ERGONOMISET JA
LAADUKKAAT KENGÄT
KEVÄÄSEEN!
BY
BY
MASTER
Mu
OEMAKERS
TERVETULOA
PALVELTAVAKSI!
Puh. 020 734 8410
Mephisto Shop Helsinki
Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI
Palvelemme ark. 10?18, la 10?16
www.mephistoshophki.com
a Vesi
Uudet housu- ja caprivärit
nyt myymälässä ja verkkokaupassa
www.dressingroom.fi
Tmi Arto Kuosa
puh 050 5544 559
Kotitalousremontit ja LVI!
KENGÄT
SAAPUNEET
Kilpailukykyiseen hintaan. Soita ja pyydä tarjous!
Pk-seutu ja Etelä-Suomi.
JATKUU
Munkin
S
eutu
v
2016 - Viikot 20-21
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
Munkkiniemen
Hammaslääkärit
30
Tarjoamme juhlavuoden kunniaksi
soodapuhdistuksen (arvo 30?) kaupan
päälle kun varaat ajan suuhygienistille
hammaskivenpoistoon.
www.maijahertzbaumann.com
Kesäksi uuteen kotiin!
Seuraa sivujani, www.maijahertzbaumann.com
Pian tulossa paljon uutta ja jännittävää!
Käy tykkäämässä myös facebookissa
sekä instagrammissa!
Maija Hertz-Baumann
Kiinteistönvälittäjä LKV, Partner
040 680 7700, maija.hertz-baumann@huom.fi
Tulemme vuoden kuluessa järjestämään
erilaisia tarjouskampanjoita;
seuraa ilmoitteluamme.
Soita 09 4774 300 ja varaa aikasi
Munkkiniemen Hammaslääkärit
Munkkiniemen puistotie 11 A, puh. 09 - 4774 300
www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi
47. vuosikerta - Nro 10
UUSI KOHDE
SH
Paras istuvuus ja täydelliset muodot
joka vartalolle, hoikentavilla housuilla.
Paljon kokoja (32-48), värejä ja pituuksia.
mpö j
men Lä
nkkinie
DM AD
E
H
AN
Yli 25 vuoden
kokemuksella.
PT Helsinki, Tapaninvainio120m²
5-6h+k+2xkph+2xwc+s+varasto+autotallikatos.Vankasti
teräspaaluille rakennettu paritalo, jonka n.6m korkeassa
olohuoneessa, isot valoikkunat luovat tunnelmaa. Varaavatakka, poistoilmalämpöpumppu jakaa lämmön tasaisesti.
Mh. 457 000? (A2007) Immolantie 47
9538529
Huom!-Kahdeksas päivä Oy
KT Helsinki, Pajamäki
47,5m²
2h+k+lasitettuparveke Kompakti, tyylillä remontoitu pikkukoti. Kotiovelta suoraan Talin luonnon
helmaan.
Mh. 164.000? (F) Poutamäentie 13
Valimotie 17, 00380 Helsinki
2
MunkinSeutu
Nro 10 ? Viikot 20-21
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI
Viikot 20-21
MunkinSeutu
47. vuosikerta ? nro 10
Ajankohtaista
Kolmen sepän
patsaalta
uusi suojatie
Mannerheimintien
Kolmensepänaukion
uuden suojatien
rakentaminen alkaa.
Munkkiniemen puukioski eli Puukkari
kokee pienen kasvojen kohotuksen,
ennen kuin luukut aukeavat.
Munkkiniemen puukioski
aukeaa pian
??Kolmen sepän patsaalta
Aleksanterinkadun suunnasta rakennetaan uusi suojatie
Mannerheimintien yli. Suojatien rakentaminen parantaa
jalankulkuyhteyttä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien liikkeiden välillä. Järjestely on osa kävelykeskustan
kehittämistä ja toteuttaa strategian mukaisia tavoitteita kävelyn edistämiseksi.
Samalla Mannerheimintien
varrelta poistetaan pysäköintikaista ja se korvataan kääntyvällä kaistalla Kalevankadun suuntaan.
Suojatien
rakentaminen
aloitetaan kesäkuussa 2016.
Se valmistuu elo-syyskuussa
2016. Samanaikaisesti Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun risteysalueella tehdään raitiovaunutien kiskotöitä.
Palauteryöppy sai kaupungin pyörtämään
päätöksensä lippakioskien myymisestä
??Helsingin kaupunki ilmoitti
viime kesänä myyvänsä kymmenen vuokralla ollutta lippakioskia, sillä niiden ylläpito kävi liian kalliiksi. Kaupungin oli tarkoitus myydä kioskit avoimessa tarjouskilpailussa. Lokakuus-
sa kiinteistöviraston tilakeskus
kuitenkin ilmoitti, ettei Käpylän ja Karhupuiston lippakioskeja myydä.
Sivu 13
Laura Räty siirtyy
uusiin tehtäviin
??Laura Räty jättää Helsingin
apulaiskaupunginjohtajan tehtävän. Hän on tänään jättänyt
eroanomuksensa ja siirtyy kesällä Suomen Terveystalon liiketoimintajohtajaksi.
Räty jää vuosilomalle jo tällä
viikolla. Hän on pyytänyt kaupunginvaltuustolta vapautusta
sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan tehtävästä
välittömästi varmistaakseen sen,
ettei entisen ja uuden tehtävän
välille synny ristiriitaa. Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa seuraavassa kokouksessaan 25. toukokuuta.
Blogissaan Räty kertoo uudesta tehtävästään ja toteaa myös
saaneensa tehdä unelmatyötään
Helsingissä.
? Sote-fuusio toteutettiin, varhaiskasvatusviraston synty on
parantanut helsinkiläisten lapsiperheiden palveluita, rahaa on
säästetty ja, ennen kaikkea, on
tehty paljon töitä, jotta helsinkiläisten palvelut olisivat entistä parempia.
Laura Räty, apulaiskaupunginjohtaja.
Leikkipuisto, kesä 2015.
Kaija-Leena Huhdanpää ja Peter Bjugg.
Munkkiniemen yhteiskoulun lukion Ravintolapäiväkurssilla yhdistyy yrittäjyyden ja ruoanlaiton harjoittelu
Ravintolapäivänä koulun
pihalla toimii tarkkaan
suunniteltu pop up -ravintola
??Tämän keväisen Ravintolapäivän 21.5.2016 tiimoilta Munkkiniemen yhteiskoulun lukion
oppilaille on järjestetty Ravintolapäivä-kurssi, yhdessä yhteis-
kunta- ja talouslinjan sekä kotitalouden oppiaineen kanssa.
Ravintolapäivän ideanahan on,
että kuka tahansa voi pystyttää
päiväksi oman pop up -ravinto-
lansa. Lukion kurssilaiset saivat
siis tänä vuonna asian tiimoilta
oppia nimenomaan ravintola- ja
kahvilayrittäjyydestä.
Sivu 7
MunkinSeutu
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Nro 10
Ympäristötietoisuus
on nousussa
S
uomalaiset ovat entistä ympäristötietoisempia sähkösopimusta tehdessään. Joka
kolmas käyttää uusiutuvaa energiaa
ja kaiken kaikkiaan suhtautuminen
uusiutuviin energianmuotoihin on
huomattavasti muita energianlähteitä suopeampaa.
Tällä hetkellä kolmannes kotitalouksista (28 %) käyttää uusiutuvalla
energialla tuotettua sähköä. Neljä
kymmenestä (39 %) sanoo myös,
että olisi kiinnostunut tuottamaan
sähköä itse käyttöönsä.
Suomalaiset arvottavat uusiutuvat
energianlähteet reilusti muita paremmiksi. Parhaiksi energianlähteiksi vastaajat nostivat aurinkosähkön (56 % vastaajista), vesivoiman
(50 % vastaajista) ja tuulivoiman
(40 % vastaajista). Puun ja muun
bioenergian mainitsi kolmannes
(33 %) vastaajista. Ydinvoiman (22
%), maakaasun (16 %), turpeen (9
%), öljyn (3 %) ja kivihiilen (2 %)
kannatus oli heikompaa.
Tutkimukseen vastasi 1 500 kotitaloutensa sähkösopimuksen tai -sopimukset tuntevaa tai sopimuksista
päättävää henkilöä. Otanta edusti
täysi-ikäistä suomalaisväestöä sekä
sukupuolen osalta että alueellisesti.
Tiedonkeruu tehtiin internetkyselynä TNS Gallup Forum -paneelissa
11?19.2.
Vaikka vaikuttaa siltä, että kuluttajien tietoisuus ympäristöasioista
ja energia-alasta on kasvanut,
moni on melko passiivinen kulutustottumustensa suhteen. Siinä
missä vajaa viidennes vastaajista
(17 %) kertoo tekevänsä enemmän
ilmastovaikutusten eteen, puolet
suomalaisista (50 %) ei ole muuttanut tapojaan ilmastovaikutusten
minimoimiseksi viimeisen 12 kk
aikana ja 6 % vastaajista kertoo
tekevänsä jopa vähemmän asian
eteen kuin aikaisemmin. Peräti
kolmannes vastaajista (28 %) ei
tiedä tai ei osaa sanoa, mitä heidän
ilmastovaikutuksensa ovat.
Kaupunkipyörillä ensimmäisellä
viikolla yli 15 000 matkaa
??Uudet kaupunkipyörät
ovat olleet osa Helsingin
kaupunkiliikennettä viikon
ajan. Pyörillä poljettiin ensimmäisellä viikolla kaikkiaan 15 471 matkaa, yhdellä pyörällä ajettiin keskimäärin 6 matkaa päivässä.
Palveluun rekisteröityminen alkoi huhtikuun puolivälissä, ja palvelun avajaisviikon loppuun mennessä
kaupunkipyörien käyttäjiksi oli rekisteröitynyt 4073
polkijaa. Palveluun rekisteröidytään osoitteessa hsl.fi/
kaupunkipyörät. Rekisteröitymisen yhteydessä valitaan
päivän, viikon tai lokakuun
loppuun asti kestävä käyttökausi. Kausimaksu veloitetaan maksukortilta, jonka tiedot syötetään järjestelmään.
Yhden matkan pituus oli
avajaisviikolla keskimäärin
3 km ja matkan kesto 24
minuuttia. Jos yksittäisen
matkan kesto jää alle puolen tunnin, ei polkemiselle tule kausimaksun lisäksi
muita kuluja. Ylimenevästä ajasta veloitetaan erikseen maksukortilta, jonka
tiedot syötetään palveluun
rekisteröitymisen yhteydessä. Puolen tunnin yli menevästä ajasta tulee lisäveloitus riippumatta siitä, onko
käyttäjä maksanut päivän,
viikon tai koko kauden kattavan kausimaksun.
Kaupunkipyörät
ovat
yhteiskäyttöpyöriä, minkä
vuoksi yksittäiset käyttökerrat on hyvä pitää lyhyinä ja
pyörät kierrossa. Kaupunkipyöräpalvelun ensimmäisellä viikolla yhdellä pyörällä ajettiin keskimäärin 6
matkaa päivässä.
Kaupunkipyöräily oli avajaisviikolla erityisen aktiivista Etelä-Helsingin alueella: suosituin lähtö- ja
pääteasema oli Kaivopuisto. Myös muut asemat, joilla on ollut eniten pyörien
käyttöönottoa ja palautuksia, sijaitsevat eteläisessä
Helsingissä. Nämä asemat
ovat Laivasillankatu, Kapteeninpuistikko, Sepänkatu
ja Viiskulma. Uudesta, kehitteillä olevasta Reittioppaasta voi tarkistaa pyörien saatavuuden eri asemilla sekä asemien sijainnit ja
reititykset. Uusi Reittiopas
löytyy osoitteessa beta.reittiopas.fi/kaupunkipyörät.
Kuusi uutta kunniatohtoria
??Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta
juhlii tänä vuonna 26.?28.
toukokuuta 14. promootiotaan. Juhlan aikana promovoidaan kuusi uutta kunniatohtoria.
Promootioakti alkaa perjantaina 27.5. klo 10 yliopiston juhlasalissa (Unioninkatu 34), jossa promovendit (maisterit, tohtorit,
kunniatohtorit, riemutohtorit ja riemumaisterit) saavat
akateemisen arvonsa. Klo
13 siirrytään kulkueissa jumalanpalvelukseen tuomiokirkkoon tai tunnustuksettomaan tilaisuuteen kansalliskirjaston kupolisaliin.
Kunniatohtoreiksi vihittävät ovat tänä vuonna pääasiassa professoreja, jotka
ovat tehneet omalla tutki-
liittyviä odotuksia tulevan
kolmen kuukauden aikana
kuvaava saldoluku on kääntynyt vihdoin positiiviseksi
sekä teollisuuden että palvelujen aloilla, iloitsee Helsingin seudun kauppakamarin
johtaja Pia Pakarinen.
Huhtikuussa tehdyssä tiedustelussa teollisuuden ja
rakennusalan yrityksistä 20
prosenttia ennakoi suhdanteiden paranemista, heikkenemistä odotti neljä prosenttia.
? Helsingin seudulla
käynnissä ja suunnitteilla olevat isot rakennushankkeet kasvattavat rakennusteollisuuden tuotantoa. Uudellamaalla raken-
tamisen suhdannekuva on
koko maan keskiarvoa valoisampi, Pakarinen kertoo.
Aukiolon
vapauttaminen
piristää kaupan alaa
Alkuvuonna
tehdyssä
suhdannekyselyssä elpymistä odottavia palvelualan yrityksiä oli vähemmän kuin
alamäen jatkumiseen uskovia. Mutta nyt saldoluku
ponnisti plussan puolelle;
huhtikuussa 18 prosenttia
odotti paranemista, 12 prosenttia laskua.
? Vaikka kaupan aukioloaikojen vapauttamisen
musalallaan pitkäjänteistä
ja uraauurtavaa tutkimusta
ja tällä tavalla vieneet yhteiskuntatieteitä eteenpäin.
Kunniatohtoreiksi vihitään sananvapausaktivisti
Ljudmila Alexejeva, asenteiden ja ennakkoluulojen
tutkija, professori Mahzarin Banaji, neuvotteluteorian kehittäjä, professori
Kenneth Binmore, vammaisten ihmisoikeuksien
edistäjä, toiminnanjohtaja
ja aktivisti Kalle Könkkölä, etnometodologisen
keskusteluanalyyttisen sosiologian tutkija, professori Douglas Maynard sekä
emeritus professori Evert
Verdung, joka on perehtynyt asuntopolitiikan tutkimukseen.
Promootiossa maisterit ja
tohtorit eli promovendit
saavat oikeuden käyttää
akateemisen arvon merkkejä, eli maisterinsormusta ja laakeriseppelettä sekä
tohtorinhattua ja -miekkaa.
Promootioita on Suomessa järjestetty jo vuodesta
1643, jolloin järjestettiin
Turun akatemian filosofisen
tiedekunnan promootio. Perinne on sittemmin jatkunut
katkeamattomana koko yliopistohistorian ajan. Valtiotieteellisen tiedekunnan ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1950, ja
promootioita järjestetään
viiden tai kuuden vuoden
välein ? aina, kun on kulunut 50 vuotta aikaisemmasta promootiosta. Täten
vuoden 2016 riemuvuosi
on 1966.
Kesäyliopisto juhlii
50-vuotista taipalettaan
??Pääkaupunkiseutulaisten
oma kesäyliopisto täyttää
tänä vuonna 50 vuotta.
Vaikka kesäyliopisto juhlii
mennyttä 50 vuotta, on juhlien katse tulevaisuuteen:
juhlapuhujana on tulevaisuudentutkija Juha Kaskinen Turun yliopistosta aiheenaan Kansanvalistuksesta ubiikkiin oppimiseen ?
Kesäyliopisto kaikkialla?
50-vuotista taipaletta juhlitaan pitkin vuotta: juhlavuosi on tuonut tullessaan
paitsi entistä laajemman ohjelman myös erilaisia tapahtumia ja uusia tuulia kesäyliopiston toimintaan. Kuten aina kesäyliopiston tarjonta on avointa kaikille ja
juhlavuoden tapahtumista
iso osa on myös maksuttomia. Tapahtumia on järjestetty ympäri pääkaupunkiseutua yhteistyössä mm.
kirjastojen kanssa. Kirjastoissa on erilaisia kaikille
Uudenmaan yritysten työllistämisodotukset vihdoin nousuun
??Synkän alkuvuoden jälkeen yritysten suhdannenäkymät ovat muuttuneet
piirun verran paremmiksi.
Uusmaalaisia yrityksiä, joissa valoisiin näkymiin uskotaan, on nyt enemmän kuin
heikkenemistä odottavia
Teollisuuden ja rakentamisen sekä palvelualan suhdannetilannetta ja -odotuksia kuvaavat saldoluvut pinnistivät huhtikuussa plussan
puolelle. Positiivinen saldoluku kertoo, että suhdanteiden paranemiseen uskovia
yrityksiä on enemmän kuin
niitä, joissa tuotannon odotetaan supistuvan.
? Henkilökunnan määrään
Nro 10 ? Viikot 20-21
vaikutuksia voidaan arvioida täysimääräisesti vasta myöhemmin, sääntelyn
purku on selvästi tuonut
optimismia kaupan alalle,
Pakarinen sanoo.
Selkeä enemmistö eli 70
prosenttia palvelualan yrityksistä uskoo kuitenkin tilanteen pysyvän ennallaan.
? Pienikin nousu on tärkeää, sillä palveluala on
Uudenmaan suurin työllistäjä, Pakarinen muistuttaa.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n suhdannebarometriin vastasi huhtikuussa
438 uusmaalaista yritystä,
jotka työllistävät 205 000
henkeä.
avoimia työpajoja. Keväistä
Helsinkiä on ihasteltu arkkitehtuuriratikasta. Arkkitehtuuriratikka kiertää Helsinkiä myös kesäkuussa.
Alkuvuodesta aloitettiin
vapaan sivistystyön ja elinikäisen oppimisen teeman
alla julkaistava blogi, jossa
yhteiskunnalliset vaikuttajat
kirjoittavat omasta näkökulmastaan kaikille avoimuuden, oppimisen, tiedon, sivistyksen ja henkisen hyvinvoinnin merkityksellisyydestä yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Kirjoittajina
ovat olleet tähän mennessä mm. aivotutkija Minna
Huotilainen, kansanedustaja Jani Toivola sekä emeritusprofessori Kari Uusikylä. Sana on vapaa: halukkaat voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun
omalla kirjoituksellaan tai
kommentoimalla.
Juhlavuoden ohjelman to-
teutuksessa kesäyliopisto
on halunnut tuoda esiin
nuoria lahjakkaita tekijöitä
ja mm. teettänyt kaksi juhlavideota, jotka kuvastavat
kesäyliopiston avoimuutta,
monipuolisuutta ja oppimisen iloa. Videot ovat näkyvillä kesäyliopiston sivuilla.
Helsingin seudun kesäyliopisto on perustettu 1966.
Tuolloin toiminnan aloittamista pidettiin merkittävänä, sillä kesäyliopiston
nähtiin tarjoavan sekä täydennyskoulutusta työssäkäyville että kolmannen lukukauden yliopisto-opiskelijoille. Samaa tehtävää kesäyliopisto toteuttaa edelleen: tarkoituksena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa, elinikäistä oppimista
ja henkistä kasvua.
Jonoa 1980. Kuva: Ari Ojala.
Helsingin Uimastadion
aukesi äitienpäivänä
??Helsingin Uimastadionin
maauimalan avautuminen
on ollut jokavuotinen merkki kesäkauden alkamisesta,
ja sunnuntai 8. toukokuuta
oli tänä vuonna kaksinkertainen juhlapäivä. Silloin
maauimala avasi porttinsa
yleisölle aamulla kello 9.00,
ja samaisena päivänä juhlittiin myös äitienpäivää.
Jo viime kesältä tutut Uimastadionin lemmikit, kanahaukat Helmi ja Heikki,
asustavat yhä Uimastadikan
alueella, joten tänäkin kesänä maauimalan alueella
voi toivottavasti bongata
kanahaukkaperheen poikasineen.
Uimastadion on avoin-
na maanantaista lauantaihin
kello 6.30?20.00 ja sunnuntaisin kello 9.00?20.00. Kassa suljetaan klo 20, uintiaika
päättyy klo 20.30 ja peseytymisaika klo 20.45. Alueelta on poistuttava klo 21.00.
Helsingin toinen maauimala, Kumpulan maauimala, aukeaa lauantaina 28.
toukokuuta, jolloin vietetään
myös Kumpulan Kyläjuhlia.
Kyläjuhlien aikana Kumpula täyttyy lukuisista tapahtumista. Esimerkiksi Kumpula-juoksun lähtö- ja maalialue on maauimalan parkkipaikalla, joten avajaispäivänä 28.5. alueelle saapumista
suositellaan kävellen, pyörällä tai joukkoliikennevälinein.
Viikot 20-21 ? Nro 10
MunkinSeutu
5
Postimuseo 90 vuotta
Postimuseo avattiin yleisölle 1927 Yrjönkadulla Helsingissä,
missä sillä oli aluksi käytössään neljä huonetta.
??Postimuseo täyttää tänä
vuonna pyöreät 90 vuotta.
Museo julkaisee yhdessä
Postimuseon Ystävät yhdistyksen kanssa Tabellariuskirjan, joka kertoo Postimuseon historiasta kokoelmien ja toiminnan muutosten kautta. Juhlaan on
ahetta myös siksi, että tänä
vuonna tulee kuluneeksi
160 vuotta ensimmäisten
suomalaisten postimerkkien julkaisemisesta. Postimuseo on tuottanut pelifirma Meanfish Oy:n kanssa
postimerkkiaiheisen Catch
a stamp -pelin.
Tabellarius-kirja kertoo
museotyön arjen muutoksista ja kiinnostavista kokoelmista, kuten asekokoelmista ja niitä sivuavista postiryöstöistä. Kirjassa
esittäytyvät niin keräilijät
kuin mesenaatitkin, jotka
ovat toimineet Postimuseon tukena. Lisäväriä tuovat graafikko Lasse Hietalan ainutlaatuiset Postin
mainosjulisteet ja -kortit
sekä B.A. Lindemanin kartat ja matkaoppaat. Kirja
luo katsauksen 160-vuotiaaseen suomalaiseen postimerkkiin sekä samanikäi-
Postimuseon kokoelmissa on noin 9000 esinettä.
seen Saimaan kanavaan,
jota on esitelty lukuisissa
postikorteissa.
Postimerkkejä kuva-aiheittain esittelevässä Catch
a stamp -pelissä postimerkkisateesta napataan tietyn
aiheisia merkkejä, esimerkiksi koiria, musiikkia tai
presidenttejä. Aiheet vaikuttavat siihen, kuinka peli
vaikeutuu ja etenee. Pelin
voi ladata ilmaiseksi Android- ja iOS -käyttöjärjestelmän mobiililaitteisiin. Kineettisessä versiossa pelaaja hyödyntää fysiikkaansa
postimerkkien nappailussa. Versiota voi pelata yksin tai yhdessä. Postimuseo hyödyntää peliä monipuolisesti näyttelyissä ja
tapahtumissa.
seo toimi 1990-luvun alkupuolelle saakka. Vuodesta 1995 vuoteen 2012
Postimuseon tilat sijaitsivat
Helsingin pääpostitalossa.
Syksyllä 2014 Postimuseo
avautui täysin uudistuneena museokeskus Vapriikissa Tampereella. Tampereella Postimuseo on kolminkertaistanut kävijämäärän-
sä. Viime vuonna museossa vieraili yli 100 000 asiakasta.
Postimuseo juhlii yhdessä 20 vuotta täyttävän museokeskus Vapriikin kanssa lokakuussa järjestämällä yleisölle tapahtumapäivän, jossa on tarjolla runsaasti erilaista ohjelmaa ja
karnevaalitunnelmaa.
Postimuseo
90 vuotta
Postimuseon kokoelmiin kuuluu miekkoja ja aseita.
Postimuseo on toiminut
pitkän historiansa aikana
useammassa paikassa. Ensimmäisen tilansa, neljä
huonetta, Yrjönkadulta Helsingistä museo sai 1.9.1926.
Sodan vuoksi museo joutui
kodittomaksi vuonna 1941
ja oli varastoituna jonkin aikaa. Uudet väliaikaiset tilat löytyivät Vaasasta 1954,
jossa toiminta jatkui neljä
vuotta. Vuonna 1962 museo avattiin Posti- ja lennätinmuseona Helsingissä
Tehtaankadulla, jossa mu-
Kuluvan kesän työt ovat pääasiassa perushuoltoa ja
kunnostustöitä.
Viikon vinkki
Huoneistokeskus avasi asuntopisteen Munkkiniemen Nordeassa. Nyt saman katon alla saa hoidetuksi pankki- ja asuntoasiat,
kertovat Nordean konttorinjohtaja Taina Kestilä ja Huoneistokeskuksen myyntijohtaja Pipsa Sarin.
HKL:n kesän
raitioratatyöt ovat
peruskunnostusta
??HKL kunnostaa raitioratoja Helsingissä huhtikuusta marraskuuhun. Tulevan
kesän ratatyöt ovat perushuoltoa ja kunnostusta,
suuria ratatyömaita ei ole.
Ratatöitä tehdään kaikkiaan noin 20 ratatyömaalla.
Kesän ratatyöt eivät pääsääntöisesti aiheuta liikenteelle poikkeusjärjestelyitä. Ratatöitä tehdään myös
kaupungin keskeisillä paikoilla: Stockmannin pääsisäänkäynnin edustalla vaihdetaan kaarteet heinäkuussa ja Ruotsalaisen teatterin edustalla työskennellään
elo-syyskuun vaihteessa.
Valtaosa HKL:n ratatyöurakoista on ratakiskojen
ja vaihteiden vaihtoa. Ratakiskojen käyttöikä riippuu
siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla
radalla kiskot voivat kestää
30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa;
maksimissaan 15 vuotta.
Vaihteiden käyttöikään
vaikuttaa muun muassa
liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla
vaihteet kuluvat eniten ja
niitä vaihdetaan muutaman
vuoden välein. Harvemmin
liikennöidyillä osuuksilla
vaihteet kestävät jopa 25
vuotta.
HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman
vähän häiriötä raitiovaunu- ja ajoneuvoliikenteelle.
Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös
öisin tietyin rajoituksin.
Helsingin yleiset säädökset rajoittavat melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksi kaksi yötä viikossa.
Ratatyöhankkeet pyritään
ajoittamaan niin, että ne
voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemäri- ja
kaukolämpötöiden kanssa.
MunkinSeutu
6
Päivyri
Nro 10 ? Viikot 20-21
Seurakunta
Viikon mietelause:
Kun valitset pienemmän
kahdesta pahasta,
muista aina että se on
silti paha.
Nimipäivät:
Max Lerner (1902-92)
Viikko 20
Ma 16.5. Essi, Ester, Esteri
Ti 17.5. Maisa, Rebekka, Mailis, Maila, Maili
Ke 18.5. Eero, Erkki, Eerika, Eerik, Erkka, Eerikki
To 19.5. Emma, Emilia, Milla, Emmi, Milja, Mila,
Milka, Amalia
Pe 20.5. Karoliina, Lilja, Lilli
La 21.5. Konsta, Kosti, Konstantin
Su 22.5. Hemmo, Hemminki
Viikko 21
Ma 23.5. Lyydia, Lyyli
Ti 24.5. Tuukka, Touko
Ke 25.5. Urpo
To 26.5. Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Vilhelmiina
Pe 27.5. Ritva
La 28.5. Alma
Su 29.5. Oliver, Olivia, Oiva, Oivi
Munkkiniemi
Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3,
avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke
klo 14-17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi:
p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys:
ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09
2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet,
Vapaaehtoiset. Kirkkoherranvirasto
suljettu pe 27.5.
Munkkivuoren kirkko ja
seurakuntatalo
Raumantie 3
Ke 18.5. klo 9.30 Lasten kevätkirkko, Hartikainen, Sidoroff, Etäniemi,
Mannermaa. Tervetuloa kerhoissa,
päiväkodeissa ja myös kotihoidossa olevat lapset.
Ke 18.5. klo 18 Thai-maustettu
Arkimessu, Hartikainen, Peltohaka, Valtonen, Saarinen. Mukana
nimikkolähetit Katariina Kiilunen
ja Tero Massa sekä thaimaalaisia
Bongaa lintuja Tuomiokirkolta
??Bongaa Tuomiokirkolta
-lintutapahtumassa tarkkaillaan sunnuntaiaamuna
5.6.2016 klo 6?10 urbaanin
Helsingin lintuja Tuomiokirkon Senaatintorin puoleiselta ylätasanteelta käsin.
Sunnuntaiaamuna Helsingin
keskustassa on aivan erityinen tunnelma, ja yllättäviäkin havaintoja voi tehdä.
Viime vuonna vastaavassa
tapahtumassa nähtiin muun
muassa kaakkureita, sepelhanhia, merikotka ja kivitasku sekä kuultiin punavarpusen laulua keskeltä
Senaatintoria.
Lintutapahtuma on ilmainen ja kaikille avoin. Voit
tulla mukaan vain osaksi aikaa ja myöhemminkin kuin
heti kuudelta. Tapahtuman
asiantuntijat, pappi ja lintuharrastaja Hannu Varkki
Tuomiokirkosta sekä lintuyhdistys Tringan retkiopas, auttavat lintujen tunnistamisessa sekä antavat
tietoa lintuharrastuksesta
ja luonnon suojelemista.
Varustaudu sään mukaisilla, riittävän lämpimillä vaatteilla. Tapahtuman järjestäjät ottavat mukaan kaukoputkia, ja voit halutessasi
tuoda mukanasi omat kiikarit tai kaukoputken.
Tapahtuma alkaa klo 6
psalmin lukemisella ja siu-
nauksella. Tapahtuman jälkeen klo 10 voit halutessasi osallistua Tuomiokirkossa Luomakunnan sunnuntain messuun, jossa saarnaa ekoteologi Panu Pihkala ja liturgina on Hannu Varkki. Bongaa kirkolta -lintutapahtuma järjestetään samaan aikaan myös
Kirkkonummen ja Laitilan
seurakunnissa. Tunnelmista ja havainnoista voi lukea
jälkikäteen Facebook-sivulta bongaakirkolta. Seurakuntien lisäksi tapahtuman
järjestäjänä on kristillinen
ympäristöjärjestö A Rocha
Suomi.
opiskelijoita. Messun jälkeen iltapalaa thaimaalaisittain tarjolla kirkon eteisaulassa.
Ke 18.5. klo 13 Keskiviikkokahvila, Ajankohtaista asuntomarkkinoilta, myyntijohtaja, LKV, Pipsa
Sarin Huoneistokeskuksesta; Rinne, Sidoroff. Ke 25.5. keittoateria,
Hartikainen, Sidoroff.
To klo 19 Iltatee srk-salissa.
La 21.5. klo 10-14 Kesänavaus
Munkkivuoren ostoskeskuksessa,
mukana seurakunnan työntekijöitä.
Su 22.5. klo 11 Tansania-messu, Rinne, Valtonen, Munkkiniemen kirkkokuoro Kaisa Sidoroffin johdolla.
Su 29.5. klo 11 Suvivirren sunnuntain Messu, Peltohaka, Sidoroff.
Kirkkokahvit.
To 2.6. klo 17 Kesäkahvila.
Munkkiniemen kirkko
Tiilipolku 6
Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Tule hiljentymään, rukoilemaankin. Läsnä esirukoilijoita, jot-
ka pyynnöstäsi rukoilevat puolestasi luottamuksellisesti.
Ke 18.5. klo 18 Suvilinnun lauluja ?yhteislaulutilaisuus. Tule laulamaan yhdessä kesäisiä lauluja! Vapaa pääsy, kolehti Kirkon Ulkomaanavun Suvivirsi-kampanjaan. Yhteistyössä Huoneistokeskus TöölöMunkkiniemi.
Su 22.5. klo 13 Messu, Rinne,
kanttori Maria Tuokko.
Ke 25.5. klo 19 Elävän veden lähteellä. Sanan ja rukouksen ilta. Puhujana lähetyssaarnaaja, pastori Jorma Finnilä. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu.
Su 29.5. klo 13 Suvivirren sunnuntain Messu, Hartikainen, Sidoroff. Kirkkokahvit.
Ke 1.6. klo 15 Lähetyksen pihajuhla, mukana nimikkolähetit Katariina Kiilunen ja Tero Massa. Lisäksi musiikkivieraina Ritva Tikkanen, lauluja Hannu Vuorinen,
kitara. Mukana Sinikka Peltohaka
ja Senni Valtonen. Myytävänä kahvia, kahvileipää, grillimakkaraa lähetyksen hyväksi.
Jalkapallon höntsävuoroja
12 tekonurmikentällä
??Helsingin kaupungin liikuntavirasto tarjoaa tänäkin
suvena kuntalaisille maksuttomia vapaaharjoitteluvuoroja tekonurmikentillä
ympäri kaupunkia. Arkisin
kenttien peliaika on kello 16-18 ja viikonloppuisin kello 10-12. Kausi on
jo käynnissä ja jatkuu aina
syyskuun loppuun asti.
Kesäkauden
höntsävuoroajat ja
-paikat
Lauttasaaren liikuntapuisto, os. Lahnalahdentie 4 ti,
to klo 16-18 ja la klo 10-12
Munkkiniemi, os. Kadetintie 2 ma, ke ja pe klo 1618 sekä su klo 10-12
Talin liikuntapuisto, os.
Purotie 8 ma, ke ja pe klo
16-18 sekä su klo 10-12
Pirkkolan liikuntapuisto,
Pirkkolan metsätie 6 ti ja to
klo 16-18 sekä la klo 10-12
Brahenkenttä, os. Helsinginkatu 24 ma klo 1718 sekä ke ja pe klo 16-18
Käpylän liikuntapuisto,
os. Mäkeläntie 72 ti ja to
klo 16-18 sekä la klo 10-12.
Meilahden liikuntapuisto, os. Zaidankatu 7 ma
klo 16-18
Töölön pallokenttä 6, os.
Urheilukatu 2 ti, to klo 1618 sekä la klo 10-12
Velodromin ulkokenttä,
Mäkelänkatu 70 ma klo
16-18
Kontulan liikuntapuisto,
os. Tanhuantie 4 ma, ke ja
pe klo 16-18 sekä su klo
10-12
Myllypuron liikuntapuisto, os. Myllytontunpolku
1 ti, to klo 16-18 ja la klo
10-12
Roihuvuori, os. Satumaanpolku 4 ma klo 16-18.
Taiteilijat ja turvapaikanhakijat Opastettu luontoretki Pihlajasaareen
kohtaavat ravintolapäivänä
??Valtimonteatterin taiteilijat ja Kaarlenkadun turvapaikanhakijat kohtaavat ravintolapäivänä Akustisella
ruokapihalla.
Herkkuja
maailmalta!
Akustisella ruokapihalla iranilainen, kurdilainen, kiinalainen ja välimerellinen
ruokakulttuuri kohtaavat
suolaisten ja makeiden
herkkujen?muodossa. Ruoat kokkaavat Kaarlenkadun
vastaanottokeskuksen turvapaikanhakija- asukkaat.
Kulttuuria
akustisesti!
Akustisella ruokapihalla
kuullaan ja nähdään kulttuuriesityksiä eri alojen taiteilijoiden esittäminä. Esitykset toteutetaan ?open
stage? ?tyylisesti piha- alueella.
Valtimonteatteri, Kaarlenkadun vastaanottokeskus
ja Teatterin tiedotuskeskus
TINFO järjestävät yhteistyössä Akustinen ruokapiha
?tapahtuman ravintolapäivänä lauantaina 21.5.2016
klo 12 ? 16 Valtimonteatterin pihalla, Aleksis Kiven
katu 22.
Tapahtuman tavoitteena
on lähialueyhteistyön kehittäminen eri asukasryhmien kesken, vastaanottokeskuksen turvapaikanhakija-asukkaiden kotoutumisen ja osallisuuden edistäminen yhteisen tapahtuman
kautta sekä monikulttuurisuuden lisääminen Kallion
Harjun osakaupunginosassa ja kulttuuri-ilmapiirissä. Tapahtumasta saadut
myyntituotot kohdennetaan
pääosin tapahtumaan osallistuneiden turvapaikanhakijoiden vapaa-ajan virkistykseen ja aktiviteetteihin.
??Opastettu luontoretki
Pihlajasaareen to 19.5.klo
18?21.
Haahkat ja tukkasotkat
uivat Pihlajasaaren rantavesissä. Pitkänmatkan muuttaja lapintiira tasapainoilee
tuulessa. Arktisten lintumuuttajien parvet siirtyvät
illan hämärtyessä lähemmäksi rannikkoa. Muku-
laleinikki ja kiurunkannus
kukkivat heleinä vanhojen
huviloiden pihamailla.
Retken lähtöpaikka: Lauttaranta Pihlajasaaressa.
Mukaan kiikarit, evästä
ja tuulen-pitävää.
Retkelle lähdetään yhteysaluksella: 1) Merisatamanrata 10 tai 2) Ruoholahdesta (Kellosaarenranta
Kevään ylioppilaille
Päivä tänään kaunis kesäinen.
Painat päähäsi lakin valkoisen.
Saavutustasi ihailen.
Täyden palvelun hautaustoimisto
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
1) n. tunnin välein. Lautta
on maksullinen (vain käteinen). Paikkoja aluksessa täytetään saapumisjärjestyksessä. Paikkoja on
rajoitetusti. Ks. aikataulut
ja lisätietoja www.jt-line.fi.
Retken järjestää Helsingin
kaupungin ympäristökeskus
ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. Retki on maksuton.
Taitan oksastaan
ruusun punaisen,
sulle ojennan sinua onnitellen.
Olkoon päiväsi ikimuistoinen,
tiesi kulkea turvallinen.
Onnea kevään ylioppilaat.
Olavi Kylliäinen
MunkinSeutu
Viikot 20-21 ? Nro 10
7
Munkkiniemen yhteiskoulun lukion Ravintolapäivä-kurssilla yhdistyy yrittäjyyden ja ruoanlaiton harjoittelu
Ravintolapäivänä koulun pihalla toimii
tarkkaan suunniteltu pop up -ravintola
Jatkoa sivulta 3
??Talouslinjan henkeen
tunneilla on käsitelty yrittäjyyttä monipuolisesti: markkinointia, yrityksen organisoitumista ja vastuun jakamista sekä yrittäjyyteen
kuuluvia riskejä ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista. Kotitalouden puolelta opintoihin on kuulunut
tuotteiden suunnittelua ja
reseptien kehittelyä, raakaaineiden hankintaa ja tietenkin valmiiden tuotteiden
valmistuksen harjoittelua.
Kyseessä on ilmiöpohjaista
oppimista yli ainerajojen.
Kurssilaiset kokoontuivat ensimmäisen kerran jo
huhtikuun puolessa välissä.
Keskiviikkona 20.4. paikallinen munkkalainen kahvilayrittäjä Marina Malmström kävi kertomassa
opiskelijoille millaista on
olla ihan oikeasti ravintolaalan yrittäjä. Marina Malmström on leipomista rakastava ekonomi, ja hänellä
on ollut oma kahvila vuoden verran. Malmströmiltä
opiskelijat saivatkin ensikäden tuoretta tietoa siitä
mitä kaikkea oman kahvilan perustaminen on vaatinut. Työssä on paljon vastuuta ja velvoitteita, mutta toisaalta myös itsensä
Ravintolapäivä-kurssilaiset
yhdessä kahvilayrittäjä
Marina Malmströmin
kanssa koulun
kotitalousluokassa.
toteuttamista ja vapautta.
Yrittäjyyttä täytyy, pitää ja
saa suunnitella sekä riskejä ottaa ? mutta tuottoakin
on tultava.
Suolaista ja makeaa
Lukion kakkosluokkalaiset Tuulia Ferm ja Sara
Björkroth ovat Munkan
opiskelijoiden pop up -ravintolayrittäjien tiimivetäjiä.
Tuulia vastaa ravintolatoiminnan makeasta osuudesta, Sara taas luotsaa suolaisen keittiön joukkiota.
? Tekemisen määrä kurssissa on ollut melkoinen,
Sara sanoo ja kertoo, että
se jopa yllätti miten paljon
töitä on tehty varsinaisten
tuntien ulkopuolellakin.
? Mutta on tämä ollut
hauskaa!
Tuulia komppaa:
? Hauskaa on ollut ilman
mutta, mutta vastuuta on
myös täytynyt ottaa. Mistään sovitusta ei voi olla
pois, ja töitä täytyy tehdä.
Hyvää valmennusta yrittäjyyteen tämä on ollut.
Unohtamatta ruoan laittoa ?
sekin luo omat haasteensa!
Kotitalouden opettajat
Kaija-Leena Huhdanpää
ja Peter Bjugg korostavat,
että opettajien rooli kurssilla on ollut pääsääntöisesti
opiskelijoiden ohjaamista.
? Toki autamme, opetamme ja neuvomme, mutta tällä kurssilla lukiolaiset oppivat - muun oppimisen ohessa - paljon etenkin työnjaosta ja vastuusta, Kaija-Leena Huhdanpää painottaa.
Peter Bjugg kertoo, että
elintarvikkeet päivän ravintolatoimintaa
varten
on hankittu koulun kautta; raaka-ainekulut maksetaan ravintolan tuotosta. Jos
ylijäämää liiketoiminnasta
tulee, pääsevät kurssilaiset
päättämään itse mihin ruokaan liittyvään koulutukseen he haluavat tulonsa
sijoittaa.
Molemmat tiiminvetäjät,
Tuulia ja Sara, korostavat
sitä, että kurssilla ei vain
laiteta lettupannuja pihalle ja aleta paistaa. Kaikki
ravintolapäivään tähtäävä
toiminta on tehty kunnolla, ihan niin kuin perustettaisiin ihan oikea oma yri-
tys. Nuoret yrittäjät kertovat huhti-toukokuun vaihteessa, että haastavaa on
ollut esimerkiksi järkevän
markkinoinnin ja mainonnan suunnittelu. Millainen
on myyvä nimi omalle firmalle; entä sen tuotteille? Sara muistuttaa, että
myös sponsorinäkyvyyttä
on suunniteltava.
Yhteiskunta- ja talouslinjasta vastaava lehtori Petri
Sarjanen tiivistää, että Ravintolapäivä-kurssin pyrkimyksenä on vahvistaa oppilaissa nimenomaan tällaista
yrittäjähenkistä asennetta:
? Kyky toimia ryhmässä,
pitkäjännitteisyys, itsenäi-
syys ja vastuullisuus ovat
ominaisuuksia, joita nuoret tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa, toimivatpa
he sitten yrittäjinä tai palkkatyössä.
Tervetuloa siis nauttimaan Ravintolapäivä-kurssin annista Munkkiniemen
yhteiskoulun pihaan lauantaina 21.5.!
Tarkempia tietoja voi katsoa sekä koulun että Ravintolapäivän sivuilta: www.
munkka.fi, www.restaurantday.org
Teksti ja kuvat:
Kaisa Nummenpää
Koulumies
Koneenpuiston lampi
kunnostetaan
Missä mennään ja mitä vielä on tehtävä (kuva Peter Bjugg).
Kirkollisia tuotteita ja matkamuistoja
??M a t k a m u i s t o m y y m ä lä Cathedral Shop Tapuli
palvelee koko kesän maanantaista perjantaihin klo
10?17, lauantaisin klo 10?
15 ja sunnuntaisin klo 11?
15 Tuomiokirkon Tapulissa, Unioninkatu 29.
Tuotevalikoimassa
on
lahjatavaroita ja koriste-
esineitä sekä kirkollisia
tuotteita ja matkamuistoja
Helsingistä. Myymälä aukeaa sunnuntaina 15.5. klo
11.30.
Myynnissä on paljon laadukkaita kotimaisia käsityötuotteita, kuten Paimen
Keramiikan suosittuja koruja ja Keramiikkakellarin
enkeleitä. Tapulin kahvipisteestä voi ostaa kahvia, teetä, jäätelöä ja limua. Kesän
uutuustuotteita ovat Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan
limonadit ja Kolmen Kaverin Jäätelöt.
Tapuli on Senaatintorista
katsottuna vasemmanpuoleinen paviljonki.
Espan lavan musiikkikattaus
jatkuu elokuun loppuun saakka
??Monipuolinen musiikkikattaus jatkuu Espan lavalla koko kesän elokuun loppuun asti. Konsertteja kuullaan pääsääntöisesti tiistaista perjantaihin klo 12.00,
16.30 ja 19.00 sekä lauantaisin klo 12.00 ja 15.00.
Helsinki-päivänä 12.6.
sekä Taiteiden yönä 25.8.
lavalla kuhisee koko päivän. Rakastettu sotilassoittokuntien MIL-Espa on jälleen ohjelmassa perjantai-
sin. Heinäkuun viimeiseltä viikolta alkaa Jazz-Espa, yksi Helsingin kesän
merkkipaaluista. Loppukesää maustaa myös Etno-Espa 8.8. alkaen.
Alkukesässä soivat uutena kuorokeskiviikot, ja ohjelmistoa uusintavat myös
kesän fiftari- ja rap-teemalauantait. Toukokuun tähtivieraana lavalla nähdään
Helsingin kansainvälisen
balettikilpailun osallistu-
jia 30.5.
Historiallinen Espan lava
on kesäestradi Esplanadin
puistossa, Helsingin sydämessä. Lavan ilmaiset konsertit ovat houkutelleet niin
turisteja kuin paikallisia
nauttimaan jazzista, maailmanmusiikista ja klassisesta. Espan lavan ohjelmatoiminnasta vastaa Helsingin
kulttuurikeskuksen Savoyteatterin yksikkö.
??Vuonna 1973 puiston itäreunaan rakennettiin Kone
Oy:n pääkonttori, jonka
eteläpään alle joutunut
luonnonlammikko säilytettiin. Kun Koneen konttori
vielä sijaitsi rakennuksessa,
lammen keskellä oli toimiva suihkulähde. Se kierrätti
vettä ja hapetti hieman lammikkoa, mutta sittemmin
tuo lähde näkyy ehtyneen.
Sain Munkinseudun lukijalta kiinnostavan kirjeen
koskien lammikkoa. Hän
ehdotti, että lammikko pitäisi kunnostaa, nyt se näyttää hiljalleen kasvavan kohti umpeutumista. Siten ainutlaatuinen kaupunkiluontokohde ansaitsisi paremman kohtalon munkkalaisten iloksi. Tiedustelin sen
pohjalta lammikkoa koskevia suunnitelmia rakennusvirastosta. Virastosta kerrottiin munkkalaisille hyviä uutisia! Lammen kunnostussuunnittelu on juuri
käynnistymässä, se on sisällytetty Munkinpuiston investointihankkeeseen.
Lammikon kunnostamisen on tehnyt ajankohtaiseksi mm. Koneen entisen konttorin muuttaminen asuinkäyttöön ja siihen liittyvät tonttijärjestelyt, jotka tuovat muutoksia myös Munkinpuistoon.
Myös leikkipuiston heikentynyt kunto ja lampien sekä
koko puiston hulevesijärjestelmän parantamistarpeet
ovat kiirehtineet tarvetta
lammikon remontille.
Lammikon kunnostusajatus sisältyy Munkkiniemen
aluesuunnitelmaan ja Helsingin pienvesiohjelmaan.
Lammen kunnostuksesta on
pidetty huhtikuussa Helsingin kaupungin rakennuttajan HKR:n sisäisen kokous.
Hankkeen projektipäällikkönä toimii Petra Rantalainen. Virkamiehet ovat käyneet läpi lammen kunnostuksen tavoitteita ja suunnittelutarpeita. Työ alkaa
yliopiston kanssa tehtävillä
lammikon luontoselvityksillä ja vesilupahakemuksen
valmistelulla.
Lammen
vedenlaatua
tutkittiin viimeksi vuonna
2006 ja se todettiin erittäin
huonoksi. Lammen vesi oli
välttävästi sameaa. Lammikko on myös hyvin matala,
se on vain 0,85 metriä syvä.
Selvityksen mukaan lammikon pohja kerää paljon sedimenttiä sekä sitoo ravinteita. Lammen pinta-ala on
kuitenkin yllättävän suuri,
n. 1,5 hehtaaria. Lammikon
typpiarvot olivat välttäviä
eli 2940?g/l ja fosforiarvot
erittäin huonoja 348,75 ?g/l.
Terhi Koulumies
Ph oli 8,475 ja happiarvot
5,175 mg/l.
Kaupungin pienvesiohjelmassa todetaan, että Koneen
puiston lampi on osa arvokasta lepakkoaluetta (IIIluokka). Itse olen nähnyt
lammikossa monena vuonna piisamia. Siellä uiskentelee lisäksi paljon lintuja,
tavallisten lokkien joukossa myös erikoisempia sorsalajeja. On hienoa, että lammikko kunnostetaan. Pienvesillä on kaupunkilaisille
suuri virkistysarvo. Niiden
kasvillisuus ja eläimistö tarjoavat asukkaille silmänilon lisäksi myös mahdollisuuden luontoharrastukseen
keskellä pääkaupunkia.
Terhi Koulumies
Kaupunginvaltuutettu (kok)
Rakennusvirastoa johtavan yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja
koulumies@gmail.com
MunkinSeutu
8
VERKOT -ryhmänäyttely 2.6. - 12.6.2016
Galleria avoinna VEROT -näyttelyn ajan poikkeuksellisesti joka päivä
Tiina-Maria Aalto
Tapani Kokko
Joonas Laakso
Virve Lilja
Ricky Lindén
Riitta Nelimarkka
Sampsa Sarparanta
Lia Marika Tynnilä
www.galleriasaima.fi
Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, ma-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa!
Garden Helsinki -hankkeelle esit
aluetta Nordenskiöldinkadulta
??Kiinteistövirasto esittää
alueen varaamista Garden
Helsinki -hankkeelle Nordenskiöldinkadun varrelta.
Hankkeen toteutuessa vanhan jäähallin ympäristöön
rakentuu kokonaisuus, jos-
sa on kahden monitoimiareenan lisäksi muun muassa hotelli, asuntoja ja maanalaisia liike- ja palvelutiloja.
Varattava alue sijaitsee
nykyisen Helsingin Jäähallin ympäristössä Nordens-
Tilaa maksuton palvelukartoitus
Kotisiivous | Kotipalvelu | Hoiva-ja sairaanhoito
OMPELUPALVELUJA
ten. Hankkeen toisena vaihtoehtona on ollut sijoittuminen Olympiastadionin eteläpuolelle Mäntymäkeen.
Kiinteistölautakunta käsittelee alueen määräaikaista varausta kokouksessaan
tiistaina 3.5. Lopullisesti
asiasta päättää kaupunginhallitus. Hankkeen varsinaisesta toteutumisesta päätetään selvitysvaiheen jälkeen.
Garden Helsinki -hanke sisältää suunnitelmien
mukaan kahden monitoimi-areenan lisäksi urheilun harjoitushallin, hotellin, toimistoja ja asuntoja
sekä maanalaisia liike- ja
palvelutiloja. Lisäksi areenan yhteyteen tulisi maanalainen 1000 paikan pysäköintilaitos. Monitoimiareena palvelisi HIFK:n jääkiekko-joukkueen kotikenttänä.
Kerrosalaa hankkeen laatimissa viitesuunnitelmissa
on yhteensä 175 000 kerrosneliömetriä.
Varauksen tekemisen jäl-
Laadukas ja asiakaskeskeinen palvelu
Avoinna ti-pe 11-18, la 11-15, muina aikoina sop mukaan
0400 355 913 ? Ansaritie 3, Etelä-Haaga
s.lootus@luukku.com
Linnanmäen kaavaluonnos
mahdollistaa uuden pysäköintilaitoksen
autojen reitti Linnamäelle
säilyy nykyisellään Viipurinkadun kautta.
Tilausbussien nykyinen
pysäköintikenttä muutetaan
yleiseksi pysäköintialueeksi. Sen alle on suunniteltu
uusi noin 700 autopaikan
pysäköintilaitos, jonne tulisivat asiakaspysäköintipaikat. Arvioitu liikenteen lisääntyminen Tivolitiellä on
noin 1 400 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Kaavaluonnos mahdollista enintään nykyisten huvipuistolaitteiden korkuisten,
eli korkeimmillaan 75-metristen, uusien laitteiden sijoittamisen tontille.
Vesilinnojen ulkoasu suojellaan. Kaava mahdollistaa vesilinnojen käytön huvipuistotoimintaan. Pyöreään vesilinnaan on mahdollista sijoittaa katoksen
alle kahvila. Historiallinen
kattopuutarha tulee ottaa
osaksi suunnitelmaa. Kaava mahdollistaa myös Helsingin sähkön vanhan punatiilisen toimistorakennuksen korvaamisen uudisrakennuksella.
Lisäksi Viipurinkadun ja
Tivolitien risteyksen pysä-
kiöldinkadun varrella. Alue
on määrä varata Projekti GH Oy:lle vuoden 2018
loppuun saakka hankkeen
toteutusedellytysten selvittämistä, arkkitehtuurikilpailua ja asemakaavoitusta var-
Kaksi
monitoimiareenaa ja
asumista
010 3 2 7 7 1 0 0 | w ww. do me d i. f i
??Linnanmäen alueelle on
valmistunut kaavaluonnos,
joka mahdollistaa uuden
pysäköintilaitoksen rakentamisen ja huvipuiston eteläisen sisäänkäynnin laajentumisen. Uusi ajoyhteys on
suunniteltu Vauhtitien ja
Tivolitien kautta. Suunnitelmat ovat nähtävillä 9.?
27.5.2016.
Linnanmäen eteläisen sisäänkäynnin yhteyteen on
kaavan mukaan mahdollista rakentaa uusi sisääntulorakennus ja sen päälle huvipuistolaitteita. Uutta rakennusoikeutta on 3 700
kerrosneliömetriä ja tonttia
laajennetaan noin tuhat neliömetriä Alppipuiston alueelle. Alppipuisto ja Lenininpuisto suojellaan myöhemmin tehtävällä asemakaavan muutoksella.
Huvipuiston asiakasliikenne on kaavassa ohjattu Vauhtitien ja Tivolitien
kautta. Tavoitteena on vähentää liikennettä Alppilan
asuinalueella. Järjestelyä on
toivottu asukaspalautteessa.
Uusi yhteys vaatii mm. uuden kiertoliittymän Vauhtitien ja Tivolitien risteykseen. Huoltoajo sekä linja-
Nro 10 ? Viikot 20-21
köintialueen kohdalle suunnitellaan asuinrakentamista Tivolitie 1:n asemakaavan muutoksella. Tavoitteena on viedä ehdotus lautakuntaan syyskaudella 2016.
Asemakaavaluonnokseen
ja muuhun valmisteluaineistoon voi tutustua 9.?
27.5.2016 info- ja näyttelytila Laiturilla (Narinkka 2),
Kallion kirjastossa (Viides
linja 11), kaupunkisuunnitteluvirastossa (Kansakoulukatu 3) sekä verkkosivuilla
www.hel.fi/suunnitelmat.
Mielipiteet kaava-aineistosta pyydetään esittämään
viimeistään 27.5.2016. Kirjalliset mielipiteet lähetetään Helsingin kaupungin
kirjaamoon esimerkiksi sähköpostitse helsinki.kirjaamo@hel.fi. Mielipiteet voi
esittää myös suoraan suunnittelijalle.
Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavoitus on
tullut vireille Lasten Päivän Säätiön hakemuksesta. Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyn 2016 aikana. Lopullisesti kaavan hyväksyy
kaupunginvaltuusto.
Linnanmäen Tivolitien pysäköintilaitoksen asemapiirustus. Kuva: Arkkitehtitoimisto Konkret Oy
Harakan luontokeskus kut
nauttimaan saaristoluonn
??Harakan saari tarjoaa kävijöilleen upean saaristoluonnon lisäksi tietoa ja
elämyksiä. Harakan luontokeskuksen luontotalo, akvaariot, valokuvanäyttelyt
ja Vellamon satu -talo esittelevät Itämerta ja saaristoluontoa. Energiapolulla voi
tutustua uusiutuvan energian laitteisiin ja lämmittää
eväät aurinkogrillillä.
? On ihmeellistä, että
pienen venematkan päässä Kaivopuistosta tunnelma
vaihtuu kaupungin kiihkeydestä ulkosaariston kukkaloistoon ja saarelle muuttaneiden lintujen pesimäpuuhiin, toteaa Harakan
Kalalokki ja poikanen. Kuva: Helsingin kaupungin
aineistopankki / Marianne Saviaho.
Meriharakat ja meri. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Marianne Saviaho.
MunkinSeutu
Viikot 20-21 ? Nro 10
tetään
9
femeia fashion
Kesäistä
päällepantavaa
arkeen
ja juhlaan!
Uutuuksia Italiasta!
Alkukevään tuotteita
edullisesti:
-30% -50%
KAIKKI
kevään takit -50%
ERÄ takkeja 50? /kpl
tervetuloa!
Paciuksenkaari 16
00270 Helsinki
010-3262333
Ma
Ti-To
Pe
La
www.femeia.fi
11-19
11-18
11-17
11-15
Facebook: Femeia-Fashion
Nordenskiöldinkadun Helsinki Garden loisi Helsinkiin urbaanin näkymän.
keen hankkeen jatkosuunnittelu ja toteutusedellytysten selvittäminen tehdään yhteistyössä kaupungin sekä ympäröivien kiinteistöjen omistajien ja toimijoiden kanssa. Hankkeesta järjestetään arkkitehtuu-
rikutsukilpailu sen kaupunkitilaan sovittamiseksi. Asemakaavoitus etenee kaupunkisuunnitteluviraston ja
Projekti GH Oy:n kumppanuuskaavoituksena. Samassa yhteydessä selvitetään
vanhan jäähallin suojelu-
kysymys, purkaminen tai
integroiminen Garden Helsinki -hankkeeseen.
Hankkeen toteutuessa
tonttien ja vanhan jäähallin luovuttamisesta hankkeen käyttöön päätetään
erikseen. Hankkeelle kaa-
voitettavat tontit kaupunki luovuttaa ensisijaisesti
myymällä käyvästä arvosta. Myynti- tai vuokrausperusteet vahvistaa aikanaan
kaupunginvaltuusto.
AJANVARAUS
09 506 3206 / Maksym (SHG) 040 355 6162
tsuu
nosta
Muovipaikkaus
alk.
60?
Hammaskiven poisto
alk.
Hampaan poisto
alk.
60?
Hammasimplantit
/kpl
60? 1595?
09 506 3206
AJANVARAUS ?
ULVILANTIE 13, 00350 MUNKKIVUORI Bussit: 14, 18, 52, 57, 58, 539
Meriharakka. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki /
Marianne Saviaho.
toiminnasta vastaava johtava ympäristösuunnittelija Kaisa Pajanen.
Joka sunnuntai kello 13?
14 järjestettävällä maksuttomalla saarikierroksella tu-
ET-Hammaslääkärit Oy
tustutaan saaren luontoon
ja historiaan.
Kesäkauden 2016 ohjelma sisältää maksuttomia
luontoretkiä, lasten saariseikkailuja, yleisötapahtu-
Kalalokin poikanen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki /
Marianne Saviaho.
mia ja näyttelyitä.
Luontokeskus on avoinna yleisölle toukokuusta
syyskuun loppuun päivittäin kello 10?17, lauantai-
sin luontokeskus on suljettu. Yhteysvene saarelle kulkee puolen tunnin välein ja
lähtee Ullanlinnan laiturista Kaivopuiston rannasta.
Helsingin tuottamat
kartta-aineistot avautuvat
julkiseen käyttöön
??Helsingin kaupunki on
avannut uusia, maksuttomia avoimen datan karttaaineistoja. Hiljattain on julkaistu avoimesti hyödynnettäviksi kaupungin tarkimman kartta-aineiston maastotiedot, pääkaupunkiseudun ja Helsingin opaskartat, ilmakuva koko kaupungin alueelta sekä asemakaavahakemisto.
Jo aiemmin on julkaistu
avoimen datan kartta-aineistoina esimerkiksi Helsingin osoitteet, ajantasaasemakaava, aluejakoaineistoja ja rakennukset. Avoimen datan paikkatietoaineistot ovat kuntalaisten ja
yritysten käytössä maksutta. Aineistot voi ladata vapaasti omaan käyttöön ja
niitä voi hyödyntää esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, päätöksenteossa, visualisoinnissa, sovellusten kehittämisessä tai
datajournalismissa.
? Etenkin kaupungin tarkimman kartta-aineiston eli
kantakartan maastotietojen
avaus on merkityksellinen
askel Helsingin kartastoja paikkatietokehityksessä.
Aineisto mahdollistaa esimerkiksi vaihtoehtoissuunnitelmien tekemisen, sillä
kaupunki käyttää samaa
aineistoa omassa suunnittelussaan, kertoo toimistopäällikkö Timo Tolkki Helsingin kiinteistövirastosta.
Esimerkiksi asemakaavojen pohjakartat laaditaan kantakartan pohjalta, ja se soveltuukin tarkan mittakaavan työskentelyyn (1:500). Kantakarttaa
ylläpidetään päivittäin, ja
avoimen datan rajapintojen
kautta ladattavat aineistot
ovat jatkuvasti ajantasaisia.
Ortoilmakuva
kuvaa
maanpintaa kohtisuoraan
ilmasta katsottuna. Koko
Helsingin alue kuvataan
ilmasta 1-2 vuoden välein.
Asustehuolto Ullastiina
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
Lue netissä
?
www.lehtiluukku.fi
MunkinSeutu
10
Nro 10 ? Viikot 20-21
Linnanmäellä tanssitaan
torstaisin läpi kesän
??Linnanmäellä laitetaan jalalla koreasti torstaisin Suomen ykkösartistien johdolla. Kesän aikana tanssikansaa ilahduttavat mm. Tomi
Markkola, Teemu Roivainen, Meiju Suvas, Janne
Tulkki, Eija Kantola ja
Kyösti Mäkimattila sekä
moni muu iskelmätaivaan
suosikki.
