Huhtikuun tuotetarjous
TERVETULOA kysymään ja keskustelemaan!
Wrinkle Repair - rypynkorjaaja
59 ? (norm. 79?)
torstaina 14.4.2016 klo 18.00
Cafe Max, Munkkiniemen puistotie 7
Tuote täyttää huulien ja silmänympäryksien
rypyt ilman pistoksia!
Paras istuvuus ja täydelliset muodot
joka vartalolle, hoikentavilla housuilla.
Paljon kokoja (32-48), värejä ja pituuksia.
Laurien ja NYDJ:n kesän housuja caprivärit nyt myymälässä.
www.dressingroom.fi
MITÄ SUUNNITELMIA LÄNSI-HELSINGISSÄ?
Vastaamassa kaupunginsuunnittelulautakunnan puheenjohtaja RISTO RAUTAVA
Munkkiniemen puistotie 9
p. 09 484 803
Nettiajanvaraus: beautyexperience.nettiajanvaraus.fi
Kesäuutuudet
saapuneet
järjestää Munkinseudun Kokoomus ry
MunkinSeutu
2016 - Viikot 14-15
JATKUU
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
47. vuosikerta - Nro 7
www.maijahertzbaumann.com
Kesäksi uuteen kotiin!
Seuraa sivujani, www.maijahertzbaumann.com
Pian tulossa paljon uutta ja jännittävää!
Käy tykkäämässä myös facebookissa
sekä instagrammissa!
Maija Hertz-Baumann
Kiinteistönvälittäjä LKV, Partner
040 680 7700, maija.hertz-baumann@huom.fi
Kesä on parasta aikaa pelata tennistä!
Vierumäkitennis 8.-16.7.
VAUHTI
HAUSKUUS
OPPIMINEN
Tervetuloa!
TULOSSA MYYNTIIN!
Lasten ja nuorten kesäleirit 6.6.-23.6 ja 1.8.- 12.8.
TULOSSA MYYNTIIN!
Kesän aikuistennis Talissa 1.6.-23.6 ja 1.8.-12.8.
PT Helsinki, Tapaninvainio 120m2
www.tennishedman.fi - puh 09 8624 4000 - info@tennishedman.fi
5-6h+k+2kph+2wc+s+varasto+autokatos. Vankasti teräspaaluille rakennettu paritalo, jonka n.6m
korkeassa olohuoneessa, isot valoikkunat luovat
tunnelmaa. Varaava takka, poistoilmalämpöpumppu jakaa lämmön tasaisesti.
Mh. 457 000? (A2007) Immolantie 47
Huom!-Kahdeksas päivä Oy
KT Helsinki, Oulunkylä
66m2
3h+k+kph+2 parveketta. Ei mikään tavallinen kerrostalokolmio. Kaksi suurta lasitettua parveketta
pihalle. Junalle vain muutama askel.
Mh. 233.000? (F) Torivoudintie 1
Valimotie 17, 00380 Helsinki
PÄTEVYYSVAATIMUS KIINTEISTÖNVÄLITYSALALLA
MUUTTUI VUODEN VAIHTEESSA
Meistä jokainen on laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV). Asiantuntijan kanssa onnistut.
ORANSSIA ENERGIAA ASUNTOSI MYYNTIIN. Nyt on kysyntää. Soita jo tänään!
JARMO ASOLA
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3621
gsm 0500 408 690
LEENA HYRY
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 2165
gsm 040 679 1104
JARMO KAIPAINEN
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3626
gsm 0500 408 612
SARI KIVIHARJU
Kiinteistönvälittäjä
LKV, OTM
puh. 020 780 3268
gsm 050 511 1618
PIPSA SARIN
Myyntijohtaja, LKV
puh. 020 780 2572
gsm 0500 785 160
MUNKKINIEMI | Munkkiniemen puistotie 21, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630
Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17-19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %).
/ Huoneistokeskus
www.huoneistokeskus.fi
2
MunkinSeutu
Nro 7 ? Viikot 14-15
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI
Viikot 14-15
MunkinSeutu
Työllisyydenhoidon kustannukset
ovat jyrkässä kasvussa
Kaupungin vuoden 2015 tulos romahti edellisvuoteen verrattuna
??? Vuosi 2015 oli Helsingin
kaupungin taloudessa myönteisempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Kaupungin toimintakate toteutui talousarvion mukaisesti, mutta vero- ja valtionosuustulot kasvoivat ennakoitua
enemmän. Vaikka investoinnit
alittivat selvästi investointiraamin jo toisena vuotena peräkkäin, oli asuntorakentaminen
ennätysvilkasta, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupungin vuoden 2015
tilinpäätöksestä.
? Kaupungin tulorahoituksen
taso aleni selvästi aikaisemmista vuosista, koska Helen
Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n
liikevoitot eivät enää vuonna
2015 sisälly kaupungin vuosikatteeseen. Yhtiöiden liikevoitot sisältyvät edelleen kaupunkikonsernin tulokseen. Helen
Oy:n vaikutus konsernin tulokseen on kuitenkin edellisvuosia alempi johtuen sähkömarkkinatilanteesta ja yhtiön
joutuessa maksamaan tuloksestaan veroa.
Vuonna 2015 strategiatavoitteen mukaiset toimintakulut kasvoivat 2,9 prosenttia, kun tavoitteen mukainen kulujen kasvu
olisi ollut 0,9 prosenttia. Strategiatavoitetta korkeampi kulujen kasvu oli toiminnoissa, joihin kaupunki ei voi lyhyellä aikavälillä omin toimenpitein tehokkaasti vaikuttaa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta erikoissairaanhoidossa (HUS) 37
miljoonaa euroa (7,0 prosenttia), työmarkkinatuen kunta-
osuudessa 24 miljoonaa euroa
(74 prosenttia) ja vastaanottokeskustoiminnoissa 7 miljoonaa
euroa (48 prosenttia).
Kaupungin investoinnit ilman
liikelaitoksia sekä eräitä kirjanpidollisia eriä olivat 388 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 391
miljoonaa euroa vuonna 2014.
Kokonaisuudessaan tilinpäätöksen investointimenot olivat 571
miljoonaa euroa, josta liikelaitosten investointeja oli 105 miljoonaa euroa ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoimintakauppaan sekä apporttiluovutuksiin liittyviä kirjanpidollisia
kirjauksia 79 miljoonaa euroa.
Tulevaisuutta
valmistellaan
Kaupungin vuoden 2015 toimintaa leimasivat sosiaali- ja
terveydenhuollon ja maakuntahallinnon uudistukseen varautuminen sekä kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen
valmistelu.
Turvapaikanhakijoiden määrä
lisääntyi voimakkaasti Suomessa vuonna 2015, jolloin maahan
saapui 32 476 turvapaikanhakijaa. Arvioiden mukaan heistä
noin 2 300 oleskeluluvan saanutta päätyisi Helsinkiin vuonna 2016. Helsinki on varautunut kotoutumispalveluiden kysynnän kasvuun muun muassa uusilla toimintamuodoilla ja
erillismäärärahalla.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi
Pajunen. Kuva: Helsingin kaupungin
aineistopankki / Mika Lappalainen.
47. vuosikerta ? nro 7
Ajankohtaista
Lämpöpumpuilla
tuotantoennätys
??Sörnäisissä sijaitsevassa
Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksessa tuotettiin ennätysmäärä, 422 000 MWh,
Helsingin alueen kaukolämmöstä viime vuonna. Hyötyenergiaa saatiin talteen 13
% enemmän vuoteen 2014
verrattuna. ??Määrä vastaa
7 % Helsingin alueen koko
kaukolämmöstä. Se riittäisi noin 23 000 keskimääräisen omakotitalon lämmittämiseen (kiinteistö ja lämmin
käyttövesi).
Laitoksen lämmöntuotanto riittää kesäisin kattamaan valtaosan Helsingin
kantakaupungin lämmöntarpeesta. Kesäisin kaukolämpöä käytetään kiinteistöjen käyttöveden lämmittämiseen. Lämpimän kesän
aikana vastaavan energiamäärän tuottamiseen tarvittaisiin 22 hehtaaria aurinkokeräimiä.
Maan alla, Katri Valan puiston alapuolella lämpöä ja
jäähdytystä tuottaa viisi suurta lämpöpumppua. Ne hyödyntävät puhdistetun jäteveden lämpöenergiaa sekä
auringon
lämpöenergiaa,
jota tuodaan jäähdytysverkon kautta kiinteistöistä. Tehokkaimmillaan lämpöpumput tuottavat samanaikaisesti sekä jäähdytystä että lämmitystä.
Vuonna 2006 käyttöönotetun lämpö- ja jäähdytyslaitoksen tuotanto on vuosittain
kasvanut kaukojäähdytyksen
kysynnän kasvaessa.
Sivu 10
Sibelius-Akatemia
parhaalla sijalla
??Taideyliopiston Sibelius-Akatemia on sijoittunut seitsemänneksi tuoreella ranking-listalla,
jolla vertailtiin maailman esittävien taiteiden koulutusta tarjoavia yliopistoja. Sibelius-Akatemian sijoitus kymmenen parhaan joukossa oli suomalaisten
yliopistojen ainoa. Listauksen
teki yliopistoja maailmanlaajuisesti vuosittain arvioiva QS,
jonka ranking kuuluu maailman
arvostetuimpiin.
? Olemme ylläpitäneet korkeaa laatua ja samalla monimuotoisuutta. Olemme olleet ajan
hermolla ja tuoneet klassisen
musiikin pitkän perinteen rinnalle jazzia, musiikkiteknologiaa
ja kansanmusiikkia. Toimintamme ytimessä on opiskelijalähtöinen ajattelu: opiskelijoille annetaan tilaa ja aikaa löytää oma
luova identiteettinsä. Maailmalla
tämä on vielä uutta. Meillä on
myös erittäin sitoutunut opettajakunta, lahjakkaat opiskelijat sekä erinomainen fyysinen
oppimisympäristö. Taideyliopiston kehitys on mahdollistanut
uusia professuureja sekä henkilökohtaisen opetuksen määrän
lisäämisen, listaa Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen menestyksen syitä.
Esittävien taiteiden alakohtainen QS World University Rankings by Subject -vertailu teh-
tiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Sadan yliopiston listan ensimmäisen sijan sai yhdysvaltalainen Juilliard School
New Yorkissa. Toiselle sijalle
sijoittui itävaltalainen Universität für Musik und darstellende Kunst Wien.
Akateemisen maineen osalta
Sibelius-Akatemia sijoittui kolmanneksi heti Juilliardin ja Wienin jälkeen.
? Menestyksen taustalla on
pitkäjänteinen ja määrätietoinen
työskentely erinomaisen laadun
puolesta. Olemme ylpeitä Sibelius-Akatemian upeasta sijoituksesta. Haluan kiittää koko Sibelius-Akatemian henkilökuntaa
sekä dekaani Tuomas Auvista
loistavasta työstä, iloitsee rehtori Jari Perkiömäki.
Kaikkiaan sijoituksia keräsi
yhdeksän suomalaisyliopistoa.
