Viikot 16-17 – Nro 8/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803, www.kosmetiikkahelmi.com Ihastuttavin lahja on sähköinen lahjakortti Kosmetiikka Helmeen! Lahjakorttikauppa verkossa: varaa.timma.fi/giftcard/kosmetiikkahelmi Lahjakortti on voimassa 12 kuukautta. www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Avoinna toistaiseksi ke ja to klo 10-16 (mahdollisesti klo 18 saakka, varmista soittamalla) Verkkokauppaostosten nouto onnistuu muinakin ajankohtina– tutustu: www.kummiseta.net Munkkiniemen suutari Munkkiniemen puistotie 18, 00330 Helsinki arkisin: 9.00 – 17.00, lauantai: 10.00 – 14.00 Puh. 09 487 286 Munkkiniemen suutari auttaa myös kotiovelle! Kengät, ompelut ym. ja myös polkupyörän avaimet. www.pikkuranska.com • Ulvilantie 19, 00350 Helsinki p. 010 387 6100, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: ma-pe 10.30-16.00 ja la-su 12-17.00. MA-PE 10.30-16 ja LA-SU 12-17.00: Take away -annos liha/kala, salaatti, lisuke, vihannes Hinta 7 € A La carte take away -annos kuha, lehtipivi, kasvis moussaka, lohi Hinta 10,70 € Pizza 4 omavalintaisella täytteellä Hinta 9€ Listat vaihtuvat viikottain. Lähiaikoina tulossa Foodoran kuljetuspalvelu! Maksuvälineenä käy korttimaksu, käteinen, eazybreak lounas, smartum lounas, edenred lounas. OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info Munkkiniemen Kiinteistöhuolto ? Kiinteistönhuolto ? Talonmiessijaisuudet ? Huoltomiespalvelut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Siivouspalvelut ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Painepesut ? Imulakaisukonepalvelut Tykkää meistä Facebookissa M unkin S eutu Hinnasto: 5x Saivon Munkki® 20€ 10x Saivon Munkki® 30€ Hinnat sis. toimituksen kotiovelle Maksutapa: Käteinen tai kortti. Mikäli olet sairaana niin ennakkolaskutus, tällöin saat ilmoituksen kun munkit on toimitettu ovesi ulkopuolelle. Tilaus: Tilaukset osoitteessa www.saivon.fi/tilaa. Voimme ottaa tilaukset myös sähköpostiin. Toimitusalue: Koko Helsinki sekä Matinkylä, Tapiola, Leppävaara ja Tikkurila. Toimitukset suoritetaan 9-13 välisenä aikana, lähempänä toimituspäivää on mahdollista saada myös tarkempi arvio, kun kuljetusreitti on selvillä. Saivon Munkkitaxi www.saivon.fi | sonja@saivon.fi Seuraavat toimituspäivät 21.4, 30.4 ja 1.5.
2 Viikot 16-17/2020 • Nro 8 M unkin S eutu #autapientä yrittajat.fi/autapienta Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. Yhdessä me selviämme! HUS suunnittelee varasairaalaa Meilahteen maanalaisiin tiloihin H USissa on laadittu suunnitelmat varasairaalan rakentamiseksi Meilahden sairaala-alueelle koronaviruspotilaiden hoitoon. Maanalaisiin pysäköintitiloihin rakennettavassa varasairaalassa tulee olemaan tehoja vuodeosastopaikkoja. Varasairaalan rakentamissuunnitelmat on laadittu sen varalle, että nykyiset sairaansijat ja tehohoitopaikat eivät riitä koronaviruspotilaiden hoitoon. – HUSille on tarjottu erilaisia tiloja, mutta varasairaalan suunnittelu Meilahden sairaala-alueelle maanalaisiin pysäköintitiloihin osoittautui monin tavoin toimivimmaksi ratkaisuksi. Esimerkiksi se, että alueella on jo valmiiksi sairaalatoiminnassa tarvittavat tukipalvelut, tekniset järjestelmät ja potilaiden siirto sängyillä pääsairaalaan ambulanssin sijaan, puolsivat tätä ratkaisua. Lisäksi tällä ratkaisulla saamme merkittävästi lisäkapasiteettia hajauttamatta osaavaa henkilökuntaamme. Tämä on meille kriittisen tärkeää, kertoo HUSin turvallisuusja valmiusjohtaja Aaro Toivonen. Suunnitelmat varasairaalasta ovat lähes valmiit. Suunnittelun teknisiä yksityiskohtia hiotaan, jotta tila saadaan mahdollisimman toimivaksi. Pieniä valmistelevia töitä lukuun ottamatta sairaalan rakentamista ei ole vielä aloitettu. Varasairaalaan tehtävä investointi ei mene hukkaan, vaan se parantaa HUSin valmiutta toimia mahdollisissa uusissa kriisitilanteissa tulevaisuudessa. Siitä hetkestä, kun päätös varasairaalan rakentamisesta tehdään, sairaala voidaan ottaa käyttöön muutamassa viikossa. Varasairaalaan voidaan rakentaa tilat kymmenille tehohoitoja vuodeosastopaikoille. – Tarkat potilaspaikkamäärät tarkentuvat hankkeen edetessä. Selvää kuitenkin on, että koronaviruspotilaiden hoitokapasiteetti HUSissa kasvaa merkittävästi varasairaalan myötä. Sairaala otetaan käyttöön vain, jos epidemiatilanne sitä edellyttää, sanoo varasairaalan toiminnoista vastaava toimialajohtaja Antti Vento HUSista. HUSin yhteistyökumppanina varasairaalan rakentamisessa on Suomen punainen risti, jolla on kokemusta sairaaloiden rakentamisesta lukuisille katastrofialueille sekä erityisosaamista vakavissa epidemiatilanteissa toimimisesta. Pysäköintitilaan pystytettävät teltat ovat samoja, joita käytetään kenttäsairaaloissa ympäri maailman. Kenttäsairaalat suunnitellaan aina yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa, ja ne muotoutuvat käsillä olevan tilanteen tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. – Joskus sairaala pystytetään hiekka-aavikolle, joskus kumipuiden keskelle. Nyt se suunnitellaan betonialustalle pysäköintitiloihin, sanoo logistiikkapäällikkö Ari Mäntyvaara Suomen Punaisesta Rististä. Varasairaalan rakentaminen tulee vähentämään maanalaisia pysäköintipaikkoja Meilahden sairaala-alueella merkittävästi. Tämä tuottaa hankaluuksia Meilahden sairaala-alueella työskentelevälle henkilökunnalle. – Onneksi kevään myötä moni Meilahden sairaala-alueella työskentelevä kulkee työmatkat pyörällä ja olemme saaneet lisäpysäköintipaikkoja lähialueilta. Nämä helpottavat tilannetta jonkin verran, mutta haastavahan tämä pysäköintitilanne on jo arkipäivässäkin, sanoo Toivonen. Alkoholin kokonaiskulutus väheni lähes 4 prosenttia vuonna 2019 A lkoholijuomien kokonaiskulutus väheni viime vuonna 3,9 prosenttia vuodesta 2018. Vuonna 2019 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli tasan 10 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt vuodesta 2007 lähtien. – Suurin kulutuksen vähenemistä selittävä tekijä viime vuonna oli alkoholijuomien matkustajatuonnin väheneminen, erityisesti väkevien juomien kohdalla. Vaikka Virossa ja Latviassa tehdyt veronalennukset kiihdyttivät panimotuotteiden matkustajatuontia loppuvuodesta, oli väkevien matkustajatuonnin väheneminen niin huomattava, että sataprosenttisena alkoholina mitattuna se vaikutti merkittävästi kokonaiskulutuksen alenemiseen, kertoo THL:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen. – Alkoholista aiheutuvat haitat, kuten terveydenhuoltoa kuormittavien alkoholin käyttöön liittyvien lääkärikäyntien ja sairaalahoitojaksojen määrä, eivät kuitenkaan ole vastaavasti vähentyneet viimeisimpien eli vuoden 2018 tietojen mukaan. Lisäksi alkoholikuolemien määrä kääntyi pitkästä aikaa nousuun vuonna 2018. Alkoholijuomien virallisesti tilastoitu kulutus eli myynti kotimaassa oli vuonna 2019 noin 8,2 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Virallisen kulutustilaston ulkopuolelle jäävä alkoholin kulutus, lähinnä alkoholijuomien matkustajatuonti, oli noin 1,8 litraa sataprosenttista alkoholia jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Myynti väheni ruokakaupoissa, Alkoissa ja ravintoloissa Alkoholijuomien myynti väheni viime vuonna kotimaassa 2,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ruokakaupoissa ja Alkoissa myynti väheni 2,6 prosenttia ja anniskeluravintoloissa 1,8 prosenttia. Alkoholijuomien matkustajatuonti väheni 12,7 prosenttia sataprosenttisena alkoholina mitattuna ja laskettuna jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Keskiolutta kulutetaan edelleen eniten Vahvan oluen (yli 4,7 % alkoholia), vahvojen juomasekoitusten (long drink -juomat) ja vahvojen siiderien kulutuksen kasvu jatkui vuonna 2019. Sen sijaan keskioluen kulutus väheni myös vuonna 2019. Keskiolutta kuitenkin kulutetaan edelleen eniten kaikista juomaryhmistä. Myynti kasvoi kahdessa maakunnassa Alkoholin myynti väheni kaikissa muissa maakunnissa paitsi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Savossa myynti lisääntyi viime vuonna 2,0 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 1,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tilaviinija sahtimyymälöiden määrä kolminkertaistui vuonna 2019. Pääosin kasvu johtui käsityöläisoluita valmistavien pienpanimojen määrän kasvusta. Anniskelulupien määrä lisääntyi yli 16 prosenttia. Vuonna 2019 lähes kymmenesosalla anniskeluluvan omaavista anniskelupaikoista oli myös alkoholijuomien vähittäismyyntilupa eli lupa myydä enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältäviä juomia asiakkaiden mukaan. Alkoholiveron korotus 2019 Vuoden 2019 alussa kaikkien alkoholijuomaryhmien alkoholiveroa korotettiin, mutta niin, että korotus painottui lievästi enemmän mietoihin alkoholijuomiin.
