• Viikot 20-21 – Nro 10/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu ASIAKKAANI ETSII 4H+K ASUNTOA MUNKINSEUDULTA! Soita 050 567 6638. Ei kuluja myyjälle, ostaja maksaa välityspalkkion. VENLA ANTTILA Asuntomyyjä venla.anttila@kahdeksas.fi Kesän uutuus: Daily Protector spf 50 hajusteeton supersuojavoide kasvoille 49 € Suojaa herkkää ihoa auringon haitoilta sekä sävyttää heleäksi. Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.? /kosmetiikkahelmi OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki P. 044 300 0050, meilahti@hypoxi.fi KESÄKUNTOON 4 VIIKOSSA! LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois reisistä ja vatsanseudulta? HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa selluliittia. Perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. Saat näkyviä tuloksia luonnollisesti ja nopeasti. HYPOXI® muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit sekä kortit meillä. Maksuaikaa jopa 36 kk. Varaa ilmainen konsultaatio 31.5. mennessä, saat maksuttoman lisäkerran jaksoosi! (Arvo 49-65€). INSPIROIDU UUDESTA ALUSTA Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin matkaja lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). LÄNSI-HELSINKI JA MUNKKINIEMI Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 Kesäksi uuteen kotiin? Aurinkoisemmat päivät houkuttelevat suunnittelemaan tulevaa ja ehkäpä pohtimaan kodinvaihtoa. Millaista olisikaan nauttia aamukahvia uuden kodin keittiössä aamuauringon noustessa? Ota rohkeasti yhteyttä ja kerro meille toiveistasi, niin tehdään yhdessä unelmistasi totta. TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 TARJA MÄÄTTÄ-HEINONEN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3582 gsm 040 772 4517 MARION NYHOLM Myyntineuvottelija puh. 020 780 2001 gsm 040 192 9808 Makeita unia ilman liikennemelua Tutustu Munkkiniemen uusiin koteihin skanska.? /rakuunanpuisto Rakuunanpuisto Rakuunanpiha
• 2 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info LT Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari (Määräaikainen tilaus.) KS 20 19 B 2/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA ALTTARITAULUT Abstraktin taiteen mestari FRANTIŠEK KUPKA TAIDELAINAAMO tukee taiteilijan työtä Turku pursuaa taidetta ja historiaa TYYLISUUNNAT: Rokokoo Kosket vaalivat emalimuistoja merkittävää taidetta ROOMA antiikin historian harrastajan paratiisi KOIRA Meidän 2/2019 7,00 RO TU ES ITT ELY SSÄ HOLLANNIN PA IM EN K OI R A Presidenttien koirat Tusse vartioi Kultarantaa Levin huskyt elokuvatähtiä! Superviikonloput tulevat Lomalle näyttelyyn Veijariklubilla opetellaan keskittymään Nose work: Rohkeutta haistelemalla Hanki koiralle suojaus Punkkikausi alkoi r Antiikki ja taide 22€ (norm. 43€) r Ase & Erä 36€ (norm. 71€) r Hevosmaailma 24€ (norm. 48€) r Kiinteistö & energia 36€ (norm. 71€) r Kissafani 24€ (norm. 48€) r Luontaisterveys 39€ (norm. 78€) r Meidän koira 22€ (norm. 43€) r SenioriTerveys 30€ (norm. 59€) r Sielunpeili 25€ (norm. 49€) r Talomestari 21€ (norm. 42€) 22 00 (norm. 43€) 12kk määräaikainen tilaus tarjous Antiikin ja taiteen ystäville Kaikki mitä olet halunnut tietää koirista! 22 00 (norm. 43€) 12kk määräaikainen tilaus tarjous Tilaa omasi ja nauti! Nyt kevättarjouksena puoleen hintaan Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KS2019B
• 50. vuosikerta – nro 10 Viikot 20-21/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Raide-Jokerin havainnekuva Oulunkylän Käskynhaltijantieltä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mikko Uro / kaupunkisuunnitteluvirasto Meilahden tulevassa silmäsairaalassa tehdään 50 leikkausta päivittäin U udelle silmäsairaalalle Meilahden Zaidankadulle on laadittu suunnitelma. Sen mukaan HUS:n tulevaan silmäsairaalaan tulee 15 leikkaussalia, joissa suoritetaan vuosittain 18 500 leikkausta. Noin 20 tuhannen kerrosneliömetrin kokoisen sairaalan kustannusarvio on 135 miljoonaa euroa. Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus hyväksyi Silmäsairaalan hankesuunnitelman 6. toukokuuta. Asiasta lopullisen päätöksen tekee HUS:n valtuusto. Pääosa silmäsairaalan toiminnasta tulee perustumaan ajanvarauksiin. Sairaalaan rakennetaan leikkaussalien lisäksi muun muassa 12-paikkainen vuodeosasto, välinehuoltokeskus ja muita tukipalvelutiloja sekä noin 100 autopaikan pysäköintitilat. Rakentamisen olisi tarkoitus ajoittua vuosille 2021– 2023. Uudet tilat silmäsairauksien hoidolle tarvitaan pikaisesti, koska silmätautien hoidon tarve kasvaa nopeasti ja silmätautien hoidon nykyiset tilat ovat hajallaan, eivätkä monin tavoin sovellu toimintaansa. Raide-Jokerin rakentaminen alkaa kesäkuussa R aide-Jokeri-pikaraitiotien rakentaminen alkaa kesäkuun alussa useassa kohteessa sekä Helsingissä että Espoossa. Kesäkuun aikana työt aloitetaan yhteensä 13 eri kohteessa ja elokuussa yhdeksässä uudessa kohteessa. Tulevan kesän rakennustöiden vaikutuksista muun muassa liikenteeseen kerrotaan tarkemmin toukokuun aikana. Raide-Jokerin rakentamisen valmistelu on täydessä vauhdissa. Rakentaminen alkaa tulevan kesän aikana yhteensä 22 eri kohteessa Helsingissä ja Espoossa. Töiden kesto eri kohteissa vaihtelee vuodesta neljään vuoteen. Rakentaminen aloitetaan valmistelevilla töillä eli työnaikaisten liikennejärjestelyjen ja työmaatukikohtien rakentamisella. Työmaatukikohtien tieltä poistetaan paikoin puustoa ja pintamaata sekä rakennetaan uusia vesijohtoliitoksia. Kaupunkisoutuveneet rantautuvat Helsinkiin Sivu 5 Sivu 8 Vaalikahvila avoinna vaalisunnuntaina T ervetuloa äänestämään europarlamenttivaaleissa ja nauttimaan äänestyksen lomassa vanhempainyhdistyksen vaalikahvilan herkuista. Meilahden ala-asteen vanhempainyhdistys Maavy järjestää vaalikahvilan vaalisunnuntaina 26.5. kello 9-17. Tarjolla on kotitekoisia suolaisia ja makeita leivonnaisia, kahvia ja mehua. Kahvilan tuotto menee Maavylle, kaikkien oppilaitten hyväksi. Tuotolla järjestämme mm. retkiä ja muuta ohjelmaa koulun lapsille, ostamme harrastusvälineitä jne. Yksi vilkkaan asuntorakentamisen alueista on Kuninkaantammi. Kuva: Susa Junnola. Helsingissä rakenteilla 10 000 asuntoa H elsingin asuntorakentaminen oli vuoden vaihteessa 2018– 2019 ennätyksellä tasolla ja samanaikaisesti oli rakenteilla jopa 10 000 asuntoa. Vuotta aikaisemmin oltiin noin 7 000 asunnon tasolla. Yhteensä viime vuonna alkoi 7 943 asunnon rakentaminen ja rakennuslupia myönnettiin 7 109 asunnon rakentamiseen. Vuonna 2019 asuntotuotantotavoite on 7000 asuntoa, joka on 1 000 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. – Helsingin väestö kasvaa voimakkaasti, minkä vuoksi asuntojakin tarvitaan paljon lisää. Viime vuonna Helsingissä aloitettiin ennätyksellisen suuren määrän asuntoja rakentaminen. Tulevina vuosina tahtia ei saa hidastaa, tarvitsemme lisää asuntorakentamista ihmisten moninaisiin tarpeisiin, toteaa kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Sivu 9 Helsinki avaa Suomen EUpuheenjohtajakauden Töölönlahdella H elsinki on Suomen EU-puheenjohtajakauden päänäyttämö heinäkuusta joulukuuhun 2019. Suomessa järjestettävät kokoukset pidetään pääosin Finlandia-talolla. Puheenjohtajuuden avausta juhlitaan 8. heinäkuuta kaikille avoimessa kesätapahtumassa Kansalaistorilla ja Töölönlahden puistossa. Avajaisissa voi kokea suomalaisen kesäpäivän parhaimmillaan. Sivu 8
• 4 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10/2019 Munkan mummon jupinat Junaliikenne kilpailutetaan Helsingin seudulla H SL-alueen junaliikenne siirtyy uuteen aikaan kesäkuussa 2021, kun HSL:n lähijunia alkaa liikennöidä tarjouskilpailun voittanut operaattori. Lopullinen tarjouspyyntö ja sopimus julkaistaan kommenttikierroksen jälkeen. HSL tavoittelee junaliikennettä, joka on laadukasta, luotettavaa, kustannustehokasta ja turvallista. Lisäksi sopimuksen tavoitteena on edesauttaa joukkoliikenteen matkustajamäärän ja kulkutapaosuuden kasvua. HSL painottaa kilpailussa merkittävästi liikennöinnin laatua ja luotettavuutta. Hinnan painoarvo muodostaa kilpailutuksessa vähintään 60 ja enintään 70 prosenttia, kun taas laadun painoarvo on vähintään 30 ja enintään 40 prosenttia. Vaikka tavoittelemme myös kustannussäästöjä, tässä kilpailutuksessa on alusta asti painotettu merkittävästi liikennöinnin laatua. Laatuun ja luotettavuuteen panostaminen näkyy suoraan joukkoliikenteen matkustajamäärissä”, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila. Sopimuksessa liikennöinnin laatuun panostetaan muun muassa kannustein. Kannustemallissa mitataan täsmällisyyttä, luotettavuutta, asiakastyytyväisyyttä, kaluston siisteyttä, junahenkilökunnan toimintaa, kaluston kaupallista kuntoa ja junien energiankulutusta. Lisäksi operaattorille voidaan maksaa kysyntäkannustetta, jos matkustajamäärät ovat kasvaneet odotettua enemmän. Tarjouspyyntöä ja sopimuskokonaisuutta on valmisteltu tarjouskilpailuun hyväksyttyjen seitsemän ehdokkaan kanssa. Ehdokkaiden kanssa käytiin kaksi neuvottelukierrosta, syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana, ja neuvottelujen ja kirjallisen palautteen perusteella tarjouspyyntöä ja sopimuskokonaisuutta muokattiin. Tarjouskilpailu on tarkoitus ratkaista huhtikuussa 2020, ja kilpailun voittaneen operaattorin on määrä aloittaa HSL:n lähijunien liikennöitsijänä 27.6.2021. Liikenne koskee HSL:n tilaamaa liikennettä kehäradalla, pääradalla Helsingistä Keravalle ja rantaradalla Helsingistä Siuntioon. Muut lähijunat ovat osa liikenneja viestintäministeriön hankkimaa Etelä-Suomen taajamajunaliikennettä, jossa kilpailutettu liikenne alkaa myöhemmin. Tarjouskilpailun osallistujiksi on hyväksytty Arriva Sverige AB, First Rail Holdings, The Go-Ahead Group plc, MTR Nordic AB, SJ AB, Transdev Sverige AB ja VR-yhtymä Oy. Sait multa kukkaset toukokuun… Kasveilta otetaan ensiksi mahdolliset talvihuput pois päältä. Sitten niiltä leikataan ja karsitaan kuolleet osaset pois. Ja eikun suihkun alle! Ja ah, nämä toimet näyttävät todella saaneen kasveissa piristysruiskeen aikaan! Ihmisiltä pitäisi myös ottaa talvihuput silmiltä, karsia ankeat talviaatokset ja siitä vaan suihkun alle! Uusin innoin ja rinnoin kevääseen! Sitten kasvit laitetaan aurinkoiseen, valoisaan ja lämpimään paikkaan. Ja odotetaan ensimmäisiä elonmerkkejä pienen pieniä sirkkalehtiä. Joka aamu hypätään tarkkailemassa, että josko jo näkyisi. Ei, ei näy, missä viipyy, koska tulee vai tuleeko?! Onko kasvi kuollut vai elääkö? Jännitystä riittää monta päivää. Kunnes pienen pieni sirkkalehti puskee ulos kasvin rungosta. Ja toinen ja toinen. Ne kasvavat aivan silmissä. Tämän jälkeen muutaman päivän odotus ja taas ei kun toimeksi. Huhu käy, että tietyssä kaupassa on multaa tarjouksessa. Sinne vaan ja sassiin. Selkä vääränä kannetaan useampi iso multasäkki autoon kuljetusta varten. Hyvä kun saadaan yhteisvoimin säkit auton tavaratilaan – on se vain niin korkealla! Eikä miesvoimaa ole taaskaan tarjolla. Erään kerran eräs kohtelias mies tuli kuin tulikin auttamaan. Niin hämmästyin, etten saanut sanaa ulos suustani! Oli se niin odottamaton veto! Tässä nyt pyydän käytöstäni anteeksi tuolta aivan ihanalta mieheltä, missä lienetkin! Sitten mullan vaihtoon. Se onkin varsinainen proseduuri. Vanhat mullat kiertoon ja uudet mullat kasvin alle. Sen tapahtumaketjun aikana saa uuden multakerroksen myös lattiani, mattoni, lavuaarini, tiskipaljuni ja jopa sänkyni! Katsokaas, kun viherpeukalon iltaseurana on vain multapaakku! Multaa riittää ilokseni sen jälkeen useammiksi viikoiksi! Tässä toteutuu toteamus siitä, että paluu luontoon tekee hyvää. Stressi purkautuu ja mieli on ah, niin seesteinen! Seesteisyyttä tarvitaankin, kun kaikki paikat pullottaa täynnä pelargonioita. Joillakin pelargoniamummoilla kun on vaikeuksia mahtua parvekkeelle koko kesänä! Poikani piipahti mammansa luona ja sanoi, ai, tää on taas sitä aikaa! Ei vaikuttanut kovin ilahtuneelta äitinsä viherpeukalosta! Nytkin 16 kasvia nököttää ikkunalaudallani ja naapurillani jopa 30 kappaletta. Naapurillani on pidempi kokemus pelargonioitten kasvattamisesta. Hänellä on 20 vuotta vanha pelargonia kesäisin parvekkeellaan. Se kukkii ja voi hyvin. 20 vuotta se on talvisin nukkunut kellarissa horroksessa ja aina vain jaksaa kukkia ja kasvattaa lehtiä runsain mitoin. Nykyiset kasvit eivät siihen enää pysty. Muutaman vuoden jälkeen niihin ei enää tule kukkia, tuskin lehtiäkään. Analyysimme on se, että ne ovat myrkytetyt ja hormoneilla kasvatettuja. Jotta kasvaisivat nopeasti myyntikuntoon. Niillä ei ole sitä luonnollisen ja terveen kasvin voimaa enää jatkossa. Kaikki voima on kulutettu pois heti ensi kerran kukkiessaan. Ja taas on ostettava uusi kasvi! Näin saadaan kulutus rullaamaan. Ja rahat kiertoon. Onko näin käynyt nykyajan ihmisillekin, kysyn vaan? Sitkeys ja kärsivällisyys on hukassa ensimmäisten vastoinkäymisten jälkeen. Niinkö? Toivottavasti ei. Kesällä pelargoniat kukkivat parvekkeiden täydeltä ja ovat aina iloisen ja onnellisen näköisiä. Niin kuin onnellisen maansa emäntänsäkin. Pohjantähden alla – laulussa lauletaan seuraavasti: ”Täällä on kuin kukkasella aika lyhyt meillä”. Niinkin voisi ajatella. Mutta me olemme onnistuneesti pidentäneet kukkien elämää saaden itsellemme lisää mielekkyyttä elämäämme. Eikä se ole aivan vähäistä se! Elina Kuosmanen Hyvää kesää kaikille! Muistakaa laiskotella! Se tekee mielelle hyvää! Siirryn tästä tuonne Keski-Suomen suuntaan. Hymyillään kun tavataan! Runopalsta Puheenvuoro Vanhan kartanon puisto Vanhan kartanon pihapuistossa kasvaa vanhoja tammipuita. Monta nähnyt ne on tuulta tuiskua, montaa nousua laskua auringon. Monta sadepisaraa oksillaan, monta pesää kesällä lintujen. Monta nähneet on sukupolvea, monen ihmiselämän. Yhä juurillaan seisovat vahvasti kotimaahansa juurtuen. Niinhän tehdä tulisi kaikkien myöskin meidän ihmisten. Olavi Kylliäinen Pendelöinti on tehokas apu korkeiden vuokrien ja hintojen haittoja vastaan ? Maaliskuu tuli ja meni. Mutta ei jälkiä jättämättä. Siitä kuukaudesta alkaen nimittäin alkavat kerrostalomme uumenissa talvihorroksesta heräillä pelargoniamme. Useampi kymmen tai jopa nelisenkymmentä niitä joka talvi nököttää kellarikaappien hyllyillä. Joskus on kysytty lupaa tyhjien kellarikaappien uusiokäyttöön. Hillopurkit ja mehut kellareiden hyllyillä ovat vaihtuneet kasvien talvisäilöntäpaikoiksi. Eikö se olekin varsinaista uudenlaista kestävän kehityksen mukaista innovatiivista toimintaa. Kasvit kiertoon ja eurot säästöön. Kukkakauppiaat eivät ehkä ilahdu, mutta keväiset leikkokukkien markkinat pitävät heidät vielä leivässä kiinni, eikös juu? Talossamme ahkeroivat pelargoniamummot. Lokakuusta maaliskuuhun nämä mummot saavat levätä ja kerätä voimia kesän varalle. Sillä silloin heiltä vasta voimia kysytäänkin! Maaliskuussa pelargoniamummot vapauttavat kasvinsa kasvamaan. Juoksujalkaa kiirehditään useampaan kertaan kellarista asuntoon ja takaisin. Kuten muurahaiset ikään. Yhdellä kertaa kun 50 kasvia on hieman vaikeaa saada oikeisiin paikkoihinsa. Miesvoimaa kyllä tarvittaisiin, mutta sellaista ei ole saatavilla. Nykyiset miehet näyttävät ottavan osaa kodinhoitoon, mutta puutarhanhoito on heille vielä tuntematon alue. Suosittelen tätä aluevaltausta. Eiköhän sillä muutama kukkia palvova sydän saada väpättämään! ? HSL:n lippuhintojen uudistus 27.4.2019 poisti kuntarajojen merkityksen julkisen liikenteen lippujen hinnoittelussa pääkaupunkiseudulla. Aiemmin hinnoittelu perustui nimenomaan kuntarajoihin. Nyt kuntarajoilla ei ole enää väliä, vaan uudet vyöhykkeet menevät todellisten etäisyyksien mukaan. Tämä tekee helpommaksi pendelöinnin pääkaupunkiseudun kaupunkien rajojen yli. Ja on tehokas apu halutuimmilla aluilla hämmentävän korkeiksi karanneiden asuntojen vuokrien ja hintojen haittoja vastaan. Hämeenlinnasta lähtee 50 junavuoroa päivässä. Matka Pasilaan vie 59 minuuttia ja Tampereen keskustaan 41 minuuttia. Asuntojen vuokrat, hinnat ja tarjonta ovat vehreässä pikkukaupungissa todella houkuttelevia Helsinkiin ja Tampereeseen verrattuna. Silti niistä pendelöinti ei juuri poikkea pääkaupunkiseudun sisäisistä matka-ajoista ruuhka-aikaan. Ja puolisoista toinen voi käydä töissä Tampereella ja toinen Helsingissä. Tilastokeskus kertoo tänään tuoretta tietoa asuntojen vuokrien kalleudesta. Mutta samalla myös siitä, kuinka paljon vuokrataso laskee, jos siirrytään hieman kuumimman kysynnän alueelta sivuun. Etäisyys vaikuttaa vuokriin ja hintoihin enemmän kuin mitä tavallista arkea määrittävissä matka-ajoissa todellisuudessa eroa on. Kaupungistuminen on Suomessa nyt erittäin kiivasta, ja se uhkaa jo keskisuurten kaupunkien elinvoimaisuutta. Tästä olemme varoittaneet toistuvasti. Kasvussa ovat nyt ainoastaan kaikkein suurimmat keskukset, joissa asumiskulujen taso on iso haaste. Eikä se ratkea pelkästään uudisrakentamisella, koska uudisrakentamisen kustannukset ovat niin korkeat. Apuun tarvitaan lisäksi käteviä ja nopeita julkisia liikenneyhteyksiä hyödyntävää pendelöintiä. Tämä puoli on viime aikoina julkisesta keskustelusta aavistuksen unohtunut. Halu asua lähellä työpaikkaa on erityisesti lapsiperheillä kiistatta selvässä kasvussa. Ei silti saa unohtua, että ensinnäkin muutos preferensseissä ei edelleenkään koske kaikkia vaan selkeästi tiettyä osaa kotitalouksista ja toiseksi erityisesti pääkaupunkiseudulla ajatus muutosta työpaikan lähelle on ylipäätään taloudellisesti realistinen vain osalle perheitä. Miksi sitten pendelöinnin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä on paljonkin parantamisen varaa? Matka-aikojen ja kustannusten voisi ajatella muodostavan ikään kuin tasaisia renkaita veteen. Tosiasiassa nopea, suhteellisen edullinen ja ekologinen raideliikenne synnyttää paikoin yllättävän etäältäkin hyviä pendelöintimahdollisuuksia. Mutta se, kuinka vähän ne asuntomarkkinoille nyt heijastuvat, tulee yhtä lailla esiin vertaillessa pääkaupunkiseudun kaupunkeja tai vertaillessa pääkaupungin ja Tampereen välistä radanvartta. On totta, että asuminen suurimpien kasvukeskusten halutuimmilla alueilla on noussut Suomessa kansainvälisestikin vertaillen varsin kalliiksi. Yhtä aikaa on totta, että asumiskustannuksensa voi siitä tasosta puolittaa, ja silti asua kansainvälisesti vertaillen kohtuullisen työmatkan päässä. Luonnollisesti tämä on vain yksi näkökulma asumisen kalleuteen. Mutta sellainen, jota ei myöskään ole syytä sivuuttaa. Timo Metsola hallituksen puheenjohtaja Vuokraturva OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari.