QS-ranking perustuu asiantuntijahaastatteluihin, tutkimusjulkaisuihin ja siteerauksiin. Yhteensä listausta varten arvioitiin
kansainvälisesti 4 226 yliopistoa. Näistä listoille pääsi 2 691
korkeakoulua, joista oppiainekohtaisille top 50 -listoille ylsi
347. Listaukset kattavat 200 parasta yliopistoa eri tieteenaloilta.
? Kiitos kuuluu koko SibeliusAkatemian yhteisölle, joka tekee
uskomattoman hienoa työtä, toteaa Tuomas Auvinen.
Tiina Salmen ja Tuija Koivukosken perustama TanssiX Oy sai nimensä pitkän harkinnan ja monien vaihtoehtojen kautta.
Munkkiniemeen tulossa
liikunnallinen iltapäiväkerho
? Oppilaat myös muista lähialueiden kouluista ovat tervetulleita
??Munkkiniemen alakoululle
ollaan perustamassa uusi iltapäiväkerho MIX ensi syksyksi.
Iltapäiväkerhon vetäjinä toimivat TanssiX Oy:n perustajajäsenet Tuija Koivukoski ja Tii-
na Salmi. Liikkuva iltapäiväkerho MIX:n toiminta tulee sisältämään monipuolista liikkumista, jossa lapset saavat tutustua omaan kehoon ja sen liikkumismahdollisuuksiin erilais-
ten yhteisten leikkien, pelien ja
lajikokeilujen avulla. Iltapäiväkerho tarjoaa maistiaisia myös
tanssista.
Sivu 7
MunkinSeutu
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 7
Talousrikoksia ennätysmäärä viime vuonna
V
iranomaisten tietoon tuli
ennätysmäärä talousrikoksia
vuonna 2015. Törkeiden velallisen epärehellisyystapausten ja
verorikosten määrä on kasvanut
vuosien 2012 ja 2015 välillä. Verotarkastusten ja harmaan talouden
tarkastusten määrä on noussut.
Verohallinnon rikosilmoitustilastoissa törkeiden velallisen epärehellisyystapausten määrä on kasvanut
yli 22 prosenttia vuosien 2012 ja 2015
välillä. Sama kehitys nähdään törkeissä veropetoksissa. Myös törkeiden veropetosten suhteellinen osuus
on korkea. Vuonna 2015 verohallinto
teki rikosilmoituksen 543 veropetoksesta, joista yli 82 prosenttia koski
törkeitä veropetoksia.
Rikosilmoitukset johtavat useimmiten tuomioon: vuonna 2015
rikostuomioistuimissa päätettiin
300 juttua, joissa vastaajakohtaisia
tuomioita määrättiin 272 kappaletta
ja syyte hylättiin 29 kertaa.
Poliisi kirjasi vuonna 2015 ennätykselliset 1 842 uutta talousrikosilmoitusta, joka on suurin määrä viimeiseen kymmeneen vuoteen. Törkeitä
velallisen epärehellisyyksiä koskevia
ilmoituksia kirjattiin 310 kappaletta.
Niiden määrä on noussut kolmessa
vuodessa 52,7 prosenttia. Törkeiden
veropetosten määrä on noussut samalla aikavälillä 33,8 prosenttia.
Tullin tietoon tuli yhteensä 856
veropetosta. Tullin tietoon tulleiden
eri törkeysasteisten veropetosten
määrä on kasvanut 61,8 prosenttia
kolmessa vuodessa.
Vuosina 2014 ja 2015 verohallinnossa tehtiin yli 4 500 verotarkastusta,
kun aiempina vuosina tarkastuksia
oli yli tuhat kappaletta vähemmän.
Lukumäärien kasvua selittävät muun
muassa painotus riskiperusteiseen
tarkastustapaan ja reaaliaikaiseen
toiminnan tarkastuksiin.
Myös harmaan talouden tarkastuksia tehtiin vuonna 2015 huomattavasti enemmän (1 041 kappaletta)
kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2015
havaittiin selvästi enemmän peiteltyä
osinkoa kuin edellisinä vuosina.
Aluehallintovirastot ja Valvira
valvovat anniskeluluvanhaltijoiden
taloudellisia edellytyksiä, minkä
tarkoituksena on ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja vähentää sellaisten
toimijoiden määrää, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä ja luotettavuutta
jatkaa toimintaa. Luvanhaltijat maksoivat vuonna 2015 noin 2 miljoonaa
euroa verovelkoja sen jälkeen, kun
aluehallintovirastot olivat pyytäneet
niiltä selvitystä veloista. -j.a.
Tri Outolemmet
luttomuus päälle. Vaiva kalvaa kuulemma
jo koko EU:ta.
Pian
alkuperäiset eurooppalaiset
ovat
kuolemassa sukupuuttoon ja
he tarvitsevat kohta alkuperäiskansojen suojelua.
Suojelun kohteiksi voitaneen valita jokaisesta EU
maasta tyypillinen kansalainen. Suomalaiskohde voisi olla esim. jompaa kumpaa sukupuolta ? heitähän
ei erota toisistaan ? Fjällräven reppu olalla, verkkarihousut, hupputakki ja lenkkarit. Kysyy, kun vastataan, vastaa, kun kysytään
ja varsinkin kännykkään!
Alkuperäiskansan
eli
aborginaalien tapoihin tutustuminen on ulkopuolisille tärkeää. Ensimmäinen
kotoutumisohje on, että
katsokaa, mitä he kantavat kädessään.
Pienen,
pientä laatikkoa. Laatikko
on heillä aina mukanaan,
niin syödessä, juodessa, intiimihetkissä (harvoin) kuin
nukkuessaankin. Siihen he
kirjaavat kaikki toiveensa,
halunsa, pettymyksensä ja
unelmansa. Jos sellaisen
löydätte, olette löytäneet
sen omistajan sielun ja olemassaolon oikeutuksen. Se
on kultaakin arvokkaampi,
muistakaa se!
Toinen aborginaaleihin
tutustumisen kotoutumisohje kuuluu seuraavasti: suomalainen tapaa tuntemattoman suomalaisen sen pie-
Järjestöt vaativat yleiskaavaehdotuksen
palauttamista uudelleen valmisteltavaksi
??Helsingin Tieteidentalolle kokoontuneet järjestöjen
edustajat esittävät yleiskaavasta yhteisenä kannanottonaan seuraavaa:
Helsingin yleiskaavaehdotus on esitetyssä muodossaan toteuttamiskelvoton.
Ehdotus on uusittava perusteellisesti. Helsinki on
paitsi pääkaupunki, myös
asukkaidensa kotiseutu, jonka kehittämisessä ei voi yksisilmäisesti kävellä heidän
ylitseen. Viheralueille rakentaminen tulee minimoida. Yhdistysten ja yhteisöjen lausunnoissaan esittämät
keskeiset näkemykset tulee
ottaa huomioon. Olennaiset
luontokohteet on esitettävä
kaavan oikeusvaikutteisella
pääkartalla.
Yleiskaavaehdotuksessa
nen laatikon kautta. Laatikkoon raportoidaan kaikkia päivittäiset menot, tulot, henkilötiedot, laskut
ja sen kautta myös otetaan kontakteja. Suomalainen tutustuu suomalaiseen
laatikossa. Ensi kontakteja voi suomalaisella olla
yli 50 ja sen jälkeen hän
seuloo sieltä 10 parhainta
?mätchiä?. Näistä karsitaan vielä monta, kunnes
jäljelle jää se yksi. Ja sen
yhden kanssa voinee aloittaa intiimisti, jos kohtaa ja
haluttaa. Mutta tuon työrupeaman jälkeen tuskin
ei. Ja näin eurooppalaisia
tulee taas jatkossa olemaan
vähemmän ja vähemmän.
Kunnes häviämme maailman kartalta ja sadan vuoden kuluttua meitä aletaan
kutsua ihmiskunnan tri Outolemmeksi, joiden silmätkin olivat muodostuneet
neliön muotoisiksi kuten
heidän jatkuvasti kannettavat laatikkonsakin.
Kolmas koskee aborginaalin päivittäisrukousta:
rakas google, älä käyttäydy kuten vaimoni? anna
minun kirjoittaa loppuun
lauseeni ennen kuin alat
arvuutella ja ehdottaa?.!
Elina Kuosmanen
uhrataan aivan liian paljon
Helsingin merellisiä ja mantereisia luonto- ja virkistysarvoja, vaikka tämä ei ole kaavan kasvutavoitteiden kannalta tarpeellista. Esimerkiksi Tukholmassa on päädytty
siihen, että 150 000 asunnon
rakentaminen edellyttää vain
muutaman promillen vähennystä viheralueisiin.
Järjestöjen asiantuntemuksella laatimia ja hyvin
perusteltuja muutosesityksiä ei ole otettu nykyisessä
kaavassa huomioon. Siksi
vaadimme yleiskaavaehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.
Helsingissä 17.3.2016
Eteläiset kaupunginosat ry
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry
Herttoniemi-seura ry
Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin
Keskuspuistoryhmä
Lauttasaari-Seura ry
Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys ry
Pro Tuomarinkylä
Puistola-Seura ry
Puotila-Seura ry
Stadin Rantaryhmä
Stansvikin kyläyhdistys ry
Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry
Suomen Perhostutkijain
Seura ry
Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry
Vartiosaari Seura ry
Vuosaari-Seura ry
Vaikeita päätöksiä
Ei politiikkojenkaan tie, näinä
aikoina mikään helppo lie.
Joutuu miettimään Sotea-Natoa.
Työpaikkojen jatkuvasti katoa.
Tekee niin tai näin,
aina väärinpäin jonkun mielestä
päätetty on.
Monen monta lie muutakin
ongelmaa, niiden kanssa vain
tulee taivaltaa.
Onhan asioilla taipumus järjestyä.
Joku viisas tuon joskus lie
lausunut.
Olavi Kylliäinen
Helsingin työväen vappu 2016
?? Poliittisen vasemmiston
ja ammatillisen työväenliikkeen yhteistä vappujuhlaa
vietetään 1.5.2016 ensimmäistä kertaa Kansalaistorilla, Musiikkitalon ja Kiasman kupeessa.
Tällä kertaa vappukulkue lähtee
Hakaniemen torilta ja kulkee Pitkänsillan yli keskustaan ja sieltä
Kansalaistorille.
Munkan mummon jupinat
??Haluaisin vain sanoa,
että kannatan eläkeläisille
taitetun indeksin osittaista poistoa. Vaikka mitään
en ymmärrä noista eläkeasioista, sen kuitenkin,
että juuri silloin pitääkin
kovaa ja kuuluvasti tuoda
julki omat mielipiteensä!
Näinhän on nykyisin tapana. Eläkeläisistä ja eläkeläisiltä on taitettu peistä ja
indeksejä jo riittävän kauan. Osittaiset indeksit tänne ja sassiin.
Eläkerahojen päällä istuvat rouvat ja herrat valittavat, että jos nyt indeksejä ei taiteta ei tuleville sukupolville jää juuri mitään
jakovaraa. Missä ne ovat?
Nimittäin tulevat sukupolvet?! Meitä suuria ikäluokkia syntyi vuosina 19461949 yli 100 000/vuosi, nyt
hädin tuskin edes 50 000/
vuosi ja käyrä alenee hurjaa vauhtia koko ajan. Tähän syssyyn, kun lisätään
viimeaikaiset
tutkimukset siitä, että seksuaalinen halukkuuskin on laskenut kuin lehmän häntä!
