• Viikot 46-47 – Nro 20/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Myymässä? Kotisi ansaitsee parasta. Rikhardinkatu 4, Helsinki | www.aktialkv.fi Munkkiniemi 43,5 m 2 Mh. 239 000 € KT 2h, kk, kph, parveke. Ei lain ed. e-tod. Ulvilantie 27. Virta 050 314 0103 21793382 Pikku Huopalahti 75 m 2 Mh. 381 075 € KT 3h, avok, kph, las. parveke. Elk:D 2018 Korppaanmäentie 16. Lindroos 040 3002309 YKKÖSLUOKAN KOKONAISRATKAISU – MEIDÄN KANSSA ONNISTUT Lars Lindroos kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 lars.lindroos@aktialkv.fi Kun asunnon vaihto on ajankohtaista, autamme mielellämme. Hoidamme myynnin ammattitaidolla, hyvällä fiiliksellä ja freesillä otteella. VARAA MEILTÄ MAKSUTON ARVIOKÄYNTI ASUNTOUNELMISTA TOTTA LAURA MITRUNEN asuntomyyjä 040 058 9224 laura.mitrunen@bo.fi LIINA HEINONEN kiinteistönvälittäjä LKV 040 664 6416 liina@bo.fi NIINA HÄKÄMIES kiinteistönvälittäjä LKV, Kiat 050 331 6767 niina.hakamies@bo.fi Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803, nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Kosmetiikka Helmen 27.11. klo 10-18 2+1 (osta tuotteet samasta sarjasta, saat edullisimman LAHJAKSI) Kaikki tuotteet Kauneusperjantai Kauneusperjantai Heikki Suomalainen Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 616 4456 heikki.suomalainen@ remax.fi Anna-Kaisa Arko LKV, LVV, KTM, ins 040 745 0071 anna-kaisa.arko@ remax.fi Kristiina Horsma Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 725 0555 kristiina.horsma@remax.fi Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 | loiste@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa. Oili Rosti-Räty Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 550 508 oili.rosti-raty@remax.fi Arja Sunikka Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 948 953 arja.sunikka@remax.fi Katja Huisman Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0440 899 111 katja.huisman@remax.fi Petri Koivuniemi Myyntineuvottelija, KIAT 044 2663 263 petri.koivuniemi@ remax.fi LOISTETTA ASUNTOKAUPPAAN Kutsu meidät maksuttomalle arviokäynnille! Talinranta KT 73,5 m 2 , 3h, k, kh/s, p. Toimivapohjainen saunallinen koti hissitalon kolmannessa kerroksessa. E=E2007. Vh 299 000 € Mesenaatintie 1 D. Kohdenumero 20889473 Arja Sunikka 0400 948 953 REMAX Loiste on mukana Joulupuukeräyksessä, jonka tarkoituksena on kerätä joululahjoja lapsille ja nuorille, jotka muuten jäisivät ilman. Jokainen lahjoitettu lahja on tärkeä, osallistu sinäkin seuraavasti: • Tuo lapselle tai nuorelle sopiva paketoitu joululahja (lahjan tulee olla uusi tai käyttämätön itse tehty) REMAX Loisteen toimistolle, joulupuun alle 6.12.2020 mennessä • Kirjoita pakettikorttiin saajan tiedot (esim. tytölle 8-1 0v. tai nuori 15v.) • Lahjavinkkejä voi katsoa Joulupuun sivuilta: joulupuu.org/lahjavinkit • REMAX Loiste toimittaa paketit eteenpäin toimitettavaksi 7.12.20 Autetaan yhdessä ? OSALLISTU JOULUPUUkeräykseen
• 2 M unkin S eutu Lähikorjaamo palvelee Valtuutettu huoltokorjaamo ja varaosaliike • Korikorjaukset • Muoviosien korjaukset • Tuulilasit • Huollot • Varaosat Merkki kuin merkki Hankasuontie 7, 00390 HELSINKI www.automuovi.fi puh. 020 712 0500, info@automuovikem.fi Avoinna toistaiseksi ke ja to klo 10-16 (mahdollisesti klo 18 saakka, varmista soittamalla) Verkkokauppaostosten nouto onnistuu muinakin ajankohtina– tutustu: www.kummiseta.net Tarjous voimassa 1.12.2020 asti. PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Toivota asiakkaillesi tai ystävillesi hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta joulusivuillamme! Toivotukset julkaistaan jouluextrassa viikolla 51. Ota yhteyttä ja varaa paikkasi ajoissa! Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi Riitta Juslin 09 413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Marraskuun sanat MANTERE Oppilaiden hiljainen työskentely koululuokkien uumenissa. Pisaroiden mikrokosmoksen loputon leikki vihreäkeltaisissa lehdissä. Chopinin nocturnojen kepeys ja kipeys leijuu tuulen liikkeessä Munkkiniemen puistotiellä Mikä vuosi tämä oli? Mestari Koo ja unen valkoinen hevonen laukkaavat ulos Sirkka Seljan runosta. Minun myötätuntoni matkustaa metrossa. Ja rakkaani näkee kuutta uutta unta: ne kertovat kauneuden ja rakkauden kaipuusta. (Opettaja Samuel Patyn muistolle) Kimmo Mantere
• SÄÄTILA TÄNÄÄN Selkeää, valoisaa. Lämpötila +3°C. Luoteistuulta 4 m/s. Sateen mahdollisuus <10% Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 11. marraskuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 20 SIVU 8 Kaupunkipyörillä on poljettu ahkerasti pandemian aikana Kaupunkipyörillä on ajettu tällä kaudella Helsingissä ja Espoossa yhteensä noin kolme miljoonaa matkaa, joista noin 2,6 miljoonaa Helsingissä ja 0,4 miljoonaa Espoossa. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräpalvelussa on ollut tänä vuonna käytössä noin 350 pyöräasemaa ja 3 500 pyörää, kuten edelliskaudellakin. SIVU 9 M unkin S eutu Lapinmäentiellä läpiajokielto helmikuun loppuun Huopalahdentien ja Lapinmäentien risteys 26.10.2020. Kuva: Helsingin kaupunki / Kiia Koliseva Munkkiniemessä Lapinmäentielle asetettu väliaikainen läpiajokielto jatkuu helmikuun 2021 loppuun saakka liikenteen ruuhkautumisen ja katutyömaan vuoksi. Lapinmäentiellä huoltoajo ja ajo tonteille sallitaan edelleen. Julkinen liikenne, kävely ja polkupyöräliikenne jatkuvat Lapinmäentiellä normaalisti. Autoliikenteen reitti kulkee Vihdintien liikenneympyrän kautta. Läpiajokielto jouduttiin asettamaan, sillä katutyön vuoksi autoliikenne jonoutuu ja ruuhkautuu. Katuremontti valmistuu Lapinmäentiellä kesäkuussa 2021. Katutyö laajenee Huopalahdentielle Katutyö laajenee Huopalahdentien ja Lapinmäentien koko risteykseen marraskuun puolivälin jälkeen. Huopalahdentiellä korjataan kadun alittava hulevesiviemäri. Työmaa suurenee Huopalahdentien, Lapinmäentien ja Ulvilantien koko risteysalueelle. Katuremontti haittaa erityisesti kääntyvien autojen kulkua risteyksessä. Samassa yhteydessä Ulvilantien ja Huopalahdentien risteyksessä tehdään kaapeliputkituksia. Tässä kohti työ haittaa myös jalankulkua ja pyöräliikennettä. Haitan vähentämiseksi töitä tehdään mahdollisimman paljon yöaikaan. Työt kestävät risteyksessä joulukuun loppuu. Talvikelit saattavat vaikuttaa aikatauluun. Riihitie 9:n kaavamuutos mahdollistaa 210 hoitopaikan uuden päiväkodin Asemakaavan muutos koskee nykyisen päiväkodin, Daghemmet Elkan tonttia osoitteessa Riihitie 9, Munkkiniemessä, Vanhan Munkkiniemen alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisen päiväkodin korvaamisen uudella suuremmalla, noin 210 hoitopaikan päiväkodilla. Kaavan tavoitteena on parantaa alueen varhaiskasvatuksen palveluja, sekä osaltaan mahdollistaa päivähoitopaikkojen riittävyys Munkkiniemen peruspiirin alueella. Viistoilmakuva lännestä, nykytilanne. Kuva: Pointsecene ilmakuvapalvelu (2017) Stockmannin tavaratalon satuikkuna avautui Rakastetun satuikkunan avajaisia vietettiin Stockmann-tavaratalossa lauantaina 7.11. Tänä vuonna ikkunan pienet satuhahmot suorittivat jouluaskareitaan säveltäjä Tuomas Kantelisen luoman musiikin tahdissa. Stockmannin odotetuimpiin jouluperinteisiin kuuluva satuikkuna avautui ensimmäisen kerran Helsingissä joulun alla vuonna 1949. Siitä lähtien se ollut tärkeä merkki joulun lähestymisestä ja johdattanut niin lapsia kuin aikuisia lähestyvän joulun tunnelmaan. SIVU 8
• 4 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 20/2020 Syysillalla Syysillan hämyssä, tuulenvireessä lempeässä. Istuu ihmiset pihoillaan ihaillen, taivaanrantaa katsellen. Kurkiaura kas lentää korkealla, kun ne lentävät kauas pois. On aura koossa – muodossa kauniissa, kun ne lentävät eteenpäin. Väliin vaihtavat aurassa johtajaa, kukin johtaa vuorollaan. Ne viettävät kesänsä Suomessa, Suomen suvessa kauniissa. Nyt ne matkaavat kauas etelään, uusiin maihin taas lämpimiin. Linnut ääntelee kuorossa lentäessään hyvästit meille näin jättäen. Jo syttyi taivaalla iltatähti, kuin merkiksi siitä, että linnut jo lähti. Hyvää matkaa voi heille vain toivottaa, uusiin maihin ja maisemiin. Olavi Kylliäinen RUNOPALSTA Yhä harvempi helsinkiläinen liikkuu päivittäin riittävästi H elsinki haluaa lisätä kaikenikäisten kaupunkilaisten arkija hyötyliikkumista. Muutostarve liikkumisen lisäämiseksi on valtava ja maailmanlaajuisesti tunnistettu, mutta ratkaisua liikkumattomuuteen on haettu kapeasti liikuntaharrastuksista. Todellisuudessa vapaa-ajan liikunta on osin jopa yleistynyt, mutta yhä harvempi kaupunkilainen liikkuu riittävästi. Helsinki on nostanut liikkumisen kaupunkistrategiansa kärkihankkeeksi ja käynnistänyt konkreettisia liikkumiseen kannustavia toimenpiteitä neuvoloissa, kotihoidossa, työpaikoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja kaupunkiympäristön suunnittelussa. Kaupunki julkisti kansainvälisestikin ainutlaatuisen Liikkumisvahdin, joka tuo näkyville liikkumisen lisäämiseksi tähtäävän toiminnan ja kaupunkilaisten liikkumisen määrän. Jatkossa Liikkumisvahti auttaa tunnistamaan teot, jotka vaikuttavat liikkumiseen parhaiten. Liikkumattomuus on maailmanlaajuisesti tunnettu terveysriski ja ennenaikaisten kuolemien neljänneksi merkittävin aiheuttaja. Sen haittavaikutukset näkyvät muun muassa sairauspoissaoloina, arjen toimintakyvyn heikentymisenä ja elämänlaadun huonontumisena. Helsinki tarttui liikkumattomuushaasteeseen vuonna 2018 käynnistämällä kaupunkistrategian kärkihankkeena liikkumisohjelman. Se toi liikkumisen lisäämisen kaikkien kaupungin palveluiden agendalle myös niiden, jotka eivät ole aiemmin mieltäneet itseään liikkumisen edistäjiksi. Liikkumisohjelman keskeinen viesti on, ettei kaupunkilaisten liikuttamista voi ulkoistaa yksin liikuntaharrastusten varaan. Esimerkiksi koululaisista yli 80 prosenttia harrastaa vapaa-ajallaan liikuntaa, mutta silti vain 30 prosenttia liikkuu riittävästi. Lopulta kysymys on pienistä arjen teoista, kuten säännöllisten seisomaan nousujen ja askelten tietoisesta lisäämisestä jokapäiväiseen elämään. Kaupunkilaisia on tavoitettu lukuisin eri tavoin. Esimerkiksi jo yli 4 600:lla kotihoidon asiakkaalla on otettu käyttöön liikkumissopimus ja kaikkien