Tansseilla on pitkät perinteet Linnanmäen Huvipuistossa. Rondo-tanssihalli valmistui olympiakesäksi ja houkutteli aikoinaan nuorison illasta toiseen tanssimaan suosittujen
orkesterien tahdissa. Tanssihallissa hurviteltiin vuoteen
1971 asti, jonka jälkeen tilalle tuli Helsingin ensimmäinen diskoteekki Luola.
Nykymuodossaan järjestettävät torstain tanssit ovat
keränneet vankan ystäväjoukon, joka käy tanssimassa
viikosta toiseen. Edellisen
kesän suosion perusteella
torstaitanssien määrää on
lisätty tälle vuodelle.
? Huvipuisto on tärkeä
osa helsinkiläistä kulttuuria. Laitteiden ja pelien
lisäksi tarjoamme koko kesän ajan runsaasti erilaista
maksutonta ohjelmaa. Haluamme antaa kävijöillemme
yhä enemmän hauskoja
yhdessä tekemisen mahdollisuuksia, joista suositut lavatanssit ovat erinomainen esimerkki, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia
Adlivankin kertoo ylpeänä.
Kesällä 2016 Estradilla
esiintyvät Suomen iskelmämusiikin suosikit ja tanssin
harrastajat löytävät joukosta
varmasti omat suosikkinsa.
Linnanmäen tanssit,
tulossa 2016
to 26.5. klo 18 Onnentähti
Tanssit Linnanmäellä
to 2.6. klo 18 Tomi Markkola & Fernet
to 9.6. klo 18 Teemu
Roivainen yhtyeineen
to 16.6. klo 18 Meiju Suvas & Suvas Regal
to 23.6. klo 18 Läpivalaisu
pe 24.6. klo 19 JUHANNUSTANSSIT KaisaMari Ruokolainen & Foxpop
to 30.6. klo 18 Janne
Tulkki & Tulinen Sydän
to 7.7. klo 18 Mikko
Mäkeläinen & Myrskylyhty
to 14.7. klo 18 Eija Kantola & Omega
to 21.7. klo 18 Marita Taavitsainen & Tanssiorkesteri Koivu
to 28.7. klo 18 Tommi
Soidinmäki & Energia
to 4.8. klo 18 Hurma
to 11.8. klo 18 Charlies
to 18.8. klo 18 Taikakuu
to 25.8. klo 18 Kyösti Mä-
kimattila & Varjokuva
To 1.9. klo 18 Saija Tuupanen & eXmiehet
Läpivalaisu Linnanmäellä to 23.6. klo 18
Risto Kolanen
Marita Taavitsainen & Tanssiorkesteri Koivu
Linnanmäellä to 21.7. klo 18
Meiju Suvas & Suvas Regal Linnanmäellä to
16.6. klo 18
Helsingin Rantakesässä jokainen
voi olla tapahtumajärjestäjä
??Helsingin kaupunki kannustaa järjestämään tapahtumia rannoillaan. Siivouspäivästä, Illallisista taivaan
alla, Nappi Naapuri -palvelusta ja monesta muusta yhteisöllisyyttä ja rentoa kaupunkikulttuuria edistävästä hankkeesta tuttu Yhteismaa ry kokeilee kaupungin
kanssa uutta toimintamallia.
Tänä kesänä kuka tahansa saa ideoida ja järjestää
oman yleisötapahtumansa
Helsingin 13 valitulla rannalla ilman lupamenettelyä, pelkällä ilmoituksella.
Idea Rantakesästä sai alkunsa jo kesällä 2015 kun
Yhteismaan edustajat kuulivat Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston uudesta
kesänäyttelystä Veteen piirretty viiva. Yksi näyttelyn
motiiveista oli kertoa Helsingin yli 130 kilometriä
pitkästä rantaviivasta.
? Kun kuulin tuon 130 kilsaa sanottuna ääneen, mietin taas kerran, että tällaista
ihmettä ei taida olla missään
muualla maailmassa ja vieläpä sellaista joka kaiken huipuksi on avoin kaikille kaupunkilaisille. Tämä on maailmalaajuisestikin ainutlaatuista. Lähdimme ideoimaan
kaupunkisuunnitteluviraston
Meri Louekarin kanssa tapaa
millä innostaa stadilaisia tutustumaan tähän yhteiseen
aarteeseen. Päätimme kek-
siä keinon, jolla kaupunkilaiset saadaan nauttimaan
kesästä pitkin poikin rantareittiämme, niin idässä kuin
lännessä, sanoo Rantakesä
-konseptin keksinyt Tanja
Jänicke Yhteismaasta.
Kaupunginsuunnitteluvirasto innostui ideasta ja
heitti haasteen edelleen rakennusvirastolle, joka vastaa suurimmasta osasta kaupungin yhteisistä tiloista.
Rakennusvirasto innostui
myös, ja poliisin sekä pelastuslaitoksenkin edustajat
olivat myötämielisiä.
Kesällä 2016 Rantakesän
mahdollistajiin on liittynyt
myös Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osasto.
? Idea oli niin hyvä että
halusimme ottaa osavastuun tapahtuman mahdollistamisesta myös jatkossa.
Toivomme, että ihmiset innostuvat ja hyödyntävät tilaisuutta, elinkeino-osaston
asiantuntija Päivi Munther
kannustaa.
Ilmoita tapahtumasi
ketterästi
Rantakesa130km.fi
-sivulla
Rantareitiltä on valittu 13
keskenään erilaista paikkaa
tapahtuma-alueiksi. Näissä
kohteissa sovelletaan lupamenettelyn sijaan ilmoitus-
menettelyä, mikä tekee kenelle tahansa tapahtuman
järjestämisestä helppoa ja
mutkatonta.
Rantareitillä voi tapahtua
pieniä tai suuria asioita pitkin kesää. Tapahtumakausi alkaa Helsinki-päivänä
12. kesäkuuta ja jatkuu 11.
syyskuuta asti.
Tapahtuman ilmoittaminen käy kätevästi Rantakesän verkkosivuilla, eikä
erillisiä lupia tarvita. Tapahtumien täytyy kuitenkin olla kaikille avoimia ja
maksuttomia, eikä ?rymyfestivaaleja? tai kaupallisia
tapahtumia oteta tapahtumakartalle mukaan.
Tarvittaessa Yhteismaa
neuvoo ja auttaa tapahtumien järjestäjiä myös käytännön asioissa, mutta jokainen tuottaja vastaa itse
omasta tapahtumastaan.
? Uskomme, että kun annetaan mahdollisuus käyttää yhteistä kaupunkitilaa
mielekkäällä tavalla, jengi
ottaa samalla mitalla myös
vastuuta yhteisistä tiloista,
Tanja Jänicke luottaa.
? Uudistuneet nettisivut
on avattu ja nyt odotamme
jännityksellä, millaisia tapahtumia kartalle ilmestyy,
miettii Yhteismaan Pauliina Seppälä, joka on mukana vastaamassa tapahtumakonseptin ylläpidosta.
Tangosäveltäjän tarina
??? Jos olisin taivas, niin se
ei olisi kirkas, vahvan roolin maailmankuuluna tangosäveltäjä Astor Piazzolana tekevä Timo Torikka
lausu lopussa poistuessaan
Kokoteatterin näyttämöltä.
Sussu Lavonen ohjaa hienon
vahvatunnelmaisen
?Mestari Astorin?. Yhtä tärkeä osa on huippukvintetin orkesterijohtaja Kristiina Kuusistolla.
Piazzola matkustaa suuren meren yli Amerikkaan.
Ensin hän haluaa oppia olla
?klassinen mies, jonka nuotit ja sielu ovat ojennuksessa?. Kun on sen oppinut,
hän antaa Amerikan ryöstää itsensä ja tekee valtavan määrän kauniita tangoja, katujen ja ilotalojen
musiikkia.
Kokenut näyttelijä Torikka tekee herkkävivahtei-
sen roolin musiikkiesitysten välissä. Hän flirttailee
sekä bandoneonia soittavan
Kuusiston että viulun mestari Miina Järven kanssa.
? Maailma ei ole hissi,
jonne vain astutaan sisään
ja painetaan nappia ylös,
näytelmän Piazzola opettaa nuoruuden ystävälleen.
Kannatti kokea korvia, silmiä, kaikkia aisteja ravitseva esitys.
Takana (vas) Tarmo Anttila, Timo Torikka, (alla vas) Mari Mäntylä, Kristina Kuusisto, Mihkel Järvi
ja Miina Järvi. Kuva: Valtteri Kivi
MunkinSeutu
Viikot 20-21 ? Nro 10
11
Risto Kolanen
Vapunajan
Kulttuurikierros
??Kaj Chydenius on tavattoman monipuolinen ja
tuottelias säveltäjä, esiintyjä
ja uusien laulajien kouluttaja. Hänet tunnetaan toisaalla sykähdyttävistä rakkauslauluista runoteksteihin, toisaalta poliittisista
lauluista. Ne ovat jääneet
vähemmälle, kun mestari säveltää suomalaiset runoilijat meille tutuiksi. Hän
myös jutustelee heistä kaikkitietävyytensä
peittäen
mukavasti.
?Kevätöistä unta?-konsertti kulki Stoan Teatterisalissa
rakkauden keväästä elämän
syksyyn ja palasi takaisin:
rakastetun nimi on taikasana, joka poistaa ikävän.
Kevätöisestä unesta kirjoitti
V. A. Koskenniemi runossaan ?Hän lupasi sun viedä?, Hilja Haahti säestää:
?Se oli haave vain min kevättuuli kerran toi?.
Oona Airola ja Jussi Chydenius lauloivat vahvasti.
Säveltäjä kutsui heitä parhaiksi tulkeikseen. Oma
Jussi-poika vastasi tutuista
paatoksista ?Sinua, sinua
rakastan? ja ?Laulu kuolleesta rakastetusta?. Oona
Airola on melko tuore, vivahteikkaan kuulasääninen laulaja, joka vastasi runoherkistä tulkinnoista, esim. ?Haave vain? ja
?Tuuin yössä muukalaista?.
Punainen lanka palaa
Savoy-teatterissa Punainen lanka tarjosi yleisölleen
toisen kerran täysipainoisen, tunteisiin ja ajatuksiin
vetoavan vappukonsertin.
Yleisinhimillistä sanomaa
välittävät ajattomat laulut
1970-luvulta käsittelevät
paljon latinalaisen Amerikan todellisuutta. Bogotan
kadulla ei kuulla iltasatua,
Harri Saksala laulaa jyhkeästi ?Muistoja Kolumbiasta? laulussa. Muistan sinut, Amanda, Jossain, Punavangin laulu olivat vahvaa Saksala-osastoa. Kaikkein vaikuttavimmin Henrik
Otto Donnerin kappaleessa ?Niin vähän on aikaa?.
Eija Ahvo pysähdyttää sydämen tikityksemme kappaleissa ?Alfonsina ja meri?,
Jaana Lapon sanoilla. Hän
tekee muhkeimman ?Elämälle kiitos? tulkintansa espanjaksi. Varoituslaulu Marialle on myös hieno ja ohjelman kalevalaiset osiot.
Vanhoista jäsenistä Juha
Björninen kitarassa ja Sakari Kukko puhaltimissa tekivät tärkeitä sooloja. Toisen
jakson avannut tunnelmallinen instrumentaalitulkinta ?Täysikuusta? oli valtavan hieno: Mauri Saarikoski, Antero Jakoila ja Mikko
Helenius. Vanhoja uusia taitajia sekä soittimia on kivasti sekaisin.
Sirkus elää Suvilahdessa
Cirko-festivaali veti Suvilahteen ja muualle paljon väkeä. Talven aikana
oli aika hiljaista uuden sirkuksen keskuksessa, mutta
vuotuinen festivaali avasi
hyvässä säässä kesän odotuksen.
Amerikkalaisten, Uudessa Meksikossa ja Berlii-
Kaj Chydenius, Oona Airola ja Jussi Chydenius esittävät runoja kauniisti
Kuva: Marjo Haatainen/Stoa
Cohdi Harrell ja Laura Stokes vangitsivat yleisönsä myös
jälkikeskustelussa Cirko-keskuksessa Kuva: Raimo Granberg
Sakari Kukko (vas) sax/huilu, Mauri Saarikoski viulu, Eija Ahvo laulu, Santeri Saksala perc, Mikko
Helenius piano/bandoneon, Antero Jakoila kitara, Harri Saksala laulu, Altti Uhlenius basso, Juha
Björninen kitara. Harjoituskuva: Harri Saksala
nissä vaikuttava The Ricochet Projectin ?Smoke
and Mirrors? oli ensimmäisenä viikonloppuna viehättävän erilainen sirkuskokemus. Cohdi Harrell ja Laura Stokes muodostavat vangitsevan kaksikon, joka saa
paljon kiitosta maailmalla
nykysirkuksen uudistajana.
Mies ja nainen olivat
aluksi virka-asuun pukeutuneina, riisuuntuivat yläosattomiin pitkin esitystä ja palasivat uniformuun
lopuksi. Vertikaaliköysi ja
keinu olivat mielikuvitusrikkaassa käytössä.
Jälkikeskustelussa
he
osoittautuivat valloittaviksi
persooniksi. kaksikon ryhmänimi ja esitysnimi ovat
laajalti esillä verkossa. Eli
kysyntää on. Suomalaisena
ensi-iltana on Circo Aereon
uusi esitys.
Afrosuomalaisuus nousee
Alpo Aaltokoski kokoaa
tanssijan uransa sooloon.
Kuva: Stefan Bremer
??Musta näyttämö, jossa
valkoinen on toinen, on
teemana nuoren, mutta jo
ansioituneen koreografin
Sonya Lindforsin kantateoksessa NOBLE SAVAGE, Jalo villi. Uuden tanssin keskus Zodiakin poikkeuksellisen suuren mittaluokan esitys nähtiin vapun
molemmin puolin Kaapelitehtaan Pannuhallissa.
? Meitä on kuusi mustaa esiintyjää. Joka kerta
kun astumme näyttämölle
astumme samalla valkoisen nykytaiteen kaanoniin.
Tanssimme näyttämön haamujen kanssa, tekijät haastavat ja pysäyttävät ajan
historiallisen virran. Tanssidraaman kehyksenä on tut-
Liisa Pentti Mabel-hahmossaan kiistanalaisten lehtileikkeiden
keskellä Kuva: Raimo Granberg
tu tarina Pocahontaksesta,
nuoresta alkuperäiskansan
prinsessasta, joka kidnapataan Eurooppaan.
Lindforsin lisäksi lavalla
tanssivat, laulavat ja soittavat näyttelijä/rap-artisti
Gracias aka Deogracias
Masomi, näyttelijä Amira
Khalifa, koreografi-tanssitaiteilija Ima Iduozee,
tanssitaiteilija Esete Sutinen sekä tanssija-näyttelijä Julian Owusu. Toisen
kerran suomalaisen tanssin
historiassa kaikki esiintyjät
koostuvat afrosuomalaisista taiteilijoista. He haluavat
itsensä keskelle, tulla pois
marginaalista. Esitys kokosi tapahtumaviikkoa monimuotoisen ja avarakatseisen
Suomen puolesta.
Tanssijoiden erilaiset juhlat
Kaksi keskipolven tanssijaa ja koreografia viettivät 30-vuotistaitelijajuhlia
toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Alpo
Aaltokosken 30-vuotistaitelijajuhlaa vietettiin hänen
kotikentällään, Aleksanterin teatterissa, jonka residenssitaiteilija hän on ollut.
Aaltokoski tanssi itse uuden sooloteoksen ?Navigation? kahden kitaristin tuella, jotka loivat voimakkaan
äänivallin tanssille.
Nicaragualainen nuori
tanssija Yeinner Chicas
tanssi Aaltokosken v. 1995
Julian Owusu (vas.), Deogracias Masomi, Esete Sutinen, Ima Iduozee, Amira Khalifa, Sonya
Lindfors luovat mustan näyttämön Kuva: Sanna Käsmä
tekemän ?De Una Sevilla?
-tanssin, jonka sen tekijä
esitti itse nuorempana. Yli
20 vuoden ajan tanssija-koreografi on tehnyt yhteisja rauhantyötä Nicaraguassa, jonka suurlähettiläs piti
lämpimän onnittelupuheen
ensi-illan jatkoilla.
? Tarvitseeko meidän
olla myös henkisesti köyhiä?, Aaltokoskelta kysyttiin, kun hän tuli maahan.
Viime vuosina hän on tehnyt paljon isoja töitä myös
klassiseen musiikkiin. Taitelija uudistuu jatkuvasti ja
työllistää nuoria tanssijoita.
Liisa Pentti vietti Suvi-
lahden Tiivistämössä juhlavuottaan kysymällä: ?Postmoderni tanssi Suomessa??.
60-luvulla syntyi moderni
tanssi, 70-luvulla tanssiteatteri. Monet 80-luvun uuden tanssin tekijät työskentelivät Zodiakissa 1980-luvun jälkipuoliskolta alkaen.
?The Weight of My Heart?
on Liisa Pentin viisi vuotta
vanha hyvin yksityinen kamarikomedia, jossa tanssi,
liike ja kertomukset ?synnyttävät muistamisen pirstoutuneen ja hauraan maailman?. Hän on tehnyt isompia kollektiiviteoksia Titanicin uppoamisesta Ava-
ruuspartikkeleihin, mutta
nyt äänessä ja liikkeessä on
vain tekijä itse. Hän näyttää
meille vanhoja kuvia, filmipätkiä ja soittaa musiikkia.
Ja puhuu itsestään, Itävaltaan palanneesta isoäitipuolestaan, neljästä miehestään
ja ensimmäisestä naispuolisesta psykoanalyytikosta
Sabina Spielreinista sulassa sovussa.
Sydämen paino on kunnianosoitus ihmisen muistolle ja yksityisyydelle pinnallisen informaatiotulvan
maailmassa.
MunkinSeutu
12
Nro 10 ? Viikot 20-21
Helsinki palkittiin
ilmastotyöstään
??Kuntaliitto myönsi kunniakirjan Helsingin kaupungille ansiokkaasta ilmastotyöstä. Kuntaliiton perustelujen mukaan kaupunki
sekä sen virastot ja liikelaitokset ovat tehneet pitkäjänteistä ja monipuolista
työtä ilmasto- ja energiakysymyksissä. Kunniakirjan vastaanottivat Helsingin ympäristöjohtaja Esa
Nikunen ja vs. toimistopäällikkö Katri Kuusinen
Tampereen ilmastokonferenssissa.
? Ilmastotyössä olennaista on kumppanuus julkishallinnon ja elinkeinoelämän kesken. Helsinki on
tunnustuksesta iloinen ja
ylpeä ja on aina valmis ilmastoyhteistyöhön muiden
kuntien kanssa, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.
Helsingin ilmastotyö alkoi jo paljon ennen kuin
ilmastonmuutoksesta edes
puhuttiin:
? Helsingin energiansäästöneuvottelukunta perustettiin jo vuonna 1974, Sauri jatkaa.
Ilmastotiekartta
opastaa
hiilineutraaliin
kaupunkiin
Helsingin ilmastotiekartassa kerrotaan, kuinka
kaupungista tehdään hiilineutraali ja ilmastonkes-
tävä vuoteen 2050 mennessä. Ilmastotavoitteiden viemistä käytännön toimenpiteisiin edistetään Helsingin
työntekijöiden avoimen ilmastoverkoston ja kaupungin ilmastotyötä koordinoivan ilmastotyöryhmän
kautta.
? Seuraavaksi olisi tärkeää miettiä, voisiko Helsinki
olla hiilineutraali jo ennen
vuotta 2050, pohtii ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund.
Ilmastokaduksi nimetyllä Iso-Roballa Helsinki
haluaa kokeilla uusia ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista edistäviä ratkaisuja. Tavoitteena on saada Helsingin
keskustaan Ilmastoratkaisuja laajasti esittelevä alue,
jonka kehittämisessä ovat
mukana alueen yritykset,
korkeakoulut, oppilaitokset, järjestöt, asukkaat ja
kaupunki.
Ilmastoyhteistyötä
elinkeinoelämän
kanssa
Helsinki tekee yhteistyötä
elinkeinoelämän kanssa Ilmastokumppanit-verkostossa. Verkosto pyrkii ilmastopäästöjen vähentämiseen ja
yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen. Mukaan liittyvät yritykset kirjoittavat
ilmastositoumuksen, jossa
yritys nimeää omat ilmastotavoitteensa.
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Iso Roban Ilmastokadulla Earth Hour -tapahtumassa. Kuva: Jussi Karmala.
Ekotukitoiminta
apuna arjen
ympäristötyössä
Helsinki on ollut edelläkävijä ekologisen ajattelun
juurruttamisessa kaupungin työntekijöihin. Ekotukitoiminnassa on mukana
kaupunkeja ja muita organisaatiota, jotka ovat sitoutuneet ympäristövastuullisuuden edistämiseen sekä
nimeämään ja kouluttamaan
ekotukihenkilöitä työyhteisöihinsä. Ekotukitoiminta
sopii räätälöitävyytensä ansiosta monelle toimialalle.
Puheenvuoro
Puhun mitä puhun
??Sanojen valitsijana ja puheen taitajana Timo Soini ei ole huono. Puhujana
hän ehkä kuuluu kautta
aikain Suomen politiikan
parhaimmistoon. Höystävät kevennyksetkin osuvat
usein maaliinsa. Katolinen
populisti osaa vedota kansaan vennamolaisen pientalonpojan yksinkertaisuudella. Soinin ajatus haaroittuu
moniaalle, se on kuin kollaasi, joka ei päästä kuulijaa helpolla.
Kuuntelin
Kouvolassa
Paasikivi-Seurojen Liiton
kevätjuhlassa korva tarkkana miten tämä Loviisan
raveissakin usein nähty pelimies asetteli sanansa ulkoministerinä. Vappuna hän
Jeesus-marssin pääpuhujana Senaatintorilla oli kannustanut ahkerasti rukoilemaan. Ei se särähdä korvassa jos puhuja tunnustaa
miten tuttu Levolle lasken
luojani- rukous luo turvaa
myös poliitikolle.
Mutta tuliko nyt Kouvolassa sitten tälli kuulijan
korvalle kun Soini päästeli
kritiikkiä Suomen ulkopolitiikasta kylmän sodan aikana. Länsisuhteita hoidettiin puolittain salaa ja suhde Yhdysvaltoihin oli ?salarakas? kuten ulkoministeri
muotoili. Soini peilasi Yhdysvaltojen merkitystä Suomelle kylmän sodan aikoina
ja nyt. Salarakkauden aika
on nyt ohi, nyt linja muuttuu, mutta mihin ja miten
se on suunnattava, sitä ei
puhuja lausunut.
Tähänastinen ulkopolitiikkamme on siis Soinin
mielestä ollut ?bluffia?, joka
vihdoin pitää paljastaa ja
korjata. Kylmän sodan seurauksena emme vieläkään
osaa tunnustaa Yhdysvaltain ja Suomen suhteiden
merkitystä, punnitsi Soini.
Hänen mielestään USA:n
läsnäolo Itämerellä luo vakautta. ?Nykyisessä turvallisuustilanteessa Yhdysvaltojen vahva läsnäolo Itämeren
alueella luo vakautta ja lisää turvallisuutta. Itämeren
vakaus on myös Suomen tavoite.? Soini puhui turvallisuudesta nimenomaan siis
amerikkalaisesta näkökulmasta. On syytä muistuttaa että olemme osa länttä,
mutta ?on myös oireellista,
että siitä täytyy muistuttaa.?
EU-kriitikkona tunnettu
Soini antoi nyt tunnustusta EU:lle, jonka USA näkee
korvaamattomana kumppanina. Amerikkalaisten Eurooppa-politiikan tavoitteena on siis vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni.
Nato puolestaan on Soininkin mielestä ?transatlanttisen turvallisuusyhteisön
kulmakivi?.
Vaikka Soini piti puheensa Paasikivi-Seurassa, puhe
oli kaukana pitkästä paasikiviläisestä viisaudesta punnita Suomen geopolitiikka venäläistä näkökulmaa unohtamatta.. En kuullut Soinin
puheessa sanakaan kaasuputkesta, en liennytyksestä, en rauhasta Itämerellä.
Venäjään ei ulkoministeri
uhrannut kallista puheaikaansa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto todella
muuttanut Suomen linjaa?
Jos historia on ollut ?bluffia? ja länsisuhde kaukana
aidosta rakkaudesta, niin
miten tätä pitäisi tulkita?
Sen avulla voidaan jalkauttaa organisaation strategiat ja ympäristöpolitiikka
työntekijätason toimiksi ja
käytännöiksi. Koulutettuja ekotukihenkilöitä on jo
yli 3 500.
Energiansäästöön
etsitään uusia
ratkaisuja
Helsinki tarjoaa kokeilumahdollisuuksia erilaisille
uusille energiaa säästäville ratkaisuille. Viikin ympäristötalossa toimivasta
ympäristökeskuksesta tuli
viime vuonna Suomen ensimmäinen hiilineutraali virasto. Suomen energiatehokkaimmassa toimistorakennuksessa ovat käytössä
muun muassa vihreä sähkö sekä pelleteillä tuotettava uusiutuva kaukoläm-
pö sekä ensimmäinen kiinteistökäyttöön otettu älykäs sähkövarasto.
Helsinki haluaa
liikkua kestävästi
Helsingin seudun liikenteen ja kaupungin tavoitteena on, että vuonna 2025 noin kolmannes
busseista kulkisi sähköllä. Koekäyttöön hankitaan
12 sähköbussia, joita bussioperaattorit saavat kokeilla ilman taloudellista riskiä. Helsinki edistää joukkoliikenteen ja
pyöräliikenteen sujuvuutta. Pyöräliikenteen osuutta
pyritään kasvattamaan 15
prosenttiin vuoteen 2020
mennessä.
Ilmastonmuutokseen
sopeudutaan
kaupunkisuunnittelussa
Kaupunkisuunnittelussa on kiinnitetty huomiota
muun muassa tulvien ennaltaehkäisyyn. Vuonna 2009
laadittu tulvastrategia kokoaa yhteen Helsinkiä koskevan tulvatiedon ja esittää toimenpideitä tulvavahinkojen
vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi, mikä näkyy rannoilla
tulvapatojen rakentamisena
ja merenrantojen korotettuna rakentamisena.
Helsingin lisäksi Kuntaliiton kunniakirjan ansiokkaasta ilmastotyöstä saivat
Lappeenrannan kaupunki ja
ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Pirkko
Heikinheimo.
Hoitokulujen kasvu ja korjausrakentamiskulut syövät asuntosijoittajan tuotot
Veli-Matti Hynninen
Kolmen sodan kokemusten ja viisauden pohjalta
Mannerheim ja Paasikivi
kehittivät Suomelle turvallisuusmallin, jolla on opittu
selviämään suuren Venäjän
naapurina. Tämä linja nojaa suomalaiseen tahtotilaan olla antamatta Suomen
aluetta Venäjän vastustajien käyttöön. Kipukynnys
on siis siinä, ettemme liikaa nojaa Natoon, emme
suostu venäläisvihamielisille voimille.
Pienen valtion kiikkerä
tilanne on nähty Ukrainassa ja Syyriassa, kun niitä on
ensin yllytetty ja sitten jätetty yksin sotimaan. Olisi
liian traagista ajatella tämän
toistumista Itämerellämme.
Jo J.V. Snellman muistutti
ettei yhdenkään ?kansakunnan tule haluta tai tavoitella
muuta kuin mitä sen mahti
riittää saavuttamaan ja säilyttämään.?
Paasikivi toisti usein arvostamansa englantilaisen
historioitsijan Thomas Babington Macaulayn lausetta:
?Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.?
Veli-Matti Hynninen
veli-mattri@hynninen.info
??Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan joka toisessa taloyhtiössä on menossa korjausrakentamishanke. Korjausrakentamisen määrä on lisääntynyt viime vuosina tasaisesti. Suomen Vuokranantajien mielestä korjausrakentamista tarvitaan, jotta asuntokanta saadaan pidettyä kunnossa. Asiassa on
kuitenkin toinenkin puoli:
korjausrakentamisen määrä
ja hoitokulujen kasvu väistämättä syö asuntosijoittamisen tuottoja. Asia nousi
esille Suomen Vuokranantajien 9.5.2016 pidetyssä
vuosikokouksessa.
? Korjausrakentaminen
on äärimmäisen tärkeää ja
työllistävää, mutta erityisesti yksityiselle vuokranantajalle saattaa tulla tilanne,
että hanke syö vuokranantajien tuottoja pahimmillaan
moneksi vuodeksi. Tämä
vähentää asuntosijoittamisen kiinnostusta suhteessa
muihin sijoitusmuotoihin.
Tilastokeskuksen mukaan
yksityinen vuokranantaja
omistaa keskimäärin 1,4
vuokra-asuntoa ja on aivan tavallinen palkansaaja tai eläkeläinen, muistuttaa Suomen Vuokranantajien puheenjohtaja Jouni
Lehtinen.
Pääomaverokantaa on korotettu viime vuosina merkittävästi, mikä on entisestään syönyt vuokratuottoja.
Ylivoimaisesti suurin osa
toimii vuokranantajana yk-
sityishenkilönä ja pääomatuloveron kiristys on osunut myös vuokranantajiin.
? Pitää muistaa, että verorasituksen lisääntyminen,
hoitokulujen kasvu ja edelleen kasvussa oleva korjaus- ja remontointitarve on
nollannut vuokratuottojen
nousun. Vuokratuotoista on
rahoitettava kaikki kulut,
sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia
Koro-Kanerva.
Suomen Vuokranantajien näkemyksen mukaan
asuntosijoittajat ovat pitäneet rakentamisen pyörät
pyörimässä. Mitä enemmän
on vuokraustoimintaa tekeviä vuokranantajia, sitä
enemmän on tarjolla asuntoja. Asuntosijoittajat ovat
merkittävässä roolissa, kun
asumisen kysyntään vastataan erityisesti kaupunkiseuduilla.
? Sipilän hallituksen pitää mahdollisimman pian
toteuttaa hallitusohjelmaan
kirjattu sijoitusmuotojen
neutraliteettiselvitys. Selvityksen tekeminen on tärkeää, jotta eri sijoitusmuotojen vertailtavuus on mahdollista ja veropolitiikkaa
voidaan kehittää. Asuntosijoittamisen kannattavuudesta on pidettävä huolta,
jotta asuntorakentaminen
jatkuisi myönteisesti. Korkojen noustessa asuntosijoittamisen kannattavuus
laskee, mikä muuttaa alaa
merkittävästi, toiminnanjohtaja Koro-Kanerva huo-
mauttaa.
