2017 Viikot 44-45 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 20 M unkin S eutu Syysmallistot saapuneet Myymälässämme paljon sesongin uutuuksia. Uudet housuvärit ja talvilaadut saapuneet. Meillä sinua palvelevat koulutetut pukeutumisen ammattilaiset. Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.? Verkkokauppa auki 24/7 TERVETULOA! Ajanvaraus puhelimella: 09 6811 3800 Ajanvaraus netissä: www.gasellinhammaslaakarit.fi Aleksanterinkatu 19, 6. kerros, 00100 Helsinki Raitiovaunu 4 pysähtyy suoraan ulko-ovemme edessä. GASELLIN HAMMASLÄÄKÄRIT YHDISTÄÄ OSAAJAT Gasellin hammaslääkärit on itsenäinen, ketjuista riippumaton hammaslääkäriasema Aleksanterinkadulla, Stockmannia vastapäätä. Meiltä löydät kokeneet hammaslääkärit, jotka huolehtivat sinusta ja hampaittesi hyvinvoinnista. Välitämme, sitoudumme ja pidämme sinusta huolta! Nyt joukkoomme on liittynyt myös munkkiniemeläisille tuttu hammaslääkäri Katri Tolkki. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi HAAAGA | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, MUNKKINIEMI | Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 LEHTISAARI, KT, 5 h, k, p 119,20 m 2 Kaunis ja avara läpitalonasunto putkiremontoidussa hissitalossa saaristomaisemissa. Huoneiston levyinen lasitettu parveke, tyylikkäästi remontoidut pesutilat, hyvät säilytystilat. Väljää asumista hyvien yhteyksien äärellä ilman pysäköintiongelmia, loistavat mahdollisuudet ulkoiluun. E=D 2007. Mh. 490.000 e . Hiidenkiukaantie 1. 7131335 MUNKKIVUORI, KT, 3-4 h, k, 2 p 71 m 2 Kauniisti remontoitu kolmio hissitalon 5. kerroksessa putkiremontoidussa taloyhtiössä. Huoneistossa on yhtiöjärjestyksen mukaan neljä huonetta, muutos takaisin on helposti toteutettavissa. Loistava sijainti puiston keskellä, Munkkivuoren ostoskeskus lähellä, turvallinen matka alueen kouluihin, bussipysäkit vieressä. E=E 2007. Mh. 367.332,26 e . Vh. 369.000 e . Ulvilantie 11. 7161621 LEHTISAARI, KT, 2 h, kt, p 44 m 2 Asunto Oy Helsingin Lehtihovi on v. 2013 rakennettu, jossa on viihtyisää asua luonnonkauniissa Lehtisaaressa. Asunnot on moderneja ja hyviä tilankäytöltään vaikka liikuntaesteiselle. Tontinvuokrasopimus on uudehko, ei alueen suuria korotuksia. Muuttovalmis, hissitalon 3. krs:ssa. Taloyhtiössä kuntosali ja Alepan lähikauppa. E=B 2007. Mh. 133.327,59 e . Vh. 265.000 e . Lehtisaarentie 2. 7107362 KIVIHAKA, KT, 4 h, k, p 86,5 m 2 Ihanteellinen perheasunto Kivihaan sydämessä Keskuspuiston reunalla. Tilavat makuuhuoneet, olohuone ja keittiö. Erittäin rauhallinen sijainti päättyvän tien päässä. Hyvä yhtiö, saunan yhteydessä uima-allas. Loistavat liikenneyhteydet ja ulkoilumaastot, lenkkipolulle takapihalta. Tule katsomaan ja ihastu. E=G. Mh. 315.000 e . Kivihaantie 11. 7183886 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 VALITSE VÄLITTÄJÄ JOKA TUNTEE ELÄMÄNTILANTEET. Pyydä meidät käymään, saat erittäin kilpailukykyisen välityspalkkiotarjouksen johon sisältyy ammattivalokuvat! Tarjous on voimassa 31.12.2017 asti. MUNKKINIEMI, KT, 1 h, k 40 m 2 Harvoin myynnissä tässä yhtiössä. Rauhallisella paikalla palveluiden läheisyydessä hissitalon 5. kerroksessa oleva asunto. Yhtiössä isot peruskorjaukset tehty. E=E 2007. Mh. 245.000 e . Perustie 19. 7186457 POHJOIS-HAAGA, KT, 4 h, k, p 89 m 2 Hyvä valoisa perheasunto hissitalon 3. kerroksessa. Tilava keittiö ja makuuhuoneet. Erilliset kylpyhuone ja wc. Olohuoneesta kulku lasitetulle parvekkeelle, josta näkymät yli väljän piha-alueen. Loistavat liikenneyhteydet ja peruspalvelut lähellä. Hyvin hoidettu yhtiö oma talonmies. E=D 2007. Mh. 231.696,95 e . Vh. 232.000 e . Teuvo Pakkalan tie 8. 7121722 Olen lisännyt vastaanottopäiviäni Munkkiniemessä Nyt tarjolla myös ilta-aikoja. Tervetuloa uudet ja vanhat potilaat. Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, puh. 09 4774 300 www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi Hammaslääkäri Lina Julkunen Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.fi/ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi U U T T A ! Exuviance C-vitamiini kasvohoito 95 € kosteuttaa, uudistaa ja vahvistaa. Syysiholle täydellistä hehkua! AF Vitamiin C 20 Serum Capsules 89 €. Ainutlaatuinen vakaa c-vitamiiniseerumi piristää ja vahvistaa ihoa. UUTUUS TUOTE: piristä ihoasi Tervetuloa palveltavaksi Annankadulle ark. 10-18, la 10-16 MEPHISTO SHOP HELSINKI • Annankatu 34 A • 020 734 8410 • www.mephistoshophki.com Paljon ihania nilkkureita viileneviin säihin!
2 Nro 20 • Viikot 44-45 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 20 Viikot 44-45 Ajankohtaista Helsingin Pitäjänmäen ytimeen 131 uutta asuntoa Asunto Oy Helsingin Valokehrä rakentuu Pitäjänmäen korkeimmalle kohdalle monipuolisten palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Nykyisten suunnitelmien mukaan talot valmistuvat syksyllä 2019. Asunto oy Helsingin Valokehrä, Sulkapolku 3, Helsinki • Rakentaja: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa • Kaksi erillistä kerrostaloa (Aja B-talo), asuinkerroksia on 8 • 131 asuntoa, 33–79,5 m2 • Saunaja kerhotilat kattoterasseineen, ylin 9. kerros • Yhtiössä myös mm. talopesula, kuivaushuone, lisävarastotilaa ja ulkoiluvälinevarastot • Kolme liiketilaa • Pysäköinti pääasiassa hallissa, lisäksi pihapaikkoja • Arvioitu rakennusaika 3/18–9/19 • Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy • www.valokehra.fi ? Pohjola Rakennus Oy Uusimaa toteuttaa Helsingin Pitäjänmäkeen Asunto Oy Helsingin Valokehrä -nimisen korttelin. Vapaarahoitteinen yhtiö koostuu kahdesta asuinkerrostalosta, joihin tulee yhteensä 131 asuntoa ja kolme liiketilaa. Talojen ylimmissä eli 9. kerroksissa sijaitsevat saunaosastot ja kerhohuoneet, joista avautuvat upeat näkymät. Yhteiset tilat ovat kaikkien asukkaiden käytössä. Asuinkerroksia on kahdeksan. Yhtiöllä on oma autohalli, josta on suora käynti porrashuoneisiin ja asuinkerroksiin. Valokehrän ennakkomarkkinointi on jo alkanut ja varauksia on tehty innokkaasti. Yksi syy suosioon on varmasti ollut se, että vastaavaa mahdollisuutta hankkia uusi koti keskeltä monipuolista Pitäjänmäkeä ei juuri ole tarjolla. Nykyisten suunnitelmien mukaan rakentamaan päästään maaliskuussa 2018, jolloin talot valmistuisivat arviolta syksyllä 2019. Tontilla olevan vanhan liikeja toimistorakennuksen purkaminen aloitetaan vielä tämän vuoden lopulla. Tyylikästä täydennysrakentamista Asunto Oy Helsingin Valokehrä rakentuu Pitäjänmäen korkeimmalle kohdalle, monipuolisten palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien äärelle. Uusista taloista tulee korkeatasoinen ja asemakaavallisesti mielenkiintoinen täydennysrakentamisen kokonaisuus. Rakennusten arkkitehtuuri on samanaikaisesti modernia ja ajatonta. Julkisivujen pääasiallisina materiaaleina ovat rappaus ja tiililaatta. Asunnot ovat tilankäytöltään tehokkaita ja erittäin toiminnallisia. Asuntotyypit vaihtelevat 33 neliön yksiöistä 79,5 neliön neljään huoneeseen. Isoimmissa asunnoissa on oma sauna. Asunto Oy Helsingin Valokehrän arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy / Jesse Anttila. 12-vuotias Noora käy Verkoston tyttöjen solussa lähes joka viikko. Hauskanpitoa ja raamatunkertomuksia Munkkiniemen kirkossa ? Sunnuntai-iltaisin Munkkiniemen kirkossa on tungosta, kun Verkoston messu on alkamassa. Melkein kahdestasadasta ihmisestä lähes neljäkymmentä on eri-ikäisiä lapsia. Kivaa kun Verkoston messu on nykyään joka viikko! sanoo 12-vuotias Noora, joka käy melkein joka viikko 9-13-vuotiaiden tyttöjen lasten solussa eli pyhäkoulussa. Sivu 7 Huopalahden asemalle kaavaan kerrostalo ? Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Etelä-Haagassa Huopalahden aseman läheisyydessä sijaitsevan korttelin asemakaavan muutoksen. Muutos mahdollistaa uuden asuinkerrostalon rakentamisen korttelin rautatien puoleiselle reunalle. Ratkaisu on Helsingin uuden yleiskaavan tavoitteiden mukainen. Lisäksi valtuusto nimesi tarkastuslautakunnan varajäsenen. Kodittomia Suomessa 7 000 – suurin osa Helsingissä ? Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Asunnottomien yö vietettiin Dallapénpuistossa 17.10. Pikku Huopalahden puiston leikkipaikan peruskorjaus alkaa Sivu 11 Sivu 5
4 Nro 20 • Viikot 44-45 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 20 Yleisönosasto Runopalsta Mietteitä Sotesta Sote-uudistus venyy ja vanuu. Ei tule valmista. Tehdä pitäisi päätöksiä. Tehdä asioissa ratkaisu. Monet muutkin kiireet kun painaa päälle, liikkuu päättäjät ikäänkuin liukkaalla jäällä. Ei tavallinen tallaaja tajua, koko hommasta mitään lie hajua. Mikä muuttuu paremmaksi. Mikä kansalaisille hyödyksi ja kenen hyödyksi. Aika näyttää, ken elää hän näkee sen. Kaikkea hyvää Sotelle toivoen. Olavi Kylliäinen Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Helsinki siirtyy eteenpäin energian tuotannossa H elenin uudessa pellettilämpölaitoksessa Helsingin Salmisaaressa sytytettiin ensimmäiset puupelletit. Pian laitos tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä helsinkiläisille asiakkaille. Pellettilämpölaitos on merkittävä hanke uusiutuvan energian lisäämiseksi Helenin energiantuotannossa. Suomen suurimmassa pellettikattilassa Helsingin Salmisaaressa palaa nyt siis pellettiliekki. Seuraavien kuukausien ajan pellettilämpölaitos on koekäytössä, ja sillä testataan muun muassa eri tehotasoja, kattilan käynnistyvyyttä, pelletin palamisen puhtautta ja laitoksen turvallista toimintaa. Ennen polttamista pelletti jauhetaan pölyksi, ja puhaltimet kuljettavat sen kattilaan poltettavaksi. Myös tämä kaikki vaatii testaamista. Ympärivuorokautinen lämmöntuotanto pelleteillä alkaa marraskuussa. Laitos tuottaa koekäytönkin aikana huomattavia määriä uusiutuvaa kaukolämpöä helsinkiläisille. Talven mittaan koekäytön edistyessä laitosta ajetaan koko ajan kasvavalla teholla. Alkuvuodesta tuotetaan uusiutuvaa kaukolämpöä jo 25 000 kerrostalokaksion tarpeisiin. Puupelletillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä Helenin kaukolämmön tuotannossa. Lämpölaitoksen valmistuttua Helenin uusiutuvan kaukolämmön tuotanto kasvaa huomattavasti. Helen myy uusiutuvaa kaukolämpöä sekä kotitalouksille että yrityksille. Valitsemalla uusiutuvan kaukolämmön asiakkaat voivat konkreettisesti vaikuttaa energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Pellettilämpölaitos on rakennettu tiiviiseen kaupunkiympäristöön Salmisaaren voimalaitosalueelle, ja rakennus on jo viimeistelyjä vaille valmis. Hanke on lisännyt ja lisää suomalaista työllisyyttä rakentamisessa sekä pellettien valmistuksessa ja logistiikassa. Laitoksen koekäytöt jatkuvat ensi talveen, jonka jälkeen laitos on valmis häiriöttömään käyttöön. Pellettilämpölaitoksen vihkiäisiä vietetään kevättalvella 2018. -j.a. Lenin puisto Ukko-Pekan puistoksi Kaupunkisuunnittelussa raha ei merkitse mitään ? Helsingin Siniset vaativat Lenin-puiston nimen muuttamista Ukko-Pekan puistoksi. Historia on historiaa ja puisto on nimeään kantanut ja vakiinnuttanut jo lähes 60 v. Lenin oli ensinmäinen, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden, minkä jälkeen vasta muut voivat tunnustaa sen. Toisin kuin Stalin, hän ei koskaan toiminut Suomea vastaan eli kyllä Lenin on puistonsa ansainnut. Ukko-Pekallakin on jo patsaansa. Raimo Laine Teknikko Merihaka ? Kaupunkisuunnittelussa palaa, ei toimisto vaan raha. Yli 20 vuotta on suunniteltu Vallilanlaaksoon tiedebussin linjaa. Nyt sen tilalle suunnitellaan raitiotielinjaa. Busssilinjaa perusteltiin muutaman minuutin matkalyhennyksellä Otaniemesta Viikkiin. Raitiotielinjan perusteita ei ole. Konsulttitoimisto WSP ehdottaa kaupungille kevytsiltaa Siltasaaren kärjestä Kaisaniemeen. Sitä aletaan nyt suunnitella. Sillan vieressä on Unioninkadun silta ja toisella puolella rautatien vieressä kulkeva tie. Minkähän verran konsulttitoimisto on laskenut sillan kustantavan ja kuinka paljon heidän osuutensa on? Mikä on käyttäjien päivittäinen lukumäärä? Kuinka paljon suunniteltu arkkitehtuurikilpailutus maksaa ? Voiko kaupunkisuunnittelu kertoa nämä luvut? Eija Saha Viides Linja Malminkartanossa AEL:n alueelle uutta asumista Malminkartanossa Ammattienedistämislaitossäätiön (AEL:n) alueen suunnitteluun haettiin ehdotuksia arkkitehtuurikilpailulla. Viistoilmakuva: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. ? Malminkartanossa Ammattienedistämislaitossäätiön (AEL:n) alueen suunnitteluun haettiin ehdotuksia arkkitehtuurikilpailulla, johon kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa. Kilpailuun saatiin neljä työtä nimimerkeillä: Sinne ja Takaisin, Letti, Mixmax ja Game Plan. AEL:n koulutukset ovat siirtymässä yhteistyöyritysten tiloihin. Opetustilat Malminkartanossa jäävät tyhjilleen. Niiden tilalle on tulossa asuinrakentamista ja puisto. Kaavoituksen pohjaksi maanomistaja AEL on järjestänyt alueen käytöstä arkkitehtuurikutsukilpailun, johon on kutsuttu mukaan neljä arkkitehtitoimistoa. Kilpailun tavoitteena on löytää monipuolinen Malminkartanoa täydentävä ja alueen vetovoimaa lisäävä kokonaissuunnitelma. Suunnitelman tulee olla Malminkartanon henkeen sopiva, kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen, ekologisesti sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Kilpailuohjelmaan on kirjattu kriteerit, joiden mukaan työt arvostellaan. Asukkaat vaikuttivat ohjelman sisältöön alkuvuonna 2017 järjestetyssä työpajassa. Kaikissa kilpailutöissä asuinkerrosalaa on 50 000 k-m2, mikä tarkoittaa asuntoja noin 1 250 asukkaalle. Asumisen lisäksi alueelle tulee sijoittaa yhteistiloja ja liiketilaa. AEL:n päärakennus tulee säilymään. Lisäksi tontilla oleva painotalo voidaan säilyttää, mikäli sille löytyy uusi käyttötarkoitus. Pihkapuistosta Malminkartanonhuipulle tulee suunnitella puistoyhteys. Kilpailutyöt ovat esillä 25.10–8.11.2017 – Malminkartanon kirjastossa, Puustellintie 6 – Helsingin verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat Kilpailutöitä voi kommentoida 25.10.–8.11.2017 verkossa osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/ael. Saadut kommentit kootaan ja viedään palkintolautakunnalle tiedoksi ennen voittajan valintaa. Kilpailun tulos julkistetaan 1.12.2017. Kaavoitus aloitetaan vuoden 2018 aikana ja se etenee vaiheittain. Vaiheistus on riippuvainen koulun toiminnan aikataulusta ja rakennusten purkuaikataulusta. Rakentaminen ajoittuu tulevan kymmenen vuoden ajalle. Haikaran viimevierailut Kätilöopiston sairaalassa yli 300 000 suomalaista. Lisäksi lukemattomat kätilöt ja lääkärit ovat saaneet koulutuksensa ja kokemuksensa sairaalan suojissa. Kätilöopiston sairaalan historia juontaa juurensa yliopiston kätilöopetuksesta, joka alkoi vuonna 1816. Helsingin Kumpulassa Kätilöopiston sairaala on toiminut vuodesta 1960 lähtien. Se oli valtion omistuksessa vuoteen 1986 saakka, jolloin peruskorjausta vaatinut sairaala siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen nimellisellä yhden markan hinnalla. Vuonna 2000 Kätilöopiston sairaalan toiminnasta tuli osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä ja Hyksiä. Kätilöopiston sairaalassa alettiin 1970-luvulta lähtien muuttaa toimintatapoja kohti perhekeskeistä synnytystä. Yhtäjaksoisesti isät ovat päässeet mukaan synnytyksiin vuodesta 1976 lähtien. Suomen ensimmäinen perheosasto perustettiin vuonna 1996 ja Haikaranpesä avattiin kahta vuotta myöhemmin. Kätilöopiston sairaalassa on tehty pitkäjänteistä työtä imetysohjauksen kehittämiseksi Maailman terveysjärjestön ja Unicefin Vauvamyönteisyysohjelman mukaisesti. Tavoitteena on ollut imetyksen käynnistymisen turvaaminen. Vauvamyönteisyys eli Baby friendly -sertifikaatin Kätilöopiston sairaala sai ensimmäisen kerran vuonna 2010 ensimmäisenä suurena synnytyssairaalana Suomessa. Kätilöopiston sairaala oli ensimmäinen suomalainen sairaala, jonka Vauvamyönteisyyssertifikaatti uusittiinvuonna 2015. Kätilöopiston sairaalassa on pitkä perhesuunnittelun kehittämiseen liittyvä tutkimusperinne. Hormonikierukan kehitystyö alkoi jo 1970-luvulla. Se tuli ensimmäisenä markkinoille Suomessa vuonna 1990. Sittemmin hormonikierukasta on tullut suomalaisen lääketeollisuuden tärkein myyntituote, jota myydään yli 120 maassa ja jolla on maailmalla miljoonia käyttäjiä. Kätilöopiston sairaala on osallistunut aktiivisesti myös lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen kehittämiseen. Tämä tutkimus on muuttanut keskeytyspotilaiden hoidon täysin: nykyisin 95% potilaista valitsee lääkkeellisen hoidon kaavinnan sijaan. Lääkkeelliset keskeytykset tehdään osinkotona. ? Merkittävä lehti Suomen ja pääkaupunkiseudun synnytystoiminnan historiassa on kääntymässä. Vajaan 60 vuoden aikana Kätilöopiston sairaalassa on syntynyt
5 Viikot 44-45 • Nro 20 M unkin S eutu Mantere MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi Vesimaksuihin 1 prosentin korotus Pikku Huopalahden puiston leikkipaikan peruskorjaus alkaa Leikkipaikka rakennetaan peruskorjauksessa kokonaan uudelleen, kuitenkin niin, että paikan nykyinen luonne ja tunnelma säilyvät. ? Helsingin kaupunki aloittaa Meilahdessa sijaitsevan Pikku Huopalahden puiston leikkipaikan perusparannustyöt lokakuun aikana. Kunnostettava alue sijaitsee Pikku Huopalahden vesialueen itärannalla. Leikkipaikka rajautuu itäja kaakkoisreunaltaan Vesikujaan. Leikkipaikka rakennetaan peruskorjauksessa kokonaan uudelleen, kuitenkin niin, että paikan nykyinen luonne ja tunnelma säilyvät. Aitalinjausta muutetaan leikkipaikan sivuitse suunnitellun pyöräilyn laatureitin johdosta. Leikkipaikan reunat luiskataan ja niihin istutetaan uutta kasvillisuutta. Lisäksi leikkivälineitä ja istutuksia uusitaan. Kiipeilyverkkopyramidi säilytetään. Kaareva pergolarakenne sekä huvimaja kunnostetaan. Myös alueen valaistusta uusitaan. Rakennustyöt valmistuvat kesällä 2018. Kunnostuksen aikana leikkipaikka on poissa käytöstä. Pahoittelemme työstä aiheutuvaa haittaa. ? Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, HSY:n jäsenkunnissa vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin yhden prosentin. Nostolla kustannetaan toimintavarmuutta turvaavia investointeja kuten uutta jätevedenpuhdistamoa. Nosto korottaa vesihuollon käyttömaksuja yhteensä kolme senttiä kuutiota kohden. Tämä tarkoittaa keskiverto-omakotiasujalle noin 11 sentin korotusta kuukaudessa. Vesihuollon palvelumaksut pysyvät ennallaan. Myös kiinteistöjen jätehuoltomaksut pysyvät ennallaan. Uudet maksut tulevat voimaan 1.1.2018. Vesihuollon käyttö-, perusja liittymismaksut nousevat keskimäärin yhden prosentin. Maksujen korotus käytetään käynnissä oleviin suuriin investointeihin kuten Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen ja verkoston toimintavarmuuden parantamiseen. Vesihuollon käyttömaksu nousee nykyisestä 3,12 eurosta 3,15 euroon kuutiometriltä. Käyttöja perusmaksujen keskinäinen osuus ohjaa edelleen vedenkäytön vähentämiseen. – Teemme jatkuvasti töitä tuottavuutemme parantamiseksi ja huolimatta suurista investoinneistamme vesimaksumme ovat edelleen edullisempia pääkaupunkiseudulla kuin muissa suurissa kaupungeissa ja selvästi edullisemmat kuin Suomessa keskimäärin, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Avoimet ovet Niemikotisäätiössä Haagassa ? Niemikotisäätiön Haagan toimintatalon avoimet ovet keskiviikkona 29.11. kello 10-17. Mielenterveysyhdistys Vernetti esittäytyy myös. Vanha viertotie 22 c, kahvitarjoilu. Tarve Puu putoaa, omenan suu syö maata. Mätäne, sinä kuoleva. Ikuisuus on luotu meitä varten. Ja tarve kuin avaruuden holvien loputon fuuga. Kimmo Mantere (Nikolle) Tuntemattoman sotilaan Hietanen palaa Alppilaan Työväenasuntomuseon sisäpiha Kirstinkujalla pääsi uuteen Tuntemattomaan. Kuva: Juhani Styrman. Rakkautta ilmassa: Hietanen (Aku Hirviniemi) tapaa Petroskoissa Veran (Diana Pozharskaya) Kuva: Elokuvaosakeyhtiö Suomi. Sadan markan villat 1950-luvulla, Laineen Tuntemattoman aikoihin. Kuva: Kari Kohosen kokoelmat. ? Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan klasikkokohtauksia on kun Rokka, Hietanen ja Vanhala, Petroskoin valtauksen jälkeen, tapaavat paikallisen Veran ja hänen ystäviään, joka lopulta intoutuu tanssimaan korpisotureillemme. Autenttisille paikoille ei tuolloin ollut tietenkään asiaa, joten entisiä Äänislinnan kortteleita muistuttavia näkymiä piti etsiä lähempää. Vaatimattomista puutalokortteleista ei 1950-luvulla ollut pulaa, sellaisia löytyi ihan Helsingistä, muun muassa itäisestä kantakaupungista. Veran tanssikohtauksessa Äänislinnaa sai ulkokuvien osalta esittää Porvoonkadun ja Fleminginkadun kulmassa sijainnut Sadan markan villat. Kortteli oli rakennettu 1900-luvun alkuvuosina Helsingin Työväen Rakennusosakeyhtiön toimesta. Noin kymmenen matalaa puutaloa sisältänyt alue, purettiin 1950-luvun lopulla. Nyt Aku Louhimies on ohjannut uuden Tuntemattoman sotilaan, siinä vallataan myöskin Petroskoi ja sama kolmikko menee vierailulle naisten luokse. Uudessa Tuntemattomassa on lisäkohtauksia, jossa Hietanen palaa parikin kertaa Veran luokse. Kolmas tapaaminen päättyy siihen, että Hietanen kävelee puutalojen pihalla. Tämä kohtaus on kuvattu Työväenasuntomuseon sisäpihalla Kirstinkujalla. Paikka on muutaman korttelin päässä Laineen Petroskoista Porvoonkadulta Hietanen on palannut Alppilaan. Tunematon sotilas -elokuvaa esiteään myös elokuvateatteri Rivierassa, Alppilassa. Juhani Styrman
6 Nro 20 • Viikot 44-45 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 44 MA 30.10. Eila TI 31.10. Arttu, Arto, Artturi KE 1.11. Pyry, Lyly TO 2.11. Topi, Topias PE 3.11. Terho LA 4.11. Pyhäinpäivä Hertta SU 5.11. Reima VIIKKO 45 MA 6.11. n Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä Mimosa TI 7.11. Taisto KE 8.11. Aatos TO 9.11. Teuvo PE 10.11. Martti LA 11.11. Panu SU 12.11. n Isänpäivä Virpi Opin sauna / Autuas aina, Kylmält’ siellä kylvetään. Suomalainen teinilaulu Päivyri Joutavia puheita ? Vanhatestamentillinen Jumala poikkesi kerran ihmishahmossa kiihkeään suomalaiseen arkipäivään. Hän suuntasi kahvilaan maistaakseen kahvia, jonka tiesi suomalaiseksi intohimoksi, ja vilkaisi ohimennen lehtihyllyjen lööpit. Niissä tosi-tv:n tähdet ryöpyttivät kilpailijoitaan paino-ongelmien ruotimisesta julkisuudessa ja poliitikot piikittelivät toisiaan siitä, miten olivat piikitelleet toisiaan mediassa. Vanhatestamentillinen Jumala asettui kahvilaan ja katseli ympärilleen. Ehkä tavoitan jonkun katseen ja voin vaihtaa muutaman sanan siitä, miten suomalaiset kokevat luomakuntani tähän vuodenaikaan, hän tuumi. Mutta kaikki olivat keskittyneet kukin omaan kännykkäänsä. Raivokkaat tviitit kiisivät virtuaalisiin kanaviin. Vanhatestamentillinen Jumala aisti ilmapiiristä tunteiden virtaa, hysteeristä raivoa, mielen kiihkoa ja pahaa mieltä. Hän värähti. Nämä ihmiset olivat hillinneet tunteitaan niin monta sukupolvea viileässä maassaan, ja nyt selvästi se pato oli purkautunut hallitsemattomaksi pulinaksi, vanhatestamentillinen Jumala päätteli. Täältä puuttuu rauha ja selkeys. Ja hän muisti omat turhautuneet sanansa profeetta Jeremialle, joka kaikista elämänsä vaikeuksista uupuneena oli purskahtanut hysteeriseen valitukseen. ”Jos et puhu joutavia, vaan puhut niin kuin puhua tulee, saat jälleen olla minun suunani. Ihmiset kääntyvät sinun puoleesi, mutta älä sinä käänny heidän mielensä mukaan”, Jumala oli profeettaansa ojentanut. Vanhatestamentillisen Jumalan näitä pohdiskellessa muuan kahvilassa istuva nosti katseensa kännykästä. Hän näki kahvia hitaasti siemailevan turistin, joka seurasi hiljaa ensimmäisen lumihiutaleen leijumista alas harmaalta taivaalta. Hän jäi tuijottamaan. Näyssä oli jotain niin tyyntä. Freija Özcan Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja pappi Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Joulumyyjäiset Lehtisaaren päiväkodissa ? Lehtisaaren päiväkodin ja koulun Joulumyyjäiset LA 25.11.2017 10 -13. Papinpöydänkuja 10, 00340 Helsinki Ohjelmassa mm. arpajaiset, kahvila ja makkaranpaistoa, leivonnaisia voi ostaa myös mukaan. Myös lapsille mukavaa puuhaa. TERVETULOA! Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www. helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30–17.15 seurakuntatalossa. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, ei 19.10. Iltatee to klo 18.30 seurakuntasalissa. Sanajumalanpalvelus pyhäinpäivänä 4.11. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Jouni Hartikainen, Mirjam Kyrönseppä, mukana Procantus-kuoro. Jumalanpalveluksessa luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja heille sytytetään kynttilät. Kirkon sisäpihalle voi tuo myös oman kynttilän. Uskonpuhdistuksen muistopäivän juhlamessu su 5.11. klo 11 Leo Glad, Kaisa Sidoroff, kirkkokuoro. Hyvän mielen kuntojumppa +65 ma klo 10. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e. Kirjallisuuspiiri ma 6.11. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. John Williams: Stoner, alustaja Juhani Hares. Askartelukerho maanantaisin klo 18 alakerrassa. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä toisten kanssa. Avoin aulakahvila keskiviikkoisin klo 13 kirkossa. Lauluhetki ja kahvit ke 15.11. klo 13 seurakuntasalissa. Laulamme isänmaallisia lauluja ja kansanlauluja, mukana Eeva Löflund ja Risto Kultala. Joululaulukuoro tulee jälleen! Harjoitukset torstaisin alkaen 9.11. klo 1819.30. Tiedustelut kanttori Kaisa Sidoroff, kaisa.sidoroff@evl.fi Messu su 12.11. klo 11 Tarja Frilander, Mirjam Kyrönseppä. Merimieskirkkopiiri ma 13.11. klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon päätykamarissa. Kirkkoisäntäkoulutus pe 17.11. klo 18. Tule koulutukseen ja tule samalla tutustumaan meihin ja kirkkoon vähän uudesta näkökulmasta. Munkkiniemen seurakunnassa järjestettävin tilaisuuksiin tarvitaan apukäsiä, kahvinkeittäjiä, emäntiä, isäntiä ja messuavustajia. Voisiko tämä olla sinun paikkasi. Kouluttajina Jouni Hartikainen, Leena Leppilahti ja Marko Lahtinen. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Muistoa kunnioittaen pyhäinpäivänä 4.11. klo 18. Musiikkipitoinen iltatilaisuus, jossa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään heille muistokynttilät. Kanttorit Mirjam Kyrönseppä, Kaisa Sidoroff ja Senni Valtonen, musiikki, näyttelijä Hannu Huuska, lausunta ja Sinikka Peltohaka, rukous. Verkoston messu sunnuntaisin klo 17. Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30–11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 lastentilassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 lastentilassa. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16–18 kirkossa. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Olohuone tiistaisin klo 13–15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13– 14 kirkon aulassa. Ohjelmassa hartaushetki, kahvit ja seurustelua. Laulumatinea Laudate Dominum! to 16.11. klo 13 Sopraanot Leila Lukander-Pajula ja Aila Kinnunen esittävät mm. Merikannon, Pylkkäsen ja Kuulan musiikkia, kanttori Kaisa Sidoroff säestää. Vapaa pääsy, kolehti Lähetysseuran Tasauskeräyksen hyväksi. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin kerran kuukaudessa klo 18-20, kokoontumiskerrat, 21.11. ja 12.12. Luemme ja tutkimme Roomalaiskirjettä luvut 5-8, saamme kulumisia lähetyskentiltä, rukoilemme lähetyksen puolesta. Piirin vetovastuussa Hannu ja Tuija Holopainen. Diakonissalaitos avaa hätämajoituksen ? Helsingin Diakonissalaitos avaa kylmenevien säiden takia hätämajoituksen. Majoitus on suunnattu EUalueen liikkuvalle väestölle, jotka asuvat pääosin ulkona, teltoissa ja hylätyissä rakennuksissa. Hätämajoitus avataan Helsingin Diakonissalaitoksen Alppikadun korttelissa tämän viikon perjantaina 20.10.2017. Petipaikkoja on 100 ja hätämajoitus on avoinna jokaisena viikon päivänä klo 21-08. Aukioloaikoina paikalla on jatkuvasti henkilökuntaa. Helsinkiläiset asunnottomat menevät ensisijaisesti Hietaniemen palvelukeskukseen. Paperittomien hätämajoitusta järjestää Helsingin seurakuntayhtymä Hermannissa. Mikäli helsinkiläisille tarkoitettu Hietaniemi on täynnä, Hermannissa on lisäpaikkoja. Helsingin kaupungin kanssa on sovittu, että Diakonissalaitos järjestää hätämajoitusta lähtökohtaisesti liikkuvalle väestölle. Emme kuitenkaan jätä ketään ulos, jos muuta paikkaa ei ole. Ebeneser-säätiön Siiri Vallin apuraha ? Ebeneser-säätiö edustaa maassamme varhaiskasvatuksen ja lastentarhanopettajankoulutuksen historiaa. Ebeneser-säätiön tarkoituksena on varhaiskasvatuksen ja vanhemmuuden tukeminen sekä lastentarhatyön kulttuurihistoriallisen merkityksen vaaliminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tukee ja edistää varhaiskasvatuksen tutkimusta ja koulutusta sekä osallistuu yleiseen kasvatustoimintaan. Säätiö ylläpitää Lastentarhamuseota ja -arkistoa. Siiri Vallin rahastosta jaettava apuraha on suuruudeltaan 10 000 euroa ja se myönnetään jatko-opintojen loppuvaiheessa olevalle opiskelijalle lisensiaattitai väitöskirjatyön tekemiseen. Apuraha jaetaan parittomina vuosina. Opetusneuvos Siiri Valli (1919–2005) arvosti lastentarhanopettajien korkeatasoista koulutusta ja varhaiskasvatustutkimusta. Valli toimi laajasti päivähoitotyössä mm. lastentarhanopettajana, Lastentarhaseminaari Ebeneserin rehtorina sekä tarkastajana ja päivähoitotoimen johtajana Helsingin kaupungilla. Hän toimi aktiivisesti Lastentarhanopettajaliitossa ja Ebenesersäätiössä ja vaikutti Lastentarhamuseon perustamiseen. Ebeneser-säätiön hallitus päätti jakaa Siiri Vallin apurahan vuonna 2017 kahdelle väitöskirjatutkijalle, kasvatustieteen maisteri Hanna Hjeltille Tampereen yliopistosta ja kasvatustieteen maisteri Noora Heiskaselle Jyväskylän yliopistosta, molemmille 5000 euroa. Molemmat tuovat uutta, ajankohtaista ja sovelluskelpoista tietoa varhaiskasvatuksen käytäntöön ja hallinnon käyttöön. Hanna Hjeltin väitöskirjan aiheena on Varhaiskasvatustyö puheena Diskurssianalyyttinen tutkimus suomalaisen varhaiskasvatustyön rakentumisesta ammattilaisten puheessa. Hjeltin tutkimus kohdistuu eri asemassa oleviin varhaiskasvatuksen ammattilaisiin sekä heidän puheessaan mahdollisesti esiintyviin ristiriitoihin alan ammatillisen eetoksen, ohjaavien asiakirjojen sekä paikallisen toimintakulttuurin välillä. Tämä tieto on tarpeellista mm. varhaiskasvatusta koskevien uudistusten toimeenpanossa paikallisesti ja kansallisesti. Noora Heiskasen väitöskirjan aiheena on ”Kuvaukset tukea tarvitsevasta lapsesta ja tuesta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogisissa asiakirjoissa”. Väitöstutkimuksen aihe on suomalaisessa varhaiskasvatuksessa hyvin ajankohtainen, sillä lapseen liittyvä kirjaaminen on sekä merkitykseltään että määrältään lisääntynyt varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, kun lapselle laadittava varhaiskasvatussuunnitelma tuli velvoittavaksi vuonna 2015. Heiskasen tutkimusaihe liittyy varhaiskasvatuslain puutteisiin sekä paikallisten käytäntöjen moninaisuuteen. Tutkimus tuo kaivattua tietoa lainsäädännön, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja arjen käytäntöjen kehittämiseen.
