HIRVIJAHDIN TULEVAISUUS? KANTATAVOITTEET ASETETAAN KEVÄÄLLÄ SEKAMETSISTÄ HIRVELLE SAPUSKAA LAPIN RIEKOT LASKETAAN KOIRIEN AVULLA AFRIKKALAISEN SIKARUTON TORJUNTA SUOMESSA HELMIVIERASPETOHANKE SAI JATKOA 6/2023 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0623.indd 1 01_Kansi_ME0623.indd 1 27.10.2023 7.50 27.10.2023 7.50
METSÄSTYS 10 Hirvijahdin tulevaisuus? 14 Valkohäntäpeuraa kiima-aikana 20 Rajavartiolaitos: Tarkkana rajalla 28 Ensiapu: sairaskohtaus jahdissa 34 Nuorten toimitus 52 Säänkestävyyttä metsästysaseeseen 56 Riistareseptit 58 Monta tapaa suolata 60 Myyttinen valtapukki 64 Turvallisuus ensin RIISTA 18 Hirven ruokapöytä 22 Afrikkalaisen sikaruton torjunta ja villisikakannan hallinta 24 Metsäpeurakannan hoitosuunnitelma päivitettiin 30 Villisika – sopeutuvainen sorkkajalka 38 Rakkaudesta riistaan 40 Afrikkalainen sikarutto Latviassa 42 Tunnhamn — ikkuna saaristolinnuston tulevaisuuteen 50 Riekkokannat ja niiden laskentamenetelmät Lapissa 62 Tervolassa turvataan virtavesiä minkiltä AJANKOHTAISET 5 Uutiset 26 SRVA-toimijoille ampumakoulutusta Itä-Suomessa 33 Itselataava metsästysase ja harrastuksen jatkumisen osoittaminen 42 Metsästäjien oma museo 54 Rikos & Rangaistus 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 5 Varapuheenjohtajalta 49 Ministeriön kuulumisia LAIT&LUVAT 48 Koira käy kiinni? – Vältä ja keskeytä Kun yöt painuvat etelässäkin pakkasen puolelle, alkaa valkohäntäpeuran tapahtuma rikkain ajanjakso 14 22 Afrikkalaisen sikaruton torjunta ja villisikakannan hallinta 30 Villisika – sopeutuvainen sorkkajalka 2 Metsästäjä 6/2023 Sisältö 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0623.indd 2 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0623.indd 2 27.10.2023 7.51 27.10.2023 7.51
Huutelua äärilaidoilta V uosikymmeniä sitten olin irlantilaisen kollegani kanssa eräästä aiheesta vahvasti eri mieltä. Siinä vaiheessa, kun laitoin käsivarret ristiin ja ajatteluni meni lukkoon, keskustelukumppanini reagoi eri tavalla. Hän rauhallisesti totesi näyttävän siltä, että olemme asiasta erimielisiä ja vaihtoi tyylikkäästi lähestymistapaa. Hän ei provosoitunut, hämmentynyt eikä muuttanut mielipidettään, vaan alkoi hakea ajattelullemme yhtymäkohtia. Tapahtuma palaa usein mieleeni seuratessani keskusteluja täällä kotona, niin julkisuudessa kuin yksityiselämässä. Tavoitteena näyttää olevan olla mahdollisimman räväkästi eri mieltä, mikä johtaa ääripäiden väliseen huuteluun. Tähän kun yhdistetään muotia olevat vaihtoehtoiset totuudet, tai vähintäänkin sopivasti omaa näkökulmaa tukeva tosiasioiden sivuuttaminen, on koossa melkoinen keitos. Näin saadaan klikkiotsikoita, mutten ole varma, palveleeko tämä asioiden eteenpäin viemistä. Toimivat ratkaisut löytyvät useimmiten ääripäiden väliltä, oli sitten kyseessä esimerkiksi suojelun ja talouskäytön yhteensovittaminen alkutuotannossa tai vaikkapa metsästyksen rajoittaminen tai salliminen. Usein tuntuu, ettei ratkaisuja aina olla edes halukkaita hakemaan – toki päinvastaisiakin esimerkkejä onneksi löytyy. Ratkaisujen löytymiseksi tarvitaan asiallista keskustelua, toisen näkökulmien kuulemista ja useimmiten kompromisseja. Myös aikaisempien päätösten ja niiden seurausten tunteminen on hyödyllistä, mutta nykyisessä keskustelukulttuurissamme tämäkin näyttää menevän vanhojen virheiden alleviivaamiseksi ja syyllisten etsimiseksi. Hedelmällisempää on tarkastella nyt vääriltäkin tuntuvia vanhoja päätöksiä sen tiedon pohjalta, jolla ne on aikanaan tehty. Näin aikaisemmista kokemuksista voidaan oppia. Meitä suomalaisia pidetään maailmalla rationaalisina ja käytännönläheisinä – joskus jopa yhteiseen hiileen puhaltavina. Minusta meidän kannattaa kehittää keskustelukulttuuriamme, myös riista-asioissa, tähän suuntaan. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 50 Riekkokannat ja niiden laskentamenetelmät Lapissa 10 Mikä on hirvijahdin tulevaisuus? Haastattelussa valtakunnallisen riista neuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen ja Suomen riistakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Tauno Partanen. Pääkirj itus 3 Metsästäjä 6/2023 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0623.indd 3 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0623.indd 3 27.10.2023 7.51 27.10.2023 7.51
U pea metsästysja konserttikiertue Kainuussa ja pohjoisessa täyttivät mukavasti syyskuun kaksi viikkoani. Kuusi konserttia kahden viikon aikana kuudella eri paikkakunnalla: Sotkamossa, Pudasjärvellä, Puolangalla, Oulussa, Rovaniemellä ja Kuusamossa. Välipäivät nautin Kainuun maisemista ja sain hiukan saaliistakin. Muutama lintu ja pari jänistä kertyi reppuun. Metsästysharrastukseni alkoi jo kahdeksanvuotiaana, kun pääsin naapureiden mukana jänisjahtiin. Jäin heti koukkuun. Suoritin 12-vuotiaana metsästäjätutkinnon ja siitä saakka metsästys on kuulunut syksyni odotetuimpiin hetkiin. Työssäni joudun harjoittelemaan paljon ja suurimpia roolejani olen harjoitellut jopa neljän vuoden ajan ennen niiden esittämistä. Tähän jatkuvaan harjoitteluun parhaimpia rentoutumiskeinoja ja nollaamishetkiä ovat nämä juurevat päivät suomalaisessa metsässä, milloin sateessa, milloin kirpeässä pakkassäässä tai auringonpaisteessa. Metsä tarjoaa aivoilleni puhdistumista ja parantaa keskittymiskykyäni. Kertaan usein konserttieni kappaleiden sanoja kulkiessani upeissa maisemissa ja näin metsä tavallaan antaa laulujeni tulkintaan syvyyttä ja väriä. Konserteissa laulaessani palaavat maisemat usein mieleeni. Olen kiertänyt 35-vuotisjuhlavuoteni kunniaksi konsertilla, jossa esitän Tapio Rautavaaran ja Mauno Kuusiston hienoja lauluja. Rakovalkealla ja Kaunis kotimaani soivat vieläkin syvemmällä tunteella, kun ennen konsertteja on samoillut suomalaisessa korvessa. Nämä tunteet välittyvät yleisölle. Laulamisessa ja metsästämisessä on myös jotain samaa. Molemmat vaativat hyvää keskittymistä. Kuljit sitten koiran kanssa tai ilman, niin aistien pitää olla valppaana. Kainuussa pääsin kokemaan ensimmäistä kertaa kuninkuuslajia, suomenpystykorvan avulla metsästämistä. Teeri oli hyvällä haukulla puussa istumassa, mutta oma virheliikkeeni vei teeren mennessään. Vaikka minulle juuri oli sanottu, että sivuttaisliikettä tulee välttää. Onneksi maineeni pelastui seuraavana päivänä, kun sain kaksi teertä, tosin ilman koiraa tällä kertaa. Ja jäniskin pääsi reppuuni. Nämä mukavat metsästyspäivät antavat taas voimaa kolmeen tulevaan viikkoon, jotka ovat täynnä esityksiä ja harjoituksia. Sitten pääsen takaisin Puolangalle viiden päivän jahtireissulle. Työtä jaksaa, kun tietää pääsevänsä maastoon uurastuksen jälkeen. Metsä antaa voimaa, myös kulttuuriin. JYRKI ANTTILA Kirjoittaja on metsästystä harrastava tenori. Metsä ja kulttuuri kohtaavat 4 Metsästäjä 6/2023 Vi raskynä VIERASKYNÄPALSTALLA VALITUT KIRJOITTAJAT TARJOAVAT ERILAISIA NÄKÖKULMIA METSÄSTYKSEEN. MIELIPITEET OVAT KIRJOITTAJIEN, EIVÄTKÄ NE OLE METSÄSTÄJÄ-LEHDEN TAI SUOMEN RIISTAKESKUKSEN KANNANOTTOJA. 4-9_Uutiset_ME0623.indd 4 4-9_Uutiset_ME0623.indd 4 27.10.2023 7.52 27.10.2023 7.52
tettu luonnonhoidon kustannustehokkuutta ja juuri siihen laajaa vapaaehtoispohjaa hyödyntävä Helmi-vieraspetohanke on parhaimmillaan. Hanke maksaa itsensä vuosittain 1,5-kertaisesti takaisin vapaaehtoistyön muodossa. Ilman aktiivisia ja osaavia pienpetopyytäjiä nykyisen kaltainen hankekokonaisuus ei olisi mahdollinen. Tästä iso kiitos kuuluu erityisesti kaikille hankkeessa toimiville metsästäjille. Helmi-vieraspetohanke on osa ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön käynnistämää Helmi-elinympäristöohjelmaa. Ohjelman avulla pyritään turvaamaan Suomen luonnon monimuotoisuutta, ja tässä tapauksessa erityisesti uhanalaistuneita vesilintuja. HELMI-VIERASPETOHANKESAIJATKOA Helmi-vieraspetohankkeessa toimii noin 400 supikoiran ja minkin pyyntiin erikoistunutta metsästäjää Suomen 72 arvokkaimmalla lintuvedellä. Nyt hanke on saanut jatkoa. A lkuperäinen hanke alkoi keväällä 2021 ja päättyy tämän vuoden lopussa. Jatkohanke kestää vuoden 2024 loppuun. Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen vetämän hankkeen tavoitteena on pyrkiä edesauttamaan vesilintujen pesintämenestystä vieraspetojen poiston avulla. Vuonna 2022 saaliiksi saatiin lähes 700 minkkiä ja yli 4 000 supikoiraa. Petopoistotyötä tehtiin viime vuonna hankkeessa yhteensä 48 150 tuntia (26,76 henkilötyövuotta). Kovan pyyntiponnistuksen tulokset alkavat näkyä myös petopoistoseurannoissa. Turun yliopiston alustavien tutkimustulosten mukaan erityisesti supikoirakannat vaikuttavat vähentyneen useilla pyyntikohteilla. Jo tehdystä kovasta työstä huolimatta vieraspetojen pyynti vaatii pitkäjänteisyyttä, ja tulokset paranevat tehokkaan pyynnin jatkumisen myötä. Petopoiston ja muiden Helmi-kunnostustoimenpiteiden tulokset näkyvät toivottavasti linnustossa jo tulevina vuosina. Jatko jatkohankkeelle? Vuoden 2024 jatkohankkeella turvataan nykyinen vieraspetopyynti ja pyritään edelleen kehittämään pyyntitoimintaa vuoden 2023 tulosten perusteella. Alkavan vuoden aikana selvitetään edellytykset nykyisen hallituskauden mittaiselle vieraspetohankkeen jatkohankkeelle, joka pyrkii turvaamaan toiminnan jatkuvuuden tuleville vuosille. Uudessa hallitusohjelmassa on painoTO M I NE VA LA IN EN 5 Metsästäjä 6/2023 Uutis t 4-9_Uutiset_ME0623.indd 5 4-9_Uutiset_ME0623.indd 5 27.10.2023 7.52 27.10.2023 7.52
Liipaisinkurinpalautus T avoitteena nolla metsästysvahinkoa metsästyskaudella – ei tänäkään vuonna valitettavasti toteutunut. Meillä metsästäjillä on iso vastuu kannettavana. Metsästäjällä on oikeus pitää hallussaan ja käyttää ampuma-aseita. Oikeus pitää väistämättä sisällään velvollisuuden harjoitella ja ylläpitää aseen turvallista käyttöä. Valitettavan usein metsästyskauden aikana kuulee lauseita ”onkohan kiikari siirtynyt, kun en ole ehtinyt käydä radalla kohdistamassa” tai ”vieläköhän sitä ensi vuonna saa hirvimerkin ammuttua”. Näitä lauseita ei joudu sanomaan, jos uhraa hieman aikaa ammunnan harjoitteluun. Niin kiireinen tai välinpitämätön ei saa olla, että jättää ampumaharjoittelun ja aseen kohdistamisen välistä. Jokainen ammuttu harjoituslaukaus tuo lisää varmuutta riistalaukaukseen. Turvallista aseenkäsittelyä ei voi koskaan harjoitella liikaa. Toistamalla oikeita toimintatapoja ne pikkuhiljaa muuttuvat omaa ja muiden turvallisuuttaa lisääviksi rutiineiksi. Ammunnan harjoittelun yhteydessä on hyvä hetki kerrata turvallinen aseen käsittely ja sen neljä sääntöä. 1. Käsittele asetta aina kuin se olisi ladattu. 2. Älä ikinä osoita aseella mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua (”piippukuri”). 3. Pidä sormi pois liipaisimelta (”liipaisinkuri”). 4. Ole varma kohteesta ja sen taustasta. Nämä neljä sääntöä tulisi olla jokaisen metsästäjän selkäytimessä. Niitä noudattamalla niin ampumaradalla kuin metsästettäessä ei vahinkoa pääse tapahtumaan. Tänä vuonna on myös noussut esiin turvallisuuden kannalta huolestuttava ilmiö, jossa koiratutkan safety-ominaisuus laitetaan syystä tai toisesta pois päältä. Teknologia ei tietenkään poista metsästäjän velvollisuutta huolehtia turvallisesta ampumasuunnasta, mutta safety-ominaisuus jo ihan nimensä mukaisesti lisää tietoisuutta, missä suunnassa muita ihmisiä tai metsästyskoiria liikkuu. TEPPO KAKKONEN Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus JOHN DEERE GATOR-AJONEUVOT JOHN DEERE XUV865M/R-GATOREIHIN NYT KAUPAN PÄÄLLE TALVITAI KESÄRENGASSARJA ALUMIINIVANTEILLA SEKÄ LED-VALOPALKKI YLIVOIMAINEN AJOMUKAVUUS JA SUORITUSKYKY Ku va n ko ne er iko isv ar us te in . TILAA NYT JA HYÖDYNNÄ KAMPANJA TARJOUKSET OTA YHTEYTTÄ GATOR-MYYNNIN AMMATTILAISIIMME JA PYYDÄ TARJOUS Veli-Pekka Johansson +358 40 514 2180 veli-pekka.johansson@wihuri.fi Vesa Aalto +358 44 2720176 vesa.aalto@wihuri.fi LUE QR-KOODI JA LÖYDÄ LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI TAI VIERAILE OSOITTEESSA WITRAKTOR.FI/YHTEYSTIEDOT Tehdastilauskoneisiin valittavissa katuajoon soveltuvat Predator-renkaat tai maastoon suunnatut Maxxis Big Horn -renkaat alumiinivanteilla. Vanteiden väri valikoituu koneen värin mukaan. Heti toimitukseen saatavia koneita on rajallinen määrä joten toimi nyt ja tilaa ajoneuvosi ajoissa! Kampanja voimassa 9.10-30.11.2023. Kampanjaa ei voi yhistää muihin etuihin. KOLAROITKO HIRVEN, PEURAN, KAURIIN, VILLISIAN TAI SUURPEDON KANSSA? KROCKADE DU MED EN ÄLG, HJORT, ETT RÅDJUR, VILDSVIN ELLER STORT ROVDJUR? Soita onnettomuuspaikalta 112 Ring 112 från olycksplatsen 112 3. Huolehdi loukkaantuneista 1. + Ta hand om de skadade Estä lisäonnettomuudet ja varoita muuta liikennettä varoituskolmiolla ! 2. Förhindra ytterligare olyckor och varna övriga trafikanter med en varningstriangel 4. Merkitse onnettomuuspaikka näkyvästi vaikka tällä merkillä Markera olycksplatsen tydligt med till exempel det här märket TOIMI NÄIN GÖR SÅ HÄR Riistaonnettomuusmerkki on uusittu Tapahtuneesta hirvieläinonnettomuudesta tulee ilmoittaa hätänumeroon 112. Kolaripaikka pitää merkitä riistaonnettomuusmerkillä tai muulla autosta löytyvällä tarvikkeella, jotta suurriistavirka-apu (SRVA) löytää onnettomuuspaikan. Riistaonnettomuusmerkki on uusittu. Voit tulostaa merkin autoosi A4-koossa srva.fi-sivulta. Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat voivat tilata tilaisuuksissa jaettavia riistaonnettomuusmerkkejä rhy-kaupasta postimaksuja vastaan. Villisikatyöryhmä linjasi kantatavoitetta ja sallisi pimeänäkötähtäimet Maaja metsätalousministeriön työryhmä on linjannut toimia, joilla pyritään pienentämään afrikkalaisen sikaruton riskiä. Työryhmän linjauksen mukaan lyhyen aikavälin tavoitteena on jatkaa villisikakannan pienentämistä ja keskipitkällä aikavälillä tavoitteena on kannan puolittaminen. Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen keskittymien ulkopuolella tavoite on, että villisikaa tavataan lähinnä satunnaisesti, eikä tihentymiä tai pysyvää kantaa päästetä muodostumaan. Toisena linjauksena työryhmä esittää pimeänäkölaitteiden sallimista villisian metsästyksessä. Se edellyttää metsästyslain muutosta. Nykyisellään kiinteä valonlähde on sallittua, mutta pimeänäkötähtäinten käyttö vaatii Suomen riistakeskuksen poikkeusluvan. Työryhmässä ovat edustettuina maaja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Suomen Sikayrittäjät ry., Suomen Metsästäjäliitto ry., Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiri ry., MTK ry., Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan alueelliset riistaneuvostot ja Eläinten Terveys ETT ry. Lisää aiheesta sivulla 22. Keskustelu ilveksen poikkeusluvista Tänä vuonna Suomen riistakeskus myönsi kannanhoidollisen poikkeusluvan 300 ilveksen metsästämiseen. Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995 ilveskanta Suomessa oli arviolta noin 800 yksilöä. Liittymisen jälkeen aloitettu ilveksen kannanhoidollinen poikkeuslupametsästys on osoittanut toimivuutensa, koska kyseisenä aikana ilveskanta on vahvistunut merkittävästi. Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa oli ennen metsästyskautta 2023–2024 yli vuoden ikäisiä ilveksiä 2 390–2 575. Siitä huolimatta ilvesluvista on nyt alkanut laaja ja kiivaskin keskustelu. Suomen riistakeskus on sen huomioinut ja tarjoaa aiheesta tietoa riista.fi-verkkosivuillaan. K lumni Metsästäjä 6/2023 6 4-9_Uutiset_ME0623.indd 6 4-9_Uutiset_ME0623.indd 6 27.10.2023 7.52 27.10.2023 7.52
Uutis t OMA RIISTA -KÄYTTÄJIÄ ON NYT YLI 237 000 JOHN DEERE GATOR-AJONEUVOT JOHN DEERE XUV865M/R-GATOREIHIN NYT KAUPAN PÄÄLLE TALVITAI KESÄRENGASSARJA ALUMIINIVANTEILLA SEKÄ LED-VALOPALKKI YLIVOIMAINEN AJOMUKAVUUS JA SUORITUSKYKY Ku va n ko ne er iko isv ar us te in . TILAA NYT JA HYÖDYNNÄ KAMPANJA TARJOUKSET OTA YHTEYTTÄ GATOR-MYYNNIN AMMATTILAISIIMME JA PYYDÄ TARJOUS Veli-Pekka Johansson +358 40 514 2180 veli-pekka.johansson@wihuri.fi Vesa Aalto +358 44 2720176 vesa.aalto@wihuri.fi LUE QR-KOODI JA LÖYDÄ LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI TAI VIERAILE OSOITTEESSA WITRAKTOR.FI/YHTEYSTIEDOT Tehdastilauskoneisiin valittavissa katuajoon soveltuvat Predator-renkaat tai maastoon suunnatut Maxxis Big Horn -renkaat alumiinivanteilla. Vanteiden väri valikoituu koneen värin mukaan. Heti toimitukseen saatavia koneita on rajallinen määrä joten toimi nyt ja tilaa ajoneuvosi ajoissa! Kampanja voimassa 9.10-30.11.2023. Kampanjaa ei voi yhistää muihin etuihin. MUISTUTUS: Valtakunnallinen majavalaskenta Kirjaa syksyllä 2023 Oma riista –palveluun kaikki majavapesähavaintosi (asutut talvipesät) sekä laji. Kaikki majavahavainnot ovat arvokkaita, joten kirjaa myös näkö-, patoja syönnöshavainnot. Hirvijahdin päättymisilmoituksessa kysytään, esiintyykö alueella majavia. Luonnonvarakeskus toivoo lastunäytteitä sellaisilta alueilta, joilla voi olla molempia lajeja. Ohjeet näytteiden lähettämiseen löytyvät Luonnonvarakeskuksen sivuilta. Tietoja käytetään majavakantojen koon ja levinneisyyden arvioimiseksi sekä majavien elinympäristöjen käytön tutkimuksessa. Pesätiheys ilmoitetaan kartalla 20 km x 20 km kokoisilla ruuduilla osoitteessa: luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=pienriista Lisätietoa majavapesälaskennasta: majavapesa@luke.fi Metsästyskortti hukassa? Metsästyskorttiasiat saa helpoimmin kuntoon rekisteröitymällä Oma riista -palvelun käyttäjäksi osoitteessa: oma.riista.fi. Rekisteröitynyt käyttäjä voi tarvittaessa tulostaa metsästyskortin palvelun kohdasta ”Omat tiedot". Noin viisi päivää maksamisen jälkeen samaan paikkaan (”Omat tiedot”) tulee näkyviin sähköinen metsästyskortti, joka on yhtä pätevä kuin paperinenkin. Kulkee mukana Oma riista -maastosovelluksessa Kun olet rekisteröitynyt, kannattaa ottaa käyttöön Oma riista -maastosovellus. Se on kevyempi versio Oma riistasta, ja sitä on näppärä käyttää puhelimella. Metsästyskortti ja ampumakoetodistus ovat silloin aina mukanasi. 4-9_Uutiset_ME0623.indd 7 4-9_Uutiset_ME0623.indd 7 27.10.2023 7.52 27.10.2023 7.52
Nuoret ohjasivat nuoria Enonkoskella Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettiin Enonkoskella perinteinen Eräleiri lapsille ja nuorille. Järjestyksessään 23. leiri täyttyi päivässä. Ylimääräiselle puolijoukkueteltalle tuli tarvetta, koska aikaisempina vuosina leiriläisinä olleet nuoret alkoivat kyselemään mahdollisuutta toimia leirillä ohjaajina. – Meillä on positiivinen ongelma, totesi leirin vanhempi johto ja päätti antaa nuorille enemmän vastuuta leirin vetämisestä. Se osoittautui erinomaiseksi päätökseksi. 39 leiriläisen lisäksi mukaan ilmoittautui lopulta 10 ohjaajaa, iältään 14–17 vuotta. Whatsupp-ryhmässä jaettiin tehtävät, ennakkoon mietittävät ohjelmat sekä keittiöja yövahtivuorot. Iso kiitos leirin onnistumisesta Eemeli, Oona, Satu, Riina, Ronja, Neea, Aino, Eelis, Aulis ja Noora! IN MEMORIAM Simo Syrilä Pitkäaikainen Metsästäjäin keskusjärjestön puheenjohtaja ja Pohjanmaan riistanhoitopiirin puheenjohtaja. METSÄSTÄJÄTUTKINTO 60 VUOTTA. JUHLAKIRJA NYT PAINOSSA. TILAA ENNAKKOON OMAKSI TAI VAIKKAPA JOULULAHJAKSI! Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta kauppa.riista.fi. tai puhelimitse 09 584 045 60. Hinta: 30 euroa. Daniel Söderlund vietti perheensä kanssa mukavan syyspäivän Pohjanmaan metsissä, jossa hänellä ja hänen vaimollaan on metsästysmaat. – Syyskuisena lauantaiaamuna menimme koko perheen kanssa metsästämään ja poimimaan puolukoita. Saavuimme grillialueelle, josta päästimme Milton-koiran etsimään jäniksen metsästettäväksi. Ei kestänyt kauan, kun Milton törmäsikin teereen. Käytin tilaisuuden, joten kotiin tuomisina meillä oli teeri ja mukava metsästysmuisto. Jos haluat kuvasi tähän, merkitse @metsastajalehti Instagram-julkaisuusi. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. SOMESTA POIMITTUA OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi; näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi/ seurueellesi/luvansaajalle automaattisesti ? Varmista, että maastosovelluksen viimeisin versio on päivitetty puhelimeesi Metsästyksen johtaja ja luvansaaja ? Hirvieläinten metsästyksen päättäminen: ensin kaikki lupaosakkaat päättävät metsästyksen omalta osaltaan, vasta sitten luvansaaja sulkee luvan ja maksaa kaatomaksut Toiminnanohjaaja ? Ampumakokeet ovat muokattavissa vuoden loppuun asti ? Tarkista ja täydennä toimintatiedot ja valmistele toimintakertomus vuosikokousta varten ? Vuosikokouspäivämäärä riistanhoitoyhdistyksen tapahtumatietoihin Poikkeusluvat ? Muista saalisilmoitus ja metsästyksen päättäminen Oma riista -palvelussa. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi 8 Metsästäjä 6/2023 Uutis t 4-9_Uutiset_ME0623.indd 8 4-9_Uutiset_ME0623.indd 8 27.10.2023 7.52 27.10.2023 7.52
METSÄSTÄJÄTUTKINTO 60 VUOTTA. JUHLAKIRJA NYT PAINOSSA. TILAA ENNAKKOON OMAKSI TAI VAIKKAPA JOULULAHJAKSI! Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta kauppa.riista.fi. tai puhelimitse 09 584 045 60. Hinta: 30 euroa. 4-9_Uutiset_ME0623.indd 9 4-9_Uutiset_ME0623.indd 9 27.10.2023 7.52 27.10.2023 7.52
niin, että lupamäärällä päästäisiin ARN:n asettamaan tavoitteeseen. – Tavoitehaarukkaa on tulkittu tähän saakka liian tiukasti. Jokaisen pitäjän ei tarvitse olla haarukassa, vaan alueen keskiarvo riittää. Valtakunnallinen riistaneuvosto on esittänyt ohjeistusta päivitettäväksi siten, että ohjeellisesta 0,5 hirven / 1 000 ha tavoitehaarukasta on mahdollista myös poiketa, mikäli se hirvitalousaluekohtaisessa tarkastelussa ja sidosryhmien kanssa käytävien neuvottelujen perusteella nähdään tarkoituksenmukaisena. Kantokykyisemmillä alueilla hirviä saa siis olla enemmänkin, koska hirvitalousalueen keskiarvo ratkaisee, Kukkonen valottaa nykytilannetta. Maailma on muuttunut Keskeistä kantatavoitteen asettamisessa on prosessi, jossa ARN kuulee sidosryhmiä. Heistä kenties merkittävin ovat maanomistajat. Prosessissa haetaan Hirviä pitäisi olla nykyistä enemmän siellä missä kantokyky sallii ja petotilanne vaatii Mikä on hirvijahdin tulevaisuus? Ensi keväänä päätetään hirvikanta tavoitteet kolmelle seuraavalle vuodelle. Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen ja Suomen riistakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Tauno Partanen lähettävät painokkaat terveiset alueellisille riistaneuvostoille. TeksTi ja kuvaT Tero Kuitunen S uomalaisessa järjestelmässä riistanhoitoyhdistysten aluekokous valitsee alueellisen riistaneuvoston, jonka eräs päätehtävistä on asettaa hirvikantatavoitteet. Hirvitalousalueen tavoite on tyypillisesti haarukka, esimerkiksi 2,5–3,0 hirveä / 1 000 hehtaaria. Suomen 15 alueellista riistaneuvostoa (ARN) asettaa tavoitteet yhteensä 59 hirvitalousalueelle. Tavoitehaarukka on keskeinen tulevaisuuden hirvimäärien osalta. Luonnonvarakeskuksen tuotettua hirvikanta-arvion Suomen riistakeskus myöntää pyyntiluvat 10 Metsästäjä 6/2023 10-11_Partanen_Kukkonen_haastattelu_ME0623.indd 10 10-11_Partanen_Kukkonen_haastattelu_ME0623.indd 10 27.10.2023 7.53 27.10.2023 7.53
kannalle tasoa, jolla esimerkiksi metsävahingot olisivat siedettävät. Tällä hetkellä alueiden väliset erot hirvikannassa ovat suuria. Kukkonen painottaa, että ensi kevään hirvikannan tavoitteen asettaminen on siksi korostuneen tärkeä. Kukkonen että Partanen ovat yhtä mieltä siitä, että runsas karhuja susikanta korostavat asian tärkeyttä entisestään. Esimerkiksi he nostavat Varsinais-Suomen, jossa pedoille on ruokaa, eikä niistä siksi ole vastaavia ongelmia kuin vaikkapa harvan hirvikannan Pohjois-Karjalassa. – Kun pedot syövät hirvikannan tuoton ja lupamäärät ovat matalia, menettää hirvenpyynti kiinnostavuutensa. Kun lisäksi suuret ikäluokat jäävät pois hirven metsästyksestä seuraavien 5–10 vuoden aikana, on suuri vaara, että menetetään valmius tarvittavaan pyyntimäärään hirvikannan lähtiessä jälleen nousuun. Historiaa katsoessa tuntuu varmalta, että jossain vaiheessa niin tulee tapahtumaan, Kukkonen toteaa. – Metsästäjiltä häviää myös motiivi ottaa ja kasvattaa hirvikoiria, joko petotai hirvitilanteen vuoksi, mikä edelleen heikentää valmiutta. Paras lääke tähän olisi elinvoimainen ja vuodesta toiseen suhteellisen tasainen hirvikanta, Partanen lisää. Metsästäjäkunta muuttuu Suurten ikäpolvien poisjäänti lähivuosina siirtää hirvenmetsästyksen lopullisesti seuraavien sukupolvien elämäntavaksi. Kukkonen ja Partanen näkevät siinäkin haasteita, jotka on syytä huomioida nyt hirvikantatavoitteita asetettaessa. – Verrattuna suuriin ikäluokkiin, nuoret ovat useammin muuttaneet kaupunkeihin. Nämä kaupunkilaiset metsästäjät tuskin lähtevät hirvijahtiin, jos lupia on vähän, Kukkonen toteaa. – Valkohäntäpeuraja kaurisalueilla hirvijahdin merkitys on pienentynyt, koska pienten sorkkaeläinten metsästys saalisvarmempana ja vähemmän sitovana koetaan mielekkäämmäksi. Mutta monella seudulla nimenomaan hirven metsästys saattaa olla kylän ainoa yhteen sitova asia, johon kokoontuvat kylän asukkaat ja kaupunkeihin muuttaneet nuoret. Sen arvo maaseudun hyvinvoinnille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle on korvaamaton, Partanen pohtii. Molemmat näkevät eräänä keskeisenä tulevaisuuden tavoitteena nuorten pääsemisen mukaan hirven pyyntiin ja heidän motivaationsa ylläpitämisen. – Nuoret katsovat maailmaa eri tavalla ja seuralla on tulevaisuutta vain, jos se on kiinni ajassa. Nuoret eivät useinkaan voi sitoutua hirvijahtiin koko syksyksi, mikä vaatii joustoja käytäntöihin. Yhdeksikin viikonlopuksi mukaan ehtivän nuoren on koettava itsensä tervetulleeksi, Kukkonen sanoo. Partanen kehottaa hirviseurueita katsomaan ikäpyramidia, mikä paljastaa seuran kohtalon 20 vuoden päästä, ellei uusia metsästäjiä saada joukkoon mukaan. – Jo lapset voi tutustuttaa lajiin. Viekää nuoria metsästäjiä haukulle ja järjestäkää tilanteita, se sytyttää hirvenpyyntiin, Partanen kannustaa. Myös Kukkonen kehottaa ottamaan nuoria toimintaan mukaan, ja hoitamaan hirvikantaa tulevaisuuden metsästäjien tarpeet huomioiden. – Tarvittaessa madaltakaa kynnystä, vaikka poistamalla liittymismaksu nuorilta. Antakaa myös vastuuta ja hallituspaikkoja. Niitä kannattaa jopa tyrkyttää nuorille ja ylipäätään uusille metsästäjille, Kukkonen lisää. Susitilanne vaatii muutoksen Kukkonen ja Partanen haluavat nostaa esiin myös petojen vaikutuksen metsästyksen tulevaisuuteen. Pelko koiran menettämisestä susille on todellisuutta suuressa osassa maata, ja pedot tarvitsevat ravinnokseen suuren määrän hirvieläimiä. – Susitilanne koettelee sosiaalisen kestävyyden rajoja ja siksi asiaan on saatava ratkaisu. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että susikannan hoitosuunnitelman päivitys saatetaan nopeasti valmiiksi. Se antaisi pohjaa kannanhoidolliselle metsästykselle, Kukkonen kiteyttää. – Liian harvan hirvikannan alueilla hirviä ei riitä sekä pedoille että metsästäjille. Hirviä pitäisi olla nykyistä enemmän, jotta metsästyksen positiivisia vaikutuksia maaseudun yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin ei menetetä, liittää Partanen petoasian hirvitilanteeseen. Kukkonen on samaa mieltä. – Toisinkin päin, susikannan hoitosuunnitelman valmistumisella ja suden kannanhoidollisella metsästyksellä voitaisiin vaikuttaa myös hirvitilanteeseen siellä, missä sille on tarvetta. Meidän on mentävä kohti monilajista kannanhoitoa, koska luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, Kukkonen painottaa. Ilmasto muuttuu Huoli on myös ilmastonmuutoksesta, joka uhkaa vaikeuttaa kuusen kasvatusta. – Esimerkiksi kirjanpainajatuhojen lisääntyminen ilmastonmuutoksen seurauksena tarkoittaa sitä, että männyn ja sekaEteläsavolainen Juhani Kukkonen on toiminut valtakunnallisessa riistaneuvostossa sen alusta alkaen (2011) ja viimeiset kuusi vuotta puheenjohtajana. Pohjoissavolainen Tauno Partanen aloitti Metsästäjäin Keskusjärjestön puheenjohtajana vuonna 2009 ja on toiminut Suomen riistakeskuksen hallituksen puheenjohtajana sen perustamisesta alkaen (2011). Molemmat ovat myös aktiivisia metsänomistajia. metsien kasvatusta pitää ryhtyä suosimaan enemmän metsätaloudessa, Partanen toteaa. Kukkonen ja Partanen eivät voi tai halua ohjata alueellisia riistaneuvostoja niiden päätöksenteossa, mutta he kannustavat niitä nostamaan ensi kevään kuulemiset uudelle tasolle. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että hirvien määrä koskettaa koko yhteiskuntaa ja metsätalous pitää ottaa vakavasti. Partanen ja Kukkonen toteavat nyt olevan aika keskustella sidosryhmien kanssa avoimesti kaikista entisistä ja uusista haasteista hirvikannan sopivaan kokoon liittyen. 11 Metsästäjä 6/2023 10-11_Partanen_Kukkonen_haastattelu_ME0623.indd 11 10-11_Partanen_Kukkonen_haastattelu_ME0623.indd 11 27.10.2023 7.53 27.10.2023 7.53
HANKKIJALTA VARUSTE ET TALVEN JAHTEIHIN JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. RAJOITETTU ERÄ! KARVALAKKI SWEDTEAM 29 95 Lämmin karvalakki, joka on vuorattu pehmeällä keinoturkiksella. Korvaläpät kiinnitettävissä hihnalla joko leuan alle tai ylös päälaelle. * 30 PV ALIN HINTA SAMA KUIN NORM HINTA. HINNAT VOIMASSA 31.12.2023 ASTI TAI NIIN KAUAN KUIN TUOTE ERIÄ RIITTÄÄ. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI/ VILJATON/LAMMAS JA RIISI 3 KG 13 59 NORM. 15,99/16,99* 4,66 €/KG Kotimaiset täysravinnot aikuisille koirille. Testaa nyt edulliseen hintaan! HAALARI SWEDTEAM RIDGE ZERO 299,Erittäin lämmin tuulenja vedenpitävällä Covertex kalvolla vuorattu haalari talvikeleille. 240 g vanuvuori. Runsaasti taskuja. Säädettävä huppu. Lahkeissa pukemista helpottava kokopitkä vetoketju. MIESTEN JA NAISTEN MALLIT MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 89 95 NORM. 99,95* Lämmin ja pehmeä alusasu, joka lämmittää myös kosteana. 100 % merinovillaa, joka on nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali, huolloksi riittää usein pelkkä tuuletus. JAHTI&VAHTI NIVELRAVINNE 400 G 28 99 NORM. 32,99* 72,48 €/ KG suunniteltu ylläpitämään koirien nivelten normaalia toimintaa. WERRATON AKTIIVI 12 KG 47 65 52,95* 3,97 €/KG Sisältää tuoreita kokonaisia kananmunia, siipikarjaproteiinia sekä ohraa ja kuorittua kauraa aktiiviselle koiralle. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI/ RAJOITETTU ERÄ! TAKKI SWEDTEAM RIDGE JUNIOR 85,Lasten ja nuorten metsästystakki huomiovärillä ja naamiointikuviolla. Hiljainen, vedenja tuulenpitävä Covertex-kalvo. Irrotettava huppu, säädettävät hihat ja helma. METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,00* Kevyt lumipuku aktiiviseen metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Zero -kuviointi maastouttaa erinomaisen hyvin. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. SAAPPAAT VIKING ARCTIC 2.0 79 95 NORM. 89,95* Villaa sisältävä sisävuori pitää jalat lämpimänä kovimmillakin pakkasilla. Kevyet, saumattomat ja vedenpitävät. SADEVIITTA ORANSSI CAMO 29 95 Hupulla varustettu sadeviitta on nopea pukea ja riisua. Digicamo -kuviointi maastouttaa tehokkaasti. Hiljainen, kahisematon materiaali. Edessä tasku. Hankkija_Metsästäjä6_420x275.indd All Pages Hankkija_Metsästäjä6_420x275.indd All Pages 12-13_Ilmoitus_ME0623.indd 12 12-13_Ilmoitus_ME0623.indd 12 27.10.2023 7.53 27.10.2023 7.53
VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Automaattija käsisäätötoiminnot. HANKKIJALTA VARUSTE ET TALVEN JAHTEIHIN RIISTAKAMERA NITEFORCE EZMAIL 20 MP 4G 219,Erittäin helppokäyttöinen riistakamera. Lähettää kuvat ja videot sähköpostiin. Korkea 20 MP kuvaresoluutio ja laadukkaat Full HD (1080P) videot. Nopea 4G-yhteys. LEIKKUULAUTA 800 X 400 MM 39 95 Korkealaatuinen 13 mm paksusta elintarvikemuovista valmistettu leikkuulauta. Suuri leikkuuala mahdollistaa hirvenlihan ja ison kalan käsittelyn. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! ARVO 14,90 € VAKUUMIKONE ARVO 14,90 € VALIKOMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi LOUKKUVAHTI NITEFORCE SMS 119,Hälyttää tekstiviestillä puhelimeen kun loukku on lauennut. Lähettää kerran vuorokaudessa tarkastusviestin, jolloin tiedät että valvonta loukulla toimii ongelmitta. RIISTAKAMERA NITEFORCE LIVE 360 GREEN 4G 279,NORM. 299,00* Katso reaaliaikaista videokuvaa kohteesta. Kameraa voi kääntää ja zoomata puhelimella ilmaisella sovelluksella. Tallenteet tallentuvat sovellukseen, josta ne voi jakaa tarvittaessa useammalle käyttäjälle. RIISTAVAAKA GENZO 1000 KG 79 95 Korkealaatuinen digitaalinen riistan, rehun, lannoitteiden ym. punnitsemiseen. Punnituskapasiteetti jopa 1000 kg asti. Tarkkuus 100 g. KANULOUKKU 150X100X50 CM 349,Erittäin tukeva kotimainen elementeistä koottava loukku supikoiran, mäyrän ja ketun pyyntiin. Sisältää laukaisulaitteen. RAJOITETTU ERÄ! RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 299,Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäsi myös gol in. Pinseeker -pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. LIUKULUMIKENGÄT ALTAI HOK 145 399,"Lumikenkien Mersu” huippuominaisuuksilla. Teräskantit takaavat sivuttaispidon jäisillä rinteillä. Huippuluokan mohairpolyester-pitokarva. Valmiina siteet 36-45/46 kenkiin. Lasikuituvahvisteinen puuydin. Pituus 145 cm. LIUKULUMIKENGÄT HAGHUS SKINNER 145 249,Lyhyet ja leveät sukset metsässä ja umpihangessa hiihtämiseen. Huippuluokan mohairpolyester-pitokarva. Valmiiksi kiinnitetyt siteet 36-45/46 kokoisiin kenkiin. Monikerroksinen puuydin, pohja HDPE-muovia. Pituus 145 cm. RIISTAKAMERA BURREL S12HD + SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 MP kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. 20.10.2023 16.17 20.10.2023 16.17 12-13_Ilmoitus_ME0623.indd 13 12-13_Ilmoitus_ME0623.indd 13 27.10.2023 7.53 27.10.2023 7.53
Valk häntäpeuran vuosi Kiima-aika Kun loka-marraskuussa yöt painuvat etelässäkin pakkasen puolelle, alkaa valkohäntäpeuran mielenkiintoisin ja tapahtumarikkain ajanjakso: kiima-aika. TeksTi ja kuvaT Taneli Sinisalo S uomalaiset metsästäjät tietävät valkohäntäpeuran kiimasta varsin vähän ja osaavat sitä harvemmin hyödyntää. Se on metsästyksellisesti kauden ylivoimaisesti antoisinta aikaa, kunhan keskitytään ruokintapaikkojen sijaan peuran luontaisiin elinalueisiin. Peurojen liikehdintä valoisaan aikaan on aktiivista ja kyttäysmetsästys on tuloksellista iltojen lisäksi aamuisin. Testosteronin turvottama peurapukki on myös ylväs näky. Jos onni potkaisee, saattaa jopa päästä todistamaan kahden pukin raivokasta mittelöä. Vasan syntymä määrittää ajankohdan Valkohäntäpeuran kiiman ajankohdasta on monia uskomuksia. ”Ei kiima ole alkanut vielä, keli on liian lämmin”, ”ei näy peuraa aktiivisesti valoisalla, ei ole kiima vielä alkanut”, ”kiima-aika alkaa vasta kun on kunnolla yöpakkasia” ovat poimintoja valkohäntäpeuran metsästykseen liittyvistä somekeskusteluista. On syytä korostaa, että valkohäntäpeuran kiima on joka vuosi samaan aikaan. Se ei ole riippuvainen vallitsevasta säästä, eikä varsinkaan kuun kierrosta. Vuodet ovat erilaisia, mutta luonnossamme toistuu yksi vakio vuodesta toiseen. Se on päivän pituus eli päivänvalon määrän muutos. Valkohäntäpeuran kiiman ajankohta määräytyy niin, ? Peurapukkien sietokyky toisiaan kohtaan vähenee kiima-ajan lähestyessä. Aktiivisuus valoisaan aikaan on huipussaan marraskuussa. ? Pukit hankaavat sarviaan purkaakseen turhautumistaan, sekä jättääkseen hajujälkensä maastoon. 14 Metsästäjä 6/2023 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 14 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 14 27.10.2023 7.54 27.10.2023 7.54
että vasat syntyisivät mahdollisimman optimaaliseen aikaan ja selviäisivät. Jos vasat syntyvät liian aikaisin, ei kevät ole edennyt tarpeeksi ja vasojen kuolleisuus heti syntyessä kasvaa huomattavasti. Jos ne syntyvät liian myöhään, ne eivät ehdi keräämään tarpeeksi massaa ja vararavintoa selvitäkseen tulevasta talvesta. Suomessa ihanteellisin ajankohta osuu touko-kesäkuun vaihteeseen. Kun siitä lasketaan taaksepäin peuranaaraan kantoaika, noin 200 päivää, saadaan selville kiimahuippu. Se osuu vuodesta toiseen marraskuun puolivälin tietämille. Koska kaikki naaraat eivät tietenkään tule kiimaan samana päivänä, tarkkaa päivämäärää on mahdoton sanoa. Kiimahuippu, jolloin suurin osa astumisista tapahtuu, on kuitenkin reilun viikon mittainen. Kiiman ajankohta on sitä tarkempi mitä pohjoisempaan mennään. Naaraiden paritteluvalmius lähtee aivoista Päivän lyheneminen eli valonmäärän väheneminen laukaisee peuranaaraan aivolisäkkeessä ja hypotalamuksessa sekä munasarjoissa hormonien tuotannon sarjan, joka lopulta saattaa naaraan paritteluvalmiuteen. Naaras ei ovuloi, eikä esitä mitään merkkejä kiimasta, ennen kuin kehon luteinisoivan hormonin, estrogeenin ja progesteronin tasot ovat oikeat. Kun tämä tapahtuu, on naaras valmiina parittelemaan hyvin lyhyen, noin 2–3 vuorokauden, ajan. Pukit ovat käytännössä valmiita parittelemaan heti kelottuaan nahat sarvistaan. Niiden sietokyky toisia pukkeja kohtaan alkaa pikkuhiljaa vähenemään ja kesällä yleisesti nähdyt ”poikamiesporukat” alkavat hajota. Epätoivo parittelusta kasvaa pitkin syksyä ja jatkuvasti kasvavien testosteronitasojen vaikutukset näkyvät käyttäytymisessä. Turhautumista puretaan monin keinoin, kuten hankaamalla sarvia kasvillisuuteen, kuopimalla maata ja lopulta pukkien keskinäisellä tappelulla. Vasta marraskuun puolenvälin tienoilla ne pääsevät astumaan naaraita. Pukkien kyvykkyys astua jatkuu, kunnes ne kevättalvella pudottavat sarvensa. Pukkien liikkuminen lisääntyy kiima-aikana Toisin kuin metsäkauriit, valkohäntäpeurat eivät ole reviiritietoisia eläimiä. Peuralla ei siis ole omaa valvottavaa reviiriä, jolta se aktiivisesti yrittäisi häätää ”tunkeilijoita” pois. Peuroilla on elinalueet, joiden sisäpuolella ne pääsääntöisesti elävät. Pukeilla elinalueet ovat laajempia kuin metsäkauriilla, ja hyvin usein ne ovat päällekkäin toisten pukkien elinalueiden kanssa. Pohjois-Amerikassa on seurattu valkohäntäpeurojen liikehdintää GPS-pantojen avulla, ja seurannan perusteella yksilökohtaiset erot liikkeissä ovat merkittäviä. Mississipin yliopisto pannoitti hankkeessaan 92 pukkia, joista 45 liikkui kiima-aikana reilusti tavanomaisen elinalueensa ulkopuolella ja loput pysyttelivät hyvin lähellä normaalia elinaluettaan. Toiset pukit siis elävät tiukasti oman elinalueensa sisällä, kun taas toiset liikkuvat pitkiäkin matkoja. Eräs pukki jopa ui joka vuosi Mississippi-joen toiselle puolen ja takaisin, jolloin uintimatkaa kertyi noin 1,6 kilometriä suuntaansa. Pukkien liikehdintää tapahtui läpi vuoden, mutta liikkeen määrä kasvoi kiima-aikana. 15 Metsästäjä 6/2023 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 15 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 15 27.10.2023 7.54 27.10.2023 7.54
Huomion arvoista on, että tutkimuspukkien liikkuminen toisti pitkälti samaa kaavaa vuodesta toiseen. Jos omalla metsästysalueellasi on kiima-aikana vieraillut pukkeja, jotka eivät siellä muuten metsästyskaudella näyttäydy, on hyvin mahdollista, että ne tulevat seuraavana vuonna tekemään saman visiitin kutakuinkin samoihin aikoihin. Lisäksi valoisan ajan liikkuminen lisääntyi kiima-aikana, etenkin aamun valoisina tunteina. Metsästyksellisesti paras ajankohta on pari viikkoa ennen kiimahuippua Paritteluun valmis peuranaaras on sopivan pukin kanssa tiukasti metsän suojissa keskittyen itse tapahtumaan. Liike on tällöin vähäistä. Siksi kiimahuipun aikana voi tuntua siltä, että varsinkin aikuiset peurat ovat hukassa ja pelloilla näkyy yleisesti ”yksinäisiä” vasoja. Pukkijahdin kannalta metsästyksellisesti paras ajankohta sijoittuukin kiimahuippua edeltävään parin viikon jaksoon, jota kutsutaan esikiimaksi. Ylivoimaisesti tärkeintä jahdin suunnittelussa on metsästää alueella, jossa on runsaasti naaraita. Loka-marraskuun taitteessa pukit alkavat päivisin kiertelemään aktiivisesti naaraiden makuualueita tarkistaakseen, josko ensimmäiset naaraat olisivat jo tulleet kiimaan. Testosteronitasojen ollessa huipussaan pukkien käyttäytyminen muuttuu huolimattomaksi ja suorastaan epätoivoiseksi ja siksi niitä voi nähdä vaeltelemassa pitkin päivää. Makuualueita tarkistaessaan pukit käyttävät paljon hajuaistiaan ja kiertävät alueet usein alatuulen puolelta haistellakseen, josko ilmassa olisi jo naaraiden tuottamaa paritteluvalmiudesta kertovaa feromonia. Siksi pukit kulkevat tähän aikaan vuodesta useammin paljon käytettyjen metsäpolkujen poikki kuin niitä pitkin. Kun paritteluvalmiin naaraan etsintä on epätoivoisesti käynnissä, ovat pukit myös herkimmillään ? Sarvien kalistelu on toimiva houkuttelumuoto etenkin kiiman alkuvaiheessa. ? Peurakaaveella houkuttelu on Suomessa melko tuore jahtimuoto. Katso video houkuttelu metsästyksestä metsastajalehti.fi 16 Metsästäjä 6/2023 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 16 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 16 27.10.2023 7.54 27.10.2023 7.54
erilaisille ärsykkeille. Esimerkiksi peurapilli naaraan kiimaäänellä soitettuna saattaa tuoda lemmenkipeän kruunupään ampumahollille. Myös sarvien kalistelu saattaa tuoda aggressiivisen pukin häätämään mahdolliset kilpakosijat pois kulmilta, etenkin jos yksittäisiä naaraita on alueella lähellä kiimaa. Marraskuun alun aamut lähellä makuualueita ovat erityisen hyviä paikkoja harrastaa pukin houkuttelua. Naaraiden käytös ennen kiimaa ei kuitenkaan merkittävästi muutu, joten iltajahdit kannattaa ehdottomasti painottaa ruokailualueille. Sielläkin houkuttelua kannattaa käyttää. Se voi olla ratkaiseva tekijä, joka tuo epätoivoisen pukin näkösälle hyvällä valolla. Peurakaaveen yhdistäminen sarvien kalisteluun taikka peurapilliin antaa mielenkiintoisen lisän houkutteluun ja saattaa olla laajoilla peltoaukeilla se ratkaiseva tekijä, joka tuo tavoitepeuran ampumahollille. Peurakannan sukupuolijakauma on keskeinen Kun naaras on löytänyt parittelukumppanin ja parittelu on onnistunut, on sen osalta kiima-aika ohi ja se siirtyy takaisin normaaliin rytmiinsä. Pukki sen sijaan etsii seuraavaa naarasta astuttavaksi. Pukeille kiima-aika ei siis suinkaan ole sprintti, vaan pikemminkin maraton. Jos peuranaaraalle ei löydy kumppania tai parittelu ei onnistu, tulee naaras uudelleen kiimaan noin 28 vuorokauden kuluttua. Jos parittelu ei silloinkaan onnistu, siirtyy se taas 28 päivällä eteenpäin. Kierto jatkuu käytännössä niin kauan, että naaras tiinehtyy. Mahdolliset vasat syntyvät tällöin vähintään kuukautta myöhemmin eli kesä-heinäkuun taitteessa. Syksyllä nähtävät poikkeuksellisen pienet vasat ovat lähes poikkeuksetta myöhään syntyneitä. Pieni koko ei siis johdu orpoudesta tai esimerkiksi kehityshäiriöstä. Jos poikkeavan pieniä vasoja esiintyy omalla metsästysalueella runsaasti, on syynä pukkipula. Siihen metsästysseuran tulisi reagoida kaatosuhteilla. Metsästäjien kuulee usein sanovan valikoivan metsästyksen olevan vain trofeiden kasvatusta varten, mutta siinä he eivät voisi olla enempää väärässä. Valikoivalla metsästyksellä pyritään varmistamaan kannan oikea rakenne, jotta siinä olisi riittävä edustus paritteluikäisiä pukkeja suhteessa naaraisiin. Kun riittävä määrä pukkeja saavuttaa täysikasvuisuuden, on sillä tietysti vaikutusta trofeita arvostavien metsästäjien harrastukseen. Mutta sillä on myös suora yhteys tulevan syksyn vasojen ruhopainoon. Jos kanta voi hyvin, ja kiima sen ansiosta toimii oikein, voivat myös metsästäjien pakastimet hyvin. Valikoiva metsästys on erittäin tärkeä kannanhoidollinen toimenpide, josta lopulta kaikki hyötyvät. Oli sitten ensisijaisena tavoitteena maittava riistaliha tai trofee. Marraskuun alun aamut lähellä makuualueita ovat erityisen hyviä paikkoja harrastaa pukin houkuttelua. Ruokavirasto_Metsästäjä_nro6_2023.indd 1 Ruokavirasto_Metsästäjä_nro6_2023.indd 1 18.10.2023 19.48.32 18.10.2023 19.48.32 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 17 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 17 27.10.2023 7.54 27.10.2023 7.54
