Viiko 50 – Nro 23/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois lantiolta, reisistä tai vatsanseudulta? HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit ja kortit varaamalla jaksosi 31.12. mennessä. Aloita halutessasi vasta tammikuussa. Ennakkovaraajan etuna saat KOLME ILMAISTA kertaa kaupan päälle! (Arvo 147-195€) HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa tehokkaasti selluliittia. Näkyviä tuloksia nopeasti. Varaa maksuton konsultaatio! ÄLÄ ANNA LIIKUNTASETELEIDEN VANHETA! Mantan markkinat Mantan markkinat 23.11.2019 – 8.1.2020 • käsitöitä • lahjatavaraa • kuumia juomia ja ruokaa • herkkuja • joulupukki vierailee Tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebook-sivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa Puh: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki Tervetuloa mukaan tiimiimme rakentamaan maailmaa, jossa jokainen koti löytää juuri oikean asukkaansa. Me tarjoamme sinulle vaihtelevan työn, jossa pääset työskentelemään yrittäjähenkisesti tiiviin ja motivoivan yhteisön tukemana. Oletko etsimämme kiinteistönvälittäjä? Raumantie 1, Munkkivuori www.aktialkv.fi Munkkiniemi 42 m 2 Mh. 237 763 € KT 2h, alkovi, kk, kph. Elk:G 2013 Vh. 242 000 €. Solnantie 32 A. Ahlström 040 0453557 9977306 Munkkiniemi 112/131 m 2 Mh. 676 124 € KT 4-5h, k, kph, vh, las. terassi, varastoh, kylmävar, ah. Vh. 685 000 €. Ritokalliontie 17 D. Lindroos 040 3002309 9931687 Munkkiniemi 63,5 m 2 Mh. 398 000 € KT 2h, kk, rt, kph, halli, alkovi. Elk:E 2018 Munkkiniemen Puistotie 1. Lindroos 040 3002309 9893681 jockum.andersin@aktialkv.fi / 040 500 1056 Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi PERINTEINEN PERINTEINEN X-MAS SHOPPING X-MAS SHOPPING 20.12 KLO 10-19 20.12 KLO 10-19 Osta lahjakortti, saat toisen samanlaisen -50% IHON HOID ONA SIAN TUNT IJAT
2 Viikko 50/2019 • Nro 23 M unkin S eutu R E A L E S T A T E AALTO Asunto Krs. Tyyppi Koko m 2 Myyntihinta Lainaosuus Velaton hinta Velaton neliöhinta A2 1/5 2H, K, S, KPH, VH 87 191 500 € 565 500 € 757 000 € 8 700 €/m 2 E38 1/3 3H, K, HALLI, KPH+PARVEKE 92 397 000 € 598 000 € 995 000 € 10 815 €/m 2 C28 3/3 3H, K, HALLI, KPH, KHH 102 457 000 € 663 000 € 1 120 000 € 10 980 €/m 2 A6 3/3 4H, K, 2xKPH, SAUNAOSASTO+PARVI 216 1 096 000 € 1 404 000 € 2 500 000 € 11 575 €/m 2
50. vuosikerta – nro 23 Viikko 50/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Tiivistyvän Keilaniemen vetovoima kasvaa K eilaniemi ja Otaniemen eteläosa ovat merkittävästi tiivistymässä. Keilaniemen metroaseman viereen tulevan Raide-Jokerin päätepysäkin ympäristö on noussut Keilaniemessä tärkeäksi ja kiinnostusta herättäväksi kehittämiskohteeksi. Päätepysäkin tuntumaan on suunnitteilla maanlainen pysäköintilaitos, joka luo mahdollisuuden tehostaa maankäyttöä huomattavasti. Sivu 12 Joulukadun avajaiset Laajalahden aukiolla – Puhdas uusi lumi toi joulun tunnelmaa Munkkiniemen joulukadun avajaiset, kuva Matti Sarjakoski. MunkkaLove tavoitti noin 1100 henkilöä K olmas MunkkaLove-konsertti 23.11. klo 15 Munkkivuoren kirkossa edelsi kahta historiallista juhlaa, 30.11. tuli 80 vuotta talvisodan puhkeamisesta ja viikon päästä tästä juhlittiin itsenäisyyspäivää. MunkkaLove tavoitti kolmeen konserttiin paikalle yhteensä noin 1100 henkilöä. Noin 500 jätti musiikkitoiveensa, ja palautekortteja ja nettipalautteita tuli kymmenittäin. Partiolaiset myivät litroittain kahvia, seurakunta tarjosi purtavaa ja jokainen, joka halusi, sai juttukaverin vielä konsertin jälkeenkin. Sivu 13 Kuvassa vasemmalta oikealle Haagan Leipä Oy:n yrittäjät Kari Saarto, Virve Turunen ja Pasi Turunen. Kuvaaja: Jaana Tihtonen / Helsingin Yrittäjät Haagan Leipä Oy Vuoden 2019 helsinkiläinen yritys V uoden 2019 helsinkiläinen yritys -palkinnon voitti vuodesta 1956 asti toiminut perheyritys Haagan Leipä Oy. Käsityövaltaisin menetelmin leipomoja konditoriatuotteita valmistava yritys on ketteränä toimijana voittanut kuluttajien sydämet laadukkailla ja paikallisilla tuotteillaan. Yrityspalkinto jaettiin 5.12.2019 Helsingin Yrittäjät ry:n 80-vuotisja Itsenäisyysjuhlassa. Haagan Leipä Oy on leiponut ruokaja kahvileipiä, eineksiä sekä konditoriatuotteita jo yli 60 vuotta. Alun perin yritys perustettiin heinäkuussa vuonna 1956 nimellä Terveysleipä Oy, mutta pian perustamisen jälkeen yhtiön nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa, Haagan Leipä Oy:ksi. Perustajat Matti ja Raisa Turunen jatkoivat yrittäjinä Etelä-Haagassa, jossa yritys toimii yhä nykypäivänä. Sivu 8 Sivut 8-9 Helsinki Pekingin designviikon teemakaupunki vuonna 2020 H elsinki on valittu ensi vuoden Pekingin designviikon teemakaupungiksi. Pekingiin on tulossa kolmen viikon ajaksi monipuolista ohjelmaa, joka esittelee Helsinkiä muotoilukaupunkina ja muotoiluosaamisen edelläkävijänä. Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen oli vastaanottamassa Helsingin teemakaupunkiarvon tämän vuoden designviikon päätöstilaisuudessa Pekingissä. Lasten Päivän Säätiö jakoi jälleen 4,5 miljoonaa lastensuojelujärjestöille L innanmäen Huvipuistoa ylläpitävä ja kehittävä Lasten Päivän Säätiö on lahjoittanut 28.11.2019 järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa 4,5 miljoonaa euroa kuudelle perustajajärjestölleen. Olemassaolonsa aikana Lasten Päivän Säätiö on lahjoittanut yhteensä yli 100 miljoonaa euroa lastensuojelutyölle. Sivu 7 Sivu 5
4 Viikko 50/2019 • Nro 23 M unkin S eutu Kolumni Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 23/2019 Munkan mummon jupinat Yleisönosasto Näennäisdemokratiaako? ? Emmekö enää ole yksimielisiä edes siitä, mistä olemme erimielisiä, kysyn vaan? Asiat ovat niin kuin ne näyttävät olevan. Ovatko asiat todella niin kuin ne näyttävät olevan? Kun joku sanoo minulle, että näytän 10 vuotta nuoremmalta, totean, että tulepa katsomaan kuvaani polvikierukastani. Se näyttää ihan ikäiseltäni! Olemmehan kaikki vähän huijattavissakin miellyttämisen tarpeemme takia. Emmekä aina ole edes yksimielisiä itsemme kanssa. Yksi päivä yhtä toinen toista, sanoisin. Gallupeista sen näkee, miten nopeasti mielipiteet heilahtavat! Toteuta siinä sitten kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista yhteiskuntapolitiikkaa! Entäs kansalaisyhteiskunnan pyrkimyksiä noudattavaa politiikkaa! Vennamo vainaa totesi syvällä rintaäänellä, että kyllä kansa tietää. Nyt brexitsotkuja seuratessa on paha epäilys päässyt luikertelemaan aivokapasiteettiini – kansa ei tainnut tietää. Turuilla ja toreilla kansa kyllä tietää, mutta parannuskeinot ja innovaatiot ovat harvassa. Nyt tarttis tehdä kanssa jotain. Tästä muistuu mieleeni Danny Kayn (hauska veikko) mietelause: on kaksi keinoa luoda uraa; joko saamalla jotain aikaan tai väittämällä saavansa. Suositan edellistä vaihtoehtoa, sen piirissä kilpailu on vähäisempää! Varsinainen kansalaisyhteiskunnan kukkanen on ollut tämä kansalaisaloitelaki. Se tuli voimaan 4.11.2011 eli on täyttänyt jo 8 vuotta. Tsuumailin tässä vähän tilastoja lain tehokkuudesta. Kansalaisaloitteita on laadittu yhteensä 1059 kpl, joista ainoastaan 28 on päätynyt eduskunnan käsittelyyn. Tällä hetkellä virkamieskäsittelyssä on 64 kpl ja eduskuntakäsittelyn on alkamassa 2 kansalaisaloite-esitystä (luvut tuntuvat hihastavedetyiltä!). Kyllä tällä paperisodalla saa aikaa hukatuksi ja energiaa ja turhaa työtä rutkasti tehdyksi. Kun mitkään aloitteet ei etene, vaikka minkä tekisi. Päätöksentekijät taitavat olla sitä mieltä, ettei kansa tiedä. No sanokaa se sitten! Harjoittaako älyllistä epärehellisyyttä koko eduskunta, kysyn vaan? Kaikkein huonoimmin on tietysti niiden aloitteiden laita, joita eduskunta ei ota edes käsittelyynsä ( 965 kpl!). Siellä ne makaa mappi Ö:ssä, eivätkä ketään kiinnosta, tietty! Siellä makaa myös pienituloisten eläkeläisten kansalaisaloitehakemus homehtumassa. Eläkeläiset ovat kyllä jo aika päivää ennen kasvaneet heinää kuin paperit ovat ehtineet homehtua, totean vaan! Eduskunta ilmoitti, ettei ota pienituloisten eläkeläisten asiaa käsittelyyn, koska kansalaisaloite käsittää hakemuksen pienituloisille työeläkkeiden saajille. Eduskunta kun hoitaa vain kaikkein heikompiosaisten eläkkeiden saajien asioita kuten kansaneläkkeillä elävien eläkkeensaajien asioita. Se vaan on sillä lailla, että näiden eläkkeensaajien määrä vähenee kuin pyy maailmanlopun edellä. Sitä paitsi heillä on takuueläkkeet, joilla he kipuavat samaan ansiotasoon kuin pienten työeläkkeiden saajat. Lasten määrät vähenevät, mutta vielä nopeammin vähenevät ainoastaan kansaneläkkeellä olevat eläkkeensaajat. Eduskunnan olisi aika päivittää omat tietonsa ja sassiin. Mitä tehdään päätöksentekijöillä, joiden faktat perustuvat menneen maailman tietoihin! Ei mitään! Voi, voi, tästä piti tulla jouluinen kirjoitus. Ei näytä siltä. Yritetään kääntää tämä jouluiseksi vaikka pakolla. Olkaamme onnellisia, että saamme viettää joulua vapaassa ja brexittömässä maassa. Kuka jaksaisi jatkuvia vaaleja, kysyn vaan? Me sen sijaan voimme keskittyä jouluruokien laittamiseen ja syömiseen. THL:n kotiaskeleiden liikuntasuositus tulee tarpeeseen. Ei tarvitse kantaa huonoa omatuntoa edes liikunnan määristä. Älkäämme kantako turhaa huolta yhteiskuntammekaan tilasta ja ilmastonmuutoksesta. Vielä toistaiseksi näyttää yhteiskuntamme pelittävän, vaikka postia ei kanneta. Ilmastosta sanottakoon, että vielä olen kyennyt hengittämään, eikä turhaa savusumua ole esiintynyt. Varsinkin maalla korvessa ilma on ollut erinomainen. Tänä tietoyhteiskunnan aikana toivon kaikkien muuttavan ajoittain korpeen. Se suhteuttaa asioita todella hyvin. Tulevaisuudesta en voi mennä takuuseen. Mutta en lähde arvuuttelemaan sitä. Kaikki jatkuvat pohdinnat eri vaihtoehdoista ovat todennäköisesti väärät. Kun katson elämääni taaksepäin, enhän voinut nuorena ennustaa lainkaan, miten tänä päivänä tulen elämään. Mieleeni tulee talvisodan loppuviikkoina isäni kirjeen viimeinen lause: minun politiikkani on, että kestämme viisi minuuttia kauemmin kuin viholliset! Se viisi minuuttia on minullekin riittävä aika tulevaisuuden ennustusten laatimiseksi! Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille lukijoille! Elina Kuosmanen Kehittyvä Vietnam tekee Aasiasta läheisen ? Jo heti ensiaskeleella oli kiireesti uusittava vanha käsitykseni Vietnamin maasta ja kansasta. Siihen aikaan toistui suomalaisten ja eurooppalaisten banderolleissa ja huulilla lause: ”Amerikkalaiset pois Vietnamista”. Nyt tilanne on kokonaan toinen. Satamiljoonainen Vietnamin kansa on noussut kehityksessään korkealle. Kymmenen miljoonan asukkaan Hanoi sykki värikäs elämä, kauppa ja kulttuuri, kauneus ja kirjava katuelämä, jossa rikkumaton rauha ja korvia koetteleva liikenteen humina sulavat suurkaupungin suureksi satumaailmaksi. Hanoin arvostetuimmalla alueella sijaitseva Suomen suurlähetystön residenssi hivelee silmää ja kohottaa suomalaisuuden tunnetta korkealle. Ja vielä sitäkin korkeammalle päästään silloin kun astutaan Suomen suurlähetystön maaperälle 272 metrin korkeuteen kohoavaan Hanoin korkeimpaan rakennukseen. Sen 65. kerroksen katolta matkailijalle avautuu poikkeuksellisen urbaani näkymä satoine pilvenpiirtäjineen ja ihmismerineen. Hanoin kymmenen miljoonaa asukasta liikkuu paikasta toiseen mopoilla ja autoilla. Metroa ei vielä ole, eikä julkista liikennettä kuin nimeksi. Suurkaupungin miljoonat mopot työntyvät kuin herhiläisparvi autojen ja kävelijöiden keskelle samoille käytäville ja kaistoille. Jalkakäytävät ovat täynnä parkkeerattuja autoja ja mopoja, kävely kadulla vaatii välillä kekseliäisyyttä ja rohkeutta. Ihme ja kumma, jos sitten haluaa verrata, kaikki sujuu paljon kohteliaammin ja sujuvammin kuin vaikkapa paljon pienemmässä ”pikkukaupunki” Helsingissä. En tiedä tarkasti miten suurta roolia vietnamilaisten elämässä näyttelee buddhalaisuus, jota kutsutaan Jumalaksi Jumalan takana. Hänen olemassaolonsa näkyy joka puolella, buddhalaisia temppeleitä siellä ja täällä. Gautama Buddha ei kuitenkaan viihdy vain temppeleissään vaan pyöreine mahoineen hän istuu mielellään monen auton kojelaudalla lepuuttelemassa jalkojaan ja antamassa turvaa jännittävälle liikenteelle. Buddhalla on Vietnamissa 80 miljoonaa kannattajaa, enimmäkseen nuoria sillä Vietnamin väestön keski-iän lasketaan olevan noin 31 vuotta. Näin sadasta miljoonasta vietnamilaisesta 65 prosenttia eli noin kuusikymmentäviisi miljoonaa on alle kolmekymmentäviisi vuotiaita. Buddhalla näyttää ainakin Vietnamissa olevan pullat hyvin uunissa. Käynti Vietnamissa muistuttaa, että uskonnot elävät maailmassa suurta kevätaikaa. Uskonnot ovat vahvassa kasvussa. Vaikka Euroopassa kristillisyys taantuu, kristillinen usko kasvaa ja on vahvasti maailman suurin uskonto. Kristittyjen lukumäärä kasvaa nopeasti ja lasketaan vuonna 2050 olevan noin 2,9 miljardia kristittyä. Muslimeja noin 2,5 miljardia ja sama suunta on myös buddhalaisilla ja muilla pienemmillä. Juuri Euroopan ulkopuolella uskonnot kasvattavat eniten merkitystään. Myös uskontojen välinen vuoropuhelu, dialogi voimistuu. Kristittyjen ja buddhalaisten uskontodialogin alkuna pidetään trappistimunkki Thomas Mertonin ja Dalai Laman kohtaamista vuonna 1968. Uskonnot kohtaavat, jotta löytyisi yhteinen tie ihmiskunnan vapauttamiseksi. Yhteinen tehtävä on vapauttaa ihmiskunta väkivallan, materialismin ja markkinavallan orjuudesta. Vapautus tarkoitMunkkivuoren ostoskeskus täytti kuusi vuosikymmentä M unkkivuoren ostoskeskus täytti joulukuun alussa kunnioitettavat 60 vuotta. Se aloitti toimintansa vuonna 1959 ja on edelleen vilkas ja toimelias alueen asukkaiden ostosja kohtaamispaikka. Saman ajan ostoskeskuksille on yleensä käynyt toisin. Yleensä ne ovat pikku hiljaa näivettyneet kokonaan, ympäri Helsingin seutua, toiminta on ajettu alas jossain vaiheessa. Tai sitten joku rakennusinvestointi on aiheuttanut sen, että niiden elinkaari on päättynyt. Munkkivuoressa ostoskeskus kuitenkin voi hyvin ja siellä on hyvät, ellei erinomaiset palvelut. Kuluttajalla on hyvät mahdollisuudet saada myös henkilökohtaista palvelua, jonka vuoksi ostoskeskuksen suosio edelleen on korkea. Henkilökohtaista palvelua ei tänään enää ole kovinkaan hanakasti yleisesti tarjolla. Vuonna 1959 valmistuneen ostoskeskuksen rakennutti Otto Wuorio Oy ja sen suunnittelivat arkkitehdit Olavi Terho, Antti Pernaja, Juhani Kivikoski ja Nils Sandell. Ostoskeskusta on laajennettu sekä korjattu vuonna 1964 ja 1994, jolloin alataso otettiin käyttöön pysäköintihallia varten. Tällöin ostoskeskukseen muutti myös S-market. Ostoskeskusta hoitaa Munkin yrittäjäyhdistys ry. Museoviraston luokitus Munkkivuoren ostoskeskukselle on vuodesta 2002 ollut A1 niin kulttuuriselta kuin toiminnalliselta arvoltaan. Munkkivuoren ostoskeskuksen kannalta hyvin oleellinen kysymys on sen ajan patinan ja suorastaan historiallisen hengen ja tunnelman säilyminen. Se kääntyy pian vielä enemmän ostoskeskuksen voitoksi ja positiiviseksi ominaisuudeksi. Kunhan aikaa kuluu vielä vähän lisää, ja kunhan samalla ostoskeskusta kehitetään modernisti. Suunnitelmissa on ollut laajentaminen sekä ainakin osittainen ulkoalueiden kattaminen. Näitä uudistuksia kun toteutetaan hienovaraisesti vanhaa kunnioittaen, niin Munkkivuoren ostoskeskuksen tulevaisuuden menestyminen on taattu. Uusia, marmorisia ja mustankiiltäviä ostospaikkoja on nähty viime vuosina Helsingin seudulla ehkä vähän liiankin kanssa. -j.a. taa maailmanlaajan suvaitsevaisuuden kasvattamista lähimmäisen eli toisen ihmisen parhaaksi. Tämä vaatii taistelua kansallisesti, globaalisti, sosiaalisesti ja taloudellisesti sortavia voimia vastaan hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden, solidaarisuuden ja rauhan puolesta. Myös buddhalaisuudella on oma vapautuksen mallinsa joka tulee lähelle kristillistä mallia, jossa Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa hänen palvelemistaan maailman köyhissä. Köyhä Jeesus ja köyhä Buddha ovat kristittyjen ja buddhalaisten välisen dialogin ydintä. Yhdessä taistellaan itsekkyyttä ja kahlitsevaa mammonaa vastaan. Hanoilaista taksia ajanut nuori mies oli pannut autonsa kojelaudalle Buddhan sijasta kristillisen nunnan. Kun kävi ilmi, että hänen kyydissään oli kristittyjä, hän suuresti ilahtui. Hän iloitsi rukousyhteydestä, josta kristityt tunnetaan kaikkialla maailmassa. Katukuvassa välkkyvät jouluvalot, -kuuset -kortit ja -asetelmat todistavat ettei joulu ole tuntematon buddhalaisessa Vietnamissa. Veli-Matti Hynninen Lehtisaarelaisten ankara torpparikausi alkaa ensi vuonna ? Vantaan seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto sinetöi 3.12. viimeisimmän päätöksensä Lehtisaaressa olevien tonttiensa vuokrista, jotka nousevat niin korkeiksi, että näistä valtuutetuistakaan vain parilla hyvätuloisimmalla olisi varaa maksaa itse päättämäänsä vuokraa. Eräälle innokkaimmista vuokrannostajista Lehtisaaren hinnoilla jäisi nettotuloista 34€, kun vastikkeet, korjaukset ja maanvuokrat olisi maksettu, riittäisi kahden hengen vesimaksuihin. Ensi vuoden alusta vuokrissa on hienoinen porrastus, mutta vuokrat nousevat lopulta 600-900% ja puolitoistakertaisiksi verrattuna naapuritonteilla Helsingin seurakuntayhtymän omistamalla maalla olevilla taloyhtiöillä ja kolmennelinkertaisiksi kaupungin vuokriin verrattuna. Yhden taloyhtiön osalta kirkko velvoitettiin yhdessä taloyhtiön kanssa sopimaan vuokraehdoista, mutta se ei noudata tätä, vaan että tällä yhtiöllä on aikaa 5.12. saakka hyväksyä kirkon sanelemat ehdot, muussa tapauksessa kirkko valmistautuu lunastamaan taloyhtiön omistaman rakennuksen, siis viiden perheen kodit. Ensimmäiset lehtisaarelaiset ovat saaneet asumistukipäätökset uusien vuokrien vuoksi, näin kirkko valmistaa kaupungille uusia köyhiä, jotka tähän asti tulivat toimeen omillaan. Mekkeri Anner
5 Nro 23 • Viikko 50/2019 M unkin S eutu Digitaidot kasvavat Uudellamaalla myös 2020 Mitä on digituki? • Valtiovarainministeriö myöntää maakuntien liitoille avustusta digituen alueelliseen koordinaatioon. • Työtä koordinoi Väestörekisterikeskus (vuoden alusta uusi Digija väestötietovirasto). • Maakuntien liitot kokoavat alueensa digitukea tarjoavat toimijat yhteen ja huolehtivat palveluiden löydettävyydestä. • Digitukea tarjoavat kunnat, julkishallinnon toimijat, järjestöt, erilaiset hankkeet ja yritykset. He noudattavat digituen eettisiä periaatteita. U udenmaan liitto jatkaa digituen alueellista koordinointia myös ensi vuonna, kun digitukipilotti laajenee valtakunnalliseksi toiminnaksi. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito, josta huolehtiminen on koko Suomen asia. Uudenmaan liitto on osallistunut noin vuoden ajan valtiovarainministeriön rahoittamaan kansalliseen digitukipilottiin, jossa alueen asukkaille on tarjottu tukea digitaaliseen asiointiin ja autettu digitaitojen kehittämisessä. Toimintaa jatketaan ensi vuonna, kun digituki laajenee nyt valtakunnalliseksi, yhteensä 14 maakuntaa kattavaksi toiminnaksi. Digitukea kaikenikäisille – Pilottivuoden aikana olemme huomanneet, että digituen tarvitsijoita on kaikenikäisissä nuorista senioreihin. Digituessa on kysymys perustavanlaatuisista asioista, kuten sosiaalisesta hyvinvoinnista ja työelämään kiinni pääsemisestä. Digitaidoilla on tärkeä rooli aktiivisessa osallistumisessa yhteiskuntaan ja sen rakentamiseen, kertoo Uudenmaan liiton digitukipilotin projektipäällikkö Tiina Markkula. Digitukea antavien toimijoiden tehtävänä on varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on riittävät digitaidot sekä mahdollistaa yhdenvertainen asiointi viranomaispalveluissa Suomessa. – Digitaidot ovat uusi kansalaistaito. Vaikka me suomalaiset olemme digitaitava kansa, kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia digitaitojen oppimiseen tai palveluiden käyttöön. Silloin apuun astuvat digitukiverkoston toimijat. He huolehtivat kansalaisten mahdollisuudesta asioida yhdenvertaisesti, tarjoavat käytännön tukea ja innostavat oppimaan, digitukea Väestörekisterikeskuksessa koordinoiva projektipäällikkö Minna Piirainen kertoo. Väestörekisterikeskus tukee maakuntien liittojen kokoamien digitukiverkostojen toimintaa ja toimii digituen puolestapuhujana. Maakuntien tehtävänä on ohjata alueen digitukitoimijoiden verkostoa, lisätä digituen tunnettuutta ja kehittää tuen saatavuutta. – Kun lukuisat järjestöt, kunnat, viranomaiset ja yritykset kokoavat voimansa maakuntien liittojen avulla, muodostuu digituen tarjoajista muutosvoima, jolla on elintärkeä rooli palvelevamman ja menestyvämmän Suomen kehittämisessä. Digi kuuluu meille kaikille, Piirainen jatkaa. Uudellamaalla digitukea tarjoavia toimijoita on ollut pilottivaiheessa mukana kymmeniä, ja uuden rahoituksen myötä verkosto vahvistuu entisestään. – Haluamme, että digitukea on kattavasti tarjolla ja se on helposti löydettävissä kaikkialla Uudellamaalla, myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Markkula sanoo. Kaupunginhallitus myönsi lainoja liikuntahankkeisiin K aupunginhallitus päätti myöntää lainoja Stadion-säätiölle, Urhea-halli Oy:lle ja Vuosaaren Jalkapallohalli Oy:lle. Kaupunginhallitus esittää myös päiväkotien rakentamista Kalasatamaan ja Kruunuvuorenrantaan. Kaupunginhallitus myönsi Stadion-säätiölle 8 miljoonan euron lainan Olympiastadionin laitteistoja irtaimistohankintoihin. Laitteisto ja irtaimisto eivät ole alkuperäisen suunnitelman mukaisesti sisältyneet perusparannushankkeen rahoitukseen, joten kaupunki ja valtio eivät rahoita niitä. Varusteluun myönnettävä laina ei vaikuta kaupungin ja valtion rahoitusosuuksiin Olympiastadionin perusparannushankkeessa. Stadion-säätiö maksaa varainhankinnasta saatavilla tuloilla nyt myönnettävän lainan lyhennykset ja korkokulut sovitun lyhennysohjelman mukaisesti kaupungille. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä myös 3 miljoonan euron suuruisen pääomalainan myöntämisen Urhea-halli Oy:lle. Urhea-säätiön tarkoituksena on tukea ja kehittää metropolialueella opiskelevan urheilijan opiskelun ja urheilun yhteensovittamista. Urhea-halli Oy:n tavoitteena on rakentaa Mäkelänrinteen lukion viereen noin 12 000 m2 suuruinen kansainvälisen tason urheilun arkiharjoittelukeskus, joka on päivisin urheiluakatemiaurheilijoiden, koululaisten ja lukion opiskelijoiden käytössä ja iltaisin sekä viikonloppuisin urheiluseurojen ja lajiliittojen käytössä. Kaupunginhallitus päätti lisäksi myöntää Vuosaaren Jalkapallohalli Oy:lle urheiluja ulkoilulaitosrahastosta 740 000 euron lainan jalkapallohallin rakentamiseksi Vuosaaren liikuntapuistoon. Vuosaaren Jalkapallohalli Oy on FC Viikingit ry:n kokonaisuudessaan omistama yhtiö, jonka tarkoituksena on toteuttaa tekonurmella varustettu jalkapallohalli Vuosaaren liikuntapuistoon. Tulossa uudet päiväkodit Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle päiväkoti Capellan puistotie 27 uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksymistä. Hankkeen enimmäislaajuus on 3 233 brm² ja enimmäishinta on 14 miljoonaa euroa (huhtikuun 2019 kustannustaso). Kalasatama on kasvava alue, jonka myötä alueella tarvitaan lisää päiväkotitiloja. Vuonna 2018 valmistuneen väestöennusteen mukaan Kallion peruspiirissä 1–6 -vuotiaiden lasten määrä kasvaa vuosina 2018– 2028 noin 1 150 lapsella, joista ruotsinkielisiä arvioidaan olevan noin 35 lasta. Uudisrakennuksen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2022 lopussa. Valtuustolle esitetään myös päiväkoti Koirasaarentie 31 uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksymistä. Hankkeen enimmäislaajuus on 2 229 brm² ja enimmäishinta 9,7 miljoonaa euroa (huhtikuun 2019 kustannustaso). Kruunuvuorenranta on kasvava alue, jonka myötä alueella tarvitaan lisää päiväkotitiloja. Väestöennusteen mukaan Laajasalon peruspiirissä 1–6 -vuotiaiden lasten määrä kasvaa vuosina 2018– 2028 noin 900 lapsella. Rakennustöiden on suunniteltu alkavan vuoden 2021 kesällä ja tilojen odotetaan valmistuvan vuoden 2022 lopussa. Ehdota Helsingin kulttuuriteko 2019 -palkinnon saajaa H elsingin kaupunki on palkinnut vuodesta 2009 lähtien merkittäviksi katsomiaan kulttuuritekoja. Palkinto ja mahdolliset kunniamaininnat jaetaan kerran vuodessa, ja nyt on aika ehdottaa vuoden 2019 saajia, ehdotus tulee jättää 15.12. mennessä. Helsingin kaupunki on palkinnut vuodesta 2009 lähtien merkittäviksi katsomiaan kulttuuritekoja. Palkinto ja mahdolliset kunniamaininnat jaetaan kerran vuodessa, ja nyt on aika ehdottaa vuoden 2019 saajia. Jätä meille oma ehdotuksesi 15.12.2019 mennessä osoitteessa: https:// response.questback.com/helsinginkaupunki/kulttuuriteko2019 Helsingin kulttuuriteko 2019 -palkinto myönnetään merkittävälle ja uudenlaiselle kulttuuriteolle tai -hankkeelle, joka muuttaa tai haastaa olemassa olevaa tilaa tai toimintatapaa tai saa näkemään asiat uudella tavalla. Sen vaikutusten tulee kohdistua Helsinkiin tai helsinkiläisiin, ja se voidaan myöntää joko yhteisölle tai yksittäiselle henkilölle. Palkinto on suuruudeltaan 5 000 euroa. Rahapalkinnon lisäksi jaetaan yksi tai kaksi kunniamainintaa. Ehdotuksen Helsingin kulttuuriteko -palkinnon saajaksi voi jättää perusteluineen 15.12.2019 mennessä Helsingin kaupungin kulttuurinja vapaa-ajan toimialan Uutiset-verkkosivulle (hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi). Palkinnon ja mahdollisten kunniamainintojen saajista päättää Kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurijaosto. Tunnustukset jaetaan alkuvuonna 2020 palkitsemistilaisuudessa. Helsinki Pekingin designviikon teemakaupunki vuonna 2020 Helsinki on ensi vuonna Pekingin designviikon teemakaupunki. Kuvassa osallistujia vuoden 2019 designviikolta. Kuva: Helsinki Design Week H elsinki on valittu ensi vuoden Pekingin designviikon teemakaupungiksi. Pekingiin on tulossa kolmen viikon ajaksi monipuolista ohjelmaa, joka esittelee Helsinkiä muotoilukaupunkina ja muotoiluosaamisen edelläkävijänä. 22.9.—7.10.2020 järjestettävä Beijing Design Week 2020 on Aasian isoin ja merkittävin muotoilufestivaali. Festivaalilla on vuosittain yli viisi miljoona kävijää. Teemakaupunki (Guest City) -statuksen on Helsinkiä ennen saanut yhdeksän kaupunkia, viimeisenä tänä vuonna Mexico City. Helsingin apulaispormestari Pia Pakarinen oli vastaanottamassa Helsingin teemakaupunkiarvon tämän vuoden designviikon päätöstilaisuudessa Pekingissä. – Muotoilu on Helsingille kansainvälisesti merkittävä erottautumistekijä ja meidä tunnetaan tuotteiden ja palveluiden muotoilusta, jotka tukevat kaupunkilaisten hyvää elämää, kuvailee Pakarinen. – Peking on Helsingin ainoa virallinen ystävyyskaupunki ja suhteemme on tiivis. Designviikolle osallistuminen on sekä mahdollisuus tuoda esille osaamistamme että vahvistaa Helsingin kumppanuuksia ja näkyvyyttä Kiinassa. Tarkoitus on esitellä Helsingin muotoiluosaamista perinteisten näyttelyiden sijaan uudenlaisella konseptilla. – Pekingiin rakentuu yhdessä Helsingin kaupungin, muotoilutoimijoiden, oppilaitosten, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa uudenlainen, vuorovaikutteinen tapahtumakokonaisuus, kertoo markkinointipäällikkö Sanna Forsström, joka vastaa kokonaisuudesta Helsingin kaupungilla. Ohjelman suunnittelusta vastaa Luovi Productions Oy, jonka tunnetuin tapahtuma on Helsinki Design Week. – Staattisten näyttelyiden sijaan on tarkoitus luoda alustoja keskusteluille, työpajoille ja uutta esitteleville laboratorioille. Niiden välityksellä tuodaan esille Helsingin vahvuuksia muotoilukaupunkina, painottaa Helsinki Design Weekin toimitusjohtaja Kari Korkman. Osa ohjelmasta ja keskusteluista toteutetaan digitaalisissa tiloissa. Lisäksi Pekingiin on suunnitteilla eri puolille kaupunkia levittyviä satelliittitapahtumia. Tavoitteena on rakentaa tapahtumakonsepti, jota voidaan esitellä myös muilla Kiinan designviikoilla tulevina vuosina. Ohjelma syntyy yhteistyöllä – haku auki kumppaneille Helsinki on tuonut muotoiluosaamista vahvasti osaksi kaupungin kehittämistä jo usean vuoden ajan. Samalla Helsinki on profiloitunut kansainvälisesti edelläkävijäksi muotoilun hyödyntämisessä ja sen merkityksen laajentamisessa. Pekingin designviikolla Helsinki haluaa kertoa muotoilutarinaansa kolmen pääteeman kautta. Hyvinvoinnin, kaupunkikehityksen ja opetusalan innovaatioiden kautta esitellään, kuinka muotoilulla tehdään helsinkiläisille parempaa arkea. Kattavana teemana on maailman toimivimman kaupungin tekeminen toimivien verkostojen avulla. Myös festivaaliohjelma rakentuu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaupunki avaakin tällä viikolla kumppanihaun, jolla etsitään ohjelmaideoita ja osallistujia designviikolle. – Haemme nyt mukaan yhteistyökumppaneita, joilla on halua olla rakentamassa uudenlaista ohjelmakonseptia ja samalla kasvattaa kansainvälistä tunnettuuttaan, kertoo Korkman. – Emme tavoittele vain muotoilualan yrityksiä, vaan laajemmin opetusalan innovaatioihin, hyvinvointiin ja kaupunkikehitykseen linkittyviä kumppaneita. Osallistumisen kautta haluamme synnyttää uusia yhteistyön aihioita esimerkiksi korkeakoulujen ja oppilaitosten, kaupungin toimijoiden ja start-upien välillä, painottaa Forsström.
6 Viikko 50/2019 • Nro 23 M unkin S eutu VIIKKO 50 KE 11.12. Tatu, Daniel, Taneli TO 12.12. Tuovi PE 13.12. Seija LA 14.12. Jouko SU 15.12. 3. adventtisunnuntai Nooa, Heimo VIIKKO 51 MA 16.12. Aada, Auli, Aulikki TI 17.12. Raakel Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus ja mielen vapaus. Vexi Salmi Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta 3. adventtisunnuntai Joh. 1:35-37 Muistuttajan matkassa ? Ensi sunnuntain raamatullinen keskushenkilö on Johannes Kastaja, outo tyyppi omana aikanaankin. Oman tiensä kulkija. Tai siis Jumalan viitoittaman tien, Johannes kun valmisteli tietä Vapahtajalle sukulaiselleen Jeesukselle, jonka taisi tavata vain pari kertaa ja silloinkin lyhyesti. Ensimmäisen kerran jo ennen molempien syntymää. Raamatussa kerrotaan, että kun odottavat äidit tapasivat, Johannes hypähti ilosta kohdussa. Totta tai ei, kiehtovaa kuitenkin. Kiehtova on Johanneskin, vähän pelottava kyllä, jyrkkä mies. Mitä hän jyrisisi meille? Antaisiko huutia, kun elämme kuin maailman omistajat Jeesuksen ohjeista ja tahdosta piittaamatta, vähät välittäen hänen käskystään rakastaa täällä toisiamme? Johannes todennäköisesti vaatisi meitä muuttamaan käyttäytymistämme ja ajatteluamme niin, että nytkin tästä adventin ajasta tulisi meille oikeasti valmistautumista Jeesuksen syntymäpäivään ja hänen jatkuvaan, todelliseen läsnäoloonsa elämässämme. Ja ehkä jollakin tavalla myös hänen luvattuun toiseen tulemiseensa. Luulen, että tarvitsisimme Johannesta. Ainakin minä tarvitsisin. Muistuttajaksi. Ei vain rakkaudettomuudestani vaan Vapahtajasta, pelastuksen ja armon mahdollisuudesta. Joulun merkityksestä. Tärkeysjärjestyksestä elämässä. Ja rehellisyydestä myös uskoon liittyvissä asioissa. Sillä Johanneskin, läpeensä Jumalan mies, uskalsi epäillä ja kysellä. Vielä ennen traagista kuolemaansa hän lähetti ystävät kysymään Jeesukselta, oliko tämä todella Jumalan lähettämä, se jolle hän tietä oli valmistanut. Ja sai vakuutuksen ja varmuuden, että oli ja on. Minä tarvitsen Johannesta siis myös muistuttamaan siitä, että Jeesus ei pahastu epäilyksistäni. Tie hänen luokseen, armoon, on jo valmis ja avoin. Siitäkin Johannes meitä kyllä väsymättä muistuttaisi. Pia Perkiö Kirjoittaja on kirjailija Runopalsta Joulu maalla lapsena Mentiin joulukuusta noutamaan, paksu lumi peitti maan. Vain vana jäi lumeen kun taaperrettiin, me kuustamme noutamaan. Kuusi talliin ensin sulamaan, sitten sisälle ja kuusta koristamaan. Kinkun tuoksu, puuron ja piparien toi mieleen tunteen jo jouluisen. Suurta juhlaa syntymää Jeesuksen oltiin valmiita vastaanottamaan. Tuli joulu luokse jokaisen, niin köyhän kuin rikkaankin. Joulun sanoma tavoitti ihmisen. Hyvää Joulua. Olavi Kylliäinen Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 3. Adventin messu su 15.12. klo 11. Leo Glad, Senni Valtonen. Jos sinulla on hankaluuksia tulla messuun Munkkivuoren kirkkoon sunnuntaisin klo 11, niin tiedustelethan taksikyydin mahdollisuutta kirkkoherranvirastosta tai suntioilta. Tuolijumppa ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Tarinakirkko esittää: Kertomus ensimmäisestä joulusta ke 11.12 klo 18. Leena Eronen, Auli Etäniemi, Rauna Mannermaa, Senni Valtonen. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 1820.30, seurakuntatalon alakerrassa. Joululaulukuoro klo 18.00 kirkossa ja lasten kuoro klo 16.30 seurakuntasalissa. Lisätietoja kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi. Lasten kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 16, mukana lapsikuoro, Frilander, Kantola Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 18, mukana seurakunnan joululaulukuoro, Frilander, Kantola. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Raamattupiiri to klo 18.30 joka toinen viikko parillisina viikkoina seurakuntatalon Päätykamarissa. Käsillä tekemisen ilta: himmeli pe 13.12. klo 19 seurakuntasalissa. Tule opettelemaan himmelin tekoa. Halutessasi voit tuoda omat mehupillit tai oljet mukaan, paikalla luonnon materiaaleja. Tule yksin tai yhdessä lapsen kanssa. Ranskalais-suomalaisen koulun joulukonsertti ti 17.12. klo 18. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Rukouspiiri pe klo 18-20 kirkolla. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Joulumyyjäiset la 14.12. klo 12-14. Tarjolla mm. ruokia, leivonnaisia, käsitöitä, kukka-asetelmia, havukransseja, arpajaiset. Kahviossa riisipuuroa. Mukana Lähetys, Munkkiniemen Martat ja Sodderin srk. Verkoston messut sunnuntaisin klo 17, lisätietoa verkosto.net. Avoin päiväkerho ma 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho ti, ke ja to klo 9-12 Taivastuvassa. Kerhossa on vapaita paikkoja, tiedustelut ohjaajilta. Joulukonsertti: Valoa jouluun! ma 16.12. klo 19. Marzi Nyman ja Senni Valtonen. Vapaa pääsy, Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone ti klo 13-14, kirkon aulassa. Avoin olohuone vapaaehtoisten voimin. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Luonnosta luovuutta ja levollisuutta – akvarelleja Villa Elfvikissä N äyttelyssä on esillä Villa Elfvikin ympäristön ja Lapin luonnon inspiroimia akvarellimaalauksia. Eeva Ahonen on Laajalahdessa asuva Villa Elfvikin ystävät ry:n aktiivinen jäsen. Maalausharrastuksen hän aloitti eläkepäivinään. Näyttely on esillä 4.12.2019 26.1.2020. – Elfvikin metsäluonnon värit ja muodot huumaavat, ja inspiroivat maalaamaan. Ahonen haluaa teoksillaan houkutella ihmisiä hakemaan luonnosta levollisuutta ja luovuutta, jota se hänellekin on tarjonnut. Lapsuutensa Laajalahdessa viettänyt Ahonen palasi työelämän jälkeen alueelle asumaan ja viettämään vanhuuden päiviä. Hän käy Elfvikin metsässä säännöllisesti kävelemässä, kuntoilemassa ja rauhoittumassa. – Laajalahden rannat ja metsät sekä Tarvon sillat ovat minulle rakkaita jo lapsuudesta ja nuoruudesta. Kesäpäivinä saatoimme ystävien kanssa käydä uimassa useita kertoja päivässä ja välillä onkia. Talvella luistelimme Munkkiniemeen, muistelee Ahonen. Näyttely johdattaa luontotalon kävijät Villa Elfvikin ystävät ry 25 vuotta -juhlavuoteen. Yhdistys on perustettu tukemaan Villa Elfvikin luontotalon toimintaa vuonna 1995. Tavoitteena on myös edistää ympäristötietoisuutta ja -kasvatusta Espoon kaupungissa. Villa Elfvikin luontotalo on avoinna ma-pe klo 9–15 ja su klo 10–16. Uudenvuodenpäivänä 1.1. ja loppiaisena 6.1. klo 10–16. Suljettu joulunpyhinä 24.-26.12.2019. Café Elfvik on avoinna sunnuntaisin ja pyhinä talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon on maksuton. Eeva Ahonen: Kurkisuo. Tuomaan Markkinat kutsuu virittäytymään joulutunnelmaan T uomaan Markkinat kokoaa Senaatintorille 72 käsityöläistä ja pientuottajaa, jotka tarjoavat kestävän vaihtoehdon massatuotantona valmistetulle lahjaja koristetavaralle. Uusi katettu sisäravintola sekä 12 ravintolatoimijaa kutsuvat herkuttelemaan, ja avajaispäivää juhlistetaan muun muassa yhteislaulun parissa. Markkinalauantaisin Senaatintorin valtaavassa Singan joulukaraokessa kuka tahansa voi tulkita suosikkijoulukappaleensa. Viimeisenä markkinaviikonloppuna on lisäksi luvassa jouluista afterwork-tunnelmaa sekä vegekinkkubingo. Joulupukki on tavattavissa markkinoilla viikonloppuisin, ja vanhan ajan karuselli on avoinna joka päivä markkinoiden aukioloaikoina. Lahjaostosten lisäksi Tuomaan Markkinoilla herkutellaan perinteisillä ja uusilla jouluherkuilla puurosta blineihin. Tuomaan Markkinat Helsingin Senaatintorilla 6.– 22.12. Avoinna tiistaista perjantaihin klo 11–20 ja lauantaista sunnuntaihin klo 10–20, maanantaisin suljettu. Vapaa pääsy.
7 Nro 23 • Viikko 50/2019 M unkin S eutu Stadin kundin rehellinen kertomus Jääkiekkoilija ja kiekkojohtaja Heikki Riihiranta kertoo avoimesti elämästään uutuuskirjassa Kirja-arvio ? – Sulla on Hexi kolme vahvuutta kiekkoilijana. Yksi on yritys. Toinen on kova yritys. Kolmas on aivan helvetin kova yritys. Siinä ne ovat. Mene jatkossakin niillä, sanoi aikoinaan HIFK:n legendaariselle puolustajalle Heikki ”Hexi” Riihirannalle hänen läheinen ystävänsä, toinen HIFK-legenda Matti ”Murtsi” Murto. Stadissa HIFK:n numero 5 tunnetaan nimenomaan Hexinä. Rajallisista luisteluja kiekonkäsittelytaidoistaan huolimatta sisukkaan periksiantamattomalla tyylillä hän loi hienon uran jääkiekossa. Rakkaassa HIFK:ssa Hexi voitti viisi Suomen mestaruutta, maajoukkueessa hän oli 1970-luvun kantavia voimia pelaten olympialaisissa, MM-kisoissa sekä Kanada Cupissa, hän oli ensimmäisiä suomalaisia ammattilaisia Pohjois-Amerikassa, peliuransa jälkeen Riihiranta loi menestyksekkään uran jääkiekkomaajoukkueen joukkueenjohtajana. Hexin paita numero 5 on roikkunut pitkään Nordenskiöldinkadun jäähallin katossa jäädytettynä, mutta vasta nyt merkittävän ja monipuolisen uran jääkiekossa tehneestä miehestä on julkaistu elämäkerta. Marko Lempisen kirjoittamassa kirjassa Hexi kertoo avoimesti elämästään, josta ei ole puuttunut draamaa eikä värikkäitä käänteitä. Hexi ja Murtsi Murto tappelivat aikoinaan kaupungilla usein, kerran Murtsin tekemä pila johti Vesa-Matti Loirin nyrkiniskuun. Hexi ja Murtsi teippasivat myös penkkiin kiinni HIFK:n pukukopissa pikkupoikana liikkuneen, myöhemmin urallaan pääministeriksi asti edenneen Alexander ”Tico” Stubbin. Hänen isällään, Göran Stubbilla on ollut iso merkitys HIFK:n jääkiekon kehittymiseen sekä Hexi Riihirannan elämään. Riihirannan peliuraa leimasi kovuus, 1970-luvun puolivälissä hän halusi Pohjois-Amerikan ammattilaiskaukaloissa välttää nössön pelaajan maineen. Niinpä pelasi kapeassa kaukalossa ilman kypärää. Kirja sisältää paljon tietoa jääkiekosta, ja varsinkin tapahtumista kaukalon ulkopuolella. Riihiranta kertoo myös oman näkemyksensä tapahtumista, jotka johtivat kesällä 1990 kahden suuren HIFK-johtajan Frank Mobergin ja Göran Stubbin välirikkoon. Välirikko johti myös suuren työn HIFK:n joukkueiden kokoamisessa tehneen Heikki Järnin lähtöön seuratoiminnasta. Riidan käsittely on merkittävä asia, koska tämä riita johti HIFK:n urheilullisen alamäen alkuun. HIFK:n 1990-luku oli aivan vuosikymmenen loppua lukuunottamatta resursseihin sekä perinteisiin nähden surullisen ja säälittävän välimaastossa. Riipaisevaa on Hexin kuvaus Marita-vaimon sairastumisesta ja kuolemasta. Riihiranta käy erittäin usein vaimonsa haudalla viemässä kukkia ja ”juttelemassa” elämänsä suurelle rakkaudelle toiseen ulottuvuuteen. Kirja päättyy pysäyttävästi. Hexi pohtii kotona peilin edessä menestyksen hintaa ja elämän perusasioita. – Mutta olenko minä ollut tarpeeksi hyvä ihminen, hän kysyy. Se on ainakin varmaa, että Hexi on yksi kaikkien aikojen suosituimmista stadilaisista jääkiekkoilijoista koskaan. Eero Wihuri Marko Lempinen: Hexi – Taistelija, 318 sivua, Kustannusosakeyhtiö Teos MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin HAMMASPROTEESIT JA HAMMASSUOJAT LAADUKKAASTI, NOPEASTI JA VUOSIKYMMENTEN AMMATTITAIDOLLA 044 7762 277 W W W . E R I K O I S H A M M A S T E K N I K O T. F I Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS 1000+ kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi aikaa ota itsellesi piristy perhejoogassa suorita viestinnän opintoja muovaile pienoisveistos riimittele rap-työpajassa julkaise e-kirja kirjoita komedia learn finnish opi kroatiaa treenaa supermuisti Lasten Päivän Säätiö jakoi jälleen 4,5 miljoonaa lastensuojelujärjestöille Mittava 4,5 miljoonan euron avustus jaettiin 28.11.2019 Peacock-teatterissa järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa ja sen vastaanottivat Lasten Päivän Säätiön taustalla toimivat kuusi lastensuojelujärjestöä L asten Päivän Säätiö on jälleen tehnyt suuren lahjoituksen lastensuojelutyölle. Mittava 4,5 miljoonan euron avustus jaettiin 28.11.2019 Peacock-teatterissa järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa ja sen vastaanottivat Lasten Päivän Säätiön taustalla toimivat kuusi lastensuojelujärjestöä: Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensija turvakotien liitto, Parasta Lapsille ja Pelastakaa Lapset. Nämä Lasten Päivän Säätiön perustaneet järjestöt tekevät tärkeää työtä lasten edunvalvonnan ja hyvinvoinnin eteen. – Lasten Päivän Säätiön avustus merkitsee meille mahdollisuutta pitää yllä valtakunnallisia palveluja, joita laaja yhdistyskenttä sekä lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on 558 yhdistystä ja niissä lähes 30 000 vapaaehtoista. Heille suunnattu tuki ja sen kehittäminen on meidän ydintehtävämme. Tänä vuonna kärkihankkeenamme on ollut kiusaamisen vastainen työ, jossa teemme ennaltaehkäisevää toimintaa kehitämme koko ajan uudenlaista tukea ja apua käytännön tilanteisiin. Lasten Päivän Säätiön avustus on meille keskeinen tuki, jotta voimme ylläpitää näitä tärkeitä toimintoja, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoin jokainen Lasten Päivän Säätiön taustalla toimiva lastensuojelujärjestö valitsee vuosittain kärkihankkeensa, johon Linnanmäellä kerättyjä varoja käytetään. – Olemme todella iloisia siitä, että olemme mahtavan hupimestarijoukkomme sekä yhteistyökumppaneittemme avulla onnistuneet innostamaan asiakkaamme huvittelemaan Linnanmäellä, ja sitä myötä saaneet jälleen kerättyä varoja lastensuojelutyöhön. Tämä tuo tärkeän merkityksen kaikelle työllemme, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Linnanmäen lokakuussa päättynyt huvikausi oli menestyksekäs. Uutuuslaite Taigalla vieraili noin 400 000 huvittelijaa ja kävijöitä koko puistossa oli lähes ennätysmäärä; yli 1,2 miljoonaa huvittelijaa, joista jokainen on osallistunut lahjoitussumman kerryttämiseen. – Tahdomme kiittää lämmöllä kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja pääyhteistyökumppaneitamme SOK / HOK-Elantoa, Unilever Finland Oy:tä ja Oy Hartwall Ab:ta siitä, että olemme voineet toiminnallamme tehdä yhdessä hyvää Linnanmäellä kun tehdään huvittelemalla hyvää lastensuojelutyölle, Adlivankin päättää.
8 Viikko 50/2019 • Nro 23 M unkin S eutu Joulukadun avajaiset Laajalahden aukiolla Puhdas uusi lumi toi joulun tunnelmaa Munkkivuoressa juhlan kohteena pirteä ja reipas 60-vuotias Munkkivuoren ostoskeskus on elävä ja toimiva ostopaikka. Haagan Leipä Oy Vuoden 2019 helsinkiläinen yritys Haagan Leipä Oy •?Helsinkiläinen perheyritys, jonka erikoisuutena on käsityövaltaisin menetelmin valmistetut leipomotuotteet •?Perustettu vuonna 1956, työllistää 7 henkilöä (2019) •?Liikevaihto 0,6 milj. (2019) •?1990-luvulla yrityksessä toteutettu sukupolvenvaihdos, vuodesta 2016 yrittäjinä ja osakkaina Virve Turunen, Pasi Turunen ja Kari Saarto •?Toimipiste Etelä-Haagassa •?Tuotteita myydään pääkaupunkiseudulla hyvinvarustetuissa ruokakaupoissa •?Suosituimpia tuotteita ruisleivät, kahvileivät, perunarieska sekä täysjyväriisipiirakka Palkitsemiskriteereissä kiinnitetään huomiota: • yrityksen toiminta-ajatukseen, tuoteideoiden omaperäisyyteen sekä toiminnan, palvelusten tai tuotteiden jatkuvaan itsenäiseen kehitystyöhön. • yrityksen viimeisten vuosien aikaiseen kasvuun; etusija annetaan ensipolven yritykselle, joka on vakiinnuttanut asemansa tai yritykselle, jossa on toteutettu menestyksellisesti sukupolvenvaihdos • yrityksen toiminnalliseen ja taloudelliseen uudistumiskykyyn myös kansainvälisessä kilpailussa • yrityksen toiminnalliseen kehitykseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen omalla toimintaja markkina-alueellaan, yrityksen tuotantotoiminnan ja henkilöstöhallinnon uusiutumiskykyyn vastaamaan ajan henkeä ja yhteiskunnan asettamia tavoitteita. P erheyrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos 1990-luvulla, jolloin vuodesta 1982 yrityksessä mukana ollut perustajien poika Pasi Turunen sisaruksineen otti vastuun toiminnasta. Vuodesta 2016 alkaen Haagan Leipä Oy:n toimitusjohtajana on toiminut Pasin vaimo Virve Turunen, joka aloitti uransa yrityksessä vuonna 1989. Omistajajoukkoon liittyi samaan aikaan vuodesta 2008 lähtien yrityksessä työntekijänä ollut pitkän linjan leipuri-kondiittori Kari Saarto. Leipomo, sen tuoksut ja tekemisen meininki kivijalassa ovat kiinteä osa haagalaista katukuvaa. Yritys tuo ylpeydellä leivän sekä asiakkaiden että työntekijöiden pöytään. Yrityksen leipomoja konditoriatuotteita myydään hyvin varustetuissa ruokakaupoissa pääkaupunkiseudulla sekä torstaisin myös leipomon omassa myymälässä. – Meidän tuotteemme eivät ole mummon tekemiä, mutta tulevat hyvin lähelle sitä. Käsityönä tehdyt tuotteemme ja pitkä historiamme ovat selkeä etu ja erottautumiskeino kilpaillulla alalla, yrityksen toimitusjohtaja Virve Turunen kertoo. Haagan Leipä Oy ei ole yrittäjien mukaan tehdas, vaan perhevetoinen pienleipomo, jonka tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu perinteisten leipomotuotteiden ja paikallisuuden vaaliminen jatkossakin. Yrityspalkinto on omistettu yrityksen koko olemassaolon aikana mukana olleille sekä nykyisille työntekijöille. – Palkinto pitää jakaa koko yrityksen aikajanalle, koska se ei ole yksittäisen ihmisen tai yksikön suoritus vaan sen ovat ansainneet kaikki Haagan Leipä Oy:n palveluksessa työskennelleet ihmiset. Yrityksemme menestys perustuu siihen valtavaan pohjatyöhön, jonka perustajat Matti ja Raisa Turunen tekivät yrityksen ensimmäisten 20–30 vuoden aikana. Se on kantanut tähän päivään asti, yrittäjäkolmikko toteaa. Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto on yrittäjälle tai yritykselle myönnettävä tunnustus yrittämisestä ja yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä. Palkinnon myöntämisellä korostetaan yksityisen yrittäjän ja hänen yritystoimintansa merkitystä Helsingissä. Tarkoitus on myös lisätä yrittäjyyden arvostusta ja korostaa oma-aloitteisen, taloudellisiin riskeihin uskaltautuvan yrittämisen merkitystä talouselämän terveelle kasvulle ja Helsingin hyvinvoinnin kehittymiselle. Haagan Leipä Oy valittiin Vuoden 2019 helsinkiläinen yritys -palkinnon saajaksi. Leipomoalan perheyrityksen tarinassa tekivät vaikutuksen laadukkaat tuotteet, ketterä ja joustava toimintatapa sekä pitkä historia paikallisena pienyrityksenä, jossa on toteutettu menestyksekkäästi sukupolvenvaihdos. – Haagan Leipä Oy on pienenä ja perinteikkäänä perheyrityksenä löytänyt tiensä kuluttajien sydämiin laadukkailla kotimaisilla ja käsityövaltaisin menetelmin valmistetuilla tuotteillaan jo yli 60 vuoden ajan. Kivijalassa toimiva seitsemän hengen leipomo on menestynyt joustavalla ja ketterällä toimintatavallaan isojen toimijoiden joukossa, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen palkitsemisperusteista. – On hienoa, että yritys on toteuttanut onnistuneesti sukupolvenvaihdoksen, sillä valitettavan moniin yrityksiin ei löydetä jatkajia. Haagan Leipä Oy:ssä on myös paikallisuus vahvasti läsnä ja yritys on vakiintunut osa haagalaista ja helsinkiläistä kaupunkikuvaa, lisää Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Munkkivuoren ostoskeskus avattiin vuonna 1959. Juhlasoihdut sytytettiin. M unkinseutu ry:n varapuheenjohtaja Taru Turunen avasi tilaisuuden ensimmäisenä adventtisunnuntaina, jonka jälkeen yhdistyksen edustaja Jussi Salenius sytytti paikalle tuotuun, metsäylioppilaiden pystyttämään joulukuuseen valot. Joulukuusen avajaisiin osallistui noin 130 alueen asukasta. Munkkiniemen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Hetu Saarinen piti puheen ja viihdytti yleisöä laulattamalla joululauluja. Ukko-Munkki järjesti glögitarjoilun, myös pipareita oli tarjolla. Maahan satanut puhdas lumi ja kaunis sää lisäsi tilaisuuteen jouluista tunnelmaa. Kaupunginosayhdistys Munkinseutu ry – Munksnejden rf haluaa kiittää lämpimästi seuraavia yrittäjiä osallistumisesta Munkkiniemen puistotien päässä sijaitsevalle Laajalahden aukiolle pystytetyn kuusen varainhankintaan, ilman yhteistyötä perinnettä ei pystyttäisi jatkamaan: Auratum Café Tarina Freddis Oy Helmi Kosmetiikka Hiraeth Hieronta HomeopaPia Iloksi Lifestyle Kalle Marja-Aho, puukioski Munkkiniemen Apteekki Munkkiniemen Puistoapteekki Puistotie 5, Home & Living Puistotien Tukka Suomen Lemmikkikulma Ukko-Munkki Ravintola Tonelle Ky Kuvat: Jussi Salenius Munkkivuoren ostoskeskuksesta löytyvät hyvät kauppapalvelut sekä henkilökohtaista palvelua ? Munkkivuoren Ostarin 60-vuotisjuhlaa vietetiin tiistaina illalla. Väkeä kerääntyi keskusaukiolle jo mukavasti paljon ennen kello kuutta, jolloin juhla virallisesti käynnistyi. Munkin yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Pipsa Sarin haastatteli paikalle tulleita alueen asukkaita Munkkivuoren ostoskeskuksen menneistä vuosikymmenistä sekä vähän myös tulevasta. Moni muisteli menneitä vuosikymmeniä, lasten kasvatusta, asunnon hankintaa sekä monia muita ihmisen tavallisia arkielämän asioita liittyen Munkkivuoren ostoskeskuksen 60 -vuotiselle taipaleelle. Moni vieraista on asioinut ostoskeskuksessa jo vuosikymmeniä, sen katvees
9 Nro 23 • Viikko 50/2019 M unkin S eutu Munkkivuoressa juhlan kohteena pirteä ja reipas 60-vuotias Munkkivuoren ostoskeskus on elävä ja toimiva ostopaikka. Munkkivuoren ostoskeskus avattiin vuonna 1959. Tenori Petri Laaksonen esiintyi. Ostoskeskus virittäytyi joulun tunnelmaan. Väkeä oli tungokseksi saakka, varsinkin kun juhlan ohjelma alkoi. Munkin yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Pipsa Sarin juonsi juhlan ja haastatteli yleisöä. Idea Amerikasta ? Suomen ensimmäinen ostoskeskus Munkkivuoren ostoskeskus otettiin käyttöön 3.12.1959. Idea ostoskeskuksesta saatiin Amerikasta, jossa shopping centerit yleistyivät jo 1920-luvulta alkaen. Munkkivuoren ostoskeskuksen ideoinnista ja suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Olavi Terho ja Nils Sandell sekä professori Antti Pernaja. Rakennuttajana toimi Otto Wuorio Oy. Museovirasto on määritellyt ostoskeskuksen suojelukohteeksi. Tämä rakennushistoriallinen arvo on huomioitu myös ostoskeskuksen tulevaisuuden suunnitelmissa. Laajennusta koskeva asemakaavan muutos on vireillä. Sen hyväksyminen mahdollistaisi ostoskeskuksen elinvoimaisen kehittämisen – riittävien liiketilojen rakentamisen sekä liikennejärjestelyjen ja paikoitusmahdollisuuksien toteuttamisen. päällä olikin erinomaiset äänentoistalaitteet, niin Pipsa Sarinin juonnot kuin Petri Laaksosen laulu ja musiikki sekä muidenkin esiintyjien äänet kuuluivat hyvin läpi koko ostoskeskuksen. Aina sisätiloihn saakka, eikä vain pelkästään keskusaukiolla, jossa esiintyjät ja puhujat esiintyivät. Pormestarin juhlapuhe Juhlapuheen Munkkivuoren ostoskeskuksessa piti Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. – Kaupunkielämä houkuttelee yhä useampaa suomalaista. Kaupunkiseuduilla asuu yli neljä viidestä suomalaisesta ja muuttovirta osoittaa niin meillä kuin muuallakin maailmassa kaupunkeja kohti. Näin siitäkin huolimatta, että jotkut väittävät kaupungistumisen olevan vain Helsingin pormestarin ovela salajuoni, sanoi pormestari. – Ostarit edustavat kaupunki-kulttuurin ydintä. Ostari on lähellä. Ostari on myös kaupunginosansa kasvot ulospäin. Vaikka moni kaupunginosan ostari sinnittelee isojen kauppakeskusten katveessa ja nettikauppakin houkuttelee asiakkaita, ovat lähiostarit silti monille hehtaarihalleja mieluisampia asiointipaikkoja. – Entistä enemmän arvoa annetaan myös paikallisuudelle. Moni meistä haluaa tukea oman alueen yrityksiä ja palveluntarjoajia jo puhtaasta paikallisrakkaudesta, mutta myös siksi, että paikallisten palveluiden käyttäminen on mutkattomuuden ohella myös ekologisesti kestävämpää, totesi pormestari. Juhlan lopuksi nähtiin näyttävä ilotulitus. sa on kasvatettu lapset ja käyty koulut. Monenlaista hauskaa ja yllättävää on tapahtunut ja paljon elettyä elämää mahtuu kuudelle eri vuosikymmenelle. Jutustelun ja fiilistelyn jälkeen tenori Petri Laaksonen esiintyi ja esitti useamman joululaulun juhlayleisön iloksi ja joulun tunnelman kohottamiseksi. Paikan
10 Viikko 50/2019 • Nro 23 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Joulukuun kulttuurikierros Nuoret tulkitsijat Anna-Sofia Tuominen (yllä) ja Pihla Pohjolainen esittivät vahvasti Kaj Chydeniuksen suomalaisiin runoihin tehtyjä lauluja Stoassa. Kuva: Stoa. ? Tanssin talon rakentaminen alkoi maanrakennusurakalla lokakuulla. Ensimmäisen tanssille omistetun tilakokonaisuuden rakennusaika on arviolta kaksi vuotta. Kaapelin koillispäädyn kulkuyhteydet ovat kovasti muuttuneet, mutta sisällä toiminta jatkuu. Avajaisia päästäisiin juhlimaan vuodenvaihteessa 2021-2022. Raskaista kokemuksista herkkää kirjallisuutta Runollisen kaunis on ”Laulan pilven taivaan tieltä” – musiikkiteatteria Elvi Sinervon runoihin. Esityksen kautta voi tutustua 1900-luvun toisinajattelijan, ihmisoikeusaktivistin ja mielipidevangin elämään 1930ja 1940-lukujen Suomessa. Runoihin on Perttu Hietanen tehnyt sävellyksiä lauluiksi. Lisäksi henkilöä valotetaan kirjeiden ja päiväkirjamerkintöjen kautta. Elvi Sinervo joutui lapsena kokemaan sisällissodan ahdistuksen ja pelon Helsingin työläiskorttelien todellisuudessa. Tuo aika jätti herkän tytön mieleen pysyvän jäljen. Hänestä kasvoi toisinajattelija ja ihmisoikeusaktivisti, jonka kutsumuksena oli kirjoittaa tavallisista ihmisistä ja heidän kohtaloistaan. Runoilija joutui sota-aikana Hämeenlinnan naisvankilaan ja sen myötä moneksi vuodeksi eroon pienestä pojastaan. Ilkka-pojan kirjeet ovat hellyttäviä isälle ja äidille. Äidin ikävä pojasta on kova. Jotain 1940-luvun Suomesta kertoo se, että pian vankeudesta vapauduttuaan hänet palkittiin valtion kirjallisuuspalkinnolla kolme kertaa (1946, 1948, 1950). ”Tumma virta” -runon alku on jylhä: – Et muukalainen ollut. On kuin ois / kohonnut vahva virta meitä yhdistäin / vuossatain takaa. Sentään käännyn pois. / syvälle riemun kätken: sinut näin. Eija Ahvo, Dunja Katz, Kalle Katz ja Mirella Pendolin esiintyvät hyvin yhteen, omia lauluja lausuntataitojaan hyväksi käyttäen. Ahvo on toinen ohjaaja Panu Varstalan rinnalla. Hannele Seitsonen on kertoja ja käsikirjoittaja. Elvi Sinervo loi raskaista kokemuksistaan herkkää ja vahvaa runoutta ja proosaa. Kirjeet ja runot ovat täynnä äärimmäistä tuskaa, inhimillisyyden ja myötätunnon lämmittämää huumoria ja terävää satiiria, jopa hulvatonta farssia. Esitys kiertää kulttuuritaloilla. Taikavoimia Tervasaaressa Vuoden hauskimpia lastenteattereita oli ”Taneli ja Tunari” HIT Helsingin mainiona esityksenä. Varsin vauhdikas ja polveileva seikkailu oli pitkän koettavissa Tunarin kadonneiden taikavoimien löytämiseksi Tervasaaren amfiteatterissa. ”Taneli ja Tunari taikavoimia etsimässä” on esitys mokailusta, selviytymisestä ja ystävyyden kautta saavutetusta itseluottamuksesta. 6-vuotias Taneli saa vieraakseen Aliisan ja paikalle pöllähtävän Tunarin, jonka taikavoimat löytyvät seikkailun kautta. Kuulemme hauskaa musiikkia, koemme ystävyyttä sekä onnistumisia, joilla mokaamisen pelko voitetaan. Taneli-kirjoja on kyllä tehty, mutta HIT Helsingin Anna Jaanisoon tarina on silti ihan omansa Julia Gauffinin ohjauksessa. Annimaria Koivunen on tehnyt kivoja lauluja, joista ”Sorsan teema” on hauskin. Lavalla näimme ainakin minulle uusina esiintyjinä pirteän Saara Sunin Tanelina, Tanja Heinäsen äidin ja Tunarin rooleissa sekä hienosti laulavan, ilmaisukykyisen monipuolisen Anna Korolainen Crevierin Aliisana ja taikavoimien väliaikaisena haltijana. Hän on opiskellut Englannissa. Jokainen on supersankari Viime viikolla oli kansainvälinen vammaisten päivä. Ja kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien teemaviikko. Kannatin asiaa vierailemalla pitkästä aikaa Narrin näyttämöllä, Sörnäisten rantatie 31, kaupungin nuorisopalvelujen Happi-tilassa. Sörkän säkenöivä sirkus on erityisnuorten sirkusja teatteriryhmä, jonka ohjauksesta vastaavat Sirkus Magenta ja Helsingin kaupungin nuorisopalvelut. Tänään esityksessä näimme huikeita supersankareita, erityisiä voimia ja tarinoita ystävyydestä. Kaunis on Antti Tuiskun aika alussa soinut Vain elämää -tulkinta Elastisen kappaleesta. Alkuperäisessä supervoimia toivotaan sulle, Tuiskulla se on mulle…! Seitsemän hellyttävän innostunutta esiintyjää kertoi tarinoita, viihtyi keinussa ja teki temppuja kepeillä. Taitavin oli lopun Breakdace -nuorukainen. Ryhmässä on mainio klovnihahmo, joka viihdytti meitä iloisena, mutta tunteili itsensä välillä itkuun verhon vieressä. Tsemppiä! Sosiaalista sirkusta korostava Magenta kehotti katsojia pukemaan oma supersankariasu päälle. Ihan nuorilla lapsilla olikin sellaisia. Saat elää syksystä jouluun On jo kolmas kerta, kun Kaj Chydenius esiintyy Stoassa nuorten, uudempien laulajien kanssa. Hienosti sujuu ja unelmat täyttyvät. Jälleen säveltäjämestari toteaa, että tunteelliset runot sopivat hyvin esitettäväksi laulettuina. On jälleen ilo todeta nuorten kirkasäänisten naissolistien ja Chydeniuksen loistava yhteistyö. Koska laulajanimet eivät ole (vielä) kovin tunnettuja, yleisö mahtuu pienempään Musiikkisaliin. Tutut laulajat vetävät maestron kanssa isomman Teatterisalin ääriään myöten kuulijoita. Konsertti alkaa Lauri Pohjanpään runoilla ”Suviyön akordi” ja ”Kesäyö” kokoelmasta Virta venhettä vie. Ne ovat elegiaa rakkaudelle ja kesäyölle. Linnut ovat aina mukana, V.A. Koskenniemen ”Satakielelle” ja Elina Vaaran ”Linnut meren yllä”. Upea on Pihla Pohjolaisen tulkinta Eino Leinon runoon ”Aleksis Kivi”, runomittaa ja niin koskettavaa, kokoelmasta ”Hymyilevä Apollo”. Näyttelijäksi valmistuvan Anna-Sofia Tuomisen vahvat hetket osuivat Edith Södergranin ”Tähdet”, Aaro Hellaakosken ”Kokemus ja kaipuu” sekä Saima Harmajan ”Sidottu” –tulkintoihin. Ei voi olla vapaa, se yksin sidottujen on. ”Ovella Sylvester vuottaa” on lainaus Leinon em. runosta, jolla hän sattuvasti kuvasi Aleksis Kiven elämän lyhyyttä. Menneinä aikoina Sylvester viittasi ajan vaihtumiseen, sen nopeaan kulumiseen, ja elämän rajallisuuteen. Ja teksti jatkuu: – Vuota vielä, oi vanha vuosi, tuulet niin vinhasti vinkuu – saat elää syksystä jouluun. Kuolleiden runoilijoiden vastapainoksi Pattijoella asuva tuottelias Aunimarjut Kari saa joukkoon pari laulua, joista ”Pieni laine laula tämäkin” ja ”Aamulla varhain” koskettavat. Kaj Chydeniuksen 80-vuotisjuhlavuoden lopuksi myös Stoassa kuultiin ”Rakkaani kulkee kaukana” lauluiltapäivä. Yhden miehen joukko Suomalaisen, kansainvälistyneen rockin elävä legenda Michael Monroe toi yhtyeensä Tavastialle, osana uuden levynsä ”One Man Gang” -promokiertuetta ympäri Suomea. Se on silkkaa pakoa rock’n’roll -unelmaan sekä perjantai-iltojen hauskanpitoa seitsemänä päivänä viikossa. Monroen ääni loistaa tarttuvissa, matala-soundisissa kitaroissa, jotka sekoittuvat saksofonien ja pasuunoiden sekä jännittävien koukkujen ja melodioiden kanssa. Saimme kuulla kaksi energistä keikkaa, joista toinen oli sallittu kaiken ikäisille. Ne osoittivat, että television musiikkiviihdeohjelmien tuomaristossa ja ohjaajana pitkään viihtynyt tähtiartisti on yhä kovassa livekunnossa. Vuonna 1979 perustettu Hanoi Rocks -yhtye oli aikansa merkittävimpiä hardja glam-rockikoneja ja toimi esikuvana suomalaiselle rockmusiikille kautta aikain. Monroe on yksi rockin historian menestyneimmistä suomalaismuusikoista ja on jatkanut menestyksekästä soolouraansa läpi 2010-luvun. Huippulahjakkaassa bändissä soittavat Sami Yaffa (Hanoi Rocks, New York Dolls), Karl Rockfist (Glenn Danzig, Joan Osborne), Rich Jones (The Ginger Wildheard Band, The Black Halos) ja Steve Conte (New York Dolls, The Crazy Truth). Vahvat, erilaiset naislaulajat Upeiden naisten kauniiseen lauluun hienon orkesterin säestyksellä päätin viikkoni Vernissan saliin. Anna Inginmaa Jazz Club on ollut keväästä lähtien samassa paikassa. Housebändin muodostavat Arto Ikävalko pianossa, Ville Luukkonen rummuissa ja Joonas Tuuri bassossa. Inginmaa valitti flunssaansa, joi kuumaa teetä, mutta hyvin sujui. Erityisesti pidin laulusta ”Mustat narsistit”, joka on synkeähkö laulu miehistä. Muitakin omia lauluja kuulimme. ”Tanssi pikkusisko” edustaa indiepoppia, jossa kietoutuvat yhteen pimeät äänet, clubin välkkyvät valot, intohimo ja eksistentiaalinen juurettomuus. Sen on säveltänyt Inginmaa, teksti on Kauko Röyhkän. Anna Korolainen Crevierin taikavoimien väliaikaisena haltijana on niin hurja ilmeeltään, että Tanja Heinäsen Tunari ja Saara Sunin Taneli (oik.) piiloutuvat HIT Minin esityksessä Tervasaaressa. Kuva: Mika Suutari. Eija Ahvo, Dunja Katz, Kalle Katz ja Mirella Pendolin esittävät hienoa musiikkiteatteria Elvi Sinervon runoihin. Promokuva. Sörkän säkenöivä sirkus on erityisnuorten sirkusja teatteriryhmä, jonka joulunalusesitys on mainio Narrin näyttämöllä. Kuva: Sara Hornig. Laura Pyrrö tulkitsi mieleenpainuvasti musikaaleja, aarioita ja jazzstandardeja Anna Inginmaa Jazz Clubilla Vernissassa. Kuva: Juha Reunanen. Jouni Majaniemi ja Aino Voutilainen tanssivat kohtaamisesta tai sen puutteessa perheessä Kaapelin Valssaamolla. Kuva: Jaakko Nieminen.
11 Nro 23 • Viikko 50/2019 M unkin S eutu Kapinarunot koskettivat sielua Työväenkirjastossa Veikko Lindroos on uusi tuttavuus Tampereelta Kapinarunoissa. Kuva: Raimo Granberg. Kirsi Komulainen (vas.) ja Pilvi Valtonen ovat Kapinarunoillan monivuotiset tähdet kirjoittajayhdistys Paltasta. Kuva: Jorma Hyvönen. Erja Tulasalo on persoonallinen runoilija. Taustalla Kapinarunojen isä Jussi Särkelä, joka juonsi viimeisen kerran. Kuva: Jorma Hyvönen. ? Kapinarunot valtasivat Työväenliikkeen kirjaston viidennen kerran Stadin työväenkirjallisuuspäivien avausiltana. Jussi Särkelä juonsi samalla viimeisen kerran; hän toimittaa vapuksi niistä kirjan. Nasevana runojen kommentoijana oli Sanni Purhonen CrossOver -vammaisfestivaalista. Runoja oli 21, muutamalla oli kaksi. Erja Tulasalo vakuutti runollaan ”Mun leipälapijo”, jonka hän esitti tummien lasiensa takaa Pohjanmaan murteella: – Mun leipälapijo ei oo mikään naiseuven jatke, / pönkä emännälle jolta onnistuu muka kaikki. / Se pelekää leiviiuunin kuumaa luukkuva, / ei se suostu kopsahuttamahan kahavasta ja kääntämähän luukkuva auki. / Se kammuaa uunihi jäänehijä kekäleitä ja helevetin kauhijaa kuumuutta, / mutta ei se kuitenkaan suostu seisomahan tyhyjän panttina kaikkia sitä aikaa ko ei leivota. Eteläpohjalainen juontaja ja keskipohjalainen vahva nainen sanailivat pienen hetken maakuntien eroista. – Keskipohjalaiset naiset ovat nöyriä, paitsi minä, Tulasalo laukoi yleisön riemuksi. Monelle jo tuttu, ironisen hauska ja prosaistinen Pilvi Valtonen rakensi ”Tukiarvonta” -runonsa kuukauden etuusarvontaemännän puheeksi. Asumistukea pelataan näin: – 19-vuotiaat Janina ja Jenniina kertovat muuttaneensa Helsinkiin opiskelemaan ja olevansa kämppiksiä. / Eiköhän näillä vuosiluvuilla ole jo aika astua sieltä vuokrakaksion kaapista ulos ja myöntää, että kyseessä on aito avoliitto. Tukea ei tässä tapauksessa saa, mutta eihän rakkautta mitata rahalla. Työmarkkinatukea pelataan: – Tenho 60 vuotta Pohjois-Karjalasta ei ole onnistunut työllistymään. Hän uskoo ikänsä ja yksipuolisen työkokemuksensa rajoittavan työnsaantia. / Voi Tenho, Tenho, Tenho. Kaikilla meillä on rajoitteita. Nyt vaan sienija marjametsään, tai kunnon risusavottaan! Metsät ovat täynnä ilmaista ruokaa kaikille, jotka vain viitsivät käydä sitä hakemassa. Kirsi Komulainen kysyy Mitä se on kun on luottotiedoton? – Puhelinliittymää et voi vaihtaa halvempaan / älypuhelinta ostaa osamaksullakaan / ilman takuumaksua et vakuutusta saa / eikä vahinkoa aina se edes korvaakaan / kun olet pelkkä luuseri, lainsuojaton / vaikka oletkin vain pelkkä luottotiedoton. Purhonen kiitti riimistä ja rytmistä, kuulisi ”Luottokelvottoman” mielellään laulettuna. Veikko Lindroosin runo kuului: ”Yömaja on muuttanut”. Siinä tarinoidaan groteskilla sanavalmiudella: – Missi suuteli komistusta kiihkeästi! Uudet sisustusvinkit! Syö C-vitamiinia! / Jeesus & Maria Magdalena. Etsivät syötävää roskiksesta. Tyhjiä hylsyjä kaduilta. / Eturauhasvaivainen pieni mies, pissavaivainen nainen. Pitkä päivä. Pitkä yö. / Yömajaa ei enää ole. Sen paikalla on ministerin rakas koti. / Rikkaalla on keho, köyhällä ruumis. Kummatkin ovat kohta ex-ihmisiä. Toinen lasketaan hautaan, toinen nousee siivilleen. Niin, siipiä syödään, siipilihaksia bodataan. Riitta Myöhänen on aina takuuvarma riimittelijä, tällä kertaa asunnottomuudesta. – ”Ville stadista” -runossa maalaillaan näin: Villellä on osoite / keskustassa / kolmas ritilä Kiasmasta / kasvot marskiin päin. Kapinaruno V -tapahtuman järjesti Työväenkirjaston ystävät ry. Minna Karttunen harrasti nuorena kilpavoimistelua ja palaa tanssijana aihepiiriin Flourish ish -demoesityksellään. Kuva: Soili Onn. Kovassa livekunnossa keikkaileva rocklegenda Michael Monroe toi yhtyeensä Tavastialle. Entinen Hanoi Rocks -mies julkaisi uuden levyn “One Man Gang”. Kuva: Raimo Granberg. Clubin viimeisenä tähtivieraana oli erinomainen, vaikuttava oopperalaulaja Laura Pyrrö, joka aloitti Lasse Mårtenssonin ”Myrskyluodon Maijan” instrumentaaliversiolla ilman sanoja. Oleellinen instrumentti on Pyrrön vahva ääni. Sitten seurasi pari jazzstandardia: Cole Porterin ”Let`s do it” ja Gerswinin iki-ihana ”Summertime”, joka on alun perin Porgy and Bess -ooppperasta. Suomalaisessa osuudessa kuulimme kaksi Oskar Merikannon kaunista sävellystä runoihin. Koskenniemen ”Illan suussa” ja J.H.Erkon ”Laula tyttö”, josta pidin todella paljon. Tyylilaji vaihtui nopeasti. Kurt Weillin ”Youcali Tango-Habanera” tuli ranskaksi, jonne säveltäjä pakeni Saksasta .Viimeisenä saimme nauttia Puccinin aariasta ”Oh, Mio Babbino Caro”. Yleisöä oli paikalla hyvin. Ja Inginmaan Jazz Club on ollut menestys. Laulaja sanoi väliajalla keskittyvänsä nyt uuden levyn tekoon. Kohtaamisia perheessä Maagisen intensiivinen ja persoonallinen on NOM Kollektivin ”Family”-esitys Kaapelin Valssaamossa. Mies ja nainen laahustavat tai ankkakävelevät hitaasti suorakolmion muotoisen maton sisällä toistensa ohi käsillä eri puuhia tehden. Kaikki tapahtuu hyvin hidastetusti, välillä muutama nopea askel. Jaakko Niemisen koreografia kuvaa kohtaamattomuutta perheessä, arkipäivän latistumista. Miksi perhe? – Perhe on humaanin omakohtainen asia, vaikka onkin normisidonnainen ja sekä vahvasti sidoksissa vallankäyttöön, ryhmä haluaa sanoa. Jouni Majaniemi ja Aino Voutilainen ovat mainioita toistoon perustuvassa liikesarjassa. He aloittavat Valssaamon eri nurkista eri aikaan ja päätyvät keskelle sekä palaavat eri puolelle kuin mistä tulivat. Tanssia menestyksen ja kilpailun janosta Liisa Pentti +Co vieraili Maunula-talossa marras-joulukuun vaihteessa kahden tuplaillan voimin. Alun perin hänen oma ”The Weight of My Heart” oli toinen esityksistä, mutta se peruuntui sairastapauksen vuoksi. Leila Kourkian ”Silmästä silmään” nähtiin. Itse näin sunnuntain tuplaillan, jonka aloitti Pentin ryhmässä usein nähdyn Rea-Liina Brunoun ”Menestysteos”, jossa Maija Reeta Raumanni esitti kasvonaamio-osan lopussa. Kantaesityksessä puolitoista vuotta sitten Brunou kantoi itse maskia, joka oli kuin Stanley Kubrickin ”Eyes Wide Shut” -menestyselokuvasta. Soolo syntyi turhautumisesta, himosta, kateudesta ja rakkaudesta tanssija esitystaiteita kohtaan. Esitysjaksot todistavat sitkeydestä. Lapsen odotus loi toisen, pehmeämmän tulkinnan tanssiin. Lyhyellä hälytyksellä mukaan tullut Minna Karttunen on nuoruudessaan Vantaan Kuusikossa kilpaillut telinevoimistelussa. Hän esitti demossaan meille aluksi lukuisia hienoja mitaleja ja pokaaleja ”kukoistuksensa ajoilta”. Tanssin nimi on ”Flourish ish”, joka juuri liittyy kukoistukseen. Hän tutki esityksessä, miten erilaiset kehollisuudet ja liikeradat kohtaavat samalla viivalla. – Voiko urheilijamainen jäntevyys ja somaattisen pehmeä kehollisuus kuulua samaan teokseen? Jälkikeskustelussa kysyin, voiko? Kyllä voi, hän sanoi. Karttunen suoritti tanssin aikana permannolta tutun ristiin juoksun maton läpi. Vain volttisarja jäi uupumaan. Sekin olisi mahdollista. Teksti: Risto Kolanen Suomen Kiinteistönvälittäjät ry palkitsi vuoden parhaat S uomen suurin kiinteistönvälitysalan yhteisö juhli 73-vuotisjuhlassaan yhteisön 475 jäsenyrityksen toimipisteen ja lähes 1600 välittäjän hyvää menestystä viime vuosina ja palkitsi juhlagaalassaan Helsingissä vuoden parhaat. Parhaat tekijät oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa valittu jäsenäänestyksellä. Vuoden SKVL Kiinteistönvälittäjäksi valittiin Hanna Johansson. Hanna Johansson (YKV, LKV, LVV) on jo yli 20 vuotta alalla toiminut kiinteistönvälittäjä, joka toimii Pääkaupunkiseudun ja Länsi-Uudenmaan alueella. Hän on vahva osaaja, joka on tehnyt työtä suurella sydämellä ja intohimolla jo vuodesta 1992 lähtien. Hanna on toinen yrittäjistä Asuntokauppa Hanna & Hanna LKV Oy:ssä, jolla on toimipisteet Helsingissä ja Nummelassa. Hanna kiittää ihania ja uskollisia asiakkaitaan siitä, että hänet on palkittu työssään huippumyyjänä jo useita kertoja. Hannalle suurin kiitos hyvin tehdystä työstä on kuitenkin tyytyväinen asiakas. Hanna on suorittanut puolitoista vuotta kestäneen alan korkeimman tutkinnon YKV (ylempi kiinteistönvälittäjä), joka antaa hänelle erityisosaamista juridisesti haastaviin tilanteisiin, jotka vaativat kokemuksen lisäksi ajan tasalla olevaa syvempää osaamista. Vuoden parhaaksi Asuntokauppa Hanna&Hanna LKV Oy on vuonna 2014 perustettu yksityinen kiinteistönvälitystoimisto, joka toimii Pääkaupunkiseudulla sekä Uudellamaalla. Yrityksellä on toimipisteet Helsingissä ja Nummelassa. Yrityksen huipputiimiin kuuluu kahdeksan välittäjää, toimistovastaava, valokuvaaja ja stailisti. Asuntokauppa Hanna&Hanna LKV Oy:ssä työtä tehdään suurella sydämellä, mikä näkyy siinä, että suurin osa yrityksen toimeksiannoista tulee suositusten kautta. Vuoden parhaaksi SKVL Markkinoijaksi valittiin Kotoisa LKV Varsinais-Suomesta. Kotoisa LKV on vuonna 2016 perustettu välitysliike, joka toimii Varsinais-Suomen ja Jyväskylän seudun alueilla. Kotoisa LKV on pankeista ja ketjuista riippumaton toimisto, josta saa samat palvelut kuin isommistakin. Yrityksen arvot ovat reilu, sinnikäs ja turvallinen. Kotoisa panostaa markkinointiinsa erityisen paljon, ja sen suunnitteluun nähdään vaivaa. Yrityksen markkinointia tehdään nykyaikaisella tavalla ja siinä näkyy kotoisa ja värikäs meininki. Vuoden SKVL Kiinteistönvälittäjäksi valittiin Hanna Johansson
12 Viikko 50/2019 • Nro 23 M unkin S eutu Tiivistyvän Keilaniemen vetovoima kasvaa Asuintornitontille ehdotettu toimisto/hotelli/asuintorni. Kuva: Arkkitehtitoimisto SARC M etron, Raide-Jokerin ja tulevan maanalaisen pysäköinnin lisäksi alueen kehittymistä edistävät Kehä I:n tunnelointi ja uudistunut Aalto-yliopiston kampus Otaniemessä. Kehä I:n tunnelin päälle on rakenteilla puisto, jossa kulkeva kevyen liikenteen väylä yhdistää Keilaniemen ja Tapiolan toisiinsa. – Keilaniemi on pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti poikkeuksellisen tärkeä yritysalue, johon on tulossa myös palveluja ja asumista. Metroaseman ja nyt myös erityisesti Raide-Jokerin päätepysäkin ympäristö houkuttelee rakennushankkeita puoleensa. Kehitteillä olevien hankkeiden pysäköintikysymyksiin tuo ratkaisun suunnitteilla oleva maanlainen kalliopysäköintilaitos, jonka asemakaava on valmisteilla, toteaa teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. – Kaupungin tavoitteena on huolehtia, että Keilaniemen alueen kehittämiselle asetetut tavoitteet toteutuvat. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien, asuntojen ja toimistojen lisäksi alueelle on tärkeää saada palveluja sekä elävä ja viihtyisä rantavyöhyke. Kaupunginhallituksen elinkeinoja kilpailukykyjaosto käsittelee kokouksessaan 2.12.2019 useita alueen kehityssuunnitelmia, jotka toteutuessaan edistävät Keilaniemeä koskevia kaupungin tavoitteita. Raide-Jokerin päätepysäkki Raide-Jokerin päätepysäkin yhteyteen on suunnitteilla uutta toimistoja liiketilaa ja niiden päälle asuntoja. Suunnitelmien takana on Regenero, jolla on Keilaniemessä useita kehityshankkeita, kuten Keilaniemenrannan ja kalliopysäköintilaitoksen kehittäminen. Hanke integroidaan Raide-Jokerin päätepysäkkiin ja sen toteutusaikatauluun. Metrokortteli NCC Property Development Oy haluaa ostaa Keilaniemen metrokorttelissa sijaitsevan tontin toimistotilojen rakentamista varten. Tontti on osa asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolle saa sijoittaa myös toimistorakennuksen. Kyseessä on NCC:n ns. Next-hanke, joka käynnistyy vuonna 2020. Rakennuslupa hankkeelle on myönnetty syyskuussa 2019. Keilaniemen metrokorttelissa sijaitsevan asuintornitontin käyttötarkoitusta esitetään muutettavaksi. Kortteliin on kaavoitettu neljä asuintornitonttia, joista pohjoisimmalle NCC Property Development Oy suunnittelee rakentavansa toimistotilaa ja mahdollisesti myös hotellitiloja. Ylimpiin kerroksiin on suunnitteilla asuntoja. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen vuonna 2022. Tontti sijaitsee metroaseman ja Raide-Jokerin päätepysäkin välissä keskeisellä paikalla. Uusi toimistokohde toimisi parina NCC:n Next-hankkeen kanssa. Puurakenteisen suunnittelu Keilalahdentien varrelle suunnitteilla olevan puurakenteisen toimistorakennuksen toteutuminen näyttää todennäköiseltä. Kyseessä on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman lippulaivahanke Keilaniemen Portti, jossa painottuvat kestävää kehitystä tukevat ratkaisut. Varma on hakenut jatkoa suunnitteluvaraukselleen. Varman tavoitteena on edetä hankkeessa välittömästi, kun kaava on tullut lainvoimaiseksi. Alueen asemakaava on tavoitteena saada valmiiksi keväällä 2020. Keilarantaan enemmän asuntoja Meren rannalla Keilaranta 9:ssä ja 11:ssä sijaitseville tonteille on tarkoitus rakentaa toimistotilojen lisäksi asuntoja aiemmin suunniteltua enemmän. Tämä edistäisi rantavyöhykkeen elävöittämistä. Keskinäinen Elävakuutusyhtiö Ilmarinen haluaa kehittää tontteja toimistoja asuinkäyttöön kokonaisuutena. Tavoitteena on suunnitella korkealaatuinen, merelle avautuva kokonaisuus. Villi Itä: Suomalaiset sankareita,ryöstäjiä, tappajia! ? Ensimmäinen maailmansota ei päättynyt klo 11.00 marraskuun 11. päivänä 1918. Aselepo syntyi silloin länsirintamalla, mutta sota pirstaloitui ja jatkui hyvin sekavana paikallisina sisällissotina useita vuosia. Näissä sodissa olivat mukana myös suomalaiset, sotilaalliset vapaajoukot, joita aikoinaan historiassamme kutsuttiin harhanimellä ”heimosoturit”. Heidän ”sankaritekonsa” Vienan Karjalassa, Aunuksessa ja Virossa saivat aikoinaan myyttisen hohteen, mutta onneksi uusi historiantutkimus on viime vuosina valottanut näiden valloitusretkien oikeaa, ryöstöja tappamisluonnetta. Uusin, erinomaisen perinpohjainen kirja ”Villi Itä – Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921”, (Aapo Roselius – Oula Silvennoinen, Tammi 2019) on ensimmäinen laaja kertomus suomalaisten vapaajoukkojen sotaretkistä eri puolille Suomen lähialueita vuosina 1918-1920. Retkistä, joiden lopputulos oli hyvin surullista Suomen historiaa, ehkä siksi paljolti vaietttua, hävettävää. ”Suomi suureksi – Viena vapaaksi” Kainuun korpikirjailija Ilmari Kianto oli aluksi innostunut suomalaissotilaisen tulosta rajan yli Vienan Karjalaan. Pettymys tuli nopeasti, karjalaiset itse eivät olleet innostuneita suomalaissotilaista, jotka heti aluksi ryöstelivät ja hävittivät karjalaiskyliä. Itse sotatilanteissa karjalaiset olivat ylivoimaisia,he tunsivat maastot ja reitit metsissä ja joilla. Suomalaiset kärsivät suurtappiota, nuoret koulupojat kuolivat joukoittain. Paluu Suomen rajan yli oli nöyryyttävän häpeällinen, josta ei voinut totuutta kertoa. Kiannon mielestä suomalaissotilaat olivat kelvotonta ainesta. Kiantoa suututti,että sotilaista piti palauttaa takaisin ”veneerisiä tauteja potevia puoliherrasmiehiä”. ”Näyttää siltä,että juuri hillittömimmät ainekset ovat valinneeet Vienan Karjalan huvipaikakseen, joka ei suinkaan ole vapaussoturin tarkoitus”, kirjoitti Ilmari Kianto. Joukkojen kokoontumispaikka Kajaanin kaupunkikin oli tuolloin ”turmeluksen pesä”, jossa upseeristo vain ryyppäsi ja tanssi ”huonojen naisten” kanssa, oli Kiannon huolenaihe. Sota jäi kesken! Roselius ja Silvennoinen kuvaavat erityisen ansiokkaasti sitä mielen, sielun sotaisaa maisemaa, joka sai tuhansia suomalaisia lähtemään sotimaan vieraille maille. Sotapropagandalla oli suuri vaikutus. Vuoden 1918 vapaussota loppui kesken, koulun penkiltä lähdettiin sotimaan, ties minkä puolesta, kunhan lähdettiin! Kirja kuvaa erittäin hyvin sitä erittäin kirjavaa suomalaista sotilasjoukkoa, joka retkille lähti. Oli vapausssodan upseereita, jääkäreitä, heimoaatteen ajajia, työtöntä joutomiestä,rikollisiakin. Tuhansia miehiä, muutama nainenkin, joilla oli jäänyt ”sota päälle”. Ei kun Viroon! Viron hävitys! 18-vuotias Vilho Helanen,ihanteellinen isänmaallinen raivoraitis nuorukainen pääsi keväällä 1919 Tallinnaan. Mitä hän näki? ”Suomalaisten vapaajoukkojen sotilaista puolet oli konnia ja upseereistakin vain neljäsosa kelvollista ainesta: ryöstäen, murhaten ja hävittäen ovat suomalaiset joukot kulkeneet yli Viron”. Nuorille suomalaismiehille oli ihmetyksen aihe Tallinan bordellit ja prostituoidut. Alkoholia myytiin pienimmissäkin myyntikojuissa. Vapaaehtoinen Heikki Heiskala ihmetteli menoa ”Väkijuomia on yllin kyllin ja näkyvät pojat niitä ahkeraan käyttävän. Siveettömiä naisia kuuluu olevan tässä kaupungissa pyöreissä luvuissa ainoastaan 8 400 ja muu elämä on tietysti sen mukaan. Voi sinua Wiro!”. Valgan ”sankarit” Suomalaisten joukko-osasto Pohjan Pojat sai tammikuussa 1919 käskyn lähteä etelä-Viroon. Ensin Tarttoon ja sieltä Latvian rajalle kohti Valgan kaupunkia. Tammikuun 31. 1919 käytiin raju,verinen taistelu Valgan kaupungin lähellä Pajun kartanon mailla suomalaiset Pohjan Pojat vastassaan puna-armeijan latvialaiset tarkka-ampujat. Verinen taistelu vei suomalaisilta 28 miestä, lättiläiset tarkka-ampujat menettivät vähemmän miehiä.mutta lopulta suomalaiset valtasivat kartanon. Vankeja ei otettu, suomalaiset teloittivat 50 vankia heti. Kartanon kellarissa piileskeli kymmenkunta ihmistä, suomalaiset ryöstivät heidän rahat ja ampuivat heidät sinne kellariin. Myöhemmin selvisi, että he olivat kellariin piiloutuneita kartanon työntekijöitä,renkiä,piikoja, ei ”bolsevikejä”. Pajun taistelu nosti Pohjan Pojat sankareiksi! Sankaruutta ei lieventänyt suomalaisten tekemä Valgan kaupungin hävitys. Ensimmäiseksi suomalaiset varmistivat viinan saatavuuden takavarikoimalla Valgan viinatehtaan. ”Kerran tuotiin upseerikerholle, ravintolaan, konekivääri, jolloin eräs upseeri ryhtyi ampumaan siellä lystikseen vaan. Sama upseeri sitten ampui nimensä Valkin kirkon seinään. Niistä teoista upseeri sai oikein hyvän luottamuksen miehiinsä, sillä tällaisista teoista jokainen mies piti”, on mukana olleen aikalaiskuvaus! Valgaakin pahempi kaupungin hävitys, ryöstö Pohjan Poikien toimesta kohtasi Latvian alueen Marienburgia (latv. Aluksne). Suomen joukkojen komentaja Hans Kalm lupasi sotilailleen että saatte ryöstää kaupungin ”putipuhtaaksi”. Ja näin tapahtui vaikka suomalaisilla vapaajoukoilla ei ollut lupaa mennä Viron rajojen ulkopuolelle lainkaan. Siitä Hans Kalm vähät välitti. Tärkeää historiaa Kirja ”Villi Itä” on vankkaa tutkittua historiaa ajalta, jolloin koko Eurooppa oli murroksessa. Suomi ja suomalaiset siinä mukana. Roseliuksen ja Silvennoisen Villi Itä-kirja oli Tieto-Finlandia palkintoehdokkaana. Ei turhaan, olisi hyvin ansainnut voiton. Laadukas, tärkeä teos. Pekka Hurme Uusi toimistorakennus (Next). Näkymä Keilaniementieltä. Kuva: Arkkitehtitoimisto SARC Kirja-arvostelu
13 Nro 23 • Viikko 50/2019 M unkin S eutu www.etola.net Joulukuusi kävyillä 180cm 119,00 Jouluun! Ruukkukukka 19cm, vaaleanpunainen, valkoinen tai vihreä alk. 12 90 12 90 7 90 Kranssi 26cm tai 34cm vaaleanpunainen, valkoinen tai vihreä ERÄ valosarjoja alk. 3,85 (5,50) Paljettitonttu LED-valolla, 26cm Puinen parkkitalo, ajoneuvoja, hissi, bensa-asema. 3+ 58,(69,00) 69 90 Fortuna, 59,5x30,5cm, 3+ 24 90 Puinen lasten peilipöytä ja tuoli, 40x65cm 4,50 /m (6,90) Vahakangas Tähti 140cm -30% ETOLA MUNKKINIEMI, Huopalahdentie 4-6, MA-PE 9-19, LA 9-17, SU 12-16 Tarjoukset voimassa 23.12.2019 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Alennukset normaalihinnoista. MunkkaLove tavoitti noin 1100 henkilöä Noin 500 jätti musiikkitoiveensa, ja palautekortteja ja nettipalautteita tuli kymmenittäin Reeta sai taustakuorokseen Länsi-Helsingin musiikkiopiston laulajat Ella Heinosen, Alisa Jämsän, Meilinn Dominguezen ja Silja Syrjäahon. Kolmas MunkkaLove kiitti nuoria kamppailusta paremman maailman puolesta. E i ole sellaista pimeää, jota minun hento käteni ei torjuisi, lauloivat Länsi-Helsingin musiikkiopiston nuoret laulajat Anni Sinnemäen sanoitusta Ultra Bran kappaleeseen Minä suojelen sinua kaikelta. Kolmas MunkkaLove-konsertti 23.11. klo 15 Munkkivuoren kirkossa edelsi kahta historiallista juhlaa, 30.11. tuli 80 vuotta talvisodan puhkeamisesta ja viikon päästä tästä juhlittiin itsenäisyyspäivää. Laulaja-näyttelijä Reeta Vestman oli tullut Make Perttilän bändin solistivieraaksi konserttiin, jossa esitettiin täydelle salille paljon nuorten toivekappaleita ja teemana oli tulevaisuus. Konsertin juonnoissa muistutettiin menneistä vuosikymmenistä. Aivan liian vähän on korostettu, että Suomi voitti ylivoimaisen vihollisen juuri lasten hentojen käsien ja jalkojen avulla. Munkkiniemessä oli ilmavoimien esikunta, ja esimerkiksi Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944 kranaatinkantajiksi ja valoheitinten käyttäjiksi koulutetut sotilaspojat ja lottatytöt olivat täysin ratkaiseva apu, kun pommikoneita peloteltiin ja harhautettiin sulkutulella ja saatiin ne kääntymään pois Helsingin yltä. Helsingin pelasti strategian taidokkuus ja tekniset innovaatiot, pommituksissa uhreja tuli vähän, ja Ultra Bran laulu kiteyttää sen, millaisella Munkin seudulla myös tulevaisuuden nuoren on hyvä elää. Täällä pääsee kahviloihin, joissa jokainen tunnetaan ja jokaisen kanssa jutellaan päivän kuulumiset. Tästä hyvän esimerkin antoivat konsertissa Munkkiniemen seurakunnan rippikoulun isoset videopuheenvuorossaan. Nuorten suosikeista konsertissa esitettiin Sannin laulu Jos mä oon oikee. Reeta Vestman oli ottanut esityskokonaisuuteensa Anna Puun kappaleen Ota minut tälläisena kuin oon, ja Mirkka Paajasen kanssa hän lauloi Laura Närhen Siskoni -laulun, jonka toivoja kertoi laulaneensa sitä siskolleen. Johanna Kurkelan lauluista kuultiin Oothan tässä vielä huomenna. Miesartisteista esillä oli Juha Tapio laululla Päiväni ilman sinua ja Jukka Poika laululla Mielihyvää. Jälkimmäiseen liittyi videoyllätys yhdelle salissa olijalle. Koko perheen yhteislauluna soi Muumilaulu, ja sen taustalla oli kiva grafiikka. Munkin seudulla lapsena asunut laulaja-näyttelijä Reeta Vestman esitteli monipuolisesti laaja-alaista ääntään ja ohjelmistoaan. Sound of Music -musikaalista hän esitti upean suomennoksen Laulun kunnaat, joka vei kuulijat toisen maailmansodan aikaiseen Itävaltaan ja myös Karjalan kunnaille. Tämän jälkeen hypättiin toiselle puolelle maailmaa rapakon taakse, ja Reeta eläytyi taidokkaan bändinsä kanssa Billie Holidayn God bless the child -kappaleeseen. Tauon jälkeen Reeta sai taustakuorokseen Länsi-Helsingin musiikkiopiston laulajat Ella Heinosen, Alisa Jämsän, Meilinn Dominguezen ja Silja Syrjäahon, ja nyt soi When you believe elokuvasta Egyptin prinssi. Juontaja Päivikki Koskinen haastatteli lavalla opetusneuvos Kalevi Virtasta ja musiikkiopiston rehtori Riitta Poutasta. Kalevi Virtanen on ollut monien seurakunnan tapahtumien ideoija, ja MunkkaLovessa hänen oma tarkoituksensa ei ollut matkia mitään olemassaolevaa tv-konseptia, vaan toteuttaa yksinkertainen toivekonserttija yhteislaulutapahtuma. Erityisen ilahtunut hän oli siitä, että tapahtuma on koonnut niin paljon eri ikäisiä asukkaita ja myös kokonaisia perheitä. Yhdessä Riitta Poutasen kanssa hän korosti, että konserttien tarkoitus on lisätä yhteisöllisyyttä ja toisista välittämistä seudulla. – Lisäbonuksena sitten saatiin käyttöömme tämäntasoinen bändi, ja koko dramaturgia, grafiikka, tiedotus, hän myhäili tyytyväisenä. Heti tämän jälkeen bändi näyttikin osaamisensa, ja myös kovan volyymin kahdessa 2000-luvun toivekappaleessa, Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen ja Haloo Helsingin Hulluuden highway. Osa salista piteli korviaan. Onneksi musiikki rauhoittui, ja musiikkiopiston ryhmää luotsannut musiikinopettaja Anna Kuoppamäki sai kuulla yhteislauluna isänsä klassikon Sininen ja valkoinen, joka edelleen muistuttaa tulevaisuuden haasteista, ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun tarpeesta. Kun sitten bändi taputettiin vetämään vielä Maa on niin kaunis -yhteislaulu, kaikki vakuuttivat palautteessa tyytyväisyyttään tapahtumakokonaisuuteen. MunkkaLove tavoitti kolmeen konserttiin paikalle yhteensä noin 1100 henkilöä. Noin 500 jätti musiikkitoiveensa, ja palautekortteja ja nettipalautteita tuli kymmenittäin. Partiolaiset myivät litroittain kahvia, seurakunta tarjosi purtavaa ja jokainen, joka halusi, sai juttukaverin vielä konsertin jälkeenkin. Voiko alueelliselta tapahtumalta ja yhteistyöltä enempää toivoa! Kiitokset Make Perttilän bändin suurenmoiset muusikot, hyvistä kappalevalinnoista ja upeista tulkinnoista! Kiitos talkooväki alueen yhdistyksistä, kun tulitte ja näytitte, miten parempaa maailmaa rakennetaan yhteistyössä! Palautetta konserteista voi yhä antaa sivuilla www. munkkalove.fi. Teksti: Tiina Rautkorpi Grafiikka: Topias Orvasto Valokuvat: Heikki Jääskeläinen Reeta Vestman lauloi Mirkka Paajasen kanssa Laura Närhen Siskoni -laulun.
14 Viikko 50/2019 • Nro 23 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Joulukuun kuvataidetta ? Galleria Katariinan viimeisen näyttelyn avajaisissa 3.12. galleristi Hannele Nyman ja kuvataiteilija Ulla-Maija Vaittinen laskivat mustan suruverhon ikkunan eteen. Surupukuja ja -nauhoja oli vieraiden käsivarsilla. Sielu virittyy yhteissointiin Taidemaalari Marianne Blomqvistin ”Puutarha” – maalauksia on koko vuoden ollut esillä Café Sonckissa, Itäinen Papinkatu 2, Kallion kirkon eteläpäädystä sisään. Kahvila sulkeutuu joulun alla. Hänen aiheensa ovat luonnosta. – Kukkien hetkellinen elämä ja samalla niiden ikuinen olemassaolo puhuttelee. Koen kasvin elinkaaren kuvaamisessa yhtäläisyyden ihmisen kasvuprosessiin. Valoisana aikana kukkien, erityisesti pionien kauneus on huikea. Syksyn tullen ja valon vähentyessä ne vaipuvat lepotilaan. Elämä täyttyy välillä kiireellä, metelillä ja saasteella. – Minun puutarhassani on parhaimmillaan rauhallinen ja seesteinen olotila, jossa tuoksut ja aistit ovat auki. Sielu puhuu ja virittyy yhteissointiin. Maailman järjestys ja kauneus ovat yhtä kuin kosmos ja perustuvat alun perin harmoniaan. Blomqvist pitää seuraavan näyttelyn ensi vappuna AVA Galleriassa. Nuket syntyvät nopeasti maalauksiin Näyttely on taidekriitikko Otso Kantokorven viimeinen kuratoima näyttely Galleria Liveen, Tenholantie 10, vaikka hän kuoli jo puolitoista vuotta sitten. Taidemaalari Viggo Wallensköldin teoksista nousee tunnelma ”tuoreista elävistä vanhoissa kehyksissään”, uusi kuraattori Pauliina Turakka Purhonen arvioi. Fiktiiviset maisemat ovat aina olleet osa hänen tuotantoa. Wallensköld on vuoden nuori taiteilija 2005. Silloinen näyttely oli ”silkkaa armoa”. Epätäydellisyys täydellisenä kehyksissään. Live-näyttelyn ”Nukke nro…” -maalauksissa paistaa pohja ja sen kirkas valo. Nuket ovat nopeasti syntyneitä, rikkaasta kokemuksesta esiin huuhtoutuneita. Osa henkilöistä vetäytyy itseensä, johonkin kauas, vuosisatojen taakse, mutta jotkut pyrkivät lähelle, liki tunkevat ulos kehyksistään. Taidetta syntyy myös riskillä Ivor Stodolskyn ja Marita Muukkosen kuratoima näyttely AR Pavilion – Helsinki Mass Memory Machines esittelee vaikuttavia, monimuotoisia teoksia ”Artists at Risk” -residenssin taiteilijoilta. Olin pari vuotta sitten päättämässä siitä kulttuurilautakunnassa. Galleria Rankan, Eerikinkatu 36, tilat tarjoavat näyttelylle jälleen hienon estradin. Spartak Khachanov on kuvanveistäjä, joka tekee visuaalisesti, poliittisesti ja tunteen tasolla haastavia töitä materiaalin ja taidelajien vaihtelun avulla. Hän jatkaa Kiovan Taideakatemian (NOAM) teoksiaan. Taiteilija oli hyvin arvostettu opiskelija Kiovassa, mutta koki nousevia uhkia, koska vastustaa sotaa. Hän joutui pakenemaan AR-Safe Haven Helsinkiin. ”Häkki”-teos sai inspiraation Suomen sisällissodasta, jonka muistamiseksi ja uhrien muistoksi hän teki sen asuessaan Suomenlinnassa. Hylätyille kuville uusi elämä ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittelee Sakari Kiurun ”Aikaikkunoita”. Hän on helsinkiläinen valokuvataiteilija, joka voitti ensimmäisen Fotofinlandia-kilpailun pääpalkinnon vuonna 1989. ARTagin studiossa nähdään sarja aivan uusia teoksia, joissa Kiuru on antanut vanhoille hylätyille kuville uuden elämän tekemällä niistä itsenäisiä taideteoksia. Kiuru on myös kuvannut itse vanhoja rakennuksia ja pelkistänyt niitä. Kiuru on erikoistunut museovalokuvaukseen ja ollut mukana useissa valokuvanäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla. Dokumenttivalokuvia on Helsingin kaupunginmuseon, Museoviraston ja Raahen museon kuvakokoelmissa. Vuonna 2014 hän julkaisi romaanin ”Kuoleman sukua”. Kun vielä oli oikeita jouluja Mitä jos joulupuuta ei voisikaan rakentaa?, helsinkiläiset kuvataitelijat Maija Toropainen ja Rosa Nykänen kysyvät Galleria Kallerian, Kaarlenkatu 10, näyttelyssä. Joulukuusi on tunnelman oleellisin luoja askeettisessa, suomalaiselle kulttuurille ominaisessa joulujuhlan vietossa. OI PUUnäyttelyn työt tutkivat puuta elementtinä ja objektina. Ihmiset muistelevat aikaa, jolloin meillä vielä oli talvia ja ihmiset ripustivat metsän ja puiston puihin talija jyväpalloja pikkulinnuille. Nuoren, Taidekoulu Maan päivälinjalta valmistuneen Nykäsen videoissa tekijä ei ole kulttuurisen historiamme ja tapojen painama tehdessään tunnelmaa tilaan. Turun Taideakatemiasta valmistuneen Toropaisen maalaukset herättävät vihreyden tunteen näyttämättä itse vihreää väriä. Esittävä ja abstrakti ilmaisu sekoittuvat maalauksissa keskenään. Hän on mukana myös Galleria Katariinan jouluryhmänäyttelyssä. Hyvästit edessämme olevalle kauneudelle Bridget Allairen ”Maailmasta luopumisen lauluja” näyttelyn nimi tulee kanadalaisen filosofi-runoilija Jan Zwickyn runokokoelmasta ”Songs for Relinquishing the Earth”. Hänen viimeisimmässä filosofiaa käsittelevästä kirjassaan ”Learning to Die, Wisdom in the Age of Climate Crisis”, Zwicky vaatii että meistä täytyy löytyä sokraattista nöyryyttä ja itsehillintää nähdä todellisuus sellaisena kuin se on. Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenkatu 17, esitteli tavattoman kauniita ja runollisia maalauksia, joiden jokainen yksityiskohta on välttämätön ja väreilee kokonaisuuden kaikissa osasissa. Shiveluch-sarja on saanut inspiraationsa Shiveluchin 2017 tulivuorenpurkauksesta. Topelius avaa 11.12. joulumyyntinäyttelynsä, jossa osa Allairen teoksista on mukana. Kivessä piilevä kuva paljastuu Kun keskipolven taiteilija Anne Koskinen veistää kiveä, hän kerää materiaalin omasta elinympäristöstään, varsinaissuomalaisesta kivikkoisesta maisemasta. Hän valitsee ikiaikaisia luonnonkiviä, jotka – toisin kuin ihmisen tuottamat materiaalit – ehdottavat teoksien kuva-aiheita. Veistäminen on tavallaan vuoropuhelua näiden ehdotusten ja taiteilijan omien pyrkimysten välillä. Galerie Anhava, Fredrikinkatu 43, näyttää hänen teoksiaan. Taiteilijan työtapa on kivessä piilevän kuvan paljastamista kieltämisen avulla. Saadakseen kuvan esiin, taiteilija joutuu poistamaan kiveä, jonka olemassaolo samalla on koko teoksen edellytys. Koskista kiinnostaa erityisesti oman toiminnan vaadittava tai sallittu määrä. Miten vähän riittää kiveen vangitun ja sen mahdolliseksi tekemän kuvan syntymiseen? Milloin pitää lopettaa? Taiteilijatapaaminen on 15.12. Kadun tavallisuudesta taidetta G12, Annankatu 16, näyttää taidemaalari, graafikko Timo Tolosen ”Kadut” – maalauksia öljyvärillä kankaalle. – Teokseni kuvaavat tavallisuutta. Arkipäiväisiä näkyjä; taloja, autoja, raitiovaunuja, ihmisvirtaa. Katu näyttäytyy toisaalta melko samanlaisena, toisaalta mikään hetki ei toistu koskaan täysin, hän sanoo ja jatkaa: – Myös ihmiset ovat samanlaisia ja eivät ole, ja joka päivä joku syntyy, joku kuolee. Tavallisuudella on suuri merkitys, koska se on kovin yleistä. Poikkeustapauksetkin voivat olla kiinnostavia, mutta niitä sattuu selvästi harvemmin. – Oikeastaan näyttely pyörii kysymyksen: ”miksi pitää olla mitään?” ympärillä. Kiertää kuin kissa kuumaa puuroa. Löytyykö vastaus? Teksti: Risto Kolanen Taidemaalari Marianne Blomqvist ja Krysanteemit-teoksensa Café Sonckissa taiteilijan 60-vuotisjuhlanäyttelyssä. Hänen puutarhassaan on rauhallinen ja seesteinen olotila. Kuva: Raimo Granberg. Viggo Wallensköldin arvoitukselliset naiset ovat kokoontuneet Liven salonkiin. Sävykkääät värit, lumoava tunnelma kiehtovat. Taitelija ja teos Viggo ja Nuket. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Spartak Khachanov teoksensa Häkki edessä.Teos saanut inspiraation Suomen sisällissodasta, jonka muistamiseksi hän teki työn asuessaan Suomenlinnassa Artists-at-Risk taiteilijaresidenssissä. Kuva: Anastasia Khachanov. Valokuvataiteilija Sakari Kiuru ja Kohtaaminen -teoksensa ARTag Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg. Timo Tolosen Kadut-näyttelyssä Galleria G12:ssä tuntuu kuin olisi keskellä Helsingin vilinää. Taiteilija Mannerheimintie 8:n edustalla. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Anne Koskisella on Galerie Anhavalla esillä sekä maalauksia että veistoksia. Kuvassa taiteilija ja Torso XII -veistos. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 23 • Viikko 50/2019 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Kolumni Korotettu kotitalousvähennys senioreiden kotona asumisen tueksi ? Eduskunnan keskeisin tehtävä on käsitellä ensi vuoden valtion talousarvio ennen vuoden vaihdetta. Eduskuntaryhmämme on julkaissut vaihtoehdon juuri eronneen Antti Rinteen ensi vuoden talousarvioesitykselle. Vaihtoehtomme suurin ero hallituksen esitykseen on, että se toisi suomalaisille vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Hallituksen talousarvio vähentää työllisyyttä 5 000 työllisellä. Laskelmat on tehnyt riippumaton eduskunnan tietopalvelu. Kotitalousvähennys on tuonut uusia työpaikkoja, yrityksiä ja kitkenyt harmaata taloutta. Siksi eduskuntaryhmämme on vedonnut hallitukseen talousarvioesityksessä olevan kotitalousvähennyksen leikkauksen perumiseksi. Leikkaus osuu erityisen kipeästi vanhusten kukkaroon ja arkeen. Kotitalousvähennystä on päin vastoin nostettava osana niitä toimia, joilla parannetaan ikäihmisten kotipalveluja. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Kotitalousvähennyksen leikkaus on täysin päinvastainen Rinteen hallituksen lupauksille parantaa vanhusten palveluja ja helpottaa eläkeläisten toimeentuloa. Esitämmekin vaihtoehdossamme kotitalousvähennykseen yli 75-vuotiaille senioreille supervähennystä kotona asumisen tueksi. Kotipalveluista tehtävää verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin 75-vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Samalla tyrmäämme hallituksen esityksen leikata kotitalousvähennystä. Senioreiden supervähennys mahdollistaisi sen, että ikäihmisten hyvinvointia ja sujuvaa arkea edistävät kotipalvelut voisi ostaa edullisesti. Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi Rinteen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla seniorihinta olisi 12 euroa tunti. Supervähennys hyödyttäisi kaikkia yli 75-vuotiaita eläkeläisiä, myös pienituloisia eläkeläisiä, Poistaisimme 100 euron omavastuun, ja palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Uudistettu kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Vastaanotin kokoomuksen ryhmän puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton vuoden 2020 valtiontalousarvioon. Kannanotossa kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä. Kannustan hallitusta kuulemaan vanhusten palveluiden kehittämisessä eläkeläisiä ja asiantuntijoita. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Joulu on ennen kaikkea yhdessäolon juhlaa. Paras lahja läheisille on antaa heille aikaa. Lämmintä joulumieltä toivottaen, Sari Sarkomaa Kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Vuoden viimeinen Munkinseutu, Jouluextra ilmestyy jo viikon päästä, viikolla 51. Vuoden 2020 ensimmäinen numero ilmestyy viikolla 2. Aineistot lehtiin ilmestymistä edeltävän viikon torstaina klo 12.00 mennessä. Pitäjänmäentien isoja katupuita siirretään viheralueille Pitäjänmäentien keskiosan tammia siirretään puunsiirtoautolla Talin liikuntapuistoon, Siltalanpuistoon ja Talin golfkentälle. H elsingin kaupunki siirtää Pitäjänmäentieltä 24 katupuuta uusiin sijainteihin. Kookkaat tammet siirretään kaupungin puistoihin Taliin ja Siltalanpuistoon sekä Talin golfkentälle. Siirrossa käytettävää järeää puunsiirtoautoa testataan Helsingissä ensimmäistä kertaa. Jos menetelmästä saadaan hyviä kokemuksia, voidaan sitä käyttää jatkossa kaupungin muissa kohteissa. Pitäjänmäentien kaikki katurakenteet uusitaan Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentamisen yhteydessä. Pitäjänmäentien keskellä Pajamäentien ja Takomotien välisellä osuudella olevia tammia siirretään uusiin sijainteihin. Siirrettäviä puita on yhteensä 24 kappaletta. Niistä seitsemän siirretään Talin liikuntapuistoon, yhdeksän Siltalanpuistoon ja kahdeksan Talin golfkentälle. Sijoittelu voi työn edetessä vielä hieman elää. Puut siirtää ruotsalainen urakoitsija, joka on erikoistunut tavallista suurempien puiden siirtoon. Puut nostetaan maasta ison juuripaakun kera ja siirretään uusiin paikkoihin kasvamaan. Jos puiden siirrosta saadaan hyviä kokemuksia, voidaan menetelmää hyödyntää myöhemmin Helsingin kaupungin muissa kohteissa ja hankkeissa. Pitäjänmäentielle istutetaan katutöiden yhteydessä uusia puita, jotka sopeutuvat tuleviin katurakenteisiin ja raitiotien tilavaatimuksiin paremmin. Tammien siirto alkoi maanantaina 9.12. ja työ kestää noin viikon. Puiden siirron vaatiman tilan vuoksi Pitäjänmäentien ajokaistoja joudutaan tilapäisesti sulkemaan, mutta läpikulku onnistuu koko ajan. Talin liikuntapuiston ja golfkentän välinen ulkoilureitti suljetaan työn ajaksi. Puukuormia kuljetetaan Vihdintien, Kehä I:n ja Tuusulantien kautta Siltalanpuistoon. Autoilijoilta toivotaan malttia raskaan puunsiirtoauton kohdatessaan.
16 Viikko 50/2019 • Nro 23 M unkin S eutu Hae toivelahjat, herkullisimmat jouluruuat ja kauneimmat koristeet jouluun kauppakeskus AINOAsta. Pysähdy jouluostosten lomassa nauttimaan ravintoloidemme herkkuannoksista tai hemmottele itseäsi joulun kunniaksi. TERVETULOA! J O U L U O H J E L M A A A I N O A S S A : PERJANTAINA 13.12. LAULAVA LUCIA-KULKUE Tapiolan lukiosta klo 18. LAUANTAINA 14.12. TONTTUTANSSIT klo 10, 11 ja 12, 1. kerroksen lavalla. JOULUPUKKI JA TONTTU klo 10–15, 2. kerroksen Joulumaassa. JOULUKORTTIPAJA klo 10–15 Tapio Nallen Touhumetsässä 1. kerroksessa. ESPOON MUSIIKKIOPISTON NUORET SELLISTIT soittavat jouluista musiikkia klo 13, 14 ja 15, 1. kerroksen lavalla. LAPSIPARKKI klo 10–19 Tapio Nallen Touhumetsässä 1. kerroksessa. SUNNUNTAINA 15.12. JOULUPUKKI JA TONTTU klo 12–16, 2. kerroksen Joulumaassa. TAPIOLAN LUKION MUSIIKKILINJAN esityksiä klo 12–14 ja 16–18, 1. kerroksen lavalla. LAPSIPARKKI klo 12–18 Tapio Nallen Touhumetsässä 1. kerroksessa. TIISTAINA 17.12. ESPOON MUSIIKKIOPISTON MINIJOUSET soittavat jouluista musiikkia klo 17, 1. kerroksen lavalla. ESPOON MUSIIKKIOPISTON NUORET SELLISTIT soittavat jouluista musiikkia klo 18 ja 19, 1. kerroksen lavalla. LAUANTAINA 21.12. TONTTUTANSSIT klo 10, 11 ja 12, 1. kerroksen lavalla. JOULUPUKKI JA TONTTU klo 10–15, 2. kerroksen Joulumaassa. TIERNAPOJAT Tapiolan koulun musiikkiluokalta klo 13, 14 ja 15, 1. kerroksen lavalla. JOULUKUUSEN KORISTEPAJA klo 10–15 Tapio Nallen Touhumetsässä 1. kerroksessa. LAPSIPARKKI klo 10–19 Tapio Nallen Touhumetsässä 1. kerroksessa. SUNNUNTAINA 22.12. LAPSIPARKKI klo 12–18 Tapio Nallen Touhumetsässä 1. kerroksessa. TAPIOLAN LUKION MUSIIKKILINJAN esityksiä klo 12–14 ja 16–18, 1. kerroksen lavalla. JOULUPUKKI JA TONTTU klo 12–16, 2. kerroksen Joulumaassa. Katso joululahjavinkkimme: