• Malaga ............. alk. 249,Budapest 7pvä.. alk. 299,-* Pattaya 9pvä .... alk. 649,-* * sisältää lennot ja hotellin. Myös upeita Intian kiertomatkoja sekä osamaksulla. YLI 900 KOHDETTA KAIKKIALLE MAAILMAAN! Marraskuun lahjamme sinulle! Exuviance Vespera-seerumin á 79 ? ostajalle, lahjaksi normaalikokoinen uudistava Exuviance-vartalovoide. (Lahjan arvo 42?) Vespera-seerumi antaa kosteutta ja suojaa talven viimaa vastaan. Syysmallistot saapuneet Myymälässämme paljon syksyisiä uutuuksia mm. neuleita, puseroita, tunikoita ja housuja. Meillä sinua palvelevat koulutetut pukeutumisen ammattilaiset. www.intiakeskus.fi Yrjönkatu 8, Helsinki ? Puh. 09 - 680 3180 Matkoja yli 40 vuotta toiveittesi mukaan. Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 Nettiajanvaraus: beautyexperience.nettiajanvaraus.fi Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.fi Verkkokauppa auki 24/7 MunkinSeutu 2016 - Viikot 44-45 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 47. vuosikerta - Nro 20 Tarvitsetko hyvää vuokralaista? Syksyn kunniaksi takaamme tämän Muuttoja ensi vuoden vuokrat tarkastus yhden vuosimaksun hinnalla! kpaäuäpllaen HARKITSETKO OMA KODIN MYYNTIÄ? Kartoitetaan yhdessä unelmasi ja toiveesi. Kun olet tehnyt päätöksen, voit huoletta jättää kaiken muun hoidettavakseni. Lisäksi voit valita kodinvaihtoa helpottavia lisäpalveluja, jotka auttavat sinun ja perheesi arkea. Ota reippaasti yhteyttä! Minulla on aina aikaa Sinulle ja tutuillesi kaikissa asuntoja koskevissa asioissa! www.maijahertzbaumann.com Tarjous uusille Täydenpalvelun vuokranantajaasiakkaille. Palkkio 1,24 * kk vuokra ensimmäisen vuokrauksen yhteydessä. Ensimmäinen vuosilasku: 1,1 * kk vuokra tammikuussa 2018. puh 040 6807700 | maija.hertzbaumann@kahdeksas.fi www.kahdeksaspaiva.fi Kahdeksas päivä Oy | LKV Maija Hertz-Baumann Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo etistä: orosi n s.fi u v a a Var sk u n niske ta linte EUROOPAN SUURIN Tennis-Bistro ? ? ? ? 22 SISÄKENTTÄÄ 11 ULKOKENTTÄÄ 4 SULKAPALLOKENTTÄÄ KAHVILA, SHOP, KUNTOSALI, VIP-TILAT, ? HIEROJAT, VALMENTAJAT, SEURAT JA PALJON TENNISVÄKEÄ Kutomokuja 4, 00380 Helsinki Puh. 09 565 6050 www.talintenniskeskus.fi
• MunkinSeutu 2 Vertaa romukullan hintoja! Kultapitoisuus 21,80 750/18K 20.10 22.30 ?/g 16,30 585/14K 15,50 17.20 ?/g Hinnat 13.10.2016 Hinnat 10.12.2015 20.05.2015 Isom m hyvitatkin ku etää ltae n het rät i! Nro 20 ? Viikot 44-45 HOITOA ALKOHOLISMIIN PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. kuvatapio.fi Lämpö- ja vesijohtoliike Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset IKKUNANPESUT SYYSAURINGON ILOKSI! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille ? p. 010 281 2600 Töölön Putkiliike Oy www.lakeudenpito.fi 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja Rautatieasema Asematunneli Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.fi Suomessa jo yli 20 19 vuotta! Välkommen att fira Asustehuolto Ullastiina Hyvä yrittäjä, ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Svenska dagen Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 den 6 november kl. 14-16 vid Hoplaxskolans Munknäsenhet, Locklaisvägen 11 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Musik för barn med bandet Robin Hund kl. 14 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Festtalet hålls av stadsstyrelseledamot Marcus Rantala. joulu lähestyy! Skolans femte klass säljer kaffe och bulla till förmån för lägerskolan Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Arr: SFP i MunkSnejden Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa www.karprint.fi Riitta Juslin 09-413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi ERI TT IT T SE ES TU Soita ja varaa paikkasi ajoissa! Meidän RO Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51 ja aineistopäivä on perjantaina 9.12. E LY S S Ä I R N L AN IN ERIKOISHINTA Mäyräkoira an luontokuvaajna reissukaveri Pieni Maikki autistipojan paras kaveri at Käytösongelmllä kuriin lempeioilla luontaishoid 5/2016 6,60 4,90 KOIRA 5/2016 6,50 Janina Glad ravilukiossa Ruotsissa ERIKOISHINTA 5,90 HOITO ? RAVINTO ? UUTUUD ET ? NEUVOT ? VINKIT Espanjan Rotuesittelyssä löytökoirat sulattivat hännätön ien manx laj lau sydämet Facebookista löytyy koiriaNeulo lenkkiseuraksi ihanat kissakuvioiset villasukat! Henkiparantaja auttaa kissojen käytösongelmissa Minttu pelasti masentuneen emäntänsä Maatia ija: iskissan Asiantunt arvost a, us vielä ran Pidä koira koillis pohjalukemissa älä inhimi tä! 5/16 6,40 Islanninh onen hurmaa mev atkailijan ELOKUVAHEV OSEN tärke Koulu varsalle hytuksesta vä ieli ja halu jatmka a in om rauhallisuuinaisuus s Kissa löysi oman kotinsa kahdeksan vuoden jälkeen Amatöörien EM-ohjastaj a amma ei mieli ttilaiseksi Lajin vaihto montéen saada hevo sen syttym voi ään ? vähän toivoKAVIOKUUME a ja paljon työtä
• Viikot 44-45 MunkinSeutu 47. vuosikerta ? nro 20 Ajankohtaista Munkkiniemen talviuintipaikka heräsi kesäuniltaan Helsingissä oli viime vuoden vaihteessa asukkaita 620 715. Kun Talin tenniskeskus avattiin vuonna 1976, asukkaita oli 503 000. Kasvua on ollut myös Talissa: keskus aloitti kahdeksalla sisäkentällä, nyt niitä on jo 22 ja ulkokenttiäkin 11. Vireä, kasvava Talin tenniskeskus ??Talin urheilupuisto Länsi-Helsingissä on ainutlaatuinen liikuntapaikkojen keskittymä. Alueella voi pelata amerikkalaista jalkapalloa, golfia, jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa, keilata, kuntoilla salilla ja perheliikuntapuistossa, seikkailla köysimetsässä ja pelata tennistä. Tennis tuli Taliin 40 vuotta sitten. Talin tenniskeskus vihittiin virallisesti käyttöönsä 13.11.1976. Keskuksessa oli kahdeksan tenniksen sisäkenttää ja kaksi sulkapallokenttää, mikä tuntui varsin suurelta määrältä. Mutta se olikin vasta alkua. Helsingin kaupungin suunnitelmissa oli jo 1960-luvulla Taliin sijoitettavasta tenniksen sisähallista, mutta kaupunki joutui siirtämään hankkeen muiden suunnitelmien ja metron rakentamispäätöksen vuoksi aina 1980-luvulle saakka. Tämä sisähallipulassa olevalle tennisväelle oli tietysti iso pettymys. HVS-Tennis, maamme suurin tennisseura ryhtyikin itse hallin suunnitteluun. Hankkeessa olivat mukana Suomen Tennisliitto ja Insinööritoimisto Jaakko Pöyry Oy. Tenniksen päänäyttämö Suomessa Talin tenniskeskus on ollut Suomen tenniksen päänäyttämönä alusta asti. Sen kentillä on nähty vuosien varrella lajin huippuihin kuuluvia pelaajia melkoinen liuta, kuten Novak Djokovic IPP Open ATP Challengerissa, Magnus Norman Davis Cupissa, Mats Wilander, Hans Simonsson ja Henrik Sundström Kings Cupissa Goran Ivanisevic HBL Cupin finaalissa, Yannick Noah kipparoimassa Ranskan DC-joukkuetta, Jimmy Connors treenaamassa ennen Helsingin Jäähallissa pelattavaa näytösottelua, Todd Martin luennoimassa, Kristina Mladenovic OrtoLääkärit Openissa ja tuoreimpana Mikael Pernfors seniorien MM-kisoissa. Unohtamatta tie- tenkään koko suomalaiskaartia, Jarkko Niemistä, Veli Paloheimoa, Aki Rahusta, Olli Rahnastoa, Emma Lainetta, Nanne Dahlmania, Petra Thorénia ja Anne Aallosta. Yli tuhat kävijää päivittäin Mutta Tali on paljon, paljon muutakin kuin huipputennistä. Se on muutaman kymmenen ihmisen työpaikka ja reilun tuhannen päivittäisen kävijän harrastuspaikka. Tenniskeskus on päivittäin avoinna klo 6.30-23.30. ? Aamuseitsemän ja iltayhdeksän välillä Talin kentillä on joka tunti 60-80 henkilöä, kertoi toimitusjohtaja Pekka Mäkelä. ? Ja sisäkenttiähän on 22. Vuodessa meillä on kävijöitä 330.000-350.000. Vuosien varrella toiminta hallissa on muuttunut niin, että Talin kaikesta toiminnasta jo yli puolet ohjattua toimintaa ? valmennusta tai ohjausta - ja/tai tapahtumia, kilpailuja, kursseja sekä asiakas- että yritystilaisuuksia. Lähes päivittäin pelataan jollain kentällä yksittäisiä sarjatennisotteluita eri ikäluokissa ja sarjatasoilla. Tali ei ole vain yhden tennisseuran, HVS-Tenniksen (yli 1700 jäsentä), kotihalli, vaan siellä toimivat myös 12 vuotta sitten perustettu Open Tennis Club (reilut 260 jäsentä) ja Helsinki Tennis Club, onpa tunteja myös Meilahdessa toimivalla HLK:lla. Paitsi seurojen valmennuksessa ja ohjauksessa, tennistaitoja kehitellään myös tenniskouluissa: Talissa toimivat Tenniskoulu Hedman Oy, Jari Hedman Tennis Company ja Tenniskoulu Mikko Horsma. Kotipaikakseen Talin valitsi myös Jarkko Nieminen Tennis Academy, jossa viedään junioreja tehovalmennuksessa kohti ammattilaisuutta. Sivu 7 ??Munkkiniemen rannan pukuhuoneet aukesivat lokakuun alussa innokkaille talviuimareille. Talviuintipaikkaa pitää yllä vasta perustettu Munkkiniemen Avantouimarit ry. Avantouinti sopii jokaiselle terveelle ja uimataitoiselle aikuiselle. Kylmään veteen kannattaa totutella pikkuhiljaa, jotta harrastus tuntuu jatkossakin miellyttävältä. Kylmänsietokyky vaihtelee: toiset pystyvät uimaan avannossa pitkiäkin aikoja, kun taas toisille riittää pelkkä kastautuminen. Avantouinnissa kehon lämpötila laskee tilapäisesti, ja siksi uinnin jälkeen kannattaa pukeutua lämpimästi. Näin lämpö palautuu kehoon mahdollisimman nopeasti. Talviuintia ei suositella sydän- ja verenpaineongelmaisille. Myös flunssaisena ei pidä altistaa itseään kylmälle. Uimatossuja ja avantoon tarkoitettuja käsineitä kannattaa käyttää, kun vesi on alle 10-asteista, sillä ääreisverenkierto on usein muuta verenkiertoa heikompaa. Talviuintikausi Munkkiniemen rannassa jatkuu lokakuun alusta toukokuun loppuun saakka. Miehille ja naisille on omat lämmitetyt pukuhuoneet, joita voi käyttää aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan klo 6.30 ? 22.00. Tiloissa ei ole saunomismahdollisuutta. Munkkiniemen Avantouimareiden jäseneksi voi liittyä lähettämällä viestiä osoitteeseen munkkiniemenavantouimarit@gmail.com. Osoite: Munkkiniemenranta 44, 00330 Helsinki. Kauppakeskus Forum Suomen parhaaksi kauppakeskukseksi ??Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva kauppakeskus Forum on valittu Suomen parhaaksi kauppakeskukseksi pohjoismaisen kauppakeskusyhdistyksen NCSC:n toimesta. Voiton myötä Forum kilpailee keväällä 2017 pohjoismaiden parhaan kauppakeskuksen tittelistä. Kauppakeskus Forumin omistaa kiinteistösijoitusyhtiö Sponda Oyj. Kilpailun tuomaristo perusteli valintaansa sillä, että kauppakeskuksen monivuotinen uudistustyö on onnistuttu viemään läpi menestyksekkäästi rohkealla näkemyksellä, innovatiivisuudella sekä eri tahoja sitouttavalla ammattimaisella ja käytännönläheisellä johtamistyylillä. Uudistuneen Forumin kuvailtiin olevan omassa ympäristössään merkittävä toimija, joka on paitsi taloudellisesti kannattava myös kohderyhmäänsä puhutteleva. Sivu 7 Kauppakeskus Forum on vuodesta 1985 alkaen Helsingin Mannerheimintiellä sijainnut yli 140 liikkeen kaupunkikortteli, joka tarjoaa laajalti erilaisia palveluja viidessä kerroksessa.
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 20 Veden käyttö- ja perusmaksut nousevat H elsingin seudun ympäristöpalvelujen, HSY:n jäsenkunnissa vesihuollon käyttö- ja perusmaksut nousevat keskimäärin 1,5 prosenttia. Nostolla kustannetaan investointeja kuten uutta jätevedenpuhdistamoa. Nosto korottaa veden käyttömaksua 4 senttiä kuutiota kohden, joka tarkoittaa keskivertoomakotiasujalle noin 70 sentin korotusta kuukaudessa. Vesihuollon liittymismaksut ja palvelumaksut pysyvät ennallaan. Myös kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan. Uudet maksut tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Vesihuollon käyttö- ja perusmaksut nousevat keskimäärin 1,5 prosenttia. Yleinen kustannustason nousu vaikuttaa 0,3 prosenttia. Maksujen 1,2 prosentin reaalikorotus käytetään käynnissä oleviin suuriin investointeihin kuten Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen. Veden arvonlisäverollinen (24 %) käyttömaksu nousee nykyisestä 3,08 eurosta 3,12 euroon kuutiometriltä. Käyttö- ja perusmaksujen keskinäinen osuus ohjaa edelleen vedenkäytön vähentämiseen. Vesihuollon liittymismaksut ja palvelumaksut pysyvät ennallaan, samoin kuin kiinteistöjen jätehuoltomaksut. Kiinteistöjen jätehuoltomaksuihin vaikuttavat sekajäteastian koko ja tyhjennysrytmi. Jätteitä kierrättämällä, syntyvää jätemäärää vähentämällä ja jäteastioiden tyhjennysvälejä harventamalla asukas voi itse vaikuttaa kiinteistöjen jätemaksuihin. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös osa kotitalouksien maksuttomista palveluista kuten vaarallisen jätteen keräyksestä, kiertävistä keräysautoista, jäteneuvonnasta ja Sortti-asemien toiminnasta. HSY:n jätehuoltomaksut ovat alle Suomen keskitason. Jätelaitosyhdistys ry:n vertailuaineiston perusteella 40 asunnon ja 75 asukkaan tyyppikerrostalon jätehuoltokustannukset olivat vuonna 2015 HSY:n alueella asukasta kohden noin 59 euroa ja koko Suomessa keskimäärin 73 euroa vuodessa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on kuntayhtymä, joka tuottaa vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. -j.a. Armas äitikulta, kukan saat sä multa? tekivät oman osuutensa metsästämällä riistaa, hoitamalla maanviljelystä ja karjaa. Mitään ei saatu valmiina, kaikki piti kerätä, viljellä, kasvattaa, kalastaa, tai metsästää. Puuhaa riitti koko suvun väelle. Toimetonna ei varsinkaan kesällä oltu hetkeäkään. Kuntojumpat, aerobicit ja body pumpit tulivat ihan omasta takaa, hyötyliikuntana. Maksutta! Talvisin tehtiin käsitöitä koko ajan. Kylille mennessä olivat naisväellä käsityöt aina käsilaukuissaan. Ne he kaivoivat esiin heti istuuduttuaan tuvan penkille kuin nykyään nuoret nettinsä. Kaikkialla puikot kilisivät tai virkkukoukku pyöritteli mitä upeimpia taideteoksia ja sukkia, käsineitä ja lapasia suollettiin solkenaan. Kyllä se nettikin kilahtaa nykyisin useammankin kerran ja nuorison sormet puikkelehtivat näppäimistössä kuin entisajan taitureiden ikään. Mutta mitä netillä saadaan aikaiseksi, kysyn vaan? Virtuaalisia verkostoja ja niitä riittää joka lähtöön! Seis maailma tahdon ulos todelliseen maailmaan! Äitini ei näitä virtuaalisia maailmoja näe, eikä havaitse ja hänestä www ? sanatkin tuntuvat niin huonolta kielenkäytöltä! Netti, iphone, facebook, emaili, sosiaalinen media ja kaikki muut tekniikan sovellutukset. Hän uskonee tulleensa avaruusolioiden maailmaan! Suomi on hänestä muuttunut hyvin paljon. Hyvinvointi on lisääntynyt aivan silmissä. Kaikki kotiaskareet ovat helpottuneet huomattavasti. Kuitenkin ihmi- Mitä, jos museoon! ??Lokakuisella lomaviikolla veljentytär ehdotti omaishoitajalle retkeä keskustaan. Suosittelen. Ensin herkulliselle aterialle Forumin kiinalaiseen ravintolaan, jonka tuoreet ja lukuisat ruokalajit täyttivät vatsan, mutta olo oli keveä. Jäätelö oli yliveto! Sitten kohti Kampin keskusta. Poikkesimme kappeliin, jonka hiljainen kauneus kosketti. Sitten löysimme sisäänkäynnin maanalaiseen katuun, joka vie Kampista Forumiin. Siellä Punnitse ja säästä -runsaudensarvi, joka oli nähtävyys sinänsä. Mutta varsinainen kohteemme oli Luonnontieteel- linen museo, jossa ikivanhaha helsinkiläisenä en ole ikinä käynyt. Seuraavat tunnit kuluivat huomaamatta neljään kerrokseen sijoitetun museon ihmeitten keskellä. Olenhan TV:stä nähnyt Afrikan elämiä, mutta en ole ikinä kuvitellut, että norsu tai kameli ovat niin mahdottoman isoja. Entä esihistoriallisten olijoitten mahtavuus. Onni, että ihminen luotiin vasta myöhemmin. Olisimme olleet vähäisiä suupaloja näille esieläimille. Se pani miettimään, miten näin mahtavat eläimet saattoivat kuolla sukupuuttoon. Yhden vihjeen saimme huoneesta, jossa ennakoitiin ilmas- ton lämpenemisen tuomia muutoksia. Oli sunnuntaipäivä ja liikkeellä paljon lapsiperheitä, nuorimmat kärryissä tai kannettavina, pienin rintapussissa. Oli innostusta ja elämää, mikä lisäsi retkemme huvitusta. On siis museo, jossa on elämää ja jossa kaikkialla näkee tarroja ?Saa koskea?. Lapsia tässä museossa on muistettu monin tavoin, jopa eväshuonein ja erilaisin pelein. Oli tämä kotiseuturetki omaishoitajalle monella tavoin arjesta irrottava ja virkistävä. Kiitos, veljentytär! Marjatta Katajamäki Munkkiniemen vanhuksetko heitteille ? ??Munkkiniemeläinen 85,5 -vuotias vanhus kotoutetaan, koska käytyään ?viehättävässä pienessä kodissaan? sairaalahenkilökunta kolmen viikon sairaalassa olon jälkeen hetikohta päätti niin. Taksi tuo seuraavana päivänä pyörätuolilla kotiin asti. Se oli siis siinä. Terapiaa ei kannattanutkaan sairaalan taholta enää jatkaa, kun koti kerran oli ?viehättävä?. Vanhukselle, joka on yksineläjä, ilman lähempää sukuakaan, ilmoitettiin, että seuraavaksi kotihoitokatsastajat saapuvat noin viikon kuluttua. Tässä kohtaa avustavana aiemmin käynyt ns. naapuri/hoitaja, joka oli vastikään 4 vuoden jälkeen hakenut omaishoitajuutta, mutta hakemus oli hylätty, jää ihmeitten ihmeeseen. Milläköhän lailla kotihoito ajattelee yksinäisen viikon nyt kuluvan, paremmin sanottuna onnistuvan. Siis ihan oikeasti miten ? -Ajattelija Laulu herkistää muistisairaan Munkan mummon jupinat ??Äitini on nyt marraskuussa yhtä vanha kuin Suomen valtio on ensi vuonna. Äitini elämänkulku on askeltanut samaan tahtiin Suomen valtion kanssa ja päinvastoin. Millaisia askeleet aikojen saatossa lienevät olleet, kysyn vaan? Hänen mukaansa epävarmat, joutuisat, päättäväiset, tehokkaatkin. Nyt turhan mahtipontiset. Äitini syntyi keisarillisen Suomen suurruhtinaskuntaan. Ja sen itäiseen äärilaitaan, Karjalaan. Ja Karjalankin itäiseen äärilaitaan 5:n kilometrin päähän vanhasta rajasta. Itsenäistä Suomea siellä koeteltiin heti alkumetreistä lähtien. Rajaa rikkoivat vuonna 1917 naapurit ryöstöretkillään. Näitä rajaloukkauksia sattui harva se päivä. Henkiä ei niissä säästelty, eikä nukkumaan päästy kuin täysissä pukeissa. Kun pakomatkoille oli lähdettävä heti ryöstöjoukkojen saavuttua. Suomen puolella väki oli vauraampaa, joten tietty niitä kannatti ryöstellä. Sellainen alku oli äidilläni ja itsenäiseksi julistautuneen Suomen rajoilla. Rajat saatiin kuin saatiinkin pikku hiljaa pitämään kutsumattomat vieraat niiden ulkopuolella ja porukat huoahtivat helpotuksesta. Lienee tuttuja tunteita viimeaikaisistakin tapahtumista? Karjalan asukkaat alkoivat sitten puurtaa jokapäiväisen leivän eteen. Äitini muistelee, miten kaikki elintarvikkeet: marjat, sienet, kalat, kasvatetut ja metsästetyt eläimet suolattiin ja reksattiin suuriin tynnyreihin talven varalle. Joka kesäinen puurtaminen oli naisille tuttua ja miehet tietenkin Nro 20 ? Viikot 44-45 set jaksavat valittaa ja politiikka on yhtä riitelyä. Mistä se johtuu, hän ihmettelee? Hänen aikanaan ei ollut jatkuvaa kiirettä. Omasta ulkonäöstä, harrastuksista ja mielipiteistä ei tärkeilty . Nyt tarvitsee olla kuin muut, mikä käy rasitteesta äitini mielestä. Stressi on vakava sairaus. Liika stressi väsyttää sydämen ennen aikojaan. Siihen on olemassa hyvä lääke ja se on Suomen kansalta täysin unohtanut. Huumori. Sen voimalla hänkin on jaksanut tähän asti! Sitä kun ottaa lääkkeeksi kerran päivässä niin olo on hyvä ja pumppu pumppaa tehokkaasti. Siitä esimerkki. Hänellä käväisi nuori ja innokas lääkäri kyselemässä olotilaa ja kysäisi noin ohimennen - poltatteko te? Äiti siihen vastaamaan: en vielä. Koska eihän sitä koskaan tiedä, milloin tupakanhimo sattuisi yllättämään! Elämähän on arvaamaton. Sitä ei täysin voi ennustaa, eikä sitä voi hallita. Moni meistä luulee virheellisesti päinvastaista. Seuraaville sukupolville hän toivoo lisää kärsivällisyyttä ja uteliaisuutta. Hän muistuttaa, että kun tulee mäki tai mutka vastaan, ei koskaan voi tietää, mikä niiden takana odottaa! Elina Kuosmanen ??Olin tapaamassa sisartani Helanderkodin Helmikodissa, kun sinne osui Haagan seurakunnan vapaaehtoisten eläkeläisten lauluryhmä mukanaan 15-sivuinen moniste kaikille tuttuja lauluja jo kouluajoilta. Kodikkaasti he auttoivat kodin asukkaita löytämään kulloinkin laulettavan laulun. Oli innostavaa laulaa yhdessä ja havaita, miten kodin asukkaat herkistyivät tuttuja lauluja laulaessaan. Kyynelet vuotivat ja kädet ihan itsestään lähtivät viittomaan rytmejä. Ryhmän vetäjä kertoi, että heitä on suuri ryhmä, jos- ta aina osa pääsee mukaan lauluretkelle seurakunnan alueen vanhusten palveluja hoivakoteihin. He ovat ihan tavallisia laulajia, mitään harjoituksia ei pidetä ja ryhmä kiertää laulamassa kaksi kertaa syyskaudella ja kaksi kertaa keväällä. Kokemus oli niin vaikuttava, että päätin tuoda idean omaan seurakuntaani Munkkiniemeen. Kuulin vanhustyön diakonilta Heli Erkkilältä, että Lehtisaaressa kaksi vapaaehtoista käy paikallisessa vanhusten hoivakodissa laulattamassa ja Heli itse järjestää kaikissa alueen vanhusten palvelu- ja hoitokodeissa yhteislaulu- ja hartaushetkiä. Hänen kokemuksensa laulamisen vaikutuksesta oli ihan sama kuin minun. Nyt vetoan Sinuun, joka tahdot lähteä jakamaan laulun lahjaasi Munkinseudun vanhuksille. Uskon, että saisimme kokoon porukan, joka haagalaisten tapaan kiertäisi alueen vanhusten asuin- ja hoitopaikoissa laulamassa ja nimenomaan laulattamassa. Minuun saa yhteyden elsamarjatta@gmail.com ja puhelimitse 040 718 4068. Marjatta Katajamäki Roska päivässä ??Vuosia sitten kävin Tallinnassa. Panin merkille siistit kadut. Ei roskan roskaa. Miksi tämän huomasin? No siksi, kun tulin Munkkiniemestä, jonka kaduilla näen en roskaa päivässä, vaan roskan joka askeleella. Miksi täällä roskataan? En nyt tarkoita tupakantumppeja nelosen pysäkillä, vaan mäkkärien jätöksiä, mukeja, pusseja, suklaapatukoiden käärepapereita, jopa muovipusseja. Näen kyllä roska-astioita, nekin joskus varisten nurmikolle levittäminä, täysiäkin näen, mut- ta tämä ei selitä, että syötyäsi/juotuasi sisällön heität päällyksen siihen, missä satut silloin olemaan. Miksi niin teet? Näen päivittäin ikkunasta koiran ulkoiluttajia, jotka nappaavat lemmikkinsä jätöksen muovipussiin. Harvemmin näen niitä, jotka eivät sitä vaivaa näe. Mikä mukava kulkeva pussi pitäisi kehittää näille kaksijalkaisille roskaajille? Seurasaaressa oli ennen vanhaan hauskoja kylttejä, jotka ilmaisullaan pyrkivät estämään roskaamisen. Tähän tapaan: ?Vältä roskat, joilla peität Luoja pyhäkköä tätä. Puut ja pensaat rauhaan jätä?. Tällaisiako täällä tarvitaan? Joskus olen ajatellut, että vika on kotikasvatuksessa, mutta itse en sellaista muista. Oma järki vain sanoo, miten menetellä. Joku varmasti taas sanoo, ettei meidän nuoret? Ne on ne muualta tulleet? Tätä en alkuunkaan usko. Juttele oman nuoresi kanssa asiasta tai jos oletkin aikuinen roskaaja, päätä itse! Marjatta Katajamäki
• MunkinSeutu Viikot 44-45 ? Nro 20 5 Puheenvuoro Kirja avaa ajatuksen Raitiotievaunu 9 1960-luvun alussa Hakaniemen pysäkillä (Kuva: Hkm). Kaupunki muuttuu ja niin myös raitiovaunut ??Raitiovaunut ovat jo yli sadan vuoden ajan olleet olennainen osa Helsingin kuin myös Kallion kaupunkikuvaa. Kallion Kulttuuriverkoston ja Kustannus Laaksosen uutuuskirja tarkastelee kaupunkikuvan muutosta Kalliossa ja Helsingissä; kuinka raitiovaunut ovat muuttuneet yhdessä kaupunkinäkymien myötä. Teoksen toimitustyön on tehnyt Jari Auvinen. Teos on Kallion Kulttuuriverkoston ja Kustantaja Laaksosen Kalliota esittelevän kirjasarjan kolmas osa. Kirjasarjan kaksi aikaisempaa osaa esitteli Kalliota puutalojen aikakautena. Raitiotieliikenne alkoi Helsingissä 1800-luvun lopulla. Ensimmäiset raitiotievaunut olivat hevosvetoisia vaunuja. Kallio oli alusta lähtien mukana raitiovaunuliikenteen kehityksessä. Ensimmäisinä raitio- tievaunulinjoina valmistuivat vuonna 1890 Sörnäinen-Kauppatori-Lapinlahti. sekä Töölö KauppatoriKaivopuisto. Sähkö korvasi hevoset kuljetusvoimana lopullisesti syksyllä 1901. 1900-luvun alussa Helsingin sähköinen raitiotievaunukalusto käsitti 35 saksalaista Kummer-merkistä vaunua. Liikenteestä vastasi Helsingin raitiotie- ja Omnbus Oy (HRO). Raitiotievaunu verkoston tarvitseman sähkön tuotti HRO:n oma voimalaitos, joka sijaitsi Hakaniemessä nykyisen Arena-talon paikalla. Voimalaitos tuotti sähköä raitiovaunuverkostoon vuoteen 1914 saakka, jonka jälkeen sähkö tuli kaupungin voimalaitoksesta vaunujen ajojohtoihin. Kallion ensimmäiset raitiolinjat kulkivat Itäistä viertotietä, nykyinen Hämeentie, pitkin Sörnäisiin. Reitti Kallion halki Siltasaarenkadulta Porthaninkadun kautta, Helsinginkadulle valmistui vuonna 1913 ja sieltä jatkoyhteys Töölöön valmistui 1930. Raitioliikenne oli Helsingin katukuvassa 1900-luvun alussa ainut julkisen liikenteen muoto. Linja-autot ilmestyivät liikenteeseen 1920-luvun alkupuolella. Helsingissä ajetaan nykyään, laskentatavasta riippuen, kolmeatoista raitiolinjaa ja linjojen yhteispituus on lähes 100 kilometriä. Vaunujen kelta-vihreästä värisävystä on tullut puolestaan pysyvä symboli Helsingin raitiovaunuille, joita ilman Helsinkiä ei voisi edes kuvitellakaan. Raitiovaunulla Kallioon, Jari Auvinen / Kallion Kulttuuriverkosto (Kustantaja Laaksonen). Juhani Styrman Porthaninkadun mäki on yksi jyrkimpiä raitiotieverkostossa. Kuva keväältä 1970 (Kuva Hkm). Pyhäinpäivä Pyhäinpäivänä heitä muistakaa, jotka menneet jo rajan taa. Lämmin ajatus heidän muistolleen jokaiselle antakaa suokaa. Laita kynttilät haudoille palamaan. tuomaan valoa rauhaa tunnelmaa. Heitä muistakaa siunaten ajatuksin lämpöisin kiittäen. Hyvää pyhäinpäivää. Olavi Kylliäinen ??Jari Tervo ei päästänyt Turkkia eikä persuja vähällä Helsingin Kirjamessujen avajaispuheessaan. Tervo osoitti että puhe on hyvä vasta silloin, kun puhuja seisoo sanojensa takana. Jos saarnamies ei ymmärrä mitä puhuu, eivät sitä ymmärrä kuulijatkaan. Kirjailija Tervon sanankäyttö viehättää koska hän osaa pukea sanoiksi sen mitä monet ajattelevat mutta eivät saa sanotuksi. Turkki loukkaa sumeilematta ihmisoikeuksia. Suuruudenhullu Turkki kaipaa ottomaani-imperiumin loistopäiviä ja vähät välittää Euroopan unionin linjauksista. Presidentti Recep Tayyip Erdogan tähyää Lähi-itään ja pitää Eurooppaa pilkkanaan. Miten meidän käy kun Euroopan Unionina ostamme Turkilta ihmisten varastointipalveluja. Tämä on historian suunrinta ihmiskauppaa, koska olemme ulkoistaneet hädänalaisten ihmisten auttamisen Turkille. Alihankkijamme on diktatorisesti hallittu maa, jonka päämies pitää äskeistä vallankaappausyritystä Jumalan lahjana. Tervo ilmaisee asian lennokkaasti: Miksi ostamme palmuja Grönlannista ja jäätä Saharasta? Antamalla Turkille valtuudet olemme osasyyllisiä ihmisoikeusloukkauksiin. Euroopan Unionin jäseneksi Turkki ei voi päästä juuri ihmisoikeusloukkaustensa tähden. Turkki pieksää, vangitsee ja sementoi ja vähät välittää ihmisistä. Erdogan murjoo ja häkittää. Hän erottaa toisinajattelijat viroistaan ja sulkee vankiloihin. Pakolaiset viruvat konteissa. teltoissa, siltojen alla, taivasalla. Tervo ei arkaillut sanoa, että kun olemme ostavinamme ihmisoikeuksia Turkilta, häpäisemme humanistisen ja kristillisen perintömme. Euroopan tilanne on synkempi kuin tunnustamme. Samaan sarjaa kuluu Euroopan ja Suomen rasismi, nationalismi ja loukkaukset. Kun natsi syyllistyy Helsingin keskustassa väkivaltaan, perussuomalainen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho pitää sitä ?yksilötasolla valitettavana?. Ja persujen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juho Eerolla kuvailee natsiväkivaltaa ?ikäväksi sattumukseksi.? Pääministeri kuittailee samaan malliin kevyesti, että suomalaisten turvallisuudentunnetta järkyttävät natsit ja turvapaikanhakijat. Ja siinä kaikkiko? Ihmisoikeuksia joko kunnioitetaan tai loukataan. Hällä väliä-asenne ei johda mihinkään. Näyttää siltä että suomalainen politiikka on joutunut ?muuka- Veli-Matti Hynninen laiskammoisten panttivangiksi?, määritteli kirjailija. Kirjamessut ovat muistinpalautusta. Paras tapa ymmärtää toista on kaunokirjallisuuden lukeminen. Se lisää myötäelämiskykyämme eli empatiaa. Jari Tervo ehdottikin että ooppera- ja konserttivierailujen lisäksi voisi kansanedustajille lahjoittaa suomalaisen kaunokirjan. Kansat ovat liikkeellä. Kansainvaellusta ei voi rahalla estää, mutta kirjaa lukemalla voi oivaltaa mitä lähimmäisemme odottaa meiltä. Jari Tervokin päätti puheensa kultaisen säännön oivallukseen: ?Niinkin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille.? Raha ei tee pesää, mutta tarjoamalla pesäpaikan muukalaiselle viihdymme itsekin paremmin toistemme seurassa. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Liito-oravakanta tihentynyt ja levinnyt Helsingissä ??Liito-oravat ovat vastavalmistuneen selvityksen mukaan asuttaneet kahden vuoden aikana monia uusia metsiköitä LuoteisHelsingissä Keskuspuistoon asti ja muutamia myös sitä idempänä. Vuonna 2014 tutkitulta alueelta löydettiin 12 asuttua metsikköä. Uudessa selvityksessä samalla alueella oli 39 esiintymää. Lisäksi liito-oravia etsittiin Keskuspuiston ja Herttoniemen-Kivikon metsäselänteen rajaamalta alueelta, ja sieltä löydettiin 4?5 uutta elinpiiriä. Helsingin itäisimmät liito-oravat asustavat Malmin lentoaseman alueen lounaisja eteläpuolella. Helsingin paras liito-oravametsä on Keskuspuisto, jonka elinpiirien määrä kasvoi kahdessa vuodessa viidestä noin 25:een. Reviirejä on melko tasaisesti Laaksosta Haltialaan, lukuun ottamatta Ilmalan - PohjoisPasilan seutua, jossa hyvistä kuusikoista huolimatta niitä on harvemmassa. Elintavat säilyneet ennallaan Muutos esiintymien määrässä on suuri ja samansuuntainen naapurikaupunkien Espoon ja Vantaan kanssa. ? On selvää, että liito-orava on useiden vuosikymmenien poissaolon jälkeen palannut sankoin joukoin pääkaupunkiin, kertoo ympäristöjohtaja Esa Nikunen ympäristökeskuksesta. Liito-orava on kaupunkilaistunut, mutta muuten sen elintavat ovat muuttuneet melko vähän. Liito-oravat Liito-oravan papanoita Keskuspuistossa. Kuva: Sanna Elijoki. eivät enää pelkää ihmisiä, koiria tai liikennettä. Ne eivät kuitenkaan etsi muunlaista ravintoa kuin mitä metsäluonto on ennenkin niille tarjonnut. Ne elävät edelleen ihmisestä melko riippumatonta elämää, toisin kuin monet muut kaupunkilaistuneet nisäkkäät. Liito-orava on erityisesti suojeltu laji, jonka elinympäristöjä, lakitekstin mukaan ?lisääntymis- ja levähdyspaikkoja?, ei saa hävittää eikä heikentää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pesien lähiympäristön muutama hehtaari jätetään suurten muutosten ulko- puolelle. Vuoden 2016 selvityksen mukaan tällaisen ydinalueen keskimääräinen pinta-ala Helsingissä on 3,3 hehtaaria. Niille ei siis rakenneta, ja metsää hoidetaan varovaisesti, liito-oravan vaatimukset huomioon ottaen. Lisäksi suunnittelussa tulee varmistaa, että asutuksen keskellä sijaitseviin metsikköihin on liito-oravan käytössä latvusyhteys mielellään kahdesta suunnasta. Laajalla metsäalueella tämä asia on ilman muuta järjestyksessä.
• MunkinSeutu 6 Nro 20 ? Viikot 44-45 Seurakunta Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 Päivyri Viikko 44 Ma 31.10. Arttu, Arto, Artturi Ti 1.11. Pyry, Lyly Ke 2.11. Topi, Topias To 3.11. Terho Viikko 45 Ma 7.11. Taisto Ti 8.11. Aatos Ke 9.11. Teuvo Pe 4.11. Hertta La 5.11. Pyhäinpäivä. Reima Su 6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä. To 10.11. Martti Pe 11.11. Panu La 12.11. Virpi Su 13.11. Isänpäivä. Kristian, Ano Paperitiikerit-näyttely esittelee maisemasuunnittelua ??Näyttelytila Laiturilla avautuu perjantaina 28. lokakuuta näyttely Paperitiikerit, joka esittelee suunnittelupöydälle pysähtyneitä maisema-arkkitehtuurikohteita. Olosuhteet muuttuvat, rahat loppuvat, aika ajaa suunnitelman ohi tai päätöksenteosta tulee poliittinen kiista. Paperitiikerit ovat toteutumattomia suunnitelmia, jotka eivät saaneet tilaisuutta muuttaa kaupunkia ja luoda uusia ympäristöjä. Näyttelyssä esillä olevat maisema-arkkitehtuurikohteet ovat tärkeitä sijainnin, koon tai erityisten ominaisuuksien takia. Suunnitelmat esitellään omilla, eri aikoina tehdyillä aineistoillaan, joista voi havainnoida ajankuvaa ja esitystekniikan kehitystä. Helsingin Töölönlahti on näyttelyn teeman kiteyttävä kansallisesti merkittävä ulkotila. Lisäksi esitellään Barkerin puisto Turusta, Espoon Kirkkojärvenpuisto, Helsingin Vanhankaupungin alueelle suunniteltu arkeologinen puisto sekä Vuosaaren hautausmaan maisema-arkkitehtuurikilpailun voittanut suunnitelma. Julkisen ulkotilan suun- nitelmien takana on suuri joukko ammattilaisia, jotka eivät yleensä tule tutuiksi, vaikka hankkeiden ympärillä käydään vilkasta keskustelua. Näyttelyssä suunnittelijat pääsevät ääneen. Näyttelyn toivotaan myös herättävän keskustelua siitä, miten Suomeen saadaan entistä enemmän laadukasta maisema-arkkitehtuuria. Kaikille avoin keskustelutilaisuus järjestetään näyttelyja infotila Laiturilla 23. marraskuuta kello 17. Paperitiikerit-näyttely on avoinna 26. marraskuuta asti. Paperitiikerit-näyttelyn työryhmään kuuluvat Jouni Heinänen, Anna Levonmaa, Emilia Weckman ja Julia Donner. Näyttelyn tuottamisessa on tehty yhteistyötä Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin maisteriohjelman kanssa. Näyttely liittyy Suomen Maisemaarkkitehtiliitto MARK ry:n 70-vuotisjuhlavuoteen sekä Valtakunnalliseen Vihervuoteen 2016. Laiturin syksyssä ovat esillä myös lähiöt sekä opiskelijoiden näkemykset Helsingistä Laiturin pienessä näyttelytilassa esitellään 1.? 12.11.2016 näyttely Töö- lönlahden saunat. Aaltoyliopiston arkkitehtiopiskelijat ideoivat kurssityönä julkisia saunoja Helsingin paraatipaikalle. Esillä on opiskelijoiden ehdotuksia puulämmitteisiksi ja puurakenteisiksi rantasaunoiksi, jotka voisivat olla vuokrattavissa pienten seurueiden käyttöön. Esikaupunkielämä valtaa Laiturin pienen näyttelytilan 16.11.?1.12.2016. Hoodit esillä Laiturilla -näyttely kertoo, kuinka Helsingin kaupunki kehittää lähiöistä entistä viihtyisämpiä ja toimivampia kaupunginosia. Näyttelyssä yleisö pääsee myös kertomaan mikä omassa asuinpaikassa on parasta. Vuoden vaihteessa 7.12.2016?7.1.2017 Laiturin pienessä näyttelytilassa on esillä näyttely Suunniteltu ja koettu kaupunki. Näyttelyssä esitellään Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston opiskelijoiden tulkintoja Hakaniemenrannan ja Merihaan ympäristöön. Alueen ajalliset kerrostumat ja historia halutaan tehdä näkyväksi. Opiskelijat laativat myös ideoita Merihaan ja Sörnäisten rantatien alueen asemakaavaan. Helsinki etsii suuria joulukuusia ??Helsingin kaupungin rakennusvirasto etsii Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta terveitä ja oksistoltaan hyväkuntoisia kuusia. Puut pystytetään Senaatintorille ja Hakaniementoril- Menovinkki ??HowManyMothers, konsertti sunnuntaina 6. marraskuuta Munkkiniemen kirkossa. Tulkintana tunnelmallinen teos, Adiemus: Songs of Sanctuary. le joulukuusiksi ilahduttamaan kaupunkilaisia. Mitään pikkuriukuja puut eivät saa olla, vaan pituutta tarvitaan 12?17 metriä. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon omakotitontilla kasvavasta, liian suureksi päässeestä kuusesta. Mikäli tarjottavat pihakuuset sopivat joulupuiksi, tulevat kaupungin metsurit hakemaan puut järeällä kuljetuskalustolla tontilta. Nyt on mahdollisuus säästää puun poistamiskustannusten verran rahaa! Jos kuusitarjokkaita löy- tyy yli tarpeen, voidaan tänä syksynä sopia jo ensi vuoden joulukuusenhankinnasta. Kuusen kelpoisuutta ja alustavaa laadun arviointia helpottaisi huomattavasti jos tarjoaja toimittaisi puusta valokuvan, jossa kuusi ?poseeraa? koko mitassaan kasvuympäristössään. Kaadon ja kuljetuksen vuoksi puiden on hyvä sijaita riittävän lähellä järeälle kalustolle kulkukelpoista tietä. Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417 kirkossa, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 La 5.11. klo 11 Pyhäinpäivän messu, Peltohaka, Viljamaa; Akateemisen Puhallinorkesterin puhallinkvintetti. Luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja heille sytytetään muistokynttilät. Kirkon sisäpihalle voi tuo myös oman kynttilän. Su 6.11. Tervetuloa Messuun Munkkiniemen kirkkoon klo 13 tai Lehtisaaren kappeliin klo 10. Klo 17 Messu, verkosto.net. Ma 7.11. klo 18 Askartelukerho. Klo 18.30 Kirjallisuuspiiri, Eva Weaver: Jacobin takki, WSOY, alustaja Juhani Hares. Ke klo 9.30-11.30 Avoin päiväkerho Klo 13 Keskiviikkokahvila. 2.11. Frilander. 9.11. vieraana pasto- ri Sirpa Tolppanen. 16.11. Yhteislaulua, Risto Kultala ja Eeva Löflund. To klo 18.30 Iltatee. Su 13.11. klo 11 Perheen sunnuntain messu, Frilander, kanttorin Risto Kultala. Munkkivuoren ala-asteen lasten taidenäyttely alkaa ?Isän kanssa tahtoisin..?. Kirkkokahvit taidenäyttelyn avajaisten tunnelmissa. Klo 17 Verkoston perhemessu. Ke 16.11. klo 18 Arkimessu, Hartikainen, Valtonen. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 La 5.11. klo 18 Muistoa kunnioittaen, Pyhäinpäivän musiikillinen iltatilaisuus Senni Valtonen, kantele, huilut, laulu; Anne Viljamaa, laulu, urut; Jouni Hartikainen, rukous. Luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja heille sytytetään muistokynttilät. Su 6.11. klo 13 Messu, Frilander, Valtonen. Klo 18 Konsertti: Adiemus - Songs of Sanctuary, HowManyMothers ?lauluyhtye esittää Karl Jenkinsin Adiemusprojektista tutun upean ja mystisen Songs of Sanctuary -teoksen. Teoksen johtaa Anne Viljamaa; Kari Jerkku urut; Senni Valtonen huilut ja perkussiot. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30 Avoin päiväkerho. Klo 16-18 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, jotka rukoilevat kanssasi, jos sitä toivot. Ti 8.11. klo 17-20 Ompeluilta, järj. lapsi- ja perhetyö. Ti klo 13-15 Olohuone. Ke klo 15-16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. 9.11. valokuvaus klo 14. La 12.11. klo 18 Levollisuuden messu, Frilander. Su 13.11. klo 16 Perhemessu ? Isässä on ideaa, Frilander, Viljamaa. Iltapala. 4-vuotiaiden kutsumessu. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Su 6.11. klo 10 Messu, Hartikainen, Valtonen. Kirkkokahvit. Muuta Pe 4.11. klo 13 Pyhäinpäivän ehtoollinen Munkkiniemen palvelukeskuksessa, Hartikainen, Valtonen. To 3.11.-15.12. klo 1819.30 Joululaulukuoro aloittaa jälleen. Jos rakastat joululauluja, tule mukaan laulamaan. Joululaulukuoro on projektikuoro, johon kaikki halukkaat ovat tervetulleita laulamaan ilman aiempaa laulukokemusta. Kuorossa lauletaan joululauluja ja esiinnytään 15.12. Kauneimmat joululaulut ? tilaisuudessa esilaulajana ja muutamalla omalla ohjelmanumerolla Munkkivuoren kirkossa. Lisätied. kanttori Anne Viljamaa anne.viljamaa@evl.fi Koulumies Malmin lentokenttä menetettiin yleiskaavassa ??K a u p u n g i n v a l t u u s t o päätti lokakuun lopussa Helsingin uutta yleiskaavasta. Kokouksessa äänestettiin pariinkin otteeseen siitä, pitäisikö Malmin lentokenttä säilyttää vai rakentaa asunnoiksi. Itse vastustin Malmin lentokentän rakentamista. Äänestin sen puolesta, että yleiskaavaa ei olisi hyväksytty vielä vaan se olisi valmisteltuuudestaan niin, että Malmin lentokenttä olisi säilynyt ilmailukäytössä. Ikävä kyllä lentokenttää kannatti yhteensä vain 23 valtuutettua ja vastusti melkein 56, loput äänestivät tyhjää. Jätin lopuksi pöytäkirjaan eriävän mielipiteen lentokentän rakentamisesta. Päätös on sääli. Helsinki olisi ansainnut vilkkaassa käytössä olevan lentoasemansa ja arvokkaan historiallisen kulttuuriaarteen. Se on valittu jopa Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle. Varakentällä olisi ollut myös merkitystä huoltovarmuuden kannalta mahdollisissa turvallisuuspoliittisissa kriiseissä. Olisi ollut tärkeää, että pääkaupungissa olisi ollut vaihtoehtoinen lentokenttä, jos Helsinki-Vantaan kenttä jostain syystä joutuisi toimintakyvyttömäksi. Tein kokouksessa myös kaksi ponsiesitystä, jotta vanhojen kaupunginosien luonne ja viihtyisyys turvattaisiin täydennysrakentamisen kourissa. Monia nykyisiä helsinkiläisiä huolettaa se, että miten vanhoille hyville asuinalueille käy, jos niiden viheralueille tungetaan paljon uudisrakentamista. Munkinseudulla uusia rakennuksia on tulossa Talin ulkoilualueen kupeeseen. On hieman erikoinen lähtökohta, että yleiskaava olettaa, että melkein puolet koko Suomen väestökasvusta kohdistuisi Helsinkiin. Lisäksi kaupungin asumisen ja maankäytön ohjelma velvoittaa, että kaikesta uudisrakentamisesta vain 40-45% on normaaleja ?kovan rahan? asuntoja ja loput sosiaalista asuntotuotantoa. Olisi ollut syytä turvata vanhojen hyvien kaupunginosien vakaa kehitys tulevina vuosikymmeninä. Ponnen mukaan ?hyväksyessään yleiskaavan valtuusto edellyttää, että yleiskaavan jatkovalmistelu toteutetaan Pareto-parannusperiaatteella eli parantaen ekososiaalisesti heikompien kaupunginosien asemaa huonontamatta vanhojen hyvien kaupunginosien asemaa.? Ehdotin lisäksi, että ?hyväksyessään yleiskaavan valtuusto edellyttää, että yleiskaavan toteutuksessa kiinnitetään huomiota katumitoituksen ja liikennejärjestelmän toimivuuteen Munkinseudun ja Lauttasaaren kaltaisissa vanhoissa kaupunginosissa, jotta niiden paikallisliikenne säilyy sujuvana ja turvallisena ja pysäköintitilat riittävinä.? Katuverkoston kantokyky voi nimittäin olla jatkossa kovilla Munkinseudulla ja muissa vanhoissa 50-luvulla rakennetuilla alueilla. Ne on suunniteltu nykyistä paljon pienemmälle yksityisautojen määrälle. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu (kok)
• MunkinSeutu Viikot 44-45 ? Nro 20 7 Puheenvuoro Syysterveiset eduskunnasta ??Eduskunnan syysistuntokausi on täydessä vauhdissaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa meillä on syksyn aikana käsiteltävänä ainakin puolisen sataa lakiesitystä. Valtiovarainvaliokunnassa on arvioitavana valtion ensi vuoden talousarvio, joten urakointia riittää. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä makeisveron poistamisesta. Esityksen taustalla on se, että makeisvero on EU:n  valtiontukisäädösten vastainen ja kilpailua vääristävä. Makeisveron sijaan olen ehdottanut terveysperusteisen sokeriveron säätämistä ohjaamaan kuluttajia terveellisimpiin valintoihin. Sokerivero olisi täsmätoimi vaikuttaa lasten ja nuorten ravitsemustottumuksiin. Kyse on terveydenedistämisen lisäksi myös verotuksen rakenteiden muuttamisesta Suomen kilpailukykyä ja työnteon kannusteita tukemaan. Sipilän hallitusohjelman linja on siirtää verotuksen painopistettä työnteon verottamisesta haittaveroihin.  Sote-uudistuksen lakiesityspaketti on lausuntokierroksella marraskuun alkupuolelle asti. Ensimmäinen virkamiesten valmistelema valinnanvapausmalli on julkaistu. Valinnanvapauden laajentamisen ydintavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja turvata oikea-aikainen sekä tasa-arvoinen pääsy verovaroin järjestettyihin palveluihin. Opposition ajatusta palata uudistuksen lähtöruutuun on vastuuton. Sote-uudistus on vietävä määrätietoisesti eteen- päin niin, että nykyinen eduskunta saa uudet sotelait säädettyä. Me hallituspuolueiden sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaavat edustajat esitimme yhteistuumin, että vanhustenhuollon hoitajamitoituksen alentamisesta luovutaan. Valviran lausunnon mukaan hoitajamitoituksen alentaminen olisi vaarantanut hoidon laadun. Yhdessä sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteutustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. Esitin myös, että on kehitettävä ja otettava käyttöön valtakunnallinen hoidon yksilöllinen mittari, jossa henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan kohdentaa joustavasti ja yksilöllisesti ihmisen hoitoisuuden mukaan. Ihmisen hoidon ja hoitajien tarvetta ei voi määrittää yhdellä annetulla luvulla.  Muistiviikolla julkaistiin Muistiliiton johdolla valmisteltu muistisairaan hyvän hoidon kriteeristö. Hyvän hoidon kriteeristön tehtävänä on edistää muistisairaalle ihmiselle ja hänen läheisilleen laadukas kuntoutus, hoiva ja hoito yhtenäisin ja yhdenvertaisin valtakunnallisin kriteerein. Muistiliiton varapuheenjohtajana teen työtä sen eteen, Forumin valoisat ja avarat tilat sisältävät monia eri alan liikkeitä. että hyvä hoito toteutuisi jokaisen ihmisen kohdalla. Työskentelin tammikuussa viikon vapaaehtoistyössä hoitajan työparina Oulunkylässä vanhusten kotihoidossa. Minulle on tärkeää tietää, mikä kotihoidon tilanne käytännössä Helsingissä on. Pidän ihmisten toimintakyvyn edistämisen kannalta merkityksellisenä, että kaikissa sote-palveluissa on käytössä ihmisten toimintakykyä edistävä työote ja että oikea-aikainen kuntoutus toteutuu eri ikäisten kohdalla. Olen jäsenenä juuri työnsä aloittaneessa sosiaali- ja terveysministeriön nimeämässä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa. Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.   Sari Sarkomaa Munkkiniemeläinen kansanedustaja www.sarisarkomaa.fi Kauppakeskus Forum Suomen parhaaksi kauppakeskukseksi Lähes 14 miljoonaa kävijää ??Forum on yksi Suomen suurimpia ja vilkkaimpia kauppakeskuksia ja siellä vierailee vuosittain lähes 14 miljoonaa kävijää. Kauppakeskuksessa on yhteensä noin 140 liikettä, joiden yhteenlaskettu vuosimyynti on noin 200 miljoonaa euroa. ? Olemme iloisia ja ylpeitä siitä että oman alamme asiantuntijat arvostavat Forumissa viime vuosina tehtyjä muutoksia ja valitsivat Forumin vuoden kauppakeskukseksi 2016, kertoo Forumin kauppakeskusjohtaja Lars Eklundh. Suomen ensimmäisiä kauppakeskuksia olevan Forumin kulmakivet muodostavat muoti, urheilu ja vapaa-aika, kahvila- ja ravintolatoiminta sekä elektroniikka- ja kodinkonekauppa. Kauppakeskus Forumin suurimpia liikkeitä ovat muun muassa H&M, Gigantti ja Stadium. ? 30 vuotta toimineen kauppakeskuksen kolmen vuoden uudistusprojekti saatiin valmiiksi syksyllä 2015. Uudistus on kaikin puolin ollut onnistunut. Rakennuskustannukset alittuivat, myynti ja asiakasmäärät kasvoivat ja kauppakeskus on täyteen vuokrattu, Eklundh jatkaa. Kokonaisen korttelin Helsingin sydämessä kattavassa Forumissa toteutettiin vuosina 2012-2015 mittava laajennus- ja parannusprojekti, johon investoitiin yli 50 miljoonaa euroa. Tuolloin modernisoitiin tiloja, parannettiin energiatehokkuutta sekä kasvatettiin myyntipinta-alaa noin 8 000 neliömetrillä. Kauppakeskus Forum Kauppakeskus Forum on vuodesta 1985 alkaen Helsingin Mannerheimintiellä sijainnut yli 140 liikkeen kaupunkikortteli, joka tarjoaa laajalti erilaisia palveluja viidessä kerroksessa. Forumissa on kattava valikoima ravintoloita, vaateliikkeitä, erikoismyymälöitä, urheilun ja vapaa-ajan, kauneudenhoidon ja kodinelektroniikan ja - sisustuksen liikkeitä sekä Amos Andersonin museo, lääkäripalveluita ja toimistotiloja. Sponda Oyj on Suomen suurimpien kaupunkien toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö. Spondan toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja kehittää toimistotiloja, liiketiloja ja kauppakeskuksia toimintaympäristöiksi, jotka luovat edellytykset asiakkaiden menestykselle. Spondan sijoituskiinteistöjen käypä arvo on noin 3,7 miljardia euroa ja vuokrattava pinta-ala noin 1,2 miljoonaa neliömetriä. Vireä, kasvava Talin tenniskeskus Vielä ehtii aloittaa ??SivMenipä Taliin mihin aikaan tahansa, siellä on aina porukkaa, tenniskenttien lisäksi neljällä sulkapallokentällä, kuntosalissa ja golfin talviharjoittelupaikassa. Hierontaa ja fysioterapiaa tarjoaa urheilufysioterapiaan erikoistunut Teramus-yritys ja ravintolapalveluja Tennis Bistro. Talin tennisshopissa koulutetut myyjät ohjaavat laajaan väline- ja varustevalikoimaan, josta saa kokeiltavakseen testimailoja. Mailahuolto toimii luotettavasti ja nopeasti. ? Tali haluaa tarjota sekä harrastus- että kilpailumahdollisuuksia mahdollisimman monelle, myös oheisharjoitukset huomioon ottaen, sanoi Pekka Mäkelä. Halli vihittiin virallisesti 13.11.1976, syntymäpäiviä vietetään Talissa tiistaina 15.11.2016, jolloin pelataan miesten 25.000$ Tali Openia ja naisten 10.000$ OrtoLääkärit Openia. Tulossa lisää kenttiä Helsingissä oli viime vuoden vaihteessa asukkaita 620  715. Kun Talin tenniskeskus avattiin vuonna 1976, asukkaita oli 503 000. Kasvua on ollut myös Talissa: keskus aloitti kahdeksalla sisäkentällä, nyt niitä on jo 22 ja ulkokent- harrastuksen Kaksi ammattilaisturnausta Talin kansalais- ja tenniskeskuksessa 12.-19.11. työväenopistoissa Tali Open ja Aava Orto-Lääkärit Open ovat Talin 40-vuotisjuhlakisoja ??Talin tenniskeskus Helsingissä avasi ovensa 13.11.1976 kahdeksalla sisäkentällään. Suomen tenniksen päänäyttämö, jossa on nyt jo 22 sisäkenttää, täyttää siis 40 vuotta ja juhlistaa sitä miesten ja naisten ammattilaisturnauksilla. Kisat järjestää kotikentällään HVS-Tennis. Miesten Tali Open on palkintosummaltaan 25.000$:n ja naisten Aava Orto-Lääkärit Open 10.000$:n arvoinen. Molemmat ovat ITF:n kilpailusarjaa ja sopivat mainiosti nuorille suomalaispelaajille. Tali Open on viikon 46 ITF-kalenterissa ainoa 25.000$:n kisa eikä tiäkin 11. ? Koska tarvetta on, tavoitteenamme on rakentaa vielä kuusi sisäkenttää nykyisen parkkialueen itäpuo- ATP Challenger-kisakalenterissakaan ole samalla viikolla Euroopassa kuin yksi turnaus Italiassa. On siis lupa odottaa kovatasoisia pelaajia Taliin nuorten pelureittemme Emil Ruusuvuoren, Patrik Kaukovallan, Patrik Niklas-Salmisen ja Eero Vasan lisäksi. Naisten Aava Orto-Lääkärit Open järjestetään yhdeksännen kerran. Emma Laineelta kaksinpelin voitto vielä puuttuu, mutta hän on ollut finaalissa kerran ja välierissä kahdesti. Kahdensadan parhaan tyttöjuniorin tuntumaan nousseelle 15-vuotiaalle munkkivuorelaiselle Oona Orpanalle tämä on hänen kolmas lelle. Hallilaajennuksemme on Helsingin uudessa yleiskaavassa, joka käsitellään ? ja toivottavasti hyväksytään -tänä syksynä. naisten ITF-kisansa. Sekä miesten että naisten kaksinpelin karsinnat pelataan Talissa la-su 12.13.11. Pääsarjat alkavat ma 14.11. ja loppuottelut pelataan la 19.11. Alkamisajat (otteluita pelataan iltaan saakka) Kaksinpelien karsinnat la 12.11. ja su 13.11. klo 10 Pääsarjat ma 14.11. ? ke 16.11. klo 10 to 17.11. klo 13 Kaksinpelien välierät ja nelinpelien loppuottelut pe 18.11. klo 12 Kaksinpelien loppuottelut la 19.11. klo 14 ??Pääkaupunkiseudun kansalais- ja työväenopistoissa alkaa lähes päivittäin uusia kursseja syysloman jälkeenkin, joten vielä ehtii harrastusten pariin. Syyslukukauden lyhyt- ja viikonloppukursseja alkaa joulukuun puoleen väliin saakka. Kaikki kurssit löytyvät ilmonet.fi-palvelusta, joka on pääkaupunkiseudun kunnallisten opistojen yhteinen ilmoittautumiskanava. Työväen- ja kansalaisopistot ovat merkittävä ihmisten vapaa-ajan harrastusten järjestäjä. Alkusyksystä yli 82 000 opiskelijaa on löytänyt harrastuksensa pääkaupunkiseudulla kurssien parista. Syksyn suosikkeja kaikissa opistoissa ovat olleet erilaiset kasvisruokakurssit. Kursseilta haetaan eväitä oman elämän kohentamiseen. Myös yhdessä tekeminen ja sosiaalisuus ovat syitä hakeutua opistoihin. Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien lisäksi opistot järjestävät akateemisia kursseja, yleisluentoja, konsertteja, näyttelyitä ja tapahtumia. Ilmoittautuminen kursseille on avoinna koko syyslukukauden ajan. Myös täysien kurssien jonoon kannattaa ilmoittautua, sillä jonot elävät koko ajan ja peruutuspaikkoja vapautuu jonottajille. Ilmonet.fi-opistot ovat Helsingin työväenopisto, Espoon työväenopisto, Vantaan aikuisopisto, Helsingfors Arbis, Esbo Arbis ja Kauniaisten kansalaisopisto. Lue netissä Teksti Riitta Närhi Kuvat Talin Tenniskeskus ? www.lehtiluukku.fi
• MunkinSeutu 8 Risto Kolanen Nro 20 ? Viikot 44-45 Lokakuun kulttuurikierros ??? Tanssi meni kainaloon (?) Hyppäsi nivusiin. / Pyörähti lantiolle. Ravisteli reisille. / Potkaisi polvelta varpaan päähän. / ?Tää varvas on mun nenän pää?, sano mun sormen pää. Tanssitaiteilija Nina Viitamäki kantaesitti Valtimonteatterin mustanpuhuvalla lavalla lihallisen ja meluisan omaelämäkerran soolokoreografiana, jossa liike, ääni (elävänä tai nauhalta) ja puhe ovat yhtä. Varsinainen koreografia ja tunnelma syntyy vasta esityshetkellä katsojien edessä, yhdessä valosuunnittelija Ainu Palmun sekä äänisuunnittelija Tuuli Kyttälän kanssa. Esitykset poikkeavat tunnelman mukaan ainutkertaisina. Viitamäki käyttää koko tilan hyvin esityksessä. ? Tämä teos on hikeä, huutoa, hengityksen pidätystä, hiljaisuutta, laulua, runoa ja saarnaa. Selkärangalle. Selkärangasta. Ja hampaan kolosta, hän perustelee. Sestra-kaksikko Anne Rönkkö (vas) ja Moona Nevalainen tanssissa Ateneumissa. Kuva: Marcus Liljestrand Sanaton tarina rajoista Maagisen viehättävä, kekseliään puhutteleva on ?Visa - sanaton näytelmä? vierailuesitys Nukketeatteri Sampon salissa. Teema on pakolaisuus, rajojen asettaminen ja ylittäminen eli todella tässä maailmanajassa. Tomas Takolander sekä Amandine ja Cecilé Doat tekevät hienovaraisen esteettistä tanssia, musiikkia ja sirkusta yhdistävää työtä. Lopun tuulella tehdyt ilmavirrat, ihmisen liike muovileyhytyksen alla on komeaa. Katsoin esityksen lähes sadan lahtelaisen koululaisen kanssa. Kun Sampo-teatterin Henna Lundberg kysyi, miltä vaikutti, kerroin myönteisen kokemukseni. Mutta myös sen, että tunnin esitys oli ehkä pitkä koululaisille. Katsomossa oli paljon levottomuutta, vaikkei samaa keskittyneisyyttä voi vaatia kuin aikuisten esityksissä sanattoman teatterin seuraamisessa. Cirque des Puces kehittää esittävän taiteen (musiikki, tanssi, sirkus, teatteri) harrastamista ja edistää lastenkulttuurin tuntemusta. Ranskalainen yhteys on vahva, mukana kolme Doatia. Tanssia klassiseen musiikkiin Trampoliinitaiteilija Rauli Kosonen ihastutti yleisön Kaapelin Cruisailussa. Kuva: Uupi Tirronen Kiasma-teatterin syksy on hyvin vahva. Taidenäyttelyn käynnin yhteydessä voi nähdä hienoja tanssija teatteriesityksissä. Elina Pirinen ja Heidi Väätäinen ovat molemmat hyvin kokeilevia, uudistavia koreografeja, jotka tekevät tanssin ja musiikin uutta synteesiä. ?Concerto under Waterlilies? on Sergei Rahmanovin pianokonserttoon nro 2 pohjautuva näyttämöllinen ruumiinavaus. Pirinen, Aleksi Hokko ja Suvi Kemppainen tanssivat, puhuvat ja laulavat vangitsevan esityksen aika- Tommi Takolander esiintyy tuulikoneen puhaltamien muoviverhojen kanssa. Kuva: Frédéric Stoll Sanni Giordani, Natasha Lommi ja Misa Lommi näkevät ja tuntevat Almi-salissa. Kuva: Susanna leinonen Company na. Lopuksi lavalle tulevat heidän kolme psykoanalyytikkoaan, puhumattomina, yhdellä tukka silmillä. ? Henkilöt liikkuvat sisäisessä draamassa, josta käsin mieli esiintyy itselleen ruumiina. Liike menee myös sinne, mihin ajattelu ei päästä, he sanovat, Esitys haastaa yleisön tottumuksia tavalla, jota ei ehkä ole ihan helppo käsittää. Vaikka yleisö oli ammattilaisvaltaista, tuli aika vaisun kohteliaat aplodit itsensä todella likoon laittaneille tekijöille.  Laura Pietiläinen, Iiro Näkki ja Mikko Makkonen antavat näytteen Michaela-esityksestä. Kuva: Katja Karjalainen Tai ehkä juuri siksi. Ammattilaisyleisö on nihkeämpää? Kiasma on pääpaikka ?Liikkeellä marraskuulla? ?festivaalilla, joka alkoi viikonloppuna. Marraskuulla tulee Nora Dadun uusi esitys ?Fail?. Kaupunkiapinaenergiaa Ateneumissa UrbanApa x Ateneum vietiin läpi klassisen taidemuseomme Ateneum-salissa, Sisäpihalla, Välitilassa ja monessa muussa paikassa talossa. Taideolohuoneessa näin kokonaisuudessaan Anne Rönkön ja Moona Nevalaisen vapautuneen ja vapauttavan tanssin ?No shave no shame? (Ei ihokarvanajoa, ei häpeää). Viisi päivää ohjelmasta nauttinut nuorehko yleisö oli todella riemukkaalla tuulella ja eläytyi tanssiin. Esiintyjät valmistuivat tanssinopettajiksi Tukholman Dans och Cirkushögskolanista. Kaksikon Sestra-ryhmän tavoitteena on luoda tabuja ja stereotypioita purkavien teoksia ja työpajoja. ? Vaikka aiheet ovat vakavia, yritämme silti esitellä ne huumorin keinoin. Tässä esityksessä häpeä on yksi tärkeimmistä teemoista, koska koemme, että naisen kehoa kontrolloidaan juuri häpeän kautta. Haluamme esityksellä ja työpajalla kiertää Suomen lukioita ja ammattikouluja, Rönkkö kertoo. UrbanApa on energinen tanssi- ja ilmaisufestivaali, joka on toteutettu nuorin esiintyjävoimin jo useana vuonna. Se esittelee tuoreita näkemyksiä, uusia esityskonsepteja ja pinnan alla piileviä kykyjä esittävän taiteen kentältä ja hakee aktiivisesti kaupunkiympäristöstä uusia paikkoja taiteelle. Sitä johtaa Sonya Lindfors. Cruisailua tanssin hyväksi Suvi Kemppainen (vas), Aleksi Hokk
• MunkinSeutu Viikot 44-45 ? Nro 20 Ulla Raitio (vas), Mia Simanainen, Niina Tamminiemi ja Henna Kaikula tekevät loistavan Kolgan. Jaakko Kiljunen ei nyt kuvassa. Kuva: Heli Sorjonen Lokakuisena perjantaina oli hyvä kruisailla taiteen, Tanssin Talon, hyväksi Kaapelitehtaan Merikaapelihallilla. Siellä olivat kaupungin eksentrisimmät klubibileet, jossa saimme kokea tanssia, pukeutumista, drag-kuningattaria ja lopuksi sirkusta. Idea perustuu amerikkalaiseen ?Cruising for Art? -konseptiin, jossa ihmiset valitsevat sisään tullessaan erivärisen nauhan, joka on signaali henkilökohtaiseen tutustumiseen ja tanssiesitykseen taiteilijan kanssa. Jos ei halua sitä, vaan vain katsoa, niin ei ota nauhaa. Vuosi sitten tapahtuma oli Pannuhallin alakertabaarissa, joka oli intiimimpi paikka kuin vähän kolhomainen Merikaapelihalli, jonne tuli silti muutama sata kävijää. Tanssin Talon energinen toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki jännitti alussa, osaavatko ja haluavatko ihmiset tulla paikalle. Mukana oli paljon nykytanssin perusyleisön ulkopuolelta, hän iloitsi kolmen tunnin jälkeen. Mieleen jäivät Auli Auralan ilmavan vaikuttavat balettisoolot, Rauli Kososen 9 Johanna Juhola soittaa haitaria ja kerää ystäviä Kapsäkissä. Kuva: www.johannajuhola.net valtaisat trampoliinihypyt ja Atte Kilpisen soolotanssi. Laura Pietiläinen, Iiro Näkki ja Mikko Makkonen vetivät yleisön mukaansa Lauran ylimaallisen Michaelahahmon ympärille. Visuaalisen tanssin mestari Susanna Leinonen Companyn 15-vuotisjuhlassa Kansallisoopperan Almisalissa oli ensin näytteitä hänen vanhoista mestariteoksistaan. Leinonen on tuonut näyttämölle upeaa visuaalista tanssitaidetta, jossa yhdistyvät omaleimainen vahvasti virtaava liikekieli, näyttävä puvustus sekä multimediateknologia. Juhlan toisella puoliajalla näimme muutaman vuoden takaa kolmen naisen ?See / Obey? -esityksen, joka on perinteisempää liikettä. Sanni Giordani, Misa Lommi ja Natasha Lommi vangitsevat huomiomme lattialla. Paitsi tanssiteos, se on myös Leinosen ja Jouka Valkaman tanssielokuva, jossa kerrotaan rinnakkain kolme itsenäistä tarinaa, joissa kuvataan inhimilli- Sannamaija Pekkarinen on pirteä tarjoilija ja Otto Nyberg kireä työnjohtaja Stuckmanin ravintolaosissa. Kuva: Veera Lapinkoski siä tunteita, arjen tapahtumia ja ristiriitoja fyysisen ilmaisun ja liikkeen avulla. Ajan kulkua manipuloidaan elokuvallisin keinoin ja silmänräpäyksen kestäviin hetkiin saadaan uutta syvyyttä hidastusten avulla, lukuisten ammattitanssijoiden sekä lähes sada avus- ko ja Elina Pirinen esiintyvät Rahmanovin ?konsertossa lumpeiden alla? Kiasmassa. Kuva: Petri Virtanen tajan avulla. Onnittelupuheessani Leinoselle muistelin näitä esityksiä ja Helsingin kaupungin kulttuuripalkintoa vuonna 2012, jonka yksimielisesti jaoimme taitelijalle. Haitari-nainen monena Johanna Juholalla on ihanan kauniit hymykuopat, jotka erottuvat salin takasivustoon asti. Kuuntelin Kapsäkin konsertin, jossa kuvitellut ystävät olivat mukana videokuvan ja taustamusiikin kera Juholan elävälle haitarinsoitolle. Loppukesällä kuulin häntä ?elävien? muusikoiden kanssa Lapinlahden Lähteen auditoriossa. Tunnelma oli molemmissa hyvä, laulujen spiikkauksessa toistuivat samat sattumukset: Bussi juuttuu lumeen Norjan kiertueella, josta syntyy laulu ?Road Assistance?, ?Valtatie 1? on laulu autoilusta Turkuun navigaattori seurana U-käännös ohjeineen. Juholan tangofantasia on kaunis, tyylitaju pettämätön. Hän esiintyy nuttura aika kireällä, mutta musiikki ja esitys on rentoa. Kappaleessa Mummot Juhola soittaa livenä yhdessä videokuvassa parhaimmillaan viiden Johannan kera, eri puolilta haitaria ja sormia kuvattuna! Hän teki sen FinTango-festivaalille ilman kanssamuusikoita, jottei tuntisi itseään yksinäiseksi. Muissa lauluissa ja videolla ovat Yona, Tommy Lindgren, Emma Salokoski ja tangotaistelijat Mari Kiukaanniemi ja Timo Hakkarainen ym. Runo muuttuu lihaksi Erityisen vaikuttava lokakuun esitys on Myllyteatterin ?Kolga?, näyttämöllinen runokäännös Tommi Parkon esikoisrunokokoelman ?Lyhyt muisti, meri? päätösrunosta. Kolga on historiasta tiheä paikka Itämeren rannalla, maan ja meren leikkauspisteessä. Ihminen tulee rannalle ja katsoo horisonttiin. Kolga on ?kartta, jossa kaikki tapahtuu?. Esiintyjät ovat valkeissa tahrattomissa vaatteissa; laulajilla on enkelin siivet ja he aloittavat keinuissa, joihin lopuksi palaavat. Kolga esitettiin täpötäysille pienyleisöille Arkadia International Bookshopin intiimissä kellarissa Etu-Töölössä. Pienyleisölle siksi, että kellariin mahtui aina vain n. 20-25 ihmistä. ? On oksa: pingotettu sirkka. / On liike jossa kaikki tapahtuu. Tihkusade, / repeyksenkireä. / On syyskuu vuonna Tule jo / tasapainoon virinnyt / Vaskiratsastaja. / Tule jo!, runo puhuu ja muuttuu lihaksi kellarissa silmiemme edessä. Kolgan esittävään työryhmään kuuluvat näyttelijät Ulla Raitio ja Jaakko Kiljunen, sirkustaiteilija Henna Kaikula, jazzlaulaja Mia Simanainen ja klassinen laulaja Niina Tamminiemi. Ohjauksesta ja dramaturgiasta vastaa Miira Sippola. Myllyteatteriin kuuluu joukko itsenäisiä näyttämötaiteen, musiikin ja kuvataiteen ammattilaisia. Tässä esityksessä valtavan vaikutuksen tekee Kaikula, joka taipuu eri olennoiksi. Kiljunen on jylhä uniformuissaan, ?Tehtaasta? tuttu Raitio herkkä ilmeiltään. Simanainen ja Tamminiemi laulavat ja usein enemmän ääntelevät taitavasti. Joukko pelaa hyvin yhteen. Näyttämötaiteilijat sekä jazzin ja klassisen musiikin tekijät ottavat todesta runon kolme säkeistöä, niiden säkeet, sanojen laskeutumisen paperille ja runon rytmin, äänteen ja tunnelmat. Miten selviää palveluammatissa? ?STUCKMAN - Juuttunut mies? on nimeltään Lapinlahden Lähteen luentosalissa koettu esitys palveluammattitodellisuudesta ja siinä selviytymisestä. Kiia Laineen iskevästi ohjaama esitys vuorottelee ravintolan ja mattoliikkeen kohtausten välillä. ? Mitä eroa on asiakaspalvelijalla ja huonosti jonglööraavalla apinalla? ? Apinasta pidetään, edellisessä vitsaillaan. Kireä vuoropäällikkö ja kaksi uupunutta tarjoilijaa sekä keittiökokki luovat mainioita kohtauksia keskenään ja juopuneen miesseurueen kanssa. Mattoliikkeessä on fraaseja jakeleva pomo, urautunut myyjä, jota Heikki Herva esittää mainiosti ja ylilipevä uusi myyntitykki. Matot eivät juuri mene kaupaksi, mutta pomo korostaa toistoa viimeisen päälle: ? Kuka sä oot? Minä Minä Minä! Näe se vuoren huippu. Kiipeä sinne vuoren päälle ja laita sinne se lippu MINÄ! Teksti: Risto Kolanen
• MunkinSeutu 10 Risto Kolanen Nro 20 ? Viikot 44-45 Kuvataide tuo valoa syyspimeään ??Punavuoren ja sen ympäristön galleriat esittelivät uusia kuvataiteilijoita lokakuun näyttelyissä. Uutena paikkana esittelyyn tulee Contempo Kampin ja Punavuoren välissä. Luonto suurin taiteilija Galleria Contempo, Lönrotinkatu 23, on lämminhenkinen pienehkö galleria, joka on vähitellen nostanut profiiliaan. Se syntyi rakkaudesta taiteeseen vuonna 2008, kun maailma ajautui talouskriisiin. Johanna Lumme (s. 1990) on helsinkiläinen kuvataiteilija ja kuvittaja. Hän inspiroituu luonnosta ja eläimistä. Maalauksissaan hän haluaa muistuttaa luonnon tärkeydestä. Lumme valittiin viime kesänä Taidekeskus Salmelan kesän nuoreksi taiteilijaksi, jossa toimittaja ja kuvaaja ihailivat töitä yhteisnäyttelyssä. Tällä hetkellä hän työskentelee myös Otavalla lasten äidinkielen oppikirjojen parissa. ?Lähde? (The Pond) ? näyttelyssä Lumme kuvaa pientä lampimaisemaa, jossa hän pohtii luonnon ja ihmisen välistä suhdetta. Taiteilija kertoo uudesta näyttelystä, jo sukunimensä velvoittamana: ? Luonto on taiteilijoista kaikkein taitavin. Luonto on paikka, jossa ihminen voi hiljentyä. Se antaa energiaa, voimaa ja inspiraatiota. Maalaussarja sai alkunsa, kun taiteilija tutki Claude Monet´n ja muiden impressionistien töitä luonnosta ja kuinka ovat sen kokeneet. ? Toi- von katsojien pääsevän sukeltamaan kauniiseen maisemaan ja pohtivan, mitä hiljentyminen luonnon äärellä heille antaa. Käsityö ja kuvataide yhdessä Galleria G 12, Annankatu 16, esittelee 10.11. asti Helsingissä työskentelevän Katja Kotikosken keramiikkatöitä. Hän koulutettu monitaitaja, joka tekee töitä tuotesuunnittelun, sisustuksen ja taiteen maailmassa. Taiteellista työskentelyä ohjaavat ennen kaikkea kiinnostus materiaaliin ja muotoon. Teoksissaan hän käsittelee kiinnostaviksi kokemiaan teemoja antamalla niille muodon keramiikan avulla. Hänen teoksissaan yhdistyvät sekä käsityöläisyys että kuvataide. Kotikoski saa vaikutteita teoksiinsa arkisista tapahtumista sekä median kautta. Narratiivisten, kertovien teosten keskiössä ovat fyysinen ja psyykkinen ihminen. ? Teoksissa fyysinen ihminen on saanut nuken muodon, kun taas ihmisen psyyke näkyy teosten surrealistisena sisältönä, hän perustelee. Näyttelyn teokset pohtivat ihmisyyttä ja inhimillisyyttä sekä kertovat omaa tarinaansa niistä odotuksista ja haasteista, joita ihminen elämänsä aikana kohtaa. Taitelijatapaaminen on lauantaina 5.11. klo 14?16. Puu on kuin ihminen Paavo Paunu on esillä 9.11. asti Taidesalongissa, Keraamikko Katja Kotikoski ja teoksensa Yllätys (2016, sekatekniikka, läpivärjätty posliini) G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg Kuvanveistäjä Paavo Paunu ja teoksensa Puusta pitkään (akryyli puulle, 2015-2016) Taidesalongissa. Kuva: Raimo Granberg Johanna Lumme ja teoksensa ?Kun annoin hiljaisuuden voittaa, vihdoin kuulin oman ääneni? (öljy kankaalle, 2016) Contempossa. Kuva: Raimo Granberg Bulevardi 3 B. Tuottelias ja paljon töitään esille tuova keski-ikäinen taiteilija tekee maalauksia, veistoksia ja installaatioita. ? Ihmisen kuva merkitsee minulle tilaa, jolla ei ole selkeää muotoa. Se on tunteiden, toiveiden, uskomuksien ja toden kohtaamispaikka. Taidesalongissa on puulle maalattuja ja puusta veistettyjä teoksia. ? Olen kerännyt puuta luonnosta ja jätelavoilta. Kiinalaisista lastauslavoista sain paljon hyvää materiaalia. Puu on täynnä kuvioita, erilaisia aiheita joita työstän eteenpäin. Puu on kuin ihminen. Aika on jättänyt siihen jälkiä, se on elänyt ja elää yhä omaa elämäänsä, Paunu sanoo. Näyttely hakee suhdetta luontoon, kuinka ihminen on osa sitä ja silti erillinen. Leikkisästi lasista Identtiset kaksoset Yrsa (Lindqvist) ja Ilse Ranki Ilsen teoksen ?Dimensions of Life? edessä Artikassa. Kuva: Hannele Salminen Hieno lokakuun lasinäyttely ?Playful Glass? on nähtävillä Galleria Artikassa, Uudenmaankatu 19. Ilse ja Ylva Lindqvist syntyivät identtisinä kaksosina. Ylva kunnioittaa nyt nimeä Ran- Marlon Wobst yrittää sulautua teokseensa Grobe Welle (öljy kankaalle, triptyykki, 2016)) Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg ki. Näyttely tuo esiin lasin parissa tehtyä matkaa ja upeaa tuotantoa kymmenen viime vuoden yhdessä työskentelyn ajalta. Töiden nimet ovat ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi. Lindqvist ja Ranki näyttävät taidolla, kokeilunhalulla ja rohkeudella esiin taiotut lasiteokset, joissa yhdistyvät luova mielikuvitus ja tekninen taito-osaaminen. Lasimateriaali puhkeaa leikkisään elämään ja tuo kiehtovat puolensa esille. ? Valo helähtää lasin sydämessä ja sytyttää sen hehkuun joka valaisee sielun, sisarukset runoilevat. ään koloristiksi; hänen värimaailmansa on kaunis. Näyttelyjä on 2010-luvulla ollut Dixin lisäksi Rööperin Taidesalongissa ja Galleria Mondossa. Kaksi näyttelyn työtä on tehty kunnianosoituksena Carolus Enckellin ?punainen, vihreä ja okra?. Dixin takastudiossa Hans G. Hästbacka tekee ?Camera obscura? ? projekteissaan kokeilevaa valokuvausta. ? Tutkin luonnon ja maiseman muuttumista tämän ilmaisutavan tarvittavan ajan myötä. Pyrin primitiivisuuteen ja yksinkertaisuuteen. Kotitekoisilla kameroillaan hän vangitsee valon ja liikkeet kaupunkiympäristöissä. piteitä, Kangas esittelee. Näyttelyn nimi Todellinen luonto viittaa zenbuddhalaiseen näkemykseen kaiken olevaisen yhteisestä todellisesta luonteesta. ? Yksi ilmenee monena ja moni yhtenä. Voiko näyttelyn teoskokonaisuus lopulta tyydyttää luonnon kutsun? Saksalaista taidevaikutusta Helsinki Contemporary on 2010-luvulla sijainnut Bulevardi 10:ssä; aiemmin se oli Kalhama & Piippo ? nimellä Kaivopihalla hissien ulottuvilla. Lokakuulla galleria esitteli tukholmalaistaiteilija Roland PersYksi monena sonin ja Berliinissä asuvan ja työskentelevän Mar? moni yhtenä lon Wobstin yhteisnäytte?True Nature - Todellinen lyn ?Animal Farm?. Kahluonto? on nimeltään kuva- den keskenään silmiinpistaiteilija Teemu Kankaan tävästi erilaisen taiteilijan näyttely Galleria Sculpto- veistoksia, piirustuksia ja rissa, Eteläranta 12. Täl- maalauksia saattoi rinnaslä hetkellä hän työskente- taa. Wobstin työskentelyn lee ?kuvaveistosten? paris- innoittajia ovat arkiset hetsa tehden tussilla maalattu- ket ja ihmiset, joita hän näja/piirrettyjä paperiveistok- kee ympärillään. Pääosin Väritunteita ja sia. Työskentelyssään Kan- pienikokoiset maalaukset gas käsittelee esittämiseen katsovat aihettaan kaukaa, kotikameroita ja olevaisen luonteeseen ja katselijan on helppo saGalleria Dixin, Uuden- liittyviä kysymyksiä. mastua tapahtumiin ? oli maankatu 19, tuo 10.11. Näyttelyn teoskokonai- kyseessä sitten olut ystäviasti esiin tohtoritason ku- suus käsittelee esittämistä en kesken, joutenoloa mevataiteilijan. Maj Tuomela ? kuvien, ajatusten ja ideoi- ren äärellä tai skeittipuisalkoi väitöskirjansa (2006) den todellisuutta. ? Instal- tossa rullailu. jälkeen opiskella taidemaa- laation pyrkimys on olla Näyttelyssä ?Wunderkamlausta Arbiksen, ruotsinkie- ?kuvaveistos?, joka on sa- mer? Galleria Brondassa, lisen työväenopiston kurs- malla sekä kuva esittämäs- Annankatu 16, on 6.11. asti seilla ja työpajoissa. Stres- tään kohteesta että kolmi- näytteillä saksalaisen Kai saavan arkityön ja opinto- ulotteinen esine. Teoskoko- Savelsbergin tussi ja akjen jälkeen oli vapautta- naisuus on kuva, johon voi ryyli puulle, huopa- ja lyijyvaa kohdata ?väritunteita?. astua sisään ja jossa joutilas kynä paperille tai sekatekMaistelen värejä kuin pieni voi vaellella mielensä mu- niikka kankaalle ? teoksia. lapsi ja kun kaikki menee kaan. Näyttelyn voi myös Niissä on monesti hyvin ykhyvin, kuulen musiikkia nähdä kuvana luonnonpuis- siväriharmoninen värimaakropassani, moraalifiloso- tosta tai metsästä, jossa on ilma, ja aiheet peittyvät sufi kirjoittaa ruotsiksi. suoritettu ihmisen tekemiä muharson taakse. Tämä luo Tuomela luonnehtii itse- metsänhoidollisia toimen- vaikutelman muistivälähdyksestä tai unimaailmasta. Tarkempi katse erottaa yllättäviä väripirskahduksia sekä kauniita struktuureja pinnassa ja vie aiheeseen sisään, Yleisradion Pixel-ohjelma esitteli edellistä näyttelyä 2012. Vaikka tunnelma useissa teoksissa on haikea, niissä on aina myös jotakin lohdullista ja Maj Tuomela ja teokset ?In homage to Carolus rauhoittavaa. Enckell´s red, green and occra; and to Paul Teksti: Klee? Dixissä. Kuva: Raimo Granberg Risto Kolanen
• MunkinSeutu Viikot 44-45 ? Nro 20 11 Helsinkiläisten kunnallisveron alaiset tulot laskivat  Käytettävissä olevien tulojen kehitys luonnollisesti seuraa veronalaisten tulojen kehitystä. Viime vuosikymmenen lopulla ne nousivat voimakkaasti ja sen jälkeen kasvu on ollut maltillisempaa. Vuonna 2014 kunnallisveron alaiset tulot asuntokuntaa kohti olivat noin 42 100 euroa ja valtionveron alaiset tulot lähes55 000 euroa Helsingissä. Kunnallisveron alaiset tulot laskivat 8 % viidessä vuodessa. ??Sekä kunnallis- että valtionveronalaiset tulot kasvoivat Helsingissä 1990-luvun loppupuolella voimakkaasti, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen tulojen kehitys on ollut jopa laskevaa. Vuoden 2014 rahan arvolla mitattuna eli reaalisesti kunnallisveron alaiset tulot olivat noin 44 300 euroa per helsinkiläinen vuonna 2000. Korkeimmillaan vuonna 2009 kunnallisveron alaiset tulot olivat noin 45 500 euroa per henkilö. Kaksi kolmasosaa helsinkiläisten tuloista oli työtuloja. Eläketulojen osuus oli 18 prosenttia ja pääomatulojen osuus 8 prosenttia vuonna 2014. Korkein tulotaso henkeä kohti laskettuna on lapsettomilla pareilla. Heidän keskimääräiset tulonsa ovat noin viidennek- sen koko kaupungin keskitasoa korkeammat. Heikoin tulotaso on ollut yhden huoltajan talouksissa: heillä henkeä kohti lasketut tulot olivat noin puolet koko kaupungin keskiarvosta. Samojen perhetyyppien tulot vaihtelevat paljon eri alueilla Eri alueilla saman perhetyypin tulot vaihtelevat melko paljon. Esimerkiksi yksinasuvien tulot ovat Eteläisessä suurpiirissä lähes puolet korkeammat kuin keskimäärin koko kaupungissa. Itäisessä suurpiirissä ne olivat kymmenesosan keskitasoa alhaisemmat. Helsinkiläistä asuntokuntarakennetta leimaa yksinasuvien suuri osuus, joka on kuitenkin hieman supistunut viime vuosina. Vuonna 2014 lähes joka toinen asuntokunta oli yhden hengen talous. Etenkin Keskisen suurpiirin asuntokunnat ovat painottuvat pieniin talouksiin. Asuntokuntien määrä on kasvanut vuosituhannen vaihteeseen verrattua etenkin Koillisessa ja Itäisessä suurpiirissä. Kummassakin yksinasuvien osuus asuntokunnista on ollut kasvussa. Valoa pimeyteen pitkillä ? muita häikäisemättä ??Pitkä ja pimeä talvi on kohta käsillä. Liikenneturva muistuttaa, että pimeällä ja hämärällä ajettaessa korostuu oikeaoppinen valojen käyttö. Nyt kannattaa myös tarkistaa omien ajovalojen kunto ja oikea suuntaus. Pimeällä tiellä näkyvyys on olennaisesti huonompi kuin päivänvalossa. Mustan maan aikana ajovalot tuntuvat vielä katoavan märkään asfalttiin kuin kirves kaivoon. Kaukovaloja ? tai tutummin pitkiä ? käytetään kuitenkin ainoastaan pimeällä ajettaessa, ei valaistulla tieosuudella. ? Kaukovaloilla ajettaes- sa saattaa tulla tuntuma hyvästä näkyvyydestä, mutta niitä käytettäessä on hyvä huomioida, että pitkätkin valaisevat vain kohtuullisen kapeaa sektoria kuljettajan edessä. Ajovalojen valaiseman alueen lisäksi katsetta tulisikin liikutella valokeilan ulko- ja sivureunoilla. Sibelius-Akatemian ystäväyhdistys juhlii ??Sibelius-Akatemian ystävät ry juhlistaa 20-vuotista toimintaansa järjestämällä tänä syksynä mm. kaksi yleisölle avointa juhlaluentoa otsikolla ?Musiikin merkitys ihmiselle?. Ensimmäisen luennon piti musiikin tohtori, laulunopettaja ja psykologi Ava Numminen 12.9.2016. Toinen luennoitsija on lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen, joka ennen lääketieteellistä uraansa toimi ammattihui- listina ja huilunsoiton opettajana Joensuussa. Tilaisuus alkoi keskiviikkona 26.10.2016 Musiikkitalon alalämpiössä Itä-Helsingin musiikkiopiston Viikarieskareiden esityksellä, jonka jälkeen siirryttiin vieressä olevaan auditorioon. Luennon yhteydessä kuultiin myös La Violina -viuluryhmää (Laura Kukkonen, Darja Gustafsson, Sadelilja Larimo, Julie Svacinova). Itä-Helsingin mu- siikkiopiston Viikareita ohjasi opettaja Jatta Ehrlund ja La Violina-ryhmää opettaja Yvonne Frye. Sibelius-Akatemian ystävät ry perustettiin vuonna 1996 nimellä Vivat Academia. Yhdistys edistää Sibelius-Akatemian tunnettavuutta, elävää yhteyttä musiikin opiskelijoihin, ammattilaisiin ja tutkijoihin sekä vuorovaikutusta Sibelius-Akatemian ja sitä ympäröivän yhteiskunnan välillä. Asuntokunnan käytettävissä oleva tulo keskimäärin 36 500 euroa Käytettävissä olevien tulojen kehitys luonnollisesti seuraa veronalaisten tulojen kehitystä. Viime vuosikymmenen lopulla ne nousivat voimakkaasti ja sen jälkeen kasvu on ollut maltillisempaa. Vuonna 2014 Helsingissä asuntokunnan keskimääräinen käytettävissä oleva tulo oli runsas 36 500 euroa. Mediaani (keskiluku, jonka yläpuolelle jäävät enemmän ansaitsevat puolet asuntokunnista ja alapuolelle vähemmän ansaitsevat) oli 31 800 euroa vuodessa. Korkein keskitulo oli Östersundomissa. Useampi kuin joka kymmenes on pienituloinen Helsingissä oli 44 000 pienituloista asuntokuntaa vuonna 2014. Yhden hengen talouksissa pienituloiseksi lasketaan ne, joilla käytettävissä olevat tulot ovat alle 14 300 euroa vuodessa. Pienituloisten osuus väestöstä oli noin 12,1 prosenttia. Pienituloisissa asuntokunnissa asuvia lapsia oli 12 600. Sekä koko väestön että alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on hieman laskenut sekä Helsingissä että koko maassa tämän vuosikymmenen aikana. Viisi vinkkiä valottomiin öihin: ??Tarkista valojen kunto ja kohdistus aika ajoin. ??Varmista onko autossasi päivänajovalot (DRL) ja muista kytkeä ajovalot päälle olosuhteiden niin vaatiessa esimerkiksi valoisaan aikaan sumussa, lumi- ja vesisateessa. ??Puhdista auton ajovalot ennen ajoon lähtöä, etenkin pakkasaamuina. Nykyvalot eivät sula itsekseen auki matalan toimintalämpötilansa vuoksi. ??Muista, että näkyvyys toimii molempiin suuntiin: ei riitä, että sinä näet, vaan sinun täytyy myös tehdä itsesi nähdyksi. ??Käytä valoja tehokkaasti myös viestintään: Vilkuta ajoissa, voit väläyttää 2-3 kertaa jarruvaloja hyvissä ajoin esimerkiksi maantiellä sivutielle kääntyessäsi, ole kohtelias ? älä häikäise muita. Vastaantulevan aiheuttamaa häikäisyä ehkäistään taas seuraamalla katseella tien oikeaa reunaa, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen kertailee. Pimeällä myös nopeuden alentamisesta on apua näkemiseen. ? Usein kuljettajat eivät ota pimeyttä huomioon ajonopeudessaan. Nopeuden alentaminen lisää pimeälläkin pelivaraa ja antaa aikaa havainnoida vaikkapa tien laitaa tallaava kävelijä tai ajolinjalle hipsutteleva hirvi, Heiskanen muistuttaa. Pimeällä ajettaessa pitkät valot on vaihdettava lyhyisiin toisen auton takana ajettaessa ja kohtaamistilanteessa viimeistään vastaantulevan ajoneuvon valokiilojen kohdatessa omat. ? Pääsääntöisesti Suomessa pitkät valot vaihdetaan lyhyisiin maantieajossa jopa liian aikaisin, jolloin kahden kohtaavan ajoneuvon valojen väliin jää pitkä pimeä katve. Kaukovalot voi kytkeä uudestaan päälle vähän ennen vastaantulevan auton sivuuttamista tai viimeistään sen kohdalla. Näin saadaan aikaan mahdollisimman hyvä näkyvyys häikäisemättä vastaantulevaa kuljettajaa, Heiskanen ohjeistaa. Jos kaverilta on jäänyt pitkät päälle, ei kuitenkaan kannata hermostua ja väläytellä valoja, vaan pyrkiä keskittymään omaan ajoon. Moottoritiellä voidaan käyttää kaukovaloja toista ajoneuvoa kohdatessakin, kun ajetaan suoralla tieosuudella, jolloin ajoneuvojen käyttämät ajolinjat ovat sivusuunnassa kaukana toisistaan eikä häikäisyä tapahdu, jos ei tapita suoraan vastaantulijan valoihin. Jos tie kaartuu niin, että kaukova- lojen kiila uhkaa kohdistua vastaantulevan silmiin, on moottoritielläkin kuljettajan hyvä vaihtaa lähivaloille. ? Ohitustilanteessa kuljettaja voi lähestyä ohitettavaa kaukovalot päällä niin pitkälle, kunnes edellä ajavasta alkaa erottaa joitakin yksityiskohtia. Tällöin vaihdetaan lähivaloille, koska kaukovalot voivat häikäistä edellä ajavaa taustapeilien kautta. Takaisin kaukovaloille vaihdetaan ohitettavan rinnalle tultaessa, Heiskanen neuvoo. Myös ohitettavan valojen käytöllä on merkitystä. Ohitettava vaihtaa lähivaloille, kun ohittaja alkaa siirtyä takaisin omalle kaistalleen. Ohittajan edettyä riittävän kauas voi ohitettu vaihtaa uudestaan kaukovaloille.
• MunkinSeutu 12 Nro 20 ? Viikot 44-45 Josa Jäntti Hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ??Tässä kolumnissa esitän useita graafisia kuvia. Ne ovat pääasiassa ETK:n, TELAn, OECD:n ja Virallisen Tilaston kokoelmista. Ne kaikki osoittavat, että palkkaindeksi on todella mahdollinen ja maamme talouden kannalta dynaaminen, elvyttävä ja hyödyllinen juuri nyt. Indeksin muutosta vastustaville nuorille voi todeta: vuon- na 2080 taitetun indeksin seurauksena rahastot ovat kasvaneet siten, että ne ovat 1.500.20 MILJARDIA ? ja palkkaindeksillä 810 MILJARDIA ? (ETK:n ennuste = Eläkekatekismus/ Kimmo Kiljunen sivu 20. JOKAISEN KANSANEDUSTAJAN PITÄÄ TUTUSTUA NÄIHIN GRAAFISIN KUVIOIHIN! Toivottavasti kaikki kansanedustajat kaikista puolueista jaksavat todella lukea ja tutustua perusteellisesti saamaansa ?Eläkekatekismukseen?! Ei kannata luottaa pelkästään Helsingin hallinto-oikeuteen joutuneiden työeläkeyhtiöiden ja niiden työeläkerahoilla ylläpitämien ?lakeijoiden? ETK:n ja TELAn esittämiin spekulatiivisiin lukuihin ja ennusteisiin!! Josa Jäntti Tämä kuva osoittaa, että palkkaindeksi hyödyttää nimenomaan pienituloista enemmistöä (90 %) eli alle 2.500 ?/kk eläkettä saavia. Kodeista kerätyn biojätteen määrä on kasvussa Tämä kuva kertoo todellisen tilanteen taitetun indeksin vaikutuksesta. ?? P ä ä k a u p u n k i s e u d u n asukkaat lajittelevat biojätteet entistä ahkerammin. Tämä näkyy HSY:n biojätteen käsittelylaitoksella Espoon Ämmässuolla, jonne on tullut kotitalousbiojätettä 4?5 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. HSY käsittelee vuodessa noin 50 000 tonnia biojätettä. ? Biojätteen määrän kasvu johtuu lajittelun lisääntymisen lisäksi pääkaupunkiseudun asukasmäärän kasvusta. Suunta on hyvä, mutta biojätteen lajittelussa on yhä paljon parannettavaa, kertoo biojätteen käsittelystä vastaava toimintovastaava Christoph Gareis. HSY:n teettämän tuoreen kyselyn perusteella asukkaat tietävät viimevuotista paremmin, mitä heidän lajittelemalleen biojätteelle tapahtuu. Tämä on kannustanut asukkaita lajittelemaan entistä ahkerammin. Banaanin kuorista ja kalan ruodoista biokaasua ja multaa HSY tehosti biojätteen käsittelyä rakentamalla Ämmässuon kompostointilaitoksen yhteyteen biokaasulaitoksen. Laitokset muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Biokaasulaitoksessa saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia. Biokaasu käytetään uusiutuvan sähkön ja lämmön tuotantoon. Viime vuonna valmistunut biokaasulaitos on Pohjoismaiden suurin vain biojätettä käsittelevä biokaasun tuotantolaitos. Kompostointilaitoksessa valmistuvaa kompostia käytetään mullan raaka-aineena. Siten pystytään palauttamaan takaisin luonnon kiertokulkuun humus sekä kasveille tärkeät ravinteet, kuten fosfori ja typpi. ? Vain kierrättämällä biojätteen saamme siitä talteen sekä uusiutuvaa energiaa että ravinteet. Jotta asukkaat osaisivat lajitella biojätteen entistä paremmin, kokosimme lajitteluvinkkejä www.kiitoskunlajittelet.fi -sivustolle. Siellä on myös video, joka opastaa taittelemaan biojätepussin sanomalehdestä, kertoo ympäristöasiantuntija Minna Partti.
• MunkinSeutu Viikot 44-45 ? Nro 20 13 Talvet muuttumassa nykyistä sateisimmiksi ja lämpimämmiksi Akademiska Sångföreningen laulaa 1880-luvulla Kaisainiemen ravintolan portailla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Tuntemattomat tutut laulut ??Miltä vanhat kotimaiset laulusuosikit kuulostavat alkukielellä ? ruotsiksi? Svenska dagenin lähestyessä torstaina 3.11.2016 klo 18?20 Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, tutustutaan laulaen suosittujen kotimaisten laulujen ruotsinkielisiin alkuteksteihin, jotka ovat useimmille suomenkielisille tuntemattomia. Tutut laulut avautuvat kaksikielisessä lau- luillassa aivan toisenlaisina. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Monet tutut ja tärkeät suomalaiset laulut Maamme-laulua ja Suvivirttä myöten on alun perin kirjoitettu ja sävelletty ruotsiksi. Kesäpäivä Kangasalla ja Sylvian joululaulu ovat rakkaita lauluja, mutta mitä Topelius niissä alun perin runoilikaan? Joskus laulun sisältö on muuttunut käännöksessä paljonkin. Kuin- ka moni suomenkielinen tietää, että On neidolla punapaula -laulu päättyy oikeasti ammuskeluun? Joskus käännös on alkutekstiä parempi ja laulu on jäänyt elämään suomeksi kuten Kulkuri ja joutsen. Kaksikielinen lauluilta tarjoaa yllätyksiä ja hauskoja hetkiä sekä paljon tuttuja yhteislauluja laidasta laitaan. Museolehtori Anna Finnilä kertoo laulujen tarinoita suomeksi. Tunnelmaan voi virittäytyä juuri ennen lauluiltaa klo 17 ruotsinkielisellä yleisöopastuksella Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyssä. Vapaa pääsy. Musiikkia! Kaupungin soivat muistot Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Auki 26.2.2017 asti ti? su klo 11?17, to klo 11?19. VAPAA PÄÄSY ??Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt pääkaupunkiseudulla muun muassa keskilämpötilan nousuna. Tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla on odotettavissa nykyistä sateisempia talvia ja voimistuvia rankkasateita kesäisin. Tämä käy ilmi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden teettämistä pääkaupunkiseudun ilmastoskenaarioista. ? Meneillään oleva maailmanlaajuinen ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä myös pääkaupunkiseudun ilmastollisiin olosuhteisiin, ja on jo vaikuttanutkin. Muutoksen voimakkuus riippuu ratkaisevasti kasvihuonekaasupäästöjen määrästä: mitä enemmän niitä on ilmakehässä, sitä enemmän ilmasto muuttuu, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Susanna Kankaanpää. Uusimpien kansainvälisten skenaarioiden pohjalta tehdyt päivitetyt arviot kertovat, miten ilmasto muuttuu pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa. Muutosarviot on laatinut Ilmatieteen laitos. ? Vuoteen 2100 mennessä talvisin sataa selkeästi nykyistä enemmän ja sadepäivien määrä kasvaa. Myös lämpötila nousee pääkaupunkiseudulla. Lämpötilan nousu on suurempaa talvella kuin kesällä, ryhmäpäällikkö Antti Mäkelä Ilmatieteen laitokselta kertoo. ?  Sää silti vaihtelee nyt ja tulevaisuudessakin: edelleenkin esimerkiksi yksittäinen talvi voi olla erittäin kylmä ja runsasluminen. Tällaiset talvet ovat kuitenkin harvinaisia jo nyt ja niitä esiintyy yhä harvem- min tulevaisuudessa, Mäkelä jatkaa. Ilmastoskenaarioiden mukaan keskimääräinen sademäärä kesäisin ei olisi muuttumassa paljon. Sen sijaan rankkasateiden arvioidaan voimistuvan reilu 10 prosenttia sadassa vuodessa. Rankkasateet saattavat myös yleistyä. Yksi muutamien minuuttien kestoinen rankkasade kaupunkiympäristössä voi aiheuttaa miljoonavahingot. Rankkasateiden lisääntyminen kannattaa siten huomioida kaupunkirakenteen muutoksia suunniteltaessa. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on jo nyt menettelyjä, joilla toisaalta varaudutaan sään vaihteluihin ja toisaalta korjataan sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Uusia keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon kuitenkin kehitetään koko ajan. ? Rankkasateiden aiheuttamien hulevesien hallinnan kehittäminen on yksi keskeisimmistä lähivuosien toimenpiteistä. Siinä myös HSY:llä on tärkeä rooli, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen kertoo. ?  Aihepiiri on kriittinen käytännössä koko Euroopassa. Emme ole sopeutuneet edes nykyilmastoon, koska merkittäviä rankkasateiden aiheuttamia ongelmia aiheutuu jo nyt. Teemme tutkimusyhteistyötä erityisesti muiden Pohjoismaiden ilmastokeskusten kanssa mm. jakamalla kokemuksia etenkin erittäin suuria vahinkoja aiheuttavista rankkasateista ja niiden vaikutuksista, Mäkelä toteaa.  ruuan laatuun. Olemme onnistuneet muuttamaan yhden tämän maan suurimmista keittiöistä luomulinjalle viimeisten vuosien aikana. Suosimme puhtaita suomalaisia raaka-aineita ja lähiruokaa. Olemme saaneet erinomaista palautetta ruuasta tapahtumajärjestäjiltä, sanoo Tolonen. Tolosen mukaan Suomi on erittäin vahvoilla kil- pailussa kongressien isännyydestä. Maamme koetaan turvallisena, toimivana ja elämyksellisenä. Esimerkiksi kansainvälinen ICANN-tapahtuma piti alunperin järjestää Panamassa viime kesänä, mutta Zika-viruksen aiheuttama uhka johti kokouksen siirtämiseen lyhyellä varoitusajalla Suomeen ja Finlandia-taloon. Finlandia-talo aurinkosähköön ? Ensimmäisten kongressitalojen joukossa Euroopassa ??Kongressi- ja tapahtumakeskus Finlandia-talo Oy:n katolle asennetaan aurinkopaneelit kuluvan vuoden loppuun mennessä. Finlandia-talo on ensimmäisten tapahtumatalojen joukossa Euroopassa, joka hyödyntävät aurinkoenergiaa tilojensa energiatarpeeseen. Päätös aurinkopaneelien asentamisesta on jatkoa Finlandia-talon pitkäjänteiselle panostukselle energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Samoin se vahvistaa entisestään Finlandia-talon kilpailuasemaa kansainvälisten kongressien järjestäjänä. Finlandia-talon katolle asennetaan 150 - 170 aurinkopaneelia, ja järjestelmän kooksi asiantuntijat ovat laskeneet 41 kW:a. Järjestelmän tuottaman sähkön osuus Finlandia-talon kuukausittaisesta energian kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan maksimissaan 20 - 25 prosenttia. ? Olemme Finlandia-talossa panostaneet voimak- kaasti ympäristö- ja energia-asioihin viime vuosina. Käynnistimme viisi vuotta sitten kehityshankkeen, jonka aikana olemme muuttaneet 70-luvulla rakennetun talon energiatehokkaaksi. Kaukolämmön kulutuksemme on vähentynyt 50 ja sähkönkulutus 30 prosentilla. Uudistukset ovat tuoneet meille satojen tuhansien eurojen säästöt. Aurinkopaneelit ovat luonnollinen jatko tälle kehitykselle, sanoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Finlandia-talossa on toteutettu kokonaisvaltainen toimintakulttuurin muutos ja talon henkilöstö on vahvasti sitoutettu mukaan ympäristöasioiden huomioimiseen kaikessa toiminnassaan. Pitkäjänteinen kehitystyö huipentui viime syksynä, kun Finlandia-talolle myönnettiin kansainvälinen ISO14000-ympäristösertifikaatti. Vain alle prosentti suomalaisista yrityksistä on saanut kyseisen ser- Finlandia talo. Kuva: Matti Tirri tifikaatin. Ympäristöystävällisyys ja luomuruoka kilpailutekijöinä Kansainvälinen kilpailu kongressien isännyydestä eri kaupunkien välillä kiristyy koko ajan. Kongressien järjestäjät arvioivat tarkoin eri kaupunkien ja kongressikeskusten vahvuuksia ja sopivuutta tapahtumilleen. Tällä hetkellä valintakriteereinä korostuvat ympäristöystävällisyys, turvallisuus ja ruuan puhtaus. ? Energia- ja ympäristöystävällisyyden lisäksi Finlandia-talo on vastannut kiristyvään kansainväliseen kilpailuun panostamalla luomuruokaan ja
• MunkinSeutu 14 Harpistit Nro 20 ? Viikot 44-45 Paraati Pukin poltto Pimeät ja suljetut sopukat avautuvat Viaporin Kekrissä pyhäinpäivänä ??Viime vuonna suuren suosion saavuttanut Viaporin Kekri -tapahtuma järjestetään jälleen pyhäinpäivänä 5.11. Suomenlinnassa. Viime vuonna Suomenlinnaan luotiin kekriperinteitä ensimmäistä kertaa, ja nyt ne herätetään henkiin uudelleen. Lisämausteensa tapahtumaan tuo marraskuun pimeys, joka tekee Suomenlinnan miljööstä erityisen jännittävän. Tapahtumassa pääsee vierailemaan monessa paikassa, jotka tavallisesti ovat yleisöltä suljettuja. Luvassa on muun muassa musiikkia, performansseja, taidetta ja hyvää ruokaa ja juomaa. Tapahtuman ruoka-, juoma- ja ohjelmatarjontaan on otettu vaikutteita linnoituksen ruotsalaiselta kaudelta 1700-luvulta. Tapahtumassa pääsee muun muassa kuulemaan Sielujen käytävä Kohtalona Suomenlinna -kirjan tarinoita asukkaiden oudoista kohtaamisista kummitusten kanssa sekä tutkimaan linnoituksen pimeyttä Happy Guide Helsingin ainoastaan Viaporin Kekriä varten luomalla Kauhujen kävelyllä. Luvassa on myös esimerkiksi Recover Laboratoryn audiovisuaalinen installaatio ja taideperformanssi sekä HIT Helsingin näytelmiä. ? Viime vuoden palautteen perusteella tapahtumaan on lisätty paljon ohjelmaa lapsille ja perheille. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä perhetapahtuma. Suuri osa ohjelmasta on vain aikuisille suunnattua, kuten pienpanimoiden järjestämä Tenalji von Fersenin olutfestivaali, jossa Suomenlinnan oma panimokin on mukana, kertoo tapahtumaa Suomenlinnan hoitokunnassa koordinoiva Maria Mänttäri. ? Viime vuonna Kekrin kävijämäärä ylitti kaikki odotuksemme. On hienoa, että pääkaupunkiseutulaisetkin löytävät Suomenlinnan nykyään myös kesäkauden ulkopuolella. Linnoituksen tunnelma on syyspimeällä aivan toisenlainen, ja se selvästi kiehtoo kävijöitä, Mänttäri pohtii. Sotilassairaala Viaporin Kekri kokoaa yhteen Suomenlinnan ja mantereen ravintola-, matkailu- ja tapahtumatoimijoita.  Tapahtuman tuottavat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Hospitality, Tourism & Experience Management -koulutusohjelman opiskelijat yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kanssa.   Tunnelikierros Vielä ehdit vanhoilla hinnoilla! ASE JA ERÄ 6,90 uusimmassa lehdessä mm. 7 ? 2016 ? MANNERMAISTEN kanakoirien mestaruuksista kilpailtiin Pudasjärvellä. Pienpeto loukut kävivät ka huutokauupaksi passa 7,50 ? KOIRAT halutaan suojata susien hyökkäyksiltä. As e- es it te ly 67,00 Yhä us hir vimets 47,00 Kissafani Luontaisterveys Meidän Koira Senioriterveys Sielunpeili Talomestari 45,00 63,00 40,00 55,00 63,00 33,00 Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Postinumero Puhelin Hotellinjoh 5/2016 ? 8,40 ? Postitoimipaikka o taja 7/2016 7,30 Äijäjoog armollisuuasta tta HU IPPU KY LM Ä immuunijä tehostaa rjestelmää Hieronta, okavalio ja homeoparu tia auttav at koliikkivau voja Elinaikaa lu vattiin pu Haim oli vuotta talttui säahsyöpä köllä ? Entisöi ? Keräily nti ? Kädent aidot ? Arjen hist oria Oravanna hoista euroo n: Suomen ensimmäi setelirah set 1600-luvuat lta ja taid e uusimmassa lehdessä mm. NYT 6,90 ? EILA Savolaisen taiteessa on karismaa, omaperäisyyttä ja yllätyksellisyyttä. ? SUOMEN Kansallisteatteri on jugend-arkkitehtuurin helmi Jyväskylä Eila Savolaläinen inen viestii taite ellaan Helsingin vanhimmas talossa nysa lasten mus t eo Etunimi Lähiosoite ik Ter oi a sn pi umat er ANTIIKKI JA TAIDE Lehden tilaaja Sukunimi er (10 numeroa v. 2017) Tilaa puh. 09 - 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Antiikki ja Taide 40,00 Ase ja Erä 67,00 Bodytreeni 40,00 Ekoelo 47,00 Hevosmaailma 49,00 Kiinteistö ja Isännöitsijä 67,00 mieli Me t snaäviihotynvä Saimi Hoyer: pa r ter ka uvneeyuddeen j a a s t a n h oi t oa 8 numeroa vuodessa. ällä Tilaan Väärän in en istuminla nestekierenrotukkii n 9 Koiralle ke ka aan llo ja turvaliivul i päälle Suden su metsästysojelulla alas? 1. luokan postimerkki de ? hy vä Sairauksie n syihin pa neutuv hoito ku nniaan a Kelly Tu er löysi syörn västä parantum is yhteistä elle tekijää Hou tu spilleilläku hupi ja hyötyäa ea 8 numeroa vuodessa. käy lintu mpi nainen - ja ? lääke tie Kirurgian Kaarlo Jaa erikoislääkäri kkola: ? HUIPPUKYLMÄ tehostaa immuunijärjestelmää. ? KÄYTETYT aseet tekevät kauppansa. ? terap iat uusimmassa lehdessä mm. ? POSKIONTELOTULEHDUSTEN kierre katkesi otsonihoidoilla. l Winch t: ester Supe Pum rX l Gloc p Defender l Savak 17 Gen 4 ge 93 FS S .22WM R ? METSÄKAURIS vahvistaa kantaansa monin paikoin. LUONTAISTERVEYS ? KELLY A. Turner on tutkinut syöpäpotilaita Miska uu riistako si avoittonsir a ravinto Valamon a rvotaidett a Mandoliin inain Wäinö Aalt osen öljyv en ärityö ? VIRON kansallismuseo sai vihdoin oman rakennuksen. Rene suuria m ssanssin Kansallismestareita useossa 40,00 6 numeroa vuodessa.
• Viikot 44-45 ? Nro 20 15 Kaupunkipyörät pian talviteloille ? uusi kausi starttaa toukokuussa ??Kaupunkipyörien ensimmäinen kausi on päättymässä. Pyörillä voi polkea vielä 31.10., jonka jälkeen pyörät ja asemat korjataan varastoon odottamaan seuraavan kauden starttia toukokuussa 2017. Kaupunkipyörien käyttöönotto sujui ensimmäisenä vuonna hienosti: pyörillä on tehty yli 400 000 matkaa ja ajettu yli 700 000 kilometriä. HKL, HSL ja kumppanit haluavat kiittää kaikkia kaupunkipyöräasiakkaita ja toivottaa heidät tervetulleeksi käyttämään entistä laajempaa kaupunkipyöräpalvelua ensi vuonna. Rekisteröinti aukeaa huhtikuussa 2017. Nykyisiin kausitilaajiin ollaan yhteydessä keväällä ja heille tarjotaan uutta kautta myös ensi vuodelle. ? Kaupunkipyörä-hankkeessa on ollut välillä mutkia matkassa, mutta Helsingin kaupungilla on ollut vahva tahto saada pyörät kaupunkiin. Hanke on osoitus myös siitä, miten monen toimijan tiiviillä yhteistyöllä on saatu yhteistä Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi hyvää aikaan kaupunkilaisten ja kaupungissa liikkujien iloksi. Kävely, pyöräja joukkoliikenne ovat parhaita tapoja kaupungissa kulkemiseen?, HSL:n johtava liikkumisen ohjauksen asiantuntija Tarja Jääskeläinen kertoo. Kaupunkipyörän käyttäjäksi rekisteröidytään etukäteen osoitteessa hsl.fi/ kaupunkipyörät. Lisäksi viidellä asemalla on maksupääte, jolla voi rekisteröityä paikan päällä. Koko kaudeksi on tällä kaudella rekisteröitynyt yli 10 000 polkijaa. Päiväksi rekisteröityneitä on reilut 10 000 ja viikoksi yli 2 000. Suosituimmat asemat ovat olleet Itämerentori, Töölönlahdenkatu, Kampin metroasema, Ooppera ja Baana. Pyörien käyttöaste on ollut korkealla tasolla, kullakin pyörällä on tehty viidestä kuuteen matkaa päivittäin. Kaikkiin kausiin, niin päivään, viikkoon kuin koko kauteen, sisältyy korkeintaan puoli tuntia maksutonta pyöräilyaikaa kerrallaan. Jos se ylittyy, käyttäjältä peritään pieni lisämaksu, joka kasvaa puolen tunnin välein. Käyttöaikarajoituksissa on ilmennyt jonkin verran epäselvyyttä erityisesti päiväkäyttäjien kohdalla. Käyttöajoista ja maksuista kerrotaan palvelun nettisivuil- Isänpäiväkonsertti Kallion kirkossa lauantaina 12.11.2016 klo 15-16 Ovet aukeavat klo 14, kahvi+pulla 3?. Esiintyjänä kuuluisa tenori Pentti Hietanen + perhe. Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Vuokralle tarjotaan Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Vuokrataan tai myydään AUTOHALLIPAIKKA ?Munkkiniemen Helmestä?, Ritok.t. 4. Ilmoitushinnat: ?/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2016 la ja käyttöehdoissa. Niihin liittyvää viestintää tullaan tarkentamaan jatkossa. Syys-lokakuussa loppukaudeksi sai rekisteröityä normaalia edullisempaan hintaan, 15 eurolla. Aiemmin koko kausi maksoi 25 euroa. Rekisteröitymismaksu päiväksi on ollut 5 euroa ja viikoksi 10 euroa. Rekisteröitymis- ja käyttömaksuista on kertynyt HKL:lle yli 400 000 euroa. HKL:n johtokunta päättää seuraavan kauden maksuista talven aikana. Lokakuun puolivälissä otettiin koekäyttöön uusi toiminto, jossa kaupunkipyörän voi palauttaa täydelle asemalle. Jos pyöräasema on täynnä, pyörän voi palauttaa sen välittömään läheisyyteen vaijerilla lukittuna. Palautuksen kanssa tulee olla tarkkana, että se tapahtuu oikein eli näyttöön tulee valittavaksi Palautus, ettei pyörä jää vahingossa taukolukitukseen. HKL toteutti kesän aikana asiakastutkimuksen, jonka mukaan kaupunkipyörät ovat osa arjen liikkumista ja helpottavat ja nopeuttavat matkantekoa. Useimmat vastaajista kertoivat käyttävänsä pyöriä vapaa-ajan matkoilla, yli puolet myös työmatkoilla. 60 prosenttia käyttäjistä yhdisti matkallaan säännöllisesti kaupunkipyörät muuhun joukkoliikenteeseen. Myös muut Liput 32,50?, lapset 17,50? Lämmin, valoisa, automaattiovi kaukosäädöllä. Tied. p. 0500 468 800 Mikko Hemminki Järj. Lions Helsinki Malmittaret Ostetaan Ostetaan naisten pitkä KELSITURKKI N:O 36-38 HUPULLA. 040 518 3456 Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakunta Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki joukkoliikennevälineet ovat kaupunkipyörien avulla nopeammin saavutettavissa, ilman omaa polkupyörää. Suurin osa käyttäjistä kertoi ajavansa kaupunkipyörällä yhdestä viiteen kertaan viikossa. Useimmat antoivat kaupunkipyöräpalvelun eri osille arvosanaksi neljä, kun käytössä oli viisiportainen arvosana-asteikko, jossa viisi oli paras arvosana. Ensi kesän laajentumisvaiheen suunnittelu on käynnissä. Asukkaat saivat kesän aikana ottaa kantaa tulevien pyöräasemien paikkoihin karttakyselyssä. Vastauksia tuli yli 1 100. Erityisesti juna-asemat kuten Pasila ja Käpylä sekä niille vievien oikoreittien hyödyntäminen nousivat esiin kyselyssä. Suosittuja asemanpaikkoja oli erityisesti Hernesaaren rannassa, Punavuoressa ja Merihaassa. Kaupunkipyöräasemien sekä pyörien määrä kolminkertaistuu ja palvelu tulee useampien saataville ja hyödyksi. Pyöräverkoston laajeneminen parantaa myös joukkoliikenteen palvelutasoa ja saavutettavuutta. ? Palvelun käyttäjämäärien odotetaan nousevan entisestään merkittävästi, kun käyttöalue ulottuu uudenlaisille alueille ja mahdollistaa pidemmätkin matkat?, HKL:n projektipäällikkö Sa- Kaupunkipyörillä on tehty yli 400 000 matkaa ja ajettu yli 700 000 kilometriä. Kuva: Lauri Eriksson HSL muli Mäkinen toteaa. Helsingin kaupunkipyöräpalvelu avattiin toukokuussa 2016. Tänä vuonna käytössä on ollut 500 pyörää ja 49 pyöräasemaa. Ensi vuonna palvelu kasvaa 1 500 pyörän ja 150 aseman laajuiseksi. Kaupunkipyörät ovat yhteiskäyttöpyöriä Helsingin kantakaupungissa liikkuville ja ne toimivat osana joukkoliikenteen matkaketjua tukien kestävää liikkumista. Kaupunkipyöräpalvelusta vastaa HKL. Palvelua ylläpitää CityBike Finland. Järjestelmän mainosmyynnistä vastaa Clear Channel ja pyörien pääyhteistyökumppani on HOK Elanto. Pyhäinpäivä ? kuoleman kautta elämään ??Pyhäinpäivä on nimestään huolimatta paitsi pyhien, myös vainajien muistopäivä. Päivä on keskeinen kristinuskon sisällön kannalta. Se muistuttaa meitä kaikkia kuoleman vääjäämättömyydestä. Kuolema juuri antaa järjen koko kristinuskon pelastushistorialliselle opetukselle. Nobertus Gysbrechts, 1660, Asetelma. Sevillan Taidemuseo, Sevilla, Espanja. Asetelmat Valokuva Marco Peretto. ovat kristillisen taiteen kuvia, joiden kautta tartu- iiris on toivon, uskon ja oi- tain. Patsas, maalauspalettaan kuoleman mysteeriin. keudenmukaisuuden sym- ti, soitin ja nuotit muistutNiiden kautta muistutetaan boli. Unikko viittaa huu- tavat taiteen olevan ikuista. teosten katsojia vääjäämät- maavuutensa tähden uneen Puoliksi tyhjä lasi muistömästä siirtymisestä tuon- ja kuolemaan. Hyasintti on tuttaa elämän kulusta ja kapuoleiseen, elämän ohi- liitetty kuolemaan ja sen toavaisuudesta. Lasi jo aimenevyydestä. Kuoleman voittamiseen jo antiikin neena kertoo elämän hausymboliikka asetelmissa on ajoista alkaen. Kreikkalai- raudesta. Kuoleman läheirunsasta. nen mytologia kertoo meil- syydestä muistuttaa myös Nobertus Gysbercth- le, kuinka Apollon-jumala lähes loppuun palanut sin teoksessa lappeellaan vahingossa surmasi ystä- kynttilä. Taivaan kantta ja oleva tiimalasi muistuttaa vänsä Hyakhintoksen. On- maailmankaikkeutta symajan kulumisesta. Tiimala- neton Apollon halusi he- boloi taustalla oleva palsin yläpuolella oleva pää- rättää ystävänsä edes jol- lo, josta hämärästi erottaa kallo muistuttaa katumuk- lain tavoin henkiin ja teki tähtitaivaan kuviot. sen tarpeellisuudesta en- maahan valuneesta veresPyhäinpäivää vietetään nen kuolemaa. tä hyasintin. tänä vuonna 5.11. Kukkakimppukin on huoTeos muistuttaa meitä lella koottu. Anemone sym- kuitenkin siitä, että myös boloi kuolemaa ja tuskaa, maan päälle jää meistä jo-
• 16 MunkinSeutu Nro 20 ? Viikot 44-45 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI