Viikot 38-39 – Nro 16/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 ASIAKKAAMME OSTAA 25-65 M 2 MUNKKINIMESTÄ/ MUNKKIVUORESTA Elämäsi helpoin ja edullisin asuntokauppa – myy kotisi asiakkaillemme. Ostaja maksaa välityspalkkion! Pirauta meille: Janina Eräkangas 041 317 6317 ja ilmianna asuntosi. Raumantie 1, Munkkivuori aktialkv.fi Lars Lindroos kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 lars.lindroos@aktialkv.fi Ruskeasuon siirtolapuutarha 14 m 2 Mh. 55 000 € VAPAA-AJAN MÖKKI 1h, kk, veranta, terassi. Nauvontie 1 nro 49. Lindroos 040 300 2309 66€ /kpl (norm. 74 €) Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803, www.kosmetiikkahelmi.com Exuviance verkkokauppa: ihonhoito.com/verkkokauppa TOTAL CORRECT – tuotekokonaisuus aikuiselle iholle! Elvyttävä päivävoide SPF30 ja yövoide, täyteläistävä yövoide sekä kiinteyttävä silmänympärysvoide Noora Ainesjärvi Myyntineuvottelija KiLAT 044 546 6571 noora.ainesjarvi@ remax.fi Heikki Suomalainen Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 616 4456 heikki.suomalainen@ remax.fi Anna-Kaisa Arko LKV, LVV, KTM, ins 040 745 0071 anna-kaisa.arko@ remax.fi Kristiina Horsma Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 725 0555 kristiina.horsma@remax.fi Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 | loiste@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa. Oili Rosti-Räty Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 550 508 oili.rosti-raty@remax.fi Arja Sunikka Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 948 953 arja.sunikka@remax.fi Katja Huisman Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0440 899 111 katja.huisman@remax.fi Petri Koivuniemi Myyntineuvottelija, KIAT 044 2663 263 petri.koivuniemi@ remax.fi LOISTETTA ASUNTOKAUPPAAN Kutsu meidät maksuttomalle arviokäynnille! OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani etsii 4-6h. Erityisesti ylimmät kerrokset kiinnostaa, budjetti 1 milj. Aluetoiveet Etu-Töölö, Taka-Töölö, Meilahti ja Munkkiniemi. Kaikki kunnot käy. Ostaja maksaa välityspalkkion, myyjälle ei kuluja. Luottamukselliset yhteydenotot Kamppi, KT 69,5m 2 , 2-3h, k, kph 2 kattoterassia. Kattohuoneisto Kampissa, todellinen helmi lähellä kaikkea. Enempää et voi kodilta toivoa! Huoneisto sijaitsee korttelin sisäpihan rauhassa, vaikka onkin ihan keskustan sykkeessä. E= D2013. Malminkatu 2+ C. Vh 765.000€. Kohdenumero 20741306 Arja Sunikka 0400 948 953 Arja Sunikka 0400 948 953 OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani etsii remonttia/kunnostusta kaipaavaa asuntoa Kanta-kaupungin alueelta. Toiveena 2-4h, putkiremontoidusta yhtiöstä. Ostaja maksaa välityspalkion, myyjälle ei kuluja. Luottamukselliset yhteydenotot Kristiina Horsma 040 725 0555 Kun asunnon vaihto on ajankohtaista, autamme mielellämme. Hoidamme myynnin ammattitaidolla, hyvällä fiiliksellä ja freesillä otteella. VARAA MEILTÄ MAKSUTON ARVIOKÄYNTI ASUNTOUNELMISTA TOTTA LAURA MITRUNEN asuntomyyjä 040 058 9224 laura.mitrunen@bo.fi LIINA HEINONEN kiinteistönvälittäjä LKV 040 664 6416 liina@bo.fi NIINA HÄKÄMIES kiinteistönvälittäjä LKV, Kiat 050 331 6767 niina.hakamies@bo.fi
2 Viikot 38-39/2020 • Nro 16 M unkin S eutu Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! Sanna Aksentjeff | puh. 050 463 5365 sanna.aksentjeff@sagacare.fi | www.sagacare.fi Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Saga-palvelutalot Vapaana kaunis 36,5 m 2 yksiö ja avara 43,5 m 2 kaksio! Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Saatavilla on hoiva-, turva-, ruokaja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Talossa on lisäksi omanikäistä seuraa sekä monipuolista harrastusja kulttuuritoimintaa. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 7/2020 – 8,10€ Hellivät kehoa, mieltä ja sielua Terapiat erikoisnumero Näyttelijästä tuli luontaishoitaja Rosen-terapeutti Lotta Lehtikari : VVarastorauta ylös infuusiolla arastorauta ylös infuusiolla Matala ferritiini Matala ferritiini vei Mirkan voimat vei Mirkan voimat Tunteet ja muistot tallentuvat kehoon VAPAAKSI stressiylikuormasta stressiylikuormasta Endorfiinimyrsky M Missä nukkumatti viipyy? issä nukkumatti viipyy? Helpotusta Helpotusta löytyy! löytyy! Täydentävien Täydentävien hoitojen hoitojen tulevaisuus tulevaisuus valmistelussa valmistelussa Uusi juttu sarja Mies ja seks uaal isuu s M Migreenillä oli asiaa igreenillä oli asiaa Pidin itseäni Pidin itseäni liian ahtaalla liian ahtaalla OTA TALTEEN Hauskat jumppaohjeet Hauskat jumppaohjeet saavat hymyn huulille saavat hymyn huulille PUOLUKKA myös aivojen ystävä myös aivojen ystävä Avantouinti Avantouinti ** vähentää stressiä vähentää stressiä ** nostaa itsetuntoa nostaa itsetuntoa ** helpottaa kipuja helpottaa kipuja ** torjuu flunssaa torjuu flunssaa KKuuntele kehosi viestejä uuntele kehosi viestejä Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi TIL AA ! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi, 09-41397300, tilaukset@karprint.fi @kissafani, @ hevosmaailma 4/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Misse Universum 2020 Misse Universum 2020 Sisu Sisutar Sisu Sisutar on kaunein on kaunein Korona-ajan tassuterapeutit Kissoista iloa ja lohdutusta surun keskellä Täsmäruokia jokaiseen ikään ja vaivaan Ota osaa kilpailuun Nyt haetaan Nyt haetaan söpöintä söpöintä kissaa! kissaa! Tässä uusi rotu USA:sta Suloinen Suloinen minuet minuet MUISTA! Proteiinia lihansyöjälle 4/2020 7,20 PANIMOAJURI Evartti ja Virin Camilla uudet kuninkaalliset Eläinlääkäri Timo Talvion perheen elämää tahdittavat hevoset Liisa Nummea viehättää montéssa vauhti Hevosille riittää heinää Sopivan satulan merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa Sami Lappalainen on monipuolinen hevosmies Keinoemo pelastaa varsan elämän Syksy on hiekkaongelmien kiireisintä aikaa
51. vuosikerta – nro 16 Viikot 38-39/2020 Ajankohtaista M unkin S eutu Villa Gyllenberg sulkeutuu yli vuodeksi peruskorjauksen takia Suomalaisen taiteen esoteerisiin teemoihin pureutuva Salatun tiedon tie -näyttely jatkuu 11.10. saakka Havainnekuva, Arkkitehtisuunnittelu Nomad Arkkitehdit Oy, valokuvasovitus Noyale. Kuva: Niklas Mäkelä. V illa Gyllenberg sulkee ovensa sunnuntai-iltana 11.10., kun käynnissä oleva Salatun tiedon tie -näyttely päättyy. Helsingin Kuusisaaressa sijaitsevassa kotija taidemuseossa käynnistyy vuodenvaihteessa laaja remontti, jossa uusitaan museon vanhentunut talotekniikka sekä rakennetaan uusi laajennusosa vastaamaan kasvaneen kävijämäärän tarpeisiin. Kävijämäärien kasvun myötä museon tilojen päivitystarve on korostunut. Kotimuseon puoli, Ane ja Signe Gyllenbergin kotitalo on rakennettu vuonna 1938, ja taidenäyttelyitä varten rakennettu galleriaosa puolestaan avattiin 1980. – Uusi lisäosa tulee kunnioittamaan sekä vanhan kotitalon että galleriaosan rakennusten luonnetta, mutta edustaa samalla selkeästi omaa aikaansa. Laajennus parantaa museon saavutettavuutta ja kävijöiden museokokemusta. Varsinaisiin näyttelytiloihin ei teknisten parannusten lisäksi tule muutoksia, kertoo intendentti Siiri Oinonen. Sivu 7 Juhlaviikonloppu toi taiteen pihoille, kaduille ja koteihin Korttelikonsertissa Erja Lyytinen. Kuva: Pietari Purovaara H elsingin juhlaviikonloppu levittäytyi 21.–23. elokuuta poikkeuksellisen laajasti ympäri kaupungin. Yli 30 intiimin korttelikonsertin lisäksi Juhlaviikonloppu tarjosi yli 17 tuntia striimattavaa konserttisisältöä, josta suurin osa on yhä nähtävissä verkossa. Viikonlopun esitykset keräsivät yli 260 000 katsojaa. Viikonloppuna juhlittu Helsingin juhlaviikonloppu tarjosi yli 30 korttelikonserttia sisäpihoilla ja taloyhtiöissä ympäri Helsingin, joista osa nähtiin myös verkon ja television välityksellä. Juhlaviikonlopun striimattavissa konserteissa esiintyivät Arvo Pärtin Passio-teoksen esittäneen Helsingin kamarikuoron lisäksi muun muassa Tasavallan Presidentti, Erja Lyytinen, Jesse Markin, Ruusut ja Pariisin Kevät sekä laaja joukko klassisen musiikin ja jazzin eturivin nimiä kuten Elina Vähälä, Marzi Nyman, defunensemble, Tölöläb, Elifantree sekä Jukka Perko ja Senja Rummukainen. Kirjasto kerää kasvomaskeja vähävaraisille H elsingin kaupunginkirjasto on mukana kansalaisjärjestöjen kampanjassa, jossa kerätään ostettuja tai itsetehtyjä kasvomaskeja vähävaraisille jaettavaksi. Kaupunkilaiset voivat osallistua covid19-viruksen ehkäisemiseen nyt myös lahjoittamalla kasvomaskeja niille, joilla ei itsellään ole mahdollisuutta hankkia kasvosuojia. Sivu 5 Sivu 7 Kansalaistorilla alkaa katutyö K ansalaistorilla on alkamassa katutyö, joka vaikuttaa liikkumiseen pyöräilyja kävelytiellä Musiikkitalon ja Kiasman välisellä alueella. Sivu 8 Nykytaiteen museo Kiasman peruskorjaus alkaa alkuvuodesta S enaatti-kiinteistöt aloittaa Kiasman vesikattojen ja julkisivujen peruskorjaushankkeen alkuvuodesta 2021. Työ sisältää myös useita pienempiä uudistuksia rakennuksen sisällä. Uudistusten tavoitteena on parantaa niin taiteen esittämisen kuin sen kokemisen edellytyksiä. Museo on töiden aikana suljettu yleisöltä. Ulkopuolen korjausten aikana myös sisällä näyttelysaleissa tehdään kunnossapitotöitä. Näyttelytilojen alakattoja uusitaan paremmin ääntä vaimentaviksi. Gallerioiden seinärappauksia uusitaan osittain, koska jatkuvasti uusittavat näyttelyripustukset ovat aiheuttaneet niihin jälkiä. Sivu 9 Niemenmäenpuistoon rakennetaan puistoraitti Sivu 15 Yleisradion käytössä ollut toimistotalo asunnoiksi H elsingin Töölössä Merikannontie 5:ssä sijaitseva toimistokiinteistö uudistetaan moderneiksi asunnoiksi. Rakennusautomaatiourakka on alkanut kohteessa kesäkuussa 2020 toteutussuunnittelulla ja kohde valmistuu kokonaisuudessaan 2022. Sivu 8 Helsingin ensimmäinen rakkauden metsä Sivu 15
4 Viikot 38-39/2020 • Nro 16 M unkin S eutu Kolumni Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 16/2020 Runopalsta Hiljaisuus Mitä suurempi metsän on hiljaisuus, sitä enemmin puhuttelee. Mitä enemmin puhuttelee, sitä tarkemmin kuuntelee. Mitä tarkemmin kuuntelet, sitä enemmän ymmärrät. Mene metsään kauas ja syvälle, olos siellä tuntuu hyvälle. Voit lepäillä sammalpatjalla, tehdä aatoksiin monta matkaa, monta kaukaista matkaa. Kun palaat metsästä tupaasi, huomaat paljon taas sain mä sieltä mukaani. Uutta voimaa päivääsi uuteen. Olavi Kylliäinen Kansanoopperan uusi syntyminen ? Näinä päivinä suomalainen kansanooppera muistelee uudestisyntymäänsä. Puoli vuosisataa sitten Kalle Holmberg ohjasi oopperat uusille urille. Aulis Sallisen Ratsumies ja Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset nosti karvalakkioopperan arvoon arvaamattomaan. Samalla suomalainen ooppera alkoi muodostua kansainväliseksi menestystarinaksi. Suomalaisen oopperan Viimeiset kiusaukset sai kantaesityksensä Suomen Kansallisoopperan Aleksanterin teatterissa tasan 45 vuotta sitten syyskuun 2. päivänä 1975. Tämä oli vasta alkusoittoa. Seitsemänkymmentäluvun jälkipuoliskolla koko suomalainen ooppera koki uuden tulemisensa ihmeen. Lyhyen ajan sisällä Ratsumies ja Viimeiset kiusaukset kasvoivat Olavinlinnan ylevällä estradilla taivaalliseksi kokemukseksi. Ensin Ratsumies (19751977) ja sitten Viimeiset kiusaukset (1977-1980). Tätä suomalaisen oopperan uskomatonta nousuhumalaa on kilvan ylistetty. Pekka Hako nimesi Viimeiset kiusaukset uskomattomaksi sensaatioksi. Akateemikko Joonas Kokkosen sävellys ja sukulaisensa Lauri Kokkosen libretto herätti Paavo Ruotsalaisen (Martti Talvela) palavaan hurmokseen. Oopperasta tuli täydellisellä tavalla valmis. Kapellimestari Ulf Söderblom määritteli, ettei siihen voinut enää mitään lisätä eikä siitä voinut ottaa mitään pois. Nämä uutuusoopperat vetivät katsomoihin sellaista väkeä, joita ooppera ei ollut aikaisemmin juuri kiinnostanut. Näitä vuosia (1974-75) pidetään läpimurtovuosina jolloin paikkoja jo vuotta aikaisemmin varattiin ja lippuja jonotettiin. Viimeisten kiusausten esitykset olivat Kansallisoopperassa alusta lähtien loppuunmyydyt. Savonlinnan Oopperajuhlat pelastivat tilanteen, sinne mahtui, jos osasi olla ajoissa liikkeellä. Uuden Suomen Marja Sinnemäki ylisti Olavinlinnan Viimeisiä kiusauksia ”taivaita syleileväksi kokemukseksi”, jota hän ei sanojensa mukaan ollut ilmoisna ikänä, kuuna kullan valkeana nähnyt. Siinä ei enää ollut kyse esiintymisestä, näyttelemisestä, laulamisesta, vaan todellisesta elämästä. Taiteen merkitys ja voima paljastuu siinä, kun sen vaikutus ui nahan alle sielun syvyyteen ja synnyttää muutokseen johtavan kokemuksen. Usein sanotaan, että sanoman tulisi aktualisoitua, nykyistyä katsojan kokemusmaailmassa. Taide täyttää tehtävänsä silloin kun se villitsee ja tempaisee mukaansa niin että arkitodellisuus alkoi täyttää tehtävänsä entistä tarkemmin. Sama oivallus voi tapahtua jumalanpalveluksessa. Jos pappi malttaa luopua esitelmöitsijän roolistaan, ihmeelle jää enemmän tilaa. Saarna ei juutu hengellisen tilannekatsauksen tasolle vaan sytyttää roihun. Oopperassa ja messussa on yhteinen sävel. Musiikki kuroo salaisella tavalla umpeen outoa vierauden tunnetta ja tempaisee mukaansa uusiin sfääreihin. Olisi varmasti hyödyllistä jos me papitkin ehtisimme vähän useammin käydä teatterissa,oopperassa ja muissa taidenautinnoissa. Vesa Sirén kiittelee kirjassaan Suomalaiset kapellimestarit Ulf Söderblomin suuruutta. Hän johti Aarre Merikannon Juhan, Aulis Sallisen Ratsumiehen ja Kullervon ja Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset. Pitkä ansiolista jatkuu vielä Paavo Heinisen Silkkirummulla ja Veitsellä sekä Erkki Melartinin Ainolla. Myös Erik Bergmannin Det sjungande trädet, Mikko Heiniön Riddare och dranke, Selim Palmgrenin Daniel Hjort, sekä Fredrik Paciuksen ja B.H. Crusellin oopperat kuuluvat tähän sarjaan. Paavo Berglund kertoi Joonas Kokkosen suuttuneen, kun hän ei päässyt kapellimestariksi Viimeisiin kiusauksiin 1975. Välit eivät kuitenkaan menneet poikki, mutta eivät ne palanneet ennalleen. Joonas Kokkonen suunnitteli Paavon roolin Martti Talvelalle. Hän loi Viimeisiä kiusauksia viidentoista vuoden ajan. Veli-Matti Hynninen Historialliset Kanavakadun graniittiportaat uusitaan H elsinki uusii kokonaan Uspenskin katedraalille Kanavakadulta nousevat portaat ja kunnostaa Kanavapuistoa niiden läheisyydessä. Työ tehdään alueen turvallisuuden, toiminnallisuuden ja viihtyisyyden vuoksi. Paikan nykyinen luonne ja tunnelma säilyvät. Vanhat portaat ovat huonokuntoiset ja liian jyrkät talvikunnossapitoon. Niistä jää muistuttamaan portaiden alkupään graniittikivimuuri, joka yhdistyy kauniisti uusiin rakenteisiin. Uudet portaat lämpenevät talvisin kaukolämmöllä ja pysyvät siten käytettävinä läpi vuoden. Portaat rakennetaan pääosin kotimaisesta graniitista ja ne sulautuvat historiallisesti arvokkaaseen ympäristöönsä. Portaiden tasanteilla ja reunoilla käytetään myös vanhojen portaiden nupuja noppakiviä, graniittisia askelmakiviä sekä tarvittaessa muita vanhoja kiviä. Pintakäsittely tekee ilmeestä yhtenäisen. Portaiden läheisyydessä kasvaa arvokkaita kasveja, joiden suojaamiseen kiinnitetään rakentaessa erityistä huomiota. Paikalla kasvaa jo puumaisiksi ehtineitä vanhoja syreeneitä, mongolianvaahteroita, ruusupensaita ja näyttävä tataarivaahtera. Nurmikko ennallistetaan rakentamisen jälkeen. Portaiden purku alkoi elokuun lopulla. Työ valmistuu vuoden loppuun mennessä. Uudistuksen ajan portaat ovat poissa käytöstä. Helsingin seudulle vähintään 11 000 uutta työpaikkaa? H allitus on liputtanut tekevänsä budjettiriihessä päätökset 30 000 uudesta päätösperäisestä uudesta työpaikasta. Helsingin seudulle tämä tarkoittaisi vähintään 11 000 uutta työpaikkaa. Helsingin seudulla on tähän hyvät edellytykset, jos muut päätökset tukevat tavoitetta. Helsingin seudulle tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa ja sujuvia asettautumispalveluja, työelämälähtöistä koulutusja työllisyyspolitiikkaa sekä kohtuuhintaisia asuntoja ja toimivia liikenneyhteyksiä. Lisäksi tarvitaan työmarkkinauudistuksia kuten paikallisen sopimisen laajentamista sekä kannustimia yksityisiin investointeihin. Uudet työpaikat eivät synny tyhjiöstä, vaan siihen tarvitaan budjettiriihessä ryhdikkäitä, kasvua tukevia päätöksiä. Koronaepidemia vauhdittaa kaikkien toimialojen ja työelämän rakenneuudistusta, jossa perinteisiä työpaikkoja häviää ja tilalle syntyy kokonaan uusia tehtäviä, yrityksiä ja markkinoita. Erityisesti vientiyritysten toiminnan helpottamiseen on nyt pantava painoa, korostaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista. Työperäinen maahanmuutto ja vieraskielinen työvoima ovat Helsingin seudulle välttämättömiä kasvun varmistamiseksi. Oleskeluja työlupaprosessit on saatava kuntoon siten, että vielä tällä vaalikaudella luvat käsitellään kuukaudessa. Kauppakamari peräänkuuluttaa, että hallitusohjelmassa olevan kokonaisvaltaisen lupaprossin uudistamisen lisäksi koronakriisin aikana käynnistetään poikkeusjärjestelyjä, joilla työmatkustamiseen esteitä lievennetään ja osaajia saadaan viivytyksettä pk-seudun yrityksiin. Kilpailukyvyn parantamiseen tarvitaan myös korkeatasoista ammatillista osaamista. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen uhkaa jäädä oppivelvollisuusiän laajentamisen jalkoihin. Yli 60 prosenttia opiskelijoista on aikuisia, jotka tarvitsevat jatkuvasti uutta osaamista. Helsingin seudulle tarvitaan vuosittain 16 500 uutta asuntoa, jotta pk-seudun kasvuun ja elinkeinoelämän tarpeisiin voidaan vastata. Parina viime vuonna asuntotavoitteeseen on päästy, mutta nyt ennakkotiedot uusien kohteiden vähentyneistä määristä ovat huolestuttavia. Miksi nenä on tukossa ja aivastuttaa, vaikka siitepölykausi päättyi jo? S yksyllä allergiaoireita voivat aiheuttaa ulkoilman homesienten itiöt. Suomalaisista noin 1–2 prosentin on arveltu oireilevan sieni-itiöistä, mutta allergisten määrää ei tunneta tarkkaan. Tärkeimpiä ulkoilman allergeeneja ovat Cladosporiumja Alternaria -homesukujen itiöt. Niitä on ilmassa eniten loppukesästä syyskuulle, mutta kokonaan itiöt katoavat ilmasta vasta pakkasten ja lumipeitteen myötä. – Maan sulaessa homesieni-itiöitä alkaa taas esiintyä ilmassa. Vaikka määrät ovat huippukautta vähäisempiä, voi itiöistä hankalimmillaan oireilla keväästä syksyyn, sanoo tutkimuskoordinaattori Tiina Vitikainen Etelä Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutista. Homesienten lisäksi myös lakkisienten kuten herkkutattien, suppilovahveroiden ja rouskujen itiöiden tiedetään aiheuttaneen hengitystieoireita. Lakkisienten itiöitä on ilmassa eniten silloin kun metsäsienetkin ovat runsaimmillaan, tavallisesti syys-lokakuussa. Sienten biologinen tehtävä on hajottaa ja lahottaa, ja niille sopivaa eloperäistä ainesta löytyy luonnosta lähes kaikkialta. Siksi herkistyneen on vaikea välttyä ulkoilman sieni-itiöiltä ja oireilulta. – Oireiden hoito on sama kuin siitepölyallergiassa. Eli niitä voi kokeilla hillitä antihistamiinilla, silmätipoilla ja nenäsuihkeilla, neuvoo asiantuntija Kaisa Toikko Allergia-, ihoja astmaliitosta. Turun aerobiologian laitos seuraa verkkosivullaan https://www.norkko.fi/ merkittävimpien sieni-itiöiden määrää ilmassa. Syyskuun alussa homesienten itiöpitoisuudet ovat maan eteläosissa vaihdelleet runsaista kohtalaisiin. Kiviportaat nousevat Kanavakadulta kohti Uspenskin katedraalia. Kuva vanhoista portaista 21.8.2020: Kirsikka Mattila.
5 Nro 16 • Viikot 38-39/2020 M unkin S eutu Kirjasto kerää kasvomaskeja vähävaraisille Helsingin kaupunginkirjasto on mukana kansalaisjärjestöjen kampanjassa, jossa kerätään ostettuja tai itsetehtyjä kasvomaskeja vähävaraisille jaettavaksi. K aupunki avasi kahdeksaan kirjastoon maskien keräyspisteet 7.9.2020. Kirjastot ovat: keskustakirjasto Oodi ja Etelä-Haagan, Itäkeskuksen, Jakomäen, Kallion, Kannelmäen, Pohjois-Haagan sekä Töölön kirjasto. Nyt käynnistynyt maskien keräys on osa #kasvomaskitalkoot-kampanjaa, jonka järjestävät Helsingin kaupunki, Helsingin kirjastot, Diakonissalaitos, Marttaliitto, Naisten Valmiusliitto ja Tekstiiliopettajaliitto. #kasvimaskitalkoot kannustaa ompelemaan kasvomaskeja, käyttämään niitä ja lahjoittamaan itsetehtyjä ja ostettuja kasvomaskeja vähävaraisille jaettavaksi. Kangasmaskien teossa suositellaan käyttämään Marttaliiton ompeluohjeita. Diakonissalaitos jakaa maskit ja opastaa niiden käytössä Kertakäyttömaskit tuodaan kirjastoon niissä pakkauksissa, joissa ne on ostettu kaupasta tai apteekista. Ostetut ja itsetehdyt kangasmaskit voi lahjoittaa pakattuina puhtaisiin muovipusseihin. Yhteen pussiin voi laittaa 1-2 maskia. Diakonissalaitos toimittaa lahjoitusmaskit vähävaraisille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille Helsingissä. Samalla tarjotaan tukea ja opastusta maskien käyttöön. Munkin seudulle haetaan uutta paimenta Munkin paimen haussa M unkkiniemen seurakunta valitsee tulevana syksynä uuden kirkkoherran, joka aloittaa työnsä ensi vuoden helmikuussa. Nykyinen kirkkoherra Leo Glad jää silloin eläkkeelle. Hän on palvellut Munkin aluetta 15 vuotta. – Uudesta kirkkoherrasta tulee runsaan kymmenen tuhannen Munkin alueen asukkaan hengellinen paimen. Tietysti seurakunta isona yhteisönä näkyy monella tapaa kaikille alueen asukkaille. Haluammehan edistää kaikkien viihtyvyyttä täällä, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen sanoo. Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin odotetaan julistavan kirkkoherran viran auki syyskuun puolivälissä. Luottamushenkilöistä koostuva seurakuntaneuvosto on päätynyt kirkkoherran valinnassa hakemaan lupaa välilliseen vaaliin. Siinä valinnan tekee seurakuntalaisten valitsema seurakuntaneuvosto. Jotkut toivoivat suoraa vaalitapaa. – Olemme keskusteluissamme todenneet, että välillisellä vaalilla saamme laajemmin määriteltyä juuri meidän seurakuntamme toiveet uuden kirkkoherran valinnassa. Välittömässä vaalissa lopputulokseen vaikuttaa hyvin paljon tuomiokapitulin määrittelemä vaaliehdotus, Koltta-Sarkanen selittää. Seurakunta tarvitsee kasvollista viestijää Normaalien kirkkoherran pätevyysvaatimusten lisäksi hakukriteereissä otetaan huomioon Munkin seudun erityispiirteet länsihelsinkiläisenä kaupunkialueena. Seurakuntaneuvosto edellyttää uudelta paimenelta avarakatseisuutta ja innovatiivisuutta. – Tämä tarkoittaa kykyä katsoa tulevaisuuteen ja tunnistaa ympäristön muutokset. Se edellyttää puolestaan kykyä verkostoitua ja halua kuunnella alueella asuvia ihmisiä. Seurakunnan periaatteina on puolustaa haavoittuvassa asemassa olevia sekä edistää yhdenvertaisuutta. Munkkiniemen seurakunnan toiminta-ajatuksena on ”Ihmisen kanssa Jumalan yhteydessä”. Valintakriteereissä korostetaan myös uuden kirkkoherran persoonallisia piirteitä ja kykyjä. – Odotamme paimenelta hengellistä johtajuutta suhteessa seurakuntalaisiin ja työyhteisöön. Kirkkoherra on monessa yhteydessä seurakunnan kasvot. Nykyisessä mediaympäristössä tarvitaan myös sujuvia viestintätaitoja sekä ymmärrystä uusista viestintätavoista ja -teknologioista, Koltta-Sarkanen kuvailee seurakuntaneuvoston ajatuksia. Avoin keskustelu on osa valintaa Valintatavasta riippumatta Eeva-Liisa Koltta Sarkanen pitää tärkeänä, että seurakunnan kehityssuunnasta ja kirkkoherran valinnasta käydään avointa, laajaa ja aktiivista keskustelua. Siksi seurakunnassa tullaan järjestämään ehdokkaiden esittäytymistilaisuuksia. – Pyrimme tarjoamaan seurakuntalaisille mahdollisimman paljon tietoa meneillään olevasta valintaprosessista. Korona voi toki rajoittaa kokoontumisia. Sitäkin tärkeämmäksi tulevat sähköiset keskustelualustat, joita tarjoamme. Myös luottamushenkilöihin kannattaa olla yhteydessä, Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen rohkaisee. Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherran valintaprosessia voi seurata ja keskusteluun osallistua varta vasten perustetulla ajankohtaisfoorumilla osoitteessa: munkinkirkkoherra.wordpress.com. Munkkiniemen seurakunnassa on käynnissä uuden kirkkoherran valinta. Se koskettaa kahta kolmasosaa alueen asukkaista. Tällä palstalla julkaisemme ajankohtaisia aineistoja valintaan liittyen. Aihetta voi seurata myös osoitteessa munkinkirkkoherra.wordpress.com sekä seurakunnan verkkosivuilla ja somekanavissa. Teksti: Taneli Hassinen Munkkiniemen seurakunnassa on käynnissä uuden kirkkoherran valinta. Se koskettaa kahta kolmasosaa alueen asukkaista. Tällä palstalla julkaisemme ajankohtaisia aineistoja valintaan liittyen. Aihetta voi seurata myös osoitteessa munkinkirkkoherra.wordpress.com sekä seurakunnan verkkosivuilla ja somekanavissa. HSL:n Suvi Rihtniemi eläkkeelle H elsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtajan virka avautuu haettavaksi. Paikka avautuu hakuun, sillä HSL:n nykyinen toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle ensi vuoden aikana. Uuden toimitusjohtajan valintaa valmistellaan HSL:n hallituksen tilapäisessä toimikunnassa, johon kuuluvat hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava, varapuheenjohtaja Sirpa Hertell ja jäsenet Tarja Kantola ja Sakari Rokkanen. Hakuprosessissa käytetään myös ulkopuolista asiantuntija-apua. HSL:n toimitusjohtaja johtaa hallituksen alaisena kuntayhtymän toimintaa. Hän myös vastaa asioiden valmistelusta HSL:n hallituksen käsiteltäväksi. Rihtniemi on työskennellyt HSL:n toimitusjohtajana kuntayhtymän perustamisesta, vuodesta 2009 asti. Joukkoliikenteen järjestämisvastuu Helsingin seudulla siirtyi HSL:lle vuoden 2010 alussa. Rihtniemi luopuu toimitusjohtajan tehtävistä heti, kun uusi toimitusjohtaja voi aloittaa virassa. Itsepalveluajanvaraus koronatestiin HUSin alueella asuvat voivat nyt varata itse ajan koronavirusnäytteenottoon Koronabotin kautta. K eväällä käyttöönotetussa Koronabotissa käyttäjät ovat voineet arvioida tarvettaan käydä koronavirustestissä. Nyt Koronabottiin on lisätty Uudenmaan asukkaille mahdollisuus varata itse aika näytteenottoon. Helsinkiläisten itsepalvelukanava koronatestin ajanvaraukseen on edelleen Omaolo, jonne Koronabotti ohjaa helsinkiläiset. Vastattuaan Koronabotin oireita ja altistumista arvioiviin kysymyksiin, käyttäjä voi varata itselleen sopivan ajan näytteenottopisteeseen. Ennen ajanvarausta asiakkaat täyttävät esitiedot. Ajanvaraukseen tarvitaan pankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Ajan varaaminen toisen henkilön puolesta, esimerkiksi lapsen, on mahdollista myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Uudistuksen uskotaan vähentävän ruuhkaa palvelunumeroissa Koronavirustestiin HUSin alueella pääsee edelleen myös soittamalla oman kunnan ohjeiden mukaisesti koronaneuvontapuhelimeen, terveysasemalle, Päivystysapuun tai Omaolo-palvelun kautta. ”Toivomme, että koronabotin itsepalveluajanvaraus vähentää ruuhkia puhelinpalveluissa”, toteaa vastuualuejohtaja Sirpa Arvonen HUS Tietohallinnosta. Ohjeet ja vastaus tekstiviestillä Varattuaan ajan koronatestiin asiakas saa vahvistuksen näytteenottoajasta sekä tulo-ohjeet tekstiviestillä. Myös näytevastaukset saapuvat tekstiviesteinä testivastauksen valmistuttua. Koronabotin itsepalveluvarauksen kautta otetut positiiviset koronanäytetulokset näkyvät Omakannassa viiveellä eli kuntien tartuntatautiyksikköjen kirjattua tulokset kunkin kunnan potilastietojärjestelmään. Negatiiviset testitulokset saadaan näkyville Omakantaan arviolta vasta lokakuun alkupuolella, jolloin myös positiiviset tulokset saadaan nopeammin näkyville. Mikäli vastaus on positiivinen, kunnan tartuntatautiyksikön tartunnanjäljittäjä soittaa sairastuneelle ja kysyy altistumistietoja. Palvelun ovat toteuttaneet HUSin Epidemiologinen yksikkö ja HUS Tietohallinnon Sähköiset asiointipalvelut. Osoite: koronabotti.hus.fi Varapuheenjohtaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen etsii johtamansa seurakuntaneuvoston kanssa Munkin alueelle urbaania paimenta.
6 Viikot 38-39/2020 • Nro 16 M unkin S eutu Kun kaksi tekee saman asian, se ei kuitenkaan ole sama asia. Publilius Syrus (100–50 eKr.) Päivyri Sunnuntaiksi Kirja-arvostelu Seurakunta VIIKKO 38 KE 16.9. Hilla, Hellevi, Hillevi, Hille TO 17.9. Aila, Aili PE 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni LA 19.9. Reija SU 20.9. Varpu, Vaula VIIKKO 39 MA 21.9. Mervi TI 22.9. Syyspäiväntasaus. Mauri KE 23.9. Minja, Miisa, Mielikki TO 24.9. Alvar, Auno PE 25.9. Kullervo LA 26.9. Kuisma SU 27.9. Vesa VIIKKO 40 MA 28.9. Arja, Lenni TI 29.9. Mikko, Mika, Mikael, Miika, Miikka, Miska, Miko, Mikaela Isän vahva kuvaus: Kun oma lapsi tappaa itsensä! ? ”Voiko tuskaa mitata?” kysyy kirjailija, valokuvaaja, stadin kundi Martti Lintunen uudessa kirjassaan ”Jos – erään itsemurhan järistykset ” (Prometheus -kustannus, 2020,114 s). Kirja kuvaa järisyttävän henkilökohtaisesti Martti Lintusen oman pojan Villen hirttäytymällä tekemää itsemurhaa, metsään Maunulassa 21-vuotiaana. Aikaa tapahtumasta on yli 20 vuotta, nyt isä on saanut ansiokasta kyllä asian paperille,kirjaksi. Miksi poika teki niin? Mitä minä, isä, tein väärin? Suomessa tehdään edelleen itsemurhia suhteessa väkilukuun erittäin paljon. Olemme tässä tilastossa aivan Euroopan kärkeä. Miksiköhän? Martti Lintunen kuvaa kirjassaan läheisesti omaa elämäänsä hakien vastauksia sieltä. Hän oli menestyvä kansainvälisesti arvostettu valokuvaaja, joka myös osasi kirjoittaa sujuvasti luettavia kirjoja eri puolilta maailmaa etelämantereelta pohjoisnavalle loistavien kuvien kera. Vaimo, Villen äiti oli menestyvä sisustusarkkitehti, Villen isoveli opiskeli lääkäriksi. Kaikki oli hyvin. Vai eikö sittenkään ollut? ”Vielä nytkin se tulee mieleeni vähintään kerran päivässä. Miksi? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Miksi en yrittänyt olla erilainen? Epäonnistuin täysin.” Poliisi ja pussi ”En ikinä unohda sitä näkyä, kun ovellemme tuli virkapukuinen poliisi. Ja seisoi hiljaa. Ja selvästi järkyttyneenä. Kädessään hänellä oli muovipussi. Sekunnit tuntuivat tunneilta. Lopulta hän sai sanottua: tässä kaikki mitä poikanne taskuista löytyi. ” Tuhat vuodessa Suomessa noin tuhat ihmistä vuodessa kuolee itsemurhaan. Jos jokainen heistä tunsi läheisesti vaikkapa vain 10 ihmistä, itsemurhan seuraukset kokeneita ihmisiä on jo 10 000. Pikkukaupungin verran. Silti asia on Suomessa tabu,vaiettu.häpeällinen. Lintunen kuvaa miten osa tutuista vaihtoi kadulla toiselle puolelle välttääkseen keskustelua. Onko alttius itsetuhoon jotenkin periytyvää? Onko vaikealla isätai äitisuhteella vaikutusta? Martti Lintunen kuvaa kirjassaan myös raatelevan läheisesti omaa suhdettaan isäänsä, myös valokuvaajaan Yrjö Lintuseen. Onko minun biologinen perimäni sellainen että poikani päätyi itsemurhaan? Upea kirja Joistakin kirjoista mainitaan että ne ovat ”sydänverellä” kirjoitettuja. Martti Lintusen kirja ”Jos” oman poikansa Villen itsemurhasta on sitä, mutta se on vielä paljon enemmän. Siinä on koko elämä. Ja kuolema. Lukekaa. Kiitos Martti Lintunen. Pekka Hurme Joh. 5:1-15 ? Nopeat syövät hitaat, sanotaan. Keväällä kaupoista loppui vessapaperi, loppukesästä maskit. Nopeimmat hamstrasivat itselleen niin paljon kuin jaksoivat kantaa. Muille jäi tyhjät hyllyt. Toisten pärjäämisestä ei jaksettu kantaa huolta, kun oli kiire suojata itsensä ja oma perheensä. Sen jälkeen ulkomaailman voikin sulkea pois näkyviltä. Myös Betesdan ihmeitätekevällä altaalla nopeat söivät hitaat. Ihmeparantuminen oli tarjolla vain niille, jotka olivat riittävän hyväkuntoisia syöksyäkseen veteen heti kun se alkoi kuohua, tai joilla oli riittävästi apujoukkoja ympärillä. Kertomuksen sairaalla miehellä ei ollut ketään, joka olisi auttanut. Kerta toisensa jälkeen hän näki, miten jotakuta toista onnisti. Miksi hän edes hakeutui altaan läheisyyteen, jos ei uskonut omiin mahdollisuuksiinsa? Miten sitkeää voikaan olla toivo. Se kytee silloinkin, kun ei näytä enää olevan mitään, minkä varaan toivon ripustaisi. Sairas mies oli hiljaa, kun Jeesus kulki ohi. Hän ei avannut suutaan ja pyytänyt apua Jeesukselta, niin kuin monet muut evankeliumien kertomuksissa kohtaamamme henkilöt. Tällä kertaa kohtaamisesta ei välity viestiä, että kun vain jaksat pitää asiaasi esillä, niin sinnikkyytesi palkitaan. Kun on riittävän syvissä vesissä, ei ulospääsyä näy eikä apua jaksa pyytää. Mutta juuri sellaisen ihmisen kohdalle Jeesus pysähtyy ja kysyy: tahdotko tulla terveeksi? Päivi Vähäkangas Kirjoittaja on kirkon ulkoasiainosastolla työskentelevä pappi ja teologian tohtori Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Diakoniapäivystys, Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102.. Verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi Facebook: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. Instagram-tilit: munkkiniemensrk, munkinlapsetjaperheet, munkindiakonia. Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3 Messu su 20.9. klo 11. Luomakunnan sunnuntai ja vapaaehtoisten siunaaminen tehtäviinsä. Hartikainen, Hassinen, Valtonen, Lamminen. Messu su 27.9. klo 11. Kuusisalo, Lamminen. Hiljaisuuden kutsu, musiikkia ja mietiskelytekstejä ke 16.9. klo 19–20. Tule hetkeksi tai koko tunniksi mietiskelemään, hiljentymään, lepäämään. Voit ottaa mukaan oman joogamaton tai tyynyn. Mietiskelyn tueksi kuullaan päivän teemaan liittyviä tekstejä ja taustalla soitetaan elävää musiikkia. Frilander, Valtonen. Nuortenillat keskiviikkoisin klo 18 Kari-kerhotilassa. Ilta tulilla to 24.9. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihapiirissä. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Otathan omat paistettavat mukaan. Kirkko auki tiistaisin ja torstaisin klo 10.30–13.30. Tervetuloa levähtämään ja hiljentymään. Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Verkoston jumalanpalvelukset Munkkiniemen kirkossa sunnuntaisin klo 17. Jumalanpalvelukseen voi osallistua ennakkoilmoittautumisella korkeintaan 100 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen www. verkosto.net. Jumalanpalveluksia voi seurata Verkoston verkkosivuilla. Musiikkimessu Munkkiniemen kirkosta su 20.9. klo 10 Yle Radio 1:ssä. Huom. ennakkoon nauhoitettu, kuunneltavissa vain radiosta ja myöhemmin Yle Areenasta. Seurakuntapastori Tuomas Meurman, muusikot Tero Pajunen, Sirkku Rintamäki ja Senni Valtonen. Avoin päiväkerho kaikenikäisille lapsille aikuisen seurassa maanantaisin klo 9.30– 11.30 sekä torstaisin klo 15–16.30. Ensilapsikerho ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tulleille tai ensimmäistä vauvaa odottaville vanhemmille maanantaisin klo 15–16.30. Luontopäiväkerho yli 2-vuotiaille ti, ke ja to klo 9–12. Kerhoon on ennakkoilmoittautuminen, vapaita paikkoja ja lisätietoa voi kysyä rauna.mannermaa@evl.fi. Juttuhetki vanhemmille Leenan kanssa. Kaipaatko kuuntelijaa perhe-elämän iloissa ja haasteissa? Kerhoista tuttu lastenohjaaja Leena Eronen on kuulolla Munkkiniemen kirkolla. Voit varata Leenalle ajan sähköpostilla leena.eronen@evl.fi, aikoja on saatavilla esimerkiksi torstaisin 19.11. saakka klo 9–12. Voit kysellä myös muita aikoja. Seuraa verkossa: Luomakunnan avaruus – Ympäristöaiheinen videosarja 13.– 20.9. seurakunnan verkkosivuilla ja some-kanavilla. Muu ryhmätoiminta on toistaiseksi tauolla sekä Munkkiniemessä että Munkkivuoressa. Seuraamme koronavirusepidemian kehittymistä. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevia epidemiaan liittyviä hygieniaja turvallisuusmääräyksiä. Saat ajantasaisimmat tiedot toiminnasta infonäytöiltämme, verkkosivuiltamme tai sosiaalisesta mediasta. Yksinyrittäjän koronatukea voi hakea vielä syyskuun ajan H elsingin kaupunki avasi huhtikuussa haun yksinyrittäjän toimintatukeen. Tuki on 2000 euron arvoinen kertakorvaus yksinyrittäjälle koronaviruksesta yritystoimintaan aiheutuneisiin kustannuksiin. Tähän mennessä noin 6500 helsinkiläisyrittäjää on saanut kaupungilta toimintatukea eli Helsinki on jakanut jo noin 13 miljoonaa euroa koronaviruksesta johtuvan pandemian aiheuttamien vahinkojen kattamiseksi yksinyrittäjille. Yksinyrittäjän toimintatukea voi hakea vielä syyskuun ajan 30.9.2020 asti, joten jos olet yksinyrittäjä ja oikeutettu tukeen, vielä ehdit jättää hakemuksen. . Helsingissä on yhteensä noin 37 000 yksinyrittäjää. Haettujen yksinyrittäjän koronatukihakemusten määrästä voidaankin päätellä, että kaikki kaupungin yksinyrittäjät eivät ole onneksi kärsineet koronan aikana niin merkittäviä tappioita, että hakemisen ehdot täyttyisivät. Toisaalta joillakin toimialoilla koronan talousvaikutukset voivat näkyä vasta viiveellä, joka on ongelmallista, sillä tukeen vaaditaan todennettu liikevaihdon putoaminen aikavälillä 16.3.-31.8.2020. Lisäksi tuen myöntämiselle on ehtoja, jotka rajaavat hakemista. Samalla on erittäin myönteistä, että yrittäminen vaikuttaa palautuneen Helsingissä koronan jälkeen varsin nopeasti. Uusien yritysten perustamismäärät ovat jo heinäkuussa olleet Helsingissä melkein samalla tasolla kuin ennen koronaepidemiaa. Myös NewCo Helsingin asiakasmäärät ja aktiivisuus ovat palanneet koronaa edeltäneelle tasolle. Yksinyrittäjien tuelle ei toimialarajoituksia Yksinyrittäjien tuelle ei Helsingissä käytännössä ole toimialaa koskevia rajoituksia, mutta tukea voi hakea vain, jos yritystoiminnan taloudellinen tilanne ja liikevaihto ovat heikentyneet merkittävästi eli yli 30 % koronaepidemian takia 16.3.2020 jälkeen, toiminta on ollut ennen koronapandemiaa kannattavaa ja yrittäjä on YEL-rekisterissä tai yrittäjätuloa on edelliseltä vuodelta vähintään 20 000 euroa. Tukea voi hakea yksin taloudellista toimintaa harjoittava Suomessa toimiva päätoiminen yrittäjä. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa. – Helsingissä on paljon yksinyrittäjiä. Suuri osa heistä toimii palvelualalla, mutta moni myös luovilla aloilla ja eri asiantuntijatehtävissä. COVID-19 epidemia on vaikuttanut erittäin voimakkaasti juuri pienten palvelualan yrittäjien toimintaan. Helsinki tarvitsee epidemian jälkeenkin yksinyrittäjiä palvelemaan helsinkiläisiä ja toimimaan suurempien yritysten alihankkijana, joten on tärkeää saada tukea kaikille niille, jotka täyttävät tuen myöntämisen ehdot, toteaa NewCo Helsingin johtava asiantuntija Toivo Utso. Yksinyrittäjien korona-avustuksen tarkoituksena on ollut saada yrittäjien toiminta taloudellisesti kestävämmälle pohjalle epidemian aikana ja sen jälkeen. Haussa oleva toimintatuki on tarkoitettu vain varsinaisesta elinkeinonharjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen ja tuki on voimassa vain epidemiasta johtuvan akuutin maksuvalmiuskriisin hoitamiseksi. Korona-avustukseen oikeuttava liikevaihdon pieneneminen on täytynyt osoittaa ajanjaksolla 16.3.31.8. Korona-avustusta voi tosin hakea vielä 30.9. asti. Yksinyrittäjien toimintatukea myöntää työja elinkeinoministeriö ja sen jakamisesta yrityksille huolehtivat yritysten kotikaupungit. Vastaava toimintatuen hakeminen on voimassa myös muissa Suomen kunnissa, mutta tukea voi hakea vain siitä kunnasta, mihin yritys on rekisteröity. Kuinka hakea tukea? Voit hakea yksinyrittäjän toimintatukea Helsingissä asiointi.hel.fi-palvelun kautta. Palvelusta löydät myös ohjeet. Asiointipalveluun pääset osoitteesta asiointi. hel.fi/yksinyrittajantuki tai suoraan tästä linkistä. Laajemmat ohjeet tuen hakuun: https://newcohelsinki. fi/fi/yksinyrittajatuki/
7 Nro 16 • Viikot 38-39/2020 M unkin S eutu Villa Gyllenberg sulkeutuu lokakuussa peruskorjauksen takia yli vuodeksi Villa Gyllenberg. Kuva: Tomi Parkkonen Salonki, Villa Gyllenberg. Kuva: Jussi Tiainen Suomalaisen taiteen esoteerisiin teemoihin pureutuva Salatun tiedon tie -näyttely jatkuu 11.10. saakka V illa Gyllenberg sulkee ovensa sunnuntai-iltana 11.10., kun käynnissä oleva Salatun tiedon tie -näyttely päättyy. Helsingin Kuusisaaressa sijaitsevassa kotija taidemuseossa käynnistyy vuodenvaihteessa laaja remontti, jossa uusitaan museon vanhentunut talotekniikka sekä rakennetaan uusi laajennusosa vastaamaan kasvaneen kävijämäärän tarpeisiin. Uusi laajennusosa Villa Gyllenbergin kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuosina harppauksin. Kun museossa kymmenen vuotta sitten kävi vielä vain noin 3000 kävijää vuodessa, oli vuonna 2019 kävijöitä ennätykselliset 28 500 – ja tämäkin yli 60 prosenttia enemmän kuin aiempana vuotena. – Olemme todella iloisia, että ihmiset ovat löytäneet Villa Gyllenbergiin. Kävijämääriemme kasvu on kulkenut käsi kädessä museotoimintamme ammattimaistumisen sekä onnistuneiden näyttelyvalintojen kanssa. Samalla olemme voineet laajentaa museon aukioloaikoja, ja Museokortin myötä olemme tavoittaneet myös yhä uusia kävijöitä, kommentoi intendentti Siiri Oinonen. Kävijämäärien kasvun myötä museon tilojen päivitystarve on korostunut. Kotimuseon puoli, Ane ja Signe Gyllenbergin kotitalo on rakennettu vuonna 1938, ja taidenäyttelyitä varten rakennettu galleriaosa puolestaan avattiin 1980. – Esimerkiksi museon nykyinen sisäänkäynti talomuseon puolella jää ruuhkaisina päivinä ahtaaksi, ja myös museon oheispalvelut kaipaavat isompia tiloja. Talotekniikan päivittämisen lisäksi tulevassa remontissa rakennetaan täysin uusi laajennusosa nykyisen gallerian ja talomuseon yhdistävän käytävän paikalle. Reilun sadan neliön lisäosaan tehdään muun muassa uusi sisäänkäynti, tilat lipunmyynnille sekä museokaupalle. Remontissa parannetaan myös museokahviota sekä henkilökunnan sosiaalitiloja. Lisäosan suunnittelusta vastaa helsinkiläinen Nomad Arkkitehdit. – Uusi lisäosa tulee kunnioittamaan sekä vanhan kotitalon että galleriaosan rakennusten luonnetta, mutta edustaa samalla selkeästi omaa aikaansa. Laajennus parantaa museon saavutettavuutta ja kävijöiden museokokemusta. Varsinaisiin näyttelytiloihin ei teknisten parannusten lisäksi tule muutoksia, kertoo Oinonen. Villa Gyllenberg avataan uudelleen museon omaa kokoelmaa esittelevällä näyttelyllä rakennustöiden valmistuttua alkuvuodesta 2022. Kauden päättävä näyttely Kesäkuussa avatun Salatun tiedon tie -näyttelyn on nähnyt jo 9000 kävijää, vaikka korona-ajan turvallisuusjärjestelyiden takia Villa Gyllenbergiin otetaan kerralla sisään vain noin 50 museovierasta. Elämykselliseksi rakennettu Salatun tiedon tie johdattelee varjojen vartioimille poluille sekä toivon ja valon lähteille. Näyttely valottaa esoteerisuuden ja okkultismin roolia suomalaisessa taiteessa vuosien 1890–1950 välisenä aikana. Taiteenja uskonnontutkija FT Nina Kokkisen kuratoima näyttely koostuu paitsi tunnettujen mutta myös historian katvealueille jääneiden taiteilijoiden teoksista. Näistä osa on ollut harvoin tai ei ikinä aiemmin esillä. Näyttelyssä esillä on töitä esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelalta (1865–1931) ja Hugo Simbergiltä (1873–1917), mutta myös vähemmälle huomiolle jääneiltä taiteilijoilta kuten Ilona Harimalta (1911–1986), Meri Genetziltä (1885–1943) sekä Werner von Hausenilta (1870–1951). Villa Gyllenbergiin ja Salatun tiedon tie -näyttelyyn ehtii tutustumaan vielä muutaman viikon ajan sunnuntaihin 11.10. saakka. Villa Gyllenberg, Kuusisaarenpolku 11. Juhlaviikonloppu toi taiteen sisäpihoille, kaduille ja koteihin Y hteensä striimattavaa konserttisisältöä lähetettiin viikonlopun aikana yli 17 tuntia. Helsingin juhlaviikonloppu ja sen ennakko-ohjelma työllisti lähes 200 taiteilijaa erityisesti vapaalta kentältä. Johdantona Juhlaviikonloppuun eri puolilla kaupunkia jaettiin lisäksi elokuun aikana lähes 300 henkilökohtaista Taidelahjaa, joita esittivät kotimaiset muusikot, runoilijat ja esittävän taiteen ammattilaiset. Taidelahjat tilattiin ja toimitettiin saajilleen varta vasten kehitetyn sovelluksen avulla, joka jaettiin avoimena lähdekoodina tapahtumajärjestäjien käyttöön ympäri maailman. Myös kaupungin digitaaliset mainospinnat valjastettiin yhden viikon ajaksi taiteen käyttöön, kun seitsemän nuorta pohjoismaista taiteilijaa toi teoksensa vierailulle Helsinkiin. Open Art Gallery -katugalleria toteutettiin yhteistyössä pohjoismaisen Platform GÁTT -verkoston kanssa. Korttelikonserttien, Taidelahjojen ja Open Art Galleryn kautta Helsingin juhlaviikonlopun ohjelma levittäytyi poikkeuksellisen laajasti jokaiseen Helsingin suurpiirin lännestä itään ja etelästä pohjoiseen. Paikan päällä esityksiä seuranneiden asukkaiden lisäksi Ylen kanavilla, HS Livessä sekä tapahtuman verkkosivuilla jaetut lähetykset keräsivät yli 260 000 katsojaa ja kuulijaa. Suurin osa viikonlopun striimatusta ohjelmasta on yhä seurattavissa HS Livessä ja Yle Areenassa. – Taidelahjat ja korttelikonsertit saivat niin ilahtuneen vastaanoton, että niitä jatketaan osana ensi vuoden Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa. Haluamme luoda uusia tapoja tuoda taidetta ihmisten lähelle. Taide kuuluu kaikkialle, sanoo taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari. Tapahtumakokonaisuuteen kuului myös rajatun yleisömäärän live-esityksiä, jotka ovat edelleen koettavissa. Yhteistyössä Nykytaiteen museo Kiasman kanssa toteutettu Mika Vainion näyttely 50 Hz jatkuu tammikuuhun 2021. Juhlaviikonloppuna ensi-iltansa saaneet Homo Homo Sapiens Galleria Rankassa sekä Laila Suomen kansallisoopperassa jatkavat esityskauttaan syyskuuhun saakka. Helsingin juhlaviikonloppu toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Taidelahjat jaettiin yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa, ja HS Live välitti Tasavallan Presidentin keikan lisäksi Lasten jamit sekä korttelikonserttien tunnelmat laajemmalle yleisölle. Elisa Kulmassa nähtiin joukko Facebookin kautta striimattavia etkokeikkoja, ja Open Art Galleryn teoksia nähtiin viikon ajan Clear Channelin ja Hok-Elannon kauppojen digipinnoilla. Juhlaviikonloppuna Prismoissa koettiin lisäksi yllättäviä korttelikonsertteja. OP:n Hipot tanssittivat perheen pienimpiä Lasten jameissa, ja OP:n arvosoittimien haltijat ilahduttivat Taidelahja-esityksillä Juhlaviikkojen tutuilla tapahtumapaikoilla. Accenture oli puolestaan mukana mahdollistamassa Taidelahjojen sovellusta. Helsingin juhlaviikkoja vietetään seuraavan kerran 19.8.–5.9.2021. Ohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan keväällä. Korttelikonsertissa Ruusut. Kuva: Pietari Purovaara Korttelikonsertissa Maria Ylipää ja Niko Kumpuvaara. Kuva: Saara Autere
8 Viikot 38-39/2020 • Nro 16 M unkin S eutu Kansalaistorilla alkaa katutyö Työmaan aitaus on alkanut. Kuva: Destia Oy. M usiikkitalon edestä kulkevan pyörätien itäpuolen kaista joudutaan sulkemaan tämän viikon aikana. Pyöräliikenne siirtyy käyttämään pyörätien toista puoliskoa. Työmaan voi kiertää myös Kansalaistorin kautta. Paikalla on tarvittaessa liikenteenohjaajia. Työmaa pyritään rajamaan niin, että ohikulkijoille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Kyseessä on Kansalaistorin rakentamiseen liittyvä takuuajan työ. Korjaus vie aikaa noin neljä viikkoa luonnonkivipintojen purkutyön ja uudelleenasennuksen vuoksi. Kansalaistori valmistui vuonna 2018, urakoitsijana toimi Destia Oy ja tilaajana Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Yleisradion käytössä ollut toimistotalo asunnoiksi As. Oy Töölön Kesäkatu on kahdeksankerroksinen arvokiinteistö Sibeliuksen puiston ja Soutustadionin vieressä. Kuva: Auratum Asunnot Helsinki Oy H elsingin Töölössä Merikannontie 5:ssä sijaitseva toimistokiinteistö uudistetaan moderneiksi asunnoiksi. Kohteen pääurakoitsijana toimii Skanska Talonrakennus Oy ja tilaajana Auratum Asunnot Helsinki Oy. Assemblin toteuttaa kohteen rakennusautomaatioratkaisut. As. Oy Töölön Kesäkatu on kahdeksankerroksinen arvokiinteistö Sibeliuksen puiston ja Soutustadionin vieressä. Historiallisesti merkittävään ja uniikkiin kiinteistöön rakennetaan 146 asuntoa, kuntosali, spa-osasto ja viihtyisiä oleskelutiloja. – Olemme erittäin tyytyväisiä päästessämme toteuttamaan tätä harvinaislaatuista hanketta. Hyödynnämme hankkeessa niin Skanskan toimitila-, asuntokuin talotekniikkaosaamista, ja meillä on kiinnitettynä tähän parhaita korjausrakentamisen osaajiamme, kertoo Skanskan aluejohtaja Jukka Kylliö hankkeesta. Vuonna 1968 valmistunut rakennus valmistui alun perin Yleisradion käyttöön ja se toimi Yleisradion pääkonttorina aina 1990-luvulle saakka. Kohteen on suunnittelut arkkitehti Kurt Simberg, jonka tunnetuin arkkitehtuurinen taidonnäyte on Svenska Handelshögskolan Helsingin Runeberginkadun ja Arkadiankadun kulmassa. Kiinteistö on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-2 ja siellä säilytetäänkin useita alkuperäisiä arkkitehtonisesti upeita ratkaisuja kuten hotellimainen sisäänkäyntiaula puusisäkattoineen, vanhat porrashuoneet sekä osa julkisivun graniittilaattaverhouksesta. As. Oy Töölön Kesäkadun talotekniset järjestelmät uusitaan täysin. Asuntoihin asennetaan muun muassa asuntokohtaisesti säädettävä lämmöntalteenotolla varustettu tuloja poistoilmanvaihtokone. Asunnot varustellaan myös huoneistokohtaisilla viilennyslaitteilla. – Tämän hetken trendinä on muuttaa vanhoja toimistoja tehdaskiinteistöjä asumiskäyttöön vastaamaan Helsingin keskustan alueen kasvavaan kysyntään. Olemme olleet mukana sadoissa saneerauskohteissa automaatio-osaamisellamme ja on mahtavaa jatkaa pitkää yhteistyötämme Skanskan osaajien kanssa As Oy Töölön Kesäkadussa, toteaa Assemblinin liiketoimintajohtaja Kari Kumpulainen. Rakennusautomaatiourakka on alkanut kohteessa kesäkuussa 2020 toteutussuunnittelulla ja kohde valmistuu kokonaisuudessaan 2022. Skanskan toiminta Suomessa kattaa rakentamispalvelut, asuntojen ja toimitilojen projektikehityksen sekä julkisen sektorin elinkaarihankkeet. Rakentamispalveluihin kuuluvat talonrakentaminen, talotekniikkapalvelut sekä infrarakentaminen. Skanska Oy -konserni työllisti vuoden 2019 lopussa 2 179 henkilöä Suomessa. Auratum Asunnot luo mahdollisuuksia korkealuokkaiseen asumiseen rakennuttamalla uusia ja uudistamalla vanhoja arvokiinteistöjä nykyaikaan. Senaatintorilla arkeologisia kaivauksia Senaatintori elokuussa 2020. Kuva: Helsingin kaupunki / Paavo Jantunen M useoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut tekee kaivauksia Senaatintorilla kuluvan syksyn aikana. Työ liittyy torin valaistuksen uusimiseen. Kaivutyön esivalmistelut torilla käynnistyivät viime viikolla. Arkeologisissa kaivauksissa tutkitaan kuuden uuden valaisinpylvään paikat. Torin itälaidan tutkimusalueilta Valtionneuvoston edustalta odotetaan löytyvän 1600–1700-luvuilta peräisin olevia Suurtorin kerrostumia ja mahdollisesti jäännöksiä kaupungin vanhoista raatihuoneista. Länsilaidalta yliopiston päärakennuksen edustalta voi paljastua osia hautausmaasta ja kirkosta. Vuonna 1550 perustettu Helsingin kaupunki siirrettiin Vanhankaupunginkosken luota nykyiselle paikalleen Vironniemelle 1640-luvulla. Nykyisen Senaatintorin alueella sijaitsi Helsingin Suurtori julkisine rakennuksineen, asuinkortteli sekä kaupungin kirkko ja hautausmaa. Isonvihan aikaan 1700-luvun alkupuolella torin poikki kulki vanhan kartan mukaan venäläisten rakentama kenttälinnoitus. Vuonna 1808 sattuneen suurpalon jälkeen asemakaava muutettiin ja tulevan Senaatintorin paikalla olleet rakennukset purettiin. Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812. Torilla voi liikkua normaalisti Kaivausalueet rajataan niin, että torilla pystyy liikkumaan normaalisti. Kaivausalueille ei ole kuitenkaan pääsyä eikä niille näe, sillä alueet aidataan umpiaidoilla ja osa niistä katetaan. Kaivausalueet avataan kaivinkoneella, ja sen jälkeen kaivamista jatketaan lapiTaloyhtiön talkoot voi järjestää turvallisesti ja joustavasti myös tänä syksynä S yksy on ollut suomalaisille taloyhtiöille perinteisesti talkooaikaa, kun pihoja ja yhteisiä alueita siistitään kesän jäljiltä talvikuntoon. Kevät on suomalaisille toinen perinteinen talkookausi, mutta koronakevät kokoontumisrajoituksineen ja turvavälisuosituksineen toivat talkoiluun omat haasteensa. Useat taloyhtiöt siirsivätkin talkoot suosiolla syksylle odottamaan pandemian laantumista. Ne taloyhtiöt, jotka järjestivät talkoot keväällä, keksivät mitä luovempia keinoja turvallisten talkoiden järjestämiseen. Talkoolauantain grillimakkarat ja mehutarjoilu jäivätkin monessa talkooporukassa pois ja tilalle tuli porrastetut talkoot useammalle päivälle. Pihaan voi tilata pidemmäksikin aikaa roskalavan, johon voi näppärästi jättää talkoissa syntyvän jätteen. – Merkittävin muutos, joka kevään taloyhtiötalkoissa nousi esille, on juuri talkoiden venyttäminen pidemmälle ajalle. Kun huomasimme tämän trendin, nostimme roskalavojemme ilmaisen vuokra-ajan kahteen viikkoon, jolloin talkoot voidaan järjestää joustavammin. Jaamme lisäksi käsihuuhteen jokaisen talkoolavan yhteydessä ja jatkamme tätä myös syyskauden, kertoo Helppolavan liiketoimintapäällikkö Tommi Huovinen Lassila & Tikanojalta. Monet suhtautuvat kotiympäristöön ja sen viihtyvyyteen nyt eri tavalla kuin ennen, koska kotioloissa on tullut väistämättä vietettyä enemmän aikaa. Talkoot ovat edelleen hyvä tilaisuus lisätä porukalla asumisviihtyvyyttä ja tutustua naapureihin hieman lisää. Talkootyöt kannattaa siis järjestää tänä syksynä porrastetusti kahden viikonlopun aikana niin, että eri
9 Nro 16 • Viikot 38-39/2020 M unkin S eutu Nykytaiteen museo Kiasman peruskorjaus alkaa alkuvuodesta S enaatti-kiinteistöt aloittaa Kiasman vesikattojen ja julkisivujen peruskorjaushankkeen alkuvuodesta 2021. Työ sisältää myös useita pienempiä uudistuksia rakennuksen sisällä. Uudistusten tavoitteena on parantaa niin taiteen esittämisen kuin sen kokemisen edellytyksiä. Museo on töiden aikana suljettu yleisöltä. Elokuussa 2020 Kiasmassa tehdään rakenneavauksia, joiden avulla selvitetään, mitä korjausmenetelmiä tulevassa peruskorjauksessa kannattaa käyttää. – Töiden aikana koko Kiasma laitetaan huppuun yli vuodeksi. Kunnolliset sääsuojat antavat mahdollisuuden tehdä töitä turvallisesti myös talvella, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Selja Flink. Kiasman ulkopuolen korjauksissa puretaan ensin sinkkipeltinen kaareva vesikatto sekä alumiiniset ja messinkiset julkisivulevyt. Niiden alla olevat rakenteet kunnostetaan. Sinkkipeltikate tehdään uudestaan. Sinkki tullaan kierrättämään, ja sen uusiokäyttötapoja selvitetään parhaillaan. Julkisivun alumiinija messinkilevyt palautetaan puhdistuksen jälkeen paikoilleen. Senaatin vastuusuojelukohde Ulkopuolen korjausten aikana myös sisällä näyttelysaleissa tehdään kunnossapitotöitä. Näyttelytilojen alakattoja uusitaan paremmin ääntä vaimentaviksi. Gallerioiden seinärappauksia uusitaan osittain, koska jatkuvasti uusittavat näyttelyripustukset ovat aiheuttaneet niihin jälkiä. Kiasma on Senaatin vastuusuojelukohde ja sen peruskorjauksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin restaurointikohteissa. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa arkkitehdin alkuperäistä suunnitelmaa kunnioittaen. – Esimerkiksi seinissä oleva kaareva kuviointi on tärkeä osa sisätilojen ilmettä ja se pitää saada säilytettyä, toteaa Flink. Kiasman korjauksia on toteutettu Kansallisgallerian ja Senaatin yhteisellä päätöksellä vaiheittain. Näin on ollut mahdollisuus tarkentaa suunnitelmia ja kustannusarviota, kun tietoa on kertynyt edellisistä vaiheista. Tämä on myös mahdollistanut museon toiminnan jatkumisen ilman pitkiä taukoja. Hankkeen kustannusarvio on noin 19,5 miljoonaa euroa. Peruskorjauksen kustannuksista vastaa kiinteistön omistajana Senaatti-kiinteistöt. Hanke ei korota Kiasman vuokraa, eikä sillä ole vaikutusta Kiasman lippujen hintoihin. Museo sulkeutuu yleisöltä töiden ajaksi alkuvuodesta 2021 alkaen. Kiasma avautuu suunnitelmien mukaan yleisölle vuoden 2022 keväällä kansainvälistä nykytaidetta esittelevällä ARS22-näyttelyllä. Senaatintori elokuussa 2020. Kuva: Helsingin kaupunki / Paavo Jantunen oin ja lastoin. Rakenteet ja kulttuurikerrokset dokumentoidaan takymetrimittauksin ja valokuvin. Esinelöydöt ja luut talletetaan, ja lisäksi otetaan maaja ajoitusnäytteitä. Kaivauksista laaditaan tutkimusraportti kenttätyövaiheen jälkeen. Valaistus uusitaan vuonna 2021 Ensi vuonna torille asennetaan valaisinpylväät, jotka selvisivät avoimen suunnittelukilpailun voittajiksi vuonna 2018. Futudesign Oy:n ehdotus Happy Together vakuutti kilpailussa sulavalinjaisella, modernilla ja minimalistisella muotoilullaan.Uusittavien valaisimien lisäksi torille jää tulevaisuudessakin vanhoja lyhtymäisiä valaisimia Aleksanteri II:n patsaan ympärille ja rakennusten edustoille. Taloyhtiön talkoot voi järjestää turvallisesti ja joustavasti myös tänä syksynä työt tehdään eri aikoina eivätkä kaikki asukkaat ole koolla yhtä aikaa sen sijaan, että yrittäisi saada kaiken valmiiksi yhdessä päivässä. Esimerkiksi kerrostalossa tietyt asunnot tai raput voivat ottaa hoitaakseen erilaisia töitä eri aikoina vaikkapa haravoinnista jätekatoksen tai muiden yhteisten tilojen siistimiseen. Töitä voidaan koordinoida joko ilmoitustaululla tai verkossa vaikka taloyhtiön omassa Facebook-ryhmässä tai Whatsappin avulla. Talkoita voi siis järjestää turvallisesti myös tänä syksynä, kun huolehtii turvaväleistä ja käsihygieniasta ja pidentää talkoita pidemmälle ajalle sekä luonnollisesti osallistuu talkoisiin vain terveenä. Lähde: Helppolava.fi Pitämättä jääneet yhtiökokoukset järjestettävä syyskuun loppuun mennessä T aloyhtiön toiminnan ja talouden kannalta on tärkeää saada yhtiökokous pidetyksi ja esimerkiksi yhtiön talousarvio hyväksytyksi. Yhtiökokouksessa osakkaat päättävät muun muassa vastikkeiden suuruudesta ja yhtiön hallituksen kokoonpanosta. – Jos yhtiökokous on pitämättä ja edellisvuoden tilinpäätös vahvistamatta, kuluvan vuoden talousarvio tekemättä ja tuorein kunnossapitotarveselvitys puuttuu, tilanne vaikuttanee myös yhtiössä tehtävään asuntokauppaan. Asuntokauppa edellyttää ajan tasalla olevia asiakirjoja, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Tällä hetkellä voimassa ei ole sellaisia viranomaisten asettamia kokoontumisrajoituksia, jotka oleellisesti rajoittaisivat yhtiökokousten järjestämistä. Siitä huolimatta koronatilanne kannattaa huomioida järjestelyissä esimerkiksi varaamalla yhtiökokoukselle riittävän suuri tila, jotta osallistujat voivat istua turvallisen etäisyyden päässä toisistaan. Myös tilan ilmanvaihtoon on syytä kiinnittää huomiota. Yhtiökokouskutsussa kannattaa muistuttaa, ettei kokoukseen pidä saapua sairaana. Kokouspaikalle on hyvä varata tarjolle kasvomaskeja ja käsidesiä. – Kannustamme taloyhtiöitä edelleen mahdollistamaan myös etäosallistumisen yhtiökokoukseen. Yleistynyt etäosallistuminen on toimintapa, joka kannattaa säilyttää koronatilanteesta riippumatta, Pynnönen toteaa. Kiinteistöliitto on yhdessä Isännöintiliiton kanssa julkaissut taloyhtiöille ohjeita yhtiökokouksen järjestämiseen ja muuhun päätöksentekoon koronaepidemian aikana. Helsinkiläisille avattu kysely liikenneturvallisuudesta Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmaa päivitetään Liikennettä Pasilassa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy. H elsinki päivittää parhaillaan liikenneturvallisuuden kehittämisohjelmansa vuosille 2022–2025. Kehittämisohjelman päätavoitteena on parantaa Helsingin liikenneturvallisuutta. Työssä määritetään visio, tavoitteet ja painopistealueet kaupungin liikenneturvallisuustyölle sekä asetetaan konkreettisia toimenpiteitä tuleville vuosille. Näin taataan suunnitelmallinen ja vaikuttava liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuus koskettaa kaikkia kaupungissa liikkuvia ja ohjelman päivitystyötä tehdään laajassa vuoropuhelussa asukkaiden sekä eri sidosryhmien kanssa. Helsingin liikenteessä on viimeisen viiden vuoden aikana kuollut keskimäärin kuusi henkilöä ja loukkaantunut noin 450 henkilöä vuosittain poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa. Kaikki liikenneonnettomuudet eivät tule poliisin tietoon, joten loukkaantumisia sattuu todellisuudessa enemmän. Liikenneturvallisuutta parantamalla vähennetään ihmisille onnettomuuksista aiheutuvia inhimillisiä kärsimyksiä, mutta samalla myös yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Asukkaiden ääni on liikenneturvallisuudessa erityisen tärkeä, minkä vuoksi aiheesta on avattu kysely Helsingin asukkaille. Asukkailta toivotaan näkemyksiä liikenneturvallisuudesta ja sen kehittämisestä riippumatta siitä, missä päin Helsinkiä asuu, millä tavoin liikkuu tai minkä ikäinen on. Kyselyssä kysytään kartalla mm. liikenneturvallisuuden kannalta hankalia paikkoja tai kohteita, joissa on joutunut onnettomuuteen tai läheltä piti -tilanteeseen. Kyselyyn voi vastata sunnuntaihin 27.9.2020 asti ja kysely löytyy osoitteesta: https://app.maptionnaire.com/ fi/9318/
10 Viikot 38-39/2020 • Nro 16 M unkin S eutu Risto Kolanen Elokuun kulttuurikierros ? Helsingin Taideja kulttuurivisiotyöryhmä julkisti 18.8. Helsinki-kanavalla tuloksensa. Tehtävänä oli tarkastella taiteen ja kulttuurin roolia kaupungissa pitkäjänteisesti, asettaa taiteen ja kulttuurin edistämiselle tavoitteet ja esittää toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskustelu alkaa. Runosvengi tulee ihmisten kohtaamispaikoille Kansallismuseon nurmikkosisäpihalla oli kauniina Tove Janssonin ja taiteiden päivänä aktiivisesti kiertävästä ja toimivasta ”Runosvengistä” paikalla Riika Helle-Kotka, Pirjo Kotamäki, Ursula Anttila-Halinen ja Leena Sainio. Naiset esittivät omien runojensa lisäksi yhteisen kollaasirunon ”Saippuakuplat”. Kotamäki esitteli painosta juuri ilmestyneen runokokoelmansa ”Villit linnut olkapäillä” (Basam Books) Franciscus Assisilaisesta. Runo “Saviruumis” kuuluu: – Villieläimet olivat ystäviäni./ Ne seurasivat minua minne menenkin. / Ihmiset olivat jättäneet minut vuorelle, / Yökaste lepäsi hartioillani ja ravistelin hieman, / pilvien kosteus hämärsi silmäni ja / yht´äkkiä olin yltpäältä savessa ja / pyyhin silmiäni jotta näkisin paremmin: / savi (minusta) valui vuoren rinteen koloihin ja / katselin taas käsivarsiani joihin voima alkoi palata, / pikkuhiljaa nostin käteni ylös taivasta kohti ja / aloin laulaa./ Minä osasin./ Helle-Kotka esitteli ”Runomatkaoppaan” (Aviador), jota hän kirjoitti työryhmänsä kanssa oppaaksi kaikille runoilusta kiinnostuneille. Runo ”Manta” menee näin: – Maailma syntyi sotkan munasta / Ilmattaren polven liikahtaessa. / Itämeren aalloilla ratsasti viaton merenneito, / riisui pyrstönsä, paljasti pakaransa, / kasvatti notkeat sääret, nousi Kauppatorille / merileijonien saattelemana, ihmisten tuijottaessa, / jähmettyi pronssiin kuin Lootin suolainen vaimo./ Joskus tuulen ujeltaessa / Itämeren vaahtokylvyssä / neito laulaa, / merenneito ilman pyrstöä. Runosvengi keikkailee pääkaupunkiseudulla yleensä kahviloissa ja kirjastoissa. Seuraavaksi se työstää yhteistä antologiaa jäsenten omien runokokoelmien lisäksi. Unohdettu kaupunki kadottaa vokaalinsa Teatteri Qo esitti ”Kaukokaiku”-nukketeatteria ja lyhytelokuvaa asuntovaunussa Kanneltalon edessä Sitratorilla ja Maunula-talolla sekä muualla pääkaupunkiseudulla. Esitykset olivat lähes sanattomia. Se tuo teatterin keskelle katsojien asuinympäristöä ja kutsuu asukkaat kohtaamaan toisensa kulttuurin ympärillä. ”VSKNHA” – nukketeatteriesitys kertoo maailmanmatkaajasta kuvitteellisessa kaupungissa. Kolme päivää karanteenissa ja hän alkaa raaputtaa karttapalloaan. Jostain Golfvirran kohdalta matkaaja löytää VSKNHA:n, unohdetun kaupungin, joka kadotti lähes kaikki vokaalinsa jo kauan sitten, ja samalla painovoiman ja logiikan lait. Hän astuu kaupunkiin ja tulee suin päin aiheuttaneeksi kaistapäisen ketjureaktion. Esitys on eristysaikana syntynyt vinksahtaneen mielikuvituksen ilotulitus. Sen loivat Daniela Alatorre, Perrine Ferrafiat, Emma Hanikka, Camille Martin, Mila Nirhamo ja Anna Uschanov. Seurasimme absurdia menoa ”perhekunta kerrallaan” asuntovaunussa. Mukana ollut lapsi tykkäsi kovasti Ferrafiatin ja Hanikan herkästä nukke-esityksestä. Toinen esitys ”GÖG” on Maija Linturin ohjaama nukketeatterija animaatioelokuva Olli-Pekka Jauhiaisen käsikirjoitukseen. Mielikuvitusrikkaan lavastuksen teki Johanna Latvala ja nukettaja-nukkerakentajana Perinne Ferrafiat. GÖG on maan alla sijaitseva rinnakkaismaailma, josta ihmisten pois heittämät tavarat hakevat turvapaikkaa. Ihan sekopäiväistä kaaosta ja luovuutta. Asuntovaunun ympärille rakennettu Mielen kartasto -näyttely koostui installaatioista, karavaanin mukana kulkevasta puutarhasta sekä esityksen luomisprosessin aikana syntyneistä tai löytyneistä piirustuksista, valokuvista, nauhoitteista ja esineistä. Yleisö pääsi halutessaan muokkaamaan osaa installaatiosta ja pääsi näin tunnelmaan. Tavanomaisesta tulee erityistä Suomen arvostelijain liitto ry (SARV) myöntää vuoden 2020 Kritiikin Kannukset –palkinnon kolmekymppiselle sarjakuvataiteilija Juliana Hyrrille. Hän hurmasi palkintolautakunnan sävykkäällä esikoissarjakuvakirjallaan ”Satakieli joka ei laulanut” (Suuri Kurpitsa 2019). Arto Melleri kirjoitti nuoruudesta, siivekkäästä ja verisestä. Hyrrin kuvaama lapsuus on veristä, mutta siivetöntä. Lapsilla ei ole täyttä valtaa elämäänsä. He ovat aktiivisia toimijoita, ja ympäröivää maailmaa kuvataan heidän havaintojensa kautta, mutta monille tapahtumille he eivät mahda mitään. Emme ole järin yksilöllisiä, ja jos eivät lauman kokemukset olisi suhteellisen samanlaisia, ei edes voisi puhua laumasta. Juliana Hyrrin tapauksessa riski muuttuu voimavaraksi. Tavanomaisesta tulee erityistä. Veikko Halmetoja haastatteli palkittua vivahteikkaasti Galleria Huudossa. Sarjakuvanovelli ammentaa perimmäisistä kokemuksista: Viattomuuden murtumisen, väkivallan liian varhaisen läsnäolon, tuskanhikisen häpeän, ensimmäiset orastavat menetyksen ja poissaolon ajatukset. Vuonna 1961 perustettu Kritiikin Kannukset jaetaan vuosittain suomalaiselle luovalle tai esittävälle taiteilijalle tai ryhmälle ansiokkaasta suorituksesta jollakin taiteen alalla. Hilda Husso tässä ajassa Työväenopisto korkkasi uuden lukukauden syyskuun avajaisviikollaan. Mielenkiintoisin kokonaisuus syntyi kirjailija Maria Jotunin 140v-seminaarista ja juhlasta opiston Viipurinsalissa. Seminaari ja juhla striimattiin. Pertti Lassila kuvasi kirjailijan juhlapuheessaan suomalaisen modernismin varhaiseksi edelläkävijäksi, joka kuvasi paljon avioliittoa instituutiona ja naisen kauppatavarana perhesuhteessa. Näyttelijä Eeva-Liisa Haimelin Maria Jotuni -seurasta esitti ”Lovisa Öhmanin – kertomus naisesta” –runon. Kuulimme lauluja ”Muuan Maria” – näytelmästä Musiikkiteatteri Onnikan esittämänä. Juhla huipentui veteraaninäyttelijä Anja Pohjolan huikean hyvään otteeseen ”Hilda Husson monologista”. Hilda Husso on Ekbomin maatsalongin siivoojatar, jonka Emmi Jurkka tulkitsi legendaarisesti elokuvassa ”Kun on tunteet”. Harvoin nykypäivän kännykkäpuhelut ovat niin mehukkaita kuin tämä Jotunin Kulttuuri Nukketeatteri QO parkkeerasi asuntovaunun Kanneltalon Sitratorille ja esitti siellä Kaukokaiku-nukketeatteria. Kuvassa Anna Uschanov (vas.), Perrinne Ferafiat ja Emma Hanikka esiintyjistä. Kuva: Liisa Peitsalo. Suomen arvostelijain liitto myönsi vuoden 2020 Kritiikin kannukset -palkinnon sarjakuvataiteilija Juliana Hyrrille sarjakuvakirjasta Satakieli joka ei laulanut. Kuva: Hannele Salminen. Muusikot Jari Väänänen, Mikko Heiskanen, Manna Lahti, Esa Lindroos ja Lasse Gabel muodostavat hippikelttiproge-instrumentaalimusikkia soittavan Gaian. Kuva: Pirjo Rantala. Tarleena Laakson ja Ronja Louhivuoren Underperformance keskittyi hitaaseen ja kokeilevaan työskentelyyn alisuorittamisen äärellä Suvilahden Tiivistämön Runokuussa. Kuva: Aleks Talve. Lycka till och allt det där on nuorten teatteriopiskelijoiden herkkä ja rauhallinen kuvaelma, joka on pastissi Pieter Brueghelin maalauksista, siirrettynä 2000-luvun Sörnäisiin. Kuvassa Gaspare Fransson ja Sara-Maria Pirhonen Viiruksen studiossa. Kuva: Vili Pääkkö. Pirjo Kotamäki ja Riika Helle-Kotka lukivat tuoreita runojaan Runosvengin tapahtumassa Kansallismuseon nurmipihalla. Kuva: Sanna Telkki-Kova.
11 Nro 16 • Viikot 38-39/2020 M unkin S eutu vuonna 1905 kirjoittama novelli, jossa Husso perää elatusmaksuja edeskäypä herra Aksel Lundqvistilta, lapsensa isältä. Pohjola pyyteli anteeksi, ettei ole esittänyt Hussoa pariinkymmeneen vuoteen, mutta hyvin se meni. Rohkean ja vahvan naiskirjailijan teokset ovat hänelle tuttuja näyttämöltä, Tv-teatterin ”Herra Martinin rikoksesta” lähtien. Juhlan kansitunnuksena oli aviopari Kari Heiskasen ja Sara Paavolaisen kaunis onnellinen kuva TV-näytelmäsarjasta ”Huojuva talo” 30 vuotta sitten. Instrumentaalimusiikkia ilman raja-aitoja Gaia soittaa instrumentaalimusiikkia intohimoisesti ja virtuoosisesti ilman raja-aitoja. Tyyli on sekoitus progressiivista, latinalaista ja pohjoismaista kansanmusiikkia sekä kelttiläisen musiikin vaikutteita. Tunnelma nousee usein meditatiiviseksi. Kitaristi Jari (Jokke) Väänänen, viulisti Manna Lahti, kitaristi Mikko Heiskanen, perkussiosoittaja Lasse Gabel ja basisti Esa Lindroos. Kaikki kappaleet ovat omia sävellyksiä, eniten Väänänen, myös Lindroos ja laulajan roolia välillä hoitava Lahti. Hän tuo ryhmään rouheutta, ammattitaitoa ja hurttia huumoria. Vanhoja kappaleita ovat Oodia Ainolle, Mysidaen Walzt, Moonlit Dance ja Medieval Rummut, Transport, Tango Ognat, Song of Dream, ja Irkku. Gaian biisi ”Questions in E-minor” pääsi elokuulla jenkkiläisen musakilpailun finaaliin. Jokainen bändin jäsen on tahkonnut musabisneksessä jo teinistä lähtien erilaisissa yhteyksissä esim. Kantakaupungin Leijuva Pöly, Mojo, Rip Kirby, Mehumaija, Bloody Mary. TenhoRestobarissa viisikko esitti rennon keikan keskellä kesää. Instrumentit ovat akustisia, joten keikkaa voidaan heittää helposti ilman sähköäkin. Alisuoritusta Runokuun Möykkyklubilla Runokuu tapahtui jälleen, vaikka Juhlaviikot kutsui elokuun juhlaviikonlopuksi. Vierailin Nuori Voima -lehden Möykky–klubilla Kulttuurikeskus Suvilahden Tiivistämöllä. Möykky-teemaisen Nuori/Voima -klubin kuraattoreina toimivat esitystaiteilijat Emilia Kokko ja Even Minn. Esitystaiteisiin keskittyvässä iltaklubilla saimme kokea Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen Lomake-esityksen, joka kertoo rakenteellisesta väkivallasta, jolla vammaiset ihmiset opetetaan määrittelemään itsensä kelankestävästi. Markus Lindén haluaa luoda tilaa erilaisille äänille ja soinneille. Hän soitti kitaraa puun oksalla tuottaakseen auringonvaloa muistuttavia ääniä. Illassa esiteltiin myös Nuoren Voiman runoilijadebytantit 2020 Isa Hukka ja Iiris Laisi ja haastateltiin lehden Möykky-numeron vierailevaa päätoimittajaa Kokkoa. Tarleena Laakso ja Ronja Louhivuori tekivät tarkoituksellisen ”alisuorituksen”. Heidän esitystaideprojekti ”Underperformance – aliesitys” keskittyy hitaaseen ja kokeilevaan työskentelyyn alisuorittamisen äärellä. Se tarkastelee alisuoriutumista monisyisenä psykologisena ja rakenteellisena ilmiönä, joka kytkeytyy muun muassa sukupuoleen, luokkaan ja (mielen)terveyteen. Illan persoonallisin kokemus tapahtui lavasohvan ympärillä. Laakso piiloutui lakanahupun alle, Louhivuori suoritti hiven enemmän. Aika tiivistyy kapinarunoiksi Jussi Särkelä veti Työväenkirjaston ystävien puolesta viisi vuosikierrosta, n. 650 kapinarunoa (= kansanrunoa), 170 runoilijalta, joista satakunta esiintyi aina vuosikirjassa. Kaikki eivät mahtuneet marraskuun esitysiltaan; raadin kanssa sovittiin, mitkä tulivat lisää kirjaan. – Runot voi jakaa neljään osaan: henkilökohtainen kokemus, yleinen epäkohta, omaan itseen tai omaan identiteettiin tai ryhmän jäsenenä kohdistuva runo ja sitten on aina hyviä runoja ilman kapinaa. Särkelä luovutti kaiken aineiston muistitikulla Työväen arkiston johtaja Petri Tanskaselle ja kiitti Marja-Leena Mikkolaa, Miia Toiviota ja Riikka Ylitaloa arvioraadin jäsenyydestä. On ollut tärkeää koota tämä aika runoiksi, jotka tallennetaan arkistoon. Uuden Kapinarunokirjan toinen toimittaja, Miia Toivio korosti sitä, miten kapinaruno voimaannuttaa aina tekijäänsä ja vahvistaa toimintahalua. – Onhan sana aina teko, ja teolla vaikutuksensa, ensimmäisenä sanojaansa itseään. Uusi keräys on käynnissä 23.10. asti marraskuun runoiltaa 20.11. varten Työväenliikkeen kirjastossa. Yksi runoilija esiintyi joka vuosi. Hän on Erkki Haapalainen, pitkän linjan runontekijä ja valloittavan humoristinen esiintyjä. Kaipolan tehtaan lopetuksen ja irtisanomisten ajankohtaisessa tilanteessa hän aloitti lukemalla ”Tehtaan konttorissa” -runonsa v. 1994 valtakunnallisessa keräyksessä ”Oodi suomalaiselle työlle”. Runo kuuluu: – Viisaat miehet nyökyttelevät / tietokoneliuskat ajatusten takana. / Raporttien sumentamat silmät / laskevat tuotantolukuja / näyttöruudussa voitot lisääntyvät / ja työntekijät vähentyvät. / Tehokuutta / kilpailukykyä / yhtiön menestys. / Kuka kantaisi huolta ihmisestä / työn tekijästä / missä ovat tietokoneliuskat ja / huolestuneet raportit / näyttäisitte edes. Haapalainen sai huomiota proosarunoillaan ”Sokrateen kanssa kauppatorilla” ja ”Punainen paita” aiemmissa runokirjoissa. Ari Vasama luki vakavasta asiasta herkän tunnelmallisen ”Älä unohda meitä” – runonsa uudesta kirjasta. Raati kiitti sen, mieleen kummittelemaa jäävää, lopetussäettä: – Sinun ei tarvitse muistaa meitä, / mutta et unohda meitä, / meidän pitkiä hiuksiamme. Alankomaalainen maisemakuva Sörkassa Teatterikorkeakoulun nuorten opiskelijoiden ”Lycka till och allt det där” on pastissi Pieter Brueghelin maalauksista, siirrettynä 2000-luvun Sörnäisiin. Onnellista elämää tavoitellaan ohimenevistä hetken kuvista. Tilanteesta siirrytään uuteen tilanteeseen ja neljän nuoren vuorovaikutukseen. Särmit leikkaavat näyttämöä, osa näkee toista kuvaa, jotka välillä yhdistyvät. Puhetta on vähän ja antaa katsojan mielikuvitukselle tilaa. Kaunista on nuorten näyttelijöiden tanssi ja liikkeet. Heidän yhteistyönsä kuvitteellisessa esityksessä on hyvää ja saumatonta. Keppihevosella on ratsun rooli ja kuvaa ehkä lapsuutta, entistä maailmaa. Kysytään, mitä on oikeastaan onni? Voiko olla niin, että jatkuva onnen tavoittelu tekee meidän onnettomiksi? Vahva arkielämään syventyvä esitys vesisateisessa Helsingissä on Kaisa Lundánin ohjaamana kokeilu aina paikallaan. Näyttelijöinä olivat Gaspare Fransson, Sami Harjula, Greta Lingnell ja Sara-Maria Pirhonen. Mounou toi tanssin toreille ja aukioille Kauppatorin rannassa tanssisoolon esitti Elina Valtonen Favela Vera Ortizin koreografiaan ilmastoteemasta. Kuva: Raimo Granberg. ? Vuonna 2000 perustettu Interkult (ex-Kassandra) on valtakunnallisesti toimiva Kulttuuriyhdistämö, jonka tarkoituksena on edistää interkulttuurisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin. Sen ”Mounou – Liikkuu” festivaali tapahtui 29.8. kaupunkitilassa vapaalla pääsyllä. Tanssifestivaali tarjosi ensimmäistä kertaa afrikkalaiselle tanssijoille ja koreografioille mahdollisuuden kohdata suomalaiset ja länsimaiset koreografiat kaupunkitilassa. Miten voimme oppia toisiltamme ja rikastuttaa toistemme käsitystä nykytanssista? Festivaalin ohjelma koostui neljästä esityksestä, joista kaksi oli sooloa ja kaksi duettoa. Esitykset tapahtuivat neljässä eri kohteessa Helsingin keskustassa. Gody G Otieno tanssi Kwero-soolon Kiasman edessä. Ndjara Dance Company näytti vauhdikkaan akrobaattisen ”Being” -demoesityksen Oodin edessä. Breakdance oli myös esillä liikkeissä. Being-teos muistuttaa meitä rinnakkaiselostamme näkyvän ja näkymättömän kanssa. Toinen osa teoksesta esitetään Musiikkitalossa 26.9.2020 For peace -tapahtumassa. Favela Vera Ortiz & Elina Valtonen vastasivat ”horizon flottant” (kelluva taivaanranta) -esityksestä Kauppatorin rantaviivan lähellä. Yleisö pääsi hyvin lähelle. Tanssija Valtosen ympäröi kullanvärinen materiaali kuin varoituksena roskaantuvasta maailmastamme. Homo Sapiens käy kehollista monologia kultaisella avaruuslakanalla sekä sukupuuttoon kuolleiden että uhanalaisten eläinlajien kanssa. Teoksen esittelemä keho on ihminen ja eläin, kaikki eläimet, yhdessä kehossa. Avaruuslakana, tai saari, jäälautta, öljylautta, pelastuspeitto, näkymätön horisontti. Sibiry Konate & työryhmä tanssivat ja musisoivat suurikokoisen ”Unelma Rêve” -demoesityksen Uspenskin katedraalin edessä. Konate ottaa kantaa Länsi-Afrikan maiden yhtenäisyyden unelmaan ja kulttuurija kielierojen ylittämisen tärkeyteen. Festivaalin toteuttivat Sibiry Konate Company, Kulttuuriyhdistämö Interkult ja Sibiry Konate. Teksti: Risto Kolanen Mounou – Liikkuu -tanssifestivaalilla esiintyivät Njara Rasolomamana (vas.), Patrick Ravelomanantsoa ja Edwin Mokaya Oodin edessä. Kuva: Raimo Granberg. Sibiry Konate (edessä) ja Mamadou Ndoye tanssivat jylhänä taustanaan Uspenskin katedraali Katajanokalla. Kuva: Raimo Granberg. Näyttelijä Anja Pohjola tulkitsi osan Maria Jotunin Hilda Husso -monologista Työväenopiston avajaisviikon tapahtumassa Viipurinsalissa. Kuva: Kuva: Muru Vähänikkilä. Erkki Haapalainen on ainoana osallistunut kaikkiin viiteen Kapinarunokeräykseen, jotka Jussi Särkelä on organisoinut Työväenkirjaston ystäville. Kuva: Raimo Granberg.
12 Viikot 38-39/2020 • Nro 16 M unkin S eutu Metsätiloja myydään vilkkaasti, ostajina yhä useammin rahastot Kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietojen mukaan sijoitusrahastojen aktiivisuus metsätilakaupoissa on kasvanut merkittävästi ja yksityisten ostajien osuus on supistunut huomattavasti. M aanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin mukaan vuonna 2019 myytiin 2 777 yli 10 hehtaarin metsätilaa. Myyntikohteiden kauppasumma oli yhteensä noin 265 miljoonaa euroa. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa myytiin noin 1 280 metsätilaa. – Lukujen valossa myös tämän kokoluokan metsätilojen kauppa on jatkunut vilkkaana ja kauppojen määrissä ollaan hivenen edellä vuoden 2019 tasoa. Viime vuosina noin 44 prosenttia metsätilakaupoista on tehty ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, johtava asiantuntija Esa Ärölä arvioi. Kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietojen perusteella voidaan myös selvittää, ketkä ostavat metsätiloja. Viime vuonna yhtiöiden osuus kauppojen lukumäärästä oli 13,4 prosenttia, otetusta pinta-alasta 16,6 prosenttia ja kauppasummasta 18 prosenttia. Rahastot ostivat myydyistä metsätiloista 13,3 prosenttia lukumäärästä, 28,8 prosenttia pinta-alasta ja 30,1 prosenttia kauppasummasta. Yksityiset ostajat puolestaan 69,7 prosenttia lukumäärästä, 51,1 prosenttia pinta-alasta ja 48,7 prosenttia kauppasummasta. Entistä vähemmän metsätiloja – Tarkasteltaessa metsätilojen myyntitilastoja muutamien vuosien aikajänteellä sijoitusrahastojen aktiivisuus metsätilakaupoissa on kasvanut merkittävästi ja yksityisten ostajien osuus on supistunut huomattavasti. Myös yhtiöiden osuus ostajista on kasvanut aikaisemmista vuosista, Ärölä totesi. Loput metsätilaostoista tekivät muun muassa kunnat, säätiöt, valtio ja yhteismetsät. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa institutionaaliset sijoittajat ovat entisestään kasvattaneet osuuttaan metsätilakaupoista. Ne ovat ostaneet 38,1 prosenttia ostetusta pinta-alasta ja 37,4 prosenttia käytetystä kauppasummasta. Tarkastelussa näkyy muun muassa se, miten metsäyhtiö UPM:n metsän myyntien vähittäinen hiljeneminen vuosina 2017 ja 2018 vähensi sijoitusrahastojen osuutta metsätilakaupasta. Samaten luvuista on nähtävissä tämän jälkeen tapahtunut instituutiosijoittajien siirtyminen ostamaan myös kooltaan pienempiä kohteita. Tarkastelussa mukana olevat metsätilojen myynnit • käyttötarkoitus on maaja metsätalous • kokonaisala vähintään yli 10 ha • metsätalousmaata vähintään 95 prosenttia alasta • kohde ei saa ulottua detaljikaavoitetulle alueelle, kuten rantakaava-alueelle • ei saa olla sukulaiskauppa • kaupassa ei ole pidätetty määräalaa, eläketai muuta oikeutta Kaupunginvaltuusto hyväksyi Marian kasvuyrityskampuksen kaavaratkaisun Kolmen miljoonan avustus taideja kulttuurialalle H elsingin Kulttuurija kirjastojaosto hyväksyi taideja kulttuurialan yhteisöille suunnatun ylimääräisen avustushakukierroksen, joka käynnistetään välittömästi. Erityisavustushakuun varataan kolme miljoonaa euroa vuosille 2020–2021 ja avustukset myönnetään marraskuussa 2020. Kyseessä on kertaluonteinen erityisavustus, jolla turvataan taiteen ja kulttuurin kentän jatkuvuutta poikkeusoloissa ja elävöitetään kaupunkia. Avustus on osa Helsingin koronapandemiaan liittyvää palautumisohjelmaa. Korona-epidemian vaikutukset ovat merkittäviä taideja kulttuurialalle: epävarmuus vaikeuttaa ja rajoittaa kulttuurielämän uudelleenkäynnistymistä ja kulttuurinystävien paluuta taiteen pariin ja katsomoihin. Erityisesti valtionosuusjärjestelmän ulkopuolinen ja voimakkaasti omarahoitteinen taiteen ja kulttuurin niin sanottu vapaa kenttä tarvitsee nopeasti apua turvallisuusvelvotteiden ja kuluttajien epävarmuuden rajoittaessa kävijämääriä ja tuloja. – Taide ja kulttuuri ovat keskeinen osa helsinkiläisten elämää ja valtaosa Suomen ammattitaiteilijoista asuu ja työskentelee Helsingissä – näin halutaan ehdottomasti olevan jatkossakin. Päätös poikkeuksellisesta erityisavustuksesta kertoo Helsingin kaupungin halusta vaikeassa tilanteessa ottaa vastuuta ja jakaa riskiä yhdessä taiteen ja kulttuurin toimijoiden kanssa. Poikkeusolot ovat synnyttäneet uusia kiinnostavia taiteen ja kulttuurin tekemisen ja kokemisen tapoja, mutta ne ovat myös osoittaneet kuinka välttämätöntä ammattilaisille, kaupunkilaisille ja Helsingille on taiteen ja kulttuurin kohtaaminen, sanoo Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Mari Männistö. Kolmen miljoonan euron kulttuurin erityisavustus suunnataan toiminnan käynnistämiseen ylläpitämiseen ja uudelleen muotoiluun koronasta aiheutuneiden rajoitusten sekä jatkuvan epävarmuuden ja hitaan toipumisen jatkuessa. Erityisavustus on tarkoitettu yleisölle avoimeen taideja kulttuuritoimintaan ja sitä voivat hakea helsinkiläiset oikeustoimikelpoiset rekisteröidyt yhteisöt, kuten yhdistykset ja toiminimet, säätiöt, osuuskunnat ja osakeyhtiöt. Avustusta eivät voi hakea yksityishenkilöt, yksittäiset taiteilijat tai rekisteröitymättömät työryhmät. Avustusta eivät voi myöskään hakea taiteen perusopetuksen oppilaitokset, Helsingin kaupungin omistamat tai kaupunkikonserniin kuuluvat toimijat. Erityisavustuksen kohdentamisessa painotetaan ammattimaisia toimijoita. Avustus kohdennetaan hakijoille, jotka eivät ole saaneet merkittäväksi katsottavaa valtion tai säätiöiden kautta osoitettua korona-ajan avustusta samaa tarkoitusta varten. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala käynnisti ylimääräisen avustuskierroksen 7.9.2020. Haku sulkeutuu 2.10.2020 klo 16.00. Kulttuurija kirjastojaosto päättää avustusten kohdentumisesta ylimääräisessä jaoston kokouksessa 24.11.2020. – Keväällä myönsimme pika-avustusta niin kulttuurin, liikunnan kuin nuorisotoiminnan kentälle. Vuosille 20202021 haettavalla kulttuurin koronalisäavustuksella tavoittelemme entistä suurempaa vaikuttavuutta. Tiedostamme, ettemme voi auttaa kaikkia, mutta uskomme, että tällä avustuksella ala voi taas kasvaa ja elinvoimaistua uudelleen, kun poikkeusolot ja markkinatilanne helpottuvat, sanoo apulaispormestari Nasima Razmyar. K aupunginvaltuusto päätti kaavamuutoksesta kokouksessaan 9.9. Kaava mahdollistaa alueen kehittämisen yhtenäiseksi yritysalueeksi. Tavoitteena on, että Maria 01 startup -alue kehittyy ja laajenee kaupunkistrategian mukaisesti Pohjois-Euroopan suurimmaksi kasvuyrityskampukseksi. Asemakaavan muutos koskee entistä Marian sairaala-aluetta, sen katualueita sekä Baanan eteläosaa. Kaava mahdollistaa merkittävän toimitilatäydennysrakentamisen ja alueen kehittämisen yhtenäiseksi yritysalueeksi. Tavoitteena on, että alueen pohjoisosassa toimiva Maria 01 startup -alue kehittyy ja laajenee kaupunkistrategian mukaisesti Pohjois-Euroopan suurimmaksi kasvuyrityskampukseksi. Alueen eteläosan korttelialueelta on vuonna 2020 varattu toimitilatontit YIT:lle ja Kevalle kasvuyrityskampuksen suunnittelua varten. Alueen historia ja kulttuuriympäristöarvot säilyvät parhaiten pohjoisosassa, jossa kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta suojellaan ja rakennuksille määritellään uusi käyttö osana koko alueen laajuista kasvuyrityskampusta. Eteläosalla sijaitsevat vanhat sairaalarakennukset on suunniteltu siirrettäväksi. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, jonka mukaan Mechelininkadun pyöräilyn yhteydet muuttuvat sujuvammiksi ja entisen sairaala-alueen poikki avataan uusia jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kustannuksia muun muassa rakennusten purkamisesta ja siirroista, Baanaan kohdistuvista muutostöistä, puistoalueesta sekä Lastenkodinkadun jatkeeksi tulevan uuden siltayhteyden toteuttamisesta. Siltayhteyden kustannuksiksi on arvioitu 1,5 miljoonaa, puistojen ja aukioiden kustannuksiksi noin miljoona sekä purettavien ja siirrettävien rakennusten kustannuksiksi noin 3,5–4 miljoonaa euroa. Muita kustannuksia ovat kalliopysäköintirakennuksen rakentamiseen liittyvät kustannukset (alustava arvio 1,2–2 miljoonaa euroa) sekä jalankulkuja pyöräilyliikenteen tunneliyhteyden rakentaminen (alustava arvio 9,5–13,5 miljoonaa euroa). Asemakaavamuutos nostaa alueen tonttien arvoa. Uuden kaavoitettavan rakennusoikeuden arvo alueen eteläosalla on noin 35 miljoonaa euroa. Kaupungille kohdistuvat tonttitulot täsmentyvät jatkoneuvottelujen ja kustannusjaosta sopimisen myötä. Vilkasta keskustelua Illan kokouksessa käsiteltiin myös useita valtuutettujen jättämiä aloitteitta. Paljon keskustelua käytiin muun muassa vuokraoikeuden siirron kieltämisestä kaupungin vuokra-asunnoissa, matkakorttien saattamisesta sukupuolineutraaleiksi sekä erityistuen järjestämisestä lukioissa. Keskustelut sekä koko kokouksen voi katsoa kokoustallenteesta 10.9. alkaen osoitteessa helsinkikanava.fi. Asemakaavan muutos koskee entistä Marian sairaala-aluetta, sen katualueita sekä Baanan eteläosaa.
14 Viikot 38-39/2020 • Nro 16 M unkin S eutu Risto Kolanen Syyskuun kuvataide Kuvataide ? Arto Kettusen päättyvän Elina -näyttelyn taiteilijatapaaminen pidetään 17.9. klo 16-17 Galleria G12:ssa Annankadulla. Syvältä kouraisevaa nostalgiaa 50-vuotisjuhliaan viettävä kuvataiteilija Janne Laine pitää kaksiosaisen näyttelyn. Toinen osa on nyt Galleria Duetossa, Kalevankatu 15, ensimmäinen oli Galleria Halmetojassa, vastapäätä samalla kadulla. Dueton kokonaisuus on värikäs, kun Halmetojassa oli mustavalkoisia töitä ja taiteilijakirjoja. Avajaispäivänä 2.9. julkistettiin Laineen teoksista tehty postimerkkivihko, joka liittyy hänen voittamaansa Postin taidepalkintoon. Työt ovat polymeerigravyyria, akvatintaa ja fotoetsausta. Laineen näyttelykokonaisuus on nimeltään ”Kaukainen”. Yhdessä näyttelyn pääteoksista on muistikuva lapsuuden niityistä. Värikäs ja ilmava teos koostuu uniikeista vedoksista, joissa eri väreissä kukkivat kasvit muodostavat loputtomana jatkuvan kukkaniityn. Kun ihminen on ottanut tilaa haltuunsa sen huomaa. Taiteilija kerää näitä huomioita ja toistaa niitä haikeasävyisissä teoksissa. Hänen nostalgiansa ei ole silti onttoa, vaan usein syvältäkin kouraisevaa. Fantasian ja todellisuuden välissä Kukka-Maria Rosenlundin Ruusuvesipuisto -näyttelyssä Valokuvagalleria Hippolytessa, Yrjönkatu 8-10, sukelletaan fantasian ja todellisuuden välimaastoon. Ruusuihin ja paratiisin illuusioon liittyvien mielikuvien kautta hän pohtii kauneuden ristiriitoja ja siihen liittyviä odotuksia. Näyttelykokonaisuus rakentuu valokuvista ja esineveistoksista, joissa yhdistyy kivitavarasavi, sekamateriaali ja muriseva ääntely. Taiteilija tarkastelee kauneuden myyttiä piiloutumisen näkökulmasta. Hän tarkastelee usein muodonmuutokseen ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Rosenlund yhdistää valokuvan ja keramiikan valmistamiseen liittyviä perinteitä ja löytää niistä toisiinsa limittyviä piirteitä – muodonmuutos, materian käyttäytyminen ja sattumanvaraisuuden ihailu. Tähtisumut ja galaksit seinillä Luontokuvaaja J-P Metsävainion valokuvateosten synty vaatii yötaivaan sitkeää, jopa vuosia kestävää kuvaustyötä, ennen kuin valtavat ja etäiset taivaanilmiöt on saatu valotettua lopullisiksi teoksiksi. Hän käyttää tieteen työmenetelmiä ja välineitä kuvataiteelliseen työhönsä, jossa näkyviin tuotu kosminen energia toimii taiteellisen kerronnan innoittajana. Galleria A 2, Annankatu 12, esittelee hänen makrokosmosta ja Christelle Masin Scales-mikrokosmosta rinnakkain uudessa tilassaan. Astronomisia Luontokuvia -näyttely tuo tähtisumut ja galaksit seinille. Metsävainio käyttää pitkää valotusaikaa ja tallentaa “sfäärien musiikkia” upeiksi valokuviksi. Hän on arvostettu astronomisen valokuvauksen kehittäjä ja luennoitsija eri puolilla maailmaa. Taiteilija pitää luennon taiteestaan näyttelyn loppupuolella. Katsojalle avautuu yhä uusia näkymiä ympäröivään todellisuuteen taiteilijan raottaessa salaisuuksien verhoa ympärillämme. Silkkiperhosen kuvitteellinen huuto Minna Kangasmaa tutkii taiteessaan aikamme ekologista kriisiä ja suhdettamme materiaaliseen maailmaan. Teoksillaan hän etsii vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää maapalloa inhimillisen ja ei-inhimillisen kohtaamispaikkana. Häneltä nähdään moniosainen installaatio Scream of a Butterfly II, jonka keskeisenä materiaalina on silkki. Teokseen Kangasmaa on luonut silkkiperhosen kuvitteellisen huudon. Se on kunnianosoitus silkkiperhoselle, joka on tehnyt monituhatvuotisen palvelutyön ihmiselle. Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittää Kim Hankyulin ja Kangasmaan yhteisnäyttelyn, joka jatkaa gallerian ja Pohjoismaisen kulttuuripisteen kolmivuotista nordiSKulptur –näyttelyhanketta ja tuo yhteen pohjoismaisia nykykuvanveiston tekijöitä. Taiteilijan viimeisin teossarja on nimeltään Systema naturae. Se käsittää kaksitoista teosta, jotka ovat suurikokoisia ja moniosaisia veistoksia, reliefejä ja installaatioita. Digivalokuvauksen edelläkävijä Villi ja Vapaa näyttely AVA Galleriassa, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B 8, on kesänlopun rönsyilevä runsaudensarvi. 52 teosta noin 30 taiteilijalta vaatii ripustajalta suurta kekseliäisyyttä. Katsojan fokus voi olla tiukalla. Mutta hyvin verkostoitunut kuraattori Hannele Salminen on jälleen saanut villit ja vapaat taidemaalarit, valokuvaajat, puupiirtäjät ja tietokonegraafikot liikkeelle! Touko Yrttimaa on valokuvataiteilija ja graafinen suunnittelija. Hän toimi pitkään Yleisradion Tv-uutisten kuvatoimittajana, grafiikan esimiehenä ja luovana tuottajana. Samalla hän opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa, opetti siellä ja on tehnyt alan oppikirjoja. Taiteilija on digitaalisen valokuvauksen ja kuvamanipulaation edelläkävijöitä. ”Tuulen tuomaa” vuoden 1987 Hailuodolta on miehen vanha mestariotos polaroid transferilla. Haluan nähdä värin sisään Krista Kortelainen on taiteilijatalo Ars Longassa Kalasatamassa asuva taidemaalari. Työhuone on Kaapelitehtaalla. Vuonna 2008 hän sai ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Sinaide Ghi XVI akvarellitaiteenkilpailussa Roomassa. Hän maalaa pääasiallisesti akryylillä ja vesivärillä. Kalasataman taiteilijatalon Fönari-ikkunagalleriassa, Tukkutorinkuja 6, on esillä syyskuun hänen Lumous – teoksiaan ympäri vuorokauden. – Maalatessani tutkin värin olemusta, sen vaaleutta, kuultavuutta, peittävyyttä ja käyttäytymistä. Haluan nähdä kuinka väri luo tilaa. Seuraan malttamattomana, kuivuuko väri nopeasti vai hitaasti, sillä sitä ei voi ennalta tietää. Seuraan maalauksen muotoutumista ja sitä kuinka sekoittamani värit luovat omia maisemia maalaukseen. Erittäin tärkeä viimeistelyn vaihe on maalausjäljen pehmentäminen. Alma-Atasta Viron kautta Suomeen Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esitteli viiden naisen ja yhden miehen Out of Standard –näyttelyn. Teokset ovat öljyä levylle tai kankaalle, akryylija sekatekniikka –teoksia. Kuinka paljon voi poiketa normista? Taide antaa mahdollisuuden nähdä tosin, avata uusia sivupolkuja. Tekijöistä mielenkiintoisin uusi tuttavuus on Almatyssa Kazakhstanissa 1938 syntynyt, Tarton taidekoulun ja Tallinnan valtiollisen taideinstituutin kasvatti Marina Siim-Kaasinen. Viron vuoden 1975 nuori taiteilija on asunut Suomessa vuodesta 1977 ja jatkanut 40 vuotta taiteen tekemistä ja opettamista Helsingin Taiteilijaseuran aikuiskurssikeskuksessa, Munkkiniemen monitoimitalossa ja Eläketurvakeskuksessa. Ensimmäinen näyttely oli jo 1979 Taidehallissa, uudempia Suomessa ja Virossa. Muotokuvamaalaus on varhainen harrastus jo Neuvostoliiton ajalta. Näyttelyssä on esillä öljy kankaalle tai akryylilevylle teoksia, mm. vaikuttava Kaija Saariahon muotokuva, jonka hintataso pomppaa muista töistä. Ihmisen pieniä haaveita Meillä kaikilla on elämässä haaveita, pieniä ja suuria. Unelmat kantavat eteenpäin ja luovat tavoitteita. Joskus voi tapahtua asioita, joista ei ole osannut edes haaveilla; niistä yksi on Postin tilaama 2.9. julkaistu postimerkki ”Pieni haaveilija”. Tilaustöihin ja lapsiaiheisiin erikoistunut, itseoppinut taiteilija Netta Tiitinen juhlistaa ilmestymistä pienellä näyttelyllä Galleria Ars Longassa, Annankatu 12 Se henkii kaikkia ihmisten pieniä haaveita: toiveita joulupukille, unelmien piirtelyä papereille, fantasiamaailman prinsessaleikkejä ja haaveilun pysähtyneitä hetkiä. Hänen tavoitteena on elvyttää myös unohtunutta kirjekulttuuria. – Kuinka ihanalta tuntuukaan saada käsin kirjoitettu kirje – lähettäjältä pieni ele, mutta saajalleen suuri merkitys, josta ei osaa nykyään edes haaveilla. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Kukka-Maria Rosenlund Kukkaportin kukat @lempipaikkamme -teos Valokuvagalleria Hippolytessä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Milla Siim-Kaasinen ja teoksensa Kaija Saariahon muotokuva Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Itseoppinut kuvataiteilija, taidemaalari Netta Tiitinen ja teoksensa Glitteriä elämään Galleria Ars Longassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija JP. Metsävainio ja valokuva Meolotte Is Galleria A2:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Graafikko Janne Laine ja Dueton galleristi Pirkko Vepsäläinen esittelevät Duetto -teosta, josta julkaistiin näyttelyn avajaispäivänä 2.9.2020 postimerkki. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Minna Kangasmaa ja osa kaksiosaisesta Scream of a Butterfly II -teoksesta Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 16 • Viikot 38-39/2020 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Niemenmäenpuistoon rakennetaan puistoraitti – puunkaato aloittaa työt Yksityiskohta puistosuunnitelmasta M unkkiniemessä Niemenmäenpuistoon rakennetaan puistoraitti. Työt aloitettiin syyskuun alussa puunkaadolla. Uusi reitti noudattelee pääosin jo puistossa olevia, kuljettuja polkuja. Raitille tulee murskepinta ja siihen rakennetaan myös valaistus. Niemenmäenpuisto on liito-oravien esiintymisen ydinalueella. Uusi raitti on suunniteltu niin, etteivät liito-oravien pesäpuut vaarannu. Uuden reitin varrelta joudutaan kaatamaan yksi iso koivu sekä nuoria pihlajia ja muita nuoria puita noin viiden metrin leveydeltä, jonka rakentamistyöt vaativat. Työ valmistuu lokakuussa. Helsingin ensimmäinen rakkauden metsä Havainnekuva sydämen muotoon istutettavasta Rakkauden Metsästä. H elsingin ensimmäinen rakkauden metsä istutettiin 28. elokuuta Vuosaaren liikuntapuiston kärkeen. Toisistaan välittävät vapaaehtoiset istuttivat sydämen muotoon 280 kaupungin tarjoamaa taimea ikuisen rakkauden symboleiksi. Rakkauden metsän idea on rakkauden sanoman lisäksi istuttaa uutta ja suojella vanhaa metsää ja näin varmistaa hiilinielujen riittävyys ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen myös tuleville sukupolville. Tilaisuudessa istutetaan 280 taimea, jotka ovat noin 1,5 metriä korkeita ja edustavat 11 eri puulajia. Juhlapuheen kello 17 alkavan tilaisuuden alussa pitää akatemiaprofessori Markku Kulmala ja juontajana toimii Täti Vihreä. Menovinkkejä E span lava, Eteläesplanadi 1 • pe 18.9. klo 14.00 Kauppalan pojat. Musiikki yhdistää. Myös Kauppalan Pojat. Tarinamme on alkanut hämärinä 1900-luvun lopun vuosikymmeninä. Vapaa pääsy. • pe 18.9. klo 17.00 VanUke. VanUke (Vantaan ukulele orkesteri) on Tikkurilassa vantaan aikuisopiston tiloissa toimiva ukulele-orkesteri. Vapaa pääsy. • la 19.9. klo 14.00 Tapiola Big Band. Legendaarinen Tapiola Big Band (TBB) koostuu tunnetuista jazzmuusiikoista ja aktiiviharrastajista. Vapaa pääsy. • la 19.9. klo 17.00 Mosabacka Big Band. ”Dionne Warwick Greatest Hits” Vapaa pääsy. • ke 23.9. klo 14.00 15.00 Socks and Ballerinas. Socks and Ballerinas on instrumentaalinen math rock -bändi jazzahtavilla avaruuselementeillä. Vapaa pääsy. • ke 23.9. klo 17.00 Michael Bleu. Nostalgiannälkäisten musiikin ystävien tajunnan räjäyttänyt ja kesähittimittareita vahvasti väräytellyt Oi Oi –singlen kynäilijä Michael Bleu on sekoitus vanhaa ja uutta rytmimusaa. Vapaa pääsy. • to 24.9. klo 14.00 Country Couple. Country Couple on laulaja-kitaristi Niina Sallisen ja kitaristi-laulaja Sami Huohvanaisen muodostama duo, joka soittaa countrymusiikkia. Vapaa pääsy. • to 24.9. klo 17.00 Alex ja Armottomat. Alex ja Armottomat esittävät Alex Nylundin säveltämiä ja sanoittamia suomalaisia lauluja ihmismielen synkistä puolista ja elämän arkisesta ihmettelystä. Vapaa pääsy. Tykkää meistä Facebookissa M unkin S eutu
16 Viikot 38-39/2020 • Nro 16 M unkin S eutu Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020