• Viikot 2-3 – Nro 1/2021 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 52. vuosikerta M unkin S eutu Tapiolan keskustassa, senioritalosta 50 m 2 2h,kk,iso lasitettu parveke länteen metsäisin näkymin. 2 krs. Vmh.257.000 eur. Turvallinen ja viihtyisä yhtiö, paljon erilaisia oleskelutiloja. Kaupinkalliontie 3 A (e= E2013) Lisätiedot/esittelyt: Riikka Saarnia p. 040-5022171 tai riikka.saarnia@primalkv.com. Kiinteistömaailma Munkkiniemi 09 436 3500, munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi, Munkkiniemen puistotie 15, 00330 Helsinki Onko kodinvaihto ajankohtaista? Haluatko helpomman ja nopeamman kodinvaihdon? • Olemme tehneet vuonna 2020 Munkinseudun käytettujen asuntojen kaupoista vähintään joka 3.* • Myyntiaikamme käytetyissä asunnoissa on Munkinseudulla ka. 13 pv, muiden välittäjien ka. 50 pv.* Tutkimusten mukaan lyhyempi myyntiaika tuottaa paremman myyntihinnan. • Suositteluprosenttimme on 99%. *L ä hd e K VK L vä lit tä jä ka up a t 30 12 20 21 Soita 09 436 3500 ja sovi tapaaminen, kaikki keskustelut käydään luottamuksellisesti. Heikki Suomalainen Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 616 4456 heikki.suomalainen@ remax.fi Anna-Kaisa Arko LKV, LVV, KTM, ins 040 745 0071 anna-kaisa.arko@ remax.fi Kristiina Horsma Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 725 0555 kristiina.horsma@remax.fi Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 | loiste@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa. Oili Rosti-Räty Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 550 508 oili.rosti-raty@remax.fi Arja Sunikka Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 948 953 arja.sunikka@remax.fi Katja Huisman Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0440 899 111 katja.huisman@remax.fi Petri Koivuniemi Myyntineuvottelija, KIAT 044 2663 263 petri.koivuniemi@ remax.fi Meilahti, KT 39,5 m 2 . 1-2h, kk, kph. Pikkukoti halutussa osoitteessa. Asunto on yhtiöjärjestyksen mukaan kaksio ja väliseinä on helppo laittaa takaisin isoon yhtenäiseen tilaan. Asunto sijaitsee korkealla, 6. krs:ssa. E=E2013. Vh. 288 000 €. Pihlajatie 42-44 A. Kohdenumero 20811338 Anna-Kaisa Arko 040 745 0071 EteläHaaga, KT 52 m 2 , 2h, halli, k, kph, parveke. Ylimmän kerroksen parvekkeellinen kaksio, joka pohjaratkaisun puolesta muuntuu kivasti erilaisiin tarpeisiin. Hyvin hoidetty yhtiö jossa sauna, pesutupa ja varastotilat. E=E2007 Vanha Viertotie 19. Mh 226.477,36€, vh 244.000 €. Kohdenumero 21259167 Heikki Suomalainen 040 616 4456 Kristiina Horsma 040 725 0555 Maksuttoman arviokäynnin tilaajalle YLLÄTYS OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani etsivät 2-3 h, 45-65 m 2 ja 4-6h, 100-150 m 2 . Aluetoiveet Taka-Töölö, Meilahti, Munkkivuori ja Munkkiniemi.Kaikki kunnot käy. Ostaja maksaa välityspalkkion, myyjälle ei kuluja. Luottamukselliset yhteydenotot. Arja Sunikka 0400 948 953 Kamppi, KT 93,1 m 2 . 4h, kt, 2wc, kph. Hurmaava koti, tehokas pohja ja 2 sisäänkäyntiä. Kylpyhuone ja wc:t saneerattu 2017 valmistuneessa putkiremontissa. Kodin pinnat ovat hyväkuntoisia. Ei lain ed. e-tod. Köydenpunojankatu 7. Vh. 747 233,46 €, mh. 680 000 €. Kohdenumero 21125145 HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS ota aikaa itsellesi 1000+ kurssia seniorilattari + ilmainen tietotekniikan peruskäytön kurssi hitaita qigong-harjoituksia toivelaulut kurssi senioreille puhu ja kuuntele italiaa romaanin kirjoittaminen Runeberginkatu 22–24 www.helao.fi | 09 41 500 300 Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803 Ennen Jälkeen
• 2 Viikot 2-3/2021 • Nro 1 M unkin S eutu PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Luontaisterveys Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi TILAUSHINNAT: Kestotilaus 73€, määräaikainen tilaus 79€ TILAA LEHTI: www.luontaisterveys-lehti.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Männynkerkkä piristää upeasti Luontosuhde Saimi Hoyerin arvokkain perintö ?? kauneus ? ?? liikunta ? ?? lääketiede ? ?? mielenterveys ? ?? ravinto ? ?? terapiat ? ?? terveys METSÄMIKROBIT Nyt kosmetiikassa RYHTI Perusta jaloissa PUHDISTUSSAUNA Ihastu katajavihtaan LAULAMINEN Nostaa happipitoisuutta STRESSI Munuaiset koetuksella Juhlakauden virkistävät veget! LT uontais erveys Uudistunut! 10/2020 8,10€ Hevosmaailma Hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti TILAUSHINNAT: Kestotilaus 43€, määräaikainen tilaus 49€ TILAA LEHTI: www.hevosmaailma.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 6/2020 7,20 Ravivalmentaja Nina Pettersson-Perklén tekee pitkiä päiviä ja elää suuria tunteita Opetushevosista PULAA – hintataso noussut Kotimainen kasvatustoiminta laadukasta Ravikuningas Köppinen nauttii eläkepäivistään Jäsenkorjauksella apua hevosten asentovirheisiin Tallin toimintakieltoja erittäin vähän Vuokraus – askel kohti omaa hevosta Opiskelemaan hevosalalle! Antiikki ja taide Antiikin, taiteen ja suomalaisen kulttuurin syleilyssä TILAUSHINNAT: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 44€ TILAA LEHTI: www.antiikkijataide.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Kissafani Kissan ystävien ikioma lehti TILAUSHINNAT: Kestotilaus 43€, määräaikainen tilaus 49€ TILAA LEHTI: www.kissafani.fi, tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Helli, elä ja harrasta! 6/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Tee kissalle peti vanhaan televisioon Venäjänsininen älykäs kaunotar NUPPU pelastettiin Thaimaan kaduilta Sopii kaikille Sopii kaikille Agility yhä Agility yhä suositumpaa suositumpaa Korona Korona pysäytti pysäytti näyttelyt näyttelyt Kissafanin kilpailu Viivi söpöin! ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 6/2020 • 9,50 € PAOLO VENINI HURMAAVA HIMMELI ON DESIGN-ESINE MARC CHAGALL Lumoava koloristi ALVAR JA AINO AALTO Uniikki kokoelma esille K.A.WEISTE Italian lasimuotoilun uudistaja ISMO HÖLTTÖ Elämää 60-luvun Helsingissä Yksinhuoltaja perusti joulukoristetehtaan Uudenvuoden yönä lähetettiin radiotaajuuksille noin 600 toivetta ja lupausta Ajan Lennätin kuva: Ville Hyvönen Helsingin etäuuttavuotta juhlittiin 31.12. poikkeuksellisesti television ja verkon välityksellä. Ihmisten Ajan Lennättimelle lähettämissä viesteissä korostuivat toiveet myötätunnosta, terveydestä, kohtaamisista ja rakkaudesta. Illan lähetykset Ylellä ja Helsinki-kanavalla keräsivät yhteensä noin 947 000 katsojaa. Helsingin uudenvuoden ohjelma oli tänä vuonna koettavissa etänä kotoa käsin. Ylen kanavilla säkenöi kaupungintalon juhlasalissa kuvattu Classical Trancelations – Helsingin uudenvuoden konsertti. Osana Ylen Vuosi vaihtuu 2020 -lähetystä nähdyssä konsertissa Helsingin kaupunginorkesterin solisteina loistivat Chisu, Nelli Matula, Redrama, Olavi Uusivirta, MARiANNA, Paleface, Pete Parkkonen, Robin Packalen, Jesse Markin, Tapani Rinne ja Darude. Helsinki-kanavalla puolestaan juhlittiin alkuillasta lasten kotibileitä, kun taidekollektiivi Skidien luoma Unikeon uudenvuoden valvojaiset tanssitti perheen pienimpiä. Illan lähetykset keräsivät yhteensä noin 947 000 katsojaa. Uudenvuoden konsertti on yhä katsottavissa Yle Areenassa ja lasten ohjelma Helsinki-kanavalla. Lisäksi radiolaserteos Ajan Lennätin valaisi Helsingin taivasta läpi illan ja yön. Valotaiteilija Ilkka Paloniemen suunnittelema teos morsetti taivaalle vuoden vaihtumisesta kertovaa viestiä, ja teokseen liittyvällä radiotaajuudella välitettiin noin 600 uudenvuoden tervehdystä, toivetta ja unelmaa. Saapuneissa viesteissä toivottiin tulevalta vuodelta muun muassa yhdessäoloa, rakkautta, myötätuntoa ja terveyttä. – Oli suuri ilo saada tuottaa erilainen uudenvuoden tapahtuma suuren ammattilaisjoukon kanssa. Niin taiteilijat, tekniikan väki kuin taustalla pysyttelevät tekijät saatiin yhteen, ja näin voitiin tuottaa yhteinen vuoden vaihtumisen hetki helsinkiläisille ja muillekin suomalaisille. Ensi vuonna tavataan toivottavasti torilla, sanoo Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula.
• SÄÄTILA TÄNÄÄN Pilvistä, valoisaa. Lämpötila -7°C. Pohjoistuulta 5m/s. Sateen mahdollisuus 20% Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 13. tammikuuta 2021 KESKIVIIKKO | 52. vuosikerta – nro 1 SIVU 12 SIVU 8 Musiikki on tehty hoitamaan ihmistä Munkkiniemen seurakunta on tunnettu laadukkaasta musiikistaan. Kanttori Senni Valtonen on multi-instrumentalisti. Viime vuoden Valtosen kanttorikollegana toimineen Minna Lammisen määräaikaisuus päättyi ja hän palasi Hyvinkäälle entiseen virkaansa. Seurakunnan uutena kanttorina on aloittanut Hanna-Maria Valve, joka tekee 40-prosenttista työaikaa. Hän osallistuu seurakunnan musiikkityöhön Senni Valtosen tukena muun muassa sijaistaen hänen vapaapäiviään. SIVU 6 M unkin S eutu Pitäjänmäen Marttilan vesihuoltoverkosto kerralla kuntoon Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY saneeraa vesihuoltoverkoston Pitäjänmäen, Marttilan ja osittain Reimarlan alueella Helsingissä vuosina 2021 2024. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY saneeraa vesihuoltoverkoston Pitäjänmäen, Marttilan ja osittain Reimarlan alueella Helsingissä vuosina 2021 2024. Samalla saneerataan yli 20 vuotta vanhat tonttivesijohdot ja -viemärit runkoverkosta kiinteistön rajalle asti. Urakka toteutetaan hyödyntäen uutta toimintamallia, jossa tavoitteena on saada alueen vesihuoltoverkosto kerralla kuntoon. Vesihuoltoverkoston saneerauksen toteuttaa Terrawise Oy, jonka HSY:n hallitus valitsi urakoitsijaksi 11.12.2020. Kaisantunnelin rakentaminen vaikuttaa liikkumiseen Rakennustyöt päärautatieaseman laiturialueella alkoivat tammikuussa Havainnekuva Kaisantunnelin länsipään sisäänkäynnistä. Kuva: Sitowise ja Lindroos Architects Helsingin päärautatieasemalla ratapihan alittavan kävelyja pyöräilytunnelin, Kaisantunnelin, rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2021. Työmaan järjestelyt vaikuttavat laiturialueella liikkumiseen. Helsingin ensilumikisa ratkesi Helsingin perinteinen ensilumikisa ratkesi tiistaina 29.12.2020, kun lumitöitä tehtiin auraamalla pääkadut ja tärkeimmät kävelyn ja pyöräilyn reitit. Kisa keräsi tällä kertaa yli 1 200 arvausta ensilumen tulosta. Arvonnassa onni suosi Kristina Kurténia Punavuoresta. Hän sai palkinnoksi suksipaketin. Haastetta Helsingin katujen talvihoitoon tuovat ääripäästä toiseen vaihtelevat talvet. – Meidän tulee varautua ihan kaikenlaisiin olosuhteisiin, toteaa Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö. Kilpailun sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Kisa keräsi yli 1 200 arvausta ensilumen tulosta. Arvonnassa onni suosi Kristina Kurténia Punavuoresta. Hän sai palkinnoksi suksipaketin. Voittaja arvottiin niiden oikeaa päivämäärää veikanneiden kesken, joiden vastaus saapui ennen aurauspäivää. SIVU 5
• 4 Viikot 2-3/2021 • Nro 1 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 1/2021 Munkan mummon jupinat Uusi vuosi 2021 Uutta vuotta kun ihmiset toivottaa, toivoo usein uutta parempaa Tulee kiittää myös vuodesta menneestä. Paljon hyvää lie saanut monikin, kukin vuorollaan ihminen. Syytä olla on paljosta kiitollinen. Kauniit muistot tallentaa muistoihin. Hyvää Uutta Vuotta! Olavi Kylliäinen RUNOPALSTA Terveiset Marsilta Jossa ei juuri nyt marssita. Sitäkin ajoittain. Kas, kun Marsin pikkumies tuli pikaisesti käymään. Ja ihmetteli suuresti. Sitten viime näkemän porukka oli laittanut päälleen kuonokopat. Ja minkälaiset! Aivan istumattomat. Ne repsottivat suuntaan jos toiseen ja niitä piti koko ajan korjailla. Heillä kuonokopat pysyvät tanakasti päässä ja kasvoilla. Muuten heiltä henki lähtisi! Niin näiltäkin kuulemma. Eikös sitten kannattaisi tehdä se kunnolla, kysyy hän vaan? Toinen juttu minkä nämä maan ihmiset saisivat oppia kuonokopan kanssa: olemaan hengittämättä! Näyttää niin pahoilta nuo silmälasit huurteisina. Kyllä Marsin pikkumies huurteisista pitää, muttei silmälaseissa! Entäs sitten käyttäytyminen? Tullut aika tylyksi ja töykeäksi. Yhtäkkiä ei haluttaisikaan nähdä ketään! Kierretään ja kaarretaan, jos tavataan. Hyllyjen takaa kaupoissa äkkiä eteenpäin, jos joku alkaa lähestyä! Pelko kiertää vatsanpohjassa jos joku haluaa jotain kysyä. Ei, ei jäädä nyt turvavälittä. Se on kauheaa!! Marsin pikkumies ihmettelee tätä suuresti. Ennen oltiin niin höveleitä, pussattiin edestakaisin, halailtiin ja kuljettiin kaulakkain. Koko ajan kuljettiin festareilla tuhansien samankaltaisten seassa, ja oltiin niin samankaltaisia niin samankaltaisia. Kaikilla samanlaiset kuteet ja tukkakin harotti piikkisuorana alaspäin! Katsos, sanottiin pikkumiehelle, se on muotia. Pikkumies oppi, että kun on muotia niin sitten kaikilla on sellainen. Täytyy olla, muuten ei kehtaa olla! Entäs jatkossa, tuumii pikkumies. Mitenkäs sitten suu pannaan? Toivottavasti makeaan hymyyn, mutta ei liian maireaan. Eikä liian lähelle omaa reviiriä, please! Toivoo Marsin pikkumies! Joku rotu sentään! Yhtä asiaa ei Marsin pikkumieskään ymmärrä! Miten tämä porukka pystyy nyt lainkaan lisääntymään. Ennen luontaiset vietit tarvitsivat niin hirveästi vahvistusta. Räikeää musiikkia, kovaa rockia, jatkuvaa naukkailu pullosta, festareita, massakokoontumisia. Ja ylenpalttista lässytystä ja small takia. Kuka sitä kestää, Marsin pikkumies ei ainakaan! Entäs nyt kun noita pariutumisrituaaleja ei ole. Makkooko se pariutettava siellä olohuoneen sohvan pohjalla tuttu ja turvallinen kaljatölkki käsissään. Ja moninkertaiset karenssit päällään. Ainakin terveysja turvallisuuskarenssit. On se vain niin terve-, ja kaikin puolin turvallinen, että toisen osapuolen tekisi mieli nostaa kytkin ja lähteä Marsin pikkumiehen kanssa matkaan toiselle planeetalle. Saisi edes vähän haistella uusia tuulia. Ja sanoisi hellurei niille jatkuville pohdinnoille, että mulle ei kuulu mitään ei. Marsin pikkumies sanoisi, että eikös laitettaisi kuulumaan?? Kysyy hän vaan?? Elina Kuosmanen PUHEENVUORO Palkasta ja eläkkeestä vähemmän käteen Tulevana uutena vuotena 2021 kaikkein eniten kiristyy pienituloisten tuloverotus. Kirityksiä on luvassa yhtälailla muiden palkansaajien ja eläkeläisten verotukseen. Tämä paljastuu Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n verokoneen laskelmista. Monissa elää paljon tiukemmalla kuin vuosi sitten. Piinaavan korkean verotuksen lisäkiristys leikkaa niin palkansaajien kuin eläkkeensaajien käteen jäävää tuloa. Moni suomalainen tuskailee kysyen, eikö mikään määrä veroja riitä? Verotuksessa viisas periaate on, että verotetaan vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän ja enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän. Tehdystä työstä ja ahkeruudesta rankaiseminen on terveen järjen vastaista – erityisesti nyt, kun talous on koronakuopan pohjalla. Vasemmistovihreän hallituksen hellimät veronkiristykset ovat vakava virhe, myrkkyä uusien työpaikkojen syntymiselle sekä talouden elpymiselle. Ahkerat suomalaisten keskituloiset maksavat jo nyt monta prosenttiyksikköä enemmän veroa kuin keskimäärin muissa Euroopan maissa. Lisäansioista rangaistaan vieläkin ankarammin. Tästä piittaamatta hallitus laittaa kotitaloudet entistä tiukemmalle keskellä koronakriisiä ja talouden taantumaa. Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan 800 miljoonan euron veronkevennyksiä. Esityksemme myötä palkansaajille ja eläkeläisille jäisi satoja euroa enemmän käteen verojen jälkeen. Esitimme myös hallituksen leikkauksen sijaan kotitalousvähennyksen kaksinkertaistamista, senioreiden superkotitalousvähennystä sekä kotitaloysvähennyksen omavastuuosuuksien poistamista. Matkailuja ravintola-ala ovat kärsineet rajusti koronasta. Kokoomus laskisi ravintola-anniskelun arvonlisävero 14 prosenttiin. Näin voitaisiin tukea työpaikkojen säilymistä alalla. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä emme pelkää antaa ihmisille enemmän mahdollisuuksia päättää ansaitsemistaan euroista. Taloudelle on annettava tilaa toipua. Valtion ei todellakaan tarvitse päättää kaikkea ihmisten puolesta. Velkaa otetaan mittavasti ja julkisia menoja lisätään, mutta ihmisten, palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten tuloja leikataan. Veronkevennykset toisivat kotitalouksille lisää ostovoimaa. Niin, että ihmiset saavat enemmän mahdollisuuksia, kun palkasta ja eläkkeestä jäisi enemmän käteen. Se on hyvä tapa elvyttää, niin Ruotsissa tehdään ja muualla Euroopassa. Myös Suomen Pankki on nostanut esille veronalennukset ja todennut niiden myönteisten vaikutusten elvytystoimena olevan pitkäkestoisempia ja kestävämpiä kuin menoelvytys. Esimerkiksi Saksassa ravintoloiden arvonlisäveroa laskettiin jo heinäkuussa vuodeksi. Ruotsissa puolestaan toteutettiin ympäristöpuolueen, sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen yhteistyöllä miljardien pysyvät työn verotuksen kevennykset. Kotitalousvähennystä nostettiin merkittävästi ja lisättiin myös siten ihmisten ostovoimaa sekä työllisyyttä. Ilmeisen ideologisista syistä hallitus ajaa Suomea täysin toiseen ja aivan väärään suuntaan. Suunnan muutosta tarvitaan. Palkasta ja eläkkeestä pitäisi jäädä käteen niin, että se riittää muuhunkin kuin aivan välttämättömään. Työtäni kansanedustajana voi seurata vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta. fi. Tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Pidetään yhteyttä. Toivotan terveyttä ja onnea uudelle vuodelle 2021 kaikille Munkinseudun lukijoille. Sari Sarkomaa munkkalainen kansanedustaja kolmen nuoren äiti kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Asuntotuotantotavoite 8000 asuntoon vuodessa Helsingissä V altuustokausittain laadittava asumisen ja maankäytön ohjelma luo suuntaviivat kaupungin harjoittamalle asuntopolitiikalle ja asettaa tavoitteet asuntotuotannon määrälle ja laadulle sekä asuntokannalle. Ohjelman mukaan Helsingin asuntotuotantotavoite vuoteen 2022 saakka on 7 000 uutta asuntoa vuodessa, ja vuodesta 2023 alkaen vähintään 8 000 asuntoa vuodessa. Kaupungin oman asuntotuotannon tavoite on 1 500 asuntoa vuodessa ja vuodesta 2023 eteenpäin 25 prosenttia toteutuvasta asuntotuotannosta. Asuinalueiden elinvoimaisuutta vahvistetaan uudella kaupunkiuudistuksen mallilla. Ohjelmakaudella kaupunkiuudistusalueet ovat Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunkylä, joille pyritään rakentamaan kolmannes lisää asuntoja vuoteen 2035 mennessä. Keskeisimmät aluerakentamiskohteet tulevina vuosina ovat Kalasatama, Länsisatama, Kruunuvuorenranta, Pasila, Kuninkaantammi sekä Malmin lentokentän alue. Helsingin tuloveroja kiinteistöveroprosentteihin ei tullut kuluvalle vuodelle korotuksia. Kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2021 tuloveroprosentiksi 18,0 % . Vuoden 2021 talousarvioehdotus perustuu kuntaveroprosenttiin 18,0 ja tuotoksi vuonna 2021 arvioidaan 2,75 miljardia euroa. Yhden veroprosenttiyksikön tuotto on Helsingissä noin 153 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroprosenttien osalta kaupunginvaltuusto päätti myös, että yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,93 %, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41 %, muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,93 %, ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,93 %. -j.a. Joulukorttikampanja ylitti odotukset Munkkiniemen seurakunta osallistui marras–joulukuussa Joulupostia ikäihmisille -kampanjaan. Tulokset ylittivät odotukset: seurakunnalle palautettiin yhteensä 1691 joulukorttia. Kortteja jaettiin Munkkiniemen seurakunnan alueella 1150 kappaletta. Ne lähtivät alueen ikääntyneille, kuten kotihoidossa oleville asukkaille, palvelukeskuksiin sekä palveluasuntoihin ja Riistavuoren palvelukeskuksen kautta kaupungin yhteisjakoon. Kortteja tuli niin runsaasti, että niitä voitiin jakaa myös Pitäjänmäen ja Haagan seurakuntien alueelle. – Meille tuli kortteja laajalti: paitsi yksittäisiltä ihmisiltä, myös koululuokilta, kansainvälisiltä kouluilta, päiväkotiryhmiltä, perhepäivähoidosta, iltapäiväkerhoista, erityisryhmiltä. Voi sanoa, että mukana oltiin suurella sydämellä vauvasta vaariin, kertoo korttiprojektia organisoinut vapaaehtoinen ja seurakuntaneuvoston jäsen Helena Moilanen. Hän lähettääkin lämpimän kiitoksen kaikille osallistuneille ja toivoo, että myös tänä vuonna päästään toteuttamaan sama tempaus. Siskot ja Simot ry:n Joulupostia ikäihmisille -kampanja toteutui 16.11.–11.12.2020. Valtakunnallinen keräys toteutettiin yhteensä 117 paikkakunnalla, ja kortteja saatiin koko maassa yhteensä 146 185 kappaletta. Keräyksen suojelijoina toimi tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolisonsa rouva Jenni Haukion kanssa. Vähentyneet testimäärät huolestuttavat terveydenhuollossa Joulun ja uudenvuoden aikaan koronavirustestiin hakeutuneiden määrä väheni huomattavasti. On mahdollista, että oireista huolimatta moni on jättänyt menemättä testiin. – Ihmisten liikkuminen pyhien aikaan ei ole vähentynyt ja sen vuoksi meillä terveydenhuollossa on huoli siitä, että tartuntoja on jäänyt toteamatta. Tämä voi johtaa epidemian äkilliseen pahentumiseen. On tärkeää, että testiin mennään välittömästi, jos on mitään koronavirustartuntaan viittaavia oireita, sanoo HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Testiin on syytä mennä, jos on • akuutti hengitystieinfektio (yksikin oire riittää: kuume, yskä, kurkkukipu, kurkun karheus, nuha, hengenahdistus, hajutai makuaistin menetys, lihaskivut) • ripuli, pahoinvointi tai oksentelu ilman muuta selkeää syytä. HUSin koronavirusnäytteenottopisteiden verkosto palvelee Uudellamaalla alueellisesti kattavasti ja laajoin aukioloajoin.
• 5 Nro 1 • Viikot 2-3/2021 M unkin S eutu Munkinseudun kustantaja vaihtuu helmikuussa – Karprint Oy keskittyyy aikakauslehtien kustantamiseen, ja Karprintin paikallislehdet siirtyvät nyt suurempien hartioiden sekä tehokkaamman ja suuremman yhtiön, Keskisuomalaisen, omistukseen. – Mediakenttä keskittyy edelleen ja sen myötä tehokkuusvaatimukset ovat viime vuosina entisestään tiukentuneet, ja muuttaneet varsinkin pienlehtien lehtimarkkinat, siinä olennaisimmat perusteet muutokselle, sanoo Karprint Oy:n toimitusjohtaja ja Munkinseutu lehden päätoimittaja Juha Ahola. Karprint Oy:n kustannettavana Munkinseutu on ollut vuodesta 2002, sen perusti Kaisa Rantanen miehensä kanssa vuonna 1969. Lehteä alkaa helmikuun alusta julkaista kustannusyhtiö Keskisuomalainen, joka on tullut tutuksi toimijaksi EteläSuomessa viime vuosina. Se hankki omistukseensa muun muassa Suomen lehtiyhtymän muutamia vuosia sitten, ja se julkaisee ennestään muun muassa Helsingin Uutisia, Vantaan Sanomia sekä Länsiväylää. Samassa yhteydessä Keskisuomalaiselle siirtyvät myös Karprint Oy:n muut paikallislehdet, Karkkilan Tienoo, Lopen lehti, Luoteis-Uusimaa sekä Kallio lehti ja Rööperin lehti. – Karprintiltä hankittu mediakokonaisuus on luontainen jatkumo Mediatalo Keskisuomalaisen kasvussa. Kaupassa konserniin siirtyvät paikallisja kaupunkilehdet ovat lukijoidensa arvostamia medioita ja sopivat erinomaisesti kasvavaan mediaperheeseen, sanoo Mediatalo Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Lehtien ilmestyminen jatkuu normaalisti ja siirtyy 1.2.21 osaksi Keskisuomalaisen, Etelä-Suomen Median julkaisuliiketoimintaa. Munkinseutu siirtyy uudelle kustantajalle. Helsinki palkitsi opinnäytetöitä Helsingin kaupunki jakoi tunnustuspalkinnot kymmenelle erityisen hyvän Helsinki-aiheisen opinnäytteen tekijälle joulukuussa. Opinnäytepalkintoja on jaettu vuodesta 1992 lähtien. Vuosittain jaettavat opinnäytepalkinnot myönnetään tutkielmille, joiden aihe liittyy Helsinkiin, helsinkiläisiin tai kaupungin omaan palvelutoimintaan. Kaupunki pyrkii palkitsemaan opinnäytetöitä usealta eri tieteenalalta. Palkinnon suuruus oli tänä vuonna 400 euroa. – Haluamme opinnäytepalkinnolla kannustaa opiskelijoita tutkimaan Helsinkiä ja kaupunkikehitykseen liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä eri tieteenalojen näkökulmista. Tänä vuonna saimme 25 hakukriteerit täyttävää ehdotusta eri tieteenaloilta, iloitsee tutkimuspäällikkö Katja Vilkama Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä. Palkitsemisen kriteereinä on opinnäytetyön laatu, kosketuspinta Helsinkiin ja korkeakoulun laitoksen antama arvosana. Lisäksi arvostetaan opinnäytteiden innovatiivisuutta ja uusia näkökulmia. Opinnäytepalkinnot myönnettiin seuraaville henkilöille: Joose Helle: Quiet paths for people: developing routing analysis and Web GIS application. Maantieteen koulutusohjelma, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Anniina Honka: Helsingin punainen miliisi 1918: Jakautunut järjestysvalta ja kriisiajan rikokset. Historian maisteriohjelma, humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Juho Hänninen: Urban DIY Enclaves? The ‘Alternative’ Cultural Spaces of Helsinki’s Music Scenes 2000–2019. USP Master’s Programme, Faculty of Social Sciences, University of Helsinki Rosa Höykinpuro: Koordinering av världens bäst fungerande stad att kunna skapa nya koordineringsförfaranden och rutiner efter en organisationsförändring Institutionen för företagsledning och organisation, Svenska handelshögskolan Sasu Karttunen: The effect of street vegetation configuration on the pedestrian-level aerosol mass concentrations in a wide street canyon. Fysiikan osasto ja Ilmakehätieteiden keskus, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Samuli Kyytsönen: Saavutettavuus sosiaalisesta näkökulmasta Case: Helsingin poikittaisten pikaraitioteiden suunnittelu. Rakennetun ympäristön laitos, insinööritieteiden korkeakoulu, Aaltoyliopisto Saara Mutanen: Uusi reuna Täydennysrakentamissuunnitelma Meilahden kerrostaloalueelle. Arkkitehtuurin laitos, taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Aaltoyliopisto Taneli Pärssinen: Pyöräliikenteen liikennevalo-ohjauksen kehittäminen. Rakennetun ympäristön laitos, insinööritieteiden korkeakoulu, Aaltoyliopisto Oskar Rönnberg: Differentieras den rumsliga mobiliteten redan i barndomen? En enkätstudie om Helsingforsbornas användning av stadsrummet. Department of Geosciences and Geography, Faculty of Science, University of Helsinki Sara Todorovic: Modelling risk factors in urban residential fires in Helsinki. Department of Geosciences and Geography, Faculty of Science, University of Helsinki Helsingin ensilumikisa ratkesi Staran aurat puhdistavat Mannerheimintietä lumesta. Kuva: Niklas Sjöblom Kisa keräsi yli 1 200 arvausta ensilumen tulosta. Arvonnassa onni suosi Kristina Kurténia Punavuoresta. Hän sai palkinnoksi suksipaketin. Voittaja arvottiin niiden oikeaa päivämäärää veikanneiden kesken, joiden vastaus saapui ennen aurauspäivää. Ensilumi satoi tänäkin talvena varsin myöhään, sillä Staran vuoteen 1978 ulottuvien tilastojen mukaan ensilumi on tullut Helsinkiin keskimäärin loka–marraskuun vaihteessa. Kilpailun sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Kadut pidetään kunnossa säässä kuin säässä Haastetta Helsingin talvihoitoon tuovat ääripäästä toiseen vaihtelevat talvet. – Meidän tulee varautua ihan kaikenlaisiin olosuhteisiin. Vaihtelevuudesta kertovat lumikuormien määrät: viime talvena Helsingin lumenvastaanottopaikoille tuotiin 100 kaupungilta aurattua lumikuormaa. Edellisenä talvena määrä oli 100 000 ja kymmenen vuotta sitten ennätystalvena yli 340 000 kuormaa, Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö muistelee. Kovien lumisateiden aikaan työt priorisoidaan niin, että asuntokatujen vuoro tulee pääkatujen ja joukkoliikennekatujen jälkeen. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy. – On tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuu pääkatujen ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus, Alatyppö sanoo. Alatyppö luonnehtii mennyttä alkutalvea kaupungin katuhoidon kannalta helpoksi. Loppuvuosi 2020 oli ennätyksellisen lämmin eikä yöpakkasiakaan juuri ollut. Lämpötilan keikkuessa lähellä nollaa on kävelyn ja pyöräilyn väyliä kuitenkin jouduttu hiekoittamaan. Helsingin katualasta Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopusta. Palautetta lumitöistä voi antaa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun (puh. 09 310 22 111) tai kaupungin palautejärjestelmän kautta. Palaute ohjautuu myös Staralle. Skanska ostaa Pöllölaakson ja kehittää alueelle asuntoja Skanska ja NV Property Fund I ovat sopineet kaupasta, jolla Skanska ostaa niin kutsutun Pöllölaakson alueen Helsingin Pasilassa. Kyseessä on Skanskan historian suurin tontti-investointi Suomessa. Alueelle on kaavoitettu yhteensä 43 100 kerrosneliömetriä asuntorakennusoikeutta. Pöllölaakso on tunnettu MTV3:n tyyssijana. Mediayhtiöllä on vuokrasopimus vuoteen 2023 asti, ja sen muutettua uusiin tiloihinsa alueen vanhat rakennuksen puretaan. – Skanska haluaa tarjota asiakkailleen asuntoja hyviltä sijainneilta hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen ääreltä. Pöllölaaksossa nämä tavoitteet toteutuvat mitä mainioimmalla tavalla. Sijainniltaan se on poikkeuksellisen sopiva paikka asuntorakentamiselle: uusi raitiovaunun linjaus tulee kulkemaan aivan vierestä, ja yhteydet Pasilan asemalle ja Triplaan ovat erinomaiset. Myös Ilmalan asema on aivan lähellä, samoin Keskuspuiston ulkoiluja virkistysalue. Uskomme, että asunnot tulevat olemaan hyvin haluttuja, sanoo aluejohtaja Juhani Aspara Skanska Kodeista. Skanska suunnittelee alueelle arviolta kaiken kaikkiaan 600–700 asunnon kokonaisuutta. Alueen rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2023, ja alue valmistunee 2030-luvun alkupuolella. NV Property Fund I:n sijoittajina ovat Nordea Henkivakuutus, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Valtion Eläkerahasto. Helsingin perinteinen ensilumikisa ratkesi 29.12.2020, kun lumitöitä tehtiin auraamalla pääkadut ja tärkeimmät kävelyn ja pyöräilyn reitit. Liikunnalla hyvää oloa viinilasillisen sijasta Tipaton tammikuu on pyörähtänyt käyntiin. Tänä vuonna Tipaton-kampanjalla kannustetaan miettimään oman alkoholin käytön syitä ja käyttötilanteita. Usein alkoholin käytöllä haetaan hyvää oloa tai rentoutumista. Oman kehon mielihyvähormonien tuotantoa voi aktivoida esimerkiksi liikunnan avulla. Voisiko hyvää oloa, rauhoittumista ja rentoutumista saavuttaa vaikkapa liikunnan tai harrastusten kautta? Rankan työviikon jälkeen rentoutumiseen voi kokeilla esimerkiksi joogaa tai meditaatiota, joita löytyy nyt entistä paremmin etäyhteyksillä toteutettuna, suoraan omaan kotiin puhelimen tai tabletin kautta. – Mihin alkoholia tarvitsen? Mistä syistä ja missä tilanteissa sitä käytän, ja millaisia uusia tottumuksia voisi löytyä saunaoluen tai punaviinilasillisen tilalle? Tipaton tarjoaa mahdollisuuden tarkastella omaa suhdettaan alkoholiin, kertoo Tipaton tammikuu -kampanjaa koordinoiva Maaret Väkinen EHYT ry:stä. Myös yhteinen tekeminen ystävien, sukulaisten ja perheen kanssa voi tuoda iloa ja hyvää oloa. Korona-epidemia vaikuttaa osaltaan siihen, miten voimme tavata toisiamme. – Keräsimme vuoden 2020 tammikuussa vinkkejä siihen, mitä uutta tekemistä voisi olla alkoholin tilalla. Saimme kaikkiaan yli 80 ehdotusta, ja mukana on hyviä vinkkejä myös korona-aikana tehtäväksi. Yhteistä tekemistä voi tietyissä puitteissa soveltaa myös etäyhteyksillä toteutettavaksi: esimerkiksi lautapeli-ilta onnistuu Teamsin tai vastaavan välityksellä, Väkinen kertoo. – Tai sitten voi sopia kaamoskävelytreffit tai pimeäretken luontoon, jolloin tapaaminen onnistuu ulkoilmassa turvallisesti, kun muistaa huolehtia turvaväleistä. Kaamoskävelylle voi lähteä kaukanakin asuvan kanssa ja keskustella samalla puhelimessa, Likesin viestintäpäällikkö Annaleena Aira vinkkaa. Vinkkejä ja ideoita löytyy verkkosivulta tipaton.fi
• 6 Viikot 2-3/2021 • Nro 1 M unkin S eutu PÄIVYRI SUNNUNTAIKSI SEURAKUNNASSA TAPAHTUU VIIKKO 2 KESKIVIIKKO 13.1. Nuutti TORSTAI 14.1. Sakari, Saku, Sasu PERJANTAI 15.1. Solja LAUANTAI 16.1. Ilmari, Ilmo SUNNUNTAI 17.1. Toni, Anton, Antto, Anttoni VIIKKO 3 MAANANTAI 18.1. Rukouspäivä Laura TIISTAI 19.1. Heikki, Henri, Henna, Henrik, Henni, Henriikka, Henrikki KESKIVIIKKO 20.1. Sebastian TORSTAI 21.1. Aune, Oona, Netta, Auni PERJANTAI 22.1. Visa LAUANTAI 23.1. Enni, Eine, Eini, Enna SUNNUNTAI 24.1. Senja VIIKKO 4 MAANANTAI 25.1. Paavo, Pauli, Paul, Paulus, Paavali TIISTAI 26.1. Joonatan 2. sunnuntai loppiaisesta Luuk. 4:16–21 Luin äskettäin erään suositun kolmekymppisen bloggaajan kirjoittaman kirjan, jossa hän kertoo burnout-kokemuksistaan ja niistä toipumisesta. Siitä, millaista on, kun elämä tuntuu tauottomalta aitajuoksulta, jatkuvalta kamppailulta häpeän ja riittämättömyyden tunteiden kanssa. Hätkähdyttävää oli kirjoittajan huomio siitä, että hänen tuttavapiirissään ei ole ainoatakaan, joka ei joko olisi kokenut burnoutia tai olisi lähellä sitä. Minun sukupolveani on kutsuttu pullamössösukupolveksi. Sama väheksyvä puheenparsi kohdistuu myös itseäni nuorempiin millenniaaleihin. He ovat kuulemma individualisteja, elämysten perässä juoksijoita ja kykenemättömiä sitoutumaan. Sättimisellä vain lisätään heidän kuormaansa. Ette osaa olla onnellisia, vaikka kaikkea on tarjolla. Nyt ryhtiliike! Kirjassa millenniaali itse kuitenkin kertoo, että kokonainen sukupolvi janoaa kaikista eniten tämän kuulemista omalle kohdalle: sinä kelpaat, sinä riität. Päivän evankeliumissa tehtäväänsä aloittamassa oleva Jeesus lukee ääneen ohjelmajulistuksensa: ”Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta.” Kirkosta ja kirkossa käydyn keskustelun perusteella saa helposti sen kuvan, että uskossa on kyse toisten käytöksen vahtimisesta. Ei ole. Uskossa on kyse vapautuksesta. Vapautuksesta kaikilla tavoin ahtaalla oleville. Elämää muuttavasta vapautuksesta. Uupumukseen voimaa. Häpeään hyväksytyksi tulemista. Syyllisyyteen armahdusta. Toivottomuuteen uusia näköaloja. Pelkoon luottamusta. Päivi Vähäkangas Kirjoittaja on kirkon ulkoasiainosastolla työskentelevä pappi ja teologian tohtori Musiikki on tehty hoitamaan ihmistä Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Diakoniapäivystys Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Verkkosivut: www. helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi Facebook: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. Instagram-tilit: munkkiniemensrk, munkinlapsetjaperheet, munkindiakonia. Olemme myös Youtubessa! Jumalanpalvelukset Kaikki toimintamme on tauolla koronavirusepidemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi. Jumalanpalvelusta vietetään ilman läsnä olevaa seurakuntaa ainakin tammikuun loppuun saakka. Voit osallistua jumalanpalvelukseen verkossa suorassa lähetyksessä Munkkiniemen seurakunnan Facebook-sivuilla: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta. Jumalanpalvelus su 17.1. Riikka Kuusisalo, kanttori Hanna-Maria Valve. Su 24.1. Jouni Hartikainen, Hanna-Maria Valve. Munkkivuoren kirkko remontissa tammikuun ajan. Muuta Munkkiniemen kirkko avoinna su 17.1. ja 24.1. klo 13–14.30, pappi paikalla. Tykkää meistä Facebookissa M unkin S eutu Munkkiniemen seurakunta on tunnettu laadukkaasta musiikistaan. Kanttori Senni Valtonen on multi-instrumentalisti. Hän soittaa perinteisten kirkossa käytettävien urkujen ja pianon lisäksi monia muitakin soittimia, muun muassa kannelta ja Ruotsin kansallissoitinta nyckelharpaa. – Erilaiset soittimet tuovat vaihtelua kirkkomusiikkiin niin jumalanpalveluksissa kuin esimerkiksi siunaustilaisuuksissa. Musiikin merkitys on nyt koronan aikana korostunut, kun emme pääse yhdessä laulamaan. Siksi olemme panostaneet musiikin laadukkaaseen toistamiseen verkkolähetyksissämme, Senni Valtonen kertoo. Panostus musiikkiin säilyy vahvana, vaikka kanttorivahvuudessa tapahtuu vuoden vaihtuessa muutoksia. Viime vuoden Valtosen kanttorikollegana toimineen Minna Lammisen määräaikaisuus päättyi ja hän palasi Hyvinkäälle entiseen virkaansa. Seurakunnan uutena kanttorina on aloittanut Hanna-Maria Valve, joka tekee 40-prosenttista työaikaa. Kirkkomusiikkia vauva-arjen lomassa Valve asuu Munkkiniemessä miehensä ja pienen tyttärensä sekä australianlabradoodle-koiran kanssa. Hän osallistuu seurakunnan musiikkityöhön Senni Valtosen tukena muun muassa sijaistaen hänen vapaapäiviään. – Yksin soittaminen ja laulaminen antavat minulle ihanan pysähtymisen joskus vaativankin vauva-arjen keskellä. On kuitenkin parasta, jos voin tarjota tällaisen pysähtymisen hetken muillekin, 29-vuotias muusikko sanoo. Munkkiniemessä asumisessa Valvetta viehättää sen yhteisöllisyys, luonnonläheisyys ja kylämäisyys. Munkkiniemen seurakuntaan hän tutustui alettuaan käydä tyttärensä kanssa perhekerhossa. – Se, että olen itsekin yksi seurakuntalaisista, antaa toivottavasti näkökulmaa työhönkin. Odotankin Munkkiniemen työjaksoltani ihmisten kohtaamista, jaettuja hetkiä musiikin parissa. Kuoro on yhteisöllinen tapa tehdä musiikkia Helsinkiläissyntyinen Valve on valmistunut vuosi sitten musiikin maisteriksi. Muusikkona häntä inspiroivat erityisesti kuorot ja niiden johtaminen. Myös klassinen laulu ja urkujensoitto ovat lähellä hänen sydäntään. –Olen johtanut erilaisia kuoroja opiskeluni alkuajoista lähtien. Kuoronjohdossa palkitsevinta on kuorolaisten hitsautuminen sosiaalisesti ja soinnillisesti yhteen. Kuoro on kiehtova instrumentti, sillä se on elävä ja muuttuva. Koronarajoitukset ovat pysäyttäneet kuorotoiminnan lähes täysin. Musiikki on kuitenkin aina kuulunut keskeisenä osana seurakunnan elämään, sillä sen avulla voidaan ilmaista asioita, joihin ei puhuttu sana yllä. – Kirkkomusiikki, jos mikä, on tehty hoitamaan ihmistä. Musiikki voi parhaimmillaan olla puhdistavaa, voimia antavaa, uudistavaa ja pyhää, kuvailee myös musiikkiterapiaa opiskellut Valve. Aiemmin Valve on tehnyt kanttorin sijaisuuksia muun muassa Tapiolan seurakunnassa. Musiikki on keskeistä myös nuorisotyössä Seurakuntanuoret ja musiikki kuuluvat erottamattomasti yhteen. Myös Munkkiniemen seurakunnassa kanttorit ovat tiiviisti mukana nuorisotyössä. – On vaikea kuvitella rippileiriä ilman musiikkia. Omassa työssänikin rippileirit ja nuorisotyö ovat muutenkin keskeisellä sijalla, Senni Valtonen tähdentää. Seurakunnan pitkäaikainen nuorisotyönohjaaja Hetu Saarinen jäi viime vuonna eläkkeelle, minkä jälkeen tehtävää hoiti määräaikaisena Teijo ”Teiska” Junnola. Tällä hetkellä ei ole työntekijää samalla nimikkeellä, mutta Senni Valtonen ja seurakuntapastori Riikka Kuusisalo vastaavat siitä, että nuoret voivat kokoontua mahdollisuuksien mukaan myös talvikautena. – Olemme järjestäneet isoskoulutusja nuorteniltoja sekä yhden leirin koronarajoitusten sallimissa puitteissa. Nuoret ovat omaksuneet hienosti poikkeusajan käytäntöjä, muun muassa kasvomaskien käytön yhteisissä tilanteissa, Kuusisalo sanoo. Ensi kesänä rippikoulut järjestetään normaalisti viime kesän tapaan, mikäli koronatilanne helpottaa. Teksti: Taneli Hassinen Kuva: Sari Arffman Munkkiniemen seurakunnan kanttorina aloittava Hanna-Maria Valve viihtyy Munkkiniemessä muun muassa sen luonnonläheisyyden vuoksi. Australianlabradoodle Penni on usein lenkkikaverina.
• 7 Nro 1 • Viikot 2-3/2021 M unkin S eutu KokoTeatterin kevätkausi 2021 KokoTeatterin ohjelmisto jatkaa upean runsaana sekä monipuolisena myös keväällä 2021. Tammikuussa ilotulitusraketin lailla lavalle räiskähtää Lucy Kirkwoodin läpimurtoteos NSFW, joka saa nyt vihdoin ensiesityksensä suomen kielellä KokoTeatterissa 15.1. Anna Veijalaisen ohjaama NSFW on mukaansatempaava musta komedia skandaalijournalismista, valtapeleistä, kiristyksestä sekä yksityisyydestä mediassa ja sen ulkopuolella. Lavalla taituroivat Sami Saikkonen, Elias Salonen, Sesa Lehto, Katimari Niskala ja Anna Veijalainen. Esitykset 15.1.-15.5.2021. Supersuosittu ja syksyllä loppuunmyytyjä katsomoita kerännyt Helena Kallion Aktivistinäytelmä 3 jatkaa lisäesityksillä maaliskuussa. Uusintaensi-ilta nähdään 5.3. Näytelmä kertoo toisen maailmansodan rikosten, kylmän sodan imperialismin ja ydinvarustelun herättämistä 60-luvun vallankumouksellisista ja aktivisteista. Lavalla valovoimaiset Anni Elif Egecioglu, Tuuli Heinonen ja Anna Veijalainen. Esitykset 5.31.3.2021. Tuoreena uutuutena näemme 26.1. ensi-iltansa saava Nina Viitamäen koreografioima tanssiteos Seinää tuijottavat naiset. Tanssijat Nina Viitamäki ja Satu Rekola lupaavat irrottaa katsojat arjen odotuksista ja kutsuvat kanssaan mielikuvitusmaailmaan. Esitykset 26.-28.1.2021. Odotettu jalkapallonäytelmä Aika meidän tullut on saa ensi-iltansa vihdoin 2.2. Esityksen on ohjannut Ekata Theatren Erika Eva. Epätoivonkin ylittävästä ystävyydestä kertova esitys ottaa vahvasti kantaa turvapaikkapolitiikkaan. Esitykset 2.-10.2.2021. Lain§uojattomat Warm Up -tapahtumaa vietetään 12.–14.2. KokoTeatteri on kutsunut jälleen kylään Teatterikeskuksen jäsenryhmiä juhlistamaan yhdessä vapaiden ammattiteattereiden Lain§uojattomat -festivaalia talvisen Warm Upin merkeissä. Viikonlopun aikana näemme Teatteri Siperian Vähemmän ihminen, Teatteri Vanha Jukon Juko(lan) seitsemän veljestä, Rakastajat-teatterin Everstinnan sekä Teatteri Quo Vadiksen Ai ai ai. Teatteri Quo Vadiksen syyllisyydentuntoa ja siitä riisuutumista käsittelevä seremoniallinen teos Ai ai ai nähdään vielä kolmesti tapahtuman jälkeen 16.-18.2.2021. KokoTeatterin yleisötyötä luotsaava Katimari Niskala nostaa 23.2. lavalle oman liikkeellisen sooloteoksensa Jacques, Bob & Me. Teos esittelee kolme erilaista näkökulmaa liikkeeseen lavalla. Esitys käy läpi Jacques Lecoqin ja Robert Wilsonin liiketekniikoita, sekä asettaa Katimarin oman näkökulman hänen oppi-isiensä rinnalle. Esityksen rinnalle Niskala on luonut workshopin, jossa jaetaan oppeja kyseisistä tekniikoista. Esitykset 23.-26.2.2021. Vierailevina uutuuksina KokoTeatterilla nähdään Jenni Janakan Röyhkeyskoulu: Kuka mun päässä puhuu, joka nähdään 12.3.-20.3. Vierailuna nähdään myös OSIRIS teatterin Naisen Peili 16.-17.3., jossa ammattitaiteilijat valmistavat oman taiteenalansa luomisprosessin kautta muotokuvia yhteiskunnan katveessa elävistä, eri kulttuureissa kasvaneista naisista. Koreografi Ari Numminen tuo lavalle tanssiteoksen Kohti Orlandoa 21.3., joka on viimeistelemätön vaellus maskuliinisuuden ja feminiinisyyden rajapinnoilla, keskeneräinen kehollinen retriitti ja musiikillinen meditaatio, joka kurkottaa uudestisyntymän lohdullisiin mahdollisuuksiin. 7.-18.4. näemme Alpo Aaltokoski Companyn Kuusi kuvaa kuolemasta -tanssiteoksen osat 3-5, jossa luopumisen ja menetyksen teemoja lähestytään iän merkitysten ja sukupolvien yli kantavan muistin näkökulmista. Lavalla upeat Marjo Kuusela, Tuovi Rantanen ja Johanna Ikola. Lassi Alhorinteen Kymmenen kohtausta kirkossa nähdään 20.-21.4. Teos perustuu pappi Kai Sadinmaan tuotantoon sekä elämään. Loiske Ensemblen Vahva ja hellä -teos käsittelee tanssin ja musiikin keinoin vahvuuden, hellyyden, voiman ja haurauden kokemusta läpi elämän ja sen ääripäissä. Esitykset 2.-4.5. Kevään päätteeksi näemme Jouni Bäckströmin teoksen Supermies 25.-28.5., joka on autofiktioesitys ruuhkavuosia elävän taiteilijaisän monista rooleista ja niihin liittyvistä kipuiluista. Ohjelmistossa jatkaa Aktivistinäytelmä 3:n lisäksi useat kestosuosikit. Timo Tuominen valloittaa jälleen Toivechansonkonsertin merkeissä 16.1. ja 27.2. Myös improvisaatioteatteri Vendetta jatkaa kahdella lisäesityksellä Korruptoituneiden mielten jumppa 17.1. ja 7.2. Kirsi Liimataisen Jos minä puhuisin sinulle saa niinikään toivotun lisäesityskauden 2.-21.3.2021. KokoTeatterista KokoTeatteri on helsinkiläinen ammattiteatteri, joka on toiminut vuodesta 1997. Teatterin omassa ohjelmistossa on toisessa äärilaidassa draama ja toisessa nykytanssi. KokoTeatterissa tehdään viihdyttäviä esityksiä, jotka haastavat ajattelemaan. Oman ohjelmiston lisäksi KokoTeatterissa nähdään lukuisia vierailuesityksiä. Elokuussa 2010 KokoTeatterissa käynnistyi Koko Jazz Club, josta on lyhyessä ajassa muodostunut suomalaisen jazzmusiikin päänäyttämö. KokoTeatteri, Hämeentie 3, 00530 Helsinki Upea teos Olympiastadionista KIRJA-ARVOSTELU Olympiastadion on Suomen tunnetuin rakennus – ulkomaillakin. Tämä vuonna 1938 valmistunut rakennus on tarjonnut vuosikymmenten mittaan tuhansia ja taas tuhansia elämyksiä, kokemuksia, hetkiä miljoonille kävijöillensä. Näitä Olympiastadionin hetkiä, tunnelmia, kokemuksia, elämyksiä valottaa erittäin ansiokkaasti itsekin aktiivi Olympiastadionin kävijä, kirjailija Erkki Alaja. Alaja tuntee kohteensa erittäin hyvin, suhtautuu siihen lämpimästi tunteella säilyttäen silti asiallisen tiedon jakamisen kirjan sivuilla. Alajan kirja ”Olympiastadion” (Teos 2020) on uusi, oiva lisä mm. Helge Nygrenin ja Voitto Raatikaisen aiempiin suurta areenaamme käsitteleviin teoksiin. Vanha hanke Alaja tuo sopivassa laajuudessa esille Helsingissä jo yli sata vuotta sitten olleita hankkeita, ajatuksia isosta urheilunäyttämöstä, stadionista. Tukholman vuoden 1912 Olympiakisat toivat suomalaisten mieliin tavoitteen omista kisoista Helsingissä. Jos kerran ruotsalaiset niin kyllähän mekin! Totta hankkeesta tuli 1930-luvulla. Olympiastadion silloisesta Helsingin Stadionista tuli 1952 ja Olympiakisat 1952 saavat kirjassa ansaitsemansa huomion. Kirjan luku ”elämää Olympiastadionilla” kuvaa värikkkään monipuolisesti toiminta-aikaa Olympiastadionilla 1950-luvulta 1990 -luvun alkuun. Näkyviä tapahtumia kentällä hallitsivat yleisurheilu ja jalkapallo. Talvikaudella pikaluisteltiin ja pelattiin jääpalloa kuten varttuneemmat kirjan lukijat muistanevat. Kai Pahlman oli jalkapallon tähti, Voitto Hellsten huudattti täpötäyttä yleisurheilukatsomoa ja Juhani Järvinen kiisi talvella luistimilla jääpalloilija Tauno Timoskaa unohtamatta. Olympiastadion synnytti omat sankarinsa, joista 1971 Juha Väätäisestä tuli ylivertainen. ”Rock and roll” Aivan uuden sykkeen Olympiastadionille toivat rock and roll maailman suuret tähdet 1990-luvulla. Alaja on erittäin perusteellisesti, ansiokkaasti kuvannut musiikkimaailman suurten tähtien vierailuja Olympiastadionilla, Helsingissä. Urheilua moittimatta nämä vierailut tekivät Helsinkiä ja Olympiastadionia enemmän tunnetuksi maailmalla kuin mitkään urheilutapahtumat. Olympiastadion sai konserttien myötä myös aivan uutta kävijäjoukkoa ympäri Suomea ja naapurimaistakin. Vaikka juhlateos ei kerrokaan Olympiastadionin taloudesta ja hallinnosta kuin niukasti, oli konserttien taloudellinen merkitys Olympiastadionille ja koko Helsingille erittäin merkittävä, tulopuoli lasketaan miljoonissa. Erittäin hieno musiikkielämän kuvaus on pitkähkö artikkeli laulaja Cheekin stadionesiintymisistä. Hänhän valloitti täpötäyden Olympiastadionin kahdesti. Erilaisten tähtien lisäksi kirja kuvaa Olympiastadionin arkipäivän toimintaa. Harjoitussaleja, tornia, Urheilumuseota, retkeilymajaa, kahvilatoimintaa, toimistovuokralaisia. Olympiastadionhan on käsittämättömän laaja kokonaisuus, jota Alajan kirja ansiokkaasti yrittää lukijalle valaista. Juhlateos -lahjateos Erkki Alajan kirja on tekstiltään sujuvaa, elävää, helppolukuista. Loistava Pekka Jyrkiäisen kuvitus täydentää kirjaa hienolla tavalla. Kirjaa voi lämpimästi suositella lahjateokseksi kenelle tahansa – näin joulun alla. Odotellaan kun päästään itse areenalle – Olympiastadionille. Ehkä vielä joskus... Pekka Hurme Teatterit kulttuurikummeikseen 2021 syntyneille Helsingissä Helsingin teatterit kutsuvat kaikki vuonna 2021 syntyvät helsinkiläiset vauvat kummilapsikseen. Kulttuurin kummilapsissa helsinkiläisillä lapsilla on kummina taidetai kulttuuritoimija, jonka kautta lapsi ja hänen perheensä saa henkilökohtaisen kosketuksen kulttuuriin ja taiteeseen. Kummius jatkuu siihen saakka, kunnes lapsi aloittaa koulun. Vuonna 2021 syntyvien lasten kummeina toimivat Helsingin Kaupunginteatteri, Nukketeatteri Sampo, Suomen Kansallisteatteri, Svenska Teatern, Teatteri ILMI Ö. ja Q-teatteri. Jokainen vuoden 2021 Kulttuurin kummilapsi voi osallistua vuosittain kahteen teatteritapahtumaan. Ne ovat tunnelmallisia ja kiireettömiä taidetuokioita lapsille ja heidän lähiaikuisilleen. Tapahtumat suunnitellaan lapsen ikä huomioiden ja ne soveltuvat kaikille perheille kielitaidosta ja kulttuuritaustasta riippumatta. Tapahtumat ovat maksuttomia ja niitä järjestetään teattereiden lisäksi eri puolilla Helsinkiä leikkipuistoissa, Annantalossa, Caisassa, Kanneltalossa, Malmitalossa, Stoassa ja Vuotalossa. Lapsen syntymävuosi määrää kulttuurikummin, mutta toimintaan voi ilmoittautua mukaan myös myöhemmin, aina lapsen kouluikään saakka. Vuonna 2020 syntyneiden lasten kummi, Helsingin kaupunginorkesteri, kutsuu ensi syksynä omat kummilapsensa Musiikkitalossa pidettäviin konsertteihin. Vuonna 2020 kulttuurikeskuksissa järjestetyt kaupunginorkesterin konsertit olivat erittäin suosittuja. Kulttuurin kummilapset -palvelua hallinnoi Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Hanke edistää perheiden hyvinvointia ja kaupunkilaisten kulttuurista yhdenvertaisuutta. Samalla toiminta lisää Helsingissä toimivien taideja kulttuurilaitosten saavutettavuutta. Palvelun mahdollistaa Jane ja Aatos Erkon säätiön tuki. Anna Veijalaisen ohjaama NSFW on mukaansatempaava musta komedia skandaalijournalismista, valtapeleistä, kiristyksestä sekä yksityisyydestä mediassa ja sen ulkopuolella. Lavalla taituroivat Sami Saikkonen, Elias Salonen, Sesa Lehto, Katimari Niskala ja Anna Veijalainen. Kulttuurin kummilapsissa helsinkiläisillä lapsilla on kummina taidetai kulttuuritoimija, jonka kautta lapsi ja hänen perheensä saa henkilökohtaisen kosketuksen kulttuuriin ja taiteeseen.
• 8 Viikot 2-3/2021 • Nro 1 M unkin S eutu Kaisantunnelin rakentaminen vaikuttaa liikkumiseen Rakennustyöt päärautatieaseman laiturialueella alkoivat tammikuussa Tunnelin päät tulevat olemaan Töölönlahdenkadulla ja Kaisaniemenpuiston lounaiskulmassa. Tunneli rakennetaan nykyisen jalankulkutunnelin pohjoispuolelle. Tunneleilla on yhteinen sisäänkäynti itäpäässä. Muutoksia kulkemiseen laitureille 1 ja 2 sekä 17-19 Laitureiden 1 ja 2 alku on jo rajattu tunnelin itäpään työmaa-alueeksi. Matkustajat kiertävät laitureille 1 ja 2 laituria 3 pitkin. Ensimmäiset työvaiheet itäpäässä liittyvät laiturien purkuun, maanpoistoon ja kaapeleiden siirtoon. Kaisantunnelin länsipäässä työmaajärjestelyjen vaikutukset liikkumiseen ovat suuremmat. Junien pysähtymispaikka muuttuu raiteilla 18 ja 19 • Sunnuntaista 3.1. klo 9.15 eteenpäin junat pysähtyvät lähes 100 metriä kauempana asemasta raiteilla 18 ja 19. Tämän seurauksena matkustajien kävelymatkat näillä laitureilla pitenevät. Aitaamisen vaihe 1 länsipäässä • Työmaan aitaaminen alkoi 4.1. • Aita rakennetaan Töölönlahdenkadun ja laiturin 19 välille. Kulku laiturille 19 on rappusia pitkin Töölönlahdenkatu 3:n kulmalta. Laituria 19 pitkin pääsee vielä tässä vaiheessa kulkemaan asemalle. • 4.1. lähtien esteetön kulku Töölönlahdenkadulta laitureille ja asemalle on kiertämällä Töölönlahdenkatu 5 -kiinteistön ympäri Elielinaukiolle. Aitaamisen vaihe 2 länsipäässä • Tammikuun aikana työmaa-aluetta laajennetaan. Laiturin 19 aseman puoleinen pää jää oheisen kuvan mukaisesti kokonaan työmaa-aidan sisälle ja aita rakennetaan laitureille 17-18. • Jalankulkijoille rakennetaan tammikuun loppupuolella reitti raiteiden 18 ja 19 yli. Kävelyreitit ovat silloin oheisen kuvan mukaiset. Kuvassa on esitetty kulku laitureille 17-19 tammikuun lopulla. Työmaa-aidat ja opasteet ohjaavat matkustajia. Urakoitsija päivittää ajankohtaista tietoa järjestelyistä hankkeen Facebook-sivulle ja verkkosivulle. Ensimmäisinä työvaiheina länsipäässä tehdään puskimien siirrot raiteilla 18 ja 19. Aitaamisen jälkeen työmaalla alkaa maanpoisto. Tämän jälkeen edetään louhinnan työvaiheisiin alkuvuoden aikana. Kaisantunneli helpottaa pyöräliikennettä Kaisantunneli tuo pyöräilijöille nopean yhteyden aseman ali. Se helpottaa itä-länsi-suuntaista pyöräliikennettä huomattavasti, sillä baanalta on suora yhteys tunneliin ja Kaisaniemenpuistoon. Myös jalankulkuyhteydet paranevat ja Kaivokadulla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä vähenee. Kaisantunneli on noin 220 metriä pitkä, noin 8 metriä leveä ja 3 metriä korkea. Pyöräkaista on 4 metriä leveä ja jalankulkukaista 3,5 metriä leveä. Kaistat erotetaan toisistaan reunakivillä. Tunnelin yhteyteen tulee HKL:n omistama pyöräkeskus ja pyöräpysäköinti noin 1500 polkupyörälle. Tunnelin arvioidaan olevan kävelijöiden ja pyöräilijöiden käytössä maaliskuussa 2023. Uudet luontoja karttaopasteet innostavat liikkumaan Vanhankaupunginlahdella Opasteet kartalla. Kartta: Tuomas Lahti Lahopuun elämää -luonto-opaste Majavakallion juurella. Kuva: Tuomas Lahti Uusittu karttaopaste Purolahden risteyksessä. Kuva: Tuomas Lahti. Helsingin sydämessä sijaitseva Vanhankaupunginlahti on suositumpi luontokohde kuin koskaan. Lammassaaren esteettömällä lankkupolulla kulkee keskimäärin 570 ihmistä joka päivä, ja vuoden 2020 kävijämäärät yltävät noin 200 000 vierailuun. Vanhankaupunginlahdella on 14 lintujenkatselupaikkaa: lintutorneja, lintulavoja ja piilokoju. Alueen opastukseen on nyt saatu kaivattu päivitys. Vanhankaupunginlahtea ympäröiville sisääntuloreiteille on asennettu kahdeksan uutta kartallista alueopastetta. Uusien karttaopasteiden myötä aluetta ja sen monipuolisia retkeilymahdollisuuksia on helpompi hahmottaa. Kivinokkaan on sijoitettu myös kaksi pienempää karttaopastaulua, jotka selkiyttävät luonnonsuojelualueen rajoja vesillä liikkuville. Karttaopasteiden lisäksi Vanhankaupunginlahdelle on pystytetty neljätoista uutta luonto-opastaulua. Opastaulut tuovat luontotietoa näkyväksi ja innostavat luonnon havainnointiin esittelemällä alueen lajistoa ja erityispiirteitä. Opastaulujen laatimiseen (tekstit ja valokuvat) ovat osallistuneet ympäristöpalveluiden luontoasiantuntijat ja alueella pitTehostettua talvihoitoa kävelyja pyöräteille Harjasuolattu kävelyja pyörätie Vuosaaressa 4.1.2021. Kuva: Helsingin kaupunki / Sari Korolainen. Helsingin kaupunki hoitaa pyöräliikenteen tärkeimpiä reittejä tehostetusti talviaikaan. Pyörätien vieressä kulkeva kävelytie hoidetaan myös yhtä hyvin, jos se vain on mahdollista. Tänä talvikautena tehokas talvihoito alkaa neljällä uudella reitillä. Uusia osuuksia ovat Teollisuuskatu sekä reitit Oulunkylästä Malmille, Töölöstä Pikku-Huopalahteen sekä Itäkeskuksesta Vuosaaren satamaan. Käytännössä suurimmalla osalla reittejä tehostettu talvihoito tarkoittaa harjasuolausta. Lumen aurauksen sijaan lumi poistetaan harjaamalla. Liukkaudentorjunta hoituu suolauksen avulla sepelin sijaan. Tällä hetkellä tehostetussa talvikunnossapidossa on kaikkiaan noin 65 kilometriä kävelyja pyörätietä. Reittien pituus kasvoi noin 20 kilometriä tänä talvena. Esimerkkejä tehostetussa talvihoidossa olevien kävelyteiden hoidosta: • Kävelytie harjasuolataan, jos se kulkee samassa tasossa pyöräväylän vieressä (esimerkiksi Sörnäisten rantatie ja Teollisuuskatu). • Töölönlahden länsipuolella kävelytie hoidetaan auraamalla ja hiekoitussepelillä tehostetusti, pyöräväylä harjasuolataan. • Useilla reiteillä on yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie (ns. kevyen liikenteen väylä), jotka hoidetaan samalla kertaa harjasuolaamalla. Kaupunki huolehtii pyöräteiden talvikunnossapidosta sekä esikaupungeissa että keskustassa. Jalkakäytävien talvikunnossapidon vastuu sen sijaan vaihtelee. Kantakaupungissa ne ovat kiinteistön vastuulla ja muualla kaupungin hoidossa. Jos jalkakäytävä on kiinteistön vastuulla, kiinteistö vastaa sen hoidosta myös siinä tapaukses
• 9 Nro 1 • Viikot 2-3/2021 M unkin S eutu Uudet luontoja karttaopasteet innostavat liikkumaan Vanhankaupunginlahdella Temppeliaukion kirkko avoinna alkuvuonna arkisin ja lauantaisin Pieniä nisäkkäitä -luonto-opaste Rajakallion lähellä. Kuva: Tuomas Lahti Uusittu karttaopaste Purolahden risteyksessä. Kuva: Tuomas Lahti. Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailijoille maaliskuun loppuun asti arkisin ja lauantaisin. Kuva: Töölön seurakunnan kuvapankki / Juha Martinmaa Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailijoille arkisin ja lauantaisin loppiaisesta maaliskuun loppuun. Helsingin Etu-Töölössä sijaitseva Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailijoille loppiaisesta alkaen arkisin ja lauantaisin. Uudet aukioloajat astuvat voimaan viikolla yksi ja ovat voimassa maaliskuun 2021 loppuun asti. – Sunnuntait varaamme jatkossa messuja ja kirkollisia toimituksia varten, Töölön seurakunnan kirkkoherra Hannu Ronimus sanoo. Töölön seurakunta arvioi uudelleen maaliskuussa kirkon aukioloajat vierailijamäärän ja koronapandemiatilanteen perusteella. Joulunajan Temppeliaukion kirkko on avoinna päivittäin ja kirkon tarkat aukiolokellonajat löytyvät Temppeliaukion kirkon kotisivuilta temppeliaukionkirkko.fi. Temppeliaukion kirkko on yksi Suomen suosituimmista nähtävyyskohteista, Suomen suosituin sisänähtävyyskohde ja Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia arkkitehtuurikohteita. Vuonna 2019 Temppeliaukion kirkossa vieraili yli 938 000 kävijää. Kantakaupungin kaksisuuntaisia pyöräteitä yksisuuntaisiksi Pyörätie Aleksis Kiven kadulla. Kuva: Jyrki Oinaanoja, Ramboll Finland Oy. Helsingin kaupunki valmistelee suunnitelmia, joissa nykyisiä kaksisuuntaisia pyöräteitä muutetaan yksisuuntaisiksi. Tavoitteena on laajentaa kantakaupungin pyöräliikenteen yksisuuntaista verkkoa, parantaa kaikkien kulkumuotojen turvallisuutta ja selkeyttää liikennejärjestelyitä. Suunnitelmia voi kommentoida Kerro kantasi -verkkopalvelussa 3. tammikuuta 2021 saakka. Suunnitelmia on laadittu Aleksis Kiven kadulle, Ratapihantielle, Savonkadulle, Nordenskiöldinkadulle, Viipurinkadulle, Kotkankadulle, Helsinginkadulle ja Stenbäckinkadulle. Suunnitelmien myötä kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkon mukaisia katuosuuksia rakennetaan yhteensä 3,8 kilometriä. Suunnittelun lähtökohtana on ollut hyödyntää pääosin nykyisiä katurakenteita risteyksien välisillä osuuksilla. Risteyksissä muutokset ovat merkittävämpiä, koska entinen kaksisuuntainen suunnittelutapa ei sovellu suoraan yksisuuntaiselle pyöräliikenteelle. Pyörätiet ja -kaistat osoitetaan lähtökohtaisesti punaisella värillä. Suunnitelmia voi kommentoida Kerro kantasi -verkkopalvelussa 3. tammikuuta 2021 saakka osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/ Pyöräliikenteen tavoiteverkko Pyöräliikenteen tavoiteverkkoon pyöräliikenteen verkon yleissuunnitelma, jossa määritellään pyöräliikenteen tavoitteelliset yhteydet ja järjestelyperiaatteet. Tavoiteverkko perustuu katujen varsilla suurelta osin yksisuuntaisiin pyöräteihin. Rakentamista edistetään tulevina vuosina useissa kohteissa saman aikaisesti kantakaupungin alueella. kään liikkuneet luontokonkarit: Eero Haapanen, Tomi Muukkonen ja Sami Kiema. Opastaulujen piirroskuvituksista vastaavat Jari Kostet, Olga Veselovskaya ja Vappu Ormio. Vanhankaupunginlahdella tapahtuu myös vuonna 2021 – Suomen luonnon monimuotoisuutta turvaavan Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksen turvin alueella jatketaan luonnonhoitotöitä, asennetaan vesija lokkilinnuille pesimälauttoja sekä rakennetaan uusia luonnontarkkailurakenteita, kertoo ympäristötarkastaja Tuomas Lahti. Vanhankaupunginlahteen voi tutustua myös verkkosivulla citynature.eu. Sivusto toimii kätevänä mobiilioppaana, joka johdattaa yhteentoista muuhunkin helsinkiläiseen luontokohteeseen. Uusien luonto-opasteiden paikat tullaan päivittämään mobiilioppaan kartalle. Vanhankaupunginlahden luontoelämysten lisäksi vinkkejä Helsingin luonnossa liikkumiseen ja retkikohteisiin voi napata pdf-muodossa julkaistusta Lumoava Helsinki –200 luontoelämystä -kirjasta. Tehostettua talvihoitoa kävelyja pyöräteille Harjasuolattu kävelyja pyörätie Vuosaaressa 4.1.2021. Kuva: Helsingin kaupunki / Sari Korolainen. sa, että vieressä kulkee kaupungin harjasuolattu pyörätie. Tehostettu talvihoito laajenee neljälle uudelle reitille Tänä talvena tehostettu talvihoito laajenee neljälle uudelle reitille. Harjasuolausta tehdään nyt Teollisuuskadulla sekä Itäkeskuksen ja Vuosaaren sataman välillä. Töölön ja Pikku Huopalahden sekä Oulunkylän ja Malmin välisiä reittejä hoidetaan tehostetulla aurauksella. Minne voin antaa palautetta? Palaute talvikunnossapidosta lähetetään aina ensisijaisesti palautejärjestelmän hel.fi/palaute kautta. Näin palaute ohjautuu parhaiten kyseisen alueen urakoitsijan työnjohdolle, sen käsittelyä seurataan ja tieto tilastoituu.
• 10 Viikot 2-3/2021 • Nro 1 M unkin S eutu KULTTUURI Pääkaupunkiseudun koronatyöryhmä jatkoi loppiaisen alla kirjastojen, museoiden ja kulttuuritilaisuuksien karanteenia. Kulttuuri on nyt verkossa, jonne monet laitokset ja ryhmät ovat tehneet digiloikan. Yksinäisenä saarekkeena ovat pienet, yksityiset galleriat, joilla ei ole varaa pitää vuokratiloja tyhjinä. Show must go on. Älä elämää pelkää Esko Salminen, suomalaisen näyttämötaiteen grand old man, tulkitsi koskettavasti lempirunojaan ainutlaatuisessa taiteilijaillassa 80-vuotispäivänsä yhteydessä. Esko Salminen esittää aina väkevästi eläytyen, niin nytkin. Lavakarismaa ja suuria tunteita tarjottiin sylin täydeltä. Harva taiteilija ottaa yleisönsä yksinään Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Mukana oli kooste kotimaista klassista runoutta ja maailmanluokan säkeitä. Esimerkkeinä Kaarlo Sarkia, Katri Vala, Claes Andersson, Aale Tynni, Eino Leino. Ulkomaisista kuultiin runot mm. William Shakespearen ”Myrskystä” Prosperon loppumonologi, Frederico Lorcan ”Uskoton aviovaimo” tai Tennessee Williamsin ”Lasinen eläintarha”, Tomin monologi. Ikimuistettavia rooleja Esko Salmisella on ollut runsaasti teatterissa, elokuvissa ja televisiossa. Edelleenkin sopiva määrä tuntuu pitävän hänet vauhdissa. Suuret aplodit! Yleisö eli mukana ja koki harvinaisen upean runoillan. Koko kansa sai muutamia näytteitä itsenäisyyspäivän juhlassa Presidentinlinnassa, jossa hän lausui näitä samoja toisen ikonin Seela Sellan kanssa. Kaarlo Sarkian ”Älä elämää pelkää” ensimmäinen säkeistö kuuluu: – Älä elämää pelkää, / älä sen kauneutta kiellä. / Suo sen tupaasi tulla / tai jos liettä ei sulla, / sitä vastaan käy tiellä, / älä käännä sille selkää. / Älä haudoille elämää lymyyn kulje: / Ei kuolema sinulta oveaan sulje. Runovideot pyörivät runokinossa Runoilija Riika Helle-Kotka sekä videoja valokuvaaja Sanna Telkki-Kova pyörittävät virtuaalista ”Runokinoa” ylläpitämässään PoetryFotogenic Teamissä Facebookissa ja Instagrammissa. Sieltä löytyy Helle-Kotkan maaginen runo ”Loitsu” Telkki-Kovan salaperäisen intensiivisellä videolla. Viime kesänä perustettu Runokino julkaisee kuukausittain eri tekijöiden videoita. Nyt se järjestää live-näytöksen 13.2.2021 Kera-kollektiivin kanssa pop up -teatterissa Keran Halleilla Espoossa. Valkokankaalla nähdään syksyn aikana Runokinossa julkaistuja videoita eri tekijöiltä. Samalla kaksi runovideota, Runosvengin ja Jussi Kiovan, saavat ensi-iltansa. Tapahtumaan ilmoittaudutaan Runokinon sivujen kautta Facebookissa, koska vain rajoitettu määrä pääsee yleisöksi koronarajoitusten takia. Runoilija luki runonsa suomeksi, teksti näkyy englanniksi hämyisenä kauniina kuvavirtana: – LOITSU Taivaannaula rautakynsi / sulalla sui virukset pois. / Polta pelko karrelle, tulilintusemme. / Nouse taivaan hissikuiluun, / kokko tarkkanäköinen. / Tuo viesti kaukaa sanansaattajamme, / virvatulista toivomme. / Iske tulta taivaannaula, / iske kynsilläsi kiveen, / sinkoa kipinästä liekki. / Anna liekkiaallokon huuhtoa / epäilyksen yskös. / Anna toivolle siipiä / kannatteleva ilmavirta, / tuulitunneli huomiseen. ”Sisko voisin kanssasi laulaa” Monipuolisen laulaja-lauluntekijä Eeppi Ursinin ”Love Boat” -livestriimi -konserttisarja alkoi huhtikuussa 2020, kun vallitseva tilanne tyhjensi kalenterin. – Siitä on tullut mulle todella tärkeä väylä olla yhteydessä faneihin ja pitää yllä omaa työkuntoa. Tuntuu, että tämä on tärkeää työtä juuri nyt. Hän on pitänyt yli 30 konserttia Facebookja Instagram-sivuillaan, jossa ne kuulee milloin vain. Uudenvuoden konsertti oli erityisen täysipainoinen ja kesti toista tuntia. Laulaja jutusteli mukavasti. Vahvan tulkinnan saimme Ursinin omasta sävellyksestä ja sanoituksesta ”Uneksin”. – Uneksin siitä kuinka antaisimme enemmän / kertoisimme toisillemme uudestaan / kulkisimme vierellä (…) Uneksin että sisko voisin kanssasi laulaa / Uneksin että sisko voisin kanssasi huutaa / Uneksin vielä täällä miehetkin saa itkeä / ilman että uutisissa kerrotaan / murtumatta täytyis jaksaa enemmän / (…) Maailma kanssas laulaa sun kanssas uneksii / Maailma kanssas laulaa sun unelmiisi vastaa / Sisko voisin kanssasi laulaa Uusi single ”Central Park” julkaistiin marraskuun alussa. Se Risto Kolanen Joulukuun kulttuurikierros Kansallisteatterissa 80v-juhlarunoja esittänyt Esko Salminen sai kesällä 2017 Helsingin Kulttuuripalkinnon. Kuvassa ympärillä muut palkitut, Ninni Perko (vas.), Sade Kamppila ja Sonya Lindfors. Kuva: Helsinki Kulttuuri. Sanna Telkki-Kovan ja Riika Helle-Kotkan PoetryFotogenic Team ylläpitää Runokinoa Facebookissa. Loitsu-video kuvassa. Kuva: Sanna Telkki-Kova. Eeppi Ursin piti yli 30 Love Boat-striimikonserttia 2020. Laulaja-lauluntekijä esitti toista tuntia kestäneen uudenvuoden konsertin. Kuva: Eeppi Ursin. Tanja Illukka (vas.) ja Ismo-Pekka Heikinheimo esittävät upean tarinallisen tanssin tangoystävyydestä, suurista tunteista ja yhteisistä hetkistä. Taustalla TangoNyky-illan kapellimestari Mikko Helenius Musiikkitalossa. Kuva: Martin Heslop. Tanssiteatteri Sivuun Ensemblen Kylmäketjun hienossa promokuvassa kolme eri-ikäistä naista on päällekkäin Ninni Perkon kasvojen läpi. Kuva: Tanja Ahola. Tanssin talon Tapahtumatorin valotaidekilpailuun tuli 1.12.2020 mennessä yhteensä 25 korkeatasoista teosehdotusta. Kisan voitti Eetu Huhtala. Havainnekuvassa on Tanssin talon tapahtumatori. Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy.
• 11 Nro 1 • Viikot 2-3/2021 M unkin S eutu on popbiisi, joka kertoo lähtemisestä, onnellisesta irrottautumisesta ja uuden aloittamisesta. New Yorkin hektisen suurkaupungin menon keskellä Central Park tuntuu hänestä siellä käydessä ihanalta levähdyspaikalta: – Se on kuin kaupungin keuhkot. Vuoden 2020 alussa muutin New Yorkiin pitkällisen pohdinnan ja prosessin tuloksena. Tarkoitus oli, että teen töitä sekä New Yorkissa, että Suomessa. Tangoystäväin kutsui tanssiin ”TangoNyky Duettoilta” Musiikkitalon Black Boxissa on jo tasokkaaksi vakiintunut nykytanssin monipuolisuutta esittelevä tapahtuma. Minna Tuovinen ja Martin Heslop ovat taiteelliset johtajat, jotka kutsuvat neljä tanssija-koreografia luomaan tangon inspiroima duetto heidän valitsemansa parin kanssa. – Improtango on kehittämämme ja jalostamamme tanssikieli, viitekehys nykyaikaisempaan sosiaaliseen tanssiin, jossa luovuus ja aito kommunikaatio ovat sen ytimessä, he sanovat. Itse pari vastasi ”Kun ainoa valo on harmaa” -duetosta. TangoNyky huippuduettoilta tarjosi uudenlaisia ja omaperäisiä tulkintoja tangosta. Kokonainen tangokokemus, jonka loivat eturivin tanssitaiteilijoitamme taidevastaavaparin lisäksi: Katja Koukkula & Jussi Väänänen ”Ehdotuksia g-mollissa”, Mia Jaatinen & Minna Karttunen ”Game Changer vol.1” ja Minttu Pietilä & Miro Puranen ”Yksi toiseen”. Viisi upeaa ja omaperäistä duettotanssia huipentui viimeiseen esitykseen Ismo-Pekka Heikinheimon & Tanja Illukkan ”Tangoystäväin”. Se on tarinallinen tanssi tangoystävyydestä, suurista tunteista ja yhteisistä hetkistä. Musiikki hurmaa: ”Sä oot mun tangoystäväin”, ”Odotin pitkän illan” ja ”Soittakaa lujempaa”. Musiikista vastasivat varsin innoittunut kokoonpano: Mikko Helenius bandoneon, piano ja laulu, Anni Elif Egeciouglu laulu, sello ja lyömäsoittimet, Sara Puljula kontrabasso ja lyömäsoittimet ja Soul Strings -jousiorkesteri. Ohjelma päättyi tanssijoiden johdattamana yhteiseen tanssituokioon yleisön ja orkesterin kanssa. Sukupolvien unenomaista tanssia – myötätuntoa elämälle Sivuun Ensemblen ”Kylmäketju” on osa Havahtumisia -nimistä kokonaisuutta, tanssielokuva ylisukupolvisesta hiljaisuudesta ja vaikenemisesta. Esitys alkaa pakastimen avaamisella metsässä. Kylmyydestä nousee vanha nainen, joka yhtyy tanssiin. Nuorempi nainen tulee ja seuraa lankaa, joka on sidottu puiden ympärille ja välille. Sinisiin pukeutuneet naiset seisovat keskellä metsää, jossa kätkevät elämää ja tunnetta sisäänsä. Liikekieli on tanssia puiden keskellä. Juha Ilmari Laineen kanssa esityksen käsikirjoittanut ja ohjannut Ninni Perko sanoo, että hyvien ja huonojen kokemusten ohella sukupolvien ketjussa siirtyy eteenpäin paljon voimaa. Yli 30 esiintyjää ovat 25-90-vuotiaita naisia. Elokuvan liikekieli muodostuu ekspressiivisestä tanssista ja fyysisen teatterin tekniikoista. Estetiikaltaan absurdi maailma juontaa kuvastonsa unien symboliikasta. Esitys on täynnä unenomaisuutta, ja sitä kantaa näkyvästi kolme naissukupolvea: teoskoreografi itse, mittavan uran tehnyt tanssitaiteen akateemikko ja koreografi Marjo Kuusela sekä nuorinta sukupolvea edustava Krista-Julia Arppo. Perko nostaa esiin, miten yleinen selviytymiskeino kylmyys on. Pinnan alla on aina hauras ihminen sukupolvesta toiseen. Kuusela on tarinassa myös suttuisessa huoneessa, on ahdistavaa ja päästään pinnan alle. Tilanteet, pakastinarkku, metsä ja suljettu huone ovat palapelin osia. Lopuksi kolme eri-ikäistä naista istuu vierekkäin tuoleilla, he kallistuvat sivuun, ja luovat katseita, joissa arvioivat toisia; olemme olemassa juuri tällaisina. Lopuksi on nuoren naisen villiä tanssia, tukka vapaana, josta muut ottavat mallia: kieltä pyörittävää naurua ja iloa. Nuori nainen elehtii sormen suun eteen: ”Shyy”. Ei olekaan kylmyyttä – on myötätuntoa elämälle. Ajatus teoksesta syntyi, kun THL:n köyhyystutkija Anna-Maria Isola ja tanssija-koreografi Perko kiinnostuivat yhdessä pohtimaan osallisuutta ja osattomuuden periytyvyyttä, naisten juuria. Voimallinen elokuva on osa Juuret-tutkimusta, jolla yritetään löytää keinoja ylisukupolvisen osattomuuden vähentämiseksi. Kantaesitys oli Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla 28.11.2020. Ja se oli nähtävillä vapaasti kuukautta myöhemmin verkossa. Tanssin talon tapahtumatorille valotaideteos Kiinteistö Oy Kaapelitalo, Tanssin talo ry ja Suomen valotaiteen seura FLASH kutsuivat suomalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia taiteilijoita ottamaan osaa kiinteän valotaideteoksen toteuttamiseksi Kaapelitehtaan yhteyteen rakennettavan Tanssin talon aulana ja lämpiönä toimivalle Tapahtumatorille. Kilpailuun saapui 25 korkeatasoista teosehdotusta. Tulos julkistettiin 21,12,2020. Voittajaksi valittiin Eetu Huhtalan ajaton ja muunneltava ehdotus ”Toinen”. Valotaidekilpailun tulokset julkistettiin 21.12.2020 järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Kasper Muttosen teosehdotus ”Taivaan tanssi – Sininen hetki” sijoittui kilpailussa toiselle sijalle. Kolmas palkinto myönnettiin Tuomas Honkasen ja Ilmari Pesosen teosehdotukselle ”Pinta”. Kiinteistö Oy Kaapelitalo aloittaa alkuvuodesta 2021 Eetu Huhtalan kanssa keskustelut voittaneen ehdotuksen toteuttamisesta. Turandot surmauttaa kosijansa tulevaisuuden Kiinassa Opera BOXin ”Turandot” vei ikuisen tarinan tulevaisuuden Kiinaan Aleksanterin teatterissa. Keisarillisen Kiinan fantastinen kuvasto on meille tuttu, mutta minkä näköinen on tulevaisuuden Kiina? Ooppera on Giacomo Puccinin klassikko, joka siirtyi aistiemme kohteeksi eräänlaiseksi tieteiskertomukseksi. – Turandotin tarinassa valtiokoneiston armottomuus verhoutuu sadun ja fantasian vyyhtiin, kansakunnan säilyminen on tärkeämpää kuin prinsessan rakkaus. Yksittäinen ihminen murskautuu tekoälyn ja teknologisen koneiston alle, mutta voittaako rakkaus kuitenkin kaiken? pohtii ohjaaja Ville Saukkonen teemoja. Turandot on intohimoinen, yltäkylläinen ja jännittävä oopperafantasia. Puccinin musiikillinen ilotulitus, jonka kruunaa maailman tunnetuin aaria, ”Nessun dorma”. Opera BOXin Turandot ei riisu oopperalta sen satumaisuutta modernisoinnilla, vaan näyttää sen ajankohtaisuuden virtuaalitodellisuuden ja tekoälyn maailmassa. Saukkonen on paitsi hyvin tuottelias ohjaaja myös tunne klassikoiden siirtämisestä uudempaan aikaan. Tässäkin hän onnistuu erittäin kauniilla visuaalisuudella ja musiikilla, jonka Jonas Rannila johti näkemässäni esityksessä. Sinfonietta Ariadne soitti tavallista pienemmällä kokoonpanolla. Prinssi Calafina debytoinut italialaistenori Giuseppe Varano esitti huippuosaamistaan. Nessun dorma -aariassa teatteriyleisö haltioitui hurmioon asti laulajan ylä-äänissä. Annami Hylkilä loisti Liún kuolinkohtauksessa traagisuuteen asti. Ensi-ilta oli alkusyksyllä ja lisänäytösten piti seurata tammikuulla. Ne siirtyvät koronan takia eteenpäin, mutta varmaan palaavat suosion takia. Joulurauhaa sisätiloissa ja verkossa Kallion Kulttuuriverkosto julisti joulurauhan taas Kallioon yhteistyössä KokoTeatterin, Kallion kirjaston ja Stadin Slangin kanssa. Aiemmin se on julistettu Karhupuistossa. Joulun alla saimme nauttia julistuksen suorana verkkolähetyksenä KokoTeatterista. Alkusanat lausui sen johtaja Anna Veijalainen. Perinteisen joulurauhanjulistustekstin esittivät Veijalaisen lisäksi teatterin kevätesiintyjät Sami Saikkonen, Sesa Lehto ja Elias Salonen. Heidät nähdään ensi-iltaan tulevassa Lucy Kirkwoodin mustassa komediassa NSFW. Kallion joulurauhan julistus, jonka Johanna Sauramäki teki 2015, kehottaa ihmisiä Suur-Kallion alueella ”niin sanoissa kuin töissäkin toteutuisi ensimmäinen ja suurin joulutervehdys sellaisena kuin kukin sen sydämessään tuntee. Toteutuisi kunnioitus kanssaihmisiä kohtaan sekä lähimmäisenrakkaus”. Joulurauhanjulistustekstin slanginnoksesta vastasi jälleen Stadin Slangi ry, tällä kertaa lukijanaan Esko Vepsä. Klassiset joululaulut ”Fogeli jouluaamuna” ja ”Oi jouluyö” lauloi Pentti Forssell, säestäjänään Martti Franck. Karhupuistossa olimme usein säiden armoilla ja akustisilla välineillä, mutta silti joulutunnelmassa. KokoTeatterissa esiintyjät olivat siistissä sisätilassa. Laulut kuuluivat paremmin, puheiden äänentoistossa oli petraamista. Lasershow uudenvuoden kohokohta Töölössä Perinteisen yleisötapahtuman sijaan vuodenvaihtumisen juhlatunnelmaan johdattavaa ohjelmaa sai kokea Helsinki-kanavan ja Ylen välityksellä. Kaupungintalon juhlasali muuttui uudenvuoden show’n näyttämöksi, kun ikonisimmat elektronisen musiikin hitit kohtaavat sinfoniaorkesterin voiman ”Classical Trancelations” –konsertissa. Helsingin kaupunginorkesteria johti Eero Lehtimäki, ja lavalla oli kamarikuoro Ahjo Ensemble nimekkäiden solistien tukena. Ohjelman piti olla kaikenikäisille, mutta se oli enemmän nuorille, jotka tuskin olivat television äärellä. Vuoden 2020 viimeisten auringonsäteiden painuessa mailleen Helsingin taivaalle syttyivät lasersäteet, jotka morsettivat merkkisarjaa ”2020–2021” kaikkiin ilmansuuntiin Olympiastadionin tornista. LUX-tapahtumien kuraattori Ilkka Paloniemen suunnittelema radiolaserteos ”Ajan lennätin” oli koettavissa 8 tunnin ajan auringonlaskusta aina seuraavaan aamuun saakka. Paha poika sai kasvomaskin Jätkäsaareen ”Bad Bad Boy” on kuvanveistäjä Tommi Toijan tekemä vaaleanpunainen betoniveistos, joka esittää alastonta, virtsaavaa poikaa. Teos on kahdeksan ja puoli metriä korkea ja se painaa seitsemän ja puoli tonnia. Veistoksen vedenkierto on lämmitetty, joten poika voi virtsata myös pakkasella. Teräsrungon päälle ruiskubetonilla tehty veistos tehtiin Ruotsissa. Esikuva on tietenkin ”Manneken Pis” Brysselissä. Teos tilattiin alun perin Örebrossa Ruotsissa järjestettyyn julkisen taiteen Open Art -tapahtumaan kesäksi 2013. Elokuussa 2014 se asennettiin Kauppatorille Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmassa. Siitä tuli yksi Helsingin kuvatuimpia kohteita. Helmikuussa 2015 teos sijoitettiin Jätkäsaareen Verkkokauppa.comin edessä olevalle Tyynenmerenaukiolle. Toijan viimeaikainen työ keskittyy arkkityyppiseen hahmoon, jonka hän on nimittänyt ”pieneksi kaveriksi”. ”Ukkeli” toteutetaan usein suuressa mittakaavassa. Helläsydämisen hahmon tunteet ovat kuin avoin kirja. Jouluksi Ukkeli sai koronasuojan ajan mukaan. Teksti: Risto Kolanen Italialaistenori Giuseppe Varano lauloi hienosti Opera Boxin Turandot-oopperassa Calafin roolin. Satu-Kristina Vesa oli Turandot Aleksanterin teatterissa. Kuva: Markku Pihlaja. KokoTeatterin esiintyjät Sesa Lehto (vas.), Sami Saikkonen ja Elias Salonen esittivät Johanna Sauramäen kirjoittaman Kallion joulurauhajulistuksen striimausta varten. Kuva: Heidi Bergström. Kuvanveistäjä Tommi Toijan vaaleanpunainen betoniveistos Bad Bad Boy Jätkäsaaressa on suojeltu kasvomaskilla. Kuva: Raimo Granberg.
• 12 Viikot 2-3/2021 • Nro 1 M unkin S eutu Veli-Matti Hynninen Pohjoisen valo ei teeskentele Uuden vuoden alkaessa käännämme kasvot kohti kulttuurin valoa. Kulttuuri tekee maailmasta kauniin. Myytti pohjoisesta valosta on olemukseltaan tätä valoa. Se ei ole sidottu vuodenaikoihin, ei mielialoihin, ei kaupallisiin keinovaloihin, ei edes luonnon liikkeisiin, koska se nousee vaikuttavuuksien omasta kulttuurista. Sanotaan, että italialainen kirjailija Curzio Malaparte (18981957), ahkerana Suomen kävijänä raportoi värikkäästi sodanjälkeisistä oloistamme ja ensimmäisenä teoksessaan Kaputt (1944) käsitteen ”pohjoinen valo”. Pohjoinen valo ei ole vain yhdenlaista vaan se on myyttisesti muuntuvaa, oudosti valaisevaa yllätyksellistä lähdevaloa. Se nojaa traditioon, mikä tarkoittaa katseen kääntämistä menneen runsauteen vaatimatta älyllistä tai muutakaan ymmärtämistä. Aavemaiseman koko salattu, mystinen merkitys on taivaassa, taivaan väreissä, korkeuksien erämaassa, joka paljastaa hehkunsa valkean valon iäisessä kirkkaudessa ja hohteessa. Malaparte katsoo, että tälläisessä valossa ihmiset kadottavat omat piirteensä sulautuessaan toiseuteen. Valo ei ole koskaan tietyn asenteen luomista vaan sen tulosta. Se kertoo siitä mihin yhä useammat alkavat uskoa kääntäessään katseensa näkyvän sijasta näkymättömään. Se valo kulkee meitä kohti, me emme valaistu kulkemalla itse valoa kohti vaan tuo valo laskeutuu lähteestään meitä kohti. Katseen voimalla valon runsaus valaisee ja peittää meidät. Iltapäivälehti julkaisi maskien yli avautuvat silmät julkisuuden henkilöiden kasvoista. Piti silmien perustella päätellä kenelle kasvot kuuluivat. Vain silmät katsoivat paljaasti kuvan katsojaa kohti. Jäin miettimään, miksi tunnistin varmuudella vain pääministerin kasvot. Keitä olivat muut? Simät ovat merkki intensiivisyydestä, todellisesta läsnäolosta, jäljittelemättömästä aitoudesta. Myötäeläminen, empatia toista kohtaan lisääntyy katseen kautta. Myötäeläminen lujittaa yhteisyyden, halun huolehtia toisistamme. Silmät kertovat rakkaudestamme tai sen puutteesta. Sanattomat viestit tarkimmin tietävät aikeistamme ja toiveistamme. Kun eskimo pitää toveristaan, hän hieroo omaa nenäänsä toverinsa nenään. Väitetään että vaikkapa japanilaiset kätkevät hymyllään hämmennyksensä. Eikä lämmintä kädenpuristusta korvata kyynärpäällä eikä takamuksen taputtelulla. Valo paljastaa mihin luotamme. Pohjoisen valo ei teeskentele, se ei vääristä kuvaa, vaan valottaa meidät ja tietää kenelle kuulumme ja mitä kohti kuljemme. Pitäjänmäen Marttilan vesihuoltoverkosto kerralla kuntoon Toimintamalli sisältää kiinteistöjen omistajille tai haltijoille kustannuksia alentavia kannustimia, jolloin kiinteistön tonttijohtojen ja -viemärien saneeraaminen on edullisempaa urakan aikana. Tonttijohtoja ovat kiinteistön rakennusten ja HSY:n runkoverkoston välillä olevat vesijohdot ja jätevesiviemärit sekä sade-, sulamis-, ja salaojavesiä keräävät hulevesiviemärit. Vesihuoltoverkoston saneeraus vähentää veden laatuongelmia sekä vuotoja ja tukoksia. Vesihuoltoverkoston saneerauksen toteuttaa Terrawise Oy, jonka HSY:n hallitus valitsi urakoitsijaksi 11.12.2020. – Tavoitteenamme on urakoitsijan kanssa saneerata alueen vesihuoltoverkosto siten, että se saadaan kerralla kuntoon. Toivomme, että rahallinen kannustimemme innostaa asukkaita kiinteistöjen vesijohtojen ja viemäreiden uusimiseen, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. – Saneeraamme kaikki yli 20 vuotta vanhat tonttijohdot kiinteistön rajalle asti. Tästä syntyvä kustannus omistajalle on enimmillään 4 000 euroa kunkin liittymäkaivannon osalta riippuen putkien iästä. Omistaja saa tämän työn ilmaiseksi, jos hän saneeraa omat tonttijohtonsa kiinteistön rajalta rakennukselle urakan yhteydessä Inkinen jatkaa. Alueellisen saneerauksen toimintamallilla myös tonttijohdot kuntoon HSY testaa Pitäjänmäki Marttilan vesihuoltohankkeessa uutta toimintamallia, jossa on neljä keskeistä tavoitetta: • saada koko määritellyn alueen vesijohto-, jätevesiviemärija hulevesiviemäriverkostot kerralla kuntoon • tarjota kiinteistöjen omistajille edullinen tapa saneerata tonttijohdot myös oman kiinteistön alueella urakan yhteydessä • urakoitsija vastaa saneerattavien tonttijohtojen liittämisestä uuteen verkostoon yhteistyössä HSY:n kanssa • viestintä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä urakoitsijan kanssa siten, että asukkaille viestitään monikanavaisesti. Huonokuntoiset putket ovat riski kiinteistön omistajalle Tonttivesijohtojen ja tonttiviemäreiden käyttöikä on yleensä 40–50 vuotta käytetyistä materiaaleista, rakennustavasta ja maaperästä riippuen. Pitäjänmäen, Marttilan ja Reimarlan alueella on vesijohtoa noin 11 km sekä jätevesija hulevesiviemäriverkostoa noin 10 km. Vesihuollon asiakasliittymiä alueella on noin 350 kpl. – Pitäjänmäen Marttilan alueen vesijohdot ovat pääosin 1950-, 60ja 70-luvuilla rakennettua vanhaa vuotoherkkää valurautaa, jotka ovat saneerausja kehittämistarpeessa, kertoo yksikön päällikkö Ilpo Korhonen. Tonttijohtojen rikkoutuessa tai tukkeutuessa vettä saattaa valua oman tai naapurikiinteistön kellariin ja perustuksiin. Vahingot saattavat olla omistajalle hyvinkin mittavia. Pitäjänmäen Marttilan vesihuoltoverkoston saneerausurakan yhteydessä kiinteistön omistaja voi pyytää tarjouksen tonttivesijohtojen ja -viemäreiden saneerauksesta Terrawise Oy:ltä. Helsinki ylimpään luokkaan maailman johtavien ilmastokaupunkien joukossa Ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon ja raportoinnin kerääjä CDP on nostanut Helsingin johtavien ilmastotyötä tekevien kaupunkien A-luokkaan vuoden 2020 listauksessaan. CDP (Carbon Disclosure Project) on kansainvälisesti tunnettu voittoa tavoittelematon organisaatio, joka kerää maailmanlaajuisesti tietoa julkisen ja yksityisen sektorin ilmastotyöstä. CDP:n listaus perustuu satojen kaupunkien vuonna 2020 julkaisemiin ympäristötietoihin. Helsinki on CDP:n tunnustuksen mukaan yksi 88 maailman kaupungista, jotka johtavat ilmastotoimissa huolimatta covid-19-pandemian vaikutuksista. Nämä kaupungit ovat ilmoittaneet ympäristötoimensa CDP–ICLEI:n yhtenäisessä raportointijärjestelmässä vuonna 2020. CDP:n A-listaus antaa tunnustuksen Helsingin toimista ilmastonmuutosstrategian kehittämisessä, päästömäärän seuraamisessa, päästövähennysten toteuttamisessa sekä ilmastoriskien arvioinnissa ja vähentämisessä. Listauksessa arvioidaan myös näistä raportoimisen avoimuutta. – Helsinki haluaa olla johtavia kaupunkeja ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja tämä tunnustus on osoitus siitä, että ilmastotyömme on vaikuttavaa, ja että sitä arvostetaan. Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu voitetaan tai hävitään nimenomaan kaupungeissa, joten vastuumme on kokoamme suurempi, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Energiantuotanto ja energiatehokkuus isossa roolissa Yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä tulee tällä hetkellä lämmityksestä, joten suurin potentiaali päästövähennyksiin on lämmitysenergian tuotannossa ja lämmittämisen energiatehokkuuden parantamisessa. Helsinki käynnistää vuoden 2021 alussa energiarenessanssi-toimintamallin, jolla tähdätään yksityisen rakennuskannan energiaremonttien tuntuvaan vauhdittamiseen. Myös kaupungin omille rakennuksille on asetettu hyvin tiukat ja sitovat energiatehokkuusvaatimukset sekä uudisettä korjausrakentamisessa. Kaupungin toimet ovat vaikutuksiltaan mittavia, koska vaatimukset koskevat kaikkia kaupungin toimitiloja, palvelurakennuksia ja Helsingin kaupungin asunnot Oy:n asuinrakennuksia. Kaupungin toimitilojen ja palvelurakennusten uudisrakentamisessa e-luku on 20 prosenttia kansallisia normeja pienempi. Korjausrakentamisen jälkeen rakennusten energiankulutus saa olla enintään 80 prosenttia kansallisen normin vaatimuksesta. Olemassa olevaan rakennuskantaan ja uusiin toimitilaja palvelurakennuksiin toteutetaan aurinkosähköjärjestelmä, ja uuKuva Helsinki Marketing / Jussi Hellsten diskohteissa selvitetään maalämmön käyttöä päälämmitysjärjestelmänä. Kaikkien Helsingin kaupungin tonteille uudisrakennettavien asuinrakennusten tulee kuulua energialuokkaan A. Helsinki on vauhdittanut kivihiilen korvaamista lämmitysenergian tuotannossa kaupungin omistaman energiayhtiö Helenin 300 miljoonan euron investointipäätöksillä uusiutuvan energian tuotantoon ja hukkalämmön talteenottoon. Helsinki haluaa myös toimia alustana uusille, kestäville ja innovatiivisille ratkaisuille ja avasi helmikuussa 2020 kansainvälisen Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun. Kilpailulla haetaan ratkaisuja, joiden avulla kaupunki voidaan tulevien vuosikymmenien aikana lämmittää kestävällä tavalla ilman kivihiiltä ja mahdollisimman vähällä biomassalla. Helsinki on sitoutunut jakamaan kilpailun tulokset avoimesti, jotta myös muut kaupungit voivat hyödyntää niitä omassa ilmastotyössään. Ilmastotyön ja päästövähennysten seurantaan Helsinki on kehittänyt kansainvälisestikin ainutlaatuisen, avoimen seurantapalvelun, Ilmastovahdin. Kaupunki on myös toteuttanut Helsingin rakennusten energiatietoja sisältävän Energiaja ilmastoatlaksen. Muuttuvaan ilmastoon varaudutaan Helsinki varautuu muuttuvaan ilmastoon muun muassa maankäytön suunnittelulla. Helsingin asemakaavoituksessa on käytössä viherkerroin, jonka avulla varmistetaan riittävän viherpinta-alan säilyminen tonteilla ja samalla ehkäistään hulevesitulvia. Hulevesien luonnonmukaista hallintaa pilotoidaan rakenteilla olevalla Kuninkaantammen alueella. Helsinki on myös sisällyttänyt ilmastoriskit merkittäviin riskeihin kaupunkivalmiussuunnittelussa. Helsingin toimintaan kohti hiilineutraaliutta sisältyy myös se, että uusia, rakennettavia alueita kuten Malmin lentokentän aluetta ja Vihdintien bulevardia suunnitellaan hiilineutraaleiksi. Päästövähennystavoite näkyy Helsingissä myös siten, että kestäviä liikennemuotoja – joukkoliikennettä ja sähköön perustuvaa liikkumista – priorisoidaan. Myös esimerkiksi pyöräilyn väyliä ja niiden talvikunnossapitoa kehitetään systemaattisesti. Vahvana painopisteenä on myös raideliikenneverkoston laajentaminen, josta esimerkkejä ovat merkittävät investoinnit Raide-Jokeriin ja Kruunusillat-yhteyteen sekä pikaraitiotieverkon laajentaminen kantakaupungista ulospäin. Päästöjen vähentäminen on vaatimuksena myös kaupungin hankintojen linjauksissa. Helsinki myös osallistuu aktiivisesti kansainväliseen ilmastotyöhön ja -verkostoihin vaihtaakseen tietoa parhaista käytännöistä päästöjen vähentämiseksi. Vuonna 2018 hyväksyttyä Hiilineutraali Helsinki 2035 -päästövähennysohjelmaa päivitetään kevään 2021 aikana.
• 13 Nro 1 • Viikot 2-3/2021 M unkin S eutu Ortodoksinen seurakuntaverkko uudistui 1.1. Helsinki ylimpään luokkaan maailman johtavien ilmastokaupunkien joukossa Tampereen seurakunnan pääpyhäkön, Pyhän Aleksanteri Nevalaisen ja pyhän Nikolaoksen kirkon, kupolit. Kuva: Heikki Santasalo Kirkon sotienjälkeisen historian suurin mullistus pudottaa seurakuntien määrän 21:stä kahteentoista. Suomen ortodoksisessa kirkossa toteutetaan 1.1.2021 suuri seurakuntarakenteen muutos, jolla ohjataan entistä enemmän resursseja hengellisen työn tekemiseen. Jatkoa on luvassa jo vuoden kuluttua, kun maan pohjoisimmat seurakunnat – Oulu, Lappi ja Kajaani – muodostavat uuden seurakunnan. Historian toinen suuri uudelleenjärjestely Suomen ortodoksisen seurakuntakartan runko on perua toista maailmansotaa seuranneelta jälleenrakennusajalta. Rajan taakse jääneiden 18 seurakunnan tilalle perustettiin 1950-luvulla yhteensä 14 uutta seurakuntaa. Ensimmäiset muutokset tähän jakoon tehtiin vasta 2000-luvulla. Pielaveden seurakunta yhdistettiin Kuopion seurakuntaan vuonna 2005 ja Lieksan seurakunta Joensuun seurakuntaan vuonna 2011. Vuoden 2016 alussa Kiuruveden seurakunta yhdistyi Iisalmeen ja vuoden 2017 alussa syntyi Saimaan seurakunta, kun Varkauden ja Mikkelin seurakunnat yhdistyivät. 2000-luvun seurakuntaliitokset kertoivat omalla tavallaan seurakuntiin kasautuneista muutospaineista. Seurakuntien hallinnolliset vastuut ja tehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi vuosikymmenten varrella. Vaikka joitakin toimintoja on keskitetty 2010-luvulla Kuopiossa sijaitsevaan Suomen ortodoksisen kirkon palvelukeskukseen, niin hallinnollinen työ on syönyt edelleen liian suuren osan pienten seurakuntien työntekijöiden ajasta. Vuoden 2017 kirkolliskokous päätti, että seurakuntarajat ja -rakenteet arvioidaan ja muutetaan tarvittaessa koko kirkon tasolla vuoteen 2020 mennessä. Hankkeessa päätettiin myöhemmin ottaa vuoden jatkoaika, jotta kaikki osapuolet voivat kokea, että heidän tarpeensa on kuultu ja otettu huomioon. Muutoksen nyt toteutuessa seurakuntien resurssit suunnataan entistä selkeämmin seurakunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Etusijalle on asetettu kolme ydintehtävää: jumalanpalveluselämä, opetus ja diakonia. Kaikki uudistuvien seurakuntien työntekijät jatkavat yhdistyneiden seurakuntien palveluksessa muutosvaiheen yli. Seurakuntarakenne hiippakunnittain 1.1.2021 alkaen Helsingin hiippakuntaan kuuluu kolme seurakuntaa: Helsingin, Kaakkois-Suomen ja Turun ortodoksiset seurakunnat. Helsingin seurakunta kattaa aiemmin itsenäisinä toimineiden Lahden ja Hämeenlinnan seurakuntien alueet ja Kaakkois-Suomen seurakunta puolestaan aiemmin itsenäisinä toimineiden Lappeenrannan, Kotkan ja Haminan seurakuntien alueet. Turun seurakunta jatkaa entisellään. Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan kuuluu viisi seurakuntaa: Joensuun, Kuopion, Jyväskylän, Taipaleen ja Saimaan seurakunnat. Joensuun seurakunta kattaa aiemmin itsenäisenä toimineen Ilomantsin seurakunnan alueen. Kuopion seurakunta kattaa aiemmin itsenäisinä toimineiden Iisalmen ja Rautalammin seurakuntien alueet. Taipaleen seurakunta kattaa aiemmin itsenäisenä toimineen Nurmeksen seurakunnan alueen. Jyväskylän ja Saimaan seurakunnat jatkavat entisellään. Oulun hiippakuntaan kuuluu neljä seurakuntaa: Tampereen, Oulun, Lapin ja Kajaanin seurakunnat. Tampereen seurakunta kattaa aiemmin itsenäisenä toimineen Vaasan seurakunnan alueet. Vailla vakinaista asuntoa Ry sai uudet toimitilat Itä-Pasilasta Muutto tammikuun lopulla Vva ry oli muuttanut sinne vasta huhtikuussa 2020. Vuokrasopimuksen irtisanomisen jälkeen aikaa uusien tilojen löytymiselle oli maaliskuun loppuun. Joulunviettoon lähdettiin miltei toivottomissa tunnelmissa. Uusi vuosi tuo kuitenkin uuden alun, ja akuutti tilanne on nyt ratkennut. Vva ry:lle tarjottiin toimitilat Helsingin Itä-Pasilasta, Ratavartijankatu 6:sta. Ne eivät ole ikuiset, mutta nyt järjestö saa pari vuotta peliaikaa etsiä pysyvämpiä tiloja. – Uudet tilat mahdollistavat paljon hyviä toiminnallisia muutoksia kävijöidemme hyväksi. Paikassa on ollut aiemmin ruokaravintolatoimintaa, joten siellä on hyvin tilaa järjestää erilaista toimintaa ja fasiliteetit perustarpeiden ja palveluiden tarjoamiseen, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola kertoo. Vva ry:n matalan kynnyksen toiminta päiväkeskus Vepassa ja yökeskus Kalkkersissa asettaa tiettyjä haasteita sopiville tiloille. Kohtaamistyön kannalta keskeinen sijainti on tärkeä. Apua ja tukea pitää olla siellä, missä asunnottomuutta kokevat ihmiset muutenkin liikkuvat ja oleilevat. Katutasossa olevaan paikkaan on myös helppo tulla sisään vaikeassakin elämäntilanteessa. Lisäksi asunnottomuutta kokevissa ihmisissä on monenlaista kulkijaa, joten oli ensisijaisen tärkeää, että kaikki tuntevat olevansa tervetulleita alueelle. – Heräsimme heti, kun näimme uutisen Vva ry:n tilanteesta. Meillä oli vapaana sopiva tila, ja meillä on paljon kokemusta järjestökentän ja kolmannen sektorin toimijoista. Yleisesti ottaen niitä vierastetaan turhaan. Kolmannen sektorin toimijat ovat tärkeitä ja välttämättömiä myös pitkällä aikavälillä kiinteistöjen omistajille, Kiinteistö Oy Helsingin Opastinsilta 8:n isännöitsijä Maunu Idänpää-Heikkilä kertoo. – Yhdyskuntarakentaminen ja kaavoitus johtaa väistämättä ajoittain siihen, että jossain korttelissa tai kaupunginosassa menee paremmin ja toisissa huonommin. Kun menee huonommin, se näkyy kaikkialla negatiivisesti esimerkiksi ilkivallan tai töhrimisen muodossa. Oli rakennuksen tai alueen tulevaisuus mikä vaan, niin valoa pitää olla ikkunoissa, ja mielellään kellon ympäri. Ja kokemuksesta tiedämme, että hyvinkin erilaiset vuokralaiset mahtuvat saman katon alle, kunhan käytännöt on suunniteltu toimiviksi, Idänpää-Heikkilä jatkaa. Uusiin toimitiloihin Vva ry muuttaa tammikuun lopulla. Otamme mielellämme vastaa tarjouksia sekä apua yhteistyön merkeissä parin äänieristävän väliseinän rakentamisessa, pintaremontissa, ikkunateippauksissa sekä muuttoon liittyvissä toiminnoissa. Vailla vakinaista asuntoa ry:llä koettiin ennen joulua järkytys, kun Helsinki Missio irtisanoi yllättäen järjestön vuokrasopimuksen Kinaporinkadun ja Hämeentien kulmassa sijaitsevista toimitiloista. Kevään kuntavaaleissa ratkaistaan tulevaisuuden kuntien suuntaviivat Kattavien ja monipuolisten ehdokaslistojen sekä äänestysaktiivisuuden noston edellytyksenä on kuntien roolin ja kuntapolitiikan merkityksen näkyväksi tekeminen, sillä kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. – Ei ole yhdentekevää, mistä aiheista kuntavaalien yhteydessä puhutaan. Kuntaliitto pyrkii osaltaan tuomaan faktapohjaista, kuntien tulevaisuuteen ja kehitykseen tähtäävää keskustelua kuntavaalien agendalle, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Osana valtakunnallista kuntavaalikampanjaa Kuntaliitto korostaa elinvoimaja työllisyyskysymyksiä, kestävän kehityksen kokonaisuutta, ilmastoja ympäristökysymyksiä sekä nostaa keskusteluun kuntien palveluiden tulevaisuuden. Arjessamme kaiken takana on kunta. Vaikuttavat ilmastoteot ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tehdään lopulta aina paikallisella tasolla – kunnissa. Elämän kestävät kunnat rakentuvat pitkälti kuntapolitiikassa tehtävien ratkaisujen varaan. Kunta rakentaa tilaa yrittämiselle ja luo menestymisen edellytyksiä. Työ on siis aina kunnallista: kunta luo mahdollisuuden työlle ja tekijälle kohdata ja on koti yrittäjille ja yrityksille. Menestys rakennetaan yhdessä. – Maaliskuussa käynnistyvät työllisyyden kuntakokeilut ovat hyvä esimerkki siitä, miten kunta voi toimillaan vaikuttaa työllisyyden parantamiseen. Kokeilujen sijaan pitäisinkin puhua tulevaisuuden toimintamallista, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Reina. Tulevaisuudessa siintävän sote-uudistuksen myötä kunnat ovat yhä vahvemmin lasten ja nuorten kuntia. Monet palvelut toimivat kunnissa todella hyvin ja kuntalaiset ovat niihin tyytyväisiä. Miten varmistamme toimivat palvelut myös jatkossa? Samalla on kysyttävä, mihin kunnissa on tulevaisuudessa varaa. Valtuutetut ovat tärkeässä roolissa ratkomassa kuntatalouden kestävyyttä. Kuntavaalit käydään alle sadan päivän päästä. Nyt jos koskaan on korkea aika keskustella kunnista, niiden tehtävistä ja roolista sekä siitä, mistä kuntavaaleissa tosiasiallisesti päätetään.
• 14 Viikot 2-3/2021 • Nro 1 M unkin S eutu KUVATAIDE Helsingin Taideyhdistyksen ”Tule ja katso”...taidekattauksessa on tammikuulla esillä grafiikkaa, maalauksia ja valokuvia Kaapelin Käytävägalleriassa. Kattauksessa korostuu viivan viehätys värien tuottamassa mielihyvässä. Venetsian taidetta Bulevardilla Venetsialainen mestari Giovanni Battista Tiepolo (1696–1770) loi yhdessä poikiensa Giovanni Domenicon (1727–1804) ja Lorenzon (1736–1776) kanssa maineikkaan ja menestyvän työhuoneen, joka vastaanotti tilauksia venetsialaisilta aatelisperheiltä ja ulkomaisilta ruhtinailta ja kuninkaallisilta. Varakkaat keräilijät kiinnostuivat jo varhain. Teokset löysivät tiensä myös yksityisiin taidekokoelmiin Ruotsissa, Tanskassa ja Venäjällä. Tiepolon taidetta esitellään Suomessa ensimmäistä kertaa öljyvärimaalausten, luonnosten ja grafiikan kautta. Se kokoaa yhteen teoksia, joilla on yhtymäkohtia, mutta joita ei ole koskaan ennen nähty yhdessä. Museon omat kaksi teosta ovat osa tätä tarinaa. Domenico Tiepolon kolmen maalauksen sarjasta Troijan hevosesta kaksi päätyi Lontoon National Galleryn kokoelmiin ja kolmas on nykyisin Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa. Meri ja metsä meissä Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, näytti uuden vuoden välipäivinä kahden galleristinsa, Mari Blomroos-Heininen ja Hong Liu-Sertti, yhteisnäyttelyn ”Saman taivaan alla”. Teokset ovat syntyneet omista lähtökohdistaan, ilmaisuiltaan omannäköisinä. Blomroos-Heinisen suku on elänyt satoja vuosia saaristossa. – Elän ja hengitän yhdessä mereni kanssa ja minulla on tuulen ja meren liikkeiden mukaan aaltoileva mieli. Peilissäni elää meri, joka tuntee mieleni liikkeet. Minä vastaan merelle... joskus kirjoitan runon tai maalaan taulun. Hong muutti Suomeen, asui suomalaiskiinalaisessa perheessä ja sai taidekoulutusta molemmissa maissa lähes 20 vuotta. Ihmiset kuvataan yksityiskohtaisesti vapaakäden siveltimen vedoilla. – Käyttämällä tussia ja värejä ja kultakalvoa, leimaa ja kuvioita, konkreettisia ja abstrakteja, liioittelua ja realismia, muutan ristiriidat jatkuvaksi harmoniaksi. Alkuvoimaista kuvataidetta Kuvataideakatemiasta 1999 valmistunut ja yli kaksi vuosikymmentä taiteilijan tietä kulkenut kuvanveistäjä Tapani Kokko luo oman Kokkolandian gallerian katon alle. Puuteoksien keskeisenä osana toimii hänelle tyypillinen ITE-taiteen piirteitä omaava lähestymistapa ajattomiin inhimillisiin teemoihin, kaikessa yksinkertaisuudessaan säilyttävät ne mystisyytensä. Hän on toiminut taiteen opetustehtävissä; teoksia on tärkeissä suomalaisissa kokoelmissa ja hän on tehnyt paljon myös performansseja. Primitiivistä kuvataidetta voi kokea Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella, Hietalahdenranta 17 A. Näyttelyssä on myös maalauksia ja piirroksia. Kuvasto on karnevalistisen runsasta väri-ilottelua, jossa näkyy ilo taiteen luomiseen. Kokkoa on nähty ARTag Galleryn ”Tapsan Grillillä”. Yhtenä innoittajana taiteilijalle on ollut Meksikon kansantaide luurankohahmoineen ja pääkalloineen. Artisteja moneen studiokuvaan Helsingin bändikeikkojen ja ”kadun enkeleiden” ikuistaja valokuvaaja Jari Flinck näytti muotokuviaan esiintyvistä taiteilijoista Rajala Galleriassa, Postitalon vanhassa pääsalissa. Kohteet on kuvattu mitä erilaisimmissa paikoissa. – Kuvaanpa tanssia, musiikkia, burleskia tai mitä hyvänsä, olen tilanteessa aina ulkopuolinen tarkkailija ja dokumentoija. Esiintymislava voi olla valtava tai pieni nurkkaus, mutta aina rakennettu ja valaistu paikalla olevalle yleisölle. Flinckiä häiritsi se, ettei artisti tietenkään esiintynyt keikkakuvaajan kameralle, vaan luonnollisesti yleisölle. Vanhahtavat loivasävyiset studiomuotokuvat maalatuilla taustakankailla ovat lähellä sydäntä, joten hän aloitti sarjan samantyylisiä ”taiteilijapotretteja”. Kuvaan pyydetty joukko on nimekäs: Honey B, Maria Hänninen, Mira Luoti, Joonas Widenius, Bettie Blackheart, Wilma-Emilia Kuosa, Vildá ym. Vanha nainen kohtaa Barbien Helinä Hukkataipaleen näyttelyn ”Barbie ja minä” valokuvien nainen – taiteilija itse – pitelee käsissään Barbie-nukkea. Nukkeleikkien sijaan Hukkataival tarkastelee niitä tunteita ja ajatuksia, joita vanha nainen ja muuttumaton nuoruuden ja kauneuden ihanne, Barbie-nukke, herättävät. Hän kuvasi Valokuvagalleria Hippolyten Studiossa, Yrjönkatu 8-10, esillä olevaa valokuvaperformanssien sarjaa Roomassa residenssissä, jossa erityislaatuinen valo ja tila inspiroivat kokeilemaan jotain uutta. Esillä olevissa valokuvissa ja Sisäinen kauneus 2 -videoteoksessa ikääntyvä nainen ja Barbie-nukke käyvät intensiivistä vuoropuhelua. Performatiivinen kuva toimii lähtökohtana tarinalle, jota katsoja voi vapaasti rakentaa. Taitelija tekee näkyväksi pieniä tapahtumia, hienovaraisia sävyjä ja suhteita, jotka vaikuttavat meihin jopa huomaamatta. Vainottu pakolaistaiteilijapari Galleria Rankka, Eerikinkatu 36, jatkaa 5v-juhlanäyttelyään tammikuulla. Mukana on monia maahanmuuttajataiteilijoita. Saddam Jumaily on irakilainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjoittaja. Hänen vaimonsa Kholod Hawash on itseoppinut tekstiilitaiteilija. He ovat olleet HIAP:n pakolaistaiteilijoille suunnatussa residenssissä Helsingissä kohta kaksi vuotta, Koneen ja Saastamoisen säätiön tuella. Jumailyn teokset olivat Irakissa tunnettuja muistin ja nostalgian symbolien käytöstä. Niitä on esitetty monissa kansainvälisissä gallerioissa Irakissa, Dubaissa, Beirutissa, Syyriassa, Lontoossa, New Yorkissa 2010-luvulla. Hän on kirjoittanut kolme akateemista teosta taideteoriasta, taidekritiikistä ja arabialaisen nykytaiteen alkuperästä. Opettajana Basran yliopistossa hän alkoi saada kuolemanuhkauksia fundamentalistiryhmiltä. Hän joutui lähtemään. Kuvista katsovat tontut ja pirulaiset Kuinka paljon tavaraa voi tunkea yhteen maalaukseen? Mitä se kestää? Galleria Liven, Tenholantie 10 B, näyttelykoordinaattori Pauliina Turakka Purhonen kysyy ja vastaa: – Joskus ajattelen että maalaamisessa ei ole kyse siitä mitä näytetään, vaan siitä mikä jää piiloon. Maalauksen voi ladata täyteen informaatiota, kaikenlaista, ja kuitenkin sanottava jää pinnan alle. Liven näyttelyyn Joel Slotte toi sarjan uusia töitä. Piirtämisestä kaikki alkoi, ja siihen paluu on kuin vettä joisi – se virkistää. Maalauksen massiivisen koneiston käynnissä pitäminen on työlästä. Ja kun tulee kiitosta, tulee myös paineita. Piirtäminen on suorempaa. Mitä paperille panee, saa jäädä siihen. Kuvista katsovat tontut ja pirulaiset. Mikä maalauksissa on pohjavirtaa ja pinnan alista, kummallinen, ikään kuin noiduttu tunnelma, on piirustuksissa hilpeän avointa. Tässä todella on kysymys noituudesta. Hevosen sanoinkuvaamaton voima Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esitteli ”Hevosia ja muuta elämää” –näyttelyn. Hevoset ovat taiteessa yksi kautta aikojen kuvatuimmista kohteista. Eikä ihme, niiden merkitys ihmiskunnan kehityksessä ja ihmisten elämässä on ollut korvaamaton, ja niillä on ollut myös vahva symbolinen merkitys voiman, vapauden ja vallan vertauskuvina. Vaikka hevonen ei ole enää välttämättömyyseläin ihmiselle, se toimii näyttelyn inspiraationa, Hevoset ovat kahden eläinlääkäri-taiteilijan, valokuvaaja Johanna Vaurio-Teräväisen ja taidemaalari Heidi Wirgentiuksen yhteinen rakkaus. Näyttelyssä hevoset ovat pääosassa, mutta teoksissa esiintyy myös elämää niiden ympäriltä: hevosihmisiä, maisemia kotimaasta ja Islannista ja naisfiguureita. Teokset muodostavat kauniin kokonaisuuden ja niistä kuvastuu molempien taiteilijoiden syvä arvostus hevosia, luontoa ja elämää kohtaan. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Joel Slotte ja Bonfires in the night -teoksensa Galleria Livessä. Kuva: Raimo Granberg. Giovanni Battista Tiepolon Antonius saattaa Kleopatran laivaan Sinebrychoffin taidemuseossa. Kuva: Raimo Granberg. Mari Blomroos-Heininen (vas.) ja teos Wind is Playing, 2020. Acrylic/oil on canvas ja Hong Liu-Sertti, Love to be Free, 2020. Mixed media on ricepaper. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Tapani Kokko ja teoksensa Tulikuningas, taustalla paljon muita veistoksia, Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Jari Flinck ja taustalla lähinnä kuvassa burleskitaiteilijat Gigi Praline ja Dick Tator. Kuva: Jari Flinck. Taiteilija Heidi Wirgentius ja Flame of Life Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. Risto Kolanen Uuden vuoden kuvataide
• 15 Nro 1 • Viikot 2-3/2021 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2021 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu Dosentintie 12 Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen Puistotie 7 Max Cafe Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen Puistotie 9 AITO-kauppa Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Helsingin kaupunginkirjasto julkistaa kirjoituskilpailun Osallistu kirjoituskilpailuun! Kuva: Unsplash Helsingin kaupunginkirjasto julkistaa kirjoituskilpailun, jonka teemana on toivo. Toivo suuntautuu aina tulevaisuuteen. Kirjoittaminen on yhteyden luomista. Tarkoitus on tuoda kirjoittamalla toivoa poikkeusaikojen näköalattomuuteen ja eristyneisyyteen. Kilpasarjoja on kaksi. Nuorten sarjassa kilpailevat 12–20-vuotiaat. Aikuisten kilpasarja on tarkoitettu 21 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille kirjoittajille. Tekstit voivat olla muodoltaan ja lajiltaan mitä vain, mutta tuotosten enimmäispituus on 5 sivua. Kuka tahansa voi osallistua kilpailuun mistä päin Suomea tahansa joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Molemmissa sarjoissa palkitaan kolme parasta kirjakaupan lahjakortein (30, 50 tai 75 euroa). Kirjoittamisaikaa on Lainan päivään 8.2. Voittajat julkistetaan maanantaina 1.3.2021. Parhaat tekstit julkaistaan pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-verkkosivuilla. Kirjasto pidättää oikeuden julkaista kilpailutekstejä veloituksetta. Kilpailun tuomariston muodostavat Helsingin kaupunginkirjaston asiantuntevat lukijat. Lähetä kilpailutekstin mukana seuraavat tiedot: nimi, ikä, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Kilpailuteksti lähetetään sähköpostilla osoitteeseen niina.holm@hel.fi tai postitetaan osoitteella Keskustakirjasto Oodi/Kirjoituskilpailu, Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki. KIRJA-ARVOSTELU Miten voivat lapset? Aikuiset ovat kautta maailmanhistorian osanneet sotkea asiansa. Milloin suuret, milloin pienemmät asiat. Miten näissä käänteissä, mullistuksissa ovat voineet, selviytyneet maailman lapset? Erityisesti tulee tarkastella kaikkein heikoimmilla olevien lasten, kehitysmaiden lasten kohtaloita. Näin tekee erinomaisen havainnollisella tavalla toimittaja, valokuvaaja, kirjailija Martti Lintunen uudessa kirjassaan ”Puolen maailman lapset” (Pieni karhu 2020). Lintunen, jo ikämiehiä, on kiertänyt elämässään koko maapallon, kaikki maailman mantereet käyttäen koko ajan joka puolella erinomaista taitoaan valokuvata olennaisia asioita maailmasta olipa hän missä tahansa maapallolla: kuvausskaala ulottuu pingviineistä pikkulapsiin. Leikeistä kouluun Lintusen kirja käy loistavin kuvin ja sanoin läpi kehitysmaiden lapsien kohtaloita eri puolilla maailmaa. Hauskoja iloisia leikkimiskuvia seuraa ikäviä otoksia katulapsista, koko lasten elämänkirjo tulee kuvien ja tekstien kautta lukijalle hyvin havainnollisesti esille. Kirja korostaa koulunkäynnin ja lukutaidon oppimisen merkitystä. Tiesitkö että maailmassa on 800 miljoonaa lukutaidotonta aikuista? Heistä naisia on 64 prosenttia! Ongelmia riittää Kehitysmaiden lasten ongelmat tulevat kirjassa järjestelmällisesti esille. Koulunkäynnnin ja luku-taidon ongelmien lisäksi Lintunen nostaa esille ongelmat terveydenhuollossa, puhtaan veden saannissa, tyttöjen syrjimisessä, aliravitsemuksessa, katulapsissa, lapsityövoiman vääryyksissä, pakolaisongelmissa. Lintunen ei saarnaa tai voivottele. Hän luottaa kuvien voimaan, eikä suotta. Iloa ja toivoa Martti Lintusen kirja ”Puolen maailman lapset” antaa erittäin hyvän ”pikakurssin” maapallon kipeisiin kysymyksiin. Ongelmat ovat suuria, pahojakin, mutta kirjan kuvissa ja asiallisessa tekstissä huokuu kuitenkin lasten ilo ja riemukin vähäisistäkin asioista. Olisiko siitä oppimista meidän yltäkylläisessä ostosparatiisimaailmassa? ”Puolen maailman lapset” on erinomaisen ajankohtainen kirja, juuri näin joulun alla. Ajatteleville ihmisille. Pekka Hurme Milo jatkaa Helsingin huumepoliisin työstä kertovaa dekkarisarjaa Kale Puontin uutuusromaanissa Milo Helsingin huumepoliisi jäljittää kansainväliseen huumebisnekseen jo lapsesta kasvaneita rikollisia. Kirja on toinen osa Pasilan Myrkky -dekkarisarjaa, jonka taustalla on Puontin yli 30 vuoden kokemus huumeja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa Helsingissä. Dekkarisarjan kahden ensimmäisen osan pohjalta on kehitteillä myös tv-sarja. Milon kansikuva, kansi: Perttu Lämsä Fatjon Milo tyri jäädessään kiinni rysän päältä, mutta tuomio on nyt istuttu, ja vankilan ovelta näytetään avointa tietä. Ihan ensiksi Milon on matkustettava tapaamaan setäänsä, joka johtaa Albaniasta käsin suvun pyörittämää kansainvälistä huumekauppaa. Setä varustaa Milon käden käänteessä uudella henkilöllisyydellä ja passittaa takaisin Suomeen hoitamaan keskeneräisiksi jääneitä bisneksiä. Kauppa käy, ja se huomataan Pasilassakin. Heroiinikuolemat helsinkiläishotellissa sotkevat kuitenkin kaiken, ja Milon on korjattava tilanne. Toisesta epäonnistumisesta hän maksaisi hengellään. Pasilan Myrkky -rikosromaanisarjan aloittanut Manni ilmestyi syksyllä 2020, ja sarjan kolmas osa, Virkki, julkaistaan syksyllä 2021. Tuotantoyhtiö Yellow Film & TV kehittelee parhaillaan tv-sarjaa, joka pohjautuu Mannin ja Milon tapahtumiin. Vapaaksi kirjoittajaksi juuri siirtynyt Kale Puonti (s. 1962) työskenteli yli 30 vuotta Helsingissä huumeja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa. Hän näki aitiopaikalta kansainvälisen huumerikollisuuden rantautumisen Suomeen ja ollut mukana monissa suurta julkisuutta saaneissa jutuissa. Kale Puonti tulee näkymään keväällä 2021 viikoittain televisiossa, sillä hän isännöi omaa osuuttaan MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa. Kale Puonti: Milo | 269 sivua | Saatavana painettuna, eja äänikirjana Kale Puonti, kuva: Uupi Tirronen HSY kerää 55 000 joulukuusta hyötykäyttöön Poista koristeet ja vie kuusi jätetilan läheisyyteen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kerää vuosittain noin 55 000 joulukuusta hyödynnettäväksi. Valtaosa kuusista viedään Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen haketettavaksi, jolloin ne pystytään hyödyntämään tukiaineena biojätteen kompostoinnissa. HSY kerää joulukuuset tammi–helmikuun aikana asuinkiinteistöistä, kouluista ja päiväkodeista pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Kuusien keräyksestä ei peritä erillistä maksua. Joulukuusi tulee jättää näkyville jätetilan tai -astioiden lähelle. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei kuusi tuki kulkuväyliä ja hankaloita liikkumista, joten sitä ei tule jättää sisälle jätetilaan. Kiinteistön tulisi myös varmistaa, ettei kuusten päälle kasata lunta. Yksittäisen kuusen voi viedä maksutta myös HSY:n Sortti-asemalle tammikuun ajan. Joulukuuset viedään Espooseen Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen haketettavaksi. Jos kiinteistöllä ei kerätä biojätettä, kuuset kerätään sekajäteastian tyhjennyksen yhteydessä.
• 16 Viikot 2-3/2021 • Nro 1 M unkin S eutu Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020