Asustehuolto Ullastiina
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
DONNA BIANCA
Kauneus -ja jalkahoitola
?
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Laajalahdentie 19,
00330 Helsinki
(09) 482 710
ugari.ukko.munkki@
gmail.com
Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi!
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
Tule lämmittelemään:
Kuumakivihieronta selälle 40?
Munkkiniemi
Perustie 19
~ Hyvä palvelu
(09) 488 404
~ Takuutyö
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
Talvi-ihon hoitoon:
Ripset+kulmat ja kasvohieronta
(decollte kaula, kasvot ja pää) 60?
Jalkahoito 53?
Soita ja varaa aikasi 050 3300588 ? Tervetuloa!
www.donnabianca.fi
MunkinSeutu
2014 - Viikot 6-7
OTA
YHTEYTTÄ
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
Välittäjillä
on väliä.
Ota yhteyttä meihin niin
saat kaksi välittäjää
yhden hinnalla
Patrick Frisk
Partner, M.Sc.
040 534 3590
patrick.frisk@huom.fi
Betjäning
även på
Svenska!
Tutustu tähtiluokitukseemme
Suomen Asuntopalvelut Oy
Metsänneidonkuja 12, Espoo
7h, k, rh, khh, 3xkph, biljardisali, s, th, pukuhuone,
viinikellari, elokuvateatteri, eril. autotalli.
Upea huvila kartanomiljöössä upeilla harrastusmahdollisuuksilla!
Mh. 729 000 ?.
Metsänkyläntie 6, Pekola, Hattula. 9942950
Myyjälle ei
kuluja.
Ota yhteyttä!
Helsinki / Käpylä PT
NÄYTTÖJÄ LÖYTYY.
Maija Hertz-Baumann
LKV, Partner
040 680 7700
maija.hertz-baumann@huom.fi
UUsi!
UUsi!
100m²+35m² Helsinki / Pajamäki KT
3h+k+ask.h+pesutilat+varastot. Remontoitu, valoisa koti keskellä kaunista Puu-Käpylää. Talo on
peruskorjattu vuosina 1989-1990. Putket, sähköt,
ikkunat ja lämmitysjärjestelmä on uusittu. Talo
lämpenee kaukolämmöllä!
Unelma keskellä kaupunkia!
Mh.485.000? Ilmattarentie 13
9503735
58m²
2h+k+lasitettu p. Loistavien ulkoilu- ja urheilumahdollisuuksien lähellä tilava ja valoisa koti.
Taloyhtiössä putkiremontti tehty vuonna 2011,
jolloin niin kylpyhuone kuin keittiö koneineen
on uusittu. Ylin kerros, josta avarat näkymät, ei
hissiä. Rauhallinen ympäristö!
Vh.215.000? Poutamäentie 11
9644364
SKIBUSSILLA Helsingistä
ja Espoosta!
Kaikki pääalueet
AVOINNA,
myös LATU!
OSTA
10 kerran kortti
tai KAUSIKORTTI!
Sami Uotilan
VARAA
Muistathan KAUSARIN lisäedut!
? Laskettelet ja lautailet myös
PEURAMAA SKISSÄ
? 50% ALENNUS Himoksen, Häkärinteen,
Talman ja Sappeen päivä- ja iltalipuista
? KAVERIPERJANTAI?ILLAT!
Tuo ystäväsi iltamäkeen
puoleen hintaan!
www.huom.fi
Olemme molemmat
Munkinseutulaisia,
joten tunnemme
seudun parhaiten
Asiakkaamme
etsivät alueelta
yksiöitä tai pieniä
kaksioita!
Hämeenlinna, Hattula OKT 386 m²
45. vuosikerta - Nro 3
u muk
oittaud
Ilm
aan!
HIIHTOLOMAKURSSEILLE
ilmoittautuminen
alkanut!
hiihtokoulu
yksityistunteja tai
alkeiskursseja!
Lisätiedot ja
ilmoittautumiset
www.vihtiski.fi
MunkinSeutu
2
Viikot 6-7
NOPEAT TILAUKSET JA LUOTTOPÄÄTÖKSET 040 553 2428 tai myynti@rally.fi OTAMME MYÖS VAIHDOSSA - TARJOA HETI!
VU
8990?
+ TOIMITUSKULUT Käsiraha 700? loput 150?/kk
OT
TELIKIPPIKÄRRY
OMALLA 12 V
HYDRAULIPUMPULLA.
ENNAKKOTILAAJILLE
1995 ?
+tk
+tk
Käsiraha 900,- loput 180,-/kk.
Lavan mitat:
pit. 2000
lev.1020
kork. 510
mm
sis.
ALV
24%
Käsiraha 495,- loput 12x145,-/kk
TA
TA
Euroopan 1 merkki
HYDRAULISELLA kipillä!
tieliikennemönkijöissä!
LASIKUITUKORINEN BELLIER MOPOAUTO PYRKIJÄ 4-PYÖRÄ
EUROOPAN KUU
SÄHKÖSKOOTTERI
TURVALLISIN
vanhin
2 Ranskan
Moottori 24 V 800 W. Akku 2 kpl.
mopoautomerkki.
V
MOPOAUTO U O T
12 V 45 Ah. Latausaika 9 h.
Toimitus alk. 4/2014
tilausjärjestyksessä.
E 500
Ajomatka 50 km. Nopeus 15 km/h.
Kantavuus 130 kg.
+ tk Pit. 116, lev. 63, kork. 122 cm.
Isot renkaat. Ei tarvita ajokorttia
eikä rekisteröintiä. Hieno
ajopeli kauppareissuille ja
Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk. muuhun liikkumiseen.
OTAMME
VAIHDOSSA
HENKILÖAUTOJA!
Bellier Racing
12.990 ?
+ tk
2490?
Käsiraha 250,- loput 75,-/kk.
0
FINMAN lumilevy 490,kulutuskumi alareunassa
Tieliikenne
3290,-+tk
2890?
+tk
Suomen suosituin mönkijä
lumitöihin, polttopuu- ja
ranka-ajoon jo 9 vuotta! Käsiraha 300,- loput 100,-/kk.
RALLY USA GOLF ja CITY SKOOTTERIT
JAPANILAINEN, markkinoiden paras/luotettavin/hiljaisin
GT Edition YANMAR Diesel-moottori.
Mm. Led-valot,
Sparco kuppipenkit 4-pistevöillä,
Kenwoodin äänentoisto jne.
(arvo 490,-)
USA 25
Myyty
jo yli 4500 kpl!
Kantavuus
n. 1350 kg.
13.990 ?
OT
UUTUUS!
RALLY
USA
2500
Toimii
omalla
12 V akulla
KIPPAAVA Finman
KAUHA 990,Voi lastata
myös peräkärryyn, nousee,
kippaa ja laskee vinssillä.
2
VU
TA
6890 ?
VINSSI
KAUPANPÄÄLLE!
KUU
TAKUU
2 vuotta!
Rahti 80,-
4490 ?
Rally USA sähköskootterit ei
tarvitse ajokorttia ei vakuutuksia.
Saa ajaa pyöräteillä ja jalkakäytävillä tien reunassa. Nop.
15 km/h. Max. ajomatka 60 km.
+tk
Käsiraha 500,loput 99,-/kk.
RALLY
USA
CITY
1300
- Vaihteet Eteen-Vapaa-Peruutus
- Akku12V 2x80 Ah, Latausaika 6 h
- Moottori 1300 W
- Erillisjousitettu etu/takapää
- Maavara 150 mm
- Kantavuus 160 kg
- Pit. 1580 mm, Lev. 730 mm,
Kork.1300 mm KUU
Renk.: takana
410 x 100 mm V U2 T
O
edessä
360 x 90 mm RALLY USA 1300 GOLF 4790,-+tk
TA
2
TA
TA
550 IRS
Blade
4x4 tieliikenne
YLIVOIMAISET OMINAISUUDET.
KÄY ALV. VEROVÄHENNYKSIIN YM.
41 Hv
EFI
OHJAUSTEHOSTIN, LEDIT ym.
KUU
41 Hv
PARAS
LUMITYÖKONE
1380?
Käsiraha 900?
loput 175?/kk
MÖNKIJÄN TELIKÄRRY 890?
V-aura 800,-.
TA
+tk
TRAKTORI
TA
8890?
550
4x4 TGB
4x4
SÄHKÖVINSSI
JA FINMAN V-AURA
TAI TELIKÄRRY
KAUPANPÄÄLLE!
arvo
MODULARBOX OY KOKO MAAN KONEKAUPPA!
www.rally.fi P. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III
Käsiraha 1500,- loput 240,-/kk.
150 HUOLTOPISTETTÄ SUOMESSA! TOIMITUKSET KOTIIN ASTI!
Munkinseutu -lehden lukijoille laadukas
aikakauslehti 40 % alennuksella!
Lukijoiden ja asiantuntijoiden ylistämä:
Suomen paras terveyslehti
Upeasti uudistunut
Luontaisterveys nyt
lehtipisteissä!
ravinto ? tera
piat ? lääketie
de ? hyvä mie
li
? Runsaasti uusia,
mielenkiintoisia palstoja,
mm. Ravintoterapeutin
vastaanotolla
Taistelu ylipainon ja
masennuksen kanssa
kesti vuosia, syy
löytyi kilpirauhasen
vajaatoiminnasta
? Väsyin, lihoin ja
palelin
ERIKOISLEHT
I kuntosalit
1
luonn00 sivua
on vo
imaa
Uudistunut
lehti !
RUNSAASTI
UUSIA PALSTO
JA
? Ravinto-
1/2014
7,10
terapeutin
vastaanotolla
? Vinkkejä
? Uusi kolumnisti
Kasv
? isruokapalsta
Ajattele
itsesi
terveeksi !
Keppijumppa
vetreyttää
koko kehon
Lapset
syöv
suosituksät
ia
enemmän
makkaraa
SELEENI
TORJUU
SYÖPÄÄ
Uut ta tietoa E-v
itamiinista:
Tärkeä tule
usta
estävä antiohd
ksidantti
Nuore
Lempeä
nostattava
KIHOKKI
taltuttaa yskän
n naisen
kanssa kesti vuotaistelu ylipainon ja masen
nu
sia
Väsyin, lihoin ja
palelin
UUTTA TIETOA E-VITAMIINISTA:
? Tärkeä tulehdusta estävä antioksidantti
Jumppakepiksi kelpaa moppi tai harava
? Keppijumppa vetreyttää koko kehon
NITRIITTEJÄ, NITRAATTEJA, LISÄAINEITA...
? Lapset syövät suosituksia enemmän makkaraa
Terveys on luovia tekoja! Ota Luontaisterveys luovuutesi lähteeksi
? Sinun terveydeksesi!
Nyt
34?
Tilaa lehti ? hinta on alennettu
normaalihinnoista 40%.
Tehdään vuodesta
2014 hyvän
kunnon vuosi!
Bodytreenilehteä lukemalla
onnistut
VARMASTI!
Hillitön
painonhallin
ta
kehonhuolt
o
terveys
Johanna Loir
Eveliina Pöll in ja
yllätysveto! äsen
Extrahinta
4,90 ?
Bodaus on
uudistunut raik
kaa
Pääosassa TRE sti
ENIT
makeanhim
o
hellitti
Upeasti
uudistunut
Bodytreeni
uhkuu
motivoivia juttuja:
kauneus
1/2014 ? 6,90
?
Uusi showry
hm
Team Heaterz ä
keikoilla myö
Kummeleide s
n
kanssa
VALMENNUS
GURU
ERIK PIISPA:
Suomi-futis
? Hiilarit min
? Runsaasti imiin
? Huikeasti proteiinia ja kasvirasvoja
superfoodeja
? E-pillerit pois
tarvitsee
LIHASTA
Paljonko pitä
ä maksa
juoksukengis a
tä?
PALJON teh
Katso havainno okkaita tre eni
ohjeita!
ja työstä krop lliset kuvat,
pa kuntoon
Kattava tietopa
ketti:
Vitamiinit ja
RA A K A A
kivennäisaine
et
VOIMAA:
? Koskettava selviytymistarina: Kovan elämänkoulun käynyt
? Maailman
Kati Luoto ? vahvin
viimeinkin!
? Matti Koivis
Suomen kov to on
in leuanvetä
jä
ksen
, syy löy tyi kilpir
auhasesta:
? Suomalaisilla huutava pula seleenistä
www.luontaisterveys-lehti.fi
8 nroa vuodessa 56 ?
Vuoden ensimmäinen
Sielunpeili -lehti sisäisen
Bodytreeni on ilmestynyt! kasvusi tueksi
Parkour-eläm
änf
? hauska tapilosofia
a pysyä
kunnossa
Meikku huhtikuussa ensimmäisiin fitness-kisoihinsa
KAUNEUSVI
NK
päihität pak EILLÄ
kasen!
? Kyykyissä koko alavartalo töissä
? Kehonpainolla tehtävät liikkeet kehittävät
koordinaatiota, voimaa ja liikkuvuutta
? Superfoodit ja E-pillereistä luopuminen taltuttivat
hillittömän makeanhimon
? Bilekuosi kuntoon 6:1 -dieetillä
? Viimein maailman vahvin! Kati Luoto palasi
loukkaantumisen jälkeen entistäkin vahvempana
www.bodytreeni.fi
8 nroa vuodessa 55?
Tilaa puh. 09 - 2569 108/24h,
sähköpostilla tilaukset@karprint.fi
tai lehden internetosoitteessa.
Bodytreenin
Nyt
33?
Sielunpe
ili
Henkisen
hyvinvoinnin erik
oislehti
Lehti avaa
polun sisäiseen
maailmaasi ja
Sielunpeilistä
löydät tietoa
NAURU
OTA TALTEEN
ON
Kurssikasvaaksesi
koulutuskalent ja
eri
PARA STA
ihmisenä kohti LÄÄK ETTÄ
Selvänäkijä
Martin Hansén-Ha
ug
tasapainoa
Hän, joka
soittaa kaloille
Löydä
ja sisäistä
ja puhuu ihmisi
puhelinnumero
lle
rauhaa.
sieluusi
Rakkaus
Lehden
Uskomaton sel
ei ole unohtanu
viytymistarina
t
punaisena
ketään
Tiina Polujano
ff
lankana on ajatus, että maailma
on syntynyt 3
kertaa
? fyysisesti ?
ja ihmiset peilaavat meille sieluamme. Lehden
henkisesti
? uuteen tietois
uuden tilaan
aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu,
ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden
kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle sekä
itsensä hyväksyminen.
Maria
Magdalena,
nuori
kapinallinen
Kunhan ei naura
toisen hankaluuk
sille
8/2013
6,90
Sisäinen käyttö
järjestelmä uusik
si
S ta.
U U mis
O V itta
LU suore on tapa
ei
ol
e
S än
m
elä
Numero 1/14 ilmestyy viikolla 7 ja sen teemoina
ovat mm. henkinen tasapaino, ennustaminen,
tarot ja oraakkelit sekä selvänäkeminen.
www.sielunpeili-lehti.fi
8 numeroa vuodessa 55 ?
Mainitse tilatessasi
kampanjakoodi
KASUX1
Nyt
33?
Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu
automaattisesti valitun laskutusjakson
mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa
milloin tahansa, mieluiten kuukautta
ennen uuden laskutusjakson alkua.
Viikot 6-7
MunkinSeutu
45. vuosikerta ? nro 3
Ajankohtaista
Taidehalli
aloittaa
ilmaisillat
??Taidehalli aloittaa ilmaisillat, joita tullaan järjestämään
helmikuusta alkaen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 18-20 näyttelyiden
ollessa auki. Ensimmäinen
ilmaisilta järjestetään keskiviikkona 5.2. klo 18-20, ja se
sijoittuu suuren yleisösuosion saavuttaneeseen Esko
Männikkö ?Time Flies? ?
näyttelyyn.
Ilmaisiltoihin Taidehallin
on kannustanut onnistumisten vuosi 2013, jonka aikana Taidehallin kävijämäärät nousivat 49016 kävijään.
Yleisön suosikkeja olivat
muun muassa Leena Luostarisen ja Steve McCurryn
näyttelyt.
Taidehallin Vuoden taiteilija 2013 Tarmo Paunu
on esillä tällä hetkellä Tallinna Kunstihuuneella aina
2.2. asti.
Vuoden 2014 ilmaisillat
järjestetään 5.2., 2.4., 7.5.,
4.6., 2.7., 3.9., 1.10., 5.11.
ja 3.12.
Taidehallin nettisivuilla lisätietoja yleisöopastuksista
ja taiteilijatapaamisista.
www.taidehalli.fi
Rakennus sijaitsee osoitteessa Lapinmäentie 1. Kortteli rajautuu Lapinmäentiehen, Huopalahdentiehen ja Kangaspellon puistoalueeseen.
Pohjola-talon korttelille
etsitään uutta käyttöä
??Helsingin Munkkivuoressa sijaitsevalle vakuutusyhtiö Pohjolan entiselle pääkonttorille ja
sen lähiympäristölle haetaan tulevaisuuden suuntaa arkkitehtuurikilpailun avulla. Kilpailun
järjestävät yhteistyössä rakennuksen omistava yhdysvaltalainen kiinteistösijoitusyhtiö W.P.
Carey Inc yhteistyökumppaninsa
rakennusliike SRV Yhtiöt Oyjn
sekä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.
Rakennus sijaitsee osoitteessa Lapinmäentie 1. Kortteli rajautuu Lapinmäentiehen, Huopalahdentiehen ja Kangaspellon puistoalueeseen. Toimitalon suunnittelusta järjestettiin
1964 kilpailu, johon osallistuivat
tuon ajan suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimet Alvar Aalto,
Heikki Sirén, Viljo Revell sekä
Eino Tuompo. Kilpailun voitti Viljo Revellin toimisto. Alkuperäinen rakennus muodostuu
11-kerroksisesta toimistotornista, A-tornista, ja sitä ympäröivästä jalustaosasta. 1980-luvulla rakennusta laajennettiin ja pohjoispäähän rakennettiin uusi
6-kerroksinen torni, B-torni, ja
rakennuksen jalustaosaa laajennettiin kampamaisesti Huopalahdentien suuntaan.
Rakennuksessa on kellaritilaa ja paikoituskansia useammassa kerroksessa. Rakennus
on varsin kookas, rakennettua
pinta-alaa on yhdeksän hehtaaria. Talon nykyiset vuokralaiset OP-Pohjola ja Sanoma Magazines muuttavat pois
vuonna 2015.
Kilpailulla tutkitaan mahdollisuuksia purkaa osia talosta ja
Arkkitehti Aino Aallon
syntymästä 120 vuotta
??Arkkitehti Aino Marsio-Aallon syntymästä tuli kuluneeksi
120 vuotta 25.1.2014.
Hän on usein jäänyt miehensä taustahahmoksi, vaikka hänellä oli myös runsas ja monipuolinen oma uransa. Arkkitehtipari aloitti yhteisen työuransa vuonna 1923, avioliitto solmittiin 1924.
Aino Aalto toimi myös itsenäisenä arkkitehtina ja osallistui Alvar Aallon kanssa useisiin
suunnittelukilpailuihin tasa-arvoisena partnerina. Erityisesti
huonekalu- ja sisustussuunnittelu olivat lähellä häntä. Hänen
suunnittelemansa sarjavalmisteiset lastenhuonekalut olivat
uusi tuoteryhmä markkinoilla.
Aino Aalto oli taitava valokuvaaja, jonka kuvasi modernismin
hengessä perhettään, asetelmia
ja arkkitehtuuria. Hän suunnitteli myös painokankaita ja on
tunnettu edelleen markkinoilla
olevista lasiastioista.
Alvar Aallon viettäessä pitkiäkin aikoja maailmalla 1930- ja
40-luvulla työtehtävissä, johti
Aino arkkitehtitoimistoa. Samaan
aikaan hän oli vuonna 1935 perustetun Artekin toimitusjohtaja ja suunnittelija. Myös perheen
kaksi lasta olivat tuolloin kouluikäisiä, joten elämä oli varmasti
ajoittain kiivastahtista.
Aino Aalto kuoli kotonaan
Munkkiniemessä 13.1.1939 ja
hänet on haudattu Hietaniemen
hautausmaalle.
Mia Hipeli
intendentti
Alvar Aalto -museo
korvata purettuja osia paremmin asumiseen soveltuvalla uu-
disrakentamisella.
Sivu 8
Olipa kerran
sotalapsi Ruotsissa
Tarinan ensimmäinen osa: Tyttö Jäämeren rannalta
??Västerås on keskikokoinen
kaupunki, noin 50 km Tukholmasta länteen.
Siellä peruskorjattiin taannoin
vanhaa koulurakennusta. Kun
yksi väliseinä purettiin, putosi seinän raosta pieni kukkaro.
Rakennusmies vei sen luokanopettajalle. Kun kukkaro avattiin löytyi siitä muutama nikkelimarkka 40-luvulta ja pieni
lappu, jossa luki kukkaron haltijan nimi.
Opettaja päätti antaa löydöksestä lapsille salapoliisitehtävän:
Heidän tuli löytää tämä henkilö
ja luovuttaa hänelle tämä kukkaro. Lapset olivat innoissaan.
Jotakin oli tapahtunut kauan
sitten. Lasten selvitykset osoittivat, että heidän koulunsa oli
1940 -luvulla ollut suomalaisten sotalasten vastaanottokeskus. Kukkaron haltija oli tullut
Ruotsiin sotalapseksi. Hän oli
kätkenyt kukkaron seinän rakoon ja sinne se oli unohtunut.
Ongelma oli nyt, että Ruotsista eikä Suomestakaan löytynyt sen nimistä henkilöä. Lapset matkustivat Ruotsin valtionarkistoon, missä heille näytettiin listoja Ruotsiin saapuneista
sotalapsista ja sieltähän tämänniminen henkilö löytyikin. Hän
oli syntynyt Petsamossa, isä oli
köyhä kalastaja, joka oli ka-
donnut Pohjoisella jäämerellä. Äiti
oli yksinhuoltajana lähettänyt tyttärensä Ruotsiin.
Ruotsalaiset kasvattivanhemmat
adoptoivat hänet;
hän sai uuden sukunimen ja myös
uuden etunimen.
Naimisiin mentyään muuttui sukunimi vielä toiseen
kertaan.
Kutsukaamme häntä yksityisyyden suojaksi
Anna Perssoniksi. Opettaja soitti
Anna Perssonille
ja käydyn keskus- Bertil Roslin on tavannut ?Anna Perssonin?
telun aikana Anna ja tämä tapaaminen aikanaan innosti hänet
muisti, että kerran kaivamaan esiin omien vanhempiensa ja ruotsin
kauan sitten hän vanhempien kirjeenvaihdon
oli toisen niminen.
Anna sai kutsun
että hänet oli kylmästi pantu
Västerråsin koululle.
Kun hän astui sisään luokkaan junaan; kukaan ei kantanut häsyntyi jäätävä hiljaisuus. Lapset nestä huolta. Näin ei siis ollutodottivat saapuvaksi liinatuk- kaan; joku oli sittenkin ajatelkaista suomalaista tyttöä ja si- lut hänen parastaan. Tämä selsään astuikin vankka, harmaan- visi tässä vanhassa koulussa nyt
tunut ruotsalainen täti. Aikaa- vuosikymmenien jälkeen tuon
pienen kukkaron ansiosta. Olihan oli kulunut!
Mikä oli kukkaron merkitys pa hieno asia Annalle.
Annalle. Hän oli aina ajatellut,
Sivu 5
MunkinSeutu
4
MunkinSeutu
Viikot 6-7 ? Nro 3
H
muksen mukaan suurten kaupunkien läheiset kehyskunnat, jotka houkuttelivat muuttamaan työikäisiä
ja lapsiperheitä. Esimerkiksi Kirkkonummi ja Tuusula onnistuivat
keräämään yli 100 miljoonaa euroa
muuttovoittotuloina.
Listan kärjessä oleva Espoon kaupunki keräsi nettomuuton ansiosta yli
200 miljoonan euron tulokertymän.
Yksin viime vuoden aikana suuntaus on jälleen muuttunut. Nuoret
aikuiset ja lapsiperheet eivät enää
viime vuosikymmenen tapaan muutakaan kehyskuntiin, ainakaan yhtä
hanakasti.
Suuntaus jossa halutaan asua palvelujen välittömässä läheisyydessä
sekä hyvien julkisten kulkuyhteyksien lähettyvillä, on vahvistunut.
Pienemmissä neliöissä asuminen
haittaa aikaisempaa vähemmän
ja Helsingin kantakaupunki lapsiperheiden asumispaikkana on nyt
selvästi suositumpaa kuin viime
vuosikymmenellä. -j.a.
Helsinki hakee
tonteille rakennuttajia
??Helsingin
kaupungin
vuotuinen asuntotonttien
varauskierros alkoi maanantaina 20.1.2014. Haettavissa on pääasiassa kerros- ja rivitalorakentamiseen tarkoitettuja tontteja,
jotka sijaitsevat Sörnäisten, Jätkäsaaren, Haagan,
Kaarelan, Malmin, Viikin
Tuomarinkylän, Tapaninkylän, Mellunkylän, Laajasalon ja Vuosaaren alueilla.
Hakuaika päättyy 14.3.2014
klo 15.
Tonttien yhteenlaskettu
rakennusoikeus on noin 90
000 kerrosneliömetriä, joten niille voidaan rakentaa
noin 1200 asuntoa.
Tontit on teknisistä omi-
naisuuksistaan
johtuen
suunnattu erityisesti ammattimaisille rakennuttajille
ja rakennuttajakonsulteille.
Haku on kuitenkin avoin ja
tontteja voivat hakea kaikki kiinnostuneet, jotka katsovat pystyvänsä toteuttamaan hankkeen. Tontteja
voidaan varata myös ryhmärakennuttamista varten,
mutta kaupunki tulee kevään aikana järjestämään
myös erillisen ryhmärakentamiseen suunnatun tonttihaun.
Etusijalle asetetaan hakemukset, jotka kohdistuvat valtion tukemaan sekä
muuhun säädeltyyn tuotantoon, kuten ARA-vuok-
ra- sekä Hitas-asuntotuotantoon. Hakulomake ja tiedot
tonteista löytyvät kiinteistöviraston internetsivuilta
(www.hel.fi/kv/tontti).
Kaupunki pyrkii luovuttamaan vuosittain tontteja 3 600 asunnon rakentamiseen. Viime vuonna
tontteja luovutettiin noin
2 000 asuntoa vastaava
määrä. Kokonaistavoitteena on, että Helsinkiin rakennetaan vuosittain 5 500
asuntoa.
Kiinteistövirasto vastaa
tontinvarausesityksen valmistelusta. Tonttien varaamisesta päättää aikanaan
kiinteistölautakunnan esityksestä kaupunginhallitus.
Konala saa pari uutta
kadunpätkää
??Helsingin länsireunaan,
Konalaan rakennetaan pari
uutta katuyhteyttä.
Muonamiehentie sijaitsee Vihdintien ja Kehä I:n
lounaiskulmassa pienteollisuusalueella. Kadun itäpää on nykyisellään umpitie, koska yhteys Päiväläisentielle on aiemmin jätetty tekemättä. Nyt tuota
puuttuvaa pätkää aletaan
rakentaa.
Muonamiehentie tekee
uuden katuosuuden myötä teollisuusalueen kiertävän lenkin yhdessä Päiväläisentien kanssa. Tämä
helpottaa erityisesti raskaan
liikenteen liikennöinnin sujuvuutta alueella. Kadun
pääasiallisia käyttäjiä ovat
alueen teollisuuskiinteistöt.
Muonamiehentien uuden osuuden rakentaminen mahdollistaa asemakaavan mukaisen lisärakentamisen kadun varteen.
Muonamiehentielle rakennetaan muutamia pysäköintipaikkoja ja 2,5 metriä
leveä ajoradasta reunakivellä erotettu jalkakäytävä.
Reuna-alueet joko nurmetetaan tai päällystetään harmaalla betonikivellä, riippuen katualueeseen liittyvän
tontin pintamateriaaleista.
Muonamiehentien eteläkulmaukseen, puistoalueen
reunaan, istutetaan lehtipuuryhmä.
Lue netissä
?
Yleisönosasto
Liikenteestä
Helsinki menetti
400 miljoonaa
elsinki on Suomen sisäisen
muuttoliikkeen suurin häviäjä. Helsinki nimittäin menetti
viime vuosikymmenellä peräti yli
400 miljoonan kunnallisverokertymän Uudenmaan pienempiin
kuntiin, ilmeisesti pääsääntöisesti
Helsingin seudun kehyskuntiin sekä
Espooseen.
Pääkaupunkiseutu sekä sen kehyskunnat muodostavat 14 kunnan
yhteisen Helsingin seudun metropolialueen.
Vaikka Helsinki on muuttoliikkeen suurin häviäjä, niin silti
kaupunki on muuttovoittokunta.
Tämä tarkoittaa, että lukumääräisesti Helsinkiin muutti enemmän
väkeä, kuin asukasluku pieneni
poismuuttojen ja kuolemien vuoksi.
Helsingistä muutti kuitenkin tilaston
mukaan pois paljon hyvätuloisia
lapsiperheitä. Tiedot käyvät selville
kunnallisalan kehittämissäätiön
tutkimuksesta.
Suurimmat voittajat olivat tutki-
Viikot 6-7
Etelähuhdankuja
on
uusi rakennettava kadunpätkä, joka sijaitsee Konalan pohjoisosassa, Espoon
rajalla, väljästi rakennetulla pientaloalueella. Asemakaava säilyttää alueen vastakin matalana ja uusi katuyhteys palvelee pientalojen asukkaita.
Etelähuhdankuja rakennetaan viisi metriä leveäksi, ja
kadun päähän tulee kääntöpaikka. Ajorata asfaltoidaan.
Reunatukena käytetään harmaata graniittista kiveä. Reuna-alueet nurmetetaan.
Molempien katujen rakentaminen on alkamassa ja valmista tulee kesän
kynnyksellä.
www.lehtiluukku.fi
??On monenlaisia suunnittelijoita, mutta miksi ihmeessä he eivät kuuntele
tien käyttäjiä.
Jo joulukuussa 2013 kaaduin kolme kertaa ylittäessäni suojatietä kepin kanssa, kun liukastuin auton
eteen. Kolme suojateiden
valkoista osaa oli maalattu
niin vahvalla maalilla, että
kun pienikin pakkanen tulee, niin keppi luiskahtaa
siitä. Käyttäkää nyt ihmeessä järkeä te kallispalkkaiset
suunnittelijat, että karhennatte ne ne valkoiset osat
ennen, kuin päästätte liikenteen kulkemaan.
On myöskin sanottavaa
karkeasta sorasta jota eri
paikoihin levitetään, että
se ottaa kumitulppien
väleihin, joita kävelykepeissä käytetään, eikä tee
muuta kuin kepin liukkaaksi. Miksi autoilijoiden, jotka lämpimissä ja
sateen suojaamissa autoissa, pitää ainakin Helsin-
gissä, päästä aina, niin nopeasti liikkeelle, että jalankulkija ei ehdi katua/
tietä ylittämään, kun valot
jo vaihtuu?
Monta onnettomuutta
vältettäisiin jos kuunneltaisiin liikenteessä hitaampiakin kulkijoita. On kuitenkin myös kiitettävä niitä autoilijoita jotka tajuavat, ettei kaikki ole niin
nopeita.
Lassi Tiittanen
Puheenvuoro
Uusi HIFK-halli
tervetullut Helsinkiin
??Helsingin Sanomien uutisoima tieto virkamiesten
HIFK:n kaavaileman Helsinki
Garden - monitoimihallin tyrmäämisestä herätti ison keskustelun. Moni munkkalainen otti yhteyttä ja ihmetteli tilannetta, eikä ihme. Miksi ei kaupunkiin voisi tehdä
myös asuntoja ja yhdistää ne
jäähalliin sekä palveluihin.
Juuri tällaisia innovatiivisia ja uudenlaisia hankkeita Helsinki tarvitsee elävöittääksemme kaupunkikuvaa ja kulttuuria muullakin kuin pelkästään veronmaksajien rahoilla. Ja mikä
olennaista HIFK ja helsinkiläiset tarvitsevat uuden hallin. Kyse on myös runsaslukuisen aikuis- sekä lapsi- ja nuorisojoukon harrastuksesta jäällä ja katsomossa. Useat helsinkiläiset
päättäjät ja veronmaksajat
ajattelivat varmasti samoin
kuin minä; virkamiesten näkemyksiä ei pidä sellaisenaan niellä.
Tuoreimmat uutiset kau-
pungin virkamiesten ja
HIFK:n edustajien tapaamisesta ovat jo paljon parempia. Uutisoinnin mukaan
osapuolet ovat lähentyneet
toisiaan ja Mäntymäki on
yksi mahdollinen rakennuspaikka. Toinen vaihtoehto
on vanhan hallin viereen ja
Nordenskiöldinkadun varteen rakentaminen. Vanhan
hallin korjaaminen lienee
epätodennäköisintä.
Pisararadan läheisyys tekee Mäntymäestä loistavan
paikan monitoimihallille,
joka upealla tavalla täydentäisi Olympiastadionin
ja Oopperan kokonaisuutta. Kyseiset rakennukset eivät varmaankaan kalpene,
vaikka viereen rakennetaan. Siitähän kaupungissa
on kyse, että taloja rakennetaan vierekkäin.
Hankkeen edistyessä on
tietenkin kaikilla kaupunkilaisilla mahdollisuus sanoa
sanansa rakennushankkeesta. Peräänkuulutan Guggenheim-hankkeen nauttimaa
Sari Sarkomaa
?mistään ei lannistuta? ja
?aina löytyy keino ratkaista
asia? -asennetta Helsingin
byrokratian rattailta erityisesti yrittäjä- ja yrityslähtöisiin hankkeisiin. Menestyäkseen Helsinki kaipaa kipeästi uudenlaisia ja innovatiivisia ratkaisuja.
Nyt on kaupungin jatkettava ripeästi neuvotteluja ja
valmisteluja, jotta HIFK-halliasia saadaan eteenpäin ja
mahdollisimman pian kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Peukkuja on pidettävä
myös sille, että vanha halli
kestää siihen saakka, kun
uusi valmistuu.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
www.sarisarkomaa.fi
Koulumies
Koneen toimistotalo
muuttuu asunnoiksi
??Munkinpuiston portilla sijaitseva ns. Koneen toimistotalo muuttuu asunnoiksi.
Rakennus valmistui aikoinaan Kone Oy:n pääkonttoriksi vuonna 1973. Taloon
on tulossa kaksi lisäkerrosta
nykyisten päälle ja sen lisäksi tontille rakennetaan uusi
kolmikerroksinen townhouse-tyyppinen rivitalo.
Aloite toimistotalon muuttamisesta asunnoiksi on tullut tontin omistajan Auratum Asunnot Helsinki Oy:lta.
Ympäröivät puisto- ja katualueet ovat sen sijaan kaupungin omistuksessa. Uudesta asuintalosta on pidetty
arkkitehtuurikilpailu ja sen
voittajaksi on valittu Arkkitehtiryhmä A6 Oy:n ehdotus
Park Ave. Rakentamisen pitäisi alkaa sen jälkeen, kun
kaavoitus on vahvistettu.
Monet munkinseutulaiset odottavat kovasti uusia
asuntoja näin erinomaiselle sijainnille. Uuden talon
myötä alueelle tulee uusia
koteja jopa 250?300 asukkaalle. Hanke herättää silti myös kritiikkiä erityisesti
naapurissa sijaitsevissa taloyhtiöissä. Kolme naapu-
ritaloyhtiötä on ilmoittanut
vastustavansa toimistotalon
korottamista ja uutta rivitaloa, koska ne heikentäisivät maisemia ja lisäisivät
liikennettä alueella. Ne hyväksyvät kuitenkin vanhan
toimistorakennuksen hienovaraisen modernisoinnin
uuteen käyttöön.
Kaupunginmuseo sen sijaan kannattaa rakennuksen muuttamista asunnoiksi
jopa todella innnokkaasti.
Se pitää onnistuneena sitä,
että kulttuurihistoriallisesti
arvokas rakennus voidaan
näin muuttaa uuteen käyttöön. Museo kehuu sitä,
että modernistinen rakennus liittyy luontevasti ympäröivään puistoon ja myös
matala uudisrakennus sopii
ympäristöönsä. Kaupunginmuseo huomauttaa kuitenkin, että talon arkkitehtuurin ominaispiirteiden pitää säilyä uudistuksessa.
Se tarkoittaa, että rakennuksen läpikuljettavuus ja
avoin ensimmäinen kerros
sekä rasterijulkisivu pitää
säilyttää.
Ympäristökeskus kannattaa rakentamista ja toteaa,
Terhi Koulumies.
ettei kaavaluonnos vaaranna Munkinpuiston luontoarvoja. Tontin rakennustöissä
on kuitenkin tärkeää huomioida lammikon lintujen
pesimäaika.
Kaavauudistus on jo mennyt läpi kaupunkisunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyt.
Lopullisesti siitä päättää
kaupunginvaltuusto tammikuun lopussa olevassa
kokouksessaan. Kannatan
itse sitä, että Munkinseudulle saadaan lisää asuntotarjontaa. Lisäksi asuintalo
tuo pimeässä puistossa iltaisin ulkoileville enemmän
turvallisuutta kuin tyhjä toimistorakennus.
Terhi Koulumies
Kaupunginvaltuutettu
(kok)
koulumies@gmail.com
MunkinSeutu
Olipa kerran
sotalapsi Ruotsissa
Tarinan toinen osa: Suuri kansanvaellus
Jatkoa sivulta 3
??Tarkasteelkaamme lähemmin tätä kansanvaellusta, jota kutsutaan suurimmaksi lasten kuljetusoperaatioksi nykyaikana.
Kaikki alkoi talvisodasta
30.11.1939 kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
Sota jatkui 105 kunnian
päivää ja loppui 13.3.1940.
Heti ensi päivinä pommitettiin Suomen suurempia
kaupunkeja, tarkoituksena
murtaa Suomen puolustustahto ja pakottaa maa alueluovutuksiin ja rauhaan.
Ruotsi julistautui ?ei sotaa käyväksi maaksi? mutta kansalaismielipide oli
voimakkaasti Suomen auttamisen puolella. Valtionjohto ja yleinen mielipide
joutuivat törmäyskurssille.
Ruotsista lähti vapaaehtoisia talvisotaan ja materiaaliapuakin annettiin. Yksityisenä aloitteena syntyi
halu auttaa Suomen lapsia. Aloite tuli ruotsalaisten
puolelta. Suomi ei pyytänyt
humanitaarista apua.
5.12.1939
perustettiin
Tukholmaan Suomen Avun
keskus.
Tässä operaatiossa oli
kaksi keskeistä henkilöä;
Maja Sandler, Ruotsin
silloisen
ulkoministerin
Richard Sandlerin vaimo,
ja K.A Fagerholm, sos.dem.
johtaja ja sittemmin valtioneuvos. K.A.F toimi sodan aikana sosiaaliministerinä; tosin hän joutui eroamaan virastaan arvosteltuaan natsien tekemiä teloituksia Norjassa.
Mutta miten on mahdollista, että muutamassa viikossa löytyi yli 10.000 kotia, jotka olivat valmiit otta-
maan suomalaisia sotalapsia? Kaksi selitystä tähän:
Voimakas auttamisen halu
ja kokemukset n.s. Wienerlapsista ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Ruotsi
auttoi tuolloin 21.000 lasta saksankielisistä maista.
Myös Espanjan lapsia oli
autettu, Espanjan sisällissodan aikana.
Päämääränä oli saada
lapset pois sodan jaloista. Suomalaisten vanhempien ajatus oli että jos Suomi miehitetään säästyvät
edes lapset.
Perusteet lastensiirroille
olivat: Talvisodassa ? pommitukset ja miehityksen
uhka, Jatkosodassa ? tiukka elintarviketilanne sekä
suuret pommitukset ja kesän 1944 suurhyökkäys.
Minkä kokoisesta ilmiöstä
oli oikeastaan kyse?
Noin 70.000 lasta siirrettin Suomesta, heistä 15.000
yksityisesti.
Sairaita lapsia lähti 5.100,
joista 4.000 niin huonossa
kunnossa, että olisivat todennäköisesti menehtyneet
kotimaassaan. Näistä lapsista 42 % kärsi tuberkuloosista. Valtaosa lapsista lähti jatkosodan aikana, 9.000
lasta talvisodan aikana.
Sotalapsia lähti myös
Tanskaan (n. 4.000) ja Norjaan (n.800) mutta Ruotsi oli ylivoimaisesti suurin vastaanottajamaa. Yläikäraja lasten siirrolle oli
12 vuotta; puolet lapsista
oli alle kouluikäisiä. Suurin osa lapsista oli kaupungeista (Helsinki, Turku ja
Viipuri) ja 60 % työläiskodeista. Heikot, vähävaraiset
ja orvot olivat operaatiossa
etusijalla. Valtaosa lapsista
oli suomenkielisiä. Pala-
tessaan noin puolet heistä
ei enää ymmärtänyt suomen kieltä. Kielivaikeudet
olivatkin monelle lapselle
ongelma Ruotsiin mentäessä ja Suomeen palattaessa.
Täytyy myös muistaa, että
Lapin sodan aikana 19441945 noin 100.000 suomalaista karjoineen siirtyi rajan yli Ruotsin puolelle.
Lapset kutsuttiin takaisin
Suomeen valtion taholta
huhtikuussa 1940 ja maaliskuussa 1946. Viivyttelijöitä oli paljon, vielä v.1949
oli Ruotsissa 12.800 suomalaista lasta. Ruotsiin jäi
noin 7.100 lasta, adoptoituja yli 3.000 ja kasvattilapsia melkein 3.800.
Sotalapsivaihetta Suomen
ja Ruotsin historiassa on arvosteltu paljon, erityisesti
1980 -luvulla. Sodan aikanahan arvostelu oli kiellettyä.
Annu Edvardssenin kirja
v.1977 ?Det får inte hända
igen?, aloitti kiivaan keskustelun. Paluu köyhään
Suomeen ja vieraaksi tulleiden vanhempien ja unohtuneen kielen pariin oli monelle kova kokemus; olihan
elintasokin Ruotsissa tuolloin muuta kuin Suomessa.
Mutta oli myös vanhempia
Suomessa jotka olivat vieraantuneet lapsistaan. Helsingin seudulla v.1946 tehty
selvitys osoitti, että 2/3 osa
vanhemmista ei halunnut
lastaan/lapsiaan takaisin.
Tästä selvityksestä vaiettiin.
Keitä olivat ne, jotka
Ruotsissa avasivat kotinsa
sotalapsille?
Monasti lapsettomat pariskunnat, perheet joissa
oli samanikäisiä lapsia, saman ammattikunnan edustajat jne.
Tarinan kolmas osa: Mitä tästä opimme?
??Voivatko lapset aina
paremmin jäädessään katastrofin kohdatessa omien vanhempiensa luokse?
Onko oma koti ja vanhemmat aina parempi vaihtoehto kuin hyvä koti ja hyvät
vanhemmat toisessa, joskin
vieraassa maassa?
Tästä voitaneen olla montaa eri mieltä. Tämän tarinan kertoja kansleri Bertil
Roslin on sitä mieltä, että
hänelle ja monelle muullekin sotalapselle aika Ruotsissa oli hyvää aikaa. Ne
joilla asiat olivat hyvin vaikenevat kun taas ne joille
sotalapsena olo vieraassa
maassa oli ?kärsimystä?,
valittavat. Tuiki inhimillistä tämäkin.
Bertil Roslin oli sotalapsi. Hän lähti Turusta Uppsalaan Jatkosodan ja myös
Talvisodan jaloista . Hän
kuului näihin heiveröisiin
lapsiin, jotka tuskin olisivat
selvinneet hengissä sodan
aikaisessa Suomessa.
Hän koki myös kielivaikeudet. Palatessaan takaisin Suomeen hänet pantiin
suomenkieliseen kansakouluun. Äitisuhdekin kärsi.
Vaikka kuulemani tarina Jäämeren tytöstä on
sadunomainen, on se totta. Bertil Roslin on tavannut ?Anna Perssonin? ja
tämä tapaaminen aikanaan
innosti hänet kaivamaan
esiin omien vanhempiensa ja ruotsin vanhempi-
Rakenneuudistus voidaan
aloittaa työeläkeyhtiöistä
??Kansanedustaja Sampsa Katajan ehdotusta, joka
noudattaa juuri hallituksen
ehdottomaa rakenneuudistusta, on arvosteltu monelta taholta väärin perustein.
Onko kaikilla heilläkin ns.
oma lehmä ojassa ? Siltä
tuntuu, niin ihmeellisiä perusteluja on esitetty. Piia Noora Kauppi Finassialan
keskusliitosta esitti huvittavia perusteluja Katajan
ideaa vastaan. Ensimmäinen oli , että työeläkejärjestelmä hyötyy kilpailusta
? Mistä kilpailusta ? Siitäkö,
että mikä yhtiöistä palkitsee lain perusteella yhtiöihin eläkkeitä varten maksetuista varoista hulppeimmat
edut johtajilleen vai minkä
yhtiön pääjohtajat ovat ahneimpia ? Vai siitäkö, että
mikä yhtiö palauttaa yrityksille eniten näistä maksamistamme eläkevaroista
? Hän viittaa myös kansainvälisten asiantuntijoiden (Barr ja Ambacthsheer)
toteuttamukseen, että TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄMME
ON KATTAVA JA PERUSTEILTAAN KESTÄVÄ. Näitä päätelmiä vastaan ei kukaan ole väittänyt - NE PITÄVÄT PAIKKANSA. Mutta
hänkään, ei moni muukaan,
ole tämän tutkimuksen yhteydessä tuonut esiin heidän mielipiteitään siitä, että
meillä on liikaa eläkeyhtiöitä! Niiden kulut ovat lähes
kaksinkertaiset eläkeläistä kohti verrattuina muihin
maihin. Miksi Kauppi vertaa näitä yhtiöitä KEVAan ?
eli kun ? pitäisi puhua aidasta, niin hän puhuu aidan seipäästä ?.
Vaikka meillä on YKSI
työeläkeyhtiö, niin KEVA
voi säilyä entisellään. Siellä
kaikki hallitnoelimethän valitaan poliittisin perustein.