7 Viikot 44-45 • Nro 20 M unkin S eutu Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51 ja aineistopäivä on keskiviikkona 13.12. Soita ja varaa paikkasi ajoissa! Riitta Juslin 09-413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Hauskanpitoa ja raamatunkertomuksia Munkkiniemen kirkossa Terho, 6, ja Joona, 7, katsovat raamatunkertomusta tietokoneelta Siirin kanssa. Jatkoa sivulta 3 ? – Täällä on ihan älyttömän kivaa! Ja parasta on kun saa askarrella, Noora vastaa, kun häneltä kysytään, mikä saa hänet tulemaan kirkkoon joka sunnuntai. Mukavaa yhdessäoloa, leikkejä ja raamatunkertomuksia Verkostossa on joka sunnuntai saarnan aikana neljä lasten solua eri ikäisille lapsille. Samalla kun tyttöjen solussa askarrellaan rintamerkkejä, syödään karkkia ja jutellaan siitä, miten Jumala on luonut jokaisen ihmisen ainutkertaiseksi ja arvokkaaksi, viereisessä huoneessa melkein kymmenen 9-13-vuotiasta poikaa kuuntelee opetusta rukouksesta. 3-5-vuotiaat saavat kuulla kertomuksen maailman luomisesta ennen kuin pääsevät leikkimään lasten tilan leluilla, ja 6-8-vuotiaat tulevat juuri sisään oltuaan ensin puistossa leikkimässä. Tänään 6-8-vuotiaiden solussa on ohjaajana Siiri Kuusjärvi, joka on ohjannut solua jo useamman vuoden ajan. – Olen mukana vetäjänä siksi, että minusta on kiinnostavaa tutustua lapsiin, kuulla heidän ajatuksiaan ja keskustella heidän kanssaan Jumalasta ja uskosta. Parasta on se, kun lapset ovat innostuneesti mukana yhteisissä keskusteluissa ja leikeissä. Tänään Siiri vei lapset ensin puistoon leikkimään popcorn-leikkiä, jonka yksi lapsista halusi opettaa muulle ryhmälle. Sisällä keskusteltiin väärin tekemisestä, anteeksi pyytämisestä ja anteeksi saamisesta. Lopuksi rukoiltiin yhdessä lyhyesti. Siiri kertoo, että samaa hyväksi havaittua kaavaa käytetään melkein joka kerta. – Ensiksi leikitään ja pelataan. Sitten käydään läpi päivän raamatunkertomus, josta keskustellaan yhdessä lasten kanssa ja usein kertomusta havainnollisestaan jollain pelillä tai askartelulPyhäinpäivä on valon juhla Kirkon kuvapankki/Markku Pihlaja. ? Pyhäinpäivänä vietetään vainajien ja edesmenneitten pyhien muistopäivää. Tällöin hautausmaita koristavat kynttilämeret. Kynttilöiden sytytys on perimmiltään symboli iankaikkisuuden toivosta ja uskosta kuoleman jälkeiseen elämään. Suomessa tapa viedä muistokynttilä palamaan omaisen haudalle alkoi viime sotien jälkeen. Kynttilöitä vietiin aiemminkin vainajien haudoille, mutta tapa yleistyi 1940-luvulla, kun ihmiset halusivat osoittaa kunnioitustaan sodissa henkensä menettäneitä sankarivainajia kohtaan. Tapa laajeni kansan keskuudessa koskemaan kaikkia hautaan siunattuja omaisia. Kynttilän liekki symbolisoi elämän valoa ja sammunut liekki kuolemaa. Nämä kaksi elämän peruskysymystä kohtaavat erityisesti pyhäinpäivänä. Kun elämän liekki sammuu maallisessa kuolemassa, se palaa edelleen ikuisessa elämässä Jumalan luona. Pyhäinpäivän evankeliumi on Jeesuksen vuorisaarnan alussa oleva autuaaksi julistus. Seurakunnat järjestävät pyhäinpäivän hartaustilaisuuksia ja iltamessuja, joiden yhteydessä luetaan vuoden aikana ajasta iäisyyteen siirtyneiden vainajien nimet jokaiselle erikseen sytytetyin kynttilöin ja hiljaisin muistohetkin. Pyhäinpäivä on tänä vuonna 4. marraskuuta. Lutherin kynästä: Luther kirjoittaa pyhäinpäivästä saarnassaan, jossa hän viittaa Matteuksen evankeliumiin. Autuaita ovat murheelliset: he saavat lohdutuksen. (Matt. 5:4) ”Joka ei tahdo olla maailman lapsi vaan haluaa kuulua kristittyihin, hänen tulee kuulua siihen ryhmään, joka auttaa muita ahdingossa ja hädässä löytääkseen myös itse tarvitessaan lohdutuksen. Kristittyjen etu ilmenee seuraavassa:… Kun maailmalliset ihmiset tuntevat olevansa turvassa ja riemuitsevat, ratas yhtäkkiä kääntyy ja he joutuvat onnettomuuteen, johon he juuttuvat ja tuhoutuvat. Kristityt sen sijaan temmataan tilanteesta ja he pelastuvat kuten Loot Sodomasta, jossa hän oli kauan ja syvästi kärsinyt jumalattomasta menosta. Siksi anna maailman nyt nauraa ja elää kuin viimeistä päivää oman halunsa ja mielensä mukaan. Vaikka joudutkin suremaan ja kärsimään ja päivittäin katselemaan menoa, joka viiltää sydäntäsi, kestä kuitenkin ja muista yllä oleva raamatunlause, anna sen ilahduttaa ja lohduttaa sydäntäsi.” Lainaus teoksesta ”Yksin armosta. 365 päivää Martti Lutherin seurassa.” Käännös Anja Ghiselli. Kirjapaja 2010, s. 232. la. Lopuksi rukoillaan. Rukouksen jälkeen lapset juoksevat kirkkosaliin vanhempiensa luokse. Yksi lapsista huikkaa vielä Siirille lähtiessään: – Nähdään ensi sunnuntaina! Verkosto on luterilainen jumalanpalvelusyhteisö, joka on toiminut aiemmin Munkkivuoren kirkolla ja elokuun alusta sai kotipaikan Munkkiniemen kirkosta. Toiminta on kaikille avointa ja mukana on kaikenikäisiä ihmisiä. Verkoston messut ovat joka sunnuntai klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Lapsille on samaan aikaan omaa ohjelmaa neljässä ryhmässä: 3-5-vuotiaat, 6-8-vuotiaat, 9-13-vuotiaat pojat ja 9-13-vuotiaat tytöt. Alle 3-vuotiaille on oma leikkipaikka kirkon eteisessä. www.verkosto.net Teksti: Meri Hannikainen Kuvat: Ville Huuri / Huuri Creative
8 Nro 20 • Viikot 44-45 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Sadesyksyn kulttuurikierros ? Lokakuun Palsamointi tapahtui Kiasma-teatterissa. Vietin toisen tunnin neljän tunnin ”Performanssitaidetta Kalervo Palsan hengessä” esityksessä. Kiinnostuin pohjoisen Suomen taiteilijasta Pekka Lehdon puolifiktiivisen Palsa-elokuvan kautta, jota hän teki monta vuotta. Performanssi oli ehtaa Palsaa. Lavalla oli neljä taiteilijaa, joista yksi hirttää itsensä omaan sukuelimeen. Nainen soitti viulua haarojenvälistään. Palsan oloinen valokuvaaja kiersi muiden perässä kameran kanssa, vähän tirkistelevän oloisesti. Sinä aikana mitään ei puhuta, mykkää performanssia. Kittilän taiteilijan syntymästä on tänä vuonna 70 ja kuolemasta 30 vuotta. Helsinkiläinen nykytaideyleisö katsoi kiinnostuneen oloisesti esitystä. Urbaani tanssi valloittaa Urban Upa oli jälleen Ateneumissa uuden, nuorekkaan tanssikulttuurin esiinmarssia peräti viitenä päivänä taiteellisen johtajansa Sonya Lindforsin ponnekkaalla vetovastuulla. Ehdin piipahtaa neljänä päivänä. Torstaina katselin Ateneum-salissa videoteoksia, joista kiinnostavin oli Jaakko Pallasvuon ja Anni Puolakan ”Sacre 2”. Tarinassa nainen kieltäytyy rahan ansaitsemisesta, luovuttaa omaisuutensa luuseri-veljelleen, josta tulee rahakas maailmanmatkaaja. Nainen itse päätyy bensaaseman kassalle. Henna Räsäsen ja Julia Nurmion ”Minätila” oli vauhdikas, liikkeellinen tanssiesitys, joka tutki sitä, kuka minä olen ja mistä tulen. Samoin Sensum-ryhmän ”(non)parallel directions” oli kahtena päivänä hyvin puhutteleva rytmillisessä tarkkuudessaan neljän naisen ja yhden miehen ryhmänä. Itse näkemistäni esityksistä ihan huippua oli Linda Martikaisen ”Meeting Him” transseksuaalisen ihmisen elämästä. Hänen partainen naisensa liikkui hyvin kauniisti yleisön edessä ja keskuudessa. Monet esitykset olivat ilmaisia tai hyvin halpoja kahvitarjoilun kera. Urban Apa käyttää mainiosti hyväkseen sisäpihaa, aulatiloja, portaita ja pylvästasanteita. Tavalliset museokävijät eivät voi olla törmäämättä uuteen tanssiin. Ateneumissa toimi myös Turner New Day Radio –nettiasema tapahtuman ajan. Sieltä tuli kuunnelmia ja impromusiikkia. Minä, paljasjalkainen työväenkirjastossa Sunnuntaina 5.11. klo 1517 on mahdollisuus kokea Arvo Turtiaisen runoja, lausuttuna ja laulettuna Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 A. Matinean teemana on ”Itsenäinen Suomi 100 vuotta – Stadin Arska 113 vuotta”. Näyttelijä Risto Aaltonen ja säveltäjä Jukka Linkola esittävät Arvo Turtiaisen runoja vuosilta 1934–1968 kosketinsoitinten säestyksellä. Esityksen runot kertovat Helsingistä ja sen kasvusta mutta myös merestä ja luonnosta. Paljon kuullaan stadin slangiksi. Risto Kolanen haastattelee Turtiaisen puolison, runoilija Brita Polttilan tytärtä, toimittaja Eva Polttilaa lapsuuden ja nuoruuden aikaisista perhemuistoista. Eeppi Ursin laulaa Turtiaisen runoihin Kehtolaulu tuulessa taivaalla kuulkaa, Meren rannalla, Musta kivi ja Tyttö puhdistuspuolelta Linkolan säveltämät laulut. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua kysymyksillä ja henkilömuistoilla. Järjestäjä on Työväenkirjaston ystävät ry. Tapahtuma on itsenäinen osa 4. Stadin Työväenkirjallisuuspäivää 3-5.11., jossa on mm. uusien kapinarunojen ilta perjantaina 3.11. klo 18 ja koko lauantai-iltapäivän klo 12-19 keskustelu syksyn uusista kirjoista Sörkan työväenkirjastossa ja vastapäätä JHL:n auditoriossa. Pääpuhujina itsenäisyysvuodesta 1917 ovat professorit Pertti Haapala, Seppo Hentilä ja Pentti Arajärvi. Kirjailijoista mukana ovat mm. Kjell Westö ja Heidi Köngäs. Mauno Koiviston elämää arvioidaan. Musiikkia Töölönlahden huviloilla Encanton salongit Linnunlaulun huviloissa ovat mielenkiintoinen, uusi tapahtumasarja. Kuulimme kamarimusiikkia viululle, sellolle ja pianolle Eläintarhan huvilan alakerrassa, Porvariskotimuseossa. Ilta alkoi ja loppui musiikkiin. Menin paikalle kuuntelemaan kirjailija, ohjaaja Heidi Köngästä, joka kertoi syksyn kirjastaan ”Sandra”. Se kuvaa kolmen kertojan kautta kansalaissodan tapahtumista Ruovedellä 1918, joka sijaitsi rintamien välissä. Yleisö saattoi kysyä tekijältä aiheesta. Sellisti Lea Pekkala emännöi. Viuluvirtuoosina oli Georg Kallweit. Encanto Music ry on perustettu lisäämään eri maalaisten taiteilijoiden välistä yhteistyötä samalla kun sen projekteissa on kohtaamisia eri taidelajien, erityisestä kirjallisuuden ja musiikin välillä. Encanto Festival on järjestetty kolme kertaa: vuonna 2015 Helsingissä ja vuosina 2016 ja 2017 Kauniaisissa. Ensi vuoden festivaali toteutuu sekä Helsingissä että Kauniaisissa. Linnunlaulun taidesalonkeja järjestetään ympärivuotisesti huvila-alueen eri huviloissa, siis Villa Kivessä, Sinisessä huvilassa ja kuten nyt Eläintarhan huvilassa, joka sijaitsee Cafe Pirittan takana, Helsingin kaupunginteatterin vieressä. Vanha puuhuvila tuli yksityisen käytön jälkeen kaupungin omistukseen ja vakiintui kulttuurikaupunkivuoden 2000 jälkeen viimeisen omistajan tapaan asumiskäyttöön, nyt taiteilijaresidenssiksi. Uusi musiikkikeidas vetää Tenho Restobarista Helsinginkadulla on muodostunut 1,5 vuoden aikana suomalaisen uuden musiikin tekijöiden suosittu esiintymispaikka, jonka illat ovat ilmaisia. Alkusyksystä kuuli mm. Selma Savolaisen blueslaulua, sitten Adele Sauloksen puhallinjazzia. Vuorossa oli flamencon taitureita. Alun perin pohjoisesta Suomesta ponnistavan Anna Murtola ja Joonas Widenius –duon konsertissa kuulimme sekä perinteisen flamencon syvempiä sävyjä, että kevyempiä laulelmatyyppisiä kappaleita. Flamencolaulaja Murtolan sävykäs ääni ja Wideniuksen flamencokitaran taitavat rytmit pääsivät intensiivistä vuoropuhelua. Duon pitkä yhteinen musiikillinen taival on hionut flamencolle tyypillisen vuoropuhelun yhteen tiukoiksi rytmeiksi ja puhuttelevaksi tulkinnaksi. Yonan ja Leissin tunnelmaa – Jos lintu oisin / lentäisin / Yli tän kapisen kylän / pois täältä kiitäisin / Tuuli tarttuis siipiin / siinä lepäisin vaan / Heräisin siniseen, tämän vuosikymmenen laulajasuosikki Yona lauloi meille encorena Samposoikoon! –klubilla Erottajalla kitaristiparinsa Leissin tuella. Erityisen hieno oli Yonan uusi kappale ”Sielu yrittää selittää”, jolla ei ole vielä omaa nimeä valmiina. Tangoista räppiin kulkee laulajan tulkintakirjo. Itse pidä eniten tunnelmaballadeista, kuten ”Tanhusta”: – Tanhuan kanssasi illoin / Salamaailmassa alla havukaton / Hämärä kun askeltamme uuvuttaapi / Käymme levolle päälle sammalmaton. Pauliina Alanko on todella parisuhdehäkissä. Kuva: Paddy Reynolds. Kultsan lauluillassa Kaisla Flood & Jarkko Niemi. Kuva: Risto Rautee. Sara Ristola on puhdas neito ja Katja Brandt paha noitatäti Mustalaissadussa Aleksanteri teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Nuppu Koivu (vas.) ja Tiia Rantala sisarina häämekoissa meren kalliolla. Kuva: Sonja Järvisalo. Kirjailija Heidi Köngäs (oik.) puhuu Sandra-kirjastaan. Elintarhan huvilaillan emäntä Lea Pekkala vieressä. Kuva: Laura Kajander. Tanssiryhmä Sensum on hyvin rytmillinen Urban Apassa Ateneumissa. Kuva: Liina Aalto-Setälä. Eeppi Ursin laulaa neljä Turtiaisen runoa Työväenkirjastossa. Kuva: Laura Malmivaara.
