Asustehuolto Ullastiina
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT 22.?27.7.2014
Hotellit Grand Rose Spa, Arabella, Mardi, Spa Meri
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
050 5589984
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Laajalahdentie 19,
00330 Helsinki
(09) 482 710
ugari.ukko.munkki@
gmail.com
22.?24.7. alkaen 291 ?, Mozartin Requiem ja Verdin Don Carlos
22.?27.7. alkaen 435 ?, Hotelli Grand Rose Spa 715 ?
24.?27.7. alkaen 331 ?, Lysenkon Natalka, Gaala ja Bellinin Norma
25.?27.7. esim. 363 ? Hotelli Spa Meri sisältäen kylpyläpaketin.
Hintoihin sisältyy kuljetukset ja majoitus kahden hengen huoneessa.
Oopperaliput lisämaksusta. Edullisia lippuja. Myös retkiä tarjolla.
Myös paljon muita kulttuuri- ja sotahistoriallisia matkoja.
myös taitoluistinteroitus/
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
Puh 09-444774 tai myynti@vihdinliikenne.? ? www.vihdinliikenne.?
MunkinSeutu
2014 - Viikot 16-17
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
45. vuosikerta - Nro 8
Oletko harkitsemassa asuntosi myyntiä?
Onnistunut kodinvaihto alkaa Kotikäynnistä.
Kutsu meidät
Kotikäynnille me kutsumme sinut ja
perheesi
Linnanmäelle la 17.5.
Munkkiniemi
Kiinteistömaailma Munkkiniemi
|
Puh. (09) 436 3500
|
munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi
Munkkiniemen puistotie 15, 00330 HELSINKI ja Raumantie 1, Munkkivuoren ostoskeskus, 00350 Helsinki
Aukioloajat:
to 17.4.
pe 18.4.
la 19.4.
su 20.4.
ma 21.4.
klo 06:30 - 24:00
klo 08:00 - 24:00
klo 08:00 - 24:00
klo 08:00 - 24:00
klo 08:00 - 24:00
Pääsiäishintaan
Pehmoharjapesu
ja vahaus
15
?
(norm.20,90)
Voimassa 30.04.2014 saakka
tällä ilmoituksella.
Hyvää pääsiäistä!
Toivoo Neste K-market
Munkkiniemen väki
Munkkiniemi
Huopalahdentie 1, 00330 Helsinki
Puh. (09) 480 433
Avoinna:
ma-pe 06:30-24
la-su 08-24
KAUPPIAS HOITAA HOMMAN
Leikkaa irti ?
Palvelemme teitä joka
päivä myös pääsiäisenä.
2
MunkinSeutu
Viikot 16-17
Viikot 16-17
MunkinSeutu
Käteisen käyttö vähenemässä
45. vuosikerta ? nro 8
Ajankohtaista
Kirjastossa
kokeillaan
varattujen
teosten itsepalvelunoutoa
??Nordean Munkkiniemen Puistotien konttorin kassapalvelut
päättyvät 9.5.2014. Sen jälkeen
Munkkiniemen Nordea keskittyy
neuvonta- ja ajanvarauspalveluihin. Asiakaskäyttäytyminen on
muuttunut viimeisten vuosien
aikana rajusti. Asiakkaat käyvät
yhä vähemmän pankin konttorissa nostamassa rahaa, laittamassa rahaa tililleen tai maksamassa laskuja pankin tiskillä.
Muut pankit ovatkin lopettaneet
jo konttorinsa Munkkiniemestä.
Käteisen määrä on maksutapana vähentynyt viime vuosina
huikeaa vauhtia, sillä yhä useampi maksaa nykyisin ostoksensa kortilla. Tämä trendi ja
vaihtoehtoisten asiointitapojen
lisääntyminen ovat myös muuttaneet konttorin merkitystä käteispalveluja tarjoavana instanssina. Nordean asiakkaista vain
runsas 1 % käyttää pankin päivittäispalveluita säännöllisesti.
Tämä tarkoittaa sitä että n. 99 %
Nordean asiakkaista asioi pankissa muissa asioissa kuin käteisen tai laskunmaksun takia.
Käteispalvelut loppuvat, mutta palvelu ei, kertoo Munkkiniemen Nordean konttorinjohtaja
Sirke Muurimäki. Palvelemme
asiakkaitamme neuvontapalveluasioissa edelleen pankin aukioloaikana klo 10.00 - 16.30,
sekä sovittaessa myös aamulla
tai illalla aukioloaikojen ulkopuolella.
Käteistä saakin nykyisin helposti R-kioskilta tai K-kaupan
kassalta ruokaostosten yhteydessä. K-kaupasta käteistä saa
200 euroon asti. R-kioskilta voi
nostaa käteistä pieniä summia
aina viidestä eurosta viiteen
kymppiin asti. Näin on vastattu niiden asiakkaiden toiveisiin,
jotka toivovat pankkiautomaatilta saatavan pienempiä summia kuin nykyinen alin summa 20 euroa.
R-kioskit ja kaupat ovat auki
viikon jokaisena päivänä ja pidempään kuin pankkien konttorit, joten asiakkaat eivät ole
riippuvaisia pankin aukioloajoista. R-kioskeja on Munkkiniemen puistotiellä peräti kaksi
ja Munkkivuoren ostarilla yksi.
Käteisnostopalvelua tarjoavia
Keskon ruokakauppoja on Helsingissä yhteensä viitisenkymmentä ja Espoossa parisen kymmentä. Munkin Seudun asiakkaita käteisnostoissa palvelee
K-Supermarket Munkki Munkkivuoren ostarilla.
Viime vuoden puolella Automatia toi käyttöön TalletusOtto-automaatit. Näillä automaateilla voi nostaa tuttuun tapaan
rahaa ja tallettaa käteistä korttiin liitetylle tilille. Automaatti
hyvittää talletuksen tilille heti.
TalletusOtto-automaatit on sijoitettu vilkkaille paikoille joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten
kauppakeskuksiin tai Helsingin
keskustaan. Paikat on tarkkaan
valittu jotta niiden valvonta on
helppoa ja aukiolo mahdollisimman laaja. TalletusOtto-automaatteja on Helsingin seudulla
nyt kymmenisen kappaletta ja
Espoossa kaksi. Määrää lisätään
ja tämän vuoden loppuun mennessä TalletusOtto-automaatteja tulee olemaan 140 kappaletta valtakunnallisesti.
Laskujen maksamiseen on kätevä käyttää maksupalvelua mikäli verkkopankin tai laskunmaksuautomaatin käyttäminen
tuntuu vieraalta. Maksupalvelukuorta ei tarvitse juoksuttaa
pankkiin, sillä sen voi pudottaa
lähimpään postilaatikkoon, josta posti toimittaa laskut Nordeaan eräpäivänä maksettavaksi.
? Autamme ja neuvomme
mielellämme asiakkaita laskujen maksamisessa verkkopankilla ja laskujenmaksuautomaatilla. Koska mobiilipalveluiden määrä ja merkitys on
koko ajan nousemassa, niin
Helsingin
sataman
liikenne
kasvussa
Muuttovoitto
suurinta yli 40 vuoteen Raitiovaunu-
??Maaliskuussa Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen
määrä kasvoi 5%. Tuonnin kehitys kääntyi nousuun pitkäaikaisen vaimean jakson jälkeen. Yksiköityä tuontia oli 7 % ja vientiä 4 % enemmän kuin viime
vuoden maaliskuussa. Liikenteen määrä oli 888 000 tonnia
ja se jakaantui tasaisesti tuontiin ja vientiin. Laivamatkustajia oli maaliskuussa 800 000, 1
% enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Tammi-maaliskuussa yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli
2,4 miljoonaa tonnia, kasvua oli
3 % viime vuoden ensimmäiseen
vuosineljännekseen verrattuna.
Tuonnin määrä saavutti vertailukauden tason ja vienti oli 6 % vertailuajanjakson määrää suurempi. Tuonnin määrä oli lähes 1,2
miljoonaa tonnia ja viennin määrä oli lähes 1,3 miljoonaa tonnia.
Tammi-maaliskuussa matkustajia oli 2,1 miljoonaa, saman
verran kuin vuotta aikaisemmin. Tallinnan matkailu kasvoi edelleen 4% viime vuodesta. Tallinnan laivamatkustajia
oli 1,6 miljoonaa matkustajaa,
osuus oli 76 % koko Helsingin
laivamatkailusta.
??Helsingin seudun väkimäärä
kasvoi reippaasti viime vuonna:
alueelle muutti asukkaita lähes
18 000. Muuttovoittoa tästä oli
yli 11 000 henkeä eli enemmän
kuin kertaakaan vuoden 1972
jälkeen.*
Väestönkasvu keskittyy vahvasti metropolialueelle: 75 prosenttia koko Suomen kasvusta
kertyi Helsingin seudulle. Edellisvuoteen verrattuna seudun
kasvu voimistui, ja muun maan
kasvu hidastui.
Metropolialue houkuttelee
väkeä myös muualta Suomesta: maassamuuton muuttovoitto
nousi 4300 henkeen eli tähän
mennessä korkeimmalle tasolle 2000-luvulla.
Seudun väestökasvu painottui
pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin, jossa asukkaiden määrä kasvoi 8 600 hengellä. Espoossa kasvua oli 3 750,
Vantaalla 2 600 ja kehysalueella
2 800 henkeä, selviää Helsingin
seudun kauppakamarin julkaisemasta Toimialakatsauksesta.
? Helsingin seudun ja erityisesti pääkaupunkiseudun kasvu tuo haasteita asuntotuotantoon, palveluihin ja infrastruktuurin rakentamiseen. On tärkeää, että metropolialueen toimintaedellytyksiin panostetaan
??Varattujen teosten itsepalvelunoutoa kokeillaan 5. toukokuuta lähtien Kallion, Pukinmäen ja Pitäjänmäen kirjastoissa sekä Kirjasto 10:ssä.
Varausten itsepalvelunouto tarkoittaa, että asiakas voi
hakea etukäteen varaamansa
teoksen kirjaston varaushyllystä ilman, että hänen täytyy kääntyä henkilökunnan
puoleen.
Teos odottaa asiakasta hänen valitsemansa kirjaston varaushyllyssä. Sen välissä on
varauslappu, jossa on joko
asiakkaan nimi tai hänen aiemmin kirjastosta hankkimansa nimimerkki. Nimimerkkiä
käyttämällä asiakkaan tietosuoja paranee. Asiakas löytää
varaamansa teoksen hyllystä
varauskuitin perusteella.
Asiakas lainaa teoksen ja
maksaa varausmaksun normaaliin tapaan tiskillä. Maksu on 50 senttiä teokselta.
Konttorinjohtaja Sirke Muurimäki (vas.) ja asiakasneuvoja Kati Ahola
selaavat tabletilta mobiilipankkia.
Kyseessä on puolen
vuoden kokeilu
olemme hankkineet konttoriimme iPadin, jolla voimme
opastaa asiakkaitamme mm.
miten maksaminen tabletilla
onnistuu, kertoo konttorinjohtaja Sirke Muurimäki. Hän kehottaakin yhdessä palveluneuvoja Kati Aholan kanssa poikkeamaan Puistotien Nordeaan,
mikäli päivittäisten pankkiasioiden hoitaminen askarruttaa.
Konttorimme asiantunteva henkilökunta neuvoo erittäin mielellään ja uskomme että näin
? Itsepalvelunoutomahdollisuus säästää sekä asiakkaan
että henkilökunnan vaivaa ja
sujuvoittaa asiointia, kertoo
Kallion kirjaston johtaja Kirsti Tuominen.
? Vastaava on kokeiltu
muun muassa Kirjasto Omenassa Espoossa ja siellä kokemukset ovat olleet hyviä,
hän jatkaa.
Kyseessä on puolen vuoden kokeilu, joka alkaa maanantaina 5.5 ja päättyy vuoden lopussa.
kaikin keinoin. Erityisesti on
huolehdittava siitä, ettei alueelle synnytetä uusia maksuja tai
veroja eikä hallintobyrokratiaa, painottaa Helsingin seudun
kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä.
Kilpailukykyä
vahvistettava
Helsingin seudun tuotanto laski viime vuonna noin prosentin
verrattuna vuotta aikaisempaan
tilanteeseen. Metropolialueella
tuotetaan yli kolmannes Suomen
bruttokansantuotteesta.
? Teollisuuden rakennemuutos laskee edelleen tuotantoa.
Taantuma on hiljentänyt myös
palvelualojen, erityisesti kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin kehitystä. Myös liike-elämän palveluiden kasvu on hidastunut. Valoa paikalliseen kysyntään tuo onneksi nopea väestönkasvu. Helsingin seudun
kilpailukykyyn on nyt panostettava kaikin keinoin, Nyrhilä
muistuttaa.
Seudun työllisten ja työpaikkojen trendit kääntyivät lievään
laskuun viime vuoden loppupuolella. Määrät pysyivät kuitenkin lähes ennallaan edellisen vuoden vastaavaan aikaan
verrattuna.
moni mahdollinen vaikealta
tuntuva asia valkenee.
