• RAUTAPYYNTIASETUS MUUTTUI SORKKAELÄINTEN RUNSAUS LUO HYVINVOINTIA SIISTISTI SOMESSA HAASTAVAA PYYNTIÄ VAROVAINEN VILLISIKA 6/2022 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0622.indd 1 01_Kansi_ME0622.indd 1 1.11.2022 10.50 1.11.2022 10.50
• METSÄSTYS 10 Ajometsästyksen ABC 13 Varusteet: Ampumatuet 14 Peuraa kulkureiteiltä 26 Villisian metsästystä Suomessa 30 Näätäsaaliin tuntijan vieraana 42 Vesilinnustus paranee kauden edetessä 44 Metsästys somessa 52 Pennusta pyytökoiraksi, osa 2 54 Riistaresepti a la Kati Pohja RIISTA 8 Saaristoluonnon ikoni sai kansainvälisen hoitosuunnitelman 16 Rakkaudesta riistaan 34 Välimereltä pohjolan perukoille – vesilinnut ovat yhteinen asia 46 Lammasvahingot painottuvat heinäkuulle 65 Metsästys teki tilaa naalille AJANKOHTAISET 5 Uutisia 18 Nuorten toimitus 23 Lyijyhaulit kielletään kosteikkoalueilla 33 Pienpetoja koskeva rauta-asetus uudistuu 49 Riistatieto nyt uudessa osoitteessa 50 Vuodessa yhteiselle yhdistyspolulle 56 Rikos ja rangaistus 66 Smávvaspirebivddu guoskevaš ruovdeásahus rievdá KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Varapuheenjohtajalta TUTKITTUA 38 Susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittely 60 Merihanhien muutto 62 Metso motivoi metsänomistajia yhteistyöhön LAIT & LUVAT 58 Karhupoikkeusluvan tarina 59 Ilveksen kannanhoidolliset poikkeusluvat 26 Villisika on monipuolinen riistaeläin 30 Näädän rautapyytäjän vieraana 62 Tutkittua: moni metsän­ omistaja on valmis huomioimaan riistan metsän hoidossa 54 Maukasta ruokaa villisiasta 2 Metsästäjä 6/2022 Sisältö 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0622.indd 2 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0622.indd 2 1.11.2022 10.51 1.11.2022 10.51
• Metsästäjä-lehti kokeiluna vain verkossa V armasti monet huolestuvat, kun vuoden viimeinen Metsästäjä-lehti ei kolahda totutusti postilaatikkoon vaan ilmestyy pelkästään verkossa. Osa lukijoista on toivonut muutosta ja toiset ilmaisseet pelkonsa siitä, että näin tapahtuisi. Ei syytä huoleen – kyseessä on kokeilu ja perinteinen paperilehti julkaistaan jälleen heti ensi vuoden alussa. Keräämme yhden numeron osalta kokemusta siitä, voisiko osa lehdistä jatkossa ilmestyä vain sähköisinä. Osasyynä kokeilun ajoittamiseen juuri nyt ovat paperin ja jakelun jyrkästi nousseet kustannukset. Kokeilu herättänee paljon keskustelua ja kritiikkiä. Saatavat kokemukset auttavat meitä suunnittelemaan Metsästäjä-lehteä siten, että pystymme mahdollisimman hyvin palvelemaan kaikkia metsästäjiä. Näköislehti on ollut luettavissa sähköisesti jo 2000-luvun alkupuolelta ja siitä on saatu pääosin hyvää palautetta. Samoin paperilehdellä on oma vankka kannattajakuntansa. Moni meistä harmaantuvista haluaa lukea lehden kouriintuntuvana paperille painettuna, kun taas nuoremmat lukijat ovat usein siirtyneet kokonaan verkkoon. Toivottavasti osaamme kokeilun perusteella rakentaa tulevaisuutta, joka vastaa tarpeitanne. Verkkolehti on ajankohtainen, kustannustehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto. Verkossa on myös mahdollista monipuolistaa lehden sisältöjä videolla, äänellä ja vuorovaikutteisuudella. Samaan aikaan on selvää, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa numerot, jossa ilmoitamme esimerkiksi riistanhoitoyhdistysten kokouksista tai jonka liitteenä on metsästyskortti, julkaistaan paperilehtinä. Näin voimme varmistaa tärkeimpien asioiden olevan kaikkien saatavilla. Kiitos lukijoille kuluneesta vuodesta. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 14 Peuran pyyntiä kulkureiteiltä ja luonnollisilta ruokailualueilta 33 Metsästysasetukseen muutos – pienpetoraudat suojattava Pääkirj itus 3 Metsästäjä 6/2022 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0622.indd 3 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0622.indd 3 1.11.2022 10.51 1.11.2022 10.51
• O n syksy. Hengitän syvään ja ihailen väriään vaihtavaa metsää. Olen pukeutunut säänkestävään takkiin, vedenpitäviin kenkiin ja päässäni on virkkaamani oranssi pipo. Vuoden sienisaalis on jäämässä laihaksi. Onneksi mustikoita saimme runsaasti. On metsästyskausi ja tutussa metsässä on aktiivista metsästysporukkaa. Olen Kirkkonummella, jossa peuroja ja kauriita on riesaksi asti. Martat menevät metsään ja ottavat mukaansa sinut, ystäväsi, työkaverisi tai vastikään maahanmuuttaneen rauhoittumaan, nauttimaan ja jakamaan taitoja: kesällä ja syksyllä tunnistamaan ja keräämään marjoja ja sieniä, keväällä luonnonyrttejä. Haluamme jakaa iloa luonnosta sekä tavoista hyödyntää metsän antimia kestävästi. Monimuotoinen luonto on suojelemisen arvoista. Haluamme rohkaista kaiken ikäisiä erilaisista taustoista tulevia metsään: kerromme jokamiehen oikeuksista, vinkkaamme hyvistä retkieväistä ja tarjoamme ryhmän, jonka kanssa uskaltaa sytyttää nuotiopaikalla tulen ja nauttia kahvit. Uskomme, että myönteinen luontokokemus ja ymmärrys suomalaisesta luonnosta lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja halua toimia luontoja ilmastomyönteisillä tavoilla. Myös talousneuvontamme menee metsään. Taloushuolista, niin kuin muistakin mieltä painavista asioista, on helpompi puhua liikkeessä turvallisessa ympäristössä. Meille ruoka on sydämen asia. Ruoalla voi rakastaa ja se yhdistää pöydän ääreen tai laavulle. Martat haluavat mahdollistaa luontoelämykset myös seuraaville sukupolville. Omilla ruokavalinnoillamme on siihen vaikutusta. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen kasvisvoittoisesti syömällä on yksi arjen teko, johon moni meistä sitoutuu. Kehotamme valitsemaan kotimaista villikalaa, jota on nykyään helposti saatavilla myös marketeissa. Riistaruokakurssimme ovat suosittuja. Monelle riista on kestävä valinta ja halu oppia käyttämään kaadettu eläin kokonaan on tärkeää. Luonnontuotteet ovat monesti parhaimmillaan tuoreina, mutta osaamme säilöä niitä myös talven ja kevään varalle. Marttojen sesongissa ovatkin säilykkeet ja pakasteet, erityisesti satokauden päätyttyä. Säilöntätavat ovat muuttuneet suolaisista säilykkeistä esimerkiksi kuivaamiseen ja pakastamiseen. Taitoa on myös käyttää säilykkeitä ja säilöttyjä tuotteita osana monipuolista ruokavaliota. Marttoihin liitetään kotivara eli toimintamalli, jossa on ennakoitu mahdollinen sähkökatkos tai karanteeni. Luonnontuotteiden säilöntä on edullista ja ekologista kotivaraa. Kotivaraan kuuluu koko perheelle riittävästi ruokaa ja juomaa kolmeksi päiväksi muita tarpeellisia tuotteita ja hygieniaan tarvittavaa vettä unohtamatta. Merituuli viilentää poskipääni ja on aika lähteä kohti lämmintä tupaa. Pysähdymme vielä koirani kanssa ihailemaan takametsämme asukkia, hirveä, joka ruokailee nuoressa lepikössä. Uljas näky. ETM MAIJA SOLJANLAHTI työskentelee Marttaliitossa ruokaja ravitsemusasioiden kehittämispäällikkönä. Martat metsällä 4 Metsästäjä 6/2022 Vi raskynä 4-7_Vieraskyna?+uutiset_ME0622.indd 4 4-7_Vieraskyna?+uutiset_ME0622.indd 4 1.11.2022 10.55 1.11.2022 10.55
• – Jos DNA:han perustuvat tiedot jäisivät määrällisesti tai alueellisesti puutteellisiksi, se heikentäisi susikanta-arvion tarkkuutta ja erityisesti vierekkäisten reviirien tunnistamista, toteaa erikoistutkija Mia Valtonen. SUDEN DNA-NÄYTEKERÄYSKAUSI KÄYNNISTYY Suden jätöksiä kerätään DNA-tutkimukseen marraskuun alusta helmikuun loppuun. S uden DNA-näytekeräys käynnistyi 1. marraskuuta. Suden jätöksestä analysoitavan DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma. – Viime vuonna suden DNA-näytteitä kerättiin yli 1 000 kappaletta ja keräykseen osallistui noin 180 vapaaehtoista, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusinsinööri Antti Härkälä. Vapaaehtoisten kerääjien toimittamien näytteiden osuus oli selkeästi edellistä kautta suurempi ja myös maantieteellinen kattavuus oli erittäin hyvä. DNA-tulokset on koottu kartalle Luonnonvaratieto.luke.fi-palvelussa. – Toivomme, että vapaaehtoisilla riittää edelleen innostusta olla mukana tässä tärkeässä työssä, Härkälä sanoo. Olosuhteet suden jätösten keräämiselle DNA-näytteiksi ovat otollisimmat talvella. Lumijäljet helpottavat susien liikkeiden seuraamista, ja DNA säilyy hyvin jätöksen pinnalla pakkasessa. Pitkäjänteisellä työllä saadaan luotettavaa tietoa Susihavainnot sekä DNA-keräyksen avulla saatu tieto ovat suden kannanhoidon perusta. Mahdollisimman tarkka, pitkällä aikavälillä kerätty tieto hyödyttää niin viranomaisia, riistahallintoa kuin kansalaisiakin. Ohjeet DNA-näytekerääjäksi ryhtymiseen sekä näytteitä vastaanottavien keräysvastaavien tiedot löytyvät Luonnonvaratieto.luke.fi -palvelusta. JA AK KO AL AL AN TE LA 5 Metsästäjä 6/2022 Uutis t 4-7_Vieraskyna?+uutiset_ME0622.indd 5 4-7_Vieraskyna?+uutiset_ME0622.indd 5 1.11.2022 10.55 1.11.2022 10.55
• TEPPO KAKKONEN Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Rautapyyntiin saatiin selkeyttä K eskustelu pienpetojen pyyntiraudoista kävi vilkkaana viime kevään ja kesän aikana. Erilaisia mielipiteitä, toimintamalleja ja uhkakuvia esitettiin, niin metsästäjien kuin rautapyyntiä vastustavien tahojen toimesta. Keskustelu on nyt saatu päätökseen tai siihen on ainakin saatu selkeät suuntaviivat metsästysasetuksen 10 § muutoksen myötä. Raudat, olivatpa ne sitten Conibeartai laatikkorautatyyppisiä, tulee sijoittaa suojakoteloon, jossa on enintään 80 mm suuaukko. Asetusmuutos on suoraviivainen ja selkeä. Se vaatii toimenpiteitä suojakoteloiden suhteen. Nyt meillä on käytössämme kuitenkin selkeät ohjeet, miten toimia. Asetusmuutos astuu voimaan 1.12.2022, joten metsästäjät ehtivät ennen asetuksen voimaantuloa saattaa suojakotelot laillisiksi. Rautojen pyyntiteho ei tästä olennaisesti huonone. Todella isona asiana näen, että pienpetojen pyyntiin tarkoitettuja heti tappavia rautoja saa edelleen käyttää. Uhkakuvissa vilahdellut pyyntirautojen totaalinen kielto olisi ollut suuri isku pienpetojen pyytäjille ja katastrofi luonnon monimuotoisuudelle. Mikäli pyyntiraudoilla metsästäminen olisi kielletty, olisi se poistanut perinteisen näädän raudanpyyntikulttuurin kokonaan. Millaiset vaikutukset sillä olisi ollut metsäkanalintukantoihin? Sitä voimme vain arvailla. Minkin pyyntiteho olisi vääjäämättä laskenut murto-osaan nykyisestä reilun 50 000 tuhannen minkin vuosisaaliista. Monet runsaan minkkikannan alueet ovat käytännössä mahdottomia hallita elävänä pyytävillä loukuilla. Minkkien poistaminen niin vesilintujen pesimäalueilta kuin Lapin tammukkapurojen varsilta on ensiarvoisen tärkeää työtä. Työkalut tähän työhön säilyivät nyt meidän käytössämme, ja hyvä niin. Käydään toimeen ja pidetään pienja vieraspetojen pyynti tehokkaana luonnonhoitotoimena. Mitä pidit vain sähköisesti ilmestyneestä Metsästäjästä? Vastaa kyselyyn ja kerro mielipiteesi vuoden 2022 viimeisestä Metsästäjästä, joka julkaistiin poikkeuksellisesti vain verkossa. Vastaamalla autat meitä kehittämään lehteä jatkossa. Osallistu kyselyyn osoitteessa metsastajalehti.fi Vastaa 31.12.2022 mennessä. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan riistakamera. Vuoden 2023 ensimmäinen Metsästäjä-lehti julkaistaan 20.1.2023 tavalliseen tapaan painettuna, näköislehtenä ja verkkolehtenä. Tammikuun numerosta löydät totutusti muun muassa riistanhoitoyhdistyksesi kokoustiedot. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut? Päivitä uusi osoitteesi Oma riista -palvelussa: ? Rekisteröidy uudelleen valitsemalla kirjautumissivulla ”Sähköpostiosoite muuttunut” ? Rekisteröinnin voit tehdä verkkopalvelussa tai puhelimen maastosovelluksessa ? Uudelleenrekisteröinti ei kadota mitään palvelussa olevia tietojasi. OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi; näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle automaattisesti. ? Varmista, että maastosovelluksen viimeisin versio on päivitetty puhelimeesi. Metsästyksen johtaja ja luvansaaja ? Hirvieläinten metsästyksen päättäminen: ensin kaikki lupaosakkaat päättävät metsästyksen omalta osaltaan, vasta sitten luvansaaja sulkee luvan ja maksaa kaatomaksut. Toiminnanohjaaja ? Ampumakokeet ovat muokattavissa vuoden loppuun asti. ? Tarkista ja täydennä toimintatiedot ja valmistele toimintakertomus vuosikokousta varten. ? Vuosikokouspäivämäärä rhy:n tapahtumatietoihin. Poikkeusluvat ? Muista saalisilmoitus ja metsästyksen päättäminen Oma riista -palvelussa. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi K lumni Metsästäjä 6/2022 6 4-7_Vieraskyna?+uutiset_ME0622.indd 6 4-7_Vieraskyna?+uutiset_ME0622.indd 6 1.11.2022 10.55 1.11.2022 10.55
• @sennieveliinaaa Ivalolainen Senni Soikkonen kävi lintumetsällä koiransa Tiitun kanssa. Reissu ei saanut parhainta alkua, sillä energiajuoma kuohusi housuille ja nopea piipahdus kaupassa olikin kaikkea muuta. ”Pääsimme lopulta kuitenkin metsään ja lintujakin löytyi. Alkuun eivät antaneet haukkua ollenkaan. Lopulta yksi metso jäi ihme kyllä Tiitua kuuntelemaan pidemmäksi aikaa. Muuten hyvä, mutta en nähnyt koko lintua ampumapaikaltani. Senhän sitten jo arvasikin, että uutta paikkaa etsiessä metso ottaa hatkat.” Soikkonen ei huonosta päivästä lannistunut, vaan lähti metsälle jo parin päivän päästä uudelleen. SRVA VASTAA PUHELUIHIN KESKIMÄÄRIN SEKUNNISSA Peurahavaintojen keruu jatkuu Suomen riistakeskus kannustaa metsästäjiä jatkamaan peuran metsästyksen yhteydessä tehtyjen havaintojen ilmoittamista Oma riista -palvelussa. Havaintoja on alkukauden aikana kertynyt hieman viime kautta vähemmän. Havaintoaineistoa hyödynnetään kanta-arvion tuottamisessa ja sen avulla saadaan tietoa peurakannan sukupuolirakenteesta sekä vasatuotosta paikallisella tasolla. Jokainen metsästäjä kirjaa itse tekemänsä näköhavainnot Oma riistaan. Hirvihavainnoista poiketen metsästyksenjohtajan ei tarvitse hyväksyä havaintokirjauksia. Saalisilmoituksiin pyydetään kirjaamaan myös saaliiksi saatujen pukkien sarvitietoja. Tietoja voidaan hyödyntää pukkisaaliin ikärakenteen mallintamisessa. Ohjeita ja lisätietoa ilmoitusten tekemiseen saa Riistainfosta tai Suomen riistakeskuksen aluetoimistolta. https://www.riistainfo.fi/oma-riista-ohjeet/oma-riistapalvelun-ohjeita/ Riistainfo uudistuu Koulutussivusto Riistainfoa on uudistettu. Materiaalia on koottu kokonaisuuksiksi, jotka helpottavat sivuston käyttöä. Tutustu ainakin seuraaviin kokonaisuuksiin. Uusi metsästäjä: metsästäjätutkintoon valmistautumiseen liittyvä tieto sekä harjoitusmateriaalit. https://www.riistainfo.fi/uusi-metsastaja/ Vastuullinen metsästäjä: muun muassa kanalinnustajalle, vesilinnustajalla ja hirvieläinten pyytäjälle suunnatut kokonaisuudet. https://www.riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/ Riistanhoitoyhdistys: kaikki julkisten hallintotehtävien koulutuspaketit. https://www.riistainfo.fi/riistanhoitoyhdistys/ PA SI NI EM IN EN 7 Metsästäjä 6/2022 Uutis t SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. 4-7_Vieraskyna?+uutiset_ME0622.indd 7 4-7_Vieraskyna?+uutiset_ME0622.indd 7 1.11.2022 10.55 1.11.2022 10.55
• Afrikan-Euraasian vesilintujen suojelusopimuksen (AEWA) kahdeksas osapuolikokous hyväksyi haahkan hoitosuunnitelman syyskuussa Unkarissa. Byrokratiasta huolimatta kansainvälinen yhteistyö ja tavoitetila ovat edellytys haahkakannan elvyttämiselle. TeksTi Mikko Alhainen kuva Harri Taavetti H aahkakannan romahduksen taustalla on monta tekijää, eikä vain yhtä keinoa tulevaisuuden turvaamiseen ole. Suurin vaikutus on emoihin ja poikasiin kohdistuva saalistus pesimäalueilla sekä muutokset Itämeren tilassa ja haahkojen ravinnossa. Haahkojen muuttoreitti on pitkä. Pesimäalueilla ja talvehtimisalueilla niihin kohdistuvat eri uhat, ja siksi toimet pitää kohdentaa oikein. Itämeren alueen haahkakanta pesii pääosin Suomen ja Ruotsin saaristoissa. Saaristoluonnon ikoni sai kansainvälisen hoitosuunnitelman Tämä kannanosa on taantunut eniten. Suurin yksittäinen tekijä on voimakas petopaine ja sen aiheuttama lisääntyvien naaraiden suuri kuolleisuus sekä heikko poikastuotto. Mitä voidaan tehdä? Keskeistä on pesivien naaraiden selviytyvyyden sekä poikastuoton parantaminen. Saariston tehokasta ja koordinoitua vieraspienpetopyyntiä on kehitetty SOTKAja Helmi-hankkeissa. Luontaisten petojen vaikutuksen vähentäminen on myös tärkeää, ja siinä tulee soveltaa eri menetelmiä ottaen huomioon kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö. Metsästys ei ole merkittävä uhka haahkapopulaatiolle. AEWA-sopimuksen mukaisesti haahkan metsästys voi jatkua vain osana muuttoreittitason metsästysverotusmallia, aivan kuten taigametsähanhella. Kohti hoitosuunnitelman toimeenpanoa Suomi ei halua hoitosuunnitelman jäävän paperitiikeriksi. Toimeenpanoa on valmisteltu jo vuoden 2021 alusta ja kansainvälinen metsästyssäätelyjärjestelmä on lähdössä lausunnolle talven aikana. Metsästyksen kestävyyden varmistaminen ja siihen liittyvän tieteellisen työn kustantaminen on haahkaa metsästävien maiden vastuulla. Haahkan metsästystä on jo voimakkaasti rajoitettu muuttoreitin maissa. Muuttoreittitason tarkastelu auttaa arvioimaan, onko metsästystä mahdollista toteuttaa kestävästi ja millä kiintiöllä. Jos metsästystä voidaan jatkaa, tulee se lähivuosina olemaan erittäin rajoitettua ja kohdistumaan vain koirashaahkaan eli kalkkaaseen. – Haahkan hoitosuunnitelma on merkittävä askel kohti taantuvien riistavesilintukantojen elvyttämistä. Ilman kansainvälistä yhteistyötä on mahdotonta vahvistaa vesilintukantoja ja turvata niiden metsästyksen kestävyyttä, kertoo erityisasiantuntija Janne Pitkänen maaja metsätalousministeriöstä. Saaristomme arvokkaan riistalinnun haahkan elvyttäminen ei ole nopeaa eikä helppoa. Kansainvälinen hoitosuunnitelma auttaa kohdentamaan muuttoreitin maiden resurssit oikein, mikä luo edellytykset haahkakannan taantuman pysäyttämiselle ja elpymisen alkamiselle. Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso ”Saariston lintujen vaarojen vuodet”, jossa vieraana haahkoja yli 15 vuotta tutkinut ekologi Kim Jaatinen. HUIPPUUUTUUS BURREL S22 WA – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Burrel S22 WA -riistakamera • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat 8,30 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 9 99 € /KK SIS. RAJATTOMAN 4G -LIITTYMÄN JA BURREL+ -PALVELUN BURREL PLUS -LIITTYMÄ 898057_Elisa_Laitenetti_S22_WA_Burrel_Metsastaja_210x275.indd 1 898057_Elisa_Laitenetti_S22_WA_Burrel_Metsastaja_210x275.indd 1 5.10.2022 8.14 5.10.2022 8.14 8 Metsästäjä 6/2022 8-9_Haahka_ME0622.indd 8 8-9_Haahka_ME0622.indd 8 1.11.2022 10.57 1.11.2022 10.57
• HUIPPUUUTUUS BURREL S22 WA – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Burrel S22 WA -riistakamera • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat 8,30 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 9 99 € /KK SIS. RAJATTOMAN 4G -LIITTYMÄN JA BURREL+ -PALVELUN BURREL PLUS -LIITTYMÄ 898057_Elisa_Laitenetti_S22_WA_Burrel_Metsastaja_210x275.indd 1 898057_Elisa_Laitenetti_S22_WA_Burrel_Metsastaja_210x275.indd 1 5.10.2022 8.14 5.10.2022 8.14 8-9_Haahka_ME0622.indd 9 8-9_Haahka_ME0622.indd 9 1.11.2022 10.57 1.11.2022 10.57
• Perinteisissä Keski-Euroopan ajometsästysjahdeissa ruuti palaa ja taitavat ampujat kaatavat riistaa kuin heinää. Vaikka suomalaisessa valkohäntäpeuran ajometsästyksessä ei päivän mittaan montaa patruunaa kulu ja meno on rauhallisempaa, sen opetteluun kannattaa silti paneutua. TeksTi ja kuvaT Jouni Kantonen K un 12 vuotta sitten pääsin mukaan nykyiseen kotiseuraani, sorkkaeläinten ajometsästys oli minulle varsin outoa. Kotipuolessa kauriit ja peurat oli ammuttu kyttäämällä ja hirvet hirvikoiran haukkuun. Uudessa seurassani kyttäyskojuja on vain muutama ja niitä käytetään pienpetojen harventamiseen. Hirvet, Peuran ajometsästyksen ABC kauriit ja peurat ammutaan porukalla ja metsässä raikaa lyhytjalkaisten koirien haukku. Jahdit ovat nopeatempoisia, sosiaalisia ja omalla tavallaan demokraattisia. Kuluneiden vuosien kokemuksella uskallan suositella metsästystapaa muillekin. Ajometsästyksen roolit Metsästyksenjohtajan tehtävät ja vastuu ovat suuret. Hän päättää, mitä ammutaan ja vahvistaa passituksen ja ajon kulun. Joissakin seuroissa hän määrää myös passipaikat, mutta yleensä passit arvotaan ampujien kesken. Autoritäärinen johtaja ei yleensä kauan ”virassaan” pysy, joten monesti hänen tehtävänsä on vahvistaa porukan yhdessä tekemä suunnitelma ja sanoa lopullinen sana, jos jostakin asiasta on ristivetoa. Johtamistaitoja tarvitaan, sillä usein mielipiteitä on ilmassa monta. Ampujien tehtävä on yksinkertainen: kaataa sovittu riista mahdollisimman tehokkaasti omien kykyjen ja taitojen rajoissa. Koiranohjaajan tehtäväkenttä on monipuolisempi kuin moni tulee ajatelleeksi. Hän on koiran tuki ja ajon Hyvin järjestetyssä ajometsästyksessä passipaikat on merkitty selvästi kartalle. Näin kaikki ovat selvillä passimiesten sijainnista ja esimerkiksi ajon kulusta. Merkitse passipaikat Oma riistaan paikkapisteiksi. Metsästäjä 6/2022 10 10-12_Ajometsa?styksen_ABC_ME0622.indd 10 10-12_Ajometsa?styksen_ABC_ME0622.indd 10 1.11.2022 11.00 1.11.2022 11.00
• viestintäpäällikkö. Yleensä vain kokeneet, alueet ja passipaikat hyvin tuntevat koiranohjaajat kantavat asetta. Heidän tukenaan voi olla ajomiehiä ja niin sanottuja ”koirakoppareita”, joiden tehtävänä on turvata koirien turvallisuus etenkin vilkasliikenteisten teiden varsilla. Turvallisuutta ei voi liiaksi korostaa Vaikka tänä päivänä teknologia antaa mahdollisuuden passimiesten seurantaan kartalla, on järkevää pitää turvallisuusasiat yksinkertaisina. Aseet ladataan ja tyhjennetään vasta passissa eikä passimies liiku passipaikalta kuin metsästyksenjohtajan luvalla, esimerkiksi auttamaan koiranohjaajaa. Mikään ei ole vaarallisempaa kuin passipaikalta muiden tietämättä liikkunut metsästäjä. Yleensä kokenut, alueet ja passipaikat hyvin tunteva koiranohjaaja voi kantaa asetta. Sen sijaan vierailla mailla operoivan koiranohjaajan kannattaa miettiä pariinkin kertaan aseen mukaan ottamista. Turvallisuutta lisäävät myös jahtia ennakoivat tehtävät. Ampumatornit, tai muuten selvästi merkityt passipaikat, joissa myös ampumasektorit on selvästi merkitty, helpottavat turvallista jahtia. Tekniikka on helpottanut tätäkin asiaa. Esimerkiksi Oma riista -palvelun uusimpia ominaisuuksia on mahdollisuus merkitä seuran karttoihin passipaikat ja muut tärkeät kohteet. Seuran jäsenet näkevät passipaikat, nuolukivet ja muut paikkatyypit Oma riista -mobiilisovelluksella. Yleensä sorkkaeläimet noudattavat varsin pitkälle samoja kulkureittejä ja passituksen rakentaminen helpottuu kokemuksen karttuessa. Hiljaisuus radiokanavalla ei lisää turvallisuutta, joten hyvä koiranohjaaja kertoo ampujille koiran etenemisestä, ajon suunnasta, omasta sijainnistaan ja muusta relevantista. Toki ”sessejä” voi seurata vaikka kännykän näytöltä, mutta kokemuksen kautta uskallan väittää, että paras kommunikaatio tulee radion kautta. Riittävä tiedotus on kaikkien etu. Sama koskee ampujia: jos on passitovereita hyödyttäviä havaintoja, niin viestiä eetteriin. Ajon eteneminen ja passien asettelu Koska lain mukainen ajava koira on hidas, jälkitarkka ja yleensä kooltaan varsin pieni, ajettavat eläimet ovat normaalisti rauhallisia. Ne ottavat noin 100–200 metrin pituisia pyrähdyksiä, kunnes sitkeästi perässä pungertava koira jälleen saavuttaa niitä. Aikaa myöden ne sopeuttavat kulkunsa takaa-ajajan rytmiin. Eläimillä on tutut reittinsä, joita ne yleensä noudattavat. Passien asettelu reiteille on taiteenlaji. Suuria alueita passituksella ei kannata peittää, vaan pienten alueiden perkaaminen tuottaa usein parhaan tuloksen. Liikkuminen passeihin ja toiminta passissa on onnistumisen kannalta tärkeää. Hiljaa pitää olla ja passiin menon reitit kannattaa miettiä etukäteen. Riistalaukaus ”Jos eläin tulee kohti passia vauhdilla ja pomppien, älä ammu.” Näin minua neuvoi oppimestarini yli 10 vuotta sitten. Neuvo on erinomainen ja sitä kannattaa noudattaa. Aivan yhtä merkittävä neuvo on ”tunne aseesi ja patruunasi”. Harjoittelukertoja ei kannata säästellä, koska kuivaharjoittelu ja säännöllinen rataharjoittelu ovat parhaat keinot aseen ominaisuuksien tuntemiseen. ? Tekniikka on arkipäivää ajometsästyksessä. Koiranohjaajan kaksi tärkeintä työkalua ovat ”koiratutka” ja radiopuhelin. Kommunikaation merkitystä sekä koiran että omasta liikkeestä ei voi kylliksi korostaa. ? Ajometsästyksessä käytettäviä aseita. Tavallinen kivääri käy hyvin ajometsästykseen. Tärkeintä on valita liikkuvaan jahtiin sopiva kiikari tai punapiste. Haulikko on harvinaisempi ase, mutta se sopii peuran ja kauriin ajojahtiin alueilla, joilla kiväärin käyttö on hankalaa. Täyteisten ja haulikon sopivuus on ehdottomasti testattava ennen jahtia. Kuvan haulikko on varustettu rihlatulla piipulla ja punapisteellä. Sopivalla täyteisellä se on varsin tarkka aina noin 50 metriin saakka. 11 Metsästäjä 6/2022 10-12_Ajometsa?styksen_ABC_ME0622.indd 11 10-12_Ajometsa?styksen_ABC_ME0622.indd 11 1.11.2022 11.00 1.11.2022 11.00
• Ajojahti on erilaista kuin esimerkiksi kyttääminen kopissa. Siinä on omat ampujan painetta lisäävät tekijät, joista aika on yksi. Lyhyessä ajassa on tehtävä monta päätöstä. Niitä on helpompi tehdä, jos esimerkiksi ampumasektorit on merkitty maastoon selvästi ja passi suunniteltu etukäteen hyvin. Ja vaikka aikaa on vähän, maalaisjärkeä pitää käyttää. Onko tausta turvallinen? Onko eläin sopiva kaadettavaksi? Halu saada kaato on ymmärrettävää, mutta sitä ei pidä yrittää keinolla millä hyvänsä. Hyvässä jahdissa mahdollisuus kyllä tulee ennemmin tai myöhemmin. Rauhallisesti hölkkäävä peura, kauris tai hirvi on helppo pysäyttää hetkeksi esimerkiksi vihellyksellä, jolloin hyvä riistalaukaus on mahdollinen. Vauhdilla etenevä eläin on vaikea kohde, jonka liikkeeseen vaikuttavat monet asiat, kuten maaston muodot. Se ei ole radan pahvihirvi. Pyri aina varmaan, selkeään ja helppoon osumaan. Niskalaukaukset ja ”roiskaukset” eivät kuulu ajojahtiin. Vaikka sektorit on etukäteen merkitty, päätä etukäteen, mihin kohtaan maastoa voit ampua ja mihin et. Tärkeintä on tunnustaa ja tuntea omat kykynsä. Monen haavakon tarina on alkanut siitä, että alkuperäinen laukaus on ammuttu joko liian kauas, pusikkoon tai muuten harkitsematta. Haavakkotilanne tulee ajojahdissa eteen ennemmin tai myöhemmin. Silloin tehdään välittömästi ilmoitus radioon: millainen eläin ja minne se oli matkalla. Samalla on hyvä antaa oma arvio siitä, mihin osuma on tullut. Osumapaikka merkitään maastoon esimerkiksi nauhalla. Ilmoituksen jälkeen odotetaan jälkikoiraa ja ryhdytään jäljittämään eläintä. Tarvittaessa metsästyksenjohtaja voi passittaa ampujia uudestaan, jotta eläin saadaan kaadettua mahdollisimman nopeasti. Hyvä jälkikoira on korvaamaton apu. Ajojahdin varusteet Erityisesti loppukaudella kannattaa varmistaa, ettei kylmä pääse passipaikalla yllättämään. Usein arimmat paikat ovat jalat ja kädet, joten niiden suojaamiseen kannattaa panostaa. Kohmeinen sormi liipaisimella ei auta hyvää riistalaukausta. Monet käyttävät kintaan ja kynsikkään yhdistelmää, jolloin kinnas pudotetaan pois ajon lähestyessä. Toiset pitävät liipaisinkättä taskussa ja tukevat aseen esimerkiksi ampumatukeen. Koiranohjaajalla puolestaan tulee liikkuessa hiki, joten heidän on hyvä panostaa taukopukeutumiseen. Euroopassa suositaan ajojahdeissa kaksoisluodikoita, itselataavia ja suoravetolukkoisia aseita. Suomalaisessa jahdissa pärjää hyvin normaalilla pulttilukkoisella kiväärillä, jos ase on tuttu. Asetta enemmän huomiota kannattaa kiinnittää tähtäimeen. Koska ampumatkat ovat yleensä lyhyitä, punapistetähtäin tai niin sanottu ajojahtikiikari, jossa suurennos on maltillinen, ovat hyviä valintoja. Ajojahdit tapahtuvat päiväsaikaan ja yleensä ase myös kulkee mukana enemmän kuin ”kopistellessa”, joten kiikarin mekaaniseen kestävyyteen kannattaa panostaa optiikan laatua enemmän. Ja kyllä perinteisillä avotähtäimillä toimeen tulee, jos osaa asiansa. Yleensä ampumamatkat ovat sen verran lyhyitä. Monesti näkee metsästäjän myös vaihtavan asetta passipaikan mukaan. Niin sanotun keskiluokan (6,5 9,3 mm) kaliiperit ovat varmoja valintoja. Niiden rekyyli on hallittava ja patruunavalikoima suuri. Luoti kannattaa valita laatua painottaen. Laadukkaat luodit kaatavat saaliin tehokkaasti, mikä parantaa saaliin arvoa lahtivajalla. Täyteishaulikoita käytetään jonkin verran, niin sileällä piipulla kuin rihlattunakin. Ne sopivat hyvin pienille alueille lyhyen kantamansa vuoksi. Täyteisen käynti omassa haulikossa kannattaa testata huolella ennen ensimmäistä riistalaukausta. Kolmijalkainen tai muu ampumatuki säästää käsiä ja tekee ammunnasta tarkempaa. Ase on valmiiksi ”nostettuna”, jolloin eläimen havaitsema liike on huomattavasti pienempi kuin perinteinen aseen nosto. Kurinalaista mutta mukavaa Hyvin järjestetty ajojahti on mukavaa, turvallista ja yleensä tuloksekasta. Käytännössä hyvin järjestetyn ajojahdin työt tehdään jo ennen kuin ensimmäinenkään haukahdus kuuluu metsässä. Tarkkoja laukauksia kaikille. Ajometsästys on muutakin kuin vain passissa seisomista. Se on yhdessä tekemistä, jossa jaetaan sekä surut, että ilot. Usein se on myös hikistä työtä. 12 Metsästäjä 6/2022 10-12_Ajometsa?styksen_ABC_ME0622.indd 12 10-12_Ajometsa?styksen_ABC_ME0622.indd 12 1.11.2022 11.00 1.11.2022 11.00
• Ampumaharjoittelu sekä liikkuvaan että paikallaan olevaan maaliin kuuluu metsästäjän rutiiniin ja hyvä niin – tie hyviin riistalaukauksiin kulkee ampumaradan kautta. Samalla kannattaa harjoitella ampumatuen käyttämistä. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa L iikkuvan hirvimaalin ampuminen tapahtuu perinteisesti vapaalta kädeltä, mutta nykyään moni hirvenpyytäjäkin kantaa metsällä mukanaan jonkinlaista ampumatukea. Kaikista ampumatukityypeistä yksinkertaisin ja helpoiten saatavilla oleva on yksijalkainen monopodi, jonka virkaa toimittaa vaikkapa sopivan pituinen, tukevahko keppi tai sauva. Se on kuitenkin ampumatukityypeistä myös vaativin, joten erityisesti sen käyttämiseen kannattaa paneutua ampumaradalla. Ampumatuki mukaan myös radalle Vinkit yksijalkaisen ampumatuen käyttöön Markku Vehmas, Kiväärikoulun vastuukouluttaja kävi kanssamme läpi muutamia pääseikkoja monopodin käyttöön liittyen. Katso vinkkilista alta ja video Metsästäjä-lehden verkkoversiosta. 1. Mikäli voit säätää ampumatuen pituutta, testaile ja säädä pituus etukäteen sopivaksi. 2. Pyri aina käyttämään ampumatukea yhdessä muun tuen kuten puunrungon, kiven tai kantojen kanssa. 3. Ampumatuella pyritään sekä aseen vakauttamiseen että oman kehosi heilunnan minimointiin. Jos saat tuettua sen esimerkiksi puunrunkoon, nojaa omaa kehoasikin sen varaan. 4. Liikkuvaa maalia ammuttaessa yksijalkaisen ampumatuen tyvi kannattaa tukea taaemman jalan jalkaterän sisäsyrjään, jolloin asetta on helppo liikuttaa tasaista rataa pitkin. 5. Tue ase aina samasta kohtaa. Ei kuitenkaan koskaan piipusta. 6. Kaikkea heiluntaa ei tähtäämisestä erityisesti yksijalkaisella ampumatuella saada pois. Anna tähtäimen piirtää ja keskity rauhalliseen, puristavaan laukaukseen. 7. Harjoittele tuen käyttöä ahkerasti, lisähyöty tulee rutiinin kautta. ? Mitä useammalle jalalle tuen saa levitettyä, sitä vakaampi tuki on. ? Oikeanlaisella harjoittelulla ampumatuki taipuu moneen. Oikealla tekniikalla yksijalkainen monopodikin toimii jopa polviasennosta ammuttaessa. Katso video tuen käytöstä kolmessa eri asennossa metsastajalehti.fi 13 Metsästäjä 6/2022 M tsästäjän varusteet 13_Varusteet_ampumatuki_ME0622.indd 13 13_Varusteet_ampumatuki_ME0622.indd 13 1.11.2022 11.01 1.11.2022 11.01
• Peuraa poluilta Y ouTube-sarjaa Peuran Jäljillä tuottavan Taneli Sinisalon mukaan peurojen elämä pyörii makuuja ruokailualueiden ympärillä. – Kuljen kiikaroiden ja tarkkaillen aukeita. Katson, missä peurat ruokailevat ja lähden siitä etsimään polkuja, joita peurat ovat käyttäneet kulkiessaan makuualueiltaan ruokapaikoille. Näitä reittejä peurat kulkevat päivittäin, Sinisalo kertoo. Lähes kaikkien aukeiden reunoja kiertää metsän puolella polku aukean laidan suuntaisesti. Peurat tulevat harvoin suoraan peltoon. Yleensä ne kulkevat jonkin matkaa pellon reunan suuntaisesti pysähtyen välillä arvioimaan peltoa ja mahdollisia uhkia ennen avoimelle uskaltautumista. – Kiima-aikana polut ovat kuumia paikkoja peurapukkien jahtaamiseen, sillä pukit kulkevat pellon reunan suuntaisesti haistaakseen pellolla olevia naaraita, Sinisalo täydentää. Löytäessään aktiivisessa käytössä olevia polkuja Sinisalo asettuu ajankohdan mukaan vahtimaan joko lähelle ruokailutai makuualuetta. Mikäli monta polkua risteytyy, hän saattaa jäädä lähelle risteystä vahtimaan useita polkuja. Parhaiden polkujen paikallistaminen vaatii seuraamista ja havainnointia, missä Sinisalo käyttää apuna myös riistakameraa. Makuualueet vai ruokailualueet? Sinisalon mukaan peura on hyvin säännöllinen ruokailija. Päivämakuualueellaan se syö jonkin verran makuualueensa ympäristössä. Illan lähestyessä se siirtyy pääruokailualueille, jossa se syö sekä hämärän saapuessa että pariin otteeseen yön aikana. Aamun lähestyessä eläin siirtyy takaisin päivämakuualueilleen. – Iltahämärissä tapahtuva ruokailu on kuitenkin peuran tärkein tankkaushetki, Sinisalo korostaa. Jos keli on huono, peura pysyttelee pois aukeilta pahimman tuulen ja sateen ajan ja paikkaa ravintovajeensa kelin parantuessa. Kovan tuulen ja sateen helpottaessa metsästäjän kannattaa olla lähellä iltaruokailualuetta. Sinisalon havaintojen mukaan kylmän ilmarintaman saapumista edeltävä ilta ja ensimmäinen kylmä ilta ovat aktiivisia ruokailuhetkiä. – Metsästyspaikan valitsen usein vuodenajan ja peuran kiima-ajan läheisyyden mukaan. Normaalisti en suosi aamukytikSuuri osa Suomen valkohäntäpeurasaaliista metsästetään ruokinnoilta. Varsinaissuomalainen Taneli Sinisalo on kuitenkin pyytänyt valkohäntäpeuraa vuosikausia valtaosin kulkureiteiltä ja luonnollisilta ruokailualueilta. TeksTi Antti Saarenmaa kuvaT Taneli Sinisalo 14 Metsästäjä 6/2022 14-15_Peuraa_poluilta_ME0622.indd 14 14-15_Peuraa_poluilta_ME0622.indd 14 1.11.2022 11.03 1.11.2022 11.03
• on valmiina jo pari tuntia ennen auringonlaskua. Peuran aktiivisuuspiikki sijoittuu hämärään, mutta joskus ne aktivoituvat jo aiemmin. Ajoituksen lisäksi on tärkeää sijoittautua peurojen oletettua tulosuuntaa nähden alatuuleen. Katselukiikarit tärkein väline Sinisalo metsästää suurimmaksi osaksi puupassista jousella. Puupassi soveltuu myös kiväärijahtiin, sillä ampumasuunta on ylhäältä alas. Piilokojuja hän käyttää metsästäessään ruokailupellolta. Hän pyrkii pystyttämään kojun pellon laitaan ainakin viikkoa ennen jahtia, jotta peurat tottuvat siihen. Tärkeimpänä välineenä Sinisalo mainitsee laadukkaat katselukiikarit. Peura on havaittava ennen kuin peura huomaa metsästäjän. Kiikarit mahdollistavat myös valikoivan metsästyksen. Kulkureiteiltä metsästämisen edut Kulkureiteiltä metsästettäessä riistalaukaukset päästään ampumaan usein hyvässä valossa ja laukausmatkat pysyvät lyhyinä. Metsästys on mahdollista myös huonossa säässä, jolloin peurat eivät tule aukeille. – Peura on usein varautunut saapuessaan ruokailualueelle, mutta kulkureiteillä, erityisesti makuualueiden lähettyvillä ne eivät ole yhtä säikkyjä. Lisäksi metsässä, peurojen luontaisilla elinalueilla havainnointi opettaa enemmän kuin havainnointi pelkästään ruokailupaikoilla, Sinisalo toteaa. Mitä jos ruokinnalta metsästäminen lopetettaisiin? Ruokinnalta metsästämisen lopettaminen muuttaisi nykymuotoista valkohäntäpeuran metsästystä. Moni uskoo, että se vaikeuttaisi metsästystä, mutta Sinisalo ei usko yksiselitteiseen lopputulokseen. Peura ei ole ylensyöjä. Jos peura tarvitsee iltaruokailussa ämpärillisen ruokaa, kuinka kauan sillä menee ruokamäärän keräämiseen laajalta luonnolliselta ruokailualueeltaan verrattuna saman ruokamäärän syömiseen laarista? Pohjoisamerikkalaisten tutkimuksien mukaan ruokintapaikat lisäävät pimeäaktiivisuutta, sillä peura lykkää ruokailuhetkeään. Kun yhtälöön lisätään pistemäinen pyyntipaine ruokintapaikalla, pakottaa se peuroja ajoittamaan aktiivisuutta jatkuvasti myöhempään ja pimeämpään. – Uskon, että ruokinnalta metsästämisen lopettaminen muuttaisi radikaalisti valkohäntäpeuran metsästystä, mutta lopulta lisäisi peurojen päiväaktiivisuutta ja lieventäisi voimallisen ruokinnan aiheuttamia ongelmia, Sinisalo pohtii. Sinisalo uskoo, että ruokinnan lopettaminen vaatisi sopeutumista ja uuden oppimista, mutta lopputuloksena valkohäntäpeuran metsästäminen voisi jopa helpottua. siä, mutta kiima-aikana kyttäilen aamuisin kulkureiteillä lähellä makuualueita ja iltaisin lähellä ruokailualueita, Sinisalo sanoo. Jahti on paras ajoittaa niin, että metsästäjä on peuraa vastassa, eikä pyrkiä alueelle, jossa peurat jo ovat. Metsästettäessä kulkureittien varrella päästään riistalaukaus usein ampumaan hyvässä valossa, sillä peurat tekevät siirtymää usein jo valoisan aikaan. Ajoissa odottamassa Sinisalo ei harrasta aamujahteja makuualueiden läheisyydessä kiima-ajan ulkopuolella. Hän ei koe sitä yhtä tuottoisaksi kuin lähellä ruokailualuetta kyttäämistä. Kiima-aikana palkinto peurapukin muodossa kuitenkin houkuttelee liikkeelle aamulla. Pukki saattaa kulkea pitkin polkuja koko päivän etsiessään sopivaa naarasta. – Kiima-aikana käytän koko päivän hyödykseni, Sinisalo kertoo. Sinisalo pyrkii olemaan valmiina aamupassissa jo pimeässä. Makuualueiden lähellä metsästettäessä peurat ilmaantuvat alueelle usein, kun on jo valoa. Sinisalo haluaa pelata varman päälle ja antaa metsästyspaikan rauhoittua. Iltapassiin hän siirtyy usein niin, että Sinisalo asentamassa riistakameraa takanaan kulkevan kuusikkoa reunustavan polun seuraamiseksi. Eräksi jäänyt vasa. Näkymät puupassista lähellä makuupaikkoja kiima-aikana marraskuussa. "Metsässä havainnointi opettaa enemmän kuin havainnointi pelkästään ruokailupaikoilla." 15 Metsästäjä 6/2022 14-15_Peuraa_poluilta_ME0622.indd 15 14-15_Peuraa_poluilta_ME0622.indd 15 1.11.2022 11.03 1.11.2022 11.03
• Runsaat riistakannat tarjoavat elämysrikkaita metsästyspäiviä, sosiaalisten kontaktien piristystä ja elinvoimaa maaseudun yhteisöihin. Kuvat Tero Salmela V alot syttyvät moniin maaseudun pirtteihin, kun sorkkaeläinten pyynti alkaa. Jahti kokoaa yhteen kylän väen ja kaupunkilaiset – tuhannet metsästäjät yhteisen äärelle. Nauttimaan suomalaisen syysluonnon lumosta, arvokkaiden luonnonvarojen jäljille. Monelle metsästäjälle sorkkaeläinten metsästyksen käynnistyminen on vuoden odotetuimpia hetkiä. Kihelmöivää jännitystä, mitä elämyksiä jahtisyksy Sorkkaeläinten runsaus luo hyvinvointia tuo tullessaan. Porukan yhteen kokoontumisen lämmintä tunnelmaa. Nuotiotulien räiskeessä kuunnellaan ikimuistoisia metsästystarinoita. Vaihdetaan kuulumisia ja puhalletaan taas yhteen hiileen. Onko se rakkaus riistaan, mikä saa metsästäjäkansan yhteen? Arvokas riista ansaitsee kunnioitusta Sorkkaeläimiä on riittänyt monin paikoin hyvin pyydettäväksi. Nautitaan arvokkaasta riistavarasta ja sen mukanaan tuomasta hyvinvoinnista. Muistetaan lisäksi riistan kunnioitus kaikessa toiminnassa. Rakkautta on arvostaa riistaa, niin eläviä kuin saaliiksi saatuja. Ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä Rakkaus riistaan yhdistää ihmisiä eri taustoista. Metsällä vietetyt tunnit ja liikunta pitävät mielen ja kehon kunnossa. 16 Metsästäjä 6/2022 16-17_Rakkaudesta_riistaan_ME0622.indd 16 16-17_Rakkaudesta_riistaan_ME0622.indd 16 1.11.2022 11.04 1.11.2022 11.04
• ja hyödynnetään saatu saalis kunnioittaen ja tarkasti. Käytännön metsästyksessä teot ratkaisevat. Ammutaan varmoilta etäisyyksiltä – harkittuja laukauksia. Etsitään haavoittuneet aikaa ja vaivaa säästämättä. Noudatetaan verotussuosituksia. Käsitellään saalis arvostaen, suolistetaan huolella ja puhdistetaan veret. Kuljetetaan arvokkaasti ja tehdään havupedit. Hyödynnetään saalis tarkasti nahkoja ja luita myöten. Käytetään arvokkaana villiruokana. Puhutaan riistasta arvostavasti. Emme puhu vahinkoeläimistä, vaan arvokkaista luonnonvaroista ja ylväistä sarvipäistä. Villiruokaa myös muille Metsästyksen onnistuessa arvokas villiruoka päätyy lautaselle. Arvostus näkyy myös kuluttajien keskuudessa – suomalaiset haluaisivat korvata tuotantoeläinten lihaa riistalla. Ehkä riistan yleinen arvostus nousisi, jos yhä useampi pääsisi siitä nauttimaan. Kun sorkkaeläimiä on varsinkin etelässä runsaasti, olisi hyvä tarjota riistaa myös lähipiirin lautasille. Miksei myyntiinkin, jos ylimääräistä liikenee. Riistakannat ovat olleet monen sorkkalajin osalta myötätuulessa. Kantojen säätely on elämyksien ohella välillä myös työtä ja vastuunkantoa. Vastuuta on siirretty metsästäjille, sillä heihin luotetaan. Tätä luottamusta on vaalittava. Rakkaudesta riistaan ja suomalaiseen luontoon. Riista tarjoaa puhdasta villiruokaa miljoonia kiloja. Sorkkaeläinten pyynti tarjoaa luontoelämyksiä, sykettä ja virtaa elämään. Katso video peurajahdin tunnelmasta metsastajalehti.fi 17 Metsästäjä 6/2022 16-17_Rakkaudesta_riistaan_ME0622.indd 17 16-17_Rakkaudesta_riistaan_ME0622.indd 17 1.11.2022 11.05 1.11.2022 11.05
• Koiran ja ohjaajan välillä tarvitaan sataprosenttista luottoa. Kun koira, olosuhteet ja koiran ohjaaja ovat kunnossa, mahdollisuudet riistalaukaukseen ovat hyvät. TeksTi ja kuva Mika Linna Hirvikoira tottelee nuortakin metsästäjää K oiran ohjaajana pärjää nuorikin metsästäjä, kun koira on tuttu ja joku kokeneempi kertoo, mistä hirviä mahdollisesti löytää. Hyvä koira tosin tuntuu löytävän ne melkein mistä vain. Yhdessäoloa koiran kanssa Koiran kanssa kannattaa olla paljon. Meiltä löytyy kaksi jämtlanninpystykorvaa, joiden kanssa on tullut jahdattua hirviä. Vanhemman koiran Ranen saapuessa olin liian 18 Metsästäjä 6/2022 Nu rten toimitus 18-22_Nuorten_toimitus_ME0622.indd 18 18-22_Nuorten_toimitus_ME0622.indd 18 1.11.2022 11.05 1.11.2022 11.05
• Ole avoin ja rohkea, metsästäjä! M etsästys on mahdollisuuksia. Mahdollisuus kohdata uutta, vahvistaa vanhaa, oppia lisää luonnosta sekä ennen kaikkea oppia itsestään. Harrastuksen mukana aukeaa ovia, joita ei aina ennalta osaa ajatella. Osa niistä on parhaimmillaan jopa muuttanut elämääni. Alle kymmenvuotisen metsästysurani aikana minulle on tarjoutunut tilaisuuksia, joiden en olisi etukäteen uskonut liittyvän metsästykseen ainakaan omalta osaltani. Olen esimerkiksi suorittanut hirvikoiratuomarin pätevyyden, vaikken ole koskaan omistanut koiraa eikä perheessäni ole ollut koiria. Yksi suurimmista tilaisuuksista on ollut tämä Metsästäjä-lehden nuorisotoimitus, jossa olen saanut olla mukana pian kaksi vuotta. On ollut upea oppia ja huomata, miten metsästyksen parissa liikkuu hyvin erilaisia ihmisiä, joilla kaikilla on myös vahvasti jotain yhteistä. Lisäksi mahdollisuus kehittää itseään kirjoittajana, sekä ylipäätään työskennellä journalismin parissa metsästyksen kautta on ollut todella kiinnostavaa. Loppupeleissä ne suurimmat, elämää muuttaneet vaikutukset ovat olleet ihmisillä, joita olen saanut tavata metsästyksen parissa. Uusia ystävyyssuhteita on syntynyt useita ja niistä jokaisesta olen hyvin kiitollinen. Metsästyksen jakaminen sellaisten ihmisten kanssa, jotka oikeasti asiaa ymmärtävät, saa erähetket tuntumaan aivan eri tavalla merkityksellisiltä. Parhaimmillaan harrastuksen kautta muodostuva syvällinen yhteys ja toisen ymmärtäminen voi johtaa jopa loppuelämän yhteiselle eräpolulle. Lisäksi kaikki tuki ja apu, jota metsästäjätovereilta on saanut, tuntuu korvaamattomalta. Ilman toisten metsästäjien tukea harrastaminen olisi jäänyt suppeammaksi ja osaamisen kehitys pysähtynyt. Kaikkiaan toivon, että jokainen metsästysyhteisöön kuuluva harrastaja uskaltaa olla rohkea, ennakkoluuloton ja monipuolinen metsästäjä. Mahdollisuudet harrastuksen sisällä ovat laajat, ja rajoja voi aina myös venyttää, kun mielikuvitusta on matkassa. Antaa metsästyksen viedä mukanaan! LAURI LIUKO Liuko kirjoitti nuorten toimitukseen viimeistä kertaa. Toimitus kiittää Lauria ja toivottaa hänelle menestystä elämään ja eräpolulle! nuori, joten sen kanssa ei tullut ikinä oltua sen enempää. Se on aina ollut enemmän isän koira, ja heidän työskentelyään on ilo katsella. Ranelle voi osoittaa kädellä suunnan ja se lähtee sieltä päin hirviä etsimään. Se tuntuu lukevan isän ajatuksia. Se ei perustu vain koulutukseen, vaan suureen määrään yhteistyötä. Yhteistyön rakentaminen lähtee jo pentuvaiheesta. Viime vuonna hankitun Birkin kanssa olen käynyt lenkillä ja metsässä pennusta saakka ja se tuntuu paljon tutummalta. Aivan aluksi nukuimme yhdessä eteisessä. Myöhemmin koira siirtyi sänkyni jalkopäähän. Ensimmäinen hirvihaukku Birkillä oli puolen vuoden iässä. Kaatojen suhteen Birkinin kanssa on ollut huonoa tuuria. Lokakuussa paikka löytyi ja Birk sai ensimmäisen kaatonsa, vuoden ja viiden kuukauden iässä. Nuorena hirviporukassa Hirviporukassa minuun on suhtauduttu melko kivasti, vaikka ikäero on melkoinen. Moni on sanonut olevan mukavaa, kun on nuoria mukana. Porukassani keski-ikä on pitkästi yli viidenkymmenen eli ei nuori veri välttämättä pahaa tee. Eiväthän nuoret tietenkään kokemusta korvaa, mutta sieltä se kokemus lähtee karttumaan. Nuoreen ikään liittyy totta kai ongelmiakin, kuten kyydin puuttuminen eli toiminta on hyvin paljon sidoksissa isään, jolla on auto. Voihan sitä tietenkin yrittää sopia jonkun muun metsästäjän kanssa kyydistä. Kannustan kaikkia nuoria olemaan koiran kanssa metsässä, jos vain mahdollista. Se on mukava harrastus, johon saa aikaa upotettua. ? Birk ensimmäisen hirvensä ja Jyrki Honkasen kanssa. Olen Mika Linna, 13-vuotias Sievistä. Metsästän isäni, veljeni ja kahden jämtlanninpystykorvan kanssa. Paras metsästysmuoto on hirvijahti koiran kanssa. Aivan aluksi nukuimme yhdessä eteisessä. Myöhemmin koira siirtyi sänkyni jalkopäähän. Nu rten toimitus K lumni 19 Metsästäjä 6/2022 18-22_Nuorten_toimitus_ME0622.indd 19 18-22_Nuorten_toimitus_ME0622.indd 19 1.11.2022 11.05 1.11.2022 11.05
• Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna seitsemän leiriläistä kokoontui MetsästysMetso-leirille Keski-Pohjanmaalla. Univelan lisäksi leiriltä kertyi hienoja muistoja. TeksTi Suvi Seppänen kuvaT Suvi Seppänen ja Seija Jussinniemi MetsästysMetso-leirillä päästään tositoimiin ja opitaan uutta O ulaisessa 2.-4.9. järjestetyllä MetsästysMetso-leirillä päästiin metsästämään jänistä, sorsaa ja kaurista. Jahtitilanteet ja uudet kokemukset olivat taattuja. Leirille pääsi mukaan myös ilman aiempaa metsästyskokemusta. Tilanteita riitti Saapumisiltana suunnistimme läheiselle ampumaradalle kertaamaan aseenkäsittelyn perusasioita ja hiomaan ampumatekniikkaa haulikkojen kanssa. Kaikki halukkaat saivat ampua joko omalla tai laina-aseella. Opastusta ja vinkkejä parempaan tekniikkaan ja ampuma-asentoon jaettiin sitä mukaa, kun hylsysangot täyttyivät. Seuraavana aamuna kellot soivat kuudelta. Vielä hieman unisina lähdimme ohjaajien ja koirien mukana jänisjahtiin. Ruokailuun mennessä aikaan oli saatu hyviä ajoja ja tilanteita, ja muutama jänis kaadettu. Iltapäivällä vuorossa olivat kaurisja sorsajahdit, joista ei tullut saalista. Viimeisenä päivänä osa porukasta suuntasi vielä jänisajoon osan lähtiessä Leirin ohjaaja Seija Jussinniemi ja toisena päivänä tositoimiin päässyt pohjanpystykorva Ruuti. 20 Metsästäjä 6/2022 Nu rten toimitus 18-22_Nuorten_toimitus_ME0622.indd 20 18-22_Nuorten_toimitus_ME0622.indd 20 1.11.2022 11.06 1.11.2022 11.06
• tutustumaan koiran työskentelyyn lintuhaukulla. Saaliiksi koko porukka sai hektisen viikonlopun aikana yhteensä neljä jänistä. Leiri tarjoaa jokaiselle jotakin MetsästysMetso-leirien valtti on käytännön oppiminen. Parhaimmillaan leirit tutustuttavat nuoria metsästyksen pariin ja tarjoavat kokemuksia heille, joilla ei ole mahdollisuutta saada niitä muualta. Kokeneemmallekin nuorelle metsästäjälle leirit tuovat vaihtelua: on avartavaa ja kehittävää metsästää vaihtelevissa maastoissa erilaisten ihmisten ja uusien toimintatapojen kanssa. Tavastkenkäläiset Kalle Leiviskä ja Antti Heikkinen Pyhännästä tulivat leirille mielenkiinnosta metsästystä kohtaan. Jo aiemmin metsästäneet pojat olivat tyytyväisiä leiriin. Kumpikin aikoi tulla uudelleen, jos vastaavanlainen leiri järjestetään uudelleen. Pojat kertoivat oppineensa leirillä uutta kauriinmetsästyksestä. – Parasta oli päästä kaurispassiin, Heikkinen tuumaa. Leiviskän mielestä parasta oli päästä ampumaan jänis ajoon. Onnistunut paketti Leirin ohjaaja Seija Jussinniemen mukaan Oulaisessa on järjestetty aiemmin viisi Metso-leiriä viiden vuoden aikana. Metsästyspainotteinen leiri oli kuitenkin ensimmäinen laatuaan. Jussinniemelle jäi leiristä hyvä mieli. Kaikki toimi kuten piti, vaikka suunnitelmat muuttuivat välillä vähän. – Varmasti tässä palaveerataan ohjaajien kanssa ja mietitään, mitä saataisiin toimimaan paremmin. Kyllä me järjestetään tällainen vielä uudelleen, Jussinniemi vakuuttaa. Leirin lopussa käytiin läpi viikonlopun tapahtumia, otettiin yhteiskuva ja saatiin pienet muistot leiristä. Seuraavaksi lähdimme kohti kotia uusia eväitä ja kokemuksia taskussa. Kalle Leiviskä ja Antti Heikkinen olivat tyytyväisiä leiriin. Ampumaradalla harjoiteltiin aseenkäsittelyä ja tekniikkaa. Metso-leiri ? Metso-leirit ovat metsästyksestä kiinnostuneille nuorille suunnattuja leirejä. Leireillä opetellaan metsästykseen, ampumiseen ja riistanhoitoon liittyviä asioita. ? MiniMetso-leirit ovat 6–12-vuotiaille suunnattuja päivätapahtumia, joissa keskitytään metsästysaiheiseen yhdessä tekemiseen. ? MetsästysMetso-leireillä keskitytään käytännön metsästykseen. ? Tietoa leireistä ja leirien järjestämisestä löytää Suomen Metsästäjäliiton nettisivuilta metsastajaliitto.fi. ? Oulaisen ensimmäiselle MetsästysMetso-leirille osallistui seitsemän leiriläistä. 21 Metsästäjä 6/2022 18-22_Nuorten_toimitus_ME0622.indd 21 18-22_Nuorten_toimitus_ME0622.indd 21 1.11.2022 11.06 1.11.2022 11.06
• Nu rten toimitus Mitä on SRVA? – Riistanhoitoyhdistyksen tehtäviin kuuluu järjestää SRVA eli suurriistavirka-apu, josta on tehty sopimus poliisin ja riistanhoitoyhdistyksen välillä. SRVA-toimijat etsivät ja lopettavat kolaripaikalla vahingoittuneita eläimiä. Jos eläin löydetään tapahtumapaikalta kuolleena, SRVA-toimijat vievät ruhon pois. Lisäksi toimintaan kuuluvat muut poliisin määräämät tehtävät, kuten vaarallisten eläinten karkotus asutusten lähettyviltä. Tällaisessa toiminnassa mukana olevat henkilöt ovat monesti petoyhdyshenkilöitä. Keitä SRVA-toimijat ovat? – Riistanhoitoyhdistys nimittää yhteyshenkilöt, joille hätäkeskus ilmoittaa tehtävän. Yhteyshenkilöt välittävät tehtävän pääsäänSuurena apuna poliisille töisesti kolarialueen metsästysseuralle, joka on valinnut keikalle lähtevät toimijat. Onko SRVA-toiminta mielestäsi tärkeää? – Kyllä, todella tärkeää. Metsästäjät ovat suurena apuna poliisille. Miltä toiminnan tulevaisuus näyttää Elimäen rhy:n alueella? – Toiminta tulee lisääntymään tulevaisuudessa, sillä riistakantojen tiheys näkyy heti tilastoissa. Esimerkiksi tarve kasvaa Kaakkois-Suomen alueella, koska peurakanta kasvaa. Tähän pyritään vastaamaan Toiminta riistaeläinkolari tilanteissa ? Varoita muuta liikennettä. ? Auta tarvittaessa loukkaantuneita. ? Hälytä apua. Jokaisella olisi hyvä olla puhelimessaan ladattuna 112-sovellus. Sen kaut ta viranomaiset saavat tarkan paikan, missä kolari on käynyt. Kerro hätä keskuk selle, mitä tapahtui ja missä. Kerro, mistä eläin tuli ja mihin suuntaan se jatkoi matkaa. ? Merkitse kolaripaikka SRVA-toimijoita varten esimerkiksi muovipussilla. ? Jos olet ajanut karhun tai villisian kanssa kolarin, älä nouse autosta! Katso video SRVA-tehtävän etenemisestä. Markus Sipilä kertoo, miten keikka käynnistyy ja mitä hän pakkaa mukaan lähtiessään etsimään haavakkoa koiransa Sanin kanssa. metsastajalehti.fi metsästyksellä jo ennen onnettomuuksia. Elimäen rhy on perustamassa vaarallisen riistan eli karhun ja villisian varalle ”tehoryhmää”. Tämä on kehityksen askel ja varotoimi lisääntyvälle karhusekä villisikakannalle. Toimintaa kehitetään antamalla metsästäjille ampumakoulutusta, kuten hyökkäävään karhutaulumaaliin ampumisen harjoittelua. Lisäksi hankitaan tarpeellisia varusteita, kuten pimeänäkölaite, viiltosuojahousuja, tehokasta valaistusta sekä ensiapuvälineitä. Ryhmälle pyritään kartoittamaan koirat, jotka sopivat kuhunkin tilanteeseen parhaiten. Koira on tärkein apu SRVA-tehtävällä. SRVA-toimija Markus Sipilä ja chesapeakelahdennoutaja Sani etsimässä loukkaantunutta eläintä. Koira on metsästäjän tärkein apu SRVA-tehtävällä. Haastattelin Elimäen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Antti Raanojaa oman alueeni SRVA-toiminnasta ja lähdin seuraamaan yhden SRVA-keikan etenemistä. TeksTi Hanna Metsälä kuva Tero Salmela 22 Metsästäjä 6/2022 18-22_Nuorten_toimitus_ME0622.indd 22 18-22_Nuorten_toimitus_ME0622.indd 22 1.11.2022 11.06 1.11.2022 11.06
• Lyijyhauleja ei saa käyttää kosteikko­ alueilla tai niiden suojavyöhykkeillä 15.2.2023 alkaen. Kielto perustuu EU:n komission tammikuussa 2021 hyväksymään lyijyhaulirajoitukseen ja se tulee voimaan koko EU:n alueella. K osteikkoalueiksi määritellään kaikki vesialueet, rantaruohikot ja suot sekä turvemaat, jotka voivat olla vesilintujen oleskelu-, muuttotai pesimäpaikkoja. 100 metrin levyinen suojavyöhyke alkaa kosteikkoalueen ulkorajasta. Metsästyksen lisäksi lyijyhaulirajoitus koskee esimerkiksi kiellon vaikutusalueella olevia ampumaratoja, eli niissäkin lyijyhaulien käyttö on kiellettyä 15.2.2023 alkaen. Kiellon tarkoituksena on vähentää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä, joita kosteikkoalueilla ammuttavat lyijyhaulit aiheuttavat. Lyijy on ihmisille ja ympäristölle myrkyllinen raskasmetalli. Suomessa lyijyhaulien käyttö vesilintujen metsästyksessä on ollut kiellettyä vuodesta 1996. Kielto yhdenmukaistaa riskinhallintaa EU:ssa, sillä lyijyhaulien käyttöä ei ole rajoitettu kaikissa jäsenvaltioissa. LYIJYHAULIKIELTO VOIMAAN 15.2.2023! Lyijyhaulien käyttö kielletään kosteikkoalueilla Lyijykiellon laajentamista valmistellaan Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on Euroopan komission pyynnöstä valmistellut ehdotuksen hauleissa, luodeissa ja kalastustarvikkeissa käytettävän lyijyn markkinoille saattamisen ja käytön rajoittamiseksi. Patruunoiden muut komponentit, kuten nallit ja hylsyt, sotilasja viranomaiskäyttö tai ammunta sisätiloissa eivät kuulu rajoitusehdotuksen piiriin. Patruunoiden valmistajat ja vähittäiskauppiaat, järjestöt ja viranomaiset ovat voineet toimittaa ECHA:lle lisätietoja ammusten ja kalastustarvikkeiden riskeistä. ECHA on kerännyt tietoja muun muassa tuotantomääriin, lyijyaltistuksiin ja korvaavin materiaaleihin liittyen. Lisätietoja harkittavana olevasta rajoitusehdotuksesta löydät ECHA:n verkkosivuilta. Lopullinen päätös rajoituksen hyväksymisestä Euroopan komission REACH-komiteassa, jossa kaikki jäsenmaat ovat mukana. LISÄTIETOJA: Ryhmäpäällikkö Pauli Kärkkäinen, (029) 5052 074, pauli.karkkainen@tukes.fi Ohessa muistutuksena Tukesin tiedote aiheesta (julkaistu Metsästäjä 5/2022 lehdessä). GE TT Y IM AG ES 23 Metsästäjä 6/2022 23_TUKES_tiedottaa_lyijy_ME0622.indd 23 23_TUKES_tiedottaa_lyijy_ME0622.indd 23 1.11.2022 11.07 1.11.2022 11.07
• HANKKIJALTA VARUSTE ET TALVEN JAHTEIHIN MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 95 SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79 95 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. ALASKA TUNDRA BLAZE 299,Topattu metsästyspuku kylmälle säälle. Takissa pitkä helma, housuissa korotettu vyötärö. Hirvilaillinen väritys. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. ALASKA TUNDRA BLAZE MYÖS RUSKEANA NAAMIOHUPPU SWEDTEAM DESOLVE ZERO 19 99 Kevyt kasvot peittävä huppu. Desolve® Veilkuviointi maastouttaa riistalta erinomaisesti. TAKKI SWEDTEAM RIDGE JUNIOR 85,Lasten ja nuorten metsästystakki huomiovärillä ja naamiointikuviolla. Hiljainen, vedenja tuulenpitävä Covertex-kalvo. Irrotettava huppu, säädettävät hihat ja helma. METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,00 Kevyt lumipuku aktiiviseen metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Zero -kuviointi maastouttaa erinomaisen hyvin. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. RAJOITETTU ERÄ! JAHTI&VAHTI VILJATON 12 KG 39 95 3,26 €/KG Täysin viljaton, ei sisällä myöskään riisiä tai maissia. Aktiivisille tai normaaliaktiivisille koirille. JAHTI&VAHTI ENERGIA 12 KG 31 95 2,66 €/ KG Kotimainen, paljon liikkuvalle koiralle tarkoitettu kuivamuona. Sisältää muun muassa kananlihaa. JAHTI&VAHTI EXTRA ENERGIA 12 KG 36 95 3,07 €/KG Erittäin aktiivisen koiran Suomessa valmistettu täysravinto. Sisältää runsaasti energiaa ja E-vitamiinia. KARVALAKKI SWEDTEAM 29 95 Lämmin karvalakki, joka on vuorattu pehmeällä keinoturkiksella. Korvaläpät kiinnitettävissä hihnalla joko leuan alle tai ylös päälaelle. SADEVIITTA 29 95 Hupulla varustettu sadeviitta esim. hirvimetsälle. Ghost camo -kuviointi maastouttaa riistalta tehokkaasti. Hiljainen, kahisematon materiaali. Edessä tasku. HIRVILIIVI BEAR CLAW 29 95 Kaksi vetoketjullista sivutaskua, sekä rintatasku radiopuhelinta varten. Antennipidike ja säädettävä vyötärö. Korkea kaulus suojaa viimaa vastaan. UUTUUS! UUTUUS! UUTUUS! HINNAT VOIMASSA 31.12.2022 ASTI TAI NIIN KAUAN KUIN TUOTE ERIÄ RIITTÄÄ. VALIKOMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. Hankkija_Metsästäjä6_420x275.indd All Pages Hankkija_Metsästäjä6_420x275.indd All Pages 24-25_Ilmoitus_ME0622.indd 24 24-25_Ilmoitus_ME0622.indd 24 1.11.2022 11.07 1.11.2022 11.07
• PIMEÄNÄKÖLAITE BURRELL NV 400 299,Digitaaliset yökiikarit, jopa 400 m kantama. Erinomainen kyttäyspyyntiin. Videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. Käyttää 4-32 Gb microSD-muistikorttia (ei sisälly). RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 299,Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. KAUPAN PÄÄLLE PUHELIN VALJAAT, ARVO 29,90 € HAUDUTUSPATA FOODMASTER PRO 3,5 L 49 95 Lasitettu ja keraaminen. Helppo pitää puhtaana. Ajastin ja lämpötilan säätö. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Automaattija käsisäätötoiminnot. HANKKIJALTA VARUSTE ET TALVEN JAHTEIHIN RIISTAKAMERA BURREL S12HD + SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. UUSI BURREL+ MOBIILISOVELLUS! RIISTAKAMERA BURREL S12HD PRO 4G BURREL+ 249,Tallentaa 12 MP:n kuvia ja HD-laatuista 1080p:n videota muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Toimii myös 2G ja 3G -verkoissa. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, videot 1-30 s. Inframustasalama. MOBIILISOVELLUS! MIESTEN JA NAISTEN MALLIT MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 79 95 NORM. 89,95 Lämmin ja pehmeä alusasu, joka lämmittää myös kosteana. Merinovilla on nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali, huolloksi riittää usein pelkkä tuuletus. 100% merinovillaa. JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. RAJOITETTU ERÄ! METSÄSTYSVALO BURREL STD VIHREÄ 89 95 Tehokas vihreää valoa tuottava LED-valaisin esim. supikoirajahtiin ja SRVA -toimintaan.Etäkytkimellä valo saadaan sytytettyä irrottamatta otetta aseesta. Asekiinnike, kantohihna, laturi ja kaksi akkua. LEIKKUULAUTA 800 X 400 MM 39 95 Korkealaatuinen 13 mm paksusta elintarvikemuovista valmistettu leikkuulauta. Suuri leikkuuala mahdollistaa hirvenlihan ja ison kalan käsittelyn. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäsi myös gol in. Pinseeker -pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! ARVO 14,90 € VAKUUMIKONE ARVO 14,90 € KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi 21.10.2022 14.01 21.10.2022 14.01 24-25_Ilmoitus_ME0622.indd 25 24-25_Ilmoitus_ME0622.indd 25 1.11.2022 11.07 1.11.2022 11.07
• Villisian metsästystä Suomessa Villisika on monipuolinen riistaeläin, johon suhtaudutaan vaihtelevasti – osalle suomalaisista se näyttäytyy uhkana, toiset vaalivat sitä merkittävän metsästysarvon tähden. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa V illisika on sopeutuvainen ja maailmanlaajuisesti laajalle levinnyt riistalaji. Sen levinneisyys noudattelee jossain määrin ilmaston lämpenemisen ja viilenemisen syklejä. Villisika rantautui Suomeen uudelleen 1950-luvulla Virosta ja Venäjältä. Kanta kasvoi alkuun melko hitaasti ollen vain muutamia satoja yksilöitä. Villisian päälevinneisyysalue on pitkään ollut Kaakkois-Suomessa itärajan lähettyvillä, ja moni sikalauma kulkee jatkuvasti rajavyöhykkeen yli ruokailualueille ja suojaan metsästykseltä. Viimeisten vuosikymmenien aikana Suomen villisikapopulaatio on kasvanut ruokinnan, luontaisen muuttoliikkeen ja tarhakarkulaisten myötä. Tällä hetkellä kannan arvioidaan olevan joitakin tuhansia yksilöitä. Villisikakeskittymä sijaitsee edelleen Uudenmaan itäpuolella, mutta havainnot muualla Suomessa ovat lisääntyneet. Ruotsissa villisikakanta kasvoi räjähdysmäisesti 1980-luvulta 2000-luvulle. Saman pelätään tapahtuvan Suomessa, mutta tammi-lokakuun kaatotilastot vuosilta 2021 ja 2022 näyttävät saalismäärien tippuneen usealla kymmenellä prosentilla. Voimakas alueittainen verotus on näyttänyt kyntensä. Ajojahti haastavaa Villisika on merkittävä riistalaji ympäri Eurooppaa. Sitä metsästetään vahtimalla ja ajojahtina koiria tai ajomiehiä käyttäen. Villisika on nopea laumaeläin, joka kulkee ajossa joskus pitkissäkin jonoissa. Suurimmat yksilöt tyypillisesti kulkevat jonon keulilla ja hännillä. Metsästys ajosta voi olla äärimmäisen nopeatempoista ja haastavaa, mikä korostuu valikoivassa metsästyksessä. Suomessa villisikaa metsästetään sekä koirilla että vahtien. Alueelliset erot vaikuttavat metsästystapaan. Sisämaassa koirien käyttö metsästyksessä on yleisempää. Itärajan lähettyvillä ruokapelloilta ja houkutteluruokinnoilta metsästys vahtien tai hiipien on suosittua. Sami Räsänen ja hiipimällä metsästetty villisika. SA M I RÄ SÄ NE N Metsästäjä 6/2022 26 26-29_Villisian_metsa?stys_ME0622.indd 26 26-29_Villisian_metsa?stys_ME0622.indd 26 1.11.2022 11.08 1.11.2022 11.08
• Valtakunnan rajan läheisyydessä voimakkaampi metsästyspaine ajaa siat helposti rajavyöhykkeelle turvaan. Koira pysäyttää Laikat ovat villisian metsästäjien suosiossa Itä-Euroopassa. Metsästys on usein sikojen motittamista, jonka jälkeen koirat päästetään parista kulmasta sisään ajamaan villisiat ajomiehille. Miehikkälässä asuva Jan Ylhäinen on metsästänyt villisikaa vuodesta 2014. Ylhäinen käyttää metsästyksessä pääosin pysäyttävää koiraa ja suosii suomalaisille hirvenmetsästäjille tuttuja rotuja, jämtlanninpystykorvaa ja harmaata norjanhirvikorvaa. – Omilla metsästysalueillani maasto, tiestö ja muut olosuhteet eivät ole ihanteellisia vastaavaan jahtityyliin, ja villisialle opetettu jämtlanninpystykorva toimii erinomaisesti. Sika pysyy hyvin haukussa, kun koira on tottunut työskentelyyn villisikojen kanssa ja uskaltaa haukkua sikaa tarpeeksi itsevarmasti ja lähellä, Ylhäinen kertoo. Pyhtääläinen Sauli Joas metsästää usein yhteistyössä Ylhäisen kanssa ja toteaa jäljittävän koiran olevan ehdottoman tärkeä apu kyttäysmetsästyksessä, erityisesti mustan maan aikana. Joasin kokemuksen mukaan villisian pakomatkat voivat olla joskus pitkiä hyvälläkin osumalla. Lisäksi sian vahvan rasvakerroksen tähden verijälki on usein melko niukka. ? Vilja maistuu sioille sekä suoraan pellosta että ruokinnalta. Joskus villisiat lähtevät liikkeelle jo hyvissä ajoin ilta-auringon vielä valaistessa. Pellonreunassa kytätessä on laukaus kyettävä ampumaan usein seisaaltaan. Puimaton vilja voi olla korkeaa ja sopivan ampumapaikan löytämiseksi voi joutua liikkumaan. Hyvä ampumatuki on tärkeä. 27 Metsästäjä 6/2022 26-29_Villisian_metsa?stys_ME0622.indd 27 26-29_Villisian_metsa?stys_ME0622.indd 27 1.11.2022 11.08 1.11.2022 11.08
• – Aseen kaliiperin suhteen Joasin toteaa kymmenien sikojen kokemuksella hirvijahdissakin yleisimmän .308:in riittävän mainiosti. Kaliiperia tärkeämpää on aina hyvä osuma, Joas toteaa. Valikointia tarvitaan Villisika on laumaeläin, jonka laumassa on selkeä hierarkia. Lauman johtajana on aina vanhempi naaras, joka pitää huolta porsaista ja parittelee karjun kanssa. Laki kieltää porsaallisen naaraan ampumisen 1.3-31.7. Eettisten syiden lisäksi tähän on toinen tärkeä syy – mikäli johtava emakko kuolee, lauman hierarkia hajoaa, ja karju astuu pian yhden emakon sijaan useita lauman naaraita. Johtavan emakon ampuminen aiheuttaa paikallisen villisikakannan kasvupyrähdykseen. Lisäksi johtava emakko nimensä mukaisesti johtaa lauman kulkua, joten sen kaatuminen voi muuttaa lauman toimintaa radikaalisti. – Villisika-alueilla tehtyjen havaintojen perusteella yllättävien, merkittävien ja uusilla alueilla havaittujen satovahinkojen takana on usein lauma, jossa emakko on menehtynyt ja nuoremmat, kokemattomammat siat astuneet tilalle, Ylhäinen kertoo. Kummassakin seurassa, Miehikkälässä ja Pyhtäällä, villisikojen ampumisessa noudatetaan tarkkaa harkintaa ja valikointia. Pyynti pyritään kohdistamaan aina ylivuotiaisiin tai karjuihin ja säästämään isoja emakoita. Sama lauma asialla Valikointiin liittyy olennaisesti eri laumojen ja yksilöiden tunnistaminen. Ylhäisen mukaan siat saattavat parin viikon aikana kulkea parinkymmenen kilometrin päähän rajalta ja palata takaisin. Riistakameraverkostolla ja hyvällä kommunikaatiolla metsästäjät pysyvät lauman liikkeistä kärryillä ja saavat todenmukaisen käsityksen alueensa villisikamääristä. Jos villisikoja jahdataan säännöllisesti ja usein samoilta paikoilta, ne muuttavat helposti aikataulujaan. Katso video villisikajahdista metsastajalehti.fi Yhtenä tyypillisenä virheenä kannanarvioinnissa Ylhäinen ja Joas kertovat saman lauman laskemisen alueen sikamäärään moneen kertaan. Ilman seurojen välistä kommunikaatiota alueen sikamäärä vaikuttaa todellista suuremmalta, sillä laumat liikkuvat aktiivisesti ja näyttäytyvät useilla pelloilla lyhyen ajan sisällä. Yksilön tunnistaminen vaatii harjoitusta Villisian ulkoinen sukupuolileima ei ole harjaantumattomalle yhtä helposti tunnistettavissa kuin esimerkiksi sarvellisilla sorkkaeläimillä. Karjun sivuprofiili on selkeästi naarasta etupainoisempi ja käyttäytyminen on omanlaistaan. Se kulkee usein yksin ja ruokinnalle tullessaan ajaa muut siat pois paikalta. Erityisen haastavaksi tunnistaminen muuttuu loppukesän viljapelloilla ja muussa peitteisessä maastossa tai nopeissa tilan28 Metsästäjä 6/2022 26-29_Villisian_metsa?stys_ME0622.indd 28 26-29_Villisian_metsa?stys_ME0622.indd 28 1.11.2022 11.08 1.11.2022 11.08
• teissa. Ylhäisen ja Joasin ohje villisikaa metsästäville onkin maltti. Kumpikin metsästäjä vannoo laadukkaan optiikan ja harkitsevuuden nimiin. Houkutteluruokinta toimii Villisian houkuttelu ruokinnalla on toimiva tapa avittaa metsästystä. Haastateltujen mielestä ruokinnassa on paras painottaa perusraaka-aineita, kuten paikallista viljaa, muistaa terva ja olla maltillinen muiden erityishajusteiden kanssa. Joasin kokemukset villisialle tarkoitetuista houkutushajusteista ovat olleet kirjavia. Hän kertoo oppineensa kantapään kautta varovaiseksi annostelussa. Metsästysmielessä houkutteluruokinnassa on tärkeää jakaa vilja useaan yksittäiseen kasaan ruokintapaikalla, jotta lauma ei ole yhdessä paikassa. Ei pelkästään pimeässä Moni yhdistää villisian vahtimismetsästyksen koko yön kestäviin istuntoihin, mutta Joas kertoo villisian kulkevan ruokinnoilla myös päivällä. Sika muuttaa käyttäytymistään kuten muutkin riistaeläimet. Jos villisikoja jahdataan säännöllisesti ja usein samoilta paikoilta, ne ? Usein villisikoja joutuu havainnoimaan hämärästä pellosta. Hyvä optiikka ja maltti ovat paikallaan. ? Sauli Joas vannoo jäljittävien koirien nimeen. Kuvassa onnistuneen jäljestyksen tulos. SA UL I JO AS muuttavat helposti aikataulujaan, tullen paikalle myöhemmin ja turvautuen yön pimeyteen. – Jos ruokintapaikkojen annetaan olla rauhassa, huomataan sikojen usein aikaistavan aikataulujaan saadessaan kulkea ja syödä häiriintymättä, Joas kertoo. Sika oppii muutakin. Pyhtäällä käytettiin alkuun vihreää valoa ruokinnoilla, kun sen käyttö tuli sallituksi. Pian huomattiin sikojen karttavan sitä ja tulevan ruokinnalle huonommin valon ollessa päällä. Nykyään valoa ei käytetä, metsästyspaine pidetään maltillisena ja riistalaukauksia päästään ampumaan usein luonnonvalossa. Villisikapelko kummastuttaa Villisikaan kohdistuva tappamisvimma kummastuttaa metsästäjiä. Ylhäisen ja Joasin metsästysalueet ovat riistarikkaita muun muassa hirven osalta. Heidän havaintojensa mukaan hirven aiheuttamat metsävahingot ovat villisikaa mittavampia. Villisian aiheuttamia näkyviä vahinkoja on peltoalueilla, mutta Ylhäisen ja Joasin mukaan maltillisesti. Satovahinkojen määrään voi metsästäjien kokemuksien mukaan vaikuttaa viljelytavoilla. Moni viljelijä välttää vahinkoja kylvämällä sikaa vähemmän kiinnostavia lajikkeita lähelle metsänreunoja ja sijoittamalla houkuttelevammat aukeille keskialueille. Sika viihtyy usein reuna-alueiden suojassa. Lisäksi metsästäjät ovat todenneet ruokintojen tarjoavan sioille ravintoa viljelyalueiden ulkopuolelta, jolloin sikojen viljelyksille aiheutuvat vahingot pienenevät. Vahinkojen kasvaessa paikallisesti suuriksi, hyvin kohdistettu metsästys ratkaisee tilanteen. Vaikka villisikaan kohdistuu epäluuloja ja pelkoja esimerkiksi satovahingoista, Ylhäinen ja Joas pitävät villisikaa suurenmoisena ja väärinymmärrettynä riistaeläimenä. Suomalaisilla riittää siitä vielä runsaasti opittavaa. Tietoa lisäämällä osaaminen yhteiseloon villisian kanssa kehittyy. 29 Metsästäjä 6/2022 26-29_Villisian_metsa?stys_ME0622.indd 29 26-29_Villisian_metsa?stys_ME0622.indd 29 1.11.2022 11.08 1.11.2022 11.08
• Näätäsaaliin tuntijan vieraana Varsinaissuomalaiselle Voitto Takkuselle näädän rautapyynti on elämäntapa. TeksTi Mikko Toivola kuvaT Mikko Toivola, Peter Silvendoin V uosituhannen alussa pyysin koirilla pienpetoja Lokalahden pitäjässä. Niissä touhuissa tutustuin Voitto Takkuseen. Häntä voi kutsua kokemusasiantuntijaksi pyyntimuodoissa, joissa korostuu omakohtainen perehtyminen saalislajin elintapoihin. Syvällistä osaamista on kertynyt niin hirvien houkuttelusta, hylkeiden pyynnistä kuin pienpetojen haaskapyynnistä. Tammikuun alussa olin kuitenkin menossa Takkusen matkaan kokemaan näädän rautoja. Näädän rautapyynti on hänelle omien sanojensa mukaan elämäntapa. Pyynti-innolla ja paikalla on suuri merkitys Takkusen muistikuvissa näädänpyynnin menestykseen eivät paikalliset metsästäjät uskoneet. Vanhemmat metsämiehet totesivat yhdestä suusta, ettei alueella ole näätiä pyydettäväksi. – Aika nopeasti niitä alkoi kuitenkin rautoihin mennä, kun ensimmäisiä virittelin pyyntiin vuonna 1989, Takkunen kertoo. Varsinais-Suomessa näädänpyynti on vähäistä ja rautapyynnin kulttuuria ei ole siinä määrin kuin pohjoi? Parhaana pyyntikautena (2018–2019) saalis oli 51 näätää. ? Paras rautapaikka sijaitsee jyrkän rinteen alapuolella, hämyisessä kuusimetsässä. 30 Metsästäjä 6/2022 30-32_Na?a?da?n_pyynti_ME0622.indd 30 30-32_Na?a?da?n_pyynti_ME0622.indd 30 1.11.2022 11.08 1.11.2022 11.08
• sempana. Tämä kuvastui asuinpaikan kanssametsästäjien ensikommenteissa. Todellisuus oli toista maastossa, kun pyyntiin paneutui antaumuksella. Näätäkannat osoittautuivat hyviksi ja rautamääriä oli mielekästä lisätä. Raudan sijoituspaikalla on pyynnin lopputuloksen kannalta suuri merkitys. Hyviä paikkoja ovat järvien välit ja peltojen väliset kaistaleet. Metsäalueita yhdistävät alueet ovat näätien luonnollisia kulkureittejä, joissa puustolla on myös merkitystä. Hakkuut ovat useasti laittaneet Takkusen pyyntipaikkoja uuteen uskoon. Paras ottipaikka on tuottanut vuosien varrella 56 saalisnäätää. Sen pyyntitehoon eivät ole vaikuttaneet edes ympärillä suoritetut metsätaloustoimet. – Kyseessä lienee näätien valtatien risteys, Takkunen aprikoi. Huolella suunnitellut ”näätäpöntöt” Paras pyyntipaikka ei petä nytkään. Rautoihin on mennyt 1,39 kiloa painava urosnäätä. Takkunen pyytää kaksisankaisilla Conibear-raudoilla, jotka on sijoitettu tukevaan suojapönttöön. Pönttöjä löytyy maastosta nykyisin nelisenkymmentä. Takkunen ostaa vain ruostumattomia rautoja. Vanhoja rautoja on tosin yhä varastossa. Takkusen mukaan on tärkeää huoltaa raudat siten, että iskuvoima säilyy. Pöntössä raudat on tärkeä asettaa siten, että näätä ohjataan kulkemaan raudan keskeltä. Viikset sojottavat raudoissa aina alaspäin, jolloin rauta iskee näätään tappavasti kahdesta kohtaa. Takkusen ”näätäpönttö” on vahvaa tekoa ja suojaa raudat siten, etteivät kutsumattomat vieraat pääse syötteihin käsiksi. Pöntön pohjalla on peuran rasvasta ja sorsan höyhenistä tehtyä seosta sammalvuoteella. Näitä eväitä tulee vuosittain katsomaan noin nelisenkymmentä näätää. Tämän määrän saalista metsä on tarjonnut jo kymmenen vuotta. Vuosittain näädänraudoista tulee 1–4 minkkiä sivusaaliina. Minkkiä esiintyy usein paikoissa, jossa näädälle tarkoitetut raudat on asetettu vesistön ääreen. Näätäkannat kasvaneet vuosien saatossa Takkusen saalismäärät ovat nyt suurempia kuin pyynnin alkuvuosina. Suurin syy tähän on pyydysmäärän lisääminen. Alkuvuosina pyynnissä oli 3–9 pyydystä. Pyyntikaudelle 2013–2014 Takkunen lisäsi 23 rautaa, jolloin saaliin määrä kohosi selvästi. Takkunen arvioi näätäkantojen myös kasvaneen. Saalista tulee tasaisesti. Tämä siitä huolimatta, että yhtenäiset metsäalueet ovat pyyntivuosien varrella usein muuttuneet taimikoiksi. – Näätä näyttää tulevan kohtuullisesti toimeen metsätalouden aiheuttaman muutoksen kanssa, Takkunen tuumii. Tätä tukee huomio, että nuoret ”pöpeliköt” ovat toisinaan hyviä pyyntipaikkoja. Ehkä näätä viihtyy niissä myyränpyynnissä? Takkusen rautapyynnin saalis on selkeästi urosvoitTakkunen arvioi näätäkantojen myös kasvaneen. Saalista tulee tasaisen hyvin. 31 Metsästäjä 6/2022 30-32_Na?a?da?n_pyynti_ME0622.indd 31 30-32_Na?a?da?n_pyynti_ME0622.indd 31 1.11.2022 11.09 1.11.2022 11.09
• ? Voitto Takkusen rautapönttö on huolella suunniteltu. Vahva ulkokuori estää sivusaaliin pääsyn rautoihin. ? Paras rautapaikka on tuonut jopa kahdeksan saalisnäätää kaudessa. Rautoihin mennyt urosnäätä löytyi pöntöstä myös tammikuisella kierroksella 2022. toinen, sillä noin 66 prosenttia saaliista on uroksia. Tähän vaikuttanee se, että urokset ovat usein naaraita liikkuvampia. Saaliin saannissa on kaksi ajallista piikkiä, joista toinen ajoittuu marraskuulle ja toinen maa­ liskuulle. Ensimmäinen koostuu nuorista yksilöistä ja jälkimmäinen naaraita etsivistä uroksista. Pyynnin ohessa oppii paljon saalis­ eläi mestä. Näätiä jäljestäessä Takkunen on pannut merkille, että urokset kulkevat naaraita useammin maassa. Keveät naaraat hyödyntävät enemmän puustoa. Tämä voi olla osin myös seurausta siitä, että harvem­ mat talousmetsät eivät samalla tavalla mah­ dollista painavammalle urokselle puuston hyödyntämistä. Saaliin arvostus keskeinen osa pyyntiä Saavumme kierroksen viimeiselle rautapai­ kalle. Hieman yllättäen se tuottaa päivän toisen saaliin. Jälleen urosnäätä, 1,23 kiloa. Tammikuussa kahden näädän saalis päivä­ kierroksella on Takkusen mukaan harvi­ naista. Keskitalven aikaan näädät liikkuvat vähän, eivätkä osu niin helpolla rautoihin. Molemmat saalisnäädät ovat kaunisturk­ kisia uroksia. Ne eivät mene hukkaan, vaan jokaisesta saaliista otetaan turkis talteen. Takkunen pitää harmillisena vuonna 2018 tehtyä muutosta, jolloin näädänpyynti tuli mahdolliseksi jo elokuun alusta alkaen. Tällöin näädänraudoista saadut saaliit ovat turkiksena arvottomia. Takkunen kertoo suunnitelleensa turkin teettämistä saaliiksi saamistaan näädistä. On kuitenkin tosiasia, että laadukkaan turkin toteuttamiseen vaadittava käsityö on enää harvojen hallussa olevaa, kallis­ ta erikoisosaamista. Turkin teettäminen maksaisi arviolta 5 000 euroa. Saalisnäädät päätyvätkin myyntiin ja tätä kautta eettisenä luonnonturkiksena hyötykäyttöön. Näädän­ nahka on hyödynnetyistä luonnonturkiksista arvokkain, mutta silti nahan hinta on vain 20–40 euroa. Näädänpyynnin kulut ovatkin tuloja suuremmat. Elämäntapapyynti kehittää Vierailu veteraanipyytäjän luona johti syvällisiin pohdintoihin. Parhaimmillaan metsästysharrastus syventää tekijänsä luontosuhdetta. Kohdelajin käyttäytymiseen perehdytään ja sen elämäntapaa seurataan uutterasti. Kokemuksen karttuessa pyyn­ titoimet osataan sovittaa yhä paremmin lajin vuodenkiertoon ja käyttäytymiseen. Kun jaksaa ahertaa vuosikymmeniä, saattaa pyyntiharrastuksen myötä kehittyä syvälli­ nen tuntemus kohdelajin elintavoista ja laaja ymmärrys luonnon ja sen muutosten vai­ kutuksista omaan metsästysharrastukseen. Näiltä osaajilta voimme oppia paljon. 32 Metsästäjä 6/2022 30-32_Na?a?da?n_pyynti_ME0622.indd 32 30-32_Na?a?da?n_pyynti_ME0622.indd 32 1.11.2022 11.09 1.11.2022 11.09
• Pienpetojen pyyntiä koskeva rauta-asetus uudistuu Metsästysasetuksen päivityksen myötä pienpetoraudoille tulee lainsäädännöllinen vaatimus suojakotelolle sekä maksimissaan 8 cm sisäänmenoaukolle. TeksTi Kari Karhula kuva Ville Kankare V altioneuvosto hyväksyi 6.10.2022 metsästyslain 10 § pykälän asetuksen muutoksen metsästysrautojen käyttämisestä. Uusi asetus tulee voimaan 1.12.2022, joten vanhat pyydykset tulee olla tämän jälkeen olla muutettu uuden asetuksen mukaisiksi tai ottaa pois käytöstä. Riistanisäkkäistä asetus koskee näätää, hilleriä, kärppää ja oravaa. Asetus koskee myös haitallisia vieraslajeja, joihin sovelletaan lakia rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta. Asetus koskee näin ollen myös minkkiä. Suurin asetuksen tuoma muutos entiseen koskee suojakoteloa ja kotelon sisäänmenoaukon kokoa. Näiden eläinten pyynnissä hetitappavat raudat on sijoitettava suojakoteloon, jonka suuaukon läpimitta saa olla enintään 8 cm. Läpimittarajoitus koskee kaikkia reiän muotoja. Esimerkiksi nelikulmaisessa suuaukossa, aukon koko ei saa ylittää 8 cm myöskään kulmasta kulmaan mitatessa. Asetuksen astuessa voimaan 1.12.2022 ovat kaikki edellä mainittujen eläinten pyydystämisessä käytettävät rautapyydykset laittomia, mikäli ne eivät täytä uuden asetuksen vaatimuksia. Omat rautakotelot kannattaa ottaa heti käsittelyyn ja muuttaa asetuksen mukaisiksi. Vanhat rautakotelot päivitykseen Harvassa tapauksessa asetuksen päivittäminen tarkoittaa vanhojen pyydysten romuttamista. Asetuksen muutos kannattaa hyödyntää vanhojen ja jo huonokuntoisten suojarakenteiden uusimiseen. Mikäli suojakotelon uusimisen tarvetta ei ole, voi pyydyksiin tehdä 8 cm suuaukolla olevat päätylaput. Päätylaput ruuvataan isompien suuakkojen päälle rajoittimiksi. Tällä keinolla pyydysten päivittäminen onnistuu helposti ja edullisesti. Taustalla rautakarhut Pyyntirautoja käsittelevän metsästysasetuksen päivitystarve sai alkunsa rautojen kieltoa ajaneesta kansalaisaloitteesta ja mediassa paljon huomiota saaneista rautakarhu-tapauksista, joissa karhu oli jäänyt tassustaan kiinni pyydykseen. Suositus ja ohjeistukset rautojen suojakoteloista ja suuaukon rajaamisesta ovat kuitenkin olleet olemassa jo pitkään. Nykyinen asetuksen päivitys tuo pienpetorautojen oikeaoppiseen käyttöön selkeyttä ja helpottaa valvontaa. Kuvassa hetitappavan minkinpyydyksen suuaukon koko on rajattu 6 cm. Lain mukaan suuaukon läpimitta saa olla enintään 8 cm. Suuaukon koko ei saa ylittää 8 cm myöskään kulmasta kulmaan mitatessa. 33 Metsästäjä 6/2022 33_Rauta-asetus_ME0622.indd 33 33_Rauta-asetus_ME0622.indd 33 1.11.2022 11.09 1.11.2022 11.09
• Italian metsästäjäliitto rahoittaa sorsien poikueympäristöjen kunnostamista kolmella SOTKAkosteikolla Suomessa. Euroopan metsästäjillä on yhteinen huoli vesilintukantojen tulevaisuudesta. TeksTi Mikko Alhainen ja Antti Saarenmaa kuvaT Petri Jauhiainen Välimereltä pohjolan perukoille – vesilinnut ovat yhteinen asia E linympäristökunnostusten merkitys on valtava erityisesti poikastuottoalueilla. Suomi on tärkeä pesimäalue monelle vesilinnulle ja näin ollen muuttoreittitasolla avainasemassa vesilintukantojen kehityksessä. Suomi on kosteikkojen ja muiden poikue-elinympäristöjen kunnostusten kärkimaa. Kosteikkojen kunnostaminen on erityisesti alkuvaiheessa intensiivistä työtä. Soveltuvan, kunnostettavan kosteikkoalueen tunnistamisen ja maa-alueen omistajan positiivisen tahtotilan lisäksi Metsästäjä 6/2022 34 34-35_Korpinurmi_ME0622.indd 34 34-35_Korpinurmi_ME0622.indd 34 1.11.2022 11.10 1.11.2022 11.10
• aapasuon vesitalouden palauttamisesta on ELY-lausunnolla. Kunnostukset suunnittelee ja toteuttaa Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hanke. Korpinurmen SOTKA-kosteikolla kunnostus tuottaa tulosta Tanskan, Alankomaiden ja Iso-Britannian metsästäjäliittojen rahoitus Waterfowlers’ Networkin kautta auttoi Korpinurmen kosteikon kunnostamisessa Ilomantsissa. Elokuussa 2021 rakennettiin penkereet ja säätöpato. Kosteikolla oli valmiiksi hyvä pesimälinnusto. Niiden elinolot parantuvat, kun vedenpintaa nostetaan ensi keväänä ja matalaa tulvaniittyaluetta on moni verroin enemmän. Livekamera seurasi kesän ajan kosteikon elämää: tukkasotkia, jouhisorsia, metsähanhia mustakurkku-uikkuja, kahlaajia – monipuolista linnustoa! suunnittelutyö, patopenkereiden rakentaminen ja patolaitteiden asentaminen vaativat pääomaa ja työtunteja. Silti kunnostus kannattaa: panostus pesimäalueisiin parantaa poikastuottoa. Säätiö rakentaa rahoitusverkostoa Suomen Riistanhoito-Säätiö kerää varoja kotimaassamme tapahtuvien kosteikkokunnostuksien rahoittamiseen ja työskentelee aktiivisesti rakentaakseen rahoituksen välittämiseen toimivaa verkostoa, myös kansainvälisesti. Hyvä esimerkki hyvin kohdistetusta rahoituksesta muuttoreittitasolla on monikansallisen Waterfowlers’ Networkin kautta saatu kunnostustuki Italiasta – muuttoreitin eteläpäästä. Vaikka panostukset poikue-elinympäristöihin ovat paikallisia, on niiden vaikutus valtavan laaja. Välimeren rahoitusanti ulottaa anteliaan kätensä kolmelle pohjolan poikue-elinympäristölle Suomen Riistanhoito-Säätiön varainkeruun kautta. Entisestä turvetuotantoalueesta kunnostetaan 48 hehtaarin kosteikko Leväjänkässä Torniossa. Peltotulvikon työt ovat käynnissä viiden hehtaarin Vitmossenin kosteikolla Vöyrissä. Rovaniemellä kahdeksan hehtaarin Viiksikankaan kosteikon suunnitelma ? Leväjänkän kosteikon kunnostus töihin on saatu rahoitusta italialaisilta metsästäjiltä. Uusi patolaite asennettiin heinäkuussa 2022. Kunnostetulla kosteikolla voivat viihtyä vaateliaatkin lajit, kuten mustakurkku-uikku. Korpinurmen kosteikko Ilomantsissa on kunnostettu Tanskan, Alankomaiden ja Iso-Britannian metsästäjäliittojen rahoituksella. Sponsoroimalla parhaiden pesimäalueiden kunnostamista voidaan parantaa sorsien poikastuottoa. Lisätietoa riistasaatio.fi H O LT TI H AK O NE N Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin uusin jakso siitä, mitä vesilintukantojen eteen tehdään: metsastajalehti.fi 35 Metsästäjä 6/2022 34-35_Korpinurmi_ME0622.indd 35 34-35_Korpinurmi_ME0622.indd 35 1.11.2022 11.10 1.11.2022 11.10
• 149,00 € Pukeudu oikein! Lämpövaatteissa et palele Lämpökäsineet Arctic Lämpökäsineet ovat täydelliset kun kaipaat lisälämpöä. Sis. akku ja laturi. 89,00 € Ladattavat Lämpöpohjalliset Mukavat lämpöpohjalliset sinulle, joka palelet helposti tai haluat lisälämpöä kenkiin. 89,00 € Lämpökintaat Sibiria Akkukäyttöiset lämpökintaat, kolme lämpöasetusta. Sis. akku ja laturi. Musta tai ruskea. 89,00 € Lämpöliivi Svalbard Mukava lämpöliivi pitää sinut lämpimänä monta tuntia. Sisältää akun ja laturin. 149,00 € Naamiohuppu Lumi 14,50 € Luminaamiosetti OPTIMA-5 Luminaamiosettiin kuuluvat takki ja housut maastoutumiseen lumessa. Sopii sekä naisille että miehille. Valmistettu tuulta ja vettähylkivästä kankaasta. 75,00 € Yukon Anorakki Blaze/Black Erittäin kulutuksen kestävä takki, näkyvällä oranssilla huomiovärillä. Täydellinen metsurille ja koiravaljakon ohjaajalle. 319,00 € Merinovillaiset kerrastot naisille ja miehille Kerrastot 100% merinovillaa. Aluspaita 45,00 € Kerrastohousut 39,00 € Uutuus! Aluspaita+Kerrastohousut 75,00 € Merinovilla Setti Käytännöllinen kahden parin setti ihanaa merinovillasekoitetta, hieman paksumpi sukka ja ohuempi liner-sukka. Vihreä tai harmaa. 9,90 € Haalari vihreä Tuulenja vedenpitävä, vuorattu polyesterivanulla. 149,00 € Ranger GTX Nahkakenkä Musta Erittäin kevyt kenkä metsästykseen ja patikointiin. Päällinen nupukkinahkaa. Gore-Tex-kalvo pitää jalat kuivina. 339,00 € XP-4200 Otsalamppu Erittäin tehokas otsalamppu 4000 lumenilla ja kolmella eri valoasetuksella. 89,00 € XO-G1000 LED-lamppu Vihreällä LED-valolla. Täydellinen metsästykseen pitkällä kantamalla (300 m). 75,00 € Pro Riistan Vetovaljaat Kaksi olkaremmiä ja vyötärön kiristysnauha tuovat vetämiseen voimaa, samalla kun kädet ovat vapaina. 17,00 € Bulls Eye Ampumatuki Vakaa ampumatuki portaattomalla korkeudensäädöllä. 85,00 € Uutuus! Trijicon 2,5-10x56 DC Vihreä Yömetsästäjän suosikki, joka toimii hyvin myös liikkuvassa metsästyksessä. Tähtäin on aina päällä, eikä patteria tarvita. 889,00 € Max-On 2-12x50 HD 4-dot Kiikaritähtäin, valaistu Valaistu kiikaritähtäin on yleistähtäin hyvällä valonläpäisyllä ja hionnalla.. 589,00 € Royal 70XTM Pohjoismaiden monikertainen testivoittaja. Iso ja selkeä näyttö. Erittäin helppokäyttöinen. 3 vuoden takuu. 301,00 € Vakuumipakkaaja ProPack V5 Ammattilaistason tyhjiöpakkauslaite ruostumatonta terästä. Tyhjiöpakkaa lihan ja elintarvikkeet helposti kotona. 269,00 € Kaksi rintataskua ja kaksi etutaskua Kevyesti vuorattu Akkutasku irrotettavalle akulle Nappia painamalla vaihdat lämmitystilaa: Sammutettu Comfort (32-37°) Lämmin (38-45°) Erittäin lämmin (46-53°) Mukavuutta lisäävät joustorypytykset vyötäröllä Sisäänrakennetut lämpöelementit lapaluiden ja alaselän kohdilla Eristävä vuori Erinomaiset tulokset testeissä! Genzo Lämpöliivi Arctic Original Akkukäyttöinen lämpöliivi toimitetaan täydellisenä 6000mAh Panasonic-akun, laturin, käyttöohjeen ja adapterijohdon kanssa. Adapterijohtoa voit käyttää powerbankin kanssa. Saatavilla sekä naisten että miesten/unisex mallit. Akku mukana! Jopa 18h :n käyttöaika! Toimitukseen sisältyy akku ja laturi. Vihreä valo Sis. ampumatuki Arvo 54,99 € www.hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Hinnat on ilmoitettu mainoksen julkaisupäivänä voimassa olevan Ruotsin kruunun vaihtokurssin mukaan. Katso voimassa olevat hinnat verkkosivuilta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi 36-37_Ilmoitus_ME0622.indd 36 36-37_Ilmoitus_ME0622.indd 36 1.11.2022 11.10 1.11.2022 11.10
• 149,00 € Pukeudu oikein! Lämpövaatteissa et palele Lämpökäsineet Arctic Lämpökäsineet ovat täydelliset kun kaipaat lisälämpöä. Sis. akku ja laturi. 89,00 € Ladattavat Lämpöpohjalliset Mukavat lämpöpohjalliset sinulle, joka palelet helposti tai haluat lisälämpöä kenkiin. 89,00 € Lämpökintaat Sibiria Akkukäyttöiset lämpökintaat, kolme lämpöasetusta. Sis. akku ja laturi. Musta tai ruskea. 89,00 € Lämpöliivi Svalbard Mukava lämpöliivi pitää sinut lämpimänä monta tuntia. Sisältää akun ja laturin. 149,00 € Naamiohuppu Lumi 14,50 € Luminaamiosetti OPTIMA-5 Luminaamiosettiin kuuluvat takki ja housut maastoutumiseen lumessa. Sopii sekä naisille että miehille. Valmistettu tuulta ja vettähylkivästä kankaasta. 75,00 € Yukon Anorakki Blaze/Black Erittäin kulutuksen kestävä takki, näkyvällä oranssilla huomiovärillä. Täydellinen metsurille ja koiravaljakon ohjaajalle. 319,00 € Merinovillaiset kerrastot naisille ja miehille Kerrastot 100% merinovillaa. Aluspaita 45,00 € Kerrastohousut 39,00 € Uutuus! Aluspaita+Kerrastohousut 75,00 € Merinovilla Setti Käytännöllinen kahden parin setti ihanaa merinovillasekoitetta, hieman paksumpi sukka ja ohuempi liner-sukka. Vihreä tai harmaa. 9,90 € Haalari vihreä Tuulenja vedenpitävä, vuorattu polyesterivanulla. 149,00 € Ranger GTX Nahkakenkä Musta Erittäin kevyt kenkä metsästykseen ja patikointiin. Päällinen nupukkinahkaa. Gore-Tex-kalvo pitää jalat kuivina. 339,00 € XP-4200 Otsalamppu Erittäin tehokas otsalamppu 4000 lumenilla ja kolmella eri valoasetuksella. 89,00 € XO-G1000 LED-lamppu Vihreällä LED-valolla. Täydellinen metsästykseen pitkällä kantamalla (300 m). 75,00 € Pro Riistan Vetovaljaat Kaksi olkaremmiä ja vyötärön kiristysnauha tuovat vetämiseen voimaa, samalla kun kädet ovat vapaina. 17,00 € Bulls Eye Ampumatuki Vakaa ampumatuki portaattomalla korkeudensäädöllä. 85,00 € Uutuus! Trijicon 2,5-10x56 DC Vihreä Yömetsästäjän suosikki, joka toimii hyvin myös liikkuvassa metsästyksessä. Tähtäin on aina päällä, eikä patteria tarvita. 889,00 € Max-On 2-12x50 HD 4-dot Kiikaritähtäin, valaistu Valaistu kiikaritähtäin on yleistähtäin hyvällä valonläpäisyllä ja hionnalla.. 589,00 € Royal 70XTM Pohjoismaiden monikertainen testivoittaja. Iso ja selkeä näyttö. Erittäin helppokäyttöinen. 3 vuoden takuu. 301,00 € Vakuumipakkaaja ProPack V5 Ammattilaistason tyhjiöpakkauslaite ruostumatonta terästä. Tyhjiöpakkaa lihan ja elintarvikkeet helposti kotona. 269,00 € Kaksi rintataskua ja kaksi etutaskua Kevyesti vuorattu Akkutasku irrotettavalle akulle Nappia painamalla vaihdat lämmitystilaa: Sammutettu Comfort (32-37°) Lämmin (38-45°) Erittäin lämmin (46-53°) Mukavuutta lisäävät joustorypytykset vyötäröllä Sisäänrakennetut lämpöelementit lapaluiden ja alaselän kohdilla Eristävä vuori Erinomaiset tulokset testeissä! Genzo Lämpöliivi Arctic Original Akkukäyttöinen lämpöliivi toimitetaan täydellisenä 6000mAh Panasonic-akun, laturin, käyttöohjeen ja adapterijohdon kanssa. Adapterijohtoa voit käyttää powerbankin kanssa. Saatavilla sekä naisten että miesten/unisex mallit. Akku mukana! Jopa 18h :n käyttöaika! Toimitukseen sisältyy akku ja laturi. Vihreä valo Sis. ampumatuki Arvo 54,99 € www.hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Hinnat on ilmoitettu mainoksen julkaisupäivänä voimassa olevan Ruotsin kruunun vaihtokurssin mukaan. Katso voimassa olevat hinnat verkkosivuilta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi 36-37_Ilmoitus_ME0622.indd 37 36-37_Ilmoitus_ME0622.indd 37 1.11.2022 11.10 1.11.2022 11.10
• Työkaluja susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn Luonnonvarakeskus julkaisi syyskuussa loppuraportin Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvotyöstä. Uusien määrittelytyökalujen lisäksi kaksivuotinen hanke tuotti paljon uutta tietoa Suomen susista. TeksTi Inari Helle, Samu Mäntyniemi, Mia Valtonen, Helena Johansson, Vesa Nivala, Suvi Ponnikas, Jenni Harmoinen, Annika Herrero, Samuli Heikkinen, Laura Kvist, Jouni Aspi, Katja Holmala ja Ilpo Kojola kuva Kari Rossinen S usikannan suotuisan suojelutason viitearvo kuvaa kannankokoa, jolla suden suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, jos myös muut suotuisan suojelutason kriteerit täyttyvät. Suotuisan suojelutason määritelmä perustuu Euroopan unionin luontodirektiiviin, jonka tavoitteena on yhteisön tärkeänä pitämien eläinja kasvilajien ja luontotyyppien suotuisan suojelutason saavuttaminen jäsenmaiden alueella. Viitearvon määrittämiseen ei ole olemassa yksityiskohtaista ohjeistusta. Luontodirektiivin raportointiohjeissa mainitaan yleisiä periaatteita määrittämiseen kuten se, että määrittelyn tulee perustua ekologisiin ja biologisiin lähtökohtiin. Määrittelyssä tulee ottaa huomioon varovaisuusperiaate ja sen tulee sisältää turvamarginaali kannan nykytilaan ja tulevaisuuteen liittyvän epävarmuuden suhteen. Numeerisia kriteereitä viitearvolle annetaan kaksi: viitearvon tulee olla suurempi kuin kannankoko oli luontodirektiivin astuessa voimaan, ja sen on aina oltava suurempi kuin pienin elinvoimainen populaatio demografisen ja geneettisen elinvoimaisuuden kannalta katsottuna. Populaation elinvoimaisuudella tärkeä merkitys Viitearvon määrittelyn ytimessä on susikannan demografinen ja geneettinen 38 Metsästäjä 6/2022 Tutkittua 38-41_Suden_viitearvon_ma?a?ritys_ME0622.indd 38 38-41_Suden_viitearvon_ma?a?ritys_ME0622.indd 38 1.11.2022 11.11 1.11.2022 11.11
• Työkaluja susikannan suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyyn elinvoimaisuus. Demografiset ominaisuudet kuten syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike vaikuttavat siihen, miten populaatiokoko muuttuu ajan myötä, sekä riskiin, jolla populaatio voi ajautua sukupuuttoon. Elinvoimaisuuteen vaikuttavat geneettiset tekijät pitävät sisällään muun muassa geenipohjan monimuotoisuuden ja mahdollisen sukusiitoksen haittavaikutukset. Elinvoimaisuuden arvioinnissa voidaan tarkastella erilaisia aikajaksoja, jotka auttavat ymmärtämään populaatiossa tapahtuvia muutoksia. Demografian osalta tarkastellaan yleensä aikajaksoa (esim. 100 vuotta), jonka yli populaation tulisi säilyä hengissä tietyllä todennäköisyydellä. Geneettisen elinvoimaisuuden suhteen erotetaan lyhyt ja pitkä aikaväli: populaation tulisi olla tarpeeksi suuri, jotta se lyhyellä aikavälillä (viisi sukupolvea, Suomessa 17 vuotta) välttäisi sukusiitosheikkoudesta johtuvat vaikutukset, ja jotta sillä pitkällä aikavälillä olisi kykyä sopeutua ympäristömuutoksiin. Molemmissa lähestymistavoissa määrittäminen edellyttää päätöksentekijältä valintoja muun muassa hyväksyttävästä riskitasosta. Esimerkiksi populaation demografiaan perustuvassa tarkastelussa valintoja ovat tarkastelujakson pituus ja hyväksytty riski populaation häviämiselle ajanjakson aikana. Geneettistä elinvoimaisuutta tarkasteltaessa on puolestaan valittava, kuinka suuri riski hyväksytään geneettisesti pienimmän elinvoimaisen populaatiokoon aliarvioimiselle. Viitearvoa tulee tarkastella monelta kantilta Viitearvon määrittäminen perustuu tutkimusaineistoihin, tieteellisiin menetelmiin ja työkaluihin, mutta edellyttää myös päätöksentekijän valintoja. Luontodirektiivin raportointiohjeen mukaan viitearvon tulee olla suurempi kuin niin sanottu pienin elinvoimainen populaatio genetiikan ja demografian kannalta katsottuna. Ensimmäinen askel määrittely­ prosessissa on pienimmän elinvoimaisen populaation arvioiminen. Kun se on määritetty, sitä käytetään lähtökohtana viitearvolle. Ehdottoman alarajan viitearvolle muodostaa susikannan koko vuonna 1995, jolloin luontodirektiivi astui Suomessa voimaan. Tuolloin asiantuntija­arvion mukaan poronhoitoalueen ulkopuolella eli noin 120 susiyksilöä (arviointiajankohtana alkutalvi). Populaatiomallinnukseen ja laajempaan aineistoon perustuva takautuvasti laskettu arvio vuoden 1995 marraskuulle on 31–65 yksilöä. Vastaavasti ekologinen kantokyky eli elinympäristöjen ja saaliseläinkantojen mahdollistama suurin mahdollinen populaatiokoko on viitearvon ehdoton yläraja. Ekologinen kantokyky saadaan arvioitua mallintamalla, kuinka monta susireviiriä voisi mahtua poronhoitoalueen eteläpuoliseen Suomeen huomioiden maiseman rakenne, saaliseläinten tiheydet ja susien elinympäristövaatimukset. Simulaatiomalli huomioi myös mahdollisen reviirikoon kutistumisen tulevaisuudessa tiheän hirvieläinkannan alueella. Simulaation perusteella ekologiseksi kantokyvyksi arvioitiin noin 200 reviiriä, mikä voisi tarkoittaa noin 800–1 600 suden kantaa. Luku ei ole viitearvo, vaan teoreettinen maksimi. Tätä suurempaa susikantaa ympäristö ei elätä. Susikannan kehitys vuoden 1990 jälkeen Viitearvohankkeessa kehitettiin Suomen susikantaa kuvaava demografinen populaatiomalli, jonka avulla arvioitiin demografisesti pienintä elinvoimaista popuSimulaation perusteella ekologiseksi kantokyvyksi arvioitiin noin 200 reviiriä, mikä voisi tarkoittaa noin 800–1 600 suden kantaa. Kannan kasvusta huolimatta Suomen susikannan geneettinen monimuotoisuus on heikentynyt parin viime vuosikymmenen aikana. 39 Metsästäjä 6/2022 38-41_Suden_viitearvon_ma?a?ritys_ME0622.indd 39 38-41_Suden_viitearvon_ma?a?ritys_ME0622.indd 39 1.11.2022 11.11 1.11.2022 11.11
• laatiota, susikannan kehitystä, pentutuottoa ja kuolleisuutta. Mallin avulla yhdistettiin tiedot kanta-arvioista, tunnetusta kuolleisuudesta ja riistakolmiolaskennoista viimeisen kolmen vuosikymmenen ajalta. Mallin tulosten mukaan Suomen susikanta on kasvanut vuoden 1990 jälkeen keskimäärin noin 10 prosentin vuosivauhtia. Kehitys ei ole kuitenkaan ollut tasaista. Ajalle mahtuu sekä usean peräkkäisen vuoden taantumia että nopean kasvun pyrähdyksiä. Mikäli vuosikuolleisuus pysyy keskimäärin samalla tasolla kuin viimeisien kolmen vuosikymmenen aikana, kannan ennustetaan edelleen kasvavan. Jos kannan kasvua ei rajoiteta kuolleisuutta lisäämällä tai suden saaliseläinkantoja säätelemällä, sitä rajoittaa lopulta susireviireiksi sopivien alueiden pinta-ala. Suomessa susikanta jakautunut kahdeksi osakannaksi Tehdyt geneettiset analyysit osoittavat, että Suomen, Skandinavian ja Venäjän susikannat ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Muuttoliike Suomen ja Skandinavian välillä on melko vähäistä, ja susia liikkuu kumpaankin suuntaan vain satunnaisesti. Sitä vastoin Itä-Suomen ja Venäjän Karjalan kantojen välillä on niin vahva yhteys, että niiden voi sanoa olevan perimältään samaa kantaa. Vahvasta Venäjä-yhteydestä ja kannan kasvusta huolimatta Suomen susikannan geneettinen monimuotoisuus on heikentynyt parin viime vuosikymmenen aikana. Tämä on osoitus siitä, että geenivirtaa ei Venäjältä tule riittävästi korvaamaan muuntelun menetystä nykyisen kokoisessa eli elinvoimaisuutta ajatellen melko pienessä susikannassa. Tulosten perusteella Suomen susikanta on jakautunut kahteen eriytyneeseen osakantaan, itäiseen ja läntiseen, joiden välillä muuttoliike ja geenivirta on vähäistä. Itäinen osakanta on geneettisesti monimuotoisempi kuin läntinen, mihin ensisijaisena syynä on sen kiinteä yhteys Venäjän Karjalan susikantaan. Läntisen osakannan sudet pariutuvat pääosin saman alueen reviireiltä peräisin olevien yksilöiden kesken, mikä lisää sukusiitosriskiä. Koska susikanta on jakautunut kahteen osakantaan, niitä voidaan genetiikkaan perustuvassa viitearvomäärittelyssä käsitellä vain erillisinä. Vertaaminen demografiseen pienimpään elinvoimaiseen populaatioon on tällä hetkellä mahdollista vain laskemalla osapopulaatioiden geneettisesti pienimmät elinvoimaiset populaatiot yhteen. Jotta Suomen susikanta olisi tulevaisuudessa geneettisesti yhtenäinen, tulisi susien liikkua ja pariutua nykyistä useammin eri alueilta peräisin olevien yksilöiden kanssa. Tätä voisi edistää susien esiintymisen tasaisempi jakautuminen (poronhoitoalueen ulkopuolisessa) Suomessa. Susikannan esiintymisen painopiste on muuttunut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana idästä länteen, ja Järvi-Suomessa on ollut vain harvoja susireviireitä. Viitearvotyökalulla voi testata eri vaihtoehtoja Koska pienimmän elinvoimaisen populaation ja viitearvon määrittäminen edellyttää yhteiskunnallisia valintoja, kumpaakaan luvuista ei voida määrittää yksin tutkimustiedon perusteella. Luonnonvarakeskus julkaisee verkkosivuillaan loppusyksystä työkalun, jonka avulla voi kokeilla, miten yhteiskunnalliset valinnat, kuten riskitasojen määrittely, vaikuttavat suotuisan suojelutason viitearvoon, kun valinnat yhdistetään tutkimustietoon suden biologiasta. Työkalua voivat hyödyntää myös päätöksentekijät. Mitä opittiin? Viitearvohankkeen myötä tilannekuva Suomen susikannasta päivittyi. Työn aikana kehitettiin pienimmän elinvoimaisen populaation ja viitearvojen määrittelyyn uusia työkaluja ja lähestymistapoja, joissa on korostettu läpinäkyvyyttä. Hanke myös nosti esiin luontodirektiivin ohjeistukseen liittyviä seikkoja, joihin ei ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia. On muistettava, että tulokset perustuvat nykytilanteeseen, joten käsitys niin susikannan geneettisestä kuin demografisesta elinvoimaisuudesta – ja täten myös viitearvoista – voi muuttua tulevaisuudessa. Geneettiseen elinvoimaisuuteen vaikuttaa sekä susien tulomuutto muista maista Suomeen että susien liikkuminen Suomen sisällä. Demografiseen elinvoimaisuuteen vaikuttavat muutokset yksilöiden kuolleisuudessa tai lisääntymismenestyksessä. Susien elinympäristö on voimakkaassa muutoksessa muun muassa pienten hirvieläinten kantojen vahvistumisen myötä. Myös ihmisen aiheuttamat kuolleisuustekijät voivat muuttua. Viitearvojen määrittely voi muuttua myös, jos luontodirektiivin populaation elinvoimaisuuden arvioinnin tai viitearvon määrittelyn ohjeistusta muutetaan. On tärkeää, että susikannan ominaisuuksia ja tilannetta seurataan ja viitearvoja sekä niiden laskennan logiikkaa päivitetään tarvittaessa. Suden perimää voidaan selvittää ulosteista saatavista DNA-näytteistä. RI IK KA HU RR I 40 Metsästäjä 6/2022 38-41_Suden_viitearvon_ma?a?ritys_ME0622.indd 40 38-41_Suden_viitearvon_ma?a?ritys_ME0622.indd 40 1.11.2022 11.11 1.11.2022 11.11
• Luonnonvarakeskus vastaa Luke on arvioinut, että poronhoitoalueen eteläpuolelle voisi mahtua 800–1 600 sutta. Onko tämä Luken näkemys susikannasta, jota Suomessa pitäisi tavoitella? Ei. Luke on tutkimusorganisaatio, jonka tehtävänä on tuottaa tutkimustietoa päätöksenteon tarpeisiin. Luke ei siis ota kantaa yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Tutkimustiedon mukaan poronhoitoalueen ulkopuolelle voisi mahtua elinympäristön kantokyvyn perusteella enintään 800–1 600 suden kanta. Viitearvo ei voi olla tätä suurempi. Miksi viitearvotyössä ei ole huomioitu sosiaalisia ja taloudellisia seikkoja? Luontodirektiivin raportointiohjeistuksen mukaan suotuisan suojelutason viitearvon asettamisen tulee perustua ainoastaan ekologisiin ja biologisiin tekijöihin. Näin ollen esimerkiksi kantokykyä on tässä työssä tarkasteltu vain ekologiselta kannalta. Mikä on Luken rooli viitearvotyössä? Luken rooli on tuottaa tutkimustietoa suden biologiasta ja kehittää tieteellisiä työkaluja, joita voidaan käyttää viitearvon määrittelyssä. Viitearvohankkeessa Luke on tuottanut menetelmän, jonka avulla viitearvo voidaan laskea sen jälkeen, kun erilaiset suojeluhalukkuuteen liittyvät valinnat on tehty. Työkalun käytöstä ja mahdollisista valinnoista päättää maaja metsätalousministeriö. Susi on Suomessa arvioitu erittäin uhanalaiseksi. Liittyykö suotuisan suojelutason viitearvon määrittäminen tähän? Kyse on erillisistä prosesseista. Asiantuntijatyöryhmät tekevät uhanalaisuusarvioinnin noin kymmenen vuoden välein ja siitä vastaa ympäristöhallinto. Arvioinnissa noudatetaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) luokittelua ja kriteereitä. Viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa (2019) susi luokiteltiin Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Lajin suotuisa suojelutaso on sitä vastoin EU:n luontodirektiivin asettama tavoite. Viitearvo kuvaa kannankokoa, jolla lajin suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa, jos myös muut suotuisan suojelutason kriteerit täyttyvät. ? Populaatiomallin ja havaintoaineistojen avulla tuotettu arvio kokonaan Suomen puolella eläneiden susien määrästä vuosina 1990–2022. Kuvaajassa näkyy voimakas kannanvaihtelu vuoden sisällä. Käyrä käy korkeimmillaan toukokuussa ja matalimmillaan maaliskuussa. Alkuvuosien arviot ovat epävarmempia kuin aikasarjan viimeisimmät vuodet. ? Eri osakantoihin kuuluvat susiyksilöt seurantavuonna 2020–2021. Jokainen yksilö on tunnistettu kuuluvaksi johonkin neljästä luokasta: länsisuomalainen (tummansiniset pisteet), itäsuomalais/venäjänkarjalainen (punaiset pisteet), skandinaavinen (keltaiset pisteet) tai sekoittunut (turkoosit pisteet) genotyyppi. ? Susikannan suotuisan suojelutason viitearvon periaate. Viitearvon on oltava suurempi kuin pienin elinvoimainen populaatio ja kannan koko luontodirektiivin astuessa voimaan vuonna 1995. Ylärajana on ekologinen kantokyky. Pienin elinvoimainen populaatio saadaan vertaamalla demografisia ja geneettisiä arvoja toisiinsa. Viitearvo määrittyy laskentatavoista riippumatta aina suuremmaksi kuin pienin elinvoimainen populaatio. Lähde: Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 500 400 300 200 100 lkm Geneettisesti pienin elinvoimainen populaatio Demografisesti pienin elinvoimainen populaatio Pienin elinvoimainen populaatio Viitearvo Viitearvon yläraja: Ekologinen kantokyky eli kannan enimmäiskoko, jonka elinympäristö pystyy ylläpitämään Viitearvon alaraja: Susikannan koko vuonna 1995 41 Metsästäjä 6/2022 38-41_Suden_viitearvon_ma?a?ritys_ME0622.indd 41 38-41_Suden_viitearvon_ma?a?ritys_ME0622.indd 41 1.11.2022 11.11 1.11.2022 11.11
• Sorsastuksen aloitus elokuussa on monen vesilinnustajan vuoden kohokohta. Kausi kuitenkin muuttuu syksyn edetessä ja jatkuu joulukuun loppuun. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa M ikäli vesilinnustus näyttäytyy alkukauden aktiviteettina, kannattaa metsästäjän rukata kalenteria uuteen uskoon loppukaudelle. Kelien viileneminen ja syysmuuton käynnistyminen nimittäin tarjoaa metsästykseen uusia mielenkiintoisia vivahteita. Alkukausi hiljenee nopeasti Vesilinnustuksen aloitus on usein intensiivinen parin päivän mittainen tapahtuma, jonka aikana saaliit voivat olla huomattavia. Usein aktiivisen vesilinnustuksen kohteena olevat vesistöt rauhoittuvat pian. Metsästyspaine ajaa vesilintuja rauhallisemmille Vesilinnustus paranee kauden edetessä alueille. Alkusyksystä lintujen ollessa paikallisia pesijöitä illat voivat muuttua hiljaisiksi. Mikäli vesilinnustajalla on metsästettävänä vain yksi alue, on viisasta antaa alueen rauhoittua metsästyspäivien välillä. Kaaveet kiinnostavat syysmuuttajia Syysmuutto liikuttaa vesilintuja pohjoisemmilta pesimäalueiltaan. Muuttavien vesilintujen parveutumisvietti herää, ja kaaveiden käyttö muuttuu syksyn edetessä tehokkaammaksi. Vesilinnuille muuttoreitin varrella eteen aukeavat vesistöt ovat potentiaalisia lepopaikkoja, ja sopivasti sijoittunut metsästäjä voi saada kuvilleen muuttosorsaparven. Syksyn edetessä houkuttelukuvien määrän merkitys kasvaa. Aki Perälä, houkuttelupyynti.fi-sivuston ylläpitäjä, ahkera varsinaissuomalainen metsästäjä ja vesilinnustaja, kertoo aloittavansa kauden usein jopa pelkästään yhdellä pyöriväsiipisellä robosorsalla ja pillillä, ja lisäävänsä kuvien määrää syksyn edetessä ja kelien viilentyessä. Etenevä syksy tarjoaa linnuille uusia ravinnonläh? Erilaiset kaaveet kuuluvat olennaisena osana vesilinnustukseen, erityisesti loppukaudesta. Joutsenten läheisyys tuo pienille vesilinnuille rauhaa. Joutsenkaaveet kiinnittävät vesilintujen huomion jo kaukaa. 42 Metsästäjä 6/2022 42-43_Vesilinnustus_paranee_ME0622.indd 42 42-43_Vesilinnustus_paranee_ME0622.indd 42 1.11.2022 11.12 1.11.2022 11.12
• Metsästyspaine liikuttaa lintuja Tanskalaisen Aarhusin yliopiston tutkijat Jesper Madsen ja Anthony David Fox ovat tutkineet metsästyksen vaikutuksia vesilintujen liikkeisiin, ja löydökset kertovat vesilintujen vaihtavan ruokailuja levähdysalueitaan nopeasti metsästyksen myötä. Saksalaisissa kenttätutkimuksessa havaittiin yksittäisen vesialueen metsästystapahtuman karkoittavan alueelta vesilintuja enemmän kuin itse metsästyksen saalis oli. Vain kuudesosa metsästystä edeltävän ajan linnuista jäi alueelle yksittäisen metsästystapahtuman jälkeen. teitä. Muuttoreitin varrella aukeavat puidut, tulvivat viljapellot toimivat houkuttelevina tankkauspisteinä ja erinomaisina metsästyspaikkoina. Syksyn edetessä metsästäjän kannattaakin siirtyä vesistöjen ääreltä tarkkailemaan myös peltoja. Loka-marraskuinen tulvapelto saattaa täyttyä hämärän lähestyessä muuttavista heinäsorsista. Perälän mukaan parhaimmillaan tulvatai sänkipeltoon asetetuille kuville voi tulla sorsia niin, että metsästäjän on hyvä miettiä itselleen sopiva, kohtuullinen saalismäärä. – Silloin tällöin sorsia tulee kuville niin, että tuntuu ettei hommassa ole mitään tolkkua, Perälä toteaa. Kylmät ilmarintamat ja sopivat tuulet Syksyisen vesilinnustajan on hyvä ottaa yhdeksi työkaluksi sääennusteet ja opetella tunnistamaan lintujen muuttoon vaikuttavat tekijät. Hämärän lisääntyessä ja valon vähetessä vesilintujen sisäinen kello käynnistyy ja muuttohetki lähestyy. Muuton edistymisen tarkan ajankohdan sanelee sää. Lämpötilan lasku ja muutokset ruoan saatavuudessa sysäävät muuttamaan. Vesilinnuille vesistöjen jäätyminen on viimeisiä hälytysmerkkejä muuttoliikkeen ajankohtaisuudesta ja tyypillisesti viimeisimmät muuttosorsat pyydetään rantojen jäätyessä. Muuttavalle linnulle myötätuuli on energiatehokas muuttoapu. Pohjoistai koillistuulet antavat Suomen yli muuttavien lintujen muuttoliikkeelle vauhtia. Metsästäjälle navakka pohjoistuuli voi tarkoittaa aktiivista iltapassia. Tuuli ja sade ovat vesilinnustajan ystäviä Vastakkaiset tuulet saattavat hetkeksi pysäyttää muuttoliikkeen. Tärkeintä on, että ilma liikkuu. Kauniilla säällä linnut ovat usein passiivisempia. – Paras keli on sellainen, että tuntuu, etteivät kaaveetkaan pysy vedessä, Perälä naurahtaa. Kovimmilla tuulilla linnut pakkautuvat suojaisiin lahtiin ja kasvuston keskellä oleviin poteroihin. Tarkkailemalla aktiivisesti lintujen liikkumista metsästäjä voi löytää oikean paikan kuvilleen. Vaikka kaaveet olisivat metsästäjän silmään täydellisessä paikassa, kannattaa Perälän mukaan paikkaa vaihtaa matalalla kynnyksellä, mikäli linnut tuntuvat lentävän toiseen sijaintiin. Perälä mainitsee lumipyryn loistavaksi vesilinnustuskeliksi, jos vain vesistöt ovat avoinna. Loppukauden elämyksiä ja lihavia saaliita Kylmä ilmarintama voi muuttaa vesilinnustajan tilannetta dramaattisesti tuodessaan mukanaan valtavia muuttavia vesilintuparvia. Syys-lokakuussa metsästys on saattanut tuoda kuville vain muutamia lintuja, kun vihmovan pohjoistuulen saattelemana vesistöjen ylle ja tulvapelloille ilmaantuu satojen tai tuhansien lintujen ryhmiä. Ilmojen viilentyessä tuulisella ja sateisella säällä lento voi kestää koko päivän, ja edellisenä päivänä tyhjät pellot voivat aamulla olla täynnä lintuja. Vesilintujen metsästys kuvilta ja pillittämällä vaatii perehtymistä ja panostamista, mutta kaiken osuessa nappiin onnistumiset ovat sykähdyttäviä. Kuvia lähestyvä muuttoparvi on mieleenpainuva kokemus ja tarjoaa elämyksen sellaisenaan. Muuttoa varten vararavintoa kerännyt heinäsorsakoiras on sekä upean näköinen että hyvässä lihassa. Ehdottomasti riistakeittiön aatelia. ? Hyvä maastoutuminen on tärkeää, sillä vesilintujen näkö on erittäin tarkka. ? Robosorsa kiinnittää vesilintujen huomion kaukaa ja ohjaa ne oikein aseteltuna kaaveille. Aki Perälä neuvoo asettamaan robosorsan aina lähelle vedenpintaa. Katso video loppukauden vesilinnustuksesta metsastajalehti.fi 43 Metsästäjä 6/2022 42-43_Vesilinnustus_paranee_ME0622.indd 43 42-43_Vesilinnustus_paranee_ME0622.indd 43 1.11.2022 11.12 1.11.2022 11.12
• Metsästyksestä sosiaalisessa mediassa julkaiseva Iina Saarikko kertoo, miten syntyy täydellinen somepäivitys ja miten pärjätä sosiaalisen median negatiivisten puolien kanssa. TeksTi ja kuvaT Iina Saarikko M etsästysharrastuksen jakaminen sosiaalisessa mediassa eli somessa saa aikaan monenlaisia reaktioita. Aihe on samaan aikaan monelle sekä herkkä että kiinnostava. On ymmärrettävää, että mielipiteitä on yhtä monta kuin ihmisiäkin. On kuitenkin tärkeää, että metsästys näkyy monipuolisesti eri sosiaalisen median alustoilla, kunhan se tehdään mahdollisimman katsojaystävälliseksi laajalle yleisölle. Some on oiva paikka saada näkyvyyttä metsästykselle ja luoda siitä myönteinen kuva myös heille, jotka eivät aiheesta paljoa tiedä. Toisinaan ihmiset eivät käsitä, miten paljon metsästäjiä seurataan somessa heidän tietämättään. Metsästys somessa Turhaa kaunistelua vai rankkaa realismia? Toisinaan kuulee sanottavan, ettei metsästystä pidä silotella turhalla lässytyksellä ja kauniilla saaliskuvilla, vaan sen kuuluu näkyä juuri sellaisena kuin se on. Tai metsästyksestä kiinnostuneille annetaan sosiaalisen median kautta liian siisti kuva lajista ja sitten he järkyttyvät, kun joutuvatkin likaamaan kätensä. Varmasti jokainen metsästäjä tietää, että veri, suolet ja toisinaan huonot laukaukset kuuluvat väistämättä osaksi lajia. Asiasta täysin tietämätön henkilö ei välttämättä ymmärrä sitä ja näkee kuvassa mahdollisesti vain saalista kunnioittamattoman metsästäjän. Tästä voi seurata turhaa negatiivisuutta metsästäjiä kohtaan. Metsästyksestä kiinnostunut henkilö perehdytetään lajin saloihin alusta pitäen ja näin ollen ymmärtää, miksi asiat tapahtuvat niin kuin ne tapahtuvat. Täydellinen somepäivitys Täydelliseen somepäivitykseen ei ole yhtä ainutta oikeaa tapaa. Siisti kuva ja lyhyt tapahtumakuvaus on kuitenkin tunnelmallisempi ja kertovampi kuin suolikasassa uiva raato ja kaljatuoppi-emoji. Päivän kulusta kertominen auttaa ihmisiä ymmärtämään, miten paljon ? Usein kuulee sanottavan, ettei kaadolla ole aikaa ottaa kauniita saaliskuvia. Kauniin kuvan saa yleensä hyvin pienellä vaivalla ja nopeasti. Tässä kuvassa on hirven suolet peitetty hirvellä ja ase aseteltuna turvallisesti lukko auki. Toisinaan näkee kuvia, jossa ampuja istuu hirven päällä. Tämä luo monelle katsojalle riistaa epäkunnioittavan kuvan metsästäjästä ja saattaa päästä epätoivottuun syyniin sosiaalisessa mediassa. 44 Metsästäjä 6/2022 44-45_Someohjeet_ME0622.indd 44 44-45_Someohjeet_ME0622.indd 44 1.11.2022 11.13 1.11.2022 11.13
• aikaa ja vaivaa metsästys vaatii. Lisäksi teksti avaa metsästäjien suhdetta luontoon; metsästä ei vain oteta, vaan se antaa. Sille, joka jaksaa nähdä vaivaa. Huonot laukaukset kuuluvat lajiin. Jos niistä haluaa kertoa, kannattaa se tehdä mahdollisimman laajasti, ettei lukijalle jää kuvaa pelkästä räiskimisestä. Kaikki eivät ymmärrä, että parhaasta yrityksestä huolimatta laukaus ei aina onnistu. Somen nurja puoli Sosiaalinen media antaa paljon, mutta on myös todella raaka. Siellä on helppo möykätä asioista anonyyminä, haastaa tahallaan riitaa, haukkua muita tai saada toivottu negatiivinen tai hyökkäävä vastaus, mitä usein voidaan käyttää sen kirjoittajaa vastaan. Somessa on myös helppo levittää valheellista tietoa, etenkin huonosti selitetyistä tai selittämättä jätetyistä tilanteista. Joskus jopa huonosti otetuista kuvista. Toisinaan myös kauniit saaliskuvat ja -kertomukset pääsevät negatiiviseen syyniin. Siltä on mahdotonta välttyä, varsinkin julkaistaessa julkisilla sosiaalisen median alustoilla. Aina someen julkaistessa kannattaa muistaa, että kuka tahansa voi ottaa jaostasi kuvakaappauksen. Vaikka olisit itse tehnyt päivityksesi suljettuun ryhmään tai yksityiselle tilille. Julkaistut asiat ovat verkossa ikuisesti. Vaikka oman pään sisällä kiehuisi, somessa kannattaa vastata mahdollisimman neutraalisti, asiantuntevasti ja hyökkäämättä. Toisinaan ihmiset haluavat kiusallaan kommentoida negatiivisesti. Ne on hyvä jättää omaan arvoonsa, jos asia on henkilölle jo selvitetty. Avoin ja ystävällinen keskustelu luo mukavan fiiliksen, vaikka asioista ei aina samaa mieltä oltaisikaan. Asioista vänkääminen ei johda sosiaalisessa mediassakaan mihinkään. Toisinaan tuntuu, että toinen metsästäjä on metsästäjän pahin vihollinen sosiaalisen median alustoilla. Metsästäjien tulisi pitää yhtä ja hyväksyä, että tapoja on yhtä monta kuin tekijöitä, kunhan pysytään hyvän maun ja lakien rajoissa. Seuraa Saarikkoa Instagramissa: @iina_elisabeth ? Pienpetopyynti luolakoiralla on paljon puhuttava aihe, varsinkin ei-metsästäjien keskuudessa. Kannattaakin miettiä tarkkaan, millaista sisältöä haluaa sosiaaliseen mediaan jakaa väärinkäsityksien välttämiseksi. Onhan kyseessä kuitenkin tehokas metsästysmuoto, etenkin supikoiralle. ? Tilannekuvat ovat usein myös tunnelmallisia. Aina ei tarvitse varta vasten etsiskellä havupetiä, kunhan riista on kuvassa sitä kunnioittavalla tavalla. ? Havupeti on kiva lisä saaliskuvaukseen ja antaa katsojalle kunnioittavan tunteen. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, ettei metsästä saa mennä repimään oksia ilman maanomistajan lupaa. 45 Metsästäjä 6/2022 44-45_Someohjeet_ME0622.indd 45 44-45_Someohjeet_ME0622.indd 45 1.11.2022 11.13 1.11.2022 11.13
• Suuri osa susien aiheuttamista lammasvahingosta tapahtuu samoilla eläintiloilla. Tänä vuonna hyökkäyksiä tapahtui erityisesti heinäkuussa. TeksTi ja kuvaT Mari Tikkunen K esän lammasvahingoista monet ovat tapahtuneet samoille eläintiloille. Esimerkiksi Kannuksessa ja Vesannolla sudet kävivät lammaskatraan kimppuun useita kertoja. Kaikkiaan tänä vuonna on riistavahinkorekisterin mukaan korvattu 317 lammasta (30.9. mennessä). Viranomaisten ylläpitämässä riistavahinkorekisterissä Lammasvahingot painottuivat heinäkuulle näkyvät vahingot, joista on haettu valtion korvausta. Vakuutuksesta korvatut eläimet eivät näy rekisterissä. Maaseutuelinkeinoviranomaisen suorittama maastotarkastus on edellytys korvauksen myöntämiselle kaikissa kotieläinvahingoissa. Koiravahingoissa eläinlääkärin lausunto voi korvata maastotarkastuksen. Lammaskatraisiin on hyökätty 58 kertaa. Verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan vahinkojen ja korvattujen eläinten määrä on noussut. Tästä huolimatta vahinkopaikkakuntien määrä on lähes samalla tasolla kuin viime vuonna, mikä sekin kertoo vahinkojen kasaantumisesta samoille alueille. Vuonna 2021 syyskuun loppuun mennessä susivahinkoja oli tapahtunut kahdellakymmenellä paikkakunnalla, tänä vuonna vastaava luku on kaksikymmentäyksi. ? Hyvin huollettu petoaita on varmin suoja petoja vastaan. 46 Metsästäjä 6/2022 46-48_Riistavahingot_ME0622.indd 46 46-48_Riistavahingot_ME0622.indd 46 1.11.2022 11.14 1.11.2022 11.14
• 350 300 250 200 150 100 50 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Korvatut vahinkotapaukset (lkm) Lampaiden lukumäärä Susien aiheuttamat lammasvahingot tammi-syyskuussa vuosina 2017–2022 (1.1.–30.9.). Vuoden 2022 luvut poimittu rekisteristä 3.10. Koiravahingot ovat korvauksiltaan susivahingoista kalleimpia. Lammasvahingot painottuivat heinäkuulle Korvattujen lampaiden määrä kasvussa Viime vuosina hyökkäyksissä vahingoittuneiden tai kuolleiden eläinten lukumäärä on kasvanut. Yksittäisessä hyökkäyksessä saattaa kuolla jopa kymmeniä lampaita, mikä nostaa korvattujen eläinten lukumäärää ja tätä kautta korvaussummia. Korvauksia lammasvahingoista on tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä maksettu yli 90 000 euroa. Vuonna 2021 korvauksia maksettiin vastaavana aikana noin 70 000 euroa. Koko viime vuoden korvaussumma kipusi lopulta noin 94 000 euroon. Lampaisiin kohdistuneet susien hyökkäykset ovat tänä vuonna painottuneet laidunkauden alkupuolelle. Kun vielä vuonna 2021 hyökkäyksistä vain noin kolmasosa tapahtui ennen elokuuta, on tänä vuonna kaksi kolmasosaa kaikista hyökkäyksistä sattunut ennen elokuuta (30.9. asti). Tämä osaltaan selittää korvausten suuren määrän jo ennen laidunkauden loppua. Vahingot ovat tapahtuneet lähes poikkeuksetta susireviireillä tai niiden läheisyydessä. Poikkeuksen muodostavat Björkön ja Merenkurkun saaristo, Lappeenrannan itäpuoli sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon rajaseutu, joilla ei ole varmistettuja Äänikarkotin toimii liiketunnistimella. Foxlight-valokarkotin aktivoituu automaattisesti hämärässä. Aurinkokennolla varustettua valvontakameraa ei tarvitse kesän aikana ladata. susireviireitä. Silti lammasvahinkoja on alueilla tapahtunut toistuvasti. Nautavahingot muodostavat murto-osan susien aiheuttamista vahingoista. Niitä on riistavahinkorekisterin mukaan tapahtunut syyskuun loppuun mennessä vain muutama. Petoaita varmin suojauskeino Suomen riistakeskus myöntää eläintiloille sähköistettyä petoaitaa, jolla laiduntavia eläimiä voidaan suojata. Petoaitaa on tänä kesänä myönnetty maaja metsätalousministeriön riistakeskukselle myöntämästä erityisavustuksesta noin 65 kilometriä. Tärkeimpänä ehtona aidan myöntämiselle on, 2017 2018 2019 2020 2021 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Koiravahingot (€) Lammasvahingot (€) Susien aiheuttamat koira(musta kolmio) ja lammasvahingot (punainen ympyrä) vuonna 2022 riistavahinkorekisterin mukaan (30.9. asti; tiedot noudettu 3.10.). Kartalla näkyvät riistavahinkolain nojalla korvatut vahingot. Maaliskuun 2022 kanta-arviossa esitetyt susireviirit on merkitty harmaalla sävyllä. 47 Metsästäjä 6/2022 46-48_Riistavahingot_ME0622.indd 47 46-48_Riistavahingot_ME0622.indd 47 1.11.2022 11.14 1.11.2022 11.14
• Runsas saaliseläinkanta voi vähentää koiravahinkoja TEKSTI Mari Tikkunen S usien aiheuttamia koiravahinkoja voi tapahtua vähemmän alueilla, joiden saaliseläintiheys on suurempi, paljastaa vasta julkaistu tutkimus Suomesta ja Virosta. Erityisesti susille tärkeimmän saaliseläinlajin tiheys vaikuttaa koiravahinkojen määrään. Suomessa vaikutusta tutkittiin maan itäosassa, jossa suden ravinto koostuu 90-prosenttisesti hirvestä. Virossa sudet syövät pääasiassa villisikaa ja metsäkaurista. Molemmilla alueilla koiravahinkojen vuosittainen määrä lisääntyi, kun luontainen saaliseläinkanta pieneni. Susi kokee koiran kilpailijaksi Virossa sudet hyökkäävät pääasiassa pihakoirien kimppuun. Koirien kimppuun kävivät erityisesti nuoret vaeltavat yksilöt ja parit, jotka liikkuivat ihmisasutuksen läheisyydessä etsien omaa reviiriä. Koirat saatettiin tällöin kokea kilpailijoiksi, jotka piti poistaa reviiriltä. Lisäksi nuoret yksilöt saattavat olla taitamattomia saalistajia, joille koirat ovat helppoa ravintoa luontaisen saaliseläinkannan vähentyessä. Virossa koiravahinkojen määrä seurasi susilaumojen määrää. Samaa ei havaittu Suomessa. Selitys voi olla, että Suomessa metsästyskoiria ei päästetä alueille, joilla on tehty paljon susihavaintoja. Suomessa susien suuhun joutui eniten metsästyskoiria. Sudet voivat kokea kaukana omistajasta riistaa haukkuvan metsästyskoiran kilpailijaksi. Suurinta osaa tapetuista koirista syödään, mutta kaikkiaan koirien on todettu olevan vain pieni osa susien ravinnosta. Syönti on lähinnä kilpailijan poistosta saatu lisäetu. Suomessa aiemmin tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että sudet hyökkäävät koirien kimppuun erityisen hanakasti reviirin raja-alueilla, mikä viittaisi koirien ensisijaiseen rooliin kilpailijoina. Susikonfliktit huomioon hirvieläinten verotuksessa Paitsi tärkeimmän saalislajin tiheydellä, myös pienempien ja helpommin saalistettavien saalislajien määrällä voi olla merkitystä koiravahinkojen määrään. Esimerkiksi Lounais-Suomessa sudet saalistavat hirven lisäksi valkohäntäpeuraa. Sen sijaan Itä-Suomessa, missä koiravahinkoja tapahtuu enemmän, susien tärkein saaliseläin on suuren kokonsa takia vaikeammin saalistettava hirvi. Vaikka hirvieläimet aiheuttavat liikenneonnettomuuksia ja metsävahinkoja, kannattaa niiden verotuksessa ottaa huomioon myös niiden vaikutus suden ja ihmisen väliseen konfliktiin. Susien aiheuttamat kotieläinja koiravahingot ovat merkittäviä susikonfliktin aiheuttajia Suomen lisäksi monessa muussa Euroopan maassa sekä Pohjois-Amerikassa. Tutkimus on julkaistu Wildlife Biology -sarjassa 2022(5): Ilpo Kojola, Ville Hallikainen, Marko Kübarsepp, Peep Männil, Mari Tikkunen and Samuli Heikkinen (2022) Does prey scarcity increase the risk of wolf attacks on domestic dogs? että suojattavien eläinten arvo ylittää petoaidan arvon. Kilometri petoaitaa maksaa noin 2 900 euroa. Petoaitaa on vuodesta 2020 asti ollut mahdollista saada myös SusiLIFE-hankkeelta. Hanke on myöntänyt petoaitaa yli 40 eläintilalle, yhteensä lähes 67 kilometriä. Tänä vuonna aitaa on toimitettu tiloille yksitoista kilometriä. SusiLIFE-hanke tarjoaa eläintilallisille myös muita suojauskeinoja, kuten riistaja valvontakameroita, GPS-pantoja, vesistöpetoaitaa, lippusiimaa ja valoja äänikarkottimia. Päättyneellä laidunkaudella kokeilussa ovat olleet myös ilmanpainekarkottimet, joita on aiemmin käytetty lintujen ja hirvieläinten karkottamiseen. Koiravahinkojen hintalappu kallein Vaikka määrällisesti lammasvahingot ovat suurin susien aiheuttama vahinkotyyppi, koiravahingot ovat korvauksiltaan suurimmat. Tänä vuonna koiravahinkoja on riistavahinkolain nojalla korvattu syyskuun loppuun mennessä vajaa 47 000 euroa. Koirasta korvattava summa vaihtelee suuresti esimerkiksi koiran koeja kilpailumenestyksen mukaan. Suurin osa hyökkäyksen kohteeksi joutuneista koirista on ollut metsästyskoiria, mutta mukana on myös seurakoiria. Tänä vuonna koiravahinkoja on sattunut syyskuun loppuun mennessä kahdeksantoista. Muutamassa tapauksessa vahingon käsittely on vielä kesken. Viime vuonna korvattiin 32 koiravahinkoa, ja korvaussumma oli yli 121 000 euroa. Vaikka susien määrä on kasvanut viime vuosina, ei nousu näy koiravahinkojen määrässä. Tämä voi johtua siitä, että metsästäjät välttävät susialueita tai koiria koulutetaan työskentelemään lähempänä ihmistä. Vahinkoja koskevat luvut on katsottu riistavahinkorekisteristä 3.10. SusiLIFE-hanke on Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Hanketta rahoittavat lisäksi maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja toteuttavat organisaatiot. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä. Lisää tietoa hankkeesta susilife.fi 48 Metsästäjä 6/2022 46-48_Riistavahingot_ME0622.indd 48 46-48_Riistavahingot_ME0622.indd 48 1.11.2022 11.14 1.11.2022 11.14
• Uusi sivusto kokoaa Luken tuottaman riista-, kala-, metsäja maataloussektorien seurantaja tutkimustulokset yhteen osoitteeseen. TeksTi Sinikka Jortikka O soitteet riistahavainnot.fi ja riistahavainnot. luke.fi eivät ole enää käytössä. Käytöstä poistuneiden osoitteiden sisältö löytyy luonnonvaratieto.luke.fi-palvelusta, joka kokoaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman riista-, kala-, metsäja maataloussektorien seurantaja tutkimustulokset. ? Seurantaja tutkimustuloksia voi tarkastella muun muassa karttapalvelun ja kuvaajien avulla, kertoo johtava asiantuntija Kitta Suhonen Lukesta. Palvelun käyttäjä valitsee, mitä tietoja hän haluaa tarkastella kartalla. Jos käyttäjä etsii tietoa sudesta, hän voi valita kartalle esimerkiksi DNA-näytteet, susihavainnot ja reviirit. Samalle kartalle voi tuoda tietoa myös muista lajeista ja metsäja maataloussektoreilta. Karttapalvelussa tietosisältöä tarkastellaan käyttäjän valitseman vuoden osalta. Numerotieto-osiossa pystytään tarkastelemaan kuvaajien avulla aikasarjoja, kuten hirvieläinten määrää eri vuosina. Kuvaajiin voi yhdistää eri lajien kehityksen tarkastelua. Tulevaisuudessa Luonnonvaratieto-palvelu sisältää myös eri sektorien uutiset, laskurit ja työkalut, lomakkeet ja tiedonkeruut sekä tietopaketteja. ? Palvelun tekninen kehittäminen ja sisällöntuotanto jatkuvat vielä ensi vuoden. Riista-asioiden näkövinkkelistä palveluun siirretään seuraavaksi riistakolmiot.fi-sisältö. Laskurit ja työkalut -osioon saadaan loppuvuoden aikana susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittämiseen käytettävä työkalu, Suhonen kertoo. Riistatieto on nyt osoitteessa luonnonvaratieto.luke.fi AN TT I SA AR EN M AA 49 Metsästäjä 6/2022 49_Luonnonvaratieto.fi_ME0622.indd 49 49_Luonnonvaratieto.fi_ME0622.indd 49 1.11.2022 11.15 1.11.2022 11.15
• Riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä tuettiin neljä vuotta sitten Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen -hankkeella. Sen myötä syntyi seitsemän uutta riistanhoitoyhdistystä ja malli seuraaville yhteiselle tielle aikoville. TeksTi Paula Laukkanen ja Petri Vartiainen kuva Ville Kankare Vuodessa yhteiselle yhdistyspolulle V apaaehtoisen yhdistymisen idea lähtee aina riistanhoitoyhdistyksen sisältä. Syitä yhdistymisajatuksille voivat olla toiminnanohjauksen haasteet, hiipunut toiminta tai aiempi yhteistyö naapureiden kanssa. Myös katse kokousväen ikärakenteeseen on saanut pohtimaan yhdistymisen mahdollisuutta. Oli syy yksittäinen tai monen asian summa, yhdistymisen tavoitteena on turvata paikallistason palvelut metsästäjille, suurelle yleisölle ja yhteistyötahoille. Ensin valtuudet selvitykselle Yhdistyminen on aina suuri asia ja keskustelu prosessiin lähtemisestä on syytä käydä vuosikokouksessa, jossa aktiivisin jäsenistön osa on paikalla. Kokous Katso videolta, miten yhdistyminen onnistui Perhonjoki­ laakson rhy:ssä metsastajalehti.fi 50 Metsästäjä 6/2022 50-51_Rhy_yhdistyminen_ME0622.indd 50 50-51_Rhy_yhdistyminen_ME0622.indd 50 1.11.2022 11.15 1.11.2022 11.15
• antaa hallitukselle valtuudet selvittää yhdistymisasiaa naapureiden kanssa. Selvitykseen kuuluu osallistuvien riistanhoitoyhdistysten nykytilanteen kartoittaminen, mahdollisten haasteiden tunnistaminen ja niiden ratkaiseminen. Selvitystyötä tekevät hallitusten nimittämät edustajat, yleensä toiminnanohjaaja ja puheenjohtaja, joissain tilanteissa lisäksi erillinen selvitystyöhön valittu henkilö. Hallitukset osallistuvat valmisteluun kesän ja alkusyksyn aikana, kun selvitystyön tulokset ovat valmiina. Hallitukset sopivat yhdistymissopimuksen sisällön ja tekevät tarvittavat päätökset ylimääräisistä kokouksista. Tukea, neuvoja ja ohjausta seurustelevat riistanhoitoyhdistykset saavat riistakeskuksen palveluprosessilta ja aiemmin yhdistymispolun läpikäyneiltä riistanhoitoyhdistyksiltä. Jäsenistö tietoisena Helmikuun vuosikokouksesta alkaen jäsenistö on syytä pitää tietoisena prosessin etenemisestä. Nykyään tiedon levittämiseen on oivat välineet. Perinteisen paikallislehden uutisoinnin lisäksi Oma riistan kautta voi viestiä niin seuroille kuin jäsenistölle. Jos neuvottelut etenevät kihlauksen suuntaan ja hallitukset valmistelevat yhdistymissopimuksen, on sopimuksen sisältö tarpeen jalkauttaa kentälle. Toimiva tapa on ollut laittaa sopimusluonnos alueen seuroille ennen kesäkokouskierrosta. Näin saadaan paikalliset näkemykset mahdollisista haasteista yhdistymissopimuksen viimeistelyä varten. Haasteita, tai oikeastaan uhkakuvia, on koettu ampumaratojen toiminnan suhteen. Kaikkien tähän mennessä yhdistyneiden osalta radat ovat jatkaneet toimintaa ympäristölupiensa puitteissa kuten ennenkin. Tämä on ratojen suhteen selvä tavoite myös tulevissa yhdistymissä. Ylin päättävä elin ratkaisee Yhdistymisestä päättää riistanhoitoyhdistyksen kokous. Sujuvaksi toimintavaksi on osoittautunut kutsua koolle ylimääräinen kokous marraskuussa. Tällöin uuden riistanhoitoyhdistyksen toiminta käynnistyy siirtymäsäännöksen mukaisesti seuraavan vuoden alusta. Kaikki entiset hallituksen jäsenet jatkavat uudessa yhdistyksessä toimikautensa loppuun saakka. Reitti yhteiselle polulle on nopeimmillaan alle vuoden mittainen. Pieksämäki ja Keski-Karjala loppusuoralla Tätä kirjoitettaessa on kaksi kuluvan vuoden kosiskelua päätynyt viimeiseen vaiheeseen: ylimääräiset kokoukset on kutsuttu koolle ja jäsenistö ratkaisee loka-marraskuun aikana yhdistymisen. Mallia muille sujuvasta ja perusteellisesta valmistelusta näyttävät Kiteen ja Kesälahden rhy:t Pohjois-Karjalassa sekä Jäppilän ja Pieksämäen rhy:t Etelä-Savossa. Kaikkien tähän mennessä yhdistyneiden osalta ampumaradat ovat jatkaneet toimintaa ympäristölupiensa puitteissa kuten ennenkin. allesi koir Lihaisaa laatua Jahti&Vahti-koiranruuissa mahaa hellii ainutlaatuinen Progut ® -valmiste. Progutin ominaisuudet tukevat suoliston normaalia toimintaa sekä eläimen luontaista vastustuskykyä. Progut ® on saatavilla vain Jahti&Vahti koirien kuivaruuissa. ja ht iv ah ti. fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Progut ® Vastustuskykyä ja hyvinvointia koirallesi Tukee vastustuskykyä infektioita vastaan Vähentää haitallisten bakteerien kiinnittymistä Muuntaa ja vakauttaa suolistomikrobistoa Progutin kolmivaiheinen toimintamekanismi 2 1 3 50-51_Rhy_yhdistyminen_ME0622.indd 51 50-51_Rhy_yhdistyminen_ME0622.indd 51 1.11.2022 11.15 1.11.2022 11.15
• Koiran kanssa PENNUSTA PYYTÖKOIRAKSI – OSA 2 Koiran varhaiskasvatusta kotioloissa Metsästäjä-lehden seuraama englanninsetteri Vili on saapunut uuteen kotiinsa ja totuttautuminen talon tavoille alkanut. Pentu harjoittelee päivittäin pienissä erissä perustaitoja ja tottelevaisuutta. TeksTi ja kuvaT Panu Hiidenmies M etsästyskoiran pennun alkutaival on päivittäistä oppimista. Sosiaalistuminen perheen muihin koiriin ja ihmisiin on jatkuvaa vuorovaikutusta ja välillä opitaan kantapään kautta. Vilin kasvattaja Kynäsjoen kennelin Jari Vettenniemi pitää tärkeänä, että pennulle on aikaa. Tämä tarkoittaa yhteispelin hiomista päivittäisissä askareissa, ei niinkään koulutushetkiä. Toisaalta kaikki uudet tai toistuvat tilanteet ovat pennulle eräänlaisia koulutushetkiä. – Pyytökoiran pennun elämä on jatkuvaa oppimista. Kuka menee avattavasta ovesta ensimmäisenä, ja kenen luvalla saa ryhtyä syömään lattialla olevasta ruoka-astiasta, Vettenniemi luettelee käytännön esimerkkejä. Vili saapuu uuteen kotiin Koiranpennun elämä mullistuu täysin sen jättäessä sisarusparven, tutut ihmiset ja kasvattajan kodin. Ensimmäiset päivät rauhoitettiin tyystin muulta toiminnalta Vilin saavuttua uuteen kotiinsa ja pennun annettiin rauhassa tutustua ympäristöönsä. Vuorokausirytmin ja sisäsiisteyden harjoittelu vaatikin koko lailla täysipäiväistä työskentelyä. Aamulla viedään ulos pihalle tarpeita tekemään, minkä jälkeen Katso videolta, miten Vili suhtautuu kyyhkyihin pentutapaamisessa. metsastajalehti.fi ? Jari Vetteniemi kokeilee kasvattinsa suhtautumista lentoon lehahtavaan kyyhkyseen. Pentu on ihmeissään ja katselee, mitä tapahtuu. 52 Metsästäjä 6/2022 52-53_Metsa?styskoiran_vuosi_ME0622.indd 52 52-53_Metsa?styskoiran_vuosi_ME0622.indd 52 1.11.2022 11.16 1.11.2022 11.16
• tarjoillaan ensimmäinen neljästä ateriasta. Turvotettua pentumuonaa ja lihaa. Ruoan jälkeen kiireen vilkkaa takaisin pihamaalle tarpeille ja leikkimään. Leikkihetken jälkeen nukkumaan, jonka jälkeen sama kierros uudestaan. Ja uudestaan. Vili sai pian huomata, että kaikki uuden kodin esineet eivät ole kaluamista varten ja vanhempien koirien ruokarauhaa tulee kunnioittaa. Ennen kaikkea Vili sai tuntea turvallisuutta, rajoja sekä huolenpitoa, jolla lähdetään rakentamaan perustaa tulevalle yhteistyölle. – Itse nukun uuden pennun kanssa lattialla ensimmäiset viikot. Oman kokemukseni mukaan se luo osaltaan vahvaa sidettä tulevan ohjaajan ja pennun välille, mainitsee Jari Vettenniemi. Tottelevaisuuskoulutuksen ensiaskeleet Tulevissa koitoksissa on tärkeää, että pentu luottaa ohjaajaansa ja kuuntelee ohjeita. – Kanakoirametsästyksessä tavoitteena on, että koirakko toimii yhteen ja koira metsästää ohjaajalleen. Tottelevaisuus rakennetaan pienistä palasista, joissa luottamus on keskeisessä roolissa. Luottamus voitetaan, sitä ei oteta, tiivistää Vettenniemi. Pakottaminen ei johda parhaaseen lopputulokseen, mutta pennun tulee tunnistaa sille asetetut rajat. Siinä on haastetta. Nykytiedon valossa koiraa ei niinkään käsketä, vaan palkitaan onnistumisista. Vilin tapauksessa opastus on ainakin ensimmäisten viikkojen aikana ollut helppoa. Vili kuuntelee herkästi äänenpainoja ja ottaa ilolla vastaan palkitsemista niin kehujen kuin makupalojen muodossa. Luoksetuloa on vahvistettu ruokinnan yhteydessä ja alusta saakka Vili on reagoinut tuplavihellykseen heti, ryntäämällä omistajansa luokse. Muuta ei vielä ole opetettukaan kuin luoksetuloa ja paikka-komentoa. Molempia tullaan tarvitsemaan ja ne on saatava toimimaan myös siinä vaiheessa, kun Vilin vietit syttyvät riistalle. Pienin askelin Jo ensimmäisten viikkojen aikana Vili on päässyt muutamaan otteeseen maastoon marjastuksen ja sienestyksen varjolla. Pentu on kaivellut kuoppia ja popsinut mustikoita. Viliä on käytetty ampumaradalla ja otettu mukaan autoilemaan kauppareissuille. Helteisenä kesänä on oltava varovainen auton kuumenemisen kanssa, eikä koiraa voi jättää oikeastaan lainkaan yksin autoon. Lämpötila auton sisällä nousee nopeasti auringon paistaessa kuumasti. Vilin alkutaival on sujunut mallikkaasti uudessa kodissa. Se vaikuttaa terävältä, mutta rauhalliselta pennulta. Se ei ole juurikaan reagoinut haulikon laukauksiin. Ikävänä tapahtumana pentuajalta muistuu mieleen yllättävä salamanisku aivan kotipihan lähelle. Valtava pamaus sai Vilin ryntäämään sisälle piiloon. Tämänkään tapahtuman jälkeen se ei reagoinut haulikon laukauksiin ampumaradalla ja ensimmäisessä kyyhkypassissa harjoittelijana mukana oltuaan. Kyyhkyjahdissa Vili kaivoi ison kuopan ja joi kuravettä suo-ojasta. Kotimatkalla se oksensi auton penkille. Seuraavassa numerossa Vili kokeilee noutoa ja tutustuu kanoihin. ? – Tärkeintä on, että pennuille jää tästä alkeisharjoituksesta hyvä mieli. Positiivisia kokemuksia tarvitaan jatkoa ajatellen, toteaa Vetteniemi pentu sylissään. ? Talon vanhemmat koirat ovat ottaneet Vilin hyvin vastaan. Toki kaapin paikkakin on selvillä. Pennun ensimmäiset kuukaudet kuluvat leikkien ja touhuten. Pienissä erissä harjoitellaan kuitenkin jo tositoimia silmällä pitäen. 53 Metsästäjä 6/2022 52-53_Metsa?styskoiran_vuosi_ME0622.indd 53 52-53_Metsa?styskoiran_vuosi_ME0622.indd 53 1.11.2022 11.16 1.11.2022 11.16
• Villisiasta valmistat mehevää ruokaa arkeen ja juhlaan. Niskaliha eli kassler sopii niin padassa haudutettavaksi kuin pateeksikin. T rikiiniriskin vuoksi villisianliha on aina kypsennettävä läpikypsäksi, eli kauttaaltaan +70-asteiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että villisiasta ei valmisteta esimerkiksi riimilihaa, tartartai medium-pihvejä, vaan ainoastaan läpikypsäksi kuumennettuja ruokia, kuten patoja, kastikkeita, keittoja ja muita pitkään hautuneita ruokia. Villisian kassler sopii klassisen osso bucon tapaan valmistettavaksi. Tomaattinen kastike, kasvikset ja mausteet kruunaavat maun, ja pitkä haudutus takaa lihan mehevyyden. Kassler soveltuu myös pateen raaka-aineeksi. Juhlaankin sopiva patee saa makua maksasta, pekonista ja madeiraviinistä. Se sopii tarjottavaksi niin sukupäivällisellä alkupalana kuin joulupöydässä. VILLISIKAA OSSO BUCON TAPAAN noin 6 annosta n. 800 g villisianniskaa eli -kassleria ½ dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa ½ tl mustapippuria 2 rkl voita 2 rkl rypsiöljyä 2 sipulia 2 valkosipulinkynttä 1–2 porkkanaa 4 dl valkoviiniä 1 tlk (500 g) tomaattimurskaa 5 oksaa timjamia 3 laakerinlehteä Leikkaa liha noin sentin paksuisiksi viipaleiksi. Sekoita vehnäjauhoihin suola ja pippuri. Kääntele lihat jauhoseoksessa. Paista lihat muutamassa erässä rasvassa pannulla molemmin puolin. Siirrä pataan tai laakeaan uunivuokaan. Huuhtele pannu, kuumenna uusi rasva ja paista lisää viipaleita. Jatka, kunnes lihat on paistettu. Kuori ja hienonna sipulit. Kuori ja kuutioi porkkanat. Kuumenna rasvaa kattilassa ja lisää sipulit ja porkkanat. Sekoittele, kunnes sipulit ovat kuullottuneet. Lisää valkoviini, tomaattimurska ja mausteet. Kuumenna kiehuvaksi ja kumoa lihojen päälle. Peitä kannella tai foliolla. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 1 ½ tuntia. Laske lämpö 100 asteeseen, ota kansi tai folio pois ja jatka kypsentämistä ½–1 tunti. Tarjoa esimerkiksi perunoiden ja salaatin kanssa. Vinkki: Mainio osso buco syntyy myös miedosti pintasavustetusta villisianniskasta. Maukasta ruokaa villisiasta Metsästäjä 6/2022 54 Ru ka kuvat Laura Riihelä Seuraa Kati Pohjaa Instagramissa @sorsalassa LUKIJOILLEMME RIISTAHERKKUJA VALMISTAA METSÄSTÄVÄ RUOKATOIMITTAJA KATI POHJA, JOLTA ILMESTYI VUONNA 2018 RIISTARUOKAKIRJA RIISTAA LAUTASELLA. 54-55_Reseptit_villisika_ME0622.indd 54 54-55_Reseptit_villisika_ME0622.indd 54 1.11.2022 11.17 1.11.2022 11.17
• VILLISIKAPATEE noin 8 annosta 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 2 tl voita n. 1 kg villisianniskaa eli -kassleria 350 g naudanmaksaa 1 pkt (170 g) pekonia 2 tl timjaminlehtiä 1 tl rosmariininlehtiä 1 tl rakuunaa 1 rkl hunajaa 1 dl madeira-viiniä 1–2 tl suolaa ½ tl mustapippuria Voiteluun 2 tl öljyä Lisäksi 1 dl karpalotai puolukkahyytelöä 1 dl karpaloita tai puolukoita (tuore tai pakaste) 1 rosmariininoksa Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipulit voissa pannulla. Leikkaa liha ja maksa parin sentin paloiksi. Laita kaikki aineet monitoimikoneen kulhoon ja jauha tasaiseksi. Jos sinulla ei ole monitoimikonetta, katso vinkki alta. Vuoraa noin 1 ½ litran leipävuoka leivinpaperilla niin, että liepeet ovat vuoan reunojen ulkopuolella. Voitele paperi öljyllä, kaada massa vuokaan ja peitä leivinpaperin liepeillä. Peitä vuoka foliolla. Nosta pateevuoka isompaan vuokaan. Kaada isompaan vuokaan kuumaa vettä niin, että se yltää puoliväliin pateevuoan korkeudesta. Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 1 ½ tuntia, kunnes massa on kypsää ja kiinteää. Anna jäähtyä ja kumoa vasta täysin jäähtyneenä. Koristele patee hyytelöllä, puolukoilla tai karpaloilla sekä halutessasi rosmariinitupsuilla. Vinkki: Jos käytät massan jauhamiseen sauvatai tehosekoitinta, niin jauha raaka-aineet pienemmissä erissä ja yhdistä lopuksi. Voit myös käyttää jauhamiseen lihamyllyä ja leikata tai raastaa sipulit hyvin hienoksi. Vinkki: Madeira-viini säilyy kuukausia hyvin suljetussa pullossa jääkaapissa. Sillä voi maustaa monipuolisesti ruokia ja leivonnaisia. 55 Metsästäjä 6/2022 54-55_Reseptit_villisika_ME0622.indd 55 54-55_Reseptit_villisika_ME0622.indd 55 1.11.2022 11.17 1.11.2022 11.17
• AN TT I YR JÖ LÄ M etsästäjä oli vasan haavakkojahdin yhteydessä kaatanutkin hirviemän. Metsästysseuralla oli jahdin alkaessa ollut jäljellä ainoastaan yksi vasan lupa. Syyttäjä vaati metsästäjälle sakkorangaistusta metsästysrikoksesta, aikuisen hirven lupamaksua sekä kaadetun hirven lihojen myynnistä saatujen varojen menettämistä valtiolle. Lisäksi syyttäjä vaati metsästäjän määräämistä vuoden mittaiseen metsästyskieltoon. Metsästäjä oli osallistunut hirvenmetsästykseen, jossa seurueella on ollut oikeus pyytää enää yksi vasa. Metsästäjä oli ampunut vasaa, joka oli kuitenkin jäänyt haavakoksi. Metsästäjä oli siirtynyt koiran haukussa olleiden vasan ja sen emän eteen passiin. Hän oli tehnyt havainnon hirvistä, jolloin vasa oli kulkenut edellä. Hirvet olivat olleet hetken näköesteen takana ja metsästäjä oli ampunut kuolettavan riistalaukauksen hirven tultua esiin näköesteen takaa olettaen tämän olevan haavoittunut vasa. Ammuttu hirvi oli kuitenkin ollut aikuinen naarashirvi, joka tuossa vaiheessa oli kulkenut vasansa edellä. Metsästäjä oli siten metsästänyt oikeudettomasti ilman hirvieläimen pyyntilupaa. METSÄSTÄJÄ EI KIISTÄNYT Metsästäjä suostui asian käsittelyyn ilman pääkäsittelyn järjestämistä, mutta pyysi vuoden pituisen metsästyskiellon kumoamista. Syyksilukeminen perustui metsästäjän tunnustamiseen, jonka oikeellisuutta ei ollut aihetta epäillä. Metsästäjä oli teonkuvauksen mukaisesti osoittanut menettelyllään ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöistä. Käräjäoikeus hyväksyi syyttäjän vaatimukset ja katsoi menettelyn olleen törkeän huolimatonta. METSÄSTÄJÄ VALITTI HOVIOIKEUTEEN Metsästäjä haki käräjäoikeuden tuomioon muutosta hovioikeudesta. Valituksessaan hän katsoi syyllistyneensä metsästysrikkomukseen ja vaati metsästysrikosta koskevan syytteen hylkäämistä. Hän vaati myös rangaistuksen alentamista päiväsakkoihin. Metsästäjä perusteli vaatimuksiaan siten, että hänen menettelynsä ei ollut tahallista eikä törkeän huolimatonta, vaan ainoastaan perusmuotoisen huolimatonta. Emä ja vasa olivat suunnilleen samankokoisia ja saattoivat vaihtaa paikkoja sinä aikana, kun näköyhteyttä ei ollut. Hovioikeus lausui, että metsästäjän tulee kuitenkin olla täysin varma kohteestaan ennen sen ampumista. Arviointiin vaikutti myös se, että kyseessä oli kokenut metsästäjä ja hän oli tietoinen hirvieläinten tavasta vaihtaa keskenään paikkaa. Hän ei mitenkään voinut tietää, kumpi eläin näköesteen takaa tulee ensin. Näin ollen hovioikeus katsoi, että metsästäjän menettely oli ollut törkeän huolimatonta ja tämä oli siten syyllistynyt metsästysrikokseen. Käräjäoikeuden tuomiota ei muutettu. Hovioikeuden jäsenet eivät olleet kuitenkaan täysin yksimielisiä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos olisi päätynyt tuomitsemaan teon metsästysrikkomuksena sillä perusteella, ettei kyseessä ollut normaali metsästystilanne, vaan metsästäjä oli pyrkinyt lopettamaan haavoittuneen eläimen. Hovioikeuden jäsen olisi pitänyt tällaisessa tilanteessa tapahtunutta erehdystä perusmuotoisena huolimattomuutena ja siten metsästysrikkomuksena eikä metsästysrikoksena. Ei lupaa aikuiselle hirvelle – tuomio tuli 56 Metsästäjä 6/2022 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 56-57_Rikos_ja_rangaistus_ME0622.indd 56 56-57_Rikos_ja_rangaistus_ME0622.indd 56 1.11.2022 11.18 1.11.2022 11.18
• 56-57_Rikos_ja_rangaistus_ME0622.indd 57 56-57_Rikos_ja_rangaistus_ME0622.indd 57 1.11.2022 11.18 1.11.2022 11.18
• 58 Metsästäjä 6/2022 Riistakeskus tekee poikkeuslupapäätöksen Luke tekee kanta-arvion MMM antaa asetuksen saalismäärästä ottaen huomioon • hoitosuunnitelman • lainsäädännön Riistakeskus käsittelee hakemuksen ottaen huomioon • pyynnin päämäärän • suotuisan suojelutason • muun tyydyttävän ratkaisun • lainsäädännön ja oikeuskäytännön Petoyhdyshenkilöiden tekemät suurpetohavainnot • pentuehavainnot Metsästäjä hakee karhupoikkeuslupaa Poikkeuslupapäätöksestä on 30 päivän valitusaika. Valitusoikeus on luvansaajalla sekä rekisteröidyillä alueellisilla ja paikallisilla luontojärjestöillä. Metsästys alkaa Ei täytäntöönpanokieltoa Luontojärjestö valittaa Valitus hallinto-oikeudelle (HAO) Metsästäjä valittaa HAO asettaa päätöksen täytäntöönpanokieltoon (metsästys ei ala) HAO käsittelee ja ratkaisee asian Valittaja voi hakea valituslupaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) Muotoutuu uutta oikeuskäytäntöä, joka vaikuttaa tulevaan lupaharkintaan KHO antaa valitusluvan ja ratkaisee asian / ei anna valituslupaa Myönteinen / rajaava päätös Kielteinen päätös Karhu­ poikkeus­ luvan tarina Karhun metsästämiseen tarvittavan poikkeusluvan taustalla on monivaiheinen tapahtumaketju. Kaavio avaa prosessia vaihe vaiheelta. kuva Tero Salmela S yksyn 2022 karhunmetsästys jäi toteutumatta osin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa sekä kokonaan Pohjois-Hämeen alueella. Suomen riistakeskuksen tekemistä kannanhoidollisista poikkeusluvista valitettiin hallinto-oikeuksiin ja luvat asetettiin täytäntöönpanokieltoon. Asia herätti paljon keskustelua ja kysymyksiä valitusoikeudesta sekä poikkeuslupaprosessin kulusta. Valitusoikeus poikkeusluvista perustuu metsästyslain 90 §:ään, jonka mukaan valitusoikeus on myös sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnontai ympäristönsuojelun edistäminen. Kaaviossa kuvataan karhun kannanhoidollisen luvan eteneminen havainnosta oikeuden ratkaisuun. Monivaiheinen lupaprosessi voi kestää valitusten myötä useita vuosia. Poikkeuslupaprosessi on suurin piirtein samanlainen muilla suurpedoilla. Riistaeläinten poikkeuslupien käsittely kuuluu Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien rooliin. Luvat päätetään esittelystä virkavastuulla. Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. 58-59_Lait_ja_luvat_ME0622.indd 58 58-59_Lait_ja_luvat_ME0622.indd 58 1.11.2022 11.18 1.11.2022 11.18
• Suojaa pyyntiraudat Metsästysasetusta on päivitetty pyyntirautojen käytön osalta. Pienpetoraudat on 1.12.2022 lähtien sijoitettava suojarakenteen sisälle. Suojuksen suuaukon läpimitta saa olla enintään 8 senttimetriä. Lue lisää sivulta 33. Ruokavir_Metsästäjä_nro6_2022.indd 1 Ruokavir_Metsästäjä_nro6_2022.indd 1 21.10.2022 12.48.50 21.10.2022 12.48.50 GE TT Y IM AG ES Ilveksen kannanhoidollisia poikkeuslupia myönnettiin aiempaa vähemmän Suomen riistakeskus myönsi 178 kannanhoidollista ilveksen poikkeuslupaa 1.12. alkavalle metsästyskaudelle. Lupamäärä oli merkittävästi edellisvuotta pienempi. Poikkeuslupia ilveksen metsästykseen myönnettiin hakemusalueille, joilla arvion perusteella kanta oli tiheä ja ilveksen kannankehitys on kasvava tai vakaa. Poikkeuslupia ei myönnetty Kainuun, Lapin, Rannikko-Pohjanmaan eikä Pohjanmaan riistakeskusalueille, joilla ilveksen kannankehitys oli kanta-arvion mukaan laskeva tai kannan tiheys oli muuta maata merkittävästi pienempi. Poikkeuslupaharkintaa ohjasi ilveksen ja suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tulleet oikeusratkaisut. Lupahakemusten käsittelyssä arvioitiin hakemusalueittain ilveskannan kokoa ja verotuksen tasoa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottaman pentueaineiston perusteella. Poikkeuslupakynnys ei ylittynyt, jos alueelta oli kirjautunut Luken tuottamaan pentuekarttaan yksi tai ei lainkaan pentue-elinpiirejä. Kielteisiä päätöksiä tehtiin tämän johdosta merkittävästi aiempia vuosia enemmän. Lait ja luvat 58-59_Lait_ja_luvat_ME0622.indd 59 58-59_Lait_ja_luvat_ME0622.indd 59 1.11.2022 11.18 1.11.2022 11.18
• Turun yliopisto on merkannut vuosina 2019–2022 yhteensä 71 merihanhea GPS-lähettimillä eri puolilla rannikon pesimäalueita. Lähetinlintujen ja noin 400 kaularengastetun linnun avulla on saatu hyvä käsitys Suomessa pesivien merihanhien liikkeistä, mikä on metsästyksen ja kannanhoidon kannalta oleellista. TeksTi Antti Piironen, Turun yliopisto P erämerellä pesivät merihanhet muuttavat niin sanottua läntistä muuttoreittiä pitkin Suomesta Pohjanlahden yli Ruotsiin ja siitä talvehtimisalueille Tanskaan ja Länsi-EuMerihanhien muutto – Suomessa pesii kahden muuttoreitin lintuja Seuraa GPS-lähettimellä merkattujen lintujen liikkeitä verkossa osoitteessa satelliitti.laji.fi rooppaan. Suomenlahden linnut puolestaan muuttavat pääsääntöisesti niin sanottua keskistä muuttoreittiä pitkin Suomesta Baltian maiden ja Puolan yli Keski-Euroopan talvehtimisalueille. Perämeren ja Suomenlahden välillä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla, linnut käyttävät molempia reittejä: Satakunnan merihanhista noin 80 prosenttia muuttaa Keski-Eurooppaan ja 20 prosenttia Länsi-Eurooppaan, Pohjanmaalla osuudet ovat päinvastaiset. Perämerellä syysmuutto muuta Suomea aiemmin Missä päin rannikkoa tahansa ensimmäiset merihanhet voivat lähteä Suomesta jo elokuun alkupäivinä. Tämä koskee pientä osaa linnuista, eikä sillä ole muuton kokonaiskuvaan juuri vaikutusta. Perämerellä hanhien muutto käynnistyy toden teolla elokuun puolen välin molemmin puolin, ja elokuun lopussa Perämerellä on enää hyvin vähän merihanhia. Muutolle lähdettyään Perämeren hanhet lentävät tavallisesti pysähtymättä Ruotsiin Tukholman länsipuolelle, jossa ne tankkaavat loka-marraskuulle asti. Perämeren eteläpuolella pesivät merihanhet sen sijaan poistuvat Suomesta pääasiassa vasta syys-lokakuussa. Ennen syysmuuttoa ne liikkuvat pesimäalueidensa lähistöllä ja moni niistä siirtyy tunnetuille kerääntymisalueille Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Muuton vaikutus kannanhoitoon Metsästyksen ja kannanhoidon vinkkelistä merihanhien muutossa on kaksi oleellista asiaa. Perämeren ja Etelä-Suomen hanhet eivät esiinny käytännössä lainkaan samoilla alueilla, joten eteläsuomalainen pyynti ei vaikuta Perämerellä pesivien lintujen määrään tai päinvastoin. Toiseksi, Etelä-Suomessa merihanhet ovat vuosittain vähintään kuukauden pidempään metsästettävissä kuin Perämerellä. AR I SE PP Ä Tutkittua 60 Metsästäjä 6/2022 60-61_Tutkittua_Merihanhi_ME0622.indd 60 60-61_Tutkittua_Merihanhi_ME0622.indd 60 1.11.2022 11.20 1.11.2022 11.20
• Metsästyksen säätelyn kannalta oleellista on, poikkeaako kannankehitys tai lintujen kuolleisuus maan eri osissa. Lisäksi on mielenkiintoinen kysymys, vaikuttavatko erot metsästyspaineessa lintujen erilaiseen muuttoaikatauluun alueiden välillä. Jälkimmäiseen kysymykseen vastaaminen on vaikeaa, koska alueellisia eroja metsästyspaineessa ei ole tutkittu. Myös merihanhikannan tähänastinen kehitys eri puolilla maata tunnetaan puutteellisesti, joskin viitteitä alueiden välisistä eroista on. Tulevasta kannankehityksestä saataneen tietoa Luonnonvarakeskuksen viime vuonna aloittamista merihanhilaskennoista, ja kuolleisuutta analysoidaan Turun yliopistossa tämän ja ensi vuoden aikana. Tuloksista kerrotaan tulevissa Metsästäjä-lehdissä. YHTEISTYÖSSÄ Suomen merihanhien muutto­ reitit. Perämeren hanhet käyttävät läntistä muuttoreit­ tiä (musta), Suomenlahden ja Saaristomeren linnut keskistä reittiä (punainen) ja Satakunnan­Pohjan­ maan linnut käyttävät molempia reittejä. Suomalaisten GPS­hanhien liikkeet elo­syyskuussa. Perämereltä valtaosa linnuista lähtee ennen elokuun loppua, ja Etelä­Suomessa muutto ajoittuu syys­lokakuuhun. AR I SE PP Ä 61 Metsästäjä 6/2022 60-61_Tutkittua_Merihanhi_ME0622.indd 61 60-61_Tutkittua_Merihanhi_ME0622.indd 61 1.11.2022 11.20 1.11.2022 11.20
• Moni metsänomistaja on valmis huomioimaan riistaa metsänhoidossa, usein myös yhdessä muiden metsänomistajien kanssa. TeksTi Piia Ikonen kuvaT Ville Kankare ja Tero Salmela Metso motivoi metsänomistajia yhteistyöhön tapainotteisia metsänhoidon menetelmiä. Tutkimuksen yhtenä pääteemana oli metsänomistajien valmius tehdä yhteistyötä riistametsänhoidossa naapurimaanomistajien kanssa. Yhteistyö voisi tulla kyseeseen silloin, kun tilanrajat ylittävällä metsänhoidolla on riistalajin elinvoimaisuudelle erityistä merkitystä. Metsäkanalinnut tarvitsevat metsien mosaiikkeja Metsäkanalinnut viihtyvät monentyyppisissä talousmetsissä, joissa niiden elinympäristövaatimukset vaihtelevat R iistan elinympäristöjen laatua pidetään aiempaa tärkeämpänä metsänhoidon tavoitteena. Metsänomistajista yhä useammalla on metsälleen ja sen hoidolle erilaisia tavoitteita, jotka voivat liittyä puuntuotannon ohella esimerkiksi virkistysmahdollisuuksiin tai luontoarvoihin. Toisaalta riistan huomiointi voi herättää metsänomistajissa epävarmuutta tai ristiriitaisia tunteita: vastaako metsänkäsittely varmasti omia tavoitteita. Viimeistelyvaiheessa olevassa väitöskirjatyössä kartoitettiin metsänomistajien kiinnostusta toteuttaa riis62 Metsästäjä 6/2022 Tutkittua 62-64_Riistametsa?nhoito_ME0622.indd 62 62-64_Riistametsa?nhoito_ME0622.indd 62 1.11.2022 11.21 1.11.2022 11.21
• eri vuodenaikoina. Esimerkiksi metso vaatii monenlaisia metsiä vuodenkierron aikana. Keväisin metso käyskentelee soitimella, joka sijoittuu usein havupuuvaltaiseen harvennusikäiseen metsikköön, jossa puuston tiheys ja maasto vaihtelevat. Metsäalueen soveltuvuus metson soidinpaikaksi riippuu siitä, onko ympäristössä riittävästi varttunutta puustoa ja metsämaisema riittävän vaihtelevaa. Soitimelle kerääntyvien metsokukkojen soidinreviirit muodostavat jopa parinkymmenen hehtaarin laajuisen soidinpaikan. Soidinpaikka yhdessä kukkojen lepoja ruokailureviirien kanssa voi muodostaa usean sadan hehtaarin laajuisen soidinalueen. Suomessa metsätilat ovat keskimäärin muutaman kymmenen hehtaarin laajuisia. Soidinpaikka tai -alue voi olla malliesimerkki useita metsätiloja sisältävästä metsäympäristöstä, joka hyötyisi maisematason metsäsuunnittelusta ja -hoidosta. Soidinpaikka yhdistää Metsolla on erityinen paikka metsänomistajien ajatuksissa ja se on yksi metsiemme arvostetuimmista Soidinpaikka yhdessä kukkojen lepoja ruokailureviirien kanssa voi muodostaa usean sadan hehtaarin laajuisen soidinalueen. 63 Metsästäjä 6/2022 62-64_Riistametsa?nhoito_ME0622.indd 63 62-64_Riistametsa?nhoito_ME0622.indd 63 1.11.2022 11.21 1.11.2022 11.21
• Kahdesta kyselystä ja yhdestä haastattelututkimuksesta koostuvan väitöskirjan on määrä valmistua vuoden 2023 alussa. Kyselyvastaukset painotettiin tilastollisin menetelmin, jotta ne olisivat yleistettävissä kaikkiin metsänomistajiin. Väitöskirjatyön tuloksia voidaan soveltaa maisematason metsänhoitoyhteistyön ja riistaa huomioivan metsätalouden suunnittelussa. Kartoitus osoittaa, että metsänhoitoyhteistyölle on kysyntää, mutta eri kohteiden hoidon käytännön toteutus edellyttää tarkkaa suunnittelua ja usein erillisen koordinoijan. riistalajeista. Metson soidinpaikan hoitoon olisi valmis yli neljä viidestä metsänomistajasta, jos soidinpaikka löytyisi omasta metsästä. Samoin noin kolme neljästä metsänomistajasta on valmis osallistumaan tilanrajat ylittävään metsänhoitoyhteistyöhön, jos soidinpaikka ulottuu usean naapurimetsänomistajan maalle. Yhteistyön mahdollisuus vaikutti usein jopa lisäävän kiinnostusta huomioida metson soidinpaikka metsänhoitotöiden toteutuksessa. Metsänhoito on tavannut olla itsenäistä, joten metsänhoitoyhteistyöhön liitettiin jonkin verran epävarmuuksia. Tästä huolimatta yleinen ilmapiiri metsänhoitoyhteistyötä kohtaan oli myönteinen. Elinvoimainen metsokanta ja toiminta muiden metsänomistajien kanssa yhteisen tavoitteen hyväksi vaikuttivat motivoivan tilanrajat ylittävään riistametsänhoitoon. Tämäntyyppinen vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyö toisi varmasti parhaimman tuloksen. Riistametsänhoitoon suhtaudutaan avoimesti Riistametsänhoito on kasvattanut hyväksyttävyyttään viime vuosien aikana. Vuonna 2017 kolme viidestä metsänomistajasta oli vähintään kuullut riistametsänhoidon menetelmistä, ja heistä suuri osa oli myös kiinnostunut toteuttamaan tai jo toteuttanut riistaa suosivia metsänhoitomenetelmiä. Pääsääntöisesti metsänomistajat eivät olleet vielä löytäneet riistametsänhoitopalveluja, mutta metsäalan ammattilaiset osoittautuivat halukkaiksi edistämään riistametsänhoitoa työssään. Kolme vuotta myöhemmin vuonna 2020 yhä laajempi joukko metsänomistajista osoitti valmiutta soveltaa erityyppisiä riistapainotteisia metsänhoitotoimenpiteitä Riistametsänhoito Riistametsänhoito on valikoima metsänhoitotoimenpiteitä, joilla turvataan riistan elinympäristöjä talousmetsissä. Yleensä riistametsänhoidolla pyritään parantamaan nimenomaan metsäkanalintujen elinoloja. Metsäkanalinnut hyötyvät siitä, että talousmetsäalueet ovat riittävän peitteisiä ja niistä löytyy eri puulajeista koostuvia kohteita. Riistan elinolojen turvaamiseen löytyy keinoja läpi metsän kiertoajan. Yksinkertaisimmillaan riistametsänhoidossa säästetään kuvioilla tiheikköjä ja kohdennetaan raivausta siten, että kasvatettava puusto saa tilaa ja riittävä peitteisyys säilyy. Riistaystävällinen metsänhoito on näin osa suunnitelmallista metsätaloutta. Parhaimmillaan se on helppoa ja kustannustehokasta, ja yhdistää talousmetsissä sekä metsänettä luonnonhoidon. metsissään. Yli kolme neljästä metsänomistajasta oli valmis suosimaan sekapuustoja ja säästämään riistalle sopivia tiheikköjä ja suojaavaa pensaskerrosta. Toimenpiteet tällaisessa laajuudessa toteutuessaan auttaisivat merkittävästi metsäkanalintujen menestystä talousmetsissä. Metsänomistajien avoimuus riistapainotteisia menetelmiä kohtaan viittaa siihen, että riistametsänhoito todella kiinnostaa metsänomistajia. Ei liene liioiteltua sanoa, että Suomessa talousmetsien riistaystävällinen metsänhoito on nousemassa käytäntöön. Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso riistametsänhoidosta. 64 Metsästäjä 6/2022 62-64_Riistametsa?nhoito_ME0622.indd 64 62-64_Riistametsa?nhoito_ME0622.indd 64 1.11.2022 11.21 1.11.2022 11.21
• Naalien onnistui pesiä Enontekiön tuntureilla, ensimmäistä kertaa Suomessa yli 25 vuoteen. Ketunmetsästyksellä ja lisäruokinnalla on onnistumisessa osansa. TeksTi Johanna Hellman N aalia eli napakettua tavataan pohjoisilla napa-alueilla, mutta Pohjois-Suomessa se on hyvin harvinainen näky. Pitkäjänteisen suojelutyön tuloksena yhteen pesimäluolaan syntyi tänä vuonna kolme naalinpentua. Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila on vastannut naalien suojelusta jo 20 vuotta. Vuoden 2021 ensimmäisessä Metsästäjä-lehdessä Ollila arveli, että pesintä onnistuisi Suomessa muutaman vuoden sisällä. – Työ on tuottanut tuloksia. Kun tiedon asiasta sain, niin kyllä aamukahvi maistui paljon paremmalta kuin pitkään aikaan, hän toteaa vaatimattomasti. Naalien liikkeistä saadaan tietoa pesistä kerättävillä DNA-näytteillä. Naapurimaissa naalikanta vahvistunut Pesintä on ennen kaikkea seurausta naalikannan vahvistumisesta Ruotsissa ja Norjassa, josta naaleja vaeltaa Suomeen. Norjalaiset ovat viime vuosina vapauttaneet tarhassa syntyneitä naaleja luontoon. Pohjoismaissa naalikanta on noin 450 yksilöä. Merkitystä on myös lisäruokinnalla ja ketunmetsästyksellä, joilla tuetaan lajin esiintymistä Suomessa. Kettu on naalille vaikea vastus. Se syö samoja ravintokohteita, käyttää samoja pesäpaikkoja ja voi jopa tappaa Metsästys teki tilaa naalille naalin. Järjestelmällinen ketunmetsästys onkin kriittistä naalin suojelulle. – Yleensä ketun pyynnin tehostamisella muuallakin kuin tunturialueella on iso vaikutus. Se vähentää tunturiin nousevia kettuja, Ollila sanoo. Ollila uskoo, että Suomen naalikanta tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan. Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso naalista: https://metsastajalehti.fi/kategoria/sorkkia-ja-sarvia/ Lue ketunpyynnistä tunturissa: https://metsastajalehti.fi/ metsastys/metsastaja-naalin-turvana/ Tuomo Ollila on tottunut liikkumaan tunturissa. Syrjässä sijaitsevilla ruokinta-automaateilla tuetaan naalin esiintymistä Suomessa. AN TT I O HE N O JA M ET SÄ H AL LI TU S 65 Metsästäjä 6/2022 65_Naali_ME0622.indd 65 65_Naali_ME0622.indd 65 1.11.2022 11.22 1.11.2022 11.22
• Meahcástanásahusa beaivádeami mielde smávvaspireruvddiide boahtá láhkaásaheami gáibádus šuodjeskuhppui ja eanemustá 8 cm sisamannanráigái. TeaksTa Kari Karhula Govva Ville Kankare Smávvaspirebivddu guoskevaš ruovdeásahus rievdá S táhtará??i dohkkehii 6.10.2022 meahcástanlága 10 § ásahusa nuppástusa bivdoruvddiid ávkkástallamis. O??a ásahus boahtá fápmui 1.12.2022, nuba boares bivdosat galget leat dán ma??á rievdaduvvon ?uovvut o??a ásahusa dahje váldit daid eret anus. Fuo??onji??ehasain ásahus guoská neahti, hillera, buoidaga ja oarri. Ásahus guoská maiddái vahátlaš vierisšlájaid, maiddá heivehat lága ráfáiduhtekeahtes ealliid bivdimis ja goddimis. Ásahus guoská ná maiddai mi?kka. Stuorámus ásahusa buktán rievdadus ovddeža ektui guoská suodjeskuohpu ja skuohpu sisamannanráiggi sturrodaga. Dáid ealliid bivdimis seammás goddán ruvddiid galgá sajuštit suodjeskuhppui, man njálmmi ?a?amihttu oažžu leat eanemustá 8 cm. ?a?amihttoráddjen guoská buot ráiggiid hámiid. Ovdamearkan njealje?iegat njálmmis, ráiggi sturrodat ii oa??o leat badjel 8 cm maiddái ?iegas ?ihkii mihtidettiin. Ásahusa boa?edettiin fápmui 1.12.2022 leat buot ovdalis máinnašuvvon ealliid bivdimis ávkkástallon ruovdebivdosat lágaheamit, jus dat eai deavdde o??a ásahusa gáibádusaid. Iežas ruovdeskuohpuid gánneha váldit seammás atnui ja rievdadit ?uovvut ásahusa. Boares ruovdeskuohput beaivádeapmái Hárve dáhpáhusas ásahusaid beaivádeapmi oaivvilda boares bivdosiid jávkadeami. Ásahusa nuppástusa gánneha ávkkástallat boares ja jo heajos ortnegis lean suodjeráhkadusaid o?asmahttimii. Jus suodjeskoahpa o?asmahttimii ii leat dárbu, sáhttá bivdosii dahkat 8 cm ráiggiin lean geah?epláhtaid. Geah?epláhtat sruvejuvvojit stuorát njálbmeráiggiid ala ráddjema sihtii. Dáinna vugiin bivdosiid beaivádeapmi lihkostuvvá álkit ja hálbbet. Duogábealde ruovdeguovžžat Bivdoruvddiid gie?ahallan meahcástanásahusa beaivádandárbu álggii ruvddiid gieldima guoskevaš riikkavulošálgagis ja medias olu beaggán ruovdeguovža-dáhpáhusain, main guovžža vuolgái ledje darvánan ruovddit. Ávžžuhus ja rávvagat ruvddiid suodjeskuohpuin ja njálbmeráiggi ráddjemis leamašan juo guhkit áigge. Dálá ásahusa beaivádeapmi buktá smávvaspireruvddiid ávkkástallamii ?ielggasvuo?a ja dahká bearráigeah?u álkibun. Govas seammás goddi mi?kabivdosa njálbmeráiggi sturrodat lea ráddjejuvvon 6 cm. Lága mielde njálbmeráiggi ?a?amihttu oažžu leat eanemustá 8 cm. Njálbmeráiggi sturrodat ii oa??o leat 8 cm badjel maiddái ?iegas ?ihkii mihtidettiin. 66 Metsästäjä 6/2022 Áig guovdilis ságat sámegillii 66-67_Saame_ME0622.indd 66 66-67_Saame_ME0622.indd 66 1.11.2022 11.22 1.11.2022 11.22
• Bivdu dagai saji njállii Njálat lihkostuvve besset Eanodaga duoddariin, vuosttas geardde Suomas badjel 25 jahkái. Riebanbivddus ja lassebiebmamis lea oassi dán lihkostuvvamis. TeaksTa Johanna Hellman N jálla dihtto davvi náhpeguovlluin, muhto Davvi-Suomas dat lea hui hárvenaš oainnus. Guhkesáigásaš suodjalanbarggu boa?usin ovtta bessenbidjui šadde dán jagi golbma njálla?ivgga. Meahcirá??ehus alladárkkisteaddji Tuomo Ollila lea vástidan njálaid suodjaleamis jo 20 jagi. Jagi 2021 vuosttas Meahcásteaddji-blá?is Ollila árvalii, ahte bessen lihkostuvašii Suomas moatti jagi siste. Bargu lea buktán bohtosiid. Go ožžon die?u áššis, de gal i?itkáffe lei njálgasut go guhkes áigái, son gávnnaha vuollega??at. Njálaid lihkademiin oažžut die?u besiin ?oggojuvvon DNA-?ájánasaiguin. Ránnjáriikkas njállanálli nanosmuvvan Bessen lea eandalii ?uovvumuš njállanáli nanosmuvvamis Ruo?as ja Norggas, gos njálat vádjolit Supmii. Norgala??at leat ma?imuš jagiid luoitán gárddiin šaddan njálaid lundui. Davviriikkaid njállanálli lea sulaid 450 ealli. Mearkkašupmi lea maiddái lassebiebmamis ja riebanbivddus, maiguin doarjut šlája dihttoma Suomas. Rieban lea njálaide váttis vuostálasti. Dat borrá seammá biebmo?uozáhagaid, ávkkástallá seammá bessensajiid ja sáhttá juobe goddit njála. Vuogádatlaš riebanbivdu leage buot krihtala??amus njála suodjaleamis. Dábála??at riebana bivddu beavttálmahttimis eará sajiinge go dušše duottarguovllus váikkuha olu. Dat geahpeda duoddarii manni riebaniid, Ollila dadjá. Ollila jáhkká, ahte Suoma njállanálli boahtá stuorrut lagaš boahttevuo?as. Guldal Sorkkia ja sarvia -podcastta ráiddu njálas: https://metsastajalehti.fi/kategoria/sorkkia-ja-sarvia/ Loga riebanbivddus duoddaris: https://metsastajalehti.fi/ samegillii/meahcasteaddji-njala-dorvun/ M ET SÄ H AL LI TU S EU Ecolabel : Nro 6/2022 71. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 20.1.2023. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Johanna Hellman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Tero Salmela, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2022/Met22_06 Kansikuva: Getty Images ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9–15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi 67 Metsästäjä 6/2022 66-67_Saame_ME0622.indd 67 66-67_Saame_ME0622.indd 67 1.11.2022 11.22 1.11.2022 11.22
• DAS WESENTLICHE. UUTUUS! Leica Camera AG I Am Leitz-Park 5 I 35578 WETZLAR I SAKSA I www.leica-sportoptics.com Leica Geovid R. Katselukiikarit etäisyysmittauksella. Leican uudistunut Geovid R -mallisto keskittyy Leican ydinosaamiseen: erinomaiseen suorituskykyyn, tarkkaan, nopeaan ja luotettavaan etäisyysmittaukseen (jopa 1 800 m saakka), sekä helppokäyttöisyyteen. Entistä parempi, kirkkaampi ja ergonomisempi Leica Geovid R asettaa riman uudelle tasolle. Metsästäjille, jotka arvostavat ensiluokkaista optista suorituskykyä ja etäisyysmittausta ilman kompromisseja. Saatavana 8 x 42, 10 x 42 sekä 8 x 56 ja 15 x 56. LEICA GEOVID R 8 x 42 Tutustu Leica Geovid R -malleihin – vieraile valtuutetulla Leica-kauppiaalla tai leica-camera.com/leica-geovid-r Maahantuonti: Valokuvaustukku Foka Oy Markkinointi: Nordic Distribution Oy NorDis 1-1_ad_Leica_Geovid-R_EU_1_210x240+4mm_FIN.indd 1 1-1_ad_Leica_Geovid-R_EU_1_210x240+4mm_FIN.indd 1 10.10.2022 09:11:56 10.10.2022 09:11:56 68_Takakansi_ME0622.indd 68 68_Takakansi_ME0622.indd 68 1.11.2022 11.24 1.11.2022 11.24