluksi. Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme netti-sivuillamme www.riista.fi Uutuuksia Riistavisa-peli Eräkokki ? makuja kairasta kaupunkiin -kirja lll Metsästyksen tietopeli. Astu eränkäynnin lll Eräkokkien resepteissä maistuu metsä ja tuulen puhuri järvellä. Kiehtova kattaus arkeen ja juhlaan syntyy kalasta, villivihanneksista, riistasta, sienistä ja marjoista. Käytössä koetellut reseptit tulevat kruununmetsien ja ? vesien ammattilaisten keittiöistä ja leiritulilta. Mukana on kokeellisen keittiön antia, klassikoita sekä parhaita nuotioruokia. Höyryävä rautukeitto, muheva peuranpaisti tai herkullinen marjapiirakka tuo tervehdyksen luonnosta. maailmaan ja lähde riistapolulle halki Suomen. Aiheina lajintunnistusta, metsästys ? ja aselainsäädäntö, riistaekologia?. Kysymykset ja lajintunnistuskuvat perustuvat pääosin Metsästäjän oppaaseen. Sisältää 350 kysymyskorttia. Hinta 27 ? Latuja metsomailla ? dvd lll Elokuva huurremetsojen pyynnistä. Suomalasien eräkirjallisuuden suuren mestarin A.E Järvisen mieliaiheita oli huurremetsojen pyynti pohjoisissa erämaissa. Tämä elokuva seurailee mestarin latuja ja on kunnianosoitus Järvisen työlle. Samalla se sisältää ainutlaatuisia tuokiokuvia nykyihmiselle äärimmäisen vaikeasta metsästysmuodosta. Videosara, 2013, Kesto 40 min, Hinta 24 ? Metsäkustannus Oy, 208 sivua, Hinta 35 ? Kanalinnustus ?kirja Käy tutustumassa myös meidän muihin tuotteisiimme netti-sivuillamme www.riista.fi Tilaukset postitetaan postiennakolla (postiennakkomaksu 4,10 + postimaksu painon mukaan) Tilaukset: netti-tilaukset: posti/käyntiosoite: puhelimitse: www.riista.fi , verkkokauppa Suomen riistakeskus, Varasto Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki 029 431 2111 UUTUUKSIA: Riistavisa ? peli 27 ? _____kpl Latuja metsomailla ? dvd 24 ? _____kpl Eräkokki ? kirja 35 ? _____kpl Kanalinnustus ? kirja 35 ? _____kpl Suomalainen riistanhoito ? kirja 45 ? _____kpl Nimi______________________________________________________________________________ Lähiosoite_________________________________________________________________________ Postinumero ______________ Postitoimipaikka_________________________________________ Puhelinnumero ____________________________________________________________________ 68 l Metsästäjä 6 l 2013 lll Kanalinnustus on Suomessa suositumpaa kuin missään muualla maailmassa. Ensimmäisessä kanalintujen metsästykseen keskittyvässä kirjassa kerrotaan, kuinka oppii pyytämään peltoja metsäkanalintuja. miten valita oikeat varusteet ja aseet? Mitä vaaditaan lintukoiralta? Miten toimia riistalaukauksen jälkeen? Kuinka säädellä ja vaalia kanalintukantoja? Teoksessa esitellään metso, teeri, pyy, riekko, kiiruna, peltopyy ja fasaani, kerrotaan niiden metsästyksestä ja kantojen hoidosta sekä perehdytään kanalintujen iänmääritykseen. Otava, Jere Malinen & Veli-Matti Väänänen, Sivuja 196, Hinta 35 ? Suomalainen riistanhoito ? kirja lll Riistanhoito on viimeisen kymmenen vuoden aikana mullistu- nut. Riistaorganisaatiot ovat muuttaneet muotoaan, riistakantoja on alettu hoitaa entistä suunnitelmallisemmin. Suomalainen riistanhoito kuvaa, miten riistanhoitoa harjoitetaan tämän päivän Suomessa. Teokseen on koottu uusin tieto metsä-, pelto- ja vesiriistan hoidosta, riistanhoidosta taajamissa ja teiden ympäristöissä, soiden ennallistamisesta, peltopyynnistä sekä tarhauksesta ja istutuksesta. Aivan uusina teemoina käsitellään kannanhoitosuunnitelmia ja riistakonflikteja. Metsäkustannus, Petri Nummi & Veli-Matti Väänänen, Sivuja 220, Hinta 45 ?
• Kaksi lupaavaa,kettuveristä suomenajokoiran urospentua. Synt. 25.7.2013. Isä K-KVA ja emälläkin jo 2 ykköstä. Sosiaaliset ja rohkeat pennut on rekisteröity,sirutettu ja rokotettu. puh. 0400 458 057 tai 040 562 6997 Kokemäki Kaupantekoa Palstalla julkaistaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2014 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. 5 kk ik suomenajokoiran uros. Valiovanhemmat. P. 0400 783 784 Venäjänajokoiran pentuja ajotakuulla. Usvavaaran Kennel puh.0400274744 Metsästyslinjan labradorinnoutajia, p. 040 913 8310 www.metsänhengen.com Dreeverin pentuja palkituista vanhemmista puh. 016 179 545 Patterdalenterrierin urospentuja 6.7.13, älykäs ja tehokas luolakoira, Eero Suomus 0400 788 636 Kk-mäyräkoira pentuja SF KVA-L vanhemmista. Jos etsit luolakoiraa. Pekka Tyrkkö. puh. 0400-773 141. Metsästäjä nro 1/2014 ilmestyy 23.1.2014. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 11.12.2013. Amerikankettukoiran pentuja käyttökokeissa ja näyttelyissä palkituista vanhemmista: Isä: Laikku, emä: Amy Puh. 045 256 9907, VÖYRI HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Englanninspringerin pentuja terv. vanhemmista. Metsästys käyttöön. P. 040 196 2709 Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptit: Janne Rantanen 0400 267 098 tai Janne Romakkaniemi 050 365 9222. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050 327 1782 tai Marko Niemelä 045 131 6109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena lvonen 050 572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Puh.joht. Harri Mäkinen 050 559 8906 sekä www.laikajarjesto.fi Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä ? täyttötarvikkeita. 040 558 4019, www.lietsala.net Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820 Eläintentäyttäjiä Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Ketunjalkanaruja. Hengarimalli, tehdastekoiset jouset, toimivaksi todettu. P. 044 523 0554. Aimpoint 9000L 395,-, Burris 3-9x40 210,Kahles 2,5-10x50 890,-, Kahles KX 2-7x36 850,Leupold VX-1 2-7x33 250,-, VX-1 3-9x40 295,Meopta 1,5-6x42 525,-, R1r 3-12x56RD 830,Steiner 1,5-8x42 1490,-, xtreme 3-12x56 1690,Swarovski Z4I 1,5-4x24 1390,-, 2,5-10x56 1770,Tikka T3 Hun 850,-, Tikka T3 Lite ss 890,Sako 85 Syn SS 1550,-, Black Bear 1495,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-5281203 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. Kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, 0400 384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi 050 465 4695 Yhdistelmäase Baikal Bushnellin kiikarilla kal 12/76-223 hp.540e P: 0400 754 241 Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestöön Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry:n jalostusneuvjiin. Pointteri: Jorma Korpela p. 044 511 2013, englanninsetteri: Antti Korhonen p. 040 725 3148, irlanninsetteri: Tero Savolainen p. 0440 130 703, gordoninsetteri: Jasu Sinkkonen p. 040 519 8819. Katso lisää myös osoitteesta www.kkk-hhs.fi Koira-, minkki-, loukku-, ym. verkkoja www.rautarantala.com / 09 876 5291 Pienpetopyydykset: ketun jalkanaru, heti tappavia loukkuja ja rautoja pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400 181 498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net/ Antti Mäkilä, Tammela kaikki alan työt! puh. 0400-879 581 antti.makila@elaintentaytto.fi www.elaintentaytto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400 176 934 tai 03 515 3230 ja jäsenasiat puh. 09 874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Pekka Inkinen 040 832 2858. Karjalankarhukoira Annamari Pirinen annamari.pirinen@ pp.inet.fi, 040 828 1489, Johannes Lehtomäki, johannes.lehtomaki@mhy.fi, 040 450 0024, Pohjanpystykorva: Soile Kattainen 050 327 4259. Lisäksi: pj. Uolevi Sirviö 044 296 8530. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Myydään Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet sekä kanuloukkuja, ym. Tutustu tuotteisiin www.ph-riista.fi / tai soittele 050 566 2691 Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040 581 9624 www.trofeart.tk Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Eläinten ja lintujen täytöt, myös kalat! R. Tyni  040 ? 7375 724  Kuusamo Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013 881 985, 0500 279 777 Harmaan norjan hirvikoiran pentuja kaksoisvaliovanhemmista s. 1.11.13 Risto Hämäläinen, Mikkeli puh. 044 370 8373 Suomenajokoiran hyväsukuisia pentuja. Soita, kerron enemmän. 040 5531258 Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net Metsästäjä 6 l 2013 l 69
• Tikka T3 Forest 308Win pakettitarjous Burris optiikalla 3-9x40 valopist.1290e Testivoittaja Howa-kiväärit alkaen 790e Beretta,Benelli,Guerini,FC,CZ,Sako/Tikka. Kiikaritarjous! Hawke 3-9x50 85e. Ylöjärven asetarvike Rantakiventie 7, Ylöjärvi P. 03 348 4004 www.asetarvike.fi  Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Tikka haulikkorihla 5,7 x 43 -12/70. Ase on kuin uusi h. 750 e. Puh. 050 464 5775 Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta 65? koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Korkealaatuinen. vahvarakenteinen, Boots, tylppäkärkinen, musta. Hinta koot 37-46 74? vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Hinta 69? koot 37-48 Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. koot 36-48 69? Nahkasaapas, kosteutta kestävä nahka, teddykarva vuori, varrensuussa nauhakiristys, pitävä pohja Hinta koot 38-48 Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi 74? Kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. ERÄTAPIO OY Puh. 040 585 8133 www.eratapio.fi Koirankopit 1-os 310,- ja 2-os 390,06 453 4333 www.koirankoppi.fi Riistakamera alkaen 89e! Scout Guard 550VB 5.0MP 89e, Uovision Panda 8.0MP 138e, Uovision UV565 Full HD 12MP 179e, lähettävä Uovision UM565 8.0MP 279e, etäohjattavat Uovision UM535 8.0MP 299e ja Uovision UM565-SMS 12MP 339e. Uusi ja nopea 3G etäohjattava: Uovision UM565 3G 12MP! Katso lisää: Eränetti verkkokauppa - www.eranetti.fi Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW.ASEJAERA/FI Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF puhelin alkaen 89e! Wouxun KG-679E VHF 89e, Savikiekonheitin The Competitor 35e, 5kpl hetitappavat minkinraudat 23.50e, SwingBlade yhdistelmäveitsi 42e, Elektroninen kuulosuojain Caldwell 44e, Vakuumikone Cyclone 49e, Lihamylly WildHog 1200W 66e, KARSKI eräsuksisetti 139e, Mini GPS paikannin 49e, Deben 12m luolatutka 226e, TARVAS luodit alkaen 59e/50kpl. Katso lisää: Eränetti verkkokauppa - www.eranetti.fi Laatuparistoja koitatutkiin ja metsästyspuhelimiin mm. Puh. 06 364 1565 www.cellpac.net Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431 06 724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09 5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midway.fi Ohjaus Arttu Kotisara, kesto 40 min., ovh. 23,90 ?. Tilaukset soittaen tai viestillä puh. 0400-229739 tai sähköpostilla os. arttu@videosara.fi Lisätietoja tästä ja muista eräelokuvista sivuilla www.videosara.fi Metsästäjä 6 l 2013 Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. puh. 0400 835 511 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596 Videosaran uutuuselokuva, jossa hiihdellään huurremetsojen pyynnissä eräkirjallisuuden klassikon A.E. Järvisen luomassa hengessä. Perinteisen talvimetsopyynnin ainutlaatuiset erätilanteet lumen ja pakkasen keskellä tulevat elokuvan myötä turvallisesti olohuoneeseesi. l kivelaoutdoor.com puh. 040 728 4667 Valtava valikoima erävarusteita! Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely ww.puuru.com. Puh. 044 368 1441. LATUJA METSOMAILLA 70 Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017 824 123 tai 040 527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi  VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www.ritkos.fi Maihari, Hinta Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130 euroa, asennus 65 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 Osta ja myy www.jahtihuuto.net Laadukkaat sarvitrofeetaustalevyt 050 561 6493 www.puuseppa.info Sarviktrofeen taustalevyjä: kauris 18 e, peura 11 e, hirvi 14 e 050 438 2370 Myydään suurikokoinen parkittu karhuntalja jossa on täytetty pää kiinni nhassa puh. 013 524 261 Riistalintuja: fasaani, peltopyy, heinäsorsa ja viiriäinen. http://selkeensulka.blogspot.fi, puh. 040 500 3888. METSÄSTYSSEURAT  HUOM !!!Alkup. 5/7h:n arm.maasturi UAZ-469 vm.90 Katso esittely, google: ristolappalainen.yle Jos kiinnostaa, soita: 0400 272/Risto   Metsästysmaja Virossa, as.rakennus ja aitta kaikki hirttä. Lasinen kasvihuone, tontti 2.4 ha 29000e/tarjous. p. 044-2077269 Remont.kaksio 40m2 Pärnussa, Saugajoki. Omistaja 040 560 5212 Myydään peuramiehen unelma! Uusi hirsihuvila ja vajaa 12ha maata LounaisPirkanmaan peuramailla yhteensä 195 t. Lisätietoja 050 549 5532. Ostetaan Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. Turkismuokkaamo ostaa raakoja turkisnahkoja suolattuna tai kuivattuna. R Halkola Noksonkuja 9 61310 Panttila 06 450 0600, 040 527 8219 Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400 271 291. Työsuorituksia Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010 387 3090 Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Takamaantie 10 25390 KIIKALA. Ahola 02 728 7503, 050 462 5938 Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 040 581 3124. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www.asehuolto.net Aseiden korjaukset ja huollot !Ylöjärven asetarvike puh. 040 718 8170 Asemekaanikko Etelä-Pohjanmaalla Asetekniikka K. Kapela, Korpuusentie 72, 60550 Nurmo. P. 050 524 1838. Ark. 9-18 Asepalvelu K.Kauranen Asesepänliike Härmässä. Oravaistentie 88 62310 Voltti. P.0500-562940 Huollan jahtiradiot, koiratutkat? RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. Mets ästystä Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050 520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Karhunmetsästystä Suomussalmella ja nyt uutuutena myös etelä-Kuusamossa. p. 050 325 8966 www.erapalvelu.net Asiantuntemuksella vuodesta 2000! Metsästysmatkat maailmanlaajuisesti. Hanhi ja villisika Virossa. VSD SAFARIS, www.vsdsafaris.fi p. 0400 888 875, hunt@vsdgroup.fi Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. auvo.kokkala@aina.net. Ulla ja Auvo Kokkala 050 588 9593. www. fasaanitila.net Koijärvi fasaanien myynti, koirien koulutus, jahdit 045 349 6096 Sorkkaeläin-ja sorsanmetsästystä Sauvossa. WWW.prohunting.fi/ 040 558 9012 pro.hunting@luukku.com Svensk jakt av toppkvalitet! Gås, hjort, vildsvin, älg, mm www.carlanderoutdoor.se Vuokralle tarjotaan Mökkejä Kuhmon itä-rajalla. Puh. 0500 253 563 VP:n keskellä, lähellä Varkautta mökki, savusauna, kota, vene yms. Puh. 050 559 8145.
• Metsästäjä -lehti No. 6/2013 62. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 23.1.2014. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitusneuvosto: Reijo Orava (pj.), Aku Ahlholm, Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Marja Martikainen, Ilkka Lampi, Marko Mikkola, Vesa Ruusila, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen, Petri Vartiainen. Osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Marja Martikainen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola, Hansaprint Kansikuva: Hannu Huttu Osoitteet Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi/yhteystiedot Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi www.riista.fi/tilaukset Kirjapaino: Hansaprint 2013/Met13_06 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9 ? 15, asiakaspalvelu@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00?16.15. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren?lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjä rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09 794 031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09 794 031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi Yhteystietoja Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 0295 301 000. www.rktl.fi Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Metsästäjä 6 l 2013 l 71
• © Mikael Wikström www.asejaera.fi TURKU Puh. (02) 239 0930 KEMIÖ Puh. (02) 423 804 Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet. Deben Terrier Finder Long Range Ihjäl Hetitappava Näätäloukku Tai Minkkiloukku 300 ? 55 ? Laser Genetics ND 3x40 Sub Zero Crock-Pot Haudutuspadat alk. 59 ? 350 ? 240 ? Asekaappi SP 88 SP 75 680 ? 550 ? + Rahti SP 88 Baron Kivääripussi 119x28x6cm Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla www.midway.fi ? 09 5122 933 Puhelinpalvelu arkisin 12-17 Archangel lipas 10 ptr, sopii ainoastaan tukkiin 460248 Archangel tukki Mosin-Nagant sotilaskivääriin. 5 ptr irtolipas, säädettävä poskipakka ja perä TUOTENRO 510435 40? Barnes 6.5mm 127 gr LRX kokokuparinen pitkien matkojen metsästysluoti 50 kpl TUOTENRO 392346 80? TUOTENRO 460248 280? Pride Fowler Evolution 3-12x 42mm, koronottoristikko pienoiskiväärille n. 200 metriin saakka TUOTENRO 144970 600? Timney laukaisukoneisto sivuvarmistimella M-N sotilaskivääriin, 460248:ssa valmis sovitus TUOTENRO 559350 180? Buck Gardner kettupillisetti 4 kpl + CD TUOTENRO 520419 69?