• Viikot 46-47 – Nro 21/2018 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta M unkin S eutu www.huoneistokeskus.fi www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! Taiteilijan luonnos As. Oy Helsingin Rakuunanpuisto UUSIA KOTEJA MUNKKINIEMEEN NYT MYYNNISSÄ! Vehreässä Munkkiniemessä kantakaupungin läheisyydessä rakennetaan uusia kerrostalokoteja. Rannat, puistot ja Seurasaaren, Talin sekä Keskuspuiston alueet tarjoavat loistavat ulkoiluja urheilumahdollisuudet. Huoneistokoot: 55,5–97 m². Oma tontti. Arvioitu valmistuminen 11/2019. E=C 2018 . Huopalahdenkatu 19, 00330 Helsinki. RS-kohde. Huoneistoja hintaesimerkkejä 3 h, kt, s, 80 m², mh. 168.990 €, vh. 563.300 € 4 h, kt, s, 97 m², mh. 194.010 €, vh. 646.700 €. Rakentaja: Skanska Talonrakennus Oy LÄNSI-HELSINKI JA MUNKKINIEMI | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 TÖÖLÖ | Runeberginkatu 44, 00260 Helsinki, puh. 020 780 3350 KOHTEEN ESITTELY JA MYYNTI: Meillä jokainen löytää kodin – ja jokainen koti löytää asukkaan. Lars Lindroos / 040 300 2309 Munkkivuoren ostoskeskus | Raumantie 1, Helsinki | aktialkv.fi Kosmetiikka Helmen BLACK FRIDAY 23.11. klo 10-19 100 ensimmäiselle asiakkaalle 20 € arvoinen ihonhoitopakkaus Black Friday Nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois reisistä, lantiolta tai vatsanseudulta? Hyödynnä liikuntaetusi meillä varaamalla jaksosi 31.12. mennessä ja aloita halutessasi vasta tammikuussa. Ennakkovaraajan etuna saat KOLME ILMAISTA kertaa, kun aloitat Hypoxi jaksosi viimeistään 15.1.2019 mennessä! (Arvo 147-195€) Luonnollinen ja tehokas kehonmuokkausmenetelmä HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin ja poistaa selluliittia. Näkyviä tuloksia nopeasti. Varaa ilmainen konsultaatio! ÄLÄ ANNA LIIKUNTASETELEITTESI VANHETA!
• 2 Viikot 46-47/2018 • Nro 21 M unkin S eutu Avaimet pankkiin missä ja milloin tahansa Lataa uusi mobiilipankki ja tunnuslukusovellus. Saat käyttöösi edullisimmat pankkipalvelut. Lue lisää nordea.fi/mobiilipankki Sinä päätät pankin paikan. NORDEA 24/ 7 0200 3000 (PVM/MPM), NORDEA.FI Nordea Bank Oyj MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot OSTOTOIMEKSIANTO: Asiakkaamme etsii Munkkivuori – Haaga alueelta 2-3h,k. Kaiken kuntoiset huomioidaan. Vapautuminen 6 kk sisällä. Ostaja maksaa palkkion myyjälle ei kuluja. Tarjoa omaa asuntoasi. OSSIAN JOHANSSON – 20 vuotta asuntokauppaa alueella. ossian.johansson@nordichousing.fi p. 045 177 6420 NORDIC HOUSING OY LKV MUNKKIVUORI Vanha Viertotie 20, 00350 Helsinki ytunnus 2299667-0 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi 46 TIESITKÖ ETTÄ: Munkkiniemen seurakunta: resurssit vähentyneet lähes puoleen (henkilöstö, tilat, toiminnan rahoitus) Helsingin seurakuntayhtymä: edellisten tilikausien ylijäämää 247 milj. eur,2017 nettoliikevoitto 16,3 milj. eur, 2017 verotulot 92 milj. eur, 2017 toimintakulut 93 milj. eur, MIKSI OLEN EHDOLLA? S E U R A K U N T A V A A L I T 2 1 8 RISTO HARJU Yhteinen kirkkovaltuust o 18 Seuraku ntaneuvost o 46 Olen ollut mukana neuvottelemassa Lehtisaaren maanvuokrista Helsingin Seurakuntayhtymän kanssa ja seurannut Yhteisen Kirkkovaltuuston ja Kirkkoneuvoston päätöksentekoa jo useamman vuoden ajan. Suurin osa päätöksistä liittyy Seurakuntayhtymän liiketoimintaan. Uskon, että osaamisellani ja kokemuksellani pystyn tuomaan lisäarvoa päätöksentekoon oikeudenmukaisuuden ja asiantuntemuksen kautta. VAALIPÄIVÄ sunnuntai 18.11.2018 klo 11-20 Munkkivuoren seurakuntatalossa Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi
• 49. vuosikerta – nro 21 Viikot 46-47/2018 Ajankohtaista M unkin S eutu Nordean Munkkiniemen konttori suljetaan Nordean Munkkiniemen konttori yhdistetään Mannerheimintie 7 konttoriin Helsinkiin 30-henkinen nuorisoneuvosto ? Tuleva vuosi tuo tullessaan lisää vaikuttamismahdollisuuksia helsinkiläisille nuorille. Parhaillaan käynnissä olevissa Helsingin nuorisoneuvoston vaaleissa valitaan 30 neuvostolaista vuodelle 2019 . Lisäksi tuleva neuvosto saa ensimmäistä kertaa Helsingin historiassa myös läsnäoloja puheoikeuden kaikissa neljässä kaupungin toimialalautakunnassa. Nuoria kannustavat äänestämään niin nykyinen puheenjohtaja kuin apulaispormestarikin. Helsingissä on parhaillaan käynnissä vaalit, joissa saavat äänestää vain 13–17-vuotiaat. Vaaleissa valitaan 30 nuorta Helsingin nuorisoneuvostoon, joka on kuntalain takaama 13–17-vuotiaiden nuorten vaikuttamiskanava. Ryhmä toimii osana nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruutia, ja se valitaan vuodeksi kerrallaan. Sivu 6 Tuomaan Markkinat satsaa ruokaan, saunaan ja tapahtumiin Sivu 12 Nordean Munkkiniemen konttori, Munkkiniemen Puistotiellä, on päätetty lakkauttaa. ? Tähän asti Munkkiniemen konttori on palvellut asiakkaita kahtena arkipäivänä viikossa, ja muutoin ajanvarauksella. Nämä palvelut siirtyvät 30. marraskuuta Mannerheimintien konttoriin, josta löytyvät myös muut päivittäiset pankkipalvelut. Pankin mukaan muutoksen taustalla on asiakaskäyttäytymisen muutos. Sen mukaan yhä useampi haluaa hoitaa pankkiasiat muulla tavalla kuin käymällä konttorissa. Jo joka kolmas asuntolainaneuvottelu käydään verkkotapaamisena asiakkaan kotoa tai esimerkiksi työpaikalta käsin. Digikanavien kautta Nordeaan ollaan yhteydessä satoja tuhansia kertoja päivässä, ja puhelimen sekä chatin kautta palvelua saa lähes 15 000 asiakasta päivittäin. Nordea järjestää vuoden aikana yli 500 digineuvontatilaisuutta ympäri Suomen, tilaisuuksia järjestetään muun muassa Munkkiniemen kirjastossa. Seuraavan neuvonnan ajankohdan löytää verkossa osoitteesta: www.nordea.fi/digineuvontaa. Käteisen rahan käyttö on vähentynyt viime vuosien aikana tasaisesti, mutta samanaikaisesti käteisen saatavuus on kuitenkin koko ajan parantunut. Konttoreiden lisäksi Nordean asiakkaat voivat nostaa käteistä automaateista, sekä ostosten yhteydessä K-kaupoista, Tokmanni-ketjun myymälöistä ja Rkioskeista. Haartmanin sairaala. Pitkän keskustelun herätti valtuutettu Kati Juvan (pieni kuva) aloite valvottujen huumeidenkäyttötilojen kokeilusta Helsingissä. Kuvat: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen ja Vladimir Pohtokari Terveysja päihdepalvelujen päivystys siirtyy HUS:lle ? Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin terveysja päihdepalvelujen päivystystoimintojen siirtämisen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymälle. Päivystystoiminnot siirtyvät HUS:lle 7.1.2019 alkaen. Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikat sekä päivystysja valvontaosastot siirtyvät HYKS Akuutti -tulosyksikköön ja päivystystä tukevat osastot siirtyvät HYKS Sisätaudit ja kuntoutus -tulosyksikköön. Virka-ajan ulkopuolinen suun terveydenhuollon päivystys siirtyy HYKS Pääja kaulakeskus -tulosyksikköön. Kaupunki jatkaa suun terveydenhuollon päivystystä virka-ajan puitteissa. Haartmanin ja Malmin sairaalat jäävät Helsingin omistukseen, mutta kaupunki vuokraa päivystyksen tarvitsemat tilat näistä sairaaloista HUSille. Lasten virka-ajan ulkopuolinen terveyskeskuspäivystys Haartmanissa siirtyy myös HYKSiin. Kaupungin sosiaalija kriisipäivystys ei siirry liikkeenluovutuksessa vaan liitetään terveysja päihdepalvelut -palvelukokonaisuuteen. Sivu 6 Kouluruokailun juhlavuosi Helsingissä ? Suomalaisella kouluruokailulla on pitkät perinteet. Vuonna 1943 Suomessa säädettiin laki kouluruoan tarjoamisesta koululaisille. Laki velvoitti, että vuoden 1948 alusta oli koko maan kansakouluissa järjestettävä kaikille oppilaille maksuton ateria. Helsingin kaupunki aloitti edelläkävijänä maksuttoman ruoan tarjoilun kansakouluissa syksyllä 1943 eli tänä vuonna Helsingin kouluruokailu täyttää jo 75 vuotta. Tietopaketti Helsingin alueista ja kehityksestä ilmestyi ? Helsingin kaupunki koostuu omaleimaisista kaupunginosista, joista jokaisella on oma erillinen historiansa ja nykyilmeensä. Kaupunki myös muuttuu jatkuvasti: esimerkiksi Helsingin väkiluku kasvoi vuosien 2014–2016 aikana 22 500 hengellä. Tuore Helsinki alueittain 2017 -julkaisu kuvaa pääkaupungin moni-ilmeisyyttä ja esittelee moni-ilmeisen Helsingin tiiviinä tietopakettina. Sivu 7 Sivu 7
• 4 Viikot 46-47/2018 • Nro 21 M unkin S eutu Puheenvuoro P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 21/2018 Munkan mummon jupinat Energiayhtiö valmistautuu jo kivihiilestä luopumiseen E ntinen Helsingin energia, nykynimeltään Helen, valmistautuu kivihiilen korvaamiseen energiantuotannossa. Hallituksen julkaisema lakiesitys kivihiilen kieltämisestä nopeuttaa investointipäätöksiä, mutta estää samalla uusien, kehittyvien teknologioiden hyödyntämisen. Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksensä kivihiilen energiakäytön kieltävästä laista. Sen mukaan hiilen käytöstä luovutaan energiantuotannossa 2020-luvun aikana. Helen on jo aloittanut kivihiilestä luopumisen vuonna 2015 linjaamalla Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta vuoden 2024 loppuun mennessä. Hanasaaren sulkemisen myötä lämmöntuotantokapasiteettia poistuu 400 MW. Kaiken kaikkiaan kivihiilen käytön lopettamisen myötä Helenin kaukolämpökapasiteetti vähenee 870 MW ja sähköntuotannon kapasiteetti 380 MW. Hanasaaren voimalaitoksen korvaavista laitoksista ensimmäiset tuottavat jo energiaa. Korvaavaa tuotantoa on tähän mennessä rakennettu 114 MW: Salmisaareen uusi pellettilämpölaitos ja Esplanadin alle uusi maanalainen lämpöpumppulaitos. Lisäksi Helen on päättänyt laajentaa Katri Valan lämpöpumppulaitosta yhdellä uudella lämpöpumpulla, teho 18 MW. Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin rakennetaan parhaillaan Suomen suurinta lämpövarastoa. Jo toteutettujen ja rakenteilla olevien laitosten lisäksi Helsinkiin tarvitaan lisää lämmöntuotantoa. Osa poistuvasta kapasiteetista voidaan korvata energiatehokkuustoimenpiteillä, lämmön varastoinnilla ja kysyntäjoustolla. Tällä hetkellä nopein tapa korvata kivihiiltä isossa mittakaavassa on biomassan käyttö. Kivihiilen kieltäminen lisää biopolttoaineiden tarvetta Suomessa. Biopolttoaineiden saatavuus on merkittävä kysymys kotimaista biopolttoainetta ei riitä kaikille. Helenin tavoitteena on hankkia biomassaa kestävistä lähteistä. Juokse Sinä humma, kun tuo taivas on niin tumma... ? Olenpa näin kesän jälkeen perehtynyt vaihteeksi noihin radio-, ja tvohjelmiin. Uusintojen uusintoja ja urheilua on riittämiin. Milloinkahan tätä aivojen kuntouttamista alettaisiin harrastaa Suomen maassa, kysyn vaan? Sen kunto on retuperällä, tarttis tehdä jotain pikaisesti! Vertaan Ruotsin television ohjelmatarjontaan. Siellä on yksi ilta viikosta varattu ainoastaan kulttuuriohjelmiin ja kulttuuriuutiset ovat jokapäiväisiä. Eikä se ole estänyt Ruotsin menestystä urheilun areenalla, päinvastoin. Ehkäpä se onkin heidän menestyksensä salaisuus. Hyvä aivojen kunto kun takaa hyvän henkisen kantin. Silloin kestää kilpailun vaatimat paineet. Lasten liikunnasta puhutaan ja keskustellaan paljon. Tutkitusti osa lapsista liikkuu paljon, osalta ei saada ahteria ylös penkistä sitten millään. Ennen vanhaan näitä tutkimuksia sanottiin nollatutkimuksiksi. Näin julkista liikennettä kesän jälkeen käytettyäni voin sanoa nuorista ja lapsista samaa. Pienikin matka bussissa halutaan istua. Eikö pieni tasapainoharjoittelu bussin keikahtaessa edestakaisin olisi hyvää harjoittelua kropalle. Poikkeuksia esiintyy, mutta harvassa. Entä sitten nuo kouluaamut! Bussin kyytiin hypätään yhden pysäkinvälin verran! Eikö sen reipas kulkeminen juuri toisi sitä hyvää kestävyyskuntoa ja liikkumisen iloa, kysyn vaan? Aamuja päiväjuoksut kodista kotiin ajaisivat saman asian! Mietinpä tuota liikunnan painottamista noin palveluiden näkökulmasta. Onko tässä kohta käymässä samalla lailla kuin pankkipalveluissa, kysyn vaan? Siellähän nopeasti kiepsahdettiin palveluissa siihen, että asiakas joutui itse suorittamaan kaikki tarvitsemansa palvelut. Nyt liikuntaa ohjeeksi antavat lääkärit itse asiassa siirtävät vastuun sairauksien hoidoista potilaalle. Ja aina he voivat syyttää potilasta hoidon epäonnistumisesta – joo, joo, joo, mahdoton potilas ei liiku tarpeeksi, on liian lihava, ei ole terveitä elämäntapoja, ei noudata lääkärin ohjeita jne. jne. Kuitenkin jokainen yksilö ja hänen sairautensa ovat monien eri tekijöiden summa. Yhteenkin tekijään vaikuttaminen on pitkän ja vaativan prosessin tulos. Itselläni on oikean jalan polvi alkanut pahasti reistailla. Vanhuutta ja kulumaa, tietty! Eräs lääkäri epäili nuoruudessani harjoittamaa juoksua syyksi polveni kulumiseen! Jo nyt on merkillistä! Jos ei harjoita liikuntaa, ei ole hyvä, jos harjoittaa ei sekään ole hyvä. Miten päin tässä oikein vääntyy, kysyn vaan! Ajassamme on jotain nurinkurista. Yksinkertainen maalaisjärki on laitettu narikkaan. Siitä seuraava tositapahtuma. Istuinpa taas eräänä kauniina syksypäivänä bussissa. Kaksi keski-ikäistä miestä istuivat edessäni. He olivat todennäköisesti joitain it-guruja. Heidän toimistoonsa oli haettu koodaajaa ja ohjelmistosuunnittelijaa. He kävivät hakijoita lävitse nimillä sekä tarkoilla selostuksilla ansioluetteloista ja edellisistä työpaikoista. Koko bussi kuunteli hiirenhiljaa. Sitten alettiin ruotia uutta ohjelmistoalustaa, joka oli tekeillä. He puhuivat pitkään ohjelmistoalustan suojauksesta. Vähintään kahdet portit erilaisilla salasanoilla oli tarpeen. Ettei vain kukaan asiaton pystyisi pääsemään ohjelmaan käsiksi. Teki niin mieleni koputtaa heitä olkapäille ja kysyä missä teidän salasanasuojauksenne on ollut tämän bussimatkan aikana? No ehkä ei kannata vaatia ajattelua ja harkintaa meiltä tavallisilta ihmisiltä. Kun ei sitä eduskunnassakaan ole. Siellä vain häiritään seksuaalisesti, kiusataan, syrjitään, ylenkatsotaan ja harjoitetaan Kysynnän ja tarjonnan suhde kääntyi vuokralaisen eduksi hirveää vallankäyttöä. Tuo on varsinaista työajan väärinkäyttöä, mielestäni. Siksi koko eduskunnan porukka pitäisi vaihtaa seuraavissa vaaleissa. Koska epäilen, että mitään parannuskeinoa ei edes yritetä toteuttaa! Uusi, uljas eduskunta aloittaisi puhtaalta pöydältä kuten AY väki sanoo. Näinä pikkusieluisten kansalaisten aikoina epäilen, ettei puhdasta pöytää vaan mistään löydä. Me etsitään yksinkertaisia ratkaisuja. Ja tehdään niitä. Syyllistetään ratkaisujen ulkopuolelle jääviä. Etsitään niistä syntipukkeja. Ja eriävän mielipiteen esittäjää katsotaan kuin halpaa makkaraa! Nimimerkillä; kokemusta on. Elämä on monimutkaista. Ainut mihin voimme vaikuttaa on Sokrateen (kuoli 399 eKr. )mietelauseessa sanottu: Ihminen tunne itsesi! Se on kaiken elämänviisauden alku. Elina Kuosmanen ? Asuntosijoittamisen suosio ja vilkas uudisrakentaminen ovat muuttaneet kysynnän ja tarjonnan suhdetta vuokramarkkinoilla. Vaikka talouskasvu on synnyttänyt uusia työpaikkoja ja lisännyt muuttoa kasvukeskuksiin, vuokra-asuntopula ei ole kiihtynyt vaan laantunut. Samaan aikaan vuokralaisten vaatimustaso on noussut, ja hieman huonokuntoisen asunnon vuokraaminen voi olla hankalaa, kun viereen valmistuu uusia asuntoja vain hieman korkeammalla vuokralla. Kilpailutilanne uusien asuntojen kanssa on ohjannut siihen, että myös vanhoja vuokra-asuntoja on kunnostettu. Vuokra-asuntojen keskimääräinen kunto on paikoin kohonnut tuntuvasti. Osittain tilastoissa näkyvä vuokrien nousu on seurausta asuntokannan kunnon paranemisesta. Yhä ennallaan pysyneen remontoimattoman asunnon vuokra on saattanut tosiasiassa samaan aikaan laskea, vaikka tämä ei tilastosta erotu. Sen sijaan niillä paikkakunnilla, joilla asunnon remontointi ei kannata, vuokrat ovat saattaneet laskea niin laajasti, että sen havaitsee tilastoistakin. Talvi on vuokralaiselle parasta aikaa vuokra-asunnon vaihtamiseen, koska kilpailua asunnoista on silloin vähemmän ja vuokrapyynnöt siten maltillisempia. Kun asuntojen tarjonta on runsasta, hyvä vuokralainen voi päästä vapaasti valitsemaan itseään eniten miellyttävän asunnon. Joissain tilanteissa oikein hyvä hakija voi jopa kilpailuttaa vuokranantajia keskenään. Tavalliselle asunnonhakijalle on eduksi se, että vaihtoehtoja ja harkinta-aikaa on nyt enemmän kuin kesällä. Jos ei ole pakottavaa syytä muuttaa kesäkaudella, jolloin vuokra-asunnoista kilpaillaan kiivaasti, vuokralaisen kannattaa pyrkiä ajoittamaan muuttonsa marrasja helmikuun välille. Tällöin kysynnän ja tarjonnan suhde on vuokralaisen kannalta paras. Vuokranantajien kannalta parasta aikaa asunnon vuokraamiseen ovat toukokuu, kesä ja alkusyksy. Asuntokaupan jarrutus Kuumana käynyt sijoitusasuntokauppa on viime aikoina rauhoittunut. Samaan aikaan ensiasunnon ostajat suhtautuvat aiempaa varovaisemmin uudiskohteisiin, joissa on isot yhtiölainat, tonttirahastojen omistama tontti ja runsaasti sijoittajaomistajia. Riskit ylikuumenemisesta ovat olleet koholla, ja käynnissä oleva asuntokaupan kuitenkin melko maltillinen rauhoittuminen on lähes kaikille yli ajan kuplan paisumista ja puhkeamista parempi vaihtoehto. Niin kauan kuin laskeva kehitys on nykyiseen tapaan maltillista, se edistää pidemmällä tähtäimellä asuntojen hintojen kehityksen vakautta. Ylilyönneillä on taipumus omaisuuslajista riippumatta johtaa aluksi satumaisiin voittoihin ja sitten musertaviin tappioihin. Asuntojen arvojen kehityksellä on keskeinen vaikutus kasvukeskusten omistusasujien kulutuskäyttäytymiseen ja varakkuuskokemukseen. Lisäksi jyrkät muutokset asuntojen hinnoissa heijastuvat psykologisten tekijöiden kautta myös niiden käytökseen, jotka eivät itse asuntoa omista. Kun huomioidaan lisäksi uudisrakentamisen suorat ja välilliset vaikutukset, asuntojen hintojen vakaudella on merkitystä myös koko Suomen talouskehityksen vakaudelle. Asuntomarkkinat ovat aina olleet sykliset, ja tulevat olemaan sitä myös jatkossa. Tämän kun hyväksyy, ymmärtää, että loivat kaarteet ovat yhteiskunnan kokonaisedun kannalta selvästi parempia kuin jyrkät. Sikäli viimeaikaiset uutiset ovat olleet tervetulleita. Aloitusmäärien tippuminen Vaikka uudisrakentamisen tilanne on tulikuuma, rakennusliikkeiden tulokset ovat painuneet alas, kun tonttien, työn ja rakennustarvikkeiden hintataso on noussut hurjaa tahtia. Tämä on erittäin huolestuttava markkinan ylikuumenemisen merkki. Kun samaan aikaan vaikeudet vanhojen asuntojen myymisen lisäksi myös uusien asuntojen myymisessä ovat kasvussa, on merkki terveestä ennakoinnista, että moni rakentaja on vähentämässä uusien asuntojen aloitusmääriään. Uusien asuntojen tuotanto on kuin juna. Se ei pysähdy siihen paikkaan, kun kuljettaja jarrua painaa. Jos ennakointi puuttuu, jarrutus menee pahasti pitkäksi. Timo Metsola hallituksen puheenjohtaja Kaukolämpöverkkoa kuvataan lämpökameralla marraskuussa dollisten lämpövuotojen paikantamiseksi. Helikopterilennot tehdään auringonlaskun jälkeen, jolloin liikennettä kaduilla on vähän eikä auringonpaiste haittaa lämpökameran toimintaa. Kuvauslentoja tehdään marraskuussa sään niin salliessa ja silloin, kun maa on sulana ilman lumipeitettä. Lämpökamerakuvauksilla paikannetaan mahdollisia lämpövuotoja sekä seurataan ja analysoidaan siirtojohtojen kuntoa. Kaukolämpöverkkoa kuvataan lämpökameralla 300 metrin korkeudesta. Kuvattavaksi valittu alue lennetään helikopterilla läpi ns. edestakaisin viipaloiden. Mahdolliset vuotokohdat näkyvät kuvissa lämpimänä alueena. Lennoista saattaa aiheutua hetkellistä meluhaittaa. 28-vuotiaat ovat nyt Helsingin suurin ikäluokka ? Helsingin kaukolämpöverkkoa kuvataan marraskuussa lämpökameralla helikopterista käsin mah? Koko Suomessa vuonna 1963-syntyneet eli tänä vuonna 55 täyttävät ovat nyt nousseet suurimmaksi ikäluokaksi. Helsingissä väestörakenne on sen sijaan nuorekkaampi, sillä pääkaupungissa asuu eniten 28 vuotta täyttäneitä. 28-vuotiaita eli 1.10.1989 -30.9.1990 syntyneintä oli syyskuun lopussa Helsingissä 13 538, naisia 510 enemmän kuin miehiä. 55-vuotta täyttäviä on sen sijaan Helsingissä vain noin 8 300 eli 5 200 vähemmän kuin 28-vuotiaita. Helsingin väkiluku oli syyskuun lopussa 649 217, mikä on 5 945 enemmän kuin vuoden alussa. Lisätietoja Helsingin väkiluvusta ja väestöennusteesta löytyy Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta.
• 5 Nro 21 • Viikot 46-47/2018 M unkin S eutu Päivystysapu 116 117 auttaa, kun oma terveysasema on kiinni Lassilan lämpökeskuksen öljysäiliö uusitaan Asuntotuotanto on Helsingissä ennätyksellisen vilkasta Yksi vilkkaan asuntorakentamisen alueista on Kuninkaantammi. Kuva: Susa Junnola. ? Kuluvan vuoden aikana lokakuun loppuun mennessä Helsingissä on aloitettu yli 7 000 asunnon rakentaminen, mikä ylittää koko vuodelle asetetun tavoitteen tuhannella asunnolla. Käyttötarkoituksen muutokset huomioiden Helsingissä on rakenteilla yli 9 700 asuntoa, mikä on viime vuosien tasoon nähden noin 2 500 asuntoa enemmän, tyypillisen määrän ollessa noin 7 000 asuntoa. Lokakuun loppuun mennessä on valmistunut 4 142 asuntoa. Rakennuslupia myönnettiin alkuvuonna (1.1.–31.10.) ennakkotietojen mukaan 4 873 asunnon rakentamiseksi. Asuntoja on rakenteilla monipuolisesti eri puolilla kaupunkia. Yli 2 000 asuntoa on rakenteilla Kalasatamassa ja yli 1 000 asuntoa Herttoniemessä ja Länsisatamassa. Rakentaminen on voimakasta myös Kruunuvuorenrannassa, Pasilassa ja Kuninkaantammessa. Rakenteilla olevien asuntojen huoneistotyypeistä yleisin on kaksio. Toiseksi eniten Helsingissä on rakenteilla kolmioita ja kolmanneksi eniten yksiöitä. Pääosa asunnoista rakentuu kerrostaloihin. – Edellytykset sille, että asuntotuotanto pysyy edelleen korkeana ovat erittäin hyvät. Tämä on tärkeää, sillä Helsingin kasvaessa vauhdilla meidän on kyettävä rakentamaan riittävästi asuntoja monenlaisten asukkaiden tarpeisiin. Tontteja on asuntorakentamisen toimijoille varattuna suunnittelua ja rakennuttamisen kilpailutusta varten yli 21 000 asunnon edestä, joista osalla on jo rakennuslupa tuotannon aloittamiseksi, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki. Kaupunginvaltuuston asettama asuntotuotantotavoite Helsingissä on tällä hetkellä 6 000 asuntoa vuodessa ja tavoitteena on luoda edellytykset tavoitteen nostamiseksi 7 000 asuntoon. Asemakaavoituksen määrä on saatu nostettua viime vuosina korkealle tasolle ja myös asemakaavojen osalta koko vuoden tavoite on saavutettu kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. ? Päivystysapu 116 117 -puhelinpalvelu on käytössä jo suurimmassa osassa Uuttamaata. Maksuttomaan numeroon 116 117 soitetaan ennen hakeutumista Haartmanin, Malmin, Peijaksen, Hyvinkään ja Porvoon sairaaloiden päivystyksiin. Numerosta voi myös kysyä neuvoja ja hoito-ohjeita äkillisiin terveysongelmiin silloin, kun oma terveysasema on kiinni. Terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat Päivystysapuun soittavan henkilön hoidon tarpeen puhelimessa ja ohjaavat hänet oikeaan hoitopaikkaan tai antavat ohjeita itsehoitoon. Palvelu neuvoo ja ohjaa myös lasten asioissa. Päivystysapu palvelee ympäri vuorokauden, vuoden kaikkina päivinä. Soittaminen on maksutonta. Päivystysapu on Uudellamaalla käytössä Askolassa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Lapinjärvellä, Loviisassa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Porvoossa, Sipoossa, Tuusulassa ja Vantaalla. Koko HUS-alue on palvelun piirissä vuoden 2019 alussa. Päivystysavun kautta Tavoitteena on, että vuoden 2019 alusta kaikkiin HUSin päivystyksiin hakeudutaan joko soittamalla Päivystysapuun tai hätätilanteessa 112:een. – Haluamme tehdä päivystyspalveluista sujuvia asukkaille. Tavoitteena ei ole estää ihmisiä hakeutumasta päivystyksiin, vaan löytää soittajalle tarkoituksenmukaisin hoitopaikka, kertoo Päivystysapu 116 117 Uusimaa -hanketta vetävä ylilääkäri Leena Soininen HUS Akuutista. Soittaja voidaan ohjata päivystyspoliklinikan lisäksi omalle terveysasemalleen tai hänelle voidaan antaa ohjeita itsehoitoon. Tarvittaessa soittajalle etsitään apua myös sosiaalipalveluiden piiristä. Päivystysavulla on käytössä ruuhkamittari, josta näkee HUSin päivystysten ajantasaisen potilastilanteen. Vuoden 2019 alusta soittajalle voidaan tarjota mahdollisuutta hakeutua toiselle päivystyspoliklinikalle, mikäli lähin päivystyspoliklinikka on ruuhkautunut. Näin päivystysten potilasmääriä pystytään tasaamaan ja odotusaikoja lyhentämään. Kokeneet hoitajat Uudenmaan puheluihin vastaavat kokeneet sairaanja terveydenhoitajat Hyvinkään ja Porvoon sairaaloiden päivystyksissä. Helsinkiläisten puheluihin vastataan Helsingin kaupungin terveysneuvonnassa. Vuoden 2019 alussa avautuu uusi toimipiste Lohjan sairaalan päivystyksen yhteyteen. Hätätilanteissa 112 Henkeä uhkaavissa tilanteissa tulee soittaa hätänumeroon 112. Tilanteita, joissa tulee soittaa välittömästi hätänumeroon ovat esimerkiksi kova rintakipu, hengitysvaikeus, tajuttomuus, halvausoireet ja kouristelu. Kiireettömissä asioissa ei tule soittaa Päivystysavun numeroon, vaan ne hoidetaan omalla terveysasemalla. Tällaisia ovat esimerkiksi reseptien uusintapyynnöt tai laboratorioja röntgentutkimusten vastaukset ilman oireiden äkillistä pahenemista. • Lassilan lämpökeskus (Kaupintie 1, Helsinki) on tärkeä osa Helsingin kaukolämpöverkkoa ja yksi kriittisistä huippulämpökeskuksista, joilla turvataan Pohjois-Helsingin lämmönjakelu. • Pääsääntöisesti lämpökeskuksessa käytetään maakaasua, varapolttoaineena käytetään öljyä. • Laitoksella on kaksi vuonna 1995 käyttöönotettua maakaasukattilaa ja kaksi vuonna 1977 -1978 käyttöönotettua raskaan polttoöljyn kattilaa, polttoaineteholtaan yhteensä 324 MW. • Muutostyön jälkeen alueella on käytössä yksi 3 500 m3 kevyen polttoöljyn säiliö. ? Pohjois-Helsingin lämmönsaantia turvaava Lassilan lämpökeskus uusitaan EU:n uusia päästörajavaatimuksia vastaavaksi. Lämpökeskuksen öljysäiliön uusinta käynnistyy marraskuun alussa. Öljysäiliön uusinnan valmistuttua uusitaan vielä lämpökeskuksen kahden kattilan maakaasupolttimet. Helenin Lassilan lämpökeskus on talviaikaan eniten käytössä oleva huippulämpökeskus. Pääsääntöisesti lämpökeskuksessa käytetään maakaasua. Toimitusvarmuuden turvaamiseksi lämpökeskuksen maakaasukattiloiden varapolttoaineena käytetään polttoöljyä. Lämpökeskuksessa on kaksi maakaasukattilaa sekä kaksi öljypoltinkattilaa, yhteisteholtaan 324 MW. Muutostyöt ovat välttämättömiä, jotta Lassilan lämpökeskus täyttää Euroopan komission asettamat 1.7.2020 voimaantulevan teollisuuspäästödirektiivin (IED = Industrial Emissions Directive) uudet päästörajavaatimukset. Uusien päästörajojen saavuttamiseksi toinen raskaan polttoöljyn säiliöistä poistetaan käytöstä ja toinen muutetaan kaksoisvaippasäiliöksi rakentamalla sen sisään uusi, pienempi öljysäiliö kevyelle polttoöljylle. Jatkossa lämpökeskuksessa käytetään varapolttoaineena ainoastaan kevyttä polttoöljyä. Lämpökeskuksen öljysäiliön uusinta käynnistyy marraskuun alussa ja valmistuu kesäkuussa 2019. Öljysäiliön uusinnan valmistuttua lämpökeskuksen kahden kattilan maakaasupolttimet uusitaan loppuvuoden 2019 aikana. Muutostyö lisää liikennettä lämpökeskuksen ympäristössä. Kaikki laitenostot tapahtuvat kuitenkin lämpökeskuksen aidatun alueen sisäpuolella. Alueella voi esiintyä ajoittaista hajuhaittaa öljysäiliön uusinnan yhteydessä. Työmaalla voi lisäksi aiheutua melua päiväaikaan. Helen Oy pahoittelee mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä. Opintolainaa jo yli 3 miljardia euroa ? Lukuvuonna 2017–2018 opintotuen saajia oli noin 5 % vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna, mutta ulkomailla suoritettaviin opintoihin tukea saavien määrä kasvoi edelleen. Lukuvuoden 2017–2018 aikana lähes 151 100 opiskelijaa nosti valtion takaamaa opintolainaa. Lainaa nostaneita oli 12 % enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Lukuvuoden lopussa opintovelallisia oli kaikkiaan 408 500 ja heillä oli opintolainaa keskimäärin 7 631 euroa. Valtion takaamien opintolainojen pääoma oli lukuvuoden lopussa 3,1 miljardia euroa. Opintolainahyvityksen sai vuonna 2017 jo 1 180 ripeästi valmistunutta opintovelallista. Heistä 1 025 oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon. Keskimääräinen opintolainahyvitys oli 2 576 euroa. Sen sijaan opintolainavähennyksen saajien määrä väheni. Vuonna 2017 enää 10 700:lle tutkintonsa suorittaneelle myönnettiin oikeus opintolainavähennykseen verotuksessa, mikä oli lähes 4 % edellisvuotta vähemmän. Myönnetty opintolainavähennys oli keskimäärin 2 300 euroa. Opintotukea sai lukuvuonna 2017–2018 kaikkiaan lähes 276 300 opiskelijaa. Opintotukeen kuuluvat opintoraha, opintolainan valtiontakaus ja asumislisä. Opintorahaa maksettiin 273 000 opiskelijalle, joista 170 800 opiskeli korkea-asteella ja 102 200 toisella asteella. Sen sijaan asumislisää maksettiin enää 19 400 opiskelijalle. Sen saajien määrä pieneni 90 %, kun syksyllä 2017 valtaosa opiskelijoista siirtyi yleisen asumistuen piiriin. Opintolainan valtiontakaus oli lukuvuoden aikana voimassa 218 200 henkilöllä. Ulkomailla tutkintoa suorittavia opintotuen saajia oli noin 9 600, mikä oli noin 5 % edellislukuvuotta enemmän. Saajamäärän kasvu on kuitenkin hidastunut aiemmasta. Tuensaajista 85 % opiskeli EU-maissa. Ruotsi nousi suosituimmaksi maaksi ohi Ison-Britannian. Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Virossa opiskeli yhteensä lähes 60 % opiskelijoista, jotka saivat opintotukea kokonaan ulkomailla suoritettaviin opintoihin. Keskimääräinen tuki 736 euroa Vuonna 2017 opintorahaa ja asumislisää maksettiin Suomessa opiskeleville korkeakouluopiskelijoille lähes 448 miljoonaa euroa ja toisen asteen opiskelijoille runsaat 162 miljoonaa euroa. Ulkomaisissa oppilaitoksissa opiskeleville opintotukea maksettiin 36 miljoonaa euroa. Koulumatkatuen kustannukset olivat 46,8 miljoonaa euroa ja korkeakouluopiskelijoiden ateriatuen kustannukset 30,7 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2017 keskimääräinen opintotuki oli 736 euroa. Tähän summaan sisältyi opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Suomessa opiskelevilla yliopisto-opiskelijoilla keskimääräinen tuki oli 883 euroa, ammattikorkeakouluopiskelijoilla 876 euroa, ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla 497 euroa ja lukiolaisilla 213 euroa. Tiedot käyvät ilmi Kelan tuoreesta opintoetuustilastosta.
• 6 Viikot 46-47/2018 • Nro 21 M unkin S eutu Helsinkiin 30-henkinen nuorisoneuvosto Terveysja päihdepalvelujen päivystys siirtyy HUS:lle Istuvan nuorisoneuvoston jäseniä. Kuva: Maarit Hohteri Jatkoa sivulta 3 ? Viime vuoden vaaleissa nuoret asettuivat ehdolle Ruudin ydinryhmään. Kun se aloitti kautensa tammikuussa 2018, nimi vaihdettiin nuorisoneuvostoksi, jotta se olisi linjassa muiden kaupunkien nuorisovaltuustojen tai -neuvostojen kanssa. Nuorisoneuvoston vaalien ehdokasasettelu on juuri päättynyt. Innokkaita ehdokkaita kertyi yli 60. Nuoret pääsevät äänestämään ehdokkaita 12.–30.11. nuorisotaloilla ja kouluilla. Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Jim Koskinen kannustaa kaikkia 13–17-vuotiaita helsinkiläisnuoria äänestämään. – Eurovaalit, presidentinvaalit, eduskuntavaalit ja kuntavaalit. Voimmeko me alaikäiset äänestää niissä? Emme voi. Siksi on todella tärkeää, että jokainen helsinkiläinen nuori käy äänestämässä näissä vaaleissa niitä hienoja ehdokkaita, jotka haluavat tehdä nuorille parempaa Helsinkiä, Koskinen kannustaa. Tulevalla kaudella nuorten vaikuttamisen paikat ovat suurempia, sillä Helsingin kaupunki päätti hiljattain aloittaa nuorten läsnäoloja puheoikeuskokeilun kaikissa neljässä toimialalautakunnassaan. – Nuoret pääsevät vihdoinkin niihin paikkoihin, joissa päätöksiä tehdään, Koskinen sanoo. On tärkeää äänestää Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar on yksi Helsingin päättäjistä, joiden kanssa nuorisoneuvosto on tehnyt yhteistyötä. Hän kertoo tavanneensa nuorisoneuvoston kanssa säännöllisesti. – Tapaamiset ovat olleet minulle tärkeitä. Nuorilta saa hyviä ehdotuksia ja suoraa palautetta. Nuorisoneuvoston ehdotukset ovat myös johtaneet konkreettisiin toimiin. Yksi merkittävimmistä esimerkeistä on muutama vuosi sitten nuorten aloitteesta lanseerattu kesätyöseteli, Razmyar kehuu. Razmyar muistuttaa, että nuorisoneuvoston valintaan pääsevät vaikuttamaan kaikki 13–17-vuotiaat helsinkiläisnuoret, ja että äänestäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin itse tulevien nuorisoneuvostolaisten työ. Viime vaaleissa ääniä annettiin yli 10 000. – On hienoa, jos äänestysprosentti nousee korkeaksi. Se vahvistaa nuorten ääntä kaupungin päätöksenteossa entisestään. Äänestäminen on tärkeä demokratian väline, ja nuorisoneuvoston vaaleissa äänestäminen on tärkeä etappi kansalaisvaikuttamisessa, hän sanoo. Vaalien tulos julkistetaan RuutiGaalassa, joka järjestetään tiistaina 4.12. klo 18–21 Kulttuuriareena Gloriassa. Mikä Ruuti, mikä nuorisoneuvosto Nuorisoneuvosto on osa helsinkiläisten nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin toimintaa. Ruutiin kuuluu esimerkiksi mahdollisuus hakea avustusta omalle projektilleen RuutiBudjetista, eli kaupungin vuosittain Ruudille budjetoimasta rahasta. Lisäksi ruuti.net-sivu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä aloitteita kuntalaisaloitteen tapaan ja Ruuti järjestää myös erilaisia tapahtumia. Nuorisoneuvosto on kuntalain takaama linkki Helsingin kuntapäättäjien ja nuorten välillä. Kuntalaki on vuodesta 2015 lähtien edellyttänyt, että jokaisessa kunnassa on nuorisoneuvosto tai -valtuusto, joka edustaa kunnan nuoria päätöksenteossa. Nuorisoneuvostossa nuori pääsee vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin, osaksi yhteisöä ja oppimaan kaupungin päätöksenteosta. Nuorisoneuvoston toimintaa tukee kaksi Ruudin nuoriso-ohjaajaa, eivätkä nuoret tarvitse aiempaa kokemusta vaikuttamisesta. Jatkoa sivulta 3 ? HUSiin siirtyvien Haartmanin ja Malmin päivystyspoliklinikoiden sekä päivystysja valvontaosastojen sosiaalityön palvelut tuottaa jatkossakin Helsingin sosiaalija kriisipäivystys erikseen tehtävän yhteistyösopimuksen mukaisesti. Kaikki muutokset toteutetaan liikkeenluovutuksena jossa on kysymys hallinnollisesta uudelleenjärjestelystä. Luovutuksen seurauksena HUS tuottaa palvelun kaupungille. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein ns. vanhoina työntekijöinä HUSin palvelukseen. Siirtyviä henkilöitä on 539. Välinehuoltotoiminta HUSille Valtuusto päätti myös sosiaalija terveystoimen välinehuoltotoiminnan siirtämisen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Välinehuoltotoimintaan kuuluvat hoitotoimenpiteissä käytettävien instrumenttien ja välineiden huolto-, puhdistus-, pakkausja sterilointipalvelut. Toimintaan kuuluu lisäksi asiantuntijana toimiminen alan kehittämis-, neuvontaja ohjaustehtävissä. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaattein niin sanottuina vanhoina työntekijöinä HUSin palvelukseen. Aloitteissa kehittämisehdotuksia kaupungin palveluihin Kaupunginvaltuusto käsitteli suuren joukon valtuutettujen tekemiä aloitteita. Aloitteissaan valtuutetut toivovat muun muassa lisää liikuntapaikkoja eri kaupunginosiin, tilojen avaamista vuorotyötä tekevien yksinhuoltajien lasten iltakerhoille, lähikouluperiaatteen käyttöönottoa päiväkotipaikkapäätöksissä ja esittävät monia muita kehittämisehdotuksia kaupungin palveluihin. Pitkän keskustelun herätti valtuutettu Kati Juvan aloite valvottujen huumeidenkäyttötilojen kokeilusta Helsingissä. Äänestysten jälkeen valtuusto hyväksyi, että laajaan yhteistyöhön pohjautuvan pilotointiselvityksen tekeminen huumeidenkäyttötiloista on perusteltua. Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Jim Koskinen kannustaa kaikkia 13–17-vuotiaita helsinkiläisnuoria äänestämään. Kuva: Maarit Hohteri Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar kannustaa nuoria äänestämään. Helsinki lisää kameravalvontaa ? Helsingin kaupunki pyrkii parantamaan liikenneturvallisuutta lisäämällä automaattista kameravalvontaa. Kaupunkiympäristölautakunta saa 6. marraskuuta käsiteltäväkseen esityksen, jossa Helsinkiin ehdotetaan 70:tä uutta kameravalvontapistettä. Tavoitteena on asentaa vuosittain keskimäärin 14 ”peltipoliisia” vuosina 2020–2024. Tällä hetkellä Helsingin katujen varsilla on käytössä neljä kameravalvontapistettä. Automaattisella kameravalvonnalla on mahdollista valvoa ylinopeuksia ja punaista päin ajamista. Lisäksi kameroilla voidaan valvoa bussikaistojen käyttöä, mikä parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja toimivuutta. Liikennettä on valvottu Helsingissä automaattisten kameroiden avulla Kaivokadulla ja Mäkelänkadulla vuodesta 2008 lähtien ja Mechelininkadulla ja Mannerheimintiellä vuodesta 2012. Kokemukset automaattisesta kameravalvonnasta ovat olleet hyviä: onnettomuudet ovat vähentyneet kaikissa kohteissa kameratolppien asentamisen jälkeen. Helsinki on laatinut yhdessä poliisin kanssa periaatteet kameravalvontapisteiden sijoittamisesta sekä näiden periaatteiden mukaisen suunnitelman 70 uuden kameravalvontapisteen sijainnista. Lähtökohtana on,
• 7 Nro 21 • Viikot 46-47/2018 M unkin S eutu Kouluruokailun juhlavuosi Helsingissä Tietopaketti Helsingin alueista ja kehityksestä ilmestyi Kouluruokailu Malmin peruskoulussa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kimmo Brandt että kameratolpat sijoitetaan eri puolille kaupunkia niin, että niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty liikenneturvallisuudelle: valvontapisteitä esitetäänkin asennettavaksi paikkoihin, joissa on sattunut paljon onnettomuuksia ja joille asukkaat ovat toivoneet valvontaa. Sijoittamisperiaatteiden mukaisesti kameravalvontapisteitä ehdotetaan pääasiassa vilkkaille pääkaduille, joiden nopeusrajoitus on vähintään 40 kilometriä tunnissa. Sijoituksessa otetaan huomioon myös jalankulun määrä ja esimerkiksi koulujen läheisyys. Kameratolppien tarkat sijainnit täsmentyvät jatkosuunnittelussa. Yhden valvontapisteen toteutus maksaa arviolta noin 15 000 euroa, joten esityksen mukaisten pisteiden toteutuksesta tulisi noin miljoonan euron kustannukset. Kameratolppien asennuksesta vastaa Helsingin kaupunki, valvontakameroiden hankinnasta ja liikenteen valvonnasta vastaa puolestaan poliisi. – Liikenteessä loukkaantuneiden määrä Helsingissä on saatava pienemmäksi ja tämä hanke on siihen täsmätyökalu. Valvontaa saadaan juuri sellaisiin paikkoihin ja sellaisessa muodossa, että se suojelee ihmisiä, toteaa ylikomisario Jarkko Lehtinen Helsingin poliisilaitokselta. Jatkoa sivulta 3 ? Tuoreessa julkaisussa kuvataan kaikki Helsingin kahdeksan suurpiiriä kolmella ja 34 peruspiiriä neljällä sivulla. Kunkin alueen tilastollinen profiili hahmottuu kahdeksan kuvaajan avulla, joilla aluetta verrataan koko kaupunkiin ja muihin alueisiin. Tilastot sisältävät tietoja alueiden väestöstä, koulutusja tulotasosta, asumisesta, työssäkäynnistä ja työpaikoista sekä koulu-, sosiaali-, terveysja muista palveluista. Lisäksi alueiden maankäyttöä ja palveluita esitellään yksityiskohtaisissa kartoissa. Aluekuvauksia täydentää kirjan alussa laaja katsaus koko kaupungin viimeaikaiseen kehitykseen ja asemaan osana laajempaa Helsingin seutua. Lisäksi julkaisussa valotetaan Helsingin eri osien tulevaisuuden näkymiä. Helsinki alueittain 2017 on tarkoitettu kaikille Helsingin alueista kiinnostuneille: kaupungin päättäjille, suunnittelijoille ja tutkijoille, opiskelijoille ja koululaisille, elinkeinoelämälle ja järjestöille, tiedotusvälineille ja tietenkin asukkaille. Kirja julkaistaan verkossa joka vuosi ja painettuna noin joka toinen vuosi. Julkaisu on osin ruotsinja englanninkielinen. Tämän vuoden julkaisu on saatavilla myös painettuna marraskuun lopussa. Kouluruokailun virstanpylväitä 1896 Kouluruokailuasioita käsitellään virallisesti ensimmäisen kerran. 1905 Augusta af Heurlin perustaa koulukeittoyhdistyksen, valtuusto myöntää raha-avustuksen toiminnan tukemiseksi. 1918 Avataan kaupungin keskuskeittola. 1925 Valtuutettu Miina Sillanpää tekee valtuustoaloitteen ilmaisesta kouluateriasta, ei toteutunut vielä. 1943 Maksuton kouluruoka helsinkiläisille: kerran päivässä tarjotaan liha-, kalatai vihanneskeitto tai velli. 1950-luku Kahden viikon kiertävällä ruokalistalla lihakeittoa, hernekeittoa, puuroja, kuivamuonaa (grahamsämpylä ja sulatejuusto/ nakki). Maitoa tarjotaan syys-, lokaja toukokuussa, muulloin vellejä. Kouluruokakomitea suosittelee ensimmäisen kerran kouluruoan ravitsemuksellisen laadun parantamista, esim. maidon, lihan ja juuston määrän lisäämistä sekä raakojen kasvisten tarjoamista (tuorepala). 1968 Saadaan haarukat ja veitset käyttöön. Aterimet tilattiin jo edellisenä vuonna, mutta silloin ei ollut vielä haarukalla ja veitsellä syötäviä ruokia tarjolla. Vuokaja kastikeruoat tulevat ruokalistoille ja 4 viikon kiertävällä ruokalistalla on mm. lihapyörykät, tilliliha, maksahöystö ja jauhelihakastike. Ainoa tarjottava salaatti on punajuurisalaatti ja juurekset paloina. 1970-luku Erityisruokavalioiden huomioiminen (diabetes, keliakia, kala-allergia, laktoosi-intoleranssi) ja ruokalistojen systemaattinen kehittäminen alkaa. 6 viikon kiertävät ruokalistat, joissa tavoitteena täysipainoinen ateria, huomio aterioiden ravintoarvoihin. Juuresja kaalisalaatit punajuuren rinnalle. 1977 Peruskouluun siirtyminen nostaa päivittäisten aterioiden määrän 29500 ateriasta 47500 ateriaan ja jakelupisteitä on 138 (ennen 100). 1980-luku Taloudellinen nousukausi alkoi näkyä ruokalistalla vuosikymmenen lopulla. Ruokalistojen ruokavalikoimat alkavat kansainvälistyä ja ruokalistat monipuolistuvat, esimerkiksi pastaruoat (canneloni ja spagettivuoka) lisääntyivät ruokalistalla. Myös broilerinkoivet tulivat ruokalistalle. 1984 Ensimmäinen laaja mielipidekysely oppilaille (1173 vastaajaa). Suosikkiruokina kalapuikot, lihapyörykät, lihamakaronilaatikko, kanaviillokki, hernekeitto ja jauheliharisotto. 1990-luku Lama vie broilerinkoivet lautasiltaja maksaruoat poistetaan A-vitamiinikeskustelun tuloksena. Tilliliha ja piparjuuriliha poistuvat ruokalistalta. Esikäsitellyt raaka-aineet yleistyivät ja tuotevalikoimat monipuolistuivat. Kansainvälistyminen tuo listoille chili concarnen, tortillat, wokit ja lasagnen. 2000-luku Kouluruokaloista kouluravintoloita, ruokahuollosta ruokapalvelua, oppilaat asiakkaita. Suosikkiruokina kalapuikot, pinaattiohukaiset, lihamakaronilaatikko, ohrapuuro ja tortillat. Kouluihin oppilaista koostuvat ravintolatoimikunnat osaksi kouluruokailun suunnittelua. Huomio hävikkiruokaan: syö, mitä otat ja hävikkiviikko-kampanjat. 2003 Vegaaniruokavaliota noudattavat huomioidaan. 2004 Maksullinen välipalamyynti alkaa, tarjolla ravitsemuksellisia välipaloja. 2007 Päivittäin kaksi ateriavaihtoehtoa kaikkien vapaasti otettavissa (kasvisvaihtoehto), Helsinki edelläkävijänä Suomessa. 2011 Kaupunginvaltuuston päätöksellä aloitetaan kaikissa kouluissa kasvisruokapäivä kerran viikossa, tarjolla kaksi kasvispääruokavaihtoehtoa. 2013 Salaattikomponentit salaattipöytiin, lisää kasvisten ja vihannesten käyttöä. Suuri ruokalistauudistus, jossa erityinen huomio ruokien ulkonäköön, rakenteeseen, väreihin ja makuun. Ruokaraadit elvytetään Helsingissä osaksi ruokalistan kehittämistä: oppilaiden osallistaminen. 2017 Kouluruokapäivää aletaan viettää vuosittain maksuttoman kouluruoan kunniaksi. 2018 Vastuullisuus, sesongin raaka-aineet ja ruokatrendien seuraaminen sekä globaali vastuunottaminen ja hiilijalanjäljen seuraaminen oleellisesti mukana kouluruokailun suunnittelussa ja toteuttamisessa. Jatkuva kehittäminen ja oppilaiden osallistaminen on arkipäivää. Jatkoa sivulta 3 ? Juhlavuotta vietettiin Helsinki Education Weekin aikana erikoismenulla Helsingin peruskouluissa viime viikolla, jolloin koululaisille tarjoiltiin kestosuosikkeja eri vuosikymmeniltä. Viikko huipentui juhla-ateriaan perjantaina, jolloin kouluissa tarjottiin 1980-luvun lopun suosikkiruokaa eli broilerinkoipia. Velleistä ja keitoista vegaanija kasvisruokiin Alkuaikoina kouluruoka oli puuroja, vellejä ja keittoja. Nykyisin helsinkiläiseen kouluruoka-ateria koostuu kahdesta lämpimästä pääruokavaihtoehdosta, joiden lisäksi tarjolla on salaatti, raaste tai tuorepala, ruokajuoma, leipä ja levite. Vuodesta 2003 alkaen kouluissa on ollut tarjolla vegaaninen lämmin ateria, vuodesta 2007 ateriavaihtoehdot ja vuodesta 2011 kasvisruokapäivä. Arkiruokailua piristäviä ruokateemoja, vuodenaikaisjuhlia sekä hävikkija suosikkiruokaviikkoja vietetään säännöllisesti lukuvuoden aikana. Kouluruokailu kehittyy yhteiskunnan mukana Oppilaat pääsevät vaikuttamaan kouluruokailun kehittämiseen ravintolatoimikuntaja ruokaraatitoiminnan sekä asiakaskyselyiden kautta. Ruokien ja ruokalistojen kehittämisessä tärkeää on mieluisuus, hyväksyttävyys ja ruokailuun kannustaminen. Ensimmäinen asiakaskysely toteutettiin Helsingissä jo vuonna 1984, jolloin suosituin kouluruoka oli kalapuikot ja tartarkastike. Tietyt kestosuosikit pitävät pintansa vuosikymmenistä toiseen, mutta uudet sukupolvet luovat myös omaa ruokakulttuuriaan. Nykyisin suosikkiruokia ovat tortilla, hampurilainen ja kebabkastike. Oppilaat ovat vastuullisia, joka ilmenee suomalaisten raaka-aineiden arvostamisessa sekä ekologisesti kestävien valintojen huomioon ottamisessa kouluruokailun kehittämisessä. Kouluruokailu tukee osaltaan oppilaiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Helsingissä ruokailuhetkillä edistetäänkin kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä sosiaalista kanssakäymistä.
• 8 Viikot 46-47/2018 • Nro 21 M unkin S eutu VIIKKO 46 MA 12.11. Virpi TI 13.11. Kristian, Ano KE 14.11. Iiris TO 15.11. Janina, Janika, Janette, Janita PE 16.11. Aarni, Aarne, Aarno LA 17.11. Eino, Einari SU 18.11. Max, Tenho, Jousia VIIKKO 47 MA 19.11. Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabet TI 20.11. n Lapsen oikeuksien päivä Jari, Jalmari KE 21.11. Hilma TO 22.11. Silja, Seela, Selja PE 23.11. Ismo LA 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki SU 25.11. Katja, Kati, Katri, Kaisa, Riina, Katariina, Katriina, Kaisu, Kaija, Kaarina Hyve on eräänlaista sielun terveyttä, kauneutta ja hyvää käytöstä. Platon (429 – 347 eKr.) Päivyri Sunnuntaiksi Matt. 24:36-44 ? Tänään olisi tosi kiva olla hereillä, ihan koko päivän, huomata mikä kulloinkin on oikeasti tärkeää, sellaista mikä edellyttäisi ensin hetken rauhallista keskittymistä, ja jonka tekemisestä tulisi ravittu, hyvä mieli itselle ja kaikille muille. Ensin on nyt kuitenkin keitettävä kahvit, käytävä suihkussa, selattava nettiä, valittava mitä panna päälle, leikattava kynnet, pyyhittävä lattialta tahra, huilattava hetki, järjesteltävä tavaroita paikalleen, pantava tiskikone päälle, vietävä lapset tarhaan, lähettää toiset kouluun. Sitten kiirehdittävä töihin siihen typerään kokoukseen. Töitten jälkeen pitäisi vielä ehtiä uimaan, viedä Kalle lätkäharkkoihin, tapaamaan vanhaa koulututtua, haettava Kalle harkoista, mentävä kotiin laittamaan jotakin syötävää. Aterian jälkeen aina väsyttää, voi ehkä ehtiä ottamaan pienet torkut, jos muu kotiväki sallii, ennen kuin Sorjonen tai jokin muu tärkeä ohjelmaa alkaa. Siivoamistakin toki riittäisi. Aina voi katsoa Netflixiä tai Areenaa. Niin, ja uutiset pitää toki katsoa, kunhan muu porukka antaisi joskus hetkeksi omaa aikaa. Pääsisiköhän joskus siihen tilaan, missä Nasaretin mestari näytti elävän. Aina läsnä itsessään, kotonaan kussakin tilanteessa, ehjänä, levollisena ja valppaana. Tiesi mitä teki ja miksi. En huomaa hänen hätääntyneen millloinkaan, paitsi silloin kun hänen oli samastuttava minuun ja minun hätääni. Sen samastumisen takia minäkin voisin nyt aivan hyvin rauhoittaa mieleni, olla valppaana, keksiä rauhassa, mikä juuri nyt on oikeasti tärkeää, sellaista mikä edellyttäisi rauhallista keskittymistä, jonka tekemisestä tulisi oikeasti ravittu ja hyvä mieli itselle ja kaikille muille. Pekka Yrjänä Hiltunen Kirjoittaja on eläkkeellä uskontodialogin asiantuntijan virasta Kirkkohallituksesta ja hiljaisuuden ystävä, koska melua kuuluu sisältä ja ulkoa aivan liikaa Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Avaruuspeitto Vaahtera laskee vaatteensa kultakolikoiksi pimeään. Asiat ilmaantuvat totena, asiat ilman piilomerkityksiä. Yössä kirjoitan kolme runovihkoa punaisella tussilla täyteen. Keltaiset lehdet putoavat. Poltan kengät nuotiolla, suljen silmäni paljain jaloin. Minun vuoteeni on nurmikko, lehtityyny, avaruuspeitto. (Asunnottomien yössä Juicelle) Kimmo Mantere Tie Tien päässä seison ja katselen tietä suoraan mä eteenpäin. Mitä kauemmas katson, tie kapenee koko ajan vain ohenee. Kunnes häipyy se sumun ja usvan taa tie kokonaan katoaa. Niin myös elämä täällä on ihmisen, aika kuluu, tie kapenee. Elä aikasi ihminen iloiten, kulje tietäsi mielin avoimin, aina reippaasti eteenpäin. Olavi Kylliäinen Runopalsta Mantere Seurakunta ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk. wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messut Munkkivuoren kirkossa su klo 11. Arkiehtoollinen ke 21.11. klo 19. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Merimieskirkkopiiri ma 26.11. klo 14 päätykamarissa Kokoontuu joka toinen viikko. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18-20 alakerran nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistaisi parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. Keskiviikkokahvila klo 13-14 kirkossa. Joka kuukauden viimeinen keskiviikko keittolounas seurakuntasalissa. Lauluhetki ke 21.11. klo 13 seurakuntasalissa. Lauletaan suomalasia kansansävelmiä ja isänmaallisia lauluja, Eeva Löflund ja Risto Kultala. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga.makinen@evl.fi Joululaulukuoro 1.11. alkaen torstaisin klo 18-19.30 kirkossa. Joululaulukuorossa saa sukeltaa ihanaan musiikkiin ja lämpimään joulutunnelmaan. Onko parempaa tapaa joulutunnelmaan virittäytymiseen kuin osallistua joululaulukuoroon! Marraskuun alussa käynnistyvissä harjoituksissa pääsee kiinni yhdessä laulamisen iloon ja tulee kuin huomaamatta aloittaneeksi pehmeän laskun joulunaikaan. Teetä ja juttuseuraa on tarjolla jo klo 17.40 alkaen ennen harjoituksia. Harjoittelemme yhdessä tuttuja sekä uusia joululauluja. Tervetuloa mukaan kaikki laulamisen ystävät ja rennosta kuorotoiminnasta kiinnostuneet! Tässä on mainio tilaisuus kokeilla kuorossa laulamista projektiluontoisesti, eikä aikaisempaa kokemusta tarvita. Kuoroa johtaa Munkkiniemen seurakunnan kanttori Senni Valtonen. Joululaulukuoron harjoituskausi päättyy yhteiseen esiintymiseen Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa Munkkivuoren kirkossa sunnuntaina 16.12. klo 18. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Miksi olen olemassa –luentosarja marraskuussa. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Ke 14.11. Rovasti, emeritus toiminnanjohtaja Olli Valtonen. Ke 28.11. Terapeutti, kirjailija Tommy Hellsten. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Luennon jälkeen maksullinen keittolounas seurakuntasalissa klo 13. Naisten kesken –ilta pe 16.11. klo 18 seurakuntasalissa. Koruilta, toimintaterapeutti Lori Lepojärvi. Materiaalimaksu. Seurakuntavaalit su 18.11. Äänestys seurakuntasalissa klo 1120. ”Häpeästä kohti rauhaa” – seurakuntailta pe 23.11. klo 18 seurakuntasalissa. Ilta häpeästä, sen eri ilmenemismuodoista ja mm. siitä, miten asian kanssa voi päästä eteenpäin. Asian tarkastelua psykoanalyyttisen teorian pohjalta käyttäen apuna mm. ”Kätketty ja vaiettu – suomalainen hengellinen häpeä” –kirjaa. Luento ja keskustelua pastori, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikaisen johdolla. Kahvija teetarjoilu. Kannelkuoron konsertti ke 28.11. klo 18. Joht. Lenne Mitt. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma. Hiljentymisja lounashetki kirkossa ke 21.11. ja 12.12. klo 12-12.30. Lyhyt lepoja latautumishetki jonka jälkeen voi syödä omia eväitä kirkon takaosan kahvilassa. Kahvija teetarjoilu. Yrittäjä, työssä käyvä tai sinä joka muutoin kaipaat päivääsi hiljentymistä ja pysähtymistä – lämpimästi tervetuloa! Diakonian Rakenna Joulupuu -keräys kohdentaa lahjansa lapsille, vanhuksille ja yksinäisille, jotka voisivat ilman ulkopuolisten tukea jäädä tänä jouluna ilman joululahjaa. Voit ottaa joululahjatoiveen joulupuusta 1. adventtisunnuntaina messun jälkeen: Su 2.12. klo 11 messu Munkkivuoren kirkossa. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Levollisuuden messu la 17.11. klo 18. Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus (10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio p. 09 23405128, Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 25.11. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30-11.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18, kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta.
• 9 Nro 21 • Viikot 46-47/2018 M unkin S eutu MILLAINEN ON SINUN KIRKKOSI? SEURAKUNTAVAALIT 2018 I SEURAKUNNAN RAKENTAJAT EHDOKASLISTA 2 AIRIKKALA Risto varatuomari Munkkiniemi 3 ANNER Mekkeri toim. joht. Lehtisaari 4 HAAPANEN Jenni terveystieteiden opettaja, kätilö Munkkivuori 5 HIRSJÄRVI Ilmari ekonomi Munkkiniemi 6 HOLOPAINEN Hannu dipl. ins. Kuusisaari 7 MOILANEN Helena diakonissa Munkkiniemi 8 OSMOVIITA Kaarina FM Munkkivuori 9 OVASKAINEN Markku eläkeläinen Munkkivuori 10 TANI Kirsti ESH Munkkivuori Munkkiniemen seurakunnan ehdokkaat yhteiseen kirkkovaltuustoon (valkoinen vaalilippu) II TULKAA KAIKKI MUNKINSEUTU EHDOKASLISTA 11 DIARRA Fatim konsultti, kaupunginvaltuutettu Munkkivuori 12 VALOVIRTA Anni ylitarkastaja, yhdenvertaisuusasiantuntija Munkkivuori 13 NURMI Simo ylijohtaja Munkkivuori 14 SAURAMA Anna yläkoulun ja lukion opettaja Munkkiniemi 15 SUOMALAINEN Sini kestävän kehityksen yrittäjä, KTM Munkkivuori 16 ALHORINNE Lassi teatteritaiteen maisteri Munkkiniemi 17 HALONEN August ylioppilas Munkkiniemi III KOKOOMUSLAINEN SEURAKUNTAVÄKI EHDOKASLISTA 18 HARJU Risto ekonomi, director Lehtisaari 19 KNAAPI Emilia sairaanhoitaja AMK , valtio Munkkiniemi 20 KOLTTA-SARKANEN Eeva-Liisa kaupallinen neuvos, HM Munkkiniemi 21 SEPPÄLÄ Helena ekonomi Munkkiniemi 22 SOLASTIE Kati KM, luokanopettaja Munkkiniemi Munkkiniemen seurakunnan ehdokkaat seurakuntaneuvostoon (oranssi vaalilippu) I SEURAKUNNAN RAKENTAJAT EHDOKASLISTA 23 AIRIKKALA Risto varatuomari Munkkiniemi 24 ANNER Mekkeri toim.joht. Lehtisaari 25 HAAPANEN Jenni terveystieteiden opettaja, kätilö Munkkivuori 26 HIDÉN Mikael täysinpalvellut professori Niemenmäki 27 HIRSJÄRVI Ilmari ekonomi Munkkiniemi 28 HOLOPAINEN Hannu dipl. ins. Kuusisaari 29 MOILANEN Helena diakonissa Munkkiniemi 30 OSMOVIITA Kaarina FM Munkkivuori 31 OVASKAINEN Markku eläkeläinen Munkkivuori 33 PIRINEN Minna teol. yo, fysioterapeutti AMK Munkkivuori 34 RAUTKORPI Tiina yhteiskuntatieteiden tohtori Lehtisaari 35 TANI Kirsti ESH, eläkeläinen Munkkivuori 36 TYRKKÖ Sirpa sairaanhoit ja, terveydenhoitaja Munkkivuori 32 PELKONEN Tuula lastenlääkäri, dosentti Munkkiniemi 37 VAARA Suvi-Tuulia TM, viestintäja toimintakoordinaattori Munkkiniemi II TULKAA KAIKKI MUNKINSEUTU EHDOKASLISTA 38 DIARRA Fatim konsultti, kaupunginvaltuutettu Munkkivuori 39 JOUTSENOJA Salli yrittäjä, ammatillinen opettaja Niemenmäki 40 NURMI Simo ylijohtaja Munkkivuori 41 SAURAMA Anna yläkoulu ja lukio Munkkiniemi 42 SUOMALAINEN Sini kestävän kehityksen yrittäjä, KTM Munkkivuori 43 VALOVIRTA Anni ylitarkastaja, yhdenvertaisuusasiantuntija Munkkivuori 44 ALHORINNE Lassi teatteritaiteen maisteri Munkkiniemi 45 HALONEN August ylioppilas Munkkiniemi III KOKOOMUSLAINEN SEURAKUNTAVÄKI EHDOKASLISTA 46 HARJU Risto ekonomi, director Lehtisaari 47 KNAAPI Emilia Munkkiniemi 48 KOLTTA-SARKANEN Eeva-Liisa kaupallinen neuvos, HM Munkkiniemi 49 LEVANTO Marketta kasv. lis., KtaO Munkkivuori 50 SEPPÄLÄ Helena ekonomi Munkkiniemi 51 SOLASTIE Kati KM, luokanopettaja Munkkiniemi 52 TAMMELIN Soile terveydenhoitaja AMK, tradenomi Yamk Munkkiniemi 53 VILLIKKA Marja-Liisa sair. hoit. johtaja Munkkiniemi EN NA KK O ÄÄ NE ST YS PA IK KO JA YM PÄ RI PÄ ÄK AU PU NK IS EU TU A W W W .S EU RA KU NT AV AA LIT .F I
• 10 Viikot 46-47/2018 • Nro 21 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Kaamosajan kulttuurikierros Jacob Karlzon (vas.), Camille Bertault ja Timo Lassy näyttävät onnellisilta Savoyn syysavauksen yllätyskokoonpanon menestyksestä. Kuva: Minna Hatinen. Mikä Syvänen (oik.) ja Petri Rovio muodostavat intensiivisen, keikkaa odottavan palkkatappajaparin Ruokahississä Teatteri Ilmiössä. Kuva: Arja Wuoti. Päähenkilö-yrittäjä toimii kirjoitusalustana jenkkisijoittajalle, kun vuokravaimokin löytyi perinteisten arvojen kannattajalle Kultsan hauskassa Vuokravaimo-tilannekomediassa. Kuva: Mikael Rekola. Tanssijat Fred Gehrig (vas.), Kaisa Iho, Karolina Kraczkowska eläytyvät Kanarialinnuiksi Kiasman 2. kerroksen parvella. Kuva: Sanni Siira. ? Lapinlahden Lähde loi vanhan sairaalan alueelle mielen hyvinvoinnin ja kulttuurin keskuksen. 200 yleisötapahtumaa vuodessa toivat 70 000 kävijää, ja toiminta on palkittu moneen kertaan. Nyt kaupunki uhkaa nostaa vuokrat niin korkealle, että uhkana on lähtö. Ihmismuuri Lapinlahden puolesta on 17.11. klo 13 päärakennuksen etupihalla. SavoyJazzin yllätysvieras hurmaa SavoyJAZZin päävieras vaihtui viime hetkellä viikonloppuna. Ydinkeskustan musiikkikeitaan syksyn ohjelmalehtisen kansikuvapoika, saksalainen trumpetisti Till Brönner sairastui viime tingassa. Yhdessä päivässä tilalle saatiin mielenkiintoinen ranskalainen vokaaliakrobaatti, jazzlaulaja Camille Bertault illan päävieraaksi. Laulaja debytoi Suomessa. Lyhyellä varoitusajalla tilanne ei ollut hänelle helppo, sillä nainen joutui kehään konsertin jälkipuoliskolla yhdessä jo aiemmin kiinnitetyn ruotsalaisen jazzpianistin Jacob Karlzonin ja suomalaisen saksofonistin Timo Lassyn kanssa. He esiintyivät ensimmäistä kertaa yhdessä, mutta sitä ei juuri huomannut. Bertault hurmasi meidät välittömyydellään. Hänellä on ääni ja olemus, josta saa olla Taivaan Isälle kiitollinen. Tuota ääntä hän käyttää kuin musiikki-instrumenttia. Se korostui lopun John Coltrane ja Charlie Parker –tulkinnoissa, joissa laulajatar äännehti todella taitavasti. Hän on julkaissut kaksi kiitettyä albumia, ja hänen scat-videonsa ovat saavuttaneet Youtubessa satoja tuhansia katselukertoja. Konsertin aloitti Valtteri Laurell Pöyhönen Nonet feat. Antti Sarpila. Nonet tarkoittaa yhdeksikköä. Miehistö koostui suomalaisen nuoren jazzin kärkisoittajista. Etenkin saksofonistit loistivat. Kokoonpano esitti Pöyhösen tunnin mittaisen sävellyskokonaisuuden ”Tigers Are Better Looking”. Teos perustuu Jean Rhysin saman nimiseen novellikokoelmaan. Soitto soljui mainiosti, ja antoi tilaa hienoille sooloille. Pöyhönen tuntui hieman jännittävän juontojaan, koska puhetta riitti kovasti. Täysipainoisen hienon jazzillan Savoy tarjosi ystävilleen. Samalla julkisettiin se, että ensi maaliskuulla aloittaa vuotuinen uusi jazz-festivaali samassa paikassa. Ensimmäiset kiinnitykset julkistettiin yleisölle. Savoyhan on vuosia ollut, kaupungin päätöksenteossa nyt uhanalaisen, UMO:n konserttiareena. Eli jazzia, bluesia ja soulia on tarjottu paljon. Murhan odottelua Punavuoren IlmiÖ:ssä Kaksi miestä odottaa pienessä kellarihuoneessa keikan alkua. Ben, iltalehteään hiirenkorville lukeva johtohahmo, ja Gus, hermoilija, ovat ammattitappajia. Keikka on totuttu tekemään vakiintuneen kaavan mukaan. Tällä kertaa kaikki ei menekään niin kuin ennen. Harold Pinterin nuoruuden pienoisnäytelmä ”Ruokahissi” on tarinana minulle tuttu television teatterista. Nyt ”helppo Pinter” esitettiin, peräti viisi kertaa yhden syysviikonlopun aikana, Teatteri Gabron toimesta Iso Roban Teatteri IlmiÖ:ssä, vanhan Safari-klubin rakennuksessa. Gabro on Teatteri Ihmeen jonkinlainen spinoff-ryhmä. Keväällä Ihmeen kovat kaverit Mikä Syvänen ja Petri Rovio esittivät saman Kaartinkaupungin Höyhentämössä alkuperäisellä ”The Dumb Waiter” –nimellä. Ruokahissi on jännittävä, tiivistunnelmainen ja sähköinen kahden miehen kohtaaminen pienessä kellarihuoneessa. Se vaatii näyttelijöiltä intensiivistä kykyä pitää yleisön pihdeissään pitkän tapahtumattomuuden aikana. Oikeastaan draama syntyy vain Gusin hermoilusta ja loppupuolella ruokahissin edestakaisesta liikkeestä absurdeina ruokapyyntöinä. Esitys vaatii näyttelijältä tarkkuutta, rytmitajua, luottamusta omaan läsnäoloon ja ennen kaikkea hyvän yhteyden ja luottamuksen vastanäyttelijään. Pinterin hienovarainen ja tyylikäs teksti on oikea ohjaajan ja näyttelijän unelma. Tekstissä ei ole mitään liikaa eikä liian vähän. Näytelmä on täynnä tunnetta ja ristiriitaa, joka säilyttää silti englantilaisen pienieleisen tyylikkyyden. Nauraa saa Käenkujalla Teatteri Kultsa pitää harrastajateatterina kovan ammattimaisen tasonsa: Kuusi ensi-iltaa vuodessa. Tänä syksynä tarjolla oli jo Topeliuksen ”Lintu sininen”, tulossa on Mika Myllyahon tragikomedia ”Kaaos”. Olli Tolan käsikirjoittama ”Vuokravaimo” on Timo Hannelinin ohjauksessa syksyn hersyvin komedia ohjelmistossa. Kultsa-konkarit ja uudet tulokkaat pistävät parastaan. Teksti vaatii tarkkaan ajoitusta, nopeita pukujen ja meikkien vaihtoa viideltä näyttelijältä useissa rooleissa. Suomalainen pelifirma on kuralla ja tarvitsee amerikkalaisen ostaja-sijoittajan rahoja. Tämä vaatii perinteisiä perhearvoja, ja tulee katsastamaan niitä Suomeen. Sinkkumiehelle pitää nopeasti järjestää vuokravaimo, joksi löytyy pizzalähetti ja päälle vielä ex-vaimo. Sitten haetaan sinkkumiehelle äitiä ja isää. Tilannekomedia saa nauruhermomme hyvin liikkeelle. Charlie Nevander sinkkumiehenä ja Pauliina Alanko ex-vaimona tekevät luotettavaa työtä. Marko Löllö uudempana Kultsa– kasvona rakentaa hyvin amerikansuomalaisen miehen jenkkityylin. Krista Alanko on mainio hyvin erilaisissa osissaan. Hänen venäläinen oligarkkinaisensa on herkullinen. Kuulemma Putinin suojatti… Tai nörttisuunnittelija huppu silmillä. Mutta shown varastaa Mikko Ravantti kolmessa osassaan. Hän lähtee liikkeelle pelifirman konsulttina, joka keksii vuokravaimopeittelyn. Pian Ravantti muuttuu sinkkumiehen äidiksi, johon jenkkisijoittaja ihastuu ja kääntyy vielä mursuviiksiseksi isäksi. Edellisen kerran näin Kultsan perusmiehen Mikkelin teatteripäivillä ”Perheenjäsenen” koskettavassa esityksessä. Sanoin Ravantille väliajalla, että kyllä kaulaliina miehen tekee. Nyt sanoin kuvauksessa, että kyllä huulipuna naisen tekee. Alangon naiset kommentoivat, että mies varastaa kaikki kohtaukset. Ja huulipunakin oli lopussa levinnyt poskille. Fenix – Tanssia maalaukseen – Elämä on jatkuvaa luopumisen harjoittelua / Aika kulkee sykleinä, kokemusten muovatessa meitä ja elämäämme / Kohtaamiset painavat meihin jälkiä kuin siveltimenvetoja kankaalle / Luopuminen mahdollistaa uudistumisen. ”Fenix” on tanssitaiteilija Henna-Maria Hanhinevan 10-taiteilijajuhlavuoden Kuvataiteilija Paula Wihurin Fenix-maalaus herää eloon Henna-Maria Hanhinevan tanssimana Galleria kajasteella. Tanssija tavoittelee maalauksen liikettä. Kuva: Raimo Granberg.
• 11 Nro 21 • Viikot 46-47/2018 M unkin S eutu Kirjamessut kasvaa ja uudistuu ? Helsingin Kirjamessut järjestettiin 25.–28.10. Messukeskuksessa nyt 18. kertaa. Messuilla kävi neljän päivän aikana 85 600 kävijää, mikä on sen historian suurin kävijämäärä. Suurimmat kustantajat ja kirjakaupat olivat erittäin tyytyväisiä myyntiin. Kävijä osti messuilta keskimäärin kuusi kirjaa. Kävijöistä 19 % ei ollut aikaisemmin käynyt Kirjamessuilla. Kirjojen kuuntelu lisää myös kirjojen lukemista. Ohjelmajohtaja Ronja Salmi on tyytyväinen. – En voisi olla tyytyväisempi. Tänä vuonna kirjamessuilla on käynyt myös entistä enemmän ensikertalaisia, mistä olen erityisen tyytyväinen. Nuorten ja lasten saaminen kirjallisuuden pariin on tärkeä tehtävä ja jos voimme siinä jotenkin auttaa, teemme sen mielellämme. Lastenalueen uudistus onnistui erinomaisesti. Viikonloppuna perheet olivat löytäneet alueen ja viihtyneet jopa useita tunteja lasten kirjallisuuden parissa. Kirjamessuihin osallistui 318 kustantajaa, kirjakauppaa ja antikvariaattia. Se on suurin ja merkittävä kulttuurifoorumi. Paikalla oli 15 ohjelmapistettä, joista kaksi oli ruotsinkielistä. Ohjelma koostui yli 800 keskustelusta ja haastattelusta, kirjailijoiden lisäksi poliitikkoja, taiteilijoita, toimittajia ja vaikuttajia. Esiintyjiä oli yli 1 000. Alue oli rytmitelty uudestaan Helsingin kaupunginosien mukaan; päälavoja olivat mm. Punavuori, Senaatintori, Esplanadi, Töölö, Hakaniemi. Pienempiä esim. Kumpula, Toukola, Fiskehamnen. Antti Tuuri on tehnyt kaksi ajankohtaista romaania vuoden sisällä. ”Tammikuu 18” kertoo sisällissodan alkutahdeista Pohjanmaalla – se on vahAntti Tuuri on tehnyt kirjoja lähes 50 vuotta. Nyt ajankohtainen Tammikuu 18 ja Aavan meren tuolla puolen – romaaneistaan. Kuva: Hilkka Kotkamaa. Kirjailija, toimittaja Taina Latvala on ajankohtainen Venetsialaiset–teoksestaan. Kuva: Hilkka Kotkamaa. Kirjamessut kokosi ennätysmäärän kävijöitä neljän päivän aikana. Himo lukemiseen on yhä suuri. Kuva: Hilkka Kotkamaa. va, dokumentteihin perustuva sotaromaani. Ylistarossa pitäisi riisua aseista kylään majoitetut n. 600 venäläistä sotilasta, mutta suojeluskunnalla on huonosti aseita. Kurittomat joukot aiheuttavat pelkoa. Mannerheim nimitetään armeijan ylipäälliköksi ja esikunta perustetaan Vaasaan; suojeluskunnat ja punakaartit sotivat jo Viipurissa. Ylistarossakin tilanne kiristyy ja Vaasaan matkaava sotilasjuna määrätään pysäytettäväksi. Rata rikotaan ja yllätyshyökkäys alkaa. ”Aavan meren tuolla puolen” kuvaa suomalaismaahanmuuttajien jälkeläisten elämää nyky-Ruotsissa, jossa levottomat yhteenotot ovat arkipäivää ja turvallinen kansankoti enää muisto. Pohjanmaa ja maastamuutto Amerikkaan tai nyt Ruotsiin siirtolaisongelmien keskelle ovat pysyvää anttituuria. Kirjailija, kolumnisti ja toimittaja Taina Latvala oli toinen tapaamaamme, nuoren polven tekijä. Hän on ollut alalla kymmenkunta vuotta. ”Venetsialaiset” on syksyn uutuus. Fanny af Ticklehorn on yksi StoaIdän viikonlopun mainioista Drag-kuningattarista. Kuva: Stoa. Kursor-Girls, eli koulutuspäälliköt, esitti laulumukaelman ”Aikuinen nainen hunningolla”. Rehtori Taina Saarisesta (vas.) eteenpäin Sirkku Ikonen, Satu Luomajoki, Jonna Martikainen ja Inga Pihlhjerta. Kuva: Mari Larkovirta. teos. Kuvataiteilija Paula Wihurin Fenix-maalaus herää eloon hänen tanssimana, ja taiteilija tavoitti lopuksi maalauksen kauniin ”loppuasennon”. Äänimaailman loi Antti Tolvi. Teos kestää kaksi tuntia ja elää puolen tunnin erilaisissa sykleissä: maa, tuli, ilma ja vesi. Galleria kajasteen näyttelytilaan saattoi tulla tasaja puolitunnein ja melkoista ulko-ovella ravaamista katsomiskokemus oli kylmenevässä syyssäässä. Hanhinevalta tanssi vaati valtavaa fyysistä intensiivisyyttä ja kestokykyä. Hän lepäsi vain näiden syklien vaihdon aikana. Teos punoo yhteen eri taidemuotoja, antaa tilaa visuaalisuudelle ja äänelle. Se kuvaa verrannollisesti ihmisessä tapahtuvaa muutosta tai suruprosessin kulkua. Fenix-lintu kuuluu egyptiläiseen mytologiaan, jossa se edustaa uudistumiskykyä ja ylösnousemusta. Kuolemansa hetkellä lintu kerää polttopuita ympärilleen, sytyttää itsensä tuleen ja syntyy jälleen uudelleen tuhkasta. Tanssivat kanarialinnut Koreografi Janina Rajakankaan Projekti ”Kanarialintu” – nykytanssiteos tutkii yliherkkyyttä. Esitys Kiasman kylmähköllä parvella pienessä intiimissä tilassa mahdollistaa häkkitunnelman ja suppean elinympäristön kuvaamisen yleisölle. Yliherkkyys syntyy liiallisesta kuormituksesta, äänistä, valosta, ilmansaasteista, toksiineista. Tanssi kuvaa ihmisen muuttumista toiseksi, hybridiksi, ja on lopuksi myrkyllisissä tiloissa elämisen tulos. Teos muistuttaa katsojalle arkiympäristön monista terveyshaitoista niin linnuille kuin ihmisille; ja miten tuloksena voidaan huonosti ja on sopeuduttava esimerkiksi geenimuutoksiin. Syntyy myös toinen näkökulma. Koreografia ikään kuin antaa katsojalle muitakin ulottuvuuksia. Taiteellisesti tanssin koreografia on upea, lintutanssijoiden hohtavat asut, nokat ja hampaat ovat uskottavia. Voi vain kuvitella värikkäät linnut höyhenineen häkissä, jossa ne laulavat välillä minimaalisesti, välillä kovaäänisesti, kaikki samanaikaisesti tai yksin sooloina. Tanssivat linnut huumaavat katsojan. Kolme naaraslintua ja yksi uroskanarialintu pienessä tilassa tuo musiikin ja tanssin avulla hiljaisuuden hetken ja olemme häkin ympärillä katsomassa lintujen selviytymistä. Uskomattoman rytmikästä! Uroskanarialintu liikuttaa jokaista höyhentään, jokaista soluaan ja ehkä paritteleekin naaraan kanssa. Myös jokainen naaras tekee hienon soolon. Kaunis ja hivelevä teos. Esiintyjät ja koreografiset ajattelijat Fred Gehrig (DE), Kaisa Iho, Mira Kautto ja Karolina Kraczkowska (PL) rakensivat teosta kaksi vuotta ulkomailla. Burleski on voimissaan ITÄ 2018 viikonlopputapahtuma Stoassa ankkuroitui Itä-Helsingin identiteetin, yhteisöllisyyden ja dialogin kehittämiseen. Näimme hienoja tanssifilmejä, Teemu Kyytisen ”Hiljaiset tunteet” ikääntyvistä tanssijoista ja Myrskyryhmän dokumentin mm. vanhustyönyksiköissä asuvista ikäihmisistä. Miss Fortune & the Gang on energinen tanssiesitys kokea hetki yhdessä. Akrobatiasta, flamencosta, tangosta ja kontakti-improvisaatiosta tuttu liikekieli törmää katu-uskottavaan bandoneoniin. Mikko Helenius vastasi musiikista, Mirva Keski-Vähälä koreografiasta ja tanssista Tommi Rikkisen kera. ”Nyky kohtaa Lattarin” on veikeä tanssiteos, joka törmäyttää kilpatanssin ja nykytanssin yhteen. Satu Tuomisto, Sanna Hento, Tiina Toyoki, Emil Kontinen esiintyivät. Mutta visuaalisesti huikein oli kokonaisuus, jossa Theodora Rex, Ghastly Business ja Fanny af Ticklehorn tarjosivat kolme säväyttävää Drag-esitystä ja Drag-tohtorin vastaanoton. Burleski on voimissaan Helsingissä. Sunnuntai oli pyhitetty lapsille ja perheille runsaalla ohjelmalla ja taidetyöpajalla. Reksillä homma hanskassa Vapaan sivistystyön päällikkö, rehtori Taina Saarinen piti ”Ihana, vapaa sivistystyö” -esityksen läksiäisiksi opettajille ja koulutuksen suunnittelijoille 12 johtajavuottaan summaten. Syksyllä on 2 500 kurssia tarjolla. Rullaava suunnittelu on käytössä eli kursseja suunnitellaan lukukauden aikanakin. Opisto siirrettiin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta KASKOon eli kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa. Tukipalvelut tulevat ”HATUsta” eli hallintoja tukipalveluista. Uutta toimintamallia tehdään Elinikäisen oppimisen polkujen luomiseksi kaupunkilaisille. Taina Saarisen, aiemmin Törmä, oma polku kesti 47 vuotta vapaassa sivistystyössä. Se alkoi lukiolaisena Tampereella ruotsin opinnoilla. Hän on ehtinyt kaikkea tiedotuksesta, opetuksen suunnitteluun, vaikuttamistyöstä johtamiseen. Tärkeänä vaikuttajana hän pitää Erik H. Erikssonin oppeja siitä, miten aikuisenakin on mahdollisuus valita, suunnata elämäänsä. Lähtöhetkellä hän pitää tärkeänä ”opitun tunnistamista ja tunnustamista”. Opistossa suoritettu voi tulla hyväksytyksi muuallakin. Viimeisissä linjauksissaan rehtori puhuu siitä, miten nyt tarvitaan kohtaamisia ihmisten ja asioiden välillä. Eräänlaisen ”viimeisen taiston” Saarinen kävi työväenopiston eteläisen toimipisteen jatkon turvaamiseksi. Opisto joutui pois Kaapelilta 25 vuoden jälkeen Tanssin talon tieltä, mutta sai uuden toimitilan Spondan omistamasta Itämerentalosta, kaapelin takaa, sillan kupeesta. Symbolisesti siellä lähtöjuhlakin pidettiin; vieraat saivat tutustua uusiin tiloihin muuttolaatikoiden keskellä. Saarinen totesi uuden elämänvaiheen alkavan. Opintoja ja pientä asiantuntijatyötä on luvassa. – Arvostan ja muistan, olen kiitollinen, että olen saanut tehdä tällä kentällä työtä. Teksti: Risto Kolanen
• 12 Viikot 46-47/2018 • Nro 21 M unkin S eutu Tuomaan Markkinat satsaa ruokaan, saunaan ja tapahtumiin Tuomaan Markkinat tuo 1.12. alkaen Senaatintorille kymmenen erilaista glögiä, joululaulukaraoken ja nuotiotulet. Joulutorilla saunotaan puusaunassa, hörpitään hehkuviiniä lavaohjelmasta nautiskellessa, viihdytään Ruokapihoilla 14 ruokatoimijan antimien äärellä, kieputaan karusellissa ja tehdään löytöjä Lahjakujien käsityökojuista. Senaatintorille katetaan kaunein, maukkain ja monipuolisin joulun kokemus, josta ei riemua ja antamisen iloa puutu. ? Tuomaan Markkinat jatkaa helsinkiläisen urbaanin joulun ja uusien perinteiden tutkiskelua. Matkailun kansainvälinen trendinluojamedia Condé Nast Traveler nosti vastikään esille Tuomaan Markkinoiden coolia designia ja saunaa. Niiden lisäksi joulutori erottautuu Euroopan, ellei koko maailman, joulutorien joukossa kunnianhimoisimmalla ruokatarjonnalla. Tänäkin vuonna joulun maut tulevat suoraan kaupungin ravintolaskenen huipulta. Tuomaan Markkinoiden kaksi Ruokapihaa sijaitsee Aleksanterin patsaan molemmin puolin ja kummallakin niistä on sisäänastuttava pääravintola. Toiseksi pääravintolaksi saadaan vastikään vuoden parhaaksi ravintolaksi Glorian Ruoka & Viinissä nimetty Nolla. Hävikitön ravintola panostaa lähituotettuihin luomuraaka-aineisiin. Vohvelit ja rieskat saavat kasvisja kalatäytteet; omenaglögi maustetaan tillillä ja kuminalla. Toisena pääravintolana jatkaa aiempien vuosien suosikki, Helsinki-glögistään ja Joulusekamelska-jälkiruoastaan tunnettu Kolmon3n Kalliosta. Ruokapihoilla enemmän vegeä kuin koskaan Toiselle Ruokapihoista rakentuu kokeilevampi, modernin jouluruoan kokonaisuus. Karhupuiston kulmalla alkusyksystä avautunut leipomo-viinibaari Way tarjoilee luomutoffeella glaseerattujen joulutorttujen lisäksi suussa sulavaa hapanjuurileipää. Linko&Tenhon pizzoissa maistuu joulu. Pokrovan veljestön tuhti vegaaninen borssikeittoannos täydentyy sienipiiraalla. Mama Nikolaksen hittinä jatkanee vegaaninen kylmäsavulohi eli porkkala. Dippikastikkeen kera nautittavia tuoresipsejä valmistetaan paikan päällä niin perunasta kuin bataatista. Makean nälkään napataan Nam Nam Donitsin leipomuksia. Toisella Ruokapihalla päästään perinteisempien jouluherkkujen kimppuun aina todellisista lohturuoka-sandwicheista, Ferin hirvimakkaroista ja Maannoksen sienija kalaherkuista Maslon leipomuksiin ja Café Regatan jättipuusteihin. Anniskelualuetta kokonaisuudessaan olevilta Ruokapihoilta löytyvät myös joulun kuumat ja kylmät juomat kaakaoista kombuchaan. Glögejä on tarjolla kymmenen erilaista: kuusenkerkkäja omenaglögiä, punaviiniglögiä villiyrtein maustettuna, alkuviiniglögiä. Pienpanimo-oluiden ja viinien valikoima on runsas. Lahjakujien erityiset käsityöt ja joulupöydän laatuherkut Tuomaan Markkinoiden lahjatavaratarjonta on jälleen monipuolinen kattaus kotimaista käsityötä ja designia. Lahjakujille asettuu kaikkiaan 115 tarkoin valittua käsityöläistä, alkutuottajaa ja mikroyrittäjää. Kujilta löytyvät niin tutut sirkkatontut, mehiläisvahaja tervakynttilät, kuksat, Annansilmä-sertifioidut Harjani-harjat, Sanskin koirankarvalapaset, linnunpöntöt ja Olkimajan himmelit kuin uudet tulokkaat, kuten suupuhalletut Stobe-oluttuopit ja TIPTAP Co.:n uniikit joulukoristeet. Joulupöytä pistetään notkumaan toinen toistaan ihanammilla herkuilla. Joululaatikot, Helsingistä kerätyt hunajat, makusinapit, kuivaliha, tuoreporoja riistatuotteet, kala, lisäaineettomat toffeet, suklaat ja fudge kääräistään mukaan; suoraan uunista tulevat karjalanpiiraat haukataan suihin jo karusellikyytiä odotellessa. Ohjelmaa, puuhaa ja elämyksiä Tuomaan Markkinat tarjoaa paitsi ostosmahdollisuuksia myös matalan kynnyksen mahdollisuuksia tehdä ja kokea. Torikortteleista tuttu, viime vuonna torilla ihastuttanut joulusauna on elämys vailla vertaa. Saunan lämpöön pääsee Senaatintorin Katariinankadun puoleisessa kulmassa, ja sauna lämpenee keskiviikosta sunnuntaihin. Helsinki Distilling Companyn Joulusaunabaari palvelee janoista saunapihalla. Tuomaan Markkinoilla kaikki osallistuttava toiminta on ollut pidettyä, ja vierailijat ovat halunneet enemmän toimintaa ja koettavaa kaiken ikäisille: joulupukki, työpajoja ja -näytöksiä, yhteislaulua, jouluisia esityksiä ja musiikkia. K-Supermarket tuo yhteistyössä Hella Foodin kanssa K-Superbistro Hellafood -mökkiin huippukokkien valmentamien ravintola-alalle kouluttautuvien nuorten uudenlaisia ideoita jouluruokiin maistiaisineen. K:n Superpuoti-mökissä hyllyt notkuvat jouluherkkuja pientuottajilta. Jouluomenainen meno jatkuu Hartwall Jaffan mökissä, jossa pääsee tekemään hyvää laulamalla ja osaksi joulukuoroa.Newbien jouluisesta mökistä löytyy vastuullisesti tuotettujen luomupuuvillaisten lastenvaatteiden lisäksi tapahtumia lapsiperheille, ja Pro Localiksen mökissä pääsee tapaamaan pientuottajia ja ostamaan heidän tuotteitaan. Tuomaan Markkinoilla on tänä vuonna Kauniiden Tekojen Kioski, johon asettuvat vuoroviikoiksi hyväntekeväisyysjärjestöt Nappi Naapuri, HelsinkiMissio ja Suomen Punainen Risti. Anna aineeton tai hyvää tekevä lahja sille, jolla on jo kaikkea, tai kutsu tuntematon joulupäivälliselle. Lisäksi Tuomaan Markkinat järjestää joululahjakeräyksen Hope ry:n kanssa. Lavaohjelman äärellä viihdytään tänä vuonna peräti kahdella lavalla, jotka sijaitsevat kokonaan anniskelualuetta olevilla Ruokapihoilla.Rakastettu vanhanajan karuselli pyörii jälleen joulutorin sydämessä. Lapland Hotels on toteuttanut joulupukille Tuomaan Markkinoille hotellihuoneen, jossa pukki on tavattavissa päivittäin. Torikorttelit ja Tuomaan Markkinat ovat yhdessä kaupungin kaunein joulupaikka Tuomaan Markkinoiden vieressä sijaitsevat Helsingin historialliset korttelit, Torikorttelit. Torikortteleista vastaava kaupungin kiinteistökehitysyhtiö Helsingin Leijona Oy on kehittänyt Tuomaan Markkinoita vuodesta 2014. Ensi vuonna tuotanto siirtyy uuteen Helsingin tapahtumasäätiöön. Torikortteleiden vuosikymmenen kestäneet remontit ovat ohi ja alueen kaikki tilat ovat täynnä. Kolmen korttelin alueella on 19 kahvilaa ja ravintolaa, 20 kivijalkaliikettä, kulttuuripalveluita, työtiloja, tapahtumia. Kävijöille Torikortteleiden ja Tuomaan Markkinoiden alue tarkoittaa jouluna yhteensä satojen pienyritysten tuotteita, kaiken hyvän kattavaa ruokatarjontaa, maksuttomia tapahtumia, yllättäviä uusia paikkoja ja kuvauksellista miljöötä, joka jo itsessään virittää joulun tunnelmaan. Toisin sanoen, valinnanvapautta, monipuolisuutta, vastuullista kuluttamista, ilmaisia elämyksiä ja mahdollisuutta yllättyä omassa kotikaupungissa. TUOMAAN MARKKINAT 1.–22.12.2018 SENAATINTORILLA www.tuomaanmarkkinat.fi AVOINNA arkisin klo 11–20, viikonloppuisin klo 10–19 Tuomaan Markkinoilla on kaksi Ruokapihaa, jotka ovat kokonaisuudessaan anniskelualuetta. Kuva: Maija Astikainen / Torikorttelit Rakastettuun vanhanajan karuselliin on vapaa pääsy. Kuva: Jussi Hellsten / Torikorttelit Onko tässä kenties koko Helsingin joulun kaunein näkymä? Torikortteleiden Sofiankadulta avautuva näkymä Tuomaan Markkinoille. Kuva: Jussi Hellsten / Torikorttelit Joulusaunapihalla on Helsinki Distilling Companyn Joulusaunabaari. Kuva: Jussi Hellsten / Torikorttelit
• 13 Nro 21 • Viikot 46-47/2018 M unkin S eutu Pitäjänmäellä pelataan älypelejä Keskuspuiston asema virkistysja ulkoilualueena vahvistuu Ulkoilijoita vaeltamassa Keskuspuistoon kuuluvassa Haltialassa ? Keskuspuisto säilyy edelleen turvallisena, viihtyisänä ja monipuolisena ulkoilualueena. Tämä toive on tullut laajasti esille asukaskyselyissä ja -palautteessa. Puistoa koskeva luonnonja maisemanhoidon yleissuunnitelma 2018–2032 on valmistunut ja se käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa 6. marraskuuta. Keskuspuiston luonnonja maisemanhoidon yleissuunnitelma 2018–2032 on valmistunut ja se käsitellään kaupunkiympäristölautakunnassa 6. marraskuuta 2018. Suunnitelmassa luodaan katsausKeskuspuiston ulkoilualueiden metsien, niittyjen ja maisemapeltojen tilaan sekä ehdotetaan tavoitteita luontoalueiden hoitamiseksi. Suunnitelma on laadittu vuorovaikutteisesti asukkaiden, asukasjärjestöjen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Luonnon monimuotoisuusarvot Samalla kun Keskuspuistoa kehitetään ja hoidetaan ulkoiluympäristönä, sen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus turvataan. Metsissä ja metsäisillä alueilla luonnon monimuotoisuutta lisätään suunnitelmallisesti mm. rajaamalla arvokkaita metsäisiä elinympäristöjä luonnontilaisena säilytettäviksi sekä jättämällä lahopuuta sopiviin kohtiin. Niittyja maisemapeltojen säännöllinen hoito lisää myös luonnon monimuotoisuutta. Käyttö lisääntyy Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan, koska ne on kaavoitettu ulkoiluja virkistysalueiksi, jolloin niiden tulee olla turvallisia ja viihtyisiä ulkoiluympäristöjä. Hoidon tavoitteena on vaalia metsien luontomaisemaja virkistyskäyttöarvoja. Keskuspuiston jo nyt runsaan ulkoilukäytön ennustetaan yhä kasvavan kaupungin väkiluvun kasvaessa. Ulkoilualueiden metsien turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä ulkoilualueiden kulkukelpoisuuden takia metsäalueita hoidetaan niiden kunnon heikentyessä. Myös ilmastonmuutoksen myötäkasvava myrskytuhoriski sekä ilmaston lämpenemisen vaikutus metsien terveydentilaan aiheuttavat lisääntyvää hoitotarvetta tulevaisuudessa. Suunnitelma sisältää aluekohtaisia luonnonja maisemanhoitotavoitteita ja toimenpidetarpeiden kuvauksia. Sellaisiaovat mm. ulkoilureittien varsien heikentyvien puiden ja puuryhmien poistot, pienialaiset uudistamiset sekä täydennysistutukset ja puustoryhmien harventamiset. Jatkosuunnittelu Luonnonja maisemanhoidon yleissuunnitelman tultua hyväksytyksi laaditaan sen tavoitteiden mukaiset toteutustason luonnonja maisemanhoitosuunnitelmat kullekin Keskuspuiston osa-alueelle. Ne tehdään kaupunkiympäristön toimialalla vuorovaikutteisesti asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Myöhemmin parannetaan myös ulkoilureittejä sekä niiden opastusta ja viitoitusta. ? Hiomotiellä on alueelle tyypillinen toimistotalo, jonka sisuksista löytyy areena. Älypelejä brigeä ja shakkia pelataan Pitäjänmäellä useita kertoja viikossa. Lajit on tunnustettu urheilulajeina, ja huipputasolla pelaajat ovat ammattilaisia, joiden tärkeimpiä ominaisuuksia ovat keskittymiskyky, sommittelutaito, mielikuvitus ja pitkissä turnauksissa hyvä fyysinen kunto. Bridge ja shakki ovat Suomen Olympiakomitean alaisia älyurheilulajeja. Shakki on yleensä lajeista tutumpi ihmisille, kertoo shakkiareenan varaisäntä Petteri Paronen. Parosen oman kokemuksen mukaan noin 80 prosenttia nuorista tuntee lajin säännöt. – Helsingin shakkiliitto järjestää säännöllisesti muun muassa nappulaturnauksia, joihin osallistuu kerralla lähes 40 junioripelaajaa, jatkaa Paronen. – Bridge tunnetaan yleensä Agatha Christien romaaneista, joissa Herculé Poirot ratkaisee murhan bridgen avulla ja neiti Marple juoruilee ja pelaa bridgeä seurakunnan rouvien kera, Suomen suurimman bridgekerhon Bridge-55:n sihteeri Taru Reinikainen kuvailee. Taru Reinikainen selittää bridgen olevan neljän hengen korttipeli. Pelipöydässä istuu neljä pelaajaa ja vastakkain istuvat pelaajat muodostavat parin. Kaikille pelaajille jaetaan 13 korttia. Peli on jaettu kahteen osaan. Ensin on tarjouskierros, jossa parit kilpailevat sitoumuksista ja siitä, kumpi pari saa määrätä valtin. Korkein sitoumus jää voimaan pelikierroksen ajaksi. Pelikierros pelataan tikkipelinä. Onnistuneesta, kotiin menneestä sitoumuksesta saa pisteitä riippuen sitoumuksen tasosta, epäonnistuneesta pisteitä saavat vastustajat riippuen siitä, miten pahasti sitoumus epäonnistui. – Bridge ja shakki ovat harrastuksia, jotka eivät tunne rajoja iän, sukupuolen tai sosiaalisen taustan mukaan. Suurimmalle osalle lajien harrastajista pelit ovat tapa sosiaaliseen kanssakäymiseen yhdistettynä kevyeen aivovoimisteluun, Reinikainen kertoo. Jokainen pelikerta erilainen Iris Schiewek kertoo pelanneensa bridgeä vuoden verran. Hän innostui kurssille työkaverin houkuttelemana. – Bridgessä jokainen pelikerta on uusi ja erilainen. Koskaan et ole oppinut kaikkea. Laji säilyttää yllätyksellisyytensä, Schiewek sanoo. – Moni myös pitää bridgeä vanhojen naisten lajina. Näin ei todellakaan ole, vaan Suomessa pelaajista vain noin 30 prosenttia on naisia. Tosin naisten osuus on koko ajan kasvava. Lajin parissa on myös aktiivista junioritoimintaa. Itse asiassa suomalainen Erik Hanson voitti vast’ikään juniorien maailmanmestaruuden, vaikkakin Ruotsin nuorten maajoukkueessa, jatkaa Reinikainen. Taru Reinikainen kutsuu lukijat tutustumaan bridgeen ja shakkiin keskiviikkona 21. marraskuuta kello 16-19:00 bridge ja shakki areenalle (Hiomotie 10). Sinulla on tilaisuudessa mahdollisuus kokeilla bridgen ja shakin pelaamista. Samalla helsinkiläiset bridgeja shakkikerhot esittelevät toimintaansa. Voit poiketa tutustumaan lajeihin oman aikataulusi mukaan. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. www.bridge. fi, www.shakki.net
• 14 Viikot 46-47/2018 • Nro 21 M unkin S eutu Teatteri temppelin harjalla Kolumni Kirja-arvostelu ? Vanha kirkollinen oppi myöntää ettei perkelettä surmaa toivomus, ettei pahaa olisi olemassa. Pahalle on asetettava rajat (lat. determinatio) ja taisteltava pahaa vastaan. Kaikki voitava on tehtävä pahan kukistamiseksi. Mutta miten? Helsingin Punavuoressa sijaitsevan Betania-talon kirkkosali toimii nykyään teatterina. Kaupunkilähetys rakennutti talon 1900-luvun alussa. Nyt sen sydämessä teatteriyhteenliittymä Universumissa nähdään Juha Hurmeen ohjaama Peter Weissin klasikkonäytelmä Marat/Sade. Näyttämöllä on kaksi historian suurmiestä, jakobiinien vallankumoussankari Jean-Paul Marat ja sadismille vihkiytynyt ranskalainen aristokraatti, filosofi ja kirjailija markiisi de Sade. Näytelmä tiivistyy Marat`n ja de Saden pohdintaan individualismin ja politiikan luonteesta, demokratiasta, vallasta ja väkivallasta. Tapahtumapaikka on Charentonin mielisairaala. Teatteritilan temppelinomainen puite alkoi itsessään saarnata minulle; korkea kirkkosali, korkealle kohoavat ikkunat, sakraalisuus. Mietin vastaako teatteri tässä saarnaakin terävämmin pahuuden kukistumisen haasteeseen? Juha Hurmeen ohjaus oli selvästi ottanut huomioon tilan pyhyyden. Hurme näyttää miten teatterissa luodaan uutta tilaa rauhalle, vapaudelle, elämän yksinkertaisuudelle. Hurme luo Jeesuksen mallin mukaista hyvyyttä. Vallat ja voimat on aseteltava uuteen asentoon, jossa on tilaa ja ilmavuutta hengelle. Juha Hurmeen teatterissa ihmisen ei ole kevyt hengittää. Tarina painaa päälle. Marat/Sade tulee lähelle Pirkko Saision Kansallisteatterissa näyteltävän mammuttimaisen Musta Saaran viestiä. Molemmat muistuttavat Bertolt Brechtin eeppistä kerrontaa hengen todellisesta läsnäolosta. Tavoittaako Hurme saman mikä on messun ja saarnan päätehtävä: tuoda läheisesti koettavaksi elämän perusmysteeri? Jumalallisen läsnäolon todellisuus. Betanian kirkkosalissa Kalle Ropposen ja Raisa Kilpeläisen luoma visuaalinen toteutus ja tilankäyttö panee haukkomaan henkeä. Tässäkö teatterin voima osua pyhän messun lailla elämän ytimeen? Elämä itsessään on ihme. Mutta ihme on sekin, miten teatterissa voi kokea alttarin ja estradin yhteyden. Peter Weissin Marat/Sade-näytelmä ei kaunistele elämää. Näyttämöllä toistuu maailmaamme hallitseva täysi sekasorto. Valot, korsetit, peruukit, veri, vesi, katkeamattoman liikkeen tuska ja raivo, syvältä nousevat karjahdukset ja ulvahdukset kertovat arjen avuttomuudesta,kaiken läpäisevän pahuuden vimmasta. Punaliput liehuvat. Maailmanselityksiä yhdistää usein päämäärättömyyden epätoivo. Näytelmään sävellettyä musiikkia tulkitsevat Mirva Tarvainen ja Martin Åkeresson, joiden laulu ja soitto nousevat eri aikakausien kaukaisista muistumista rauhoittamaan vyöryvän elämän vallatonta levottomuutta. Jäin kysymään tarvitseeko kirkossakaan musiikin olla aina samaa paria saarnan ja sakramentin kanssa? Hurme pani teatterin tulkinnan vyörymään katsomoon yksityisyyttä kunnioittamatta. Katsoja saattoi yhdistää kuviinsa Velasquezin maalaukset tai oman aikamme graffitit, myrskyiset taifuunit jotka kaikessa raivokkuudessaan löytävät tiensä poliittiseen julistukseen. Maailma on surrealistinen paikka, jossa kumouksen voima ei laannu, vaikka toisinajattelijat, tapetaan, köyhät kyykytetään ja de Saden narsistinen oma minä ottaa kaiken tilan ja vallan. Marat kuolee, mutta kuoleeko vallankumous? Veli-Matti Hynninen Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Hakaristin soturit – Hitlerille uskolliset ! Tummat hampaat ja haiseva hengitys Nuuskaamisen vaikutukset näkyvät pian Tommy Hellsten Munkkivuoren kirkon esitelmäja keskustelusarjassa 28.11. klo 11.30 MIKSI OLEN OLEMASSA? Etsimme jotain itseämme suurempaa ? Kysymykseen, mistä tulet elämän matkamies, terapeutti, kirjailija Tommy Hellsten vastaa “tiedostamattomuudesta”. Kuka olet: “Elämän matkamies”. Kuka olet ollut: “Aina matkalla kohti itseäni.” Mihin kuulut: “En oikeastaan mihinkään, olen melko yksinäinen susi, mutta sutena kuulun Kristukselle!” Elämäsi tarkoitus:“Tulla siksi mitä etsin.” Keskiviikkona 14.11. vieraana on HelsinkiMission eläkkeelle jäänyt toiminnanjohtaja Olli Valtonen. Hänen aikanaan Mission toiminnan kärjeksi nousi taistelu yksinäisyyttä vastaan. “Yksinäisyys on kuin nälkä,” Valtonen sanoo. “Ihmisen sielussa asuu yhteisön ja lähimmäisen tarve. Kun yksinäisyys kroonistuu, kuva itsestä ja muista vääristyy, lähimmäinen alkaa näyttää pelottavalta.” Kysymykseen Miksi olen olemassa Olli Valtonen pohtii keskiviikkona 14.11. ja Tommy Hellsten 28.11. Esitelmäja keskustelusarjan kahdessa jäljellä olevassa tapaamisessa Munkkivuoren kirkossa on mahdollisuus kuulla, mitä muut ovat pohtineet ja löytäneet sekä keskustella omista elämänkysymyksistä. Keskustelua voi jatkaa yhteisen aterian (vapaaehtoinen 5 euroa) äärellä seurakuntasalissa. Isäntänä tapaamisissa on kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa klo 11.30, lounas on tarjolla klo 13. Vieraat 14.11. Klo 11.30 ROVASTI, EMERITUS TOIMINNANJOHTAJA OLLI VALTONEN 28.11. Klo 11.30 TERAPEUTTI, KIRJAILIJA TOMMY HELLSTEN Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai YV-keräykselle. TERVETULLEITA OVAT KAIKKI JA KAIKENIKÄISET Tommy Hellsten Olli Valtonen ? Nuuskan suosio nuorten keskuudessa kasvaa. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kouluterveyskyselyn mukaan 8.-9. luokkalaisista nuorista 4,5 prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista 10,3 prosenttia nuuskaa päivittäin. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien ja lukio-opiskelijoiden nuuskan käytössä on selvä ero. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 3,7 prosenttia nuuskaa päivittäin. Nuuskan käyttö on ollut yleisempää poikien keskuudessa, mutta myös tyttöjen nuuskan käyttö on alkanut yleistyä. Mikäli nuuskan käyttö jatkossa yhä lisääntyy, se tulee näkymään nuorten suunterveydessä. – Etenkin limakalvomuutokset, niin sanotut norsunnahkamaiset nuuskaleesiot, tulevat yleistymään. Tällä voi pidemmän ajan kuluessa olla vaikutusta suusyövän esiintyvyyden lisääntymiseen. Lisäksi nuuskan käyttö tulee näkymään nuorten käyttäjien tulehtuneina ja vetäytyneinä ikeninä, tiivistää dosentti, erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen. Nuuskalla on monia haitallisia vaikutuksia suunterveydelle. – Nuuskan käyttö tuntuu ja näkyy suussa yleensä ensin pahanhajuisena hengityksenä, hampaiden värjäytyminä ja kulumina sekä paksuuntuneena norsunnahkamaisena limakalvona, Heikkinen kertoo. Pitkään käytettynä nuuska aiheuttaa esimerkiksi ikenien vetäytymistä, ientulehdusta, hampaiden kiinnityskudossairautta ja altistaa paljastuneiden hampaiden kaulojen reikiintymiselle. – Nuuskan käyttö tummentaa hampaita ja paljastaa juurten pinnat palautumattomasti. Paljastuneet juurten pinnat myös vihlovat helposti ja voivat reikiintyä, koska kiille ei niitä suojaa. Nuuskan jatkuvalla käytöllä on lisäksi yhteyksiä suuontelon, nielun ja nenän alueen syöpiin. Nuuska sisältää yli 2500 kemikaalia, joista lähes 30 on syöpää aiheuttavia aineita. Riippuvuus nuuskaan Nuuska sisältää runsaasti nikotiinia ja siitä saatava nikotiiniannos on usein suurempi kuin savukkeissa. Nikotiini on vahva myrkky ja voi aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Erityisesti nuorella riippuvuus voi kehittyä nopeasti, jopa satunnaisen käytön seurauksena. Nikotiinilla on riippuvuuden lisäksi myös muita haitallisia vaikutuksia. Nuoren kehittyvät aivot ovat herkät nikotiinin ja muiden keskushermostoon vaikuttavien aineiden vaikutuksille. Nikotiini häiritsee aivojen normaalia kehittymistä ja voi vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten oppimiseen. Lisäksi nikotiinilla on haitallisia vaikutuksia muun muassa sydänja verisuonielimistöön, sokeriaineenvaihduntaan, kolesteroliarvoihin sekä syöpäriskiin. Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään vuosittain viikolla 45. Tänä vuonna teemaviikon 5.–11.11. aiheena on nuoret ja nuuska. Teemaviikon järjestää Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto ja viikon koordinoinnista vastaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin päihdetyön kanssa. ? ” Vannon Sinulle, Adolf Hitler, Saksan valtakunnan johtajana ja kanslerina uskollisuutta ja urhollisuutta. Lupaan sinulle ja sinun määräämillesi esimiehille olla kuuliainen kuolemaan asti. Valani pidän niin totta kuin Jumala minua auttakoon!”. Tämän uskollisuusvalan Adolf Hitlerille vannoivat 15.10. 1941 suomalaiset Saksan armeijan SS-joukoissa palvelleet miehet, kaikkiaan 1400 miestä. Keitä nämä suomalaiset SS-miehet oikein olivat? Tätä Suomen sotahistorian tuntematonta, vaiennettua Saksan SS-joukkojen osaa on ansiokkaasti tutkinut kirkkohistorian dosentti Andre Swanström. Swanströmin uutuuskirja Hakaristin ritarit ( Atena 2018, 474 s) tuo aivan uudella tavalla, avoimen rehellisesti esille suomalaisten SS-miesten poliittisia, uskonnollisia, ammatillisia taustoja. Teos kertoo myös kiistattoman suorasanaisesti ahkeran arkistojen tutkimisen valaisemana suomalaisten SS-miesten sotimisesta Saksan armeijassa iärintaman taisteluissa. Tätä kautta valoittuu todellisuuden kuvaa suomalaisten toimista sodan aikana :” juutalaisten teloittamiseen riittää kehnompikin kuin meidän omamme ”. Näin luonnehtii SS-mies Olavi Karpalo rintamakokemustaan. Arka asia Minkälaisiin hirmutekoihin suomalaiset SS-miehet sodan aikana syyllistyivät? Katsoivatko he vain sivusta kun muut heidän rintamakaverinsa tappoivat kaikkia ”alempiarvoisten” kansojen siviilejä eri kylissä Suur-Saksaa ja siinä sivussa Suur-Suomeakin luotaessa. ”Enhän minä mutta pojat ”, on aina ollut hyvä selitys. Swanström haastaa tässä asiassa erinomaisesti aiemmat suomalaisten historioitsijoiden,joita on vähän, kertomukset. Luotiin myytti suomalaisten ”puhtaudesta”, erityisesti historioitsija Mauno Jokipiin teos ”Panttipataljoona” saa Swanströmin kirjassa syystäkin arvostelua. Jokipiin teos oli aikoinaan, 1968, maksettu tilaustyö, jossa kerrotaan kyllä suomalaisten SS-miesten historiaa, parhain päin. Olennaista ei ollut se mitä Jokipii kertoi, vaan se mitä Jokipii jätti kertomatta! Näinhän historiankirjoituksessa voidaan aina tehdä ja tehdään edelleen. Vastahan nyt 100 vuotta tapahtumien jälkeen on Suomen vuoden 1918 raakuuksista,hirmutöistä voitu kirjoittaa avoimen rehellisesti, eikä vieläkään kaikkea. Swanströmin kirja ”Hakaristin ritarit” on oivallinen lisä meidän sotahistoriaamme. Miksi suomalaisille miehille ei 1941 riittänyt ”ryssien tappaminen” Suomen armeijassa ? Dosentti Oula Silvennoinen määritteli Swanströmin kirjan ”vuoden tärkeimmäksi sotahistoriateokseksi ”. Tähän arvioon on helppo kirjan luettuaan yhtyä. Pekka Hurme
• 15 Nro 21 • Viikot 46-47/2018 M unkin S eutu Oodin avajaisia juhlitaan itsenäisyyspäivän aattona ja itsenäisyyspäivänä Kirja-arvostelu Erfurthin päiväkirja: Suomi Saksan sylissä ? Suomen joutumista ns. jatkosotaan 1941 on käsitelty lukuisissa kirjoissa ja tutkimuksissa II maailmansodan jälkeen, niin meillä kuin muuallakin. Ristiriitaisia näkemyksiä on jo runsaasti esitetty,Suomen yhteistyö, aseveljeys, liittolaisuus Hitlerin johtaman natsi-Saksan kanssa on sodan jälkeen yritetty kiusallisena asiana häivyttää,mitätöidä, vaikka tästä yhteistyöstä riemuittiin suuresti Suomessa ja Saksassa sodan alkaessa kesällä 1941. Olimme tyytyväisiä kun Hitler lupasi Suomelle Leningradin kunhan saksalaiset ovat sen ensin kokonaan tuhonneet! Sotasuunnitelmat jo talvella 1941 Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteinen suunnitelma hyökkäyksestä Neuvostoliittoon alkoi kehittyä jo talvella 1941. Suunnitelmat täsmentyivät hyvin tarkoiksi yhteisiksi hyökkäyskuvioiksi toukokuun lopulla 1941. Saksa tarvitsi Suomeen oman erityisupseerin Suomen armeijan päämajaan. Kesäkuussa 1941 Suomeen tuli Saksasta kenraali Waldemar Erfurth huolehtimaan siitä, että Suomen armeijan sotatoimet sopeutetaan palvelemaan Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Saksan kannalta tärkeä tehtävä johon Suomen sodanjohto auliisti suostui. Alku menikin hyvin, mutta sitten tuli yhteistyöhön ongelmia : sota ei mennytkään niin mukavasti kuin Saksa ja Suomi olivat ajatelleet, vastustaja oli sitkeä kuin mikä ja omat miestappiot erittäin suuret, eteneminen rintamilla hidasta. ”Kahden viikon pikamarssi” vaihtui hitaaksi etenemiseksi, välillä perääntymiseksi. Heinäkuun loppuun mennessä suomalaisten tappiot olivat 20 000 miestä, joista 200 upseeria. Ei niin pitänyt käydä, ihmetteli Päämajassa Mannerheimkin. Läheinen yhteistyö Kenraali Erfurth sijoittui Mikkeliin Suomen Päämajan yhteyteen ja oli siellä aina sodan loppuun 1944 saakka. Hän piti koko sodan ajan omaa päiväkirjaa merkiten joka päivä tapahtumat paperille. Näitä ”Suomen” päiväkirjoja on kaikkiaan yli 1300 sivua, joista nyt on julkaistu tohtori Pekka Visurin myötävaikutuksella ensimmäiset 300 sivua, aika kesästä 1941 vuoden 1941 loppuun eli jatkosodan alkuaika, hyökkäysvaihe ( Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941, Docendo 2017. Kirjan alussa on Pekka Visurin oma,erinomainen katsaus jatkosotamme kulkuun. Kenraari Erfurth kirjoittaa päiväkirjoissaan hyvin asiallisesti, vailla sotauhoa. Yhteys Suomen ylipäällikkö Mannerheimiin on lähes päivittäinen, tekstistä huokuu saksalaiskenraalin suuri ihailu ja ymmärrys Mannerheimia kohtaan. Hän yrittää ymmärtää Suomen näkökohtia eri rintamalohkojen tilanteiden ratkaisemiseksi yrittäen taas saada Saksan päämajan ymmärtämään erityisesti Mannerheimin perusteluja erilaisille offensiiveille, joista kaikki eivät olleet saksalaisten tahdon mukaisia. Huolia pohjoisessa Jo heti ensimmäisten viikkojen aikana eniten huolta yhteisessä sodankäynnissä aiheutti Pohjois-Suomessa olevat saksalaisjoukot ja toisaalta kenraali Siilasvuon johtamat suomalaisjoukot. Miestappiot olivat erittäin suuret kummallakin eikä tavoiteltua Muurmanskia ja Muurmannin rataa saatu millään vallattua. Suomalais-saksalainen yhteistyökin alkoi rakoilla pahimmin juuri Pohjois-Suomessa. Suomen kuljetuskaluston niukkuus, junanvaunujen vähyys oli myös alituinen ongelma. Kun asiat pitkittyvät ne mutkistuvat. Juuri näin kävi suomalais-saksalaisessa sodassa 1941. Kalustoa,miehiä,varusteita ei ollut tarpeeksi pitkään sotimiseen, hommanhan piti olla ohitse alkusyksystä. Mannerheim pyytää Erfurthin kautta Saksasta jatkuvasti apua,sitä tulee mutta ei tarpeeksi. Sitten tulee talvi, pakkasta marraskuussa 29, saksalaisjoukot ”kesävarustuksessa eikä suomalaisillakaan liian lämmintä ole. Sama pakkanen iskee saksalaisiin Venäjän aroilla itärintamalla, sotilaiden amputointeja tulee satoja. Iso-Britanniakin julistaa Suomelle sodan 1941 lopulla. Erfurth keskustelee tilanteesta joulukuun 20. päivä 1941 Mannerheimin kanssa ja saa ensi kerran vaikutelman, että Mannerheim ei ehkä uskokaan Saksan ja Suomen voittoon tässä sodassa! Erfurthin päiväkirjat on todella vahva, tärkeä puheenvuoro Suomen satavuotisen historian kohtalonhetkiin. Rehellinen kuvaus, lukekaa ihmeessä,tiedätte enemmän, luulette vähemmän! Nämä Erfurthin päiväkirjat loppuvat vuoden 1942 alkuun mutta kun ne on lukenut, odottaa jo suurella innolla jatkoa, päiväkirjoja vuosilta 1942-1944. Toivoa sopii,että Pekka Visuri jatkaa päiväkirjojen käännöstyötään! Pekka Hurme ? Helsingin keskustakirjasto Oodin avajaisia juhlitaan itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta. Avajaiset jatkuvat itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta, jolloin luvassa on erityisesti perheille suunnattua ohjelmaa. Oodi avaa ovensa ensimmäistä kertaa yleisölle itsenäisyyspäivän aattona 5. joulukuuta kello 8. Avajaisohjelma alkaa kello 14 ja jatkuu noin puoli yhdeksään asti illalla. Ohjelma sijoittuu sekä ulkolavalle että Oodin kolmeen kerrokseen. – Avajaisohjelma on ainutkertainen matka suomalaiseen kulttuuriin, luontoon ja yhteisöllisyyteen. Se on myös kertomus lukutaidon, demokratian ja sitä kautta myös Oodin synnystä, kertoo avajaisohjelman tuotannosta vastaavan Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden tapahtumayksikön toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen lisäksi avajaispäivänä kuullaan pormestari Jan Vapaavuoren, apulaispormestari Nasima Razmyarin ja Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaaran puheenvuorot. Oodia onnittelevat myös sen lähinaapurit Kiasma, Musiikkitalo ja Sanomatalo, jotka kaikki ovat olleet mukana rakentamassa avajaisohjelmaa. Oodin avajaisissa nähdään kaksi tilausteosta: koreografi Hanna Brotheruksen Oodi metsälle -teos sekä harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen sävellys Ultra Organ Oodille. Hanna Brotheruksen teoksen keskiössä on metsä: sen ydinteemoina ovat siementen kasvu taimiksi, puiden taival paperiksi ja kirjoiksi sekä ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus. Oodi metsälle -teos etenee ulkolavalta Oodin kolmeen kerrokseen kuvastaen sivistyksen ja lukutaidon syntyä. – Metsä edustaa ihmiselle samanlaisia arvoja kuin kirjasto: hengittämisen ja omien tunteiden sekä ajatusten vapautta, mutta myös muiden ihmisten kohtaamista. Teen tämän työn rakkaudesta elämää, taidetta, sivistystä ja Helsinkiä kohtaan, sanoo Hanna Brotherus. Teoksessa nähdään yhteensä 207 esiintyjää: mukana on ammattitanssijoita, ikäihmisiä eri puolilta Helsinkiä, oppilaita Kaisaniemen ala-asteelta, Kallion lukiosta ja Sibelius-lukiosta sekä Reijo Aittakummun johtama Sibelius-lukion kamarikuoro. Osia teoksesta pienemmillä kokoonpanoilla nähdään myös itsenäisyyspäivän ohjelmassa. Kimmo Pohjosen sävellys pohjautuu Ultra Organ -teokseen, joka on alun perin luotu Köln Filharmonian konserttisaliin. Useita vuosia kestäneessä prosessissa Pohjosen tavoitteena oli luoda uusi soitin, jossa urut heräävät eloon elektronisesti harmonikan kautta. Lopputulos onkin 2000-luvun elektronista urkuhaitarimusiikkia. Oodin avajaisia varten luodussa sovituksessa teokseen liittyvät myös poikasopraano ja Sibelius-lukion kamarikuoro. Ultra Organ Oodille -teoksesta tekee erityisen myös soittajien välimatka: urut soivat Musiikkitalon Organo-salissa ja harmonikka muutaman sadan metrin päässä Oodin ulkolavalla. – Kyseessä on ainutlaatuinen kokeilu, joka on myös symbolisesti merkittävä: teoksessa Musiikkitalo tervehtii uutta naapuriaan Oodia, Kimmo Pohjonen kertoo. Urkujen soittajana teoksessa toimii monipuolinen muusikko ja improvisoija, kirkkourkuri Mikko Helenius. Teoksen äänikuvassa kuullaan myös Tuomas Norvion urkusampleista koostamia rytmisiä melodiakudoksia. Norvio on myös teoksen osasäveltäjä, ja kuorosovituksen ovat tehneet Pohjonen ja Helenius. Kirjallisuuden talo Oodi on kirjallisuuden talo ja monipuolinen kaupunkikokemus, mikä näkyy vahvasti myös avajaisohjelmassa. Ulkolavan juontajana toimii Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja, kirjailija-toimittaja Ronja Salmi. Ulkolavalla esiintyvät sekä tietoja kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajat että vuoden 2017 kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Juha Hurme. Oodissa vierailee myös Aku Ankka -sarjakuvien piirtäjä ja käsikirjoittaja Kari Korhonen. Lisäksi ohjelmaa tarjoavat monikielinen kirjasto ja lukuisat kirjankustantamot. Kirjallisuuden ohella Oodin täyttää avajaispäivänä myös musiikki, kun Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri tervehtivät Oodia Musiikkitalosta. Ulkolavalla nähdään Solju-yhtye, jonka musiikissa yhdistyvät saamen kieli ja joiku uusiin ja innovatiivisiin äänimaisemiin. Samalla lavalla esiintyy myös Kalevauva, nykypäivän trubaduuriyhtye, jonka ohjelmisto on kerätty suoraan kansan suusta: vauva.fi-foorumilta. Ulkolavalla nähdään ote Teemu Mäen teoksesta Jouluevankeliumi, joka saa ensi-iltansa 7.12. Kiasma-teatterissa. Avajaisissa pääsee osallistumaan myös erilaisiin työpajoihin sekä tutustumaan Oodiin tulevaan taiteeseen. Itsenäisyyspäivänä Oodin avajaiset jatkuvat itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta, jolloin ohjelmaa on erityisesti perheille. Oodi on avoinna aamukymmenestä iltakuuteen. Luvassa on teatteria, musiikkia ja runsaasti lastenkirjallisuutta. Lapsia viihdyttävät päivän aikana muun muassa Oodin yhteyteen avautuva leikkipuisto Loru, Teater Tapir, monikielinen kirjasto sekä Helsingin Sanomien Lasten uutiset. Luvassa on myös satujoogaa, työpajoja ja sukellus improtangon maailmaan. Itsenäisyyspäivänä nähdään myös Nälkäteatterin tulkinta Aleksis Kiven Kihlaus-näytelmästä. OP Ryhmän Taidesäätiön musiikkipitoinen Hämärinkäinen-esitys tuo lavalle Taidesäätiön arvosoitinten haltijoita sekä näyttelijä-laulaja Anu Hälvän, joka toimii tarinan kertojana. VR-kokemus Inside Outside Finland esittelee puolestaan neljä suomalaista taiteilijaa ja taideteosta ainutlaatuisissa ympäristöissä. Lisäksi Oodissa kuullaan lastenja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajan tervehdys, ja kirjankustantamot tuovat Oodiin suosikkikirjailijoita ja -hahmoja. Paikalla ovat muun muassa Miina Supinen, Kristiina Louhi ja uusi Tomppa-kirja sekä Harry Potter -kirjojen suomentaja Jaana Kapari-Jatta. Oodissa seikkailevat myös Herra Hakkarainen sekä Tatu ja Patu! Oodin avajaisissa nähdään harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen (kuvassa keskellä) sävellys Ultra Organ Oodille. Oodin avajaisissa nähdään koreografi Hanna Brotheruksen (kuvassa) Oodi metsälle -teos. Teoksen keskiössä on metsä: sen ydinteemoina ovat siementen kasvu taimiksi, puiden taival paperiksi ja kirjoiksi sekä ihmisen ja luonnon välinen vuorovaikutus.
• 16 Viikot 46-47/2018 • Nro 21 M unkin S eutu Josa Jäntti Joulumyyjäiset Lehtisaaressa ? Lehtisaaren koulun ja päiväkodin perinteiset joulumyyjäiset ovat 24. marraskuuta. Myyjäisten tuotto menee kokonaisuudessaan koulun ja päiväkodin lasten hyväksi, esimerkiksi askartelurahastoon ja retkien yms. toiminnan mahdollistamiseen. Joulumyyjäiset järjestetään lauantaina 24.11. klo 10-13. Luvassa on muun muassa kahvio, lapsille ongintaa, arpajaiset, perinteinen piparkakkujen huutokauppa, ynnä muuta mukavaa. Kansalaisaloite työeläkeindeksin muuttamiseksi kymmenen vuoden koeaikana Motto: eläkeläisten lakisääteinen köyhdyttämiskierre on nyt katkaistava. ? Kansalaisaloitteella pyritään turvaamaan työssä ansaittu eläketaso palauttamalla puoliväli-indeksi työeläkkeisiin kymmeneksi vuodeksi. Sen jälkeen on tiedetään , miten kokeilu onnistui ! Työeläke on ansiosidonnainen etuus Sen tehtävä on turvata ansaittu tulotaso eläkeaikana. Työeläkkeen arvon säilyttämiseksi käytettiin alun perin palkkaindeksiä. Vuonna 1995 hyväksyttiin ns. taitettu indeksi, joka on hintapainotteinen, eikä turvaa eläkkeen suhteellista ostovoimaa elintason noustessa. Eduskunnan päätöksen mukaan tämän eläkkeiden tasoa heikentävän toimenpiteen tavoitteena on työeläkejärjestelmän turvaaminen (StVM 17/1995). Haluttiin varautua suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen. Eläkeläisten köyhtymiskierre Ikäihmiset köyhtyvät vanhetessaan. Mitä vanhempi työeläkeläinen, sitä köyhempi hän on. Eläkkeelle siirryttäessä työeläkkeen korvausaste asetettiin alun perin 60 prosenttiin ansaitusta keskipalkasta. Esimerkiksi vuonna 2016 eläkkeelle siirryttäessä korvausasteen mediaani oli 59 % ansaitusta keskipalkasta. Heti eläkkeelle päästyä alkaa ”palkanalennus”, joka taitetun indeksin vuoksi jatkuu koko loppuiän. Eläketaso laskee parissa vuosikymmenessä 40 prosenttiin ansaitusta keskipalkasta. Taitetun indeksin seurauksena eläkkeensaajista on tehty Suomen ainoa tulonsaajaryhmä, joka lakisääteisesti köyhtyy. Vanhuuseläkeläisiä on nykyisin 1,3 miljoonaa. Heistä 470 000, eli yli kolmasosa elää EU:n määrittämän köyhyysrajan (1 200 euroa/kk) alla. Tätä suurempi joukko sinnittelee köyhyysrajan pinnassa, ja heikko indeksi valuttaa heitä koko ajan sen alle. He joutuvat turvautumaan yhä kasvavana joukkona työeläkkeensä lisäksi kansaneläkkeeseen, jonka valtio maksaa ottamalla lisää lainaa! Lähes kaikki 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa ovat pienituloisia. Puolet joutuu tulemaan toimeen alle 1 434 euron eläkkeellä kuukaudessa. Noin 90 % eläkeläisistä saa bruttona alle 2 500 euroa kuukaudessa. Suurituloisia, yli 5 000 euroa kuukaudessa saavia on 1 prosentti eläkeläisistä. Eläkerahastojen paisuminen Taitettua indeksiä hyväksyttäessä huolena oli suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja eläkerahastojen riittävyys. Piti hillitä eläkemenoa ja kasvattaa rahastoja. Nyt ko. ikäluokat ovat eläkkeellä. Mitä on tapahtunut? Taitetun indeksin voimassaoloaikana parissa kymmenessä vuodessa eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet, kun eläkkeisiin varatut rahastot ovat viisinkertaistuneet. Huoli rahastojen riittävyydestä on ollut turha. Suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä ja rahastot ovat kasvaneet ja tuottaneet. Sen sijaan taitettu indeksi on köyhdyttänyt kaikkien nykyisten eläkeläisten elämää. Eläkerahastojen arvo ylitti 200 miljardia euroa vuonna 2017. Ei edes rahastojen tuottoja ole nettona paria viime vuotta lukuun ottamatta käytetty eläkkeisiin. Eläkerahastot ovat käytännössä koskemattomina paisuneet vuosikymmenestä toiseen. Näin siitä huolimatta, että eläkerahastoista 65 %, eli 130 miljardia euroa, on TELA:n laskelman mukaan nykyisten tai juuri eläkkeelle siirtyvien varoja. Vastaavasti 1960-luvulla syntyneiden osuus eläkesäästöistä on 21 %, 1970-luvulla syntyneiden 10 % ja nuorten 1980 – 90-luvulla syntyneiden 4 %. Vuodenvaihteessa 2018 työeläkkeisiin tehtiin 0,55 % korotus, joka lisäsi eläkemenoa 150 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti vuonna 2017 rahastojen sijoitustuotto oli 7,4 %. Ne kasvoivat yli 14 miljardia euroa. Onko oikeudenmukaista , että edes osaa tuotoista ei käytetä eläkkeisiin? Tästä työeläkemaksuilla kootusta jättipotista – 200 miljardia – hyötyvät pääasiassa rahastoja hoitavat tahot – työeläkeyhtiöt, TELA ja ETK henkilökuntineen, eivät työeläkeläiset. Eläketurvan kohentaminen oikeudenmukaiseksi Verovaroin rahoitettaviin sosiaalietuuksiin kuten kansaneläkkeisiin ja lapsilisiin tehdään indeksitarkistuksia ja tasokorotuksia, joilla niiden ostovoima turvataan. Tosin tämän vaalikauden aikana korotuksia niihin ei ole tehty lainkaan! Työeläkkeisiin ei lakisääteisesti voida tehdä tasokorotuksia, koska tämä ”myöhennetty palkka” sidottiin alun perin palkkaindeksiin, joka säilytti eläkkeelle ansaitun tulotason. Kun vuonna 1977 siirryttiin puoliväli – indeksiin ja vuonna 1995 taitettuun indeksiin heikennettiin tietoisesti eläkkeen ostovoimaa. Alkoi vanhuuseläkeläisten köyhtymiskierre. Indeksitarkistus on ainoa tapa, jolla voi korjata työeläkevaroilla tehtävää työeläkkeen ostovoimaa Siksi sen merkitys on eläketurvan säilymisen kannalta ratkaiseva. Eläkerahastojen tuottoja on syytä käyttää eläkkeisiin. Se olisi myös nuorempien polvien etu. Työeläkkeiden korotus olisi kustannustehokasta elvytystä, johon ei tarvita verovaroja. Päinvastoin parempi eläketurva lisää verotuloja, kulutusta (alv/ hoiva – yms. palvelut), uusia työpaikkoja ja niistä verotuloja ja työeläkemaksuja! Jokainen halukas voi allekirjoittaa netissä uuden kansalaisaloitteen indeksin muuttamiseksi osoitteessa: WWW.KANSALAISALOITE. FI/FI/ALOITE/3375. Mikäli tuttavallanne ei ole tietokonetta, voitte tilata kaavakkeen häntä varten netissä osoitteesta: toimisto@ senioriliike.fi Työeläkeindeksi on uudistettava siten, että jokaisen eläkeläispolven – myös tulevien eläkeläisten eläketurva varmistetaan. KENENKÄÄN EI PIDÄ KÖYHTYÄ ELÄKKEELLÄ OLLESSAAN! Villa Elfvikin luontotalossa marras-joulukuussa ? Loppuvuoden ohjelmassa on tarjolla lämmintä tunnelmaa monessa muodossa. Koko perheen kaamosretkellä tarjotaan kupposellinen kuumaa. Viihdy viisaasti -näyttely tarjoaa vinkkejä ilmastoystävälliseen asumiseen, oheistapahtumina opastusta villasukan kantapään neulomiseen ja maalämpöön siirtymiseen. Jouluisen lämpimästä tunnelmasta pääsee nauttimaan joulumyyjäisissä ja joulukonsertissa. • Luomutuotteiden suoramyyntiä su 21.11. ja 2.12.2018 klo 10–15 Myynnissä herkullisia luomutuotteita, mm. juureksia, sipulia, leipää, korppuja ja spelttituotteita, suoraan viljelijältä. Joulukuussa myös joululaatikoita. Mukana on myös laadukkaita luonnon voiteita, saippuoita ja shampoita sekä pihka-, terva-, mehiläisvahaja turvetuotteita. • Vanhojen kalastustarvikkeiden huutokauppa la 24.11.2018 klo 12-15 Wanhat Wehkeet ja Wieheet ry järjestää perinteisen syyshuutokauppansa Villa Elfvikissä. Myynnissä on runsaasti kiinnostavia tarvikkeita sekä keräilyyn että kalastukseen. Huutokaupan näyttö alkaa klo 10 ja kohteiden myynti klo 12. Huutokaupan kesto on noin 3 tuntia. Tarjolla myös kahvia ja virvokkeita. Lisätiedot: www.vanhaonki.com • Kaamosretki su 25.11.2018 klo 11 12.30 Marraskuisessa metsässäkin on elämää! Marraskuun lopulla järjestetään koko perheelle sopiva elämyksellinen kaamosretki Villa Elfvikin metsään. Retkelle lähdetään luontotalon pihalta. Retken aikana tarjotaan kupposellinen kuumaa juotavaa eli ota oma muki mukaan. Muista säänmukainen vaatetus. • Kantapään neulominen villasukkaan su 25.11.2018 klo 13-15 Haluatko neuloa sukkasi itse, mutta kantapään neulominen tuntuu vaikealta? Tule Viihdy viisaasti -näyttelyn sohvalle, niin Villa Elfvikin ystävät ry:n jäsen ja eläkkeellä oleva käsityönopettaja Kaija Kärpijoki neuvoo kädestä pitäen. Häneltä saat myös helpon vinkin sukan korjaamiseen. Villasukat lämmittävät talvella mukavasti ja säästävät energiaa, kun kodin lämpötilan voi pitää matalampana. • Joulumyyjäiset su 2.12.2018 klo 10–15 Villa Elfvikin ystävien perinteisistä myyjäisistä löydät monenlaista jouluista mukavaa kotiin viemisiksi tai joululahjoiksi. Tarjolla on luomuherkkuja, käsitöitä, kynttilöitä, leivonnaisia, joulukortteja ja arpajaiset, Café Elfvikissä joulupuuroa. Lapsille talutusratsastusta klo 11-13. Espoon musiikkiopiston nuoret laulavat jouluisia lauluja klo 13. Partiolippukunta Laajalahden Eräveikkojen nuotiossa ulkona voit käydä paistamassa makkaraa. Tervetuloa nauttimaan jugendhuvilan jouluisesta tunnelmasta! • Wanhan ajan joulutunnelmaa Cantiannin joulukonsertti ti 11.12.2018 klo 18-19 Cantianni-yhtye eli Camilla Ståhle, Liisa Vakkilainen, Kari Vanonen ja Annu Toiviainen-Malmio konsertoivat Villa Elfvikin kahvilasalissa. Lauluja instrumentaalikappaleet ovat melodisia ja tunnelmoivia. Soittimina kuullaan kitaraa, viulua ja huilua. Musiikin sävellys ja johto Annu Toiviainen-Malmio. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Vaihtuvat näyttelyt • Viihdy viisaasti – näyttely kodin energiansäästöstä 29.11.2018 asti Ilmojen viiletessä on aika päivittää kodin energia-asiat. Näyttelytilaan on sisustettu viihtyisä olohuone, missä selviää, millaiset toimenpiteet tekevät asumisesta energiaviisasta. Ota energiansäästö tavaksi – säästät myös rahaa! • Kestävä matkailu määränpäänä parempi maailma 6.12.2018 – 27.1.2019 Tiedettä ja taidetta yhdistelevä näyttely, jossa Rauni ja Helena Varkian luontoaiheiset öljyvärimaalaukset ja Hämeen Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelijoiden tieteelliset posterit johdattavat kestävän matkailun maailmaan. Luontopolut Villa Elfvikin luontotalolta lähtee useita luontopolkuja lähiympäristöön. Puulajipolun voi kulkea luontotalosta lainattavan luontopolkuvihkon kanssa. Siinä esitellään puut myös talviasuisina. Myös Kylämaiseman historia, lähialueen historiasta kertova, aikuisille suunnattu luontopolku, kierretään luontotalosta saatavan opasvihkon kanssa. Luonnon helmassa – luontopolun varrelta löytyy seitsemän opastaulua. Polku lähtee talolta rantaan päin ja sen voi kiertää lumettomaan aikaan myös lastenvaunuilla. Lumiseen aikaan luontopolulle voi lähteä Jäniksen jäljillä. Vanhan metsän siimekseen voi sukeltaa Väinö Variksen luontopolulla. Näihin polkuihin löytyy tehtävämateriaalia lapsille. Kaikkiin luontopolkuihin liittyviin materiaaleihin voi tutustua luontotalon internetsivuilla, www.espoo.fi/villaelfvik, Luontopolut. Villa Elfvikin luontotalo, Elfvikintie 4. Luontotalo on avoinna ma-pe klo 9-15 ja su klo 10–16, itsenäisyyspäivänä to 6.12. ja uudenvuoden päivänä 1.1. klo 10–16. Suljettu joulunpyhinä 24.–26.12.2018. Sisäänpääsy on maksuton. Café Elfvik on avoinna sunnuntaisin ja arkipyhinä talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon on maksuton. Maalämpöopastus. Villa Elfvikin ystävien joulumyyjäiset.
• 17 Nro 21 • Viikot 46-47/2018 M unkin S eutu HSY: Jokainen voi vähentää vaarallisen jätteen määrää Turunväylän ja Hämeenlinnanväylän bulevardimerkinnät kumottiin ? Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksensä Helsingin yleiskaavasta.Yleiskaavasta kumottiin joitakin osia. Helsingin maankäytön suunnittelua voidaan kuitenkin jatkaa yleiskaavan toteuttamisohjelman mukaisesti. Päätös ei vaikuta Helsingissä merkittävästi 2020-luvun kaavoituksen ohjelmoituun toteuttamiseen. Helsingin korkein hallinto-oikeus on antanut tänään 8. marraskuuta päätöksensä Helsingin yleiskaavasta. Yleiskaavan esitystapa todettiin lainmukaiseksi. Helsingin yleiskaava on laadittu edeltävistä yleiskaavoista poikkeavalla esitystavalla. Kaavakartta on jaettu 100 x 100 metrin suuruisiin ruutuihin, joille on merkitty pääkäyttötarkoitus. Helsingin hallinto-oikeuden helmikuussa tekemä ratkaisu yleiskaavasta jäi suurimmalta osaltaan voimaan. Yleiskaavasta kumottiin eräitä osia. Muilta osin yleiskaava sai kuitenkin nyt lainvoiman. Kumotuilta osin voimaan jää yleiskaava 2002. Ratkaisun vaikutukset Helsingin uusi yleiskaava on asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun lähtökohta Helsingissä. Uuden yleiskaavan strategiset päämäärät ovat tavoitteena koko kaupungin alueella. Helsingin maankäytön suunnittelua voidaan jatkaa yleiskaavan toteuttamisohjelman mukaisesti eli suunnittelu etenee mm. Raide-Jokerin varren, Vihdintien bulevardin, sekä Tuusulanväylän bulevardin osalta. Päätös ei vaikuta Helsingissä merkittävästi 2020-luvun kaavoituksen ohjelmoituun toteuttamiseen. Myös Malmin lentokentän alueella uusi yleiskaava tulee voimaan ja suunnittelua voidaan jatkaa sen pohjalta. Tuomarinkylän kartanon alueella raitiotieyhteys ja lähikeskusta voidaan toteuttaa sekä Tuusulanväylän vartta tiivistää asuntorakentamiseen. Rakentamista ei voi kuitenkaan ulottaa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen RKY-alueelle. Korkein hallinto-oikeus kumosi yleiskaavan merkinnät koskien Länsiväylän, Turunväylän, Hämeenlinnanväylän ja Lahdenväylän kaupunkibulevardeja. Viikin-Malmin pikaraitiotie voidaan toteuttaa yleiskaava 2002:n pohjalta, vaikka Lahdenväylän kaupunkibulevardimerkintä kumottiin. Vartiosaaren osalta yleiskaavan merkinnät kumottiin. Yleiskaava 2002:ssa Vartiosaari on merkitty selvitysalueeksi, jonka maankäyttö ratkaistaan yleiskaavalla tai osayleiskaavalla. Vartiosaaren jatkosuunnittelun tavoitteita arvioidaan myöhemmin. ? Jokaisessa kodissa arkisissa askareissa kuten siivoamisessa, liikkumisessa tai remontoidessa syntyy vaarallisia jätteitä. Esimerkiksi kosmetiikka tai harrastusvälineiden huoltamisessa käytetyt aineet ovat jätteinä vaarallisia, Helsingin seudun ympäristöpalvelut muistuttaa. – Syntyvän jätteen määrää on kuitenkin mahdollista vähentää ja käyttää jopa kokonaan korvaavia tuotteita, sanoo viestinnän asiantuntija Kaisa Halme Suomen Kiertovoimasta. Ennen vaarallisten aineiden hankkimista on syytä miettiä, miten ne olisivat korvattavissa ympäristöystävällisillä aineilla. Hankkimalla vain tarvittavan määrän esimerkiksi maalia, pesuaineita tai kosmetiikkaa sekä käyttämällä ne loppuun, vältetään vaarallisen jätteen syntymistä. HSY on mukana Suomen Kiertovoiman valtakunnallisessa kampanjassa, jossa keskitytään kotitalouksien mahdollisuuksiin vähentää syntyvän vaarallisen jätteen määrää. Vaarallisen jätteen kampanja on myös osa Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa. Suomessa vaarallisen jätteen vähentämiseen tarjotaan apua verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavilla. Sivustolle vaarallinenjate.fi on koottu runsaasti tietoa vaarallisista jätteistä sekä vinkkejä niiden synnyn ehkäisyyn. Chat-asiakaspalvelu vastaa kuluttajien kysymyksiin sekä tarvittaessa neuvoo lähimmän vaarallisen jätteen vastaanottopaikan. Yleisimpiä kotoa löytyviä vaarallisia jätteitä ovat käytöstä poiston yhteydessä muun muassa pesuaineet, loisteputket, aerosolit, lääkkeet, paristot, akut, öljyt ja maalit. Näiden tuotteiden sisältämät vaaralliset aineet aiheuttavat väärään paikkaan joutuessaan pieninäkin pitoisuuksina haittaa terveydelle tai ympäristölle. – Vaaralliset jätteet eivät kuulu viemäriin, luontoon tai kodin jäteastiaan. Ne onkin hyvä viedä asianmukaiseen keräykseen heti – vaaraa on turha säilyttää kotona, Halme sanoo. Sari Sarkomaa Helsingin pelastuskoulua ei saa lopettaa ? Olen toistuvasti vedonnut sisäministeriöön sekä ministeri Kai Mykkäseen (kok) ja vaatinut peruuttamaan esityksen Helsingin pelastuskoulun toimintojen siirrosta Kuopioon ja jatkamaan koulutusta pääkaupunkiseudulla. Taas tällä viikolla olen istunut asian tiimoilta ministerin kanssa ja yrittänyt saada asiaan muutosta. Ministeriön esityksen mukaan kaikki pelastajat koulutettaisiin jatkossa Kuopiossa, sillä esitys lakkauttaisi Helsingin Pelastuskoulun. Myös kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvä koulutus ja rekrytointi siirtyisivät päätöksen myötä Kuopioon. Esitykselle ei ole yhtään kaupunkilaisjärkeen käypää perustelua. Päinvastoin siirto sisältäisi suuria riskejä pääkaupunkiseudun turvallisuudelle ja täysin kaupunkilaisjärjen vastainen. Koulutuksen keskittäminen ei takaa erityisalojen turvallisuutta eikä ota huomioon alueemme erityispiirteitä. Uudellamaalla on muun muassa ydinvoimala, öljysatama, metro ja lentokenttä, jotka on huomioitava koulutuksessa. Lisaksi korkea rakentaminen, esimerkiksi Pasilassa ja Leppavaarassa aiheuttaa uudenlaisia haasteita. Myös ruotsinkielinen palvelu on voitava turvata. Pääkaupunkiseudun kansainvälisyys, matkailu ja tapahtumien suuri määrä aiheuttavat turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua. Lakkauttamisen sijaan koulutusmääriä tulisi pikemminkin kasvattaa. Helsingin ja pääkaupunkiseudun asukasluku kasvaa jatkuvasti. Kaupungistuminen on tosiasia, jota ei voi ohittaa. Ministeriön on kuultava ja ymmärrettävä pääkaupunkiseudun pelastusalan ammattilaisten huoli ja kritiikki koulutuksen siirtämistä kohtaan. On tärkeää, että uusmaalaisten hakijoiden mielenkiinto säilyy koulutusta kohtaan. Tämä tuo hyvää paikallistuntemusta pelastustyöhön. Helsingin pelastuslaitoksen yhteydessä toimivassa Pelastuskoulussa koulutetut pelastajat ovat voineet pätevöityä myös lähihoitajiksi sote-oppilaitoksen kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen perusteella. Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On kestämätöntä, jos tämän kokoisella alueella ei ole omaa koulutusyksikköä huomioiden metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Pelastuskoululla on myös pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuus olisi uhattuna siirron yhteydessä. Toimivan kokonaisuuden rikkomiseen ei ole kestäviä perusteluja. Metropolialueella on toisenlaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkostoja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on tärkeä. Sari Sarkomaa Helsinkiläisten kansanedustaja Stockmann huputti Stockan kellon ? Tänä vuonna Stockmann julistaa jouluajan paketoimalla tunnetun kellonsa näkymättömiin joulun ajaksi. Kellon peittämisellä Stockmann haluaa muistuttaa asiakkaitaan antamaan joulun kiireiden alla aikaa kaikkein tärkeimmille asioille. Helsingin-tavaratalon pääsisäänkäynnin kellon ohella Tampereenja Turun-tavaratalojen sisäänkäyntien kellot kääriytyvät lahjakuosiin. Kellojen peittäminen on osa Stockmannin Anna joululle aikaa -kampanjaa. Sen teemana on helpottaa asiakkaiden jouluvalmisteluja, jotta jokaiselle jäisi enemmän aikaa niiden asioiden parissa, joita pitää joulussa tärkeänä. Kellojen paketoimisen ohella Stockmann-tavaratalojen odotettujen joulupuotien avautuminen muistuttaa joulun lähestymisestä. Joulupuodit avautuivat viime viikolla kaikissa tavarataloissa. – Joulu on monelle hyvin kiireistä aikaa, kun vuoden päätös täytyisi saada valmiiksi töissä ja kotona. Haluamme muistuttaa sekä oman että yhteisen ajan tärkeydestä. Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisimman rennot ja inspiroivat jouluvalmistelut. Annamme lahjavinkkejä ja helpotamme arjen kiireitä palveluidemme avulla, Stockmannin markkinointipäällikkö Satu Tuikkanen sanoo. Monenlaisia jouluideoita, inspiraatiota ja arjen helpotusta Ensi viikolla 7.11. ilmestyvä Stockmann Magazine tarjoaa lähes 900 lahjaideallaan inspiraatiota pukinkonttiin ja joulutunnelman luomiseen. Jokaiselle lahjansaajalle löytyy varmasti jotakin mieluisaa, ja tavaratalojen monipuolisen valikoiman lisäksi stockmann. comin laajentuneesta valikoimasta löytyvät nyt myös lelut. Läheisiään voi muistaa erilaisilla lahjakorteilla, joilla voi ostaa esimerkiksi kauneuspalveluita. Asiakkaiden apuna on tänä vuonna Stockmas Helpers -niminen joukko joulun ammattilaisia, jotka opastavat ja auttavat jouluostoksissa. Apua saa niin pikkujoulujuhlien säihkyvimmän asun löytämiseen Kellojen peittäminen on osa Stockmannin Anna joululle aikaa -kampanjaa. kuin mitä vaativimpienkin lahjatoiveiden ja ideoiden täyttämiseen. Juhlameikki onnistuu helposti kosmetiikkaneuvojien osaavissa käsissä. Ajanvaraaminen palveluihin on helppoa stockmann.comin kautta. Puoleenyöhön palveleva noutopiste avautui Helsingissä Verkkoshoppailijoita ilahduttava uudistus on Helsingin keskustan tavaratalossa palveleva Click & Collect -noutopiste, joka on avoinna joka päivä puoleen yöhön saakka. Pisteestä voi noutaa verkkokaupasta tilatut tuotteen itselleen sopivaan aikaan. Stockmannin odotetun satuikkunan avajaisia vietetään tänä vuonna 10.11. klo 12.00 Keskuskadun ja Aleksanterinkadun kulmassa. Satuikkunasta alkavassa ja tavarataloon sijoittuvassa seikkailussa etsitään pähkinöitä hauskojen hahmojen ja AR-teknologian avulla. Arilyn-seikkailu laajenee tänä vuonna kaikkiin Stockmann-tavarataloihin Suomessa ja Baltiassa. Laajasalon opisto täyttää 111 vuotta ? Laajasalon opisto perustettiin loppuvuonna 1907 Helsingin Sörnäisiin Hämeentielle ja se on vanhin suomalainen kristillinen kansanopisto. Ovensa opiskelijoille laitos avasi 1.11. 1907. Alkuvuosina opiston nimi oli Sörnäisten Kristillinen Kansanopisto, ja oppilaitos on vuosien varrella vaihtanut nimeään puolen tusinaa kertaa. Nykyään opiston nimi on virallisesti Laajasalon opisto, ja sen omistaa Laajasalon opiston säätiö sr. Opistolla on pitkät ja läheiset suhteet Helsingin NMKY:hyn, ja opiston perustamisesta päätettiinkin järjestön Helsingin toimitalolla 28.9. 1906. Keskustelun opiston perustamisesta kesällä 1906 aloitti Kotimaa-lehdessä myöhemmin laitoksen johtajanakin toiminut Edvard Einiö. Opisto siirtyi Sörnäisistä Helsingin keskustaan Puutarhakadulle ja Tähtitorninmäelle vuokratiloihin. Vuodesta 1953 lähtien opisto on sijainnut ja toiminut Helsingin Laajasalossa Kuukiventiellä. Opiston ensimmäisenä rehtorina toimi pastori ja filosofian maisteri V.A. Heikinheimo. Opiston nykyinen rehtori Juha Matti Holopainen kutsuttiin toimeensa vuonna 2007. Kun opisto aikoinaan aloitti toimintansa, opiskelijoita oli vain 13 kappaletta. Vuonna 2018 opistossa opiskelee yli 300 opiskelijaa. Tänä päivänä opisto tunnetaan laajasta mediaja taidealan opetuksestaan, jonka rinnalla opisto kantaa yhteiskunnallista vastuutaan mm maahanmuuttajien ja erityisryhmien kouluttajana. Monet media-alan vaikuttajista ovat aloittaneet uransa juuri Laajasalon toimittajakoulutuksessa, joka käynnistyi jo 1970-luvulla. 2000-luvulla viestinnän koulutuksen tarjontaa on laajennettu vastaamaan digitalisoitumiseen ja mediamaailman murrokseen. Opiston ylläpitämisluvan mukaan Laajasalon opetus perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen ja sen moderniin tulkintaan, ihmisten tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Tämän päivän kristillisyys opiston toiminnassa on yleiskristillisyyttä, joka näkyy opiston arvoissa. Opiskelemaan tullaan kristillisyyden takia tai siitä huolimatta.
• 18 Viikot 46-47/2018 • Nro 21 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Marraskuun kuvataide ? ”Head & Shoulders” kokoaa Exhibition Laboratoryyn kolmen nuoren yhteistyöparin teoksia. Galleria Rankassa on loppumassa kolmen taiteilijan jylhä näyttely ”PIRSTA-LOIJAT”. Luonnonvoimia ja ihmisen herkkyyttä Nina Baskin näyttely Galleria Contempossa, Lönnrotinkatu 23, koostuu akryyliväreillä kankaalle maalatuista teoksista, jotka ovat ei-esittäviä. Katsoja löytää niistä silti usein viittauksia luontoon; merta, vuoria ja maisemia. Teoksissa on vahva rakenne, osin paksua akryyliväriä, joka täyttää kankaan rytmikkäillä vedoilla. Töissä on rouheutta, rosoa ja syvyyttä. Bask työskenteli kevään 2018 Taidekeskus Salmelan residenssissä ja oli sen kesänäyttelyssä. Hän opiskeli taidetta Lahden kansanopistossa, taidekoulu Alfa Artissa ja Aalto-yliopistossa, maisteriksi 2015. Tämän hetken maalauksista löytyy viittauksia figuratiivisuuteen ja tosinaan ne näyttäytyvät eräänlaisina maisemina. Vesielementti toistuu usein hänen teoksissaan. Teostensa avulla hän pohtii luonnon ja ihmisyyden voimaa ja herkkyyttä. Leveän pensselin maalausta Jani Hännisen maalarintaival on ollut pitkä. Se on alkanut kaupunkitilan graffiteista ja jalostunut Vapaan taidekoulun ja Kuvataideakatemian huomassa. Esitystilat ovat vaihtuneet kadusta arvostettuihin gallerioihin ja taidemuseoihin. Hän yhdistelee piirrettyjä, raavittuja ja sapluunalla maalattuja merkkejä ja kuvioita mehevään, leveän pensselin maalaukseen, Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43 , galleristi Ilona Anhava esittelee. Taiteilija poimii aiheensa monenlaisista lähteistä: lehdistä, televisiosta, netistä, sarjakuvista, musiikista, kadulta. Digiajan populaarikuvasto limittyy modernistisen maalaustaiteen milloin kubistiseen, informalistiseen tai ekspressiiviseen perinteeseen. Suuri muoto muistuttaa uusimmissa maalauksissa jonkinlaista rakennuksen pohjakaavaa tai kerrostalon julkisivun ikkunasivustoa. Sitten erottuvat moninaiset yksityiskohdat, aivan eri suuntiin. Näkemisen ihmeitä Galerie Forsblom, Lönnrotinkatu 5, esittelee Marianna Uutisen LIVE–teoksia. –Voisin tehdä näyttelyn vaikka pahvilaatikosta, hän sanoo näyttelyn työprosessia pohtiessaan. Tärkeintä ei ole aihe, valittu esitystapa, teosmuoto, vaan aistimellisen maailmassa-olemisemme esillepano maalauksen keinoin. Näkemisen ihmeitä ja elottomiksi miellettyjen kohteiden yllättäviä henkiin heräämisiä tapahtuu tämän tästä. Hän avaa tilataiteen, veistostaiteen sekä laajennetun maalauksen suuntaan. Teosten aika ei ole lineaarista. Työn alussa taiteilija levittää ensin muovialustalle akryylia. Tämän jälkeen hän irrottaa maalipinnan alustastaan, kääntää sen nurinpäin ja liimaa lopputuloksen laskostettuna tai tasaisena kankaalle. Syntyy omalaatuinen kuvatila, jossa vanhin maalattu kerros jää pintaan ja uusin pohjimmaiseksi, toisinpäin kuin yleensä. Koirani ratkoo ristikoita – Koirani ratkoo ristikoita, hiiri menee uimaan kissojen maitokuppiin, city-lehmä pakkaa kaikkien ihmetykseksi laukkunsa ja palaa kaupunkiin, kissan pentu ei saa silmiään irti kalakaupan näyteikkunasta… Naivistimaalari Raija Nokkala kuvailee teoksiaan, jotka voivat olla satua tai totta. Ne kertovat meistä ihmisistä ja arkipäivän ihmeistä ympärillämme. Ne ovat ajatusten kuvituksia, mitä voisikaan tapahtua tai mitä tapahtuu kaiken aikaa. Siitä, mitä emme aina huomaa. Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, näyttää Nokkalan maalauksia, keramiikkaveistoksia, taidekirja, taidekortteja, joista tulee hyvälle tuulelle. Miettiikö ristisanan ratkaisuja kaiken aikaa joku, joka osaa ja ymmärtää paljon enemmän kuin meistä kukaan osasi aavistaakaan?, Taidetalo Pilvilinnan asukki kyselee. Hurmaavia värejä, hauskoja kuvituksia, kiehtovia tarinoita – sitä kaikkea löytyy. Sodan arvet ajassamme Mistä viha kumpuaa? Se vaikuttaa valtaavan alaa: poliittinen väkivalta on yleistynyt Euroopassa ja uskonnollinen vastakkainasettelu on nostanut päätään länsimaisissa yhteiskunnissa. Vihatekojen, sotien, jäljet ulottuvat pitkälle historiaamme jättäen uhreihin arpia pitkäksi aikaa. Galleria Sculptorin, Eteläranta 12, Paavo Räbinän näyttelyn teoksissa käsitellään vihatekoja: sotaa, väkivaltaa ja valtataistelua ja näistä aiheutuvaa kärsimystä. Suomessa sota jätti pysyvät arvet sen kokeneiden ihmisten mieleen. Miten sukupolvemme kokee sodan arvet tänä päivänä? Keskipolven kuvanveistäjä tuo teoksissaan esille vihatekojen motiiveja, historian tapahtumia ja tapahtumista herääviä kollektiivisia tuntoja. Teosten avulla katsoja voi purkaa ajatuksiaan väkivallasta ja kärsimyksestä sekä auttaa samaistumaan ja tuntemaan myötätuntoa lähimmäistä kohtaan. Laiva kuin veistos harharetkellä Jokainen taideteos on kuvaus omasta tekemisestään. – Mikael Pohjolan teokset ovat hieman enemmän: ne ovat kokonaisia matkoja. Tarkoitan matkoja puuhun (ja muuhun), muotoihin ja tarinoihin. Tarinoihin, jotka tuntuvat tutuilta, mutta palaavat mieleen vain osittain, Jyrki Siukonen arvioi Forum Boxin, Ruoholahdenranta 3A, taiteilijaa. Matkanteon välineistä laiva on runollisin ja veistosta lähinnä. Pohjola veistää mielen matkoja: tutkimusretkiä, harharetkiä, klassisia haaksirikkoja. Teoksiin syntyy haavelaivoja, ehkä myös aavelaivoja. Laivat ovat puuta, miehet mitä milloinkin. Myyttien miehet, Gulliver, Crusoe ja Odysseus, osuivat eksyneille outoihin paikkoihin. Galleonin keulakuvana ei ole Yksisarvinen vaan puupää Pinokkio. Nenällä tuulenhalkoja. Tarina käy oudoksi. Virolaisnaisen elämää Suomessa Viron 100-vuotisjuhlien yhteydessä Galleria Sinnessä, Iso Robertinkatu 16, nähdään Liina Siibin näyttely ”Urban Symphony in E-minor II”. Se on osa juhlavuoden virallista taideohjelmaa, jonka teemana on ”Tulijoita, menijöitä ja jääjiä”. Näyttely koostuu videoista, valokuvista, podcastista, ääni-installaatiosta ja ready-made-esineistä. Taiteilija käsittelee siirtolaisuutta ja työtä, keskittyen erityisesti Suomessa työskentelevien virolaisten naisten tilanteeseen. Kahden vuoden ajan Siib dokumentoi kameran ja sanelukoneen avulla haastatteluja ja tapaamisia, jotka valaisevat näiden naisten elämää ja arkipäivää. Suomessa on töissä yli 30 000 virolaista naista. Kertomuksia on yhtä monta kuin naistakin. Siinä missä joku seuraa unelmaansa on toisen elämä taloudellisen pakon sanelemaa. Kuvissa nähdään suomalaista arkea – Prisman kassa, pokeriautomaatti R-kioskilla, bingoa kapakassa, puhelinliittymien myyjiä kauppakeskuksessa. Dinosaurus, joka katoaa Kuvataiteilija Taru Happosta kiehtoo ajatus älykkäästä, verkkaisesta kasvikunnasta, joka katselee ihmetellen elinympäristöään tuhoavaa ihmistä. Homo sapiens on saavuttanut valta-asemansa maapallolla vasta verrattain pienen hetken. Kasvit ja merenelävät ehtivät kukoistaa jo satoja miljoonia vuosia ennen ihmislajin kehittymistä. – Ehkä kasvikunta pitää meitä vain ohimenevänä vaiheena, dinosauruksena joka katoaa. Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna C 1 tuo julki helsinkiläisen taitelijan ensimmäisen laajemman yksityisnäyttelyn, ”ORGANISM”, joka koostuu öljy ja akryyli pellavalle töistä. Hän käsittelee jälkihumanistista utopiaa, jossa homo sapiens on kehittynyt täysin erilaisen (kasvi)älykkyyden parissa uudeksi lajiksi. Maalauksissa esiintyvät hybridit ovat ihmisten ja kasvien risteytyksiä. Teksti: Risto Kolanen Mikael Pohjolan Harha retket kiehtovat ja synnyttävät tarinoita. Taiteilija ja puuveistos Aika nukkuu Forum Boxissa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Paavo Räbinä ottaa kantaa teoksillaan, eikä näyttely Sculporissakaan jätä katsojaa kylmäksi. Kuvassa hän on teoksensa Cleaner alla. Kuva: Raimo Granberg. Nina Baskin abstraktien maalausten taustalla on voimakas luonnontunne. Taiteilija teoksensa Hiljaa edustalla Galleria Contempossa. Kuva: Hannele Salminen. Jani Hännisen maalausten aiheet ovat ympärillämme kaikkialla: mainoksissa, graffiteissa, netissä, sarjakuvissa. Kuvassa taiteilija ja teos Tres Amigos Anhavalla. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Marianna Uutinen ja Mrs. Robinson -teoksensa Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Naivistimaalari Raija Nokkala ja Koirani ratkoo ristikoita -teemaan liittyvä maalaus Galleria Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg.
• 19 Nro 21 • Viikot 46-47/2018 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Työllisyys kohenee, silti usealla alalla työvoimapulaa Kouluille ja muihin peruspalveluihin tuli lisää rahaa Helsingin budjettiin Koulumies ? Peruspalveluihin laitettiin lisää rahaa, kun kaupunginhallitus hyväksyi neuvottelutuloksen kaupungin ensivuoden budjetista. Olen innoissani siitä, että ehdottamani tekstimuotoilu peruskoulujen oppikirjoista meni läpi neuvotteluissa. Se kuuluu seuraavasti: ”Varmistetaan, että jokaisessa peruskoulussa on käytössä riittävät ja tarkoituksenmukaiset oppimateriaalit.” Kirjojen puutteesta on tullut paljon palautetta Munkinseudun peruskouluista. Munkinseudulla ei ole ollut tarjolla maksuttomia oppikirjoja oppilaille kaikissa oppiaineissa ja osa vanhemmista on joutunut hankkimaan lapselleen oppikirjoja omalla kustannuksellaan. Ostin itsekin lapselleni ruotsinkielen harjoituskirjan Munkkiniemen ala-asteella viime vuonna. Joillakin oppilailla on siis ollut luokassa käytössään harjoituskirja, mutta osa oppilaista on joutunut tekemään tehtäviä irrallisista monisteista. Tällainen käytäntö on lapsia eriarvoistava. Periaatteessa laki edellyttää, että oppimateriaalit ovat maksuttomia peruskoulussa. Kaupunki on budjetoinut kouluille määrärahat lasten oppikirjoihin, mutta niitä ei ole korvamerkitty, vaan ne ovat sisältyneet koulun saamaan määrärahaan yhtenä isona könttänä. Kouluilla on suuri vapaus päättää paikallistasolla siitä, mihin se haluaa käyttää kaupungilta saamansa rahat. Jotkut koulut ovat päättäneet käyttää rahansa paperikirjojen sijasta esimerkiksi panostamalla digitaaliseen oppimiseen tai johonkin muuhun tarkoitukseen. Periaatteessa meidän maallikkojen on hyvin vaikea arvioida sitä, mitkä ovat oppimisen kannalta parhaita oppimiskeinoja. Siksi on lähtökohtaisesti hyvä, että kouluilla on mahdollisimman suuri vapaus päättää rahojensa käytöstä itse. Ongelma on ollut kuitenkin siinä, että oppimateriaaleista on ollut eniten pulaa ns. hyvissä kaupunginosissa. Heikompien sosioekonomisten kaupunginosien koulut ovat saaneet käyttöönsä isommat määrärahat positiivisen diskriminoinnin vuoksi. Mielestäni lapsia pitäisi kohdella mahdollisimman tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta ja koulujen resurssit pitää turvata paremmillakin asuinalueilla. Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään perusopetukseen Helsingissä! Siksi olen erityisen iloinen siitä, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on laitettu ensi vuodelle rahaa 45 miljoonaa euroa enemmän tähän vuoteen verrattuna. Se on selvä panostus helsinkiläisiin nuoriin. Siitä, miten rahat tarkemmin ottaen tullaan käyttämään, päätetään lautakunnassa joulukuussa. Lisäksi kasvatuksen ja koulutuksen virasto tekee nyt marraskuun aikana selvityksen siitä, missä kouluissa on ollut vaikeuksia hankkia riittävästi oppikirjoja, mistä se johtuu ja etsii ratkaisut ongelmaan. Ensi vuoden budjettiin tuli paljon muitakin hyviä tekstikirjauksia peruspalveluihin. Siinä kirjattiin panostuksia mm. terveysasemien saatavuuden parantamiseen. Lisää määrärahoja tuli myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja kotona asuvien vanhusten palveluihin. Terhi Koulumies Kaupunginhallituksen jäsen (kok) ? Helsingin työmarkkinoilla on nähtävissä runsaasti myönteistä. Työllisten määrä kasvaa ja työttömien työnhakijoiden määrä alenee. Samalla kuitenkin kohtaanto-ongelmat vaivaavat työmarkkinoita. Asiat käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta. Työllisten määrä kasvoi vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä Helsingissä kuusi prosenttia ja pääkaupunkiseudulla neljä prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kasvu oli nyt selvästi nopeampaa, kuin vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Helsingissä 15–64-vuotiaiden työllisyysaste kohosi 75,4 prosenttiin, mikä on kolme prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Työpaikkamäärät kasvoivat heinä-syyskuussa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla neljä prosenttia vuoden takaisesta.Työpaikat lisääntyivät Helsingissä nopeimmin informaation ja viestinnän, julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoilla. Sen sijaan teollisuus, kiinteistöala sekä hallintoja tukipalvelutoiminta menettivät eniten työpaikkoja. Työvoimapulaa usealla alalla TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä syyskuun lopussa lähes 9 200. Määrä oli 12 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun tasolla avoimien työpaikkojen määrä kasvoi 11 prosenttia ja koko maan tasolla peräti 16 prosenttia vuotta aiemmasta. Pääkaupunkiseudulla oli tarjolla syyskuun lopussa reilut 13 600 avointa työpaikkaa. Kaikkia avoinna olevia työpaikkoja ei suinkaan ilmoiteta TE-hallinnon järjestelmässä. Työja elinkeinoministeriön laatiman ammattibarometrin mukaan pulaa hakijoista sekä kasvavaksi ennakoitua rekrytointitarvetta pääkaupunkiseudulla on seuraavissa ammateissa: lastentarhanopettajat, ohjelmistojen ja sovellusten kehittäjät, sosiaalityöntekijät, kodinhoitajat, vartijat ja teollisuustuotteiden kokoonpanijat. Lisäksi työvoimapulaa on useissa ammateissa. Päteviä hakijoita puuttuu muun muassa erityisopettajista, tekniikan erityisasiantuntijoista, kääntäjistä, ravintola-alalta ja kiinteistönhoidosta, sekä rakennusalalta ja terveydenhuollosta, joissa työvoimapulaa on laajasti eri ammateissa niin asiantuntijakuin työntekijätehtävissä. Pitkäaikaistyöttömyys laskee vauhdilla Helsingin työttömyysaste oli syyskuussa 9,2 prosenttia eli 1,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2018 aikana työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut tasaista vauhtia. Syyskuun lopussa Helsingissä oli reilut 31 200 työtöntä, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli vuoden työttömänä olleiden määrän väheneminen jatkui edeltävien kuukausien tapaan Helsingissä nopeana ja pitkäaikaistyöttömiä oli nyt 28 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sen sijaan vuotta lyhyemmän ajanjakson työttömänä olleiden määrät vähenevät hitaasti. Alle vuoden työttömänä olleiden määrä laski ainoastaan kahdella prosentilla vuoden takaisesta. Myös kaikkein pisimpään työttömänä olleiden määrän kehitys poikkeaa selvästi muista: yli viisi vuotta työttömänä olleiden määrä kasvaa yhä ja heitä oli 13 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Teatteri Kultsassa näytelmä Kaaos ? Teatteri Kultsan marraskuun ensi-illassa nähdään Mika Myllyahon kirjoittama näytelmä Kaaos. Teatteri Kultsan syyskauden viimeinen näytelmä Kaaos on tikahduttava, oudosti samaistuttava, raaka ja hulvaton musta tragikomedia kolmen naisen elämänhallinnan menettämisestä ja kaikenkestävästä ystävyydestä. Ensi-ilta 16.11.2018 klo 19.00. Muut esitykset: Su 18.11 klo 17, Ke 21.11 klo 19, To 22.11 klo 19, Ti 27.11 klo 19, Pe 30.11 klo 19, La 1.12 klo 17, Ti 4.12 klo 19, Pe 7.12 klo 19, La 8.12 klo 17, Ti 11.12 klo 19, To 13.12 klo 19, Pe 14.12 klo 19. Esityksen kesto n. 2 t väliaikoineen. Esityspaikka: Teatteri Kultsa, Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja, 00500 Helsinki (Sörnäinen).
• 20 Viikot 46-47/2018 • Nro 21 M unkin S eutu TERVETULOA! Ajanvaraus puhelimella: 09 6811 3800 Aleksanterinkatu 19, 6. kerros, 00100 Helsinki Raitiovaunu 4 pysähtyy suoraan ulko-ovemme edessä. GASELLIN HAMMASLÄÄKÄRIT YHDISTÄÄ OSAAJAT Gasellin hammaslääkärit on itsenäinen, ketjuista riippumaton hammaslääkäriasema Aleksanterinkadulla, Stockmannia vastapäätä. Meiltä löydät kokeneet hammaslääkärit, jotka huolehtivat sinusta ja hampaittesi hyvinvoinnista. Välitämme, sitoudumme ja pidämme sinusta huolta! Hammaslääkäri Katri Tolkki ottaa vastaan uusia potilaita. Open Market Kiinteistönvälitys Tehokkaampi tapa tehdä asuntokauppaa alk. 3800euroa / 4,9% Ideal Kodit Oy LKV AMMATTITAITOINEN VÄLITTÄJÄ PALVELUKSESSANNE! Asuntosi jäämässä pieneksi, tai vaikka jo liian isoksi? Myydään asunto parhaaseen markkinahintaan ja etsitään samalla sinulle uusi koti. Ota yhteyttä niin kerron lisää! Kysy välitystarjousta! p. 044-972 6003 Kysy myös Espanjan asuntoja kauttani. Edustaja: Teresa Sarkkinen Myyntineuvottelija puh. 044 9726003 teresa.sarkkinen@openmarket.fi Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-22.00(24), LA 12.00-22.00(24), SU 12.00-20.00 Itsenäisyyspäivän lounas 6.12.2018 klo 12.00-16.00 Runsas brunssi, alkusalaattipöytä, kala/liha/kana, A´La Carte annokset, täytekakkua, kahvi/tee. Hinta: 20€/henkilö. Toivomme pöytävarauksia! Joulupöytä on katettuna 15-16.12.2018 klo 12.00-16.00 Runsas silli/salaattipöytä, peruna-/lanttu-/porkkanalaatikko, kinkku/kalkkuna, luumuvaahto, kahvi/tee. Hinta: 18€/henkilö. Toivomme pöytävarauksia!! Muistithan varata pikkujouluruokailun työporukalle! Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Munkkivuoren ostoskeskus, Raumantie 1A p. 09 5656 010 • ma-pe 8.30-20, la 9-17 vko 47 19.11. 25.11. Pimeitä hintoja! 4 € Mahtavia tarjouksia!