• 5 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 M unkin S eutu Kolumni Luonto – elämän voimavara ? Enonkosken luostariyhteisön papin Pauliina Kainulaisen päätä ei ainakaan luonto huimaa. Hänen sydänverellä kirjoittamansa biografia eli omaelämäkerrallinen luontoja tietokirja, ”Suuren järven syvä hengitys”, on täynnä tunnetta, kaipausta, tuskaa ja iloa. Se luotaa ja luottaa syvällä elävään luontokaipuuseen. Kirja on todistus elämäkertakirjallisuuden uusiutumisesta, tyylistä tarttua ajankohtaisiin ilmiöihin liittämällä ne oman henkilöhistorian vaiheisiin. Pauliina Kainulainen ei vain muistele vaan ennustaa uuden luonnonmukaisuuden läpimurtoa. Hän ymmärtää, että syvyyksien kiehtovuus ylittää niiden kauhistavuuden. ”Suuren järven syvä hengitys” ei tyydy vain raottamaan lupauksia vaan avaa polkuja elämäntavan muutokseen. Uudistamalla luontosuhdetta koko elämä paranee. Uudistuminen riippuu ihmisen omasta muutoskyvystä, luonnon uudelleen löytämisestä. Ihmisyyden mieli nojaa kykyyn elää luonnonmukaisesti. Koko elämä muuttuu paremmaksi, jos ihminen suostuu palaamaan alkukohtaansa, siihen mistä syvimmältään on lähtöisin. Kirja ei yllätä, ajatukset ovat tuttuja, usein toistettuja. Pauliina Kainulaisella on ekologista silmänpilkettä, jolla hän haluaa hurmata uuden elämäntavan etsijät. Ekotelogia nojaa uskoon, että elämä on parannettavissa. Yllättävää on se, että ihminen luonnostaan kyllä aavistaa elämänsalaisuuden itsessään, mutta vastoin omaa tahtoaan taistelee itseään vastaan. Kun pitäisi avata ovi ulos, ovensa sulkemalla ihmispolo varmistaakin vankilansa. Muutokseen kykenemme vasta pakon edessä. Silloinko vasta kun ilma ja vesi loppuvat, luonnon monimuotoisuus katoaa ja elämä alkaa tukehtua omaan mahdottomuuteensa? Näen Pauliina Kainulaisen kirjan hätähuutona luonnon puolesta. Se kiinnittää ajatuksen hengen voimaan. Jokaisella paikalla, jokaisella hetkellä ja asialla on oman henkensä: Luonnon henki. Paikan henki. Metsän henki. Järven henki. Kodin henki. Tuvan henki. Pyhä henki. Tunteiden ja arvostusten kautta kirjoittaja haluaa puhaltaa elämään uutta henkeä tinkimättä rehellisyydestä, aidosta yksinkertaisuudesta. Kainulainen ei peittele elämän synkkää todellisuutta vaan havahduttaa ihmisen opastamalla kainostelematta elämän syvimmille lähteille. Luonto itsessään on ehtymätön voimavara. Pauliina Kainulaisen lempisanoja näyttävät olevan ykseydellisyys ja kotoperäisyys. Niitä hän toistaa ja etsii kulttuurista ykseydellisyyttä. Henkinen omavaraisuus on perusta vieraanvaraisuudelle, toisen rakastamiselle. Ykseydellisyys ei sulje pois luonnon särmikkyyttä, yllätyksellisyyttä, monimuotoisuutta. Luonto itsessään on rosoista, repeilevää, viiltävää, syvälle suuntaavaa. Kirjan luontoajatus on sukua ristinteologialle, jossa tappio on voitto ja elämän paras puoli avautuu vasta vastakohtaisuudestaan. Luonto kaikkineen toistaa tätä elämän perustotuutta. Kirjoittaja on itäsuomalainen, mutta turvautuu läntiseen koto-sanaan ajaessaan kotoperäistä kohtuutta. Kirjan tekijälle kohtuuden kulttuuri kasvaa hänen lapsuutensa Järvimaasta. Hän tuntee miten savokarjalainen idänihminen tuntee olevansa luonnonlapsi, joka osaa nauttia kotoperäisestä vksinkertaisuudesta. Pohjoissavolainen sukujuuri ja pohjoiskarjalainen elämänpiiri läpäisee kirjan. Puilla lämmitettävät ulkosaunat, kesäkanalat, pomottavat hanhet, sonninmullikat ja toistuvat maalaisrituaalit ovat kohtuudenkulttuuria kauneimmillaan. Oma murre, vanhat tavat, koeteltu usko ovat elävää ikitodellisuutta, vaihtoehto hukkautuvan ajan villityksille. Elämän kestävin taitotieto nousee alhaalta, usemmiten kaukaa. Kirjallisuusluettelossa tekijä kommentoi siihen valitsemiaan kirjoja. En löytänyt luettelon runsaudesta Anna-Leena Siikalan Itämerensuomalaisten Mytologia-peruskirjaa enkä Juha Hurmeen Finlandia-palkittua Niemi-kirjaa. Tästä aiheesta on kirjoitettu paljon. Pauliina Kainulaisen kirjassa ”Maat metsät, hiljenneinä ja meret tyyntyneinä…” yhtyvät ylistykseen. Veli-Matti Hynninen Kaupunkisoutuveneet rantautuvat Helsinkiin Jatkoa sivulta 3 T änä kesänä Helsingissä voi nauttia merestä kaupunkiveneellä soutelemalla, kun vuokravälitysyritys Skipperi aloittaa toiminnan Laajalahdella Munkkiniemen Café Torpanrannan yhteydessä, Töölönlahdella Finlandia-talon Café Verandan yhteydessä ja Vuosaaren Aurinkolahden uimarannan tuntumassa. Lisäksi venepistettä kaavaillaan Herttoniemeen. Palvelu käynnistyy toukokuun aikana ja toimii 25 euron kausimaksulla. Veneen voi varata käyttöönsä verkkopalvelussa ja souteluaika meriretkeä kohden on kolme tuntia. Kaupunkisoutuveneiden saapuminen on osa Helsingin merellisen strategian toteuttamista, helsinkiläisten merellisen reviirin laajentamista ja rantojen haltuunottoon kannustamista. Samalla palvelu tukee myös Helsingin liikkumisohjelman tavoitteita. – Jatkamme meren ja lähisaariston saavutettavuuden parantamista ’Meri kuuluu kaikille’ -teemamme mukaisesti. Metroa, kaupunkipyöriä ja -veneitä yhdistämällä merellinen Helsinki on yhä paremmin myös ilman omaa venettä liikkuvien ulottuvilla, merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula iloitsee. – Merellisessä strategiatyössä ja Helsingin merellisyyden vahvistamisessa saadaan paras lopputulos, kun asioita tehdään yhdessä, kuten nyt Skipperin kanssa. Toinen merkittävä askel on se, että vesiliikenteen aikataulut saatiin tälle kesäkaudelle ensimmäistä kertaa lisättyä Reittioppaaseen yhteistyössä HSL:n, Espoon kaupungin ja vesiliikenneyrittäjien kanssa, Perttula jatkaa. Kaupunkiveneverkosto haluttiin heti ulottaa idästä länteen Skipperi kartoitti venepisteille riittävän suojaisat ja kahdelle tai kolmelle veneelle sopivat paikat yhdessä Helsingin kaupungin ja jo valmiiksi rannoilla toimivien kahvilayrittäjien kanssa. Aluksi paikkoja on Munkkiniemessä, Töölönlahdella ja Vuosaaressa. Käynnistyskesän jälkeen veneiden määrää pyritään lisäämään ja neljättä venepistettä kaavaillaan Herttoniemeen. – Merellisen Helsingin kehittäminen on nimenomaan yritysyhteistyötä sekä uusien konseptien ja kokeilujen mahdollistamista, joiden onnistumiseksi kaupunki tekee töitä kumppanina. Kaupunkiveneet ovat palvelu, jota asukkaat ovat kovasti toivoneet ja jonka toteutumisen halusimme yhdessä varmistaa, Helsingin kaupungin alueidenkäyttö ja valvonta -yksikön tiimipäällikkö Iiro Grönberg toteaa. Matala kynnys merelle Veneilytoimittajat ry palkitsi Skipperin viime kesänä Espoossa lanseeraamat kaupunkiveneet vuoden 2018 veneilytekona. – Lanseerauskausi oli menestys ja saimme houkuteltua uusia käyttäjäryhmiä vesille. Espoosta saatu kokemus osoittaa, että kaupunkiveneet liikuttavat erityisesti ikäihmisiä ja ideoimme nyt keinoja, joilla veneistä tehdään yhä helpommin käytettäviä myös vähemmän voimia omaaville, Skipperin perustaja Kristian Raij kertoo. Helsingin kaupunkisoutuvenepisteet • Laajalahti, Kahvila Torpanranta, Munkkiniemenranta 2 • Töölönlahti, Finlandia-talo, Café Veranda, Karamzininranta • Vuosaari, Aurinkolahden uimaranta Varma investoi Elisan pääkonttorin energiaremonttiin Hiilijalanjälki supistuu 40 prosenttia T yöeläkeyhtiö Varman omistamaan Elisan pääkonttorikiinteistöön valmistui juuri energiaremontti, joka pienentää kiinteistön energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä noin 40 prosenttia. Kellareissa sijaitsevien konesalien lauhdelämpö otetaan hyötykäyttöön. Konesalien lauhdelämmöt ohjataan rakennuksen lämmitysverkoston ja ilmanvaihdon käyttöön. Näin tuotettu energia vähentää kaukolämmön kulutusta ja jäähdytysenergian tarvetta. Samalla pienevät sekä kiinteistön omistajan että käyttäjän kustannukset. – Tällaisia investointeja on ilo tehdä, koska niiden tuotot ylittävät selvästi kiinteistösijoitustoiminnan tyypillisen tuottotason. Saavutetut kustannussäästöt vaikuttavat merkittävästi kiinteistöjen arvoon, sanoo Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi. Elisan pääkonttorissa vuosittain saavutettava noin 250 CO2-tonnin säästö vastaa yli 1 000 aurinkopaneelin vuosituottoa tai sillä voidaan kompensoida yli 2 000 Tukholmaan suuntautuvan meno-paluulennon päästöt. – Tämä on hyvä esimerkki ilmastonmuutosta hillitsevästä ratkaisusta, joka parantaa myös yrityksen kilpailukykyä, Ilkka Tomperi kertoo. Varman tavoitteena on vähentää vuoteen 2025 mennessä 20 prosenttia kiinteistöjensä hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi Varma on sitoutunut 10 prosentin energiansäästötavoitteeseen vuosien 2017–2025 aikana. Yhtiö sijoittui viidenneksi viime vuonna AODP:n toteuttamassa kansainvälisessä vertailussa, jossa arvioitiin maailman sadan suurimman eläkesijoittajan varautumista ilmastonmuutokseen. – Vastuullisesti toimivat yritykset vievät taloudellisesti kannattavat energiatehokkuusinvestoinnit viipymättä toteutukseen. Energiaremonttien taloudellinen kannattavuus on parantunut selvästi viime vuosien aikana nopean teknisen kehityksen ansiosta. Varma on kiristänyt omia energiatehokkuustavoitteitaan, koska aiemmat tavoitteet saavutettiin etuajassa, kertoo Ilkka Tomperi. Elisa haastaa suuryritykset Elisa pyrkii vähentämään oman toimintansa päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2016 tasosta. – Elisa haluaa olla voimakkaasti mukana rakentamassa kestävämpää yhteiskuntaa. Jos kaikkien Suomessa sijaitsevien pääkonttoreiden energiatehokkuus laitettaisiin kuntoon, vaikutus järjestelmän tasolla olisi merkittävä. Siksi haluamme haastaa kaikki suomalaiset suuryritykset selvittämään kiinteistöjen energiaremonttien mahdollisuuksia, kuten lämmön talteenottoratkaisuja, lämpöpumppuja ja aurinkosähkön tuotantoa. Ankeuttavan säästämisen sijaan meidän kannattaa miettiä, kuinka voimme tehdä asioita aiempaa älykkäämmin, tehokkaammin ja kestävämmin, sanoo yhtiön yritysvastuusta vastaava johtaja Minna Kröger. Elisan konesalien lämmön talteenottoratkaisun suunnittelusta ja asennuksesta vastasi energiapalveluyhtiö LeaseGreen. – Järjestelmä suunniteltiin siten, ettei se voi edes vikaantuessaan häiritä konesalien jäähdytystä, sillä vanha jäähdytysratkaisu jätettiin taustalle varmistukseksi. Olemme iloisia, kun saimme toteuttaa kiinteistön omistajalle ja käyttäjälle erittäin kannattavan energiaremontin, jonka voittajiin kuuluvat myös yhteiskunta ja ilmasto, sanoo LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto. Työeläkeyhtiö Varman omistamaan Elisan pääkonttorikiinteistöön Pasilassa valmistui juuri energiaremontti. Tänä kesänä Helsingissä voi nauttia merestä kaupunkiveneellä soutelemalla, kun vuokravälitysyritys Skipperi aloittaa toiminnan Laajalahdella Munkkiniemen Café Torpanrannan yhteydessä. Kuva: Skipperi
• 6 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 M unkin S eutu VIIKKO 20 KE 15.5. Sonja, Sofia, Sohvi TO 16.5. Essi, Ester, Esteri PE 17.5. Maisa, Rebekka, Mailis, Maila, Maili LA 18.5. Eero, Erkki, Eerika, Eerik, Erkka, Eerikki SU 19.5. n Kaatuneitten muistopäivä Emma, Emilia, Milla, Emmi, Milja, Mila, Milka, Amalia VIIKKO 21 MA 20.5. Karoliina, Lilja, Lilli TI 21.5. Konsta, Kosti, Konstantin KE 22.5. Hemmo, Hemminki TO 23.5. Lyydia, Lyyli PE 24.5. Tuukka, Touko LA 25.5. Urpo SU 26.5. Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Vilhelmiina VIIKKO 22 MA 27.5. Ritva TI 28.5. Alma Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaan tee yhtään mitään. Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa. – Muumipappa Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta 4. sunnuntai pääsiäisestä Joh. 16:5-15 ? Usein väitetään, että tiede ja kristinusko ovat ristiriidassa. Mutta minusta näyttää siltä, että pikemminkin sekä tiede että kristinusko ovat ristiriidassa arkisen maailmankuvamme kanssa. Sekä tiede että uskonto puhuvat maailmasta, joka on muuta, kuin miltä näyttää. Se, mikä näyttää tasaiselta vakaalta pinnalta jalkojemme alla, on todellisuudessa pallon muotoinen taivaankappale äärettömyydessä. Kiinteältä näyttävä kivi on enimmäkseen atomien välistä tyhjyyttä, ihmisruumis enimmäkseen vettä. Näin kertoo tiede todellisuudesta. Tässä kristinuskon maailmankuva on samanlainen kuin tieteen. Se kertoo, että arkikokemuksen takana on kokonainen toinen maailma. Se kertoo, että se, mikä on näennäisesti menestynyttä ja voimakasta, ei ole arvokkainta. Että se, mikä näyttää vähäiseltä, onkin arvokasta. Että viimeiset tulevat ensimmäisiksi. Mitä tarkoittaa, että viimeiset tulevat ensimmäisiksi? Kärrätäänkö Sauli Niinistö ulos presidentinlinnasta roskalavalle, josta otetaan pultsareita hallitsemaan yhdessä Kristuksen kanssa valtiosalissa? Heitetäänkö suuryritysten johtajat ja palvotut pop-tähdet ulos kabineteistaan pesemään Bangladeshin työläisnaisten ja Syyrian pakolaisten jalkoja? Haluaisin uskoa, että juuri näin käy. Kristitty elää jo toisessa todellisuudessa. Hän elää aikaa, jolloin nykymaailman arvot eivät päde. Vertauksessaan viinitarhurin palkkalaisista, joka löytyy Matteuksen evankeliumista, Jeesus hylkää sekä kapitalistin että sosialistin etiikan. Viinitarhan omistaja maksaa yllin kyllin palkkaa vain hieman työskennelleille palkollisille, paljon enemmän kuin olisi taloudellisesti järkevää. Tämä loukkaa paitsi viinitarhan osakkeenomistajia, ennen kaikkia toisia työläisiä, jotka saavat vain sen verran kuin on sovittu, yhtä paljon kuin vähemmän ponnistelleet. Kristityn etiikka ei olekaan pelkkää oikeudenmukaista jakamista. Kristitty tietää, että olisi itse asiassa oikeudenmukaista heittää kaikki helvettiin, mutta että sen sijaan kaiken yllä loistaa ihmeellinen armo. Että ei ole mieltä riidellä siitä, kenelle kuuluu enemmän, sillä kaikille kuuluu kaikki. Siksi kristityn elämä tulisi olla lompakon avaamista jokaiselle ohikulkijalle, oman ajan ja rahan jakamista ilolla ympäriinsä kuin se olisi serpentiiniä ja elämä ikuinen vappu. Janne Saarikivi Kirjoittaja on kielentutkija ja professori ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Rantamessu Lehtisaaren uimarannalla ke 16.5. klo 18, mukana lapsikuoro. Messu kaatuneitten muistopäivänä su 19.5. klo 11 Glad, Valtonen. Klo 13 Kunnioitamme kaatuneitten muistoa laskemalla seppeleen tai kukkatervehdykset Munkkiniemen sankarihaudoille. Puhe Opettaja Anna Saurama. Lasten kevätkirkko ke 22.5. klo 9.30. Arkiehtoollinen ke 22.5. klo 19. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Iltateetarjoilu Messu su 26.5. klo 11. Kuusisalo, Mäkinen, mukana Länsi-Helsingin urkuoppilaita. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18-20 alakerran nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Ilta tulilla nuotioilta kirkon pihalla to 23.5. klo 18. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, kanttori Senni Valtosen johdolla senni. valtonen@evl.fi Urkukonsertti ke 29.5. klo 18. Kanttori Olga Mäkinen soittaa urkumusiikkia barokin ajalta nykypäivään. J. S. Bach, Viitanen, Mäkinen. Vapaa pääsy. 90 –vuotiaiden keskusteluryhmä pe 31.5. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 23405138. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Levollisuuden messu la 25.5. klo 18. Hiljaisuuden messu, Taize-lauluja, saarnan paikalla mietiskely hiljaisuus (n 10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtävin, tied. Mia Salmio p.09 23405128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 26.5. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30-11.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Huilukonsertti ”huilun sävelin kohti kesää” pe 17.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Heikki Sivonen, huilu ja Joanna Broman, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Ilta elävän veden äärellä pe 31.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Sanaa, musiikkia, esirukousta. Puhujana Pelastusarmeijan Helsingin osaston johtaja, kapteeni Esa Nenonen. Musiikissa Risto Rinkkala. Muualla Helsingin hiippakunnan 60-vuotisjuhlamessu helatorstaina 30.5. klo 12 Senaatintorilla. Piispa Teemu Laajasalo, saarna, Tuomiorovasti Marja Heltelä, liturgi. Helsingin Poliisisoittokunta, johtaa Sami Ruusuvuori. Helsingin hiippakunnan seurakuntien kuoroja. Mukana myös Munkkiniemen seurakunta. (Helatorstaina ei messua Munkkivuoren kirkossa). Villa Elfvikin luontotalossa tapahtuu toukokuussa T oukokuussa Villa Elfvikiä ympäröivä luonto on parhaimmillaan. Lehtometsän kukkaloisto ja lintujen laulu kutsuvat retkeilemään. Luontotalon parkkipaikalla on nyt kaupunkipyöräasema ja pääset myös kokeilemaan sähköpyörällä ajoa. Luontotaloon ja sen tapahtumiin on vapaa pääsy. Lasten lintuviikko 13.-19.5.2019 Villa Elfvikissä voit osallistua Bird Life Suomen ja Luonto-Liiton järjestämään Lasten lintuviikkoon. Lasten kanssa alueella retkeileville on luontotalolla jaossa retkilomakkeita, joiden avulla voi lähteä tutkimaan mitä linnut puuhaavat. Löydättekö yhdessä pesinnän merkkejä? Kaikkien havaintonsa ilmoittaneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. Lisätiedot: www.birdlife. fi/lintuviikko Rantaraitin kauden avajaistapahtuma la 18.5.2019 Espoon rantoja myötäilevän kevyen liikenteen reitin kauden avajaisia vietetään lauantaina 18.5., jolloin järjestetään tapahtumia Rantaraitin varrella. Hyppää vaikka kaupunkipyörän selkään ja käy useammassa kohteessa! • Lintuopastusta Elfvikin tornilla klo 9–14 Kevät tuo linnut Laajalahdelle, mutta mitä lajeja ruovikon kätköissä lymyilee? Entä mikä lintu laulaa rantapusikossa? Kysy oppaalta, sillä lintuasiantuntija Touko Torppa päivystää Elfvikin lintutornilla. Halutessasi voit katsoa lintuja kaukoputkella. • Café Elfvikissä voi herkutella normaaliherkkujen lisäksi rullajäätelöllä. Pihalla on myös grilli kuumana (säävaraus). Luomutuotteiden suoramyyntiä su 19.5. klo 10–15 Villa Elfvikin luontotalossa on mahdollisuus ostaa suoraan viljelijältä herkullisia luomutuotteita, mm. leipää, korppuja, spelttituotteita, juureksia, sipulia. Myynnissä myös laadukkaita kotimaisia luonnon voiteita, saippuoita ja shampoita sekä pihka-, terva-, mehiläisvahaja turvetuotteita. Café Elfvikissä voit nauttia lounaaksi luomusoppaa. Kompostointikurssi su 26.5. klo 13–15 Eloperäisen jätteen kompostointi omalla kiinteistöllä on luonnonmukainen jätehuoltomenetelmä. Kompostoimalla saa biojätteistä ravinteikasta multaa pihakukille ja kasvimaalle. Kurssilla käydään tutustumassa luontotalon kompostoreihin. Kurssin tarjoaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY. Vaihtuvat näyttelyt Vihreä lippu liehumaan – kestävää elämäntapaa oppimassa 4.5.–23.6.2019 Vihreä lippu on ympäristökasvatuksen toimintamalli päiväkodeille, kouluille sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoille. Näyttelyssä pääset näkemään, miten eri ikäiset lapset ovat Espoossa ja muualla toteuttaneet ohjemaa. Näyttelyllä juhlistetaan Vihreän lipun 20-vuotissynttäreitä. Aukioloajat ja yhteystiedot Villa Elfvikin luontotalossa (Elfvikintie 4, Espoo) eletään kesäaikaa, jolloin talo on avoinna ma-pe klo 9-16 ja la-su klo 10–16, vappupäivänä 1.5. ja helatorstaina 30.5. klo 10– 16. Café Elfvik on avoinna viikonloppuisin ja pyhinä talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon on maksuton. Valkovuokot kukkivat Villa Elfvikin ympäristössä toukokuussa. ? CAISA. Kaikukatu 4 la 18.5.2019 klo 13.00–16.00 Piha tanssii, soi ja kaikuu! – Senioritanssit. Euroviisujen etkot. Vapaa pääsy. to 23.5.2019 klo 18.00 Hauskoja lähiöilmiöitä. Kansainvälisen huumorin näyteikkuna. Liput 10/5 € (+mahd. toim.kulut) to 9.5.2019 – ke 29.5.2019 Illegal Oidepus Art Collective: Immersion. Monitilainen esitys, joka kuvaa samanaikaisesti eri puolilla Eurooppaa vallitsevia olosuhteita. ? Espan lavan avajaiset 23.5. to 9.5. – ke 29.5. Illegal Oidepus Art Collective: Immersion. Monitilainen esitys, joka kuvaa samanaikaisesti eri puolilla Eurooppaa vallitsevia olosuhteita. to 23.5.2019 klo 16.30 Espan lavan avajaiset 2019. Esiintyjinä Kalevauva.fi ja Maustetytöt. Vapaa pääsy. Menovinkkejä
• 7 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 M unkin S eutu – Museossa parasta ovat eläinten kakat Eino on nuoresta iästään huolimatta museokonkari ja käynyt museoissa rintarepussa jo vauvasta asti. Alvinin ehdoton suosikkimuseo on Suomen Ilmailumuseo, jossa pääsee ihastelemaan lentokoneita. Suomen Lelumuseo Hevosenkengän autopesula on helsinkiläisen Saarnin paras museomuisto. Saarnin äiti Satu kertoo pojan käyneen lähes kymmenen kertaa autopesussa. Edvin, Fanny ja Neo täyttivät Museokortin tapaan 4 vuotta 5. toukokuuta 2019. Sankarit ovat päässeet tutustumaan museoihin elinikäisillä Museokorteillaan nyt vuoden ajan. FAKTA • Museokortti käyttöön 5.5.2015 • Järjestelmässä lähes 300 museota Ahvenanmaalta Inariin • 81% kaikista suomalaisista tuntee Museokortin (Lähde: Taloustutkimus 12/2017) • 245 000 valmistettua Museokorttia • Asiakastyytyväisyys 4,9 (asteikko 1-5) • Lisätietoja: Museot.fi Lue Museokortin ikätovereiden jännittävistä museokokemuksista M useokortti täytti neljä vuotta 5. toukokuuta. Vuosi sitten lahjoitettiin 5.5.2015 syntyneille Museokortit ilman päättymispäivää. Selvitimme, missä Suomen museoissa päivänsankarit ovat ensimmäisenä museovuotenaan käyneet. 5. toukokuuta 2015 markkinoille tulleen Museokortin suosio on jatkanut kasvuaan jo neljän vuoden ajan. Museokortin käyttöönoton jälkeen museot ovat rikkoneet kaikkien aikojen kävijäennätyksen kolmena peräkkäisenä vuotena. Museokortteja on valmistettu tähän mennessä 245 000, joista voimassa tällä hetkellä on noin 170 000. Museokortti on tutkitusti muuttanut museoiden käyttökulttuuria: kynnys poiketa museoon on madaltunut, piipahtamiset lisääntyneet. Myös aiemmin museoista kiinnostumattomat henkilöt ovat ryhtyneet museopalvelujen aktiivikäyttäjiksi. – Neljässä vuodessa ihmislapsi oppii valtavasti. Museokorttikin osaa jo kävellä lähes horjumatta, mutta onneksi innostavia kehitysaskeleita riittää vielä pitkään ennen väsähtänyttä aikuisuutta, naureskelee Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Museokortin myyntitulot palautetaan museoille kävijämäärien perusteella. Osuus tuloista käytetään museoiden yhteismarkkinointiin sekä järjestelmän ylläpitoja kehityskuluihin. Korttijärjestelmän perustamiseen ei ole käytetty julkista rahaa. – Museot saavat noin 10 miljoonaa euroa Museokortti-tuloja vuonna 2019, iloitsee Honkanen. – Dinosaurukset ovat kuolleet Viime vuonna Museokortti juhlisti 3-vuotissynttäreitään lahjoittamalla samana päivänä syntyneille lapsille elinikäiset kulttuurimatkat. Heidän huoltajansa saivat tavalliset Museokortit. – Tavoitimme 128 Museokortin ikätoveria, eli neljä viidestä 5.5.2015 syntyneestä suomalaisesta. He saivat syntymäpäivälahjaksi Museokortit ilman päättymispäivää, kertoo Honkanen. Museoissa käyminen on ollut 4-vuotiaiden perheissä hauskaa yhteistä puuhaa, josta ovat nauttineet niin lapset kuin vanhemmatkin. Monen syntymäpäiväsankarin museolistalla on ollut Tampereen suosittu Muumimuseo. Ihmettelemistä on riittänyt myös lentokoneiden, dinosaurusten, autojen ja lelujen parissa. Helsinkiläisen Edvinin, 4, mielestä parasta museovierailuissa on ollut, kun on päässyt äidin, isän ja pikkuveljen kanssa yhdessä museoon. Luonnontieteellisessä museossa, Kiasmassa, Kansallismuseossa sekä Amos Rexissä käyneen Edvinin lempimuseoksi on valikoitunut monen lapsen kestosuosikki, Luonnontieteellinen museo. – Eläinten kakat olivat museossa parhaita, muistelee Edvin kuluneen museovuoden kohokohtia. Edvin kertoo myös oppineensa, että dinosaurukset ovat kuolleet ja museoesineisiin ei saa koskea. Edvinin äiti Jenny kertoo, kuinka perheen lapset ovat pysähtyneet ihmettelemään, tutkimaan ja kuuntelemaan museoissa. – Museokortti on mielestämme loistava juttu! Se on madaltanut kynnystä käydä museoissa. Lapsiperheessä on helpottavaa, kun voi suosiolla jättää jotain koettavaa seuraavaan kertaan, jos lasten jaksaminen ei riitä ihan kaikkeen. Moneen museoon ennättänyt Riihimäellä asuva Neo on kerennyt käymään muun muassa Suomen lasimuseossa, Kiasmassa, Suomen Metsästysmuseossa, Luonnontieteellisessä museossa, Suomen Rautatiemuseossa sekä Hämeen linnassa. Neon äidin Meerin mielestä on mukavaa, kun monessa museossa on lapsille näkemisen lisäksi myös jotain tekemistä. – Museot eivät ole ollenkaan tylsiä, kertoo museoihin tykästynyt Meeri, joka aikoo jatkaa Museokorttinsa voimassaoloaikaa. Kun porvoolaiselta Alvinilta kysytään, minkävärinen oma Museokortti on, huudahtaa hän innokkaasti: ”keltainen”. Alvinin ehdoton suosikkimuseo on Suomen Ilmailumuseo, jossa pääsee ihastelemaan lentokoneita. Alvin aikoo käydä siellä vielä uudestaan. Alvinin äiti Nelli on yllättynyt, miten paljon museoissa onkaan myös lapsille mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. – Joissakin museoissa olemme vierailleet useamman kerran, kun ne ovat olleet niin kivoja! 4-vuotias Helsingissä asuva Eino on käynyt tutustumassa Helsingin museoihin, kuten HAM:iin sekä Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan. Lisäksi hän on ennättänyt Tampereelle vierailemaan Muumimuseossa. Kun Einolta kysytään, mikä on paras museomuisto, muistaa hän heti Luonnontieteellisen museon dinosaurukset. – Olemme käyneet museoissa siitä asti, kun Eino oli vauva ja kulki mukana rintarepussa. Meillä on aina tosi kivaa, kun ihmetellään taidetta ja tiedettä yhdessä, kertoo Einon äiti Maija yhteisistä museokokemuksista. Tamperelainen Fanny on innoissaan muumeista, ja kuten arvata saattaa hänen lempimuseonsa on Muumimuseo. – Muumimuseossa oli niin kivaa, ja muumit ovat parhaita, kertoo syntymäpäiviäänkin Muumimuseossa juhlistanut Fanny. Suomen Lelumuseo Hevosenkengän autopesula on helsinkiläisen Saarnin paras museomuisto. Saarnin äiti Satu kertoo pojan käyneen lähes kymmenen kertaa autopesussa. Pienellä museokävijällä riittää museoissa jaksamista tarkkaavaiseen ihmettelyyn lattian pieniä tuuletusritilöitä unohtamatta. – 4-vuotiaana kaikki on uutta ja ihmeellistä, muistuttaa Satu. Satu kokee, että Museokortin myötä museokäynnille ei lataudu niin paljon odotuksia. Museossa voi vain pistäytyä, mikä tuntuu Satusta helpottavalta, sillä lapset eivät aina jaksa keskittyä yhteen asiaan kovin pitkään. Hän kertookin, että Museokortin turvin on voinut huoletta poiketa samassa näyttelyssä useamman kerran. Uudessakaupungissa asuva 4-vuotias Linda pitää museoissa vierailemisesta ja on suorastaan innostunut museoista. – Rauman Merimuseossa sai seilata laivalla ja ohjata sitä! kertoo Linda muistiin painautuneesta hauskasta museokokemuksestaan. Tamperelaisen Cosmon mieleen on jäänyt erityisesti Museokeksus Vapriikin Dracula – vampyyrit Vapriikissa -näyttely. Cosmon äiti Saara kertoo, että heillä on ollut yhteisillä museovierailuilla aina hauskaa. Cosmo on viihtynyt museoympäristössä ja -tunnelmassa. Saara ja Cosmo on kiertänyt jo Muumimuseon, Serlachius-museot, Kiasman, Sara Hildénin taidemuseon, Mobilian, Hämeen linnan sekä Vapriikin useampaan otteeseen. Yhdellä kortilla 300 museota Ahvenanmaalta Inariin Museokortti on pääsylippu lähes 300 museoon Ahvenanmaalta Inariin. Pelkästään pääkaupunkiseudulta löytyy yli 50 Museokortti-kohdetta. Museoista löytyy jokaiselle jotakin: voi sukeltaa taiteiden, tieteen, tekniikan, muotoilun, luonnon, musiikin arkkitehtuurin ja historian pariin. Vuoden ajan voimassa olevalla kortilla voi vierailla museoissa niin monta kertaa kuin haluat. Museokortti mahdollistaa ikimuistoisen kulttuurimatkan kaikenikäisille. Syntymäpäivien kunniaksi Museokortin saa nyt kaikkien aikoen tarjoushintaan: Museokortti verkkokaupasta vain 64€ (norm. 69€) ja kaupan päälle lisäkuukausi. Synttäritarjous koskee sekä uusia kortteja että voimassaolon jatkamista. Linda pitää museoissa vierailemisesta ja erityisesti Rauman Merimuseo on jäänyt tytön mieleen.
• 8 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 M unkin S eutu Raide-Jokerin rakentaminen alkaa kesäkuussa useassa kohteessa Helsinki-päivässä ennätysmäärä ohjelmaa Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta kaupunki täyttyy jälleen juhlahumusta, kun yli sata erilaista tapahtumaa levittäytyy kymmeniin kaupunginosiin. Kuva: Jussi Hellsten Jatkoa sivulta 3 E spoossa pikaraitiotien rakentaminen alkaa maanantaina 3. kesäkuuta Maarintiellä ja Ravitiellä. Maarintiellä tehdään ensimmäisinä töinä työnaikaisten liikennejärjestelyjen rakentamisen jälkeen pintamaanpoistoja, maaleikkauksia ja pohjanvahvistustöitä. Ravitiellä työt alkavat johtosiirroilla ja maaleikkauksilla. Lisäksi jo viime syksystä asti Laajalahdessa Kehä I:n itäpuolella käynnissä ollut 110 kilovoltin voimajohdon maakaapelointityö jatkuu lokakuuhun asti. Helsingissä pikaraitiotien rakentaminen alkaa kesäkuussa yhteensä kymmenessä kohteessa. Helsingin kesäkuun aloituskohteet, töiden aloituspäivämäärät ja ensimmäiset työvaiheet työnaikaisten liikennejärjestelyjen rakentamisen jälkeen ovat: • Takkatie: aloitus 3.6.2019, ensimmäisinä töinä johtosiirrot ja maaleikkaukset • Pitäjänmäentie (Pajamäentien liittymä): aloitus 3.6.2019, ensimmäisinä töinä johtosiirrot ja maaleikkaukset • Pirkkolantie: helmikuussa aloitetut johtosiirrot jatkuvat, heinäkuussa alkavat taitorakennetyöt • Pirjontie: helmikuussa aloitetut johtosiirrot ja pohjanvahvistustyöt jatkuvat • Norrtäljentie: aloitus 3.6.2019, ensimmäisinä töinä johtosiirrot, Siltavoudintien liikenneympyrän kohdalla myös kiveyksien poistot ja kiertotieasfalttien tekeminen • Maaherrantie: aloitus 3.6.2019, ensimmäisinä töinä valmistelut Tulvaniityn kohdan jätevesiviemärin siirtoa varten, Veräjä-kadun kohdalla viemärija vesijohtotöiden valmistelut • Lahdenväylän silta: aloitus 3.6.2019, ensimmäisinä töinä kaapelien siirrot • Pihlajamäentie: aloitus 3.6.2019, ensimmäisinä töinä reunakivien ja korokkeiden poisto sekä vesijohdon rakentaminen • Viikinkaari ja Viikintien liikenneympyrä: aloitus 17.6.2019, ensimmäisinä töinä korokkeiden purkaminen vesijohdon rakentamista varten • Viikintie: aloitus 3.6.2019, ensimmäisinä töinä johtosiirrot ja maaleikkaukset, uuden kävelyn ja pyöräilyn kiertotien rakentaminen • Varikkotie ja Raaseporintie: aloitus 3.6.2019, ensimmäisinä töinä johtosiirrot, maaleikkaukset ja pohjanvahvistukset. Heinä-elokuussa yhdeksässä uudessa kohteessa Loppukesällä kesäkuussa aloitetut rakennustyöt jatkuvat ja työt aloitetaan lisäksi yhdeksässä uudessa kohteessa. Espoossa rakentaminen aloitetaan elo-heinäkuussa Maarinrannantiellä, Tietotiellä, Konemiehentiellä, Linnoitustiellä ja Turunväylän ylittävällä uudella Impilahdensillalla. Helsingissä työt siirtyvät Pitäjänmäentiellä Pajamäentien liittymästä itää kohti. Lisäksi työt aloitetaan Eliel Saarisen tiellä Isonnevankujan kohdalla, Viilarintiellä ja Roihupellon varikkoalueella. Helsinki avaa Suomen EU-puheenjohtajakauden Töölönlahdella Suomen EU-puheenjohtajakauden avausta juhlitaan 8. heinäkuuta kaikille avoimessa kesätapahtumassa Kansalaistorilla ja Töölönlahden puistossa. Kuva Lauri Rotko. Jatkoa sivulta 3 H einäkuisissa kesäjuhlissa Töölönlahden puistoon rakentuu leppoisa juhla-alue, johon voi tulla piknikille, pelaamaan pihapelejä, tanssimaan lavatansseja tai sitomaan vihtoja ja kukkaseppeleitä. Luvassa on myös musiikkiesityksiä ja kansainvälisen juniorijalkapalloturnauksen, Helsinki Cupin avajaiset. Osaa Helsinki Cupin peleistä voi seurata paraatipaikalta. – Helsinki toivottaa vieraat tervetulleiksi maailman toimivimpaan metropoliin, jossa Finlandia-talon takapihalta aukeaa luontokeidas ja käveltävä keskusta. Helsingissä on helppo kokea omatoimisesti arjen kestäviä ratkaisuja, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. Kansalaistorilla tapahtumaan sisältöä tuovat valtioneuvoston kanslian lisäksi ulkoministeriön Eurooppatiedotus sekä EU-parlamentin ja komission Suomen edustustot. Puheenjohtajamaana Suomi nostaa ilmastonmuutoksen tärkeyden hauskalla ja näkyvällä tavalla osaksi kesäjuhlaa: jätemuovista kootaan juhlapaikalla taiteilija Kaisa Salmen johdolla Plastic Mama -teos, joka muistuttaa muovin kierrätyksen merkityksestä. Avajaisten yhteydessä suunnitellaan polkaistavaksi käyntiin puolen vuoden mittainen liikkumistapahtuma. Se kutsuu kaupunkilaiset, matkailijat ja kokousvieraat kiertämään Töölönlahtea ja kerryttämään kilometrejä yhteisellä maailmanympärysmatkalla. Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Puheenjohtajakauden kuuden ministerikokouksen ja yli sadan muun EU-kokouksen odotetaan tuovan Helsinkiin vajaat 20 000 kokousvierasta ja noin tuhat median edustajaa. EU-vieraille Helsinki kertoo tarinansa kestävän kaupunkikehityksen eurooppalaisena edelläkävijänä. Helsinki on muun muassa ensimmäisenä eurooppalaisena kaupunkina sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden raportointiin, ja haastaa muut eurooppalaiset kaupungit mukaan kestävään kaupunkikehitykseen. Helsingin kestävän kehityksen kulmakiviä ovat hiilineutraaliuteen pyrkiminen ja tasa-arvoinen kaupunkisuunnittelu. Osana puheenjohtajakautta Helsinki Impact Conference tuo 9.–10.10.2019 yhteen eurooppalaisten kaupunkien johtajia, kaupunkisuunnittelijoita ja tutkijoita keskustelemaan kaupunkien roolista Euroopan yhteisön yhdistäjinä ja muutoksen tekijöinä. – Kaupungeilla on erityinen kyky toimia käytännönläheisinä ja kokonaisvaltaisina ongelmanratkaisijoina. Helsinki Impact -konferenssilla herätämme keskustelua siitä, miten merkittävä rooli kaupungeilla on niin globaalien kuin eurooppalaistenkin tavoitteiden saavuttamisessa. Tulevaisuus tehdään kaupungeissa, muistuttaa pormestari Vapaavuori. Taiteilija Kaisa Salmi valmistelee avajaisten Plastic Mama -teosta koulutyöpajoissa. Kuva: Anna Häkkinen. Sähköautojen latausjärjestelmiä jo joka neljänteen taloyhtiöön L atauspisteitä suunnittelevat yhtä lailla rivitaloyhtiöt kuin kerrostaloyhtiötkin. Aikeet latauspisteiden toteuttamiseen ovat edelleen yleistyneet viime syksystä. Asiaa tiedusteltiin ensimmäisen kerran korjausrakentamisbarometrissa syksyllä 2017, jolloin 19 prosenttia vastaajista arveli toteuttavansa lataushankkeen seuraavan viisivuotisjakson kuluessa. Tämän vuoden aikana latauspisteitä aikoo toteuttaa kerrostaloyhtiöistä kolme prosenttia ja rivitaloyhtiöistä alle kaksi prosenttia. Ei merkittävää kasvua korjausrakentamisessa tänä vuonna Korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 27 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan kuluvana vuonna. Vastaajista 33 prosenttia odottaa sen sijaan korjaamisen supistuvan yhtiössään viime vuoteen verrattuna. Kaikkialla maassa saldoluvut olivat miinuksella kuluvalle vuodelle. Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi runsaat 2500 taloyhtiönsä edustajaa, joista joka toisella on kuluvana vuonna korjaushankkeen jokin vaihe menossa taloyhtiössään. Miltei joka viidennellä vastaajalla on tänä keväänä korjauksia käynnissä. Osuus oli hieman vuoden 2018 kevättä korkeampi. – Tulevan vuoden ennakointi on aina ennen kuluvan kevään yhtiökokouksia sumun peitossa. Tässä vaiheessa taloyhtiöiden hallitukset eivät näytä odottavan kasvua vuodelle 2020, mutta näkymät kirkastunevat tulevan syksyn ja talven aikana, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Taloustilanteen vaikutuksessa ei muutosta Korjausrakentamisbarometrin vastaajat arvioivat yleisen taloustilanteen vaikutuksen samankaltaiseksi kuin syksyllä 2018. Vastaajista 12 prosenttia ilmoitti taloustilanteen vaikuttavan heikentävästi korjaushankkeiden ja ylläpitotoimien toteutumiseen yhtiössään. Suuri valtaosa (84 prosenttia) vastaajista kuitenkin totesi, ettei ajankohtaisella taloustilanteella ole vaikutusta heidän taloyhtiönsä korjaushankkeiden toteutumiseen. Lähes neljäsosa taloyhtiöistä kaavailee sähköautojen latausjärjestelmiä, kertoo Kiinteistöliiton tuore korjausrakentamisbarometri. A jankohtaiset teemat kuten vastuullisuus ja ilmastonmuutos näkyvät kaupunkilaisten suunnittelemassa ohjelmassa. Helsinki-päivä täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta kaupunki täyttyy jälleen juhlahumusta, kun yli sata erilaista tapahtumaa levittäytyy kymmeniin kaupunginosiin. Luvassa on muun muassa taideja musiikkielämyksiä, liikuntaa, opastettuja kierroksia, työpajoja ja puutarhajuhlia. Tapahtumat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. – Tänä vuonna ohjelmaa on tarjolla ilahduttavan paljon erityisesti ikäihmisille. Mukana on peräti kolme eri palvelukeskusta, jotka järjestävät esimerkiksi teatteriesityksiä ja festareita varttuneelle väelle. Ohjelmassa korostuu myös vastuullisuus ja ilmastokysymykset, sanoo Helsinki-päivän vastaava tuottaja Marianne Saukkonen Helsingin Tapahtumasäätiöstä. Ympäristöteema näkyy eri puolella Helsinkiä: ilmastonmuutosaiheista elämyspeliä pelataan puhelinten avulla Töölönlahden ympäristössä, ylijäämäruokaa hyödynnetään Hävikkipiknikillä Lapinlahdella ja lapset saavat rakentaa maailmanparannuskoneita kaupungintalolla. Tapahtuma kasvaa vuosi vuodelta Helsinki-päivä on kasvanut vuosi vuodelta suuremmaksi ja ohjelma on monipuolistunut. Vaikka kaupunki koordinoi Helsinki-päivän toteuttamista, kaupunkilaiset luovat tapahtuman itse. Helsinki-päivä onkin tekijöidensä näköinen ja ohjelmaa löytyy jokaiseen makuun teatterisuunnistuksesta perinneleikkeihin ja 20-luvun kenttävoimistelujumpasta robottibussiajeluihin. – Helsinki-päivä on yhteisöllinen ja osallistava juhla, jossa on mukana kymmeniä yhdistyksiä, yrityksiä ja kaupunkilaisia. Se saa ihmiset liikkeelle sekä tekijöinä että kokijoina. Päivä vahvistaa helsinkiläisten paikallisylpeyttä ja tutustuttaa samalla kävijöitä
• 9 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 M unkin S eutu Helsingissä rakenteilla 10 000 asuntoa Helsinki-päivässä ennätysmäärä ohjelmaa Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta kaupunki täyttyy jälleen juhlahumusta, kun yli sata erilaista tapahtumaa levittäytyy kymmeniin kaupunginosiin. Kuva: Jussi Hellsten Sähköautojen latausjärjestelmiä jo joka neljänteen taloyhtiöön Jatkoa sivulta 3 V uonna 2018 Helsinkiin valmistui yhteensä 4 843 asuntoa. Näistä suurin osa, eli lähes 90 prosenttia on kerrostaloasuntoja. Valmistuneista asunnoista hieman yli viidesosa oli ARA-vuokra-asuntoja. Kaupungin omana tuotantona valmistui 1 480 asuntoa. Huolimatta alkaneiden asuntojen ennätysmäärästä, jäi valmistunut asuntotuotanto hieman tavoitteestaan siten, että toteutuma oli 80 prosenttia asetetusta tuotantomäärästä. Vuokralla asuminen yleistynyt Helsinkiläisistä 49 prosenttia asuu vuokralla. Vuokralla asuminen on viime vuosina hieman yleistynyt lähes kaikilla asuntokuntatyypeillä. Asuntojen hinnat ovat jatkaneet nousuaan ja omistusasuntojen hinnoissa on alueellisia eroja. Vuokrien nousu on ollut voimakkainta edullisimmilla alueilla ja maltillisinta kantakaupungin alueella. Kaupungin vuokra-asuntoja välitettiin 3 091 asuntoa vuonna 2018. Hakemusten määrä nousi edellisestä vuodesta ja oli vuoden lopulla yli 22 000. Kaupungin omistamien asuntojen vuokrat ja vastikkeet ovat edelleen maltillisella tasolla. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) asunnoissa keskivuokra on 11,69 euroa kuukaudessa neliömetriltä, eli kahdeksan senttiä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Asumisoikeusasuntojen keskimääräinen vastike Helsingin asumisoikeus Oy:n (Haso) asunnoissa oli 1.3.2018 alkaen 9,76 euroa neliömetriltä. Kaupunginvaltuusto keskusteli keskiviikkona 8.5. pidetyssä kokouksessaan Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman 2016 seurantaraportista. Raportti sisältää katsauksen kaupungin ajankohtaiseen asuntopoliittiseen tilanteeseen ja asuntotuotannon näkymiin. Siinä on myös selvitys valtuuston vuonna 2016 hyväksymän ohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Kotikaupunkina Helsinki -ohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuositasolla sekä pääosin neljän vuoden keskiarvona. Ohjelman tarkastelujakso on kymmenen vuotta. Asuntotuotannon vuosivaihtelut ovat merkittäviä ja suhdannetilanteesta riippuvaisia. Ohjelman tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan asuntotuotantoon pitkällä aikavälillä. Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla käsiteltiin Veronika Honkasalon kysymystä kotihoidon palveluiden järjestämisestä kesällä sekä Ville Jalovaaran kysymystä potkulautojen pysäköinnistä. Valtuuston äänestyskartat ja muuta tietoa valtuuston kokouksesta julkaistaan Helsinki-kanavalla videotallenteen yhteydessä, www.helsinkikanava.fi Tämän vuoden aikana latauspisteitä aikoo toteuttaa kerrostaloyhtiöistä kolme prosenttia ja rivitaloyhtiöistä alle kaksi prosenttia. Urakkatarjousten määrä hienoisessa laskussa Taloyhtiöt ovat saaneet hieman vuoden 2018 kevättä vähemmän urakkatarjouksia. Hallitusten vastauksissa 27 prosenttia taloyhtiöistä oli saanut yhden tai kaksi tarjousta, kun vuosi sitten keväällä näiden osuus oli 25 prosenttia. Kolme tai useampia tarjouksia saaneiden osuus oli puolestaan lievästi laskenut. Näin oli sekä kerrostaloettä rivitaloyhtiöiden kohdalla. Taloyhtiöiden lainansaanti aiempaa tiukemmassa Vastanneista taloyhtiöistä 16 prosenttia arvioi, että lainarahan saatavuus on heikentynyt. Neljä prosenttia kertoi saatavuuden parantuneen. Kuitenkin suuri enemmistö, 80 prosenttia vastaajista kokee, että rahoituksen saaminen on pysynyt viimeisen puolen vuoden aikana ennallaan. Sen sijaan taloyhtiöiden hallitusten arviot lainaehtojen kehityksestä eivät olleet niin huonoja kuin vielä syksyllä. Lainaehtojen heikentymistä odottavien vastaajien määrä supistui 31 prosenttiin syksyn 46 prosentista. Ainoastaan kolme prosenttia hallitusvastaajista odotti, että lainaehdot paranevat lähiaikoina. Korjauslainojen saatavuus on pysynyt viime syksyyn verrattuna ennallaan. Hallitusvastaajista 32 prosenttia raportoi, että vain yksi pankki antoi lainatarjouksen. Kolme tai useampia tarjouksia oli nyt saanut 38 prosenttia hallitusvastaajista. Kaksi tarjousta saaneita oli 30 prosentilla vastaajista. Neljännes vastaajista oli pyytänyt lainatarjousta vain yhdestä pankista. Korjauslainojen marginaalien mediaani on pysynyt barometrin vastaajayhtiöissä jo pitkään ennallaan, 0,9 prosenttiyksikössä. Kerrostaloissa korjataan eniten putkistoja Vuonna 2019 korjataan kerrostaloissa eritoten putkistoja ja piharakenteita sekä ulkovaipan osia. Rivitaloyhtiöillä piharakenteet ja ulkovaippaan kohdistuvat korjaukset ovat tänä vuonna yleisimpiä. Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa yleisimmin piharakenteita, rakennusten ulkovaippoja sekä kerrostaloyhtiöissä myös putkistoja. Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Keväällä 2019 korjausrakentamisbarometri tavoitti 2570 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto kiittää lämpimästi. Vastaajista 2293 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 204 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 73 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Kysely toteutettiin nettikyselynä 26.3. 10.4.2019. Kyselyssä raportoidut ns. saldoluvut saadaan vähentämällä supistuvaa kehitystä ennakoivien osuus kasvavaa kehitystä ennakoivien osuudesta. Pirullista tarinaa eduskunnasta Kirja-arvostelu ? Eduskuntavaalit on pidetty. Kaksisataa kansanedustajaa valittu, osa vanhoja, osa uusia. Mutta ne Eduskunnassa olevat, jotka eivät nyt vaihtuneet, ovat Eduskunnassa työssä olevat, Eduskunnan virkamiehet. Kaikkiaan heitä on yli 500 henkeä. Tuntematon armeija. Keitä he ovat, mitä he oikein tekevät? Näistä henkilöistä ja heidän suhteistaan vaihtuviin kansanedustajiin kirjoittaa hauskan pirullisesti Eduskunnassa lähes 30 vuotta työskennellyt ”nuuka kamreeri”, viimeiset 20 vuotta talouspäälllikkönä työskennellyt Pertti J. Rosila muistelmakirjassaan ”Arkadianmäen kirstunvartija” (Tammi 2018). Rosila piti eduskuntavuosistaan päiväkirjaa, jonka anti on teoksen pohjana vaikka kirja ei päiväkirja varsinaisesti olekaan. Väärinkäytöksiä Rosila kertaa kirjansa alussa Eduskunnan julkisuuteen tulleita taloudellisia väärinkäytöksiä. Sijansa saavat mm. ns. Feiringin kavallus juttu ja Eduskunnan urheilukerhon rahojen kavallusjuttu. Niitä lukiessa voi vain ihmetellä, miten kavallukset saattoivat jatkua vuodesta toiseen kenenkään huomaamatta. Vai eikö kukaan välittänyt? Eiväthän rahat olleet kenenkään kansanedustajan pussista pois! Minkälaisia puhemiehiä? Kirjan osa elämäni puhemiehet kuvaa Rosilan eduskuntauran aikana kovasti vaihtuneita puhemiehiä, Matti Ahteesta Marja Lohelaan. Osansa terävistä luonnehdinnoista saavat niin Sorsa, Suominen, Uosukainen, Lipponen, Heinäluoma kuin Lohelakin ja pieni osa on Mikkolalla, Kallilla ja Zyskowiczillakin. Eduskunnan arvokkaille johtajille, puhemiehillekin, on sattunut kaikenlaista, hauskaa ja vähemmän hauskaa. Miten eduskunta toimii? Eduskuntaa on vanha, yli satavuotias työpaikka. Vakiintuneet tavat ja käytännöt ovat piintyneet, muutoksia työskentelyyn on vaikea, melkein mahdoton saada aikaan. Kirja kuvaa yrityksiä nykyaikaistaa toimintatapoja. Ahde yritti, Niinistö yritti, mutta heikolla menestyksellä. Muutosten jarruttamisen hahmoksi kirjassa nousee pitkäaikainen Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen. Oman erittäin herkullisen, raadollisen kuvauksen yksittäisen kansanedustajan uskomattomasta kamppailusta oman etunsa tavoittelusta tarjoaa Rosila epätoivoisesta yrityksestään saada porvoolainen kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner noudattamaan Eduskunnan matkustusohjesääntöä. Porvoosta on hyvät bussiyhteydet Helsinkiin, mutta Ruohonen-Lerner vaati sitkeästi vuodesta toiseen oman auton käytön kilometrikorvauksia. Toinen Porvoon kansanedustajanainen Mikaela Nylander ei niitä vaatinut. Henkilökohtaisen rahanahneuden kuvauksena tapaus Ruohonen-Lerner on kirjan etovin. Persut valtaa saunan Suomalaiset miehet ovat tottuneet kautta aikojen sopimaan asiat saunan löylyissä ja pukuhuoneissa hyvien saunajuomien siivittämänä. Miksi Eduskunta olisi poikkeus? Rosila kuvaa inhimillisellä lämmöllä Eduskunnan saunavaliokunnan kokoontumisia, ahkerimpia osallistujia. Yhteisellä sopimuksella niistä keskusteluista ei puhuta. Uusi poliittinen voima, perussuomalaiset, valtasi nopeasti tämän Eduskunnan erittäin tärkeän valiokunnan, kuvailee Rosila. Hulvatonta tuhlausta Talouspäällikkönä Rosila joutui aika ajoin puuttumaan Eduskunnan tuhlailevaan rahankäyttöön. Varsinaisten kavallusten lisäksi rahaa meni kyseenalaisiin ulkomaanmatkoihin, varastossa homehtuviin kalliisiin juhlakirjoihin. Rosila yritti säästää, mutta aina joku korkeampi päättäjä hyväksyi kyseenalaiset tuhlaukset, hölmöilyt. Herra se on herrallakin, oppi Rosila. Rahantuhlauksen hulvattomuuden huippu saavutettiin Eduskunnan 100-vuotisjuhlien tapahtumissa. Juhlat maksoivat veronmaksajille miljoonia euroja. Juhlista ja rahoista vastanneen pääsihteeri Tiitisen toimet ”painettiin kuuluisalla villaisella ”. Nyt Eduskuntakauden alkaessa Rosilan ”Arkadianmäen kirstunvartija ” on erinomaisen ajankohtainen, osuvan hauska Eduskuntatyön kuvaus. Istuntosalin kulissien taakse. Pekka Hurme eri kaupunginosiin, Saukkonen sanoo. Tuttuun tapaan Helsinki-vaikuttajista koostuva raati jakoi tuotantorahaa lähes parille kymmenelle Helsinki-päivän tapahtumalle hakemusten perusteella. Tänä vuonna raatiin kuului: Pauli Saloranta, Teemu Lehto, Renaz Ebrahimi, Sonja Kailassaari, Mari Nieminen, Max TalviOja, Mirja Arajärvi ja Marianne Saukkonen. Vuodesta 1959 järjestetyn Helsinki-päivän klassikko-ohjelmaan kuuluvat pormestarin aamukahvit, Stadin Kundin ja Friidun nimeäminen, vuoden helsinkiläisurheilijoiden palkitseminen ja Helsinki-päivän vauvan juhlistaminen. Perinteisesti päivä huipentuu Kaisaniemen puistossa järjestettävään ilmaiskonserttiin, jota tähdittävät Suomen huippuartistit.
• 10 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Toukokuun kulttuurikierros Music+-esityksen Anne-Maarit Kinnunen (vas.), Hanna Heino (selin), Tuuli Vahtola, Meeri Lempiäinen, Jenni-Elina von Bagh, Satu Rekola, Soile Voima, Kirsta-Julia Arppo, Minna Karttunen, Anni Koskinen, Soili Huhtakallio, Mirva Mäkinen, Heini Hermunen on järjestäytynyt tanssiryhmä Stoassa. Kuva: Katri Naukkarinen. Sabrina ja Saarten tyttäret esittää Kantelettaren tekstejä nuoren naisen maailmasta. Nihkee Akka -räppäri, Jonna Nummela (sormi pystyssä), Sabrina Ljungberg keskellä. Kuva: Jesse Pasanen. Säveltäjä Anna-Mari Kähärä (keskellä edessä) ja Tampereen Taiteellinen Kuoro oikein poseeraa kesken Suomi-musikaali -konserttia Savoyn lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Tanssijat Ville Valkonen, Tiia Huuskonen ja taustalla Timo Korjus esiintyvät Ballet Finlandin “Seitsemässä” Aleksanterin teatterissa. Kuva: Grisha Olizeg. ? Maailma kylässä tulee taas 25.-26.5. Kaisaniemen puistoon ja Rautatietorille. Festivaalin näytteilleasettajia on 400. Paljon musiikkia, kirjoja, elokuvia ja keskusteluja on luvassa. Suomi-musikaalit soivat Vappupäivänä on Savoy-teatterissa saimme nauttia Suomimusikaalin vauhdikkaissa ja koskettavissa tunnelmissa. Kuulimme musikaalilaulajien parhaimmistoa; säveltäjät Eeva Kontu, Anna-Mari Kähärä ja Jussi Tuurna säestivät ja myös juonsivat hauskasti konsertin. Sama kolmikko on luonut vastaavaa Tampereen Teatterikesään. Tunnelmaa olivat luomassa myös kahdeksanhenkisen orkesteri ja ennen kaikkea 30-päinen musiikkiteatterin ammattilaisista koostuva Tampereen Taiteellinen Kuoro, joka vastasi monesta huippuhetkestä, mm. Tuurnan ja Jussi Kylätaskun ”Pelasta pois, Maaria” näytelmästä Maaria Blomma. Laulajat ja kuoro esittivät upeita lauluja tämän vuosituhannen musikaaleista ja näytelmistä, kuten Tytöt 1918, Homo!, Palava kaupunki, Slava!, Särkynyt malja, Tippukivitapaus, Viita 1949 ja Häräntappoase. Saimme nauraa, laulaa ja rytmittää mukana sekä liikuttua vapputunnelmaan. Minuun koskettivat eniten Vuokko Hovatan, aina niin kuulaalla äänellään, tulkitsema Kontun ”Kuudella kielellä” Viidasta ja Kähärän ja Marja-Leena Mikkolan ”Saima Irene maaliskuussa 1918” Kapsäkin Murhenäytelmästä. Sinikka Sokka lauloi komeasti Tuurnan ja Pirkko Saision ”Epilogin” Mustasta Saarasta. Jukka Nylund esitti vahvasti Kähärän ”Ja lopuksi” runon Mika Waltarin tekstiin ja Tuurnan-Saision ”Vaikka enkelin kieltä puhuisin” musikaalista Slava, kunnia! Petrus Kähkönen oli parhaimmillaan voimakas Kontun uudessa sävellyksessä Viidan klassiseen Alfhild-runoon. Se on hyvin tuttu myös lauluna, joten rohkea ja onnistunut teko on säveltäjän uusi versio. Täysi Savoyn katsomo jää odottamaan tästä Vappuperinnettä. Kansanrunoutta tarttuvina melodioina Korjaamon Vintillle kerääntyi vapun alla lempeänä kevätiltana lavarunouden ystäviä ja kuorolaulusta innostuneita katsojia. Tarjolla oli naiskauneutta, hyvin toisiinsa sointuvat äänet ja intensiivistä huumoria. Sabrina ja Saarten tyttäret on ainutlaatuinen laulukollektiivi, joka tuo uutta musiikkia yhdistämällä ikiaikaista kansanrunoutta tarttuviin melodioihin ja särmikkäisiin rytmeihin. Yhtyeen perustaja Sabrina Ljungberg on säveltänyt laulut Kantelettaren teksteihin. Laulut kertovat (nuoren) naisen elämästä, kasvukivuista ja onnesta, jotka ovat ajasta aikaan samanlaisia. Lauluteksteistä punoutuu kokonaisuus, jossa haaveileva tyttö kasvaa unelmiaan toteuttavaksi nuoreksi naiseksi. – Voisi jo lempiä, arveli otsikko. Saarten tyttäret ryhmä työstää musiikkiaan improvisoinnin keinoin. Heittäytyvä ilmaisu ja draamallinen jännite ovat leimallista yhtyeen esityksissä. Tyttäret jakavat Kantelettaren nykyihmistäkin koskettavia runoja Mitä me tytöt suremma –iltojen muodossa. Esityksiin rakennetaan visuaalisia elementtejä yhteistyössä valoja kuvataiteilijoiden kanssa. Nyt visuaalinen ympäristö koostui Vintin pysyvistä seinäkuvista, 1800-luvun kantakaupungin kartoista. Kuoron kanssa esiintyi Nihkee Akka, joka on saanut nimensä vieraan miehen huutelusta – tämä akka huutaa takaisin! Jonna Nummela kokosi musiikin ja nopeatempoiset tekstit yhteen. Uuden ajan iskevän mainiota räppiä, joka on myös luonnonläheistä ja fyysistä. Ballet Finlandin vaikuttavat tanssiteokset Ballet Finland, entinen Pieni Balettiseurue, sai vuoden alussa uuden taiteellisen johtajan, kun Jouka Valkama jatkaa Ville Valkosen paikalla ryhmän vetäjänä. ”Ballet Finland Nyt!” esitteli Aleksanterin teatterissa ryhmän nykyisellään ja toi näyttämölle Valkosen vanhoja teoksia ja yhden uuden sekä Valkaman teoksen. Ville Valkosen koreografia ”Seitsemän” on ylistys suomalaiselle huipputaiteilijalle Jean Sibeliukselle. Seitsemän tanssijaa tanssii välähdyksiä elämästä säveltäjämestarin viimeiseksi jääneeseen teokseen, 7. sinfoniaan. Olen nähnyt teoksen aiemmin, ja aina se on yhtä vaikuttava yhteistanssina ja soolo-osissa. Tiia Huuskosen ja Valkosen yhteiskohtaukset ovat hienoja. ”Magnet” on Valkosen luoma pas se deux, joka on osa koreografiasta: ”Red light drowning”. Sitä on esitetty ympäri Suomea eri tapahtumissa esimerkiksi Kansallisoopperan lavalla HIBC balettikilpailun finaalissa. Maria Beseghi ja Tuomas Hyvönen tanssivat ylväästi. ”Enigman” tanssi nuori Japanin löytö, 17-vuotias Kinomi Takahashi sulavasti. ”Legioona” on tanssiteos yhteisöllisyydestä ja yksinäisyydestä sekä siitä kuinka ympärillämme kulloinkin olevat ihmiset määrittelevät tunteitamme ja toimintaamme. Esitys alkoi talvivaatteissa kahdeksan tanssijan voimin. Valkaman omaperäiset teokset ovat tunnettuja suoraviivaisesta ja fyysisestä liikekielestään, joka yhdistyy saumattomasti puhuttelevaan visuaalisuuteen. Kollaasiteos vaikuttaa moneen aistiin