Hirven ravinnonkäyttö tunnetaan parhaiten sen talvella mänty taimikoihin kohdistamasta syönnistä. Lumisen ajan ulkopuolella sarvipää on monipuolinen ruokailija, jopa nirso sen suhteen, mitä kasvia se mihinkin vuodenaikaan mieluiten syö. TeksTi Markus Melin, Juho Matala K un talvi on päättynyt ja kevät etenee, hirvet tekevät vaelluksensa kevät-kesäalueilleen. Ne hirvet, jotka eivät varsinaisesti vaella eri elinpiirien välillä tekevät kuitenkin siirtymiä elinpiirinsä sisällä, sillä talvinen mäntytaimikko ei useinkaan ole se, mistä kevään tullen löytää parasta ravintoa. Yleisesti kesäaikaan ravintoa on tarjolla paljon, joten hirvi voi panostaa laatuun. Kattavimmat selvitykset hirven kesäaikaisesta ravinnonkäytöstä on tehty Norjassa ja Ruotsissa. Tutkimuksissa hirvien havaittiin käyttäneen ravintonaan 31 eri kasvia. Näistä yhdeksän muodosti ravinnon ytimen. Muiden kasvien osuuden kesän aikaisesta syöpöttelystä arvioitiin olevan alle yksi prosentti. Puulajeista suosituimpia olivat raita, eri pajulajit, pihlaja, koivu sekä haapa. Mäntyäkin hirvi söi kesäaikaan, mutta toisin kuin talvella, se ei ole kesällä missään määrin pääravinnonlähde. Puulajeista koivua syötiin touko-lokakuun aikaan eniten, mutta esimerkiksi keskikesällä se ei ollut Hirven ravinnonkäyttö vaihtelee vuodenajoittain suosituinta ravintoa: mikäli valinnanvaraa oli, hirvi valitsi mieluummin eri pajulajeja sekä haapaa ja pihlajaa. Hirvien havaittiin silloin tällöin syöneen myös kuusta, jonka lisäksi harvinaisempaa ja yksittäistä syöntiä havaittiin kohdistuneen katajaan, korpipaatsamaan sekä harmaaja tervaleppään. Nuori kasvi on herkullinen Ravintopaletti oli laajimmillaan heinäkuussa ja tällöin minkään yksittäisen puutai kasvilajin ei voitu sanoa selkeästi hallinneen ravinnonkäyttöä. Ravinnonvalinnassa pitkin kesää näkyy myös kasvien kehittymisen ottaminen huomioon: tuore, nuori kasvi on herkullinen, mutta vanhetessaan sen lehdet voivat saada vahapinnan ja kyllästyä syönninestoaineilla. Tällöin on syytä vaihtaa toiseen ravintokasviin – ruoansulatuksen Hirvi riista läimenä Kesän salaattibuffetista yksipuoliseen talvipöytään AS KO H ÄM ÄL ÄI NE N 18 Metsästäjä 6/2023 18-19_Hirven_ravinto_ME0623.indd 18 18-19_Hirven_ravinto_ME0623.indd 18 27.10.2023 7.54 27.10.2023 7.54
toimivuutta arvostetaan nelijalkaistenkin maailmassa. Energiaa jälkeläisille ja sarviin Elinympäristön käyttö kesällä on laajan ravintotarjonnan takia hyvin vaihtelevaa. Rehevämmillä alueilla, missä ravintokasveja on tarjolla paljon, hirven tiedetään liikkuvan enemmän parhainta laatua etsiessään. Sen sijaan kesäaikaan karummilla mailla elelevä hirvi viettää samoilla alueilla aikaa pidempään, syöden ja tankaten, sillä liikkuminen karuissa maisemissa ei aina takaa paremman ravinnon löytymistä, pikemminkin aiheuttaa turhaa energian kulutusta. Energian kerääminen on syy, miksi kesäaikaankin on syytä panostaa laatuun. Naarailla tässä valinnassa korostuu toukokuussa syntyvien vasojen maidontarve: emän on saatava paljon hyvää ravintoa kasvavan vasan maidontarpeeseen vastatakseen, jonka lisäksi vasa itsekin alkaa pian totuttautumaan kasviravintoon. Uroksilla sen sijaan on kiire kasvattaa sarvet syksyn kiima-aikaa varten, ja sarvien kasvattaminen vaatii runsaasti energiaa. Vesikasveista varpuihin, marjoista sieniin Puiden lisäksi hirvet syövät mielellään muitakin kasveja, eniten muun muassa mustikkaa, maitohorsmaa, vadelmaa, metsälauhaa juolukkaa ja puolukkaa. Myös vesikasvit kuten isoulpukka, järvikorte ja raate voivat välillä nousta ruokalistalle. Hirvien tiedetään uivan pitkiäkin matkoja, mutta rantapusikoista niitä voi tavata varsin usein myös ravinnonhakumatkoilta, joko rantapajukoista tai vedessä kasvavista kasveista. Puiden ulkopuolella mustikan havaittiin olevan selvästi merkittävin yksittäisistä ravintokasveista. Esimerkiksi metsälauhaa syötiin vain keväisin, kun se ei ole vielä korsiintunut. Syksyllä valikoima kapenee Kun kesäkausi on ohi ja salaattipöytä siltä osin suljettu, ravinto alkaa taas muuttumaan ja elinympäristön valinnassa korostuvat parasta syysravintoa tarjoavat alueet. Syksyllä hirvelle kelpaavat edelleen yllä luetellut varpukasvit, jonka lisäksi kanerva nousee ruokalistalle. Yleisesti ravintovalikoima alkaa kaventua merkittävästi, ja ruokalistaa hallitsevat koivu ja mustikka. Hirven laatutietoisuudesta mainittakoon yksityiskohtana koivujen syönti: siinä missä hirvi söi koivusta keskikesällä mieluiten yläoksia ja latvusta lehtineen, keväällä ja syksyllä se söi niiden sivuoksia. Tämän valinnan taustalla pääteltiin olevan lehtien tanniiniyhdisteiden välttely. Talven yksipuolinen ravinto Kun varpukasvillisuus peittyy lumeen, alkaa siirtyminen talvialueille. Talvella korostuu energian säästäminen ja myös hirven ruuansulatus sopeutuu talveen siirtymällä säästöliekille. Talvialueen tulisi tarjota mahdollisimman paljon riittävän ravintopitoista syötävää mahdollisimman vähällä vaivalla. Suomen metsämaisemassa tämä tarkoittaa mäntyvaltaisia nuoria ja varttuneita taimikoita. Talviaikaan hirvi syö määrällisesti selvästi eniten mäntyä, niiden oksia ja latvakasvaimia neulasineen. Tämä johtuu siitä, että mäntyä on metsämaisemassamme eniten saatavilla ja siitä saa helpoiten vehreää ravintobiomassaa. Lehtipuiden ohuet kasvaimet ja silmut ovat mieluista täydennystä. Näin ollen, mikäli taimikon seassa on koivuja tai muita lehtipuita, ne kelpaavat ja lisäävät taimikon houkuttelevuutta ravintokohteena. Lehtipuiden määrä taimikoissa on yleisesti niin vähäinen, että ne pikemminkin täydentävät talvista mäntyravintoa kuin varsinaisesti korvaisivat sitä. Hirvi osaa myös kurkottaa ja katkaista varttuneeksi venähtäneet taimet, jotta pääsee herkuttelemaan niiden latvaosilla. Lisäksi ravintoa täydennetään usein esimerkiksi kaapimalla puiden kuten haavan kuorta ja sen alla olevaa nilaa. Koska hirven (koosta riippuen) on tankattava talvella 5–15 kg kuivapainon edestä kasviravintoa vuorokaudessa, tämä tarkoittaa melkoista määrää männyn oksia. Ravinnonkäyttöä ja valikoiman laajuutta kesän ja talven välillä voi hyvin sanoa ääripäästä toiseen siirtymisenä. Jos tutkimustiedon tiivistää vuodenaikojen lempikasveihin, niin talvella ykköspaikan ottaa mänty johtuen sen saatavuudesta. Keväästä syksyyn tärkeimpiä ovat koivu ja muut lehtipuut sekä etenkin syksyllä myös mustikka. Kaikkein kulinaristisimmillaan hirvet ovat heinäkuussa, jolloin sopivia ravintokasveja on tarjolla runsaasti, eikä mikään yksittäinen kasvi nouse tällöin selvään suosikkiasemaan. Suurimman osan vuotta, ja olosuhteiden pakosta, ravinnon saatavilla oleva määrä korvaa laadun valintatekijänä. Luonnon ollessa keskikesällä vehreimmillään hirvikin voi nautiskella ja saada runsaasti laadukasta ravintoa. Nuori koivu lehtineen on hirven salaattipöydän ehdoton suosikki läpi kasvukauden. Havupuumaisemassa hirvet olivat täydentäneet talviravintoaan haapoja kaapimalla. ? Mustikka on syystä nimetty yhdeksi metsiemme avainlajeista. Sitä käyttävät läpi kasvukauden lukuisten hyönteisten lisäksi niin kanalinnut kuin hirvetkin. AS KO H ÄM ÄL ÄI NE N KU VA T: M AR KU S M EL IN 19 Metsästäjä 6/2023 18-19_Hirven_ravinto_ME0623.indd 19 18-19_Hirven_ravinto_ME0623.indd 19 27.10.2023 7.54 27.10.2023 7.54
Rajavartiolaitos muistuttaa metsästäjiä toiminnasta rajavyöhykkeen ja valtakunnan rajan läheisyydessä. R ajavartiolaitos valvoo metsästyksen laillisuutta yhdessä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Metsästäjiä kehotetaan erityiseen tarkkaavaisuuteen rajan läheisessä maastossa sekä vesialueilla liikuttaessa. Metsästys valtakunnan rajan läheisyydessä tulee aina suunnitella huolellisesti. Etenkin suurriistan, kuten karhun ja hirven metsästyksessä metsästäjiä pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota turvallisuuteen ja metsästyksen lainmukaisuuteen ampumasektoreiden, aseiden kuljetuksen ja jahtitapahtuman järjestelyjen suhteen. Rajavyöhykkeellä metsästäminen Rajavyöhykkeellä liikkuminen on aina luvanvaraista ja ilman lupaa rangaistavaa. Metsästäminen rajavyöhykkeellä vaatii rajavyöhykeluvan, jota tulee hakea ensisijaisesti sähköisesti kansalaisten asiointipalvelun kautta osoitteessa suomi.fi. Palvelussa hakemukseen on mahdollista liittää sähköisiä liitteitä. Kukin rajavartiosto myöntää rajavyöhykeluvan tapauskohtaisesti ja se on pidettävä aina mukana rajavyöhykkeellä liikkuessa. RAJAVARTIOSTON JOHTOKESKUKSET • Kaakkois-Suomen rajavartiosto, puh. 0295 422 012 • Pohjois-Karjalan rajavartiosto, puh. 0295 412 300 • Kainuun rajavartiosto, puh. 0295 424 027 • Lapin rajavartiosto, puh. 0295 412 510 Rajavyöhykkeellä metsästämisestä tulee aina ilmoittaa rajavartioston johtokeskukseen. Metsästyksestä ja ampuma-aseen käytöstä rajavyöhykkeen ulkopuolella ei tarvitse ilmoittaa rajavartiostoille. Valtakunnan rajan läheisyydessä tulee rajavyöhykkeen ulkopuolellakin pyrkiä välttämään rajan suuntaan ampumista. Koiran rajanylitys tai riistan haavoittuminen – aina yhteys johtokeskukseen Rajavartiolaitos kehottaa metsästäjiä välttämään koirien irti päästämistä aivan rajavyöhykkeen tuntumassa, koska riistaeläimet kaikkoavat usein Venäjän puolelle ja koirat menevät niiden perässä. Kaikista Venäjän puolella käyneistä koirista ilmoitetaan Suomessa eläinlääkärille. Hän arvioi tapauskohtaisesti, onko koira toimitettava tarkastukseen eläintautien leviämisen estämiseksi. Eläinlääkärit määräävät myös mahdolliset jatkotoimenpiteet. Rajavyöhykkeelle menneen metsästyskoiran noutamiseen tai haavoittuneen riistaeläimen etsimiseen ja lopettamiseen rajavyöhykelupa myönnetään suullisesti jokainen tapaus erikseen harkiten. Rajavartiostojen partiot toimittavat valtakunnan rajan läheisyydestä kiinniotetut koirat löytöeläintarhaan. Koiran mentyä rajan yli tai haavoittuRAJAVARTIOLAITOS TIEDOTTAA neen eläimen mentyä rajavyöhykkeelle tulee olla yhteydessä rajavartioston johtokeskukseen. Rajavartiolaitos kiittää kaikkia valtakunnan rajan läheisyydessä metsästäviä henkilöitä hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa miellyttäviä metsästyskokemuksia. Tarkkana rajalla KU VA T RA JA VA RT IO LA IT O S Tarkkaile riistaeläimiä tai valvo mökin pihapiiriä Helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Winter Pack -valvontapaketti sisältää Burrel S12 HD SMS Pro 4G -kameran, lyijyhyytelöakun, akkukaapelin, 32 GB:n muistikortin sekä merinovillapipon. Tilaa omasi: elisa.fi/burrelkamerat BURREL-LIITTYMÄT ALK. 3,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. TILAA MYÖS SOITTAMALLA 0800 93 93 93 289?€ Winter Pack -valvontapaketti 895471_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22WA_Metsastaja_10_23_210x275.indd 1 895471_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22WA_Metsastaja_10_23_210x275.indd 1 23.10.2023 11.48 23.10.2023 11.48 20 Metsästäjä 6/2023 20-21_Rajavartiolaitos_tiedottaa_ME0623.indd 20 20-21_Rajavartiolaitos_tiedottaa_ME0623.indd 20 27.10.2023 7.55 27.10.2023 7.55
Tarkkaile riistaeläimiä tai valvo mökin pihapiiriä Helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Winter Pack -valvontapaketti sisältää Burrel S12 HD SMS Pro 4G -kameran, lyijyhyytelöakun, akkukaapelin, 32 GB:n muistikortin sekä merinovillapipon. Tilaa omasi: elisa.fi/burrelkamerat BURREL-LIITTYMÄT ALK. 3,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. TILAA MYÖS SOITTAMALLA 0800 93 93 93 289?€ Winter Pack -valvontapaketti 895471_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22WA_Metsastaja_10_23_210x275.indd 1 895471_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22WA_Metsastaja_10_23_210x275.indd 1 23.10.2023 11.48 23.10.2023 11.48 20-21_Rajavartiolaitos_tiedottaa_ME0623.indd 21 20-21_Rajavartiolaitos_tiedottaa_ME0623.indd 21 27.10.2023 7.55 27.10.2023 7.55
Ruotsin eläin terveys viranomaiset tiedottivat 6.9.2023, että luonnon varaisessa villisiassa on todettu afrikkalaisen sikaruton (ASF) tartunta. Tapaus muistuttaa meitä Suomessa siitä, että taudin poissa pitäminen vaatii jatkuvaa valppautta ja ennalta ehkäisy toimenpiteisiin sitoutumista. TeksTi Visa Eronen kuva Esko Inberg R uotsin ASF-tapaus todettiin kuol leena löytyneestä villisiasta Keski-Ruotsista Fagerstan kunnan alueelta. Fagersta sijaitsee noin 150 kilometriä luoteeseen Tukholmasta. Alueelle on perustettu tartuntavyöhyke, jolla metsästys ja muu maastossa liikkuminen on kielletty. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole todettu Ruotsissa aiemmin eikä tautia esiinny muissa Pohjoismaissa. Tartunta levisikin uudelle alueelle suurella harppauksella, koska lähimmät tunnetut ASF-tartunta-alueet ovat yli 400 kilometrin päässä Itämeren toisella puolella Virossa ja Latviassa. Herkästi tarttuva ja kestävä virus Afrikkalainen sikarutto on herkästi tarttuva viruksen aiheuttama sikaeläinten sairaus, joka tarttuu villisikoihin sekä erilaisiin kesysikoihin ja on niille tappava. Tauti ei tartu ihmisiin tai muihin eläimiin. Afrikkalaisen sikaruton torjunta ja villisikakannan hallinta Virus on varsin kestävä, mikä vaikeuttaa leviämisen estämistä. Se voi säilyä kuukausia luonnossa, kestää jäätymistä ja voi levitä esimerkiksi kestomakkaroiden, kinkkujen tai savustettujen sianlihaa sisältävien elintarvikkeiden tai niiden kääreiden ja tähteiden välityksellä. Taudin hävittäminen luonnonvaraisista villisioista on hyvin vaikeaa. Virossa tautia on esiintynyt jo vuodesta 2014 asti. Sitä esiintyy myös Venäjällä. Taudin esiintyminen Suomen lähialueilla korostaa tarvetta toimenpiteisiin, joilla sen saapuminen pystytään estämään. Lisäksi korostuvat toimet, joilla tauti voidaan havaita mahdollisimman nopeasti, jos se leviäisi maahamme. Esimerkiksi Belgiasta tauti onnistuttiin hävittämään, kun se havaittiin pian ja tehokkaat torjuntatoimet saatiin nopeasti käyntiin. ASF:n leviäminen Suomeen aiheuttaisi Metsästäjä 6/2023 22 22-23_ASF-tilanne_ME0623.indd 22 22-23_ASF-tilanne_ME0623.indd 22 27.10.2023 7.56 27.10.2023 7.56
Kuuntele aiheesta lisää Sorkkia ja sarvia -podcastista metsastajalehti.fi valtavat taloudelliset vahingot sikataloudelle ja käynnistäisi mittavat ja pitkäkestoiset torjuntatoimet. Suurimmat riskit taudin saapumisessa liittyvät ihmistoimintaan Afrikkalainen sikarutto voi saapua Suomeen villisioissa. Todennäköisesti vielä suurempi riski liittyy ihmisiin, jotka voivat tuoda taudin viruksen saastuttamien vaatteiden, varusteiden, ajoneuvojen, saastuneiden rehujen tai elintarvikkeiden mukana. Kun matkustetaan maista, joissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa, tulee huolellisesti noudattaa ohjeita ja suosituksia. Metsästysmatkoja ei tulisi tehdä sellaisiin maihin ja alueille, joilla tautia esiintyy. Palattaessa ulkomailta metsästämästä tulee varusteet pestä ja puhdistaa huolellisesti. Ohjeita löytyy Ruokaviraston sivuilta. Sikaloihin leviämisen estämisessä avainasemassa on lisäksi sikaloiden tautisuojaukseen liittyvä varautuminen. Villisikanäytteet avainasemassa Taudin varhaisen havaitsemisen vuoksi on tärkeää toimittaa metsästetyistä villisioista ASF-näytteet Ruokavirastolle analysoitaviksi. Näytteiden lähettämisestä maksetaan palkkio. Metsästetystä villisiasta pitää lisäksi tehdä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Kuolleena löytyneistä tai sairaista villisioista on erittäin tärkeää ilmoittaa välittömästi kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille, jotta tarvittavat näytteet saadaan otettua ja raadot tulisivat hävitetyksi tautiturvallisesti. Varhainen havaitseminen on avainasemassa, jotta tauti pystyttäisiin hävittämään mahdollisimman nopeasti ja erilaiset haittavaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi ja lyhytaikaisiksi. Kunnaneläinlääkärien ja läänineläinlääkärien yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston sivuilta sekä kuntien eläinlääkäripalveluita koskevilta sivuilta. Ruokavirasto maksaa kuolleesta tai sairaasta villisiasta ilmoittavalle palkkion. Villisikakannan säätely on tärkeää ASF-riskiä pienennetään villisikakannan voimakkaalla säätelyllä. Villisian levittäytymistä on pystytty aktiivisella metsästyksellä rajoittamaan ja Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan kanta on saatu laskusuuntaan. Maaja metsätalousministeriön nimittämä villisikatyöryhmä linjasi hiljattain, että Suomen villisikakannan koko tulisi puolittaa nykyisestä tasosta. Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen keskittymien ulkopuolella tavoite on, että villisikaa tavataan lähinnä satunnaisesti, eikä tihentymiä tai pysyvää kantaa päästetä muodostumaan. Metsästyksen tehostamiseksi työryhmä esittää, että pimeänäkötähtäinten käyttö tulisi sallia villisian pyynnissä lainsäädäntöä muuttamalla. Nykyisellään pimeänäkötähtäinten käyttö vaatii Suomen riistakeskuksen poikkeusluvan. On erittäin tärkeää, että villisikajahtiin ryhdytään jo ensimmäisten sikojen saapuessa alueelle. Johtajaemakkoa ei kuitenkaan kannata ampua ennen muita lauman sikoja, koska muutoin lauma voi hajaantua ja nuoret naaraat voivat tiinehtyä ennen aikojaan. Villisikojen pyynti vaatii paneutumista ja uuden oppimista, joten metsästykseen kannattaa hakea tietotaitoa ja apua siihen vihkiytyneiltä henkilöiltä. Levittäytymisalueilla hyviä tuloksia on usein saatu lumikelillä usean metsästysseuran yhteistyönä toteutetuissa jahdeissa, joissa on ollut mukana villisian pyynnin hyvin taitavia koiranomistajia ja koiria. On myös syytä muistaa, että ruokinnalla ei Tartunta vyöhykkeellä kiellettäisiin metsästys. pidä lisätä villisikakannan tuottoa, vaan sitä tulisi hyödyntää vain pyyntiä tehostavana houkuttelukeinona. Tartunta käynnistäisi järeät toimenpiteet taudin hävittämiseksi Jos afrikkalainen sikarutto havaittaisiin meillä luonnonvaraisessa villisiassa, Ruokavirasto perustaisi tartuntavyöhykkeen esiintymispaikan ympärille. Tartuntavyöhykkeellä kiellettäisiin villisikojen ja muidenkin eläinten metsästys. Ruokavirasto rajoittaisi myös muun muassa sikojen, sioista saatavien tuotteiden ja sivutuotteiden siirtoja. Muutakin alueella tapahtuvaa toimintaa voidaan rajoittaa, jos sen arvioidaan olevan välttämätöntä. Tartuntavyöhykkeen laajuus harkittaisiin tapauskohtaisesti alueen olosuhteiden perusteella. Alueen laajuus riippuu olosuhteista, mutta sen halkaisija olisi todennäköisesti kymmeniä kilometrejä. Tautitilanteessa Ruokavirasto johtaa viestintää ja taudintorjuntaa kansallisesti. Alueellisia toimenpiteitä koordinoi aluehallintovirasto ja paikallisesti taudintorjuntaa tekisivät kunnaneläinlääkärit Ruokaviraston ja aluehallintoviraston ohjeiden mukaan. Aluehallintovirasto tarvitsisi paikallisten riistanhoitoyhdistysten ja metsästäjien apua ja paikallistuntemusta moniin toimenpiteisiin taudin torjunnassa. Tällaisia voisivat olla aluksi esimerkiksi kuolleiden villisikojen etsintä sekä niiden käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvät tilat ja laitteet. Myöhemmässä vaiheessa aluehallintovirasto voi tarvita apua esimerkiksi alueen villisikakannan hallitussa pienentämisessä. Afrikkalaisen sikaruton hävittäminen voi viedä pitkän ajan, mikä tarkoittaa myös erilaisten rajoitusten pitkää kestoa tartuntavyöhykkeellä ja sen ympärille perustettavalla lievempiä rajoituksia sisältävällä lisärajoitusvyöhykkeellä. Afrikkalaisen sikaruton vastustaminen edellyttää vastuullisuutta kaikilta tautialueilta matkustavilta. Metsästäjillä on erityisrooli luonnonvaraisin villisikoihin liittyvissä toimissa. Pidetään ASF:n ennaltaehkäisytoimet kirkkaana mielessä ja toimitaan vastuullisesti sekä kotimaassa että ulkomailla, jotta tauti saataisiin pidettyä poissa Suomesta. Kirjoittaja Visa Eronen on Suomen riistakeskuksen edustaja Ruokaviraston sikaruttoasiantuntijatyöryhmässä. ? Kuolleena löytyneestä villisiasta on tärkeää ilmoittaa kunnantai läänineläinlääkärille. 23 Metsästäjä 6/2023 22-23_ASF-tilanne_ME0623.indd 23 22-23_ASF-tilanne_ME0623.indd 23 27.10.2023 7.56 27.10.2023 7.56
Kannanhoidon päätavoitteena on kannan vahvistuminen ja Suomenselän ja Kainuun osakantojen yhdistyminen. TeksTi Joni Saunaluoma kuvaT Juha Sahlgren, Pekka Kilpeläinen ja Jaakko Alalantela O sana juuri päättyvää MetsäpeuraLIFE-hanketta valmisteltiin Suomen riistakeskuksen johdolla päivitetty metsäpeuran hoitosuunnitelma, joka nojaa metsäpeurakannan viimeaikaiseen kehitykseen ja uusimpaan tutkimustietoon. Poron pitäminen erillään metsäpeurasta on yksi keskeisistä asioista metsäpeurakannan hoidossa. Metsähallituksen vastuulla on jatkaa toimenpiteitä, joilla Kainuussa on onnistuttu pääsääntöisesti estämään metsäpeurojen liikkuminen poronhoitoalueelle. Poronhoitoalueen etelärajalla kulkevan metsäpeura-aidan ylläpitoa jatketaan ja mahdollisuuksien mukaan samantapainen aita pyritään pystyttämään myös Pohjois-Pohjanmaalle. Eläinten liikkeitä seurataan ja poronhoitoalueelle kulkeutuneet metsäpeurat pyritään Metsäpeurakannan hoitosuunnitelma päivitettiin ohjaamaan takaisin rajan oikealle puolen tai viime kädessä lopettamaan, jos muuta mahdollisuutta ei ole. Samoin poron kulkeutumista poronhoitoalueen ulkopuolelle pyritään vähentämään paliskuntien panostuksella. Heidän lisäkseen tärkeässä roolissa perimänturvaamistyössä on Metsähallituksen kenttähenkilöstö. Tutkimuspuolella Luonnonvarakeskus tulee kehittämään työkalua, jolla mahdolliset poron ja metsäpeuran risteymät ovat helposti tunnistettavissa. Huomio muuttuviin elinympäristöihin Metsäpeuran elinympäristöjä kohtaan on viime vuosina kohdistunut yhä enemmän muutospainetta erityisesti energiantuotannon murroksen seurauksena. Luonnonvarakeskus tuleekin tuottamaan uutta tietoa tuulivoiman vaikutuksista metsäpeuraan. Tärkeää on selvittää mahdollisuudet ja tarpeet, miten metsäpeura otetaan jatkossa yhä aktiivisemmin huomioon eri maankäyttöhankkeiden suunnittelussa. Varsinkin kun tuulija aurinkovoiman tuotantoa pyritään Suomessa rakentamaan nyt hyvin voimakkaasti. Metsäpeuralle tärkeisiin talvilaidunalueisiin kiinnitetään jatkossa huomiota ja Luonnonvarakeskus tulee kar? Porot pyritään pitämään poron hoitoalueella ja metsäpeurat sen eteläpuolella. 24 Metsästäjä 6/2023 24-25_Metsäpeuran_kannanhoitosuunnitelma_ME0623.indd 24 24-25_Metsäpeuran_kannanhoitosuunnitelma_ME0623.indd 24 27.10.2023 7.56 27.10.2023 7.56
Ilmoita metsäpeurahavaintosi Oma riistaan Metsäpeurakannan levittäytyessä uusille elinalueille on tärkeää, että havainnot saadaan tutkijoiden ja viranomaisten tietoon. Tämä helpottaa kannanseurantaa ja kannankoon arviointia. Erityisen tärkeitä havainnot ovat uusilla palautusistutusalueilla, joilla kanta on vielä hyvin harva. Jokainen Oma riistan käyttäjä voi helposti kirjata puhelimensa Oma riista -sovelluksella kaikki näköja riistakamerahavainnot metsäpeuroista, jolloin pysytään paremmin kärryillä niiden liikkeistä ja toivotusta levittäytymisestä. toittamaan ne. Talvilaidunalueiden huomioimiseen metsänkäsittelyssä kannustetaan, ja sitä opetetaan metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille. Suomen riistakeskuksen riistametsänhoidon konseptia tullaan laajentamaan myös metsäpeuraa käsitteleväksi, ja siinä huomioidaan niin vaihtuvat talvilaitumet kuin kesäaikaiset vasanhoitoalueetkin. Kannanseuranta tärkeässä roolissa Kannan kehitys on tärkeä mittari punnittaessa hoitotoimien tehoa ja tuotettaessa uutta tutkimustietoa. Nyt käytössä olevaa pantaseurantaa jatketaan resurssien puitteissa myös tulevaisuudessa, mikä takaa eläinten liikkeiden ja vaelluksien seurannan. Kanta-arvio pyritään edelleen tekemään Luonnonvarakeskuksen toteuttamana lentolaskentana, mutta laskentaa tullaan laajentamaan, tavalla tai toisella, koskemaan myös uusia palautusistutusalueita. Vasatuottoa ja -kuolleisuutta seurataan edelleen maastossa tehtävin syyslaskennoin. Yhtenä kannanhoidon päätavoitteena on saada pidemmällä aikavälillä Suomenselän ja Kainuun osakannat yhdistymään, mihin pyritään molempien osakantojen vahvistumisella. Tätä tukevien uusien palautusistutusten ja eläinten siirtojen tarvetta osakantojen välillä aiotaan selvittää. Samoin nykyisten palautusistutusalueiden kantoja voidaan jatkossakin vahvistaa pienimuotoisin istutuksin. Metsästys ja monilajinen kannanhoito Metsäpeura aiotaan pitää hyödynnettävänä riistalajina ja sen pienimuotoinen metsästys pyritään turvaamaan Suomen riistakeskuksen myöntämin pyyntiluvin. Mahdollisuuksien mukaan suurpetojen metsästykseen tarkoitettujen lupien kohdentamisessa tullaan huomioimaan myös eri alueiden metsäpeurakannan kehitys. Tutkimusta suurpetojen vaikutuksista metsäpeuraan jatketaan ja itärajan haaskaruokinnan välillisiä vaikutuksia suurpetojen ja metsäpeurojen välillä selvitetään. Hirvieläinten kannanhoidossa tullaan yhä enemmän siirtymään monilajisuuteen ja huomioimaan mahdolliset yhteisvaikutukset metsäpeuraan. Tämä otetaan huomioon myös asetettaessa kannantavoitteita metsäpeura-alueilla. Hirvieläinkantojen hoidossa hyödynnetään jatkossa Luonnonvarakeskuksen kehittämää monilajisen kannanhoidon mallia. Metsäpeurat eivät ole juuri taloudellisia vahinkoja aiheuttaneet, mutta niistä maksetaan jatkossakin riistavahinkolain mukaiset korvaukset. Vaikeimmissa tapauksissa vahinkoa aiheuttavalle yksilölle voidaan myöntää karkotustai poistolupa. Suomen riistakeskus pyrkii kehittämään liikennevahinkojen ennaltaehkäisyä yhteistyössä ELY-keskusten kanssa muun muassa parantamalla viestintää ja tukemalla uuden varoitusteknologian kehitystyötä. Liikennevahinkojen ehkäisy on metsäpeuran kannalta tärkeää, sillä tällä hetkellä ylivoimaisesti eniten ihminen lisää metsäpeuran kuolleisuutta liikenteessä. Kannan kehitys on tärkeä mittari punnittaessa hoitotoimien tehoa ja tuotettaessa uutta tutkimustietoa. 25 Metsästäjä 6/2023 24-25_Metsäpeuran_kannanhoitosuunnitelma_ME0623.indd 25 24-25_Metsäpeuran_kannanhoitosuunnitelma_ME0623.indd 25 27.10.2023 7.56 27.10.2023 7.56
Itä-Suomen poliisi järjesti jo kolmannen kerran ampumakoulutusta Kuopion riistanhoitoyhdistyksen SRVA-toimijoille. Kouluttajina toimivat poliisin voimankäytön kouluttajat, joiden työtehtäviin kuuluu muiden poliisien kouluttaminen. TeksTi Harri-Pekka Pohjolainen ja Jaakko Heikkinen kuvaT Itä-Suomen poliisilaitos ? Tasonmittaus käynnissä. ? Vanhempi konstaapeli Jaakko Heikkinen antaa palautetta osumista. SRVA-toimijoille ampumakoulutusta Itä-Suomessa A ikaisempina vuosina koulutus on pidetty Karjalan Lennoston ampumaradalla, mutta tänä vuonna paikaksi valikoitui Koillis-Savon riistahoitoyhdistyksen ampumarata Tuusjärvellä. Uusi paikka mahdollisti erilaisten maalilaitteiden käyttämisen ja liikkuvien maalien ammunnan. Päivä piti sisällään koulutusta turvallisesta ja toimintavarmasta aseenkäsittelystä, turvallisesta ampumaharjoittelusta sekä itse ampumaharjoittelua. Lisäksi käytiin läpi Poliisihallituksen ohjetta SRVA-toiminnasta sekä ajankohtaisia asioita aiheeseen liittyen. Koulutus toteutettiin pienryhmissä, jotta koulutettavat saivat mahdollisimman paljon henkilökohtaista ohjausta. Myös toiminnallisempia harjoituksia Päivä alkoi perinteisesti turvallisuuskoulutuksella, millä varmistetaan turvallinen aseenkäsittely. Itse ammuntaharjoittelu alkoi tasonmittauksella, jolla selvitetään jokaisen ampujan niin sanottu päivän kunto. Tasonmittaus toimii hyvänä herättelynä, jos aseenkäsittelyssä tai osumatarkkuudessa on korjattavaa. Ammuntaa jatkettiin reagoiviin maa26 Metsästäjä 6/2023 26-27_SRVA-koulutus_poliisi_ME0623.indd 26 26-27_SRVA-koulutus_poliisi_ME0623.indd 26 27.10.2023 7.57 27.10.2023 7.57
lilaitteisiin, joista ampuja saa välittömän palautteen osumistaan. Osuma-alue vastasi kooltaan karhun tappoaluetta ja ampumamatkaa oli 50 metriä. Laukauksia kertyi jokaiselle ampujalle useita kymmeniä: toistoilla saadaan tekemiseen varmuutta. Koulutettavat pääsivät ampumaan omilla metsästyskivääreillään sekä haulikolla (täyteisiä). Seuraavaksi ammuttiin toiminnallisempia harjoitteita reagoiviin tauluihin sekä päälle juoksevaan karhutauluun. Päivän lopuksi uusittiin tasonmittaus: kaikki osallistujat paransivat suoritustaan huomattavasti! Kehitetään palautteen perusteella Kaikki koulutukseen osallistuneet olivat keskittyneitä ja liikkeellä hyvällä asenteella. Heillä oli vahva halu kehittyä ja parantaa osaamistaan. Poliisi on palautteen mukaan tuonut ampumaharjoitteluun uudenlaista näkökulmaa ja koulutuksia on toivottu lisää. Esimerkiksi laukausten suuri määrä on yllättänyt monen ensikertalaisen. Kuopion riistanhoitoyhdistyksen SRVA-toimijat toivovat, että poliisin vetämät koulutustapahtumat jatkuisivat vuosittain. – Kokonaisuudessaan koulutuspäivä oli onnistunut. Vaikka päivä oli tarkasti johdettua ja ohjattua, vallitsi ampumaradalla rento ja positiivinen tunnelma, totesi harjoituksen pääkouluttaja vanhempi konstaapeli Jaakko Heikkinen. Mielekästä ja tarkkaan johdettua Suurriistavirka-apu eli SRVA perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin. – Poliisi vastaa toiminnasta ja tarvittaessa johtaa SRVA-tehtäviä, joten on luontevaa, että poliisi kouluttaa toimijoita turvalliseen aseenkäyttöön. Harjoitteiden myötä tutustutaan vielä lisää oman aseen ominaisuuksiin ja ammutaan erilaisilla patruunoilla, jotta osaisimme valita käyttökelpoisimman yhdistelmän eri tilanteisiin, toteaa harjoitukseen osallistunut Kuopion riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tapio Multasuo. Multasuon mukaan kouluttajat ovat saaneet porukan hyvin mukaan. Toiminta on ollut mielekästä, mutta tarkkaan johdettua. – Virhetilanteisiin on puututtu heti ja palautteen saa välittömästi. Lisäksi koulutuksissa toimijat tutustuvat toisiinsa, jolloin yhteistyö on helpompaa, mikäli tilanne sitä vaatii. Pidän tällaista koulutusta erittäin sopivana SRVA-tehtävään sitoutuneille henkilöille, Multasuo toteaa lopuksi. Suomessa SRVA-toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja ilman tehtäviin sitoutuneita SRVA-toimijoita, poliisi olisi pulassa esimerkiksi liikenteessä loukkaantuneiden hirvieläinten jäljestämisessä ja lopettamisessa. On tärkeää, että poliisi pystyy antamaan vastavuoroisesti SRVA-toimijoille koulutuksellista tukea. Suurriistavirka-apu eli SRVA perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin. 27 Metsästäjä 6/2023 26-27_SRVA-koulutus_poliisi_ME0623.indd 27 26-27_SRVA-koulutus_poliisi_ME0623.indd 27 27.10.2023 7.57 27.10.2023 7.57
Metsästystoveri lyyhistyy, eikä vastaa. Mitä pitää tehdä? TeksTi Tero Kuitunen ja Richard Lundell kuvaT Tero Salmela K un metsästäjä saa sairaskohtauksen maastossa, ulkopuolisen avun saapuminen voi kestää. Päättäväinen toiminta voi kuitenkin pelastaa potilaan, myös vakavissa tapauksissa. Onneksi niin sanotut kenttätoimenpiteet ovat yksinkertaisia ja ne on helppo muistaa. Metsästystä harrastava lääkintäkapteeniluutnantti Richard Lundell kehottaa kaikkia metsästäjiä kertomaan sairaskohtauksille altistavista perussairauksista muille metsästäjille, jotta he tarvittaessa osaavat toimia oikein. – Esimerkiksi diabetes eli sokeritauti on sellainen, että potilas voi mennä tajuttomaksi matalan verensokerin vuoksi. Jos muut metsästäjät tietävät siitä, he osaavat antaa potilaalle sokeria, hunajaa tai muuta sokeripitoista. Se useimmiten tehoaa nopeasti ja tilanne muuttuu vähemmän vakavaksi. Siksi olisi hyvä, että edes yksi seurueen toinen metsästäjä tietäisi asiasta. Keskeisenä asiana sairaskohtausten päätymisessä positiiviseen lopputulokseen Lundell pitää kunnollista ennakkovalmistautumista. – Miettikää seura-, seurueja porukkatasolla, miten selviätte yleisistä ja vakavista sairaskohtauksista. Sairaskohtaus jahdissa Sairaskohtauksiin varautumisen voi ottaa osaksi jahtien suunnittelua paikalliset olot huomioiden. Jos ollaan kaukana teistä alueella, johon avun tuleminen kestää, välineistöäkin, kuten defibrillaattoria, voisi olla syytä kuljettaa mukana maastossa, Lundell painottaa. Vakavan sairaskohtauksen tunnistaa siitä, että potilas ei ole herätettävissä. Oli tajuttomuuden syy mikä tahansa, ovat toimenpiteet samat ja ne pitää aloittaa välittömästi. Jos henkilön tajunnan taso on alentunut, mutta hän hengittää normaalisti, potilas käännetään kylkiasentoon ja tarkkaillaan tilannetta avun tuloon asti. Kylkiasento varmistaa, että henki kulkee. ? Defibrillaattori eli sydäniskuri tunnistaa, mikäli autettava tarvitsee iskun ja suorittaa sen automaattisesti. Laitetta voi siksi käyttää kuka tahansa. Laitteessa on myös hyvät ohjeet liimaelektrodien asentamiseen potilaan iholle. ? Artikkelin asiantuntijana toimi metsästystä harrastava lääkintäkapteeniluutnantti Richard Lundell. 28 Metsästäjä 6/2023 28-29_Ensiapu_sairaskohtaus_ME0623.indd 28 28-29_Ensiapu_sairaskohtaus_ME0623.indd 28 27.10.2023 7.57 27.10.2023 7.57
Tilan arviointi 1 Puhuttele ja ravistele. Jos potilas ei herää, kokeile myös lievää kivun aiheuttamista. 2 Hengitystiet auki. Tarvittaessa käännä potilaan pää niin, että ilma pääsee kulkemaan. Hälytä apua – 112 3 112-sovelluksen käyttö on suositeltavaa, koska se kertoo pelastushenkilöstölle tarkan sijaintitiedon automaattisesti. Paineluelvytys 4 Paina koko ylävartalon painolla molemmat kämmenet keskelle rintalastaa, käsivarret suorina. Tee useita teräviä painalluksia sekunnissa. Painallukset noin parin sentin syvyydelle. Paineluelvytys on raskasta. Vaihda lennosta elvyttäjää noin minuutin välein, jos paikalla on useita auttajia. Toimenpiteet tapahtuvat sujuvimmin, jos paikalla on useampi auttaja ja yksi heistä ryhtyy johtamaan toimintaa ja jakaa tehtävät. Jos olet yksin paikalla, soita 112-sovelluksella puhelimen kaiutin päällä ja aloita painelu välittömästi tilan arvioinnin jälkeen. Paineluelvytystä jatketaan, kunnes ammattilaiset saapuvat paikalle ja antavat luvan sen lopettamiseen. 1 2 3 4 Katso video toimenpiteistä metsastajalehti.fi 29 Metsästäjä 6/2023 28-29_Ensiapu_sairaskohtaus_ME0623.indd 29 28-29_Ensiapu_sairaskohtaus_ME0623.indd 29 27.10.2023 7.57 27.10.2023 7.57
S uomen villisikakannan kooksi arvioitiin suurimmillaan jopa yli 5 000 yksilöä vuonna 2018. Aktiivisen metsästyksen seurauksena kanta-arvio on sittemmin pienentynyt ja tiedon karttuessa kanta-arviota voitaneen vielä takautuvasti tarkentaa. Metsästyksellä on saatu villisikakannan kasvua hidastettua, mikä on myös ollut yhteiskunnallinen tahtotila vuonna 2014 alkaneen afrikkalaisen sikaruton (ASF) aiheuttaman epidemian seurauksena. Tiettävästi villisikakannan kasvun pysäyttäminen tai villisikojen vähentäminen metsästämällä ei ole juuri onnistunut, vaikka sitä on monin paikoin yritetty ympäri maailmaa. On toki todettava, että suurimmillaankin Suomen villisikakanta on ollut verrattain pieni ottaen huomioon suuren maapinta-alamme ja metsäiset maastomme. Suomen villisikakanta myös sijoittuu maassamme melko pienelle alueelle. Yksittäisiä villisikahavaintoja tehdään kuitenkin lähes koko maassa kenties Lappia lukuun ottamatta. Tehokkaasti leviävä pioneerilaji Villisikaa tai sen alalajeja esiintyy lähes kaikkialla maailmassa. Villisika on tehokas lisääntyjä, ja se myös levittäytyy tehokkaasti. Alustavien 2010-luvulta alkaneiden kokemusperäisten tietojen perusteella sama kehitys näyttäisi pitävän paikkansa myös Suomessa. Villisikaa tavataan satunnaisena kulkijana jopa suurina laumoina hyvinkin kaukana niin sanottuna ydinalueena pidetyn Kaakkois-Suomen ja Itä-Uudenmaan ulkopuolella. Näyttäisi siltä, että villisika tulee levittäytymään Suomen sisällä kattavammin ja suhteessa nopeammin kuin esimerkiksi valkohäntäpeura, jonka kannan koko esiintymisalueellaan on toki aivan eri suuruusluokassa. VILLISIKA – sopeutuvainen sorkkajalka Villisian porsaan väritys muuttuu aikuismaisemmaksi 3-4 kk ikäisenä. Villisika tonkii ravinnon esiin myös maan alta. ? Tarinat karjun ”luodin kestävistä kylki panssareista” voi jättää omaan arvoonsa. Laadukas luoti ja oikea osumakohta ratkaisevat villisiankin metsästyksessä. Villisika on palannut Suomeen jäädäkseen, ainakin toistaiseksi. Ensimmäisiä uuden ajan havaintoja on tehty tasaisin väliajoin jopa 1950-luvulta alkaen, mutta vasta 2000-luvulla kaikkiruokainen saparohäntä vakiinnutti asemansa Suomen riistalajistossa. TeksTi Ohto Salo kuvaT Thomas Ohlsson, Simo Janhonen, Jari Niskanen ja Georg Fagerlund 30 Metsästäjä 6/2023 30-32_Villisika_riistaeläimenä_ME0623.indd 30 30-32_Villisika_riistaeläimenä_ME0623.indd 30 27.10.2023 7.58 27.10.2023 7.58
Kaikkiruokainen Villisian ravinto koostuu maanpäällisistä ja -pinnan alaisista kasvinosista sekä eläinperäisistä ravinnonlähteistä. Vallitsevan käsityksen perusteella villisika syö lähes kaikkea, mutta valikoi mieluisat makupalat ensin. Villisika vaikuttaa ottaneen omakseen suomalaisesta luonnosta saatavat ravinnonlähteet, vaikka esiintyy vielä toistaiseksi levinneisyytensä pohjoisosissa. Muuttuva ilmasto voi vankistaa villisian menestystarinaa tulevaisuudessa. Villisika tarvitsee ruokavalioonsa vaihtelevan määrän proteiinipitoista, usein eläinperäistä ravintoa. Pienillä pinta-aloilla esiintyvät villisikalaumat muokkaavat näin ollen voimakkaasti paitsi ympäristönsä kasvilajistoa myös eläinlajistoa. Tutkimukseen perustuvaa tietoa aiheesta on vähän, mutta asian merkitystä ei ole syytä väheksyä. Esiintymisalueellaan villisika aiheuttaa maaja metsätalousvahinkoja. Vahinkojen kokoluokka ja esiintymistiheys vaihtelevat ja ovat suhteessa kannan tiheyteen ja laumojen suuruuteen. Ruokintapaikkojen huolellisella sijoittelulla voidaan vahinkojen määrää ja esiintyvyyttä laskea. Tukiruokintaa ei suositella lainkaan, vaan sitä tulee tehdä vain metsästystä varten. Naaras johtaa Villisika eroaa monista sorkkaelämistä naarasjohtoisella laumakäyttäytymisellään. Lauma koostuu usein johtavasta emakosta, nuoremmista naaraista ja porsaista. Vaihtelua laumakokoonpanoissa tavataan kuitenkin paljon. Usein karjut elävät suurimman osan elämästään yksin, mutta joskus ne viihtyvät pienissä laumoissa. Villisian lisääntymistehokkuus on omaa luokkaansa sorkkaeläimistä puhuttaessa. Teoriassa villisikakanta voi jopa kaksinkertaistua vuodessa, mutta käytännössä lisääntymistehokkuuteen vaikuttavat monet tekijät. Emakon ikä, ravintotilanne sekä muut ympäristöolosuhteet määrittävät omalta osaltaan pahnuekokoja. Suomessakin on todettu melko suuria pahnueita vuosien varrella. Metsästys Suomessa Meillä villisikaa metsästetään pääsääntöisesti joko vahtimismetsästyksenä tai koirien avulla. Villisian tiedetään päätyneen Suomessa eräksi myös kulkureittien varrella väijymällä tai jopa hiipimällä jousihollille. Myös muun metsästyksen yhteydessä villisikoja saadaan silloin tällöin saaliiksi. Valtaosa villisioista kaadetaan kuitenkin erillisiltä, villisioille suunnatuilta ruokintapaikoilta tai riistaja hyötykasvipelloilta sekä koirametsästyksen avulla. Sisämaassa pysäyttävällä hirvikoiralla tapahtuva metsästys on suosiossa ja suotuisissa olosuhteissa kyseisellä metsästysmuodolla päästään usein hyviin tuloksiin. Villisian kulkupaikat menevät joskus eri reittejä kuin muiden sorkkaeläinten metsästyksessä on totuttu, ja villisian metsästys tuokin kokeneelle hirvieläinten metsästäjälle tervetullutta vaihtelua ja haastetta. Villisian koirametsästys voi kuitenkin olla toisinaan vaarallista käytettävälle koiralle ja koiranohjaajan on otettava tämä metsästyksessä huomioon. Vahtimismetsästys tarjoaa mahdollisuuden valikoida saalista paremmin, mutta villisian kohdalla valikointi on olosuhteista riippumatta haastavampaa kuin esimer31 Metsästäjä 6/2023 30-32_Villisika_riistaeläimenä_ME0623.indd 31 30-32_Villisika_riistaeläimenä_ME0623.indd 31 27.10.2023 7.58 27.10.2023 7.58
Villisialla on todettu säännöllisesti trikiiniloisia, joten tarkastus on syytä tehdä jokaisen saalisvillisian osalta. Samassa yhteydessä on myös tärkeää ottaa villisiasta näytteet ASF-tautitutkimuksiin Ruokavirastolle. Villisika hakee maanlaajuisesti vielä pitkälti paikkaansa suomalaisessa riistalajistossa. Laji herättää mielenkiintoa ja usein metsästysnäkökulmasta positiivisessa valossa. Villisika on myös potentiaalisen taudinlevittäjän maineessa ja suomalainen yhteiskunta on oikeutetusti lajista kiinnostunut tässäkin mielessä. Huolimatta viimeaikaisesta villisikakannan kasvun tasaantumisesta näyttäisi siltä, että villisika tulee olemaan yhä yleisempi otus suomalaisessa metsässä. On tärkeää pitää katseet kohdistettuna tähtäinristikon lisäksi yhteiseen tulevaisuuteen villisian kanssa. Villisian metsästystä ei rajoita pyyntilupahallinto, joten villisikakannan hoito tulee antamaan esimerkin metsästysoikeuden haltijan päätettävissä olevasta sorkkaeläinten kannanhallinnasta. Saatuja tuloksia voidaan tutkailla suurella mielenkiinnolla vuosien ja vielä vuosikymmenienkin kuluttua. kiksi peuran vahtimismetsästyksessä. Tilanteet voivat olla jopa kyttäysmetsästyksessä yllätyksellisiä, eikä villisika tarjoa liikaa tunnistusapua valikoivalle metsästäjälle. Metsästyksen tulosta ja saalisjakaumaa on hyvä seurata omalla metsästysalueella ja harjoittaa mahdollisuuksien mukaan tasaista verotusta eri ikäluokkiin. Lähtökohtaisesti isojen naaraiden kaatamista kannattaa harkita tarkoin. Suomessa villisian metsästystä on päästy kokeilemaan poikkeuslupien nojalla käyttäen muutoin metsästyksessä yleisesti kiellettyjä valonvahvistimia, jotka kiistatta tuovat apua ja varmuutta eläimen tunnistamiseen ennen laukausta. Jäljittävän koiran merkitystä kyttäysmetsästyksessä ei tule kuitenkaan unohtaa erityisesti sulan maan aikana. Oliko Obelix oikeassa? Suomalaiselle metsästäjälle villisika on vielä harvojen herkkua, mutta oikein valmistettuna erittäin maukasta riistaa. Myös villisian maksa on erinomaisen makuinen. Kolarissa tai metsästyksen yhteydessä haavoittunut, erityisesti karju, voi olla vaarallinen ihmiselle. SRVA-tehtävissä varovaisuus onkin paikallaan. 32 Metsästäjä 6/2023 30-32_Villisika_riistaeläimenä_ME0623.indd 32 30-32_Villisika_riistaeläimenä_ME0623.indd 32 27.10.2023 7.58 27.10.2023 7.58
Oletko hankkinut itselataavan metsästysaseen 15.7.2019 jälkeen? Jos olet, ensi kesästä alkaen sinua koskee ampumaaselain velvollisuus osoittaa harrastuksen jatkuminen poliisille viiden vuoden välein. L upaviranomaiselle (poliisille) on toimitettava selvitys metsästyksen jatkumisesta viiden vuoden kuluttua luvan saamisesta ja sen jälkeen aina viiden vuoden välein. Selvityksellä osoitetaan, että itselataavan aseen luvanhaltija harjoittaa edelleen aktiivisesti luvan myöntämisen perusteena ollutta toimintaa eli metsästystä tai muuta toimintaa, jota varten kyseiselle ampuma-aseelle on aikoinaan voitu myöntää lupa. Velvollisuus koskee vain itselataavia kertatuliaseita, joille on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva aselupa 15.7.2019 jälkeen. Se ei koske muita metsästysaseiden toimintatapoja eikä vanhempia itselataavien lupia. Aktiivinen metsästysharrastus Aseluvan ollessa myönnetty metsästysperusteella, harrastamista pidetään aktiivisena, kun luvanhaltijalla on voimassa oleva metsästyskortti ja riistanhoitomaksu on maksettu. Harrastuksen jatkuminen osoitetaan siten voimassa olevalla metsästyskortilla ja tositteella maksetusta riistanhoitomaksusta. Lupaviranomainen voi tarvittaessa vaatia luvanhaltijaa esittämään harrastuksestaan muitakin selvityksiä. Voi hoitaa verkossa Selvityksen harrastuksen jatkumisesta voi 19.9.2023 lähtien toimittaa poliisin sähköisen asiointipalvelun kautta vahvasti tunnistautumalla. Sähköinen asiointi on helppo ja nopea tapa toimittaa skannatut todistukset ja sitä suositellaan ensisijaiseksi asiointitavaksi. Asiointipalvelu löytyy poliisin verkkosivuilta poliisi.fi > Asioi verkossa > Palvelut yksityishenkilöille > Ampuma-ase asiat. Vaihtoehtoiset tavat ovat postissa lähettäminen ja henkilökohtainen asiointi poliisiasemalla. Huolehdittava itse Poliisi ei ilmoita asiasta etukäteen, mutta valvoo todistusten toimittamista. Jos ilmenee, että luvanhaltija on laiminlyönyt harrastuksen jatkumisen osoittamisen, siitä Itselataava metsästysase ja harrastuksen jatkumisen osoittaminen UUSI VASTAAVA ASELUPA ALOITTAA UUDEN 5 VUODEN JAKSON Jos luvanhaltija hakee uutta itselataavan aselupaa, sen yhteydessä osoitettu aktiivinen harrastaminen huomioidaan myös aikaisempien itselataavien lupien kohdalla. Itselataavan lupahakemukseen liitetty aktiivisuuden osoitus aloittaa uuden viiden vuoden jakson myös muille itselataavien luville. muistutetaan. Ellei todistusta toimiteta annetussa määräajassa, voidaan kyseiset hallussapitoluvat peruuttaa. Yksi todistus riittää Jos luvanhaltijalla on lupia itselataaviin metsästysaseisiin, ei harrastuksen jatkumista tarvitse osoittaa jokaisen aseen osalta erikseen, vaan yksi todistus riittää. Uusi viiden vuoden jakso alkaa todistuksen toimittamisesta. POLIISIHALLITUS TIEDOTTAA 33 Metsästäjä 6/2023 33_Harrastuksen_jatkumisen_osoittaminen_ME0623.indd 33 33_Harrastuksen_jatkumisen_osoittaminen_ME0623.indd 33 27.10.2023 7.59 27.10.2023 7.59
Olen kulkenut metsällä pienestä pitäen, mutta jahtireissuni ovat olleet korkeintaan päivän mittaisia ja yöksi olen aina päässyt lämpimiin sisätiloihin. Oli siis aika poistua mukavuusalueelta ja leiriytyä lintujahtireissun päätteeksi yöksi metsään. TeksTi ja kuvaT Suvi Seppänen S aavuin jahtialueelle suomenpystykorva Vainun kanssa syyskuun iltana. Olin pakannut mukaani tavanomaisen jahtivarustuksen lisäksi makuupussin ja -alustan, teltan, retkikirveen, varavaatteita ja eväitä. Koska reppuni painoi tavaramäärän ansiosta noin parikymmentä kiloa, päätin etsiä ensin sopivan leiripaikan. Se löytyikin onneksi nopeasti mukavalta kangaskumpareelta suoaukean reunasta. Yötä maastossa ? Poikkeuksellisen lämpimästä illasta huolimatta sää oli aamulla kolea ja sateinen. Makkaranpaisto muodostui reissun kohokohdaksi. ? Reissulle pääsi mukaan myös suomenpystykorva Vainu. 34 Metsästäjä 6/2023 Nu rten toimitus Katso Seppäsen reissultaan tekemä vlogi metsastajalehti.fi 34-37_Nuorten_toimitus_ME0623.indd 34 34-37_Nuorten_toimitus_ME0623.indd 34 27.10.2023 7.59 27.10.2023 7.59
Metsän äänien tunteminen on tärkeää, kun metsästetään kyttäämällä paikallaan, koiralla tai ilman. Oman koiran haukusta oppii tulkitsemaan jahdin tilanteita. TeksTi ja kuvaT Elisabeth Mattsson E simerkiksi lintujen käyttäytymisestä voi arvioida, missä toinen metsästäjä kulkee. Varoittavatko ja nousevatko varikset lentoon tietyltä alueelta ilman näkyvää syytä? Havainnoista ei voi varmuudella tietää missä toinen metsästäjä liikkuu, mutta jos kuitenkin on aavistus menosuunnasta ja sieltä kuuluu selittämättömiä varoitusääniä, saadaan jonkinlainen kuva siitä, kuinka pitkälle toinen on päässyt. Jos kuulee eron variksen ihmistä tarkoittavassa varoitusäänessä ja muu vaara -varoitusäänessä, pystyy sulkemaan pois muita varoitusääniä laukaisevia tekijöitä. Toinen tapa on kuunnella maastoa. Ihminen on suhteellisen kömpelö, ja aiheuttaa paljon ääntä sammaleessakin. Sorkkaeläimet eivät ravatessaan tai juostessaan voi välttää pientä ääntä kalliolla, jolla pienriista taas osaa liikkua kovassakin vauhdissa hiljaa. Esimerkiksi jäniksen juoksu ei aiheuta paljoa ääntä edes kalliolla. Sen kynnet voi jossakin tilanteessa kuulla, mutta yleensä eniten ääntä tulee aluskasvillisuudesta. Jos on hyvä kuulo, pystyy kuulemaan nurmen ja pienten oksien väistyvän. Aktiivisilla kuulosuojaimilla pystyy myös kuulemaan paremmin, eikä ammunnasta tuleva melu vahingoita korvia. Suojaa siis kuulosi niin radalla kuin metsässä! Haukun tulkitseminen Oman koiran haukusta oppii tulkitsemaan, kuinka tuore ajettava jälki on. Jäniksen ”persJätin tavarat ja varmistin, että osaan paikalle takaisin. Sitten jatkoimme Vainun kanssa matkaa vielä parin tunnin ajan, mutta linnut pysyivät tällä kertaa piiloissaan. Kun aurinko alkoi laskea, oli aika palata pystyttämään leiri. Syttyykö nuotio? Kun teltta oli kasassa, alkoi olla nälkä. Kävin etsimässä sopivan tervaskannon nuotion tekoa varten ja puuhasteltuani hetken kirveen ja tulusten kanssa olin saanut aikaan hyvät tervastulet. Jonkin aikaa paistoimme Vainun kanssa makkaraa ja istuimme ihailemassa suon taakse laskevaa aurinkoa. Ilta oli erityisen lämmin. Kun olimme syöneet, oli aika suunnitella nukkumaan menoa. Nuotion ympärillä alkoi nimittäin parveilla erittäin aggressiivisia hyttysiä, joille en voinut mitään – mielessäni ei ollut edes käynyt pakata hyttysmyrkkyä mukaan syyskuun metsästysreissulle. Siispä sammutin nuotion ja siirsin loputkin tavarani telttaan. Vainu ensin hiukan arasteli ratisevaa telttaa, mutta tuli lopulta kiltisti sisälle, ja rupesimme nukkumaan. Karkulainen yössä Heräsin Vainun vikinään, ja päättelin sen haluavan päästä ulos. Aloin haparoida pimeässä teltassa käsiini tutkaa, sillä en varmuuden vuoksi halunnut laskea koiraa ulos ilman sitä. Vainu oli kuitenkin niin innoissaan, että sai jollain ilveellä itse avattua teltan oven ja livahdettua ulos ennen kuin ehdin reagoida mitenkään. Pohdin hetken unisena vaihtoehtojani ja totesin lopulta, että koira tuskin lähtisi kauas teltasta. Olin oikeassa, sillä kymmenen minuutin päästä ovelta alkoi kuulua rapinaa, ja tyytyväinen Vainu kömpi takaisin nukkumaan. Loppuyön nukuin sikeästi, joskin heräsin vielä kahdesti päästämään Vainun ulos. Mutkia matkaan Kun alkoi olla jo valoisaa, nousin valmistautumaan päivän jahtiin. Päätin purkaa leirin vasta tultuamme metsältä. Tuuli oli yltynyt, eikä edellisillan lämmöstä ollut enää tietoakaan. Tuota pikaa lähdettyämme liikkeelle alkoi sataa kaatamalla. Puolen tunnin kuluttua päätin, että on parempi palata purkamaan leiri ja suunnittelemaan kotiin lähtöä. Sateelle ei sääennusteen mukaan tulisi loppua koko päivänä. Kokonaisuutena reissu oli mukava uusi kokemus, vaikka tuloksena olikin litimärät varusteet ja kymmeniä hyttysenpistoja. Uskon, että tulen tulevaisuudessakin yöpymään jahtireissulla metsässä. lähtö” aiheuttaa yleensä kovan ja tiheän haukun, koska koira on lähellä jänistä ja näkee sen ajaessaan. Haukusta ei aina pysty sanomaan, missä yksi haukku loppuu ja toinen alkaa (”HAUHAUHAUHAU...”). Herättelyhaukku on hiljaisempi kuin varsinainen ajo, mutta yleensä sen kuitenkin kuulee. Herättelyhaukussa koira on saanut vainun, mutta ei ole vielä löytänyt selkeää seurattavaa jälkeä. Omien koirieni herättelyhaukun ääni on ollut korkeimmillaan keskellä (”hAu---hAu---hAu..”) ja sarjassa kuuluvat yksittäiset haukut. Mikäli koira löytää selkeän jäljen, vaihtuu herättelyhaukku pikkuhiljaa ajohaukuksi (”HAu-HAu-Hau..”), josta kuulee, missä koira liikkuu ja ajaako se ympyrää tai suoraviivaisesti. Se auttaa rajaamaan, mikä riistaeläin on kyseessä. Esimerkiksi metsäjänis juoksee usein lenkkiä kun taas rusakko juoksee suoraviivaisemmin. Ajon loppuessa yhtäkkisesti on mahdollista, varsinkin saaristossa, että eläin on lähtenyt uimaan. Tällöin koira yleensä etsii uuden jäljen ja jatkaa. Mikäli koira hukkaa jäljen, haukku yleensä laantuu (”Hau-Hau---Hau----hAu”). Tämä on yleistä varsinkin nuorilla koirilla, mutta koiratkin oppivat harjoituksen kautta. Kun koira löytää jäljen, se jatkaa ajoa. Eri vaiheiden pituus vaihtelee, mutta juuri oman koiran haukkujen tunteminen auttaa metsästyksessä, sillä koiran kanssa metsästys on tiimityöskentelyä. Molemmilla on sama tavoite; saada jotakin kotiin vietäväksi. Mattsson kirjoitti nuorten toimitukseen viimeistä kertaa. Toimitus kiittää Elisabethia ja toivottaa hänelle menestystä elämään ja eräpolulle! Kuuntelua metsässä Nyt mentiin! Klinga on innostunut metsästyskoira. 35 Metsästäjä 6/2023 34-37_Nuorten_toimitus_ME0623.indd 35 34-37_Nuorten_toimitus_ME0623.indd 35 27.10.2023 7.59 27.10.2023 7.59
Ampumaharjoittelu on tärkeää ja hauskaa toimintaa, jolla vältetään turhia ohilaukauksia. TeksTi ja kuvaT Mika Linna M etsästysseurassani järjestettiin ampumapäivä Sievin uudella hirviradalla. Mukaan kannustettiin erityisesti nuoria. Lähdin mukaan, vaikka en vielä hirviporukkaan kuulu. Saavuttueamme radalle veimme aseet telineeseen ja kävimme katsomassa, miten rataa käytetään. Sitten aloitimme harjoittelun. Tulos ilmoitettiin ampumakoppiin radiopuhelimen välityksellä. Ammuimme neljän laukauksen sarjoja, joissa taulu liikkui kaksi kertaa kumpaankin suuntaan. Jännitin ampumista aika paljon, koska olin käynyt vain kerran ampumassa hirvikiväärillä. Ammuin isän .30-06 -kaliiperisella muovitukkisella kiväärillä. Kevyt ase ja voimakas kaliiperi tarkoittavat melko suurta rekyyliä yhdistettynä 48-kiloiseen ampujaan. Ihan ei tarvinnut taka-askeleita ottaa, mutta melkein. Aloitetaan kympeistä Ammuin ensin kaksi laukausta paikallaan olevaan maaliin, jotta hiukan saisin jännitystä purettua. Sitten ammuin normaalin neljän laukauksen sarjan ja menin syömään makkaraa. Ammuin kaikkiaan kolme neljän laukauksen sarjaa, joista kaksi ensimmäistä oli tulokseltaan kohtalaisia. Kaikki laukaukset olivat suunnilleen taulussa. Viimeisessä sarjassa koitin ampua hieman taemmas. Siitä tulikin porukan paras tulos sinä päivänä. Olin hiukan yllättynyt, kun radiopuhelimesta kuului “AloiteAmpumapäivä hirviradalla ? Vuoroaan odottavat ampujat maalasivat sadan metrin ampuma kopin seinät. 36 Metsästäjä 6/2023 Nu rten toimitus 34-37_Nuorten_toimitus_ME0623.indd 36 34-37_Nuorten_toimitus_ME0623.indd 36 27.10.2023 7.59 27.10.2023 7.59
taanko kympeistä”. Tulos sisälsi kaksi kymppiä ja siitä tuli oikein ampumajaoston vetäjän kehut. Talkootyötä ammunnan ohessa Tapahtuma hyödynnettiin myös niin, että vuoroaan odottavat ampujat maalasivat sadan metrin ampumakopin rapistuneet seinät uuteen uskoon. Jos olisin ehtinyt ottaa ennenja jälkeen-kuvat, ne luultavasti olisivat jossain sisustuslehdessä. Metsästysseura tarjosi makkarat, joita syödessä riitti juttua sekä sen kertaisista ammunnoista että vanhoista tarinoista. Tämä oli mielestäni yksi tapahtuman kohokohdista. Juuri niin kuin hirvijahdissakin. Vakituista makkaranpaistopaikkaa hiukan kaipailtiin ja suunniteltiin uudelle ampumaradalle, mutta hyvin nuo paistuivat parkkipaikan laidassakin. Kaikki radalle Hirviradalla käyminen on erittäin tarpeellista ja sillä ehkäistään paljon turhia hutilaukauksia ja haavakoita. Lisäksi ampuminen on mukavaa toimintaa etenkin porukassa. Uskoisin, että tällainen päivä innosti monia käymään useamminkin radalla. Tapahtuman pääjärjestäjä, ampumajaoston vetäjä Markku Nikkilä kertoi, että kaikki järjestelyt sujuivat hienosti. Lisäksi hän kehui uutta rataa erittäin toimivaksi. Hiukan hän harmitteli, että olisi saanut olla enemmän porukkaa. Radalle kannattaa myös houkutella nuoria, jotka tuovat tasapainoa paikoin ikääntyvään hirviporukkaan. – Nuorissa se tulevaisuus on, Nikkilä totesi. Metsästysseura tarjosi makkarat, joita syödessä riitti juttua. allesi koir Lihaisaa laatua Kotimaiset Jahti&Vahti-kuivaruuat sisältävät kaikki koirasi hyvinvointiinsa tarvitsemat ravintoaineet. Suoliston normaalia toimintaa ja koiran luontaista vastustuskykyä tukee Progut ® -valmiste. Ensiaskelet uuden ruuan kanssa voit ottaa kätevillä 3 kg pusseilla, jotka saat nyt edulliseen hintaan. UUTTA RUOKAA KOIRALLESI? MIETITKÖ Hinnat voimassa Hankkijan myymälöissä 31.12. saakka. Saatavilla myös muilta hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. 13, 59 3 kg 4,66 €/kg Jahti&Vahti Kana ja Riisi, Lammas ja Riisi sekä Viljaton 3 kg (norm. / 30 vrk hinta 15,99-16,99€) TARJOUS! ja ht iv ah ti. fi 34-37_Nuorten_toimitus_ME0623.indd 37 34-37_Nuorten_toimitus_ME0623.indd 37 27.10.2023 7.59 27.10.2023 7.59
Metsästäjiltä löytyy suurta intoa riistan talviruokintaan. Voisiko metsien hoidossa ottaa paremmin huomioon hirvien eväät? Kuvat Hannu Huttu H irven metsätaloudelle aiheuttamat vahingot kuumentavat tunteita metsänomistajien, metsäammattilaisten ja etujärjestöjen keskuudessa. Olisiko metsästäjien etu, jos omilla toimilla kyettäisiin vähentämään hirvivahinkojen syntyä? Lisää ravintoa Hirvivahinkoja selittää parhaiten hirvien määrä suhteessa ravintoresurssiin. Hirvikannan ollessa alimmillaan 30 vuoteen, painopiste tulee kohdistaa ravintoresurssin ja sekapuustoisuuden lisäämistä tukevien metsänhoidon käytäntöjen jalkauttamiseen. Pääongelmana hirven osalta on talviravinto – männyn ja rauduskoivun kasvatus. Tarvitaan lisää mieluista apetta – laajoilla alueilla ja kaikissa metsänhoidon vaiheissa. Lisätään niitä hirvelle kaikkein mieluisimpia – haapaa, pihlajaa, pajua ja koivuja. Joita on pitkään metsänhoidossa turhaankin raivattu. Metsästävä maanomistaja avainroolissa Avainasemassa ovat maata omistavat metsästäjät ja heidän perheensä. Heidän omistuksessaan on puolet Suomen yksityismaista. Löytyisikö heillä halua muuttaa metsänhoidon käytäntöjä ja yhdessä lisätä hirville luontaista ravintoa ja näin vähentää vahinkojen riskiä? Tarjota siis enemmän Lisää evästä hirville 38 Metsästäjä 6/2023 38-39_Rakkaudesta_riistaan_ME0623.indd 38 38-39_Rakkaudesta_riistaan_ME0623.indd 38 27.10.2023 8.00 27.10.2023 8.00
ruokaa omissa metsissä ja laajoilla alueilla. Ja keskustella aiheesta muiden metsänomistajien kanssa. Sekapuustoa ja särkymävaraa Metsänhoidossa tulisi tähdätä kolmeen asiaan: vaihtoehtoisen ravinnon saatavuuteen, sekapuuston lisäämiseen ja taimikoiden särkymävaraan. Ravintovaroja tulisi lisätä erityisesti sekapuustoisuuden lisäämisellä. Taimikoiden kasvatus normaalia tiheämpänä luo särkymävaraa, jolloin suurta vahinkoa ei synny, vaikka hirvi syö osan taimista. Liiallista raivausta tulee välttää kaikessa metsänhoidossa. Taimikonhoidossa tulee suosia reikäperkausta ja poistaa vain havupuiden kasvua varjostava ylikasvuinen lehtipuusto. Kuusitaimikoiden istutustiheyttä tulee tarkastella kriittisesti kuusivaltaistumisen ehkäisemiseksi ja sekapuustoisuuden lisäämiseksi. Luontaista taimiainesta, kuten rauduskoivua, kannattaa hyödyntää ja suosia sekaviljelyä sopivilla kasvupaikoilla. On tärkeää panostaa vähintään kolmen eri puulajin sekametsiin kaikissa metsänhoidon toimenpiteissä. Vähemmistöpuulajien yhteenlaskettu tavoiteosuuden tulisi olla vähintään 25–30 prosenttia ja pääpuulajin osuus enintään 75 prosenttia kokonaistilavuudesta. Sekametsässä on mäntyä, kuusta ja lehtipuuta. Karuilla kasvupaikoilla männyn osuus kannattaa pitää suurempana. Sekametsien lisäämisessä keskeistä on taimikon perustaminen ja hoito sekä niissä raivaussahalla tehtävä työ. Myös kasvatusmetsien hoidossa voidaan vaikuttaa sekapuustoisuuteen ja alikasvoksena säästettävän lehtipuuston määrään. Sekapuustoisuudella vähennetään hirvivahinkoja samalla kun edistetään sopeutumista ilmastonmuutokseen, hyönteistuhoihin ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Lisää ravintoa hirvelle saadaan harventamalla mäntyja koivuleimikot talvella. Latvukset nostetaan hangen ja kivien päälle. Joutoalueilla, kuten sähkölinjojen alla ja metsäteiden varsilla, on hyvä tarjota mieluisaa lehtipuuta. Myös riistapellot kuuluvat omalta osaltaan hirven ystävän valikoimaan. Tärkeää on lisätä hirville niiden mieluisinta ruokaa – vähäarvoista haapaa, pihlajaa, pajuja ja koivuja. Katso video Miten A. Ahlström Kiinteistöt huomioi metsänhoidossa hirven metsastajalehti.fi 39 Metsästäjä 6/2023 38-39_Rakkaudesta_riistaan_ME0623.indd 39 38-39_Rakkaudesta_riistaan_ME0623.indd 39 27.10.2023 8.00 27.10.2023 8.00
Latviaan afrikkalainen sikarutto (ASF) ilmestyi kesällä 2014. Tohtori Janis Ozolins (Latvian State Forest Research Institute ”Silava”) on kartoittanut taudin leviämistä maassa. TeksTi Christoffer Wallgren karTaT Janis Ozolins L atvian villisikakanta oli kasvanut tasaisesti ja oli vuonna 2014 huipussaan, arviolta 80 000 yksilöä, ASF:n saapuessa Venäjältä villisikojen mukana. Koska villisikakanta oli suuri, laumat elivät lähekkäin ja tauti tarttui nopeasti yhä uusiin yksilöihin. Etenemisvauhti oli arviolta noin 10 kilometriä kuukaudessa, eli karkeasti noin 100 kilometriä vuodessa, ja vajaassa viidessä vuodessa ASF oli levinnyt koko maahan. Metsästäjien rooli Vuoden 2014 loppupuolella Latvian metsästäjät valjastettiin kaatotalkoisiin taudin pysäyttämiseksi, mutta toivottua taudin leviämisen hidastumista ei tapahtunut. Vuoden 2015 kesällä Latvian valtio ryhtyi maksamaan villisikaemakoista 100 euroa, muista villisioista 50 euroa sekä testinäytteistä 30 euroa, jotta metsästäjät motivoituisivat ampumaan naaraita. Siihen saakka ammutut villisiat olivat olleet enimmäkseen porsaita ja karjuja. Vasta tämä sai taudin etenemisvauhdin hidastumaan, mutta ei taittumaan. Meneillään kolmas tautiaalto Vuodesta 2014 Latviassa on ollut käytäntö, että kaikki metsästetyt villisiat testataan ASF-taudin varalta, eikä villisian lihaa saa leikata tai käyttää ennen kuin testitulokset ovat saapuneet. Tai jos tuotantotilalla tavataan ASF-tautiin sairastunut sika, tilan kaikki eläimet teurastetaan. Tähän mennessä 73 sikatilallista on joutunut pakkoteurastamaan yhteensä 52 987 eläintä. Tällä hetkellä, syksyllä 2023, on Latviassa käynnissä ASF:n kolmas aalto, josta toivotaan laimeampaa kuin edeltävistä. Toiveikkuus perustuu siihen, että Latvian villisikakanta on vain kolmasosa, jos sitäkään, vuoden 2014 kannasta. ASF ei ole kadonnut Latviasta. Suurin toivonkipinä olisi saada villisikoihin toimiva rokote. Afrikkalainen sikarutto Latviassa Kartan värin tummuus kertoo arvioidun villisikatiheyden (yksilöä/km2) ja pisteet ovat varmistuneita ASF-tapauksia. ASF:n leviäminen Latviassa 2014–2015 2016–2017 2020–2021 O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . a s e . ? 40 Metsästäjä 6/2023 40-41_ASF_Latviassa_ME0623.indd 40 40-41_ASF_Latviassa_ME0623.indd 40 27.10.2023 8.00 27.10.2023 8.00
O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . a s e . ? 40-41_ASF_Latviassa_ME0623.indd 41 40-41_ASF_Latviassa_ME0623.indd 41 27.10.2023 8.00 27.10.2023 8.00
M useonjohtaja tarkastelee metsästystä hieman erilaisesta näkövinkkelistä, koska aikaikkuna kattaa tuhansia vuosia. Metsästyksen historia alkaa kivikaudelta, jolloin se oli elinehto. Se säilyi pitkään tärkeänä ruoanlähteenä maanviljelyksen rinnalla: vielä 1950-luvulla se oli sitä noin 17 prosentille suomalaisista kotitalouksista. – Vapaa-ajan harrastukseksi metsästys muodostui vähitellen 1900-luvulla. Sinä aikana merkittävin muutos on ollut pyyntivälineiden, erityisesti aseiden, kehittyminen. Myös naisten osuus metsästäjäkunnassa on kasvanut. Toki myös riistan elinympäristöissä ja itse riistalajistossa on tapahtunut paljon muutosta, Uotila-Laine pohtii. Tämä vuosituhantinen jatkumo näkyy Suomen Metsästysmuseon näyttelyissä, jotka ovat vain pieni osa Metsästysmuseon tekemästä työstä. – Metsästysmuseo on suomalaisen metsästyksen tietokeskus, joten keskeisin osa museon työtä ovat kokoelmien kartutus ja niiden hoito. Kokoelmayksikkömme myös palvelevat tiedonhaussa metsästäjiä ja suurta yleisöä. Näyttelyiden ja muunkin Metsästäjien oma museo ? Museon perusnäyttelyt uudistettiin vaiheittain vuoteen 2019 mennessä, jolloin Otso-sali avattiin yleisölle. Otso oli myös vuonna 2010 järjestetyn nimikilpailun yleisösuosikki, kun museolle haettiin modernia käyttönimeä, sellaiseen kuitenkaan päätymättä. Suomen Metsästysmuseota rahoitetaan jokaisen metsästäjän maksamasta riistanhoito maksusta. Museon pitkäaikaisen johtajan Anne UotilaLaineen jäädessä vuoden vaihteessa eläkkeelle on hyvä tilaisuus kuulla hänen ajatuksiaan ja avata museotoimintaa metsästäjien näkökulmasta. TeksTi Mikko Sirkiä kuvaT Thomas Ermala, Suomen Metsästysmuseo 42 Metsästäjä 6/2023 42-43_Metsästysmuseo_ME0623.indd 42 42-43_Metsästysmuseo_ME0623.indd 42 27.10.2023 8.01 27.10.2023 8.01
toiminnan kautta jaetaan tutkittua tietoa metsästystä harrastamattomille, joita kuitenkin on valtaosa museon kävijöistä. Kansakunnan muisti Museoiden tehtävä on tallentaa aihepiirinsä ilmiöitä, myös niitä, jotka tapahtuvat parasta aikaa. Ne ovat kansakunnan muisti. Metsästysmuseon kokoelmat karttuvat pääasiassa yksityishenkilöiltä saaduilla lahjoituksilla. Usein aivan tavallinen, arkipäiväinen ja vaatimaton, ehkä itse tehty esine on museon kokoelmissa paljon tärkeämpi kuin kallis teollisesti tuotettu luksusesine. – Tavallisen suomalaisen metsästäjän arjen tallentaminen on Metsästysmuseolle keskeistä, Uotila-Laine painottaa. Museon osana toimii metsästyksen muistitieto, jonka puitteissa haastatellaan vanhoja metsästäjiä ja metsästyksen parissa toimineita ja toimivia henkilöitä. Museo myös dokumentoi eri metsästysmuotoja suunnitelmallisesti, esimerkiksi valokuvausprojekteina. – Viimeksi dokumentoimme Pohjois-Suomen latvalinnustusta, muutama vuosi sitten metsäpeurojen siirtoistutusta yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Metsästysmuseon kokoelmat ovat nykyisin kattavasti saavutettavissa kulttuurin ja tieteen hakupalvelussa, finna.fi-sivustolla. Kysymykseen siitä, onko Metsästysmuseo digitalisoitumassa, Uotila-Laine antaa empivän vastauksen. – Museotekniikka on kehittynyt voimakkaasti ja museot pyrkivät olemaan mukana kehityksessä. Tekniikkaa käytetään museon tarjonnan laajentamiseksi. Esimerkiksi Viron uusimmissa museoissa on näyttelyt toteutettu nykytekniikkaa hyödyntäen tyylikkäästi ja sieltä on hyvä ottaa oppia myös meille. Verkkonäyttelyiden lisäksi tarjoaa perinteinen museonäyttely syvällisemmän kokemuksen. Metsästysmuseosta Erämuseoksi? Metsästysmuseo ja Suomen Kalastusmuseoyhdistys ovat laittaneet liikkeelle Erämuseohankkeen, jonka tarkoituksena olisi yhdistää toiminnot yhdeksi museoksi. Matkan varrella se on täydentynyt luonnon virkistyskäytöllä. – Erämuseo täydentäisi toteutuessaan maastamme puuttuvan eräkulttuuria tallentavan valtakunnallisen vastuumuseon Suomen Metsästysmuseo Riihimäellä toimiva Suomen Metsästysmuseo on erikoismuseo, joka on keskittynyt ainoana maassamme metsästyskulttuurin tallentamiseen. Tallentamisen lisäksi se tutkii ja tekee tunnetuksi suomalaista metsästysja eräkulttuuria. Tähän kuuluu myös suomalaisten eränkäynti muualla maailmassa. Metsästysmuseon vastuulla on merkittävä osa suomalaista kulttuurihistoriaa kivikaudesta nykyhetkeen ja sen ajallinen ulottuvuus on huomattavasti laajempi kuin useimpien muiden museoiden. Suomalaisen kulttuurin varhaisimmat kerrostumat kun löytyvät eräperinteestä. metsastysmuseo.fi Suomen eräja luontokulttuurimuseo Suomen Metsästysmuseo ja Suomen Kalastusmuseoyhdistys ry käynnistivät vuoden 2020 alussa maaja metsätalousministeriön, opetusja kulttuuriministeriön ja Museoviraston tukemana hankkeen uuden museon aikaansaamiseksi. Museon sijaintipaikkakunnaksi valittiin Imatra ja museon ylläpitämiseksi perustettiin Suomen Erämuseosäätiö. Säätiön saaman hankeavustuksen myötä suunnitellaan museon konsepti ja laaditaan museon kokoelmapoliittinen ohjelma. Lopullinen päätös museosta tehdään perustamishankkeen päättyessä heinäkuussa 2024. eramuseo.fi tehtävän. Se kokoaisi metsästyksen, kalastuksen ja luonnon virkistyskäytön yhteen, jolloin metsästystä voitaisiin esitellä laajemmalle asiakaskunnalle ja metsästyksen merkitystä valottaa myös niille, jotka eivät sitä ennestään tunne tai vastustavat sitä. Anne Uotila-Laineella on yli kolmenkymmenen vuoden ura Suomen Metsästysmuseossa, ensin amanuenssina ja vuodesta 2005 alkaen museonjohtajana. Eläköitymisen jälkeenkin side museoon säilyy vahvana, sillä Uotila-Laine on vuoden 2024 alusta lähtien Suomen Metsästysmuseoyhdistyksen hallituksen jäsen. – Olen saanut tehdä johtajuuteni aikana töitä erittäin motivoituneen, asiantuntevan ja innovatiivisen henkilökunnan ja yhteistyökumppanien kanssa. Minun roolini tässä hyvässä porukassa on ollut mahdollistaa ja tukea syntyneitä uusia ideoita. Museon hallitus on antanut henkilökunnalle luottamukseen pohjautuvan toiminnan vapauden, josta olen erittäin kiitollinen. Museo jatkaa toimintaa toistaiseksi vt. museonjohtajaksi siirtyneen amanuenssi Pekka Allosen johdolla. ? Anne Uotila-Laine lähettää terveisiä kaikille metsästäjille: ”Tulkaa tutustumaan omaan museoonne ja käyttäkää sen palveluja. Metsästyskortin esittämällä teillä on vapaa pääsy!” Metsästyskortilla museoon on vapaa pääsy. 43 Metsästäjä 6/2023 42-43_Metsästysmuseo_ME0623.indd 43 42-43_Metsästysmuseo_ME0623.indd 43 27.10.2023 8.01 27.10.2023 8.01
Tunnhamnin saarissa ei ole ollut vieraspetoja kolmeen vuoteen. Mitä Saaristo luonnon hoitoja suojeluyhdistyksen (SLHSY) mallikohde kertoo saaristolinnuston tulevaisuudesta? TeksTi Mikko Toivola kuvaT Mikko Toivola ja Tommy Arfman T uttu Tunnhamn siintää horisontissa. Räyskä pesii samassa paikassa kuin jo useana vuonna. Haahkapoikue karkaa meren selälle rantaviivasta lentävät naaraslinnut taustakuvanaan. Pilkkasiipipariskuntia näkyy joka puolella. Alueen saaristolinnusto näyttää voivan hyvin. Pyyntien alkaessa syksyllä 2020 alueella liikkui 30 supikoiraa. Työläiden koirapyyntien päätteeksi keväällä TUNNHAMN – ikkuna saaristolinnuston tulevaisuuteen 2021 alue todettiin supikoiravapaaksi. Minkkejä ei pyyntien yhteydessä havaittu kuin yksi ja myös se poistettiin. Tämän jälkeen alue siirrettiin ylläpitohoidon piiriin. Ylläpitohoidolla Ylläpitohoidossa tunnistetut vieraspetosaaret tarkistetaan keväisin koirilla. Alueen vakituiset asukkaat ovat innokkaita turvaamaan linnustoa ja ilmoittavat, mikäli tekevät havaintoja supikoirista tai minkeistä. Pyyntityöstä kertynyttä kokemusta hyödynnetään monipuolisesti. Ylläpitohoitoon kuuluu myös talvisen jääpeitteen seuranta. Satelliittikuvista ja saaristossa asuvilta saa varsin tarkan tiedon supikoirien levittäytymistä oleellisesti helpottavan jääpeitteen yltämisestä eri saaristoalueille. Mikäli jääpeitteinen aika on pitkä, varaudutaan keväällä tarkempaan koiratyöhön. Minkkien kohdalla 44 Metsästäjä 6/2023 44-47_Tunnhamn_osa4_ME0623.indd 44 44-47_Tunnhamn_osa4_ME0623.indd 44 27.10.2023 8.02 27.10.2023 8.02
sitä voidaan täydentää heti tappavilla loukuilla. Työmäärän vähentyminen mahdollistaa pyyntipaineen siirtämisen alueille, joilla vieraspetoja vielä esiintyy. Tällä reseptillä vieraspetojen leviäminen uudelleen on Tunnhamnin tapauksessa saatu estettyä. Kovavipe-hanke turvaa seurantaa Vieraspetopaineen hellittäessä linnusto toipuu hitaasti, eikä sitä voi seurata ilman pitkäjänteistä linnustolaskentaa. Laadukas linnustoseuranta taas vaatii korkeatasoista osaamista ja resursseja. Pesivä linnusto on laskettu vieraspetopoistoa edeltävästä keväästä 2020 alkaen. Laskennat on tehty Luonnontieteellisen keskusmuseon ohjeistuksen mukaan ja niitä Kaikkien laskettujen lajien kokonaisparimäärä on kolmen vuoden aikana noussut 35 prosenttia 717:sta 970 pariin. Kasvusta vastaavat erityisesti pilkkasiipi, tiirat ja kahlaajat. Kasvun voidaan olettaa olevan alussa, sillä supikoiravapaaseen ympäristöön kuoriutuneet vuosiluokat alkavat vasta liittyä pesivään kantaan. Pilkkasiipien parimäärä kasvoi 127 prosenttia. Tulkittujen pilkkasiipireviirien nykyinen määrä on huomattava, 150 reviiriä. Laji on reagoinut nopeasti saalistuspaineen poistumiseen ja on nyt alueen ylivoimaisesti runsain sorsalintu. Tiirojen kohdalla huomio kiinnittyy pesinnän hajautumiseen ympäri laskenta-aluetta. Reviirien määrä on kolmessa vuodessa kasvanut 59 prosenttia (90 kpl). Pilkkasiipi on Tunnhamnin runsain pesivä sorsalintu. Alueen pilkkasiivet alkoivat saada poikasia vesille heti supikoirapoistojen jälkeen. Vuosi 2023 ei ollut poikkeus. on täydennetty heinä-elokuussa poikueiden kartoituksilla. SLHSY:n kipparoimassa Kovavipe-hankkeessa on varauduttu seuraamaan Tunnhamnin laskenta-alueen linnuston kehittymistä. Keväällä 2023 oli jälleen aika suorittaa laskenta. Parimäärät nousseet – pilkkasiipi johtotähtenä Ensimmäiset maistiaiset kehityssuunnasta saatiin Metsästäjä-lehden numerossa 6/2021, jolloin pilkkasiiven huomattiin reagoivan myönteisesti supikoirien poistamiseen. Sama kehityssuunta näyttää jatkuvan. Tarkasteltaessa koko lajistoa voidaan nähdä laajempi myönteinen suunta kokonaisparimäärien kasvuna. Linnuston elpyminen on kuitenkin vasta alussa. Lukuisia koskelopoikueita pääsi vesille vuonna 2023. Tiirat Pilkkasiipi Pienet lokit Koskelot Kahlaajat Haahka Pienet varpuslinnut Puolisukeltajat Tukkasotka Kyhmyjoutsen Suuret lokit Riskilä Merihanhi Telkkä Mustakurkkuuikku Merikihu Räyskä 50 10 15 20 25 2020 2021 2023 Tutkittujen reviirien määrät kertovat positiivista viestiä useimpien saaristolintulajien kannankehityksessä. 45 Metsästäjä 6/2023 44-47_Tunnhamn_osa4_ME0623.indd 45 44-47_Tunnhamn_osa4_ME0623.indd 45 27.10.2023 8.02 27.10.2023 8.02
Vuoden 2020 munatuhot ja pesivien lintujen pakkautuminen alueen eteläreunaan on vaihtunut kymmenpäisten tiiraryhmien pesintään ympäri laskenta-aluetta. On mahdollista, että koloniat kasvavat entisestään, nyt kun poikaset saavat kuoriutua ja nousta siivilleen. Kuolleisuuteen ja kannankehitykseen vaikuttaa toki moni muukin tekijä. Kaikilla alueella pesivillä kahlaajalajeilla parimäärät osoittavat kasvua. Kahlaajat ovat hyvin sidottuja rantaviivaan. Niiden elinympäristö on sama, mihin supikoirakin mieluiten suuntaa ravinnonhakureissunsa. Näin ollen kahlaajien pesäjättöiset poikaset ovat rantaviivassa alttiita supikoiran saalistukselle. Kun supikoirat eivät enää partioi rannoilla, voidaan toivoa kolmessa vuodessa saavutetun 47 prosentin (27 kpl) kasvun parimäärissä jatkuvan. Vieraspedot vaihtuvat kotoperäisiksi Tunnhamnin saaristosta vierasperäiset pedot ovat poistuneet ja jäljellä ovat kotoperäiset saalistajat. Merikotkan vaikutus linnustoon on ilmeinen. Näkyvimpänä esimerkkinä haahkakannan voimakas taantuminen uloimmilla saaristoalueilla. Kaikkiin lajeihin ei merikotkan saalistus vaikuta, kuten Tunnhamn pilkkasiipineen kertoo. Saukko on kolmen viime vuoden aikana lisääntynyt saaristossa selvästi, eikä sen vaikutuksista saaristolinnustoon tiedetä juuri mitään. Tunnhamnissakin saukkoja liikkuu, linnuston kehittyessä samanaikaisesti positiiviseen suuntaan. Yksittäisiä havaintoja saukon aiheuttamista tuhoista lintukolonioissa on olemassa, mutta saukon pääravinto on kiistatta kala. Saukon linnustovaiTunnhamn on yksi monista Tunnhamn kuuluu SLHSY:n hoitoalueverkostoon Saaristomerellä. Hoitoalueiden tavoitteena on rajata saaristoalueille kohteita, jotka järjestelmällisen pyynnin avulla pyritään saamaan vieraspetovapaiksi. Hoitoalueille keskitetään pyytäjien osaaminen ja kokemus saaristopyynneistä sekä tarjotaan alueen omistajille yhteistyötä ja tukea minkin ja supikoiran poistamisessa. Lisätietoa saariston vieraspetopyynneistä osoitteessa https://saaristoluonto.fi kutuksien kannalta avainkysymys lienee, onko muuttuneessa Itämeressä riittävästi kalaa saukon tarpeisiin lintujen keväiseen pesimäaikaan. Me ihmiset havaitsemme edellä kuvatun paluun kohti kotoperäistä petolajistoa lähinnä haahkan silmiinpistävänä vähenemisenä. Tämän muutoksen alla tapahtuu kuitenkin paljon positiivista, joka ei katsettamme tavoita. Vieraspetovapaassa saaristossa monet muut saaristolintulajit menestyvät. Tunnhamnissa meille avautuu näköala tarkastella kehitystä tähän tulevaisuuteen. Pesiviä tiiraryhmiä löytyy nyt laajalti ympäri laskenta-aluetta. Merikotkan, erityisesti nuorten lintujen, tehokas saalistus on haahkakannan taantumisen taustalla. Merikotkan saalistus vaikuttaa myös Tunnhamnissa. Lintulaskenta-alue Tiirojen reviirit 2023 <10 10...20 20...30 >30 2022 <5 5...10 40...80 >80 Pysy lämpimänä tänä talvena! Svalbard Lämpöliivi Vettähylkivä pintakangas. Sis. akun ja laturin. 129,00 € Haalari Green Lämmin, tuulenja vedenpitävä hyvin miellyttävä haalari, joka on täydellinen kylmiin metsästyspäiviin. 159,00 € Iceland Lämpöliivi Lämpöliivissä on lämpöpaneelit selässä ja hartioilla. Sis. akun ja laturin. 129,00 € Kädenlämmitin/ Jalanlämmitin Kertakäyttöön. Pitää lämpimänä pitkään. 0,70 € /pari Lake Miesten Metsästyspuku Metsästyspuku on vuorattu ja siinä on tuulenja vedenpitävä kalvo sekä teipatut saumat. Vuorattu, pehmeä, hiljainen, tuulenja vedenpitävä puku kylmiin päiviin oleskellessasi metsässä tai istuessasi passissa. 219,00 € Artic Sport Mid Boot Lämpimät ja joustavat talvisaappaat aktiiviseen ulkoiluun. 111,00 € Arctic Original Lämpöliivi Miehet ja naiset Akkukäyttöinen Genzolämpöliivi joustavalla kankaalla. Sis. akun ja laturin. 129,00 € Lämpökäsineet Arctic 3 eri lämpötasoa. Sis. akun ja laturin. 99,00 € Kerrasto Bambu Miehet ja naiset Pehmeä, ihana bambukerrasto. 33,00 € Riistapulkka Täydellinen lisävaruste metsästykseen! Pulkassa voi vetää villisikoja, peuroja ja metsäkauriita. Liukuu helposti eteenpäin ja on erittäin kestävä. 149,00 € Istuinalusta Keflavik Pysy ihanan lämpimänä istuessasi! Tämän ladattavan istuinalustan ansiosta et palele kylmällä säällä istuessasi. Mukana virtapankki. 68,50 € Tundra Saappaat (-30C) Saappaat ovat kevyet ja lämpimät, ja ne on valmistettu eristävästä EVA:sta. Sis. irrotettavan vuorin. 39,00 € Comfort 200 Kerrasto Miehet ja naiset Pohja polyesteri/villa/polyamidi. Round neck 47,50 € Turtle neck 56,00 € Housut 41,00 € Asereppu Torne 25 Reppuun mahtuu useimmat kiikaritähtäimellä varustetut aseet. Tilavuus 25 litraa. 62,00 € Uutuus! Uutuus! Uutuus! Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi www.hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Hinnat on ilmoitettu mainoksen julkaisupäivänä voimassa olevan Ruotsin kruunun vaihtokurssin mukaan. Katso voimassa olevat hinnat verkkosivuilta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi 46 Metsästäjä 6/2023 44-47_Tunnhamn_osa4_ME0623.indd 46 44-47_Tunnhamn_osa4_ME0623.indd 46 27.10.2023 8.02 27.10.2023 8.02
Pysy lämpimänä tänä talvena! Svalbard Lämpöliivi Vettähylkivä pintakangas. Sis. akun ja laturin. 129,00 € Haalari Green Lämmin, tuulenja vedenpitävä hyvin miellyttävä haalari, joka on täydellinen kylmiin metsästyspäiviin. 159,00 € Iceland Lämpöliivi Lämpöliivissä on lämpöpaneelit selässä ja hartioilla. Sis. akun ja laturin. 129,00 € Kädenlämmitin/ Jalanlämmitin Kertakäyttöön. Pitää lämpimänä pitkään. 0,70 € /pari Lake Miesten Metsästyspuku Metsästyspuku on vuorattu ja siinä on tuulenja vedenpitävä kalvo sekä teipatut saumat. Vuorattu, pehmeä, hiljainen, tuulenja vedenpitävä puku kylmiin päiviin oleskellessasi metsässä tai istuessasi passissa. 219,00 € Artic Sport Mid Boot Lämpimät ja joustavat talvisaappaat aktiiviseen ulkoiluun. 111,00 € Arctic Original Lämpöliivi Miehet ja naiset Akkukäyttöinen Genzolämpöliivi joustavalla kankaalla. Sis. akun ja laturin. 129,00 € Lämpökäsineet Arctic 3 eri lämpötasoa. Sis. akun ja laturin. 99,00 € Kerrasto Bambu Miehet ja naiset Pehmeä, ihana bambukerrasto. 33,00 € Riistapulkka Täydellinen lisävaruste metsästykseen! Pulkassa voi vetää villisikoja, peuroja ja metsäkauriita. Liukuu helposti eteenpäin ja on erittäin kestävä. 149,00 € Istuinalusta Keflavik Pysy ihanan lämpimänä istuessasi! Tämän ladattavan istuinalustan ansiosta et palele kylmällä säällä istuessasi. Mukana virtapankki. 68,50 € Tundra Saappaat (-30C) Saappaat ovat kevyet ja lämpimät, ja ne on valmistettu eristävästä EVA:sta. Sis. irrotettavan vuorin. 39,00 € Comfort 200 Kerrasto Miehet ja naiset Pohja polyesteri/villa/polyamidi. Round neck 47,50 € Turtle neck 56,00 € Housut 41,00 € Asereppu Torne 25 Reppuun mahtuu useimmat kiikaritähtäimellä varustetut aseet. Tilavuus 25 litraa. 62,00 € Uutuus! Uutuus! Uutuus! Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi www.hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Hinnat on ilmoitettu mainoksen julkaisupäivänä voimassa olevan Ruotsin kruunun vaihtokurssin mukaan. Katso voimassa olevat hinnat verkkosivuilta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi 44-47_Tunnhamn_osa4_ME0623.indd 47 44-47_Tunnhamn_osa4_ME0623.indd 47 27.10.2023 8.02 27.10.2023 8.02
Erityisesti pienja vieraspetojen pyyntiin liittyen on herännyt keskustelua siitä, saako koira päätyä kontaktiin kohde-eläimen kanssa. Tässä Suomen riistakeskuksen näkemys asiaan. Kuva Tero Salmela Vältä ja keskeytä S uomen riistakeskus katsoo, ettei metsästyskoiran kohderiistaan kiinnikäymistä voida suoraan katsoa metsästyslaissa (20 §) ja eläinten hyvinvoinnista annetussa laissa (6 §) tarkoitetuksi tarpeettomaksi kivun tai kärsimyksen aiheuttamiseksi. Tilanteet vaihtelevat muun muassa metsästysmuodon, eläinlajin, maaston ja koirien suhteen niin paljon, ettei yksiselitteistä tulkintaa voida tehdä. Metsästystilanteessa vastakkain on kaksi eläintä, eikä ennakolta voida poissulkea mahdollisuutta, että vahvan metsästysvietin omaava koira pyrkisi käymään kiinni kohde-eläimeen. Kontakti voi syntyä myös kohde-eläimen hyökätessä ja koiran puolustautuessa. Keskeistä on pyrkiä välttämään kontakti. Mikäli kontakti syntyy, tulee se olosuhteet huomioon ottaen pyrkiä keskeyttämään mahdollisimman nopeasti. Kun havaitaan koiran saavuttaneen kohde-eläin, pyritään pääsemään paikalle mahdollisimman nopeasti ja lopetetaan kohde-eläin viipymättä. Koira käy kiinni? 48 Metsästäjä 6/2023 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. 48-49_Lait&Luvat_ME0623.indd 48 48-49_Lait&Luvat_ME0623.indd 48 27.10.2023 8.03 27.10.2023 8.03
Ampumaratojen ympäristöluvitusta on sujuvoitettava R iistahallinnon tavoite on edistää metsästyksen turvallisuutta ja eettisyyttä, jonka yhtenä kulmakivenä on metsästäjän hyvä ampumataito ja turvallinen aseenkäsittely. Ampumarataverkoston on oltava riittävän tiheä, jotta etäisyydet harjoittelupaikoille säilyvät kohtuullisina. Samoilla radoilla harjoittelevat metsästäjät, ampumaurheilun harrastajat, reserviläiset ja viranomaiset. Hyvät harjoittelumahdollisuudet ovat vähäväkisen maan vahvuus myös maanpuolustuksen näkökulmasta. Ampumaratoja ylläpitävät yleishyödylliset, voittoa tavoittelemattomat yhdistykset vapaaehtoispohjalta pienillä taloudellisilla resursseilla – ne eivät todellakaan ole mitään voittoa takovia pörssiyhtiöitä. Ympäristövaikutusten hallinta on tärkeää, muttei ampumarata ole mikään 100 rekkakuormaa puuta päivässä nielevä sellutehdas, saati peruskallion ikuisiksi ajoiksi mylläävä uraanikaivos. Ammutut lyijyluodit ovat hiekkaloukussa hyvässä hallinnassa. Ongelmalliseksi tilanteen tekee, ettei 259 ampumaradalla ole toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa. Maaja metsätalousministeriön rahoittaman ampumaratojen ympäristölupahankkeen avulla on onneksi hidastettu verkoston harvenemista merkitävästi. Valitettavasti hankkeen aikana on selvinnyt, ettei ammattimaisesti laadittu ympäristölupahakemus aina riitä sen saamiseen. Ongelmat johtuvat usein ympäristönsuojelua ja ampumamelua koskevan lainsäädännön vanhentuneisuudesta ja tulkinnanvaraisuudesta sekä päätösten ristiriitaisuudesta. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä ympäristöministeriön ja –viranomaisten lupaprosessit ovat vaikeuttaneet monien ampumaratojen toimintaa kohtuuttomasti. Onneksi hallitusohjelmassa linjataan: hallitus turvaa ampumaratojen toiminnan ja edistää uusien ampumaratojen perustamista ottaen huomioon alueellisen tarpeen ja arvioiden mahdolliset lainsäädäntötarpeet huomioiden keskeisten maanpuolustus-, reserviläis-, ampumaurheilu-, ja metsästysjärjestöjen sekä viranomaisten tarpeet. Sujuvoitamme ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja ja lainsäädäntöä. Ulkoampumaratojen määrän tavoite on noin 1 000 ampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä. Painopiste on kivääriratojen ja toiminnallisten ratojen riittävässä määrässä koko maassa. Jos ampumaradallasi ei tällä hetkellä ole ympäristölupaa, vapaaehtoisesti omalla päätöksellä ei pidä rataa nyt sulkea. Sen sijaan kannattaa ottaa yhteyttä Ampumaurheiluliiton asiantuntijaan, jolta saa neuvoja, mitä on viisainta tehdä. Nyt ei pidä lyödä rukkasia naulaan. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Laki eläinten hyvinvoinnista astuu voimaan 1.1.2024. Tällä hetkellä asiasta säädetään eläinsuojelulaissa. Vaihtelevien olosuhteiden vuoksi koiran ja kohde-eläimen kontaktiin puuttumiselle ei voida määrittää ohjeellisia, saati sitovia aikamääreitä. Ampumatilanteessa täytyy ottaa huomioon koiran ja mahdollisten kanssametsästäjien turvallisuus, eikä lopetuslaukausta voida aina suorittaa välittömästi. Harkittu ja tarkoin kohdennettu laukaus on myös tapa välttää tarpeetonta kärsimystä, joten kontaktista huolimatta tulee olla malttia ja odottaa heti tappavan laukauksen mahdollistavaa ampumatilaisuutta. Metsästyskoiran tarkoituksellinen käyttäminen pienpedon tappamiseen ei ole soveltuva lopetusmenetelmä. Metsästäjän ja koiranohjaajan vastuu Suomen riistakeskus toteaa, ettei metsästyskoiran ja vahingoittumattoman kohde-eläimen kontakti saa missään tapauksessa olla tarkoituksellista. Tämä ei kuitenkaan estä kontaktihakuisten metsästyskoirien käyttämistä pyynnissä, vaan edellyttää edellä kuvattua toimintaa tilanteen välttämiseksi tai kontaktin syntyessä tilanteen päättämiseksi. Pienpetojen metsästys edellyttää koiralta tiettyä terävyyttä ja etenkin haitallisten vieraslajien pyynnissä tehokkuus on tärkeää, koska tavoitteena on mahdollisimman suuren eläinmäärän poistaminen. Voimakkaan riistavietin omaavat metsästyskoirat mahdollistavat pyynnin tehokkuuden, eikä kontaktia pystytä aina välttämään. Metsästäjän tai koiranohjaajan vastuulla on arvioida tilanne ja huolehtia siitä, ettei kohde-eläimelle tai koiralle koidu tilanteeseen nähden kohtuutonta kipua tai kärsimystä. Tunne koirasi Suomen riistakeskus suosittaa käyttämään harkintaa sellaisten metsästyskoirien käytössä, joiden tiedetään hakeutuvan välittömään kontaktiin kohde-eläimen kanssa. Niitä ei tulisi käyttää tilanteissa, joissa metsästäjien ei ole mahdollista päästä keskeyttämään tilannetta. Esimerkiksi kontaktihakuiseksi tiedettyjen luolakoirien käyttäminen paikoissa, joissa tilanteeseen ei ole mahdollista päästä ihmisvoimin kohtuullisin ponnistuksin, tulisi välttää. Vastaavasti maan pinnalla toimivan koiran kanssa metsästäjien tulisi pysytellä mahdollisuuksien mukaan lähellä, jotta työskentelyn seuraaminen olisi mahdollista ja tilanteeseen päästään puuttumaan tarvittaessa nopeasti. Kyseinen harkinta on keskeistä sekä koiran että kohde-eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta. Haavoittuneet eläimet Suomen riistakeskus toteaa, että erikoistapauksissa koiran hakeutuminen kontaktiin voi jopa ehkäistä kohde-eläimen kärsimystä. Haavoittuneet tai vahingoittuneet eläimet tulee lopettaa mahdollisimman nopeasti kivun ja kärsimyksen estämiseksi. Kontaktiin hakeutuva metsästyskoira saa useassa tapauksessa pysäytettyä kohde-eläimen huomattavasti metsästäjää nopeammin, jolloin se saadaan paikallistettua ja lopetettua nopeammin. Lait ja luvat K lumni 49 Metsästäjä 6/2023 48-49_Lait&Luvat_ME0623.indd 49 48-49_Lait&Luvat_ME0623.indd 49 27.10.2023 8.03 27.10.2023 8.03
Riekkokannat vaihtelevat jyrkästi vuosien välillä. Eteläisellä levinneisyysalueellaan riekko on taantunut, mutta tuntureilta selvää taantumaa ei ole havaittu, vaikka vaihtelu voi olla suurta. Tämä on aiheuttanut hämmennystä, joka johtuu sekä eroista riekkokannoissa että erilaisista laskentamenetelmistä. TeksTi Antti Paasivaara, Andreas Lindén, Ahti Putaala ja Janne Mustikkamaa Riekkokannat ja niiden laskentamenetelmät Lapissa M etsäalueilla riekkokannan runsautta arvioidaan riistakolmioiden avulla, mutta Suomen avoimissa ja puoliavoimissa tunturiympäristöissä vuodesta 2008 on käytetty kanakoiralaskentaa. Näissä molemmissa on kyse linjalaskennasta, mutta niissä on myös perustavanlaatuisia eroja sekä maastossa että analyysiperiaatteissa. Riekon päälevinneisyysaluetta ovat erityisesti pohjoiset tunturimaastot, joissa kasvaa lähinnä varpuja ja lehtipuita, erityisesti koivua ja vain paikon harvaa mäntymetsää. Voisi siis sanoa, että on eri menetelmät erilaisille riekkokannoille. Riistakolmiot riekkolaskennassa Metsäalueilla riekkokantaa arvioidaan riistakolmiolaskennalla, jossa on kiinteä 60 metriä leveä laskentakaista. Laskenta Tunturi-Lapin ja Metsä-Lapin linjastot ja riistakolmioiden sijoittuminen eri alueille. Kanakoiralinjasto Riistakolmio 50 Metsästäjä 6/2023 50-51_Riekkolaskenta_ME0623.indd 50 50-51_Riekkolaskenta_ME0623.indd 50 27.10.2023 8.03 27.10.2023 8.03
suoritetaan haravoimalla vakioiduin menetelmin laskentakaista kolmen laskijan voimin. Tuloksiin vaikuttavat lentoon ajetut yksilöt suhteessa laskentakaistan pinta-alaan. Riistakolmioiden tiheydet ovat siis lieviä aliarvioita, mutta pääasia on vertailtavuus vuosien ja alueiden välillä. Kanakoiraa ei saa riistakolmiolaskennassa käyttää, koska se muuttaa havaittavuutta ja heikentää tulosten yhtenäisyyttä sekä vertailtavuutta. Koiraa voi olla myös vaikea hallita kapealla laskentakaistalla, eikä kaista tule kunnolla haravoiduksi, jos itse laskijoita on vähemmän kuin kolme. Riistakolmiolaskennoista esitetään ne kolmiot ja tulokset, jotka sijaitsevat napapiiriä pohjoisempana. Kanakoira-avusteinen riekkolaskenta Etäisyyslaskenta kanakoiralla on kehitetty Norjan ja Ruotsin avoimien tundraja tunturielinympäristöjä varten. Menetelmä on yhtenäinen kattaen kolmen valtakunnan tunturit. Se kehitettiin havaittavuuden parantamiseksi. Koira havaitsee erityisesti riekot, jotka voivat juosta sivuun ihmisen vaikutuksesta. Lisäksi keskeinen ero on laskentakaistan muodostuminen joustavasti kunkin laskentasuorituksen mukaan. Tällöin oletetaan, että kaikki linnut (parvet) tulevat ajetuksi lentoon laskentalinjan keskiviivalta tai sen läheisyydestä ja ilmiö heikentyy sitä mukaa kun etäisyys keskilinjaan kasvaa. Laskijoiden on siis kyettävä mittaamaan riekkoparven keskikohdan etäisyys kiinteään laskentalinjaan ja parvikoon tarkasti. Parvien etäisyyksien jakaumaa kutsutaan myös havaittavuudeksi, mutta verrattuna kiinteän kaistan laskentaan, etäisyysmenetelmän kaista määräytyy parvihavaintojen etäisyyksistä. Etäisyyksien jakaumasta johdetaan matemaattisesti tehokas laskentakaista, johon kaikki havainnot suhteutetaan. Koirien lentoon ajamien lintujen määrään vaikuttaa kannan runsaus, parvikoko (myös poikuekoko), kuinka kaukana keskilinjasta riekkoparvet keskimäärin kunakin vuonna havaitaan. Parvihavaintojen etäisyys keskilinjasta eli havaittavuus ja laskentakaista vaihtelevat vuosien välillä useita kymmeniä metrejä johtuen esimerkiksi lintujen iästä, säätekijöistä, koiran liikkeistä ja maastosta. Kanakoiramenetelmällä ja riistakolmiolaskennalla on selkeä työnjako, koska ne soveltuvat eri tavalla eri riekkokannan osiin ja elinympäristöihin. Tärkeää on huomata, että riistakolmioiden koko kaistassa ja kanakoiramenetelmässä keskilinjalla oletetaan parvien todennäköisyys tulla havaituksi vakioksi. Riekkokannan muutokset Riekkokannat ovat vaihdelleet tuntureilla reilusta kahdesta riekosta noin reiluun 20 riekkoon neliökilometriä kohti. Vaihtelu on siis ollut noin kymmenkertaista heikon ja runsaan kannan välillä. Sen sijaan metsissä riekkokanta on ollut tasaisempi, mutta huomattavasti alhaisempi vaihdellen alle yhdestä riekosta yli kolmeen riekkoon neliökilometrillä. Ero kuvastaa elinympäristöjen laatua riekon näkökulmasta, joten tunturija tundraelinympäristöt ovat riekolle otollisempi elinalue kuin metsät, joissa riekko asuttaa pääasiassa avoimia suovaltaisia elinympäristöjä. Toisaalta logaritmimuunnos paljastaa, että kannanvaihtelut ovat melko yhdensuuntaisia kautta koko aineiston. Riekkokannan muutokset sekä Suomen ja Finnmarkin (Norja) tunturialueilta sekä Metsä-Lapissa napapiirin pohjoispuolella vuosilta 2008–2023. Alinna sama kuvaaja logaritmisena (kantaluku 10). Suomessa kanakoiralinjoja on nykyisin 52 alueella noin 750 kilometriä kolmessa pohjoisimmassa kunnassa. Finnmarkissa on laskentalinjoja 29 eri alueella noin 400 kilometriä. Vertailussa on vuosittain keskimäärin 105 riistakolmiota ja noin 1 260 kilometriä riistakolmioiden laskentalinjaa napapiiristä pohjoiseen. Riekon kannanvaihtelut (yks./km2) logaritmiasteikolla yk s./ km 2 100,00 10,00 1,00 0,10 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Suomen kanakoiralinjat Finnmarkin kanakoiralinjat Riistakolmiot Riekon kannanvaihtelut (yks./km2) yk s./ km 2 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Suomen kanakoiralinjat Finnmarkin kanakoiralinjat Riistakolmiot Kuuntele aiheesta lisää Sorkkia ja sarvia -podcastista metsastajalehti.fi 51 Metsästäjä 6/2023 50-51_Riekkolaskenta_ME0623.indd 51 50-51_Riekkolaskenta_ME0623.indd 51 27.10.2023 8.03 27.10.2023 8.03
M tsästäjän aseet Metalliosien pinnoitus parantaa käyttöaseen ulkonäköä ja säänkestävyyttä. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa I nnokkaana metsästäjänä, mutta vähemmän innokkaana varustehuoltajana aseeni joutuvat kärsimään sekä kosteudesta että huonosta öljyämisestä. Kiväärini sinistys oli viime vuosina kärsinyt ja vesilinnustushaulikkoni helposti ruostuvat metalliosat olin aikoinaan piilottanut katseelta maastokuvioidulla teipillä. Aseiden huono pito kolkutti takaraivossani Säänkestävyyttä metsästysaseeseen lähtiessäni selvittämään, miten niistä saisi sopivammat kaltaiselleni huithapelille. Vanhan sinistyksen tilalle luonnollisinta olisi tietysti uudelleensinistys, mutta se vaatisi jälleen huolellista ylläpitoa. Harkitsin myös maalaavani aseet itse ja koetin selvitellä jopa hydrodippauksen mahdollisuuksia. Asiaan perehtyessäni nousi esiin keraaminen maalipinnoite, Cerakote, jota monet asevalmistajatkin käyttävät. Kyseessä on jauhemainen maaliseos, joka suihkutetaan rasvattomaksi puhdistettuihin osiin. Maalauksen jälkeen osat kuumennetaan maalin kestävyyden maksimoimiseksi. Pinnoitus kestää sekä korkeita lämpötiloja että jonkinasteista olotilan muutosta – maalipinta siis joustaa, eikä lohkeile. 52 Metsästäjä 6/2023 52-53_Varusteet_pintaa_pyssyyn_ME0623.indd 52 52-53_Varusteet_pintaa_pyssyyn_ME0623.indd 52 27.10.2023 8.04 27.10.2023 8.04
Ammattilainen auttaa Löysin kotimaisen toimijan, jonka kautta aseet saisi kätevästi maalaukseen. Kun otin heihin yhteyttä, maalaus käytiin tarkasti läpi, pohdittiin sopivat värisävyt ja laadittiin maalaussuunnitelma. Kiväärin teräsosat päätettiin pinnoittaa murretulla Burnt Bronze -värillä, mutta yksityiskohtiin kuten ruuvinkantoihin ja lippaaseen tulisi mattamustaa. Haulikkoon valittiin käyttötarkoitukseen sopivaa Foliage Green -vihreää ja mattamustaa yksityiskohtiin. – Jokainen päällystetty nippeli suojautuu kosteudelta ja ruosteelta. Samalla kertaa kannattaisikin pinnoittaa aseen kaikki siihen soveltuvat osat, Laatuaseen Petri Oinonen tähdensi Cerakoten kosteussuojaushyötyjä. Pysäyttää hapettumisen Kun pinnoittaja purki aseet maalausta varten, paljastuivat kaikki osat, joita en ollut huoltanut tarpeeksi. Siksi joitain haulikon laukaisukoneistonkin osia on kuulemma nyt pinnoitettu “erikoisen värisiksi”, toki ruostesuojauksen hengessä ja hapettumisen pysäyttämiseksi. Saatan kuulemma havaita kyseiset osat, jos joskus huollan aseeni kunnolla – ehkäpä tässä olisi syy purkaa haulikko kauden päätteeksi? Uutuudenjäykkyyttä Aseiden palautuessa tuntui kuin olisin saanut kaksi uutta asetta. Mattapintaiset raudat ja yksityiskohtien korostus mattamustalla toimivat erinomaisesti. Hieman tavallisesta poikkeavat värivalinnat osuivat nappiin. Pinnoitus tuo pintoihin hieman uutta materiaalia. Sen huomaa osissa, joissa on pienet toleranssit. Kiväärin lukkoon tuttu sujuvuus palasi veivaamalla kevyesti öljyttyä lukkoa hetken aikaa edestakaisin. Vaimenninkierteistä se korjaantui parilla tipalla öljyä ja kiinnittämällä ja irrottamalla vaimennin muutamia kertoja. Karun kauniita työkaluja Jos ase on nähnyt parhaat päivänsä ja kaipaa kasvojenkohotusta, on keraaminen maalipinnoite yksi toimiva vaihtoehto. Erityisesti, jos ase altistuu koville olosuhteille ja huolimattomalle omistajalle. ? Lähtötilanteessa kiväärin piipun pinta oli sinistetty ja kolhukohdissa oli ruostekukkia. Haulikkoon oli 10 vuotta aikaisemmin kääritty kaislakuvioinen teippi ympärille. ? Eri osiin voi valita eri värit. Kiväärin yksityiskohdat, kuten varmistin, liipaisin ja esimerkiksi ruuvit maalattiin mattamustalla, suuremmat pinnat murretulla pronssisävyllä. Myös lukonkehyksen sisäpuoli ja kiikarinjalat maalattiin. ? Pinnoitettu pinta on matta, virheetön ja kestävä. Vuosien ajan teippien alla hautuneet haulikon raudat ovat jälleen asiallisen näköiset ja kestävät kovaakin käyttöä. 53 Metsästäjä 6/2023 52-53_Varusteet_pintaa_pyssyyn_ME0623.indd 53 52-53_Varusteet_pintaa_pyssyyn_ME0623.indd 53 27.10.2023 8.04 27.10.2023 8.04
AN TT I YR JÖ LÄ M etsästäjää syytettiin törkeästä metsästysrikoksesta tämän ammuttua alle vuoden ikäisen karhunpennun. Metsästäjää oli pyydetty avuksi ampumaan yksin liikkunut erauspentu, jollaisen pyytämiseen oli ollut lupa. Karhu oli liikkunut yksin, eikä metsästäjällä ollut kertomansa mukaan syytä epäillä, etteikö kyse olisi ollut koko kesän ajan kyseisellä alueella yksin liikkuneesta erauspennusta. Ennen ampumista metsästäjä oli nähnyt lyhyesti karhun noin 100 metrin etäisyydeltä ja tullut johtopäätökseen, että se on erauspentu. Ajon jälkeen karhu tuli metsästäjästä noin 20 metrin päähän, jolloin metsästäjä ampui sitä kahdesti. Toinen henkilö ampui tämän jälkeen lopetuslaukauksen. Karhua ensin ampunut metsästäjä havaitsi karhun olevan pienikokoinen erauspennuksi. Metsästäjä itse pyysi viranomaiset paikalle tilannetta selvittämään, eikä hän pyrkinyt salailemaan tapahtunutta. Syytteen mukaan metsästäjä oli toiminut tahallaan tai ainakin törkeän huolimattomasti, ja hänelle vaadittiin vähintään kolmen vuoden metsästyskieltoa törkeästä metsästysrikoksesta. Myös takavarikoitu karhu vaadittiin menetettäväksi valtiolle, samoin ampumiseen käytetty kivääri lippaineen ja suojapusseineen. Metsästäjä myönsi ampuneensa karhun, mutta kiisti tahallisuuden tai törkeän huolimattomuuden ja vaati syytteen hylkäämistä. Metsästäjä ei kertomansa mukaan ollut tiennyt karhun olleen alle vuoden ikäinen. Hän vetosi myös siihen, ettei karhun ikää ollut selvitetty luotettavalla tavalla, koska pelkkä karhun koko ei varmuudella kerro karhun ikää. KÄRÄJÄOIKEUS ARVIOI KARHUN IKÄÄ JA METSÄSTÄJÄN MENETTELYÄ Asiassa oli riidatonta, että metsästäjä oli ampunut kyseisen karhun. Riidanalaista sen sijaan oli, oliko karhu alle vuoden ikäinen, oliko metsästäjä toiminut tahallisesti tai Luuli ampuvansa erauspentua – olikin alle vuoden ikäinen pentu törkeän huolimattomasti ja oliko tekoa pidettävä kokonaisuutena arvioiden törkeänä. Käräjäoikeus totesi kaikkien Luonnonvarakeskuksen lausunnon seikkojen viittaavan siihen, että karhu oli ollut alle vuoden ikäinen. Iän arvioinnissa vaikutti muun muassa karhun paino, joka oli noin 20 kiloa. Erauspennut painavat lausunnon mukaan yleensä 43–125 kiloa. Karhulla oli vielä maitohampaita, ja sen etutassun leveys oli pienempi kuin erauspennuilla tavallisesti on. Käräjäoikeus katsoikin näytetyksi, että kyse on alle vuoden ikäisestä pennusta. Tahallisuutta arvioidessaan käräjäoikeus totesi, ettei mikään viitannut siihen, että metsästäjä olisi tahallaan ampunut alle vuoden ikäisen karhun. Arvioitavana oli siten se, oliko toimittu törkeän huolimattomasti. Käräjäoikeus totesi metsästäjälle kuuluvan korostuneen huolellisuusvaatimuksen, ja jos metsästyksen kohde ei ole täysin selvä, metsästäjä ei saa toteuttaa metsästystoimia ennen kuin on varmistunut kyseessä olevan luvallinen eläin. Vaikka metsästäjän toiminnassa ei tavanomaisesti arvioituna olisikaan moitittavaa, korostunut huolellisuusvelvoite voi silti ai54 Metsästäjä 6/2023 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 54-55_Rikos_ja_rangaistus_ME0623.indd 54 54-55_Rikos_ja_rangaistus_ME0623.indd 54 27.10.2023 8.04 27.10.2023 8.04
M etsästäjää vastaan nostettiin syyte metsästysrikoksesta. Syytteen mukaan metsästäjä oli tahallaan tai ainakin törkeällä huolimattomuudellaan ampunut metsäpeuran ilman pyyntilupaa. Syytteessä vaadittiin metsästäjää menettämään valtiolle ampumisessa käytetty kivääri ja metsäpeuran arvona vähintään 2 600 euroa. Lisäksi hänelle vaadittiin vähintään vuoden pituista metsästyskieltoa, koska syytteen mukaan hän oli osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöistä. Metsästäjä tunnusti ampuneensa metsäpeuran, mutta kiisti tahallisuuden. Hänen mukaansa kyse oli huolimattomuudesta. heuttaa vastuun muodostumisen. Alle vuoden ikäinen karhu on aina rauhoitettu, mikä korostaa metsästäjälle asetettua huolellisuusvaatimusta. Käräjäoikeus totesi, että metsästäjän menettely karhun ampumisessa oli ollut törkeän huolimatonta. Kokonaisuutena tekoa arvioidessaan käräjäoikeus päätyi siihen, ettei kyse ollut törkeästä metsästysrikoksesta vaan perusmuotoisesta metsästysrikoksesta. Tätä puolsi muun ohella se, että metsästäjä oli edesauttanut asian selviämistä ilmoittamalla epäilystä karhun iän suhteen heti viranomaisille. Metsästysrikosta ei siis pidetty törkeänä, vaikka huolimattomuus olikin ollut törkeää. Koska alle vuoden ikäinen karhu on erityisen suojeltu kohde, katsoi käräjäoikeus, että teosta oli määrättävä vankeusrangaistus. Metsästäjälle määrättiin 60 päivän ehdollinen vankeusrangaistus. Kohtuullisena metsästyskiellon pituutena käräjäoikeus piti 1,5 vuotta. Takavarikoitu kivääri lippaineen ja suojapusseineen määrättiin menetettäväksi valtiolle, samoin kuin jo takavarikoitu ammuttu karhu. HOVIOIKEUS KOVENTAA TUOMIOTA Metsästäjä valitti tuomiostaan hovioikeuteen. Tiheässä metsämaastossa yksin liikkuneen karhun koon hahmottaminen oli ollut nopeassa metsästystilanteessa vaikeaa. Pitkäkarvainen ja tiheäturkkinen karhu oli näyttänyt isokokoisemmalta kuin mitä se todellisuudessa oli ollut. Metsästäjä katsoi, ettei hänen menettelynsä ollut osoittanut välinpitämättömyyttä eikä ilmeistä piittaamattomuutta. Hänen mukaansa kyse olisi enintään metsästysrikkomuksesta eikä metsästysrikoksesta. Käräjäoikeudessa esillä olleiden seikkojen lisäksi hovioikeudessa todisteena esitetty hammassementtianalyysiin perustunut lausunto puolsi sitä, että karhu oli ollut alle vuoden ikäinen. Teon huolimattomuutta arvioidessaan hovioikeus totesi, että alle yksivuotiaan pennun ja yli yksivuotiaan erauspennun erottaminen toisistaan voi olla haastavaa. Karhun koko huomioiden metsästäjän ei olisi pitänyt ampua ennen varmistumista siitä, onko kyse erauspennusta vai ei. Koska hän ei ollut näin toiminut, hovioikeus katsoi huolellisuusvelvollisuutta rikotun. Kokeneena karhun metsästäjänä hänellä olisi ollut kyky sitä noudattaa. Hovioikeuden mukaan metsästäjä oli ottanut tietoisen riskin siitä, että karhu voi olla alle vuoden ikäinen pentu ja päätyi huolimattomuuden arvioinnissa samaan lopputulemaan kuin käräjäoikeus. Se, että metsästäjä oli ollut luvallisessa karhunpyynnissä ja hänelle oli taustatietona kerrottu alueella jo pidempään liikkuneesta erauspennusta, voisivat hovioikeuden mukaan puoltaa sitä, että metsästysrikosta ei olisi kokonaisuutena arvioituna pidettävä törkeänä. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi kuitenkin metsästäjän syyllistyneen törkeään metsästysrikokseen. Hovioikeus painotti arvioinnissaan karhun erityistä suojeluarvoa. Korostunutta huolellisuusvelvollisuutta oli rikottu ampumalla huomattavan pienikokoinen alle vuoden ikäinen pentu, joka on aina rauhoitettu. Hovioikeuden perustelujen mukaan kielto olla metsästämättä rauhoitettua eläintä samoin kuin velvollisuus selvittää metsästyksen kohde ovat keskeisimpiä metsästyksen huolellisuusarvioinnin kriteereitä. Hovioikeus pidensi metsästäjälle määrättyä ehdollista vankeusrangaistusta metsästysrikoksen törkeän tekomuodon takia neljään kuukauteen, ja metsästyskielto määrättiin kestämään kolme vuotta. KÄRÄJÄOIKEUS MÄÄRÄÄ METSÄSTYSKIELLON Tapauksessa oli riidatonta, että metsästäjä oli seuruemetsästykseen osallistuessaan ampunut hirven sijasta metsäpeuran. Koska metsästäjä oli tunnustanut ja metsäpeuran todettiin olevan kohtuudella hirvestä erotettavissa, käräjäoikeus katsoi metsästäjän menetelleen törkeällä huolimattomuudella ja syyllistyneen näin metsästysrikokseen. Jos riistaeläin on metsästetty ilman pyyntilupaa, tuomitaan joko eläin tai sen arvo menetettäväksi valtiolle. Tässä tapauksessa metsäpeuran todettiin tulleen todennäköisesti luovutetuksi valtiolle, eikä sen arvoa siitä syystä määrätty enää menetettäväksi. Mutta kivääri määrättiin menetettäväksi. Metsästysrikoksesta voidaan rikoslain mukaan määrätä metsästyskielto, jos menettely osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöistä. Käräjäoikeus totesi, että metsäpeura on suhteellisen helposti tunnistettava eläin ja metsästäjän täytyy tunnistaa eläin ennen ampumista. Näistä syistä käräjäoikeus määräsi metsästäjälle metsästyskiellon noin 13 kuukaudeksi. Metsäpeuran ampuminen ilman pyyntilupaa hirvimetsällä 55 Metsästäjä 6/2023 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 54-55_Rikos_ja_rangaistus_ME0623.indd 55 54-55_Rikos_ja_rangaistus_ME0623.indd 55 27.10.2023 8.04 27.10.2023 8.04
RIISTAKIEKOT Riista sopii loistavasti nyhtöpossun tapaan valmistettavaan ruokaan. Matalassa lämpötilassa valmistettuna lihasta tulee mureaa ja maukasta, jolloin myös edullisempien ruhonosien käyttäminen kannattaa. Revin kypsän lihan pienehköiksi paloiksi ennen kuin painelen säikeet tiiviiksi, pieniksi kiekoiksi. 4 annosta 1 kg vesilinnun rintaa tai muuta riistaa 1 nippu timjamia 1 keltasipuli 1 porkkana 2 laakerinlehteä 5 kokonaista mustapippuria vettä 1 kuorittu valkosipuli 200 g tuorejuustoa suolaa ja pippuria Laita kattilaan liha, timjami, sipuli, porkkana, valkosipuli, laakerinlehdet, noin 1 1?2 teelusikallista suolaa ja mustapippurit. Peitä ne vedellä ja kypsennä liedellä miedolla lämmöllä, kunnes liha on mureaa. Nosta liha kattilasta ja revi se haarukalla pieniksi paloiksi. Säilytä paistoliemi. Mausta liha suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon tuorejuusto, jotta lihasuikaleet tarttuvat toisiinsa. Muotoile lihasta kiekkoja. Jos haluat paksuja kiekkoja, käytä halutessasi apuna pyöreää muottia. RIISTAMAKSAPIHVI On sääli, että maksaa käytetään niin vähän, sillä se on ravinteikasta ja fantastisen maukasta. Minä lisään taikinaan raastettua omenaa, joka tekee mausta ja koostumuksesta entistä paremman. 400 g hirven tai metsäkauriin maksaa 5 kuorittua perunaa 3 keltasipulia 2 valkosipulinkynttä 2 omenaa suolaa ja pippuria Kuori ja lohko sipulit ja valkosipulit. Kuori omenat, poista siemenkodat ja leikkaa omenat paloiksi. Jauha maksa, perunat, sipulit, valkosipulit ja omenat lihamyllyssä. Sekoita ainekset yhteen. Mausta suolalla ja pippurilla. Kuumenna paistinpannu ja paista maksapihvejä noin 2–3 minuuttia kummaltakin puolelta. Lettupannulla paistaminen tekee pihveistä pyöreitä ja kauniin muotoisia. Tarjoile maksapihvit keitettyjen perunoiden, puolukkasurvoksen ja kermakastikkeen kera. 56 Metsästäjä 6/2023 VUONNA 2023 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. TeksTi Michael Björklund kuvaT Linus Lindholm Ru ka 56-57_Reseptit_ME0623.indd 56 56-57_Reseptit_ME0623.indd 56 27.10.2023 8.05 27.10.2023 8.05
KERMASSA HAUDUTETTUA PURJOA Kermassa haudutetun purjon pehmeys sopii hyvin yhteen riistan kanssa. Purjosipuli sopii myo?s mainiosti esimerkiksi kalan lisukkeeksi. 2 purjosipulia 3 dl kermaa 1?2 dl hienonnettua persiljaa Suolaa ja pippuria Voita paistamiseen Leikkaa purjosipuli noin 10 senttimetrin pituisiksi tangoiksi. Aloita purjon kannasta ja leikkaa niin monta palaa kuin saat ennen kuin purjo alkaa haarautua. Keita? purjosipulipaloja kevyesti suolatussa vedessa? noin 10 minuuttia, jonka ja?lkeen anna niiden ja?a?htya? vedessa?. Nosta ja?a?htyneet purjosipulit pois vedesta? ja paista niita? paistinpannulla, kunnes ne ovat kullanruskeita. Lisa?a? kerma ja anna kiehua, kunnes koostumus on sakea. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita joukkoon hienonnettu persilja. PEKONIIN KÄÄRITYT VIHREÄT PAVUT Pekoniin ka?a?rityt vihrea?t pavut ovat paitsi ylla?tta?va?n hyvia?, myo?s eritta?in helppo riistan lisuke. 4 annosta 8 pekonisiivua 20 ohutta vihreää papua Ka?a?ri kahden pekonisiivun sisa?a?n viisi papua. Toista sama loppujen papujen kohdalla. Kypsenna? 160asteisessa uunissa 10 minuuttia. 57 Metsästäjä 6/2023 56-57_Reseptit_ME0623.indd 57 56-57_Reseptit_ME0623.indd 57 27.10.2023 8.05 27.10.2023 8.05
InfiRay Tube TH50V2 lämpötähtäin • Resoluutio 640x512 pikseliä • Sensori 12? • Herkkyys NETD <25mK • Näytön resoluutio OLED 2560 x 2560 pikseliä • Paino ilman paristoa 930 g 4290 4290 00 00 InfiRay Mate MAH50 lämpötähtäin • Resoluutio 640x512 pikseliä • Sensori 12? • Herkkyys NETD ?25mK • Näytön resoluutio OLED 1024 x 768 pikseliä • Paino ilman paristoa 530 g 3990 3990 00 00 InfiRay Affo AP13 lämpökamera • Resoluutio 256x192 pikseliä • Sensori 12? • Herkkyys NETD ?40mK • Näytön resoluutio LCOS 720 x 540 pikseliä • Paino ilman paristoa 340 g 699 699 00 00 InfiRay Tube TL35SE lämpötähtäin • Resoluutio 384x288 pikseliä • Sensori 12? • Herkkyys NETD <25mK • Näytön resoluutio 1536 x 1080 pikseliä • Paino ilman paristoa 720 g 1990 1990 00 00 InfiRay Mate MAL25 lämpötähtäin • Resoluutio 384x288 pikseliä • Sensori 12? • Herkkyys NETD ?30mK • Näytön resoluutio 1024 x 768 pikseliä • Paino ilman paristoa 460 g 1990 1990 00 00 InfiRay Eye III EH35 lämpökamera • Resoluutio 640x512 pikseliä • Sensori 12? • Herkkyys NETD ?25mK • Näytön resoluutio AMOLED 1440×1080 pikseliä • Paino ilman paristoa 480 g 2190 2190 00 00 Tähtää tarkemmin! ? Suomen suurin valikoima! ? Yli 400 000 tuotetta ? Nopea toimitus ? Ilmainen palautus ? 100% kotimainen Riistaru an menetelmät Taitavan riistakokin tunnistaa lihasta, jossa suolaa ei ole liikaa, vaan juuri sopivasti. TeksTi ja kuvaT Kati Pohja S uolaaminen on vanhimpia lihan säilöntämenetelmiä, ja sitä käytettiin ennen kuin nykyaikaiset sähköllä toimivat kylmäsäilytysmahdollisuudet yleistyivät. Suolan säilövä ominaisuus perustuu sen kykyyn sitoa vettä, jolloin mikrobien toimintamahdollisuudet pienenevät. Nykyään suolalla säilömistä ei enää tarvita, mutta lihan maustamisessa suolalla on Monta tapaa suolata olennainen paikkansa. Suolatessa kannattaa käyttää jodioimatonta karkeaa merisuolaa ja pitää maltti mielessä, sillä liian suolaista lihaa ei ole miellyttävää syödä. Kuivasuolaus Kuivasuolauksessa, eli umpisuolauksessa, lihapala upotetaan karkeaan merisuolaan ja annetaan suolautua muutaman asteen lämpötilassa, koosta riippuen parista päivästä aina muutaman viikkoon. Suolauksen jälkeen isoja lihapaloja voi vielä liottaa pintasuolaisuuden laimentamiseksi. Kuivasuolaus sopii parhaiten pienehköille tai litteille lihapaloille, sillä ongelmana on usein epätasainen suolautuminen. Isoille paloille ruiskutai upposuolaus on suositeltavampaa. Upposuolaus Upposuolaus, eli suolavedessä liottaminen, vastaa umpisuolausta, mutta suolaa tarvitaan vähemmän. Suolavedeksi keitetään 10 prosentin suolaliuos (100 g suolaa per litra vettä), johon liha upotetaan liemen jäähdyttyä. Suolautumisen ajaksi astia nostetaan jääkaappilämpötilaan. Suolausaika riippuu paitsi lihan painosta, myös sen muodosta, sillä litteät lihat suolautuvat nopeammin kuin pyöreät. Hyvänä nyrkkisääntönä suolausajasta voi pitää vuorokautta per 0,5 kg lihaa, mutta tässäkin Kuivaeli umpisuolauksessa liha peitetään kauttaaltaan suolalla. Suolausaika riippuu lihan koosta ja muodosta. Upposuolauksessa liha suolautuu 10 prosentin suolaliemessä. 58 Metsästäjä 6/2023 58-59_Riistaruoan_menetelmät_suolaus_ME0623.indd 58 58-59_Riistaruoan_menetelmät_suolaus_ME0623.indd 58 27.10.2023 8.05 27.10.2023 8.05