Ei haluta, niin ei haluta, eihän sille sitten mitään voi!
Seurauksia ei näy, ei kuulu??!! Kenelle niitä eläkerahoja oikein pantataan, kysyn vaan?
En tiedä auttaako pakolaisetkaan asiaan? Jos tänne heistä pysyvästi jää joku
20 000 henkeä, ei se paljoakaan paranna eläkeläisten määriä. Syntyvyyskäyriä ehkä pidemmän päälle
kyllä paitsi jos heillekin iskee tämä länsimainen ha-
Nro 7 ? Viikot 14-15
Tervetuloa Kansalaistorille piknikille, kuuntelemaan
musiikkia, seuraamaan vappuohjelmaa ja osoittamaan
solidaarisuutta työntekijöille niin Suomessa kuin koko
maailmassa.
Juhlapuhujina toimivat
SAK:n
puheenjohtaja Lauri Lyly
ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen. Musiikista vastaavat mm.
Vuokko Hovatta
ja Sinikka Sokka.
HSY:n keräysautokierros alkaa huhtikuussa
??HSY:n keräysautot aloittavat kierroksensa maanantaina 4.4. Autoihin voi tuoda maksutta kodin vaarallisia jätteitä, metalliromua
ja sähkölaitteita.
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden keräysautot starttaavat maanantaina 4.4. Keräämme autoihin
maksutta kodin vaarallisia
jätteitä sekä metalliromua
ja sähkölaitteita. Keräysautot kiertävät pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella toukokuun loppupuolelle
asti: Helsingissä 4.4.?12.5.,
Espoossa ja Kauniaisissa
4.4.?23.5., Vantaalla 25.4.?
23.5. ja Kirkkonummella
24.5. ja 25.5.
Asukkaat voivat tuoda
autoihin maksutta kodin
vaarallista jätettä, jota on
muun muassa energiansäästölamput, loisteputket,
maalit, liuottimet, torjuntaaineet ja siivouskemikaalit.
Myös vanhat lääkkeet voi
tuoda keräysautoon, mutta muutoin ne tulee viedä
apteekkiin.
Otamme keräysautoissa
vastaan myös kotitalouksien sähkölaiteromua, kuten
käytöstä poistettuja kylmälaitteita, sähköhelloja, pe-
sukoneita, puhelimia ja leivänpaahtimia. Asukas voi
tuoda keräysautoon kerrallaan enintään kolme tyypiltään samanlaista sähkölaitetta.
Metallinkeräysautoon voi
tuoda kotitalouksien yksittäisiä metalliesineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi polkupyörät, puulämmitteiset
kiukaat, lämminvesivaraajat
sekä paistinpannut ja kattilat. Toivomme asukkaiden vievän suuret metallierät HSY:n Sortti-asemille,
joissa metallin vastaanotto
on myös maksutonta.
Keräysautojen
pysähdyspaikkoja
lähes 300
Autot pysähtyvät lähes
300 paikassa eri puolilla pääkaupunkiseutua, joten romua ei tarvitse kuljetella pitkiä matkoja. Tarkat aikataulut ja pysähtymispaikat ovat nähtävissä
HSY:n verkkosivuilla www.
hsy.fi/keraysautot. Keräysautojen pysähdyspaikkoja
voi myös tiedustella soittamalla HSY:n asiakaspalveluun puh. 09 1561 2110.
Asiakaspalvelu on avoinna
arkisin klo 8.30?15.30.
Romua ja jätettä voi tuoda ympäri vuoden Sortti-asemille. Kotitalouksien
vaarallisia jätteitä voi viedä
maksutta Sortti-asemien lisäksi pääasiassa huoltoasemien pihoilla sijaitseviin
vaarallisten jätteiden keräyskontteihin. Turkoosit
vaarallisten jätteiden kontit tunnistaa punaisesta Kodin vaaralliset jätteet -kyltistä. Kontit ovat avoinna
huoltamon aukioloaikoina.
Kierrätyskeskuksen
käyttökelpoisen
tavaran keräysautokierros syksyllä
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus järjestää syksyllä käyttökelpoisen tavaran
keräysautokierroksen. Keräysauto pysähtyy samoilla paikoilla kuin HSY:n
nyt keväällä kiertävät keräysautot.
Kierrätyskeskus järjestää
näin laajan keräysautokierroksen toista kertaa. Lisätietoja kierroksesta löytyy
Kierrätyskeskuksen verkkosivuilta www.kierratyskeskus.fi/keraysauto.
MunkinSeutu
Viikot 14-15 ? Nro 7
5
Munkkivuoren Merimieskirkkopiirin 40-vuotisjuhla
Suomen Merimieskirkko ry:n ansiomerkit Marketta
Levannolle, Helena Miettiselle ja Eevi Sipilälle
??Munkkivuoren Merimieskirkkopiirin 40-vuotisjuhlassa oli runsaat 60 henkeä
kokemassa lämminhenkisen
ja kodikkaan juhlan miellyttäviä hetkiä melkein kaikkien seurakunnan työntekijöidenkin päästessä kuuli-
joiden paikalle.
Onnistunut juhlatilaisuus
alkoi pastori Sinikka Peltohakan toivottaessa vie-
Seurakunnan tervetulotoivotuksen jälkeen tarhaikäisten kuoro laului hellyttävästi
tervehdyslaulunsa, jonka jälkeen siirryttiin mehu- ja leivostarjoiluun.
Juhlapuheen piti Suomen Merimieskirkko ry:n toiminnanjohtaja Hannu Suihkonen.
Puheenvuoro
Elämälle kiitos
??Kahta yhdeksänvuotiasta tyttöä naapurikaupungista kohtasi järkytys. Heidän
rakoilematon läheisyytensä
rikkoutui hetkessä kun samalle luokalle muutti toisesta kaupungista valloittava uusi oppilas.
Toinen tytöistä ystävystyi
oitis tähän uuteen ja toisen - yksin jääneen - maailma romahti. Hylätyn tytön elämästä putosi pohja,
koulu ei maistunut, läksyt
jäivät tekemättä, terveys alkoi horjua. Tyttöä yritettiin
lääkitä ja lohduttaa. Isovanhemmatkin tulivat apuun.
He vuokrasivat asunnon
tytön kotikaupungista voidakseen tukea tyttöä.
Tuttu tarina. Se toistuu
lasten ja aikuisten ihmissuhteissa. Hylkäykset ja
traumat, turhautumat tuottavat rumaa jälkeä. Arvostuksen ja hyväksynnän
puutteesta sikiävät pahat
teot, rikokset ja synnit.
Tästäkö kertovat kasvavat
terrori-iskut, kirkkopalot,
tihu- ja tuhotyöt?
Aloitimme Pauli Niemelän kanssa yliopisto-opinnot Helsingissä 1965. Ennätysajassa Pauli valmistu teini- ja nuorisopapiksi helsinkiläisseurakuntaan. Meillä
muilla valmistuminen kesti
miltei tuplasti. Johtiko Paulin huima etenemisvauhti ja
tiedostamattomat intohimot
ystävyytemme uusille urille? Pauli uhrasi tieteen jumalattarien alttareille, vaihtoi yliopistoa, suoritti tutkintoja ja yleni yliopistoprofessoriksi.
Pauli tutki ja opetti turvattomuuden syitä, johti
suuria tutkimusprojekteja,
ohjasi tutkijoita, toimi esitarkastajana, vastaväittäjänä teologiassa, kasvatustie-
teessä, psykologiassa, sosiaalipolitiikassa ja sosiaalityössä.
Välillä hän ajautui luottamustehtäviin, hallintoon
ja tiedepolitiikkaan, toimi
sosiaalitieteiden laitoksen
johtajana, tiedekuntansa
dekaanina, yliopiston vararehtorina ja käytti runsaasti aikaa tiedepolitiikkaan Suomen Akatemiassa
ja Euroopan tiedesäätiössä.
Välillä hän verrytteli Diakonia- ja ammattikorkeakoulun rehtorina, mutta palasi vielä yliopistoprofessorin virkaansa.
Kun olen kauempaa seurannut ystäväni urakehitystä näyttäisi siltä että hänen
yksi intohimonsa on selvittää mikä syvimmältään saa
ihmisen jaksamaan ja selviytymään elämässä? Mistä
hyvinvointi lopulta syntyy?
Pauli Niemelän pääteoksen nimi on Systemaattinen
ihmiskäsitys. Siinä hän uskoo oivaltaneensa ihmisen
kehityksen universaalin rakenteen. Mikä osuus selviytymisessä on fyysisellä
kehollisella tasolla? Minkä
verran meitä taas ohjaavat
psyykkiset mieltä liikuttavat, tajunnan rakenteet?
Mitä merkitsevät sosiaaliset suhteet, mitä kielellisen viestinnän taso?
Rakkaudeton elämä tuhoaa.
Pauli uskoo siis löytäneensä vastauksia ihmisen
kehityksen ymmärtämiseen.
Tästä kertova kirja on juuri käännetty englanniksi ja
julkaistaan Euroopan maissa. Olen kutsunut Pauli
Niemelän radiovieraakseni.
Sydän pamppailee kuin jänis paperipussissa kun odotan mitä tämä ihmemies,
pappiskollegani ja tiede-
raat tervetulleiksi ja pienten tarhaikäisten lasten hellyttävän kuoroesityksen jälkeen nautittiin leivoskahvit
kuorolaisten iloitessa mehutarjoilusta.
Tammikuussa 1976 perustetun Merimieskirkkopiirin historiikkiä ja nykypäivää esitti Marketta Levanto, joka kertoi seurakuntapiirin rekisteröitymisen olleen välttämätöntä, jotta taloudellisen tuen antaminen
Suomen Merimieskirkolle
olisi ollut mahdollista. Arpajaisten ja myyjäisten pitämiseen tarvittiin tuohon
aikaan poliisilaitoksen lupa.
Kesällä 1975 Merimieskirkon 100-vuotista toimintaa
oli juhlittu Finlandiatalolla.
Munkkivuorelaisia oli ollut
juhlassa iso joukko, jotka
olivat juhlan jälkeen ko-
koontuneet Merimieskirkon
työpiirinä ja tulleet tulokseen rekisteröinnin välttämättömyydestä. Lauttasaaren merimieskirkkopiiriltä
oli saatu malli säännöiksi,
jota on sitten noudatettu
näihin päiviin asti.
Erikoista Munkkivuoren
merimieskirkkopiirin ensimmäisten vuosien toiminnalle
oli m/s Sirius -laivan merimiesten ottaminen omaksi
kohteeksi joulupakettien ja
tervehdysten lähettämiseksi laivalle. Kapteeni Artturi Hakri oli kutsunut piiriläiset kotiinsakin, vaikka
heitä oli tuolloin yli kaksikymmentä aktiivista jäsentä.
Näinä päivinä Munkkivuoren merimieskirkkopiiri on kustunut säännöllisesti vierailijoita , joita on
haastateltu ja niistä julkais-
tu pieniä makupaloja tässä
lehdessä. Kevätkautta on
vielä jäljellä ja 4. huhtikuuta Taiteilija Birgit KrogiusSiirilä on lupautunut haastateltavaksi meriaiheisten
taulujen tekijänä ja toukokuussa vierailevat piirissä
maanantaina 2. 5 Rajavartiostolaitoksen edustaja ja
16. 5. meripelastusseuran
aktiivi kertoo moottori- ja
purjeveneilijöille tärkeistä asioista. Kevätkauden
päätteeksi piiriläiset viettävät kahvihetkensä Vuosaaren merimieskirkolla. Merimieskirkkopiiriin mahtuu
uusiakin jäseniä, joita vuosijuhlassa toivotettiin tervetulleiksi.