9 Viikot 44-45 • Nro 20 M unkin S eutu Kulttuuri Kultsan monipuolinen syksy ? Kaisla Flood & Jarkko Niemi palasi lokakuulla duon syntyareenalleen Teatteri Kultsalle suomenkielisellä ohjelmistolla. Keväällä 2015 he esittivät siellä englanninkielisiä lauluja. Parin lauluyhteistyö syntyi Juice–lauluiltojen innoittamana. Flood on Kultsan näyttelijä, joka on tehnyt haavanlehtimäisiä naistyttörooleja; Niemi on soittanut teatterin orkesterissa ja muualla. Flood myös soitti komppikitaraa ekan kerran. Duo tunnetaan kaksiäänisyydestä unplugged-hengessä ja herkästä tunnelmoinnistaan, joka ammentaa musiikkinsa kauniista melodioista ja puhuttelevista teksteistä. Aluksi kuulimme Dave Lindholmi, Tuomari Nurmiota, Kauko Röyhkää ja Eppu Normaalia. 1970-luvun laululinjaa jatkoi Kasevan ”Joku joka rakastaa”. Uudemmista lauluista saimme nauttia Anna Puun ”Mestaripiirroksesta” ja Tuure Kilpeläisen ”Tahtoisin, tahtoisin”. Toisella jaksolla puhutteli eniten Floodin hermoherkkä tulkinta Donnerin laulusta ”Niin vähän on aikaa” ja yllätyksenä Niemen kunnianosoitus kymiläisille juurilleen Haapasaareen. Juha Vainion vähemmän tunnettu ”Mies Itä-saariston” kosketti sanoillaan. Duon omasta tuotannosta meille valittiin kolme kaunista laulua. Niistä kaunein oli ”Aamu viiden hämärässä”. Myös ”kaiken jälkeen” ja ”Sisällä läikähtää” soi kauniisti tuttujen suomi-iskelmien joukossa. Illan sinetöi Eppujen ”Onnellinen hetki elämässä”, johon duo teki spontaanit uudet loppusanat kiitoksena kaikille. Kultsan Yksitellen on naisten kirjoittamia, ohjaamia ja esittämiä monologeja parisuhteesta, menetyksestä ja haaveiden läsnäolosta. Pauliina Alangon työryhmän kokosi antaumuksella tekstejä, novellin katkelmia ja runoja. Monologikimara koostui kahdeksan kirjailijan teksteistä kuuden näyttelijä esittäminä. Ensimmäisen jakson vahvimmat tulkinnat ovat Alangon itse esittämä ”Hauta” Riikka Ala-Harjun tekstiin. Nainen haluaa järjestää 30v-bileet, joihin tarvitaan vielä Asseria organisoijaksi, ja sitten olisi Asserin lähtö kierrätykseen. Usein koomistraagisissa osiin leimautunut Alanko on nyt herkkä tahtonaisen osassa, joka päätyy tutkimaan hautaa, johon Asser ei mahdu. Hyvin tulkittu on kahden uuden kasvon Heini Reynoldsin ja Tuija Pihkasen esittämä ja ohjaama ”Tehoterapiaa” Anne-Leena Härkösen hauskaan tekstiin. Reynoldsin ”Pue vähemmän” tarina lapsuuden patoutuneista tunteista tytön ja hänen esikuvatyttönsä välillä on myös hieno. Uusi kasvo on myös Päivi Rautiaisen tunteen fyysisyydellä esittämä ote Märta Tikkasen ”Vuosisadan rakkaustarinasta”. Toisella jaksolla rakkauden surut vaihtuvat eroihin ja pettymyksiin, mutta huumoria unohtamatta. Pidin hyvin paljon Tuija Pihkasen tulkinnasta, liikkumisesta ja etenkin laulamisesta Rosa Liksomin aika absurdiin tekstiin ”Kun oli lapsi pääsin isän kanssa markkinoille” novellista teoksessa Unohdettu vartti. Tytär ei kestä vedenneidon pudottamisesta, mutta saa siitä ystävän ja turvan, kunnes murrosiässä vedenneito ei enää ilmesty. Tytön seksuaalisuuden herääminen on koitoksella. Erikoisin on Katja Honkasen ”Uni” Maria Jotunin kokoelmasta Suhteita. Painajaisunen herättämä nainen herää todellisuuteen, joka ei ole juuri parempi. Hän on lapseton ja elää rakkaudettomassa liitossa. Mitä elämästä jää käteen? Naiselle jää verinen, luutun tehtävää hoitanut, pusero, joka muuttuu lapseksi. Hyvin herkkä on ilmeikkään Heidi Ripatin ”Marraskuuta” Raija Siekkisen novellista kokoelmassa Kaunis nimi. Siinä eletään meren ja kalastuksen parissa. Videokuvaa käytetään enemmän kuin muissa yhteensä. Sakilaisten lauluja Kun tutustuin MikkoOlavi Seppälään muutama vuosi sitten, olisi tuntunut oudolta ajatella, että hieman kirjatoukkamainen tutkija muuntautuu Teatteri Avoimien Ovien aulatasanteella 1910ja 1920-lukujen sakilaislauluja tai kieltolakibiisejä taitavasti tulkitsevaksi, vähän dandymäiseksi solistiksi mirri kaulassa. Hän hallitsee yhtä hyvin kaunolaulun kuin veijarimaiset kupletit. Jylhä oli tulkinta ”Stadin kundin kaihosta”. Mutta niin tapahtuu muodonmuutoksessa. Häntä on kuultu isomman orkesterin kanssa Hakasalmen huvilalla. Nyt hän oli bassonsoittaja Antti Kivimäen kanssa pianisti-juontaja Eeppi Ursinin vieraana ”Suomi laulaa”-klubilla Erottajankatu 5:n teatterissa. Ensimmäinen jakso meni Stadin lauluissa, Sakilaisten laulu, Jätkä, Töölön laulu, Anna mun uinua, Sörkan nurkilta ja Stadin kundin kaiho. Tyyliin kuului, että sävelmät olivat joko traditionaalisia tai ulkomaisia lauluja, jotka kuplettimestari J. Alfred Tanner tai minulle uusi sanoittaja Eino Kettunen sovelsi kaupunginosiin. Toisella jaksolla nautimme kupleteista Suomen historiasta 1917-32. Sen aloitti Tannerin ”Tavaritshin svabodaseikkailut” vallankumousvuoden tapahtumista. Muiden aiheita oli viinan kieltolaki tai naisten tulo työelämään. En tiennyt, että ”Millanen on Viipuri” on alun perin saksalainen slaageri illoista pienessä kaupungissa. Eeppi Ursin haastatteli mukavasti Seppälää laulujen synnystä ja kieltolakiajasta. Kun historiantutkija kävi Työmies-lehden vuosikertoja lävitse, samalla ylös kirjautuivat sakilaislaulut. Naisklovnien juhlaparaatia Olipas ratkiriemukas sunnuntai Stoan, itäisen Helsingin kulttuurikeskuksen, musiikkisalissa. Teatteri Metamorfoosi järjesti MetaCLOWNS –tapahtuman, jonka soolokimaran koin. Roosa Hannikaisen ”Usva Huu” lämmitti meidät jo hyvään tempoon. Helena Lemisen ”Grace von Virtanen” päätyi edessämme avioliittoon sellokotelon kanssa. Itse pidin koko illan parhaimpana numerona Soile Mäkelän ”Halla Kalmaa”, joka järjesti siviilipersoonansa hautajaiset edessämme salissa. Kalmahuuruinen nauru ei tukehtunut kurkkuumme, vaan vapautti muistoja elämän kiusallisista tilanteista. Toinen puoliaika oli epätasaisempi. Hanna Terävä on kotimaisen naisklovnerian kiistämätön tähti, mutta hänen ”Uneliansa” matkalaukkujen avaamisja sulkemisleikkinsä ja niiden sisältä löytyneet lastenleluäänensä oli kokonaisuutena ylipitkä esitys, unelias. Terävä sai kyllä ammattitaidollaan yleisöstä vaikka mitä ääniä irti. Melkein tunnin esitys vei tilaa kahdelta muulta klovnilta. Iika Hartikaisen ”Ilmi” esitti hyvin sympaattisen musiikkinumeroon valmistautumisrituaalin, joka puhutteli pienin elein. Sinikka Lumiluodon ”Dahlia Humus” järjesti meille teknisen viivytyksen jälkeen lottoarvonnan lisänumerot. Hänkin villitsi yleisön ison lottosymbolipallon heittelyyn pitkin katsomoa. Pinteriä Kaartinkaupungissa Syksyn myönteinen yllätys on Malenkiteatterin ”Vähän niin kuin Alaskassa”, jota esitettiin Höyhentämössä Kaartinkaupungissa. Teksti on – ei enempää tai vähempää kuin – Harald Pinterin, brittiläisen näytelmäkirjailijan. Suomennoksesta vastaa Juha Siltanen. Pinterin tekstien tapaan todellisuus kuoriutuu vähitellen esiin. Tiia Rantalan mainiosti esittämä päähenkilö herää unitilasta, ja hän tunnistaa vaikeasti omaa ikäänsä, sukulaisiaan ja mitä välillä on tapahtunut. Taustaksi kerrotaan v. 1915–16 Euroopassa levinnyt Unitauti, joka sai ihmisen jähmettymään varjoelämään ”kuin Alaskassa”. Rantala lausuu vuorosanoja tarkassa rytmissä ääninauhalta kuultavan miehen, sirkustaitelija Vesa Purokurun kanssa. Välillä häntä tulee hoitamaan isosiskoa esittävä Nuppu Koivu, joka oli vain pikkutyttö kun päähenkilö vaipui unitilaan. Hän näyttelee hyvin tarkasti rytmittäen; hänellä on myös rooli uusimmassa Kaurismäki-elokuvassa. Perheenjäsenten kohtaloa ja sisaruussuhdetta puidaan. Syntymäpäiväjuhlat pitäisi järjestää, mutta ”miten vanha minusta tulee?”, lapsiaikuinen kysyy siskoltaan. Ohjaaja Sonja Järvisalolle esitys on ensimmäinen aikuisille suunnattu ääninäytelmä. Kolme naista ovat hankkineet koulutusta Teatterikorkeakoulun avoimessa yliopistossa ja muualla. Malenkiteatteri on v. 2011 perustettu Tiia Rantalan vetämä vapaa ryhmä, joka järjestää teatteriesityksiä ja –koulutusta eri tiloissa, aiemmin mm. Valtimonteatterissa. Malenki tarkoittaa venäjäksi pientä. Esityksen perusteella Malenkin kannattaa jatkaa pienteatteria, joka muuttuu katsojan kokemuksena suureksi. Mustalaissadun mysteeri on kaunis ”Ramandan tanssi” on perheille ja nuorille suunnattu mytologinen mustalaissatu, joka sai ensi-iltansa Aleksanterin teatterissa. Paikka sopii sille hyvin, koska teatterissa majailee Luovan kulttuurin yhdistys Drom ry ja Teatteri Balzar ennestään monien esitysten tuottajina. Ramandan tanssi vyöryy eteenpäin muunneltavissa lavasteissa, yhdistää tanssia, musiikkia ja sirkusta lähes kolmen tunnin ajan. Monikulttuurisessa työryhmässä on esiintyjiä ja tuotantopuolen tekijöitä yli kymmenestä eri kansalaisuudesta. Yhteensä näyttämöllä nähdään yli 30 pääosin nuorta esiintyjää. Se on osa itsenäisyyden 100-vuoden ohjelmaa. Tarina pohjautuu mustalaisten rikkaaseen ja kiehtovaan kansantarustoon, ja sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Baltzarien taiteilijasuvusta syntyisin oleva Birgit Tapaninen Baltzar. Näytelmä ottaa kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin, maahanmuuttoon ja kulttuurien törmäyksiin sekä heijastaa mustalaisten omia kansanvaelluksia. 1940-luvulle sijoittuvassa näytelmässä Ramanda näkee unen, jossa tulevaisuuden mustalaisperheet asuvat taloissa; syntyy monikulttuurisia lapsia, jotka ilmentävät omaa kulttuuriaan uusin tavoin. Päätekijä oli nuorempana Drom-teatterissa, mutta tekee nyt itsenäisesti oman esityksen, joka on hyvin laulettu, näytelty ja sirkustemppuiltu. Musiikin sävellyksestä vastaa Hanna Marsh, laulujen sanoista ovat ohjaaja ja Desire Baltzar sekä mustalaiskielisten laulujen teosta Miska Nyman. Esitys lainaa H.C.Andersenin klassisen ”Lumikuningattaren” tarinaa päähenkilön sielun valloittamisesta. Saimi-täti on paha noita, jota esittää uskottavan hyvin Katja Brandt. Rania Esmaili on herkkä valon enkeli. Ramandan esittäjä Sara Ristola ja tädin kieltämää mielitiettyä tulkitseva Ossi Björn ovat tavattoman luontevia. Teksti: Risto Kolanen Nuppu Koivu (vas.) ja Tiia Rantala sisarina häämekoissa meren kalliolla. Kuva: Sonja Järvisalo. Halla Kalma näyttää niin surulliselta hautajaisklovneriassa Stoassa. Kuva: Soile Mäkelä. Antti Kivimäki, Eeppi Ursin ja Mikko-Olavi Seppälä (oik.) tarjosivat maukkaan illan itsenäisyytemme alun lauluja. Kuva: Kirsi Kajan. Anna Murtola ja Joonas Widenius musisoivat flamencoa saumattomasti yhteen. Kuva: Jorma Airola. Risto Aaltonen (oik.) tulkitsee Arvo Turtiaisen runoja Jukka Linkolan musiikin tuella. Kuva: Lavaklubi 2015. Tanssiryhmä Sensum on hyvin rytmillinen Urban Apassa Ateneumissa. Kuva: Liina Aalto-Setälä.