• 11 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 M unkin S eutu Kulttuuri Stadin vappuiloa lauluina, mummodiskona ja tanssina Veera Railio (oik.), Sirkka-Liisa Sass ja Maija Ruuskanen esittivät paljon suosiota saaneita Sass-lauluja Juttutuvan Varaslähdössä vappuun. Kuva: Sari Kolkka. Ajantaju laulaa “Kolme pientä trollia” maailman tiedonvälityksen häiriköistä Juttutuvan Varaslähdössä Vappuun. Kuva: Sari Kolkka. Laulaja Meiju Suvas ja juontaja, näyttelijä Tuija Piepponen luovat Mummodiskoon ilosanomaa Kampin Palvelukeskuksen vappubileissä. Kuva: Raimo Granberg. Kristiina Halkola keskittyy tulkintaan Vallilan Tangon vapunaatossa Hartolan puistikossa täpötäyden yleisön edessä. Kuva: Raimo Granberg. ? Varaslähtö Vappuun otettiin jo yhdeksännen kerran Juttutuvassa, jossa naseva trubaduuri Vesa Salmi ja Tipi Tuovinen lämmittivät yleisöä vapunodotustunnelmaan Jussi Raittinen veti omia klassikkojaan työväenlauluista. Lisäksi esiintyvät stand up -koomikko Ida Akkila, trubaduuri JP Meronen, ympäristörockia soittava Valtaisa luonnontalouskoneisto ja Ajantaju. Ajantajun sielu ja lauluntekijä on Tiina Pelkonen, jonka kaksi vuotta sitten tekemä uusi Helsinki-laulu on koskettava. Hän näki maahanmuuttajapoikien kuvaavan Stockan jouluikkunoita ja kirjoitti: – Lumi leijuu Aleksilla Stockan ikkunaan / Nuorukaiset satumaisemaa jää kuvaamaan / Arabiaa puhuvat, äidille kuvan meilaavat / yhden silmät / kyynelissä /Viimein nään Helsingin /Viimein nään Helsingin. Sanasirkka, lauluntekijä Sirkka-Liisa Sass on tehnyt viime vuosiin asti todella nasevia ja kantaaottavia biisejä täydellisellä riimillä. Nainen tulkitsi itse muutaman laulunsa lavalla, mukanaan Kapsäkki-yhteistyöstä tutut, taitava pianisti Maija Ruuskanen ja monipuolinen laulaja, viulisti Veera Railio. Satiirin huippua on ”Oi Kehitys!” -laulu: – Kakstuhatluvulla / naisten asema / eikö ole toinen kysyn, / jos vain haluttuna pysyn / duunissa ja kotosalla / mieliala korkealla. / Kuumana mä ootan häntä niin kuin ruoka uunissa, / ja ääneni on duurissa. / Rasittunut mies ei kestä mollia, / kun tarjolla on kauniimpia nollia. Sassin laulujen sanoma hiljensi ravintolan melukulissit. Hän on paljon terävämpi kuin itseään puoli vuosisataa nuoremmat räppärit. Moni on kuullut kesän ”Mummotunnelista”, mutta tiedättkö Mummodiskon?. Mummodisko ry järjesti yhteistyössä Kampin palvelukeskuksen kanssa vappubileet aattoiltapäivänä. Punaisena lankana toimivat jaettu ilo ja ennen kaikkea hauskan pito yhdessä, kuvaajamme todistaa. Yleisöä tähdittivät suosittu laulaja Meiju Suvas, joka oli jo odotellut, milloin pääsee seuraavan kerran Mummodisko -lauteille. Värikäs ilotä tosin oli monella kasseissa ja repuissa. Buffetissa myytiin simaa, munkkeja, kahvia ja muuta. Puisto täyttyi tanssilla ja iloisella vappumielellä hyvässä poutasäässä. Vallilan Tango tarjosi parhaat mahdolliset vappuisat tahdit kaikelle kansalle lapsista vaareihin. Kuuntelin yhden setin kolmesta, ja pääosassa oli pikemmin humppa, jonka Saksasta kotiutunut laulaja taitaa myös hyvin. Marianne Krause opetti kaikille halukkaille tangoa. Yllätysesiintyjä ei ollut pitkään paikalla salaisuus. Ihmiset tiesivät, että Kristiina Halkola tulee viimeiseen settiin. Näyttelijä tunnetaan pikemmin 60-luvun elokuvaballadeista ja 70-luvun poliittisesta laulusta, mutta kaikenlainen musiikki sujuu. Yleisö keskittyi tanssin sijasta kuunteluun. Yllätysvieras on usein kokeneempi taiteilija, aiemmin mm. Vieno Kekkonen. pilleri, näyttelijä Tuija Piepponen loihti juonnoillaan ja hersyvällä huumorilla tapahtumaan tunnelmaa, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Burleski ryhmä ”Stinkig Kittens” talutti estradille täysin uuden show:n. Aika uutta Mummodiskossa. Vallilan Tangon järjestämät vapputanssit vetivät perinteiseen tapaan väkeä Hartolan puistikkoon Vallilan Inarintiellä. Vapunaaton juhla alkoi klo 16 ja päättyi klo 20, joten se on aina hyvin lapsiperheystävällinen ja vanhemmalle väelle sopiva. Tapahtumassa ei myydä alkoholia, eväiTyöväentutkimuksen pääpalkinnon sai Saara Lång teoksellaan Ventuskartano ry:n 50 vuodesta päihdehuollossa. Tekijä kiittää palkinnosta, vierellään puheenjohtaja Arja Alho ja eläköityvä kirjastonhoitaja Raija Kangas (oik.). Kuva: Alpo Väkevä. Jonnakaisa Risto ja Henna Sormunen on makaaberiin karnevalismiin kykenevä klovnipari ”Home Sweet Home” esityksessä Nukketeatteri Sampon lavalla. Kuva: Heikki Kynsijärvi. Zodiakin kevään huippua oli Stoassa nähty ”Music+”, joka on kolmen tekijän kollaasiteos 12 tanssijalle, esineille ja tilalle. Teoksen tavoitteena on moniääninen kohtaaminen, ja motiivina uteliaisuus. Teos on yksinkertainen ja graafinen suurmuodoiltaan, mutta kompleksinen ja elävä pienmuodoissaan – kuin geometrisen arkkitehtuurin sisään kasvava metsä. Se on instrumentin soittoa, ja tuo instrumentti on tila-aika-avaruus. – Musiikki on suhteita välillä, tanssija Satu Rekola sanoo. Suomalaisella nykytanssikentällä on harvoin näin suurimuotoista esitystä. Koreografit ovat Liisa Risu ja Mirva Mäkinen. Kolmas tekijä Sonja Jokiniemi on mukana visuaalisen koreografian tekijänä. Työmenetelminä toimivat äänen, kuvan ja liikkeen aistimukselliset vastaavuudet. Kollaasissa tanssijat ovat kaikille yhteisiä, ei jaettuja. Mäkisen tulokulma prosessiin on kosketukseen ja improvisaatioon perustuva liikkeen fyysisyys ja kokemuksellisuus. Risu taas on purkanut vanhoista teoksistaan kolme systeemistä rakennetta materiaaliksi uudelleen tarkasteluun. Jokiniemen alueena ovat teoksen tila, objektit ja puvut – ei-inhimillisen suhde ihmiskehojen koreografiaan. Kysyin tekijöiltä, ovatko he ottaneet mallia Jouko Turkasta, joka toi simultaanisuuden, samanaikaisen ja ristikkäisen eri asioiden tekemisen teatteriin. Risu vastasi, että pikemmin on tavoiteltu ajallisesti perättäistä tekemistä. Koti rakas kotini… ”Home Sweet Home” Nukketeatteri Sampon aikuisyleisöesityksenä oli ajankohtainen teema valitettavan absurdilla ja todella tavalla, oli katsojan ensimmäinen reaktio, kun esitys päättyi. Sosiaalisesti rajoitteiset klovnihahmot Jyrki ja hänen apurinsa Omppu kuljettavat tarinaa kiinteistövälityksen ihmeellisestä maailmasta, joka aina on myös todellisuudessa ihan oma juttunsa. Aina ei voi luottaa ”osaaviin kiinteistövälittäjiin”, koska he puhuvat niin omaa kieltänsä. Niin tässäkin aikuisten sadussa. Yksiön myynti tai vuokraus on tärkeintä, oli siinä vikoja tai ei. Tällä kertaa on, kosteusvaurioita, hometta. Tarja, joka on ihan Tarja Halosen näköinen nukke, muuttaa yksiöön kerrostalon ylimpään kerrokseen. Tulee julkisivuremontti, Tarja asuu muovien ympäröimänä, vaarallista asbestia on ilmassa ja kukaan ei auta. Puheluita pompotellaan, niin kuin yksinäisten ja sairaiden kohdalla usein tapahtuu. Homekoira tulee auttamaan, ja on ehkä ystäväkin, mutta koira jotenkin hyötyy tilanteesta ja muuttaa rikkaana etelän rannoille. Joku aina hyötyy. Esityksen tuottaa Vaurioteatteri – ammattiteatteriryhmä, joka esittää villisti ja taidolla. Jonnakaisa Risto ja Henna Sormunen on valtavan hieno, makaaberiin kykenevä punk-henkinen klovnipari ja DJX Juuso Timonen tukee musiikissa. Teos hyödyntää esittävien taiteiden eri osa-alueita, nukketeatteria, klovneriaa, musiikkiteatteria ja varjoteatterin keinoja. Lavastus ja valaistus olivat hyvin kekseliäitä. Päihdehuolto Työväentutkimuspalkinnon kohteena Työväenperinne Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. – On erittäin merkityksellistä, että työväenliikkeessä toimineet ovat kirjoittajakurssien innoittamina merkinneet muistiin omia ja järjestötoimintansa vaiheita, raadin puheenjohtaja Arja Alho kiitti. Pääpalkinnon sai Saara Långin kirjoittama teos ”Suurella sydämellä, ammatillisella otteella. Ventuskartano ry – viisikymmentä vuotta päihdehuollon palvelujen tuottajana”. Se on pienimuotoinen, mutta tärkeä puheenvuoro suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen uloslyömistä. Teos antaa äänen niille, joita ei yleensä kuunnella. Kuvaus alkaa miehen paleltumiskuolemasta eräänä kylmänä talviyönä 1967. Teoksesta piirtyy kuva sodan traumatisoimista miehistä nykypäivän päihteiden monikäyttäjiin, jotka huonosti sopivat perinteisiin alkoholisteille tarjottavien katkaisu-, kuntoutusja tukipalvelujen piiriin Kunniamaininnan saivat Torsten Ekman, Punalippujen Helsinki – työväenliikkeen varhaisvuodet 1883-1917 ja Liisa Koskelainen, Politiikan punainen lanka. Hämeenlinnan työväenyhdistyksen historia 1888-2018. Teokset muodostavat yhdessä hienon kokonaisuuden. Alho kiitti Työväenliikkeen kirjaston eläköityvää työntekijää Raija Kangasta uupumattomasta ja innostavasta työstä työväentutkimuksen hyväksi. Alho halusi mainita kahden päätoimittajan kiinnostavat teokset. Arbetarbladetin päätoimittaja Alf-Erik Helsingin Med djärva tankar avaa kiinnostavalla tavalla Finlands Svenska Socialdemokrater, erityisesti 1970-luvun toimintaa ja sen keskeisiä toimijoita. Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn on onnistunut tiiviillä tavalla kuvaamaan Yleisen Lehtimiesliiton vaiheita niin, että lukijalle piirtyy ajankuva SKDL:n voiman vuosista, raastavista puolueriidoista, rauhantyöstä, kylmän sodan asetelmista – mutta ennen muuta vasemmiston kannalta merkityksellisten työväenlehtien pitkittyneestä kuolemasta. Teksti: Risto Kolanen
• 12 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 M unkin S eutu Maailman mulkerot valettu patsaiksi Arvoisat MunkinSeudun lukijat Tervetuloa Sitä hyvää -ravintolaan Ravintolapäivänä! M unkkiniemen yhteiskoulun lukion opiskelijat järjestävät Ravintolapäivänä 18.5.2019 klo 12-15 pop up -ravintolan Sitä hyvää koulun pihalle. Tänä vuonna lukion 1. vuosikurssin opiskelijoista koostuva Ravintolapäiväkurssi on sekoitus sekä yrittämistä että kokkaamista. Kurssi kuuluu Munkkiniemen yhteiskoulun Yhteiskuntaja talouslinjan opetustarjontaan. Olemme kevään aikana suunnitelleet ravintolan teeman ja tarjottavat yhdessä kotitalousopettajien kanssa. Tarjolla on muun muassa suolaisia ja makeita kreppejä sekä ravintolan erikoisuus: omatekoista jäätelöä kolmella eri maulla. Olemme huomioineet myös erityisruokavaliot. Saimme huhtikuun lopulla vieraaksemme yrittäjä Olli Freesen, joka puhui meille yrittämisestä. Hän kertoi meille, mitä pitää huomioida pop up -ravintolaa perustettaessa. Freesellä on kokemusta ravintolan pitämisestä Ravintolapäivänä aiemmilta vuosilta. Hänen mielestään tarjottavan pitää olla helppoa valmistaa, jotta turhia ongelmia ei syntyisi. Saimme häneltä käytännönläheisiä vinkkejä, joista on varmasti meille myös hyötyä tulevaisuudessakin. Freese kannusti kaikkia yrittämään hulluja ideoitakin, koska ikinä ei tiedä, mitä niistä voi kehittyä. Ravintolamme pidetään lauantaina 18.5. joko koulun sisällä tai etupihalla, säästä riippuen. Lisätietoa Ravintolapäivästä tulee koulumme kotisivuille www.munkka.fi. Tervetuloa herkuttelemaan ja viettämään kanssamme mukavaa kevätpäivää yhdessä perheen sekä ystävien kanssa! Arno Holmström, IC Kirja-arvostelu ? Maailmassa on aina ollut ja on nytkin ihmisiä jotka tahtovat ja tekevät muille ihmisille hyvää. Haluavat parempaa maailmaa. Toisaalta maailmanhistoria on valitettavan täynnä ihmisiä, jotka ovat tehneet muille ihmisille valtavasti pahaa, tappaneet ihmisiä tuhansittain, ”parhaat” miljoonittain erilaisten käskyjensä, vallankäytön kautta. Kuitenkin nämä joukkosurmaajat ovat tänäkin päivänä kunnioitettuja sankareita, patsasherroja. Herroja nimenomaan, sillä patsasherrojen monipuoliseen mulkeroiden joukkoon ei mahdu yhtään naista. Ympäri maailmaa Maailman suurmiehistä, jotka on korotettu patsaiksi asti tekee erinomaisen mielenkiintoisesti selkoa Ari Turusen kirja ”Mulkerot” (Into 2019). Mulkerot esittelee kaikkiaan 26 suurmiehen elämäkertoja. Kaikille näille on yhteistä heille pystytetty patsas, sankaripatsas. Turunen tuo kuitenkin jokaisen kohdalla esille tämän ”sankarin” hirmutyöt, kuinka monia ihmisiä tämä ”sankari” itse tappoi tai kuinka paljon hän käskytti tappamaan. Määrät ovat tuhansissa, kymmenissä tuhansissa. Näitä patsassankareita Turunen on tasapuolisesti löytänyt ympäri maailmaa. Colosseum – teurastamo Turusen kirja valaisee havainnollisesti useimmille meillekin tuttujen asioiden kääntöpuolia. Roomassa vierailevat turistit jonottavat päästäkseen näkemään keisari Vespaniuksen rakennuttaman Colosseumin. Suuri arkkitehtuurin mestarinäyte, gladiaattorit ovat sankareita,joita esittäviä nukkeja myydään turisteille. Turisteille ei kerrota, että Colosseum oli 200 000 ihmisen teurastamo! Tuttuja ja tuntemattomia Mulkeroista, tappajista ovat kirjaan päässeet ”ansioistaan” tutummasta päästä Aleksanteri Suuri (356-323 eaa), Attila-jumalan ruoska (n. 406-453), Tsingis-Kaanijumalan rangaistus syntisille (1162-1227), Iivana Julma (1530 -1584), Napoleon (1769 -1821), kuningas Leopold II (1835-1909). Mukaan ovat myös päässeet tutut patsashahmot Lenin, Mao ja Che Guevara. Tuntemattomampia, mutta ei vähäpätöisempia ovat mm. kauhukirjallisuuden klassikon Draculan esikuva, Romaniassa hallinnut Vlad Tepes. Hän oli mikäli mahdollista vielä kauheampi kuin romaanihenkilö Dracula. Vlad III on Romanian sankari, patsas Bukarestissa, mies joka rakasti seivästämistä. Löytöretkeilijänä tunnettu Vasco da Gama (1460 – 1524) saa kirjassa aivan uuden ”hohteen”, intialaisten alistajana, joukkomurhaajana. Kauppasyistä. Meidän kirkon uskonpuhdistaja Martti Luther (1483 1546) nousee myös uuteen valoon Turusen esittelyssä ”Vihainen ja leppymätön”. Pohjoismaista väriä mulkeroiden joukkoon tuo norjalainen viikinkikuningas Harald Ankara (n.1015 – 1066). Harald teki kaikkea mitä viikinkisoturit yleensä: ryösti, tappoi, hävitti, tienasi rahaa palkkasoturina, purjehti ja matkusti. Viikinkimuseo Oslossa ei kerro, että Brittein saarilla kaksisataavuotta ryöstelleet viikingit ”olivat joukko raivoavia onnenonkijoita, jotka tapettuaan ja raiskattuaan ottivat eloonjääneet mukaansa ja myivät heidät orjiksi”. Kuningas Haraldista on komea ratsastajapatsas Oslon kaupungintalon seinässä. Ketkä tänä päivänä Erilaiset hirmuhallitsijat ja hirmuteot ovat ”Mulkerot” kirjassa historiaa, menneitä aikoja. Hirmuhallitsijoita ja hirmutekoja on kuitenkin maapallollamme tänäkin päivänä. Maailmaa ja patsaita seuraamalla voi itse kukin arvioida, ketkä kelpaavat tämän päivän ”mulkeroiksi”. Ari Turusen ”Mulkerot” kirja toimii asiassa erinomaisena oppaana. Pekka Hurme Marita Liulia Mysterium Didrichsenillä T aiteilija-ohjaaja Marita Liulian monimuotoinen maailma on esillä Marita Liulia Mysterium -kesänäyttelyissä Didrichsenin taidemuseossa 18.5. 