Mukana ollut
seurakuntalainen
Veli-Matti Hynninen
miesystäväni laukoo uskonnon, kirkon, yhteiskunnan
ja valtion kehityksellisistä rakenteista? Voimmeko
luottaa unioninomaisiin rakenteisiin? Vai mihin? Minkälainen dynamiikka ja systematiikkaa voi parhaiten
viedä kehitystä eteenpäin?
Suonissa kihelmöi. Mitä
nuoruuteni erään vaiheen
paras kaveri onkaan löytänyt elämästä? Eteläpohjalainen Pauli opetti ja tutki
savolaisessa Kuopion Yliopistossa. Lakeuksien mies
ehti rakastua myös mäkihyppyyn. Hänen puheenjohtajakaudellaan
Puijon Hiihtoseuran mäkitoimikunnassa savolaiset
mäkimiehet olivat maan
parhaimmistoa. Innostus
tarttui myös jälkikasvuun,
Pekka Niemelästä kasvoi
maajoukkueen päävalmentaja
Tunnin suora lähetys radiossa on pieni aika. Aion
kuitenkin tehdä Paulille
suuria kysymyksiä (Radio
Dei 1.4. 9-10 ja 13-14).
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen
Järvenpään, merimieskirkkopiirin edustajat diakoni Ruuskanen, rovasti Harjuvaara ja
Suvi Airola kuuntelevat esityksiä.
Ponnistuksen reilu
futiskoulu kesäkuussa
??Helsingin Ponnistus järjestää jälleen perinteiseksi
tulleen Reilun futiskoulun
kesäkuussa.
Paikka on oma kenttä
Haapis Sörkan ja Kallion
rajalla ja aika heti tyttöjen
Stadi Cupin jälkeen viikko 24 maanantaista 13.6
torstaihin 16.6.
Peruskoulu
Kuningaslajiin tutustuvat
tulevana kesänä vuosina
2010-2008 syntyneet pojat ja tytöt.
Koulu on nimetty Peruskouluksi ja sen opettajina toimivat Ponnistuksen
omat, nuoret valmentajat.
Koululaiset saavat opetuksen lisäksi kevyen lounaan,
reilun pallon, t-paidan ja
koulun lopuksi diplomin.
Futisharrastusta voi koulun jälkeen jatkaa Ponnistuksen joukkueissa. Koulun hinta on 100 euroa ja
lisätietoja saa sähköpostilla
osoitteesta info@helsinginponnistus.fi ja Ponnistuksen kotisivuilta www.helsinginponnistus.fi.
Taito- ja
taktiikkakoulut
Peruskoulun
lisäksi
järjestetään jo enemmän
pelanneille Taitokoulu ja
Taktiikkakoulu, joiden valmentajina toimivat huippuvalmentajat Pro Skills-jalkapallokoulusta.
Omien pelaajien lisäksi
kouluihin on varattu kiintiöt myös muista seuroista
tuleville.
MunkinSeutu
6
Päivyri
Seurakunta
Viikon mietelause:
Puu, / oksistunut / valo.
Bo Carpelan
(1926-2011)
Nimipäivät:
Viikko 14
Ma 4.4. Ukko
Ti 5.4. Ira, Irina, Irene, Iro
Ke 6.4. Ville, Vili, Jami, Viljami, Vilho, Vilhelm
To 7.4. Allan, Ahvo
Pe 8.4. Romanien kansallispäivä. Suoma,
Suometar
La 9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen
päivä. Elias, Eelis, Eeli, Eljas
Su 10.4. Tero
Viikko 15
Ma 11.4. Minea, Verna
Ti 12.4. Julia, Julius, Janna, Juuli, Janni, Juliaana
Ke 13.4. Tellervo
To 14.4. Taito
Pe 15.4. Linda, Tuomi
La 16.4. Patrik, Jalo
Su 17.4. Otto
Avoimia työpaikkoja
selvästi edellisvuotta enemmän
??Helsingin seudun työja
elinkeinotoimistoissa
oli joulukuun 2015 lopussa avoinna yhteensä 9 168
työpaikkaa. Määrä oli lähes neljänneksen enemmän
kuin vuotta aikaisemmin.
Tästä huolimatta seudulla
oli vuoden lopussa keskimäärin yli 9 työtöntä työnhakijaa yhtä avointa paikkaa kohden. Aihetta on tarkasteltu Helsingin seudun
suuntien (HSS) uusimmassa
numerossa. Lisäksi HSS:ssa
tarkasteltiin mm. Helsingin
seudun tuotantomäärän kehitystä, toimitilojen käyttöastetta ja toimeentulotuen
saajien määrän kehitystä.
Helsingin seudun tuotannon määrä oli vuoden
viimeisellä neljänneksellä
noin prosentin suurempi
kuin vuotta aiemmin, mutta
kehitys toimialoittain jatkui
kaksijakoisena. Tuotannon
kasvu oli Helsingin seudulla vahvempaa kuin koko
maassa viime vuoden kaikkina neljänneksinä.
Pääkaupunkiseudun toimitiloista suurin vajaakäyttöaste oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä toimistotiloilla, joista 13 pro-
Nro 7 ? Viikot 14-15
senttia oli vailla käyttöä.
Samaan aikaan myös aiemmin vakaasti nousseet Helsingin ydinkeskustan toimistovuokrat ovat juuttuneet paikoilleen.
Toimeentulotukea saa
pääkaupunkiseudulla lähes
70 000 henkilöä. Toimeentulotuen saajia oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla loka-joulukuussa 8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoossa kasvu oli vuonna 2015
selvästi muita kaupunkeja
nopeampaa, mutta tukea
saa edelleen pienempi osa
kaupungin väestöstä kuin
Helsingissä tai Vantaalla.
Helsingin seudun suunnat
(HSS) on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä ajankohtaiskatsaus Helsingin seudun kehitykseen. HSS:n tietoja päivitetään jatkuvasti myös palvelun omilla
verkkosivuilla, jossa seudun kehitystä on kuvattu
indikaattoreilla aluetalouden, asunto- ja toimitilamarkkinoiden, hyvinvoinnin, liikenteen ja ympäristön, työmarkkinoiden ja väestön alueilta.
Munkkiniemi
Kirkkoherranvirasto,
Raumantie 3, avoinna
ma, ti, to ja pe klo 9-13,
ke klo 14-17, p. 09 2340
5100, munkkiniemi.srk@
evl.fi. Päivystävä pappi:
p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti
ja to klo 10-11, p. 09 2340
5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB
Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Viikoittainen
toiminta kevätesitteessä.
Munkkivuoren
kirkko ja
seurakuntatalo
Raumantie 3
Su 10.4. klo 11 Messu,
Rinne, kantt. Enni Korhonen. Mukana sekakuo-
ro Procantus, joht. Sakari Ylivuori. Kirkkokahvit.
Klo 17 jumalanpalvelus,
verkosto.net.
Ke 13.4. klo 9.30 Lasten tarinakirkko, Auli Etäniemi, Rauna Mannermaa,
Senni Valtonen.
Ke 13.4. klo 13 Keskiviikkokahvila, Muistisairaudet, Patolakodin toimitusjohtaja Raimo Jokela. Frilander. Ke 20.4.Yhteislaulua, Risto Kultala ja
Eeva Löflund laulattavat.
Sinikka Peltohaka. Mukana klo 14 alkaen Namibian kirkon piispan seurue
ja Risto Jukko.
To 14.4. klo 19 Iltatee
srk-salissa. Klo 19 Kaupungin syke ? Akateemisen Puhallinorkesterin
konsertti. Ville Komppa,
kapellimestari; Matts Re-
mell, baritonitorvi; Risto
Vesala, trumpetti; Jildou
Baarsma, englannintorvi.
Konsertissa kuullaan Coplandin, Sparken ja Persichettin sävellyksiä, Vapaa pääsy. Käsiohjelmat
8 / 5 ?.
Su 17.4. klo 11. Messu,
Annamari Jukko, saarna,
Risto Jukko, lit. Musiikki: Kaisa Sidoroff, Senni
Valtonen, Markku Perttilä,
Laura Airola. Klo 17 Messu, verkosto.net
Ke 20.4. klo 18 Arkimessu, Hartikainen, Valtonen,
Saarinen. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää
n. puoli tuntia.
Munkkiniemen
kirkko
Tiilipolku 6
Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Tule hiljentymään, rukoilemaankin.
Läsnä esirukoilijoita, jotka pyynnöstäsi rukoilevat puolestasi luottamuk-
??Sinebrychoffin ja Didrichsenin taidemuseoiden
venäläistä taidetta esittelevissä näyttelyissä on vieraillut ensimmäisten viikkojen
aikana jo yli 20 000 kävijää. Näyttelyiden suosio on
ylittänyt kaikki odotukset.
? Naapurimaan taide
tuntuu kiinnostavan yleisöä. Etenkin Neuvostoliiton ajoilta monilla on paljon henkilökohtaisia kokemuksia ja muistoja, toteaa Didrichsenin taidemuseon intendentti Maria Didrichsen.
Didrichsenin näyttely Olipa kerran neuvostotaide
esittää valikoiman harvinaisia Venäjältä lainattuja neuvostoajan maalauksia. Teokset ovat peräisin
moskovalaisen yksityiskeräilijän, Mihail Arefjevin
kokoelmasta. Taiteen lainaaminen Venäjältä ei ole
haasteetonta, joten kyseessä on hyvin erityislaatuinen
tilaisuus nähdä tämän kaltaisia neuvostoajan teoksia
Suomessa.
Myös vanhemmalle venäläiselle taiteelle on ollut tilausta.
? Yleisö on löytänyt meidän näyttelymme ja monet
kävijöistä muistavatkin niitä yli 20 vuotta sitten näkemiään venäläisen taiteen
näyttelyjä, joita tuolloin järjestettiin useita, sanoo Sinebrychoffin museonjohtaja Kirsi Eskelinen.
? Tällaiselle monipuoliselle venäläisen 1850-luvun taiteen näyttelylle oli
selvästikin suuri tarve.
Venäläiset mestarit - Aivazovskista Repiniin Sinebrychoffilla esittelee 1800-luvun venäläistä maalaustaidetta romanttisista näkymistä aina yhteiskuntakriittisyyden värittämään realismiin. Teoksia on esillä noin
kolmeltakymmeneltä taiteilijalta suomalaisista taidekokoelmista, mukana myös
ensimmäistä kertaa julkisesti esiteltäviä teoksia yksityisistä kokoelmista.
Venäläiset mestarit -näyttely jatkuu Sinebrychoffilla
8.5. asti, neuvostotaidetta
pääsee ihmettelemään Didrichsenillä viikon pidempään, 15.5. asti.
Vesibussilla
1800-luvun
tunnelmista
neuvostotaiteen
äärelle
Lauantaina 7.5. museot
järjestävät yhteisen tapahtumapäivän, jolloin näyttelystä toiseen matkustetaan vesibussilla. Merimatka Hietalahdesta Kuusisaareen kestää noin tunnin.
Risteilyn lisäksi ohjelmassa on opastuksia, musiikkia
sekä mahdollisuus nauttia
venäläishenkistä lounasta.
Aika: Lauantai 7.5.2016
Mihail Zautrennikov:
Ankkafarmilla, 1965.
Hautauspalvelu Pietét Oy
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Papinpöydänkuja 4
Ti klo 10-11.30 Lehtitupa yhteistyössä Munkkiniemen palvelukeskuksen
kanssa. Tule tutustumaan
alueen ikäihmisiin ja lapsiperheisiin rennosti kahvittelun merkeissä.
Su 10.4. klo 10 Messu,
Glad, Sidoroff. Gideonit
Jo yli 20 000 vieraillut Sinebrychoffin ja Didrichsenin näyttelyissä
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Munkkiniemi
Lehtisaaren kappeli
Venäläinen taide kiinnostaa
Täyden palvelun hautaustoimisto
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
sellisesti.
La 9.4. klo 18 Yhteisvastuukonsertti, Laura Sippola ? Intermezzo. Konsertissa kuullaan pianisti-laulaja-lauluntekijän tuoreinta
tuotantoa. Vapaa pääsy,
ohjelma 10 ? lyhentämättömänä yhteisvastuukeräykseen.
Su 10.4. klo 13 Messu, Glad, Sidoroff. Mukana Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien lauluyhtye.
Su 17.4. klo 13 Messu,
Peltohaka, Sidoroff.
Ke 20.4. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä. Sanaa,
ylistystä ja rukouspalvelu.
Puhujana evankelista ja varatuomari Hannu Äimänen.
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
Vladimir Mjagkov: Kutojattaret, 1975.
klo 10 - 15.30
Paikka: Sinebrychoffin
ja Didrichsenin taidemuseot
Ohjelma:
10.00-11.15 Venäläiset
mestarit-opastukset Sinebrychoffin taidemuseossa, oppaina Leena Hannula ja Reetta Kuojärvi-Närhi
11.30-12.30 Vesibussi Merisaraste Hietalahdesta Kuusisaareen. Kasakkamusiikkia laivassa.
12.30-13.00 Omakustanteinen lounas Didrichsenillä
13.00-14.00 Olipa kerran neuvostotaide-opastus Didrichsenillä
14.30-15.30 Vesibussi Kuusisaaresta Hietalahteen
Liput: 35? tai museokortilla 15 ?
MunkinSeutu
Viikot 14-15 ? Nro 7
Munkkiniemeen tulossa
liikunnallinen iltapäiväkerho
? Oppilaat myös muista lähialueiden kouluista ovat tervetulleita
Jatkoa sivulta 3
??? Iltapäiväkerho on
suunnattu Munkkiniemen
ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden perheille,
joilla on iltapäivähoidon
tarvetta lapselleen, ja halukkuutta panostaa lapsensa vapaa-aikaan tarjoamalla hänelle samalla mahdollisuuden monipuoliseen liikunnan ja tanssin harrastamiseen perinteisestä iltapäivähoidosta poiketen.
Alkuopetuksen oppilaat
myös muista lähialueiden
kouluista ovat tervetulleita. Vastaavanlaista iltapäiväkerhotoimintaa ei alueella ole saatavilla, Koivukoski kertoo.
Ryhmä ja tarpeet
huomioon
Iltapäiväkerho MIX:n ja
vasta tammikuussa perustetun Tanssix -yrityksen taru
alkoi viime syksynä naisten suoritettua tanssipedagokiikan erikoistumisopinnot. Koivukoski on lisäksi
koulutukseltaan sosionomi, ja Salmi liikuntaan erikoistunut luokanopettaja.
? Lisäksi aloitin baletin
12 -vuotiaana ja olen harrastanut myös irlantilaista
tanssia, ja toiminut luovan
tanssin ohjaajana, Koivukoski sanoo.
? Minullakin on balettitaustaa, lisäksi olen tanssinut flamencoa ja vatsatanssia. Olemme kuitenkin
harrastepohjaisia tanssijoita, Salmi jatkaa.
Vaikka iltapäiväkerho tarjoaa myös tanssia, siitä ei
pelkästään ole kyse. Toiminnassa otetaan huomioon ryhmä ja sen tarpeet,
sekä toiveet. MIX toimii
Munkkiniemen alakoulun
sisätiloissa, pihapiirissä,
sekä sen lähiympäristössä
vaihtelevasti vuodenaiko-
jen mukaan.
? Ja jos jollakin on ennakkoluuloja toiminnastamme, niin kannattaa tulla kokeilemaan! Tanssiminenkin
voi yllättää, ja tietysti luomme lapsille paljon vaihtoehtoja. Oman liikkeen tuottaminen ja liikkeen löytäminen itsestä on tärkeää, Salmi huikkaa.
Avoimet ovet
kiinnosti
TanssiX Oy tulee toiminaan Helsingin kaupungin palveluntuottajana. Iltapäiväkerhossa tullaan noudattamaan opetusviraston
laatimaa toimintasuunnitelmaa.
? Iltapäiviin kuuluu ulkoilua, välipalaa, kädentaitoja, sekä ihan vain rentoutumista ja virkistäytymistä
koulupäivän jälkeen. Hakuaika kerhoomme päättyy
huhtikuun 29. päivänä. Il-
tapäiväkerho toimii jokaisena arkipäivänä kello 17
saakka, paitsi tietysti lomapäivinä, Salmi luettelee.
TanssiX Oy piti avoimet
ovet MIX iltapäiväkerhon
tiimoilta tiistaina 22. maaliskuuta. Ennen tilaisuuden
alkua yrittäjiä hieman jännitti, mutta turhaan. Iso liuta innokkaita lapsia ja heidän huoltajiaan saapui tutustumaan iltapäiväkerhon
toimintaan.
? Lapsille pidetyn liikuntatuokion jälkeen heidän
poskensa hehkuivat punaisina. Kaikki lapset osallistuivat liikuntaleikkeihin innokkaasti, mutta erityisesti
pojat olivat ihan täpinöissään! Vanhemmat vaikuttivat kiinnostuneilta MIX:n
toiminnasta. Kaikkien osanottajien yhteinen toive meidät ohjaajat mukaan lukien oli, että ryhmä saataisiin syksyllä käyntiin, Koivukoski kertoi jälkikäteen.
Professori Mikael Fogelholm. Kuva: HY/Linda Tammisto
Mikael Fogelholmille J.V. Snellman -palkinto
Helsingin yliopisto on
myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan
tiedonjulkistamispalkinnon ravitsemustieteen
professori Mikael Fogelholmille. Palkinto jaettiin
yliopiston vuosipäiväjuhlassa 23. maaliskuuta.
??Helsingin yliopiston J.V.
Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu
tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinto
ojennettiin ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmille.
Palkinnon perusteluissa
mainitaan, että Mikael Fogelholm on selväsanainen
ja laaja-alainen ravitsemusalan asiantuntija, joka tulkitsee tutkimustuloksia ym-
märrettävästi. Hän jaksaa
väsymättä puolustaa tieteellisen tiedon merkitystä
ajoittain kiivaaksikin muuttuvassa ruokakeskustelussa,
jossa liikkuu paljon myös
ei-tieteellisiä näkemyksiä.
Miksi ihmisen
ravitsemus on niin
kuuma aihe?
? Se johtuu pääasiassa siitä, että saatamme tehdä päivittäin enemmän kuin sata
syömiseen liittyvää valintaa.
Suurimmalle osalle meistä
ne ovat pääosin automaattisia. Jos ajattelu kuitenkin
äityy mustavalkoiseksi, kuten esimerkiksi, että gluteeni on pahasta, kaikki muu
on hyvästä, syöminen saattaa vallata ajatukset kokonaan. Lisäksi netti on tarjonnut mahdollisuuden lähes kaikille päästä tutustumaan tieteellisiin julkaisuihin. Ravitsemus vaikuttaa helpolta tieteeltä, sil-
lä tutkijat käyttävät sanoja
kuten hiilihydraatti, rasva,
vitamiini, maito ja liha. Kuitenkin yksittäisen tutkimuksen laadun ymmärtäminen
ja tutkimuksen suhteuttaminen kaikkiin edellisiin tutkimuksiin on vaikeaa, Fogelholm toteaa pitämässään
puheessa.
Monipuolisen ja ajantasaisen tieteellisen osaamisen
rinnalla Fogelholmin vahvuuksia ovat hyvät viestintätaidot, rohkeus ja uteliaisuus. Hän osaa kertoa
tieteestä sujuvasti eri välineissä, kuten mielipidekirjoituksissa, oppikirjoissa ja sosiaalisessa mediassa. Hän on auliisti median
käytettävissä sekä auttaa ja
kannustaa myös muita tieteentekijöitä saamaan äänensä kuuluviin. Mikael Fogelholm myös opettaa tieteen popularisointia ja tiedeviestintää.
J. V. Snellman -palkinnon
suuruus on 6 000 euroa.
7
Puheenvuoro
Irti lääketokkurasta
? Lääkehoito
tarkoituksenmukaiseksi
Valtion taloustalkoissa
kestävimmät tulokset ja
aidot säästöt löytyvät rakenteita ja toimintatapoja
uudistamalla. Olin tyytyväinen, että sain hallitusneuvotteluissa mukana olleena sovittua tavoitteesta toteuttaa rationaalisen
lääkehoidon toimeenpanoohjelma. Kirjasimme myös
tavoitteeksi vahvistaa lääkehoidon kokonaisarviointia (LHKA). Tarkoituksena
on parantaa kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista ja ihmisten toimintakykyä sekä luoda edellytykset kustannustehokkaalle
lääkehoidolle.
Erityisesti vanhustenhuollossa on tarve saada saataville keinot ratkaista erilaisia lääkehoitoon liittyviä
ongelmia ja varmistaa, että
ikäihmisten lääkitys on tarkoituksenmukainen. Ikäihmisten taloudellinen mahdollisuus hankkia tarvitsemansa lääkkeet on turvattava. Samoin turhien lääkkeiden ja lääketokkuran karsiminen pitää saada kaikille
hoivan osaksi turvaamaan
hyvän elämän edellytyksiä.
Tarvetta farmaseuttisen
osaamisen nykyistä laajempaan hyödyntämiseen
on koko sote-järjestelmässä. Farmasian koulutuksen
saaneet kun tuntevat lääkkeiden oikean käytön periaatteet ja havaitsevat myös
epätarkoituksenmukaisuudet lääkkeiden käsittelyssä, jakelussa ja säilytyksessä. Käyttämätöntä voimavaraa on apteekkien ottamisessa tiiviimmäksi osaksi
sote-palvelutuotantoa. Apteekin henkilöstö on se,
joka tapaa asiakkaansa nykyisin useammin kuin lääkäri potilaansa. On tarpeen
saada valtakunnalliset ohjeet moniammatilliseen työhön, jossa varmistetaan lääkehoidon tarkoituksenmukaisuus. Lääkelistojen, lääkehoidon kokonaisarviointien ja muiden toimivien
käytäntöjen levittäminen on
tärkeä olla mukana.
Luin joululomalla OLKA
-kokeiluhankkeesta, jossa
tehtiin osallistujille lääkehoidon kokonaisarviointi.
Tulokset olivat innostavia.
Yli puolet osallistujista koki
vointinsa kohentuneen tai
lääkitykseen liittyvän ongelman ratkenneen arvioin-
Sari Sarkomaa
nin seurauksena. Potilaiden
vointi ei myöskään huonontunut, vaikka lääkitystä vähennettiin tai muutettiin.
Taloudellista hyötyä arvioinnista oli 90 prosentille
potilaista: kolmessa kuukaudessa säästö osallistuvaa ikäihmistä kohden oli
Kelalle keskimäärin 51 euroa ja asiakkaalle 76 euroa.
Säästöt tulivat siitä, että turhat ja epätarkoituksenmukaiset lääkkeet karsittiin.
Nämä ovat merkittäviä lukuja ja niillä kannustan lääkehoidon säästöjä valmistelevaa ministeriä kartoittamaan, mikä osuus mittavasta 150 miljoonan euron
lääkekustannusten säästövaateesta voitaisiin löytää
tarkoituksenmukaisen lääkehoidon toimin. Säästöjä
tulee varmasti muihinkin
sote-menoihin, kun potilaan yleiskunto kohenee
ja tarve käyttää terveydenhuollon palveluja vähenee.
Parasta tarkoituksenmukaisessa lääkehoidossa on tietenkin ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun paraneminen.
Helsingissä on viisasta ottaa käyttöön tutkitusti toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta lisäävät toimintatavat. Tarkoituksenmukaisen lääkehoidon palvelut
on saatava niitä tarvitsevien saataville.
Inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää lääkehoidon
arviointipalvelun saatavuutta on lähdetty Kuopiossa
viisaasti vauhdittamaan palveluseteleillä. Kuopio mahdollistaa sen, että palvelun
saanti ole kiinni lompakon
paksuudesta. Kuopion saama vuoden Terveysteko ?
palkinto meni todella oikeaan osoitteeseen. Kuopion palvelusetelimallista
kannattaa Helsingin ottaa
vinkkiä.
Sari Sarkomaa
Munkkiniemeläinen kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan
jäsen
sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
Tel. +358 50 5113033
Ideasta kokeiluun - perustulokokeilun esiselvitys valmistui
??Perustulokokeilua selvittävä tutkimusryhmä on tehnyt ensimmäiset ehdotuksensa malleista, joilla perustuloa voidaan kokeilla
käytännössä. Tutkimusryhmä luovutti esiselvityksensä 30. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle.
Raportti kerää yhteen olemassa olevaa tietoa erilaisista perustulomalleista ja
niihin liittyneistä kokeiluista ja tuloksista. Lisäksi siinä arvioidaan erilaisten perustulomallien vaikutuksia.
Valtioneuvosto tekee esiselvityksen pohjalta päätöksen
etenemistavoista, kokeilun
toteuttamiseen tarvittavan
kokeilulain valmistelusta,
kokeiltavasta mallista tai
malleista ja koeasetelmasta.
Näitä linjauksia tutkimusryhmä täsmentää ja kehittää loppuraporttiinsa. Loppuraportin on oltava valmis
15. marraskuuta 2016.
Perustulokokeilu on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa ja yksi sen
kärkihankkeista. Hanke on
käynnistetty vuoden 2016
kestävällä selvityshankkeella perustulon toteuttamisesta.
Varsinainen perustulokokeilu toteutettaisiin vuosina
2017?2018 ja hankkeen tu-
lokset arvioitaisiin vuonna
2019. Perustulokokeilu on
yksi niistä toimenpiteistä,
joiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia, muuttaa
sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja
yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää julkistaloudellisesti kestävällä tavalla.
Esiselvityksessä pohditaan puhtaan perustulon,
osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden
mahdollisten mallien soveltuvuutta kokeiluun.
MunkinSeutu
8
IRTI RIIPPUVUUDESTA
HELSINKI ? RIIHIMÄKI ? TAMPERE ? KOKKOLA ? OULU
Minnesota-mallista avohoitoa
päihde,- läheis- ja
ruoka-aineriippuvuuksiin.
Ota yhteyttä.
Kirjamme Viimeinen pisara
-toipumisen avaimet
saatavilla myös äänikirjana:
Tilaa maksuton palvelukartoitus
Kotisiivous | Kotipalvelu | Hoiva-ja sairaanhoito
010 3 2 7 7 1 0 0 | w ww. do me d i. f i
OMPELUPALVELUJA
Risto Kolanen
Pääsiäisajan
kulttuurikierros
???Kun maailma sai tarpeekseen tavarasta...? Circus Helsingin nuoret esittivät pääsiäisenä Suvilahden Voimalan Kattilahallissa suositun ?Tomusta?
-esityksen.
Sirkusnumeroista, tanssista ja teatterista koostuva esitys on vahvasti kulutuskriittinen tarina maailmanlopun jälkeisestä maailmassa hahmoineen ja enkeleineen. Vaikka sanoma
on vakava, lapset viihtyivät
hauskan ja taitavan kertomuksen parissa.
Saga Kolehmaisen ohjaamassa esityksessä lavastus
ja puvut ovat parasta antia.
Vertikaaliköydellä tehtiin
vaikuttavimmat numerot.
Lava oli täytetty krääsällä.
Esitys alkoi kahviosta, jossa esiintyjät olivat häkissä.
Elämää kokeneita
lauluja
Laadukas ja asiakaskeskeinen palvelu
Avoinna ti-pe 11-18, la 11-15, muina aikoina sop mukaan
0400 355 913 ? Ansaritie 3, Etelä-Haaga
s.lootus@luukku.com
ERGONOMISET JA
LAADUKKAAT KENGÄT
KEVÄÄSEEN!
AN
SH
DM AD
BY
BY
MASTER
E
H
Nro 7 ? Viikot 14-15
? Tänne saakka on tultu
Pääkallolipun alla ja vasta
sun luona löysin sataman /
Mä oon maistanut kaipuun
suolaa ja merten hopeaa /
Mä oon vetänyt kaikkee
krääsää, no hidasta nopeaa, Tiina Weckstöm avaaa
Arto Mellerin runolaulua
Anna-Mari Kähärän säveleen Teatteri Jurkan illassa ?Tähän on tultu?. Näyttelijä yhdisti voimansa painisti-säveltäjä Jussi Tuurnan kanssa.
Tuloksena on elämää
kokeneiden runoilijoiden
tekstejä ulkomailta ja Suomesta karheina laulutulkintoina. Melleriä eniten, mutta myös Aulikki Oksasta,
Pirkko Saisiota ja Arvo Turtiaista. Kaikkein persoonallisin on Weckstömin versio
Jacques Brelin klassikkoon;
jo Liisa Ryömän suomentamat sanat puhuttelevat:
?Ala vetää vaan?.
Dylan uutena ja
vanhana
Bar Kapsäkiksi nimensä
muuttanut Allotria-ravintola Hämeentiellä on järjestänyt Bob Dylan-iltoja kerran
kuukaudessa samalla kokoonpanolla: Maria Hänninen laulu, kitara, viulu, Jukka Gustafsson, laulu ja koskettimet, Jan Noponen rummut, Pekka Nylund soolokitara ja Tero Siitonen bassokitara ja stemmalaulut. Joukko on kokenutta ja ansioitunutta monella musiikin saralla. Viidestä muusikosta neljä on
usein ollut Stadin Juhlaorkesterissa.
Kuulimme lankalauantaina jännittävän sekoituksen Dylan-klassikoita, mutta myös harvemmin kuultuja tuttavuuksia. Maria Hänninen vastasi herkemmistä Dylanin lauluista, kuten
?Trying to Get to Heaven?,
?One More Cup of Coffee?
ja ?Mr Tambourine Man?.
Wigwam-muusikko Jukka
Gustafsson yllätti nuoremman yleisön karhean intensiivisillä tulkinnoillaan klassikoista ?Senor? ?Knockin´
on the Heaven´s Door? ja
?Like a Rolling Stone?.
Kapsäkin kevääseen koottu muusikkoryhmä löysi todella hyvin uusia kulmia
amerikkalaisen lauluntekijän rockballadeihin. Seu-
Maria Hänninen laulaa, soittaa kitaraa ja viulua Kuva: Katja
Karjalainen
raavat illat ovat perjantaina 8.4. ja lauantaina 7.5.,
aina klo 21.
Muskettisoturit
valtaavat Suvilahden
Klockrike-teatteri muuttui liikkuvaksi paimentolaiseksi talven aikana. Sen ?3
Musketeers ? East of Vienna? sai juuri ensi-iltansa ja
on nähtävillä 11 kertaa Suvilahden Mad Housessa. Athos, Portos ja Aramis kohtaavat nykypäivän Wienissä. Heillä on missio, joka
johtaa seikkailuihin ?Wienistä itään? Euroopan itärajoilla.
? Nomadielämä on tuntu-
OEMAKERS
TERVETULOA
PALVELTAVAKSI!
Puh. 020 734 8410
Mephisto Shop Helsinki
Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI
Palvelemme ark. 10?18, la 10?16
www.mephistoshophki.com
Asustehuolto Ullastiina
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
Tiina Weckströmin ja Jussi Tuurnan Jurkka-ilta sai suosiota. Kuva: Saku Kaukiainen
nut erittäin mukavalta! Alkuvuosi meni niin nopeasti
Muskettisoturien harjoitusten parissa, että muutosta
on tuskin ehtinyt huomata. Harjoitus- ja esiintymistiloja on tarjolla tarpeeksi,
samoin sopivia yhteistyötahoja löytyy monenlaisiin
erilaisiin projekteihin, Eeva
Bergroth kertoo lehdelle
ja jatkaa:
? Suvilahden alue soveltuu mainiosti kulttuurikäyttöön, ja tämän kaltaisille tiloille ja toimijoille on paljon tarvetta Helsingin kulttuurikentällä.
Maailman monet
kasvot Ruplassa
Kallion Rupla-kahvilla on
samalla Vintage-myymälä ja
tapahtumapaikka. Se lahjoitti tilansa pääsiäisen lopuksi Haaga-Helian matkailualan opiskelijoiden käyttöön. Osana opintojaa he
järjestivät virkeä pop up
-näyttelyn, johon kutsuivat tuntemiaan nuoria kuvataitelijoita ja valokuvaajia mukaan teemalla ?Maailman monet kasvot?.
Emilia Kannosto on visuaalinen taitelija ja kuvittaja, jonka tyyliin kuuluvat
runsaat yksityiskohdat ja tilanteet. Häntä kiinnostavat
ihmisten tunnetilat. Emilia
tekee työnsä käsin ja skannaa ne sitten koneelle. Pidin paljon hänen työstään
?Wake me up!? (=Herätä
minut).
Sanni Sirén haluaa nähdä
ihmiset muuna kuin tilastoina ja politiikkana. Hän tekee leikkimielisiä akvarellitöitä, esimerkiksi ihmisistä bussipysäkillä. ? Vaikka
naapurisi rukoilisi eri tavalla kuin sinä, hänen arkipäiväiset ongelmansa ovat aivan samoja kuin sinunkin.
Kirkkojen kauneus
ja kauheus
Musketöörit Carl Alm, Noora Dadu ja Matti Raita kiertävät toukokuussa Latviassa ja Virossa.
Kuva: Dan Henriksson
Pääsiäisajan mielenkiintoisin teema oli Tiina Vainion Pro Fide -näyttely TMgalleriassa Erottajanmäellä.
Taitelija pohtii politiikan ja
uskonnon liittoa ja niiden
sekoittamista tarkoitushakuisesti sekä uskontojen
ytimien samankaltaisuutta
ja kulttuurisidonnaisuutta.
? Aihe on erittäin ajankohtainen tälläkin hetkellä eri uskonnollisten suuntausten asettuessa toisiaan
MunkinSeutu
Viikot 14-15 ? Nro 7
9
Viisi muusikkoa esittää
Dylania uudella tavalla. Kuva:
Katja Karjalainen
Sanni Sirén tekee
humoristia akvarelleja
ihmisten arkipäivästä.
Bussipysäkkinäkymä
puhuttelee.
Kuva: Jenni-Mari Viljanen
Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen ovat esittäneet Näyttelijätärtä kolmatta vuotta.
Kuva: Tommi Kantanen
Valomatkassa kävellään taivaalla
Kuva: Ainu Palmu
Emilia Kannosto työskentelee
kuvataitelijana. Wake me
up! Kannustaa heräämään
Taitelijakuva: Jenni-Mari
Viljanen
Salla Hakanpää etsii valoa Kuva: Ainu Palmu
Valomatka on Bravo! -festivaalin kautta aikojen ensimmäinen kotimainen kantaesitys. Teoksen konsepti
ja kuva-animaatiot ovat valosuunnittelija Ainu Palmun
käsialaa. Ikärajasuositus oli
yli 6-vuotiaille. Omassa rivissäni istui nuorempia tai
sen ikäisiä, joista osalla
mielenkiinto harhaili muualla, vaikka esitys on visuaalisesti todella kaunis.
Lapsitekopalkinto
musiikin kera
Mimmit on todella energinen ja monipuolinen sisarpari. Kuva:
Teppo Suontakanen
Taitelija Tiina Vainio Hagia-Sofia -työnsä äärellä kertoo purjekankaan koosta.
Kuva: Jukka Juhola
vastaan ja aiheuttaen mm.
kasvavia pakolaisvirtoja.
Taitelija oli paikalla ja
esitteli suurikokoisia akryyli- ja tuhkamaalauksiaan, jotka on toteutettu kuluneille valkoisille purjeille. Niissä eteemme aukeaa
kirkkojen, synagogien ja
moskeijoiden sisätilat purjekankaan kohotessa ylös
monen metrin korkeuteen
ja valuessa alhaalla osittain lattialle kasaan. Olimme ikään kuin maalausten
sisällä.
Tabletin kokoisella näytöllä oli punasävyinen videoteos, jonka aiheena on
tuhottuja pyhiä rakennuksia, kirkkoja viime vuosilta
ja vuosikymmeniltä. Mukana on tuhottuja rakennuksia mm. Ukrainasta, Bosniasta, Kroatiasta, Moskovas-
ta ja Norjasta.
Viivapiirustus muuntuu
videon aikana maalauksenomaiseksi valööripiirustukseksi. Vanhin tuhottu pyhättö oli Gdanskin synagooga v. 1939 hyökkäyksessä, tuorein Aleppon pyhättö v. 2013 Syyrian sisällissodassa.
Työläisädistä
näyttämödiivaksi
Ihailtu näyttelijätär Ritva
Oksanen on kiertänyt taiteilijajuhlanäytelmänsä kanssa jo kohta kolme vuotta.
Hän päästää katsojan kurkistamaan näyttelijäntyön
kulisseihin. ?Näyttelijätär?
pureutuu muistiin ja kertaa esiin roolitöitä 50 vuoden ajalta. Helsinkiläisten
kulttuuritalojen täydet kat-
somot saivat kokea katkelmia ?Elämänmenon? Eilaan
sodanjälkeisestä työläisnaisesta miessuhteineen ?Pesärikon? Lainaan ja lopulta Suuriin Diivoihin, kuten
Marlene Dietrich. Ironisia
spiikkejä ja kauniita lauluja. Lopuksi hiljennyimme
Niskavuoren äärellä.
Neljän pienen tytön äiti
aloitti Radioteatterissa ja
ihaili Brigitte Bardot´n tukkamuotia. Hän löi läpi laulajana Syksyn Sävelen vaikuttavalla esityksellä ?Tuli
mies?, jonka myös kuulla
lavalla. Oksasen repertuaari
on valtavan monipuolinen:
Katkeroitunut eteläpohjalainen. Ylpeä hämäläinen. Elämään pettyvä karjalainen.
Valomatka uudistaa nykysirkuksen
Huippuosaava Salla Ha-
Palkinto kannustaa työhön lasten parhaaksi, Tuomas
Kurttila sanoo. Kuva: Teppo Suontakanen
kanpää tekee sirkukselle
saman kuin Susanna Leinonen aiemmin tanssille.
Tähän asti Hakanpää on
keskittynyt vertikaaliköyden taituruuteen aikuiselle
yleisölle. Nyt hän laajentaa
?Valomatkassa? ilmaisuaan
varjoteatteriin kokeellisilla
kuva-animaatioilla ja ottaa
kohteekseen lapsiyleisön..
Lapsille kerrotaan kaupungista, jonka varjot alkavat kasvaa, kunnes niistä
tuli aivan liian suuria. Tyttö nimeltä Sisko saa eräänä aamuna kaupungin hämäryydestä tarpeekseen ja
lähtee etsimään valoa. Esitys paljastaa valon ja varjon salaisuudet tavalla, jota
ei ole juuri nähty.
Nuorten Kotkien vuoden 2015 Lapsitekopalkinto myönnettiin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle.
Palkinnon luovutti Nuorten
Kotkien puheenjohtaja Päivi Lipponen Pasilan pääkirjastossa. Palkinto on kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen valmistama Simpukka.
Lapset eivät itse ole mukana
päätöksenteossa.
Kurttilalla on taito tuoda
lasten ääni kuuluville ja
nostaa tutkittua tietoa mukaan keskusteluun. Keskustelun ylläpitämisen lisäksi
taito kuunnella on äärimmäisen tärkeätä.
Kiitospuheessaan Kurttila viittasi palkintona olleeseen simpukkaan. Jokainen lapsi on yksilöllinen
ja arvokas kuin helmi simpukan sisällä. ? Lapsiystävällinen yhteiskunta on
mahdollinen, mutta huoleni eriarvoistumisesta on
suuri. Kestävä yhteiskunta
perustuu huolenpitoon jokaisesta lapsesta.
Palkinnonluovutustilaisuudessa esiintyi kahden
sisaruksen muodostama
lastenyhtye Mimmit. Osallistujat pääsivät Mimmien
matkassa tapaamaan eläimiä eri puolilta maailmaa.
Näimme hienot pandalasit
ja Peppi-tanssin.
Teksti: Risto Kolanen
MunkinSeutu
10
Helsinki New
-muotiviikko
kokoaa alan
toimijat
??Helsingissä järjestetään
toukokuussa uusi muotialan tapahtumakokonaisuus Helsinki New ? Fashion Showcase. Kokonaisuuteen kuuluu muodin ammattilais- ja yleisötapahtumia kuten näytöksiä, myyntitapahtumia, näyttelyitä ja
seminaari.
? Meillä on paljon suunnittelijoita ja brändejä, jotka ansaitsevat kansainvälistä huomiota. Ala vaatii erilaisten liiketoimintamallien
kehittämistä ja kansainvälisten verkostojen rakentamista. Mielestämme aika on
nyt kypsä isommalle tapahtumakokonaisuudelle, sanoo viikon perustajiin kuuluvava Miia Koski Pre Helsinki -hankkeesta.
Helsinki New isännöi
toukokuussa kansainvälistä toimittaja ja sisäänostajien joukkoa. Viikon aikana
Helsingissä vierailevat muun
muassa Vogue Italia, ELLE
Korea, Interview, Le Monde,
Die Zeit, Dazed&Confused
sekä sisäänostajia Japanista, Lontoosta ja New Yorkista. Lisäksi Helsinkiin saapuu suunnittelijoita ja alan
muita toimijoita.
Suomalaisen muodin uutta aaltoa pidetään kansainvälisesti kiinnostavana erityisesti taiteellisen osaamisen ja hyvän laadun vuoksi.
Helsinki New -tapahtumakokonaisuus julkistetaan
huhtikuussa tapahtumaviikon verkkosivuilla. Helsingin kaupunki on Helsinki
New -hankkeen yhteistyökumppani.
Nro 7 ? Viikot 14-15
Työllisyydenhoidon kustannukset
ovat jyrkässä kasvussa
Kaupungin vuoden 2015 tulos romahti edellisvuoteen verrattuna
Jatkoa sivulta 3
??Vuonna 2015 asuntorakentaminen oli erittäin vilkasta ja erityisesti aloitettujen rakennushankkeiden määrä oli ennätyksellisen suuri. Asuntorakennushankkeita käynnistyi lähes
2 500 enemmän kuin vuotta
aiemmin, vuoden 2014 aloitusmäärä vastatessa melko
tarkasti 2000-luvun keskiarvoa. Rakentaminen oli vilkasta erityisesti Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan projektialueilla sekä
Lauttasaaressa.
Suurimmat esirakentamiskohteet sijaitsivat Kalasatamassa, 13,9 miljoonaa euroa, Länsisatamassa,
9,0 miljoonaa euroa ja Pasilassa, 7,2 miljoonaa euroa. Kalasataman alueen
kunnallistekniikan rakentaminen eteni mm. Sörnäistenniemessä, Kalasataman keskuksessa ja Sompasaaressa. Keski-Pasilan
keskuksen katurakentaminen keskittyi uuden Pasilan sillan,Teollisuuskadun
ja Veturitien rakentamiseen.
Kaupungin tilikauden tulos oli 18,6 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vertailukelpoinen tulos oli
188,5 miljoonaa euroa.
Kaupungin vuoden 2015
kirjanpidollisen tuloksen
muodostumiseen vaikuttivat osaltaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminnan kauppaan liittyvät kirjanpidolliset kirjaukset.
Vuosikate oli 265 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka
jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Vuosikate
kattoi poistot 69-prosenttisesti. Vuosikate oli 114
miljoonaa euroa korkeampi kuin talousarviossa ennakoitiin.
Verotulot toteutuivat 54
miljoonaa euroa talousarviota korkeampina ja verotuloa kertyi 3,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kunnallisveroa kertyi 2 480,8 miljoonaa euroa (kasvua 1,9 prosenttia), kun veroprosentti oli
18,5. Yhteisöveron tuotto oli 372,5 miljoonaa euroa eli kasvua oli 20,2 prosenttia. Kiinteistöveroa kertyi 214,3 miljoonaa euroa;
kasvua edellisvuodesta oli
7,6 miljoonaa euroa eli 3,7
prosenttia.
Helsingin saamat valtionosuudet olivat 273,2 miljoonaa euroa.
Lainaa oli 2 518 euroa
asukasta kohden, kun edel-
Tuloslaskelma
1 000 euroa
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS
Tilinpäätössiirrot
01.01.?31.12.2015
1 041 561
114 807
-4 302 828
-3 146 460
3 067 915
273 172
104 859
-34 371
265 115
-385 695
139 182
18 601
10 232
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ ALIJÄÄMÄ (-)
lisenä vuonna määrä oli 2
540 euroa. Lainakanta oli
vuoden 2015 lopussa 1,582
miljardia euroa. Kaupungin
maksuvalmius oli vuoden
lopussa 70 päivää ja tilanne
mahdollisti kaupungin lainanoton ajoittamisen vuoden 2016 puolelle.
Omavaraisuusaste oli 78
prosenttia. Kaupungin oma-
01.01.?31.12.2014
1 761 709
124 786
-4 665 124
-2 778 629
2 951 931
250 648
80 345
-23 632
480 663
-408 147
1 172 048
1 244 564
388 637
28 834
varaisuusaste on pysynyt
viime vuodet 75 prosentin
yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen
tavoite on 70 prosenttia.
Taseen loppusumma on
13,601 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on
45 miljoonaa euroa.
Kaupungin taseen eroissa
vuoden 2015 lopussa ver-
1 633 201
rattuna vuoden 2014 loppuun näkyy kauttaaltaan
31.12.2014 tehdyt Helsingin Energia -liikelaitoksen,
Palmia-liikelaitoksen ja Satama-liikelaitoksen yhtiöittämiset. Edellisten tilikausien ylijäämä kasvoi yhtiöittämisten kirjanpidollisten kirjausten seurauksena 1,397 miljardia euroa.
Bryggeri Helsinki panee
oluensa nyt omalla biokaasulla
Tilapioneerit
-kurssi avaa Marian
sairaalan alueen
??Vuoden olutravintolaksikin valittu panimoravintola
Bryggeri Helsinki on aloittanut yhteistyön Gasumin
kanssa. Aiemmin maakaasua oluttuotannossaan hyödyntänyt Bryggeri Helsinki on siirtynyt käyttämään
kokonaan kotimaista biokaasua. Bryggeri Helsingin
käyttämä biokaasu syntyy
suurimmaksi osaksi panimotoiminnan sivuvirrasta,
jolloin oluen tuottamisesta
syntyvä jäte päästään hyödyntämään tuotannossa uudelleen.
Bryggeri Helsinki pyrkii
toiminnassaan ympäristöystävällisyyteen. Esimerkiksi
panimoravintolan raaka-aineissa panostetaan kotimaisuuteen ja lähiruoan suosimiseen. Kotimainen biokaasu lisää yhtälöön vielä
uusiutuvan energian.
? Biokaasuun siirtyminen
on Bryggeri Helsingille selkeä ratkaisu jätteestä syntyvään ongelmaan. Saimme
ensimmäisen biokaasumerkillä varustetun oluemme,
4,5 % IPA:n markkinoille pääsiäisen jälkeen. Biokaasua toki hyödynnetään
muidenkin oluidemme valmistuksessa ja keittiömme
puolella kaasuliesissä. Lisäksi ympärivuotisella terassillamme nautitaan tarvittaessa biokaasun tuottamasta lämmöstä terassilämmittimien avulla, Bryggeri
Helsingin toimitusjohtaja
Pekka Kääriäinen sanoo.
Bryggeri Helsinki tuottaa
vuosittain noin 100 000 litraa olutta, ja tuotannon si-
??Opiskelijat suunnittelevat
tilapäiskäyttöä toimintansa
lopettaneeseen sairaalaan
yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kaupunkitapahtumaan on vapaa pääsy
lauantaina 7.5.2016.
Juuri käynnistymässä oleva Tilapioneerit-projektikurssi kokoaa 30 opiskelijaa Helsingin yliopistosta
ja Aalto-yliopistosta monitieteiseksi työryhmäksi ideoimaan tulevaisuuden käyttöjä vastikään vapautuneeseen sairaalarakennukseen
Kampissa. Sairaalassa tutkitaan ja kokeillaan kuukauden ajan kulttuurin ja tilapäiskäyttöjen hyödyntämistä alueiden kehittämisessä.
- Tilapäiskäytöt antavat
kaupunkielämälle ja kulttuurille uusia mahdollisuuksia historiallisesti arvokkaassa sairaalamiljöössä, sanoo kurssia johtava kulttuurimaantieteen yliopistonlehtori Rami Ratvio Helsingin
yliopistosta.
Opiskelijat kehittelevät
tilojen mahdollisia käyttöjä tulevaisuudessa asukkaiden, kaupungin edustajien ja kulttuuritoimijoiden
kanssa. Ideoissa hyödynnetään kansainvälisiä esimerkkejä ja alueella kerät-
Bryggeri Helsinki. Bryggeri Helsinki panee oluensa nyt omalla
biokaasulla.
vuvirtana mäskiä noin viisikymmentä tonnia vuodessa. Aiemmin pääasiassa
eläinten rehuksi päätynyt
mäski lähetetään nyt Lassila & Tikanojan toimesta Labion biokaasulaitokselle Lahteen, josta tuotettu biokaasu palaa takaisin
Bryggeri Helsingin käyttöön. Liki kaikki panimon
tarvitsemasta vuosittaisesta
130 MWh:n kaasumäärästä
syntyy Bryggeri Helsingin
omasta jätevirrasta. Kyseessä on siis niin sanottu suljettu kierto ja hyvä esimerkki kiertotaloudesta.
? Bryggeri Helsingin oluiden fanina olen erittäin tyytyväinen siihen, että yritys
on alkanut hyödyntämään
Gasumin tarjoamaa biokaasua. Myös se, että yrityksen
biokaasu syntyy omasta jätevirrasta, on hyvä esimerkki sellaisista kestävän kehityksen ratkaisuista, jotka
ovat tulleet yrityksille mahdollisiksi vasta viime aikoina, Gasumin myyntipäällikkö Timo Jokila sanoo.
Gasumin biokaasu on
aina täysin uusiutuvista
raaka-aineista valmistettu
kotimainen biopolttoaine,
jota syötetään kaasuverkkoon Espoosta, Kouvolasta
ja Lahdesta sekä tästä kesästä eteenpäin myös Riihimäen uudesta biokaasulaitoksesta. Biokaasu on monikäyttöinen energianlähde, jota myydään teollisuudelle, palveluita tarjoaville
yrityksille, lämmön- ja voimantuotantoon, liesikäyttöön kotitalouksille ja ravintoloille sekä maantieliikenteen polttoaineeksi.
Biokaasumerkki takaa kuluttajille, että tuote on valmistettu kotimaisella biokaasulla. Merkin tavoitteena on edistää kestävää kehitystä antamalla kuluttajille valta vaikuttaa tuotteen valmistuskaareen. Sen
käyttöoikeus myönnetään
biokaasulla valmistetuille
tuotteille ja tuoteryhmille
tai palveluille, joiden tuottamisessa on hyödynnetty
biokaasua. Tuotteen valmistajan hankkiman biokaasun
määrän on vastattava tuotteen tai tuoteryhmän valmistuksessa käytetyn kaasun määrää.
tävää tutkimustietoa. Kurssilla etsitään ideoita, joita
kokeillaan kurssin järjestämässä kaupunkitapahtumassa 7.5.2016.
Tilapäiskäytön muodoista
kurssilla ovat esillä muun
muassa kaupunkiaktivismi, hallinnon uudet roolit ja start-upit kaupunkikehityksen vauhdittajina.
Case-esimerkit vaihtelevat
The Quest -kaupunkiseikkailusta tilapäiskäyttöjen
koealueeseen Tampereen
Hiedanrannassa.
Kurssi järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin
kiinteistöviraston tilakeskuksen, kulttuurikeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja elinkeino-osaston
kanssa. Virastojen lisäksi
mukana on laaja monialainen joukko kaupunkikulttuurin asiantuntijoita, tutkijoita, suunnittelijoita, yrityksiä ja kansalaistoimijoita.
Tilapäiskäyttöjä pilotoiva ja aluekehittämistä tutkiva kurssi järjestetään
tänä vuonna neljättä kertaa. Vuonna 2014 Jätkäsaaren L3-makasiinissa järjestetty Piilopuisto-kaupunkitapahtuma keräsi noin 1000
kävijää.
Tykkää meistä
Facebookissa
Facebook/kaupunkilehdet
MunkinSeutu
Viikot 14-15 ? Nro 7
11
Ruutia!-tanssifestivaali lapsille
ja nuorille valtaa Kaapelitehtaan
??Tanssiteatteri Hurjaruuthin emännöimä kansainvälinen tanssifestivaali Ruutia!
valtaa Kaapelitehtaan huhtikuussa. Festivaalilla nähdään korkeatasoisia lapsille
ja nuorille suunnattuja esityksiä Italiasta, Espanjasta,
Ruotsista ja Suomesta. Festivaali järjestetään Kaapelitehtaalla Hurjaruuthin ja
Zodiakin näyttämöillä sekä
Teatterimuseon tiloissa 19.?
23.4.2016.
Ohjelmistossa nähdään
aiemmin festivaalilla vierailleen ja kansainvälisesti palkitun italialaisryhmän
uusin tanssiteos. Compagnia TPO:n interaktiivista videotekniikkaa ja nykytanssia yhdistävä esitys POP UP
Garden on ylistys kaikille
yllättävien paikkojen puutarhureille. Visuaalisuudellaan lumoavan esityksen
myötä näyttämö muuntautuu vehreäksi puutarhaksi
ja lapset pääsevät tanssijoiden matkaan kasvamaan
kukkien ja kasvien kanssa.
Lisäksi festivaalilla nähdään kaksi teosta maineikkaalta ruotsalaiselta koreografilta Claire Parsonsilta, perheen pienimmille
suunnattu tanssia ja lempeää sirkusta yhdistävä Marmeladi sekä yli 5-vuotiaille suunnattu tanssiteos Och
Sen?, jossa katsojat temmataan mukaan leikkisään
aarrejahtiin. Myös maailmalla kiertänyt espanjalainen matkalaukkuteatteri
The Bag Lady Theatre tuo
esityksensä Teatterimuseon
näyttämölle ja Hurjaruuthin
lavalla nähdään tuore kotimainen kantaesitys, koreografi Kimmo Alakunnaksen
ja sirkustaiteilija Janna Haaviston lastenesitys Bisarri.
Ruutia!-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Festivaa-
?? ? ?
? ???
?? ?
?? ?
li on 20 vuoden ajan tutustuttanut kotimaista tanssi- ja teatteriyleisöä laadukkaisiin kansainvälisiin
esityksiin sekä uudenlaisiin tapoihin tehdä näyttämöteoksia lapsille ja nuorille. Festivaalituotanto tekee vuosittain yhteistyötä Vantaan kulttuuritoimen
kanssa ja Ruutia!-festivaalin esityksiä vierailee Vantaan Tanssin viikkojen ohjelmistossa. Ruutia!-festivaalin yleisöpohja on laajentunut merkittävästi vuosien aikana ja festivaali on
vakiinnuttanut paikkansa
pääkaupunkiseudun tanssitarjonnassa.
RUUTIA! Kansainvälinen
tanssifestivaali lapsille ja
nuorille
Kaapelitehtaalla 19.?23.4.2016 Lippujen
hinnat 15/12 ?. Ryhmät arkiaamuisin 8 ? / hlö.
? ??
?? ?