Kesälehti – Nro 12/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Kesä OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 PRIMA K I I N T E I S T Ö T Tee kanssamme ostotoimeksianto, niin etsimme sinulle unelmiesi kodin. HAAVEISSA UUSI KOTI? Kysy lisää www.primalkv.com! Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Kosmetiikka Helmen Kauneusviikko Kauneusviikko 22.-26.6. Hydrafacial-ihonpuhdistus ja naamio (norm. 129 €) 99€ Darphin tuotteet kasvoille saat edullisimman lahjaksi! Esittelyssä uudet Heliocareaurinkotuotteet -10% 2+1
2 Kesälehti 2020 • Nro 12 M unkin S eutu Kesä ? ? Riihimäen Pieni Lelukauppa Avoinna ma-la 10 – 18 Kauppakeskus Majakka, Hämeenkatu 25-27, Kauppakatu 8, Riihimäki p. 050 475 8805 ?? Riihimäen Pieni Lelukauppa on suuri kokoperheen retkikohde. 450m 2 lattiasta kattoon täynnä leluja! Tule ja hämmästy. Nähdään kaupalla! Suomen suurin palapelivalikoima! Oikeat lelukaupat Paljon kesän pihaleluja ja uimajuttuja (altaita, lauttoja yms.) www.senioriterveys.fi TILA A! 1 4/2020 7,60 Personal trainer Piia Koriseva: Pienin askelin hyvään oloon KASIKYMPPISET Eila ja Pentti löysivät uuden onnen LT Helena Miettinen: Kolesterolin yhteys sepelvaltimotautiin kiistattomasti näytetty Pneumokokkirokote kannattaa ottaa LÖYLYYN neljästi viikossa ja terveys kohenee Kotimaan matkailua: Hämeenlinnan seudulla paljon nähtävää Rintakipu olikin refluksitauti Voit tehdä tilauksen myös sähköpostitse tilaukset@karprint.fi tai soittamalla 09 413 97 300 Kesäksi luettavaa terveydestä kaikille 55+
Kesä 51. vuosikerta – nro 12 Kesälehti 2020 M unkin S eutu Seurasaaren ulkomuseo avautuu Perheet pääsevät seikkailuopastuksella tonttujen jäljille, ja museo on avoinna myös juhannuksena. Virkistystai lomapäivää on turvallista viettää ulkomuseossa. S eurasaaren ulkomuseo kattaa kolmanneksen kansanpuistoksi 1880-luvulla perustetun Seurasaaren pinta-alasta. Museoalueen 88 rakennusta on tuotu Helsinkiin eri puolilta Suomea, ja ne edustavat suomalaista rakennusja asumiskulttuuria 1600-luvulta 1900-luvulle. Suomen kansallismuseon museoperheeseen kuuluva kestävän matkulkomuseo juhli viime vuonna 110-vuotisjuhlavuottaan. Kaunis ulkoilusaari houkuttelee kaikenikäisiä nauttimaan miljööstä ja luonnonrauhasta – myös juhannuksena. Karunan kirkko on 1685 valmistunut puukirkko. Sivu 6 Stadin kundiksi Jaakko Saariluoma, Stadin friiduksi Laura Kolbe S uomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry valitsee vuosittain Stadin Friidun ja Kundin joka on bulein kunnianosoitus minkä stadilainen voi saada. Vuoden 2020 valitut ovat molemmat selvästi ylpeitä kotikaupungistaan. Sivu 9 Jaakko Saariluoma, Laura Kolbe, Pertti Salolainen ja Lasse Liemola. Suomenlinna herää kesään M aailmanperintökohde Suomenlinnan palvelut avautuvat vaiheittain kesäkuun alusta lähtien. Toivotamme kävijät lämpimästi tervetulleiksi Helsingin edustalla sijaitsevaan merilinnoitukseen ja pyydämme noudattamaan turvallisuusohjeita. Sivu 8 HSL:n liikennne kesäaikatauluihin H SL:n liikenteessä siirryttiin maanantaina 15.6. normaaliin kesäaikataulukauteen, mikä aiheuttaa joitain muutoksia joukkoliikenteessä. Suurimmat muutokset tulevat lähijunien aikatauluihin, joihin vaikuttavat kesällä tehtävät ratatyöt. Koronatilanteen vuoksi suuressa osassa liikennettä on otettu jo kevään aikana käyttöön supistettuja aikatauluja, ja siksi esimerkiksi muutokset bussiliikenteeseen ovat nyt pieniä. Sivu 12
4 Kesälehti 2020 • Nro 12 M unkin S eutu Kesä Puheenvuoro Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 12/2020 Keskuspuiston ulkoilureitistölle uudet opasteet K eskuspuisto on kooltaan noin 1 000 hehtaaria ja jossa on yli 100 kilometriä ulkoilureittejä. Alueelle kohdistuu vuosittain yli 2 miljoonaa ulkoilukäyntiä. Keskuspuiston opastuksen suunnitelman tavoitteena on uudistaa nykyinen puutteellinen ulkoilureittiverkoston opastus. Uusi opastus tehdään pääosin olemassa oleville ulkoilureiteille nykyisten ulkoilupalvelujen mukaisesti. Uusi opastus ohjaa tehokkaasti ulkoilijoita ympäri vuoden kävelyn, pyöräilyn, hiihdon, ratsastuksen ja maastopyöräilyn reiteillä. Se opastaa ulkoilijoita Keskuspuiston eri ulkoiluja liikuntapalveluille ja luonnonsuojelualueille sekä ohjaa mm. työmatkapyöräilyä alueen läpi ja ympäröiviin kaupunginosiin. Lisäksi uusi opastus kanavoi ulkoilukäyttöä ylläpidettävälle ulkoilureittiverkostolle, mikä vähentää herkkien luontoalueiden kasvillisuuden ja maaperän kulumista sekä eläimistölle aiheutuvaa häiriötä. Opastussuunnitelma pohjautuu pääosin olemassa oleviin ulkoilureitteihin. Poikkeuksena tästä ovat reittien käyttötarkoituksen muutokset laduista talvella käveltäviksi ja pyöräiltäviksi Kuninkaantammentiellä Pitkäkoskelta Niskalaan, Niskalan ja Torpparinmäen välisellä ulkoilureittiyhteydellä sekä Paloheinän huippua kiertävällä reitillä. Näiden yhteyteen on suunniteltu tarvittavat latuja täydentävät osuudet. Suunnitelma sisältää uuden maastopyöräreitin linjauksen sekä sen kunnostustoimenpiteiden suunnittelun. Maastopyöräreitti sijoittuu maastossa jo oleville poluille. Maastopyöräilyn ohjaaminen opastetulle reitille tulee vähentämään herkkien luontoalueiden kulumista. Samaa reittiä voivat käyttää myös kävelijät ja polkujuoksijat. Opasteiden graafisen ilmeen suunnittelu on tehty Helsingin graafisen ohjeen mukaisesti. Käytettävä opastevalikoima on tehty Helsingin kaupunkikalusteohjeen kalusteita käyttäen ja niitä täydentäen. Opasteiden materiaalina on teräs ja niitä sijoitetaan keskeisiin risteyskohtiin sekä Keskuspuiston porttikohtiin. Reittivahventeina käytetään valaisinpylvääseen asennettavaa tarraa tai puun runkoon asennettavaa laattaa. Keskuspuiston ulkoilureittien opastuksen puutteellisuudesta on saatu runsaasti asukaspalautetta ennen suunnitteluhankkeen käynnistämistä ja uutta opastusta on toivottu. Opastuksen yleissuunnitelman toteutuksen kustannusarvio on lähes 1,5 miljoonaa euroa. Keskuspuiston opastuksen jatkosuunnittelu etenee Keskuspuiston pohjoisosan, Kehä I:n pohjoispuoleinen alue, rakennussuunnitteluvaiheeseen kevään 2020 aikana. Pohjoisosan rakennussuunnitelman valmistuttua laaditaan rakennussuunnitelma Keskuspuiston eteläosaan. Uuden opastuksen rakentaminen on mahdollista toteuttaa vaiheittain vuodesta 2020 alkaen. Munkinseutu -lehti toivottaa hyvää kesää! -j.a. Haagan ympyrän ,Vihdintien ja sähköaseman asemakaavaa uudistetaan ? Aluksi selvennys. Haagan liikenneympyrästä käytetään myös nimeä Pitäjänmäen liikenneympyrä. Hyvällä lapsella on monta nimeä. Jatkossa nimiongelma poistuu, kun koko ympyrä poistetaan. Tässä jutussa käytän itselle vakiintunutta Pitäjänmäki-nimeä. Länsi-Helsingissä Vihdintien bulevardikaupungin asemakaavoituksen suunnittelu on käynnissä. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan Pitäjänmäen liikenneympyrän korvaavia uusia liikennejärjestelyjä sekä uusia korttelialueita niiden ympärille. Samoin Munkkivuoren ostoskeskuksen modernisointi ja laajennus on kaupungin suunnittelijoiden piirustuspöydällä. Asemakaavoitus etenee lähivuosina vaiheittain. Nyt on vireillä Pitäjänmäen liikenneympyrän ympäristön kaupunkimaiseen rakentamiseen tähtäävän asemankaavan muutos, sekä katu – ja energiainfrastuktuurin rakentamisen mahdollistavat asemakaava ja asemakaavan muutos Vihdintiellä ja Riistavuorenpuiston pohjoisosassa. Liikenneratkaisut ja tulevat vaihtoyhteydet Länsi-Helsingin pikaraitiotie ja Raidejokerin sekä toisaalta pikaraitiotien ja junien välillä ovat keskeisiä kaavoituksessa. Valimon aseman kohdalla radan ylittävälle sillalle on tarkoitus muodostaa joukkoliikenteen eri kulkumuotojen sujuva vaihtopaikka. Pitäjänmäen liikenneympyrä poistuu ja alueella on tarkoitus mahdollistaa uusien kaupunkimaisten kortteleiden rakentaminen sekä toimitiloksi että asumiseen. Kahden pikaraitiotien risteykseen syntyy sujuva vaihtoyhteys. Kortteleihin osoitetaan tilaa kivijalkaliiketoimintaa varten. Helsingin yrittäjät – Länsi-Helsinki ry pitää yhteyttä kaavoituksesta vastaaviin virkamiehiin. Alueen yrittäjien edustajina tarkoituksemme on tuoda yrittäjien ääni kuuluviin kaupunginosamme kehittämisessä. Ensimmäinen keskustelutilaisuus kaupungin edustajien kanssa Vihdinja Huopalahden tien kaupunkibulevardista ja Länsi-Helsingin pikaraitiotiestä pidettiin jo ennen korona-aikaa tammikuun lopussa. Jatkoa seuraa. Kaupunkirakenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen on hyvä asia myös alueen yrittäjille. Yrittäjiä huolettaa mm. rakennusaikaiset ongelmat liikenteen sujumisessa. Pitäjänmäellä on merkittävä työpaikkakeskittymä, jonne suuntautuu työpaikka-liikennettä myös muualta kuin junaradan, Raidejokerin ja tulevan pikaraitiotien varrelta. Turun moottoritien suunnasta tulee paljon työpaikkaliikennettä Helsinkiin. Rakennusaikaisista liikenneongelmista Helsingissä on varoittavana esimerkkinä mm. Mechelinin kadun ja Hämeentien tapaukset. Kaupungin edustajille on viestitty, että välttyisimme niiltä Munkin seudulla. Rohkaisemme alueen yrittäjiä ja toki muitakin aktiivia kansalaisia, eritoten nuoria yrittäjiä, ottamaan kantaa ja tuomaan omia näkemyksiään esille nimenomaan suunnitteluvaiheessa. Vaikuttamisen paikka on juuri nyt. Kun maarakennuskoneet ilmestyvät katukuvaan, ollaan auttamatta myöhässä. Ei ole samantekevää miten aluettamme kehitetään. Hyvät ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat suunnitelmat varmistavat alueemme vetovoiman myös jälkipolville. Martti Issakainen Helsingin YrittäjätLänsi-Helsingin ry Hallituksen jäsen lansi_helsingin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/helsingin-yrittajat Helsingin vahvuutena on uusien yritysten saaminen Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys on yrittäjille elinkeinopolitiikassa tärkeintä, käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä Yrittäjien kuntabarometrista. Y rityslähtöisyys on tärkeintä myös kyselyyn vastanneille helsinkiläisille yrittäjille, joista 64 prosenttia arvostaa sen ykköseksi. Seuraavina tulevat yrityspalvelut (55 %), koulutus ja osaaminen (44 %) sekä infrastruktuuri (43 %). Parhaiten Helsinki on elinkeinopolitiikan osa-alueista hoitanut infrastruktuurin (2,97) ja elinkeinopolitiikan aseman kunnassa (2,83). Tyytymättömimpiä ollaan kaupungin hankintapolitiikkaan. Vertailussa muihin kuntiin on Helsinki kunnostautunut keskimääräistä paremmin uusien yritysten saamisessa kuntaan. – Helsinki sijoittui suurten, yli 50 000 asukkaan kaupunkien, listalla sijalle seitsemän. Parin vuoden takaisessa Elinkeinopoliittisessa mittaristossa Helsinki oli sijalla kymmenen, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. – Helsinki on viime vuosina tietoisesti kehittänyt elinkeinoelämän palveluitaan ja erityisesti kiitosta ansaitsee kaupungin aktiivinen toiminta yritysten tilanteen helpottamiseksi koronakriisissä, kiittää Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Parhaaksi kunnaksi suurten kaupunkien listalla sijoittui jälleen Seinäjoki. Kunnat hoitavat infrastruktuurin Valtakunnallisissa tuloksissa tärkeimmäksi elinkeinopolitiikan osa-alueeksi nousi kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (71 %). Seuraavina tulevat elinkeinopolitiikan asema kunnassa (52 %) ja yrityspalvelut (50 %). Parhaiten kunnat hoitavat yrittäjien mielestä niin Helsingissä kuin koko maassa infrastruktuurin (esim. kulkuväylät, vesijohdot, tietoliikenneverkot). Elinkeinopolitiikan eri osa-alueista kysyttiin myös tarkemmin. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyden arvioitiin koko maassa toimivan melko hyvin. Helsingissä on vielä petrattavaa erityisesti kaupungin päätöksenteon avoimuudessa ja tehokkuudessa yritysten kannalta. Kuntabarometri 2020 -kysely Suomen Yrittäjät kartoittaa kuntabarometri-kyselyllä joka toinen vuosi kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Yrittäjien kuntabarometri 2020 -kyselyyn vastasi 10?400 yrittäjää eri puolilta Suomea. Yrittäjät kokevat kyselyn tärkeäksi kanavaksi, sillä vastaajien määrä kasvoi edellisestä vastaavasta kyselystä vuonna 2018 yli 4 000 yrittäjällä. Helsingistä kyselyyn vastasi 334 yrittäjää. Suomen Yrittäjien yhdeksäs kuntabarometri-kysely (ent. Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely) toteutettiin yhteistyössä IROResearchin kanssa 16.2.– 13.5.2020 välisenä aikana sähköposti-informoituna internet-kyselynä. Patterimäen puunkaadoille haetaan poikkeamislupaa U udenmaan ELY-keskuksen uusimman päätöksen mukaan pikaraitiotien rakentamisen edellyttämiä puunkaatoja Patterimäen puistossa ei päästä aloittamaan. Alueella on maaliskuussa 2020 tehdyn liito-oravaselvityksen mukaan uusia liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoja. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala hakee luonnonsuojelulain mukaista lupaa poiketa liito-oravan suojelusta alueella. Uudenmaan ELY-keskus antoi uuden päätöksen Patterimäen puunkaatoja koskevasta valituksesta keskiviikkona 27. toukokuuta 2020. Patterimäen liito-oravatilanne on muuttunut viime keväästä, jolloin Raide-Jokerin linjauksen läheisyydessä ei viranomaisten tiedon mukaan ollut liito-oravan lisääntymisja levähdyspaikkoja. Helsingin kaupunki teetti selvityksen Patterimäen liito-oravista maaliskuussa 2020. Siinä havaittiin uusia jätöslöytöjä sekä liito-oravalle soveliaita kolopuita Raide-Jokerin linjaukselta ja sen läheltä. ELY-keskus on arvioinut tilannetta uusimman tiedon valossa, eikä Raide-Jokerin töitä voida päätöksen mukaan aloittaa. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala hakee Uudenmaan ELY-keskukselta lupaa poiketa luonnonsuojelulain mukaisesta liito-oravan suojelusta Patterimäen puistossa. Poikkeamislupaa haetaan seuraavin perustein: 1) pikaraitiotien linjaukselle ei ole tarkastelluista vaihtoehdoista huolimatta muuta tyydyttävää vaihtoehtoa, 2) liito-oravan elinmahdollisuudet Patterimäen alueella säilyvät Raide-Jokerin vuoksi tehtävistä puunkaadoista huolimatta ja 3) hanke on kaupunkien kehittymisen ja esimerkiksi päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Raide-Jokerin on arvioitu vähentävän liikenteen hiilidioksidipäästöjä 4000 tonnia vuodessa vuonna 2030. Hankkeen viivästymisestä aiheutuisi merkittäviä kustannuksia. Raide-Jokeri on linjattu kulkemaan Patterimäen läpi tunnelissa ja länsipuolella aivan teollisuusalueen reunassa, jotta alueen luontoa säilyy mahdollisimman paljon. Patterimäen puistossa on runsaasti liito-oravalle suotuisaa puustoa. Raide-Jokerin rakentamisen myötä Patterimäen alueen lisääntymisja levähdyspaikkojen pinta-alasta häviää noin 11 %. Raide-Jokeri-allianssin näkemyksen mukaan liito-oravan poikkeamislupa Patterimäessä ei vaikuta lajin suotuisan suojelun tasoon Länsi-Helsingin alueella. Liito-oravakanta on vahvistunut Helsingissä viime vuosina nopeasti. Venepaikkavarausten palvelupiste Vallilaan V enepaikkavarausten asiakaspalvelupiste Kisahallilla sulkeutuu ja venepaikkojen asiakaspalveluhenkilöstö muuttaa Vallilaan. Venepaikkavarausten asiakaspalvelu järjestetään kesällä 2020 puhelimitse ja verkossa. Syksyllä, koronatilanteen niin salliessa, henkilökohtaista neuvontaa jatketaan ajanvarauksella. Henkilökohtaista neuvontaa jatketaan, koronatilanteen niin salliessa, ajanvaraukseen perustuen uusissa toimitiloissa Vallilan Fredriksbergissä (Konepajankatu 1). Asiakaspalvelun tulevista käytännöistä tiedotetaan tarkemmin elokuussa. Syyskuussa venepaikkavarausten henkilökunta myös järjestää asiakastilaisuuden, johon kaikki venepaikkojen haltijat tai hakijat ovat tervetulleita. Tilaisuudesta tiedotetaan erikseen.
5 Nro 12 • Kesälehti 2020 M unkin S eutu Kesä F inlandia-talon uudeksi julkisivuverhoiluksi esitetään italialaista Lasan alueen valkoista marmoria. Materiaalin todettu täyttävän parhaiten esteettisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltaan julkisivulle asetetut vaatimukset, kun asiaa tarkastellaan sekä rakennussuojelun että teknisen kestävyyden kannalta. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto käsittelee Finlandia-talon perusparannuksen hankesuunnitelman täydennystä julkisivun osalta 11.6.2020. Muutoin hankesuunnitelma valmistui vuonna 2019. Hankesuunnitelmassa päätettiin myös rakentamiskustannuksista mukaan lukien julkisivumateriaalin kustannus. Julkisivun materiaalivalintaa on valmisteltu vuosia. Julkisivua varten on kartoitettu kestäviä marmorityyppejä ja vaihtoehtoisia materiaaleja, sekä luonnonkiviä että teollisesti valmistettavia tuotteita. Vuonna 2018 Finlandia-talon katolle pystytettiin koeseinä, jossa on testattu kaikkiaan kahdeksaa mahdollista julkisivumateriaalia. Materiaaleja on testattu myös laboratoriokokeissa esimerkiksi nopeuttamalla niiden ikääntymistä. Etelä-Tirolin alueelta louhittava Lasa Bianco Nuvolato marmori on värisävyltään ja kuvioinniltaan alkuperäistä Carraran marmoria vastaavaa, joten se toteuttaa hyvin Alvar Aallon näkemystä Finlandia-talosta ja samalla suojelupäätöksen tavoitteita. Lasan marmorin käyttöiän arvioidaan testitulosten perusteella olevan vähintään 50 vuotta. Testauksessa Lasan marmorilla ei ilmennyt käyristymisilmiötä, joka on yleinen monille marmorityypeille. Lisäksi Lasan marmorin kestävyydestä on näyttöä referenssirakennusten julkisivuissa. – Finlandia-talo on Alvar Aallon tuotannon tärkeiden teemojen kiteytymä ja kansainvälisesti tunnetuimpiin kuuluva työ. Helsingin kaupunki on valmistellut huolellisesti julkisivuhanketta, ja tutkimukset ovat olleet erittäin perusteellisia. Marmori on rakennuksen arkkitehtonisen identiteetin keskeinen tekijä, ja se sitoo yhteen talon sisätilat ja julkisivut, jotka muodostavat erottamattoman rakennustaiteellisen kokonaisuuden. Suojelun näkökulmasta onkin erityisen tärkeää ja myönteistä, että julkisivun korjauksessa kyetään yhdistämään sekä marmori että kestävyys, toteaa yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen Museovirastosta. Julkisivu uusitaan kokonaan Finlandia-talon 11 000 julkisivulaattaa ja niiden kiinnitykset sekä lämmöneristeet uusitaan. Laatat ovat pinta-alaltaan 7000 m2. Hankesuunnitelmien perusteella lasketut rakentamiskustannukset ovat 119 miljoonaa euroa. Julkisivujen osuus kustannuksista on noin 12–15 prosenttia, josta julkisivun materiaalikustannus on alle puolet. Lasan marmorin laadunvarmistukselle on laadittu valvontaohjelma yhteistyössä toimittajan kanssa. Kiven koko tuotantoketju on luotettava ja jäljitettävissä, sillä kiven louhinnan tekee ja laatat valmistaa sama yritys. Finlandia-talo palvelee koko perusparannuksen ajan Finlandia-talo jatkaa toimintaa kongressija tapahtumakeskuksena koko perusparannuksen ajan. Finlandia-talo on kovalla käytöllä oleva konserttien, kongressien, messujen sekä yritystilaisuuksien ja juhlien tapahtumakeskus, jossa järjestetään vuosittain noin 800 tapahtumaa. Finlandia-talosta on tullut Suomen kansainvälisesti tunnetuin kongressija konserttitalo 50-vuotisen historiansa aikana. Perusparannuksen ansiosta taloon rakennetaan puitteita myös uusille palveluille. Suunnitteilla on esimerkiksi audiovisuaalinen näyttely ja designkauppa. Jotta ravintola pystyy jatkossakin palvelemaan suuria tapahtumia ja konferensseja, keittiö nykyaikaistetaan. Finlandia-talo pysyy avoinna asiakkaille koko perusparannuksen ajan Pikku-Finlandiaksi nimetyn tapahtumatilan ansiosta. Pikku-Finlandian suunnittelu on edennyt kevään 2020 mittaan ja kaupunki kilpailuttaa parhaillaan rakennukselle urakoitsijaa. Finlandia-talon vuonna 1971 valmistunut päärakennus on pian 50-vuotias. Kuntotutkimusten perusteella talo on laajan perusparannuksen tarpeessa. Finlandia-talo korjataan ja entisöidään kellarista katonharjaan ja uusitaan putkistoista julkisivuun. Uudet kuluttajille suunnattavat palvelut saavat tilat Alvar Aallon perintöä ja talon suojelua kunnioittaen. Perusparannus käynnistyy vuoden 2022 alussa ja kestää noin 2,5 vuotta. Työ valmistuu ja otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa: kongressisiipi avautuu keväällä 2023 ja päärakennus kesällä 2024. Lasa Bianco Nuvolato marmorista tehty julkisivu. Pankki, Zug, Sveitsi. Kuva: Lasa Marmo. Koeseinä oli osa julkisivumateriaalien kestävyyden testausta. Koeseinään kuuluu kahdeksan numeroitua neljän laatan ryhmää: numerot 1 sekä 5 8 ovat marmoreita Italiasta ja Portugalista, 2 on valkoista graniittia, 3 valkobetonia ja 4 keraamisia laattoja. Valittavaksi esitetty Lasan marmori on numero 1. Kuva: Roy Koto. Finlandia-talo vuonna 2018. Kuva: Pete Laakso Finlandia-talo julkisivuFinlandia-talo julkisivuverhoilu uudistetaan verhoilu uudistetaan Munkkiniemessä katutöitä Vihdintiellä ja Huopalahdentiellä M unkkiniemessä on alkamassa kesäkuun alussa kaksi katutyötä. Vihdintiellä on jo alkanut betonisen tiepinnoitteen purku 1. päivä kesäkuuta. Huopalahdentiellä parannetaan jalankulkijoiden reittejä 8. päivä kesäkuuta alkavassa urakassa. Molemmat työmaat vaikuttavat liikenteeseen. Vihdintien betonitien purku Vihdintiellä välillä Hellemäentie–Lapinmäentie puretaan betonista tehty tiepinnoite 1. päivä kesäkuuta alkaen. Katutyö on alkanut 1.6. liikennejärjestelyjen teolla. Työmaa valmistuu elokuussa. Vaikutukset liikenteeseen • Jalankulkijat ja pyöräilijät Viertotien aukion ja Isonnevantien välinen suojatie suljetaan. • Ajoneuvot Käytössä on kaksi ajokaistaa kolmen sijasta Helsingin suuntaan. Tarvittaessa liikenne siirretään yhdelle kaistalle ruuhka-ajan ulkopuolella. Huopalahdentie Huopalahdentien jalankulkua, pyöräliikennettä sekä yhteyksiä bussipysäkeille parannetaan Niemenmäenpuiston ja Lokkalantien välisellä osuudella. Katutyö alkaa 8. päivä kesäkuuta. Huopalahdentien työmaa laajenee elokuussa Niemenmäenpuistoon, jonne rakennetaan puistoraitti. Alueelle istutetaan myös puiden taimia. Puistoraitti kulkee liito-oravan ydinalueella siten, etteivät sen pesäpuut vaarannu. Vaikutukset liikenteeseen • Kävelyja pyöräily Huopalahdentien ylittävä kevyen liikenteen silta suljetaan • Ajoneuvot Huopalahdentiellä pohjoisen suuntaan yksi ajokaista on ajoittain poissa käytöstä. Pysäköintialueita joudutaan ottamaan työmaa-käyttöön. Molemmat työmaa aiheuttavat jonkin verran meluja pölyhaittoja. Sekä Vihdintiellä että Huopalahdentiellä työskennellään maanantaista perjantaihin kello 7.00– 18.00. Urakoitsijana toimii Hyvinkään Tieluiska Oy. Huopalahdentien ylittävä kävelysilta. Kuva: Kiia Koliseva.
6 Kesälehti 2020 • Nro 12 M unkin S eutu Kesä Sunnuntaiksi Seurakunta Seurasaaren ulkomuseo avautuu S eurasaaren ulkomuseon rakennuksista huolehditaan ja niitä restauroidaan ympärivuotisesti Museoviraston ammattilaisten toimesta. Eri kohteissa on talven aikana tehty saavutettavuutta parantavia restaurointija korjaustoimenpiteitä. Antin talon ja sen pihapiirin konservointija restaurointityö jatkuu vuoteen 2022–23. Ruoveden kirkkovenetalas korjataan tänä kesänä. Vastuullisen ja kestävän matkailun näkökulmista kehitettävässä museokohteessa opastuksia pidetään tavalliseen tapaan päivittäin, mutta ryhmäkokoa on pienennetty 30:sta 15 henkeen. Opastukset tapahtuvat pääosin ulkotiloissa; sisällä rakennuksissa sisäänpääsyä rajoitetaan tarvittaessa. Opastuksia järjestetään myös tilauksesta. Museon kahvila Antin Kaffeliiteri on avoinna museon aukioloaikoina. Seikkailua lapsille, kummituksia ja musiikkia aikuisille Heinäkuussa lapsiperheiden toiminnallisella seikkailukierroksella selvitetään kummallisesti käyttäytyvän tontun arvoitus. Kierros sopii 3–10-vuotiaille lapsille huoltajineen ja se sisältyy pääsylipun hintaan. Seikkailukierroksia järjestetään 2.7.–2.8. torstaista sunnuntaihin klo 11.30. Museobingo syventää lapsenmielisen museokokemusta. Bingolappuja on jaossa lipunmyynnissä juhannuksesta alkaen. Ulkomuseon tunnetuimpiin kuuluvassa rakennuksessa, Karunan kirkossa, järjestetään kesäillan konsertteja keskiviikkoisin 8.7.–5.8. Ohjelmasta vastaa Helsingin seurakuntayhtymä. Seurasaaren ulkomuseon kummituskierroksia järjestetään syys-lokakuussa. Ilmoittautuminen aiempina vuosina loppuunmyydyille kierroksille avautuu elokuussa Suomen kansallismuseon verkkosivuilla. SEURASAAREN ULKOMUSEO Seurasaari, 00250 Helsinki Avoinna 15.6.–31.8. ma–su klo 11–17, 1.–15.9. ma–pe klo 9–15, la ja su klo 11–17 HUOM! Avoinna myös juhannuksena! www.kansallismuseo.fi/fi/ seurasaarenulkomuseo Runopalsta Kesällä Joutsenpari järven selällä hiljaa rauhassa uiskenteli. Kuikka lensi, ui veteen ja sukelsi. Palas kaislikon reunalle. Satoi vettä hiljalleen ripsutteli. Sade aikaan sai sateenkaaren. Oli kaari niin kaunis väreiltään. Taivaan rannalla vilkutteli. ’Kesää kaikille toivotteli. Olavi Kylliäinen Harhaluuloa! Kyllä ennen oli kaikki paremmin! Kirja-arvostelu ? ”Ennen oli kaikki paremmin. Kuumat kesät, lumiset talvet. Naisetkin oli kauniimpia ja nuoret osasivat käyttäytyä. Ruokakin oli kunnollista eikä mitään pizzaa ja kebabia. Viinaa sai kortilla, pankissa oli palvelua ja raitsikoissa oli rahastajat! Oi niitä aikoja”. Menneisyys kultaa muistoja, mutta kovin kultaista ei suomalaisten elämä ole tällä Suomen niemellä halki vuosisatojen suinkaan ollut. Päinvastoin. Suomalaisten elämän todellisuudesta läpi aikojen kertoo erinomaisesti, hauskastikin vertailemalla nykyaikaan tohtori Ulla Koskisen kirja ”Suomessa selviytymisen historiaa ” (Into 2019). Kirja on upea kokonaisesitys tavallisten suomalaisten, rahvaan, arkielämästä Suomessa kivikaudesta keskiajan kautta 1900-luvun alkuun. Miten kansa selviytyi läpi koettelemusten, vaikkapa läpi erilaisten tautiepidemioiden. On niitä ollut ennen koronavirustakin! Porsaat lämmittivät Kirja kuvaa ennenkaikkea suomalaista maatalousyhdyskuntaa. Vuosisatoja suomalaiset asuivat maalla ja maasta hankittiin tarvittava eläminen, vedet ja metsät mukaanlukien. Kirjassa kuvataan mm. asumista, jossa eläimet asuivat ihmisten kanssa samoissa tiloissa. Kylmällä porsaat lämmittivät sängyssä. Kirjan eri luvut suomalaisten elämästä ovat hyvin kuvaavia. Ensin käsitellään asumista, lämpö ja suoja olivat kylmässä aina tärkeitä. Vegaaneja! Ravinto ja juoma olivat suomalaisille tietysti tärkeitä. Nälkä oli valitettavan tuttua, ns. korvikkeet olivat arkiruokaa, puusta tehty pettuleipä tunnetuin. Nälkäkuolleisuus oli suuri, erilaiset taudit myös, erityisesti pikkulapsilla. Noiden aikojen suomalaiset olivat ravinnoltaan todellisia vegaaneja. Lihaa ei juuri ollut ravintona lainkaan, se oli kallista, vain rikkaille. Ruokaluvun otsikko Suolakalaa ja salaviinaa on paljon kertova. Erilaista viinaa ovat suomalaiset aina osanneet tehdä, köyhempikin väestönosa. Luku Kirkkoveneitä ja vetojuhtia kertoo aikojen tekniikasta, miten talot rakennettiin pelkällä kirveellä ja varalla? Mitä työtä tehtiin, mitä saatiin korvaukseksi? Luku Uudisraivausta ja lapsityövoimaa käsittelee näitä asioita, lapsityövoiman käyttö oli yleistä, todella raakaa kuin nyt jossain muualla päin maailmaa. Pohjanmaan sankat metsät! Mielikuvamme Pohjanmaan laajoista lakeuksista on entisessä Suomessa pahasti harhaa. Pohjanmaa oli tiheää, synkkää korpea, havumetsää, jonka kaikki metsät ”tervaporvarit” hakkauttivat sileiksi. Veivät tervan laivoilla ulkomaille. Suomessa on aina uskottu paitsi lääketieteen suuriin saavutuksiin, erilaisiin luonnonmenetelmiin. Luku Suoneniskentää ja kansanparantajia kertoo vankasta uskosta luonnon omaan kykyyn parantaa ja jos luontoa vielä erilaiset osaajat auttavat on paraneminen taattu. Mielenkiintoinen luku tämän päivän ”erilaisia hoitoja ja hoitajia” ajatellen. Rakkaus ja perhe luvussa on otsikkona Salavuoteutta ja sarviruokintaa. Kirkon rooli tulee tässä esille : aviossa olevat miehet saivat ”hairahduksensa” paljon helpommin anteeksi, ”siveettömille” naisille rangaistukset olivat todella ankarat! Häissä juhlittiin Aivan yhtä raadantaa ei suomalaisen rahvaan elämä kuitenkaan ollut. Juhlapyhät antoivat nimensä mukaisen mahdollisuuden juhlimiseen. Rahvas on sen aina Suomessa osannut, häitä vietettiin kerralla pari-kolme viikkoa. Ensin viikko sulhasen kotona, sitten toinen viikko morsiamen kotona ja sitten kolmas viikko kylällä muuten vaan. Siinä oli menoa ja meininkiä, pelimannit soittelivat ja viina virtasi. Virkavalta yritti oikein määräyksillä rajoittaa hääjuhlimisen kolmeen päivään, mutta koskas suomalaiset ovat poliiseja totelleet. Mokomia ilonpilaajia! Housut Ruotsista! Suomalaisten pukeutuminen ei ole koskaan nauttinut maailmanmainetta, tuulipukukansaa! Historiasta selviää sekin, että suomalaisille miehille tuli pukeutumiseen housut aika myöhään, nekin Ruotsista. Pitkät rohdinpaidat jäivät miehilläkin historiaan, kiitos ruotsalaisille! Erinomaista teosta elävöittää monipuolinen kuvitus. Pekka Hurme Luuk. 19:1-10 ? Tiedän loputtomasti basistivitsejä, samoin vitsejä juristeista. Ne, samoin kuin kaikki muutkin ammattiryhmiä, sukupuolia tai vähemmistöjä liippaavat vitsit perustuvat yleistyksiin. Ihmisen yksilöllisyys haihtuu hänen viiteryhmäänsä liitettyjen mielikuvien taakse. Voi käydä niin, että muiden asettamat odotukset ajavat meidät lokeroihin, joista on vaikea murtautua ulos. Roolinsa vanki toimii niin kuin muut odottavat hänen toimivan, niin hyvässä kuin pahassa. Sakkeusta pidettiin ammattinsa perusteella epäilyttävänä, epärehellisenä ja epälojaalina ihmisenä. Tullivirkailijana hän veljeili maan valloittajien kanssa, ja kiskoi maksuja kunniallisten kansalaisten selkänahasta. Sakkeuksella oli rahaa, mutta hän oli kaikkien sylkykuppi. Oliko hän oikeasti huonompi ja syntisempi kuin muut, vai tuliko hänestä epärehellinen sen roolin myötä, jonka muut hänelle langettivat? Kuka jaksaa kohdella muita oikeudenmukaisesti, jos aina saa vain osakseen vihaa? Jeesuksen katse oli toisenlainen. Lopultakin joku näki Sakkeuksen ihmisenä eikä pelkästään halveksittavan ammatin edustajana. Nähdyksi tuleminen oli niin merkityksellistä Sakkeukselle, että se sysäsi hänet muutokseen. Sakkeus tunnusti ääneen, että oli työssään toiminut väärin. Vääryydellä viedyt rahat hän palautti nelinkertaisesti ja lahjoitti puolet omaisuudestaan köyhille. Muut nimittivät Sakkeusta syntiseksi, Jeesus kutsui häntä Abrahamin lapseksi. Sakkeuksen ei enää tarvinnut elää siten, kuin hänenlaiseltaan odotettiin. Kun vapautuu muiden asettamien odotusten häkistä, on tilaa kasvaa uusiin suuntiin. Tulla sellaiseksi, kuin on tarkoitus. Päivi Vähäkangas Kirjoittaja on kirkon ulkoasiainosastolla työskentelevä pappi ja teologian tohtori Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee toistaiseksi pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Verkkosivut: www. helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, Facebook: www.facebook.com/ munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. ? Kaikki viikkotoiminta on tauolla toistaiseksi. Saat ajantasaisimmat tiedot infonäytöiltämme, verkkosivuiltamme tai Facebook-sivuiltamme, kts. osoitteet yllä. Jumalanpalvelukset: Voit osallistua messuun paikan päällä Munkkiniemen kirkossa juhannuspäivänä la 20.6. sekä heinäkuusta lähtien sunnuntaisin kello 11. Kesä–heinäkuun kaikki jumalanpalvelukset ovat seurattavissa verkkosivuillamme ja Facebookissa, kts. osoitteet yllä. Su 28.6. jumalanpalvelukseen seurakuntalaiset eivät voi osallistua paikan päällä. Jumalanpalvelukset klo 11 Munkkiniemen kirkossa: Juhannuspäivä la 20.6. Harju, Lamminen. Su 28.6. Harju, Valtonen (huom., tilaisuuteen ei voi osallistua paikan päällä, lähetetään verkossa). Su 5.7. Harju, Lamminen. Su 12.7. Harju, Valtonen. Su 19.7. Hartikainen, Lamminen. Su 26.7. Harju, Valtonen. Su 2.8. Harju, kanttori vahvistamatta. Verkoston jumalanpalvelukset Munkkiniemen kirkossa sunnuntaisin klo 17. Jumalanpalvelukseen voi osallistua ennakkoilmoittautumisella korkeintaan 100 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen www. verkosto.net. Jumalanpalveluksia voi seurata Verkoston verkkosivuilla. Diakoniapäivystys, Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Helsinki-apu: Lue lisää Helsinki-avun kesäajan palveluista verkosta www.hel.fi/ helsinkiapu Helsingin kesäkuun luontoretket • Kasviretki Jakomäen linnoitusalueelle su 14.6. klo 14-16 Jakomäen linnoitusalue on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusjärjestelmää. Vanhoilla valleilla ja juoksuhautojen reunoilla kasvaa monia mielenkiintoisia kasvilajeja, joita tarkkaillessa alueen historiakin herää eloon. Retken lähtöpaikka: Jakomäentien ja Kaivantokujan risteys. Ilmoittautuminen retkelle 10.6. mennessä numeroon 09 310 22111 (ma-to klo 8.1516.00, valikko 4, muut asiat) tai kaupunkiymparisto@hel.fi. • Talin ja Mätäjoen kesän rehevyyttä ti 16.6. klo 18-20 Alkukesän vehreys on vallannut maiseman. Mätäjoki solisee verkalleen kohti merta jalopuiden varjossa. Puiden alla alkukesän rehevä kasvillisuus kurkottaa kohti valoa. Rastailla on jo suuret poikaset. Retken lähtöpaikka: Talin liikuntapuiston P-alue, Purotie 8. Ilmoittautuminen retkelle 11.6. mennessä numeroon 09 310 22111 (ma-to klo 8.15-16.00, valikko 4, muut asiat) tai kaupunkiymparisto@hel.fi. • Stansvikin rautakaivos ja Tahvonlahdenharju to 25.6. klo 18-20 Laajasalon Koirasaarentien varrella Tahvonlahden perukassa sijaitsevat vanhan rautakaivoksen rauniot. Stansvikin kaivos käynnistettiin yli 200 vuotta sitten. Nyt vanhat kaivoskuilut ovat osin täyttyneet vedellä. Retken lähtöpaikka: Stansvikin kartanon yleisön P-alue, Stansvikintie. Ilmoittautuminen retkelle 23.6. mennessä numeroon 09 310 22111 (ma-to klo 8.15-16.00, valikko 4, muut asiat) tai kaupunkiymparisto@hel.fi.
7 Nro 12 • Kesälehti 2020 M unkin S eutu Kesä Kesäkiertue Helsingin leikkipuistoihin Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut lähtevät 1.6.–26.6. kesäkiertueelle Helsingin leikkipuistoihin. Kesäkiertueella leikkipuistosta voi bongata kirjastoauton, liikkua koko perheen voimin liikunnanohjaajien innostamana, osallistua taidepajaan tai nauttia musiikista. K esäkiertueella vieraillaan seitsemässä leikkipuistossa. Mukana ovat leikkipuistot Filpus, Kimmo, Lohikäärme, Puskakulma, Soihtu, Seppä ja Vähätupa. Kussakin leikkipuistossa vieraillaan useamman kerran kesäkuun arkipäivien aikana. Kesäkiertueella mukana olevissa leikkipuistoissa ei ole tänä kesänä tarjolla puistoruokailua ja ne sijaitsevat vilkkailla paikoilla. Kiertueen tavoitteena on ilahduttaa puistoissa asioivia perheitä pop up -tyyppisillä, pienimuotoisilla taide-, kirjallisuusja liikuntavierailuilla korona-ajan turvallisuusasiat tarkasti huomioiden. Leikkipuistoissa jaetaan myös lapsiperheiden kesäarjen iloisen yhdessä tekemisen vinkkilistaa. – Toteutamme ensimmäistä kertaa kesäkiertueen leikkipuistossa. Koska korona-aika rajoittaa meidän kaikkien elämää, haluamme ilahduttaa kiertueella helsinkiläisiä lapsiperheitä. Kiertue on pop up -tyylinen, joten se on yllätys kaikille. Otamme tästä kiertueesta oppeja ja suunnitelmissamme on myös tulevina kesinä tarjota hauskaa tekemistä leikkipuistoissa, mutta myös esimerkiksi palvelutaloissa, kauppakeskuksissa tai terveysasemien pihoilla, sanoo liikuntapalvelupäällikkö Tuuli Salospohja. Kesäkiertueen päivämäärät ja paikat: ke 17.6. Puskakulma (kulttuuri), Soihtu (kirjastoauto) to 18.6. Vähätupa (kulttuuri), Seppä (kirjastoauto) ma 22.6. Soihtu (liikunta), Kimmo (kulttuuri) ti 23.6. Seppä (liikunta), Filpus (kulttuuri) ke 24.6. Lohikäärme (liikunta), Soihtu (kulttuuri) to 25.6. Puskakulma (liikunta), Seppä (kulttuuri) pe 26.6. Vähätupa (liikunta), Lohikäärme (kulttuuri) Muun muassa Helsingin toinen lastenkirjastoauto Skidi vierailee leikkipuistoissa kesäkuussa. Kuva: Maarit Hohteri Rikas luonto yllättää Oodin näyttelyssä Kuvakollaasin alkuperäisvalokuvat: Teemu Saloriutta ja Marianne Aalto. K eskustakirjasto Oodissa on auennut Helsingin luontoon kuljettava näyttely. Oodi Helsingin luonnolle -näyttelyssä liikutaan pop-up-luonnonsuojelualueen polulla, piipahdetaan pitkospuita pitkin lintulavalla ja kutsutaan ystävä retkelle. Näyttelyä sävyttävät helsinkiläisten luontotarinat, monimuotoinen lajisto ja ideat oman lähiluonnon rikastamiseen. Luonto ilahduttaa myös retkivideoissa sekä Vasikkasaaren livekameran maisemassa. Kolmikieliseen näyttelyyn on vapaa pääsy ja siihen voi tutustua itsenäisesti kirjaston aukioloaikoina. Näyttely on esillä kaupunkiympäristön toimialan osallisuustila Bryggassa ainakin syyskuun loppuun asti. Tilaan on esteetön pääsy. Vierailijat voivat tuottaa tilaan omaa sisältöä lähettämällä helsinkiläisen luontokuvan someseinälle ja tuomalla lajiköyhälle nurmelle niittyaskartelun. Bryggassa noudatetaan Helsingin kaupungin ja keskustakirjasto Oodin vierailuohjeita koronaepidemian aikana. Apulaispormestari Pia Pakarisen leikkipuistoturnee käynnistyi A pulaispormestari Pia Pakarinen kiertää helsinkiläisiä leikkipuistoja jo kolmatta kesää. Tänä kesänä leikkipuistotoimintaa on jouduttu rajamaan turvallisuuden varmistamiseksi, mutta kaupungin yli 60 puistosta 32 on tänäkin kesänä toiminnassa. Pakarinen osallistuu lasten kesäruokailun jakoon 11 leikkipuistossa ympäri kaupunkia. – Leikkipuistot ovat nuoremman polven kaupunkilaisten olohuoneita ja tärkeitä paikkoja koko perheelle. Olen todella innoissani päästessäni taas tapaamaan helsinkiläisiä kauhan ääressä, Pia Pakarinen sanoo. Pakarinen on erittäin tyytyväinen siihen, että helsinkiläisille lapsille on myös tänä poikkeuksellisena kesänä tarjolla lounasta perinteiseen tapaan klo 12.00. Leikkipuistoruokailu on paitsi hauska kesäperinne, monille myös odotettu, tärkeä palvelu. Riittävillä turvaväleillä ja hygieniaohjeistuksin varmistamme, että ruokailu sujuu turvallisesti myös tänä kesänä”, Pakarinen jatkaa. Leikkipuistojen arki poikkeaa koronan vuoksi aiemmista kesistä. Leikkipuistoissa ei järjestetä avoimen varhaiskasvatuksen ohjattua toimintaa pikkulapsiperheille, eikä yleisötilaisuuksia, tapahtumia tai juhlia. Leikkipuistojen kahluualtaita ei täytetä vedellä tänä kesänä. Perheiden käytössä on leikkipuiston kiinteät leikkivälineet. – Poikkeuskevään ja kesän kokemuksista tarvitaan tietoa. Odotan mielenkiintoisia keskusteluja perheiden ja lasten kanssa kiertueen aikana, Pakarinen sanoo. Pia on tavattavissa puistoissa ruokailun yhteydessä: 22.6. Leikkipuisto Nuoli 23.6. Leikkipuisto Traktori 26.6. Leikkipuisto Mellunmäki 29.6. Leikkipuisto Lahnalahti 13.7. Leikkipuisto Iso-Antti 14.7. Leikkipuisto Myllynsiipi 15.7. Leikkipuisto Rusthollari 16.7. Leikkipuisto Orava 17.7. Leikkipuisto Isonneva Leikkipuistoissa järjestetään 1.-3.-luokkalaisille helsinkiläisille koululaisille kesäleiritoimintaa auki olevissa leikkipuistoissa. Lisäksi kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut lähtevät kesäkiertueelle seitsemään sellaiseen leikkipuistoon, jossa kesäruokailua ei tänä kesänä pystytä järjestämään. Kesäkiertueella leikkipuistosta voi bongata kirjastoauton, liikkua koko perheen voimin liikunnanohjaajien innostamana, osallistua taidepajaan tai nauttia musiikista. Apulaispormestari Pia Pakarinen kiertää helsinkiläisiä leikkipuistoja jo kolmatta kesää. Helsingin sosiaalija terveyspalvelut kesällä H elsinkiläiset saavat tarvitsemansa sosiaalija terveyspalvelut myös kesällä. Koronavirustestiin voi tarvittaessa hakeutua esimerkiksi Omaolo-oirearvion tai koronavirusneuvonnan kautta. Suurin osa terveysasemista ja neuvoloista palvelee koko kesän. Seniori-infon aukioloajat palautuvat 22.6. ennalleen. Koronavirustartuntojen hoito Oirekysely verkossa www. omaolo.fi (tarvittaessa ajanvaraus testiin) Koronavirusneuvonta, p. 09 310 10024, arkisin klo 7–16 (muina aikoina Päivystysapu, p. 116 117) Laakson koronaterveysasema, Lääkärinkatu 8 R, arkisin klo 8–18 Malmin koronaterveysasema, Talvelantie 4, arkisin klo 8–16 Terveysasemat Suurin osa terveysasemista on kesällä auki. Terveysasemat palvelevat 31.8. asti arkisin klo 8–16 (ei iltavastaanottoja). Terveysasemista ovat kesällä kiinni • Jakomäki 22.6.–2.8. Palvelut Suutarilasta, p. 09 310 53410, Puistolasta, p. 09 310 53300, Oulunkylästä, p. 09 310 69791 • Kannelmäki 22.6.–28.8. Palvelut Malminkartanosta, p. 09 310 48210 • Kivikko 22.6.–26.7. Palvelut Kontulasta, p. 09 310 60410 Omahoitotarvikejakelu, yhteydenotot sähköisesti tai puhelimitse arkisin klo 10–14, p. 09 310 55002. Neuvolat Suurin osa neuvoloista on auki 15.6.–9.8. arkisin klo 8–16. Tällöin hoidetaan odottavien äitien ja lasten tarkastukset 1,5 vuoden ikään asti sekä muut välttämättömät tarkastukset. Neuvoloista ovat 22.6.– 9.8. kiinni • Jakomäki, palvelut Puistolasta • Maunula, palvelut Oulunkylästä • Paloheinä, palvelut Oulunkylästä • Munkkiniemi, palvelut Töölöstä • Pitäjänmäki, palvelut Haagasta ja Malminkartanosta Neuvoloiden puhelinpalvelu, p. 09 310 55530, 15.6.– 9.8. arkisin klo 8–13. Neuvoloiden chat 15.6.– 9.8. arkisin klo 11–13. Neuvolarobotti NeRo 24/7. Avoimen neuvolan toimintaa ei järjestetä 1.6.–31.8. Hammashoito Palveluissa turvataan koronaepidemian aikana kiireellinen ja välttämätön hammashoito. Kiireetöntä hoitoa avataan asteittain. Hammashoidon ajanvaraus ma–to klo 7–18 ja pe klo 7–15, p. 09 310 51400. Chat arkisin klo 10– 14 www.hel. fi/hammashoito. Hoitoloissa ei voi varata tällä hetkellä aikoja paikanpäällä. Päivystys Haartmanin, Malmin, Jorvin, Peijaksen ja Uuden Lasten sairaalan päivystykset ovat auki normaalisti. Soita ennen päivystykseen hakeutumista p. 116 117 (maksuton numero 24/7). Sosiaalija kriisipäivystys palvelevat 24/7, sosiaalipäivystys p. 020 69 6006 ja kriisipäivystys p. 09 310 44222. Terveysneuvontaa 24/7, p. 09 310 10023. Henkeä uhkaavat tilanteet, p. 112. Seniori-info Seniori-infon puhelinpalvelu 22.6. alkaen arkisin klo 9–15, p. 09 310 44556, seniori.info@hel.fi. Lisätietoa kesän sosiaalija terveyspalveluista www. hel.fi/sotekesa.
8 Kesälehti 2020 • Nro 12 M unkin S eutu Kesä Suomenlinnan ilmakuva. Kuva Suomen Ilmakuva Suomenlinna Suomenlinna herää kesään herää kesään S uomenlinnan monipuolisesta palvelutarjonnasta löytyy mielenkiintoisia hetkiä jokaiselle. Linnoituksessa on kuusi museota, 14 ravintolaa ja kahvilaa, taidekäsityöläisten työhuoneita, hostelli, opastettuja kierroksia ja paljon muuta. Suomenlinna muureineen, tykkeineen, tunneleineen ja kauniine puistoalueineen on hyvä kohde myös ulkoiluun. Koko kohteessa ja palveluntarjoajien tiloissa huolehditaan turvallisuudesta ja palvellaan vastuullisesti. – Odotamme jo kovasti kävijöitä takaisin linnoitukseen. Ulkona tapahtuvat opastukset ovat erinomainen tapa tutustua Suomenlinnan nykypäivään ja historiaan. Ohjeistamme kävijöitä paikan päällä sekä verkossa ennen vierailua turvallisuusasioihin liittyen, kertoo Carita-Wilenius Rantala Ehrensvärd-seurasta. – Teemme kumppaniemme kanssa parhaamme, että vierailu Suomenlinnassa on tänäkin vuonna turvallinen ja mielenkiintoinen kokemus. Tilojen siivousta tehostetaan, kävijämääriä rajataan ja oman henkilöstön turvallisuudesta huolehditaan esimerkiksi asentamalla pleksejä asiakaspalvelutiskeille. Linnoitussaarilla on tilaa liikkua turvavälit huomioiden, lisää Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Ilari Kurri. Lautta ja vesibussi liikennöivät Linnoitukseen kuljetaan vesitse. Lauttaja vesibussiliikennettä käyttää kävijöiden lisäksi 800 Suomenlinnan asukasta. HSL:n lautoilla ja JT-Linen vesibusseissa turvallisuudesta huolehditaan tarkkaan. Liikennöitsijät seuraavat matkustajamääriä ja pandemiaan liittyviä viranomaisohjeita. Lautta liikennöi toistaiseksi tavallista harvemmalla vuorovälillä ja lauttojen matkustajamäärää rajoitetaan toistaiseksi. Suomenlinnaan pääsee arkisin myös HSL:n huoltolautalla Katajanokalta. Huoltolautan kannella on väljää tilaa matkustaa. 1.6. alkaen JT-Linen vesibussit alkavat liikennöidä Kauppatorilta Suomenlinnaan, Lonnaan ja Vallisaareen. Vesibusseihin otetaan tavallista vähemmän matkustajia kerralla ja huolehditaan näin matkustajien turvallisuudesta. Lautoissa ja vesibusseissa on mahdollista matkustaa myös ulkokansilla raikkaassa meri-ilmassa. Auta meitä tekemään onnistunut vierailu Vieraile linnoituksessa vastuullisesti ottamalla huomioon poikkeustilanteen ohjeet. Pidetään tarpeelliset turvavälit ja huolehditaan käsihygieniasta. Ostoksia tehdessä on hyvä suosia korttimaksua. Tervetuloa nauttimaan paikallisista palveluista ja ulkoilemaan upeaan maailmanperintökohteeseen! Suomenlinnassa riittää tekemistä moniin vierailuihin. Matkailuneuvojat toivottavat kävijät tervetulleiksi. Kuva Aino Heininen Kustaanmiekka ja tykki. Kuva Aino Heininen Lähde astelemaan Juhannuksen taikapolulle Seurasaareen! Kierroksia 17.6., 20.6. ja 21.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Laakson yhteissairaalan K aupunginvaltuusto hyväksyi Laakson yhteissairaalan hankkeen kokouksessaan. Valtuusto käsitteli kokouksessaan myös Helsingin ympäristöraporttia 2019 ja päätti hyväksyä lisäksi terveysasemapalvelujen hankinnan määräaikaisen kokeilun kahdelle alueelle. Laakson yhteissairaala toteutetaan vaiheittain vuosina 2021–2030. Ensimmäisiä osia sairaalasta on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2026 aikana. Toteuttamisen käynnistäminen edellyttää asemakaavan muutoksen. Laakson yhteissairaalaan syntyy kansainvälisesti merkittävä psykiatrian, geriatrian ja neurologisen kuntoutuksen osaamisen keskittymä. Sairaalaan tulee tilat muun muassa Helsingin ja HUSin psykiatriselle sairaalahoidolle, HUSin vaativalle neurologiselle kuntoutukselle, noin puolelle Helsingin sairaalan sairaansijoista sekä poliklinikkatoiminnoille, tukipalveluille, opetukselle ja tutkimukselle. Laakson yhteissairaala on Helsingin kaupungin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) yhteishanke. Hankkeen arvioidut kustannukset ovat 838 miljoonaa euroa (marraskuun 2019 hintatasossa). Terveysasema-kokeilu Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä sosiaalija terveyslautakunnan toteuttamaan terveysasemapalvelujen hankinnan määräaikaisen kokeilun kahdella alueella. Kokeilu toteutetaan Kannelmäen ja Keskustan terveysaseman alueilla neljän vuoden sopimuskaudella sekä kahdella yhden vuoden mittaisella optiokaudella. Kannelmäen terveysaseman palvelut annetaan ulkoisen palveluntuottajan tuotettavaksi. Keskustan terveysaseman alueella Viiskulman terveysaseman lähialueelle perustetaan uusi noin 20 000 kaupunkilaisen hoidosta vastaava terveysasemayksikkö lisäpalvelutuotantona. Ympäristöohjelma Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristöraportin 2019. Raportissa kuvataan kaupungin ympäristötavoitteiden toteutumista ja toiminnan ympäristövaikutuksia sekä kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista. Lisäksi ympäristöraportissa kerrotaan Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman ja ilmastonmuutoksen sopeutumislinjausten 2019–2025 edistymisestä. Helsingin ympäristöraportti tuotetaan joka vuosi. Puheenjohtajisto Kaupunginvaltuusto valitsi puheenjohtajaksi Otso Kivekkään (vihr.) sekä ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Harry Bogomoloffin (kok.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Paavo Arhinmäen (vas.) vuodeksi eteenpäin. Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuusto valitsee kunkin vuoden kesäkuun ensimmäisessä kokouksessaan puheenjohtajiston vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. K eskikesällä luonto on vehreimmillään ja aurinko korkealla. Päivät ovat pitkiä ja yöt lyhyitä. Niinpä juhannuksen aika onkin vanhastaan ollut suosittu luonnon enteiden tarkkailuun ja taikojen tekoon. Nyt on oiva mahdollisuus lähteä selvittämään mökin eukon johdolla, vieläkö enteistä ja taioista voisi olla hyötyä. Mahtaakohan Seurasaaren rikkaasta luonnosta löytyä kukkivaa saniaista, jonka poimijan uskottiin saavan taikavoimat haltuunsa tai mitä kerrottavaa kivillä voisi olla tulevaisuudesta tai millaisia lemmentaikoja eukko suosittelee juhannuksena tehtävän? Taikapolun kertojana toimii Tuija Kauhaniemi. Taikapolku -kierroksia järjestetään juhannusviikolla ke 17.6., la 20.6. ja su 21.6. kaikkina kolmena päivänä klo 14, klo 15 ja klo 16. Taikakierroksille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Yhdelle kierrokselle mahtuu 20 henkilöä, kesto n. 30 min. Kierroksen hinta (5 €) maksetaan Kahvihuone Mieritziin (korttimaksua suositellaan). Kahvihuone Mieritzistä on noin viiden min. kävelymatka Antin aukion lavalle, josta taikakierros alkaa. Kannattaa siis tulla hyvissä ajoin paikalle! Kierroksella pidetään turvavälit ja huomioidaan muutenkin viranomaisten ohjeistukset ja suositukset liittyen koronavirukseen. Kuva: Maarit Wihuri Redmont
9 Nro 12 • Kesälehti 2020 M unkin S eutu Kesä Munkinseutu ry järjestää jälleen Munkkiniemen, Munkkivuoren, Talin, Niemenmäen ja Kuusisaaren alueella sijaitsevien pihojen välisen arvioinnin, jonka lopputuloksena voittanut piha palkitaan. Ehdotuksia Munkinseudun Ehdotuksia Munkinseudun pihapalkinnon saajaksi vuonna 2020 pihapalkinnon saajaksi vuonna 2020 Pihapalkinnon prosessi etenee viime vuonna kokeillulla tavalla, eli Munkinseutu ry:n valitsema raati ei kierrä arvioimassa pihoja, vaan valinta tehdään teidän asukkaiden lähettämienne kuvien perusteella. Lähettäkää mielestänne parhaimpaan aikaan, otollisessa valaistuksessa ja/tai oikeasta kuvakulmasta otettuja kuvia pihasta, joka on mielestänne kaunis, toimiva, yhteisöllinen, kutsuva, hyvin suunniteltu, hyvällä maulla valituista viherkasveista koostuva, kauniisti valaistu tai muilla mielestänne oleellisilla ja silmäänne miellyttävillä ominaisuuksilla varustetusta omasta pihastanne tai ohikulkijana ihailemastanne pihasta. Lähettämienne kuvien perusteella Munkinseutu ry:n hallitus tekee valinnan ja ilmoittaa pihapalkinnon saaneelle taloyhtiölle, myös ehdotuksen tehneelle mahdolliselle ulkopuoliselle taholle, valinnasta. Pihoista otetut kuvat pyydetään lähettämään tämän artikkelin alaosassa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen 31.8.2020 mennessä. Lähettämienne kuvien mukana tulee olla myös tieto taloyhtiön osoitteesta, jonka pihasta kuvat on otettu. Lisäksi kuvien mukana tulee olla tiedot yhdyshenkilöistä, esimerkiksi pihanhoitajasta, taloyhtiön tai taloyhtiön puheenjohtajasta, johon voi olla yhteydessä pihapalkinnon tiimoilta. Palkinnon luovutuksesta on tarkoitus tehdä jälleen värikäs ja näkyvä juttu syksyllä ilmestyvään Munkinseutu-lehteen. Pihojen hoitamisen tai ihailun merkeissä virkistävää kevättä ja kesää toivottaen Munkinseutu ry – Munksnejden rf:n hallitus Kuvat ja pihaan liittyvät tiedot pyydetään lähettämään osoitteeseen tarja.sarjakoski@iki.fi Stadin kundiksi Jaakko Saariluoma, Stadin friiduksi Laura Kolbe S tadin Friidu 2020 on Laura Kolbe, tutkija, opettaja, äiti Laura Kolbe, 63v. on henkeen ja vereen kaupunkilainen, helsinkiläinen. Hän katsoo edustavansa urbaaneja, liberaaleja ja kaupunkiyhteisöllisyyttä korostavia arvoja. Lapsuuden ja nuoruuden maisemaa oli esikaupunki; kotiseutua ovat olleet Pohjois-Haaga ja Lauttasaari ja tätä nykyä Kruununhaka. Laura Kolbe on kulttuurin, teatterin, baletin, oopperan, museoiden, näyttelyiden ja kesäjuhla-tapahtumien suurkuluttaja. Hän jumppaa ja liikkuu lähes päivittäin. Perheeseen kuuluvat puoliso, lakimiehenä toimiva Thomas Forss ja lapset Johannes (s. 1987) ja Carolina (s. 1989). Perhe on Lauran vahvuus, selustatukija ja kriitikko. Arjessa yhdistyvät työ ja rentoutuminen, kaupunki ja maaseutu, teknologia ja luonto, materialistinen ja henkinen. Laura Kolbe kertoo eläneensä sukuja perhepiirissä, jossa rinnakkain on vaikuttanut neljä sukupolvea, kolme kieltä, kaksi kotiseutua ja yksi aate: kiinnostus kulttuuriin ja historiaan sekä politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Syntymäpaikka, Bogota Kolumbia (s. 1957), on vaikuttanut siihen, että maailma tuntuu olevan aina lähellä. Stadin Kundi 2020 on Jaakko Saariluoma; ohjaaja, näyttelijä, stand-up koomikko. Jaakko Saariluoma, 53v. tuntee kotikaupunkinsa eri kolkat. Hän on syntyään itäisestä Stadista jossa on asunut useilla eri alueilla ja siellä vahvana oleva slangin kieli on tarttunut myös Jaakon puheeseen. Idästä tie on kulkenut monien eri alueiden kuten Sörnäisten ja Töölön kautta nykyiselle kotiseudulle Pohjois-Helsinkiin. Alue on lapsiystävällistä ulkoilualueineen mutta nyt lasten aikuistuttua Jaakon mieli välillä kaipaa takaisin lähemmäs keskustaa. Jaakolla on 2 jo aikuista lasta ja isän rooli on ollut yksi erittäin mieleisistä. Isän roolin lisäksi Jaakko Saariluoma on hankkinut meriittejä televisiostudioiden lisäksi teatteri-lavoilta ja etenkin stand-up komiikka on jo usean kymmenen vuoden ajan vienyt häntä erilaisille estradeille. Saariluoma on valmistunut teatterikorkeakoulusta 1994 ja on näyttelemisen lisäksi myös ohjannut useita esityksiä. Kaiken esiintymisen vastapainona Jaakko Saariluoma harrastaa liikuntaa ja on myös viime aikoina löytänyt uudelleen musiikin ja soittimista esimerkiksi kitara ja piano ovat tulleet tutuiksi. Stadin Slangi ry. on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, jonka yhtenä tärkeänä perinteenä jo 25 vuoden ajan on ollut nimetä Stadin Kundi ja Friidu. Kuka tahansa saa tehdä ehdotuksia. Kukin hallitus määrittelee valintakriteerit itsenäisesti. Tästä johtuen valittujen kirjo on ollut vuosien saatossa laaja ja monipuolinen. Esimerkkeinä kaikkien aikojen eka Friidu Eva-Riitta Siitonen tai aiemmin valittu Maija Vilkkumaa, Kundeista voisi nostaa esimerk-keinä vaikkapa Heikki Harman tai Jörn Donnerin. Tämän vuoden hallitus haki stadilaisia, ei välttämättä syntyperäisiä, rentoja, reiluja, jeesaavia ja perinteitä vaalivia. Stadin Kundi 2020 Jaakko Saariluoma ja Stadin Friidu 2020 Laura Kolbe.
11 Nro 12 • Kesälehti 2020 M unkin S eutu Kesä kellumo.fi Hietaniemenkatu 3 VASTUSTUSKYKY YLÖS Kokeile rentoutuskelluntaa tai rauhoittavia Neurosonic-hoitoja. Ekologiset elämyslahjat vaikka verkkokaupastamme. STRESSIASTE ALAS Hennolan Kotieläinpiha Avoinna joka päivä kesä-elokuussa klo 11-18 Juhannusaattona 19.6. suljettu. Ilmoittautuminen käynnissä leireille. • Perinteiset maatilan eläimet • Café Hanhiemosta voi ostaa tuoreet leivät, pullat, jauhot, ryynit ja kauniit matkamuistot • Café Hanhiemosta nyt myös kotiruokaa päivittäin Pääsymaksu kotieläinpihaan: lapset 1-12 v. 8 €, aikuiset 10 € Lisätietoja: Lisätietoja: Hennolan Kotieläinpiha Hennolan Kotieläinpiha Lepluhdantie 73, 03250 Vihti Lepluhdantie 73, 03250 Vihti Puh. 0400 813 729, 09-227 1649 Puh. 0400 813 729, 09-227 1649 www.hennola.net www.hennola.net Sähköpyörät alk. 1399€ PALVELEVA PYÖRÄHUOLTO OSTARILLA eBike Store Helsinki Raumantie 1 00350 Helsinki (Munkkivuoren liikekeskus) p. 020 730 774 e. info@ebikestore.fi Avoinna: Arkisin 10.00 18.00 Lauantaisin: 10.00 15.00 KOEAJA SÄHKÖPYÖRÄÄ MEILLÄ VOIT AJAA JOKA PÄIVÄ – Kun asuin välillä Munkkiniemessä ja muutin takaisin Lehtisaareen, en olisi uskonut, että maanvuokrataso menee tällaiseksi. Tämä on kuitenkin hieno, viihtyisä alue ja merenranta on lähellä joka puolella, Lehtisaari-seuran ja kuvan senioritalon As Oy Lehtihovin hallituksen puheenjohtaja Ben Grass toteaa. Senioritalo As Oy Lehtihovin julkisivu Kuusisaarentieltä nähtynä. 1960-luvun alussa tehdyt vuokrasopimukset seurakuntayhtymien ja asunto-osakeyhtiöiden välillä päättyivät vuoden 2019 lopussa. – Uusista maanvuokrasopimuksista alettiin neuvotella viitisen vuotta sitten. Vuonna 2017 oli jo syntymässä sovintoratkaisu, mutta Vantaan seurakuntayhtymä kumosi päätöksen. Sen seurauksena oli varsinainen taistelu, jolloin Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät esittivät erittäin voimakkaita korotuksia, kertoo noin 20 vuotta alueella asunut ja vuoden alusta Lehtisaari-seuraan puheenjohtajaksi ryhtynyt Ben Grass. Tämä prosessi johti käräjäoikeusmenettelyyn ja yhden yhtiön osalta välitystuomioon. Prosesseissa ei löydetty ratkaisua, joka olisi tyydyttänyt taloyhtiöitä, ja kahdeksan taloyhtiötä jatkaa prosessia nyt hovioikeudessa, ja osa yhtiöistä joutuu nyt pakon edessä tyytymään kirkon päättämään maanvuokraan. – Seurakuntayhtymät toimivat eri tavalla. Vantaan seurakuntayhtymän taloissa maanvuokrat nousivat paljon korkeammiksi kuin Helsingin seurakuntayhtymän taloissa eli Lehtisaareen syntyi kahdet tontinvuokramarkkinat, Grass selvittää. Helsingin seurakuntayhtymän päätös erosi selvästi Vantaan seurakuntayhtymän päätöksestä ja se johti tässä vaiheessa riidan päättymiseen Helsingin seurakuntayhtymän osalta. – Oikeusprosesseissa haettiin kohtuullista maanvuokratasoa. Lehtisaari-seuran tarkoituksena on jatkaa tätä keskustelua ja pyrkiä vuoropuheluun. Ikävintä on se, että kun Vantaan seurakuntayhtymän ratkaisut ovat niin rajuja, se vaikuttaa alueen asuntojen myyntihintoihin, ja on rasite ihmisille, miten selvitä vastikkeista, Grass toteaa. Vantaan seurakuntayhtymä perustelee korotuksia tarpeella saada rahaa toimintaansa. Grass ihmettelee, miten kirkko tekee tällaisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat konkreettisesti lähiön asukkaisiin ja lähiön ilmapiiriin. – Oma rivitaloyhtiöni ei ole mukana oikeusprosessissa, mutta jokainen Vantaan mailla oleva taloyhtiö toivoo, että Vantaan seurakuntayhtymän päätös muuttuisi. Lehtisaaren kehittymisen kannalta on avainkysymys, että päästään uudelleen neuvottelemaan seurakuntayhtymän kanssa korotusten lopullisesta tasosta. Kokonaisvastike nousee kohisten Maanvuokran korotukset ovat jo prosesseista huolimatta astuneet voimaan, ja vuokrat nousevat porrastetusti täysimääräisiksi viiden vuoden kuluessa. Vantaan seurakuntayhtymän vuokrasopimukset ovat 50 vuoden ja Helsingin seurakuntayhtymän 20 vuoden pituisia. Vantaan seurakuntayhtymä tavoittelee viiden prosentin tuottoa tonttien käyvästä arvosta, ja kirkon teettämät tonttiarviot ovat tosi korkeita. Näin pelkkä maanvuokra nousee taloyhtiöissä 4-8 euroon vastikeneliömetriltä, kun se on Helsingin kaupungin tonteilla yleensä kolmen euron luokkaa. Vastiketta nostaa sekin, että kiinteistövero siirtyi kokonaan taloyhtiön maksettavaksi. Tämäkin on jo varsin harvinaista suomalaisessa tonttipolitiikassa. Grass antaa esimerkin 70 neliön asunnosta. Jos tontinvuokra ja kiinteistövero on korotuksen jälkeen 5 euroa neliöltä, se tekee 350 euroa. Kun siihen lisätään samansuuruinen hoitovastike, vastike on 700 euroa. Kun siihen lisätään vielä korjauslainan rahoitusvastike, kokonaisvastike on helposti 800-900 euroa, mikä on pienituloisille korkea, kun asumismenot monella osakkeenomistajalla vievät menoista yli puolet. Maanvuokrataso rasittaa myös Lehtisaareen tulevia uusia taloja. PH-Asunnot Oy rakentaa ostoskeskuksen viereen Papinpöydänkujalle uusia kerrostaloja. Kohde on saanut helpotusta vanhaan asemakaavaan esimerkiksi parkkipaikkojen ja huoneistojakauman suhteen, mutta silti vastiketaso nousee korkeaksi maanvuokran takia. Ostoskeskus siirtyi molempien seurakuntien omistukseen noin vuosi sitten, kun liikekiinteistöjen omistajat myivät niille osuutensa. Seurakuntayhtymät aikovat purkaa varsin huonoon kuntoon päässeen ostoskeskuksen ja rakentaa tilalle uusia asuntoja. – Lehtisaaren rakentamisellekin olisi ollut edullista, ettei olisi ollut tontinvuokrariitoja, Grass korostaa. Lehtisaaressa asuu noin 1500 asukasta. Grassin mukaan se käsitys on virheellinen, että saaressa asuisi pelkästään vaurasta väkeä. Ja tämä olisi pitänyt ottaa huomioon maanvuokraratkaisussa ja ottaa myös huomioon talojen kiinteistönhoidolliset tarpeet. Jouni Suolanen Lehtisaaren uudehkoa omistusasuntotuotantoa hienolla paikalla Laajalahden rannalla.
12 Kesälehti 2020 • Nro 12 M unkin S eutu Kesä Tule ja koe Bengtskärin majakan yli satavuotinen historia m/s Summersean risteilyllä! Lähdöt klo 11 Hangon Itäsatamasta 17.-27.6. ja 10.-29.8.2020 maanantaista lauantaihin sekä 29.6.-31.7. päivittäin. Muina aikoina ryhmät ja tilausristeilyt. Katso www.marinelines.fi! Alus on majakalla n. Klo 12.30, paluu takaisin n. 15.00 ja perillä Hangossa n. Klo 16.30. Ristelikyn kesto on noin 5.30 tuntia. M/s Summersealla on 155 matkustajapaikkaa sekä viihtyisä ja monipuolinen kahvila/ravintola. Tervetuloa maailman kauneimpaan saaristoon! RISTEILYPÄIVÄT 2020, lähtö klo 17.00: RISTEILYPÄIVÄT 2020, lähtö klo 17.00: 14.6. (huom! lähtö klo 12:00) 27.6. 14.6. (huom! lähtö klo 12:00) 27.6. 14.7. 21.7. 28.7. 15.8. 22.8. 14.7. 21.7. 28.7. 15.8. 22.8. Hinta: Aikuiset 40€ • Lapset (4-14) 20€ Hinta: Aikuiset 40€ • Lapset (4-14) 20€ RISTEILYT 17.6.–29.8.2020 RISTEILYT 17.6.–29.8.2020 Hinta: AIkuiset 67€ • Lapset (4-14) 28€ Hinta: AIkuiset 67€ • Lapset (4-14) 28€ Matkalipun hintaan sisältyy meno-paluuMatkalipun hintaan sisältyy meno-paluuristeilyn lisäksi majakkasaaren maihinnousuristeilyn lisäksi majakkasaaren maihinnousumaksu ja opastus (aikuiset 8€ / lapset 4€), maksu ja opastus (aikuiset 8€ / lapset 4€), sekä kevyt lounas menomatkalla tarjoiltuna. sekä kevyt lounas menomatkalla tarjoiltuna. Helsingin Olypiastadion – Suomen itsenäisyyden symboli ? Olympiastadion pesi kasvonsa perusteellisesti. Remontti on ohi. Avajaisia juhlitaan tänä kesänä. Erkki Alaja tuntee stadioninsa. Uusimmassa kirjassaan hän kertoo stadionin tarinan ja liittää siihen ripauksen samaa tunnetta kuin tosiuskovaiset kirkkoonsa, kuten hän kirjassaan ilmaisee. Alajan teksti olympiastadionista todistaa suomalaisten rakkaudesta tähän lempilapseensa. Stadion ei ole vain urheiluareena , suurten kansanjuhlien, suurtapahtumien kilpailuja juhlapaikka vaan se on symboli Suomen itsenäisyydestä. Se kertoo tavastamme päättää itse asioistamme. Stadionin torni viestii samasta kuin kirkon torni, me kuulumme maailman laajan ihmiskunnan perheyhteyteen. Kansojen keskinäinen kilpailu on yhteyttä vahvistavaa, uusia muotoja keksivää, kokeilevaa, terveyteen ja puhtauteen kutsuvaa. Liikuntaneuvos Erkki Alaja on karaistunut urheilun entusiasti. Hän todistaa Helsingin Stadionin kuuluvan maailman urheilurakennusten aateliin. Tämä ihme pitäisi jokaisen elämänsä aikana ehtiä kokemaan. Maailman huippukohteiden kastiin valittiin 1001 rakennusta (1001 Buildings You must See Before You Die). Helsingin Olympiastadion kuuluu ylpeänä tähän joukkoon. Ajatus Suomen omista olympialaisista alkoi itää jo Ateenan (1906) ja Lontoon (1908) kisoissa. Hannes Kolehmaisen juostua Tukholman olympialaisissa (1912) Suomen maailmankartalle kaupunginjohtaja Erik von Frenckell lausahti innostavasti: ”Olympiakisat on joskus saatava Suomeen.” Noina aikoina urheileva Suomi menestyi ja tuli tunnetuksi. Antwerpenin olympialaisissa Suomi esiintyi ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona (1920) ja voitti 15 kultaa, 10 hopeaa, 9 pronssia. Pariisissa 1924 Paavo Nurmi juoksi viisi ja Ville Ritola neljä kultaa. Yhteensä Suomi saavutti Pariisissa 37 mitalia, 14 kultaa, 13 hopeaa ja 10 pronssia. Suomi kasvoi urheilun suurvallaksi. Erik von Frenckellin puheenjohdolla Stadion-säätiö (1927)etsi sopivaa paikkaa stadionille. Mukaan kutsuttiin Tahko Pihkalasta lähtien eri alojen huippuja ja urheilijoita. Eläintarha varmistui stadionin paikaksi. Arkkitehdit Alvar Aallosta lähtien kilpailivat suunnittelusta. Sen voittivat arkkitehdit Yrjö Lindgren ja Toivo Jäntti. Helsingin stadion tunnetaan tornistaan. Tarinan mukaan peruskivi oli muurattava tornin alle, jottei tornia kalliina ja muka ”tarpeettomana” jätettäisi rakentamatta. Korkeutta 72m, 352 porrasaskelmaa. Presidentti P.E. Svinhufvud ja juhlayleisö todisti peruskiven historiallisen muurauksen 8.6.1936. Stadionin vihittiin tasan 82 vuotta sitten 12.6.1938 . Presidentti Kyösti Kallio vahvisti puheessaan kansan yhteistuntoa ja nimesi stadionin siunauksen tunnuskuvaksi. Arkkitehti Toivo Jäntin Elina-tytär muisteli, miten hän veljensä kanssa oli lapsena saattamassa shakettipukeista , hapsuhattuista isää ja äitiä portille asti. Juhla oli unohtumaton. SVUL:n ja TUL:n urheilijat todistivat yhteismarssillaan kansallisesta yhteisymmärryksestä. Olympialaiset haluttiin Helsinkiin jo 1940, mutta Tokio voitti kilpailun. Katse käännettiin vuoteen 1944, mutta nyt sota söi eväät. Vuoden 1952 Helsingin Olympialaisista tuli menestystarina ja kansallisen yhtenäisyyden voimannäyte. Otettiin vahva askel kohti yhteiskunnan rauhanomaista, solidaarista ja oikeudenmukaista kehittämistä. Kuljen Olympiastadionin ja sen kuuluisan tornin ohitse miltei päivittäin ulkoillessani Töölönlahdella. Muistiin palautuu lehtikuva olympiasoihtua kantavasta 55-vuotiaasta Paavo Nurmesta joka juoksujalkaa vie olympiatulen tornin huippuun. Muistan kotona Enonkoskella korva kiinni radiossa kuunnelleeni legendaarisen Pekka Tiilikaisen äänen värähtelyjä olympialähetyksissä. Hän nosti ilonja itkunsekaisella paatoksellaan kansojen lippurivistöt, Emil Zatopekit ja muut mitalivoittajat korkeuksiin. Helsingin olympiastadion avaa yhä tietä tulevaisuuteen, jonka korkean kehityksen uljautta ei silloin osattu edes kuvitella. Veli-Matti Hynninen Kolumni HSL:n liikennne kesäaikatauluihin Rja Z-junilla poikkeuksia sekä K-junilla harvempi vuoroväli 15.6.-9.8. Villa Elfvikin luontotalo avoinna V illa Elfvikin luontotalo avasi ovensa yleisölle kesäkuun alussa normaaleilla kesäajan aukioloajoilla eli ma-pe klo 9-16 ja la-su klo 10-16. Riskiryhmien vierailuaika on ma-pe klo 9-10. Luontotalossa voi tutustua Espoon monimuotoista luontoa esittelevään Eläköön Espoo -näyttelyyn ja vaihtuvana näyttelynä Villa Elfvikin historiaa esittelevään näyttelyyn. Näyttelyjen kosketeltavia osioita on poistettu käytöstä. Yläkerran Mäyrän metsä pysyy toistaiseksi suljettuna. Luontotalon tiloissa noudatetaan turvavälejä ja käsihygieniasta pidetään hyvää huolta. Asiakasmäärää rajoitetaan ja kulkua talossa ohjataan niin, että sisään tullaan pääovesta ja ulos mennään lasiverannan ovesta. Café Elfvik avasi lauantaina 6.6. Asiakaspaikkoja on kahvilasalissa vähennetty ja isoja pöytiä on korvattu pienillä. Ulos laitetaan lisää pöytiä. Kahvia on mahdollista ostaa myös mukaan omaan mukiin. Kahvila on avoinna viikonloppuisin talon aukioloaikoina. P ukinmäen Kehä I:n siltatyömaan takia Rja Z-junat kulkevat harvennetulla vuorovälillä ruuhkan ulkopuolella. Ruuhka-aikoina ajetaan noin kaksi R-junaa tunnissa, mutta ruuhkan ulkopuolella ja viikonloppuisin R-junien vuoroväli harvenee tuntiin. Näiden lisäksi myös Z-junille tulee muutoksia aikatauluihin. D-junia ei liikennöidä kesän aikana. K-junilla on 15.6.-9.8. harvennettu 20 minuutin vuoroväli maanantaista perjantaihin klo 6-19, mutta junat ajetaan arkisin koko päivän kahdella yksiköllä eli normaalia pidempinä. Metroliikenteessä kesäaikataulu Ruuhka-aikaan metro kulkee 15.6. alkaen Itäkeskuksen ja Tapiolan välillä 3,75 minuutin ja Tapiolan ja Matinkylän välillä sekä metron itäisillä haaroilla 7,5 minuutin vuoroväleillä. Bussit nykyisillä aikatauluillaan HSL-alueen bussiliikenne on 20.4. alkaen noudattanut niin sanottua supistettua kesäliikennettä, jonka mukaisena liikenne jatkuu pääosin myös 15.6. jälkeen. Lauantaisin ajetaan sunnuntain aikataulujen mukaan eikä supistetussa kesäliikenteessä ajeta perjantaija lauantaiöiden jatkettua yöliikennettä. Muutoksia on 15.6. tulossa Tuusulan suunnan linjojen 642, 665, 665A ja 665K aikatauluihin. Pieniä muutoksia tulee myös linjoille 641 ja 542. Suomenlinnan lautalla kesäaikataulu Kesällä kasvavan kysynnän vuoksi Suomenlinnan lautalla otetaan käyttöön tiheämpi kesäaikataulu 13.6. Arjen liikenne tiheni jo 8.6., joten uudella aikataululla on vaikutusta erityisesti viikonlopun lauttavuoroihin. Uusi aikataulu näkyy Reittioppaassa viimeistään 11.6. Lautalla on voimassa matkustajamääriä koskeva rajoitus, jolla pyritään takaamaan se, että lautalla voi matkustaa väljästi turvavälit huomioiden. Raitiovaunujen aikataulut muuttuvat Linjojen vuorovälit säilyvät aikataulumuutoksesta huolimatta pääsääntöisesti ennallaan. Aiemman tilanteen mukaisesti Katajanokan terminaalia palvelevaa linjaa 5 ei liikennöidä toistaiseksi. Poikkeusreittejä raitiovaunulinjoilla Raitiovaunu 2 siirtyy poikkeusreitille maanantaista 15.6. alkaen, eikä Pasilan aseman ja Eläintarhan välisellä osuudella ole raitioliikennettä. Puuttuvaa osuutta korvaa bussi 2X Lasipalatsi – Pasila. Lisäksi 29.6. alkaa Itä-Pasilassa katutyö, joka siirtää HSL:n liikenteessä siirryttiin maanantaina 15.6. normaaliin kesäaikataulukauteen, mikä aiheuttaa joitain muutoksia joukkoliikenteessä. Villa Elfvikin luontotalo avasi yleisölle kesäkuun alussa. Kuva: Jussi Helimäki. myös linjat 7 ja 9 poikkeusreitille 12.7. asti, ja muuttaa samalla korvaavan linjan 2X reittiä Itä-Pasilassa. Raitiovaunun 7 päätepysäkki siirtyy 15.6. alkaen Ratapihantielle, Pasilan aseman kylkeen, kun linjojen 2 ja 7 liikenne erotetaan toisistaan vaunukierrolta. Poikkeusreittien päätyttyä 12.7. linja 2 ajaa Itä-Pasilan lenkin takaisin Pasilansillalle aseman eteen, ja linja 7 jää Ratapihantielle. Liikenteeseen vaikuttavat työmaat HSL:n liikenteessä on kesällä 2020 Pasilan raitiovaunuihin vaikuttavien töiden lisäksi myös muita katuja ratatöistä johtuvia poikkeusjärjestelyjä. Esimerkiksi junaliikenteessä on poikkeuksia juhannuksena tehtävien rantaradan parannustöiden takia.
13 Nro 12 • Kesälehti 2020 M unkin S eutu Kesä Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tule kuuntelemaan maksuttomia luentojamme riippuvuuksista sekä niiden hoidosta. Luennot löydät kotisivujemme Luentokalenterista. PÄIHDEKLINIKKA • päihderiippuvuus • peliriippuvuus • jatkokuntoutus TYÖELÄMÄPALVELUT • koulutukset • työnohjaukset • työhyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT • läheisten hoidot • Ravinto & Mieli www.studioxhelsinki.fi | Lasse Federley 0400 413 622 200 €/kk Etätyöskentelyhuoneita Konalassa Peter Pan lentää Taivallahdessa Iki-ihana skotlantilaisen J.M.Barrien kirjoittama klassikko Peter Pan näytellään tänä kesänä Taivallahden kesäteatterissa. E lokuun aikana on 20 esitystä, joiden lipun myynti on jo alkanut vilkkaana. Peter Pan on poika, joka elää mielikuvitusmaailmassa eikä halua kasvaa aikuiseksi. Tästä hurmaavasta satuhahmosta on tehty useita näytelmä-,kirjaja elokuvasovituksia. Peter Panin hahmon on arveltu saaneen vaikutteita Barrien omasta isoveljestään, joka kuoli lapsena luisteluonnettomuudessa eikä siis koskaan ehtinyt kasvaa aikuiseksi. Ajattelette vain iloisia asioita Päähenkilö Peter Pan on kerran kotoaan karannut poika, joka osaa lentää onnellisten ajatusten ja keijupölyn voimalla ja joka kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Peter Pan johdattaa Kultasen perheen lapset mukanaan mielikuvitusmaailmaan Mikä-Mikä-Maahan, joka sijaitsee ”Linnunradalla toinen tähti oikealla aamunoittoon”. Siellä he kokevat Kadonneiden Poikien ja Helinä-keijun kanssa monia hurjia seikkailuja. Mikä-Mikä-Maassa lapset eivät kasva koskaan aikuisiksi, sillä kukaan ei vanhene siellä päivääkään. Kaikki temput, ovat sallittuja Merirosvo Kapteeni Koukku miehistöineen on Peterin päävihollinen. Koukku on aiemmin menettänyt toisen kätensä krokotiilille taistellessaan Peter Pania vastaan ja siksi hänellä on käden paikalla nimensä mukaan – koukku. Kapteeni Koukku vihaa Peter Pania ja haluaa kostaa tälle heti tilaisuuden tullen. Näytelmässä joudutaankin kovaan välien selvittelyyn; miekat heiluvat, kukaan ei tiedä milloin joutuu kohtaamaan kohtalonsa ja kävelemään lankulle. Peter Pan joutuu autiolle Kalmansaarelle, ja luulee jo elämänsä päättyvän, mutta urheat intiaanit – kaunis intiaaniprinsessa Tiikerililja pelastavat hänet. Lopulta paha saa palkkansa ja Koukku saa ansioittensa mukaan. Kaiken tuon seikkailun tiimellyksessä Sulosen lapsille muistuu mieleen oma äiti ja koti-ikävän vuoksi he palaavatkin takaisin omaan suloiseen kotiinsa. Lämminhenkinen jälleenkohtaaminen oman perheen ja Nana-koiran kanssa on riemastuttavaa, varsinkin kun Sulosen perhe saa lisää perheenjäseniä Mikä-Mikä-Maan pojista. Vain yksi puuttuu – Peter Pan. Hän jatkaa kohti uusia seikkailuja. Tervetuloa mukaansa tempaavaan koko perheen seikkailuun Taivallahden kesäteatteriin. Esityksen kesto on n. 1,5 h. Näytelmää ei suositella alle 4-vuotiaille. Olkaa ystävällisiä ja tutustukaa kotisivuihimme niin saatte tarkemmat ohjeet lipun hankkimisesta ja THL:n terveyssuosituksista. Kari Kinnaslampi Peter Pan (Tiia Havu). Kuva: Janina Luukkanen Helsinki tukee varhaisnuorisoja nuorisoyhdistyksiä yli 1,9 miljoonalla K ulttuurija vapaa-aikalautakunnan nuorisojaosto päätti tänään torstaina 28.5.2020 myöntää toimintaja palkkausavustuksia yhteensä 1 905 000 euroa helsinkiläisille varhaisnuorisoja nuorisoyhdistyksille. Helsingin kaupunki pyrkii avustuksin mm. kehittämään kansalaisyhteiskuntaa ja lisäämään asukkaiden, tässä tapauksessa erityisesti nuorten, elämänlaatua, toimintakykyä ja oman elämän hallintaa. Samalla tuetaan toimintaa, joka monipuolistaa kaupungin omaa palvelutarjontaa. Nuorisojaosto päätti kohdentaa helsinkiläisille varhaisnuorisoja nuorisoyhdistyksille yhteensä 1?121?356 euroa toiminta-avustuksina. Toiminta-avustukset jakaantuivat seuraavasti: Nuorisoseuroille yhteensä 18 583 euroa, Nuoret Kotkien toimintaan 41 720 euroa, suomenkielisille partiolippukunnille yhteensä 247 950 euroa, ruotsinkielisille partiolippukunnille 40 643 euroa, pioneerien toimintaan 11 500 euroa, poliittisille nuorisojärjestöille 35 650 euroa, VPK:n nuoriso-osastoille 13 030 euroa sekä muille yhdistyksille yhteensä 712 280 euroa. Viimeksi mainituista suurimmat avustukset myönnettiin Loisto Setlementti ry:lle (190 000 euroa), Oranssi ry:lle (54 000 euroa), HNMKY ry:lle (52 000 euroa) ja Käpylän yhdyskuntaklubi ry:lle (40 000 euroa). Toiminta-avustuksia myönnetään sellaisten helsinkiläisten varhaisnuorisoja nuorisoyhdistysten yleisen toiminnan tukemiseen, jotka ovat aloittaneet toimintansa vähintään edellisenä kalenterivuonna. Lähtökohtana on, että jäsenistä ja aktiivisesti toimintaan osallistuvista 2/3 on alle 29-vuotiaita helsinkiläisiä ja hakijan kotipaikka on Helsinki. Lisäksi varhaisnuoriso tai nuorisoyhdistysten tai vastaavien jäsenistä ja/tai aktiivisesti toimintaan osallistuvista yli puolet tulee olla 7–28-vuotiaita helsinkiläisiä. Avustus voi olla korkeintaan 80 % edellisen vuoden hyväksytyistä menoista. Vuokra-avustusta ovat oikeutettuja hakemaan ne toiminta-avustuskelpoiset yhdistykset, joilla on vuokrattuna oma toimitila. Vuokra-avustusta haetaan toiminta-avustushaun yhteydessä ja haettava summa on sisällytettävä avustushakemukseen. Vuoden 2020 toiminta-avustukset olivat haettavissa 29.2.2020 mennessä. Hakemuksia tuli yhteensä 164 hakijalta, (vuonna 2019: 163) joista yksi veti hakemuksensa pois, neljä siirrettiin käsiteltäväksi starttiavustushakemuksena ja kaksi saapui myöhästyneenä. Toiminta-avustusten lisäksi nuorisojaosto päätti myöntää palkkausavustusta 21 helsinkiläisille varhaisnuorisoja nuorisoyhdistyksille yhteensä 783 644 euroa. Nuorisoyhdistysten avustusohjesäännön mukaan palkkausavusta voivat saada rekisteröityneet helsinkiläiset nuorisojärjestöt tai vastaavat yhdistykset, joiden on täytettävä tiettyjä ehtoja. Yhdistyksillä täytyy olla alaisuudessaan paikallisia helsinkiläisiä nuorisoyhdistyksiä/jaostoja/osastoja/toimintaryhmiä tai järjestön luonteen täytyy muulla tavalla edellyttää organisoimista. Järjestöjen jäsenistä tai aktiivisesti toimintaan osallistuvista vähintään 2/3 tulee olla alle 29-vuotiaita helsinkiläisiä. Palkkausavustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että yhdistys on toimintatavoiltaan vakiintunut nuorisojärjestö, jolla on näyttöä toiminnan laajuudesta, kattavuudesta ja kyvystä toimia työnantajana. Palkkausavustusta voi käyttää ainoastaan yhdistyksen kuukausipalkkaa saavan työntekijän palkkauskuluihin, palkkauksesta aiheutuviin lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin sosiaalikuluihin sekä lakisääteisiin vakuutuksiin ja työntekijän työstä aiheutuviin matkakustannuksiin. Avustusta ei voi käyttää palkkioihin, eikä palvelujen ostamiseen (esim. kirjanpitopalvelut). Pääkaupunkiseudun partiolaiset/ Matti Snellman
14 Kesälehti 2020 • Nro 12 M unkin S eutu Kesä HKL kunnostaa ja rakentaa uutta raitiotierataa kesällä H KL kunnostaa raitiotieratoja ja rakentaa uutta rataa tulevana kesänä ja syksynä. Ratatöiden yhteydessä asennetaan muutamalle vaihdealueelle uudet syväuraiset vaihteet, joilla pyritään vähentämään kiskomelua. Kesällä rakennetaan laajenevan raitiolinjaston tarpeisiin uutta raitiotierataa Telakkarantaan ja Atlantinkadulle Jätkäsaareen. Muut ratatyöurakat ovat peruskunnostustöitä: ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Radan kunnostustöitä tehdään kesällä muun muassa Katajanokan terminaalissa, Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksessä ja Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun risteyksessä sekä Pikku Huopalahdessa raitiolinja 10:n päätelenkillä. Ratatöitä tehdään 15 työmaalla. Kiskoja uusitaan yhteensä noin 2,5 kilometrin matkalta ja uusia vaihteita asennetaan 13. Uudet vaihteet vähentävät kiskomelua Ratatöiden yhteydessä HKL asentaa raitioteiden vaihdealueille uusia syväuraisia vaihteita. Vaihteita asennetaan muun muassa Bulevardin päätyyn, Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun sekä Mannerheimintien ja Kaivokadun risteykseen ja Ruoholahdenrantaan. HKL on jo aiempina kesinä asentanut uudentyyppisiä syväuraisia vaihteita, ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Syväuraisilla vaihteilla pyritään vähentämään kiskomelua ja tärinää, jotka syntyvät raitiovaunun ylittäessä vaihdealueen. Uusien vaihteiden myötä on mahdollista myös nostaa raitiovaunujen nopeuksia: syväuraiset vaihteet mahdollistavat vaihdealueen ylityksen nykyistä suuremmalla nopeudella. Jatkossa syväuraisten vaihteiden määrä lisääntyy, sillä HKL asentaa ratatöiden yhteydessä syväuraiset vaihteet aina, kun se on vaihteen geometrian puolesta mahdollista. Kiskoja uusitaan tarpeen mukaan Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta. Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta. HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunuja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksikaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemärija kaukolämpötöiden kanssa. Lauttasaaren bussilinjat uudistuvat elokuussa L auttasaaren joukkoliikenne uudistuu 10.8.2020, kun kaupunginosan bussien reitit muuttuvat. Nyt linjoihin tehdään ensimmäinen suurempi muutos metron liityntälinjojen avautumisen jälkeen. Kaikki Lauttasaaren bussilinjat kulkevat edelleen Lauttasaaren metroaseman kautta. Lisäksi suora bussiyhteys Lauttasaaren ja Kampin välillä palaa. Kokonaan uutena linjana aloittaa linja 22B Lauttasaaren metroaseman ja Katajaharjun välillä. Lauttasaaren uusi bussilinjasto koostuu kolmesta linjasta: • Linja 21: Kamppi (M) – Vattuniemi – Lauttasaari (M) • Linja 22: Punavuori – Ruoholahti (M) – Lauttasaari (M) – Katajaharju • Linja 22B: Lauttasaari (M) – Katajaharju Lisäksi Lauttasaaressa liikennöi edelleen Espoon suunnan liityntäbussi 104 (Lauttasaari (M) – Haukilahti) sekä yölinja, jonka linjanumeroksi vaihtuu 21N. Sen reitti pysyy nykyisellään, mutta se alkaa kulkea Vattuniemessä Itälahdenkatua pitkin, ei enää Melkonkatua. Alun perin suunnitelmaan sisältyi myös Katajaharjun ja Vattuniemen välillä kulkeva Lauttasaaren sisäinen linja, mutta sitä ei perusteta koronaviruksen aiheuttaman HSL:n heikentyneen taloustilanteen takia. Linjasto on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa syksystä 2019 alkaen. HSL:n hallitus hyväksyi Lauttasaaren uudet bussilinjat kokouksessaan helmikuussa 2020. Työn alussa selvitimme liikkumiskyselyllä Lauttasaaressa kulkevien liikkumistottumuksia, minkä jälkeen pidimme asukastyöpajan, jossa kuulimme Lauttasaaressa liikkuvilta toiveita ja kehitysehdotuksia. Esittelimme uuden linjaston luonnosta myös asukastilaisuudessa HSL:n pop up -infopisteellä kauppakeskus Lauttiksessa joulukuussa 2019. Koko työn ajan linjaston suunnittelua on voinut seurata ja siitä on voinut antaa palautetta linjastosuunnittelua varten perustetulla blogialustalla. Tutustu Lauttasaaren uusiin bussilinjoihin HSL:n verkkosivuilla osoitteessa hsl.fi/lauttasaari2020. Lauttasaaren joukkoliikenne uudistuu 10.8.2020, kun kaupunginosan bussien reitit muuttuvat. Naistenklinikka vahvisti endometrioosin hoitoa H USin Naistenklinikalla käynnistettiin vuonna 2019 projekti, jonka aikana perustettiin useista eri alan ammattilaisista koostuva tiimi erikoissairaanhoitoa tarvitsevien endometrioosipotilaiden hoitoon. Endometrioosin, eli kohdun limakalvon sirottumataudin uusi hoitoprosessi vakiintui osaksi perustoimintaa tämän vuoden alussa. Professori Aila Tiitisen ja dosentti, apulaisylilääkäri Päivi Härkin johtaman projektin myötä Naistenklinikalle perustettiin kahtena päivänä viikossa toimiva endometrioosipoliklinikka. – Lähdimme tilanteesta, jossa vaativan endometrioositaudin hoito oli vain yhden erikoislääkärin vastuulla. Kehitimme vuoden aikana endometrioosin hoitoa moniammatilliseksi yhteistyöksi. Nyt tiimiimme kuuluu kuusi gynekologia, lapsettomuus-, kipuja anestesialääkärit, suolikirurgi, urologi, seksuaaliterapeutti, radiologeja, fysioterapeutteja ja hoitajia, Päivi Härkki kertoo. Hoitoprosesseja kehitettiin myös taudin leikkausja osastohoidossa. Endometrioosin vaativaan leikkaushoitoon lisättiin kolme osaavaa gynekologia yhden aiemmin leikkauksiin keskittyneen lääkärin lisäksi. Naistentautien osasto 30:lla potilaiden tukena on endometrioosihoitaja, kolme fysioterapeuttia ja kaksi kivunhoitoon perehtynyttä lääkäriä. Yhteistyön avulla on tarkoitus ymmärtää paremmin tautia, jossa oireet voivat vaihdella yksilöllisesti hyvinkin paljon. Naistenklinikalla tehdään aktiivisesti myös endometrioositutkimusta. – Järjestämme kuukausittain kokouksia, joissa käsittelemme yhdessä vaikeimpia potilastapauksia. Tavoitteenamme on mahdollisimman yksilöllinen ja potilaslähtöinen hoito. Jatkossa Naistenklinikalla on tarkoitus kehittää myös psykologisen tuen malleja endometrioosia sairastaville. Suunnitteilla on myös digihoitopolku, jonka kautta potilas voi saada ohjausta sairauden hoitoon. Sairastaa 6–10 % naisista Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti on yleinen hedelmällisessä iässä olevien naisten gynekologinen sairaus. Endometrioosia sairastaa noin 6-10 prosenttia väestöstä, eli Suomessa arviolta jopa 200 000 naista. Sairauden tavallisimmat oireet ovat vaikeat kuukautiskivut sekä lapsettomuus. Endometrioosia hoidetaan ensisijaisesti hormonaalisesti, mutta vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan leikkaushoitoa. Naistenklinikan ja Ruoholahden naistentautien poliklinikoilla hoidetaan vuosittain yli 2000 poliklinikkakäyntiä endometrioosidiagnoosilla. Endometrioosileikkauksia tehdään Naistenklinikalla vuosittain 350–400. Endometrioosipoliklinikka toimii osana Naistenklinikan naistentautien poliklinikkaa. Valtuusto hyväksyi rakennusja korjaushankkeita kouluille ja päiväkodille H elsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi elinkaarihankkeena toteutettavan Puotilan ala-asteen uudisrakennuksen suunnitelman. Lisäksi valtuusto hyväksyi Taivallahden peruskoulun perusparannushankkeen sekä Oulunkylän ala-asteen laajennuksen ja uuden päiväkodin hankesuunnitelman. Puotilan ala-aste on Helsingin ensimmäisiä elinkaarimallilla toteutettavia rakennushankkeita. Rakennus tulee kaupungin omistukseen, mutta hankkeen toteuttaja vastaa suunnittelusta ja rakentamisesta sekä 20 vuoden ylläpitopalvelusta. Kaupunki vastaa rahoituksesta ja maksaa palveluntuottajalle palvelumaksua. Rakennukselle määritetään tarkka kunto, jossa se palvelujakson jälkeen luovutetaan kaupungille. Kaupunki voi tällä järjestelyllä siirtää riskejä palveluntuottajan vastuulle. Elinkaarimallin hyödyt perustuvatkin suurilta osin riskienhallinnan tehokkuuteen sekä tarkoituksenmukaiseen vastuiden siirtoon. Nykyinen koulurakennus on valmistunut vuonna 1967, eivätkä sen tilat enää riitä kasvavalle oppilasmäärälle. Myöskään rakennuksen perusparantamista ei nähty kokonaistaloudellisesti kannattavaksi. Uudisrakennuksen rakentamiskustannusten enimmäishinta on noin 24 miljoonaa euroa. Ala-aste tarjoaa tilat 530 oppilaalle ja 70 esiopetusryhmäläiselle ja se on tarkoitus avata elokuussa 2022. Taivallahden peruskouluun laaja tekninen perusparannus Töölössä sijaitsevan Taivallahden peruskoulun koulurakennuksiin on suunnitteilla laaja tekninen ja toiminnallinen perusparannus. Hankkeessa ajanmukaistetaan tiloja opetuksen vaatimusten mukaisesti, uusitaan talotekniset järjestelmät, parannetaan energiatehokkuutta sekä korjataan vaurioituneet julkisivut, ikkunat ja vesikatto. Myös piha-aluetta kunnostetaan. Rakentamiskustannukset ovat yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Rakentaminen aloitetaan elokuussa 2022 ja perusparannus valmistuu syksyllä 2024. Perusparannuksen jälkeen koulussa on myös varhaiskasvatuksen esiopetusryhmät. Tilojen mukainen mitoitettu oppilasmäärä on noin 780 oppilaspaikkaa sekä 42 esiopetuksen tilapaikkaa. Oulunkylän ala-aste ja päiväkoti saman katon alle Kaupunginvaltuusto hyväksyi Oulunkylän ala-asteen ja uuden päiväkodin laajennuksen ja muutoksen. Oulunkylän ala-aste toimii tällä hetkellä kahdessa toimipisteessä, pääkoululla Teinintiellä ja Veräjänlaakson sivukoululla Otto Brandtin tiellä. Pääkoululle on suunniteltu laajennusja muutoshanke, jossa nykyinen ala-aste ja uusi päiväkoti saadaan samaan rakennukseen. Samalla voidaan luopua erillisistä lisätiloista, kun nykyistä koulurakennusta laajennetaan ja olemassa oleviin tiloihin tehdään tarvittavat tekniset ja tilamuutokset. Ala-asteikäisten suomenkielisten lasten määrän arvioidaan kasvavan Oulunkylän oppilaaksiottoalueella noin 140 lapsella vuosina 2020– 2034. Myös varhaiskasvatusikäisten lasten määrä kasvaa. Ala-asteen ja uuden päiväkodin laajennuksen rakentamiskustannusten enimmäishinta on noin 23 miljoonaa euroa. Pormestarin tilannekatsaus kaupungin taloudesta Ennen varsinaisten kokousasioiden käsittelyä, esityslistan ulkopuolisena asiana, pormestari Jan Vapaavuori esitti valtuutetuille tilannekatsauksen koronavirusepidemian vaikutuksista kaupungin talouteen. Tilannekatsaus, samoin kuin koko valtuuston kokous, on tallennettu Helsinki-kanavalle (www.helsinkikanava.fi). Puisten purjeveneiden Viaporin Tuoppi elokuussa K ilpailun järjestäjä Suomenlinnan Pursiseura aloittaa yhteistyön John Nurmisen Säätiön kanssa Itämeren hyväksi Euroopan suurin puisten purjeveneiden kilpailu Viaporin Tuoppi purjehditaan 15.8.2020. – Itse kilpailussa venekunnat purjehtivat omissa veneissään, mikä ei aiheuta kilpailun järjestämisen näkökulmasta juuri muutoksia näin poikkeusoloissakaan, Viaporin Tuopin kilpailupäällikkö Tarja Tervo sanoo. Viaporin Tuoppiin on osallistunut vuosittain 150200 klassista purjevenettä, joissa on 2-8 hengen miehistöt. Veneet ovat kokoontuneet kilpailun jälkeen järjestäjäseuran Suomenlinnan Pursiseuran kotisatamaan. Rannassa ilo on ollut ylimmillään ja jopa parisataa henkeä on nauttinut samaan aikaan löylyistä Merisotakoulun saunalla. – Rantatapahtuman osalta pidämme loppuun asti avoinna useita vaihtoehtoja. Meillä on tavoitteena järjestää vähintään kilpailu vesillä, mutta kaikkein mieluiten pitää koko tapahtuma samanlaisena kuin ennenkin. Katsotaan lähempänä mikä on lopullinen ohjelma, Viaporin Tuopin järjestelyistä vastaava Johanna Bruun kertoo. Suomenlinnan Pursiseura ja John Nurmisen Säätiö yhteistyöhön Suomenlinnan Pursiseura aloittaa yhteistyön John Nurmisen Säätiön kanssa Itämeren hyväksi. Yhteistyö näkyy erityisesti Viaporin Tuopin viestinnässä ja markkinoinnissa. Viaporin Tuopille on avattu puhdasitameri.fi-sivustolle tiimi, jossa venekunnat voivat Pelastaa palan Itämerta ja sen kulttuuriperintöä. – Ympäristö kaipaa huolenpitoamme oli kyse sitten ilmasta tai vedestä. Itämeren tilanne on hälyttävä. Suomenlinnan Pursiseuran yksi tehtävä on edistää puuvenekulttuurin säilymistä. Haluamme jättää seuraaville sukupolville paitsi klassiset puuveneet ja niillä purjehtimisen kulttuurisen pääoman, myös elävän puhtaan Itämeren. Siksi haastamme nyt kaikki merta rakastavat tukemaan John Nurmisen Säätiön työtä Itämeren hyväksi, Suomenlinnan Pursiseuran kommodori Ari Bungers sanoo. John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä. Säätiö on käynnistänyt lähes 40 Puhdas Itämeri -hanketta, joista 25 on saatu valmiiksi. Säätiö on myös palkittu tiedon välittäjä ja merellisen kulttuurisisällön tuottaja. – Toivotamme Viaporin Tuopin tervetulleeksi Itämeren pelastusjoukkoihimme! Voimme tämän yhteistyön avulla levittää tärkeää sanomaa Itämeren suojelusta sekä meren arvokkaasta kulttuuriperinnöstä entistä laajemmalle yleisölle, säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt sanoo. Ilmoittautuminen Viaporin Tuoppiin avataan 1.7.2020.
15 Nro 12 • Kesälehti 2020 M unkin S eutu Kesä Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä. Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä.
16 Kesälehti 2020 • Nro 12 M unkin S eutu Kesä Josa Jäntti Työvelvollisuus koski kaikkia – lapsiakin Olen monelta taholta kuullut, että ihmisiä kiinnostavat tarinat elävästä elämästä. Siksi siirryn nyt kirjoittamaan elämäni varrella tapaamisistani erilaisista mielenkiinntoisista ihmisistä. Makasin 9 vuotta sitten aivoinfarktin jälkeen 4 kuukautta Laakson sairalassa oikea puoli kokonaan halvaantuneena. Sairaalan mielestä lähes toivottomana tapauksena. Sitkeä ja sisukkaan vaimoni ansiosta pääsin Laakson sairaalaan fysioterapiaosastolle. Loistavan fysioterapeutin ansiosta pääsin sieltä kotiin neljän kuukauden jälken rollaattorimiehenä. Nyt avainasemassa olevat ( yli 70 vuotiaat ) ovat kokeneen paljon ennen koronaa. Tässä kertomus Talvisodan ajoilta, jolloin olin seitesemänvuotias. ? On kaunis kesäaamu. Nyt äkkiä työpaikalle Yhteiskoulun alakentälle. Sinne on tuotu valtavan suuret kasat koivuhalkoja. Niiden vieressä on muutama sirkkeli, kookkaita paperisäkkejä ja joukko pikkukirveitä ja vieri vieressä paksuja, matalia pölkkyjä noin puolen metrin korkuisia . Meitä on pian paikalla muutama poika. Meidän tehtävänämme on sirkkelin avulla leikata pitkistä haloista muutaman sentin paksuisia kiekkoja ja hakata ne pieniksi pilkkeiksi. Sitten ne pistettiin mainitsemiini paperisäkkeihin. En muista saiko yhdestä täyttämästään säkistä palkkioksi muutaman pennin tai ehkä pisteitä sota-ajan talkoomerkkiä varten. Erityinen huvi meillä oli urakan jälkeen – joka oli parikymmentä säkkiä päivässä – heitellä sirkkelin pyörivään terään kukin vuorollaan paksuhkoja tikkuja ja kilpailla, kuka meistä saa tikkunsa lentämään pisimmälle? Kerran sitten kävi niin, että omalla vuorollani panin peukaloni liian lähelle sirkkelin pyörivää terää. Tikun lisäksi lensi oikean käden peukalon päästä pala peukaloa. Onni onnettomuudessa oli, että se oli vain pala eikä koko peukalo. Kotona peukalo pantiin sideharsopakettiin. Olin silloin kymmenvuotias ja peukalo kasvoi pian uudestaan. Eipä silloin, kun tarvittiin puukaasulla kulkeviin linjaja muihin autoihin auton takaosassa oleviin ” häkäpönttöihin” bensan korvikkeeksi pilkkeitä, mikään viranomainen puuttunut lapsityövoiman käyttöön! Kaikkien piti olla mukana sotatilanteessa yhteisrintamassa apuna! Vintillä kessuja hakkaamassa Sota-aikana viljeltiin kasvia nimeltään kessu. Siitä tehtiin tarvitseville tupakkaa, kun oikeata tupakka ei ollut saatavissa. Naapurissa olevan Saastamoisen vintillä oli isot varastot kessun suurikokoisia lehtiä. Ne pistettiin puupölkystä tehtyyn t pyöreään koppaan, jossa oli yläosassa muutaman kymmenen sentin vaneriset reunukset. Tämän telineen pohjalle ladottiin kessun lehtiä ja sitten ne hakattiin tupakkasilpuksi terävällä, varrellisella ”petkeleellä”. Sitten riittävän hienoksi hakattu tupakka pantiin sihtiin eli siivilään. Jos oli tunnollisesti hakannut kessunlehdet riittävän pieniksi, niin sitten ne siivilöitiin pahvilaatikoihin myyntiä varten. En muista mitä yhdestä laatikosta maksettiin, mutta silloin se oli mielestäni huippupalkka. Sota oli jo ohi ja kysyntä kova! Seuraava työ oli ns. juoksupojan ammatti. Kävin torilta hakemassa hotelliin sieltä valitut vihannekset ja hallista mahdolliset pienet lihatavarat. Isot ruhot ja vastaavat kauppahallin lihakauppiaat toivat itse suoraan hotelliin. Maalarin kisälliksi Nousu työurallani jatkui. Olinhan jo n. viisitoistavuotias. Pääsin Hakkaraisen maalausliikkeeseen apulaiseksi. Ensimmäinen työkohde olivat Shellin jättikokoiset bensasäiliöt. Ne maalattiin sekä sisältä että ulkoa. Ulkovärinä oli hopeanharmaa. Se oli vielä varta vasten rakennetuilta puutelineiltä suhteellisen helppoa. Vakiotehtävänä aina maanantaiaamuisin minulla oli hakea lähimmästä kaupasta vanhemmille maalareille isolla kassilla parikymmentä pulloa pilsneriä eli ”ykkösolutta ”! Säiliöiden sisäpuolen maalaaminen oli jo tosi hankalaa! Bensan haju siellä oli niin voimakas, että oli aina pakko tulla muutaman kymmenen minuutin välein alas telineiltä ulos hengittämään raikasta ilmaa. Sitten taas jatkettiin samaa hommaa kunnes kaikkia säiliöt olivat sisäpuoleltakin käsitelty. Aine, jota sisällä maalattiin oli ilmeisesti jonkinlaista ruosteen estomaalia! Minkäänlaisia hengityssuojaimia emme käyttäneet! Seuraava työ oli kaupungin keskustassa oleva Shellin huoltoaseman maalaaminen keltaiseksi! Työ sujui meiltä nopeasti eikä kesä ollut vielä päättymässä eikä koulukaan alkamassa. Ilmeisesti huoltoaseman hoitaja oli ollut tyytyväinen työtahtiini. Hän palkkasi minut loppukesäksi bensa-aseman apupojaksi. Täytin bensatankkeja, pyyhin tuulilaseja ja tarkistin öljyt moottoreista. Puhelinyhtiön rakentajaksi Seuraavan kesänä onnistuin pääsemään tosi rahakkaisiin töihin – ainakin se silloin siltä tuntui. Puhelinyhdistys oli aloittanut uuden toimitalon rakentamisen. Pääsin sinne töihin. Aluksi raskaampiin hommiin! Esimerkiksi kantamaan kolmen muun kaverin kanssa melko painavia kerroksiin asennettavia porraskiviä. Sitten ”betonikärräriksi” eli kottikärryillä työntämään aina lastin kerrallaan betoniannoksen muurareille. Seuraava työ oli erään vanhemman miehen eli Petun kanssa kalkin sammuttaminen. Sujautimme suureen vesialtaaseen kottikärryillä sammuttamatonta kalkkia, josta nouseva kalkkihöyry salpasi hengityksen. Petulla oli aina suupielessä tupakkaholkki, jota hän pyöritti suupielestä toiseen. Joskus hän tauolla pisti holkkiin ”Työmies – merkkkisen” tupakan! Kun joskus tätä työtä tehdessämme manailin koulun taas jatkuvan , tuijotti Petu minua vanhan miehen sameilla silmillään ja sanoi: ”Jos poika tykkäät tästä kalkin sammuttamisesta, niin älä mene kouluun. Jos taas et rakasta tätä työtä, niin painupa sinne kouluun !” Suomen saloilta sielun syvyyksiin Kirja-arvostelu ? Nuori, 19 v, hollantilaispoika lähtee kotoaan Amsterdamista karkuun vähän kaikkea. Karkumatkan kohteeksi hän valitsee aivan päähänpistosta Suomen ja Pohjois-Karjalan. Hän päätyy maaseututilalle korpeen, keskelle lumista, pimeää suomalaista talvea. Moneksi kuukaudeksi töihin, joita hän ei osaa. Tämä erikoinen asetelma on pohjana hollantilaisen Herman Kochin romaanille ”Suomen päivät” (Siltala 2020, s 328). Koch muistelee lämmöllä nuoruusaikaansa Suomessa, metsätöitä, karjan hoitoa, lehmän lypsämistä. Teräviä, osuvan humoristisiakin havaintoja meistä suomalaisista. Nuori ulkomaalaispoika on myös suomalaisille ihmettelyn aihe, positiivisella tavalla. Nuori mies kokee myös opettajien Lapin retkellä ihanan rakastumisen suomalaistyttöön ja saa myös vastakaikua tytöltä. Kokemus ei jätä kirjan kertojaa koko elämässä rauhaan, vaikka ei kirja mikään varsinainen rakkausromaani olekaan. Matka sisimpään Hollantilainen Herman Koch on Suomessakin tunnettu, arvostettu kirjailija, kirjamessujen vierailijoita. Läpimurtoteos oli vuonna 2012 ilmestynyt ”Illallinen”, josta tehdyssä elokuvassa oli päätähtenä Richard Gere. ”Suomen päivät” kertoo osaltaan Suomesta, mutta pääosa on omaelämäkerrallista kerrontaa, jossa tekijä valottaa elämänsä vaiheita oman kotinsa, vanhempiensa kautta. Nyt jo reilusti kuusikymppinen mies muistelee erinäisiä elämänvaiheitaan. Kipeästi nuoreen poikaan otti äidin varhainen kuolema. Isällä taas oli jo äidin eläessä sivusuhde, josta äidin kuoltua tuli isän virallinen naissuhde. Nuoren miehen suhtautuminen isänsä uuteen vaimoon on kuvattu taitavasti, poika pikku hiljaa pehmenee uudelle naiselle, joka ei ole mikään edesmennyttä äitiä nuorempi hempukka, vaan reilusti ikääntynyt leskirouva. Koch kuvaa erityisellä taidolla ihmisen ajatusmaailmaa. Mitä nuori mies todella ajattelee, siteet äitiin ovat edelleen vahvat. Isän rooli oli aina vähäisempi, mutta olisiko mahdollista yrittää sitä nyt uudessa tilanteessa parantaa, lähentää. Nuori mies muistelee tapahtumia, henkilöitä mutta ovatko muistelot todellisia? Haluaako ihminen vain muistaa tiettyjä asioita ja unohtaa toisia? Tätä kysytään menestyvältä aikuisiän kirjailijalta. Ovatko kirjan tapahtumat, henkilöt totta? Vai ehkä vähän sinnepäin. Löytääkö kirjailija nuoruudenrakkautensa lähes viidenkymmenenvuoden takaa Joensuusta istuessaan Joensuun italialaisravintolan terassilla? Herman Kochin ”Suomen päivät” on kerronnaltaan vangitseva romaani. Kirjallisuudessamme harvinaista hollantilais-suomalaista kerrontaa. Pekka Hurme Tamminiemi avautui Päivittäiset opastukset jatkuvat läpi kesän ja uudistettu museokahvila palvelee kotimuseon pihalla Helsingin nisäkäslajimäärä kasvanut H elsingissä elää vakinaisesti tai on tavattu vähintään käymäseltään 49 nisäkäslajia. Lajimäärä on hitaasti kasvanut vuoden 2000 jälkeen ja on luultavasti nyt suurin jääkauden jälkeen. Vuoden 1997 jälkeen lajiluettelosta on tulkittu hävinneiksi norppa ja hilleri. Sen sijaan uusia lajeja on tullut joka tarkistuskierroksella, ja vuoden 2013 jälkeen peräti viisi: liito-orava, joka on nopeasti uudelleen vakiintunut paluumuuttaja, sekä satunnaisesti pistäytyneet etelänlepakko, kääpiölepakko, susi ja ahma. Yksittäisten lajien satunnaisia havaintoja kiintoisampia ovat vakinaistumiset ja selvät runsauden muutokset. Liito-oravan menestys tunnetaan erityisen hyvin, koska sitä seurataan sen lainsäädännöllisen erityisaseman vuoksi. Sen tärkein luontainen vihollinen, näätä, tulee Helsinkiin paljon hitaammin perässä. Eläimen ja siitä tehtyjen havaintojen yleistyminen ei kulje aivan samaa tahtia. Metsäkauriit ovat kyllä selvästi runsastuneet, mutta näköhavaintoja niistä tehdään suhteessa vielä enemmän, koska ne laiduntavat rohkeasti päivänvalossakin. Nisäkäslajin vähittäistä taantumista on vaikeampi huomata. Metsäjänis sinnittelee Helsingin itäja pohjoisosan suurissa metsissä sekä saaristossa, jossa tosin se on kadonnut monilta saarilta. Hallit näyttäytyvät sisälahdissa ja satamien edustoilla, mutta norppia ei Helsingin vesillä ole vuosiin nähty. Mutta jos puhutaan vain ”hylkeistä”, niin havaintoja kertyy paljon enemmän kuin ennen. Kuusen perättäiset heikot siemensadot karsivat oravakantaa Helsingissäkin, vaikka täällä tarjotaan muutakin talviravintoa. Viime talvi taas oli yhtä juhlaa Helsingin nimikkoeläimelle ja muille kävynsyöjille. Kuva: Jan Salonen. P arhaiten presidentti Kekkosen kotina tunnettu Tamminiemi Helsingin Meilahdessa avautui yleisölle 3.6. pitkän tauon jälkeen. Kotimuseossa jatkuu Katse Kekkoseen! Lehtikuvia -näyttely, joka juhlistaa Sylvi ja Urho Kekkosen syntymien 120-vuotisjuhlavuotta. Museoviraston Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n kokoelmakuvat ja akateemikko, valokuvaaja Caj Bremerin lehtikuvat piirtävät kuvaa Urho Kekkosesta vapaalla, lomalla tai kun viralliset valokuvat on otettu. Näyttely on esillä 27.12.2020 asti. Keväällä viimeistä paikkaa myöten loppuunmyydyt Compañía Kaari ja Roni Martinin Uotinen goes Kekkonen -tanssiteoksen esitykset jatkuvat syksyllä. Näytökset tullaan näillä näkymin toteuttamaan samalle yleisömäärälle kuin aiemmin eli noin 30 hengelle per esitys. Teoksessa Jorma Uotinen tulkitsee Urho Kekkosen roolin. Suomen kansallismuseoon kuuluvassa Tamminiemessä pidetään samat yleisöopastukset kuin aiemmin, mutta ryhmäkokoa pienennetään turvallisuussyistä 30 hengestä kymmeneen. Opastuskierrosta vetävän oppaan lisäksi Tamminiemessä on aina paikalla muitakin oppaita, jotka kertovat Tamminiemen vaiheista ja vastaavat mielellään kysymyksiin. Kesäkaudella esitellään yleisölle myös Tamminiemen legendaarista saunaa. Aivan saunan tuntumassa sijaitseva museokahvila Café Adjutant uudistui syksyllä. Kahvilan sisustuksen on suunnitellut dSign Vertti Kivi & co. Perinteisistä kahvilaherkuista ja Kekkosen erityisistä suosikeista nautitaan turvallisesti terassialueella, josta on upeat näkymät Seurasaarenselälle. TAMMINIEMI Seurasaarentie 15, Helsinki Avoinna 30.9. asti ke–su klo 11–17, lokakuusta alkaen la ja su klo 11–17, suljettuna juhannuksena 19. ja 20.6. www.kansallismuseo.fi/fi/ tamminiemi Tamminiemi sijaitsee Helsingin Meilahdessa, Seurasaaren kupeessa.
17 Nro 12 • Kesälehti 2020 M unkin S eutu Kesä Tilavarauspalvelu Varaamon kesän uutuuksia saunat, mökit ja tennisvuorot Hurraa, hyönteinen! Nuorten turvatalot auttavat kesälläkin M onille nuorille kesät voivat olla vaikeita, kun arjen rakenteet katoavat koulujen kesälomien ajaksi. Nyt tilanne on aiempia kesiä kuormittavampi, kun takana on koronan vuoksi eristyneisyydessä vietetty kevät. Vaikutukset näkyvät varsinkin niiden nuorten ja perheiden arjessa, jotka ovat jo valmiiksi olleet muita haavoittuvammassa asemassa. – Yksinäisyys on korona-aikana kasvanut, mutta kynnys palata ihmisten pariin ja kesän jälkeen takaisin kouluun voi osalle nuorista olla suuri. Punaisen Ristin Nuorten turvataloilla tuetaan kesän aikana nuorten sosiaalisia voimavaroja ja voidaan helpottaa paluuta kannattelevaan arkeen, kertoo Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää. Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tarjoavat matalan kynnyksen kriisija keskusteluapua nuorille ja heidän perheilleen. Tällä hetkellä turvataloilla panostetaan siihen, että nuoria voitaisiin tukea mahdollisimman monipuolisesti koronakevään jälkeisenä kesänä. – Poikkeusoloissa huomasimme, että osalle nuorista avun hakeminen on helpompaa digitaalisesti kuin kasvokkain. On kuitenkin paljon myös niitä nuoria, joille tilanne on päinvastainen. Digitaalisia ja kasvokkaisia avunmuotoja tulisi nyt yhdistellä viisasti, jotta voimme taata nuorille tarjottavan tuen yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden, pohtii Suurpää. Pääkaupunkiseudun Nuorten turvatalot päivystävät läpi kesän Pääkaupunkiseudun turvataloilta voi hakea apua ja tukea koko kesän ajan sekä etäyhteyksin että 1.6. alkaen myös tarvittaessa kasvokkain. Turvatalolle voi soittaa tai tulla suoraan käymään. – Kannustamme nyt nuoria ja perheitä olemaan yhteydessä mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Olipa kyseessä itsenäisen arjen sujuvuus tai jokin elämän kriisitilanne, yksin ei tarvitse selvitä, painottaa Vantaan turvatalon johtaja Pekka Väänänen. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sijaitsevat Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään niin pienissä kuin suurissakin pulmissa. Apu on maksutonta ja sitä saa nopeasti ilman lähetettä. Keskusteluavun lisäksi turvatalot tarjoavat nuorille tilapäistä majoitusta sekä tukea itsenäistymiseen ja säännöllisen päivärytmin löytämiseen. Turvatalot auttavat myös valtakunnallisesti Sekasin-chatissä, joka tarjoaa apua nuorille joka päivä. Pääkaupunkiseudun turvatalojen tilapäismajoitus palvelee koko alueen nuoria ja perheitä kesän ajan keskitetysti vuorotellen Helsingin, Espoon ja Vantaan taloilla. Tilapäinen majoitus on auki joka päivä kello 1710. Toivotamme tervetulleiksi kaikki turvallista yösijaa tarvitsevat nuoret, joilla ei ole koronavirukseen viittaavia oireita. Pääkaupunkiseudun turvatalot päivystävät viisi viikkoa juhannuksesta alkaen seuraavasti: Helsingin Nuorten turvatalolla 19.6.-28.6.2020, Espoon Nuorten turvatalolla 29.6.-12.7.2020 ja Vantaan Nuorten turvatalolla 13.7.26.7.2020. Itsenäistymisen tukitoiminnan työntekijät sekä Kotipolku-hankkeen työntekijät ovat tavoitettavissa koko kesän. Helsingin, Espoon ja Vantaan turvatalot jatkavat toimintaansa normaalisti omissa taloissaan 27.7.2020 alkaen. Helsingin Nuorten turvatalo Uudenmaankatu 32 A, 00120 Helsinki, puh. 09 622 4322 Kuva: Joonas Brandt / Suomen Punainen Risti H elsingin kaupungin yhteinen tilavarauspalvelu Varaamo tarjoaa kaupunkilaisille jo yli sata maksullista ja maksutonta kaupungin julkista tilaa. Kesällä 2020 Varaamoon lisätään myös tapahtumatiloja, saunoja ja 18 tenniskenttää. Tilavarauskokonaisuus Varaamo on jatkuvasti kehittyvä verkkopalvelu, josta kaupunkilaiset, yhdistykset ja erilaiset toimijat voivat varata tiloja ja laitteita käyttöönsä, oli kyseessä sitten sauna tai saumuri. Musiikkistudion käyttö, tenniksen pelaaminen, vaatteiden ompelu ja korjaus tai vaikka lukupiirin järjestäminen onnistuvat Varaamon avulla. Varaamon tiloja tarjotaan varattaviksi vaiheittain 1.6.2020 alkaen. Jokainen palvelu avaa tiloja sitä mukaa, kun niiden käyttö täyttää korona-ajan turvallisuusvaatimukset. Toivomme kärsivällisyyttä ja joustavuutta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Varaamon uudet palvelut ovat jo löytyneet hyvin, sillä mökit varattiin heti ensimmäisen tunnin aikana. Varaamosta löytyy kuitenkin täksi kesäksi yhä saunaja tennisvuoroja varattaviksi sekä tapahtumatiloja. Varaamoon uusia tiloja kesäkuusta alkaen Tenniskenttien varaus on aiemmin tapahtunut paikan päällä ja jonottamalla. 15.6. alkaen jonottamisen voi halutessaan välttää lunastamalla vuoron ennakkoon digitaalisesti Varaamosta. Varaaminen palvelun kautta maksaa 7 e/h. Vapaalla ulkotenniskentällä voi yhä pelata maksutta saapumisjärjestyksessä, mikäli paikalla ei ole yksittäisvuoron lunastaneita. Varaamoon on tulossa myös lisää kokoustiloja: kirjastoilta esimerkiksi Tapulikaupungin kirjaston monitoimihuone Tapuli ja Pitäjänmäen kirjaston monitoimitila ja ryhmätyötila. Saunoa voi Kaunissaaressa ja Pihlajasaaressa. Saunomisajat ja hinnat vaihtelevat, joten ne kannattaa tarkistaa kunkin saunan kuvauksesta Varaamossa. Kauppatorille, Suomenlinnan lauttaterminaalin viereen viime kesänä rakennettu puinen lava sopii hyvin kesäfiilistelyyn, oleskeluun ja vaikkapa pieniin musiikkija tanssitapahtumiin. Tänä kesänä lavalla pidetään kaupunkitanssit aina torstaisin 18.6. alkaen, turvavälit huomioiden. Varaamosta löytyy myös muita kiinnostavia ulkotiloja eri puolilta kaupunkia – aukioita, paviljonkeja ja paikkoja puistoissa. Varaamo on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan digiohjelman laaja kehittämishanke. Verkkomaksujärjestelmää ja tilavarausaikataulujen rakennetta kehitetään paraikaa. Tavoitteena on tehdä Varaamosta mahdollisimman helppokäyttöinen palvelu, josta jokainen kaupunkilainen löytää toimivat tilat omiin tarpeisiinsa. Tutustu Varaamoon osoitteessa varaamo.hel.fi. Pihlajasaaren saunasta voi pulahtaa meriveteen. Kuva: Maarit Hohteri K esän pitäisi olla pörriäisten ja ötököiden juhlaa. Niillä on tärkeä tehtävä luonnon toiminnan kannalta, joten hyönteisten joukkokato on suuri huolenaihe. Sen sijaan, että huiskimme ja häädämme tiehensä iniseviä ja surisevia ötököitä, pörriäisiä ja pistiäisiä, meidän pitäisikin sanoa: Hurraa, hyönteinen! Allergia-, ihoja astmaliiton Etelä-Karjalan Allergiaja Ympäristöinstituutin tutkimusjohtaja Kimmo Saarisen mukaan hyönteisten joukkokatoon on havahduttu kunnolla vasta viime vuosina. Yhtenä syynä on, ettei pitkäjänteistä seurantatietoa juuri ole. Perhosista tiedetään sentään jotakin, mutta monet muut, vaikkapa pölyttävät pistiäiset, ovat iso kysymysmerkki. Hyönteisten ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen on erittäin vakava ongelma – On selvää, että ihminen ei selviäisi ilman hyönteisiä, minkä vuoksi niiden huomioiminen luonnonsuojelussa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa olisi ensiarvoisen tärkeää. Luonnon monimuotoisuuden merkitys ekosysteemien vakauden ja joustavuuden ylläpitäjänä sekä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin tukena on noussut yleisempään keskusteluun vasta viime aikoina, hän sanoo. Ei aina pelkkää juhlaa – Katsotpa mihin vain tai menetpä mihin vain, olet todennäköisesti kuusijalkaisten seurassa. Hyönteiset ovat luontomme monimuotoisuuden ydintä. Ne muodostavat reippaasti yli puolet kaikista Suomessa tavatuista eliölajeista, Kimmo Saarinen toteaa. Suomesta hyönteisiä ja hämähäkkieläimiä tunnetaan yli 25 000 lajia. Lajirikkaimpia ryhmiä ovat pistiäiset, kaksisiipiset, kovakuoriaiset, perhoset ja nivelkärsäiset. Kaksisiipisiin kuuluvat esimerkiksi kärpäset, nivelkärsäisiin puolestaan luteet, kaskaat ja kirvat. Kaikki hyönteiset eivät ole ihmisen kannalta ongelmattomia. Kirvat käyttävät ravinnokseen viljelykasveja ja elintarvikkeita, jolloin niitä pidetään tuholaisina. Hyönteiset myös levittävät tauteja. Ihmisen kannalta merkittävin on hyttyslevitteinen malaria. Ampiaisten ja mehiläisten myrkylle herkistyneet ihmiset voivat saada niiden pistosta voimakkaan ja jopa hengenvaarallisen yleisreaktion, anafylaksian. – Tästä huolimatta varsinkin allergisen ihmisen kannalta kiinteä suhde luontoon on tärkeä. Immuunijärjestelmämme tarvitsee monimuotoisen luonnon opettajia toimiakseen tarkoituksenmukaisesti miljardien ystävien ja miljoonien vihollisten keskellä, Kimmo Saarinen sanoo. Muovikassit eivät enää kiinnosta tavarataloasiakkaita Sokoksella muovikassien myynti väheni yli 70 prosenttia A ni harva ostos päätyy tavaratalon kassalla muovikassiin. Yhä useampi asiakas jättää ostoskassin kokonaan ostamatta ja pakkaa ostoksensa aiemmin hankittuun kassiin. Sokoksella asiakkaat ovat ihastuneet kotimaiseen paperikankaiseen kassi-innovaatioon siinä määrin, että vanhoista muovikassivarastoista on päästy eroon toivottua hitaammin. Sokosja Emotion-myymälöissä myytiin tammi-maaliskuun aikana 70 prosenttia vähemmän muovikasseja kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Yhteensä erilaisia ostoskasseja myytiin lähes puolet vähemmän tammi-maaliskuun aikana verrattuna edelliseen vuoteen. Maaliskuun lopulla koronatilanne tyhjensi tavaratalot ja siirsi asiakkaat nettikauppaan. Muovipussien myynnin romahdus ei kuitenkaan selity poikkeuksellisella keväällä. – Näin suuri muutos muovikassien kysynnän suhteen kertoo siitä, että asiakkaamme tekevät mieluummin vastuullisempia valintoja. Kasseja ostetaan vähemmän, joka kaupasta ei haluta uutta kassia matkaan ja omia kasseja hyödynnetään ostoksilla, kertoo Sokos-ketjun kehitysjohtaja Päivi Juntunen. Ole ötököiden ystävä: ? Jätä osa nurmikosta leikkaamatta, anna kaikkien kukkien kukkia – myös voikukkien ? Istuta pihalle paljon erilaisia kasveja ? Rakenna pistiäisille ötökkähotelli – pihan marjapensaat kiittävät ? Tee perhosille baari – punaviini maistuu monelle lajille ? Rakenna risuaita – ötökät viihtyvät ja linnuille voi löytyä uusi pesäpaikka ? Laita pihapuuhun linnunpönttö – asunnoista on kova pula
18 Kesälehti 2020 • Nro 12 M unkin S eutu Kesä Kuvataide Risto Kolanen Keskikesän kuvataide Kuvataiteilija Kaisa Soini ja Yhden yli, yhden ali 3 -teoksensa Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Muusikko-taiteilija Sakke Järvenpää on yhdessä Campeche -teoksensa ja näyttelyssä esillä olevan kitaransa kanssa Galleria Topeliuksella. Pylvään päällä on mm. Leningrad Cowboys-aikoina käytössä olleet buutsit. Kuva: Raimo Granberg. Arto Väisänen on armoitettu piirtäjä, joka antaa viivan viedä erilaisilla yhteen liitetyillä papereilla. Muistoista ja ajatuksista syntyy hienoja piirroksia ihmisarvosta ja luonnon itseisarvoista OHO Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Irja-Liisa Kiiskinen ja teoksensa Making Space II Galleria Art Fridassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija ja kuvataideopettaja Veera Pirilä ja Pysähtynyt tanssi -teoksensa Galleria Foggassa. Kuva: Raimo Granberg. ? Kalasatamaan valmistunut Taiteilijatalo Ars Longa tarjoaa ensimmäisen yhteisnäyttelyn 13.6.5.7. omassa galleriassaan. Galleria A 2 muuttaa Kasarmitorin reunalta Annankadun ja Uudenmaankadun risteykseen. Uudet tilat ovat tilavammat ja katutasossa. Heinäkuulla on kaksi näyttelyä: Liisa Karintaus ja Auli Järvelä. Vahvoja, ilmavia värimaalauksia Kaisa Soini lähestyy uusissa töissään maalausta väri edellä. Maalaukset ovat värikylläisiä, valoisia ja vahvoja tilailluusioita luovia. Teoksissa värit kohtaavat toisensa keskustellen, välistä rajustikin. Värien läsnäolo yhdessä abstraktin ja yksinkertaisen muotokielen kanssa virittävät teosten tunnelmaa: se on välitön mutta tarkkaan punnittu. Tekniikaksi on valittu tavallinen seinämaali ja välineeksi maalaustela. Akrylaatti kankaalle -teokset hehkuvat herkkinä. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee. Kaisa Soini valmistui arkkitehdiksi Cranbrook Academy of Artista Yhdysvalloissa ja Tampereen Teknillisestä Korkeakoulusta. Valmistumisestaan lähtien hän on toiminut päätoimisena kuvataiteilijana, joka on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja toteuttanut julkisia teoksia. Muisto hetkestä, jossa olin Papu Galleria, Mariankatu 24, pitää esillä Jaakko Heikkkisen ”Hetkien havaintoja” -näyttelyä. Taiteilija etsii ihmistä hetkessä itsenään ja hetkistä, joissa on ollut mukana. Hän haluaa välittää näistä hetkistä jääneen muistikuvan katsojalle. Hän sanoo kävelevänsä teoksissaan ihmisten lävitse: – löytääkseni muiston hetkestä, jossa olin. / Sielussani on kuva kylmistä puista sinisillä hangilla / ja tähtitaivaasta, jossa vaelsin hetken löytämättä perille. Taiteilijan toive toteutuu, sillä tuntuu kuin seinillä olevat teokset alkaisivat juuri puhua, niin eläviltä ja persoonallisilta ne näyttävät. Heikkinen valmistui kuvataiteilijaksi Saimaan AMK:sta. Tussineste, kynä ja sekatekniikka ovat käytössä. Tulossa on Salvelan kesä XI:een liittyvä näyttely Galleria Liveen. Valon värejä Onnellisten saarella Veera Pirilä on taiteen maisteri, taiteilija ja taideopettaja. Hän tekee muotokuvien ja eläinaiheisten teosten lisäksi kubismin hengessä maalauksia tunnetuista hahmoista ja leluista kubistiseen tyyliin. Hän rakastaa muotokuvia: – Ihmisen ja erityisesti kasvojen kuvaamisen haasteet ovat innostaneet minua pikkutytöstä lähtien. Eläimiä olen piirtänyt ja maalannut monta vuotta. Ne pohjautuvat omiin valokuviin, joita olen ottanut eläintarhoissa Suomessa ja ulkomailla. Korostan maalauksissasi voimakasta tunnelmaa ja läsnäolon tunnetta. Galleria Fogga, Lauttasaarenkatu 6, esittelee Valon värit -näyttelyssä kymmenen lauttasaarelaista taiteilijaa. Leif Wikholm katsoo, että ihminen aistii värit valossa. – Se on lajimme keino ymmärtää ympäristöä. Aistimme joutuvat usein koetukselle, kun luonto järjestää. Musiikista ja sisustuksista kuvataiteeseen Sakari ”Sakke” Järvenpää on tunnettu muusikko, elokuvanäyttelijä, sisustussuunnittelija ja taiteilija, joka debytoi taidenäyttelyllä. Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, pitkä kesänäyttely kantaa nimeä ”Te Amo”. Se tarkoittaa kirjaimellisesti ”Minä rakastan sinua”. Käyttö on varattu vakaviin suhteisiin. Hänellä Viva la Mexico –henkisiä isompia ja pienempiä akryyli kankaalle –töitä sekä käyttöesineitä, mm. vanha kitara ja buutsit, näyttelyssä. Järvenpää kuului Sleepy Sleepers – yhtyeen perustajajäseniin ja toimi Leningrad Cowboys –yhtyeessä. Hän toimitti Pullakuskeja Radio Cityssa. Mies on suunnitellut Zetor-ravintolan, Hartwall Arenan ja Töölön jalkapallostadionin yleisöja ravintolatiloja. Ne pohjustavat eniten kuvataiteen maailmaan. Taiteilijatapaamisessa hän kertoi pienistä söpöistä eläinhahmotöistään. Alhaisolauluja ennen ja nyt Joel Karppasen näyttely ”Alhaisolauluja” on nimetty Kössi Kaatran v. 1922 julkaiseman runokokoelman mukaan. Se tutkii suomalaista työväenkulttuuria Kemissä, puuteollisuuden keskellä. Tuore näkökulma Suomen poliittiseen historiaan ja nykyhetkeen avautuu kansakunnan punaisimman kaupungin kautta. Galleria Halmetoja, Kalevankatu 16, esittelee teemaa, joka on aika yllättävä korkeataiteellisen kokeilevan profiilin paikalle. Uudessa teossarjassa Karppanen kuvaa tavallisia ihmisiä ja sosiaalisia maisemia. Näyttely koostuu dokumenttija valokuvasarjasta, joka on otettu kolmen vuoden ajan. Se sisältää diptyykki Polaroid-kuvia ja tekstiä sekä videoinstallaation. 12 minuutin taideteos on esseeelokuva työväenluokan kollektiivisesta muistista, traumoista ja unista. Se tuo historiaan katoavan kulttuurin tähän aikaan. Voiko graffitin eristää ympäristöstä? Make Your Mark Gallery, Kaasutehtaankatu 1, rak 6, on graffitti-taiteeseen keskittyvä galleria, jonka yhteydessä toimii myös Garage -myyntipiste. Se sijaitsee Suvilahdessa, Tiivistämön vierellä katutasolla. EFK ja HBG -ryhmien yhteisnäyttely esittelee töitä Tazer, Siter, Fuse, Kemp, Disco ja Cron nimimerkeillä esiintyviltä henkilöiltä. He eivät kerro siviilinimiään, jotkut suostuvat kuvattavaksi vain selkä edellä. Näyttelyn nimi ”Backgrounds” viittaa tekijöiden 1980-luvun lopun estetiikasta ponnistaviin mieltymyksiin. Sekä laajemmin taustan merkitykseen graffiteissa tilan ja paikan osoittajana. Teokset herättävät pohtimaan taustan ja teoksen välisiä suhteita ja kysymään, voiko graffitin eristää irti sen luontaisesta ympäristöstä menettämättä siihen latautunutta energiaa. En tiedä, mutta tunnen Galleria Art Frida, Korkeavuorenkatu 25, pitää esillä kuopiolaisen kuvataiteilija Irja-Liisa Kiiskisen teoksia. Hän pohtii ”Koko Nainen” -näyttelyssään, voiko ihminen olla hyvä ja rakastettava säröistään huolimatta? Vai niiden takia? Japanilaisessa taiteenlajissa kintsugissa korjataan keraamisia esineitä kultalakalla. Näin korostetaan esineen säröjä, eikä suinkaan koiteta peitellä niitä. Samaa kaavaa voisi soveltaa ihmisiin. Sen sijaan, että virheet ja haavat tekisivät meistä rumia, ne kaunistavatkin meitä. Kiiskinen on nouseva taitelija, joka valmistui 2013 Savonia AMK:n Kuopion Muotoiluakatemiasta, pääaineenaan keramiikkamuotoilu. Hän teki ensin oivaltavia töitä tussilla ja sekatekniikalla paperille, nyttemmin enemmän akryylilla kankaalle. ART Fridassa on esillä sekä abstrakteja että esittäviä teoksia Hovineidoista Annikki Vipuseen. Haluan olla viivan vietävänä OHO Galleria, Pursimiehenkatu 29-31 A, näyttää aina pitkiä, puolen vuoden näyttelyjä. Arto Väisänen on kuvataitelija, joka tekee piirustuksia, niiden installaatioita ja kollaaseja. Hän vaihtaa piirustusvälinettä samassa työssä, lyijykynästä hiileen ja tussiin, erilaisille ihmistyypeille ja asioille on omansa. Piirustus alkaa pienestä hentoisesta viivasta. – Motiivina on halu jatkaa viivaa luonnossa tapahtuvan kasvun kaltaisena tapahtumana, antaa sen haaroittua, rytmittyä ja levittäytyä ja täyttää paperi. Haluan olla viivan vietävänä. Väisäsen aiheita ovat ihminen ja luonto, eli ihmisarvo ja luonnon itseisarvo. Ihmisen kasvu, muuttuminen vanhenemisen myötä kulkee viivan kautta: – Viivan muuttuminen päättäväisestä hauraaksi ihmismieleksi. Elämän kokeminen, sosiaaliset vuorovaikutukset, kuten sekavat ja sattumanvaraisetkin liittymiset toisiinsa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataitelija Jaakko Heikkisen näyttelyssä Papu Galleriassa tuntuu kuin seinillä olevat teokset alkaisivat juuri puhua, niin eläviltä ja persoonallisilta ne näyttävät. Taiteilija Murtuma-teoksen seurassa. Kuva: Hannele Salminen.
19 Nro 12 • Kesälehti 2020 M unkin S eutu Kesä ? Ostetaan Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu Munkkiniemen puistotie 18, 00330 Helsinki "Mukava Juttu" tapahtuma liikkeidemme edustalla LAUANTAINA 27.6 KLO 10-15 säävaraus • Pientä ostettavaa • House of Silin, suutarin ja vaatturi Nikon käsityötuotteita ym. Live musiikkina Frim Fram Duo 13-14 Tervetuloa! Munkkiniemen suutari TONELLE VAATELIIKE SINCE 1938 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Ostetaan 1-2 h kerrostalosta Munkan seudulta putkiremontoidusta taloyhtiöstä. Yhteystiedot: p.winter@meiliboxi.fi Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Vaara vaanii lomailevaa lemmikkiä tetut hyönteisja jyrsijämyrkyt, kemialliset lannoitteet ja myrkylliset koristekasvit voivat koitua lemmikin kohtaloksi. Vaaratilanteiden välttämiseksi pihalle – samoin kuin kotiin ja parvekkeelle – on valittava vain sellaisia kasveja, jotka ovat eläimelle myrkyttömiä. Kasvinja tuholaistorjunta-aineita annosteltaessa on noudatettava ohjeita, eikä lemmikkejä saa päästää pihalle tai viljelypalstoille varoaikana. Myös lemmikille turvallisia ekologisia keinoja voi kokeilla. Grillatessa ja tulisijoja käytettäessä on varottava, että koira tai kissa ei pääse kosketuksiin kuumien pintojen kanssa. Alkoholipitoiset juomat on pidettävä lemmikkien ulottumattomissa. Grilli-iltaa istuessa kannattaa muistaa, että ihmisen ravinto ei välttämättä sovellu eläimelle. Koiran suolisto voi vahingoittua pihvissä olevan luun säleistä tai tukkiutua maissintähkästä. Jotkut tavalliset ruoka-aineet, kuten esimerkiksi sipuli ja suklaa, ovat myrkyllisiä lemmikeille. Karkaamisen estämiseksi koiratalouksien kannattaa aidata kodin ja mökin piha. Ulkona pidettävillä lemmikeillä täytyy aina olla tarjolla raikasta vettä sekä varjopaikka, johon eläin pääsee viilentymään. Luonnossa Luonnossa utelias lemmikki voi kohdata kyykäärmeitä. Mikäli käärme puree lemmikkiä ja se oireilee, on lemmikki toimitettava välittömästi eläinlääkärin vastaanotolle. Päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot kuuluvatkin lemmikinomistajan perusvarustukseen niin kotioloissa kuin mökilläkin. Moni utelias koira saattaa purra myös sammakkoa, jonka ihon rauhaset ovat sille myrkyllisiä. Myrkytys ei ole koiralle vaarallinen, mutta edellyttää käyntiä eläinlääkärillä. Rupikonnat aiheuttavat myrkytysoireita myös kissoille. Klinikkakäynti on edessä myös, jos koira tai kissa syö etanan ja alkaa oirehtia, sillä lemmikki on voinut saada keuhkomatotartunnan. Puutiaiset eli punkit voivat levittää vaarallisia tauteja, joten lemmikkien turkit tulee tarkistaa päivittäin. Tarkasta myös tassujen pohjat: punkkien lisäksi tassuihin voi luonnossa liikkuessa päätyä myös lasinsiruja. Ihoon pureutunut puutiainen on poistettava mahdollisimman pian ja puremakohtaa on seurattava iho-oireiden varalta. Ennaltaehkäisevästi koiralle voi ostaa punkkipannan. Lisäksi koirille ja kissoille on saatavilla apteekeissa ja eläinlääkäriasemilla myytäviä punkinestoliuoksia, jotka sivellään niskanahkaan ja joiden käyttö on uusittava 4–6 viikon välein. Eläinlääkäriltä voi myös saada reseptin koiran punkkitablettiin, joka suojaa 12 viikon ajan. Koiraa ei saa koskaan päästää uimaan sinilevän saastuttamiin vesistöihin. Koira voi saada myrkytyksen juodessaan sinileväpitoista vettä tai nuollessaan turkkiaan uimisen jälkeen. Kanit kannattaa rokottaa RHD-virusta vastaan, sillä virusta esiintyy edelleen villikaniinipopulaatiossa. Pääkaupunkiseudulla on syytä olla varovainen etenkin alueilla, joilla villejä kaneja esiintyy. Luonnon ruokaa ei näiltä alueilta kannata kerätä ja ulkoilun kanssakin tulee olla varovainen. Matkalla Ennen kesälomamatkaa on aina syytä varmistaa, että koiran ja kissan kaikki tarvittavat rokotukset ja madotukset ovat kunnossa, jotta sairauksilta vältytään. Kun lemmikit otetaan automatkalle mukaan, tulee huolehtia, että koko perhe matkustaa turvallisesti. Lemmikit on syytä pitää matkan aikana joko verkolla erotetussa takaosassa, turvavaljaissa tai auton rakenteisiin sidotuissa kuljetushäkeissä ja -kopeissa, sillä autossa irrallaan matkustava eläin voi aiheuttaa riskitilanteita. Vapaana oleva eläin voi häiritä kuljettajaa tai hakeutua polkimien tuntumaan hengenvaarallisin seurauksin. Pysähdyspaikoilla lemmikki on aina pidettävä kytkettynä, jotta se ei pääse karkaamaan. Helteellä eläimiä ei saa jättää pitkäksi aikaa autoon, vaikka parkkipaikka olisikin varjossa. Helteisinä päivinä lämpötila kohoaa suljetussa autossa jo muutamassa minuutissa vaarallisen korkeaksi. Nopeasti kehittyvä lämpöhalvaus voi hoitamattomana johtaa lemmikin kuolemaan. Pidetään lemmikeistä hyvää huolta. Toivotamme kaikille turvallista kesää! K esä tuo mukanaan lämmön ja lomat, mutta myös monta vaaranpaikkaa lemmikeille. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa lemmikinomistajia turvallisesta kesälomailusta. Sisällä Kotona ja loma-asunnossa lääkkeet on aina säilytettävä kaapissa lemmikkien ulottumattomissa. Kaappiin kuuluvat samaten puhdistusaineet, hyttysmyrkyt, langat, siimat, ongenkoukut ja muut tapaturmille altistavat tarvikkeet ja aineet. Kissatalouksien on verkotettava tai lasitettava parvekkeet ja verkotettava ikkunat. Utelias kissa livahtaa vikkelästi karkuun hyvinkin pienestä raosta, joten omistajan ei tule luottaa siihen, että ikkuna on raollaan vain vähän tai että hän pitää tilannetta silmällä. Ikkunasta tai parvekkeelta putoaminen voi olla kissalle kohtalokasta. Pihalla Pihapiirissä maahan laiMunkinseutu toivottaa kaikille lukijoilleen, ilmoittajilleen ja yhteistyökumppaneilleen Aurinkoista kesää! Syksyn ensimmäinen lehti ilmestyy viikolla 32, aineistot 30.7.2020 mennessä.
20 Kesälehti 2020 • Nro 12 M unkin S eutu Kesä AIKATAULU MERISATAMA – PIHLAJASAARI Liikennöidään joka päivä 1.6.-30.8.2020 Merisatamasta Pihlajasaaresta 9:30 10:30 10:15 11:15 11:30 12:30 12:15 13:15 13:30 14:30 14:15 15:15 15:30 16:30 16:15 17:15 17:30 18:30 18:15 19:15 19:30 20:30 20:15 21:00 Huom: Kauniilla ilmalla, Pihlajasaaren vuoroliikenteen matkustajamäärien ollessa tavallista suurempia, ajetaan Merisataman linjalla ylimääräisiä vuoroja klo 10.00 18.00. Tällöin lähdöt Merisatamasta ja Pihlajasaaresta 2 tai 4 kertaa tunnissa. AIKATAULU RUOHOLAHTI – PIHLAJASAARI Liikennöidään joka päivä 13.6.-9.8.2020 Ruoholahdesta Pihlajasaaresta 10:00 11:00 10:40 11:40 12:00 13:00 12:40 13:40 14:00 15:00 14:40 15:40 16:00 17:00 16:40 17:40 18:00 18:40 ? www.puuhapark.fi • 010 084 845 • Jussinrinne 1, 03250 Ojakkala Vietä kiva kesäpäivä! • Kesäloman retkikohde NRO?1 • Yli 100 erilaista puuhaa • Veli Vekkuli ja Tiikeri -maskotit • Hyvät grillipaikat • PuuhaBuffet Suomen uusin teemapuisto! 4 hehtaarin ulkopuisto Vihdissä Koko perheen PUUHAPAIKKA!