kaupungin työntekijöiden koneelle on asennettu taukoliikuntaohjelma, jota on käytetty yli 700 000 kertaa. Koulupihoja on kunnostettu, kaupunkipyörien määrää on lisätty ja katukuvassa on nähty mainoksia, jotka kannustavat kävelemään seuraavalle pysäkille. Poikkihallinnollisen lähestymistavan ja tiedolla johtamisen avulla Helsinki tuli palkituksi Suomen liikkuvimpana kuntana vuonna 2019. Helsingin liikkumisohjelman toteutuksessa on alusta asti nojattu tutkittuun tietoon ja sen valmistelusta lähtien yhteistyö tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa on ollut säännöllistä. Kootakseen hankkeen lähtökohdat, tavoitteet, toimenpiteet ja edistymisen yhteen, liikkumisohjelma lanseeraa kaikille avoimen seuranta-alustan, Liikkumisvahdin, joka tuo näkyville kaupungin konkreettiset teot liikkumisen lisäämiseksi. Läpinäkyvän seurannan toivotaan lisäävän toimijoiden, kaupungin työntekijöiden ja kaupunkilaisten tietoisuutta käynnissä olevista toimenpiteistä ja liikkumismahdollisuuksista. Tämänhetkiset liikkumisohjelman toimenpiteet toteutetaan vuosina 2018-2021. Niiden vaikutukset kaupunkilaisten liikkumiseen nähdään vasta pidemmällä aikavälillä, noin viiden vuoden sisällä. Tietoa kaupunkilaisten liikkumiskäyttäytymisestä kerätään lukuisilla kyselyillä ja liikemittauksilla tulevien vuosien aikana. Kaikkiin 57 käynnissä olevaan tai jo toteutettuun toimenpiteeseen, kaupunkilaisten liikkumisesta kerättyyn tietoon, sekä toimenpiteiden vaikuttavuutta mittaaviin mittareihin voi tutustua kaikille avoimessa liikkumisvahdissa netissä. Pia Rupponen kauppakamarin markkinoinnin johtoon Pia Rupponen on nimitetty Helsingin seudun kauppakamarin markkinointipäälliköksi (Head of Marketing). Rupponen on aloittanut tehtävässä 2. marraskuuta 2020. Pia Rupponen, YTM, KTM yo, vastaa jatkossa palveluliiketoiminnan markkinoinnista kauppakamarissa. Hän on aloittanut markkinointipäällikkönä marraskuun alussa. – On upeaa päästä kehittämään mainion tiimin kanssa yritysten osaamispääomaa kehittävien koulutusja tietotuotteiden näkyvyyttä ja koukuttavuutta. Kauppakamarilla on monipuolinen ja laadukas setti, jota on ilo rummuttaa, sanoo Pia Rupponen. Helsingin seudun kauppakamari on digitalisoinut viime vuosina voimakkaasti palvelujaan. Koulutuksia, kirjoja ja päivittyviä tietopalveluja tarjotaan yhä voimakkaammin verkossa. Erityisesti kauppakamarin verkkokauppaa on kehitetty voimakkaasti. Asiakkaat arvioivat kauppakamarin kauppaa huikealla NPS-indeksiluvulla 66. Pia Rupponen siirtyy Kauppakamariin kansainvälisen maahantuontija myyntiyrityksen markkinoinnin johtajan paikalta, jota ennen hän luotsasi yhdysvaltalaisen kustantajan tuoteperheen markkinointia Suomessa. Rupposella on myös pitkä kokemus markkinoinnin ja viestinnän vetämisestä korkeakoulusektorilla. – Palveluiden markkinoinnissa ydinviestin selkeys, napakkuus ja konkretia ovat olennaista. Jotta apua etsivä uusi ja nykyinen asiakas löytää meidät ja ymmärtää esimerkiksi koulutuksen tuottaman hyödyn pärjäämiselleen, pitää jo ensimmäisen verkko-osuman tai somebannerin tarjota oivalluksia, Rupponen painottaa. Rupponen toimii markkinointiryhmän lähiesimiehenä ja raportoi asiakkuusjohtaja Riitta Salmelle. Kauppakamarin viestintä, markkinointi ja myynti varmistavat tiiviissä yhteistyössä, että tieto kauppakamarin palveluista tavoittaa jäsenyritykset ja ne saavat liiketoiminnalleen parhaan mahdollisen tuen. Pia Rupponen vastaa jatkossa palveluliiketoiminnan markkinoinnista Helsingin seudun kauppakamarissa. HSL:n uusi toimitusjohtaja on Mika Nykänen HSL:n hallitus on valinnut hallintotieteiden maisteri Mika Nykäsen, 54, HSL:n toimitusjohtajaksi. Mika Nykänen työskentelee tällä hetkellä Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtajana. Hallitus päätti valinnasta ehdokasvaalilla, jossa ehdolla olivat kaikki 25 tehtävää hakenutta henkilöä. Äänet jakautuivat tasaisesti 7-7 Mika Nykäsen ja Ville Lehmuskosken kesken. Äänestyksen jälkeen lopullisen valinnan ratkaisi arpa. – Toimitusjohtajan tehtävää haki ilahduttavan kovatasoinen joukko kokeneita johtajia, joilta löytyi monipuolista osaamista niin liike-elämästä kuin julkisen sektorin johtamisesta. Valinta ei ollut helppo, kuten tiukka vaali osoittaa. Uutta toimitusjohtajaa odottaa äärimmäisen haasteellinen tilanne. Matkustajamäärät tulisi saada pikaisesti kääntymään uuteen nousuun. Myös haasteelliset ilmastotavoitteemme ovat työlistalla. Uskon, että Mika Nykäsellä on kykyä johtaa ja uudistaa HSL:ää isoin askelin, HSL:n hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava sanoo. HSL:n nykyinen toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi jää eläkkeelle, kun uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävässään. Mika Nykänen Tanssin talon uusi johtaja on Niki Matheson OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Tanssin talo ry:n hallitus on valinnut Niki Mathesonin Tanssin talon uudeksi johtajaksi 1.1.2021 alkaen. Matheson siirtyy Tanssin taloon Kulttuuritehdas Korjaamon johtajan paikalta. – Niki Mathesonin valinnassa korostui vahva kokemus kulttuurisektorin hallintoja johtamistehtävistä ja syvällinen ymmärrys tanssista substanssina. Hän on osoittanut niin työhistoriassaan kuin valintaprosessissa kykenevänsä sovittamaan yhteen erilaisia intressejä ja johtamaan kokonaisuuksia. Hallitus on hyvin iloinen saadessaan Nikin johtamaan Tanssin taloa kriittisessä vaiheessa – rakentamaan Tanssin talon toimintamallia kaiken tanssin talo -periaatteella, sitouttamaan kumppaneita ja vahvistamaan rahoituspohjaa yhdessä tiimin ja hallituksen kanssa, kertoo Tanssin talo ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuuli Kousa. – Tanssin talo on ainutlaatuinen hanke ja merkittävä kulttuuriteko. Olen todella innoissani mahdollisuudesta liittyä Tanssin talon tiimiin. Tanssin talo on palveluorganisaatio, jonka tehtävä on yhdistää tanssi ja yleisöt, ja odotan, että pääsen yhdessä alan toimijoiden kanssa saattamaan tanssia sen moninaisissa muodoissa mahdollisimman laajan yleisön saataville, kommentoi Matheson. Niki Matheson (s. 1967) on pitkän linjan taide-, kulttuurija tapahtuma-alan hallinnon ja tuotannon ammattilainen, jonka työhistoriasta merkittävä osa on kulunut Suomen suurimman taidefestivaalin, Helsingin juhlaviikkojen parissa, viimeisimpänä hallintojohtajana v. 2007–2019. Erityisesti tanssin parissa työkokemusta on kertynyt tanssiryhmistä (mm. Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmä, Emio Greco | PC, Skånes Dansteater) ja -festivaaleilta (mm. URB, Kuopio Tanssii ja Soi, Liikkeellä marraskuussa, Helsinki Tanssiareena). Mathesonilla on taustallaan koreografin opinnot ja esittävän taiteen tuottajan tutkinto Teatterikorkeakoulusta. Alkuvuodesta 2022 avattava Tanssin talo rakennetaan Kaapelitehtaan yhteyteen Helsingin Ruoholahteen. Rakennushankkeen rahoittavat Jane ja Aatos Erkon säätiö, Helsingin kaupunki, Opetusja kulttuuriministeriö sekä Kiinteistö Oy Kaapelitalo.
• 5 M unkin S eutu Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherran virka on nyt avoinna. Seurakunta on viestinnässään kertonut etsivänsä ”urbaania paimenta”, eli ihmistä, jolla on kykyä johtaa kaupunkiseurakuntaa. Kirkkoherran virkaa tällä hetkellä hoitava Tarja Frilander kertoo, että urbaaniudesta huolimatta alueella elää ikään kuin pieniä kyläyhteisöjä. Munkin alueen keskittymät, erityisesti Munkkiniemi ja Munkkivuori, kokoavat asukkaansa paikallisiin keskuksiin. – Ihmiset tekevät täällä asioita yhdessä. Urbaanius on sitä, että osaa suunnistaa kaupunkilaisessa mielenmaisemassa ja ymmärtää muuttuvaa toimintaympäristöä, uskaltaa tehdä rohkeita kokeiluja ja uusia avauksia, Frilander kuvaa. Helsinkiläisittäin korkea jäsenprosentti Jäsentilastojen valossa sitoutuminen seurakuntaan on vahvaa. Munkkiniemen alueella on helsinkiläisittäin varsin korkea kirkon jäsenyysprosentti. Alueen asukkaista noin 63 prosenttia on suomenkielisen seurakunnan jäseniä. Se on toiseksi suurin jäsenprosentti Helsingin suomenkielisistä seurakunnista. Korkea jäsenprosentti heijastelee alueen ikärakennetta – yli 65-vuotiaita on 22 prosenttia. Frilander pohtii, että alueen väki kuitenkin myös arvostaa kirkkoa ja näkee, mitä hyvää kirkon läsnäolo on tuonut. Yhteistyötä tarvitaan moneen suuntaan Frilanderin mukaan kaupunkiseurakunnan kirkkoherran tärkeimpiä taitoja on yhteistyökyky. Perinteisesti Munkin seudulla on ollut erittäin hyvät suhteet alueen toimijoihin, ja niitä on osattava vaalia ja kehittää. – Seurakunnan ei pidä käpertyä sisäänpäin vaan kutsua väkeä aktiivisesti kokoon tekemään asioita yhdessä, jotta se voi säilyttää yhteyden. Seurakunnan sidosryhminä ovat myös luottamushenkilöt sekä kasvava vapaaehtoisten joukko, joiden kanssa on kyettävä puhaltamaan yhteen hiileen. – Kirkkoherran pitää orkestroida monimuotoista kokonaisuutta, jossa on paljon erilaisia tarpeita ja näkemyksiä. Seurakunnan on kohdattava erilaiset väestöryhmät, Frilander muistuttaa. Tärkeä kumppani on jumalanpalvelusyhteisö Verkosto, joka tavallisesti kokoontuu Munkkiniemen kirkossa. Korona-aikana toiminta on siirtynyt suurelta osin verkkoon. – Alueella asuvat nuoret aikuiset ovat aktiivisia. Heitä kiinnostaa myös kytkeytyminen seurakuntaan, mutta osallistumisen tapa on moderni. Osallistuminen tapahtuu usein digitaalisia kanavien kautta. Tämä tuo muutosta alueen ilmeeseen, Verkoston toiminnanjohtaja Marko Huhtala sanoo. Nouseva polvi on digisukupolvi Seurakunnan tärkeisiin yhteistyötahoihin kuuluvat myös esimerkiksi Munkin seudun yrittäjäyhdistys, koulut ja partiolaiset. Munkkiniemen yhteiskoululla ja seurakunnalla on pitkäaikainen yhteistyö. – Näen Munkin alueen henkisen ilmapiirin tulevaisuuden myönteisenä. Täällä perheet pääsääntöisesti huolehtivat lapsistaan ja nuoristaan. Lapset keskittyvät asiallisesti koulunkäyntiin. Totta kai nuorten pelaaminen ja some hajottaa kykyä keskittyä, rehtori Aki Holopainen kertoo. – Kasvava polvi harrastaa ja perheet viettävät aikaa yhdessä. Se luo hyvä pohjan alueen ilmapiirin ylläpidolle myös tulevaisuudessa. Holopainen on seurannut alueen nuorisoa vuosikymmenien ajan. Hänen mukaansa digitalisaatio on otettava huomioon