Viikot 42-43 – Nro 19/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu Piristä ihoasi C-vitamiiniseerumilla tehoseerumikapselit hoitavat ihoa tehokkaasti. Kirkastaa, uudistaa ja virkistää! 65€ (norm. 89€) Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv Turvallista Arkea ammattitaidolla Kotisairaanhoito-Kuntoutus Kotipalvelu ja virkistys P. 040 779 1731 www.turvallistaarkea.fi Tarja.Ahlman@gmail.com TOIMISTOKSI, VARASTOKSI, HARRASTUSJA ASKARTELUTILAKSI Pitäjänmäellä Höyläämötie 11 lämmintä, siistiä, valoisaa tilaa. Erikokoisia esim. 15, 30, 60, 120 neliön tiloja.Tiloja voi myös yhdistellä. Ensimmäiset 40 pientilaa vuokrattiin syyskuun aikana. Hyvän kysynnän vuoksi 20 uutta pientilaa valmistuu lokakuun aikana. Tiloihin tulee suoraan tavarahissi. Yhteiset sos. tilat. Hyvin paikoitustilaa. Vuokra n. 8,0 e m 2 + alv. Talossa on ravintola ja tulossa moderni kahvila 2019. Tiedustelut: Janne Rautio 050 301 7191 tai janne.rautio@ibero-yhtiot.fi. www.pikkuranska.com • Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-22.00(24), LA 12.00-22.00(24), SU 12.00-20.00 Isänpäivälounas SU 10.11.2019 KATTAUS 12.00-14.30 & 15.00-18.00 Runsas brunssisalaattipöytä. Talon leivät, voi. A La Carte pääruoka: kuhaa, takuumureaa härkää tai kasvismoussakas, jälkiruokana: lime-mango juustokakku, kahvi /tee Hinta 30€ /henkilö, lapset 8v. asti 10€, lapset yli 8v. 15€ Ainoastaan pöytävarauksia! Tervetuloa herkuttelemaan!! Kentiapalmu silkkikasvi 200cm 129,00 Kylppäritarvikkeet alk. 5,90 Palmuvehka silkkikasvi ruukussa 70cm 29,00 (39,90) Kylpyhuonematto halk.65cm 12 ,00 Korivaunu 33x39x80cm 36,00 (43,00) Pyyhe 30x30cm Pyyhe 50x70cm Pyyhe 70x140cm alk. 1 ,90 Uutta kotiin! www.etola.net ETOLA MUNKKINIEMI, Huopalahdentie 4-6, MA-PE 9-19, LA 9-17 Tarjoukset voimassa 19.10.2019 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Kenkäteline/penkki 59,00 Laatikko 13L 35x25x18cm 4 ,90
2 Viikot 42-43/2019 • Nro 19 M unkin S eutu MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Soita 010 2715 100 EHT Antti Koskelo p. 040 189 9808 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 8/2019 – 7,90€ EXTRA-suuri lehti 116 s Ravintoterapeutti Annika Havaste: Korkea verensokeri kutistaa aivojen muistikeskusta Muutama marja riittää Antioksidanttipommi ? Nokkonen ? Kamomilla ? Minttu ? Koivu Ekokampaajalla Savivaalennus käsittelee hiuksia hellästi Kilpirauhanen Emäksinen ruoka terveyden perusta ? Yrtit ? Idut ? Kurkku ? Sitruuna ? Peruna Keuhkot ja paksusuoli tuovat iholle energiaa hellii hormoneita Ota talteen pistää kampoihin hiljaiselle tulehdukselle tarvitsee jodia ja rautaa Tee itse hiuksille hoitava haude ARONIA SIITEPÖLY ”Rintasyöpä elämäni käännekohta” Kasvotkin kohottuvat Koko kehon venyttelyohje ? Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 TILAA! Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Ilmoittaminen Munkinseudussa tuo tulosta! M unkin S eutu Linnanmäen Valokarnevaaliin saapuminen on tehty helpoksi ? Linnanmäen suosittu Valokarnevaali avasi ovensa torstaina. Tapahtuma kestää 20.10. saakka ja sen aikana Linnanmäellä nähdään valotaiteen lisäksi myös innostavia uudistuksia! Linnanmäki on ensimmäistä kertaa Valokarnevaalin lauantaisin avoinna nyt klo 24 saakka ja tapahtumaan on luotu uusi etäparkkipalvelu Parkki & Pirssi. Valokarnevaali huipentuu säkenöivään ilotulitukseen 20.10. klo 21.50. Linnanmäen Valokarnevaali alkoi torstaina. Huvipuisto on avoinna 10.-20.10., arkisin klo 16-22, lauantaisin 13-24 ja sunnuntaisin 13-22. Tapahtuman aikana kaikki huvipuiston laitteet ovat avoinna, sään niin salliessa, lukuun ottamatta jo talvilevolle käyneitä Hurjakurua ja Muksupuksua. Linnanmäki suosittelee huvittelijoita saapumaan Valokarnevaali -tapahtumaan julkisilla kulkuvälineillä tai uutta Parkki & Pirssi -etäparkkipalvelua käyttäen. – Valokarnevaaleihin saapumisen sujuvoittamiseksi olemme kehittäneet uuden Lintsin Parkki & Pirssi -etäparkkipalvelun yhdessä Lähitaksin kanssa. Asiakkaat voivat pysäköidä autonsa Elimäenkatu 15:n Q-Parkiin, josta he pääsevät Lähitaksin kyydillä Linnanmäen Eteläportin lähelle Diakonissalaitoksen pihaan. Tästä onkin lyhyt, vain neljän minuutin, kävelymatka Linnanmäelle huvittelemaan. Palvelun hinta on yhteensä 13 euroa, sisältäen sekä 3 euron parkkimaksun ja 10 euron edestakaisen taksimatkan Linnanmäelle, Linnanmäen kehityspäällikkö Tuula Qvick kertoo. Tämän lisäksi Linnanmäelle pääsee myös etäparkista reippaillen, sillä huvikauden 2019 alussa avattu Parkki & Patikka -palvelu on käytössä myös Valokarnevaalin ajan. Parkki & Patikka -palvelua käyttäessään autoilijat voivat ajaa autonsa niin ikään Elimäenkatu 15 Q-Parkiin ja kävellä sieltä 1,4 kilometrin matkan Linnanmäelle. Tällöin palvelun hinta on 3€ autokunnalta. Eläintenystävien ja lemmikkienomistajien on hyvä huomioida, että Valokarnevaali huipentuu sunnuntaina 20.10., klo 21.50, sään niin salliessa, säkenöivään ilotulitukseen, joka päättää näyttävästi huvikauden 2019. Linnanmäen suosittu Valokarnevaali avasi ovensa torstaina.
50. vuosikerta – nro 19 Viikot 42-43/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Helsingin rantareitille 120 uutta paikkaa Ranta-alueiden palveluita sekä rantareitin opastusta parannetaan – Rannat ovat helsinkiläisten merellisen reviirin eturintama, jota nyt vahvistetaan kaikkien käyttöön muun muassa opastusta parantamalla ja yrittäjien toimintaa helpottamalla, toteaa Helsingin merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula. Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki Marketing Helsingin päiväkodeille luomun suomenmestaruus P alvelukeskus Helsinki ja Helsingin kaupungin varhaiskasvatus ovat voittaneet Luomu SM -kilpailun suurten julkisten ruokapalvelutuottajien sarjan. Kilpailun voittajat julkistettiin Finlandia-talolla 2.10. järjestetyssä Luomuelintarvikepäivässä. Vuonna 2018 Helsingin päiväkotien elintarvikehankinnoista 17,89 prosenttia oli luomua. Sivu 7 Helsingin kaupungintalo Kauppatorin puolelta. Kuva: Ilkka Ranta-aho. Ikääntyneiden kuntouttavaa hoitotyötä I kääntyneiden kuntouttavassa hoitotyössä tärkeää on ennakointi. Hoitoon ja kuntoutukseen kannattaa hakeutua jo ennen kuin toimintakyky laskee ja lihasvoimat heikkenevät. Erityisesti muistisairaiden kuntouttava hoitotyö tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, sillä muistisairauden edetessä liikuntaja toimintakyky heikkenee merkittävästi. Sivu 7 H elsingin merellisen strategian mukaisesti, asukkaiden palautteisiin ja osallistuvan budjetoinnin kautta tulleisiin toiveisiin vastaten, ranta-alueiden palveluita sekä rantareitin opastusta parannetaan. Rantareitin uusien palvelupaikkojen kartoitus perustuu ranta-alueiden kaavoittajien ja aluesuunnittelijoiden haastatteluihin sekä asemakaavoihin, raportteihin ja muihin suunnitelmiin. Ensimmäistä kertaa koko rannan pituudelta yhteen koottu tieto helpottaa sekä kaupungin asiantuntijoiden työtä että yrittäjiä ja muita toimijoita, jotka etsivät toiminnalleen sopivaa paikkaa. Uudet toimintapaikat tullaan luovuttamaan pääosin julkisten hakumenettelyjen kautta. – Rannat ovat helsinkiläisten merellisen reviirin eturintama, jota nyt vahvistetaan kaikkien käyttöön muun muassa opastusta parantamalla ja yrittäjien toimintaa helpottamalla. Yrittäjät ovat toivoneet meiltä parempaa kokonaiskuvaa siitä, mitkä rantojen paikat soveltuvat mihinkin käyttöön. Käynnissä olevan merellisen strategiatyön tavoitteena on vahvistaa edellytyksiä rantojen palvelutarjonnan kasvattamiselle ja samalla houkutella investointeja ja luoda työpaikkoja, toteaa Helsingin merellisen strategian projektipäällikkö Minttu Perttula. Sivu 8 Pormestarin talousarvioehdotus 2020: Helsinki panostaa kestävään kasvuun P ormestari Jan Vapaavuoren talousarvioehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvun jatkumiseen. Kestävä kasvu edellyttää jatkuvia investointeja kaupunkirakenteen kehittämiseen. Ensi vuonna Helsingin investointitaso nousee kaupungin historian aikana ensimmäisen kerran yli miljardiin euroon. Korkean investointitason on mahdollistanut kaupungin vastuullisesti ja pitkäjänteisesti hoidettu talous. Edessä oleva talouden epävarmuus vaatii Helsinkiä huolehtimaan kasvun kestävyyden edellytyksistä myös tulevina vuosina. Sivu 9 Takuueläke hakematta 15 000:lla eläkeläisellä K elan rekisteritietojen mukaan 14 957 pienituloista eläkeläistä voisi saada takuueläkettä. Kela selvittää tarkemmin rekisteritiedoista löytyneiden asiakkaiden oikeuden takuueläkkeeseen ja ottaa tarvittaessa asiakkaaseen yhteyttä. Asiakkaan ei siis tarvitse itse tehdä mitään, vaan hän voi odottaa Kelan yhteydenottoa. Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen 784,52 e/kk (vuonna 2019), jos hänellä ei ole muita eläketuloja tai niiden määrä on enintään 777,84 e/kk (vuonna 2019). Takuueläkkeen määrä on pienempi silloin, kun henkilö saa takuueläkkeen alkaessa varhennettua vanhuuseläkettä. Takuueläkkeen hakijan on haettava Suomesta ja muista maista kaikki eläkkeet, joihin hänellä on oikeus. Täyteen takuueläkkeeseen on oikeus henkilöllä, joka ei saa mitään muita eläkkeitä. Laki takuueläkkeestä tuli voimaan vuonna 2011. Sen jälkeen takuueläkkeeseen on vuosina 2016, 2018 ja 2019 tehty tasokorotukset, joiden vuoksi hieman aikaisempaa suurempia eläketuloja saavakin voi olla oikeutettu takuueläkkeeseen. Takuueläkettä voi hakea verkkoasiointipalvelussa, suullisesti tai paperilomakkeella, ja siinä on 6 kuukauden takautuva hakuaika.
4 Viikot 42-43/2019 • Nro 19 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 19/2019 Runopalsta Syysillalla Syysillan hämyssä, tuulenvireessä lempeässä. Istuu ihmiset pihoillaan ihaillen, taivaanrantaa katsellen. Kurkiaura kas lentää korkealla, kun ne lentävät kauas pois. On aura koossa – muodossa kauniissa, kun ne lentävät eteenpäin. Väliin vaihtavat aurassa johtajaa, kukin johtaa vuorollaan. Ne viettävät kesänsä Suomessa, Suomen suvessa kauniissa. Nyt ne matkaavat kauas etelään, uusiin maihin taas lämpimiin. Linnut ääntelee kuorossa lentäessään hyvästit meille näin jättäen. Jo syttyi taivaalla iltatähti, kuin merkiksi siitä, että linnut jo lähti. Hyvää matkaa voi heille vain toivottaa, uusiin maihin ja maisemiin. Olavi Kylliäinen Munkkiniemestä kauppaasioille nyt Pasilaan? L okakuussa Pasilan rakentamisessa saavutetaan juhlan arvoinen välietappi. Kauppakeskus Tripla, uusi rautatieasema, Pasilansillan joukkoliikenneterminaali valmistuvat 17. lokakuuta ja uusi läntinen lisäraide 21. lokakuuta. Samoihin aikoihin osa Veturitiestä ja Teollisuuskadun tunneli avautuvat liikenteelle. Pasilan ja koko Helsingin asukkaiden palvelut paranevat uuden kauppakeskuksen avauduttua. Triplaan pääsee helposti julkisilla kulkuneuvoilla. Lisäksi yhä useamman työpaikka löytyy jatkossa Triplasta. Myös Musiikkimuseo Fame avaa ovensa yleisölle 17.10. Keski-Pasilasta tulee Triplan myötä Helsingin uusi ja elävä keskus ensi vuosikymmenen alussa. Tripla on jättimäinen rakennushanke kolmen korttelin kokonaisuus, johon kuuluu kauppakeskus, asuntoja, hotelleja, toimistoja ja pysäköintilaitos. Pasilan asemasta tulee osa Triplaa. Alueellisesti Tripla rajoittuu Ratapihantiehen, Pasilansiltaan ja Pasilankatuun ja sen pohjoispuolelle rakennettavaan Firdonkatuun. Tulevaisuudessa Pasilan keskus yhdistää raiteiden erottamat Itäja Länsi-Pasilan toisiinsa. Triplaan pääsee helposti kaikilla julkisilla liikennevälineillä ja kävellen, pyöräillen ja autolla. Triplaan rakennettavan Suomen vilkkaimman rautatieaseman kautta kulkee tulevaisuudessa lähes 200 000 matkustajaa päivittäin. Triplan saavuttaa 10 minuutissa yli 500 000 ja 30 minuutissa yli miljoona asiakasta. Metropolin jokainen juna pysähtyy Pasilassa. Tapahtumat, konsertit ja messut tuovat Triplan alueelle vuodessa kolme miljoonaa kotimaista ja ulkomaista kävijää, jotka kiihdyttävät asiakasvirtaa erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Tripla valmistuu vaiheittain vuosina 2019–2020. Sen kokonaispinta-ala vastaa 50 jalkapallokenttää ja kokonaistilavuus 10 eduskuntataloa. Tripla tulee olemaan työpaikka noin 7 000:lle ja koti 1 000:lle. Kattopinta-alasta kolmasosa on puistoaluetta viherkattoineen, Triplaan tulee 3 400 polkupyörän pysäköintipaikkaa ja lähes 350 sähköauton latauspistettä, kulutettavan puhtaan veden määrä on 20 % hyvää nykykäytäntöä alhaisempi, jätteet kerätään keskitetyllä imujätejärjestelmällä sekä Triplassa käytetään kaukolämpöä ja -kylmää. Kolumni Tahto, tunteet ja järki ? Pääkaupungin eräässä lounasravintolassa oli koolla merkillinen joukko. Viisikymmentäneljä vuotta sitten (1965) Helsingin yliopistossa teologian opiskelunsa aloittaneet olivat päättäneet kokoontua vuosittain yhteisille lounaille muistelemaan ja samalla oppimaan uutta. Muutamat tästä ikääntyvästä joukosta jäi opiskelujen päätyttyä sille tielleen ja palvelemaan eri yliopistoissa professoreina. Useimmista kuitenkin tuli seurakuntapappeja eri puolille Suomea. Joitakin kiinnosti kirjoittaminen, kirjailijan tai toimittajan työ. Jotkut halusivat opettajaksi tai lähetystyöntekijäksi tai muihin kansainvälisiin tehtäviin maailman eri kulmilla. Näissä tapaamisissa yksi vuorollaan pitää esitelmän keskustelun pohjaksi. Nyt puhui professori Simo Knuuttila, tunnettu tiedemies ja ajattelija. Simo Knuuttila oli toiminut teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian professorina sekä Suomen Akatemian akatemiaprofessorina. Hänen ajatteluaan on koottu muun muassa teokseen Järjen ja tunteen kerrostumat (1998). Hän kertoi meille nyt tunteiden historiasta ja ulottuvuuksista. ”Kun ihminen tuntee jotakin, niin mitä hän tuntee?” Mitä ihmisessä tapahtuu kokiessaan minuuden eri tiloja ja vaiheita? Professori tarkasteli tunteiden olemusta filosofian, teologian, taideja kirjallisuushistorian kannalta. Hän esitteli filosofisia tunneteorioita, eli miten mieli toimii? Valveilla ollessaan ihmisen järki voi hillitä villien tunteiden liikkeitä. Mutta nukkuessaan ihmisen tunteet toimivat omilla ehdoillaan. Kylmän sodan aikana jotkut saattoivat vihata Neuvostoliittoa sekä valveilla että unessa. Keskiajan yliopistoissa tunteita tutkittiin ja tulkittiin antiikin filosofioiden pohjalta. Koko Euroopan historia nojaa pitkälti antiikin pohjalta rakentuneeseen tiedesanastoon. Esimerkiksi Platonin, Aristoteleen ja myöhemmin Freudin tulkinnat tarkastelevat ihmisen sielua samantyyppisillä käsitteillä. Sielunliikkeiden merkitykset voivat olla hyvinkin samanlaisia, mutta kuitenkin ihminen saattaa käyttäytyä hyvin eri tavoin. Järki ja tahto voivat olla määräävässä asemassa, mutta ihmisen aktuaaliset tunteet ovat vaikeasti hallittavissa. Tuttua meille jokaiselle, miten tunteet huitelevat usein omia latujaan. Professori otti esimerkin vihaisesta koirasta. Kun henkilö pelästyy äkkiä eteen singahtavaa koiraa, hänessä ensin syntyy arvottava havainto. Tiedollisella tasolla hän oivaltaa, että tilanne näyttää vaaralliselta. Seuraavaksi hän tuntee mielikuvan aistitoiminnallisesti hälyttäväksi. Kolmannessa vaiheessa tunnetila käskee väistämään koiran. Neljänteen vaiheeseen liittyvät fysiologiset seuraukset, pulssi nousee ja ihminen reagoi tapahtumaan kokonaisvaltaisesti. Aristoteleen tunneteorian yhtenä osana on objektianalyysi, tiedollinen arviointi, joka ilmaisee, että on tapahtumassa jotain tunteen kokijan kannalta merkittävää, kielteistä tai myönteistä. Simo Knuuttila viittasi Augustinukseen, jonka tunneteoriaa edustaa omalla tavallaan myös apostoli Paavali, joka oli käynyt kovan stoalaisen koulun. Myös augustinolaismunkki Lutherin opetus synnistä ja armosta liittyy vahvasti tunneteorioihin. Simo Knuuttila kysyikin onko synnistä tuleva sanktio ylimitoitettu? Onhan ihmisen laskettu parhaimmillaan lankeavan synnillisiin ajatuksiin joka kymmenes minuutti. Simo Knuuttilan ajatushautomo toi virkistävän lisän teologisiin pohdintoihimme. Jo kuningas Salomo aikanaan havaitsi, miten vaikeaa viisaan miehen oli elää tyhmässä maailmassa. Mutta tuntevan ihmisen ilo on tuntea oppivansa ymmärtämään tietämänsä. Veli-Matti Hynninen Aluepolitiikka ei saa jyrätä Helsingin Pelastuskoulua Kolumni ? Helsingin Pelastuskoulun toimintojen siirto Kuopioon on pysäytetty sisäministeriön toimesta. Päätös on viisas ja ainoa oikea. Päätöksellä keskeytettiin sisäministeriön viime marraskuussa tekemä päätös. Kuopioon siirto olisi merkinnyt loppua Helsingin Pelastuskoululle. Päätös on työvoitto meille asian kanssa työskennelleille. Jatkoluvan lisäksi Helsingin Pelastuskoulun koulutusmääriä nostetaan jo ensi vuonna. Perusteluina ministeriöstä mainittiin pelastusalan henkilöstön riittävyyden turvaaminen. Perustelu kertoo päivän selvästi sen, että Helsingin Pelastuskoulun siirtäminen Kuopioon ei ole viisasta eikä tarkoituksenmukaista. Toimiluvan myöntäminen on hieno asia, mutta päätöksen määräaikaisuus ihmetyttää. Helsingin Pelastuskoulun toimilupa on myönnetty kesään 2023. Pelastuskoulumme on välttämätöntä saada jatkaa pysyvästi, jotta alan ammattilaisten saatavuus turvataan. Koulutuksen siirto Kuopioon sisältäisi suuria riskejä Helsingin ja pääkaupunkiseudun turvallisuudelle. On välttämätöntä, että alueemme turvallisuutta ei jyrätä aluepolitiikan alle. Helsingin Pelastuskoulun koulutusmääriä on välttämätöntä lisätä, koska Uudenmaan asukasluku kasvaa koko ajan. Pelastuskoululla on pääkaupunkiseudulla tiivis yhteistyöverkosto, jonka toimivuuden pelastuskoulumme lakkauttaminen romuttaisi. Pääkaupunkiseudulla koulutetuilla pelastajilla on mahdollisuus pätevöityä myös lähihoitajaksi sosiaalija terveydenhuollon oppilaitoksen kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Monipuolinen koulutustausta on eduksi vaativissa ikääntyvän väestön ensihoitotehtävissä. Pelastuskoulun lakkauttaminen johtaisi pelastushenkilöstön ensihoitovalmiuden katoamiseen. Pelastuskoulun rooli täydennyskoulutuksessa, verkostoja viranomaisyhteistyössä ja valmiussuunnittelussa on merkittävä. Metropolialueella on hyvin erilaiset turvallisuusuhat kuin muualla Suomessa, ja uhkiin pitää osata varautua. Uudellamaalla on runsaat 1,6 miljoonaa asukasta. On tärkeää, että alueellamme on jatkossakin oma pelastusalan koulutusyksikkö, joka huomioi metropolialueen haasteet pelastukselle ja ensihoidolle. Helsingin Pelastuskoulu on kouluttanut pelastushenkilöstöä 46 vuotta. On välttämätöntä meidän kaikkien turvallisuudelle, että tärkeä työ saa jatkua. Sari Sarkomaa helsinkiläisten kansanedustaja Kolmen lapsen äiti kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. vpj Tanssin Talolle lisärahoitusta ja Kruunuhakaan hotellisekä toimitilakortteli ? Helsingin kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 7.10. kaupungin talousarviota vuodeksi 2020 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2020 2022. Asia jäi kolmeksi viikoksi pöydälle ja asian käsittelyä jatketaan 28.10. Kaupunginhallitus päätti myös lisärahoituksesta Tanssin talolle sekä hyväksyi maankäyttösopimuksen tekemisen Kruunuhaassa sijaitsevaan tonttiin, jonka rakennukset tulevat asuin-, hotellisekä toimitilakäyttöön. Tanssin talolle lisärahoitusta Kaupunginhallitus hyväksyi Kiinteistö Oy Kaapelitalon lisärahoitusanomuksen Tanssin talon kohonneiden rakennuskustannusten kattamiseksi. Kaupunginhallitus korottaa kaupungin rahoitusosuutta Tanssin talo -hankkeessa yhteensä enintään 3,95 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunginhallitus päätti Tanssin talo hankkeen rahoitusta koskevan puitesopimuksen ja Kiinteistö Oy Kaapelitalon rahoitusanomuksen mukaisesti hyväksyä 5,5 miljoonan euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen tekemisen Kiinteistö Oy Kaapelitalon sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Lisärahoituksen tarve johtuu muun muassa rakennusalan yleisen kustannustason noususta. Hotellija toimitilakortteli Kaupunginhallitus hyväksyi maankäyttösopimuksen tekemisen Suomen valtion ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa liittyen Kruunuhaassa sijaitsevaan tonttiin (tontti 91-1-18-3) ja asemakaavan muutosehdotukseen. Asemakaavan muutosehdotus koskee tonttia, jolla sijaitsee neljä rakennusta osoitteissa Mariankatu 23, Maneesikatu 7 sekä Liisankatu 8. Uutta asuin-, liikeja toimistokerrosalaa on 12 600 kerrosneliötä, josta vähintään puolet on osoitettava liike-, hotellitai toimitilaksi. Asukasmäärän lisäys voi olla enintään noin 100 asukasta. Korttelin rakennuksissa on toiminut aikaisemmin muun muassa maaja metsätalousministeriö. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Myllypuro) korttelin 45135 tontin 1 sekä katuja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa alueen tehokkaampi maankäyttö sekä asuntotarjonnan lisääminen metroaseman ja Jokeri 2raitiotielinjan sekä Metropolian uuden kampuksen läheisyydessä. Myös Kaarelan raitin päiväkodin ja Kannelmäen peruskoulun Kaarelan raitin toimipisteen hankesuunnitelma etenee valtuuston käsittelyyn. Uudisrakennukseen suunnitellaan tiloja varhaiskasvatuksen ja ala-asteen käyttöön 210 päiväkotilapselle sekä 120 perusopetuksen 1. ja 2. luokan oppilaalle. Uusi rakennus korvaa nykyisen Kannelmäen peruskoulun Kaarelan raitin toimipisteen tilat sekä Hakuninmaan ja Vuorilinnan päiväkotien tilat. Tiloja voidaan käyttää joustavasti muuttuvan palvelutarpeen mukaan.
5 Nro 19 • Viikot 42-43/2019 M unkin S eutu Helsinki valmistelee kansainvälistä haastekilpailua kivihiilen korvaamiseksi H elsinki valmistelee kansainvälistä Helsinki Energy Challenge -haastekilpailua, jolla haetaan ratkaisua kivihiilen korvaamiseen Helsingin lämmityksessä mahdollisimman kestävästi ja mahdollisimman vähäisellä biomassan käytöllä. Helsinki on sitoutunut kantamaan vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali Helsinki vuoteen 2035 mennessä. Tällä hetkellä merkittävä osuus, noin 56 prosenttia, Helsingin hiilidioksidipäästöistä aiheutuu lämmittämiseen käytetyn energian tuotannosta. Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttääkin muiden toimenpiteiden lisäksi myös lämmöntuotannon päästöjen merkittävää vähentämistä nykyisestä. Kivihiiltä käyttävät voimalaitokset sijaitsevat Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Hanasaaren voimalaitoksen sulkemisesta vuoteen 2024 mennessä on tehty jo päätös. Hallituksen kiellettyä kivihiilen polton vuodesta 2029 alkaen, myös Salmisaaressa kivihiileen perustuva tuotanto on ajettava alas vuoteen 2029 mennessä. Päätökset tulevaisuuden energiantuotannon investoinneista tuleekin tehdä lähivuosina. Merkittävä osa kivihiilellä tuotetusta lämmöstä on tähän mennessä suunniteltu korvattavan biomassaan perustuvalla tuotannolla. Biomassan käyttö lämmöntuotantoon ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Biomassa on päästötöntä vain laskennallisesti eikä se tule ratkaisemaan globaalia ilmasto-ongelmaa myöskään sen rajallisen saatavuuden vuoksi. Lisäksi sen käyttö aiheuttaisi todennäköisesti logistisia haasteita. Pitkän tähtäimen vastuullisten energiaratkaisujen tuleekin perustua muihin, päästöttömiin tuotantomuotoihin biomassan sijaan. Helsinki ei halua korvata yhtä kyseenalaista polttoainetta toisella kyseenalaisella polttoaineella vaan etsiä kauaskantoisia vastuullisia ratkaisuja. Helsingin kaupungin omistama energiayhtiö Helen on jo tehnyt suunnitelmia kivihiilen korvaavien ratkaisujen löytymiseksi ja osaratkaisuja on jo löytynyt. Helsingin kaupungin kannalta ideaalia ratkaisujen yhdistelmää ei ole kuitenkaan vielä löytynyt. Helsinki Energy Challenge -kilpailulla haetaan olemassa olevia suunnitelmia mahdollisesti täydentäviä ratkaisuja ja myös täysin uusia mahdollisuuksia, joilla biomassan käyttö saadaan mahdollisimman vähäiseksi. Avoin kilpailu uusien ratkaisujen löytämiseksi Helsingin kaupunki haluaa kunnianhimoisesti löytää uusia ratkaisuja lämmön tuottamiseen päästöttömästi, ilman kivihiiltä ja mahdollisimman vähällä biomassalla. Ratkaisujen löytämiseksi valmisteilla on kansainvälinen haastekilpailu Helsinki Energy Challenge, jossa tullaan hakemaan uusia innovaatioita, teknologioita ja ratkaisuja Helsingin tulevaisuuden lämmöntuotantoon. Kilpailun palkinto on miljoona euroa. Haastekilpailun avulla halutaan tarjota kaikille tahoille tasapuolinen mahdollisuus saattaa omat ratkaisunsa arvioitavaksi yhtenäisin ehdoin sekä rohkaista asian tiimoilta poikkitieteelliseen ja innovatiiviseen keskusteluun. Kilpailu on avoinna kaikille, kuten kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja eri tahojen muodostamille konsortioille. Kilpailua kehitetään suunnitteluvaiheessa kotimaisilta ja kansainvälisiltä tahoilta saadun palautteen avulla. Helsinki tulee myös haastaHelsingin kaupunki haluaa kunnianhimoisesti löytää uusia ratkaisuja lämmön tuottamiseen päästöttömästi, ilman kivihiiltä ja mahdollisimman vähällä biomassalla. Lehtisaaren asuintalojen tonttien vuokrat nousevat rajusti 2020 L ehtisaaren tontinvuokrat nousevat vuoden vaihteessa rajusti. Korotusprosentit vaihtelevat taloyhtiöittäin 16 ja 324 prosentin välillä. Korotukset koskevat yhdeksää asuintalotonttia Lehtisaaressa, tonteilla, jotka omistaa Helsingin seurakuntayhtytmä. Vantaan seurakuntayhtymä on tehnyt omien tontinomistuksiensa osalta oman päätöksen, jonka mukaan se palaa alkuperäiseen vuokrankorotusprosenttiin. Uusien ehtojen mukaisesti tontinvuokrien suuruus on 5 prosenttia tontin arvosta, josta vähennetään 10 prosenttia rakennetun maan vähennyksenä. Vantaan päätös koskee 10 Vantaan seurakuntayhtymän omistamaa asuintalotonttia. Päätöksenteossa painoi aikanaan se, että Vantaan seurakuntayhtymä on tiukalla talouskuurilla. Molemmissa seurakuntayhtymissä korotus tuli ajankohtaiseksi kuluvan vuoden aikana, koska 1960-luvulla solmitut tontinvuokrasopimukset umpeutuvat vuoden lopussa. Vantaa solmii 50 vuoden sopimuksia, joissa tontinvuokra tarkastetaan 10 vuoden kuluttua. Helsingin seurakuntayhtymän tontinvuokrasopimus on 20 vuoden pituinen. Lehtisaaressa asuva Vesa Karhu pitää seurakuntayhtymien menettelyä ja hinnankorotuksia pöyristyttävinä. Samalla kyytiä saa myös seurakuntayhtymien tapa toimia asiassa. – Kunnollisia neuvotteluja asiassa ei ole ollut, pelkkiä tylyjä ilmoituksia, siitä kuinka reippaasti ja miten paljon maanvuokra nousee. Kyllä asukkaat ovat ymmärtäneet, että jonkinlainen korotus on perusteltavissa mutta korotus on järkyttävä. Karhun mukaan yksi vaikea ongelma asukkaiden kannalta on myös se, ettei tontteja pystytä hankkimaan taloyhtiöille omiksi. Seurakuntayhtymät eivät niitä myy. Kuitenkin Lehtisaaresta seurakuntayhtymä on myynyt jokunen aika sitten yhden rakentamattoman tontin, jolle asuintalo rakennettiin sen jälkeen. Taloyhtiö ja sitä kautta osakkaaat saivat asumansa tontin omakseen. Mutta nyt tontteja ei suostuta myymään. Todellista hinnanmuodotusta tuottovaatimuksille ei synny vaan tuottovaatimukset voivat olla hatusta vedettyjä. – Tässä on ilmeisesti takana se, että seurakuntayhtymät, talousvaikeuksiensa keskellä, saavat vuokrina tonttien pääoman moneen kertaan kassaansa ajan kuluessa, jonka vuoksi niitä ei haluta myydä vaan pitää vuokralla. Vaikka kysymys kuitenkin on ihmisten asumisesta. Tavallinen vastuullinen ihminen joutuu sopeuttamaan menonsa tulojen mukaan mutta seurakuntayhtymät monopoliasemassaan eivät vastuullisesta taloudenpidosta piittaa vaan maksattavat omat virheensä tavallisilla kansalaisilla. Seurakunnallisen maailmankatsomuksen kannalta katsottuna tämä on ikävää. Toimitaan kuin kovimpia tuottoja markkinoilta hakevat liikemiehet. Vieläpä matalien korkojen vallitessa monet sijoittajat olisivat tyytyväisiä alempaan tuottoon. – Lisäksi valmisteluasiakirjoissa on kylmästi todettu, että Lehtisaaren asukkaat voivat hyvin maksaa korkeampia vuokria asuinkerrosneliömetreiltään. Katsotaan, että alueella asuu varakasta väkeä ja että sen vuoksi vuokrat voidaan nostaa pilviin verrattuna aiempaan. Tuntuu kovalta myöskin se, että Suomessa on raskas veroprogressio jo keskituloisilla (3386 euroa/kk) ja kaiken lisäksi kirkolla on tuloihin perustuva progressiivinen verotusoikeus. Pitäisikö Lehtisaaren Alepan pyytää eri hintoja naaman mukaan? Munkinseutu kertoi virheellisesti edellisessä numerossaan tonttien korotusprosenteista. Jutussa oli kysymys pääoman tuottoprosentista, ei vuokrankorotuksista. maan muita kaupunkeja mukaan ratkaisemaan päästöttömän lämmityksen kysymystä. Kilpailun avulla saatujen ratkaisumallien toivotaan hyödyttävän myös muita Helsingin kaltaisia haasteita omaavia kaupunkeja. – Ilmastonmuutos on ihmiskunnan tämän ajan suurin haaste ja Helsinki on eturintamassa sen vastaisessa taistelussa. Helsinki Energy Challenge -kilpailun myötä saatavista ratkaisuista on hyötyä myös omaa kaupunkiamme laajemmin, sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteistyökumppaneilla tulee olemaan suuri merkitys. Maailman johtavien kaupunkien C40-ilmastoverkosto tukee hankettamme jo nyt valmisteluvaiheessa. Myös Maailman talousfoorumi, World Economic Forum, osallistuu tähän ponnistukseen Helsingin rinnalla, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Kilpailun valmistelu on käynnissä. Työn alla ovat muun muassa yhteistyökumppaneiden ja arviointiraadin kartoittaminen ja kilpailun aikataulu. Kilpailusta suunnitellaan noin vuoden mittaista. Kilpailun aloituspäivämäärä ja ilmoittautumisohjeet julkistetaan myöhemmin. Verkkosivuilla energychallenge.hel.fi on julkaistu taustatiedot Helsingin nykyisestä lämmitysjärjestelmästä, jotta aiheesta kiinnostuneet voivat alkaa jo valmistautua kilpailuun. Kilpailun järjestäjät toivottavat myös palautteen tervetulleeksi. Matkustajamäärät ja lipputulot ovat kasvussa HSL arvioi, että joukkoliikenteessä kulkee vuonna 2019 kaiken kaikkiaan 397 miljoonaa matkustajaa. H SL:n joukkoliikenteessä kulki tammi-elokuussa 2,5 prosenttia enemmän matkustajia kuin vuoden 2018 vastaavana aikana. Lipputuloja kertyy vuonna 2019 yli neljä prosenttia viime vuotta enemmän. Kaikissa joukkoliikennevälineissä tehtiin tammi-elokuussa enemmän matkoja kuin HSL keväällä arvioi. Kasvu oli vahvinta metrossa. Jos sama jatkuu kehitys syksyllä, metrossa tehdään koko vuonna miljoona matkaa enemmän kuin HSL keväällä arvioi. Myös raitiovaunuilla on kuljettu ennakoitua enemmän, kun matkustajat ovat tottuneet poikkeusreiteihin, joita Hämeentien remontti on keväästä asti aiheuttanut. HSL arvioi, että joukkoliikenteessä kulkee vuonna 2019 kaiken kaikkiaan 397 miljoonaa matkustajaa, noin 2,5 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Lipputuloja HSL:lle kertyy koko vuonna 386,7 miljoonaa euroa, joka on 4,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018 ja 3,7 prosenttia yli talousarvion. Lipputulojen ennustaminen on tosin tällä hetkellä tavallista epävarmempaa, sillä uudet hinnoitteluvyöhykkeet tulivat voimaan huhtikuun lopussa. Muutaman kuukauden kokemusten pohjalta on vaikea arvioida, kuinka uudet vyöhykkeet vaikuttavat tulojen kertymiseen ja matkustamiseen. Suotuisan lipputulokehityksen ansiosta HSL:n toimintatuotot ylittävät tänä vuonna talousarvion 1,7 prosentilla. Toimintakulut alittavat talousarvion 2,5 prosentilla, sillä joukkoliikenteen kustannustaso on jäämässä budjetoitua matalammaksi. HSL ennustaa, että tilikauden tulos on neljä miljoonaa euroa alijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu lähes 36 miljoonan euron alijäämään.
6 Viikot 42-43/2019 • Nro 19 M unkin S eutu VIIKKO 42 KE 16.10. Stella, Sirkku, Sirkka TO 17.10. Saana, Saaga, Saini PE 18.10. Satu, Luukas, Luka, Säde LA 19.10. Uljas SU 20.10. Kasper, Kasperi, Jasper, Jesper, Kauno VIIKKO 43 MA 21.10. Ursula TI 22.10. Anniina, Anita, Anette, Anja, Nita, Anitta KE 23.10. Severi TO 24.10. n YK:n päivä Rukouspäivä Rasmus, Asmo PE 25.10. Sointu LA 26.10. Nina, Niina, Amanda, Ninni, Manta SU 27.10. Kesäaika päättyy Helli, Helle, Hellin, Hellä VIIKKO 44 MA 28.10. Simo TI 29.10. Alfred, Urmas Tyhmyydelle minä olen vihainen ja äreä kuin rakkikoira; mutta viisaus ei ole kaikille annettu Aleksis Kivi (1834 – 1872) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta 19. sunnuntai helluntaista Matt. 22:34–40 Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https:// munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Messu su 20.10. klo 11. Jouni Hartikainen, Heli Kantola. Messu su 27.10. klo 11. Tarja Frilander, Heli Kantola. Ilta seurakuntalaisille seurakuntasalissa pe 18.10. klo 18. Munkinseudun historiikkia: Munkkiniemi. Erkki Wuori. Kahvitarjoilu. Tuolijumppa ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Ei jumppaa ma 21.10. Urkukonsertti ”Toccaten” ti 22.10. klo 18. Heli Kantola, urut. J.S. Bach, C-M Widor. Vapaa pääsy. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa, ei 16.10. Kirkkokuoro klo 18.00 kirkossa ja lasten kuoro klo 16.30 seurakuntasalissa. Lisätietoja kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Raamattupiiri to klo 18.30 joka toinen viikko parillisina viikkoina seurakuntatalon Päätykamarissa. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 25.10. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 2340 5138. Merimieskirkkopiiri ma 28.10. klo 14 Päätykamarissa. Kokoontuu joka toinen maanantai. Arkimessu ke 30.10. klo 19 kirkossa. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Sururyhmä alkaen 6.11. klo 17.30 kirkossa. Tiedustelut Mia Salmio p. 09 23405128. Vauvaa odottavien illat marraskuussa klo 18-19.30 seurakuntatalon Kari-kerhohuoneessa. Ma 11.11. Odotustunnelmat, ma 18.11. Arjen haasteet, ma 25.11. Oman lapsuuden perintö. Ryhmään otetaan 10 odottavaa perhettä tai odottajaa. Ilmoittautumiset leena.eronen@evl.fi 6.11. mennessä. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Lasten kerhoja ei ole syyslomaviikolla 42. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 kirkolla. Rukouspiiri pe klo 18-20 kirkolla. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Levollisuuden messu la 19.10. klo 18 kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n. 10min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Verkoston messut sunnuntaisin klo 17, lisätietoa verkosto.net. Avoin päiväkerho ma 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho ti, ke ja to klo 9-12 Taivastuvassa. Kerhossa on vapaita paikkoja, tiedustelut ohjaajilta. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone ti klo 13-14, kirkon aulassa. Avoin olohuone vapaaehtoisten voimin. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. MunkkaLove la 26.10. klo 15 kirkossa. Munkin seudun asukkaiden toivomuksista koostettuja toivekappaleita esittää musiikin huippuammattilaisten bändi Markku ”Make” Perttilän johdolla. Solistina muusikko Laura Sippola ja j u o n t a j a n a tv-toimittaja Päivikki Koskinen. ? On helpompi rakastaa Jumalaa yli kaiken kuin lähimmäistäni niin kuin itseäni. Jumalan rakastaminen on itse asiassa oikeastaan todella helppoa. Jumalahan on hieno ja ylevä, rakkautta täynnä. Jumala on viisas ja oikeamielinen, vähän niin kuin minä, Jumalan kuvaksi luotu. Semmoisia on helppo rakastaa, Jumalaa ja minua. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Ei ole ihan loppuun asti ajatellut Jeesus tätä. Minä olen rakastettava, kuten Jumalakin, rakastan siksi itseäni kovin paljon. Olen sen arvoinen, niin kuin saippuamainoskin sanoi. Lähimmäiseni sen sijaan, noh, he ovat vain ihmisiä, vaikea heitä on ihan määrättömästi rakastaa. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Ei ole helppoa tämä. Luulisi Jeesuksenkin tajunneen, miten kurjia lähimmäiset joskus ovat, nehän tappoivat hänet, ne minun lähimmäiseni. Rakasta siinä sitten. Ei rajaton rakkaus kuulu lähimmäisilleni, Jumalalle se kuuluu. Lähimmäisilleni minä annostelen rakkautta. Oppivat olemaan vähän rakastettavampia. Aivan lähimpiä lähimmäisiäni tietysti rakastan, rakastavathan hekin minua. Vähän vähempi rakkaus saa luvan kuitenkin riittää niille lähimmäisille, jotka eivät aivan iholle ole tulossa. Pidän Jumalan lähellä ja lähimmäiset vähän etäämmällä, onhan se turvallisempaakin näin. ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Miten raivostuttava käsky! Mieluummin otan lait ja profeetat kuin lähimmäisen. Lähimmäisten kanssa hosaamisen sijaan panostan käskyistä tärkeimpään. Minä palvon ja ylistän. Katsokaa! Minä rakastan Jumalaa yli kaiken! Turha muiden on tässä rakkauteni perään porata. Samuli Suonpää Kirjoittaja on toimittaja ja uskontojen ystävä Rakastettu näyttelijä Kyllikki Forssell on kuollut ? Kyllikki Forssell kuoli kotonaan vaikean sairauden uuvuttamana maanantaina 7. lokakuuta. Suru-uutisen Kansallisteatterille vahvistivat Forssellin omaiset. Teatterineuvos Kyllikki Forssell on kuollut. Forssell oli kuollessaan 94-vuotias. Kyllikki Forssell työskenteli Kansallisteatterissa kiinnitettynä näyttelijänä vuodesta 1948 vuoteen 1992. Hänen viimeinen roolinsa Kansallisteatterissa nähtiin vuonna 2005 Pirkko Saision näytelmässä Virhe. Kyllikki Forssellin mittava ura näyttämöllä kesti yli 60 vuotta, ja siihen mahtui teatterin lisäksi suuria elokuvarooleja. Forssellin unohtumattomia rooleja nähtiin muiden muassa Kansallisteatterin esityksissä Romuauton Lady, Katariina Suuri, Vaarallisia suhteita, Donna ja Kuolemantanssi sekä Helsingin Kaupunginteatterin Kvartetissa. Kyllikki Forssellille myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1976 ja teatterineuvoksen arvonimi vuonna 1989. Hän sai Ida Aalberg -säätiön näyttelijäpalkinnon vuonna 1991. Forssellin yhdessä Raila Kinnusen kanssa kirjoittama omaelämäkerta Suurella näyttämöllä ilmestyi vuonna 2007. – Olemme hyvin surullisia Kyllikki Forssellin poismenon johdosta ja otamme osaa omaisten syvään suruun, Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho kommentoi. Kansallisteatteri järjesti suruliputuksen tiistaina 8. lokakuuta. Kyllikki Forssell. Kuva: Leena Klemelä Vernetti esittäytyy M ielenterveysyhdistys Vernetti esittäytyy 4.12. keskiviikkona kello 10:00 – 14:00 Haagan toimintatalon avoimissa ovissa. Osoite Vanha Viertotie 22 C 00350 Helsinki. Mahdollisuus liittyä Vernetin jäseneksi. Encanto Festival uudistuu ja keskittyy Helsinkiin P erinteisesti keväisin Helsingissä ja Kauniaisissa järjestetty Encanto Festival on siirtynyt lokakuuhun ja tapahtumat keskittyvät jatkossa Helsinkiin. Festivaalin konsertteja järjestettään muun muassa Linnunlaulun huvilolla Kalliossa. Festivaalin taiteellisena johtajana jatkaa maineikas saksalainen barokkiviulisti Georg Kallweit. Viidennen festivaalin teemoina ovat ilo ja kiireettömät elämykset lokakuisessa Helsingissä sekä muistumat monenlaisia tunteita ja ilmiöitä käsitelleistä aiemmista festivaaleista. Barokkimusiikki, teatteri-improvisaatio, tanssi ja nykysirkuksen kerronta reagoivat esityksissä toisiinsa. Vuoden 2019 festivaali on silta aiemman ja uuden välillä. Seuraavana vuonna festivaali järjestetään uudella nimellä ja aiempaa laajemmin yhteistyössä Suomalaisen barokkiorkesterin kanssa. Uusi nimi julkistetaan 21.10. Festivaalia pyörittävä Encanto Music ry on muusikoiden perustama yhdistys, jonka tarkoituksena on kansainvälisen yhteistyön lisääminen korkeatasoisen taiteen parissa sekä kasvuympäristön luominen uudenlaisille keksinnöille taiteenlajien reunapinnoilla. ”Se on yhdistelmillä leikkimistä ja ihmisyyden syviin kerroksiin pureutumista,” yhdistys linjaa toimintaperiaatteitaan Encanto ottaa myös kantaa ajan laatuun: -Ajalla on syvä merkitys tapahtumapäivien kiireettömyydessä ja niiden pitkäjänteisessä kehittelytyössä. Taideprojektien sisältö lisää lämminhenkisiä kohtaamisia. Encanto -festivallin ohjelma encanto.fi/festival Gallen-Kallelan syksy 2019 G allen-Kallelan Museossa avautui 21.9. uusi näyttely Tie arvoelämään. Näyttelyssä tutustutaan Aleksanteri Ahola-Valon (1900 1997) taiteeseen ja kasvatusajatteluun. Keskeisiä teemoja ovat myyttistä tasoa tavoitteleva valon ja pimeyden kamppailu, ihmisyys, elämäntavat ja itsensä kehittäminen. Akseli Gallen-Kallelan teokset asettuvat vuoropuheluun Ahola-Valon taiteen kanssa. Näyttely esillä 19.1.20 asti. Yhteistyössä: Elpo ry ja Valola-säätiö.
7 Nro 19 • Viikot 42-43/2019 M unkin S eutu Kuvassa ruokapalveluasiantuntija Sirpa Jalovaara Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta (vas.) ja suunnittelija Susanna Immonen Palvelukeskus Helsingistä. P alvelukeskus Helsingin päiväkotikeittiöt ovat kuusiportaisen ammattilaiskeittiöille suunnatun Portaat luomuun -ohjelman tasolla neljä, joka yhdessä kaupungin linjausten kanssa määrittelee luomun osuutta viikoittaisilla ruokalistoilla. Säännöllisiä päiväkotilaisille tarjottavia luomutuotteita ovat muun muassa puurot ja vellit, rasvaton maito ja piimä, tofu, maustamaton jugurtti sekä osa jälkiruokana tarjottavista hedelmistä. Vuonna 2018 luomuelintarvikkeita kului helsinkiläispäiväkodeissa noin 685 000 kiloa. – Valmistamme 320 päiväkodissa lähes 60 000 annosta joka päivä ja luomutuotteiden saatavuus näillä tuotantomäärillä ei ole aivan yksinkertaista. Elintarvikkeiden hankinnassa on huomioitava lisäksi niiden hinta, toimivuus kohteissa sekä vastuullisuusnäkökulmat. Viime syksynä tarkastelimme asiakaspalautteen perusteella luomuvalikoimaamme yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa ja silloin uutuutena päiväkotien luomutarjontaan tuli muun muassa rasvaton luomumaito. On hienoa, että työmme luomun eteen kantaa nyt hedelmää, iloitsee Palvelukeskus Helsingin monipalveluiden tuotannon suunnittelun ja ohjauksen kehityspäällikkö Eeva Saarinen. Helsingin varhaiskasvatuksen ruokapalvelua järjestää Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja yhteistyö palveluntuottajien kanssa muun muassa ruokalistojen kehittämiseksi on jatkuvaa. – Ruokailu on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Kuuntelemme asiakkaita eli lapsia ja heidän vanhempiaan herkällä korvalla. Lasten vanhemmilta on tullut päiväkotiruoasta hyvää palautetta ja luomuruokaa arvostetaan, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruokapalveluasiantuntija Sirpa Jalovaara. Kaupungin päiväkodeissa, joissa Palvelukeskus Helsinki toimii ruokapalveluntuottajana, on käytetty luomutuotteita vuodesta 2012 alkaen. Luomu SM -palkinto on tärkeä tunnustus pitkäjänteisestä työstä luomuruoan saamiseksi helsinkiläisiin päiväkoteihin. Töitä luomun lisäämiseksi ruokalistoilla tullaan tekemään myös jatkossa. – Luomun käyttö on osa Helsingin varhaiskasvatuksen ruokapalvelun vastuullisuustyötä, jota tekee päivittäin myös varhaiskasvatuksen henkilökunta. Lasten ruoan arvostusta ja tietoisuutta ruokaketjusta sekä raaka-aineista halutaan varhaiskasvatuksessa lisätä erilaisin toiminnallisin menetelmin, joita voivat olla ovat esimerkiksi erilaiset maistelut, retket toreille ja lähitiloille sekä ruoka-asioihin liittyvät tarinat tai vaikkapa tietoiskut ruuan alkuperästä, Jalovaara selventää. Luomu SM -kilpailu on osa Portaat luomuun -ohjelman toimintaa, jossa etsitään eniten luomua käyttäviä julkisia ruokapalveluntuottajia ja yksityisiä ravintoloita. Kilpailussa elintarvikkeiden kokonaiskäyttömäärästä lasketaan luomun prosentuaalinen osuus. Luomu SM -kilpailun suurten julkisten palveluntuottajien sarjan voitto on Helsingin varhaiskasvatukselle ja Palvelukeskus Helsingille vuorossaan neljäs. Luomuruoka on ajankohtainen Helsingissä myös ensi viikolla, kun Palvelukeskus Helsingin kouluravintoloissa vietetään lähiruokaja luomuviikkoa ja päiväkodeissa sadonkorjuu-teemaa. Helsingin päiväkodeille luomun suomenmestaruus Ikääntyneiden kuntouttavaa hoitotyötä I kääntyneiden kuntouttavassa hoitotyössä tärkeää on ennakointi. Hoitoon ja kuntoutukseen kannattaa hakeutua jo ennen kuin toimintakyky laskee ja lihasvoimat heikkenevät. Erityisesti muistisairaiden kuntouttava hoitotyö tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, sillä muistisairauden edetessä liikuntaja toimintakyky heikkenee merkittävästi. Apua haetaan usein vasta sairastumisen tai sairaalajakson jälkeen. Yhteydenotot tulevat usein omaisilta, jotka huolestuvat läheisestään, kertoo Tarja Ahlman Turvallisesta Arjesta. Tarja Ahlmanilla on pitkä työkokemus muistisairaiden ja ikäihmisten hoitotyöstä ja kuntoutuksesta. Hän tarjoaa palveluita yksityisesti ikäihmisille ja muistisairaille kotiin sekä hoitokoteihin saman tutun turvallisen hoitajan antamana. Lisäksi hän auttaa kodin askareissa ja tekee paljon muutakin. Asiakas saakin kotiinsa juuri sellaista palvelua, jota tarvitsee ja haluaa. Kotipalvelu voi tarjota asiakkaalle myös seuraa ja virkistystä hänen omien tarpeidensa mukaan. Yksilöllisessä ja sydämestä lähtevässä palvelussa korostuu kuntouttava työote, jolla pyritään edistämään ikäihmisen toimintakykyä ja mahdollistamaan itsenäinen elämä omassa kotona, kuvailee Tarja Ahlman Turvallisesta Arjesta. Tutkimusten mukaan kokonaisvaltainen kuntouttava hoitotyö ja kotikuntoutus ennaltaehkäisee ja hidastaa tutkitusti esimerkiksi ikääntyneiden toimintakyvyn heikkenemistä ja auttaa elämään itsenäisesti pidempään. Kotikuntoutuksesta on hyötyä erityisesti silloin, kun ikääntyneen toimintakyky ja arjessa selviäminen ovat heikentyneet. Tästä syystä kuntouttavan hoitotyön sekä kotikuntoutuksen tärkeydestä ei voida koskaan puhua liikaa, koska se auttaa löytämään keinot, miten turvallinen kotona asuminen mahdollistetaan toimintakykyä edistämällä ja ylläpitämällä. Esimerkiksi lihasvoiman heikentyessä liikkuminen vaikeutuu ja tasapainon ongelmat lisäävät kaatumisriskiä. Kotikuntoutuksen etuna on tuttu ja turvallinen ympäristö, joka rohkaisee liikkumaan. Kun harjoittelu tapahtuu omassa elinympäristössä, on se helppo siirtää osaksi arkea ja elämäntapaa, toteaa Tarja Ahlman Turvallisesta Arjesta. Sairaalasta kotiutuminen on yksi keskeisimpiä toipumisvaiheen asioita, joita moni seniori elämänsä aikana joutuu kohtaamaan. Onnistunut kotiuttaminen on avainasemassa toipumisessa ja se määrittelee monen seniorin tulevaisuuden. Kuntouttavan hoitotyön avulla seniorin toimintakyky palautuu, kivut lievittyvät sekä toipuminen sairaudesta nopeutuu huomattavasti. Näin toimien mahdollistetaan nopea palautuminen takaisin normaaliin elämän pariin. Ikäihmisten olisikin tärkeää määrittää, mille toimintakyvyn tasolle hän haluaa toipumisessaan ja kuntoutumisessaan tähdätä? Hyvä testikysymys onkin: mistä olet joutunut luopumaan? Kuntouttavan hoitotyön avulla kerran menetetyn kyvyn tai harrastuksen voi saada takaisin elämäänsä. Liian monet eivät vaan uskalla toivoa parempaa, vaikka siihen olisi mahdollisuus, Tarja Ahlman kuvailee. Ikäihmisten terveyden edistämisessä ja muistisairauksien hoidossa myös säännöllinen, monipuolinen ja terveellinen ravinto on keskeistä. Toimintakyvyn ylläpitäjinä päivittäisen ruuan ja juoman riittävä määrä ja laatu ovat tärkeitä, esimerkiksi kaatumisten ehkäisemiseksi. Jos yksipuolinen ruokavalio jatkuu pitkään arjen tottumuksena, se voi myötävaikuttaa myös muistisairauden etenemiseen ja ilmetä muutoksina käytöksessä. Ikäihmisten terveelliseen ruokavalioon kuuluvat monipuolinen ruoka ja säännölliset ateriat. Ruuan pitäisi myös maistua hyvältä ja tuottaa hyvää mieltä. Ruoka voidaan valmistaa ikäihmisen toiveiden mukaan, joko valmiiksi tarjolle tai yhdessä iloisesti kokkaillen. Maukas ja ravitseva ruoka on voimaksi, nautinnoksi ja iloksi jokaiseen virkeään päivään, muistuttaa Tarja Ahlman. Muistisairauksien kuten Alzheimerin ja vaskulaaridementian etenemistä voidaan tutkitusti myös hidastaa ja ennaltaehkäistä. Esimerkiksi Alzheimerin taudin edetessä muistisairaalla ilmenee usein vaikeuksia toiminnanohjauksessa ja sen vaikeimmassa vaiheessa saattaa ilmetä esimerkiksi puheen ymmärtämisen tai puhumisen vaikeutena. Kun kuntouttava hoitotyö ja seuranta aloitetaan heti, voidaan muistisairaan toimintakyvyn heikkenemistä hidastaa ja hyvinvointiin vaikuttaa pitkäjänteisesti. Riittävän varhain aloitettu kuntoutuminen myös ehkäisee kaikkiin muistisairauksiin liittyviä käytösoireita. Kotikäynneillä arvioidaan myös muistisairaan terveydentilaa ja tehdään erilaisia toimintakyky – muistitutkimuksia sekä annetaan yksilöllistä ohjausta asiakkaalle ja omaisille. Diagnoosin saaneiden asiakkaiden parissa hän tekee kuntouttavaa työtä, jonka tavoitteena on asiakkaan omatoimisuuden ja elämänhallinnan ylläpitäminen ja lisääminen hänen omassa toimintaympäristössään eli kotona, kertoo Tarja Ahlman Turvallisesta Arjesta. Kuntouttavassa hoitotyössä syntyvä kontakti ja liike auttavat muistisairasta hahmottamaan kehonsa paremmin sekä rauhoittavat ja virkistävät mieltä. Tarja Ahlman toteaa kuuntelevan, sydämellisen ja jokaista muistisairasta kunnioittavan kohtaamisen olevan olennainen osa kuntouttavaa hoitotyötä. Tarja Ahlman painottaa muistisairaiden kunnioittavaa kohtaamista hoitoalan ammattilaisille pitämissään koulutuksissa. Uskon jokaisen ihmisen olevan tärkeä ja ainutlaatuinen ja tämän periaatteen mukaisesti noudatan kaikessa toiminnassani kunnioitusta jokaisen ihmisen kallisarvoista elämäntarinaa ja ihmisarvoa kohtaan. Jokaiselle meistä on myös löytynyt vuosien varrella ne omat tärkeät ja mieluisat asiat, jotka ovat tuoneet iloa ja voimaa elämän eri tilanteisiin. Haluankin työlläni mahdollistaa, että ne kuuluvat tänäänkin kaikkien arkeen, ikään ja toimintakykyyn katsomatta. Tästä syystä ikäihmisten ja muistisairaiden kuntouttavan hoitotyön palveluille on runsaasti tarvetta. Kotikäynneillä voidaan myös kartoittaa koko perheen tarpeet ja antaa ohjausta muistisairaan ihmisen oikeuksista ja etuisuuksista. Jos ketkään, niin juuri nämä potilaat tarvitsevat meidän kaikkien suojaa ja turvaa. Tarja Ahlman on ikäihmisten kuntouttavan hoitotyön ja muistia tukevan kuntoutuksen asiantuntija. Hän on ollut mukana useassa ikäihmisten kuntoutushankkeessa Helsingissä ja Vantaalla sekä lisäksi toimii myös kouluttajana. Vapaa-ajalla Tarjan voi tavata sen sijaan kuntosalilla tai golf-kentällä. Syitä arjessa selviytymisen heikentymiselle voivat olla muun muassa: • Tasapainovaikeudet ja liikunnan puute • Tukija liikuntaelinsairaudet • Muut lyhytja pitkäaikaissairaudet • Kaatumiset ja niistä seuraavat luunmurtumat • Leikkaukset • Muistinja kognitiivisten toimintojen häiriöt • Etenevät neurologiset sairaudet • Näissä tilanteissa kuntouttavan hoitotyön ja liikunnan konkreettisia hyötyjä ovat muun muassa: • Kehittynyt lihasvoima, mikä helpottaa ja parantaa arjen toimintoja • Lisääntynyt verenkierto, mikä aktivoi aivoja ja hidastaa muistisairauksien etenemistä • Parantunut tasapaino, mikä vähentää kaatumisriskiä • Vähentyneet käytösoireet muistisairailla • Kohonnut mieliala ja itsetunto, mikä vähentää masennusta • Lisääntynyt hyvinvointi myös omaisille ja omaishoitajille Sairaanhoitaja Tarja Ahlman Turvallisesta Arjesta.
8 Viikot 42-43/2019 • Nro 19 M unkin S eutu Helsingin rantareitin kuusi testivaiheessa olevaa opastemallia. (Kuva: WSP) Helsingin rantareitille 120 uutta paikkaa Ranta-alueiden palveluita sekä rantareitin opastusta parannetaan R antareitin opastamiseksi on puolestaan luotu kuusi opastemallia, jotka ovat kommentoitavana muun muassa kaupunkiympäristön toimialan sosiaalisen median tileillä. Yleisöltä saatavan palautteen perusteella muotoillut opasteet tulevat maastoon kesällä 2020. Ensimmäiset opastettavat reitit ovat kantakaupungin kierros ja Laajalahden ympäri kiertävä reitti. Merellisiä alueita kokonaisuutena Merellisten palvelupaikkojen kartoitus yhdistää kaavoittajien näkemykset, yrittäjien ideat ja asukkaiden toiveet. – Mahdolliset uusien palveluiden paikat Helsingin rannoilla on nyt ensimmäistä kertaa koottu samalle kartalle, kaikkien saataville. Ranta-alueiden suunnittelu on tasapainoilua luontoarvojen ja virkistyskäytön vetovoimaisuuden välillä. Herkän meriluonnon turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja sitä ajatellen suunnittelussa on tunnistettu ranta-alueilta paikkoja, jotka kestävät virkistyskäyttöä. Samalla ulkopuolelle on rajattu aktiiviselta käytöltä varjeltavia alueita, kertoo merellisten alueiden arkkitehti Meri Louekari. Kartoitus on toteutettu erityisesti yrittäjien palvelemiseksi ja tarkoituksena on täydentää työtä jatkossa. – Kartoituksessa on kyse yrittäjien ja kaupungin välistä yhteistyötä helpottavasta uudesta työkalusta, joka omalta saltaan auttaa ranta-alueiden palvelujen monipuolistamisessa ja lisäämisessä”, myös merellisten yrittäjien parissa työskentelevä yritysluotsi Suvi Tuiskunen elinkeino-osastolta sanoo. Helsinki kehittää lumen käsittelyn tapoja ? Helsingin kaupunki uudistaa ja selkeyttää lumen käsittelyn periaatteitaan. Tavoitteena on tehostaa talvikunnossapitoa ja varmistaa, että työn jälki on laadukasta ja yhtenäistä eri puolilla Helsinkiä. Lumen käsittelyn haittavaikutuksia pyritään vähentämään. Kaupunkiympäristölautakunnalle tehtyyn esitykseen on koottu yleiset linjaukset ja tavoitteet, jotka koskevat lumen aurausta, kuljettamista, kasaamista ja loppukäsittelyä sekä katujen ylläpitoa. Periaatteet viitoittavat suuntaa tulevalle kehittämistyölle ja kokoavat yhteen jo aiemmin tehtyjä päätöksiä. Uudistuksia edistetään 17 toimenpiteen toteutusohjelmalla. Tavoitteena ripeä, turvallinen ja tehokas lumen käsittely Helsingin kaupunki käyttää katujen ja vilkkaimpien puistoraittien talvihoitoon vuosittain keskimäärin noin 25 miljoonaa euroa. Lumisessa tilanteessa kaupunki auraa lumet ensin pääkaduilta ja joukkoliikenteen käyttämiltä kaduilta. Asuntokadut ovat vuorossa vilkkaampien katujen jälkeen. Toimenpiteiden kiireellisyyttä ohjaa kadun ylläpitoluokka. Asiassa otetaan huomioon muun muassa kadun liikennemäärät, liikenneturvallisuus, esteettömyys sekä jalankulun ja pyöräilyn edistämisen tavoitteet. Kaupunki aikoo tehdä aluekohtaisen tarkastelun siitä, olisiko joidenkin katujen ylläpitoluokkia viisasta muuttaa ja mitkä ovat parhaimmat lumenaurausja -kuljetusreitit. Lisäksi on tarkoitus suunnitella nykyistä pitkäjänteisemmin, mitä alueita voidaan tulevaisuudessa käyttää lumen väliaikaiseen tai pidempiaikaiseen varastointiin. Runsaslumisina talvina on töiden ripeyden kannalta tärkeää, että eri puolilla kaupunkia on riittävä määrä paikkoja, jonne lunta voidaan tarpeen vaatiessa kasata. Kaupungin virallisten lumenvastaanottopaikkojen kapasiteetti on runsaslumisina talvina nykyisin riittämätön. Lumen käsittelyn tarve onkin otettava huomioon uusien alueiden suunnittelussa. Myös nykyisten lumenvastaanottopaikkojen toimintaa pyritään jatkossa kehittämään niin, että niiden käyttö tehostuu. Kaupunginhallituksen vuonna 2012 tekemän päätöksen mukaisesti kaupunki ottaa Helsingissä huolehtiakseen osan kiinteistöille kuuluvista talvikunnossapitotehtävistä katualueilla. Malli on jo käytössä esikaupunkialueilla ja laajenee vaiheittain kantakaupunkiin. Tavoitteena on tehostaa lumitöitä ja vähentää eri toimijoiden vastuisiin liittyviä epäselvyyksiä. Roskaantumista ja ympäristövaikutuksia vähennetään Uuteen toimenpideohjelmaan sisältyy olennaisena osana lumen käsittelyyn liittyvien ympäristökriteerien tarkastelu. Viime talvena keskustelua herättivät etenkin merikaatojen ympäristövaikutukset Hernesaaren lumenvastaanottopaikalla. Mereen kulkeutuu lumen mukana hiekoitussepeliä, kadulla olleita roskia sekä teistä ja autojen renkaista irtoavaa ainesta. Siksi kulunja käytönvalvontaa on parannettu, ja kippauspaikan kohdalla oleva merenpohja ruopataan hiekasta ja roskasta vuosittain. Merikaatojen nopeaa lopettamista vaikeuttaa se, että lumen kuljettaminen kauempana sijaitseville vastaanottopaikoille kasvattaisi merkittävästi töiden hiilijalanjälkeä ja hidastaisi kantakaupungin puhdistustöitä. Myös lumen sulattaminen on ollut tähänastisilla menetelmillä ilmastovaikutusten kannalta ongelmallista. Esityksen mukaan Helsinki selvittää aktiivisesti vaihtoehtoja lumen merivastaanoton lopettamiseksi ja toimii rosLumen käsittelyn kehittäminen tukee Helsingin työtä Itämeren hyväksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuva: Veikko Somerpuro (2019) Korkeakouluopiskelijat ovat syöneet edullisesti jo 40 vuotta ? Kelan ateriatuen ansiosta korkeakouluopiskelijoilla on mahdollisuus syödä edullisesti terveellistä ja monipuolista ruokaa. Pääaterian syöminen opiskelijaravintolassa parantaa opiskelijan ruokavalion laatua. Suomessa on noin 320 ravintolaa, joissa korkeakouluopiskelija saa ateriatuen ansiosta edullisemman lounaan opiskelijakorttia näyttämällä. Ateriatuki kattaa päivittäin 1,94 euron alennuksen opiskelija-ateriasta. Opiskelija maksaa perusateriasta enintään 2,60 euroa ja kalliimmista raaka-aineista valmistetusta erikoisannoksesta 3,75–4,95 euroa. Vuosittain ateriatukeen käytetään noin 32 miljoonaa euroa ja tuettuja aterioita syödään noin 14,6 miljoonaa. Korkeakouluopiskelijoiden ruokailua on tuettu syksystä 1979 lähtien. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat saivat oikeuden ateriatukeen vuonna 1996. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT 2016) mukaan terveyttä edistävä ruokavalio toteutuu useimmin opiskelijoilla, jotka syövät pääaterian opiskelijaravintolassa. Opiskelijaravintoloiden tarjontaa ohjaa Kelan ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kokoama ruokailusuositus. Tarjolla pitää olla päivittäin opiskelijahintainen ateria, joka kattaa noin kolmasosan opiskelijan päivittäisestä energian tarpeesta ja sisältää pääruoan lisäksi salaatin, leivän ja levitteen sekä ruokajuoman. Ruokalistoihin on merkitty päivittäin ateriasuositusten mukainen ruoka. KOTT-tutkimuksen mukaan viidesosa korkeakouluopiskelijoista ei ole käyttänyt opiskelijaravintoloiden palveluja lainkaan. – Syynä voi olla esimerkiksi opintojen suorittaminen työn ohessa tai etäopinnot. Tarkkaa tietoa meillä ei vielä ole, kertoo suunnittelija Sari Miettunen Kelasta. Keväällä 2020 toteutettavassa KOTT-tutkimuksessa selvitetään ensimmäistä kertaa, mitkä syyt vähentävät opiskelijaravintolassa syömistä. Tutkimuksessa kartoitetaan myös muita korkeakouluopiskelijoiden ravitsemukseen liittyviä asioita. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) on toteuttanut KOTT-tutkimuksen 4 vuoden välein vuodesta 2000 lähtien, mutta jatkossa tutkimuksen toteuttaa Terveydenja hyvinvoinninlaitos (THL). Tutkimuksen nimi on jatkossa Korkeakouluopiskelijoiden terveysja hyvinvointitutkimus. Syyslukukaudella 2019 Kelan ja YTHS:n ”Kelaa mitä syöt” -kampanja muistuttaa opiskelijoita ateriatuesta ja terveellisen ruokavalion merkityksestä. Tavoitteena on kannustaa opiskelijoita hyödyntämään ateriatuki ja syömään opiskelijaravintolassa päivittäin tarjottava terveellinen ateria. Assemblin Oy osti Suomen Kylmäpiste Oy:n liiketoiminnan Assemblinin kylmähuoltopäällikkö Kristian Stenman ja kylmähuoltopäällikkö Jukka Karjalainen. ? Talotekniikan täyden palvelun asennusja palvelukumppani Assemblin Oy on ostanut kylmälaiteasennuksia jahuoltopalveluita toteuttavan Suomen Kylmäpiste Oy:n liiketoiminnan 30.9.2019. Yrityskaupalla Assemblin vahvistaa asemaansa kylmälaitemarkkinoilla. Suomen Kylmäpiste toimii Etelä-Suomen alueella ja sen liikevaihto on noin 1,5 M €. Yrityksen palvelutarjoama kattaa kylmälaiteurakoinnin, sekä huoltoja korjaustyöt. Yritys myös myy ja vuokraa kylmälaitteita. Suomen Kylmäpiste Oy on toiminut kylmäalalla jo vuodesta 2008. – Tämä yrityskauppa vahvistaa markkina-asemaamme jäähdytysalalla erityisesti julkishallinnon ja teollisuuden puolella. Saamme joukkoomme loistavan asiantuntijatiimin, toteaa Assemblin Oy:n toimitusjohtaja Magnus Eriksson. Assemblinin Teknisten Palveluiden kylmäyksikkö kasvaa merkittävästi yrityskaupan myötä ja pystyy entistä paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. – Kylmäala on tarkoin säädeltyä ja asiantuntijaorientoitunutta. Jokaisen tekijän täytyy olla hyvin koulutettu, sekä koko ajan tietoinen muutoksista ja kylmäainesäädöksistä. Suomen Kylmäpisteen tiimi täydentää ja vahvistaa loistavasti meidän olemassa olevaa yksikköämme, kertoo kylmähuoltopäällikkö Jukka Karjalainen. Yrityksen perustaja Kristian Stenman on kolmannen polven kylmälaiteasentaja ja Suomen Kylmäpiste Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja. – Kylmäala on monipuolinen ja haastava toimintaympäristö, jossa jokainen päivä on mielenkiintoinen. Kipinän alalle sain omalta isältäni, jonka oppipoikana työskentelin nuoruudessani. Perustimme Suomen Kylmäpisteen vuonna 2008 ja nyt 10 vuoden jälkeen halusin lähteä kasvattamaan toimintaa sekä löytämään
9 Nro 19 • Viikot 42-43/2019 M unkin S eutu Pormestarin talousarvioehdotus 2020: Helsinki panostaa kestävään kasvuun H elsinki kantaa omalta osaltaan vastuunsa julkisen talouden tasapainottamisesta ja huolehtii kaupungin kokonaistuottavuuden parantamisesta samalla, kun kaupungin menoja kasvatetaan maltillisesti erityisesti niissä palveluissa, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Myös toimintamenojen kokonaismitoituksessa otetaan huomioon kasvavan kaupungin tarpeet. Vuoden 2020 talousarvion kokonaismenotaso on noin 122 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta korkeampi. Toimintamenojen kasvu vuonna 2020 koko kaupunkitasolla vuodesta 2019 on noin 3 prosenttia. Kaupunkistrategiassa määritellyn käyttötalouden kokonaisraamin määrittävät yhdessä väestönkasvu, kustannustason muutokset ja 0,5 prosentin tuottavuustavoite. Keväällä talousarvioraamin laadintavaiheessa väestönkasvuja kustannustasonmuutosennusteiden mukainen menojen kasvu olisi saanut olla 3,47 prosenttia vuodesta 2019. Kaikkien toimialalautakuntien talousarvioehdotukset oli laadittu hieman yli kevään kaupunkitasoisen 3,47 prosentin talousarvioraamin. Lautakuntien esitysten pohjalta kaupunkitasoiseksi yhteenlasketuksi kasvuksi muodostuisi 4,32 prosenttia. Tämänhetkiset ennusteet sekä kustannustason muutoksesta, että väestönkasvun kehityksestä ovat kevään ennusteita alemmat, jolloin tuoreimpien ennusteiden mukainen strategian sallima menojen kasvu on 3,03 prosenttia vuodesta 2019. Alentuneet arviot kustannustason muutoksesta sekä väestönkasvusta alentavat vastaavasti myös toimialojen menopaineita. Ikääntyvien väestöryhmissä Vuoden 2020 talousarvion ulkoiset toimintamenot ovat 4,598 miljardia euroa. Talousarvioehdotuksessa kasvuprosentit toimialoittain vaihtelevat kaupungin kokonaismenojen salliman 3,03 prosentin puitteissa. Määrärahojen kohdennuksissa on huomioitu kaupunkistrategian mukaisesti erityisesti palvelut, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia sekä yksikkökustannusten kehitys toimialoilla. Lisäksi kohdennuksessa on huomioitu kahden vuoden kasvua määrärahatasoissa (tilinpäätöksestä 2018 talousarvioehdotukseen 2020 toimialoittain). Menojen kasvu toimialoittain on esitetty taulukossa Käyttötalousosan tulot ja menot toimialoittain. Kaupunkiympäristön toimialan rakennukset-talousarviokohdan sekä kulttuurija vapaa-ajan palveluiden osalta määrärahojen muutosta vuodelle 2020 on tarkasteltava toimintakatteen tasolla. Ennusteen mukaan väestönkasvu on voimakkainta ikääntyvien väestöryhmissä ja tämä on huomioitu kohdentamalla panostuksia sosiaalija terveystoimialan talousarvioehdotukseen. Toimintatapoja uudistava sekä potilasturvallisuutta parantava uusi potilastietojärjestelmä Apotti otetaan käyttöön tulevana vuonna ja se tulee lisäämään menoja. Digitalisaation hyödyntämiseen ja tietotekniikan käytön edistämiseen panostetaan ja lisäksi lisäresursseja kohdistetaan mm. pelastustoiminnan palvelutason parantamiseen. Kaupunginkansliaan perustettavalle strategiaosastolle muodostetaan digitalisaatioyksikkö, joka keskittyy digitalisaation kokonaisvaltaiseen kehittämiseen kaupunkitasolla. Helsinki korostaa toiminnassaan ekologisia arvoja ja painottaa paikallista toimintaa globaalin vastuun kantamisessa. Uudisrakentamiseen liittyvien ekologisten ratkaisujen etsiminen, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä päästövähennysten toteuttaminen kaupunkisuunnittelun ja liikenneratkaisujen keinoin ovat Helsingin vastuullisen kehittämisen periaatteita. Vuonna 2020 Helsinki toteuttaa kansainvälisen Helsinki Energy Challengen hiilen polton korvaavien lämmitysratkaisujen löytämiseksi mahdollisimman vähällä biomassan käytöllä. Helsingin maksama verotulotasaus kasvussa Helsingin kunnallisveroprosenttiin ei esitetä muutoksia vuodelle 2018, vaan budjettiehdotus perustuu 18,0 prosenttia kunnallisveroprosenttiin. Verotuottoja ennustetaan kertyvän tulevana vuonna 2,74 miljardia euroa. Tämä on 5,4 prosenttia kuluvan vuoden ennustetta enemmän. Vuosien 2019 ja 2020 kunnallisverotulokasvuun vaikuttaa kuitenkin verohallinnon verokorttiuudistus sekä tulorekisterin ilmoitusongelmat, jotka siirtävät verotilityksiä vuodelta 2019 vuodelle 2020. Tästä syystä verotulojen kasvuprosentti vuonna 2020 antaa verotulokertymästä todellisuutta positiivisemman kuvan. Kunnallisveron kasvuksi vuodesta 2018 vuoteen 2020 ennakoidaan yhteensä 6,2 prosenttia, joka kuvaa paremmin veropohjan todellista kasvuvauhtia. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 600 miljoonaa euroa, eli 1,7 prosenttia vuoden 2019 ennustetta enemmän. Kiinteistöverotulon tuotoksi on arvioitu 283 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroprosentit ehdotetaan Helsingissä pidettäväksi vuoden 2019 tasolla. ? Kunnallisverotulojen ja yhteisöverojen ennusteeseen liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä tulevana vuonna ja myös pidemmälle aikavälille tulevina vuosina. Maailmantalouden tapahtumat ja suhdanteiden yleinen heikkeneminen vaikuttavat myös Helsingin talousnäkymiin. Kasvavan kaupungin talous on jo itsessään kovalla koetuksella. Terve talous on kestävän kasvun elinehto ja kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin tärkein tehtävä, pormestari Jan Vapaavuori painottaa. Peruspalveluiden valtionosuudet kasvavat 280 miljoonan euron tasoon vuonna 2020. Valtionosuuden noin 80 miljoonan euron kasvusta merkittävä osa kompensoi joko verotulojen vähennystä tai jo toteutunutta valtionosuusperusteisten kustannusten kasvua. Helsingin valtionosuuksiin sisältyvä verotulopohjan erojen tasaus on ennakkolaskelmien mukaan vuonna 2020 ?376 miljoonaa euroa. Helsingin maksaman verotulotasauksen kasvu on ollut viime vuosina hyvin voimakasta, sillä vuonna 2017 Helsinki maksoi tasausta -289 miljoonaa euroa. ? Helsingin kaupungin maksamien verotulotasausten kasvu kertoo siitä, että vetovoimainen ja menestyvä pääkaupunki hyödyttää laajasti koko maata. Pääkaupungin investoinnit kestävään kasvuun toimivat elvytyksenä koko maan suotuisalle kehitykselle tilanteessa, jossa yksityisten investointien ennakoidaan vähenevän. Helsingin vastuu koko Suomesta kasvaa ja toivon sen lisäävän ymmärrystä siitä, että pääkaupungin mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ovat koko Suomen etu, Vapaavuori sanoo. Kaupunkistrategian mukaan investointitaso mitoitetaan siten, että lainakanta asukasta kohden ei kasva. Arvio vuoden 2020 lopun lainakannasta on 1 010 miljoonaa euroa eli 1 530 euroa asukasta kohti. Helsingin investointitaso nousee vuonna 2020 yli miljardin euron. Vuoteen 2019 verrattuna investointimenojen kasvu on 31,3 prosenttia. HKL-liikelaitoksen investoinnit ovat 217 miljoonaa euroa ja tästä suurin yksittäinen hanke on Raide-Jokerin infran rakentaminen ja suunnittelu. Investointiohjelma painottuu rakennetun omaisuuden kunnossapitoon, asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin sekä palveluverkon kehittämiseen. Korjausrakentamisessa näkyy erityisesti koulujen ja päiväkotien turvallisuuden ja terveellisyyden varmistaminen. ? Korjausrakentamisen ja investointien lisäksi sisäilmahaasteiden voittaminen edellyttää koko kiinteistönhoidon uudenlaista ajattelutapaa entistä kokonaisvaltaisemmalla otteella. Kaupungin tilaprosessien kuntoon laittaminen on kaupungin keskeisiä prioriteetteja. Tämän työn tueksi kaupungissa tehdään paraikaa kiinteistöstrategiaa, jonka tavoitteena on laatia kokonaisvaltainen yhteinen näkemys siitä, mihin kaupunki kiinteistönhoidollaan ja kiinteistöjen omistamisella pyrkii, Vapaavuori painottaa. Kaupungin kasvu näkyy myös kasvavilla panostuksilla kaupungin asuntotuotantotavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2018 Helsinkiin valmistui 4 843 asuntoa, ja 2019 valmistuvien asuntojen määrän arvioidaan olevan jo 6 500. Vuonna 2020 Helsinkiin arvioidaan valmistuvan 6 800 asuntoa ja 2021 jo 7 000 uutta asuntoa. Painopiste asuntorakentamisessa on Kalasataman ja Länsisataman alueilla. Työvoiman saatavuus Kaupunki jatkaa vuonna 2020 pidemmän aikavälin palkkakehityssuunnitelman toteutusta, joka perustuu henkilöstön ja henkilöstöryhmien palkkaukseen liittyvien keskeisten kehittämistarpeiden kartoitukseen sekä työnantajan tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa. Palkkakehityssuunnitelman toteutukseen on varattu vuoden 2020 talousarvioon yhteensä 5 miljoonaa euroa. Palkkakehityssuunnitelman valmistelussa on kuultu henkilöstöjärjestöjä. Tulevana vuonna palkkakehityssuunnitelmalla huomioidaan erityisesti terveysasemien tilannetta osaavan henkilöstön saamiseksi erityisesti terveyskeskuslääkäreiden, terveydenja sairaanhoitajien sekä perusja lähihoitajien palkkoja kehittämällä. Myös kaupungilla käytössä oleva tulospalkkiojärjestelmä uudistetaan vuoden 2020 aikana ja hyvästä työsuorituksesta palkitsemisen lisäämiseen kannustetaan. 7.10. ja 28.10. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioehdotusta. 13.11. ja 27.11. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarvioehdotusta. 13.11. kaupunginvaltuusto päättää kunnallisveroja kiinteistöveroprosenteista. Helsinki kehittää lumen käsittelyn tapoja Lumen käsittelyn kehittäminen tukee Helsingin työtä Itämeren hyväksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuva: Veikko Somerpuro (2019) kaantumisen vähentämiseksi. Viime talvena alkoi innovaatiokilpailu This is Snow Problem, jonka avulla kaupunki etsii uusia keinoja ja kumppaneita ympäristöystävällisempään lumenkäsittelyyn. Kilpailussa saatujen ehdotusten pohjalta on valittu kumppanit ensimmäisiin kokeiluihin. Parhaassa tapauksessa uusia menetelmiä päästään kokeilemaan jo tulevana talvena: Hernesaaren merivastaanottopaikalla on tarkoitus testata uutta verhopuomiratkaisua, jolla poistetaan roskia ja ehkäistään niiden kulkeutumista merelle. Kyläsaaren lumenvastaanottopaikalla on mahdollista testata lumen sulatuksen tehostamista ja lumen seassa tulleen orgaanisen aineen haittojen vähentämistä. Vuosaaren lumenvastaanottopaikalla on tarkoitus kokeilla kaukolämmön paluulämmön hyödyntämistä lumen sulatuksessa. Kyläsaaren lumenvastaanottopaikalla on suunniteltu lumen sulamisvesien reaaliaikaisen seuraamisen kokeilua. Tavoitteena on selvittää sulamisvesianalysaattorin hyödyllisyyttä ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta. Lumen käsittelyn kehittäminen tukee Helsingin työtä Itämeren hyväksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Helsinki on sitoutunut Itämeren suojeluun Turun kanssa aloittamassaan Itämerihaasteessa, joka sisältää nykyisin lähes 120 toimenpidettä vesien suojelemiseksi. Myös vuonna 2018 hyväksytty Helsingin hulevesiohjelma tukee vesiensuojelutavoitteita. Assemblin Oy osti Suomen Kylmäpiste Oy:n liiketoiminnan Assemblinin kylmähuoltopäällikkö Kristian Stenman ja kylmähuoltopäällikkö Jukka Karjalainen. tiimi täydentää ja vahvistaa loistavasti meidän olemassa olevaa yksikköämme, kertoo kylmähuoltopäällikkö Jukka Karjalainen. Yrityksen perustaja Kristian Stenman on kolmannen polven kylmälaiteasentaja ja Suomen Kylmäpiste Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja. – Kylmäala on monipuolinen ja haastava toimintaympäristö, jossa jokainen päivä on mielenkiintoinen. Kipinän alalle sain omalta isältäni, jonka oppipoikana työskentelin nuoruudessani. Perustimme Suomen Kylmäpisteen vuonna 2008 ja nyt 10 vuoden jälkeen halusin lähteä kasvattamaan toimintaa sekä löytämään meidän tiimille uusia haasteita, kertoo Stenman. – Assemblin Oy tarjoaa muun muassa paremmat koulutusmahdollisuudet jatkuvasti muuttuvalla alalla, sekä kokonaisvaltaista teknistä palvelua joka antaa myös meille mahdollisuuden palvella kaikkia asiakkaitamme entistä paremmin ja monipuolisemmin. Yritysosto ei aiheuta henkilöstömuutoksia ja toiminnot siirtyvät Assemblinin Lassilan toimipisteeseen Helsinkiin. Suomen Kylmäpiste jatkaa toimintaansa Assemblin Oy:n aputoiminimenä ja nykyinen toimitusjohtaja Kristian Stenman aloittaa Assemblinilla huoltopäällikkönä. Aktia Toimitilakiinteistöt osti toimistokiinteistön Helsingistä ? Erikoissijoitusrahasto Aktia Toimitilakiinteistöt toteutti 4.10.2019 kaupan, jossa ostettiin toimistokiinteistö Helsingistä. Kiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla, Pasilan aseman ja kohta avautuvan uuden Tripla keskuksen kupeessa osoitteessa Esterinportti 2. Kaupan arvo oli noin 24 miljoonaa euroa ja tämän myötä rahaston kiinteistösalkun koko kasvaa viiteen kohteeseen ja noin 70 miljoonan euroon. Rahaston uusi kohde on toimistokiinteistö, vuokrattavaa pinta-alaa hieman alle 10 000 m². Kohde on rakennettu 1984. Peruskunnostuksia ja uudistuksia kohteessa on tehty suurelta osin vuosina 2010–2011. Kiinteistö tuottaa yli 5 % kassavirtatuottoa arvoonsa nähden. Kiinteistö on täyteen vuokrattu (2 % vajaakäyttöä) lähes kahdellekymmenelle vuokralaiselle eri toimialoilta. Kiinteistön keskimääräinen vuokrasopimusmaturiteetti on noin kaksi (2) vuotta. Kauppojen jälkeen rahaston omistamien toimitilojen vajaakäyttö on edelleen hyvin matala noin 2 %. – Kiinteistömarkkinoilla sijoituskysyntä pysyy vilkkaana ja olemme tyytyväisiä, että pystymme jatkamaan rahaston strategian toteuttamista keskeisillä sijainneilla olevilla kiinteistöillä. Nyt saimme päänavauksen tämän kohteen myötä myös Helsinkiin ja näemme tässä kiinteistössä tasaisen kassavirran lisäksi hyviä kehitysmahdollisuuksia, toteaa rahaston salkunhoitaja Jukka Sjösten. Rahaston sijoitustoiminta sekä tuotot jatkavat hyvää kasvua myös arvonnousun kautta. Esterinportin hankinnan yhteydessä rahasto on myös solminut uuden rahoitussopimuksen koko portfolion osalta. Uuden rahoitussopimuksen myötä rahaston lainoitusaste nousee tavoitellulle 40 % tasolle ja juoksevat rahoituskulut pienenevät. Rahaston ensimmäisessä, Järvenpäässä sijaitsevassa kohteessa, rahasto on kehittänyt kiinteistön energia-asioita kestävämpään suuntaan ja asennuttanut aurinkosähköjärjestelmän, joka tuottaa noin puolet kiinteistön vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Rahasto jatkaa kasvuaan ja aloittaa lähiaikoina neuvottelut seuraavien kiinteistöhankintojen osalta.
10 Viikot 42-43/2019 • Nro 19 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Syyskuun kulttuurikierros ? Hallitus muutti ministeriön pohjaesitystä budejtille 2020. Esittävän taiteen vapaalle kentälle ehdotetaan lisäystä 3 milj. euroa vuonna 2020. Kansallisteatterin peruskorjaukseen esitetään 50 milj. euroa kehyskaudella, josta vuoden 2020 osuus on 20 milj. euroa. Lisäys haetaan rahapelitoiminnan rahastosta. Se pelastaa väistötilat. Ihon alla rapu Jokaisen pitää joskus pitää toista kädestä! Aikuisten Sampossa nukketeatterisoolo yhdistää nuket, tarinankerronnan ja fyysisen näyttelijätyön intensiiviseen ja koskettavaan teokseen. Esitys kertoo naisen ja ravun kohtaamisesta naisen lääkärissä käynnin jälkeen. Jotain ikävää on tapahtunut, naisen tuntemukset muistuttavat vedenpaisumusta, mihin täytyy upota sairauden koskettamana. Rapu on jotakin, joka tulee naisen kehoon, ärsyttää, kutittaa ja ei lähde pois, vaan kasvaa pienestä ravusta isoksi tunteiden vyöryssä. Syöpä kääntyy latinaksi “cancer”, joka merkitsee englanniksi paitsi ravun horoskooppimerkkiä myös syöpää. Hippokrates oli ensimmäinen, joka nimesi rinnan ihon alla kovalta tuntuvat kasvaimet ravun mukaan, koska niiden muodot näyttivät hänen mukaan rapumaisilta. Sampossa Rapu on surrealistinen tragikomedia, jossa esityksen absurdi maailma mahdollistaa vaikean aiheen etäännyttämisen teatterillisin keinoin. Se kertoo paitsi sairauden myös outouden pesiytymisestä omaan kehoon. Mutta naiselle löytyy räpylät, selviytymiskeino. Merenneitona nainen uiskentelee vedessä, taistelee ja tainnuttaa ravun, paranee ja palaa takaisin elämään. Lohtua on löytynyt myös kanssaihmisistä, on pidetty sairauden aikana toista kädestä. Esittäjä Laura Sillanpää hymyilee esityksen lopussa ja oi – ihanaa – elämä on tullut takaisin. Koskettava ja voimaannuttava esitys on saanut ensi-iltansa jo vuonna 2017 Ranskassa. Tällä kertaa Erottajan Sampossa uniikkiesityksenä, jolle toivon jatkoa. Matka Afrikasta ja kadonneen ihmisarvon metsästys Nomads festivaali huipentui Korjaamon kokoillan ”Wassa–Wassa” –tapahtumaan, joka painottui afrikkalaiseen musiikkiin. Illan lopulla Korjaamon Vaunusalissa saimme kokea soolotanssiesityksen, joka kertoo matkasta, yrityksestä palata ja kadonneen ihmisarvon etsimisestä. Koreografia yhdistää länsiafrikkalaista perinnettä, eurooppalaista nykytanssia ja suomalaista kansantanssia. Musiikissa yhteisen soinnin löytävät afrikkalainen ja suomalainen perinteinen ja nykymusiikki. Näimme demoesityksen. Ensi-ilta on tulossa keskuskirjasto Oodiin 10. tammikuuta 2020. Tanssija Sibiry Konaté ja työryhmä pohtii ”Dambe-esityksessä” muutoksia, jotka syntyvät nykyisessä kulttuurien murroksessa, kun ihmiset vaeltavat Afrikasta Eurooppaan unelmiensa perässä etsien ihmisarvoaan. Dambe on ikivanha länsiafrikkalainen käsite, joka merkitsee yhteisöllistä kunniaa, rehellisyyttä ja käytöstapoja. On ollut tärkeää ylläpitää suvun Dambea huolehtimalla yhteisöstä, ympäristöstä ja rakentamalla keskinäistä luottamusta. Jälkikolonialistinen Afrikka on aarteensa kadottanut. Kun Burkina Fasosta kotoisin oleva Konaté tuli Suomeen, hän löysi täältä dambea. Suomessa luotettavuus on yhä arvo. Vaikuttavat videot ovat esityksessä dialogissa. Musiikista vastaa Marjo Smolander, käsikirjoituksesta ja sen dramaturgiasta Annamari Karjalainen. Leningradin sivukujilta suurvallan johtajaksi Television ajankohtaisja dokumenttiohjelmien pitkän linjan toimittaja Arvo Tuominen on tehnyt myös dokumenttielokuvia ja viimeiset 15 vuotta myös kirjoja. Palkitun Karjala-teoksen jälkeen on vuorossa Venäjää 20 vuotta johtanut Vladimir Putin – ”koko tarina”. Leningradissa/ Pietarissa itsensä läpi lyönyt mies on noussut ”kovanyrkkisenä kamppailu-urheilijana” yhden suurvallan johtajaksi. Miksi? Venäläistä sielua punnerrettiin alas Jeltsinin kauden lopulla. Putin on vastareaktio siihen. Tuominen tuntee idän suunnan hyvin lukuisten retkien, ohjelmien ja julkaisujen avulla. Häntä ravintola Kannaksessa haastatteleva tutkija, taiteen tohtori Sam Inkinen esittelee aihepiiriä melko pitkään. Tupa on ihan täynnä. Tuominen kuvaa Putinia, joka tuli kuin tyhjästä ja ”heitti Venäjän saman tien judokan ottein kansainvälisen politiikan keskiöön”. Nuorena mies oli lähellä huligaanin elämää. Hän teki luokkaretken Leningradin sivukujilta vakoilun vainoharhaisen maailman kautta Kremlin kullattuihin saleihin. Päähenkilön lisäksi kirja kuvaa sen Neuvostoliiton, johon hän syntyi ja muokkasi hänet, sekä Venäjän, jota hän pyrkii hallitsemaan. Koko elämä laulujen kirjossa Ritva Koskensuun neljäs levy ”Oi elämän kevät” julkaistiin ravintola Juttutuvassa. Samalla vietettiin näyttelijän 40-vuotistaiteilijajuhlaa ja 65. syntymäpäivää. Suomen Näyttelijäliiton adressin toi paikalle puheenjohtaja Helena Ryti. Täysi Sali yleisöä lauloi syntymäpäiväonnea. Juhla merkitsi hänelle virallista eläkkeelle siirtymistä. Taiteilijan työstä ei toki jäädä eläkkeelle. Keikkailu, laulu ja teatterin tekeminen jatkuvat. Pitkän linjan lastenja nuortenteatterin tekijä kääntyi lauluihin. Arjen havainnoista, iloista ja ahdistuksista, tunnelmista ja tuntemuksista alkoi syntyä runoja. Runoista tuli aluksi monologiesitys ”Terveisiä Tivolitieltä”. Kaj Chydenius löysi runot sävellettävikseen. Vuonna 2013 oli valmiina uusi lauluesitys, ”Vilusta vironnut varpunen”, jonka Robert de Godzinsky tuotti ja Kulttuuriosuuskunta Partuuna julkaisi ensimmäisenä musiikkituotantonaan. Syksyllä 2014 ilmestyi ”Tivolitien lauluja”, 2017 kolmas ”Valon ja varjon leikkiä” ja 2019 neljäs ”Oi elämän kevät”. Laulut ovat elämänmakuisia hetkiä ajassa, tuntoja ja tunteita arjen kirjavassa kudelmassa. Koko elämän kirjo Antti Raivio palaa Q-teatterissa perustamisajan klassikkoonsa Viimeinen karavaani, jossa hän käy maailmahistorian läpi Jumalan epäkelpona maanantaikappaleena. Kuva: Pate Pesonius. Joni Hyvönen on yksi Kellariteatterin mielenkiintoisen Pirate Jenny -näytelmän esittäjistä. Kuva: Alvar Toivonen. Ritva Koskensuu laulaa elämänmakuisia hetkiä ajassa, tuntoja ja tunteita arjen kirjavassa kudelmassa. Kuva: Markku Sika Puustinen. Toimittaja, dokumnetaristi Arvo Tuomisen Putin-kirjan julkaisu veti ravintola Kannaksen ihan täyteen. Sami Inkinen haastattelee. Kuva: Toivo Koivisto. Nomads-festivaali päättyi hienoon musiikki-iltaan Korjaamolla. Sibiry Konaten Dambe-tanssiesitys kertoo matkasta ja yrityksestä palata, säestäjänä Marjo Smolander. Kuva: Antero Karjalainen. Laura Sillanpään nukketeatterisoolo Rapu yhdisti nuket, tarinankerronnan ja fyysisen näyttelijätyön intensiiviseen ja koskettavaan teokseen Aikuisten Sampossa. Kuva: Jussi Virkkumaa.
11 Nro 19 • Viikot 42-43/2019 M unkin S eutu Valtteri Raekallio kruunasi Zodiakin vahvan tanssivuoden ? – Ei sitä kaivoa voi tyhjentää, se kaivo on yhteydessä / syviin vesiin joissa leikimme lapsina, ja siellä / valtamerien pohjattomissa syvyyksissä lentounemme syntyivät, kesällä edesmennyt Claes Andersson kirjoitti (suom. Jyrki Kiiskinen). ”Muistikuvia – Recollections” on Valtteri Raekallion uusin teos, yhteistyössä tanssija Annamari Keskisen sekä viulisti Meriheini Luodon kanssa. Se sai kantaesityksen toukokuulla, mutta tulee varmasti esille monina uusintoina. Esitys kysyy sukupolvien läpi: Missä kulkevat muistojen, fiktion ja kertomuksen rajat? Lapsuus, kuviteltu yhteinen historia, toteutumattomat tulevaisuudet ja oman kuolevaisuuden kohtaaminen muodostavat kehyksen kolmen taiteilijan vuoropuhelulle. Katkelmallinen maailmamme syntyy tiedostamattomasta; muistomme ovat valheellisia ja tulkinnanvaraisia, ja rakennamme identiteettimme aina niistä luomiemme kertomusten pohjalta. Muistikuvia on nykytanssin uusi mestariteos, joka vertautuu Kallion väestönsuojassa nähtyyn, myös hyvin henkilökohtaiseen ”Mihin valo katoaa” –esitykseen kahdelle tanssijalle. Musiikki ja tanssi yhtyvät. Asioita joilla ei ole sanoja. Anna Cadian ohjaama ja ideoima ”Ars Erotica” on esitys seksuaalisuudesta ja sen oudosta kaikkivoipaisuudesta. Se kysyy, voisiko esitys olla tapa ajatella asioita, joille ei ole sanoja. – Seksuaalisuus on aiheena sellainen, että sitä ei voi tyhjentää yhteen lauseeseen tai teokseen, tekijä sanoo. Näyttämö on puolestaan ajattelun ja toiminnan paikkana siitä erityinen, että sen kielioppi perustuu juuri merkitysten kerroksellisuuteen ja monimutkaisuuden sallimiseen. Janne Marja-aho ja Emilia Kokko aloittavat tanssiesityksen osin piilossa patjojen takana; ison osan ajasta heillä on mystinen huppu pään suojana, varsin epäeroottisesti. Visualisti Minttu Vesalan pukusuunnittelu on tärkeässä osassa tarinassa oudosta voimasta, joka omalakisesti virtaa (melkein) jokaisen elävän olennon kehossa ja joka pakenee sanoja eri olomuotoihin ja tapoihin. Tuloksena on yhtä aikaa kuolettavan häpeän ja pohjattoman tyydytyksen tunne. Ars Erotica kertoo oudoista tunteista, oudoista ihmisistä ja oudoista seksuaalisista mieltymyksistä, fetisseistä. Nykyolion liike venyy. Keskipolven tanssija-koreografi Joona Halosen ”Hetken keltainen” on 19.10. asti esillä Stoassa. Neljä eri-ikäistä tanssijaa esittää vaivihkaa alkavan soolon ja lopuksi esiinnytään yhdessä. He ovat Arttu Palmio, Marika Peura, Guillermo Sarduy ja Katri Soini, kukin hyvin persoonallisella tavalla. Heillä on sukupuolettoman oloinen vartaloasia ja jonkinlainen ”pyöräilykypärä” päässä. Paitsi Soinilla on kihara Marilyn-peruukki. Hän saa eniten aikaa aloituksessa. Halonen kysyy: Voiko taideteos lopettaa imitoinnin? Tilaan syntyy ”nykyolion liikettä, muuntuvan surrealistisen sekä ambivalentin mielen mahdollisuutta elää tunnistamaton tanssi”. Esitys pelaa, leikkii ja venyttää. Hetken keltainen uppoaa entistä syvemmälle keholliseen maailmaan ”Tightin” ja ”Nolla nollan” jälkeen. Aplodimme olivat kunnioittavan haltioituneita. Teksti: Risto Kolanen Marika Peura ja Guillermo Sarduy tanssivat Joona Halosen “hetken keltaisessa” Stoassa. Kuva: Ilkka Saastamoinen. Janne Marja-aho ja Emilia Kokko aloittavat Ars Eroticatanssiesityksen osin piilossa patjojen takana Zodiak Stagella Kaapelissa. Kuva: Timo Wright. Valtteri Raekallion Muistikuvia on vahva tanssitutkielma minuudesta ja muistissa. Kuvassa Annamari Keskinen intensiivisenä Zodiakin tilassa. Kuva: Lauri Lundahl. kulkee sikermän sisällä. On herkkiä lauluja, bossanovaa, begineä... jenkkaa ja humppaakaan unohtamatta. Kaksi viimeistä levyä on tehty samalla kokoonpanolla: Henrikki Häsänen, perkussiot, kellopeli, melodika, Tapio Kallio, baritonitorvi, mandoliini, Jussi Liski, kontrabasso, Matti Wallenius, kitara, ukulele, banjo ja sovitukset. Juhla sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudelle Kellariteatterin, Klitsun, nuorten kesäkuun esitys ”meille, pirate jenny” on tilaan sidottu utopia täydellisestä yhteisöstä. Konkreettisena tekona se on Kellariteatterin tilan valtaus, kodin rakentaminen meille itsellemme tärkeään paikkaan. Kutsumme sinut nyt vieraaksemme, he kutsuivat. Sukupuolettomien henkilöiden kasvot ovat maalattuja, repliikkejä ei ole juuri ollenkaan paria monologia lukuun ottamatta, näyttelijät vaihtavat paikkoja ja tuijottavat intensiivisesti koko ajan toisiaan tai yleisöä. Klitsun tiiliholvinäyttämöllä katsojat on tällä kertaa sijoitettu kapeammalle perälle, josta näköyhteys on rajatumpi lattialle. Esitys ”kohoaa väkivaltafantasioista rakkauslauluksi lempeydelle, empatialle ja ymmärrykselle”. Se on tietoinen esiintulo, ”juhla sukupuolen sekä seksuaalisuuden moninaisuudelle ja vastalause heteroja cisnormatiiviselle näyttämölle”, tekijät sanovat Helsinki Priden alla. Linnea Kilpeläinen ohjasi kahdeksan näyttelijä joukkoa Iida Jauhon dramaturgiaan. Useimmat taisivat olla aika uusia klitsulaisia, mutta erotan ainakin Samuli Hokkasen ja Milla Kaitalahden aiemmista esityksistä. Olennaista on esiintyjäjoukon kollektiivisuus ja nimettömyys. Heidän intensiivisyytensä kaiken liikkumisen ja patsastelun keskellä pitää meidät otteessa ilman sanojakin. Merirosvo-Jenny on maailma, joka on kuviteltava, jotta se voisi joskus tulla todeksi. “Aivan niin, runous” Zoila Forss on perulaissyntyinen suomalainen runoilija ja kaunokirjallisuuden kääntäjä. Hänen ensimmäinen runokirjansa “Revontuli” julkaistiin vuonna 2014 Perussa ja toinen, “Syytön harppuuna” vuonna 2018 Helsingissä. Forss on esiintynyt useissa runotapahtumissa Suomessa ja ulkomailla. Hän on aktiivinen runokollektiivi Runosvengissä ja häntä kiinnostaa monikielisyys kaunokirjallisuudessa. Runo “XIII” kuuluu: – Mitään en anna sinulle, en mitään / Se riittää minulle, mikä minä olen: / kohentava nuotti, katkaisen katkaisevasti / puhisevat palkeet, vihellän viheltävästi / Pidättäen hengitystäsi, halaten hiilillä / ja nyrkkiin puristamalla kupolia, / joka kestää lämpimän henkesi / Näin käyn, jos olen sinulle jotain. / Pudonnut korva, tuikit minussa / olematta minun / Pakollinen napa, kuka teki sinusta ruusun? / Jos on aika kukkia, kuki suuni kautta / kuten saniainen, joka on runsas / Napasi on alttari jossa muistot leikataan / Kosketa sitä, / kuuntele oman uumenesi kuisketta, / ja sano minulle: ”Aivan niin, runous”. Ensimmäisen ihmisen sielunvaellustarina ”Viimeinen karavaani” palasi kotipesäänsä 30 vuoden vaelluksen jälkeen. Antti Raivion monologi on koominen ja kosminen sielunvaellustarina, jonka alussa Jumala luo Ebonin, Aatamin ja Eevan edeltäjän. Mutta Jumala vetää maanantaikappaleensa epäkelpona pois tuotannosta ja jättää Ebonin sieluineen vaeltamaan halki ihmiskunnan historian. Hän kulkee Troijan sodasta Betlehemiin ja Globe-teatteriin asti, jossa koominen yhtyy traagiseen. Näyttelijä vastaa yhä intensiivisessä esityksessään melkein kaikesta. Jumalan, Shakespearen ja Tuomarin äänenä on Hyde Hytti, Esmeraldan äänenä Tiina Lymi. Teatterikorkeakoulun lopputyönä kirjoitettu monologi aloitti Q-teatterin historian 1990. Silloin lavalla kävivät myös Heikki Kujanpää ja näyttelijäveli Leo Raivio ja sitä esitettiin kolme vuotta. Lisäesityksiä oli Q-teatterissa .Katsoja aistii uusinnassa innostuneen teatteriopiskelijan, ”joka toi tunteet takaisin suomalaiseen teatteriin”, Laura Kytölä arvioi. Q-teatterista tuli menestystarina, mutta perustaja paloi loppuun. Raiviolla on väline yhä suvereenisti hallussaan. Karavaaniinsa vetovastuuseen tarttuminen ennakoi toivottavasti pysyvämpää paluuta. Säädyt ylittävää rakkautta kieltolain aikaan Murhamusikaali 1920-luvun Helsingistä Virpi Hämeen-Anttilan tekstiin tuo viehättävän tuulahduksen omaan historiaamme Aleksanterin teatterissa. Helsinki oli kahtiajakautunut sata vuotta sitten, porvarit kuuntelivat salongeissa Schubertia, työväki kapakoissa jazzia tai muuta kevyttä musiikkia. Säätyjen väliin pudonnut Björk on ikään kuin silta yhdistämään ihmisiä Pitkänsillan molemmin puolin. Björk rakastuu säätyläisnaiseen ja saakin hänet murhan selvittelyn sankarina. Viehättävää ja autenttista Helsingin kuvausta on ”Iloisten sielujen hotellissa” kieltolain aikaan, huumoria ja raikasta musikaalia. Helsinkiä piinaa salaperäinen murhaaja, ja poliisi Ekman, Tatu Sihvonen, tarvitsee Björkin apua, joka puolestaan tarvitsee vikkelän pojan Fransin. ilmeikäs Miro Apostolakis, apua. Hän on mainio poika kulkemaan kaduilla, mutta myös laulamaan. Lisbeth, Heljä Heikkinen, on Björkin ihastus ja säveltäjän urasta haaveileva nuori nainen, joka joutuu sovinnaissääntöjen vangitsemana valitsemaan ensin omasta säädystään. Joel Mäkinen esittää sympaattista Björkiä mainiosti, ja äänessä on voimaa. Historia-aiheisiin hyvin erikoistuneen Reetta Ristimäen ohjaus toimii Jukka Nykäsen säveltämään musiikkiin. Kahteen tuntiin oli puristettu monta ihmiskohtaloa, monta tapahtumaa ja maisemaa. Myös pukusuunnittelu ja Stadin slangi tuovat hienon ajankuvan. Teksti: Risto Kolanen Kieltolakiajan savuista tunnelmaa Ketunhännän salakapakassa. Sohvalla Heljä Heikkinen ja Joel Mäkinen Iloisten sielujen hotellissa Aleksanterin teatterissa. Kuva: Kari Hakli. Zoila Forss on perulaissyntyinen suomalainen runoilija ja kaunokirjallisuuden kääntäjä, jota kiinnostaa monikielisyys kaunokirjallisuudessa. Kuva: Pekka Forss.
12 Viikot 42-43/2019 • Nro 19 M unkin S eutu Kirja-arvostelu Suomen kieli elämän kieli ? Minkälainen kieli on suomen kieli? Pienen kansan pieni kieli, vaikeanakin pidetty. Koulussa opetettiin ja opeteltiin, kuka mitenkin : sijamuotoja, aikamuotoja. Ainekirjoitus oli joillekin juhlaa, monille tuskaa. Mutta kyllä me sen opimme, sitä käytämme. Se tai joillakin ruotsi on äidinkielemme, kuten sanotaan. Mutta minkälainen kieli suomi oikein on? Olemmeko koskaan ajatelleet suomen kieltä kielenä,yhtenä monien muiden joukossa? Onko se erilainen vai samanlainen kuin muut kielet? Tähän kysymykseen vastaa erinomaisella tavalla Kersti Juva kirjassaan ”Löytöretki suomeen ”,( SKS 2019, 413 sivua ). Kersti Juva on jo vuosia ollut maamme huippukääntäjä englannista suomeen. Alansa legenda. Juva käänsi 25-vuotiaana ( nyt 71 v ) J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta ja kaikkiaan käännöksiä erityisesti englantilaisen kirjallisuuden klassikoista on kertynyt lähes sata, kirjojen lisäksi kuunnelmia,näytelmiä. Tolkienin lisäksi käännettäviä ovat olleet mm. Shakespeare. Oscar Wilde, Jane Austin, A.A. Milne, William Golding, Charles Dickens, Tennessee Williams ja monet muut englanninkielisen kirjallisuuden maailman klassikkonimet. Käännökset aina huipputyötä. Näytelmistä tunnetuin käännös on yleisösuosikki Kvartetti. Mitä on kääntäminen? Kirjassaan ”Löytöretki suomeen ” Kersti Juva kertoo, kuvaa mielenkiintoisten, hauskojenkin esimerkkien kautta englannin kielen ja suomen kielen eroavaisuuksia. Mitä kaikkea kääntäjän on otettava huomioon käännöstä tehdessään. Juva korostaa hienosti suomen kielen ainutlaatuista rikkautta, elävää kieltä hakiessaan suomen kielestä vastinetta englannin sanalle, virkkeelle. Kääntäjän tulee paitsi osata vierasta kieltä, osata myös suomea. Tästä Juvan kirja on lukuisine esimerkkeineen aivan oivallinen tietoteos. Kääntäjällä tulee olla hallussaan paitsi kielellinen osaaminen myös laaja yleissivistys, sen maan ja maiseman ja ihmisten tunteminen, josta tekee käännöstään. Nämä ominaisuudet Kersti Juvalla on ja se näkyy tässä kirjassa lukuisten käännösesimerkkien kautta. Kaikki kirjan käännösesimerkit on poimittu Juvan omista käännöksistä. Jos suomen kielestä ei löydy sopivaa sanaa, se pitää keksiä. Näin Kersti Juva toi ja loi Tolkien-käännöksessä hahmon Örkki! Ylistys suomelle Kersti Juvan kirja on paitsi erittäin mielenkiintoinen ja hämmästyttävän helppolukuinenkin ollakseen ”kielitieteellinen” teos, myös vahva puheenvuoro suomen kielen puolesta. Juva on selvästi huolissaan suomen kielen asemasta : ” englanti jyrää ”. Viimeisin älytön touhu tähän suuntaan on Helsingin kaupungin päätös lisätä englannin opetusta maahanmuuttajille kun Juvan mielestä pitäisi lisätä suomen selkokielen opetusta virolaisille,venäläisille,irakilaisille,kiiinalaisille,somaleille,afgaaneille,syyrialaisille. Juva tietää mistä kirjoittaa, hänen puolisonsa on maahanmuuttaja. Kersti Juvan kirja ”Löytöretki Suomeen ” on aivan loistava kielikirja. Se ei kerro mitään Kersti Juvan yksityiselämästä. Ei papin tyttären tiestä Eiran Neitsytpolulta Kallion Yhteiskoulun lukion pitkän matikkalinjan oppilaana kielten taituriksi, alansa huipuksi. Ehkä joskus jossain toisessa kirjassa.. Pekka Hurme Mitä on Night Fever Goes Botta Night Fever Goes Botta disco 26.10. Bilekuva Bottan tanssilattialta. Yhteiskuva Jokesta (vasemmalla) ja Börjesta. Helsingin seurakuntayhtymältä lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun lähes 3 miljoonaa euroa H elsingin yhteinen kirkkovaltuusto päätti 10.10., että lähetystyöhön ja kansainväliseen apuun myönnettävä määräraha vuosina 2020–23 säilyy ennallaan: vuosittainen avustussumma on 2 920 000 euroa. Määräraha keskitetään neljälle järjestölle. Lähetykseen ja kansainväliseen diakoniaan varattava määräraha vastaa noin kolmea prosenttia helsinkiläisjäsenten maksamasta kirkollisverosta. Määrärahan kokonaissummasta osoitetaan Kirkon Ulkomaanavulle lähes 20 prosenttia, Suomen Lähetysseuralle 53 prosenttia, Suomen Pipliaseuralle lähes 6 prosenttia ja Medialähetys Sanansaattajille (Sansa) 4 prosenttia. Loput noin 17 prosenttia varataan yhteisen kirkkoneuvoston käytettäväksi niin sanottuihin kohdennettuihin avustuksiin. – Kohdennetut avustukset tarkoittavat esimerkiksi katastrofiapua tai kohteita, jotka Helsingin seurakunnat valitsevat itse. Tämäkin apu ja tuki menee perille yhteistyöjärjestöjemme kautta, yhteisen seurakuntatyön johtaja Stefan Forsén sanoo. Sansa mukaan kumppaniksi Viime vuosina helsinkiläisten tukea on myönnetty yhteisistä varoista kolmelle yhteistyökumppanille. Nyt siis Medialähetys Sanansaattajat on jälleen mukana Helsingin seurakuntayhtymän avustuksen saajissa tauon jälkeen. – Helsingin seurakuntayhtymän keskeisenä kriteerinä on myöntää avustukset sellaisille järjestöille, jotka ovat toiminnassaan sitoutuneet tasa-arvoja yhdenvertaisuusperiaatteiden noudattamiseen. Käytämme helsinkiläisten yhteisiä rahoja, ja linjaustemme tulee heijastaa jäsentemme arvoja, sanoo yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Hanna Mithiku. Stefan Forsén taustoittaa, että sähköiseen mediaan keskittyvä Sansa täydentää Helsingin lähetystyökuviota hyvin. – Sansa täyttää nyt ne kriteerit, joita kumppaneiltamme edellytämme. Sansa tekee myös yhteistyötä niin Suomen Lähetysseuran, Pipliaseuran kuin Kirkon Ulkomaanavunkin kanssa. Päätös neljän järjestön tukemisesta syntyi äänin 59-17. Kokouksessa tehty ja äänestyksessä hävinnyt vastaehdotus olisi myöntänyt tukirahaa kaikille kirkon seitsemälle viralliselle lähetysjärjestölle ja Kirkon Ulkomaanavulle. Yhteisten lähetysmäärärahojen lisäksi seurakunnat tukevat valitsemiaan järjestöjä ja kohteita taloudellisesti esimerkiksi nimikkolähettiyhteistyöllä, myyjäisillä ja kolehtituotoilla. Helsinki jatkaa Kirkon mediasäätiön tukemista Lisäksi Helsingin seurakunnat jatkaa Kirkon mediasäätiön tukemista vuosina 2020– 2022 vuosittain 58 000 eurolla. Kirkon mediasäätiö tehtävänä on tukea kirkon arvojen mukaisen ohjelmatuotantoa ja sen välittämistä koko maan tavoittavassa mediassa. Säätiön toiminta perustuu seurakunnilta ja seurakuntayhtymiltä sekä kirkkohallitukselta saatuun taloudelliseen tukeen. Helsingin seurakunnat on yksi säätiön perustajajäsenistä. Medialähetys Sanansaattajat saa taas avustusta Helsingin seurakuntayhtymältä. Kuva: Medialähetys Sanansaattajat Se on kahden pitkän linjan tiskijukan: Dj. Joke Linnamaa/Dj. Stadin Säkin ja Dj. Börjen luoma bile-ilta kaikille joille 1960-1980 luvun pop-, rock-, soulja discomusiikki on se mitä halutaan kuulla ja tanssia. N ight Fever Goes Botta tapahtumia vietetään 2-3 kertaa vuodessa Bottalla, nyt jo 5. vuosi tulee täyteen ja tapahtuma on saanut jälleen hyvän nosteen. Bottan juhlasali on täyttynyt kiitettävästi, bilettäjiä paikalla useita satoja ja meno sen mukaista, kaikilla on ollut hauskaa. Pääsy on kaikille avoin kunhan on 18 vuotta täyttänyt ja joille 1960-1980 luvun musiikki on se yhteinen yhdistävä tekijä, sillä uudempaa musiikkia ei soiteta, eikä sitä ole. Sen sijaan alkuperäiset Sen sijaan Dj. Börjen alkuperäiset vinyylit Linnanmäen Luola discon ajoilta soivat. Linnanmäen Luola nuoriso disco 1972 alkaen oli se paikka joka teki Dj. Börjen kaikkien tuntemaksi ja pidetyksi tiskijukaksi. Joke Linnamaa/Stadin Säkin ura on valtavan laaja, alkaen jo 1968 Ky:ltä. Joken uraan mahtuu kaikki mahdollinen ja vähän enemmänkin mitä tiskijukka on voinut ja pystynyt tekemään. Tämän syksyn bileet 26.10 Bottalla päättä Joke Linnamaan 50 vuotta tiskijukkana juhlavuoden. Joke on luvannut hakea esiin ja soittaa hänen tiskijukka uransa huippuhelmet vuosien varrelta. Niin Dj. Joke Linnamaa kun Dj. Börje ovat kutsuttuina Dj. Hall of Fame Finlandin jäseniksi pitkien ja ansiokkaiden tiskijukka uriensa vuoksi. Vierailevia tiskijukkia Night Fever Goes Botta disco tapahtumissa on myös vierailevia tiskijukkia. Tällä kertaa mukana Dj. Lasse ( Laaksonen ). Dj joka kävi U.S.A: ssa hakemassa oppia 1980 ja toi silloin miksauksen Suomen discoihin, tapa jolla soitetaan vieläkin yleisesti discoissa maailman laajuisesti. Toinen vierailija on Dj. Igor, Eero Kiisikinen, myös Dj Hall of Fame Finland tiskijukka. Hänenkin ura on pitkä, alkaen 1970-luvun loppupuolelta aina tähän päivään. Näillä eväillä Night Fever Goes Botta bailataan ja tanssitaan Bottalla lauantaina 26.10. kello 19 alkaen. Liput 15 euroa + narikka 3 euroa. Nyt saa jälleen lippuja ennakkoon Manalan baarista, Botta, Museokatu 10. J oke Linnamaan juuret on Munkassa ja hän toimi myös pitkään 1970-luvulla Torpan Poikien koris discon vetäjänä. Dj.Börje taas soitti Linnanmäen Luolassa se perustamisesta lähtien 1972 aina vuoteen 1981, niin Kallio on kyllä Börjeä aika liki. Bottalla Börje on soittanut 1980-luvun pitkän jakson. Ihan junnuja ei enää olla, Joke 73 v, Börje 71 ja vieraileva Dj. Lasse 74 !! Igor onkin sitten ” vain” reilut 60 vuotta !!
13 Nro 19 • Viikot 42-43/2019 M unkin S eutu Kaupunginvaltuusto keskusteli Hitas-järjestelmän purkamisesta ? Valtuutettu Otto Meri (Kok.) esitti aloitteessaan, että kaupungin tulisi selvittää Hitas-järjestelmän lakkauttaminen. Kaupunginhallitus toteaa aloitevastauksessaan, että mikäli kaupunki luopuisi Hitas-asuntojärjestelmästä, tulisi kohtuuhintainen asuminen ja uudistuotanto turvata jollain muulla tavoin. Sääntelyn ensisijainen tarkoitus on pitää asuntomarkkinoita tasapainossa. Hitas-järjestelmän myötä on mahdollista ohjata hintaja laatukehitystä asuntojen suunnitteluvaiheessa. Hitas-periaattein on rakennettu yli 24 000 asuntoa Hieman yli 40 vuotta sitten aloitetun asuntojen hintaja laatutason sääntelyn tavoitteena oli vastata 1970-luvun asuntopoliittisiin haasteisiin, kuten voimakkaasti kallistuneisiin omistusasuntoihin. Tarkoituksena oli tasoittaa muun muassa omistusasuntojen hinnannousua ja luoda mahdollisuus kohtuuhintaiseen omistusasumiseen. Kaupunki valvoo Hitas-asuntojen rakentamista, ja uudistuotanto käy läpi systemaattisen hintaja laatuprosessin. Se on antanut asuntomarkkinoille myös hintatietoa todellisista rakennuskustannuksista. Hitas-periaattein on kuluvaan vuoteen mennessä rakennettu kaikkiaan 24 170 asuntoa. Hitas-järjestelmä on ollut olennainen osa Helsingin asuntopolitiikkaa. Nykyinen Kotikaupunkina Helsinki -ohjelma hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2016. Seuraavaa asuntopoliittista ohjelmaa valmistellaan valtuuston käsittelyyn keväällä 2020. Aloitekäsittelyn aikana valtuutettu Meri ehdotti aloitteen palauttamista uudelleen valmisteluun, mutta palautusehdotus kaatui äänin 46-37. Sen sijaan valtuusto hyväksyi Meren esittämän toivomusponnen, että kaupunki selvittää miten paljon kaupungilta jää vuosittain saamatta tuloja Hitas-järjestelmän vuoksi. Valtuusto hyväksyi myös Laura Kolben (Kesk.), Tuomas Rantasen (Vihr.) ja Nuutti Hyttisen (Ps.) esittämät toivomusponnet. Näistä sekä asiassa käydyistä äänestyksistä on tarkemmin tietoa päätöstiedotteessa. Metrojärjestelmään uusia junia Kaupunginvaltuusto hyväksyi M300-metrojunien optiohankinnan hankesuunnitelman siten, että hankkeen kokonaishinta on yhteensä 40,7 miljoonaa euroa. Optiolla voidaan hankkia viisi junaa varaosineen. Hankinnan jälkeen Helsingillä on yhteensä 25 M300 junaa. Ensimmäiset 20 junaa toimitettiin vuosina 2015-2017. Metrojunakaluston lisääminen antaa mahdollisuuden metroliikenteen vuoromäärän nostamiseen länsimetron laajentuessa. Metroliikenteen suurin vuoromäärä on tällä hetkellä 36 vuoroa. Metrojunahankintojen myötä liikenteen vuoromäärää voidaan nostaa 43 vuoroon länsimetron Matinkylä-Kivenlahti osuuden valmistuessa vuonna 2023. Laajenevaa liikennettä ei voida toteuttaa nykykaluston käyttöastetta nostamalla. M300-sarjan metrojunat on alun perin tilattu automaattiajoon soveltuvina junina, joten mahdollinen automatisointi tulevaisuudessa on toteutettavissa myös näihin juniin ongelmitta. Metrojunien arvioitu käyttöikä on 40 vuotta. Junat toimittaa espanjalainen CAF. Nyt hyväksytty hankesuunnitelma pohjautuu valtuuston toukokuussa 2008 tekemään päätökseen uusien metrojunien hankesuunnitelmasta. Kaupunginkansliaan strategiaosasto Kaupunginvaltuusto hyväksyi hallintosäännön muutoksen, joka mahdollistaa kaupunginkanslian uudistumisen. Osastojakoa uudistettaessa strategiaan liittyvät tehtävät, kuten strateginen kehittäminen, strategisesti keskeisten asiakokonaisuuksien ja strategisten hankkeiden koordinointi osoitetaan uudelle strategiaosastolle. Talousja suunnitteluosastolle osoitetaan talouden ja toiminnan suunnittelun kautta tapahtuva strategian toimeenpanon koordinointi. Uuden strategiaosaston vastuulle siirtyy myös kaupungin digitalisaatiokehitys. Tavoitteena on riittävien resurssien ja osaamisen varmistaminen digitalisaation tukemiseksi. Myös tietohallintoyksikkö siirretään kokonaan talousja suunnitteluosastolta vuoden vaihteen jälkeen aloittavalle strategiaosastolle. Lisäksi uusi osasto tulee vastaamaan kaupungin kansainvälisen toiminnan koordinoinnista sekä kaupunkitutkimuksesta ja kaupunkitilastoista. K a u p u n g i n v a l t u u s t o n seuraava kokous pidetään 23.10.2019. Selvitys Helsingin taidemuseo HAMin tulevaisuudesta valmistui Tennispalatsi. Kuva: Riku Pihlanto Seksityöläiset joutuvat jatkuvasti pohtimaan, kuinka näkyviä he voivat olla la paikoilla rajallisesti, se on läsnä poliittisissa keskusteluissa, mediassa sekä kansalaisten mielissä, joissa tietyt kehot yhdistetään kaupalliseen seksiin ilman että mitään seksuaalista kanssakäymistä tapahtuisi. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta. Seksityötä tekevät venäjänkieliset naiset joutuvat jatkuvasti toimimaan siten, ettei heitä voida käytöksensä perusteella tunnistaa seksin parissa työskenteleviksi. – Maahanmuuttajanaiset, jotka toimivat kaupallisen seksin parissa, koetaan niin sanottuina tilaan tunkeutujina, koska heidän läsnäolonsa paljastaa suomalaisen yhteiskunnan rajat liittyen erityisesti sukupuolten tasa-arvoon ja yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, sanoo väitöskirjatutkija Anastasia Diatlova Helsingin yliopistosta. Väitöskirjassa tutkittiin kaupallisen seksin parissa toimivien venäjänkielisten naisten elämiä ja työkokemuksia Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten suomalaisessa yhteiskunnassa suhtaudutaan kaupalliseen seksiin ja miten tämä vaikuttaa seksin parissa työskentelevien maahanmuuttajanaisten jokapäiväiseen elämään. Tutkimuksesta ilmenee, että seksin parissa työskentelevät naiset ovat itsenäisiä ja he liikkuvat paljon, mikä kasvattaa heidän tienestejään. – Tämä kuitenkin vahingoittaa heidän suhteitaan omaan alkuperämaahansa ja estää myös muodostamasta vahvoja siteitä Suomeen, Diatlova muistuttaa. Tutkimuksessa tehdyistä haastatteluista nousee esiin, että kaupallisessa seksissä tarvitaan tiettyjä taitoja: haastateltavista kumpuaa tietyntyyppinen työläinen, jota luonnehtii soveltuvuus kaupalliseen seksiin. Näkymättömiä yhteiskunnalle Kaupallisen seksin seurauksena muodostuu moraalinen järjestelmä, jossa tarkkailu ja hallinta kohdistetaan maahanmuuttajanaisiin tai naisiin, joita pidetään maahanmuuttajina. – Se pakottaa heidät muokkaamaan jokapäiväistä elämäänsä niin, että he ovat näkymättömiä valtion edustajille sekä yhteiskunnalle ylipäänsä, mutta näkyviä potentiaalisille asiakkailleen, Diatlova toteaa. Väitöstutkimusta varten kerätty tietoaineisto sisältää havainnointia klubeilla, privaateissa sekä seksityöläisille palveluja tarjoavan eteläsuomalaisen kansalaisjärjestön tiloissa; haastatteluja kaupallisen seksin alan avaintoimijoiden kanssa sekä haastatteluja venäjänkielisten kaupallisen seksin parissa toimivien naisten kanssa. Tutkimus näyttää, miten suomalaisessa yhteiskunnassa suhtaudutaan kaupalliseen seksiin ja miten tämä vaikuttaa kaupallisen seksin parissa toimivien maahanmuuttajanaisten elämiin. Se myös nostaa esiin eri strategioita, joita maahanmuuttajanaiset käyttävät pärjätäkseen vaikutusten kanssa jokapäiväisessä elämässään. Suomessa seksin myyminen ja ostaminen on laillista mutta seksin ostaminen parittajan avulla toimivalta seksin myyjältä tai ihmiskaupan uhrilta on kiellettyä. S elvitys Helsingin taidemuseo HAMin tulevaisuudesta luovutettiin tänään Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelle. Selvityksessä käsitellään HAMin tehtävää ja tarkoitusta, sopivaa hallinnollista muotoa sekä mahdollista uutta sijoituspaikkaa. Kaupunki tutkii selvityksen pohjalta tarkemmin HAMin säätiöittämisen hyödyt ja haitat sekä selvittää museotoiminnan sijoittamista Tennispalatsin sijasta Suvilahden kaasukelloihin. Taidemuseoilla on merkittävä kaupunkikehitystä vauhdittava tehtävä. Helsingin museokenttä on kasvanut ja kehittynyt myös uusien museohankkeiden, kuten Amos Rexin, myötä. Pormestari Vapaavuori asetti lokakuussa 2018 työryhmän selvittämään HAMin tulevaisuutta suhteessa tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Tänään julkistettu selvitys tarkastelee HAMin roolia sekä helsinkiläisen että kansainvälisen taiteen ja kulttuurin kentässä. Selvitys myös ehdottaa museolle vaihtoehtoisia organisaatiomalleja sekä sijaintia. – Helsinki on kehittynyt kansainvälisenä kulttuurikaupunkina viime vuosina valtavasti. Samaan aikaan taiteen kentälle on tullut uusia toimijoita ja yleisöt ovat löytäneet museot aivan uudella tavalla. Kaupunki haluaa varmistaa, että Helsingin taidemuseo HAM on jatkossakin Pohjoismaiden kärkimuseoiden joukossa ja pystyy toteuttamaan sille annettua kunnianhimoista tehtävää täysipainoisesti. Vaikka Helsinkiin on syntymässä merkittäviä uusia kaupunkikulttuuriavauksia, on tärkeää varmistaa, että myös helsinkiläisten rakas museo kehittyy ja kukoistaa, sanoo pormestari Vapaavuori. Jatkossa HAMin tehtävissä vahvistuvat kokoelman – mukaan lukien julkinen taide – kartuttaminen, ylläpito ja esittely. Näyttelytoiminnassa lisätään vuorovaikutusta helsinkiläisen ja kansainvälisen taiteen välillä. Julkista taidetta toteutetaan ja esitetään entistä laajemmin kaupungin eri alueilla, sillä museo haluaa tavoittaa mahdollisimman suuren paikallisen yleisön. Julkinen taide korostuu HAMin kokoelmissa verrattaessa muihin paikallisiin taidemuseoihin. Kotimainen ja kansainvälinen julkinen taide ovat esillä muun muassa ensi kesänä Vallisaaressa järjestettävässä Helsinki Biennaalissa. HAM pyrkii lisäämään Helsingin vetovoimaa taide-, kulttuuri-, ja tapahtumakaupunkina myös kansainvälisesti kaupungin strategian mukaisesti. Selvityksessä etsittiin museolle organisaatiomallia, joka turvaisi HAMille jatkossa toiminnan ketteryyden ja nopean reagointikyvyn. Parhaiten tämä onnistuisi joko museon säätiöittämisellä Korkeasaaren malliin, jolloin säätiön hallitus tekee itse säätiötä koskevat päätökset, mutta olisi kuitenkin kaupungin konserniohjauksen piirissä. Toinen mahdollinen hallintomalli on nykyinen malli, jolloin HAM on osa Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa, mutta budjetoinnin ja henkilöstön osalta museon liikkumavaraa kasvatettaisiin nykyisestä. Vastaavalla mallilla toimii esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesteri. Kumpaakin vaihtoehtoa jatkoselvitetään. Selvityksessä tarkasteltiin myös HAMin tiloja. Tennispalatsin mahdollisesti korvaavat näyttelytilat voisivat selvityksen mukaan olla selvästi nykyisiä tiloja pienemmät vastaamaan kiertävien kansainvälisten näyttelyiden nykyistä kokoa. Keskeinen sijainti ja saavutettavuus julkisen liikenteen avulla ovat tärkeitä sekä kaupunkilaisten että matkailun kannalta. Selvityshenkilö nostaa mahdollisista vaihtoehdoista kärkeen Hakaniemen ja Suvilahden alueet. Selvitystyötä ohjannut kaupungin sisäinen ohjausryhmä esittää ensisijaiseksi selvityskohteeksi Suvilahdessa sijaitsevia teräksisiä ja tiilisiä kaasukelloja. HAMin tulevaisuutta koskevan selvityksen toteutti Riitta Heinämaa. Selvitystyötä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat puheenjohtajana Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio sekä jäseninä HAMin museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila, Helsingin kulttuurijohtaja Tuula Haavisto ja Helsingin yhteysjohtaja Sanna-Mari Jäntti. Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki V aikka seksin myyminen näkyy Suomessa julkisilH elsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Toimivuus tarkoittaa etenkin sujuvaa arkea. Digitalisaation avulla kaupunki aikoo kehittää palveluja, jotka ennakoivat helsinkiläisten tarpeita ja vastaavat niihin aiempaa henkilökohtaisemmin. Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Toimivuus tarkoittaa etenkin sujuvaa arkea. Digitalisaation avulla kaupunki aikoo kehittää palveluja, jotka ennakoivat helsinkiläisten tarpeita ja vastaavat niihin aiempaa henkilökohtaisemmin. Asukkaat nousevat entistä paremmin palveluiden suunnittelun keskipisteeseen. Myös kaupungin keräämää dataa halutaan hyödyntää päätösten nopeuttamiseen. Helsinki on aloittanut tänä vuonna useita kunnianhimoisia digitalisaation hankkeita. Ne pistävät liikkeelle joukon muutoksia, jotka liittyvät sekä uusiin teknologioihin että kaupungin kehittämisen kulttuuriin, organisaatioon, johtamiseen ja henkilöstön osaamiseen. Helsinki ei ole tällä tiellä yksin. Kaupunki tekee kiinteää yhteistyötä muun muassa New Yorkin ja Lontoon kaupunkien kanssa hyödyntääkseen tekoälyn, avoimen datan ja digitaalisten innovaatioiden mahdollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla.
14 Viikot 42-43/2019 • Nro 19 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Lokakuun kuvataide ? Galleria Art Frida, Korkeavuorenkatu 25, esittelee Susanna Leinon, Sampsa Sarparannan ja Henrik Sjöströmin teoksia. Muistot kuuluvat valokuvan olemukseen Helsinki Contemporaryn, Bulevardi 10, näyttelyn keskiössä ovat muistot. Muisti, muistaminen ja muistot kuuluvat olennaisesti valokuvan olemukseen. Heli Rekula on jo kahdessa edellisessä yksityisnäyttelyssään, ”Hemingwayn puutarhassa” samassa galleriassa ja ”Linnuntietä” EMMA Espoon modernin taiteen museossa, käyttänyt erilaisista arkistoista hankittua ja kerättyä kuvamateriaalia näyttelyn taustatutkimukseen ja teosten tekemiseen. Hän lukeutuu keskeisimpiin valokuvaajiimme ja on ollut aktiivinen nykytaiteen kentällä pitkään. Nyt taiteilija on ensimmäistä kertaa katsonut omaan taiteelliseen menneisyyteensä, yli 30 vuotta sitten tallentamaansa kuvamateriaaliin. Taiteilija on usein pohtinut, millä tavoin muistaisimme asioita ja tapahtumia, jos valokuvaa ei olisi. Kameralla tallennettu materiaali toimii muistin apuna samalla kun se välineenä rakentaa uusia muistoja. Kun punainen tähti valaisi edistystä Politiikan ja abstraktion, yhteiskunnallisen kannanoton ja muodon jännite oli polttavia haasteita 1960ja 1970-lukujen vaihteen taiteessa. Kimmo Sarjen tuon ajan, hyvin nuorena lukiolaisena tekemät, maalaukset ja piirustukset ovat nyt ensi kertaa esillä. Ne ovat ReComstruktio -näyttelyn ydintä. Popin ja konstruktivismin iskut yhdistyvät symbolien voimaan, toisaalla systemaattisen abstraktion runollinen liike kuljettaa sanomaa. Kineettinen neon-lumo ja alkuperäisteosten uustulosteet päivittävät kokonaisuuden. Valokuvaaja Petri Kuokalla on tärkeä osa tulosteissa. Kimmo Sarje on kuvataiteilija, kriitikko ja tutkija, jonka ensimmäiset teokset syntyivät 1969. Siksi näyttely konstruktivistiseen taiteeseen erikoistuneessa Galleria 68:ssa, Hämeentie 68, on myös 50v-taiteilijajuhlaa. Nimetön-sarja on tehty lateksilla ja ruiskuvärillä paperille, Tähtitutkielma-sarja tussilla paperille, jonka nuorukaiselle hankki talonaapuri Wulffin kaupasta. Jotain muuta Helsingin Taideyhdistyksen 40v-juhlat jatkuvat. Näyttely Galleria 4-kuudessa, Uudenmankatu 4-6, esittää 63 teosta 34 taiteilijalta. Uusi jäsen, näyttelyn nuorin (23v) Jonna Tuupainen on arkkitehtiopiskelija ja on harrastanut neljä vuotta kuvanveistoa. Teos ”Jotain muuta” kuvassa on digitaalisesti muokattu valokuva levylle, joka kuvaa tunteita. – Tunnemaailman terävyyttä kuvasin teoksen neonvarejä korostaen. Taide ei vaan heijasta merkityksiä, se myös tuottaa niitä. Teoksissa korostuu dynamiikka ja visuaalisuus. Teoksillaan hän haastaa kauniin pehmeästi katsojat pohtimaan ihmisenä olemisen muutospaineita. ”Jotain muuta” on julistemuotoinen taideprojekti, joka alkoi taiteilijan sukupuoli-identiteetin kuvallisesta prosessoinnista 2018. Teoksissa muunsukupuolinen taiteilija kuvaa tunteitaan sukupuoli-identiteettiään kohtaan vallitsevan sukupuolinormin aiheuttamassa paineessa. Spontaani ilmaisu ja tarkat kuvakulmat Helsingin Taiteilijaseura osallistuu Juhlanäyttelyviikkoihin järjestämällä kaksi jurytettyä maalausnäyttelyä vilkkaan Malmitalon galleriassa ja ydinkeskustan Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Ne ovat osa Taidemaalariliiton 90-vuotisjuhlaa. Kuvataiteilija, taidemaalari Jonna Johanssonia kiehtoo maalauksessa sen lukuisat keinot ilmentää nykymaailmaa teemoineen. – Käsittelen teoksissani ihmisyyttä laajasti ja pureudun myös kantaaottaviin teemoihin. Pohdin maalauksessa ihmisarvoa ja ihmistenvälistä eriarvoisuutta. Tärkeiksi materiaaleiksi ovat valikoituneet öljy-, akryylija alkydimaalit. Hän valokuvaa ja tarkastelee ympärillä olevaa maailmaa ja siitä syntyy lähtökohta maalaukselle tai maalauskokonaisuudelle. – Maalauksessani vuorottelevat spontaani ilmaisutapa ja tarkkaan mietityt kuvakulmat, jotka pohjaavat valokuvaan. Sattumista lainalaisuus ”1095 päivää – muistiinmerkintöjä piirtäjän päiväkirjoista” on kolme vuotta kestänyt hanke, jonka tuloksen olemme nähneet alkusyksyn ajan Galleria Rankassa, Eerikinkatu 36. Kuvataitelija Markku Hakurilla on ajatus maailmankuvastamme, joka koostuu kaikkien aistien avulla rakennetuista tarinoista, joita muokkaamme läpi elämämme. –Päivittäin sattumanvaraisesti valitsemani Helsingin Sanomien lehdistökuva on muuttunut piirtäjän päiväkirjoissa muistiinmerkinnäksi, uudeksi kuvaksi, piirtäjän mielenmaisemaksi, hetken tarinaksi. Piirtäjän ”päiväkirjalehtiä” on kolmen vuoden ajalta, jokaiselta Helsingin Sanomien ilmestymispäivältä, 2016–2019. – Minulle taiteen tekeminen on epäjohdonmukaista poukkoilua, epävarmuutta ja tietoista riskinottamista ja ennen kaikkea vapautta. Tarinallisia keramiikkaveistoksia Kim Simonssonin keramiikkaveistoksissa on vahvasti läsnä tarinallisuus. Kultaisia astronautteja, majassa istuvia kultapintaisia hahmoja ja sulkapäisiä sammaleen vihreitä lapsifiguureja – kaikki tarinat ovat mahdollisia hänen oudon kiehtovassa maailmassa. Taiteilijalla ei välttämättä ole mielessä valmista kertomusta, vain ajatuksia mahdollisista sattumista ja tapahtumista. Galerie Forsblom, Yrjönkatu 22, esittelee Simonssonin figuratiivisia veistoksia keramiikasta, ”Valittu”. Hän valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta 2000 ja valittiin mm. vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2014. Taiteilija pohtii tekovaiheessa, mitä outoa ja yllättävää tapahtumassa voisi olla. Näin syntyy Simonssonin eriskummallinen maailma, joka saa vaikutteita japanilaisesta mangasta ja joka vetoaa kaikenikäisiin. Suurikokoisia maalauksia ja veistosreliefejä ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittää kaksi näyttelyä. Reijo Kärkkäinen on monialainen kuvataiteilija, joka on aiemmin esittänyt paperipohjaisia piirrosteoksia. ”The Freshwater Eels of Europe”-näyttelyssä esillä on suurikokoisia maalauksia. Kuvataiteilija Moosa Myllykankaan teokset ovat veistoksia, reliefejä tai tilallisia kokonaisuuksia. Usein teosten mittakaava on suuri ja yksi teos saattaa hallita koko näyttelytilaa. ”Ristiaallokossa”-näyttely keskittyy hyvin veistoksellisiin reliefeihin, jotka toimivat itsellisinä teoksina. Niissä yllättävät materiaalit kohtaavat ja luovat kokonaisuuksia, joissa näennäinen abstraktio piilottaa sisäänsä symboleita ja jopa kertomuksia, galleristi Veikko Halmetoja esittelee. Mehiläisiltä mallia ihmisille Ilmari Gryta on kiinnostunut työstämään teoksiaan ihmiseen ja luontoon liittyvien teemojen kautta. Hän tarkastelee ihmistä osana yhteisöä, joka muokkaa elinympäristöään omia tarpeita paremmin vastaavaksi. Näistä aiheutuvat seuraukset nykyaikaisen viljelykulttuurin takia hän kokee dramaattisiksi, mutta myös kiinnostaviksi aiheiksi. Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittelee Grytan ”intohimoista yhteistyötä” mehiläisten kanssa. – Matkan varrella olen havainnut, miten pienetkin asiat voivat vaikuttaa merkittävästi isoon kokonaisuuteen. Siksi mielestäni on tärkeää, että ihminen oppii ymmärtämään minkälaisista palasista maailmamme ja sen toimintamekanismit rakentuvat. Hänelle antiikin maailman Polis on täydellinen kaupunkiyhteisö ja turvasatama. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija, taidemaalari Jonna Johansson takanaan Dreamer -teoksensa Galleria Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Helsingin Taideyhdistys juhlistaa 40 vuotista taivaltaan ryhmänäyttelyllä Galleria 4Kuudessa. Myös identiteetit ovat muutostilassa kuten Jonna Tuupaisen digitaalisesti muokattu valokuva ”Jotain muuta” osoittaa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Kimmo Sarje tuulettaa 50v-näyttelyssään Galleria 68:ssa. Taiteilija ja sekatekniikkateos Nimetön ajalta, jolloin taide ja yhteiskunnallinen kannanotto liittoutuivat. Kuva: Ismo Salonen. Valokuvaaja Heli Rekula ja valtavan suuri kahdeksasta osasta muodostettu teos Cliffs (Puerto Escondido, 1988) Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Ilmari Gryta ja Superorganismi -teos Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. Tekstiilisuunnittelija Moosa Myllykangas on Ristilukki -teoksensa ”ansassa” ARTag Galleryssa. Kuva Raimo Granberg.
15 Nro 19 • Viikot 42-43/2019 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa Puh: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki TERVETULOA! 26.-27. LOKAKUUTA WANHA SATAMA PÄÄSYMAKSU: 14 € ENNAKKOLIPUT TIKETTI 11 € WWW.LAKRITSIFESTIVALIT.COM Iiron seikkailut maailmalla Kirja-arvostelu ? Kissalla sanotaan olevan yhdeksän henkeä. Kun lukee Iiro Seppäsen kirjaa”” Kolme elämää ” ( Siltala 2019, 370 s ) lukija jää miettimään monta henkeä kirjan kirjoittajalla mahtaa olla. Ainakaan hän ei omasta hengestään valitsemallaan elämäntavalla kovin paljoa tunnu kirjan perusteella piittaavan. Iiro Seppäsen kirjassa tulee ruumiita enemmän kuin normaalissa keskivertodekkarissa. Seppänen on halunnut kertoa lukujoilleen nimeltä mainiten eri kaveriensa kuolemista siipipuvuissa Base-hypyissä. Kuolema oli usein lähellä myös Iiroa, joka nyt voi kuitenkin viettää 44-vuotiaana rauhallista perhe-elämää Etelä-Afrikassa. Ja kirjoittaa muisteluitaan. Taikuriksi Iiro Seppänen oli jo nuorena ”erikoinen” lapsi. Isoveli Kaapo pelasi lätkää Helsingin Pitäjänmäen Tarmossa, kiusasi pikkuveljeään Iiroa. Vanhemmat olivat YLE:ssä töissä. Iiro kiinnostui taikuudesta, taikatempuista jo hyvin nuorena, pikkupoikana. Opetteli, harjoitteli ahkerasti legendaarisen Solmu Mäkelän ohjauksessa ja aloitti jo nuorena esiintymiset, ensin lapsille sitten aikuisille. Iirosta tuli jo nuorena julkkis Suomessa. Kunnianhimoisuus,määrätietoisuus on ollut Iiron kaikessa tekemisessä keskeinen ominaisuus. Halu olla paras kaikessa mihin ryhtyy. Tämä ominaisuus ajaa ihmistä eteenpäin. Se on Iiro Seppäsen kirjan keskeinen sanoma. Tappiot, vastoinkäymiset eivät saa lannistaa. Iiro jätti koulut kesken, hän halusi tulla aina vaan paremmaksi taikuriksi, opetella uusia temppuja. Ja jo ihan nuorena Iiro suuntasi ulkomaille, haki oppeja, kokemuksia muualta, ennenkaikkea Amerikasta. Amerikasta hän löysi myös elämäntavan, bisneksenteon. Ensin taikuudessa, sitten siipipukuhyppääjänä,Base-hypyissä. Verkostoituja Nykyään puhutaan paljon verkostoitumisesta. Menestyäkseen pitää löytää oikeita ihmisiä oikeaan aikaan. Iiro Seppäsellä on kirjasta päätellen aivan mestarillinen taito löytää ympärilleen tukijoita,rahoittajia,kavereita, jotta kalliit projektit,tuotannot voisivat toteutua . Kirja ei valitettavasti juurikaan kerro,kuinka monia miljoonia erilaiset ”pähkähullut” hankkeeet tulivat maksamaan. Pikkusen kerrotaan elokuvanteon kalleudesta Amerikassa. Iiro oli siinäkin mukana kaverinsa Renny Harlinin ja tämän silloisen puolison,suuren tähden Geena Davisin myötä. Taikuusnäytöksessähän Iiro sahasi näyttämöllä Geena Davisin sahalla kahtia ! Älytön huimapää Iiron ensimmäinen elämä kirjassa käsittelee taikuutta. Toisessa elämässä Iiro innostuu silmittömästi korkealta hyppäämisestä. Ensin laskuvarjolla lentokoneesta, sitten tulevat kuvaan BASE-hypyt, siipipuvut, joilla liidellään maahan mitä erilaisimmista korkeista paikoista. Rakennusten katoilta, radiomastoista,kalliojyrkänteiden päältä. Tämä intohimo kuljettaa Iiroa ympäri maailmaa omassa lajin erityisharrastajien porukassa. Porukasta väki vähenee , vuodessa kuolee yli 30 nuorta miestä , BASE-hyppääjiä eri puolilta maailmaa. Iiron kavereita, tuttuja. Kirjan kuvaus näistä hyppyretkistä olisi kaivannut edelleen lyhentämistä, vaikka kustannustoimittaja onkin ansiokkaasti käsikirjoitusta lyhentänyt Iiron alkuperäisestä. Iiro Seppänen kertoo olleensa vilkas ADHD-lapsi. Sen kyllä kirjaa lukiessaan uskoo, nuorena mies saavutti elämässään koko maailman,oli käynyt nelikymmpiseksi yli sadassa maailman maassa,asunut siellä sun täällä, hyvin vähän Suomessa.Pääasiasa USA:ssa. Korkealla kiipeämisen vastapainoksi Iiro innostui meren pinnan alle menemisestä. Alkoi ”seurustella” erityisesti haiden kanssa. Vanhasta iskelmästä tuttu tiikerihai tuli Iiron vedenalaiseksi kaveriksi, vasarahait olivat vähemmän kaverillisia ! Kun USA:ssa oli temppuja jo tarpeeksi tehty Iiro kavereineen haki uutta kohdetta : löytyi Kiina. Siellä oli miljoonien yleisö erilaisille tempuille ja rahaakin. Kolmas elämänvaihe kuvaa elämää,temppuja eri puolilla Kiinaa. Rahaa tuli ja meni kuten Iiron koko showelämän ajan. Julkisuuden arvon tämä Pitäjänmäen poika ymmärsi jo aivan nuorena. Suomi oli liian pieni maa tälle levottomalle kulkijalle. Onnea hän kaipasi, eipä vauhdissa löytänyt. Onnensa Iiro toivottavasti on nyt löytänyt perheenisänä Etelä-Afrikassa. Pekka Hurme Kävelykilometrikisassa käveltiin yli 15 kertaa maapallon ympäri ? Valtakunnallinen kävelykilometrikisa houkutteli mukaan 4 005 jalankulkijaa. Jokainen osallistuja käveli keskimäärin 154 kilometriä. Kisaa käytiin 15.8.–30.9. HSL:n ja Liikenneja viestintävirasto Traficomin järjestämään Kävelykilometrikisaan osallistui 1 348 joukkuetta ja 4 005 kävelijää. Kilometrejä kertyi 617 646 eli yli 15 kierrosta maapallon ympäri. Viime vuonna HSL:n käynnistämässä kisassa oli mukana 665 joukkuetta ja 2 739 kävelijää. Kilometrejä kertyi 279 610. Joukkueiden ja jalan kuljettujen kilometrien määrä siis yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. Kävelykilometrikisan tavoitteena on kannustaa ihmisiä kävelemään enemmän myös arjen matkoilla. Yksilösarjan voittajalle Mothylille kilometrejä kertyi huikea määrä, 2 045. Piensarjassa eli 2–24 henkilön joukkueiden sarjassa voiton vei Hjykopet, jonka yhdeksän hengen joukkueessa kukin jäsen käveli keskimäärin 495 kilometriä. Yhteensä he kävelivät 4 456 kilometriä. Suursarjassa kisasivat vähintään 25 osallistujan joukkueet. Sarjan voitti sama joukkue kuin viime vuonna, eli Pokemon Go Seniorit, jonka 106-henkiselle joukkueelle kertyi 32 764 kilometriä, keskimäärin 309 kilometriä osallistujaa kohti. Tuloksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://kavelykilometrikisa.fi/. Kisa innosti kävelemään Kisa innosti kävelemään niin yksilökisaajia kuin työyhteisöjen ja harrastusporukoiden muodostamia joukkueita. Yksilösarjassa suuriin kilometrimääriin yltäneet kilpailijat kertoivat tekevänsä pitkiä ulkoilulenkkejä koiransa kanssa useamman kerran päivässä. Tämän lisäksi yksi kertoi kulkevansa kaikki asiointimatkat kävellen. Toinen puolestaan sanoi tekevänsä työtä, jossa liikkuu paljon jalkaisin. – Leikkimielisen kisailun tavoitteena on innostaa ihmisiä kulkemaan jalan – myös arkisilla matkoilla. Kävely on erinomaista hyötyliikuntaa, jota saa kertymään vaikkapa jalankulusta asemalle osana päivittäisiä joukkoliikennematkoja tai kävellen tehdyistä asiointitai harrastusmatkoista, kertoo HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen. – Terveysvaikutusten lisäksi kävely tuottaa muutakin hyvää; se on erittäin ilmastoystävällinen kulkutapa, toteaa Traficomin ylitarkastaja Kati Hyvärinen. Kävelykilometrikisan teknisenä alustana toimii Pyöräilykuntien verkoston toteuttama pyöräilyn Kilometrikisa.fi-palvelu, joka on räätälöity Kävelykilometrikisan tarpeisiin. Valtakunnallinen kävelykilometrikisa houkutteli mukaan 4 005 jalankulkijaa. Jokainen osallistuja käveli keskimäärin 154 kilometriä.
16 Viikot 42-43/2019 • Nro 19 M unkin S eutu Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Aito stadilainen pienyritys Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! TALVI TULEE! Varmista turvallinen liikkuminen autokoulun kautta! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös kuorma-autokurssimme! SFP i Munksnejden rf ordnar en paneldiskussion gällande områdets framtida tra klösningar. Aktuellt just nu är bl.a planerna för spårvagnens nya linjedragning, den nya snabbspårvägen och de ändringar i gatubilden dessa skulle medföra. Medverkande är Anton Silvo, tra kingenjör, Helsingfors stad, Kristian Rehnström, SFP:s representant i HST och Marcus Rantala, SFP, medlem i Helsingfors stadsstyrelse och -fullmäktige. SFP i Munksnejdens ordförande Paul Taimitarha hälsar välkommen och Lotte Granberg-Haakana modererar panelen. Frågor till panelen kan skickas in på förhand via den här länken: www.lyyti.in/munksnejden. Lämpimästi tervetuloa RKP Munksnejdenin järjestämään keskustelutilaisuuteen. Tilaisuuden teemana on tulevat liikennesuunnitelmat Munkinseudulla, esimerkiksi raitiovaunujen reitit ja tulevat pikaraitiotiet. Paneelikeskusteluun osallistuu Anton Silvo, Liikenneinsinööri Helsingin kaupunki, Kristian Rehnström HRT:n hallituksen jäsen ja Marcus Rantala, Helsingin kaupungin hallituksen jäsen. Tilaisuus on kaikille avoin ja kysymyksiä on mahdollista lähettää paneelille etukäteen tämän linkin kautta: www.lyyti.in/munksnejden. Arrangör: SFP i Munksnejden sfp. MUNKSNEJDENS PLANERADE TRAFIKLÖSNINGAR SUUNNITELTUJA LIIKENNEMUUTOKSIA MUNKINSEUDULLA HRT:n hallituksen jäsen ja Marcus Rantala, Helsingin kaupungin hallituksen jäsen. Tilaisuus on kaikille avoin ja kysymyksiä on mahdollista lähettää www.lyyti.in/munksnejden. www.lyyti.in/munksnejden. singin kaupunki, Kristian Rehnström kaupungin hallituksen jäsen. Tilaisuus on kaikille avoin ja kysymyksiä on mahdollista lähettää paneelille etukäteen tämän linkin kautta: Kristian Rehnström HRT:n hallituksen jäsen ja kaupungin hallituksen jäsen. Tilaisuus on kaikille avoin ja kysymyksiä on mahdollista lähettää paneelille etukäteen tämän linkin kautta: www.lyyti.in/munksnejden. www.lyyti.in/munksnejden. 28.10. KLO 18 MUNKKINIEMEN YHTEISKOULU, BREDVIKSVÄGEN 21 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us