Metsästäjä 6 l 2014 Anna palautetta palveluistamme Metsästäjät sikaruton torjuntaan Muutoksia metsästysaikoihin, s. 54
Tässä numerossa l 6 l 2014 Talvinen supisaalis turkiksiksi, s. 20 Riistanlihasta ollaan valmiita maksamaan, s. 30 ita Luonnonsuojelualue perustetaan isuudet – metsästysmahdoll voitava Hyödynnä tukia riistanhoidossa: säilyttää! s.12 Kosteikosta hyötyy koko lähiseutu, s. 44 3 Pääkirjoitus: Sikaruton torjunta vaatii villisian tehokasta säätelyä 4 Afrikkalainen sikarutto: Näkymätön uhka – metsästäjien oltava erityisen huolellisia 6 Villisikakannan säätelyn toimenpideohjelma 6 Älä tuo tuhoisaa tuliaista metsästysmatkalta 7 Ministeriön kuulumisia: Liikaa villisikoja 8 Afrikkalainen sikarutto: Mistä on kyse? 12 Luonnonsuojelualueita perustetaan – metsästysmahdollisuudet voitava säilyttää! 14 Merilinnustus Suomen etelärannikolla -selvitys: Valtion alueilla metsästys tärkeää merilinnustajille 16 Pienpedot vaivaavat merellisiä luonnonsuojelualueita 19 Varapuheenjohtajalta: Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja metsästys 20 Talvinen supisaalis turkiksiksi 22 Supikoirat suolaan ja villiturkis talteen 24 Ministeriön kuulumisia: Byrokratiatalkoot 26 Riistaeläimen terveyden arviointi 30 Riistanlihasta ollaan valmiita maksamaan 32 Riistakauppaa kehitetään Inkoossa 2 l Metsästäjä 6 l 2014 34 Metsästyksen kansainvälinen ulottuvuus: edunvalvonta siirtynyt Brysseliin 36 Lyijy vastatuulessa 38 Erätarkastaja puuttuu vihapuheisiin netissä 40 Kansalaisia kuultiin laajasti sudenhoitosuunnitelman valmistelussa 41 Lajiesittelyssä näätä 42 Askel riistametsään: Riistaystävälliset työohjeet syntyvät yhteistyössä metsäammattilaisten kanssa 44 Hyödynnä tukia riistanhoidossa, osa 1: Kosteikosta hyötyy koko lähiseutu 48 Ukkoontumista vastaan: Nuorisotoiminnan abc 50 Metsästäjätutkinto uudistuu: Metsästäjätutkinto koulutus on vastuullisuuden koulutusohjelma 52 Eräelämyksiä tuottava Veijo Kantanen: Alalle tarvitaan tasokasta koulutusta 54 Uutismakasiini: Muutoksia ketun, mäyrän, peltopyyn, teeren ja muflonin metsästysaikoihin 58 Áigeguovdilis ságat sámegillii 60 Junnupalsta 61 Kaupantekoa 63 Osoitteet
Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Sikaruton torjunta vaatii villisian tehokasta säätelyä Rajoillamme vaanii uusi eläintautiuhka. Afrikkalainen sikarutto leviää Itä-Euroopassa ja on jo saavuttanut itäisen naapurimaamme ja Baltian. Tauti ei tartu ihmisiin, mutta on tappavan tuhoisa kesysialle ja sen kantamuodolle, villisialle. Sikaloihin levitessään se aiheuttaisi valtaiset tappiot sianlihan tuottajille. Jo villisioissakin esiintyessään epidemia johtaisi sikatalousjalosteiden vientikieltoon, mikä pidempään jatkuessaan aiheuttaisi miljardiluokan tappiot sikataloudelle ja lihateollisuudelle. Afrikkalainen sikarutto voi levitä Suomeen villisikojen välityksellä, mutta ehkä vielä todennäköisemmin saastuneiden elintarvikkeiden tai matkailijoiden varusteiden mukana. Elintarviketurvallisuusviranomaiset ovatkin antaneet tarkkaa ohjeistusta näiden riskien välttämiseksi. Villisikoja on Suomessa muutama sata, kenties tuhat yksilöä. Villisika on mielenkiitoa herättävä riistalaji. Se voisi rikastuttaa suomalaista riistataloutta ja muutamat metsästysseurat ovatkin ryhtyneet hoitamaan villisikakantaa riistataloudellisin tavoittein. Villisika kuuluu alkuperäislajistoon, ja se saatettaisiin tiukkoja suojelukriteereitä käyttäen määrittää jopa uhanalaiseksi lajiksi. Mutta koska sika ei ole sympaattinen eläin, näin ei ole kuitenkaan tehty. Sikaruton torjunta vaatii nyt määrätietoisia toimia. Maa- ja metsätalousministeriö kielsi lokakuussa villisian ruokinnan sillä perusteella, että villisikoja ei houkuteltaisi itärajan yli Suomen puolelle. Riistatalouden asiantuntijat kyseenalaistivat kuitenkin välittömästi ratkaisun, koska villisian tuloksellinen metsästys perustuu nimenomaan ravintohoukuttimen käyttöön. Villisikakannan riistatalousperusteisessa hoidossa on nyt tarpeen ottaa aikalisä. Villisikakannan tiheyttä ja leviämistä on nyt rajoitettava harkituilla toimenpiteillä niin, että sikaruton leviämisketju katkeaa. Riistatalousarvon menetys ei ole lopullinen, jos vain sikarutto-ongelma saadaan Euroopassa hallintaan. Villisika on tehokas lisääntyjä, ja kanta palautuu erittäin nopeasti, jos niin tahdotaan ja päätetään. Syksyn aikana järjestetyissä metsästäjäilloissa on rakennettu villisikakannan säätelyohjelmaa. Sikoja pitää vähentää, mutta samalla pyrkiä pitämään pahnueet aloillaan ja koossa. Ratkaisuna on sikojen laadukas ruokinta ja siihen perustuva valikoiva metsästys. Johtavien emakoiden ampuminen tai eläinten ajaminen hajottaisi porsueet ja edistäisi niiden levittäytymistä. Myös villisikasaaliin seuranta siirtyy uuteen aikakauteen. Riista.fi -sivustolle on lisätty tilastoikkuna, josta voi seurata Oma riista -palvelun kautta tehtyjen saalisilmoitusten määrän kehitystä. Maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus ovat vedonneet metsästäjiin, että villisian kannansäätelyohjelmaa lähdettäisiin nyt tehokkaasti toteuttamaan. Toiminta pääsee käyntiin, kun villisian ruokintakielto puretaan. Metsästäjä 6 l 2014 l 3
Laura Ticklén Afrikkalainen sikarutto Näkymätön uhka Jari Niskanen – metsästäjien oltava erityisen huolellisia Samaan aikaan, kun villisika on vakiintumassa osaksi suomalaista riistalajistoa, Suomea kohti leviää sianlihantuotantoa uhkaava virustauti. Riistahallinnon on tehtävä ripeitä päätöksiä ja voitava luottaa erityisesti kaakkoisrajan riistanhoitajien myötämielisyyteen. S uomen riistakeskus on järjestänyt metsästysseuroille, riistanhoitoyhdistyksille ja muille asianosaisille tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia villisioista ja afrikkalaisesta sikarutosta, ensimmäisen 24. lokakuuta Kaakkois-Suomessa yhdessä Suomen Metsästäjäliiton kanssa ja toisen 30. lokakuuta Itä-Uudellamaalla yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ihminen on todennäköisempi taudinlevittäjä kuin villisika Afrikkalainen sikarutto on eläinten virustauti, joka tarttuu suorasta kosketuksesta sikojen 4 l Metsästäjä 6 l 2014 kesken tai epäsuorasta kosketuksesta esimerkiksi saastuneen rehun kautta tai sian kiehnätessä ihmisen saastuneita vaatteita. Tauti itää päiviä tai viikkoja,ja oireiden ilmestymisen jälkeen eläin kuolee nopeasti, keskimäärin viikon kuluessa. – Afrikkalaiseen sikaruttoon ei ole rokotetta tai hoitokeinoa. Tauti lähtee vain sillä, että kaikki siat tapetaan.Toivon,ettemme joudu siihen tilanteeseen.Siksi nyt pyritään löytämään yhdessä järkevä, kestävä kannan koko, ja se ei ole nolla,sanoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Lappeenrannan tilaisuudessa. Villisika on arvostettu riistaeläin, mutta aiheuttaa ruuanhimossaan runsaasti vahinkoja esimerkiksi maataloudelle ja riistaluonnolle. Siksi kannan säilyttämisestä ja laajuudesta käydään periaatteellista, kansallista keskustelua. Afrikkalaisen sikaruton uhkaavan lähestymisen vuoksi suunnitelmia joudutaan kuitenkin miettimään uudesta näkökulmasta. – Iso kysymys on se,mikä on paras ratkaisu lyhyellä tähtäimellä, kiteytti Husu-Kallio. – Kannattaa miettiä myös varjopuolet: mitä enemmän sikoja,sitä enemmän tuhoja.Valtiolta ei tule löytymään korvausrahoja. Villisikojen ruokintakieltoasetus voidaan purkaa yhtä nopeasti kuin se on annettukin. Uhka Suomen taloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille Jos Suomessa todetaan yksikin tartuntatapaus afrikkalaista sikaruttoa, se lamauttaa lihantuotannon ja elintarviketeollisuuden,jotka työllistävät kymmeniä tuhansia suomalaisia. Sianlihan omavaraisuusaste on lähes sata prosenttia, joten tuontilihaa ei Suomessa välttämättä tarvittaisi lainkaan. Tautiriskin vuoksi sikataloudella on kuitenkin mennyt heikosti jo pitkään ennen Venäjän-pakotteitakin, ja vientineuvottelut Kiinan kanssa luultavasti kariutuisivat taudin ilmenemiseen. Vuonna 2011 sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira että Euroopan unioni (EU) tekivät afrikkalaisesta sikarutosta riskiarvion. Silloin kummatkin totesivat,että todennäköisin tapa, jolla tauti voisi levitä Suomeen, ovat lihatuotteet, ei villisika. – Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut paitsi Suomessa myös muualla Euroopassa, sillä si-
kojen määrä on kasvanut aivan viime vuosina tä, ja laji on tehokas sopeutumaan ja lisäänty- raskaat villisiat torahampaineen ovat jopa mään.Suomen kannan tämänhetkiseksi kook- vaarallisempi metsästettävä kuin suurpedot. merkittävästi, Husu-Kallio huomautti. Tullilla ei Husu-Kallion mukaan ole resursse- si arvioidaan 500–1 000 villisikaa, jotka elävät Jahtia helpottaa se, että varsinkin naaraat ja elintarviketuonnin valvontaan,minkä vuoksi jopa 20–30 sian laumoina. Kanta-arviot kai- pysyttelevät ruokintapaikkojen läheisyydesjokaisen matkailijan omalla vastuullisella toi- paavat kuitenkin lisää tarkkuutta, jota oman sä aloillaan. Suomessa kiellettiin lokakuun alueensa tuntevat metsästäjät voivat tarjota. alussa valtioneuvoston asetuksella villisikojen minnalla on suuri merkitys. Kaakkois-Suomen riistapäällikkö Erkki ruokkiminen. Kielto voidaan kuitenkin kumoSuomalaiset kuluttajat haluavat, että tuotantosiat voivat hyvin,mitä edistetään esimer- Kiukas korostaa myös kaadettujen villisikojen ta tarpeettomana, jos metsästäjät sitoutuvat kiksi ulkoilulla. Se kannan vähennyssuunnitelmaan. kuitenkin kasvattaa – Siihen ei mene mahdollisuutta konYksikin Suomessa todettu taktiin riistaeläinten viikkojakaan, asetus sikaruttotapaus lamauttaisi kanssa. Husu-Kallio voidaan purkaa yhtä nopeasti kuin se on sanoo olevan luonlihantuotannon ja nollista, että villisiat annettukin, kansliaelintarviketeollisuuden, päällikkö Husu-Kallio hakevat kontaktia pihasikoihin. vakuutti. jotka työllistävät kymmeniä Afrikkalainen si– Uskon metsästuhansia suomalaisia. karutto vaikeuttaa täjien itse tietävän, esimerkiksi suurriismitkä ruokintapaitavirka-aputoimintaa, kat on tarkoitettu sillä autot, koirat ja jäljestäjät saattavat huo- kirjaamista Oma riista -palveluun, jotta teho- villisioille ja perustettu kannan kasvattamisekmaamattaan kantaa virusta. Desinfiointi ja metsästyksestä saataisiin tilastotietoa. si metsästystä varten. Emme tietenkään ole karanteeniajat ovat tärkeitä, mutta hankalia. – Oma riista on tosi helppo ja nopea käyttää, edes kuvitelleet, että kaikki riistan ruokinta– Villisikojen lisäksi myös pienpetojen sekä ja riistalokiin merkityt yksilötason tiedot nä- paikat poistettaisiin tai että pääsyä niille olisi varisten ja harakoiden pyyntiä on tehostettava, kee vain omilla tunnuksilla. Toivoisin tosiaan, mahdollista rajoittaa. jotta nekään eivät pääse levittämään virusta että tietoja tulisi, niin pystyttäisiin seuraaesimerkiksi teurasjätteistä tuotantotiloille, maan metsästystä riistanhoitoyhdistystasolmuistutti Kakkois-Suomen riistapäällikkö la, se on jo riittävä tarkkuus päättäjille, Kiukas Erkki Kiukas. vetosi Lappeenrannassa. Aiemmin villisika oli kokonaan rauhoitetSeuroilla ratkaisun avaimet tu, mutta nykyisin metsästys on kielletty vain Evira alkoi testata saalisnäytteitä taudin varal- keväisin. Laji on niin sanotusti vapaasti metta jo 2010, ennen kuin EU sitä edes vaati. Aluk- sästettävä eli kaatomäärä on kiinni vain metsi näytteitä testattiin vuosittain noin kymme- sästysoikeuden haltijasta, mutta porsaiden lll Elintarviketurvallisuusvirasto nen, mutta tänä vuonna jo viitisenkymmentä. seuraamaa emakkoa ei saa tappaa. Kansliapäällikkö Husu-Kallio pitää erittäin Kiukkaan mukaan seurojen on syytä luopua Evira toivoo metsästäjiltä näytteitä arvokkaana sitä, että metsästäjät lähettävät itse asettamistaan täysrauhoituksista heti Suomessa metsästetyistä ja kuolnäytteitä Eviralle. seuraavissa kokouksissa. Kaakkois-Suomen leena löydetyistä villisioista. Evira Villisikoja saapuu Suomen puolelle Venäjäl- vahvuutena on hyvin järjestäytynyt metsäsmaksaa metsästäjille palkkiona 50 täjäkunta ja valtioneuroa / yhdestä villisiasta lähetetyt maiden vähäisyys. näytteet. Näytteeksi lähetetään Metsästäjät tuntevat munuainen, perna ja verta. Erityisen alueensa ja ovat rabiestärkeää on saada tutkittavaksi itsesriskin vuoksi kokeneita tään kuolleita ja sairaalta vaikuttanäytteenkerääjiä. neita villisikoja, joko kokonaisina tai – Jos tiedettäielinnäytteinä. siin kannan tarkka Jopa pitkään kuolleena ollut ja pisuuruus, osattaisiin laantunut ruho kannattaa tutkituttaa määrittää metsästysafrikkaisen sikaruttoviruksen varalta, tavoite seuran ja maansillä virus säilyy raadoissa pitkään. omistajan kantokyvyn Kuolleena löydetystä kokonaisesmukaan sekä seuratta villisiasta pyydetään ilmoittamaan taisiin saalismäärän viipymättä paikalliselle kunnaneläinkehitystä, homma olisi lääkärille ja Eviran Oulun toimipishyvin hanskassa,sanoi teeseen mahdollisen patologisen Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja Kiukas. tutkimuksen varalta, Suomen sikayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Ari Berg kiittivät Lappeen– Raivotauti on p. 029 530 4924. rannassa läsnäolijoita siitä, että vaarallinen tauti on otettu vakavasti ja voitettu metsästäjien Näytteet lähetetään osoitteesen torjunnassa on vedetty yhtä köyttä. talkootyöllä, samaan seen: Evira, Eläintautivirologia, – Meitä virkamiehiä voi aina syytellä, mutta en halua vastakkainasetpystymme tässäkin. Mustialankatu 3, 00790 Helsinki. telua metsästäjien, lihantuottajien tai muiden toimijoiden välille, maa- ja Nopeasti isoina Tarkemmat lähetysohjeet: evira.fi. metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sanoi. laumoina liikkuvat Laura Ticklén Evira toivoo metsästäjiltä näytteitä villisioista Metsästäjä 6 l 2014 l 5
Villisikakannan säätelyn toimenpideohjelma Villisikakannan säätelyn toimenpideohjelman tavoitteena on afrikkalaisen sikaruton saapumis-, leviämis- ja asettumisriskin vähentäminen villisikakannan hoidon ja säätelyn keinoin. Siksi pyritään villisikakannan tehokkaaseen ja hallittuun metsästykseen kannan harventamiseksi ja leviämisen estämiseksi. lll Alla mainitut keinot koskevat tilannetta, jolloin afrikkalaista sikaruttoa ei ole todettu Suomessa. Jos ASF saapuu Suomeen, toimenpiteet päivitetään. Esimerkiksi koirien käyttöä metsästyksessä joudutaan siinä tapauksessa rajoittamaan voimakkaasti. Keinot toimenpiteen toteuttamiseksi: Hygieniasta huolehtiminen I. Varmistetaan, että tautia ei tuoda Suomeen esimerkiksi asusteissa, harrastusvälineissä tai tuliaisissa. Kanta-arvion tarkentaminen I. Metsästysoikeudenhaltijoille suunnatut kyselyt Tarkoituksenmukainen ja suunnitelmallinen metsästys I. Laadukas ravintohoukuttelu (ei eläinperäistä, ei talousjätettä), laumojen pitäminen koossa ja aloillaan tärkeää II. Kyttäysmetsästys ensisijainen menetelmä III. Valikointi, oikea pyyntijärjestys (paljon porsaita ja nuoria yksilöitä, ei porsaallisia emakoita) IV. Vältetään metsästysmenetelmiä, jotka karkottavat eläimet alueelta V. Ydinalueiden ulkopuolella voidaan kaataa alueelle saapuneet yksittäiset siat ja pienet porukat sopivaksi katsotuin metsästys menetelmin VI. Valon käyttö voidaan sallia poikkeusluvalla VII. Mahdolliset muut Suomen riistakeskuksen päätettävissä olevat menetelmät VIII. Pienpetopyynnin ja rauhoittamattomien lintujen pyynnin tehostaminen villisikakannan ydinalueilla Säädösmuutostarpeet I. Ruokintakiellon poisto Saaliin käsittely I. Tarttumisriskin minimointi saaliin ja teurasjätteen käsittelyssä (ei suolia tai muuta jätettä eläinten ulottuville) Tautitilanteen tehokas seuranta I. Tuetaan metsästäjiä, metsästysseuroja ja SRVA henkilöstöä näytteiden toimittamisessa Eviraan (verinäyteputkilot ja kaavakkeet sekä neuvonta). Saaliin ilmoittaminen I. Oma riista ja reaaliaikainen avoin seuranta. Mahdollistaa toimenpideohjelman vaikutusten seurannan ja uudelleenarvioinnin. Laadukas tiedon jakelu ja koulutus avainasemassa tautiriskin torjunnassa Muistutus: Hannu Huttu Haavoittunut villisika on vaarallinen. Maastoon jääneestä haavoittuneesta villisiasta on viipymättä ilmoitettava lähimmälle poliisille. Älä tuo tuhoisaa tuliaista metsästysmatkalta lll Metsästäjien on syytä noudattaa erityistä varovaisuut- l Pese käyttämäsi vaatteet pesuohjeen mukaisessa ta palatessaan Baltian maihin, Puolaan, Venäjälle tai muihin Euroopan itä- ja kaakkoisosien maihin, Sardiniaan tai Afrikkaan suuntautuneilta metsästysmatkoilta. Metsästysmatkailijan muistilista l Jos haluat tuoda matkalta tuliaisia tai metsästysmuistoja, selvitä jo ennen matkaa, onko tuonnissa erityisehtoja tai rajoituksia. l Pese ja puhdista kaikki varusteesi ja autosi jo ennen paluutasi Suomeen. 6 l Metsästäjä 6 l 2014 korkeimmassa lämpötilassa. Pese saappaat ja kengät näkyvästä liasta. Pese ja puhdista omat varusteesi ja metsästyskoirien varusteet mahdollisimman hyvin. Pidä pestyjä vaatteita, saappaita ja varusteita pari tuntia kuumassa saunassa. l Pese metsästysmatkalla mukana olleet koirat huolellisesti. l Käy itse saunassa palattuasi matkalta. l Älä vieraile sikatiloilla äläkä osallistu villisian metsästykseen Suomessa ennen kuin paluustasi Suomeen on kulunut 48 tuntia. Vältä tänä aikana myös riistaruokinnan rehun ja petohaaskan käsittelyä, täydennystä tai ruokintapaikalla käymistä.
Ministeriön kuulumisia Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö maa- ja metsätalousministeriö Liikaa villisikoja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira julkisti vuonna 2011 riskiprofiilin koskien afrikkalaisen sikaruton mahdollisia maahantuloreittejä Suomeen. Työn taustalla oli tieto siitä, että kyseistä tarttuvaa virustautia oli todettu Venäjällä, alle 200 km:n päässä Suomen rajalta. Silloisen arvioinnin mukaan suurimpana uhkana suomalaisille sikatiloille pidettiin ihmisten liikkumista alueilla, joissa sikaruttotartunta oli todettu. Villisikojen mukanaan tuoman tartunnan riskiä pidettiin pienempänä. Keskeisimpänä perusteena tälle päätelmälle pidettiin Suomen harvaa villisikakantaa. Taudin kulkua kantajaeläimestä eteenpäin terveisiin sikoihin ei siten pidetty kovin todennäköisenä. Tieteellinen työ korosti kuitenkin eräitä arviointiin vaikuttaneita tekijöitä. Näistä keskeisimpiä olivat tiedonpuutteet villisikojen todellisesta roolista taudin reservuaarina eli säilymönä ja levittäjänä. Myös tiedot suomalaisten tekemistä metsästysmatkoista olivat erittäin vähäiset. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA arvioi v. 2011 julkistetussa riskiarviointitutkimuksessa riskiä EU:n jäsenmaihin vain keskinkertaiseksi ja että se tulisi todennäköisemmin saastuneen ruokajätteen mukana. Leviämisriskiä villisikoihin ei pidetty suurena. Myös EFSA korosti, että tauti voisi levitä pidempiä matkoja vain, jos villisiat ovat tasaisesti levittäytyneet. Suomen osalta riskin katsottiin siksi EU-tasollakin olevan pieni. Eviran ja EFSAn tutkimusten jälkeen tilanne EU-alueella on selvästi muuttunut. Taustalla on etenkin viruksen leviäminen Venäjällä. Tilanne afrikkalaisen sikaruton osalta onkin hyvin erilainen nyt kuin noiden arvioiden aikaan. Muis- tan hyvin, miten Eviran pääjohtajana rauhoittelin siankasvattajia ja lihateollisuutta maahantuloriskin pienuudesta. Nyt en enää tee niin. Afrikkalainen sikarutto on siirtynyt Itämeren alueelle nimenomaan villisikojen mukana Venäjältä. On selvää, että tutkimustyötä tartunnan lähteistä ja sen leviämisestä tullaan tekemään paljon. Villisian rooli tulee sitä kautta selkiytymään. Se tulee toivottavasti osaltaan auttamaan ennaltaehkäisyssä taudin hävittämistoimissa. Kuten kaikkien muidenkin helposti leviävien virusten osalta, taudin varhaisella toteamisella on ratkaiseva merkitys sen edelleen leviämisen estämiseksi. Villieläinten osalta tilanne on tietenkin kaikkein vaikeinta. Metsässäliikkujat ja erityisesti metsästäjät, jotka riistansa liikkeitä seuraavat, ovat sairastuneiden villisikojen löytämisessä avainasemassa. Villisioilla virus tarttuu elävistä tai kuolleista sioista toiseen. Eläinmäärillä on siten ratkaiseva merkitys taudin leviämisessä. Suomessakin eläinmäärät ovat huomattavasti kasvaneet. Kaikki EU-maat ovat pyrkineet tekemään parhaansa, että tauti ei tulisi maahan. Näin on Suomessakin nyt todella tehtävä. Virus tappaa villisikoja varmemmin kuin metsästäjän luoti. Samalla se estää suomalaisen vastuullisesti tuotetun sianlihan viennin vuosiksi niille markkinoille, joille sitä elinkeinon kannalta on juuri nyt välttämätöntä saada kaupattavaksi. Villisikoja kannattaa nyt todella rajusti vähentää. Vai uskallammeko seurata Tanskan mallia ja yrittää hävittää kaikki? On huomattavasti helpompi saada villisiat uudelleen maahan kuin päästä tästä viheliäisestä virustaudista kokonaan eroon. Espanjalta se vei aikanaan vuosikymmeniä. Metsästäjä 6 l 2014 l 7
Mikael Antell, Suomen CIC-toimikunnan puheenjohtaja Afrikkalainen sikarutto – Mistä on kyse? Afrikkalainen sikarutto on viime vuosina levinnyt Itä-Euroopassa, ja Suomea lähimmät tautitapaukset on todettu Koillis-Virossa. Virus tarttuu ja säilyy äärimmäisen helposti. Se on tappava villija kesysioille, mutta ei tartu ihmisiin. Ihminen voi kuitenkin tartuttaa sikoja esimerkiksi vaatteidensa välityksellä. pidetään luultavimmin keittiöjätettä, jota oli syötetty takapihojen sioille ja vapaana laiduntaville sioille.Kesysikojen epidemia levisi nopeasti Armeniaan ja Azerbaidžaniin. Ensimmäiset villisikojen tartunnat havaittiin Etelä-Venäjällä marraskuussa 2007, ja tauti levisi paikallisena epidemiana muutamassa kuukaudessa Tšetšeniaan,Ossetiaan ja Iraniin. Seuraavina vuosina tartunta levisi vuorotellen kesysiasta villisikaan ja päinvastoin, jolloin virus kulkeutui Kaukasukselta ja EteläVenäjältä pohjoiseen kohti Venäjän Euroopan puoleista osaa, Ukrainaa ja Valko-Venäjää. Kun Valko-Venäjällä tavattiin ensimmäiset tapaukset vuonna 2012,viranomaiset päättivät yrittää hävittää villisiat tehostamalla metsäs- A frikkalaisen sikaruton (African Swine Fever eli ASF) aiheuttaa Afrikasta lähtöisin oleva virus, jota pidetään harvinaisen hankalana ja elinvoimaisena. Tartunta on enemmän tai vähemmän jatkuvasti valloillaan koko Saharan eteläpuoliselta alueelta aina Etelä-Afrikan pohjoisosiin saakka. Virusta levittää puutiainen, Ornithodoros moubata, jota esiintyy lähestulkoon kaikissa maakuopissa ja termiittikeoissa, joita afrikkalainen pahkasika käyttää pesäkolonaan. Pahkasika on kehittänyt immuniteetin virusta vastaan, mutta se voi toimia taudinkantajana koko elinikänsä. ASF muodostaa koko alueella hyvin vakavan uhan paikalliselle sianlihantuotannolle,sillä sikojen annetaan yleisesti laiduntaa vapaina, eikä pahkasikojen ja kesysikojen suoraa kontaktia voida täysin estää. Länsi-Euroopassa raivosi laaja ASF-epidemia useiden vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi Italia, Espanja ja Portugali pääsivät taudista kokonaan eroon vasta 1990-luvulla. Sardiniassa sikaruttoa esiintyy edelleen paikallisesti. Ensimmäiset uudet ASF-tapaukset löytyivät Georgiasta vuonna 2007.Tartuntalähteenä 8 l Metsästäjä 6 l 2014 Violetta Nowak CIC Sikarutto leviää Itä-Euroopassa tystä.Tulos ei valitettavasti ollut halutunlainen, sillä metsästyksen vuoksi villisiat levisivät koko maahan. Myös Valko-Venäjän naapurimaissa Puolassa, Liettuassa ja Latviassa huomattiin pian ensimmäiset sairaustapaukset. Virossa on Sikaruttovirus on tappava villi- ja kesysioille, mutta ei tartu ihmisiin.
rekisteröity 12 tartuntatapausta villisioissa kesän 2014 jälkeen. Suomen lähialueella Venäjällä ei ole havaittu villisikojen sairastumista, mutta muutamia kesysikojen tartuntatapauksia on raportoitu Pietarin ympäristössä ja yksi Murmanskissa. Kaikki nämä tapaukset on havaittu sotilastukikohtien läheisyydessä, ja viruksen oletetaan tarttuneen keittiöjätteestä,johon on päätynyt Kaukasukselta varusmiehille lähetettyjä ruokapaketteja. Kaikki sairastuneet siat kuolevat ASF-virus tarttuu ja säilyy äärimmäisen helposti.Virusta esiintyy koko villisiassa,ruumiinnesteissä, ulosteessa, veressä ja lihassa. Suomessa kesysikoja ei pidetä vapaasti laiduntamassa ulkosalla, joten taudin suora tarttuminen villisiasta on epätodennäköistä, koska se edellyttäisi suoraa fyysistä kontaktia. Sitä vastoin tartuntariski ihmisen välityksellä ei ole ollenkaan poissuljettu. Yhtäältä Euroopassa kuljetetaan suuret määrät kesysikoja joka päivä,mikä muodostaa selkeän riskin tartunnan leviämiselle,ja toisaalta metsästäjät ja muutkin voivat huolimattomuuttaan välittää virusta. Saappaaseen kuivunut veripisara voi aktivoitua sikalan lämmössä ja kosteudessa vielä viikonkin jälkeen. Virus säilyy elävänä jääkaappilämpöisessä lihassa vähintään 110 vuorokautta ja herää pakastelihasta henkiin vielä 1000 vuorokauden jälkeen. Virus pärjää hyvin salamissa ja savustetussa tai suolatus- Luonnosta kuolleena löytyneestä villisiasta on ilmoitettava eläinlääkintäviranomaisille ja lähetettävä näyte Eviraan. Myös metsästetyistä villisioista toivotaan näytteitä. sa kinkussa ja vieläkin paremmin, jos tuote on tyhjiöpakattu. Tauti on tappava eurooppalaiselle villisialle. Tartunnan saaneesta villisiasta tulee uneliaan veltto, eikä se enää arastele ihmistä. Sen liikkeet voivat olla horjuvia ja epävarmoja. 50–60 prosenttia tartunnan saaneista villisioista kuolee 48 tunnin kuluessa ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta ja 100 prosenttia kuolee 12 vuorokaudessa laajaan sisäiseen verenvuotoon. Virus on tappava myös kesysioille, mutta ei tartu ihmisiin. Villisikalauman hajottaminen voi lisätä taudin leviämistä Riski ASF:n säilymiselle pitkään paikallisessa villisikakannassa on pieni, koska villisialla on ilmeisesti toissijainen rooli infektion kulussa. Kesysian ja villisian välinen kontakti näyttää kuitenkin voivan siirtää virusta pitkään lajilta toiselle ja takaisin. Kylmässä ilmastossa virus saattaa säilyä pidempään kuin lämpimässä ilmastossa, sillä luonnossa kuolleet villisiat jäätyvät talvella ja hajoamisprosessi viivästyy. Metsästyspaineen kasvu on sekin riskitekijä. Metsästyksen on osoitettu voivan hajottaa laumoja,jolloin villisiat hajaantuvat alueellisesti laajemmalle. Villisiat ovat luonteeltaan hyvinkin paikkaeläimiä, eivätkä ne lähde pitkille vaelluksille, ellei jokin häiriötekijä tai ravinnon puute pakota niitä siihen. Kokemus on myös osoittanut, ettei metsästyksellä ole oikeastaan onnistuttu supistamaan villisikakantaa missään päin Eurooppaa. Sitä vastoin yritykset hävittää villisikakanta metsästyksellä voivat muuttaa käyttäytymistä, jolloin kanta kasvaa sekä hedelmällisyyden nousun että ympäröiviltä alueita suuntautuvan muuton vuoksi. Metsästäjän muistettava näytteet ja hygienia Jos luonnosta löytyy kuollut villisika, siitä on välittömästi ilmoitettava paikallisille eläinlääkintäviranomaisille ja lähetettävä näyte tutkimusta varten Eviraan. Lisäksi on toivottavaa lähettää näyte metsästyksessä kaadetuista villisioista, koska eläin on voinut saada tartunnan, vaikka taudin oireita ei vielä esiintyisikään. Tämä on erityisen tärkeää, jos eläimen käyttäytyminen on ollut poikkeavaa, eikä se esimerkiksi ole arastellut ihmistä. Villisian lihan tai lihanjalostustuotteiden tuonti on ankarasti kielletty alueilta, joilla ASF:ää on nyt rekisteröity esiintyvän. ASF-alueilla tapahtuneen metsästyksen jälkeen on desinfioitava äärimmäisen tarkasti kaikki varusteet: veitset, saappaat, käsineet, vaatteet – käytännössä kaikki, mikä on joutunut kosketuksiin metsästysalueen luonnon kanssa, myös esimerkiksi repputuolin jalat ja asekotelo, jos se on ollut maassa. Sianlihantuotannossa Suomessa toimivien henkilöiden tulee harkita erityisen tarkkaan, kannattaako ottaa riski, joka ASF-alueella liikkumiseen liittyy. Villisiat ovat luonteeltaan hyvinkin paikkaeläimiä, eivätkä ne lähde pitkille vaelluksille, ellei jokin häiriötekijä tai ravinnon puute pakota niitä siihen. Metsästäjä 6 l 2014 l 9
U D U A T S VARU ! N I I T H A TALVIJ VALLE LUMICAMO TOPPATAKKI JA -HOUSUT Huippulämpimät housut hirvipassiin, kettujahtiin tai peurankyttäykseen. Suunniteltu yhteistyössä aktiivisesti metsästävien suomalaisten kanssa. Tyylikäs, kevyt, lämmin ja äänetön housu vaativaan makuun. Lämpöä heijastava materiaali vuoressa. Hiljainen ja kevyt sekä kestävä päällismateriaali (tekninen mokka). Air-Tex kalvo ja teipatut saumat. Vanueristeen vahvuus 80 g/m2. KI VALLE -TAK 169 LUMICAMO TOPPAHAALARIT Laadukas ja taatusti lämmin JahtiJakt-toppahaalari on kovien pakkasten suosikki. Päällikangas on erittäin hiljaista teknistä mokkaa (100 % polyesteri), jossa on veden- ja tuulenpitävä Air-Tex-kalvo ja teipatut saumat. Lämmin 100 g vanu yläosassa, 80 g vanu housuosassa. Runsaasti taskuja. 149 90 00 SUT VALLE -HOU 149 90 KARVALAKISSA EI PÄÄTÄ PALELE! BRUNO -KARVALAKKI Lämmin Bruno lumicamo korvaläpällinen päähine, jossa tikkivuori ja keinoturkissomisteet. Lumicamotai safetycamo -kuosi 24 90 (179,00) Kaikkien suomalaisten ulkoilukauppa 19 90 NEWIS -KÄSINEET Lämpimät Newis lumicamo- tai safety camo käsineet teddyvuorella ja liipasinhalkiolla.
LÄMPIMÄT ALUSASUT JAHTIIN Korkealaatuiset alus- ja väliasut siirtävät erittäin tehokkaasti kosteutta pois iholta ja kuivuvat nopeasti. Lämmin ja kosteutta siirtävä alusasu on toimivan kerrospukeutumisen perusta! 49 90 PRO ALTON MICRODRY FLEECEALUSASU VÄLIASU MERINOVILLAALUSASU 19 39 99 90 LUMICAMO-LINTUREPPU JahtiJakt linturepussa on täysin kahisematon pintakangas. Aseelle on kotelo repun selkäosassa. Saatavana myös vihreä malli. TRAWLER -NEULEPAITA KAULURI Tyylikäs ja kestävä ajattoman harmaa neule metsälle ja vapaa-aikaan. Lämpimästä ja pehmeästä fleecemateriaalista valmistettu kauluri. 5 00 39 90 HUNTING VILLASUKKA Pitkävartiset saapassukat jotka ovat Merinovillan ansiosta miellyttävät käyttää. 12 90 90 90 TÄSTÄ TALVISAAPPAAT APPAITA MYÖTEN! & VIERESTÄ SUKAT SA 79 90 (99,90) NEOPREENISAAPPAAT Loistava ja kestävä saapas suomalaiseen talveen pitävällä pohjakuviolla. HUIPPU-UUTUUS! Näppärä kääntöveitsi pitävällä kumikahvalla ja kotelolla. 16 90 S M S U.C.M SMS -RIISTAKAMERA 199 00 (Lähettävä/Etäohjattava malli) U.C.M -RIISTAKAMERAT Suomenkieliset valikot, helppo käyttää ja kiinnittää. Liiketunnistimella toimiva infrapuna-yökuvaus mahdollistaa terävät kuvat myös pimeässä tai hämärissä. SMS-malli on kännykällä etäohjattava. Tuotteet saapuvat viikolla 46. U.C.M -RIISTAKAMERA 119 90 Uovision UV535 Pikku-Panda riistakamera tarjoaa monipuoliset ominaisuudet pienessä koossa. Suomenkieliset valikot, helppo käyttää. 135 00 *Puhelujen hinnat sis alv 24 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min 129 00 (Tallentava malli) UV535 -RIISTAKAMERA MYYNTI JA ASIAKASPALVELU P. 020 747 7000* (MA-PE 10-16) 439 00 OTSO 5-7 R PRO SIS-hyväksytty ja sertifioitu asekaappi n. 5 aseelle. 5 vuoden murtautumattomuustakuu. Täyttää aselain vaatimukset. METSO 4 Näppärä asekaappi noin neljälle aseelle. Täyttää aselain vaatimukset. www.eratukku.fi Tarjoukset voimassa 30.11.2014 saakka. POCKET KNIFE
Mikko Toivola, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi Luonnonsuojelualueita perustetaan – metsästysmahdollisuudet voitava säilyttää! Muut luonnonsuojelualueet = valtion kaikki muut luonnonsuojelualueet paitsi kansallis- ja luonnonpuistot Hannu Huttu Valtiolle hankituille alueille ollaan perustamassa kiihtyvään tahtiin erilaisia suojelualueita. Luonnonsuojelulain lähtökohta on, että perustettavilla muilla kuin kansallis- ja luonnonpuistoiksi luokiteltavilla luonnonsuojelualueilla eläinten pyydystäminen, tappaminen ja häiritseminen on kielletty, ja tästä voidaan joillain edellytyksillä poiketa. Yksinkertaistettuna perusperiaatteena on, että Pohjois-Suomessa jahti voi jatkua lähes ennallaan, mutta Etelä-Suomessa metsästystä rajoitetaan. P arhaillaan on käynnissä vuonna 2011 alkanut ympäristöministeriön ja valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen yhteistyö, jonka lopputuloksena suojelualueet saavat viralliset rauhoitusmääräykset. Kaikkiaan näitä alueita oli työn alussa noin 670 000 hehtaaria. Pinta-ala pitää pääosin sisällään myös ne Natura 2000 -alueet, joilla ei vielä ole virallisia rauhoitusmääräyksiä. Natura 2000 -alueiden metsästyskäytöstä päätetään rauhoitusmääräyksiin tehdyillä 12 l Metsästäjä 6 l 2014 poikkeuksilla. Natura 2000 -sääntelyhän ei pääsääntöisesti estä metsästystä, mutta sitä rajoittaa kansallinen luonnonsuojelulaki, joka suhtautuu metsästykseen Natura-säätelyä tiukemmin. Viralliset rauhoitusmääräykset on tätä kirjoitettaessa saatu valmiiksi Suomussalmella, Varsinais-Suomessa ja Saimaalla sijaitseville luonnonsuojelualueille. Luonnonsuojelulaista johtuen Varsinais-Suomessa ja Saimaalla metsästystä rajoitettiin varsin merkittävästi. Pohjoisessa metsästys sallitaan – etelässä rajoitetaan Suomessa on lukuisia erilaisia suojelualueita, ja mahdollisuudet metsästää niillä vaihtelevat paljon. Kansallispuistot ja niiden kiistanalaiset metsästyskysymykset ovat usein julkisuudessa. Muut luonnonsuojelualueet on vähemmän keskustelussa oleva käsite. Luonnonsuojelulain mukaan ne tarkoittavat kaikkia muita valtion luonnonsuojelualueiksi luokiteltuja alueita – siis kansal- lis- ja luonnonpuistoja lukuun ottamatta. Riistatalouden kannalta muut luonnonsuojelualueet ovat vähintään yhtä merkittäviä kuin kansallispuistot ja luonnonpuistot. Nykyisen luonnonsuojelulain mukaan alle 100 hehtaarin suojelualueet perustetaan ympäristöministeriön asetuksella. Näillä alueilla laki ei anna mahdollisuutta sallia metsästystä. Yli 100 hehtaarin alueet perustetaan valtioneuvoston asetuksella, ja niiden osalta metsästyksen sallimiseksi voidaan tehdä poikkeuksia. Pohjois-Suomessa metsästys
lähtökohtaisesti sallitaan ja EteläSuomessa edellytetään metsästyksen rajoittamista. Suunnittelua, kuulemista ja lausuntoja Monitahoisen luonnonsuojelulainsäädännön ja alueiden hankinnan pitkän historian takia suojelualueiden perustaminen vaatii paljon suunnittelutyötä, jonka tekevät pääasiassa valtion maa-alueita hallinnoivan Metsähallituksen suunnittelijat. Alueet ryhmitellään kokonai- ja luontoarvot.Tarvittavat rajoitukset valmistellaan yhteistyössä eri intressitahojen kanssa.Metsästystä koskevat rajoitukset voivat olla myös alueellisia,ajallisia tai kohdistua tiettyyn riistaeläinlajiin.Mikäli perustettava luonnonsuojelualue sisältyy myös Natura 2000 -verkostoon, noudatetaan lisäksi, mitä valtioneuvosto on metsästyksen osalta päätöksessään asiasta erikseen todennut. Näillä alueilla tavoitteena on myös, että voimassa olevat metsästyskäytännöt eivät olennaisella tavalla muutu.” Vuonna 2009 istunut hallitus piti tärkeänä, että valmistelu tehdään yhteistyössä eri tahojen kanssa. Käytännössä yhteistyö on toteutettujen suojelualueiden osalta tarkoittanut kuulemistilaisuuksia, joissa alueiden toimijoille on annettu mahdollisuus kommentoida suunniteltuja käytön linjauksia. Varsinais-Suomessa vain hirvenmetsästys säilyi Varsinais-Suomen suojelualueita perustettaessa kuultiin metsästykseen liittyen ensimmäisenä ta- Varsinais-Suomessa suojelualueilla sallitaan lähinnä hirvenmetsästys. Saimaan suojelualueilla pienriista huomioitiin paremmin, ja hirvenmetsästyksen lisäksi sallitaan pääosiltaan metsäjäniksen, rusakon, teeren ja pyyn metsästys. suuksiksi, ja niiden nykyiset käyttömuodot – kuten tieto siitä, mikä on alueen nykyinen metsästyskäytäntö – kootaan suunnittelun tueksi. Kun suojeltavien alueiden kokonaisuus on valmis ja taustatiedot kerätty,tulee rajoitukset valmistella yhteistyössä eri intressitahojen kanssa.Luonnonsuojelulakia muutettaessa edellytettiin seuraavaa: ”Perustettavilla muilla luonnonsuojelualueilla metsästyksestä päätettäisiin siten edellä mainituista lähtökohdista käsin tapauskohtaisesti huomioon ottaen jokamiehenoikeudet, virkistys Ei ole järkevää pitää kiinni kaikesta metsästyksestä, mutta ei myöskään kategorisesti kieltää kaikkea pienriistan metsästystä. hona alueellista riistaneuvostoa. Myöhemmin useassa alueellisessa kuulemistilaisuudessa kuultiin tilaisuuteen kutsuttujen suojelualueilla metsästävien metsästysseurojen näkemyksiä. Tilaisuuksissa oli läsnä myös Suomen riistakeskuksen, riistanhoitoyhdistysten ja Suomen metsästäjäliiton edustajia. Kuulemistilaisuuksien jälkeen asetukset valmistellaan ympäristöministeriössä. Varsinais-Suomen tapauksessa kuulemistilaisuuksista kului yli vuosi ennen asetusluonnosten saapu- mista lausunnolle. Luonnoksessa Varsinais-Suomeen perustetuille suojelualueille ehdotettiin metsästysmuodoksi lähinnä hirvenmetsästys. Lopulta varsinaisissa asetuksissa hirvenmetsästys jatkui 84 prosentilla alueista ja metsäkauriin metsästys sallittiin joillakin saariston suojelualueilla. Saimaan suojelualueiden kohdalla hirvenmetsästyksen lisäksi myös pienriista huomioitiin paremmin, ja pääosiltaan sallittiin metsäjäniksen, rusakon, teeren ja pyyn metsästys. Haittaako metsästys suojelutavoitteita? Ennen Natura 2000 -ohjelmaa luonnonsuojelualueita on hankittu valtiolle erilaisten luonnonsuojeluohjelmien kautta. Luonnonsuojeluohjelmat ovat teemoitettu erilaisten luontotyyppien alle, ja niiden pääasiallisena tarkoituksena on erityisesti elinympäristön suojelu. Parhaillaan käynnissä olevassa soidensuojelun täydennysohjelmassa olennaisinta on suon vesitalouden säilyminen ja puita kasvavilla soilla puuston säilyttäminen. Tavoitteet ylläpitävät muita suon luonnonarvoja. Metsästys ei haittaa edellä mainittuja tavoitteita. Soidensuojeluohjelman tavoitteet eivät siis estä metsästystä. Muidenkaan suojeluohjelmien tavoitteet harvoin estäisivät.Se,että metsästys ei haittaa suojeluohjelmien tavoitteiden toteutumista, ei kuitenkaan tarkoita, että riistatalous voisi jatkua rajoituksetta,kun alueesta perustetaan suojelualue. Näin on erityisesti, jos alue hankitaan valtiolle. Aiemmin perustettujen suojelualueiden tavoitteisiin verrattuna nykyisen luonnonsuojelulain tavoitteet ovat aikaisempaa kokonaisvaltaisempia. Kun uusia suojelualueita on perustettu, on se ainakin Varsinais-Suomen ja Saimaan tapauksissa toteutettu niputtamalla vielä perustamatta olleiden suojeluohjelmakohteiden alueet samaan asetukseen. Samaan asetukseen on sisällytetty myös Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvat tavoitteet. Tavoitteena on turvata suojeltavien alueiden ekosysteemien häiriötön kehitys. Tulkinta siitä, miten Metsästäjä 6 l 2014 l 13
Soidensuojeluohjelman tavoitteet eivät estä metsästystä. Muidenkaan suojeluohjelmien tavoitteet harvoin estäisivät. metsästyksen katsotaan vaikuttavan suojelun tavoitteena olevaan ekosysteemien häiriöttömään kehitykseen, ei ole mitenkään yksioikoinen. Tulevia suojelualueita perustettaessa tulisi riista- ja ympäristöhallinnon välillä käydä perusteellinen keskustelu siitä, millä periaatteilla metsästys ei vaaranna edellä mainittua tavoitetta. Yhteistyö välttämätöntä suojelutavoitteiden saavuttamiseksi Suojelualueiden perustaminen nykyisen lain mukaisesti edellyttää Etelä-Suomessa metsästyksen rajoittamista. Lakimuutosta tehdessään hallitus edellytti kuitenkin muiden luonnonsuojelualueiden perustamisessa suunnittelua ja yhteistyötä. Ajallisten riistalajeihin kohdistuvien rajoitusten suunnittelu tulisi tapahtua metsästyksen ja luonnonsuojelun asiantuntijoiden välisen avoimen vuoropuhelun kautta. Ei ole järkevää pitää kiinni kaikesta metsästyksestä, mutta ei myöskään kategorisesti kieltää esimerkiksi kaikkea pienriistan metsästystä. Varsinais-Suomen laajasta kuulemisesta huolimatta pienriistan metsästys kiellettiin lähes kokonaan. Riistahallinnon tai paikallisten esittämiä kommentteja kuten ketun metsästyksen sallimista ei juurikaan kuultu. Ketun metsästys kiellettiin myös Saimaan suojelualueilla, vaikka se olisi varmasti voitu suunnitella siten, että se olisi tukenut paremmin alueiden luonnonsuojelutavoitteita. Näin ollen kettuja, samoin kuin haitallisiksi lueteltuja vieraslajeja minkkiä ja supikoiraa, voidaan tulevaisuudessa poistaa suojelualueilta ainoastaan poikkeuslupamenettelyllä. Tulevien suojelualueiden säädösten valmistelussa tulisi ympäristö- ja riistahallinnon yhteistyötä syventää, jotta haitallisiksi luokiteltujen tai liiallisesti lisään14 l Metsästäjä 6 l 2014 tyneiden lajien ongelmien ratkaisemisen esteeksi ei kehitettäisi lisäbyrokratiaa. Osallistu ja vaikuta! Suomalainen metsästäjä on tyypillisesti vaitonainen omista tekemisistään.Helposti ajatellaan,ettei ole syytä kertoa siitä, että jollain suojelualueella ollaan usein jahdissa. Sehän voidaan vaikka kieltää! Meneillään olevassa säädösvalmisteluprosessissa ei kuitenkaan kannata jäädä mökin nurkkaan turisemaan pelkästään oman porukan kanssa metsästyksen tärkeydestä. On tärkeää kertoa oman metsästysalueen suojelualueilla toteutettavista jahtimuodoista. Mahdollisiin ympäristöhallinnon järjestämiin kuulemistilaisuuksiin kannattaa osallistua ja kertoa avoimesti, jos alue on paikallisesti tärkeä. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä selvää,millä alueella luonnonsuojelualueita seuraavaksi perustetaan. Epävirallisten tietojen mukaan hyvin pitkälle vietyjä valmisteluja on tehty eteläisen Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan suojelualuekokonaisuuksien osalta. Suomen riistakeskuksen näkemys on, että ottamalla paikalliset käyttömuodot kuten metsästys huomioon suojelualueiden perustamisessa, voidaan paikallisyhteisön hyväksynnän kautta vaikuttaa positiivisesti alueiden suojeltaviin luontoarvoihin. Suomen riistakeskus on myös aloittanut luonnonsuojelualueiden hoitoa edistävän ja niiden metsästyskäyttöä määrittelevän strategian laadinnan, jota tullaan esittelemään Metsästäjä-lehden tulevissa numeroissa. Strategian pohjalta on päivitetty myös luonnonsuojelualueiden metsästykseen liittyvää ohjeistusta. Kun uusia luonnonsuojelualueita perustetaan, toimitetaan alueen riistanhoitoyhdistyksille ja metsästysseuroille päivitetty ohjepaketti lausuntojen antamisen tueksi. Visa Eronen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Uusimaa Valtion alueiden tarjoamat metsästysmahdollisuudet ovat hyvin tärkeitä merilinnustajille Suomenlahdella ja eteläisellä Saaristomerellä. Tämä käy ilmi Metsähallituksen eräpalveluiden yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa toteuttamasta merilinnustus-kyselystä, jonka avulla kartoitettiin etelärannikon merilinnustajien tärkeiksi kokemia alueita, alueiden käyttöä ja näiden alueiden mahdollista palveluiden kehittämistarvetta. M erilinnustus-internetkyselyyn vastasi noin 200 alueella pyynnissä käyvää henkilöä. Kysely oli avoinna toukokuusta elokuuhun 2014. Sitä mainostettiin Riihimäen erämessuilla, Metsästäjä-lehdessä sekä internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Kyselyssä hyödynnettiin niin sanottua pehmo-GIS-tekniikkaa. Vastaajat saivat merkitä kartalle tärkeiksi tuntemiaan aluemaisia ja pistemäisiä kohteita, eli millä alueilla he käyvät metsästämässä ja mitkä yksittäiset kohteet (saaret tai luodot) ovat merkittävimpiä metsästyspaikkoja. Tyypillinen vastaaja oli 21–40-vuotias, pääkaupunkiseudulla asuva mies, joka metsästää valtion vesialueilla etupäässä alleja ja haahkoja, ja viihtyy reissullaan yhden päivän. Tyypillisin metsästysmatka suuntautui Helsingin ja Porvoon väliselle merialueelle. Vastaajista noin puolet asuu pääkaupunkiseudulla, neljännes muualla Uudellamaalla ja vajaa kolmannes muualla Suomessa. Vastauksista kävi erittäin selvästi ilmi, että valtion alueiden tarjoamat metsästysmahdollisuudet olivat vastaajille hyvin tärkeitä. 15 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole mahdollisuutta metsästää vesilintuja missään muualla kuin selvityksen kohteena olevalla alueella.Muiden vesilintujen metsästysmahdollisuuksien osalta puolet vastaajista mainitsi valtionalueet muualla, 12 prosenttia voi hyödyntää kaupungin omistamia alueita, oman metsästysseuran alueilla metsästää 18 prosenttia, metsästysseuran vieraana pyyntiin pääsee 15 prosenttia vastaajista ja 5 prosenttia voi metsästää omistamillaan alueilla. Alli ja haahka suosituimmat lajit Helsingin edusta on vastausten perusteella Suomenlahden suosituin pyyntialue. Tärkeitä pyyntipaikkoja merkittiin ahkerasti Helsingistä Hankoon Merilinnustuksen toivotaan jatkuvan valtion alueilla myös tulevaisuudessa mahdollisista uusista luonnonsuojelualueista huolimatta.
Merilinnustus Suomen etelärannikolla -selvitys: Valtion alueilla metsästys tärkeää merilinnustajille Karttaan on merkitty vastaajien ilmoittamat tärkeät metsästyspaikat, merelliset kansallispuistot sekä Natura 2000 -alueet. Metsähallitus on saanut tehtäväkseen valmistella valtion omistamien luonnonsuojeluohjelma-alueiden perustamista luonnonsuojelualueiksi. Suomenlahti 2014 -vuoden yksi teema on selvittää Suomenlahden luonnonsuojelualueverkoston kehittämistä. Selvityksen tulokset ovat tarpeen, jotta metsästyskysymykset voidaan näissä Metsähallituksen ja ympäristöministeriön hankkeissa huomioida. ulottuvalla merialueella. Muita vastaajille tärkeitä metsästysalueita ovat Porvoon ja Kotkan edustat. Pyynnissä käydään eniten lokakuussa, ja syyskuu on toiseksi suosituin pyyntikuukausi. Vajaa kolmannes vastaajista on käynyt pyynnissä kesällä, mikä tarkoittanee uroshaahkan kesäkuun alussa alkavaan pyyntiin osallistumista. Alli ja haahka ovat selvästi suosituimmat metsästyksen kohteet Suomenlahdella; vastaajista 60 prosenttia ilmoitti metsästävänsä näitä lajeja. Selvitysalue on näiden lajien osalta kiistatta Suomen merkittävin alue, jolla pyyntiä voi harjoittaa valtion mailla ja vesillä. Kolmanneksi yleisin metsästyksen kohde oli sinisorsa, jota tavoittelee alueella noin neljännes vastaajista. Harvalukuisemmat lajit eivät ole selvityksen perusteella monenkaan metsästäjän tavoittelemaa saalista. Esimerkiksi sotkia ilmoitti pyytävänsä vain joka kahdeskymmenes vastaaja. Pyydettävien lajien lista on suhteellisen laaja. Selvitysalueella on vastausten perusteella mahdollista harjoittaa monenlaista vesilintujen pyyntiä, millä on merkitystä myös metsästyskulttuurin ylläpitämiselle ja rikastuttamiselle. Lisää luvallisia alueita toivotaan Ilmoitettuja pyyntipaikkojen sijainteja verrattiin myös jo perustettuihin luonnossuojelualueisiin, mahdollisiin suojelualueiden laajennuksiin ja mahdollisiin tuleviin suojelualueisiin. Suurin metsästyspaine keskittyy Uudenmaan alueelle, jossa sijaitsee Tammisaaren kansallispuisto sekä Långörenin ja Söderskärin luonnonsuojelualueet. Alueella on myös Natura 2000 -alueita, joiden osia saatetaan liittää jo perustettuihin suojelualueisiin tai mahdollisiin uusin esitettäviin luonnonsuojelualueisiin Suomenlahti-vuosi 2014 -selvitys- työn yhteydessä. Vastaavasti myös Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen merialueilla harjoitetaan metsästystä jo perustetuilla luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Metsästysjärjestelyissä ei ollut vastaajien suuren enemmistön mielestä kehitettävää. Ainoat kehitysideat koskivat alueen ruuhkaisuutta. Suosituille paikoille toivottiin lisää valvontaa ja ehdotettiin jonkinlaisia vuoroja, jotta kaikilla halukkailla olisi tasavertainen mahdollisuus metsästää merilintuja. Myös lisää luvallisia alueita toivottiin perustettavan tulevaisuudessa. Kyselyyn vastanneet pitivät hyvänä, että merialueen vesilinnustuksesta ollaan kiinnostuneita, ja he kokivat, että kyselyssä käsitellyt asiat olivat heille tärkeitä. Vastaajat toivoivat, että merilinnustus valtion alueella jatkuisi myös tulevaisuudessa huolimatta esimerkiksi mahdollisista uusista luonnonsuojelualueista. Kysely tarjoaa arvokasta tietoa, joka on avuksi merialueen suunnittelussa ja metsästykseen liittyvien palveluiden kehittämisessä. Metsähallituksen eräpalvelut ja Suomen riistakeskus kiittävät kaikkia kyselyyn vastanneita arvokkaasta avusta! Merilinnustus Suomen etelärannikolla -raportti julkaistaan pian Metsähallituksen julkaisusarjassa, joka on ladattavissa internetistä. Raportin julkaisemisesta tiedotetaan Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen tiedotuskanavilla sekä Metsästäjä-lehdessä. Metsästäjä 6 l 2014 l 15
Tommy Arfman PIENPEDOT vaivaavat merellisiä luonnonsuojelualueita Lähes kaikille merellisille suojelualueille on levinnyt luontoarvoja heikentäviä tekijöitä: nelijalkaisia petoeläimiä, joista osalla on haitallisen vieraslajin status. Myös syrjäinen perämeren yksityinen suojelualue Ulkokrunni on saanut näitä tulokkaita. 16 l Metsästäjä 6 l 2014 S uomen rannikolla on runsaasti erityyppisiä luonnonsuojelualueita, joista laajimmat yhtenäiset kokonaisuudet ovat valtion mailla sijaitsevia kansallispuistoja. Näiden seassa on lisäksi yksityisiä suojelualueita eli niin sanottuja YSA-suojelualueita. Osa alueista on vailla virallisia rauhoitusmääräyksiä,ja ne tullaan lähivuosina perustamaan suojelualueiksi. Kaikilla näillä alueilla on tärkeitä luonnonarvoja, joiden vuoksi ne ovat suojelustatuksen saaneet.Ne pyrkivät säilyttämään alueiden monimuotoista luontoa ja alkuperäisiä lajeja. Ulkokrunni kuuluu Krunnien saaristoon, joka on yksityinen, vuonna 1956 perustettu luonnonsuojelualue. Ulkokrunni sijaitsee noin 20 kilometrin päässä rannikolta.Saari on muodostunut maan nousun myötä ja on matala ja metsäinen, käsittäen monenlaista biotooppia. Saari on myös tunnettu monipuolisesta pesi- Vieraslaji supikoira on hyvin tehokas levittäytyjä. Edes uloimmat ulkosaariston saaret eivät välty tämän lajin invaasiolta. mälinnustosta ja myös sulkasatoisten merihanhien oleskelupaikkana. Ihminen poistuu, pienpeto tulee Muuttoliike on tyhjentänyt saaristosta ympärivuotisen asutuksen, ja tämän tyhjiön ovat pienpedot ottaneet käyttöönsä. Asia korostuu entisestään suojelualueilla, joilla ihmisen toimintaa on rajoitettu esimerkiksi kattavilla metsästyskielloilla. Ulkokrunnia ovat perinteisesti vaivanneet ketut, jotka metsästäjät ovat kuitenkin saaneet poistettua.Ensimmäinen havainto vieras-
pedosta tehtiin vuonna Luonnonsuojeluliiton ävä ht te na ai 2008, jolloin metsästäjät lausunnossa myös on to is po Tehokas peto i saivat saaliikseen suesitetään merikotvo kä mi , käyttäen pikoiria. kan pyydystävän osaavia koiria apuna ua nt tu ta is Tämän jälkeen supikoiria. Ehkä näin onkin, ho ta lu je luonnonsuo supikoira on ollut saaren alkumutta jos pyydystys olisi teä. lt innä peräislajien riesana vuosittain. hokasta,ei Ulkokrunnissa olisi pesimälinnuston häir Supikoira myös lisääntyy saasupikoiraongelmaa. rella ja tekee suuria poikueita. Itse olen kahtena keväänä peräjälkeen rikotkan pesärauhan häirintään.Merikotka on poistanut supikoiraparin parin hehtaarin koSupikoiran läsnäolo näkyy jo alueen pesivässä linnustossa. Lähes kaikki maassa tiettyyn pesinnän aikaan herkkä häirinnälle, koisesta kotkan pesimäsaaresta. Jos merikotpesivät vesi- ja kahlaajalinnut ovat pääsaaresta mutta jos pyynti ajoitetaan aikaan, jolloin kot- ka olisi tehokas supikoiran pyytäjä, ei näitä ja lähisaarista kaikonneet. kanpojat ovat jo kuoriutuneet,ei ole enää riskiä supeja olisi enää pitänyt sieltä löytyä. Jätin jo– Esimerkiksi harvinainen ristisorsa on hä- pesinnän epäonnistumisesta. pa raadot kotkalle pesän lähettyville ateriaksi, vinnyt pesimälinnustosta kokonaan, kertoo Itse olen petoja poistanut tähän tapaan pie- mutta ne eivät kelvanneet. alueen valvoja Kyösti Juola. neltä merikotkan pesimäsaarelta,jossa on vain Tämä on hyvä esimerkki alueiden ylisuopuu, jossa kotka pesii. Tähän mennessä ei kot- jelusta, joka jopa heikentää alueen luonnon Ylisuojelu heikentää kan pesintätulos ole kärsinyt. monimuotoisuutta. monimuotoisuutta Petojen poisto keväällä tuottaa parhaan tehon saariston pesivälle linnustolle. Kun pedot poistetaan jäiden lähdön jälkeen,on uusien petojen saapuminen saariin epätodennäköisempää. Varsinkin syrjäisessä Ulkokrunnissa pienpedot saapuvat saareen vain jäitä pitkin. Ongelmalliseksi alueen tekee jäiden lähtö myöhään, usein vasta toukokuussa, jolloin linnut ovat jo saapuneet ja aloittavat pesintänsä hyvin nopeasti. Tehokas petopoisto on aina tehtävä osaavia koiria apuna käyttäen,mikä voi luonnonsuojelutahoista tuntua pesimälinnuston häirinnältä. Totuus on kuitenkin niin raadollinen,että jos saarta asuttaa esimerkiksi supikoirapariskunta, on alueen pesimärauha jo mennyttä. Lisäksi osaavat metsästäjät koirineen häiritsevät linnustoa hyvin marginaalisesti. Jos petopoisto ajoitetaan syyskauteen, menee petopoistosta suurin teho poikasiin, joita esimerkiksi supikoiralla on helposti kymmenen kappaletta. Riskinä on, että joku tai jotkut pennuista jäävät löytymättä ja näin saarelle jää pesämuna taas uuteen poikueeseen. Lisäksi talven aikana saareen voi saapua taas uusia pienpetoja, jotka tuhoavat keväisen lintujen pesinnän. Näin ollen kevätpoiston arvoa ei voi vähätellä.Sen merkitystä ei kuitenkaan edes luonnonsuojelijoiden piirissä ymmärretä. Tästä on hyvänä esimerkkinä Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto Ulkokrunnin kevätpyynnistä, jossa se suosittaa kevätpyynnin kieltämistä vedoten pesivän linnuston häirintään. Suojelutahot ymmärtävät hyvin petojen aiheuttaman luontoarvojen heikentymisen, mutta kevätpoiston tärkeyden merkitys on jäänyt hämärän peittoon. Lausunnossa vedotaan muun muassa saarella pesivän me- Ulkokrunnin pienpetoja poistamassa lll Kävin syksyllä 2014 tutustumassa Ulkokrunnin saareen pienpetopoiston merkeissä. Saarella oli havaittu kesällä supikoiran pentuja, joten merikotka oli jättänyt mitä ilmeisimmin leiviskänsä hoitamatta. Nyt homma lankesi paikallisille metsästäjille, ja pakkasimme Kyösti Juolan veneen täyteen erirotuisia petopyyntiin erikoistuneita koiria. Iltahämärissä saavuimme saaren eteläkärkeen, pieneen kalastajien mökkikylään, jossa pitäisimme leiriä. Koirat laskimme irti, ja ne pyydystivät jo illalla mökkien ympäristöstä pari supikoiranpentua. Aamun valjettua oli tarkoitus kammata saari useamman koiran avulla läpi. Mukana oli ajokoiraa, luolakoiraa, noutajaa ja karhukoira. Kaikilla koirilla oli oma tapansa toimia pienpetojen pyynnissä ja supikoirille oli luvassa ankea päivä. Lähdimme kulkemaan saarta läpi, ja aloin hiukan ymmärtämään saaren haasteellisuutta pienpetojen pyynnissä. Saarella oli laajoja tiheitä kaislikkoja, katajikkoja ja läpipääsemättömiä pajukoita. Lymypaikkoja supikoirille oli runsain mitoin, ja koirat saivat tehdä töitä koko kapasiteetillaan. Päivän aikana saatiin saaliiksi kaikkiaan kahdeksan supikoiraa: seitsemän pentua ja kaikkein tärkein eli kapitaalinaaras. Uroskin oli vielä iltahämärissä työn alla, mutta se karisti koirat kannoiltaan menemällä mereen. Valitettavasti meidän aikataulumme ei antanut myöden jatkaa toista päivää, jolloin uroskin olisi todennäköisesti päätynyt eräksi. Ulkokrunni on pienpetopoistolle haasteellinen työmaa. Suuressa saaressa on useita eri maastotyyppejä, jotka ovat hyvin vaikeakulkuisia, myös koirille. Metsästäjä 6 l 2014 l 17
Pitkäjänteinen petopoisto vaatii yhteistyötä Ilmainen Merellisten suojelukohteiden pitäminen pienpetovapaana on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii useamman tahon yhteistyötä. Myös luonnonsuojelijoiden tulisi ymmärtää olosuhteet ja niitä koskevat lainalaisuudet. Jos pienpetopoistoista tehdään liian byrokraattisia tai vaival- loisia,se ei houkuttele metsästäjiä toimimaan saariston vaativissa olosuhteissa. Jos arvokkaat saariluontokohteet ovat vieraspetojen ja kettujen kansoittamat, ovat monet niiden suojeluarvot romahtaneet. Tukemalla metsästäjiä pienpetojen poistossa joko metsästysoikeuksin ja korvaamalla työstä aiheutuneet kulut voidaan parantaa merkittävästi alueiden luonnonhoidollista tilaa. Se ainakin on varmaa,että pienpedoilla ei saaristossa ole muita varteenotettavia vihollisia kuin Tehokas pienpetopoisto onnistuu usean koirarodun avulla. Kullakin rodulla on oma tapansa työskennellä supikoirien parissa. Ilman toimivia koiria ei pienpetoja saada tehokkaasti poistettua. Lintujen pesimärauhan takaa vain kaikkien supikoirien poisto. ihminen. Jos ihmistoiminta suojelualueilla loppuu, on selvää, että pedot ottavat tämän kentän haltuunsa.Siitä on näyttöä kaikkialta Suomen rannikkoalueilta. Jahdissa-lehti, lukijamenestys! Lue tietokoneella, android-tabletilla, lataa iPadiin. Mahtava metsästyspaketti! JAHDISSA.FI Lisääntyvä naarassupikoira on poistettu. Marko Kantola Iistä on syystä tyytyväinen. Jos saarelle ei jää naaraspentua tai tule uutta naarasta kevätjäitä pitkin, on seuraavana keväänä linnustolla paremmat mahdollisuudet pesinnän onnistumiseen. 18 l Metsästäjä 6 l 2014
Puheenjohtajan palsta Risto Hanhineva varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Luonnonsuojelualueiden perustaminen ja metsästys Valtion maille perustettavien luonnonsuojelualueiden perustamishanke etenee, tällä kertaa työn alla on Oulun eteläinen osa ja Itä-Lappi. Suomeen on aikaisemmin perustettu valtion maille lähes 450 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on lähes kaksi miljoonaa hehtaaria. marjastus ja sienestyskausi on päättynyt. Suojelualueiden tarpeettomilla metsästyskielloilla rajataan turhaan yhdeltä käyttäjäryhmältä mahdollisuus hankkia hyvinvointia luonnosta oman harrastuksensa parissa. Pohjois-Pohjanmaalla on suunniteltuja suojelualueita yhteensä 43 yhteispinta-alaltaan noin 21000 hehtaaria. Näistä alueista suurin osa on tarkoitettu soidensuojelun turvaamiseksi. Soiden ohella on myös mukana metsiensuojelu kohteita. Suurin osa alueista on vanhastaan valtion maita, joita Metsähallitus hallinnoi. Lisäksi on kohteita, jotka ovat suojeluohjelmien toteutuksen yhteydessä siirtyneet valtion omistukseen. Suomen riistakeskuksen ensimmäisen hallituksen kolmivuotinen työrupeama päättyy tämän vuoden lopussa. Hallituksen rooli on selkeästi muuttunut verrattuna riistakeskusta edeltäneen Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen työskentelyyn. Muuttuneesta roolista huolimatta työskentely on sujunut hyvässä hengessä. Suuremmilta yhteentörmäyksiltä on säästytty, vaikka kauden aikana on tehty useita pitkälle linjaavia strategisia päätöksiä. Päätökset ovat syntyneet perusteellisen keskustelun jälkeen, ainoastaan pari kertaa on hallituskauden aikana äänestetty. Perustamiseen liittyvää valmistelutyötä tekee Metsähallitus paikallisena asiantuntijana. Metsähallitus myös järjestää paikallisten ihmisten ja eri sidosryhmien laajan kuulemisen. Asetusluonnosten valmistelun ja lausuntokierrokset hoitaa ympäristöministeriö. Kovasti on kerrottu, että sidosryhmien, metsästäjien ja metsästysseurojen kannanottoja ja näkemyksiä tullaan huomioimaan. Metsästyksen näkökulmasta lähtökohtatilanne on kuitenkin erittäin huono. Ennakkoon on YM- linjauksena ilmoitettu, että metsästys on pääsääntöisesti kielletty kaikilla perustettavilla alle sadan hehtaarin alueilla, jotka sijaitsevat ML 8§:n eteläpuolella. Neuvottelutilanne olisi aito, mikäli näissä kuulemistilaisuuksissa yhdessä ja yhteistyössä keskusteltaisiin, onko luonnonkäytön rajoituksille tarvetta ja vaarantuuko perustettavan luonnonsuojelualueen käyttötarkoitus, jos esimerkiksi metsästys siellä sallittaisiin. Toimikautensa päättävän hallituksen työskentely on ollut varsin laadukasta. Periaatehan on se, että hallitus ohjaa ja valvoo ja operatiivinen johto pyörittää käytännön toimintaa. Mielestäni hallitus ei ole sotkeentunut lillukanvarsiin ja toisaalta operatiivinen johto on saanut tarvitsemaansa tukea uuden organisaation toiminnan käynnistämisessä. Työskentelyä on myös edesauttanut riistakeskuksen johdon tekemä erinomainen päätösesitysten valmistelutyö, joten niiden pohjalta hallituksen on ollut helppo tehdä päätöksiä vaikeistakin asioista. Uuden hallituksen jäsenten nimitykset on ministeriö tehnyt ja pesti alkaa välittömästi tammikuun alussa. Jäsenten vaihtuvuus on metsästäjätaustaisten osalta varsin suuri johtuen valinta-alueilla tapahtuvasta henkilöiden vaihtumisesta. Uusista jäsenistä useimmat ovat olleet mukana jo pitempään, joten kokemusta löytyy myös heidän joukosta. Metsästys Suomessa on lähtökohtaisesti kestävää ja rajoittuu pääosin myöhäissyksyyn, jolloin Metsästäjä 6 l 2014 l 19
Maria Nikunlaakso Talvinen supisaalis turkiksiksi Metsästäjän eettiseen vastuuseen kuuluu saaliin hyödyntäminen. Supikoiran kohdalla tämä toteutuu valitettavan harvoin. Joulukuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana saaliiksi saatu supikoira voitaisiin kuitenkin hyödyntää paljon nykyistä useammin turkiskäytössä. Nahan käyttäminen edellyttää sen asianmukaista käsittelyä alusta alkaen. T ärkeintä on, ettei metsästäjä aiheuta omalla toiminnallaan lisävahinkoa turkikselle, sanoo Markku Ahonen, joka toimii riistanhoidonneuvojana Luonnonturkisyhdistyksessä ja Metsästäjäliiton Uudenmaan piirissä. Ahonen tietää mistä puhuu, sillä hän on kiertänyt viimeiset parikymmentä vuotta ympäri Suomea opettamassa metsästäjille luonnonturkiksen oikeaoppista käsittelyä. ? Yksi pahimpia virheitä on päästää koira retuuttamaan kuollutta supia,sillä se voi tehdä nahalle pahoja vaurioita. Karvaa ei saa päästää vereentymään, kastumaan tai likaantumaan. Ja sullomalla supinnahka muovipussiin tai jätesäkkiin varmistetaan, että se menee pilalle, Ahonen huomauttaa. Selkänahassa ei saa tuntua pahkuroita Supisaalis voidaan hyödyntää turkiksena Nylkypaikalla on syytä olla mukana kuivaa purua. 20 l Metsästäjä 6 l 2014 yleensä joulukuun alusta maaliskuun loppuun, tietyillä varauksilla. ? Esimerkiksi viime talvena, kun oli pitkiä lämpimiä ja märkiä jaksoja,supi ei enää maaliskuussa hakeutunut päivisin pesäänsä,vaan jäi päivälevolle vaikkapa kuusen alle. Tällöin sen märkä turkki ei ehdi kuivua ennen kuin se kastuu taas uudestaan. Ongelmaksi muodostuu turkin pohjavillan paakkuuntuminen sormen- pään kokoisiksi palloiksi eli pohjavilla on aivan takussa. Tällöin päällisin puolin hyvänkään näköisellä karvalla ei ole mitään turkisarvoa, Ahonen selittää ja näyttää supinnahkaa, joka ensisilmäyksellä näyttää oikein kauniilta ja hyväkuntoiselta, mutta joka lähemmässä tarkastelussa osoittautuu käyttökelvottomaksi. Ahonen neuvoo, että ensimmäiseksi supi katsotaan läpi päällisin puolin. Kapista tai
muuten huonokarvaista eläintä ei voi hyödyntää, vaan se on hävitettävä asianmukaisesti. Seuraavaksi supisaaliista käydään läpi selkänahka selkärangan kohdalta. Jos siinä tuntuu pahkuroita, nahka kelpaa vain seinälle. Leikkaamaan ja ompelemaan ei paakkuista nahkaa pysty, sillä takut tulisivat koko ajan vastaan. Sillä,pyytääkö supin loukulla,haaskalta,luolasta,pintapyyntinä vai jäljittämällä,ei Ahosen mielestä ole merkitystä nahan hyödynnettävyydelle, vaan kaikki pyyntimuodot ovat yhtä hyviä ja toisiaan täydentäviä. Jäähdytys selällään, nahka pidettävä puhtaana Saaliiksi saadusta supista annetaan kaiken veren valua pois. Nahka kannattaa pestä vedellä tai lumella heti, kun mahdollista ja kuivata kuivalla purulla. Supikoira kannattaa nylkeä pyyntipäivänä. Supi tulee jäähdyttää selällään, mieluiten verkon päällä, jotta se jäähtyy tasaisesti. ? Erityisesti jos jäähdytät haulikolla ammutun supin vatsa alaspäin, vatsahapot tulevat läpi ja nahka värjäytyy vihreäksi ja hyvin no- Supinnahkaa ei kannata sulloa muovipussiin tai jätesäkkiin. peasti käyttökelvottomaksi, Ahonen selittää. Nahan pitäminen puhtaana on tärkeää myös nylkyvaiheessa. ? Nyljettäessä pitää tarkistaa,ettei mistään, vaikkapa eläimen nenästä,ala valua uudestaan verta.Jos näin käy,veren tulo on estettävä.Nylkemisen jälkeen nahassa oleva veri pestään pois haalealla vedellä ja kuivataan purulla. Supikoiran nylkemistä ilman purua ei Ahosen mielestä kannata edes suunnitella. Nylkeminen on muutenkin täynnä pieniä niksejä. Täydelliset ohjeet nylkemiseen ovat luettavissa Luonnonturkisyhdistyksen verkkosivuilla kohdassa Turkisnahan käsittely. Nahka kuivataan taanassa molemmilta puolilta. Kuivattu nahka varastoidaan ilmavassa paikassa,johon hyönteiset eivät pääse.Nahka voidaan myös pakastaa, ja oikein pakastettuna se säilyy pakastimessa hyvänä vuoden. Keski-Euroopassa kysyntää supinnahalle Ahonen suosittelee, että metsästäjät hyödyntäisivät saaliiksi saamansa supinnahat ensisijaisesti itse. Osakaskunta-periaatteella toimivan, voittoa tavoittelemattoman Luonnonturkisyhdistyksen jäsenetuihin kuuluu, että turkiksen muokkauksen saa yhdistyksen kautta huomattavasti edullisemmin kuin kaupallisilta toimijoilta, joiden listahinnat ovat lähetyskuluineen 35?40 euron luokkaa. Mikäli nahoille ei kuitenkaan itsellä ole käyttöä,ne kannattaa myydä eteenpäin.Luonnonturkisyhdistys auttaa turkisten markkinoinnissa mahdollisuuksien mukaan. Myös Metsästäjä-lehden Kaupantekoa-palstan sekä turkishuutokaupat Ahonen mainitsee hyviksi myyntipaikoiksi. Supikoirasta tehdään pääasiallisesti hupun reunusta, ja nahan hinta määräytyy yleensä sen mukaan, kuinka monta metriä hupun reunaa siitä saadaan. ? Päällisin puolin hyvänkään näköisellä karvalla ei ole mitään turkisarvoa, jos turkin pohjavilla on paakkuinen, selittää Markku Ahonen Luonnonturkisyhdistyksestä näyttäessään supinnahkaa, joka ensisilmäyksellä näyttää oikein kauniilta ja hyväkuntoiselta, mutta joka lähemmässä tarkastelussa osoittautuu käyttökelvottomaksi. ? Nahka kannattaa muokkauttaa vain, mikäli sille on jo ostaja tiedossa. Muuten raakanahasta saa rahaa yleensä saman verran tai enemmänkin kuin muokatusta. Valmistajat muokkauttavat nahat mieluummin itse omia tarpeitaan vastaaviksi, Ahonen huomauttaa. Nahasta, joka on muokattu ostajan kannalta oikein, voi saada 50 euroa kappaleelta. Mikäli suhdanteet ovat huonot eikä ostajaa löydy, nahat kannattaa pakastaa odottamaan parempia aikoja. Yleensä myös suuri määrä nahkoja on helpompi myydä kerralla, ja usein isommasta erästä myös maksetaan suhteessa paremmin. Luonnonturkisyhdistys kannustaa jäseniään jalostamaan nahat lopputuotteeksi asti, jolloin niistä saa mahdollisimman hyvän hinnan. Luonnonturkis kiinnostaa Keski-Euroopassa, josta on kyselty kymmenientuhansien nahkojen perään. Tällöin kappalehinta voisi huippulaadussa nousta jopa 80 euroon. ? Kanavat Keski- ja Etelä-Eurooppaan olisivat olemassa,mutta tuollaisia määriä meillä ei kerralla ole. Noin suuren määrän saaminen kokoon edellyttäisi suurta joukkoa metsästäjiä, jotka pystyisivät odottamaan palkkiota myymistään nahoista pitkään, Ahonen selittää. Villi suomalainen turkis Luonnonturkisyhdistys on rekisteröinyt Villi suomalainen turkis -tavaramerkin (Wild Finnish Fur, WFF). Sen avulla yhdistyksen jäsenet voivat osoittaa tuotteen alkuperän ja eettisen kestävyyden. Myytävät tuotteet merkitään WFF-tunnuksella sekä tuottajan Luonnonturkisyhdistyksen jäsennumerolla, jonka perusteella ostaja saa halutessaan yhdistykseltä tiedon tuotteen alkuperästä ja pyyntialueesta, mutta ei pyytäjän nimeä. Siinä missä liha voidaan jaotella tehotuotettuun,luomuun ja luonnonlihaan eli riistaan, myös turkikset voidaan jaotella samalla tavoin. Kuluttajien eettisten vaatimusten lisääntyessä luonnonturkiksen kysynnän voisi kuvitella kasvavan. Toki luonnonturkiksen kohdalla kuluttajan pitää hyväksyä se, että luonnonturkis ei voi olla yhtä tasalaatuista kuin turkistarhalla kasvatettu. Toisaalta luonnonturkista voisi ajatella käyttävänsä moni sellainenkin, joka ei tarhattua turkista päällensä suostuisi laittamaan. ? Monet lihan tehotuotantoa ja turkistarhausta vastustavat ihmiset hyväksyvät luonnonturkiksen siinä missä riistanlihankin käytön, Ahonen muistuttaa. Tutustu Luonnonturkisyhdistykseen osoitteessa https://sites.google.com/site/luonnonturkis/. Sieltä löytyvät tarkemmat ohjeet turkiksen laadun arviointiin, käsittelyyn, nahoittamiseen, kuivattamiseen ja pakastamiseen sekä tiedot jäseneksi liittymisestä. Metsästäjä 6 l 2014 l 21
Teksti ja kuvat: Marko Muuttola, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus Supikoirat suolaan ja villiturkis talteen Pienpetoturkisten talteenotto on hiipunut kultavuosistaan nykyelämän hektisyyden myötä. Taanattujen nahkojen hinnat eivät vastaa työhön käytettyä aikaa ja harvemmin ihmisillä on varaa taikka tiloja varastoida nahkoja parempia myyntiaikoja varten. Lisäksi ajansaatossa perintönä kulkenut turkiksen talteenoton taito on lähes hävinnyt. Haminassa järjestettiin lokakuussa turkisriistan nahkontapäivä, jossa pienpetopyynnin ammattilaiset jakoivat pyyntivinkkejä sekä oppia nykypäivään kenties paremmin sopivasta turkiksen talteenotosta. M odifur- turkismuokkaamo aloitti kaksi vuotta sitten vaihtoehdon nykyajan kiireiselle pienpetopyytäjälle: yritys alkoi ottaa vastaan pienpetojen, lähinnä supikoirannahkoja suolattuna. Ajatuksena on luonnonturkiksen parempi talteenotto ja hyötykäyttö. Menetelmä on yksinkertaisen helppo ja nopea verrattuna esimerkiksi perinteiseen taanalla kuivaukseen. – Hyvillä nahkoilla on tällä hetkellä kiinteä hinta, mutta harkinnassa on portaittainen hinnoittelu laadun mukaan. Modifur lähettää metsästäjälle pakkauslaatikon ja nahkoihin kuuluvan suolan, metsästäjä palauttaa suolatut nahkat laatikossa Modifurille ja niistä saatavat eurot kilahtavat pienpetopyytäjän tilille. Nahkalaatikon kuljetuskin tapahtuu Modifurin piikkiin, kertovat firman edustajat Seija ja Reijo Halkola. Nahasta saa suolauksella varmimmin parhaan mahdollisen hyötysuhteen työstään. Nahan kuivaus taanaamalla on huomattavasti epävarmempaa, varsinkin jos ei ole käytettävissä kunnollisia kaavinta, rummutus- ja kuivatusolosuhteita ja työkaluja sekä riittävää ammattitaitoa. 22 l Metsästäjä 6 l 2014 Pienpeto nyljetään tuppeen, mahdollisuuksien mukaan jo samana päivänä, kun se on pyydetty. Nylky aloitetaan viiltämällä takajalan kintereestä toiseen avausviilto noudattaen selkä- ja vatsakarvan rajaa. Peräaukko kierretään molemmilta puolilta kohti häntää, joka nyljetään auki hännän keskirankaa myöten kärkeen saakka. tai -karvaista eläintä ei kannata nylkeä. Saaliin selkänahkaa käsin haratessa selviää karvan laatu: jos sormiin tuntuu muhkuroita, ei nahkaa juuri kannata nylkeä. Hyvä keino nahkan ja karvan laadun selvittämiseen on paineilma. Ilmaa puhalletaan selkänahkaan, jolloin hyvä karva aaltoilee jouhevasti. Paakkuuntunut pohjavilla näkyy tällä menetelmällä heti. Nylky aloitetaan avausviillolla takajalasta toiseen maha- ja selkäkarvan rajaa myöten. Peräaukko kierretään molemmin puolin ja häntäruoto irrotetaan. Tassuja ei tarvitse nylkeä mukaan Saaliin tarkastelu alkaa jo metsässä Pienpedot pyritään lopettamaan ampumalla päähän, joka on nahkan arvottomin osa. Haaska- ja luolapyynnissäkin lopetusaseena on usein kivääri tai haulikko, jolloin nahkan laatu voi kärsiä. Eräksi päätynyt pienpeto kannattaa tarkistaa päällisin puolin ja tunnustella nahka ”käsikopelolla” jo metsässä. Huonokuntoista Nylkeminen mieluiten pyyntipäivänä Karvanlaatu selviää käsikopelolla jo maastossa. Jos selkäkarvassa tuntuu sormiin pahkuroita, ei eläintä kannata nylkeä. Paineilma on kätevä konsti kotioloissa. Jaloissa nahka katkaistaan viimeistään polvien kohdalta. Tämä nopeuttaa työskentelyä huomattavasti,koska tassuja ei tarvitse nylkeä mukaan. Sahanpurua apuna käyttäen nahka vedetään tuppeen, mikä onnistuu helposti eläimen roikkuessa takajaloista. Puukolla autetaan nahkan irtoamista vain paikoissa, joista se ei irtoa vetämällä, kuten päästä.
Korvat voi leikata pois Nylkemisen jälkeen nahkasta kaavitaan enimmät rasvat kaavintatukin päällä. Suupieliä ja korvarustoja ei tarvitse siistiä. – Itse asiassa korvat olisi parempi leikata pois, ja siihen onkin saatavilla valmis työkalu, joka tekee pyöreän reiän, kertoo Reijo Halkola Modifurista. Rasvan kaavinnassakaan ei tarvita taanaukseen kuuluvaa pikkutarkkuutta. Rasvan kaavinta kannattaa suorittaa hännästä päätä kohti, jolloin työskentely tapahtuu myötäkarvaan karvojen juuriin nähden. Puoli kiloa suolaa supikoiralle Nahka vedetään tuppeen eläimen yli, puukkoa käytetään vain tiukimmissa paikoissa. Rasvanpoiston jälkeen nahka halkaistaan mahapuolelta hännäntyveltä leukaan saakka. Tähän on hyvä käyttää apuna esimerkiksi lautaa, johon on tehty suora ura, jota pitkin veistä on helppo kuljettaa.Tuppeen nyljetyt jalat halkaistaan myös, jolloin nahka voidaan suolata. Kaavittu nahka levitetään esimerkiksi trukkilavan päälle levälleen, ja suolaa levitetään nahkan joka kolkkaan häntäruotoa unohtamatta.Noin puoli kiloa merisuolaa riittää hyvin supikoiran kokoiselle eläimelle. Talja suolataan aina nahkapuoli ylöspäin. Seuraava nahka asetetaan edellisen päälle, ja nahkat saavat olla pinossa kunnes lähetyserä on täynnä. Turkiserää lähetettäessä enimmät suolat poistetaan ja nahkat pinotaan lähetysastiaan, jonka kuljetuksen Modifur maksaa. Modifur Oy:n yhteystiedot www.modifur.fi info@modifur.fi p. 06 4500 600 Kaavittu nahka suolataan odottamaan lähetyserän täyttymistä. Suolausmenetelmän edut l nopea käsittely: 4–5 eläintä tunnissa l ei nahkan kampausta l ei kuivausta l kiinteä hinta Rämäryhmä kannustaa esimerkillään pienpetopyyntiin ja nahkojen hyödyntämiseen lll Idea turkisriistan nahkontapäivän järjestämisestä lähti Haminan Rämäryhmän aloitteesta.Tämä joukko aktiivipyytäjiä on niittänyt mainetta muun muassa voittamalla pienpetopyynnin SM-kisat viime vuonna. Ryhmän panostuksesta lajiin kertonee viimekautinen pienpetosaalis, joka oli 1150 pienpetoa. Nahkontapäivää varten ryhmä oli pyytänyt pintapyynnillä kahdessa illassa 33 supikoiraa nyljettäviksi. Rämäryhmän mielenkiinto ei rajoitu vain petopyyntiin, vaan he kokevat tehtäväkseen levittää tietoa ja taitoa nahkojen hyötykäytön suhteen sekä myös omalla esimerkillään kannustaa metsästäjiä kantamaan enemmän huolta pienpetopyynnistä. Ryhmän mielestä on epäeettistä rajoittaa saalis pelkkään pyyntiin ja jättää turkis hyödyntämättä, sillä suomalainen supi on maailmalla kuitenkin omassa arvossaan ja villiturkiksen arvo nousemassa. Rämäryhmä haluaa myös omasta puolestaan olla tukemassa ja kehittämässä suolausvaihtoehdon aloittaneen Modifurin toimintaa. Pää nyljetään puukkoa apuna käyttäen. Metsästäjä 6 l 2014 l 23
Ministeriön kuulumisia Petteri Orpo Maa- ja metsätalousministeri Byrokratiatalkoot Olen ollut maa- ja metsätalousministerinä kohta puoli vuotta. Tehtävä tuli mieluisana yllätyksenä. On ollut todella kiinnostavaa huomata, miten laaja ja haastava toimintakenttä maa- ja metsätalousministeriöllä on. Tärkeinä asioina toimialaan kuuluvat monen hyvinvointia lisäävät vapaa-ajankalastus ja metsästys. Vapaa-ajankalastuksen hyvinvointivaikutuksista olen itse nauttinut koko ikäni. Nyt saan kokea myös metsästyksen stressiä hoitavan vaikutuksen. Suoritin nimittäin syksyllä metsästäjätutkinnon ja olen jo ensimmäiset saaliini saanut. Metsästäjäksi pääseminen oli haasteellista. Itse metsästäjätutkinnon suorittaminen oli mieluisa ja opettavainen kokemus, mutta aseluvan hankkiminen aiheutti harmaita hiuksia. Hallituksen yhteinen tahtotila byrokratian vähentämisestä on todellakin tarpeen. Hallituskautta ei ole jäljellä kuin toiset puoli vuotta, joten ihmeitä tässä ajassa ei voi tehdä, mutta toki asioita voi saattaa alulle. Byrokratian vähentämiseen aiomme kiinnittää huomiota, kun ensi vuonna aloitamme metsästyslain osittaisen uudistamisen. Tarpeita vuosien saatossa on kertynyt useita. Esimerkiksi hirven vasasuojaan on nähdäkseni tehtävä sen kaltainen muutos, jossa tahattomasti emän vasalta ampunutta ei syytetä metsästysrikoksesta. Hallinnollisesti huomattavasti kevyemmän rikkomuskäsittelyn pitäisi tässä riittää. Olen myös sitä mieltä, että aselaissa tulisi sallia ns. vaihtolupa. Tämä mahdollistaisi, että henkilö, jolla on jo ampuma-aselupa, pystyisi vaihtamaan 24 l Metsästäjä 6 l 2014 aseitaan saman tai pienemmän kaliiberin aseisiin pelkällä ilmoituksella viranomaiselle. Tavoitteenamme on, että hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta annettaisiin eduskunnalle syksyllä 2015. Lain ja siihen liittyvien alemman asteisten säännösten olisi tarkoitus olla voimassa metsästysvuoden 2016-2017 alusta lukien. Esityksen laatimisessa otetaan huomioon mm. hirvikannan, metsäkanalintukantojen ja metsähanhikannan hoitosuunnitelmien linjaukset. Kalastuslain saaminen eduskuntaan osoitti, että näihin arvokkaisiin luontoharrastuksiin, kalastukseen ja metsästykseen sekä kala- ja riistakantojen hoitoon, liittyy paljon voimakkaita tunteita, jotka osaltaan vaikeuttavat laajan yhteisymmärryksen löytämistä. Oma ”lohi” löytyy riistapuoleltakin. Metsästäjien tai metsästysseurojen välille ei hirven tai valkohäntäpeuran metsästyksessä synny ongelmaa suunnitelmallisen pyyntilupajärjestelmän johdosta, mutta metsästäjien ja suden välille syntyy. Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivitys alkaa olla loppusuoralla. Suomen riistakeskuksen johdolla luonnostellaan ministeriölle luonnos hoitosuunnitelmaksi joulukuussa. Tavoitteeni on, että jo ensi talvena voisimme hoitaa susikantaa uusien linjausten pohjalta. Siihen saakka toivon kaikilta kärsivällisyyttä ja avoimuutta tutkimuksen suuntaan, jotta tietomme susikannasta olisi mahdollisimman tarkka.
Sauli Laaksonen Sauli Laaksonen Riistaeläimen terveyden arviointi Ihmisarkuuden katoaminen, tylsyys, huono Tutustu riistan Saaliseläimen ryhti, roikkuva pää tai korvien roikottaminen elinympäristöön terveydentilan ja lihan sekä eristäytyminen kertovat yleensä vakavista käyttökelpoisuuden arviointi Jo ennen metsästyksen aloitusta havaintoja sairauksista. on metsästyshygienian vaativin riistaeläinten kannoista,liikkeistä ja jopa poikosa. Tarkoituksena on varmistaa, keavista yksilöistä on kertynyt riistanhoitotoimenpiteiden yhteydessä, riistakameroiden tautien leviämisen, jopa uusien tautien ilmesettä kulutukseen luovutettava avulla ja muuten tutuilla alueilla liikuttaessa. tymisen tuontielintarvikkeiden välityksellä. riistanliha ei aiheuta riskiä Ennakkohavainnointi mahdollistaa jahdin etuihmisille eikä eläimille ja että käteissuunnittelun ja jopa poistettavien eläi- Jäljet ja eritteet vain terveitä riistaeläimiä kertovat paljon mien valinnan. päätyy kulutukseen. Riistan elinympäristö ja ruokailujäljet sekä Jälkien lukutaito on osa perinteistä erämiestai- T urvallisuuden varmistaminen sisältää sekä riistaeläimen terveyden arvioinnin että riistan hygieenisen käsittelyn ja oikeat teurastustekniikat. Teurastustekniikat käsiteltiin lehden edellisessä numerossa. Riistaeläimen terveydentila arvioidaan kahdessa osassa: ensin elävästä riistasta metsästyksen yhteydessä saaduista havainnoista ja sitten saaliiksi saannin jälkeen ruhon ja elinten tarkastelusta. 26 l Metsästäjä 6 l 2014 tiedot riistan liikkeistä antavat tietoa mahdollisista ympäristömyrkyistä tai muista vieraista kemikaaleista, jotka ovat voineet joutua ravinnon mukana riistaeläimen lihaan. Esimerkiksi lähiseudulla olevat teollisuus- tai kaivosalueet voivat olla tällaisia. Laidunalueitten kuluneisuus tai epänormaalien ravintokasvien käyttö viittaavat ylitiheisiin populaatioihin. Ruokailu kotieläinten ruokintapaikoilla ja laitumilla antaa mahdollisuuden riistan ja kotieläinten taudinaiheuttajien ristiintartuntoihin. Riistan epäsopiva tai huonosti toteutettu ruokinta mahdollistaa toa.Haavoittunut hirvieläin levittää sorkkansa, tapaturmista johtuvat ontumat erottuvat erilaisina laahausjälkinä. Lyhyt askel voi kertoa eläimen yleissairaudesta. Eläinten makuukset kertovat paljon, varsinkin lumipeitteen aikana. Erilaiset vuodot ja eritteet esimerkiksi iholta,suusta,peräaukosta tai emättimestä voivat liittyä useisiin infektiosairauksiin, verenvuoto usein vammoihin. Ihoeritteet tai märkäinen vuoto voivat liittyä esimerkiksi paiseisiin tai ulkoloisiin kuten hirvikärpäseen. Ulosteen ulkonäön tai koostumuksen
Sauli Laaksonen muutokset, kuten ripuli, voivat kertoa myrkytyksistä,yleissairauksista,suolistoinfektioista, loisista tai sopimattomasta ravinnosta esimerkiksi riistan ruokinnan yhteydessä.Veren esiintyminen ulosteessa on merkki vakavammasta tilasta. Havainnoi eläimen liikkumista ennen kaatoa Riistaeläimen havainnointi ennen kaatolaukasta on tärkeää.Sairaudet voivat aiheuttaa ulkoisia oireita ja poikkeavaa käyttäytymistä, joita ei enää kaatamisen jälkeen havaitse. Eläimen liikkumisen havainnointi on usein mahdollista metsästystilanteessa.Lajityypillisen liikunnan – esimerkiksi lentokyvyn – puute viittaa erilaisiin sairaustiloihin.Ontumat voivat viitata kipuun raajoissa tai rinta- ja vatsaontelossa tai keskushermoston sairauteen. Kehän kiertäminen viittaa eläimellä usein silmäsairauksiin tai vakaviin keskushermostoa koskeviin sairauksiin tai myrkytyksiin. Huono ryhti, roikkuva pää tai korvien roikottaminen kertovat yleensä vakavista sairauksista. Samaan viittaavat köyryselkäinen tai hajareisinen niin sanottu sahapukkiasento. Linnuille tyypillinen sairauden ilmaisu on höyhenten pörhistyminen ja likaantuminen (lintu Linnuille tyypillinen sairauden ilmaisu on höyhenten pörhistyminen ja likaantuminen, kolmannen silmäluomen esiintulo sekä nuokkuminen. ei ole enää sukinut), kolmannen silmäluomen esiintulo sekä nuokkuminen. Poikkeava käyttäytyminen kielii sairaudesta Riistaeläimet ovat normaalisti ihmisarkoja ja välttelevät ihmiskontakteja. Ihmisarkuuden Kimmo Kemppainen Ihmisarkuuden katoaminen ja tylsyys ovat yleisimpiä ja helpoimmin tunnistettavia sairauden merkkejä. Pysäyttävän koiran käyttö hirvenmetsästyksessä antaa aikaa tarkkailla eläintä ja mahdollistaa oikeaoppisen riistalaukauksen. katoaminen ja tylsyys ovatkin yleisimpiä ja helpoimmin tunnistettavia sairauden merkkejä, ja nämä oireet voivat liittyä moniin eri sairauksiin. Riistaeläimen aggressiivisuus voi liittyä esimerkiksi haavoittumiseen, kiimakäyttäytymiseen ja reviirin tai saaliin puolustamiseen, mutta se voi olla myös merkki nälkiintymisestä tai sairaudesta – esimerkiksi vaarallisesta raivotaudista tai nielusaivartajatartunnasta. Tarkista eläimen rakenne, sarvet ja karva Muutokset eläimen rakenteessa, esimerkiksi turvotukset nivelissä,leuoissa,utareissa,vatsaontelossa tai nivusissa ovat helposti tunnistettavia sairaalloisia muutoksia. Turvotusmuutokset voivat liittyä useisiin eri tulehdus- tai yleissairauksiin. Vuodot eri ruumiinaukoista ovat myös helposti havaittavia. Aiheuttajina voivat olla paikallis- tai yleissairaudet. Kuntoluokitus on yksinkertainen tapa arvioida elävän, mutta myös jo saaliiksi saadun riistaeläimen terveyttä ja hyvinvointia. Menetelmässä arvioidaan eläimen ihonalaisen rasvakudoksen ja lihasmassan paksuutta silmämääräisesti, kotieläimillä myös tunnustellen. Tarkoitukseen soveltuu selkä (ulkofile) sekä lantion alue. Lintujen kunto ja lihasmassa arvioidaan rintalihasten paksuuden ja rintalastan terävyyden perusteella. Hirvieläimillä käytetään neliportaista luokitusta jolloin I on kuihtunut, II laiha, III normaali ja IV erittäin hyväkuntoinen. Kihartunut kuiva karva,usein yhdistyneenä ihomuutoksiin, ilmaisee alentunutta eläimen hyvinvointia.Talvi- tai aikuiskarvan viivästynyt vaihtuminen on merkkinä sairauksista tai huonosta ravintotilanteesta kesän aikana. Sarvet ovat hyvä hirvieläimen terveyden ilmaisija. Ne antavat tietoa eläimen hyvinvoinnista sarvien kehittymiskauden ajalta.Sarvien Metsästäjä 6 l 2014 l 27
kasvuun vaikuttavat eläimen kunto ja ravitsemustila, sairaudet ja ravinnon kivennäisainepitoisuus (sarvesta noin 60 prosenttia on kivennäisaineita) sekä verisarvien tapaturmat. Riistalaukaus vaikuttaa lihan laatuun Tiedot riistalaukauksen onnistumisesta ja osumiskohdasta ovat tärkeä osa esitietoja lihan laadun arvioimisessa. Haavoittuneena ennen saaliiksi saamista juosseen eläimen lihan pH ei laske, ruho ei kestä raakakypsytystä ja liha on mautonta ja tummaa. Samoin käy metsästyksessä kohtuuttomasti rasittuneen riistan lihalle. Terveen riistaeläimen tuntomerkit l l l l l l l Jasna Prodanov-Radulovic ja Radoslav Dosen Suolisto-osuma aiheuttaa suolistobakteereiden ja virhehajujen pääsyn elimistöön.Kummassakaan tapauksessa liha ei kestä raakakypsytystä. eläin on tarkkaavainen, varuillaan ja tietoinen ympäristöstään silmät ovat kirkkaat ja puhtaat korvat ovat pystyt ja liikkuvat turkki tai höyhenet eloisat ja puhtaat käytös on aktiivista, eläin esimerkiksi reagoi jatkuvasti hyönteisiin liikkuminen on normaalia uloste on lajityypillistä. Saaliina sairas eläin l l l l l l l Älä vie selvästi sairasta eläintä lahtivajalle terveiden eläinten joukkoon. Käytä suojakäsineitä ja vaatteita. Älä leikkaa tai viiltele sairaalloisia osia tai muutoksia. Pese kätesi ja vaatteesi kuumalla vedellä ja saippualla käsittelyn jälkeen. Pese ja desinfioi huolella kaikki teurastamiseen käytetyt välineet. Älä anna koiralle tai muille eläimille sairaan eläimen lihaa tai sen osia. Jos epäilet vaarallista eläintautia tai zoonoosia, tai kuolleita eläimiä on useita, ota aina ensin yhteys alueen virkaeläinlääkäriin. Jos kuolleita tai sairaita eläimiä on useita tai kyseessä on villisika, ota yhteys virkaeläinlääkäriin. 28 l Metsästäjä 6 l 2014 Lisää tietoa riistan sairauksista ja käsittelystä saat muun muassa Metsästäjän terveysoppi -kirjasta ja Metsästäjän hygienia- ja terveyskoulutuksista.
TA AL SI! M Ä O ÄT JA YYJ KU M PU EEN SY ÄL KY F C J S BR O WN BE AR TAK K I s h. 19 9,- KODI AK GORE-T EX TAKKI sh. 329, - O R ANSSI s h. 21 9,- ORAN SSI sh. 349, - BR O WN BE AR H O US UT s h. 12 9,- KODI AK GORE-T EX HOUSUT sh. 219, - BROWN BEAR PUKU KODIAK GORE-TEX PUKU Tyylikäs ja kevyt ,veden- ja tuulenpitävä hiljainen asu Beretta BWB-kalvolla ja teipatuilla saumoilla. Takissa on radiopuhelintaskut, niin vasen- kuin oikeakätisille ampujille, verkkovuori ja tuuletusaukot kainaloissa sekä liukumattomat olkavahvikkeet. Housujen selkäosa on korotettu ja housuissa on hengittävä verkkovuori. Polvet ovat muotoonommellut ja sivutaskut ovat vetoketjulliset. Tässä puvussa on paljon yksityiskohtia, jotka antavat sinulle täyden suojan koko metsästyspäivän ajaksi. Aktiiviseen liikkumiseen, Pohjoismaissa suunnitellussa kevyessä, hiljaisessa, veden- ja tuulenpitävässä Gore-Tex asussa on paljon teknisiä ominaisuuksia. Takissa on radiopuhelintasku, hengittävä verkkovuori, muotoillut kyynärpäät, säädettävät hihansuut ja kaula-aukko sekä tuuletusaukot kainaloissa vedenpitävillä vetoketjuilla. Olkavahvikkeet ovat luistamattomat ja tuulisuoja on muotoonommeltu, jotta se ei jäisi vetoketjun väliin. Housuissa on hengittävä verkkovuori, tuuletusaukot suojaverkolla housun sivuilla sekä selästä korotettu, säädettävä vyötärö. Lahkeissa portaaton remmikiristys ja vahvikkeet kulutukselle alttiissa paikoissa. Housuista löytyvät kiinnitysnapit olkaimille. Reisitaskut ovat hieman vinoon ommellut, jolloin taskulle pääsee helposti myös istuessa. SAKO OY, PL 149, 11101 RIIHIMÄKI SAKO FIRST CLASS KAUPPIAAT LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.SAKOSUOMI.FI
Teksti ja kuvat: Maria Nikunlaakso Riistanlihasta ollaan valmiita maksamaan Sorsaa, kyyhkyä ja hirveä. Ei ehkä kovinkaan eksoottista ainesta metsästäjän ruokapöydässä, mutta monelle tavalliselle helsinkiläiselle hyvinkin harvinaista herkkua. Riistanlihaa on kaupunkilaisen hyvin vaikea saada, jos tuttavapiiriin ei kuulu metsästäjiä. Siksi riistanlihasta ollaan valmiita maksamaan, kertoo Anna Härö, joka on kesäkuusta asti pyörittänyt Annan Villiliha -nimistä lihakauppaa Vanhassa Kauppahallissa. L uomulihan hintaa joutuu asiakkaille toisinaan selittämään, mutta riistanlihan eteen tehdyn työn ja vaivan ymmärtää jokainen, kertoo lihakauppias Anna Härö. Siksi lihan laadusta ja eettisyydestä kiinnostunut kuluttaja onkin valmis maksamaan 11 euron kappalehinnan kyyhkystä tai 25 euroa sorsasta. Härö kertoo, että Annan Villiliha ei kilpaile hinnalla vaan laadulla, ja siksi hän myy vain premium-luokkaista lihaa eli riistaa ja luomukasvattettua. Härö arvelee, että noin neljäsosa Annan Villihan myynnistä tulee olemaan riistaa,kunhan metsästysvuosi etenee ja lisää riistalajeja tulee saataville. – Olenkin kiitellyt itseäni, että perustin lihakaupan, joka myy myös riistaa. Muuten voisi olla taloudellisesti aika vaikeaa,sillä kyllä riista on niin merkittävä osa myynnistä, Härö kertoo. Karhuostos tekstiviestillä Syyskuun lopussa Annan Villilihan riistavalikoimaan kuuluvat kyyhky,sorsa ja Lapissa metsästetty hirvi sekä Valtimolla kaatunut karhu. – Heti kun sain kuulla mieheni ystävän työkaverin veljen metsästysseuran kaatamasta karhusta, laitoin tekstiviestin, että ostan sen, Härö kertoo. Siitä käynnistyikin melkoinen urakka, joka alkoi trikiinitutkimuksella,jatkui myyntilupien eli CITES -lupien hankkimisella niin metsästysseuralle kuin kauppiaallekin ja päätyi isomman pakkasvaraston hankintaan. Metsästysseuralaiset leikkasivat ja vakuumipakkasivat karhun Härön ohjeiden mukaan. – Pidän karhunlihaa liikkeen kylmiössä vain vähän kerrallaan,ja pääasiassa se on tilaustuote, Härö kertoo. 30 l Metsästäjä 6 l 2014 Luotettavat metsästäjäkontaktit tärkeitä kauppiaalle Härö hankkii myymänsä pienriistan muutamalta tutulta metsästäjältä. Esimerkiksi kaikki myynnissä olevat sorsat ja kyyhkyt tulevat yhdeltä ja samalta metsästäjältä. – Tutut, hyvät kontaktit ovat riistanlihakauppiaalle ehdottoman tärkeitä.Käyttämäni sorsastaja lähettää myyntiin aina vain täysin ehjät ja siistit linnut, Härö kertoo. Sorsastaja lähettää linnut yleensä noin 20 kappaleen erissä,ja siksi ne ehtivät lihakaupasta välillä loppua. – Myyn kuitenkin mieluummin hetken eioota kuin huonolaatuista lihaa kuten repaleista lintua, Härö toteaa. Ennen metsästyskauden alkua Annan Villilihassa oli myynnissä 70 viimekautista sorsaa, jotka kaikki menivät kaupaksi ennen uuden metsästyskauden alkua. Härön mielestä osa asiakkaista on erittäin hyvin perillä metsästyskausista ja siitä, mitä riistaa on milloinkin saatavilla.Joka tapauksessa riista yhdistetään voimakkaasti syksyyn, ja riistanlihan perään aletaan kysellä metsästyskauden alkaessa. – Oli hassua huomata, että jotkut olettivat sorsaa olevan saatavilla heti samana päivänä, kun sorsanmetsästys alkoi, Härö nauraa. Riistanlihaa riittävästi myyntiin Annan Villilihan riistavalikoima laajenee syksyn mittaan vielä ainakin peuralla, jäniksellä ja fasaanilla. Se, miten Viron puolelta tulevan villisian myyntiin saamisen kanssa käy, on vielä epävarmaa sikaruton takia. Härö kertoo saaneensa kontaktien hankinnassa paljon apua Vanhan Kauppahallin entiseltä lihakauppiaalta sekä kalakauppi- aalta, jonka liikkeessä hän työskenteli vuosikausia. – Saan hyvien kontaktien ansioista riistanlihaa nyt myyntiin niin paljon kuin tarvitsen, Härö kertoo. Härö pyrkii toteuttamaan asiakkaiden toiveet myös perusvalikoiman ulkopuolelta. – Tilaustuotteena olen pystynyt kaikki tähän mennessä kysytyt lailliset riistalinnut järjestämään. Tuore lihakauppayrittäjä pitää lihantarkastukseen liittyvää lainsäädäntöä riistalintujen kohdalla sekavana, sillä metsästysseura saa myydä tarkastamattomana tietyn määrän (3000) lintuja vuodessa. Hirven kohdalla epäselvyyttä ei ole, vaan käytännössä kaikki myyntiin tuleva hirvi on tarkastettua. Riistan eettisyyden puolestapuhuja Anna Härö ei itse metsästä, mutta metsästyskortin hankkiminen on maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa kotieläintieteitä opiskelevalla naisella ollut lähellä. – Kerran jo melkein ilmoittauduin Viikin Akateemisten Metsästäjien järjestämälle metsästäjätutkintokurssille,mutta sitten siinä tuli jotain estettä, Härö muistelee. Myöskään perheessä kukaan ei metsästä, ja Härö onkin saanut opetella riistankäsittelyn työssä ja opiskeluun liittyvissä harjoittelupaikoissa ” kantapään kautta, mestarien opissa”. Riistanliha on alkanut kiinnostaa Häröä niin paljon,että hän on ryhtynyt harkitsemaan jopa gradunsa tekemistä riista-aiheesta. Lihan alkuperä ja eettisyys ovat Härölle tärkeitä. Hän käy usein itse tiloilla, joilta luomulihan ja kasvatetun riistanlihan hankkii. Härö onkin innokas riistanlihan puolestapuhuja. – Kaikille luomusta kiinnostuneille suosittelen riistaa, joka on kaikkein eettisintä lihaa, sillä eläin on saanut elää lajinmukaisen elämän, Härö sanoo. Omaksi suosikkiriistakseen Härö mainitsee ensin sorsan – ja sitten pienen pohdinnan jälkeen uudestaan sorsan. – Tai ehkä se johtuu sesongista,ja oma suosikki vaihtuu sesongin mukaan. Joka tapauksessa sellaista, mistä itse on innostunut, on helppo myydä, Härö nauraa.
– Kaikille luomusta kiinnostuneille suosittelen riistaa, joka on kaikkein eettisintä lihaa, sillä eläin on saanut elää lajinmukaisen elämän, sanoo lihakauppias Anna Härö. Hyvät metsästäjäkontaktit ovat riistanlihakauppiaalle ehdottoman tärkeitä. Metsästäjä 6 l 2014 l 31
Teksti ja kuvat: Marja Martikainen Riistakauppaa kehitetään Inkoossa Monet ei-metsästävät ihmiset haluaisivat syödä riistaa, mutta saaliit jäävät yleensä vain metsästäjien perhepiiriin. Tomas Landers perusti Inkooseen riistakaupan, jotta riista tulisi tutuksi laajemmin ja samalla sen arvostus kasvaisi. hoidossa vaatii johtamista ja yhteisten sääntöjen noudattamista, Landers toteaa. Hyvinvoivat riistakannat tarjoavat elämyksiä ulkoilmassa ja laadukasta riistanlihaa. – Se on iso mahdollisuus ja tulonlähde maanomistajille ja maaseudulle. Riistanlihalla tulee olla oma riittävän korkea hintansa. Se kohentaa samalla riistan arvostusta, Lander huomauttaa. Peuraa pakkaseen kimpassa S uomessa on terveet eläimet ja puhtaat lihat, mutta riistakannat pidetään meillä pieninä. Luonto kestäisi paljon enemmän riistaa, jota voitaisiin hyödyntää taloudellisesti, sanoo Viltgården-nimistä riistakauppaa Inkoossa pitävä yrittäjä Tomas Landers. Tutkimusten mukaan metsästys on Suomessa laajalti hyväksyttyä ja monet, jotka eivät syö lihaa, hyväksyvät vapaana kasvaneen riistanlihan. Kaupoista tai ravintoloista kotimaista riistaa ei silti oikein tahdo löytyä. Riistan saaminen myyntiin on edelleen hankalaa. Viltgårdeniin riista tulee pääasiassa suurilta Etelä-Suomen tiloilta, joissa riistatalous kuuluu toimintaan. Fiskars-yhtiön kiinteistöjohtajana toiminut Landers myy tänään tilojen kokonaishoitoa, johon yhtenä osa-alueena kuuluu riistakantojen hoito kestävästi ja valikoivasti. – Tutkimustieto aletaan vihdoin ottaa vakavasti, ja sen myötä saadaan tuloksia sorkkaeläinkantojen laadussa ja vasatuotannossa, kuten Sorkka 2020 -projektissa on jo hyvin nähty. Ampuja lopulta päättää, miltä sorkkaeläinkanta näyttää. Onnistuminen kannan32 l Metsästäjä 6 l 2014 Hyvinhoidetut riistakannat ovat mahdollisuus maaseudulle monella tavalla, sanoo Tomas Landers. Inkoon seutu on sijainniltaan otollinen riistakaupalle: runsaasti peuroja, hirviä ja vesilintuja, joista osa jopa talvehtii täällä. Tomas Landers oli mukana käynnistämässä Slow food -lähiruokamarkkinoita,jotka keräävät syyslokakuun vaihteessa Fiskarsin ruukkialueelle yli 10 000 ihmistä. Riistan ja lähiruoan ympärille syntyy jatkuvasti uusia tapahtumia ja aktiivisia ostajaryhmiä. – Inkoossa on lähiruokamarkkinat syyskuun viimeisellä viikolla.Västankvarnin tilalla on kesällä järjestetty joka toinen viikko tunnin kestävät REKO-tilausmarkkinat, jonne asiakkaat ovat tilanneet etukäteen tarvitsemansa vihannekset, kalat ja riistan. Jotkut lähiruokapiirit hankkivat peuroja yhteisostona ja leikkaavat lihat itse. Ryhmät toimivat Facebookissa, ja tilausmarkkinoita pidetään ainakin Pohjassa, Tammisaaressa, Inkoossa ja Pohjanmaalla, Landers kertoo. Kallion päälle merenrantamaisemaan valmistuu ensi kaudeksi Viltgårdenin riistateurastamo, jonne metsästäjät voivat tuoda riistasaalistaan käsiteltäväksi ja myytäväksi eteenpäin. Teurastamossa lihanleikkaajat nylkevät ja kynivät eläimet sekä käsittelevät lihat sopiviksi paloiksi ja jauhelihaksi asiakkaiden toivomusten mukaisesti.
– Koko leimausprosessi on nyt iso kustannus, joten sitä pitäisi saada järkevämmäksi. Riistanlihaa koskevaa lainsäädäntöä olisi muutenkin hyvä saada selkeämmäksi ja konkreettisemmaksi ja ylimääräinen byrokratia pois, Landers toteaa. Hirvisoppaa hiilivoimalassa Joachim Silfver myi Helsingin rautatientorin ruokatapahtumassa merihanhen fileitä, sorsaa, sepelkyyhkyä ja peuramakkaroita. Tuotekehittelyn yhtenä tavoitteena on hyödyntää riistan vaikeimpia osia kuten linnun jalkoja. – Poroahan on jo opittu ostamaan paketteina ja samoin voisi ostaa hirveä ja peuraa. Jotkut sanovat, ettei pakastimeen mahdu kokonaista tai puolikasta eläintä, mutta puolikas peuranvasalaatikko voi olla vain viisi kiloa lihaa.Tieto riistaeläimistä, riistanlihasta ja sen valmistamisesta ruoaksi on tärkeää. Landers kertoo, että fileitä ostetaan yleensä mielellään, mutta yhä useampi ottaa jo koko eläimen. – Kun teurastamo saadaan valmiiksi, saamme nostettua jalostusastetta ja enemmän tuotteita markkinoille.Tavoitteenamme on hyödyntää koko eläin, hän sanoo. Riistajalosteita varten liha täytyy leimata laitoksessa. Muutaman kilometrin päässä Viltgårdenista sijaitsee Inkoon hiilivoimalaitos, jonka valtava alue ja rakennukset ovat nyt tyhjillään. 400 hengen ruokala on kuin kiireessä hylätty: käytävällä nököttää joulukuusi koristeineen ja palkintokaapissa pokaalit muistuttavat menneistä juhlahetkistä. Sieltä löytyi myös hyväkuntoinen suurkeittiö laitteineen. Nyt keittiössä kiehuvat Viltgårdenin ravut ja riistakeitot. Omaa catering-yritystään Smakaa pyörittävä Joachim Silfver kehittelee keittiössä Tomas Landersin kumppanina myös uusia riistatuotteita, purkittaa liemiä ja pateita. Tuotekehittelyn yhtenä tavoitteena on hyödyntää riistan vaikeimpia osia kuten linnun jalkoja. Esimerkiksi merihanhesta valmistetaan mielellään vain rinnat, mutta sen jälkeen linnusta on vielä kaksi kiloa käyttämättä. – Tapasimme Joachimin kanssa samanikäisten lastemme kautta muutama vuosi sitten.Hän tuli mukaani jahtiin, tarjosin hänelle riistaherkkuja ja opetin lajia. Joachim innostui metsästyksestä ja erikoistui riistaruokiin ja saimme vuokrattua nämä tilat Fortumilta. Inkoon syväsatamassa on iso pakkasvarasto, jonka avulla Viltgården tähtää ympärivuotiseen toimintaan, Tomas Landers kertoo. Landers sanoo Läntisen Uudenmaan olevan kuin Suomen Toscana. – Täällä voi tiettynä vuodenaikana kulkea tilalta tilalle, ostaa maissit,yrtit ja vihannekset,perunat,kalat,lihan ja riistan.Meillä on koottuna lähiruokakatalogi, jonka kautta saamme tästä tietoa leviämään, sanoo tarmokas yrittäjä. TALVIHARJOITTELUUN, LAHJOIKSI... Ilma-aseita t ta o oitteluun talvi harjoitteluun kivääreitä mm; Hämmerli AR20FT, AR R20FT, tarkkuusmalli, 4,5mm, 300 bar säiliö 7,5J 7,5J.............. 7,5J..............830,0 ..............830,00 Magtech AR750 50 4,5mm taittopiippuinen perusilmakko 13J 165,- ........ NYT 125, 125,00 Magtech AR N2 Adventure taittopiipp. Kaasumäntä 5,5mm ..............255,00 Magtech AR N2 Extreme kaasumäntä 4,5 mm tehopaketti! ................399,00 Magtech AR N2 Extreme kaasumäntä 5,5mm tehopaketti! .................399,00 Umarex ilmapistooleita/revolvereita e ereita C96 Legends, 4,5mm Ukko-Mauserin kopio o opio UUTUUS! UUTUUS!...............................110,00 .... ...... ... ........................ ...............110 mm UUTUUS! ................................165,00 ................................ ... ..... ........165 . 165 Colt Python 4” niklattu, revolveri 4,5 mm o .......................................................160,00 ............... ...... ...... ... .... ...... ...... ......... ........ ............... ...... ...... ... .......... ..... ...... ................ 160 0 Walther PPQ poliisin virka-aseen kopio .................................. ..... ...... ........ ....................... ....... ...... ............ ... ... 185 5 Walther P38, kal 4,5mm ......................................................................................185,00 ............................ ... ........... ........ ........................... ... .. 98 P .08 Legends, Parabellumin kopio .................................................................. 98,00 ................................................... .... ... ...... ......... ..... 195 Colt 1911 M45 CQBP, 4,5 mm ...........................................................................195,00 Valoa kansalle! Nyt kestävät amerikkalaiset rikkalaiset valaisimet tarjoushinnoin! Käsivalaisimia mm; 3C luxeon, keltainen, SL33242 .................................................65,00 ...NYT 45,50 3N led, SL62304 .............................................................................28,00 ...NYT 19,60 ..................................................................3 ........... .... ... ... ....... .. .... ...... ......... ........... ........................ ... ...... ................. ................ ... ..... ... ......... ............... ......... ..... 2AA led, SL67100 .........................................................................37,00 ...NYT 25,90 ..................................................................4 ........... ... ................... ........ ..... .. ...... ......... ...... ............. ...... ............ ...... ...... ....... ... ...... .......... ......... ........ 4AA led, SL68304 ..........................................................................44,00 ...NYT 30,80 Stinger C4 led ladattava, a, kkunnon valaisin! l i i ! SL75826 .......... 20 200,00 ..NYT 140,00 TLR-1 Game spotter, SRVA VA miehille aseeseen vihreä valo ... 24 245,00 ...NYT 200,00 Streamlight otsalamput kovaan käyttöön mm: m: Enduro Led 2x AAA paristo 6-24 h käyttöä .................................................. ..................... .......... ................... ................ 21,00 ... ... ............... ................ 39,00 Trident OD Green,Led/xenon jopa 150h käyttöää .............. ...................................... .............. ................. .......... ...... .... ... ........... ......... ... ......... ... ..................... 36,00 Trident HP,keltainen (61080) .............................................................................. ............ ............ .................... ....... .......... ... ....... ....... ...... ................ ..... 40,00 Trident HP, Blaze Cam (61082) ........................................................................... ............ ........ ......... ......... ........................ ...... Argo Led , 3x AAA paristo 24 lum. ................................................................... 53,00 SLIP 2000 aseenhoitokemikaalit: Slip 2000 Gun Lube synteettinen aseöljy 30 ml .............................................8,00 ..................... ................8 ..................... . ........ .. .. 12 Slip 2000 EWL AR15/AK47 aseöljy 30 ml........................................................ 12,00 .................. .... .... ............... ............... 14 Slip 2000 725 rasvanpoisto/puhdistusaine 118 ml .................................... 14,00 ..................... ........ . ... .... ......... ...... 15,00 15 Slip 2000 Carbon Killer/karstanpoistoaine 118 ml ..................................... ....... ........ .............. ............ .................. .......... 15,00 15 Slip 2000 Copper Cutter/kuparinpoistoaine 118 ml ................................. Slip 2000 haulikon haulikon puhdistusaine setti, 3 pulloaa............................. .... ......... ............................. ...... ....... ........ ... ...... 25 25,00 Slip 2000 veitsiöljy 30 ml, jahdin jälkeen veitset kuntoon!! ................................5,50 .... ......... ........... ........... ... . ................5 Talvi tulossa! Varaudu jahtiin kunnon alusasuilla! NYT –30% Termo Swed huppu, vihreä .......................................................19,50 .............. ...... .............. ....... ........19,5 ...NYT 15,00 ........................22,5 ....... ...... ...... .... ............ Termo Swed neckwarmer/putki ..............................................22,50 ...NYT 16,00 TermoSwed light asut, ympärivuotiseen käyttöön: äyttöön: TermoSwed light aluspaita lyhyillä hihoilla ........................39,00 ...NYT 27,30 TermoSwed light alushousu miehille ....................................42,00 ...NYT 29,40 TermoSwed light lyhyt alushousu miehille .........................31,00 ...NYT 21,70 Termoswed Wool Mukava, lämmin! 92014 pitkät alushousut .............................................................63,00 ...NYT 44,10 91024 pitkähihainen aluspaita, korkea kaulus, vetoketju ...79,00 .....NYT 55,30 Kun tavoitellaan mukavuutta ja suojaa, on valintasi TermoSwed. KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com Kotisivumme: www.asetalo.com • E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTI- JA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE PL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 Metsästäjä 6 l 2014 l 33
Teksti: Klaus Ekman Metsästyksen kansainvälinen ulottuvuus – edunvalvonta siirtynyt Brysseliin ”EU on suomalaisen metsästyksen ja riistatalouden kannalta ylivoimaisesti merkittävin kansainvälinen toimija.” Näin toteaa Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro. ”Luonto- ja lintudirektiivit ovat näissä asioissa ratkaisevassa asemassa, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat EU:n harjoittama ympäristöpolitiikka ja maatalouspolitiikka”, Kontro jatkaa. Lauri Kontron haastattelu aloittaa Metsästäjä-lehden artikkelisarjan, jossa esitellään suomalaiseen metsästykseen vaikuttavia kansainvälisiä sopimuksia ja toimijoita. S uomalainen metsästys on yhä enenevässä määrin sidoksissa kansainväliseen päätöksentekoon. Monet asiat,jotka meillä on perinteisesti päätetty kotimaassa varsin suuressa yhteisymmärryksessä,ovatkin tänä päivänä alisteisia joko kansainvälisiin sopimuksiin tai EU-päätöksentekoon. – On äärimmäisen tärkeää, että olemme kaikilla niillä foorumeilla läsnä, joissa meidän metsästystämme koskevia päätöksiä tehdään, puheenjohtaja Lauri Kontro aloittaa. – Jos emme itse ole suomalaista metsästystä neuvottelupöydissä edustamassa, sen tekee joku muu taho. EU:n suurpetopolitiikka osoittaa, että se joku muu taho ei välttämättä suhtaudu esimerkiksi suurpetokantojen säätelyyn yhtä myönteisesti kuin me metsästäjät ja muut suurpetojen kanssa elämään joutuvat. FACE lobbaa metsästystä EU:ssa metsästyksen puolesta puhuu FACE eli Euroopan metsästäjäjärjestöjen liitto. Lauri Kontro on FACEn varapuheenjohtaja ja edustaa puheenjohtajistossa pohjoismaisia metsästäjiä. – Olemme Pohjoismaissa hyvin yksimielisiä näistä asioista ja pystymme helposti muodostamaan yhteisen kannan monissa kysymyksissä, kun meillä on niin samankaltai34 l Metsästäjä 6 l 2014 Lauri Kontro: ”direktiivien tulkinnassa voisi joskus käyttää tervettä järkeäkin.” nen metsästyskulttuuri. Myös Baltian maat ovat mukana ryhmässämme ja saamme tukea monissa kysymyksissä myös esimerkiksi Puolalta ja Saksalta. – On tärkeää, että olemme Brysselissä keskustelemassa komission kanssa kasvotusten. Esimerkiksi meidän suurpetokysymyksemme on tyypillisesti sellainen asia, josta on pystyttävä viestimään suoraan komissiolle. Neuvotteluissamme on käynyt ilmi, että komissiolle on annettu virheellistä,jopa valheellista,tietoa monista meidän suurpetoihimme liittyvistä kysymyksistä. Ja toisaalta täytyy muistaa, että susi ja susiproblematiikka on tyystin erilainen Espanjan ylängöillä, Pohjois-Saksassa tai meillä esimerkiksi Inarissa. Lauri Kontro liputtaa suoran keskusteluyhteyden puolesta. Pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen liiton eli NJS:n toimisto onkin muuttamassa Tanskasta Brysseliin eli suoraan päätöksenteon ytimeen. Brysselissä linjataan kaikki metsästystäkin sivuavat merkittävät asiat. Ajankohtaisista asioista voidaan nostaa esiin kivuton ansastus, lyijytön metsästys, hyljetuotteiden kaupan rajoitteet ja direktiivikysymykset kuten lintu- ja luontodirektiivit ja nyt taas otsikoihin noussut asedirektiivi. Siis edunvalvontaa tarvitaan reaaliajassa. Kivuton ansastus edellyttää toimenpiteitä Keskustelu kivuttomasta ansastuksesta on usean hiljaisen vuoden jälkeen noussut taas julkisuuteen, kun kansallisten lainsäätäjien on toteutettava asiaa koskevan sopimuksen asettamat pyyntilaitteiden testaus ja niiden käytön koulutusvaatimukset. – Kivuton ansastus on aiheena esimerkki määrätyillä tahoilla herätetystä keskustelusta, että villieläimiä koskisivat samat eläinten hyvinvointia koskevat linjaukset kuin tuotantoeläimiäkin. On kuitenkin täysin selvää, että tuotantoeläimiä ja niiden kohtelua koskevat eettiset säädökset eivät voi koskea villieläimiä tai tässä tapauksessa riistaeläimiä, Kontro toteaa. Kontron mukaan elävänä pyytävät loukut eivät ole ongelma eikä toisaalta hetitappavien rautojen käytölle ole vaihtoehtoa esimerkiksi minkin pyynnissä. EU:lla on kuitenkin vieraslajistrategia ja hetitappavat raudat meikäläisissä oloissa lähes ainut tehokas tapa vähentää minkkikantaa. Kontro on myös sitä mieltä, että rautapyynti on tänä päivänä hyvinkin valikoivaa, jolloin rautoihin menevät ja pääsevät vain pyynnin kohteena olevat eläimet. Lyijy metsästyksessä Lyijykeskustelu käy myös kuumana ja on putkahtanut nopeasti keskusteluaiheiden kärkeen koko EU:n alueella. Lyijyaiheesta lisää toisaalla tässä lehdessä. – Lyijykeskustelu velloo nyt joka puolella. Ensimmäinen askel olisi, että lyijyhaulit kiellettäisiin vesilinnustuksessa tai esimerkiksi kosteikoilla tapahtuvassa metsästyksessä koko EU:ssa. Sillä päästäisiin jo hyvin alkuun, Kontro toteaa. – Luotipuolella on asiassa vielä paljon kehitettävää ja on muistettava, että kaikki lyijyttömätkään vaihtoehdot eivät ole ”myrkyttömiä” vaihtoehtoja ja lyijyhaulien tai luotien todellisia terveysvaikutuksia on vaikea osoittaa. Asiaan ei ole välitöntä ratkaisua, mutta keskustelu varmasti jatkuu. Tärkeintä kuitenkin on, että lyijykeskustelu ei vaikuta
si valkoposkihanhi.Meillä laji on tiukasti ympäristöhallinnon käsissä ja luonnonsuojelulailla rauhoitettu.Kun tämä lintu lentää Viroon,ovat siellä suomalaiset metsästäjät pelloilla odottamassa niiden saapumista ja ampuvat niitä täysin laillisesti. Kun samaiset valkoposkihanhet sitten lentävät Hollantiin talvehtimaan, niitä pyydystetään verkoilla viljelyksiltä ja ruhot hävitetään polttamalla. Kaikki tämä saman lintudirektiivin puitteissa. Onko tässä mitään järkeä, Lauri Kontro kysyy. – Saman kysymyksen voi esittää merimetson osalta. Tai pohtia meidän poikkeuslupakäytäntöjämme esimerkiksi räkättirastaiden aiheuttamien viljelyvahinkojen torjunnassa. Monissa muissa EU-maissa on tällaisia tapauksia varten olemassa ns. ”open license”, joka antaa jokaiselle vahingon kärsijälle itselleen harkintavallan siitä,pitääkö näitä lajeja vähentää hänen viljelyksillään vai ei. Meikäläinen nykykäytäntö, jossa metsästäjien itsensä maksamaa riistahallintoa kuormitetaan tällaisilla asioilla ei sovi tilanteeseen, jossa kaikenlaista byrokratiaa pyritään valtionhallinnossa vähentämään. – Meillä on kuitenkin Suomessa aivan ainutlaatuisen hyvä tilanne, jossa metsästäjät ja riistahallinto ovat laajalti yhteistoiminnassa ja siten saadaan sitoutettua metsästäjät mittavaan riista-alan vapaaehtoistyöhön, joka säästää valtiolle paljon rahaa. Arvioidaanhan pelkästään riistanhoitoyhdistysten valtiolle tekemän vapaaehtoistyön määräksi lähes 400 henkilötyövuotta. Asedirektiiviä myllätään taas Lauri Kontro sanoo olevansa metsästyksen suhteen kaikkiruokainen, mutta suosikki on kuitenkin lintujahti. Kotona on kaksi mäyräkoiraa, joiden ajosta voi saada vaikka rusakon… kielteisesti riistanlihan imagoon puhtaana ”villiruokana”. Lauri Kontro heittääkin pallon nyt ase- ja patruunateollisuudelle. Lyijyttömän metsästyksen eteneminen on nyt teollisuuden innovointikyvystä kiinni. Hylkeenmetsästys vaarassa Hyljetuotteiden kauppaa ollaan kieltämässä. Tähän asti sallittu ”vähäinen kotitarvekauppa” olisi joutumassa kieltolistalle jatkossa. Eli hylkeenmetsästyksen eettinen pohja on katoamassa ja hylkeestä on tulossa vain haittaeläin, jota tapetaan kalatalousvahinkojen torjumiseksi. – Kauppakielto on voitava pitää nykytasolla eli että ainakin pienimuotoinen hyljetuotteiden kauppa olisi mahdollista, koska vain sillä tavalla saadaan osoitettua, että hylje on arvostettu riistaeläin ja sen metsästys saadaan pidettyä eettisesti kestävällä pohjalla, Kontro jyrähtää. – FACE on tässäkin asiassa avaintoimija metsästyksen näkökulmasta katsottuna. FACE ja komissio pitivät tästä aiheesta kokouksen muutama viikko sitten ja nyt ovat pohjoismaiset mepit työn alla ja toivoa vaan sopii, että tulos on hylkeen arvostuksen kannalta myönteinen. Direktiivien ihmeellinen maailma Direktiivit vaikuttavat monella tavalla meikäläiseenkin metsästykseen. Direktiivit ovat lainsäädäntönormeja, joilla pyritään yhtenäistämään käytäntöjä EU:n alueella. Mutta direktiivien soveltaminen käytäntöön kansallisilla foorumeilla aiheuttaa suurta hämmennystä, jopa hilpeyttä. – Kyllä direktiivien tulkinnassa voisi joskus käyttää tervettä järkeäkin.Otetaan esimerkik- EU:ssa on meneillään myös hanke tuliasedirektiivin avaamiseksi. Kontro ei voi olla kommentoimatta tätäkään hänen mielestään turhaa hanketta. – Tämä hanke on meidän näkökulmastamme täysin tarpeeton. Meillä Suomessa on jo Euroopan modernein aselainsäädäntö ja tämä hanke aiheuttaisi meillä taas tarpeetonta työtä. Myös FACE on hanketta vastaan. Kipupisteitä uudessa komission pohjapaperissa on meikäläisittäin 18 vuoden alaikäraja aseen hallussapitoluvan saamiseksi ja toisaalta itselataavien aseiden kielto. Hanke tuskin kuitenkaan etenee kovin nopeassa aikataulussa, koska uusi komissio on vasta aloittelemassa toimikauttaan. – Paljon on isoja asioita työn alla ja se edellyttää meiltä metsästäjiltä jatkuvaa hereillä oloa ja kansainvälistä edunvalvontaa, Kontro toteaa. Lauri Kontro on toiminut viimeiset 15 vuotta Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana ja jättää tehtävänsä 31.1.2015. Metsästäjä 6 l 2014 l 35
Jan Heino, CIC:n Politiikka- ja lakiosaston puheenjohtaja Lyijy vastatuulessa CIC on kansainvälinen metsästys- ja riistanhoito-organisaatio. CIC on lyhenne ranskankielisestä nimestä Conseil International de la Chasse et de la Conservation du Gibier (Kansainvälinen metsästys- ja riistanhoitoneuvosto). Lyijyammuksille kaavaillaan jopa kansainvälistä täyskieltoa. Metsästäjän näkökulmasta on tärkeää, että vaihtoehtoiset ammukset perustuvat tarkkaan tieteelliseen tutkimukseen. Lisäksi on taattava riittävä siirtymäaika ennen kuin lyijy mahdollisesti hylätään metsästysammusten valmistusmateriaalina. Jokainen varmasti toivottaa tervetulleeksi siirtymisen myrkyttömiin ja ympäristöystävällisiin ammuksiin, jos vain onnistutaan kehittämään kaikki kriteerit ja vaatimukset täyttävä vaihtoehto. E limistöön joutuessaan lyijy on myrkyllistä. Lyijymyrkytys aiheuttaa väsymystä ja ruokahaluttomuutta,sillä lyijy vahingoittaa kehon punasoluja ja lopulta myös hermostoa. Lyijy kuuluu kuitenkin samalla kemiallisesti vakaimpiin alkuaineisiin, ja sitä on käytetty pronssikaudelta alkaen moniin eri tarkoituksiin, muun muassa vesijohtoihin sekä sähkö- ja puhelinkaapeleihin. Lyijyä käytetään nykyään selkeästi eniten autojen akkuihin ja varaajiin (80 prosenttia koko maailman lyijynkulutuksesta). Lyijy on painava ja helposti muokattavissa oleva alkuaine, joten se soveltuu hyvin hauli- ja kivääriammusten valmistukseen. Monet maat ovat ympäristösyihin vedoten kieltäneet lyijyhaulien käytön kosteikko- ja vesialueilla tapahtuvassa metsästyksessä. Joissakin maissa – kuten Tanskassa, Norjassa ja Alankomaissa –lyijyhaulien käyttö on kokonaan kielletty. Tärkeä syy lyijyhaulien käyttörajoitukseen on se, että vesilinnut ovat vahingossa voineet niellä lyijyhauleja etsiessään 36 l Metsästäjä 6 l 2014 kiviä kivipiiraansa ja saaneet siten kuolettavan lyijymyrkytyksen. Myös kivääriammusten rajoituksista tai lyijyluotien täyskiellosta on keskusteltu usean vuoden ajan. Muutamat maat ovat jo lainsäädännöllään tai muulla tavoin kieltäneet lyijyluotien käytön esitettyjen ympäristö- ja terveyshaittojen takia. Olemme todistamassa suuntausta,joka voi johtaa lyijyammuksista luopumiseen metsästyksessä yhä enenevässä määrin. Muutamat ajankohtaiset tapahtumat kansainvälisellä tasolla viittaavat siihen, että yleistä kieltoa on ajamassa voimakkaita toimijoita. Lyijyluotien käytössä pieni terveysriski Metsästäjä-lehden viime numerossa kerrottiin lyijyluotien vaikutuksesta hirvenlihaan. Metsästäjille on muissakin Pohjoismaissa annettu samankaltaisia suosituksia: lihankäsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota! Luotien repimiä osia ei riistan paloittelussa kannata säästää. Ruhonosat, jotka voivat sisältää lyi- jyhiukkasia, tulee poistaa huolellisesti. Tällöin riski, että lyijypitoisuus nousee haitalliseksi, on mitätön. Ruotsin elintarvikevirasto julkaisi kesäkuussa 2012 riskinhallintaraportin lyijystä ja riistan syömisestä. Se perustuu muun muassa yksityisten kuluttajien pakastimista ja riistateurastamoista saadun hirvenjauhelihan lyijypitoisuuden tutkimuksiin. Raportin loppupäätelmänä suositellaan, että raskaana olevien naisten ja alle seitsemänvuotiaiden lasten tulisi välttää (lyijyammuksilla kaadetun) riistanlihan nauttimista, jos liha on pesäisin luodin haavakanavan läheltä. Myös muita kuluttajia suositellaan rajoittamaan tällaisen lihan nauttimista yhteen kertaan viikossa. Elintarvikevirasto on yhdessä Ruotsin valtion eläinlääketieteellisen laitoksen ja Ruotsin metsästäjäliiton kanssa jatkanut ja syventänyt tutkimusta lyijyluodeista ja niiden vaikutuksesta lihan laatuun. Myös Norjassa on tutkittu lyijyä ja riistanlihaa. Melko tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että kerran tai useammin kuussa peuran- tai
hirvenlihaa nauttivien ihmisten veressä on kohonneen lyijypitoisuuden riski. Tutkimuksessa painotetaan, että peuranlihasta aiheutuvaa lyijyaltistusta voi vähentää poistamalla luotikanavaa ympäröivän kudoksen. Norjalaisesta tutkimusraportista ei silti voida vetää johtopäätöksiä siitä, kuinka paljon lihaa luotikanavan ympäriltä on leikattava lyijyjäämien poistamiseksi.Raportissa kuitenkin huomautetaan,että erityyppiset ammukset eroavat ominaisuuksiltaan toisistaan ? jotkin luodit pirstaloituvat huomattavasti enemmän kuin toiset. Kansainvälinen lyijykielto Bonnin tuliaisena? Muiden maiden lyijykieltojen synnystä voidaan mainita esimerkkinä FSC-metsäsertifiointijärjestelmä (Forest Stewardship Council) ja sen soveltaminen Saksassa. Useissa Saksan osavaltioissa, joissa FSCmetsäsertifiointijärjestelmä (Forest Stewardship Council) on käytössä, lyijyluodeilla metsästys on kielletty valtion omistamissa metsissä vedoten kriteeriin, joka määrää ympäristön huomioimisesta metsästyksessä. Valtion metsätalous on lyijykiellolla varmistanut kaikkien kriteerien täyttymisen, jotta osavaltiolle voidaan myöntää sertifiointi metsien kestävästä hoidosta. Kaliforniassa puolestaan on tehty laillisesti sitova periaatepäätös, jonka mukaan kaikkien ammusten on oltava lyijyttömiä vuoden 2019 alusta lähtien.Myös Oregonin osavaltiossa ammuskeskustelu käy kiivaana, ja ympäristöliike ponnistelee vahvasti samankaltaisen päätöksen puolesta. Kieltoaalto voi näiden esimerkkien myötä levitä muuallekin maailmaan. Kolmas kansainvälinen esimerkki – joka koskettaisi myös suomalaisia metsästäjiä – on ehdotus yleisestä lyijykiellosta, joka nousi viime kesänä esille Bonnin yleissopimuksen (muuttavien luonnonvaraisten eläinten suoje- lusta tehdyn sopimuksen) puitteissa, joka on osa YK:n UNEP-ympäristöohjelmaa. Sopimuksen kaikkien osapuolten (CoP) kokoontuessa heinäkuussa valmistelevaan kokoukseen tehtiin päätöslauselmaesitys, joka merkitsisi kaikkien lyijyammusten täyskieltoa. Esityksen kerrotaan olevan ympäristöorganisaatioiden kehittelemä ja ajama. Lyijykieltoesitys tuli varoittamatta ja se olisi voinut levitä laajemmallekin, jos muun muassa CIC ja Euroopan metsästäjien etujärjestö FACE eivät olisi puuttuneet asiaan. Monet seikat puhuvat sen puolesta, että aihetta tullaan käsittelemään marraskuun varsinaisessa kokouksessa. Tämän takia olisi tärkeää, että myös jäsenmaat ja erityisesti EU vahvana ryhmänä voisivat seurata tilannetta. Jos näin ei tapahdu, on riskinä se, että lyijykielto astuu voimaan ennen kuin metsästäjille voidaan tarjota myrkyttömiä, tehokkaita ja kustannuksiltaan edullisia vaihtoehtoja. Myös metsästäjien tulisi olla edustettuina kyseisessä kokouksessa etujensa valvomiseksi. Lisäksi on tietenkin tärkeää taata riittävä siirtymäaika ennen kuin lyijy mahdollisesti lopullisesti hylätään metsästysammusten valmistusmateriaalina. ja että terveysnäkökulmat on nostettu esille vain metsästyksen vaikeuttamiseksi tai kieltämiseksi. Markkinoilla on nykyäänkin sekä hauli- että kivääriammuksia,jotka on valmistettu muusta kuin lyijystä. Valitettavasti näiden vaihtoehtojen terveys- ja ympäristövaikutuksista ei ole kattavaa tutkimustietoa. Teräshaulit muodostavat huomattavan kimmokeriskin ja aiheuttavat ongelmia sahapuuhun. Lisäksi niiden käyttö vaatii niihin sopivat nykyaikaiset aseet. Volframi ja vismutti,jotka ovat hyviä lyijyn korvikkeita ja käyttökelpoisia jopa vanhemmissa aseissa, ovat 10–20 kertaa kalliimpia kuin lyijyhaulit, eikä niiden terveysvaikutuksia ole juurikaan tutkittu. Paras korvike lyijyluodille on ehkä kupari, joka ei kuitenkaan sekään ole täysin myrkytön vaihtoehto. Molemmat aineet,sekä kupari että lyijy, on kielletty esimerkiksi maaleissa. Kupari on suurina määrinä myrkyllistä, vaikka toisaalta kehon aineenvaihdunta tarvitsee sitä pieniä määriä. Siksi kuparijäämien myrkkyvaikutuksia riistanlihassa voidaankin pitää lievempinä kuin lyijyjäämien. Joitain hyvin toimivia ja laajenevia kupariluoteja on jo kehitetty,mutta monet valmistajat eivät vielä täysin hallitse luodin käyttäytymistä sen osuessa riistaan. Julkaistuissa terveystutkimuksissa on ilmeisesti tutkittu ”vanhanajan” pehmeäkärkisiä osavaippaluoteja, joilla on usein suuri pirstaloitumisvaikutus ja matala jäämäpaino. Moderneilla osavaippaluodeilla, joilla on kemiallisesti kiinnitetty lyijy-ydin, on tutkimusten mukaan säännöllisesti yli 95 pro- ömien hauli- ja t t y j i y l n e i v e l Markkinoilla o ja ympäristös y e v r e t n e t s u imustietoa. k kivääriamm t u t a a v a t t a k i ole vaikutuksista e Lyijyammuksille on vaihtoehtoja Lyijyammusten vastaisena pääargumenttina käytetään elintarviketurvallisuutta ? toisin sanoen pelkoa siitä, että metsästäjäperheet ja muut riistanlihaa nauttivat ihmiset altistuvat liian suurille lyijypitoisuuksille. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan riistanlihan säännöllinen nauttiminen voi lisätä veren lyijypitoisuutta 50 prosentilla. Toiset metsästäjien parissa tehdyt tutkimukset muissa maissa eivät sen sijaan ole osoittaneet, että metsästäjillä ja heidän perheillään olisi keskimääräistä korkeampia veren lyijypitoisuuksia. Asia oli esillä CIC:n yleiskokouksessa 2014, ja muun muassa englantilainen Countryside Alliance väittää, että kampanja lyijyammusten kieltämiseksi on poliittinen sentin jäämäpaino, jolloin lihan lyijypitoisuuden pitäisi olla merkittävästi vähäisempi. Jokainen varmasti toivottaa tervetulleeksi siirtymisen myrkyttömiin ja ympäristöystävällisiin ammuksiin, jos vain onnistutaan kehittämään kaikki kriteerit ja vaatimukset täyttävä vaihtoehto. Metsästäjien ja metsästyksen näkökulmasta uusien ammusvaihtoehtojen on luonnollisesti perustuttava tarkkaan tieteelliseen tutkimukseen. Tämä koskee terveys- ja ympäristövaikutuksia mutta myös eri aseiden, ballistiikan, luodin tappotehon ja monien muiden tekijöiden asettamia vaatimuksia. Yksittäisen metsästäjän näkökulmasta yhtäkkisesti toteutettu lyijyluotien yleiskielto ei tietenkään ole toivottava. Myös teollisuuden harteilla on suuri vastuu, sillä sen tulee kuulostella tarkasti kansainvälisten ja poliittisten keskustelujen äänensävyjä ja valmistautua radikaaliin muutokseen. Metsästäjä 6 l 2014 l 37
Teksti: Marja Martikainen Erätarkastaja puuttuu vihapuheisiin netissä Suomen ensimmäinen nettierätarkastaja Toni Murto pyrkii tuomaan faktoja keskustelupalstojen kiihkeisiin väittelyihin ja ohjaamaan keskustelijoita oikeisiin toimintatapoihin. negatiivisen uutisen, jota aletaan ryhmässä moittia isoon ääneen. Toinen osapuoli reagoi provosoimalla ja ”heittämällä lisää vettä myllyyn” ja näin kierre on valmis, Murto kertoo. Tällainen vihanlietsonta on erittäin huolestuttavaa useista syistä, eikä lisää ainakaan rakentavaa yhteistyötä yhteisöjen välillä. – Ääripään kirjoituksia kirjoittavat yleensä yhdet ja samat henkilöt, mutta ne leimaavat vahvasti koko yhteisön ja vääristävät yhteisön tavoitetta ulkopuolisten silmissä. Yksi ainoa ajattelematon kommentti voi pilata muuten hyvin alkaneen yhteistyön tai hidastaa sen edistymistä. Pahimmassa tapauksessa kirjoittaja saattaa syyllistyä rikokseen, hän kertoo. Nettierätarkastaja kannustaa ryhmien ylläpitäjiä miettimään, millaisen kuvan omasta ryhmästä keskustelut antavat. Ylläpitäjällä on vastuu ryhmänsä sivuista, mutta jokainen kir- Netissä on lomake, jolla voi tehdä ilmoituksen erätarkastajalle esimerkiksi metsästysrikkomuksista. Pekka Väisänen / Pohjoinen Fantasia M etsähallituksen nettierätarkastaja Toni Murto on seurannut viime kesäkuusta alkaen työkseen metsästykseen ja kalastukseen liittyvää keskustelua sosiaalisessa mediassa. Hänen oma sivunsa Facebookissa löytyy hakusanoilla erätarkastaja Toni Murto. Poliisi on liikkunut sosiaalisessa mediassa jo pitkään, ja selvästi siellä tarvitaan myös erätarkastajaa.Valtakunnan ensimmäinen nettierätarkastaja on saanut Facebookissa jo nelisensataa seuraajaa, ja hänelle tulee runsaasti kysymyksiä ja yhteydenottoja. Lisäksi hän on mukana 14 keskusteluryhmässä. Somen kautta yleisön on paljon helpompi lähestyä ja lähettää kysymyksiä erätarkastajalle kuin soittamalla. – Alkuvaiheessa minulta kysyttiin paljon kalastuksesta, metsästyksestä ja Metsähallituksen toiminnasta. Netissä on lomake, jolla voi tehdä ilmoituksen erätarkastajalle, ja niiden kautta tuli jonkin verran ilmoituksia maastoliikenteestä ja kuvia alamittaisista kaloista. Metsästyskauden alettua ilmoitettiin esimerkiksi tieltä ampumisista,myös poliisin koulutuksen saanut Murto kertoo. Selkeästi maantieteellisesti osoitetut alueet, jossa mahdollinen metsästysrikos on tapahtunut, hän laittaa tiedoksi kyseisen alueen erätarkastajalle. Oma toiminta painottuu neuvontaan ja rakentaviin kommentteihin. Juupas–eipäs-väittelyissä hän ei asetu kenenkään puolelle, vaan pyrkii tuomaan esille tosiasioita. joittaja vasta omista teksteistään.Myös lukijat voivat puuttua asiattomuuksiin. – Vähintä mitä yksittäinen kansalainen voi tehdä, on raportoida asiasta palstojen ylläpidolle ja ylläpito voi tarvittaessa piilottaa keskustelun estääkseen tilanteen pahenemisen ja tarvittaessa ilmoittaa asiasta eteenpäin.On kuitenkin tärkeää, että viranomaisille ilmoitettavissa asioissa kaikki materiaali sellaisenaan on luettavissa kellonaikoineen ja päivämäärineen. Some-kulttuurin kehittyessä monella palstalla on jo huomattu, että yhteisö ei siedä millaista käytöstä tahansa. – Vihjeiden määrä yksityisiltä ihmisiltä on jatkuvassa nousussa ja suuri kiitos siitä. Verkossa keskustelua seuraavat myös muut laillisuusvalvontaa tekevät viranomaiset. Tarvittaessa teemme tutkintapyynnön poliisille tai ohjaamme asian oikealle taholle tiedoksi. Yhteistyö toimii hyvin yli hallintorajojen sekä myös yksityisten kanssa.Osa Facebook-ryhmien ylläpitäjistä on lähtenyt mukaan yhteistyöhön oma-aloitteisesti ja näin he osaltaan kantavat vastuunsa nettikirjoittelusta ja ryhmän imagosta, Murto kertoo. Ääripäät vääristävät nettikeskustelua Murto on kiinnittänyt huomiota metsästyksen vastustajien ja puolustajien välisiin kiihkeisiin väittelyihin, joita ei voi enää kutsua keskusteluksi. – Hurjimmissa kommenteissa uhkaillaan jopa tappamisella tai ainakin viitataan epäsuorasti siihen. Usein peruskuvio menee siten, että toinen osapuoli julkaisee toiseen liittyvän 38 l Metsästäjä 6 l 2014 Suomen toistaiseksi ainoalla nettierätarkastaja Toni Murrolla on työssään myös maastopäiviä.