kaikessa kommunikaatiossa. Teksti: Sari Arffman ja Taneli Hassinen Kuva: Sari Arffman Kauppatorin matkustajapaviljonki jälleen matkustajien käytössä Kauppatorilla sijaitseva Suomenlinnan lautan matkustajapaviljonki on jälleen matkustajien käytössä. Paviljonki oli suljettuna viime keväästä saakka, kun rakennus restauroitiin. Työt ovat valmistuneet ja paviljonki toimii jälleen matkustajien odotustilana. Alueen kulkureitit ovat palautuneet ennalleen ja tilapäinen odotustila poistettu käytöstä. Lähes 70 vuoden ikäinen matkustajapaviljonki oli ennen restaurointia jo erittäin huonossa kunnossa. Restauroinnissa paviljonki entisöitiin siten, ettei rakennuksen tyyli muuttunut. Paviljongin puurunko on kunnostettu, ulkoseinien tammiverhous uusittu, valaisimet entisöity sekä lattia ja vesikatto uusittu. Esimerkiksi ikkunakarmit on kunnostettu puusepäntyönä siten, että kaikki säilytettävissä oleva on kunnostettu ja vaurioituneet osat on korvattu uudella tammella. Ulko-ovet on uusittu alkuperäisten mukaisina ja niissä on käytetty alkuperäisiä vetimiä ja potkupeltejä. Odotustilan penkki on kunnostettu. Kauppatorin terminaalin matkustajapaviljonki valmistui vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin. Rakennus on palvellut valmistumisestaan lähtien Suomenlinnan lauttaliikenteen matkustajien odotustilana ja kesäisin lipunmyyntitilana. Terhokodin toiminta jatkuu kuitenkin Terho-säätiön, HUSin, Helsingin, Espoon ja Vantaan välisissä neuvotteluissa on saavutettu ratkaisu, joka turvaa Terhokodin toiminnan itsenäisenä toimijana. Ratkaisu perustuu vuosikustannusmalliin, jossa HUS, pääkaupunkiseudun suurimmat kaupungit ja Terho-säätiö solmivat palvelusopimuksen, jolla taataan Terhokodin vuodeosastotoiminnalle riittävästi potilaita kiinteällä vuosisopimuksella. Sopimus sisältää hinnankorotuksia ja se on voimassa kolme vuotta nyt sovituilla hinnoilla. Sopimusta on mahdollista jatkaa vielä tämän jälkeen kaksi vuotta. Sopimuksen osapuolet ovat tyytyväisiä saavutettuun ratkaisuun. Nyt tehdyllä sopimuksella pystytään takaamaan riittävästi potilaita Terhokodin vuodeosastolle. – Olen iloinen, että asia ratkesi kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Meillä kaikilla oli yhteisinä tavoitteina vaativan erityistason saattohoitopalveluiden turvaaminen ja Terhokodin toiminnan jatkuminen ja näissä onnistuimme, sanoo toimialajohtaja Johanna Mattson HUSista. – Sopimus turvaa Terhokodin toiminnan jatkuvuuden itsenäisenä toimijana tuleviksi vuosiksi. Olemme tyytyväisiä, että olemme päässeet rakentavassa hengessä yhteiseen näkemykseen Terhokodin tulevaisuudesta, sanoo Terho-säätiön hallituksen puheenjohtaja Annikki Thodén. Lapinlahden sairaala-alueen kehittämisen selvitys alkaa Ilmakuva Lapinlahdesta, Pointscene ilmakuvapalvelu Helsingin kaupunginhallitus päätti kesäkuussa suuntaviivoista, joiden mukaan Lapinlahden alueen kehitystyötä tulee jatkaa. Tavoitteena on löytää Lapinlahteen laajasti hyväksyttävissä oleva ja toimintakonseptiltaan monipuolinen toteutusratkaisu. Lapinlahden sairaala-alueen ja sen rakennusten kehittämiseen liittyvä selvitystyö ja uuden toteutustavan suunnittelu on nyt käynnistymässä. Lapinlahden alueeseen liittyvän selvityksen laatimisesta vastaavat Helsingin kaupunkiympäristön toimialan toimeksiannosta Sirkku Huisko ja Eero Lundén (Lundén Architecture Oy) sekä heidän kumppaninaan Markku Hietala (Realidea Oy). Sirkku Huisko ja Eero Lundén keskittyvät työssään eri toimijoiden näkökulmien selvittämiseen, niiden koostamiseen, ratkaisuehdotuksesta neuvottelemiseen sekä tulevan toteutustavan ideointiin. Markku Hietalan vastuualueena selvitystyössä ovat erityisesti kiinteistötalouteen ja hallintomalliin liittyvät kysymykset. Työ käynnistyy laajalla osapuolten kuulemisella ja haastattelukierroksella, jonka avulla selvitetään niin alueen kehittämiseen kytkeytyvien keskeisten toimijoiden kuin päätöksentekijöiden näkemykset alueen tulevaisuudesta. Selvityshenkilöille voi toimittaa aiheeseen liittyviä kommentteja ja taustatietoa osoitteeseen lapinlahti@lunden.co. Selvitys valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. MUNKIN PAIMEN HAUSSA Munkkiniemen seurakunnassa on käynnissä uuden kirkkoherran valinta. Se koskettaa kahta kolmasosaa alueen asukkaista. Tällä palstalla julkaisemme ajankohtaisia aineistoja valintaan liittyen. Aihetta voi seurata myös osoitteessa munkinkirkkoherra.wordpress.com sekä seurakunnan verkkosivuilla ja somekanavissa. Munkkiniemen seurakunnan vt. kirkkoherra Tarja Frilander odottaa runsaasti hyviä hakemuksia kirkkoherran tehtävään. Munkin alue koostuu urbaaneista kyläyhteisöistä Näin kirkkoherran valinta etenee Munkkiniemen seurakunnassa odotetaan nyt runsaasti hyviä hakemuksia kirkkoherran virkaan. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli julisti kirkkoherran viran avoimeksi 28. lokakuuta. Hakuaikaa on 27. marraskuuta saakka. Tuomiokapituli hyväksyi seurakuntaneuvoston pyynnön välillisestä vaalista, eli seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran. Tuomiokapituli haastattelee hakijat ja antaa heistä lausunnon seurakunnalle. Sen jälkeen seurakuntaneuvosto voi tutustua ehdokkaisiin haluamallaan tavalla, esimerkiksi haastattelemalla ehdokkaita, pyytämällä heiltä videoesittelyjä ja järjestämällä paneelikeskusteluja. Myös psykologisten testien käyttäminen on mahdollista. Ehdokkaita esitellään myös seurakuntalaisille. Koronatilanteen huomioiden seurakunta pyrkii järjestämään yleisötilaisuuksia, joissa väki voi olla vuorovaikutuksessa niin ehdokkaiden kuin luottamushenkilöiden kanssa. Ehdokkaisiin voi tutustua kuitenkin myös eri julkaisukanaviin tehtävissä esittelyissä. Nykyinen kirkkoherra Leo Glad jää eläkkeelle 1.2.2021.
• 6 M unkin S eutu PÄIVYRI SUNNUNTAIKSI SEURAKUNNASSA TAPAHTUU TAPAHTUMIA VIIKKO 46 KESKIVIIKKO 11.11. Panu TORSTAI 12.11. Virpi PERJANTAI 13.11. Kristian, Ano LAUANTAI 14.11. Iiris SUNNUNTAI 15.11. Janina, Janika, Janette, Janita VIIKKO 47 MAANANTAI 16.11. Aarne, Aarno, Aarni TIISTAI 17.11. Eino, Einari KESKIVIIKKO 18.11. Max, Tenho, Jousia TORSTAI 19.11. Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabet PERJANTAI 20.11. Lapsen oikeuksien päivä Jari, Jalmari LAUANTAI 21.11. Hilma SUNNUNTAI 22.11. Silja, Seela, Cecilia, Selja VIIKKO 48 MAANANTAI 23.11. Ismo TIISTAI 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Diakoniapäivystys, Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi Facebook: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. Instagram-tilit: munkkiniemensrk, munkinlapsetjaperheet, munkindiakonia. Olemme myös Youtubessa! Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3 Messu su 15.11. klo 11 Hartikainen, Valtonen. Su 22.11. klo 11 Hassinen, Lamminen. Musiikissa avustaa Anni Jääskeläinen (trumpetti). VALOA! Ulkotapahtuma Munkkivuoren kirkon pihalla la 14.11. klo 17. Ilman sinua ei ole valoa, joka valaisee marraskuun pimeyden. Ota mukaan kynttilälyhty ja muodosta lyhdyistä sydän yhdessä toisten kanssa. Voit tuoda mukanasi myös joulukortin oman tervehdyksen kera, se jaetaan alueen ikäihmisille joulukorttikampanjassa. Yhteislaulua, jaossa kynttilöitä ja heijastimia. Pauli Uusitalon syyskonsertti ti 17.11. klo 18. Pianokonsertin ohjelmistossa mm. Chopinia, Rahmaninovia ja Madetojaa sekä Uusitalon oma sävellys. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e seurakunnan musiikkityölle. Hiljaisuuden kutsu ke 18.11. klo 19. Meditatiivinen ilta, elävää musiikkia ja tekstejä päivän teemasta. Voit ottaa mukaasi joogamaton tai -tyynyn. Nuortenillat keskiviikkoisin klo 18 Kari-kerhotilassa. Kirkko auki tiistaisin ja torstaisin klo 10.30–13.30. Tervetuloa levähtämään ja hiljentymään. Ti 17.11., to 19.11. ja ti 24.11. tarjolla on paitsi pieniä juttuhetkiä, myös valoa arkeen – saat kirkosta kynttilän mukaasi. Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Verkoston jumalanpalvelukset sunnuntaisin Munkkiniemen kirkosta ovat toistaiseksi seurattavissa vain verkkolähetyksenä. Etkolähetys alkaa 16.30, messu klo 17 osoitteessa www.verkosto.net Hanna Haapasen levynjulkaisukonsertti pe 20.11. klo 19. Haapanen on helsinkiläinen laulaja-lauluntekijä, joka säveltää folk-henkisiä, runollisia lauluja kitaralla. Debyyttialbumi Annan tuulen viedä virheet ilmestyi tänä syksynä. Vapaa pääsy. Huom. Enimmäisosallistujamäärä 100 henkilöä. Lapsiperheiden kerhot: Koronaepidemian vuoksi käytössä on toistaiseksi ennakkoilmoittautuminen ensilapsikerhoon ma klo 15–16.30 sekä avoimeen päiväkerhoon to klo 15–16.30, osallistumisrajoitus 10 perhettä, ilm. leena. eronen@evl.fi. Maanantain avoin päiväkerho klo 9.30–11.30 kokoontuu toistaiseksi ulkona. Luontopäiväkerho yli 2-vuotiaille ti, ke ja to klo 9–12. Kerhoon on ennakkoilmoittautuminen, vapaita paikkoja ja lisätietoa voi kysyä rauna.mannermaa@evl.fi. Juttuhetki vanhemmille Leenan kanssa. Kaipaatko kuuntelijaa perhe-elämän iloissa ja haasteissa? Kerhoista tuttu lastenohjaaja Leena Eronen on kuulolla Munkkiniemen kirkolla. Voit varata Leenalle ajan sähköpostilla leena.eronen@ evl.fi, aikoja on saatavilla 19.11. saakka esimerkiksi torstaisin klo 9–12. Voit kysellä myös muita aikoja. Suosittelemme vahvasti maskin käyttöä kaikessa toiminnassamme! Muu ryhmätoiminta on toistaiseksi tauolla sekä Munkkiniemessä että Munkkivuoressa. Huomaathan, että toimintaan voi tulla muutoksia koronaepidemian vuoksi. Saat ajantasaisimmat tiedot toiminnasta infonäytöiltämme, verkkosivuiltamme tai sosiaalisesta mediasta. Mark. 13:33-37 Jeesus tulee! Oletko valmis? lukee välillä tienvarsikylteissä tai jossain muussa kiinnitettynä. Milloin Jeesus tulee, sitä kukaan meistä ei taida tietää. Vaikka näille kylteille on naureskeltu ja väännetty vitsejä niiden pohjalta vuosien ajan, niin niissä on myös jotain mikä herättelee. Jeesus ohjeistaa meitä valvomaan, koska emme tiedä hänen paluunsa ajankohtaa emmekä omien päiviemme määrää. Onneksi se valvominen ei tarkoita fyysistä valvomista, vaan hengellistä valvomista. Koska fyysinen valvominen uuvuttaisi nopeasti ja kaikki muu jäisi väsyneenä tekemättä. Hengellinen valvominen taas valmistaa meitä kohti tulevaa. Ei väsytä vaan antaa toivoa ja voimaa. Luottamusta johonkin parempaan. Odotusta siihen, että se mitä Jumala on jo tehnyt meidän puolestamme, viedään myös päätökseen. Että vaikka maallinen kotimme on täällä, niin meitä odottaa tämänkin jälkeen taivaan koti. Usko siihen, että tämänkin elämän jälkeen on jotain, antaa toivoa. Tähänkin elämään tottuu niin kovin mukavasti, että välillä saattaa unohtua kaikki muu. Tullaan välinpitämättömiksi ja ajatellaan, että asioille on aikaa kyllä. Tämä sunnuntai muistuttaa meitä siitä, että usko Jumalaan kantaa ja vie eteenpäin. Ei ole aika muuttua välinpitämättömäksi eikä kääntää selkää Jumalalle, vaikka nyt asiat olisivat kovin mukavasti ja ajattelisi, että kyllä minä pärjään omillani enkä tarvitse Jumalaa. Ei ole aika myöskään kääntää selkää toisille ihmisille vaan ole ystävällinen, pyydä anteeksi, älä jätä riitoja sopimatta tai rakkauden sanoja sanomatta, koska emme tiedä milloin meidän maanpäällisen aikamme on aika loppua. Hengellinen valvominen, uskomme hoitaminen, valmistaa meitä siihen, että jonakin päivänä tämä maallinen elämä jää taakse ja jonakin päivänä odotus ja valvominen palkitaan. Jotta kun Jeesus tulee, voit vastata, olen valmis. Tuula Anttila Kirjoittaja on nuorten kuuntelija, pöytälaatikkorunoilija ja sosionomi YAMK-diakoni ANNANTALO, Annankatu 30 • ma 16.11. klo 10.00 Taideneuvola: Kolmen karhun talossa. Mennäänkö katsomaan, miltä kolmen karhun talossa näyttää? Puuro tuoksuu, kun karhut ovat jättäneet sen jäähtymään mennessään vielä poimimaan mustikoita puuron päälle. Vapaa pääsy. • ti 17.11. klo 17.30 19.00 DHOJ! – Dancehearts Open Jam: Lauseiden voima | Tanssia ilolla, innolla ja monella tavalla. Ihmisellä on laaja toiminnan kirjo, erilaisia vahvuuksia ja aarteita toisillekin jaettavaksi. Kaikkia niitä kaivataan, kun luodaan tanssia. Tervetuloa tuomaan omat aarteesi pajaan! Vapaa pääsy. • to 20.8. su 31.1.2021 Poikkipolkuja ekologiaan | Brandon Ballengée | Cecilia Jonsson | Julia Lohman | Soichiro Mihara | Leena Saarinen | Antti Tenetz. Minkälaista taidetta syntyy merilevästä, keinoälystä avaruudessa, lintujen äänistä, meriveden happamuustasosta, radioaktiivisuudesta tai mutatoituneista sammakoista? • ma 7.9. to 1.4.2021 Metsäinstallaatio | HDW Lasten designviikko. Lasten designviikon yhteydessä lanseerataan Tiedekeskus Pilkkeen ja Annantalon yhteinen hanke, jonka tavoitteena on osallistaa lapsia suunnittelemaan ja toteuttamaan omia hiilineutraaleja oppimisympäristöjä. CAISA, Kaikukatu 4 • pe 13.11. klo 12.00 13.30 Soup Talks | Liikkeellä marraskuussa. Soup Talks on sarja keskusteluja ja kohtaamisia festivaalin taiteilijoiden kanssa. Keskustelusarja kulkee festivaalin läpi tuoden ihmisiä yhteen. Vieras: Sonja Jokiniemi, Moderoija: Jana Unmüßig. Vapaa pääsy, ennakkoilmoittautuminen. • la 14.11. klo 12.00 13.30 Soup Talks | Liikkeellä marraskuussa. Soup Talks on sarja keskusteluja ja kohtaamisia festivaalin taiteilijoiden kanssa. Keskustelusarja kulkee festivaalin läpi tuoden ihmisiä yhteen. Vieras: Frédéric Gies, Moderoija: Mikko Niemistö. Vapaa pääsy, ennakkoilmoittautuminen. • su 15.11. klo 12.00 13.30 Soup Talks | Liikkeellä marraskuussa. Soup Talks on sarja keskusteluja ja kohtaamisia festivaalin taiteilijoiden kanssa. Keskustelusarja kulkee festivaalin läpi tuoden ihmisiä yhteen. Vieraat: Antonia Baehr & Latifa Laâbissi, Moderoija: Veli Lehtovaara. Vapaa pääsy, ennakkoilmoittautuminen. • su 15.11. klo 15.00 17.30 Maria Matinmikko: Havainnon poetiikka | Liikkeellä marraskuussa. Kuinka käyttää teosta poeettisten havaintojen, oivallusten ja kirjoituksen lähteenä? 30€ • ti 17.11. klo 13.30 15.30 & to 19.11. klo 10.00 12.00 Open Studio for Toddlers Eungyung Kim. Lapset tutustuvat yhdessä huoltajansa kanssa erilaisiin taidemateriaaleihin ja tekniikoihin, jotka on sijoitettu studiotilan eri pisteisiin. Vapaa pääsy. • to 19.11. klo 19.00 Keinu ENSI-ILTA | Aino Venna ja Ilona Jäntti, nykysirkusta. Muusikko Aino?Vennan?ja sirkustaiteilija Ilona Jäntin uusi teos on omistettu parasympaattiselle hermostolle. 10/6€ • to 5.11. su 15.11. Tim Etchells: THE SHOW MUST NOT GO ON | Liikkeellä marraskuussa. THE SHOW MUST NOT GO ON on brittiläisen taiteilija Tim Etchellsin suurikokoinen installaatio. • ke 18.11. la 19.12. Filip Jovanovic: My Way. Filip Jovanovicin tuotanto koostuu öljymaalauksista. Jovanovic syntyi Belgradissa, mutta on elämänsä aikana asunut Barcelonassa, Roomassa ja Pariisissa. Nykyään hän asuu Helsingissä. Helsingin taiteilijaseuran marraskuun näyttelyt Marraskuussa Helsingin taiteilijaseuran korkeatasoinen kansainvälinen näyttelytarjonta jatkuu, kun Suomenlinnan HAA Galleria tarjoilee ensin puolalaisten taiteilijoiden interaktiivisen mediataidenäyttelyn, ja sen jälkeen virolaisen taiteilijaryhmä PallasArt Estonian teoksia. Taidelainaamon, Rikhardinkadun kirjaston ja Malmitalon näyttelytiloissa puolestaan on esillä monipuolisesti maalauksia sekä lyijykynäpiirroksia. • HAA Galleria: TRACES – Interaktiivinen leikkikenttä | Interactive Playground 29.10.–21.11.2020 TRACK – PallasArt Estonia Group 26.11.–19.12.2020 PallasArt Estonia on seitsemän taiteilijan ryhmä, jota yhdistää opinnot Tarton taidekoulussa ja jäsenyys Tarton taiteilijaseurassa. HAA Gallerian näyttelyn nimi TRACK viittaa muistoihin, menneisyyteen, ekologiseen jalanjälkeen tai tunteeseen. Näyttely koostuu pääosin ryhmän taiteilijoiden uusista teoksista. • Taidelainaamo | Galleria Arthur: Merja Puuperä – Filokalia 4.–29.11.2020 • Galleria Rikhard: Inka-Maaria Jurvanen – MANAUS, lyijykynäpiirustuksia 4.–29.11.2020 Se, mitä emme tiedä. Se, minkä haluamme piilottaa. Se, mitä emme tiedä piilottelevamme. Se tulee lopulta pintaan. Eikä välttämättä koskaan paljastu. Inka-Maaria Jurvanen piirtää lyijykynäpiirustuksia vanerille ja miettii myös piirustuksen viemistä kolmiulotteisempaan muotoon, kohti installaatiota. Viiva on kaiken keskiössä. Se on meditatiivinen yksikkö, joka muodostaa, muodostuu, haihtuu ja taas ilmestyy. • Malmitalon galleria: Heli Heikkinen – VÄLIAIKA, maalauksia 29.10.– 12.12.2020 Heli Heikkisen maalausten aiheet ovat Helsingin kaduilta. Matka, välitilassa oleminen ja odottelu, sekä toisaalta läsnäolo, nousevat teoksissa esiin. Itse koettu ja aistein havaittu aihe on Heikkiselle tärkeä, samoin se, miten ja millaisin kosketuksin väri asettuu kankaalle. Teoksen syntyessä täytyy kunnioittaa alitajunnasta kumpuavia signaaleja. Ne ovat lopulta maalauksen sielu.
• 7 M unkin S eutu Laaksonen pohtii kirjassaan tavallisen suomalaisen Aalto-tuntemusta, joka lienee monumenttikeskeinen. Kirjailija toivookin, että teos antaisi yhteiskunnallisesta vaikuttajasta uudenlaisen kuvan. Alvar Aalto oli hyvin isänmaallinen henkilö, joka olisi voinut jäädä leveän leivän perässä Amerikkaan, mutta palasi viimeisellä mahdollisella laivalla sotaa odottelevaan Suomeen. Elitismi kariutui, kun Aalto teki kaikkensa rakentaakseen sodan jälkeen suomalaisille hyvät asuinolot ja laadukkaan ympäristön. – Hyvin mielenkiintoista Aallossa on myös seikka, kuinka paljon yhdestä ihmisestä voi ammentaa. Minustakin tuntuu, yhden kirjan toimittaneena, että olen vasta tutkimisen alkuvaiheessa, esikoiskirjailija sanoo. Mielenkiintoinen artikkeli kirjassa on Alvar Aalto -säätiöstä löytyvä lehtileikearkisto, jossa on yli 7 000 kotija ulkomaista lehtiartikkelia Aallosta. Arkistoa tutkivat professori Matti Rautiola ja ympäristöneuvos Jussi Rautsi ovat omien sanojensa mukaan aarrearkun äärellä. Rautiola kertoo haastattelussaan miten kuva aikamme suurmiehestä on muuttunut lehtileikkeiden myötä. Myös Alvar Aallon jalanjäljillä -kirjassa on luettavissa olevia lehtileikkeitä. Niissä kuuluu Alvar Aallon oma ääni. Paikallislehdessä työskentelevälle Laaksoselle oli tärkeää tuoda esiin myös paikallista näkökulmaa, sijaitseehan Aallon kotitalo, Alvar Aallon ateljee sekä Alvar Aalto -säätiö Munkkiniemessä. – Merkillistä on, että Aalto ei ole kotikulmillani minkäänlainen puheenaihe. Kuinka moni munkkalainen on käynyt ihastelemassa Aallon kotitaloa Riihitiellä? Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh kertoi itsekin, että ongelmia ovat heidän omat paikkansa, eli Munkkiniemi ja Jyväskylä, jossa sijaitsee Alvar Aalto museo. – Toiset ihmettelevät Aaltojen kodin tavallisuutta. Se on lapsiperheen koti, joka on kuitenkin nerokkaasti suunniteltu, eikä aiheesta kiinnostunut voi olla huomaamatta lukuisia talon erikoisuuksia. – Aallon koti, Artekin huonekalut tai uutuuskirja Alvar Aallon jalanjäljillä ovat kaikki käyttöön tarkoitettuja, Laaksonen sanoo. Suomi ja Helsinki ovat maailmalla hyvässä maineessa ja viime vuosina suitsutusta on tullut useilta tahoilta. Lappi, salmiakki, ruisleipä ja luonto kiinnostavat ulkomaalaisia. Eikö olisi aika lisätä listaan arkkitehti Alvar Aalto? Alvar Aallon ääni kuuluu kirjassa Petri Laaksosen toimittamassa uudessa kirjassa, Alvar Aallon jalanjäljillä, kuljetaan Aallon mukana Munkkiniemestä maailmalle. Munkkiniemessä 15 vuotta asunut kaupunkireportteri ja graafikko Petri Laaksonen jäi vuoden 2017 marraskuussa ihastelemaan Riihitiellä Alvar Aallon suunnitteleman as.oy. Kelakartanon porraskäytävän ikkunarivistöä. Siinä oli jotain todella viehkeää. Laaksonen päätti ottaa selvää maailman monipuolisimmasta arkkitehdista, joka oli myös ikäänkuin kirjailijan naapuri. Siitä alkoi tutkimusmatka kameran ja polkupyörän kanssa ympäri Helsinkiä. Tuloksena oli haastattelusarja ihmisistä ja rakennuksista Alvar Aallon perinnön takana. Syyskuussa julkaistu kirja löytää uusia tulokulmia ajankohtaiseen Aalto-keskusteluun. Kirja esittelee Aallon Helsingissä sijaitsevat kohteet ja taustoittaa ainutlaatuista Aalto-brändiä hänet tunteneiden tutkijoiden kautta. Johdannon kirjaan kirjoittanut, Arkkitehtitoimisto Alvar Aallolla aikanaan työskennellyt ympäristöneuvos Jussi Rautsi sanoo, että kirjassa ollaan parhaan mahdollisen tietolähteen äärellä. Laaksonen antaa äänen Alvar Aallon töiden parissa, äärellä, vierellä tai sisällä toimiville ihmisille asukkaista toimiston entisiin työntekijöihin. Kirja on myös esimerkki siitä, ettei tarvitse olla arkkitehti kiinnostuakseen Aallon töistä ja hänen metodeistaan. Petri Laaksonen ja vaikkapa myös elokuvaohjaaja Virpi Suutari ovat uudella tavalla kiiinostuneita siitä miten Aallot tekivät Suomen parasta brändiä 30-luvulta 1970-luvulle asti. Yhdeksään lukuun jaettu kirja esittelee muun muassa Aallon tuotantoa, hänen rooliaan kaupunkija museosuunnittelijana, kulttuuriperinnön hoitamista, Artekin merkitystä sekä vähemmän tunnettua Aallon sota-ajan roolia. – Yksi ajatus oli, että kirjan voisi laittaa reppuun ja lähteä mielenkiintoiselle Aalto-kävelylle. Kirjan tarkoitus on nimenomaan kannustaa ihmisiä tutustumaan paremmin ihmiseen, josta lähes jokaisella suomalaisella on jotain sanottavaa, Laaksonen kertoo. Yksi kirjan teema on nostaa Aino ja Elissa Aalto vahvemmin Alvarin rinnalle tasavertaisiksi työpareiksi. Aino ja Alvar loivat yhdessä menestyksekkään muotokielen ja Ainon rooli Artekissa oli myös vahva. Elissa Aalto, Ainon tavoin arkkitehtikoulutuksen saanut, oli miehensä vahva tukija, joka paitsi johti toimistoa Alvarin kuoltua, myös saattoi loppuun useita keskenjääneitä projekteja. Kiinnostavaa luettavaa on myös Aallon kiinnostus kuvataiteisiin, joka mahdollisti erilaiset kokeilut arkkitehtuuria vapaammin. Kynä olikin, ainakin ennen vanhaan, arkkitehdin tärkein työkalu. Monet Aaltoon erikoistuneet kirjoittajat ovat pohtineet, miksi hän tarttui nuoruusvuosinaan nimenomaan juuri tähän työkaluun. Piirustusharrastus edellytti, että sopivia välineitä oli tarjolla ja että lapsi tunsi tarvetta piirtämiselle. Myös kannustavia esikuvia tarvittiin. Alvar Aallolla oli kaikkia näitä. Elämäkerran Aallosta kirjoittanut Göran Schildt kertoi Aallon olleen niin kiinnostunut pensselin käytöstä, että hän pohti vakavissaan jopa kuvataiteilijaksi ryhtymistä. Alvar Aalto ajatteli kuitenkin hyvin rationaalisesti. Hän valitsi ammatin, jossa hän pääsisi konkreettisemmin vaikuttamaan inhimillisen elämän kehitykseen, maalauksessa kun ei voi asua. Aalto kiinnostaa niin ulkomailla kuin Suomessakin. Tiilimäen ateljeen edessä on usein eri kansalaisuuksista muodostuva ryhmä odottamassa pääsyä arkkitehtuurikierrokselle. Kuva: Petri Laaksonen Aaltojen kotitalossa yhdistyi asuminen ja työnteko. Toimistossa on monta mielenkiintosta yksityiskohtaa, kuten takan päälle rakennetut portaat ja tilan tasovaihtelut. Työt siirtyivät Tiilimäkeen Alvar Aallon ateljeen valmistuttua vuonna 1955. Kuva: Petri Laaksonen – Aikaa kestävä arkkitehtuuri, hyvä muotoilu ja rohkeus tehdä asioita eri tavalla ovat aina kiinnostaneet minua. Samoja teemoja tarjosi Riihitiellä sijaitseva Alvar Aallon kotitalo, kertoo Aallon tuotantoon tutustunut Petri Laaksonen. Kuva: Juha Laitalainen Petri Laaksonen on tehnyt itse koko paketin: toimittanut, valokuvannut, suunnitellut ja taittanut kokonaisuuden. Kuva: Petri Laaksonen Helsinginkadun Filharmonikot juhlii syksyisillä serenadeilla Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri Helsinginkadun Filharmonikot juhlistaa konserteillaan 14. ja 17. marraskuuta orkesterin 75-vuotista taivalta sekä Ludwig van Beethovenin syntymän 250-vuotisjuhlaa. Konserteissa kuullaan Beethovenin Sotilasmarssi tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa. Helsinginkadun Filharmonikkojen Syksyiset serenadit II -konsertti kuullaan Temppeliaukion kirkossa (Lutherinkatu 3) lauantaina 14.11. ja Järvenpää-talossa (Hallintokatu 4) tiistaina 17.11. Konsertin ohjelmisto on eriytetty puhallin/lyömäsoitinja jousiorkesteriryhmiin, joissa kummassakin soittaa lähes kolmisenkymmentä muusikkoa. Näin turvataan soittajien väliset etäisyydet esiintymislavalla. Sotilasmarssi soi ensi kertaa Suomessa Konsertin alussa kuultava Ludwig van Beethovenin Sotilasmarssi (saks. Militärmarsch) D-duuri WoO24 puhallinja lyömäsoittimille esitetään tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa. Vuonna 1816 sävelletty teos on viimeisin seitsemästä (WoO 18-24, Werke ohne Opuszahl) puhallinkokoonpanolle sävelletystä marssija tanssikokonaisuudesta. Syksyisten serenadien nimiteoksina kuullaan eräitä taidemusiikin kuuluisimpia jousiserenadeja, kuten Antonín Dvo?ákin serenadi jousille no. 1 E-duuri op. 22 ja Pjotr T?aikovskin serenadi jousille C-duuri op. 48. Muut konserttiteokset ovat Nikolai Rimski-Korsakovin konsertto pasuunalle ja puhallinorkesterille B-duuri sekä Igor Stravinskin sinfonioita puhaltimille (versio 1947). Solistina pasunisti Kasperi Sarikoski Konsertin solistina esiintyy nuoren sukupolven pasunisti Kasperi Sarikoski. Nykyään hän toimii muun muassa UMO Helsinki Jazz Orchestran pasuunan äänenjohtajana. Sarikoski on suorittanut opintojaan Sibelius-Akatemian ja Pariisin konservatorion lisäksi New Yorkin maineikkaassa The Juilliard Schoolissa. Kapellimestarina toimii Helsinginkadun Filharmonikoiden taiteellinen johtaja Veli-Antti Koivuranta.
• 8 M unkin S eutu Riihitie 9:n kaavamuutos mahdollistaa 210 hoitopaikan uuden päiväkodin Stockmannin tavaratalon satuikkuna avautui Ikkunan tapahtumat sijoittuvat tällä kertaa piparkakkumaahan, jossa sympaattiset tonttuja eläinhahmot puuhastelevat tärkeitä jouluisia piparkakkujen valmistamiseen liittyviä askareitaan. Tänä vuonna äänimaailma on erityisen suuressa roolissa ikkunassa ja sen tapahtumissa. Uniikin musiikin on luonut säveltäjä ja pitkäaikainen satuikkunafani Tuomas Kantelinen. – Säveltäjälle tämä työ on aivan täysi unelma. Joulun taika, värit, tuoksut, lapsenmieli ja koko joulunajan tunnelma ovat aina olleet minulle mitä ihanin lähtökohta mielikuvituksen lennolle. Satuikkunan musiikki syntyikin helposti. Ei tarvinnut kuin ammentaa niistä tuntemuksista, joita vuosikymmenien joulut ja juuri Stockan satuikkunan muistot ovat minussa herättäneet. Jouluaiheinen musiikki ei varmasti jää tähän!, Kantelinen sanoo. Jouluiseen maailmaan Yli kymmenen satuikkunaa Stockmannilla suunnitellut Eila Ristimäki kertoo, että jokainen ikkuna syntyy ilolla, heittäytymisellä ja saumattomalla tiimityöllä. Ensin suunnittelusta vastaava Ristimäki piirtää ikkunan, sen jälkeen rakentuu rekvisiitta, ja lopuksi pienet satuikkunaan muuttavat hahmot luovat ikkunalle sen sielun. – Tänä vuonna uuden ulottuvuuden ikkunan suunnitteluun on tuonut myös tiivis yhteistyömme Tuomas Kantelisen kanssa. Hänen säveltämänsä musiikki luo ikkunaan ihanan tunnelman ja johdattaa katsojat sisälle ikkunan jouluiseen maailmaan. On kiva päästä pian paljastamaan satuikkuna myös muille. Olemme todella ylpeitä tästä kokonaisuudesta, Ristimäki sanoo. Merkitykselliseksi Ristimäelle suunnittelutyön joka vuosi tekee myös tieto siitä, että vierailu satuikkunan äärellä on monelle lapselle ja aikuiselle niin tärkeä jouluperinne. – Kun maltan jäädä vähän kuuntelemaan, mitä lapset ikkunasta puhuvat ja mihin he kiinnittävät huomiota, saan itsekin täysin uusia näkökulmia ikkunan tapahtumiin. On ihana kuulla, miten lapset ottavat ikkunan omakseen ja rakentavat sen tarinaa eteenpäin omalla tavallaan. Veli-Matti Hynninen Antti Holman kanssa New Yorkissa Onko Suomi Venäjää, kysyi nimihenkilö Donald Trump, joku aika sitten. Nyt on aika kysellä toisin. Aidan toisella puolella ruohon vihreys, kultaiset kaupungit, rakkaus ja unelmat ovat todellisia vain silloin, kun ne eivät voi toteutua, pysyvät saavuttamattomina ja etäällä. Näin tulkisee amerikkalaisuutta näyttelijä Antti Holma uusimmassa kirjassaan Kaikki elämästä(ni). Antin Lapua, Muuruvesi, Sonkajärvi, Helsinki ja Lontoo vaihtui New Yorkiin ja Los Angelesiin. Eurooppa vanhoine tapoineen jäi taakse, sillä on omat EU:nsa ja sääntönsä kuin suurella Amerikalla. Matkat ovat aina matkoja paikassa ja ajassa, ja usein, matkoja ajan ohella itse koetussa ajassa, muistissa ja muistoissa. Vaikka USA:n vaalisekoilu tuntuu olevan aivan käden ulottuvilla ja seuraamme sitä kuin omaamme Finnair lentää sinne enää harvemmin. Yhdysvallat on sopivan etäisyyden päässä. Näin aikoina suomalaisissa mielissä sekoittuvat amerikkalainen pelon maantiede (liikaa köyhyyttä ja äveriäisyyttä), rotukiihko, sekavat markkinat, kontrolloimattomuus ja kapitalistinen ahneus. Kun katselen amerikkalaista elämänmenoa niin ei siinä enää täyty urbaanin maailmani kaipaus. Sitä halkovat moottoritiet, roskavuoret, rottasodat ja kahtiajakautunut aggressio. Moderni New York (metropolitan modernity) ei ole uudelleen syntynyt Jerusalem, taivaallinen kultakaupunki. Tummat pilvet ja urbaanin elämän varjot tallentuvat tämän aikakauden surukantiseen historiakirjaan. Amerikkalainen ympäristöja vaalibrutalismi ei kelpaa malliksi millekään kauniille, ei edes omaa alennustilaansa mittaavalle demokratialle. Historiattomuuden myyttinen voima peittoaa fantasiat ja romantiikan kukkaset. Kun kävelin New Yorkin kaduilla, oli kuin olisin ollut retkellä elokuvan kulisseissa. Elämän ”digi-silmä” ei valehtele. Antti Holma ei ole ainut suomalainen asuja Los Angelsissa, enkeleiden kotipajassa. Hänen silmänsä katsoo häpeän syvimpiin sopukoihin. Amerikan vaalien paras anti on siinä, että se auttaa karistamaan karmeuden ja katselemaan kaikkea kaunista. Tallennettu kauneus on tallella. Tavoitteena on sovittaa uudisrakennus osaksi Munkkiniemen ja Riihitien alueen ympäristöä, sekä säilyttää ja kehittää korttelialuetta tunnistettavana palvelujen paikkana. Kaavaratkaisussa on kiinnitetty huomiota päiväkodin riittävän leikkipihan mahdollistamiseen, päiväkotitontin ja Riihitien vehreän ilmeen säilyttämiseen sekä alueen jalankulun, pyöräilyn, saattoliikenteen ja huollon liikennejärjestelyjen toimivuuteen. Päiväkotitontin kaakkoisreunan nykyinen huoltoreitti muuttuu kaavamuutoksen myötä jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Kaavan laadin-nan aikana päiväkotia koskeva hanke-ja rakennussuunnittelu ovat olleet käynnissä. Uutta kerrosalaa on 1250k-m2. Koko kaavamuutosalueen rakennusoikeus on 2200k-m2. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu Riihitie 9 ympäristön lii-kennesuunnitelma, jossa varataan katualueeksi tontin kaakkoislaidalta uuden Riihipolku-nimisen jalankulku-ja pyöräilyväylän vaatima tila. Lisäksi päivitetään saattoliikenteen ja huoltoreitin toimivuus. Helsingin kaupunki omistaa kaavamuutosalueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Sen tavoitteena on parantaa alueen varhaiskasvatuksen palveluja mahdollistamalla uuden, nykyaikaisen ja suuremman päiväkodin rakentaminen, sekä osaltaan mahdollistaa päivähoitopaikkojen riittävyys Munkkiniemen peruspiirin alueella. Kaavan tavoitteena on sovittaa uusi päiväkotirakennus osaksi Munkkiniemen ja Riihitien alueen ympäristöä sekä säilyttää ja kehittää korttelialuetta tunnistettavana palvelujen paikkana. Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että mahdollistetaan alueen palveluiden uudistaminen ja riittävyys, sekä tuetaan kaupunginosien kehittymistä eläviksi, omaleimaisiksi ja turvallisiksi muun muassa korkeatasoisen, tunnistettavan arkkitehtuurin avulla sekä parantamalla kaavamuutosalueen saavutettavuutta ja turvallisuutta kävelijöiden ja pyöräilijöiden kannalta. Kaavaratkaisu huomioi Hiilineutraali Helsinki 2035 –toteutusohjelman tavoitteita käyttämällä riittävää tonttikohtaista viherrakennetta ohjaavaa Helsingin viherkerroinmenetelmää sekä ohjaamalla hulevesien käsittelyä tontilla. Samoin määräämällä viherkattojen hyödyntämisestä talousrakennuksissa. Kaavamuutosalue sijaitsee Munkkiniemessä Munkkiniemen puis-totien läheisyydessä, osoitteessa Riihitie 9. Suunnittelualueeseen kuuluu nykyisen päiväkodin tontti. Helsingin väkiluku ylittää 700 000 vuonna 2027 Helsingin kasvun ennustetaan jäävän tänä vuonna alle 5 000 asukkaan, kun 2010-luvulla kasvu on ollut keskimäärin 7 000 asukasta vuodessa. Kasvun oletetaan palautuvan lähelle tavanomaista jo ensi vuonna, ja Helsingin väkiluvun ennustetaan ylittävän 700 000 asukkaan rajan vuonna 2027. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian uudesta julkaisusta Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2020-2060 sekä Helsingin alueittainen väestöennuste vuoteen 2035. Ennusteen perusvaihtoehdon mukaan Helsingin väestö kasvaa nykyisestä 653 835 asukkaasta 700 000 asukkaaseen vuonna 2027. Vuonna 2050 väkiluku on 820 000 ja vuonna 2060 saavutetaan 860 000 asukasta. Nopean kasvun vaihtoehto on 90 000 asukasta suurempi ja hidastuvan kasvun vaihtoehto 60 000 pienempi kuin perusvaihtoehto vuonna 2060. Koronaepidemian vuoksi Helsingin kasvu jää tänä vuonna alle 5 000 asukkaan, mutta perusvaihtoehdossa oletetaan jo ensi vuonna kasvun palautuvan lähelle tavanomaista. Vuosina 2021–2030 Helsingin keskimääräiseksi vuosikasvuksi ennustetaan 6 250 asukasta, kun 2010-luvulla keskimääräinen kasvu oli 7 000 asukasta vuodessa. Helsingin seudulla ennusteen perusvaihtoehdon mukaan väestö kasvaa kahteen miljoonaan asukkaaseen vuonna 2056. Vuoden 2019 lopussa Helsingin seudulla oli 1,51 miljoonaa asukasta. Varhaiskasvatusikäisiä ennustetaan olevan tuhat nykyistä vähemmän vuonna 2022, ja nykyinen taso saavutetaan uudestaan vasta vuonna 2026. Peruskouluikäisten määrä sen sijaan kasvaa 5 500 lapsella vuoteen 2025 mennessä. 65–74-vuotiaiden määrä kasvoi 2010-luvulla, mutta on nyt pysähtynyt. Vastaavasti yli 75-vuotiaiden määrä alkaa kasvaa nopeasti. Jo kymmenessä vuodessa yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 22 000 asukkaalla eli lähes 50 prosentilla. Helsingin ennustetaan menettävän vuosittain 3 000–3 500 asukasta muuttotappiona seudun muihin kuntiin, mikä vastaa vuosien 2000–2019 keskimääräistä tasoa. Tärkeimmät kasvualueet vuoteen 2035 asti laaditun alueittaisen väestöennusteen mukaan ovat suurilla projektialueilla Kalasatamassa, Pasilassa, Kruunuvuorenrannassa ja muualla Laajasalossa sekä Jätkäsaaressa. Muita kasvualueita ovat Vuosaari, Malmin entisen lentokentän alue, Hernesaari ja Lauttasaaren-Koivusaaren alue. Helsingin 36 500 hengen ruotsinkielisen väestön ennustetaan kasvavan 42 000:een vuoteen 2050 mennessä. Väestöosuuden ennakoidaan kuitenkin laskevan nykyisestä 5,6 prosentista 5,2 prosenttiin. Ruotsinkielistenkin varhaiskasvatusikäisten lasten määrä vähenee hieman lähivuosina, mutta palaa nykytasolle 2020-luvun lopulla. Peruskouluikäisten lasten määrän kasvu saavuttaa huippunsa 2024 mennessä. Ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan erityisesti Keskisessä, Eteläisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä.
• 9 M unkin S eutu Kaupunkipyörillä on poljettu ahkerasti pandemian aikana Miessakit julkaissut Vertaismiehen käsikirjan KIRJA-ARVOSTELU Mikä mies oli Mannerheim? ”Valkoinen Kenraali”. ”Murha-Kustaa”. ”Ryssänupseeri”. ” Suomen Marsalkka”. Gustaf Mannerheimista on julkaistu runsaasti elämänkertoja. Useimmat ovat korottaneet hänet jalustalle, kuin ratsastajapatsaiden hevosten selkään. Mikä Mannerheim oikein oli miehiään? Mannerheimin henkilökuvaan tuo erinomaisen lisän, totuudellisen lisän professori Pekka Visurin uusin kirja ”Mannerheim ja Heinrichs – marsalkka ja hänen kenraalinsa” (Docendo 2020). Erinomaisen perehdyttävä teos päättää Visurin kuuden kirjan sarjan, jotka käsittelevät Suomen sota-vuosia 1939-1945. Kokonaisuudessaan Visurin teossarja on vakuuttavinta ja todenmukaisinta historiankirjoitusta Suomen viime sodista mitä tähän mennessä on kirjoitettu. Edelleen on asioita, historiamme vaiheita, jotka ovat yrityksistä huolimatta piilossa. Osa tarkoituksella salattuja, kiusallisia, osa tutkijoilta piilossa koska asiakirjoja, papereita hävitettiin kiireesti sotiemme loppuvaiheessa. Sodathan päättyivät ”väärin”, Suomen piti voittaa Saksan rinnalla ja avulla. Tuntematon Heinrichs Kenraali Erik Heinrichs oli vuodet 1940-45 ylipäällikkö Mannerheimin lähin mies, avustaja päämajassa, sodanjohdossa. Siinä missä Mannerheimista on julkaistu tuhatmäärin tekstiä eri kirjoissa, Heinrichs on päässyt hämmästyttävän vähällä. Mannerheim ja Heinrichs oli mielenkiintoinen kiinteä työpari päivittäin monen vuoden ajan. Heinrichsin roolia Mannerheimin rinnalla Visuri yrittää valottaa lukijalle uusien näkökulmien kautta. Heinrichsin rooli oli koko sodan ajan suurempi, merkittävämpi kuin on annettu ymmärtää. Omissa muistelmissaankin Heinrichs vähättelee ja kaunistelee osuuttaan, ”unohtaakin” sopivasti asioita. Visuri tuo kirjassaan esille toisenlaisen Heinrichsin. Hän oli Mannerheimin ehdoton luottomies, joka hoiti erityisesti sodan ajan yhteyksiä aseveljeemme Saksaan. Suomen armeijan yleisesikunnan päällikkkönä Heinrichs neuvotteli koko sodan ajan saksalaisten kanssa yhteisistä sotatoimista. Heinrichs kävi sodan aikana viisi kertaa Saksan Päämajassa neuvottelemassa eri sotilasoperaatioiden toteutuksesta. Näitä erilaisiin, kohtalokkaisiinkin päätöksin johtaneita neuvotteluja ei haluttu julkisuuteen, ne pidettiin sodan aikana ja sen jälkeenkin salassa, jos vain voitiin. Lappi ja Itä-Karjala Visuri kuvaa erityisesti ns. jatkosodan kulkua. Sen piti olla Saksan rinnalla suuri menestys: ”idän savijaloilla seisova jättiläinen” ei kauaa pystyssä pysyisi. Näin ajattelivat myös Mannerheim ja Heinrichs kesällä 1941. Mannerheim sotapäällikkönä alkoi 1942 ensimmäisenä sodanjohdossa epäillä että Saksa saattaa hävitä tämän sodan, Suomi siinä ohessa. Suomen propaganda ei tietysti tällaisia tuonut esille. Siksi Suomen kansa järkyttyi kun Viipuri menetettiin venäläisille ihan hetkessä, kun oli koko ajan kerrottu kuinka hyvin meillä menee: ”kaikki vihollisen hyökkäykset torjuttu”. Suomen armeija oli edennyt syvälle Pohjois-Karjalan korpiin. Kirja kuvaa erittäin hyvin Suomen Päämajan pahan strategisen virheen sodan loppuvaiheessa 1944. Mannerheim ja muut kenraalit uskoivat että venäläiset hyökkäävät Laatokan pohjoispuolelta, tiedustelukaan ”ei nähnyt” että venäläiset tulevat kesäkuussa 1944 läpi Karjalan Kannakselta. Osa Suomen puolustajista oli venäläisten tullessa aivan väärässsä paikassa! Aunuksessa, Vienan Karjalassa. Kirja kertoo myös raadollisen hyvin ”kanssasotijamme” Saksan yli 200 000 miehen armeijan ponnisteluja Suomen Lapissa. Osa Suomen joukoista oli saksalaisten komennossa ja siitä ei meinannut tulla yhtään mitään. Surkuhupaisa on kertomus saksalaisten Lappiin lähettämästä muka vahvistusjoukosta, joukko-osasto SS-miehiä ei kauaa Lapin oloissa ollut. Surkean sotaponnistelun jälkeen SS-osasto palautettiin kiireesti kotiin … Tärkeää luettavaa Pekka Visuri on sotakirjoittajana ehdoton asiantuntija, sotatilanteiden havainnoitsija, asioiden yhteyksien oivaltaja. Siksi hänen kaikki kirjansa ovat todella täysipainoista luettavaa. ”Sotaromaaneja” parhaimmillaan, vaikka eivät romaaneja olekaan! Pekka Hurme Miessakit ry on julkaissut oppaan, joka käsittelee miesten vapaaehtoistoimintaa. Vertaismiehen käsikirja on opas siihen, miten miesten vapaaehtoisuuteen perustuvaa vertaistoimintaa onnistuneesti voidaan järjestää. Kirjassa ääneen pääsevät niin työntekijät kuin Toiminnan Miehet -hankkeessa mukana olleet vertaismiehetkin. Toiminnan Miesten vertaistoiminnassa miehet päättävät toiminnan sisällön. Vertaismies on lenkki kaveruuden ja ammattilaisuuden välimaastossa toimien tarkoituksen mukaisella tavalla omasta elämänkokemuksesta käsin. Tämä käsikirja antaa työkaluja miehiä kiinnostavan vertaistoiminnan käynnistämiseen ja pyörittämiseen. Kirja on suunnattu sekä toiminnasta kiinnostuneille että sosiaalialan ammattilaisille. Käsikirjan tavoitteena on antaa perustietopaketti vertaismiehenä toimimiseen sekä tuoda esille miesten vapaaehtoistoiminnassa tärkeäksi havaitut toimintatavat. Käsikirjan kehittäminen aloitettiin Toiminnan Miesten vertaistoiminnasta keräämän kokemusaineiston koostamisella. Mielekkään tekemisen puute, vähäiset sosiaaliset kontaktit, yksinäisyyden tunne, osattomuus, syrjäytyminen, muutto uudelle paikkakunnalle tai vain tarve puhua jostakin elämää askarruttavasta asiasta toiselle ovat tilanteita, jolloin mies tarvitsee vertaistoiminnan tarjoamaa tukea ja kiinnittymiskohtia. – Kysymme miehiltä, mitä he haluavat tehdä ja mitkä asiat edesauttavat heidän hyvinvointiaan? Mies kyllä puhuu, kun miehelle annetaan paikka ja tila puhua, kertoo hanketyöntekijä Jyri Blomqvist. – Paras tapa on lähteä toteuttamaan omaan kiinnostukseen liittyvää juttua, jatkaa hankekoordinaattori Visa Kuusikallio. Miessakkien Toiminnan Miehet on kolmen vuoden ajan koonnut miehiä vertaistoimintaansa. Hanke on luonut verkoston, jossa miehet järjestävät vuosittain toisilleen kymmeniä erilaisia vertaisryhmiä juttusakeista laavusakkeihin, saunasakeista säbäsakkeihin. – Toiminta vahvistaa niin tukea saavan kuin tukea antavan miehen hyvinvointia. Me olemme yhdistäneet osallistujamiehille ja vapaaehtoisille sopivan toiminnan sekä toteuttamistavan. Toiminta toteutetaan siihen osallistuvien ehdoilla ja kaikenlaiset miehet ovat tervetulleita toimintaan, kertoo Kuusikallio. – Kyllä mies lähtee mukaan ja pysyy mukana, kun toiminta on kiinnostavaa ja tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Esimerkkeinä vaikkapa keskustelu toisten miesten kanssa, saunominen tai pelaaminen rennolla otteella. Nyt hankekauden lopussa aktiivisia vertaismiehiä on yli 30, toteaa Blomqvist. Opas on osa Toiminnan Miehet -hanketta, joka luo hyvinvointia ja osallisuutta miehille vertaisuuden avulla. Vapaaehtoiset vertaismiehet toimivat hankkeessa tuen antajina ja ryhmänohjaajina. Vertaistoiminnassa nousevat esiin yhdessä tekeminen, huumorin sävyttämä sosiaalinen vuorovaikutus, kokemusten vaihtaminen ja yhdenvertaisuus. Kaupunkipyörillä on ajettu tällä kaudella Helsingissä ja Espoossa yhteensä noin kolme miljoonaa matkaa Kaupunkipyöräkausi päättyi lauantaina 31.10., minkä jälkeen kaupunkipyörät ja pyöräasemat vietiin varastoon. Varastossa ei kuitenkaan vietetä talviunta, vaan kaikki pyörät huolletaan perusteellisesti uutta kautta varten. Helsinki ja Espoo päättivät tänä vuonna aikaistaa kaupunkipyörien käyttöönottoa koronapandemian vuoksi, joten kausi alkoi jo maaliskuun puolella. Ensi vuonna kausi on tarkoitus aloittaa normaaliin tapaan huhtikuun alussa ja päättää lokakuun lopussa. Kaupunkipyörillä on ajettu tällä kaudella Helsingissä ja Espoossa yhteensä noin kolme miljoonaa matkaa, joista noin 2,6 miljoonaa Helsingissä ja 0,4 miljoonaa Espoossa. Koko kauden polkijoita on ollut noin 50 000. Viime kauteen verrattuna käyttöä ja käyttäjiä on ollut noin 20 prosenttia vähemmän. Keskimäärin Helsingissä on poljettu noin viisi matkaa per pyörä per päivä ja Espoossa noin kaksi. Viime vuonna vastaavat luvut olivat seitsemän ja kolme. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräpalvelussa on ollut tänä vuonna käytössä noin 350 pyöräasemaa ja 3 500 pyörää, kuten edelliskaudellakin. Helsingissä on tehty suunnitelmia kaupunkipyöräpalvelun laajentamiseksi koko kaupungin alueelle. Helsinki käsittelee laajennusta vielä loppuvuoden aikana ja päätöksistä tiedotetaan myöhemmin. Asiakkailta saatu palaute ohjaa palvelun kehittämistä Kaupunkipyörien asiakaskyselyn mukaan noin 40 prosenttia vastaajista ei kokenut koronan vaikuttaneen heidän kaupunkipyörien käyttöönsä. Kolmannes vastaajista kertoi kaupunkipyörien käytön lisääntyneen, koska oli korvannut pyörillä entistä enemmän joukkoliikennematkoja. Vastaavasti kolmannes kertoi kaupunkipyöräilyn vähentyneen, koska oli liikkunut korona-aikana muutenkin vähemmän. Tyytyväisyys palveluun oli edelleen hyvällä tasolla, mutta laski hieman edellisvuoteen verrattuna. Korkeimmat arvosanat saivat käyttömaksujen kohtuullisuus ja niiden selkeys sekä rekisteröityminen käyttäjäksi ja käyttöoikeuden ostaminen. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat pyörien kunto ja palautus, ja niitä pyritään jatkossa parantamaan. HSL myös suunnittelee kaupunkipyöräsivuston uudistusta, jotta se olisi entistä helppokäyttöisempi ja toisaalta myös yhtenäisempi uudistuvan hsl.fi-palvelun kanssa. HKL, Helsingin ja Espoon kaupungit, HSL, CityBike Finland ja sponsorina toimiva Alepa haluavat kauden päätteeksi kiittää kaupunkipyörien käyttäjiä luottamuksesta palvelua kohtaan myös poikkeuksellisina pandemia-aikoina. Tykkää meistä Facebookissa M unkin S eutu
• 10 M unkin S eutu KUVATAIDE Risto Kolanen Kaamosajan kuvataide Taiteilija Marja-Riitta Vuorela ja teoksensa Sofia Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Pave Maijanen kuuntelee poikansa Vihtorin tulkintaa biisistään Lähtisitkö Kanneltalossa näyttelyavajaisissa. Valokuvat Hakaniemen silta ja Kirppis Playa del Ingles taustalla. Kuva Stefan Bremer. Helsingin kulttuuripalkinnon saanut katuja yhteisötaiteilija Viva Granlund maalaa ympäristöteostaan yhdessä Galleria Huudon kävijöiden kanssa. Kuva: Katja Luhtala. Jarmo Mäkilältä osaa odottaa jännittäviä, taidokkaita teoksia. Aiemmista maalauksista tutut pojat ovat kasvaneet isoiksi, mutta ovatko he aikuistuneet? Taiteilija maalauksensa Isältä pojalle äärellä Galerie Forsblomilla. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija AnneMilana ja teos Tulkoon syksy Galleria Foggassa. Kuva: Raimo Granberg. Galleria Heino muutti uuteen näyttelytilaan keskustassa (Erottajankatu 9, sisäpiha). Ennen vuodenvaihdetta se esittelee Bo Haglundin yksityisnäyttelyn (31.10.-28.11.) ja gallerian taiteilijoiden teoksista koostuvan Winter Collection näyttelyn (28.11.-20.12). Mestari Kanneltalolla Muusikkona tunnettu Pave Maijanen on harrastanut valokuvausta 1970-luvulta saakka. Hänen ensimmäinen valokuvanäyttelynsä KUVA & VALO nähdään nyt ensi kertaa Helsingissä, Kanneltalolla, Klaneettitie 5. Näyttelyn on kuratoinut valokuvataiteilija Stefan Bremer. Otsikko pohjaa siihen, että Maijanen ei koskaan käytä salamavaloa. Hän kokee mielenkiintoisena luonnonvalon kanssa pelaamisen. Näyttely sisältää kuvia mm. Gran Canarian eteläkärjen dyyneiltä, missä tuuli saa hiekan aaltoilemaan kuin veden. Kuvia on myös saaren kirpputoreilta ja omista lastenlapsista. Muut kuvat ovat ilman erityistä teemaa. Ne on otettu pääasiassa viimeisten viiden vuoden aikana. Maijanen sai 2018 ALS-diagnoosin. Soitto loppui, mutta luovuus kukoistaa kuvaamisen kautta. Kaupunkikuvia syntyy katsojien kiertokulkuna Katuja yhteisötaiteilija Viva Granlundin näyttely Kiertokulkuja on performatiivinen ja yleisöä osallistava tapahtuma. Erilaisia kiertokulkuja syntyi vähitellen galleriatilan rakenteisiin. Sinun, minun ja kaikkien yhteisiä. Yhdistyen, laajentuen ja supistuen alati muuttuvassa virrassa. Taiteilija pyysi katsojia osallistumaan maalauksen elämänkaaritekoon vuorovaikutuksena. Seinämaalauksia syntyi Galleria Huutoon, Eerikinkatu 36, neljälle seinälle kuin talojen päätyihin katutaiteessa. Pasilan asemataideteos syntyi pohjoiseen alikulkutunneliin Ilmalan suuntaan kesän 2020 aikana tuomaan väriä ja elävyyttä. Zen –teos on paikkasidonnainen 28 maalauksen kokonaisuus, jossa betonija kaakeliosuudet vaihtelevat. Zen puhuu myötätuntoisemman maailman puolesta. Lapsi piilossa miehen sisällä Galerie Forsblomilla, Lönnrotinkatu 5, on kolme hienoa kuvataiteilijaa. Perehdyin heistä kuvataiteilija Jarmo Mäkilän Varjojen maa –näyttelyyn öljy kankaalleja pronssitöineen. Hän on tutkinut pitkään lapsuuden mielenmaisemia. Nyt hän pohtii, mitä on lapsuuden loppu vai loppuuko lapsuus? Jääkö lapsi piiloon miehen sisään. Milloin viattomina pidetyille pojille langetetaan miehisyyden taakka. Taiteilija maalaa kertomuksia katsojan mieleen. Jokaisella yksityiskohdalla on syvempi merkitys kuin niiden näkyvä ilmiasu. Mäkilä maalaa aikuisia ikivahvoja miehiä karun runollisissa ja unenomaisissa paikoissa iskemässä nyrkkeilysäkkiä. He esittelevät lihaksiaan ja tatuointejaan kuin voitonmerkkejä. Katsoja näkee myyttisen miehen tilaan avautuvalle ”toiselle maailmalle”. Muut taiteilijat ovat Marika Mäkelä ja Riku Mäkinen. Kerromme ilmeillä tunteistamme AnneMilana –taiteilijanimeä käyttävä kemiläinen kuvataitelija oli jo lapsena kiinnostunut tutkailemaan ystäviensä kasvonpiirteitä ja ilmeitä ja näkemänsä piirtämisestä. 14-vuotiaasta lähtien hän jatkoi maalaten, ensin öljyvärein. Ihminen on hänelle yhä suuri ihme, erityisesti kuinka tiedostamatta kerromme ilmeillä tunteistamme. Useimmiten tunnistamme kasvoilta persoonallisen luonteen. Tunnelman pyrin maalaamaan mallin ympärille tarinan kautta. Galleria Foggan, Lauttasaarentie 6, ryhmänäyttelyssä on kymmenen taiteilijaa, kaikki naisia. AnneMilana inspiroituu valojen ja varjojen teokseen luomasta tunnelmasta. Ikä tai sukupuoli eivät määrittele kohdetta, vaan persoona itsessään. Hän maalaa akvarellipaperille akvarelleilla ja fluidakryyleillä ja pingottaa valasiayhteydet. Kuvataiteen merkityksiä, symboleita ja sääntöjä on katsojan usein hankala tulkita. Väitetään, että kuvataide ilmentää kokemuksia, joita emme voi sanallistaa. Hän sanoo sen pätevän vain silloin, jos emme halua jakaa kokemuksiamme jonkun toisen kanssa. Silloin tarvitaan myös sanoja. Luonnonsavi taipuu sormien välissä Nastaran Nasir Zadeh on helsinkiläinen kuvataiteilija ja asunut Suomessa vuodesta 1989, mm. tanssinopettajana, näyttelijänä ja kuvataiteilijana. Abstraktien maalausten tarinat ovat herkkiä ja romanttisen värisiä, mutta silti pehmeitä. Ne tuovat iloa ja positiivista ajatuksia ja tuovat esiin uusia näkökulmia. Näyttely Kalasataman uuden Taiteilijatalon Longassa, Tukkutorinkuja 6, on valoa, rakkautta, vapautta ja vaikuttavaa värimaailmaa. Luonnonsavi taipuu materiaalina ja on liikkunut sormien välissä. Hän sanoo: – Taiteilijana on ollut erittäin mielenkiintoista päästä syvemmin tutustumaan ja muokkaamaan tätä ikivanhaa, esteettistä ja ekologista luonnon materiaalia. Keramiikkaveistokset ovat teoksina hyvin erilaisia. Kaikilla on oma persoonansa ja materiaalisuus savena, joka on elänyt tuhansia vuosia joka puolella maailmaa. Pysäytän paperille yhden hetken Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esittelee kuuden taiteilijan ”Kohti uutta aikaa” näyttelyn. Taiteilijoita yhdistää usko siihen, että muutos on olennaista kaikelle elämälle, suhteessa itseensä ja ympäristöönsä. – Muuttuminen voi olla näkyvää tai näkymätöntä, ja se on edellytys myös kaikelle elämän monimuotoisuudelle. Muutokset johtavat myös aina uusille teille ja uusiin aikoihin. – Ihmisen elämä on kokonaisuus: minä pysäytän siitä paperille yhden hetken, toimittaja Marja-Riitta Vuorelan sanoo. Hän on sangen tuore taiteilija. Teosten keskipisteenä on valon ja varjon takaa nouseva ihminen. – Minua kiinnostavat erityisesti kasvot ja niiden avoin katse. Teosteni kasvokuvat ovatkin kuin kansia tarinoille, joiden sisällön katsoja luo itse. Piirrän pinnan, jonka alta katsoja voi löytää henkilökohtaisen merkityksen. Pimeyden ja valon rajalla Galleria G12 , Annankatu 16, esittelee taidemaalari Tuomas Gustafssonin ”N O X” –näyttelyä. Teoksissaan hän käsittelee pimeyden ja valon sekä esittävän ja abstraktin rajapintoja: – Yön laskeuduttua todellisuuden ja fiktion raja usein hämärtyy, ja mielikuvitus valtaa tilaa. Pimeys herättää ihmisissä vahvoja tunteita; jotkut sitä pelkäävät, toiset sitä rakastavat. Kaikilla siihen on jokin suhde. Hän on tehnyt myös Apocalyptikan levykannen, kirjankansia ja Kjell Westön Missä kuljimme kerran – romaanifilmatisoinnin ja tv-sarjaan maalauksia. Maalaus on hänelle kuin elokuva tai musiikkikappale. Se koostuu tarinasta, rytmistä, sommittelusta, valaistuksesta ja usein esiintyjästä, mallista. – Työskentelyäni innoittaa myös impressionismin perinne, jonka kautta tutkin abstrakteja elementtejä, tekstuureja sekä kuvakerronnan tasoja. Teksti: Risto Kolanen Taidemaalari Tuomas Gustafsson ja Suoja III -teoksensa Galleria G12:sta. Kuva: Raimo Granberg. miin maalauksen canvaspohjalle. Aiemmin hänen töitään on nähty Akvart Galleriassa Töölössä. Kokemuksien jakoon tarvitaan sanoja Petr Rehor onTshekkoslovakiassa syntynyt, Suomessa pitkää asunut kuvataiteilija, johon tutustuin yli 20 vuotta sitten kirjailijaja taiteilijaryhmä Kiilassa. Hän opiskeli Varsovan liiton miehityksen 1968 jälkeisenä aikana Prahan kuvataideakatemiassa ja kotimaan tilanne alkoi ahdistaa. ”Fragmenty” –näyttely on esillä Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella, Hietalahdenranta 17. Taiteen sisältö ei ole hänelle ainoastaan emotionaalinen kokemus, vaan myös tärkeä osa älyllistä harjaantumista. Kirjaimet edustavat taiteen tulkinnan työkalua, joka yhdistää teoreettiset ja visuaaliset
• 11 M unkin S eutu Novelli, lyhyt yhtenäinen kirjoitus on aivan oma kirjallisuuden lajinsa, jolla on vankka perinne ja omat taitajansa Suomessakin. Tällä vaativalla kirjoittamisen saralla avaa tiensä lahtelaissyntyinen nyt helsinkiläistynyt kirjailija ja dramaturgi Marko Järvikallas. Esikoisteos, novellikokoelma ”Mihin täällä voi mennä” (Siltala 2020) on vahva lukuavaus kuvauksiin suomalaisten normaalielämästä, arkeen vailla erityisempiä suuria draaman kaaria sisältäen kuitenkin koko ajan pientä jännitystä, psykologisen oivaltavasti kuvattua. Järvikallas on aiemmin kirjoittanut useita näytelmiä, kuunnelmia, tv-draamaa ja on teatterialan ammattilainen. Tämä näkyy novellien henkilöiden kuvaamisessa, ne ovat hyvin ”näyttämömäisiä”. Pikku erikoisuuksia Novelleissa kuvataan lämpimään sävyyn meidän tavallisten ihmisten käyttäytymisen pikku erikoisuuksia, omalaatuista käyttäytymistä. ”Vaatteet” novellissa rakennetaan merkillistä draamaa taloyhtiön roskikseen heitetystä vaatepussista. ”Sohva” novellissa kosketellaan ajankohtaista aihetta, sukupuolista häirintää työpaikalla. Totta vai ei, potkut tuli. Nuoren pojan kiirastuli, kiinnijääminen myymälävarkaudesta johtaa yllättäviin seurauksiin novellissa ”Kun minä istun, sinä seisot”, jossa tilanteen asetelma nuori myymäläapulainen, tyttönen on ”rankaisija” poliisi isoa koulupoikaa vastaan. ”Tarjoilija” novelli vie meidät kotihoidon pariin. Kotona asuva poika, aikamies Jari hoitaa sairasta isäänsä, mutta halajaa itse omaa elämää, ennenkaikkea naista elämäänsä. Isäkin yllyttää mutta samalla pilkkaa saamatonta poikaansa. Asetelmasta Järvikallas kehittelee taidokkaasti kuvaelman joka on totta tai sitten ei! Kotieläimiä on ihmisillä jatkuvasti entistä enemmän, koiria varsinkin. Voittaako kiintyminen, rakkaus, koiraan miehen kiintymisen naiseen? Mitä tehdä kun sänkyyn kipuaa miehen ja naisen lisäksi pari koiraa joka yö? Mies ei halua luopua koirista mutta ei naisestakaan. Nainen taas haluaa miehen ilman koiria. Mitä tehdä? ”Koirat” novelli on vakavaa kuvausta vakavasta asiasta. Elävää luettavaa Marko Järvikallas voi olla tyytyväinen esikoisnovellikokoelmaansa. Elämänmakuisia novelleja 15 kappaletta. Mukavan nautinnollisia, ei liian hauskoja. Sellaisia kuin elämä itse. Pekka Hurme Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu Dosentintie 12 Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen Puistotie 7 Max Cafe Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen Puistotie 9 AITO-kauppa Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Kruunusiltojen työmaa maan vilkkaimpaan jalankulkuympäristöön KIRJA-ARVOSTELU Vahva novelliesikoinen Valoa marraskuiseen iltaan Korona-aikana tarvitaan pieniä kohtaamisia, jotka tuovat iloa ja valoa ihmisten arkeen. Munkkiniemen seurakunta järjestää VALOA!-tapahtuman Munkkivuoren kirkon pihalla lauantaina 14.11. kello 17. Tapahtumassa tehdään yhdessä kynttilälyhdyistä suuri sydän. Tuo oma lyhty mukanasi ja aseta se osaksi kynttiläsydäntä. Voit ottaa sen mukaasi lähtiessäsi kotiin tai jättää paikalle halutessasi. Lyhdyn voi merkata kotona, jotta sen löytää muiden joukosta helposti. Illassa tunnelmoi myös Lauri Seutu, jonka kitaramusisoinnin säestyksellä lauletaan yhdessä. Marraskuun pimeydessä näkyvyys on tärkeää, joten tapahtumassa on heijastimien vaihtopuu. Seurakunta jakaa omia heijastimia, mutta lisäksi ylimääräisiä kotoa löytyviä heijastimia voi tuoda paikalle muille annettavaksi. Arkea valaisemaan kirkolta saa mukaan myös kynttilän. Joulukortilla iloa ikäihmisille Tapahtumassa voi ilahduttaa ikäihmisiä ja osallistua valtakunnalliseen joulukorttikampanjaan. Paikalle tuodut joulukortit itse tehdyt tai ostetut toimitetaan alueen kotihoidon ja asumispalvelujen ikääntyneille asiakkaille. Siskot ja Simot ry järjestää jo kahdeksatta kertaa joulukorttikeräyksen, jonka suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Munkkiniemen seurakunta toteuttaa Joulupostia ikäihmisille -kampanjaa yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Koronatilanteen salliessa seurakunta järjestää mahdollisesti ulos korttien askartelupisteen. Tulevaisuudessa taloyhtiöissä maksetaan vedestä kulutuksen mukaan Osakkaiden taloyhtiölle maksamat vesimaksut määräytyvät uuden lakimuutoksen myötä vastaisuudessa asennettavien vesimittareiden perusteella. Eduskunta hyväksyi EU:n energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuvan lain 3.11.2020. Taloyhtiöiden kannalta muutos ei ole dramaattinen, sillä monessa asuntokohtaisilla vesimittareilla varustetussa taloyhtiössä vesimaksut määräytyvät jo nyt mittarin lukemien perusteella. Asuntokohtaiset vesimittarit tulivat pakollisiksi uudiskohteissa jo vuonna 2011 ja käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä vuonna 2013. Motivan ja Työtehoseuran kesällä 2020 julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että kotitalouksien vedenkulutus vähenee noin kahdeksan prosenttia, kun vedestä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan. – Muutokset koskevat niitä taloyhtiöitä, joissa lain voimaantulon jälkeen haetaan rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle. Näihin kohteisiin on asennettava kylmän ja lämpimän veden kulutusta mittaavat etäluettavat vesimittarit, joita on käytettävä taloyhtiön vesikustannusten jakamiseen, kertoo Kiinteistöliiton energiaja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy. Näissä taloyhtiöissä laki menee yhtiöjärjestyksen ohi, eli etäluettavat vesimittarit toimivat kustannusten jakamisen perusteena, vaikka yhtiöjärjestykseen olisi aiemmin kirjattu muuta. Yhtiöjärjestyksiä ei myöskään tarvitse pelkän vesimittariasian takia päivittää. – Jos vesimittareita ei ole tai ne on asennettu ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa, määrää yhtiöjärjestys edelleen sen, kuinka vedestä aiheutuvat kustannukset taloyhtiössä jaetaan, Pylsy täsmentää. Taloyhtiöissä, joita uudistukset koskettavat, vedenkulutustiedot on annettava osakkaalle kuukausittain. Kun tiedot ovat jatkuvasti saatavilla asuntoon asennetun vesimittarin tai etäluentaan perustuvan verkkopalvelun kautta, pidetään sitä riittävänä tietojen toimittamisena. Lakia valmisteltu hyvässä yhteistyössä EU-tasolta lähtien Kiinteistöliitto on tyytyväinen lainvalmisteluprosessiin, jonka aikana on tehty rakentavaa kansallista yhteistyötä eri osapuolten kesken jo siinä vaiheessa, kun direktiiviä on valmisteltu EU-tasolla. Kiinteistöliitto pitää hyvänä ratkaisuna esimerkiksi sitä, ettei kansallinen laki velvoita taloyhtiöitä asuntokohtaiseen lämmityskustannusten jakolaitteiden asentamiseen. Tämä olisi tehtyjen selvitysten perusteella ollut suomalaisissa taloyhtiöissä rahan hukkaan heittämistä. Nyt nämä rahat ovat käytettävissä todelliseen taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen. Kiinteistöliitto on tyytyväinen lainsäätäjän ratkaisuun myös siitä, ettei taloyhtiöitä velvoiteta muuttamaan jo aiemmin asennettuja vesimittareita etäluettaviksi vain pelkän etäluvun vuoksi. – Kansallisessa lainvalmistelussa suomalaiset ministeriöt ja Energiavirasto ovat osoittaneet hyvää asiantuntemusta ja ymmärrystä suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän käytännöistä ja niiden vaikutuksista energiatehokkuusdirektiivin soveltamiseen, Petri Pylsy kiittää. Petri Pylsyn mukaan lakimuutos ei tuo taloyhtiöille kohtuuttomia lisävaatimuksia, eikä muutoksen pitäisi tuoda myöskään merkittäviä lisäkustannuksia isännöinnin lisääntyvien tehtävien muodossa. Osakkaiden taloyhtiölle maksamat vesimaksut määräytyvät uuden lakimuutoksen myötä vastaisuudessa asennettavien vesimittareiden perusteella. Helsingin päärautatieaseman edessä tulee olemaan laaja Kruunusillat-raitiotien toteuttama rakennustyömaa tämän hetken arvion mukaan vuosina 2023-2025. Kuluvana syksynä suunnitellaan tapaa, jolla työmaan väistämättä aiheuttamat haitat minimoitaisiin. – Valmis raitiotie parantaa keskustan saavutettavuutta, mutta on selvää, että kaupungissa tapahtuva rakentaminen aiheuttaa aina haittoja. Ja nyt kaivetaan iso kuoppa Suomen vilkkaimmalle suojatielle, sanoo Kruunusillat-raitiotien viestintäsuunnittelija Lauri Hänninen. Suunnitteluaikana vertaillaan erilaisten simulointien avulla muun muassa sitä, miten työmaa-aikaiset liikennejärjestelyvaihtoehdot vaikuttavat kaupungin liikenteeseen, työmaan kestoon ja kustannuksiin. Näistä saadaan tuloksia myöhemmin syksyllä. Osana työmaan toteutuksen suunnittelua Kruunusillat-raitiotie on käynnistänyt yritysvaikutusten arvioinnin Rautatientorin ympäristöstä.
• 12 M unkin S eutu Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020