1.9. Helsingissä ja Laukon kartanossa Vesilahdella. Kesän 2019 Marita Liulia Mysterium -näyttelyt esittelevät taiteilija-ohjaajan nykytuotantoa. Samanaikaisesti järjestettävät näyttelyt ovat itsenäisiä, toisiaan tukevia kokonaisuuksia. Didrichsenin näyttely avautuu 18.5.2019 ja Laukon kartanon näyttely 4.6.2019. Didrichsenin taidemuseossa on esillä Liulian maalauksia ja valokuvaja videoteoksia, hänen henkilökohtaista esineistöään sekä pukuja. Taiteen tekemisen arvoituksen äärellä Marita Liulia Mysterium -näyttelyissä sukelletaan taiteilijan teosten johdattamina mielikuvituksen usein ennalta tuntemattomaan ja kiehtovaan maailmaan. Marita Liulia Mysterium ottaa näyttelytilat haltuunsa ja muuntaa Didrichsenin modernistiset näyttelysalit sekä Laukon kartanon monikerroksisen arkkitehtuurin taiteilijan näköisiksi maailmoiksi. Didrichsenillä Liulian suunnittelema näyttelyarkkitehtuuri, installaatiot, videoteosten äänimaailma ja ripustuksen rytmi luovat ainutlaatuisen tunnelman näyttelytiloihin. Laukon kartanossa Liulian teokset ovat vuoropuhelussa kartanon historiallisen miljöön ja esineistön kanssa. Näyttelyissä keskeisessä roolissa ovat Liulian teemoiltaan ajankohtaiset maalaukset. Abstrahoitujen maisemien kaltaiset maalaukset heijastelevat ilmastonmuutoksen tuottamia luonnonilmiöitä, joissa kauneus ja kauheus ovat samanaikaisesti läsnä. Maalausten aiheissa, värimaailmassa ja materiaaleissa näkyvät Liulian taiteellisen työskentelyn elementit: vesi, tuli, maa, ilma, metalli ja puu. Didrichsenillä maalausten rinnalla nähdään Liulian valokuvia ja videoteoksia sekä henkilökohtaista esineistöä ja taiteilijan pukuja eri vuosikymmeniltä. Yksi museon näyttelysaleista muuntuu Liulian käsissä salaperäiseksi tarot-huoneeksi. Marita Liulia ja Didrichsenin taidemuseo julkaisevat näyttelyiden yhteydessä Marita Liulia Mysterium -kirjan. Taiteen suunnannäyttäjä jo neljällä vuosikymmenellä Marita Liulian (s. 1957) taiteellinen toiminta ulottuu neljälle vuosikymmenelle. Monipuolinen taiteilija-ohjaaja on uransa aikana työskennellyt niin näyttämötaiteiden, mediataiteen, valokuvauksen kuin maalauksen parissa. Useita suomalaisia ja ulkomaisia palkintoja saanut Liulia vastaanotti Pro Finlandia -mitalin 2018. Hänen teoksiaan on esitetty 50 maassa, viimeisimpänä Japanissa, jossa alkuvuodesta 2019 nähtiin Liulian laaja Golden Age -näyttely Tokion Spiral Wacoal Art Centerissä. Marita Liulia asuu Helsingissä ja työskentelee Helsingissä ja Heinolassa. Marita Liulia: Tree Of Life, 2018. Marita Liulian omakuva, taustalla Fire Mountain -maalaus, 2017. www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Harkitsetko myyntiä? Kysy keväistä välitystarjoustani! Asiakkaani etsii (3)-4-5h tältä alueelta. Ostotoimeksianto, ostaja maksaa palkkioni. Teresa Wilén | teresa.wilen@house-asunnot.fi p. 0452052309 | Eteläranta 2, Helsinki
• 13 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 M unkin S eutu Josa Jäntti Onko Suomen demokratia valedemokratiaa? ? Yleensä on niin, että käytetäänpä äänestystä missä asiassa tahansa, niin se tai mikä on saanut eniten ääniä on voittaja. Toiseksi eniten on kakkonen ja kolmanneksi eniten kolmonen. Samoin pätee tämä käytäntö yleensä yksilöurheilussa lajista riippumatta. Eikös yksilöuheilussakin ole kolme parasta palkintokorokkeella ja ratkaisevassa asemassa. Arvostetaanko vaalitulosta politiikassa Suomessa? Äänivaltaiset kansalaiset käyvät äänestämässä edustajia parlamenttiimme uskoen vakaasti äänensä olevan tärkeä ja merkityksellinen. Eniten ääniä saanut puolue on voittaja ja kakkonen on toiseksi eniten ääniä saanut ja kolmonen kolmannneksi ääniä kerännyt kaikista äänestäjistä. Kansa on puhunut, mutta noudatetaanko kansan ääntä on ihan eriskummallinen juttu? Presidentinvaaleissa kaksi eniten ääniä saanutta jatkaa ja se joka saa näistä kahdesta enemmän on presidentti. Mukaan ei oteta kolmanneksi koskaan ketään yllätysnimeä, vaikka hänet voidaankin katsoa jollakin tavalla ”galluptulosten perusteella” vaalin yllättäjäksi. Eikö olisi loogista, että hallituksen yrittävät muodostaa alussa aina kolme eniten ääniä saanutta puoluetta. Nytkin vaaleissa kolme puoluetta saivat yhteensä kaikista äänistä yli 1, 6 miljoonaa. Joko ne onnistuvat sopimaan keskenään hallitusohjelmasta kompromissien avulla tai eivät. Vasta sitten jatketaan ottamalla neuvotteluihin mukaan muita puolueita. Vaikka selvästi pienemmät puolueet olisivatkin saaneet enemmän ääniä kuin edellisissä vaaleissa, eivät ne kuitenkaan ole todellisia voittajia, koska ovat joka tapauksessa pienempiä. Miksi niillä olisi muka yllättäjinä etuoikeitutetusti edellytykset tulla mukaan ennen kolmea eniten ääniä saaneita hallitukseen. Galluppien osoittamilla sijoituksilla ennen vaaleja ei ole mitään tekemistä, ketkä ovat muka yllättäneet. Äänestyksen tulos on aina ratkaiseva! Vaihtoehtoja hallitusmuodostelijaksi Saattaa käydä joskus niin, että voittajapuolueen puheenjohtajan kyvyt ja taito eivät riitä hallituksen muodostamiseen. Eikö silloin pitäisi antaa mahdollisuudet toiseksi tulleen puolueen edustajille. Jos hänkään eivät onnistu, niin kolmospuolueen edustaja jatkaa. Millä edellytyksillä pienemmät ”gallupmenestyjät” ovat sopivampia? Kuvitellaanpa, että esimerkiksi Siniset olisivat saaneet kuusi edustajaa ja olleet ns. ”gallupyllättäjiä”, pitäisikö heidän saada kolme ministerin paikkaa? Entä Vihreiden, koska ilmastonmuuutos tuli juuri vaalien edellä päivän puheenaiheeksi? Entä Vasemmistoliitto , joka on aina ilmoittanut olevansa heikompiosaisten puolella? Heidän vaaliohjelmassaan ei ollut mainintaa työeläkeläisten lain aiheuttaman köyhyyden jatkuvasta lisääntymisen vähentämisestä? Näillä ”vipuvarsilla” Vihreiden ja Vasemmistoliiton olisi luullut saavan ainakin kolmanneksi eniten ääniä kaikista äänestäjistä. Vasta silloin he voivat vaatia muka voittajina heti hallituspaikkoja. Perussuomalaisllla oli ainoa puolueena ohjelmassaaan työeläkeindeksin muuttaminen ja eläkeläisten verotuksen saattaminen samalle tasolle kuin vastaavasta palkkatulosta. Ei siksi ole ihme, että jo paljon ennen vaaleja esittämäni ennustus heidän menestymisestään juuri näistä syistä, toi heille todellisen vaalivoiton. Todettakoon varmuuden vuoksi, että en ole ko. puolueen jäsen! Satun kuitenkin tietämään aika monta eläkeläistä, jotka siirtyivät nyt äänestämäään muun muassa eka kerran demarien ja kokoomuksen sijasta juuri perussuomalaisia heidän vaaliohjelmansa eläkeläisä koskevien esitysten ansiosta. Olisi ihan aiheellista, että vaalitutkimuksia tekevät toimistot tutkisivat, mitä puolueita yli 65 vuotiaat äänestivät? Joka menneitä muistaa, sitä tikulla ”poliittiseen” silmään Äsken oli Iltapäivälehdessä, kuinka moni edustajaehdokas ja nyt valittu on saanut lain mukaisen rangastuksen jostakin pienehköstä rikoksesta. Minusta nämä saivartelut pitäisi nyt unohtaa, koska edessämme on paljon maamme kehityksen ja tulevaisuuden kannalta tehtäviä tärkeitä päätöksiä ja unohtaa tällaiset ”lillukanvarret”. Annetaan nyt uusille edustajille rauha keskittyä kansan antaman luottamustoimen hoitamiseen. Todelliset nykypäivän todelliset ”roistot” ovat asia erikseen. Tämän pitäisi myös hallitusmuodostelijan muistaa katsomalla oman puolueensa peiliin ja verraya ihmisarvojen erilaisuutta omaan ja toiseen puolueeseen tänä päivänä. Hölmöjä sanontoja ja kannanottoja löytyy monelta taholta vuosia ja vuosikymmeniä sitten. Mm. kun Veikko Vennamo kannettiin ulos salista puheidensa takia. Tai kertaamalla vaikka Timo Soinin joskus mainioita sutkauksia, jotka ”takin käännöksessä” ministerinä unohtuivat häneltä itseltäänkin. Muistellaanpa esimerkisi Paavo Lipposen sanomaa keskustapuolueelle: ”te maalaatte mörön seinälle ja joudutte sen vielä en itse pyyhhkimään”, kun hän tuomitsi keskustan eurokritiikin. Olisiko Keskusta sen mukaan arvoiltaan ollut sama kuin nyt perussuomalaiset? Miten arvoja kehuvalle Kokoomukselle sopi hyväksyä Keskusta ja perussuomalaiset viimeksi entisillä EU arvoiltaan hallituskumppaniksi? Ja Lipponen jatkoi: ”Puheenjohtaja Ahon selän takana on edelleen devalvaatiokortti! Halutaan jättäytyä EMU:n ulkopuolelle, jotta olisi devalvaatio käytettävissä”. Tämä ei ollut puhe Halla-aholle, vaan ”pelkälle” Aholle. Miksi EU:n kikkailuvaalien pitäisi innostaa äänestämään? Hesarissa oli tästä tätä kuvaava pilapiirros (HS. 2.5.19/ Karlsson): ”Jos en olisi päässyt eduskuntaan, pyrkisin tietysti Europarlamenttiin, mutta nyt kun pääsin, pyrin tietenkin Europarlamettiin, ja jos pääsen sinne, en tietenkään mene vaan jään eduskuntaan”. Tässä terveiset kaikille niille jo valituille kansanedustajille, jotka pettävät äänestäjänsä ja ovat nyt vielä ehdokkaana EU-vaaleissa! Sopiiko juuri tähän lause, että onko politiikka väärien mahdollisuuksien taitamista?! Harakan saaren yleisöopastukset Ostarin kesänavaus koittaa jälleen M unkkivuoren ostoskeskuksen perinteistä kesänavausta vietetään lauantaina 18. toukokuuta. Ohjelmassa Kai Kuutamo ja merkkarit, musisoimassa. Paikalla nähdään myös jonglööri, pomppulinna sekä kasvomaalausta. Luvassa on mukavaa tunnelmaa ja ennen kaikkea kesän tunnelmaa 60 vuotta täyttävällä ostarilla. Pihlajalinnan ja apteekin osastolla konsultoitavissa ja tavattavissa lastenlääkäri Marita Paassilta, osan aikaa päivästä. MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Sielun silmä – Vuosisadan vaihteen taide ja okkultismi Hugo Simberg, Säkkijärven poika, 1897. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Janne Mäkinen Gallen-Kallelan Museossa 11.5. 8.9. O kkultismi ja esoteeriset liikkeet nousivat ennennäkemättömään suosioon 1800-luvun lopulla. Taiteilijat innostuivat spiritualismista, teosofiasta ja psyykkisten ilmiöiden tutkimuksesta. Selvänäköisyydestä (ransk. clairvoyance) tuli yksi ajan kiehtovimmista puheenaiheista. Monet uskoivat, että kuudennen aistin ja sielun sisäisten silmien avulla saattoi havaita todellisuuden hienojakoisempia, tavanomaisesti näkymättömiksi jääviä tasoja. Näyttelyn kuraattorina on toiminut taiteenja uskonnontutkija Nina Kokkinen, jonka väitöstutkimukseen näyttely pääosin pohjautuu. Näyttely keskittyy erityisesti vuosisadanvaihteen taiteeseen. Näyttelyn taiteilijoita ovat Akseli Gallen-Kallelan lisäksi Ida af Fielitz, Sigrid af Forselles, Veli Granö, Pekka Halonen, Ester Helenius, Eemu Myntti, Hugo Simberg, Beda Stjernschantz, Ellen Thesleff, Matti Visanti, Sigurd Wettenhovi-Aspa. Saarikierrokset 11.5.–29.9.2019 L auantaisin klo 12–14 koko perheen toiminnallinen tutkimustuokio, jossa opas ohjaa saaristoluonnon tutkimuksiin. Retki alkaa klo 12 lähtevän yhteysveneen saavuttua Harakkaan. Sunnuntaisin opastettu kierros klo 14–15. Kierroksella tutustutaan saaren luontoon, historiaan ja taiteilijataloon. Retki alkaa klo 14 lähtevän yhteysveneen saavuttua Harakkaan. Lasten saariseikkailut Saariseikkailuretkiä järjestetään kesäsunnuntaisin 19.5., 2.6., 16.6., 7.7., 21.7., 4.8. ja 25.8.2019 klo 12.00–14.00. Seikkailut ovat 4–10 -vuotiaille lapsille suunnattuja sadunhohtoisia luontoretkiä, joiden aikana tutustutaan Itämeren saloihin, kurkistetaan kiehtovaan vedenalaiseen maailmaan ja tutkitaan saariluonnon ihmeitä aistiharjoitusten ja leikkien avulla. Retkelle osallistutaan aikuisen seurassa ja se kestää 2 tuntia. Retki alkaa klo 12 lähtevän yhteysveneen saavuttua Harakkaan. Tapahtumat ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Retket järjestää Helsingin kaupunkiympäristö / Harakan luontokeskus. Yhteysvene saarelle Yhteysvene Harakkaan lähtee Ullanlinnan laiturista klo 12 (Ehrenströmintie 3b, Kahvila Ursulan vieressä). Edestakaisen matkan hinta on aikuisilta 5 euroa ja lapsilta (4 16 v.) sekä eläkeläisiltä 2 euroa. Venemaksu kortilla, käteinen ei käy. Julkisilla kulkuvälineillä lähimmäksi laituria pääsee raitiovaunulla 2 ja 3. Lisätietoja Harakan saaresta ja luontokeskuksesta löytyy osoitteesta: www.hel.fi/ harakka Näkymä Kaivopuistosta merelle. Ihmisiä puistossa. Rannassa mattolaituri. Taustalla Harakka ja Uunisaaret.