ERÄMAAN HIRVENPYYTÄJÄT Videosaran uusi, sykähdyttävä elokuva hirvenpyynnistä Inarin suurissa erämaissa. Komeita haukkuja, veret seisauttavia tilanteita, erätunnelmia vailla vertaa! Katso uudelta metsästäjien netti-tv –kanavalta www.eraelokuvat.fi tai tilaa dvd osoitteesta arttu@videosara.fi tai puh. 0400 229 739. Myös kymmeniä muita eräelokuvia! Lisätietoja www.videosara.fi Hyvää joulua – ja ensi vuoden hirvijahtia Hirvijahdin suunnittelu alkaa pian joulun jälkeen. Muista hakea aluetta tammikuussa! Metsähallituksen hirvieläinten metsästyksen aluelupien haku alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.1.2015 kello 16. Täytä hakemuksesi lupahakujärjestelmässä lupahaku.eraluvat.fi. Lisätietoja saat osoitteesta www.eraluvat.fi ja palvelunumerosta 020 69 2424. Eräluvat.fi Metsästäjä 6 l 2014 l 39
Teksti: Maria Nikunlaakso Kansalaisia kuultiin laajasti sudenhoitosuunnitelman valmistelussa Susikannan hoitosuunnitelman päivitystyö on ollut käynnissä tämän vuoden. Kansalaisia – niin susialueiden asukkaita kuin muitakin – on kuultu valmistelutyön aikana laajasti. M aalis–kesäkuun aikana avoinna olleella sudenhoitosuunnitelma.fikeskustelufoorumilla kuka tahansa saattoi ottaa kantaa susikannan hoitoon, ongelmiin sekä ongelmien ennaltaehkäisyyn. – Keskustelijoiden välisen vuorovaikutuksen kautta syntyi uudenlaisia näkemyksiä ja toimintaehdotuksia, jotka olivat pohjana susireviirialueilla syksyllä 2014 järjestetyille paikallisille työpajoille, kertoo sudenhoitosuunnitelman päivitystyön projektipäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta. Susireviirialueiden kymmenessä työpajassa todettiin, että susi kuuluu Suomen luontoon ja että sille on oma paikkansa nykyisillä reviireillä. – Esimerkiksi Köyliössä sanottiin, että susien kanssa pystytään elämään, jos haittaa tuottaviin yksilöihin pystytään jollain tavoin puuttumaan, Luoma kertoo. Susikantaa tulisikin Luoman mukaan hoitaa paikallistasolla, ja susialueilla asuvilla pitäisi olla enemmän vaikutusvaltaa susiasioissa kuin muualla asuvilla. Tätä mieltä on myös kolme neljästä suomalaisesta, käy ilmi Taloustutkimuksen toukokuussa tekemästä otantatutkimuksesta. Reviirityöpajoissa paikalliset susien kanssa arkea elävät ihmiset ideoivat toimenpiteitä susikannan hoitoon omalla alueellaan. Alueellisten riistaneuvostojen järjestämissä laajoissa sidosryhmätilaisuuksissa pohdittiin alueellisen yhteistyön kehittämistä susikysymyksissä. Suden sosiaalisen hyväksynnän parantaminen tavoitteena Valmisteilla olevan hoitosuunnitelman tavoitteena on parantaa suden suojelua ja ihmisten sosiaalista hyväksyntää sutta kohtaan. – Asennekasvatus ja valistus yksinään ei kuitenkaan riitä. Paikallisilla tulee olla mah- dollisuus puuttua joustavammin haittaa tuottaviin yksilöihin. Yksi mahdollinen menettely olisi myöntää kannanhoidollisia poikkeuslupia. Luvilla saattaisi olla laajat myönteiset vaikutukset sosiaaliseen hyväksyttävyyteen sutta kohtaan. Myös lupien vaikutusta kantaan olisi seurattava, Luoma sanoo. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota karkottamismenetelmien parantamiseen, susivahinkojen ennaltaehkäisyyn ja korvaamiseen sekä koirasusien tunnistamiseen ja tehokkaaseen poistamiseen. Susi on eläin, joka herättää paljon tunteita ja mielipiteitä. – Hoitosuunnitelmassa pyritään kuitenkin sovittamaan yhteen eri tahojen näkemyksiä parhaalla mahdollisella tavalla, Luoma sanoo. Suomen riistakeskus luovuttaa yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa valmistelemansa luonnoksen sudenhoitosuunnitelmasta maa- ja metsätalousministeriölle ennen vuoden vaihdetta. Susialueilla asuvilla tulisi olla enemmän vaikutusvaltaa susiasioissa kuin muualla asuvilla. Vastuu susikannan hoidosta paikallistasolle Susireviirialueiden työpajoissa todettiin, että susi kuuluu Suomen luontoon ja että sille on oma paikkansa nykyisillä reviireillä. Sudenhoitosuunnitelman tavoitteena on parantaa suden suojelua ja ihmisten sosiaalista hyväksyntää sutta kohtaan. 40 l Metsästäjä 6 l 2014 Jari Niskanen Susia elää eripuolella Suomea hyvin erilaisissa ympäristöissä,siksi toimenpiteetkään eivät voi olla kaikkialla samanlaisia, Luoma toteaa.
KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Kolmiomaiset korvat Yleisväri tummankellahtavan-ruskea (talvi) Hetitappavat raudat Isot ja eloisat silmät 42–5 6 cm cm 28 – 20 cm Keltainen kurkkulaikku cm kg 0,6–1,8 kg Tumma pää Näätä on etevä kiipeilijä Lyhyet jalat Näätää kutsutaan myös ”Kultakurkuksi” (kesä) Pitkä häntä Parihyppely Marjat ja hyönteiset Näätä Ravinto European pine marten/Mård Laajaan ravintovalikoimaan kuuluvat, pikkunisäkkäät, sammakot, marjat, hyönteiset, haaskat, munat ja linnut. Jätökset Näätäsaaliit Vuosittaiset saalismäärät 30 Tuhatta kappaletta Kesällä Martes martes Näätä on solakka, matalajalkainen ja pitkähäntäinen eläin, jonka liikkeet ovat hyvin nopeat. Sen yleisväri on tumman-kellahtavanruskea, kurkkulaikku keltainen tai kellertävä. Korvat ovat kolmiomaiset ja tyvestä leveät, ja ne erottuvat selvästi tummasta päästä. Silmät ovat eloisat. Näätä liikkuu hyppimällä ja se myös kiipeilee hyvin puissa. Näätää tavataan Etukäpälä pitkä, 230–270 vuorokautta, koska näädällä on viivästynyt sikiönkehitys. Pesä on yleensä kolossa tai pöntössä. 2–5 poikasta syntyy toukokuussa. Näädän ravintoa ovat erityisesti myyrät, joita se saalistaa talvella lumen alta. Sille kelpaavat myös muut nisäkkäät jäniksen kokoluokkaan asti sekä linnut, linnunmunat, marjat, sienet, hyönteiset ja haaskat. Näätä tekee varastoja. havumetsissä koko Suomessa. Kuitenkin Näätää pyydetään Kallo sitä nähdään harvoin, turkisriistana tyypilliseskoska se on liikkeellä yöllä ja ti hetitappavilla raudoilla tai hämärässä. haukkuvalla koiralla. Vuosittainen saalis vaihtelee 10 000–26 000 Näädän kiima-aika on heinäyksilön välillä. elokuussa. Kantoaika on hyvin 25 20 15 10 Nelihyppely Talvella 5–7 cm Linnut ja pienet nisäkkäät Kesällä turkki on ohuimmillaan Lumijälkilaskenta 2013 Jälkiindeksi –0,50 0,51–1,0 1,01–1,50 1,51–2,00 2,01– Suomen pienpedot suuruusjärjestyksessä 5 0 00 01 02 03040506 07 08 09 10 11 12 13 Kärppä Minkki Näätä Supikoira Mäyrä Kettu Lähde: RKTL Metsästäjä 6 l 2014 l 41
REN TU VÅRDAR NA NA METSÄS T Riistaystävälliset työohjeet syntyvät yhteistyössä metsäammattilaisten kanssa JÄG AR OA ONT LU Askel riistametsään HOITAVA T ÄT ÄJ Jari Kostet Askel riistametsään -hankkeen keskeinen toiminta-ajatus on tehdä pieniä muutoksia laajoilla pinta-aloilla. Näin saavutetaan suuria vaikutuksia pienillä kustannuksilla. Taustalla on tieto siitä, että riistametsien laatua voidaan parantaa jo hyvin pienillä muutoksilla metsätalouden käytänteissä. R 42 l Metsästäjä 6 l 2014 Uudistusalalle voi jättää säästöpuuryhmiä ja riistatiheikköjä. Riistan kannalta hyödyllisin säästöpuuryhmä on sellainen, jossa on kaikenkokoisia puita. listen metsänhoidon työohjeiden laatimisessa. Niistä pyritään muokkaamaan metsätalouden käytännön toimijoille käyttökelpoiset ohjeet, jotka on helppo esittää puukauppaa tehtäessä ja toteuttaa metsänomistajan niin tahtoessa. Jatkossa painopiste siirtyy pilottikohteiden toteutukseen. Kohde-esityksiä on saatu riistan elinympäristöjen hoidosta kiinnostuneilta metsänomistajilta kiitettävästi. sen tarve vaihteli paljon,olemattomasta hyvin runsaaseen. Kohteella toteutettiin Askel riistametsään -hankkeen työohjeluonnoksen mukaisia käsittelyjä, jolloin kohteelle jätettiin riistan tarpeita huomioiden riistatiheikköjä ja vaalittiin sekametsäisyyttä. Kohteella säästettiin myös vaihteleva määrä riistalle suojaa tarjoavaa alikasvosta. Syyskuussa järjestettiin yh- teistyökumppaneiden kanssa työpajat, joissa pilottikohteen toteutuksesta saatuja kokemuksia hyödynnettiin työohjeitten kehittämistyössä. Töiden toteutuksen kipupisteeksi todettiin selkeästi ennakkoraivaus. Jos alikasvosta säästetään raivauksessa paljon, ovat työajanmenekki ja hakkuukoneen kuljettajan kokema työn kuormittavuus korkeita. Ensimmäinen askel riistametsään otettu Askel riistametsään -hankkeen ensimmäinen pilottikohde valmistui syyskuussa Finsilva-yhtiön maille Multialle.Kohteen toteuttivat hankkeen kanssa vahvaa yhteistyötä tehneet Metsä Group ja Metsä-Multia Oy.Kohteella on taimikon harvennuksen esimerkkikohde ja harvennushakkuukohde. Jälkimmäisessä ennakkoraivauk- Marko Svensberg iistametsien hoidossa avainrooleissa ovat ravinto ja suoja. Jos taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa säästetään 4–5 kooltaan enintään aarin–parin kokoista riistatiheikköä hehtaarille, säästetään jonkin verran myös muuta alikasvosta ja huolehditaan sekametsäisyydestä, saadaan riistalle säilytettyä suojaa metsän kaikissa kehitysvaiheissa. Toinen osa-alue on riistalle tärkeiden korpien tai muiden kankaan ja suon välisten vaihettumisvyöhykkeiden hoito poimintahakkuin tai yläharvennuksin,suojapaikkoja ja mustikkavarvikkoa säästäen. Kolmas pala kokonaisuudessa on huonosti kasvamaan lähteneiden ojitettujen soiden kunnostaminen riekon, teeren, metsähanhen ja muiden riistalajien elinympäristöksi. Näitä kaikkia osa-alueita toteuttamalla päästään elinympäristöjen hoidossa pitkälle eteenpäin. Ja tämä saavutetaan ilman, että puuntuotannon mahdollisuudet kaventuvat juuri lainkaan. Tähän mennessä hankkeen pääpaino on ollut riistaystäväl- Riistan kannalta tärkeää on säästää riistatiheikköjä – erityisesti kuusialikasvosta antamaan suojaa riistalle.
Työpajojen tuloksena saatiin toivottavasti aikaan ohjeistus,jonka mukaan toimittaessa riistalle saadaan säästettyä riittävästi suojaa niin, ettei hakkuukoneen kuljettajan työtä vaikeuteta koh- tuuttomasti.Loppusyksystä alkaen työohjeet löytyvät Suomen riistakeskuksen internetsivuilta. Työohjeita kehitetään hankkeessa koko ajan ja muutokset päivitetään internetsivuille. Riistametsänhoidon muistilista l Taimikonhoitotyöt l riistatiheiköt l sekapuustoisuus l Ennakkoraivaus l riistatiheiköt l muun alikasvoksen säästäminen l Harvennushakkuut l riistatiheiköt l sekapuustoisuus l Uudistushakkuut l kerroksellisrakenteiset säästöpuuryhmät l riistatiheiköt l alikasvoksen hyödyntäminen l Uudistaminen l alikasvoksen hyödyntäminen l ei kannonnostoa / riittävästi säästökantoja l kääntömätästys l sekalajisuus uudistettaessa l Erityiskohteet (vaihettumisvyöhykkeet, korvet ym.) l erirakenteisena kasvatus, poimintahakkuut l yläharvennus ja tavallista pidempi kiertoaika Askel riistametsään -hanke lll Askel riistametsään -hankkeen tavoitteena on Marko Svensberg juurruttaa riistaystävällinen toimintakulttuuri osaksi suomalaisen metsätalouden arkea. Hanke vie tuoretta metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaa ja uusia riistametsänhoidon suosituksia käytäntöön. Sen toteuttajia ovat Suomen riistakeskus ja Suomen metsäkeskus. Hankkeen ohjausryhmänä toimii KeskiSuomen metsoparlamentti. Hanke kuuluu Metso-ohjelman luonnonhoitohankkeisiin, joiden rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun saakka. Vasemmalla ojan varressa on hyvin suojaa, oikealla laidalla suoja puuttuu. Ojanvartta ei kannata raivata jos se ei kunnostusojituksen vuoksi ole välttämätöntä, silloinkin ojanvarteen voi jättää raivaamattomia pätkiä, ns. nipistyskohtia.
OSA I anhoidossa t s ii r ia k u t ä Hyödynn Maatalouden ohjelmakausi vaihtuu. Maatalouden ympäristökorvauksiin liittyvää lainsäädäntöä valmistellaan juuri nyt. Maaseudun kehittämisohjelmaa viimeistellään marraskuun aikana. Uuden järjestelmän mukaiset tuet ovat haettavissa kasvukaudella 2015. Luvassa on riistan kannalta uusia mahdollisuuksia, joita kannattaa seurata omien suunnitelmien toteuttamiseksi. VÅRDAR NA NA REN TU JÄG AR HOITAVA T ÄT ÄJ OA ONT LU METSÄS T Teksti ja kuvat: Hia Sjöblom Kosteikosta hyötyy koko lähiseutu Paikallista joustoa määräysviidakkoon toivoo halikkolaisen Mikkolan tilan metsästävä isäntä Marko Laine, jonka kasvinviljelyja lammastila palkittiin viime vuonna Suomen ympäristöystävällisimmäksi tilaksi. Tilalle on rakennettu kaksi kosteikkoa, jotka houkuttelevat riistaa reunoilleen ja toimivat samalla valumien säännöstelijöinä ja ravinteiden pidättäjinä. Luonnonhoidossa yhteistyö on aina parempi keino kuin fanatismi. 44 l Metsästäjä 6 l 2014 P eltoaukeaa reunustavilla suojavyöhykkeillä ja kosteikon rannoilla kuhisee. Viitisen vuotta sitten rakennetussa kosteikossa uiskentelee vielä muutama viipyilevä heinäsorsa.Tilalle tulleet metsästysvieraat astelevat haulikkoineen kohti kosteikolta poispäin vievää joenrantaa. Tänään tarkoitus on metsästää fasaaneja. –Metsästys ja luonto ovat olleet minulle elämäntapa lapsesta lähtien, sanoo isäntä Marko Laine, joka tuo Mikkolan tilalle myös elämyksiä hakevia metsästysvieraita. Matkaa tähän pisteeseen on tehty määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti. Tilalle on rakennettu kaksi kosteikkoa, jotka houkuttelevat riistaa reunoilleen ja toimivat samalla valumien säännöstelijöinä ja ravinteiden pidättäjinä. – Pyrimme tekemään töitä ympäristön ja Itämeren hyväksi, metsästävä isäntä toteaa. Työ palkittiin viime vuonna, kun Peppi ja Marko Laineen tila valittiin WWF:n ja MTK:n järjestämässä kilpailussa Suomen ympäristöystävällisimmäksi tilaksi. – Kosteikot ovat itse asiassa paljon enem- mänkin.Ne kaunistavat maisemaa ja tuottavat monimuotoisuutta ja yhteistä hyvää koko alueelle, Marko Laine toteaa. Sorsat pyrähtävät lentoon. Peltomaan keskellä oleva kosteikko on parinkymmenen aarin kokoinen. Sitä ympäröi leveä suojakaista. Kosteikon rakentaminen maksaa.Suojavyöhykkeineen se myös pienentää tuottavaa kasvinviljelyn pinta-alaa. Jos hyötyjä lasketaan lyhytnäköisesti euroina,saattaa moni kosteikko jäädä tekemättä. Tukipolitiikka ei aina sovellu paikallisiin kosteikkosuunnitelmiin. – Pitäisi olla vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia jo siitäkin syystä, että kosteikot luovat juuri sitä yhteistä hyvää isollekin alueelle. Intohimo ei aina yksin riitä rahoittamaan kaivuutöitä tai edes panostamaan suunnitteluun, Laine toteaa. Yhteistyöllä ratkaisuihin Marko Laine toivoo lisää joustoa määräysviidakkoon. Ennen kaikkea hän toivoo, että paikallistuntemusta kuunneltaisiin ja paikalliset olot otettaisiin huomioon. Mikkolan tilalla on kaksi kosteikkoa, joista
kumpikaan ei ole aiemmalla ohjelmakaudella soveltunut kosteikoille tarkoitettuun ei-tuotannollisten investointien tukeen, joka olisi edellyttänyt 25 hehtaarin laajuista kosteikkoa. – Onneksi Järki-hankkeen kautta löytyi yhteys WWF:n asiantuntijaverkostoon, jonka avulla suunniteltiin ja toteutettiin pienemmät, ja juuri meidän tilallemme sopivat kosteikot, Laine kertoo ja jatkaa: – Tietenkin määräyksiä tarvitaan. Niiden kanssa on elettävä. Ilokseni olen huomannut, että kun määräysten rakentajille selittää tilanteen ja näyttää sen käytännössä, niin ymmärrystä löytyy säännösten puitteissa. Parhaimmillaan käytäntö ja hyvät tavoitteet kohtaavat. Etenkin kosteikko on hyvin paikallinen juttu. Vedet eivät valu tai virtaa kaavailujen mukaan. Ne etsivät itse väylänsä. Niiden ehdoilla on löydyttävä mahdollisimman järkevät ratkaisut. – Yhteistyö on aina parempi keino kuin fanatismi, Laine toteaa. Suojavyöhyke kuin tarjotin Mikkolan tilalla on tehty sitkeästi ja monipuolisesti riistanhoitotoimia. Tilan läpi virtaavan kapean Purilanjoen rannoilla on viitisentoista hehtaaria suojavyöhykkeitä sekä viitisen hehtaaria luonnon ja maiseman monimuotoisuuden erityistukeen kuuluvia lohkoja. Kaikki toimivat myös ruokatarjottimina riistalle. Suojavyöhykkeet ovat oivia paikkoja myös monen riistalajin lisääntymiselle.Hirvieläimetkin löytävät tiensä niiden tarjottimen ääreen. Riistapellot ovat Marko Laineen iloksi tukikelpoisia. Metsäpeltojen antimilla myös peurat ja hirvet viihtyvät. Osalla niistä kasvatetaan tilan lampaille rehua, josta tänä vuonna saatiin korjattua kolme satoa. – Pienikin kosteikko on tärkeä. Niiden kriteereihin pitäisi löytyä joustoa, jotta paikalliset olosuhteet voitaisiin hyödyntää mahdollisimman järkevästi, metsästävä isäntä Marko Laine tuumii. Kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden sekä -kaistojen äärellä riista viihtyy. Metsästysmatkailusta saattaa löytyä lisätienestiä niitä rakentaville tiloille. Hia Sjöblom Uusi maaseudun kehittämisohjelma: Tulossa tuttua ja tuntematonta lll Uusi maaseudun kehittämisohjelma hakee lopullista muotoaan. Sen pitäisi tulla käyttöön vuodelle 2015. Neuvottelut EU-komission kanssa ohjelman hyväksymiseksi ovat vielä kesken. Tavoitteena on toimia entistä enemmän kestävyyden ja ympäristön ehdoilla. – Uudessa maaseutuohjelmassa ympäristötuki muuttuu ympäristökorvaukseksi, mutta siinä on metsästäjille tuttuja elementtejä. Toimenpiteitä kohdennetaan aiempaa enemmän alueellisesti ja lohkokohtaisesti. Viljelijöitä koskevaan ympäristösitoumukseen valitaan lohkokohtaisia toimia sitoutumisen yhteydessä. Jatkossa sopimuksiin perustuvat ympäristökorvaukset eivät vaadi sitoutumista peltoviljelyä koskevaan ympäristösitoumukseen. Ely-keskusten mahdollisuutta vaikuttaa tuettavien kosteikkokohteiden valintaan lisätään, ylitarkastaja Anna Schulman maa- ja metsätalousministeriöstä tiivistää suunniteltuja muutoksia. Uuteen maaseutuohjelmaan on tulossa vanhastaan tuttuja kuvioita ja tuoretta tuntemattomuutta, joilla on merkitystä metsästäjille ja riistanhoidolle. Päätöksiä odotetaan vuoden loppuun mennessä. Kannattaa siis pysyä valppaana! Schulman poimi metsästäjää koskettavia asioita: 1. Kosteikon perustaminen: Säilyy ei-tuotannollisena investointina. UUTTA: Rekisteröidyiltä yhdistyksiltä vaadittu Leader-ryhmän lausunto poistuu. Myös ojitusyhteisöt voivat saada tukea. Pienissä investoinneissa maksutapa yksinkertaistuu. Lisää joustoa vastaamaan kentän olosuhteita. Aiempaa useampi kohde korvauskelpoinen. Kosteikon yläpuolisen valuma-alueen peltoprosenttivaatimus pienenee. 2. Kosteikon hoito: Ympäristökorvausjärjestelmään kuuluva suunnitelman vaativa ympäristösopimus. UUTTA: Ei edellytä peltoviljelyn ympäristösitoumusta. Leader-ryhmän lausunto poistuu. 3. Suojavyöhyke: Sisältyy ympäristösitoumuksen lohkokohtaiseen Ympäristönhoitonurmet-toimenpiteeseen. Korvataan perustamista ja hoitoa. UUTTA: Ei edellytetä erillistä suunnitelmaa tai sopimuskäsittelyä. Viljelijä voi perustaa suojavyöhykkeen peltolohkolle, joka on vesistön tai valtaojan varrella. 4. Luonnonhoitopelto: Sisältyy ympäristösitoumuksen lohkokohtaiseen Ympäristönhoitonurmet-toimenpiteeseen. Korvataan perustamista ja hoitoa. UUTTA: Luonnonhoitopeltojen osuutta tilan pelto-alasta rajoitetaan eri tavalla kuin ennen. Osuus on Etelä-Suomessa suurempi kuin pohjoisessa. 5. Monimuotoisuus- eli riistapelto: Sisältyy ympäristösitoumuksen lohkokohtaiseen toimenpiteeseen Peltoluonnon monimuotoisuus. Korvataan perustamista ja hoitoa. UUTTA: Peltolinnut otettu aiempaa enemmän huomioon. Metsästäjä 6 l 2014 l 45
Yhdistämällä usean maanomistajan maita rakennetaan isoja ja toimivia laidunkokonaisuuksia. Teksti: Eija Hagelberg, grafiikka: Toinen Keksi Oy Vihje maanomistajille: Joutomaat nippuun ja vuokralle lll Naapurit voivat yhdistää joutomaita ja luonnonniittyjä, ja vuokrata ne lähistön karjankasvattajalle laitumiksi. Se on mahdollista ja järkevää. Se on myös riistanhoitoa. Nyt talven kynnyksellä on erinomainen aika pohtia, löytyisikö joutomaille hyötykäyttöä. Periaatteessa kaikki pusikot ja rehevöityneet niityt soveltuvat hyvin laiduntamiseen, mikä lisää aina luonnon monimuotoisuutta. Luonnonniittyjä ja erilaisia joutomaita tässä maassa riittää. Tilusrakenne voi hankaloittaa laidunnuksen järjestämistä. Laidunnetut niityt ovat hyviä elinympäristöjä riistalajeille ja toimivat myös metsästysmaina. Laidunmaita ja joutomaita voi vuokrata viljelijöille aivan kuten peltojakin. Tukien hakuaika on huhtikuussa, joten kuviot kannattaa suunnitella jo nyt. Yhteistyön toteuttamiseen löytyy monia malleja. Ratkaisun tulee tyydyttää tasaisesti kaikkia osapuolia. Yhteistyössä haetaan hyvä kompromissi. 10 kohdan muistilista: 1. Viljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset, kuten metsästysseurat, voivat saada ympäristökorvausta luonnonlaidunten ja joutomaiden hoitoon sekä kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon. Se on mahdollista myös vuokramailla. 2. Vuokrasopimukset kannattaa aina tehdä kirjallisina. Jos on tarkoitus hakea edellä mainittuja ympäristökorvauksia, kirjallinen sopimus on välttämättömyys. 3. Sopimukseen perustuvia ympäristökorvauksia haettaessa hoitosuunnitelma on pakollinen. Se kannattaa muutenkin tehdä kustannusten arvioimiseksi ja oikeiden toimenpiteiden valitsemiseksi. 4. Työt voidaan jakaa tapauskohtaisesti sovittavalla tavalla. Esimerkiksi maanomistaja voi vuokrata koko 46 l Metsästäjä 6 l 2014 alueensa karjankasvattajalle, joka hoitaa alueen kokonaan (aitaamiset, eläinten valvonnan ym.). Toinen vaihtoehto on, että viljelijä-maanomistaja hakee tuen, ja toisen omistajan eläinten laidunnuksesta tehdään sopimus. Kolmas vaihtoehto on, että maanomistaja vuokraa maansa vaikka metsästysseuralle, joka ottaa hoitovastuun. Lisäksi voidaan tehdä erilaisia yhdistelmiä (yksi rakentaa aidat, toinen sähköistää ne, kolmas vastaa eläinten valvonnasta jne.). 5. Maan vuokraamisella ei voi lähteä rahastamaan. Ympäristökorvaus on tehty kuluja korvaamaan, eivätkä esimerkiksi vuokrakulut kuulu korvauksen piiriin. Vuokra saattaa olla rahaa tai kirjallinen lupaus hoitaa alue parempaan kuntoon. 6. Maanomistaja saa hoidetun maiseman ja lisääntyneen monimuotoisuuden ja metsästysoikeuden haltija paremmat riistamaat. 7. Ongelmiin ja erimielisyyksiin kannattaa tarttua heti. Pitkittyessään tilanteet voivat kärjistyä. 8. Hyvä sopimus on yksiselitteinen. Siinä sovitaan esimerkiksi, mitä aidoille tapahtuu sopimuskauden jälkeen tai kuka saa raivausten jäljiltä puut ja rangat. 9. Joutomaajutut kannattaa hoitaa kuntoon talven aikana. Huhtikuussa viljelijöillä on muita paperitöitä yllin kyllin. 10. Pyydä joutomaata omistava naapuri mukaan suunnittelemaan. Ole yhteydessä karjankasvattajaan ja maisemahoidon neuvojaan. Hyvä yhteistyösopimus poikii usein lisää yhteistyötä. Pellon ulkopuolisten maa-alueiden vuokraamista varten löytyy lomakepohja esimerkiksi Laidunpankin verkkosivuilta www.laidunpankki.fi.
Jussi Partanen & Laura Kumpula , Suomen Metsästäjäliitto Ukkoontumista vastaan: Nuorisotoiminnan Jussi Partanen ABC Maailma muuttuu, ja metsästäjät voivat olla tulevaisuudessa katoava luonnonvara. Aloita nuorisotyö jo tänään Metsästäjäliiton uuden oppaan ohjeilla. M etsästäjien ikääntymisestä puhutaan tänä päivänä paljon. Nuoria tulisi saada lisää hienon harrastuksen pariin, mutta miten? Ei nuoria kiinnosta. Metsästysseuraan ei oteta.Aselupienkin saanti on nykyisin niin vaikeaa.Edellä muutamia poimintoja, joita usein esitetään syiksi, miksi nuoret eivät aloita metsästysharrastusta samoissa määrin kuin ennen. Kyllä nuoria kiinnostaa, metsästysseuroihinkin otetaan vielä nuoria, ja poliisi myöntää metsästysaseille lupia päivittäin. On selvää, että yhteiskunta on muuttunut, ja metsästyk48 l Metsästäjä 6 l 2014 sen aloittaminen ei ole enää niin helppoa kuin ennen. Isältä pojalle -ajattelua on ehkä hieman muutettava. Samaan tapaan kuin esimerkiksi urheiluseuroissa nuoret tulevat lajin pariin myös kavereiden takia. Jos metsästysseuran keski-ikä huitelee kuudenkymmenen ja kuoleman välillä, se ei välttämättä ole nuorelle kovin houkuttelevaa. Leirit ja kerhot vetävät nuoria Esimerkiksi Metso-leirit ja Riista- ja kalakerhot kokoavat yhteen samanhenkisiä nuoria.Leireillä ja kerhoissa nuoret saavat oppia metsästäjäuran alkutaipaleella, mutta nimenomaan ikätovereidensa seurassa. Tässä kohtaa apuun tarvitaan metsästysseurojen kokeneet konkarit. Leireille ja kerhoihin kyllä riittää nuoria, mutta vapaaehtoisista ohjaajista on välillä pulaa. Usein kynnys lähteä tekemään nuorisotyötä on suotta liian korkea. Työskentely nuorten Kesäleirilläkin voidaan opetella nuorten kanssa kaaveiden käyttöä. kanssa ei ole kuitenkaan mitään rakettitiedettä. Suomalaisesta metsästysseurasta löytyy monenlaista osaamista. Yksi voi opettaa pienpetojen pyynnin, toinen taas riistakameran käytön,kolmas hallitsee nikkaroinnin.Jaetaan vain oma tietotaito nuorille. Oppaan avulla alkuun Juuri ilmestyneen Nuorisotoiminnan ABC -oppaan avulla Suomen Metsästäjäliitto haluaa madaltaa kynnystä lähteä toimimaan lasten ja nuorten kanssa erä- ja metsästysasioissa. Oppaan avulla kokemattomampikin ohjaaja pystyy aloittamaan lasten ja nuorten parissa työskentelyn. Nuorisotoiminnan ABC:tä on helppo hyödyntää alussa olevan selkeän käyttöohjeen
ansiosta. Oppaassa on yli 100 mielenkiintoista tehtävää, joita voi käyttää sellaisenaan 6–15-vuotiaiden eräkerhojen ja -leirien ohjelmana. Teematehtävissä käydään läpi erä- ja metsästysasioiden perusteiden opettelu,käsillä tekeminen ja luonnossa liikkuminen. Tehtävistä löytyy lisäksi pelejä, leikkejä, rakentamista ja retkeilyä. Jokainen tehtävä sisältää listat tarvittavista materiaaleista ja välineistä sekä mahdollisista ennakkovalmisteluista.Tehtävien yhteyteen on myös merkitty arvioitu tehtävän suoritusaika, mikä helpottaa leirien ja kerhojen suunnittelua sekä tehtävien yhdistelyä käytettävissä olevan ajan puitteissa. Tehtäväkokonaisuus kertoo, kuinka asia kannattaa opettaa ja, missä järjestyksessä edetä. Kokeneemmat lasten ja nuorten paris- Nuorisotoiminnan ABC lll Suomen Metsästäjäliitto on julkaissut Nuorisotoiminnan ABC -oppaan. l kaikille metsästyksen parissa nuorisotyötä tekeville l 100 sivua l 120 tehtävää l tehtävissä esim. erätaitoja, lajintunnistusta, metsästystä ja ampumaharjoittelua l selkeät ohjeet, kuvat ja piirustukset. Lataa opas ilmaiseksi: www.metsästäjäliitto.fi > julkaisut > oppaat > Nuorisotoiminnan ABC tai tilaa painettu versio Metsästäjäliiton erätarvikeliike Eräkontista hintaan 10 euroa. Verkkokaupan löydät osoitteesta www.erakontti.fi Itse tehty on aina Jussi Partanen itse tehty. sa toimineet ohjaajat voivat hyödyntää omia kokemuksiaan ja hyväksi havaittuja ideoita tehtävien toteutuksessa, mutta oppaasta voi silti saada uusia vinkkejä esimerkiksi erilaisten jahtipäivien toteutukseen sekä ohjeita ja piirustuksia erilaisiin rakenteluihin. Nuorisotoiminnan ABC -oppaan sisältö ja sen käyttö kerhoissa ja leireillä ei tähtää metsästäjätutkinnon suorittamiseen, vaan tarkoitus on lisätä lasten ja nuorten tietämystä eräja metsästysasioista innostavan toiminnan kautta. Tavoitteena on opettaa lapsille ja nuorille muun muassa luonnontuntemusta,erätaitoja,riistanhoitoa,erilaisia metsästysmuotoja, saaliin käsittelyä, turvallisia toimintatapoja ja hyviä metsästäjäntapoja. Nuorisotoiminnan ABC -opas on hyvä apuväline kerhojen ja leirien suunnitteluun.Lapsia ja nuoria ohjatessa asiat eivät aina mene niin kuin on ajateltu, mutta hyvällä suunnittelulla kerhokerrasta tai leiripäivästä voi silti tehdä opettavaisen ja mielenkiintoisen. Kun metsästyskipinä saadaan sytytettyä jo nuorena ja oikeilla opeilla,hirvet saadaan vedettyä pois metsästä tulevaisuudessakin. Aku Ahlholm Lue lisää Metsästäjäliiton nuorisotoiminnasta: www.metsastajaliitto.fi Jos olet kiinnostunut nuorisotyöstä, ota yhteyttä: jussi.partanen@metsastajaliitto.fi Ohjatussa toiminnassa saadaan heti myös turvallisuusasiat nuorten selkäytimeen. Metsästäjä 6 l 2014 l 49
Marko Mikkola, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus, Metsästäjätutkinnon uudistaminen -projekti Metsästäjätutkinto uudistuu: METSÄSTÄJÄTUTKIN on vastuullisuuden koulutusohjelma A lkuvuodesta kartoitettiin, millaisia Metsästäjätutkinto uudistustarpeita metsästäjätutuudistuu vuonna 2016. kintoon ja sen koulutus- ja oppimaSuurimmat uudistustarpeet teriaaleihin kohdistuu. Näkemyksiä kerättiin ovat tutkintokoulutuksen aloittavilta sekä kokeneemmilta metsästäjilsekä oppimateriaalien tä, riistanhoitoyhdistysten edustajilta, riistahallinnon asiantuntijoilta sekä yhteiskunnan saattamisessa ajan tasalle. muita osa-alueita edustavilta sidosryhmien Tutkintouudistuksen edustajilta. Osallistamiskierroksen aikana varlähtökohtana on, että mistui, että suurimmat uudistustarpeet kohharrastuksen aloittamisen tulee distuvat tutkintokoulutuksen sekä oppimatejatkossakin olla mahdollista riaalien saattamiseksi tämän päivän tasalle. lähellä asuinpaikkaa ja Eettisyys ja vastuullisuus kohtuullisilla kustannuksilla. kantavana teemana Kohti tietokoneaikakautta Metsästäjätutkinnon tarkoituksena on varpyritään maltillisesti. mistaa, että sen suorittanut henkilö on kykenevä aloittamaan harrastuksen turvallisesti ja yhteiskunnan asettamien normien mukaisesti. 50 l Metsästäjä 6 l 2014 Suurimmat uudistustarpeet metsästäjätutkinnossa ovat tutkintokoulutuksen sekä oppimateriaalien saattamisessa ajan tasalle. Jatkossa tutkinnon lajintunnistus tapahtuu valokuvista eikä enää piirroskuvista kuten nykytutkinnossa. Tämän edellytyksenä on, että henkilö omaa tarvittavat tiedot ja ymmärryksen erityisesti metsästystä koskettavan lainsäädännön perusasioista, lajintuntemuksesta sekä metsästyksen turvallisuudesta.Aloittavan harrastajan tulee osata toimia eettisesti sekä ymmärtää riistakantojen verottamisen merkitys kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Muita tärkeitä asiakokonaisuuksia uudistettavassa tutkinnossa ovat riistanhoito ja riistaekologia, metsästyksessä käytettävät aseet ja patruunat, metsästysmuodot sekä
Tutkinnon jälkeen on tärkeää osata suhteuttaa toimintansa omien tietojensa ja taitojensa mukaiseksi. TOKOULUTUS saaliin käsittely. Nämä asiat sisältävät paljon tärkeitä yksityiskohtia,jotka metsästäjän täytyy tietää jo harrastuksensa alkutaipaleella. Metsästäjätutkinnossa ei kuitenkaan tarvitse tietää kaikesta kaikkea – oleellista on tietää välttämättömät perusasiat ja sisäistää vastuullisen,eettisen ja turvallisen toiminnan merkitys. Tutkinnon jälkeen on tärkeää osata suhteuttaa toimintansa omien tietojensa ja taitojensa mukaiseksi Näiden tärkeiden perusasioiden oppiminen tapahtuu jatkossa pääsääntöisesti osallistumalla tutkintoon valmentavaan lähiopetusjaksoon. Tutkintokoulutukseen osallistuminen säilyy kuitenkin vapaaehtoisena,joten tutkinnossa kysyttäviä asioita voi jatkossakin opiskella myös omatoimisesti tarjolla olevien uudistettujen oppimateriaalien avulla. Harrastuksessa alkuun lähellä asuinpaikkaa Osallistamiskierroksen aikana kävi ilmi, että yhä useampi haluaisi tutkinnon suorittamisen tietokonepohjaiseksi. Toisaalta merkittävä osa tutkinnon järjestäjistä pitää sitä lähes mahdottomana ajatuksena nykytilanteessa tai vielä lähivuosina. Ajatus on herättänyt pelkoa siitä, että tutkintoja ei pystyttäisi joka paikassa järjestämään yhtä lähellä ihmisiä kuin tähän asti ja tutkinnon suorittaminen ja toimintavarmuus olisivat liikaa riippuvaisia tekniikan toimivuudesta. Ongelmaksi koetaan myös, että mistä tarvittavat tietokoneet saataisiin kaikille tutkinnon suorittajille ilman, että tutkintotilaisuuksia pitäisi järjestää aiempaa enemmän – tietokoneluokkien käyttöön saamisen ehdot ja mahdollisuudet vaihtelevat paikkakunnittain. Jos tutkintotilaisuuksia järjestettäisiin vain vuokratuissa tiloissa taajamakeskuksissa,voisi tutkinnon suorittamisesta aiheutua enemmän kustannuksia. Vaakakupin toisella puolella on useita nykytekniikan mukanaan tuomia etuja, jotka sähköinen tutkinnon suoritustapa voisi tuoda asiakkaille ja tutkinnon järjestäjille. Juuri metsästäjätutkinnon suorittaneet pitivät kuitenkin nykymuotoista tutkinnon suoritustapaa toimivana,mikä kävi ilmi uusien metsästäjien syvähaastattelututkimuksesta. Tutkintouudistuksen yksi lähtökohta on,että tutkinnon suoritustavasta riippumatta harrastuksen aloittamisen tulee jatkossakin olla mahdollista lähellä asuinpaikkaa,eikä siitä saa muodostua kohtuuttoman kallista. Tutkinnon järjestäminen tulee olla mahdollista realistisella ja mielekkäällä tavalla jokaisessa maamme riistanhoitoyhdistyksistä. Lajintunnistusta lisätään tutkinnossa Metsästäjätutkinto suoritetaan uudistuksen jälkeen samantyyppisenä kirjallisena monivalintatenttinä kuin tähänkin asti. Tutkinnossa kysyttävien asioiden painotuksia muutetaan ja lajintunnistustehtävien määrää lisätään suhteessa kysymysten kokonaismäärään. Tutkinnossa otetaan käyttöön uudet kysymyssarjat ja kysymyssarjojen määrää lisätään. Lajintunnistusosio tulee olemaan tutkinnon alussa, ja lajintunnistustehtävät sisältävät valokuvista tapahtuvaa tunnistusta, johon käytettävissä olevaa aikaa rajataan. Metsästäjätutkinnossa oleellista on tietää perusasiat ja sisäistää vastuullisen, eettisen ja turvallisen toiminnan merkitys. Samanaikaisesti tutkintouudistuksen kanssa kehitetään Suomen riistakeskuksen sähköisiä asiointipalveluita,jotka tulevat tarjoamaan käytännöllisiä toimintoja sekä riistanhoitoyhdistysten toimijoiden että asiakkaiden kannalta. Myös metsästäjätutkinnon suorittamisessa pyritään maltillisesti kohti tietokoneaikakautta. Se missä vaiheessa tutkinnon voi suorittaa tietokoneella,selviää kuitenkin vasta tulevina vuosina. Aloittelijoille matalan kynnyksen ampumaharjoittelua Metsästäjälle tärkeitä asioita ovat myös pyyntivälineiden tuntemus ja taito osata käyttää niitä turvallisesti. Tutkintokoulutuksessa panostetaan eri pyyntilaitteiden oikeaoppisen käytön lisäksi erityisesti turvallisen aseenkäsittelyn opettamiseen. Opetus perustuu Suomen Metsästäjäliiton Metsästysammunnan ABC-koulutuksen sisältämiin perusasioihin. Tutkintokoulutusmateriaaleista saa esimakua ja kimmokkeen osallistua varsinaiseen Metsästysammunnan ABC-koulutukseen,jossa keskitytään tutkinnon suorittamisen jälkeen omien aseenkäsittely- ja ampumataitojen kehittämiseen metsästystilanteiden pohjalta. Osallistamiskierroksen aikana havaittiin, että aloittavat metsästäjät kaipaavat matalan kynnyksen ampumaharjoittelumahdollisuuksia kaltaistensa joukossa. Kun tutkintokoulutuksessa on saatu perustiedot ja -taidot turvallisesta aseenkäsittelystä, on luontevaa jatkaa omien ampuma- ja aseenkäsittelytaitojen kehittämistä osallistumalla riistanhoitoyhdistysten,metsästysseurojen tai Suomen Metsästäjäliiton järjestämiin aloittaville metsästäjille suunnattuihin ampumakoulutuksiin. Myös ampumaseurat ja kaupalliset toimijat voivat järjestää vastaavantyyppistä koulutusta. Tutkintokoulutuksessa ohjataan uusia harrastajia osallistumaan aktiivisesti myös muihin vapaaehtoispohjalta järjestettäviin ampumaharjoittelutilaisuuksiin,joita lähialueella järjestetään. Näiden ajankohdista ja järjestämisestä kerrotaan tutkintokoulutuksen yhteydessä, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Uusi tutkinto otetaan käyttöön lokakuussa 2016 lll Metsästäjätutkinnon uudistaminen -projekti toteutetaan vuosien 2014–2015 aikana. Loppuvuodesta 2014 alkaen keskitytään tuottamaan sisältöä uuteen metsästäjätutkintoon, siihen valmentavaan koulutukseen sekä Aloittavan metsästäjän käsikirjaan. Tavoitteena on uudistaa metsästäjätutkinto ja siihen liittyvät oppimateriaalit siten, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.10.2016 jälkeen. Metsästäjätutkinnon ja -koulutuksen sekä oppimateriaalien uudistamisesta kerrotaan lisää vuoden 2015 Metsästäjä -lehdissä. Metsästäjä 6 l 2014 l 51
Teksti ja kuvat: Marja Martikainen Eräelämyksiä tuottava Veijo Kantanen: Alalle tarvitaan tasokasta koulutusta Jahti- ja elämysretkiä järjestävä Kuninkaan Erä on syntynyt intohimoisen eräihmisen Veijo Kantasen oman harrastuksen ympärille. Kantanen on kymmenen vuoden ajan myynyt eräelämyksiä hyvään ruokaan yhdistettynä. Alan kehittymisen esteenä hän pitää muun muassa koulutuksen puuttumista. V eijo Kantasen metsästysharrastus alkoi jo pienenä poikana Joutsan Puulavedellä, jossa isä vei hänet usein teerimetsälle. Myös hyvä ruoka on kiinnostanut nuoresta saakka. Armeijan käytyään Kantanen perusti ensimmäisen yrityksensä, catering-palvelun, ja sen jälkeen erilaisia ravintoloita. Erämatkailu tuli mukaan kuvioihin vuonna 2004,kun Kantanen ryhtyi miettimään, miten voisi yhdistäisi työhön harrastuksensa. – Olin jo catering-yrityksessä huomannut, että erämatkailulle ja riistaruoalle on kysyntää. Ymmärsin myös sen,että toiminnan kannattavuuden elinehtona on ympärivuotisuus ja kokonaisvaltaisuus.Kaikki palvelut on saatava tasokkaasti saman katon alta, Kantanen kertoo. Laukauksesta lautaselle Kantanen päätti tarjota villiruokaa alkaen riistan ruokinnasta lautaselle saakka. Jotta asiakkaille voisi tarjota eräelämyksiä, riistaa täytyy ensin kasvattaa ja vaalia. Kantanen hankki ensimmäisen tukikohtansa Petsikkotunturilta, jossa päästään riekkojahtiin. Sitä seurasivat peuramaat Laukon kartanosta ja fasaani-, kyyhky- ja sorsa-alueet Irjalan kartanosta Janakkalasta. Lisää jahtipaikkoja tarjoavat muutamat huolellisesti valitut kumppanit Suomessa ja ulkomailla. Kuninkaan Erä ja sen sisaryritys, tilausravintola Kuninkaan Lohet Oy, keskittyvät yritysten asiakastilaisuuksien järjestämiseen. Palvelu kattaa kaiken kuljetuksista opastet52 l Metsästäjä 6 l 2014 Eräelämyksestä nautitaan kaikilla aisteilla, sanoo Veijo Kantanen savustusuunin äärellä. tuihin jahteihin metsästyskoirineen, ruokaan ja tilaisuudesta muistoksi jaettaviin liikelahjoihin. Oltiin sitten sisätiloissa tai tunturissa, aterioihin varataan runsaasti aikaa ja kolmen ruokalajin menut nautitaan pöydissä,joissa on kangasliinat, parhaat posliinit ja kristallilasit. Vantaankosken historiallisessa ympäristössä kokouksia ja juhlia järjestetään Kuninkaan kartanossa ja Vanhassa viilatehtaassa aivan kosken äärellä. Syyskuun alussa kartanossa avattiin riistaruokaa tarjoava iltaravintola,jonka antimet saadaan omilta metsästysretkiltä. Teemakurssit kuten savikiekkoammunta, hirvi- ja karhumerkkien suorittaminen ja ruoanlaittokurssit pitävät toimintaa vireillä metsästyssesonkien ulkopuolella. – Tuotteita täytyy olla laajasti ja reilusti. Meillä on 20 henkeä töissä vakituisesti ja sen lisäksi 5–7 alihankkijaa, Kantanen kertoo. Asiakaskuntaa aloittavista metsästäjistä Yritysten lisäksi kasvava asiakasryhmä ovat uudet metsästäjät, jotka haluavat suorittaa metsästyskortin tai ovat sen hiljattain suorittaneet. Tänä vuonna Kuninkaan Erässä on järjestetty useampia metsästyskursseja yhteistyössä Helsingin riistanhoitoyhdistyksen kanssa.Osallistujia on ollut jo lähes 100.Teorian lisäksi kursseilla vietetään päivä ampumaradalla,hankitaan yhdessä varusteita ja opetellaan riistan käsittelyä. Harrastamaan voi tulla vaikka isä–poikaretkelle tai metsästävien naisten porukkaan, jossa on helpompi kysyä myös neuvoja. – Kun metsästyskortti on taskussa, herää monta kysymystä. Me madallamme kynnystä harrastukseen ja tarjoamme apua siihen, miten ase ostetaan, miten ja missä harjoitellaan, mihin kohtaan mitäkin eläintä ammutaan ja miksi.Ampumasimulaattorin avulla voi opetella oikeat osumakohdat, Kantanen sanoo. Kantanen korostaa, että asiakkaat ostavat palvelua, eivät yksittäistä jahtia. Jos luvataan pelkkää saalista, asiakas pettyy, jos sitä ei tulekaan. – Myykää elämystä, ei vain lohenkalastusta tai riekonmetsästystä. Kun myydään koko-
naiselämystä,myös tulo yrittäjälle on parempi. Silloin ei myöskään olla riippuvaisia siitä,onko lintuja paljon vai vähän ja saadaanko saalista. Itse jahti voi olla pienempi osa elämystä, kun mukana on paljon muutakin, kokenut eräyrittäjä kannustaa. Metsästysmatkailusta mahdollisuus Kantanen toivoo, että Suomessa vihdoin herättäisiin metsästysmatkailun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Alalle tarvittaisiin sertifiointi, ja koulutuksen tasoa pitäisi nostaa, jotta se vastaisi kansainvälisiin vaatimuksiin. Jo kulttuurierot eränkäynnissä ovat suuret. Tarvitaan yhteismarkkinointia, hyvät tuotteet, osaavat ammattilaiset ja alihankintaverkostoja. Muuten ei synny paketteja,joita ihmiset haluaisivat ostaa. – Meillä on oppaita, joilla on tarinoita ja käsillä osaamista, mutta kokonaisvaltainen näkemys ja palveluosaaminen puuttuvat. Ostajia kyllä löytyy, jos tuotteet ovat kunnossa. Kantasen mielestä kaupallinen metsästys olisi mahdollisuus myös maanomistajille ja metsästysseuroille. – Metsästysoikeutta vuokraamalla ja hinnoittelemalla saalis oikein kaikilla tahoilla on mahdollisuus saada tuloja, Kantanen sanoo. Kantasen mukaan myös ulkomainen asiakas arvostaa meiltä löytyviä riekkoja ja peuroja. Meillä on myös Euroopan hienoin lohijoki Teno. Erämatkailun kehittämistä vaikeuttaa Kantasen mielestä ammattitaidon puutteen lisäksi riistan vähyys. Karu suomalainen luonto ei aina tuota riittävästi satoa kaupallisten jahtien tarpeisiin. Nykyistä riistakantaa ja sen tuottoa pitäisi jotenkin pystyä tehostamaan tai ainakin nostamaan Ruotsin tasolle. – Paikallisesti suurin este on edelleenkin riistaan liittyvä kauhea kateus. Ei nähdä sitä hyvää, jota erämatkailijat voisivat tuoda koko yhteisölle. Lisääntynyt kiinnostus riistapeltojen hoitoon ja kosteikkojen rakentaminen ovat kuitenkin merkki siitä, että ilmassa on uudenlaista ajattelua, Kantanen miettii. Kantanen itse tekee töitä metsässä kahdeksan kuukautta vuodessa ja käy lisäksi etsimässä uusia tuotteita ja palveluita omilta matkoiltaan. Hänen mukaansa esimerkiksi Puolasta suomalaiset voisivat oppia organisointia ja täsmällisyyttä. Kaikkialla luontokokemukset ovat yhä tärkeämpiä kiireen vastapainoksi. Eränkäynti on mielen hoitoa parhaimmillaan. – Mieleen jäävä elämys on raitis ilma, luonto, jännitys ja sen palkitseminen hyvällä illallisella ja kiitoksella.Näen asiakkaiden kasvoista, miltä tulilla istuminen ja tervaksen tuoksu heistä tuntuu. Siksi teen tätä hommaa,Kantanen sanoo. Kuninkaan Lohien riistakoulu Riistan valmistuksen muutamia perussääntöjä Riista pääsee parhaiten oikeuksiinsa, kun se valmistetaan tuoreena. Pakastettu riista tulee sulattaa hitaasti, mieluiten jääkaapissa. Suurin virhe riistan valmistuksessa on se, että ruokaa kypsytetään niin kauan, että se kuivuu ja menettää makunsa. Mitä parempi pala, sitä lyhyempi valmistusaika, on hyvä perussääntö. Lintujen ja nisäkkäiden parhaita paloja (rinnat, fileet) ei tule koskaan kypsentää läpikypsiksi, pois lukien villisika, joka kypsennetään aina kypsäksi saakka. Hirvenlihan valmistus Hirvenliha on vähärasvaista ja sen maku muistuttaa lähinnä naudanlihan makua. Parhaimmat palat, kuten eri paistit ja fileet, tulee valmistaa varovaisesti, etteivät lihan mureus ja mehukkuus mene hukkaan. Metson ja koppelon valmistus Metson rinnat ovat kiitollinen valmistettava. Niistä saa helposti herkullista pelkästään paistamalla ne, kunhan muistaa vain olla tarkkana ettei kypsennä rintoja liikaa. Koivista voi valmistaa herkullista pataa nesteessä juuresten kera hauduttamalla. Kyyhkyn valmistus Oikein valmistettuna kyyhky on erittäin herkullinen lintu. Jälleen tärkeää on kypsentää lihaa maltillisesti niin, että rinnat jäävät sisältä punertaviksi. Kyyhkyn lihan maku on hieman mausteinen. Riekon valmistus Riekon liha on hyvin tummaa ja vahvasti riistanmakuista. Voimakas hyvä aromi säilyy parhaiten, jos lintua ei paisteta liian kauan. Riekon rinnan paistoaika pannulla on vain noin 2 minuuttia per puoli. Grillattu hirven entrecote Hirven entrecotea 700g Suolaa Pippuria Valmistus: Poista lihasta kalvot terävällä veitsellä. Leikkaa tasakokoisia pihvejä ja jätä ne odottamaan huoneenlämpöön grillaamista. Grillaa kuumassa grillissä tai pannulla noin 3 minuuttia per puoli niin, että liha jää sisältä punaiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna vetäytyä folion sisällä noin 10 minuuttia. köksi pekonin sisään. Kiristä pötkö tiukaksi kelmun avulla. Anna viilentyä jääkaapissa. Poista kelmu ja paista kuumalla pannulla pekonipinta kauniin ruskeaksi, aloita saumakohdasta. Paista pötkö 160-asteisessa uunissa sisälämpöön 58 astetta kauniin roseeksi, ja anna vetäytyä folion sisällä ainakin 10 minuuttia. Leikkaa noin 1 cm:n siivuiksi ja tarjoile esimerkiksi puolukan kera. Valmistusohjeet: Kuninkaan Lohet Riistakoulu Metso tournedos Metso 1 kpl Amerikan-pekonia 170 g Jauhettua riistanlihaa 50 g Suolaa Mustapippuria Valmistus: Irrota metsosta rinnat teräväkärkisellä veitsellä. Levitä pekoni yhtenäiseksi levyksi kelmun päälle. Mausta rinnat suolalla ja pippurilla. Laita jauhettua lihaa rintojen sisäpinnoille, laita rinnat vastakkain ja kääri pöt- Nuotiolla valmistettua riekkoa calvadoskastikkeessa Metsästäjä 6 l 2014 l 53
Uutismakasiini Muutoksia ketun, mäyrän, peltopyyn, teeren ja muflonin metsästysaikoihin Ota kantaa luonnonsuojelulain päivittämiseen Useiden riistalajien metsästysaikaa on muutettu valtioneuvoston päätöksellä marraskuun alusta lähtien. Ketun ja mäyrän osalta metsästysaika lyhenee, kun taas peltopyylle ja muflonille on tulossa lisää metsästysaikaa. Koirasteeren tammikuinen latvalintujahti mahdollistuu tulevaisuudessa, mutta tänä talvena pyynti aiotaan vielä kieltää heikentyneen lintutilanteen vuoksi. On tullut aika päivittää luonnonsuojelulaki tähän päivään. Ympäristöministeriö kerää kansalaisten näkemyksiä luonnonsuojelulain soveltamisen ongelmista ja kehittämistarpeista sekä luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä yleisemminkin. lll Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen toivoo, lll Muutetun metsästysasetuksen mukaan ketun metsästys- että vapaaehtoisuus olisi nykyistä suuremmassa roolissa uudessa luonnonsuojelulaissa. – Asiantuntija-arvioissa on havaittu, että meillä luonnonsuojelulaki ei nyt tunnista juurikaan vapaaehtoisuuteen perustuvia keinoja. Laki ei kannusta vapaaehtoisuuteen, vaikka siitä on metsien suojelun puolelta hyviä kokemuksia. Tämä on yksi näkökulma lain uudistamiseen. Nykyinen luonnonsuojelulaki on vuodelta 1996. Nyt ympäristöministeriö haluaa kuulla kansalaisten näkemyksiä siitä, miten lähes 20 vuotta vanhaa lakia tulisi päivittää. Ota kantaa 7.12. mennessä osoitteessa otakantaa.fi/luonnonsuojelulaki aika Lapin maakunnassa on 1.8.–30.4. Muualla maassa ketun metsästysaika on 1.8.–14.4., eli se lyhenee parilla viikolla. Mäyrän uusi metsästysaika on 1.8.–31.3. Huomioitavaa ketun ja mäyrän osalta on se, että kesäaikainen pyynti 1.5.–31.7. ei ole enää sallittua missään muodossa. Koirasteeren latvalintujahtiin ei vielä tammikuussa 2015? Teeren yleinen metsästysaika muuttuu koirasteeren osalta niin, että tammikuun 1.–20. päivinä mahdollistuu ns. latvalinnustus tietyissä maakunnissa. Mahdollisuus tammikuun koirasteeren metsästykseen on tulossa Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, PohjoisPohjanmaan, Pohjois-Savon ja Lapin maakunnissa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia. Heikentyneen teerikannan takia alkuvuoden 2015 latvalintujahtia teeren osalta ei kuitenkaan olla näillä näkymin sallimassa. Maa- ja metsätalousministeriöllä on toimivalta kieltää tai rajoittaa metsästystä, ja tätä kirjoitettaessa koirasteeren osalta valmisteilla on tammikuun 2015 metsästysaikaa koskeva rajoittamispäätös. Metsästysajan muutos tuo kuitenkin mahdolliseksi sen, että tulevaisuudessa tammikuinen latvalintujahti saattaa olla mahdollista. Jatkossa teerikoiraan tammikuun pyynnin sallimisen edellytyksenä on alueelta saatava riittävän kattava riistakolmiolaskentojen tieto, ja tästä metsästäjien kannattaakin nyt huolehtia. Nyt hirvimetsälle virtuaalisesti lll Suomen Metsästysmuseo käynnisti vuoden 2013 alussa eettistä metsästystä opastavan riistapelisimulaattorin kehittämisen yhteistyössä Suomen Metsästäjäliiton kanssa. Metsästysmuseo toimi kehityshankkeen vastuullisena toteuttajana sponsorinaan Sako Oy, joka valmisti aseeseen perustuvan peliohjaimen. Simulaattori tilattiin TunnelVision Oy:ltä. Simulaattorin tavoitteena on opastaa, millainen on hyvä riistalaukaus, mitkä ovat metsästyslakien ja määräysten velvoitteet, missä tilanteessa saa ja kannattaa ampua. Perusajatus on, että ensi kertaa asetta pitävä huomaa, ettei kyseessä ole ”väijy, vaani ja ammu” -peli, vaan mahdollisimman paljon aitoa metsästystilannetta simuloiva peli. Ennen metsälle menoa voi suorittaa hirvikokeen. Simulaattorin hirvi on toteutettu 3D-mallinnusta käyttäen, ja laukauksen jälkeen voi tarkastaa luodin vaikutuksen hirven vitaalialueella. Peltopyyn ja muflonin metsästysaika pitenee Muflonin metsästysaika alkaa elokuun 1. päivä, ja se pidentyy loppupäästä tammikuun loppuun asti. Muutos on voimassa jo nyt. Aikaisemmin pyynti oli sallittua marraskuun loppuun. Peltopyyn metsästysaika on tulevaisuudessa 1.9.–31.10. Metsästysaika pidentyy alusta yhdeksällä päivällä. Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja PohjoisPohjanmaan maakuntien alueella peltopyy on 1.9.–31.10. lupavapaata riistaa, mutta muualla maassa pyyntiin tarvitaan edelleen Suomen riistakeskuksen myöntämä pyyntilupa. Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, p. 019 722 294, www.metsastysmuseo.fi Kainuu lll Vuolijoen rhy: Heikki Nissinen, Rauhaniementie 127, 88270 Vuolijoki, vuolijoki@rhy.riista.fi, 044 9881263 Satakunta lll Porin rhy: Mikko Jokinen, Vihneentie 2 B 6, 28130 Pori, pori@rhy.riista.fi, 041 4656835 lll Pohjois-Satakunnan rhy: Sähköpostiosoite on muuttunut ja on nyt pohjois-satakunta@rhy.riista.fi. 54 l Metsästäjä 6 l 2014 SMM / Jukka Peltonen. Uusia riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajia:
Riistanhoidon kalenteri 2015 Kalenteriin on merkitty riistanhoitotöitä, joita kannattaa kunakin vuodenaikana tehdä. Täydennä kalenteria oman riistanhoitoalueesi tarpeiden ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Kuukauden nostoissa esitellään tärkeimpiä riistanhoidollisia toimenpiteitä. Lisää tietoa Riistanhoidon ABC -oppaassa. Hanki nyt metsästäjän kalenterit! lll Nyt on aika hankkia Suomen riistakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliiton julkaisemat kalenterit: Metsästäjän kalenteri 2015 hintaan 10 € ja SML:n seinäkalenteri 2015 hintaan 12,90 €. Tilaa: http://www.erakontti.fi/ Pohjois-Savo Ajankohtaista aikuiskoulusta riistanhoidosta ja metsästyksestä: Riista-alan osaajaksi (luonto-ohjaaja) lll Savon koulutuskuntayhtymän järjestämä koulutus sopii esimerkiksi riistanhoitoyhdistyksissä, metsästysseuroissa tai luontomatkailuyrityksissä toimiville henkilöille alan ammatillisena tietopakettina. Painopistealueita ovat riistan elinympäristöjen hoito ja kunnostus sekä metsästys ja riistankäsittely. Erityisteemana koulutuksessa käsitellään mm. kosteikkojen kunnostamista. Lisäksi ohjelmaan kuuluu erilaisia korttikoulutuksia. Koulutuksen lähijaksot (7.1–.16.12.2015) toteutetaan arkiiltaisin (17.30–20.45), yksi ilta viikossa ja lauantaisin yksi pv/ kuukausi. Koulutus toteutetaan aikuiskoulutuksena osana Luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa (luonto-ohjaaja). Osallistujilla on mahdollisuus suorittaa tutkinto kokonaisuudessaan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaan. Lisätietoja koulutusohjelmasta ja hakemisesta saat nettisivulta www.sakky.fi/toivala tai oppilaitoksen toimistosta p. (017) 214 4109. Tiedustele pikaisesti vapaita opiskelupaikkoja! Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston. Tapiolan vainiolla karhun kanssa painii käyn, ja maailma unholaan jääköön. Aleksis Kivi, Metsämiehen laulu Miten toimit kohdatessasi suurpedon? Runouden sankareilla on useimmiten kovat luulot voimistaan, mutta painiottelussa mesikämmen ottaa erävoiton sitkeästäkin urhosta. Suurpedot-sivusto tarjoaa luotettavaa tietoa suomalaisista suurpedoista ja auttaa yhteiselossa petojemme kanssa. Uudistetut verkkosivut avataan loppuvuodesta. Metsästäjä 6 l 2014 l 55
Uutismakasiini Jaakko Ojanperän trofeekokoelma mahtuu taskuun Nyt Suomen Metsästysmuseossa pääsee tutustumaan maamme merkittävimpään trofeekokoelmaan sähköisesti. Koskaan ennen museot eivät ole päässeet yhtä lähelle kävijöitä kuin nyt – heidän taskuihinsa. lll Metsästysmuseossa esillä olevaan Jaakko Ojanperän trofeekokoelmaan voi tutustua älypuhelimella tai tabletilla. Mahtavien trofeiden perustietojen lisäksi järjestelmään on linkitetty eläinten Wikipedian tiedot. Jatkossa museo-oppaaseen tullaan lisäämään taustoittavia videoita, tarinoita ja valokuvia. Jaakko Ojanperän kokoelma sisältää trofeita ja muita eläinnäytteitä lähes sadasta eläinlajista ja alalajista, jotka Ojanperä on pyytänyt matkoillaan Afrikassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa – kotimaata unohtamatta. Kaikkiaan kokoelmaan kuuluu noin 220 erilaista trofeeta. Ojanperä lahjoitti trofeekokoelmansa Suomen Metsästysmuseolle vuonna 1997. Vuosien varrella kokoelma on täydentynyt, ja tammikuussa 2014 kokoelma siirrettiin uuteen, suurempaan näyttelytilaan. Museossa esillä olevan Jaakko Ojanperän kokoelman tietomäärä kasvoi valtavasti sähköisen museooppaan myötä. Suomen Metsästysmuseo otti kesällä 2014 käyttöön Suomen museoliiton Seinätön museo -mobiilipalvelun ensimmäisten joukossa. Tutustu kokoelmaan: http:// tarinasoitin.fi/jotrofee tai skannaa QR-koodi Suomen viides Saint Hubertus -ritari Kansainvälinen Saint Hubertus -ritarikunta, Les Compagnons de Saint-Hubert, on kutsunut ritariksi Juha Kylmän. Ritariksi lyöminen tapahtui monituntisin seremonioin Saint Hubertuksen katedraalissa Belgiassa menneen toukokuun viimeisenä päivänä. lll Juha Kylmä on tehnyt pitkän työrupeaman kotimaisen ja kansainvälisen jousimetsästyskulttuurin edistämisen parissa. Hän on Suomen Jousimetsästäjäin Liiton kunniapuheenjohtaja, CIC:n jousimetsästysasiantuntija ja Euroopan jousimetsästysfederaation ensimmäinen varapuheenjohtaja sekä perustajajäsen. Hän on myös kirjoittanut mittavan määrän jousimetsästysartikkeleita kotimaisiin ja ulkomaisiin metsästysalan lehtiin sekä julkaissut jousimetsästyksen opaskirjan. Ritarikunta on saanut nimensä Saint Hubertuksesta (656–727 jKr.), joka eräänä pääsiäisaamuna metsästäessään näki saksanhirviuroksen, jonka sarvien välissä oli säteilevä kultainen risti. Hubertuksesta tuli myöhemmin Liègen piispa ja metsästäjien sekä ratsastajien suojelupyhimys. Hänen nimeään kantava ritarikunta vaalii korkeita eettisiä arvoja ja järjestää monenlaista toimintaa. Ritarikuntaan kuuluu yli 1100 jäsentä ja sen kanslia on Belgiassa. Pääkielenä on ranska ja muina virallisina kielinä englanti ja saksa. Ritarit kokoontuvat vuosittain yhteiseen suurtapaamiseen Saint Hubertuksen kaupunkiin. Toinen yhteinen suurtapaaminen on Pyhän Hubertuksen päivänä, joka on 3. marraskuuta. Erilaisia teematilaisuuksia järjestetään pitkin vuotta. Pyhää Hubertusta kunnioitetaan metsästäjien parissa eettisen metsästyskulttuurin luojana. – Vaikka nimitys on henkilökohtainen, se on myös kunnianosoitus jousimetsästykselle. Se osoittaa, että tämä metsästysmuoto on saavuttanut vakiintuneen ja arvostetun aseman myös Euroopassa, toteaa Juha Kylmä. Suomalaiset Saint Hubertus -ritarit: Suomesta ritarikuntaan kuuluvat eräneuvos Olavi Joensuu, eräneuvos Lorenz Uthardt, eräneuvos Juha K. Kairikko, metsästysneuvos Christian Krogell sekä nyt uusimpana Juha Kylmä. Anna palautetta toiminnastamme! lll Riistakeskus on taas avannut Metsästäjäkyselyn, jolla keräämme palautetta toiminnastamme. Osallistu samalla arvontaan, kaikkien osallistujien kesken arvotaan Retkitukun arvokkaita tuotepalkintoja. Kysely osoitteessa riista.fi tai käytä oheista QR-koodia! RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta Etelä-Savo Suur-savon eräsavut 2014 lll Eräsavutapahtuma pidetään Savonlinnan Kyrönniemellä. Autojen paikoitus Punkaharjuntien varressa, josta kävellen savualueelle. Ohjelmassa mm. musiikkia, juhlapuhe, joulurauhanjulistus sekä vuoden 2014 Erämiehen, Eräkoiran ja Eräseuran julkistaminen. Yleisöllä on tilaisuuteen vapaa pääsy. Järjestäjät tarjoavat kahvit ja makkarat. Tervetuloa koko perheen voimin! 56 l Metsästäjä 6 l 2014 Pohjois-Häme Erätulet lll Kangasalla sunnuntaina 21.12.2014 klo 13.00 alkaen Kisa- rannassa Ohjelmassa metsästyskoirien esittelyä ja näyttelykoulutusta, vuoden eräkoiran julkistus, järjestäjien tervehdykset, joulurauhanjulistus sekä mukavaa yhdessäoloa makkaranpaiston, nokipannukahvin ja kuuman mehun merkeissä. Järj. Kangasalan riistanhoitoyhdistys, Suomen riistakeskus Pohjois-Häme, Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Hämeen piiri ja Pohjois-Hämeen Kennelpiiri. Vapaa pääsy! Tervetuloa! Ajo-ohje: Kisaranta – Kustaa Kolmannen tie 39, KANGASALA Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Erätulet lll Pohjois-Karjalan Erätulet järjestetään lauantaina 13.12.2014 klo 14.00 alkaen Juuassa ampumaradan maastossa, osoitteessa Viitaniementie 422, Juuka. Puheiden lisäksi tapahtumassa julkistetaan Pohjois-Karjalan Vuoden Erämies ja Pohjois-Karjalan Vuoden Kalamies. Opastus tapahtumapaikalle on kantatieltä 508. Kahvi- ja makkaratarjoilua.