Monia pankkiasioita voi hoitaa myös Nordean Asiakaspalvelussa joka päivä kaikkina vuorokauden aikoina, myös viikonloppuisin. Soittamalla 0200
3000 ?numeroon ja tunnistautumalla pankkitunnuksilla saa
hoidettua monia pankkiasioita
joustavasti ja helposti. Nordea
Asiakaspalvelusta voi myös varata ajan neuvotteluun pankin
konttoriin, jolloin välttyy jonottamiselta konttorissa.
onnettomuuden
aiheuttajana
kuljettajan toiminta
??Ruoholahden viimeviikkoisen
raitiovaunuonnettomuuden aiheutti kuljettajan ohjeiden vastainen toiminta yhdistettynä inhimilliseen virheeseen. Raitiovaunu 8 karkasi kuljettajalta Jätkäsaaren päätepysäkiltä viime
keskiviikkona. Vaunu oli tyhjä eikä henkilövahinkoja syntynyt. Vaunusta ei ole löytynyt
teknistä vikaa.
HKL:n asettaman työryhmän
tutkinnan perusteella onnettomuuden aiheuttanut tapahtumaketju alkoi, kun kuljettaja poistui vaunusta jättäen kuljettajalaukun ohjaamon jalkatilaan.
Laukku aktivoi turvalaitteen,
jonka tehtävä on estää vaunun
liikkuminen ilman kuljettajaa.
Kuljettaja jätti myös vaunun virta-avaimen ajoasentoon. Molemmat toimenpiteet ovat ehdottomasti vastoin HKL:n kuljettajatoimintaa koskevaa ohjeistusta. Kolmas virhe tapahtui, kun
kuljettaja vaunusta poistuessaan
huomaamattaan siirsi ajokah-
vaa. Tämä tapahtumakokonaisuus johti siihen, että kuljettajan sulkiessa vaunun oven vaunu sai lähtökäskyn ja lähti liikkeelle ilman kuljettajaa.
Kuljettajan kertomuksen ja
teknisten selvitysten perusteella vaunu 209 lähti 2.4. noin
klo 18.08.30 liikkeelle itsekseen linjan 8 päätepysäkiltä ja
suistui kiskoilta Länsisatamankadun ja Tammasaarentien risteyksessä klo 18:09:20. Suistumishetkellä vaunun nopeus oli
noin 50 km/h.
Vaunun lähdettyä liikkeelle
kuljettajalla ei enää ollut mahdollisuutta pysäyttää vaunua.
Kuljettaja teki ilmoituksen puhelimellaan liikenteenohjaukseen, joka katkaisi sähkön ajolangoista puoli minuuttia vaunun suistumisen jälkeen.
HKL tulee käymään läpi
koko turvallisuusketjunsa ja
varmistamaan kuljettaja-ohjeiden määräysten mukaisen noudattamisen.
MunkinSeutu
4
MunkinSeutu
Viikot 16-17 ? Nro 8
Kaupungin kassaan lisää
tuloja maata myymällä
V
iimeisen kymmenen vuoden aikana kaupungin maanmyyntitulojenmäärä on vaihdellut 70
miljoonan euron tietämillä vuosittain. Kuluvan vuoden tavoite on 100
miljoonaa euroa. Kiinteistöviraston
arvion mukaan kaupungin tulee
lähivuosina löytää myytäväksi tarkoitetun tonttikannan lisäksi rakentamattomia tai vuokrattuja tontteja
myytäväksi sekä myydä ulkokuntien
kiinteistöjä vähintään noin 200-210
miljoonalla eurolla.
Kiinteistövirasto selvittänyt kaupungin tulevien vuosien maanmyyntinäkymiä sekä tehnyt esityksen
seuraavalle viidelle vuodelle asetettavien maanmyyntitavoitteiden
saavuttamisen edistämiseksi.
Selvityksessä todetaan, että maanmyyntitulojen lisäämiseksi kaikki
säätelemättömään asuntotuotantoon varattavat tontit on pyrittävä
luovuttamaan ensisijaisesti myymällä. Hintakilpailujen määrää
lisätään ja niitä järjestetään myös
esikaupunkialueilla. Vuoden 2013
lopulla kaupungilla oli varattuna tontteja yhteensä noin 12 500
asunnon rakentamista varten, joista
noin 40 prosenttia oli varattu sääntelemättömään asuntotuotantoon.
Kaikki säänneltyyn asuntotuotantoon, kuten ARA-vuokratuotantoon
ja Hitas-tuotantoon, tarkoitetut tontit luovutetaan kuitenkin edelleen
vuokraamalla.
Kaupunki selvittää myös mahdollisuudet tarjota jo vuokrattuja
asuntotontteja vuokralaisen ostettavaksi vuokrasopimuksen päättyessä.
Yhteensä kaupungilla on voimassa
tällä hetkellä 5 150 asuntotonttien maanvuokrasopimusta, joista
170 päättyy vuoden 2015 lopussa.
Toimitilatonttien osalta siirrytään
käytäntöön, jossa tontti luovutetaan
ensisijaisesti myymällä, mikäli se on
kaupungin kokonaisedun kannalta
perusteltua. Mikäli toimitilatontti
vuokrataan, sisällytetään sopimukseen velvoite tontin ostamisesta
määräaikaan mennessä.
Ulkopaikkakunnilla sijaitsevan
6 000 hehtaarin maaomaisuuden
myyntimahdollisuuksista teetetään
selvitys kuluvan vuoden aikana.
Kiinteistöt on arvioinnin perusteella
tarkoitus jakaa kolmeen luokkaan:
pidettäviin, kehitettäviin ja myytäviin.
Viikot 16-17
Yleisönosasto
Miksi nuori ei ymmärtänyt
??Ihmetyttää, ettei eräs
nuori naishenkilö ymmärtänyt miksi Ruotsi olisi hädässä jos Suomeen hyökättäisiin ?
Toisen Maailmansodan
aikana muu Eurooppa säikähti, että mikäli Suomi
valloitetaan Neuvostoliiton
toimesta, niin silloin teolli-
suusvaltio Ruotsi on myös
vaarassa ja siksi Suomi haluttiin pitää itsenäisenä valtiona sekä samalla puskurivaltiona idän ja lännen
välissä !
Suomen ja Ruotsin puolustusliitto ei luo niin suuria paineita Venäjään päin,
kuin jos Suomi liittyisi Na-
la ajoradan tasossa. Autoilijoiden on helppo havaita
samaan suuntaan muun liikenteen kanssa ajavat pyöräilijät, mikä parantaa risteysten turvallisuutta. Lisäksi pyöräkaista on selkeästi
erillään jalankulusta.
Bussipysäkkien kohdalle
rajataan bussiin nousemista
ja bussista poistumista varten erillinen alue pyörätien
ja ajoradan väliin, jotta matkustajien ja pyöräilijöiden
on helpompi huomata toisensa. Katutilan ahtauden
takia pyörätiet eivät mahdu kiertämään pysäkkien
takaa, mikä yleensä on tavoiteltava ratkaisu.
Pyörätien rakentaminen
vähentää 3?5 asukaspysäköintipaikkaa Stenbäckinkadun risteyksen tuntumasta. Risteyksen vierestä jou-
dutaan myös poistamaan
kaksi katupuuta.
Suunniteltavalle
katuosuudelle on tulossa lähivuosina kiskoremontti, ja
pyörätiet kannattaa rakentaa kiskojen uusimisen yhteydessä. Tulevan pääverkon osuus Nordenskiöldinkadulta etelään Runeberginkadulle suunnitellaan
myöhemmin.
Pyörätiesuunnitelmaa
voi kommentoida kaupunkisuunnitteluviraston
verkkosivuilla osoitteessa
www.ksv.hel.fi/keskustelut. Keskustelupalsta on avoinna 27. huhtikuuta asti. Suunnitelma
on myös esillä 8.?27. huhtikuuta näyttely- ja infotila
Laiturilla, Narinkka 3, sekä
kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11?13.
Apteekit tarjoavat työtä nuorille
??Farmaseuteille, farmasian
opiskelijoille ja apteekkialalle aikoville on tänä kesänä tarjolla runsaasti kesätyöpaikkoja. Farmaseuttien hyvä työllisyystilanne
näkyy myös työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa.
Erityisen haluttuja kesätyöntekijöitä ovat farmasian
opiskelijat, jotka ovat ehtineet opinnoissaan niin pitkälle, että heillä on farmaseutin oikeudet. Apteekkariliiton Meidän APTEEKKI
?lehden työpaikkaliitteessä kymmenet Apteekkariliiton jäsenapteekit ympäri Suomea tarjoavat kesätyöpaikkoja ja pidempiaikaisia työsuhteita.
? Tilastojemme mukaan
viime vuoden aikana lähes 200 apteekissa oli farmaseutin paikka avoimena.
Ilahduttavaa on, että työpaikkoja näyttää olevan tarjolla kattavasti eri puolilla
maata, sanoo koulutus- ja
työvoima-asioista Apteekkariliitossa vastaava asiantuntijaproviisori Saija Leikola.
Leikolan mukaan hakijamäärät farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmiin
olivat viime vuonna ennätysmäiset.
? Hyvä työllisyystilanne
on varmasti osasyy tähän.
Opiskelupaikkaa pohtivien
kannattaa muistaa farmasia ja apteekkityö yhtenä
erinomaisena vaihtoehtona.
Farmaseuttien hyvä työllisyystilanne apteekeissa nä-
kyy myös työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa, jonka mukaan
hakijoista on paljon pulaa Pohjois-Karjalassa ja
Varsinais-Suomessa. Hakijapulasta kärsii myös Lappi, Kainuu, Kaakkois-Suomi, Satakunta, Keski-Suomi
ja Etelä-Pohjanmaa. Vain
Pohjois-Savossa hakijoita
on enemmän kuin tarjolla
olevia työpaikkoja. Ylitarjontaa alueella selittää ItäSuomen yliopiston farmaseuttinen tiedekunta, joka
kouluttaa Kuopiossa farmaseutteja ja proviisoreita.
Farmaseuttien rekrytointitarpeen arvioidaan kasvavan Kainuussa, Satakunnassa ja Kaakkois-Suomessa. Rekryointitarve vähe-
Lassi Tiittanen
Onko Suomi hyvinvointivaltio?
??Olemme hyvin pieni
kansakunta 5,5 milj. asukkaineen ja esim. tänä vuonna Suomi ottaa velkaa 7,5
miljardia euroa, kokonaisvelkamme lähentelee 100
miljardia euroa. Globaalisessa talousmyrskyssä Suomen vientiteollisuus on kärsinyt kovia ja ankeita aikoja, sekä vertauskuvallisesti savupiipputeollisuus on
häipynyt halpatuotemaihin
tai muuten vain ei ole enää
jaksanut toimia.
Pitää olla hyvin idealistinen ja menneiden ajatustottumusten vanki, joka yhteiskunnallisesta asemasta
riippumatta väittää Suomen
olevan hyvinvointivaltion.
On taas eriasia väittää,
että Suomen pitäisi olla hyvinvointivaltio.
Kun nyt istuva hallitus
on viimeinkin kehysriihessä panemassa Suomen velkaantumista jonkinlaiseen
aisoihin, niin alkoikin suuri poru, itku ja hammastenkiristely. Eli poliittiset vastuunkantajat pakenevat ja
pesevät kätensä sen historiasta kuuluisan miehen mukaan ja pyrkivät olemaan
enemmän tai vähemmän
opportunisteja.
Tällä hetkellä Suomen
tie on sama kuin Kreikan
tie on ollut, ellemme herää
hyvinvointivaltion harhasta
ja ala paljon pontevammin
toimia velkavuoremme tasaamiseksi. Näin kansamme edun takia ja juuri sen
vuoksi.
Eli Suomi haluaa omatoimisesti hoitaa omat pihansa ja takapihat ja välttää
kansainvälistä taloudellista holhousta. Tämän pitäisi olla kaikkien päättäjien
ja poliitikkojen ykkösasia.
Paavo Haapalainen
Kolumni
Valinnanvapaudella
laatua sote
Mannerheimintien pyöräteille -uudistukseen
jatkoa Taka-Töölössä?
??M a n n e r h e i m i n t i e l l e
suunnitellaan pyöräteitä
Reijolankadun ja Nordenskiöldinkadun välille. Tavoitteena on parantaa pyöräilyolosuhteita osuudella,
joka on osa pyöräliikenteen
tulevaa pääverkkoa.
Pyörätiet suunnitellaan
yksisuuntaisiksi, jotta pyöräily olisi sujuvaa ja turvallista. Osuudelle esitetään
ns. kolmitasoratkaisua, jossa ajorata, pyörätie ja jalkakäytävä ovat kaikki eri
tasossa. Tasoero erottelee
jalankulkijat ja pyöräilijät
tehokkaammin kuin maalattu tiemerkintä tai kiviraita. Lisäksi tasoero vilkkaaseen ajorataan tekee väylästä pyöräilijöille miellyttävän ja turvallisen tuntuisen.
Risteysalueilla pyöräliikenne kulkee pyöräkaistoil-
toon koska silloin Venäjä olisi saarrettu joka puolelta, kun Turkkikin kuuluu Natoon, vaikka Ukraina
ei Natoon kuulukaan saisi
Suomen pitkä itäraja melkoisen paniikin Venäjällä.
??On välttämätöntä, että
pitkään valmisteltu mutta
epäkelvoksi osoittautunut
sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusmalli hylättiin,
aivan kuten moni meistä kansanedustajista oli jo
pitkään vaatinut. Päätimme valita valmistelun pohjaksi mallin, jota olen ehdottanut metropolialueelle
jo aiemmin. Tarkoitus on
järjestää kaikki maamme
sote -palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän
toimesta. Käytännössä metropolialueella palvelut rakennetaan HUS- alueelle.
Valmistelu käynnistetään
parlamentaarisessa työryhmässä. Edessä on mittava
valmistelutyö, johon myös
oppositiopuolueet ovat sitoutuneet. Järjestelmä- ja
hallintokeskeisyyden sijaan
lähtökohdaksi on otettava
ihminen.
Uusi malli antaa parhaat
puitteet edistää raha seuraa
ihmistä -mallia, jonka edistämiseksi olen tehnyt hartiavoimin työtä. Olen mukana valmistelemassa kokoomuksen sote- rahoitusmallia, joka valmistuu vielä ennen kesää. Tärkeää on nyt
saada perusterveydenhuolto toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua seka?
painopiste ennaltaehka?isyn
vahvistamiseen.
Pitkät jonot terveysasemille ja sote -uudistuk-
nee Uudellamaalla ja pysyy
muualla maassa ennallaan.
Ammattibarometri kertoo
työ- ja elinkeinotoimistojen
arvion noin 200 keskeisen
työelämän ammatin lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Se laaditaan
kolme kertaa vuodessa; helmikuussa, toukokuussa ja
syyskuussa.
sen takkuaminen innoittivat keväällä 2012 katselemaan, josko naapurista löytyisi esimerkkiä. Kävimme
tuolloin johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja
terveysjaoston kanssa tutustumassa Ruotsin perusterveydenhuollon uudistukseen ja raha seuraa potilasta-malliin. Siinä potilas
voi vapaasti valita vakituisen lääkärin tai terveyskeskuksen. Palveluntarjoajat,
julkiset ja yksityiset, jotka
täyttävät asetetut laatu- ja
muut vaatimukset, voivat
tarjota palveluja, mutta valinta on aina potilaalla. Julkisen vallan maksama korvaus yksityiselle tai julkiselle palveluntuottajalle seuraa palvelun valitsevan ihmisen mukana.
Ruotsissa uudistuksen
myötä on saatu samalla
rahalla enemmän. Tuottavuus on kasvanut samalla,
kun hoitoon pääsy, hoidon
laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset
ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Ruotsin mallin
painavin perustelu on se,
että se on lisännyt hoitoon
pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkärille viikon
sisällä. Ero on suuri Suomeen verrattuna. Terveysasemille jonotetaan viik-
Sari Sarkomaa
koja, kolmannes väestöstä odottaa vähintään viisi
viikkoa. Hoitojonot, potilaiden pallottelu ja kasvavat
terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin
inhimillisestikin.
Ehdotimmekin kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa ensimmäistä
kertaa (HS 16.6.2012), että
sote -uudistuksessa pitää
ottaa selvitykseen Ruotsin
raha seuraa potilasta -mallin soveltaminen. Viimeistään nyt on tähän tartuttava.
Sote -uudistus on kokonaisuudessaan toteutettava niin, että erikoissairaanhoidon osalta pääsemme
ratkaisuun, joka rakentuu
siihen hyvään työhön, jota
Hus -alueella on tehty. Suomalaisten hyvän arjen kannalta on olennaista, että sosiaali- ja terveyspalveluiden
uudistaminen viedään nyt
kunnolla maaliin.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Terveydenhuollon
maisteri
Valtiovarainvaliokunnan
kunta ja terveysjaoston
puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
Lue netissä
?
www.lehtiluukku.fi
MunkinSeutu
Viikot 16-17
5
Onko eduskunta
teatteria?
Josa Jäntti
??M y ö n t e i sinhallintaopeseen
tulokraatioihin Suoseen on tullut
mi on osallistuainakin profesnut OLEMATTA
sori Matti WiNATON JÄSEN.
berg
TurusMitä jäsenyys
ta. TULIN SAmaksaisi SuoMAAN TULOKmelle?
SEEN. PäämiSe maksaisi
nisteri antoi
n. 40 miljooMNI
selonteon turnaa ? vuodesK O LU
vaallisuusposa ja osallistuliittisesta tilanmalla komentoteesta Ukraina
rakenteisiin 20
- keskustelua varten. Luu- miljoonaa ?. Suomen osuus
lin, että kaikki edustajat Naton yhteisestä 2,4 miljarovat kiinnostuneita näin din ? budjetista olisi alle
tärkeästä asiasta. Salissa oli prosentin. Suomen nykyivain korkeintaan 100 edus- set sotilasmenot ovat vajaat
tajaa, vaikka se televisioi- 2,9 miljardia ? vuodessa eli
tiin. Se osoitti tuoreen kan- n. 1,3 % bkt:sta.
sanedustajan Jörn DonneTulisiko Suomeen Naton
rin ja minunkin aikoinaan tukikohtia tai ydinaseita ?
esittämän mielipiteen, että
Suomi ei saisi alueelleen
meillä riittää 100 edustajaa, Naton tukikohtia, vaikka
täysin oikeaksi.
yrittäisi! Uusiin jäsenmaihin
Seurasin mielenkiinnol- ei ole sijoitettu ydinaseita.
la, millaisia puheenvuoroMitä Suomen armeijalle
ja käytettäsiin mm. Nato - tapahtuisi ?
kysymyksestä. Pari edusJäsenmaiden pitää ensitajaa ?uskalsi? käyttää pu- sijaisesti vastata oman aluheenvuoron tästä aiheesta. eensa puolustuksesta. AseMiten tähän vakavaan asi- velvollisuusjärjestelmämme
aan suhtauduttiin? Dema- ei olisi ongelma eikä jäserien ryhmän puheenjohta- nyys lisäisi ammattisotilaija Jouni Backman vastasi den tarvetta. Suomen osuus
näihin puheenvuoroihin,? NATOn jäsenmaiden valettä nyt kyllä mopo keu- miusjoukoista on n. 2000
lii?!? Hän totesi mm. ?kun sotilasta.
se optio on olemassa, niin
Onko varmaa, että Suose on aito optio ja sen ta- men hakemus hyväksyttäikia etukäteen ei tarvitse il- siin? Ennen se oli ilmeisen
moittaa, milloin sitä käyte- varmaa, EI ENÄÄ.
tään.? Kuka on maassamme
Miten Venäjä reagoisi
sopinut tällaisesta optios- suomen jäsenyyteen ?
ta - Backmanko vai kuka?
Suomi ei ole UKRAINA.
Missään sellaisesta ei ole Keskinäisten suhteiden katvirallisesti ilmoitettu? Nyt kaiseminen ei ole järkevää
vaaditaan KANSANÄÄNES- sen enempää Venäjälle kuin
TYSTÄ asiasta, vaikka edes Suomellekaan. Hyvät suhkansanedustajat eivät tie- teet NATO - maahan voisidä perusteita liittymises- vat olla Venäjällekin eduktä tai liittymättömyydestä. si - onhan se itsekin ollut
Heidän pitäisi määräenem- aikaisemmin kiinnostunut
mistöllä hallituksen esityk- jäsenyydestä.
sestä ja presidentin kanssa
Voiko Natosta erota?
tehdä päätös!
Ranska erosi v.1966, mutMistä saa tietoa omaa ta palasi 2009!
kantaansa varten?
Jossain on spekuloitu,
Onneksi maan suurin että Venäjä ?nappaisi? Hanpäivälehti (HS/Kari Huh- gon ja Ahvenanmaan päästa 23.3.14) esitti jokin aika täkseen Itämerelle.
sitten 10 KYSYMYSTÄ NAOnhan sillä jo KaliTOSTA.
ningrad ja helpompaa on
Mikä Nato oikein on ja ottaa jokin Baltian maismiten se toimii?
ta tai Gotlanti Ruotsilta ?
Se on maailman ylivoi- Kannattaa myös muistaa,
maisesti suurin yhteinen että Ruotsi, joka ei ole NAPUOLUSTUSJÄRJESTELMÄ. TOssa, sen läntinen naapuri
Venäjän sotilasvoiman vyö- (Norja) ja eteläinen naapuri
ryttäminen (vai olivatko ne (Tanska) ja kaikki Baltian
kodinpuolustusjoukkoja il- maat kuuluvat NATOON ja
man tunnuksia - ainakin esimerkiksi Itävallan naaPutin kiitti armeijan ylintä purit Sveitsiä lukuunottajohtoa) Krimille teki uhkan matta, ovat jäseniä. Alusja NANOSTA selkeästi puo- sa jäsenmaita oli 12 ja sen
lustusliiton.
jälkeen on mukaan liittynyt
Miten Natoon liitytään?
16 - eli tekivätkö ne virheKuten jo kirjoitin asiasta ratkaisun ?
päättäisi presidentti halKansanäänestyskö?
lituksen ehdotuksesta ja
Kaikkien kansalaisten,
eduskunnan tuella. Hakijas- jotka äänestäisivät liittyta tulee jäsen NOPEIMMIL- misen puolesta tai vastaan,
LAAN VUODESSA! NATO pitäisi tietää nämä tosiasiei vaadi kansanäänestystä. at. Luuletteko, että tietäKuka Suomea puolustaisi vät, kun kaikki demokraatja ketä Suomi puolustaisi? tisesti valitut kansanedusNaton perussopimuksen tajatkaan eivät niitä tiedä.
5. artiklan mukaan aseel- Päätöksien tekemista varlinen hyökkäys yhtä Nato tenhan heidät on valittu.
- maata vastaan on hyök- Kyseinen kansanäänestys
käys kaikkia Nato - mai- sopisi selkeisiin, yksinkerta vastaan. Muut antavat taisiin asioihin esimerkikapua TARVITTAESSA sotil- si - ?pitääkö viinan hintaa
laallisin keinoin. NATOLLA nostaa vai laskea tai onko
on sotilaalliset valmiudet. lapsilisiä pienennettävä vai
Apu ei ole TÄYSIN AUTO- suurennetteva??
MAATTISTA , sen tarpeesta
En halunnut ottaa NATO
päättää KUKIN MAA ITSE. - asiassa kantaa puolesta tai
Viides artikla on tarkoitet- vastaan, mutta haluaisin,
tu ENNALTA ehkäiseväksi. että kansalaiset perehtyvät
Joutuisivatko suomalaiset asioihin ennen kannaottoYhdysvaltain sotiin ?
jaan. JOKAINEN VOI TEHAfganistan ja Balkan DÄ OMAT JOHTOPÄÄTÖKovat ainoita paikkoja, joi- SENSÄ - MIKÄ ON OIKEA
hin NATO (= kaikkijäsenet) VAI VÄÄRÄ RATKAISU!
on historiansa aikana lähettänyt sotilaita. Nähin kriiJosa Jäntti
Lapset puutarhatöissä keväällä lastentarhanopettajien johdolla Ebeneserin pihalla, 1920-luvun loppu. Taustalla
Pengerkadun ja Helsinginkadun risteys.
Lastentarhamuseon valokuvakokoelmia
esillä yhteisökuvapalvelussa
??Ebeneser-säätiön Lastentarhamuseon valokuvakokoelmia avataan asiakkaitten käyttöön kansainvälisessä Flickr-yhteisökuvapalvelussa. Kuvat ovat asiakkaiden vapaasti selailtavissa, käytettävissä ja kommentoitavissa. Palveluun on
valittu julkaistavaksi vain
sellaisia kuvia, joista tekijänoikeudet ovat rauenneet
eikä niissä ole muita julkaisua estäviä rajoitteita.
Ensimmäisessä vaiheessa Flickr-kuvapalvelussa
julkaistaan n. 5000 valokuvaa käsittävästä säätiön kuva-arkistosta 200 valokuvaa. Julkaistavaksi on
valittu kolme kokonaisuutta: Muuttuva Kallio, 25 tunnistamatonta ja Elisabeth
Alander 60 vuotta (juhlaalbumi 22.4.1919).
Muuttuva Kallio-kokonaisuuteen on koottu 30 kuvaa
Ebeneser-talon ympäristös-
tä, joissa näkyy Kallion Harjun alueen kaupunkikuvan
muutos 1900-luvun alusta
1930-luvulle. 25 tunnistamatonta pitää sisällään 25
visiittikorttikuvaa 1860- ja
1870-luvuilta Hanna Rothmanin arkistosta. Lastentarhatyön uranuurtajan Elisabeth Alanderin 60-vuotisjuhlan kunniaksi koottu valokuva-albumi sisältää yli 140
valokuvaa 1910-luvulta lastentarhoista ympäri Suomea.
Ebeneser-säätiö / Lastentarhamuseo haluaa avauksellaan edistää kuvakokoelmansa saavutettavuutta ja
lisätä sen käyttöä. Samassa
yhdessä käyttäjiä pyydetään
kommentoimaan palvelussa
jaettuja kuva-aineistoja: pienikin yksittäistä valokuvaa
koskeva korjaus tai lisätieto on äärimmäisen arvokas!
Kuvat löytyvät osoitteesta:
http://www.flickr.com/photos/ebeneser.
Vaaralan päiväkodin Aalto -yliopistoon
lasten taidenäyttely yli 14 000 hakijaa
??Vaaralan päiväkodin lapset tuovat salaperäisen, vedenalaisen maailman kaiken kansan nähtäville Kamiter-Arsin huhtikuun näyttelyssä.
?Näyttelyn tavoite on tarjota Vaaralan päiväkodin
lapsille taide-elämys, joka
pysyy mielissä pitkään.
Maalausten valmistelu, kehystys ja ripustus virallisine
´avajaisineen´ on varmasti
mieleenpainuva kokemus.
Kun näyttelyn saa vielä esitellä vanhemmille ja iso-
vanhemmille, pääsee koko
perhe jännittävälle retkelle
taiteen maailmaan.?, kertoo näyttelyn äitihahmo Tiina Tainio Kamiter-Arsista.
?Näyttely tarjoaa esimerkiksi päiväkotiryhmille ja
hoitovapaalla oleville vanhemmille oivan retkikohteen?.
Vaaralan päiväkodin lasten taidenäyttely 1.-30.4.
Avoinna ti-pe klo 10-18 ja
la klo 10-14. Kamiter-Ars,
Helsinginkatu 6.
??Kevään
yhteyshaussa
Aalto-yliopistoon pyrki yhteensä 14 206 hakijaa. Kandidaattikoulutukseen tuli
kaikkiaan 11 117 hakemusta ja maisterikoulutukseen noin 3100 hakemusta. Vuonna 2013 hakijoita
oli yhteensä noin 15 000.
Kandidaattikoulutus kiinnosti yli 11 000 hakijaa.
Huhtikuun alussa päättyneessä kandidaattikoulutuksen haussa kauppatieteiden hakijamäärä kasvoi
edellisvuoteen verrattuna
2,3 prosenttia. Aalto-yliopiston kauppatieteiden
kandidaattikoulutukseen
Helsingin ja Mikkelin yksiköihin oli yhteensä 4555
hakijaa (Mikkelin yksikköön 912 hakijaa).
Tekniikan alalle haki
3953 ja taiteiden alalle 2609
henkilöä. Tekniikan alan
hakijamäärä lasku edellisvuoteen verrattuna 8,6 prosenttia. Sama trendi oli
nähtävissä tekniikan alalla myös valtakunnallisesti. Tekniikan hakukohteista
suosituimmaksi nousi tänä
vuonna tietotekniikka, jonka hakijamäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 12,8
prosenttia (hakijoita 439).
Reippaimmin nousi automaatio- ja informaatioteknologian hakukohde, jonka hakijamäärä kasvoi viime vuoteen verrattuna 78
prosenttia (hakijoita 219).
Taiteiden ja suunnittelun
korkeakouluun haki 2609
henkilöä. Hakulomakkeen
palauttaneiden määrä laski 6,6 prosenttia vuoteen
2013 verrattuna.
Maisteritasolle
hyväksyttiin
926 hakijaa
Tammikuun lopussa päättyneessä
maisterivaiheen
haussa Aalto-yliopistoon haki
yhteensä 3089 henkilöä, joiden joukosta valittiin 926
uutta opiskelijaa. Hakijamäärä laski edellisvuoteen verrattuna noin 10 prosentilla.
Hakijamäärät
laskivat
sekä kauppatieteiden (-39,8
%:) että taiteiden (-18,1 %:)
koulutusaloilla. Tekniikan
alalla hakijamäärä kasvoi
2,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Kauppatieteiden hakijamäärän lasku selittyy osin
vuonna 2013 tehdyllä valintaperustemuutoksella, jonka
mukaan kaikilta hakijoilta
edellytetään GMAT- tai GREtestin suorittamista. Muutoksen vuoksi hakijamäärä
laski voimakkaasti jo edelliskeväänä. Taiteiden alalla
hakijamäärän lasku voi osittain johtua vaadittavien kielitestien vähimmäispistemäärän nostamisesta edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkinnonuudistus vähensi hakukohteiden
määrää 21:sta 16:een.
Hakijoista 42 prosentilla
oli suomalainen korkeakoulututkinto. Ulkomaisella
korkeakoulututkinnolla hakeneita oli aiempien vuosien tapaan eniten Intiasta, Kiinasta, Pakistanista, Isosta-Britanniasta ja
Iranista. Kaiken kaikkiaan
hakemuksia saapui 94 eri
maasta.
MunkinSeutu
6
Päivyri
Seurakunta
Nimipäivät:
Viikko 16
Ma 14.4. Taito
Ti 15.4. Linda, Tuomi
Ke 16.4. Jalo, Patrik
To 17.4. Otto
Pe 18.4. Pitkäperjantai. Valto, Valdemar
La 19.4. Pilvi, Pälvi
Su 20.4. Pääsiäispäivä. Nella, Lauha
Munkkiniemi
Viikko 17
Ma 21.4. 2. pääsiäispäivä. Anssi Anselmi
Ti 22.4. Alina
Ke 23.4. Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjänä
To 24.4. Pertti, Albert, Altti
Pe 25.4. Markku, Marko, Markus
La 26.4. Terttu, Teresa, Tessa
Su 27.4. Kansallinen veteraanipäivä. Merja
On hirveätä puhua hyvin ja olla väärässä.
Sofokles (495-406 eaa)
Pääsiäiskokot Seurasaaressa
lankalauantaina 19.4.
??Pohjalaisen perinteen
mukaan ?lankalauantaiehtoo? on vuoden huonomaineisin ajankohta ja silloin on syytä polttaa tulia.
Uskottiin, että elävä tuli ja
kitkerä savu pitää noidat
ja trullit loitolla. Kokkojen
polttamisella haluttiin myös
turvata hyvä sato ja runsas
karjananti.
Helsingin keskipohjalaiset rakentavat ja polttavat pääsiäiskokkoja Seurasaaressa lankalauantaina
19.4.2014. Ohjelma Juhlakentällä alkaa klo 18.00.
Pienempi narrikokko sytytetään ensin ja sen jälkeen varsinainen pääsiäiskokko. Lapsilla on mahdollisuus esittää omaa ohjelmaa, esim. lauluja tai runoja. Vapaa pääsy.
Juhlakentällä on grillipaikka, jossa voi grillata
omia eväitä ja myös Juhlakentän kioski palvelee
yleisöä tapahtuman aikana.
Tervetuloa Seurasaareen
reippailemaan ja ihastelemaan pääsiäiskokkoja!
Seurasaareen pääsee bussilla 24
Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to
ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102.
Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p.
2340 5118.
Munkkivuoren kirkko
ja seurakuntatalo
Raumantie 3
Ke 16.4. klo 9.30 Lasten
pääsiäiskirkko, Tarja Frilander, Kaisa Sidoroff.
Tervetuloa myös koti- ja
päivähoidossa olevat lapset huoltajineen!
Kiirastorstai 17.4. klo 19
Metallimessu, Haka Kekäläinen; mukana Jouni Hartikainen, Maija Åker.
Pitkäperjantai 18.4. klo
11 Sanajumalanpalvelus,
Jouni Hartikainen, Kaisa
Sidoroff.
klo 22.46, 23.16 ja 23.46, Ijunat Tikkurilasta klo 23.46
ja 0.16, N-junat Helsingistä klo 0.01, 1.01, 2.01 ja
3.01, N-junat Keravalta klo
0.45, 1.45, 2.45 ja 3.45, Tjunat Helsingistä klo 2.31
ja 4.01, H-juna Riihimäeltä
klo 23.14, T-junat Riihimäeltä klo 0.37 ja 1.37 sekä Ljunat Helsingistä klo 2.47
ja 3.47.
Pääsiäislauantaina 19.4.
on lauantailiikenne. Seurasaaressa
poltetaan
??Kristikunnan vanhin ja
suurin juhla on pääsiäinen.
Se on juhlien Juhla! (Festum festorum!) Sitä koskevat viestit huipensivat Jee-
pääsiäiskokkoja, joten lisäbussi 24S lähtee Erottajalta Seurasaareen klo 17.23,
18.05 ja 18.50 ja Seurasaaresta Erottajalle klo 17.46,
18.32 ja 19.15.
Ensimmäisenä pääsiäispäivänä sunnuntaina 20.4.
on sunnuntailiikenne, mutta U-linjojen SS-lähtöjä ei
ajeta. Ensimmäisen pääsiäispäivän jälkeisen yön
bussi, metro- ja junaliikenne ajetaan samoin kuin
pitkäperjantain jälkeisenä
yönä.
Lisätietoja bussien lisälähdöistä pitkäperjantain
ja ensimmäisen pääsiäispäivän jälkeisenä
yönä, sekä metron
yöliikenteen aikataulut, saa HSL:n
verkkosivuilta
www.hsl.fi <http://
www.hsl.fi>.
Toisena pääsiäispäivänä maanantaina 21.4. on sunnuntailiikenne. U-linjojen SSlähdöt ajetaan.
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Munkkiniemen
kirkko
Tiilipolku 6
Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa.
Ti klo 11 Sanan äärellä.
saattohoito?, dosentti osastonylilääkäri Reino Pöyhiä,
kipuklinikka
Lehtisaaren kappeli
Papinpöydänkuja 4
Ti 15.4. klo 10 Lasten
pääsiäiskirkko, Tarja Frilander, Kaisa Sidoroff.
Tervetuloa myös koti- ja
päivähoidossa olevat lapset huoltajineen!
Pitkäperjantai 18.4. klo
15 Jeesuksen kuolinhetken
rukoushetki,
Sinikka Peltohaka, Jonna
Imeläinen.
SURURYHMÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE 9.5.
? 6.6.
pe klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkolla. Ryhmää
ohjaavat pastori Elise Rinne ja teol.maist. Leena Pankakoski. Tied. ja ilm. Elise Rinne p. 09 2340 5162.
Päiväkerhoihin ilmoittautuminen 30.4. menn.
Munkkivuoren seurakuntatalon kerhot, tied. ja ilm.
Rauna Mannermaa p. 09
2340 5134, Munkkiniemen
kirkon ja Lehtisaaren kappelin kerhot, tied. ja ilm.
Leena Eronen p. 09 2340
5103.
Pääsiäinen: Kärsimyshistoria muuttuu
sanomaksi ylösnousemuksesta
Täyden palvelun hautaustoimisto
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
1. pääsiäispäivä su 20.4.
klo 11 Pääsiäisen juhlamessu, Tarja Frilander, Jouni
Hartikainen, Leo Glad, Elise Rinne, Jonna Imeläinen,
Kaisa Sidoroff.
2. pääsiäispäivä ma 21.4.
klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto.
Su 27.4. klo 11 Afrikkalainen gospelmessu. Leikko, Frilander, Imeläinen,
MunLaulu ja nuorten bändi.
Ke 23.4. klo 13 Iloa vanhuuteen. Emeritusprofessori Sirkka-Liisa Kivelän luento. hartaus ja kahvihetki. Invakuljetus ilm.22.4.
mennessä p.09-23405118.
Ke 30.4. klo 13 Keskiviikkokahvit ja keitto yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Ti klo 13.30-15.30 Olohuone ? avoin kahvila kirkon aulassa.
Ti 15.4. klo 18 Seurakuntailta Yhteisvastuukeräyksen teemasta
Syöpäpotilaan kipu ja
kärsimys, osaston ylilääkäri Tiina Tasmuth, HYKS,
syöpäkeskus. Mukana Elise Rinne, Jonna Imeläinen.
Kiirastorstai 17.4. klo 14
Ehtoollinen, Elise Rinne,
Jonna Imeläinen, Mia Salmio, Leena Leppilahti, Maija Åker. Invakuljetus.
Kiirastorstai 17.4. klo 20
Iltamessu, Leo Glad, Kaisa Sidoroff.
2. pääsiäispäivä ma 21.4.
klo 13 Messu, Sinikka Peltohaka, Elise Rinne, Jonna
Imeläinen
2. pääsiäispäivä ma 21.4.
klo 18 Pääsiäisen gospelkonsertti ? lauluyhtye yön
kuningattaret, Jonna Imeläinen, Eva Henricson, Hanna
Lavaste, Teija Tuukkanen,
Ilkka Joronen; piano, Harri
Virtamo, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?.
To klo 14 Eläkeläisten
kahvihetki. 24.4. unet Raamatussa, Ritva Tikkanen.
Su 27.4. klo 13 Messu.
Frilander, Imeläinen.
Ti 29.4. klo 19 Seurakuntailta yhteisvastuukeräyksen teemasta. Mitä on
Kirkkovuodesta kirjoittaa emerituspiispa Wille Riekkinen
HSL:n liikenne pääsiäisenä
??HSL:n liikenteessä ajetaan kiirastorstaina perjantain aikatauluin ja pitkäperjantaina sekä ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä sunnuntaiaikatauluin. Raitiolinjat 7A ja
7B ajavat poikkeusreittiä
Via Crucis -kulkueen aikana pitkäperjantai-iltana.
HSL:n liikenteessä ajetaan kiirastorstaina 17.4.
perjantain aikatauluin, paitsi Espoon palvelulinjat ajavat normaalein torstain aikatauluin.
Pitkäperjantaina 18.4. on
sunnuntailiikenne, mutta
U-linjojen SS-lähtöjä ei
ajeta. Pitkäperjantain
jälkeisenä yönä bussien yöliikenne ajetaan ja metro kulkee viikonlopun
pidennettyjen aikataulujen mukaan.
Myös lähijunat I,
N, T, H ja L ajavat
viikonlopun pidennettyjen aikataulujen mukaan, joten kulussa ovat
myös I-junat Helsingistä
Viikot 16-17
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
suksen kärsimyshistorian ja piinaviikon
tapahtumat. Yllättäen kärsimyshistoria
muuttui riemulliseksi sanomaksi Jeesuksen ylösnousemuksesta. Sen sisäistämiseen tarvittiin kuitenkin aikaa. Vielä
pääsiäisaamuna Magdalan Maria tuskaili
hätääntyneenä. ?Minun Herrani on viety pois, enkä tiedä,
minne hänet on pantu.? Vähitellen kaikki kuitenkin selveni,
kun elävä Kristus ilmestyi lukuisille opetuslapsille seuraavien viikkojen aikana. Se sai sydämet hehkumaan innosta.
Tuolloin myös kiteytettiin
kristinuskon ?alkuräj&au
ml;hdys? sanoiksi tyhjältä haudalta: ?Miksi etsitte
elävää kuolleiden joukosta. Ei hän ole täällä, hän on
noussut kuolleista.?
Pääsiäisusko on uskoa
elävään, läsnä olevaan Kristukseen. Missä tämä ihme
realisoituu, siellä kaikki
arvailut ylösnousseen olomuodosta, kaikki kertomukset tyhjistä haudoista ja
spekuloinnit pääsiäistapahtumista lähes 2000 vuotta
sitten, tulevat toissijaisiksi.
Ensisijaiseksi nousee ristin
salaisuus, mikä nostaa keskiöön Jeesuksen koko elämäntyön. Samalla se osoittaa, että tässä Jeesuksessa
Jumala tulee yhä luoksesi!
Pääsiäisen sanoma muistuttaa, että Kristus on voittanut pimeyden ja kuoleman vallat. Samalla korostetaan jo sitä, että Kristus
on yhä meidän lähellämme,
sisimmässämme, ulottuvillamme. Kyse ei siis ole pelkästä historiallisesta tapahtumasta kerran. Juhlan jatkuva aihe on elävän Kristuksen läsnäolo tässä ja
nyt. Meille elämäksi!
Suomen Pienyrittäjille järjestöpäällikkö ja uusi hallitus
??Suomen
Pienyrittäjät
Ry:n hallitus on nimittänyt yhdistykselle järjestöpäällikön.
1.4.2014 järjestöpäällikkönä aloitti FM ja terveysalan pienyrittäjä Terhi Viljakainen Helsingistä.
Järjestöpäällikön tehtävä
on uusi, ja Viljakainen valittiin tehtävään kymmenien
hakijoiden joukosta erityisesti syvällisen yrittäjyys- ja
työkokemuksensa ansiosta.
Tehtävän myötä Viljakainen
on merkittävässä roolissa,
kun Suomen Pienyrittäjät
kasvaa Suomen dynaamisimmaksi yrittäjäjärjestöksi.
Suomen Pienyrittäjät va-
litsi vuosikokouksessaan
11.3.2014
yhdistykselle
myös uuden hallituksen.
Hallitus edustaa laajaalaisesti koko Suomea,
kaikki hallituksen jäsenet
ovat eri paikkakunnilta.
Puheenjohtajana jatkaa
Harri Jyrkiäinen Porista,
varapuheenjohtajaksi valittiin Aimo Tasanko Helsingistä. Hallituksen jäseniksi valittiin Martti Hallassuo
Seinäjoelta, Ari Korhonen
Sotkamosta,
Tapio Ruosteinen Jyväskylästä ja Pekka Saikkonen
Lahdesta.
Kaikki hallituksen jäsenet
ovat pitkän linjan pien-
yrittäjiä.
Jyrkiäinen on yrityskonsultointiin erikoistuneen Jenico Oy:n toimitusjohtaja, Tasanko puolestaan on
kiinteistövälittäjä Helsingin
Kiinteistö- ja Asuntomyynti City Oy:ssä.
Hallassuo on markkinointitutkimusyritys Pohjanmaan Tutkimuskeskus
Ky:n toimitusjohtaja, Korhonen toimii asianajajana omassa toimistossaan,
Ruosteinen on Kauppiaitten ja yrittäjien keskusliitto
Ry:n puheenjohtaja, ja Saikkosella on oma rakennusalan tukkukauppaan keskittynyt Morabia Oy.
MunkinSeutu
Viikot 16-17
7
Pieni ja kodikas hammaslääkärin
vastaanotto Munkkivuoressa
??Munkkivuoren asuinrakennukset sijoittuvat pääosin hevosenkengän muotoisen Ulvilantien ympyrän
sisäosaan. Metsäistä puistoa
on paljon ja autoliikennettä
vähän. Alueen rakentaminen aloitettiin 1950-luvulla
ja tähän maastoon sijoittuu
As.Oy Ulvilantie 29. Se on
Helsingin suurin asuntoosakeyhtiö, ellei koko Suomen. Yhtiön rakennukset
suunnitteli arkkitehti Markus Tavio.
Ulvilantie 29/4 rakennus
valmistui 1958. Pohjakerroksessa aloitti hammaslääkäri Eila Aho vastaanoton.
Tuolloin ei hammaslääkäripalveluita ollut terveyskeskuksissa eikä lääkäriasemien yhteydessä kuten
nykyisin. Perhehammaslääkäri oli ajan ?henki?.
Eila Ahon aviopuoliso,
korvalääkäri Juhani Aho
piti asemapaikkanaan vastaanoton toista huonetta ja
välillä hoiti täältä käsin kotikäyntejä ympäristön kotei-
hin. Nuori lääkäpariskunta
jopa asui tämän vastaanottotilan yhteydessä muutaman kuukauden. Paljon on
ehtinyt tapahtua Ahon perheelle menneinä vuosina.
Juhani Aho, lääkintöneuvos, Helsingin Lääkärikeskuksen perustaja, useiden
terveydenhoitoalojen hallituksien puheenjohtaja ja
Rukatunturi - Pyhätunturi
hiihtokeskusten omistaja.
Anu Kilpi tiesi jo pikkutyttönä mitä hän haluaa tehdä isona. Hän halusi hammaslääkäriksi.
Anu kävi koulut Munkkivuoressa. Ollessaan Munkkivuoren Yhteiskoulun lukiossa, hän kuuli, että hammaslääkäri Eila Aho tarvitsi
iltapäiväapulaista vastaanotolleen. Työ oli puhelimeen vastaamista, asioilla käymistä, siivousta jne.
Anu sai paikan ja siitä alkoi Ahon perheen kanssa
ystävyys, joka jatkuu tänäkin päivänä.
Anun lapsuuden päätös
ryhtyä hammaslääkäriksi toteutui. Valmistuttuaan
hän työskenteli Helsingin
Yliopistossa myös tutkijana ja ensimmäinen väitöskirja syntyi v. 1987.
Vuonna1983
aviomiehen työ vei perheen Australiaan. Palatessaan Suomeen 1986 Anu Kilpi perusti oman vastaanoton Eiraan. 1990-luvun alussa oli
taas muutto takaisin Austraaliaan ja siellä syntyi toinen väitöskirja.
Perheen lapset, tuolloin
kuusi- ja neljätoistavuotiaat
kaipasivat kuitenkin Suomeen, isovanhemmat olivat tytöille tärkeät.
Perheen palattua takaisin Suomeen Anu soitti
Eila Aholle kysyen: ?Annatko minulle työtilaa pari
päivää viikossa?? Asia järjestyi ja siitä lähtien Anu
Kilpi, hammaslääketieteen
tohtori on pitänyt yksityisvastaanottoa Ulvilantiellä.
Täällä, tässä kodikkaassa
vastaanottotilassa on rau-
hoittava olotila. Täällä voi
istua tuoliin ja seurata ikkunasta avautuvaa metsäistä näkymää, lintujen ja oravien elämää, samalla kun
hampaat tulevat kuntoon..
Anu Kilpi on ns. vanhanajan hammaslääkäri. Hän
haluaa olla potilaan oma
hammaslääkäri, jonka tavoittaa helposti.
Yhteystiedot:
Ajanvaraus (09) 552854
tai 050-5141571
www.hammaslaakarianukilpi.fi
Helena
Leinonen
Helena L
einon
e
n
Anu Kilpi vastaanoton ovella.
Kaksi Munkkiniemen yhteiskoulun opettajaa lähtee
Keniaan Opettajat ilman rajoja -verkoston puitteissa
??Minä välitän -ohjelma
on Munkkiniemen yhteiskoulun huolenpidon, kansalaisvaikuttamisen ja globaalikasvatuksen ohjelma.
Sen tarkoitus on tarjota oppilaille ja opettajille konkreettisia kansalaisvaikuttamisen ja globaalikasvatuksen välineitä.
Ideana on tarjota käytännönläheisiä toimintamuotoja heille, jotka ovat kiinnostuneita kansalaistoiminnasta. Toiminnan muotoja
ovat niin koulun yhteisöl-
lisyysperinteiden ylläpito,
paikallinen vaikuttaminen
kuin myös toimiminen kansainvälisesti.
Osana Minä välitän -ohjelmaa Munkkiniemen yhteiskoulu on aloittanut tänä
vuonna yhteistyön Opettajat ilman rajoja -verkoston kanssa. Koulustamme
valittiin helmikuussa kaksi opettajaa, Anna Hahtola (maantieto, biologia)
ja Henrika Aaltonen (erityisopetus, kotitalous), ottamaan osaa verkoston ke-
hitysyhteistyöprojektiin Keniassa.
Projektiin sisältyvät koulutukset Suomessa sekä
kahden viikon työjakso
kohdemaassa tänä keväänä. Opettajat pääsevät tutustumaan 12 kouluun Kajiadon kylässä, joka sijaitsee
80 km Nairobista etelään.
Henrika ja Anna seuraavat yhdessä seitsemän
muun suomalaisen ja 11
hollantilaisen
kollegan
kanssa paikallista opetusta,
ja keskustelevat tämän poh-
jalta opetuksesta ja opetusmetodeista sekä mahdollisista materiaaleista opetuksen kehittämiseksi. Kokonaisuudessaan projekti on
vuoden mittainen, ja se toteutetaan yhteistyössä hollantilaisen Edukans-järjestön kanssa.
Edukansilla taas on vuosien kokemus World teacher -ohjelman järjestämisestä eri puolilla maailmaa, ja
se on Opettajat ilman rajoja -verkoston ja Kirkon
Ulkomaanavun kumppani-
Opettaja Eeva Halosen pitelemään lippaaseen rahaa
laittoivat Wili ja Nasim.
Annaa ja Henrikaa haastattelivat Laura ja Saara.
Helsinkiläiset nuoret saivat merkittävän edustuksen Suomen
Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:n hallitukseen
??Valtakunnallisen opiskelijajärjestön SAKKI ry:n
viikonloppuna kokoontu-
Henna Kangas
nut liittokokous valitsi puheenjohtajaksi jatkokaudelle Helsinki Business Col-
Wesley Stiles
legesta valmistuneen merkonomin Aleksej Fedotovin (22). Lisäksi opiskelijajärjestön hallitukseen valittiin helsinkiläiset merkonomiksi opiskeleva Mikko
Saksanen (26), keväällä
opiskelemaan hakeva Nita
Kirjarinta (18), Ravintolakoulu Perhossa ensimmäistä vuotta opiskeleva
Henna Kangas (16) ja lähihoitajaksi Stadin ammattiopistossa opiskeleva Wesley Stiles (22). SAKKI ry:n
14. liittokokous järjestettiin
22.3.-23.3. Kiljavan opistolla Nurmijärvellä.
? Kiitän liittokokousta
luottamuksesta. Seuraavan
liittokokouskauden aikana
tulemme uudistamaan Next
Step -messujen konseptin
aivan uudelle tasolle. Lisäksi tulemme taistelemaan
tiukasti ammatillisen koulutuksen järjestämisen rahoituksen puolesta tulevan kehysriihen aikana ja
sen jälkeen, Aleksej Fedotov kommentoi valintaansa.
? Haluaisin oppia monipuolisesti kaikenlaisia toiminnan muotoja hallituksen
jäsenenä. Erityisesti minua
kiinnostaa ravintoalan koulutuksen kehittäminen. Ravintola-alalla yksi iso ongelma on korkeat materiaalimaksut opiskelut aloittaessa. Materiaalimaksujen suuria kustannuksia tulisi ehdottomasti saada loivennettua, Henna Kangas jatkaa.
järjestö.
Koko Munkkiniemen yhteiskoulun väki ottaa osaa
Kenia-projektiin. Aiheesta järjestettiin oppilaille ja
henkilökunnalle tiedotustilaisuus torstaina 10.4. Puolen tunnin aikana eläydyttiin tunnelmaan musiikin
avulla, saatiin tietoa hankkeesta ja kuultiin Afrikan
mantereelle lähtijöiden tunnelmia.
Kahdeksasluokkalaiset
Saara Ahokas ja Laura
Valle haastattelivat Annaa
ja Henrikaa.
? Tällä matkalla tärkeintä
on auttaa ja opastaa nimenomaan kenialaisia opettajia,
Anna kiteytti tulevan matkan tarkoituksen.
Henrika jatkoi, että valmistelut kahdelle viikolle
ovat sujuneet hyvin:
? Olemme hankkineet
työasuiksi asiaankuuluvat
pitkät mekot, ja rokotukset ovat kunnossa. Ennakkotehtävät ovat työn alla,
ja yksi koulutustilaisuus
on vielä edessä täällä Suomessa.
Molemmat opettajat totesivat, että vaikka Kenian
matkasta toivoo tietenkin
antoisaa ja mielenkiintoista, jännittää toisaalta se,
millainen kulttuurishokki
on odotettavissa:
? On vaikeaa sanoa, miten äärimmäisen köyhyyden lopulta kohtaa ja miten
siihen reagoi, Anna aprikoi.
? Vai onko suurin kulttuurierojärkytys edessä sittenkin vasta kun palaamme Suomeen ja laitamme
taas croissantit uuniin paistumaan?, Henrika pohti.
Projektin koordinaattori,
koulusihteeri Veera Hietanen kertoi tilaisuuden lopuksi miten jokainen meistä voi auttaa ja olla mukana
Kenia-hankkeessa ja Minä
välitän -ohjelmassa.
Viimeiseksi laitettiin kiertämään Kirkon Ulkomaanavun keräyslippaat. Ne
ovat koululla pääsiäiseen
asti. Kerätyillä varoilla hankitaan Suomesta tuliaisiksi koulutarvikkeita Kenian kouluihin. Hankinnoista ylijääneet rahat tilitetään
kokonaisuudessaan samaan
kohteeseen Kirkon Ulkomaanavun kautta.
Minä välitän -ohjelmasta voi lukea lisää sivulta:
www.munkka.fi/icare.
Matkalle lähtevien blogi
löytyy osoitteesta: mykjakenia.wordpress.com.
Teksti: Kaisa Nummenpää
Kuvat: Riina Meilo
MunkinSeutu
8
Viikot 16-17
Swingiä ja
kellarielämää
? Exit on tarina ulkopuolisista
??Suomi on Pohjolan kovin maa, miettii varastomies Tom näytelmässä
Exit.
Kuulostaa tutulta
myös vuonna 2014, sanoo
ohjaaja Jorma Hellström,
joka ohjaa näytelmän nyt
Teatteri Kultsassa.
Ilpo Tuomarilan Thaliapalkittu Exit nähtiin ensimmäisen kerran Suomen
Kansallisteatterin Omapohja-kellarinäyttämön avausnäytelmänä vuonna 1987.
Tilanne on monessa mielessä yhteiskunnassa samanlainen.
? Tehtaita suljetaan, väkeä lomautetaan tai potkitaan ulos. Vain lahjakkaat työtekijät pärjäävät,
jos sitten hekään. Tämä
aika on kova ja välinpitämätön. Niin kuin näytelmässä todetaan, ?välinpitämättömyys on urbaanin
ihmisen elinehto?, sanoo
ohjaaja Jorma Hellström.
Näytelmän keskushenkilö Tom ei ole työtön, mutta henkisesti masentunut ja
Exitin rooleissa nähdään Riitta Selkälä, Jussi Vehkasalo, Mikko Ravantti, Kati Hynninen ja
Petri Peltoniemi. (Kuva: Jorma Hellström).
eristäytynyt yhteiskunnan
ulkopuolelle. Hän lähettää
vihaista postia poliitikoille
ja purkaa näin turhautuneisuuttaan ja pahaa oloa.
? Tom on perisuomalainen mies, joka on turhautunut, epäluuloinen ja ongelmainen niin suhteessa
puolisoonsa, vanhempiin
kuin viinaan. Sodan kokeneesta isästä on jäänyt jäljelle vain kirje. Tom ei osaa
rakastaa, hän ei ole nähnyt
rakastamisen mallia, kuvailee ohjaaja.
Sota jättää
pitkät jäljet
Tomin (Jussi Vehkasalo) ja Hellan (Kati Hynninen) yhteiselo ei ole mutkatonta. (Kuva: Suvi
Lahdenmäki).
Teboil Munkkivuori palvelee
joka päivä klo 22 asti!
?
PESUKUPONKI
Tehopesu vahalla
tällä kupongilla
Voimassa 30.4.14 asti
?
15?
?
HUOLLOSSA
Keväthuolto
alk.
129?
Moottoriöljy (max. 4L) ja suodattimen vaihto,
moottorin vikakoodien tarkastus, jäähdytinnesteen tarkastus,
renkaiden ilmanpaineen ja kunnon tarkastus, jarrujen
tehon ja kunnon tarkastus, jarrunesteen vesipitoisuuden
mittaus, valojen tarkstus ja suuntaus, apulaitehihnojen
tarkastus, pakoputkiston kunnon tarkastus. Tarjous koskee
4-sylinterisiä henkilöautoja. Voimassa 30.4.14 asti
?
Teboil Munkkivuori
Huopalahdentie 22
puh. 09-565 5800
Avoinna ma-pe 6-22, la 7-22, su 8-22
Hyundai-huolto
? En tiedä voiko näytelmän henkilöiden kohdalla
puhua sotatraumaattisesta
perheestä, mutta toisen polven invalideista kuitenkin.
Havahduin myös itse olevan toisen polven sotalapsi, isäni hädin tuskin ehti
rintamalle, mutta puolisoni
isä vietti elämästään lähes
kuusi vuotta sotilaana, niin
talvi- kuin jatkosodankin.
Vanhempien muistot ja tarinat eivät voi olla vaikuttamatta meihin.
Anarkistinen älykkö
Tomia näyttelee Jussi
Vehkasalo, joka on Teatteri Kultsassa tullut tutuksi monista varsin komediallisista rooleistaan. Nyt
Vehkasalon rooli on vakavampi, vaikka huumoriakin näytelmässä on.
? Tom on nelikymppinen, anarkistinen älykkö,
jolla on merkillinen suhde
isäänsä. Tom tekee hanttihommia ja purkaa pahaa
oloaan lähettelemällä paketteja poliitikoille.
Tuomarilan teksti on
Vehkasalon mukaan erikoista, ja vaatii näyttelijää
oikeasti pohtimaan, mitä
milläkin ilmaisulla tarkoitetaan.
? Tuntuu erilaiselta taas
tehdä jonkun valmiiksi kirjoittamaa tekstiä, koska valtaosassa näytelmistä, joissa
olen viime vuosina näytellyt, tekstiä on tuotettu itse
työryhmänä.
Reilut kymmenen vuotta
teatteria tehnyt Vehkasalo
luottaa tekstin opettelussa
perinteisiin keinoihin: toistoa, toistoa, toistoa.
? Luen tekstiä kotona
ääneen ja se on myös työmatkoilla mukana, joten
kaikki aika on tehokkaasti käytössä.
Näytelmän muita henkilöitä ovat Tomin äiti, entinen viihdelaulaja Boogie
(Riitta Selkälä), velipuoli Vesa (Petri Peltoniemi),
lapsuudenkaveri Eero (Mikko Ravantti) ja vaimo Hella (Kati Hynninen). Lisäksi
tärkeässä osassa näyttämöllä on Boogien svengaava
tanssiorkesteri Ruusuvesi,
jossa soittavat Terho Marlo
(koskettimet, sävellykset),
Olli-Petteri Luomala (kitara) ja Reijo Karppinen (lyömäsoittimet).
Virolaista aksenttia
hakemassa
? Näytelmän nimi kuvastaa hyvin henkilöitä, he
ovat kaikki omalla tavallaan ulkona maailmasta, sanoo virolaista Hellaa näyttelevä Kati Hynninen.
? Tom on syrjäytynyt, Tomin äiti Boogie elää omissa
orkesterimuistoissaan, vanha ystävä Eero on alkoholi-
soitunut lääkäri ja velipuoli Vesa anarkisti ja punkkari, ulkopuolella omasta halustaan. Hella taas on ulkopuolinen, koska on ulkomaalainen ja loukussa;
hänellä ei ole rahaa lähteä.
Hynninen on joutunut
opettelemaan näytelmää
varten myös virolaista puhetapaa ja aksenttia.
? Olen kuunnellut kielilevyjä, hakenut oikeaa painotusta sieltä. Suurimmaksi osaksi Hella puhuu näytelmässä suomea, mutta virolaisella aksentilla. Jotkin
repliikit ovat ?muka-viroa?
eli virolta kuulostavaa suomea.
Tom ja Hella ovat tutustuneet Tallinnassa, kun Tom
on ollut rakentamassa Viru-hotellia. Näytelmäryhmä
teki kuvausmatkan autenttisille paikoille helmikuussa
ja teatteriesityksessä nähdään videokuvina ?muistoja? Tallinnasta.
? Teatteri Kultsa elää
nyt hyvää vaihetta, kertoo
myös teatterin puheenjohtajana toimiva Hynninen.
? Meillä tehdään nyt
paljon juttuja, ja jäsenistö ideoi koko ajan uutta,
ja kaikille annetaan mahdollisuus. Teatterissa tehdään kaikkea laidasta laitaan: on klassikoita ja itse
kirjoitettuja juttuja, musiikkia ja runoa.
Exit-näytelmän ensi-ilta
on 17.4. klo 19.
Ilpo Tuomarila: Exit. Ohjaus Jorma Hellström. Esitykset
17.4.?23.5.2014.
Teatteri Kultsa, Käenkuja
6?8, Sörnäinen. Lisätiedot
ja liput: www.teatterikultsa.fi. tai 09-774 1277.
Suvi Lahdenmäki
Suurten kaupunkien tilinpäätöksissä
2013 kertaerät kaunistivat lukuja
??Vuosi 2013 toteutui suurissa kaupungeissa hieman
talousarvioissa ennakoitua
parempana. Heikki Helinin
tietokeskukselle tekemässä tarkastelussa oli mukana 11 asukasluvultaan Suomen suurinta kaupunkia
vuonna 2013. Tilinpäätöksiä tarkasteltiin seuraavien
kaupunkien osalta: Espoo,
Vantaa, Helsinki, Kouvola, Pori, Kuopio, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Lahti.
Viime vuonna verotuloja
kertyi näissä 11 suuressa
kaupungissa 186 miljoonaa
euroa arvioitua enemmän.
Tämä johtui pääosin verotilitysten muutoksista, joiden vaikutus on kertaluonteinen. Jyväskylä ja Oulu
korottivat veroprosenttiaan
vuodelle 2013.
Suurten kaupunkien yhteenlaskettu vuosikate ylitti
talousarvion lähes 300 miljoonalla eurolla. Se kasvoi
pari sataa miljoonaa euroa vuodesta 2012. Vuosikate oli poistoja suurempi
neljässä kaupungissa (Espoo, Vantaa, Helsinki ja
Kouvola).
Tulos oli plusmerkkinen
seitsemässä kaupungissa
ja miinusmerkkinen vain
neljässä: Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Porissa.
Oulun ja Jyväskylän tulosta heikensi suunnitelman
mukaisten poistojen tarkistaminen.
Investointien määrä oli
talousarvioiden mukainen.
Suurten kaupunkien investointien omahankintamenot olivat 1775 miljoonaa
euroa, poistot 1069 miljoonaa euroa ja vuosikate 1081
miljoonaa euroa.
Kaupungit joutuivat rahoittamaan investointejaan
ottamalla lisää velkaa noin
900 miljoonaa euroa. Lainaa suurilla kaupungeilla oli 5,9 miljardia euroa.
Eniten lainaa asukasta kohti on Lahdella ja Vantaalla,
vähiten Espoolla ja Tampereella. Suurten kaupunkien
velkamäärä on kasvanut
vuosina 2000?2013 peräti
4,6 miljardia euroa.
Suurilla kaupungeilla on
konsernivelkaa 15,2 miljardia euroa. Yli 7 000 euroa konsernilainaa asukasta kohti on
Vantaalla, Jyväskylässä,
Lahdessa, Helsingissä, Kuopiossa ja Espoossa. Vähiten
sitä on Kouvolassa. Suurten
kaupunkien konsernilainat
kasvoivat vuonna 2013 peräti 1,7 miljardia euroa ja
vuosina 2000?2013 kasvu
oli 9,5 miljardia euroa.
MunkinSeutu
Viikot 16-17
9
Jussi juhlii
laulaen
??Jussi Raittisella on aihetta juhlaan. Seitsemänkymmentä täyttäneen paljasjalkaisen stadin kundin
muistelmien
kakkososa
Vanha rokkistara (Karisto) tuli kauppoihin maaliskuun lopulla. Muistelmien ykkösosa Muistan vielä
vuonna ?56 ilmestyi kymmenen vuotta sitten Jussin
täytettyä kuusikymmentä.
? Huomattiin jo silloin
2000-luvun alussa, että
kaikki jutut eivät mahdu
yhden kirjan kansiin, Jussi kertoi Vanhan rokkistaran julkistamistilaisuudessa.
Muistelmien ykkösosa paketoi laulajan elämän syntymästä vuoteen 1976, josta Vanha rokkistara jatkaa
tähän päivään. Janne Sal-
men kirjoittamassa kirjassa
käsitellään niin Jussin ura
ay-miehenä kuin ansiokas
työ stadilaisen lauluperinteen ylläpitäjänä. Oman lukunsa saavat myös sananmuunnokset ja perhe, sekä
tietysti The Boys-yhtyeen
seikkailut.
Kustantaja luottaa kirjan
menekkiin.
? Ensimmäinen painos
on 3500 kappaletta. Se on
iso painos tietokirjalle. Kirjan ennakkomyynti on ollut erinomaisen hyvää, Kariston toimitusjohtaja Mika
Kotilainen sanoo.
Jussi Raittinen julkaisi
ensilevynsä Banjo Boy jo
vuonna 1960. Oletko virkaiältäsi vanhin suomirokkari? ? Rock-Jerry eli Kaj
Järnström levytti jo aikaisemmin. Hän tosin ei ole
tehnyt pahemmin keikkaa,
että saatan minä ollakin,
Jussi myöntää.
Mikä on seitsemänkymppisen gubben kondis?
? Kyllähän tässä iässä
on kaikenlaisia vaivoja ja
vastuksia, mutta kyllä tässä klaarataan. Minullahan
on vaikka mitä sairauksia,
psoriasiksesta uniapneaan.
Jussi vietti lapsuutensa
ja nuoruutensa Kalliossa,
osoitteessa Hämeentie 38.
Raittiset ylittivät Pitkänsillan vuonna 1976, kun nuori perhe muutti Kruununhakaan Unioninkatu 45:een.
Siellä Jussi on viihtynyt tähän päivään asti.
? Olen asunut tässä talossa 38 vuotta. Ei täältä lähdetä, nyt kun talon remonttikin valmistui juuri.
Kotitalon sijainti on täydellinen. Matkaa Hagiksen
torille on parisataa metriä, ja kaupungin keskustaan saman verran. Taloon
valmistui muun remontin
ohella uusia vinttihuoneistoja. Jussi on asunut Unskalla koko ajan samassa
huoneistossa, jota kehuu
Suomen huomattavimmaksi rock?n?roll ?osoitteeksi.
? The Sun ?levy-yhtiön
studio Memphisissä sijaitsee samannimisellä kadulla. Meidän talon numero on 45, joka on singlen
pyhä kierrosnopeus. Rappu
on E, ja se tulee tietenkin
Elviksestä. Ovinumero on
66, tiedät kai miksi, Jussi
kysyy. Se viittaa legendaariseen rokkikappaleeseen
Route 66. Jussi vakuuttaa,
että parempaa rock?n?roll
?osoitetta ei ole.
Jussi juhlii kirjan julkaisua laulaen, kuinkas muuten. Mies jaksaa seitsemänkymppisenäkin kiertää, sekä bändin kanssa
että soolona. Rokkari tekee keskimäärin viisikymmentä keikkaa vuodessa.
Myös levyjä on putkahdellut tasaiseen tahtiin kaikki
nämä vuodet. Uusin levy,
Jussi & The Boys ?kokoonpanolla julkaistu Kerran
vielä, pojat! julkaistiin keväällä. The Boys ?yhtyeelläkin on aihetta juhlaan,
bändin perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi kunnioitettavat viisikymmentä vuotta.
Miten on Jussi, aiotko rokata niin kauan kuin henki pihisee?
? Niin kauan kuin vaimo
uskaltaa laskea minut keikoille. Kato, sit kun ei enää
muista mikä on seuraava
biisi, niin on paras lopettaa. Esiintyjä itse ei sitä
huomaa, joku muu tulee
sanomaan että ehkä olisi
parempi että jäisit himaan.
Mutta se ei ole vielä näköpiirissä missään nimessä.
Jukka Kaunonen
Eläviä kuvia
entisajan Helsingistä
Ohjelma 31.3.?11.5.2014
??Helsingin kaupunginmuseo esittää Helsinki-aiheisia elokuvia päiväsaikaan
Kino Engel 2:ssa museon
päärakennuksessa, Sofiankatu 4. Yleensä joka viikko
näytetään kaksi eri kokonaisuutta, arki- ja viikonloppuohjelma. Elokuvien
esittelyt voi lukea museon
kotisivulla www.helsinginkaupunginmuseo.fi. Elokuviin on vapaa pääsy kuten
kaupunginmuseoon aina.
Ohjelmanmuutokset
mahdollisia
Pe 18.?21.4. EI ESITYKSIÄ!
Ti/Tis?Pe/Fre 22.?25.4.
10.00 Postinumero 00160
Helsinki: Satamakatu
10.40 Katajanokka
11.35 Kilometri kaupunkia. Helsinginkadun henki
12.25 Mosan polkka ja
moottorikatu
13.00 Ruma Suomi ? Helsinki
13.30 Muistojen kesä
1952: Helsingin olympialaiset
14.20 Helsinki ja kevät
1907?1977 (osittain mykkä)
14.55 Eläintarhan ajot
15.30 Saapuvien laivojen satama
15.45 Ruutsalo: Sinisil-
mäinen Helsinki
La/Lör?Su/Sön 26.?27.4.
12.00 Helsinki sodassa
12.50 Sota ? Helsingin
kasvot
13.00 Talvisota 1939?
1940
13.35 Jatkosota osa I
14.20 Jatkosota osa II
15.05 Suomen marsalkka
Mannerheim
Ma/Mån?Ke/Ons
28.?
30.4.
10.00 Helsinki ja kevät
1907?1977 (osittain mykkä)
10.35 Eläintarhan ajot
11.10 Isänmaan toivon
kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952
11.20 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa
2: Teekkareita ja teekkarihenke
11.30 Muistojen kesä
1952: Helsingin olympialaiset
12.20 Ihmisiä. Esplanadi
Helsingin kuvassa
12.50 Helsinki, ikuisesti
14.05 Käpylä ? hymykuoppa Helsingin poskessa
14.15 Vanha kunnon Stadini
15.30 Helsinki 400-vuotias
1.5. EI ESITYKSIÄ!
Pe/Fre 2.5.
10.00 Helsinki ja kevät
1907?1977 (osittain mykkä)
10.35 Eläintarhan ajot
11.10 Isänmaan
toivon kultainen
kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952
11.20 Isänmaan
toivon kultainen
kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä
11.30 Muistojen
kesä 1952: Helsingin olympialaiset
12.20
Ihmisiä.
Esplanadi Helsingin kuvassa
12.50 Helsinki,
ikuisesti
14.05 Käpylä ?
hymykuoppa Helsingin poskessa
Filmin polttaminen suurennuslasilla eli brennaaminen oli pikkupoikien keväthuvia 1950-luvulla.
14.15 Vanha kun- Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Aarne Lehto 1956.
non Stadini
15.30 Helsinki
15.20 Muistojeni Helsinki
12.00 Kadonneet kort14.05 Helsinki ja kevät
400-vuotias
15.45 Herää, Helsinki
telit I: Keskustan puretut 1907?1977 (osittain mykkä)
La/Lör?Su/Sön 3.?4.5.
Ma/Mån?Pe/Fre 5.?9.5.
arvotalot
14.40 Eläintarhan ajot
12.00 Helsinki ja kevät
10.00 Olga ja Oskar
12.15 Kadonneet kortte15.15 Isänmaan toivon
1907?1977 (osittain mykkä)
10.25 City-eläimet (osit- lit II: Puutaloja kantakau- kultainen kirja, osa 1: Yli12.35 Eläintarhan ajot
pungissa
oppilaskunta 1952
13.10 Tuure A. Korhonen: tain mykkä)
10.55 Helsingin aika
12.35 Kadonneet kortte15.25 Isänmaan toiEspa (1978)
11.25 Helsinkiä ? rak- lit III: Kaupunki liikkeessä von kultainen kirja, osa
13.40 Signen Helsinki
kaudella
13.00 Kadonneet kortte- 2: Teekkareita ja teekka13.55 Olympian ovella
12.05 Juurakon Hulda
lit IV: Pukinmäki ja Malmi rihenkeä
14.05 Muistojen kesä
13.40 Vanha kunnon Sta13.30 Käpylä ? hymy15.35 Ruutsalo: Empire
1952: Helsingin olympiadini
kuoppa Helsingin poskessa Helsingissä
laiset
14.55 HKL 50 vuotta
13.40 Säästäjien ja aher14.55 Kuka on helsinLa/Lör?Su/Sön 10.?11.5. tajien Vuosaari
kiläinen
MunkinSeutu
10
Yhtä vaille loppu, mutta ensin otetaan
Stadiinkin yksi mitali
??Naisten
Koripalloliigan viimeiset ottelut ovat
nyt miltei pelatut, jäljelllä on vain loppuottelut
sekä pronssikamppailu
jossa helsinkiläinen Topo
Naiset kohtaa Äänekosken
Huiman.
?Rahalla saa ja hevosella
pääsee?, tuo vanha sanonta on jälleen oikeaksi todistettu, tällä kertaa naiskoriksessa, jossa 9 joukkueen liigassa oli 7 joukkuetta omaten realistiset mahdollisuudet vain kolmanteen sijaan elikkä pronssimitaleihin, kahden muun
- lappeenrantalaisen Catzin
ja kotkalaisen Peli-Karhujen - kilpaillen keskenään
kullasta ja hopeasta.
Kuinka niin? Rahalla ja
sillä saavutettavalla menestyksellä & kunnialla on hirmuinen merkitys, sen ym-
Viikot 16-17
?Hei Niina ja Venlakaisa - tänne
vaan me tarvitsemme teitäkin.?
märtää kun katsoo noiden joukkueitten kokoonpanoja. 3-4 ulkomaalaista
tai vastikään suomalaisen
passin saannutta ja lisäksi muutama maajoukkueen
kantaviin voimiin kuuluva ei heitä toki voi pikkukaupunkilaiseen joukkueeseen
houkutella muuten kuin rahalla ja muilla eduilla.
Keitä palvelee tällainen
muka suomalaisen koripalloilun tason nostaminen?
No ei ainakaan suomalaisia
nuoria naispelaajia, joiden
on pakko hakeutua muihin joukkueisiin saadakseen oikeasti pelata, eikä
enimmäkseen istuskella peliasuun pukeutuneina ja
turhautuneina seuraamassa noiden, yleensä jenkkien, huseeraamista.
Topo Naiset voi ylpeänä
viimeistellä itseään kohtaa-
Perellä on asiaa, mutta kelle, eihän vaan tuomarille?
Tilanne tuntuu vakavalta.
?Voi pallo kulta, tule minulle? toivonee tässä Laura.
maan pääsiäis lauantaina
Töölön Kisahallissa tuon
Huiman joukkueen, jonka
nimistö on helppoa äänettävää, joukossa taitaa olla
vain yksi jenkki, kuten Topollakin.
Monet todelliset asiantuntijat ovat minulle kauden
aikana kehuneet ainoaa liigatasolla pelaavaa stadilaista joukkuettamme, mutta
on toki harmiteltu nk. rosterin pienuutta, pääosin lyhyttä pituuttakin + että
emme ole voineet tyhjätaskuina palkata toista ulkomaalaista, useampaa emme
edes tahtoisikaan.
Miksi ei rajoiteta vierasmaalaisten määrää, jolloin
myöskin muut kuin ?hyväkuntoisen lompakon omaavat? voisivat tasapuolisemmin toimia ja kilvoitella menestyksestä?
On ehdotettu, mutta kun
paitsi kaakosta niin mm:ssa
myöskin Pohjanmaan suunnalta kuuluu ?näpit irti?
kannanottoja, ei muutoksia taitane tapahtua.
Muutamaa ymmärtäväistä
ja miellyttävää poikkeusta
lukuunottamatta ei helsinkiläisiä liikkeenjohtajia tunnu tippaakaan kiinnostavan naisten joukkueurheilu,
johon tonnin parin panostamalla saisi vastapalveluja
ja osoitettaisiin käytännössäkin tuon jatkuvasti kuultavan tasa-arvon toimivan.
Olen ollut vuosikymme-
net mukana munkkalaisessa Torpan Pojissa erilaisissa askareissa, ensin työnantajani IBM:n edustajana ja
sittemmin johtokunnassa ym. ja nyt viimeiset
kolme vuotta toimien
Topo Naisten eräänlaisena kummisetänä tuntien itseni välillä kuin
nuo romanitädit keskustassa - käsi ojossa oitis kun näen jonkin urheiluhenkiseltä vaikuttavan tirehtöörin lähestyvän. Aina välillä tärppää, mutta liian usein
kuuluu tuo jo liian kulunut : ?on niin vaikeat ajat?.
No muutaman viikon
päästä käymme neuvonpitoon - jatkaako vaiko siirrymmekö noiden
nättien ja niin mainion
yhteishengen omaavien ?Tuomari, millä penteleellä tästäkin ahdistelusta selviän??
friidujen kanssa toiseen
lajiin - mölkyn joukkuepeliin?
taja vain 170 cm pitkä Reet- sarjaksi? Nyt pääsiäislauNyt vielä hiukan tulostie- ta Piipari heitti maajoukku- antaina klo 14.00 Stadin
toja tämän illan Peli-Karhut erutiinillaan peräti 35 pis- ainoa ja siten luonnollises- Topo Naiset liigaottelusta: tettä, hänen läheinen ys- ti myös paraskin päättää
Topolaisista eniten pis- tävänsä Taru Tuukkanen kautensa ottelemalla Ääteitä tekivät Niina Laakso- rohmusi 14 levyriä, jenk- nekosken Huiman kanssa
nen 26 pist. hän myös otti ki Krystal Vaughn 11 levy- tarjolla olevista pronssimi10 levyriä, Ashlee Rober- riä, Andrea Barbour 19 pin- taleista. Ottelu alkaa Tööson 17 pist. ja 10 levypal- naa , 186 cm Juta Lahilo ja lön Kisahallissa klo 14.00 ja
loa, Vilja Kresänen 16 pist. maannaisensa Mara Conley kestää pari tuntia. PääsyVenlakaisa Hölttä 10 pin- 188 cm olivat tietysti myös liputkin maksavat vain 15
naa, Laura Saarinen otti 9 hankalia vastustajiamme.
? aikuisilta ja junioreilta
levypalloa ja kaikkiaan 10
Haluaisitteko hyvät luki- sekä eläkeläisiltä vieläkin
pelaajaamme heilutti kori- jani nähdä takuuvarmasti vähemmän. Tervetuloa vahsukkaa - hienosti taisteltu ainakin yhden kerran vie- vasti kannustamaan Topo
mahdollisesti tulevaa mes- lä helsinkiläistä naiskori- Naiset voittoon!
taria vastaan, siitä kiitos!
palloilua korisliigassa, jota
Kotkalaisten pelinraken- ennen kutsuttiin mestaruusKuvat: Tytti Nuoramo
Maaseudulla firmat tukevat naiskorista, vertaileppa vaikka peliasuja.
Viikot 16-17
11
Kokoukset
Rakennuspalvelut
Vuokralle tarjotaan
MUNKKINIEMEN YHTEISKOULUN KANNATUSYHDISTYS ry:n
VUOKRALLE TARJOTAAN VARASTOT
sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 7.5.2014
alkaen klo 18.00 koululla. (Laajalahdentie 21, 00330 Helsinki)
Artturi Kanniston tie 4. Hyväkuntoinen ja valoisa varasto/toimisto
HAAGASSA (kolme toimistohuonetta) + varastosali yht; 140 m². WC ja erillinen
suihku. Kulku katutasosta, ilmainen paikoitus. Vuokrapyyntö 980 ?/kk(7 E/m²)
Rajasaarentie 9. Siisti varasto TÖÖLÖSSÄ 145 m², yksi iso tila. Autolla
pääsee kulkuovelle asti. Vuokrapyyntö 980 ?/kk.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 12 §:ssä mainitut vuosikokousasiat.
Hallitus
Rakennuspalvelu ky
Yhteydenotot: p. 040 584 3122 tai sandels.sandels@gmail.com
Puh. 040-5590 594
MA N N E R H E I M I N L A S T E N S U O J E LU L I I TO N
Munkkiniemen yhdistys ry
Vapaa-aika
Lämpö- ja
vesijohtoliike
Tervetuloa kevätkokoukseen maanantaina 28.4.2014 kello 19.00
Länsi-Helsingin musiikkiopiston kahvilaan (Nuottapolku 11, Helsinki).
Kevätkokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen mukaan
kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Lisäksi käsitellään ja päätetään
hallituksen ehdotusta koskien yhdistyksen sääntöjen muuttamista.
Esityslista kokonaisuudessaan on nähtävillä yhdistyksen
kotisivulla munkkiniemi.mll.fi vähintään viikkoa ennen kokousta.
Helsingissä 10.4.2014, Mannerheimin Lastensuojeluliiton
Munkkiniemen yhdistys ry, Hallitus
Hietalahdenranta 11
Pöytävaraus p. 09-676 021
Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15
Terveyspalvelut
vuodesta
1952
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
Kirjamme Viimeinen
pisaraavaukset
? toipumisen
? Viemärin
avaimet.
Osta
tai
tilaa:
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
50 ?
O
2 VIIKK
?
Hetipalvelut
Kirpputorit
ITSEPALVELUKIRPPIS
HIETSUMARKET
www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com
LVI
Kutsu jäsenille yhdistyksen
sääntömääräiseen kevätkokoukseen 2014
Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi
Minnesota-mallista avohoitoa
alkoholisteille sekä heidän
läheisilleen. Sopii erityisesti
työelämässä oleville. Varaa
aika ilmaiselle infoluennolle.
Kirjamme Viimeinen pisara
? toipumisen avaimet. Osta tai tilaa:
Töölön Putkiliike Oy
A!
Kiinteistöpalvelut
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
MUNKKINIEMEN
KIINTEISTÖPALVELU OY
www.hietsumarket.fi
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti juha.ahola@
karprint.fi
Parturikampaamo
PASSIKUVAT HETI
Saga-Hius
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
kuvatapio.fi
?/ppm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Määräpaikkakorotukset
20%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2014
Maskeeraus&Make up
Ostetaan
Huopalahdentie 3
p. 487 107
Vastavalmistunut haluaa ostaa
yksiön Munkinseudun alueelta
ensiasunnokseen. Otathan yhteyttä:
Lindfors / 050 3324 797
TERVETULOA
Merja Lampa
P. 4585 6503
Kiinteistönhuolto
Siivouspalvelut
Huoltomiespalvelut
Talonmiessijaisuudet
Painepesut
Hälytys- ja valvonta 24h/vrk
Lumityöt ja hiekoitustyöt
Imulakaisukonepalvelut
Pyydä tarjous!
Saga-Seniorikeskus
puh. 040-9000 989
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info
www.kiinteistopalvelu.info
Munkinseudun lukijoille laadukas
aikakauslehti 40 % alennuksella!
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?
?
?
?
?
?
?
?
Terveys ? Kauneus
Valokuvaamot
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Linnea Kotiranta
puhelin 413 97 360,
sähköposti
munkinseutu@karprint.fi
Myös
märkätilat
Remontointia
lattiasta kattoon
MunkkinieMen
Antiikki ja taide ? keräilystä ja Lukijat ylistävät: Sielunpeili
Vastuullisesti valitsevien
todellinen trendilehti Ekoelo kauneudesta kiinnostuneelle on Suomen paras henkisen
? tiennäyttäjä
elämäniloisiin
vaihtoehtoihin
Ekoelo
Matkaillaan
ekosti!
Luonnonmukai
Keväänraikas lehti
tulvillaan terveellisiä
ekoherkkuja!
Mielenkiintoisia
haastatteluja:
TUORERUOASTA
ELÄMÄNILOA
Karita Tykkä:
Ihminen on sitä,
mitä hän syö
sesti
l
Talotohtori Panu
Kaila:
Ekologisesti
Suomessa
rakennettu
50 vuotta
väärin
l
Puhtaasti
l
Nyt!
Extrahinta
3,90
Ekoherkut
kevään juhliin
Biody
l
uusia makuj
a
Istuta
maatiaisomenapuu
Mielenkiintoista
luettavaa:
? Pöytäliinat ja
kierrätyskankaat
Tero Annanollin
maalausten
pohjina
SAVI&
RUOK
Ihminen
sitä,
mitä hän on
syö
Meppiehdokkaat ilmastotentissä
naamiset
viinit
Luomukark
ja ekomehuakeja
O
ekomökin
seiniin
ja kattoon
Tuoreruo
a
terveyttäast
ja elä
KARITA TYKK mäniloa
Ä:
Nyt keitetään
PUNAMULTA
A
6,90
Aidosti l Koto
illen
l
Varttamalla
Uusin Antiikki
ja taide nyt
erikoishintaan
2/2014
6,70
Meppiehdokkaat
ilmastotentissä
TRENDIJALKINE!
Kana
ja lampaatt
?
NYT
6,90
ja
taide
2/2014 8,10 ?
? Entisöinti
? Keräily
? Kädentaidot
? Arjen historia
Keräilijän vitr
täynnä Arabiaaiinit
:
yli 200 mukia
reilut 120 mun
15 lasten kann akuppia
ua
Trendijalkine!
HUOPIKKAID
EN
valmistustaito
Venäjältä Suo
meen
1800-luvun lopu
lla
Kansallisromanttiset
kasviaiheet
kuvioivat
JUGENDRYIJYJÄ
Valamisprosessissa
KALEVA KOR
kulkee parinkymm U
enen
käsiparin kautta
1800-luvun
kartanon virkat
alo
asu untoon
parissa kuuink
kaudessa
Teoksia
aisissa
kokoelmissaulkom
Pekingiä myöt
en
Pöytäliin
kierrätyskankat ja
aat
Tero Annanolli
n
maalausten po
hjina
? Huopikkaiden valmistustaito
Venäjältä Suomeen 1800-luvun lopulla
? Valamisprosessissa Kaleva koru kulkee
parinkymmenen käsiparin kautta
? Keräilijän vitriinit täynnä Arabiaa: yli 200 mukia
reilut 120 munakuppia 15 lasten kannua
kotieläimin
ä
Talotohtori Panu Kaila:
Suomessa on rakennettu 50 vuotta väärin
LÄHILUONNON PUOLELLA
Etuvartion tappio voi olla pääjoukon voitto
Nyt
24?
Tilaa lehti ? hinta on alennettu
normaalihinnoista 40%.
www.antiikkijataide.fi
6 numeroa vuodessa 34 ?
Tilaa puh. 09 - 2569 108/24h,
sähköpostilla tilaukset@karprint.fi
tai lehden internetosoitteessa.
Nyt
ERIKOISHAASTATTELU
VAIN
SIELUNPEILISSÄ
Sielunpe
ili
hyvinvoinnin eriko
islehti
7 runon
näköinen
mies
Olet
itse oma
pelastajasi
2/2014
7,10
Viiden
lapsen äiti
sairastaa
luustoon
karannutta
rintasyöpää:
Silmät,
joissa
elää toivo
Ristin sen
Ilmariksi
Aikuisten
syömishäiriö
jää usein
huomaamatta
? Diana Cooperin
Elämän
piti särkyä
tarkoitus löy
tyi
Atma Kriya
täysin, ennen
-joogasta
Erikoishaastattel
u
kuin hän
Diana Coop in
oli valmis
piti särk
täysin, enneer
n kuin hän olyä
kohtaamaan
valmis kohtaa
i
maan enkelin
enkelin
? Viiden lapsen äiti sairastaa luustoon karannutta
rintasyöpää ? Ristin sen Ilmariksi
? Aikuisten syömishäiriö jää usein huomaamatta
? Tyhjillään ollut, 1800-luvun kartanon virkatalo
asuinkuntoon parissa kuukaudessa
? Kansallisromanttiset kasviaiheet kuvioivat jugend-ryijyjä
Kanat ja lampaat riemastuttavat rakkaina
kotieläiminä
Ajatuksia
liikahduttavaa
luettavaa:
Henkisen
? 7 runon näköinen mies
RUNSAASTI KÄTEVIÄ KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ
Nyt keitetään punamultaa!
www.ekoelo.fi
6 numeroa vuodessa 40 ?
alan lehti!
21?
? Pitkän etsinnän jälkeen elämän tarkoitus löytyi
Atma Kriya -joogasta
? Kohtaa silmät, joissa elää toivo
www.sielunpeili-lehti.fi
8 numeroa vuodessa 55 ?
Mainitse tilatessasi
kampanjakoodi
KASUX1
Nyt
33?
Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu
automaattisesti valitun laskutusjakson
mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa
milloin tahansa, mieluiten kuukautta
ennen uuden laskutusjakson alkua.
MunkinSeutu
Viikot 16-17
Ravintola Pikku Ranska
?
HUHTIKUUN ILTATARJOUS:
HÄRÄN PIHVI 10?
?
12
(voimassa ti-la klo 17-20)
Arkilounas ma-pe klo 10.30-15.00
iltaisin A´la carte menu hyvään hintaan!
SENIORILOUNAS ARKISIN KLO 13-15 (+ 65v) vain 5?!
Viikonloppulounas lauantaisin klo 12-16
TULOSSA : PÄÄSIÄISLOUNAS MA 21.4 klo 13-17
MAUKASTA LAMMASTA, PASCHAA YM. Toivomme pöytävarauksia!
Muista varata pöytä äitienpäiväksi ajoissa!!!
AUKIOLOAJAT:
RAVINTOLASSA ON
A-OIKEUDET
MA 10.30-16.00
TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21)
LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21)
SU SULJETTU
Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com
Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com
ROHKEASTI
ERILAINEN
Tule tutustumaan yksilölliseen, laajaan mallistoomme Töölöntorille
KOTIMAISET JA RANSKALAISET KEITTIÖT MITTATILAUSTYÖNÄ
OSOITE:
Topeliuksenkatu 1,
Töölöntori, Helsinki
Puh. 020 749 7490
Katso lisätiedot ja
varaa suunnitteluaikasi!
www.capris.fi
www.sagne.fi