Numero 3/2010
Hinta 8,00
MV Agusta F4
· Eteenpäin Euroopassa
osa 3
Keskittämällä säästät myös mp-vakuutuksissa
Ducati-uutuus Koeajossa
ada 1200/S Multistr
Koeajossa: BMW R 1200 GS/ Adventure ja RT
UUTUUS!
PANTONE
Tilaa kuvastomme ILMAISEKSI KOTIISI
www.stormmotor.
NOLAN N90
Nolanin pitkä kokemus avattavien kypärien valmistuksessa kulminoituu tässä kypärässä. Kuoren muotoilu vähentää melua ja ilmanvaihtojärjestelmä auttaa pitämään kuskin viileänä tehokkaasti. N-Com kypäräpuhelin valmius.
UUTUUS!
279 279,279,-
N-Com PERUSPAKETTI MULTI
QUADRICROMIA
49,90
Yleismallinen peruskuulokepaketti sisältää kuulokkeet, mikrofonin ja Intercom-johdon kahden kypärän välille. Erikseen myytävillä multimedia johdoilla se voidaan kytkeä esim. mp3-soittimeen, matkapuhelimeen tai navigaattoriin. Sopii kypärään kuin kypärään merkistä riippumatta.
Jo 5 myymälää ja VERKKOKAUPPA! ja VERKKOKAUPPA!
TURKU HELSINKI TAMPERE LAHTI OULU
AVAINSANA: KOMPAKTI
Kun reissuun lähdetään kaksipyöräisellä on kaiken tarvittavan mukaan sovittaminen aina haaste. Stormin valikoimasta löydät nyt ne kompakteimmat ratkaisut moottoripyöräreissujasi varten. Kuvan sivulaukusta löytyy seuraavat: Teltta Makuualusta Kaksi makuupussia Kaksi retkipyyhettä Kahden hengen astiasto sekä Kattila, keitin ja pannu, mutta ennen kaikkea: tyhjää tilaa...
UUTUUS!
180,-
70,-
MARMOT LIMELIGHT 2P Kompakti ja kevyt 3 vuodenajan teltta kahdelle
MARMOT WAVE 1 Kompakti kuitupussi nollakelistä ylöspäin
189,CARINTHIA AIRPACK Testivoittaja untuvapussi kesän kaikille keleille
45,EXPED AIRMAT MAKUUALUSTA Mukava ilmatäytteinen alusta nukkumiseen
39,UUTUUS!
NIKWAX RETKIPYYHE Pieneen kokoon taittuva nopeasti kuivuva pyyhe
LÄMPÖKAHVAT
39,MSR PACKTOWL ULTRALITE XL Ultrakevyt pyyhe taskukoossa
99,MSR QUICK2 SYSTEM Täydellinen astiasetti kahdelle
49,MSR POCKET ROCKET Näppärä retkikeitin (ei sisällä kaasua)
Uusi versio Koson suosituista lämpökahvoista sisältää parannetut kahvat ja pienemmän katkaisimen 5-portaisella lämmönsäädöllä.
58,-
TARVIKKEET JA
ENTISTÄKIN ED
RMILTA VARAOSAT STO !
ULLISEMMIN
MOOTTORIPYÖRÄVARUSTEIDEN YKKÖSKETJU
TURKU HELSINKI TAMPERE LAHTI OULU Lukkosepänkatu 4 Ruosilankuja 3 Palmrothintie 2 Tupalankatu 3 Limingantie 2 075-326 5000 075-326 5080 075-326 5090 075-326 5110 075-326 5100 VERKKOKAUPPA AUKI 24H! ASIAKASPALVELU: 075-326 5000 info@stormmotor.
KAUSI KÄYNNISTYY OLE HEREILLÄ
Perinteisen, joskin viime vuosiin verrattuna poikkeuksellisen ankaran ja pitkän talven seurauksena meillä useimmilla ajokausi pääsee käynnistymään totuttua myöhemmin. Kun se sitten koittaa, moottoripyöriä on oletettavasti tien päällä yhtäaikaisesti poikkeuksellisen paljon. Ennenkin on tullut käytettyä vertausta, että motoristi on keväällä kuin ensi kertaa laitumelle päässyt varsa, eikä se välttämättä katso edes ikää. Niinpä pieni kertaus liikenteessä kohdattavista tilanteista ei tee pahaa kenellekään. Näen ja kuulen jo sieluni silmin sekä korvin kuinka jotkut paremmin osaajat päivittelevät, että taasko tuo jaksaa tuosta samasta aiheesta. Tuskinpa meistä kukaan kuitenkaan haluaa kenenkään lähipiiriläisen, edes ventovieraan, saati itsensä päätyvän "tilastomerkinnäksi". Jotta moista voisi paremmin vältellä, tiettyjä asioita on hyvä kerrata mielessä ja suorastaan hyödyllistä harjoitella käytännössä. Aivan ensimmäiseksi haluaisin nostaa esiin seikan, johon olen erityisesti tänä keväänä kiinnittänyt huomiotani. Ankara talvi on ollut armoton myös tieverkostollemme. Routakuoppia ja heittoja on joka kevät, mutta nyt asfaltissa näkyy poikkeuksellisen paljon leveitä, pitkittäissuuntaisia halkeamia, jopa niin leveitä, että niihin mahtuu moottoripyörän eturengas. Se kun haukkaa, niin luvassa on ohjelmaa. Näihin halkeamiin kannattaa siis kiinnittää erityistä huomiota ja yrittää ohittaa ne siten, ettei ajolinja ole niiden kanssa aivan samansuuntainen. Kanssaliikenne on motoristille kuitenkin se kaikkein tärkein huomioitava asia. Moottoripyörä on kuukausien tauon jälkeen ilmestynyt jälleen liikenteeseen ja meidän täytyy oman etumme nimissä suoda autoilijoille mahdollisuus totuttautua olemassa oloomme. Moottoripyörä on pieni horisontissa näkyvä piste, joka onkin jo seuraavalla hetkellä kohdalla. Autoilija ei ole havainnut tätä pistettä, tai sitten hän tekee virhearvion ja ajaa kolmion takaa eteen, tai kääntyy ajosuuntaansa nähden vasemmalla olevalle risteävälle tielle ollen juuri sillä hetkellä ajokaistalla poikittain, kun vastaan tuleva moottoripyörä ehtii kohdalle. Tällaisista tapahtumista kertovia pikku-uutisia me saamme lukea joka kesä sanomalehdistä. Se on laiha lohtu, vaikka onnettomuustutkijat toteaisivatkin autoilijan olleen väärässä, sillä näissä kohtaamisissa motoristi on aina se siipeensä saava osapuoli. Aina tämän tyyppisistä sattumuksista ei voida kuitenkaan sysätä vastuuta autoilijalle, vaikka hän tulisikin kolmion takaa, tai kääntyisi vastaantulijan eteen, sillä yleisillä teillä liikuttaessa jokaisella on oikeus olettaa kaikkien noudattavan edes kohtuuden nimissä nopeusrajoituksia. Jos esimerkiksi taajama-alueella auto tulee kolmion takaa ja varmistaa, ettei kummaltakaan suunnalta tule ketään, on turha syyllistää autoilijaa, jos kumpareen takaa ilmestyy parin sekunnin kuluttua kahtasataa syöksyvä moottoripyörä. Samoin ohitusaikeissa autoa takaa päin lähestyvän motoristin on itse varmistuttava, että autoilija on tiedostanut hänen ilmestymisensä, sillä esimerkiksi ikkunapilarit muodostavat kuolleita kulmia, jotka eivät näy auton peileissä. Siksi ei pidä kyttäillä ohituspaikkaa aivan auton lähituntumassa. Ei ole maailman harvinaisin sattumus sekään, että juuri sillä hetkellä, kun moottoripyörä on ohittamassa autoa, se ryhmittyykin vasemmalle ja talloo motoristin jalkoihinsa. Niinpä onkin oman edun kannalta parasta, ettei luota liiaksi kanssaliikenteeseen, vaan pitää itseään koko ajan valmiudessa nopeisiin ratkaisuihin, jos joku sattuu tekemään jotakin odottamatonta. Edellä esiin tuomillani ajattelemisen aiheilla en halua maalata pirua seinälle, enkä olla ilon pilaaja, päinvastoin, moottoripyörä on mainioin tietämäni vempain ja toivon jokaiselle sen parissa antoisaa ja nautinnollista alkavaa ajokautta. Terveisin Pekka
Moto-Ykkönen -lehti Ahdenkallionkatu 46 05820 HYVINKÄÄ *Puh. 010 617 2410 toimitus 010 617 2400 tilaukset Fax. 010 296 1841 INTERNET www.moto1.fi SÄHKÖPOSTI tilaus@moto-lehti.com ilmoitus@moto-lehti.com PÄÄTOIMITTAJA Pekka Neste pekka.neste@moto-lehti.com AVUSTAJAT Roland Brown Heikkilä Jari Heinäaho Ilkka Kankaansyrjä Kalevi Kuningas Jouko Kuntola Kai Myyry Pekka Niinivaara Pekka Saano Veijo Suurinkeroinen Juha Tengman Jyri Vilkuna Visa Ylikoski Pauli ILMESTYMINEN 9 kertaa vuodessa, Tilaushinnat: vuositilaus 63 kestotilaus 56 TILAUKSET Internet: www.moto1.fi/tilaa puh. 010 617 2400 sp.: tilaus@moto-lehti.com COPYRIGHT Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Moto1lehden lupaa on ehdottomasti kielletty. Moto1-lehti vastaa vain tilaamastaan aineistosta. KUSTANTAJA: Motopoint Oy Ahdenkallionk 46 05820 HYVINKÄÄ ISSN 1795-9071 PAINOPAIKKA ScanWeb, Kouvola
*Puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta 010 numeroon soittaminen maksaa 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/minuutti ja matkapuhelimesta soitettaessa hinta on 8,21 senttiä/puhelu + 16,09 senttiä/min (alv 22%).
3
TÄSSÄ NUMEROSSA:
3 Pääkirjoitus 4 Tässä numerossa 6 Rundit 10 Arvosteluja ajovarusteista: Knoxin selkäpanssarit Contour Camo ja Ricochet 12 Jussi Luoman tavoitteet kaudelle 2010 14 Kohta kolmekymppinen Kuopion klubi 16 Keskitämisen kautta säästät eniten vakuutusmaksuissa 20 Ennakkoinfoa Hymyilevän Motoristin Kevätpäivistä 21 Kokoontumisajot 2010 28 Kierros kotimaassa: Keski-Suomessa 32 Eurooppaa eteenpäin, matkailuteema osa 3 48 Saksan kanavaviidakossa 52 Kevätretki Krimin niemimaalle, osa 3 60 PeterPanBiken pioneerimatka Laosiin KOEAJOT: 68 BMW R 1200 GS/Adventure 2010 Terästetty bestseller 74 BMW R 1200 RT Terävöitetty, mutta perinteikäs 78 MV Agusta F4 2010: Ajajaystävällisempi peto 84 Moto Guzzi Stelvion kustomointia, osa 2 Matkavarusteita Stelvioon 91 Motomarkkinat 92 Ducati Multistrada 1200/1200S Miellyttävä, mutta julmettu raakalainen 98 Seuraavassa numerossa
Uuden Honda VFR1200F -mallin koeajovarausten yhteydessä järjestettiin arvonta, jossa palkintoina jaettiin yksi koeajo ja kymmenen VFR-hupparia. Pääpalkinnon voitti tamperelainen Pekka Vesamäki, joka pääsi Italiaan Milanon ympäristöön ajamaan uutta VFR:ää kahdeksi päiväksi maaliskuun lopulla. Hupparien voittajat saavat palkintonsa postitse. OY BRANDT AB ONNITTELEE VOITTAJIA!
HONDA VFR1200 -KISAN VOITTAJAT ARVOTTU
F
Finnlinesin uudet reitit ovat kokonaistaloudellisesti kilpailukykyisiä
H
onda jatkaa jälleenmyyntiverkostonsa kehittämistä entistä voimakkaammin kaudella 2010. Tärkeimpänä tavoitteena on tarjota Honda-asiakkaille aiempaa parempaa ja kokonaisvaltaisempaa palvelua. Riittävät laatukriteerit täyttävien Honda-kauppiaiden ja -huoltopisteiden on mahdollista saada Honda Pro Dealer- ja/tai Honda Pro Service -asema. Honda Pro Dealerin tunnistaa mm. siitä, että sen välittömästä läheisyydestä löytyy Honda Pro Service -tason huoltopiste. Lisäksi liike tarjoaa uusimpien Honda-mallien koeajomahdollisuuden, ja tilat huomioiden on kattavalle valikoimalle uusia Honda-malleja myymälässä varattu oma esittelyalue. Myös henkilökunnan tuotekoulutus on entistä paremmalla tasolla. Honda-huoltopisteet tunnetaan perinteisesti korkeatasoisesta palvelustaan. Pro Service -huoltopisteissä palvelun tasoon ja tuotevalikoimaan on kiinnitetty vielä erityisen suurta huomiota. Sen lisäksi, että Pro Service -huoltopisteissä käytetään Hondan alkuperäistuotteita, niissä on tarjolla myös kattava valikoima Hondan oheistuotteita. Tietysti myös huollon tilat, varustelu ja henkilökunnan koulutus täyttävät näissä pisteissä maahantuojan asettamat vaatimukset. Myynti- ja huoltohenkilökunnan koulutusta varten Honda on aloittanut uuden, tehokkaan koulutusohjelman. Honda Pro Dealer -tason myymälöitä on nyt 13 kpl ja Honda Pro Service -tason huoltopisteitä 23 kpl. Honda Pro -pisteet tunnistaa oheisesta valomainoksesta.
HONDA PRO DEALER- JA PRO SERVICE -VERKOSTOT KEHITTYVÄT
innlines avasi uudet reitit Puolaan ja Rostockiin. Laivojen kapasiteetin kasvu tuo matkailijoille uusia vaihtoehtoja. Vanhat Hansalaivat mahdollistivat vain pienet matkustajamäärät ja siten myytiin niukkuutta. Tilanne muuttui uusien laivojen myötä, koska nyt jokaiseen laivaan mahtuu n. 500 matkustajaa. Lähtöjä on päivittäin, ja viikoittainen matkustajamäärä voi nousta 10 000 henkilöön. Enää ei puhuta vain täytepaikoista, vaan kysymyksessä on mittava matkustajaliikennetoiminta, johon kuuluu hyvät hytit ja rahtilaivan ilmapiiri. Uutuutena Finnlines pohtii myös Economic-luokkaa eli kansimatkustajajärjestelmää. Paikkojen määrä olisi kuitenkin pieni kutakin laivaa kohden. Vaihtoehtoa pohditaan, koska laivalla on kokoustiloja, joiden käyttö on vähäistä. Laivan muut tukipalvelut eivät tue kokousmatkailua (ei kokousemäntää jne.). Monet meistä muistaa Finnjetin sleepparit, eli kerrossängyt, joiden päädyssä oli lukollinen säilytyskaappi ja yörauha eristettiin verholla. Tämän kaltaisesta järjestelmästä ei kuitenkaan ole kysymys, vaan "lentokonetuoli"-paikoista (tuttu Ruotsin laivoilta). Paikkojen määrä rajoittuu muutamaan kymmeneen laivaa kohden. Kuka käyttää kuka ei, mutta toteutuessaan tervetullut vaihtoehto lyhyemmille reiteille. Pieni hintavertailu Valitsin määränpääksi pisteen Pohjois-Saksasta. Laskin reittiohjelman avulla nopeimman tien eri lähtöpisteistä ko. kohteeseen. Kaivoin netistä eri maiden polttoainehinnat ja suhteutin ne ko. maissa ajettuihin kilometreihin. Baltian maissa käytin maiden bensalitran keskiarvoa, jonka laskin erikseen. Vertailu tarkoitus on antaa mielikuva eri vaihtoehdoista Keski-Eurooppaan. Hinnat olen laskenut TFMK:n jäsenetuhinnoin käytettävissä olevista hinnastoista. Mukana 2 henkilöä ja 1 pyörä.
Finnlines Saksa Travemünd Finnlines Saksa Rostock Finnlines Puolaan Tukholman kautta ajaen Via Baltic ajaen * Huom: maksukauden vaihtelut meno n. 372 n. 324 n. 196 n. 370 n. 187 meno/paluu n. 648 * n. 563 * n. 461 * n. 740 n. 374
Huom. Katso kokonaisuutta, sillä kausi ym. vaihtelut vaikuttavat hintaan oleellisesti. Finnlinesin hinnoissa ei ole mukana valinnaisia ateriapaketteja. Ruokailukuluja ei ole muutoinkaan huomioitu eri vaihtoehdoissa.
Matkaero kohteeseen eri vaihtoehdoilla: Lyhyin matka kohteeseen tuli Travemündestä. Tukholman reissu toi kilometrejä 1 040 enemmän ja Via Baltic 1 170 km. Aikaa Baltian kautta n. 2 vrk enemmän ja Tukholman kautta reilu vuorokausi. Finnlines on luultua edullisempi vaihtoehto Finnlines on uusien reittivaihtoehtojen kautta tullut edulliseksi tieksi Keski-Eurooppaan. Hinnoissa ei ole mukana ateriapaketteja, koska ne eivät nykyisin ole pakollisia. Westy alias Tapsa Vesterinen Motoristi , Touring Finlandia MK:n jäsen
6
uten jo aiemmin olemme kertoneen, Imatralla pidetään 24.-25.7. järjestyksessään jo viidennet Muistojen Imatranajot. Tapahtuman arvostus kasvaa kansainvälisissä piireissä vuosi vuodelta. Yamaha Classic Racing Team (YCRT) on jo aiemmin vahvistanut osanottonsa, mutta sen aitoja 60- ja 70-luvun tehdaspyöriä ajavien kuljettajien nimilistaa ei ole vielä kokonaisuudessaan virallisesti julkistettu. Sen verran kuitenkin tiedetään, että näitä ärhenteleviä valko-punaisia pyöriä tulevat kuskaamaan mm. Giacomo Agostini, Tepi Länsivuori ja Pentti Korhonen. Muista nimekkäistä Imatralle tulevista mestariajajista mainittakoon mm. Phil Read, Jim Redman, Franco Bonera ja Roland Freymond. Tuorein osanottovahvistus on saatu ranskalaiselta Jean-Francois Baldelta, joka tuo Vuoksen rannalle saman vihreän 250-kuutioisen tehdas-Kawasakinsa, KR 250 tandem-twinin, jolla hän on yltänyt Imatralla parhaimmillaan kakkoseksi vuonna 1981. Seuraamme Imatran nimilistan kehitystä ja kerromme siitä seuraavissa numeroissa lisää.
K
BALDE IMATRALLE
L
RIKU MOTOR MUUTTI
ahdessa toimiva ja valtakunnallisesti tunnettu moottoripyöräliike RikuMotor Oy muutti maaliskuun puolivälissä väljempiin tiloihin, jonka myötä myymäläpinta-ala kolminkertaistui. Tähänastinen toimipiste on funkkistyylisuuntaa edustava, Museoviraston suojelukohteisiin kuuluva, historiallisesti arvokas huoltoasemakiinteistö, mutta eipä ole uusikaan toimipaikka laskelmoivan kylmäkiskoiselta näyttävä, lasiseinäinen marmoripalatsi, vaan se on niinikään Museoviraston suojelukohde, joka on alkujaan, vuonna 1927 rakennettu Hankkijan varastoksi. Paikka sijaitsee Moisionkadulla Anttilanmäen kaupunginosassa, lähellä Lahden rautatieasemaa. Kiinteistö on kuulunut Riku Motorin omistukseen jo vuosien ajan ja se on suojelukohteita koskevien ohjeistusten mukaisesti remontoitu nykyiseen käyttötarkoitukseensa. Paikka on kuin lämminhenkinen moottoripyörätalli, oikea motoristin olohuone. Siellä tiedetään ja tunnetaan moottoripyörät ja niistä puhutaan. Moto-Ykkönen toivottaa onnea uuteen tupaan. Pauli Ylikoski
MUIDENKIN VAHINGOISTA VOI OPPIA
Mitä moottoripyöräilijöiden kuolemankolareista voidaan oppia? Tällä nimellä kulkee Liikenneturvan juuri julkaistu moottoripyöräilijöiden koulutuspaketti.
Kuolonkolarit valikoituivat lähdemateriaaliksi yksinkertaisesti siksi, että niistä on saatavilla tarkkaan tutkittua taustatietoa toisin kuin muista onnettomuuksista. Koulutusaineisto on tarkoitettu moottoripyöräkerhojen käyttöön ja sillä on tarkoitus täydentää jo olemassa olevaa moottoripyöräkerhojen koulutustarjontaa. Kurssin ideana on kehittää ajattelua, sillä yleensä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa ei ole kysymys pelkästään puutteista teknisissä ajotaidoissa. Usein ikävää tilannetta edeltää ajattelun ja ennakoinnin vajaus. Uuden aineiston myötä ohjataan motoristeja pohtimaan omaa ajamistaan ja sen riskejä onnettomuusesimerkkien avulla. Materiaaliin voi tutustua Liikenneturvan nettisivuilla: liikenneturva. fi kuljettajien jatkokoulutus moottoripyöräilijät. Kun tapahtumakuvauksia lukee, tulee automaattisesti ajateltua, voisiko noin tapahtua minulle miten pitäisi toimia, ettei noin tapahtuisi? Myöntää täytyy, että ennakoivan ajotavan miettiminen todellisia tapahtuneita onnettomuuksia hyväksikäyttäen on toimivaa. Asia tuntuu läheisemmältä, kun tutkii ja oivaltaa itse. Tähän kiinnittää huomiota myös koulu-
L
iikenneturva on vapaaehtoisen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö ja valistusorganisaatio, jonka toimintaa valvoo liikenne- ja viestintäministeriö. Se tiedottaa, kampanjoi sekä tukee liikennekasvatusta ja kuljettajien jatkokoulutusta. Liikenneturva on aiemminkin kehittänyt erilaisia moottoripyöräilijöiden jatkokursseja muun muassa perinteisen ennakoivan ajon kurssin mutta nyt on tarjolle tuotu uudenlainen koulutus, jossa keskitytään erityisesti tyypillisimpien moottoripyöräonnettomuuksien taustoihin ja kolareiden välttämiseen. Materiaalin rakentamiseen on analysoitu yli 70 kuolemaan johtanutta onnettomuutta kolmen vuoden ajalta. Vaikka aineiston rakentamiseen on käytetty nimenomaan kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, ei kyseessä suinkaan ole mikään pelottelukampanja.
tuksia vetänyt Liikenneturvan kouluttaja Tapio Paasimaa. Hän toteaa, että on ollut mahtava katsoa, kuinka koulutusmateriaaliin tutustuminen avaa ryhmässä helposti vapaamuotoisen keskustelun, jossa jokaisella on ideoita. Moottoripyöräkerhojen koulutusvastaavia kurssittanut Paasimaa kertoo saaneensa materiaalista hyvää palautetta kerhojen edustajat ovat kiitelleet muun muassa matalaa kynnystä koulutustapahtumien vetämiseen. Käytännön lähestymistapa onkin yksinkertainen: ei tarvita esimerkiksi autokoulujen tiloja AVlaitteineen, vaan mikä tahansa paikka käy. Liikenneturvan periaate on, ettei se itse suoraan opeta autoilijoita tai motoristeja, vaan keskittyy kouluttamaan kouluttajia viemään kursseja eteenpäin. Toni Vuoristo Liikenneturvasta kertoo, että uuden moottoripyöräkurssin tiimoilta on tämän kevään vetäjäkoulutukset jo järjestetty, mutta niitä saatetaan järjestää vielä lisää. Kurssitettavina on ollut lähinnä moottoripyöräkerhojen koulutusvastaavia sekä liikenneopettajia. Vuoristo kertoo, että netistä löytyvä materiaali on tarkoitettu kurssilaisille, mutta jos joku haluaa ryhtyä kurssin vetäjäksi, on myös kouluttajan materiaali tarvittaessa saatavana Liikenneturvasta.
7
Hannu Raatikainen kertoi kuulumisia Oravikosken tehtaanmyymälässä.
taan vauhdittaa naismotoristien kasvava osuus. Modernin kirjavuuden ohessa on toisaalta kiinnostusta perinteisiin öljykangasasuihin. Hanxilla tuon materiaalin voi yhdistää vaikka poron nahkaan. Paikan päällä Oravikoskella saa hauskan vaikutelman yksilöllisyydestä ja paikallisuudesta: tämä ei ole persoonaton, lasihallimainen myymälä, jossa on tarjolla samat maailmanmerkit kuin muissakin liikkeissä. Tarjolla on kaikkea edullisista perusvarusteista yksilöllisiin design-tuotteisiin. Palvelun osalta opastetaan tarkasti, jotta kukin asiakas löytäisi haluamansa varusteen sopivassa koossa. Monet teettävät ajoasuja omien mielihalujen ja mittojen mukaan; täällä se onnistuu, sillä mittatilauspalvelu on Hanxin perinteistä toimintaa. Yritys lanseeraa kaudelle 2010 uuden, CE-standardit täyttävän moottoripyöräilijän ajoasun. Samalla jatkuu ulkomaisten tuotemerkkien maahantuonti ja myynti. Tuontimerkkejä ovat mm. Frank Thomas -ajovarusteet, Motrax-lisävarusteet ja -tarvikkeet, Wind- ja W2-saappaat, Nannini- ja Gear-ajolasit, BKS-nahka-asut, Cold Killers -huput ja -kaulurit, Arashi-kypärät ja Pilothuurtumisenestotuotteet. Myynnissä on myös suomalaista Motogo-saapasta. Samoin Hanxin valikoimiin kuuluu Knox, josta esittelyä toisaalla tässä numerssa. Ehkä jo seuraavassa Moto-1:n numerossa otetaan esille kypärämerkki Shark.
Veijo Saano
H
Hanxin kuulumisia kevään koittaessa
annu Raatikainen ja vaimonsa Kyllikki ovat moottoripyöräilijöiden varustetuotannon ja -myynnin konkareita. Kokemusta on jo 1970-luvulta Yoko-Teamista, ja lisää tulee koko ajan: Raatikaisten vuonna 1988 Leppävirran Oravikoskelle perustama moottoripyöräilyvarusteiden myymälä Hanx on levittäytynyt kuuteen muuhunkin paikkaan, Humppilaan, Mäntsälään, Seinäjoelle, Riihimäelle, Heinolaan ja Lohjalle. Lisäksi firmalla on vilkasta postimyyntiä. Raatikaiset ovat voineet aitiopaikalta seurata, minne motoristien maku suuntautuu ajan kuluessa. Nykyään ei voi puhua yhdestä muodista siten, että yhteen aikaan olisi suosiossa vanhahtava tyyli, ja toisena vuonna uudenaikaiset ratkaisut. Molemmat voivat olla suosiossa yhtä aikaa. Joku voisi pitää retrovirtauksena sitä, että ajoasujen päälle vedettävät sadeasut ovat tulleet taas käyttöön. Ne näyttivät jo siirtyneen historiaan Gore-Texin ja muiden "hengittävien", vesitiiviiden kalvojen ansiosta, mutta monen nykymotoristin mielestä on sittenkin mukavampaa ja tyylikkäämpää ajaa hyvällä ajosäällä kevyessä ajoasussa eikä yrittää aina pärjätä samassa, ilmatiiviissä kalvollisessa asussa. Suomalaisille motoristeille on ollut ominaista pidättyväisyys ajoasujen väreissä. Mustaa se on pitänyt olla, enintään varovasti muutamalla värikaistaleella höystettynä. Nyt väriskaala on laajenemassa, mitä osal-
Ness Signature -malliston pyörät on varustettu oheisen kaltaisella numeroidulla tunnuslaatalla.
P
8
Victory Suomeen
erinteisesti moottorikelkoistaan ja nykyisin myös mönkkäreistään tunnettuun Polaris-konserniin kuuluva Victorydivisioona on valmistanut moottoripyöriä vuodesta 1998 lukien. Victory on pitäytynyt näihin päiviin saakka lähinnä vain kotimarkkinoilla USA:ssa, mutta nyt se on aloittamassa voimallisesti myös maailman valloitusta. Niinpä Victoryn maahantuonti ja markkinointi on käynnistymässä myös Suomessa. Suomen
maahantuojana toimii Vantaalla toimipaikkaansa pitävä BrandtPolaris Oy ja jälleenmyynti on kanavoitu Bike World -myymäläketjun kautta. Bike Worldin toimipisteet sijaitsevat Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Raisiossa. Victory-malliston lehdistö- ja kutsuvierasensiesittely järjestettiin Bike Worldin Vantaan myymälässä torstaina 4.3.2010, missä oli esillä koko tämänhetkiseen maahantuontiohjelmaan kuuluva mallisto. Ensimmäisenä vuotena Suomen-tuontiohjelmaan kuuluu ainoastaan cruiser-mallisto, jotka kaikki on varustettu 1737-kuutioisin 50° V2-moottorein ja ensivuonna tuontiohjelma täydentyy myös touring-mallistolla. Silmiin pistävää kautta koko Victory-malliston on pyörien pienintä yksityiskohtaa myöten tarkka viimeistelyn taso ja korkea laatu. Oman lisämausteensa asialle antaa vielä se, että Victory on tiiviissä yhteistyössä arvostettujen muotoilu-gurujen Arlon ja Core Nessin kanssa. Niinpä Victorylla on oma "Ness-signature"mallisto, eli ne tulevat valmiiksi korkealaatuisesti customoituina jo tehtaan liukuhihnalta.
Knoxin selkäpanssarit Countour Camo ja Ricochet
Veijo Saano
B
Iso Britannia oli aikoinaan moottoripyöräilyssä edelläkävijä, ja yhä se on iso markkina-alue niin pyörille kuin ajovarusteillekin. Viimeksi mainituissa briteillä on omat käytäntönsä, joista muutkin ottavat mallia, ainakin ajoittain. Selkäpanssarit ovat yksi varustetyyppi, jonka käytössä britit ovat olleet ensimmäisiä.
taida olla, sillä iskunsuojien vaimennuskyvyssä on suuria eroja. Huomioon kun on otettava myös mm. käyttömukavuus ja valmistuskustannukset. Englantilainen Ride-lehti (February 2007) mittasi iskunsuojauskykyä muutamista ajoasuissa käytetyistä suojista. Halvassa ajotakissa vakiovarusteena oleva, jäykästä vaahtomuovista tehty selkäsuoja ei vaimentanut iskua nimeksikään ja hajosi jo 15 joulen iskusta. Ajokäyttöön tarkoitettujen farkkuhousujen polvisuoja oli vähän lujempi, sillä se hajosi vasta 30 joulen iskusta. Mutta ei sekään kestänyt normitestin 50 joulen iskua, puhumattakaan että olisi sitä merkitsevästi vaimentanut. Tuollaiset tulokset panevat miettimään, että onko testin vaatimus kohtuuton. Ei ole, jos ajatellaan suojausta vammoja vastaan. Jo 35 kilonewtonia aiheuttaa luunmurtuman, ja sitä suurempi voima hajottaa luun pirstaleiksi. 50 joulen testi-iskun kohtuullisuudesta ja samalla monien suojien kehnoudesta kertoo tulos, joka saatiin huoltoasemalta
Eroja suojaustehossa
ostetulla 2-kerrosleivällä, jossa oli täytteenä juustoa ja punakaalia. Joustavaan muovikalvoon pakattu leipä kesti yhden 50 joulen iskun hajoamatta ja täytti iskunvaimennustehon minimivaatimuksen, toisin kuin edellä mainitut selkäsuoja ja polvisuoja. Nykyaikainen, Knox-merkkinen polvisuoja täytti lehden testissä suojausvaatimuksen vielä 75 joulen iskua käytettäessä, eikä hajonnut tuolloinkaan. Sama tulos saatiin toisesta polvisuojasta, jonka merkki oli Forcefield. Hyvät suojat vaimensivat 50 joulen iskun 15 kilonewtoniin. Tuolloin onnettomuuden uhrilla on hyvät mahdollisuudet selvitä vain mustelmilla. Saman täräyksen kärsinyt huonojen suojien käyttäjä tai ilman suojia ajellut viedään piipaa-autolla kirurgiseen hoitoon. Sitä saatuaan uhri odottelee vielä jopa kuukausia, että pirstoutunut luu paranisi rasitusta kestäväksi. Knox on tunnetuimpia merkkejä moottoripyöräilijän ajoasujen iskunsuojissa ja selkäpanssareissa. Planet Knox Ltd on Cockermouthissa, Englannissa toimiva yritys. Sen perusti Geoff Travell. Hän loukkaantui vuonna 1981 ajaessaan moottoripyörällään rata-ajokilpailuissa ja sai tuolloin ajatuksen suojien valmistamisesta. Vuonna 1982 tuli kauppoihin ensimmäinen moottoripyöräilijöille tarkoitettu selkäsuoja. Valmistaja oli Planet
Hyviä iskunsuojia
ritit ovat olleet viime vuosiin asti ehdottomia kyykkypyörien harrastajia. Vastaava linja näkyy ajoasuissa, joiden on brittien mielestä oltava tiukasti istuvaa nahkaa. Kun meillä ajoasu ja kypärä ovat yleensä yksivärisen tummia, brittien ajoasut ovat kirjavan värikkäitä. Ihan kuin ratakuskeilla. Kilpa-ajajat ovat jo pitkään käyttäneet selkäpanssareita, ja myös niiden suhteen brittimotoristit ovat seuranneet esikuviaan. Vähitellen selkäpanssareiden käyttö on siellä leviämässä muidenkin kuin kyykkypyöräilijöiden keskuuteen. Selkäsuojien käyttö ei edellytä ajoasulta tiettyä tyyliä tai väritystä, suoja kun tulee ajotakin alle, näkymättömiin. Selkäpanssareille ja muille iskunsuojille on määritelty vähimmäisvaatimus iskunsuojaustehosta: panssarin on vaimennettava 50 joulen iskuenergia 35 kilonewtoniin tai pienemmäksi. Voisi luulla, että selkäpanssarin, kuten muidenkin iskunsuojien, teko on yksinkertaista: laitetaan sopivaa materiaalia tarpeeksi paljon, niin johan isku vaimenee. Ei se niin helppoa
10
Knox Ltd. Vuonna 1987 Knox toi myyntiin ensimmäisenä ajotakin, jossa oli vakiovarusteena iskunsuojat. Tutustuin kahteen Knoxin selkäpanssariin, jotka sain kokeiluun Hanxin myymälästä Leppävirralta. Tarkoitus oli saada tuntumaa varusteiden käyttöominaisuuksista; suojaustehoa en edes toivonut joutuvani kokeilemaan. Contour Camo on tyyliltään ja rakenteeltaan yksinkertainen: panssari on yhtä kappaletta, muodoltaan selän kaarteita seuraileva ja aika paksu. Siksi suoja vie ajotakin alla melko paljon tilaa. Puristusta ei silti syntynyt, kun Contour Camo oli päälläni (n. 80 kg) ja puin ylleni Rukka ArmaX -ajoasun (koko 52, normaali leikkaus). Silti varsinkin tyköistuvia ajoasuja käyttävien on sovitettava suojaa ajoasuunsa ennen hankkimista. Mahdollista tiukkuutta voi joskus helpottaa poistamalla ajoasun oman selkäsuojan, se kun ei suojausteholtaan ole samaa tasoa kuin Knox. Panssari on helppo kiinnittää, koska mitään solkia ei tarvita. Ainoa kiinnitys on leveä, vyötärön ympäri menevä tarranauha. Lisäksi suojaa pitävät paikoillaan hartioiden yli menevät hihnat, joiden pituutta voi säätää. Alkuun Contour Camo tuntui hieman pökkelömäiseltä, mutta vähitellen se asettui mukavasti eikä enää kiinnittänyt huomiota, mitä nyt lämmittävä vaikutus tuntui mukavana syksyn viileillä ajosäillä. Kesällä saattaa hiottaa. Suojaa on tarjolla yhtä kokoa, jonka kerrotaan sopivan niille, joiden selän pituus on 45-55 cm. Pituus mitataan vyötäröltä kaulan alapäähän. Moto Guzzi
Knox Contour Camo
Contour Camo (vas.) on kevyempi ja jäykempi kuin Ricochet (oik.). Molemmat kiinnittyvät edestä leveällä tarravyöllä ja joustavilla olkaimilla (kesk.). Stelvion kaltaisella ryhtipyörällä ajavalle 184-senttiselle suoja tuntui suurimmalta mahdolliselta. Jos se olisi ollut yhtään pitempi, se olisi alapäästään nojannut satulaan ja jäänyt selästä koholle. Kyykkypyörällä ajavalle ei vastaavaa ongelmaa tule, vaikka kuski olisi minua pienempi. Valmistaja lupaa Contour Camon vaimentavan testin 50 joulen iskun peräti 6 kilonewtoniin. Silti panssari on hyvin kevyt, 655 grammaa, joten paino ei ajossa rasita. Hintaa Contour Camolla on 149 euroa. Ricochet on Contouria teknisemmän näköinen, sillä se koostuu toisiinsa saranoilla kiinnitetyistä palasista. Niiden määrä vaihtelee riippuen panssarin koosta. Keskikokoisessa, joka oli minulle sopiva, on 8 palasta. Ricochet on notkeutensa ansiosta vielä Contouria näppärämpi pukea, ja suoja asettui heti kylmiltään selän muodon mukaisesti. Panssari on litteämpi kuin Contour Camo, joten ajotakki asettuu sen päälle väljemmin. Ricochetin teknisyys näkyy myös selkää vasten tulevan pinnan muotoilussa. Siinä missä Contourin sisäpinta on tasainen, Ricochetin pinnassa on pitkittäisiä harjanteita, joiden ansiosta ilmavirtaus Ricochet-suojan selkää vasten tuleva pinta on muotoiltu hiostamattomaksi. Harjanteet eivät tunnu.
Knox Ricochet
selän ja panssarin välistä on mahdollinen. Hiostavuutta saadaan näin vähenemään. Myöskään Ricochet ei ajossa mitenkään painanut tai muuten ärsyttänyt. Suojan painoksi mittasin 1050 grammaa, täsmälleen ilmoitetun verran. Silti ajossa ei Ricochetkaan tuntunut raskaalta. Lämmittävä vaikutus tuntui samaan tapaan kuin reppua käytettäessä. Valmistaja lupaa Ricochet-panssarin vaimentavan testissä käytettävän 50 joulen iskun tasolle 10 kilonewtonia. Ricochetia on saatavana useita kokoja. Miesten koot (7, 8 tai 9 toisiinsa saranoitua palaa) ja suurempi naisten koko (6 palaa) maksavat 116 euroa. Pienempi naisten koko (5 palaa) maksaa 109 e ja lapsille tarkoitettu, 4-palainen panssari 74 euroa. Pienin koko painaa 500 g, suurin 1160 g. Valmistajan Internet-sivut ovat osoitteessa www.knox-armour.co.uk. Maahantuoja ja myyjä on Hanx, www.hanx.fi.
11
Jussi Luoman menestystavoitteina 2010:
PM-SARJA JA MANX GP
änttäläinen, menestyksekkäästi kansainvälisiä Classic Racing-kisoja ajava Jussi Luoma raotti esirippua tulevan kauden suunnitelmiinsa ja kertoi, että kuvioissa puhaltavat osittain uudet tuulet. Se tarkoittaa mm. sitä, että kilpailukalusto täydentyy. Monivuotinen uskollinen sotaratsu, Moto Guzzi V7 Sport saa rinnalleen myös toisen hieman modernimpaa tekniikkaa edustavan kilpurin, joka sekin on Moto Guzzi. Alkukaudesta keskitytään uuteen Nordic Championship PM-sarjaan, joka käynnistyy Ruotsin Knutstorpissa 15.-16. toukokuuta. Seuraavana on vuorossa sarjan Suomen osakilpailu, joka järjestetään pari viikkoa myöhemmin, toukokuun viimeisenä viikonloppuna, 28.-30.5. Kemorassa. Alkukauden viimeinen PM-sarjan osakilpailu ajetaan 11.-13.6. Norja Vålerissa.
M
Ensimmäinen kilpailuohjelmaan kuuluva Manner-Euroopan kisa on vuorossa Juhannus-viikonlopulle osuva Saksan Schleizer Dreieck, German Classic Grand Prix 25.-27.6. Tämän jälkeen on kilpailuohjelmassa runsaan kuukauden mittainen tauko. Sitten karavaani suuntaa kulkunsa Englannin Donington Parkiin, missä kilpaillaan UEM-mestaruussarjan pisteistä. Kauden merkittävin kilpailu on vuorossa 21.8.-3.9. Man-saarella järjestettävä Manx GP, jota varten Jussille on parhaillaan valmistumassa Janne Leimanin pajalla Mäntässä täysin uusi kilpuri. Jussi ei ole Manx GP:n ainoa suomalaisosanottaja, sillä myös Osmo "Oki" Partti suuntaa Molnar Manxeineen kulkunsa Mansaarelle. Kauden päättää Tanskan Djursland Ringillä 18.-19.9. järjestettävä PM- ja UEM-sarjan viimeinen osakilpailu.
Manxin Grand Prixissa nostettiin Post Classic-luokan pyörien ikärajaa vuoteen 1985 ja sen myötä Jussin perinteinen, "stereoperäinen" V7 Sport-pohjainen kilpuri ei ole enää jousitukseltaan kilpailukykyinen. Niinpä täytyi keksiä jotakin modernimpaa, joka mahtuu mainittuun ikäsääntöön. Saksan Moto Guzzi maahantuojan tiimi kilpaili 80-luvulla Endurancen MM-sarjassa pyörillä, joissa käytettiin Norbert Kienzlerin valmistamia runkoja. Niissä oli takana monojousitus ja iskunvaimennin sijaitsi vaakatasossa vaihdelaatikon alla. Jussin pyörien rakentelusta vastaava Janne Leiman on kaivanut historian arkistoista kaiken mahdollisen tiedon näistä Kienzlerin rakentamista pyöristä ja siltä pohjalta on nyt sitten Mäntässä rakentumassa JL Meccanica Replica. Runko on pääpiirteissään alkuperäistä rakennetta noudattava, mutta sen ohjausgeometria on nykyaikaisempi. Rungon materiaalina käytetään 25cd4-seosteräsputkea ja takahaarukan kiinnityslevyt on valmistettu 7475-alumiinista. Runko painaa 9,5 kg, akseliväli on 1.420 mm ja etuhaarukan kulma 25°. Perävälityksen kiinnitys on ns. kelluvatyyppinen ja yhtenäinen takahaarukan akseli kulkee kardaanin ristinivelen alapuolelta. Etuhaarukka on Marzocchi M1R, jollaista käytettiin Ducatin kilpapyörissä jo vuonna 1985, joten sekin läpäisee ikäsäännön, kuten myös 4-mäntäiset Brembojarrut, jotka puristavat Ø 320 mm levyjä.
Uusi tykki
Itätorikatu 2 35800 Mänttä
puh. (03) 474 8912 www.morgankane.fi
Kaikki majoitus- ja ravintolapalvelut saman katon alta helposti ja mukavasti. Palvelemme keskellä Mänttää joka päivä aamusta yömyöhään. Edullinen huonehintamme sisältää aamiaisen tai brunssin sekä aamu-/ iltasaunan. Viikonlopun (pe-la) edulliseen majoituspakettiimme kuuluu lisäksi sisäänpääsy Morgan Kaneen. Tiedustelut ja varaukset p.(03) 4748912 / mkhotellit@gmail.com
12
visa Vilkuna
Kohta kolmekymppinen Kuopion klubi
Kuopion Moottoripyöräclubilla on pian edessään 30-vuotisjuhlat. Virallisesti klubi tosiaankin kirjoitetaan C:llä. Vuonna 1981 perustetun matkamoottoripyöräilyyn keskittyvän klubin toiminta on monipuolisen vilkasta. Liekö osasyynä tähän kerhotilat, jotka ovat alan aatelia: vilkkaalle Kuopion torille on kerhotallin ovelta matkaa ehkäpä 50 metriä!
Vakaata menoa yhteistyön hengessä
lubi sai alkunsa, kun kilpailutoimintaan keskittynyt KMK tuntui paikallisista matkamotoristeista jotenkin vieraalle. Matkailuun keskittyviä kerhoja ei ollut kuin Touring Finlandia, joka valtakunnallisena tuntui hieman vieraalle sekin. Niinpä muutama reissaamisesta kiinnostunut pani klubin pystyyn. Varsin pian jäsenmäärä mitattiin kolminumeroisella luvulla. Osa jäsenistä siirtyi KMK:sta, mutta uusi klubi houkutteli myös uusia motoristeja mukaan haistelemaan maailman tuulia rennossa sakissa. Timo Kärkkäinen (oik) ja nykyinen puheenjohtaja Kari Tirkkonen(vas) ovat klubin perustajajäseniä. Molemmilla miehillä aktiivisuudessa on välillä ollut paussia ja nyt ollaan uudestaan mukana. Karilla on toinen puheenjohtajuuspesti menossa. Keskellä oleva Osmo Korhonen ajeli muutama vuosi sitten Euroopan idästä länteen. Ilomantsin Hattuvaarasta Portugalin Cascaisin niemelle ja takaisin pyöräytti Varaderon mittariin yli 9000 kilometriä. Kerhon seinällä komeilee 13 kerholaisen todistukset perseensä rautaisuudesta.
K
Klubin jäsenmäärä on vakiintunut 200 paikkeille, uusia tulee koko ajan mukaan ja vastaavasti osa panee ajovarusteet naulaan. Klubin kerhotilat Kuopion kaupungin sydämessä ovat ahtaat, mutta asialliset.
Torin kupeessa oleva kellaritalli tarjoaa viitisenkymmentä säilytyspaikkaa moottoripyörille, pienen asennusnurkkauksen ja mukavan olohuoneen. Neliöitä tässä vuokratallissa on parin sadan paikkeille. KMC:n mukaan neliömetri per jäsen on kutakuinkin sopiva luku.
14
Kuopion klubi on järjestänyt moottoripyöränäyttelyä jo parikymmentä vuotta. Näyttely on ajoitettu kevääseen, jolloin ajokausi on jo aluillaan. Tällöin Savon ammatti- ja aikuisopistolla on oikeastaan samanaikaisesti pari näyttelyä. Yksi ilmainen, näyttelyvieraiden kalustonäyttely parkkipaikalla ja toinen viitosen maksava näyttely sisätiloissa. Näyttelyjärjestelyt on tehty jo pitkään tiiviissä yhteistyössä siilinjärvisen Yhtyneet Konepyöräilijät ry:n kanssa. Yksipäiväisen näyttelyn suosio on ollut kasvamaan päin ja viime vuonna lippuja myytiin 1500 kappaletta. Kuopion klubi teki kevättalvesta bussiretken Tarton Motoexotika näyttelyyn. Suunnitelmissa on ottaa joitakin reissulla nähtyjä näyttelykikkoja mukaan omaan näyttelyynkin. Pyörien katselemisen lisäksi näyttelypäivää voisi piristää muutama toiminnallinen osasto, kuten kypärämaalari tai joku muu käsityöläinen. Kunnollisen ja yleisöä palvelevan näyttelyn on kyettävä elämään ajassa ja antamaan joka kerta jotain uutta. Jäsenmaksut ja näyttelyt ovat monen moottoripyöräkerhon toiminnan ydintä. Niin se on KMC:llekin, mutta kuopiolaisilla on myös muita menetelmiä haalia euroja tallivuokraan ja toiminnan pyörittämiseen. Paikallisen marketin kanssa on jo pitempään ollut sopimus inventaarioavusta. Isolla sakilla inventaario sujuu ripeästi ja hyöty on näin molemminpuolinen. Klubin jäseniä on nähty monissa alueen massatapahtumissa, milloin liikenteen ohjauksessa milloin järjestyksen ylläpitäjinä. Yksi tapahtuma on kuitenkin ylitse muiden, nimittäin Finita kokoontumisajo. Tämä vuorovuosin Savossa ja Italiassa
Monenlaista toimeliaisuutta
Näyttelystä vastaava Tuovi Pietilä miettii mediavastaava Aarne Saalin kanssa, kuinka 18.4. järjestettävän moottoripyöränäyttelyn tiedotus hoituisi tehokkaasti mutta edullisesti. (Vas.) Tallipäällikkö Tuomas Korhonen sanoo pyörän säilytyksen maksavan 120 euroa vuosi, mutta siitä saa omalla aktiivisuudella mukavasti alennusta.
pidettävä kokoontumisajo lähti liikkeelle KMC:n italialaisjäsenen Giovanni Franchin aloitteesta. Vuonna 1997 Savosta alkanut perinne kerää vuosittain reilun parisataa motoristia yhteen. Parittomina vuosina italialaisille on tarjolla savolaista maalaisidylliä: järviä, saunaa, muikkuja sun muuta eksoottista. Parillisina vuosina suomalaiset hurauttavat Italiaan ihmettelemään saapasmaan sällien aikaansaannoksia.
Klubin jäseneksi pääsee kympin kertaluonteisen liittymismaksun ja 25 euron jäsenmaksun maksettuaan. Tällä panoksella on luvassa on savolaista viihtymistä, ajeluja, saunailtoja, pilkkikisa ynnä muuta. Menoa voi käydä aistimassa joka keskiviikko kello 18.00 alkaen. Ja joka ei Kuopion torille ja klubitiloihin osaa, niin johan on ihme.
KMC:n sakin käyttämää hotellia Itävallan Imstissä restauroidaan. Koristemaalarin käteen ei kovin leveää telaa annetakaan. Finita 2008 matkalla yksi majapaikoista oli Riva del Gardassa, joka ei jättänyt paljon toiveille sijaa. (Vas.) KMC:n jäseniä totuuden lähteellä!
15
Keskittämisen kautta säästät eniten vakuutusmaksuissa
Kun pyörävalinta on tehty, kannattaa paneutua vakuutusasioihin kokonaisuutena, silloin saat parhaat säästöt myös liikenne- ja Kasko-vakuutukseesi.
Keskittäjän edut Ahaa Säästänkö rahaa?
akuutusyhtiöillä on erilaisia keskittämisetu-järjestelmiä. Yleensä ne jakautuvat kahteen muuttujaan. Toinen pohjautuu asiakassuhteen kestoon ja toinen vakuutusten lukumäärään. Oleellista on se, että asiakkaan rahavirta ei vaikuta kokonaisasiakkuuden syntyyn. Kokonaisasiakkuus, ja siitä johdettu alennus muodostuu eri vakuutuslajien määrästä. Keskittämisetu / kokonaisasiakasalennus edellyttää usein esim. kotivakuutusta, henkilövakuutusta (esim. tapaturmavakuutus) ja ajoneuvon liikenne- sekä vapaaehtoista vakuutusta. Mikäli sinulla on vaikkapa 4:n ajoneuvon liikennevakuutus ei se vielä (välttämättä) synnytä keskittämisasiakkuutta. Muitakin huomioitavia asioita on, esim. konsernin kokonaisasiakkuus. Lisäksi voi olla ns.
V
Onko S-bonuksilla ja Plussa-pisteillä merkitystä, vai ovatko ne vain tilastomiesten höpinää?
monivakuutusetu, joka näkyy myös ajoneuvojen vakuutusten alennuksina. Viime vuosien aikana järjestelmä on muuttunut siten, että lähes kaikissa yhtiöissä alennus annetaan myös liikennevakuutukseen. Aikaisemmin alennusta sai vain vapaaehtoisista vakuutuksista. Asia ei ole merkityksetön, koska keskittämisen kautta voi liikennevakuutuksesi (ja kasko vakuutuksesi) hinta pudota 20-40 prosenttia asiakassuhteestasi ja yhtiöstä riippuen. Tämän lisäksi saat alennusta myös kertyvinä plussapisteinä tai muina kauppaketjujen tarjoamina bonuksina. Tätäkään alennusta ei kannata väheksyä, sillä kuukautena, jolloin vakuutuksesi menevät maksuun, saat enemmän alennusta myös ruokaostoksistasi. Ohessa yhteenveto eri yhtiöiden keskittäjäjärjestelmistä.
Tapiola on uusinut kokonaisasiakkuuteen perustuvan alennusjärjestelmänsä ja se kulkee nykyisin Omaetu-järjestelmän nimellä. Järjestelmä rakentuu siten, että alennus vaihtelee 0-18 % välillä. Osana järjestelmää on kytketty myös Tapiola pankin palvelut.
Omaetu asiakasjärjestelmä muodostuu seuraavasti:
Tapiola yhtiöt
Omaetua vahinkovakuutusten maksuista: - Koti- ja huvilavakuutus - Maatilavakuutus - Metsävakuutus - Venevakuutus - Liikennevakuutus - Kasko-vakuutus - Yksityistapaturmavakuutus - Matkustajavakuutus (jatkuva) - Lapsivakuutus - Eläinvakuutus - Tietyt yksityishenkilöille myönnettävät yritysvakuutukset (esim. kiinteistövakuutus)
16
Edun suuruus: - Kun sinulla on kahden osa-alueen palveluita, saat alennusta vakuutusmaksuista 8% - Kun asiakkuutesi muodostuu 3 alueesta on alennuksesi 13 % - Kun pääset tasolle 4 on alennuksesi 17 % Taso 4 edellyttää jonkin asteista pankkiasiakkuutta Tapiolaan. Pankkiasiakkuudeksi luokitellaan esim. ns. arkiraha. Pankkipalveluina silloin sinulla on oltava jonkinlainen palkka tms. tiliä, tai vaihtoehtoisesti henkivakuutus tai vapaaehtoinen eläkevakuutus. Tapaturmavakuutusta, tai matkustajavakuutusta ei lueta tämän osaalueen asiakkuudeksi. Tapiolalla maksimi etu on siis 17 %. Huom. jos maksat 4:ssä erässä on maksunkorotus 3,5 %. Turvan alennusjärjestelmä perustuu vain asiakkuuden kestoon tai ammattiliittojäsenyyteen. Asiakassuhteen kestoon perustuen voit saada alennusta 1 v. jälkeen 5 %, 5 v. jälkeen 7 % ja 10 v. jälkeen 10 %. Asiakassuhteen on oltava katkeamaton. Lisäksi voit saada joitain ammattiliittokohtaisia alennuksia. Kokonaisuutena Turvan keskittämisedut ovat alhaisimpia. Ainut, jossa Turvassa palkitaan on pitkään kestänyt asiakkuus. Mikäli kilpailutat vakuutuksesi, ja siirrät ne toiseen yhtiöön, aloitat etumarssin alusta. Mennyt asiakkuus on mennyttä, eikä sitä voi laittaa uudelleen aktiiviseksi. Turvan järjestelmä poikkeaa oleellisesti muiden yhtiöiden vastaavista järjestelmistä. Turva palkitsee asiakkuuden kestosta, muut asiakkuuden rakenteesta / kokonaisuudesta ja osa myös kestosta. Hyvä vai huono, katso vertailua. Turvan maksimi etu on 10 %, jos maksat 4:ssä erässä on maksutapakorotus 3,5 %. Nordealla on käytössä perinteinen järjestelmä, jossa etua saa vain vapaaehtoisista vakuutuksista. Edun merkitys on 9-15 % ja lisäksi maksutapakorotus on vain 2 % maksoit sitten kahdessa tai kahdessatoista erässä. Etu on kuitenkin markkinoiden heikoin, koska se myönnetään vain vapaaehtoisista vakuutuksista. Miten Nordean käy loppujuoksussa nähdään vertailussa.
Miten?
IF:n keskittäjäalennusedut rakentuvat kahteen osioon. Toinen muodostuu keskittäjän vakuutusten lukumäärästä ja toinen järjestöasiakkuudesta. IF:n järjestöasiakkaina on hyvin erilaisia järjestöjä. Sieltä löytyy mm. SF-Caravan jne. Alennusta saat asiakkuudesta riippuen 0-15 %. Lisäksi IF:n vakuutusmaksut oikeuttavat S-bonukseen. Keskittäjän vakuutuksia ovat: Koti ja eläimet - Omakotitalon vakuutus - Huvilan vakuutus - Irtaimistovakuutus (ei kesäkäyttöisen mökin irtaimisto) - Hevosvakuutus (16.5.2009 tai sen jälkeen alkanut) Ajoneuvot - Liikennevakuutus (yksityiskäytössä oleville henkilö-, matkailu-, paketti-, kuorma- ja linja-autoille sekä moottoripyörille ja -kelkoille) - Täys- ja Etukasko (yksityiskäytössä oleville henkilö-, matkailu-, paketti-, kuorma- ja linja-autoille sekä moottoripyörille ja -kelkoille) - Huippukasko (yksityiskäytössä oleville henkilö-, matkailu-, ja pakettiautoille sekä moottoripyörille) - Venevakuutus, kun vakuutusmäärä on vähintään 10 000 euroa. Sinä ja perheesi - Lapsivakuutus - Turva hoitokulujen varalta - Turva vakavan sairauden ja tapaturman aiheuttaman pysyvän työkyvyttömyyden varalta - Kuolemantapausturva, kun vakuutusmäärä on vähintään 50 000 euroa (Mandatum Lifen myöntämä) - Aikuisen Ryhmäsampo Primus, jos se sisältää kuolemantapausturvan, jonka vakuutusmäärä on vähintään 50 000 euroa (Kalevan myöntämä)
IF
- Voimassa oleva Hevosvakuutus tulee Keskittäjävakuutukseksi vakuutuksen seuraavasta vuosiuudistuksesta IF:n keskittäjäalennus liikkuu 8 14 % välillä. Lisäksi järjestöjäsenyydellä saat lisää alennuksia. IF.n vahvuus on se, että yhteistyöjärjestöistä löytyy monia. Yhteistyöjärjestöjä on Veromaksajat, karavaanarit, erilaisia metsästys- ja kalastus yms. jne. Lisäksi valtava määrä kaikkien keskusjärjestöjen ammatti- tms. liittoja.
If keskittämisalennus: keskittämisale 3 vakuutusta 4 vakuutusta 5 vakuutusta 6 vakuutusta 8% 10 % 12 % 14 % + järjestö yht. 10 % 12 % 14 % 15 %
Turva
Näiden lisäksi saat vielä S-bonusta joka on enimmillään 5 %. IF:llä ei peritä mitään maksutapakorotusta maksoit sitten yhdessä tai 4:ssä erässä. Lisäksi missään ei rajata sitä, että vakuutukset pitäisivät olla eri lajiryhmistä. Pois laskettavista vakuutuksista on suljettu, mopot, peräkärryt ja osakaskot. Alennuksesi on helposti S-edun kanssa 20 % + säästö maksutavasta joka on 2-3,5 %. Äärimmillään etu on 23,5 %. Lisäksi IF:stä saa autoihin ns. moniautoedun. Jos sinulla on IF-sopimuksessasi vakuutettuna vähintään kaksi henkilö- tai pakettiautoa, saat liikennevakuutusten sekä
Huippu-, Täys-, Etu- ja Osakaskojen vakuutusmaksuihin 5 % hintaedun. Hintaedun saaminen liikennevakuutuksista edellyttää vähintään kahta liikennevakuutusta, ja hintaedun saaminen Kaskovakuutuksista edellyttää myös vähintään kahta Kasko-vakuutusta. Tätä alennusta ei saa moottoripyöriin. Etu on kuitenkin hyvä huomioida kokonaisuutta laskettaessa. Tämä nostaa osan ajoneuvoista 28,5 % keskittämisedun piiriin.
Nordea
Perheen Fennia-sopimuksen asiakasedut vuonna 2010 - 4 24 % Fennia-bonus-alennusta (uusi asiakas saa 10 tai 16 % alennusta vakuutusten lukumäärän mukaan) - 10 % alennusta liikenne- ja Kaskovakuutuksesta
Fennia
Olet Fennia-bonus-asiakas, kun
sinulla on vähintään 3 vakuutusta Fenniassa (riippumatta vakuutuksen laajuudesta tai vuosimaksuista). Lisäksi Fenniasta saa hyvän kuljettajan alennusta 10 %, ryhmäalennusta esim. AL:n jäsenyydestä jne. Fennia pärjäsi melko
hyvin tuossa vakuutusvertailussa (kts. Moto 1/2010), joten katsotaan kuinka käy kokonaisvertailussa. Fennia on eräs niistä yhtiöistä, joilla on edelleen olemassa perinteinen seisonta-ajallinen ja ajokausivakuutus. Mikäli sinulla on useampi pyörä on bonuksien yms. vaihteleminen yhtiön sisällä Fenniassa mahdollista. Samoin voit käyttää pyörää vain sen ajan, joka tuntuu hyvältä. Lisäksi sinulle ei tule maksuun mitään korkeita vuosiperustemaksuja kuten Tapiola ryhmässä. Maksu näissä yhtiöissä nousee kohtuuttomaksi, jos käytät pyörää vain lyhyen ajan.
17
OP-Pohjola toi markkinoille ensimmäisenä merkittävän kokonaisasiakkuuteen perustuvan järjestelmän. Kun keskität vakuutuksesi Pohjolaan ja pankkiasiat Osuuspankkiin eli kokonaisasiakkuus löytyy OP-Pohjolasta voit saada huomattavia alennuksia. Ryhmä mainostaa ns. viiden tähden laskuja. Todellisuudessa et saa vakuutusta ilmaiseksi, vaan säästät siinä pääomaveron. Käytännössä käyttämättä jäävät bonus-eurot maksetaan sinun tilille vuoden vaihteessa, ellet halua käyttää niitä vakuutusmaksuihin. Laske siis tästä osiosta hyödyksesi pääomavero, joka on 28 %:a (01.01.2010). Lisäksi vakuutukset kerryttävät plussa-pisteitä, joiden vaikutus on enimmillään 5 %. OP-Pohjola hyödyntää tehokkaasti pankkiyhteistyötä. Osuuspankin puolelta kertyviä bonuksia voi käyttää myös vakuutusmaksuihin. Bonuksia kartoittaa, vakuutukset, lainat, säästöt, rahastotalletukset jne. Tehokkaasti laskettuna Pohjolan keskittämisedun suuruus on mittava. Pohjolan keskittämisedun osat: - OP-bonus 28 % bonusten määrästä (pääomaveron säästö) - K-plussa kortti max. 5 % - Maksutapa-alennus 2,5 % - Keskittämisalennus 7 % - OP-bonusasiakkaan alennus 3 % Alennus on enimmillään 45,5 % kaikista vakuutusmaksuista. Tietenkin OP-Pohjolan kohdalla tulee kysymys siitä, mihin asti bonukset riittävät. Toisaalla, jos käytät niitä maksuttomiin pankkipalveluihin pitäisi kilpailijoiden laskelmissa huomioida pankkipalvelujen kulut mukaan. Tarkastelen asiaa puhtaasti vakuutusten näkökulmasta ja niihin kohdistuvien etujen hyödyntämisestä. Pohjolassa keskittämiseen tarvitaan kolmen eri lajin vakuutuksia. Niitä voi olla vaikka ajoneuvo-, koti- ja tapaturmavakuutus tai matkustajavakuutus. Tapaturma- tai kotivakuutus voi olla vakuutusmääriltään ja maksuiltaan mitätön. Tärkeintä on, että eri lajit täyttyvät. Samaa metodia voi käyttää muihinkin vakuutusyhtiöihin. Tehdään joitain nimellisiä vakuutuksia, jotta lajiehdot saadaan kasaan. Tällöin on hyvä muistaa, että nuo nimelliset vakuutukset ei sitten korvaakaan mitään. Toisaalla ei ne maksakaan mitään ja säästö on maksua huomattavasti suurempi.
Pohjola / OP-ryhmä
VAKUUTUSTEN HINTAVERTAILU KESKITTÄMISEDUIN
Merkki /malli BMW BMW K 1300 GT BMW R1200RT BMW F800ST Ducati Monster 620 Harley-Davidson HD Sporster 883 HD Dyna 1449 cc Teho /paino Pohjola liikenne + kasko 120 / 288 82 / 229 63 / 187 47 / 168 42 / 251 61 / 290 1236 1007 1007 880 669 731 1007 1130 880 1392 1392 880 669 778 1392 1392 778 827 1236 1392 Tapiola liikenne + kasko 1359 1090 1090 1259 984 1054 1168 1089 1089 1772 1530 921 1210 1129 1625 1646 1346 985 1254 1646 Turva liikenne + kasko 1514 1266 1182 1271 1067 1266 1267 1181 1181 1920 1659 999 1312 1224 1762 1785 1459 1068 1359 1784 Nordea liikenne + kasko 1907 1585 1585 1363 1056 1209 1612 1750 1378 2083 2083 1363 1209 1209 2083 2086 1585 1284 1907 2086 1584 1833 2084 1270 1776 IF liikenne + kasko 1130 Fennia liikenne + kasko 1631 1117 1117 1006 861 852 1004 1004 1004 1535 1535 987 792 792 1848 1848 1287 1287 1491 1491
1534
Honda Pan European 1300 94 / 281 80 / 218 VFR 800 57 / 196 CBF 600S Kawasaki ZX12R Ninja ZX6R ER6 (649) VN 1600 Moto Guzzi 199 California EV Suzuki GSX 1300R GSX-R 1000 GSX 1400 DL650 V-Strom Yamaha FJR YZF-R1 141 / 210 101 / 164 53 / 178 50 / 290 54 / 251 130 / 217 132 / 166 78 / 228 50 / 189 106 / 264 130 / 174
Vakuutusten hintavertailussa ilman keskittämisalennuksia oli Fennia voittaja (moto1 1/2010), mikäli katsoit vain hintaa. Ehdoissa on eroja, joten vakuutukset eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Perusmotoristille ne kattavat sen, mikä muodostaa 99 % vahingoista. Keskittämisedut on laskettu sen tiedon mukaan, jonka yhtiöt ilmoittavat nettisivujen kautta. Vakuutuksiin on laskettu heidän ilmoittamat lähtöbonukset. Hinnoissa ei ole huomioitu mitään maksutapakorotuksia, eikä liitto- / yhdistysalennuksia. Hinnat olen tehnyt mahdollisimman vertailukelpoisiksi keskenään. Hinnoissa ei ole huomioitu seisonta-aikoja, vaan ne on laskettu ajokausivakuutuksilla. Kuluttajan kannattaa katsoa kokonaisuutta. Myös toinen taulukko kertoo saman viestin. Keskittäjänä, mikäli pääset täysimääräisesti nauttimaan OP-Pohjolan eduista, kuulut voittajiin. Nordea on kokonasiuutena kallein vaihtoehto, eikä kaikki selity paremmilla ehdoillakaan. Muilta vakuutusten tarjoajilta löytyy sisällön kannalta kilpailukykyisempi vaihtoehto. Keskittämisen merkityksen näet suoraan vertailemalla tätä taulukkoa Moto1-lehden numerossa 1/2010 olleeseen vertailutaulukkoon.
18
KOKONAISASIAKKUUDEN VAIKUTUS HINTAAN ESIMERKKITAPAUKSISSA:
Pohjola Esimerkki1 Autot Pyörät Koti Yhteensä 1005 1818 75 2898 Tapiola 2275 2956 120 5351 Turva 2266 3194 125 5585 Nordea 2572 2662 105 5339 Fennia 1718 2273 123 4114
Kun katsoi miten keskittäjän alennukset muodostuivat oli heti selvää, että Pohjola pärjää parhaiten. Pohjolan hyvän tuloksen edellytyksenä on OP-Pohjolan bonusjärjestelmän hyväksikäyttö. Tämä tuo sellaisen lisäedun, että vakuutukset kannataa keskittää. Turvan keskittäjäalennukset ovat vaati mattomimmat yhdessä Nordean kanssa. Tapiola pärjäsi vertailussa tytäryhtiötään paremmin, koska heidän keskittäjäalennukset ovat paremmat. Laskin Tapiolassa (kuten muissakin) yleiset keskittämisalennukset mukaan. Mikäli yhtiöstä saa jotain erityisiä liittoalennuksia en niitä huomioinut, koska lähtökohtana oli tehdä keskittäjävertailu. Vertailuun ei voida ottaa sellaista alennusperustetta mukaan, joka kohdistuu vain tiettyyn kohderyhmään.
Esimerkki2 Autot Pyörät Koti Matkat Yhteensä
675 1731 96 90 2592
1343 1931 125 164 3563
1381 2067 121 87 3656
1003 2153 144 136 3436
912 1771 127 89 2899
Kauppaketjujen bonuksilla ja maksutapakorotuksilla ei ole merkitystä vai onko? (taulukon esimerkit)
Monen mielestä K-plussa pisteet ja S-bonus ovat keinotekoisia ja merkityksettömiä asioita. Unohdamme usein, että niinä kuukausina, jolloin vakuutuksemme tulevat maksuun pääsemme helposti korkeimpaan bonusetuluokkaan. Näin laskien säästämme esimerkin vakuutusmaksuissa 130 160 . Tämän lisäksi ruokalaskumme putoaa jonkin verran, koska saamme korkeamman prosenttiedun niihinkin ostoksiin. Toinen merkityksellinen asia on vakuutusten maksutapakorotukset tai alennukset. Tapiola ryhmän yhtiöillä (Turva ja Tapiola), korotukset ovat korkeimmat. Mikäli maksat vakuutusmaksun 4:ssä erässä maksat 3,5 % maksutapakorotusta. Tämän merkitys hinnassa on 90 100 . Mikäli maksat yhdessä erässä, antaa Pohjola vielä 2,5 % alennusta. Tämän edun merkitys on 60 70 . Maksut voit kuitenkin jaksottaa siten, että ne erääntyvät eri kuukausina. Näin hyödynnät maksutapaalennusta ja jaat vakuutusmaksuja eri kuukausille vuoden aikana. Lasketaanpa yhteen nämä asiat, joita helposti pidät vähämerkityksellisinä: Kauppaketjubonukset Maksutapakorotus Maksutapa-alennus Yhteensä: (taulukon esimerkit) 130 160 90 100 60 - 70 280 330
rasti. Olen tässä jutussa ottanut muutaman hintoihin vaikuttavan, keskeisen asian esille. Teen niistä vielä loppuun lyhyen yhteenvedon. OP-Pohjolassa olen esimerkissä laskenut tilanteen, jossa henkilö voi käyttää 100 % OP-bonuksia vakuutusmaksuihin. Vaikka lasken esimerkin keskimääräisellä asiakassuhteella (pääkaupunkiseutu), jolloin huomioin palkkatulot, asuntovelat, jne. on OP-Pohjola edelleen edullisin molemmissa esimerkeissä. Tärkeintä on konsernin kokonaisasiakkuus.
Keskittämisedut järjestykseen
Tässä huomioin kaikkien kokonaisasiakkuuteen liittyvien etujen summan. Mikäli yhtiöllä on joitain erikoiskohderyhmäalennuksia, ne ei ole mukana laskelmassa. Mukana on siis ne elementit, jotka jokainen henkilö saa yhtiöstä. Vertailussa en ole huomioinut yhtiökohtaisia ehtojen eroavaisuuksia, vaan lähtökohtana on keskivertomotoristi ja hänelle merkitykselliset asiat. Tarkoitus ei ole laittaa yhtiöitä paremmuusjärjestykseen, vaan arvioida kokonaisasiakkuusetujen merkitystä asiakassuhteessa. Parhaat keskittäjän edut: Pohjola ja If Kilpailukykyiset keskittäjän edut: Fennia ja Tapiola Ei niin hyvät keskittäjän edut: Nordea ja Turva
Kuten esimerkeistä näkee säästät keskittämisen kautta 1000 2500 (esimerkit 1 ja 2). Mikäli katsot vain Moottoripyörien hintaa keskittämisen kautta on säästösi kalleimman ja halvimman vaihtoehdon välillä 45-56 %. Sinun ei siis kannata tuijottaa vain yhden vakuutuksen hintaa, vaan kokonaisuutta keskittäjän kannalta. Keräsin tässä jutussa erilaiset keskittämisedut yhteen ja tein kahdella eri tavalla vertailun keskittämisen merkityksestä. Keskittäminen kannattaa aina, ja osallaan siinä voidaan liikkua ns. harmaalla asiakasystävällisellä alueella. Annoin tästäkin aiheesta jutussani vinkin. Kokonaisuutena asia ei ole yksiselitteinen, mutta kun katselet juttua ja taulukkoja tiedät ainakin mistä kannattaa kysyä ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Älä väheksy kauppaketjujen bonuksia, maksutapa-alennuksia ja korotuksia. Näiden pieneltä tuntuvien muuttujien merkitys on yllättävän iso.
Lopuksi:
Hinnat on laskettu esimerkkien mukaisista talouksista. Meidän kuluttajien ongelma on usein se, että emme pysähdy laskemaan ja katsomaan kaikkia asioita yhteen. Aihe on ymmärrettävä, koska tiedon hankkiminen ja vakuutusten vertaileminen ei ole helpoin
Westy alias Tapsa Vesterinen motoristi Touring Finlandia MK:n jäsen
19
Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä järjestettiin Alahärmän PowerParkissa edellisen kerran vuonna 2006.
T
Nyt Motoristit Hymyillään ei Häjyillä vaikka Härmässa ollaankin!
PowerParkin huvipuistoon, jonne yleisöllä on vapaa pääsy. Aluella kisataan samaan aikaan Suomen vahmimman miehen ja naisen tittelistä, joten katseltavaa löytyy. Kello 15.00 alkaa perinteiset puheet Rokkipää-yhtyeen tahdittamana ja illan aikana lavalle nousee Kevätpäivä bileiden muodossa Suomen eturivin artisti, joka on vielä tässä vaiheessa salaisuus. Tapatuman Internetsivuja www.hmkp2010.mcharma. net seuraamalla sekin varmistuu tuonnempana. Iltatapahtuma on maksullinen. Hyväntekeväisyys on tälläkin kertaa mukana, sillä järjestäjän tarkoituksena on antaa päivä elämysten parissa huvipuisto PowerParkissa, ja sen tulevat saamaan Alahärmän alueen vaikeavammaiset lapset sekä nuoret.
Aikataulu: 10.00 kokoontuminen Lillbaca Towerille 13.00 Suomen Häjyin paraatiajo starttaa 15.00 juhlatilaisuus alkaa 19.00 iltapahatuma alkaa 21.00 itabileet alkaa Lisätiedot: www.hmkp2010.mcharma.net
ämän vuoden kevätpäivät starttaa Alahärmästä! Härmäläisen laskutavan mukaan järjestyksessä 34. Hymyilevän Motoristin Kevätpäivät järjestetään lauantaina 29.05.2010. Kevätpäivät alkaa Etelä-Pohjanmaalta Alahärmästä, viimekerrasta poiketen kokoontuminen paraatia varten tapahtuu valtatie 19 varella olevalle (noin 1,5 km PowerParkista etelään) Lillbacka Towerille uuden rekkaterminaalin piha-alueelle klo 10 alkaen. Tapahtuman suojelijana toimii Mc-Club Härmän ja Mc-Arkadian perustajajäsen kansanedustaja Petri Salo. Suomen Häjyin paraati pitkin Pohjanmaan lakeuksia sekä tällä kertaa teitä, joita toinen Häjy Antti Rannanjärvi ajeli hoijakalla kuumina kesäiltoina 1800-luvulla, alkaa Lillbacka Towerin terminaalista klo 13.00 päätyen
20
KOOKOONTUMISAJOT 2010
Koonnut Keijo Lumme Muutokset mahdollisia
Aika: Paikka: 07.-09.05. Luvian Merihelmi, Laitakari 14.-16.05. Jyväskylä, Laajavuori Järjestäjä: Info: BMW Mp-kerho (www.bmwmoottoripyorakerho.fi) Juha Saari, <allroad@bmwmoottoripyorakerho.fi> Goldwing Club of Finland (www.gwcf.fi) Henkka Hakala, 0400-803959 <oshasek@kolumbus.fi> Ducati Club FIN www.ducaticlubfinland.fi/tapahtumat Pöljän Itäpyöräkerho Jaro Väänänen, 044-5898166 Eur / hlö: Huom.: 85,??? Katso lisätiedot clubin nettisivuilta Riippuu majoitusmuodosta. Italopyörien kokoontumisajo. Huonevaraukset 014-628300 30,Majoitusvaraukset yhteyshenkilöltä. 25,- (teltalla) sisämajoitukset ja hinnat p. 02-8672931 Lisätiedot kerhojen nettisivuilla --PR-henkinen ralli. Harleys, Buells & Indians only! --Ilmoittautumiset 15.05 mennessä puh. 044-3241354 25,Lisätietoja: www.siku-moto.com
BMW Allroad Meeting
Gold Wing Kevätkokoontuminen Italo-Meeting 2010
14.-16.05. Joutsa, Rantasipi Joutsenlampi
14.-16.05. Lapinlahti, Nerkoon Aisomäki
29. Itäpyöräralli
Toukoajo IV Savage Club, Vmax Club, Honda Riders, Intruder Club, 14.-16.05. Säkylä, Lomasäkylä (www.lomasakyla.fi) Valkyrie Riders, ja Yamaha Custom Club Merkkikerhojen yhteinen kokoontumisajo H-DCF Toy Run
15.-16.05. Luvia, Villa Kataja 21.-23.05. Ulvila, Antinkartanon toimintakeskus H-DCF (www.hdcf.fi) Kimmo Vuorinen, 0400-568889 <rallycaptain@hdcf.fi> Suomen Sivuvaunuyhdistys <sivuvaunuyhdistys@hotmail.com> Siku-Moto MC <info@siku-moto.com> Jussi Oinas, 0400-623528
Jumbo Run 2010
21.-23.05. Kuivaniemi, Koivuniemi (Sikun päämaja)
Sikun III Kevätkohellus
BMW Sportbikes kokoontumisajo
22.-23.05. Jämsä, Kukkaismäki 22.-23.05. Jämsä, Patalahti 29.05. Alahärmä (klo 13 paraati Lillbacka Towerista PowerParkkiin)
BMW Sportbikes Finland (www.bmwsportbikes.fi) ??? Jari Kiviniemi, 044-5044603 <jarska@bmwsportbikes.fi - - Pan European Fun Club FIN (www.panfun.fi) Kauko Laine <kauko@mhc.fi> MC Club Härmä (www.mcharma.net) Asko Peltola 050-5579991, Seppo Ekola 0400-725002 ??? Honda Pan European -tapahtuma --PowerParkissa päätapahtuma ja Suomen vahvin mies -kisa. Lisäinfo netissä ja alan lehdissä! 30,- (alle 12-v ilmaiseksi, päiväkävijät 5,-) Huonevaraukset yhteyshenkilöltä
PanFun kokoontuminen
Hymyilevän Motoristin Kevätpäivä
15. Linnareissu Savonlinnan Motoristit (www.finnbike.com/samo) 28.-30.05. Savonlinna, Varparanta, hostel Willanuttu Mervi Juuti, 044-2702510 <linnareissu@gmail.com>
28.-30.05. Kauhajoki, Nummijärvi Camping 04.-06.06. Kemi, Savotan leiri (www.lapponiasafaris.com/fi/) 11.-13.06. Ei vielä tiedossa 11.-13.06. Koskenpää, Rantapirtti (www.kp-rantapirtti.fi) 11.-13.06. Himanka, Sautinkarin leirintäalue
31. Nummijärviajo Laverda Ralli
Kauhajoen MP (www.kauhamp.net) 30,Mari Viertola, 045-1219862 <mari.viertola1@gmail.com> Mökit jo varattu, mutta telttatontteja järjestyy... Scuderia Laverda FIN www.laverdafinland.org MP69 (www.mp69.fi) Katri Einto, 040-5088585 Pekkavee apureineen Pekka Vuorelma, 050-5768480 <pekka.vuorelma@gmail.com> ??? Kokoontumisajo Laverda -pyörille! ??? Vain naisille! Katso MP69:n jäsenlehti ja netti Riippuu majoituksesta, katso meetingin kotisivuilta. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.bmwgsmeeting.com
Akkaralli 2010
BMW GS-Meeting 2010
40. Int. Kokko-Treffen
Kokko MC Club, 06-8224656 (www.finnbike.com/kokkomc) Ennakkoon 30,- tai perillä 35,Harri Mykrä, 040-5547063 (myös mökkivaraukset) Enn.maksut 31.5 mennennä Kokko MC:n tilille 800014-328630 www.eastrockbikemeet.com 050-5331869 30,- Sisämajoitukset: 013-686 9200 (www.lomakeskushuhmari.com)
11.-13.06. Polvijärvi, Lomakeskus Huhmari 11.-13.06. Hauho, Lautsia
Eastrock Bikemeet & Cruisin´ Japsistara Treffit
Japsistarat (www.japsistarat.fi) 20,- Ilmoittautumiset ja sisämajoitusvaMatti Paukkonen, 0400-891133 <tapahtumat@japsistarat.fi> raukset kerhon nettisivun kautta 20,- Riihivuoren vuokramökkien varaukset: 040-8253326 25,Puolijoukkuetelttoja 25 e/kpl/vkl varattavissa yhteyshenkilöltä! 30,- ennakkoon tai 35,- perillä Enn.maksu 15.5. mennessä tilille 114530113173 (Nordea)
Jawasakkiajo Jawasakki ry. (www.vmpk.fi/kerhot/jawasakki.html) 11.-13.06. Muuramen Riihivuori (www.riihivuori.fi) 050-5308331 tai markku.t.lahtinen@kolumbus.fi
11.-13.06. Viljakkala, Lavajärvi (30 km Tampereelta länteen)
Rutakkoralli
Corona MC (www.coronamc.fi/) Mika Koivula, 050-3041014 <mika.mikki@suomi24.fi>
E-TTMC (www.ettmc.com) 12.-13.06. lähtöaika la klo 10-13 Kurre, 0400-474817 ja Jan-Peter, 0400-203599 Tammisaaren pohjoissatama (lähtöpaikka) ja ympäristö
7. Ruukinkierros
21
22
KOOKOONTUMISAJOT 2010
18.-20.06. Jaala, Kestikievari Aurantola 18.-20.06. Vaasa, Vaskiluoto, Top Camping (www.topcamping.fi) 18.-20.06. Ei vielä varmistunut 18.-20.06. Joensuu, Tuupovaaran Kortevaara 18.-20.06. Tammela, Oksjärven leirikeskus
H-DCF Chapter 5 -Rally 37. Brittiralli
H-DCF / Chapter 5 (http://koti.mbnet.fi/chapter5/) Sakke Rantanen, 040 5597757 <chapter5@hdcf.fi> Lapuan Brittimotoristit Juhani Hautala, 040-5465413
??? H-DCF:n jäsenille vieraineen ??? Vain brittipyörille!
Koitere Kokoontuminen 18. MZ-Tapaamisajo Vorssan ohiajo Dark Run 2
MC Pogosta (http://personal.inet.fi/yhdistys/mcpogosta) ??? Maija Kuronen <mc_pogosta@hotmail.com> Lisätiedot keväämmällä kerhon nettisivuilla Suomen MZ-Ajajat http://personal.inet.fi/kerho/mzajajat/rallit.htm Forssan Matkamotoristit (www.fmm.suntuubi.com) Tuija Satumäki, 0400-591667, Erja Frisk 050-5455459 DarkLand MC <darklandmc@darkland.fi> www.darkland.fi Old Rebels MC (www.oldrebelsmc.fi) Erkka, 0400-633506 <central@oldrebelsmc.fi> MP69 (www.mp69.fi) MP69:n jäsenlehti ja nettisivu (www.kontioralli.fi) Viimeinen kaikille avoin Kontio! JMP MC (www.kekku.fi) Keijo Lumme, 050-5623103 <kekku@surffi.net> Mongrel MC <mongrelmc@mongrelmc.com> Jari Junttila, 0400-954228 Karu MC (www.karumc.com) Kerho 016-315210 <karumc@karumc.com> Trikers Club of Finland (www.trikersclub.fi) Veijo Matikka, 0400-628870 <vmatikka@kolumbus.fi> Walkka MC <walkka-mc@kolumbus.fi> walkka-mc.fi Gospel Riders (www.gospelriders.fi) Heikki Solin, 040-8656284 <heikki.solin@gospelriders.fi> Kirsi ja Martti Pesonen, 0440-732133 ??? --20 25,Perinteinen telttakokoontuminen ??? --40,Lisätiedot, kartta ja juliste kerhon nettisivuilla Jäsenet: ennakkoon 20,- tai perillä 25,Muut 30,- tai 35,Sisämajoitukset loppuunmyyty 30,Sisämajoituspaikat 10 e/hlö/ viikonloppu. Varaukset 050-3771673 ??? Avoin kaikille pyörämerkeille! Lisätiedot: www.mongrelmc.com ??? HD- ja brittipyörätapahtuma ??? Lisätiedot klubin nettisivuilla ??? HD- ja brittipyörätapahtuma ??? Päihteetön tapahtuma
25.-27.06. Pudasjärvi 25.-27.06. Nokia, Kuusisto 02.-04.07. Kontrollipaikka: Neste Pudasjärvi
Juhannus Häät
Kontioralli 2010
02.-04.07. Tammela, Ruostejärven leirikeskus (opastus vt 2 Forssa-Karkkila) 02.-04.07. Hailuoto, Rantasumppu 02.-04.07. Rovaniemi
29. Ilves-Meeting
10th Mongrel Run
26. Poronpurijaiset Finnish Trike Weekend
03.-04.07. Ruovesi, Haapasaaren Lomakylä (www.haapasaari.fi) 03.-04.07. Helsinki - Pyhtää 03.-04.07. Lähtöpaikka Turku
Walkka Ajo 22
II Gospel Riders -saaristoajo MOJ-meeting 2010
09.-11.07. Ilomantsi, Petkeljärven kansallispuisto (www.petkeljarvi.fi)
Gospel Riders (www.gospelriders.fi)
???
Kristillinen, päihteetön kokoontumisajo
Roikka Rallye 2010
09.-11.07. Pyhäjoki, Kielosaaren leirintä
Kerhon nettisivut ja -foorumi
Ural Roikka (www.uralroikka.net)
???
Sisämajoitusasiat: 08-433212 30,- Kerhotelttoja pystytettynä á 80 e varaukset: tump@mctump.fi ??? --??? Merkkikokoontuminen Yamaha SR 400-500 sekä XT 500 pyörille ??? Harleys, Buells & Indians only! Ei autoille eikä asuntovaunuille! ??? Enfield-henkinen viikonloppu 115,- (teltalla) tai 150,- (hotellissa) Ilm. 28.5 mennessä: kalevi.kankaansyrja@pp.inet.fi
42. Int. Saaristoralli Saimaa Picnic VII
09.-11.07. Kemiö, Tamminiemen leirintäalue 09.-11.07. Imatra, Varpasaari 09.-11.07. Hamina, Metsäkylä 15.-18.07. Jämsä, Himos
Turun Moottoripyöräilijät <tump@mctump.fi> Lisätiedot kerhon nettisivuilta (www.mctump.fi) SCHD ry www.saimaapicnic.com/ SR Riders Kerhon kotisivut: http://sr500.wwwfi.com H-DCF (www.hdcf.fi) Kimmo Vuorinen, 0400-568889 <rallycaptain@hdcf.fi> REOC & Bullets MCC (www.bulletsmcc.org) <kunkkutie@bulletsmcc.org> BMW Mp-kerho (www.bmwmoottoripyorakerho.fi) Kalevi Kankaansyrjä, 050-9185923
SR-kokoontuminen
29th Int. H-DCF-Rally King´s Road X
16.-18.07. Hanko - Piikkiö - Hanko 16.-18.07. Kuusamon Tropiikki 16.-18.07. Haapavesi, Kylpyläsaaren Leirintä
BMW Kesäkokoontuminen 35. Kirjavankierros
MC Seven Flames (www.kotinet.com/sevenflames) 30,Rami, 040-5492482 <raimo.kangaskokko@omanetti.fi> Mökkejä voi kysellä yhteyshenkilöltä Someron MK (www.somk.fi) Teemu Okker, 041-4455124 <teemuok@gmail.com> 30,(mökit: 02-7483554)
16.-18.07. Somero, Hovimäki Camping 16.-18.07. Posio, Lapiosalmen eräleirikeskus
16. Ressu Meeting
70º North, One Christ
Preacher MC (www.preachermc.net) ja Gospel Riders 10,- Kristillinen, päihteetön kokoontumisajo Markku Lilleberg, 0400-398123 <markku.lilleberg@gmail.com>
23
KOOKOONTUMISAJOT 2010
23.-25.07. Ruovesi, Haapasaaren lomakylä (www.haapasaari.fi) 23.-25.07. Ristiina, Löydön kartano 23.-25.07. Pudasjärvi, Iso-Syöte
Länkkäriajo 2010
Yamaha Custom Club FIN Kerhon kotisivut: www.yccf.fi/fi/ MC Road Rats, Mikkeli (www.mcroadrats.com) Kerhon talli <mail@mcroadrats.com> PMC Pudasjärvi (http://mphuippuajot.pudasjarvi.fi/) Mariitta Timonen, 0400 769103 <mariitta.timonen@pudasjarvi.fi> No Name MC (www.nonamemc.fi) noname@nonamemc.fi Imatran MK Kerhon kotisivut: www.imk.fi MP69 (www.mp69.fi) Lisätiedot MP 69:n nettisivulta Easyriders MCC (www.easyriders.fi) Tapsa, 040-5440240 Intruder Club FIN www.intruderclubfinland.fi/ Pyhäjoki MC ja Ruununhelmi http://www.ruununhelmi.com <ravintola@ruununhelmi.fi> Kitee MC (www.mckitee.tk) Kari Kosonen, 0400-943934 <mckitee@gmail.com> Northern Vikings MC Lapland (www.northernvikingsmc.com/) Risto Viiri <ristoviiri@hotmail.com> Touring Finlandia MK www.tfmk.com
Riippuu majoitusmuodosta Majoitusvaraukset: 044-0800290 ??? Paikalle voi saapua jo torstaina! 19,- (maksuohjeet kerhon nettisivulla!) Majoitukset: 0201-476400 (www.syöte.fi) ??? Samaan aikaan Seinäjoen Vauhtiajot ??? Näytösajo Imatran vanhalla katuradalla ??? Rata-ajohenkinen koulutus/ kokoontumisajo max. 22-vuotiaille ??? --Jäsenille ilmainen, muilta 20,- päiväkävijät 5,Majoitusvar.: tluukkonen@puuhagroup.com, mainitse "ICF" 30,- (tai ennakkoon 25,-) Mökkitiedustelut Ruununhelmestä p. 08-8107700 30,Opastus vt 6 ??? --30,Majoitusvar. Luotokeskuksesta p. 08-7725500
XXI Int. Rottaralli MP-Huippuajot
23.-25.07. Seinäjoki 24.-25.07. Imatra
Speed Weekend
Muistojen Imatranajo Max 22
24.-25.07. Jurva
30.07.-01.08. Lehtimäki, Valkealampi 30.07.-01.08. Vaasa Topcamping
Easyriders 35-v Juhlaralli Intruder Meeting 2010
30.07.-01.08. Oulujärven Vapaaaikakeskus Ruununhelmi 30.07.-01.08. Kesälahti, Karjalan Kievarin leirintäalue 30.07.-01.08. Kemi
Kesätapahtuma 2010
18. Ponutaival Run to 60´s
30.07.-01.08. Hailuoto, Luotokeskus (www.luotokeskus.fi) 30.07.-01.08. Hanko, Viikinkikylä (www.wildvikinmotel.fi) 31.07.-01.08. Lahti, Mukkula Camping 06.-08.08.20 Imatra, Valtiohotelli
Touring Meeting
Wild Viking Bike Festival
Deep South MC (www.deepsouthmc.com) 25,- (La Bike Show Hangon kasinolla 5,-) Bosse Grahn, 040-8345091 <deepsouth-mc@dnainternet.net> Sisämajoitus kyselyt: Wild Viking Motel, 040-7584783 H-DCF (www.hdcf.fi) Kimmo Vuorinen, 0400-568889 <rallycaptain@hdcf.fi> BMW MP-kerho / LT-jaos (www.bmwkltibmixof.com) Ari Ignatius, 0400-483346 <ari.ignatius@gmail.com> Gruppo Moto Guzzi FIN (www.guzziclub.fi) Majoitustiedustelut Mannilasta p. 015-644400 Honda Riders FIN www.hondariders.fi ??? Harleys, Buells & Indians only! Riippuu majoitusmuodosta, katso netistä Kok.ajo BMW:n LT-pyörille, mutta myös muut BMW:t tervetuloa Riippuu majoituksesta (teltta/ huone) Clubin nettisivuilla infoa ??? Tarkemmat tiedot kerhon nettifoorumilta!
H-DCF Family Rally
4. BMWKLTIBMIIOF -tapahtuma
06.-08.08. Punkaharju, Maatilamatkailu Mannila
Guzzi Ralli 2010
5. Honda Meeting of Finland Kahvakopla Extreme X XXXVI Int. Kotas-Ralli
06.07.-08.08. Ei vielä varmistunut, seuraa foorumia 06.-08.08. Loppi, Räyskälän lentokeskus 06.-08.08. Jyväskylä, Camp Kotanen (opasteet JKL:n sisääntuloteiltä) 06.-08.08. Suomussalmi, Hossan lomakeskus (www.hossanlomakeskus.com) 06.-08.08. Ei vielä tiedossa, seuraa kerhon foorumia
RiMPKK Kahvakopla (www.kahvakopla.com) 25,- (sis. myös RR-kisaliput) Minna Jokinen, 050-3587339 <minna.jokinen@elisanet.fi> RR SM-ajojen yhteydessä Jyväskylän Moottoriklubi (www.jmkmc.fi) Petri Kiiski, 050-3597958 <jmk@jmkmc.fi> Puolijoukkuetelttojen varaukset 044-2699313 Suomussalmen Moto-Nasut Lepe Haapalainen, 050-3048498 R.A.T of Finland - Triumph MC Eero Tuomikoski, 0400-692063 <eero.tuomikoski@pp1.inet.fi> 25,Ei alaikäisille 28,Sisämajoitusvaraukset 08-732322 ??? Lisätiedot foorumilla: www.rat.fi/foorumi/index.php
18. Nasu-kokkoontuminen
Triumph Run 2010
06.-08.08. Ikaalisten Kylpylä 06.-08.08. Pyhältö, Tukkitie 30, Lintukodon leirikeskus (opastus tieltä nro 26)
XXXV Veteraaniralli
VMPK / Mansen Masinistit Eri vaihtoehtoja (riippuen majoituksesta) Virva Kaario, 050-5010119 <virva.kaario@kolumbus.fi> Majoitusvaraukset: 03-451 2100 Karhulan MK (www.karmk.net) Eeva Suomalainen, 050-5743230 25,100 sisämajoituspaikkaa 5 e/hlö/vrk, kysy yhteyshenkilöltä
36. Turkian Lintukoto
24
13.-15.08. Turku, Kakskerta, Harjattulan Kartano (www.harjattula.fi) 13.-15.08. Särkisalo, Klippulan kesävirkistyskeskus 13.-15.08. Kurikka, Pitkämönrannan leirintäalue 14.08. Lahti, Vääksy, ja ympäristö 19.-22.08. Saariselän Tunturihotelli, (www.tunturihotelli.fi) 20.-22.08. Lieksa, Timitranniemi Camping
H.O.G Turku Rally 2010
H.O.G / Turku Chapter (www.turkuchapter.com) 0400-536599 <rahtiainen@gmail.com> Salon MK, Coach MC, Salo MC Raimo Saukkio, 0440-744394 <raimo.saukkio@salo.salonseutu.fi> Seinäjoen MMP (http://smmp.fi) Heikki Tervala, 044-4114580 <smmp@netikka.fi> H-DCF / Ch3, Kanava MC, Sabre MC, Crazy Snake MC Jarru 0400-634739, Kari 0500-782674 Saariselän Tunturihotellit Oy Myyntipalvelu, 016-681501 <sales@tunturihotelli.fi> Lieksan MK www.finnbike.com/lmk/ Alueen eri kerhot/klubit Mulli MC / Toni Salonen, 0400-873409 Blackout MC < blackoutmc.koskitl@gmail.com> Antsu 0400-744096, Petteri 050-5110520
??? Ei-jäsenet ainoastaan H.O.G -jäsenen kutsumana 25,Sisämajoituspaikat 10 e/hlö/viikonloppu, varaukset yhteyshenkilöltä 25,----H-D tapahtuma 30,- plus majoittumiset Lisätiedot ja majoitusvaraukset Tunturihotellin nettisivuilla ??? Mökkivaraukset: Ilkka Uusitupa, 040-5031323 ??? Lauantaina myös Turku Custom Show! 15,- / 20,Harley-Davidson Panhead -ralli 30,Majoitusvaraukset 050-5619157 ??? Oulun Eeden 020-1234905, Hotelli Kortteeri 08-5509700 ??? Harleys, Buells & Indians only! ??? --- - - Järjestäjän puolesta juomavesi, polttopuut ja riuku! ??? Harleys, Buells & Indians only! 30,Sisämajoituspaikat Lepeltä, 050-3048498 18,--??? Mökkivar. 31.08 mennessä p. 040-586 1097 10,- (iltakävijät 5,-) Varaa petipaikka etukäteen tai JMP:n kerhohuoneisto "Apehanger Bar" tuo oma patja ja makuupussi! - - - Järjestäjän puolesta juomavesi, polttopuut ja riuku!
Saloajo
39. Latoajo
Long Lake Run
Jänkhällä Jytisee XII
Sudenajo 2010 Turku Bikerfest
20.-22.08. Turku
21.-22.08. "Perinteinen järvenranta"
Pannuralli
Pitkäjärvi Meeting Konepyöräklubi (www.konepyoraklubi.fi/) 20.-22.08. Kokemäki, Pitkäjärvi (www.pitkajarvi.com) Markku Tuulinen, 0400-592524
27.-29.08. Oulu, Nallikari Camping (mökit: 08-55861350)
Hailuotoajo 2010
Oulu MC (www.oulumc.fi) Petri Kolehmainen, 040-8874232 <petri.kolehmainen@oulumc.fi> H-DCF (www.hdcf.fi) immo Vuorinen, 0400-568889 <rallycaptain@hdcf.fi> BMW Mp-kerho www.bmwmoottoripyorakerho.fi
Back to the Roots -Rally
27.-29.08. Mäntyharju, Tommolansalmi 03.-05.09. Raasepori
BMW Syyskokoontuminen
Pohjoisen pystymettä MP69 (www.mp69.fi) & Napapiirin MP 17.-19.09. Heinihaara (Rovajärven ampuma-aluetta) Mikko Laitila, 0400-188429
24.-26.09. Mikkeli, Visulahti
End of the Season -Rally 18. Motoristien Syyssäpinät
H-DCF (www.hdcf.fi) Kimmo Vuorinen, 0400-568889 <rallycaptain@hdcf.fi> Pyry MC / Rätkäkuntit MC Upi Kettunen, 050-3744502 Auranmaan MP Tapio Roininen, 040-5270521 <motootto@netti.fi> Suomen Sivuvaunuyhdistys <sivuvaunuyhdistys@hotmail.com> Jokioisten MP (www.kekku.fi) Kerhoisäntä, 0400-858814 MP69 (www.mp69.fi) Kerhon jäsenlehti ja internet-sivut
24.-26.09. Ilomantsi, Pihlajavaara, Hoskon kämppä
XXI Savojärven Telttakokoontuminen
24.-26.09. Yläneen Savojärvi (Pöytyä) 24.-26.09. Valkeakoski, Apianlahti
Sivuvaunujen Syyskokoontuminen Lokakuun Kaljankumous
02.-03.10.20 Jokioinen,
29.-31.10. Ei vielä tiedossa
Pystymettä 2010
KOKOONTUMISIA VIROSSA:
Lisätiedot: www.biker.ee (valitse: Üritused 2010) 08.05. Tarton keskustasta alkaa paraati klo 13. 13.-16.05. Rakvere, Hotelli Wesenbergh 05.06. Tarto 11.-13.06. Otepää, Annimatsi Camping
Motoristien Kevätpäivät
Otepää Motoklubi (www.mcotepaa.ee/) Argo Raid, +372 50 55545 <mcotepaa@hot.ee> BMW MP-kerho (www.bmwmoottoripyorakerho.fi) Kalevi Kankaansyrjä, 040-7775364 Piratica MC (www.piratica.ee) Aare Köuts, +372 50 74394 <piratica@piratica.ee> Otepää Motoklubi (www.mcotepaa.ee/) Argo Raid, +372 50 55545 <mcotepaa@hot.ee>
lltabileet ja majoitus Otepäällä (Annimatsi Camping) Riippuu huoneen koosta ja varustelutasosta Rajoitettu osallistujamäärä
BMW Kevätkokoontuminen 2010 Poker Run
XVIII Otepää Tour
Otepäälle Tartosta 45 km, Tallinnasta n. 230 km
25
KOOKOONTUMISAJOT 2010
03.-04.07. Viljandi
Estonian Bike Weekend 2010 Võru Motocamp 2010 Mototoober 2010 XVIII Jögevatreff
Piratica MC (www.piratica.ee) Aare Köuts, +372 50 74394 <piratica@piratica.ee> Motoklubi Mad Devil (www.maddevil.ee) Alar Johanson, +372 537 39242 Ösel MC <oselmc@oselmc.ee> +372 527 3334 (www.oselmc.ee) Jögeva MC (www.jogevamc.ee) Igor, +372 50 53989 <jogeva@jogevamc.ee> Sisämajoituspaikat on jo kaikki varattu! (n. 10 km Jögevalta Mustveelle päin, opasteet) Ohjelmassa myös lauantaina Hill Climb -kisa.
09.-11.07. Rõuge (Etelä-Eesti) 09.-11.07. Saarenmaa, Oitmen kylä 29.07.-01.08. Kuremaa
ROMPETORIT, NÄYTTELYT YM.
18.04 24.04 24.04 24.-25.4 01.05 01.05 08.05 08.05 08.05 08.-09.5 08.-09.5 15.05 15.05 15.05 15.-16.5 16.05 22.05 22.-23.5 06.06 12.06 12.06 09.-11.7 10.07 16.-18.7 17.07 24.07 24.07 24.07 01.08 07.08 21.08 21.08 28.08 04.09 04.09 23.05 09.10 06.11 06.11 14.11 Rompetori, Salo, Salo MC, 044-5252019 "Huomaa Motoristit Liikenteessä" -kampanjapäivä Mopoendurance 6h, Alastaro, VaMP, 040-8345085 Hot Rod & Rock Show, Tampereen Pirkkahalli, FHRA Tre Hälläpyörä markkinat, Hämeenlinna, Ahveniston rata Vappuajo Oulu - Muhos, Oulu MC, 040-8874232 Loud Pipes Day, V-Twin City Loimaa, reoc.finland@yahoo.co.uk 7. Promilleralli, Vihtijärvi, Two Pistons MC, 044-0735749 VMPK:n Kevätrompepäivä, Tampereen Pirkkahalli, 050-5876186 Classic Motorshow, Lahti, Messukeskus, 0207-281750 Pohjois-Suomen MP-näyttely, Raahe, 044-2669106 Mopot Show VI, Nurmes, Roadwolf MC, 040-4708515 Sauna Open Ride, Tampere-Vammala, www.oldrebelsmc.fi Toukotapahtuma, Parolan MP-Museo, 050-3755730 Rompemarkkinat, Orimattila, 03-7771944 Rompetori, Auran nuortentalo, AMA, 050-3101745 Rompetori, Forssan jäähalli, LC Forssa, 050-5909080 Petrol Circus, H:gin Messukeskus, www.finnexpo.fi Vesijärvi Classic, Salpausselän Mopoharrastajat, 050-3010600 Good Will Bike Party, Kemi, Road Crew MC, 040-4132869 Helsinki Bike Show, Helsinki, MMAF, www.mmaf.fi Waltakunnalliset Weteraanikonepäivät, Oulainen Joutsa Chopper Show, e-mail: triumph52@gmail.com Veteraanimopedipäivät, Jämsänkoski, 0400-532435 2nd Thunder Machine Bikeshow, Vaasa XX Bella Italia, Tammela, 03-5462437 Classic Ajo, Länsi-Uusimaa, Nostalgiamotoristit, 040-5707438 Thunder Machine BikeShow, Vaasa, TMG, 0500-863657 Pick Nick, Forssan Pilvenmäki, SMCF, 050-5116562 Saturday on the Raceway, Botniaring, Koskenkorwa MC Turku Kustom Show Mopo-GP 6h, H:ki Tattarisuo, HMPK, 041-5474672 Mansen Mäntämessut, Tampere, www.koneitajakiisselia.fi Nylon Bull -ajo, Hämeen Härkätie, Gospel Riders 050-5528787 Mopoendurance, Nummelan MK Enduropörähdys, Nurmijärvi, MP69, www.mp69.fi October Swap Meet, Teivo, FHRA Tampere, 0400-623276 Syys-Swap, Helsinki, Walkka MC, 09-6941554 MP-Rompetori, Forssan Torikeskus, 0400-526275 VMPK:n Syysrompepäivä, Lohja, Stadin Pärtsärit, 040-5563757
MC KLUBB 99 MP KLUBI 2010 KESÄAJOT
LÄHTÖ KLO 18.30 PIETARSAAREN RAUTATIEASEMALTA 1.5 3.5 10.5 17.5 24.5 31.5 7.6 14.6 21.6 28.6 5.7 12.7 19.7 26.7 2.8 9.8 16.8 23.8 30.8 6.9 14.9 Kovjoki asema lähtö klo.12.00 Esse / Ähtävä, Essegården Purmo, Nordanå Byagård Larsmo / Luoto , Bosund kalasatama Nedervetil / Alaveteli, Gula Paviljongen Terjärv /Teerijärvi, Kortjärv Byagård Vitsjö, Byahem / Kylätalo Purmo, Åliden Nedervetil / Alaveteli, Haavisto Norrby Byagård Oravais / Oravainen, Furibo Vexala, Byagård Terjärv / Teerijärvi, Pienviljelyskoulu Oravais / Oravainen, Kimo-ruukki Kronoby / Kruunupyy, Torgare Vetil / Veteli, Veikkola MP Prätkäys Öja, Fiskebyn / Kalastajakylä Överpurmo, Lostugan Såka / Sokoja, Fackelheim Terjärv / Teerijärvi, Högnabba Danspaviljong / Tanssilava Lappfors, Signegården Kauden päättäjäiset, Kruunupyy, Emet folkpark
MOTORISTIKIRKKOJA:
01.05 02.05 08.05 13.05 22.05 22.05 23.05 23.05 30.05 30.05 30.05 27.07 Motoristikirkko klo 12, Pyhäjoki, Pyhäjoki MC, 040-5578590 Tuomasmessu, Lahti, Gospel Riders, 040-5026603 Drive-In Motoristikirkko, Lieto, 02-4894122 Motoristikirkko klo 15, Ristiina, Tramp Bikers, 0400-897969 Motoristikirkko, Merikarvia, MK XTIÄ, ahtienator@gmail.com Motoristikirkko, Jyväskylän Vesala, Gospel Riders Motoristikirkko, Karkkila, 0400-475009 Motoristin kirkkopyhä, Hattula, MP69, www.mp69.fi Kirkko keskellä kylää, Kokkola, Gospel Riders Motoristikirkko, Helsinki, Gospel Riders & Saalem-srk Motoristikirkko klo 10, Iisalmi, hex.isi@dnainternet.net Kukkaisviikkojen motoristikirkko Tampereen Keskustorilla klo 18.00. Kokoontuminen alkaa Vanhan kirkon edustalla klo 15.00 Mukana mm. Maria Lund ja Pirkan pojat -kuoro Tiedustelut puh. 03-366 4400, www.kukkaisviikot.fi Äijägospel, Alajärvi, Gospel Riders Motoristikirkko, Lahti, (Gospel Riders 30-v), 040-5026603
INFO suomeksi: 0400 501 110 INFO ruotsiksi: 0500 501 110
07.08 22.08
26
KIERROS KOTIMAASSA
Kalevi Kankaansyrjä
ätettyämme nelostien oli järvimaisema hemmotellut meitä joitakin kilometrejä ennen taukoamme Kestibaarissa. Tämä baari sijaitsi Konginkankaalla ja sanoisinko vielä, että aivan kylän ytimessä. Kun olimme istuneet Mikko Niskasen kotipitäjän baarin ulkopuolella puolisen tuntia, niin olimme nähneet aikamoisen kirjon kylän arkipäivästä. Nähtävyyksistä kirkko ja kotiseutumuseo olivat ns. kulman takana, mutta Konginkangas muistetaan ja tiedetään näitä paremmin varmaankin traagisesta tapahtumasta muutama vuosi sitten. Tuolloin tapahtui useita ihmishenkiä vaatinut rekkakolari, joka on edelleen maamme historian kohtaloikkain maantieonnettomuus. Tämän kyläbaarin risteyksessä tiet 6456 ja 637 kohtaavat toisensa. Me lähdimme kohti itää tielle numero 637 ja pääsimme heti Keski-Suomen luontoon kiinni kaikessa sen kauneudessaan. Ensin kohtasimme vaaroja ja mäkiä. Tämän jälkeen tulivat vesistöt. Voin vain mielikuvituksissa tehdä aikamatkan kauas taaksepäin maamme historiassa, kun nämä alueet olivat esi-isiemme kala- ja riistamaita. Seudut olivat nimenomaan hämäläisten metsästysmaita 800-luvulta
J
Keski-Suomessa
lähtien. Kevät, kesä ja syksy viljeltiin kaskettua peltoa, mutta talven tullen erämaissa talonpojat olivat metsällä. Monet talot ja kylät vaurastuivat, kun kiertelevät kauppiaat kävivät ostamassa saaliita. Suomalaiset turkikset olivat haluttaja. Niitä vietiin Keski-Eurooppaan ja jopa kauas Rooman valtakuntaan saakka. Konginkankaalta onkin löytynyt useita esihistoriallisia asuinpaikkoja. Näille asumattomille maille monesti edettiin vesistöjä hyväksi käyttäen. Ensimmäisen tällaisen valokuvauksellisen vesistön näimme viiden kilometrin ajon jälkeen, kun eteemme avautui Kertonselkä. Tällaista kaunista keskisuomalaista luontoa oli tarjolla aluksi 22 km, kunnes kohtasimme ensimmäinen varsinaisen taajaman, Sumiaisen, Konginkankaalta lähtömme jälkeen. Pienen keskustan jälkeen kapeassa kangasmaastossa, jossa tiekin kulki, olivat partiolaiset leireilemässä. Heille puitteet olivat mitä parhaat. Sää oli upea, maasto hyvä leireilyyn ja molemmin puolin kaksi upeaa järveä.
Haloo, terveiset Konginkankaalta. Jatkoimme kohti Suolahtea ja siellä Wanhalle asemalle satamineen. Valtion kiinteistöjä kiivaasti myyvä Senaatti -kiinteistöt ei ole onneksi myynyt vanhaa hyvin säilynyttä asemarakennusta, joka on vuodelta 1898. Aseman syntyaikoina oli Sisä-Suomesta pyrkimys päästä rannikkokaupunkeihin, jotta kauppa ja teollisuus edistyisivät. Siksi monesti juna- ja vesiliikenteellä oli yhteisiä solmukohtia ja tämä Suolahden satama rautateineen oli yksi tällainen merkittävä solmukohta. Asemalla on toiminnallinen vesi- ja rautatiemuseo. Käytännössä täällä oli mahdollisuus lähteä kymmeniä vuosia taaksepäin isoisien ja -äitien kokemuksien
28
Suolahden lastaajaveistos ja asema.
E75/4 Konginkangas KERTONSELKÄ 637 Sumiainen Suolahti
642
Laukaa sijaitsee hieman Kuusan sululta etelään. Ennen keskustaa ohitimme Perun6450 gan kylpylä- ja kuntoutuskeskuksen, joka KUUSAAN KANAVA on Laukaan merkittävin matkailukohde.
KUHAKOSKEN SULKU
TILAVIINIT JÄI MAISTAMATTA
Täällä voi hemmotella itseään miten haluaa, sillä vaihtoehtoja löytyy. Taipaleen alajuoksun suluista yhden näimme Laukaan keskustasta hieman etelään. Tällä Kuhankosken sululla on pituutta tuplaten
Perunka
¦
640
Viinitila
Vankila
Savio
Lievestuore
E63/23
pariin, jolloin autoa ei juuri ollut missään kylässä, mutta juna kulki ja asemia oli tiheään. Museojunamatka on varmasti elämyksen arvoinen. Aseman luota löytyi useita erilaisia patsaita ja muistomerkkejä. Näistä merkittävin lienee Tapio Junnon pronssinen lastaaja veistos, joka sopii varsin hyvin aseman ja sataman historiaan. Suolahti, Sumiainen ja Konginkangas kuuluvat kuntaliitoksien myötä Äänekosken kaupunkiin, jonne Suolahdelta on 10 kilometriä. Jussin kanssa emme lähteneet Äänekoskelle vaan Laukaalle tietä 642. Etenimme Keiteleen kanavan itäpuolta. Kanavareitti muodostuu viidestä sulusta ja kuudesta järvestä. Pituutta Keiteleen ja Päijänteen yhdistävällä kanavareitillä on 45 km ja korkeusero 21 metriä. Erikoisinta kanavassa on sen valmistuminen vuonna 1994. Sen nimittäin rakensi Venäjä, kun se kuittasi Neuvostoliiton aikaista velkaansa, joka oli syntynyt bilateraalisessa kaupassa. Tarkemmin kanavan yhteen sulkuun tutustuimme Kuusaassa. Kuusan kanavan pituus on 350 metriä ja vedenpinnan korkeutta säädellään neljä metriä 110 metriä pitkässä sulussa, jossa syväys on 2.4 metriä.
Kuusan kanava.
29
Tältä viinitilalta oli viinit loppu. Kuusisaaren pengertie.
enemmän kuin hieman aiemmin näkemällämme Kuusan sululla eli 750 metriä. Päivän yhdeksi kohokohdaksi olimme ajatelleet vierailun marja- ja viinitilalla. Suomalaisista viinitiloista olen saanut hyviä kokemuksia kotimaan reissuillani. Leppäveden järvellä sijaitsee saari nimeltä Kuusisaari, joka sijaitsee Laukaalta noin 12 kilometriä etelään tiellä 640. Suurin odotuksin ajoimme kapeaa pengertietä kauniin saaren marjatilalle. Tapasimme emännän ja kuulimme huonoja uutisia. Kesän marjat oli poimittu ja viime vuoden sadon viinit juotu ja myyty. Siinä sitten hieman ihmettelimme, että miksi päätieltä on edelleen sellainen opastus viinitilalle aivan kuin se olisi auki. Tähän emäntä tokaisi; näin hyvä, koska se pitää poissa kaiken maailman hämärät kulkijat, joita tänä päivänä on, kun he luulevat tilalla olevan toimintaa. Niinpä, totesin, mutta varmasti myös tulevaisuudessa asiakkaat tuollaisen väärän informaation vuoksi. Joka tapauksessa käymisen arvoinen paikka, josta ensi vuonna kenties voin poiketa ostamaan juuri poimittuja mansikoita. Jatkoimme matkaa ja muutaman kilometrin päästä ylitimme pienen sillan. Sen luona oli Laukaan avovankila ja tuolloin tuli mieleeni, että olikohan emäntä tarkoittanut mm. myös tämän hoitolan asukkeja. Vankila sijaitsee todella kauniilla paikalla, ja siinä oli ennen toiminut koulukoti. Alkuaan rakennukset ovat kuuluneet kapteenin puustellille. Ruotuväkilaitoksen palkkausjärjestelmässä päällystölle luovutettiin virkatalo eli puustelli ja tämän tuoton upseeri sai kruunulta palkakseen. Aika oli tiimalasissa kulunut jo iltapäivän loppupuolelle Laukaan eteläpäähän Savioon saapuessamme. Tanssilavastaan tunnetun pienen kyläyhteisön luona oli hyvä päättää tämä kotimaan kierros upeassa säässä ja maisemassa. Seuraava kotimaan kierros vietetään keihäiden sekä maamme ensimmäisen presidentin jalanjäljillä.
30
31
Eteenpäin Euroopassa
Matkateema (osa 3)
Matkateemassa aletaan vähitellen lähestyä kotoisen maanosamme laitamia. Asia, jonka kanssa jokainen matkamotoristi on reissuillaan väistämättä paljonkin tekemisissä, on liikenne. Euroopassa se on tuskin pahimmasta päästä, jos muihin maanosiin verrataan, mutta nopearytmistä ja erittäin vilkasta liikenne voi kyllä olla, varsinkin väkirikkaissa maissa. Lisäksi erityisesti eteläisissä ja itäisissä osissa Eurooppaa se on jo huomattavan erilaista kuin meillä kotona, ja epäilemättä vaatii ainakin ensikertalaiselta hieman totuttelua. Esimerkiksi eräs hieman iäkkäämpi opaskirja väittää kieli poskella, että "Maltalla britit ajavat vasemmalla, ranskalaiset oikealla, ja maltalaiset enimmäkseen varjoisissa paikoissa!"
Teksti: Pekka Niinivaara Matkailuteeman 3-osassa mukana myös: Kalevi Kankaansyrjä, Malin Björkman, Veijo Saano, Jouko Kuningas
32
E
uroopassa moottoriteillä edetään ripeästi, ja yleensä ollaan kohteliaita tehdään esimerkiksi tilaa, jos ollaan ohituskaistalla, ja havaitaan nopeampi takaa tulija. Oikealta ohittaminen moottoritiellä saattaa muuten poikia kalliita ´diplomeita´, jos virkavalta näkee. Liikennettä moottoriteillä on yleensä hieman toiseen malliin kuin meillä, ja varsinkin rankkasateella ketjukolarien riski kasvaa huomattavasti. Silloin on erityisen tärkeää pitää riittävää väliä edellä ajavaan, ja saattaa olla fiksua viestitellä myös taaksepäin jarruvalon avulla, mikäli jonon vauhti hidastuu. Peileistään on hyvä seurailla hieman, kuinka lähellä takana tulevat ovat. Myös hätävilkkujen päälle kytkeminen on yleistä silloin, mikäli vauhti tippuu selvästi edessä näkyvän ruuhkan vuoksi. Kelin heikentäessä näkyvyyttä pidän ohituskaistalla ollessani vilkkua päällä vasemmalle, minkä uskon paranta-
van ajoneuvon havaittavuutta tiestä nouseva vesisuihku kun saattaa blokata moottoripyörän takavalon lähes kokonaan, eikä tällainen kapea kohde ole nopearytmisessä liikenteessä muutenkaan helpoimpia havaittavia. Ajatus peräänajetuksi joutumisesta ei kuulu mukavimpien joukkoon. Ennen ohituskaistalle vaihtamista kannattaa tarkkailla peilejään, ja päästää kiireisimmät menemään ensin; sisimmältä kaistalta myös poistutaan heti, kun ulommalla kaistalla on taas tilaa. Siellä missä laki sallii, suurimman keskinopeuden saa yleensä aikaiseksi noin 120-150 km/h jatkuvilla matkanopeuksilla. Jos tästä kiristää, ajosta tulee helposti varsinkin vilkkaassa liikenteessä tökkivää; nopeuseroa raskaaseen kalustoon alkaa olla lähemmäs satanen, ja rekkoja ohittavia ilmaantuu vähän väliä eteen ohituskaistalle. Myös
Tehokasta matkantekoa
toimintasäde lyhenee kulutuksen kasvaessa, eikä moottoriteillä välttämättä ole huoltoasemia kuin 50-60 km välein. Jos kulutuksen kasvu johtaa siihen, että on pysähdyttävä jo aiemmalle tankkauspaikalle (tai lähdettävä pois moottoritieltä etsimään huoltoasemaa), aikasäästöt on äkkiä syöty. Ja lisäksi tällainen hyvin nopea ajo tuppaa olemaan kuskin näkökulmasta rasittavaa, jolloin taukojen tarve kasvaa myös sitä kautta. Rengaspaineiden on tärkeää olla kohdillaan nopeassa moottoritieajossa, varsinkin liian alhainen paine syö kumit todella nopeasti. Maissa, joissa moottoritiemaksu on lippuperustainen, lähtöpaikasta saadun lipukkeen pistäminen talteen on tärkeää, koska muutoin maksu määräytyy kaukaisimman liittymän mukaan, mistä kyseiselle tielle on voinut päästä. Sama "penaltti" (mahdollisten sakkojen ohella) kuulemma seuraa, mikäli on onnistunut tekemään u-käännöksen moottoritiellä.
Lähtö Lesvoksen saarelta Kreikasta kohti Turkkia lokakuussa 2007.
33
Parhaita puolia eurooppalaisessa liikennekulttuurissa on se, että siellä lienee ymmärretty yhteispelin merkitys jo silloin, kun meillä oli tuskin laskeuduttu puusta. Tästä sain konkreettisen esimerkin Calabrian moottoritiellä Etelä-Italiassa 90-luvun lopulla, kun eteneminen tökkäsi edessä olevan tietyön vuoksi, ja ruuhkan pituus oli useita kilometrejä. Tietä oli kavennettu, eikä leveällä sivulaukkupyörällä oikein tehnyt mieli yrittää puikkelehtia jonojen välissä; elohopea tosin oli +35 C kieppeillä, joten myöskään ajopuvuissa pakokaasupilvessä paikallaan seisominen ei houkutellut. Silloin italialaiset alkoivat tehdä meille tietä moni veivaili ahkeran näköisenä ratista, ja viittoili sitten ikkunastaan, että hei nyt täältä mahtuu. En tiedä, kuinka paljon ilmeisellä ulkomaalaisen statuksellamme oli asiaan vaikutusta, mutta etenimme kilometritolkulla tätä ´omaa kaistaa´, jota täysin pyytämättä vain aukeni hämmästyttävästi eteemme. Erilaisin säännöin Varsinkin Välimeren maissa käsitys ns. omasta tilasta kaistalla hämärtyy, ja on totutteleminen siihen, että ainakin taajama-ajossa useita muita ajoneuvoja voi olla käsivarren mitan etäisyydellä. Kannattaa myös hieman seurata sitä, kuinka paikalliset vaihtavat kaistaa; liike sivulle on yleensä hidas, jotta vastapelurit ehtisivät reagoimaan, mikäli olivat samaan rakoon aikomassa. Äkkinäiset kiskaisut sivusuunnassa voisivat päättyä ikävästi, vaikka olisikin mielestään varmistanut siinä olevan tilaa. Moottoripyöränsä mitat täytyy myös olla takaraivossa melko millintarkasti; sivulaukullinen pyörä on usein luokkaa metrin leveä, eikä mahdu aivan samanlaisiin rakosiin kuin mistä skootterikuskit mennä päristävät. Pyörän tasapainon pitää olla hyvin hanskassa myös aivan ryömintänopeuksissa, ja painava, täyteen lastattu menopeli saattaa tässä suhteessa olla varsin haasteellinen. Harjoitella kuitenkin voi onneksi kotinurkissa. Joissakin suurkaupungeissa, esimerkiksi Ateenassa, monet 2-pyöräiset on varustettu varsin äänekkäillä pakoputkilla, ja tässä saattaa olla taustalla muutakin kuin pelkkää nuoruuden uhoa. Ympärilleen ei metropolien vilkkaassa liikenteessä ehdi aina vilkuilemaan, mutta kuuloaistikin voi kertoa jonkun olevan lähellä. Osa suomalaisen autokoulun penkiltä annetuista "oikeuksista" on näissä maissa hyvä jollei nyt suorastansa unohtaa, niin ainakin laittaa hetkeksi taka-alalle ja (jälleen paikallisten toiminnasta oppia ammentaen) tarkkailla, kuinka risteyksissä toimitaan. Risteävän ajosuunnan kärkikolmio tai stop-merkki ei välttämättä tulijoita pidättele, eikä edes vihreä valo ole tae siitä, että risteys pysyy tyhjänä. Tässä kohti on syytä muistaa, että eihän se toki meilläkään päin mitään pysty takaamaan, vaan kyllä motoristin on syytä osata systemaattisesti varmistaa, että on turvallista ajaa risteykseen.
TOP 5
Suosikkipaikkani Euroopassa
Malin Björkman
Alppitiet
Kaikissa muodoissa, päällystettynä silkinsileällä asvaltilla tai pienet kiemuraiset sorapolut.
Sarajevo Kutna Hora
Prahasta n. 70 km itään löytyvässä kaupungissa on karmaiseva Sedlecin luukirkko. Kaupunki itsessäänkin on tutustumisen arvoinen.
Kulttuurien sulatusuuni. Kaupungissa on omalaatuinen tunnelma josta aistii vielä Balkanin sodan jäljet hyvin vahvasti mutta yhtä vahvasti ihmisistä loistaa myös elämänilo.
Monte Negro Postojnska Jama
Etelä Sloveniassa sijaitseva upea tippukiviluola, jonka ympäristössä on myös upeat moottoripyörätiet. Samalla seudulla myös muita näkemisen arvoisia paikkoja kuten linnoja ja Lipizzan hevossiittola. Rauhallisesti totutellen Etelä-Italia oli kymmenkunta vuotta sitten surullisenkuuluisa risteyskuristaan tai pikemmin sen puuttumisesta mutta toki asiat ovat voineet muuttua. Harvemmin kuitenkaan aivan sivuilleen katsomatta ajelevat sielläkään eteen, ja näennäisestä kaaoksesta huolimatta homma toimii jopa yllättävän hyvin. Valppaana olemisen pakko on itse asiassa tällaisen vallattoman liikenteen hyviä puolia, ja siitä meilläpäin olisi jopa oppimista! Mutta täytyy muistaa sekin, että kännissä tai huumeissa ajeleminen on eteläisessä Euroopassa, etenkin turistikohteissa, valitettavan yleistä, ja näiden varalta fiksu motoristi jättää hieman ylimääräistä pelivaraa. Myös mikäli aikoo itse pysähtyä väistämisvelvolliseen risteykseen tai punaisiin valoihin, peileistä on syytä tarkkailla, onko jollain takana tulevalla
Kokonaisuudessaan. Etelässä vilkkaat lomarannat rantadiskoineen ja vanhat kalastajakylät ja kaupungit. Pohjoisessa Durmitorin vuoristo ja Tara-kanjoni. Tiet osittain hyvinkin huonossa kunnossa, mutta se on ehkä osa viehätystä. Ihmiset ovat äärettömän vieraanvaraisia ja hymyileviä ja luonto upea. toisenlaiset aikeet. Varsin merkittävästi kotimaisesta poikkeavaa meininkiä tien päältä siis löytyy, mutta yleisesti ottaen liikenne on jopa eteläisessä tai itäisessä Euroopassa kuitenkin vielä melko siivoa. Se voi toki tuntua alkuun hurjalta, mutta yleensä tämä johtuu ensisijaisesti siitä, ettei itse ole ehtinyt tottua paikallisiin tapoihin. Enkä suinkaan tarkoita vähätellä riskejä moottoripyörämatkalla liikenne on aina erittäin todellinen sellainen. Mutta olemalla valppaana, välttäen itse ottamasta lisää riskejä, ja pyrkimällä liikkumaan pää-
piirtein vain valoisan aikaan, pärjätään yleensä hienosti. Toisenlaiseen liikennekulttuuriinkin sitä paitsi tottuu yllättävän nopeasti. Jopa vasemmalla ajaminen mitä tosin ei Euroopassa pääse monessa maassa kokeilemaan luonnistuu pienen harjoit(jatkuu sivulla 39)
34
Matkapyörän varusteita tekstiililaukut
Pekka Niinivaara
(Sivulaukut hintaluokka noin 90-200 EUR/pari, tukiraudat ~60-80 EUR)
Tekstiililaukkujen ehkäpä suurimmat plussapuolet ovat keveys ja verrattain huokea hankintahinta. Myös niiden kiinnitys voi onnistua jopa ilman minkäänlaisia telineitä, mutta vähintään kevyet tukiraudat on kyllä suositeltavaa asentaa. Myös tekstiililaukkujen kokonaisleveys on useimmiten säädettävissä niiden sisälle laitettavan tavaramäärän mukaan.
T
ekstiililaukut ovat monissa sporttisemmissa pyörissä jopa ainoa vaihtoehto. Matkapyörien kohdalla niitä saatetaan pitää jonkinlaisena ´satunnaisen matkailijan ´ vaihtoehtona, ja pidemmille reissuille suositellaan kovien sivulaukkujen hankkimista, muttei asian välttämättä tarvitse näin olla. Hieman yllättäen juuri tämä laukkutyyppi tuntuu olevan todellisten ´hardcore´-reissaajien suosiossa, voisinpa väittää, että miltei tasoissa selvästi kalliimpien alumiinisten laukkujen kanssa. Eräs tärkeä pointti mannertenvälisillä matkaajilla on laukkujen turvallisuus pyörän mennessä nurin, mikä voi kolmannen maailman tiestön (sekä liikenteen!) huomioiden olla jopa kohtalaisen todennäköistä. Pehmeät laukut eivät tällaisten reissujen tyypillisissä hitaan vauhdin nurinmenoissa ruhjo kuljettajan ja matkustajan jalkoja läheskään yhtä suurella todennäköisyydellä kuin kovat versiot. Ja koska ne antavat periksi, ne myös kestävät pikku pannutuksia yllättävän hyvin. Revenneen tekstiililaukun korjauskin on yksinkertaisempaa kuin vaikkapa säpäleiksi menneen muovilaukun. Syyt siihen, miksei näitä kuitenkaan näy läheskään kaikkien matkamotoristien pyörissä, ovat nekin melko selkeitä. Kangaslaukut ovat telineisiin nopeasti lukittaviin, ja yhtä nopeasti pois otettaviin koviin versioihin verrattuna varsin työläät kiinnitellä täsmälleen oikealle paikalleen, ja samalle korkeudelle vasemmalle ja oikealle puolella. Sekä varmistaa niiden kiinni pysyminen myös suuremmissa nopeuksissa (on tosin syytä muistaa, että myös kovilla laukuilla on yleensä melko alhainen maksiminopeussuositus, tyypillisesti 130 km/h toinen juttu on, kuinka yleisesti tuota noudatetaan!) Paikallaan pysymisen varmistaminen vaatii yleensä vähintään joidenkin ylimääräisten remmien kiertämistä laukkujen ympäri. Tässä yhteydessä on syytä varmistaa, etteivät sidontanyörit voi mitenkään päästä ajon aikana valahtamaan alas, koska jos sellainen joutuisi ketjun tai takapyörän väliin, siitä voi seurata
Givin 21-30 litran tekstiilisivulaukku T411 on laadukkaan oloinen, ja vetoketjut ovat vahvaa tekoa. Käyttömukavuutta ei kuitenkaan lisää kapea suuaukko, joka ei avaudu tarpeeksi, joten sitä on melkeinpä pakko pidellä auki, kun laukkua lastaa tai purkaa. Olin tyttöystäväni Annen kanssa syksyllä 2009 lähes 13000 km mittaisella matkalla USA:n länsiosissa tällä DL650:llä, jossa käytimme sivuilla Givin 21-30 L tekstiililaukkuja. Asensimme laukkujen tukemista varten pyörään myös Givin kovien sivulaukkujen telineet. Emme halunneet käyttää lomapäiviämme laukkujen hankkimiseen USA:sta, vaan päätimme tuoda kaikki varusteet lentokoneessa matkatavaroidemme mukana. Siksi kevyet ja pieneen tilaan mahtuvat tekstiilisivulaukut olivat oivallinen valinta.
isojakin murheita varsin nopeassa tahdissa. Täysin vesitiiviitä tekstiililaukut eivät yleensä ole, paksu pinta tosin ei lievästä tihutuksesta tai ajoittaisista kuuroista ole moksiskaan, mutta jos koko päivän ropisee taivaan täydeltä, tilanne on toinen. Kastumiselle alttiit tavarat on syytä suojata erikseen laukun sisällä. Välillä työläät Erilaisten kiinnitysnyörisysteemien kanssa askarteleminen aamuin illoin sekä se, ettei laukuista yleensä pääse kaivamaan tavaraa remmejä löysäilemättä ja jälleen kiristelemättä on mielestäni eräs pisimmistä tämän tyyppisten laukkujen miinuksista. Markkinoilla on myös sellaisia kangaslaukkuja, joiden ´kansi ´ aukeaa varsin rajoitetun matkan. Tällaisten pakkaamisen (kuten myös tavaroiden taukopaikoilla esiin onkimisen) hankaluus on omiaan pilaamaan lomatunnelmaa. Murphyn lain mukaisestihan kaivatut esineet sijaitsevat laukuissa takana ja pohjimmaisena. Tekstiililaukut on myös tyypillisesti yhdistetty toisiinsa takarungon yli kulkevilla remmeillä, ja jollei näitä ole mahdollista laittaa kulkemaan takasatulan alta, ne peittävät osan siitä, jolloin ne voivat häiritä mahdollista kyytiläistä. Jo tekstiililaukun nimestä voi päätellä, ettei se ole kovin murtovarma. Laukun pystyy varsin ripeästi viiltämään auki esim. veitsellä, tosin varkaalla pitäisi käydä aikamoinen ´viuhka´, jotta hän sattuisi saamaan pienestä reiästä mukaansa jotain pesemättömiä alushousuja arvokkaampaa. Mikäli tekstiililaukut jätetään vartioimatta, pitkäkyntinen saattaa viedä ne jopa kokonaan, koska niitä ei kovin luotettavasti saa pyörään kiinnitettyä. En tosin muista kuulleeni, että kenellekään olisi käynyt näin ja ainakin maailmanmatkaajat tuntuvat tiedostavan kangaslaukkujensa turvattomuuden, joten niissä ei edes säilytetä kuin vaihtovaatteita, vesipulloja tai muuta verrattain arvotonta. En tosin mitään kruununjalokiviä säilyttäisi kovissakaan sivulaukuissa, koska ei niiden mukaan ottaminen myöskään vaatisi kovin kummoista työkalujen arsenaalia. Tämän ryhmän sivuhaaraksi lukisin myös custom-tyyppisissä pyörissä yleiset nahkalaukut tai ´satulalaukut´, joihin pätevät muuten pitkälti tekstiililaukkuihin verrannolliset plussat ja miinukset, kuitenkin sillä erolla, että hankintahinta varsinkin mallikohtaisilla sarjoilla saattaa lähestyä muovisia laukkuja. Customeissa sivulaukkujen kokoa rajoittaa yleensä niiden sijoittuminen matalan takarungon ja äänenvaimentimien rajaamaan tilaan. Siksi ne ovat vetoisuudeltaan verrattain pieniä, tyypillisesti noin 20-25 L.
Aiemmin omistamassani SV650S:ssä käytin parilla reissulla näitä Oxfordin tekstiilisivulaukkuja. Pyörässä ei tällöin ollut minkäänlaisia sivutelineitä, joten laukkujen virittely paikalleen oli työlästä hommaa.
35
Suomesta maailmalle lähtevälle on tuttu tilanne, että kovinkaan pitkälle ei päästä, ennen kuin törmätään rantaviivaan. Ja yhden vesistön kun ylität, pian on edessä toinen. Seuraavassa on listattuna tärkeimpiä autolauttayhteyksiä akselilla Tanska - Englanti - Irlanti Pohjois-Espanja, sekä myös idässä Mustallamerellä. Lista ei ole täydellinen, mutta sen tarkoituksena on antaa osviittaa eri vaihtoehdoista. Talouden viimeaikainen alamäki on myös vaikuttanut, ja vaikuttaa edelleen suuresti autolauttayhteyksiin. (Itämeren ja Pohjois-Saksan - Etelä-Norjan välisten merialueiden yhteyksistä on julkaistu infoa numerossa 1/2010)
VARUSTAMOJEN YHTEYSTIEDOT:
Pohjanmeri, Englannin kanaali, Irlanninmeri, Biskajanlahti:
Thy Ferries A/s +49 52 51 873 56-12 post@thyferries.com www.thyferries.com Smyril Line p/f +45 96 5503-60 office@smyril-line.dk www.smyril-line.dk DFDS Seaways A/S +45 79 17 79-17 incoming@dfdsseaways.dk www.dfdsseaways.co.uk P&O Ferries Ltd +44 8716 645 645 customer.services@poferries.com www.poferries.com Stena Line Scandinavia AB +46 31 858 000 info@stenaline.com www.stenaline.com Norfolkline +44 1304 218 400 info@norfolkline.com www.norfolkline.com LD Lines +44 844 576 8836 ferry@ldlines.com www.ldlines.com
Autolauttayhteyksiä Euroopassa
Kartta Reitti 1-A 1-B 2 3 4 5 6 7 8-A 8-B 9 10 11 12 13 14 Esbjerg (DK) - Seydisfjödur (IS) Hanstholm (DK) - Seydisfjödur (IS) Aberdeen (GB) - Lerwick (GB) Aberdeen (GB) - Kirkwall (GB) Kirkwall (GB) - Lerwick (GB) Scrabster (GB) - Stromness (GB) Zeebrugge (B) - Rosyth (GB) Newcastle (GB) - Amsterdam (NL) Rotterdam (NL) - Hull (GB) Zeebrugge (B) - Hull (GB) Esbjerg (DK) - Harwich (GB) Hoek Van Holland (NL) - Harwich (GB) Swansea (GB) - Cork (IRL) Roscoff (F) - Cork (IRL) Plymouth (GB) - Santander (E) Portsmouth (GB) - Santander (E) Kesto(h) 66 47 14 7 8 1,5 20 15 12 12 18 7 10 13 21 24 Lähtöjä 1/vko 1/vko 1/p 2-3/vko 3/vko 2-3/p 3/vko 1/p 1/p 1/p 3-4/vko 2/p 3/vko 1/vko 1/vko 3/vko Kuukaudet Yhtiö 4,5,6,9 6,7,8 1-12 1-12 1-12 1-12 1-12 1-12 1-12 1-12 1-12 3-11 3-10 2-12 3-10 Smyril Line Smyril Line North Link Ferries North Link Ferries North Link Ferries North Link Ferries Norfolkline DFDS Seaways P&O Ferries P&O Ferries DFDS Seaways Stena Line Fastnet Line Brittany Ferries Brittany Ferries Brittany Ferries
36
Jouko Kuningas
oottoripyöräilyssä varustehankinnat menevät usein tutun kaavan mukaan. Ensin pyörä, pakolliset ajovarusteet, pyörään laukut ja sitten matkaan. Hyvä näin, mutta aika usein parannettavaakin löytyisi. Kun matkatavaroita pakataan, tavallisesti käy niin, että laukut osoittautuvat liian pieniksi. Näin jopa miehen matkatavaroille, naisista en uskalla sanoa tässä yhteydessä mitään. Miten tehdä matka mukavammin ja vähemmillä varusteilla? Sijoittamalla vähän rahaa oikeanlaisiin alus- ja väliasuihin. Nykyiset moottoripyöräilyyn suunnitellut laadukkaat alus- ja väliasut ratkaisevat monta reissaajan ongelmaa. Ne tuovat mukavuutta niin helteellä kuin kylmällä säällä ja vievät vähän tilaa laukuissa. Lisäksi niiden pesu käy helposti ja kuivuminen tapahtuu hetkessä. Näin mukaan ei tarvitse ottaa montaa vaatekertaa vaihtovaatteita. Farkkuja ja puuvillaisia T-paitoja ei kannata pukea ajopuvun alle pitkälle matkalle. Silloinhan tarvitsisit toisen vastaavan vaatekerran iltoihin ja ajosta vapaisiin päiviin. Eikä tuollaisia vaatteita ole edes helppo pestä, tai paremminkin saada kuivaksi. Kun valitset ajopuvun alle helteellä esimerkiksi Rukan Coolmax-paidan ja jostain vastaavasta materiaalista valmistetut housut, niissä viihtyy pitkänkin päivän ilman hikimärkyyden tunnetta. Kylmällä voit lisätä Rukan NTS-väliasun ja kaikkein kylmimmillä keleillä vaihtaa Coolmaxin telun jälkeen, keskittymistä se tosin vaatii.
M
Miten saada matkavarusteet mahtumaan laukkuihin?
Outlast-kerrastoksi. Näin pärjäät kolmella pieneen tilaan mahtuvalla kerrastolla lähes kaikissa olosuhteissa. Edellä mainitut kerrastot on helppo huuhdella illalla suihkussa käynnin yhteydessä ja näin sinulla on joka aamu puhdas vaatekerta ajopuvun alle. Näiden vaatteiden lisäksi tarvitset vain yhden vaatekerran vapaa-aikaan ja yöhön, jos haluat yövaatteita käyttää. Itse olen matkustanut tällaisella vaatevarastolla kaksi kuukautta, eikä mukana ole missään vaiheessa tarvinnut kuljettaa pussillista likaisia vaatteita. Vaatteita hankkiessa kannattaa muistaa, että tuotemerkit, kuten Coolmax, Windstopper tai Outlast eivät sinällään vielä takaa mitään. Urheilukerrastojakin on moneen tarkoitukseen, eivät kaikki sovellu hyvin matkamoottoripyöräilyyn. Valitettavan harvoin apua päätöksen tekoon saa edes myyjältä. Monikaan myyjä ei ole itse ehtinyt tai innostunut kokeilemaan kaikkia vaihtoehtoja ja vaikka olisikin, ihmiset ovat kovin erilaisia mieltymyksiltään. Itse olen monen eri valmistajan tuotteita kokeiltuani päätynyt noihin edellä mainittuihin Rukan kerrastoihin. Ne ovat kestäviä, reissussa helppohoitoisia ja menevät pieneen tilaan. Hintaa noille asuille kertyy yhteensä kolmisen sataa euroa. Aluksi hinta tuntuu ehkä suurelta, mutta minusta tuolle rahalle saa hyvän vastineen. Toinen tapa ratkaista pukeutuminen reissussa on ottaa mukaan vain yksi vaatekerta ja käyttää sitä aina ja joka tilanteessa. Omat etunsa on tälläkin pukeutumisella. Jo
yllättävissäkin paikoissa; esimerkiksi kerran Prahassa reissuporukkamme pysäytettiin ydinkeskustan kadulla, jota poliisin mielestä ei olisi saanut ajaa, vaikka tsekkiläisiä huristi ohi jatkuvana virtana. Jollemme maksaisi sakkoja, uhkana oli ´policestation´ ja ´protokol´. Arvasimme, että kyseessä oli vain rahankeruu jepareiden omaan liiviin (tämä tapahtui ennen euroaikaan siirtymistä), ja meillä oli sattumoisin vielä mukana sopivasti kolikoita reissumme edellisistä maista. Aloimme sitkeästi tuputtaa näitä, ja intimme ainakin 95% kielitaidottomiksi ryhtyneinä, ettei mitään muuta nyt löydy, koska tulimme vasta tänä aamuna rajalta yli. Ehkä noin 10 minuutin jälkeen poliisit käskivät meidän suksia matkoihimme. Jos tietää, ettei ole tehnyt mitään väärin, ja homma haiskahtaa selkeältä lahjusten
Rukan NTS-Windstopper ja Coolmaxasut ovat mukavia ja siistejä pitää myös taukopaikalla. Ajotakin voi huoletta riisua vaikkapa ruokailun ajaksi. Verkkopaidassa tai hiestä märässä villapaidassa tilanne olisi toinen. muutaman helteisen päivän jälkeen huomaat, että toiset ihmiset väistävät kohteliaasti ja pitävät ns. hajuraon sinuun, minne menetkin. Viikon kuluttua huomaat, että hyttysetkin karttavat sinua, kärpäset tosin vaikuttavat jotenkin ihastuneilta pyöriessään ympärilläsi. Parin viikon päästä huomaat turvallisuuden lisääntyneen, asusi on niin jäykkä, että se toimii suojapanssarina törmäystilanteissa. Tällaisesta tosimotoristista on syntynyt sanonta "vanhat motoristit ei koskaan kuole, ne vaan haisee siltä".
keräämiseltä, voi ehdottaa että hyvä on, mennään sitten ´piiriin´ selvittämään asia. Jollei rikkeelle ole todellisia perusteita, korruptioon ryhtyneiden poliisien pokka harvemmin riittää tähän. Tällaisessa tilanteessa myös se, että pyytää nähdä poliisin toimiluvan, ja kirjoittaa siitä nimen ja tiedot kaikessa rauhassa ylös, saattaa laimentaa turistin lypsämisen intoa. Mitä useammin jeparit onnistuvat näin kartuttamaan ´virkistysrahastoaan´, sitä todennäköisempää on, että samalle seudulle myöhemmin osuvat matkailijat joutuvat samanlaisen kovistelun uhreiksi. Mutta aina virkavallan kanssa tekemisissä ollessaan kannattaa silti esiintyä hyvin kohteliaasti, sillä vaikkeivät onnistuisikaan käyttämään sinua "pankkiautomaattina", voivat silti heittäytyä monella muulla lailla hankaliksi, ja
(jatkuu sivulla 42)
Ja varsinkin mutkaisilla osuuksilla ´väärää puolta´ vastaantulevat aiheuttavat alkuun sydämentykytystä! Millä sitten matkustaakin, ajoittain kaupungeissa tulee melko suurella todennäköisyydellä oltua liikkeellä myös jalankulkijana, ja tällöinkin on syytä muistaa kunkin maan liikenteen erikoispiirteet. Varsinkin idempänä ´isomman oikeus´ saattaa tarkoittaa pahimmillaan sitä, että käytännössä jalankulkijan tehtävänä on ehtiä ajoissa pois alta. Kenellä pokka pitää... Myös virkavallan edustajat voivat joskus ryhtyä turistin riesaksi, ja varsinkin köyhemmissä maissa toiminnan perimmäisenä tarkoituksena saattaa olla ns. ´kolehdin´ kerääminen. Tällaista voi silti tapahtua
39
Baanaa tai maisemareittiä Gardajärvelle
euraavassa tutkiskelemme kahta vaihtoehtoa edetä Saksan Rostockista Italiaan Gardajärvelle. Niin Matti Baanahirmu kuin Risto Matkailija ovat valinneet lomamatkansa aluksi laivamatkan Helsingistä Rostockiin. Laiva saapui satamaan aamulla niin, että he pääsivät tuhdin aamupalan syötyään tielle noin 9.00. Matti on päättänyt laittaa kaikki ns. yhden kortin varaan ja ajaa vielä saman päivän aikana Gardajärvelle, jonne hän olettaa saapuvansa myöhään illalla, mutta viimeistään ennen puolta yötä. Riston tavoite on huomattavasti maltillisempi. Hän on suunnitellut yöpyvänsä matkalla kaksi kertaa ja ensimmäisen päivätaipaleensa 420 km pituiseksi. Lützenistä oli etukäteen varattu majapaikka, jonne Risto arvioi saapuvansa noin 18.00-18.30. Matin nopeaan matkantekoon on vaikuttamassa hänen Ristoa lyhyempi kesäloma. MATTI BAANAHIRMUN TAIVAL Vikkelänä poikana tunnettu Matti antaa hanaa innokkaasti heti moottoritielle päästyään, sillä onhan Suomen nopeusrajoitukset kahlinneet hänen menohalujaan. Nyt hän päätti heti tyydyttää intohimojaan ensimmäisenä ajopäivänä. Pyöränsä tankinkin hän oli jo Helsingissä täyttänyt piripintaan, jotta ensimmäiselle "vedolle" kohti Berliiniä olisi polttoainetta tarpeeksi. Ajopäivä aukeni aurinkoisena ja siitä Matti oli erittäin tyytyväinen. Parin tunnin
S
päästä onni oli edelleen Matin puolella, sillä Berliinin kehätiellä (A10/E55) ei ollut sanottavaa ruuhkaa. Kehätien jälkeen olikin 250 km takana Matin käännyttyä Leipzigin suuntaan ja siksi polttoainemittari muistutti tankkaustarpeesta. Polttoainetta Matilla lyhyemmästä reitinvalinnasta huolimatta kuluisi enemmän kuin Ristolla, koska vauhdillakin on hintansa. Päivän kuluessa Matti näki vain moottoriteitä ja bensa-asemia, joissa hän nautti pikakahvit kolme kertaa sekä kerran puolen tunnin tauon, jolloin hän pika pikaa nautti hampurilaisaterian. Polttoaineen lisäksi Matin kukkaroa rasittivat moottoritiemaksut Itävallassa ja Italiassa. Onneksi hän ajoitti tankkauksensa niin, että samalla kertaa tuli Itävallan rajan läheisyydestä ostettua tankkauksen lisäksi moottoritietarra, sillä se säästi aikaa kiireiselle Matille. Itävallassa ennen Insbruckia alkoi jo hieman hämärtää ja Italiaan saapuessa olikin pimeys laskeutumassa niin, että Matin oli heivattava kaasua ja pudotettava nopeus sadan tuntumaan. Muutoin hän oli pyrkinyt pitämään nopeusmittarin lukeman 150 km/h paremmalla puolella. Mattia toki harmitti, että Saksan baanoillekin on viime vuosina asetettu nopeusrajoituksia. Matti oli todella onnettaren suosiossa koko päivän. Hän voi olla tyytyväinen onnistumisestaan, koska hän vältti päivän aikana mm baanalla ruuhkat. Niitä hänen reittinsä varrella olisi voinut olla suurien kaupunkien (esim. Leipzig, Nürnberg, München) luona
tai Berliinin kehätiellä. Tietyötkin olivat olleet harvassa ja moottoritiellä usein sattuvia liikenneonnettomuuksiakaan ei ollut näkynyt reitin varrella, sillä nämä jos mitkä hidastavat matkatekoa. Kiertoteiden valinta baanalla tällaisissa tapauksissa on huomattavasti vaikeampaa kuin Riston reitillä. Lisäksi mukava poutasää oli vallinnut koko päivän (harmittava sade olisi pahimmassa tapauksessa hidastanut matkantekoa useamman tunnin). Huonolla onnella muutama edellä mainituista seikoista olisi kaatanut Matin suunnitelman, eikä Matti olisi ehtinyt kuin puoleltaöin Rivaan ajettuaan 1150 km. Viimeiset 20 km hän oli ajanut pikkutietä 240, joka oli ollut väsyneelle miehelle pimeässä illassa viimeinen haaste. Nyt hotellille saapuessa kello näytti 22.00 ja kuljettaja oli niin uupunut, että nautti iltapalana baanan huoltoasemalta ostamansa salamimakkaran sekä joi pullon birraa ja meni nukkumaan. Matti kokeneena motoristina oli toki varautunut vastoinkäymisiin, joita aina silloin tällöin hänenkin matkoilla oli sattunut. Tämän vuoksi Matti olisi muuttanut suunnitelmansa ja yöpynyt matkan varrella, eikä olisi itsepäisesti riskejä ottaen pyrkinyt Riva del Gardaan. Matin reitti: Saksa: A19/E55A10/E55-A9/E51/ E49-A9/E45-E45/E52 Itävalta: A12/E45/E60-A13/E45 Italia: A22/E45
40
RISTO Risto on Matin tapaan kokenut moottoripyörämatkailija. Hänkin etenee tarpeen mukaan banaalla rivakasti, mutta yleensä hänellä on tapana valita matkareittinsä moottoriteiden ulkopuolelta. Tämä tarkoitti sitä, että matkalla Gardajärvelle Risto suunnitteli yöpyvänsä kaksi kertaa ja poikkeavansa baanalla vain kerran lyhyesti polttamassa ns. karstat ajopelistään. Riston ajopäivät päättyisivät hyvissä ajoin valoisalla jossakin pienessä kaupungissa tai kylässä. Iltapäivisin lounasaikaan olisi runsaan tunnin tauko kiireettömään ruokailuun ja samalla tutustuminen johonkin mielenkiintoiseen kohteeseen. Lyhyt jaloittelu tai kahvihetki runsaan tunnin ajorupeaman jälkeen kuului myös Riston suunnitelmiin. Etukäteen hän oli varannut majapaikat, jotta loppupäivällä majatalon etsintään ei kuluisi turhaa aikaa. Toisaalta oli myös mukava etukäteen tietää, että on katto pään päällä. Tämä korostuisi eritoten silloin, jos vaikkapa sade yllättäisi, silloin suunnitelmiin ei tarvitsisi tehdä muutoksia hänen aikataulullaan kuten Matin olisi mahdollisesti tehtävä. Risto lähti satamasta kohti länttä tietä 105/E22 Wismariin, jonne matkaa oli noin 65 km. Hän oli päättänyt vilkaista kuuluisan UNESCON perintöluetteloon kuuluvan kaupungin kalasatamaa ja syödä siellä pikku annoksen merenherkkuja, vaikka aamupalasta laivalla oli kulunut vasta kaksi tuntia. Lisäksi lyhyt kävelykierros kaupungin upeassa keskustassa veisi sen verran aikaa, että maantielle kohti etelää hän pääsi lähtemään puoliltapäivin. Matti suuntasi seuraavaksi Schwerin kaupunkiin, tie106 ja 20 km. Hän pysähtyi kauniin linnan luona puistossa kuvamaan ja nautti samalla jäätelöä. Seuraavaksi tuli Ludwigslust, jonka linnan Matti myös ikuisti. Siellä vilkaisu kelloon näytti siltä, että viidessä tunnissa hän ajelisi yöpymispaikakseen valitsemaan Lützenin kaupunkiin ja olisi perillä hieman ennen 19.00. Kaupunki on 4000 asukkaan pikkukaupunki ja se tarjoaa Riston matkasuunnitelmien mukaisesti pikkubonuksen. Lützenissä 30-vuotisessa sodassa kuoli Ruotsi-Suomi valtakunnan kuningas Kustaa II Adolf vuonna 1633. Aivan kaupungin ulkopuolella on mm. upea muistomerkki Kustaalle. Kilometrejä päivän kuluessa kertyi 420 km. Toiselle ajopäivälle Risto oli suunnitellut 480 km taivalta, ja silloin hän olisi Füssenin kaupungissa Etelä-Saksassa aivan Itävallan rajan tuntumassa. Päivän hän aloitti jo 8.00 ja päätti polttaa pyörästään karstat parin tunnin vierailulla baanalla heti aamutuimaan. Tähän oli hyvä mahdollisuus, koska tiellä oli vielä tuohon aikaan hiljaista. Nürnbergin Risto ohittaa vielä baanaa käyttäen, mutta poistuu liittymästä 57 (Schwabach luona E50/6) tielle numero 2 ajettuaan baanalla 250 km. Sitten on luvassa tankkaus- ja ajotauko, joiden jälkeen matka jatkuu Augsburgiin 120 km päähän lounaalle puoliltapäivin. Vanhassa keskustassa Matilla oli myös hetki aikaa pistäytyä tässä Rooman keisari Augustuksen nimeämässä kaupungissa. Loppupäivän ajoa on jäljellä 105 km tiellä numero 17 Füssenin erittäin kauniiseen kaupunkiin. Perillä Risto on hyvissä ajoin iltapäivällä, koska hänellä on tarkoitus vierailla vielä ennen päivällistä Neuschwansteinin 1800-luvulla rakennetussa linnassa. Se on kaupungin lähellä ja ollut esikuvana Wald Disneyn Prinsessa Ruususen linnalle. Se on varmasti yksi upeimmista, jos ei upein linna Saksassa. Linnalle voi nousta vaivalloisesti kävellen tai mennä bussilla, suosittelen jälkimmäistä. Koska nämä seudut ovat suosittua matkailualuetta on hyvä varata majoitus etukäteen ja niinhän oli Risto tehnyt. Toiselle ajopäivälle kilometrejä suunnitellut 480 km. Kolmas ajopäivä Ristolle oli lyhin, mutta varsin haasteellinen vuoristo-osuus. Aamuvirkkuna tunnettu Risto on pyörän satulassa jo kello 8.30 Itävallassa tiellä numero 179 ja sitten 189 ajamassa kohti etelää. Aikaa lähdöstä oli kulunut reilu tunti hänen saapuessa Landeckin kaupunkiin, vaikka kilometrejä mittariin näytti kertyneen vain 80. Vuoristo vie oman aikansa ja loppupäivän keskinopeus hidastuu entisestään aikaisempiin matkapäiviin verrattuna. Landeckin tauon jälkeen seuraava paikka on Sveitsissä, sillä Risto aikoo tehdä ns. ranskalaisen visiitin yhdessä Alppien eristäytyneimmässä kylässä nimeltä Samnaun. Pieni kylä on vaikeiden liikenneolosuhteiden vuoksi verovapaa. Perillä kylä osoittautui vireäksi
kesä- ja eritoten talvimatkailukohteeksi ja shoppailijoiden paratiisiksi. Ristokin osti kameraansa uuden laajakulmaobjektiivin edukkaasti. Ylimääräinen kierros tieltä 180 Samnaunhun kahville vei aikaa lähes 2 tuntia eli Italian rajan Risto ylitti keskipäivällä. Mutta tulihan käytyä Sveitsissäkin, joka ei Matin matkalle osunut. Italiassa vuoristotie johtaa Bolzanoon numeroilla 40 ja 38. Matkaa rajalta kertyy noin 120 km Samnaun jälkeen. Matkalla Bolzanoon Risto pysähtyi vielä Glorenzan viehättävään kaupunkiin nauttimaan cappuccinon. Aitoa italialaista pastaa hän pääsi nauttimaan Bolzanossa kellon ollessa 15.00-16.00. Pastan jälkeen Bolzanosta oli valittava tie numero 12, jota ajaessaan Risto näki maksullisen baanan, jota Matti oli käyttänyt. Roveretoon saapuessa Risto valitsi tien 240 Matin tapaan, jota pitkin hän saapui Riva del Gardalle käyttäen 20 km matkaan puolisen tuntia. Illansuussa Risto saapui Gardalle virkeänä ja paljon nähneenä, pari päivää Matin jälkeen. Kolmannelle ajopäivälle tuli mittaa 345 km. Kaiken kaikkiaan Ristolle kertyi kilometrejä vain satakunta enemmän kuin Matin baanareitille. Itse olen ajanut nämä molemmat reitit vain paria lyhyttä tieosuutta lukuun ottamatta. Kalevi Kankaansyrjä
41
Veijo Saano
Suosikkipaikkani Euroopassa
TOP 5
Viisi matkakohdetta, jotka ovat minulle mieluisia kukin omasta syystään. Kaikissa olen käynyt kerran, joissakin yli 15 kertaa. Useimmiten moottoripyörällä. Kohteet ovat aakkosjärjestyksessä, eivät paremmuus- eivätkä suosituimmuusjärjestyksessä.
Balaton-järven pohjoisranta, Unkari,
Englannin maaseutu
Balatonfüredistä Héviziin. Muinaisista tulivuorista on jäänyt jäljelle mäkiseutu, jossa on kuumia lähteitä, mineraalivesiä kuten Kékkuti, viinejä kuten Szürkebarat, Balaton-järven kuhaa, fogash. Tänne satuin tulemaan jo 1973 ja aina olen viihtynyt.
Kapeilla, mutkaisilla, pensas- ja kiviaitojen reunustamilla maanteillä on mukava ajella nimenomaan moottoripyörällä. Eikä ole pakko ajaa kaarteita tappi maata viistäen, vaikka paikallisilla onkin rivakkaan ajotapaan taipumusta. Liekö minulla jokin neurologinen syntymävika, kun vasemmanpuoleinen liikenne on aina tuntunut oikealta.
Schwäbische Alb Baden-Württembergissä,
lounaisessa Saksassa. Asuin Tübingenissä vuoden, ja sieltä kävin ajeluilla Schwäbische Albin vuorialueella, joka nousee 300-700 metriä ympäristöstään. Kaunista, mäkistä maaseutua, mutkaisia pikkuteitä.
Sierra de Gredosin ja Sierra de Guadalupen
vuoriseudut Espanjassa, Madridista länteen. Karua maisemaa, jossa on mainioita, ruuhkattomia teitä. Sopivat urheilulliseenkin ajoon.
oikeastaan käynti Sodankylän filmijuhlilla. Matka Lappiin on terapeuttinen, tosin joskus kylmä. Liikenne vähenee ja kylien välit pitenevät Oulujärven pohjoispuolella niin, että ajamiseen tulee tuntu, jota ei eteläisemmässä Suomessa synny. Ohjelmistossa vuodesta 1986 alkaen aina, kun on ollut mahdollista.
Sodankylä,
43
Jouko Kuningas
luj Napoca on Romanian toiseksi suurin kaupunki. Siellä sijaitsee suuri yliopisto ja sen myötä runsaasti tietoteknistä teollisuutta, mm. Nokian tuotekehityskeskus ja tehdas. Yleismaailmallinen taloudellinen taantuma näkyy täälläkin. Hotellit ovat puolityhjiä ja sen ansiosta hintataso alhaalla. Käyttämäni hotellin respan tyttö kertoi kuukausipalkakseen 24h työvuoroista 250 euroa, johon hän oli tyytyväinen. Nokian tehtaan työntekijöiden palkkatason veikkailtiin olevan samaa luokkaa, joten ei ole suuri ihme, että Nokia halusi siirtää tehtaansa Saksasta tänne. Taantuma näkyi keskeneräisinä tienrakennustöinä Cluj Napocan ja Nokian tehtaan lähialueilla. Lännestä itään matkaavan kannalta liikenneyhteydet eivät ole paljon parantuneet viime vuosina, mutta onneksi laillistettu tierosvous on saatu melko hyvin kuriin. Tällä matkalla romanialaiset poliisit eivät pysäyttäneet minua kertaakaan tilipussia kartuttaakseen. Joitakin vuosia sitten maan halki ajaminen ilman tyhjästä keksittyjen sakkojen maksamista ei olisi onnistunut. Romanian halki ajaminen tuntuu usein tuskastuttavalta. Huonot tiet ruuhkautuvat
C
Viininhakureissu itäiseen Eurooppaan, osa 2
helposti ja vuoristoseudun halki ajaminen on todella hidasta etenkin Toplitan alueella. Yhdessä päivässä en maan läpiajoa edes yrittänyt, vaan jäin yöksi Roman-nimiseen kaupunkiin Roman-hotelliin. Kyseinen paikka on kuin muistomerkki menneiltä ajoilta. Korkea ja kolkko rakennus ei ole niitä kaikkein kutsuvimman näköisiä, mutta siisti ja edullinen. Rauhallinenkin se oli, taisin olla hotellin ainoa asiakas. Seuraavana aamuna reippaana ylös ja eteenpäin kohti Moldovaa. Hyvissä ajoin puolenpäivän aikaan olin rajalla. Rajamuodollisuudet eivät nykyään ole kummoiset. Passia ja papereita ihmetellään ja otetaan saastuttavalla ajoneuvolla matkaavalta turistilta pieni ekologiamaksu. Rajalta on pääkaupunki Chisinauhun parin tunnin matka ja ajelin eteenpäin kaikessa rauhassa, kunnes taivas alkoi näyttää uhkaavan tummalta. Minulla oli ajoasuna Rukan AllRoad ilman vedenpitävää vuorta ja kastuminen alkoi näyttää todennäköiseltä. Kaupunkiin saapuessani taivaat aukenivat ja kova ukkoskuuro alkoi piiskata minua omenan kokoisilla vesipisaroilla, tai ainakin ne siltä tuntuivat. Näin kadun lähellä auki olevan autokorjaamon oven ja ajattelin kurvata rakennuksen räystään alle suojaan, mutta ovella seisoksivat miehet viittasivat minut ajamaan sisälle. Tein
Ensikosketus Moldovaan: pysähdyin muutama kilometri Romanian rajalta juomaan pullon vettä. Paikalliset miehet olivat kahvilan pihassa pelaamassa korttia ja yksi heistä huusi minulle kysymyksen "germany?". Vastasin, että ei kun finlande ja kaikki miehet pomppasivat pystyyn ja tulivat kättelemään!
44
työtä käskettyä ja hämmästyksekseni huomasin parkkeeraavani uuden BMW K1000S:n viereen. Pian huomasin yhdellä miehellä olevan minulle ennestään tutun paikallisen moottoripyöräkerhon paidan. Hetki meni kuulumisten vaihdossa ja samalla kyselin tietä perille valitellen, ettei navigaattorissani ole paikallista karttaa. Miehet tiedustelivat heti, josko minulla on tietokonetta mukana ja sähköpostiosoitetta siihen. Kerroin sen ja saman tien toinen miehistä soitti jonnekin. Hetken kuluttua minua kehotettiin ottamaan koneeni esille ja tarkistamaan sähköpostini, hallissa oli kuulemma langaton verkko ilman lukitusta. Kas kummaa, olin saanut sähköpostiini Moldovan karttatiedoston! Siirsin sen saman tien muistikortille ja navigaattorini alkoi heti piirtämään karttaa Chisinausta. Kyllä tekniikka on ihmeellistä. Sateen tauottua ajelin kaikessa rauhassa perille ystävieni luo. Ilahdutin ystäviäni tuliaisilla ja suomen kielellä, jota he eivät olleet hetkeen kuulla. Molemmat ystäväni, Juan ja Rodica ovat opiskelleet suomen kielen yliopistossa Cluj Napocassa ja puhuvat sitä sujuvasti hetken kertaamisen jälkeen. Kerroin heille ongelmani siitä viinipullosta, jota olin etsimässä ja he lupasivat asian järjestyvän ongelmitta käymällä maailman suurimmassa viinivarastossa, joka sijaitsee kaupungin lähellä. Samalla kysyin nöyrästi, josko he haluaisivat auttaa minua käymään Tiraspolissa, joka minua oli kiinnostanut useamman vuoden ajan. Tilanne Transnistrian suhteen oli ollut pitkään niin epäselvä, että aiemmilla käynneilläni Moldovassa ystäväni eivät olleet suostuneet minua sinne päästämään. Nyt siellä käyntiä voisi heidän mielestään jo yrittää, vaikkei kyseessä mikään rauhan tyyssija ollutkaan. Transnistria taitaa olla ainoa paikka Euroopassa, minne ulkoministeriökin varoittaa menemästä. Suurimpana ongelmana alueella pidetään arvaamattomia viranomaisia, joiden kanssa joutuu helposti ongelmiin. No, pianhan se nähtäisiin. Seuraavana päivänä kuitenkin se tärkein, viini. Juan lähti oppaakseni Milestii Micin
Romanian vuoristoseudulta löytyy upeita maisemia, mutta vauhti näillä teillä ei päätä huimaa ja ohituspaikkoja on harvassa. Romanian vastapäällystetty tie ei ole motoristeja varten. Tuntuu kuin ajaisi kuulalaakereiden päällä ja vastaantulijan jäljiltä saa päälleen irtokivien ryöpyn.
viinikellareille. Olin käynyt siellä jo aiemmin, mutta paikka on niin käsittämättömän suuri, ettei ollut pelkoa sen täydellisestä tuntemisesta. Kävimme taas ajelemassa autolla syvällä viinivaraston käytävillä (niitä riittää kymmeniä ja taas kymmeniä kilometrejä) ja lopuksi kysyin oppaalta, mikä olisi hänen mielestään erikoinen viinilaatu. Hetkeäkään epäröimättä tämä kaunotar osoitti yhtä myymälän hyllyllä olevaa pulloa. Jess! Siinä se oli, nyt voisin lähteä kotimatkalle. Ensin kuitenkin matkalle ihmeelliseen satumaahan, Transnistriaan. Yksin sinne ei vieraan kannata lähteä, mutta Juan oli lähdössä työkaverinsa kanssa autolla mukaani. Ajatus oli, että he voisivat puuttua tilan-
¦
Milestii Micin viinivaraston kymmenien kilometrien sokkeloisille käytäville ei ole asiaa ilman opasta. Sisään mennään omalla autolla ajaen opas kyydissä. Käynti on maksullinen ja kannattaa sopia etukäteen. Tällä hetkellä varastossa ilmoitetaan olevan 1,5 miljoonaa pulloa. Osa viinistä on suurissa tammitynnyreissä.
45
Tiraspolin paikallinen ALKO on hyvin suojattu liian janoisilta asiakkailta. Suomalaisen mittapuun mukaan kaikki alkoholituotteet ovat lähes ilmaisia, mutta paikallisilla palkoilla tilanne näyttää aivan toiselta. Transnistrian parlamenttitalo oli sunnuntaina hiljainen, samoin liikenne pääkaduilla. Edes presidentin poikien Hummereita ei näkynyt.
teeseen heti, jos minulle näyttäisi tulevan ongelmia. No, ongelmitta pääsin vain rajalle. Onneksi olin jättänyt lähes kaikki tavarani Juanin ja Rodican kotiin, sillä pyörän ja tavaroiden tarkistus oli tarkin, mihin olen vuosiin joutunut. Tarkastus sujui hyvin siihen asti, kunnes virkailija löysin pommin toisesta sivulaukusta. Niin hän ainakin uskoi siihen asti, kunnes olin esitellyt mustassa pussissa olevan jarrulevylukon käyttötavan. Se riitti ja sain luvan ajaa eteen päin Transnistrian puolelle. Siellä ei mikään sitten enää sujunutkaan. Ilman moottoripyörää olisin nähtävästi päässyt rajan yli melko helpolla. Pyörälle vaadittiin tekemään liikennevakuutus ja sitä varten minulle osoitettiin portaita yläkertaan. Siellä pöydän takana istuva tärkeältä vaikuttava vanhempi koppalakkipäinen mies ojensi minulle A4-kokoisen, pientä venäjänkielistä pränttiä täynnä olevan kaavakkeen. Huoneen seinällä oli jonkinlainen täyttöohje romaniaksi. Haaste olisi ollut täysin ylivoimainen minulle ilman tulkkia, ainoa vaihtoehto olisi ollut maksaa virkailijalle niin paljon, että hän olisi täyttänyt tuon paperin. Nyt Juan alkoi täyttää kaavaketta ja minä yritin jututtaa virkailijaa. Huoneen seinällä oli iso kuva jostain jalkapallojoukkueesta ja aloitin kysymällä siitä. Tiesin suomalaisen seurajoukkueen käyneen äskettäin pelaamassa Tiraspolissa ja mainitsin siitäkin. Virkailijan ilme muuttui hetkessä, ja hän alkoi selittää innokkaasti jotakin. Into lisääntyi entisestään, kun mainitsin Jari Litmasen. Näin se käy, yhteinen kieli löytyi helposti ja siinä sivussa hoituivat viralliset asiatkin. Herra vieläpä tutki pyöräni rekisteriotetta ja ehdotti, että merkitään pyörä vuotta vanhemmaksi, niin saan vakuutuksen halvemmalla! Hinta oli lopulta mitätön, mutta aikaa siinä vierähti tunnin verran. Paljonkohan olisi mennyt, jos olisin ollut yksin? Transnistriassa Joka tapauksessa nyt olin siis Transnistriassa, yhdessä Euroopan kummallisimmista paikoista. Se on maa, jota ei oikeasti ole olemassa. Alue julistautui itsenäiseksi vuonna 1990, mutta yksikään maa ei ole sitä tunnustanut. Tilanne tuntuu matkailijan kannalta jotenkin epätodelliselta. Jopa rajavirkailijat tuntuivat pohtivan, olinko menossa pois Moldovasta vai en. Sama juttu palatessa, aiheutin pohdintaa, pitikö minua kohdella uutena maahantulijana Moldovaan vai ei. Transnistria on lähes yhden miehen, tai perheen, valtakunta. Presidentti Igor Nikolajevits Smirnov on maan kiistaton johtaja. Hänen kannatuksensa vaaleissa on ylittänyt joissakin vaalipiireissä 100% rajan, joten melkoisesta suosiosta on kysymys. Lähes kaikki tuottava liiketoiminta Transnistriassa on Sheriff-nimisen yhtiön hallussa ja sen taas omistaa läntisten lähteiden perusteella presidentin poika Vladimir Smirnov. Tavallinen kansa taas on köyhää, jopa paljon köyhempää kuin Moldovassa. Tiraspolin nähtävyydet koostuvat mahtipontisista Leninin ja muiden neuvostoajan sankareiden muotokuvista, iskulauseista ja sankarillisten tapahtumien muistomerkeistä. Mitään erikoisempia yksittäisiä matkailukohteita maasta ei löydy, maa ja sen pääkaupunki itsessään on sellainen. Joimme päiväkahvit Tiraspolin keskustassa ja kävimme paikallisessa Alkossa ostoksilla. Hinnat eivät päätä huimanneet, tuotteet ehkä myöhemmin saattoivat huimausta aiheuttaa. Kaupungista lähtiessä poliisi palautti minut todellisuuteen, olin tehnyt törkeän liikennerikkomuksen ja nyt oli rangaistuksen aika! Olin ajanut liikenneympyrästä ulos ja vaihtanut kaistaa sulkuviivan yli. Lieventäväksi asianhaaraksi ei katsottu sitä, ettei ympyrän keskellä olleen pusikon läpi voinut nähdä etukäteen, minne pitäisi kääntyä. Sillä väliä, sulkuviiva vaati joka tapauksessa valitsemaan oikean kaistan sokkona jo etukäteen. Minä tein väärän valinnan ja nyt olisi maksun paikka. Kyseessä oli selvä ansa, joka oli poliisille niin tuottoisa, että paikalle oli kannattanut rakentaa kiinteä valvontakoppi, josta sai mukavasti sisältä käsin valita rahastettavat. Taas vierähti aikaa ja rahaakin meni kymmenisen euroa. Matkailu on avartavaa, mutta kallista, tuumailin laittaessani kypärää päähäni maksun jälkeen. Paluumatka sujui muuten ongelmitta,
Toisen maailmansodan aikana Nistrujokeen uponnut panssarivaunu on nostettu kunniapaikalle Tiraspolin pääkadun varrelle. Tiraspolissa on totuttu jonkinlaiseen henkilöpalvontaan. Merkkihenkilöiden kasvoja vilahtelee niin kuvissa kuin välillä aitoina naamoina katukuvassa.
46
Yksinäinen matkaaja joutuu joskus hankaliin tilanteisiin Tiraspolissa, kun paikalliset asukkaat pyrkivät tulemaan lähes iholle asti. Kylmä harkinta ja pitkä kokemus Itä-Euroopasta auttoi selviämään tästäkin kunnialla.
mutta rajalla virkailijat eivät olleet varmoja, olenko poistunut Moldovasta käydessäni maassa, jota ei oikeasti ole. Tämä kertoo jotain siitä, miten epäselvä koko tilanne on. Juan tuli paikalle ilmoittamaan selvin sanoin, että minä en maksa uutta ekologiamaksua, koska en ole poistunut maasta, ja tähän virkailija lopulta tyytyi. Nyt matkan tarkoitus oli täytetty ja oli aika palata kotiin. Olin lähtenyt vaimon määräyksestä etsimään erikoista viinipulloa ja sellaisen olin löytänyt. Aikaa oli kulunut jo liikaakin, joten paluu sujui pikaisesti muuten samaa reittiä kuin tullessa, mutta sopivan laivavuoron puuttuessa ajoin Baltian
Siinä se on, kauan etsitty erikoinen viinipullo, jota ei löydy lähikaupasta. Milestii Micin hyvä viini ei ole sietämättömän hintaista, 15 euroa pullo.
kautta Tallinnaan ja siitä laivalla Helsinkiin. Kotona minut haukuttiin pahemmin kuin koskaan ennen, mutta onneksi haukkuja oli nuori koira, joka oli kai luullut minun lähteneen lopullisesti. Sisälle tullessani koira vielä purki innostustaan tulemalla täydellä vauhdilla ja neljänkymmenen kilon voimalla suoraan päälleni. Horjahdin ja pudotin kassini, josta kuului pahaenteinen räsähdys. Hiljaisina tuijotimme vaimon kanssa kassista lattialle valuvaa viinille tuoksuvaa nestettä. No, onneksi nyt tiedän, mistä saan uuden samanlaisen pullon tilalle.
Ë
Elä unelmaasi. Me turvaamme.
Matkavakuutuksia jo vuodesta 1922.
Eurooppalaisen matkavakuutus on voimassa matkoilla kaikkialla maailmassa. Ulkomailla on käytössäsi Eurooppalaisen laaja Euro-Center-verkosto, joka maksaa korvauksia jo paikan päällä. Euro-Centereissä Sinua palvellaan myös suomen kielellä. Tällaista palvelua ei muilla matkavakuuttajilla ole. www.eurooppalainen.fi
47
Saksan kanavaviidakossa
Kalevi Kankaansyrjä
Toukokuista kukkaloistoa.
T
48
akana oli upea ja antoisa retkipäivä läntisessä Belgiassa ja Hollannissa. Aivan Saksan rajan tuntumassa sijaitsevaan yöpymiskaupunkiimme Nijmegeen olimme saapuneet iltapäivällä. Jo kelttiläiset ja roomalaiset olivat asuttaneet tätä, myöhemmin Hansaliittoonkin kuulunutta, Hollannin yhtä merkittävintä kaupunkia. Jokaisella merkittävällä kaupungilla on myös oma linnansa. Nijmegenin kau-
pungin linnan rakensi vuonna 786 Kaarle Suuri. Oli lauantaipäivä ja markkinat olivat vallanneet kaupungin. Väkeä oli runsaasti liikkeellä kierrellessämme vanhassa keskustassa. Kaarlen linnoituksesta näihin päiviin on säilynyt 8-kulmainen Karolingien temppeli. Raatihuoneen torilla nautimme maittavan aterian ja jälkiruuaksi tuoreita mansikoita, jotka olivat näillä leveysasteilla jo toukokuussa kypsyneet.
Torin rakennuksista 1500-luvun raatihuone ja vuonna 1612 rakennettu vaakahuone olivat käsittämättömän upeita lukuisin taidokkaasti valmistetuin pienoisveistoksin ja värikkäin maalauksin, jotka tulivat esiin rakennuksien seinistä. Markkinahumu jatkui kaupungin puistossa, jossa esiintyi useita bändejä. Me olimme päättäneet lähteä jo varhain tien päälle kohti 8 km päässä odottavaa Saksaa ja sen kanavaviidakkoa, joten jätimme
Nijmegen kaupungin raatihuone. Hollannissa oli mansikat parhaimmillaan jo toukokuussa.
Jos on Saksassa kanavia niin miksi ei tuulimyllyjäkin. juhlimiset jo alkuillasta ja suuntasimme askeleet kohti hotelliamme. Auringon säteillä alkaneen päivän maalimme olisi Cloppenburg, jonne matkaa kertyisi noin 350 km. Teiden numerot tulisivat vaihtumaan taajaan valitsemallamme reitillä edetessämme kaupungista kaupunkiin. Saavuimme Kieven kaupunkiin Saksan rajan yli käyttäen tietä 9. Kieve
ROOMALAISTEN XANTEN
tunnetaan kylpyläpaikkana ja erityisesti Schwanenburgin linnasta. Tiemme vaihtui numeroksi 57. Olimme edelleen aivan Hollannin rajan tuntumassa ja lähellä virtaavaa Reiniä. Saksan kaupungeista X-kirjaimella alkaa ainoastaan yksi kaupunki, ja se oli seuraava kohteemme. Tämä Xanten on perustettu 12 eaa ja se toimi alkujaan roomalaisten sotilasleirinä, kuten niin monet muutkin kaupungit Manner-Euroopassa. Monesti ei tule ajatelleeksi, että näin kau-
aksi pohjoiseen olivat Rooman legioonat ulottaneet valloitusmatkansa. Roomalaisessa legioonassa oli 4000-6000 miestä. Nippelitietona mainittakoon, että legioonalainen kulutti viiniä päivässä noin 2 litraa. Itse asiassa viiniä oli helpompi saada kuin puhdasta vettä ja se säilyi paremmin sekä lämmitti sotilaita sisältäpäin varsinkin valtakunnan pohjoisosissa. Periaatteessa Rooman armeija ei tuolloin liikkunut ilman viiniä. Tämän seurauksena rooma-
¦
49
Hotelimme Cloppenburgissa.
401 72
Cloppeburg
KANAVA-ALUE
Georsdorf Nordhorn
Rooman valtakunnan jäännöksiä Xanten kaupungissa Saksassa.
70
Nijmegen
9
Kleve
57
Xanten
laiset toivatkin viininviljelyksen kaikkialle valloittamilleen alueilleen kuten Saksaan, missä viiniköynnöksiä ei aiemmin ollut. Nykyään 22.000 asukkaan Xanten kaupungista löytyi roomalaisten areena ja paljon muutakin tuon vanhan maailman vallan aikaista nähtävää. Sisäänpääsy museoalueelle oli 6.50 euroa. Näiltä raunioilta tiemme vaihtui useammaksi kymmeneksi kilometriksi numeroksi 70. Oli äitienpäivä ja juhlalounasta päätimme nauttia tienvarsimajatalossa. Ruokailumme kustansi vain 5 euroa henkilöltä. Luonto on keväisin parhaimmillaan herätessään talven unesta ja täällä kevät oli kotimaatamme noin kolmisen viikkoa edellä. Käytännössä se tarkoitti, että puut olivat jo täydessä lehdessä ja niityillä kukkivat kukat eli luonto oli vihreä ja väriloistossa. Tästä kauneimmillaan olevasta luonnosta pääsimme nauttimaan, koska vältimme viimeiseen saakka moottoritietä.
Weselin kaupungissa retkikuntamme silmiä hivelivät kauneudellaan barokkityylinen linna vallihautoineen ja vastapainoksi aivan toista tyyliä edustava goottilainen tuomiokirkko. Kun tie seuraavan kerran vaihtoi numeroa olemme edennet Ala-Saksiin ja saapuneet Nordhornin kaupunkiin. Osavaltio on Saksan toiseksi suurin. Lähellä kaupunkia virtaava joki oli nimeltään Vechte ja se oli yhteydessä kanavaverkostoon. Kanavia tulimmekin katsomaan ja kokemaan omin silmin, onko todella Saksassakin Hollannille tyypillisiä kanavia. Vastaus oli yksiselitteisesti kyllä. Nordhornista pohjoiseen vievä tie myötäili eritoten yhtä merkittävintä kanavaa nimeltä Süd-Nord-Kanal.
KANAVAT
Tämän kaltaisia pääkanavia on Saksassa useita ja niiden välissä on lukematon määrä pienempiä yhdyskanavia. Maa on tasaista kuin pannukakku, eikä kanavaseudulla ole suurkaupunkeja. Sen sijaan kohtasimme sitäkin useammin pieniä viihtyisiä kyliä. Georgsdorfin kylässä pidimme tauon ja tutustuimme sähkömopon ihmeelliseen maailmaan, jota meille esitteli majatalon avulias naisasiakas. Seuraavalla huoltoasemalla tarkistaessamme ajoreittiämme loppupäivälle innostui Jari pesemään pyöräänsä. Tämän operaation jälkeen jatkoimme edelleen kohti pohjoista ja kohtasimme yllätykseksi turpeennostoalueen. Tämän teollisuuden haaran luulimme olevan vain yksinoikeudella Suomessa ja Ruotsissa, mutta aina reissuilla kohtaa ja oppii jotakin uutta. Lopulta ajauduimme tielle 401. Se kulki suuren Küsten-kanaalin rantapenkalla. Näin jatkoimme 30 km päivän teeman mukaisesti kanaalia seuraten ennen kuin käännyimme etelään kohti Cloppenburgin majapaikkaamme.
Ë
50
KOE UNOHTUMATON
ITÄMEREN KIERTUE
le Itämeren ympäristö tarjoaa motoristil punkeja, upeita uihistoriallisia Hansakau marantoja, kyliä ja kaupunkeja sekä rajat tomasti mahdollisuuksia kauemmaskin. Finnlines tarjoaa käyttöösi kattavan valikoiman reittejä ja laivoja. Suunnittele oma a. kiertueesi ja tee ennenkokematon matk .finnlines.com Lue lisää: www
SMOTO:n jäsenille moottoripyörä VELOITUKSETTA Saksan ja Puolan reiteillä.
Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.
I TÄ M E RTA E D E M M Ä S
Lisätietoa www.finnlines.com Varaa matkasi puh. 010 343 4500* tai 010 343 4600*
*8,21 snt/puh. + 5,9 snt/min lankaverkosta tai 16,9 snt/min matkapuhelinverkosta
KEVÄTRETKI KRIMIN NIEMIMAALLE
Pekka Antti-Roiko
Osa 3
Lähtövalmisteluja Balaklavan motellimme kahvilan edessä. Ola oli lähtenyt reissuun lahden takaa Gävlestä.
atka oli jättänyt varusteisiimme väkevän ominaistuoksun, joka oli nyt levinnyt huoneeseemme. Pakkasimme varusteet pyörien päälle ja pitkä paluumatka alkoi. Tien päällä matka alkoi taas taittua mukavasti, aurinkoinen ja leuto ilma sai myös mielialan kohoamaan. Hetken ajamisen jälkeen taustapeileihin ilmestyi kuumaverinen italialainen Ducati Multistrada, joka ei rauhallisesta vauhdistamme huolimatta suostunut ohittamaan. Pysähtyessämme tankille pyörän satulasta paljastui ruotsalainen
M
52
Transfagaras Highway Karpaateilla.
Ola, joka oli lähtenyt reissuun Gävlestä viikko takaperin. Hän oli jo ehtinyt tekemään kierroksen Turkin kautta rantautuen edellisiltana Sevastopoliin. Naapurikansojen jutunheitto luonnistui sujuvasti ja päätimmekin jatkaa yhdessä tuumin Khersoniin saakka. Ola kertoi jatkavansa sieltä matkaa Zmijivkaan, johon asettui 1700-luvulla pieni ruotsalaisyhdyskunta ja edelleen kylän asukkaista parisataa puhuu ruotsinsukuista murretta. Ola tiesi myös kertoa, että Ruotsin kuningasparikin vieraili kylässä viime vuonna. Ajaessani havaitsin lievää kuminkä-
ryä ilmassa ja seuraavalla pysähdyksellä huomasin eturenkaan kuluneen epätasaisesti toisesta reunasta. Saviseikkailumme jäljiltä lokasuojan alla oli edelleen paakku, joka kulutti rengasta, mutta se saatiin onneksi poistettua ennen suurempia tuhoja. Ohitimme jälleen Mykolaivin kaupungin. Jatkaessamme etelärannikkoa kohti Odessaa tie muuttui huonommaksi, mutta se ei katumaastureita tuntunut hidastavan. Illan alkaessa hämärtyä pysähdyimme Kobleven kaupunkiin päätien varrelle. Motelli oli jälleen neuvostotyylisen karu, mutta palvelu oli
asiallista ja pyörät löysivät turvallisen yöpaikan rautaporttien takaa. Kaupunki vaikutti epämääräiseltä. Ruokapaikkaa hakiessamme paikallinen huumeveikko päätti tehdä silmät tapittaen lähempää tuttavuutta, luottamuksen voittaakseen hän kertoi viimeisimmät jalkapallotulokset maailmalta. Tämä ei poistanut epäluulojamme, mutta nälkäisinä seurasimme häntä kuitenkin läheiseen ravintolaan. Tarjosimme ruuat myös uudelle tuttavuudelle Sergeille, mutta kieltäydyimme kohteliaasti hänen tarjoamistaan aineista ja yöpaikasta. Kerroimme olevamme bussimatkalla
53
HAMPURI
BERLIINI VARSOVA
DRESDEN CHEMINITZ FREIBERG PRAHA
WROCLAW
KIEV KATOWICE
BRZESZCZE NÜRNBERG ZAKOPANE IVANOFRANKOVITS HUMENNE ULM MÜNCHEN SALZBURG BUDAPEST CHISINAU WIEN BRATISLAVA
MYKOLAIV ODESSA KHERSON
SZEGED ARAD SIBUI
TARGU BARLAD SECUIESC CAHUL
BRASOV
BUKAREST
SOFIA
Bulgaria
Odessaan, pyörät olisivat herättäneet hänessä liikaa mielenkiintoa. Sergein siirtyessä jututtamaan paikan omistajaa takahuoneeseen kuittasimme laskun, otimme jalat alle ja juoksimme pikavauhtia motellin suojaan. Lisäväriä iltaan toi huoneemme seinällä vaeltava torakka. Koblevesta poistuimme jo varhain aamulla, Sergeitä ei onneksi näkynyt. Päivästä vaikutti tulevan kuuma. Krimin pysähdys vei hieman suunniteltua pidempään, joten Odessaan tutustuminen jäi seuraavaan kertaan ja ajoimmekin kaupungin ohi vauhdilla. Miliisi päätti kuitenkin hidastaa matkaamme, mutta tällä kertaa papereiden ja runkonumeron tarkistus ei vienyt paljoa aikaa. Suuntasimme kohti pienempiä rannikkoteitä, joiden varsilla oli luksushuviloita ja alkeellisia mökkejä vieri vieressä. Odottelimme jonossa nostosillan laskemista puolisen tuntia kuumassa auringonpaisteessa. Matka jatkui aiempaa pienemmillä teillä, joiden varsilla hevoset, aasit ja lampaat paimenineen vaelsivat vapaana ilman rajoittavia aitoja. Täällä pöytään tarjoiltava pihvi lienee todellista luomua. Rajan pinnassa Bolhradin kaupungissa pysähdyimme maittavalle Borsch-keitolle, kaupungin nuorison tutkiessa pyöriämme. Tästä olisi enää kivenheitto Moldovan rajalle. Pienellä raja-asemalla puhuttiin vain venäjää, mutta ymmärsin virkailijoiden ihmettelevän haluamme mennä Moldovaan. Puheen seassa vilahtelivat lahjukset ja edessämme olevat ongelmat. LähUKRAINASTA MOLDOVAAN
Asovanmeri
Krimin niemimaa
Jevpatorija
Simferopol
Sevastopol Balaklava Jalta Foros
Alushta
Mustameri
tiessäni kiitin heitä vuolaasti sujuvalla venäjällä, joka sai virkailijat puhkeamaan naurunremakkaan. Moldovan puolella rajamuodollisuudet sujuivat vieläkin mutkattomammin ja ihmettelimme, että näin helppoako oli saapua yhteen Euroopan
viimeisistä hankalista, kommunistisista valtioista. Täällä oli juuri pidetty vaalit, joista Suomessa uutisoitiin lähinnä mellakoita ja muita ongelmia. Moldovassa maisema muuttui jälleen. Isot viiniviljelmät ja entistäkin suurempi, sininen taivas ympäröi meidät. Viinistään tämä maa onkin parhaiten tunnettu ja se on tärkeimpiä vientituotteita. Teillä ei paljoa autoja näkynyt, mitä nyt jokunen 50-luvun tyyliä edustanut linja-auto tuli vastaan. Kylät olivat pieniä ja köyhän oloisia,
Ukrainan maaseudulla isännät tulivat vastaan hevosilla.
54
23
Vihertäviä peltoja ja sinistä taivasta riitti silmänkantamattomiin. Moldovassa, Cahulin kaupungin porteilla. Vanhan venäläishävittäjän vierellä Afrikkalaisen muodot vaikuttavat moderneilta. ihmiset ihmettelivät matkalaisia entistä enemmän ja lapset vilkuttivat innokkaasti. Ajoimme Cahulin kaupunkiin, jonka laitamilla pidimme kuvaussession vanhan hävittäjäkoneen juurella. Ohitse päräytti paikallinen hurjapää kyytiläisen kanssa kyykkypyörällään, huomaamatta vauhdissa meitä. Kaupungissa meidät ympäröi ihmisvilinä ja silmiinpistävää oli nuorten ihmisten määrä, verrattuna maaseutuun. Cahul onkin alueensa pääkaupunki, josta löytyy myös 1999 aloittanut yliopisto. Markon yritys tehdä tuttavuutta paikallisen kaunottaren kanssa ajo-ohjeita pankkiin saadakseen ei tuottanut tulosta. Joka nurkalta löytyi Western Unionin rahanlähetyspisteitä, joiden kautta tapahtunee rahan vastaanottaminen Länsi-Euroopassa työskenteleviltä moldovalaisilta. Hotelli löytyi ongelmitta Cahulin keskustasta. Saimme pyörät jälleen porttien taakse suojaan ja vetäydyimme hotellin terassille nauttimaan päivästä. Rankkasade sai kaupungin kadut hetkessä lainehtimaan. Heräsimme aamulla aikaisin kaupungin melskeeseen. Hotellin viereinen katu oli muuttunut toriksi, jolla oli kaupan kaikkea mahdollista maaseudun tuotteista imureihin ja työkaluihin. Pankissa rahanvaihto tuotti tulosta ja pääsimme lopuista Ukrainan hrivnoista eroon. Pankkineiti tosin epäili, riittääkö pankin 200 euron käteiskassa meille. Lasipalatsimaisesta rakennuksesta huolimatta länsivaluuttaa vaikutti olevan vähän tarjolla... ehkä se olikin sijoitettu lasiseiniin ja prameaan julkisivuun, tai pörssipeleihin, kuten Islannissa? Romanian raja oli vain kivenheiton päässä Cahulista. Moldovasta lähteminen sujui yhtä kivuttomasti kuin tulokin, kävimme oikein erikseen kysymässä, että voiko jo todella mennä. Romanian puolella tullimies kyseli kiinnostuneena reissumme vaiheista. Romaniassa tiet paranivat ja tuli olo, että olemme saapuneet länteen. Autoja ei
DRACULAN MAILLE
ollut paljoa, hevosvaunuja sitäkin enemmän. Kuten Moldovassa, meitä ympäröivät suuret pellot ja sininen taivas, matkavauhti oli mukava pitää maltillisena. Ajoimme läpi Murgenin kaupungin, jossa kaduilla oli paljon nuoria romaninaisia lapsineen, sekä Florescin kylän, jossa ihmiset asuivat teiden varsilla teltoissa. Pysähdyimme lounastamaan hieman suurempaan Barladin kaupunkiin, josta suuntasimme pienemmille teille vuoristoon. Ilma oli lämmin ja painostava. Pienen kylän huoltoasemalla saimme jälleen kertoa ihmisille mistä tulimme ja mitä pyörät maksavat. Teitä korjattiin ja siltarumpuja asennettiin, ilmeisesti runsaslumisen talven jälkeen kevättulvat olivat tehneet tuhojaan. Rinteillä oli hienoja alppihuviloita, osa valmiina, osa työn alla. Tie ylitti Karpaatit itä-länsisuunnassa, karttaan se oli merkitty päätieksi. Se kuitenkin muuttui hiekkatieksi, jonka tukkirekat olivat saaneet heikkoon kuntoon. Ajoimme useamman kymmenen kilometriä seisaaltaan raskailla pyörillämme. Tummien pilvien alla näkyivät upeat, mutta uhkaavat Karpaattien vuorijonot. On helppo uskoa Dracula-tarinoiden sijoittuvan tälle alueelle. Nämä vuoristometsät ovat myös susien valtakuntaa, ihmiset ovat täällä vähemmistönä.
¦
55
Hylkäsimme alkuperäisen suunnitelman ajaa Brasoviin yöksi, tavoitteena oli vain löytää katto pään päälle ennen iltaa. Vuoristotie muuttui viimein asvaltiksi eikä hetkeäkään liian aikaisin, sillä rankkasade yllätti meidät välittömästi hiekkatien loputtua. Hetkeä aiemmin sade olisi muuttanut hiekan mutavelliksi, johon raskaat pyörämme olisivat uponneet kuin kuuma veitsi voihin... Seuraavassa kylässä matkanteko tyssäsi hetkeksi keskelle lehmälaumaa. Ajoimme Targu Secuiescin kaupunkiin, jossa yöpaikkamme tarjosi jälleen siirtymisen äärilaidasta toiseen. Hotelli Villa Westfalia oli viihtyisä ja siisti. Paikan nuorelta omistajalta saimme hyviä vinkkejä Romanian läpiajoon, ruoka oli myös maittavaa. Naapuripöydän Horst oli myös pyörämiehiä, joten tutustuminen oli luontevaa. Aamu valkeni hotellihuoneemme kosteudessa. Takapihalla vartioi koira, joka harmaine takkuturkkeineen ja sinisine, pistävine silmineen muistutti enemmän sutta. Alueesta kertovat tarinat saivat mielikuvituksen laukkaamaan. Jätimme tekemättä kierroksen Branin linnaan, jota markkinoidaan Draculan linnana, vaikka se ei sitä oikeasti olekaan. Ajoimme sateessa vauhdilla läpi Brasovin ja kohti Transfagarasin vuoristotietä. Tien eteläpäästä löytyisi Poienarin linna, jossa Dracula-legendoille pohjan antanut verenhimoinen Vlad Tepes oli oikeasti asunut. Villa Westfalian isäntä oli kertonut, että tie tuskin on avoinna, mutta huoltoaseman miehet sanoivat läpiajon onnistuvan ongelmitta. Transfagaras Highway on yksi Ceausescun suuruudenhulluimmista hankkeista, joita hän valtansa aikana toteutti. Tie kulkee Karpaattien yli yhdestä sen korkeimmista kohdista. Se rakennettiin armeijan toimesta 70-luvun alussa, rakennustyö kesti 4,5 vuotta. Ideana Ceausesculla oli varmistaa huoltoyhteys Karpaattien yli, jos Neuvostoliitto innostuisi miehittämään Romanian. Tie on auki keleistä riippuen vain noin toukokuusta lokakuulle, joten runsaslumisen talven jälkeen suuntasimme epävarmoina vuoristoon. Tien noustessa vastaan alkoi tulla kalliosta tippuneita kivenlohkareita ja lunta. Metsurit tekivät matkalla raivaustöitä lumen ja veden tehtyä tuhojaan. Vastaan tuli liikennemerkki, joka ilmoitti tien olevan poikki, mutta luonnollisesti jatkoimme matkaa. Vähän matkan päässä tielle oli tippunut iso kallionlohkare ja kaatuneita puita, joten jäimme hetkeksi miettimään takaisin kääntymistä. Ylhäältä vastaamme tuli kuitenkin vauhdilla polkuTRANSFAGARAS HIGHWAY
Karpaattien ylitystä karttaan merkittyjä pääteitä pitkin.
Ensimmäinen yöpaikkamme Romaniassa, pieni ja viihtyisä Villa Westfalia.
Karpaateilla on susia enemmän kuin ihmisiä. Jopa hotellimme takapihalla vartioinut koira muistutti suuresti sutta. mutta muutaman mutkan takaa vastaan tuli lumivalli ja matkamme tyssäsi siihen. Lunta oli parin metrin paksuisesti satoja metrejä eteenpäin. Upeat maisemat, karut
pyöräilijöitä, joten päätimme tehdä kirveen kanssa raivaustöitä ja jatkaa matkaa. Rinteillä näytti olevan edelleen paljon lunta. Jatkoimme serpentiiniä ylöspäin,
Marko tekee raivaustöitä sortumien jäljiltä päästäksemme eteenpäin Transfagaras Highwayllä. Retkikirveelle tuli käyttöä.
56
Kuvaustauko Transfagaras Highwayn varrella. Taustalla tie nousee serpentiininä lumisia rinteitä ylöspäin. Tässä vaiheessa olimme vielä toiveikkaita Karpaattien ylittämisestä.
ja synkät vuoret tekivät kuitenkin noususta vaivan arvoisen, mutta luontoa vastaan ei auta taistella. Aiempi raivaustyömme oli ollut tehokasta, koska paikalle tuli pian perässämme Land Rover. Autosta ilmestyi kaksi mukavaa sveitsiläiskaveria, Reto ja Dennis, jotka olivat matkalla Pakistaniin. Heillä oli vielä 4,5 kuukautta matkaa edessä, joten muutaman viikon reissumme kalpeni heidän seikkailunsa rinnalla. Samaan aikaan Pakistanissa YK selvitti 300.000 pakolaisen ongelmaa, mutta tämä ei tuntunut Sveitsin poikia huolettavan... Matkaenduromme ja kavereiden Land Rover joutuivat todella häpeään, kun paikalle ilmestyi vielä pieni sporttinen Opel Tigra. Ilmeisesti raivaustyömme oli tehty todella hyvin, vaikkakin Tigran kuljettaja totesi, että tärkeintä ei ole oikea auto, vaan oikea kuljettaja. Laskeutuessamme takaisin vuorelta jäin sivulaukusta kiinni kivenlohkaretta ohittaessani, mutta onneksi Marko pelasti minut pulasta, luonnollisesti ensin tilanteen kuvattuaan. Vuoristohotellissa nautittujen kahvikupposten jälkeen jatkoimme matkaa Sibiun kaupunkiin. Seikkailut oli tältä
Between a rock and a hard place. Laukkujen kanssa sortumien ohittaminen teki tiukkaa. Tähän tyssäsi Karpaattien ylityksemme Transfagaras Highwaytä pitkin. Olimme liian aikaisin keväällä liikkeellä ja luonto vei voiton. Marko nojailee pettyneenä Gessun tankkiin.
¦
57
Yhteisen matkamme päätepysäkkiä Ulmissa juhlistettiin tietenkin Krimiläisellä samppakaljalla! jätettyämme pyörät lähelle pääovea, vaikka paikka oli meille edellisiltana osoitettu. Tankkasimme lähellä Itävallan rajaa, josta taas yhdellä istunnolla seuraavalle tankkaukselle Salzburgiin. Täältä matka jatkui edelleen vauhdilla kohti Ulmia, nälän jo kurniessa mahanpohjalla. Parin päivän pikamarssi moottoriteillä sai matkaajat väsyneeksi, mutta Ulmissa juhlistimme yhteisen reissun päätöstä grillaamalla lampaan ja poksauttamalla samppanjat kylmästä. Kehujen ja selkääntaputtelujen jälkeen totesimme taakse jääneen loistavat 18 päivää tien päällä! Yksinäinen matkailija ihmettelee Sibiun hienosti kunnostettua vanhaa toriaukeaa. päivää seikkailtu, joten päätimme yöpyä suuressa, länsimaisessa hotellissa. Saksaksi Sibiun nimi on Hermannstadt ja se on yksi Romanian seitsemästä etnisten saksalaisten asuttamasta historiallisesta linnoituskaupungista. Valtaosa saksalaisista oli sieltä kuitenkin muuttanut kommunismia pakoon. Kaupunki soveltuisi hienosti vaikkapa viikonloppumatkan kohteeksi. Sibiu oli Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2007, joten vanha ja hieno keskusta oli laitettu viimeisen päälle. Kiersimme kaupunkia valokuvia ottaen ja ihmisvilinästä nauttien. Sibiusta lähdettyämme sää viileni. Tie kulki Karpaattien keskellä ylängöllä, lumihuippujen ympäröimänä. Ajoimme
VAUHDILLA KOHTI KOTIA
myös parin ydinvoimalalta vaikuttavan rakennelman läpi, jotka olivat kunnoltaan lähes räjähdyspisteessä. Aradin kaupungista suuntasimme kohti Unkarin rajaa. Ilma alkoi lämmetä ja rajalla mittarit näyttivät jo +27 astetta. Oli aika vähentää vaatetusta. Unkarin puolella Szegedissä rekat täyttivät liikenteen ja pujottelimme niiden keskellä kohti moottoritietä. Pysähtyessämme tankille ihmettelimme Markon Bemarin valojen sielunelämää, mutta ongelmien jälkeen matka jatkui kohti pohjoista. Ohitimme Budapestin kehäteitä pitkin ja yöpaikka löytyi tienvarsihotellista kaupungin laitamilta. Hotellin ilmastointi ei toiminut, joten yö meni hikoillessa. Aamulla hikoilu jatkui kiireisellä pakkaamisella, koska hotellinjohtaja ei pitänyt näkemästään
Ulmissa vietetyn välipäivän jälkeen tie kutsui jälleen. Marko valmisti läksiäisiksi maittavan kananmuna-aamiaisen, jonka turvin lähdin sumuisessa, mutta aurinkoisessa kelissä pudottamaan Saksan läpi autobaanaa pitkin. Olin päättänyt ajaa sunnuntain aikana mahdollisimman pitkälle. Liikenne oli sunnuntaiaamuna pitkään rauhallista ja rekat olivat parkissa taukopaikoilla. Kaunis ilma oli houkutellut muitakin pyörämiehiä liikenteeseen. Hampurissa sade yllätti ja A1-tie oli poikki, kiertotie opasti kohti kaupungin keskustaa. Ohitin autojonoja Markolta saamieni oppien mukaan keskiviivaa pitkin, joten matkanteko ei tyssännyt missään vaiheessa kokonaan. Suunnittelin jääväni Lyypekkiin yöksi, mutta jatkoin kuitenkin matkaa Oldenburgiin, jossa olin yöpynyt viimeksi vuonna 2002. Samaa yöpaikkaa ei löytynyt, mutta kaupungin keskusta oli tuttu. Puttgardenin aamulautalla oli Twinin lisäksi vain yksi pyörä. Ajoin Tanskan läpi ja Juutinrauman siltaa Malmöön, josta suuntasin Göteborgiin ystäväni luokse. Sain hyvät ohjeet perille löytämiseksi,
ULMISTA OULUUN
58
mutta auringonpaiste häikäisi GPS:ää niin, että käännökset kaupungissa menivät ulkomuistista. Kuin ihmeen kaupalla löysin suoraan Hisingenin saarelle ja ystäväni kotinurkille. Ilta meni jalkapallon parissa, samalla tutustuen uuteen Gamla Ullevin jalkapallostadioniin, jolla kesäkuussa pelasivat myös Suomen alle 21-vuotiaat viimeisen EM-kisaottelunsa. Näkemässämme ÖIS Häcken pelissä nähtiin kentällä myös suomalaisväriä Janne Saarisen toimiessa Häckenin kapteenina. Jatkoin matkaani Göteborgista kohti kotia jo seuraavana aamuna. Pian lähtöni jälkeen vaihdoin pienemmille teille ja suuntasin tutustumaan varustevalmistaja Touratechin pohjoismaiden myymälään Lidköpingissä. Esittelytilassa oli viimeisen päälle varusteltuja matkaenduroita ja putiikin omistaja David Johansson vaihtoi kanssani muutaman sanan reissusta. Takahuoneessa työn alla oli useita pyöriä maailmanmatkailuun. Jatkoreitikseni valitsin Ruotsin läpi kulkevan Inlandsvägenin, joka kulkee Göteborgista maan keskiosan läpi Ruotsin Lappiin saakka. Tie seurailee rautatie Inlandsbanaa, jonka tasoristeyksiä tulikin vastaan tasaisin väliajoin. Eräällä pysähdyspaikalla ihmettelin pienen lammen vastarannalla istuvaa henkilöä, joka ei näyttänyt häiriintyvän minusta tai muista tiellä kulkijoista. P-paikan infotaululta huomasin jutun tästä "gubbesta", jonka lähiseudun asukkaat olivat pystyttäneet matkailijoiden ihmeteltäväksi. Tämä nukke istuu liikkumatta talvet järvellä pilkkimässä ja kesät vastarannalla, saaden välillä uudet vaatteet ja evästä ohikulkijoilta. Viimeisen yöni vietin Morassa, josta matka jatkui kohti Oulua, edelleen Inlandsvägenia seuraillen. Tie oli mukavan rauhallinen ja suositeltava matkakohde moottoripyöräilijöille pienine kylineen ja kaupunkeineen. Itseäni kiinnosti enemmän tien vieressä polveileva, vanha Riksväg 45, johon voisi matkaendurolla tutustua joskus tarkemminkin. Östersundin lähistöllä näkyivät Åren alueen lumihuiput. Rankkasade yllätti ja ilma viileni huomattavasti. Lyckselessä edellisestä tankkauksesta oli lähes 700 km, joten tauko oli paikallaan. Seuraava etappi vei Skellefteåon ja sieltä suoraviivaisesti E4-tietä kohti Haaparantaa. Matkaa oli jo takana, mutta väsymys ei vaivannut ja pidin sitä edelleen loitolla syömällä vain kevyesti. Kalixissa mittari näytti 6,5 astetta, mutta sopivalla varustuksella kylmä ei päässyt yllättämään. Tankkasin Haaparannassa viimeisen kerran ennen kotia. Pysähdyin vielä pikaisesti Iissä kahville ja opastin samalla
Ruotsalaisen P-paikan vastarannalla istui liikkumaton "gubbe" turistien ihmeteltävänä. Touratech Nordicin myymälän edessä Lidköpingissä.
etelän miestä Posiolle. Häneltä oli poliisi ottanut kortin kuivumaan jo alkumatkasta, kun FJR:n kaasu oli auennut epähuomiossa turhan reippaasti. Virkavalta oli kuitenkin antanut väliaikaisen ajoluvan viikonlopulle, ettei matka jäänyt tekemättä.
Koti-ikävän jo vaivatessa viimeisen päivän saldoksi tuli 1200 km vaihtelevassa säässä. Oulun lähestyessä ajatuksissa oli jo kotiväki ja lämmin sauna. Puoliltaöin kotiin päästyäni uni ei heti tullut silmään. Takana oli lähes neljä viikkoa tien päällä.
L
MITÄ REISSUSTA JÄI KÄTEEN
pitkin, mutta myös ajaminen huonompikuntoisilla teillä ei ole ongelma. Tavaraa ne kantavat myös paljon valittamatta. Pienemmälläkin pyörällä olisi pärjännyt, jonka vuoksi oma "ykköspyöräni" vaihtuikin reissun jälkeen kevyeksi, yksimukiseksi enduroksi. Matkassa oli mukava olla tutun, luotettavan kaverin kanssa. Pitkät päivät yhdessä voivat saada välillä tunnelman kiristymään, mutta ongelmatilanteissa on mukava lyödä viisaat päät yhteen. Kohtuullisen matkan päässä Suomesta on mielenkiintoisia ja eksoottisiakin maita. Meillä aika ei riittänyt tällä kertaa tarkempaan Moldovan ja Romanian koluamiseen, joten kipinä jäi kytemään...
oppumatkasta yksin ajaessa oli aikaa miettiä reissun antia. Minulle pelkkä ajaminen ei niinkään ollut "se juttu", vaan parasta olivat ihmiset, vieraat kulttuurit ja vastaan tulleet uudet tilanteet. Moottoripyörä kuitenkin oli mainio väline päästä kontaktiin vieraiden ihmisten kanssa, he olivat heti kiinnostuneita ja tulivat mielellään juttelemaan kanssamme. Matkaa tuli noin 10.000 km, joista viimeiset kolmisen tuhatta siirtymää Etelä-Saksasta Ouluun. Pyörän rahtaaminen Eurooppaan oli hyvä ratkaisu, jonka voisi tehdä halutessaan helposti molempiin suuntiin. Isot matkaendurot olivat loistava valinta tällaiselle matkalle, niillä siirtyminen onnistuu nopeasti autobaanaa
59
Yksi buddhalaisen Laosin tuhansista wateista. Talot ovat Laosissa usein hieman kärjistäen kaksi banaanipuunlehteä bambukeppien päällä, mutta watit aina upeita, suuria ja kiiltäviä. kotoaan. Pak Oun pyhällä vedellä pestyt Buddha-patsaat säteilevät hyvää karmaa koteihin saakka! Me pesemme illalla itsemme pakanallisella hanavedellä Laosin punaisen ristin höyrysaunassa. Ei sauna ihan kotisaunan kaltainen ole, mutta hiki irtoaa ja yrttitee virtaa. Sauna on noin kolmen neliömetrin kokoinen tila. Tilan molemmin puolin on kapea penkki. Kuumaa yrttihöyryä työntyy tilaan lattian rajasta. Saunaan mennään pieneen lakanan tapaiseen kiedottuina. Suihkuna toimii kylmävesiletku alakerrassa. Mutta veden lämpötilasta riippumatta olo on yrttihöyryjen jälkeen kuin Kolmen laakson kuninkaalla Tuhannen ja yhden yön saduista. Aamulla massaturismi, jota Laosissa ei varsinaisesti vielä ole, jää taakse lähtiessämme Luang Prabagista kohti Vieng Thongia. Muuta liikennettäkään ei käytännössä ole satunnaisia vastaantulijoita lukuunottamatta. Ns. normaali laosilainen ei omista autoa. Tie Luang Prabangista Vien Thongiin on Aasian ykköstä. Ajamme suurimman osan päivää pieniä hiekkateitä vuorten harjanteilla, joilta avautuu hulppeat maisemat tien molemmille puolille. Kylien kohdilla olemme kuin parishilttonit ja schwarzeneggerit Hollywoodista. Emme ehkä ihan korkojen korkeudessa tai Pak Oun Buddhia. Kaikki luolien Buddha-patsaat ovat yksityisten ihmisten kodeistaan tuomia. Oma patsas pyhässä luolassa säteilee hyvää karmaa omistajalleen.
Luang Prabang Vieng Thong
Pohjois-Laosin perusmaisemaa. Vuoria siellä, täällä ja tuolla. Välillä monimutkaiset tiet menevät niiden välissä ja välillä päällä. Suorat eivät pääse häiritsemään. mutta Luang Prabangissa niiden määrä neliökilometriä kohden tiivistyy huippuunsa. Vastaavia temppelitihentymiä löytyy Intian Vridabadista ja Burman Baganista. Vang Viengin ja Luang Prabangin välinen tie on yksi konepyöräilijän wateista... Luomiskertomuksen maisemissa kiemurtelevassa tiessä ei ole yhtään suoraa, jos suoraksi ei lasketa sitä hetkeä kun pyörä kulkee hetken suorassa siirtyessään oikean puoleisesta kanttauksesta vasemmanpuoleiseen ja päinvastoin. Sami sai tänään muutamia ylimääräisiä sydämenlyöntejä vaihtaessaan moottorijarrutukselle yhdellä tien monista harjanteista. Hetkeä ennen moottorijarrutukselle vaihtamista Samin ketjut, joita ei koskaan löytynyt, olivat pudonneet.
Luang Prabang
Jo kansakoulussa kuulemani tarinan mukaan Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä Planeetta Maata tehdessään. Me jo kolmantena päivänä elämän tarkoitusta toteuttaessamme. Toki vähän ajelimme. Se vähän on kelluville laitteille Mekongin rantaan ja takaisin. Kelluvia laitteita olisi ollut kävelyetäisyydelläkin, muuta valitsemme ne, jotka ovat 30 km päässä. Itselläni oli törmäys elefantin ahteriin enemmän kuin lähellä kurvaillessamme pikkutietä venerantaan. Mutta moottoripyöräilyssä läheltä piti ei lasketa. Enkä usko, että elefanttikaan laski. Lauttarannasta menemme pitkillä kuusi paikkaisilla kanooteilla Pak Oun luolille, jotka ovat täynnä Buddhapatsaita. Tavalliset ihmiset tuovat patsaat
Pak Oun luolien parkkipaikka. Pyhille, Mekong-joen varressa oleville luolille pääsee ainoastaan kelluvilla laitteilla.
62
BMW Motorrad R 1200 RT
www.bmw-motorrad.fi
Ajamisen iloa
ÄÄRIMMÄISTÄ AJAMISEN ILOA.
BMW R 1200 RT on tehty matkoille, joiden et haluaisi päättyvän. Valitsetpa millaisen ajoreitin tahansa, ajaminen on vaivatonta BMW R 1200 RT:n huikean 120 Nm väännön tarjoavan boksimoottorin ansiosta. Ajamisen iloa lisäävät myös mm. edistyksellinen ESA II alusta, leveä satula ja monet muut tekniset innovaatiot tuloksena täydellinen matkapyörä, jossa yhdistyy mukavuus, toiminnallisuus ja tehokkuus. Ajamisen iloa!
R 1200 RT
Kokonaishinta alkaen: 22 500,94,- sis. ABS, kahvan lämmittimet ja sivulaukut.
UNSTOPPABLE TOUR
P
uoli tuntia aiemmin cruisailin levollisesti pitkin espanjalaista moottoritietä; kymmenen minuuttia sitten laskettelin alas pitkin jouhevasti mutkittelevaa asfalttia saappaan kärjet tien pintaa raapien ja nyt päästelen tapeilla seisten pitkin sorapintaista kärrytietä Andalusian maaseudulla. Käännän kaasua ja iso boxer vastaa siihen lennättämällä ilmoille komean sorakaaren. Tämä soratievisiitti ei osoittaudu millään muotoa kiehtovaksi, eikä intohimoja herättäväksi, vaan se on pikemminkin hetken kestävä muodollisuus ennen kuin on aika suunnata asfalttia pitkin takaisin tukikohtanamme toimivalle hotellille. Se oli kutakuinkin yhtä todellista kuin lukemattomien R1200GS:n omistajien unelmat maailman ympäri matkaamisesta. Vaikka maailmanympärysmatka useimmilla jääkin toteutumatta se ei ole silti estänyt tämän kaksineuvoisen boxerin valtaisaa menestystä, mistä kertoo mm. se, että R1200GS:n osuus on yli puolet BMW-moottoripyörien tuotannosta ja niitä on valmistettu yli 200.000 kappaletta sitten mallin ensiesittelyn, joka tapahtui kuusi vuotta sitten.
Bestseller
Sekä GS:ää että sen rankkaan käyttöön tarkoitettua Adventure-sisarmallia on päivitetty vuodelle 2010. Ne ovat saaneet ensikertaa tuplanokkaiset kannet. Moottori on kehitetty HP2 Sportin-koneesta (ja sitä käytetään nyt myös uusimmassa R1200RT-mallissa). Sylinteritilavuus on säilynyt muuttumattomana (1170 cc) ja kannen neljä venttiiliä sijaitsevat toisiinsa nähden säteettäin. Huipputeho on kohonnut arvoon 110 hv/7.750 rpm, mikä on 5 hv enemmän kuin edeltäjässä. Uudistunut moottori kiertää 500 kierrosta korkeammalle, eli 8.500 rpm saakka. Moottorissa on 2.500 rpm:stä ylöspäin lukien muutama hevosvoima enemmän kautta koko kierroslukualueen ja etenkin haarukassa 5.000-6.500 rpm on tapahtunut oleellista kehitystä, jossa tehonlisäys on 10 hevosvoiman luokkaa. Poikkeuksen tekee selvästi havaittava notkahdus näiden lukemien välissä, joka on periytynyt vanhasta moottorista. Siinä se tuli esiin 500 rpm aikaisemmin.
GS:n uudistukset rajautuvat lähes yksinomaan moottoriin. Pakoputkisto on saanut vaijerilla ohjautuvan venttiilin ja uudistuneet sisäkalut äänenvaimentimeen. Muista tuoreistuksista mainittakoon mm. uudistuneet ohjaustangossa sijaitsevat katkaisimet, uudet kytkimen ja jarrujen pääsylinterit, sekä kookkaammat säädettävän tuulilasin lukitusruuvit. Polttoainemittari on myös saanut uuden sensorin. Neljää uutta värisävyä lukuun ottamatta pyörän ulkoasu on säilynyt entisellään. Punainen pyörä, jonka valitsin ajettavakseni, oli hyvän näköinen käsisuojineen, jotka kuuluvat pyörän lisävarusteisiin. Olen aina ihaillut pyörän korkeaa, lintumaista profiilia, mutta uusi pakoputken ohjausventtiili tuntui vähemmän innostavalta. Kahdella vaijerilla toimiva venttiili on sijoitettu putkiston alaosaan, sen vasemmalle puolelle. Juttu näyttää melkoiselta
Korvaa hivelevä
Teksti: Roland Brown Kuvat: Paul Bryant ja Jason Critchell
BMW R1200 GS /GS Adventure 2010:
TERÄSTETTY BESTSELLER
BMW suoritti täydellisesti uudistuneen R1200GS-matkaenduron maailman ensiesittelyn tammikuussa 2004. GS sai samalla myös täysin uuden moottorin, joka sittemmin on otettu käyttöön merkin kaikissa boxer-moottoria käyttävissä mp-malleissa. Tuon kuusi vuotta sitten tapahtuneen esittelyn jälkeen GS on kohonnut BMW:n merkittävimmäksi moottoripyörämalliksi. GS:n osuus kokonaistuotannosta on yli 50% ja sitä on valmistettu jo yli 200.000 kappaletta. Nyt oli vuorossa merkittävin mallia koskeva päivitys sitten ensiesittelyn, kun GS sai uudet, kahdella nokka-akselilla varustetut sylinterinkannet. Rungoltaan ja ulkoiselta ilmeeltään pyörä säilyi kuitenkin muuttumattomana.
68
hässäkältä ja väkisin harsitun näköiseltä. Negatiivinen suhtautumiseni kuitenkin muuttui välittömästi hypättyäni satulaan ja käynnistettyäni moottorin. Edeltäneen GS:än mietoon ääneen verrattuna moottori käynti on nyt huomattavasti terävämmän ja aggressiivisemman oloista. Tiukkojen päästötestien läpäiseminen edellyttää tämän venttiilin olemassa olon, joten annettakoon sille täysi tunnustus. Korvaa hivelevä sointu innosti minua antamaan GS:lle vielä hieman ylimääräistäkin keppiä lähtiessämme koeajokierrokselle Etelä-Espanjassa, lähellä Malagaa sijaitsevasta koeajotukikohdastamme.
Reittisuunnitelman mukaisesti noudattelimme aluksi itään johtavaa rantatietä kohti Motrilia ja käännyimme sen jälkeen pohjoisen suuntaan vuoristotielle, joka johdatti meidät tiukasti mutkitellen Sierra Nevadaan. Jo ennen kuin olimme pääs-
Kiertää iloisesti
seet kaupungista ulos ja A7-rantatielle, kävi selväksi, että uusi ärhentelevämpi käyntiääni kulki käsikädessä terävämmän suorituskyvyn kanssa.
69
Ero ei ole dramaattinen, eikä sitä välttämättä edes tiedosta, ellei hyppää uuden mallin puikkoihin suoraan edeltäneen version satulasta. Olen kuitenkin varma, ettei aistimukseni ollut mielikuvituksen tuotetta, kun käänsin kaasua ja tunsin boxerin hyökkäävän aiempaa rivakammin juoksuun. Moottori veti aivan puhtaasti 2.500 rpm ja sitä korkeammilla kierroksilla ja keskikierrosalueella meno tuntui kaiken kaikkiaan todella vahvalta ja joustavalta. Satunnaisesti aina hämmästelin laiskaa kaasuun vastaamista keskialueella noin 5.500 rpm kohdalla, jossa vääntö ilmiselvästi sukelsi, mutta ei se ongelmia aiheuttanut ja kiihtyvyyttä oli aina tarjolla kun pyörä paineli mainitulla kierrosluvulla isoimmalla vaihteella noin 130 km/h marssivauhtia. Oikeastaan huomattavasti hämmästyttävämmän tuntemuksen aiheutti 6.000 rpm kohdalla heräävä, voimakkaasti kasvava vääntö. GS on luonteeltaan iloisesti kiertävä rynnäten aikailematta 8.500 rpm kohdalla sijaitsevalle punaiselle, eikä moottori sanottavasti väristänytkään. GS ei varsinaisesti houkuttele yhtäjaksoiseen ja rankkaan vauhdin pitoon. Kokeilin kerran huippunopeutta erittäin voimakkaaseen vastatuuleen ja tuolloin sain mittarilukemaksi 185 km/h. Neutraaleissa tuuliolosuhteissa pyörä kyllä ylittää kevyesti parinsadan rajan. Ajelin mieluummin pienemmillä vaihteilla ja kuusiportainen laatikko onkin toiminnoiltaan erittäin miellyttävä, kevyt ja tarkka. Pari kertaa missasin vaihteen, mutta siitä on syyttäminen ainoastaan minun isoja crossisaappaitani, joiden kärkeä en saanut kyseisissä tilanteissa mahdutettua vaihdepolkimen alle. Polttoaineen kulutuksessa ei ole tapahtunut edeltäneeseen malliin verrattuna muutosta. Melko kovavauhtisista marssinopeuksista ja vuoristokiihdytyksistä huolimatta keskikulutus jäi alle 7 l/100 km, joten 20-litraisella tankilla selvittää kevyesti yli 250 km tankkausvälit. Normaalikäytössä 300 kilometriäkään ei varmastikaan tee heikkoa. Ajotietokone näyttää keskikulutuksen lisäksi myös jäljellä olevan matkan, minkä ajamiseen tankissa oleva bensiinimäärä vielä riittää. Elektroniikasta puheen ollen olin lievästi sanoen pettynyt, kun havaitsin, että GS:ssä on edelleen vilkkukatkaisimet kummassakin päässä ohjaustankoa, vaikka esimerkiksi R1200 RT:ssä ja S1000RR:ssä on päädytty tavanomaiseen ratkaisuun, jossa vilkkuBMW-vilkut
BMW:n boxereissa on nyt DOHC-kannet, eli niissä on kaksi nokka-akselia. Viereinen kuva esittää venttilikoneiston rakennetta. Koska venttiilit on sijoitettu kanteen säteettäisesti, on rakenteessa päädytty erikoisratkaisuun, jossa jokaisen venttiilin ja nokan välissä on pieni keinuvipu, joiden kontaktipinnat on koneistettu vinoiksi, koska venttiilit eivät ole nokka-akseleihin nähden suorassa, nokat ovat samasta syystä hieman kartiomaiset.
jen toimintoja ohjaillaan vain vasemman käden peukalolla. Pyörän mukavuus on toinen tekijä, jonka suhteen GS ei ole kokenut muutoksia, mutta se ei voikaan olla ihme, sillä pyörä on kerta kaikkiaan mahtava. Yksiosainen ohjaustanko ja paksusti pehmustettu, kaksiosainen kuljettajan osalta korkeudeltaan säädettävä istuin tarjoavat
kokonaisuutena tilavan ja miellyttävän ajoasennon, jota vielä täydentää oikealla etäisyydellä sijaitsevat, karhennetut jalkatapit, jotka antavat saappaalle pitävän otteen. Vakiosatulalla istuinkorkeus on säädettävissä haarukassa 850-870 mm ja lyhytjalkaisilla on valinnaisesti mahdollisuus hankkia pyöräänsä matalampi istuin, jolla mainittu korkeus saadaan 820 milliin.
70
Valitettavasti kookkaita kuljettajia ei ole huomioitu aivan yhtä kattavalla tarjonnalla. Tuulilasin asennon säätö on isompikantaisten säätöruuvien ansiosta helpompi suorittaa kuin aiemmin. Korkein asento tarjoaa melko hyvän suojan, mutta yli 190-senttisen on hieman kumarruttava välttyäkseen turbulensseilta. BMW ei suosittele käytettäväksi Adventure-mallin korkeampaa lasia, vaikka se sopii myös GS:ään, koska perusmallin kiinnitykset eivät ole riittävän vahvat. Monet tulevat kuitenkin tekemään tämän vaihdoksen ja minulla olisi varmasti myös sama kiusaus. Olin erittäin tyytyväinen tämän testiyksilön varusteluvalmiuteen kuuluneeseen Enduro ESA (Electronic Suspension Adjustment) -järjestelmään. Toisin kuin R1200RT:n uudessa ESA II -järjestelmässä, tässä GS:n versiossa ei voi säätää napin painalluksella jousen esijännitystä, mutta mahdollisuus muuttaa vaimennusominaisuuksia "lennossa" hidastamatta edes vauhtia on tämän tyyppisessä pyörässä vielä arvostettavampi valmius. Jos olisin ostamassa GS:ää sijoittaisin ilman muuta hieman ylimääräistä saadakseni pyörään myös ESA:n. Comfort-asetus mahdollisti nautinnollisen tasaisen ajon yli kadulla olevien kuoppien, viemäriluukkukansien ja muiden vastaavien epätasaisuuksien. Päästyämme kaupungin jälkeen ylös vuorille nopea painallus ESA-nappiin ryhdisti sekä etupään Teleleverin että takapään Paraleverin, mikä teki pyörästä jämäkän ryhdikkään ja mahdollisti vakaan ja vauhdikkaan kaarreajon. Maanvyörymistä johtuen meidän täytyi valita kiertotie, minkä vuoksi jotkut parhaista osuuksista jäivät kokematta, sillä tietyt pätkät olivat muuttuneet jopa GS:ille läpipääsemättömiksi puhumattakaan RT:stä, joita jouduimme hinaamaan pahimpien paikkojen läpi. Tässä osassa Espanjaa on kuitenkin niin runsaasti hyväpintaisia mutkateitä, joilla ei ole käytännössä lainkaan liikennettä, että siellä tarjoutui mainio tilaisuus todeta kuinka erinomainen pyörä GS onkaan ajettavuudeltaan. Muistan vieläkin elävästi R1200GS:n ensiesittelyn Etelä-Afrikassa kuusi vuotta sitten. Ehdittyäni ajaa vain muutamia satoja metrejä hotellille johtavaa mutkittelevaa tietä hämmästelin kuinka ketterältä ja tottelevaiselta tämä edeltäjäänsä, R 1150 GS:ää 30 kiloa kevyempi pyörä tuntui. Tällä kerralla ei ollut kyseessä painon pudotus, sillä 203-kiloinen GS on kyllin kevyt ja helppo käsiteltävä ainakin maanMainio ajettava
ESA
Pakoputken virtauksia ohjailee nyt läppäventtiili, joka saa toimintakäskynsa servomoottorilta vaijereiden välityksellä.
tiellä. Leveä ohjaustanko antaa tukevan otteen ja riittävästi vipuvartta nopeisiinkin suunnan muutoksiin, vaikka GS:ssä onkin monikäyttöisyyden vuoksi 19-tuumainen etupyörä, johon varastoituu kääntymistä vastustavaa hyrrävoimaa enemmän kuin katupyörissä yleisesti käytettyihin 17-tuumaisiin. Bridgestonen ensisijaisesti maantiekäyttöön tarkoitetuissa Battlewingrenkaissa oli hyvä pito ja ne mahdollistivat GS:n mahtavien kallistusvarojen hyödyntämisen asfaltilla ajettaessa ja myöhemmin soratiellä käväistyämme ne osoittautuivat toimiviksi myös siellä. BMW on myös tehokas pysähtyjä, ja oman lisänsä tähän tuntemukseen antoivat etu- ja takapyörän toisiinsa linkittävät ABS-jarrut, jotka ovat joissakin maissa valinnaisvaruste, mutta Suomeen tuotaviin pyöriin ne sisältyvät vakiona. Ajamaani koeajoyksilöön kuului myös ASC-luistonestojärjestelmä. En voi sanoa, että olisin havainnut sen olemassa oloa maantiellä, mutta ei siitä varmastikaan haittaa ole, vaikka sellainen onkin takataskussa ikään kuin reservinä pahan paikan varalle. Kuten ABS, myös se on pelkällä napin painalluksella helposti poiskytkettävissä. Mikäli aikataulu olisi sallinut pidemmän ristiin-rastiin ajelun eteläisen Espanjan pölyisillä ja kuoppaisilla sorateillä, olisi ollut mielenkiintoista kokeilla kuinka ESA toimii off road -asetuksissa. Itse "perusrautaa" koskevat uudistukset eli tuplanokkaiset kannet on tähdätty parantaLauman johtaja
maan ainoastaan GS:n maantievalmiuksia. Niinpä lähinnä muodon vuoksi suoritetun soratiepiipahduksen jälkeen palasimme jälleen asfaltille ja suuntasimme kohti Mojacaria, jonne pysähdyimme yötauolle. Olimme ajaneet melko ahkerasti koko päivän ja monen tasoisilla teillä, mutta GS:ää se ei asettanut koetukselle. Pyörä soveltuu erinomaisen hyvin kaikkiin olosuhteisiin ja pienen tehonlisäyksen, sekä uuden "ääniraitansa" ansiosta se on aavistuksen verran edeltäjäänsä edistyksellisempi. R1200GS on saamassa piakkoin rinnalleen varteenotettavan kilpailijan, kun Ducati tuo markkinoille perusteellisesti uudistuneen Multistradan. Italialainen V-twin näyttää lupaavalta, mutta sen täytyy osoittautua todella hyväksi kyetäkseen haastamaan pitkään vallassa olleen lauman johtajan. Ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, etteikö Adventure olisi erinomainen pyörä. Se on myös kiistattoman iso. Istuinkorkeudeltaan 890-millisenä se on peräti 40 mm korkeampi kuin vakio-GS, eikä siinä ole valmiutta jousituksen madallukseen. Kuivapainoltaan 223-kiloisena se on peräti 20 kg raskaampi kuin perusmalli ja tämä siis siinä vaiheessa, kun aloitat bensiinin lorottamisen 33-litraiseen tankkiin. Lisäksi imagoa noudattaen pyörän varusteluun kuuluvat olennaisena osana myös lisävalot, alumiinilaukut ja muut maapallon kiertämisessä tarvittavat kapistukset, joiden paino vielä lisätään perusraudan punnituslukemaan.
R1200GS ADVENTURE
71
BMW R1200GS [GS Adventure] 2010
Moottori: Ilma-/öljyjäähdytteinen, 8venttiilinen DOHC boxer-twin Sylinteritilavuus: 1170 cc Sylinterimitat: 101 x 73 mm Puristussuhde: 12:1 Pa-syöttö: Elektroninen ruisku Teho: 110 hv/7.750 rpm Vääntö: 120 Nm/6.000 rpm Kytkin: Kuiva yksilevyinen Vaihteisto: 6-portainen Toisioveto: Kardaani Etujousitus: Telelever mono-vaimennin, jousto 190 mm [200 mm] paluuvaimennuksen säätö. Valinnaisena ESA elektroninen vaimennuksen säätö Takajousitus: Paralever, mono-vaimennin, jousto 200 mm [220 mm], jousen esijännityksen säätö etänupista. Valinnaisena elektroninen vaimennuksen säätö Etujarru: Kaksi Ø 305 mm levyä, 4-mäntäiset puristimet ja takajarrun kanssa yhteen integroitu ABS Etujarru: Yksi Ø 265 mm levy, 2-mäntäinen puristin etujarrun kanssa yhteen integroitu ABS Etupyörä: 2.50 x 19 aluvaluvanne [pinnavanne] 110/80 x 19 Bridgestone BW501 Battlewing Takapyörä: 4.50 x 17 aluvaluvanne [pinnavanne] 150/70 x 17 Bridgestone BW501 Battlewing Akseliväli: 1.507 mm [1510 mm] Istuinkorkeus: 850-870 mm [890-910 mm] Etupään kulma/jättö: 25,7°/101 mm [24,8°/88,7 mm] Tankki: 20 l [33 l] Kuivapaino: 203 kg [223 kg] Hinta: 19.949,49 [21.199,91 euroa] Maahantuoja: Oy BMW Suomi Ab Äyritie 8 B, 01510 Vantaa, Puh. 09-613741 sähköposti: info@bmw.fi www.bmw-motorrad.fi
Väistämättä Adventuren koko johtaa ajoittain myös ongelmiin. Eräs koeajotilaisuuteen osallistunut lyhyehkö kaveri mieltyi madallettuun perus GS:ään, mutta tätä jättiläistä hän ei halunnut edes kokeilla. Itse olen pitkä honkkeli, eikä minulla tuottanut vaikeuksia saada molempia jalkoja tukevasti maahan, mutta silti minun täytyi keskittyä, että sain pidettyä pyörän vakaasti paikallaan. Kun pyörä pääsee kallistumaan yli tietyn kulman, ei sitä sen jälkeen pitele pirukaan pystyssä. Tämä viimeisin Adventure on kokenut samat uudistukset kuin perus-GS:kin, eli moottorissa on tuplanokkaiset, radialventtiiliset kannet, sekä sama väännön ja tehon lisäys. GS:än tavoin myös Adventuren runko on säilynyt muuttumattomana. Haastavammista käyttöolosuhteista johtuen Adventuren perusvarustukseen kuuluvat käsi- ja sylinterinkansien suojat, jotka perusmalliin on saatavissa lisävarusteina. Adventuressa
Pinnavanteet
Pitelemistä
on vakiona pinnavanteet, koska ne ovat rankassa maastokäytössä joustavammat ja vahvemmat kuin valamalla valmistetut. Valinnaisesti pyörä on saatavissa joko karheilla nappularenkailla, tai sileämpipintaisilla, lähinnä asfalttikäyttöön tarkoitetuilla. Kun ottaa huomioon, että vakio-GS on keskivertoa kookkaampi, erittäin täydellisesti varusteltu ja karski pyörä, jonka tankillinen riittää pitkillekin etapeille, ei voi kun ihmetellä, mihin jotkut hyvin tavanomaiset harrastajat todellisuudessa tarvitsevat tällaista kalliimpaa, raskaampaa ja vaikeammin käsiteltävää versiota, jolla ei ole näiden käyttäjien todelliseen tarpeeseen tarjottavanaan mitään extraa perusmalliin verrattuna. Epäilemättä useimmille, ensisijaisesti vain maanteillä ajeleville harrastajille perus-GS olisi soveliaampi vaihtoehto, vai... En kiellä, etteikö Adventuren leveältä ja mukavalta satulalta ole nautinnollista katsella läpi hyvin suojaavan tuulilasin, kun kykenen ajamaan selkä suorana ja lähes täysin ilman tuulen kohinaa jatkuvaa,
Tarkemmin ajatellen
72
www·rukka·com
noin 150 km/h marssivauhtia. Enpä muista ainoatakaan ajamaani, niin sanottua oikeaoppista touring-pyörää, joka pystyy samaan. Vilkaistessani mittariston digi-näyttöön ajotietokone kertoo, että tankissa oleva bensiini riittää vielä yli 500 km ajamiseen. Ehkäpä tässä on tarkemmin ajatellen niitä syitä, miksi jotkut valitsevat ajokikseen nimenomaan Adventuren. Se on karskissa rumuudessaan suorastaan kaunis, siinä on yllin-kyllin kuljetuskapasiteettia, eivätkä reissussa mahdollisesti tulevat pikkunaarmut ja kolhut ole häiritseviä, päinvastoin, ne vain kaunistavat sitä. Oli myös kiintoisaa huomata, että Adventurella saattoi poiketa asfaltilta maastoon periaatteessa milloin tahansa, eikä sillä ollut niin väliä missä kunnossa ajoreitti oli, tai ainakaan siihen saakka, kunnes kaaduin ja ryhdyin nostopuuhiin. Lyhyehkö maastoretki tuntui kaiken kaikkiaan hauskalta, etenkin kun tällä kertaa onnistuin pysyttelemään pääpiirteissään myös pystyssä, tosin alitajunnassani tiedostin koko ajan pyörän koon ja painon. Viimeisellä pätkällä, päätielle takaisin palatessani, tulin johtopäätelmään, että Adventure on ehdottomasti täydellisin jokapaikan-pyörä, millä olen ikinä ajanut. Jos minun pitäisi valita itselleni vain yksi pyörä, jolla pitäisi suoriutua kaikesta moottoripyöräilyyn liittyvästä, se olisi ilman pienintäkään epäselvyyttä juuri tämä. Rehellisesti sanottuna ja molemmat jalat tukevasti maan pinnalla seisoen minun on kuitenkin todettava, että todelliset tarpeet huomioiden Adventure on itselleni, kuten monelle muullekin, täydellisyydessään suorastaan liian täydellinen. Tilanne on aivan sama kuin perus-GS:änkin kohdalla, Adventuren uusi moottori tekee entuudestaan hyvästä pyörästä vieläkin paremman. Jos olet niin onnellisessa asemassa, että sinulla on varaa hankkia tämä peruskunnossaan jo suhteellisen kallis pyörä, joka tulee varusteltuna kohoamaan vielä hinnakkaammaksi, sinun tulee selvittää itsellesi, onko tämä se pyörä, jota todella tarvitset ja kykenet käyttämään. Adventure on kyllä valmis haasteisiin. Kysymys kuuluukin: Oletko sinä? Tämä DOHC-moottori pohjautuu samaan rakenteeseen, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön HP2 Sportissa, tosin siinä on myös eroavaisuuksia, kuten esimerkiksi kaksitulppaiset kannet, kuten aiemmissakin R1200GS:sissä. Sportissa käytetään vain yhtä tulppaa. Nokka-akselit ovat ketjuvetoiset ja nokilta liike siirtyy säteittäin sijaitseville venttiileille keinuvipujen välityksellä. Nokka-akselit sijaitsevat pyörään nähden vaakasuorassa asennossa ja tavanomaisesta käytännöstä poiketen kukin akseli ohjaa yhtä imu- ja yhtä pakoventtiiliä. Nokkien profiili on hieman kartiomainen, mikä sallii venttiileiden säteettäisen asennon. Vanhaan GS:ään verrattuna nokkien nousua on kasvatettu ja venttiileitä on suurennettu. Imuventtiileiden halkaisija on nyt Ø 39 mm (ennen Ø 36 mm) ja pakoventtiilit ovat Ø 33 mm (ennen Ø 31 mm). Männät on myös uudistettu muodoiltaan kansien palotilojen kanssa yhteensopiviksi. Kansien imupuoli on uudistettu vastaamaan kasvaneiden virtausten asettamia vaateita. Kurkut ovat nyt Ø 50-milliset (ennen Ø 47 mm). Yhdessä sähköisesti toimivan pakoputkiston virtauksia ohjailevan venttiilin kanssa moottorin huipputehoiksi on nyt saatu 110 hv/7.750 rpm, eli kasvua on edeltäneeseen GS:ään verrattuna 5 hv ja huippuväännön arvo on myös kasvanut viidellä newtonmetrillä huippuarvon ollessa nyt 120 Nm/6.000 rpm. Kuusiportainen voimansiirto on säilynyt hieman aiempaa pidemmäksi välitettyä toisiovetoa lukuun ottamatta muuttumattomana.
R1200 moottori Oletko valmis? Jos pitäisi valita
Tur vallisuuden uusi ulottuvuus
Rukka Armas -ajoasu
RUKKA ARMAS TAKKI & HOUSUT
Enjoy more.
RUKK A · PUH. (03) 822 5227 · LINJAK ATU 5 · L AHTI
BMW R1200RT 2010:
TERÄVÖITETTY, MUTTA PERINTEIKÄS
Vuoden 2010 R1200RT, kuten myös boxer-GS:t saivat terästystä moottoreihinsa DOHC-kansien myötä, joka on käytännössä aistittavissa ensisijaisesti parantuneena vääntönä kautta koko kierroslukualueen ja sehän on aina matkapyörää ajatellen myönteinen piirre. RT on toki kokenut myös muotoilullisia uudistuksia ja lisäksi siihen on tarjolla myös toista sukupolvea edustava ESA II -elektroninen jousituksensäätöjärjestelmä, sekä lukematon määrä mukavuuteen liittyviä lisävarusteita.
mutta kuitenkin ilmiselvästi RT:ltä. Uusi ajovalokokonaisuus ja uudelleen muotoiltu katteen etuosa synnyttävät teräväpiirteisemmän vaikutelman, tosin uudistunut ilme tuodaan esiin "ujostellen". Värivaihtoehtoja on tarjolla hyvin rajallisesti, kokonaista neljä kappaletta, ja ne kaikki ovat harmaan eri variaatioita. Tuntuu, että tältä osin BMW on suorastaan liiankin perinteitä kunnioittava. Kuljettajan melko matalalla satulalla istuvalle osuu näkökenttään varsinainen päivitysten isku, tai ainakin tässä täydellisesti varustellussa RT:ssä, jolla suurimman osan testimatkasta ajoin. Kahden "kojelautaa" hallitsevan analogisen mittarin välissä sijaitsee digi-näyttö, joka kykenee kertomaan kaiken keskinopeuden ja MP3-soittimesta, tai muistitikusta tulevan musiikin väliltä (niitä voidaan säilyttää katteen oikeanpuoleisessa osassa olevassa lukittavassa lokerossa). Ohjaustangon oikeanpuoleisessa päässä sijaitsevat kahvan- ja istuinlämmittimien kytkentänapit, mutta vasemmanpuoleisessa päässä on painonappien suhteen suoranaista ruuhkaa. Ensinnäkin automaattisesti palautuvan vilkun katkaisin on vihdoinkin toteutettu jälleen yhdellä napilla ohjailtavaksi, lisäksi vasemmalle peukalolle on tarjolla puuhaa tuulilasin korkeudensäätönapista, ABS:n, luiston eston, vakionopeuden säätimen ja ESA:n ohjailusta. Onneksi niitä kaikkia ei tarvitse hoitaa samanaikaisesti. Ai niin, yksi oli unohtua, siellä on myös pyöriteltävä nuppi. Sillä ohjaillaan äänentoistojärjestelmää, jonka hallintaa varten on lisäksi koottu vielä liuta nappeja myös katteeseen. Tuo nappien ja nuppien paljous tuntui aluksi hieman hämmentävältä, mutta onneksi itse RT oli suhteellisen helppotajuinen. Kieltämättä pyörän leveä kate tekee siitä hieman kömpelön näköisen möhkäleen, mutta siitä huolimatta tämän ilma/
Nappeja ja nuppeja
P
yörä on täysin uudistunut malli, mutta BMW:n touring-osaaminen on ajatonta. Ajan moottoritiellä tasaista 130 km/h nopeutta ja istun täysin tuulelta suojassa kookkaan, säädettävän tuulilasin takana. Rento ajoasento ja lämmitettävä istuin lisäävät vielä ajomukavuutta. Boxer-moottori kehrää huomaamattomasti tankin alla. Vilkaisen mittaristoon ja ajotietokoneen näyttö kertoo kulutukseksi 5,8 l/100 km ja että tankissa jäljellä olevalla bensiinillä ajaa vielä yli 300 km, joten eipä muuta kuin kilometrejä tehtailemaan. BMW on esitellyt viime aikoina lukemattomia erilaisia uutuuksia. Tähän sarjaan mahtuu keskikokoista parallel-twiniä, rajua naku-nelikkoa ja kaiken kruununa on sairaan nopea S1000RR. Niinpä tuntuu suorastaan oudolta ajaa tällaista merkin perinteistä koulukuntaa edustavaa, boxermoottorista ja kardaanivetoista, laukuin varustettua täyskatettua uutuutta. Uuden RT ominaisuuksista mainittakoon myös, että siinä on iPod-valmius, sekä kehittyneempi äänentoistojärjestelmä ja lukemattomia muita terävöitettyjä toimintoja. RT:ssä on sama moottori kuin uudessa GS:ssä, jonka perustana on HP2 Sportin voimanlähde eli 1170 cc boxer-twin on saanut 4-venttiiliset, kaksilla nokkaakseleilla (DOHC) varustetut kannet. Venttiilit on sijoitettu palotilaan säteettäin. Huipputeho on 110 hv/7.750 rpm. Arvo ei poikkea edeltäneen RT-mallin vastaavasta, mutta siinä on parempi vääntö lähes kautta koko kierroslukualueen ja kuten uudessa GS:ssä, myös tässä kierrosluvun rajoitin astuu peliin edeltäneeseen malliin verrattuna 500 kierrosta korkeammalla, eli lukemassa 8.500 rpm. Leveine katteineen, muotoilulliseen kokonaisuuteen kuuluvine sivulaukkuineen ja sivuilta ulos työntyvine sylintereineen pyörä näyttää hienoisesti erilaiselta,
Perinteitä kunnioittava
öljyjäähdytteisen boxer-twinin kuivapaino on vain 229 kg. Se on touring-mittapuulla arvioituna vähän itse asiassa se on 35 kg kevyempi kuin Yamaha FJR 1300, joka on nelipyttyisistä tourereista kevein. RT on uskomattomat 171 kg kevyempi kuin Harleyn Ultra Classic Electra Glide. Tieto tästä vähäisestä painosta rohkaisi tuntemaan RT:n kevyeltä ja helposti käsiteltävältä, kun nousin ensimmäistä kertaa sen satulaan kaksipäiväisen, GS:n kanssa järjestetyn yhteistestin puolivälissä. Vakioistuimen korkeus on säädettävissä joko 820 tai 840 mm korkeuteen ja siltä yltää useimpien jalat tukevasti maahan. Valinnaisesti on saatavissa myös istuin,
Mahtava keskialue
74
Teksti: Roland Brown Kuvat: Paul Bryant ja Jason Critchell
jonka korkeus asettuu 750 milliin. Moottori käynnistyi perinteiseen boxer-tyyliin kuuluvalla heilahduksella, mutta sen käyntiääni ei ollut yhtä terävä kuin GS:ssä, vaikka sen pakoputkisto noudattaakin samaa rakennetta elektronisesti ohjattuine venttiileineen GS:n kanssa. Suorituskyky tuntuu myös olevan kutakuinkin samaa luokkaa. Huipputehoksi ilmoitettu 110 hv ei ole touring-pyörälle mikään sensaatiomainen lukema, mutta sen laaja-alainen vääntö tarjoaa vaivattoman ja vahvan kiihtyvyyden. Ajellessamme Almerian lähistön hyväpintaisilla teillä tuntui, että pyörän kuusiportaisessa laatikossa on aina oikea vaihde päällä, sillä se kiihtyi kaarteista iloisesti pelkällä kaasun kääntämisellä, jos kierrokset olivat kolmessa
tonnissa tai sen yläpuolella. Aivan kierrosluvun huippua lukuun ottamatta moottorissa tuntuu olevan aiempaa enemmän vääntöä kautta koko kierroslukualueen. Keskialueen suorituskyky tuntui niin mahtavalta, että vain harvoin kierrätin konetta edes lähelle 8.500 rpm kohdalla olevaa kierrosluvun rajoitinta. Moottorin värinät pysyivät myös alhaisina, ehkä jopa vielä hieman matalampina kuin edeltäneessä moottoriversiossa. Moottorin ruiskusysteemi toimii terävän tunnokkaasti ja myllystä löytyy mahtavasti potkua viiden-kuuden tonnin haarukassa, joten oli järkevämpää ja nautinnollisempaa vaihtaa jo tuolla
¦
RT:n "ohjaamossa" on nappia, nuppia ja vipua kuin lentokoneessa. Itse perusmoottoripyörä toimii kuten ennenkin, mutta ajan hengen mukaisesti mukavuutta (joskus jopa rasitteeksi asti) lisäävät varusteet tarvitsevat omat hallintayksikkönsä.
75
alueella isommalle ja hyödyntää moottorin vakuuttavaa vääntöä. RT:n kasvanut keskialueen voima on hyödyllinen ominaisuus liikuttaessa täydellä kuormalla. Cruisaillessamme rennosti A92-moottoritietä marssivauhtimme oli ylimmällä vaihteella päälle 120 km/h. Kun tuli tarvetta kiihdytyksiin, moottori vastasi pirteästi ja viiveettä kaasukahvan kääntämiseen, eikä vaihdetta tarvinnut polkaista pienemmälle. Edeltäneessä mallissa olisi ehkä täytynyt tehdä niin. Tämän tyyppisessä pyörässä matkustusmukavuus on yhtä oleellisen tärkeä ominaisuus kuin suorituskyky. Siltäkin osin BMW on onnistunut erinomaisesti. Ajoasento on säilynyt muuttumattomana, mutta ohjaustangon kiinnityksessä on nyt kumivaimennus ja vaihdepoljin on säädettävissä yksilöllisten toiveiden mukaisesti. Sekä kate että tuulilasi ovat kumpikin kyllin leveitä tarjoamaan erinomaisen tuulensuojan yhdessä kookkaiden, alas sijoitettujen peilien kanssa. Niiden näyttämää kuitenkin rajoittaa se, että käsieni kuvajaiset hieman varastavat tilaa peilien pinta-alasta. Jos olisin itse ostamassa oikeaoppista matkapyörää, pitäisin ensiarvoisen tärkeänä, että siinä olisi myös säädettävä tuulilasi. Mielestäni RT on lajissaan ehdottomasti yksi parhaista. Huomasin, että minun mittaiselleni tuulilasi ei ole kaikkein pystyimmässäkään asennossaan aivan riittävän korkea, mistä johtuen se synnytti lievän pyörteen, mutta tilanne rauhoittui heti, kun kumarruin
Yksi parhaista
hieman. Useimmilla ajajilla ei kuitenkaan tule ilmenemään tätä ongelmaa. Parin tunnin ajamisen jälkeen nautin suunnattomasti siitä kuinka vaivattoman rennosti RT taittaa taivalta, toisaalta minua hieman kyrsi se, ettei radiosta tullut mitään kuuntelemisen arvoista (radiossa on nyt 24 esiasetettua taajuutta aiemman kuuden asemesta), eikä minulla ollut tarvittavaa adapteria iPodin kuuntelemista varten. Se oli takkini taskussa, jonka olin heittänyt sivulaukkuun, eikä karavaanimme edetessä ollut tilaisuutta pysähtymiseen, että olisin saanut sen otettua taskusta. Vähän alkoi tulla kylmäkin, joten senkin vuoksi olisin halunnut takin, mutta onneksi pyörän varustukseen kuuluvat kahvojen ja istuimen lämmittimet, joista oli apua viluongelmaan. Käännyttyämme pois moottoritieltä RT pääsi esittelemään lisää hienoja erityisominaisuuksiaan.
Varustukseen kuuluu tuorein, ESA IIversio BMW:n kehittämästä elektronisesta jousituksensäätöjärjestelmästä. Sen avulla on mahdollisuus säätää jousen esijännitystä, kuten myös iskunvaimennusta pelkällä napin painalluksella. Edeltäneeseen versioon verrattuna myös vaimennuksen säätöskaala on laajempi. Jousen esijännityksen säätö on puolestaan hyvä valmius, jos esimerkiksi kuormitus muuttuu, tai jos kuormattuna ajettaessa tien laatu muuttuu oleellisesti. Silloin saadaan napin painalluksella lisättyä jousen esijännitystä ja vältytään esimerkiksi jousituksen läpilyönneiltä kuopissa ja pompuissa. Tällä koeajoreissulla ei ollut kuitenkaan tarvetta tämän tyyppisille säädöille. Saavuttuamme nopealle mutkatieosuudelle tuntui mahtavalta, kun vaimennuksen sai vaihdettua Comfortista Sport-asentoon tarvitsematta edes hidastaa vauhtia.
ESA II
76
BMW R1200RT (2010)
Moottori: Ilma/öljy-jäähdytteinen 8venttiilinen DOHC boxer-twin Sylinteritilavuus: 1170 cc Sylinterimitat: 101 x 73 mm Puristussuhde: 12:1 Pa-syöttö: Elektroninen ruisku Teho: 110 hv/7.750 rpm Vääntö: 120 Nm/6.000 rpm Kytkin: Kuiva yksilevyinen Vaihteisto: 6-portainen Toisioveto: Kardaani Etujousitus: Telelever, mono-vaimennin, jousto 120 mm, paluuvaimennuksen säätö. Valinnaisena lisävarusteena ESA II elektroninen säätö. Takajousitus: Paralever, monovaimennin, jousto 135 mm, jousen esijännityksen etäsäätö. Valinnaisena lisävarusteena ESA II elektroninen säätö Etujarru: Kaksi Ø 320 mm levyä, 4-mäntäiset puristimet ja takajarrun kanssa yhteen integroitu ABS Takajarru: Yksi Ø 265 mm levy, 2-mäntäinen puristin ja etujarrun kanssa yhteen integroitu ABS 3.50 x 17 aluvaluvanne, Etupyörä: 120/70 x 17 Metzeler Roadtec-rengas. Takapyörä: 5.50 x 17 aluvaluvanne, 180/55 x 17 Metzeler Roadtec-rengas Akseliväli: 1.485 mm Istuinkorkeus: 820-840 mm Etupään kulma/jättö: Ei ilmoitettu /110 mm. Tankki: 25 l Kuivapaino: 229 kg Hinta: 22.500,94 Maahantuoja: Oy BMW Suomi Ab Äyritie 8 B, 01510 Vantaa Puh. 09-6137 41 Sähköp.: info@bmw.fi www.bmw-motorrad.fi
Elektronisen jousituksen säädön uusimman version, ESA II:n takapään työasema on tämän näköinen "pahka" iskunvaimentimen kyljessä. Sekunneissa jousitus, joka oli säädetty letkeän mukavaan moottoritie-cruisailuun, muuttui jämäkän ryhdikkääksi sallien vauhdikkaan kaarreajon. RT ei ole yhtä ketterä ja nopea reagoimaan ohjaukseen kuin kevyempi ja leveämmällä ohjaustangolla varustettu GS, mutta silläkin pystyi kiiruhtamaan melko rivakasti, josta on osin kiittäminen myös Metzeler Roadtec -renkaita, riittävää maavaraa ja tehokkaita ABS-avusteisia jarruja. RT on kyllin jämäkkä, kevyt ja helposti hallittava, jotta sillä pystyy nauttimaan vauhdikkaasta mutkatieajosta, mitä ei voida sanoa läheskään kaikista sen raskaammista ja vaatimattomammin varustelluista kilpailijoista touring-pyörärintamalla. ESA-systeemi on niin helppokäyttöinen, ettei sen palauttaminen comfortasentoon vaatinut ylimääräistä keskittymistä ja paneutumista, kun saavuimme vauhdikkaiden mutkatieosuuksien jälkeen pikkukyliin, joiden läpi johtavat kadut ja tiet olivat epätasaisen pomppuisia ja kuoppaisia. ESA ei ole mikään huokea lisävaruste, mutta on varmasti hintansa arvoinen. Koeajopyörät oli varustettu myös BMW:n ASC-luistonestolla, josta ehkä on hyötyä joissakin tilanteissa, mutta minä en havainnut ajon aikana kertaakaan sen olemassa oloa. Palatessamme takaisin Malagaan moottoritietä ajaen nostin tuulilasin pystyasentoon, kytkin vakionopeuden säätimen päälle ja ryhdyin jälleen etsimään radioasemia. Mielestäni tällaiset härpättimet ovat lyhyillä matkoilla pelkkä riesa, sillä niiden kanssa pulaaminen vie osittain huomiokyvyn itse ajamisesta, mutta kenties ne
Mikä kenellekin tärkeää
antavat pitkillä taipaleilla lisämukavuutta muuten ehkä tylsistyttävältä ja loputtomalta tuntuvaan moottoritien tuijotukseen. RT:ssä on huomionarvoista, että kaikki se, mikä siinä edustaa periteisiä moottoripyöräilyn arvoja ja vaikka laajennettuna vielä käsittämään myös touring-moottoripyöräilyä ajatellen merkittäviä ominaisuuksia, niin kaikilta niiltä osin se on erinomaisen hyvä kokonaisuus. Molemmat sivulaukut ovat kookkaita ja helppokäyttöisiä, eikä niiden kapasiteetista rohmua enää tilaa CD-soitin. Polttoainesäiliö on nyt toteutettu siten että sen päälle voi kiinnittää tankkilaukun. Tilavuudeltaan 25-litrainen tankki on pyörän suorituskyvyn huomioiden oikean kokoinen. Rankassa ajossa RT kuluttaa noin 7 l/100 km ja keskivertokäytössä se voi jäädä alle 6 litran sadalla, joten tankillisella ajaa helposti yli 350 km. Takamatkustajalla on käytössään kookas istuin ja runsaasti jalkatilaa, sekä oma takaistuimen lämmönsäätelynuppi. Pyörään kuuluu tietysti myös lukematon määrä muita varusteita, eli pyörän muotoiluun integroitujen sivulaukkujen ohella myös takalaukku, sisälaukut, kromiosia ja toinen sähköpistoke. Useimmat ostajat valitsevat pyöriinsä epäilemättä runsaasti lisävarusteita, vaikka RT:n perusmallikaan ei lukeudu edes vakiovarustuksessaan lajinsa halvimpiin, puhumattakaan SEValinnanvaraa
mallista, johon markkina-alueesta riippuen kuuluu vakiovarusteena ESA, kahvojen ja satulan lämmittimet, ajotietokone, vakionopeudensäädin, ylimääräinen sähköpistoke ja kromattu pakoputkisto. Välillä tuntuu, että tämä harmaa BMW on hieman "harmaa" niin suorituskyvyltään kuin ulkoiselta väritykseltäänkin, mutta saavuttuamme takaisin Malagaan RT on koeajokierroksemme aikana todistanut, että uudistukset edeltäneeseen malliin verrattuna ovat olleet oikeaan osuneita tehden tästä ajattomasta touring-BMW:stä entistäkin paremman.
77
MV Agusta F4 (2010):
AJAJAYSTÄVÄLLISEMPI PETO
Teksti: Roland Brown Kuvat: Milagro
78
MV Agustat on opittu tuntemaan äärimmäisen kompromissittomina ja pienimpiä yksityiskohtiaan myöten täydellisyyteen tähtäävinä luomuksina. Viime syksynä esitellyissä, uudistuneissa Brutale-nakusporteissa oli otettu asiaan ensimmäistä kertaa uusi lähestymistapa. Absoluuttisesta ehdottomuudesta oli otettu pieni askel kompromissin suuntaan, jonka seurauksena ulkoisesti käytännössä entisellään säilynyt pyörä muuttui ajajaystävällisemmäksi ja huomattavasti useampien käyttäjien tarpeisiin soveltuvaksi. Nyt tätä ajatusmallia on sitten toteutettu ensimmäistä kertaa myös katetun F4-mallin suunnittelussa. Roland Brown kävi testaamassa, miltä tämä uusien tuulien mukainen moottoripyöräikoni käytännössä tuntui.
ahvi oli hotellin aamupalalla laihaa ... no, en sano mitä, mutta kukapa tällaisena aamuna tupla-expressoa kaipaisikaan. Paitsi että aurinko oli tuona helmikuisena aamuna klo 9.30 vielä melko alhaalla ja lämpötila tien pinnan tuntumassa lähellä nollaa. Olen uudistuneen MV Agusta F4:n satulassa, jonka juhlallisen piinaava imuäänen ulvonta nautinnollisesti pahoinpitelee tärykalvojani kiihdytellessäni sillä vuoron perään isommalle ja pienemmälle vaihdellen. Jos en ole nyt täysin hereillä, niin en sitten koskaan. Suorille syöksyessään F4 viipaloi kylmän, lähes käsin kosketeltavan tuntuisen hyytävän ilman sellaisella vauhdilla, että kyynelnorot valuvat silmistäni. Mutkaisilla osuuksilla se puolestaan hidastuu Brembo Monoblocien raivoisalla voimalla helposti ja tottelevaisen johdonmukaisesti. Yritän jahdata edessäni ajavaa, että saisin edes hänen satulansa alta pilkottavista pakoputkista hieman lämpöä oman pyöräni leveälle Pirelli Supercorsa SP-eturenkaalle.
K
Tänä päivänä ei ole kovinkaan tavanomaista, että tämän tyyppisten pyörien koeajoja järjestetään yleisillä maanteillä, mutta toisaalta on helppo ymmärtää syy, miksi meidät päästettiin maantielle ennen siirtymistä iltapäivällä Almerian moottoriradalle. MV:n isot nelisylinteriset ovat aina menestyneet erinomaisesti radalla. Tämän pyörän edeltäjä tehtaili ennätyshuippunopeudeksi 312 km/h Nardon radalla EteläItaliassa ja kyseisen saavutuksen jälkeen silloinen F4 sai mallinimekseen F4 R 312, samoin MV voitti kansainvälisen, radalla suoritetun vertailutestin hankkien itselleen maineen järkyttävän nopeana, mutta karskina ja äärimmäisen kompromissittomana tykkinä. Tämän karskiuden särmiä halutaan nyt tietoisesti hieman pehmennellä. Viime vuoden lopulla esitellyissä, Harleyn määräysvallan alaisina toteutetuissa Brutale-nakuissa haluttiin tuoda esiin parantunutta ajajaystävällisyyttä ja hienostuneempaan suuntaan kehittynyttä käytöstä. Nyt tätä samaa katsantoa on haluttu istuttaa myös F4-malliin. Sen moottoria on kehitetty joustavakäytöksi-
Särmien pehmentelyä
79
semmäksi samoin kuin runkoa ja niiden ansiosta pyörä ei ole enää ajettavuudeltaan yhtä "kulmikas". Muutoksen tuulia on aistittavissa myös visuaalisesti. Tätä puna-hopeaa luomusta pikaisesti vilkaistaessa ei ole kuitenkaan pienintäkään epäselvää mistä pyörästä on kyse (muut värivaihtoehdot ovat harmaa ja musta). Edestä löytyy edelleen muodoiltaan lähinnä timanttia muistuttava ajovalo ja takaa satulan alta työntyy esiin neljä pakoputkea, kuten alkuperäisessäkin F4:ssä, mutta joitakin Massimo Tamburinin mestariluomuksen kaarevista muodoista uusi muotoilutiimi on hieman terävöittänyt. Ryhmän vetäjänä toimii Massimo Tamburinin oppipoika Adrian Morton, joka palasi MV Agustan palvelukseen hieman ennen oppimestarinsa eläkkeelle jäämistä runsas vuosi sitten. Katteen nokka on aavistuksen verran terävämpi kuin edeltäjissä, samoin samaa muotoilullista näkemystä edustavat tankki ja satulan takaosa. Satulan takaosan alta esiin tulevat pakoputkien päät ovat nyt poikkileikkaukseltaan nelikulmaiset, eivätkä pyöreät urkupillit, kuten aiemmin. Katteen sivuilla olevista kulmikkaista aukoista näkyy vilahdus punaiseksi maalattua sylinterinkantta. Sylinteritilavuudeltaan 998-kuutioisessa, 16-venttiilisessä moottorissa, jossa venttiilit sijaitsevat palotilassa edelleen toisiinsa nähden säteettäin, on tehty lukuisia uudistuksia. Monet sen komponenteista ovat mitoitukseltaan aiempaa kompaktimPainavampi kampiakseli
Vaikka runko ei silmämääräisesti eroakaan edellisen mallin vastaavasta, niin käytännössä tämä on mitoitukseltaan ja komponenteiltaan täysin uusi koostuen CrMo-teräsputki- ja alumiinielementeistä. Moottori on myös käytännössä uusi, vaikka perusrakenne on säilynyt ennallaan. Lähes kaikki sen komponentit ovat uudistuneet. Venttiilikoppa on nyt maalattu punaiseksi, kuten Brutale-mallissa. Punainen pilkahtaa katteen sivuilla olevista aukoista juuri sopivasti uteliaisuutta herättäen. kokonaisuudessaan pyörän painoa on saatu tippumaan 10 kg. F4:n kuivapainoksi ilmoitetaan 192 kg (toisaalta F4 312 RR:n painoksi ilmoitettiin myös sama lukema). Jo paikalla seisoessaan F4 tuntuu erikoiselta, aivan kuten aikoinaan myös alkuperäinen 750 cc F4. Heitän jalkani yli sirosti muotoillun satulan ja samalla katseeni osuu pyörässä olevaan tarraan, joka kertoo merkillä voitetun 37 maailmanmestaruutta, sekä vähän sen etupuolella poikittain sijaitsevaan, Sachsin valmistetta olevaan ohjausiskariin, kiillotettua alumiinia olevaan etuhaarukan ylempään ja leveään T-kappaleeseen, joka puristaa Marzocchin teleskooppiputkia, sekä uuteen epäsymmetriseen instrumenttipaneeliin, jossa on näytöt kaikkeen mahdolliseen kierrosajoista vaihteen numeroon. F4 käynnistyi karhealla ärjähdyksellä, joka kuului sekä ilmansuodattimen boxista että pakoputkista. Liikkeelle lähdettäessä
Sivistyneempi
pia ja kevyempiä. Vastavuoroisesti uusi kampiakseli on sitten edeltäjäänsä kaksi kiloa painavampi ja siitä syystä se on uudelleen tasapainotettu. Painavammalla kampiakselilla on haettu moottoriin lisää joustavuutta ja helpompaa ajettavuutta. Runko on kokenut myös lukuisia uudistuksia. Sen peruskonsepti on kuitenkin säilynyt ennallaan eli se rakentuu CrMo-teräsputkikolmioista koostuvasta perusrungosta, sekä alumiinielementeistä, joihin kiinnittyy takahaarukan laakerointi. Lähes kaikki runkoon liittyvät yksittäiset komponentit ovat uudistuneet. Etuhaarukan kulma on pystympi, jousitus on pehmeämpi, takahaarukka on 20 mm pidempi, mutta se on edeltäjäänsä 1,2 kg kevyempi ja se osaltaan myötävaikuttaa siihen, että
Uudet komponentit
80
pyörä tuntui aivan yhtä racerimaiselta kuin edeltäjänsäkin tosin selvästi hienostuneemmin. Kaarteista ulos kiihdytettäessä pyörä vastasi kaasuun terävästi, mutta se hyökkäsi liikkeelle joustavammin. Tästä on oletettavasti kiittäminen edelleen kehitettyä Marellin valmistetta olevaa ruiskunohjausyksikköä ja edeltäjäänsä painavampaa kampiakselia. Vaikka se onkin aiempaa 2 kg raskaampi, se on silti kutakuinkin saman painoinen kuin vastaavan kokoisten japanilaisten kampurat keskimäärin. Kierrosten kohotessa kohti 13.500 rpm kohdalla olevaa rajoitinta F4:n käynti säilyi huomattavasti tasaisempana kuin edeltäneessä mallissa, jonka surraava luonne alkoi ajan oloon tuntua rasittavalta. On jotensakin ihmeellistä, että uusi moottori käy tasaisemmin, vaikka sen rakenteesta on poistettu tasapainotusakseli, joka kuului vielä edellisen mallin varustukseen. Moottorin tasaisuutta ei ole hankittu suorituskyvyn kustannuksella. Huipputeho on aavistuksen alhaisempi kuin edeltäneessä 1078-kuutioisessa RR 312-mallissa. Siinä sen ilmoitettiin olevan 190 hv ja tässä 186 hv/12.900 rpm. Jos eroa on, sitä on niin vähän, ettei asiaa käytännössä huomaa. Tiellä havaitsin kuitenkin käytännössä sen, että tämä uusi moottori on käynniltään tasaisempi, joustavampi sekä venyvämpi
ja sitä oli huomattavasti nautinnollisempi kierrättää oikein sydämen halusta. Tässä F4:ssä hyödynnetään nyt muuttuvamittaisia imutrumpetteja, jollaiset aiemmin kuuluivat Tamburinin "Limited Edition" -mallin vakiovarustukseen. Niissä kurkun pituus muuttui 10.500 rpm kohdalla riippuen siitä, millä vaihteella ajettiin. Ratkaisulla saadaan parannettua keskikierroslukualueen tehoa ja kaasun tunnokkuutta. Se ei kuitenkaan auttanut alhaisilla kierroksilla, sillä ajoin isoimmalla vaihteella noin 120 km/h mittarinopeutta kierrosten ollessa 5.000 rpm tuntumassa ja avasin nopeasti kaasun. Peli tuntui tuossa tilanteessa melko hengettömältä, mutta kun kierrokset kohosivat seitsemään tonniin, alkoi Lyyti kirjoittaa. Suurin osa runkoon tehdyistä muutoksista tuntui oikeaan osuneilta. Jousitus toimi erittäin hyvin maalaisteillä, joilla oli siellä täällä yllättäviä pintavaurioita, ja se tarjosi huomattavasti tasaisemman kyydin kuin olisin osannut edeltäneen mallin perusteella odottaa. MV suoriutui vakaan mallikkaasti ja ilman voiman käyttöä niin nopeista polvimaassa-kurveista kuin vuoriston hiusneulakäännöksistäkin. Pyörä on todennäköisesti muutaman kilon
Isolle ahdas
painavampi kuin jotkut sen kilpailijoista, mutta se ei muodostunut esteeksi pyörän ketteryydelle. Mukavuus on sitten toinen juttu. Satulaa on siirretty 20 mm eteenpäin, minkä vuoksi ohjaustangolle käsiä ojennettaessa on tarvetta kumartua entistä vähemmän, joka tarkoittaa pystympää ajoasentoa ja vastaavasti se tekee kookkaille kuskeille painautumisen alas tankille entistä vaikeammaksi. Pienikokoiset tervehtivät tätä muutosta varmasti ilolla, tosin 830 mm istuinkorkeus saattaa sitten vastavuoroisesti muodostua heille ongelmalliseksi, sillä se on 20 mm korkeampi kuin F4RR 312:ssa. Kun jouduimme eräässä kuvauspaikassa tekemään useaan kertaan U-käännöksen, erään japanilaisen täytyi aina laskeutua pyörän päältä ja kääntää se vierestä taluttaen. Tilannetta hankaloitti vielä se, että MV:ssä on etupyörän kääntymiskulma laidasta-laitaan melko vähäinen, kuten kyykkypyörissä yleensäkin. Minulle ei pitkäkoipisena tuottanut ongelmia pyörän korkeus, mutta jalkatapit kylläkin. Vanhassa F4:ssä oli säädettävät tapit, jotka olivat erinomaiset, mutta nyt MV on ilmiselvästi leikannut kustannuksia ja istuttanut kiinteät tapit aiempaa ylemmäs ja niiden vuoksi jalkani alkoivat krampata maantiekierroksella. Iltapäivän
IT LOU PLAY
THA! D, MU
SM 630 2010 10.900
30.4. asti Arrow äänenvaimentimet kaupanpäälle!
81
nnen projektiin ryhtymistä käytiin vilkasta keskustelua siitä, kuinka paljon F4:ää täytyy muuttaa. Suunnittelijan täytyy käydä taisteluja, hänen täytyy kamppailla ja perustella näkemyksiäsi saadaksesi pyörälle sille kuuluvan oman identiteetin, olkoon näkemys sitten oikea tai väärä. Teetpä niin tai näin, aina tulet saamaan kritiikkiä, mutta F4 tarvitsi mielestäni hieman uudistumista. Halusimme säilyttää tietyt visuaaliset elementit, mutta halusimme antaa pyörälle uutta jännitettä. Meidän täytyi avata hieman katteiden sivuja tehostaaksemme jäähdytystä, mutta halusimme pyörän näyttävän edelleen aidolta ja alkuperäiseltä F4:ltä. Aukoista paljastuu hieman myös moottoria ja se mitä sieltä vilahtaa, on aivan hyvän näköistä. Me maalasimme Brutalen sylinterinkannen punaiseksi, ja se toimii hyvin myös katetussa sporttipyörässä. Meidän täytyi ottaa suunnittelussa huomioon myös tuotantokustannukset. Alkuperäisen F4:n osalta ne olivat huimaavan korkeat ja sen vuoksi meidän oli puututtava asiaan. Meidän täytyi puntaroida
"E
asioita kustannukset huomioiden, mutta pätkääkään MV Agustan alkuperäisestä imagosta tinkimättä. Tiettyjä asioita oli pakko yksinkertaistaa, mutta se ei saa näkyä millään tavoin lopputuloksessa. Jokaisen pienimmänkin yksityiskohdan suunnitteluun on käytetty mittaamaton
määrä tunteja, sillä tämä on pyörä, jonka vierellä jokainen istuu tallissaan ihaillen sitä kerrasta ja tunnista toiseen. Siksi yhdestäkään sen detaljista ei saa löytyä moitteen sijaa. Positiivisena seikkana Harley-Davidsonin omistussuhteesta on mainittava, että tästä uudesta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, mikä pakottaa heidät etsimään uutta omistajaa, he ovat pitäneet jokaisen lupauksensa ja se on mahdollistanut näiden projektien loppuunsaattamisen ja joidenkin edelleen keskeneräisten hankkeiden jatkamisen. (Esim. 675-kuutioinen 3-sylinterinen, josta kerrottiin jo vuonna 2008, ja jonka piti astua tuotantoon jo viime vuoden lopulla.) Se on mielenkiintoinen projekti ja pyörä tulee olemaan poikkeuksellisen mielenkiintoinen. Nähdäänkö se jo mahdollisesti Milanossa, vai... Kuka tietää? Tällä hetkellä meille on tärkeää, että pyörä saadaan markkinoille ja yritys alkaa tehdä tulosta. Olemme luottavaisia, että yhtiönä MV Agustalle löytyy ennen pitkää ostaja, joka turvaa tämän legendaarisen merkin säilyvyyden moottoripyörämaailman kartalla."
1000 usi Kawasaki Zaked. U Super N Raakaa voimaa yä! ja suorituskyk
Hinta 15.213,78
+toim.kulut
toista stä ja ammattitai Osaavaa, ystävälli otta. vu palvelua jo yli 40 ksi! aliikkeen palveltava rvetuloa asiantuntij Te
litraa 68,25 e), vaihteistoöljystä (0,9 litraa 12,60 e) ja Molycote-lisäaineesta (2,3 e). Ajamista estäneitä vikoja tai toiminnan häiriöitä ei Guzzissa ole ollut, joten määräaikaishuollon yhteydessä ei korjauksia tarvittu. Aiemmin oli kuitenkin tehtävä yksi ylimääräinen huoltokäynti, johon liittyy pari maininnan arvoista seikkaa. Niistä kerron kohta lisää. Ensiasennusrenkaat, asfaltilla hyväpitoiset Pirelli Scorpion Sync MT 90 S/T:t, kestivät edessä ja takana saman verran, noin 10 400 km. Lukema on eturenkaan osalta pienenpuoleinen, takarenkaan osalta taas hieman parempi kuin tällaisissa pyörissä yleensä. S/T-renkaat ovat kuvioinniltaan lievästi enduromaiset. Kai mielikuvasyistä, sillä niiden pito on soralla tuskin yhtään parempi kuin katurenkailla yleensä. Stelvio ei suuren painonsa (lisävarusteineen ja bensatankki täynnä yli 280 kg) ja leveän, matalaprofiilisen takarenkaansa puolesta ole mikään maastopyörä. Niinpä päätin, että yhtä hyvin voin käyttää renkaita, jotka näyttävätkin katurenkailta. Taakse laitettiin Michelin Pilot Road 2CT, kaksikomponenttirengas, joka useiden vertailutestien mukaan on pidoltaan hyvä, märällä suorastaan erinomainen. Rengas on silti kestävä. 19-tuumaiselle etuvanteelle ei 2CT-versiota ollut saatavissa, joten sinne tuli yksikomponenttinen Pilot Road. Stelvion ohjauksesta tuli Pilot Roadeilla niin kevyt, että se saattaa joidenkin mielestä olla suorastaan arveluttavaa. Minulle tuo sopii hyvin. Pyörä kulkee yhä sinne, minne haluankin, oltiin sitten suoralla tai kaarteissa. Soratietäkin pääsee entiseen tapaan. Tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että uusia pyörä- ja automalleja on vietävä myynnin jälkeen tarkastuksiin tai korjauksiin. Usein toimia nimitetään takaisinkutsuiksi, mikä on suomennos englannin sanasta recall. Kielestä riippumatta sanassa on nolostuttava sävy: tuote lipsahti keskentekoisena myyntiin, joten ajokki pyydetään palauttamaan viimeisteltäväksi.
Tappien ja levyjen vaihtoa Renkaat uusiksi
Kahden vuoden aikana on kilometrejä kertynyt 12 225 km. Ajamisen estäneitä vikoja ei ole ollut.
jokaudella 2009 kertyi Stelvion matkamittariin 5747 km. Bensaa Guzzi kulutti saman verran kuin tämän kokoluokan muutkin matkaendurot, eli keskimäärin 5,8 litraa sadalle kilometrille. Enimmillään, nopeassa ajossa kylmällä säällä, Stelvio söi 6,8 litraa, minimissään puolestaan 5,3 litraa sadalle. Ajotietokone väitti kulutukseksi keskimäärin 6,3 % todellista enemmän. Öljynkulutusta ei ollut havaittavissa. Guzzin matkamittarissa on nyt 12 225 km. Loppukesällä 2009 tehtiin 10 000 km:n huolto. Se maksoi öljyineen ja tarvikkeineen 389 euroa, joka koostuu kolmen tunnin töistä, öljynsuodattimesta (15 e), ilmansuodattimesta (19,85 e), sytytystulpista (peräti 76 e), moottoriöljystä (3,5
A
Olen ajanut Moto Guzzin matkaenduro Stelviolla kaksi ajokautta. Seuraavassa kerron kokemuksia varsinkin toisen kesän ajoista sekä esittelen matkailussa hyödyllisiä lisävarusteita. Mukana on opettavaista tarinaa niillekin, jotka ajavat muilla merkeillä kuin Guzzilla.
¦
Ensiasennusrenkaina tulleet Pirelli Scorpion Sync MT 90 S/T:t ovat kuvioinniltaan enduromaiset, mutta pidoltaan asfalttirenkaat. Pirellien tultua kulumisrajalle laitettiin tilalle Michelin Pilot Roadit. Niillä pärjää asfaltin ulkopuolella siinä missä Pirelleilläkin, kuten myöhemmästä, perälaukkua esittelevästä kuvasta näkyy.
85
Englanniksi asiaa kutsutaan nykyisin termillä safety inspection. Se kuulostaa vähemmän nololta ja ehkä oikeammaltakin, sillä usein on vain tarkistettava jokin turvallisuudelle tärkeä yksityiskohta, jossa on havaittu alttiutta vaurioihin. Samoin on saattanut ilmetä, että jokin osaerä on tehty huonosta materiaalista tai väärällä tavalla. Näin kävi Guzzin sylinterien neliventtiilikansien suhteen. Niiden tuotannon alussa oli mukaan tullut erä huonolaatuisia, nopeasti kuluvia nostotappeja. Nostotapit siirtävät venttiileitä aukaisevan voiman nokka-akseleilta eteenpäin. Kulumisen merkkinä on alkuun ollut venttiilikoneiston äänekkyys ja lopulta isot tuhot sylinterinkansissa. Ajamani Stelvion venttiilit eivät pitäneet ääntä, eikä muutenkaan ollut havaittavissa mitään poikkeavaa. Mutta kun kerran kutsuttiin, vein pyörän maahantuojan korjaamoon Piikkiöön. Samalla sain koeajoon Moto Guzzi 8V Sportin (Moto-1 nro 8/2009), joten reissu oli monella tapaa hyödyllinen. Nostotappien vaihdon yhteydessä Moto Italian mekaanikot kiinnittivät huomiota etujarrun ravistamiseen. Syy oli selvä, jarrulevyt olivat menneet kieroiksi. Huomasin etujarrun tärinän noin 7000 ajokilometrin jälkeen, mutta en muistanut asiasta mainita. Vaan Piikkiön pajan sepät olivat pyytämättä tilanneet uudet jarrulevyt. Sain ne takuuseen, kuten pitääkin. Muutamat muilla moottoripyörämerkeillä ajavat ovat kertoneet, että jarrulevyjen kieroutumista on väitetty normaaliksi kulumiseksi, joka ei kuulu takuun piiriin. Älkää uskoko: kuluminen johtaa levyn ohenemiseen eikä siihen, että lähes uutta vastaavassa paksuudessa oleva levy menee mutkille. Kannattaa pitää puolensa, jos takuuaika ei ole mennyt umpeen, sillä jarrulevyt eivät ole halpoja. Stelvion tapauksessa etulevyn ohjehinta on 409 euroa kappaleelta, takalevyn puolestaan 146 euroa. Etujarrulevyjen käyristyminen on nykypyörissä yleistä. Yksi syy siihen on, että levyt tehdään ohuiksi, jotta jousittamaton paino pysyisi pienenä. Verratkaapa nykyisiä levyjä vaikkapa 1980-luvun eksoottisen superpyörän, Honda CB 1100R:n levyihin: sen levyt ovat nykyisiä yli kaksi kertaa paksummat. Tuskin sellaiset vähästä mutkille menevät. Nykypyörien hyvä jarrutusteho tuottaa paljon lämpöä, eivätkä ohuet levyt tunnu sitä kestävän. Lisäksi etupyörässä käytetään yleensä ns. kelluvia levyjä. Ne ovat yhteydessä pyörän napaan vain joustavien niittien kautta. Niitit eivät pakota levyä pysymään ryhdissään eivätkä johda jarruKieroutuvat jarrulevyt
Toinen etupyörän kieroksi menneistä jarrulevyistä on jo poistettu, ja rengasta vasten nojailee käyttämätön levy valmiina kiinnitettäväksi. Uudet levyt poistivat jarrutuksen yhteydessä esiintyneen tärinän ja vähensivät tarvittavaa puristusvoimaa selvästi.
Kritiikkiä
tuksen tuottamaa kuumuutta pyörännapaan juuri lainkaan. Ennen levyt olivat laajalla kosketuspinnalla pyörännavassa kiinni. Uutena Guzzin jarrulevyt ovat 5 mm paksut, ja levyjen kuluttua 4,5 mm:iin asti on ne uusittava. Stelvion etulevyjen paksuus oli juuri ennen vaihtoa, 8600 ajokilometrin jälkeen mitattuna 4,92 mm. Takalevyssä oli paksuutta jäljellä 4,84 mm. Se oli kulunut enemmän kuin etulevyt, vaikka käytän takajarrua vähän. Jarrutuksessa ajoneuvon massa painuu etupyörän varaan, joten takalevy joutuu pienemmälle kuormitukselle kuin etulevyt. Ehkä takajarrulevy on kuluvampaa metalliseosta, ja asiaan vaikuttaa myös takajarrun pienuus. Uusi takalevy painaa 1150 grammaa, etulevyt painavat 1650 grammaa kappale. Useimmat lienevät laillani olleet enemmän huolissaan etujarruihin liittyvästä kulumisesta. Vaan Stelvion etulevyt olisivat, elleivät olisi menneet mutkille, kestäneet ajotyylilläni noin 50 000 km, mutta takajarrulevy vain noin 27 000 km. Kannattaa seurata niin jarrupalojen kuin jarrulevynkin paksuutta, eikä takajarrua pidä unohtaa. Uudet jarrulevyt olisi Moto Italiassa asennettu Stelvioon veloituksetta, mutta halusin tehdä vaihdon itse. Se oli helppo työ. Pientä lämmitystä tarvittiin, jotta lukitteella varmistetut pultit suostuivat irtoamaan. Radiaalisesti kiinnitetyt jarrukaliiperit oli helppo irrottaa ja laittaa takaisin paikoilleen. Jarrutus sujuu taas ilman täristystä. Ilmeisesti uudet levyt ovat erilaista metalliseosta kuin alkuperäiset, sillä tarvittava oikean käden puristusvoima on selvästi pienentynyt.
Moto Guzzi -moottoripyörien ystävillä on pian 30-vuotias merkkikerho Gruppo Moto Guzzi Finlandia. Kerholla on hienot ja vilkkaassa käytössä olevat kotisivut. Guzzikerholaiset eivät suhtaudu uskonkiihkoisesti merkkiinsä, vaan käsittelevät sivuillaan yhtä lailla pyöriensä hyviä kuin huonojakin ominaisuuksia. Kritiikkiä ei kaihdeta, vaan sitä toivotaan lisää. Niin voinee tulkita sen, että Norge-raportistani käydyssä foorumikeskustelussa pari henkilöä antoi ymmärtää, etten ole yhdessäkään kirjoituksessani sanonut mitään kielteistä mistään testaamastani moottoripyörästä tai kokeilemastani ajovarusteesta. Meinasin alkuun ilahtua, että nyt löytyi kaksi henkilöä, jotka ovat lukeneet kaikki kirjoitukseni, ja jopa tarkkaan. Tokko lie vastaavia muita, sillä moottoripyöräilyä koskevia kirjoituksiani on niitä muistakin aihepiireistä, mutta jääkööt ne tässä on kertynyt 32 vuoden aikana lähes 300. Vaan pian ilmeni, että tuskin sellaisia on edes kahta. Väitteen esittäjät nimittäin myönsivät, etteivät he olleet lukeneet matkatestiraporttiani Guzzi Norgesta (Moto-1 nro 2/2010). He kuitenkin katsoivat pystyvänsä arvostelemaan koko tuotantoni. Kärkevyyttä kaihtamatta, suorastaan ostetuista mielipiteistä syyttäen, vaikka oli tainnut ko. herroilta jäädä vähälle lukemiselle muutkin kirjoitukseni. Eivät he olleet huomanneet yhtään kriittistä kommenttia myöskään Guzzi Stelviota koskevasta koeajoraportistani (Moto-1 nro 7/2008). Siinä kerroin, että
86
ajoviiman pyörteet kiusaavat, kahvojen tärinä häiritsee, kytkin on jäykkä, etujarrut vaativat paljon puristusta, alakierrosten veto on nykivää ja että kierrosalueella 3500-5000/min on vääntökuoppa, jonka alueella Stelvion kone käy jyskyttävästi ja täristäen. Valittelin myös bensatankin pienuutta: säiliön tilavuudeksi mittasin vain 17 litraa. Tuntuu epäreilulta, että jostain pyörästä kerron kahteen ja jopa kolmeen (ks. Stelvion kustomointisarjan 1. osa, Moto-1 nro 5/2009) kertaan samoja kielteisiä seikkoja. Taannoin aloitin myös BMW K 1300 GT:n matkatestiraportin Moto-1:n tämän vuoden ykkösnumerossa kertaamalla edeltäjämalli K 1200 GT:n heikkouksia. Onneksi pystyin kertomaan hyviä uutisia GT:n parannetusta versiosta. Samoin voin nyt raportoida Stelvion osalta myönteisestä kehityksestä. Kuten kustomointisarjan 1. osassa kuvasin, Stelvion kahvojen tärinää saatiin kuriin ohjaustangon päihin laitetuilla painoilla, parhaiten niillä, jotka tulivat käsisuojien mukana. Ajoviiman pyörteilyn haitat poistettiin pleksivirityksillä kohtuuhintaan. Tuossa edellä kuvasin, miten näppivoiman tarve etujarrua käytettäessä väheni. Vielä hauskempaa on se, että pariin heikkouteen tuli korjausta ilmaiseksi ja itsestään. Noin 10 000 km:n tultua matkamittariin havahduin huomaamaan, että pyörähän kulkee siistimmin kuin uutena. Enää ei 3800/min ole tärinän kannalta ratkaiseva kierrosluku, vaan tärinää alkaa kahvoissa tuntua vasta 4200/min tietämissä, silloinkin vaimeana ja vain hitaasti lisääntyen. Peilit ovat kirkkaat aina todelliseen nopeuteen 110 km/t asti kuutosella. Moottoritienopeudessakin tutina on vähäistä. Samoin on kone parantanut tapojaan alakierroksilla. Kun koeajoraportissani sanoin, että alle 3000/min kierroksilla ei tee mieli ajaa, niin nyt kuutosella pyörä kulkee kuutosvaihteella siististi 65 km/t, jolloin kone käy noin 2500/min. Nelosella voi ajaa jopa 2000/min, ja moottori vetää pehmeästi ja tasaisesti. Kyselin Moto Italian Marko Niemeltä, onko Stelvioon laitettu huollon tai venttiilikoneiston osien vaihdon yhteydessä päivityksiä moottorinohjaukseen. Ei ole laitettu, joten päädyimme arvelemaan, että Stelvio taitaa olla kunnolla Sivulaukkujen kiinnitykseen ei tarvita putkikehikkoa, kolme pientä tukitankoa riittää. Kiinnityskorvakkeet ovat Stelviossa vakiona. Guzzin mukana tulee kolme virta-avaimella toimivaa lukkoa, joista kaksi laitoin sivulaukkuihin.
Hyviä uutisia
Sivulaukut istuvat Stelvion kyljillä tiiviisti eivätkä tee pyörää kohtuuttoman leveäksi tai aerodynaamisesti epävakaaksi. sisäänajettu vasta 10 000 km:n jälkeen. 2-venttiilikantiset Breva ja Norge ja 4-venttiilikantinen Sport eivät täristäneet kahvojaan uusinakaan. Sitten lopultakin matkavarustelua esittelemään. Guzzin matkaenduro ei vakiovarusteisenakaan ole niin onneton tavarankuljetusajokki kuin useimmat muut moottoripyörät. Stelviossa on tavarateline ja siinä kiinnitystapit sidontaa varten, sekä pikkutavaroille tilaa satuloiden alla ja bensatankin sivussa olevassa, lukittavassa kotelossa. Laukuilla saadaan kuljetuskykyä lisää. Pyörän mukana tulee kolme virtaavainta tottelevaa lukkoa, joista kaksi voi laittaa sivulaukkujen lukkopesiin. Laukuille on pyörässä ripustuskorvakkeet, joten kiinnitykseen ei tarvita erillistä putkikehikkoa. Tarpeen ovat vain pienet,
Matkatavaroita sivulaukkuihin
takajalkatappien runko-osiin kiinnitettävät tukitangot, joiden päähän sivulaukut lukittuvat. Lisäksi asennetaan takalokasuojaan, rekisterikilven etupuolelle poikkitanko, joka tukee molempia sivulaukkuja. Tuet tulevat sivulaukkujen mukana. Sivulaukut on tehty muovista. Ne ovat muodoltaan ja rakenteeltaan samat kuin Norgessa vakiovarusteina olevat laukut, jotka saa lisävarusteina myös Brevaan ja Sportiin. Eroa on vasemmassa sivulaukussa, joka on Stelvion yläkautta linjatun äänenvaimentimen takia muotoiltu pienemmäksi, noin 24-litraiseksi. Se vähentää laukun käyttökelpoisuutta. Oikea laukku on tilavuudeltaan 36 litraa ja siihen mahtuu integraalikypäräkin. Sivulaukut painavat 10,2 kg pari, ja tukiraudoista tulee lisäpainoa vain puolisen kiloa. Laukkusatsin tuoma painon lisäys on varsin pieni, sillä yleensä yhdistelmä laukut + kiinnityskehikko painaa 15-16
¦
87
kg. Toisaalta maksimikuorma on pienehkö, vain 5 kg/laukku. Sarjan ohjehinta on 785 euroa. Laukunkansien salpasysteemi ei ole näppärin mahdollinen, sillä salpoja on kaksi per laukku. Lukollisesta salvasta saa avaimen pois, vaikka salpa ei olisikaan saanut kunnon otetta laukun kannesta. Siksi toista salpaa tarvitaan varmistuksena. Salvat ovat rakenteeltaan sellaiset, että huono sulkeutuminen ei erotu kunnollisesta sulkeutumisesta pikasilmäyksellä. Suosittelen huolellisuutta laukkujen sulkemisessa. Sivulaukut eivät tee Stelviota epävakaaksi suurissakaan nopeuksissa, vaikka laukkuihin onkin merkitty, että suurin sallittu nopeus on 130 km/t. Eivätkä laukut haittaa ajoa pienissäkään nopeuksissa, vaikka kaadoinkin sateen liukastamalla mökkitiellä Stelvion kyljelleen (Moto-1 nro 5/2009). Vasen sivulaukku sai tuta Stelvion painon. Vaikka laukut ovat joustavan ja heiveröisen tuntuiset, kesti vasen laukku koettelemuksen hyvin. Halkeamia tai repeämiä ei tullut, pelkästään pieniä naarmuja jäi kannen alareunaan. Laukun runko-osan reuna venyi niin, että kansi ei enää sulkeudu siististi. Kannen reunahuullos on kuitenkin niin leveä, että se yltää kumitiivisteeseen, joten laukku on yhä käyttökelpoinen. Laukku on yhä jopa tiivis, vaikkei päältä katsoen uskoisi. Saatavana on myös alumiininen sivulaukkupari, joka on tuttu Stelvion NTXversiosta. Tilavuutta alumiinilaukuissa on hieman enemmän kuin muovisissa, 37 litraa/ laukku. Alumiinilaukun muoto on kuitenkin sellainen, että kypärä tuskin sopii sisään. Hintaa laukkuparilla on kiinnityskehikkoineen 820 euroa. Laukkujen lukoissa on omat avaimensa, joten virta-avaimella eivät nämä laukut toimi. Perälaukkuja on Guzzeihin tarjolla useita malleja. Hankkimani iso, 45-litrainen laukku on Guzzin yleismalli. Laukussa on komea Moto Guzzin logo ja kyytiläiselle mukava selkänoja. Varuste muistuttaa Givin laukkuja. Myös avaimensa puolesta, eli laukun lukossa ei voi hyödyntää pyörän mukana tullutta kolmatta, virta-avaimella toimivaa lukkoa. Hintaa laukulla ja kiinnitysalustalla on yhteensä 295 euroa. Perälaukun kiinnittämistä varten tavaratelineestä otetaan muovisuoja pois.
Perälaukun valintaa
Perälaukkuun mahtuu kaksi kypärää. Laukun etupinnalla on kyytiläiselle mukava selkänoja. Stelvion bensatankin muoviselle, monimutkaisesti muotoillulle pinnalle eivät yleismalliset tankkilaukut istu. Guzzin oma tankkilaukku ei ohjausta eikä näkyvyyttä haittaa, mutta kovin tilava se ei ole.
Tilalle laitetaan perälaukun kiinnitysalusta, jonka kiinnitykseen on neljä pulttia. Laitoin vielä pari lisää, jotta kuormitusvääntö ei kohdistu niin lyhyelle matkalle. Laukku on kevyt, vain 3,45 kg. Kiinnitysosista tulee lisäksi painoa 550 g, mutta poistettavien osien mukana lähtee 315 g. Laukku on tilava, vesitiivis ja hoitaa tehtävänsä hyvin,
eikä tee pyörää ainakaan suomalaisissa nopeuksissa epävakaaksi. Suurin sallittu kuorma on perälaukuille tavanomainen 5 kg. Virta-avainta totteleva lukko sopii pieneen perälaukkumalliin, joilla on tilavuutta 28 litraa. Sen hinta on 305 euroa. Alumiinisten sivulaukkujen kaveriksi sopii parhaiten NTX-mallin perälaukku, joka maksaa kiinnikkeineen ja lukkoineen noin 335 euroa. Stelvion muovikatteella suojattuun bensatankkiin eivät magneettikiinnitteiTankkilaukunkin saa
88
set tankkilaukut tartu. Mallikohtaisessa tankkilaukussa on erillinen pohjaosa, joka laitetaan hihnoilla kiinni rungon yläputkien ympäri edestä. Tankin päällä olevan katemuovin ja pohjaosan väliin laitetaan lisäksi kaksipuolinen tarra. Se osoittautui turhaksi lisukkeeksi, joka irtosi pian. Takapäästä kiinnitys tulee tarranauhoilla ja koukuilla bensatankin suojamuovin reunaan, satulan alle. Pohjaosassa on bensiinisäiliön korkin kohdalla aukko, joten tankkaus sujuu esteettömästi ilman, että pohjaosaa tarvitsisi hihnoistaan löysentää. Itse laukku tarttuu alustaansa pikakiinnityksellä. Kun etupään pikaliittimet aukaisee, saa laukun kipattua pois tieltä tankkauksen ajaksi. Samoin laukun otto irti käy sukkelasti. Laukku hoitaa tehtävänsä asiallisesti, mutta siinä ei suuria tavaramääriä kuljetella. Tilaa vähentää kolmiomainen muotoilu ja koholla oleva tankin täyttöaukko. Tankkilaukun pienuus on nykypyörissä yleistä toista se oli ennen, kun perinteisesti suoriksi muotoiltujen, pitkien bensatankkien päälle oli mahdollista pystyttää 2-, jopa 3-kerroksisia tankkilaukkuja. Niihin sopi rutkasti tavaraa, ja nakupyörissä ne myös suojasivat kuskia ajoviimalta. Ohjattavuuden ja yleensä turvallisuuden kannalta huojuva laukkutorni oli kyseenalainen, eikä sen takaa oikein nähnyt mittareitakaan. Guzzin oma tankkilaukku ei rajoita Stelvion ohjausta eikä haittaa näkyvyyttä. Laukussa on kaksi käyttökelpoista sivutaskua ja läpinäkyvä kansi karttakoteloksi. Viimeksi mainittu on pienehkö, ei A4-kokoa kuten isoissa tarvikelaukuissa. Laukun ohjehinta on 240 euroa. Lämmöstä on puutetta suomalaisen ajokauden alussa ja lopussa, joskus välilläkin. Sähköllä lämpiävät kahvat on hyvä apu tähän ongelmaan. Stelvioon saa sellaiset lisävarusteina. Sähkö tulee niihin ohjaustangon ulkopuolisilla johdoilla. Ratkaisu ei ole niin siisti kuin tangonsisäinen johdotus, mutta asennuksen kannalta näin on helpompi. Lämpökahvojen asennus vie noin tunnin. Lämpökahvat ovat holkilliset myös kytkinpuolella, joten laitto paikalleen käy sujuvasti. Ohjaustankoon on sentään porattava reikä, johon kytkinpuolen kahva ankkuroidaan kiinnitysruuvilla. Ruuveja on kaksi, mutta kiinnitin kahvan vain yhdellä ruuvilla, jolla kahva kiinnittyi riittävän jämäkästi. Virtaa tarjoavat liitäntäjohdot ovat valmiina tarjolla oikean sylinterin sytytyspuolan lähellä rungossa. Jotta sain johdot asennetuksi mahdollisimman siististi, otin
Käsille lämpöä
Stelvion lämpökahvasarjaan kuuluu kaksi muoviholkillista kahvatuppea, johdot liittimineen, ohjaustangon päihin tulevat kierretulpat sekä nippusiteitä johtojen siistiä kiinnitystä varten. Näin istuu lämpökahva johtoineen kaasukäden puolella. Kytkinkäden peukalolla hoidetaan lämmön kytkentä ja sen voimakkuuden säätö ajotietokoneen painikkeella.
katteen pois: 48 pulttia, kolmea kokoa, kaikki kuusikulma-avaimella. En suosittele, ellei puuhailu varsinaisesti kiinnosta, sillä kytkentä onnistuu myös ilman katteen purkamista. Myöskään bensatankkia ei tarvitse irrottaa. Asennuksessa vaikeinta oli alkuperäisen kytkintupen poisto, joka vaati fyysistä voimaa. Moto Italiasta kertoivat vinkiksi, että paineilma auttaa. Sittemmin kokeilin sitä remontoidessani museopyörääni BMW R27:tä. Raotin kahvatuppea hieman ruuvimeisselillä ja puhalsin paineilmaa rakoon. Ilma venytti tuppea irti ohjaustangosta, joten tupen veto pois tangon päältä kävi helposti. Hyvä konsti. Lämpökahvat hoitavat tehtävänsä hyvin. Tehoasentoja on kolme, joista voimakkain riittää kylmillekin ajosäille. Lämmitystä käytetään vasemman peukalon ulottuvilla olevalla "hiirellä", joka ohjaa ajotietokonetta ja mittariston nestekidenäyttöä. Viimeksi mainittuun etsitään
ensin lämpökahvojen kuva. Sitten valitaan haluttu teho, ja painaistaan lämmitys päälle. Käyttöliittymä toimi epämääräisesti ja hitaasti, kunnes Marko Niemen ehdotuksesta purin katkaisinyksikön, puhdistin sen ja öljysin lopuksi monikäyttö-öljyllä. Ilmeisesti sähkö ei ollut aiemmin päässyt kunnolla kulkemaan, koska noiden toimien jälkeen lämpökahvojen käyttö alkoi sujua. Olen silti sitä mieltä, että Norge- ja Grisomallien erillinen katkaisija on helpompi käyttää. Guzzin lämpökahvat painavat 240 g, mikä on vain vähän enemmän kuin vakiokahvojen 135 g/pari. Kahvasarjan mukana tulevat ohjaustangon pään kierretulpat, jotka vaihdetaan alkuperäisten, vähän lyhempien tilalle. Lämpökahvojen hinta on kova, 272 euroa. Samannäköisiä tarvikekahvoja saa alle satasella, mutta ne tuskin sellaisenaan sopivat Stelvioon, ainakaan jos pyörään on laitettu käsisuojat.
¦
89
Kun tuossa tuli sähköllä lämmittämisestä puhe, on syytä mainita myös lisäpistorasian asennus. Guzzeissa vakiona oleva pistorasia on iso, autoista tuttua tupakansytytinkokoa. Moottoripyörän tärinässä eivät isot pistokkeet pysy paikoillaan. Useita erilaisia kokeilin ja kaikki huonoiksi havaitsin. Jotkut niistä saivat löystyessään aikaan oikosulun ja sulakkeen palamisen. Stelviossa tuo pistorasia on hankalassa paikassa, takasatulan alla olevan tavarakotelon seinämässä. Siksi esimerkiksi sähköllä lämpiävän liivin käyttämiseen on parasta laittaa pyörään toinen, parempi pistorasia johonkin kätevästi tarjolla olevaan paikkaan. Sopiva paikka löytyy katteesta, ja mielestäni paras pistorasiatyyppi on Bemareista, Ducateista ja Triumpheista tuttu 12-millinen. Sellainen, jossa maajohto on erillisenä ja jossa on saranoitu, jousikuormitteinen kansi estämässä pölyn ja veden pääsyä sisään. Hyviä pistorasioita, joissa on sulakkeella varustettu johdotus, saa moottoripyörien lisävarusteita myyvistä liikkeistä. Asensin pistorasian Stelvion katemuovin yläpintaan, bensatankin vasemmalle puolelle. Siitä on kätevä ottaa sähköä lämpöliiviin kylmillä ajoreissuilla. Talvis-
Sähkölle väylä
aikaan liitäntä on jatkuvassa käytössä, kun ylläpitolaturi (ks. juttu Optimate-laturista, Moto-1 nro 4/2005) pitää pyörän akun kunnossa. Edellä mainitsin, ja olenpa maininnut useita kertoja aiemmissakin Guzzien koeajoraporteissani, että koneen veto kierrosalueella 3800-5000/min on vaisua. Samoin olen kertonut, että tehdas on vääntökuopan sittemmin täyttänyt uudella imuilmanoton rakenteella, nokka-akselit vaihtamalla ja moottorinohjausta jalostamalla. Stelvioihin muutokset tulivat vuoden 2009 toiselta neljännekseltä alkaen, muiden mallien osalta en tiedä siirtymän ajankohtaa. Vaan ei nosta vuonna 2008 tehty Stelvio etupyöräänsä tiestä pelkästään kaasukahvaa kiertämällä kuten BMW R 1200 GS teki. Ei tietysti tarvitsekaan, mutta pitihän sitä päästä kokeilemaan, miten saksalainen muutossarja asiaan vaikuttaa. Siitä ja muutamista pienemmistä virityksistä aikanaan sarjan kolmannessa osassa. Seuratkaa Moto-ykköstä. Yhteystietoja Gruppo Moto Guzzi Finlandia, Moto Guzzi merkkikerho vuodesta 1982. Internet: www.guzziclub.fi Moto Italia Import Oy, Tammisillantie 224, 21501 Piikkiö. Puh. (02) 472 6414, sp: motoitalia@motoitalia.fi, Internet: www.motoitalia.fi.
Vääntövoimaksi matkalle
Kätevä paikka lisäpistorasialle on katteen yläpinnalla, bensatankin kupeessa.
Vasemmalla ylhäällä on 12-millinen pistoke ja sen alapuolella on 12-millinen pistorasia. Oikeanpuoleiset ovat Guzzin suosimaa suurempaa kokoa, mutta ne eivät toimi moottoripyöräkäytössä niin hyvin.
90
Yksityishenkilö voi ilmoittaa ilmaiseksi Motomarkkinoilla. Lähetä nimellä ja osoitteella varustettu ilmoituksesi oheisella lipukkeella (muukin käy) n. 2 vko ennen seuraavan lehden ilmestymistä osoitteella: Moto1-lehti, Ahdenkallionkatu 46,
markkinat
Ilmoita ilmaiseksi
mopo- ja mp-varaosia
www.tmi-janikaasalainen.com
pääkaupunkiseudulla. Kuvia netissä - soittele puh. 044 329 1256. Lasten ajopuku MP-Asu; takki 150 cm ja housut 140 cm sekä ajosaappaat koko 37. Hinta yhteensä 80 euroa. Hyvälaatuiset. Puh. 040 838 7181 (Tuusula).
05820 HYVINKÄÄ tai fax 010 2961 841, puh. 010 617 2400 tai sähköpostitse osoitteeseen: ilmoitus@moto-lehti.com Myydään Ostetaan Vaihdetaan Sekalaiset
Varusteita ja tarvikkeita
Kypärät mallia Schubert C1 ja BMW System4. Molemmat kokoa 60 ja värinä metallivaaleaharmaa. Kypärät hyväkuntoiset! Hintapyyntö 200:-/kpl. Yhteydet puh. 0400607531 tai sp heikki.j.halme@ gmail.com. Kypärät Raaseporissa.
Lähettäjän nimi osoite postinumero puhelin
VUOKRATAAN
Vuokraa MP kesäksi: BMW K 1100 RS tai Honda CBR 900 RR. Lyhin vuokra-aika 1 kk. Vuokra alkaen 200 e/kk. Tied. 0400 428 167 Enontekiöllä Suomineidon kainalossa, Palojoensuussa, halpa yöpyminen, vanhalla koululla. 10 eur/hlö/vrk. (sis. keittiön käytön ja saunan). Tiedustelut puh. 045 632 8262
MYYDÄÄN
Moottoripyöriä
Ducati Monster 800ie 2005, punainen. Ajettu 20 tkm. Eritt. hyvässä kunnossa ja runsain varustein. Kaikki kulutusosat juuri vaihdettu ja 20 tkm huolto tehty. Hinta: 7200,- Pyörä on Imatralla. Puh: 040 512 9242. BMW K1100 RS vm. -95. Ajettu 67000 km, huollettu, hyväkuntoinen, metallimusta, 3:lla laukulla, Öhlins-takaiskari. Hp. 4000,- Puh. 0400 105 125.
BMW R1100S vuosimalli 2002. Rekisteröity 2004. Ajettu 17000 km. Laukut, sylinterisuojat, hyvät renkaat, akku 2008. Harmaametalli väri. Myydään käytön vähäisyyden takia hyvään kotiin. Hinta 8900,- p. 050 3900 200 Espoo
Takalaukku Givi E 52, selkänojalla, jarruvaloilla ja telineellä 260. Tuulenohjain Laminar Lip 50. Etulokasuojan jatke 20. Moitteetomassa kunnossa. Olleet BMW K 1200 Gt:ssä -03. Puh. 040 545 3940 Lohja.
NV 30 DKW RT200 -52. Nostalgisia ajohetkiä tarjolla: SUOMI-pyörä, historia tiedossa. Moottori täysin uusittu. Rekisterissä. VAIN 3000 eur. Puh. 040 5684 670.
Yamaha XVZ-1300 Royal Star Custom mp -98.1300cc pyörä, todella hyväkuntoinen ja runsailla lisävarusteilla. Ajettu 35000 km. Tilaa kuvia ja utele hintaa osoitteesta tero.tapola@scanweb.fi tai puh. 040 552 4565.
KTM 400 LC4 vm. 2000, käyttöönotettu v 2002. Erittäin hyvässä kunnossa pidetty ja vähän ajettu (3700 km) valkokilpinen enduro. Tarakka, pohjapanssari ja käsisuojat. Mukaan myös varikkopukki. Hp. 5200 . Koeajomahdollisuus
91
Ducati Multistrada 1200 /1200S:
MIELLYTTÄVÄ, MUTTA JULMETTU RAAKALAINEN
Multistrada on täysin omanlaisensa moottoripyörä, jolle ei tarkkaan ottaen löydy edes vertailukohtaa. Näihin päiviin saakka monikäyttöisellä moottoripyörällä on tarkoitettu lähinnä matkaenduroa, joka soveltuu matkailuun ja omaa valmiudet myös soratielle, mutta Ducatin Multistradassa yhdistyvät sekä ketteryys, matkaenduromainen väljyys, miellyttävä matkustusmukavuus että sporttipyörän raivoisa suorituskyky kaikki yhdessä ja samassa paketissa, joka painaa ainoastaan 189 kg.
aikki Multistradan koeajoa edeltänyt keskustelu pitäytyi pyörän elektroniikassa ja sen lukemattomissa valinnaisissa ohjelmavaihtoehdoissa, mutta ajamisen jälkeen mieleeni palaa ainoastaan yksi asia pyörän ehta voima ja tapa kuinka se hyökkäsi Lanzaroten laavakentän kurveista kiihdytettäessä. Multistrada oli tyrmäävän nopea, kevyt ja käytökseltään maltillisen tuntuinen puristaessani ohjaustangosta ja istuessani lähes pystyssä istuma-asennossa sen miellyttävän tuntuisessa satulassa mittarin näyttäessä noin 150 km/h nopeutta. Suonissa virtaavan adrenaliinin pumppausnopeus erottaa Multistradan muusta joukosta. Muut monikäyttöiset pyörät ovat nopeita, kyvykkäitä ja miellyttäviä ja joillakin on tarjottavanaan myös edisMonipuolisin
K
Teksti: Roland Brown Kuvat: Milagro
tyksellistä elektroniikkaa, mutta Multistradassa ei tarvitse Sport ja Touring asetuksissa kuin hieman hipaista kaasukahvaa, niin tajuat heti, että tämä pyörä määrittelee tästä edespäin ne rajat mihin todella moottoripyörä pystyy. Mikään toinen pyörillä liikkuva laite ei kykene yhdistämään ominaisuuksiinsa samalla tavoin monipuolisuutta ja pitkillä matkoilla arvostettavaa mukavuutta, sekä 150 hevosvoiman tarjoamaa raakaa suorituskykyä kokonaispakettina, jonka kuivapaino on ainoastaan 189 kg. Tämä hyvin erilainen Multistrada edustaa Ducatin aidointa ydinosaamista. Se toteuttaa Ducatin "Many roads"filosofiaa tavalla, josta Bolognassa ei osattu edes uneksia seitsemän vuotta sitten, jolloin he esittelivät ensimmäisen Multistrada-mallinsa. Tuo ensimmäinen 992 cc ilmajäähdytteinen ja 84 hevosvoimainen V-twin oli korkea ja melko
kömpelö, joskin mukava ja melko käytännöllinen, mutta se ei herättänyt juurikaan intohimoja. Tämä uusi nestejäähdytteinen, 8-venttiilinen DOHC V-twin desmo-moottorinen Multistrada on puolestaan vakavasti otettava peto. Sen kone on lainattu 1198-mallista ja sitä on täydennetty yhdellä kautta-aikain kehittyneimmällä elektroniikkapaketilla, mitä moottoripyörien maailmassa on tavattu. Ducatin toimitusjohtaja Claudio Domenicali totesi puheessaan: "Se on sporttipyörä ilman niille ominaisia varjopuolia. Se on matkustus- ja ajomukavuudeltaan miellyttävin pyörä, mitä olemme koskaan valmistaneet." Ajettuani pyörällä en voi väittää, etteikö asia olisi juuri niin kuin hän sen sanoiksi puki.
Räätälöity
¦
92
93
mutta eivät kuitenkaan kasvata pyörän kokonaisleveyttä samalla tavoin kuin Hypermotardissa. Päästyämme ulos kaupungista tämän vulkaanisen saaren maaseudun maisemat olivat yllättävän vehreitä. Vei vain sekunteja, kun pyörä muuttui napin painalluksella Touring-asetuksiin, jolloin käytössä olivat kaikki 150 hevosvoimaa. Esitteitä lukemattakin kävi heti selväksi, ettei kyseessä ollut tavanomainen kaksineuvoinen "matkaenduro". Ajettuani loivan asfaltissa olleen kohouman yli pyörä kohotti kakkosella iloisesti keulaa, vaikka en sitä tietoisesti yrittänytkään. Pohjimmiltaan Multistradan käytöstä voi sanoa ystävälliseksi, niinpä pidin sitä Touring-asetuksissa. Hämmästelin moottorin hienostuneen joustavaa käytöstä ja pyörän mukavuutta. Moottori ravisti jonkin verran, kun kierrokset putosivat alle 3.000 rpm lukeman, mutta sen ylitettyään käynti ja veto tuntui hyvin hienovaraisen joustavalta. Kurveista kiihdytettäessä ei ollut kuitenkaan voimasta pulaa, sillä vahvalla keskialueen väännöllään pyörä hyökkäsi mahtavan voimallisesti eteenpäin. Touring-asetuksessaan pyörä on omimmillaan vauhdikkaassa moottoritie-cruisailussa, jolloin se vastaa ohituksissa kaasuun viiveettömästi, tosin näitä ominaisuuksia ei tarvittu helmikuisena aamuna Lanzaroten kapeilla teillä. Pyörä vaikutti erittäin lupaavalta pitkien taivalten taittamiseen. Tuulilasi on melko pieni, mutta se pystyi kuitenkin ohjaamaan ajoviiman pois ylävartaloltani, tosin en välttynyt pyörteiltä kypärän seudulla edes lasin korkeimmassakaan asennossa. Korkeuden säätö (60 mm) on nopea ja helppo suorittaa kahdella isokantaisella ruuvilla ilman työkaluja. Olisin uteliaisuuttani halunnut kokeilla korkeampaa tarvikelasia, josko se olisi auttanut pyörteisyyteen. S Touringin vakiolaukut ovat suhteellisen tilavat, etenkin vasemmanpuoleinen, johon ei ole tarvinnut tehdä syvennystä pakoputkea varten. Laukut ovat helppokäyttöiset, eivätkä jätä pyörää "alastoman" näköiseksi, kun ne irrotetaan siitä. Ne eivät kuitenkaan anna itsestään vakuuttavan tukevaa vaikutelmaa, eivätkä välttämättä ole vesitiiviit. Pyörään on saatavissa myös kookkaammat laukut, kuten myös takalaukku. Pyörän keskiseisontatuki sai osakseen kritiikkiä, joka on helppokäyttöinen, mutta sen käyttövipu osui joillakin häiritsevästi saappaan kantapäähän. Isoista jaloistani huolimatta en havainnut tätä ongelmaa. Pitkiä matkoja ajavat harrastajat antavat erityistä arvoa kahdelle satulan alapuolella
Pitkä huoltoväli
Vaikka Multistrada onkin nimensä mukaisesti monikäyttöpyörä, maastokäyttöön se soveltuu vain hyvin pinnallisesti ja siitä syystä ohuesta alumiinilevystä valmistettu pohjapanssarikin on mitoitettu kestämään vain hyvin keveitä kosketuksia. Multistrada S Touringin vakiovarustukseen kuuluvat sivulaukut on suunniteltu pyörän muotoilulliseen kokonaisuuteen hyvin istuviksi. Pyörään on saatavana myös kookkaammat laukut lisävarusteena.
Mittaristo on kokonaisuudessaan tässä, mutta siitä löytyy kaikki tarvittava info. Oikeassa reunassa näkyvä pyöreä näyttö kertoo mikä valittavana olevista neljästä hallintaohjelmasta on käytössä. sijaitsevalle sähköpistokkeelle, sekä kasvaneelle huoltovälille, joka on nyt 24.000 km. Tankkausvälien pituus pitäisi olla myös yksi Multistradan valteista, sillä Ducati sanoo, että tämä moottorin 11°-kehitysversio on ratkaisevasti polttoainetaloudellisempi kuin vanha Testastretta. Ajettuamme 190 km vaihtelevissa olosuhteissa ja vaihtelevalla vauhdilla, mm. yhden pätkän täysillä, jolloin sain mittarilukemaksi 263 km/h ja 241 km/h Garmin-navigaattorin näyttöön, joka kuuluu Ducatin lisävarusteisiin. Tuo Garminin satelliittinäyttö on varmastikin uskottavampi lukema. Joka tapauksessa tämän vaihtelevavauhtisen ajorupeaman keskikulutukseksi muodostui 7,7 l/100 km, joten normaalissa ajossa päästään merkittävästi pienempiin kulutuslukemiin.
Mittaristo on yhtä kattava kuin tyylikäskin. Siinä on kaikkien tavanomaisten toimintojen lisäksi näytöt polttoaineen kulutukselle ja matkalle, jolle tankissa jäljellä oleva polttoainemäärä riittää, sekä polttoainemittari. Nopeusmittarin optimismia tasapainottaa pessimistinen varoitusvalo, joka ilmoittaa polttoaineen loppuvan huomattavasti aikaisemmin kuin se todellisuudessa loppuu. Viimeinen koeajopyrähdys oli päivän huipentuma. Palasimme takaisin viimeiselle kuvauspaikalle, mutta tällä kerralla Sport-asetuksella ajaen ja moottorin kaiken tehon hyödyntäen. Pyörä hyökkäsi hitaimmista kurveista aivan käsittämättömällä raivolla. Kaasu reagoi toiveisiin terävän tunnokkaasti ja viiveettömästi, enkä aistinut sen toiminnassa vähäisimmässäkään määrin kömpelöä kulmikkuutta, vaan se todellakin toimi reaaliajassa. Olisinko sitten suoriutunut samasta pätkästä vielä nopeammin 1198:lla? Mitä todennäköisimmin kyllä, mutta eroa ei varmastikaan olisi muodostunut sanottavan paljoa, enkä ole lainkaan varma olisiko se tuntunut hauskemmalta.
Jämäkkä ja tunnokas
95
liaan pyörän, jossa on ennennäkemättömät maantieominaisuudet yhdistetty matkailumukavuuteen ja helppoon yleiskäyttöön. Multistrada on niin hyvä kuin sen teknisistä ominaisuuksista kertovista tiedoista on pääteltävissä. Monikäyttöisten moottoripyörien maailma ei ole enää entisensä.
Ducati Multistrada 1200 [1200 S]
Moottori: Nestejäähdytteinen, 8-venttiilinen 90° DOHC desmo V-twin Sylinteritilavuus: 1198 cc Sylinterimitat: 106 x 67,9 mm Puristussuhde: 11,5:1 Pa-syöttö: Mikunin ruiskurungot ja Mitsubishin ruiskunohjausjärjestelmä Teho: 150 hv/9.250 rpm Vääntö: 118,7 Nm/7.500 rpm Kytkin: Märkä monilevyinen Vaihteisto: 6-portainen Etujousitus: Ø 50 mm Marzocchi [Öhlins Ø 48 mm] USDteleskooppihaarukka, jousto 170 mm, jousten esijännityksen säätö, puristusja paluuvaimennusten säätö [elektroninen säätö] Takajousitus: Sachs [Öhlins] -monovaimennin, jousto 170 mm, jousen esijännityksen, puristus- ja paluuvaimennuksen [elektroninen] säätö. Etujarru: Kaksi Ø 320 mm levyä, 4-mäntäiset Brembo radial-puristimet, ABS valinnainen lisävaruste [vakiovaruste] Takajarru: Yksi Ø 245 mm levy, 2-mäntäinen puristin, ABS valinnainen lisävaruste [vakiovaruste] 3.50 x 17 aluvaluvanne, Etupyörä: 120/70 x 17 Pirelli Scorpion Trail Takapyörä: 6.00 x 17 aluvaluvanne, 190/55 x 17 Pirelli Scorpion Trail Etuhaarukan kulma/jättö: 25°/110 mm Akseliväli: 1.530 mm Istuinkorkeus: 850 mm Tankki: 20 l Paino: 189 kg (ilman bensiiniä) Hinta: 21.999,78 [27.989,55] Maahantuoja: Oy Hailac Ab Metsäkyläntie 4 01800 Klaukkala Puh. 09-276 6570 Fax 09-2766 5766 Sähköp.: myynti@ducati.fi www.ducati.fi
Tämä johtuu osittain super-jämäkästä ja tunnokkaasta rungosta. Sport-ohjelma jäykisti jousituksen tehokkaasti estäen etupään sukeltamisen jarrutuksissa, vaikkakaan etupyörä ei ollut kaikin ajoin edes kosketuksissa tien pintaan. Leveän ohjaustangon ansiosta pyörän sai pakotettua tiukkoihin käännöksiin nopeasti ilman ylimääräistä voiman käyttöä ja vaikka jalkatapit raapivatkin asfalttia ennen kuin pitävät, kahdesta kumikoostumuksesta valmistetut Pirelli Scorpion Trails -renkaat saavuttivat luiston rajan, Multistrada kallistui kaarteissa niin rankasti, että keskiseisontatuki raapi tien pintaa. Pyörä myös pysähtyi rajun tehokkaasti, josta on ensisijaisesti kiittäminen Brembon 4-mäntäisiä radial-puristimia ja Ø 320-millisiä levyjä. Joissakin tilanteissa tunsin kuitenkin lievää pettymystä, sillä S-mallin vakiovarustukseen kuuluva ABS alkoi katkoa jarrutusvoimaa liian aikaisin tyypillisen tykytyspulssin tuntuessa jarrukahvassa etenkin alamäessä, jossa oli peräkkäin useita, lievästi pomppuisia kaarteita. Tämä ilmeni nimenomaan ohjelman Sport-asennossa, jolloin vaimennus oli säätynyt jäykemmäksi. Bosh-Brembo yhteistyönä kehitetty ABS ei pänninyt minua kuitenkaan niin paljoa, että olisin kytkenyt sen pois toiminnasta. Siitä olen kuitenkin vakuuttunut, ettei se yllä aivan samaan kuin alan parhaat vastaavan tyyppiset ratkaisut. Päivän päätteeksi suoritimme pienen maastopyrähdyksen, jonka piti olla loppuhuipentuma tämän kaikkein sporteimman
ABS-tykytystä
kaksineuvoisen testirupeamalle. Ducati läpäisi sen kevyesti huolimatta kivistä ja pikkukuopista. Kyseessä oli loppujen lopuksi melko tasainen sorapintainen tie, joka ei ollut sinällään kovin haasteellinen. Enduroasetuksessa takapää nousee vähän korkeammalle ja jousitus pehmenee, samoin luistonesto vähentyy sallien kaarteissa pienet takapyörän sladit. Sekä DTC että melko sileäkuvioiset renkaat toimivat odotusteni mukaisesti, mutta todellisessa kurassa, tai pehmeässä hiekassa olisi varmasti tullut ongelmia. Jopa jousituksen ollessa kaikkein pehmeimmässä asennossaan Ducati tuntui melko ryhdikkäältä isommissakin pompuissa, osin ehkä siitä syystä, että säätötoleranssi ääripäästä toiseen on melko rajallinen. Saman kaltainen jousituksen esijännityksensäätömahdollisuus kuin uudessa BMW:n ESA II:ssa, saattaisi olla käyttökelpoinen ominaisuus. Siitä voisi olla hyötyä myös mahdollisten vaurioiden ennalta ehkäisyssä, sillä rankkaa käyttöä ajatellen rakenteet eivät näyttäneet kovin jykeviltä. Ohut alumiinista valmistettu suoja moottorin alla tarjoaa jonkinasteisen suojan, mutta käsisuojiin sijoitetut etuvilkut näyttävät varsin haavoittuvaisilta. Älkäämme silti olko liian kriittisiä. Pyörä on kevyt, ajo-ominaisuuksiltaan kelpo ja jousitukseltaan riittävän hyvä myös maastoajoon jokaiselle joka on riittävän rohkea, tai rikas viedäkseen sen myös metsään. Ducatille kuuluu kunnia, että se on kehittänyt moneen tarkoitukseen soveNimensä mittainen
96
Pannonian voittoisa taival Jorma Ratilaisen tarina
· Harley-Davidson Forty-Eight · Husqvarna SMS630 ja TE630
Koeajossa mm.:
Mielenkiintoiset et atkakertomuks m ja paljon muuta!
Antoisaa ajelua Afrikassa
Numero 4/10 ilmestyy 20.5.
Tilaa omasi: www.moto1.fi
ÄLÄ JÄTÄ VÄLIIN!
Kolmen Afrikka-artikkelin sarjassa kerromme lukijoillemme suomalaisen matkamotoristin kokemuksista Afrikassa. Tässä sarjan ensimmäisessä artikkelissa kirjoittaja keskittyy Gambiaan ja sieltä tehtyihin lyhyisiin retkiin Senegaliin, Mauritaniaan ja Guinea-Bissauhun.
Sport Classic
Hypermotard
Streetfighter
Multistrada
MTS1200 MTS1200 ABS MTS1200 S MTS1200 T
Superbike
HYM796 Dark HYM796 HYM1100 Evo HYM1100 Evo SP
Monster
M696 M696 ABS M1100 M1100 ABS M1100S M1100 S ABS
Koeajokiertue alkaa nyt.
MOOTTORI: 1 198 cm3 , nestejäähdytteinen,2-sylinterinen, 90º L TEHO (hv / k/min): 150 / 9 250 VÄÄNTÖ (Nm / k/min): 119 / 7 500 KUIVAPAINO (S-malli): 189 kg TAKUU: 2 vuotta VÄRIT: Musta (S-malli), punainen ja valkoinen
Uusi Multistrada 1200 on yhdistelmä sporttipyörän henkeä kisaradoilta, touring-pyörän kapasiteettia ja mukavuutta, nakupyörän hallittavuutta ja matkaenduron keveyttä. Vain napin painalluksella: Sport, Touring, Urban ja Enduro -asetukset ohjaavat välittömästi moottoria, jousitusta ja luistonestoa maiseman vaihtuessa. Elegantti ja tyylikäs muotoilu, runsaat vakio- ja lisävarusteet, turvallisuus ja Superbike-ratoja hallinnut Testastretta Evoluzione -moottori luovat Multistradasta matkakumppanin jolle ei ole vaihtoehtoja. Koeajokiertueen aikataulun löydät osoitteesta www.ducati.fi
MAAHANTUOJA: Oy Hailac Ab, Metsäkyläntie 4, KLAUKKALA I Puhelin (09) 2766 570 I E-mail: myynti@ducati.fi I Tervetuloa tutustumaan myymäläämme.
SF SF s
848 Dark 848 1198 1198S 1198S Corse 1198R Corse
GT1000