10 Nro 20 • Viikot 44-45 M unkin S eutu Abstrakti! esittelee valokuvataiteen uudistajia sadan vuoden ajalta ? Ea Vasko: #11, from the series Reflections of the ever-changing (the short history of now), 2009 Valokuvataiteen museon näyttely Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917–2017 juhlistaa valokuva-abstraktion satavuotista historiaa. Näyttelyssä on kuvia suurelta joukolta kotimaisia taiteilijoita eri aikakausilta sekä ilmiön varhaisilta ulkomaisilta kuuluisuuksilta László Moholy-Nagylta, Man Rayltä ja August Strindbergiltä. Nykyään taidevalokuvauksessa suosittu abstraktio herätti alkuvaiheessaan 1900-luvun alkuvuosikymmeninä – ja säännöllisesti senkin jälkeen – voimakasta vastustusta ennen kaikkea valokuvaajien keskuudessa. Sitä pidettiin hyödyttömänä ja valokuvan dokumentoivan ja esittävän luonteen vastaisena. Abstraktionistit ovat kuitenkin sukupolvi toisensa jälkeen olleet valokuvauksen perinteiden uudistajia. Abstraktit kokeilut ovat olleet luovuuden moottori, joka tuo valokuvataiteeseen uutta ilmaisuvoimaa. – Abstraktio on rohkeaa ajattelua. Sen satavuotinen historia tuo näkyviin valokuvauksen tekniset muutokset ja valokuvan suhteen sitä ympäröiviin asioihin, kuten tieteeseen tai muihin taiteisiin. Yhteistä kaikille näyttelyn tekijöille on halu tutkia ennakkoluulottomasti valokuvan erilaisia tekniikoita, materiaaleja ja ilmaisutapoja, näyttelyn kuraattori, valokuvaaja Laura Nissinen kertoo. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Alvin Langdon Coburnin Lontoossa pitämästä näyttelystä Vortographs and Paintings, josta abstraktin valokuvan historian yleisesti katsotaan alkaneen. Suomessa Vilho Setälä kuvasi vuonna 1928 ensimmäisen valokuva-abstraktionsa, Sähkökruunun, Leica-kameraansa villisti heiluttaen. 2000-luvulle tultaessa abstraktio oli monien kokeiluiden ja kuvaajasukupolvien vakiintunut osaksi valokuvataiteen valtavirtaa. Kotimaisessa valokuvatutkimuksessa abstraktio on kuitenkin jäänyt vähälle huomiolle, vaikka sen osa välineen historiassa on olennainen. Abstrakti!-näyttely nostaa esiin myös vähemmän tunnettuja suomalaisia kuvaajia ja osoittaa, että suomalaisen valokuvataiteen historia on moniäänisempi kuin sen tähänastinen tulkinta. Näyttelyssä nähdään teoksia muun muassa Vilho Setälältä, Erik Blombergilta, Eino Mäkiseltä, Otso Pietiseltä ja valokuvaajaryhmä Fotograafikoilta sekä nykykuvaajista Marko Vuokolalta, Timo Kelarannalta, Niko Luomalta, Ea Vaskolta ja Nanna Hänniseltä. Näyttelyn on kuratoinut Laura Nissinen, joka tekee Aalto-yliopistossa väitöskirjaansa aiheesta Abstraktio suomalaisessa valokuvataiteessa. Abstrakti! Vuosisadan ilmiö 1917–2017 1.11.2017–14.1.2018 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. Ti la a pu h. 09 41 3 97 30 ta i po st itt am al la oh ei ne n ku po nk i ta i sä hk öp os til la til au ks et @ ka rp rin t.fi ta i le hd en in te rn et -o so itt ee ss a. Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info HM Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 41,00 n Ase ja Erä 8 nroa 68,00 n Ekoelo 6 nroa 48,00 n Hevosmaailma 6 nroa 46,00 n Kiinteistö ja Isännöitsijä 8 nroa 68,00 n Kissafani 6 nroa 46,00 n Luontaisterveys 10 nroa 75,00 n Meidän Koira 6 nroa 41,00 n Senioriterveys 8 nroa 56,00 n Sielunpeili 8 nroa 64,00 n Talomestari 5 nroa 33,00 ENTISÖINT I ? KERÄILY ? KÄDENTAI DOT ? ARJEN HISTORIA 5/2017 • 8,60 € NYT 5,90 Siro rokokoo oli suomalai sten hopeasep pien loistoaika a HANNA PULLA Tuhansien eurojen keräilyharvinais uuksia Musteen mestari ELINA MERENMI ES Bonk-taite ilijasta kasvoi modernis ti ALVAR GULLICHS EN 60-luvun lasi kiehtoo Armas J. Pullan pojantytä r Entisöinn in taituri KARHULA N LASI 7 – 2017 7,70 Lieksan metsissä liikkuu koirantappajien lauma Ministeri Jari Leppä: Tulen tekemään parhaani susiongelman kanssa Norppametsästäjä: Isä ja neljä lasta hirvimetsälle Ladyhaukuissa ennätysmäärä kilpailijoita Suomi 100 -juhlapuukko maksaa liki 8000 euroa! Miksi saalista ei saa myydä? Ekoelo 5/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen Härkäpapu on ravintopommi Metsäjooga virkistää Villiruokaa syksystä kevääseen Älä turhaan vältä viljaa Hormonihäiritsijät uhka terveydelle Ekohautaus kunnioittaa luontoa 5/17 6,50 Palkintojen nousu piristänyt hevoskasvatusta Aktiivitallissa hevosella on oma elämä Kokemäellä kesäraveja 70 vuotta Ylihärmäläinen Antti Ala-Rantala: Hevosmiestaitoja maalaisjärjellä Hevosmaailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvinaisella knabstrupperilla kiinnostavat värit Reijo Kuhakoski oli stadin viimeinen vossikka Pientalon energia IRTONUMERO 6,95 € Sisustussuunnittelija Milla Alftan: Luonnonmukaisilla ratkaisuilla terve, hengittävä talo Pieniinkin taloihin suositellaan maalämpöä? – Energia talteen omaan akkuun Järki ja tunteet taistelevat oman talon suunnittelussa Aurinkosähkö lyönyt läpi Suomessa Älykoti kiinnosti asuntomessuilla Persoona saa näkyä kodissa 5, 90 ERIKOISHINTA NRO 4/2017 5/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Villikissoja etsimässä, haaviin jäikin loukkaantunut ilves Homeopatia paransi Tiikerikissan jalan Kokeile kurssia: Unelmakissaksi 21 päivässä Veikeä burma sopii lapsiperheeseen Maailman ainoa avustajakissa Roope osaa soittaa hätäkeskukseen! ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 8/2017 7,50 Extra LEHTI 116 SIVUA Kauneus on karismaa MARJA PUTKISTON KAUNEUSTEESIT: * Estetiikka * Ilmaisullisuus * Itsenäisyys * Luonnollisuus * Vapaus Keppijumppa tehokas ensiapu ryhdin korjaamisessa Lääkärin puolen päivän paasto: Viherjauhevettä aamulla LUULIENTÄ lounaalla Suolahuuhtelu puhdistaa paksusuolen Laulu avaa tunteita VALMISTA ITSE kosmetiikkaa Välineet ja yrtit löydät keittiöstä * KENNOHUNAJA * SIITEPÖLY * OMENA hemmottelevat aivolisäkettä Kuukautiskipuihin Magnesium laukaisee vatsan kramppeja Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 7/2017 7,50 Maijan vahvuus on sisäsyntyistä Myrskyluodon Maija -musikaalin Laura Alajääski: Taruolennot kertovat entisajan elämästä Miksi ristiinnaulitset itsesi? Suomirock-laulaja Tania nousi masennuksesta henkioppaan avulla Sexfullness on kuin seksuaalisuuden joogaa Sielun muotokuvat opettivat minut leikkimään Elokuvaohjaaja Kaija Juurikkala: Kuoleman väistämättömyys kiinnittää elämään Kommelluksista saa suhteellisuudentajua Piristystä kaamosaikaan! KO ULU TA KOIRASTA SIEN E STÄ JÄ ! KOIRA Meidän 5/2017 6,70 6,50 ERIKOISHINTA Asiantuntija: Palkitse, älä rankaise! Rotuesittelyssä Vanhakin sopeutuu Ärrimurri sai uuden kodin Akupunktio katkaisee kivun noidankehän Pieni löytökoira pelasti mummon yksinäisyydeltä Vatsa reistaa, ruoka ei sovi – mikä avuksi? Suomen omat lappalaisrodut 7/2017 6,90 Sydänsairas tarkkana syysflunssan kanssa FREDI on tyttärentyttärensä autonkuljettaja Peritkö sukusi sairaudet? 9/10 :stä aivoverenkiertohäiriöstä on estettävissä Maksasairaita leimataan Leena Mallat toipui elämään kahdesta syövästä KASVAAKO SYÖPÄRISKI liioista vitamiinilisistä?
11 Viikot 44-45 • Nro 20 M unkin S eutu Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. Voimassa 30.11. asti. EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Juuri eläköitynyt ympäristöministeriön asunnottomuustyön virkamies Peter Fredriksson puhuu. Hän oli Asukasliiton pääsihteerinä 20 vuotta sitten luomassa Asunnottomien yötä, jolloin väkeä oli vähemmän. Kuva: Katja Karjalainen. Juontaja pisti asuntopaneelin tiukoille. Kuvissa valtuutettu Silvia Modig (vas.), ministeri Kimmo Tiilikainen (toinen vas) ja oppositiojohtaja Antti Rinne (toinen oik.). Kuva: Katja Karjalainen. Käytännön lähimmäisen rakkautta. Tyytyväinen koditon parturissa. Lehdellä oli lupa kuvan ottoon. Tummuvassa illassa todella hieno oli Maria Baric Companyn Toiveiden Taivas -tuliesitys. Kuva: Katja Karjalainen. Kodittomia Suomessa 7 000 – suurin osa Helsingissä Asunnottomien yö vietettiin Dallapénpuistossa ? – Tunsin olevani liian hyvässä kunnossa saadakseni asunnon, kunnes ymmärsin, että ansaitsen oman kodin kuten kaikki muutkin. Olen nukkunut ystävieni luona, ja äitini. He ovat minua hyvää hyvyyttään majoittaneet. On tarjottu apua, mutta ylpeyteni estää minua vaivaamasta ketään, Hemppa kertoo Ulla Pyyvaaran kirjoittaman ja Arto Timosen kuvaamassa tuoreessa valokuvakirjassa ”Naamat – tarinoita asunnottomuudesta” (Into 2017). Se jaettiin Helsingin Asunnottomien yössä myös ministeri Kimmo Tiilikaiselle. Olimme taas Asunnottomien yössä 17.10. Kaupunki täyttyy tapahtumista mm. Kalliossa, Vallilassa, Hermannissa, Kontulassa, Myllypurossa ja Malmilla. Teemana on asunnottomien itsemääräämisoikeus. Katja Karjalaisen ottamia kuvia julkaistaan Harjun nuorisotalon ja Dallapénpuiston päätapahtumasta. Tapahtumaa on vietetty 1990-luvun lopulta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä ympäri Suomea. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Harjun nuorisotalon ”takalava” on vanha paarihuone entiselle ruumishuoneelle. Paikka on parempi kuin Hakaniemen tori tai Vaasan aukio, josta kulkue lähti. Emme kuulleet vain hurskaita puheita, vaan myös käytännön tekoja. Kodittomille jaettiin vaatteita, hygieniavälineitä ja leipää ja säilykkeitä. Ilmaset parturija kampaamopalvelut olivat kysyttyjä. Useiden järjestäjien ja tukijoiden makkaraja soppatarjoilu toimi järjestyneen hyvin. Ilta huipentui Palefacen esiintymiseen. Emmauksen kirpputorilla, Mäkelänkatu 54, on esillä Tiina Mellingin asunnottomuuskokemusta käsittelevä Rajatila–näyttely. Hajasijoitettuja asuntoja vähän Jokaisella tulisi olla oikeus omaan asuntoon ja niihin tukitoimiin, joita itsenäinen asuminen vaatii. Asunnottomien kohdalla nämä oikeudet eivät aina toteudu. – Tällä hetkellä suuri ongelma on hajasijoitettujen asuntojen vähäisyys. Asumisyksikössä asuu väkeä, joille asunto ihan tavallisessa kerrostalossa sopisi paremmin. Tarvitaan lisää hajasijoitettuja tukiasuntoja, joihin ihminen voisi saada tarvitsemansa tuen. Tämä toisi myös tarvittavaa kiertoa asumispalveluihin, linjaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Syyskuussa 2017 Helsingissä asumisen tuen jonossa oli 520 asunnotonta. Lisäksi mielenterveysasiakkaiden asumispalveluihin jonotti 172 henkeä. Asunnottomuus pitkittyy, kun sopivaa asuntoa ei pystytä osoittamaan nopeasti. Toisaalta asumisyksiköissä asuu ihmisiä, jotka toivovat muuttoa tavalliseen vuokraasuntoon, mutta eivät pääse muuttamaan pitkien jonojen vuoksi. Kodittomia on maassa noin 7 000, suurin osa pääkaupunkiseudulla. ”Naamat” – kirjassa ääneen pääsevät asiantuntijat sekä kadun varsinaiset ekspertit, asunnottomat. Esiin piirtyy köyhyys, leipäjono, ruuan dyykkaus, verkkokellari, kaverin sohva, päihteet, prostituutio, väkivalta, vankila, asumisyksikkö – ihminen, joka on aina arvoitus, ellei tunne hänen tarinaansa. Kuvat: Katja Karjalainen Tekstit: Risto Kolanen
12 Nro 20 • Viikot 44-45 M unkin S eutu Kolumni Me ollaan sankareita kaikki? taan huolimatta elatusmaksut maksamatta. Ja ”resuaa” puolet elämästään muista ja heidän tunteistaan välittämättä kotimaassa ja maailmalla. Perusteluna, että on syntynyt ja elänyt jossakin tietyssä kaupunginosassa. Näitä aukeaman kokoisia tarinoita on julkaistu nykyisin siellä täällä . Kysyykö kukaan koskaan, miltä heidän läheisistään on tuntunut? Siitä ei ole kirjoja kirjoitettu ja ”mainostettu” niitä televisiossa useissa puheohjelmissa? Sen sijaan paljon pienemmillä julkisuudellla on kerrottu mm. niistä urheilijoista, jotka ovat kovalla treenillä menestyneet ja samalla hoitaneet jotkut jopa parikin korkeakoulututkintoa. Keskittyneet ”treeneistään” huolimatta ja pelimatkoillaan opiskeluun ja tentteihin valmistumiseen. Satun tietämään aika monta tällaista henkilöä. Ja yleensäkin hyvin urheilussa menestyneet ovat aktiiviajan jälkeen hankkineet oman, kunnon ammatin. Ymmärrän sen, että halutaan kertoa niistä henkilöistä, jotka ovat kovan itsekurin ja omakohtaisen taistelun tuloksena, selviytyneet irti alkoholista tai huumeista. Se on ihan kannatettavaa! Nyt juuri ilmestynyttä exjääkiekkoilijan kirjaa tullaan myymääm varmasti paljon. Sitä on mainostettu sivukaupalla lehdissä ja YLE/ Ykkösen kolmessa keskusteluohjelmassa! Ehkä kirjatuotot tulevat tarpeeseen? Mutta eikö siihen riittäisi neljännessivun lyhyt haastattelukertomus jossain mediassa ja maksullinen ilmoittelu kuten mm. muissakin kirjoissa. Onko asiallista kertoa näin laajasti nuorille urheiljoille, että voit elää vaikka kuinka holtittomasti ja käyttää erilaisia päihteitä, kunhan ”treenaat” tekokkaasti itsesäsi menestyväksi huippuurheilijaksi. Samalla voit jälkikäteen korostaa, että et kadu mitään! Voitat mestaruuksia ja saat taloudellista menestystä. Nyt ujo kysymys: Mitä eroa on veronmaksajien kustantamalla YLElla ja MTV:lla? Mainostelevisiossa joutuu maksamaan mainoksista! Tasan ei käy onnen lahjat on vanha sanonta. Voitteko kuvitella seuraavaa uutisointia? Yhtä näkyvästi ja laajasti kuin nyt julkaistua uutta urheilijan kirjaa olisi sivukaupalla uutisoitu kaikissa medioissa eläkeindeksin muutosta koskevasta kansalaisaloitteesta (yli 84 000 allekirjoitusta). Olisi kerrottu, että eläkeindeksin muutos parantaa 1.500.000 työeläkeläisen elintasoa, josta varat löytyvät heidän itsensä työnantajiensa kanssa maksamien työeläkemaksujen osasta rahastojen tuottoista. Samalla ”hehkutettu” , miten paljon dynaamisia vaikutuksia indeksimuutoksella saadaan ilman valtion varoja. Kuinka tämä indeksimuutos olisi lisännyt verotuloja, kotimaista kulutusta (+alv) ja luonut uusia työpaikkoja. Niistä edelleen lisää verotuloja ja työeläkemaksuja rahastoihin vähentäen samalla työttömyyskorvauksia. Kaiken lisäksi kansalaisaloitteen tehneen järjestön ja aloitteen alullepanijan puheenjohtajaa olisi haastateltu Yle TV Ykkösen ainakin kolmessa puheohjelmassa hänen kirjoittamistaan pätevistä kirjoistaan Eläketurvakeskuksen tietojen pohjalta. Tämä uutisoiminen ja mainostaminenhan kansalaisaloittesta ei olisi koskenut kuin vain 1.500.000 työeläkeläistä. Kyllä myös tästä joukosta olisi löytynyt paljon median ostajia eli myyntitä olisi lisätty? Nämä unohdetut eläkeläiset voisivat laulaa J.Karjalaisen laulun sanoin: Keitä ne on ne eläkeläissankarinaiset ja miehet, jotka loivat työllään tämän ”hyvinvointi Suomen”! Josa Jäntti Millaista pienremontointia vuokra-asunnossa saa tehdä? ? Vuokralaista voi houkuttaa asunnon ilmeen muuttaminen esimerkiksi pienellä pintaremontilla, pienkalusteiden vaihtamisella tai seinätauluja kiinnittämällä. Millaisia muutostöitä vuokra-asunnossa voi tehdä, ja kumpi remontin kustantaa, vuokralainen vai vuokranantaja? Kysyimme vastaukset vuokralaisia askarruttaviin kysymyksiin Realia Asuntovuokrauksen johtaja Jussi Lindholmilta. Saako vuokralainen maalata vuokra-asunnon seiniä? Seinien maalaus katsotaan huoneiston muutostyöksi. Lain mukaan vuokralaisella ei ole oikeutta suorittaa korjausja muutostöitä ilman vuokranantajan lupaa. – Vuokralaisella ei siis ole oikeutta maalata huoneiston seiniä ilman vuokranantajan lupaa, ei siis edes siinä tapauksessa, että vuokralainen olisi valmis maalaamaan asunnon takaisin alkuperäiseen väriinsä vuokrasuhteen päättyessä. Tällöinkin voi helposti tulla sanomista esimerkiksi maalaustyön jäljestä, Lindholm kertoo. Saako vuokralainen porata vuokra-asunnon seinään? Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan vuokralainen ei vastaa niin sanotusta tavanomaisesta kulumisesta, jollei vuokrasopimuksessa ole toisin sovittu. Tällä tarkoitetaan asunnon normaalin käytön seurauksena ajan myötä tapahtuvaa kulumista. – Tavanomaiseksi kulumiseksi katsotaan myös kohtuullinen määrä reikiä, jotka ovat syntyneet peilien tai taulujen kiinnittämisestä huoneiston seiniin. Tavanomaista kulumista eivät kuitenkaan ole kiinnittämisestä aiheutuneet poikkeuksellisen suuret reiät, Lindholm sanoo. Järeämpien seinäkiinnitysten, kuten taulu-TV:n asentamiseen kannattaa etukäteen pyytää vuokranantajan lupa. Reikien poraaminen kylpyhuoneeseen ja etenkin suihkun vaikutusalueelle on vuokralaiselta kielletty. Onko vuokralaisella velvollisuus paikata seinään poratut reiät lähtiessään? – Mikäli kyse on tavanomaiseksi kulumiseksi katsottavista jäljistä, ei vuokralaisella ole velvollisuutta paikata niitä. Huolimattomasti suoritettu paikkaaminen saattaa johtaa siihen, että seiniin tehdyt jäljet erottuvat vielä enemmän. Kuuluuko vuokranantajan maksaa asunnossa tehtävistä remonteista? Lähtökohtaisesti vuokranantaja vastaa asunnon kunnossapidosta, jolloin myös korjaustyöt kuuluvat vuokranantajan vastuulle ja kustannettavaksi. – Mikäli vuokralainen on itse aiheuttanut remontointitarpeen, voivat kustannukset kääntyä hänen maksettavakseen, Lindholm sanoo. Jos vuokralainen käyttää omaa aikaansa remontin tekemiseen, kuuluuko asunnon omistajan korvata hänelle remonttityöhön kulunut aika? Kuten aiemmin kävi ilmi, vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä muutostai korjaustöitä vuokraamassaan asunnossa ilman vuokranantajan lupaa. Jos vuokralainen ja vuokranantaja sopivat siitä, että vuokralainen saa suorittaa remonttia asunnossa, tulee samalla sopia myös muista remonttiin liittyvistä seikoista. – Sovittavia seikkoja ovat tällöin ainakin se, kuka kustantaa työt ja materiaalit. Samoin on sovittava muun muassa työn sisällöstä ja mahdollisesta valvonnasta, sekä siitä, onko muutosten tarkoitus vuokrasuhteen päätyttyä jäädä asuntoon vai onko vuokralaisella velvollisuus saattaa asunto ennalleen, Lindholm ohjeistaa. Sateenkaariperheet ry – 20 vuotta lapsen asialla ? Sateenkaariperheet ry on toiminut 20 vuoden ajan sateenkaariperheissä elävien lasten aseman, oikeuksien ja hyvinvoinnin edistäjänä. Vuosien saatossa on saavutettu merkittäviä lapsen oikeuksien voittoja, kuten perheen sisäisen adoption mahdollistuminen ja parannuksia perhevapaisiin. Tehtävää yhdistykselle riittää myös tulevina vuosina. Tavoitteena on äitiyslain läpimenon jälkeen mahdollistaa lapsen tapaamisoikeus sosiaaliseen vanhempaan, vanhemmuus useammalla kuin kahdelle ja korjata vanhemmuuteen liittyvä lainsäädäntö huomioimaan sukupuolen moninaisuus. Valtiovaltaa vastuutetaan ottamaan vihdoinkin kokonaisvastuu seksuaalija sukupuolivähemmistöpolitiikasta valtionhallinnon toimintaohjelman muodossa. 1990-luvun puolivälissä sateenkaarivanhemmat organisoituivat Setan piirissä ja perustivat vuonna 1997 Sateenkaariperheet ry:n, joka on toiminut perustamisestaan lähtien yhtenä Setan valtakunnallisista jäsenjärjestöistä. Yhdistys on tarjonnut monenlaista vertaistukea erilaisissa sateenkaariperheissä eläville lapsille ja vanhemmille, sekä vanhemmuutta suunnitteleville sateenkaari-ihmisille. Nykyään Sateenkaariperheet järjestää monipuolista vertaistoimintaa 13 paikkakunnalla ympäri Suomen. Yhdistys järjestää perhevalmennusta sateenkaarivanhemmuutta suunnitteleville ja tarjoaa neuvontaa perheiden kohtaamiin lukuisiin byrokraattisiin, lainsäädäntöön ja etuuksiin liittyviin haasteisiin. Tästä vuodesta lähtien on tarjottu myös psykososiaalista ammatillista tukea erityisen hankalassa perhetilanteessa eläville, osana uutta Perhesuhdekeskustoimintaa. Sateenkaariperheet ry:stä on kehittynyt 20 vuoden aikana aktiivinen lasten ja perheiden tukija sekä arvostettu asiantuntija lapsija perhepolitiikan ja -palveluiden kehittämistyössä. Yhdistyksen palveluksessa toimii tällä hetkellä 8 työntekijää, mutta valtaosa vertaistoiminnasta järjestetään kymmenien vapaaehtoisten arvokkaalla työpanoksella. Toimintaa rahoitetaan jäsenmaksujen lisäksi Veikkaus-varoilla ja kaupunkien avustuksilla. Yhdistys on merkitty yhdistysrekisteriin 11.11.2017. Motto: ihan kaikki teemmepä mitä tahansa ? J.Karjalainen tuo mainio laulaja ja lauluntekijä on säveltänyt ja esittänyt tuon kaikkien tunteman laulun. Siinä lauletaan mm.: ”Keitä ne on sankarimiehet, joita koko valtakunta arvostaa” ja edelleen ”keitä on ne elokuvan sankarimiehet, jotka heikompansa tieltään kumoaa”. Otanpa tähän esille asian, josta en ole puolesta enkä vastaan pikemminkin päinvastoin, mutta ihmettelen kuitenkin suurta ja laajaa ihastusta ja julkisuutta, jota osoitetaan sivukaupalla lähes kaikissa medioissa aina telkkaria ( YLE / Nyberg + Aamutv + Puoli Seitsemän) myöten. Toistan, että en ole mikään tuomitsemaan ketään ja jätän siksi vastuun lukijoille, mitä mieltä he itse ovat tästä ”sankari – ilmiöstä”? Tarkoitan niitä kertomuksia jopa kirjaa, joissa lähes kehutaan, miten huippu-urheilija voi urheilla ”kännissä” ja huumeissa ja kehuskella sillä, miten hän pystyi silti hyviin suorituksiin ja menestykseen siitä huolimatta. Pidetään jopa hyväksyttävänä sitä, että lähtee yllättäen kodistaan ja jättää vaimonsa ja lapsensa mitään etukäteen kertomatta. Vaimo jää lapsen yksinhuoltajaksi asuntoon asuntolainojen ja toimeentulon kanssa. Sekin on urhoollista, että jättää isoista tuloisPuheenvuoro Juha Hurne ja Suomi 100 000 Veli-Matti Hynninen ? Sinä aamuna pari vuotta sitten asteli radiostudioon vieraakseni reppuselkäinen, pitkä ja levollinen mies. Hän sanoi olleensa yötä Nuuksion erämaassa ja kertoi metsässä asumisen kuuluneen pienestä pitäen hänen elämäntapoihinsa. Teatteriohjaajaja, kirjailija Juha Hurme nostetaan suomalaisten ajattelijoiden ylhäiseen aatelistoon. Hurmemainen historiantulkinta poikkeaa totutusta. Se vaatii avaamaan ajatukset arvaamattomille aaltopituuksille. Reformaation juhlavuonna Juha Hurme ei yhtynyt uskonpuhdistuksen hymistelijöihin vaan hän repäisi Lutherin ja Agricolan aarrearkun kannen pelottomasti auki, riuhtaisi muinaisuuden esiripun syrjään ja avasi temperamenttisen suunsa arvoitukselliseen asentoon. Kristillinen kotikasvatus oli antanut pojalle pohjan ponnistaa pienestä pitäen teologisiin ja filosofisiin pohdintoihin. Uskonoppi ja kirkonkäynti oli jo varhain tullut tutuksi. Hurme ihmettelee, onko reformaation suojassa lupa paistatella kysymättä mitä se todella merkitsee? Katosiko sen mukana jotakin alkuperäistä kansalle arvokasta? Mitä hyvää tarkoittava kirkko uudistuksellaan sai aikaan? Maallistiko tai suorastaan tuhosiko? Juha Hurme sanoo rakastavansa eniten niitä ihmisiä jotka eivät vielä ole syntyneet. Hän tuntee olevansa Jeesuksen sielunveli ja tunnustaa rakastavansa enemmän sitä Jeesusta jota kirkko ei näytä suosivan. Kunnallisvaaleissakin hän äänestäisi Jeesusta, koska hänen kanssaan hän tuntee olevansa kaikessa samaa mieltä. Mutta epätoivon julistajia hän ei arvosta. Juha Hurmeen Jeesus ei opettanut keräämään omaisuutta vaan yllytti antamaan itsensä elämälle ja panemaan kaikki peliin. Köyhyys, osattomuus, ja hylätyksi tuleminen sai uuden sisällön. Elämä ei avaudu voitoista vaan tappioista. Tappion kärsineet ovat voittajia kiinnostavampia, koska heissä sykkii ymmärrys ja täyttyy elämä. Juha Hurme valmistelee Suomi 100 000-iltamakiertuetta teatterikoululaisten kanssa. Se on jatkoa hänen kirjoilleen ja näytelmilleen, joissa hän kaataa vanhat historiankirjat ja pinoaa maailmankirjat uuteen pinoon. Juha Hurme näkee, että ruohonkorrella ja ihmisellä on samat atomit. Ne ovat neljätoista miljardia vuotta vanhat, yhtä vanhat kuin ihmisellä itsellään. Juha Hurme ei käsittele historiaa tätä lyhyemmässä valossa. Elämän ihmeet ovat kaukana totutusta, siksi ei pidä tyytyä latteuksiin ja helppoihin tulkintoihin. Juha Hurmeen repusta löytyy lääkettä oikeistopopulismin sokaisemalle itsekeskeiselle maailmalle. Kun omalle ajallemme tämä maailma näyttää olevan paras kaikista mahdollisista maailmoista, Hurmeella riittää rohkeutta tuoda tähän kuoleman ja toivottomuuden maailmaan toivo ja elämä. Hurmeen rakastama Jeesus opetti, paransi ja teki ihmeitä. Hurme ei tyydy yhtään vähempään. Maailman tila ei parane, jos emme onnistu säästämään maailmaa tuleville sukupolville. Reppuselkäisen Juha Hurmeen ajatus luontopolulla on yhtä aikaa kevyt ja raskas mutta se yltää pitkälle. Juha Hurme on ohjannut kymmeniä näytelmiä, kirjoittanut viisi romaania, Tuorein romaani Niemi (Teos), ilmestyi äsken. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Sateenkaariperheet ry on lastensuojeluja perhejärjestö, joka edistää sateenkaariperheissä elävien lasten oikeuksia ja hyvinvointia. Yhdistyksen järjestämä vertaistoiminta tavoittaa tuhansia ihmisiä valtakunnallisesti.
13 Viikot 44-45 • Nro 20 M unkin S eutu Moni huumeiden käyttäjä kuolee muuhun kuin huumeisiin ? Usein ajatellaan, että huumeiden käyttäjä haluaa lopettaa käytön ja jos hän ei onnistu lopettamaan, hän väistämättä kuolee huumeiden käytön seurauksena. Huumeita käyttävä ei kuitenkaan välttämättä pyri päihteettömyyteen, eivätkä kaikki huumeita käyttävät ihmiset kuole huumeisiin. Huumeiden käytön yleistymisestä ja arkipäiväistymisestä huolimatta käyttöön liittyy yhä paljon kielteisiä ennakkoasenteita. Leimaavat asenteet vaikuttavat muun muassa siihen, millaista hoitoa huumeita käyttävät saavat. Hoidettavissakin olevat sairaudet saattavat jäädä hoitamatta. – Avun ja palveluiden tarvitsijoita ei voi erotella päihteiden tai niiden laillisuuden perusteella. Myös päihteiden käyttäjät ovat osa yhteiskuntaa. Heille kuuluvat samat oikeudet kuin muillekin, kuten oikeus saada hoitoa ja apua, YAD YouthAgainstDrugs ry:n toiminnanjohtaja Janne Paananen sanoo. Hän jatkaa, että päihteiden käyttäjien ja päihdekuntoutujien kanssa työskentelevät toimijat tietävät, että asiakaslähtöinen, yksilöllisesti suunniteltu kuntoutus takaa parhaat tulokset. –Vaikka esimerkiksi huumehoidot ovat kehittyneet paljon, palvelujärjestelmässämme on edelleen palveluihin pääsyä hankaloittavia tai asiakasta liian herkästi rankaisevia käytäntöjä, vahvistaa kehittämisja edunvalvontakoordinaattori Riikka Perälä EHYT ry:n päihdeasiamiestoiminnasta. Yhteiskunnan kielteisen suhtautumisen taustalla vaikuttavat ennakkoluulot ja tiedon puutteesta aiheutuvat pelot. Mielenterveysbarometrin (2015) mukaan 78 prosenttia suomalaisista ei haluaisi huumeongelmaista naapurikseen. Torjuvat ja negatiiviset asenteet voivat johtaa siihen, että huumeita käyttävä ihminen syrjäytyy ja omaksuu itsekin negatiivisen kuvan itsestään. Eheyttävää jouluterapiaa kaamoksen keskelle ? Jyrki Karttusen ja Helsinki Dance Companyn Aikuisten joulukalenteri tarjoaa eheyttävää jouluhoitoa niille, jotka hetkittäin kokevat ulkopuolisuutta suhteessaan joulutraditioihin. Ensi-iltansa tanssiteatteriuutuus saa Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä keskellä pimeintä vuodenaikaa ja kiihtyviä jouluvalmisteluja 15. marraskuuta. Kaikkien tuntemat joululaulut ja -perinteet firman pikkujouluineen, Lucia-kulkueineen ja tonttuleikkeineen toteutetaan Aikuisten joulukalenterissa uusina ja osin improvisoituina tulkintoina. Esityksessä yhdistyvät jouluinen fantasia sekä joulunalusajan vuodesta toiseen muuttumattomina säilyvät valmistautumisrituaalit ja kliseet. Lempeän humoristisesta tyylistään tunnettu koreografi Jyrki Karttunen menee uuden teoksensa huumorissa vielä astetta pidemmälle. – Halusin testata miten tanssiteatterilla tehdään farssia, Karttunen sanoo. – En ole itse koskaan kokenut pystyväni täysin eläytymään oikeaoppiseen jouluun. Halusin tuoda vahvan humoristinen näkökulman koko hössötykseen, hän jatkaa. Lavalla nähdään niin tanssijoina kuin näyttelijöinä tutuksi tulleita moniosaavia esiintyjiä: Jyrki Kasper, Jouko Klemettilä, Aksinja Lommi, Heidi Naakka, Emilia Nyman, Mikko Paloniemi, Tiina Peltonen, Leenamari Unho ja Mikko Vihma. Aikuisten joulukalenterin dramaturgina on Sanna Niemeläinen. Lavastuksen ja valot on suunnitellut William Iles, ja pukusuunnittelijana vierailee Laura Dammert. Äänisuunnittelija on Mauri Siirala, ja naamioinnin on suunnitellut Henri Karjalainen. Nettikysely käynnistyi: Millainen olisi Helsingin kansallinen kaupunkipuisto? ? Helsingin kaupunki kerää tietoa alueista ja paikoista, jotka kaupunkilaiset haluaisivat liittää osaksi mahdollista Helsingin kansallista kaupunkipuistoa. Kaikille avoin nettikysely on käynnissä 17. joulukuuta asti. Kysely löytyy osoitteesta https://app.maptionnaire.com/fi/3173. Missä sijaitsevat Helsingin parhaat paikat? Nettikysely on osa Helsingin kaupungin selvitystyötä, jossa kartoitetaan kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia Helsinkiin. Vastauksia kaivataan muun muassa siitä, missä sijaitsevat Helsingin virkistävimmät, kauneimmat ja parhaiten helsinkiläisyyttä ilmentävät paikat. Millaisia tarinoita paikat voisivat kertoa nykyisille ja tuleville asukkaille sekä vierailijoille? Kyselyssä voi myös merkitä kartalle kehittämisen arvoisia kulkureittejä ja paikkoja joissa on potentiaalia. Näkemyksiä kaivataan niin luontokuin kulttuuriympäristöstä ja siitä, mitä mahdollisuuksia ja huolenaiheita kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen mahdollisesti liittyy. Kaupunkipuistoilla vaalitaan luontoja kulttuuriympäristöjä Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttöja rakennuslaissa määritelty kokonaisuus. Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää suomalaista kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajoina, eheinä kokonaisuuksina. Samalla niiden tarkoituksena on ilmentää kaupungin tahtoa niistä arvokkaista paikoista, joita halutaan säilyttää ja kehittää tuleville sukupolville samalla, kun kaupunkia rakennetaan ja uudistetaan. Kansallisen kaupunkipuiston statusta voi hakea vain Helsinki itse. Päätös hakuprosessin mahdollisesta aloittamisesta tehdään, kun tarvittavat selvitykset ovat valmistuneet. Toistaiseksi ympäristöministeriö on myöntänyt kansallisen kaupunkipuiston statuksen kahdeksalle kaupungille: Forssalle, Hangolle, Heinolalle, Hämeenlinnalle, Kotkalle, Porille, Porvoolle ja Turulle. Aineisto avoinna kaikille Verkkokyselyn vastaukset julkaistaan kyselyn päätyttyä avoimena datana Helsinki region infoshare -sivustolla. Näin kuka tahansa kiinnostunut voi tehdä aineistosta omia analyysejä ja johtopäätöksiä. Aineistoa voi hyödyntää vapaasti myös muissa hankkeissa ja tutkimuksissa. Helsingin kaupunki pilotoi osallisuusja vuorovaikutusmalliaan osana Kansallinen kaupunkipuisto -selvitystä. Verkkokyselyn lisäksi työ on alkanut sidosryhmätyöpajojen muodossa, ja osallisuusmuotoja kehitetään hankkeen edetessä. Yhteistyökumppanina selvitystyössä toimii mm. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike. Millaista olikaan baarielämä 70-luvulla? Se selviää museon Iltapäivätreffeillä. Kuva: Maija Astikainen Iltapäivätreffeillä kaupunginmuseossa muistoja ja joulutunnelmaa ? Helsingin kaupunginmuseossa, Aleksanterinkatu 16, kokoonnutaan tuttuun tapaan keskiviikkoiltapäivisin Iltapäivätreffeille. Marraskuussa kuunnellaan 50-luvun radio-ohjelmia ja pistäydytään 70-luvun baarissa. Joulukuussa tunnelmoidaan jouluaskarteluiden merkeissä. Oletko eläkkeellä, opiskelija, vuorotöissä tai muuten vain vapaalla iltapäivisin? Iltapäivätreffeillä voit tulla kaupunginmuseoon viihtymään, rentoutumaan ja jutustelemaan inspiroivassa ympäristössä ja samalla osallistua työpajoihin, muisteluhetkiin ja tietoiskuihin. Treffeillä on kuukausittain vaihtuva teema, ja jokainen kerta on erilainen. Iltapäivätreffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Mukaan voi tulla kuka tahansa, jolla on iltapäivisin aikaa. Iltapäivätreffit marrasja joulukuussa Marraskuussa iltapäivätreffeillä käydään koulunpenkillä, kuunnellaan 50-luvun radio-ohjelmia, pistäydytään 70-luvun baarissa ja muistellaan Helsinkiä sateenkaarinäkökulmasta. Joulun alla siirrytään jouluaskarteluiden pariin, jolloin voit tehdä vaikka persoonallisen joulukortin museon valokuva-aarteita hyödyntäen. Treffeille on vapaa pääsy, kuten museoon aina. ke 1.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Koulumuistoja Oliko kaunokirjoittaminen hankalaa? Pelkäsitkö laulukokeita? Rakastitko askartelua? Meillä kaikilla on valtavasti kouluun liittyviä muistoja. Nyt on tilaisuus jakaa niitä yhdessä muiden kanssa Lasten kaupungin kansakoululuokassa, jossa opettajatar johdattaa osallistujat entisajan koulutunnelmiin. Tervetuloa mukaan muistelemaan kouluaikoja! ke 8.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Baarielämää 70-luvulla Keskiolut vapautettiin myytäväksi elintarvikeliikkeissä ja kahviloissa 1969. Uusi laki toi katukuvaan ja lähiöihin keskiolutravintolat. Helsinkiin avattiin Richard’s Pub ja Annan Pub vuonna 1969. Brittityylinen Angleterre avautui vuonna 1976 Fredrikinkadulle. Pubit edustivat uutta anniskelukulttuuria, jossa ruokailu ei ollut pakollista, vaan paikat olivat juomista ja seurustelua varten. Tupakansavuisessa baarissa jukeboxi soi ja pajatso kutsui pelaamaan. Tervetuloa mukaan muistelemaan 70-luvun baarielämää! ke 15.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Radion taikaa Radio oli pitkään monen kodin tärkein media. Muistatko Markus-sedän lastenohjelmat tai Voitto Hellstenin juoksut Suomi–Ruotsimaaotteluissa? Entäpä Olavi Virran tai Vieno Kekkosen kuolemattomat laulutulkinnat? 1950-luvun malliin sisustettu koti on yksi kaupunginmuseon suosikkikohteista – tervetuloa mukaan kuuntelemaan aikakauden radio-ohjelmia ja kertomaan omista muistoistasi radion ääressä! ke 22.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Sateenkaari-Helsinki-muistelupaja Tule muistelemaan Helsinkiä sateenkaarivinkkelistä! Millainen kaupunki oli sukupuolija seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta ja miten heidän asiaansa edistettiin? Missä kokoonnuttiin ja millaisia tempauksia järjestettiin? Millaisia edistysaskeleita otettiin tasa-arvon tiellä? Paja toteutetaan Helsexinki-näyttelyn yhteydessä yhteistyössä Setan seniorityön kanssa. ke 29.11. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Joulu on jo ovella Kun oikein hyvissä ajoin aloittaa, ei joulu pääse yllättämään! Otamme Iltapäivätreffeillä varaslähdön jouluun ja askartelemme nostalgisia joulukortteja museon valokuva-aarteita hyödyntäen. Materiaalit ja työvälineet löytyvät paikan päältä. ke 13.12. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Lahjat peittyi kääröihin Jouluvalmistelut etenevät ja on aika kääntää katse lahjoihin. Tällä kerralla painamme ja kuvioimme itse lahjapaperia ja -pusseja erilaisilla leimasimilla ja tekniikoilla. Materiaalit ja työvälineet löytyvät paikan päältä. ke 20.12. klo 14–15.30 Iltapäivätreffit: Hän lahjat antaa ja lahjat saa Joululahjoihin on hyvä laittaa pakettikortti, jotta ne löytävät juuri oikean kiltin ihmisen luo. Kokeilemme erilaisia tekniikoita pienten pakettikorttien valmistamiseen ja koristeluun. Materiaalit ja työvälineet löytyvät paikan päältä.
14 Nro 20 • Viikot 44-45 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Syksyn kuvataide ? Punavuoren, Etelärannan, Kaartinkaupungin, Kampin, Suvilahden ja Kallion galleriat tuovat väriä kaamokseen. Uutena esitellään Rikhardin kirjaston galleria Taidelainaamon yhteydessä. Italiasta kauneutta Hyvin nuori kuvataiteilija Sofia Kukkonen valitsi asuinja maalauspaikakseen Italian. Se ei ole sattumanvaraista. Alusta alkaen hän on pitänyt tavoitteena tuoda uudelleen antiikin kauneus tähän aikaan. Toscanan maaseutu, missä hän nykyään työskentelee, on ihanteellinen ympäristö taiteelliselle työskentelylle. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee uusimpia maalauksia, joita Firenzen Taideakatemiassa opiskellut taiteilija on tehnyt kulttuurimaiseman innoittamana. Näyttelyn aiheena ovat nyt vähemmän tunnetut veistokset, jotka Kukkonen herättää eloon maalauksissaan. – Jokaisella maalauksella on oma tarinansa. Aihevalinta on ilmaissut sillä hetkellä jotakin elämäni tapahtumaa tai mielentilaa. Yhteistä kaikilla maalauksilla on kauneuden ja harmonian tavoittelu, riippumatta siitä, mitä elämässäni tapahtuikaan näitä maalatessa. Veistojälki kuin siveltimenveto Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittelee mahtavia viime vuosina syntyneitä ”Veistettyjä maalauksia”. Pitkän linjan kuvanveistäjä Pauno Pohjolainen tunnetaan massiivisista puureliefeistään ja -veistoksistaan. Taiteilijalle tunnusomainen tyyli on vuosikymmenien aikana saanut vaikutteita niin keskiaikaisista puuveistoksista, ortodoksisista ikoneista kuin venäläisestä avantgardismistakin. Maalariksi alun perin opiskellut Pohjolainen käyttää työvälineinään pensseliä, mutta myös talttaa, jolloin veistojälki itsessään toimii kuin siveltimenveto. Puu, kuparilehti, tempera ja öljyväri ovat välineitä. Hän on saanut Pohjoismaiden suurimman taidepalkinnon, Ars Fennican, vuonna 1997 sekä Pro Finlandian vuonna 2005. Teoksia on merkittävimmissä suomalaisissa taidekokoelmissa. Huuto vai hiljaisuus? Kasia Vuorinen keskittyy töissään ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, vallankäyttöön ja niistä rakentuvaan tunnetilaan. Maailmamme rakentuu näistä kohtaamisista. Hänelle jokainen maalaus on prosessi erilaisia tunteita ja kohtaamisia. – Joskus katsominen tuntuu vaikealta. Kuvien muutokset ja niiden eri kerrokset ovat lopulta saaneet pintaansa roolin, jonka katsoja näkee. Huuto vai hiljaisuus, nuori taiteilija kysyy. Galleria kajaste, Albertinkatu 30, esittelee alakerran studiossa kolme taiteilijaa; Vuorisen värikkään mielikuvitukselliset maalaukset ja piirrokset löytyvät perähuoneesta. Vuorinen valmistui koruja esinemuotoilijaksi Lahden ammattikorkeakoulun muotoiluinstituutista ja valmistui taiteen maisteriksi vuonna 2006. Hän suunnittelee ja valmistaa yksilöllisiä koruja ja esineitä piensarjoina sekä uniikkitöinä. Kasveja elämän kiertokulussa Galleria Rikhard, Rikhardinkatu 3, on Helsingin Taiteilijaseuran ylläpitämä Taidelainaamo vanhan pääkirjaston yhteydessä. Sisään pääsee omasta ovesta suoraan katutasolta. Portaat ylös nousemalla näkee itse kirjaston oleskeluhuoneen tilassa näyttelyä. Lokakuun taiteilija siellä on jo ansioitunut Maarit Björkman-Väliahdet, jonka ”Paratiisin portailla” maalaukset virkistävät alakerran tilaa. Aiheet ovat nyt lähtöisin kukista ja kasveista, jotka maalauksen aikana kokevat muodonmuutoksen. – En välttämättä tee oikeita kukkia ja kasveja, vaan annan itselleni mahdollisuuden nähdä ne uudella tavalla. Kasvit symboloivat minulle elämän kiertokulkua. Teokset on tehty akryylitai öljyväreillä kankaalle. Taiteilija on kiinnostunut ihmisen tarinasta, elämän valinnoista ja motiiveista. Alfa-Art Taidekoulun taiteellinen johtaja on sopinut v. 2018 jo neljä näyttelyä. Luonnovalon kosketus Galleria Contempon, Lönnrotinkatu 23, lokakuun taiteilija on Johanna Lumme, helsinkiläinen kuvataiteilija ja kuvittaja. Hän on Taidekeskus Salmelan Nuori taiteilija ja yleisön suosikki muutaman vuoden takaa. Hieno näyttely on nimeltään ”Valon viimeinen kosketus”. Lumme kuuluu tällä hetkellä nuorten suomalaisten taiteilijoiden kaikkein kysytyimpään joukkoon. Hän kuvaa jälleen itselleen rakasta aihetta, luontoa. Nyt hän vie katsojan Nuuksion luonnonpuiston syksyiseen väriloistoon ja tunnelmiin. Taiteilija inspiroituu luonnosta ja eläimistä. Hän työskentelee myös Otavalla lasten äidinkielen oppikirjojen parissa, joten ote on varmasti pedagoginen. Jos ruoho on oranssia Pieni häiriö voi antaa maalaukselle sen tarvitseman läsnäolon, sen ilmenemisen hapokkuuden. Anna Tuori tuntuu olevan tietoinen tästä. Maalarina hän ei ole mielistelijä, vaikka hänen teostensa katsomisen herättämä ilo toki liittyykin niiden kauneuteen ja taituruuteen. Maalausta ei silti pidä päästää liian siloiseksi ja sieväksi, berliiniläinen kriitikko Jurriaan Benschop kirjoittaa Galerie Anhavan, Fredikinkatu 43, tiedotteessa. Tuorin uusissa maalauksissa katsotaan ympärille ja kysytään: Mitä nyt? Niissä mietitään, onko mahdollista hahmottaa toisin, vaikkei voisikaan koskaan nähdä kuten toinen. Näyttelyn pienessä tilassa aiheina ovat paikka ja näkökulma: miten, mitä ja mistä käsin katsotaan. Isommassa tilassa annetaan muoto liikkeessä olevalle, muuttuvalle. Betonin ja teräksen taiteilija Francesco Barbieri on kansainvälisesti tunnettu italialainen taitelija, joka työskentelee post graffiti -suuntauksen parissa. Ennen ateljeetyöskentelyn aloittamista hän oli yksi Euroopan johtavista graffitimaalareista. Uransa aikana hänet on palkittu tärkeillä alan palkinnoilla ja hän on osallistunut kansainvälisiin taiteilijaresidensseihin, joiden avulla hän on kyennyt saavuttamaan kansainvälistä näkyvyyttä ja rikastuttamaan taiteellista suuntaustaan. Make Your Mark –galleria, Puhdistamo (rakennus 6) Suvilahdessa, tuo Barbierin urbaanin maiseman töitä, missä junat ja junaradat ovat usein teemoina. Tutkimusmatkat vievät hänet usein kaupungin laidoille, jossa usein sijaitsee nk. ei-kenenkään-maat. Alueilla selkeästi erottuvat kaupungin sisäiset sosiaaliset ja maantieteelliset rajat. Suomi 100 varjonäyttely Galleria Kalleria, Kaarlenkatu 10, esittelee yhteisnäyttelyssä Heidi Elisabeth Hännisen ”Koti, Uskonto ja Isänmaa” betoniveistoksia installaatiossa, kuvia, tekstejä ja työryhmän videon sekä Irakista tulleen maalarin Muhaned Durubi ”My Homeland Mental Hospital” maalauksia, piirustuksia ja runoutta. Kalleria keskittyy vaihtoehtoiseen taiteeseen. – Kysyn vain, miten voin elää kanssasisarteni kanssa samassa ajassa ja paikassa, / sillä erotuksella, että he eivät ole sodassa mutta minä olen. / Ketä puolustan tässä sodassani? Maanmiehiäni vai muiden maiden miehiä?, Hänninen kysyy näyttelyssä esillä olevassa ”Viimeisen etsijän päiväkirjassaan” 2014-2017. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Maarit BjörkmanVäliahdet yhdessä Auringonlaskun aikaan –teoksensa kanssa Galleria Rikhardissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Kasia Vuorinen ja upea teoksensa Arrival (mixed media paperille, 2017) Galleria Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Pauno Pohjolainen Sculptorissa vieressään suurikokoinen teoksensa Risti Tyko Sallisen mukaan (puu, kuparilehti, 2016-2017). Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Sofia Kukkonen ja öljyvärillä kankaalle tänä vuonna tehty teos Pronssinen Victoria Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilijat Heidi Hänninen ja Muhaned Durubi Kalleriassa takanaan Hännisen teos Escapers biography I (öljyvärimaalaus, 2017). Kuva: Raimo Granberg. Italialainen Francesco Barbieri on tuonut Make Your Mark Galleryyn urbaanin junamaiseman teoksia. Kuvassa taiteilija ja teos Hooked on a feeling (mixed media, 2017). Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 44-45 • Nro 20 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 MYÖS FACEBOOKISSA! M unkin S eutu Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Valokuvaamot PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Autohallipaikka vuokrattavana Takomotie 14, Pitäjänmäki 050 458 4034 Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki Wilhelm von Wright: Lapinpöllö (ajoittamaton), yksityiskohta. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Beatrice Granberg. Kuva: Kansallisgalleria / Tero Suvilammi. Von Wrightin veljesten suurnäyttely avautuu Ateneumissa ? Ateneumin taidemuseossa nähdään 27.10.2017– 25.2.2018 näyttely Veljekset von Wright. Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin taiteilijaveljekset tunnetaan monipuolisina muotokuvien, maisemien, lintumaalausten sekä tieteellisten eläinja kasvikuvitusten tekijöinä. Värikästä suurnäyttelyä täydentävät Sanna Kanniston ja Jussi Heikkilän uudet teokset. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Tieteellisen tarkoista teoksista välittyy rakkaus luontoa kohtaan Von Wrightin veljekset kasvoivat Haminalahden kartanossa Kuopiossa. Veljesten kiinnostus luontoon lähti isän, majuri Henrik Magnus von Wrightin, metsästysharrastuksesta. Taitavina metsästäjinä veljekset ryhtyivät dokumentoimaan metsästämiään lintuja. Pitkäaikaisen lintujen tarkkailun ja kuvaamisen ansiosta veljeksille kertyi luonnon laaja-alainen tuntemus. Heidän teoksilleen on ominaista yksityiskohtainen tieteellinen tarkkuus. Samalla taiteesta välittyy erityinen rakkaus luontoa kohtaan. Teokset heijastavat aikakautensa, 1800-luvun, kauneusarvoja. Vanhin veljeksistä, erityisesti maisemamaalauksistaan tunnettu Magnus (1805–1868), oli aikansa helsinkiläinen kulttuurivaikuttaja. Hän toimi muun muassa Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana sekä Suomen Taideyhdistyksen asiantuntijana. Wilhelm (1810–1887) vaikutti erityisesti Tukholmassa ja Orustin saarella Ruotsin länsirannikolla. Hän toimi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tieteellisenä kuvittajana. Veljeksistä tunnetuin on Ferdinand (1822– 1906), joka oli ensimmäisiä taiteen tekemisellä itsensä elättäneitä suomalaisia kuvataiteilijoita. Veljeksistä pisimmän uran tehnyt Ferdinand oli myöhemmin nuorten taiteilijoiden kunnioittama vanha mestari. Näyttely hiljentää miettimään, mitä luonto meille opettaa – Näyttelykokonaisuus kiinnittyy nykyhetkeen monella tavalla. Von Wrightin veljesten taiteen teemat ovat ajankohtaisia aikana, jona ihmisen ja luonnon tasapaino sekä maapallon kantokyky ovat tulevaisuutemme kannalta vaa’ankieliasemassa, sanoo museonjohtaja Susanna Pettersson. Uusia näkökulmia esiin nostava näyttely syventyy tutkimaan veljesten taide-, kulttuurija tiedehistoriallista merkitystä. Näyttelyssä nähdään runsaat 300 teosta Ateneumin kokoelmista sekä suomalaisista ja ruotsalaisista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Esille saadaan myös Magnus von Wrightin täyttämiä lintuja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Näyttelyn pääkuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Näyttely jatkaa vuonna 2018 Kuopion taidemuseoon sekä Tikanojan taidekotiin Vaasaan. Veljesten teosten rinnalla esitetään uusia teoksia valokuvataiteilija Sanna Kannistolta (s. 1974) sekä käsitetaiteilija Jussi Heikkilältä (s. 1952). Kannisto kuvaa luontoaiheita asetelmallisesti vieden kuvausstudion ulos luontoon. Hän näkee itsensä eräänlaisena keräilijänä, joka liittää lajin toisensa jälkeen omaan kokoelmaansa. Heikkilä ottaa teoksissaan kantaa maapallon tilaan: ennen kaikkea lintujen merkitykseen ympäristön tilan ja merien kuormittumisen indikaattoreina. Näyttelyjulkaisu tuo esiin uutta tutkimusta veljeksistä Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Ateneumin tuottama julkaisu Veljekset von Wright. Taide, tiede ja elämä, joka tuo monipuolisesti esiin uutta tutkimusta veljeksistä. Julkaisun ovat toimittaneet amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Erkki Anttonen ja se ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kirjan hinta on Ateneumin museokaupassa ja verkkokaupassa 45 euroa. Veljekset von Wright -näyttelyn tuotesarja on Ateneumin lisäksi myynnissä Suomalaisissa Kirjakaupan myymälöissä ympäri maan. Sarjaan kuuluu muun muassa muistikirjoja, avaimenperiä, silmälasikoteloita ja kangaskasseja. Poimintoja näyttelyyn liittyvästä runsaasta oheisohjelmasta To 2.11. ja to 30.11. klo 17 | VELJEKSET VON WRIGHT -LUENNOT 2.11. Kuraattoriluento: amanuenssi Anne-Maria Pennonen, Ateneum-sali. Suomeksi. 30.11. Asiantuntijaluento, erikoistutkija Erkki Anttonen: Veljekset von Wright litografian tekijöinä, Ateneum-sali. Suomeksi. Ke 15.11. klo 10–20 | TAIDETTA MEILLE! NUORTEN ILMAISPÄIVÄ Nuorten ilmaispäivänä järjestetään Tringan, Uudenmaan lintuharrastajien yhdistyksen, kierroksia Veljekset von Wright -näyttelyyn. Mitä teosten linnuista ja niiden elämästä voi kertoa luonnontieteen ja lintuharrastajan näkökulmasta? Vapaa pääsy alle 25-vuotiaille. Pe 17.11. klo 12-17 | CONTEMPORARY TAKES ON VON WRIGHT -SEMINAARI Ateneum-sali. Päivän ohjelmassa kuullaan Veljekset von Wright -näyttelyn ja sen yhteydessä julkaistun näyttelykirjan asiantuntijoiden luentoja, joissa esitellään uutta tutkimusta ja uusia näkökulmia taiteilijaveljesten taiteeseen. Puhujina mm. Anne-Maria Pennonen, Allan Tiitta, Julia Donner ja Kimmo Ohtonen. To 7.12. klo 17 | ELOKUVAESSEE VON WRIGHTIN VELJEKSISTÄ Ateneum-sali. Georg Grotenfeltin Speglingar (2016) on elokuvaessee von Wrightin maalariveljeksistä. Veljesten elämänkohtalot heijastuvat päähenkilöiden haastatteluiden, luontokuvien ja kartanomaisemien peilistä. Ruotsinkielinen, suomenkielinen tekstitys. Kesto 60 min. Aukioloajat Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10– 17 | Ma suljettu KOIRA Meidän 2/2017 6,70 RO TUE SITTELYSSÄ ISOV ILL AK OI RA Meteorologin koira tv-tähtenä Bordercollie älykkäin koirarotu? Nyt näyttelyyn! * harjoittelu * vaatetus * varusteet Näinkin pärjää: * sokea Miska * kolmijalkainen Lilli Valjakolla itäraja päästä päähän Karhu hyökkäsi, terrierit pelastivat Nuorten ikioma koirakahvila 2/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA VUONIS sopii kummihevoseksi Ponijalostus myötätuulessa Pauli Raivio kasvattaa kärsivällisyydellä ja rakkaudella Seija Kortteen kasvatti Stoneisle Lilian menestyy Ranskassa ILO selvisi suonsilmästä Ahaltek on aavikon kultainen hevonen Pekka Larsenin into syttyi uudelleen Hevosmatkalla kurkistettiin saksalaistallien elämään 3/2017 6,75 Hemingwayn kotimuseossa yli 50 kissaa Kissa kaveriksi, Ida pääsi peloistaan Van-kissojen uimainnostus jo geeneissä Homeopatia hoitaa pelot, allergiat ja tulehdukset Kissatarha tukevasta kaniverkosta ROTUESITTELYSSÄ KARTUSIAANI HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Kissasiskosten ERIKOISET SILMÄT hämmästyttävät! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa 09-413 97 300
16 Nro 20 • Viikot 44-45 M unkin S eutu femeia fashion Paciuksenkaari 16 00270 Helsinki 010-3262333 www.femeia.fi Facebook: Femeia-Fashion TERVETULOA! Avoinna: Ma-To 11-18, Pe 11-17, La 11-15 MARRASMARKKINAT Ke-To 1.-2.11. klo: 11-19! Paljon supertarjouksia & kaikki kaupan tuotteet -30% VAIN 2 PÄIVÄÄ! Outletissa SeasonSale: Paljon alkukauden tuotteita -50% & mallikappaleita ja viime syksyn tuotteita tasarahalla: 10-40€ takit 40-80€ Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Maukas ja runsas lounas ma-pe klo 10.30-14.30 Viikonloppulounas la-su klo 12-15 Uusittu a la carte menu Tulossa: Isänpäivälounas 12.11.2017: 1. kattaus klo 12.00 • 2. kattaus klo.15.00 Ainoastaan pöytävarauksilla, muista varata omasi!! Joulua odotellessa kysy tarjousta työporukallesi! OPERART RYHMÄMYYNTI Joustavat myyntija toimitusehdot, min. 10 hlöä: ryhmamyynti@operart.fi, Puh. 050 559 6773. www.operart.fi LIPUT: 42,50€ e/ ryhmät 36€e Espoon kulttuurikeskus Tapiolasali: • La 4.11. klo 18.00 (lisänäytös) Solisteina mm. Jaakko Kortekangas, tiina vahevaara • Su 5.11. klo 14.00 (loppuunmyyty) Solisteina mm. jyrki anttila, tiina vahevaara tarkat solistitiedot: operart.fi EMMERICH KÁLMÁNin huippuoperetti huumaava operettiklassikko täynnä polttavia tunteita Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 5/20 17 6,75 HOI TO – RAV INT O – UUT UUD ET – NEU VOT – VIN KIT Villik issoj a etsim ässä , haav iin jäikin loukk aantu nut ilves Home opati a paran si Tiike rikissa n jalan Koke ile kurss ia: Unelm akiss aksi 21 päivä ssä Veike ä burm a sopii lapsi perhe esee n Maai lman ainoa avus tajak issa Roop e osaa soitta a hätäk esku ksee n! 5/17 6,50 Palkinto jen nousu piristän yt hevoska svatusta Aktiivita llissa hevosell a on oma elämä Kokem äellä kesärav eja 70 vuotta Ylihärm äläinen Antti Ala-Ran tala: Hevosm iestaito ja maalais järjellä Hevosm aailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvina isella knabstr upperill a kiinnos tavat värit Reijo Kuhakos ki oli stadin viimeine n vossikk a KO UL UTA KOIRASTA SIEN EST ÄJ Ä! KOIRA Meidän 5/2017 6,70 6,50 ERIKOISHINTA Asiantuntija: Palkitse, älä rankaise! Rotuesittelyssä Vanhakin sopeutuu Ärrimurri sai uuden kodin Akupunktio katkaisee kivun noidankehän Pieni löytökoira pelasti mummon yksinäisyydeltä Vatsa reistaa, ruoka ei sovi – mikä avuksi? Suomen omat lappalaisrodut HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 Talvi tulee! Varmista turvallinen liikkuminen ajokoulun kautta! Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Huomaa edullinen B-kurssi 950€ + kulut! Voimassa vuoden loppuun! Kysy lisää! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo yli 25 vuotta! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi 09-730 700 AUTOKOULU HAKANIEMI