VIERASPETOSAARISTON HANKE ALKOI VILLISIAN HOUKUTTEILLA TEHOA PYYNTIIN TERÄSHAULEJA VOI AMPUA VANHALLAKIN ASEELLA Valkohäntäpeuran tie pellolta pöytään 6/2020 Lehti yli 300 000 metsästäjälle ME0620_book.indb 1 6.11.2020 8.50
METSÄSTYS 4 Ensiosuma 12 Valkohäntäpeuran tie ruokapöytään 16 Eettisesti hyväksyttävää sorkka eläinjahtia koirilla 22 Hirvenmetsästysmuodot: saarijahti 28 Vahingot vähiin kohdistetulla pyynnillä 31 Lyijyhaulikielto mitä teen nyt? 36 Korvaavat ja vaihtoehtoiset haulimateriaalit 38 Villisian houkutteet 40 Valonvahvistin vai lämpökamera? 44 Operaatio Tunnhamn 48 Jousimetsästysammunnan harjoittelu 58 Karjalan eräperinne 44 31 50 54 40 SOTKA-vieraspetohankkeella tavoitellaan vaikuttavuutta saaristossakin Myös vanhoilla haulikoilla voi ampua teräs haulipatruunoita Sudet teettävät töitä lammastilalla -Petoaidat tuovat turvaa, mutta eivät poista huolta Pimeänäkölaite auttaa eläimen tunnistamisessa RIISTA 42 Tärkeimpien riistasorsien parimäärät kääntyivät laskuun 50 Sudet teettävät töitä lammastilalla 52 Levähdysalueverkostot lintureserveinä 62 Reseptit a la Akseli Herlevi 64 Lajiesittely: Nokikana AJANKOHTAISET 5 Uutiset 18 Nuorten toimitus 21 Sorkkaeläinten arvon tulouttaminen 26 Hyvinvointia riistasta: Peurarikkautta vai peurarasitetta? 54 EteläSuomen jättiläinen Sama toiminta, vain 1/7 byrokratiaa 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 61 Ministeriön kuulumisia TUTKITTUA 56 Hirvenmetsästyspäivän taloudellinen arvo LAIT &LUVAT 60 Karhujahti sujui suunnitellusti Länsi-Uudenmaan rhy syntyi seitsemän riistanhoitoyhdistyksen yhdistymisessä 2 Metsästäjä 6/2020 Sisältö ME0620_book.indb 2 6.11.2020 8.51
48 Jousimetsästys ammunnan harjoittelu JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Muutoksen syystuulia K eskustelu metsästykseen ja riistaan liittyvistä asioista käy vilkkaana koronasta ja etätöistä huolimatta tai ehkäpä juuri niiden vuoksi. Hirvieläinten metsästyskausi alkaa olla tätä kirjoittaessani kuumimmillaan, samoin kuin keskustelu sopivasta kantojen koosta. Valkohäntäpeuran osalta alkukausi on tihentymäalueella käynnistynyt hyvin ja kaatoja on saatu edellisvuotta enemmän. Samaan aikaa kolaritilastot kuitenkin näyttävät kasvua, joka on huolestuttavaa. Kaatolupia on ulkona runsaasti ja nyt onkin tärkeää, että ne saadaan tihentymäalueella käytettyä mahdollisimman täysimääräisesti. Hirven osalta keskustelua aiheuttavat erityisesti alueelliset tihentymät. Urakkaa siis riittää, jotta saamme kannat pysymään hallinnassa ja viime vuosina positiivisesti kehittynyt suhtautuminen toimintaamme jatkuu. Tämä on haasteellista koska toimimme voimakkaiden rajoitusten vallitessa samaan aikaan riistakantoja hoitaen ja hyödyntäen. Hoitamisen ja hyödyntämisen tuska kulminoituu esimerkiksi valkoposkihanheen. Kantaa pitäisi päästä rajoittamaan, mikä on tällä hetkellä EU-säännösten puitteissa lähes mahdotonta. Samaan aikaan ne pienet avaukset, joita on päästy tekemään, sisältävät usein rajoituksia rauhoitettujen eläinten hyödyntämiselle, mikä tuntuu heinäntekojärjellä ajateltuna kummalliselta. Toinen hyvä esimerkki rajoitusten lisääntymisestä on EU:n päätös lyijyhaulien kieltämisestä suomalaisen metsästyksen kannalta hassusti määritellyillä Ramsar-kosteikoilla. Asiat tuntuvat muuttuvan monimutkaisiksi, mutta tässäkin tilanteessa pyrimme toimimaan hyväksi koettujen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteenamme on hoitaa elinympäristöjä ja riistakantoja kestävästi, mutta samalla niin, että haittavaikutukset yhteiskunnalle ja kanssaihmisille eivät muodostuisi kestämättömiksi. Ehkäpä vanhaan viisauteen – ”emme ota enempää kuin riistakanta kestää ja oikeasti haluamme hyödyntää”, pitäisi lisätä uusi ulottuvuus: Otamme kuitenkin riittävästi, että kannat pysyvät hallinnassa, puhutaan sitten hirvieläimistä tai vieraslajeista. 22 Hirvijahti saaressa vaatii erilaista valmistautumista kuin mantereella Pääkirj itus Metsästäjä 6/2020 3 ME0620_book.indb 3 6.11.2020 8.51
V iime metsästyskausi oli pohjanmaalaiselle Viljami Hökälle ensimmäinen. Hän sai kyyhkyjä ja pari pyytä, mutta ”kunnon saalis”, kauriin kaato vielä odotutti itseään vuodenaikojen vaihtuessa toisiin. Olin jo syksyllä ja talvella istunut kymmeniä tunteja metsissä kauriiden kulkupaikoilla, mutta tapahtumia ei kehkeytynyt. En tuntenut alueeni kaurispaikkoja vielä tarpeeksi hyvin, Hökkä kertoo. Hän laittoi talveksi ruokinnan, mutta oli aloituksen kanssa liian hidas: kauriita ei näkynyt. Oli katkeransuloista, kun riistakamera vihdoin lähetti ruokinnalta kuvia kauriista. Ruokinnalla oli käynyt ihka oikeita kauriita. Tuntui mahtavalta, että ruokinta onnistui. Toisaalta, ei se enää paljoa auttanut. Metsästysaika oli päättynyt vain päivää aiemmin, Hökkä kertoo pettymyksen ja innon sekaisista tunnelmistaan. Kolmas kerta kauriin ampuu Hökkä jatkoi ruokintaa kevätpukkijahdin toivossa. Välillä ruokinnalla ei käynyt yhtään kaurista, kun toisinaan riitti vilinää monta kertaa päivässä. Hökkä kävi lähes joka päivä valokuvaamassa ruokinnalla käyviä kauriita ja odotti malttamattomana kevätpukkijahdin aloitusta. Vihdoin jahti alkoi! Yksi tilanne syntyi heti toisena metsästyspäivänä, mutta pukki käveli suoraan kohti. Minulla oli käytössäni vain setäni haulikko, mikä teki tilanteesta vielä haasteellisemman. Pukki lähti kaartamaan oikealle, mutten uskaltanut yrittää. Oli vasta toinen metsästyspäivä ja aikaa jäljellä. Kiintiössäkin oli vain yksi kauris. Hökkä jatkoi pelloilla käyntiä, mutta kauriita ei näkynyt enempää. Yhtenä iltana hän lähti jälleen ruokinnalle kyttäämään ja kuvaamaan, ja saikin kuin saikin seurakseen pukin. Sykkeeni nousi, kun valmistelin ampumista pukin syödessä puun takana. Olin niin tohkeissani, että päätin jostain ihmeellisestä syystä soittaa veljelleni. Kauris kuitenkin kuuli, kun kuiskutin hiljaa veljelleni hetken olevan käsillä. Kauris säikähti, eikä ampumapaikkaa tullut. Hökkä palasi pari päivää myöhemmin virheistään oppineena ja jätti puhelimen visusti taskuun. Hän kertoo istuneensa jännittyneenä entistäkin hiljempaa. Pukkia ei kuitenkaan näkynyt. Hökkä odotti useamman tunnin ja yritti kestää edelliskerrasta aiheutunutta ärsytystä. Mietin, eikö se käy enää ruokinnalla. Lähdenkö kotiin? Toisaalta sen täytyy syödä jossain välissä, hän muistelee ajatuksenjuoksuaan tuona iltana. Vihdoin metsässä näkyi liikettä. Nelipiikkinen pukki asteli varovaisesti esiin. Jännitykseni nousi, olisiko tänään se päivä? Syke hipoi kahtasataa, kun odotin sen kääntyvän sopivaan asentoon. Käänny, käänny, käänny kuului ääni pääni sisällä. Pukki kääntyi ja Hökkä veti liipaisimesta. Hän kertoo sykkeen hiponeen maksimejaan vielä pitkään laukauksen jälkeen. Hökän isä ja veli tulivat auttamaan suolistamisessa ja nylkemisessä. Kallo koristaa nykyisin Hökän huoneen hyllyä. Siinä oli pitkä tarina ensimmäisestä kauriistani, Viljami Hökkä päättää kertomuksensa. ”Pitkä tarina elämäni ensimmäisestä kauriista” Viljami Hökän ensimmäinen kauris oli sinnikkään odottamisen tulos. teksti Johanna Hellman kuva Arto Hökkä 4 Metsästäjä 6/2020 Ensi suma ME0620_book.indb 4 6.11.2020 8.51
09_Kuvateksti Tapahtuneesta hirvieläinonnettomuudesta täytyy aina ilmoittaa hätäkeskuksen 112 numeroon. Helpoiten ilmoitus hätäkeskukseen onnistuu soittamalla kolaripaikalta puhelimeen ladattavalla 112 Suomi -mobiilisovelluksella. Tällöin hätäkeskus saa tietoonsa tarkan tapahtumapaikan ja SRVA löytää perille. Pidä aina autossa mukana riistaonnettomuusmerkkiä, jossa on toimintaohjeet suurriistakolarien varalle. Merkitse kolaripaikka riistaonnettomuusmerkillä tai muulla autosta löytyvällä tarvikkeella, esimerkiksi muovipussilla. Merkintä helpottaa kolarin jälkiselvittelyä ja loukkaantuneen eläimen jäljitystä. Riistaonnettomuusmerkki on tulostettavissa Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta. Lataa ja tulosta riistaonnettomuusmerkki: www.riista.fi/riistaonnettomuusmerkki SYYSKUUSSA JÄLLEEN ENNÄTYSMÄINEN PEURASAALIS Syyskuun jahdilla on tarkoitus vähentää erityisesti liikennevahinkoja, ilman että metsästys itsessään lisäisi eläinten liikkumista ja siten kolaririskiä. M etsästäjät olivat jälleen erittäin ahkeria, sillä syyskuun vahtimismetsästyksen aikana Suomessa saaliiksi saatiin yli 6 300 valkohäntäpeuraa. Tämä on noin 10 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana, joten suuret kiitokset kaikille metsälle syyskuussa lähteneille. Vahtimiskauden peurasaalis on noussut joka vuosi lakimuutoksen tultua vuonna 2017. Tämä osoittaa, että vahtimiskaudella voidaan saada saaliiksi merkittävä määrä peuroja, ja samalla tehokkaasti ennaltaehkäistä peurojen aiheuttamia vahinkoja. Erityisesti liikennevahinkoihin voidaan vaikuttaa ampumalla valkohäntäpeuroja teiden läheisyydestä. Vahtimiskauden peurasaalis 2017 2018 2019 2020 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Merkitse hirvieläin onnettomuuspaikka 5 Metsästäjä 6/2020 Uutis t ME0620_book.indb 5 6.11.2020 8.51
SORKKAELÄINMETSÄSTYKSEN ARVO 206 000 000 € Koulutukset siirtyivät verkkoon Suomen riistakeskuksen järjestämät koulutukset siirtyivät ennätysvauhtia verkkoon koronapandemian vuoksi. Siirtymä sujui hyvin ja palaute on ollut pääosin kiittävää. Etäyhteyksillä tieto on tavoittanut yhä useamman ilman matkustamisen vaivaa. Vaikka fyysistä läsnäoloa vaativat tilaisuudet palaavat olojen normalisoiduttua koulutuskalenteriin, etäkoulutukset tulevat monipuolistamaan koulutustarjontaa myös jatkossa. Toistaiseksi kaikki koulutukset pidetään etäyhteydellä. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Turvallisuus ennen kaikkea T änä syksynä ovat metsästäjät joutuneet miettimään turvallisuusasioita monelta eri kantilta. Koronaepidemia toi etenkin seuruejahtien järjestelyihin monia aivan uusia käytäntöjä, jotteivat varsinkaan riskiryhmään kuuluvat metsästäjät altistuisi. Myös metsästäjien koulutukset jouduttiin pääosin pitämään etätilaisuuksina ja materiaalien tuottaminen niihin tapahtui pikavauhdilla. Vaikka kasvokkain järjestettäviä koulutuksia ei voida koskaan täysin korvata, niin ohjeet, neuvot ja määräykset on saatu hyvin perille metsästäjäkuntaan. Jahtien järjestelyt on pystytty toteuttamaan turvallisesti eikä käsitykseni mukaan viruksen leviämisryppäitä metsästyksen kautta ole ollut. Jatketaan samaan malliin. Sen sijaan aseturvallisuus ei tänä syksynä ole ollut kaikilta osin vaadittavalla tasolla: olemme saaneet kuulla todella surullisia uutisia kahden ihmisen menehtymisestä ja ainakin yksi metsästäjä on saanut hauleja kehoonsa. Nämä ovat todella järkyttäviä tapahtumia, joita ei saisi sattua. Metsästyspäiviä on suomalaisilla noin 5,5 miljoonaa vuosittain ja etenkin ulkopuolisille aiheutetut vahingot ovat äärimmäisen harvinaisia. Silti aseturvallisuudessa meillä kaikilla on peiliin katsomisen paikka ja siihen tullaankin kiinnittämään jatkossa erityistä huomiota. Vaikka metsästystilanteet tulevat usein yllättäen ja päätös riistalaukauksesta joudutaan tekemään nopeasti, turvallisuus on aina tärkeintä. Mahdollinen vahinko voi pilata monen loppuelämän, mutta turvallisia riistalaukaustilanteita tulee vastaan jatkossakin. Pidetään yhdessä huolta siitä, että turvallisuus on harrastuksemme tärkein arvo, joka ohjaa toimintaamme. Yksikin metsästysonnettomuus on liikaa. Metsästäjärekisteri palvelee metsästäjää Suomen riistakeskus pitää metsästäjistä rekisteriä. Rekisterinpitoa säätelee laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta. Metsästäjärekisterin osoitteistoa käytetään muun muassa Metsästäjä-lehden ja riistanhoitomaksun tilillepanokortin lähettämistä varten. Metsästäjärekisterin asiakaspalvelu palvelee metsästäjiä puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse. metsastajarekisteri@innofactor.com, 029 431 2002 K lumni 6 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 6 6.11.2020 8.51
Pauliina Pesonen käveli tapahtumaköyhän metsästyspäivän jälkeen vielä lyhyen lenkin metsässä pyitä ja metsoja etsien: ”Paikalle saavuttaessa maasta lähti komea metso, jonka perässä painelin metsään. Kauaa en sitä ehtinyt jäljittää, kun edestäni lennähti pienempi lintu läheisen kuusen oksalle istumaan ja ihmettelemään. Varovaisen panoksenvaihdon jälkeen metsän hiljaisuuden rikkoi laukaus ja hyvin hento tömähdys. Sinä iltana minun ensimmäisestä pyystä tuli totta!” Koronaohjeita metsästäjille • Pidetään riittävät turvavälit ja huomioidaan riskiryhmiin kuuluvat metsästyksen kaikissa vaiheissa. • Suurten jahtiporukoiden käskynjaot toteutetaan ulkona tai toimitaan pienryhminä. Toiminta pienryhmissä: • Kullakin ryhmällä oma vetäjä, jonka tulee pyyntiluvan varaisten hirvieläinten ja suurpetojen metsästyksessä olla rhy:lle ilmoitettu metsästyksenjohtaja. • Metsästyksenjohtaja ja ryhmänvetäjät sopivat päivän jahtiohjeista ja alueista etukäteen. • Kukin pienryhmä hoitaa kaatonsa loppuun saakka (suolistus, kuljetus, nahkominen) tai erillinen ryhmä hoitaa saaliinkäsittelyn. Saaliinkäsittely: • Tiloihin tulevat vain saaliinkäsittelyyn osallistuvat henkilöt, myös lihaosuuksia noudettaessa. • Saaliinkäsittelytiloissa tulee noudattaa hyvää hygieniaa. • Pinnat ja kädet desinfioidaan ennen ja jälkeen saaliinkäsittelyn. • Lihaa, välineitä ja laatikoita käsitellään suojakäsinein. • Suojamaskien käyttö on suositeltavaa. • Saaliit käsitellään vuorottain saapumisjärjestyksessä. Suurissa tiloissa voidaan käsitellä useampia eläimiä samanaikaisesti, jos turvavälit toteutuvat. ASETURVALLISUUDEN 4 SÄÄNTÖÄ 1. kaikki aseet ovat aina ladattuja Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä. 2. älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä et ole valmis ampumaan Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1). 3. pidä sormi pois liipaisimelta Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä. 4. ole varma kohteesta Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa. Nämä säännöt ovat voimassa aina ja kaikissa tilanteissa. Hirvieläinten metsästys Metsästäjä: kirjaa saaliit riistalokiinsa (ilman lupanumeroa). Lupaosakkaat (seura/seurue): metsästyksenjohtaja tai seuran yhteyshenkilö tarkastaa ja hyväksyy saaliit ja lopuksi päättää lupaosakkaan metsästyksen Oma riista -palvelussa. Luvansaaja/luvan pääkäyttäjä: ilmoittaa metsästyksen päättyneeksi sulkemalla luvan, kun jokainen lupaosakas on ensin osaltaan päättänyt metsästyksen. Luvan sulkemisen jälkeen pääkäyttäjä maksaa pyyntilupamaksun. ILVEKSEN KANNANHOIDOLLINEN POIKKEUSLUPAPYYNTI Metsästäjä kirjaa saaliin riistalokiinsa käyttäen lupanumeroa. Saaliskirjaus siirtyy luvan pääkäyttäjälle hyväksyttäväksi. Lopuksi pääkäyttäjä ilmoittaa metsästyksen päättyneeksi. 7 Metsästäjä 6/2020 Uutis t Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. SOMESTA POIMITTUA ME0620_book.indb 7 6.11.2020 8.51
E uroopan kemikaaliviraston (ECHA) ehdotus lyijyn rajoittamiseksi kuivalla maalla tapahtuvassa metsästyksessä ja ampumaurheilussa käytettävissä luodeissa ja hauleissa sekä kalastustarvikkeissa on lykkääntynyt koronaviruksen hidastettua selvitystyötä. Kuuleminen rajoitusehdotuksesta alkanee maalis-huhtikuussa 2021. ECHA on selvitystyönsä yhteydessä kuullut muun muassa kansainvälisiä ja kansallisia metsästysja ampumaurheilujärjestöjä, aseteollisuutta, tutkijoita, kansalaisjärjestöjä sekä EU:n jäsenmaiden valvontaviranomaisia. Myös EU-maiden puolustusvoimiin ja turvallisuusviranomaisiin on valmistelun aikana oltu yhteydessä. Viime helmikuussa ECHA järjesti Helsingissä työpajan, johon osallistui metsästys-, ampumaurheiluja asealan edustajia. Suomesta tapahtumaan osallistui asiantuntijoita muun muassa maaja metsätalousministeriöstä, riistakeskuksesta, Suomen Metsästäjäliitosta sekä patruunaja aseteollisuudesta. Aikataulu Ennen kuin ECHAn rajoitusehdotus etenee poliittiseen päätöksentekoon, se julkaistaan ja sen sisällöstä järjestetään nettipohjainen kuuleminen. Tämä kuuleminen alkaa todennäköisesti maalis-huhtikuussa 2021. Esitykseen toivotaan tieteellisesti perusteltuja ja tutkittuja näkemyksiä erityisesti liittyen mahdollisen rajoituksen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. Kuulemisessa saadut näkemykset otetaan huomioon kun ECHAn riskienarvioinnista ja sosioekonomisesta analyysista vastaavat komiteat antavat riippumattoman näkemyksensä ehdotuksesta komission ja jäsenvaltioiden päätettäväksi. Lopullisen päätöksen tekevät siis EU:n jäsenvaltiot yhdessä. Jos rajoitusehdotus etenee ja siitä tehdään päätös, astuu se voimaan aikaisintaan vuoden 2022 lopussa. Lisätietoa: ECHA: Ammusten, luotien ja kalastustarvikkeiden sisältämä lyijy echa.europa.eu/fi/hot-topics/lead-in-shot-bullets-andfishing-weights Karjalan eräperinne kansien väliin Tietoteos kokoaa yhteen Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan metsästyksen ja kalastuksen monivaiheisen kulttuurihistorian kivikaudesta 2000-luvulle asti. Kirjan päätoimittajana on toiminut FT Tuija Kirkinen. Kirjoittajia on yhteensä 17 koostuen Suomen ja Karjalan erätalouden tutkijoista ja asiantuntijoista. Kirjahankkeen päärahoittaja on ollut Karjalan Kulttuurirahasto. Panoksen hankkeeseen ovat antaneet myös Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö, Vuoksen Säätiö ja Teollisuudenja liikkeenharjoittajain Seura Pamaus ry sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö. Myös karjalaiset pitäjäsäätiöt ovat avustaneet hanketta. Kirja on myynnissä esimerkiksi Karjala Liiton SieMie -verkkokaupassa www.karjalanliittofi\ siemiepuoti sekä Eräverkon verkkokaupassa www.eraverkko.fi. Joulu lähestyy Lahjaideat Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta kauppa.riista.fi Lyijyn rajoittaminen luodeissa ehdotus kommentoitavaksi alkuvuonna KEMIKAALIVIRASTO (ECHA) TIEDOTTAA 8 Metsästäjä 6/2020 Uutis t ME0620_book.indb 8 6.11.2020 8.51
jälkeen se pyöri kuusen oksia pitkin maahan saakka. Toettuani äimistyksestä nousin välissämme olleelle matalalle kumpareelle nähdäkseni, mikä ihmeen lintu se oikein oli. Kului muutamia sekunteja ja ajattelin mennä vieläkin lähemmäs, kun valkoinen pää nousi ylös varvikon seasta. Pöllö! Siitä näki, että se oli aivan sekaisin. Se ravisteli päätään ja näytti kuin se olisi vasta herännyt. Saattoihan se ollakin ja kun heti perään törmää pää edellä puuhun, niin kai siinä tilanteessa kuka tahansa olisi toistaitoinen. Kauaa sillä ei kestänyt toipua, ja kohta se huomasi minut. Muutaman metrin päästä tuijottava metsästäjä oli pöllöstä ilmeisen epämiellyttävä näky ja se säpsäytti siivekkään lopullisesti hereille. Pöllö ampaisi lentoon, nyt edessä olevan aukean läpi. O lin vuosituhannen vaihteessa kanalintujahdissa Metsähallituksen Oriveden pienriista-alueella. Syysaamu oli ollut sumuinen, mutta päivän edetessä sää kirkastui, ja aurinkokin alkoi jo hieman lämmittää. Olin hiippailemassa kankaalla, joka kasvoi harvakseltaan reilun kymmenen metrin korkuisia mäntyjä ja kuusia. Kuten asiaan kuuluu, aistit terävinä ja valmiina heittämään haulikon poskelle edestä karkkoavan kanalinnun varalta. Havupuusto harveni entisestään ja lähestyin aukean reunaa, kun etuvasemmalla olevasta kuusesta singahti liikkeelle lintu. Haulikon noustessa olalle varmistin napsahti pois, silmät hakivat tilanteen vaatimaa ennakkoa ja sormi koukistui liipaisimelle, mutta liike jäi kesken: Tajusin linnun olevan lähes puhtaan valkoinen. Samalla hetkellä lintu törmäsi keskelle viereisen kuusen runkoa. Muksahduksen teksti Tero Kuitunen piirros Antti Yrjölä Unenpöpperössä 9 Metsästäjä 6/2020 Tapahtui erästell ssä ME0620_book.indb 9 6.11.2020 8.51
PIMEÄNÄKÖLAITE BURREL NV-400 299,RET750241 Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 400 m kantama. Erinomainen kyttäyspyyntiin riistan lajin/sukupuolen määritykseen. Videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,RET004735 Tehokas, kaksi tyhjiöpumppua. Tyhjiöpakkaa lihan, kalan, sekä muut elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsisäätötoiminnot. JAHTIKAUTEEN HANKKIJALTA! RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,RET810021 Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. KAUPAN PÄÄLLE PITKÄ MAASTOANTENNI, (ARVO 29,90 €) RADIOPUHELIN BURREL PRO VHF 149,RET710295 Täysin pölyja vesitiivis rakenne (IP67). Kohinasalpa, kuiskaustoiminto, FM-radio, headset-valmius ja ääniaktivointi. 128 kanavapaikkaa, joista 26 ohjelmoitu valmiiksi. METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,| HWC100049110L-XL Kevyt lumipuku aktiiviseen pienriistan metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Zero -kuviointi maastouttaa riistalta erinomaisen hyvin. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. RAJOITETTU ERÄ! HAUDUTUSPATA FOODMASTER PRO 3,5 L 49 90 RET920001 Valmista mureat liharuoat ja maukkaat puurot vaivattomasti. Lasitettu keraaminen pata toimii myös tarjoiluastiana ja se on helppo pitää puhtaana. Ajastin ja lämpötilan säätö. VEITSISETTI VERN BUTCHER 49 90 RET940042 Nylkemiseen ja lihan paloitteluun. Sisältää avausveitsen, 6" nylkyveitsen, 6"paloitteluveitsen sekä teroituspuikon. Terät pysyvät terävinä pitkään ja ne on helppo teroittaa. RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 325,NAV019048 Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. UUTUUS! METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 3 229,RET515853-7, RET515873-7 Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. TARKISTA TARJOUKSET MUISTA DAGSMARK-RUOISTA WWW.HANKKIJA.FI KÄSINEET SWEDTEAM GRIP GREEN 29 90 NORM. 39,90 | HWC100217M-XXL Laadukas käsine, jolla saa pitävän otteen ja hyvän tuntuman. Lämmin villavuori. Materiaali mahdollistaa älypuhelimen käytön. -25% SAAPPAAT VIKING ARCTIC 2.0 69 90 NORM. 79,90 | VI54400029137-47 Villaa sisältävä sisävuori pitää jalat lämpimänä kovimmillakin pakkasilla. Kevyet, saumattomat ja täysin vedenpitävät. Varren kiristysnauha pitää lumen ulkona saappaasta. MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 79 90 NORM. 89,90 | RET515411-15, -4312-16 Lämmin ja pehmeä alusasu, joka lämmittää myös kosteana. Merinovilla on nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali, jonka huolloksi riittää usein pelkkä tuuletus. 100% merinovillaa. KOIRANRUOKA DAGSMARK HÄME 10 KG 35,NORM. 39,90 | DPF110 (3,50 €/KG) Ruuassa on maukas ja proteiinipitoinen koostumus ja sulavuudeltaan erinomaiset raaka-aineet. MUSH VAISTO 3 KG 16,NORM. 17,80 | MUS50321-27 (5,33 €/KG) Luonnonläheiset Vaisto-täysravinnot ovat täysin lisäaineettomia. Helppo tapa siirtyä raakaruokintaan. JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 90 JO4472 (1,86 €/KG) Paljon liikkuvan ja energiaa tarvitsevan aktiivikoiran täysravinto. Monen suomalaisen koiran hyväksi havaitsema suosikki! HINNAT VOIMASSA 30.11.2020 SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN ALEJA KAMPANJAERÄT RIITTÄVÄT. TUOTETIEDOT, MYYMÄLÄSALDOT JA VERKKOKAUPPA: hankkija.fi ME0620_book.indb 10 6.11.2020 8.51
PIMEÄNÄKÖLAITE BURREL NV-400 299,RET750241 Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 400 m kantama. Erinomainen kyttäyspyyntiin riistan lajin/sukupuolen määritykseen. Videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,RET004735 Tehokas, kaksi tyhjiöpumppua. Tyhjiöpakkaa lihan, kalan, sekä muut elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsisäätötoiminnot. JAHTIKAUTEEN HANKKIJALTA! RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,RET810021 Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. KAUPAN PÄÄLLE PITKÄ MAASTOANTENNI, (ARVO 29,90 €) RADIOPUHELIN BURREL PRO VHF 149,RET710295 Täysin pölyja vesitiivis rakenne (IP67). Kohinasalpa, kuiskaustoiminto, FM-radio, headset-valmius ja ääniaktivointi. 128 kanavapaikkaa, joista 26 ohjelmoitu valmiiksi. METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,| HWC100049110L-XL Kevyt lumipuku aktiiviseen pienriistan metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Zero -kuviointi maastouttaa riistalta erinomaisen hyvin. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. RAJOITETTU ERÄ! HAUDUTUSPATA FOODMASTER PRO 3,5 L 49 90 RET920001 Valmista mureat liharuoat ja maukkaat puurot vaivattomasti. Lasitettu keraaminen pata toimii myös tarjoiluastiana ja se on helppo pitää puhtaana. Ajastin ja lämpötilan säätö. VEITSISETTI VERN BUTCHER 49 90 RET940042 Nylkemiseen ja lihan paloitteluun. Sisältää avausveitsen, 6" nylkyveitsen, 6"paloitteluveitsen sekä teroituspuikon. Terät pysyvät terävinä pitkään ja ne on helppo teroittaa. RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 325,NAV019048 Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. UUTUUS! METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 3 229,RET515853-7, RET515873-7 Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. TARKISTA TARJOUKSET MUISTA DAGSMARK-RUOISTA WWW.HANKKIJA.FI KÄSINEET SWEDTEAM GRIP GREEN 29 90 NORM. 39,90 | HWC100217M-XXL Laadukas käsine, jolla saa pitävän otteen ja hyvän tuntuman. Lämmin villavuori. Materiaali mahdollistaa älypuhelimen käytön. -25% SAAPPAAT VIKING ARCTIC 2.0 69 90 NORM. 79,90 | VI54400029137-47 Villaa sisältävä sisävuori pitää jalat lämpimänä kovimmillakin pakkasilla. Kevyet, saumattomat ja täysin vedenpitävät. Varren kiristysnauha pitää lumen ulkona saappaasta. MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 79 90 NORM. 89,90 | RET515411-15, -4312-16 Lämmin ja pehmeä alusasu, joka lämmittää myös kosteana. Merinovilla on nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali, jonka huolloksi riittää usein pelkkä tuuletus. 100% merinovillaa. KOIRANRUOKA DAGSMARK HÄME 10 KG 35,NORM. 39,90 | DPF110 (3,50 €/KG) Ruuassa on maukas ja proteiinipitoinen koostumus ja sulavuudeltaan erinomaiset raaka-aineet. MUSH VAISTO 3 KG 16,NORM. 17,80 | MUS50321-27 (5,33 €/KG) Luonnonläheiset Vaisto-täysravinnot ovat täysin lisäaineettomia. Helppo tapa siirtyä raakaruokintaan. JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 90 JO4472 (1,86 €/KG) Paljon liikkuvan ja energiaa tarvitsevan aktiivikoiran täysravinto. Monen suomalaisen koiran hyväksi havaitsema suosikki! HINNAT VOIMASSA 30.11.2020 SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN ALEJA KAMPANJAERÄT RIITTÄVÄT. TUOTETIEDOT, MYYMÄLÄSALDOT JA VERKKOKAUPPA: hankkija.fi ME0620_book.indb 11 6.11.2020 8.51
V alkohäntäpeurakannan runsastuminen on ollut menestystarina vailla vertaa. Peurat ovat menestyneet jopa niin hyvin, että ne koetaan tihentymäalueilla suorastaan maanvaivaksi. Tässä artikkelissa ei keskitytä niinkään valkohäntäpeurojen aiheuttamiin ongelmiin ja haittoihin, vaan koko lailla puhtaasti peuran tarjoamiin mahdollisuuksiin metsästyksellisesti sekä lähiruoan hankinnassa. Epäkohdat viime aikoina voimakkaasti runsastuneen lajin osalta toki tunnistetaan. Onhan valkohäntäpeura eteläisen Suomen kyläyhteisöjen sekä maaseutupaikkakuntien lukumääräisesti eniten kaadettu hirvieläin ja lajin vaikutukset metsästyskäytäntöihin sekä etenkin jahdin volyymiin ovat nousseet mittaviksi. Ei liene yllätys, että peuran lihaa käytetään metsästäjien kodeissa niin talouslihana kuin juhla-aterian raaka-aineena. Myös niissä perheissä, joissa ei metsästetä, päästään nauttimaan peura-aterioista lihan päätyessä yhä useammin lautaselle myyntikanavien kautta. Valkohäntä peuran tie pellolta pöytään Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen aikoinaan riistaresurssiksi. Tavoitteeseen päästiin ja valkohäntäpeura on noussut merkittäväksi riistaeläimeksi, joita kaadetaan kuluvana metsästyskautena jälleen ennätysmäärä. teksti Panu Hiidenmies kuvat Panu Hiidenmies ja Ville Kankare 12 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 12 6.11.2020 8.51
Valkohäntäpeuran lihaa kuultiin takavuosina usein moitittavan. Sittemmin epäluulot ovat pitkälti hälvenneet saaliinkäsittelytaitojen noustessa. Pistolaukaus lavan taakse Kaikkien muistama Jaakko Kolmonen sen viimeistään meille opetti: valkohäntäpeura tulisi kaataa vitaalialueelle tähdätyllä keuhkolaukauksella. Näin saadaan osumasta varmempi ja veret tulevat useimmiten ulos ilman erillistä pistämistä. Lavan taakse sijoitettu, kylkiluut lävistävä luoti säästää myös lavat. Mikäli luoti ei ole liian nopea, laajoilta vereytymisiltäkin saatetaan välttyä. Peura-alueilla usein todetaan, ”jokainen saa kaataa peuransa kuten haluaa”. Sanonnalla on vinha perä, mutta liian taakse ammuttuja valkohäntäpeuroja saatetaan joutua putsaamaan ja liian eteen osuva laukaus rikkoo lavat. Päätai niskalaukauksia harrastavat ne, ketkä uskovat eniten taitoihinsa ja eivät ole vielä kertaakaan olleet hakemassa lumettomassa maassa koirien kanssa päähän yritettyä peuraa. Saalis siistinä talteen Metsästäjät tietävät, että laukauksesta alkaa työ. Arvokas saalis on saatava siististi talteen. Vanhemmat peuranmetsästäjät eivät usein lähde lainkaan jahtiin ennen kuin maa on jäässä ja mielellään lumen peittämä. Saaliin löytyminen ja korjaaminen auton lavalle on tällöin monin verroin helpompaa. Lumettomien talvien ja runsaan peurakannan aikaan jahti aloitetaan monin paikoin heti syyskuun alusta. Haasteena peltoalueilla metsästettäessä on usein savinen ja märkä maa. Saalis on syytä vetää pulkkaa käyttäen pois kuraiselta pellolta. Mikäli pulkkaa ei ole saatavilla, voidaan saalis yrittää siirtää avaamattomana kasvillisuutta pitkin. Kuten sanottua, harvoin peurat onnistuneesta kaatolaukauksestakaan aivan niille sijoilleen jäävät. Kylmiön kautta vakuumiin Valkohäntäpeuran lihaa kuultiin takavuosina usein moitittavan. Sittemmin epäluulot ovat pitkälti hälvenneet metsästäjien saaliinkäsittelytaitojen noustessa. Hygienia on käsittelyn kaikissa vaiheissa pyrittävä pitämään korkealla tasolla, jolla vältetään saaliin pilaantuminen ja arvokkaan raaka-aineen hävikki. Peurajahdin alkukausi on kuluvana syksynäkin ollut vuodenaikaan nähden hyvin lämmintä aikaa. Saalis on saatava pian kaadon tapahduttua siihen kuntoon, että se voidaan siirtää kylmiöön. Saalis voidaan tuoda lahtivajalle avattavaksi, Vitaali alueelle tähdätty keuhkolaukaus tekee osumasta varmimman ja veret tulevat useimmiten ulos ilman erillistä pistämistä. 14 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 14 6.11.2020 8.51
Peura: 3 kg peuran lapaa luuttomana tai luulla 4 sipulia isoina lohkoina 4 porkkanaa isoina lohkoina suolaa, laakerinlehtiä, maustepippuria kokonaisena (10 kpl) ja mustapippuria (30 kpl) tuoreita yrttejä: timjamia, rosmariinia persiljaa vettä Jos peuran lapa on hyvin verinen, huuhtele se kylmällä vedellä. Laita uuniastiaan, lisää loput ainekset ja vettä. Kypsennä uunissa kannen alla 160 asteessa noin 2-3 tuntia, kunnes lihan saa helposti nyhdettyä. Lisää nestettä tarvittaessa niin, että liha kypsyy nesteen peitossa. Kun liha on kypsää, KU VA : O LL I KA NG AS Valkohäntäpeuraa hyödyntävän kotikokin kannattaa ennakkoluulottomasti kokeilla uusia valmistustyylejä sekä reseptejä. Alkukausi on kuluvana syksynä ollut hyvin lämmin. Saalis on saatava pian kaadon jälkeen kylmiöön. jäähdytä hieman ja revi, kun se on vielä lämmintä. Jos liha tuntuu kuivalta, lisää haudutuslientä. Jäljelle jääneen liemen voit käyttää vaikkapa lihakeiton pohjana tai kastikkeeseen. Pihlajanmarjakapris: 1 litra vettä 2 dl väkiviinaetikka 0,2 dl suola 2 kg tuoreita pihlajanmarjoja Huuhtele ja nypi pihlajanmarjat. Kiehauta liemi ja lisää marjat kuumaan liemeen. Jäähdytä ennen käyttöä. Liemi säilyy kylmässä hyvin eli sitä voi tehdä isommankin erän, jos vain marjoja löytyy. koska työskentelyasento, valaistus ja hygienia toteutuvat paremmin lahtivajalla työskenneltäessä. Mikäli saalis nyljetään, eikä sitä ole tarkoitus riiputtaa nahkapäällä, työ toteutetaan usein välittömästi. Joka tapauksessa ruho tulee saada jäähtymään mahdollisimman pian. Hyvästä keuhkolaukauksesta veret ovat valuneet vatsaonteloon ja poistuneet pääosin saaliin avaamisen yhteydessä. Ruhosta leikataan vereytyneet tai muutoin pilaantumisvaaran aiheuttavat kohdat. Lämpimät alkusyksyt, aikaistettu jahti sekä runsaat saalismäärät ovat saaneet monet metsästysseurat hankkimaan asialliset kylmätilat ruhojen riiputtamista varten. Raakakypsytys voidaan toteuttaa optimilämpötiloissa säästä riippumatta. Myös paloittelu, lihan pakkaaminen sekä pakastaminen ovat kehittyneet erittäin positiiviseen suuntaan. Lihankäsittelyyn on ollut tarjolla koulutusta ja myös ammattimaisia lihanleikkaajia on saatavilla valkohäntäpeurasaaliin korkealaatuiseen käsittelyyn. Vakumointikoneiden yleistyminen on lisännyt lihan pakkaamisen laatua. Oikein käsiteltyä ja pakattua lihaa voidaan raakakypsyttää vielä jääkaapissa pakkaamisen jälkeenkin useita päiviä, jopa viikkoja. Näin päästään raakakypsytyksessä aivan uudelle tasolle. Peura-ateriat ovat tulleet jäädäkseen Peuranliha sopii mitä moninaisimpiin ruokiin ja myös sisäelimet sekä kieli voidaan hyödyntää. On ilahduttavaa seurata, kuinka kotikokit ja ammattilaiset kokeilevat ennakkoluulottomasti uusia valmistustyylejä sekä reseptejä peura-aterioita valmistaessaan. Metsästäjien jahtitaitojen sekä saaliin käsittelyn kasvaessa valkohäntäpeuran tie pelloilta pöytiin noudattaa sitä tarinaa, joka oli aikoinaan peurat Suomeen tuottaneiden tarkoituskin. NYHDETTYÄ PEURAA EVÄSLEIVÄLLÄ Lehtikaali: Nypi sopivia palasia, mutta ei keskusruotia. Paista öljyssä kuumalla pannulla, kunnes rapeita. Lisää hieman suolaa. Hampunsiemen: Voit käyttää sellaisenaan tai paahtaa kuivalla pannulla kauniin kullanruskeiksi. Kokoa annos leivälle ja nauti! 15 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 15 6.11.2020 8.51
M etsästysasetukseen kirjattiin kesäkuussa 2019 muutos, jolla hirvieläintä ajavan koiran säkäkorkeusrajoitusta korotettiin 28 senttimetristä 39 senttimetriin. Muutoksen ajatellaan tehostavan pyyntiä ja tuovan uusia koiraharrastajia mukaan hirvieläinten metsästykseen. Muutos ei välttämättä ole täysin ongelmaton, kuten asetusmuutoksen muistiossa todetaan: ”Säkäkorkeusrajan nosto 39 senttimetriin voi kuitenkin tuoda mahdolliseksi myös monien ilmavainuisten ja nopeiden Etenkin valkohäntäpeuran metsästyksen tehostamisesta puhutaan paljon, ja sen tueksi on viime vuosina tullut myös lakimuutoksia. Koirien käyttö metsästyksessä herättää kuitenkin vain vähän keskustelua. Miten tehokas jahti saadaan pidettyä myös eettisesti hyväksyttävänä? teksti Antti Rinne, Valto Kontro kuvat Valto Kontro, Milos Fischer koirien käytön hirvieläinten metsästyksessä, josta voi seurata eettisiä ongelmia esimerkiksi tietyissä lumiolosuhteissa.” Suomen riistakeskuksen pienten hirvieläinten metsästyksen eettisissä ohjeissa todetaan, että koira-ajon kesto on harkittava olosuhteiden mukaan. Sulan maan aikaan ajot eivät saa olla liian nopeita ja pitkäkestoisia ja jos maassa on paljon lunta, käy kulkeminen sekä koiralle että ajettavalle peuralle tai kauriille raskaaksi. Etenkin, jos lumi kantaa koiraa, muttei ajettavaa riistaa. Dreeveriä on Ruotsissa jalostettu erityisesti pienten hirvieläinten metsästykseen. Eettisesti hyväksyttävää sorkka eläin jahtia koirilla 16 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 16 6.11.2020 8.51
Poikkeuk sellisen vaikeissa lumiolosuhteissa on pidättäydyttävä ajavan koiran käytöstä kokonaan. Ajonopeudet vaihtelevat Koirissa on hyvin paljon eroja niin rotujen kuin yksilöiden välillä. Osa koirista on ilmavainuisia ja osa maavainuisia, mikä vaikuttaa myös koiran ajonopeuteen. Jos kyseessä on ilmavainuinen koira, on se yleensä nopeampi ajamaan riistaa kuin tarkasti maavainuinen yksilö. Myös ajon herättelyssä on eroja. – Sorkkaeläinjahti alkaa koiran irtilaskusta. Mäyräkoirille ja dreevereille on rodunomaista runsas herättely, joka laittaa eläimet liikkeelle rauhallisesti. Beaglea on jalostettu herättelemättömään suuntaan, jolloin eläin lähtee usein suoraan makuulta ja vauhdilla, kertoo Timo Kilpeläinen Suomen beaglejärjestöstä. Osa koirista saattaa olla hyvinkin sitkeitä. Olosuhteet huomioden on huolehdittava siitä, ettei ajettavaa eläintä rasiteta liikaa. Jos peura tulee parin tunnin ajon jälkeen läkähtyneenä, ei sen perään vaihdeta uutta koiraa. Helmikuussa pienten hirvieläinten jahdin jatkoajalla koiraa ei saa käyttää. Tuohon vuodenaikaan naaraiden tiineys on jo melko pitkällä, joten liian suuri rasitus saattaisi vaikuttaa tiineyteen. Metsästyksenjohtajan vastuu Metsästyksenjohtajalla on oikeus päättää, mitä koiria käytetään milloinkin. Koirien säkäkorkeutta on hyvin hankala maastossa mitata, sillä jopa saman koiran näyttelyissä mitatuissa korkeuksissa saattaa olla vaihtelua. Johtajalla tuleekin olla käsitys siitä, minkälaisia koiria on tarjolla ja miten ne soveltuvat pienten hirvieläinten metsästykseen. Karkottavan koiran käytössä tulee myös olla tarkkana, jottei karkotus muutu ajoksi kestäessään liian pitkään. Liian nopean koiran ajamana peura juoksee kovaa vauhtia loikkien, jolloin ammuttaessa haavakkojen riski kasvaa. Metsästyksenjohtajan vastuulla on pitää jahti riistan kannalta eettisenä. Beagle ei ilmeinen valinta sorkkaeläinjahtiin Ennen asetusmuutosta sorkkaeläinten ajometsästykseen käytettiin lähinnä mäyräkoiria. Muutoksen myötä mahdollistettiin ajometsästys muutamille uusille roduille, kuten dreeveri ja erilaiset bassetit. Myös osa beagleista mahtuu uuden korkeusrajauksen raameihin. Beaglella yksilökohtainen vaihtelu on suurempaa, ja työskentelytapa on yleensä etenkin sorkkaeläimiä ajettaessa ilmavainuinen ja nopea. Suomen beaglejärjestö onkin päättänyt esittää maaja metsätalousministeriölle beaglen rajaamista rotuna pois hirvieläinten metsästyksessä käytettävien koirien joukosta. – Beaglea ei ole jalostettu sorkkaeläinten ajoon, joten tarvetta ajonopeuden pudottamiseen ei ole ollut. Vaikka ajotapa onkin jossain määrin tulkinnallinen asia, voidaan huoletta todeta, etteivät beaglet täytä metsästysasetuksen tavoitetta hitaasti ja jälkitarkasti ajavasta koirasta, Kilpeläinen toteaa. Pienten hirvieläinten metsästyksen eettiset ohjeet: riista.fi/riista.fi/julkaisut/eettiset-ohjeet Koiran avulla tapahtuvassa ajo metsästyksessä ajon kesto on harkittava olosuhteiden mukaan sopivaksi. Liian nopean koiran edessä eläimet juoksevat kovaa ja loikkivat, jolloin varman riistalaukauksen ampuminen on vaikeaa. 17 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 17 6.11.2020 8.51
ENSIASEEN VALINNANVAIKEUS, OSA 2 Kivääri Harva tietää harrastusta aloittaessa tarkalleen, mitä aikoo metsästää. Ensimmäisen kiväärin kannattaakin olla mahdollisimman monikäyttöinen. teksti ja kuva Karlo Ruotsalainen V almis asepaketti, johon sisältyy kivääri, kiikaritähtäin, kiikarinjalat ja joskus myös äänenvaimennin, on aloittelijalle kätevä vaihtoehto. Äänenvaimennin ei ole pakollinen, mutta se tuo mukavuutta ampumiseen niin metsällä kuin radallakin. Budjetti on varsinkin nuorilla usein rajoittava tekijä, joten käytetty ase voi tällöin olla hyvä valinta. Ostamalla tunnetun merkin kiväärin, siihen saa tarvittaessa kaikista helpoiten varaosia. Kaliiperi ja toimintatapa Kaliiperia valitessa on muistettava käyttökustannukset. Mitä yleisempi kaliiperi, sitä halvempia patruunat ovat. Tämä korostuu harrastuksen alkuvaiheessa, kun täytyisi harjoitella paljon. Yleiskaliiperi, kuten 6,5x55, .308 Win ja .30-06 on suositeltava, jos ei vielä tiedä, mitä kaikkea aikoo metsästää. Suomen yleisin kiväärikaliiperi on .308, eikä ihme: Se sopii kaikelle Suomen riistalle ja patruunat ovat edullisia. Toimintatavoista pulttilukko on selvästi yleisin, suoravetolukkoisia, itselataavia ja kertatulikivääreitä näkee harvemmin. Kiväärin tukin sopivuus ei ole niin kriittinen kuin haulikossa, mutta siihenkin tulee kiinnittää riittävästi huomiota erityisesti nuoren kohdalla. Omat mieltymykset vaikuttavat paljon aseen ulkoisten ominaisuuksien valinnassa, esimerkiksi tukin ja rautojen materiaaleissa. Osa arvostaa puun ja sinistetyn teräksen ulkonäköä, osa keinomateriaalien ja ruostumattoman teräksen säänkestävyyttä. Panosta tähtäimeen Hyvä kiikaritähtäin maksaa usein enemmän kuin itse kivääri, eikä optiikkaa valitessa todellakaan pidä ostaa halvinta mahdollista. Jos kiikarin kanssa saa tapella kerrasta toiseen, menee siihen luottamus. Yleiskivääriin pariksi sopii loogisesti yleiskiikari. Yleiskiikarin sopiva suurennosalue on esimerkiksi 3–9 tai 3–12. Objektiivin, eli ”etulinssin”, koko valitaan käytön mukaan, päivisin tapahtuvaan jahtiin riittää 40 mm. Jos metsästää myös hämärässä, kannattaa valita valovoimaisempi, esimerkiksi 56 mm objektiivi. Valovoimaisuuteen vaikuttaa myös runkoputken halkaisija. Yleisimpiä ovat tuuman ja 30 millin runkoputkella olevat kiikarit. Hämärässä myös valopisteestä on suuri apu. Kiikaritähtäimissä hinta on usein suorassa suhteessa laatuun. Laatukiikarit kestävät yleensä kymmeniä vuosia. On siis parempi ostaa kerralla laadukas tähtäin, vaikka se kirpaiseekin. Kun on ostanut hyvän kiikaritähtäimen, ei pidä säästää myöskään kiikarinjaloissa. Huono kiinnitys pilaa hyvänkin kiikarin hyödyt. 18 Metsästäjä 6/2020 Nu rten toimitus ME0620_book.indb 18 6.11.2020 8.51
Pieni suuri peto S upikoira, tuo pieni viheliäinen eläin levisi Suomeen 1930–40-luvuilla, ja sen kanta on nykyään maassamme hyvin suuri. Sillä ei ole Suomessa luontaisia vihollisia, joten sen on helppo lisääntyä nopeasti. Supikoira on haitallinen vieraslaji, eli se ei kuulu Suomen luontoon. Pienestä koostaan huolimatta se on aikamoinen peto. Kaikkiruokaisena sille kelpaavat hyvin linnun munat, minkä takia sitä kutsutaan munarosvoksi. Supikoira on tavanomainen vierailija myös puutarhassa, jossa se käy syömässä marjoja ja omenoita, ja jättää jälkeensä vielä terveisetkin... Supikoira levittää myös erilaisia tauteja, kuten rabiesta ja kapia. Jos supikoira pyörii pihapiirissä se voi tartuttaa tauteja lemmikkiin. Hirvikoirien riesana se on joka syksy, ja usein siitä kuuleekin hirvenmetsästäjien, myös itseni, kiroavan. Supikoiraa saa nykyisin pyytää ympäri vuoden ja jJokaisen metsästäjän olisikin hyvä ottaa osaa pienpetopyyntiin. Jos supikoiran sattuu kohtaamaan, tulisi se saman tien poistaa. Koiran kanssa hirvimetsällä liikkuessa on tullut supikoira jos toinenkin poistettua. Supikoirat ovat monella paikkakunnalla ongelma ja kantaa tulisi rajoittaa huomattavasti. Metsästysseurojen järjestämät porukkajahdit ovat tässä yksi hyvä keino. Supikoiraa voidaan metsästää eri tavoin, kuten loukulla, koiralla sekä haaskalta kytäten. Loukulla pyynti on vaikuttavaa passiivista pyyntiä. Itse pidän supikoiran metsästämisestä koiran kanssa, sillä pyynti on paitsi tehokasta myös jännittävää: ikinä ei tiedä, miten tilanteet kehittyvät. Supikoiran metsästys on tärkeää ja hyödyllistä riistanhoitoa, ja siitä hyötyvät monet lintulajit. Luonnon moninaisuus kiittää, kun poistaa vierasperäisen haittaeläimen tekemästä tuhoja. Itse metsästän supikoiraa, jotta alueemme kanalintuja vesilintukannat parantuisivat. Porukalla tärkeän riistanhoitotyön pariin! HANNA METSÄLÄ Kirjoittaja on Kouvolassa asuva lukiolainen, joka metsästää kaikista mieluiten hirveä. Ketusta tuli kyttäämisen lopputulos sen saavuttua haaskalle, jota on yllä pidetty verkosta saaduilla kaloilla. Saaliskuva on selkeä ja luonnollisen näköinen. Pienet veriläikät eivät haittaa, koska ne kertovat totuuden ketun kohtalosta. Saaliseläin voisi olla paremmin aseteltu, jotta sen hahmottaisi kokonaisuudessaan. Metsästystilanteet ja saadut saaliit voivat olla niin hienoja, että ne halutaan ikuistaa valokuvaan. teksti ja kuva Johan Salminen Kaikki irti saaliskuvasta S aadusta saaliista voi olla hauska ottaa kuva, jotta sen voi esimerkiksi jakaa jahtikavereille. Saaliskuvaa ottaessa on hyvä miettiä saaliin asettelua. Pienriistalle voi esimerkiksi tehdä havuista siistin alustan, joka tekee saaliista arvostetun näköisen. Kunnioitus saaliseläintä kohtaan saa ja kuuluu näkyä kuvissa. Saaliskuvassa voi olla esillä ase, jolla riistaeläin ammuttiin. Tällöin kannattaa miettiä aseen asettelua, ettei esimerkiksi aseen piippu osoita huolimattomasti minne sattuu. Kuvilla ja niiden sisällöllä on suuri merkitys siihen, miltä metsästysharrastus näyttää ulospäin. Pienellä panostuksella iso vaikutus Jonkinlainen tarina saaliista ja metsästystilanteesta tekee kuvasta mielenkiintoisemman, jos sen haluaa jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Pelkät kuvat riistaeläimistä ovat itselle hieno muisto, mutta muita katsojia kiinnostaa myös metsästystilanteesta kertominen. Porukkajahdeissa voi napata kuvan koko porukasta saaliseläimen kera. Tällöin tulee muistaa kysyä suostumus kuvan jakamiseen. Yleinen saaliseläimen ja sen ympäristön siisteys tekee kuvasta mukavan katsojalle ja tuo kuvassa esiin kunnioituksen saaliseläintä kohtaan. Kuvan ei kuitenkaan tarvitse olla liian siisti, jottei katsojalta unohdu tosiasia saaliseläimen kohtalosta. Tarkoituksena ei siis ole tehdä saaliista kauneuskilpailun kansikuvaa, vaan näyttää asiallisella tavalla mitä metsä tällä kertaa antoi. Laadukkaan saaliskuvan voi nykyään ottaa helposti puhelimella ja muutamalla perusasian huomioon ottamisella siitä saa hienon sekä kunnioittavan näköisen. K lumni Metsästäjä 6/2020 19 ME0620_book.indb 19 6.11.2020 8.51
Kokemuksia hirven metsästäjä koulutuksesta I lmoittautuminen koulutukseen oli helppoa. Koulutuksesta laitettiin vielä tuntia aikaisemmin muistutussähköposti ja myös liittyminen itse koulutukseen oli helppoa linkin kautta. Tietokoneelta oli kätevä seurata koulutusta ja yhteydet toimivat koko ajan hyvin, eikä mitään teknisiä ongelmia ilmaantunut. Diagrammeja ja hirvensarvia Odotin kertaavani koulutuksessa vanhoja tietojani ja oppivani uutta, ja juuri näin tapahtui. Hirvenmetsästystä noin viisi vuotta harrastaneena uutta tietoa tuli reilusti ja välillä pääni oli pyörällä hirvikantojen laskentakaavioiden ja diagrammien kanssa. Koulutuksen jälkeen ymmärsin paremmin kannan koon arviointia hirven vuodenkierron eri vaiheissa: kannan ollessa pienimmillään, vasomassa, vasomisen jälkeen ja metsästyksen aikaan. Kiinnostavaa oli myös se, miten eri prosenttiosuudet metsästyksen, petojen ja liikenteen kannalta jakautuvat vasoja ja aikuisia yksilöitä kohden. Lisäksi opin tunnistamaan paremmin eri-ikäisiä hirviä ruumiinrakenteiden mukaan. Koulutuksessa oli paljon jo entuudestaan tietämiäni asioita, mutta kertaus on opintojen äiti. Koulutus sisälsi asioita, jotka jokaisen hirvenmetsästäjän olisi hyvä tietää, kuten hirvikantojen laskentaa koskevia asioita, saaliin ja havaintojen kirjaamista Oma riistaan, turvallisuusasioita, ajankohtaisia korona-ohjeita sekä hirven biologiaa. Koulutus oli mielenkiintoinen, hyödyllinen ja hyvin järjestetty. Koulutuksen pitäjistä toinen opetti asioita diaesityksen avulla ja toinen vastaili kysymyksiin keskusteluosiossa. Jo vanhoille konkareille koulutus sopii kertauksen vuoksi ja uusille se tuo lisävarmuutta hirvenmetsästykseen. Hyödyllistä tietoa, jota käyttää jatkossa. Osallistuin syyskuun lopulla Suomen riistakeskuksen järjestämään kaikille hirvenmetsästäjille tarkoitettuun koulutukseen, joka järjestettiin tällä kertaa etäyhteyksillä. teksti Hanna Metsälä 20 Metsästäjä 6/2020 Nu rten toimitus ME0620_book.indb 20 6.11.2020 8.51
E rityisesti hirvieläimistä on mahdollisuus saada tuloa metsästysseuroille, maanomistajille sekä palveluntuottajille merkittävästi nykyistä enemmän harrastusmetsästystä vaarantamatta. Maanomistajien näkökulmasta tämä tarkoittaa kompen saatiota hirvieläinten aiheuttamiin vahinkoihin. Jos saatava tulo ylittää riistan aiheuttamat kustannukset, niin voidaan jo puhua metsän monikäytöstä saatavasta tuotosta. Metsästysseurojen näkökulmasta tulo ohjautuu lähinnä metsästysinfran ja riistanhoidon kustannusten pienentämiseen. Metsästyspalvelujen järjestäjien osalta se lisää erityisesti maaseudun elinvoimaisuutta ja tuottaa verotettavaa tuloa yhteiskunnalle. Tulon ositus ei ole yksinkertainen asia Yksi lähestymistapa tulon reiluun jakamiseen voi olla kustannusperusteinen malli, jossa tarkastellaan kustannuksia eri osapuolien näkökulmasta panos/tuotos -ajattelun mukaisesti itse metsästystapahtumaan sekä koko metsästykseen liittyen, työn kustannukset mukaan lukien. Metsästykseen liittyvien kustannusten tilikartta on varsin kirjava niin metsästysseuran, maanomistajan kuin palveluntuottajan näkökulmasta. Pohdintaa aiheuttaa erityisesti se, mitkä kustannukset kohdistuvat juuri tuon Sorkkaeläinten taloudellisen arvon tulouttaminen Sorkkaeläinsaaliimme taloudellinen kokonaisarvo ylittää 200 miljoonaa euroa. Kuinka tämä arvo voitaisiin tulouttaa ja jakaa oikeudenmukaisesti eri osapuolille? teksti Tommi Häyrynen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö kuva GettyImages Riistasta pääomaa eri tarpeisiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Suomen riistakeskuksen Kestävän riistatalouden arvon tulouttamisen hankkeessa tarkastellaan aluekohtaisesti riistan taloudellisen hyödyntämisen edellytyksiä, läpinäkyvää arvonjakomallia sekä kannustetaan toimijaosapuolia pohtimaan omalta kannaltaan riistan monipuolisempaa hyödyntämistä sorkkaeläinten osalta. Hanketta rahoittaa maaja metsätalousministeriö. taloudellisen arvon tulouttamiseen, metsästyshän on pääsääntöisesti harrastusja virkistystoimintaa. Lisäksi seurat huolehtivat sorkkaeläinkannan verotuksesta, jolla itsellään on jo suuri merkitys eri näkökulmista. Maanomistajille riista aiheuttaa yhtä lailla vaihtelevasti haittoja, hyödynnetään riistaa taloudellisesti tai ei. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että pelkkään metsästystapahtumaan liittyvien kustannusten tunnistaminen ei ole riittävä tulonjaon peruste vaan asiaa on lähestyttävä kokonaisvaltaisemmin soveltaen esimerkiksi juuri panos/tuotos ajattelua. 21 Metsästäjä 6/2020 21_Sorkkaela?inten_arvo_ME0620.indd 21 6.11.2020 11.02
S aaristojahdit eivät ole ”Lähden klo 14”-metsästäjille. Ajateltu venekyyti oman auton luo voi olla varattu 300 kiloiselle hirvenruholle. Metsästyksenjohtajat Kari Haatainen Leppävirran Metsästysseurasta, Juha Reinikka Hentulan Hirviporukasta ja Keijo Matilainen Tutjunniemen Erästä kertovat omien seurojensa saarijahdeista Itä-Suomen vesistöissä. Aikaistettua jahtia vai ei Saarijahtien riesana voi olla aikainen talventulo, sillä ohutkin jääriite on puuveneille tuhoisaa. Lumi, vesi ja pakkanen tekevät veneet ja kalliot liukkaiksi sekä rasittavat moottoreita. Jossain vaiheessa jääpeite estää veneilyn kokonaan. Suomen riistakeskukselta voikin anoa aikaistettua hirvijahdin aloitusta ja perustella sitä saarijahtien ajallisesti lyhyemmällä ja epävarmemmalla metsästysmahdollisuudella. Leppävirran metsästysseuran saarista saatavan saaliin osuus vaihtelee vuosien välillä. Seura ei ole hakenut aikaistusta. Meidätkin on pakkasaamu päässyt yllättämään siten, että veneen moottori on leikannut kiinni. Viimeistään jäätyvät lahdet ja venerampit lopettavat saarijahdin, Kari Haatainen sanoo. Sen sijaan liperiläinen Tutjunniemen Erä on hakenut aikaistusta joka syksy. Seuran alueesta noin kolmasosa on saarissa ja kaatoja saariin tehdään arviolta viidennes luvista. Tämän jahtikauden aloitus oli 26. syyskuuta. Mantereen puolelle siirrytään ”normaalin” jahdin alkaessa 10. lokakuuta. Aikaistettu jahti on ollut tarpeellinen ja perusteltu. Hirviä on saarissa ollut tänä syksynä runsaasti. Talveksi ne eivät ole sinne viime vuosina jääneet, Keijo Matilainen kertoo. Aikaistetun jahdin merkitys Hentulan Hirviporukalle ei ole nykyään niin suuri kuin takavuosina, vaikka suuri osa seuran metsästyksestä on saarijahteja. Metsien rakenne on muuttunut ja hirvien laidunalueet vähentyneet. HIRVENMETSÄSTYSMUODOT, OSA 7 Saarijahti Hirvijahti saaressa vaatii erilaista valmistautumista kuin mantereella ja monen mielestä hienoimmat jahtielämykset koetaan nimenomaan saarijahdissa. teksti Lauri Itkonen kuvat Veli Röyttä, Keijo Matilainen ja Juha Reinikka paras jahti 23 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 23 6.11.2020 8.51
Pysyvää kantaa ei saarissa ole, vaan hirvet käyttävät seuran saaria läpikulkureittinä ja hirvitilanne vaihtuu viikoittain. Aikaistettu jahti antaa metsästykseen pelivaraa, Juha Reinikka toteaa. Vaatii ennakkovalmisteluja Hentulan Hirviporukalla oli ennen saaressa käytössään palovartijan entinen talo, johon kokoonnuttiin edellisen päivän hämärissä. Myös hirven nylky ja paloittelu oli mahdollista saaressa. Rakennusten kunnossapito ei ollut mahdollista, ja nykyään jahtiin lähdetään Karviosta muutaman kilometrin venematkalle, ”isoilla Bustereilla”. Lisäksi meillä on käytössä ”lihavene”. Logistiikka hoituu siten, että kaadettu eläin vedetään ahkioineen päivineen veneeseen. Venerampilla hinattu vene otetaan trailerille ja siirron jälkeen hirvi nousee orteen veneestä, Reinikka kertoo. Tutjunniemen Erän kuljetusmatka on lyhyt ja ratkaisu sen mukainen. Käytössä on lautta, jolla viedään saareen mönkijä ahkionvetoa helpottamaan. Paluukuormassa tuodaan hirvet kotirantaan. Saarijahdin ennakkosuunnittelun ylimääräinen osa on varmistaa venekaluston saatavuus. Jos tarvis on, niin meiltä kyllä on päässyt tarvittaessa takaisin lähtösatamaan kesken päivän, sanoo Matilainen. Leppävirran Metsästysseuran keskelle saarta kaatuneet hirvet on vedetty käsivoimin rantaan ja nostettu siitä veneeseen. Kolme vuotta on apuna ollut polttomoottorikäyttöinen vinssi. Ahkiota ei kuljeteta edestakaisin, vaan sen paikka on pysyvästi saaressa. Passipaikat sovitaan jo mantereella ennen vesille lähtöä. Aina eivät aikataulut saarijahdissa mene uusiksi, mutta yllättäviin käänteisiin pitää varautua ennakkoon. Viisasta on valmistautua siten, jos puolenpäivän piipahdus venyykin iltamyöhään, niin mukana on lämmintä vaatetta, evästä, varavirtaa ja valoa, Haatainen vinkkaa. Veneilemään pitää pystyä sekä pimeässä että sumussa. Nykytekniikka auttaa, muttei aina voita luonnonvoimia. Joskus huono sääennuste estää saareen lähdön. Metsästysjärjestelyt saaressa Jos passittajia riittää, mantereen jahdeissa muodostetaan hirvien oletettuun kulkusuuntaan passiketjuja. Parhaimmat paikat näissä ketjuissa ovat ”kulkupaikat” eli hirvien perinteisesti käyttämät reitit. Saarijahtien kulkupaikkoja ovat uintipaikat. Nämä uintipaikat pysyvät jopa vuosikymmeniä samoina. Toisaalta hirvi lähtee uimaan aivan mistä tahansa, jopa ylittämään vesistöä keskeltä leveintä järvenselkää, jos saa painetta riittävästi, kertoo Reinikka. Ennemmin tai myöhemmin hirvi tulee uintipaikalle tai passitetulle kannakselle. Uiva hirvi haistaa ja näkee helposti rantaviivalla liikehtivän passittajan. Haasteita riittää. Sinnikkään ja hirven perään uivan koiran tavoittamiseksi olemme joutuneet ajamaan autolla kymmeniä kilometrejä vesistöjen ympäri, Reinikka jatkaa. Hirvi on hyvä uimari ja oppii nopeasti karistamaan uimattoman koiran jäljestään. Toisaalta uimattoman koiran hätyyttämä hirvi saattaa jäädä paremmin seuraavaan saareen ja antaa minulle hirvijohtajana aikaa tehdä uudet suunnitelmat, vinkkaa Tutjunniemen Erän Matilainen. Leppävirran alueen saarella hirvet viihtyvät ja käyttävät sitä kulkureittinä. Normaali suunnitelma on, että lähdetään kahdella koiralla yhtä aikaa molemmista saaren päistä, kertoo Haatainen. Leppävirralla lähdetään saarijahtiin aamuhämärässä. Saarijahdeissa saa varautua kylmään ja viimaan. 24 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 24 6.11.2020 8.51
Hän korostaa useamman hirven samanaikaisen juoksentelun saaressa edellyttävän maltin säilyttämistä eli ammutaan mitä on sovittu. Vasaporukan kanssa tulee varoa ampumasta emää vasoilta, koska pelkkä emä saattaa tulla monesti yksinään. Haavakon sattuessa saarijahti on Haataisen mielestä haasteellinen, jos hirvi lähtee uimaan saaresta pois. Mantereella jäljitys on helpompi järjestää. Tututkin vedet voivat yllättää Syksyisen hyinen vesi on kuolettava elementti raskaasti varustautuneelle metsästäjälle. Johtajat edellyttävät jokaiselta saarijahtiin osallistujalta pelastusliivien käyttöä. Toimintakyky veden varassa ei ole montaa minuuttia. Veden varaan joutumisen riski kasvaa, jos venekalustossa ei ole huomioitu saaliin painoa. Muutama sentti veneenlaitaa vesilinjan yläpuolella ei riitä. Aallokko tai toisen veneen peräaallot voivat aiheuttaa vaarallisen tilanteen. Kivet ovat ongelma varsinkin, kun vedet ovat matalia. Välillä tutukin vedet yllättävät, joten nopeuden kanssa kannattaa olla tarkkana. Turvallisuus pitää ottaa huomioon myös passipaikkojen järjestelyissä. Laukauksen taustalla ei voi olla järvenselkä. Haastatelluista seuroista kaikilla on tiukka ohjeistus tämän suhteen. Hirviluoti on vaarallinen useita kilometrejä, ja vedenpinta aiheuttaa kimmokkeita. Hentulan Hirviporukalla on ehdoton kielto ampua uivaa hirveä. Osuma-alue uivassa hirvessä on liian pieni ja riski kimmokkeelle suuri, Reinikka sanoo. Jos haaveri tai vaikka sairauskohtaus sattuu venematkan takana, avun saapumisessa voi kestää. Ensiaputarvikkeet kannattaa varata huolellisesti. Kännykkään Saarijahdissa huomioitavaa • Hirveä ei saa pyyntitarkoituksella hätyyttää, jäljittää eikä ampua veneestä moottorin käydessä. Poikkeuksena haavoittuneen hirven lopettaminen merellä. (ML 32 §) • Metsästysaseen on veneessä moottorin käydessä oltava lataamaton ja sijoitettuna suojukseen tai suojattuun tilaan. Poikkeuksena haavoittuneen hirven lopettaminen merellä. (ML 35 §) • Vedessä seisovaa hirveä ei saa ampua, jos kyseisellä vesialueella ole oikeutta metsästää sitä. ladattava 112-sovellus auttaa paikannuksessa, jotta apu löytää oikeaan maastokohtaan. Ei pelkkää kurjuutta ja vaaraa Saarijahti on Tutjunniemen Erässä syksyn kohokohta, varsinkin tällaisena syksynä, kelien suosiessa. Järvielementti antaa taukotulisteluillekin oman vivahteen, kertoo Matilainen. Myös Leppävirran saarijahdeissa on erilaista tunnelmaa kuin mantereella. Jahtipäivä venematkoineen on kokonaisuudessaan hieno. Koirien haku on nopeampaa ja jahti hektisempää, jos kahdella koiralla on eri hirvet ja ne pysyvät saaressa. Monelle jahdissa olevalle tulee tilanteita, vaikka ei pääsisikään ampumaan, Haatanen sanoo. Hentulan Hirviporukan vakionäkymänä ovat kaunis luonto, ruska ja komeat kalliot. Hienoa jahtia, Reinikka kiteyttää. Saarijahdin taukotulet voidaan sijoittaa kuvankauniille paikoille. Tämä hirvi kaatui rantaveteen. 25 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 25 6.11.2020 8.51
Ilkka Väisäsen mäyräkoira Ellille ensimmäinen kaato. Hyvinvointia riistasta -hankkeen kuulumisia Peurarikkautta vai peurarasitetta? Hankkeen pilottiseurojen ja -seurueiden kokemuksia on nyt saatu jaettavaksi kaikille seuroille. Tässä artikkelissa tiivistetään seuroissa askarruttavia asioita vierasjahtikäytäntöjen, riistan myynnin ja maanomistajansuhteiden näkökulmasta. teksti Petteri Pietarinen kuvat Riitta Kaikkonen Metsästäjä 6/2020 26 ME0620_book.indb 26 6.11.2020 8.51
neisto, mahdollistaa tarkastamattoman riistan lihan myymisen eteenpäin. Kysyntää olisi paljon, mutta kanavat eivät ainakaan vielä ole kehittyneet tarpeeksi. Hyviä käytäntöjä on nyt luotu pilottiseuroissa paikallisen kysynnän ja tarjonnan kohdatessa. Tiedetään, että suomalaiset haluaisivat ostaa puhdasta ja eettistä riistan lihaa. Tarkastamattoman riistan lihan mahdollisuuksista ollaan hyvin kiinnostuneita. Maanomistajan asialla Perinteinen ajattelu lähtee sitä, että maanomistaja hyötyy metsästysseuran toiminnasta alueellaan. Metsästämällä hirvieläimiä vähennetään viljelysja metsävahinkoja. Merkittävästi kasvanut peurakanta on johtanut siihen, että peuraa on pitänyt jakaa tai myydä myös muualle kuin omaan tai lähipiirin käyttöön. Pääsääntöisesti maanomistajilla ei ole ollut mitään sitä vastaan, jos seura myy riistaa omien kulujensa kattamiseksi. Maanomistajia hyödyttäviä järjestelyitä on lukuisia. Esimerkiksi Kalvolan metsästysseura on järjestänyt naakkajahteja, joilla on estetty lintuja nokkimasta rehupaaleja ja estetty ulosteen kertyminen karjarakennuksiin. Tärkeintä on, että maanomistajien ja metsästysseuran välillä on jatkuva dialogi ja hyötynäkökulmia tuodaan esille molemmille osapuolille. Matti Rantanen ja Kimmo Savijoki suunnittelemassa Kalvolan metsästysseuran jahdissa lokakuussa. V alkohäntäpeuran kaatotavoitteet ovat kuluvalla kaudella jälleen ennätykselliset ja se asettaa paineita tihentymäalueiden seuroille. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin lisätä tehokkuutta peuran metsästykseen kehittämällä vierasmetsästyskäytänteitä niin, että kaatotavoitteet olisivat enemmän rikkaus kuin rasite. Esimerkkinä voidaan käyttää hyvin organisoitua koirajahtia, jolloin valkohäntäpeurat saadaan liikkeelle säällä kuin säällä. Vierasjahtiin löytyy erilaisia malleja, kuten kaverin ottaminen mukaan seuran jahtiin tai seuran erikseen järjestämä vierasjahti maksavalle vierasryhmälle. Tapoja on erilaisia ja seuran tapa toimia riippuu esimerkiksi perinteistä, tavoitteista, kaatomääristä, seuran jäsentilanteesta ja maanomistajasuhteista. Peuran myynti seuran talouden hyväksi Peuraa on alettu hyödyntää seuroissa taloudellisesti. Se miten toimitaan, on hyvin tapauskohtaista. Yleisin tapa on myydä kaadettu peura jahdissa mukana olleelle vieraalle. Toisessa ääripäässä on riistan myynti suoraan ravintolaan tai vähittäiskauppaan sekä myyminen suoraan lahtivajasta paikalliseen yhteisöön. Lihan tarjoaminen kuluttajille ja vähittäismyyntiin on edelleen kohtuullisen harvinaista, vaikka nykyaikainen lahtivaja, niin sanottu ilmoitettu elintarvikehuoMonen toimijan yhteishanke Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 ja rahoitukseen osallistuvat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan ELY-keskukset. Hankkeen toteuttajat ovat ammattikorkeakoulu Novia, Suomen riistakeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Helsingin kauppakorkeakoulu Hanken. Hanke on käynnissä 2,5 vuotta ja päättyy 31.7.2021. Tarkempaa tietoa löytyy raportista ja Riistan lihan myynnin oppaasta, joka antaa ajantasaista ja tärkeää tietoa tarkastamattoman riistan lihan myynnistä sekä nykyaikaisen lahtivajan vaateista, yleisestä hygieniasta ja riistalihan turvallisuudesta. • riista.fi/wp-content/uploads/2020/10/ hvr-loppuraportti-pietarinen-valmis-002.pdf • riista.fi/wp-content/uploads/2019/11/ Riistan-lihan-myynnin-opas-02_2020.pdfw • www.novia.fi/valmaendeavvilt/ 27 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 27 6.11.2020 8.51
Vahingot vähiin kohdistetulla pyynnillä Pitkä metsästyskausi ja metsästyksen kohdentaminen antavat otollisen mahdollisuuden vähentää hirvieläinten aiheuttamia paikallisia vahinkoja vielä loppukaudesta. Metsästäjien tekemä työ on arvokasta! teksti Pirkka Peltonen ja Ville Viitanen kuvat Ville Viitanen ja Ville Hokkanen M oni lopettaa hirvenmetsästyksen viimeistään joulukuussa, jolloin pohjoisessa päivä on lyhyt ja etelässä maa musta. Metsästäjien panoksia tarvitaan silti koko kauden ajan: Loppuvuodesta hirvet siirtyvät talvehtimisalueille, mikä lisää haasteita liikenteessä sekä maaja metsätaloudessa. Valkohäntäpeuran tehokas metsästys on tärkeää kannan tihentymäalueilla, sillä pyyntiä kohdistamalla voidaan vähentää liikennevahinkoja. Tammikuussa hirvet orteen Viime tammikuun hirvisaalis koko maassa oli 603 hirveä, joista suuri osa saatiin Pohjois-Suomesta. Hirvikantaa tällä saalismäärällä ei leikattu, mutta sillä voi olla suuri merkitys paikallistasolla. Yhden tienvarrelle talvehtimaan jääneen hirven metsästäminen vähentää moninkertaisesti hirvikolarien läheltä piti -tilanteita ja poistaa kokonaan yhden todellisen onnettomuuden. Lisäksi paikalliset maaja metsätalousvahinkoja Taimikossa talvehtivaa hirveä voidaan joulu-tammikuussa yrittää metsästää esimerkiksi naakimalla eli jäljestämällä. Yhteisja pankkiluvat helpottavat tihentymien ja vahinkoa aiheuttavien hirvieläinten vähentämistä. Pankkilupien määrä ja käyttö on hyvä sopia yhteisluvan osakkaiden kesken jo hyvissä ajoin ennen metsästyksen alkua. 28 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 28 6.11.2020 8.51
aiheuttavat hirvet on hyvä yrittää saada metsästettyä, jotta suuremmilta taloudellisilta vahingoilta vältytään. Maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö tuottaa monesti tulosta ja alkutalven lyhyt valoisa päivä tulee käytettyä hyödyksi. Vahinkojen estämisen lisäksi jouluja tammikuun metsästys tarjoaa yhden mielenkiintoisen pyyntimuodon lisää. Hirvi hiihtämällä tai lumikengillä voi olla monelle ainutlaatuinen elämys, joka tuottaa liikunnan lisäksi sosiaalista ja aluetaloudellista hyötyä. Lumi helpottaa peurajahtia Kun hirvijahti vetelee viimeisiään, alkaa valkohäntäpeuran kiivain metsästyskausi. Maan jäädyttyä ja mahdollisesti pienen lumipeitteen laskeuduttua peurat hakeutuvat ruokintapaikoille, joilta niitä voi metsästää tehokkaasti ja valikoivasti. Vuonna 2019 tapahtui 6 654 valkohäntäpeurakolaria. Kiivainta kolariaikaa ovat lokaja marraskuu, mutta vahinkoja tapahtuu merkittävästi talvellakin peurojen kiima-ajan jälkeen. Vaikka kohdistetun pyynnin suurimmat hyödyt saavutetaan alkukauden jahdissa, voidaan kiima-ajan jälkeen vähentää merkittävästi peurakolareita kohdistamalla metsästys liikenteen riskipaikoille. Suomen riistakeskus on julkaissut tieliikenteen ja maatalouden riskikarttoja, joita metsästäjät voivat käyttää apuna metsästyksen kohdentamisessa. Ruokintapaikkojen sijoittamisessa on syytä muistaa, ettei niitä tule perustaa vilkkaasti liikennöityjen teiden välittömään läheisyyteen. Hirvieläinkolareita voidaan vähentää kohdentamalla metsästys teiden lähettyville. • Maatalouden riskikartat (Etelä-Suomi) löydät osoitteesta riista.fi/metsastyksen-kohdentamisella-vahennetaan-maatalousvahinkoja • Tieliikenteen riskikartat (Etelä-Suomi) löydät osoitteesta riista.fi/alkusyksyn-hirvielainten- metsastys-pienentaa-kolaririskia-3 Hirvet oppivat helposti särkemään pyörö paaleja, minkä vuoksi niitä ei kannata käyttää riistan ruokinnassa. 29 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 29 6.11.2020 8.51
Perintömme on avain tulevaisuuteemme Unkarissa ja ympäri maailman Yhtä luonnon kanssa Metsästyksen ja luonnon maailmannäyttely Unkari 25. 09. – 14. 10. 2021. PB Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 30 6.11.2020 8.51
KU VA GE TT Y IM AG ES V esilintujen metsästyksessä lyijypatruunat ovat jo pitkään olleet kiellettyjä, mutta siitä huolimatta aiheeseen liittyy yhä vääriä käsityksiä. Koska aihe on laaja, keskitymme tässä vain teräshaulilatausten ampumiseen vanhoilla haulikoilla. Lyijyhaulipatruunoiden valitseminen ollut suhteellisen yksinkertaista. Jos aseen kaliiperimerkintä on 12/89, on voitu ampua turvallisesti kaikkia patruunapituuksia (89 mm, 76 mm, 70 mm ja 65 mm). Kuten useimmat tietävät, voidaan ampua lyhyempiä patruunoita, mutta ei pidempiä kuin mitä aseeseen on merkitty. Kun siirrytään teräshaulipatruunoihin, hylsyn pituuden lisäksi on otettava huomioon aseen painetestileimat. Yksinkertaistettuna: 12/89 ja 12/76 magnum-patruunoilla on sama suurin käyttöpaine, 1050 bar. 12/70:n suurin käyttöpaine on yleensä 740 bar. Lisäksi on olemassa joitain 12/70-aseita, jotka on testattu magnum-paineilla. Niitä kutsutaan yleensä semi-magnumeiksi. Suomalainen Valmet 412 on todennäköisesti yleisin esimerkki tällaisesta haulikosta. Ranskanlilja Ranskanlilja-leimasta tuli 1990-luvulla käsite, kun teräshauleille hyväksytyt haulikot tulivat markkinoille. Siitä lähtien on ollut hyvin vähän uusia aseita, joilla ei voisi ampua terästäkin. Jotta haulikko saa teräshaulihyväksynnän, se testataan 1320 baarin paineella, mikä on hieman enemmän Lyijyhauli kielto mitä teen nyt? Lyijyhaulikiellon epävarmuus on jatkunut niin pitkään, ettei monikaan ole ottanut sitä vakavasti. Ajatus kiellosta on silti jäytänyt metsästäjiä: mitä teen vanhan haulikkoni kanssa, jos en voi ampua lyijyä? Hajoaako haulikko tai onko jopa vaarallista ampua sillä terästä? teksti ja kuvat Kristian Johansson Vanhoja aseita ei tarvitse romuttaa lyijy kiellon vuoksi. Teräs toimii myös niissä. Perintömme on avain tulevaisuuteemme Unkarissa ja ympäri maailman Yhtä luonnon kanssa Metsästyksen ja luonnon maailmannäyttely Unkari 25. 09. – 14. 10. 2021. 31 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 31 6.11.2020 8.52
Isoisän ase Lyijyhaulikiellon seurauksena ihmiset saattavat ryhtyä hankkiutumaan eroon mielestään hyödyttömistä aseista. Jos tämän seurauksena markkinat tulvivat vanhoja haulikoita, suurin osa niistä päätyy romuksi. Tähän ei kuitenkaan ole tarvetta, vaikka ei olisi valmis maksamaan vismuttipatruunoiden korkeampaa hintaa. Teräshaulipatruunatarjonnasta kun löytyy myös niin sanottuja Standard-patruunoita. Niiden suurin käyttöpaine on 740 bar, eli sama kuin tavallisella 12/70-lyijyhaulipatruunalla. Standard-teräspatruunan CIP-määritelmään kuuluvat myös enintään 4 mm haulikoko ja enintään 32 gramman hauliannos. Maissa, joissa lyijyhauleilla ladatut ratapatruunat on kielletty, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, teräspatruunoilla ammutaan savikiekkoja kaikilla aseilla. Pieni hauliannos ja paine tekevät niistä täysin turvallisia myös tiukemmilla supistusasteilla. Koska teräs toimii hieman eri tavalla, suositellaan avarampia supistusasteita, jotta osumakuviot eivät kärsi. Teräshaulikelpoisuuden selvittäminen Esimerkkiaseenamme on vanha Sauer & Sohn -haulikko, joka on melko yleinen Suomessa. Se on valmistettu toisen maailmansodan jälkimainingeissa Itä-Saksassa, ja valmistusmateriaalina on ”specialgewehr lauf-stahl”. Kuten useimmissa taittopiippuisissa haulikoissa, testileimojen tutkimiseksi pitää irrottaa etutukki ja piiput. Kolminumeroisen koodin ”556”, joka saksalaisessa haulikossa tarkoittaa valmistusajankohtaa toukokuussa 1956, lisäksi haulikossa on myös elintärkeä "Nitro"-leima. Jos Nitro-leimaa ei löydy, haulikko on testattu vain mustalla ruudilla ja teräshaulit tulee unohtaa. Nitro tarkoittaa savutonta modernia ruutia, joka tuottaa korkeamman paineen ja on ehdottomasti ensimmäinen kriteeri teräshaulien käytölle. Lisäksi löytyy kaliiperimerkintä ”12/70”. Toisaalta ”1340 bar” -merkintä puuttuu, mikä kertoo haulikon olevan testattu 930 baarin paineella. Siksi siinä on käytettävä patruunoita, joiden suurin käyttöpaine on 740 baaria. Annos korkeintaan 32 grammaa, haulikoko korkeintaan 4 mm ja kun valmistajien verkkosivustoilta löytyy tieto 740 bar paineesta, ovat patruunat sopivia moniin vanhoihin haulikoihin. kuin magnumin, ja semimagnumin, 1050 bar. Lisäksi piipun supistusaste ei saa ylittää 0,5 mm, jos käytetään yli 4 mm teräshauleja. Tämä vastaa noin puolisuppeaa supistusastetta. 12/70:n ja 12/76:n teräshaulikokeet ovat lähes samanlaiset. Ainoana erona on Ns-arvo, joka liittyy nopeuden ja haulikokojen raja-arvoihin. Tavalliselle patruunansa ostavalle metsästäjälle tämä ei ole ongelma, koska ostopatruunat asettuvat raja-arvojen alapuolelle. Hieman yleistäen kaikki magnumpaineilla testatut aseet, 12/89, 12/76 ja 12/70 semimagnumit, ovat teräshaulikelpoisia, kunhan supistusaste on maksimissaan puolisuppea. Olipa aseeseen leimattu ranskalainen lilja tai ei, sekä riippumatta valmistusvuodesta. Koestuspaine ja supistusaste ratkaisevat. Eri maissa on erilaiset testileimat, mutta ne kaikki kertovat jotain tärkeää. 32 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 32 6.11.2020 8.52
Esimerkkiaseeseen sopiva patruuna Paikallisen kaupan valikoimassa on teräspatruunoita kaliipereissa 12/89, 12/76 ja 12/70. Tarjolla on esimerkiksi Winchester Drylok 35 g, Gyttorp Wetland 28 ja 32 g, Hull Steel Game 32 g ja Fiocchi Steel 35 gramman hauliannoksella. Jo tarkastelemalla CIP-standardia voimme sulkea pois Winchesterin ja Fiocchinin, koska niiden hauliannos on 35 grammaa. Lisätutkimukset osoittavat, että ne ovat tosiasiallisesti 1050 baarin patruunoita. Siksi niitä tulisi ampua vain teräshaulikelpoisilla, joiden piippujen supistusaste on enintään puolisuppea. Gyttorpin ja Hull:n tarjonta vaikuttaa lupaavalta. Kuten muistamme, 32 grammaa ja 4 mm haulit olivat raja, ja kun valmistajien verkkosivustoilta löytyy tieto 740 bar paineesta, ovat nämä patruunat sopivia esimerkkiaseeseemme. Vanhan haulikon sopivuutta terähauleille voi parantaa Varsinkin vanhemmissa haulikoissa on usein jyrkät ylimenokartiot, mikä nostaa painetta. Siksi saattaa hyvinkin olla vaivan ja rahan arvoista antaa asesepän kalvaa ylimeno loivemmaksi. Tarvittaessa seppä myös avartaa piipun kiinteää supistusta. Tätä kannattaa harkita myös siksi, että teräshaulit tuottavat yleensä hyvin tiukkoja osumakuvioita lyijyhaulipatruunoihin verrattuna. Vanhaan piippuun voi lisäksi tulla pullistuma, jos supistus on todella tiukka. Avarammalla supistuksella teräshaulit tekevät yleensä myös tasaisemmat osumakuviot. Kun on kyse aseista ja patruunoista, päätökset on aina tehtävä harkiten. Jokainen toimii omalla vastuullaan, joten pienimmässäkin epäilyssä kannattaa olla yhteydessä alan ammattilaiseen, kuten paikalliseen aseseppään. Jyrkkä ylimenokartio näkyy piipussa usein selkeänä renkaana. Sen loiventaminen on suositeltavaa tasaisemman osumakuvioiden saamiseksi ilman suurten paineiden riskiä. Tarkkana patruunan valinnassa: Näistä 35 gramman latauksella oleva Fiocchi ei sovi vanhoihin haulikoihin, toisin kuin Hull Steel Game 32 gramman latauksella. Näin, vaikka jälkimmäinen on nopea ”high velocity” -patruuna. jahtivahti.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. hankkija.fi Jahti&Vahti Extra Energia ja Energia ovat asiantuntijoiden kehittämiä energiapitoisia erikoisruokia metsästyskoirille ja muille aktiivisille työkoirille. Ruoat vastaavat kovan rasituksen asettamiin vaatimuksiin: koira jaksaa paremmin ja sen hyvä kunto pysyy yllä pidempään. Jahti&Vahti -kuivamuonat ovat premiumlaatua ja tarjoavat markkinoiden parhaan hinta-laatusuhteen. ENERGIAPITOISET TÄYSRAVINNOT AKTIIVISEEN MENOON EXTRA ENERGIA ENERGIA 33 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 33 6.11.2020 8.52
169 90 145 CM 369 00 379 00 MINIFLAME KAASULÄMMITIN Teho 600–1600W. Nopea lämmitys, puhdas ja hajuton palaminen, ei asennuksia. HC30 OTSALAMPPU 1000 LM Äärimmäisen tehokas lujasta alumiinista varustettu otsalamppu. DENVER NVI-450 PIMEÄNÄKÖLAITE Kompakti ja edullinen. 5 x optinen + 5 x digitaalinen suurennos. HM65R SUPERRAPTOR OTSAVALAISIN 1400 LM Tehokas ja tasaisesti lähelle sekä kauas valaiseva otsavalaisin 1 400 lumenin valoteholla. H30 R+G TAI R+UV LADATTAVA 4000LM OTSAVALAISIN Todella monikäyttöinen valaisin 4000 lm maksimivaloteholla. 217 TAI 227 CAMO XL LUMIKENGÄT Pehmeässäkin lumessa kantavat lumikengät kuudella teräspiikillä. FRAME GRIP LUMIKENGÄT Alumiinirunkoiset, kevyet ja kestävät lumikengät. 69 90 OAC KAR 147 KAR + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT 127 WAP 349,00 XCD GT 160 399,00 ALTAI HOK + X-TRACE PIVOT -LIUKULUMIKENGÄT Leveä ja lyhyt metsäsuksi, jossa yhdistyvät suksien ja lumikenkien parhaat puolet. 125cm 349,00 S12 HD+SMS PRO Uusi 4G-versio lähettää nyt myös videota. Erinomainen kuvanlaatu, toimintavarmuus sekä helppo käyttöönotto. 249 90 Etutuotteen arvo xx,xx €. Kampanja voimassa xx.xx. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Paristot ja muistikortti KAUPAN PÄÄLLE! S12 HD+SMS III Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12 MP kuvat, Full HD -videot, etäohjaus ja mustasalama. 199 90 Etutuotteen arvo xx,xx €. Kampanja voimassa xx.xx. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Paristot ja muistikortti KAUPAN PÄÄLLE! 799 00 WRAITH HD 4?32X50 DIGITAALINEN YÖ-/ PÄIVÄTÄHTÄINKIIKARI Monipuolinen ja laadukas yötähtäin laajalla suureennosalueella. Kantama pimeässä 180 metriä. NV008A DIGITAALINEN YÖTÄHTÄIN Pimeänäkötilassa kantama jopa 200 metriin. NV007A PIMEÄNÄKÖLAITE KIIKARITÄHTÄIMEEN Tallentaa kuvaa ja videota. WiFi-valmius. 629 00 449 00 ALASKA TUNDRA (2019) TAKIT JA HOUSUT PIMEÄÄN HINTAAN! VARASTON SYYSSIIVOUS! APEX APS METSÄSTYSPUVUT Myös naisille (vihreä ja BlindTech Invisible). TREKKING LITE ULKOILUHOUSUT Laadukkaat ja hengittävät tekniset housut kaikenlaiseen ulkoiluun. Kevyestä materiaalista valmistetut housut joustavat ja istuvat hyvin. BLAST JA BEAT ULKOILUHOUSUT Huippulaadukkaat ulkoiluhousut. Runsaasti taskutilaa ja säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI BLINDTECH SNOW Erittäin lämmin toppahaalari. Hengittävä sekä vedenja tuulenpitävä Rain-Stop®-kalvo. SEWARD TOPPATAKKI Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop®-kalvo. Joustava pintasekä vuorikangas. Huom! koskee vain kuvassa olevaa väriä/mallia. PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT Suositut metsästyshousut Rain-Stop -kalvolla. Locker Boot™ -kiristysmekanismi lahkeissa. MERINOKERRASTO 180G Laadukkaat kerrastot 100% merinovillasta. Väri grafiitin harmaa. POWERFLEECE 240G Monikäyttöinen, hyvin istuva lämmin fleecetakki. Väri tummanruskea. MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! CHASER METSÄSTYSKENGÄT Erittäin kevyet ja vedenpitävät. Liikkuvalle metsäställe. Kaksi väriä: ruskea ja BlindTech Invisible. -43 % -50 % -30 % -37 % -50 % AJANKOHTAISET TÄRPIT ALKUTALVEEN! LISÄÄ TARJOUKSIA LUVASSA SUNNUNTAINA! 49 90 (79,90) 165 00 (329,90) 49 90 (79,90) 89 90 (129,90) KATSO HINTAA! 129 90 (229,00) 64 90 (129,90) HUIPPUHINTA! 89 90 (119,90) HUIPPUHINTA! 25 00 (39,90) 69 90 (99,80) TAKIT 89 90 (149,90) HOUSUT 69 90 (129,90) 99 00 HUIPPUHINTA! (109,00) 59 90 40 KPL ERÄ! (69,90) 99 90 50 KPL ERÄ! (169,90) 124 90 HUIPPUTEHOKAS! VARASLÄHTÖ BLACK WEEKIIN 59 90 HUIPPUHINTA! (79,90) TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 10–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 10-18, La 10-15 Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! @ RE TK ITU KK U Hinnat voimassa vähintään 30.11.2020 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. ME0620_book.indb 34 6.11.2020 8.52
169 90 145 CM 369 00 379 00 MINIFLAME KAASULÄMMITIN Teho 600–1600W. Nopea lämmitys, puhdas ja hajuton palaminen, ei asennuksia. HC30 OTSALAMPPU 1000 LM Äärimmäisen tehokas lujasta alumiinista varustettu otsalamppu. DENVER NVI-450 PIMEÄNÄKÖLAITE Kompakti ja edullinen. 5 x optinen + 5 x digitaalinen suurennos. HM65R SUPERRAPTOR OTSAVALAISIN 1400 LM Tehokas ja tasaisesti lähelle sekä kauas valaiseva otsavalaisin 1 400 lumenin valoteholla. H30 R+G TAI R+UV LADATTAVA 4000LM OTSAVALAISIN Todella monikäyttöinen valaisin 4000 lm maksimivaloteholla. 217 TAI 227 CAMO XL LUMIKENGÄT Pehmeässäkin lumessa kantavat lumikengät kuudella teräspiikillä. FRAME GRIP LUMIKENGÄT Alumiinirunkoiset, kevyet ja kestävät lumikengät. 69 90 OAC KAR 147 KAR + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT 127 WAP 349,00 XCD GT 160 399,00 ALTAI HOK + X-TRACE PIVOT -LIUKULUMIKENGÄT Leveä ja lyhyt metsäsuksi, jossa yhdistyvät suksien ja lumikenkien parhaat puolet. 125cm 349,00 S12 HD+SMS PRO Uusi 4G-versio lähettää nyt myös videota. Erinomainen kuvanlaatu, toimintavarmuus sekä helppo käyttöönotto. 249 90 Etutuotteen arvo xx,xx €. Kampanja voimassa xx.xx. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Paristot ja muistikortti KAUPAN PÄÄLLE! S12 HD+SMS III Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12 MP kuvat, Full HD -videot, etäohjaus ja mustasalama. 199 90 Etutuotteen arvo xx,xx €. Kampanja voimassa xx.xx. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Paristot ja muistikortti KAUPAN PÄÄLLE! 799 00 WRAITH HD 4?32X50 DIGITAALINEN YÖ-/ PÄIVÄTÄHTÄINKIIKARI Monipuolinen ja laadukas yötähtäin laajalla suureennosalueella. Kantama pimeässä 180 metriä. NV008A DIGITAALINEN YÖTÄHTÄIN Pimeänäkötilassa kantama jopa 200 metriin. NV007A PIMEÄNÄKÖLAITE KIIKARITÄHTÄIMEEN Tallentaa kuvaa ja videota. WiFi-valmius. 629 00 449 00 ALASKA TUNDRA (2019) TAKIT JA HOUSUT PIMEÄÄN HINTAAN! VARASTON SYYSSIIVOUS! APEX APS METSÄSTYSPUVUT Myös naisille (vihreä ja BlindTech Invisible). TREKKING LITE ULKOILUHOUSUT Laadukkaat ja hengittävät tekniset housut kaikenlaiseen ulkoiluun. Kevyestä materiaalista valmistetut housut joustavat ja istuvat hyvin. BLAST JA BEAT ULKOILUHOUSUT Huippulaadukkaat ulkoiluhousut. Runsaasti taskutilaa ja säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI BLINDTECH SNOW Erittäin lämmin toppahaalari. Hengittävä sekä vedenja tuulenpitävä Rain-Stop®-kalvo. SEWARD TOPPATAKKI Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop®-kalvo. Joustava pintasekä vuorikangas. Huom! koskee vain kuvassa olevaa väriä/mallia. PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT Suositut metsästyshousut Rain-Stop -kalvolla. Locker Boot™ -kiristysmekanismi lahkeissa. MERINOKERRASTO 180G Laadukkaat kerrastot 100% merinovillasta. Väri grafiitin harmaa. POWERFLEECE 240G Monikäyttöinen, hyvin istuva lämmin fleecetakki. Väri tummanruskea. MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! CHASER METSÄSTYSKENGÄT Erittäin kevyet ja vedenpitävät. Liikkuvalle metsäställe. Kaksi väriä: ruskea ja BlindTech Invisible. -43 % -50 % -30 % -37 % -50 % AJANKOHTAISET TÄRPIT ALKUTALVEEN! LISÄÄ TARJOUKSIA LUVASSA SUNNUNTAINA! 49 90 (79,90) 165 00 (329,90) 49 90 (79,90) 89 90 (129,90) KATSO HINTAA! 129 90 (229,00) 64 90 (129,90) HUIPPUHINTA! 89 90 (119,90) HUIPPUHINTA! 25 00 (39,90) 69 90 (99,80) TAKIT 89 90 (149,90) HOUSUT 69 90 (129,90) 99 00 HUIPPUHINTA! (109,00) 59 90 40 KPL ERÄ! (69,90) 99 90 50 KPL ERÄ! (169,90) 124 90 HUIPPUTEHOKAS! VARASLÄHTÖ BLACK WEEKIIN 59 90 HUIPPUHINTA! (79,90) TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 10–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 10-18, La 10-15 Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! @ RE TK ITU KK U Hinnat voimassa vähintään 30.11.2020 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. ME0620_book.indb 35 6.11.2020 8.52
Vaihtoehtoiset ja korvaavat haulimateriaalit Lyijy on ollut hallitseva ammusmateriaali ruutiaseiden alkutaipaleelta asti, mutta nyt sen käyttöä ollaan rajoittamassa. Tässä artikkelissa esitellään korvaavia ja vaihtoehtoisia materiaaleja lyijyhauleille. teksti Arto Määttä kuvat Tero Kuitunen ja Arto Määttä K orvaavat materiaalit ovat sellaisia, joilla on oikeasti mahdollista korvata lyijyhaulit. Eli materiaalit, joilla päästään vastaavaan saatavuuteen ja hintaan tai suorituskykyyn. Vaihtoehtoisia materiaaleja voidaan käyttää, jos haulikolla ei voi ampua korvaavia haulipatruunoita. Joko hinta, suorituskyky tai saatavuus asettavat rajoituksia niiden laajamittaiselle käytölle. 36 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 36 6.11.2020 8.52
KORVAAVAT MATERIAALIT TERÄS Teräksen ominaispaino on matalampi kuin lyijyn, mutta se on selvästi kovempaa. Kuutiosenttimetri terästä painaa 7,9 g, lyijy puolestaan 11,3 g. Kovuutensa ansiosta teräs haulit kestävät hyvin piippuajan rasitukset kovilla lähtönopeuksilla. Tätä hyödynnetään suurella menestyksellä nykyaikaisissa high performance -latauksissa. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna teräs on ainoa potentiaalinen lyijyn korvaaja. Teräs on yleinen ja edullinen materiaali, jolla ladattujen patruunoiden hinta ja saatavuus eivät aseta rajoituksia laajamittaiselle käytölle. Tästä johtuen vain teräksellä voidaan korvata lyijy useimmissa metsästysmuodoissa ja erityisesti rata-ammunnassa. Teräksellä ladattujen ratapatruunoiden hinta on jopa lyijyhaulipatruunoita edullisempi johtuen materiaalien hintaerosta. Teräshaulipatruunoiden vahvuutena on myös niiden pitkään jatkunut tuotekehitys erityisesti Yhdysvalloissa, jossa lyijyn käyttö on ollut alueellisesti kielletty vesilinnustuksessa jo vuodesta 1987 ja valtakunnallisesti vuodesta 1991. Teollisuuden tuotekehitysponnistelut ovat siis jo vuosikymmeniä kohdistuneet juuri teräshaulipatruunoiden suorituskyvyn parantamiseen. VOLFRAMI Volframin käyttö on yleistynyt kaikissa niissä tarkoituksissa, joissa patruunalta vaaditaan joko lyijyn tasoista tai parempaa suorituskykyä. Volframin ominaispaino on 19,3 g/cm³, mutta se sekoitetaan aina johonkin muuhun materiaaliin, jolloin siitä on mahdollista valmistaa patruunoissa käytettäviä hauleja. Tällä hetkellä on saatavana sekä lyijyä ominaisuuksiltaan vastaavia volframisekoitehauleja sekä “lähes puhtaasta” volframista valmistettuja todella raskaita ja kovia hauleja erikoiskäyttöön. Rajoittavia tekijöitä ovat volframin korkea maailmanmarkkinahinta ja toisinaan myös heikko tarjonta. Sen ominaisuudet ovat kuitenkin niin joustavia, että intressit sen käytölle ovat suuret. Millään muulla materiaalilla haulin painoa ei voida säätää niin laajalla skaalalla, eikä suorituskyvyn puute rajaa niitä pois vaativimmistakaan käyttötarkoituksista. Korkean tiheyden volframihaulin kosketusta ei kestä mikään piippumateriaali, joten patruunan haulikupin ja kokoonpanon laatu on avainasemassa. Näissä erikoispatruunoissa myös hinta on niin korkea, että käytön mielekkyys riippuu kohderiistasta ja tyypillisistä laukausmääristä. Vaihtoehtoiset ja korvaavat haulimateriaalit VAIHTOEHTOISET MATERIAALIT KUPARI Kuparin tiheys on noin 9 g/cm³. Ero teräkseen on painon osalta pieni, mutta materiaali on terästä pehmeämpää, eikä muodosta vaaraa piipuille. Kuparihaulipatruunoiden hinta on kuitenkin selvästi korkeampi. Potentiaalistaan huolimatta kuparihaulipatruunoiden tarjonta on tällä hetkellä vähäistä. Suorituskyky ei yllä nykyaikaisten high performance -teräshaulipatruunoiden tasolle ja standardipaineisissa patruunoissa, joita voi käyttää lähes kaikissa haulikoissa, tarjontaa on teräspatruunoissa huomattavasti kuparihaulipatruunoita enemmän. VISMUTTI Vismutin ominaispaino on noin 9,8 g/cm³. Sen käyttämistä haulimateriaalina jarruttavat saatavuus ja hinta. Vismuttia ei kaiveta erikseen, vaan se on muiden louhostuotteiden, tyypillisesti lyijyn, sivutuote. Lyijyn käytön vähentyminen näkyy siis myös vismutin saatavuuden heikentymisenä. Vismutin toinen haaste haulikonpatruunoissa on sen hauraus, joka asettaa vaatimuksia haulikon supistajille. Liian tiukka supistus saattaa murentaa osan hauleista jo piipun suulla. TINA Tinan ominaispaino on noin 7,3 g/cm³. Tinaa käytetään yleensä seoksena, eli lejeerinkinä, jossa sen sidosaineena on jokin muu metalli. Sen päätyminen haulimateriaaliksi perustuu pehmeyteen, eli turvallisuuteen vanhoissa haulikoissa. Suorituskyvyltään tinahaulipatruunat eivät juuri poikkea teräshauleilla ladatuista standardipatruunoista. Vähäiset valmistusmäärät, korkea hinta ja valikoimien kapeus kallistavat valinnan usein muihin patruunoihin. SINKKI Sinkin tiheys on 7,1 g/cm³. Se on kevyin yleisesti käytettävä vaihtoehtoinen haulimateriaali, joka ei muodosta riskiä haulikon piipuille. Sen kohdevaikutus on teräkseen verrattuna vähäinen, joten käytön kannalta sinkki asettaa eniten rajoituksia metsästyksellisesti. Hinnaltaan sinkkipatruunat ovat verrattain edullisia, mutta suorituskyvyn puute ohjaa valintoja potentiaalisempiin materiaaleihin. Vasemmalla High performance -teräspatruunoita, jotka vaativat teräshaulikelpoisen haulikon. Oikealla Standard -painetason teräspatruunoita, joita voi ampua myös matalammille paineille luokitelluilla haulikoilla kiinteän supistuksen läpi. Huomaa rasiaan painettu vastuuvapautuslauseke, jossa käyttö rajataan vain teräshaulitestattuihin haulikoihin. Kovat haulimateriaalit vaativat omanlaisensa haulikupit, joihin mahtuu koko hauliannos. Näin haulit eivät pääse osumaan piipun seinämiin. 37 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 37 6.11.2020 8.52
H oukuttelun tärkein osa koostuu villisioille tutusta ravinnosta. Räsänen kertoi kokeilleensa lukuisia vaihtoehtoja hävikkivihanneksista ja maissista perinteisiin viljoihin ja päätyneensä vehnään houkutteluruokinnan perustana. Siat palasivat varmimmin vehnälle aina uudelleen ja uudelleen, muiden kokeilujen tuottaessa vaihtelevia onnistumisia. Rautjärveläisen Kemppisen kokemukset tukevat Räsäsen Loviisassa tekemiä havaintoja, tosin hän on päätynyt kauraan. Kaura, ja välillä vanhentunut leipä, muodostavat Kemppisen huokutteluruokintojen perustan. Ne kelpaavat usein myös muille metsän asukkaille mikäli sikalaumat eivät alueella pyörisikään. Avainsanana kummankin metsästäjän onnistumiselle on pitkäjänteisyys. Ruokinta ei houkuttele sikoja paikalle välittömästi, ja sen tehokkuus kasvaa sitä sinnikkäästi ylläpidettäessä. Terva? Toisena tärkeänä kulmakivenä villisian houkuttelussa ja havaintojen saamisessa on terva. Tervaa valellaan korkeamman kannon päälle, tolpan tai puun sivuun, jolloin villisialle muodostuu sitä houkutteleva, tahmea kyhnytyspaikka. Puuksi käy mikä vain, kuhan paksuutta löytyy kestämään isommankin sian nojailu. Kemppinen nosti esiin kuusen toimivan erityisen hyvin tähän tarkoitukseen, sillä sian hinkatessa itseään tervaan, kuusen kylki hankautuu usein rikki ja tervaan sekoittuu pihkaa. Villisian puun kylkeen jättämä tuoksu, tervan jäänteet ja tilalle tihkuva pihka muodostavat hyvin houkuttelevan luontaisen kyhnytyspuun joka toimii jatkossa kuin itsestään, Kemppinen toteaa. Kumpikin metsästäjä toteaa tervan olevan kiinteä osa houkuttelua, sen toimiessa jopa aikoina jolloin villisika muutoin siirtyisi pois ruokinnoilta, viljapeltojen huomaan. Räsäsen mukaan selkeä tauko on usein heinä-elokuussa viljan kypsyessä, mutta sadonkorjuun jälkeen villisiat alkavat jälleen vierailemaan ruokinnoilla säännöllisemmin. Sama havainto sikojen loppukesäisestä ruokintarytmistä toistuu Eero Kemppisellä, ja hän toteaakin tähän vuodenaikaan tervan olevan joskus ainoa villisikoja houkuttava tekijä. Peruna ja juurekset? Kemppisen havaintojen mukaan villisika ei erityisesti syö perunoita, vaan poimii perunamaasta lähinnä pienempiä mukuloita ja on mieltynyt perunan muodosTehoa sikaruton torjuntaan: Villisian houkutteet Haastattelimme kahta aktiivista jo vuosia villisika-alueella toiminutta metsästäjää, Eero Kemppistä ja Jukka Räsästä, selvittääksemme parhaat villisikahoukutteet. teksti Antti Saarenmaa kuvat Jukka Räsänen ja Reijo Salminen 38 Metsästäjä 6/2020 38-39_Villisian_houkutteet_ME0620.indd 38 6.11.2020 9.39
Ruokailevan lauman hajottamiseksi ja eettisen riistalaukauksen mahdollistamiseksi jaa ruokintakasat useampaan läjään mikäli aiot metsästää paikalla lähiaikoina. tamaan valkoiseen rihmastoon. Räsänen kertoi myös pohtineensa, voisivatko kuohkeassa perunamaassa yleisesti viihtyvät madot toimia villisialle erityisenä houkuttelevana herkkuna. Peruna ei tahdo kuitenkaan kelvata ruokinnalla, sanoo Räsänen. Kumpikin metsästäjistä kertoo tarjoilleensa villisioille ruokinnoiltaan vihanneksia, juureksia, ja omenoita. Räsänen kertoi rahdanneensa hävikkivihanneksia ruokinnalle yhden vuoden huonolla menestyksellä, ja palattuaan vehnään havaitessaan ruokinnan muistuttaneen kompostia, sikojen loistaessa poissaolollaan. Myöskään Kemppisen mukaan juurekset eivät tahdo kelvata tuoreeltaan, mutta syksyllä pienten pakkasten jälkeen hilloontuneet, hieman käyneet omenat tuntuvat katoavan ensimmäisinä. Muut houkutteet? Etelä-Ruotsissa villisian houkuttimena vannottiin laajalti “maissipommin” nimeen – maissia sotkettiin sammioon leivän, oluen, sokerin ja veden kanssa, ja annettiin sen käydä. Lopputuloksena pistävän imelältä tuoksuva käynyt maissisekoite, jota leviteltiin ruokintapaikoille. Maissipommi ei kuitenkaan ole noussut Suomessa erityiseen suosioon – miksi? Räsäsen ja Kemppisen mukaan maissia, sekä “maissipommia” on kokeiltu myös kotopuolessa, ilman erityisen hyviä tuloksia. Asiaa pohdittuaan Räsänen kertoi arvelevansa maissin toimivuuden perustuvan riistaeläinten paikallisiin ruokailutottumuksiin ja maanviljelyksessä paikallisesti viljeltäviin kasveihin. Suomessa maissin viljely on verrattain harvinaista Etelä-Ruotsiin verrattuna, joten se on ravintoaineena kotimaisille sioillemme vieraampi. Sama tekijä selittää erinomaisesti kotimaisten viljalajikkeiden nousemisen toimivimmiksi ruokahoukutteiksi. Käymisprosessin merkitystä houkuttelevuudessa on haastava mitata, mutta Räsänen arvelee käymisen vain lisäävän entuudestaan tuttuun ravintoaineeseen lisää “potkua” ja näin parantavan sopivina annoksina houkuttelutehoa. Kumpikin metsästäjä toteaa kokeilleensa runsaasti muita, erilaisia houkutteita ja saaneensa niillä myös vaihtelevasti lisäpontta houkutteluun, mutta maltillisilla annostuksilla. Räsänen kertoi kaupallisen luumuhajusteen selkeästi ohjanneen sikoja paremmin sillä kyllästetylle kasalle, ja Kemppinen kertoi havainneensa sikojen poimineen hyvin tarkasti viljan sekaan murretut joulupiparit. Vaihtelevasti ja varovasti kokeilemalla on mahdollista löytää houkutteita, joilla ruokintaan saa lisäpontta, mutta niiden käyttöön kumpikin suosittaa malttia. He kertoivat erilaisten voimakkaiden houkutushajusteiden muuttuvan herkästi karkotteiksi, mikäli niitä käytetään liikaa. Vähemmän on enemmän – toteaa Räsänen. Tervapaalu, tai tervatut puun kyljet ovat villisialle erinomainen ja tärkeä houkute, sekä ruokinnan ohella että muualla. Ruokamäärien suhteen maltti on valttia. Ruokinnan tulee säilyä ruokintana eikä jätekasana. Hajusteiden käytössä on oltava varovainen sika kyllä haistaa vaikka niillä ei lutrattaisikaan. 39 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 39 6.11.2020 8.52
Valonvahvistin vai lämpökamera? Haitallisten vieraslajien metsästystä helpotettiin lakimuutoksella vuonna 2019. Supikoiraa saa nyt metsästää tähdäten valonvahvistimien tai muiden pimeänäkölaitteiden läpi. Mutta minkä hankkisi, valonvahvistimen vai lämpökameran? Tähtäimen vai katselulaitteen? teksti ja kuvat Olli Kangas Peurat näkyvät lämpökameralla myös pimeällä. Timo Huikkalan mukaan kiinnostus pimeälaitteisiin on noussut valtavasti. Hän esittelee kiikariin kiinnitettävää mallia. V alonvahvistinteknologia on ollut sotilaskäytössä jo toisen maailmasodan loppuvaiheista. Silloin laitteet olivat järkyttävän kalliita ja niin sanotun kannettavankin version pelkät akut painoivat pitkälti toistakymmentä kiloa. Kuluttajien ulottuville teknologia on tullut vasta hiljattain, kun hinnat ovat pudonneet. Nyt valonvahvistinten hintahaarukka on noin 600 euron katselulaitteesta reilun 5 000 euron tähtäinlaitteisiin. Kovin moni ei varmaankaan sijoita tuhansia euroja tähtäimeen, jolla saa ampua vain supikoiria. Moni päätyykin laitteeseen, joka asennetaan tavallisen tähtäinkiikarin jatkeeksi. Hinta kertoo laitteen laadusta Halvimmallakin lämpökameralla löytää esimerkiksi haavakon sysipimeästä metsästä, vaikka kuva ei ole niin tarkka kuin kalliimmassa laitteessa. Riittävä lämpö pysyy esimerkiksi peuranruhossa tuntikausia senkin jälkeen kun eläin on jo menehtynyt. – Halvimmilla laitteilla ei näe niin tarkkaa kuvaa kuin kalliimmilla, joissa on tietenkin parempaa teknologiaa, vahvistaa kauppias Timo Huikkala Asetalosta. 40 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 40 6.11.2020 8.52
– Myös toimintaetäisyys kasvaa hinnan myötä, Huik kala kertoo. Virtolaisliikkeestä kysytään enemmän lämpökame roita kuin valonvahvistinlaitteita, mutta se johtunee siitä, että valonvahvistinasia on uudempi metsästäjille. Kyselyitä tulee enemmän ja enemmän, jonka Huikkala arvelee johtuvat laitteiden hintojen putoamisesta siedet tävälle tasolle. Huikkala esittelee mallia, jota voi käyttää joko käsikatselulaitteena tai sen voi asentaa kiikarin linssiin kiinni. Kauppiaskin joutuu hetken etsimään oikeaa so vitinta, rutiinia kun ei ole vielä päässyt syntymään. Kun oikea sovitin on asennettuna, on valonvahvistin todella nopea napsauttaa kiinni kiikariin. Kun pimeänäkölaitet ta ei tarvita, toimii kiinnike etulinssin suojuksena. Suuri apu tunnistettaessa Valonvahvistinta tai lämpökameraa saa käyttää tähtäin laitteessa vain supikoirajahdissa, ja poikkeusluvalla villisialla. Mutta kyllä erillinen katselulaitekin on suuri apu eläintä tunnistettaessa ennen ampumista. – Supia voi ensin tiirailla lämpökiikarilla, sitten napsauttaa valon päälle ja ampua, toteaa ahkera pien petopyytäjä Jussi Näsi. Loppilaisella metsämiehellä on useimmiten mukanaan lämpökameralla varustettu tähtäinlaite yöpassissa. Noin kolmen tonnin hintaisella laitteella näkee eläimet satojen metrien päästä ja kuva on valokuvantarkka. Kysymykseen ”lämpökamera vai valonvahvistin?” on Näsillä selvä kanta: – Jos hankkisin vain yhden laitteen, se olisi lämpöka meralla varustettu katselulaite, toteaa Näsi epäröimättä. Katselulaitetta on tähtäinkiikaria näppärämpi käännellä ja tarkkailla maastoa eri suuntiin. Se voi olla laillisena apuvälineenä hirvieläintenkin iltakytik sellä. Vaikka hämärässä näkee vielä ampua, on varma tunnistus joskus epävarmaa. Silloin katselulaite pidentää toimintaaikaa peurakytiksellä. Iso apu haavakon etsinnässä SRVAkeikoilla joudutaan usein etsimään eläimiä ou doista paikoista öiseen aikaan. Silloin lämpökamera on todella hyödyksi. Näsille on kertynyt näyttävä valikoima öisiä kuvia eri eläimistä. Jopa hiiri näkyy lämpökuvassa 70 metrin etäisyydeltä hassuna pisteenä. Valonvahvistimella toimivaan katselukiikariin voi myös liittää lämpökameralaitteen lisävarusteena. Ja tie tenkin valonvahvistinlaite toimii päiväsaikaan normaa lina kiikarina ja kamerana. Valonvahvistuksen kun saa monissa malleissa pois päältä. Kameralla varustettu hyvä laite on tietenkin myös harrastusväline jo itsessään. Öisiä luontokuvia on jännittävä kuvata. Lämpökameran otokset ovat toisinaan silkkaa taidetta. Jopa hiiri näkyy lämpökuvassa 70 metrin etäisyydeltä hassuna pisteenä. Jalusta on lämpö kameralla kuvatessa tarpeen, katselu sujuu käsivaraltakin. Supin viime hetki tallentui tähtäimen videolle. Lämpökamera tähtäin sopii Jussi Näsin mielestä myös 60vuotiaa seen kivääriin. 41 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 41 6.11.2020 8.52
S inisorsan pesimäkanta on ollut pitkällä aikavälillä kasvussa, mutta viimeisen viiden vuoden aikana se on taantunut. Laskeva suuntaus jatkui tänä vuonna kannan pysyessä kuitenkin pitkän aikavälin (1989–2020) keskiarvon tuntumassa. Sinisorsan poikastuotto sen sijaan kasvoi 21 % viime vuodesta, ja poikastuottoindeksi nousi tämän myötä pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolelle. Poikastuottoindeksit kertovat poikuelaskennoissa havaittujen poikasten määrästä ja siinä tapahtuneista muutoksista, ei lisääntymismenestyksestä sinänsä. Poikastuottoindeksi kertoo, kuinka paljon nuoria lintuja vesillä voisi olla sorsastuskauden alkaessa. Tavin pesimäkanta vaihteli voimakkaasti seurantajakson alkupuolella, mutta sittemmin kannanvaihtelu on tasaantunut. Kanta on pitkällä aikavälillä taantunut ja jatkanut laskuaan myös viimeiset viisi vuotta. Tavin poikastuotto oli tänä vuonna samaa luokkaa kuin viime vuonna pysyen noin 25 % pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Telkän pesimäkanta pysyi pitkään suhteellisen vakaana. Vuoden 2012 jälkeen se kääntyi laskuun, minkä johdosta lajin kanta on taantunut pitkällä aikavälillä. Tämän vuoden parimäärä on noin 20 % seurantajakson keskiarvoa pienempi. Telkän poikastuotto kasvoi 23 % viime vuodesta. Haapanan pesimäkanta on taantunut voimakkaasti pitkällä aikavälillä. Pesimäkantaindeksi oli tänä vuonna koko seurantajakson alhaisin, vain 50 % pitkäaikaisesta keskiarvosta. Myös poikastuotto on laskenut pitkällä Riista sorsien parimäärät kääntyivät laskuun Neljän tärkeimmän riistasorsalajimme kannat ovat taantuneet viimeisen viiden vuoden aikana – tavilla, telkällä ja haapanalla jo pidemmän aikaa. Sinisorsan hyvä poikastuotto viritti silti odotuksia hyvästä sorsastuskaudesta. teksti Hannu Pöysä, Andreas Lindén, Tuomas Rajala, Katja Ikonen, Luonnonvarakeskus, Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo kuva GettyImages aikavälillä. Vaikka poikastuottoindeksi osoittaa peräti 46 % kasvua viime vuodesta, pysyi se reilusti pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Haapana on vuoden 2019 uhanalaisuusarvioissa luokiteltu vaarantuneeksi. Muiden vesilintujen kannankehityskuvaajia on esitetty Luonnonvarakeskuksen nettisivuilla osoitteessa www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/vesilinnut/. Poimintana punasotkakannan alamäen jatkuminen: parimäärä laski 11 % viime vuodesta. Ilahduttavaa sen sijaan on pitkällä aikavälillä taantuneen tukkasotkakannan koheneminen, peräti 55 % viime vuodesta. Lajin parimääräindeksi jäi silti selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon. Poikastuotto ei aina seuraa pesimäkannan kehitystä Neljän tärkeimmän riistasorsalajin välillä on selkeitä eroja poikastuoton kehityksessä. Sinisorsan poikastuotto on pysynyt vakaana, mutta muilla lajeilla poikastuotto on vähentynyt. Vertaamalla poikastuottoja parimääräkuvaajia keskenään voidaan havaita, että esimerkiksi haapanalla poikastuotto noudattaa pitkälti parimäärän vaihtelua, sinisorsalla taas ei. On kiinnostavaa tietää, voidaanko poikastuotossa havaita pitkän aikavälin suuntausta senkin jälkeen, kun parimäärän vaikutus otetaan huomioon. Alustavan analyysin perusteella tavin ja telkän poikastuotto laskee pitkällä aikavälillä pesimäkannan koosta riippumatta, mutta sinisorsan ja haapanan parimäärällä korjattu 42 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 42 6.11.2020 8.52
poikastuotto ei osoita mitään suuntausta. Tulos viittaa siihen, että myös parimäärää kohden laskettu poikastuotto on tavilla ja telkällä laskemaan päin. Toisin sanoen lisääntymismenestys olisi heikentynyt. Havainto on huolestuttava ja vaatii perusteellisempaa tutkimusta. Laskentapisteiden määrä hyvässä kasvussa Erityisesti Suomen riistakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo ovat viime vuosina kannustaneet vesilintulaskentoihin, ja tämä näkyy laskentapisteiden määrän huimana kasvuna. Varsinkin parilaskentapisteiden määrä kasvoi tänä vuonna roimasti. Tämä johtuu osin siitä, että maaja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa pystyttiin nyt toistamaan laskenta suurella määrällä 1980-luvun lopun kohteista, joilla laskentaa ei ole sen koomin tehty. Hanke paikkaa erityisesti Pohjois-Suomen harvaa laskentapisteverkostoa ja näin parantaa seurantatulosten maantieteellistä edustavuutta. Toivottavasti kaikki tänä vuonna lasketut kohteet pysyvät aktiivisina myös jatkossa ja uusiakin perustetaan. Lämpimät kiitokset kaikille vesilintulaskentoja edistäneille ja tukeneille tahoille sekä erityisesti lukuisille vesilintulaskentoihin osallistuneille metsästäjille ja lintuharrastajille. Tärkeimpien riistasorsien parimäärän ja poikasten kokonaismäärän kehitystä kuvaavat indeksit. Indeksit on skaalattu molempien aineistojen osalta siten, että 100 % kuvaa jakson 1989–2020 keskiarvoa. Indeksin ympärillä oleva värillinen alue on 95 % luottamusväli, joka kuvaa aineistossa esiintyvästä hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta indeksin arvossa. SIN ISO RS A PARIT POIKASET TAV I TEL KK Ä HA AP AN A 1990 2000 2010 2020 vuosi 1990 2000 2010 2020 200 150 100 50 200 200 150 100 50 200 150 100 50 150 100 50 ind ek si (% ) Tärkeimpien riistasorsien parimäärä ja poikasten kokonaismäärä Parilaskenta Poikuelaskenta Laskentapisteiden määrän kehitys 1986–2020 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 La sk en ta pis te itä 19 86 19 88 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 vuosi 43 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 43 6.11.2020 8.52
Operaatio Tunnhamn SOTKA-vieraspetohankeen poistotyöt pohjautuvat saaristossa huolella suunnitelluille hoitoalueille, joiden avulla tavoitellaan luonnonhoidollista vaikuttavuutta. Tässä artikkelissa perehdytään tarkemmin Tunnhamnin hoitoalueen valmisteluihin. Käytännön toimet on hoitanut Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistys r.y. teksti Tommy Arfman ja Mikko Toivola kuvat Tommy Arfman Tunnhamnin hoitoaluetta valmisteltiin huolella ennen petopoistojen aloitusta muun muassa pannoittamalla kolme naarasta GPS-lähettimillä. Metsästäjä 6/2020 44 ME0620_book.indb 44 6.11.2020 8.52
A lue muodostuu pääsaaresta Tunnhamn ja sen ympärillä olevista saarista ja luodoista. Laajempi hoitokokonaisuus on noin 200 km², sisältäen vesialueet. Hoitoalue koostuu yksityismaista ja valtion maista. Hoitoalueen ydin, noin 180 hehtaaria eri kokoisia saaria, on tunnhamnilaisen Brunströmin perheen omistuksessa. He ovat hyvä esimerkki maanomistajista, jotka haluavat parantaa omistamansa alueen luontoarvoja. He tekivät sopimuksen aluetta hoitavan yhdistyksen kanssa, jolloin hoitoalueesta saatiin hyvä kokonaisuus. Linnusto Aikoinaan alue on ollut vahvan haahkakannan pesintäaluetta ja myös pilkkasiipi on sen tunnuslintuja. Tämänhetkinen linnuston tila on kuitenkin murheellinen. Laskennassa paljastui, että tietyt lajit yrittävät pesiä alueella, mutta poikasia ne saavat siivilleen todennäköisesti vain harvoin. Sorsalinnuista eniten pesimäreviirejä määritettiin pilkkasiivelle ja tukkaja isokoskelolle sekä sinisorsalle. Silmiinpistävää oli se, että useimmilta luodoilta löytyi vain munankuoria, joista löytyivät supikoiran hampaan jäljet. Selkeimmät tuhot paljastuivat lokkija tiiraluodoilta. Ainoastaan laskenta-alueen eteläreunan Rysskobb-saarella linnut olivat saaneet pesiä rauhassa. Sinne supikoirat eivät vielä ainakaan haudontavaiheessa olleet löytäneet. Tuhottuja pesintöjä löytyi kuitenkin myös Tunnhamnin pääsaaren eteläpuolelta Halsskäristä. Vieraspetojen valtakunta Hoitoaluetta ryhdyttiin suunnittelemaan kesällä 2019. Maanomistajan luvalla aloitettu tunnustelu paljasti saarien olevan supikoirien miehittämiä. Petopoistoja ei kuitenkaan aloitettu heti. Ensimmäinen toimenpide oli varustaa pari supikoiraa GPS-lähettimillä ja näin selvittää eläinten liikkumista jokaisena vuodenaikana. Tiedon toivottiin paljastavan asioita, joita voitaisiin käyttää käytännön pyyntitoimien tehostamiseksi. Petopoistoja siirrettiin myös siksi, että lintulaskennoilla voidaan osoittaa vieraslajin vaikutukset alkuperäislajistoon. Niin ikään tärkeää on saada linnustosta arvio ennen hoitotoimien aloitusta, jotta voidaan osoittaa toimien vaikutus linnustoon. SOTKA-rahoitus ei ollut tuolloin vielä käynnissä ja yhdistys haki GPS-pantoihin avustusta muilta tahoilta. Tukijoiksi saatiin Suomen Metsästäjäliitto, Luonnonja riistanhoitosäätiö ja Suomen riistakeskus. Pannoitustyöt aloitettiin syyskuun alussa 2019 pääsaaren pohjoispuolelta. Panta numero 1 saatiin Bergholmin saarelta löytyneen aikuisen naaraan kaulaan ja panta numero 2 nuoremmalle naaraalle Horsskärin Saaristossa supikoirat voivat selviytyä hyvin ympäri vuoden. Hoitamattomilla alueilla kannat saattavat paisua yllättäviin mittoihin, kuten Tunnhamnissa saaristomerellä. Alueen lintutuhot ovat pääosin supikoirien aiheuttamia. Elokuun ensimmäinen inventointi paljasti ainoastaan supikoiran ja saukon läsnäolon hoitoalueella. Koko aluetta ei vielä tätä kirjoitettaessa ole laiduntavien eläinten vuoksi käyty läpi. 45 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 45 6.11.2020 8.52
3 km 2,2 km 2,2 km 1,7 km Tunnhamn Äspskär Lindören 2 km Naaras 1 Naaras 2 Naaras 3 Marskär Horsskär Fåfångskär Rysskob Halsskär Tunnhamn Äspskär Morumrsörarna Lintulaskenta-alue Tuhottu lintukolonia Tiira/lokkikolonia saaressa. Myöhemmin saimme käyttöömme pari pantaa lisää ja 14.2.2020 pannoitimme aikuisen naaraan Mars skärin saareen. Näin kolmessa vierekkäisessä saaressa oli pannoitettu naaras. Selviytymisen mestari Asetelma oli täynnä mielenkiintoisia kysymyksiä. Voiko noin pienellä alueella olla riittävästi ravintoa supikoirien pidempiaikaiselle oleskelulle vai joutuvatko ne lähtemään uusille alueille ravinnon perään? Saavat ko ne pentuja? Pysyvätkö ne hengissä kevääseen asti? Ovatko ne tulleet Tunnhamniin uimalla vai jäitä pitkin? Päästäkseen pois Tunnhamnin alueelta, niiden olisi uitava noin kahden kilometrin matka päästäkseen uusiin maisemiin. Aiemmin saaristossa pannoitetut uroseläimet olivat kovin liikkuvaisia, mutta kahden kilometrin uin timatkaa ei niilläkään päästy todentamaan. Lisäksi niiltä oli poistettu naaraskumppani, kun taas Tunnhamnin eläinten olosuhteisiin ei oltu vaikutettu lainkaan. Tärkeimpään kysymykseen eli selviytyvätkö ne ke vääseen, tuli yksioikoinen vastaus: Selviytyvät. Naaras 1 liikkui alkusyksystä muutamien saarien väliä. Se vält teli 2:n elinpiiriä. Talveksi se asettui Äspskärin saareen, joka on luonnonsuojelualue. Naaras 2 pysytteli pääsääntöisesti Horsskärissä ja sen eteläpuolella sijaitsevassa Fåfängskärissä. Uintimatka oli nimelliset muutaman kymmenen metriä. Naaras 3 oli liikkuvaisin ja ajoittain se kävi mo lempien muiden alueilla. Pääsääntöisesti sekin vältteli muita ja pysytteli Marskärissä. Syksy 2019 oli hyvä pihlajanmarjasyksy. Tämä voi olla yksi selitys eläinten selviytymiselle. Eniten ihmetystä aiheutti 2:n selviäminen viiden hehtaarin kokoisessa Horsskärissä. Se pysytteli pienellä alueella syyskuusta kesäkuuhun. Pentuja Pantaeläinten elämä ei ollut pelkkää selviytymistä. Pan tojen vaihdon yhteydessä ne punnittiin ja painot olivat nousseet syksyn aikana. Ne voivat sen verran hyvin, että 1 ja 2 saivat pentuja. Äspskäriin sijoitetut riistakamerat tallensivat kuvia pennuista, jotka olivat ilmeisesti 1:sen. Se piti siinä majapaikkaansa kesäkuuhun asti. Naaras 3 ei tiettävästi saanut pentuja, joka näkyi sen liikkumisessa. Se oli selkeästi tyytymätön omaan saareensa ja vierailikin ajoittain pidempiäkin aikoja Lin dörenissä, joka on pieni saari Äspskärin länsipuolella. Lisäksi saimme kesällä mökkiläiseltä havainnon aikuisesta ja pennusta Tunnhamnin pääsaarelta. Olim mekin jo aavistelleet siellä olevan vielä lisää elinpii rejä, koska pantaeläimet eivät käyneet siellä missään vaiheessa. Kolme pentureviiriä näin pienellä alueella saaristossa todistaa meille sen, että hoitamaton saaristo voi pahimmillaan kantaa hyvin suurta supikoirakantaa. Panta paljastaa On mielenkiintoista ajatella, mitä olisi tapahtunut jäätal vena? Luultavasti silloin ainakin no 3 olisi lähtenyt liik keelle, samoin myös muut saariryhmän pariutumattomat tai ahtaasti asuvat eläimet. Reviirieläimet parittelevat helmi maaliskuun alkupuolella ja jos niillä on ravinto resurssit kunnossa, ne lienevät tyytyväisiä saariinsa. Eläinten liikkumattomuus talven aikana johti päätök seen, että se on myös parasta aikaa niiden metsästykselle. Tunnhamnissa suoritetun lintulaskennan alueeseen kuului noin 70 saarta. Pesimä reviirien määrät on esitetty oheisessa kuvaajassa. On hyvä tiedostaa, ettei määritetty reviiri tarkoita vielä onnistunutta pesintää. Tuhottujen lintukolonioiden ja munien määrä maastossa viittaa siihen, että pesintää kyllä yritetään, mutta onnistuminen on harvinaista. Tunnhamnin pohjoispuolella pannoitettujen naarassupikoirien liikkeet. Naaraita 1 ja 2 seurattiin syksyn 2019 ja kesän 2020 välisen ajan. Naaras 3 oli seurannassa vuoden helmikuusta elokuun loppuun saakka. Kuvassa olevat etäisyydet kertovat uimamatkoja, jotka supikoiran pitää uida poistuakseen Tunnhamnista muualle saaristoon. lap int iira kal alo kki pil kka siip i iso ko ske lo tuk kak osk elo kyh my jou tse n na uru lok ki me rih ara kka kal ati ira sin iso rsa 50 100 150 200 250 300 281 91 77 59 57 53 48 46 37 30 46 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 46 6.11.2020 8.52
Eläimet löytyvät niistä saarista, joihin ne ovat asettuneet marras-joulukuussa. Jos hoitotoimet kestävät esimerkiksi 3–4 päivää, on talvella helpompaa löytää alueen kaikki eläimet. Lämpimään aikaan ne liikkuvat enemmän ja jo hoidettuihin saariin voi tulla naapurista uusia yksilöitä. Kevättalvella pannat paljastavat myös elinpiiri saaret. Tämä on tärkeää tulevien hoitotöiden kannalta. Niin sanotut ”kuumat” saaret on hyvä saada kartalle, kun hoitoalue on saavuttanut niin sanotun ylläpitotason. Pantakoirien kohtalo Vain yksi pantanartuista selvisi elokuuhun asti, jolloin oli tarkoitus aloittaa petopoistot. Naaras 1 menehtyi juhannuksen alla Lindörenin saarelle. Samaan aikaan pienellä saarella oli pantanarttu 3. Meille heräsi epäily, että niille tuli kiista elinpiiristä ja 1 hävisi ottelun. 3 pysyi saaressa kaksi päivää ja ilmeisesti söi 1:n. Kun pääsimme paikalle, jäljellä oli vain ranka. Löytöpaikka syvällä katajikossa ja viittaa siihen, että toinen supikoira on syönyt entisen elinpiirin haltijan katajikon suojissa. Äärimmäisen pienten elinpiirien alueella kilpailu on kovaa, koska normaalisti supikoiran elinpiiri on minimissään 100 ha. Tunnhamnissa se on vain murto-osa tästä. 1:n kuoleman jälkeen nro 3 otti Äspskärin haltuunsa. Siinä se pysytteli elokuun loppuun asti. Vieraspeto hanke käyntiin mantereella SOTKA-vieraspetohankkeessa pilotoidaan supikoiran ja minkin tehopyyntejä saariston lisäksi mantereen olosuhteissa. Toiminta on käynnistetty elokuun lopulla Lahden seudun, Nokian seudun ja Hämeenkyrö-Viljakkalan riistanhoitoyhdistysten alueilla. Tavoitteena on kehittää supikoiran ja minkin kannanhallintamalleja, joilla niiden aiheuttamia vesilinnustovahinkoja saadaan vähennettyä rehevillä lintuvesillä. Hankkeen pyyntialueiksi on määritelty riistanhoitoyhdistysten linnustollisesti tärkeimmät alueet. Varsinaisen pyynnin hoitavat alueille muodostetut vieraspetoryhmät, jotka on koottu paikallisista pienpetoaktiiveista. Mantereen tehopyyntipilotin syksyn kokemuksista kerrotaan lisää Metsästäjä-lehden numerossa 1/2021. Eläimet etsittiin ja pysäytettiin osaavien koirien avulla. Ne säkitettiin, tarkastettiin sukupuoli, ikä ja paino. Pantojen vaihdon yhteydessä ne punnittiin jälleen ja tarkastettiin niiden kunto. Naaras 2 kohtasi määränpäänsä heinäkuun alussa. Se oli synnyttänyt mökkisaareen pennut. Mökin omistaja kyllästyi pihalla pyöriviin supikoiriin ja loukutti pantanartun ja neljä pentua. Saareen jäi vielä pentu, josta hän sai havaintoja. Olimme ounastelleet konfliktia ja kertoneet heille mökkisaaressa asustavasta pantaeläimestä. Pyysimme ilmoittamaan, jos se löytyy kuolleena. Saimme ilmoituksen ja sovimme, että tulemme pannan haun yhteydessä koirien kanssa poistamaan jäljelle jääneet pennut. Hakureissulla saimme saaliiksi aikuisen uroksen, mutta emme pentua. Siitä tuli edelleen havaintoja, mutta saimme sen saaliiksi vasta elokuussa. Ne ilmeisesti eivät koirien nenään haise vielä keskikesällä. Etappi saaristoon Pantaeläinten avulla hahmottelimme ajatusta siitä, miten supikoirat leviävät saaristossa. Ne asettuvat kosteisiin lehtomaisiin saariin. Mielellään niissä saa olla pihlajia, kaislikkoa, makean veden altaita. Tällaiset olosuhteet tarjoavat niille resursseja, joilla ne selviävät talven yli. Lisäksi ihmisten tarjoamat ravintolähteet vaikuttavat niiden asettumiseen. Alueella lisäännytään ja jos mahdollista, osa porukasta siirtyy uimalla uusille alueille. Todennäköisesti tämä tapahtuu kesän lopulla. Jos alue on pitkien uimamatkojen eristämä, ne odottelevat jäätalvea. Näin ne pikkuhiljaa valtaavat saaristoa pala kerrallaan. Ainoa keino vaikuttaa supikoiran saariston valloitukseen, on niiden järjestelmällinen poistaminen. Tunnhamnin kaltaisilla tiheän kannan alueilla se vaatii paljon työtä. Jättämällä yhdenkin eläimen jäljelle, alkaa tuo prosessi jälleen alusta. Kerromme myöhemmin tuosta poistotyöstä, joka on alkanut tätä kirjoitettaessa. Ainoa keino vaikuttaa supikoiran saariston valloitukseen, on niiden järjestelmällinen poistaminen. 47 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 47 6.11.2020 8.52
Jousimetsästys ammunnan harjoittelu Jousi on vakiinnuttanut Suomessa asemansa metsästysaseena, erityisesti viimeisen parin vuosikymmenen aikana yhä suurempien riistaeläinten siirtyessä jousimetsästyksen piiriin. teksti ja kuvat Antti Saarenmaa M etsäkauriin ja muiden hirveä pienempien sorkkaeläinten jousimetsästys sallittiin 2000-luvun alussa. Villisian jousimetsästys tuli mukaan 2017 alkaneella metsästyskaudella. Näiden suurempien riistaeläinten metsästysmahdollisuuden myötä tuli myös jousiaseelle ampumakoe. Ampumatekniikan perusteet Taljajousella ampuminen on dynamiikaltaan verrattavissa seisten vapaalta kädeltä tapahtuvaan kivääriammuntaan. Jousta viritettäessä takakäsi ankkuroidaan sopivaan kohtaan leukaluun lähettyville, jolloin jänteeseen kiinnitetty jännetähtäin asettuu oikein säädettynä kohdalleen tähtäyssilmän ja etutähtäimen väliin, muodostaen monista avotähtäintyypeistä tutun diopteritähtäimen. Vaistojousella ammuttaessa ei, jousityypin nimen mukaisesti, käytetä tähtäimiä, vaan osuminen tapahtuu ampujan käsi-silmäkoordinaation kehittyessä, suurien toistomäärien ja järjestelmällisen ampumaharjoittelun kautta. Jousella harjoittelussa mainittavana etuna on, ettei se vaadi erityistä ampumarataa, vaan harjoittelualueeksi soveltuu moni muukin, jossa taka-alue voidaan tarkastaa ja mahdollisten ohilaukausten sattuessa nuoli 48 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 48 6.11.2020 8.52
osuu maahan tai taustavalliin pysähtyen turvallisesti. Harjoittelun helppous on jousen kohdalla erinomainen asia, koska hyväksi ampujaksi kehittyminen vaatii erityisesti harrastuksen alkupäässä aktiivista ja säännöllistä tekemistä. Harjoittelun erityispiirteitä Jousella ampuminen on toispuoleista. Dominoivaa silmää käytetään tähtäämiseen, ja sen mukaisesti valitaan aseen kätisyys. Kummankin käden lihaksisto ja nivelet kohtaavat omanlaistaan, aina samansuuntaista rasitusta ja intensiivisessä harjoittelussa vaativat myös vastaliikkeitä, huoltoa ja lepoa kipujen ja vammojen ehkäisemiseksi ja toispuoleisuuden korvaamiseksi. Harjoittelun järkevä jaksottaminen, varsinkin harrastuksen alkupäässä ampumainnon usein ollessa suurimmillaan, on ensisijaisen tärkeää. Jousiammunnan rasittaessa lihaksistoa ja väsymisen vaikuttaessa suoraan harjoituksen tehokkuuteen ja hyötyyn, on pidettävä huoli riittävästä levosta sekä ammuttavien sarjojen että harjoitushetkien välillä. Uupunut ampuja kehittää itselleen helposti erilaisia tekniikkavirheitä. Harjoituksen laadun varmistamiseksi on suositeltavaa ampua mieluummin usein ja vähän, kuin kerralla paljon. Muutamien kymmenien laukausten harjoitusmäärät per treenikerta ovat harrastuksen alussa hyvä nyrkkisääntö. Harjoittelukertojen kertyessä volyymia voidaan pikkuhiljaa lisätä. Kauas vai lähelle? Jousella keskimääräinen ampumamatka riistatilanteissa on alle 20 metriä. Huolimatta suhteellisen lyhyistä ampumamatkoista, kannattaa harjoitellessa kasvattaa ammuttavaa etäisyyttä järjestelmällisesti ja pyrkiä varmaan osuntaan reilusti pidemmältäkin etäisyydeltä. Peukalosääntönä voisi soveltaa esimerkiksi pohjoisamerikkalaisesta jousimetsästyslehdestä poimittua termiä “double distance training” – pyri harjoittelemaan aktiivisesti noin kaksi kertaa keskimääräistä riistatilannettasi pidemmältä etäisyydeltä. Nuolien niputtaessa 40 metrin matkalta tennispalloon, tiedät 20 metrin laukauksen olevan kohdallasi rutiinisuoritus. Milloin olen valmis? Jousella metsästettävien saaliseläinten vitaalialueiden koko vaihtelee suuresti lajista toiseen, mutta käytännössä miltei kaikkien kohdalla nuolien osuminen tennispallon kokoiseen maalialueeseen halutulta metsästysmatkalta riittää. Käytännön ja kokemusten kautta opittuna riistalaukauksen on tapahduttava rutiininomaisella varmuudella, ja tämän saavuttamiseksi osumisen harjoittelutilanteessa on oltava varmaa. Hyvää harjoittelua ja oman ampumakunnon testaamista ovat esimerkiksi monen jousimetsästykseen keskittyneen seuran maastoradoilta löytyvien 3d-maalien ampuminen. 3d-maalit ovat realistisen näköisiä eläinmaaleja, joihin harjoittelemalla jousimetsästäjä oppii sekä hahmottamaan oman osumatarkkuutensa suhteessa tavoitellun riistaeläimen vitaalialueen kokoon, ja lisäksi poimimaan tähtäyspisteen perinteisen ympyrätaulun lisäksi myös muunlaisista kohteista. Tehokkaimmin oikean harjoittelun alkuun sinua avittaa jo kokeneempi toinen ampuja. Paikallisen jousimetsästystai jousiammuntaseuran kautta on tarvittaessa helppo etsiytyä muiden harrastajien seuraan. Paikallisia seuroja löydät muun muassa lajiliittojen sivuilta: • Suomen Jousimetsästäjäin Liitto Ry www.jousimetsastys.fi • Suomen Jousiampujain Liitto ry www.sjal.fi Sorkkaeläimiä metsästettäessä jousimetsästäjältä vaaditaan ampumakoe. Puuhun ripustettavan pass itason käyttö on jousella metsästettäessä yleistä. Tästä syystä jyrkkiä ampumakulmia on hyvä harjoitella ennakkoon. 49 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 49 6.11.2020 8.53
A urinko saa posket hehkumaan. Ilmassa on häivähdys kesää, vaikka on syyskuu. Seisomme laitumen vieressä Kokkolassa. Laidunkausi on päättymässä, ja pian lampaat siirretään sisälle. Lammaskatras koostuu suomenlampaista ja kainuunharmaista, jotka hoitavat perinneympäristöä, ylläpitävät geeniperintöä, tuottavat lihaa ja villaa. Maaseutuyrittäjä Satu Kumpulainen kertoo tilateurastamon ja kehräämön toiminnasta. Hänellä on monta rautaa tulessa, ja lampaista hyödynnetään kaikki mahdollinen. Tiedoksi tytöt minulla on uusi resepti teitä varten, villapaitaan pukeutunut yrittäjä huikkaa laitumen uuhille nauraen. Tunnelma on seesteinen. Myös lampaat tuntuvat nauttivan viimeisistä kesäpäivistä. Vuosi takaperin tilanne oli toinen. Kumpulainen sai laitumen vieressä asuvalta maanomistajalta soiton. Laitumelta oli löytynyt Sudet teettävät töitä lammastilalla Petoaidat tuovat turvaa, mutta eivät poista lampaankasvattajan huolta. teksti Mirja Rantala, kuvat Jaakko Alalantela kuollut lammas ja omistajan olisi paras tulla paikalle. Puhelun aikana raatoja löytyi lisää ja selvisi, että tappaja oli petoeläin. Susivahinko pysäyttää Kuolleita uuhia löytyi 22 ja paikallinen petoyhdyshenkilö tunnisti vahingonaiheuttajiksi kaksi sutta. Kyllä se oli pysäyttävä tilanne, ihan järkyttävä. Joka porukkaan pannaan joku kesy yksilö, jotta laumaa on helpompi käsitellä. Paljon on niitä suosikkeja, Kumpulainen sanoo. Vahingon selvittelyyn osallistui tilallisten ja maanomistajan lisäksi poliisi, eläinlääkäri, petoyhdyshenkilö ja metsästysseuran väkeä. Osa lampaista oli kuollut heti, osa jouduttiin lopettamaan ja kuusi löytyi seuraavana päivänä metsästä syötyinä. Kumpulaisella oli kokemusta ilvesvahingosta, joten 50 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 50 6.11.2020 8.53
hän tiesi, miten toimia. Petovahingon sattuessa on tärkeää ottaa yhteys petoyhdyshenkilöön ja maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Taloudellisesti suurin tappio koitui siitä, että tapetut uuhet olivat tiineitä. Korvaukset kattavat vain uuhet, eivät syntymättömiä karitsoita. Menetetyt eläimet olivat alkuperäisrotua ja harvinaisia sukulinjoja, joten vastaavien eläinten löytäminen oli enemmän kuin haastavaa. Tukiehtojen mukaan kuolleet laiduntajat on korvattava vastaavilla kymmenen päivän kuluessa. Petoaita vaatii ylläpitoa Kuvaaja lennättää dronea laitumen päällä saadakseen kokonaisuudesta kuvan. Dronen laskeuduttua alemmas lampaat siirtyvät rauhallisesti poispäin. Paimenna niitä lähemmäs rantaa, siellä saa parempia kuvia, Kumpulainen kehottaa. Keväällä 2020 laitumelle saatiin petoaita. Petoaidattuja laitumia tilalla on nyt noin 26 hehtaaria. Ei petoaidan laittaminen ole niin hankalaa. Se on oikeastaan aika yksinkertaista, kun sen osaa, Kumpulainen kannustaa. Eristimet kannattaa kiinnittää jo talvella ennen sulanmaan sesonkia, hän vinkkaa. Alustan tasoitus kaivinkoneella helpottaa niittämistä, joka on aidan ylläpidossa suurin työ. Alkukesän kiivaimman heinänkasvun aikaan aidan alta niitetään viikoittain, sillä alin, suden kaivautumisen estävä, lanka kulkee vain 20 senttimetrin korkeudella maasta. Kerran halutaan, että petoja on ja aitoja laitetaan, niin kuinka paljon voi olettaa, että työ jää alkutuotannon kontolle, hän kysyy. Kumpulaisen tila on luomussa, jonka sääntöihin kuuluu laidunnus. On selvää, että laidunnus jatkuu petotilanteesta huolimatta. Siirrymme aitojen sisälle. Kuuden langan välistä mahtuu, kun muistaa katkaista virrat kahdesta sähköpaimenesta. Kumpulainen on lisännyt valtion kustantamiin aitamateriaaleihin lisälankoja. Myös sähköpaimenia on kaksi. Toinen, voimakkaampi lisättiin, kun susi kuvautti itsensä laitumen tolppaan asennetussa riistakamerassa. Pedot ovat pysyneet aidan ulkopuolella, mutta huolta ne tuottavat. Sähköistetty petoaita on tehokas tapa suojata laiduntavia eläimiä, ja on työläästi ylläpidettävästä aidasta myös muuta hyötyä. Ei tarvitse yhtään kertaa kesässä mennä katsomaan, onko lampaat mennyt aidasta läpi. Petoaidan tarkoitus on pitää petoeläimet aidan ulkopuolella, mutta samalla se pitää lampaat laitumella. Yhtä vahva kuin heikoin lenkki Lauma on tehnyt hyvää työtä, ruoho on kaluttu lyhyeksi. Vain nokkostupsut eivät ole maistuneet. Kierrämme laidunta lampaanläjiä väistellen. Tarkistamme rumpuputkeen asennetun teräsverkon. Aitaa rakennettaessa oli suunnitelmassa huomattu aukko: Kulkuväylän alle asennettu rumpuputki muodosti vesistön kautta väylän laitumelle. Aita on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, Kumpulainen toteaa. Dronella rantaan paimennettu katras on siirtynyt lähelle suojaansa. Ne kurkkivat uteliaasti vieraita, mutta eivät tule kuvattavaksi. Suojaansa ne yrittivät paeta myös vuosi sitten. Silloin suoja ei auttanut, sillä lähimmät raadot löytyivät aivan sen vierestä. Nyt vieraat unohtavat lähikuvat ja antavat lauman tarkkailla tilannetta rauhassa. Jaksaminen mietityttää Laitumen liepeillä liikkuu myös karhu, joka on rikkonut rehupaaleja. Välillä Kumpulainen pohtii jaksamistaan. Etäällä kantatilasta laiduntavat lampaat tekevät valvonnan työlääksi. Ei minulla kantti anna myöten mennä nukkumaan, kun riistakamerasta tulee hälytys. Lähden ajamaan ja tarkistamaan, ovatko eläimet ja aidat kunnossa, Kumpulainen sanoo. Pujottelemme itsemme lankojen välistä ulos laitumelta ja palautamme paimeniin virran. Kesä sujui vahingoitta. Kevääksi on luvassa lisää aidan rakentamista ja kunnostusta. Suunnitteilla on kokeilla myös uusia karkotusmenetelmiä. Toistaiseksi laidunnus Kokkolassa jatkuu. Suomen riistakeskukselta voi hakea ilmaista petoaitaa • Aidattavien eläinten korvausarvon tulee olla petoaidan (2 500 €/km) arvoa suurempi. • Aidattavien eläinten laji, petotiheys ja alueen vahinkokehitys vaikuttaa petoaidan saantiin. • Aidan pystytys ja huolto ovat tilallisen vastuulla. • SusiLIFE-hanke selvittää kyselyllä tilallisille vahinkojen ennaltaehkäisemisestä koituvia kustannuksia, mahdollistaa pika-petoaitoja ja testaa uusia suojausmenetelmiä. www.susilife.fi Oikein asennettu ja ylläpidetty petoaita on tehokas suoja. 51 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 51 6.11.2020 8.53
Levähdysalueverkostot lintureserveinä V esilintujen syysaikaisilla levähdysalueilla tarkoitetaan yksittäisiä kohteita tai aluekokonaisuuksia, joilla minimoidaan kaikenlainen syysaikainen häirintä. Levähdysalueiden tarkoituksena on viivästyttää vesilintujen syysaikaisen muuton ennenaikaista alkamista. Tutkimusja kenttätieto on todennut vesilintumäärien nopean laskun elokuun 20. päivänä alkavan vesilintujen metsästyksen jälkeen. Valtakunnallinen metsästyksen aloitus laukaisee ennenaikaisen muuton jopa viikkoja luontaista ajankohtaa aiemmin. Merkittävä osa lentokykyisistä linnuista siirtyy tuolloin kerääntymisalueille, joilta siirrytään edelleen kohti lajeille ominaisia talvehtimisalueita. Valtaosa muuttoreitin vesilintusaaliista metsästetään juuri talvehtimisalueilla. Mikäli maassamme olisi nykyistä enemmän syysaikaiselta häirinnältä vapaita vesilintujen luontaisia tai rakennettuja laadukkaita elinympäristöjä, voisivat linnut tukeutua näihin kohteisiin muutolle valmistautumisen ajaksi. Samalla levähdysalueen maisematasolla olevat muut vesilintukohteet voisivat jatkaa suunnitelmallista metsästystä nykyistä pidempään. Levähdysalueverkosto -pilottihanke on osa SOTKA-vesilintuhankkeiden kokonaisuutta. teksti Veli-Matti Pekkarinen kuva Heikki Helle 52 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 52 6.11.2020 8.53
Kokemusten mukaan kokonaissaaliin määrään ei juurikaan tule muutosta ja kausi pitenisi lintujen valmistautuessa synnyinsijoillaan muuttoa varten. Samoille kohteille kertyisi myös läpimuuttavavia lintuja. Mallit maailmalta Pilottihankkeen tarkoituksena on kerätä kansainvälistä tietoa ja kokemuksia levähdysaluekohteista. Etunenässä levähdysaluetoiminnassa on Tanska, mutta myös muista maista löytyy tietoa menetelmän tuloksellisuudesta. Yhteistyöverkoston kokemusten perusteella aloitetaan alkavan syksyn aikana koulutusja tiedotustoiminta maanomistajien, metsästäjien ja sidosryhmien kanssa. Suomeen sovelletussa toimintatavassa levähdysalueet perustetaan vapaaehtoisuuteen ja asianomistajien aktiivisuuteen perustuen. Kiinnostuneet voivatkin ottaa suoraan yhteyttä hankkeen työntekijöihin. Lisätietoa löytyy järjestöjen hankesivuilta. Tätä kirjoitettaessa ensimmäisen kohteen maastoarviointija sopimustyö on Kaakkois-Suomessa jo aloitettu. SOTKA-levähdysaluehanke Maaja metsätalousministeriön rahoittaman kaksivuotisen hankkeen toimijoina ovat yhteistyössä Suomen Metsästäjäliitto sekä BirdLife Suomi. Molemmat järjestöt ovat palkanneet lintuvesiasiantuntijat toteuttamaan hankesuunnitelman mukaisia tavoitteita yhteistyön ja verkoston luomiseksi. Pilottihanke perustaa aluksi 25 vapaaehtoisuuteen perustuvaa syysaikaista levähdysaluetta ja kokemusten perusteella verkosta on tarkoitus laajentaa koko maan kattavaksi. Samalla kootaan teemaa käsittelevä tietopaketti harrastajien käyttöön. Kaksivuotisen hankkeen lintuvesiasiantuntijoiden yhteystiedot: Veli-Matti Pekkarinen, Suomen Metsästäjäliitto ry, 050 472 8724, veli-matti.pekkarinen@metsastajaliitto.fi Heikki Helle, BirdLife Suomi ry, 010 406 6209, heikki.helle@birdlife.fi LISÄTIEDOT: Suomen Metsästäjäliitto, hankesivut: https://metsastajaliitto.fi BirdLife Suomi, hankesivut: www.birdlife.fi/suojelu/alueet/hairintavapaaverkosto Maaja metsätalousministeriö: SOTKA-hanke: https://mmm.fi/sotka Metsästäjä 6/2020 53 ME0620_book.indb 53 6.11.2020 8.53
L änsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistyksen muodostivat entiset Hankoniemen, Tammisaaren, Tenholan, Karjaan, Pohjan, Inkoo-Snappertunan ja Siuntion riistanhoitoyhdistykset. Toiminta-alue on varsin laaja, sillä se ulottuu Hankoniemen kärjestä aina Kirkkonummen läntiselle rajalle. Yhdistäviä tekijöitä riistanhoitoyhdistyksillä olivat kaksikielisyys ja rannikon läheisyys. Tämä osaltaan mahdollisti saumattoman yhdistymisen. Taustalla oli myös vuonna 2009 tehty kuntaliitos, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistettiin Raaseporin kaupungiksi. Ennen riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä pelkästään Raaseporin kaupungin alueella toimi viisi eri riistanhoitoyhdistystä. Riistahallintolain mukaan riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueen tulee lähtökohtaisesti olla yhden tai useamman kunnan alue, joten yhdistymistä edeltävän jaon voidaan katsoa olleen riistahallintolain hengen vastainen. Osa-aikainen toiminnanohjaaja hoitamaan paperisotaa Ajatus yhdistymisestä syntyi kuitenkin jo ennen kuntaliitoksia ja vahvistui entisestään, kun Metsästäjäin Keskusjärjestö ja sen piirit yhdistettiin Suomen riistakeskukseksi. Samalla myös riistanhoitoyhdistysten rooli muuttui hallinnollisen elementin kasvaessa. Usean yhdistyksen hallinnon yhdistäminen yhden kirjoituspöydän taakse nähtiin järkevimpänä ratkaisuna. Lisäksi haluttiin varautua tulevaisuuteen. Meidän pitää osata katsoa myös 10–20 vuoden päähän. Väki muuttaa pois paikkakunnalta ja yhdistyksen toimintaan on silloin vaikeampi sitoutua, totesi entinen Inkoo-Snappertunan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Otto von Frenckell haastattelussa syksyllä 2019. Yhdistyvien riistanhoitoyhdistysten aktiiveista koottiin työryhmä, joka lähti ajamaan hanketta eteenpäin muun muassa teettämällä selvityksen yhdistymisen edellytyksistä. Selvityksen myötä saatiin vahvistus ajatukselle, että ammattimainen toiminnanohjaaja olisi paras ratkaisu kestävälle toiminnalle. Maaja metsätalousministeriöstä asia nähtiin samalla tavalla, sillä ministeriö myönsi yhdistymishankkeelle kolmevuotisen hankerahoituksen, jolla voidaan kattaa muun muassa osa-aikaisen toiminnanohjaajan palkkaus. Työryhmä ryhtyi etsimään uudelle yhdistykselle palkattavaa toiminnanohjaajaa syksyllä 2019. Ehdokkaita Etelä-Suomen jättiläinen Sama toiminta, vain 1/7 byrokratiaa Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistyksen ensimmäinen toimintavuosi on ollut erityisen huomion kohteena, sillä se syntyi seitsemän riistanhoitoyhdistyksen yhdistyttyä yhdeksi, eteläisen Suomen mittapuulla erittäin suureksi yhdistykseksi. teksti ja kuva Valto Kontro Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistys on Etelä-Suomen mittakaavassa sekä pinta-alaltaan että jäsenmäärältään suuri yhdistys. 54 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 54 6.11.2020 8.53
löytyi muutamia, joiden joukosta toiminnanohjaajaksi valikoitui lopulta Tomas Randström Bromarvista. Kiinnostus tehtävään lähti minulla metsästysharrastuksen kautta. Halusin työskennellä minulle tärkeän aiheen parissa, kertoo Randström. Muutos metsästäjien näkökulmasta pieni Muutoksen haluttiin näyttäytyvän paikalliselle metsästäjäkunnalle mahdollisimman vähäisenä. Käytännössä se tarkoitti yhteislupien säilyttämistä entisellään sekä ampumarataja SRVA-toiminnan säilyttämistä paikallisina. Osalla yhdistyksistä oli hallinnassaan ampumaratoja, joiden omistus kuitenkin siirrettiin erillisille ampumaratayhdistyksille. Vaikka riistanhoitoyhdistyksellä ei ole ampumaratoja hallinnassaan, niin ampumakokeita on pidetty entiseen malliin. Myös yhteislupa-alueet ovat pysyneet samanlaisina. SRVA-toimijoiden ja poliisin välillä on ollut hieman haasteita, kun esimerkiksi Siuntiossa sattuneesta kolarista saatetaan soittaa Hankoon, mutta tätä ollaan parhaillaan korjaamassa. Randströmin mukaan palautetta itse yhdistymisestä on tullut verrattain vähän, eli tavoitetta muutoksen vähäisestä näkymisestä metsästäjäkunnalle voidaan pitää toteutuneena. Haasteita on kuitenkin ilmennyt, joista suurimpana voidaan pitää koronapandemian myötä säädettyjä rajoituksia. Kokouksia ja muita tilaisuuksia on jouduttu pitämään etäyhteyksien turvin, joka on hankaloittanut uuden toiminnanohjaajan tehtäviä, joissa muutenkin on ollut paljon uutta opittavaa. Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistys on rajoitteista huolimatta kyennyt lisäämään panostuksia muun muassa nuorisotoimintaan. Yhdistyksen edustajat ovat järjestäneet koronarajoitteet huomioon ottaen koululaisille tilaisuuksia, joissa metsästystä ja riistanhoitoa on esitelty. Metsästysharrastuksen tulevaisuuden kannalta yhdistys näkee tärkeänä, että harrastuksen pariin saadaan uusia metsästäjiä. Vapaaehtoista yhdistymistä tuetaan Riistanhoitoyhdistysten hiljattaiset yhdistymiset juontavat Suomen riistakeskuksen Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen -hankkeeseen. Hanke tuottikin hedelmää, sillä Länsi-Uudenmaan lisäksi uusia yhdistyksiä syntyi hankkeen tukemana kuusi kappaletta, joista Etelä-Soisalo aloitti toimintansa vuonna 2019 ja muut vuonna 2020. Maaja metsätalousministeriö on tukenut yhdistymishankkeita erillisrahoituksin, jotta toiminta saadaan vakiinnutettua. Ministeriö kannustaa edelleen riistanhoitoyhdistyksiä tarkastelemaan omia tilanteitaan mahdollisten yhdistymistarpeiden osalta. Parhaillaan käynnissä on hankerahoitushaku, jossa yhdistymistä suunnittelevat riistanhoitoyhdistykset voivat hakea erillisrahoitusta esimerkiksi yhdistymisen edellytysten selvittämiseen. Myös Suomen riistakeskukselta on saatavilla apua. Yhdistyksiä kannustetaan olemaan omaan aluetoimistoon yhteydessä pienellä kynnyksellä, mikäli ajatuksia yhdistymisestä esiintyy. Kynnys yhdistymiselle on luultavasti nyt pienempi kuin muutama vuosi sitten, kiitos Länsi-Uudenmaan ja muiden yhdistyneiden riistanhoitoyhdistysten. Hankkeen myötä kokemuksia yhdistymisen edellytyksistä on saatu kartutettua. Yhden viestin haluaa Randström lähettää muille yhdistymistä suunnitteleville yhdistyksille. Suunnitelkaa koko prosessi huolellisesti. Se on kaikkein tärkein yksittäinen neuvo, jonka voin antaa. Toiminnanohjaaja Tomas Randström metsästää innokkaasti muun muassa koiransa Kiran kanssa. KITEEN NIVUNGIN METSÄSTYSALUEEN VUOKRAUS UPM-Kymmene Oyj tarjoaa vuokrattavaksi n. 4 200 ha:n suuruisen Nivungin metsästysalueen Kiteellä. Lisätietoa: www.upmbonvesta.fi 55 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 55 6.11.2020 8.53
Hirvijahti luo olennaisen osan riistataloudellisista vaikutuksista Suomessa. TEKSTI Janne Artell, Jani Pellikka, Tuija Lankia kuva Tero Kuitunen M etsästyspäivästä koituvalla hyödyllä on hirvenmetsästäjälle rahassa mitattava arvo, joka on kustannuksia suurempi. Luonnonvarakeskuksen syksyllä 2019 tekemä verkkokysely hirvenmetsästäjille auttaa arvioimaan, millainen tämä arvo on ja mistä se koostuu. Kustannusten rajanveto Harrastukset tunnetusti maksavat. Harva hirvenmetsästykseen osallistuja keräilee maksukuitteja ja ynnäilee metsästyspäivän jälkeen kulujaan, saati puntaroi niitä suhteessa metsästyspäivän antiin. Olennaista on, että hirvijahtiin osallistuminen tuntuu vaivan ja rahanmenon arvoiselta. Yhteiskuntaa rahaliikenne ja metsästyksen arvo kuitenkin kiinnostaa. Sitä voidaan määrittää useiden tekijöiden kautta, kuten arvioitujen metsästyskulujen, lihan arvon tai koettujen rahallisten hyötyjen kautta. Samalla on tehtävä rajanvetoja, mitä voidaan sisällyttää laskelmiin ja mitä ei. Esimerkiksi kustannusten kohdistaminen hirvenmetsästyspäivään vaikeutuu, kun siirrytään lyhyen aikavälin kuluista (metsästysluvat, patruunat, matkaja elinkustannukset) pidemmän aikavälin suuriin hankintoihin (auto, loma-asunto). Toisaalta myös hirvenmetsästyksen antiin liittyy rajanvetoja. Miten ja missä määrin huomioida esimerkiksi luontoelämyksien ja yhteisöllisen toiminnan arvoa, tai osittaa metsästyksen osuutta pidemmillä matkoilla, jos niillä on muitakin tarkoituksia kuin metsästäminen? Juuri valmistuneessa tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti päivämatkojen arvoa, joita oli tehnyt lähes 90 prosenttia kyselyn vastaajista. Kustannuksista otettiin huomioon vain nimenomaan kyseiseen matkaan kohdistuvat kustannukset – näin ollen arvio on aliarvio koko hirvenmetsästyksen rahaliikenteestä ja arvosta. Kuluja omalla autolla matkustamiseen Vastaajista vain alle kolmannes mielsi metsästyspäivään kohdistuvan kuluja. Keskimäärin päivää kohden kulutettiin hieman alle 21 euroa. Eniten rahaa käytettiin matkustamiseen omalla autolla. Vain 5 prosenttia kulki muulla kulkuvälineellä. Yli yön ulottuvien matkojen majoituskulut olivat keskimäärin 29 euroa vuorokaudessa niillä, jotka olivat yöpymiskuluja raportoineet. Tämä tarkoittaa keskimäärin reissukohtaista 95 euron majoituskulua yli yön kestävillä reissuilla. Matalat majoituskulut viittaavat metsästäjien majoittuvan pääosin tutuilla, sukulaisilla tai omilla mökeillä ja asunnoissa. Kun keskimääräinen hirvenmetsästäjän rahankäyttö on 20,62 euroa päivässä ja päiviä kertyy kaudessa 13, kertyy Suomessa 111 900 riistanhoitomaksun maksaneen hirvenmetsästäjän kulutuksesta noin 30 miljoonan euron vuosittainen rahaliikenne. Tämä on kuitenkin aliarvio, koska luvusta puuttuu metsästykseen liittyvät pitkän ajan hankinnat. Hirvenmetsästyksen tuottamat hyödyt metsästäjille ovat merkittäviä Hirvenmetsästyksen taloudellista arvoa metsästäjälle itselleen voidaan mitata kuluttajan ylijäämän avulla, joka on käytännössä enimmäismaksuhalukkuuden (”kipurajan”) ja toteutuneiden kustannusten erotuksen suuruinen. Jos metsästyspäivän kustannusarviona käytetään vastaajien itse ilmoittamia matkakuluja, tai vaihtoehtoisesti päätellään matkakulu laskennallisesti Hirvenmetsästyspäivän taloudellinen arvo metsästäjälle 56 Metsästäjä 6/2020 Tutkittua ME0620_book.indb 56 6.11.2020 8.53
ilmoitettujen kilometrien ja matka-ajan perusteella, päädytään mallinnuksen avulla vuosittaisen hyötyarvon haarukkaan 150 – 300 miljoonaa euroa. Tämäkään arvio ei kata hirvenmetsästyksen kokonaisarvoa, koska se perustuu vain todennettaviin matkakustannuksiin. Hirvenmetsästyksen arvo säilyy siis osin tuntemattomana, mutta tutkimuksen myötä on muodostunut vahva aavistus hyödyn suuruusluokasta ja merkityksestä yhteis kunnassa. Juttusarjan taustat, mallit ja niiden oletukset selitetään tarkemmin juuri julkaistussa Luonnonvarakeskuksen raportissa. Kirjoittajat haluavat kiittää aktiivisia kyselyyn vastanneita metsästäjiä. Hirvenmetsästysmatkan rahankäyttö KAIKKI VASTAAJAT VAIN KO. KULUERIÄ RAPORTOINEET VASTAAJAT Kaikki käynnit Päiväkäynnit Yli yön käynnit vastaajaa (kaikki käynnit) Kaikki käynnit Päiväkäynnit Yli yön käynnit vastaajaa (kaikki käynnit) Matkustamiskulut 18,30 € 6,60 € 62,40 € 4490 67,80 € 39,46 € 94,96 € 1212 Majoituskulut 3,32 € 0,26 € 14,82 € 4490 87,06 € 54,41 € 90,66 € 171 Metsästysvälineet 5,24 € 1,83 € 18,13 € 4490 82,92 € 64,76 € 92,79 € 284 Elintarvikkeet 13,15 € 3,62 € 49,07 € 4490 48,56 € 21,78 € 73,72 € 1216 Muut ostot 3,32 € 1,18 € 14,13 € 4490 47,49 € 33,10 € 54,99 € 368 Yhteensä 43,91 € 13,47 € 158,54 € 4490 149,13 € 70,92 € 230,47 € 1322 Keskimääräinen rahan käyttö viimeisimmällä hirvenmetsästysmatkalla eroteltuina kaikkiin hirvenmetsästäjiin (myös niihin, joilla kulut euroa), sekä vain niihin, jotka ilmoittivat toteutuneita kuluja. 57 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 57 6.11.2020 8.53
Karjalan eräperinne osaksi Kanta-Suomen metsästyskulttuuria Karjalan metsästysmaat menetettiin noin 80 vuotta sitten. Mitä on luovutetun Karjalan eräperinne? TeksTi Reijo Orava kuvaT Suomen Metsästysmuseo olivat Suomenlahden ja Laatokan hylkeenpyynti. Hylje oli kalastajan kilpailija, mikä oli lisäsyy voimakkaaseen pyyntiin. Metsästyksen järjestäytyminen alkaa Idea riistan suojelusta ja järjestäytyneistä metsästysoloista sekä ensimmäiset metsästysseurat syntyivät 1800-luvulla. Kuitenkin vasta Suomen itsenäistyttyä alkoi metsästysseuroja syntyä, lähinnä kaupunkien ja kirkonkylien sivistyneistön keskuudessa. Merkittävä kehityskulku käynnistyi Suomen Metsästäjäliiton perustamisesta vuonna 1921. Yhdestätoista perustajaseurasta kolme oli Viipurista. Liiton neuvontatyön ansiosta alkoi seuroja syntyä myös maaseutupitäjiin ja 1930-luvun lopulla luovutetussa Karjalassa toimi ainakin 56 metsästysseuraa. Seuraava virstanpylväs oli itsenäisen Suomen oma vuoden 1934 metsästyslaki. Laissa säädettiin riistanhoitoyhdistysten perustamisesta ja toimeen ryhdyttiin myös Karjalassa. Yhdistysten toiminta oli talvisodan syttyessä kuitenkin vasta käynnistymisvaiheessa. Kaiken kaikkiaan Karjalan metsästysolojen kehitys kulki samaa rataa muun eteläisen Suomen kanssa. L uovutetun Karjalan metsästysolot olivat 1900-luvun alkuvuosina varsin erilaistuneet. Karjalankannas oli suhteellisen tiheään asuttua viljelyseutua, jossa hirvet tai suurpedot olivat niin harvinaisia, että havainnoista uutisoitiin sanomalehdissä. Metsästys oli pienriistan pyyntiä ja muuttunut suurelta osin ”sunnuntaiharrastukseksi”. Laatokan Karjala ja Raja-Karjala taas olivat metsäisempiä ja harvaan asuttuja, jopa erämaita. Suurpetoja esiintyi ja hirviäkin riitti, ainakin salapyynnin kohteeksi. Saaliilla oli suuri merkitys monien perhekuntien ruokapöydissä, ja turkiseläinten pyyntiin erikoistuneet tekivät nahoilla merkittävän ansion myydessään ne kiertäville turkisostajille. Orava-, kettuja näätäkannat olivatkin nykymittapuun mukaan erittäin harvat. Suurpetojen vähentäminen katsottiin välttämättömäksi. Etevimmät pyytäjät olivat 1800-luvun lopulla kiertäneet neuvomassa sudenpyynnissä aina Turun seutua myöten. Karhusta sai parhaan hyödyn myymällä karhunkierroksen herrasmetsästäjille. Maksuvalmiita vieraita saapui kevättalviseen karhunkaatoon Helsinkiä ja ulkomaita myöten. Oma erikoisuutensa Karjalan metsästyskulttuurissa Loimolan Näätäjoella 1929 karhuJahtiin osallistuivat muun muassa herrat Jansson ja Ekman, metsänhoitajat Krook ja Multamäki sekä apteekkari Durchman. Tikka T3X TAC A1 .223 Musta tukkinen tarkkuuskivääri. Hinta 1699€ Tikka T1X Pienoiskivääri 17HMR 22lr. Hinta alkaen 599 € Myös pakettina ja vasen kätinen 17HMR. Tikka T3X Lite Veil 308 Tyylikkäällä Veil Camon Alpine-kuosilla ja Ceracote-pinnoitteella. Hinta 1645 € Steiner Ranger 3-12x56 Baikal 94-Express 9,3 x 74R Tuplakivääri. Hinta 499 € OULUN ASE OY Planeettatie 5, 90440 KEMPELE | Puh. 08-516 370 | info@oulunase.com | Liike auki ark 10–18 ja la 10–14 | Verkkokauppa www.oulunase.fi VUODEN SAKOKAUPPIAS Sako Powerhead TSX 308 ja 30-06 20ptr Hirvensurma ja täyskupari luoti! 899,39 90 OULUN ASE Benelli SBE2 12/89 26” piippu, musta ja MAX4-camo kuvio. Hinta 1590€ Franchi Affinity 3 Elite Pro Bronze, 12/76 puoliautomaatti haulikko. Hinta 949 €. Tämä uutuus FRANCHI -aselaukussa vain meiltä! Sako S20 Hunter 6,5 Creedmoor. Hinta 1999 € Sako S20 on asealan kovin uutuustuote vuodelle 2020! 58 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 58 6.11.2020 8.53
Sota keskeytti metsästysharrastuksen Siirtolaisten metsästyslähtökohdat olivat heikot. Metsästysvälineistä ja -alueista oli pulaa, koska monet olivat luopuneet metsästysaseista jo ensimmäiselle evakkotielle lähtiessään, eikä pienten asutustilojen maat olleet riittävät. Sodan myötä metsästysseurojen toiminta hiipui. Muutaman toiminta lopetettiin virallisesti kokouksissa sodan jälkeen, mutta ainakin kaksi Viipurissa perustettua metsästysseuraa toimii yhä. Niiden metsästysmaat sijaitsivat Luumäellä, nykyisen Suomen puolella, joten seurat saattoivat jatkaa toimintaansa evakkoseuroina omilla maillaan huolimatta kotikaupungin menetyksestä. Karjalan erämiehet sulautuvat Suuri osa rakensi harrastusmahdollisuutensa lähtemällä mukaan tai käynnistämään uusien kotiseutujensa metsästysseuratoimintaa. Tämä voi olla yksi lisäsyy siihen, miksi 1950-luvulla alkoi Suomessa voimakas, pari vuosikymmentä kestänyt järjestäytymisen kehityskulku. Nykymuotoiset riistanhoitoyhdistykset perustettiin pitäjätason yhteistoiminnan kehittäjiksi. Kyläkuntien metsästäjät synnyttivät valtavan määrän uusia metsästysseuroja. Tavoite oli kehittää riistanhoitoa ja metsästystä sekä saada itsekeskeinen toiminta ja salametsästys loppumaan. Pyrittiin järkiperäiseen metsästykseen ja yhteistoiminnan tavoitteeksi nousi metsästysalueiden yhtenäisyys. Tavoitteissa onnistuttiin ja muun muassa hirvikannat lähtivät 1900-luvun loppupuoliskolla kasvuun, josta vuosisadan alussa ei osattu edes uneksia. Mitä luovutetun Karjalan metsästyskulttuurista on jäljellä? Yhtenäistynyt suomalainen metsästyskulttuuri on ollut sodan jälkeen niin voimakkaassa myönteisessä uudistuskehityksessä, että on mahdotonta sanoa, mistä sen piirteet ovat tulleet. Karjalaisten yhteisöllisyys, kovien kokemusten opettama suvaitsevaisuus ja huumori olivat kuitenkin piirteitä, jotka ovat auttaneet suuria intohimoja sisältäneiden metsästysasioiden kehittämisessä. Vastaavaa järjestäytyneisyyttä ei yksinkertaisesti aiemmin ollut. Suomalaiset metsästäjät ovat luoneet uuden kulttuurin yhdessä. Viipurin Riistamiehiä ajokoirakokeissa Luumäellä. Tikka T3X TAC A1 .223 Musta tukkinen tarkkuuskivääri. Hinta 1699€ Tikka T1X Pienoiskivääri 17HMR 22lr. Hinta alkaen 599 € Myös pakettina ja vasen kätinen 17HMR. Tikka T3X Lite Veil 308 Tyylikkäällä Veil Camon Alpine-kuosilla ja Ceracote-pinnoitteella. Hinta 1645 € Steiner Ranger 3-12x56 Baikal 94-Express 9,3 x 74R Tuplakivääri. Hinta 499 € OULUN ASE OY Planeettatie 5, 90440 KEMPELE | Puh. 08-516 370 | info@oulunase.com | Liike auki ark 10–18 ja la 10–14 | Verkkokauppa www.oulunase.fi VUODEN SAKOKAUPPIAS Sako Powerhead TSX 308 ja 30-06 20ptr Hirvensurma ja täyskupari luoti! 899,39 90 OULUN ASE Benelli SBE2 12/89 26” piippu, musta ja MAX4-camo kuvio. Hinta 1590€ Franchi Affinity 3 Elite Pro Bronze, 12/76 puoliautomaatti haulikko. Hinta 949 €. Tämä uutuus FRANCHI -aselaukussa vain meiltä! Sako S20 Hunter 6,5 Creedmoor. Hinta 1999 € Sako S20 on asealan kovin uutuustuote vuodelle 2020! ME0620_book.indb 59 6.11.2020 8.53
Karhujahti sujui suunnitellusti Syksyn kannanhoidollisessa karhunmetsästyksessä kaatui 342 otsoa. Poikkeuslupia oli käytössä 289 ja lisäksi poronhoitoalueella oli 95 karhun alueellinen kiintiö. Myönnetty lupamäärä ja saatu saalis olivat historian suurimmat. teksti Suomen riistakeskuksen Julkiset hallintotehtävät kuva Hannu Huttu P oikkeuslupien määrä kasvoi merkit tävästi itäisessä Suomessa, jossa karhukanta on tihein. Lupien painotuk sella maan itäosaan tavoiteltiin kannan pienentämistä tai kasvun pysäyttämistä. Muun Suomen osalta pyynnillä tavoiteltiin kannan tason säilyttämistä tai kasvattamista. Syksyn pyynti toteutti asetettuja tavoitteita. PohjoisKarjalassa kaikki myönnetyt poikkeus luvat käytettiin nopeasti. Saaliiksi saatiin ennä tykselliset 163 karhua. Myös KaakkoisSuomen 32 ja PohjoisSavon 12 karhua olivat suurimmat koskaan alueilta saadut saalismäärät. Muun poronhoitoalueen eteläpuolisen Suomen osalta pyynnissä kaatui yhteensä 64 karhua. Läntisin kaato oli Virroilta PohjoisHä meestä. Poronhoitoalueella saaliiksi saatiin yhteensä 71 karhua, joista läntisellä kiintiöalueella kaa dettiin 16 ja itäisellä 55 karhua. 08_Äläys Kannanhoidollinen karhusaalis 2020 Riistakeskuksen alue Kannanhoidollinen karhusaalis Lappi (poronhoitoalue) 29 Oulu (poronhoitoalue) 22 Kainuu (poronhoitoalue) 20 Oulu (ph-alueen ulkopuoli) 2 Kainuu (ph-alueen ulkopuoli) 15 Kaakkois-Suomi 32 Etelä-Savo 34 Keski-Suomi 11 Pohjanmaa 1 Pohjois-Häme 1 Pohjois-Karjala 163 Pohjois-Savo 12 PORONHOITOALUE YHT: 71 MUU SUOMI YHTEENSÄ: 271 KOKO SUOMI YHTEENSÄ: 342 60 Metsästäjä 6/2020 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. ME0620_book.indb 60 6.11.2020 8.53
JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Viljaruokinta teki sorsastuksesta shootingia M etsästyksen sosiaalinen ja kulttuurillinen kestävyys saavat yhteiskunnassa entistä enemmän huomiota. On hieno asia, että metsästys, riista ja luonto kiinnostavat muitakin kuin metsästäjiä. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on saada kasvua ja hyvinvointia luonnon antimista. Sen vuoksi myös metsästyksen pitää kehittyä luontoharrastuksena. Vesilintujen metsästyksessä viljaruokinta on yleistynyt, mistä on seurannut mahdollisuus todella suuriin saaliisiin. Toisaalta kehitys on edistänyt myös kaupallisia jahteja. Ruokintapaikkoja on perustettu paljon ja pahimmillaan kilpavarustelun piirteitä saaneessa toiminnassa tuhansia kiloja viljaa kaadetaan vesistöön. Samaan aikaan lähes kaikki vesilintukannat ovat kääntyneet laskuun. Ruokintapaikoilta ammutaan myös uhanalaisia lajeja, kuten haapanoita ja jouhisorsia. Metsästyskulttuurin ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta tässä kehityksessä on sekä hyvää että huonoa. Voimallinen ruokinta kerää sorsia laajalta alueelta, jolloin metsästysmahdollisuudet jakautuvat entistäkin epätasaisemmin. Ruokinnalta metsästäminen voi kaventaa myös metsästäjän osaamista, sillä siinä ei vaadita riistan etsimisen taitoja. Muut kuin ruokkijat usein juuri nuoret jäävät porukan ulkopuolelle, mikä tarkemmin ajateltuna saattaa olla onni onnettomuudessa. Kahluuhousujen vaihtuminen crocseihin ja kauhakuormaajaan teki sorsastuksesta shootingia. Vaikka kehitys on jatkuvaa, niin aina se ei ole kestävää. Mikäli sitä ei ohjata, se saattaa kulkea väärään suuntaan. Kirjaa saaliisi aina onnistuneen riistalaukauksen jälkeen Tallenna kaikki saaliit Oma riista -maastosovelluksella heti kaadolta tai pudotukselta. Samalla hoituvat näppärästi myös pakolliset saalisilmoitukset. S uomen riistakeskukselle on tehtävä lakisääteinen saalisilmoitus seitsemän vuorokauden kuluessa metsäkauriin, villisian, hillerin, metsähanhen, haapanan, jouhisorsan, heinätavin, lapasorsan, punasotkan, tukkasotkan, haahkan, allin, tukkakoskelon, isokoskelon sekä nokikanan pyydystämisestä. Punasotka ja tukkakoskelo ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa. Saaliiksi saadusta hallista on ilmoitettava viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun eläin on saatu saaliiksi. Kirjalliset ja video-ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyvät riistainfo.fi -koulutussivustolta. Voit tarkistaa lakisääteiset saalisilmoituksesi Oma riista -verkkopalvelusta 24 tunnin kuluttua kirjauksesta. Ilmoitukset löytyvät Saalisrekisteri-toiminnosta. Ilvesten metsästys alkaa joulukuun alussa Suomen riistakeskus on myöntänyt ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 314 ilveksen pyytämiseen. Lupamäärä nousi edellisvuodesta. I lveksen kannanhoidollisia lupia kohdennettiin erityisesti Eteläja Pohjois-Savoon, Kainuuseen sekä Etelä-Hämeeseen. Näillä alueilla ilveskanta on suurin tai kanta-arvio on kasvanut voimakkaasti. Poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen myönnettiin 307 poikkeuslupaa. Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on kannan tason vakiinnuttaminen ja ilveksen ihmisarkuuden ylläpitäminen. Suomalainen tapa säädellä ilveskantaa on osoittautunut toimivaksi. Kansalaiset suhtautuvat ilveksiin hyväksyvästi ja vapaaehtoiseen havainnointiin perustuva kannanarviointijärjestelmä on maan kattava ja toimiva. Myös ilveksen aiheuttamat vahingot ovat hyvin hallinnassa. Kannanhoidollinen metsästys on lisäksi mahdollistanut arvokkaan suomalaisen eräkulttuurin säilyttämisen. Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa elää ennen metsästyskauden alkua 2 065–2 170 yli vuoden ikäistä ilvestä. Kanta-arvio kasvoi edellisvuodesta yli 200 yksilöllä. Ilvespentueita Suomessa oli viime vuonna noin 400. Poronhoitoalueella ilveksen pyynti alkoi lokakuun alussa. Suomen riistakeskus myönsi kannanhoidolliset poikkeusluvat poronhoitoalueelle 7 ilvekselle. 61 Metsästäjä 6/2020 K lumni ME0620_book.indb 61 6.11.2020 8.53
10_Laatikonteksti_nega Metsäkanalinnut xxxxxxx xxxxx TEERI WELLINGTON 4 kpl teeren rintafileitä 8 kpl parmankinkkuviipaleita 1 iso paketti voitaikinaa 150 g tuoreita herkkusieniä 1 tl tuoretta timjamia, hienonnettuna 20 g voita 2 tl balsamietikkaa 2 keltuaista 2 dl punaviinikastiketta 100 g tankoparsaa 100 g porkkanoita Suolaa ja pippuria Hienonna sienet mahdollisimman pieniksi muruiksi veitsellä tai monitoimikoneessa. Paista sienimurut pannulla voissa ja lisää joukkoon hienonnettu timjami sekä balsam PEURAN LIHALEVY NELJÄLLE 800 g peuran jauhelihaa 2 kpl keltasipulia, kuorittuna ja hienonnettuna 50 g voita 100 g riisiä keitettynä (kuivapaino) 4 kpl kananmunaa, keitettynä ja kuorittuna 200 g ranskankermaa 120 g smetanaa 2 pkt voitaikinaa (á 500 g, valmiiksi laskostettuna) Suolaa ja jauhettua maustepippuria Ruskista peuran jauheliha ja sipulit paistinpannulla. Mausta suolalla ja oikein reilusti maustepippurilla. Laita kypsennetty seos isoon sekoituskulhoon. Lisää joukkoon keitetty ja valutettu riisi, hienonnetut kypsät kananmunat, ranskankerma ja smetana. Sekoita tasaiseksi massaksi. Maista ja mausta tarvittaessa suolalla ja maustepippurilla. Kauli voitaikina tasaiseksi levyksi uunipellille leivinpaperin päälle. Lado täyte taikinan päälle tasaisesti ja kauli toinen voitaikinalevy täytteen päälle. Yritä saada taikinalevyjen reunat toisiaan vasten ja painele ne kiinni toisiinsa. Sivele taikinan pinta vatkatulla kananmunan keltuaisella ja paista uunissa 180 asteessa noin 30–40 minuuttia tai kunnes taikina on kauniisti ruskistunut ja kypsä. Ota pois uunista ja anna hetki jäähtyä. Leikkaa paloiksi ja nauti heti tai ota metsälle evääksi mukaan. Tarjoile lihaliemen kanssa. kuvat Elina Himanen Tämä on oma suosikkini jahtireissuilla ja tätä tulee tehtyä kirjaimellisesti aina. Monesti lihalevy katoaa suihin saman tien, mutta on tätä jäänyt myös evästarpeiksi. Ryystän itse lihaliemen sherryllä maustettuna kupista suoraan, mutta jotkut kaatavat liemen levyn päälle ja nauttivat sen niin. Seuraa Akseli Herleviä Instagramissa @akseliherlevi Metsästäjä 6/2020 62 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN ERÄKOKKINA HÄÄRII TOP CHEF -VOITTAJA, "MISTER NAUGHTYBRGR" AKSELI HERLEVI. INNOKKAANA METSÄSTÄJÄNÄ HÄN LOIHTII RESEPTIT SUUSSA SULAVIIN RIISTAHERKKUIHIN. Ru ka ME0620_book.indb 62 6.11.2020 8.53
STAGHEAD BURGERI 4 kpl hampurilais-sämpylöitä 600 g peuran jauhelihaa 4 kpl cheddarjuustoviipaletta 2 keltasipulia, kuorittuna ja viipaloituna 2 dl Base Aiolia 100 g voita, pehmennettynä 1 rkl tuoretta timjamia hienonnettuna 50 g tatteja, paistettuna ja hienonnettuna 1 dl Jägermeisteriä tai vastaavaa yrttilikööriä 2 dl kolajuomaa 3 dl ketsuppia 0,5 dl worcestershire-kastiketta 1 rkl sokeria 50 g voita 0,5 tl suolaa 1 dl suolakurkkuviipaleita suolaa ja pippuria Laita kattilaan yrttilikööri, kolajuoma, ketsuppi, worcester, sokeri ja voi. Kiehauta kattilassa 5 minuuttia ja nosta syrjään. Sekoita 2 dl Base Aiolia ja 0,5 dl yrtti-bbq-kastiketta keskenään ja nosta kylmään. Grillaa sipuliviipaleet kuumalla pannulla tai grillissä ja nosta pieneen kattilaan. Lisää joukkoon loput yrtti-bbq-kastikkeesta ja anna mehustua. Sekoita pehmennyt voi, hienonnettu paistettu tatti ja timjami keskenään. Muotoile jauhelihasta neljä tasakokoista sämpylän levyistä pihviä ja mausta suolalla ja pippurilla. Grillaa pihvejä 3–4 minuuttia per puoli kuumassa grillissä tai paista kuumalla pannulla. Lisää paistetun pihvin päälle keskelle ruokalusikallinen tattivoita ja aseta juustoviipale sen päälle. Laita pihvit juustoineen päivineen uunipellille leivinpaperin päälle ja lämmitä uunissa pari minuuttia 180 asteessa, kunnes juustot on sulaneet ja kätkeneet samalla tattivoiyllätyksen. Paahda sämpylöitä uunissa 180 asteessa pari minuuttia tai lämmitä ne kuumassa grillissä. Kokoa burgeri reseptin aineksista ja nauti. Tämä burgeri on ollut Naughty BRGR -ravintoloitteni yksi suosituimmista kausituotteista ja halusin jakaa reseptin teille! Burgerin juju on yllätyksellinen tattivoi, jonka voi tehdä myös etukäteen pakastimeen, kunhan sen muistaa kääriä hyvin leivinpaperiin ja kelmuun vaikkapa tangoksi. Jägermeisterliköörin etiketissä oleva logo on nimeltään Staghead, josta burgeri on saanut nimensä. 63 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 63 6.11.2020 8.53
Nokikana kuuluu rantakanojen heimoon. Pyöreähkö, himmeän musta vesilintu. Siivet pyöreäpäiset, jalat harmaanvihreät, varpaissa uimaliuskat. Selvästi erottuva valkoinen nokka ja otsakilpi. Nuoret ruskehtavan harmaita. Kurkku ja kaulan yläosa vaalea. Aikuisella punaiset silmät, nuorilla linnuilla silmät ovat ruskeat. Nokikana pesii ja elää Keskija Etelä-Suomen rehevillä lintuvesillä ja rannikolla aina Oulun korkeudelle saakka. Munii huhti-toukokuussa 6–12 hiekanväristä tummapilkkuista munaa. Molemmat emot hautovat. Pesä suojassa ruoikossa, tehty vesikasvien varsista. Pesimäaikana nokikana on agressiivinen ja karkottaa muut vesilinnut pois pesän lähistöltä. Syysmuuton alku elokuun puolivälissä ja jatkuu pitkälle syksyyn Talvehtii Länsi-Euroopassa, Etelä-Skandinaviassa, myös Suomessa, Ahvenanmaalla. KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Nokikana Fulica atra Eurasian coot/Sothöna Ravinto Vesikasvit ja selkärangattomat pieneläimet. Siipi Muna Lähde: Lintuatlas.fi Hyönteiset Poikanen Selkärangottomat Vesikasvit Nokikanasaalis Vuosittaiset saalismäärät 0,6–1,2 g 70 –8 cm 36–42 cm Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Kokomusta höyhenpuku Aikuisella punaiset silmät Lentoon lähtö Valkoinen nokka Valkoinen otsakilpi Varpaissa uimaliuskat Koivet, mustan, keltaisen ja vihertävän harmaat Leveät pyöreäkärkiset siivet Nokikana Liejukana rauhoitettu Luhtakana rauhoitettu 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Tuhatta yksilöä 00 08 04 12 16 14 10 06 02 18 190–490 g 75–190 g Kg 0,6–1,2 g Kg C M Y CM MY CY CMY K Nokikana.pdf 1 30/10/2020 18.25 64 Metsästäjä 6/2020 ME0620_book.indb 64 6.11.2020 8.53
ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ KALAT. Studio Antti Saraja Oy. 0400 712149 Pasi Ahopelto 040 056 7078 lehonpaja.net Esa Kemppainen www.trofeet.fi 0505630169 Mattilantie 56 12450 Vähikkälä www.studionaturalia.fi Järvenpää Markku Haapaniemi TEUVA m.a.haapaniemi@gmail.com 0500360962 Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045-3303417 Suomen eläintäyttämö, Vantaa p.0405015166 TYÖSUORITUKSIA HUOM!!!!!!!! Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 0407188170 Vesitä suunnitelmasi> perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@ kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606. Turkismuokkauspalvelu R HALKOLA BROKER puh 0405278219 Hei metsästäjät. Voitte teettaa itse pyytämistänne nahoista hatun, rukkaset, liivin, turkin. Teemme turkistyöt ammattitaidolla p. 0505004233 MYYDÄÄN Käytettyjä aseita,tarvikkeita,aseenosia. 040 5417308 www.porinase.fi 43v. Rehtiä kauppaa. Mossber308+kiik 399 €. Mossb12/89synt 560 €, TikkaT3x, Sako, Yildiz Marlin. Sasta Gorepuvut, HAIX vael.kengät, Ultracom GPS-tutkat, Kiikarit yms. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 0400-384118 WWW.ANONASE.COM VERKKOKAUPASTA HETI Laadukkaat koirankopit 1-os 310,2-os 390,06-4534333 www.koirankoppi.fi Aseet, patruunat, metsästystarvikkeet, tracker-koiratutkat ym. www.ahtarineravaruste.fi puh. 0405388827 RENKAITA: Auto/mönkijä/MP www.riekko.eu KOIRANKOPPILÄMMITTIMET, p.040-5599007, myynti@purewarm.com,kauppa.purewarm.fi Edull. taanoja turkiseläim. p.0400283023 Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 0405401182 Tarvikkeet eläintentäyttämiseen sekä kalloja sarvitrofeiden tekoon. (Mm. valkaisuaineet, alustat ja taustat trofeille.) www.tayttotarvike.fi, p. 0409642611 Merkel 20/76 sup. 1/1 ja 1/2, hyvä. Hinta 500.puh 0400-432869. Merkel-drillinki 12/70,.222.Kiikari Nickel 1x4,pikakiinn.jalat.H1600€ 0400642578 Valmet412 piiput: 2x308W, 12/76-308W ja skeet. pentti.yliniva@elisanet.fi Hirvisäkit, eräpussit, ilmakanavoidut vakuumipussit ym. www.nerivalgroup.fi ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. P. 040 5858133 www.eratapio.fi Myydään fasaaneja ja kaneja. Nilsiä 0452072987 Aseet-Osat-Tarvikkeet www.euroase.fi Metsästäjän pukin osoite: www.tuntsa.fi Fasaaneja koirakoulutuksiin ja jahteihin. Nouto tai toimitus sop. muk. Ks. www. selkeensulka.fi, selkeensulka@gmail.com. Mökkiaura henkilöautoon ja maasturiin. Kiinnitetään vetokoukuun ja Vetoraksiin. www.lumitapio.info Mökkiaura Hinta 495 e sisältää rahdin p.045 1178287 Lumi Tapio OSTETAAN Ostamme peuran/hirven/kauriin ruhoja. Yhteydenotot ja tiedustelut 045-6165562 KOIRIA J.H valpar Far:XXX Mor:XX Nissas Kennel 050-3647165 J.P.pentuja Isä:XXX Emä:XX Nissas Kennel 050-3647165 OSTETAAN AIKUINEN AJAVA BEAGLE. Tarjoa. P. 040-5843751 METSÄSTYSTÄ Metsäkauriin metsästystä 044 0123629 Hyljejahdit seanature.net 0400-154600 Hyvät eräkontin asiakkaat halutaan Toivoo tervetulleeksi Eräkolmioon -patrunaat -metsästys -retkeily Tuulosentie 1 14810 Tuulos Fasaaneja, koirankoulutusta ja jahteja. WWW.FASAANITILA.NET Forssa 045-3496096 Metsästystä ja kalastusta Kanadassa jo 33v. www.paulpalmu.fi Keväällä riekonpyyntiin tai pilkille Inariin. Topin kalajahti p. 0503221377 ERÄ-KORPINEN.FI: Mustan metson-teeren talvijahti 20.1.–31.1.2021. MH:n alue 5634, rantamökkimaj. puh. 0405551394/Sakari MUUT Riistakylmiöt ja lahtivajojen kylmätilat tarpeidenne mukaan räätälöitynä. Myös kylmälaitteiden mitoitus ja toteutus sekä vanhojen koneiden huollot, korjaukset sekä lakisääteiset tarkastukset. Kohteita ympäri Suomea. 0400 733992 ristopitkanenoy@gmail.com ERÄKONTIN LUONNONJA RIISTANHOITOTUOTTEET Riistanhoidon ABC on opas metsästysseura muotoisen riistanhoidon suunnitteluun ja toteutukseen. Hinta 10,00 € / kpl Riistanhoitoaiheinen seinäkalenteri 2021 Hinta 10,00 € / kpl Riistanhoidon ansiomerkki, Kulta, Hopea ja Pronssi Hinta 10,00 € / kpl Ansiokirja riistanhoidon ja metsästyksen edistämisestä Hinta 2,10 € / kpl Oy Eräkontti Ab www.erakontti.fi Nokikana kuuluu rantakanojen heimoon. Pyöreähkö, himmeän musta vesilintu. Siivet pyöreäpäiset, jalat harmaanvihreät, varpaissa uimaliuskat. Selvästi erottuva valkoinen nokka ja otsakilpi. Nuoret ruskehtavan harmaita. Kurkku ja kaulan yläosa vaalea. Aikuisella punaiset silmät, nuorilla linnuilla silmät ovat ruskeat. Nokikana pesii ja elää Keskija Etelä-Suomen rehevillä lintuvesillä ja rannikolla aina Oulun korkeudelle saakka. Munii huhti-toukokuussa 6–12 hiekanväristä tummapilkkuista munaa. Molemmat emot hautovat. Pesä suojassa ruoikossa, tehty vesikasvien varsista. Pesimäaikana nokikana on agressiivinen ja karkottaa muut vesilinnut pois pesän lähistöltä. Syysmuuton alku elokuun puolivälissä ja jatkuu pitkälle syksyyn Talvehtii Länsi-Euroopassa, Etelä-Skandinaviassa, myös Suomessa, Ahvenanmaalla. KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Nokikana Fulica atra Eurasian coot/Sothöna Ravinto Vesikasvit ja selkärangattomat pieneläimet. Siipi Muna Lähde: Lintuatlas.fi Hyönteiset Poikanen Selkärangottomat Vesikasvit Nokikanasaalis Vuosittaiset saalismäärät 0,6–1,2 g 70 –8 cm 36–42 cm Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Kokomusta höyhenpuku Aikuisella punaiset silmät Lentoon lähtö Valkoinen nokka Valkoinen otsakilpi Varpaissa uimaliuskat Koivet, mustan, keltaisen ja vihertävän harmaat Leveät pyöreäkärkiset siivet Nokikana Liejukana rauhoitettu Luhtakana rauhoitettu 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 Tuhatta yksilöä 00 08 04 12 16 14 10 06 02 18 190–490 g 75–190 g Kg 0,6–1,2 g Kg C M Y CM MY CY CMY K Nokikana.pdf 1 30/10/2020 18.25 Hirvi& luontotorni alkaen 345.00 € Tilaa turvallinen ja tukeva torni nyt. www.eraset.fi RÄSET E Riistanhoidon kalenteri 2021 Kalenterissa riistanhoitovinkkejä joka kuukaudelle. Täydennä kalenteria oman riistanhoitoalueesi tarpeiden mukaan. Lisää tietoa Riistanhoidon ABC -oppaassa. 65 Metsästäjä 6/2020 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2021 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 1/2021 ilmestyy 22.1.2021. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 1.1.2021. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. ME0620_book.indb 65 6.11.2020 8.53
A lmmuheapmi skuvlejupmái lei álki. Skuvlejumis bo?ii vel diimmu ovdal muittuhanšlea?gapoasta ja maiddái ieš searvan skuvlejupmái lei álki li?kka bokte ja dihtoris lei álki ?uovvut dan. Oktavuo?at doibmet olles áigge bures eaige makkárge teknihkalaš váttisvuo?at lean. Diagrámmat ja ealgga?oarvvit Vurden beassat geardduhit skuvlejumis boares die?uid ja oahppat o??a, ja ná dáhpáhuvaige. Lean bivdán ealggaid sulaid vihtta jagi ja o??a diehtu bo?ii valjit ja gaskkas oaivi meinnii jorgasit rehkenastinskovádagaid ja diagrámmaiguin, muhto olu o??a áššiid ohppen. Skuvlejumi ma??á áddejin buorebut náli sturrodaga árvvoštallama ealgga jahkegierddu eará muttuin go nálli lea unnimus, guotteheamis, guotteheami ma??á ja meahcástanbaji áigge. Miellagiddevaš lei maiddái dat, mo eará proseantaovttadagat meahccebivddu, spiriid ja johtalusa dáfus juohkásit misiid ja rávis ealggaid bokte. Lassin ohppen earuhit buorebut sierraahkásaš ealggaid rohpparáhkadusa mielde. Skuvlejumis ledje maiddái olu jo ovddežis oahpes áššit, muhto geardduheapmi lea buorre oahppanvuohki. Skuvlejupmi sisttisdoalai miellagiddevaš áššiid, maid juohke ealgabivdi galggašii diehtit: ealganáli rehkenastima guoskevaš áššit, sállaša ja áicama girjen Oma riistai, dorvvolašvuo?aáššit, áigeguovdilis koronarávvagat ja ealgga biologiija. Skuvlejupmi lei miellagiddevaš, ávkkálaš ja bures ordnejuvvon. Skuvlejumi doalliin nubbi oahpahii áššiid dia?ájáhusa ávkkástallamiin ja nubbi vástidii jearaldagaide háleštallanoasis. Jo hárjánan bivdiide skuvlejupmi heivii geardduheami dáfus ja o??a bivdiide dat buktá iešsihkkarvuo?a ealgabivdui. Ávkkálaš diehtu, man sáhttá boahttevuo?as ávkkástallat. Vásáhusat ealgabivdoskuvlejumis Oassálasten ?ak?amánu loahpas Suoma fuo??oguovddáža ordnen buohkaide ealgabivdiide oaivvilduvvon skuvlejupmái, mii ordnejuvvui dán vuoro gáiddusoktavuo?ain. teaksta Hanna Metsälä 66 Metsästäjä 6/2020 Áig guovdilis ságat sámegillii ME0620_book.indb 66 6.11.2020 8.53
Albasa bivdu álgá juovlamánus S uoma fuo??oguovddáš lea mie?ihan albasa nálledikšuma spiehkastatlobiid 314 albasa bivdui. Lohpemearri badjánii diimmážis. Albasa nálledikšuma lobiid ?ujuhedje eandalii Máttaja Davvi-Savoi, Kainuui ja Mátta-Hämei. Dáid guovlluin albbasnálli lea stuorámus dahje nálleárvvoštallan lea šaddan garrasit. Boazodoalloguovllu máttabeale Supmii mie?ihedje 307 spiehkastatlobi Nálledikšumii vuo??uduvvan bivddu mihttomearrin lea náli dási stá?ásmahttin ja Albasa hirasvuo?a bajásdoallan olbmui. Suopmelaš vuohki muddet albbasnáli lea gávnnahuvvon doaimmalažžan. Riikkavuložat dohkkehit albasiid ja eaktodáhtolaš áicamiidda vuo??uduvvan nálleárvvoštallanvuogádat gok?á olles riikka ja doaibmá bures. Maiddái albasa dahkan vahága leat hálddašuvvon. Nálledikšumii vuo??uduvvan bivdu lea lassin dahkan vejolažžan dehálaš suopmelaš bivdokultuvrra seailluheami. Luondduriggodatguovddáš árvvoštallá, ahte Suomas ellet ovdal meahcástanbaji álgima 2 065–2 170 badjel jagi ahkásaš albasa. Nálleárvvoštallan stuorui ovddit jagis badjel 200 albasiin. Albbasbeassádagat ledje Suomas mannan jagi sulaid 400. Boazodoalloguovllus albasa bivdu álggii golggotmánu álggus. Suoma fuo??oguovddáš mie?ihii nálledikšuma spiehkastatlobiid 7 albasii boazodoalloguovllus. Girje sállašat! Vurke buot sállašiid Oma riista –meahcceapplikašuvnnain seammás gottedettiin. Seammás ordnašuvvet vuohkkasit maiddái bákkolaš sálašalmmuhusat. S uoma fuo??oguovddážii galgá dahkat lágas mearriduvvon sálašalmmuhusa ?ieža jándora siste ruoiggu, vildaspiinni, hillera, ?uotnjága, snártala, biek?avuojaša, suoidne?ivssa, spoa??oduorššu, ruksesfiehta, vuoktafiehta, hávdda, ha??á, vuoktagoalssi, gussagoalssi ja giehpavuoncá bivdimis. Ruksesfiehta ja vuoktagoalsi leat mearreáigásaš bivdogildosis. Sálašin ožžojuvvon deavuhis galgá almmuhit ma?imustá goalmmát árgabeaivve das, go ealli lea goddojuvvon. Girjjálaš ja videorávvagat almmuhusa dahkamii leat riistainfo.fi-skuvlensiidduin. Sáhtát dárkkistit lágas mearriduvvon sálašalmmuhusaidat Oma riista -neahttabálvalusas 24 diimmu geažes girjemis. Almmuhat gávdnojit Sálašregisttar-doaimmas. Metsästäjä 6/2020 67 Nro 6/2021 69. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 22.1.2021. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Arja Karjula (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg, Petri Vartiainen, Johanna Hellman ja Arja Karjula. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2020/Met20_06 Kansikuva: Getty Images ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki ,puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com ME0620_book.indb 67 6.11.2020 8.53
UUTUUS! DAS WESENTLICHE. LEICA CALONOX VIEW LEICA CALONOX SIGHT Maahantuonti: Valokuvaustukku Foka Oy Markkinointi: Nordic Distribution Oy NorDis Leica Calonox. Lämpökamera. Metsästäjänä tiedät, että jokainen laukaus on ammuttava vastuullisesti – tunnistat riistan ja haluat ampua täydellisen laukauksen. Metsästäjänä tiedät, että vastuullinen metsästys tarkoittaa myös laadukkaita varusteita jokaiseen tilanteeseen. Uusi Leica Calonox -lämpökamerasarja määrittää tason nykyaikaiselle metsästykselle. Leican innovatiivinen kuvaoptimointi (LIO™) tuottaa erityisen tarkan, yksityiskohtaisen ja tarkasti eritellyn kuvan Calonox View -lämpötähystimeen. Leica Calonox Sight on vakaa ja luotettava tähtäinkiikariin pikakiinnitettävä lämpötähystin erinomaisella tarkkuudella sekä toistettavuudella. Metsästä vastuullisesti. Luota Leica Calonox -lämpökameraan. leica-calonox.com Noudata metsästyslakia käyttäessäsi lisälaitteita. NorDis Oy Leica Calonox Metsästäjä nro 6 210x240.indd 1 20.10.2020 13.14.13 ME0620_book.indb 68 6.11.2020 8.53