51. vuosikerta – nro 8 Viikot 16-17/2020 Ajankohtaista M unkin S eutu Munkkiniemeen useita katutöitä, Lapinmäentie alkaa huhtikuussa Munkkiniemessä alkavia katutöitä kartalla. Kuva: Helsingin karttapalvelu. Munkkiniemessä alkaa keväällä ja kesällä useita katuhankkeita, ensimmäinen jo huhtikuussa. Tuolloin alkaa Lapinmäentien peruskorjaus, jossa uusitaan myös alueen kunnallistekniikkaa. L apinmäentie korjataan kokonaan. Töiden on arvioitu valmistuvan loppuvuoteen mennessä. Työt tehdään vaiheittain, ja katu on liikennöitävissä töiden ajan. Liikenne saattaa kuitenkin hidastua. Mikäli katkoksia tulee, niistä tiedotetaan erikseen. Pohjola-taloa saneerataan samaan aikaan katutöiden kanssa. Työt on suunniteltu samanaikaisiksi, jotta rakentamisen kesto alueella on mahdollisimman lyhyt. Liikenne välillä Vihdintie–Huopalahdentie on tähänkin mennessä ohjattu kulkemaan pohjoisemman kiertoliittymän kautta. Lapinmäentien parantaminen aiheuttaa eniten häiriötä Lapinmäentien liikenteelle ja lähinnä alueen asukkaille. Katutöihin kuuluu myös louhintaa, joten pölystä ja melusta voi aiheutua haittaa. Työt tehdään pääsääntöisesti arkisin kello 7–18, tarvittaessa myös muina aikoina. Vihdintien päällystettä uusitaan Katutöitä on tulossa myös Vihdintielle. Betonipäällyste puretaan välillä Lapinmäentie –Sykinpolku ja uusitaan asvaltilla. Tarkoitus on ajoittaa työ alustavan suunnitelman mukaan touko-kesäkuulle. Katutyö koskee kumpaankin suuntaan kulkevia kaistoja, mutta yksi kaista kumpaankin suuntaan pidetään auki. Työt Lapinmäentiellä keskeytetään Vihdintien katutöiden ajaksi ja jatketaan, kun Vihdintien päällyste saadaan valmiiksi. Katutöillä ei ole vaikutusta julkiseen liikenteeseen. Bussipysäkkejä saatetaan joutua hieman siirtämään väliaikaisesti, mutta tästä tiedotetaan erikseen. Huopalahdentiellä ja Niemenmäenpuistossa töitä Huopalahdentien jalankulkua, pyöräilyä sekä yhteyksiä bussipysäkeille parannetaan Niemenmäenpuiston ja Lokkalantien välisellä osuudella. Niemenmäenpuistoon rakennetaan puistoraitti. Reitille tulee kivituhkapäällyste. Reitin leveys on mitoitettu huoltoajoa varten. Lisäksi alueen monimuotoista kasvillisuutta lisätään istuttamalla puiden taimia. Katutyöt alkavat alkukesästä, puistotyöt ajoittuvat syksyyn. Niemenmäenpuiston ja Huopalahdentien alueen on tarkoitus valmistua loppusyksyn aikana. Ramsaynrannassa katutöitä ensi syksynä Runkolinja 510:n kulkua helpotetaan rakentamalla Meilahdensillan ja Paciuksenkadun välille bussikaista, joka yhdistyy jo olemassaolevaan bussikaistaan. Työmaa alkaa alustavan arvion mukaan ensi elokuussa. Meilahden sillan ja Ramsaynrannan risteysalue tehdään korotetuksi risteysalueeksi ja suojatieksi pyöräilyn sujuvoittamiseksi. Rakennussuunnitelmat valmistuvat kevään aikana. Helsinki-apu saa mukaan uusia yrityskumppaneita H elsinki-apu tarjoaa helsinkiläisille ikäihmisille asiointija keskusteluapua koronaepidemian aikana. Toiminnan ensimmäisellä viikolla on tavoitettu jo yli 10 000 yli 70-vuotiasta kaupunkilaista ja vastaanotettu yli 700 asiointitarvetta ruokakauppaan tai apteekkiin. Käytännön avunjakamisen tekevät mahdolliseksi yhteistyökumppanit, joiden joukkoon on tänään uusina saatu Yliopiston Apteekki sekä Posti ja Logisnext Finland Oy. – On upeaa, että saimme nyt yhteiseen urakkaan uusia kumppaneita. Meihin on oltu yhteydessä eri yrityksistä ja toimialoilta alusta asti, halu auttaa ja kantaa yhteiskuntavastuuta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on ennen kokematonta, Helsinki-avun johtaja Tiina Hörkkö toteaa. Sivu 6 Koronaviruspotilaiden hoito Kirurgisessa sairaalassa K irurgisen sairaalan muuntaminen koronaviruspotilaiden hoitoon keskittyväksi sairaalaksi on edennyt nopeasti ja ensimmäiset koronaviruspotilaat siirrettiin sairaalaan viime torstaina. Potilaat tulevat Kirurgiseen sairaalaan ainoastaan lääkärin lähettäminä sairaalasiirtoina. HUS kertoi 27.3, että Kirurginen sairaala muunnetaan koronaviruspotilaiden hoitoon keskittyväksi sairaalaksi. Päätöksen jälkeen valmistelu on edennyt nopeasti. Kirurgisen sairaalan toiminnot ovat kuluvalla viikolla väistyneet pääosin Meilahden sairaala-alueelle Silmä-korvasairaalaan, Naistenklinikalle ja Syöpäklinikalle. Sivu 6 Pääkaupunkiseudun nuorisotyössä on reagoitu pikavauhtia lisääntyneeseen yksilöllisen tuen tarpeeseen. Kuva: (c) Helsinki Marketing Nuoret eivät jää yksin pääkaupunkiseudulla Nuorisotyö reagoi nuorten yksilöllisen tuen tarpeeseen P ääkaupunkiseudun nuorisotyössä on reagoitu pikavauhtia lisääntyneeseen yksilöllisen tuen tarpeeseen. Poikkeusoloissa erityistä huolta aiheuttaa niiden nuorten tilanne, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jotka eivät koe oloaan turvalliseksi omassa kodissaan. Yksilöllinen tuki muodostuu nuoren tarpeiden mukaan ja tukea tarjotaan etenkin verkon ja somen välityksellä, sekä myös puhelimitse ja tapaamalla nuoria. Pääkaupunkiseudun nuorisotyö toimii tällä hetkellä digitaalisissa kanavissa sekä jalkautumalla kaduille ja julkisiin tiloihin. Sekä digitaalisessa että jalkautuvassa nuorisotyössä on huomioitu lisääntynyt yksilöllisen tuen tarve. Yksilöllisellä tuella tarkoitetaan nuorelle annettavaa henkilökohtaista tukea ja apua elämän haasteissa, reagointia huolta herättävissä tilanteissa sekä paneutumista nuoren tilanteeseen ja nuoren tarpeiden hahmottamista. Käytettävät työtavat ja toimenpiteet määrittyvät kunkin nuoren yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Sivu 7 Yöjunaliikenne jäi tauolle K oronavirustilanteen vuoksi Rovaniemen ja Kemijärven yöjunaliikenne jäivät tauolle maanantaista 6.4. alkaen. Muutoksen taustalla on junien merkittävästi laskeneet matkustajamäärät ja hallituksen linjaus vapaa-ajan matkustuksen välttämiseksi. Samalla VR haluaa vastuullisena toimijana tehdä parhaansa omalta osaltaan koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Yöjunaliikenne on tauolla ainakin 24.5. saakka. VR lopetti toistaiseksi Rovaniemen ja Kemijärven yöjunaliikenteensä. Viimeiset yöjunavuorot lähtivät aikataulujen mukaisesti sekä etelän että pohjoisen suunnasta sunnuntai-iltana 5.4. ja saapuivat perille maanantaina 6.4. Yöjunaliikenne on tauolla ainakin 24.5. saakka. Kolarin yöjunaliikenne on jäänyt tauolle jo aiemmin. Mikäli asiakkaalla on ostettuna matka yöjunaan, hän voi peruuttaa sen veloituksetta. Lisätietoa verkkosivuillamme osoitteessa uusi.vr.fi/korona. VR on jo aiemmin ilmoittanut koronavirustilanteen vuoksi supistavansa myös muuta liikennettä 14.4. lähtien. Munkan kuvia 60-luvulta, osa 5 Risteys tulvii Sivu 10
4 Viikot 16-17/2020 • Nro 8 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 8/2020 Kolumni OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Työttömyysturvamenot kaksinkertaistumassa T yöttömien päivärahamenot ja päivärahan saajien määrät ovat kasvamassa yli kaksinkertaisiksi budjetoituun nähden. Talousarviossaan työllisyysrahasto varautui maksamaan työttömyyskassoille 958 miljoonaa euroa vuonna 2020. Koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vuoksi arvioitu rahoitustarve työttömyyskassoille on noin kaksi miljardia euroa. Työttömyyskassoihin kuuluu 85 % palkansaajista. Työllisyysrahasto rahoittaa myös työttömyyskassaan kuulumattomien palkansaajien työttömyysturvan osuuden ja maksaa sen Kelalle. Tämä osuus työttömyysturvan saajista ja menoista tulee myös kasvamaan. Lisäksi työllisyysrahaston arvio on, että sekä päivärahasaajien että päivärahojen määrät tulevat todennäköisesti kasvamaan lisää. Toistaiseksi työllisyysrahaston maksuvalmius on hyvällä tasolla. Rahasto voi toteuttaa työttömyyskassojen rahoituspyynnöt normaalisti. Työllisyysrahasto rahoittaa mm. työttömyysturvaa työttömyyskassoille sekä Kelalle. Lisäksi rahasto hoitaa valtionosuuden maksamisen työttömyyskassoille. Työllisyysrahaston hallitus esitti vetoomuksen työttömyysturvan maksuvalmiuden takaamiseksi Suomen hallitukselle. Siinä kerrottiin, että työllisyysrahasto on varautunut kaikkiin tarvittaviin keinoihin maksuvalmiutensa turvaamiseksi. Poikkeuksellisessa tilanteessa rahaston omat toimet eivät kuitenkaan riitä. Työllisyysrahaston maksuvalmiuden ja työttömyyspäivärahojen maksamisen turvaamiseksi tarvitaan valtion välittömiä toimia ja päätöksiä. Suomen Kotiseutuliitto vetoaa kuntiin ja vuokranantajiin: Tukekaa yleishyödyllisiä yhdistyksiä Yhdistykset vaikeuksissa ja rakennusperintö uhattuna vuokratulojen romahdettua K oronaviruksen aiheuttamat tilaisuuksien peruuntumiset ja kokoontumiskiellot ovat lamauttaneet satojen yhdistysten toiminnan eri puolilla Suomea. Yhdistysten keskeinen tulonhankintakeino eli seurantalojen ja asukastilojen edelleenvuokraus on tyrehtynyt. Suomen Kotiseutuliitto on huolissaan näiden kolmannen sektorin tärkeää yleishyödyllistä toimintaa harjoittavien yhdistysten taloudellisesta asemasta. Moni yhdistys toimii vuokratiloissa tai omistaa kiinteistön, jota ei voi tällä hetkellä käyttää tai vuokrata. Tilan vuokraaminen eteenpäin muille toimijoille on tärkein tulotekijä, joka mahdollistaa rakennuksen huollon, ylläpidon ja yhdistyksen oman tilavuokran tai kiinteistöverojen maksun. Yhdistyksille kertyy viikko viikolta huomattavia kuluja kiinteistöistä, joita ei voida käyttää. Esimerkiksi maamme sadat seurantalot ovat yleensä vanhoja ja isokokoisia rakennuksia, ja niiden lämmityssekä muut normaalit ylläpitokustannukset ovat korkeita. Yhdistysten omistamat tai vuokraamat talot ovat usein myös kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ja varsin iäkkäitä kiinteistöjä. Lisäksi yhdistysten hallinnoima rakennusperintö vaatii jatkuvaa huoltoa ja suunnitelmallisia laajoja korjaushankkeita. Taloudelliset vaikeudet eivät ainoastaan lamaannuta yhdistysten yhteiskunnallisesti hyödyllistä toimintaa vaan siirtävät myös talojen korjauksia, mikä muodostaa uhan arvokiinteistöjen säilymiselle. Lukuisat yhdistykset taloudellisissa vaikeuksissa Seurantalot ovat menettämässä koko parhaan vuokrasesongin, kevään ja kesän. Talojen varauskalenterit ovat tyhjillään syksyyn asti. Poikkeusolot ovat saaneet ihmiset varovaisiksi ja varauksia ei siirretä tulevaisuuteen vaan ne perutaan kokonaan. Normaalisti sesongin aikana kerätään tulot koko vuoden kuluihin. Yleishyödyllisillä, voittoa tavoittelemattomilla yhdistyksillä ei usein ole puskurirahastoja poikkeusolojen varalle. Tulojen romahdus on ajamassa yhdistyksiä taloudellisiin vaikeuksiin. Suomen Kotiseutuliitto vetoaa yhdistysten tilojen vuokranantajiin ja kotikuntiin, ja pyytää näitä tukemaan yhdistyksiä: Monissa tapauksissa seurantalossa vuokralla oleva yhdistys voi olla umpikujan edessä ja tarvitsee kipeästi vuokrien anteeksiantoa. Vuokramaksun lykkäys tulevaisuuteen ei auta tässä tilanteessa. Ne yhdistykset, jotka omistavat itse kiinteistönsä, tarvitsevat taloudellista tukea talojensa suuriin ylläpitokustannuksiin, kuten lämmityskuluihin sekä korjauksiin. Yhdistykset eivät tarvitse tukea ainoastaan pandemian ajalle vaan myös sitä seuraaville kuukausille. Vaikka kokoontumiskielto purettaisiin toukokuussa, on odotettavissa, että vuokraustoiminta elpyy hitaasti. Suomen Kotiseutuliitto kehottaa jäsenyhdistyksiään olemaan heti aktiivisesti yhteydessä kuntaan tai vuokranantajaan ja neuvottelemaan ajoissa oman vuokransa ja muiden kuukausittaisten kulujen ensisijaisesta maksuvapaudesta ja tukipaketeista. Suomen Kotiseutuliiton hallitus Helsingissä 1.4.2020 Pääsiäinen tuo toivon kaikelle maailmalle ? Pääsiäisaamuna aurinko tanssii, kukat kukoistavat, elämä voittaa. Pääsiäinen on juhlien juhla, Festum festorum, päivien kuningatar. Se muistuttaa kuoleman kukistumisen ihmeestä. Kirkkoisä Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna todistaa: ”Kristus nousi kuolleista, elämä hallitsee. Kristus nousi kuolleista, pahuuden henget tuhoutuivat.” Pääsiäisenä luotu todellisuus, koko luomakunta viettää ylivertaista juhlaa, joka tuo valon ja toivon luomakunnalle, ihmiskunnalle, kaikelle maailmalle. Pääsiäisenä myös kukat kuiskailevat, ne viestivät uudesta elämästä, kuoleman voittamisesta, ne nousevat maasta varhain keväällä lahjoittamaan kauneuden luomakunnalle. Vanha legenda välittää tarinan Marian kihlauksesta. Marialla oli runsaasti sulhasehdokkaita, joista oli vaikea valita sopivinta. Niinpä miehiä pyydettiin viemään kuivat kävelysauvansa yöksi Jerusalemin temppeliin. Hän, jonka sauva lähtisi versomaan, saisi Marian puolisokseen. Aamu paljasti voittajan. Joosefin sauvaan oli puhjennut elävä kukka, valkoinen lilja. Joosefin tunnukseksi tuli valkea lilja ja pieni Jeesus-lapsi. Pääsiäinen on itsessään suuri ihme, salaisuus eli mysteeri. Sitä ei järki yllä ymmärtämään. Se on rinnastettavissa maailman luomiseen. Se on kosminen, koko maailmankaikkeutta koskeva tapahtuma, uusi luominen. Vuosisatoja kirkko on julistanut tätä ihmettä. Erilaisin vertauskuvin, symbolein se on tulkinnut tätä turvaksi kaikille, kun elämän epävarmuus, pakolaisuus, taudit, sairaudet, väkivalta ja sodat ovat uhanneet viedä tulevaisuudelta toivon. Erityisesti tänä pääsiäisenä kukat viestivät maailmalle uutta toivoa. Kukkien symbolikieli on rikas. Palmut liittävät ihmiskunnan pelastushistoriaan: ”Hurskaat kukoistavat kuin palmupuut.” Kun Messias ratsasti aasilla Jerusalemiin, kansa osoitti suosiotaan lehvin ja palmunoksin. Palmu viittaa elämän perusvastakohtaan: kärsimys ja vapautus, sairaus ja paraneminen, toivottomuus