TILAA JOULULAHJAKSI Ennen 16.12.2014 saapuneet tilaukset ehtivät vielä jouluksi. Laajempi valikoima löytyy netti-sivuiltamme www.riista.fi, verkkokauppa. Puh: arkisin 029 431 2111 METSO havumetsien lintu METSO HAVUMETSIEN LINTU TROFEE ARVOSTELU lll Kirja esittelee metsä- ja riista-alan asiantuntijoi- lll Kirjan sisältö johdattaa lukijan trofeiden mittauksen historiaan, den kertomana Suomen metsien ja metsokannan kehitystä pitkällä aikavälillä, edellytyksiä lajin sopeutumiselle talousmetsiin ja metson tulevaisuuden näkymiä. Metsästyskulttuurin muutosta ravinnon hankinnasta harrastukseksi pohditaan syvällisesti. Metsometsien hoidon periaatteita käsitellään sekä maisematasolla että soidinkeskeisesti, ja jalkaudutaan metsurin kanssa taimikolle ja ensiharvennukselle. Teoksessa on kuvia yli kahdeltakymmeneltä havumetsien lintu kuvaajalta, joista tunnetuimpia ovat metsokuvaajinakin mainetta niittäneet Hannu Huttu ja Jorma Luhta. Suurin osa kuvista on aiemmin julkaisemattomia. 152 sivua, Hinta 38€ korostaen metsästystrofeiden mittauksen ja tulosten merkitystä osana nykyaikaista riistaeläinkantojen hoitoa, ohjaten samalla riistavarojen kestävään käyttöön, luonnon tallentamiseen ja sen monimuotoisuuden tallentamiseen. Kirjan sisällössä keskitytään suomalaisten metsästäjien kannalta keskeisiin saaliseläimiin, kuitenkin samalla huomattavaan osaan kaikkiaan yli kolmesta sadasta CIC:n vahvistamasta trofeelajista. Korostetusti esille tulevat yleisemmät eurooppalaiset riistalajit, afrikkalaisia, aasialaisia ja Pohjois-Amerikan riistalajeja unohtamatta. Kirja ohjaa metsästäjiä ymmärtämään paremmin sen, että trofeeaineistojen avulla seurataan luonnonvaraisten riistakantojen tilaa. Trofeiden lajikohtaiset, tilastolliset mittaja muotomuutokset antavat vihjeitä kannan perimästä tai ympäristössä tapahtuvasta kehityksestä, vaelluksista sekä metsästyksen kohdentamisen vaikutuksista. 241 sivua, Hinta 40 € METSO Metsästäjä 6 l 2014 l 57
Áigeguovdilis ságat sámegillii Maria Nikunlaakso Olbmuid oaiviliid gulle viidát gumpenáli dikšunplána válmmaštallamis Gumpenáli dikšunplána o?asmahttin lea leamaš jo?us dán jagi. Olbmuid – nu gumppe ássánguovlluid ássiid, go earáidge – leat gullan viidát válmmaštallanbarggu áigge. lll Njuk?a-geassemánu áigge gii beare sáhtii váldit beali gumpenáli dikšumii, váttisvuo?aide ja váttisvuo?aid easttadeapmái. Beali sáhtii váldit sudenhoitosuunnitelma.fi –ságastallanforumas. Gumpereviiraguovlluid logi sierra báikkálaš reviirabargobájis gávnnahedje, ahte gumpe gullá Suoma lundui ja ahte dasa lea iežas báiki dálá reviirain. Vásttu gumpenáliid dikšumis báikkálaš dássái Gumppet ellet sierra guovlluin Suoma hui iešgu?etlágan birrasiin, danin doaibmabijutge eai sáhte leat juohke sajis seammaláganat, gávnnaha gumppe dikšunplána o?asmahttinbarggu prošeaktahoavda Mikael Luoma Suoma fuo??oguovddážis. Luoma mielde gumpenáli galggašiige dikšut báikkálaš dásis, ja gumppe ássanguovlluin olbmuin galggašii leat eanet váikkuhanváldi gumpeáššiin, go eará guovlluin. Seamma oaivilis leat maid 75 proseantta suopmela??ain. Ulbmilin buoridit gumppe sosiála dohkkeheami Dikšunplána ulbmil lea buoridit gumpenáli suodjaleami ja dan, ahte olbmot dohkkehit gumppe nappo gumppe ng. sosiála dohkkeheami. – Ii leat doarvái dušše die?ihit ja geah??alit váikkuhit doaladumiide. Báikkála??ain galgá leat álkibut vejolašvuohta mearridit dan, maid dahket daidda gumppiide, mat dagahit vahágiid. Okta vejolaš vuohki liv??ii mie?ihit sierragoddinlobiid náli muddema dihte. Lobiin sáhtašedje leat viiddis positiivvalaš váikkuhusat gumppe sosiála dohkkeheapmái. Maiddái lobiid váikkuhusa nállái galggašii ?uovvut, Luoma dadjá. Dasa lassin galgá giddet fuomášumi gumppiid gavdnjenvugiid buorideapmái, gumpevahágiid easttadeapmái ja buhttemii ja beanagumppiid dovdamii ja beaktilis jávkadeapmái. – Dikšunplánas geah??alit heivehit oktii sierra joavkkuid oainnuid nu bures go vejolaš, Luoma dadjá. Mikko Toivola, fuo??ohoavda, Suoma fuo??oguovddáš Varsinais-Suopma O??a luonddugáhttenguovlluid vuo??udit – meahcástanvejolašvuo?aid galgá sáhttit seailluhit! Stáhtii skáhppojuvvon guovlluide leat vuo??udeamen ain eanet sierralágan suodjalanguovlluid. Luonddugáhttenlága vuolggasadjin lea dat, ahte suodjalanguovllus, mii vuo??uduvvo, ja mii lea eará go álbmot– dahje luonddumeahcci, elliid bivdin, goddin ja hea?ušteapmi lea gildojuvvon. Dáin eavttuin sáhttet gal muhtimin spiehkkasit. Jus dadjá oktageardánit, de Davvi-Suomas bivdu sáhttá joatkašuvvat measta dego ovdal, muhto Mátta-Suomas bivddu ráddjejit. lll Justa dál lea jo?us jagis 2011 álgán birasministeriija ja stáhta Gumpereviiraguovlluid bargobájiin gávnnahedje, ahte gumpe gullá Suoma lundui ja, ahte dasa lea iežas báiki dálá reviirain. Gumppe dikšunplána ulbmil lea buoridit gumppe suodjaleami ja dan, ahte olbmot dohkkehit gumppe. 58 l Jägaren 6 l 2014 eatnamiid hálddašeaddji Meahcirá??ehusa ovttasbargu, man loahppaboa?usin ožžot suodjalanguovllut virggálaš ráfáidahttinmearrádusaid. Virggálaš ráfáidahttinmearrádusat leat dán ?áledettiin gárvánan Suomussalmis, Varsinais-Suoma guovllus ja Saimaa guovllu luonddugáhttenguovlluide. Luonddugáhttenlága dihte Varsinais-Suomas ja Saimaa guovllus meahcásteami ráddjejedje viehka ollu. Go hállet eará luonddugáhttenguovlluin, de dalle dárkkuhit buot eará stáhta luonddugáhttenguovlun meroštallojuvvon guovlluid
Afrihkálaš spiidnerohttu: meahcásteaddjit galget leat erenoamáš várrugasat lll Afrihkálaš spiidnerohttu lea elliid virusdávda, mii njoammu Varsinais-Suomas suodjalanguovlluin addet lobi lagamusat ealgabivdui. Saimaa guovllus suodjalanguovlluin válde buorebut uhcafuo??ubivddu vuhtii; ealgabivddu lassin adde lobi njoammila, ruoššanjoammila, hurri ja bakku bivdui. hui álkit: njuolggo kontávttas spiinniid gaskka dahje eahpenjuolga kontávttas ovdamearkka dihte nuskon fuo??ara bokte dahje jus spiidni gerjjoda olbmo nuskon biktasiid vuostá. Dávda ihtá beivviid dahje vahkuid siste, ja dávdaihtagiid i?edettiin ealli jápmá johtilit, gaskamearála??at vahku siste. Virus goddá vildaspiinni ja lojesspiinni, muhto ii njoamo olbmui. – Boahkuheames ii leat ávki afrihkálaš spiidnerohtu vuostá, iige dasa leat dikšunvuohki. Dávda jávká dušše dainna, ahte goddá buot spiinniid. Sávan, ahte eat gártta dakkár dillái. Danin dál geah??alit gávdnat ovttas, nana náli, ja dat ii lea nollá, dadjá eana- ja meahccedoalloministeriija kansliijahoavda Jaana Husu-Kallio. Jus Suomas gávdnet ovttage ealli, masa afrihkálaš spiidnerohttu lea njommon, dat bisseha biergobuvttadeami ja borramušgálvoindustriija oalát. Dát suorggit addet barggu logiide duháhiidda suopmela??aide. Suomas lojesspiinniid eai doala olgun luomusin, nuba njuolggo njoammun vildaspiinnis lojesspiidnái ii leat vuorddihahtti, daningo dávdda njoammun gáibida njuolggo fysalaš kontávtta. Dan sadjái dávdda njoammun olbmo bokte ii leat nu daddjon, go Eurohpás fievrredit juohke beaivve mealgat olu lojesspiinniid. Dat lea ?ielga riska, ja nuppe dáfus meahcásteaddjit ja earátge sáhttet fuollameahttunvuo?as njoammudit dávdda. Meahcástanturistta memo spiidnerohtu njoammuma easttadeami várás earret álbmot- ja luonddumehciid. Fuo??odoalu dáfus dát guovllut leat goittotge seamma mearkkašahttit, go álbmotmeahcit ja luonddumeahcit. Jekkiidsuodjaleami dievasmahttinprográmmas, mii lea justa dál jo?us, deháleamos áššin lea jeakki ?áhceekonomiija seailun ja muoraid seailluheapmi daid jekkiin, main muorat šaddet. Dát ulbmilat doalahit jeakki eará luondduárvvuid. Jekkiidsuodjalanprográmma ulbmilat eai eastte meahcásteami, ja hárve easttašedje maiddái earáge suodjalanprográmmaid ulbmilat. Oassálastte ja váikkut! Mearrádusaid válmmaštallanproseassas, mii lea dál jo?us, ii gánnit báhcit ruoktot iežas olbmuiguin dáikit das, man dehálaš meahcásteapmi lea. Lea dehálaš muitalit bivdovugiin, mat geavahuvvojit din iežadet bivdoguovlluid luonddugáhttenguovlluin. Gullandilálašvuo?aide, maid birashálddahus vejola??at ordne, gánniha oassálastit ja gánniha rahpasit muitalit, jus guovlu lea báikkála??at dehálaš. Suoma fuo??oguovddáža oaidnu lea, ahte váldimiin báikkálaš geavahanvugiid, dego bivddu vuhtii dalle, go vuo??udit luonddusuodjalanguovlluid, de dainna vugiin sáhttá báikkálaš olbmuid dohkkeheami bokte váikkuhit positiivvala??at luondduárvvuide, mat suodjaluvvojit. Meahcásteaddjit galget leat earenoamáš várrugasat, go máhccet bivdomátkkis Baltia riikkain, Polskkas, Ruoššas dahje eará nuorta- ja máttanuorta Eurohpá riikkain, Sardinias dahje Afrihkás. l Jus háliidat buktit mátkemuittuid dahje bivdomuittuid, ?ielggat juo ovdal mátkki, leatgo buktimis sierra eavttut dahje ráddjehusat. l Basa ja buhtis buot biktasiid, gálvvuid ja biilla ovdalgo boa?át Supmii. l Basa biktasiid báhkkaseamos ?ázis, man bassanráva diktá. l Basa stevveliid ja gápmagiid nu, ahte duolva ii oidno. l Basa ja buhtis iežas gálvvuid ja bivdobeatnagiid gálvvuid nu bures go vejolaš. Doala bassojuvvon biktasiid, stevveliid ja gálvvuid moadde diimmu báhkka sávnnis. l Lávggot bivdobeatnagiid fuolala??at. l Sávnnot iešge, go máhcat mátkkis. l Ále fina spiidnedáluin, álege oassálastte vildaspiidnebivdui Suomas ovdalgo 48 diimmu lea gollan Supmii máhccamis. Vealtte dán áigge maid fuo??uid fuo??ariid ja ráppiid gie?ahallama, dievasmahttima dahje biebmanbáikkis fitnama. Jägaren 6 l 2014 l 59
Sakari Lähteenmäki Piirros: Jouko Moisa l Talvella eläinten on vaikeampi löytää riittävästi ravintoa. Miten Repe ja Riina auttavat eläimiä selviämään talven yli? 60 l Metsästäjä 6 l 2014 Piirrä ruokintapaikoille lisää eläimiä. Repe ja Riina auttavat eläimiä Väritä kuvat.
Koiria Kaupantekoa Jämtlanninpystykorvan pentuja s.16.08 I:Stetson FI26810/11 E:Pökö FI30976/10 Puh. 0400 586 882. Merijärvi Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2015 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 1/2015 ilmestyy 23.1.2015. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 11.12.2014. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Luovutusikäisiä Suomenajok. urospentuja. Valiovanhemmista tiedustelut 050 592 9630 Suomenajokoiran hyväsuk. pent. synt 25.5.14. puh. 0400 157 001 Suomenajokoiran Narttu pentu 5kk ajavista vanhemmista p. 045 239 9704 Dreeverin pentuja valiovanhemmista. p.044 990 0668 tai 0400 139 236 Beaglen pentuja hyvin ajavista, metsäverisistä vanhemmista. P. 040 584 3751 Beaglen pentuja ajavista vanhemmista. Luovutus vko 38. Puh 040 358 5211 Lyhytkarvaisen mäyräkoiran urospentuja synt. 24.7.2014 luovutus alkaen vko 37. Emä:Vasert Isä:Lume kva p. 040 861 6036 / p.040 705 7230 EeVeePeen kennel Kk.mäyräkoiran pentuja E:KVA-L,M,A I:KVA-L,M p.050 410 9251 Englanninspringelspanielin pentuja puhtaista englantilaisista metsästys ja käyttölinjoista. Tuomo Kotasaari 0400 287 465. Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö-FJGK ry:n jalostusneuvojilta saat tietoa. Jämptit: Janne Rantanen 0400 267 098, Janne Romakkaniemi 050 365 9222 tai Keijo Vitri 0400 193 317. Harmaat norjanhirvikoira: Marko Niemelä 045 131 6109, Jyrki Piispa 050 330 4647. Hällefors ja valkoinen ruotsinhirvikoira: Esa Tammenoksa 040 709 8928. Jäsen- ja muut asiat. Marja-Helena ILvonen 050 572 7010. Internet www.shhj.info. Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Puheenjohtaja Jukka Tuikka puh. 044 360 3178 Eläintentäytön huippulaatua. Suur riista Linnut, Nisäkkäät, Karhun lattiataljat, Afrikkalaiset yms vaativat työt Sami Karppinen.juva puh. 050 383 4352 Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä – täyttötarvikkeita. 040 558 4019, www.lietsala.net Alan työt. Seppo Malmi Jyväskylänseutu. Puh. 0500 627 346 Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso netistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri 040 581 9624 www.trofeart.com Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net Alf Cederlund, Pyhtää puh. 050 341 4947 Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. Annetaan Beagle hyvään kotiin 7v. Ulkotarhassa asuu. 0500 885 421. Myydään Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. ERÄSTÄJÄT! Uusi liitto niille, joilla ei ole mahdollisuuksia järjestellä eräharrastuksiaan. Eränkävijäin liitto ry. Tiedot ja liittyminen, eraharrastajat.fi. Lk. Weimarinseisojapentu koe-&näyttely palk. vanh. Synt. 29.9.14.P. 0400 226 556 Antti Mäkilä, Tammela Kaikki alan työt! puh. 0400 879 581 antti.makila@elaintentaytto.fi www.elaintentaytto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400 176 934. Jäsenasiat 0500-562 679. www.metsastysnoutajat.com Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Marja Kontas 040 543 8382, Juha Prinkkilä 050 563 5983. Karjalankarhukoira: Annamari Pirinen 040 828 1489, Jenni Suoknuuti 044 579 3546. Pohjanpystykorva: Eija Karppila 050 411 9928, Raija Tiilikainen 040 778 9900. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Weimarinseisojan pentuja koe- ja näyttelypalk. vanh. Synt 1.9.14 p. 040 716 5843 Kennel Weimriesen. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Suomen Eläintäyttämö, Uusimaa p.040 501 5166, Österberg. Jouko Launonen, Siilinjärvi Puh. 0400 170 601 Täytän linnut, nisäkkäät, kalat sekä myyn täytettyjä eläimiä. Puh. 040 831 2566 Soini Kinisjärvi Kieringintie 3226 97420 Lohiniva Marko Väkiparta Pori puh. 050 324 5390 Koira-, minkki-, loukku-, ym. verkkoja www.rautarantala.com / 09 876 5291 Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet sekä kanuloukkuja, ym. Tutustu tuotteisiin www.ph-riista.fi / tai soittele 050 566 2691 Kanu-loukkuja + laukaisulaite Itse koottavia Hinta 165,- sis alv Edullinen Kaukokiito rahti Katso netistä www.westmenlind.fi Puh 040 129 0200, 050 374 2562 Jalkanarut, raudat ja loukut pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400 181 498, Taisto Hietala, www.kesavaylan.net Leupold VX-1 2-7x33 Leupold VX-1 3-9x40 Leupold VX-3 3,5-10x50 valolla Meopta R1r 3-12x56RD Meopta R1 4-16x44 Mil-Dot Kahles C 2,5-10x50 Kahles KX 3,5-10x50 valolla Aimpoint 9000 L Ahti Huvila Oy, 63800 Soini 06 528 1203. www.ahtihuvila.fi 265,315,980,850,840,890,995,399,- Baikal MP-27M 12/76 440 € T3 Sporter .308 vasenk. 1590 € Voere .308,kiik. vaim. 990 € Baikal Artemida .45-70 500 € Meostar 3-12x56 RD 830 € Peltor Sport Tac 125 € Sordin Supreme Pro-X 189 € rahtivapaus koodilla: METS6 www.sissos.fi 02 822 8282, 9-17.30, la 10-14 Hieno vanha mustaruutihaulikko mökille tai lahjaksi. Husqvarna malli 1873 ”lankapiippunen” käyttövalmis, mukana 50 mustaruutipatr. H. 520 e. Puh 098 797 452, valokuva info@juhanisinisalo.fi/myyntitilit.
31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät, Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, 0400 384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi p. 050 465 4695. Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017 824 123 tai 040 527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Tikka T3 pakettitarjoukset kiikarilla alk.1099€ Sako A7.308Win + Burris Foux-X 3-12x56 paketti 1899€ Beretta,Benelli,Guerini, FC, ja Howa ! Ylöjärven asetarvike Rantakiventie 7, Ylöjärvi P. 03 348 4004 www.asetarvike.fi VeTaRo-Tuotteen valm. latauspuristimia p.040 751 9192, www.vetaro.net Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130 euroa, asennus 65 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596. Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW.ASEJAERA/FI Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www.ritkos.fi Luonnonhoitotuotteita metsästäjille Pyyntilaitevalikoima 2014/15: Kanu -loukku 201x120x60cm 219,00 € Gävleborg minkkiloukku 64,90 € Jalmarin laatikkorauta 64,90 € Jalmarin keinulautaloukku 49,90 € Yleisloukku supikoiralle 79,90 € Minkkiloukku, verkkoa 34,90 € Jahtiraudat 120mm pyöreä 59,90 € (5 kpl ltk) Duke 120/2 raudat 12,90 € Conibear 120/2 19,90 € Conibear 120/2 RST 28,00 € Duke 160/2 näädälle 19,90 € Duke 330 majavalle 39,90 € Repo jalkanaru 29,90 € Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4 11120 Riihimäki p. 010 440 9410 www.erakontti.fi/ 62 l Metsästäjä 6 l 2014 Tarpeettomaksi jääneitä poistohintaan lahtivajaan, ruhorataa sinkittynä 2m/100 €, kinnerpuita RST 50 €/kpl ja ruhokoukkuja 20 €/kpl, 1000kg Demag ketjunostin Ikisko ripustuksella 300 €, 2 kpl kylmälaite koneistoja purettu käyttökuntoisina 300 €/kpl. Lisäksi soppatykki 4 kattilalla, joko kuljetus kärryllä 1800 € tai ilman 1000€, purettu kaksoiskattila, öljypoltin, paisuntasäiliö, puu puolen pesä ollut käyttämättä 500 €, potkukelkka pyöräjalaksilla 50 € käyttämätön rollaattori 150 €. Puh 050 2484 Työsuorituksia Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431, 06 724 7815 Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09 5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midway.fi Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. puh. 0400 835 511 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET Kotimaiset PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. ERÄTAPIO OY P.040 585 8133 www.eratapio.fi Puuru-hirvenvetolevyt, katso esittely www.puurutuote.fi puh 0400 368 144. Ruokinta-automaatti. Kippaava katto. 400 litraa 190 €. 200 litraa 150 €. P. 0500 316 165 UUTUUS metsästyselokuva-DVD Lintuhaukkuja ja eränkäyntiä Sompiossa hinta 23 € + 2,5 € (posti). Tilaukset p.0503701113, www.loimumedia.fi Videosaran uusi netti-tv –kanava eränkävijöille! Katso kymmeniä upeita kotimaisia eräleffoja parin dvd:n hinnalla. Myös mahtava joululahja, josta iloa koko vuodeksi! Tilaa heti kanava www.eraelokuvat.fi. Myydään metsäpalsta n. 30 ha Lapissa lähellä Äkäslompoloa. Lisätietoja 050 379 0490 Metsästäjät. Kelkkailijat. Kalastajat. Tukikohta 70 m² kaikin mukavuuksin + Uusi moottorikelkka, Lapissa. H.63.000 €! Soita. P. 050 2694 Erätukikohta Kolin vaaroilla, HP 8500 €. Jiipee0909@gmail.com p. 045 863 5969 Jussi Kuusamossa rajanlähellä metsästys ym kämpäsi soveltuva 15m² mökki sähköliittymällä ja omalla 2300m² tontilla järven tuntumassa ja virkeä metsästysseura vieressä. Hp 5500 €. P 0500 277 665 Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400 271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. Ostamme HIRVEN- ja PEURANNAHKOJA ja noudamme nahat sopimuksen mukaan. Mokka-Nappa Oy, Kokkola, Puh. 040 135 6664, email: mokkanappa@gmail.com. Vasuri puutukk. Tikka/ Sako 6,5*55 kivääri P-Suomesta. Uudenver. 040 963 0671 Mittatilaustyönä koirille nahkavaljaat ja pannat. www.arlituote.fi 040 935 7957 Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Takamaantie 10 25390 KIIKALA. Ahola 02 728 7503, 050 462 5938 Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 040 581 3124. Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www. asehuolto.net. Aseiden korjaukset ja huollot! Ylöjärven asetarvike puh. 040 718 8170. Asemekaanikko Etelä-Pohjanmaalla Asetekniikka K. Kapela, Korpuusentie 72, 60550 Nurmo. P. 050 524 1838. Ark. 9-18. Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. Metsästystä Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050 520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi. Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com. Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Ajojahdit Puolassa, Espanjassa, Kroatiassa ja Tšekeissä. Kamchatkan karhuja hirvijahdit. Afrikan metsästyspaketit, sekä useita muita vaihtoehtoja B&R Hunting Oy Ltd 040 417 8807 info@brhunting.fi www.brhunting.fi Hyljejahdit perämerellä Seanature.net p. 0400 154 600 Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. www.ellilänfasaanitila.net auvo.kokkala@aina.net. Ulla ja Auvo Kokkala 050 588 9593. Sorkkaeläin-ja sorsanmetsästystä Sauvossa. www.prohunting.fi/ 040 558 9012, pro.hunting@luukku.com Hirvi- ja villisikajahtia Virossa. Jahti koirilla ja tornista, hyvä alue. Mikko 040 465 1556 villisikajahdit@gmail.com http://www.villisikajahdit.fi/ Tule pienriistajahtiin keskisuomeen,jänis/ kanalinnut.Katso majoitus villipohjola/raiski. Lisätiedot 040 564 7615/savolko@live.com Hirvi- ja villisikajahtia Itä-Virossa. Majoitus ensiluokkaisissa rivitalohuoneistoissa. Täysi ylöspito ja savusauna jahdin jälkeen. Voit ottaa mukaan ampumaasi riistaa eri korvausta vastaan. puh. 040 825 96 84. Vuokralle tarjotaan VP:n keskellä, lähellä Varkautta mökki, savusauna, kota, vene yms. Puh. 050 559 8145.
Metsästäjä -lehti No. 6/2014 63. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 22.1.2015. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitusneuvosto: Reijo Orava (pj.), Aku Ahlholm, Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Maria Nikunlaakso, Laura Ticklén, Ilkka Lampi, Erkki Kiukas, Vesa Ruusila, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen, Petri Vartiainen. Osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso, puh. 029 431 2109, Laura Ticklén, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola, (Hansaprint Oy) Osoitteet Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi/yhteystiedot Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi www.riista.fi/tilaukset Kirjapaino: Hansaprint 2014/Met14_06 Kansikuva: Hannu Huttu ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9 – 15, asiakaspalvelu@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjä rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästäjärekisterin toimittaja vaihtuu 1.1.2015 Uusi palvelun ylläpitäjä on Innofactor Oyj Metsästäjärekisterin uusi sähköpostiosoite on metsastajarekisteri@innofactor.com Uuden puhelinnumeron ja postiosoitteen voit tarkistaa www.riista.fi –sivuilta yhteystiedot kohdasta Vanha numero 0303 9777 ja posti- sekä sähköpostiosoite metsastaja.rekisteri@yap.fi toimivat maaliskuun 2015 loppuun saakka. Yhteystietoja Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 0295 301 000. www.rktl.fi Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Metsästäjä 6 l 2014 l 63
Leica Magnus -tähtäinkiikarit. Kaikkein haastavimpiin tilanteisiin. Leica Magnus -tähtäinkiikarilla olet aina parhaiten varautunut kaikkiin mahdollisiin metsästystilanteisiin. Valmistettu Saksassa korkeimpien laatuvaatimusten mukaisesti. Parasta laatua näkemiseen. ristikko terävärajaisella valopisteellä ja katkaisuautomatiikalla erinomainen valonläpäisy ja lyömätön kontrasti 60-portainen, säädettävä valopiste päivä- ja hämäräkäyttöön suurennuskertoimet jopa 6,7x asti Magnus 1-6,3x24 , Magnus 1,5-10x42 ja Magnus 2,4-16x56 tähtäinkiikareilla tähtäät aina menestykseen radalla ja metsässä. Maahantuonti: Foka Oy Myynti ja markkinointi: Nordis Oy