• 2018 Viikot 20-21 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 10 M unkin S eutu KIINTEISTÖNVÄLITYKSEN PARHAAT PALVELUKSESSASI. LÄNSI-HELSINKI JA MUNKKINIEMI | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. UUSI KOTI UUSILLE MUISTOILLE Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, puh. 020 780 3605, gsm 040 653 3082, SARI KIVIHARJU, Kiinteistönvälittäjä, LKV, OTM, puh. 020 780 3268, gsm 050 511 1618, JARMO KAIPAINEN, Kiinteistönvälittäjä, LKV, puh. 020 780 3626, gsm 0500 408 612, TIINA KAARNAKORPI, Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, puh. 020 780 3557, gsm 040 772 3582, RAIJA OJANEN, Myyntineuvottelija, puh. 020 780 2087, gsm 040 682 4795, JARMO ASOLA, Kiinteistönvälittäjä, LKV, puh. 020 780 3621, gsm 0500 408 690, TARJ A MÄÄTTÄ-HEINONEN, Myyntijohtaja, LKV, puh. 020 780 3582, gsm 040 772 4517, RAIJA NORDBLAD, Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, puh. 020 780 3661, gsm 040 752 0580, ANNELI KUOSMANEN, Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, puh. 020 780 3654, gsm 040 509 3578. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin matkaja lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). AMMATTIVALMENTAJA SINUA VARTEN www.tennishedman.fi info@tennishedman.fi 09 8624 4000 Aamuja iltaryhmät Perusja jatkokurssit Kilparyhmät Junioreiden tennisleirit KESÄTENNIS JUNIOREILLE JA AIKUISILLE TALISSA Aloittelijoista kilpapelaajiin Sinun luotettava kumppani asuntomarkkinoilla. Meiltä saat kilpailukykyisen välitystarjouksen. Soita puh. 010 247 7895! Raumantie 1 | 00350 Helsinki | www.aktialkv.fi Kiinteistönvälitys Nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 Matte Perfection päivävoide sekä Night Renewal HydraGel yövoide, tuoteduo erikoishintaan: Matta ja sileä kevätiho Exuviance-tuotteilla: Voimassa 30.5.2018 asti 89 € (norm. 115 €) Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi
• 2 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Haaga Kauppalantie 4 Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info LT Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 42,00 n Ase ja Erä 8 nroa 70,00 n Ekoelo 6 nroa 49,00 n Hevosmaailma 6 nroa 47,00 n Kiinteistö ja Emergia 8 nroa 70,00 n Kissafani 6 nroa 47,00 n Luontaisterveys 10 nroa 77,00 n Meidän Koira 6 nroa 42,00 n Senioriterveys 8 nroa 58,00 n Sielunpeili 8 nroa tarjous 33,00 n Talomestari 5 nroa 41,00 (Määräaikainen tilaus.) HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2018 6,90 Miljoona mikrosirua kissoille ja koirille Ikäneidon lemmikistä mainoksiin ja videoihin Tiuhti tunnistaa emäntänsä kipukohtaukset Hengenpelastajat: Dalton, Häpi, Roope ja Sofi uusimmat sankarit Saalistaminen tekee kissan onnelliseksi Munchkin näyttää mäyräkoiralta HEMPPA maatiaiskissojen asialla Kissan uusi rooli ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 4/2018 7,70 Kirsi Ranto suosii luonnonkosmetiikkaa Ruusu ja jojoba suosikkiöljyt, vesi, metsä ja jooga luottohoitajat Palashampo ot testissä Appelsiinia, laventelia, katajaa ja mäkikuismaa sisältävä öljy helpottaa kuukautiskipuja Ravinnolla on yhteys selkäkipuunkin Hormoneita tasapainottava iltadrinkki: k Ashwagandhaa k Valerianaa k Kurkumaa k Ceylonin kanelia k Bourbon vaniljaa Luontoäidin kasvohoito: Akupainallus silottaa ryppyjä päivän riisikuuri Olo kevenee, kilot karisevat Ekokampaamossa tukka saa luonnollisen sävyn Kasviväri kestää pitkään 5 Hieronta saa kasvot hymyilemään Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 3/2018 7,70 Haltijoiden kieli puhuu sielun sanoja: Henkinen hunaja älköön ikinä loppuko Orkideoissa voi nähdä tanssivia keijukaisia Kiitollisuus lahja elämältä Miksi en kuule Jumalan Ääntä? Työt, mies, terveys, rahat ja asunto menivät Vieno Puustjärvi selvisi tyttärensä avulla 90-luvun lamasta Jeena Rancken tutki yliluonnollisia kokemuksia: Elämässä saa olla tuntematonta Satu-Aamun aamustartti • appelsiinimehua • banaania • inkivääriä • spirulinaa • auringonkukansiemeniä Lehti esittelee tietoa ja vinkkejä kissan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Lehden rotuesittelyt ja näyttelyreportaasit antavat kattavan katsauksen kissaroduista. Lehdestä kissan omistajat löytävät tietoa kissan ruokinnasta, varusteista ja harrastamisesta.yhdestä kissarodusta. on jokaisen kissaihmisen toivelehti Erikoistarjous! -50% vuosi (norm. 66€) Nyt uusi numero lehtipisteissä ! Nyt uusi numero lehtipisteissä! Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KS2018F KS 20 18 F Tarjous voimassa 31.5.2018 saakka. Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Ota yhteyttä: ilmoituspäällikkö Riitta Juslin 09 413 97 377 | riitta.juslin@karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 20.6. Aineistot viimeistään keskiviikkona 13.6. Kesä EXTRA MUNKINSEUDUN Parhaat paikat myydään NYT!
• 49. vuosikerta – nro 10 Viikot 20-21 Ajankohtaista M unkin S eutu Katuja ratatyöt pätkivät liikennettä kesän mittaan Katutyöt pätkivät ratikkareittejä linjoilla 8, 4, 2 ja 7 kevään ja kesän mittaan. Kuva: Lauri Eriksson/HSL ? Katutyöt aiheuttavat poikkeusreittejä mm. raitiolinjojen 8, 4, 2 ja 7 reiteillä kevään ja kesän mittaan Helsingissä. Puuttuvia reitin osia korvaavat x-tunnuksella merkityt bussit. Osa kaupunkiradan junista ei aja Helsingin ja Pasilan välillä juhannuksen jälkeen ratapihan uudistushankkeen vuoksi. Itäväylällä tulevan runkolinjan 500 varrelle tehdään pysäkkiparannuksia. Sivu 9 Munkkivuoren ostari juhlii kesän alkua Sivu 7 Raitiolinja 4 ajaa poikkeuksellisesti Pikku Huopalahteen 14.5.–3.6. ? Raitiovaunu 4 ei liikennöi Töölön tullin ja Munkkiniemen välillä maanantaista 14.5. alkaen 3.6. asti. Syynä ovat Tukholmankadulla tehtävät katutyöt, jotka estävät raitioliikenteen kadulla. Linja 4 kulkee Katajanokan ja Pikku Huopalahden välillä. Bussi 4X korvaa raitiovaunulta ajamatta jäävää osuutta välillä Ooppera–Munkkiniemi. Raitiovaunun pääteja lähtöpysäkki on Töölön kisahallin pysäkki etelän suuntaan Mannerheimintiellä. Paras paikka vaihtaa raitiovaunuista bussin 4X kyytiin on Oopperalla, jossa Munkkiniemen suunnan bussi lähtee Runeberginkadun varresta (pysäkki H1332, Töölöntorin suuntaan). Raitiovaunu 4 jättää ajamatta seuraavat pysäkit: Töölön tulli (Tukholmankadulla), Meilahden sairaala, Meilahdentie, Paciuksenkaari, Munkkiniemen puistotie, Laajalahden aukio, Tiilimäki, Saunalahdentie. Korvaava linja 4X kulkee raitiovaunun 4 reittiä sillä poikkeuksella, että Munkkiniemen suuntaan linja kulkee Runeberginkatua, Topeliuksenkatua ja Haartmaninkatua pitkin Tukholmankadulle. Lisäksi bussi ei pääsääntöisesti mahdu pysähtymään raitiovaunupysäkeillä, vaan käyttää lähistöllä sijaitsevia kadunvarren bussipysäkkejä. Raitiovaunuissa kelpaavat raitiovaunuliput, ja korvaavan bussin kyytiin voi nousta myös keskiovesta. Sivu 13 HUS:lta vankka korjauspaketti soteuudistuksesta ? Suomen suurin terveyspalveluiden tuottaja HUS hyväksyi hallituksen kokouksessa 7.5. yksimielisesti kannanoton eduskunnan käsittelyssä olevasta maakuntaja sote-lakikokonaisuudesta. HUS esittää, että lakeja ei hyväksytä esitetyssä muodossa ja esittää niihin 12 korjausehdotusta. HUS-kuntayhtymä on antanut maakuntaja sote-uudistukseen liittyen useita lausuntoja lakien valmisteluvaiheessa ja nyt niiden ollessa käsittelyssä eduskunnan valiokunnissa. Nyt hyväksytty kannanotto kokoaa yhteen HUSin keskeiset näkemykset. HKL:n metrovarikolle aurinkovoimala ? HKL rakennuttaa aurinkosähkövoimalan Roihupellossa sijaitsevan metrovarikon katolle. Rakennettava aurinkovoimala on nk. älykäs voimala, johon asennetaan paneelikohtaisilla optimisaattoreilla varustetut aurinkopaneelit. Hankintasopimus allekirjoitetaan toukokuussa ja aurinkovoimalan rakentaminen aloitetaan elokuussa. Sivu 5 Sivu 5 Kuusiniementie 15 sijaitsee Kuusisaaren pohjoisrannalla. Kartta: Helsingin kaupunki / Asemakaavoitus Puretun talon tilalle neljä uutta erillistä pientaloa Kuusisaarentiellä ? Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 8.5.2018 päivätyn asemakaavan muutoksen 30. kaupunginosan (Munkkiniemi, Kuusisaari) korttelissa 30074 tontti 11. Kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta, koska kaavaratkaisulla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia. Asemakaavamuutos ei korota tontin arvoa merkittävästi, eikä maankäyttösopimusneuvotteluja ole tarpeen käydä maanomistajan kanssa. Sivu 11
• 4 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu Yleisönosasto P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10 Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Muuttoliike kasvattaa Helsingin väkilukua H elsingin väkiluku on kasvanut viisivuotisjaksolla 2012–2016 lähes 39 800 asukkaalla. Väkiluvun kasvu johtuu muuttovoitosta, joka perustuu niin ulkomailta tuleviin muuttoihin (muuttovoitto 1 817 henkeä vuonna 2016) kuin kotimaiseen nettomuuttoon Uudenmaan maakunnan ulkopuolelta (5 419 henkeä). Vaikka Helsingistä muutetaan edelleen paljon muihin pääkaupunkiseudun kuntiin, muutetaan kauempaa Suomesta Helsinkiin enemmän kuin 2000-luvulla aiemmin. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisusta. Ulkomainen muuttovilkkaus näkyy niin, että vuodenvaihteessa 2016/2017 Helsingin väestöstä äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui noin 93 200 kaupunkilaista eli 14,7 prosenttia väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä hieman enemmän eli 14,9 prosenttia asukkaista, ja heidän määränsä on kasvanut nopeasti vuoden 2005 jälkeen. Helsinkiin muuttajista selvästi suurin osa on nuoria aikuisia ja siviilisäädyltään naimattomia. Lähtömuuttajat ovat puolestaan tulijoita vanhempia. Helsingistä pois muuttajat ovat aiemmin olleet selvästi korkeammin koulutettuja kuin tulijat, mikä on johtunut etenkin siitä, että tulijat ovat lähtijöitä nuorempia ja tulevat usein opiskelemaan Helsinkiin. Aivan viime vuosina muuttaneiden koulutusero on kuitenkin vähentynyt. Vuonna 2016 Helsingissä syntyi 6 803 lasta, mikä on hyvin lähellä viisivuotiskauden 2012–2016 vuosikeskiarvoa. Helsinkiläisnaiset saavat lapsia huomattavasti vähemmän (kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25 lasta vuonna 2016) kuin naiset muualla pääkaupunkiseudulla (1,65 lasta) tai koko maassa keskimäärin (1,57 lasta). Vaikka syntyneiden määrä on pysynyt melko ennallaan, väkiluvun kasvun myötä hedelmällisyys on pienentynyt 2010-luvun aikana. Helsingissä hedelmällisyys on kuitenkin pienentynyt vähemmän kuin naapurikunnissa tai koko Suomessa. Yhä useampi – yli viidennes – Helsingissä synnyttäneistä äideistä oli vieraskielinen. Upeeta! ? Näin olisi varmaan veljeni Martti hänelle ominaiseen tapaan todennut, jos olisi osunut Munkkivuoren seurakuntasaliin perjantaina 4.5. Aurinko paistoi, kun Munkkiniemen seurakunta juhli tänä vuonna 80 ja 90 vuotta täyttäviä jäseniään. Kauniisti katettujen pöytien ääreen oli meitä juhla-asuisia harmaapäitä saapunut yli kuusikymmentä, osa avec, kuten seurakunnan kutsussa sanottiin. Yhdeksänkymppisiä oli aika monta, mutta enemmistö kahdeksankymppisiä. Jos oli näkymä juhlallinen, niin hienosti suunniteltu ohjelma toi kaikille hyvän mielen. Monitaitoiset kanttorimme Kaisa ja Senni loivat lauluin ja soitoin verrattoman kauniin äänimaiseman. Ja ensimmäisen kerran ainakin minä näin ja kuulin ruotsalaista kansansoitinta nyckelharpaa, joka Sennin käsissä soi lapsuudesta tuttua laulua Oi katsopa lintua oksalla puun. Ja heleästi kaikui myös yhteisesti laulettu ruokavirsi Kiitos sulle Jumalani ja keväinen suvivirsi. Entä ”lauluvisailu”, jossa diakonissa Heli asettui flyygelin ääreen Sennin vaihdellessa eri soittimia. Tuttuja olivat oravalaulu ja kodin kynttilät meille juhlavieraille. Pappimme Leo ja Jouni kättelivät meidät saapuessamme ja monella tavoin saivat toisilleen oudot juhlavieraat tutustumaan toisiinsa. Erityisen kiitoksen ansaitsevat seurakunnan vapaaehtoiset, jotka niin monella tavoin rakensivat tämän syntymäpäiväjuhlan. Sitä jäin ihmettelemään, miten yhtään tuttua en tässä munkkiniemeläisjoukossa tavannut, mutta tutuksi tulivat vieressäni istuvat Rakuunantien, Ramsaynrannan ja Perustien asukkaat. Ehkä Puistotiellä tavataan. Suurkiitosta, Munkkiniemen seurakunta! Tämä jo mikään oli seurakunnan perustyötä. Yksi meistä yhdeksänkymppisistä ilmoittikin, että hän aikoo tulla satavuotisjuhlaan, vaikka ei edes kutsuttaisi! Marjatta Katajamäki Kehu nainen päivässä Kolumni ? Yllätyksen luonteeseen kuuluu se että kesän kyllä tietää tulevan, ja sitä odottaa, mutta vasta sitten kun se tulee, se yllättää valloittavuudellaan ja palollaan. Lehdet puhkeavat, ruoho nousee, valo lisääntyy, lämpö leviää. Ihmiset muuttuvat hyväntuulisemmiksi. ”Urpanisoituu, sano lehmä, kun kevytmaitoa lypsi”, tietää savolainen sanonta. Kesän yllättävyyteen kuuluu se, että moni kokee sen parhaiten toisin kuin luullaan sittenkin kaupungissa. Mitä suurempi kaupunki, sitä suloisempi kesä. Helsingissä on ihmisten ja tungosten lisäksi niin paljon puita, puistoja, vettä, lintuja ja avaruutta, kesäkahvilaa ja terassia,että kesästä ei voi olla hullaantumatta. Kesäpöydät notkuvat, ihmiset rallattelevat. Uimastadion ja kylpylät nostavat mieleen ikiaikaiset roomalaiset leikit ja rakkaudet. Koulujen ja yliopistojen päätösjuhlat. Helatorstait ja helluntait. Äitienpäivä läheisyyden juhlapäivä. Naiseuden ja nuoruuden tuottama ilo vahvistaa elämän. Äitien juhlapäivä on miehelle rakkauden pörssipäivä. Mielifilosofini Decartes sanoo, että rakkaus on elonhenkien levotonta liikehdintää. Kun antiikin viisaat miehet ja naiset kerääntyivät avaamaan kesäjuhliaan, jokainen vuorollaan nousi pitämään puheen rakkauden mahtivoimalle. Tämä kello heläjää kesäjuhlapuheissa yhä. Helatorstai, Kristuksen taivaaseen astumisen juhla. Hellunntai kirkon syntymän ja Pyhän hengen vuodattamisen juhla. Äitienpäivä toukokuun toisena sunnuntaina on rakkauden juhlapäivä. Väliin halusin toimittaa itsenäisyyspäivänä ja äitienpäivänä juhlamessun Roomassa, birgittalaisluostarin Pyhän Katariinan kappelissa tai Rooman Saksalaisessa kirkossa. Roomansuomalaisille näistä juhlista muodostui perinne ja minulle unohtumaton muisto. Oma maa masikka, muu maa mustikka. Italiansuomalainen kulttuuripersoona Ritva Viertola-Cavallari on toimittanut Roomassa Mansikka-lehteä. Vastaavasti Milanossa Anna Kotinurmi on johtanut upeaa Mustikka-kuoroa. Suomen kieli ja suomalaiset sanonnat nostavat siirtosuomalaisille pintaan vanhoja kaikuja kotimaasta. Verdin Rigoletto-oopperassa naisen joustavuus ja oikullisuus (La donna e mobile) tunnustetaan Vergiliuksen Aeneis-eeppoksen hengessä. Siinä Merkurius ilmestyy Aeneaalle unessa kehottaen tätä lähtemään mahdollisimman pian Karthagosta ja jättämään rakastettunsa Dido. Perustelu on lyhyt: Oikullinen ja muuttuvainen on nainen (Varium et mutabile semper femina). Naiset, äidit ja ennen kaikkea isoäidit pitävät maailmaa pystyssä. Eurooppalainen elämäntapa poikkeaa monista muista sillä, minkälaista roolia miehenä ja naisena haluamme korostaa. Maailman rakastetuin domina tulee aina olemaan Jeesuksen äiti, Maria, Jumalansynnyttäjä. Eivät naiset odota mieheltä hymistelyä. Turha hymistely voi saada naisen tömistelemään. Oscar Wilde kutsui naista ”sfinksiksi ilman salaisuutta:” En tiedä miten hyvin Wilde tunsi naisensa, mutta rohkenen olla päinvastaista mieltä. Äiti kätkee sieluunsa syvän salaisuuden. Se taitaa jäädä arvaamattomaksi ikinä. Ihmisenä olemiseen kuuluvat molemmat puolet; saa olla valtiatar ja samalla on lupa olla heikko. Äiti ei vaadi mitään, mutta saa kaiken. Tyynen rauhallisena hän astuu areenalle vaikka ympärillä valtamerilaivan lailla kuohuu ja keinuu. Äitienpäivä kutsuu meidät osoittamaan hellyyttä toisillemme. Aidon hellyyden puute raastaa sieluja ja repii maailmamme. Rakkauden jano ja kaipauksen polte pitävät maailman pystyssä. Veli-Matti Hynninen Leena Pihlajamäki HYY Yhtymän liiketoimintajohtajaksi ? Leena Pihlajamäki on nimitetty HYY Yhtymän uudeksi liiketoimintajohtajaksi 14.5.2018 alkaen. Pihlajamäki tulee vastaamaan HYY Yhtymän majoitusja ravintola-alan toiminnoista. HYY Yhtymän MaRa-alan liikevaihto oli vuonna 2017 16,6 milj. euroa, ja liiketoiminnan brändejä ovat UniCafe, WELL sekä Hostel Domus Academica. Pihlajamäellä on vahva tausta viestinnästä ja strategisesta johtamisesta. Hän toiminut johdon viestintäkonsulttina ja johtotehtävissä järjestökentällä. Hän on myös toiminut aiemmin useissa HYY Yhtymän ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan luottamustehtävissä, muun muassa UniCafen hallituksen puheenjohtajana 2007 ja 2010. – Työskenteleminen HYY Yhtymässä tarjoaa huikean mahdollisuuden arvopohjaisen liiketoiminnan edistämiseen nopeasti kehittyvässä ja mielenkiintoisessa yhtiössä. Ruoan eettisyys ja vastuullisuus ovat tällä hetkellä isoja teemoja, ja UniCafessa vastuullinen liiketoiminta onkin jo nyt erittäin pitkälle vietyä sitoutuneen ja osaavan henkilökunnan ansiosta. Arvopohjainen liiketoiminta on minulle myös henkilökohtaisesti tärkeää. Näen sekä HYY Yhtymän majoitusettä ravintolaliiketoiminnassa paljon mahdollisuuksia uudenlaiseen kehittämiseen ja kasvuun, Pihlajamäki kertoo. Liiketoimintajohtajana Leena Pihlajamäki vastaa HYY Yhtymän yhdeksäntoista ravintolan (WELL ja UniCafe-brändit) sekä Suomen suurimman kesähostellin, Hostel Domus Academican, liiketoiminnoista ja kehittämisestä sekä uuden strategian eteenpäin viemisestä. Pihlajamäki kuuluu HYY Yhtymän johtoryhmään ja raportoi Yhtymän toimitusjohtajalle. – HYY Yhtymän MaRa-toimialan tulee olla arvojohdettua, kestävää ja positiivisessa mielessä kokeilevaa. Leenan näkemys ja into liiketoimintamme kehittämiseen antaa meille loistavat mahdollisuudet palveluliiketoimintojen uudistamiseen. Lisäksi Leenalla on vahvat näytöt toimintakentän tuntemuksessa ja onkin ilo saada Leena mukaan meidän tiimiin! kommentoi HYY Yhtymän toimitusjohtaja Antti Kerppola. Samassa yhteydessä Paula Korhonen on nimitetty operatiiviseksi päälliköksi vastuualueenaan ravintoloiden operatiivinen toiminta. Paulalla on yli 20 vuoden työkokemus HYY Yhtymässä työskentelystä, viimeisimmässä roolissaan ravintolaryhmäpäällikkönä vastaten mm. Helsingin yliopiston Päärakennuksen ja Porthanian ravintolapalveluista. Leena Pihlajamäki
• 5 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu HUS:lta vankka korjauspaketti sote-uudistuksesta HKL:n metrovarikolle aurinkovoimala Kuka on sinun stadiluotsisi? Belinda Barbato (vas.), Ella Tanskanen, Jarkko Laaksonen, Silja Lindblad, Outi Rissanen, Pauli Saloranta ja Antti Sarpo. Kuva Patrik Lindström Kaupunginosille omat stadiluotsit ? Kaupunkilaisten osallisuutta edistämään on palkattu seitsemän stadiluotsia. Stadiluotsien alueet on julkaistu tänään. Jokaiselle stadiluotsille on nimetty ne kaupunginosat, joissa hän vauhdittaa kaupunkilaisten aloitteita sekä auttaa alueen verkostoja löytämään toisensa. – Olemme sillanrakentajina kaupunkilaisten ja kaupungin välillä, luomme yhteyksiä kaupunkiorganisaation muiden osallistamistyötä tekevien kanssa, sanoo Outi Rissanen, koillisen Helsingin stadiluotsi. Stadiluotsit vahvistavat yhteen ääneen olevansa innostuneina ja odottavina uuden työn alussa. – Olen valmis murtamaan ennakkoluuloja, mikäli sellaisiakin kohtaamme, kertoo Jarkko Laaksonen eteläisen Helsingin luotsi. Ensi töikseen luotsit suunnittelevat miten parhaiten tavoittaa asukkaat, yrittäjät ja yhteisöt sekä tulla tunnetuksi omilla alueillaan. Heihin voi tulevaisuudessa olla yhteydessä sähköisillä kanavilla tai tavata esimerkiksi kirjastoissa, leikkipuistoissa ja tapahtumissa. Alkuvaiheessa luotsit kartoittavat oman alueensa yhteistyöverkostoja, tarpeita ja resursseja. – Odotan, että pääsen edistämään yhteisöllisyyttä alueellani, sanoo Silja Lindblad Länsi-Helsingin stadiluotsi. Samoilla linjoilla on keskisten kaupunginosien Antti Sarpo, joka toivoo voivansa luotsata kaupunkilaisia läpi monimutkaisen kaupunkiorganisaation. Stadiluotsien alueet on jaettu pääosin kaupungin seitsemän suurpiirin mukaan. Suurpiirien asukasluku vaihtelee noin 40 000 asukkaasta yli 100 000 asukkaaseen, joten piirijakoa on hieman muokattu. Liitteenä on lista kullekin stadiluotsille kuuluvista kaupunginosista. Ella Tanskanen Pohjoisesta suurpiiristä haluaa päästä rakentamaan uudenlaista toimintaa, nimenomaan kaupunkilaisten tarpeista lähtevää. Kollega, Itäisen suurpiirin ja Östersundomin Belinda Barbato haluaa ensi töikseen tutustua alueensa asukkaisiin ja toimijoihin, sekä selvittää millaisia ideoita kaupunkilaisilla on jo oman alueensa kehittämiseksi. ”Kaupunkitasoinen osallistuva budjetointi on uutta” Stadiluotsit huomauttavat, että kaupunki tarjoaa jo paljon vuorovaikutusja osallistumismahdollisuuksia, mutta uutta kaupungin toimintaa on syksyllä alkava osallistuva budjetointi. Siinä kaupunkilaiset pääsevät vuosittain päättämään, mihin 4,4 miljoonan euron suuruinen summa käytetään. Stadiluotsit varmistavat yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa, että aluekohtaisten hankkeiden valmistelu toteutuu moniäänisesti ja yhdenvertaisesti. – Tavoite on saada mukaan kaikki kaupunkilaiset. Niitäkin, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet, sanoo Pauli Saloranta, Kaakkoisen suurpiirin ja Vuosaaren stadiluotsi. Osallistuvaa budjetointia esittelevä aloitusseminaari 31.5. kutsuu yhteen kaupunkilaisia, kaupunkien työntekijöitä ja osallisuuden asiantuntijoita. Seminaarissa keskustellaan osallisuuden uusista muodoista. Kaupungintalolla järjestettävä Potkua osallisuuteen – tilaisuus on avoin kaikille. Jatkoa sivulta 3 ? HUS esittää korjauksia muun muassa rahoitukseen, yliopistollisten sairaaloiden asemaan, opetukseen ja tutkimukseen, kansallisten palvelukeskusten käyttöpakkoon, kiinteistöomaisuuden pakkosiirtoon, yhtiöittämispakkoon, sote-keskusten oikeuteen hankkia tukipalveluja maakunnalta, tietojärjestelmiin, ja aikatauluihin. HUS arvioi, että esitetyssä muodossa koko uudistuksen keskeiset tavoitteet jäisivät toteutumatta. – Lausuntojen keskeinen viesti on koko valmistelun ollut sama: yliopistosairaalan opetuksen ja tutkimuksen asema tulee turvata, uudistuksesta tulee koitua hyötyä sote-palvelujen potilaille ja asiakkaille, eikä uudistus saa vaarantaa nyt hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa, hallituksen puheenjohtaja Ulla-Marja Urho sanoo. Kannanotossa ei arvioida yksittäisiä lakiehdotuksia, vaan soteja maakuntauudistusta kokonaisuutena. – Peruslähtökohtana lausuntoa valmisteltaessa on ollut, että siinä kiinnitetään huomio lakiehdotusten ongelmiin ja esitetään niitä koskevia konkreettisia korjausehdotuksia. Esitettyjen muutosten vaikutuksia arvioidaan palveluiden käyttäjien, palveluiden maksajien ja henkilöstön näkökulmasta, sanoo toimitusjohtaja Aki Lindén. Yliopistollisen sairaalan toiminnan vaarantumisen lisäksi HUS-kuntayhtymä näkee, ettei uudistus täytä sille asetettuja tavoitteita. – Tavoitteiden täyttymistä ei voi jättää yksinomaan toimeenpanevien organisaatioiden harteille, kuten ministerit ja valmistelijat ovat tähän asti todenneet. Lakiesitykset eivät auta uudistusten onnistumisessa, Aki Lindén toteaa. HUSin laskelmat osoittavat, että tukipalveluiden kustannukset voivat lisääntyä merkittävästi, jos sote-keskuksilla ei ole oikeutta käyttää maakunnan liikelaitoksen tuottamia tukipalveluja. Lisäksi valinnanvapauden suunniteltu toteuttaminen johtaisi varmuudella sote-kustannusten voimakkaaseen kasvuun. HUS-kuntayhtymä esittää, että maakuntaja sote-uudistus tulee vaiheistaa sisällöllisesti, alueellisesti ja aikataulullisesti. Uusiin palveluihin, sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, tulee siirtyä vaiheittain kokeilujen kautta. Jatkoa sivulta 3 ? HKL rakennuttaa aurinkosähkövoimalan Roihupellossa sijaitsevan metrovarikon katolle. HKL:n johtokunta päätti aurinkovoimalan hankinnasta kokouksessaan 3.5. HKL on sitoutunut käyttämään liikennöinnin ja liikenneinfran kulutukseen ainoastaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä. Aurinkovoimala on taloudellisesti kannattava investointi ja se maksaa itsensä takaisin 14 vuoden aikana. Voimalan käyttöikä on ainakin 30 vuotta. Rakennettava aurinkovoimala on nk. älykäs voimala, johon asennetaan paneelikohtaisilla optimisaattoreilla varustetut aurinkopaneelit. Ratkaisu tuo voimalan sähköntuotantoon tehokkuutta, joustavuutta ja turvallisuutta, sillä voimalan tulee olla kytkettävissä jännitteettömäksi. Optimisaattori valvoo myös paneelin lämpötilaa, jolloin se voidaan asettaa kytkemään paneeli pois päältä lämpötilan noustessa liian kuumaksi. Rakennettava aurinkovoimala koostuu 1780 monikiteistä paneelista ja neljästä invertteristä, jolla voimala kytketään kiinteistön sähköjärjestelmään. Paneelit asennetaan kelluvana tasakattoasennuksena. Voimalan arvioitu sähköntuotanto ensimmäisenä vuonna on 438 MWh, joka on noin 12 prosenttia metrovarikon sähkönkulutuksesta. Sähköntuotantoa voidaan seurata reaaliaikaisesti. Motiva on myöntänyt voimalainvestoinnille 25 prosentin energiatuen. HKL hankkii aurinkovoimalan lappeenrantalaiselta GreenEnergy Finland Oy GEF:ltä. Hankintasopimus allekirjoitetaan toukokuussa ja aurinkovoimalan rakentaminen aloitetaan elokuussa. Kuntien yhteishankintayksikkö KL-Kuntahankinnat Oy on kilpailuttanut aurinkosähkövoimaloiden hankinnan yhteishankintana kuntasektorin toimijoille vuosille 2017 2020. Kilpailutuksen perusteella sopimustoimittajaksi valittiin GreenEnergy Finland Oy. Kätilöopiston rakennus menee myyntiin ? Helsingin kaupunki etsii Kätilöopistolle ostajaa. Virkamiehet ja tiloja aiemmin vuokrannut sairaanhoitopiiri ovat sopineet, että ensi vuoden loppuun asti solmittu vuokrasopimus voidaan katkaista jo ensi kesänä, koska kiinteistö ei ole enää sopiva sairaalakäyttöön. Sen mukaan kaupungilta jää saamatta vuokria reilun 5 miljoonan euron verran. Nyt kaupunki aikoo myydä rakennuksen, tulevasta käyttötarkoituksesta ei ole tietoa tässä vaiheessa. Musiikkitalon urkujen rakentajaksi itävaltalainen Rieger Orgelbau ? Urkuhankkeen kilpailutusprosessi on toteutettu kevään 2018 aikana ja 8.5.2018 Musiikkitalon säätiön hallitus valitsi urkujen rakentajaksi itävaltalaisen Rieger Orgelbaun. Maineikkaan urkutehtaan tilauskannasta johtuen urkujen valmistuminen tulee ajoittumaan vuoteen 2022. – Aikataulu ei ollut lopulta ratkaiseva tekijä urkujenrakentajan valinnassa, vaan tärkeintä oli löytää rakentaja, jonka suunnitelmien mukaan rakennetuilla uruilla voidaan saavuttaa niin soinnillisesti kuin teknisesti parhaat mahdolliset konserttisaliurut juuri Musiikkitaloon, toteaa urkujen valintaan asetetun arviointilautakunnan puheenjohtaja Olli Porthan. – Tarjouskilpailun laatutaso oli erittäin korkea ja suunnittelukilpailuna toteutettua kilpailutusprosessia voidaan pitää erittäin onnistuneena, Porthan jatkaa. Urkujen hankintaprosessi on toteutettu laajassa yhteistyössä Helsingin Musiikkitalon säätiön, Musiikkitalon päätoimijoiden ja urkujen rakennuttamisesta vastaavan Kiinteistöosakeyhtiö Mannerheiminintie 13a:n kanssa. Tavoitteena rakentaa yhdet maailman suurimmista konserttisaliuruista Alun perin konserttisaliin tavoiteltiin Suomen suurimpia, 90 äänikertaisia urkuja. Kilpailuun saatujen suunnitelmien myötä kuitenkin havaittiin, että konserttisaliin parhaiten soveltuvissa uruissa saattaisi olla jopa 100 äänikertaa, jolloin Helsingin Musiikkitalon urut nousisivat yhdeksi maailman suurimmista konserttisaliuruista. – Tavoitteena ovat soinnillisesti sellaiset urut, jotka parhaalla mahdollisella tavalla täyttävät koko tilan ja tulevat kuulijan iholle asti, toteaa urkujen asiantuntijaryhmään kuulunut urkutaiteilija Jan Lehtola. Urut soivat vuonna 2022 Urkujen rakennusprosessi on pitkä ja ensimmäinen vaihe ajoittuu kesään 2020, jolloin konserttisalissa tullaan tekemään rakennusteknisiä valmistelutöitä. Varsinaiset urkujen asennusja kokoamistyöt tehdään kesinä 2021 ja 2022. Tätä ennen urkujen tuhannet pillit ja muut osat valmistetaan Rieger Orgelbaun tehtaalla Itävallassa. Urkujen hankintahinta tulee olemaan n. 3 miljoonaa euroa. Lahjoituksina saadut 4,2 miljoonaa euroa tulevat riittämään urkuhankinnan kokonaiskustannuksiin. – Säätiölle hanke on erittäin merkittävä ja siihen saatu rahoitus kattaa hankkeen kustannukset. Hankkeen rinnalle käynnistetyn Urut soimaan-lahjoituskampanjan avulla voidaan siten keskittyä turvaamaan soivat sisällöt, kunhan urut valmistuvat, iloitsee säätiön hallituksen puheenjohtaja Nasima Razmyar. – Lahjoituskampanja on käynnistynyt yli odotusten ja olemme erittäin kiitollisia kaikista säätiölle osoitetuista lahjoituksista. Niiden avulla voimme aidosti tukea ja turvata monipuolisen urkumusiikin esittämisen konserttisalissa, Razmyar lisää
• 6 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu VIIKKO 20 MA 14.5. Tuula TI 15.5. Sonja, Sofia, Sohvi KE 16.5. Essi, Ester, Esteri TO 17.5. Maisa, Rebekka, Mailis, Maila, Maili PE 18.5. Eero, Erkki, Eerika, Eerik, Erkka, Eerikki LA 19.5. Emma, Emilia, Milla, Emmi, Milja, Mila, Milka, Amalia SU 20.5. Helluntaipäivä n Kaatuneitten muistopäivä Karoliina, Lilja, Lilli VIIKKO 21 MA 21.5. Konsta, Kosti, Konstantin TI 22.5. Hemmo, Hemminki KE 23.5. Lyydia, Lyyli TO 24.5. Tuukka, Touko PE 25.5. Uspo LA 26.5. Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Vilhelmiina SU 27.5. Ritva Aatami söi omenan ja hampaitamme särkee yhä. Unkarilainen sananlasku Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Hiljainen helluntai Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Pääsiäisaika päättyy helluntaihin ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl. fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messu su 20.5. klo 11. Helluntain kiitosja ylistysmessu. Klo 13 Kaatuneiden muistopäivä, seppelten lasku Munkkiniemen sankarihaudoilla. Messu 27.5. klo 11. Suvivirren sunnuntai. Messu Lehtisaaressa rannalla ke 23.5. klo 18, Tarja Frilander. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, vetäjänä Minna Pirinen. Merimieskirkkopiiri ma 21.5. klo 14 päätykamarissa. 21.5. merenkulkijatyön johtaja Jaakko Laasio. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18, vetäjänä Marie Turunen. Raamattupiiri ti 22.5.klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. Avoin aulakahvila kirkossa keskiviikkoisin klo 13. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 25.5. klo 13 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan menneitä tai keskustelemaan siitä miltä elämä tällä hetkellä tuntuu. Kuljetusta toivovat yhteys p.09 23405138. NAISTEN KESKEN –illat pe 18.5. klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Vuorovaikutteisia iltoja eri teemojen ympärillä ja pientä purtavaa. 18.5. ”Ärsyttääkö, suututtaako” eroon ärsyyntymisen ja suuttumisen kierteestä. Aiheesta alustaa Lars E. Granskog. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu sunnuntaisin klo 17, verkosto.net. 27.5. klo 13 perinteinen päivämessu. Luontoperhekerho ma 21.5. ja 28.5. Munkkiniemen kirkolla klo 17.30-19. Kerhossa saa yhdessä ihmetellä ja tutkia lähiluontoa, kerho on maksuton. Lisätietoja: rau-na.mannermaa@evl.fi. Rukouspalvelu ma klo 16-18. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Olohuone tiistaisin klo 13-15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13-14, Erkkilä. Rukouspiiri perjantaisin klo 18. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. ILTA ELÄVÄN VEDEN LÄHTEELLÄ, pe 25.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa Ilta elävän veden lähteellä sanaa, ylistystä, rukouspalvelu. Pastori Seppo S. Kosonen aiheena ”Miksi rakastan Israelia”, musiikissa Ulla ja Pete Ronkainen. Illassa on ehtoollinen. Levollisuuden messu la 19.5. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n. 10min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. ? Tämä helluntai on muuten yksi kirkon suurimmista juhlista pääsiäisen ja joulun ohella. Harva varsinkaan nuoremmista taitaa koko päivää juuri noteerata. Lippu liehuu salossa kuten muina yhdentekevinä päivinä, joista mummoni jaksaa muistuttaa. Johtuisikohan helluntain tavanomaistuminen osittain siitä, että juhla on aina sunnuntaina. Se ei riko arkista kaavaamme kuten pääsiäinen ja joulu vapaineen, joten traditioiden välittyminen uusille sukupolville on katkennut. Tunnetko muuten jonkun, jonka kotona kuunnellaan perinteisiä helluntailauluja tai nautitaan suvun vanhoja helluntaiherkkuja? Osansa helluntain hiljaisuudessa voi olla siinä, että juhlan sisältö on jäänyt monelle vähän etäisemmäksi. Pyhän Hengen vuodattaminen – siis mitä? Lapsen syntymä seimeen ja viaton ristillä – näihin kertomuksiin on helpompi tarrautua. Opetuslasten kielilläpuhumisesta vähemmän lapsillemme tarinoita kerromme. Lieneekö moinen hihhulointi edes soveliasta meille luterilaisille? Helluntain tapahtumille löytyy Raamatusta vastinpari. Alkukertomus Baabelin tornista ja kielten sekoittumisesta aloittaa matkan, joka johtaa ihmisryhmien erottumiseen ja vihanpitoon. Helluntain ihme kertoo siitä, kuinka me Jeesuksen kautta jälleen voimme ymmärtää toisiamme. Aina Pyhä Henki ei ensimmäisenä tule mieleen, kun kristittyjen keskinäistä ”rakkautta” seuraa ja todeksi elää. Välillä vaatii melkoista uskoa nähdä, että Pyhä Henki todella on kristinuskon olemassaolon ja leviämisen takana. Mutta toisaalta kaiken tämän keskellä on helppo uskoa, kuinka Juuri Jumalan Henki pitää kirkkoaan vuosisadasta toiseen hengissä, vaikka Baabelin metodit ovat meille usein tutumpia kuin Hengen hedelmät. Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa ? Helluntai kuuluu pääsiäisen ja joulun ohella kirkkovuoden kolmen suurimman juhlan joukkoon. Pääsiäisestä alkanut 50-päiväinen pääsiäisaika päättyy helluntaihin. Helluntai on kristillisen kirkon perustamisen päivä ja samalla kirkon syntymäpäivä. Tänä vuonna helluntaita vietetään sunnuntaina 20. toukokuuta. Suomen kieleen helluntain nimitys tulee ruotsin kielen sanoista helig dag, pyhä päivä. Helluntaita kuvaavat Pyhän Hengen vertauskuvat, kyyhkynen ja tulenliekki, jotka näkyvät usein yhdessä liturgisten värien kanssa esimerkiksi kirkkotekstiileissä. Helluntain liturginen väri on punainen, todistuksen ja tulen väri. Helluntaina sytytetään alttarille kuusi kynttilää. Helluntain tv-messu, Kullekin omalla kielellä, lähetetään Yle TV 1 -kanavalla kello 10.00 alkaen. Messussa saarnaa Risto Kaakinen, liturgina on Marja Lainio-Nurminen. Mukana ovat myös draamaryhmä, Lahden gospelkuoro, Prego-naiskuoro ja Laulamattomien kuoro. Aalto Festival alkaa jälleen Mukana uusi Friday Night Live Aalto Festival 2018 ? Aalto-yliopisto esittelee lahjakkaita tekijöitä ja heidän työnsä tuloksia toukokuussa. Aalto Festival sisältää yli 60 tapahtumaa: seminaareja, luentoja, näyttelyjä ja juhlia. Joka vuosi kesän kynnyksellä Aalto-yliopisto juhlistaa kuluneen lukuvuoden työn tuloksia koko yhteisön voimin. – Tämä on suosikkiaikani vuodesta, kun Aalto Festival saapuu yhdessä kevään kanssa. Yliopiston tarinaa kerrotaan erilaisten hienojen tuotosten kautta kymmenissä tapahtumissa, sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Anna Valtonen. Tämänvuotinen Aalto Festival tuo mukanaan uutuuksia. Friday Night Live (18.5.) on tapahtuma, joka herättää tutkimuksen uudella tavalla eloon. Viihteellisen perjantai-illan aikana bändi ja joukko eri alojen tutkijoita esittelee, miten sisu vaikuttaa ja näyttäytyy heidän työssään. Entä jos… (What if… 19.5.) on osa helmikuussa käynnistynyttä Aalto-yliopisto Junior -toimintaa. Päivän aikana tarjoamme lapsille ja nuorille tiedeja taideohjelmaa, ja mukana on 10 työpajaa teemasta valo ja värit. Yli kuudenkymmenen tapahtuman joukkoon mahtuu lisäksi viime vuonna 20-vuotisjuhliaan viettänyt Product Design Gala (18.5.), joka esittelee yritysten ja opiskelijoiden yhteisiä tuotekehitysprojekteja Design Factorylla. Aalto Sustainability Day (18.5.) on kestävän kehityksen teemapäivä. Kansainvälisen Millennium-teknologiapalkinnon edellisenä päivänä julkistettu voittaja pitää Millennium Talks -luennon 23.5. Jokakeväinen muodin kohokohta Näytös18 järjestetään 25.5., ja kaupunkikehityksen ja tulevaisuuden kampuksen teemoihin keskittyvä seminaari Hook’18 on vuorossa 30.5. – Yhden kuukauden aikana on mahdotonta tuoda esiin kaikkea yliopistossamme tehtävää työtä – oikeastaan meidän pitäisi juhlia ympäri vuoden. Mutta tämä voi olla tuokiokuva, joka valottaa kirkkaasti työmme tuloksia, toteaa Anna Valtonen. Aalto Festival 17.– 31.5.2018. Tutustu koko tapahtumakirjoon verkossa: aaltofestival.fi tai lataa sovellus Google Playstä tai AppStoresta.
• 7 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu Keväällä Suon laidalla metsän reunassa puro virtaa jo vapaana. Poika katselee puron reunalla ja uittaa kaarnalaivaa. Kas tuollapa mutkan tapana tekee sorsapari jo pesää. Ovat työssään mukana innolla ja odottavat kesää. Lintuparvi välillä pyrähti, puron uomasta juomaan vettä. Kesän tullen on tarjolla parempaa, saa taas monesta kukasta mettä. Olavi Kylliäinen Runopalsta Keskustaan maailman ensimmäinen kurkkukauppa ? Kaupassa järjestettävillä surrealistisilla illallisilla seistään ja kaikki mitä tapahtuu tulee yllätyksenä Helsinkiin avataan tänään 9.5.2018 pelkästään kurkkuihin keskittynyt kauppa The Cucumber Concept Store. Kauppa sijaitsee Torikortteleissa, vanhassa teurastamotilassa osoitteessa Unioninkatu 27 B. – Missiona meillä on tuoda esiin etenkin käyrien kurkkujen asiaa. Ne ovat vähemmistössä EU:ssa tiukkojen säädösten takia. Me tuomme käyrät kurkut takaisin kansan tietoisuuteen, hankkeen takana olevan Hendrick´s Ginin Suomen brändimanageri Michael Grönfors sanoo. Maailman ensimmäisen pelkästään kurkkuihin keskittyneen kaupan tavoitteena on vaikuttaa ihmisten päivän kulkuun. ”Ehkä se on enemmän kokemus kuin kauppa. Haluamme, että ihminen yllättyy positiivisesti ja on hyvällä tuulella sieltä poistuessaan”, Grönfors sanoo. Kaupassa on myös mahdollista saada erityislaatuinen illalliskokemus. The Surrealist Supper -illalliset järjestetään 5. ja 6.6. klo 18-21. Istumapaikkoja ei ole, vaan koko illallisen ajan seistään. Kaikki mitä illallisella tapahtuu, on yllätystä. Ruokapuolen kurkkuisista yllätyksistä vastaavat Demon ja Ultiman keittiömestarit. Kumpaankin kattaukseen mahtuu 12 ihmistä. Illalliskortit ovat myynnissä kurkkukaupassa sen aukioloaikoina. Kurkkukauppa on auki keskiviikosta perjantaihin klo 14-17 ja 18-20 sekä lauantaisin klo 1218. Kauppa sulkeutuu kansainvälisenä kurkkupäivänä 14.6.2018. Museoviikolla paljon tapahtumia ? 20. kertaa järjestettävää Museoviikkoa vietetään museoissa eri puolella Suomea 15.–20.5. Tänä vuonna viikon teema on Verkostot esille. Museoviikon kohokohta on Kansainvälinen museopäivä 18.5. 45 museota eri puolilta Suomea on ilmoittanut Museoviikon tapahtumiaan Museoliiton ylläpitämään museoviikko.fi-kalenteriin. Kalenterista voi kätevästi selata kunkin alueen, museon tai päivän tapahtumat. Useimpiin viikkoon osallistuviin museoihin on vapaa pääsy. Museot perheille ja lapsille Teemaviikon kunniaksi museoissa järjestetään runsaasti lasten ohjelmaa. Muun muassa Suomen Ilmailumuseossa vietetään Lasten päivää ja Tekniikan museossa on Kummitusten yö 19.5. Lelumuseossa on leikkituokioita useana päivänä ja Vantaan kaupunginmuseossa on Kyllin kestit koko perheelle. Ilmaistapahtuma käynnistää Kylli-hankkeen, jossa määritellään Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Ilmakuva Munkkuvuoren ostoskeskuksesta. Ostarille saatiin muutama viikko sitten kiinteistöyhtiön hankkima defibrillaattori. Suomen vanhimman ostarin perinteisen kesänavauksen rytmittää Puolustusvoimain varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri Munkkivuoren ostari juhlii kesän alkua lauantaina 19.5. Jatkoa sivulta 3 ? Suomen vanhimman ostarin perinteisen kesänavauksen rytmittää Puolustusvoimain varusmiessoittokunnan viihdeorkesteri. Samainen orkesteri esiintyi, eri miehityksellä tosin, Syyssensseillä 2016. Ainakin tuolloin tunnelma oli niin katossa kuin se avoimen taivaan alla voi olla. Todistetuksi tuli, että kyllä munkkivuorelainen tanssii vaikka ostarilla, jos rytmi on oikea. Maastopukuisen orkesterin lisäksi Music Centerin tuore ja vielä nimetön bändi tekee ensikeikkansa. Muuta viihdettä tarjoaa jonglööri-taikuri Herra Koskinen, hattaramies ja tietysti iki-ihana pomppulinna. Defibrillaattori ostarille Ostarille saatiin muutama viikko sitten kiinteistöyhtiön hankkima defibrillaattori. Laite, jota ei toivottavasti koskaan tarvita, on sijoitettu pääaulaan, Sushi sanin takaseinään. Defibrillaattori on automaattinen, eli se neuvoo käyttäjäänsä selkeällä suomen kielellä, eikä aloita elvytystä tarpeettomasti. Mikäli kuitenkin mahdollisen elvytystilanteen sattuessa vähänkin epäilee kykyjänsä laitteen kanssa, on meillä tietysti apu lähellä Haagan pelastusasemalla. Ja Pihlajalinna Dextran aulasta kysymällä saa varmasti lääkärin tai hoitajan paikalle. Taiteilijatapaamisessa Seela Sella ? Teatterimuseon kevään taiteilijatapaamisten sarjan päättää ja huipentaa 19.5. upea näyttelijä Seela Sella. Sellan näyttelijänura alkoi 1950-luvulla ja jatkuu edelleen. Eläkkeelle jääminenkään ei hiljentänyt monesti palkitun näyttelijän tahtia. Tänä keväänä 81-vuotias Sella esiintyy kahdessa Suomen Kansallisteatterin esityksessä, joiden lisäksi hän jatkaa Pieni eläin –juhlakiertueensa esityksiä. Lauantaina 19.5. klo 13 Seela Sella nousee Teatterimuseon näyttämölle taiteilijatapaamisessa kertomaan pitkästä ja vaiheikkaasta urastaan. Sellaa haastattelee toimittaja Kirsikka Moring. T a i t e i l i j a t a p a a m i s e ssa Seela Sella, lauantaina 19.5.2018 klo 13–14.30 Pääsylipun hinnalla, myös Museokortilla Teatterimuseo Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, Helsinki. Avoinna ti, tosu klo 11-18, ke klo 11-20 Liput 10/5 €, Museokortti käy
• 8 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Toukokuun kulttuurikierros ? Esittävän taiteen viikko tarjosi Työväenopistolla toukokuun alussa monipuolisen kattauksen teatteria, improa, tanssia, pop up -tunteja, sanataidetta, musiikkia, näyttelyitä, videoita ja paljon muuta. Teatteriryhmät toivat Leipäjonoballadin ja Peter Panin juhlasaliin, lausujaryhmiä, videonon-stopia sekä kirjoittajien puhetta ja sanaa. Kaikkeen oli vapaa pääsy. Uusia runolauluja Stoassa Kaj Chydenius, nuoria laulajia ja Stoan Teatterisali. Se on vuosikaudet ollut vahva tae täydelle, loppuunmyydylle, yleisömenestykselle. Niin nytkin, vapun alla. Sen kunniaksi kuulimme vanhaa ja uudempaa työväenrunoutta, isänmaallista hehkutusta ja nuorta ja aikuista rakkautta Chydeniuksen sävellyksinä. Matinea juoksee aina samaa latua, vaikka laulut uusiutuvat paljon ja laulajat osin vaihtuvat. Säveltäjämestari kertoo nasevan iskeviä laulujen syntytarinoita, usein aika lyhyiden runolaulujen välissä. Tätä tuotteliaisuutta ja teksteihin paneutumista voi vain ihailla. ”Kunnes kerran kaikkialla” alkoi Pentti Saaritsan Spactacuksesta ja päättyi Emil Elon Veljiksi kaikki –lauluun vapun kunnaiksi, mutta pääosassa olivat myös herkät rakkausrunot isänmaat kahdelta vuosisadalta käsittelevien laulujen kanssa. Aleksi Kiven Suomenmaa tuli encorena, mutta häntä edeltänyt Samuli Kustaa Berg pääsi mukaan Oma maa –runollaan. Säveltäjän omia suosikkeja ovat Saaritsan rinnalla Aulikki Oksanen, Jukka Itkonen ja Marja-Leena Mikkola nykyrunoilijoista sekä Aale Tynni, Elvi Sinervo ja Arvo Turtiainen vanhoista. Kalle Chydeniuksen reippaasti esittämä ”Eino Leino” ihmetteli sitä, että runoilija on jätetty Espalla Runebergin selän taakse. Eniten lauluvuoroja saivat säveltäjän uusi suosikki, näyttelijä Oona Arola, esimerkiksi kiivaan nuoren tytön Tynni-runossa Linnut ja jo myös laulajana kunnostautunut Mikael Saari, joka ylsi myös korkeisiin ääniin. Mutta edellisen sisko Laura Airola yllätti myönteisesti valmiudellaan. Tuplajuulaisten laulut vetivät Vappuun valmistautuva työkansa sai kuulla Juttutuvassa IWW-Klubilla amerikansuomalaisia työväenlauluja, joitain kantaesityksenä. Yli 350 000 suomalaista muutti 1860-luvun nälkävuosien ja 1920-luvun välisenä aikana siirtolaisina Pohjois-Amerikkaan. Suomalaisten keskuudessa syndikalistinen Industrial Workers of the World (IWW) -järjestö nousi suosituksi 1910-luvulla. Musiikista tuli IWW:lle tärkeä työkalu, ja liike tunnettiin myös nimellä Laulava Unioni (The Singing Union). Suomalaiset ”tuplajuulaiset” painattivat omia laulukirjojaan. Helsingissä perustettiin juuri uusi Laulava Unioni, kuusijäseninen lauluja soitinyhtye. Ryhmän perustaja Timo ”Tipi” Tuovinen kertoo Tiina Pelkoselle idean alkaneen siitä, että tutkijatohtori Saijaleena Rantanen Taideyliopisto Sibelius-Akatemiasta kertoi löytäneensä kaikki kolme suomalaisten IWW:läisten painettua laulukirjaa. Tuovinen otti yhteyttä Karri Miettiseen eli Palefaceen, joka on harrastanut samoja lauluja pitkään ja hanuristi Niko Kumpuvaaraan. Lisäksi pianistiksi ja laulajaksi saatiin Ossi Peura sekä rumpaliksi Anssi Nykänen. Palkkaorjain lauluja -kirjasta vuodelta 1925 löytyi harvinaisuus, ”Langenneen laulu”, joka on ensimmäinen seksityöstä kertova lauluteksti, joka on painettu oikeaan kirjaan ja yhä ainoa lajiaan. Toki illassa kuultiin myös perinteisiä lauluja Joe Hillistä ”Kalle Kustaan muorin” muunnelmaan sekä Oskari Merkikannon säveleen ”Hoopon laulussa”. Ihan lopuksi täysi sali sai kuulla Hiski Salomaan suosituksi tekemät ”Lännen lokari” ja ”Vapauden kaiho”. Acktén kesäsarjalle komea alku Aino Acktén kesäsarja 8.5.27.9. sai komean alun Kallion kirkon hyvin täydessä salissa. Yleensä kesäsarja tapahtuu Café Sonck 1912 -tilassa, mutta akustiikka vaati kirkonsalia. Saimme kokea Chopinin Pianokonsertot nro 1 ja 2, sovitus pianolle ja jousikvartetille. Eihän siitä ole kuin runsas kuukausi, kun talvisarja päättyi. Erityisesti Chopin-pianistina kiitetty ja palkittu Janne Mertanen ja Savonlinna-kvartetti esittivät puolalaisen säveltäjämestarin kaksi hienoa romanttista pianokonserttoa. Virtuoosisuus ja runollisuus yhtyvät näissä säveltäjän nuoruuden teoksissa. Chopin esitti pianokonserttojaan Pariisissa myös kvartettisovituksinaan. Savonlinna-kvartettiin kuuluvat Andrei Nikulin I viulu, Maria Sidorkina II viulu, Katja Inkala, alttoviulu ja Ilkka Vesioja, sello. Kesäsarja rikastuttaa Helsingin kulttuuritarjontaa jo yhdeksännen kerran. Se yhdistää eri taiteenlajeja runolausunnasta kaikenlaiseen musiikkiin, flamencosta klassiseen. Taiteellinen johtaja Suvi Olavinen hehkui taas intoa uuden kesäohjelman kynnyksellä. Kulkijamustalaisen tie taitelijana 50 vuotta Kulttuurineuvos Veijo Baltzarin esikoisromaani ”Polttava tie” julkaistiin v. 1968, menin kouluteininä syksyllä Helsingin Kirjamessuille ja haastattelin häntä parin muun kirjailijan ohella isolla, raskaalla magnetofoninauhurilla. Entisellä pääministerillä Paavo Lipposella on vielä vanhempi muistikuva: – Olin asunut vasta vajaan vuoden Helsingissä, kun jouduin kesällä 1962 suorittamaan kesken jääneen asepalvelukseni loppuosan Kaartin pataljoonassa Merikasarmilla. Siellä palveli myös kaartilainen Veijo Baltzar. Meistä tuli ystävät. (…) En tunne ketään muuta suomalaista kulttuurihenkilöä, joka olisi yhtä dynaaminen ja yhtä monipuolisesti aikaansaava, kestävästi luova kuin Veijo. Todellinen powerhouse. Hän on synnyttänyt Dromissa ja sen ympärillä valtaisan aktiviteetin, joka on viime vuosina laajentunut muualle Eurooppaan. ”Linnuntietä taivaaseen” -kons e r t t i t u o t a n n o n Suomen ensi-ilta valloitti yleisönsä Savoy-teatterissa, uuden ja perinteisen mustalaismusiikin ja rakkauslaulun neljä vuodenaikaa rock-hengessä. Siitä vastasivat Integraatioteatteri Baltzar ja kansainvälinen orkesteri Ludvig XIV, joka sai katsojilta eritoten kiitosta. Joukosta erottui taidokas Kiureli Sammallahti haitarissa. Esitys oli tribuutti kirjailijan 50-vuotiselle vaellukselle taiteilijana ja kulttuurivaikuttajana. Alfa-TV taltioi juhlakonsertin, joka tulee ulos alkukesällä. Baltzarin mukana, usein duettona, lavalla esiintyi solisteina nuoria nousevia tähtiä: Susanna Ahonen, Nina Castén, Aino Sederholm ja Elina Öster. Casténin laulutaito paranee ja kypsyy koko ajan. Sen kuuli tutun ”Dimitrin” ja uuden kappaleen ”Se, mikä katkeaa” tulkinnoissa. Sederholmin tanssi vetää katseen puoleensa. Ahonen oli aluksi aika jännittynyt duettolaulun osapuoli, mutta hän vapautui 2. jakson ”Ajomiehestä” lähtien myös taitaviin tanssiliikkeisiin. Hyvin nuori Öster oli säveltänyt Baltzarin tekstin ”Kova kallio”, kuten Mikko Karjula konsertin nimikkokappaleen. Uudet Baltzar-laulut toimivat paremmin kuin ikivihreät, joskus kuluneet, iskelmät. Ehkäpä kokonaisuus olisi kaivannut dramaturgista ohjausta; nyt laulut valuivat peräkkäin ilman ihmeempiä juontoja. Kun orkesteri aloitti väärää kappaletta, nuoreksi jo kokenut Castén puuskahti kappaleen oikean nimen pojille! Kuoron naisten hameenheiluttelu taustarytmissä ei ole ihan tätä päivää. Mutta soolotanssit ovat aivan loistavia. Tanssia ilman häpeää Universumissa, Perämiehenkadun kokeilevassa teatteritilassa, oli erikoinen tanssija musiikkiesitys, performanssi, jossa kaksi taiteilijaa vaihtaa ja jakaa roolejaan näyttämöllä. ”It is never too late” eli: Ei koskaan ole liian myöhäisGeorgian valtionbaletin Tulilinnun prinssinä on David Ananeli, prinsessana Ekaterine Surmava, mutta esityksen melkein varastaa Nutsa Chekurashvili (vas.) itse Tulilintuna. Kuva: State Ballet Georgia. Veijo Baltzar vietti välittömän 50-vuotistaiteilijajuhlan Savoyn lavalla nuorten laulajien ja tanssijoiden keskellä. Kuva: Esa Toppila. Minttu Pietilä ja Guillermo Sarduy esittivät kahden ihmisen vuorovaikutuksella leikittelevän Kiteytyvän aluksi Kuopiossa. Kuva: Antti Ahokoivu. Saksalainen Andriana Seecker and ruotsalainen Andreas Catjar tanssivat ja musisoivat noidutussa diskossa Universumin lattialla. Kuva: Karoliina Pasoonen. Pianistimestari Janne Mertanen (oik.) ja Savonlinna-kvartetti saivat suuren suosion Chopinin pianokonsertollaan Kallion kirkossa Acktén kesäsarjan avauksessa. Kuva: Raimo Granberg. Tikkurilalainen sambaryhmä oli jokavappuisella soittokierroksella Mantan ja Esplanadin puiston maisemissa, jossa joutui myös selfie-yhteiskuvan kohteeksi. Kuva: Raimo Granberg.
• 9 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu Kulttuuri Vallilassa tangoa, Mantalla lakitusta ? Vallilan vapputanssit luonnon keskellä ovat vetäneet väkeä paljon koko 2010-luvun. Kulttuuriyhdistys Vallilan Tango kutsuivat ystävänsä, toverinsa ja kaikki tangon ystävät vappuaattona puistotansseihin Inarintie 13:n kohdalla olevaan Hartolan puistikkoon. Monipuolisesta musiikkitarjonnasta vastaa jälleen tanssiorkesteri Vallilan Tango, jonka väsymättömän solistina on suomalaistunut saksalainen Hans Wessels. Hänen persoonallisen murteellinen tapansa laulaa suomalaisia tangoja on tunteisiin vetoavan aseet riisuvaa. Paljon kuullaan 1940-50 –lukujen sävelmiä, Usko Kempistä Pentti Viherluotoon. Kempin ”Yön pitkät tunnit” on yhtyeen tavaramerkki. Järjestäjät suosittelivat ottamaan omat eväät ja muki mukaan. Hartolan puistikkoon on aina vapaa pääsy. Käymälöiden määrää on lisätty entisestään, ja tapahtumassa on lapsialue. Mutta moni äiti ja lapsi tanssivat lapsen kanssa. Vaikka sää uhkasi sadetta, Vallilan tangotapahtuma on tavattoman hieno ja miellyttävä uusi tapahtuma, joka toimii lähtöriittinä vapunjuhlintaan. Sekä lapsiperheet että vanhempi väki viihtyy. Lavatanssiperinne elää puistikossa! Jos tuntee vieroitusoireita Vallilan tangon sulosäveliin vappujen välillä, yhtyettä ja solistia voi kuulla joka kuukauden yhtenä sunnuntai-iltana ravintola Juttutuvassa. Olutravintolan tuolien väliin syntyy selväpäisten tangontanssijoiden iloinen lavakulttuuri. Vappuna oli 150-vuotiaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY:n vuoro lakittaa Kauppatorin kaunein nainen ja tällä kertaa homman hoitaa vapaaehtoistiimi Manta Crew, joukko juhlamielisiä Helsingin yliopiston opiskelijoita. Lakitus alkaa perinteisin menoin Mantan pesulla klo 17 ja lakin Havis Amanda sai klo 18. Mantan lakittajaisia oli seuraamassa poliisin arvion mukaan noin 60 000 ihmistä. Ylioppilaat ottivat ilon irti Mantan patsaan altaalla, eikä kylmä vesi haitannut edes paljasjalkaisia juhlijoita. Tikkurilalainen sambaryhmä oli taas jokavappuisella soittokierroksella Mantan ja Esplanadin puiston maisemissa. Havis Amanda eli ”Manta” on juuri saanut valkolakin kutreilleen vappuaattona klo 18.00. Innokkaimmat juhlijatkin ovat jo saaneet vesikasteensa vaahtokuorrutuksessa olevassa Mantan altaassa. Kuva: Raimo Granberg. Vallilan tango on soittanut valtavalla osallistujasuosiolla kauniita vanhoja tangoja ja muita iskelmiä Vallilassa, vain 50 metriä Mäkelänkadun kivitalojen takana. Kuva: Marit Henriksson. tä kuului tanssija Andriana Seeckerin and muusikko Andreas Catjarin esityksen nimi. Esittäjien tausta on Berliinistä, mutta he työskentelevät nykyään paljon Ruotsissa ja kansainvälisesti. Se oli tanssia ilman häpeää noidutussa, hylätyssä diskossa. Hämärässä tilassa oli sekaisin diskopalloja, muutama huonekalu ja musiikinteon välineitä. Esiintymisen lomassa kaksikko kertoo tarinoita lapsuudestaan, unelmistaan ja haamuistaan; halustaan tehdä, ilman kykyä. Trauma voi syntyä siitä, että naisella on liian pitkät kädet ja lyhyet jalat tanssijaksi. Mitä tapahtuu, kun et enää sovi mihinkään kategoriaan? Lopussa koimme jonkinlaisen Bonnie & Clyde -muunnelman. Venäläisen baletin helmiä Georgian valtionbaletti vieraili Aleksanterin teatterissa. Koreografi Mihail Fokinin balettikirjallisuuden mestariteoksiin kuuluvien kolmen baletin illassa nähtiin hänen Djagilevin legendaariselle Ballets Russes -ryhmälle luotu ja itsensä Vaslav Nizinskin Monte Carlon ensi-illassa 1911 tanssima yksinäytöksinen baletti Ruusu-unelma Carl Maria von Weberin musiikkiin. Nyt sen tanssivat Mariam Eloshvili ja Angelos Antoniu. Chopinin pianosävellyksiin perustuva Sylfidit -teoksessa taustanauha kerran pysähtyi pariin kertaan peräkkäin. Tanssijanaiset saivat seistä aika pitkään jännittyneessä asennossa, kunnes musiikki suostui jatkamaan sunnuntain matineaesityksessä. Sylfideissä hurmasivat Ekaterine Surmava, Ruika Yokoyama ja Boris Zhurilov. Baletti-illan huipensi Igor Stravinskyn venäläiseen satuun perustuva Fokinin Tulilintu-baletti. Lavastus linnasta metsäpuiden keskellä oli komea. Musiikki kauniin täyteläistä, ja tanssi lumoavaa. Prinssinä oli David Ananeli, prinsessana uudestaan Ekaterine Surmava, jotka ovat hurmaavia. Mutta esityksen varastaa Nutsa Chekurashvili itse Tulilintuna. Pelottavan Katsei Kuolemattoman joukoissa osa miehistä muistutti enemmän Tähtien sodan armeijasotureita avaruudesta. Vierailuilta korosti Georgian valtionbaletin tasoa ja monipuolisuutta. Tällainen kulttuurivaihto on tervetullutta. Nuoren tanssin fyysisyyttä ”Kiteytyvä” on todella kaunis, leikittelevä, fyysinen tanssiteos Korjaamon kulmasalissa. Tukholman balettioppilaitoksessa valmistunut Minttu Pietilä ja kuubalaisen folkloretanssiryhmän ykköshahmo, suomalaistunut Guillermo Sarduy tanssivat yhteen ja erikseen kahden ihmisen vuorovaikutusta, kohtaamisia ja katseita täynnä olevan esityksen. Välillä on aika ronskeja liikkeitä, välillä pehmeämpää, mutta koko ajan rytmi, nostot ja liikkeet tarkasti aksentoituna. Sarduyn olen nähnyt Sonya Lindforsin ja Zodiakin tuotannoissa sekä Espoossa Tuomo Railon koreografioissa. Pietilä on minulle hyvin uusi ja mielenkiintoinen, taitava tanssijakyky. Täysi sali antoi raivoisat aplodit. Yön kabaree Tapanilassa Teatteri Tuikkeella Tapanilassa on Ilmaisukoulu, jossa pääsee opiskelemaan teatterin tekemistä ammattilaisten opetuksessa. Se jakautuu ryhmiin ikäluokittain, 5-vuotiaista aikuisiin saakka. Vapun aikaan saimme kokea ”Cabaret Noir” – esityksen pientehdasrakennuksessa Viertolantiellä. Cabaret Noir on showmaailmaan sijoittuva kertomus nuoren naisen unelmasta päästä parrasvaloihin. Mutta minkä hinnan hän on valmis maksamaan saavuttaakseen unelmansa? Esitys yhdistää ihmeellisellä ja sanattomalla tavalla sirkusta, teatteria ja tanssia. Mutta mitä tapahtuu, kun esirippu laskeutuu. Emme unohda tätä showmaailmaa, jonka pääosassa loistaa ilmaisuherkkä Henna Karekari, joka pyrkii kovasti rinkiin mukaan. Nuorallakävelijä Johanna Fallström, akrobaatti Susanna Melander sekä Cabaretin Madamen poika Miika Elmgren erottuvat hyvin liikkuvasta ja esiintyvästä joukosta. Kati Repo on vaativa, pelottava Madame. Nina Rinkinen ohjasi ja Sanna Warsell teki koreografian aikuisten jatkotason Tuli –ryhmän kevätesitykseen. Teksti: Risto Kolanen Johanna Fallström (vas.), pääosan esittäjä Henna Karekari ja Noora Kääriäinen hoitavat valitusosastoa Cabaret Noirin esityksessä Tapanilan Tuikkeessa. Kuva: Nina Rinkinen. Laulava Unioni esitti IWW:n amerikkalaisia ja amerikansuomalaisia työväenlauluja Ossi Peuran (vas.), Anssi Nykäsen, Palefacen, Niko Kumpuvaaran (päätä) ja Tipi Tuovisen toimesta ravintola Juttutuvassa. Kuva: Tomi Westerholm. Säveltäjä Kaj Chydenius ja runolaulajansa Laura Arola (vas.yllä), Oona Arola ja Mikael Saari sekä oma poika Kalle Chydenius (alla oik.) loivat tunteikkaan konsertin Stoassa. Kuva: Era Kahyaoglu. Katuja ratatyöt pätkivät liikennettä kesän mittaan Jatkoa sivulta 3 ? 3.4.–31.8.: Katutyöt Mechelininkadulla Raitiolinja 8 on poikkeusreitillä (Ooppera–Arabia) ja puuttuvaa osuutta korvaa bussi 8X (Ooppera–Jätkäsaari). Tarkempi liikennetiedote 12.–14.5.: Kaivutyöt Ruoholahdenkadulla Raitiolinjat 7 ja 9 ovat poikkeusreitillä ja kulkevat Bulevardin ja Hietalahden kautta – Kamppi jää siis ajamatta. Linjan 6 kaikki lähdöt ajetaan linjana 6T. 14.5.–3.6.: Katutyöt Tukholmankadulla Raitiolinja 4 on poikkeusreitillä (Katajanokka – Pikku Huopalahti) ja puuttuvaa osuutta korvaa bussi 4X (Ooppera–Munkkiniemi) 25.6.–22.7.: Katutyöt Nordenskiöldinkadulla Raitiolinjat 2 ja 7 ovat poikkeusreitillä, minkä seurauksena raitiovaunut eivät kulje Länsi-Pasilassa: Linja 2 ajaa reitillä Olympiaterminaali – Lasipalatsi – Töölö – Ooppera – Vallila (Paavalinkirkko). Linja 7 ajaa omalla reitillään, mutta sen päätepysäkki on Pasilan asemalla. Raitiovaunuilta ajamatta jäävää osuutta korvaa bussi 2X (Postitalo – Länsi-Pasila – Pasilan asema). 24.6.–5.8.: Ratatyöt Helsingin ratapihalla (Helsinki–Pasila-välillä) Ratatöitä tehdään kahdessa eri vaiheessa, ja niiden vuoksi osa matkustajista joutuu vaihtamaan junaa Pasilassa. Osa kaupunkiradan junista ei aja Helsinkiin asti. 3.-24.9. Katutyöt Mannerheimintiellä välillä Nordenskiöldinkatu–Reijolankatu Raitiolinjat 4 ja 10 ajavat poikkeusreiteillä (4: Katajanokka – Töölön halli, 10: Kirurgi – Töölön halli), ja puuttuvaa osuutta korvaavat bussit 4X (Ooppera– Munkkiniemi) ja 10X (Ooppera – Pikku Huopalahti). Pitkin kevättä ja kesää: Itäväylä Tulevan runkolinjan 500 varrelle tehdään pysäkkiparannuksia, jotka voivat vaikuttaa joukkoliikennematkoihin. Esimerkiksi Tynnyrintekijänkadun pysäkit ovat kokonaan poissa käytöstä arviolta kolme viikkoa juhannuksen jälkeen. Miten poikkeuksista saa tietoa? Kaikki katuremontteja, pysäkkiensiirtoja ja poikkeusliikennejärjestelyitä koskevat liikennetiedotteet tulevat hsl.fi-sivulle noin kaksi viikkoa ennen kuin muutokset otetaan käyttöön. Seuraamalla nettisivujen liikennetiedotteita pysyt ajan tasalla. Lisäksi muutoksista tiedotetaan pysäkeillä, asemilla ja liikennevälineissä.
• 10 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu Mielikuvitus ja myötätunto aiheina Tervasaaressa kesällä – Tomppelissa yhdistyvät sirkus ja teatteri Aalto-yliopiston uusiin rakennuksiin taideteokset Väreen ja Kauppakorkeakoulun taide heijastaa tieteenalojen moninaisuutta ? Kesällä Helsingin Tervasaaressa nähdään jälleen koko perheen teatteria ammattilaisvoimin. Teatteri HIT Minin esitys Tomppeli – maailman paras mielikuvitusystävä on iloinen sekoitus teatteria ja sirkusakrobatiaa musiikin siivittämänä. HIT Helsinki ja sen lastenteatteriyksikkö HIT Mini tuottaa lapsille suunnatun kesäesityksen nyt jo seitsemättä kertaa. Monille perheille Tervasaaren teatteriretkestä on tullut jo perinne. Tämän kesän näytelmä kertoo Tomppelista, joka on vakaasti päättänyt olla maailman paras mielikuvitusystävä. Kun pieni Eveliina lavastaa Tomppelin syylliseksi vahinkoon, syntyy melkoinen sotku. Tomppeli osoittautuu varsin toheloksi, ja lopulta jäädään pohtimaan, mitä se parhaus edes on. Esitys tutkii varsinkin myötätuntoa ja kaveruutta. – Olen tehnyt paljon töitä eri ikäisten lasten parissa ja kokenut, että ystävystymisen ja kaverina olemisen taito on yksi tärkeimmistä asioista, joita lapsuudessa voi ja kannattaa harjoitella, kertoo esityksen käsikirjoittaja ja ohjaaja Ilja Mäkelä. – Hyväksyminen, mukautuminen ja mielikuvitus ovat tässä kallisarvoisia työkaluja – ja näiden ympärille halusin rakentaa näytelmän. Tavoitteena on, että lapsikatsojat pääsevät esityksessä suoraan ratkaisijoiksi niin tunnistettavan arkisissa konfliktitilanteissa kuin iloisissa mielikuvitusleikeissäkin. Samalla kohtausten lomassa herää monenlaisia keskusteluja teemojen ympäriltä. Mielikuvitusystävä Tomppeli toimii näkökulmahenkilönä ja katsojien peilinä. Tervasaaressa hienot puitteet akrobatialle Koska näytelmässä eläydytään myös tunnelmallisiin ja vakaviin hetkiin, joita ystävyyssuhteisiin kuuluu, toimii vauhdikas fyysinen taituruus ja klovnimainen kohellus vastapainona. Ohjaajan mielestä perinteinen puheteatteri ja sirkusakrobatia sopivat oivasti toistensa tueksi ja luovat yhdessä lavalle leikin ja mielikuvituksen moninaiset mahdollisuudet. Esityksen rooleissa ovat tasapainoakrobaatti Eikka Alatalo, ilma-akrobaatti ja näyttelijä Outi Ikonen ja näyttelijä Vilma Putro. Pieniä muutoksia lukuun ottamatta samana pysynyt työryhmä on tehnyt aiemmin Tervasaaren suositut esitykset Känkkäränkkä kerrankin kunnon itkupotkuraivarit ja Känkkäränkkä ja karjuva pikkuveli. Esityspaikkana Tervasaari on tekijöiden mieleen. – Tervasaari on aurinkoisella säällä aivan ihana, suorastaan täydellinen paikka tehdä kesäteatteria, sanoo Mäkelä. – Amfiteatteri luo vauhdikkaan fyysiselle esitykselle suurikokoisen näyttämön ja pelikentän. Toisaalta sään armoilla oleminen luo kesään arvaamattomuutta, mutta onneksi sateisina ja tuulisina päivinä kosteus ja koleus yhteisenä vihollisena luo positiivista yhteishenkeä. Niin sään kuin lapsiperhearjen tuomiin haasteisiin on vastattu myös lipunmyynnissä: jo ostetun lipun voi tarvittaessa vaihtaa toiselle päivälle teatterin verkkosivuilla. Lapsille suunnattuja, ammattilaisvoimin tehtyjä esityksiä on kesäisin tarjolla vähän, joten HIT Minin esitys on mitä tärkein lisä kaupunkikulttuuriin. Esitys on suunnattu kaikenikäisille, mutta erityiskohderyhmänä ovat 1–10 -vuotiaat. Tomppeli – maailman paras mielikuvitusystävä saa ensiesityksensä 26.5.2018 klo 15 Tervasaaren amfiteatterissa ja esitykset jatkuvat 9.9. saakka. Lippuja saa Tiketistä ja tuntia ennen esitystä ovelta. Lisätietoa esityksen sivuilla: www. hithelsinki.com/tomppeli. Hönö (Eikka Alatalo), Tomppeli (Vilma Putro) ja Eveliina (Outi Ikonen) riemastuttivat yleisöä myös huhtikuussa Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Kuva: Annu Esko. Tomppeli (Vilma Putro) ja Hönö (Eikka Alatalo) seikkailevat kesällä Tervasaaressa. Kuva Annu Esko. ? Aalto-yliopiston uusiin rakennuksiin tulevien ensimmäisten taideteoksien tekijät julkistettiin. Teokset tulevat Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennuksen, Väreen, kahteen aulaan ja Kauppakorkeakoulun rakennuksen pääsisäänkäynnin aulaan. Molemmat rakennukset ovat valmistumassa Otaniemen kampukselle. Tuomaristo valitsi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Väre-rakennukseen Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen taideteoksen ”INSIGHT” ja Kirsi Kaulasen taideteoksen ”LUMEN” kutsukilpailun pohjalta. Grönlundin ja Nisusen yhteiset teokset liittyvät luonnontieteellisten ilmiöiden ja ajan olemuksen tutkimiseen. Kaulanen tunnetaan laserleikatuista ruostumattomasta teräksestä valmistetuista teoksistaan. Kauppakorkeakoulun pääsisäänkäynnin aulaan tulevan taideteoksen luonnos tilataan keraamikko Kirsi Kivivirralta, jonka taiteen keskiössä ovat uniikit palapelimäiset seinäteokset. – Tavoitteenamme Aalto-yliopistossa on lisätä taiteen ja luovuuden näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja arvoa yhteiskunnassa. Nyt valitut uudet teokset Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun ja Kauppakorkeakouluun toteuttavat juuri tätä. Ne kutsuvat luomaan uusia yhteyksiä ja merkityksiä yliopistoomme, täällä tehtävään opetukseen, tutkimukseen ja taiteeseen. Teokset toimivat kuin oppaina paitsi kohta avattaviin uusiin tiloihin myös laajemmin yliopiston historiaan ja tulevaisuuteen. Odotan innolla ensi kohtaamista teosten kanssa syyskuun avajaisissa, toteaa Anna Valtonen, Aalto-yliopiston taiteen ja luovien käytäntöjen vararehtori. Aalto-yliopisto on ainoa suomalainen yliopisto, joka noudattaa taiteen prosenttiperiaatetta rakennushankkeissaan. Grönlundin, Nisusen, Kaulasen ja Kivivirran teosten lisäksi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sekä Kauppakorkeakoulun sisäja ulkotiloihin on tulossa vielä muita taidehankintoja. Muun muassa rakennuksien vieressä kulkeva 70-metrinen suojamuuri saa uuden ilmeen opiskelijoiden taidekilpailun ratkettua. Taideperiaatteina tasa-arvo ja kohtaamiset Väre-rakennuksen taiteen periaatteena on ”Maailmanlaajuinen tasa-arvo” ja tavoitteena on tuoda esiin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu kansainvälisenä ja moninaisuutta arvostavana korkeakouluna. Samalla tavoitteena on tarjota teoksia, jotka luovat kestävän ja jännittävän ympäristön jättäen samalla tilaa väliaikaisille näyttelyille ja tapahtumille. Kauppakorkeakoulun julkisen taiteen tavoitteena on luoda osallistava ja dialogia korostava kokemus ja luoda avoimen ja matalan hierarkian työskentelyja oppimisympäristö. Rakennuksen taiteen periaate ”Ihmiskeskeinen lähestymistapa” kunnioittaa menneisyyttä pitäen katseen samalla tulevassa. Aalto-yliopiston taidekoordinaattori Outi Turpeinen sekä korkeakoulujen opiskelijat ja henkilökunta kehittivät Väreen ja Kauppakorkeakoulun taidekonseptit yhteistyössä. Yksityiskohta Kirsi Kaulasen ”Lumen”-taideteoksesta, joka sijoittuu Aalto-yliopiston Väre-rakennuksen aulaan. Kuva: Kirsi Kaulanen Havainnekuva Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen ”Insight”-taideteoksesta, joka sijoittuu Aalto-yliopiston Väre-rakennuksen aulaan. Kuva: Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen Havainnekuva Tommi Grönlundin ja Petteri Nisusen ”Insight”-taideteoksesta, joka sijoittuu Aalto-yliopiston Väre-rakennuksen aulaan. Kuva: Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen
• 11 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu Josa Jäntti Puretun talon tilalle neljä uutta erillistä pientaloa Kuusisaarentiellä Helsingin menot kasvavat ensi vuonna ? Helsingin kaupungin 2019 talousarvioraamin lähtökohtana ovat kaupunkistrategian taloustavoitteet suotuisa talouskehitys näkyy toimintamenojen kasvuna. Helsingin kaupungin taloudellinen tilanne vuoden 2018 keväällä on tasapainoinen. Myös kaupungin väestönkasvun ennustetaan jatkuvan vahvana tulevina vuosina. – Suotuisan talouskehityksen ja vahvan väestökasvun ansiosta vuoden 2019 talousraamiin tulee merkittävästi lisää väljyyttä aikaisempiin vuosiin nähden. Valoisampi taloustilanne yhdessä kaupunkistrategian taloustavoitteiden kanssa mahdollistaa tulevan vuoden talousarvioraamiin 127 miljoonan euron korotuksen käyttötalousmenoihin, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Korotus tarkoittaa, että toimintamenojen kasvu on 3,28 % vuoden 2018 talousarvion vastaavia menoja suurempi. Menolisäykset kohdistuvat kaupunkistrategian linjausten mukaisesti erityisesti sinne, missä väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Talousarvioraami mahdollistaa strategiassa linjattujen kehittämiskohteiden edistämisen. Vahvana jatkuva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostavat valtiovarainministeriön (VM) huhtikuisen ennusteen mukaan vuonna 2018 työllisten määrän 1,8 % edellisvuotta korkeammaksi. Tämä heijastuu palkkasumman kasvuun vuosille 2018–2019 ja luo siten edellytykset kuntienkin hyvälle verotulokehitykselle. Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys maakuntaja sote-uudistuksesta aiheuttaa kuitenkin kaupungin tulevien vuosien talouteen poikkeuksellista epävarmuutta. – Mikäli maakuntauudistus toteutuisi, maakunnalle siirtyvät verotulot alentavat merkittävästi verorahoitusta suhteessa kasvavan kaupungin investointitarpeeseen. Mahdollisen uudistuksen vaikutuksiin kaupungin talouteen liittyy niin suuria riskejä, että kaupungin lainakannan kasvattamista on perusteltua tässä tilanteessa välttää”, Vapaavuori korostaa. Helsingin investointitasossa näkyy kaupungin vahva kasvu Helsingin kaupungin tämänhetkinen investointitaso on aikaisempaan nähden korkea, mikä kertoo kaupungin vahvasta kasvusta. Kaupungin toteutunut investointitaso HKL-liikelaitoksen joukkoliikenneinvestoinnit huomioiden on vuosina 2016 ja 2017 ollut yli 650 miljoonan euron tasolla, joka on ollut noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin edeltävinä vuosina. Raamivuoden 2019 mukainen investointitaso on edelleen selvästi vuosien 2016 ja 2017 toteutunutta tasoa suurempi, yli 730 miljoonaa euroa. Investointien ohjelmoinnissa keskeisenä periaatteena on vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus. Investointiohjelman painotuksissa on huomioitu asuntotuotantotavoitteen kasvattaminen strategian mukaisesti ensi vuonna (2019) 6 000 asunnosta 7 000 asuntoon. Lisäksi investointiohjelmassa on varmistettu riittävät määrärahavaraukset edellytysinvestoinneille esirakentamiseen, katuja puistoinvestointeihin sekä palvelurakennusinvestointeihin. Myönteinen verotulokasvu parantaa raamin kokonaistalouden tasapainoa, mutta investointiohjelma vetää rahoituslaskelman alijäämäiseksi Vuodelle 2019 ennakoidaan verotuloihin selkeää kasvua, vaikka Helsinki päätti alentaa kunnallisveroprosenttiaan vuoden 2018 alusta 0,5 %-yksiköllä. Kokonaisverorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) ennakoidaan kasvavan vuodelle 2019 noin 3,5 % vuoden 2017 toteutuneesta tasosta, eli viimeisen kahden vuoden aikana. Valtionosuudet heikkenevät valtion toimenpiteiden sekä verotulotasauksen kasvun seurauksena. Helsingin maksaman veropohjaan perustuvan valtionosuuksien tasauksen arvioidaan vuonna 2019 olevan 337 miljoonaa euroa, jossa on kasvua vuoden 2017 tasoon 48 miljoonaa euroa. Muutos vähentää Helsingin saamia valtionosuustilityksiä. Myönteinen verotulokasvu nostaa vuosikatetta talousarvion 2018 tasosta vuodelle 2019 hieman alle 90 miljoonaa euroa ja raamissa vuosikatearvio on 634 miljoonaa euroa. Investointitason ollessa 732 miljoonaa euroa, jää toiminnan ja investointien rahavirta noin 80 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Alijäämä ehdotetaan katettavaksi kassavaroilla. Pormestari ehdottaa kaupungille pidemmän aikavälin palkkaohjelmaa Voimassa olevien virkaja työehtosopimusten mukaisiin palkkakustannuksiin on varauduttu raamin määrärahoissa. Vuoden 2019 peruspalveluhintaindeksissä, joka osaltaan määrittää toimintamenojen kasvuprosenttia, on otettu huomioon palkkojen kustannusvaikutukset. KVTES:n järjestelyerää varten raamiin on tehty keskitetty määrärahavaraus, joka kohdennetaan toimialoille paikallisneuvottelujen jälkeen syksyn talousarviovaiheessa. Pormestarin talousarvioraamiehdotus pitää sisällään myös ehdotuksen kaupungin pidemmän aikavälin palkkaohjelman käynnistämisestä talousarviovaiheessa. Kaupunki tekisi kartoituksen henkilöstön ja eri henkilöstöryhmien palkkaukseen liittyvistä keskeisistä kehittämistarpeista, joiden pohjalta pidemmän aikavälin palkkaohjelma valmisteltaisiin. Pormestarin ehdotus budjettiraamista vuodelle 2019 etenee käsiteltäväksi kaupunginhallituksen kokoukseen 14.5. Uusi toimialamalli sekä sen mukaiset laajemmat talousarvion määrärahakohdat tarkoittavat aiempaa selkeämpää raamibudjetointia. Käytännössä kaupunginhallitus päättää taloudellisista kokonaisraameista laajemmille toimialoille. Ovatko eläkeläiset eläkettäviä kansalaisia? ? motto: vuosikymmeniä töitä tehneet ja työeläkemaksunsa maksaneetko ovat elätettäviä? Ekonomistien harhaanjohtavat nimitykset Ekonomistit (luultavasti eivät kaikki) pitävät eläkeläisiä homogeenisena tasapaksuna joukkona. Heidän mielestään on työssäkäyviä ja elätettäviä kansalaisia! (HS 27/4 Nordea/ Olli Kärkkäinen). He tekevät mm. talousennusteita, joiden perusteella monet päättäjät tekevät tärkeitä ja kauaskantoisia päätöksiä. Heidän laskelmansa ja ennusteensa voivat mennä vaikka kuinka paljon ” metsään” (esim. ETK), silti ei heillä ole milloinkaan tulosvastuuta erehdyksistään. Päinvastoin se ekonomisti, joka on vähiten erehtynyt palkitaan julkisesti! Silti rohkenen ehdottaa, että heidän työnantajansa pitävät näitä hyvin palkkattuja henkilöitä yrityksissään palkkalistoillaan elätteinä! Äsken nähdyssä YLE/ Ykkönen/ A studiossa olleiden esimerkkien perusteella kävi valitettavasti ilmi, että meillä Suomessa eläkeläiset ja vanhukset ovat ” ongelmajätettä ”, joita yhä usemmain kerätään viikkojen kuluttua kuolleina kodeistaan. Ovatko eläkeläiset todella elätettäviä kuten ekonomistit sanovat. He käyttäävät juuri tätä inhottavaa ilmaisua esittämällä kaikkia eläkeläisiä eläteiksi, jotka ovat luoneet työllään tämän ” ”hyvinvointivaltion ”. Sekin osa 10 % vanhuksista, jotka ovat todella hoidettavina hoitolaitoksissa, maksavat hoitolaitokseen 85 % saamastaan eläketulosta. Tämä ekonomistien ilmaisu on omiaan lisäämään välimpitämätöntä suhtautumista mm. vanhusten hoitoon ja eläkeläisten toimeentuloon. Ekonomistit ovat näköjään täysin tietämättömiä, että työeläkeläisetkin maksavat veroja jopa enemmän kuin vastaavasta palkkatulosta. Sen lisäksi nämä ” passiviiset elättikansalaiset ”?? ovat monesti tukemassa lapsiensa perheitä monella tavalla. Muun muassa ottamalla lapset päivällä hoitoon tai kun lapsi on sairastunut, jotta molemmat vanhemmat pääsevät töihin. Monet auttavat taloudellisesti varsinkin nuoria perheitä näiden yhteiselämän alkutaipaleella. Monet osallistuvat aktiivisesti vapaaehtoistoimintaan, joka saattaa taata yhteiskunnalle melkoisia säästöjä. Mutta ehkä kaikkein suurin yhteiskunnan yhteisiä menoja säästäviä eli valtion ja kuntien menoja vähentäviä ovat usein itsekin ikäihmisiä omaishoitajat ja heidän panoksensa. Ei ole syytä myös unohtaa, että työllään nuo eläkeläiset ovat aikaan saaneet maahamme omaisuusmassan, jonka nuo ”ylimieliset ” tulevat perimään. Siksi tuo nimitys elätettävät sai verenpaineen nousemaan. Pikku anekdootti agraariSuomesta ekonomisteille erityisesti nykyiseen Nordeaan (ent. SYP, ent. PYP, ent. Merita) Koko silloinen suurperhe oli tuvan pöydän ääressä syömässä. Vanha vaari oli pistetty tuvan nurkkaan syömään puulusikalla soppaa oman pikkupöydän viereen. Miksi? Koska hän syödessään läikytti sitä pöydälle, kun hänen kätensä vapisi. Aterian jälkeen perheen poika ryhtyi vuolemaan puupalasesta jotain. Isä kysyi ” mikä siitä tulee ”? ” Teen siitä lusikan, sitten kun Sinäkin läikytät soppaa ja Sinut on pistetty nurkkaan syömään ”. Sen pituinen se! Yhteiskunnan tukia on ” pilvin pimein ” Valtakuntamme päälehdessä oli näyttävä katsaus erilaisista sosiaalituista. Ja niitä on paljon ja samoin saajia. Esimerkiksi asumistukea saa 860 000 ihmistä, toimentulotukea 395 000 ja työttömyystukea 387 000. SOTEa odotellessa toinen suuri uudistus odottaa pikaisesti ratkaisuja. Monien mielestä pitää nopeasti päättää näiden eri tukimuotojen yhdistäminen ja kannustusloukkujen purkaminen. Tätä uudistusta suunniteltaessa on ensiksi ratkaistava ovatko tuet vastikkeelllisia vai vastikkeettomia? Onko se ns. perustuloa vai edellyyttäkö tuki aktiivisuutta työn hakemisessa. Tästä tukien yhdistämisestä puolueet ovat osittain samaa mieltä. Selvimmin vastikkeettoman perustulon kannalla ovat kuitenkin Vihreät. Kokoomus ja demarit edellyttävät sen sijaan vastikkeellista tukea ja aktiivisuuta tuen saajalta. Tuet voivat olla ” universaalisia ” tai syyperusteisia. Ensimmäinen on sellainen, jonka saaminen ei riipu tarpeesta (esim. lapsilisä). Syyperusteinen on esim. työmarkkinatuki, työttömyysturva ja opintotuki. Tuki saattaa olla yksilö tai perhekohtainen. Eka tapauksessa ei perheen toimeentulo vaikuta tuen saamiseen. Toimeentulotuki ja asumistuki ovat riippuvaisia koko perheen toimeentulosta. Tällä hetkellä puolueiden mielipiteet selvästi hajaantuvat. Ennen kaikkien tukien uudistamista ja yhdistämistä on oltava tietenkin pätevät laskelmat. Ei niin kuin SOTEssa, josta kukaan ei tiedä päätöstä tehtäessä aiheuttaako se säästöjä vai lisäkustannuksia? Kukaan tai mikään taho ei ole esittänyt selviä, luotettavia laskelmia. Menot ja tulot kuulemma selviävät aikanaan!? Ihmeellisintä kuitenkin on, että muuttamalla eläkekeindeksiä eli korottamalla eläkkeitä, tähän ei tarvita lainkaan valtion varoja eikä lisää lainaa pientä eläkettä saavien joukon kasvaviin sosiaalitukiin kuten nyt! Eläkeindeksin muuttaminen aiheuttaisi monia elvyttäviä vaikutuksia 1.500.000 työeläkeläisten ansiosta ja vaatisi vain pienen osan vuodesta 1962 alkaen koottujen eläkerahastojen sijoitustuotoista. Jatkoa sivulta 3 ? Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee erillisten ja kytkettyjen pientalojen tonttia, joka sijaitsee Kuusisaaressa, osoitteessa Kuusiniementie 15. Kaavaratkaisu mahdollistaa tontin rakentamisen siten, että tonttitehokkuus nostetaan nykytilanteen mukaisesta tonttitehokkuudesta e = 0,25 tonttitehokkuuteen e = 0,28 ja uusi rakennusoikeus on 912 k-m?. Tontin kerrosala kasvaa 126 k-m?:llä. Käyttötarkoitus muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Kaavaehdotuksen myötä puretun talon tilalle on mahdollista rakentaa neljä uutta erillispientaloa. Kaavaratkaisun toteuttaminen ei vaikuta merkittävästi kaupunkikuvaan, luontoon tai liikenteeseen. Kaavamuutos ei edellytä uusia investointeja teknisen huollon verkostoihin, katuihin tai viheralueisiin. Lähtökohdat ja nykytilanne Kuusiniementie 15 sijaitsee Kuusisaaren pohjoisrannalla. Tontilta on vuonna 2017 purettu vuonna 1964 valmistunut n. 410 k-m? kokoinen asuinrakennus. Tontilla ei nykyisin ole rakennuksia. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1981. Kaavan mukaan tontin käyttötarkoitus on erillisten ja kytkettyjen pientalojen korttelialue (AOR). Voimassa olevassa asemakaavassa tontin rakennusoikeus on 786 m?, joka vastaa tonttitehokkuutta e = 0,25. Tontti on yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty Asunto-osakeyhtiö Helsingin Kuusiniementie 15 hakemuksen johdosta. Hakija on laatinut viitesuunnitelman ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa. Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Helsingin kaupungin taloudellinen tilanne vuoden 2018 keväällä on tasapainoinen.
• 12 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu Mitä mahtuu uudelle kadulle ja sen alle? Suuntaa antava esimerkki Jätkäsaaresta. ? Helsingin katuja rakennetaan ja parannetaan nyt historiallista vauhtia. Kantakaupungissa toteutetaan laajoja liikennejärjestelmän kehittämishankkeita, kunnostetaan vanhaa katuverkkoa ja korjataan maanalaista kunnallistekniikkaa. Isojen hankkeiden määrä on kasvanut, ja myös tulevina vuosina kantakaupungissa on useita merkittäviä katutyömaita. Syyt liittyvät Helsingin kehittämiseen. – Katutöiden avulla Helsingistä tulee toimivampi paikka, sillä kaupunki kumppaneineen panostaa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden parantamiseen sekä uusien asuinalueiden rakentamiseen. Lisäksi kadut ja niiden alla oleva kunnallistekniikka ovat tulleet monessa paikassa peruskorjausikään, kertoo hallintojohtaja Silja Hyvärinen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Liikennetietoja Whatsappista Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla arvioidaan, että kantakaupungissa on tänä kesänä tusinan verran liikenteeseen näkyvästi vaikuttavia työmaita. Töölön suunnalla moni vanhempi hanke on jo voiton puolella: Mechelininkadun, Paciuksenkadun– Tukholmankadun sekä Reijolankadun–Nordenskiöldinkadun urakat ovat valmistumassa tänä vuonna. Uusia katutöitä on puolestaan aloitettu esimerkiksi Länsisatamassa ja Pasilassa. Helsingin kaupunki kokeilee tänä kesänä liikennetiedotteiden jakamista Whatsapp-mobiilisovelluksen kautta. Ohjeet Whatsapp-ryhmään liittymiseksi löytyvät osoitteesta www. hel.fi/katurakentaminen. Whatsappin kautta saa tiedon merkittävistä uusista liikenteen poikkeusjärjestelyistä. Suuri osa töistä tehdään kadun alla – työmaahaittoja ehkäistään monin keinoin . Katutöistä vain pieni osa kohdistuu maanpinnan yläpuolelle. Katujen alla työtä aiheuttavat vesi, viemäröinti-, kaasu-, kaukolämpöja kylmäyhteydet sekä sähköja telekaapelit kaikkine rakennuksiin kytkeytyvine liitoksineen. Kantakaupungissa rakenteita ja johtoja löytyy usein paikoista, joita ei ole merkitty vanhoihin piirustuksiin. Yllätykset voivat hidastuttaa töitä, mutta töiden ripeää suorittamista edistetään monin keinoin. YKT-malli eli yhteinen kunnallistekninen työmaa on jo tehostanut toimintaa. Vuonna 2008 käyttöön otetussa mallissa ovat nykyisin mukana kaupungin lisäksi kahdeksan muuta infrarakennuttajaa, kuten HSY, Helen ja teleoperaattorit. YKT-kumppanit suunnittelevat, aikatauluttavat ja toteuttavat työmaansa yhdessä. – Mechelininkatu on tästä hyvä esimerkki. Sen sijaan, että katu avattaisiin monta kertaa peräkkäisinä vuosina, hoidetaan kahdeksan erityyppistä rakentamistarvetta yhdellä kertaa, kertoo projektinjohtaja Eva-Lisa Karlsson kaupunkiympäristön toimialalta. Hän luotsaa tänä vuonna alkavaa kehityshanketta, jossa parannetaan katutöistä ympäristölle aiheutuvien haittojen hallintaa. Liikennevirtojen käyttäytymistä katutöiden aikana pyritään ennakoimaan yhä paremmin, jotta suurimpien hankkeiden rakentaminen voidaan suunnitella ja ajoittaa viisaasti. Kaupunki tutkii myös erilaisia mahdollisuuksia liikenteen sujuvoittamiseen katutöiden aikana. Jo rakennustöiden kilpailutusvaiheessa on mahdollista lisätä kannustimia töiden ripeään suorittamiseen. Suomalaismies vesilautaili maailmanennätykseen hyytävässä Itämeressä Rakentamisen buumi näkyy kantakaupungin kaduilla Helsingin Kirjamessut on raikas kulttuurikaupunki ? Helsingin Kirjamessut uudistuu monella tavoin tänä vuonna. Ensimmäisiä askelia ovat visuaalisen ilmeen uudistus ja ohjelmalavojen nimien muutokset. Jatkossa kirjamessujen lavat on nimetty Helsingin kaupunginosien ja tunnettujen maamerkkien mukaan. Helsingin Kirjamessut järjestetään torstaista sunnuntaihin 25.–28.10.2018 Messukeskuksessa. – Helsingin Kirjamessut on rakastettu tapahtuma. Valitsimme helsinkiläiset paikat lavojen nimiksi, koska vaikka Helsingin Kirjamessut on Suomen suurin kirjallisuustapahtuma, on se myös viihtyisä kaupunkitapahtuma. Messuilla on ainutlaatuinen tunnelma ja usein tuntuukin siltä, että messuhallin sisällä on pienoiskoossa kulttuurikaupunki. Jatkossakin kirjamessujen keskiössä pysyvät kirjat, kirjailijat ja lukijat. Tavoitteena on tarjota kirjallisuuden kautta yhteiskunnallisia, poliittisia ja kulttuurisia keskusteluja, joita ei voi kuulla tai kokea missään muualla, kertoo Helsingin Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ronja Salmi. Visuaalisuus elää ajassa Helsingin Kirjamessujen visuaalisen ilmeen on tehnyt Helsingissä asuva graafinen suunnittelija ja valokuvaaja Tero Ahonen. Ahonen on laaja-alainen suunnittelija ja tunnettu mm. musiikkialan töistään. Ahonen lähti innokkaana toteuttaman ilmettä, jolta toivottiin ajattomuutta ja raikkautta. – Tahtotila kirjamessujen kanssa oli sama ja koin, että minuun luotettiin täydellisesti. Graafisessa ilmeessä on vähän elementtejä. Ilme on samanaikaisesti klassinen ja moderni. Se on vahva, persoonallinen, moni-ilmeinen, helposti lähestyttävä ja huoleton. Kirjamessujen kävijät varmasti innostuvat uudistuksesta ja se varmasti herättää myös uusien ihmisten kiinnostuksen, uskoo Ahonen. Helsingin Kirjamessujen kampanjakuva ei enää vaihdu vuosittain. Uusi ilme kehittyy, mutta pysyy tunnistettavana vuodesta toiseen. Senaatintorilla tavataan Helsingin Kirjamessujen lavat on nyt nimetty Helsingin kaupunginosien ja paikkojen mukaan. Lavoille koostetaan ohjelmaa teemojen mukaisesti. Teemat myös näkyvät lavojen nimissä. Kirjamessujen päälava on jatkossa Senaatintori. Torille kokoonnutaan kuuntelemaan isoja keskusteluja ja kiinnostavia kirjailijavieraita. Kumpula ja Toukola ovat kaupunkialueita, joissa asuu paljon lapsiperheitä ja kirjamessuillakin niissä pääsee jatkossa nauttimaan lapsille ja koululaisille suunnatusta ohjelmasta. – Tavoitteena on luoda lavoille vahvoja ohjelmakokonaisuuksia. Esimerkiksi Helsingin yliopiston keskuskampuksen mukaan nimetty Kruununhaka-lava tulee keskittymään tiedeja tietokirjallisuuteen. Kallio-lavalle toivomme särmikkäitä kirjoja, jotka puhuttelevat erityisesti nuoria ihmisiä. Messujen ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan 25.9., kertoo Salmi Dekkareiden, jännäreiden ja scifikirjallisuuden lava on Punavuori. ? Vesiurheilukeskus Laguunin Erkka Lehtonen sinnitteli wakeboardin eli vesilaudan päällä 10 tuntia ja 15 minuuttia. Suoritus on Suomen ja maailman ennätys. Suomalainen vesiurheilija Erkka Lehtonen teki historiaa ja lautaili perjantaina 4.5. Espoon Keilaniemessä tauotta 10 tuntia ja 15 minuuttia. Näin hän rikkoi vuonna 2016 tehdyn edellisen maailmanennätyksen, joka oli 10 tuntia ja 5 sekuntia. Helpolla Lehtonen ei päässyt. Hän kaatui lautailtuaan kolme tuntia ja 52 minuuttia. Lapsus nollasi kellon ja pakotti hänet aloittamaan alusta. Jo ensimmäinen suoritus riitti kuitenkin Suomen ennätykseen, joka oli 2 tuntia ja 43 minuuttia. Yhteensä Lehtonen vietti laudan päällä reilusti yli 14 tuntia. – Ihan mahtava fiilis, vedetään koko homma uudestaan!, Lehtonen kommentoi tuoreeltaan. – Kaatumisen jälkeen olin tietysti pettynyt mutta päätin, että periksi ei anneta, ja aloitin yrityksen uudestaan. Positiivisuudella ja päättäväisyydellä pärjää pitkälle. Nyt sattuu kroppaan, mutta fiilis on mahtava!, jatkaa Lehtonen. Ennätykset syntyivät Lehtoselle tutussa paikassa, vesiurheilukeskus Laguunin kaapelilla. Lehtonen kuuluu Laguunin perustajiin ja omistajiin. Laguunin vetokaapelit toimivat aurinkoenergialla. Laguunin katoilla on Fortumin toimittamat aurinkopaneelit, joiden tuottamalla sähköllä syntyi myös Lehtosen maailmanennätys. Ennätyspäivänä paneelit tuottivat 23 kilowattituntia sähköä. Lisäksi etenkin aamulla hyödynnettiin aurinkosähköllä ladattua akkua. – Oli mahtavaa olla kumppanina mukana todistamassa Erkan maailmanennätystä – on se huikea kaveri!, iloitsee Jussi Mälkiä Fortumilta. – Mitä pidemmälle päivä eteni, sitä enemmän aurinko paistoi ja paneelit tuottivat puhdasta aurinkosähköä. Mahtavaa, että maailmanennätys syntyi ympäristöä kunnioittaen auringon voimalla. Suomalainen vesiurheilija Erkka Lehtonen teki historiaa ja lautaili perjantaina 4.5. Espoon Keilaniemessä tauotta 10 tuntia ja 15 minuuttia.
• 13 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu Kirja-arvostelu Kiinnostava esikoinen: Rakkautta levottomana vuonna 1905 ? Vuotta 1918 on käsitelty viime ja tänä vuonna kirjallisuudessa, näyttämöillä, elokuvissa ja muussa kulttuurissamme erittäin runsaasti, monipuolisesti ja ansiokkaasti. Virkistävän lisän Suomen historiaan yli sadan vuoden takaa tuo turkulainen esikoiskirjailija Tapani Tolonen romaanillaan ”Sokeisto” ( Otava 2018 ). Sokeisto sijoittuu Helsinkiin ja levottomaan vuoteen 1905. Sikäli kirja sopii hyvin nykyhetken vuoden 1918 kirjallisuuteen, olihan vuosi 1905 eräänlainen ”alkuverryttely” vuoden 1917 ja 1918 tapahtumille. Sokeisto on rakkausromaani, kirjapainotyöläinen, duunari, rakastuu epäsäätyisesti naimisissa olevaan porvaristoa edustavaa rouvaan. Tolonen kuvaa oivaltavasti epäsäätyisyyden mukanaan tuomia ongelmia. Salarakkaus ei ole helppoa kummallekaan. Rouvan välit aviomieheen ovat viileät, duunarimies tarjoaa todellista lämpöä. Salaisena treffipaikkana on vähemmän romanttisesti hautausmaa ! Aktivistit ja kaartit Vuonna 1905 suomalaiset ryhtyivät todenteolla vastustamaan Venäjän Keisarin pyrkimyksiä. Romaanin tapahtumissa merkittävä osa on vuoden 1905 Suurlakolla, mielenosoituksilla ja hetken kestäneellä punaisten kaartin vallanpidolla Helsingissä. Aktivistit haluavat jyrkempää toimintaa valtiovaltaa kohtaan, ylioppilaat muodostavat oman valtaryhmittymänsä, johon työväestöllä ei ole asiaa. Kuinka paljon vastustetaan Venäjää, missä annetaan periksi ? Tätä joutuu pohtimaan myös kirjan päähenkilö Eetu, joka kirjapainotyöläisenä joutuu painamaan ja levittämäänkin erilaisia lentolehtisiä, agitaatiota. Monenlaisia aatteita, kuppikuntia teosofiasta mustasotnialaisiin vilahtelee kirjan sivuilla, mutta Eetu ei tunne oloaan oikein kotoisaksi missään ryhmässä vaikka sekaantuukin vaarallisiin puuhiin. Kuvaus tuon ajan 1905 poliittisesta ilmastosta Suomessa on kirjan mielenkiintoista yhteiskunnallista historiaa. Porvaristo, ylioppilaat pettivät silloin alunperin yhteisissä pyrkimyksissä työväestön. Oliko tuolloin koetulla porvarien petturuudella vaikutusta vuoden 1917 ja 1918 asenteisiin eri yhteiskuntaluokkien välillä ? Kuvaus jää kuitenkin romaanin kantavan rakkaustarinan varjoon. Yhteiskunnallisen kuvauksen aineksia olisi ollut enempäänkin. Rakkausromaanilla on varmaan tuolle ajalle varsin tyypillinen loppu ! Pekka Hurme Espan lavan avajaiset – varma kesän merkki ? Pormestari Jan Vapaavuori avaa Espan lavan kesäkauden torstaina 17.5. klo 17. Avajaispäivänä esiintyy kaksi suomalaista persoonallista artistia: klo 16.30 Jaakko Laitinen & Väärä Raha yhdistää balkanilaisvaikutteita ja suomalaista iskelmää, ja klo 18 lavalle nousee Tik Takista ja Vain elämää -ohjelmasta tuttu artisti Petra. Espan lavan monipuolinen musiikkitarjonta jatkuu koko kesän aina elokuun loppuun asti. Konsertteja kuullaan pääsääntöisesti keskiviikosta perjantaihin klo 16.30 ja 19.00 sekä lauantaisin teemapäivinä. Tarkempi ohjelma ja aikataulut löytyvät Espan lavan Facebook-sivulta. Helsinki-päivää vietetään 12.6., jolloin lavalla selviää, kuka on nimetty tämän vuoden stadin kundiksi ja friiduksi. Kesäkuun lopussa nuoret pääsevät järjestämään ohjelmaa Espan lavalle, kun lavan saa käyttöönsä NuoriEspa. Rakastettu sotilassoittokuntien MIL-Espa on jälleen ohjelmassa lähes joka perjantai klo 14.00 toukokuusta elokuun loppuun. Heinä-elokuun vaihteessa lavan valtaa Jazz-Espa, yksi Helsingin kesän merkkipaaluista. Jazz-Espan jälkeen jatketaan suoraan Etno-Espaan 6.8. alkaen. Huomioi myös Taiteiden yö, jolloin myös Espan lavalla kuhisee. Espan lavan avajaiset torstaina 17.5. klo 16.30 19 16.30 Jaakko Laitinen & Väärä Raha 17 Avaussanat Jan Vapaavuori, Helsingin pormestari 17.15 Jaakko Laitinen & Väärä Raha 18 Petra Tilaisuus on kaikille avoin, vapaa pääsy Raitiolinja 4 ajaa poikkeuksellisesti Pikku Huopalahteen 14.5.–3.6. Huippuvierailut juhlistavat Viron ja Suomen teatteriyhteistyötä Raitiovaunu 4 ei liikennöi Töölön tullin ja Munkkiniemen välillä maanantaista 14.5. alkaen 3.6. asti. Korvaava bussi 4X välillä Ooppera–Munkkiniemi Jatkoa sivulta 3 ? Munkkiniemeen ja Munkkiniemestä voi myös matkustaa useilla muilla bussilinjoilla. Meilahden ja Töölön kautta Kampin suuntaan kulkevat muun muassa bussilinjat 14, 18 ja 39, Meilahden kautta Pasilan suuntaan linjat 58 ja 551 ja Meilahden kautta Mannerheimintietä Kamppiin linjat 206, 212 ja 213. Linjan 4X pysäkit: • Ooppera (vain Munkkiniemen suuntaan) Linjan virallinen lähtöpysäkki sijaitsee Mannerheimintien varressa Töölön kisahallilla etelän suuntaan (H1914), mutta linjan kyytiin kannattaa nousta Oopperan pysäkillä Runeberginkadulla (H1332). • Töölöntori (vain Munkkiniemen suuntaan) Bussi pysähtyy Topeliuksenkadun varressa sijaitsevalla bussipysäkillä H1309. • Töölön kirjasto (vain Munkkiniemen suuntaan) Bussi pysähtyy Topeliuksenkadun varressa sijaitsevalla bussipysäkillä H1315. • Kirjailijan puisto (vain Munkkiniemen suuntaan) Bussi pysähtyy Topeliuksenkadun varressa sijaitsevalla bussipysäkillä H1319. • Haartmaninkatu/Tukholmankatu/Mäntytie (korvaa raitiovaunupysäkkiä Meilahden sairaala) Munkkiniemen suuntaan bussi pysähtyy Haartmaninkadun pysäkillä Haartmaninkadun varressa (H1323). Töölön kisahallin suuntaan bussi pysähtyy Tukholmankadun pysäkillä Tukholmankadun varressa (H1380) ja Mäntytien pysäkillä Tukholmankadun varressa (H1382). • Meilahdentie Bussi pysähtyy Paciuksenkadun varressa sijaitsevilla bussipysäkeillä (H1384, H1385). • Paciuksenkaari Bussi pysähtyy Paciuksenkadun varressa sijaitsevilla bussipysäkeillä (H1386, H1387). • Munkkiniemen puistotie Bussi pysähtyy Munkkiniemen puistotien varressa sijaitsevilla bussipysäkeillä (H1399, H1400). Lisäksi bussi pysähtyy Töölön kisahallin suuntaan myös Munkkiniemen aukion pysäkillä Paciuksenkadulla (H1390). • Laajalahden aukio Bussi pysähtyy Munkkiniemen puistotien varressa sijaitsevilla bussipysäkeillä (H1401, H1402) • Tiilimäki Bussi pysähtyy molempiin suuntiin raitiovaunun 4 käyttämillä pysäkeillä. • Saunalahdentie Bussi käyttää samaa lähtöpysäkkiä kuin raitiovaunu. • Töölön tulli (vain Töölön kisahallin suuntaan) Bussi pysähtyy Töölön tullin bussipysäkillä Tukholmankadulla (H1378). • Kansaneläkelaitos (vain Töölön kisahallin suuntaan) Bussi pysähtyy Kansaneläkelaitoksen bussipysäkillä Mannerheimintiellä (H1916, Alepan edessä). • Töölön kisahalli (korvaa raitiovaunupysäkkejä Töölön halli ja Ooppera) Bussi pysähtyy Töölön kisahallin bussipysäkillä Mannerheimintiellä raitiovaunuvarikon kohdalla (H1914). Bussin 4X päätepysäkki. ? Viron itsenäisyyden juhlavuonna Kansallisteatterin näyttämöillä vierailee kaksi suomalais-virolaista yhteistuotantoa. Kevätkauden ohjelmiston huipentavat toukokuussa Klockriketeaternin ja Von Krahl Teaterin Sorokin-tulkinta Ice sekä Jalostamo-kollektiivin ja Eesti Draamateaterin Kädettömät. Suomalaisen Klockriketeaternin ja virolaisen Von Krahl Teaterin yhteistyö Ice on niin Suomessa kuin Virossakin ensimmäinen näyttämöversio venäläiskirjailija Vladimir Sorokinin samannimisestä kulttiromaanista. Esityksessä näyttämölle astuu Sorokinin romaanille omistautunut lukupiiri. Heidän intohimoinen suunnitelmansa on etsiä kaikki universumin Valitut käsiinsä hinnalla millä hyvänsä, tuhota nykyinen maailma ja palata alkuperäiseen olomuotoonsa, ikuisen valon säteiksi. Kuulutko sinä Valittujen harvinaiseen, mutta etuoikeutettuun joukkoon? Fantasiasta ammentava satiiri Ice sukeltaa lempeästi, mutta purevasti fasistiseen mielenmaisemaan. Esityksen keskiöön nousevat kysymykset ääriliikkeiden noususta ja ihmisen ominaisuudesta hurahtaa ajatteluun, jonka myötä tämä sulkee pois suuren osan ihmiskuntaa ja kokee oikeuttavansa jopa väkivallan. Von Krahl Teaterissa Tallinnassa tammikuussa 2018 ensi-iltansa saaneen Ice:n työryhmä koostuu suomalaisen ja virolaisen teatterikentän kärkinimistä. Esityksen ovat dramatisoineet ohjaaja Essi Rossi ja dramaturgi Iida Hämeen-Anttila. Pukusuunnittelu on virolaisen muotisuunnittelija Reet Ausin käsialaa. Klockriken oman ensemblen lisäksi näyttämöllä nähdään joukko suosittuja virolaisnäyttelijöitä, jotka ovat tuttuja monelle suomalaiskatsojallekin niin teatterilavoilta kuin valkokankaalta. Esitys vierailee Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä 18.–19.5.2018. Kantaesityksensä Lahden kaupunginteatterissa saanut, näyttelijä Anna Lipposen kirjoittama Kädettömät pohtii vapautta niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Esitys kertoo isän ja tyttären kohtaamisesta, kahdesta supikoirasta Manusta ja Panusta lopetetussa teatterissa vuonna 2017, sekä ihmiseläimen maailman monimutkaisuudesta. Näytelmä on musta komedia kahden kulttuurin kohtaamisesta, kuolemasta ja elämän suurista intohimoista. Mitä jää jäljelle, kun enää sydän ja aivot toimivat? Kädettömät on toteutettu ainutlaatuisessa yhteistyössä, jossa helsinkiläinen vapaa teatteriryhmä Jalostamo-kollektiivi ja Viron yksi suurimmista teattereista, tallinnalainen Eesti Draamateater ovat yhdistäneet voimansa. Esityksen on ohjannut näyttelijä-ohjaaja Tanjalotta Räikkä. Näyttämöllä ovat Jalostamo-kollektiivin näyttelijä Anna Lipponen sekä Eesti Draamateaterin näyttelijäkonkari Tõnu Oja. Skenografiasta vastaa lavastaja ja valosuunnittelija Petri Tuhkanen. Musiikin esitykseen on säveltänyt muusikko-säveltäjä Samuli Laiho. Kaksi vierailunäytäntöä nähdään Kansallisteatterin Willensaunassa 25.–26.5.2018.
• 14 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu ? Kuvan Kevät on Taideyliopiston Kuvataideakatemian järjestämä vuotuinen lopputyönäyttely, johon osallistuu kuvataiteen maisteriksi valmistuneet taiteilijat neljästä koulutusohjelmasta. Paikkoina ovat näyttelytilat Exhibition Laboratory ja Project Room sekä Amos Andersonin taidemuseon entiset tilat Yrjönkadulla. Köyhän naisen Versailles – Tervetuloa minimalistiseen, mutta ah niin runsaseleiseen köyhän naisen Versailles-palatsiini. 1700-luvun alkupuolella rokokoo-tyylisuunnan yksi tunnusomainen piirre oli pyrkiä järjestelmälliseen epäsymmetriaan. Pyrkimys kuulostaa omalta, sattumanvaraiselta työskentelyltäni. Muun muassa näistä elementeistä syntyy Maria Stereon Rokokoo. Napakka kutsu Galleria Huudon, Tyynenmerenkatu 6, viimeiseen näyttelyyn irtisanotuista Jätkäsaaren tiloista tuli kuvataiteilijalta, joka rakentaa veistoksia rikotuista posliinija keramiikkaesineistä, mosaiikkimaisella työskentelyllä. – Löydän posliinija keramiikkaesineissä vahvasti myös omaa lapsuuttani, ajankuvaa ja 80-luvun tyttöyttä. On olemassa pieni minä, joka vaatii hajottamista rakentuakseen rohkeampana muotona uudelleen. Inspiraatiota katukulttuurista Henna Aho on utelias ja kokeileva taidemaalari, jota ohjaa tutkimuksellinen ote niin taiteen tekemiseen kuin olemiseen yleensäkin. Inspiraatio nousee kirkkaista väreistä, huumorista, katukulttuurista, hiphop-musiikista sekä materiaalin himosta. Hän pohtii maalaamisen kautta yksilön syrjäytymistä itsestään, tietoisuuden tason muuntumista, mentaalisen gettoalueen syntymistä ja siinä elämistä. Hankalasta aiheestaan huolimatta Myymälä2 – kellarigallerian, Uudenmaankatu 23 F, kuvissa esiintyvät iloiset potilaat, köllöttelevät maailman tarkkailijat ja pulleat X-merkit. Mitä jää, kun luulee, että on antanut pois kaiken? Elää kuin ikuisessa sunnuntaissa? Lempivälineitä ovat suuret kangaspohjat, mutta muitakin materiaaleja, kuten öljyä, kollaasia, muovikalvoja sekä toisen taiteilijan kädenjälkeä. Kukkatauluja Rachelin tähden Jade Gallery, Punavuorenkatu 4, esittelee poikkeavan näyttelyn ”Born on the 3rd of June” (Syntynyt 3. kesäkuuta). Nuoren polven Janne Mikael Rehmonen esittelee kukkamaalauksiaan, joita ovat inspiroineet Rachel Ruysch ja nykymuusikko Kanye West. Nimi tulee siitä, että Rehmonen ja Ruysch ovat syntyneet juuri tuona päivänä, hollantilainen still-life-maaalari 320 vuotta aiemmin. Ensimmäinen teos on nimettynä Rachelin syntymävuoden mukaan 1664. Jokainen uusi kukkataulu on aina seuraava vuosiluku. – Tarkoituksenani on maalata 320 kukkataulua kunnes päädytään syntymävuoteeni 1984…ja sitten lopetan maalaamisen. Onneksi hän ei ole maalauksen armoilla, vaan on tehnyt paljon videotuotantoja, televisiolle, teatterille ja elokuvina. Rakkautta mielikuvituksen kukkaniityllä Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee Annuli Viherjuuren näyttelyn ”Kukkivan maan laulu”. Hän oli siellä viimeksi 10 vuotta sitten, jolloin valmistui kuvataiteilijaksi. Taiteilijan uraa takana hän tuo galleriaan uuden lyyrisen teossarjansa, joka on näyttävä paluu paljon toivottuun ja rakastettuun aiheeseen eli parisuhdeteemaan. – Puhu rakkauden kielellä, / laula laulusi, maa, / kuki keveällä mielellä, / värisi hurmata saa, taiteilija sanoo avajaisrunossaan. Viherjuuri sai työssään nyt paeta arkitodellisuutta omaan romanttiseen kuplaan. – Pikkulapsiajan väsymys ja univelka tekivät sen, että aloin janota romantiikkaa ja värikarkkia silmille. Syntyi mielikuvituksen kukkaniittyjä, joiden keskellä halailevat pariskunnat viestivät illuusiota onnesta. Lopputuloksesta tuli lähes yhtä sokerisen makeaa kuin rakkaus itse. Kuvan tekeminen meditaationa Lapinlahden Loop, Lapinlahdenpolku 8 D, saman nimisen hävikkiruokalan yhteydessä esittelee helsinkiläisen Mari Kopteffin sekatekniikkatöitä yhteisellä ”Tunne pinnassa” -otsikolla. Monipuolisessa maalausjäljessä on ekspressiivistä voimaa, jonka intensiteettiä lisäävät tummat ja vahvat värit. Teokset ovat kuin suoraan kankaalle siirrettyjä, syviä ja monivivahteisia tunnetiloja. – Kuvan tekeminen on minulle meditaatio. Tuntemukseni ja ajatukseni vaikuttavat päätöksiini, miten rakennan kuvaa. Akryyli, vesiväri ja muste ovat tekniikoita, joihin Kopteff mieltyi opintojen aikana. Piirustus ja maalaus ovat yhdistyneet teoksissa. –Teokset koostuvat monista tasoista, joihin kätkeytyy arvoituksia, joissa tunnistettavien asioiden rajat ovat hälvenneet. VAPAA’18 on värikäs lopputyönäyttely Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttelyssä Kaapelitehtaan Puristamolla, Tallberginkatu 1 C, ollaan rohkeasti ikuisuusaiheiden äärellä. Teema sai valmistuvat kuvataiteilijat pohtimaan taiteilijan vapautta, vapauden pakollisuutta luomiseen ja toisaalta vapauden erilaisia olomuotoja – joutilaisuutta, mielen ja kehon vapauden ristiriitaa, huumorin ja jopa kuolemankin vapauttavaa voimaa. Rehtori Paavo Paunu sanoo, että mukana on kuvia, jotka kertovat ihmisyyden hauraudesta ja että maalauksella ei ole rajaa. – Vapaus on kyky murtaa omat sisäiset kahleensa teosten syntymisen tieltä, vaikuttavan neliosaisen omakuvasarjan tehnyt Noora Nouku kertoo. Catharina Gröndahl valitsi teemakseen joutilaisuuden ja sitä ympäröivät mielentilat. Hänen mukaansa siitä seuraa luovuutta ja uusia ideoita. Jelina Rahikaisen omakuvissa on poikkeuksellista läsnäoloa ja haavaa, ”johon vain vanha sielu kykenee”, opettaja-taiteilija Jyrki Riekki arvioi. Hyvin vaikuttava on kookas ”Sain salat sanasta ilmi” -maalaus. ITE-taiteilijan Olevaisia esillä Keskellä Suomen hienointa järviseutua eli yli 100-vuotiaaksi Kaarina Staudinger-Loppukaarre maalaten joka yö ”Olevaisia”. Tämä hämmästyttävä energialähetti oli sisäsyntyinen outsider-maalari. Taiteilijan Olevaiset kasvavat suoraan hänen silmistään maalausalustalle. Juuri tästä silmäsyntyisyydestä johtuen ovat nämä väreissä ilvehtivät olennot ainutlaatuisen eläviä. Niissä tuntuu olevan luotuna kokonainen uusi eliökunta ja myös ihminen, edesmennyt Erkki Pirtola luonnehti. Staudinger-Loppukaarre (1911–2013) tuli tunnetuksi ITE-taiteilijana, mystisten Olevaisten maalarina. Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, on myös Sebastian Lindbergin ”Erakko”-maalauksia, joissa hän havainnoi maisemaa ja hylättyjä rakennelmia, joita luonto muokkaa. Sunnuntaina 27.5. klo 14–16 paikalla on Staudinger-Loppukaarteen sukulaisia kertomassa Olevaisista sekä Lindbergin taiteilijatapaaminen. Käsityöperinne loistaa korutaiteessa Mafka&Alakoski, Iso Robertinkatu 19, on pari vuotta toiminut lasistudio ja galleria, joka pitää esillä Marja Hepo-ahon ja Kari Alakosken lasiteoksia. Siellä on esillä koruteoksiin keskittyvä taidenäyttely ”Värin lumoissa”. Näyttelyn kantavat teemat ovat väri, leikki ja ilo, jotka sopivat kevääseen. Melitina Balabin ihastui korujen tekoprosesseihin jo varhaislapsuudessaan Leningradissa seuratessaan isänsä Nikolai Balabinin työskentelyä kotona. He ovat asuneet Suomessa vuodesta 1989 lähtien. Näyttelyä varten Melitina Balabin tutki kasvien luomia varjoja valokuvaamalla. Niiden muodot piirtyvät koruissa metalliin, jota hän käsittelee erilaisin tekniikoin saadakseen aikaan mielenkiintoisia struktuureja ja sävyjä. Metalliosat puolestaan yhdistyvät smaltiin eli perinteiseen mosaiikkilasiin. Nikolai Balabinin uudet näyttelyteokset ovat smalti-mosaiikkilasista koottuja, abstrakteja väri-ilotteluja. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Toukokuun kuvataide Maria Stereon vaikuttavan Rokokoo –näyttelynsä upea Tuoli, joka meni kaupaksi heti Huuto Jätkäsaaressa avajaisissa. Kuva: Raimo Granberg. Kokeileva taidemaalari Henna-Riikka Aho on kuvassa takanaan teoksensa Mustuneet korvat kuulevat hiljaisimmat laulut Myymälä 2 -galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. ”Kukkamaalari” Janne Mikael Rehmosella ja teoksensa Flower Painting Jade Galleryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Annuli Viherjuuri ja teoksensa Maa kukkii onnea (vas.) ja Maa kukkii haaveita Galleria 4-kuuden kukkamressä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Mari Kopteff akryylimaalauksensa Katoava tunne edessä hävikkiravintola Loopin galleriassa Lapinlahdessa. Kuva: Hannele Salminen. Catharina Gröndahl esittelee Vapaan taidekoulun päättönäyttelytyötään ”Eating worms” Kaapelilla. Kuva: Noora Nouku.
• 15 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Harakan saarella uusi luontopolku Kodin pientarvikekauppa Puistotie 5 avasi ovensa ? Kaivopuiston edustalla sijaitseva Harakan saari aukeaa jälleen yleisölle. Uutuutena saarta kiertää noin kilometrin pituinen moliililuontopolku, jonka rasteilla kerrotaan saaren upeasta luonnosta ja historiasta. Harakan luontokeskuksen luontotalo, akvaariot, valokuvanäyttelyt ja Vellamon satutalo esittelevät Itämerta ja saaristoluontoa. – Saaren eteläosassa sijaitseva bunkkeri otetaan näyttelykäyttöön ja syksyllä sen päälle rakennetaan maisemaja lintujenkatselulava. Polkuja parannetaan ja jatkossa lintupiilolle pääsee myös lastenrattailla, kertoo Harakan toiminnasta vastaava Kaisa Pajanen. Puolustusvoimien kemian laboratorion (vuosina 1929–1988) työyhteisön arjesta kertova valokuvanäyttely avautuu 15.5. Kesän vierailevat näyttelyt ovat Sari Vahersalmen valokuvanäyttely Roskaton retkeily, vain jalanjälkeni jää luontoon 8.5.–21.6. ja Tapio Heikkilän valokuvanäyttely Suomi Finland: Kansallismaisemat – Nationallandskap – National Landscapes 28.6.–15.8. Kesäkauden 2018 ohjelma sisältää maksuttomia luontoretkiä, lasten saariseikkailuja, yleisötapahtumia ja näyttelyitä. Joka sunnuntai klo 14–15 järjestettävällä maksuttomalla saarikierroksella tutustutaan saaren luontoon ja historiaan. Luontokeskus on avoinna yleisölle toukokuusta syyskuun loppuun päivittäin klo 10–17, lauantaisin luontokeskus on suljettu. Yhteysvene saarelle kulkee puolen tunnin välein Kaivopuiston rannasta Ullanlinnan laiturista. Meriharakoita. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho. ? Puistotie 5:n avajaisia vietettiin nimensä mukaisesti Munkkiniemen Puistotie 5:ssä entisen rautakaupan tiloissa. Avajaispäivä ylitti kaikki odotuksemme kertoo yrittäjä Mika Salenius tyytyväisenä. Uusi kauppa on herättänyt paljon keskustelua ja uteliaisuutta. – On ollut mahtavaa kuulla miten hyvin meidät on otettu vastaan ja kuinka Munkkiniemessä on kaivattu juuri tämänkaltaista kauppaa. Puistotie 5:n ideana on tuoda Munkkiniemeen kodin perustarvikkeita, jotta niitä ei tarvitsisi lähteä hakemaan kauempaa. Valikoima on monipuolinen ja se koostuu pääosin keittiöja siivousvälineistä, paperija toimistotarvikkeista, korteista ja julisteista, kasveista ja puutarhavälineistä, matoista ja tekstiileistä sekä parvekekalusteista. – Pyrkimyksenämme on kehittää valikoimaa jatkuvasti asiakkailta saamamme palautteiden ja toiveiden pohjalta. – Perusvalikoiman lisäksi tarkoituksena on panostaa myös sesonkituotteisiin. Tarvittaessa voimme tilata tuotteita myymäläämme asiakkaiden toiveiden mukaan tavarantoimittajiemme valikoimista. – Rautakauppatavaran määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan, vaikka meillä onkin jo nyt hyvä valikoima teippejä, naruja, paristoja ja koukkuja Salenius toteaa. Aiemmin merellä seilanneen merikapteenin ura vaihtui kivijalkakauppiaaksi, kun hän huomasi liiketilan vapautuneen vuoden vaihteessa. – En epäröinyt hetkeäkään, se oli kuin kotiin olisi palannut, 25-vuotta Munkassa asunut Salenius kertoo. Kaupan kuulumisia kannattaa seurata sosiaalisen median kanavista ja nettisivuilta, unohtamatta kuitenkaan perinteistä lehtimainontaa. Puistotie 5 haluaa olla enemmän kuin pelkkä kauppa osa munkkalaisten elämäntyyliä. Kuvat: Maria Hovilainen
• 16 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu Teboil Munkkivuori palvelee joka päivä klo 22 asti! Teboil Munkkivuori Huopalahdentie 22 p. 09-565 5800 Avoinna ark. 6-21, la 8-21, su 9-21 Autoasi korjaamo HUOLTAA ja KORJAA kaikki merkit Tarjous voimassa 30.5. asti. Tehopesu vahalla Tällä kupongilla: C M Y CM MY CY CMY K Munkan_sanomat_128x130.pdf 1 8.5.2018 23.57.03 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Aito stadilainen pienyritys Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! KESÄKSI TIEN PÄÄLLE! B kurssi alkaen 950€ + kulut Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös moottoripyöräja kuorma-autokurssimme! JHTC goes TENNIS FOR EVERYONE KESÄTENNISKURSSIT 1-5 PV. VIIKONLOPPUTENNISKURSSIT YKSITYISTUNNIT YRITYSTENNISTAPAHTUMAT TYKYJA VIRKISTYSPÄIVÄT CARDIO FITNESS TENNIS KESÄTENNISKURSSIT MYÖS HANGOSSA Ilmoittau tumiset ja tieduste lut: info@jari hedmant ennis.fi +358 (0)9 428 93 226 Kalastajatorppa Tennis is Fun!