ja toivo vuorottelevat. Palmukruunu on hyväntekijän päähine: meidät on kutsuttu lohduttamaan toisiamme, lievittämään hätääntyneen maailmamme tuskaa. Kreikan mytologian tunnetuimpia hahmoja on Helikonin lähteellä omaa kuvaansa tyynen veden pinnassa ihaillut Narkissos-nuorukainen. Hänen itseihailunsa johti kuolemaan. Hänen kukastaan, narsissista, tuli kevään ja ylösnousemuksen kukka. Kristus nousi kuolleista ja kuolemallaan kuoleman voitti. Narsissin nimi on Saksassa pääsiäiskello (Osterglocke). Yhdessä sisarensa pääsiäisliljan kanssa se nostaa katseensa valoisaan tulevaisuuteen. Pääsiäinen kuuluttaa katoamatonta iloa koko ihmissuvulle. Se nostaa kansojen uupuneet katseet horisontin yli uuteen toivoon ja valoon. Pääsiäisen enkelit lentävät kevyesti jakamaan valkoisia liljoja ja keltaisia narsisseja surunsa kanssa kamppaileville ihmisille. Pääsiäisen lohduttava ilo on vietävä kiireesti kaikille. Pääsiäisen riemu puhkeaa aina yllättävästi, se murtaa erottavat muurit ja avaa uuden elämän. Veli-Matti Hynninen Taloyhtiöille korjausavustus ylläpitämään korjausrakentamista Taloyhtiöitä edustava Kiinteistöliitto esittää maan hallitukselle kehysriihessä käsiteltäväksi suhdanneluonteista 10 prosentin korjausavustusta asuntoyhtiöille sekä taloyhtiöiden perusparannuslainojen takausehtojen muuttamista. A suinrakennusten korjausrakentaminen on hyvä väline ylläpitää kotimaista tuotantoja investointitoimintaa. Asuntojen omistajia kannattaa nyt kannustaa toteuttamaan myös energiatehokkuutta parantavia korjauksia. Koronavirus vaikuttaa Suomen talouteen ja työllisyyteen ennennäkemättömällä tavalla. Jo ennen koronakriisiä uudisrakentaminen oli kääntynyt laskuun. Aiempien talouskriisien aikana määräaikainen suhdanneluonteinen kannustaminen asuntokannan korjausrakentamiseen on osoittautunut toimivaksi välineeksi. Asunto-osakeyhtiöiden 10 prosentin korjausavustuksia on hyödynnetty mm. 1990-luvun puolivälissä ja 2010 -luvun alussa työvoimavaltaisen korjausrakentamisen ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. 10 prosentin valtion tuki on tarkoittanut 90 prosentin rahoitusosuutta asuntojen omistajilta: 100 miljoonan euron avustuspanos on tuottanut miljardin euron korjausinvestoinnit. – Korjausrakentaminen tukisi erityisesti pienen ja keskisuurten suunnitteluja rakennusyrityksien työtilannetta, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Suhdanneluonteinen korjausavustus taloyhtiöille Kiinteistöliiton mielestä hallituksen tulisi toteuttaa korjausrakentamisen elvytyspaketti suuntaamalla yleinen 10 prosentin korjausavustus asuntoja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin, jotka aloitettaisiin vuoden 2020 aikana. Avustuksen suuruuden tulisi olla kiinteä 10 prosenttia korjauskustannuksista. Vastaavanlainen avustus oli käytössä v. 2010 osana finanssikriisin jälkihoitoa. – Osa asunto-osakeyhtiöiden korjauksista toteutuu ilman valtion korjausavustusta, mutta avustus on toimiva keino kannustaa yhtiöitä korjauksien käynnistämiseen niiden lykkäämisen sijaan, Hiltunen toteaa. Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakaus toimivaksi Asunto-osakeyhtiöiden korjausrahoituksen saatavuus erityisesti kasvukeskuksien ulkopuolella on vaikeutunut viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2015 käyttöönotettu asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausten täytetakaus on tarkoitettu turvaamaan tarpeellisten korjauksien rahoitusta. Valtion talousarviossa takauksien hyväksymisvaltuuksia on vuodesta 2015 lähtien varattu vuosittain 100 miljoonaa euroa, näin myös tälle vuodelle. Takausehdot ovat kuitenkin koko ajan olleet sellaiset, ettei takauksia ole voitu hyödyntää. Takausvaltuuden ehdot on asetettu siten, että takauksen on voinut saada alueilla, joilla sitä ei ole tarvittu, ja takausta ei ole voinut saada alueilla, joilla sille olisi tarvetta. – Valtiontakauksen ehtoja tulisi pikaisesti uudistaa, jotta takaustoiminta saataisiin käyntiin. Ongelmana korjaushankkeiden rahoitukselle ei ole rahoituksen hinta, vaan vakuuksien riittävyys rahoituksen saamiseksi, Harri Hiltunen sanoo. Takauslainavälineessä muutoksia tarvittaneen esimerkiksi takauslainaosuuden nostamiseksi ja takausmaksun pienentämiseksi. Myös Aran vakuuksien hyväksymiskäytännöissä tarvittaisiin muutoksia, jotta valtiontakaus saadaan toimimaan käytännössä.
5 Nro 8 • Viikot 16-17/2020 M unkin S eutu Vanha kauppahalli pysyy avoinna asiakkaille H elsingin kaupunki on tänään päättänyt, että Vanha kauppahalli pidetään toistaiseksi auki. Kaupunki oli aiemmin linjannut, että Vanha kauppahalli suljettaisiin koronakriisin seurauksena niin, että sen viimeinen aukiolopäivä olisi ollut torstaina 9. huhtikuuta. Aiemman linjauksen jälkeen Vanhan kauppahallin yrittäjiltä on tullut kaupungille yhteydenottoja ja toiveita siitä, että hallin toiminta voisi jatkua. Hallitoiminnan jatkumisen kannalta on toiminnan ja turvallisuuden näkökulmasta tärkeää, että useampi yrittäjä haluaa pitää liikkeensä auki. Nyt kauppiaista noin kolmannes on ilmaissut halukkuutensa toiminnan jatkamiseen rajatummilla aukioloajoilla. – Koronakriisin edetessä kaupunki tekee nopealla tahdilla linjauksia eri toiminnoista, aina kuitenkin yrittäjiä ja asianosaisia kuunnellen. Tilanne elää koko ajan. On hienoa, että hallissa toimivat yrittäjät ovat valmiita jatkamaan toimintaansa ja toivomme, että asiakkaat jatkavat hallin palvelujen käyttöä turvallisesti ja hygieniasta huolehtien, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Kauppahallin aukiolo ei vaikuta hallissa toimivien yritysten vuokriin. Kaupunki on jo aiemmin päättänyt, että hallissa toimivat yritykset saavat kolmen kuukauden ajalta vapautuksen vuokranmaksusta. Tämä päätös pysyy voimassa. Vanha kauppahalli on toistaiseksi avoinna maanantaista lauantaihin kello 10–18. Pääsiäisenä halli on avoinna lauantaina kello 10–18, suljettuna perjantaina, sunnuntaina ja maanantaina. Ravintolahallina toimiva Hietalahden kauppahalli pysyy toistaiseksi suljettuna. Hietalahden hallissa muutamalla yrityksellä on take away -toimintaa maanantaista lauantaihin kello 10–18. Asiakkaat eivät pääse sisään halliin, mutta tilauksille on tehty noutopiste tuulikaappiin. Lauttasaaren sillan työmaa uuteen vaiheeseen kesällä Lauttasaaren sillan työmaa tammikuun lopussa 2020. Kuva: Susa Junnola. Lauttasaaren sillan peruskorjaus alkoi viime elokuussa. Silta korjataan puolisko kerrallaan, työ alkoi pohjoispuoliskolta. Korjaustyö siirtyy sillan eteläosalle kesä-heinäkuun vaihteessa, muutama kuukausi aiemmin ilmoitettua myöhemmin. K aikkien kulkuneuvojen kulku säilyy sillalla koko urakan ajan. Kesä-heinäkuussa kun pohjoinen puolisko on valmis, siirrytään korjaamaan sillan eteläpuoliskoa. Tällöin työmaa ja liikenne vaihtavat paikkoja. Muutoin liikennejärjestelyt pysyvät pääosin samoina. – Sillan sisällä olevien teräsrakenteiden kuntoa päästiin tutkimaan perusteellisesti vasta korjaustyön yhteydessä, kertoo työmaapäällikkö Vilho Hiltunen. Työnjohtaja Otto Överstin mukaan sillan teräsrakenteita on tuettu uusilla teräsvahvistuksilla. 50 vuotta vanhojen teräsrakenteiden mittapoikkeamat jo tehtyihin suunnitelmiin verrattuna osoittautuivat kuitenkin merkittäviksi ja vahvistukset jouduttiin suunnittelemaan uudestaan. Suunnitelmien teko vei aikaa kaksi ja puoli kuukautta. Myös sillan ylärakenteiden valutyöt olivat pysähdyksissä tämän ajan. Siltakannelle ei voinut lisätä painoa ennen kuin teräsrakenteet oli vahvistettu alapuolelta. – Muutoin Lauttasaaren sillan rakenteet ovat suunnilleen oletetussa kunnossa, kertoo Otto Översti. Veneväylällä malttia Veneilykauden alkaessa työmaa toivoo edelleen veneilijöiltä ja muilta vesillä liikkujilta alhaista nopeutta ja varovaisuutta. Veneväylä on avoinna koko korjaustyömaan ajan, ja silta täytyy alittaa ehdottomasti sen kautta. Merkatun väylän leveys on koko ajan vähintään seitsemän metriä ja aukon korkeus pysyy ennallaan. Väylä tulee vaihtamaan paikkaa töiden edetessä, mutta asiasta tullaan tiedottamaan etukäteen. Kiitos kävelijöille ja pyöräilijöille Lauttasaaren silta on suosittu kävelyja pyöräreitti. Elokuussa remontin alkaessa jalankulkijat ja pyöräilijät jouduttiin ohjaamaan yhdelle yhdistetylle reitille. Tällä hetkellä liikenne sujuu sopuisasti ja ihmiset on tottuneet käyttämään väliaikaista reittiä, mistä työmaa haluaa kiittää kaikkia kulkijoita. Lauttasaaren silta on myös tunnettu kalastuspaikkana. Tällä hetkellä rakennustyöt estävät onkimisen. Remontin valmistuttua eteläisestä jalkakäytävästä tulee neljä metriä leveä, jolloin sillalla on entistä paremmin tilaa myös onkijoille. Työ valmistuu vuoden vaihteessa Siltatyömaa on ollut teltan peitossa joulukuusta lähtien. Teltta puretaan vähitellen 6.4. alkavalta viikolta eteenpäin. Rakentamista tekevät henkilöt jatkavat töitä työmaalla koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta huolimatta. Työmaalla kiinnitetään erityistä huomiota hygieniaan, ja muun muassa kokoukset on siirretty etäyhteyksien varaan. Lauttasaaren sillan peruskorjaus valmistuu vuoden lopussa 2020 tai alkuvuodesta 2021. Peruskorjauksen yhteydessä siltaa kehitetään kävelijöille ja pyöräilijöille paremmin sopivaksi. Korjauksen jälkeen sillalla on yhteensä kolme ajokaistaa, yksi Lauttasaaresta keskustaan ja kaksi ajokaistaa keskustasta Lauttasaareen. Sillan pohjoisja etelälaidoille rakennetaan erilliset jalkakäytävät ja yksisuuntaiset pyörätiet. Pyöräily ja jalankulku kiertoreiteille Maaherrantieltä U uden pyöräilyn ja jalankulun väylän rakentaminen Maaherrantielle Raide-Jokerin töiden yhteydessä sulkee Oulunkyläntien ylittävän jalankulun ja pyöräilyn sillan liikenteeltä 6.4.2020 alkaen. Lisäksi Raide-Jokerin muut rakennustyöt sekä alueella alkavat talonrakennustyömaat aiheuttavat Oulunkylän aseman ja Vantaanjoen välille mittavia työnaikaisia järjestelyjä. Tästä syystä radanvartta ja Vantaanjoen suuntaan kulkeva jalankulku ja pyöräily ohjataan Maaherrantieltä sujuville kiertoreiteille jo kauempaa. Raide-Jokerin rakennustyöt on aloitettu maaliskuun aikana koko Maaherrantien matkalla. Töiden edetessä nykyisiä jalankulun ja pyöräilyn väyliä joudutaan kaivamaan auki esimerkiksi vesihuoltotöiden takia. Työnaikaiset kulkureitit Oulunkylän asemalle järjestetään kuitenkin koko rakentamisen ajan, ja alikulkukäytävät pysyvät käytössä. Radanvarren pyöräily ja jalankulku ohjataan kiertoreitin Käpytie – Larin Kyöstin tie – Jokiniementie kautta takaisin radan varteen. Viikin suuntaan lähtevä kiertoreitti kulkee Otto Brandtien tien ja Tulvaniityntien kautta. Oulunkyläntien ylittävä silta kunnostetaan kauttaaltaan ja sitä levennetään noin neljän metrin verran. Työ aloitetaan huhtikuun alussa, ja se kestää elokuulle. Silta pysyy suljettuna koko tämän ajan. Kiertoreittijärjestely joudutaan kuitenkin pitämään voimassa syksyyn 2022 saakka, koska muut työt jatkuvat alueella. Pikaraitiotietä rakennettaessa tehdään samalla uutta pyöräilyn ja jalankulun väylää Oulunkylän asemalta Vantaanjoelle saakka. Lisäksi Maaherrantieltä aletaan purkaa muita vanhoja siltoja ja rakentaa uusia, kun bussi 550 siirtyy kiertoreitille maaliskuussa 2021. Vantaanjoen yli rakennetaan parhaillaan uutta jalankulun ja pyöräilyn siltaa. Myös myöhemmin rakennettavalle uudelle raitiotiesillalle tehdään oma kaista pyöräilyä varten. Vantaanjoen itäpuolen jalankulun ja pyöräilyn väylä päästään avaamaan liikenteelle tulevan kesän aikana. Raide-Jokerin valmistumisen myötä saamme sekä parempia joukkoliikenneyhteyksiä että muutenkin sujuvampaa kaupunkiympäristöä, kuten laadukkaita ja tämän päivän vaatimukset täyttäviä pyöräilyn ja jalankulun väyliä. Yli 110.000 äänesti HOK-Elannon vaaleissa H OK-Elannon edustajistovaalien nettiäänestys päättyi 6.-7.4. välisenä yönä. Maanantaina postin kuljetettaviksi jätetyt postiäänet saadaan mukaan ääntenlaskentaan. Tulos julkistetaan 17. huhtikuuta. – Lähes 110 000 asiakasomistajaa käytti ääntään vaaleissamme, vaikka heillä varmasti on ollut vakavampaakin pohdittavaa koronatilanteesta johtuen. Iso kiitos äänestäneille aktiivisuudesta, uskon, että uusi edustajisto vastaa hyvin asiakasomistajakuntaamme, HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen toteaa. HOK-Elannon edustajiston vaaleissa valitaan Suomen laajimmin omistetun yrityksen ylin päättävä elin. Osuuskaupan 60-jäsenisen edustajiston toimikausi on neljä vuotta. Äänioikeus oli lähes 630 000 asiakasomistajalla pääkaupunkiseudulla. Ehdolla edustajistoon oli 1237 asiakasomistajaa. Nettiäänestys oli nyt käytössä jo neljättä kertaa HOK-Elannon vaaleissa. Ensimmäisellä kerralla vuonna 2008 netissä äänestäneiden osuus oli 22 prosenttia äänestäneistä, vuonna 2012 lähes 35 prosenttia ja vuonna 2016 noin 47 prosenttia. Vaikka kaikki postiäänet eivät ole vielä tulleet laskentaan, näyttää vahvasti siltä, että tänä vuonna netissä äänesti jo yli 60 prosenttia äänioikeutetuista. Vaalipalvelukokonaisuuden HOK-Elannolle tuottaa Edita Prima Oy. Vaaleja suunniteltaessa kiinnitettiin erityistä huomiota äänestäjän vaalisalaisuuden säilymiseen. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan kolmelle voittajalle vuoden ostokset à 12 000 euroa. Nettiäänestäjien kesken arvotaan 50 voittajalle 100 euron ravintolalahjakortit. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Vuoden ostosten voittajat julkistetaan vaalituloksen yhteydessä.
6 Viikot 16-17/2020 • Nro 8 M unkin S eutu Oikeastaan ihminen tietää vain silloin kun tietää vähän; tiedon myötä kasvaa epäily. J.W. von Goethe (1749 – 1832) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta VIIKKO 16 KE 15.4. Linda, Tuomi TO 16.4. Patrik, Jalo PE 17.4. Otto LA 18.4. Valto, Valdemar SU 19.4. Pilvi, Pälvi VIIKKO 17 MA 20.4. Nella, Neela, Lauha TI 21.4. Anssi, Anselmi KE 22.4. Alina, Aida TO 23.4. Jyrki, Yrjö, Jyri PE 24.4. Pertti, Altti, Albert LA 25.4. Marko, Markus, Markku SU 26.4. Teresa, Tessa, Terttu VIIKKO 18 MA 27.4. Veteraanipäivä . Merja, Meea TI 28.4. Ilpo, Tuure, Ilppo Helsinki-apu saa mukaan uusia yrityskumppaneita 1. sunnuntai pääsiäisestä Joh. 21:1-14 ? Viikko sitten oli pääsiäinen. Luulen, että se oli monelle meistä erilainen kuin aiemmin. Ehkä oltiin pienemmällä porukalla koolla kuin takavuosina tai jätettiin virpomiset vanhemmilla sukulaisilla kokonaan väliin. Koronaviruksen nostattamat laineet lyövät maailman rantaan ja vain harva asia on samoin kuin ennen. Päivän evankeliumin tilanteessa on yllättävän paljon samaa. Opetuslapset ovat vähän hukassa pääsiäisen tapahtumien jälkeen. Mestari on kuollut ja ennen pääsiäistä annetut toimintaohjeet ovat ilmeisesti jääneet vähän epäselviksi. Osa porukasta ehkä nukkuu yön pimeinä tunteina, toiset heräävät vanhasta tottumuksesta aikaisin, kolmansia uni ei tavoita ollenkaan. Suunnitelma muotoutuu kuin itsestään: lähdemme kalaan. Teksti kertoo syvästä inhimillisyydestä. Jos emme oppilaina osaa tehdä sitä, mitä meidän pitäisi tehdä niin teemme sitten sitä, mitä osaamme. Kalaretkelle lähtiessä eväät unohtuvat jääkaappiin ja termospullo keittiön pöydälle. Mestarin edessä painamme päämme: edes hänen nimeään emme tohdi kuiskata, ettemme sanoisi vahingossa jotakin väärin. Toisaalta teksti kertoo olennaisia asioita myös Jumalasta. Ylösnoussut maailman Vapahtaja ei tuomitse, vaan kohtaa meidät armollisesti. Hän kutsuu meidät aterialle vahvistumaan ja virkistymään. Reissulta saatu saalis kelpaa käyttöön ihan sellaisenaan. Kutsu kalastamaan ihmisiä on sekin edelleen voimassa. Jeesuksen seurassa elämä voi olla sekä tavallaan ihmeellistä että ihmeen tavallista. Mikko Lehtovaara Kirjoittaja on kirkon nuorisotyönohjaaja, basisti ja veneilijä Koronaviruspotilaiden hoito Kirurgisessa sairaalassa Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee toistaiseksi pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, Facebook: Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunta Vapaaehtoiset. ? Kaikki viikkotoiminta on tauolla toistaiseksi. Saat ajantasaisimmat tiedot infonäytöiltämme, verkkosivuiltamme tai Facebook-sivuiltamme, kts. osoitteet yllä. Sunnuntaikirkot toimitetaan ilman paikalla olevia seurakuntalaisia. Voit seurata niitä Facebook-sivuillamme tai verkkosivuillamme. Tutustu myös Facebookissa Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet -sivuun. Sunnuntaikirkko sunnuntaisin klo 11. Su 19.4. Hartikainen, Lamminen. Su 26.4. Kuusisalo, Valtonen. Ilmoittautuminen LuontoPäiväkerhoon ensi lukuvuodelle on avoinna 14.4.–31.5. seurakunnan verkkosivuilla. Yli 2-vuotiaille tarkoitettu Luontopäiväkerho on maksuton ja kokoontuu ti, ke, to klo 9–12 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa 25.8. alkaen. Lisätiedot Rauna Mannermaa, rauna.mannermaa@evl.fi Munkkivuoren kirkko auki (Raumantie 3) keskustelua ja hiljentymistä varten sunnuntaisin klo 12–14. Diakoniapäivystys, Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Keskusteluapua perheille: Leena Eronen p. 09 2340 5103. Verkoston jumalanpalvelukset lähetetään osoitteessa www.verkosto.net sunnuntaisin klo 16.30 alkaen ja keskiviikkoisin klo 21. Jatkoa sivulta 3 Y liopiston apteekki on yhteiskunnallinen yritys, joka haluaa olla mukana huolehtimassa ikääntyneistä koronatilanteessa. – Lähdemme erittäin mielellämme yhteistyöhön mukaan. Haluamme huolehtia myös ikääntyneistä, joilla ei ole perheenjäsentä tai läheistä auttamassa arjen asioinnissa, johtaja Hanna-Mari Store Yliopiston Apteekista sanoo. Ruokaostosten kuljettaminen hoituu jatkossa osin sähkövoimalla. Posti ja Logisnext Finland Oy lainaavat Helsinki-avulle 14 ympäristöystävällistä Kyburz-sähköskootteria. Logisnext Finland huolehtii skootterien huollosta ja kunnossapidosta. Posti ja Logisnext Finland kouluttavat Helsinki-avun nimeämät kuljettajat ja opastavat hallintalaitteiden käyttöön. Käyttökoulutuksen lisäksi kuljettajat noudattavat kaikkia niitä varotoimia, joita koronaviruksen takia on ohjeistettu. Postin ja Logisnext Finland Oy:n (aiemmin Rocla Solutions Oy) pitkä yritysyhteistyö mahdollistaa tämänkaltaisten yhteiskuntavastuullisten projektien nopean käynnistämisen. – On hyvä, että meille tulossa olleet sähköskootterit saatiin nyt väliaikaisesti tähän käyttöön. Meistä postilaisista on hienoa olla mukana osallistumassa yhteiskuntavastuuseen tälläkin tavalla, kertoo Postin kalustosta vastaava Kari Tuomola. Skootterilla kuljetetaan vain kauppa-asioinnin tarpeita. Lääkekuljetukset järjestetään aina erityiskuljetuksilla muulla tavoin. Helsinki-avun vapaaehtoiset ja työntekijät toimittavat ikäihmisten kauppaostoksia perille myös autoillaan, pyörillä ja jalan, mutta sähköskootterien saaminen mukaan logistiikkaketjuun sekä nopeuttaa työtä että kasvattaa volyymeja merkittävästi. Sähköskootteri on rekisteröity mopoksi, jolloin sen parkkeeraus onnistuu helposti lähemmäksi asiakasta. Peräkärryn kanssa kuormaa voi sähköskootterilla kuljettaa 270 kiloa, ja yhdellä latauksella toimintasäde on noin 110 kilometriä. Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntien järjestämässä Helsinki-avun toiminnassa ovat yritysyhteistyökumppaneina mukana myös HOK-Elanto ja Genesys. Helsinki-apu palvelee arkisin kello 9–16 numerossa 09 310 10020. Lisää tietoa löytyy myös verkosta osoitteesta hel.fi/helsinkiapu Jatkoa sivulta 3 K oronaviruspotilaiden hoito Kirurgisessa sairaalassa alkaa 9.4.2020. Potilaat siirretään sairaalaan HUSin muista sairaaloista. Alkuvaiheessa potilaita hoidetaan yhdellä teho-osastolla ja yhdellä vuodeosastolla. Sairaalassa on mahdollisuus ottaa myöhemmin käyttöön toinen teho-osasto ja vuodeosasto. HUSin henkilökuntaa on koulutettu koronaviruspotilaiden hoitoon ja siirretty Kirurgiseen sairaalaan useista HUSin sairaaloista. Koronaviruspotilaiden osalta tilanne HUSissa on edelleen rauhallinen. Tällä hetkellä sairaalahoidossa on noin 110 potilasta ja heistä tehohoidossa noin 40. – Koronaviruspotilaiden hoitoa jatketaan myös muissa HUSin sairaaloissa. Otamme Kirurgisen sairaalan osastot nyt käyttöön helpottaaksemme muiden sairaaloiden tilannetta ja varaudumme siihen, että sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä lisääntyy lähipäivinä, sanoo lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo. Koronavirustartunnan saaneet tai tartuntaa epäilevät eivät voi suoraan hakeutua hoitoon Kirurgiseen sairaalaan, vaan heidän tulee olla yhteydessä omalle terveysasemalle tai Päivystysapuun 116 117. Hätätilanteissa tulee olla yhteydessä hätäkeskukseen. Kirurgisessa sairaalassa ei ole erillistä päivystyspoliklinikkaa. Munkkiniemeen Riihitielle suunnitteilla uusi päiväkoti M unkkiniemeen, osoitteeseen Riihitie 9 suunnitellaan uutta päiväkotia. Uusi, suurempi päiväkoti korvaa tontilla olemassa olevan päiväkodin (Daghemmet Elka). Asemakaavamuutosalue sijaitsee Munkkiniemessä, osoitteessa Riihitie 9. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uuden, suuremman päiväkotirakennuksen rakentamisen nykyisen päiväkoti Elkan paikalle. Olemassa oleva päiväkotirakennus puretaan ja Elkan toiminnan on tarkoitus jatkua uusissa tiloissa. Uusi päiväkotirakennus on 2-3-kerroksinen, mikä mahdollistaa pihatilojen riittävyyden. Päiväkodin suunnittelun hanke on käynnistetty ja uudisrakennuksen rakennussuunnittelu on tarkoitus aloittaa kevään aikana. Tontin liikennejärjestelyjä suunnitellaan uudelleen. Tontin liikennejärjestelyissä on tavoitteena päiväkodin sujuva huolto-ja saattoliikenteen sekä turvallinen saavutettavuus kävellen ja pyöräillä. Samalla tutkitaan päiväkotitontin kaakkoisreunan huoltoja pelastusreitin muuttamista yleiseksi kävelyn ja pyöräilyn reitiksi. Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tiedottaa jatkossa päiväkodin toimintaan aiheutuvista muutoksista ja niiden aikataulusta. Voimassa olevassa asemakaavassa (1975) alue on merkitty sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Alueen pohjoispuolelle Munkkiniemen puistotielle on merkitty pyöräilyn baanaverkkoyhteys. Suunnittelualue sijaitsee Helsingin yleiskaavan (2016) kulttuuriympäristöt teemakartan Helsingin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin. Riihitiehen rajoittuvalla tontilla sijaitsee nykyisin yksikerroksinen, vuonna 1978 valmistunut Helsingin kaupungin Daghemmet Elkan päiväkotirakennus ja pieni varastorakennus. Tontilla on puustoa sekä Riihitien varressa että päiväkodin pihalla. Tontin itäosassa on pelastusja huoltoreitti, koillisnurkassa sijaitsee pieni pysäköintialue. Suunnittelualueen läheisyydessä on asuinkerrostaloja pääasiassa 1930–50-luvuilta. Suunnittelualue sijaitsee Laajalahden kulttuurimaisema-alueella, joka on osa Helsingin maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Osallistumisja arviointisuunnitelma on esillä 15.4.– 11.5.2020 verkkosivuilla www.hel.fi/suunnitelmat. Nuoret yrittäjät haastavat koronaviruksen H ackathon What the Quack keräsi viikonlopuksi 3–5 huhtikuuta fiksuja aivoja tietokoneruutujen eteen ratkaisemaan ongelmia, joita koronavirus on saanut aikaan. Ikävien otsikoiden ja maailmanlopunennusteiden lisäksi koronakriisi on tuonut muassaan myös luovia tapoja selvitä tilanteesta. Kun ryhmä Hankenin opiskelijoita perusti viime vuoden puolella ajatushautomo Springboardin kehittämään ideoistaan yrityksiä, oli se tarkoitus lanseerata tapahtumassa huhtikuun alussa. – Juhlien suunnittelemisen sijaan jouduimmekin alkaa pohtia, kuinka Suomi selviää kriisistä. Siksi loimme tämän hackathonin muutamassa viikossa, hankenopiskelija ja yksi Springboardin perustajajäsenistä oleva Carl-Wilhelm Cronstedt kertoo. Hän toteaa, että kuka tahansa on tervetullut vinkkaamaan ongelmista, joita koronakriisi on saanut aikaan tai ideoista, jotka voivat edistää terveyttä, koulutusta, yritystoimintaa tai yhteiskuntaa. – Hakkerimme käyvät sitten työhön kehittääkseen ongelmille ratkaisuja tai viedäkseen eteenpäin ideoita liiketoimintaan. Digitaalisella alustallamme osallistujien on mahdollista työskennellä yksin tai tiimeissä. Nelisenkymmentä kokenutta, taustoiltaan erilaista mentoria auttaa osallistujia kehittämään ideoita prosessin aikana, Cronstedt sanoo. Cronstedt kertoo, että Springboardin tarkoituksena on jatkaa toiminnassaan hackathonien järjestämisiä. – Vaikka covid-19 voitetaankin, uusia, luovia ratkaisua vaativia ongelmia syntyy koko ajan, hän sanoo.
7 Nro 8 • Viikot 16-17/2020 M unkin S eutu Nuoret eivät jää yksin pääkaupunkiseudulla Nuorisotyö reagoi nuorten yksilöllisen tuen tarpeeseen Jatkoa sivulta 3 K eskustelut ja yksilötyön tarve syntyvät sekä nuorisotyöntekijöiden että nuorten omasta aloitteesta. Nuorisotyöntekijät pyrkivät havaitsemaan yksilöllisen tuen tarpeita somen välityksellä tapahtuvissa ryhmätoiminnoissa ja selvittävät onko yksilölliselle tuelle tarvetta. Alueellisissa nuorisotyöyksiköissä huolehditaan, että alueen nuorilla on tieto siitä, miten ja milloin ohjaajan voi tavata tarvittaessa kahden kesken. Ensisijaisesti nuoria kohdataan yksilöllisesti verkon ja somen välityksellä sekä puhelimitse. Tarvittaessa myös kasvotusten voidaan tavata esim. yhdessä ulkoilemalla, jolloin turvaetäisyydet on helppo huomioida. Nuori voi kertoa nuoriso-ohjaajalle esimerkiksi ahdistuksestaan tai masennuksestaan. Nuoria puhuttaviksi teemoiksi poikkeusaikana ovat nousseet mm. huoli koulutehtävistä suoriutumisesta, huolet liittyen kotiin ja perheen taloudelliseen tilanteeseen, huolet tulevaisuudesta ja vallitsevasta koronatilanteesta sekä omasta ja läheisten terveydestä. Myös peruuntuneet kesätyöt ovat nousseet keskusteluissa huolenaiheena. – Poikkeuksellisesta ajasta huolimatta ei tule unohtaa nuoren osallisuutta ja toimijuutta omaan elämäänsä. Nuori saattaa reagoida tilanteeseen aikuista huolettavalla tavalla, mutta on tärkeää, että nuori kokee tulevansa kuulluksi ja kohdatuksi ja voi vaikuttaa oman tilanteensa ratkaisemiseen. Nuori voi tarvita monenlaista yksilöllistä tukea elämäänsä, joten monialainen yhteistyö ja nuoren kannattelu on jokaisen ammattilaisen vastuulla, sanoo Espoon kaupungin nuorisopalvelupäällikkö Merja Nordling. – Nuorisotyön vahvuutena nuoren tukemisessa on kyky samanaikaisesti sekä myötäelää nuoren tilannetta, että katsoa tulevaan optimistisin mielin. Ei jätetä nuorta yksin. Etsivä nuorisotyö Sekä verkossa että jalkautuvassa nuorisotyössä yksilöllinen tuki on ensisijaisesti nuoren kohtaamista keskustelemalla. Yhdessä pohditaan, miten nuoren elämään voidaan saada tukea hänen toivomallaan tavalla. Jalkautuvassa nuorisotyössä voidaan havaita esimerkiksi alaikäisten päihteidenkäyttöä ja muuta ei-toivottua käyttäytymistä. Tarvittaessa voidaan nuoren suostumuksella tehdä ilmoitus etsivälle nuorisotyölle tuen tarpeesta. Vakavammissa tapauksissa voidaan myös tehdä normaaliin tapaan lastensuojeluilmoitus tai sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus täysi-ikäisestä nuoresta. Etsivä nuorisotyö toimii pääkaupunkiseudulla jalkautuvan nuoristyön lisäksi normaaliin tapaan. Etsivä nuorisotyö tarjoaa ohjausta ja apua erityisesti koulutuksen tai työn ulkopuolella oleville nuorille. Tapaamiset toteutetaan poikkeustilanteessa pääsääntöisesti puhelutai videoyhteyksillä. Nuoret kaipaavat apua käytännön asioiden selvittelyssä, kuten Kelan kanssa asioimisessa ja työnhaussa. Lisäksi tukea ja ohjausta saa elämäntilanteen selkeyttämiseen, vaihtoehtojen kartoittamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Pääkaupunkiseudun nuorisotyöntekijöitä työskentelee tällä hetkellä myös suomenkielisessä SekasinChatissa sekä ruotsinkielisessä Ärligt talat -chatissa, joissa nuoret voivat keskustella anonyymisti luotettavien aikuisten kanssa. Josa Jäntti Yksinkertainen ratkaisu kotiinpaluun pulmaan ? Mikään virastoista ja vastaavista ei ota virheekseen, että nyt kotiin palaavat tuhannet kansalaiset eivät ole saaneet riittävästi tietoa, miten käyttäytyä tulleessaan lentokentälle. Sosiaalimininisteriö, THL ja Avia väittävät jakaneensa tietoa , miten mahdollisesti koronatautia palatessaan parhaillaan sairastavien ja sitä sairasteneiden ja nyt oireilevien on toimittava porteilla kentälle saavuttaessa. Onko tietoa jaettu riittävästi ja missä muodossa on jäänyt epäselväksi ? Oisiko nyt tulevaisuudessa porteilla oltava riittäväsäti ja enemmän väkeä jakamasa tietoa ? Miksi ei testaajia jopa niille henkilöille, jotka palaavat kovasti saatuneilta alueilta eri maista ja itse haluavat testiä? Kansalaiset on tungettu kentällä ahtaasti busseihin ! Miten kukin jatkaa siitä etenpäin jäi jokaisen omaan harkintaan . Esimerkiksi tartuttavan henkilön ?? mennessä kaukomatkatkabusseihin tai juniin muualle Suomeen ? Futiksen käyttämillä eri värisillä korteilla ratkaisu pulmaan Esimerkkejä: 1. Lentokoneessa lentoemäntä kysyisi kultakin matkustajalta : oletko äsken sairastanut tai nyt oireilet koronatautia ? 2. palaatko sellaiselta alueelta tai paikkakuntalta , jolla on ollut paljon tätä tautia ? 3. onko olosi nyt normaali ja paluualueellasi ei ole ollut koronatautia ? Tämän kyselyn perusteella lentoemäntä jakaa kortteja seuraavasti : punainen kortti 1. vastaukseen keltainen kortti, vastaukseen 2 . vihreä kortti 3. vastaukseen. Kukin matkustaja pistää saamansa kortin passinsa väliin ja näyttää sitä passintarkastuksessa. Porteilla paluumatkustajat jaetaan kortin värin perusteella kolmeen ryhmään. Punaisen kortin saaneet suoraan testiin tai kahdeksi viikoksi lentokenttähotelliin joko valtion tai omalla kustannukseellaan . Valtiolle tulee tosin lisäkuluja, mutta säästöjä sairaalakustannuksissa. Keltaisen kortin saaneet mieluiten testiin . Samalla kysytään, onko hänellä mitään tuntemuksiia tulevasta sairastumisesta ? Miten hän aikoo palata kotiin julkisilla vai tuleeko joku hakemaan hänet ? Järjestetäänkö hänelle/ heille kuljetus joko omalla lustannuksella vai Valtion toimesta ? Vihreä kortti salli matkan jatkumisen heti suoraan kotiin edellyttäen , että paluuajoneuvo on olemassa . Toinen vaihtoehto korttien jakeluun Jos lentoemännän edellä mainitsemani kysymykset ovat liian henkilökohtaisia, niin lentoemäntä jakaa kaikkkia kolmenvärisiä kortteja jokaiselle yksi punainen, yksi keltainen ja yksi vihreä. Jokainen matkustaja päättää itse lentoemännän selostuksen perusteella , minkä värisen kortin hän laittaa passinsa väliin portilla esitettäväksi. Yleisenä havaintonani: tästä kolmeen ryhmään jaetusta joukosta punaisen kortin saaneet on heti testattava ja siksi sitä varten on maamme testiammattilaisista suurin osa keskitettävä lentokentälle tekemään testejä ! jk. olisi pitänyt koskea myös laivalla tulijoita V anhankaupunginlahti on yksi Suomen tärkeimmistä lintuvesistä, ja sen lintuja on tutkittu viime vuosisadan alkupuolelta saakka. Alueen linnusto on muuttunut suuresti tänä aikana. Pesivien vesilintujen lajimäärä on yli kaksinkertaistunut Vanhankaupunginlahden pesimälinnusto on monipuolistunut selvästi 30 viime vuoden aikana. Uusina lajeina alueelle asettuivat 1990-luvulla kaulushaikara, kyhmyjoutsen, tukkakoskelo, isokoskelo ja viiksitimali. 2000-luvun tulokkaita olivat harmaahaikara, harmaasorsa, sitruunavästäräkki, ruokosirkkalintu ja pussitiainen. 2010-luvulla pesimälinnustoon liittyivät laulujoutsen, merihanhi, kanadanhanhi, pikku-uikku, merimetso, kurki, pähkinänakkeli ja urpiainen. Viime vuonna Vanhankaupunginlahdella pesi 18 vesilintulajia ja 288 vesilintuparia. Pesivien vesilintujen lajimäärä on yli kaksinkertaistunut nykymuotoisten seurantojen aloitusvuodesta 1986. Laidunnus ja rantaniittyjen niitto lisäsivät lajimäärää Viime vuosikymmeninä tapahtunut Vanhankaupunginlahden linnuston monipuolistuminen on suurelta osin rantaniittyjen laajentuneen laidunnuksen ja niittämisen ansiota. Rantaniityillä pesii nykyään viisi kahlaajalajia: pikkutylli, tylli, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi ja punajalkaviklo. Näistä ainoastaan taivaanvuohi pesi ennen kuin laidunnus aloitettiin uudelleen 1990-luvun puolivälissä. Tätä ennen rantaniityt olivat edellisen kerran olleet maatalouskäytössä viime vuosisadan alkupuolella. Pesivien kahlaajien runsastumisen lisäksi laidunnuksen ja niittojen ansiosta Vanhankaupunginlahden rannoilla ruokailee nykyisin moninkertainen määrä muuttomatkallaan levähtäviä kahlaajia hoitotoimia edeltävään aikaan verrattuna. Suomen sisävesillä 16 runsaimmasta vesilintulajista peräti kymmenen kanta on taantunut viime vuosikymmeninä. Vanhankaupunginlahdella suuntaus on ollut ilahduttavan toisenlainen: pesivistä 19:stä vesilintulajista kahdeksan on runsastunut ja neljä taantunut 34-vuotisen seurantajakson aikana. Hoitotoimenpiteet ovat pitäneet vesilintujen kannankehityksen muuta Suomea parempana, mutta poikastuotto on viime aikoina ollut huonoa sekä vesilinnuilla että rantaniityn kahlaajilla. Pienpetopyynti parantaa poikastuottoa Tehokkaan pienpetopyynnin vuosina poikastuotto on ollut parempaa, mikä osoittaa saalistuksen vaikuttavan merkittävästi pesimämenestykseen. Rantaniittyjen kahlaajien ja varpuslintujen poikastuottoa on lisäksi heikentänyt vuosi vuodelta kasvanut määrä pesimättömiä ”luppovariksia”, jotka viettävät kesiänsä ja tähystävät saalista rantaniityn keskellä sijaitsevassa Ruohokarin metsäsaarekkeessa. – Kyseisen metsikön kaataminen auttaisi rantaniittyjen lintuja sekä viemällä variksilta suojaja tähystyspaikan että lisäämällä kahlaajille ja muille avoalueen lajeille sopivan elinympäristön pinta-alaa merkittävästi, linjaa Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos. Viime vuonna julkaistussa uusimmassa uhanalaisarviossa punasotka, tukkasotka, mustakurkku-uikku ja nokikana arvioitiin erittäin tai äärimmäisen uhanalaisiksi. Nämä vesihyönteisiä ravintonaan käyttävät linnut ovat olleet runsaita pesimälajeja Vanhankaupunginlahdella, mutta muun maan tapaan ne ovat taantuneet selvästi pitkällä aikavälillä. Mikkola-Roosin mukaan nopeasti uhanalaistuneiden vesilintujen syöksykierteen pysäyttäminen ja parimäärien kääntäminen kasvuun vaatii aktiivisia hoitotoimia. – Vanhankaupunginlahdella pitää ennallistaa umpeenkasvaneita lampareita ruoppaamalla ja vähentää haitallisia vieraslajeja, eli vesilintujen kanssa ravinnosta kilpailevaa hopearuutanaa sekä pesiä ja poikasia saalistavia minkkejä ja supikoiria, toteaa Mikkola-Roos. Lisäksi naurulokin palauttaminen Vanhankaupunginlahden pesimälajistoon olisi tärkeää, sillä laji on tunnettu ärhäkkäästä pesiensä puolustamisesta, joka tuo samalla turvaa myös muille lajeille. Naurulokkikolonioihin mielellään hakeutuvien uhanalaisten sotkien pesimämenestyksen onkin havaittu olevan parempaa kolonioissa kuin muualla. – Helpoin keino yrittää aikanaan hyvin runsaana pesineen naurulokin palauttamista Vanhankaupunginlahdelle on rakentaa pieniä kelluvia tekosaaria avovesialueelle, toteaa Helsingin kaupungin ympäristösuunnittelija Kalle Meller. Hoitotoimenpiteillä myönteisiä vaikutuksia linnustoon Vanhankaupunginlahden pitkäaikaisseurannat ovat osoittaneet, että lintuvesien hoitotoimenpiteet lisäävät sekä pesivien että muutolla levähtävien lintujen määriä. Mitä enemmän erilaisia hoitotoimia tehdään, sitä suurempia myönteiset vaikutukset ovat. Vanhankaupunginlahden perusteelliset linnustoseurannat ovat tuottaneet arvokasta tietoa laidunnuksen, niittojen, hoitokalastuksen ja pienpetojen pyynnin vaikutuksista. Näitä tietoja hyödynnetään nyt Suomen muiden lintuvesien hoitoa suunniteltaessa. Lintuvesien uhanalaisten lajien väheneminen on mahdollista pysäyttää, jos erilaisia hoitotoimia toteutetaan riittävän laajamittaisesti. Tänä vuonna käynnistyneen Helmi-elinympäristöohjelman myötä lintuvesien hoitoja kunnostustoimiin on viimein kansallisesti osoitettu merkittävä summa rahaa. Helsingin kaupunki on investoinut omien lintuvesiensä kunnostamiseen, joten lintuvesien lajien alamäen pysäyttämiseen on sekä Helsingissä että laajemmin Suomessa ryhdytty määrätietoisemmin kuin koskaan aiemmin. Vanhankaupunginlahdella tehtiin maaliskuussa koeruoppauksia. Suunnitelmissa on lisätä ruovikon keskelle avovettä ruoppaamalla umpeenkasvaneita lampareita. Kuva: Kalle Meller. Vanhankaupunginlahden Vanhankaupunginlahden linnusto monipuolistui linnusto monipuolistui
8 Viikot 16-17/2020 • Nro 8 M unkin S eutu Risto Kolanen: Pääsiäisajan kulttuurikierros Kulttuuri ? Taiteilijoiden toimeentulon kriisiromahduksen takia Taiteen edistämiskeskus jakaa ”Korona-apurahoja”, joiden kokonaissumma on 1,5 miljoonaa euroa. Isoin potti tulee opetusja kulttuuriministeriöltä ja Suomen Kulttuurirahastolta. Suurimmat yksityiset säätiöt ja Taike vastaavat lopusta. Musiikkia ihan kuin pohjoismaissa Ami Aspelund yhtyeineen tulkitsi Vuotalon iltapäivämatineassa kappaleita kaikista Pohjoismaista, ”Så i Norden”. Musiikkityyli on sekoitus kansanlauluja, folkpoppia, etnoa ja jazzia. Mukana oli sokerina myös omia kappaleita. ”Vi skall inte sova bort Sommarnatten” on tuorein menestys. ”Visa från Utanmyra” ja iki-ihana kansanlaulu ”Min Ros, min Lilja” tunkeutuivat sieluun. Saimme kokea säveliä ”Waterloosta” perusnorjalaisiin balladeihin. – Olen aina tuntenut sukulaisuutta muihin Pohjoismaihin, ja tämä on yksi tapa ilmaista pohjoismaista identiteettiäni. Toivon voivani laajentaa ruotsinkielistä saarekettamme muihin Pohjoismaihin. Kauniisti sointuvan äänen ja iloisuuden muistamme ainakin Euroviisujen finaalista 1983 tutun Fantasiaa -kappaleen ja v. 1973 esikoissinglen Apinamiehen sekä Rostockin ja Knokken kilpailujen myötä. Naisrunoilijat ovat seuranneet taiteilijaa pitkään, Edith Södergran kärjessä. Framtidens skugga (Tulevaisuuden varjo) ilmestyi 1983 ja Yle valitsi sen vuoden levyksi. Vauhdikkaan naisen työtahti jatkuu ihailtavasti. Tanssia syntyy myös tylsästä elämästä Persoonallinen Leena Harjunpää Company on tullut tunnetuksi tanssillisista yhden naisen häärituaaleista Kulttuuritehdas Korjaamon Kulmasalissa. Kun haluaa tehdä tanssiteoksen elämän tylsyydestä, siihen tarvitaan myös mies, johon Jouni Majaniemen ikään kuin pienemmällä liekillä lepattava tanssityyli sopii mainiosti. Esitys kysyy, onko mitään merkitystä tehdä mitään merkityksellistä? ”My Life Is Boring” on liikkeellinen näyttämöteos, jolla etsitään merkityksellistä elämää, merkityksellisiä toimintoja ja suuntaviivoja olemiselle, elämiselle ja kehollisuudelle. Se on nykytanssiteos kahdelle tanssijalle, jotka tanssivat välillä yksin, välillä yhdessä. Teos pureutuu koreografi-tanssija Harjunpäälle tyypilliseen tapaan ihmisten toimintamalleihin, sosiaalisiin tilanteisiin. Hauska on Majaniemen kiitos puhe Oscar-jakojuhlassa, jonka jälkeen skoolataan loputtomasti toistaen kuohuvan lasin kera. Onko merkityksellinen elämä vakavaa, osaako tai tarvitseeko siitä tehdä huumoria? Tämä esitys tekee sitä lupaa kysymättä. Turkan lapsista itsenäiseen tulkintaan Laulava näyttelijä Ritva Sorvali ja pianolla säestävä näyttelijä Helena Ryti ovat pitäneet jo monta vuotta ”30-vuotisjuhlakonserttikierrostaan”. Ja mikä ettei. Konsertin ohjelmisto on mainio ja sitä lisäksi ryydittävät Näyttelijäliiton puheenjohtajana toimineen Rytin kiitosja tunnustuspuhe kaverille ja itselle! Itse asiassa kyse voisi olla jo 40-vuotisjuhlasta, mutta herrasmies ei puhu naisen iästä. He tapasivat toisensa ensi kertaa syksyllä 1980 Jukka Kajavan Intimiteatteriin ohjaamassa näytelmässä ”Runar ja Kyllikki”. Musiikin oli säveltänyt Kaj Chydenius. Yhteinen matka jatkui, kun molemmat hyväksyttiin Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyönlaitoksen opiskelijoiksi vuonna 1981. Matkaa on taivallettu Oulun kaupunginteatterissa ja Teatteri Vanhassa Jukossa Lahdessa useiden vuosien ajan. Merkittävä osa yhteisissä produktioissa on ollut Chydeniuksen musiikilla. Näin konsertin KokoTeatterissa. Katsomossa istui myös Chydenius, joka antoi heti esityksen jälkeen palautetta kestosuojatilleen. Sorvali on pitänyt iltoja Laila Kinnusen lauluille ja erityisesti ”Älä elämää pelkää” –kierroksellaan. Kaarlo Sarkian runo puhuttelee aina: – Älä elämää pelkää / älä sen kauneutta kiellä./ Suo sen tupaasi tulla / tai jos liettää ei sulla, / sitä vastaan käy tiellä, / älä käännä sille selkää. Illan muita huippuja ovat Lauri Viidan ”Alfhild” ja Marja-Leena Mikkolan ”Tyttö ja tanssiva karhu”, jonka esittäjänä Sorvali on Anneli Saariston veroinen mestari. Haamusärkyisiä askelia kolmannella jalalla Usein sanotaan, että ihminen astuu päivään väärällä jalalla. Nyt esiintyjällä on ylimääräinen raaja. Se on niin tuttua, että se saattaa jakaa hänen sydämensä, mutta on silti tuntemattoman vieras. Rakkaus ja narsismi sekoittuvat ”phantom-kipuun”, joka kohdistuu poissa olevan rakkaan omaan ruumiinosaan. Proteesilla paranneltu keho nilkuttaa haamusäryn vallassa rakkaan perässä. Suomalaisen uuden sirkuksen tienraivaaja Ville Walo palaa sirkustaiteen perusasioihin WHS Teatteri Unionin lavalla, Pitkänsillan kupeessa. ”Phantom Limb” on hänen kolmas sooloesitys. ”Waloville”, Valon kaupunki oli v. 2002 ensimmäinen täysimittainen jongleerausesitys. Seuraava soolo ”Mortimer” yhdisti v. 2010 kerrontakoreografiat digitaalisilla antureilla ja projektioilla esiintyjän omaan kehoon. Kolmas osa on yhteenveto matkan kulusta ”kohti vielä kuvaamatonta esittävän taiteen alueita”. Esitystilanne salissa on intiimin seremoniallinen ja samalla äänekäs. Esiintyjä tasapainoilee ketterillä ja järkyttävillä Limb-askeleilla häpeämättömyyden partaalla. Walon olemus on sukupuoleltaan sekava suttuisen huulipunan alla. Fragmentit äänimaisemasta on lainattu 1960-luvun japanilaisesta Toshio Matsumoton vastakulttuurielokuvasta. Se kielii siitä, että Walo on viime vuodet vastannut omaleimaisen kulttuuripaikan elokuvaohjelmistosta, joka keskittyy marginaaleihin. Kuten vanhalle nonstop-pikkupornoleffojen paikalle sopii. Kunniaa susimaailmalle ihmisen äärirajoilla Y l i o p p i l a s t e a t t e r i n OFF-tuotanto ”Susihavaintoja” koki lyhyen, mutta sitäkin vaikuttavan esityskauden YT:n Studiolla. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastasi YT:n ritarin tittelin neljän vuoden uurastuksesta saanut Taimi Nevaluoma. Näyttömällä olivat loppulaulun ohjannut Fredrik Bruun, Nora Pesso, Miia Junes, Waltteri Immonen, Miikka-Matias Hinkkanen ja Joona Luoto. He kuulivat metsässä laulua ja huutoa: – Kolmekymmentäkahdeksan miljoonaa vuotta / Suomen luonto täynnä saaliita / Suden luonto täynnä luodin sijoja / huuto kuuluu ensin kaukaa / Sitten lähempää ja lähempää ja lähempää. Tekijät kiittävät esitteessä yhteistyötä Luonto-Liiton Susiryhmän kanssa. Susia elää maassamme ainoastaan 200 yksilön verra. Sen harvinaisuus ei enää turvaa sen elämää. Paikka on ihan kaupungin ytimessä Kolmen sepän patsaan lähellä. Kun kiipesi korkeat portaat ylös esitykseen, tuli kuin toiseen, primitiiviseen metsämaailmaan, joka imaisee katsojan mukaansa. Susihavaintoja on myös perinteistä tarinateatteria vauhdikkaine käänteineen. Sudet kamppailevat elämästään. Sen rinnalla esiintyjät väreilevät kuin intensiivisillä ylikierroksilla käyden. Enemmän huutoja, vähemmän kuiskauksia. Omaa ja lauman reviiriä puolustetaan täysillä. – Susi ei kuole / Susi elää aina / meidän sydämessäin, kuului loppulaulussa. Tulitikkutyttö koskettaa sokkoteatterina Teatteri Tuike antoi ajattelemisen aihetta poikkeuksellisissa oloissa aikana, jolloin esityksiä vielä pidettiin. Sokkona yleisö johdatetaan Malmitalon näyttämölle, olemme osa esitystä Aistit avoinna -festivaalilla. Vanhan klassikon ”Pienen tulitikkutytön” tarina koskettaa ehkä entistä enemmän. Silmät ovat peitettynä, muut aistit ovat tarkkana. Toisten läsnäolo on aistittavissa, ja tyttökin on ihan siinä. Kerronta koskettaa ihoa. Tunnemme tuulen, lämmön, omenapiirakan kanelisen tuoksun, kylmän viiman ja pakkasen. Tyttö ei saa kauppaamiaan tulitikkuaskeja myydyksi ja ei uskalla mennä köyhään kotiin, ei ole turvaa maan päällä. Ohikulkijat ilkkuvat ja eivät auta lapsirukkaa. Yö pimenee, pakkanen kiristyy, tulitikut lämmittävät ja tytön mieli seikkailee ihanissa asioissa, kunnes kaikki loppuu. Punahuivinen mummo löytää kuolleen tytön ja ihmettelee, miksei kukaan ole auttanut, hän itse niiden joukossa. Kuolema näytetään silti vapautena. Tekijät ovat Nina Rinkinen, Marjaana Veikkanen, Venla Vannela, Johanna Virsunen ja Jussi Helo. Esitys sopii mainiosti myös näkövammaisille, joille tarjontaa tarvitaan lisää. Salla Kozma kertoo maahanmuuttajakuskin tarinaa MadHousen Kuskit esityksessä. Kuva: Saara Autere. Teatteri Tuikkeen Pieni Tulitikkutyttö on sen ensimmäisiä suosittuja aistiteatterikokeiluja. Esitys sai uusinnan maaliskuulla Malmitalon Aistit auki -festivaalilla. Piirroskuva: Teatteri Tuike. Suomen luonto täynnä saaliita / Suden luonto täynnä luodin sijoja. YT:n Susihavaintoja on katsojaystävällinen viihdetragedia. Kuvassa Miia Junes ja Fredrik Bruun. Kuva: Taimi Nevaluoma. Sirkusjongleerauksen mestari Ville Walo tunnustelee proteesia, kolmatta jalkaansa WHS:n esityksessä Teatteri Unionissa. Kuva: WHS Teatteri Union. Näyttelijä Ritva Sorvali on vahva, lämminhenkinen laulujen tulkitsija suomalaisiin runoihin tehtyihin sävellyksiin Kokoteatterissa. Kuva: Tarmo Varmela.
9 Nro 8 • Viikot 16-17/2020 M unkin S eutu Kulttuuri kukoistaa Karanteenissa ? Kaikki meidät yllättänyt koronavirus on muuttanut monta asiaa. Freelancer-taiteilijoiden ja pineten ryhmien nopeus ja ketteryys kukoistaa jo ensimmäisen karanteenikuukauden aikana. Poikkitaiteellisen Sivuun Ensemblen johtaja, tanssija Ninni Perko on tehnyt uskomattoman tyylikästä ”My Toilet Diary” –kuvapäiväkirjaa joka päivä. Ahdistus ja voimattomuus ylitsekäyvän tilanteen edessä synnytti sen. – Aloitimme kuvaukset mieheni Jarmo Saaren kanssa aamusta 17.3. ja löysin itseni tekemässä julkista somepäiväkirjaa eristyksen tilasta. My Toilet Diary on parin hengen perheen sisäinen projekti, jossa vierailee miehen tytär Saima Saari. Kuvat otetaan ja työstetään kännykällä. – Avaan kuvissa päivittäin vaihtuvia henkilökohtaisia tuntemuksia poikkeusoloista. Koen tämän kehittelemättömyyden ja keskeneräisyyden vapauttavana. Toivon että intiimin kokemuksen jakaminen on peilattavissa laajemminkin. Kuvien kautta haluan kannustaa ihmisiä pysymään sisällä ja olemaan luovia sekä armollisia näissä armottomissa olosuhteissa. Teatterin videotai facebook-esitykset löytää Karanteeniteatteri-sivustolta. Monet esitykset nauhoitetaan Suvilahden kulttuurikeskuksen Tiivistämössä. ”Äkkivääriä flamingon sääriä” on palkittujen nuorten lausuntataiteilijoiden Jussi Lankosken ja Eero Ojalan valmistama riemukas runoesitys kaikille yli 3-vuotiaille. Rytmikkäät, monisanaiset ja nokkelat runot on poimittu Laura Ruohosen supersuosituista teoksista. Esityksiä näkee Karanteeniteatterin Facebooksivuilla tai www.helsinki.fi. Kaupunki maksaa jokaiselle esiintyjälle liiton suositteleman palkkion esityksestä. ”Eino Leinon eksät” kiittää jo katsojia kaikista ihanista kommenteista. Pinja Hahtolan myös livenä valloittanut hauska esitys suuren runoilijan monista, erilaisista naisista on pyydetty uusittavaksi ja mahdollisesti vielä tulevaisuudessa striimattuna Karanteeniteatterin ohjelmistossa. Aivan oma persoonansa on Kultsan näyttelijä Kati Hynnisen vaihtuvat kansanläheiset facebook-persoonat, jotka piristävät harmaita päiviä. ”Kotikonttorin Katin” pukeutumisen ja roolien idea sai alkunsa kun hän jäi etätöihin. Hän luki, että kannattaa pukeutua, jotta pääsee työmoodiin eikä roikaloida yöpuvussa tai ”pieruverkkareissa” kaiken päivää. – Aloin pukeutua sellaisiin vaatteisiin, joihin olisi kiva pukeutua töihin mennessä. Kuvaan tulivat nuo erilaiset roolihahmot. Minulle on kertynyt iso kokoelma erilaisia peruukkeja ja muuta rekvisiittaa ja kaapista löytyy myös ihania vaatteita, joita tulee harvemmin käytettyä. Stella Polariksen esiintyjät tuovat interaktiivisen ja musiikkipitoisen koko perheen improvisaatioesityksen kotisohvallemme. Liity Helsinki-kanavalle tai improteatterin FB Liveen ja voit olla mukana luomassa esitystä. Seuraava ImproLive on 18.4. klo 18. Pienemmistä teattereista Toivo kerää mesenaattitukea eloonjäämisen puolesta. KokoTeatterista saa vuokrata taltioituja menneitä esityksiä. Välineenä on Mesenaatti.me KORONA-AID sivusto, josta linkit saa. Levoteatteri esiintyy InstagramLivessä. Teksti: Risto Kolanen Kotikonttori Kati (Hynninen) toivotti facebook-sarjassaan pirtsakkaa tiistaita eli piparminttu-Pipsa puna-valkoisissaan. Kuva: Kati Hynninen. Näyttelijä Pinja Hahtola esittää mainiota suurmiesparodiaansa “Eino Leinon eksät” nyt fyysisen teatterin sijasta striimattuna Suvilahden Tiivistämössä. Kuva: Seppo Honkonen. Tanssija, esiintymistaiteilija Ninni Perko on pitänyt jo 30 päivää “My Toilet Diary” -kuvasarjaa facebook-sivullaan kotiin eristetyn ihmisen elämäntunteista. Kuva: Jarmo Saari. Energia-asiaa oopperan keinoin ”Maamme Energia – Kabareeooppera” kävi Kapsäkissä energiakeskustelua musiikin ja huumorin avulla. Lähienergialiitto, Oskari Nokso-Koivisto ja Greta Production tekivät yhteistyönä suomalainen oopperateoksen vaikeasta aiheesta. Esitystä täydensivät europarlamentaarikkojen Heidi Hautalan ja Miapetra Kumpula-Natrin energia-aiheinen debatti, joita oli kaksi sopivasti musiikkia rytmittäen. Ensin katsottiin menneisyyttä, vähän jälkiviisaastikin jo 1970-luvulta ja sitten katse suunnattiin tulevaisuuteen aina 2050–luvulle. Oopperan roolihahmoina olivat mm. Suomi-neito, Väinämöinen, voimalaitoksia ja lobbareita. Esitys tekee näkyväksi yhteiskunnallisia linjauksia ja niiden taustoja. Libretto perustuu kymmenen professorin työryhmän vuonna 2015 julkaisemaan kirjaan ”Maamme energia”. Tekstin on muokannut kirjailija, ex-poliitikko Rosa Meriläinen ja säveltänyt monipuolinen Mikko Helenius. Rooleissa olivat Reetta Ristimäki, Ann-Marie Heino, Petri Bäckström ja Nokso-Koivisto. Roolihahmot vaihtelivat vauhdilla tutkijasta jänikseen, Suomi-neidosta pappiin. Mielenkiintoinen on toteutus tiedonvälityksestä, jota keskiajalla narrit ja karnevaalit jo käyttivät. – Usein kuvitellaan, että yhteiskunnallinen päätöksentekoprosessi on järkiperäinen. Näyttää vahvasti siltä, että ainoastaan taide voi tavoittaa päätöksenteon kovan ytimen, sanoo Nokso-Koivisto. Kuskin valtakunta on erilainen Suomessa yksilön yhteiskunnallista arvoa mitataan työn kautta, joten on luontevaa, että työ on keskeisessä osassa viranomaisten kotouttamistoimenpiteissä (… ) Kotoutuminen määrittyy tilaksi, jossa vertailukohtana on ihanteellinen kuva ”suomalaisesta elämästä”, jota verrataan maahanmuuttajan tosiasialliseen elämäntilanteeseen, Tuomas Martikainen kirjoittaa “Suomi-remix” -kirjassa. European Theatre Collective teki aiheesta puhuttelevan puhedraaman Mad House Helsinkiin Kalasataman Teurastamolle. – Seisot pysäkillä. Odotat bussia muiden ihmisten seassa. Tarkistat älypuhelimestasi onko lippusi kunnossa. Bussi saapuu ja etuovi avautuu. Ratin takana on joku muu, kuin viime kevään vaalimainoksista tuttu Sdp:n puheenjohtaja. Epäröit hetken onko sinulla sama suunta kuin sen eri etnisen taustan omaavan kuljettajan kanssa, tekijät maalailevat. Olemme kuskin valtakunnassa. –Hän johtaa bussia, kuin puheenjohtaja valtiota. Viimeisestä tiedät hyvin paljon, hän on maan pääministeri, toisesta et juuri mitään. Kuskit -esityksellä työryhmä Romulus Chiciuc, Agnes Kaszas, Luyeye Konssi, Salla Kozma, Soroush Seyedi ja ryhmän johtaja David Kozma tutki valtarakenteita maahanmuuttajakuljettajien näkökulmasta. He kysyvät, milloin ei-suomalaissyntyisten ihmisten tarinat voivat olla yhtä arvokkaita kuin valtaväestön tarinat? He haluavat löytää ihminen kuskin hahmon takaa. Lähdimme Kampin terminaalista, laituri 48. Kuljettajamme esityspaikkaan oli kantasuomalainen. Esityksessä kukin puhui omaa tarinaansa taustallaan tauotonta videokuvaa kaupungistamme. Teksti: Risto Kolanen Ainoastaan taide voi tavoittaa päätöksenteon kovan ytimen, Oskari Nokso-Koivisto kertoo Energiaooppera-tuotannosta meppien Heidi Hautala (vas.) ja Miapetra Kumpula-Natri välissä. Kuva: Riitta Salasto. Leena Harjunpää ja Jouni Majaniemi tekivät tanssillisen näyttämöteoksen elämän tylsyydestä Korjaamon Kulmasaliin. Kuva: Johanna Lind. Ami Aspelund valloitti iloisella esiintymisellään Vuotalon yleisön pohjoismaisten laulujen iltapäivässä. Kuva Jouni Harala.
10 Viikot 16-17/2020 • Nro 8 M unkin S eutu Munkan kuvia 60-luvulta, osa 5 Auton sisäkuva 1965. ”Suuteleminen kuljettajan kanssa ajon aikana ankarasti kielletty” Kartanontien paikkeilta, oikealla häämöttää Munkkiniemen kartanon länsisiipi. (1965) ...ja kas, sehän on Osmo ”Ode” Soininvaara. Valokuvaus ei ollut niinkään harvinainen harrastus koulupoikien keskuudessa. Kuvattu kuvaaja Munkkiniemen puistotiellä 1966... Vanha tähystysja merkinantotorni vuonna 1966. Ruuhkaa syntyy. Huoltoasema oli alunperin Gulf ja sittemmin E-öljyt, Finnoil, Kesoil ja nyt Neste. Ihmiset ihmettelemässä vetistä liikennettä. Munkkivuoren bussilinja 35 odottaa pääsyä eteenpäin. Risteys tulvii Risteys veden vallassa 1966. H uopalahdentietä ei löydy Munkkiniemen vanhemmasta historiasta. Haagan suuntaan kulki vaatimaton metsätie toisaalla. Nykyisen Huopalahdentien kohdalla oli lähinnä hiekkakuoppia, joista hiekkaa kuljetettiin rataa pitkin Pikkuniemen satamaan. Rakentamisen ja autoliikenteen vilkastuttua avattiin vuonna 1955 Gulfin huoltoasema vielä verraten rauhallisen Huopalahdentien risteykseen. 60-luvulla valmistui Tarvontie (Turun väylä) ja siitä lähtien on Huopalahdentie ollut yksi kaupungin vilkkaimmista ulosmenoväylistä. Vuoden 1966 alussa putkirikko aiheutti ”vedenpaisumuksen” Munkkiniemen aukion ruuhkaisessa risteyksessä. Tätä tapausta kävi veljeni valokuvaamassa. Kartanon päärakennuksen ohella Munkkiniemen vanhimpiin rakennelmiin lukeutuu pittoreski punatiilinen torni, joka sijaitsee noin 150 metriä kartanosta lounaaseen. Salaperäiset tornit (toinen samankaltainen löytyy Sinebrychoffin puistosta) liittyvät rannikon puolustukseen. Niitä oli tarkoitus käyttää tähystämiseen ja merkkiviestien lähettämiseen. Juuri Munkkiniemeen torni rakennettiin 1840-luvulla siksi, että kartanon omistajaksi oli tullut Ramsayn sotilassuku, ensimmäisenä päämiehenä kenraali Anders Edvard Ramsay. Teksti: Veli-Pekka Salminen Kuvat: Kai Wickström
11 Nro 8 • Viikot 16-17/2020 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu Minkälainen oli vuosi 1968? Kirja-arvostelu ? Vuotta 1968 on tuoreessa lähihistoriassa sekä ajan eläneiden muistoissa käsitelty milloin ”Euroopan hulluna vuotena” milloin ihanana Vanhan Valtauksen tapahtumavuotena. Silloin kaikki muuttui, maailma eikä Suomi ollut entisensä. Muistoja, ihania tai vähemmän ihania palauttaa lukijalle mieliin professori Henrik Meinanderin kirja ”Samaan aikaan – Suomi ja maailma 1968” (Siltala 2019, 418 s). Kirja on rönsyilevä kokoelma erilaisia ajankuvia 1960-luvusta jatkuen asiasta riippuen 1970-luvun puolelle. Ei mikään historiallisen johdonmukaisesti etenevä oppikirja, vaan erilaisten tapahtumien ja henkilöiden vähemmän looginen sujuvasti kirjoitettu runsaudensarvi, jota turha tieteellisyys ja asioiden perinpohjaisuus ei turhaan haittaa. Vapaata historiaa vapaasti tulkittuna. Koko aihekokonaisuuden rajaus olisi huomattavasti parantanut kirjan antia. Samoihin kansiin on saatu mahdutettua niin Richard Nixon, Kaarlo Kangasniemi, Danny,Gustav Husak ja Lenita Airisto ! Kirjan tekijä itse oli aivan pikkupoika 1960-luvulla, s 1960, joten omakohtaiset kokemukset noilta vuosilta puuttuvat ja se näkyy kirjan sisällössä puutteena ajan hengen ymmärtämisessä. Kekkosen vuosikymmen ! 1960-luvusta ei voi Suomessa kirjoittaa ilman kirjoittamista Tasavallan Presidentti Urho Kekkosesta. Kirja sivuaa Kekkosta monessa eri kohtaa, pienissä ja isoissa asioissa. Nuoremman polven historioitsijoilla on viehtymystä piikitellä,nälviä, mitätöidä Urho Kekkosen elämäntyötä, hienovaraisin sanamuodoin. Tästä ei ole vapaa Meinanderinkaan opus. Kekkonen, Kreml ja Neuvostoliitto on kirjassa painokkaasti esillä kirjoittajan antaessa rivien välistä ja välillä riveilläkin ymmärtää Kekkosen olleen ”Kremlin juoksupoika”. Väärä todistus Presidentistä, mutta muotia nykyään. Kokonaisuudessaan kuvaukset Suomen kommunistien ja erityisesti ns. taistolaisten poliittisesta vaikutusvallasta ovat pahasti liioiteltuja. Kekkonenhan taitavasti sulautti Suomen kommunistisen liikkeen kapitalistiseen yhteiskuntaamme eikä suomalainen kommunismi ole siitä vieläkään toipunut. Tärkeitä uudistuksia 1960-luvun loppupuoli oli Suomessa valtavaa uudistusten, suurten yhteiskuntamme muutosten aikaa. Uusi sukupolvi nousi poliittiseen päätöksentekoon synnyttäen koko ajan eri asioissa vastarintaa vanhoillisen Suomen kanssa. Kirja kuvaa hyvin kirjailija Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäyntiä mutta ei kerro lainkaan toista paljon suurempaa oikeudenkäyntiprosessia,tapaus Schulleriä, aseistakieltäytymisyllytysoikeudenkäyntejä. Vanhentunutta lakia rikottiin tahallaan, tuhannet syyllistyivät samaan lakirikkomukseen,Suomen oikeuslaitos meni tukkoon. Tämä prosessi oli 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa tosi suuri juttu Suomessa, loukattiinhan siinä ”pyhiä arvoja”, armeijaa. Lakia rikkoivat mm. Paavo Lipponen, Ulf Sundqvist, Björn Wahlroos sekä reilut 2000 muuta suomalaista. Kirjasta puuttuu myös Schuller-tapausta sivuavasti laaja kriminaalipoliittinen uudistus, vankien aseman aivan uusi tarkastelu. Samoin mustalaisten asioiden aivan uusia sosialipoliittia uudistuksia ryhdyttiin toimeenpanemaan. Mm. K.J.Lång ja Jacob Söderman olivat näiden asioiden ”moottoreina”. Peruskoulu-uudistus mainitaan, vähätellen, mutta uusi kansanterveyslaki ei ole kirjaan päässyt. Ei myöskään valtion takaamien opintolainojen laki,joka tuli voimaan 1969 syksyllä. Tästä kirjassa on väärää tietoa. Tekijä sotkee poliittisesti pienviljelijät ja pientalonpojat eli Simosen TPSL:n ja Vennamon SMP:n ! Olisiko kääntäjän lipsahdus? Miten oli the Rolling Stones? Meinanderin kirja rönsyilee poliittiselta puolelta muihin yhteiskunnan ilmiöihin. Tällöin saattaa virheitäkin poliittisen historian professorille sattua. Meinander kirjoittaa : ”Viisi vuotta myöhemmin (1970) yhtye (Rolling Stones) soitti Helsingissä tupaten täydelle olympiastadionille.” Paha moka ! Vuoden 1970 rollarikonsertissa Olympiastadionilla oli Pohjoiskaarteessa vaivaiset 5500 ihmistä ! ”Tupaten täysi” Olympiastadion olisi silloin vaatinut n. 60 000 ihmistä! Lukijalle herää epäilys ovatko kelpo professorin kaikki asiatiedot samaa tasoa? Pekka Hurme Amos Rexin Generation 2020 -näyttely jatkuu kesän yli K oronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan johdosta kesälle suunnitellut Karoliina Hellbergin, Tero Kuitusen ja Raimo Saarisen näyttely “Between Us” sekä Raija Malkan ja Kaija Saariahon näyttely “Blick” siirtyvät kesään 2021. Kesä 2020 Generation 2020 avataan uudestaan yleisölle poikkeustoimien hellittäessä ja näyttelyä jatketaan kesän yli 23.8. saakka. Ennen museon sulkeutumista yli 39 000 kävijää kerännyt, yli kahdeksankymmenen 15–23-vuotiaan taiteilijan töistä koostuva Generation 2020 on kiehtova kurkistus nousevan tekijäpolven ajatuksiin ja taiteeseen. Näyttelyn teokset ovat yhä ajankohtaisempia näin maailmanlaajuisen kriisin keskellä. Taiteilijat käsittelevät ajassamme esiintyviä suuria ilmiöitä ja kysymyksiä usein henkilökohtaisten kokemustensa kautta. Toukokuulle suunniteltu Generation Festival toteutetaan Bio Rexissä Taiteiden yönä 20.8. Festivaali tarjoaa teoksia, jotka ovat nykyteatterin ja performanssin välimaastossa, ja niille on ominaista taiteilijan ja yleisön kohtaaminen. Amos Rex verkossa Näyttelyn ollessa kiinni Amos Rex pysyy auki verkossa. Museon verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa pääsee nauttimaan taiteesta mm. usealla eri kielellä toteutettujen opastettujen kierrosten, live-taiteilijatapaamisten ja taideteoskatsausten kautta. Verkkosisällöt keskittyvät aikaamme sopiviin teemoihin, joita ovat esimerkiksi Absurdi aika, Hitaus ja Rohkea nuoruus. Sisällöt löytyvät verkosta osoitteessa www.amosrex.fi/online. Myös perheen pienimmille on oma kierros: www.amosrex.fi/oun-kierros. Kesä 2021: Between Us ja Blick Amos Rexin uusien ja 1930-luvun funkkistilojen halki kulkeva Between Us -näyttely järjestetään kesällä 2021. Se tulee koostumaan taiteilijoiden Karoliina Hellbergin, Tero Kuitusen ja Raimo Saarisen varta vasten näyttelyä varten luoduista teoksista. Kuvataiteilija Raija Malkan ja säveltäjä Kaija Saariahon maalauksellinen, tilallinen ja musiikillinen “Blick” siirtyy myös vuodella eteenpäin. Näyttelyn nimi Blick (Katse) viittaa kuvataiteilija Wassily Kandinskyn 1912 julkaistuun runoon, joka sisältyy Kaija Saariahon näyttelyssä kuultavaan äänimaisemaan. Amos Rexin avaamisesta tiedotetaan erikseen. Kuva: Riku Pihlanto / Amos Rex PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Saivon Munkit valmistetaan käsityönä Helsingissä S aivon Munkki® valmistetaan käsityönä Helsingissä ja myydään tuoreena. Saivon Munkkeja on tällä hetkellä saatavilla ainoastaan erikseen ilmoitettuina toimituspäivinä kotiovelle kuljetettuna. Toimitusalueena koko Helsinki sekä Matinkylä, Tapiola, Leppävaara ja Tikkurila. Tutustu toimituspäiviimme Facebook sivujemme kautta. Samoissa maisemissa ovat syntyneet myös ensimmäiset Saivon Munkit. Saivon Munkki® on sukumme resepti, joka on kulkeutunut sukupolvelta toiselle. Reseptimme on lähes vuosisadan hionnan tuloksena muodostunut täydelliseksi ja pysynyt muuttumattomana sukupolvien ajan. Munkkeja on paistettu vuosien varrella niin arkeen kuin juhlaankin. 1900 -luvun alkupuoliskolla, isoisoäitini piti kahta kioskia Kemissä. Hän myi kioskeissa aikakauslehtiä, itse tehtyjä munkkeja sekä lihapiirakoita. Reseptit ja tuotteiden valmistustavat ovat kulkeutuneet vuosien saatossa sukupolvelta toiselle. 1990 -luvulla isoäitini perusti kahvilan Pakasaivolle. Kotakahvilassa myytiin nokipannukahvia ja tuoreita munkkeja. Jo muutamassa vuodessa munkit olivat sulattaneet niin turistien, kuin paikallisten sydämet. Ohi kulkiessaan myös poromiehet pysähtyivät Pakasaivolla hörppäämässä kahvit ja syömässä munkin. Munkkeja paistettiin koko perheen voimin. Vuoron perään yksi pyöritteli munkkitaikinaa, toinen paistoi munkkirinkilöitä öljyssä ja kolmas vastasi kypsän munkin sokeroinnista. Perhereseptimme munkit saivatkin pian jo kutsumanimen Saivon Munkki® Pakasaivolla sijaitsevan kotakahvilan mukaisesti. Vuosien saatossa useampi on yrittänyt ostaa kuuluisaa Saivon Munkki® -reseptiä ja jopa jäljitellä sitä, siinä onnistumatta. Minulle on kunnia valmistaa ja tarjota sukumme tarkoin varjelulla alkuperäisellä reseptillä valmistettuja munkkeja. Tavoitteenamme on tuoda Sinulle pala Lapin taikaa. Mielikuva höyryävästä kupista nokipannukahvia ja tuoreesta Saivon Munkista nautittuna keskellä Lapin puhdasta luontoa.
12 Viikot 16-17/2020 • Nro 8 M unkin S eutu Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna valmiuslain tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä.