• Anna meidän hemmotella sinua Kotisiivousta Munkinseudulla! Olipa ongelmasi akne, ikääntyminen tai allergia, olet lempiasiakkaamme. Haluamme hoitaa ihoasi parhain keinoin, parhailla tuotteilla. Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella. taina paarmas Taina Paarmas Erja Nalli-Taipalus SKY-kosmetologi sairaanhoitaja terveydenhuollon maist. intohimosta ihoon? kauneutta unohtamatta SKY-erikoiskosmetologi estenomi ammatinopettaja Maskeeraus&Make up Soita Alajärven Emännälle M. Bucht Huopalahdentie 3 p. 487 107 p. 010 281 2600 TERVETULOA MunkinSeutu 2015 - Viikot 8-9 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti Asiakkaamme ovat arvioineet kiinteistövälittäjämme ja kaikilla on nyt tähtiluokitus. Tutustu osaamiseemme ja valitse välittäjäsi juuri oikein perustein. Lounas ark. klo 10.30?15 Salaattipuffet, pääruoka Maukas à la carte ? erikoisuuksia ja tuttuja herkkuja Syntyperäinen munkkiniemeläinen! www.maijahertzbaumann@com Tarjoukset Huom! | Suomen Asuntopalvelut Oy A´la carte ma- pe klo 15-22, la-su klo 12-22 LOUNAS klo 10:30-15:00 kaikki listalta -10% © ROYAL CANIN SAS 2014. All Rights Reserved. kaikki listalta -20% Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, raita papukastike tai minttuchutney ja salaattibuffet Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, jogurttiraitakastike, papuja ja salaatti. ?Voimassa 28.2.2015 asti tällä kupongilla, ei pyhäpäivinä. 1 annos/kuponki/hlö Nepalilainen Ravintola Gurans 134,5m² 4-5h+k+rt+khh+s. v.2006 valmistuneen huoneiston suurista ikkunoista ja parvekkeelta on rauhallista seurata oravan keinuntaa männyn oksalla. Mäntyjen takaa pilkottaa lasten leikkipaikka, johon on turvallista sujahtaa omalta takapihalta. Edulliset asumiskulut! Mh. 539.000? (C 2007) Jukolanahde 7 B 9969151 Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181 Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30 www.ravintolagurans.fi © ROYAL CANIN SAS 2014. All Rights Reserved. UUSI KOHDE UUSI KOHDE 1h+k. ?Citysinkun? ja monen muunkin unelma! Neljännen kerroksen pikkukoti, näkymät naapuritalon katon yli. Kuusi suurta ikkunaa. Avokeittiössä uskomattoman paljon tilaa valmistaa herkkuja, pitkään ruokapöytään mahtuu paljon ystäviä. Kaunis kph ja oma takka! Mh. 289.000? (E) Albertinkatu 10 B 9832139 Espoo / Mankkaa RT Meiltä mausteinen nepalilainen tee ja kahvi sekä paikallinen olut. Take away, A-oikeudet yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet, catering, merkkipäivät, kokoukset ? Maija Hertz-Baumann Kiinteistönvälittäjä LKV, Partner 040 680 7700, maija.hertz-baumann@huom.fi Helsinki / Punavuori KT 42,9m² 46. vuosikerta - Nro 4 Ruskeasuon Teboil -bensa-asemaa vastapäätä Metsänneidonkuja 12, Espoo Puuttuuko sinulta hammas? Puuttuva hammas voi näkyä hymyssä tai tuottaa ongelmia purennassa. Puuttuvan hampaan voi useimmissa tapauksissa korvata hammasimplantilla. Toinen on kaupunkilaiskoira. Kaupunkimaisissa ympäristöissä elävät koirat kohtaavat väentungosta, melua, liikennettä ja pakokaasuja, jotka luovat erityisiä haasteita ja tarpeita niiden elimistölle. KESKIVIIKKONA 25.2.2015 klo 15-18 Toinen Toinenon on kaupunkilaiskoira. kaupunkilaiskoira. erikoishammaslääkärimme arvioivat VELOITUKSETTA, kuinka hammasimplanttihoito olisi mahdollista toteuttaa sinun kohdallasi. Varaa siis aikasi heti! Kaupunkimaisissa ympäristöissä elävät koirat kohtaavat väentungosta, Kaupunkimaisissa ympäristöissä elävät koirat kohtaavat väenmelua, E liikennettä jotka luovat erityisiä haasteita ja Ensimmäinen i melua, äija pakokaasuja, ravitsemusratkaisu, it joka vastaa tungosta, liikennettä ja pakokaauja, jotka luovat erityisiä tarpeitakaupunkilaiskoirien niiden elimistölle. yksilöllisiin tarpeisiin haasteita ja tarpeita niiden elimistölle. Munkkiniemen Hammaslääkärit Remontti ohi! Tervetuloa herkuttelemaan! Laajalahdentie 19, 00330 Helsinki (09) 482 710 ugari.ukko.munkki@ gmail.com SÄILYKKEET KAIKENKOKOISILLE KOIRILLE Ensimmäinen ravitsemusratkaisu, TUKEE SOPEUTUMISTA joka vastaa KAUPUNKIMAISEEN YMPÄRISTÖÖN kaupunkilaiskoirien SOPEUTUMISTA AinutlaatuinenTUKEE yhdistelmä KAUPUNKIMAISEEN YMPÄRISTÖÖN antioksidantteja, jotka tukevat yksilöllisiin tarpeisiin. Ainutlaatuinen yhdistelmä KUIVARUOAT PIENILLE KOIRILLE, 10 KG ASTI SÄILYKKEET KAIKENKOKOISILLE KOIRILLE hapettumisstressille altistuneiden koirien antioksidantteja, jotka tukevat hyvinvointia. hapettumisstressille altistuneiden koirien hyvinvointia. Erityinen koostumus, joka sisältää kaloista peräisin Erityinen olevaa ravintoainetta, koostumus, joka sisältää peräisintilanteita olevaa ravintoainetta, P e n n u i l l e , auttaa tukemaankaloista intensiivisiä t ä y s i k a s v u i s i l l e j a auttaa tukemaan P e n n u i l l e , t ä y s i k a s v u i s i l l e j a kohtaavien koirien hyvinvointia. intensiivisiä tilanteita kohtaavien koirien hyvinvointia. Leikkaa talteen! Munkkiniemen puistotie 11 A, puh. 09 - 4774 300 www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi KUIVARUOAT E i Ensimmäinen äi ravitsemusratkaisu, it vastaa PIENILLEjoka KOIRILLE, KG ASTI kaupunkilaiskoirien yksilöllisiin 10 tarpeisiin i k ä ä n t y v i l l e i k ä ä n t y v i l l e k o i r i l l e . k o i r i l l e . Tällä kupongilla VELOITUKSETTA RC_LHN_Urban_SmallDog_2014_A4.indd 1 500 g Urban Adult Small RC_LHN_Urban_SmallDog_2014_A4.indd 1 -kuivaruokaa + Urban-säilykepussi! 11/4/2014 8:17:16 AM 11/4/2014 8:17:16 AM Kuponki on voimassa Lemmikkikulmassa 18.?20.2. 1etu / talous. Munkkiniemen Puistotie 3 ? puh. 09 4289 2503 ? Avoinna ma?pe 10?19, la 10?16 ? www.lemmikkikulma.fi
• MunkinSeutu 2 Viikot 8-9 Hakaniemi Tervetuloa hyvän mielen kuntosalille! HUIKEA TARJOUS! 29? ! A O K 4 VIIK Helmikuun aikana ostettuihin salikortteihin 3 ensimmäistä kuukautta nyt vain 29?, joka jälkeen sopimus jatkuu 44?/4 viikkoa. SOLALANA FITNESS PERSONAL TRAINING Oletko kiinnostunut pidempiaikaisista valmennussuhteista? Kokeneet ja ammattitaitoiset personal training -valmentajamme huolehtivat, että saat takuuvarmasti laadukkaat ja tavoitteesi mukaiset liikuntasuunnitelmat. HYVIÄ SYITÄ VALITA PERSONAL TRAINING: ? Saat vain ja ainoastaan sinulle sopivia ohjelmia ? Saat tietoa oikeanlaisesta ruokavaliosta ? Saat valmentajan, joka kannustaa ja motivoi ? Fitness, bodyfitness, bikini ja kehonrakennuskilpaulu valmennus ? Saat vinkkejä alan ammattilaiselta ? Tavoitteesi saavuttaminen onnistuu varmemmin Fitness Shop ? Lisäravinteet ? Kuntosali ? Hieronta ? Solarium ? Infrapunasauna Hyvinvointia ammattitaidolla jo 26 vuotta! SOLANA FITNESS CENTER Solana Fitness Center Viherniemenkatu 9, 00530 Helsinki (Hakaniemen torin laidassa) Puh. 09 - 701 5944 Sami Maaniemi 040 - 740 2802 www.solanafitness.com VASTAANOTTO JA SOLARlUM AVOINNA: ma - pe 10.00 - 20.30 la - su 12.00 - 18.00 Avainkortilla pääset treenaamaan Joka päivä klo. 04.00 - 23.00
• Viikot 8-9 MunkinSeutu 46. vuosikerta ? nro 4 Ajankohtaista Runar Schildtin puiston suunnitelma Juho Pentikäinen, Mika Riissanen ja Otto Virtanen koulun liikuntahallissa. Munkkiniemen yhteiskoulu: ?Academics and Sports? Urhea-yhteistyön avulla koulunkäynti ja urheilu yhdistyvät ??Munkkiniemen yhteiskoulu on aloittanut tänä lukuvuonna yhteistyön pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean kanssa. Urhea on Suomen Olympiakomitean hyväksymä virallinen huippu-urheiluakatemia, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön kanssa. ? Munkassa on erittäin vahvat urheiluperinteet, ja Urhea-yhteistyöhön on lähdetty innolla, kertoo rehtori Aki Holopainen ja lisää, että valmennusyhteistyö on tarkoitettu koulutyössään ja urheilu-urallaan määrätietoisesti eteenpäin pyrkiville oppilaille. Urheilijana nuoren tulee osallistua kilpasarjoihin omas- sa ikäluokassaan. Munkkiniemen yhteiskoulun tarjoamat mahdollisuudet nuorelle urheilijalle ovat laji- ja yleisvalmennus. Lajivalmennus käsittää koripalloa Munkassa tai nuoren omassa lajissa seurojen tai lajiliittojen järjestämänä. Sivu 8 ??Pohjois-Haagassa sijaitsevaan Runar Schildtin puistoon on tulossa peruskorjaus. Hanke on osa Pohjois-Haagan lähiöprojektia, jonka tavoitteena on mm. kaupunkiympäristön viihtyisyyden lisääminen ja alueen toimintamahdollisuuksien parantaminen. Suunnitelmassa kohennetaan alueen reitistöä. Nykyistä kuusivaltaista metsää avarretaan ja muutetaan osittain puistomaisemmaksi etenkin pääreittien varrelta. Puiston läpi virtaavaa ojaa muotoillaan. Puiston länsiosaan on tulossa leikki- ja liikuntavälineitä eri käyttäjäryhmille. Reiteillä ja toiminta-alueilla  liikkumista helpotetaan  ja alueen länsiosaan rakennetaan erityinen esteetön kulkureitti palvelemaan heikosti liikkuvia. Puistosuunnitelmaluonnos on esillä 12.?26. helmikuuta 2015 klo 9?15 rakennusviraston asiakaspalvelussa Pohjoinen Makasiinikatu 9, sekä esittelytilaisuuden jälkeen Ilkankulmassa, Ilkantie 16.  Luonnokseen voi tutustua 12.?26.2. myös rakennusviraston verkkosivuilla www. hkr.hel.fi/suunnitelmat. Mahdollinen palaute suunnitelmaluonnoksesta tulee osoittaa projektinjohtajalle 26.2.2015 mennessä. Lasten lähentelijä liikkuu Helsingissä ??Helsingin poliisilaitos on saanut joulukuun ja tammikuun aikana useita ilmoituksia miehestä, joka on lähestynyt noin 10 -vuotiaita tyttöjä sukuelin näkyvillä. Mies on puhunut murtaen suomea ja joitakin sanoja englanniksi. Yhdessä tapauksessa mies on ottanut tyttöä kädestä kiinni ja vienyt tytön käden sukuelimelleen. Mies on seuraillut tyttöjä jalkaisin ja joissain tapauksissa pyytänyt heitä mukaansa. Lähestymisiä on tapahtunut mm. Munkkivuoressa, Oulunkylässä ja Pihlajamäessä. Lähestymiset ovat tapahtuneet päiväsaikaan ja yleisillä paikoilla, kaduilla ja puistoissa. Tytöt ovat kertoneet poliisille yhteneväisesti miehellä olevan tummaa partaa leuassa ja hänen olevan tummatukkainen ja ulkomaalaistaustainen. Ihonväriltään mies on tyttöjen mukaan vaaleanruskea ja vartaloltaan normaali. Ikää miehellä on arvioitu olevan 25 - 35 vuotta. Poliisi pyytää vanhempia ja kouluja käymään lasten kanssa keskustelua aiheesta. Vastaavissa tilanteissa on soitettava poliisin hälytysnumeroon 112. Tapahtumien tai miehen henkilöllisyyden selvittämisessä auttavat vihjeet voi soittaa virkaaikana Helsingin poliisilaitoksen seksuaalirikostutkinnan päivystyspuhelimeen p. 029 547 1612 tai muutoin sähköpostiin seksuaalirikostutkinta.helsinki@ poliisi.fi. Lastensairaala saa valtion-avustusta ??Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on puoltanut 15 miljoonan euron myöntämistä uuden lastensairaalan rakentamiseen. Avustuksen maksaa sosiaali- ja terveysministeriö. Lastensairaalaa rakennuttava Stiftelsen Nya Barnsjukhuset Stöd -säätiö saa avustusta toteutuneita kustannuksia vastaan. Avustus maksetaan kahdessa erässä. Edvard Munch - Elämän tanssi -näyttelyyn jonottavia kävijöitä näyttelyn viimeisellä viikolla tammikuussa 2015. Munch-näyttely keräsi 70 000 kävijää ??Taidemaalari Edvard Munchin näyttely Elämän tanssi keräsi Didrichsenin taidemuseoon kaikkien aikojen ennätysyleisön. Sunnuntaina 1. helmikuuta päättyneessä näyttelyssä vieraili alle viiden kuukauden aikana noin 69 200 kävijää. Pelkästään tammikuussa 2015 näyttelyn näki lähes 30 000 kävijää. Myös koko vuoden 2014 kävijäluku puolen vuoden ajalta, yli 48 700 vierailijaa, oli ennätys. Helsingin Kuusisaaressa sijaitseva museo avattiin mittavan peruskorjauksen jälkeen vasta kesäkuussa 2014. Didrichsenin taidemuseon tavallinen kävijämäärä vuodessa on noin 30 000 kävijää. Edellisen kerran museo saavutti kävijäennätyksen vuonna 2007, jolloin vetonaulana oli taidemaalari Elin Danielson-Gambogin (18611919) näyttely. Tällöin museossa vieraili yli 46 000 kävijää. ? Ylitimme näyttelyn tavoitteen, 30 000 kävijää, yli kaksinkertaisesti. On ollut ilo nähdä, kuinka Munchin ajaton taide kiinnostaa kaikenikäisiä kävijöitä ympäri Suomen. Näyttely houkutteli yleisöä myös ulkomailta. Moni vieraili museossa ensimmäistä kertaa: uskon, että Munchin menestys poikii kävijöitä myös tuleviin näyttelyihimme, sanoo intendentti Maria Didrichsen. ? Koska museomme on kooltaan melko pieni, yleisö joutui ajoittain jonottamaan näyttelyyn. Viimeisellä viikolla esimerkiksi tarjosimme spontaanisti kävijöille kuumaa mehua, kertoo Didrichsen viimeisen viikon tunnelmista. Sivu 7
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola ÂYleisönosasto Nro 4 Hypätäänkö energian kehitysmaaluokasta pois V uoden 2015 aikana kaupunginvaltuuston odotetaan linjaavan, miten Helsinki tuottaa seuraavina vuosikymmeninä tarvitsemansa energian. Vuoden alussa yhtiöitettävän Helsingin Energian (Helen) tavoite on, että vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta olisi 20 prosenttia. Vuonna 2050 kaupungin tulisi olla kokonaan hiilivapaa. Yksi ensimmäisistä askelmerkeistä asetetaan vuoden aikana, kun päätetään, korvataanko pääasiassa kivihiiltä käyttävä Hanasaaren voimala uudella Vuosaaren biovoimalalla. Nyt kolmannes Helenin energiantuotannosta on peräisin kivihiilestä. Miten tiukasti ja aktiivisesti hiilestä halutaan eroon, tullaan pun- nitsemaan melko pian. Joukko yritysjohtajia on jo vaatinut Suomen luopumista kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä. Saa nähdä onnistutaanko ja miten siinä tilanteessa käy energian hinnan. Helsinki painii tällä hetkellä energiantuottamisessa Euroopan kehitysmaiden sarjassa. Syynä on se, että Helsinki tuottaa energiastaan leijonan osan niin sanotulla vanhanaikaisella hiilivoimalla. Yhteiskunnalle sekä yrityselämälle ja varsinkin teollisuudelle on lähes elintärkeää, että kustannustehokasta ja kohtuuhintaista energiaa on saatavilla, niin etteivät investoinnit vaarannu. Vaarantua ei saa myöskään aktiivinen tuotanto siinä vaiheessa, kun tuotanto ja maailmanmarkkinat alkavat jälleen vetää. -j.a Helsingin kesätyöhaku alkaa ??Helsingin kaupunki tarjoaa monipuolisia kesätyömahdollisuuksia. Tulevana kesänä palkataan noin 4 000 kesätyöntekijää ja kesäsijaista erilaisiin tehtäviin. Haku alkaa 9.2.2015 ja jatkuu pitkin kevättä. Kesätyöntekijöitä palkataan muun muassa hoitoalalle, puistotyöntekijöiksi, erilaisiin toimistotehtäviin, kirjastovirkailijoiksi ja liikuntapaikkojen hoitotehtäviin. Opiskelijoita ja ammattilaisia kaupunki tarvitsee erityisesti teknisen alan tehtäviin ja sosiaali- ja terveysvirastoon vuosilomansijaisiksi. Onko Lappi tänään auki? Helsinki Helpit pääsevät yllättävien tilanteiden eteen Suosituimpien kesätöiden joukossa on Helsinki Help -matkailuneuvojat. Tänä vuonna palkataan 26 Helsinki Helpiä opasta- maan matkailijoita kesäisen Helsingin kaduilla. Helppejä rekrytoidaan 2.2.?1.3. ?Työ on mielenkiintoista, sillä jokainen päivä on erilainen. Kekseliäisyydestä on apua, kun autamme yksilöllisesti jokaista matkailijaa löytämään parhaat kohteet ja tunnelmat Helsingissä?, kertoo matkailuneuvonnan asiakaspalvelupäällikkö Sanna Salonen. Kaupungille pääsee töihin ilman työkokemustakin Reilu tuhat kaupungin kesätyöpaikkaa on suunnattu nuorille. Hakuaika nuorten kesätöihin on 9.?20.3.2015. Tällöin ovat haussa 16?17-vuotiaille suunnatut kesätyöt sekä 16?20-vuotiaille suunnatut Siisti kesä -hankkeen työpaikat. Molempiin otetaan sekä nuoria, joilla ei ole aiempaa työkokemusta sekä nuoria, joilla on jo aiempaa työkokemusta. Siisti kesä -hankkeen työntekijät pitävät puistot, aukiot, kadunvarret sekä liikunta- ja uimapaikat siisteinä. Suosituimpia markkinointiassistentti, lähettämövirkailija, kahviotyöntekijä Vuonna 2014 nuorten kesätyöhaussa eniten hakemuksia tuli kaupunginkirjaston tapahtuma- ja markkinointiyksikön kesäassistentin sekä lähettämövirkailijan tehtäviin. Muita suosittuja tehtäviä olivat kaupunginkanslian toimistoapulaisen, nuorisoasiankeskuksen kahviotyöntekijän ja pelastuslaitoksen asentajaharjoittelijan tehtävät. Kaupungin kesätyöpaikat ovat 9.2. alkaen osoitteessa www.helsinkirekry. fi. Sivustoa kannattaa seurata aktiivisesti, sillä uusia paikkoja tulee hakuun kevään mittaan. Jätkäsaaren peruskoulun suunnittelusta arkkitehtuuri-kilpailu Helsingin kaupunki järjestää Jätkäsaareen rakennettavan koulun suunnittelusta yleisen kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun. ??Arkkitehtuurikilpailun tavoitteena on löytää koulurakennukselle toimiva, kestävä ja kaupunkikuvaa rikastuttava ratkaisu. Noin 800 oppilaalle mitoitetun Jätkäsaaren peruskoulun suunnitellaan olevan valmis vuonna 2019. Kilpailualue sijaitsee Jätkäsaareen rakennettavassa merellisessä kaupunginosassa, joka on valmistu- essaan noin 18 000 asukkaan kantakaupunkimainen asuinalue. Hyväntoivonkadun varrella sijaitseva koulutontti kuuluu Jätkäsaaren ensimmäiseen asemakaava-alueeseen, jolle rakennetaan vuoteen 2018 mennessä asuntoja reilulle 6000 asukkaalle sekä työpaikkoja ja julkisia palveluja. Kaksivaiheisen kilpailun ensimmäinen vaihe käydään ideakilpailuna, jossa kilpailijat laativat hankkeen ehdotussuunnitelman. Kilpailussa painotetaan pitkäaikaiskestävyyttä, jolla tarkoitetaan muun muassa rakenteiden kestävyyttä, käyttövarmaa talotekniikkaa ja Viikot 8-9 hyvää sisäilmaa. Tavoitteena on myös hyvä huollettavuus. Kilpailu toteutetaan yhteistyönä Suomen Arkkitehtiliiton kanssa. Ensimmäinen vaihe käynnistyy 18.2.2015 ja toinen vaihe 16.6.2015. Kilpailu pyritään ratkaisemaan 23.10.2015 mennessä. Kilpailuohjelma sekä liiteasiakirjat ovat ladattavissa 18.2.2015 alkaen osoitteesta www.tilakeskus.fi. Kilpailusta järjestetään kilpailuseminaari 26.2. klo 9.00? 11.00 Jätkäsaaren infokeskuksessa. Osallistujilla on mahdollisuus esittää tilaisuudessa kysymyksiä kilpailun järjestäjälle. Steinerkouluissa opetus on maksutonta ??Steinerkoulut ja opetukseen liittyvät maksut ovat viime päivinä nousseet julkiseen keskusteluun (HS 8.2.2015). Suomen steinerkoulut ovat Valtioneuvostolta opetuksenjärjestämisluvan saaneita kouluja, jolloin ne kaikki saavat oppilaskohtaisen valtionosuuden ja niillä on myös oikeus antaa todistuksia oppilaille. Steinerkoulut toteuttavat erityistehtävän mukaista pedagogiikkaa (steinerpedagogiikka) sekä noudattavat Opetushallituksen asettamia opetussuunnitelman perusteita ja Suomen lakeja ja asetuksia. Toisin sanoen, vaikka steinerkoulut ovat yksityisten opetuksenjärjestäjien ylläpitämiä kouluja, ovat ne vahvasti sidoksissa julkiseen koululaitokseen. Perusopetus on Suomes- sa ilmaista - eli siitä ei saa koitua pakollisia kuluja oppilaalle eikä hänen huoltajilleen. Steinerkoulut saavat rahaa valtiolta. Miksi ne sitten pyytävät avoimesti oppilaiden vanhemmilta tukimaksuja? Se, että steinerkoulut voivat toimia valtion rahoitusosuuden turvin, takaavat koulujen olevan oikeasti vaihtoehto vanhemmille. Se mahdollistaa, että vanhemmat voivat tehdä kouluvalintapäätöksen ilman talousvaikutusta. Steinerkoulujen eetoksessa tasa-arvo nähdään tärkeänä ja yhteiskuntamme tukee tässä tasaarvon toteutumista. Koulutoiminnan järjestäminen pelkillä valtionosuuksilla, ilman kunnan rahoitusosuutta, on kuitenkin haasteellista. Valtionosuuksien turvin ei esimerkiksi rakenneta tai pe- Epäonnistuneet suomalaiset EU:in ??Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori epäonnistui ensin kokoomuksen puheenjohtaja-vaaleissa ja paremmalta ei näytä suomalaisten elinkeinonkaan kannalta, kun kokoomus ei USKALLA Ottaa niiltä yrittäjiltä rahoja takaisin, jotka ovat saaneet tukiaisia, mutta laittavat ihmisiä tahallaan ?kilometritaalle?! On sanomattakin TÄYSIN SELVÄÄ, Että suomalaisten elintason ja ostovoiman vähennys heikentää liike-elämän kannattavuutta ja siten vie maamme yhä SYVEMPÄÄN LAMAAN ! Kai on myös selvää miten EU:n käy, kun omien valtioidensa ?mokaajat? sinne laitetaan ! Lassi Tiittanen Elon poluilla   Me kuljemme kukin tahollaan, elon polkua eteenpäin. Monta oksaa okaa polullaan, kohtaa kukin vuorollaan. Me etsimme onneemme siltaa. Kaikki kuljemme kohti iltaa. Joka päivä niin moni huomaa sen, on aikamme rajallinen. Joka uudesta aamusta kuitenkin, suurta Luojaamme kiittäkää iloiten.   ruskorjata kouluja. Myös siksi steinerkouluja ylläpitävät kannatusyhdistykset tekevät aktiivisesti varainhankintaa ja pyytävät vanhemmilta tukea oppilaitokselle. Vanhempien antama tuki on aina vapaaehtoinen lahjoitus koululle. Steinerkouluihin on vapaa hakeutumisoikeus, eikä sitä voi rajoittaa pakollisin jäsen- tai oppilasmaksuin. Lahjoitusten on tultava aina vapaasta tahdosta. Julkinen huomio näyttää nyt keskittyvän siihen, että steinerkouluissa ei ole osattu tarpeeksi selkeästi kertoa tukimaksujen vapaaehtoisuudesta. Steinerkasvatuksen liitto pitää tärkeänä, että koulut tarkistavat ohjeistuksensa ja käytäntönsä sekä saattavat ne ajan tasalle. Liitto myös painottaa, että huoltajien kanssa tulee käydä avointa keskustelua siitä, mitä tarpeita heillä on koulua kohtaan - ja siitä, mitä koulu tarvitsee voidakseen toimia näiden tarpeiden mukaan. Pia Pale Toiminnanjohtaja Steinerkasvatuksen liitto Hyvä on tuhlata toisten rahoja ??Helsingin johtotaso tuhlailee 100.000.000 kirjastoon ja samalla hetkellä kehtaa väittää Pasilan pääkirjastoa kalliiksi!? Vaikka kyseinen kirjasto on PALJON YLEMPÄNÄ, Eikä kirjat ym. kastu, kun merenpinta nousee yhä KIIHTYVÄLLÄ Tahdilla napajäätiköiden sulaessa ! Olavi Kylliäinen Mutta Marx ei   Tässä ajassa runoilijan on otettava kantaa. Sälekaihtimien välistä välähtää säteet ensiluokkaan.   Kirjoitan tätä koska minulla on ikävä sinua, lämpimässä aamussa.   Ja me elämme keskellä suurta pyramidihuijausta, tietäen ja tietämättämme.   Mutta Marx ei ajatellut väärin: pääomat kasautuvat ja betonoituvat. Hiljaa kulkee historia tiedon valtatietä.   Kimmo Mantere Lassi Tiittanen Saanko lasin kohottaa? Saanko lasin kohottaa, saanko pullon samppanjaa? Mä tahtoisin sammuttaa tämän ikävän elämän. Mä tahtoisin naurahtaa tälle menolle maailman. Tipatonta nyt vietetään ja jano usein yllättää. Saanko lasin kohottaa, saanko pullon kuohuvaa? Mä tahtoisin irroittaa, mielikuvat tajuntaan. Mä tahtoisin naurahtaa sinisilmäisten maailmaa. Kaikkeen sitä uskotaan ja jano usein yllättää. Saanko lasin kohottaa, saanko pullon samppanjaa? Tahdon maljan makeaa, oikeaa huulten hunajaa. Mä tahtoisin naurahtaa, viattomuuden maailmaa. Tipatonta nyt vietetään ja jano usein yllättää. Toivo Levanko
• MunkinSeutu Viikot 8-9 Helsinki - Tallinna -tunneliyhteyden suunnittelu jatkuu ??Esiselvityksen tulokset puoltavat tarkemman selvityksen teettämistä tunnelin rakentamisesta ja liikennöinnistä. Toteuttamiskelpoisimmaksi ratkaisuksi esiselvityksessä valikoitui rautatietunneli, joka kytkeytyisi nykyisten joukkoliikennejärjestelmien solmupisteiin molemmissa maissa. Keskeisimmäksi tekijäksi tunnelin kannattavuuden kannalta nousi mahdollisimman lyhyt matka-aika kaupunkien keskustojen välillä. Hankkeen edellytyksenä on myös Rail Balticin toteutuminen ja sitä kautta nopea raideyhteys Eurooppaan. Esiselvitys kartoitti kustannuksia ja teknisiä ratkaisuja??Helsinki-Tallinna-tunneliyhteyden esiselvityksen tavoitteena oli selvittää, onko kiinteä yhteys teknisesti toteutettavissa sekä tuottaa arvio siitä, mikä on kannattavin tapa toteuttaa Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys teknisesti osana liikennejärjestelmää. Esiselvityksessä kartoitettiin alustavasti myös toteuttamisen taloudelliset kustannukset ja hyödyt molemmille maille sekä selvitettiin,onko täysimittaisen ennakkotutkimuksen teettäminen ja Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelihankkeen suunnittelun jatkaminen perusteltua. Esiselvitys on osa Viron Harjun maakunnan, Helsingin kaupungin, Tallinnan kaupungin ja Femern Belt Development Fundin yhteistä TALSINKIFIX-projektia, jonka rahoitus tulee osittain EUSBSR:n siemenrahoitusinstrumentin kautta. Harjun maakunnan maaherra julisti julkisen hankintakilpailun koskien ulkoista asiantuntijuutta huhtikuussa 2014. Sopimuksen sai yhteistarjouksen tehneet Vealeidja OÜ (osa Sweco groupia), Sweco Project AS ja Finantsakadeemia OÜ. Helsingin ja Tallinnan välinen kiinteä yhteys (fixed link) loisi perustan Suomen ja Viron kasvuvisiolle ja ulottuisi koko Baltian alueelle. Hankkeella on merkittävät myönteiset vaikutukset Suomen ja Viron kilpailukykyyn ja vetovoimaisuuteen. Valmistuttuaan tunneliyhteys toisi uuden ulottuvuuden sekä henkilö- että tavaraliikenteen kehittymiselle ja koko vaikutusalueen kilpailukyvyn kasvulle. Lisäksi kuljetusmahdollisuudet ItäEuroopan ja Välimeren alueille nopeutuisivat. Esiselvityksessä tunneliyhteyden valmistumisen tavoitevuosi on 2030 jälkeen. Kiinteä yhteys on toteutuessaan maailmanlaajuisesti huomattava hanke. Tunnelin toteuttaminen vaatii julkista tukea??Tunnelin ja sen edellyttämien liikennejärjestelyiden kustannusarvio on 9?13 miljardia euroa ja lainan takaisinmaksuaika olisi 35?40 vuotta. Yhteiskuntataloudellisen tarkastelun perusteella tunnelista saatavat tulot kattavat operointivaiheessa liikennöinti- ja ylläpitokustannukset sekä osan investointikustannuksista. Julkista rahoitustukea (valtiot ja EU) rakentamiselle tarvittaisiin noin 40?50 prosenttia. Tunnelin mahdollinen toteutus- ja rahoitusmalli voisi olla osakeyhtiöpohjainen.Samankaltaista mallia on sovellettu Tanskassa rakenteilla olevan Fehmarn Belt Fixed link -projektin kohdalla, jossaEU-rahoitus on suuruudeltaan noin 40 prosenttia hankkeen toteuttamiskustannuksista. Tunnelihanke ja Rail Baltic tukevat Helsinki-Tallinnan kaksoiskaupun- kia??Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan suunnitteilla olevan ratayhteyden,Rail Balticinja tunnelihankkeen toteutuminen tukisivat sekä Helsinki-Tallinna-kaksoiskaupunkialueen kehittymistä että laajan työssäkäyntialueen muodostumista. Matka-aika Helsingistä Tallinnaan lyhentyy vision mukaan puoleen tuntiin, joka vastaa nykyistä matka-aikaa Hyvinkäältä ja Järvenpäästä Helsinkiin Suomessa tai Sauesta ja Kehrasta Tallinnaan Virossa. Rail Balticin toteutumisen myötä matkaaika Tallinnasta Riikaan on alle kaksi tuntia. 5 Helsinki-Tallinna tunnelin periaatteellinen poikkileikkaus ? ratatunneliputket ja huoltotunneli louhitaan peruskallioon. Tunneliputkien väliin louhitaan yhdyskäytävät huoltoa ja pelastusreittejä varten. Kuva: Sweco Ympäristö Oy Suomesta ja Virosta muualle Eurooppaan syntyvän liikenneyhteyden odotetaan pitkällä aikavälillä lisäävän myös laivaliikenteen kasvua niin matkustaja- kuin tavaraliikenteenkin osalta. Jatkosuunnittelun käynnistäminen vaatii organisoitumista??Esiselvityksessä kerättiin kokemuksia muista toteutetuista tunnelihankkeista ja niiden organisointimalleista. Erityisesti Fehmarn Belt Fixed Link -hankkeen kokemusten pohjalta syntyi esitys perustaa suomalais-virolainen projektiorganisaatio Helsinki-Tallinna-hankeen jatkosuunnittelua var- Lauttasaaren keskusta uudistuu ??Lauttasaaren uuden keskustan työt etenevät ripeästi. Metroaseman yhteyteen sijoittuva kauppakeskus ja sen päälle tulevat asunnot nousevat keskelle olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Lauttiksen peruskivi muurattiin torstaina 5.2.2015. Muuraustilaisuudessa puhunut liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko pitää Lauttasaaren keskuk- Lauttasaaren kauppakeskus. ten. Seuraava suunnitteluvaihe ja selvitysten laatiminen edellyttää aktiivista sidosryhmätoimintaa, hankeviestintää sekä mahdollisen ulkopuolisen rahoituksen hakemista, jolloin suositeltavin vaihtoehto on yhteistyössä toteutettu projekti, jolla on riittävät henkilö- ja rahoitusresurssit. Esiselvitys toteutettiin yhteistyönä      ??Sekä Viron että Suomen liikenneviranomaiset tukivat selvityksen laatimista. Esiselvityksen laatimisesta ovat vastanneet Swecon Suomen, Viron ja Ruotsin toimistot sekä Kohateam Oy ja Finantsakadeemia OÜ. Lauttasaaren uusi keskusta. sen uudistamista hyvänä esimerkkinä onnistuneesta maankäytöstä ja modernista kaupunkikehittämisestä. ? Lauttasaari on itsessään vetovoimainen alue, jonka saavutettavuutta Länsimetro parantaa entisestään. Vanhan kauppakeskuksen purkaminen mahdollistaa paljon aikaisempaa laajemman kokonaisuuden toteuttamisen ja uusia asuntoja kasvava Helsinki tarvitsee, ministeri Risikko toteaa puheessaan. Aluetta kehitetään YIT:n Kaupunki kylässä -konseptin mukaisesti. Konseptin tavoitteena on elävä keskus, jossa on hyvä asua ja yrittää. Se tiivistää kaupunkirakennetta ja hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria eli toteuttaa mixed use -periaatetta yhdistämällä asumista, palveluita ja työpaikkoja sekä tukeutumalla moderniin joukkoliikenteeseen. ? YIT:n vastuullisen yritystoiminnan johtoajatuksena on kestävien kaupunkiympäristöjen toteuttaminen. Lauttis on juuri tätä: vieressä sijaitseva metroliikenne vähentää päästöjä, palvelujen läheisyys lisää arjen sujuvuutta sekä erinomainen sijainti ja korkea tekninen laatu luovat asuntojen ja liiketilojen omistajille taloudellista turvaa, YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas sanoo. Kuusikerroksisiin asuinrakennuksiin rakennetaan 136 asuntoa ja lähes 6 000 kerrosneliötä liiketilaa. Asuntojen koot vaihtelevat 26 ja 120 neliön välillä. Liiketiloihin sijoittuu kahviloita, ravintoloita, erikoisliikkeitä, S-market, Ksupermarket ja Alko. Autopaikkoja pysäköintilaitokseen tulee noin 230, joista 50 on varattu metron liityn- täpysäköintiin, mikä osaltaan edistää joukkoliikenteen käyttöä. Lauttiksen rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Tunnelilouhinnat päättyivät jo 2014 lopussa, mutta avolouhinta jatkuu maaliskuun puoliväliin 2015 saakka. Kauppakeskus avaa ovensa yleisölle arviolta loppuvuonna 2016 ja se sijaitsee samana vuonna valmistuvan Lauttasaaren uuden metroaseman yläpuolella. Ensimmäiset asunnot valmistuvat vuonna 2017. Aiemmin syksyllä lauttasaarelaiset saivat äänestää uuden keskustan nimestä. Neljän finalistinimen joukosta eniten kannatusta sai Lauttis, jota myös ehdotettiin yksittäisenä nimenä eniten. Lauttikselle on suunniteltu oma tunnus, joka paljastettiin peruskiven muuraustilaisuudessa.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Viikon mietelause: Vanha pää nuorilla hartioilla. Englantilainen sanonta Nimipäivät: Viikko 8 Ma 16.2. Kai Ti 17.2. Laskiaistiistai Väinö, Rita Ke 18.2. Kaino To 19.2. Eija Pe 20.2. Heli, Heljä, Helinä La 21.2. Keijo Su 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda Kirjailija ja toimittaja Hannu Hirvikoski ??Kirjailija Hannu Hirvikoski kuoli sunnuntaiyönä 21.12.2014 pitkäaikaiseen sairauteen. Hän oli 72-vuotias. Hirvikoski syntyi Toholammilla Hirvikosken kylässä v. 1942. Hän oli perheen kahdeksasta lapsesta keskimmäinen. Hirvikoski sairastui nuorena tuberkuloosiin ja vietti nuoruutensa hoidossa Satalinnan tuberkuloosiparantolassa Harjavallassa. Hänen äitinsä kuoli, kun hän oli vielä parantolassa hoidossa, isä viitisen vuotta myöhemmin. Hirvikoski lähti maailmalle mukanaan öljyväritarvikkeet ja vähän vaatteita. Kiersi Suomea Hirvikosken kirjailijan ura alkoi v. 1986, kun hänen esikoisteoksensa Satalinna julkaistiin. Elämänsä aikana hän kirjoitti, toimitti ja haamukirjoitti useita teoksia, ja kirjoitti jatkuvasti artikkeleita eri lehtiin kymmenien vuosien ajan. Kalliolehti julkaisi hänen artikkeleitaan hänen kuole- Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. Raumantie 3 Ke 18.2. klo 13 Keskiviikkokahvit, Rinne. Lauluhetki kanttori Senni Valtosen johdolla. 25.2. keittoateria, Salmio, Sidoroff. 4.3. klo 13 ?Liikuntaa oman tunnon ja kunnon mukaan?, fys.terapeutti Minna Pirinen. Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Ma klo 14 Merimieskirkkopiiri. Su 22.2. klo 11 Messu, Wirta, Valtonen. Pe 27.2. klo 13 Keskuste- In memoriam Kirjailijan ura Munkkiniemi Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Viikko 9 Ma 23.2. Aslak Ti 24.2. Matti, Matias Ke 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa To 26.2. Nestori Pe 27.2. Torsti La 28.2. Kalevalan päivä. Onni Su 1.3. Alpo, Alpi, Alvi Hän kiersi Suomea parisenkymmentä vuotta etsien paikkaansa maailmasta. Noiden vuosien aikana hän maalasi tauluja, joita hän myi matkallaan, ja perusti oman mainostoimiston, joka epäonnistui. Hän työskenteli limonaditehtaalla juoksupoikana, somistajana Stockmannilla ja Tempolla, ja myöhemmin valtiolla toimistoapulaisena. Töiden ohessa hän opiskeli varastonhoitajaksi, maatutkimuslaborantiksi, työnjohtajaksi ja kirjuriksi. Solmimansa avioliiton kariuduttua kuuden vuoden päästä Hannu jatkoi vaeltelua ympäri Suomea, ajautuen Lappiin uittomieheksi ja sieltä Ouluun, jossa hän uneksi kirjailijan urasta. Viikot 8-9 Hannu Hirvikoski 1942 - 2014 maansa asti. Hän oli myös mukana aktiivisesti useissa eri kirjailija- ja kulttuurijärjestöissä sekä yhdistyksissä, kuten Kirjalijaliitossa, Helsingin Kirjailijat ry:ssä ja Arto Paasilinnan -seurassa. Hirvikoskella oli pitkään työhuone kirjailijatalo Villa Kivessä. Kirjojen kirjoittamisen ohella hän toimi ja piti aktiivisesti lukupiiriä ja runoklubia toimittajakirjailija Hannes Markkulan kanssa. Hannun ovi oli aina avoinna, ja hän kutsui taloon vieraita ja ryhmiä, mm. koululaisryhmiä, joille hän esitteli talon historiaa. Hirvikoski tunnettiin talon säätiön keskuudessa talon historian asiantuntijana, ja hän kirjoittikin talon ja alueen historiasta Linnunlaulun tarina -kirjan. Viimeiset kymmenen vuotta Hirvikoski toimi kustannustoimittajana, toteuttaen monen unelman kirjailijan uralle pääsystä. Viimeiset aikansa Hirvikoski asui Munkkiniemessä. Ulla Hirvikoski luryhmä 90-vuotiaille. Pe 27.2. klo 19 Kannatko huolta nuorista? Rukousryhmä nuorten puolesta Päätykamarissa, tied. annamari.jukko@welho.com p. 050 594 9881 ilt. Su 1.3. klo 11 Messu, Frilander, Sidoroff. Klo 17 Messu, verkosto.net. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Ke 18.2 klo 19 Levollisuuden messu, Frilander. Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 11-12.30 Sanan äärellä. Ti klo 13-15 Olohuone ? avoin kahvila. To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki. Su 22.2. klo 13 Messu, Wirta, Valtonen. Ke 25.2. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä, Jorma Lahikainen. Rukousilta ? rukoillaan Suomen puolesta. Sanaa, ylistystä, ru- kouspalvelu. Su 1.3. klo 13 Seniorien kirkkopyhä, Frilander, Sidoroff. Erityisesti kutsutaan sotiemme veteraaneja Munkinseudulta. Messun jälkeen kirkkokahvit ja yhteinen keskusteluhetki, jossa puheenvuoron pitää talvi-ja jatkosodan veteraani, opetusneuvos Antti Henttonen. Yhteydenotot kirkkokuljetusta varten tarvittaessa diakoni Heli Erkkilä p. 09 23405158. Ti 3.3. klo 18 Käsityökerho. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Ke klo 10.15-11.15 Raamattupiiri, Erkkilä. Muuta Lasten avoimet päiväkerhokerhot: Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Munkkivuoressa ke klo 9.30-11.30. Munkkiniemessä, ma klo 9.30-11.30, to klo 15-16.30 sekä ensilapsikerho ke klo 15-16.30. Lehtisaaressa ti klo 9.30-11.30. Kävelyryhmä ti 24.2. klo 10 lähtö Meilahdentien ja Ramsaynrannan risteys Silta (Seurasaareen). Hengellisen musiikin toivekonsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 21.3. klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Jätä toiveesi 1.3. menn.: munkkiniemi.srk@ evl.fi tai toivelaatikkoon virastolla tai Munkkiniemen kirkolla. Konsertissa toiveita toteuttavat mm. seurakunnan kanttorit sekä kirkkokuoro. Naistenpäivän tapahtuma su 8.3. klo 13 Messu Munkkiniemen kirkossa. Lähetyksen vastuuryhmä järjestää kirkkokahvit. Klo 15 vieraana valtioneuvos Riitta Uosukainen aiheenaan Minna Canth ja uskonto. Maaliskuussa katekismuksen äärellä ? illat 2.-30.3. ma klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Tule tutkimaan kristinopin vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. 2.3. Kymmenen käskyä, Tarja Frilander; 9.3. Uskontunnustus, Sinikka Peltohaka; 16.3. Isä meidän, Elise Rinne; 23.3. Sakramentit, Jouni Hartikainen; 30.3. Raamattu, rippi, rukous, Katariina Wirta. Sururyhmä läheisensä menettäneille 9.4.-4.6. (joka toinen to klo 16-17.30. Ilm. ryhmän vetäjille Elise Rinne p. 09 2340 5162 tai Leena Pankakoski p. 050 560 8279. Tales from Alvar Aalto -mitali espanjalaiselle arkkitehtitoimistolle the city -korutaidetta ??Tales from the city ? Tarinoita kaupungista Ari Pyörälä Koruja 11.2. ? 22.2.2015 Polkuja, jälkiä. Jälkiä lumessa, kohtaamieni ihmisten jättämien muistikuvien jälkiä. Jää, lumi, sateiset kadut. Heijastuksia ikkunoissa. Valojen heijastuminen märästä asfaltista. Päivittäiset rutiinit ja niiden monotonisuus. Reviirit, muistojen kerroksellisuus. Näitä asioita mietin, kun lähdin työstämään korusarjoja Tales from the city ? Tarinoita kaupungista. Työskentelyni oli materiaalilähtöistä. Tutustuin ensin kunnolla minulle uuteen materiaaliin, sen mahdollisuuksiin ja siihen mitä sillä voi tehdä ja mitä ei. Löydettyäni materiaalin ja sen rajat, annoin intuition viedä ajatukset loppuun. Intuitio ja tietoiset valinnat työskentely prosessin aikana synnyttivät kaksi tarinaa; Muistot ja Walking on thin ice. Muistot on valmistettu polyolefinista. Lenkkien lailla toisiinsa kiinnittyvät muistot kasaantuvat, luovat välilleen tiloja, jännitteitä. Muistot ovat kiinni toinen toisissaan, mutta ne eivät ole liikkumattomia. Walking on thin ice ? sarjassa tärkeintä oli saada heijastukset ja jäljet näkyviin. Korujen universumi ja niiden orgaaniset muodot antavat katsojan mielikuvituksen vapaasti assosioida ja jatkaa tarinaa. Korujen valmistamista on tukenut Taiteen edistämiskeskus. Hopeaseppä, korutaiteilija Ari Pyörälä asuu ja työskentelee Helsingissä. ???Vuoden 2015 Alvar Aal- tehtuurin uudessa aallossa, Rainer Mahlamäki (Suomi), to -mitali on myönnetty es- joka syntyi 1970-luvun jäl- Simo Freese (Suomi), Wessel panjalaiselle Nieto Sobe- kipuoliskolla. Heidän arkki- de Jonge (Hollanti) ja Dorte jano -arkkitehtitoimistolle. tehtuurinsa juuret ovat ko- Mandrup-Poulsen (Tanska). Toimisto ja sen perusta- timaassa, sen monikerroksiKolmen vuoden välein neet arkkitehdit Fuensan- sessa historiassa ja kulttuu- jaettava Alvar Aalto -mitata Nieto ja Enrique Sobe- rissa. Hiljaista kieltä puhuvat li myönnetään arkkitehdille jano saivat tuomareilta eri- teokset osoittavat, että mer- tai arkkitehtitoimistolle, joka tyiskiitosta paikallisen kult- kityksellisen arkkitehtuurin on merkittävällä tavalla ansituurin ja suunnittelutehtävi- ehto on paikallisen kulttuu- oitunut luovan arkkitehtuuen taustan syvällisestä ym- rin ja suunnittelutehtävän rin saralla. Palkinto myönmärtämisestä. taustan syvällinen ymmär- netään elämäntyölle, ei yhKansainvälisesti tunnetun rys, toteaa mitalin myöntänyt delle tietylle rakennukselle arkkitehtiparin Nieto Sobe- tuomaristo perusteluissaan. tai projektille. Mitali jaettiin jano Arquitectos vaikuttaa Vuoden 2015 tuomaristos- ensimmäisen kerran vuonna Madridista ja Berliinistä kä- sa olivat mukana arkkitehdit 1967 Alvar Aallolle. sin. Työntekijöitä on Pronssinen mitali yhteensä noin nelon Alvar Aallon käAlvar Aalto -mitalin saajat: jäkymmentä. Laajasialaa. Mitalin koalaisessa tuotannoshokuvion pohjana saan erityisesti näytoleva amfiteatteri1967 Alvar Aalto tely- ja museorakenmuoto on toistuva 1973 Hakon Ahlberg (Ruotsi) nuksiin sekä vaatiteema Aallon ark1978 James Stirling (Englanti) viin korjauksiin ja 1982 Jørn Utzon (Tanska) kitehtuurissa. laajennuksiin eri1985 Tadao Ando (Japani) Mitalitoimikunkoistunut arkkiteh1988 Álvaro Siza (Portugali) taan kuuluvat Altitoimisto on toimi1992 Glenn Murcutt (Australia) var Aalto -säätiö, nut alalla kolme1998 Steven Holl (USA) Arkkitehtuurimukymmentä vuotta. 2003 Rogelio Salmona (Kolumbia) seo, Helsingin kau? Nieto ja Sobeja2009 Tegnestuen Vandkunsten (Tanska) punki, Rakennustaino ovat olleet kes2012 Paulo David (Portugali) teen seura ja Suokeisiä tekijöitä es2015 Nieto Sobejano (Espanja) men arkkitehtiliitto panjalaisen arkkiSAFA. Helsingin sataman liikenne viime vuoden tasolla ??Helsingin Sataman tavaraliikenne oli tammikuussa 850 000 tonnia, mikä on 1 % vähemmän kuin vuosi sitten. Yksiköityä tavaraliikennettä oli 760 000 tonnia, vähennystä viime vuo- den tammikuusta oli 2 %. Tästä määrästä vientiä oli 410 000 tonnia, saman verran kuin 2013 samaan aikaan; tuontia oli 350 000 tonnia, mikä on 3 % vähemmän kuin viime vuo- den tammikuussa. Laivamatkustajia sen sijaan oli tammikuussa enemmän kuin viime vuoden tammikuussa: 622 000 matkustajaa, 2 % enemmän kuin vertailukaudella. Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650
• MunkinSeutu Viikot 8-9 7 ÂPuheenvuoro Kaksi kirjaa kolme Erkkoa Edvard Munch - elämän tanssi -näyttelyn kävijöitä tammikuussa 2015. Munch-näyttely keräsi 70 000 kävijää ??Keskimäärin näyttelyssä vieraili 530 henkilöä päivässä. Myös opastuksia näyttelyyn järjestettiin ennätysmäärä, kaikkiaan 650 kpl. Didrichsenin taidemuseon kävijälukuja, jotka koskevat vain puolen vuoden ajanjaksoa, voi vertailla Helsingin muihin taidekohteisiin. Helsingin Taidehallin tiedotuksen mukaan Taidehallissa vieraili koko vuoden 2014 aikana lähes 60 700 kävijää. Amos Andersonin taidemuseossa puolestaan vieraili tiedotuksen mukaan samana vuonna yli 42 500 kävijää. Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan norjalaisen Edvard Munchin (1863?1944) näyttely nähtiin Suomessa ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen. Näyttelyn ydin muodostui Oslon Munch-museon Stenersenkokoelman öljyväriteoksis- ta. Mukana oli yli viisikymmentä teosta, joista valtaosa oli öljyväriteoksia ja osa grafiikkaa. Seuraavaksi museossa avautuu 28. helmikuuta 2015 kuopiolaisen maalaavan kuvanveistäjän Pauno Pohjolaisen (s. 1949) retrospektiivinen näyttely Mandoliinimiehen matka. Museo täyttää syyskuussa 2015 50 vuotta. Miten erotti oman koulun autot penkkariletkasta? Helsinkiläisabit ajoivat taas tuttuja reittejä penkkariajelullaan Helsingin keskustassa. ??Mutta mistä katsoja kadulla erotti, koska tulee juuri se oman koulun hartaasti odotettu auto? Missä kohtaa vanhempien kannatti virittää kamerat ja nenäliinat valmiiksi; milloin ojentaa kättä oman koulun abeja kohtaan namujen toivossa? Nerokkaat, hauskat ja kantaaottavat penkkarilakanat ja sitä myötä koulun nimen kun huomaa usein vasta autojen ajaessa vauhdilla ohi. Munkkiniemen abit ovat jo vuodesta 1948 pukeutuneet munkinkaapuihin penkkariajelullaan (kts. www.munkka.fi -> historiaa). Penkkarikylttien ja kaapujen lisäksi autoihin on Munkassa ajan saatossa lisätty tunnistamisen helpottamiseksi lippuja ja tänä vuonna uutuutena rekan kopin päälle viritetään koulun tunnusvalo. Kun autoja odotetaan ja katsotaan edestäpäin, valo näkyy odottelijalle jo kauempaakin. Valokyltin suunnittelun ja toteutuksen takana on Munkkiniemen yhteiskoulun teknisen työn opettaja Petteri Taponen. Valokyltissä on alumiinirunko ja muuten materiaalina on käytetty tarralla päällystettyä akryylilevyä: osat on tilattu ja teetetty mitatilaustyönä tai valmistettu itse ? Petteri Taponen on tehnyt ja koonnut kyltin valmiiksi Munkkiniemen yhteiskoulun teknisentyön tilassa. Valokyltti on rakennettu perinteiselle taksivalon alustalle. Kyltin sisällä on ledvalaistus. Munk- ??Käsissäni on kaksi sytyttävää kirjaa.  Helsingin Sanomien toimittaja Antti Blåfield luovutti minulle omistuskirjoituksin kirjansa Loistavat Erkot. Siinä avataan omistajasuvun ja päätoimittajien suhteita, miten Eero, Eljas ja aatos Erkko nostivat Hesarinsa loistoonsa.  Antti Blåfield kuvaa Eero Erkkoa määrätietoiseksi työmyyräksi, Eljasta räväkäksi ja tunteelliseksi patruunaksi. Aatos Erkko taas oli hänen mielestään arvoituksellinen uudistaja. Nämä kolme johtivat Helsingin Sanomia ja sen edeltäjää Päivälehteä yli sadan vuoden ajan.  Aatos Erkon tapasin yhden ainoan kerran toimittaessani perhepiirissä hautaan siunaamisen 41 vuotta sitten. Aatos Erkon aikana Helsingin Sanomista kasvoi Pohjolan suurin sanomalehti. Ratkaisevassa roolissa olivat päätoimittajat. Näistä Erkon nimittämistä viimeinen päätoimittaja Janne Virkkunen kertoi suorassa radio-ohjelmassani miten hänen lehdessään haluttiin lukijoita hemmotella luotettavalla tiedolla ja laatujournalismin lumolla.  Kun Jean Sibelius kuoli syyskuussa 1957, Helsingin Sanomat julkaisi lehdistöhistorian siihen asti suurimman, lähes koko pääuutissivun yltänen kuvan säveltäjämestarista. Kirja liittää Jean Sibeliuksen arvokkaasti kunniapaikalle.  Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna Sibeliuksen elämään liittyvät paikat, Loviisa etunenässä, kilpailevat säveltäjämestarin suosiolli- ka-tunnus kiinnittyy penkkariauton kattoon imukuppimagneetilla, ja sähkönsä valo saa auton tupakansytyttimestä. Kylttejä on valmistettu rajotettu erä, neljä kappaletta. Munkan abit ajavat penkkareita perinteisesti kolmella rekalla. suudesta. Juuri parhaillaan Berliinin filharmonikot esittävät Sir Simon Rattlen johdolla säveltäjän seitsemän sinfoniaa sekä viulukonserton Berliinissä ja Lontoossa. Sibelius lentokenttähaaveineen on niin vahvasti esillä ettei yhäkään lehtikolumnia tai radiopakinaa osaa näköjään oikein toimittaa viittaamatta häneen.  No, se toinen kirja.  Kirjailija Torsti Lehtisen kanssa puimme radiossa hänen uusinta kirjaansa Syntiset saarnat. Huh! Jo kirjan nimi on repäisevä. Äidin kohdusta tulemme ja hautaan menemme. Kaikki muu on uskonvaraista, sanoo kirjailija. Miten niin?  Hautajaisissa usein toistan jumalallista viestiä, että tuleva aika ei ole meidän uskomme varassa, ei siis lainkaan uskonvaraista. Vaan se on Jumalan oman lupauksen varassa. Se mitä on edessä päin ei ole minun määriteltävissäni eikä määrättävissäni. Siis ei uskon määrän eikä mikään minussa itsessäni oleva ratkaise iankaikkisuutta vaan se on kokonaan Jumalan, pelastajamme varassa.  Jos Erkot olivat loistavia kustantajia, lehden tekijöitä, Torsti Lehtinen on loistava kirjallinen seikkailija. Pelottomasti hän sukeltaa maailman metropoleihin, myyttien ja ennen kaikkea - mitättömyyksien maailmoihin.  Torsti Lehtinen tuo mieleen miltei tasan kolme vuotta sitten 68-vuotiaana kuolleen italialaisen mielikirjailijani Antoni Tabucchin, joka korostaa sattu- Veli-Matti Hynninen man merkitystä. Sattumien lisäksi Tabucchi on kiinnostunut häviäjistä. Voittajissa, korskujissa ei ole paljon malliksi kelpaavaa, Häviäjissä kiinnostavaa on epäyhtenäisyys, inkoherenssi, avoimet kysymykset, kyselevyys (interrogatiivisuus). Torsti Lehtinen on ainakin minulle Suomen Tabucchi.  Torsti Lehtisen seikkailuissa Martti Luther kohtaa savolaisen Pekka Lipposen Chigagossa. Torsti Lehtisen Jeesus pelaa golfia Jerusalemissa ja opetuslapset heiluttelevat lätkämailaa MMkaukalossa.  Syntiset saarnat kertoo rakkauden kaipuusta ja elämän intohimosta. Miten rakkauden ja seksuaalisuuden kokeminen lisäävät itseymmärrystä. Torsti Lehtiselle rakkaus on Paulo Coelhon lailla hengellistä energiaa. Rakkauden kokemisessa on läsnä koko universumi, ihmiskunnan ja ihmisyyden ikiaikainen perintö.  Loistavat Erkot ja Syntiset saarnat ovat kaksi erilaista kirjaa. Yhteistä kummallekin on halu puhua elämän tarkoituksesta ymmärrettävästi. Elämä on parasta silloin kun kokemus voittaa teorian.  Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen.info 
• MunkinSeutu 8 Viikot 8-9 Munkkiniemen yhteiskoulu: ?Academics and Sports? Urhea-yhteistyön avulla koulunkäynti ja urheilu yhdistyvät ??Y l e i s v a l m e n n u k s e e n puolestaan kuuluu yleisharjoittelua Munkkinimen yhteiskoulussa tai yhteistyössä oman valmentajan kanssa. Yleisvalmennuksesta vastaavat koulun tiloissa koulun liikunnanopettajat. Liikunnanopettaja Mika Riissanen kertoo, että Munkasta Urhea-yhteistyöhön on sitoutunut tällä hetkellä 37 oppilasta: ? Tästä määrästä alle kymmenen on tyttöjä. Suurin osa nuorista on joukkueurheilijoita, vaikka joukossa on toki myös yksilölajien edustajia voimistelusta yleisurheiluun. Tämän hetken 6.-luokkalaisista, siis ensi syksyn tulevista seiskoista, on ilmaistu mukavasti halukkuutta lähteä mukaan toimintaan. ? Koripalloahan Munkkiniemen yhteiskoulussa on pelattu pitkään, ja korista on perinteisesti voinut valita valinnaisaineeksi. Liittyminen Urhea-verkostoon on ollut luontevaa: koripalloa unohtamatta olemme voineet laajentaa valmennusta nyt myös muihin lajeihin, Riissanen kertoo Urhea-yhteistyön taustaa. Urhea on yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on tukea nuorten urheilijoiden päivittäistä harjoittelua sekä tuoda valmennuksen asiantuntijapalvelut urheilijan ja valmentajan arkikäyttöön. Ennen kaikkea Urhean avulla parannetaan urheilun ja koulunkäynnin parempaa limittäytymistä oppilaan ja opiskelijan arjessa. Saatuaan opiskelupaikan koulusta normaalin hakumenettelyn kautta, nuori urheilija rakentaa yhdessä koulun edustajan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa. Siinä huomioidaan urheilun tarpeet. Lajiliitot ja valmentajat puolestaan huomioivat opintojen vaatimukset urheilijan valmennussuunnitelmassa. Munkkalaiset 7.-luokkalaiset Otto Virtanen ja Juho Pentikäinen ovat molemmat mukana Urhea-yhteistyössä. Otto kertoo pelanneensa tennistä pienestä pitäen, ja hän on tällä hetkellä SM-tasolla oman ikäluokkansa kärjessä. HVSTenniksen pelaajalla on kokemusta Urheasta syksystä saakka. ? Olen mukana lajivalmennuksessa. Nyt voin käydä oman seuran treeneissä Talissa neljä tuntia viikossa kouluaikana. Niistä tunneista, jotka olen pois koululta, on sovittu yhdessä seuran ja koulun kanssa. Mahdollisuus harjoitella enemmän on tietenkin hyvä, Virtanen toteaa. Urheilun ohella koulutodistuksen keskiarvo on jopa vähän noussut alakouluajoista, Otto Virtanen tuumii valmistautuessaan lähtemään EM-kisoihin EteläSiperiaan. Juho Pentikäinen taas on pelannut nuorempana sekä jääkiekkoa että jalkapalloa. Jalkapallo vei voiton, ja nyt Juho pelaa kilpatasolla HJK Westin riveissä. ? Jalkapallojoukkueemme on vielä melko tuore; olemme olleet kasassa noin vuoden verran, Juho kertoo ja jatkaa: ? Aloitan ensi syksynä yleisvalmennuksen puolella. Harjoittelua tulee olemaan viikossa lisää 2 x 45 minuuttia. Urhea-yhteistyöstä toivon sitä, että saan lisää fyysistä kuntoa ja voimaa. Yleisvalmennuksessa liikunta on toivottavasti tavoitteellisempaa kilpaurheilua ajatellen kuin vaikka ihan tavallisessa valinnaisessa liikunnassa. Juho Pentikäinen joukkueineen valmistautuu keväällä alkavaan aluesarjaan. Liikunnanopettaja Mika Riissanen toteaa, että alkuvaiheessa Urhea-yhteistyö on vaatinut luonnollisesti paljon suunnittelua koulun puolelta, mutta hän korostaa samalla, että tämän tasoisessa kilpaurheilussa on tärkeää yrittää vahvis- taa urheilijan polkua nuoresta asti: ? Urheiluseurat ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöstä. Euroopan laajuisesta näkökulmasta meillä nuoren kilpaurheilijan viikkoon mahtuu valmennusta aika vähän. Urhean avulla oppilaan arkeen saadaan tehokkaampaa ja toivon mukaan parempaa ajankäyttöä ? niin koulunkäyntiin kuin urheiluun. Oppilailta Urhea-yhteistyö on myös saanut myönteisen vastaanoton. Aika näyttää, millaisia tuloksia yhteistyö tuottaa. Lisätietoja Munkkiniemen yhteiskoulun ja pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean yhteistyöstä saa koulun rehtorilta Aki Holopaiselta ja liikunnanopettaja Mika Riissaselta sekä osoitteista: www.munkka. fi & www.urhea.fi Teksti ja kuvat: Kaisa Nummenpää Korismatsin tunnelmia Munkassa. Tennis kiinnostavaksi uudella konseptilla Jarkko Niemisen akatemia ja Jari Hedman yhteistyöhön ??Suomen menestynein tennisammattilainen Jarkko Nieminen ja tennisselostajanakin tunnettu huippuvalmentaja Jari Hedman ovat lyöttäytyneet yhteen. Kaksikon tavoitteena on turvata suomalaisen tenniksen tulevaisuus uudenlaisen yritysyhteistyökonseptin kautta. Niemisen 2012 perustaman tennisakatemian ja Hedmanin viime vuonna käynnistämän tenniskoulun palveluita yhdistämällä luodaan uusi interaktiivinen tapa tehdä yhteistyötä yritysten kanssa. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti tennistä harrastavat päättäjät, mutta tavoitteena on samalla joukon laajentaminen houkuttelemalla myös muita johtajia uuden harrastuksen pariin. Houkuttimena tarjotaan ammattimaisesti järjestettyjä yritystapahtumia ja säännöllisiä valmennustunteja. Harjoittelussa kurkistetaan yksilöllisellä tasolla mielenkiintoiseen ammattipe- laajien maailmaan. Bonuksena on oivallinen verkostoitumismahdollisuus muiden yritysten johtotehtävissä olevien kanssa. ? Kun saamme tenniksen avulla koottua päättäjiä pitämään itsestään ja mahdollisesti henkilökunnastaan sekä asiakkaistaan huolta, meillä on samalla mahdollisuus ideoida yhdessä heidän kanssaan uusia tapoja turvata suomalaisen huipputenniksen tulevaisuus myös sen jälkeen, kun Jarkko (Nieminen) lopettaa oman huikean aktiiviuransa, valottaa myös tenniksen tv-selostajana tutuksi tullut valmentaja Hedman yhteistyön taustoja. Kumppanuuksia lupauksille Jari Hedman ? Meillä on tennisakatemiassani lupauksia, joilla on mahdollisuuksia nousta aina maailman tennistähtien joukkoon, mutta ilman tukitoimia se ei ole mahdollista. Toivon yhteistyön Jarin (Hedman) kanssa tuovan tennistä lähemmäksi työssäkäyvien arkea ja lisäävän harrastajamääriä sekä samalla auttavan kumppanuuksien löytämisessä tennikselle, visioi 15 vuotta menestyksekkäästi tenniksen huipulla kilpaillut Nieminen. ? Ideana on luoda ammattiosaajien kanssa interaktiivinen kokonaisuus, jossa yrityksille tarjotaan parasta. Jarkon tennisakatemian laji- ja fysiikkavalmentajat italialaisen johtajansa Federico Riccin johdolla varmistavat tennispalveluittemme korkean tason yhdessä Jarkon ja oman panokseni kanssa, painottaa Hedman, joka on toiminut mm. Suomen Davis Cup ?joukkueen kaptee- Jarkko Nieminen Lontoon kesäolympialaisissa 2012. nina ja takavuosien Suomen tennisykkösen Veli Paloheimon (parhaimmillaan ATP-rankingissa sijalla 48) henkilökohtaisena valmentajana. Veli Paloheimo valmentajana Niemisen ja Hedmanin asiantuntemuksen ohella myös Paloheimon osaamista hyödynnetään uudessa hankkeessa. Hän osallistuu niin ikään Niemisen akatemiassa harjoittelevien nuorten valmennukseen. ? Oman suolansa vuorovaikutukselle tuovat tennisakatemian lupauksien ja tenniskoulun asiakkaiden keskinäiset ottelut. Konseptimme avaa myös uusia mahdollisuuksia yritysten asiakashallintaan, luettelee Hedman tyytyväisenä yhteistyön tarjoamia etuja.
• MunkinSeutu Viikot 8-9 Kuva: Tomi Kaminen. Jari Hedman Tennis Company ??Perustettu: 2014 ??Jatkaa valmennustyötä tenniskoulupioneeriisänsä Heikki Hedmanin viitoittamalla tiellä. ??Jari Hedman: 54 vuotta, 38 vuoden valmentajakokemus, seitsemän vuotta ATP-kiertueella Veli Paloheimon (ATP ranking #48) henkilökohtaisena valmentajana, vuoden ajan myös Aki Rahusen (ATP ranking #57) valmentajana, Suomen Davis Cup -joukkueen kapteenina kolme vuotta, 25 vuoden kokemus tennisselostajana Eurosport-kanavalla ja nykyisin MTV Total Sport ?kanavilla. Motto: ?Tennis is my life, tennis is my business?. Jarkko Nieminen Tennis Akatemia ??Perustettu: 2012 ??Jarkko Nieminen: 33 vuotta, Suomen kaikkien aikojen menestynein tennisammattilainen, ATPranking parhaimmillaan 13:s, nyt 66:s. ??Pelaajat: 15 täysipäiväisesti harjoittelevaa pelaajaa sekä viisi säännöllisesti vaihtuvaa pelaajaa. Pelaajia tällä hetkellä neljästä eri maasta. ??Valmentajat: neljä täysipäiväistä ja yksi osaaikainen valmentaja, lisäksi haussa yksi täysipäiväinen valmentaja, fysiikkavalmentajat Jarmo Ahonen ja Jarkko Haataja, lääkäri Petri Helenius. ??Tavoite: luoda suomalaista jatkuvuutta WTAtai ATP-kiertueille Jarkko Niemisen lopetettua ammattilaisuransa. Ismo Leikola yllätyskeikalle ??Las Vegasista Laugh Factoryn maailman hauskin mies ?tittelin itselleen viime syksynä napannut Ismo Leikola kuvaa paraikaa ensimmäistä omaa komediasarjaa. Osana tulevan Ismo-sarjan pilotin kuvauksia järjestetään helsinkiläisessä Klubiteatterissa yllätyskeikka maanantaina 23. helmikuuta. Kyseisessä klubispesiaalissa Ismon kanssa lavalla nähdään myös stand up -koomikko Niko Kivelä. Komediasarjaa kuvataan TV- ja elokuvatuotantoyhtiö Mogulmedian tuottamana. Sarjan pilotti ilmestyy huhtikuussa 2015 Elisa Viihteellä, jonka jälkeen katsojilla on päätösvalta sarjan jatkosta. Ohjauksesta vastaa Putous ja Duudsonit tuli taloon ?sarjojenkin ohjaajana toiminut Ville Panhelainen. ? Olemme Mogulmediassa todella iloisia saadessamme työskennellä Ismon kanssa tällaisessa uraauurtavassa projektissa. Uskomme, että Ismosta tulee kevään ehdottomasti hauskin ja puhutuin yksittäinen ohjelma, toteaa Mogulmedian vastaava tuottaja Markos Annala. Keskustakirjaston rakentaminen varmistui valtuustossa Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto riemuitsee päätöksestä. ?Suomalaiset saavat todella hienon 100-vuotislahjan! Harvassa maassa juuri kirjasto sopii itsenäisyyden ja 100-vuotisjuhlan symboliksi yhtä hyvin kuin Suomessa?, Tuula Haavisto sanoo. ??Kirjastotoimenjohtaja näkee kirjaston yhtenä tärkeimmistä yhteiskunnan tukipilareista. ? Kirjasto on suomalaisen sivistyksen rakentaja, ja Suomessa sivistys on ollut selviytymisstrategia. Siihen on kuulunut kaikki mukaan -henki eli koko väestöllä on ollut pääsy tietoon ja kulttuuriin, kun kirjastopalvelut ovat alusta alkaen olleet avoinna kaikille. Kirjastolla on tärkeä rooli myös ajankohtaisessa sananvapauden turvaamisessa, koska se takaa tiedon saata- vuuden. Kirjasto on maassamme kaikkein käytetyin kulttuuripalvelu ja rakastettu toimija.  ? Suomalaiset ovat äänestäneet jaloillaan: aikoinaan perustettua kirjastoverkkoa on käytetty maailmanennätystahtiin, Tuula Haavisto kertoo. Keskustakirjasto on merkkipaalu suomalaiselle kirjastolle. 9
• MunkinSeutu 10 Viikot 8-9 Rautatieaseman mainosvalot kunnioittavat perinteitä Neonputkien tilalle led-tekniikkaa ??Monilla valomainoksilla on historiallista arvoa, sillä ne ovat kuuluneet kaupunkikuvaan ehkä 1930tai 1950-luvulta saakka. Nyt ne voidaan rakentaa uudella tekniikalla niin, ettei eroa huomaa katutasosta. Helsingin päärautatieasema näyttää mallia. Helsingin päärautatieaseman sisäänkäyntien päällä olevat tekstit toteutettiin Helsingin olympialaisten alla neonputkilla. Perinteisellä tekniikalla on omat heikkoutensa. Kun neonmainosten putkia uusitaan niiden pimennyttyä, uudet osat loistavat kirkkaampina kuin vanhat, jolloin lopputulos näyttää huonolta. Valodiodit eli ledit tarjoavat lukuisia etuja neonputkiin verrattuna. Keravalainen Beta Neon Oy on nyt kehittänyt työtavan, jonka avulla saavutetaan ulkonäöllisesti vanhaa vastaava lopputulos. Rautatieaseman tapauksessa se kelpasi myös Museovirastolle, jonka tehtävänä on valvoa arvorakennusten ilmiasun säilymistä. Ratkaisussa käytetään eräänlaista muoviputkea, jota käsitellään samaan tapaan kuin neonvalojen lasiputkea ? sillä voidaan tehdä myös ?luraus?, jossa putki taivutetaan paluukierrokselle itsensä taakse. Järjestelmällä voidaan toistaa kaikki neonputkien tuottamat värit. Moninkertaisen kestoikänsä ansiosta led-valojen huoltokustannukset ovat murto-osa neonvalojen vastaavista, samoin energiankulutus. Etujen ansiosta led-valoille voidaan laskea suhteellisen nopea ta- kaisinmaksuaika, mainoksesta riippuen 2?3 vuotta. Sijoitetun pääoman tuotoksi tulee useita kymmeniä prosentteja. Lisäksi valot kestävät melkoisesti ilkivaltaa, muovi on iskunkestävää päinvastoin kuin neonvalojen lasiputki. Rautatieaseman neonvalot korvasi uudella ledtekniikalla Beta Neon Oy. Yritys tekee sekä perinteisiä valomainoksia että ledpohjaisia modernisointeja ja kokonaan uusia led-valomainoksia. teen ja VR:n kaukoliikenteen aiempaa selkeämmin toisistaan. Tilaajaväritys pysyy yhdenmukaisena, vaikka operaattorit vaihtuisivat kilpailutusten myötä. taalta ulos tuli. Myös myöhemmin värikirjoa riitti, sillä kullakin bussiyhtiöllä oli oman värisensä autot. Sininen väri on todennäköisesti saanut kaupunkilaisten mielissä niin vankan sijan, koska HKL:n sinisiä busseja on ollut määrällisesti kaikista eniten. Raitiovaunut ovat olleet vihreitä ensimmäisistä raitiovaunuista lähtien. Keltainen väri on ehkä tullut lisävärinä mukaan vuosisadan vaihteen ikkunoiden puukehyksistä, jotka olivat keltaisia ja väri sitten ?levisi? muuallekin vaunuun. 1980-luvulla tehty oranssi- harmaa värikokeilu jäi lyhytaikaiseksi. Väri herätti helsinkiläisissä niin suurta vastustusta, että vaunut maalattiin uudelleen vihreiksi. Metron oranssin synty on tarkemmin tiedossa, koska väritys on peräisin 1970-luvulla. Metrokonseptin suunnitelleiden Antti Nurmesniemen ja Börje Rajalinin tavoitteena oli esteettisesti korkeatasoinen metro, joka miellyttäisi matkustajien silmää vuosikymmeniä. He olivat yhteydessä myös asemien suunnittelijoihin niin, että metrosta ja asemista tuli kokonaisuus. Lähijunien väri muuttuu violetiksi ??HSL-alueen lähijunaliikenteessä liikennöivien Flirt-junien eli Sm5-kaluston kyljet muuttuvat violeteiksi. Värinvaihdos johtuu siitä, että HSL ottaa tilaajavärityksen käyttöön nyt myös lähijunaliikenteessä sinisten bussien, vihreiden ratikoiden ja oranssin metron rinnalle. Violetti väri auttaa erottamaan lähijunaliikenteen VR:n vihreistä kaukojunista. Violetit junat tulevat raiteille vähitellen, HSL:n arvion mukaan kahden kolmen vuoden kuluessa. ? Reilut viisi vuotta toimineen HSL:n brändi rakentuu liikennevälineiden väreistä. Sinisiin busseihin, vihreisiin ratikoihin ja oranssiin metroon liittyy voimakkaita mielikuvia, joita ei ole järkevää yrittää pyyhkiä pois, vaan pikemminkin vahvistaa mielikuvia entisestään. Tavoitteena on, että lähijunaliikenteen violetista tulee yhtä lailla vahva lähijunien mielikuvaväri HSL-alueen joukkoliikenteestä puhuttaessa, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. Miksi violetti? Vaatimukset värille lähtevät käyttötarkoituksesta. Flirt-junien värityksen lisäksi violetti otetaan käyttöön HSL:n matkustajainformaatiossa eli muun muassa lähijunaliikenteen linjakartoissa. Violetti soveltuu sekä junien väriksi että informaatiokäyttöön tarpeeksi erottuvana värinä. Violetti on väriympyrän vapaa alue, joka ei ole vielä Joukkoliikenteen sininen, vihreä ja oranssi HSL:n käytössä. Nykyisin käytössä ollut vaaleanvihreä erottuu huonosti raitioliikenteen tummemmasta vihreästä. Flirtjunien vihreä väri valittiin Junakalusto Oy:n tilaamiin juniin 2007 ennen HSL:n perustamista. Vaaleanvihreä on myös näkyvästi käytössä VR:n kaukojunissa ja se on VR:n brändiväri. HSL haluaakin erottaa HSL-alueen lähijunaliiken- Vaikka sinisillä busseilla on vahvat juuret helsinkiläisten mielikuvissa, käytännössä vasta HSL:n sininen tilaajaväritys on yhdenmukaistanut bussikaluston väritystä. Vielä 1950-luvulla bussiyhtiöt ottivat sen värisen auton, mikä koriteh-
• MunkinSeutu Viikot 8-9 11 Sofiankatu 4:n kunnostus tuo kauppiastavaratalon takaisin ??Helsingin Torikortteleiden kunnostaminen on etenemässä loppusuoralle. Sofiankatu 4:ssä ensi vuonna alkava remontti päättää peruskorjausten sarjan, jonka tavoitteena on ollut Kauppatorin ja Senaatintorin ympäristön elävöittäminen ja avaaminen kaupunkilaisille. Torikortteleissa toimii nykyisin noin viisikymmentä yrittäjää. Valmistuttuaan kortteleissa on tilaa arviolta sadalle yrittäjälle, ja vuokrattavia liiketiloja on 13 000?15 000 m². Torikortteleiden ja jatkossa erityisesti Sofiankatu 4:n tarjonnassa korostuvat sisustaminen, design, kotimaiset tuotteet sekä ravitsemuspalvelut ja tapahtumat. Sofiankatu 4:ssä toimivat nykyisin Helsingin kaupunginmuseo, ravintola Nuevo ja Kino Engel. Rakennustyöt päästään aloittamaan, kun museo muuttaa uusiin tiloihinsa Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmaan keväällä 2016. Muut nykyiset toimijat lopettavat toimintansa remontin ajaksi, mutta neuvotteluja jatkosta käydään parhaillaan. Korjatut tilat voidaan ottaa käyttöön syksyllä 2017. Sofiankadulta yhteys Kiseleffin taloon Sofiankatu 4 on asemakaavassa suojeltu, kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, joka on kuntotutkimusten perusteella kattavan peruskorjauksen tarpeessa. Kiinteistölautakunta käsittelee muutos- ja peruskorjaustyön hankesuunnitelmaa torstaina 5. helmikuuta. Suunnitelma vaatii hyväksynnän myös kaupunginhallitukselta ja -valtuustolta. Hankkeen aikana kunnostetaan nykyiset elokuvateatteri- ja ravintolatilat. Alimpiin kerroksiin on suunniteltu liiketilaa ja ylempiin kerroksiin toimis- tohotellia, josta voi vuokrata työpisteitä ja kokoustiloja. Uusi toimintakonsepti on lähellä rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Sofiankatu 4 valmistui vuonna 1913 osaksi Stockmannin tavarataloa, joka toimi Kiseleffin talossa. Peruskorjauksen yhteydessä avataan rakennusten alimpien kerrosten väliset alkuperäiset kulkuyhteydet. Talot muodostavat tämän jälkeen toiminnallisen kokonaisuuden, jossa asiakkaiden on helppo liikkua. Myös tilojen alkuperäinen luonne ? valoisuus, avaruus ja hienot salit kattoikkunoineen ? pääsee paremmin esiin, kun myöhemmin toteutettuja rakenteita voidaan purkaa. Muutos- ja peruskorjaushankkeessa parannetaan niin tilojen turvallisuutta, viihtyisyyttä kuin toimivuutta. Muun muassa LVIja paloturvallisuusjärjestelmät uusitaan ja rakennuk- seen asennetaan nykyaikaiset sähkönjakelu-, tietoverkko- ja turvajärjestelmät. Kiinteistöstä on löydetty jonkin verran mikrobivaurioita sekä PAH-yhdisteitä ja öljyä sisältäviä rakenteita, jotka korjataan. Liikkumista helpotetaan uusilla kulkuyhteyksillä ja hissillä. Suunnitellun muutos- ja peruskorjaushankkeen kustannusarvio on 11,3 miljoonaa euroa. Kunnostettavaa huonealaa noin 4000 m². Sofiankatu 4:n kunnostushankkeesta vastaa kiinteistöviraston tilakeskus. Tilojen tulevasta vuokrauksesta ja torikortteleiden kehittämisestä huolehtii Helsingin Leijona Oy. Sofiankatu 4 helmikuussa 2015. Onko vanhuspalvelulaissa sana arvokas nyt irvokas? Kotihoidossa ei olla varauduttu laitospaikkojen vähentämiseen ? Kysyttäessä heiltä n. 95 % on huolestunut palvelun laadusta työkiireiden takia ja jopa häpesi sitä ja peräti n. 60 % harkitsi alan vaihtoa. Ja tämä johtuu siitä, että eduskunta/ hallitus on päättänyt säästää tästä 300 milj. ? siten, että laitos - ja palvelulaitoksista siirrytään ? sormia napsauttamalla ? mahdollisimman laajaan kotihoitoon vähentämällä hoitopaikkoja ? Pyritään siis heilauttamaan heiluri aivan toiseen lai- taan yritTästä kototämättäna asumisesta kään haron televiossa ja kita ? puolehdistössä ollut liväliä ?. monia esimerkSe johkejä. Vanhus asui tuu siitä, kuolleen miehenettä kaiksä vieressä useita ki vanhukviikkoja. Yli 93 set ja elä- vuotias sotavekeläisetteraani loukattuLUMNI O K kin koeaan kotona itsentaan yhtesä, joutui odotnä homotamaan 9 tuntia geenisena päästäkseen lääjoukkona kärin tutkimuk! Jotkut yli - 90 -vuotiaat siin. Eikö jo henkilötunnus kykenevät elämään itse- olisi pitänyt kertoa hänen näisesti, mutta yhä useam- ikänsä ja hän olisi ohittanut mat tarvitsevat laitoshoitoa jonkun nuoremman lievästi ja samanaikaisesti yli 75 loukkaantuneen potilaan ? - vuotiaiden ympärivuoro- Kerrotiin myös yli 90 - vuokautisen laitoshoidon saata- tiaasta yksinäisestä naisesvuutta halutaan vähentään. ta, joka asui hissitömän taToisin sanoen, kun tämä lon ylimmässä kerroksessa ryhmä saavuttaa tuon 90 - , eikä ole kolmeen vuoteen vuoden iän ja heidän jouk- käynyt ulkona ! konsa suurenee, niin laitosMiten nämä hoidon ja tehostetun palveluasumisen saamista asiat korjataan eduskunta uudessa vanhelpoimmalla tavalla ? huspalvelulaissa haluaa nyt vaikeuttaa  jo etukäteen. Toistan uudelleen avainaTähän uusi eduskunta ja sian : meillä pitäisi olla hallitus joutuu vielä var- vanhusasiamies ! Hänen masti palaamaan. Vanhusten määrä kasvaa siten, että yli 85 - vuotiaiden määrä kasvaa vuodessa 39 000 ihmisellä  vuodesta 2011 vuoteen 2020  . Iso osa heistä asunee edelleen tavallisessa kodissaan, mutta hyvin moni tarvitsee ainakin silloin tällöin ympärivuorokautista hoitoa. Ihmisiltä ollaan ryöstämässä elämisen ARVOKKUUS !! Tästä kertoo vanhusten pyöröovi kokemukset ! Mitä se tarkoittaa ? Sitä, että usein huonokuntoinen vanhus kaatuu kotonaan ja menee ambulanssilla sairaalaan, josta hänet palautetaan mahdollisimman pian kotiin. Siellä hän kaatuu taas uudestaan, koska ei pysty yksinään hallitsemaan liikkumistaan - jälleen sairaalaan ja pian taas kotiin. Häneltä kysytään kaavakkeilla : ?ettekös haluakin asua mieluiten kotona ? ja hän vastaa, ?kotonapa hyvinniin?. Ja kierre jatkuu ! Josa Jäntti ??Muistini mukaan jo kahden hallituksen aikana on sorvattu tätä vanhuspalvelulakia ! Lukemattomat työryhmät asiantuntijoineen on pohtinut tätä lakia. Kun on jututtanut näitä mukana olleita asiantuntijoita, on väkisin syntynyt käsitys, että heidän mielipiteensä eivät ole menneet perille ? Alkuvaiheessa väiteltiin siitä, pitääkö laitos - ja palvelutaloissa olla hoitohenkilökuntaa asukkaisiin verrattuna 0,5  vai enemmän. Päätöstä ei tässäkään asiassa saatu aikaiseksi, vaan se ? lakaistiin maton alle ? ja jäi odottamaan ehkä myöhemmin säädettävää asetusta ? Joissakin paikoissa 0,5 lukua pidetään miniminä, mutta joissakin maksimina. Eri laitoksissa henkilökuntaan mukaan laskettiin talonmiehet, korjaushenkilökuntaa ja keittiöhenkilökuntaa ? Näin saatiin kerrottua, että meillä asiat ovat kunnossa. Ajan kuluessa saatiin aikaan oikein superkorjaus eli laista poistettiin sana arvokas vanhuus ! Kun kuunteli ammattijärjestö SUPERin käytännön töissä olevien kodinhoitajien kokemuksia, ne alkoivat oikeuttaa sanan arvokkaan vaihtamisen irvokkaaksi! kauttaan monet nyt kansanedustajien ja hallituksen aikaa vievät ongelmat, valitukset ja kehittämisideat tulisivat keskitetysti hänen kauttaan käsiteltäviksi ja viedyksi päätettäviksi ! Tästä on Suomen senioriliike ry (SSL ry ) tehnyt jo kymmenien tuhansien allekirjoittaman aloitteen ainakin pari kertaa ministereille. Näin tulisivat asiat tarvittaessa sujuvasti päätettäviksi Eduskunnassa. Toinen iso puute on, että maastamme puuttuu muiden sivistyneiden länsimaiden tapaan perustuslakituomioistuin  ! Viimeistään nyt kannattaisi eduskunnassa ja hallituksessa miettiä ja harkita vanhojen ihmisten hoitopolitiikkaa uudelleen, sanoo mm. professori Marja Jylhä ja samanlaisia ehdotuksia on esittänyt jo aikaisemmin geriatrian emerita professori Sirkka - Liisa Kivelä. Hallinnolliset äkkiliikkeet ja hätäiset päätökset eduskunnassa tai oman kirjoituspöydän ääressä eivät sovi näihin vanhuksia koskevissa asioissa. Ne tuovat tullessaan vain näitä nykyisiä huonosti harkittuja ratkaisuja eli kaikkien pitää asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja laitospaikkoja on vähennettävä vanhusten kunnosta välittämättä. Ihmisillä on hyvä olla omassa kodissaan niin kauan kuin he pystyvät siellä vaarattomasti olemaan. Työpaikan takana tehty suunnittelu Edellä mainitunlaisesta toiminnasta muistuu mieleeni tapaus ollessani liikuntalaukunnan varapuheenjohtajana. Eräs urheiluseura sai kaupungilta toimintaavustusta muita huomatttasti enemmän. Tästä syntyi tietysti ? kateuskeskustelu?. Ehdotin, että lautakunta menee paikan päällee tutkimaan ko. seuran toimintaa. Silloinen puheenjohtaja sanoi kaupungin yleisen käytännön mukaan, että ? lautakunta ei ole vielä koskaan poistunut tämän kokoushuoneen seinien ulkopuolelle ?. Ehdotin, että nyt niin tehdään ja mennään paikalle - ja niin tehtiin. Seuran toimihenkilöiden pätevän esittelyn jälkeen kaikki jäsenet totesivat yksimielisesti, että ko. urheilueuran avustusraha - anomus oli aivan oikein perusteltu. Esimerkki pelkästään pöydän takana tehtävästä suunnittelusta ! Ja vielä : pian ilmestyy Kimmo Kiljusen kirja : ? Eläkeläisten taitettu itsetunto?. Sinä kerrotaan, kuinka eläkeläiset ovat ryhmä, jolta on eniten leikattu ! Erinomaista luettavaa kaikille eläkeläisille ja kansanedustajaehdokkaille ! Vaikka en olekaan koskaan ollut demari, niin haluan vilpittömästi suositella tätä kirjaa, koska Kiljunen on ilmeisesti ensimmäinen kansanedustaja, joka on kunnolla perehtynyt eläkeläisten asiohin ja joka itse myöntää rehellisesti äänestäneensä väärin eduskunnassa taitetun indeksin hyväksymisen puolesta !
• MunkinSeutu 12 Viikot 8-9 Länsimetron kiskokuljetukset alkoivat ??Länsimetron osuuden kiskokuljetukset käynnistyivät sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. HKL kuljetti ensimmäiset kiskot metrorataa pitkin Vuosaaren satamasta Ruoholahteen. Ensimmäisessä kuljetuksessa kiskoja tuotiin yhteensä 1,5 kilometrin matkalle Ruoholahdesta länteen. Kiskot asennetaan paikoilleen alkuviikon aikana. Pääurakoitsijana toimii Destia Oy. Asennusten jälkeen HKL:n rata-autot ajetaan takaisin Vuosaareen hakemaan uutta kiskokuormaa. Kiskokuljetuksia jatketaan kevään ja alkukesän ajan, kunnes viimeiset kiskot on asennettu Matinkylään loppukesällä. Rataosuus Ruoholahdesta Ma- tinkylään on 14 kilometrin mittainen. Länsimetron kiskot on valmistettu Espanjassa. Espanjasta kiskot tuotiin Kouvolan Kaipiaisiin, josta ne kuljetetaan junalla Helsinkiin. Kuljetuserän kiskoilla rakennetaan rataa 1,5 kilometriä Ruoholahdesta länteen. Ensimmäiset länsimetron kiskot saapuivat Vuosaaresta Ruoholahteen maanantaiyönä. Presidentti K. J. Ståhlberg -taidemitali Eläköön tasavalta -tilaisuudessa Helsingissä Perusparannuksia käynnissä Helsingissä 12 koulussa ??Kevätlukukauden alkaessa monessa kaupungin koulussa tehdään perusparannuksia. Osa kouluista toimii väistötiloissa joko toisessa koulurakennuksessa tai väistötilapaviljongeissa koulun pihalla. Korjaukset tehdään yleensä vaiheittain, osa oppilaista opiskelee koulussa korjauksen aikana. Kaikkiaan perusparannustöitä on tällä hetkellä meneillään 12 koulussa. Suurempien perusparannusten ajan koulut toimivat väistötiloissa joko väistötilapaviljongeissa koulun pihalla tai toisessa koulurakennuksessa. Haaga ja Kaisaniemi Brändö lågstadieskolan ja Brändö gymnasiumin rakennuksessa alkoi kesällä peruskorjaus. Ala-asteen koulun toiminta jatkuu remontoitavassa tilassa. Lukio on muuttanut peruskorjauksen ajaksi Haagaan Mäkipellontielle, jossa on pysyvät väistötilat lukioiden käyttöön. Mäkipellontien tiloihin ovat muuttaneett peruskorjaustensa ajaksi myös Gymnasiet Svenska normallyceum ja Högstadieskolan Svenska normallyceum. Kronohagens lågstadieskola toimii peruskorjauksen ajan Kaisaniemen puistoon rakennetuissa paviljongeissa. Koulun peruskorjaus valmistuu tänä kesänä. Tämän jälkeen väistötiloja tulevat käyttämään tulevien peruskorjaustensa aikana päiväkoti Virkkula, Kaisaniemen ala-asteen koulu ja Kruununhaan yläasteen koulu. Vesalan yläasteen koulun peruskorjaus on juuri valmistumassa. Kesäksi ovat valmistumassa myös Metsolan ala-asteen koulun Itä-Pakilan toimipisteen ja Munkkiniemen ala-asteen koulun peruskorjaukset. Isoja peruskorjauksia on käynnissä lisäksi Roihuvuoren ala-asteen koulussa ja Vuosaaren ala-asteen koulussa. Vuosaaressa toimitaan väistötiloissa pihapaviljongeissa. Roihuvuoren ala-asteen koulu on muuttanut jo aiemmin Porolahden peruskoulun pihalla sijaitseviin väistötiloihin. Meneillään on myös useita pienempiä perusparannustöitä. Kiinteistöviraston tilakeskus ja opetusvirasto tiedottavat korjauksista tarkemmin koteihin koulujen kautta. Teollisuuskatu ja Roihuvuori Stadin ammattiopiston toimipaikassa Roihuvuoressa on alkamassa kevään aikana perusparannustyö. Toiminnot siirtyvät remontin ajaksi väistötiloihin yläpihalle ja vaatetusala siirtyy pysyvästi uusiin tiloihin Meritalon toimipaikkaan. Perusparannuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2018. Kesäkuussa alkavassa perusparannuksessa Stadin aikuisopistolle ja opetusviraston virastohallinnolle perusparannetaan toimitilat Teollisuuskadulle. Virastohallinto muuttaa uusiin tiloihin vuoden 2017 alusta ja Stadin aikuisopisto kesällä 2017. Tänä vuonna on kulunut tasan 150 vuotta Suomen ensimmäisen presidentin, Kaarlo Juho Ståhlbergin syntymästä (1865-1952). ??Merkkivuoden kunniaksi Suomen Moneta julkaisee yhteistyössä Ståhlberg -säätiön kanssa uuden K. J. Ståhlberg -taidemitalin, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Reijo Paavilainen. Mitali julkaistaan tänään kello 15.00 Sanomatalon mediatorin Eläköön tasavalta! K.J. Ståhlberg 150 vuotta -tilaisuudessa Helsingissä. Tuolloin Suomen Monetan maajohtaja Janne Häkkinen ja K.J. Ståhlbergin säätiön asiamies Jari P. Havia luovuttavat ensimmäiset mitalit Ståhlberg -suvun edustajalle, varatuomari Lauri Ståhlbergille, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille ja Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemelle. ? Ståhlberg-mitali on tavallista kookkaampi pronssinen taidemitali, joka kunnioittaa Suomen ensimmäistä presidenttiä juuri oikealla tavalla. Siitä kuuluu kiitos kokeneelle suunnittelijalle. Kuvanveistäjä Reijo Paavilaisen taiteellisuus ja syvä osaaminen näkyvät hienosti tässä mitalissa, sanoo Suomen Monetan maajohtaja Janne Häkkinen. Mitalin etusivulle on kuvattu K.J. Ståhlberg. Muotokuvan vasemmalla puolella näkyy symbolinen paperiarkki lehväkuvioineen: uusi sivu on juuri kääntymässä tasavallan saadessa oman presidenttinsä. Oikeaan reunaan sijoitettu lakikirja LEX viittaa Ståhlbergiin lakimiehenä ja valtaapitävänä presidenttinä. Mitalin takasivulle kuvattu kookas roomalainen järjestysnumero I symboloi Suomen ensimmäistä presidenttiä. Pylväsmäisen numeron pystyraidat viittaavat Ståhlbergin kuuteen presidenttivuoteen 1919-1925. Latinankielinen teksti ?spes nostratium et decus? tarkoittaa suomeksi ?meikäläisten toivo ja kaunistus?. Näillä sanoilla rehtori kuvaili nuorta Ståhlbergiä koulun matrikkelissa. Tekniset tiedot, K. J. Ståhlberg -taidemitali: Metalli: pronssi Halkaisija: 100 mm Paksuus: 12 mm Paino: 700 g (yksittäisten mitalien painot saattavat vaihdella +/- 5g) Lyöntimäärä: 800 kpl Suunnittelija: Reijo Paavilainen K. J. Ståhlberg -taidemitali, etu ja taka. HSL neuvottelee uudesta siirymäkauden sopimuksesta ??HSL neuvottelee VR:n kanssa uudesta lähijunaliikenteen sopimuksesta siirtymäkaudelle vuosille 2016 ? 2021 ennen kilpailutetun liikenteen alkamista. Neuvottelujen pohjana on VR:n HSL:lle toimittama tarjous, joka tuottaisi merkittäviä säästöjä ja nopeuttaisi vanhan kaluston poistumista kesään 2017 mennessä. Jos HSL hyväksyy tarjouksen, lähijunaliikenteen kilpailutus siirtyisi kolmella vuodella eteenpäin. Uusi sopimus VR:n kanssa korvaisi nykyisen huhtikuusta 2016 alkaen ja kestäisi kesään 2021, jolloin kilpailutettu liikenne alkaisi. Mikäli neuvottelut eivät johda HSL:n tavoitteiden mukaiseen aiesopimukseen huhtikuun loppuun mennessä, lähijunaliikenteen tarjouskilpailun valmistelu jatkuu suunnitellulla ai- kataululla. Tällöin kilpailutettu liikenne käynnistyy kesäkuussa 2018. VR:n ehdotus tuottaisi HSL:lle reilun viiden vuoden sopimuskaudella yhteensä noin 30 miljoonan euron säästön nykyhintatasoon verrattuna. Säästö on samansuuruinen kuin HSL:n arvioimat kilpailutuksen tuomat hyödyt: 15 prosentin hinnanlasku nykytasosta. VR:n tarjous on luonteeltaan ki- ristyvä eli suurimmat taloudelliset hyödyt syntyvät sopimuskauden loppupuolella. ? Siirtymäkauden sopimus voi tarjota kilpailutuksen hyödyt HSL:n matkustajille aikaistetulla aikataululla. Pidempi valmistautumisaika myös alentaa riskejä. Jos kilpailutus toteutetaan vasta rataverkon, liikenteenhoidon ja lippujärjestelmän muutosten jälkeen, olosuhteet mahdol- lisille tarjoajille ovat nykyistä vakaammat, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. HSL:n tavoitteena on, että VR:n junaliikenteen täsmällisyys, turvallisuus ja asiakaspalvelu säilyvät uudessa sopimuksessa korkealla tasolla. Saatavat säästöt vähentävät osaltaan lipun hintojen korotuspaineita. Junien liikennöintiin sopimuksella ei ole vaikutusta. Uudes- sa sopimuksessa VR on lisäksi valmis sitoutumaan muutoksiin, jotka edistävät jatkossa kilpailun toteutumista. Yhtenä esimerkkinä on Ilmalan varikon käytön avaaminen myös muille toimijoille. ? VR:n tarjous on hyvä esimerkki siitä, miten HSL:n toimet kilpailun avaamiseksi tuottavat jo nyt konkreettisia hyötyjä matkustajille, Rihtniemi sanoo.
• MunkinSeutu Viikot 8-9 Vuoden 2014 käyntitilastot: Festivaalien käyntimäärät edelleen kasvussa ??Finland Festivals (FF) on jälleen koonnut käyntitilastot kaikilta niiltä festivaaleilta, jotka olivat FF:n jäseniä vuoden 2014 aikana. Talouden taantumasta huolimatta festivaaleilla menee edelleen varsin hyvin ja kokonaisluvuissa mitattiin selkeää kasvua. Myytyjen lippujen osalta tarkka tilastoluku on 724 685 kappaletta, joten kasvua edellisvuoteen verrattuna on kolme prosenttiyksikköä. Festivaalien arvioitu kokonaiskäyntimäärä, johon on koottu arviot myös erilaisista ilmaistilaisuuksista, on reilusti yli kaksi miljoonaa, tarkka tilasto- luku on 2 165 454. Kokonaiskäyntimäärissä kasvua vuoteen 2013 verrattuna on peräti yhdeksän prosenttia. Tarkat käyntitilastot Finland Festivalsin jäsenfestivaaleista 2014 löytyvät tästä linkistä. Tilastoinnin pohjana on toista kertaa käytetty uutta tarkempaa ohjeistusta. Uusi ohjeistus pyrkii parempaan vertailtavuuteen erityyppisten festivaalien välillä, ja laskentaperusteet ovat selkeät ja johdonmukaiset sen suhteen, miten erilaiset päivä- ja sarjaliput sekä muut lipputyypit otetaan huomioon. Kuten jokaisena vuonna, festivaalikohtaiset erot olivat suuria. Lukuja arvioitaessa on hyvä pitää mielessä järjestettyjen konserttien ja tilaisuuksien määrä. Jos tilaisuuksia on päätetty järjestää aiempaa vähemmän, myydään lippujakin luonnollisesti vähemmän. Festivaalien tavoitteet ovat myös joka vuosi erilaiset, joten lukuja pitää verrata festivaalin itselleen asettamiin tavoitteisiin. Tilastoja analysoidessa on hyvä myös muistaa, että yleisömäärä ei ole mikään itseisarvo. Suomessa on lukuisia pieniä festivaaleja, jotka haluavatkin pysyä pieninä. Raitiolinjaston uudistus tähtää selkeään verkostoon ja tiheään liikenteeseen ??HSL:n hallituksen 10.2. hyväksymä raitioliikenteen linjastosuunnitelma pyrkii luomaan Helsinkiin helposti hahmotettavan ratikkaverkoston, joka palvelee mahdollisimman monen matkustajan liikkumistarpeita ja joka kytkeytyy saumattomasti muihin liikennemuotoihin. Raitiolinjastoa on tarpeen uudistaa, koska Helsingin kantakaupunki muuttuu ripeää vauhtia. Muun muassa Jätkäsaaren, Hernesaaren ja Ilmalan uudet asuinalueet on suunniteltu raitioliikenteen varaan. Myös Laajasalossa sijaitsevan Kruunuvuorenrannan joukkoliikenteen suunnittelu perustuu sillalla kulkevaan raitiotiehen. Raitioliikenteen linjastosuunnitelma ulottuu vuoteen 2024 asti. Keskeisimmät uudistukset ovat rengaslinjojen 2 ja 3 pohjoispään sekä rengaslinjan 7 purkaminen. Linjan 2 reitti päättyy Pasilaan ja linjan 3 Meilahteen. Linja 7 jatkuu Jätkäsaareen ja pohjoisessa Meilahteen. Linjan 1 reitti ulottuu myös kantakaupungin länsipuolelle ja parantaa näin Helsinginkadun poikittaisyhteyttä. Linjoja 6, 7, 8 ja 9 jatketaan uusille asuinalueille. ? Tärkeimmillä osuuksilla ajaa useampia raitiolinjoja, joiden vuorovälit tahdistetaan niin, että ratikoita kulkee tiheään tahtiin eikä matkustajan tarvitse erikseen tutkia aikatauluja, HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty sanoo. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää Välimerenkadun, Reijolankadun, Meilahden kääntöpaikan ja Pasilan uusien ratojen rakentamista. Nämä valmistuvat arviolta vuosien 2017 - 2021 aikana. HSL sai linjastoluonnoksesta lausunnot Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilta. HSL on ottanut lausunnot huomioon linjastosuunnitelmassa ja laatinut lisäselvityksiä yhteistyössä Helsingin kanssa. Suunnitelmassa on muutettu linjojen 7 ja 9 reittejä Jätkäsaaressa niin, että linja 7 liikennöi Länsiterminaalille ja linja 9 Saukonpaateen. Näin linjan 7 liikenne voidaan lopettaa viimeisten laivojen saavuttua Länsiterminaaliin ja tarjota yöliikennettä pidempään Jätkäsaaren asukkaita palvelevalla linjalla 9. Samalla Kallioon ja Har- juun saadaan lisää yöliikennettä täydentämään linjaa 3. Pasilan linjastoratkaisujen vaikutuksia palvelutasoon ja liikennöintikustannuksiin arvioitiin kolmella vaihtoehdolla. Yhtenä vaihtoehtona tarkasteltiin Länsi-Pasilan nykyisen reitin säilyttämistä, jota on toivottu useissa asukkaiden palautteissa. Arviointi ei antanut perusteita muuttaa suunnitelmaluonnoksen ratkaisua, jonka mukaan noin vuodesta 2021 alkaen raitiovaunut eivät enää aja Länsi-Pasilan lenkkiä. Samaan aikaan linjan 9 reitti pitenee Pasilankadun kautta Ilmalaan. Helsingin lausunnon mukaisesti Katajanokan terminaalille liikennöivän linjan 5 aloittamista on aikaistettu niin, että liikenne käynnistyy elokuussa 2016. Linjan 4T vuorot siirretään linjalle 4. Nyt hyväksytty suunnitelma koskee vain keskustan raitiolinjastoa. Laajasalon raitiotien yleissuunnittelu on käynnissä ja Kalasataman raitioteiden yleissuunnittelu alkaa tänä vuonna. Niiden linjauksiin ja ajoitukseen vaikuttavat muun muassa Kruunusilloista ja Hanasaaren voimalasta tehtävät päätökset. 13 Kymmenen suurinta festivaalia vuonna 2014 myytyjen lippujen perusteella: 1. Helsingin juhlaviikot 2. Pori Jazz 3. Savonlinnan Oopperajuhlat 4. Seinäjoen Tangomarkkinat 5. Kuhmon Kamarimusiikki 6. Oriveden Suvi 7. Tampereen Teatterikesä 8. Taidekeskus Salmela 9. Down By The Laituri 10. Sodankylän elokuvajuhlat 85 667 61 774 53 007 43 874 32 197 29 827 29 172 28 000 21 703 21 631 Kymmenen suurinta festivaalia vuonna 2014 kokonaiskäyntimäärän perusteella: 1. Pori Jazz 2. Helsingin juhlaviikot 3. Kotkan Meripäivät 4. Seinäjoen Tangomarkkinat 5. Down By The Laituri 6. Puistoblues 7. Maailma kylässä -festivaali 8. Tampereen Teatterikesä 9. Savonlinnan Oopperajuhlat 10. Mäntän kuvataideviikot Lisää tukea alle kolmivuotiaiden hoitoon ??Helsinki korottaa alle 3-vuotiaiden kokopäiväisen yksityisen päiväkotihoidon kuntalisää 100 eurolla. Korotus astuu voimaan 1.8.2015 alkaen. Valitessaan yksityisen päivähoidon perhe voi saada siihen yksityisen hoidon tukea. Yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja hoitolisä sekä kunnan määrittämä Helsinki-lisä. Helsinki-lisää maksetaan, jos lapsi on kokopäivähoidossa. Tukikokonaisuus haetaan Kelalta. Lisätietoa yksityisen hoidon tuesta Korotus lisää perheiden mahdollisuuksia valita kunnallisen päivähoidon sijasta yksityinen päiväkotihoito. 305 264 271 858 238 593 116 000 112 240 105 000 80 370 74 256 71 973 57 795 Suurpelto jatkuu ??Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy ja Hausia Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen yhteensä 95 asumisoikeusasunnon rakentamisesta Espoon Suurpeltoon. Nyt käynnistyvä kokonaisuus muodostuu kahdesta hankkeesta. Nykyisen, jo rakennetun alueen pohjoisosaan, Piilipuuntielle, nousee Suurpellon Nobilen 39 asuntoa. Alueen itäreunaan Suurpellon puistokadulle käynnistyy Suurpellon Primus, johon tulee 56 asuntoa. Molemmat kohteet sijoittuvat alueen tulevien palvelujen lähituntumaan ja huoneistokoot vaihtelevat 27 neliön yksiöistä aina 80 neliötä käsittäviin kolmioihin. Rakennustyöt ovat alkamassa ja projektit saadaan päätökseen kesällä 2016. Hankkeiden pääsuunnittelijana toimii Arkkitehti- toimisto Juha Mutanen Oy. ? Asuntosäätiön lähivuosien suunnitelmiin kuuluu Suurpellon aktiivinen rakennuttaminen. Korkeatasoinen ja monipuolinen asuntotuotanto mahdollistaa alueen positiivisen kehityksen, toteaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen ja jatkaa Asuntosäätiön tuottavan tulevaisuudessakin asuntoja useilla eri omistusmuodoilla. Asuntosäätiö on määrätietoisesti pyrkinyt kehittämään asumisoikeutta varteenotettavana asumismuotona ja jatkuvasti rakennuttanut uusia asumisoikeusasuntoja. Tähän liittyy myös Suomen Asumisoikeus Oy:n osto viime vuonna. Yhdessä Nobile ja Primus omilta osiltaan vastaavat kohtuuhintaisten, laadukkaiden  asuntojen kysyntään pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupungintalolla ennätysmäärä kävijöitä ??Helsingin kaupungintalossa vieraili viime vuonna runsaat 346 000 kävijää. Luku kasvoi edellisvuodesta noin sadallatuhannella ja se ylittää monet Helsingin suositut käyntikohteet. Kävijät käyvät tutustumassa Virka Gallerian vaihtuviin näyttelyihin, osallistuvat talossa järjestettyihin tilaisuuksiin ja konsertteihin, saavat opastusta ja neuvontaa Virka Infossa, lukevat päivän lehtiä ja esitteitä sekä käyttävät tietokoneita. Vilkkaimmat kuukaudet olivat kesä-, heinä- ja elokuu. Kävijälukujen huippu koettiin Helsinki-päivänä 12.6., jolloin kaupungintalossa vieraili 19 435 kävijää. Myös elokuussa oli vilkkaita päiviä ja mm. Taiteiden yön ohjelmaa seurasi lähes 4 000 vierasta.  Kesän vetonaula oli 1950-luvun osuuskauppajulisteita esittelevä nostalginen Pullasta puhtia! Kävijämäärä ei vähentynyt syksylläkään, vaan marras- ja joulukuulle kirjattiin molemmille lähes 20 000 käyntiä. Yleisömagneettina toimivat työpajoja ja esityksiä sisältäneet Ilo oppia ? Helsingin työväenopisto ja Helsingfors Arbis 100 vuotta. Erityisesti lapsia on kiinnostanut lastenkirjallisuutta ja niiden kuvituksia esittelevä Tarinoiden puisto. Virka Galleria tuottaa vuosittain keskimäärin kymmenen vaihtuvaa näyttelyä. Niiden ohella ala-aulassa järjestetään erilaisia yleisötapahtumia kuten esitelmiä, työpajoja, konsertteja ja elokuvia. Tällä hetkellä esillä olevat Tarinoiden puisto ja Suomen Nukketaiteilijoi- den taidenukkeinstallaatioista koostuva Juhlaa ja arkea Kauppatorin laidalla ovat avoinna 1.2.2015 asti. Seuraavaksi avataan näyttely Perintö, jossa kahdeksan nykytaiteilijaa rakentaa sukunsa perinnön uudelleen. Samaan aikaan, 20.2.2015., avautuu aulan Kulma-näyttelytilassa valokuvaaja Aino Vuokolan näyttely Kaksi äitiä. Virka Info neuvoo ja opastaa Virka Infon palvelutiskillä saa vastauksia Helsinkiä ja kaupungin palveluja kysymyksiin suomen, ruotsin ja englannin lisäksi runsaalla 10 kielellä. Palveluneuvojat vastaavat kysymyksiin myös puhelimitse sekä chatin välityksellä. Kaupungintalon ala-aula Juhlaa ja arkea -taidenukkeinstallaatio. Kuva: Paula Katajamäki. avattiin näyttely- ja neuvontakäyttöön vuonna 2008 ja sen kävijämäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Kaupungintalo on avoinna  yleisölle arkisin kello 9-19 ja viikonloppuisin kello 10?16.
• MunkinSeutu 14 Viikot 8-9 Ekologisesta elämänmuodosta kiinnostuneille! o l e o Ek isesti Luonnonmuka l Ekologisesti ? Venla Niemen ekovalinnat Tilaa? lehti! Leivo juureen! ? Kylvä maatiaisia! www.ekoelo.fi nkovoimaan! ? Vaihda auri ti ? Puhtautta ekologises & JANNE KATAJA AKU HIRVINIEMI lehmäostoksilla www.ekoelo.fi l Puhtaasti l Suomen lähiruoka- ja luomukaupat Aidosti 1/2015 6,70 l Kotoillen VANHEMMAT: Laatua lasten lautasille! alan aan? ? Pelastaako biohiili m naa ? Lopultakin luomuka ? Särki korvaa tonnik Ekoelo
• Viikot 8-9 Lämpö- ja vesijohtoliike 15 ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki Verhoomo Tiisa Raati ?Tyyli- ja antiikkihuonekalut ?Modernit kalusteet ?Kangas- ja tarvikemyynti ?Kuljetus Soita ja tilaa ilmainen arviointi p. 040-774 2565 Vuokrataan PITÄJÄNMÄKI Karvaamokuja Toimistotilaa 122 m2 Kiinteistössä ruokala, tavarahissi ja lastauslaituri. Autopaikkoja pihalla. Tilat siistit. Heti vapaa puh. 040 - 765 0745 Munkkiniemen Rakennuspalvelu Ky Maalaus ja tapetointi. Lattiatyöt ja laatoitukset. Parketit. Keittiöremontit. Märkätilaremontit. Munkkiniemessä jo vuodesta 2001! Puh. 040 5590 594 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/ppm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2015 ??Helsingin Kaupunginvaltuusto hyväksyi eilisessä kokouksessaan Olympiastadionin uudistamis- ja perusparannushankkeen hankesuunnitelman sekä kaupungin ja Suomen valtion välisen yhteistyösopimuksen. Sopimuksen mukaan kaupungin rahoitusosuus perusparannushankkeen kustannuksista on yhteensä enintään 104,5 miljoonaa euroa. Päätöksen ajankohdassa yhdistyy mennyt ja tuleva, sillä tänään 12.2. tulee kuluneeksi päivälleen 81 vuotta siitä, kun Havainnekuva uudistetusta Olympiastadionista. Kuva Työyhteenstadionin rakennustyöt liittymä K2S ja NRT. alkoivat Töölön Tivolinmäellä. Stadion-säätiön mukaan misto Cassius. Cassius on vuoden ajan. Hartwallin ja paras vertailukohta Olym- palkittu mm. HJK:lle teh- Olympiastadionin yhteinen piastadionin uudistamisel- dystä työstä vuoden 2013 tarina on käynnistynyt Helle löytyy Berliinistä, missä tuloksellisimpana markki- singin olympialaisissa 1952, vuoden 1936 olympialaisiin nointina ja tammikuun Ur- jolloin lanseerattiin suomarakennettu stadion uudis- heilugaalassa tunnustuksel- lainen aito ja oikea lonkero, tettiin nykyaikaiset vaati- la vuoden 2014 parhaasta Gin Long Drink. Juoma kehimukset täyttäväksi urhei- urheilumarkkinointiteosta. tettiin varta vasten Helsingin lupyhätöksi. Berliinissä jär?Cassiuksen ehdotus Olympialaisiin. Yhteistyössä jestettiin suurremontin jäl- markkinoinnin konseptiksi Stadion-säätiön kanssa kirkeen mm. 2009 yleisurhei- tuo suurten elämysten -vi- joitamme nyt uutta historiaa, lun MM-kisat sekä vuoden siomme konkretiaan ja yh- sanoo johtaja Pekka Lind2006 jalkapallon MM-kiso- distää vahvasti tarinan sekä roos Hartwallilta. jen otteluita MM-finaali mu- tunteen läsnäolon. KonsepOlympiastadionin uudiskaan lukien. tin tulee toimia suurtapah- työt käynnistyvät tammi?Eurooppalaisia olympia- tumissa sekä suuren yleisön kuussa 2016 ja nykyaikaistadioneita on uudistettu että yhteistyökumppaneit- set suurtapahtumien vaamonin eri tavoin. Kun ver- temme suuntaan?, toteaa timukset täyttävä stadion tasimme erilaisia toteutus- Olympiastadionin markki- avautuu keväällä 2019. Uutapoja, Berliinin stadionin nointijohtaja Marju Paju. distettu Olympiastadion turemontointi miellytti enilee olemaan Suomen suuHartwall Pro Stadion ten. Ainutlaatuinen arkkirin suurtapahtumien areena tehtuuri ja design on yh-yhteistyökumppaniksi sekä liikunnan, urheilun, distetty oivaltavalla tavalla kulttuurin, viihteen ja tumonikäyttöisyyteen?, StadiOy Hartwall Ab on mu- rismin kohtauspaikka. on-säätiön toimitusjohtaja kana Helsingin OlympiaPro Stadion -yhteistyössä Maija Innanen sanoo. stadionia hallinnoivan Sta- ovat pääyhteistyökumppadion-säätiön Pro Stadion neina Adecco Finland Oy, Markkinointi-kumppanuushankkees- Lippupalvelu Oy, Mepco sa. Pro Stadion -kumppa- Oy, Ramirent Finland Oy, kumppaniksi nit ovat mukana tukemas- Iltasanomat, Prima Pet PreIntohimotoimisto sa Olympiastadionin uudis- mium Oy, Actavis Oy, GraCassius tamista vuosien 2013-2018 no Oy, Kisakallion Urheivälisenä aikana. luopista, Niemi Palvelut Oy Stadion kilpailutti hiljat?Olympiastadion on kan- ja Oy Hartwall Ab. Kumptain uudistustyön markki- sallisomaisuutta, joka on paneina ovat mukana Fonointikumppanuuden. Työ- tarjonnut suuria elämyksiä necta Oy, Sodexo Oy ja hön valittiin Intohimotoi- useille sukupolville jo 77 Seco Tools Oy. DONNA BIANCA Kauneus -ja jalkahoitola ? Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Olympiastadionin uudistaminen sai lopullisen sinetin Katso www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi! Aikuinen,kypsä tai kuiva iho? TÄSMÄHOITONA: Välittömästi vaikuttava, ihoa pehmittävä kasvohieronta 45? Pehmeät jalat JALKAHOITO 55? KAUNIS HEHKU helposti ja nopeasti MISTURAN mineraalipuuterilla alk 35? KUIVAN JA ATOOPPISEN ihon ZIAJA - med hypoallergeeninen hoitovoide 17,95? Soita 050 3300588 ja kysy lisää Tervetuloa! donnabianca.fi mistura.fi  Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009
• MunkinSeutu 16 Viikot 8-9 Ravintola Pikku Ranska KUUKAUDEN TARJOUS! SENIORILOUNAS 5? PIHVI 10? PERHELOUNAS2 PIZZAA BUFFET YHDEN HINNALLA! LA-SU KLO 12-16 Aikuiset Lapset 12? 7? Tarjous voimassa ti-la klo: 16-21 (tarjous ei koske Take away- pizzoja, ainoastaan paikan päällä syötynä) AUKIOLOAJAT: TULE MAISTAMAAN !! HERKULLISTA PIZZAA RAVINTOLASSA ON A-OIKEUDET MA 10.30-16.00 TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21) LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21) SU 12.00-16.00 (keittiö 12.00-16) Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! T UE SIT EN RO ER GIN XXX EN ROT T WE ILE R Kissojen ja Koirien hyvinvoinnille T E LY SSÄ A VA H V JA Meidän KOIRA Pakkaskattikaksikko Pauke ja Kuura HOITO ? RAVIN TO ? UUTU UDET 6/2014 6,40 ? NEUVOT ? VINKIT EHKÄISE KISSASI Kissoilla ei pentutehtailua, kuten koirilla toksoplasmatartunta KISSAKAH PURNAUSKVILA IKSESSA viehättäviä seuralaisi a TIMI Tarjoa kissal le VARA- TAI SIJOIT USKOTI & Milloin eläinlä Parhaat kotihoäkäriin itovinkit sai din löytöeläinko talon jälkeen I 6/2014 6,30 M Uusi koulutussarja: Luoksetulo tyyn! Nyt bileet pysankarina Koira päiväns u Molly Spanielinpent iaan pelasti 4-vuot iselta pojan hukkum Tilaa ny t a j s u o v i kevätsi npesu! ikkuna ä! ä s e k i t h o K Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Alajärven emännälle M.Bucht p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi n Kuntoa haetaa koiraladuilta Pelkkä ulkonäkö ei saa ratkaistaa rodun valinnass Ä U M : O ER s R U AN akk SU OK s p U R ara ip im Kissafani 1 Po R K Ä au