• 14 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 M unkin S eutu Risto Kolanen Toukokuun kuvataide Kulttuuri Laterna Magica juhlii 30-vuotista taivaltaan Caj Bremerin näyttelyllä Gubbröra. Kirjalöytöjä, Pallopoikia 1959 ja Tyttöjä keväällä 1960. Mitä me lisää tarvitsemme. Onnea! Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Sirpa Häkli Ja State of Nature VI Galleria G:ssä. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Susanna Iivanainen teostensa Fading III (vas.) ja Space välissä kaunistunnelmaisessa näyttelyssään Galleria Katariinassa. Kuva: Heidi Hänninen. Kuvataiteilija Jemena Höijer ja teoksensa Tulisiko nostaa kissa pöydälle Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. Topi Ruotsalaisen Planet of Apes -näyttelyssä apinat ovat eläviä ja ilmeikkäitä. Ei niitä juuri meistä ihmisistä erota. Taiteilija ja Family Tree Galleria Heinossa. Kuva: Hannele Salminen. Vapaan Taidekoulun neljän vuoden opinjakson läpikäyneiden 12 taiteilijan töissä näkyy maalaamisen iloa. Liisa Kuusela ja maalaus Puutarha Kaapelin Puristamolla. Kuva: Hannele Salminen. ? Taideyliopiston Kuvataideakatemian ”Kuvan Kevät” -maisterinäyttely esittelee 51:n nuoren teoksia 2.6. asti Exhibition Laboratoryssa ja Project Roomissa sekä edellisen naapurissa. Screening-ohjelma on Cinema Orionissa ja kolmen teoksen kokonaisuus Kansallismuseon tornissa. Stadin lapsia ja julkkiksia juhlanäyttelyssä Caj Bremer on suomalaisen valokuvataiteen keskeinen tekijä, joka aloitti uutiskuvaajana jo 1950-luvulla. Keväällä 90 vuotta täyttäneen kuvaajan ura ulottuu kuudelle vuosikymmenelle. Laterna Magican, Rauhankatu 7, ensimmäinen näyttely 1989 oli Bremeriltä. 30 vuotta täyttävän gallerian juhlanäyttelyssä luodaan nyt katsaus kuvaajan uran varrelle. Esillä on Bremerin tyylille tunnusomaisia kuvia, joissa ihmiset ovat pääosassa. Kirjagalleriatilan täyttävät kuvat kaupungin ”tyypeistä” vuosien varrelta. Alakerran tiiligalleriassa on kokonaisuus cibachrome -kuvia ja kellarissa laskeudutaan unikuvien maailmaan. Taiteilija sanoo: – Olen ylpeä valokuvan puolesta ja iloinen, että kuvani olivat esillä takahuoneen näyttelytilassa. Täällä kirjojen seassa tunsin, että kuvat ja minä viihdyimme. Maalauksellinen ajattelu luonnosta Kuvataiteilija ja taidemaalari Sirpa Häklin Luonnon tilassa – State of Nature -sarjan maalausten lähtökohta on näkemys luonnosta ennustamattomuuden, järjestyksen ja epäjärjestyksen, liikkeen ja jatkuvuuden tilana. – Maalaukseni eivät ole luonnon kuvauksia vaan maalauksellista ajattelua luonnosta. Osa maalauksista on toteutettu ”liitutaulunharmaalle” pohjalle – sillä onhan maalauspohja kuin tyhjä (liitu)taulu, jonka tekijä maalaa kokemuksilla ja havainnoilla. Galleria G, Pieni Robertinkatu 10, esittelee teoksia, jotka syntyvät prosessina. Maalaukset kankaalle on toteutettu pääasiassa öljyvärein, pienet maalaukset paperille sekatekniikoin. – Levitän väriä erilaisin työvälinein, lattialla ja seinää vasten, poistan, korjaan ja lisään. Työssäni kulkevat rinnakkain tavoitteellisuus ja hallitsemattomuus, ristiriidat ja yllätykset. Lapsihahmo yhdistyy koralliiriuttaan Englanninkielen sanalla ”tide” on monia veteen ja sen liikkeisiin liittyviä merkityksiä. Veteen liittyviä ilmauksia käytetään usein kuvaamaan tunne-elämää. Puhutaan hukkumisesta, ajelehtimisesta, kellumisesta, virtaamisesta, haihtumisesta ja niin edelleen. Merkitykset liittyvät taidemaalari Susanna Iivanaisen kuvamaailmaan. Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee Tides-näyttelyssä taiteilijan vahvatunnelmaisia vesiaiheisia maalauksia. Tekniikkana on musteen ja tussin lisäksi akryyli. Töissä yhdistyvät maalauksellinen, abstraktimpi ilmaisu figuratiivisiin, hallitummin kuvattuihin elementteihin. Tumma ja öinen tunnelma kuljettaa ajatukset merten syvyyksiin ja avaruuteen. Lapsihahmo yhdistyy koralliriuttaan Mustemaalaussarjassa. Taiteilijatapaaminen on 26.5. klo 14–16. Taide tulvii monipuolisuutta, Kahdeksan taiteilijan Taidetta tulvillaan -näyttely esittäytyy monipuolisuudellaan. Mukana on grafiikkaa, maalauksia, valokuvia ja veistoksia. Taiteilijoilla on ollut useita näyttelyjä niiden 19 vuoden aikana, kun Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, on toiminut keskeisellä paikalla. Kyse on pohjalaisen taiteilija Tapani Piirton nimikkogalleriasta kahdessa kerroksessa. Kuvataiteilija, graafikko Jemena Höijerille taide on itsetutkiskelua; hän on tutkinut leikkiä aikuiselämässä. Teoksissa on usein elämästä ammennettuja ideoita ja vaikutteita, nyt grafiikkaa. Pidin erityisen paljon kuivaneula-fotopolymeeritöistä. Helsinkiläisen Sofie Jokisen valokuvista tulee kiva maalauksellinen tunnelma, jonka hän saa aikaan omaperäisellä tyylillään asettaa digitaalisia negatiiveja päällekkäin. Virtaavan veden liike pysähtyy hienosti teoksiin. Hajonnut muoto eheytyy Galleria 68, Hämeentie 68, keskittyy suomalaiseen konstruktivistiseen taiteeseen. Nyt on vuorossa 82-vuotias Mikko Jalavisto, joka opiskeli Vapaassa taidekoulussa ja Suomen Taideakatemian koulussa. Lakonisesti ”19651975” on otsikoitu varhaisten teosten sarja, jotka ovat syntyneet öljyllä ja ennen kaikkea sekatekniikalla. – Kun katselen tauluja 50 vuotta niiden maalaamisen jälkeen, näen selvän jatkumon, joka alkaa ”Maalauskoneesta”(1966). Siinä hajonnut muoto eheytyy muuntuneena ja merkattuna. Maiseman käyttö sommittelun osana johti kaksoiskuvateemaan, myöhemmin se muuttui figuratiiviseen suuntaan. 1970-luvun alussa syntyivät laatikkomaiset maisemat. Uutta ovat kanavien ja altaiden diagonaaliset reunat ja paksut puiset taulunpohjat sekä tekstin käyttö maalauksen sisällä. Keramiikka taipuu kertomuksiksi ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, avasi kaksi näyttelyä. Sami Havia tunnetaan maalauksista ja piirroksista, joissa eri tekniikat kerrostuvat mielenkiintoiseksi yksityiskohtia pursuavaksi kokonaisuudeksi. Uudessa Phantasia -näyttelyssä on esillä sarja paperipohjaisia maalauksia, joissa banaali kohtaa ylevän. Maisa Majakka on Kuvataideakatemiassa opiskeleva, uransa alussa oleva kuvataiteilija, jonka pääasiallinen materiaali on keramiikka. Hänen teoksensa ihastuttivat viime syksyn kandinäyttelyssä ja uusi kokonaisuus jatkaa samoilla linjoilla. Taiteilijan maailma on päiväunimainen ja tarinanomainen. Näyttely ”Little Spoon” esittelee keramiikkaa, joka taipuu värikkäiksi kertomuksiksi, jotka ovat tiukasti kiinni nykyhetkessä. Paluu apinoiden planeetalle Kuvataiteilija Topi Ruotsalainen vieraili Firenzen luonnontieteellisessä museossa, jossa täytetyt apinat nuhjuisine turkkeineen kiipeilevät vitriineissään ja irvistelevät surumielisesti museovieraille. – Minulle tuli tunne kuin olisin katsellut jotakin suurta taideteosta, missä jokaisella eläimellä on oma roolinsa ja tunnetilansa. Aloin nähdä kuolleiden apinoiden taivaita kohti kurkottelevassa elekielessä myös vahvaa uskonnollista latausta. Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee taiteilijan tästä näkymästä inspiroituneita Planet of the Apes –öljy kankaalle teoksia,. Apinoiden planeetta tarjoaa vaihtoehtoisen maailman, jonka näkymissä heijastuu oman planeettamme liikehdintä omine epäkohtineen ja uhkakuvineen. – Sen varjoista pakotan itseni katsomaan ihmisyyttä ja toiseutta. Taiteen tärkeäksi tehtäväksi lankeaa ihmiskunnan omantunnon äänenä toimiminen. Vapaa 19 tutki aistien yhteistyötä Vapaa ’19 oli Vapaan Taidekoulun perinteinen lopputyönäyttely, jonka näki Kaapelitehtaan Puristamolla, Tallberginkatu 1C. Maalaus on käden, silmän ja aivojen yhteistyötä ? monien yritysten, erehdysten ja onnistumisten tuottamaa pintaa, joka voi heijastaa kaikkea inhimillistä. Edessä on vielä pitkä matka. Rehtori Paavo Paunu toteaa, että täytyy olla rohkea, jaksaa etsiä, pystyä löytämään, ja tehdä työtä. On kestettävä epävarmuutta, uskottava taiteen voimaan sekä oman työn merkitykseen. Liisa Kuusela on Helsingissä asuva kuvataiteilija, joka teki näyttelyyn viidakkoaiheisia öljymaalauksia. Häntä kiinnostavat kasvitieteelliset puutarhat ja ”eläinten planeetan” katsominen. Hän on valmistunut myös teologian maisteriksi ja opiskellut Italian Torinossa. Teksti: Risto Kolanen
• 15 Nro 10 • Viikot 20-21/2019 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Flow Festival 2017. Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki Marketing Ulkoilmakonsertit elävöittävät, lieveilmiöt häiritsevät PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Helsingin työväenopistossa T untuuko työnhaku verkon kautta hankalalta? Työväenopiston ohjaaja opastaa henkilökohtaisesti sähköisten koulutusja työnhakupalveluiden käytössä. ? Keskiviikko 22.5. Teematupa: Apple Mac, iPad, iPhone Teematuvassa saa apua Applen Macin, iPadin tai iPhonen käyttöön. Oman laitteen voi ottaa mukaan. Opastajana tietotekniikan opettaja Mika Mikkola. Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26) klo 12–16. Ajanvaraus 09 310 88588 ti 13–20, ke 12–20, to 13–18, pe 12–18. ? Perjantai 24.5. Apua työja koulutushakuun / Job seeking and study guidance Täältä saat apua koulutuksen ja työpaikan etsimiseen netin kautta, tarvittavien hakemusten täyttämiseen sähköisessä muodossa sekä CV:n laatimiseen. Ohjaaja Hanna Siikamäki puhuu suomea ja englantia. Vuotalo, tietotekniikkaluokka (Mosaiikkitori 2) klo 10–11.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. ? Keskiviikko 29.5. Teematupa: Apple Mac, iPad, iPhone Teematuvassa saa apua Applen Macin, iPadin tai iPhonen käyttöön. Oman laitteen voi ottaa mukaan. Opastajana tietotekniikan opettaja Mika Mikkola. Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26) klo 12–16. Ajanvaraus 09 310 88588 ti 13–20, ke 12–20, to 13–18, pe 12–18. ? Perjantai 31.5. Apua työja koulutushakuun / Job seeking and study guidance Täältä saat apua koulutuksen ja työpaikan etsimiseen netin kautta, tarvittavien hakemusten täyttämiseen sähköisessä muodossa sekä CV:n laatimiseen. Ohjaaja Hanna Siikamäki puhuu suomea ja englantia. Vuotalo, tietotekniikkaluokka (Mosaiikkitori 2) klo 10–11.30. Vapaa pääsy. Tiedustelut 09 310 88610. Maksaja: Eurooppa tänään ja huomenna Ry 33 Äänestä! Mauria voi äänestää myös Helsingissä. Munkkivuoden ostoskeskuksessa ke 16.5. Klo 16.15. Kahvia ja tarjoilua! T apahtuma-alueiden ympäristöjen asukkaat kokevat ulkoilmakonserttien elävöittävän omaa kaupunginosaa ja parantavan kaupungin mainetta. Helsingin ympäristöpalveluiden ja kaupunginkanslian teettämään kyselyyn vastanneista 45 prosenttia oli valmiita lisäämään konserttien määrää, mutta lähes yhtä moni (41 %) vastusti määrän lisäämistä. Kielteisimmin ulkoilmakonserttien järjestämiseen suhtauduttiin Hietarannan alueella. Aiempaan, vuonna 2015 tehtyyn kyselyyn verrattuna myönteinen suhtautuminen konsertteihin oli vähentynyt. Tuolloin konserttimäärän lisäämistä kannatti 62 prosenttia ja vastusti 24 prosenttia vastaajista. Vuoden 2015 kysely kohdistettiin viidelle alueelle, joissa ulkoilmakonsertteja oli järjestetty: Olympiastadion, Kaisaniemi, Suvilahti, Tukkutori–Teurastamo ja Kyläsaari. Ulkoilmakonserttien kielteisiksi vaikutuksiksi koettiin pysäköintiongelmat, roskaantuminen ja liiallinen meluhaitta. Väittämän ”Konserttien aiheuttamien häiriöiden vuoksi haluaisin olla poissa asunnostani tapahtuman ajan” kanssa samaa mieltä oli 36 prosenttia ja eri mieltä 53 prosenttia. Vastaajista kaksi kolmasosaa ei kokenut konserttialueelta kuuluvan musiikin aiheuttavan kohtuutonta meluhaittaa. Konserttien aiheuttamaa melua siedetään edelleen melko hyvin, vaikka häiriötä kokevien osuus oli kasvanut. Suuresti tai äärimmäisesti häiritsevinä lieveilmiöinä koettiin virtsaaminen konserttialueen ympäristössä, lähialueiden roskaantuminen sekä ympäristöön kuuluva musiikki. Parannusehdotuksiksi esitettiin jäteastioiden ja siirrettävien käymälöiden määrän lisäämistä ja järjestyksenvalvonnan ulottamista tapahtuma-alueen ulkopuolelle. Häiritsevänä tai ärsyttävänä mainittiin myös poikkeavat liikennejärjestelyt sekä julkisten alueiden sulkeminen pitkiksi ajoiksi. Konserttien päättymisaikatoiveissa ei suurta muutosta Vuoden 2018 kyselyn perusteella konserttien toivotaan päättyvän hieman aiemmin ja niitä toivotaan järjestettävän harvemmin kuin vuoden 2015 kyselyn perusteella. Perjantaina ja lauantaina pidettävien konserttien toivottiin päättyvän keskimäärin hieman ennen keskiyötä ja muina päivinä pidettävien konserttien hieman ennen kello 23:a. Molemmissa tapauksissa toivottu päättymisaika oli aikaistunut noin 20 minuutilla. Kysyttäessä, kuinka usein konsertteja voisi järjestää vastaajaa lähimmällä tapahtumapaikalla, suosituin vaihtoehto oli yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Seuraavaksi yleisimmät vastaukset olivat joka toinen viikonloppu ja 2–3 viikonloppuna kesäkautena. Vastaajista 69 prosenttia suhtautui myönteisesti korkeintaan yhtenä viikonloppuna kuukaudessa ja 38 prosenttia korkeintaan joka toinen viikonloppu järjestettäviin konsertteihin. Vuonna 2015 kolme suosituinta vaihtoehtoa olivat joka toinen viikonloppu, yhtenä viikonloppuna kuukaudessa ja joka viikonloppu. Asukaskysely tehtiin neljälle alueelle Kysely kohdistettiin neljälle alueelle, joilla ulkoilmakonsertteja oli järjestetty kesällä 2018: Helsingin jäähallin alue, Suvilahti, Kaisaniemi ja Hietaranta. Kyselyalueet kattoivat kunkin tapahtuma-alueen lähiympäristön asunnot kaikissa niissä ilmansuunnissa, joissa asuntoja on ja joihin melu pääsee leviämään esteettä. Vastaajat edustivat siten helsinkiläisiä, joille ulkoilmakonserteista arvioitiin olevan enemmän haittaa kuin kaupunkilaisille keskimäärin. Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2018. Otoksen koko oli 3 276 henkilöä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 1 159. Vastausaktiivisuus oli 35,4 prosenttia, mitä voidaan pitää kyselytutkimukselle hyvänä tuloksena. Kyselyyn oli mahdollista vastata paperisella lomakkeella tai sähköisesti, ja sähköisessä kyselyssä vastauskielivaihtoehtona oli suomen ja ruotsin lisäksi myös englanti. Kyselytutkimuksen ja raportoinnin teki Finnish Consulting Group Oy.
• 16 Viikot 20-21/2019 • Nro 10 M unkin S eutu Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Autoko ulu Hakani emi – aito stadila inen pienyr itys yli 25 vuotta ! Palvelemme KOKO KESÄN Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Varmista turvallinen liikkuminen ajokoulun kautta! Muista myös kuorma-autokurssimme! Kesäksi tien päälle! Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki Avoinna ma-pe 6-21, la 8-21, su 9-21, Puh 09-5655 800 Renkaat ja renkaanvaihdot. Meiltä edullisesti! KAUSIHUOLTO 189 € sis. täys.synt 0/40 moott.öljy, tiiviste, öljynsuodatin, raitisilmasuodatin, ongelmajätemaksu sekä 16-os. huoltotarkistus PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA 15 Kuponki voimassa 29.5.2019 asti TB-Munkkivuori TEHOPESU VAHALLA huoltaa autoja ja ihmisiä Autovuokraamo www.keharent.fi Varmista paikkasi ajoissa ja soita! Aineistot viimeistään 11.6. Riitta Juslin, 09 413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Kesälehti 18.6.