Näin ei toimita tavallisissa
eläkeyhtiöissä. Kuten hän
itse toteaa, että KEVA ei ole
vakuutusyhtiö, vaan puskurirahasto. Samoin tyrmään
hänen väitteensä, että monopilaitos ilmaan vakavaraisuussvaatimuksia
saisi parempia sijoitustuottoja. Kukaan ei ole vaatinut, että ?monopolilaitos
? ei jäisi ilman vakavaraisuusvaatimuksia. Toisin sanoen Kauppi halusi mielistellä ? isäntiään. Ko. yhtiöi-
desta Ruotsissa.
Bertil Roslin toteaakin,
että hänellä oli hyvä tuuri ja hyvin hän on elämässään pärjännytkin.
Bertil Roslin on taloustieteilijä, professori, oppiarvoltaan valtiotieteen tohtori. Vuosina 1975-84 hän
toimi Sitran kakkosmiehenä, vuodesta 1985-1999 Oy
Alko Ab:n johtajana ja yhtiön johtokunnan jäsenenä
ja lopulta Åbo Akademian
kanslerina 1995-2003.
Mikäli teillä hyvät lukijat
on halu vaihtaa ajatuksianne sotalapsiasiasta, Bertil
Roslinille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen: bertil.roslin@gmail.com
Helena
Leinonen
en kirjeenvaihdon. Näistä
kirjeistä ja muistikuvista
syntyi kirja ?Den förlorade sonen?.
Kirja on koskettava ker-
tomus pienen pojan kokemuksista vieraalla maalla
mutta samalla hyvin positiivinen ja kiitollinen hyvästä, onnellisesta lapsuu-
5
Helena
Leinonen
Josa Jäntti
Viikot 6-7
MNI
K O LU
den fuusiolla säästettäisiin
eläkerahoja muutama sata
miljoonaa - säästöihinhän
hallituskin juuri pyrkii.
Miksi se ei ole tässä yhteydessä aktiivinen ?
Onko
Kokoomuksella
korvat tallella ?
Epäasiallisia
vastaväitteitä
VARMAN uusi toimitusjohtaja tyrmäsi myös Katajan rakennemuutosehdotuksen ihmeellisillä perusteilla.
Hän sanoi televisiossa, että
? se ei ole tästä maailmasta ?! Hän jatkoi, että ?miksi
yhtiöt pitäisi kansallistaa ja
sosialisoida ?? KUKAAN EI
OLE SELLAISTA EDES EHDOTTANUT ! Tämä Kaupin nimeämä ? mopoliyhtiö ? toimisi aivan kuin nykyiset, mutta yhdistämällä
päällekkäiset organisaatiot
samanlaisine
osastoineen säästetään
ELÄKKEIDEN MAKSUUN
VARATTUJA
VAROJA,
eikä niitä käytettäisi monen yhtiön ylläpitämiseen,
vaan lakien mukaan VAIN
ELÄKKEIDEN MAKSUUN(=
TELA/Suvi-Anne Siimes).
On selvää, että ko. yhtiöissä ja ETK:ssa sekä TELAssa monelle sadalla työntekijälle jouduttaisiin etsimään korvaava työpaikka, mutta niinhän tapahtuu
muuallakin rakennemuutoksen yhteydessä.
Sensijaan VARMA ja Ilmarinen pitäisivät nykyiset
johtajansa ( Murto ja RitAkallio), koska he ovat jo
edellisisissä työtehtävissään
ja nykyisissä osoittaneet
olevansa aivan toista luokkaa kuin kohta eläkkeelle
jäävät nykyiset pääjohtajat,
joiden pääasiallinen tehtävä
- varsinkin loppuvuosina on ollut kahmia palkanko-
rotuksia, bonuksia ja lisäeläkkeitä samaan aikaan,
kun työmarrkkinajärjestöt
kiistelivät voidaanko palkkoja korottaa 20 ?:lla!
Väite, että yhdessä yhtiössä sijoitusvarat olisivat
kuin ? munat samassa korissa? , ei pidä paikkaans (
= EK:n Rantahalvari). Tässä uudessa perustettavassa
yhtiössä voisi olla useita sijoitusosastoja, jotka voisivat kilpailla,
mikä niistä saa parhaan
tuoton maailmalta ta vaikkapa kotimaassa. Näinhän
perusteli hiljattain EK:n
edustaja eli saman yhdistyksen Lasse Laatunen. Hän
sanoi eräässä lehtihaastattelussa viime kesänä, että
?saattaisi olla, että näitä yhtiöitä voisi ola vähemmän (
jopa yksi KELAn ) tapaan,
mutta siihen ei kannata sotkeutua, koska niiden hallituksissa ei ole koskaan äänestetty ! ? Kuinka on muuten mahdollista , että Eläke
- Tapiola ja Fennia pystyivät yhdistymään ? Siinä on
sopiva esimerkkki !
Tärkeä uudistus olisi, että
uuden yhtiön hallituksessa olisi vain 9 jäsentä. (
nyt esim. jo Varman ja Ilmarisen hallituksissa on
24). Miten se olisi mahdollista ? Heistä voisi olla
3 ammattijärjestöjen johtajaa, 3 hallituksen jäsentä EK:sta ja 3 aitoa, ELÄKELÄISTEN EDUSTAJAA.
Nyt viime mainittuja ei ole
yhtään, vaikka juuri heidän JA TULEVIEN ELÄKELÄISTEN asioista ja eduista näissä hallituksissa päätetään ! Tällä yhdistymisellä todella säästettäsiin eläkevaroja eläkkeiden maksuun. Tyel - maksujen korotuksia voidaan siirtää. Ja
eläkeikärajan nosto ei auta.
Sen on joustettava työtehtävän ja työvuosien mukaan.
Eläkkeitä voidaan maksaa
jatkossakin edelleen ( tosin taitetutulla indeksillä
huonontettuina) vain, jos
Suomeen SAADAAN UUSIA TYÖPAIKKOJA JA SITÄ
KAUTTA SEKÄ TYÖNANTAJILTA ETTÄ TYÖNTEKIJÖILTÄ LISÄÄ TYEL - MAKSUJA TULEVIA ELÄKELÄISIÄ VARTEN !
Josa Jäntti
Nuorten kuvakisaan sparrausta
#stadifotona -pajoissa
??Helsingin kaupunki järjestää #stadifotona-valokuvauskilpailun 13?19-vuotiaille nuorille. Kilpailun aiheena
on tulevaisuuden Helsinki.
Helmikuussa järjestetään
kaksi pajaa, joihin voi tulla
kehittelemään kuvausideoita.
Kuvat lähetetään kilpailuun
lataamalla ne Instagram-palveluun, ja pajoissa saa apua
myös Instagram-tilin perustamiseen sekä kuvan lataamiseen palveluun. Pajat ovat
maksuttomia ja niissä on tarjolla pientä purtavaa.
Pajat järjestetään 2. ja
9. helmikuuta kello 12?14
Toimintakeskus Hapessa,
Sörnäisten rantatie 31. Pajoihin pitää ilmoittautua ennakkoon. Ilmoittautumistiedot sekä kilpailun säännöt
löytyvät osoitteesta www.
yleiskaava.fi/nuorille.
Pääpalkintona
500 eurolla
elektroniikkaa
#stadifotona-kilpailuun
osallistuvien tehtävänä on
pohtia esimerkiksi, millaisessa kaupungissa haluaa
asua ja elää vuonna 2030.
Kilpailuun osallistumalla
voi ottaa kantaa Helsingin
tulevaisuuteen, sillä kilpailu on osa Helsingin yleiskaavan valmistelua.
Kilpailuun voi osallistua
12. helmikuuta 2014 asti.
Pääpalkintona on 500 eurolla kameratarvikkeita tai
elektroniikkaa. Lisäksi jaossa on 100 euron kunniamainintoja.
Kilpailun tuomaristoon
kuuluu mm. palkittu valokuvaaja /Meeri Koutaniemi/, nuorten kaupunkitilan
käyttöä tutkinut tutkija /
Noora Pyyry/ ja valokuvaaja /Martin Sommerschield/,
joka on keskittynyt erityisesti arkkitehtuurin, kaupunkitilojen ja elämäntyylin kuvaamiseen.
Kilpailun järjestävät kaupunkisuunnitteluvirasto ja
nuorisoasiainkeskus.
MunkinSeutu
6
Päivyri
Viikot 6-7
Seurakunta
Nimipäivät:
Viikko 48
Ma 25.11. Katri, Kaija, Katja, Kaisa,
Kati, Kaarina
Ti 26.11. Sisko
Ke 27.11. Hilkka
To 28.11. Heini, Kaisla
Pe 29.11. Aimo
La 30.11. Antti, Antero, Atte
Su 1.12. Oskari
Viikko 49
Ma 2.12. Anelma, Unelma
Ti 3.12. Meri Vellamo
Ke 4.12. Airi, Aira
To 5.12. Selma
Pe 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niilo, Niklas, Niki
La 7.12. Samppa
Su 8.12. Jean Sibeliuksen päivä. Kyllikki, Kylli
Päivän mietelause:
Munkkiniemi
Kirkkoherranviraston
uusi osoite: Raumantie 3,
avoinna ma, ti, to ja pe
klo 9-13, ke klo 14-17, p.
2340 5100, munkkiniemi.
srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja
to klo 10-11, p. 2340 5118.
Munkkivuoren kirkko
ja seurakuntatalo,
Raumantie 3
Su 9.2. klo 11 Messu,
Leikko, Peltohaka, Sido-
roff. Gideon ry esittäytyy.
Su 9.2. klo 15 Valtakunnallisen Junioriharmonikkaorkesterin konsertti, joht.
Ari Lehtonen. Solisteina
viulistit Rebecca Roozeman
ja Jesse Hänninen.
J.S. Bachin Kaksoisviulukonserton d-molli, SaintSaëns, Schubert, Kilar,
Piazzolla. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.
Su 16.2. klo 11 Messu,
Rinne, Hartikainen, Imeläinen. Klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto.
Ma klo 10 Seniorien kuntojumppa +65, harjoitte-
lu oman kunnon mukaan.
Tutustumme myös kodin
pienapuvälineisiin. Ei maksua, vetäjänä fysioterapeutti Minna Pirinen.
Ma klo 13 Merimieskirkkopiiri.
Ke klo 13 Keskiviikkokahvit. 5.2. Leikko, Imeläinen. 12.2. Frilander. 19.2. .
Eero Virsunen Suomen Lähetysseurasta (ent. lähetti Tansania, Angola, Botswana, Nepal), Peltohaka.
Ke klo 9.30 Avoin päiväkerho.
Munkkiniemen
kirkko, Tiilipolku 6
Ma klo 9.30 Avoin päiväkerho.
Su 9.2. klo 13 Messu,
Leikko, Peltohaka, Imeläinen. Gideon ry esittäytyy.
Su 16.2. klo 13 Messu,
Rinne, Hartikainen, Imeläinen.
Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa.
Ti klo 11 Sanan äärellä ?
raamatturyhmä kirkon aulassa, Peltohaka.
Ti klo 13.30-15.30 Olohuone ? avoin kahvila kirkon aulassa.
Ke klo 15 Ensilapsikerho.
To klo 14 Eläkeläisten
kahvihetki.
To klo 15 Avoin päiväkerho.
To klo 18 Kirkkokuoron
harjoitus. Tervetuloa nykyiset ja uudet laulajat!
Lehtisaaren kappeli,
Papinpöydänkuja 4
Su 9.2. klo 10 Messu,
Hartikainen, Imeläinen. Gideon ry esittäytyy.
Ti klo 9.30 Avoin päiväkerho.
Ke klo 10.15-11.15 Raamattupiiri.
Seisovasta vedestä odota myrkkyä.
William Blake (1757-1827)
Valtakunnallisen Junioriharmonikkaorkesterin konsertti
??Sunnuntaina 9.2. klo 15
Munkkivuoren kirkossa,
Raumantie 3, johtaa Ari
Lehtonen. Solisteina viulistit Rebecca Roozeman ja
Jesse Hänninen.J.S. Bachin Kaksoisviulukonserton
d-molli, Saint-Saëns, Schubert, Kilar, Piazzolla. Vapaa
pääsy, ohjelma 10 ?.
Harmonikka on suurelle yleisölle tuttu viihdemusiikin soittimena, mutta on viime vuosikymmeninä tullut tunnustetuksi
myös klassisena konserttisoittimena. Tässä viitekehyksessä on Munkkivuoren
kirkossa helmikuussa mahdollista kuulla kansainvälistäkin mainetta saanutta valtakunnallista Junioriorkesteria, joka koostuu kuudestatoista ikäluokkansa lahjakkaimmasta harmonikansoittajasta. Iältään soittajat
ovat 13-19 -vuotiaita, ja he
tulevat mm. Helsingistä,
Jyväskylästä, Lappeenrannasta, Oulaisista ja Salos-
ta. Orkesteria johtaa Ari
Lehtonen.
Junioriorkesterin helmikuun konsertin solisteina
ovat nuoret huippulahjakkuudet, viulistit Rebecca
Roozeman ja Jesse Hänninen. He tulkitsevat J.S.
Bachin Kaksoisviulukonserton d-molli. Konsertin muita säveltäjänimiä ovat mm.
Camille Saint-Saëns, Franz
Schubert, Wojciech Kilar ja
Astor Piazzolla.
Näkymä Karhupuiston kulmalta Viidettä linjaa pitkin vuonna 1955. Rapistuva jugendtalo
Porthaninkadun kulmassa sai väistyä muutamaa vuotta myöhemmin elementtitalon tieltä.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Jalmari Aarnio.
Retki 1950-luvun
Helsingin maisemiin
Kirjavuosi 2013
??Vuonna 2013 kirjojen kokonaismyynti kirjakaupoissa jäi 2,3 % edellisvuoden
kokonaismyynnistä. Kirjamyynnin tärkein sesonki,
joulumyynti, jäi odotuksista ja pudotti näin koko
vuoden myyntitulosta. Kaunokirjojen, lasten- ja nuortenkirjojen sekä tietokirjojen myynnit laskivat 3-5
%, lukion ja ammatillisen
koulutuksen oppimateriaalin myynti sen sijaan kasvoi
yli 4 % ja pokkarimyyntikin
parani yli 2 %.
Kustantajien bestsellerlistoja hallitsivat tutut nimet.
Poikkeuksina Finlandia-voit-
tajat Riikka Pelo, Ville Kivimäki ja Kreetta Onkeli
sekä iloisena yllätyksenä
Pauliina Rauhalan esikoisteos Taivaslaulu, joka nousi
kotimaisen kaunokirjallisuuden top 10 -listalle.
Tietokirjojen kärkikirjat myivät kokonaisuutena edellisvuotta hieman paremmin.
Kirja-ala viettää vuonna
2015 Kirjan vuotta. Mukana ovat muun muassa Kirjakauppaliitto, Suomen Kirjailijaliitto ja Suomen Kustannusyhdistys. Idea koko kirja-alan yhteisestä hankkeesta
on alun perin kirjailija, pro-
fessori Laila Hirvisaaren.
Suomi on tänä vuonna
Frankfurtin kansainvälisten
kirjamessujen teemamaa.
Kirjan vuosi 2015 jatkaa
suomalaisen kirjallisuuden
juhlintaa kotimaassa. Vuosi nostaa kirjat esiin ilon ja
elämysten lähteenä. Kirja
tarjoaa virkistystä, apua,
tietoa, neuvoa, ajankulua,
seuraa, elämyksiä, tunteita,
vertaistukea, lepoa, rauhaa
ja energiaa. Kirjan vuosi
kutsuu kaikki, kaikenikäiset ja kokoiset kirjojen äärelle. Kirjan vuosi näkyy ja
kuuluu koko maassa.
??Helsingin kaupunginmuseo järjestää suositussa
Rasvaletti-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, useita
teemaopastuksia kevätkaudella 2014. Sarjan aloittaa
sunnuntaina 2.2.2014 klo
14 tutkija Aki Pohjankyrö,
joka esittelee 1950-luvun
Helsingin muuttuvaa kaupunkimaisemaa. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten
kaupunginmuseoon aina.
Helsingin maisema muut-
tui nopeasti 1950-luvulla.
Sodan tuhot oli raivattu
ja tilalle nousi uuden ajan
merkkinä suuria, moderneja rakennuksia. Autoliikenne vilkastui. Vastikään
kaupunkiin liitetyille alueille syntyi uudenlainen asumismuoto, lähiö. Silti Helsingin keskustassakin oli
vielä satoja puutaloja.
Teemaopastuksia Rasvaletti-näyttelyssä
su 2.2. klo 14 1950-luvun
muuttuva kaupunkimaise-
ma -teemaopastus
su 16.2. klo 14 1950-luvun arkea -teemaopastus
su 9.3. klo 14 Muistaksä?
-slangiopastus
su 23.3. klo 14 Muistaksä? -slangiopastus
su 13.4. klo 14 1950-luvun muotikatsaus -teemaopastus
su 27.4. klo 14 1950-luvun muotikatsaus -teemaopastus
www.helsinginkaupunginmuseo.fi
Täyden palvelun hautaustoimisto
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
MunkinSeutu
Haku koululaisten iltapäivätoimintaan
Viikot 6-7
Haku
iltapäivätoimintaan
Perusopetuksen ryhmämuotoista iltapäivätoimintaa on tarjolla noin 200 toimintapaikassa eri puolilla
kaupunkia. Iltapäivätoimintaa järjestävät koulut, järjestöt, seurakunnat ja yk-
sityiset tahot.
Iltapäivätoimintaan haetaan lomakkeella, joita saa
kouluista ja iltapäivätoimintapaikoista sekä opetusviraston verkkosivuilta
koko hakuajan. Hakulomake toimitetaan siihen iltapäivätoimintapaikkaan, johon ensisijaisesti haetaan.
Lomakkeen voi myös jättää
koululle 29. tammikuuta
samalla, kun lapsi ilmoitetaan ensimmäiselle luokalle. Määräaikaan 17.4. mennessä jätetyistä hakemuksista lähetetään huoltajille
päätös 4.7. mennessä.
Iltapäivätoiminnasta peritään kiinteä kuukausittainen asiakasmaksu. Lukuvuonna 2014?2015 maksut ovat
? 80 euroa kuukaudessa
(toiminta päättyy kello 16)
? 100 euroa kuukaudessa
(toiminta päättyy kello 17)
Jokaisen koulun koti-
sivuilla (kohdassa Koulun
esittely) julkaistaan iltapäivätoiminnan alue-esite, josta löytyvät alueen iltapäivätoiminnan järjestäjät, toiminnan esittely ja toiminta-ajat.
Hakulomake ja muuta
tietoa iltapäivätoiminnasta löytyy opetusviraston
verkkosivuilta www.edu.
hel.fi/iltapaivatoiminta.
Ilmoittautuminen
leikkipuistojen
avoimeen
iltapäivätoimintaan
Varhaiskasvatusvirasto järjestää koululaisille
avointa iltapäivätoimintaa
66 leikkipuistossa. Leikkipuistojen iltapäivätoiminta
on maksutonta ja avointa
kaikille. Koululaiset voivat
osallistua maksulliseen välipalaan (36,10 e/kk).
Leikkipuiston iltapäivä-
toimintaa ilmoittaudutaan
pääsääntöisesti hakuaikana
29.1.?17.4.2013. Ilmoittautumislomakkeen ja lisätietoa leikkipuistojen iltapäivätoiminnasta saa leikkipuistosta ja varhaiskasvatusviraston verkkosivuilta
www.hel.fi/leikkipuistot.
Vanhemmille lähetetään
ilmoittautumisesta vahvistus kotiin.
Koulujen loma-aikoina
leikkipuistot
järjestävät
koululaisille monipuolista
toimintaa, mm. retkiä, kädentaitoja ja ulko- ja sisäleikkejä.
Kuluvana lukuvuonna perusopetuksen ryhmämuotoiseen iltapäivätoimintaan
osallistuu yhteensä yli 5600
oppilasta. Lisäksi leikkipuistojen avoimeen toimintaan osallistuu noin 2500
oppilasta. Leikkipuistojen
toiminnasta vastaa varhaiskasvatusvirasto.
Kesäntekijät 2014 -kampanja jatkuu
??Kesäntekijät-kampanja
käynnistyy Päijät-Hämeessä kolmatta kertaa. Kampanjan virallinen aloitus tapahtuu DuuniExpo-tapahtuman yhteydessä 29.1. DuuniExpossa nuorille jaetaan
tietoa Kesäntekijöistä sekä
kesätyöseteleistä.
Kesäntekijät-kampanjaan
osallistui vuonna 2013 lähes 250 yritystä ja yhteisöä,
jotka tarjosivat kesätyöpaikan 2 000 nuorelle. Kesäntekijät 2014 -kampanjan tavoitteena on tarjota nuorille
jopa 2 500 kesätyöpaikkaa.
Kampanja välittää tietoa
kesätyöpaikoista sekä kannustaa yrityksiä tarjoamaan
nuorille lyhytkestoisiakin
kesätöitä, joissa yrittäjä voi
saada tarvitsemansa avun
ja nuori arvokkaan työko-
Vallan kasvot
? muotokuvia
??Harvinaislaatuinen näyttely esittelee laajan valikoiman kaupunginjohtajien ja
kaupunginvaltuuston puheenjohtajien muotokuvia
kokoelman ensimmäisistä töistä 1900-luvun alusta
viime vuosien keskustelua
herättäneisiin teoksiin. Valikoidut 41 teosta ovat nyt
ensimmäistä kertaa näin
laajasti yleisön nähtävissä. Normaalisti muotokuvat ovat esillä kaupungintalon käytävillä ja kokoushuoneissa suljettujen ovien takana. *
Vallan kasvot - Muotokuvia Helsingin kaupungin kokoelmista/ -näyttelyn kuraattori Oscar OrtizNieminen toteaa seuraavaa:
?Näyttelyssä yhdistyvät suomalainen muotokuvataide
ja Helsingin kaupungin hallintohistoria moni-ilmeiseksi kokonaisuudeksi. Kaupungintalon muotokuvakokoelmassa esiintyy kasvoja, jotka muistetaan niin
pääkaupungin kuin koko
valtakunnankin keskeisinä
vaikuttajina. Muotokuvista vanhimmat on toteutettu klassisella eleganssilla
ja uusimmissa löytyy jopa
taidekohun ainesta! Samalla kun näyttely nostaa esiin
yksittäisiä muotokuvia malleineen ja tekijöineen, Vallan kasvot -näyttely pyrkii
myös pohtimaan, mitä tällainen edustusmuotokuva-
kokoelma ja sen kartuttaminen oikeastaan merkitsevät. Muotokuva on linkki menneen, nykyisen ja
tulevan välillä.?
Näyttelyn taiteilijakaartiin
kuuluvat mm. Albert Edelfelt, Eero Järnefelt, Kimmo Kaivanto ja Elina Brotherus; Elina Merenmiehen
näkemys mallistaan on herättänyt runsaasti keskustelua muotokuvamaalauksen
perinteistä ja käytänteistä.
Näiden rinnalla on töitä
tuntemattomimmilta tekijöiltä. Kokoelman erikoisuuksiin lukeutuvat useat
kopiomuotokuvat sekä mallin kuoleman jälkeen ja valokuvien avulla toteutetut
teokset. Muotokuvakokoelman uusin teos, Jorma Heleniuksen maalaama Paula
Kokkosen muotokuva vuodelta 2013, on myös esillä.
Muotokuvien lisäksi näyttely käsittää filmivälähdyksiä valittujen taiteilijoiden
työskentelystä sekä poliitikkojen ? teosten mallien ? erilaisista työtehtävistä. Näyttelyn yhteydessä julkaistu katalogi ?Vallan kasvot? esittelee kattavasti koko kaupungintalon
muotokuvakokoelman, ja
julkaisu on näyttelyssä yleisön luettavissa.
Näyttely avoinna Virka
Galleriassa 20.11.2013.?
12.2.2014, ma-pe 9-19 ja
la-su 10-16. Vapaa pääsy!
Lue netissä
?
www.lehtiluukku.fi
kemuksen.
?Haluamme yhteistyössä Päijät-Hämeen Yrittäjien, Lahden kaupungin, Hämeen TE-toimiston, PäijätHämeen liiton, Mediatalo
ESAn sekä LADECin kanssa aktivoida alueemme yrityksiä palkkaamaan kesätyöntekijöitä nuorisotakuun
hengessä?, sanoo Hämeen
kauppakamarin toimitus-
johtaja Kirsi Aaltio.
Yritykset ja yhteisöt voivat ilmoittautua mukaan
kampanjaan koko kevään
ajan. Kesäntekijät-kampanjaan osallistuvat yritykset
mainitaan kampanjan internetsivuilla: www.phyrittajat.fi/kesantekijat. Avoinna
olevat kesätyöpaikat löytyvät TE-toimiston sivuilta.
Yhteisvastuu 2014:
Hyvä kuolema on yhtä
tärkeä kuin hyvä elämä
??Yhteisvastuukeräyksen
tuotolla kehitetään tänä
vuonna suomalaista saattohoitoa ja turvataan ihmisoikeuksia Guatemalassa. Keräys käynnistyi sunnuntaina 2.2.2014.
Suomessa saattohoitoa
tarvitsee vuosittain noin
15 000 parantumattomasti
sairasta ihmistä. Tällä hetkellä vain osa heistä saa
laadukasta tukea ja hoitoa
elämänsä loppuvaiheessa.
Liian moni kuoleva joutuu
kärsimään tarpeettomasti.
Yhteisvastuuvaroin luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto.
Keräyksen tuotolla järjestetään kuolevien parissa
työskenteleville saattohoitokoulutusta sekä perustetaan saattohoidon tuki- ja
neuvontajärjestelmä ammattihenkilöstön sekä potilai
Helsingin kaupunki
Kaupunkisuunnitteluvirasto
Munkkivuori, Lapinmäentie 1
asemakaavan muutos valmisteilla
Lapinmäentie 1:ssä sijaitsevan ns. Pohjola-talon tontille etsitään uutta käyttöä arkkitehtuurikilpailun avulla. Kilpailussa
tutkitaan mahdollisuuksia purkaa osia talosta ja korvata purettuja osia paremmin asumiseen soveltuvalla uudisrakentamisella. Osa rakennuksesta tulee säilymään ja säilyville
osille etsitään uusia käyttötarkoituksia sekä tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää rakennuksessa olevaa auditoriota,
liikuntahallia, uima-allasta sekä ampumarataa. Asemakaavan muutos käynnistetään kilpailun rinnalla.
Lisätietoa kaavamuutoksesta saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on esillä 10.2.?7.3.:
? Munkkiniemen kirjastossa, Riihitie 22
? näyttely- ja infokeskus Laiturilla, Narinkka 2
? kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs
? kaupungin ilmoitustaululla Kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11?13
? www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt
Keskustelutilaisuus: ke 12.2. klo 18?20 Munkkivuoren seurakuntasalissa, Raumantie 3. Hanketta voi kommentoida myös
osoitteessa www.facebook.com/pohjolankortteli. Valmistelija on tavattavissa erikseen sovittavana ajankohtana kaupunkisuunnitteluvirastossa.
www.hel.fi/ksv
??Haku lukuvuoden 2014?
2015 peruskoululaisten iltapäivätoimintaan alkaa Helsingissä 29. tammikuuta
ja päättyy 17. huhtikuuta. Toimintaa järjestetään
1.?2.-luokkalaisille ja erityisen tuen oppilaille. Kaupunki järjestää iltapäivätoimintaa kaikille avoimena toimintana leikkipuistoissa sekä ryhmämuotoisena toimintana kouluissa
tai koulujen lähellä olevissa tiloissa. Iltapäivätoiminnasta vastaavat koulutetut
aikuiset ohjaajat.
7
Mielipiteet: viimeistään 7.3.2014
Lisätietoja: projektipäällikkö Anu Kuutti, p. 310 37154
ILOA YSTÄVYYDESTÄ!
Punaisen Ristin Länsi-Helsingin osaston
ystävänpäiväntapahtuma 15.2. klo 13-15
Pohjois-Haagassa, Poutunkuja 5 B
(sisäänkäynti Ilkantie 16 B puolelta)
Osaston vapaaehtoiset Vesa Kirjavainen ja Otto Kari
kertovat avustustehtävistään Filippiineillä ja Jordaniassa syksyllä 2013.
Esittelemme Punaisen Ristin ja osastomme toimintaa.
Keskustelemme ystävyydestä ja haluamme kuulla
millaista toimintaa Sinä, alueemme asukas, odotat
osastoltamme.
Tarjoamme ystävänpäiväkahvia, teetä ja mehua sekä
pikku purtavaa.
Tilaisuus on kaikille avoin.
Lämpimästi tervetuloa!
Ota ystäväsikin mukaan!
Uusyrityskeskusten osuus yritysten
perustamisessa entistä suurempi
??Vuonna 2013 perustettiin
Uusyrityskeskusten avulla
yhteensä 8060 uutta yritystä. Vuoteen 2012 verrattuna nousua oli 3 prosenttia.
Uusyrityskeskusten osuus
kaikista perustetuista yrityksistä kasvoi sillä Patentti- ja rekisterihallituksen
tietojen mukaan yrityksiä
perustettiin 5 % vähemmän
kuin vuonna 2012.
? Myönteisenä asiana
voimme pitää myös sitä,
että alueelliset uusyrityskeskukset raportoivat lisääntyneistä yrityskaupoista. Omistajanvaihdos saattaa usein olla yritystoiminnalle ja sen kehittämiselle
piristysruiske, mikä lähettää yrityksen kasvu-uralle.
toteaa Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Pia Backman.
Asiakaskäyntejä oli Uusyrityskeskuksissa ja asiantuntijoiden luona 52 442
kertaa. Asiantuntijoiden
käyttö nousi 7 prosenttia.
Uusien asiakkaiden määrä oli 18 304, lähes saman
verran kuin vuonna 2012.
Starttiraha- ja jatkostarttirahalausuntoja annettiin 5313
kappaletta eli yhtä paljon
kuin vuonna 2012. Finnveran rahoituslausuntoja asiakkaiden ideoista annettiin
yhteensä 1241 kappaletta.
Eniten uusia yrityksiä perustettiin palvelualalle. Toiseksi
suosituin oli kauppa ja kolmantena teollisuus.
Työttömät miettivät
liiketoiminnan
aloittamista
Työttömien osuus asiakkaista nousi ollen nyt 26 %
(23 %) asiakkaista. Uusyrityskeskusten asiakkailla 25
(23 %) prosentilla on yliopisto tai korkeakoulutason
koulutus. Yrittäjäehdokkaista lähes puolet ikäjakaumaltaan kuuluu ryhmään 25-39
vuotta. Nuoria alle 25 vuotiaita asiakkaita oli 12 % (12
%) Naisten osuus asiakkaista oli 48 %. (48 %)
Uunituore Perustamisopas on juuri ilmestynyt ja
sen tarkoituksena on antaa katsaus yrittäjyyteen ja
toimia oppaana aloittavalle
yrittäjälle. Opas on toteutettu yhteistyössä Uusyrityskeskusverkoston ja sen
jäsenyritysten kanssa ja on
maksuton käyttäjälle. www.
perustamisopas.fi -sivustolta löytyvät myös kieliversiot englanniksi, ruotsiksi,
venäjäksi, kiinaksi, viroksi,
arabiaksi, turkiksi, somaliaksi sekä kurdiksi.
Suomen Uusyrityskeskukset ovat merkittävin aloittavien yrittäjien neuvontaverkosto niin määrien kuin
vaikuttavuusselvitysten mukaan. Suomessa on 32 uusyrityskeskusta, ja verkosto
toimii lähes 200 kunnan
alueella. Asukaslukupeitto
uusyrityskeskusten toiminta-alueella on yli 4,4 milj.
asukasta. Neuvonta on ISO
9001/2008 sertifioitu, mikä
varmistaa laadukkaan yritysneuvonnan. Asiakastyytyväisyys on kouluarvosanoin mitattuna korkealla tasolla 8,9 (asteikolla 4-10).
Verkostossa työskentelee
125 toimihenkilöä. Taustatukena on 1300 asiantuntijaa, yli 1000 yritystä ja 270
yhteisöä. Uusyrityskeskukset ovat organisaatiomuodoltaan tavallisimmin yleishyödyllisiä yhdistyksiä.
Uusyrityskeskusten neuvonnan kautta syntyneet
yritykset ovat keskimääräistä selvästi elinvoimaisempia, sillä kahden vuoden kuluttua perustamisesta 90 prosenttia yrityksistä on vielä toiminnassa
ja viiden vuoden kuluttua
80 prosenttia. Merkittävintä
on se, että vain alle 4 prosenttia aloittaneista yrittäjistä lopettaa toimintansa konkurssin vuoksi viiden ensimmäisen vuoden
kuluessa.
MunkinSeutu
8
Viikot 6-7
Verhoomo Tiisa Raati
?Tyyli- ja antiikkihuonekalut
?Modernit kalusteet
?Kangas- ja tarvikemyynti
?Kuljetus
Soita ja tilaa ilmainen
arviointi p. 040-774 2565
Munkkiniemessä jo vuodesta 2001!
Kosmetologi vuokrapaikka vapaana.
(-hieroja, kosmetologi, -kampaaja)
Salon
Sofia
Parturi-Kampaamo
040-5023889
Ulvilantie 27 b
00350 Helsinki
Marja Tulonen marja.tulonen@elisanet.fi
VERHOILUTÖITÄ
jo lähes 40 vuotta
Munkkiniemessä
Pyydä kustannusarvio.
Verhoomo P. Lindström
Munkkiniemen Puistotie 6, takapiha
puh. 040 547 3435
Katso referenssit: www.verhoomolindstrom.com
HUS:n talouden
hallinta onnistui
??Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin viime
vuoden tilinpäätöksen ennakkotiedot ovat valmistuneet.
Palvelutuotannon määrä
ylitti talousarvion 2,2 prosentilla. Siitä huolimatta sitovat nettokulut eli HUS:n
omistajakunnille kohdistuvat kulut alittivat talousarvion 0,1 prosentilla. Toimintakulujen ylitys oli maltillista. Ne ylittivät talousarvion vain 0,9 prosentilla.
? Tämä on kyllä aivan
erikoisen hyvä tulos. En
ole koskaan aikaisemmin
nähnyt sellaista tilannetta,
että sitovat nettokulut olisivat pienemmät kuin budjetissa, toimitusjohtaja Aki
Lindén sanoi HUS:n hallituksen kokouksessa.
Tilikauden tulos oli 10,5
miljoonaa euroa plussan
puolella. Viime vuoden alkupuoli oli vielä selvästi
alijäämäinen. Syksy meni
kuitenkin
taloudellisesti loistavasti onnistuneen
kulujen hallinnan ansiosta ja tulos saatiin nostettua
plussan puolelle.
Varsinkin henkilöstökuluissa onnistuttiin hyvin.
Ne alittivat talousarvion 0,4
prosentilla. HUS:ssa toteu-
Pohjola-talon korttelille
etsitään uutta käyttöä
Jatkoa sivulta 3
??Osa rakennuksesta tulee säilymään ja säilyville
osille etsitään uusia käyttötarkoituksia sekä tutkitaan
mahdollisuuksia hyödyntää rakennuksessa olevia
auditorioita, liikuntahallia,
uima-allasta ja ampumarataa. Alueelle voi sijoittua
asumisen lisäksi esimerkiksi kaupallista toimintaa ja
toimistoja, sairaala- ja hyvinvointipalveluita.
Talo on aiemmin ollut
oma erillinen suljettu maailmansa. Nyt alue tulee avautumaan ja liittymään eri ta-
tettiin syksyllä talouden sopeutusohjelma, jonka mukaan muun muassa osa
henkilöstöstä piti palkattomia vapaita.
Lisäksi yksiköiden johtajat pitivät syksyllä tiukkaa
talouskuria.
Vaikka talous pysyi tiukasti budjetista, HUS:n
palveluiden kysyntä kasvoi. Lähetteiden määrä
kasvoi 5,5 prosenttia ja
päivystyskäynnit 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen
verrattuna.
Helsingissä elintarvikevalvonnan
Oiva-tarkastusten tulokset hyviä
??Vuonna 2013 Helsingin
ympäristökeskuksen elintarvike- ja terveystarkastajat tekivät Oiva-tarkastuksia
1163 kappaletta. Tarkastuksissa 77 prosenttia sai arvosanan oivallinen tai hyvä.
Lähes kolmannes kaikista
Oivan piirissä olevista helsinkiläisistä elintarvikehuoneistoista tarkastettiin.
Suurin osa tarkastuksista tehtiin elintarvikkeiden
tarjoilupaikkoihin kuten ravintoloihin, kahviloihin ja
laitoskeittiöihin.
Oiva on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoima järjestelmä, joka
tuo elintarvikehuoneistojen valvontatulokset kuluttajien tietoon.
Suomessa Oiva-tarkastuk-
sia on tehty 1.5.2013 lähtien. Oiva-raportissa elintarviketurvallisuutta arvioidaan hymynaamasymboleilla. Hymynaamoja on neljä:
oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono.
Helsingissä tarkastetuista yrityksistä oivallinen arvosana oli 38 prosentilla.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ravintolan, kahvilan tai myymälän toiminta
oli vaatimusten mukaista.
Arvosana hyvä oli 39 prosentilla tarkastetuista.
Tällöin toiminnassa on
pieniä epäkohtia, jotka eivät kuitenkaan heikennä
elintarviketurvallisuutta.
Arvosana korjattavaa oli
22 prosentilla tarkastetuista kohteista. Tällöin toimin-
nassa on epäkohtia, jotka
heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan.
Epäkohdat on korjattava
määräajassa, jonka jälkeen
tehdään uusintatarkastus.
Syitä korjattavaan arvosanaan olivat muun muassa puutteet omavalvontakirjanpidossa, tilojen ja
laitteiden yleisessä siisteydessä ja puhtaanapidossa sekä epäkohdat elintarvikkeiden säilyttämisessä.
Arvosana huono oli alle
yhdellä prosentilla. Syitä
huonoon arvosanaan olivat esimerkiksi merkittävät puutteet tilojen puhtaudessa ja kunnossapidossa
sekä elintarvikkeiden säilyttämisessä.
valla ympäröivään kaupunkiin. Kaupunkirakenne tulee myös tiivistymään. Muutos alueella tulee olemaan
melko suuri niin visuaalisesti kuin toiminnallisestikin, sanoo arkkitehti Anu
Kuutti kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Arkkitehtuurikilpailuun
on kutsuttu kuusi suomalaista arkkitehtitoimistoa.
Kilpailun tarkoituksena on
löytää kehittämiseen innovatiivinen ja toteutuskelpoinen suunnitelma. Kilpailutyöt tulevat yleisön arvioitavaksi maaliskuussa ja kil-
pailun tulokset julkaistaan
toukokuussa.
Pääkaupunkiseudulla on
runsaasti tyhjillään toimitilaa, joka on mielekästä ottaa uudenlaiseen käyttöön.
Asumisen ja monipuolisten
palvelujen yhdistelmä luo
uudenlaista elämää kaupunkiin. Pohjola-talo ympäristöineen on hyvä esimerkki tällaisesta kaupunkitilan käytöstä, SRV:n hankekehitysjohtaja Jouko Pöyhönen toteaa.
Kaupunkisuunnitteluvirasto käynnistää asemakaavan muutoksen rinnan kilpailun kanssa. Hankkees-
ta järjestetään keskustelutilaisuus keskiviikkona 12.2.
klo 18 - 20 Munkkivuoren
seurakuntasalissa, Raumantie 3. Tilaisuudessa esitellään hankkeen lähtökohtia, suunnittelun aikataulua
sekä ennen kaikkea kartoitetaan alueen asukkaiden ja toimijoiden toiveita mahdollisista palveluista, suunnittelussa erityisesti huomioitavista seikoista
ja liikenteen järjestelyistä.
Keskusteluun hankkeesta
voi osallistua myös osoitteesta www.facebook.com/
pohjolankortteli
Lämpöpumppuala kasvoi
rakentamisen alamäesssä
??Lämpöpumppuala kasvoi rakentamisen alamäestä huolimatta. Määrä ylitti
jo 600.000 pumppua
Lämpöpumppuala kasvoi
vaikka uusien talojen sekä
saneerausrakentaminen laski voimakkaasti, ilmenee
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn vuoden 2013
tilastoista. Suomen 600.000
lämpöpumppua ottavat 4
TWh/a lähilämpöä, uusiutuvaa energiaa, talojen ympäriltä, kalliosta, maasta tai
ilmasta. Suomalaiset sijoittivat vuonna 2012 lämpöpumppuihin noin 400 miljoonaa euroa ja erittäin
kannattavasti.
Ulkoilmavesilämpöpumppujen myyntivolyymit kasvoivat viime vuonna 30%
ja ilmalämpöpumppujenkin parin prosentin verran vaikka näiden lämpöpumpputyyppien päämarkkina, rakennusten saneeraus, meni alaspäin kymmeniä prosentteja. Huomattavaa oli myös, että kiinteistökohteisiin kuten öljy-/
sähkölämmitteiset rivi- ja
kerrostaloihin, teollisuus- ja
kauppakiinteistöihin asennettiin jo yli 1000 lämpöpumppua.
Omakotitalojen rakentamismäärät laskivat voimakkaasti viime vuonna. Maalämpö-
pumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myyntimäärät
kärsivät tästä kuitenkin varsin maltillisesti. Rakentajistahan jo yli puolet valitsee
taloonsa maa- tai poistoilmalämpöpumppuratkaisun.
Vaikka rakennusvolyymin
laskemisen vuoksi noin 1500
lämpöpumpun potentiaali katosi, näkyi se poistoilmalämpöpumppumyynnissä vain 2
%:n ja maalämpöpumpuissa
vajaan 5 % laskuna. Lämpöpumppujen markkinaosuus
pientalorakentajien lämmitystapavalinnoissa siis kasvoi selvästi.
Suomalaiset sijoittavat
lämpöpumppuihin vuosittain jo 400 miljoonaa euroa. Syy on selvä. Sijoituksen tuotto on useimmiten
yli 10 % /vuosi. Nykyisillä
korkokannoilla ja energian hinnoilla lämpöpumppuinvestointipäätöksen tekemättä jättäminen olosuhteissamme on käytännössä
vain tiedon puutetta ? toteaa SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen.
Säästyneen polttoaineen
vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo nyt merkittävä. Suurin potentiaali kuitenkin on vasta avautumassa. Erinomaisesta investoinnin kannattavuudesta huolimatta 220 000 öljylämmittä-
jästä, yli 100 000 vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjästä vasta 8 000 vaihtoi
viime vuonna lämmityksensä lämpöpumppuun. SULPU
teetti riippumattoman tutkimuksen kokonaisvaikutuksista kauppataseeseen, yksityis-, valtion ja kunnan talouteen, työllisyyteen sekä
CO2-päästöihin, jos nämä
kaikki öljy- ja vesikiertoiset
sähkölämmitykset vaihdettaisiin lämpöpumppuihin. 3
miljardin säästöt, 260 miljoonan vaikutus kauppataseeseen ja muut tutkimuksen tulokset on luettavissa
www.sulpu.fi .
Lämpöpumput ovat erittäin kilpailukykyisiä tulevassa lähes 0-energiarakentamisessa, jo tänään lämmitysjärjestelmien saneerauksissa. Ne ovat paikallista lähienergiaa.
Lämpöpumput tarjoavat
samoilla laitteistoilla myös
jäähdytyksen rakennuksiin
ja leikkaavat CO2-päästöjä.
Alalle on helppo ennustaa
voimakkaan kasvun vuosia.
Vuonna 2020 meillä tulee
olemaan miljoona lämpöpumppua, jotka tuottavat
uusiutuvaa energiaa noin
8 TWh/a, mikä tulee vastaamaan 15 % Suomen EU
uusiutuvan energian velvoitteista.
MunkinSeutu
Viikot 6-7
9
Isokallio kertoo lannistumattoman Mato Valtosen tarinan
??Rokkari ? jarrumies
? lipunmyyjä ? kiinteistömoguli ? elokuvanäyttelijä ? kauppias
? puhetyöläinen ? mobiilibisnesmies. Kalle
Isokallion teos Uutta
Matoa koukkuun (Paasilinna) ei kerro Mato
Valtosesta, vaan Madon peräänantamattomasta asenteesta elämään, jota voisi kutsua
haitarinsoittajan kissakäännökseksi tai laatikon vieteriukoksi.
Huikeita saavuttanut
Valtonen on aina toipunut pian suuristakin
vastoinkäymisistään.
?Madon ei pitäisi
elää tällä vuosituhannella, johtuu siitä, että
hän ei osaa mitata elämäänsä rahassa?, kirjailija Kalle Isokallio kertoo. Välillä Valtonen on hukannut rahojaan tai jättänyt
äkkirikastumatta hankkeissaan, välillä hän on saavuttanut asioita, joista valtaosa ei osaa edes uneksia.
Huikeat hankkeet ovat vieneet Valtosen Ruotsista Rioon, Lahdesta Ranskan Rivieralle.
Isokallio tarkastelee Mato
Valtosen luovuutta, hullunrohkeutta ja suuristakin
vastoinkäymisistä lannistumatonta luonnetta kuvaamalla miehen uran käännekohtia ja hurjimpia tempauksia. Pieleen menneissä rokkifestivaaleissa Valtonen menetti kotinsa. Tiukasti on käynyt myös Sleepy Sleepers Oy:n ja Wapitin konkursseissa. Toisaalta Leningrad Cowboys on
saavuttanut huikeita, joista suomalaisille parhaiten
mieleen jäänyt tempaus oli
Senaatintorin ilmaiskonsertti Puna-armeijan kuoron
kanssa 1990-luvun alussa. Useissa hulvattomissa
hankkeissa on myös kerätty rahaa ajankohtaiseen hyväntekeväisyyskohteeseen.
?On ihmiskunnan onni,
ettei Madolle maistunut
koulu. Meillä on riittämiin
insinöörejä, juristeja ja ekonomeja. Rohkeita luovia tekijöitä sen sijaan puuttuu?,
Isokallio pohtii. Kirjassaan
hän kertoo, miksi Markku
Valtosesta tuli Mato Valto-
nen ja miksi bilebändi
Sleepy Sleepersin toisena keulahahmona Valtonen ajoi rekkakortin.
Miksi Valtonen ei myynyt välillä arvoltaan pilvissä käyneen Wapitin
osakkeitaan ja miten hän
pääsi levyntekoon Rioon
Brasiliaan.
Varsinkin
Valtosen
uran alkukausi oli vastuksia täynnä: virkavalta
teki kaikkensa, verottaja rokotti ja lehdistö irvi,
kuten Etelä-Suomen Sanomat arvioidessaan kotikaupungin ylpeyksien
uutuuslevyä: ?Rimaa ei
pysty käsivoimin kaivamaan niin syvälle maahan, etteikö tämä ryhmä sen alittaisi, täydellistä tyylitajuttomuutta,
musiikillista taitamattomuutta ja ennen kokematonta arvostelukyvyttömyyttä.? Myöhemmin myös lahtelainen eliitti on ymmärtänyt olla ylpeä pojistaan.
?Haitarinsoittaja putoaa
kompastuessaan selälleen
ja jatkaa soittoa. Vieteriukko ponnahtaa uudestaan
ja uudestaan ulos, vaikka kuinka painaisit kantta
päälakeen. Jos vieteriukko
osaisi kissakäännöksen, siinä meillä olisi Mato?, Isokallio kuvaa.
?Jätkät, hyvä meininki,
soittakaa hanuria kans!? ?
Mato Valtonen Sliippareiden keikalla paitansa riisuneille katsojille ? hetkeä
ennen kuin poliisi keskeytti konsertin.
Kalle Isokallio ja ?Mato? Valtonen median pyörityksessä kirjan, Uutta matoa koukkuun ?
kirjan julkistamisessa ravintola Dubrovnikissa.
Kirjaesittelystä laatinut:
Hannu Hirvikoski
Julkistamiskuvat:
Hannu Hirvikoski
Jan Erola haastatteli
ja kuvasti Valtosta ja
Isokalliota ja toimi
?isäntänä? kirjan
julkistamistilaisuudessa.
Myyntijohtaja Eetu Alvik seurasi tyytyväisenä Uutta matoa koukkuun ?teoksen
julkistustilaisuutta. Isokallio ja Valtonen saavat eloa ja innostunutta väkeä tapahtumiin.
Harhaile hyvyyden perässä, jumppaa
arvojasi ja nauti kiitollisuuskuuri
??Auta jotakuta, ota digi-detox, hallitse pientä kaaosta,
harrasta seksiä ja anna arvan päättää. Siinä muutama
esimerkki Elina Tanskasen
uutuuskirjasta Hyvän mielen
reseptit (Paasilinna). Teos
esittelee 38 erilaista henkisen ravinnon lajia keittokirjoista tutussa muodossa.
Ihmisessä on ainutlaatuinen
henkinen ulottuvuus, joka
tarvitsee monipuolista ravintoa voidakseen hyvin.
Omalle mielelleen kannattaa kokkailla jotain
pientä hyvää joka päivä,
ja juhlahetkinä tehdä kunnon ateria pidemmän kaavan mukaan. Hyvän mielen
reseptit tepsivät niin puuduttavaan arkeen kuin pieniin kriiseihinkin. Raaka-aineiden kirjo ulottuu arjen
pienten ilojen hyödyntämisestä pyyteettömään vapaaehtoistyöhön ja liikunnasta
luovuuteen. Elina Tanskasen kirjassa käydään läpi
myös henkisen ravitsemuksen perusteet.
Nouse sängystä oikealla
jalalla, ole joku jollekulle,
ota totuusseerumia!
Meissä on yleisesti tunnustettujen psyykkisen, fyy-
sisen ja sosiaalisen ulottuvuuden lisäksi henkinen
ulottuvuus, Tanskanen kirjoittaa. Siinä ihmisestä tekevät ihmisen meille tyypilliset ominaisuudet kuten taiteellisuus, vastuunalaisuus,
eettisyys, huumori ja arvottaminen. Juuri henkinen
ulottuvuus auttaa ihmistä
asettumaan heikkouksiensa, menneisyytensä ja nykyolosuhteiden yläpuolelle. Siksi sen vaaliminen on
meille erityisen tärkeää.
Sisuunnu, tee asioita yksin, täytä lasisi puoliksi,
laadi oman elämäsi soundtrack, uskalla rakastaa ja valitse taistelusi!
?Elämä vailla juhlia on
kuin pitkä tie vailla lepotaukoja.? ? Demokritos
?Olisinpa lähtenyt yksin.
Ajatella nyt kanelia, kun
tuntematon kutsuu!? ? Muumipappa
?Sinkoa unelmasi avaruuteen leijan tavoin. Et tiedä,
mitä se tuo tullessaan, uuden elämän, uuden ystävän,
uuden rakkauden, uuden
maan.? ? Anais Nïn
?En tiedä kysymystä, mutta seksi on ehdottomasti
vastaus.? ? Woody Allen
Elina Tanskanen ja Hyvän mielen reseptejä ?kirja
esittelyssä.
??Elina Tanskanen (s.
1977) on tietokirjailija, vapaa kirjoittaja ja logoterapeutti ja opiskelee seksuaaliterapeutiksi. Hän on
tehnyt TV2:n hyvinvointiohjelma Hehkua ja kirjoittanut kolme kiitettyä omaapuopasta ihmissuhteista.
Hän pitää Trendi-lehdessä
suosittua Auta, Elina -palstaa, vetää logoterapiakou-
lutuksia ja pitää Helsingissä vastaanottoa. Aiemmin
Tanskanen (os. Pirinen)
on toiminut muun muassa Trendi-lehden päätoimittajana.
Esittelytekstistä
koonnut: Hannu
Hirvikoski
Julkistamiskuvat:
Hannu Hirvikoski
Kaupungin viestintäorganisaatio uudistettiin
??Helsingin keskushallinnon viestintäorganisaatio
muuttui, kun keskushallinnon kolme virastoa tämän
vuoden alussa yhdistyivät
kaupunginkansliaksi.
Aikaisempien kolmen viraston eli hallintokeskuksen, henkilöstökeskuksen
ja talous- ja suunnittelukeskuksen viestinnät yhdistettiin yhdeksi yksiköksi
kaupunginkanslian uuteen
tietotekniikka- ja viestintäosastoon. Osaston muut
yksiköt ovat tietotekniikka
sekä osallisuus ja neuvonta.
Tietotekniikka- ja viestintäosaston osastopäällikkönä
aloitti 7. tammikuuta Jaakko Salavuo, jonka kaupunginhallitus valitsi virkaan.
Tietotekniikan ja viestinnän yhdistämisellä samaan
osastoon tavoitellaan muun
muassa viestintäteknologian parempaa hyödyntämis-
tä. Osaston tehtäviin kuuluu myös osallisuuden ja
demokratian kehittäminen,
joka otettiin uutena tehtäväalueena kaupungin keskushallintoon.
Sidosryhmien kannalta
muutokset eivät ole suuria.
Kaupunginkanslian viestinnässä toimivat pääosin samat henkilöt, jotka aikaisemmin vastasivat kolmen
viraston viestinnästä. Viestintäyksikön päälliköksi nimitettiin Tapio Kari.
Osallisuus- ja neuvontayksikön päällikkönä aloittaa 10. helmikuuta Johanna
Seppälä. Tietotekniikkayksikön päällikkö on Markku Raitio.
Helsingin kaupungin virastot ja laitokset vastaavat
omia palveluitaan ja päätöksentekoaan koskevasta
viestinnästä.
Lue netissä
?
www.lehtiluukku.fi
MunkinSeutu
10
Viikot 6-7
Kaikki yhtä
perhettä
??Elvojen
kauppiassuvun historia saa alkunsa vuonna 1922. Tuolloin
syntyivät Uudessakaupungissa Annikki Taiminen
ja Suistamolla Valdemar
Elvo. Vuonna 1945 solmitun avioliiton jälkeen alkoi
heidän yhteinen taipaleensa kohti
Munkkiniemeä ja Tammitietä. Kartanontie 5:een
perustettiin Elvon kauppa
vuonna 1964. Elvon pariskunnan matka oli sitä ennen ristennyt Kontionmäen,
Kuhmon, Savonlinnan, Lievestuoreen, Jyväskylän ja
Imatran kautta Helsinkiin.
Matkan aikana oli Valdemar Elvolle syntynyt unelma omasta kaupasta. Hän
alkoi elää unelmaansa todeksi Tammitien ja Kartanontien risteyksessä sijaitsevassa talossa vuonna 1962 rakennetun talon
kulmahuoneistossa, sen kivijalassa.
Tuohon aikaan melkein
joka korttelissa oli päivittäistavarakauppa. lähialueella niitä oli noin 17 kpl.
Kaupan avaamista kauppias Elvo juhlisti antamatta
ensimmäiselle asiakkaalle
Juhla Mokka paketin. Lähikauppa Eivo on aikojen
saatossa muuttanut nimeään myös Valinta Elvoksi,
nykyisin se on taas lähikauppa Elvo.
Liha oli alkuaikoina ruoan pääaines, eikä edes aina
kaikkia ruhon osia ollut
saatavilla. Annikin, 91-vuotiaan, mieleen tulee tilliliha ja porsaan lapa, joiden
menekki oli suurta.
Näiden ruokien ruoka-aineille ei liene enää kysyntää lihatiskeillä. Fileet ja
wienerleikkeet ovat ne korvanneet. Kaikki tuotteet
ovat nykyisin pitkälle jalostettuja. Fileroituja, vähärasvaisia ja suoraan pataan
pantavia, joskin voidaan sanoa, että osa maustakin on
tuotteen puhdistuksen jälkeen poistunut. Makuelämykset täytynee nykyisin
saada mausteilla ja yrteillä!
Asiakkaat tulivat kauppaan tietäen tarkalleen,
mitä he halusivat ostaa.
Kaikki ruokahan tehtiin
alusta loppuun asti kotona. Asiakkaina on kotoa
mukana hinkit, joihin irtomaito kaadettiin. Myöhemmin hinkit korvattiin
ruskeilla lasipulloilla. Vielä
myöhemmin keksittiin irtomaitopussit, joihin oli tuotettu oma, kovasta materiaalista tehty kaatimensa eli
maito kaadettiin ikään kuin
maitokannusta. Se tuotti
kaupalle haasteita ja siivottavaa aika ajoin. Maitopussit kun tuppasivat rikkoutumaan. Aluksi myös voi
myytiin irtovoina ennen
kuin voita ryhdyttiin teollisesti pakkaamaan hopeapapereihin/rasioihin. Einesruoista ensimmäisinä tulivat
maksalaatikot ja lihamakaronilaatikot. Ne ovat edelleenkin valmisruokien tuotevalikoimissa. Kalatuotteiden menekki lisääntyi vasta
1990- luvulla. Kaloja myytiin yleensä kalakaupoissa.
Sellainen palveli pitkään
myös Puistotiellä. 1990-luvulla kalan myynti lisääntyi muuallakin kuin kalakaupoissa erityisesti sen
jälkeen, kun alettiin teollisesti kasvattaa kirjolohia.
Entisajan asiakkaat olivat
Puheenvuoro
Fantasian ja tarinan
voimalla
??Onko elämä muuttunut
jo niin köyhäksi ettemme
enää näe kunnon painajaisiakaan?
Puhetaidon tutkija Juhana Torkki pani uusimman
kirjansa nimeksi Tarinan
valta, kertomus luolamiehen paluusta. Torkin mukaan olemme aina valmiita kuulemaan kertomuksia,
jos vain jaksamme unelmoida. Jos unelmat katoavat,
unennäkö lakkaa, painajaisetkin häviävät, silloin
elämä muuttuu uuvuttavan
yksitoikkoiseksi.
Ja toisin päin. Jos haluaa
muuttaa maailmaa, vaikuttaa toisiin ihmisiin, silloin
on osattava luottaa tarinoihin. Hyvä tarina syntyy silloin kun tunne on mukana. Hyvä tarina on yksinkertainen, konstailematon
ja herkkä.
Onhan tämä nähty. Olkoon arvot ja asiapitoisuus
miten olematonta tahansa,
kunhan vain on tunnetta,
homma etenee. Tästä todistaa timosoinimaisen populismin nopea nousu. Kun
luolamies palaa lämmittelemään leiritulien loisteeseen,
tapahtuu ihmeitä.
Tarina saa olla yksinkertainen. Uimahallin aamusaunassa vierustoveri valitteli kipeää polveaan. Kävin
näyttämässä sitä Mehiläisessä yksityislääkärille, joka
tuskin vilkaisi sitä, lausui
kahdeksan sanaa: ?No, ei
muu auta, ota vain keppi käteen!? Keppidiagnoosi maksoi sata euroa, eli
toista kymppiä joka sana.
Tämä yksinkertainen tari-
na paljasti lääkärin yliolkaisuuden ja hintapolitiikan.
Tarina paljastaa usein
todellisuutta tarkasti. Jos
mies olisi tarinan sijasta tyytynyt voivottelemaan
lääkäreiden piittaamattomuutta tai taksojen kalleutta, tuskin miehen polvi olisi jäänyt lauteilla istujien mieleen. Mutta tarina kahdeksasta sanasta
pani punnitsemaan sanojen painon ja kauhistelemaan hintoja. Yli kymmenen euroa yhdestä sanasta
on aika paljon.
Juhana Torkkikin kysyy,
ovatko kylmät tosiasiat tuhonneet sadun, mysteerin
ja taian? Onko jylläävä realismi ajanut unelmat ja fantasiat nurkkaan? Maistelen
Torkin uusinta kirjaa jännityksellä ja vertaan hänen
oivalluksiaan omiin kokemuksiini tarinan vallasta.
Myös piirrokset välittävät
tarinoita tarkasti.
Graafikko Tapio Soivio
on kuvittanut kolumnejani ja pakinoitani vuosikaudet. Hänen piirrosnäyttelynsä on aloittanut matkansa Kallion kirkosta Loviisaan ja Enonkoskelle. Soivio saa muutamalla vedolla
papinkin lentämään liperit
sojossa. Joskus tuntuu siltä, että piirros puhuu painavammin kuin kirjoitettu sana.
Siihen aikaan kun Kari
Suomalainen piirsi pitkät
vuosikymmenet Helsingin
Sanomiin, Karin piirrokset
olivat usein pääkirjoituksia
ja asiapitoisia artikkeleita
enemmän kansan huulilla.
Veli-Matti Hynninen
Niitä kommentoitiin.
Kerran Kari piirsi Loviisan rauhanfoorumistakin (1998) osuvasti. Kirkon edessä pidetyn eläinten jumalanpalveluksen jälkeen, seuraavana aamuna
oli rovasti suurella luudallaan lakaisemassa eläinten
kakkaroita talteen. Keppiinsä nojaten tarkkaili Römpän ukko tilannetta Mannerheiminkadun nurkalta
eikä malttanut olla kommentoimatta rovastille:
? Se onkin tiämmä rovasti
kolehtia keräämässä.?
Tarinat ja piirrokset jäävät mieleen. Kari ällistelee
presidentinvaalipiirroksessaan (1956), miten ennen
ylpeiltiin siniverisillä esivanhemmilla, mutta vaalitaistelun aikaan sillä, kuka
oli lähtöisin köyhimmistä oloista. Ja niinhän siinä kävi:
?savupiritin poika? valittiin.
Vaikka ei sinistä verta
suonissa virtaisikaan, elämässä voi pärjätä tarinoiden ja taikojen voimalla
pilke silmäkulmassa.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Annikin mukaan ystävällisiä
ihmisiä. He esittivät kauppiaalle toivomuksia, eivät
vaatineet. Ruoalla oli toisenlainen arvo, kaikki ruoan ainesosat hyödynnettiin, lihojen luista keitettiin
kastikkeita samoin kalojen
ruodot hyödynnettiin. Mitään ei heitetty haaskoon,
ja siksi jätteitä syntyi minimaalisesti. Tämän päivän jätekasat olisivat olleet
aivan kauhistus 40-vuotta sitten! Samoin nykyiset valmisruokien viimeiset käyttöpäivämerkinnät.
Aivan vielä käyttökelpoista
ruokaa heitetään jätteeksi ?
sen ajan ihmiset eivät olisi
sellaista lainkaan ymmärtäneet. He olisivat pitäneet
meitä nykyajan ihmisiä aivan tärähtäneinä!
Kotiinkuljetuksia hoidettiin ihan kaupan aloittamisesta lähtien. Se ei ollut
niin hyvin organisoitua ja
tapahtui suunnittelemattomasti, mutta sitä kuitenkin
tehtiin. Kotiinkuljetus palvelee lähinnä sairaita, vanhuksia ja vammaisia henkilöitä, mutta onpa heidän
joukossaan aivan nuoriakin.
Varsinkin nyt, kun enenevässä määrin on sinkkutalouksia, niin yksinäisten
ihmisten osuus ? varsinkin
sairauden sattuessa ? on lisääntynyt. Kotiinkuljetuksia
tehdään Munkinseudun alueelle, lähinnä MunkkiniemiMunkkivuori-KuusisaariL e h t i s a a r i - K a s k i s a a r iNiemenmäki alueelle. Kotiinkuljetuksista tulee 23%
liikevaihdosta, joten sen
osuus on merkittävä Timo
Elvon mukaan kaupankäynnin eräs ?menestystekijä?
ovat hyvät tavaran toimittajat. Hänellä on ollut onni
saada hyviä toimittajia kuten esim. Ekberg leipomotuotteiden osalta.
Alkuaikoina Timon sisar
Leena hoiti kassanhoitajan
tehtävät, kunnes espanjalainen poika vei hänet muille maille vierahille, siis Espanjaan asti. Timo otti kaupan hoitaakseen 1.11.1979
ja hänen vaimonsa Riikka
(silloin vielä tyttöystävä)
tuli kauppaan töihin vuonna 1971. Heillä on ollut
kaupassa töissä 1-2 ulkopuolista henkilöä, mutta
Timo on pitänyt myös tärkeänä, että kaikki heidän
neljä lastaan, Heidi, Sanna, Nina ja Jenni ovat olleet kaupassa auttamassa
aina tarpeen mukaan. Hän
painottaa, että kauppa on
ollut perheyritys ja samal-
la elämäntapa.
Vaikeata aikaa oli, kun
erilaiset rakennustyömaat
alkoivat ostaa henkilökuntansa ruokahuollon pikatukulta. Elvon kaupasta jäi
moni asiakas pois, kun
työmaaruokailu järjestettiin ?talon? puolesta. Siihen täytyi vain sopeutua ja
palvella entisiä jäljelle jääneitä asiakkaita aina vain
paremmin.
Suuri muutos oli jugurttien saapuminen kaupan
hyllyille, samoin kasvislevitteet. Oluen vähittäismyynti ei ole ollut ongelma Elvolle, ehkä johtuu
asujaimiston ikärakenteesta
ja asukkaiden muista kiinnostuksen kohteista. Erään
kerran Timo kertoo pelänneensä, kun huumeongelmainen tuli kauppaan ja
kuulutti: ?Tämä on ryöstö!?. Asiakas alkoi hajottaa kauppaa sisältä, mutta
onneksi Timo sai soitettua
poliisit avukseen. Muutamia
kertoja on ikkunoita rikottu ja jotain pientä varastettukin, mutta kaiken kaikkiaan kauppa on saanut olla
rötöksiltä suhteellisen
rauhassa.
Timon ja Riikan mukaan
työssä on ollut miellyttävintä oma vapaus ja se on
tehnyt työn mielekkääksi koko ajan. Asiakkaiden
ehdoilla täytyy työskennellä ja kuunnella heitä. He
ovat kuin omaa perhettä
niin tutuiksi he ovat tulleet. Riikka kertoo tarinan
siitä, että perheen isäntä
tuli kauppaan aikoen ostaa
kotiin viemisiä ja hän sanoi
siihen, ettei tarvitse ostaa,
vaimosi osti jo!
Timon ja Riikan elämän
perusperiaatteita ovat olleet peräänantamattomuus
ja mottona ?täytyy yrittää loppuun asti?. Tämän
he ovat myös omalla työllään osoittaneet. Heidän
elämässään kaupalla on ollut koko perheen kannalta
suuri merkitys. Se on antanut leivän heille ja neljälle
lapselleen. Siksi he lopuksi vakuuttivat, että heille
kauppa on ollut kuin yksi
perheenjäsen. Vaativa, antoisa Ja siksi niin rakas.
Viikot 6-7
11
Vapaa-aika
Taide
www.simsalabim.fi
Vauva-japerheuinnit,lastenuintikurssit
sekäaquagym.
Myöserityisryhmät.
Turvallisiajalaadukkaitauintejajo
10-vuodenkokemuksella.
Tervetuloakevätkaudelle2014!
Tiedustelut0440110660
info@simsalabim.fi
Helsinki
Arabia?Itäkeskus?Käpylä?Kamppi?Ruskis
?Meilahti?Pikku-Huopalahti
Tervetuloa kirjoittajakurssille!
Valokuvaamot
SATOJA
IKONEITA JA
MAALAUKSIA
ART-BARON OY
Freda 38, 09 6852201
www.art-russian.com
Kehyspalvelu
Kauneus - Terveys
Kallion kirjoittajakoulun
?Luova kirjoittaminen ma 10.2.-24.3., 260 ?
?Elämä tarinaksi ti 25.2.-19.3., 140 ?
?Asiaa kiinnostavasti to 13.3.-8.5., 320 ?
?Dokumentista tarinaksi ke 26.2.-19.3., 110 ?
VUOKRALLE TARJOTAAN VARASTOT
Artturi Kanniston tie 4. Hyväkuntoinen ja valoisa varasto/toimisto
HAAGASSA (kolme toimistohuonetta) + varastosali yht; 140 m². WC ja erillinen
suihku. Kulku katutasosta, ilmainen paikoitus. Vuokrapyyntö 980 ?/kk(7 E/m²)
Rajasaarentie 9. Siisti varasto TÖÖLÖSSÄ 145 m², yksi iso tila. Autolla
pääsee kulkuovelle asti. Vuokrapyyntö 980 ?/kk.
Yhteydenotot: p. 040 584 3122 tai sandels.sandels@gmail.com
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Linnea Kotiranta
puhelin 413 97 360,
sähköposti
munkinseutu@karprint.fi
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti juha.ahola@
karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/ppm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Määräpaikkakorotukset
20%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2014
kuvatapio
kuvatapio.fi
Ostetaan
Halutaan ostaa
valoisa 80-110 m²
Munkkiniemestä
Maskeeraus&Make up
Huopalahdentie 3
TERVETULOA
Parturikampaamo
Saga-Hius
Merja Lampa
P. 4585 6503
Saga-Seniorikeskus
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
AMMATTITAITOINEN
VUOKRAUS- JA
MYYNTIPALVELU
Huoneistot, kiinteistöt,
arvokohteet
RuutsaloVaahtio Liisa
LVV, VuT
050 995 0032
Vaahtio Hannu Vaahtio
KTM, LKV
Iiro
0400 555 311
010 622 4040 050 995 0031
myynti@asumaan.fi
vuokraus@asumaan.fi
Area m2 Oy LKV, Ilmarinkatu 10, 00100 Helsinki, vaihde 010 622 4030
3-4 huonetta hissillisestä
talosta parvekkeella.
Palkkiot: myynti; huoneistot 3,9% velattomasta hinnasta, vuokravälitys; 1-1,24% x kuukauden vuokra
P. 040 5212622
Lämpö- ja
vesijohtoliike
p. 487 107
Vuokralle tarjotaan
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
Kirpputorit
LVI
Opettajina kirjailija Marketta Rentola ja VTM Linnea Alho.
Tutustu ja ilmoittaudu: www.kallionkirjoittajakoulu.fi
Vuokrauspalvelut
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi
ITSEPALVELUKIRPPIS
HIETSUMARKET
Hietalahdenranta 11
Pöytävaraus p. 09-676 021
Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15
50 ?
OA !
2 VIIKK
www.hietsumarket.fi
Ostetaan
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Kat Baloun avasi Malmitalon
vilkkaan blues-kevään
??Ensi syksynä 20 vuotta
täyttävässä Malmitalossa on
alusta alkaen ollut paljon
bluesia ja sille myös löytyi
heti oma kantayleisönsä.
Malmitalo on profiloitunut
blueskonserttipaikaksi, vastaavaa ei pääkaupunkiseudulla oikeastaan ole.
? Tämä kevät 2014 on
erinomainen blueskevät.
Useat artistit ovat aktiivisesti liikkeellä ja he ovat
ottaneet yhteyttä Malmitaloon tietäen, että blues on
meillä yleisön suosiossa.
Näin olemme saaneet yli
kymmenen blueskonserttia
taloon kevätkaudelle. Kukin konserteista on kuitenkin hyvin erilainen ja osa
niistä kiinnostaa varmasti
muitakin kuin vain bluesin ystäviä, tiedottaja Irene Salama kertoo.
? Saamme usein kiittävää
palautetta asiakkailta. Siitä tiedämme, että blues ja
rytmimusiikki yleensäkin
on ollut oikea valinta juuri Malmitalolle. Blues on
Malmitalon ?juttu?.
Euroopassa on bluesista
tullut jo myös nuoren sukupolven musiikkia, ja löytyy useita nuoria artisteja,
jotka ovat ottaneet genren haltuunsa ja saaneet
omanikäistään nuorta yleisöä runsaasti.
? Suomessa ei vielä aivan näin ole, mutta siihen suuntaan toivottavasti
ollaan menossa täälläkin.
Yhtenä esimerkkinä voisin mainita Ina Forsmanin, joka esiintyy Malmitalossakin (27.2.).
Hän menestyi hyvin television tunnetussa laulukisassa, mutta iskelmäpopin
sijaan haluaa laulaa bluesia, Salama kertoo.
Berliinissä asuva Kat Baloun vieraili Malmitalolla toista
kertaa esiintyen yhdessä Tomi Leino Trion kanssa.
Pörssimeklarista
blues-harpistiksi
Malmitalon blues-kevään
avasi tänä vuonna alkujaan
amerikkalainen, nykyään
Berliinissä asuva Kat Baloun. Baloun esiintyi yhdessä Tomi Leino Trion
kanssa, joka on tänä päivänä yksi Suomen kansainvälisimmistä roots-kokoon-
panoista.
Viime vuoden lopulla Baloun julkaisi myös viimeisimmän levynsä She´s got
it yhdessä Tomi Leino Trion kanssa. Levy nauhoitettiin Leinon studiolla Karkkilassa.
Kat Balounin tausta on
mielenkiintoinen. Hän lauloi nuorena pianistiäitinsä
johtamassa kirkkokuoros-
sa, ja opiskeli pianon ja
viulun alkeet. Nuo soittimet eivät kuitenkaan tuntuneet omilta vaan huuliharppu oli kevyt käsitellä
ja helppo opetella.
Valmistuttuaan yliopistosta Baloun toimi jonkin aikaa pörssimeklarin avustajana, mutta tarttui uudelleen huuliharppuun. Hän
työskenteli myös Suomessa muutaman kuukauden
vuonna 1985.
? En voinut kuvitellakaan
25 vuotta sitten tehdessäni tylsiä tietokonehommia, että soittaisin joskus
huuliharppua ammatikseni. Tampereella viettämäni
syksy oli todella kasvattava ja vaikutti osaltaan siihen, että päätin myöhemmin tarttua unelmiini ja toteuttaa ne.
Kappaleita uudelta
levyltä
Musiikki toi hänet jälleen Suomeen - ja toista
kertaa Malmitalolle, mistä Baloun tuntui nauttivan
silmin nähden. Hän muisti kiitellä suomalaista yleisöä, jota hän arvostaa, koska ?he todella nauttivat musiikista?. Konserttitilanne
on toki haastava artistille,
koska yleisö istuu paikoillaan, vaikka aplodeeraakin
ja pitää musiikista.
Baloun esitti Chicagoblues perinteen kappaleita pääasiassa uudelta levyltään sekä vanhaa city-bluesia. Biisit soljuivat tasaisena virtana ammattitaidolla
esitettyinä, ja niitä kuunteli mielellään, joskaan ?kamaribluesissa? ei toki ole
rouhean blues-rockin iskevyyttä.
Baloun vaihteli huuliharppua kappaleiden mukaan. Huuliharppu mourusi
mukavasti Balounin suussa. Laulussa on karheutta, mutta ei ihan selkäpiihin asti karmien.
Aito blues-mies Tomi Leino komppasi mukavasti Balounin laulua. Leino seisoi
hievahtamatta paikallaan
lyhythihaisessa, valkeassa
paidassaan, vain vasen jalka polki tahtia. Kitara soi
taitavasti ja vivahteikkaasti,
?blue-notet? erottuvat terävinä. Mikko Peltola vispasi rummuissa tahtia bändille. Bassoa pompotteli Jaska
Peltola kokotummassa puvussaan. Kaiken kaikkiaan
mukava blues-ilta.
Jouni Suolanen
MunkinSeutu
12
Viikot 6-7
Ravintola Pikku Ranska
Buffet- ja A'La Carte -lounas
ark. klo 10.30 ? 15.00 alk. 8,70?
Viikonloppulounas
LA-SU klo 12 ? 16, Buffet alk. 10?
Nyt saatavana myös maukasta pizzaa,
oman valinnan täytteillä!!! Tule Maistamaan!!
AUKIOLOAJAT: MA-TI 10.30-16.00 (keittiö 10.30-15)
RAVINTOLASSA ON
A-OIKEUDET
KE-TO 10.30-22.00
PE 10.30-22.00
LA 12.00-22.00
SU 12.00-20.00
(keittiö 10.30-21)
(keittiö 10.30-21)
(keittiö 12.00-21)
(keittiö 12.00-19)
Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com
Juhlapalvelu: 040 705 1218, puheluita otetaan vastaan klo 19 -
OloOk
Hyvän olon eväät
MUNKKIVUORESSA
Kuntosali
- kotimainen
sali
Fysioterapia
- helppokäyttöiset
laitteet
- lähetteellä ja ilman
- joustavat käyttöehdot
Lähijumpat
-Kuntosali
Bailatino
-- OloOk-Mix
kotimainen sali, joustavat
- Hurmix-laitekiertokäyttöehdot
Lähijumpat
harjoittelu
- Bailatino, OloOk-mix,
Hieronta
Hieronta
Voice Massage
-terapia
Hurmix &jauutuutena
- hierontaa
myös
- hierontaa
miehille:myös
? GH
?viikonloppuisin
H
S KNN?
viikonloppuisin
www.olook.fi
(09) 555453 LIIKUNTAYHMÄT & KUNTOSALI 040 7405038
Menuetto, Huopalahdentie 24 info@olook.fi www.olook.fi
HOITOTIEDUSTELUT
Edullisesti,
luotettavasti
ja osaavasti.
? Perinteiset maalaustyöt
? Erikoismaalaukset
? Ikkunaremontit
? Huoneistoremontit
? Kalusteasennukset
Teboil Munkkivuori palvelee
joka päivä klo 22 asti!
?
PESUKUPONKI
Tehopesu vahalla
tällä kupongilla
Voimassa 28.2.2014 asti
12?
?
? Puusepäntyöt
? Sisustuskorjaukset ja
maalaukset laivoissa
HELSINGIN
LAATURAKENNUS OY
?
KOTIPIZZASTA
Tällä kupongilla
3 täytteen normaalipizza
Voimassa 28.2.2014 asti
Hernesaarenkatu 11 C 49, HKI 15
041
560 6855
www.helsinginlaaturakennus.fi
Teboil Munkkivuori
Huopalahdentie 22
puh. 09-565 5800
Avoinna ma-pe 6-22, la 7-22, su 8-22
Hyundai-huolto
90
6
?