? Veroratkaisuilla pitää
kannustaa asuntosijoittamiseen esimerkiksi pienten
yksityisten vuokranantajien pääomatuloverojen keventämisellä. Pienille vuokratuloille pitää saada oma
matalampi pääomatuloverokanta. Tämä olisi paras
tapa lisätä asuntosijoittamisen kannattavuutta, asuntotarjontaa ja se myös tehokkaimmin hillitsisi vuokrien
nousua. Kasvollisen suomalaisen omistajuuden lisääminen on kannatettava
asia, alleviivaa puheenjohtaja Lehtinen.
Suomen Vuokranantajat
on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö. Järjestö edistää vuokranantajien asiaa ja tarjoaa Suomen parasta asiantuntijatietoa vuokrauksesta ja asuntosijoittamisesta. Suomen
Vuokranantajien vuosikokous pidettiin Helsingissä.
Suomen Vuokranantajien puheenjohtajana valittiin jatkamaan Jouni Lehtinen. Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin Katja Pesonen. Erovuorossa olleet
Olli Turunen ja Jenni Witikkala uusivat paikkansa
hallituksessa. Varapuheenjohtajana jatkaa Pertti Varakas ja muina hallituksen
jäseninä jatkavat Jarmo Poussa, Ilkka Lehdonmäki,
Jaana Korpi, Paavo Marttila, Timo Metsola, Antti
Mykkänen ja Tommi Rytkönen.
MunkinSeutu
Viikot 20-21 ? Nro 10
13
Munkkiniemen puukioski aukeaa pian
Palauteryöppy sai kaupungin pyörtämään
päätöksensä lippakioskien myymisestä
Jatkoa sivulta 3
??Käpylän ja Karhupuiston
lippakioskit aiottiin myydä
tai vuokrata niiden edellisille vuokralaisille. Tasapuolisuuden nimissä myös
Laajalahden aukion, Liisanpuistikon, Eiran puiston,
Lapinlahdenpuistikon ja
Vuorimiehenpuistikon kohdalla entisille vuokralaisille myönnettiin sama mahdollisuus.
Kaksi päivää aikaa
tyhjentää kioski
Laajalahden aukiolla sijaitsevan Munkkiniemen
puukioskin omistaja Kalle Marja-aho on pyörittänyt vuonna 1939 perustettua kioskia jo 18 vuotta.
Pitkien sopimusneuvotteluiden jälkeen Marja-aho
saa jatkaa kioskinsa kanssa.
? Sopimukset olivat kat-
kolla syksyllä, ja minulle
annettiin kaksi päivää aikaa tyhjentää koko kioski.
Sain avaimet takaisin vasta
vappuviikolla, ja siitä asti
olemme tehneet remonttia.
Perinteisesti kioski on ollut auki jo vappuna, mutta
tänä vuonna avamme vasta
toukokuun loppupuolella,
Marja-aho juttelee.
Ruokalista päivittyy
Munkkiniemen sydämeksikin tituleerattu puukioski sai munkkiniemeläisiltä
hurjan tuen myyntiuhan aikana. Yli tuhat kioskin ystävää allekirjoitti kioskin
puolustamiseksi perustetun
adressin. Lippakioskin kävijöille onkin luvassa tänä
kesänä jotain uutta.
? Kaiken kaikkiaan remontti on sujunut hyvin
ja jatkuu samalla mallilla. Pieniä uudistuksia on
luvassa, nyt on hyvä tilaisuus päivittää esimerkiksi
jäätelövalikoima. Samalla
meiningillä kuitenkin jatketaan, noin pienessä tilassa
ei paljoa kokkailla, Marjaaho nauraa.
Munkkinimen puukioskille on myös kehitetty uusi
logo, jolla varustettuja tuotteita kioski tulee myymään
tulevana kesänä.
Olohuone keskellä
Munkkiniemeä
Muun muassa irtojäätelöllä, erikoiskahveilla ja
korvapuusteilla ilahduttava lippakioski on monen
munkkiniemeläisen kohtauspaikka. Kioski oli suljettuna koko 1990-luvun,
mutta Marja-aho on tuonut
elämän takaisin kioskiin ja
sen ympäristöön.
? Viikosta kahteen menee
vielä, ennen kuin kioski au-
Tutut Kalle Marja-ahon kasvot ilahduttavat Munkkiniemen puukioskissa tänäkin kesänä.
keaa. Kyllähän tässä itsekin jo haluaisi avata. Pieni
kilpajuoksu itsensä kanssa täytyy vielä käydä läpi,
ennen kuin kioski taas aukeaa, Marja-aho hymyilee.
Marja-aho on kiitollinen
kaikille tukijoille, jotka
auttoivat häntä jatkamaan
kioskin kanssa. Munkkiniemeläisten kesäolohuoneen
tulevaisuus on taattu.
Josa Jäntti
Pessimissilläkö Suomi nousuun nyt ja ennustuksissa?
??mOT - ohjelma: Kestävyysvalhe
Eipä ole mennyt perille
aikoinaan Ahti Karjalaisen
kuuluisa, hupaisa lause:
?ennustaminen on vaikeaa - varsinkin tulevaisuuden?. Monella taholla on jo
todettu, että kansamme on
muuttumassa apaattiseksi
ja osa innottomaksi, mutta onneksi nuorisossa on
rohkeutta ja aloitekykyä.
Muutamat tahot tosin haluavat synnyttää riidan eri
sukupolvien kesken.
Yllyttää tämän maan sotien jälkeen rakentaneiden
ja lapsilleen paremmat elinolosuhteet työllään maatamme kehittäneet eläkeläiset ja nykyiset nuoret ja
tulevat sukupolvet vastakkain!
Kaikkein räikeintä on,
että tämä tahot ovat mm.
eläkeyhtiöt ja heidän elättinsä (ETK + TELA), joihin
nämä sukupolvet ovat työnantajiensa kanssa keränneet vuosikymmeniä (1962
alkaen) omia, heille luvattuija eläkkeitä varten jättimäiset eläkerahastot, jotka
kasvavat edelleen 22.000
? minuutissa. Nämä rahastot ovat viisinkertaistuneet
vuodesta 1995 lähtien ja
rahastot ja niiden tuotot
ovat pohjana juuri tulevillekin eläkeläisille! Edellä
mainutut tahot (eläkeyhtiöt
ja niiden ?lakeijat?) yrittävät suurilla tiedotusosastoillaan ja eläkerahoilla kustannetuillla ulkopuolisilla
viestintäyrityksillä pelotella
tulevia eläkeläisiä ylettämömän pitkälle ulottuvilla ennustuksillaan (2080)
ja muunnetulla totuudella, että eläkkeiden indeksin muutos syö rahastot
loppuun vuoteen 2060
mennessä. Ne eivät vieläkään ole oppinut tai tahdo
muistaa, että näiden pitkän aikavälin ennustusten perusteella nyt olisi
juuri pamahtanut eläke-
pommi!
Heidän pitkän aikavälin
ennustusten mukaan suuret
ikäluokat, jotka nyt ovat jo
eläkkeellä, toteaisivat nyt
eläkkeellä, että eläkerahastot ovat loppuneet (nyt
niitä on 185 miljardia)!
Meillä ajatellaan edelleen
(Kiander/ Ilmarinen), että
?vaikka heidän laskelmiinsa liittyy paljonkin epävarmuustekijöitä, mutta koska
haluamme olla pessimistejä, niin suhtaudumme
vakavasti ennustuksiimme ja yritämme tehdä varovaista politiikkaa!? Toisin sanoen heidän mielestään on ollut oikein, että
vuodesta 1996 alkaen eläkeläiset ovat menettäneet
20% eläkkeistään antamalla ne rahat ylisuuriin
eläkerahastoihin (samoin
jokainen eläkeläinen vuoden 1996 jälkeen eläkkeelle jäämisvuodestaan lähtien
on saanut 1%:n pienemmän
eläkkeen).
Ja tämän pitää jatkua
myös tuleville ikäpolville
- tätä eivät nuoret vastustaessaan indeksimuutosta edes nyt älyä! Kun ajatellaan näitä vuonna 1996
eläkkkeelle jääneitä, niin
nyt voisi kääntää Vasemmistoliiton ex pj :n (TELA/
Siimes) lausunnon toisin
päin: kaikki muut kuin
nämä vuonna 1996 eläkkeelle jääneet ovat syöneet
heidän pöydästään!
Ruotsissa osataan
ennusteita
hyödyntää paremmin
?Kaukana tulevaisuudessa tapahtuvilla asioilla on
suuri vaikutus kestävyysvajelukuun ja samaan aikaan niihin liittyy hyvin
suurta epävarmuutta. Siksi vajeluku on yleisesti ottaen SOPIMATON PÄÄTÖKSEN TEON PERUSTEEKSI?. (Konjukturinstitutet). Näin Ruotsissa - ih-
mekös, jos päätösten teko
ja tulokset onnistuvat.
Meillä Suomessa VVM
:n Mikko Spolander sanoi
MOT - ohjelmassa: ?kun
katsotaan pitkälle tulevaisuuteen, niin kestävyysvajeindikaattori on epävarma, sitä ei voi kiistää.
Sille täytyy antaa signaalin rooli, mutta varsinaisia talouspolitiikan (eläkepolitiikan = oma lisäykseni) yksittäisiä päätöksiä voi olla vaikea linkittää suoraan tähän yksittäiseen muuttujaan?!
Ruotsissa
ennusteet ulottuvat yleensä 4
vuoden päähän ja sitten tehdään korjauksia. Meillä työeläkeyhtiöt ulottavat ne vuoteen
2060 - jopa 2080 saakka!
Näin saadaan tarvittavat
pelotteet nuorille töissä
oleville ikäpolville ja samalla korostetaan, että
palkkaindeksi syö rahastot vuoteen 2060 mennessä, vaikka kansalaisaloitteessa sanotaan SELVÄSTI, että indeksin muutoksen aiheuttama pieni
lisäys tulisi vain OSASTA
PÄÄOMATULOISTA ja loput jäisivät edelleen tuottamaan. Näillä kieroilla
argumenteilla valistetaan
heidän seminaareissaan
päättäjiä ja heidän avustajiaan! Saadaan jälleen lisättyä rahastoja tarpeettoman suuriksi tuottoineen
ja Eläketurmakeskuksessa ja TELAssa lisää rahaa
?pullisteluun?.
TELAn laskelmien mukaan eläkeläisten määrä jatkaa kasvuaan edelleen vuoden 2050 jälkeen,
jolloin suuret ikäluokat
(1945 -50 synyteent ) ovat
100 vuotiaita?
Olen myös ihmetellyt,
millaisella koulutuksella TELAn ennusteista vastaava johtaja tekee tätä
työtään, koska CV:ssa ei
ole mitään mainintoja ai-
sittämättömään huoltosuhdetermiin?
Sen mukaan kaikki alle
15 - vuotiaat ja yli 65 vuotiaat ovat passiiviväestöä! Nämä yli 65 - vuotiaat
?passiiviset? kansalaiset
maksavat veroa kunnille, valtiolle ja paljon vielä alv:n kauttakin!
Puhumattakaan monista
ns. kolmannen sektorin toimista, omien lasten avustatamisesta - jopa rahallisesti
- ja lastenlapsia hoitamalla!
Miksi emme voi
kokeilla Ruotsin
tapaan?
kaisemmista työpaikoista? Ilmeisesti siitä syystä
TELA käyttää maksullista ulkoupuolista viestintätoimistoa, vaikka henkilökuntaan kuuluu melkoinen joukko tiedottajia?
Mitä sanoivat meidän
asiantuntijamme?
Ohjelmaan oli kutsuttu pari asiantuntijaamme
- Eero Lehto/Palkansaajien tutkimuslaitos ja Niku
Määttänen (ETLA). Hekin
totesivat, että eläkkeet eivät aiheuta kestävyysvajetta = se on hoidettu!
Ikääntyminen aiheuttaa
hoivamenoja 30% julkisista menoista. Ottivatkohan he huomioon, että
hoivattavia on eläkeläisistä (1.500.000) nyt 10% eli
n. 150.000.
Kaikki ei - hoivattavat
maksavat sekä kunnallis että valtion veroa ja hoivattavatkin tuloistaan hoivalaitoksille 85% tuloistaan!
Palkkaindeksi parantaisi
kummankin ryhmän sekä
hoivattana olevien että paremmassa kunnossa olevien
hoivapalveluiden käytön lisäämistä. Varmaan molemmat äsken mainitut ?ennustajat? tukeutuvat täysin kä-
Mikään ei estä, että kokeilemme palkkaindeksiä
esim. seuraavan vuoden
alusta n. 5 vuotta ja toteamme hyvät eli dynaamiset vaikutukset ja negatiiviset asiat?
Eläkerahastot kasvavat
taitetulla indeksillä (mikä
vähentää eläkeläisten ostovoimaa) nelinkertaisiksi (n.
800 miljardia) ja palkkaindeksillä kaksinkertaisiksi
(n. 400 miljardia )
Palkkaindeksin aiheuttaman lisäyksen saisimme helposti kokoon joka
vuosi YLI 500 miljoonaa
(palkkaindeksin lisäys
eka vuonna n. 300 miljoonaa) yhdistämällä työeläkeyhtiöt päällekkäisine, samanlaisine osastoineen yhteen (= Ilmarinen/ johtajiksi Murto ja
Ritakallio) + KEVA! Nykyisestä työeläkeyhtiöiden
ylisuuresta määrästä voisi
sanoa Hannu Karpon sanoin: ?Onko tässä mitään
järkeä??
Tämä, jos mikä olisi eräiden professorien ehdottamaa luonnollista ja hyödyllistä monopolirakennetta ja hallituksen hokemaa rakennemuutosta.
Josa Jäntti
Vuokrat
kallistuivat
kaikilla
kalleusalueilla
??Asuntojen vuokrat nousivat Helsingissä vuoden
2016 tammi?maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja
2,5 prosenttia vuoden 2015
vastaavasta ajankohdasta.
Kalleusalueilla 3 ja 4 vuokrat nousivat hieman koko
kaupungin keskiarvoa enemmän, ja myös pidemmällä aikavälillä vuokrat ovat nousseet nopeammin juuri näillä
kalleusalueilla, joilla vuokrataso on matalampi.
Lähikoulu
oli suosittu
vuonna 2015
??Opetusviraston vuoden
2015 vuosikertomus on julkaistu verkossa.
Viime vuonna opetusvirastossa käynnistyi uudistus, jolla edistetään digitalisaatiota kouluissa ja oppilaitoksissa ja luodaan uudenlaista palvelukulttuuria.
Tavoitteena on tuottaa hyvää oppimista ja tulevaisuuden taitoja kaikille.
Oppimistulokset ja hyvinvointi paranivat kaikilla koulutusasteilla. Oppilaat ja opiskelijat osallistuivat oppimisympäristöjen ja
opetuksen suunnitteluun.
Joukkoliikenteen
kesäaikataulut
??P ä ä k a u p u n k i s e u d u n
joukkoliikenne siirtyy kesäaikatauluihin 20.6.
Yksittäisten linjojen tulostettavat pdf-aikataulut löytyvät osoitteesta https://
www.hsl.fi/reitit-ja-aikataulut/tulostettavat-aikataulutkesa-2016
Reittioppaasta uudet aikataulut löytyvät 25. toukokuuta alkaen, kun reittihaun päivämääräksi valitsee
aikaisintaan 20. kesäkuuta
Helsingin seudun liikenne HSL ei julkaise tänäkään
kesänä aikataulukirjaa.
MunkinSeutu
14
Nro 10 ? Viikot 20-21
Risto Kolanen
Baltzar, Synti ja
nuoret kulttuurissa
??On aina hyvä löytää tapoja, joilla nuoret kasvavat kulttuurin tekijöiksi
ja ymmärtäjiksi. Integraatioteatteri Baltzarin, aiemman Drom-teatterin näytelmä Synti elää 1950-luvun
suomalaisessa kaupunkimiljöössä. Elämä oli rauhallisempaa ja yksinkertaisempaa kuin nyt. Elettiin nousuaikaa, syntyi nuorisokulttuuri, suomalainen iskelmä
kukoisti, rock`n roll, leveät mekot ja farkut tulivat.
Monet asiat symboloivat
nuorten esiinmarssia, vapautumista. Halutaan erottua pukeutumistyylillä ja
musiikilla, kuten yhä edelleen. Nuoret naiset olivat
tietoisia itsestään ja eroottisuudestaan.
Veijo Baltzarin runon
?Oodi mustalaistytölle? ote
koskettaa useimpia naisia:
? Rakastan sinua tumma
tyttö, / rakastan hiustesi
purjetta, / korvissasi välkkyvää kyyneltä, / huuliasi
silkistä tuuleen, / rakastan
lämpöäsi kylmään yöhön.
? Sain sormuksen Tcikolta, nainen innostuu kehumaan kilpailijalleen, joka
vastaa:
? Minulla on niitä kaksi.
Kirjailijalla itsellään on pääosa mustalaismieshahmona
läpi näytelmän. Tekstissä ja
tosi elämässäkin viettelijämiehellä on aina mahdollisuutensa naisten hurmaajana. Paita on auki, sänkykamarikatseella lavalla liikkuva kiinnostuksen kohde
hurmaa kaikki. Tciko antaa
sormuksia usealle naisel-
Nina Castén ja Veijo Baltzar laulavat kaunista venäläistä ?Dimitriä?.
le, mustasukkaisuusdraama
lättähatusta ja pärinäpojasta on valmis. Carmen, jota
Lilian Luo esittää, voittaa
miehen itselleen näytelmän
lopussa Lia Goreshin esittämältä kilpailijalta, eri vaiheiden, monien laulujen ja
hienon orkesterin siivittämänä. Mutta kuka oikeasti voittaa?
Nuorten
opetusteatteri
Ilkka Kanerva kiitti sitä, että naisellisuus sai olla esillä ja sitä ei piiloteta.
Hertta Kiisken Wash on installaatio yhdeksästä kuvasta ja
197:stä pesusienestä. Kuva: Raimo Granberg
Näytelmää
harjoiteltiin kuusi kuukautta, kolme-neljää kertaa viikossa.
Nuorten tyttöjen ja naisten ikähaarukka on 14-28
-vuotta minulle sanottiin.
Pääosanaiset ovat lukiolai-
Jaakko Mattila ja osa työstä ?Ihminen luo maiseman? AMA:ssa
Kuva: Raimo Granberg
sia Resssusta ja Kalliosta.
Syntiin oli avoin haku,
400 pyrki. Pari poikaa tuli
aluksi mukaan, mutta he
katosivat. Lavalla ei ollut
Baltzarin lisäksi muita miehiä kuin kolme muusikkoa.
Ensi-illassa mikrofonitekniikka ei ollut kaikilla vielä hallussa. Laulu- ja tanssitaidot vaihtelivat.
Mutta on löydetty askeleet monikulttuurisuuteen,
tanssiin, kohtaamisiin ja
kokemuksiin. Taidot, ihmissuhteet ja vuorovaikutus kehittyvät. Nina Castén mustalaistyttönä vihreässä mekossa erottui joukosta erinomaisena laulajana ja kantoi esitystä hienosti osaamisellaan. Hän
lauloi kaksi laulua ?Mustalaisen uni? ja ?Dimitri?,
joihin Baltzar on tehnyt sanat ja jälkimmäisessä lauloi mukana.
Mustalaisen uni on paikoin itseironinen: ? Eilen
vielä olin sielultani kuin
nuoren unelma / Tänään
on mieleni kuohuva kuin
meri / veljien mukana karkasi ilo vaarojen teitä.
Synti on käyttänyt vaihtoehtoista tuotantorakennetta
onnistuneesti. Nuoret saavat olla mukana kulttuurin
tekijöinä. Kulttuurineuvos
Veijo Baltzar on halunnut
sitoa nuorten naisten uteliaisuuden ja taitojen kehittämisen musiikkikabareeseen. Aiemmissa Baltzarin
Friidu Kahjo katselee Rakastamisen problematiikka -työtään
pohtivast. Kuva: Raimo Granberg
Toukokuun valoa kuvataiteessa
??? Kevään valoa kaikille
väsyneille / ravintoa kaikille nälkää näkeville / Älä
hylkää meitä äläkä unohda
! / Anna meille anteeksi se,
että olemme luonnonlakejamme rikkoneet, voi lukea Kampin torin vieressä
Eurooppa-talon toukokuun
näyttelyssä 22.5. asti.
Ylä-Savon Varpaisjärveltä kotoisin oleva, savenvalajana ja keramiikka-artenomina aloittanut nainen otti
nimenmuutoksen yhteydessä taitelijanimekseen Friidu
Kahjo. Oikea nimi on Lea
Mähönen.
Kahjo tekee värikkäitä,
kiehtovia kuvia lapsista ja
aikuisista akryyli- ja öljyväritöissään. Yksi leikkisä työ on nimeltään ?Life
is just a game?, Elämä on
vain peli ja se viehätti minua. Eurooppa-salissa on
usein tärkeitä asiaseminaa-
reja. Osallistujien visiot varmaan laajenevat värikkäiden maalausten keskellä.
Punavuoren Jade Galleryn
toukokuun näyttely on kahden virtolaisen (Virrat kotipaikka) kuvataitelijan Päivi
Ihamäen ja Leena Vaaran
yhteistyön tulos. Ihamäki on rakennusarkkitehti,
jonka millimetrin tarkkuudesta hän haluaa maalauksissaan päästä eroon. Hän
kertoo olevansa utelias ja
haluaa kokeilla töissään
samaa teemaa eri tekniikoilla. Vaara on eläkkeellä
sairaanhoitajan työstä; töitä on ollut esillä vanhainkodeissa. Hän tekee paljon
öljy- tai akryylitöitä. Suuret
pinnat ja luonto ovat lähellä sydäntä.
Galleria AMA:n näyttelynä
22.5. asti on Jaakko Mattilan eri tekniikoilla tehdyt
uudet työt- Voimakkaat ja
kookkaat, muuttuvalle paneelille toteutetut maalaussarjat ovat vastakohtana Mattilan äärimmilleen
häivytetyille akvarelleille,
Jean Ramsay esittelee. Nelikymppinen kuvataitelija
tuntuu elävän voimakasta
luomiskautta.
Valokuvagalleria Hippolyten Yrjönkadun studiossa
on 22.5. asti Hertta Kiisken ?Wash?-näyttely. Hän
työskentelee sekä valokuvan että liikkuvan kuvan
kera niin, että omat tyttäret
ovat usein mukana. Washin
sisarteos ?Green? on esillä
5.6. asti Punavuoren Roban SIC-Galleriassa. Kiiski
ottaa tunnuslauseensa runoilija Eeva-Liisa Mannerilta: ? Hyytyvä valo ja pitkät ankarat aallot / kova
avaruus, joka kiertää, vingahtaa, / ja vitkaan jäätyvät tuulet (?).
Päivi Ihamäki (vas) ja Leena Vaara yhteisnäyttelynsä avajaisissa
Jade Galleryssä. Kuva: Joni Esko
Teksti: Risto Kolanen
Viikot 20-21 ? Nro 10
15
Terveyspalvelut
HOITOA ALKOHOLISMIIN
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
Ostetaan
Halutaan vuokrata
Halutaan ostaa 3 hlön perheelle
Valmistuva työs.käyv.
ekonomi etsii pitkäaik.
asuntoa Hgi:stä alk. 1.6.
asunto Munkkiniemen/
Munkkivuoren alueelta.
Väh. 60m2, miel. väh. 3h.
Ei lemmikkejä, savuton.
Yhteydenotot 050 336 2603
antti.laitila@gmail.com
Etualalla (vas) Lia Goresh, tärkeän sivuosan esittäjä Aino Sederholm, Veijo Baltzar ja Lilian Luo.
töissä on ollut vahvempi
yhteiskunnallinen sisältö.
Tässä kaikuvat 50-ja 60-lukujen iskelmien sanat. Kirjailija, joka on radikaali politiikassa ja yhteiskuntakeskustelussa, on nyt leimallisen mustalaisromanttinen
tarinassa.
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Kohtalokaverin
kiitos
Kansanedustaja Ilkka Kanerva piti tunteikkaan kiitospuheen ensi-illan jatkoilla Aleksanterin teatterin ylälämpiössä. Hän kutsui itseään kohtalokaveriksi
Veijo Baltzarin kanssa, mitä
sillä nyt sitten tarkoittikin,
ehkä suhdetta naisiin.
? Jos jokainen kasvaisi puolessa vuodessa niin
paljon kuin nämä näyttelijät ovat kasvaneet, olisimme melkoisia elämämme
sankareita jokainen. Mutta
tämä on hyvä, kannustava
esimerkki siitä, millä tavoin
kasvuprojektia voidaan toteuttaa sillä metodilla jota
tunneäly tässä laulunäytelmässä edustaa.
On selvää, että aito monikulttuurisuus voi toteutua, jos kaikki kävelevät
toinen toistaan tukien, mutta myös oman itsensä tietäen. ? Tunneäly on hyvä
metodi viedä tätä sanomaa,
tätä liekkiä eteenpäin, ja
sitä soihtua poltettiin tänä
iltana upealla tavalla.
Luovan kulttuurin yhdistys Dromilla on pyrkimyksenä saada aikaan, ja nimenomaan Aleksanterin teat-
terin tiloissa, pysyväluontoinen, vakiintunut monikulttuurinen teatteri Baltzar. Kyse ei ole mustalaisteatterista, kuten oli Dromteatterissa, vaan teatterista,
joka tuo yhteen eri kulttuureista tulevia helsinkiläisiä
ja pääkaupunkiseutulaisia.
Kukoistaako monikulttuurinen taide vain pienissä
lähiöprojekteissa ja marginaalisilla etno- ja ruokafestareilla vai kehitetäänkö
sitä myös korkeakulttuurina, tekijät kysyvät.
Teksti: Risto Kolanen
Kuvat: Raimo Granberg
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Riitta Juslin
puhelin 413 97 377,
sähköposti
riitta.juslin@karprint.fi
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti
juha.ahola@karprint.fi
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2016
LVI
Valokuvaamot
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
kuvatapio.fi
Työsuorituksia
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Maalaus, tapetointi ja laminaatin
asennus. Ilm. arvio. P. 045-235 1717
Kauneus
Parturikampaamo
Saga-Hius
Merja Lampa
P. 4585 6503
Saga-Seniorikeskus
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Ilmoitushinnat:
Määräpaikkakorotukset
10%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
(24%) lisätään hintaan.
Keräilijä (evp upseeri) ostaa
taidelasia. Mm. Gunnel Nyman,
Kaj Franck, Oiva Toikka, Tapio
Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny
Still, Aimo Okkolin ja Saara Hopea. Keramiikkaa; Kaipiainen,
Muona ja Bryk. Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848/jarkki@esrc.fi. Nouto ja käteismaksu
Töölön Putkiliike Oy
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
?/pmm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
0400 646 245, jarkko.aalto@aalto.fi
Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919.
Museoratikkaliikenne
alkaa jälleen
? 107-vuotias vaunu vie ajelulle Helsingissä!
??HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab järjestävät Helsingin keskustassa museoraitiovaunuajeluita yli satavuotiaalla vaunuvanhuksella. Museoliikennettä ajetaan entisöidyllä, 107 vuotta vanhalla puisella raitiovaunulla kesän kaikkina
viikonloppuina lauantaisin
ja sunnuntaisin. Liikenne
alkaa lauantaina 14.5. ja
päättyy elokuun lopussa.
Kierroksille lähdetään
Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10?
17. Vaunut lähtevät tasalta
ja puolelta, mutta jos pysäkillä on jonoa, vaunut lähtevät täytyttyään. Kierroksen hinta on 5 euroa. HSL:n
liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa
voi maksaa matkakortilla.
Kierroksen kesto on reilu
15 minuuttia ja reitti kulkee
Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja
Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille.
? Sellainen ratikka, kaunis
kuin karamelli, jossa oli sisällä vaan kaksi pitkittäistä
puupenkkiä, ja takaa se oli
avoin niin, että Porthaninkadun ylämäessä rohkeimmat pojat juoksi sen kiinni
ja hyppäsi vauhdissa kyytiin. Ja rahastaja huusi vihaisesti murteellisella suomella, että ei saa hoppa sillä lailla! Näin muisteli eräs
vanhempi helsinkiläisrouva alkuperäiskuntoon entisöityä raitiovaunua numero
50 vuodelta 1909. Kaikkein
suosituin on silti ollut avoin
kesävaunu, jossa ei ole sivuseiniä lainkaan! Avoperävaunut palvelivat kaupunkilaisia vuoteen 1952 asti ja
avovaunun kyytiin pääsee
jälleen museolinjalla.
Museoraitiovaunut palvelivat aikanaan arkiliikenteessä kaupunkilaisia sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla
mentiin Kulosaareen ja Hlinjalla Haagaan. Linja 10
puolestaan oli vanhan PuuPasilan ikioma raitiolinja.
Munkinseudun voit noutaa
seuraavista paikoista:
Pitäjänmäki, kirjasto
Pohjois-Haaga, kirjasto
Tali, urheilukeskus
Munkkivuoren S-market
Munkkivuoren Apteekki
Munkkivuoren Ålandsbanken
Munkkivuoren Kahvila
Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra
Munkkivuoren seurakunta
Munkkivuoren parturi
Munkkivuoren K-kauppa
Ulvilantie, Parturi ja suolahoito
Munkkiniemen puistotie
---Neste
---Raikan Rauta
---Kiinteistömaailma
---Alepa
---Huoneistokeskus
---Munkkiniemen Yhteiskoulu
---Saga Seniorikeskus
---Ruissalo säätiö
---Apteekki
---Kirjasto
---Nordea
---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy
MunkinSeutu
Nro 10 ? Viikot 20-21
Munkkiniemen Kiinteistöhuolto
? Kiinteistönhuolto
? Siivouspalvelut
? Huoltomiespalvelut
? Talonmiessijaisuudet
? Painepesut
? Hälytys- ja
valvonta 24h/vrk
? Lumityöt ja
hiekoitustyöt
? Imulakaisukonepalvelut
Tilaa nyt
kevätsiivous!
Kohti
kesää!
Lakeuden Emännät
siivoaa satojen vuosien
kokemuksella
Soita emännille
p. 010 281 2600
Pyydä tarjous!
puh. 040-9000 989
www.lakeudenpito.fi
kiinteistopalvelu@gmail.com
munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info
www.kiinteistopalvelu.info
MUNKINSEUDUN
KESÄEXTRA
ilmestyy 22.6.2016
Aineistot viimeistään keskiviikkona 15.6.
Ilmoitusvarauksen voi tehdä jo nyt!
ILMOITUKSET:
ilmoituspäällikkö Riitta Juslin
09 - 413 97 377 ? riitta.juslin@karprint.fi
KATSO
KURSSIEMME
ALKAMISAJAT
www.autokouluhakaniemi.fi
MOOTTORIPYÖRÄKURSSI A TAI A2
suomeksi 19.5. klo 16
ja englanniksi 2.6. klo 16.
B-KURSSI
16.5. klo 17.00
(kurssi alkaa joka toinen maanantai)
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä!
Aito stadilainen pienyritys
16