InfiRay Tube TH50V2 lämpötähtäin • Resoluutio 640x512 pikseliä • Sensori 12? • Herkkyys NETD <25mK • Näytön resoluutio OLED 2560 x 2560 pikseliä • Paino ilman paristoa 930 g 4290 4290 00 00 InfiRay Mate MAH50 lämpötähtäin • Resoluutio 640x512 pikseliä • Sensori 12? • Herkkyys NETD ?25mK • Näytön resoluutio OLED 1024 x 768 pikseliä • Paino ilman paristoa 530 g 3990 3990 00 00 InfiRay Affo AP13 lämpökamera • Resoluutio 256x192 pikseliä • Sensori 12? • Herkkyys NETD ?40mK • Näytön resoluutio LCOS 720 x 540 pikseliä • Paino ilman paristoa 340 g 699 699 00 00 InfiRay Tube TL35SE lämpötähtäin • Resoluutio 384x288 pikseliä • Sensori 12? • Herkkyys NETD <25mK • Näytön resoluutio 1536 x 1080 pikseliä • Paino ilman paristoa 720 g 1990 1990 00 00 InfiRay Mate MAL25 lämpötähtäin • Resoluutio 384x288 pikseliä • Sensori 12? • Herkkyys NETD ?30mK • Näytön resoluutio 1024 x 768 pikseliä • Paino ilman paristoa 460 g 1990 1990 00 00 InfiRay Eye III EH35 lämpökamera • Resoluutio 640x512 pikseliä • Sensori 12? • Herkkyys NETD ?25mK • Näytön resoluutio AMOLED 1440×1080 pikseliä • Paino ilman paristoa 480 g 2190 2190 00 00 Tähtää tarkemmin! ? Suomen suurin valikoima! ? Yli 400 000 tuotetta ? Nopea toimitus ? Ilmainen palautus ? 100% kotimainen lihan muoto vaikuttaa. Kokeilemalla löydät omaan makuun sopivat ajat. Ruiskusuolaus Ruiskusuolauksessa lihan sisään ruiskutetaan 6–10 prosentin suolaliuosta tasaisin välein pistokohtia vaihtaen. Liuosta tarvitaan noin desi lihakiloa kohti. Valmista esimerkiksi 2 kg paistia varten liuos, jossa on 2 dl vettä ja 2–4 tl suolaa. Lihan annetaan tasaantua jääkaapissa päivästä pariin päivään ennen kypsentämistä. Menetelmän etuna on tasainen suolautuminen ja suolausajan lyheneminen, erityisesti isoilla lihapaloilla. Suolaliuos myös sitoo nestettä lihan rakenteeseen, jolloin lopputulos on kypsänä mehevä ja murea. Suolaliuoksen mukana lihaan voidaan ruiskuttaa makuaineita, eli niin sanotusti syvämarinoida lihaa. Yleisimmin käytettyjä makuaineita ovat mausteet ja yrtit. Graavaus ja riimisuolaus Graavaus on lihan pintasuolausta, jossa suolaa ja mahdollisesti myös muita mausteita hierotaan lihan pintaan 1–2 päivää ennen ruoanvalmistusta. Lihakiloa kohti sekoitetaan mausteseos, jossa on noin 3 rkl suolaa, 3 rkl sokeria ja 3–4 rkl muita mausteita, esimerkiksi pippureita, yrttejä ja katajamarjaa. Riimieli pikasuolaus on vieläkin nopeampaa. Siitä puhutaan, kun lihaa suolataan vain tunteja, esimerkiksi 6–12 tuntia ennen tarjoamista. Sekä graavattu että riimisuolattu liha sopivat ohueksi viipaloituina esimerkiksi illallisen juhlavaksi alkupalaksi. Ei suolaa Aina lihaa ei ole välttämätöntä suolata lainkaan, edes maustamismielessä. Laadukas riistaliha, esimerkiksi hirvieläimen sisäfileepihvi, ei välttämättä kaipaa mitään mausteita, ei edes suolaa eikä pippuria, kunhan sen rinnalla tarjotaan erinomainen kastike. Kannattaa testata myös tämä tapa. Ruiskusuolaus on nopea ja edullinen suolaustapa. Suolauksen jälkeen lihan kannattaa antaa vetäytyä 1–2 vuorokautta ennen valmistusta. 58-59_Riistaruoan_menetelmät_suolaus_ME0623.indd 59 58-59_Riistaruoan_menetelmät_suolaus_ME0623.indd 59 27.10.2023 8.05 27.10.2023 8.05
K äsite valtapukki on levinnyt samaa tahtia kauriskannan kanssa. Erityisesti harvan kannan alueella on kehotettu olemaan ampumatta niitä, sillä kaurispukin tullessa kaadetuksi ovat myös naaraat saattaneet kaikota etsimään muualta uutta ehdokasta. – Ohjeistus on sinänsä ymmärrettävä ja pitää tavallaan paikkansa. On kuitenkin huomattava, että lähtökohtaisesti jokaisella aikuisella kaurispukilla on reviiri, jota se puolustaa muita pukkeja vastaan keväästä aina kiima-ajan loppuun asti, Suomen riistakeskuksen hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne toteaa. Myyttinen valtapukki Jokainen metsäkaurispukki on siis oman reviirinsä valtapukki, ihan nuorimpia pukkeja lukuun ottamatta. Vahvimmat valtapukit valtaavat keväällä itselleen parhaat reviirit, useimmiten samat reviirit vuodesta toiseen. Paljon laadukasta ravintoa ja runsaasti suojaa on hyvän reviirin tunnusmerkki. Metsäkaurisnaaraat hakeutuvat pukkien lähettyville muodostaen omia elinpiirejään, jotka eivät ole rajoiltaan aivan yhtä selkeitä kuin pukkien reviirit. Naaraat saattavat olla erityisesti kevään tultua aggressiivisia pitäessään elinalueensa ominaan. Naaraiden elinpiirit voivat olla osittain päällekkäin, ja niissä voi olla osia usean pukin reviiristä. Valtapukki ja haaremi Yleinen luulo valtapukkien säästämiseen liittyen on, että valtapukki kokoaa ympärilleen haaremin ja se hajoaa mikäli valtapukki metsästetään pois. Syyskuussa, kun kiima-aika on ohi, pukkien reviirikäyttäytyminen lakkaa. Aiemmin kesällä reviirirajalla tapelleet voivat laiduntaa samalla pellolla sulassa sovussa. Syksyn ja talven aikana kauriit voivat muodostaa tilapäisiä pieniä ryhmiä tai jopa pieniä laumoja hyvien ravintokohteiden ympärillä. – Metsäkauris ei ole laumaeläin kuusipeuran tai metsäpeuran tapaan. Naaraat muodostavat omia elinpiirejään ja hakeutuvat alueille, joilla myös pukit oleilevat, mutta eivät laumaudu yksittäisen pukin ylläpitämäksi haaremiksi, Rinne tarkentaa. Tiheän kannan alueella jokaisella reviirillä on metsäkaurispukki ja yhden sulhasehdokkaan poistuessa toinen on hyvin pian laajentamassa omaansa sen tilalle. Metsäkauriin metsästyksessä puhutaan usein valtapukeista ja “valtapukkia ei saa ampua” on yleinen lausahdus. Mikä on valtapukki ja miksi sitä ei saisi ampua? TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa 60 Metsästäjä 6/2023 60-61_Myytti_valtapukki_ME0623.indd 60 60-61_Myytti_valtapukki_ME0623.indd 60 27.10.2023 8.06 27.10.2023 8.06
kukeväästä nähdään usein myös edellisenä vuonna syntyneitä ylivuotisia pukkeja, jotka saattavat viipyä alueella hetken ennen kuin ne ajetaan pois hakemaan omia reviirejään. Paikallisen metsäkaurispopulaation aktiivinen tarkkailu antaa metsästäjälle parhaan kuvan kauriskannasta ja sen rakenteesta, ja kertoo myös alueen pukeista. Havaintoihin perustuva tieto mahdollistaa perustellut päätökset ja auttaa murtamaan myyttejä. Vaihtoehtoisesti nuori, muualta vaeltamaan lähtenyt yksilö, niin sanottu satelliittipukki, asettautuu alueelle. Mikäli metsäkauriskanta on hyvä, naaraat pysyttelevät elinpiireillään, sillä uusi pukki on joka tapauksessa tarjolla. – Tällöin aikuisen uroksen poistaminen ei välttämättä tarkoita havaittavaa muutosta alueen kauriskannassa, Rinne kertoo. Joskus vaihtuvuus on hyvästä Metsäkaurispukki hallitsee reviiriä niin kauan kun se kykenee pitämään puoliaan kilpailijoitaan vastaan tai menehtyy. Se kukoistaa keskimäärin 4–5 vuoden iässä, ja lähtee taantumaan seitsemän elinvuoden jälkeen. Uroksen ikääntyessä sen kyky tuottaa jälkeläisiä heikkenee ja sen reviirikoko pienenee. On täysin luonnollista, että vanha uros antaa jossain vaiheessa tilaa nuoremmilleen ja samalla mahdollisesti paikallisen populaation elinvoimaisuus kasvaa. – Vanhan, ison metsäkaurispukin metsästys ei siis missään nimessä ole aina vältettävä asia, ja onhan se vuosien saatossa päässyt levittämään perimäänsä jo useita kertoja. Päätös ampumisesta kannattaa aina perustaa kokonaisarvioon alueen kauriskannasta. Jos alueelta löytyy monia komeita nuorempia pukkeja, vanhan reviirijäärän poistaminen on normaalia luonnon kiertokulkua ja osa kannan geneettisen monimuotoisuuden ylläpitoa, Rinne kertoo. Sarvet eivät yksin tee valtapukkia Joissakin yhteyksissä esiin tulleet kaurispukin metsästysrajoitukset ovat ohjanneet säästämään kaikki kuusipiikkiset metsäkaurispukit valtapukkeina. Metsäkaurispukin sarvet ovat normaalisti kuusipiikkiset, ja joillain yksilöillä jo ensimmäinen sarvipari voi pitää sisällään kaikki kuusi piikkiä. Sarvien piikkimäärä ei kuitenkaan suoraan ole sidoksissa reviirin suuruuteen, eikä niistä voida määritellä kauriin ikää. – Joissain tapauksissa metsäkauris saattaa kasvattaa vain keihäsmäiset, pitkät piikkisarvet huolimatta jo kypsästä iästään, ja samalla pitää erittäin aggressiivisesti hallussaan isohkoakin reviiriä. Iän arvioinnissa tulee siis tarkastella myös ruumiinpiirteitä sarvien lisäksi, Rinne täsmentää. Saako valtapukin kaataa? Koska jokainen aikuinen metsäkaurispukki on oman reviirinsä valtapukki, on päätös yksilön metsästämisestä tai säästämisestä tehtävä alueen kauriskantaan nojaten: Onko alueen kanta tiheä? Onko tiedossa muita metsäkaurispukkeja lähialueilla? Onko alueella myös naaraita ja onko niillä havaittu vasoja? Kuinka vanha kyseinen pukki on? Paras aika tarkkailla kaurisuroksia ja niiden reviirejä on keväällä, kun pukit kulkevat säännöllisesti ympäri reviiriään ja ottavat yhteen naapuripukkien kanssa. AlJokainen metsäkaurispukki on oman reviirinsä valtapukki Sarvien piikkimäärä ei kerro kaurispukin iästä tai dominanssista. Normaalisti kaurispukki kasvattaa sarvipariinsa yhteensä kuusi piikkiä. On kuitenkin hyvin yleistä, että aikuisellakin pukilla niitä löytyy vain kaksi puolellaan. Kauriit kerääntyvät talvisin pieniin ryhmiin, mutta ryhmät hajoavat kesän saapuessa. 61 Metsästäjä 6/2023 60-61_Myytti_valtapukki_ME0623.indd 61 60-61_Myytti_valtapukki_ME0623.indd 61 27.10.2023 8.06 27.10.2023 8.06
Tervolan riistanhoitoyhdistys käynnisti hankkeen, joka edistää minkinpyynnillä virtavesikunnostuksia ja kalastonhoitoa. TeksTi Ville Viitanen kuvaT Ville Viitanen ja Susanna Mäkimartti M inkinpyynnillä on merkittävä vaikutus lintujen lisäksi kalojen, kotiloiden sekä muiden vesieliöiden menestymiseen. Tervolan riistanhoitoyhdistyksen Virtavesiminkki-hanke on malliesimerkki metsästäjien vapaaehtoisesta panostuksesta riistanhoidon lisäksi myös kalastonhoitoon. Tervolan tärkeät virtavedet Etelä-Lapissa Tervolassa on vain muutama järvi, mutta suuri osa koko alisen Kemijoen sivujoista virtaa kunnan alueella. Vesistöissä on paljon potentiaalia, mikä on huomattu paikallisen Runkausjoen kunnostamisessa; monimuotoisuuden lisääntyessä myös luontaiset harjusja taimenkannat voivat paremmin. Kunnostuksen jälkeen jokeen on istutettu lohta. Tervolan vesistöt vaativat kunnostuksia uitonaikaisten toimenpiteiden vuoksi. Kosket on aikoinaan perattu ja kalojen poikasalueet ovat siksi huonontuneet. Lisäksi valuma-aluekunnostuksille on erittäin suuri tarve, sillä aikoinaan maaja metsätalouden heikot vesiensuojelukeinot ovat heikentäneet vedenlaatua. Kiintoaineet aiheuttavat mataloitumista, umpeenkasvua ja kutusoraikkojen heikentymistä ja ravinteet taas rehevöitymistä, mikä voi näkyä sinileväesiintyminä. Paikalliset toimijat edistävät luonnonhoitoa Tervolan riistanhoitoyhdistyksessä seurattiin Runkausjoen kunnostamista mielenkiinnolla ja pohtien, miten yhdistys voisi tukea kunnostusta. Kalakantojen säilymisestä syntyi huoli, kun alueella tehtiin minkkihavaintoja. Mittava panostus joen kunnostamiseen ei saisi valua hukkaan. Riistanhoitoyhdistyksessä ryhdyttiin suunnittelemaan minkinpyyntiä edistävää hanketta, erityisesti virtavesikohteissa. Virtavesiin kohdistuva vieraspetopyynti on tärkeää, sillä esimerkiksi Lapissa joet tarjoavat monipuolisen elinympäristön kaloille, linnuille ja harvinaisillekin lajeille, kuten raakuille eli jokihelmiTervolassa turvataan virtavesiä minkiltä 62 Metsästäjä 6/2023 62-63_Virtavesiminkki_ME0623.indd 62 62-63_Virtavesiminkki_ME0623.indd 62 27.10.2023 8.06 27.10.2023 8.06
simpukoille. Minkki on tehokas saalistaja ja yksi minkki voi tuhota kymmeniä linnunpesiä tai perata koko kosken kaloista. Yhdistyksen hallituksen tehtyä myönteisen päätöksen ryhdyttiin tekemään hankesuunnitelmaa ja selvittämään rahoitusta. Hankkeen kustannukset kohdistuvat pääosin loukkuhankintoihin. Hanketta rahoittavat Tervolan riistanhoitoyhdistyksen lisäksi Kemijoki Oy, Tervolan kunta ja Kalasydän Oy. Hankkeen kesto on 1,5 vuotta ja alueena toimii Tervolan riistanhoitoyhdistyksen alue ja sen virtavedet, joista pääkohde on Runkausjoki. Koulutusta ja loukkuja Virtavesiminkki-hankkeen päätavoitteina on edistää minkin tehopyynnillä virtavesilajien menestymistä, opastaa ja aktivoida paikallisia vieraspetopyyntiin sekä laatia rahoittajille minkinpyynnin toimintamalliesitys tuleviin virtavesikunnostuksiin. Hankkeen aikana järjestetään koulutusta turvallisista ja eettisistä pyyntitaidoista. Hankkeen päättyessä 2024 vuoden lopussa minkinpyynnin ei ole tarkoitus päättyä, vaan riistanhoitoyhdistys tarjoaa loukkuja vapaasti pyytäjien käyttöön. Tähän mennessä hankkeelle on ostettu yli 60 minkinloukkua ja lisäksi pyytäjillä on käytössä omia loukkuja. Eri loukkujen ja syöttien tehoa verrataan saalispalautteiden perusteella. Muita tavoitteita on kannustaa ihmisiä vesilintujen laskentaan, tuottaa Oma riistaan havaintotietoa saukoista ja tarjota opinnäytetyömahdollisuuksia. Lisäksi kannustetaan myös muita riistanhoitoyhdistyksiä vieraspetohankkeisiin. Hankkeessa on mukana parikymmentä minkinpyytäjää. ? Tervolassa sijaitseva Runkausjoki kunnostettiin luonnontilaiseksi vuonna 2021. Kunnostuksen toteutti Kalasydän Oy ja suunnittelusta sekä työnohjauksesta vastasi Apajax Oy. Kunnostusta rahoittivat Kemijoki Oy ja Lapin ELY-keskus. ? Kaupallisten loukkujen lisäksi pyytäjät käyttävät myös omatekoisia loukkuja. 63 Metsästäjä 6/2023 62-63_Virtavesiminkki_ME0623.indd 63 62-63_Virtavesiminkki_ME0623.indd 63 27.10.2023 8.06 27.10.2023 8.06
Testaa tiet si Oike at vas tau kse t: 1b, 2c, 3c, 4b, 5a, 6b, 7a, 8b, 9a, 10c Aseturvallisuuden neljä ehdotonta sääntöä ovat tärkeitä, mutta nyt puhutaan vain sormesta. TeksTi Tero Kuitunen kuva Tero Salmela A seet on suunniteltu niin, että etusormella on esteetön pääsy liipaisimelle. Tämä osaltaan aiheuttaa turvallisuusriskin, joka on todellinen. Jokainen pidempään ammuntaa tai metsästystä harrastanut on kuullut tarinoita, joissa ”ase laukeaa itsestään”. Aseet eivät laukea itsestään, joten tarinat ovat lähes aina valetta tai itsepetosta. Jos pamahtaa, käyttäjä laukaisi aseen. Ja tyypillisesti liipaisinsormellaan. Ongelmaan on ratkaisu, joka on yksinkertainen opeteltavissa oleva tapa. Kun ase otetaan käsiin, etusormi laitetaan suoraksi aseen runkoa vasten. Vasta kun haluttu kohde nähdään tähtäinten läpi ja on tehty päätös ampumisesta, sormi siirtyy liipaisinkaaren sisään. Kun on ammuttu, ensimmäisenä toimenpiteenä sormi siirtyy takaisin Sormi suoraksi! aseen rungolle, vaikka kyseessä olisi vain kerran laukeava ase. Vasta tämän jälkeen ase lasketaan alas tai tehdään muita toimenpiteitä. Harjoittele kunnes et muuta osaa Jos on tottunut ”roikottamaan” sormea liipaisimella, uuden toimintatavan haltuunotto vaatii tietoista harjoittelua. Pikkuhiljaa, toistojen kautta, siitä tulee toinen luonto, eikä sormen sijaintiin tarvitse kiinnittää suurempaa huomiota. Sormen väärä paikka alkaa tuntua väärältä ja säännön sisäistänyt henkilö pitää sormea suorana, vaikka kädessä olisi akkuporakone tai banaani. Varmistin voi mennä rikki Edellä kerrottua ei muuta se, että aseessa on mekaanisia turvaratkaisuja. Aseen varmistaminen on tässä yhteydessä toissijainen asia. Varmistimet ja virittimet voivat mennä epäkuntoon, joten niihin pitää näin vakavassa asiassa suhtautua terveellä epäilyksellä. ”Sormi pois liipaisimelta” on yksi aseturvallisuuden neljästä kulmakivestä. Noudata sitä ja vaadi muitakin noudattamaan. Kuten muistakaan säännöistä, siitä ei neuvotella. 1. Mikä on toinen nimi kuivasuolaukselle? a) upposuolaus b) umpisuolaus c) ruiskusuolaus 2. Kuka asettaa Suomen hirvikantatavoitteet? a) maaja metsätalousministeriö b) Luonnonvarakeskus c) alueellinen riistaneuvosto 3. Mikä on tavallinen sarvipiikkien määrä metsäkaurispukilla? a) kaksi b) neljä c) kuusi 4. Mikä saa aikaan valkohäntäpeura naaraiden kiiman alkamisen? a) lämpötilan viileneminen b) valon väheneminen c) kovat yöpakkaset 5. Millaisen metsästysaseen 15.7.2019 jälkeen hankkineita koskee velvollisuus osoittaa harrastuksen jatkuminen? a) itselataava metsästysase b) mikä tahansa metsästysase c) kertalaukeava metsästysase 6. Kuinka suuren kuivapainon edestä ravintoa hirvi syö vuorokaudessa talvella? a) 3-5 kg b) 5-15 kg c) 15-25 kg 7. Metsäpeuran kannanhoitosuunnitelman yhtenä päätavoitteena on? a) saada Suomenselän ja Kainuun osakannat yhdistymään b) keskittää metsäpeurakanta Suomenselälle c) lisätä pantaseurannassa olevien eläinten määrää 8. Mikä on Tunnhamnin yleisin sorsalintu? a) mustalintu b) pilkkasiipi c) telkkä 9. Mikä on ensimmäinen toimenpide, jos metsästystoveri saa sairaskohtauksen ja menee elottomaksi? a) herättely ja hengityksen varmistaminen b) soitetaan apua (112) c) sydänhieronta 10. Koira-avusteista lintulaskentaa tehdään a) lounaisessa saaristossa b) Karjalan suoalueilla c) Lapissa 64 Metsästäjä 6/2023 Turvallisuus nsin 64_Turvallisuus_ensin_ME0623.indd 64 64_Turvallisuus_ensin_ME0623.indd 64 27.10.2023 8.07 27.10.2023 8.07
MUUT Valkosipulit! www.anttilanluomutila.fi 4x4 auton ja ATV renkaat www.riekko.eu MYYDÄÄN Lämpöeristetyt koirankopit 1-os 350 € ja 2-os 460 €. Meiltä myös lämmittimet ja oviläpät 050-5117465, www.koirankoppi.fi Hyväkuntoisia käytettyjä aseita ja tarvikkeita. 040-5417308, porinase.fi ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. P.040 585 8133 | www.eratapio.fi Tikka M65 lippaita 0407581366 Tarvikkeet eläintentäyttämiseen ja trofeiden tekoon. Mm. valkaisuaineet ja sarvilevyt www.tayttotarvike.fi, p. 040 964 2611 Asetalvitie.fi 0500-526008 Aseet, vaimentimet, patruunat, tähtäimet, jalustat, osat, sepäntyöt, YM. Aseita erikoistarjouksessa. Kotimaiset nahkasaappaat myös maihinnousukenkiä, www.manskankenka.fi 025722566 Luodikko 5,7 Sako, kiikari, äv Haulikko Leijona 12+skeet & Haul.16 Husq Tarkastettu, kunn. luvat p. 044-5527675 PSE deer hunter s3 Puh. 0407343377 Uuden veroinen haulikko/haulikkorihla Valmet 12/76+12/76/308, S&S drillinki 16/70/7x57R+sisäpiippu 22WinMag, haulikko Luigi Franchi 12/70 sekä kilpailupistoolit Walther vakioja olymp. P. 040 574 4798 Asesepän työt ammattitaidolla! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE Puh. 040 718 8170 Asekorjaamo Vantaa. info@aseteam.fi. TURKISMUOKKAUSPALVELU R Halkola halkolareijo@gmail.com Puh. 040 527 8219 METSÄSTYSTÄ Hyljejahdit seanature.net 0400-154600 Metsästyssafarit (kivääri/jousi), Etelä-Afrikassa. www.seeprasafaris.com Hyljejahdit seanature.net 0400-154600 Metsästys ja kalastus Kanadassa. Hirvi, karhu, susi, karibu ja useat lohi ja taimenlajit. NewFoundland, Ontario, British Columbia, Yukon ja Alaska. www.paulpalmu.fi / retkivuosi 2024 Metsästystä puh. 044 0123629 VUOKRALLE TARJOTAAN Karesuvannosta mökki / 0407396382 Vuokralle tarjotaan okt 120m2 Inarinjärven rannalta, 040 875 2368 Mäkinen KOIRIA Chessiepentuja tulossa! N. 17.12.-23 luovutusik. mainiot chesapeake lahden noutajat palkituista vanhemmista. Vahva noutamishalu ja hakee merilintuja, metsälintuja, pientä ja suurempaa riistaa. Yst kysy läh. Sonja Rosbäck, 050-3217408, sonja.rosback@gmail.com. Osuma 220 6,5mm aseen äänenvaimennin 5/8”x24 UNEF kierteellä 040 967 6709 Merkel 201E pällekkäispiippuinen uudenveroinen haulikko, tehtaan todistuksella. 2200 € penttikoskivuori@elisanet.fi Koiramukit, puukot ja metsästyslahjat www.helmihelena.fi puh. 040 128 5775 www.sissos.fi/erikoistarjoukset Maahantuojien poistoeriä Zeiss, Derya, Remington, Neverlost, ISSC, Niggeloh Laadukkaita sarvitrofeetaustalevyjä Hirvi 15€, peura 12€, kauris 10€ 050 561 6493 Enontekiöllä metsätila. Vanhaa isopuustoista sekametsää n. 30ha. Osakkuus Enontekiön Yhteismetsään. Puhelin 0500203039. TYÖSUORITUKSIA Riistakylmiöt ja lahtivajojen kylmätilat tarpeidenne mukaan räätälöitynä. Myös kylmälaitteiden mitoitus ja toteutus sekä vanhojen koneiden huollot, korjaukset sekä lakisääteiset tarkastukset. Kohteita ympäri Suomea. 0400 733 992 ristopitkanenoy@gmail.com www.ristopitkanenoy.fi Vesitä suunnitelmasi > perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606,Kempele Hei metsästäjät. Voitte teettää itse pyytämistänne parkituistanahkoista hatun, rukkaset, liivin ym. p. 050 500 4233 Turkisatelje Amerikankääpiöterrierin pentuja. 045 630 4345, 045 636 0596, www.toyfox.fi Amerikankettukoiran pentuja 4u, sirut. rekist. luovutus ikäis. puh. 050-3459957 www.blackpepoon.com Kouvola 040 706 6659 sileäkarvaiset noutajat, luov. 1/2024 Suomenpystykorvan pentuja 0440 490 777. Hannoverinvihikoiria www.dolnywiatr.fi Ostetaan rekisteröity BEAGLE Tarjoa. P. 040-5843751 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Pasi Ahopelto 0400 567 078 Soini Heikki Ahopelto 0400 249 094 Akaa www.lehonpaja.net Eläintoppari, Vantaa, Akaa p. 040 501 5166 Markku Haapaniemi m.a.haapaniemo@gmail.com 0500360962 TEUVA Esa Kemppainen trofeet.fi 050 563 0169 Niko Heinonen, Laitila, 040 528 3563 Tom’s Taxidermy, Kouvola. 040 736 1609 OSTETAAN Turkisnahkoja R Pentinmäki Jäpintie 344C 60800 Ilmajoki Puh. 050 554 6852 Erä suolattuja peurannahkoja R.Pentinmäki Ilmajoki puh. 050 554 6852 METSÄSTÄJÄTUTKINTO 60 VUOTTA. JUHLAKIRJA NYT PAINOSSA. TILAA ENNAKKOON OMAKSI TAI VAIKKAPA JOULULAHJAKSI! Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta kauppa.riista.fi tai puhelimitse 09 584 045 60. Hinta: 30 euroa. 65 Metsästäjä 6/2023 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2024 hinta on 25 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 1/2024 ilmestyy 19.1.2024. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 19.12.2023. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. 65_Eräilmoitukset_ME0623.indd 65 65_Eräilmoitukset_ME0623.indd 65 27.10.2023 8.08 27.10.2023 8.08