2017 Viikot 42-43 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 19 M unkin S eutu Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi KIINTEISTÖNVÄLITYKSEN PARHAAT PALVELUKSESSASI. Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! HAAGA | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, MUNKKINIEMI | Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 LASSILA, KT, 3 h, k, piha 68,5 m 2 Mainiopohjainen 1. kerroksen asunto pienelle perheelle. Esteetön kulku. Oma piha. Täysin remontoitu. Turvallinen ja vehreä pihapiiri lasten leikkeihin. Erinomainen sijainti lähellä hyviä liikenneyhteyksiä ja palveluita. Kauppakeskus Kaarikin lähellä. Oma tontti. Vapaa. Soita ja varaa esittelyaika. E=E 2007. Mh. 244.000 e . Vaakatie 7. 7139611 ETELÄ-HAAGA, KT, 3 h, k, lasitettu p 59,5 m 2 Läpitalon huoneisto keskeisellä paikalla palvelujen ja erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä. Mahdollista muuttaa takaisin 3 huoneen asunnoksi. Parasta antia iso, valoisa olohuone ja huoneiston levyinen lasitettu parveke lounaaseen. Yhtiöllä hyvät yhteiset tilat, mm. pesutupa ja sauna. Hissi. E=F. Mh. 279.469,33 e . Vh. 282.000 e . Kauppalantie 27-29. 7193005 MUNKKIVUORI, KT, 2 h, k, p 53 m 2 Heti vapaa, valoisa kaksio Munkkivuoren sydämessä. Keittiössä paljon kaappitilaa, uusittu 2014. Avarat maisemat. Läpitalon huoneisto. Ensimmäinen kerros, muttei alhaalla. Yhtiössä perinteinen LVIS-remontti on tehty. Loistavat Munkkivuoren ostoskeskuksen palvelut kivenheiton päässä. Hyvät liikenneyhteydet ja liikuntamaastot. E=F 2007. Mh. 225.066,74 e . Vh. 266.000 e . Ulvilantie 3. 7116392 MUNKKIVUORI, KT, 3 h, k, p 62,5 m 2 Hyväkuntoinen ja valoisa 3:n kerroksen asunto, vain 3 portaat. Keittiöön mahtuu ruokailupöytä ja kylpyhuoneessa on ikkuna asumismukavuutta lisäämässä. Huoneistossa on hyväkuntoiset pinnat ja parkettilattia. Hyvin hoidettu, peruskorjattu yhtiö. Salaoja/ sokkeliremontti valmistumassa. Vapautuu nopeastikin. E=G. Mh. 275.011,93 e . Vh. 289.000 e . Ulvilantie 17. 7149049 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 VARMISTA PARAS HINTA ASUNNOLLESI. LAITA ASUNTOSI MYYNTIIN AMMATTILAISELLE. MUNKKINIEMI, KT, 1 h, k 40 m 2 Harvoin myynnissä tässä yhtiössä. Rauhallisella paikalla palveluiden läheisyydessä hissitalon 5. kerroksessa oleva asunto. Yhtiössä isot peruskorjaukset tehty. E=E. Mh. 245.000 e . Perustie 19. 7186457 HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI HYPOXI kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä vähentää tehokkaasti selluliittia. HYPOXI muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. Urheilijat voivat nopeuttaa palautumista HYPOXIN avulla. HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit ja kortit meillä. Varaa maksuton konsultaatio ja tule tutustumaan studioomme. Hyödynnä Synttäritarjous; kun aloitat jaksosi lokakuun aikana, saat -50 € alennusta ja 3 lisäkertaa kaupan päälle (arvo 215-245 €) Meilahden studio viettää 4-vuotispäivää Ota askel kohti unelmavartaloasi! Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta, reisistä tai lantiolta? • Kiinteyttää, kohottaa ja elvyttää • Tasoittaa arpia ja aknearpia sekä häivyttää raskausarpia • Silottaa ryppyjä ja juonteita, pienentää huokosia • Vähemmän kipua, säädettävä neulojen pituus • Ei tulehduksia – kertakäyttöset neulat EdiSTyKSEllinEn ihon mikroneulaus – uusinta tekniikkaa ihoSi hyVäKSi. VoimaSSa 30.4.2017 aSTi Dermapen-kokeiluhoito munkkiniemen puistotie 9, helsinki, p. 09 803 405 Nettiaika: beautyexperience. nettiajanvaraus.fi 150 € ( ) norm. 175 € VOIMASSA 30.11.2017 ASTI. Nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi I kkunanpesut syysauringon iloksi! Asustehuolto Ullastiina • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemen puistotie 21 | Iloksi-lifestyle lifestyle SKAGERAK DESIGN UUTUUDET KAUPALLA STO R E O F H O P E Tyylikäs uutuus Tanskasta
2 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 19 Viikot 42-43 Ajankohtaista Kaupunki myy rakennuksia Meilahden huvila-alueelta Meilahden kartanon aluetta ryhdytään kehittämään kaupunkilaisten ja matkailijoiden vapaa-ajan kohteeksi Influenssarokotukset rokotuspisteisiin ? Helsinkiläisten influenssarokotukset siirtyvät terveysasemilta neljään rokotuspisteeseen. Riskiryhmien maksuttomat rokotukset alkavat 6.11. Raskaana olevat äidit ja pienet lapset saavat rokotuksen edelleen neuvolasta. Lähimpään rokotuspisteeseen Tänä syksynä Helsingissä on neljä rokotuspistettä, Kustaankartano Oulunkylässä, Liikuntamylly Myllypurossa, Hopeatien palvelutalo Pohjois-Haagassa ja Kampin palvelukeskus. Rokotuspaikat on valittu tarkoin, jokaiselle pääilmansuunnalle omansa. Influenssarokotuksen saa ilman ajanvarausta. Rokotusaikaa on pidennetty niin, että paikalle pääsee myös töiden jälkeen. Rokotukset sujuvat parhaiten, kun rokote haetaan lähimmästä rokotuspisteestä. Sivu 10 Sivu 7 Suomimummo lumosi ja jytäsi ? Aleksis Kiven päivänä 10.10. kello 10 Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasalissa kajahti ennen kuulumaton musiikkiteos: Suomimummo. Suomimummo on Länsi-Helsingin musiikkiopiston tilaama teos Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Musiikkiteosta ovat olleet toteuttamassa Munkkiniemen yhteiskoulun, Munkkiniemen ja -vuoren alaasteiden, Helsingin ranskalaissuomalaisen koulun ja LänsiHelsingin musiikkiopiston soittajat ja laulajat. Meilahden huvilakaupunginosa on palvellut kaupunkilaisten virkistysalueena monin tavoin. Nyt etsitään ideoita Meilahden kartanoalueen elvyttämiseksi kaupunkilaisten ja matkailijoiden käyttöön. 1800-luvun alussa rakennettu Meilahden kartanon päärakennus on huvila-alueen vanhin rakennus. Kuva: Marina Fogdell ? Helsingin kaupunki on käynnistämässä ilmoittautumisja neuvottelumenettelyn, jolla haetaan liiketoimintaja kehittämisideoita alueen kokonaisvaltaiseksi elävöittämiseksi. Tontilla sijaitsevat rakennukset myydään samassa yhteydessä. Kehittämisalue on Meilahden huvila-alueen luoteisosassa osoitteessa Tamminiementie 6 10. Alue rajautuu lännessä Saunalahteen, etelässä Tamminiemen museon alueeseen, idässä ja koillisessa Tamminiementiehen, Meilahdentiehen ja huvila-alueeseen. Myytävät kolme rakennusta ovat Meilahden kartanon päärakennus, tanssipaviljonki ja taidemuseona toiminut rakennus. Päärakennus ja tanssipaviljonki ovat suojeltuja kohteita, kun taas valkotiilinen, entinen kaupungin taidemuseon rakennus voidaan kunnostaa tai purkaa. Alue on tarkoitus vuokrata. Rakennusten ostamisesta kiinnostuneet kutsutaan esittämään visionsa siitä, miten aluetta voitaisiin kehittää ja elävöittää kokonaisvaltaisesti. Kaupunki toivoo raikkaita ehdotuksia siitä, minkä tyyppisiä toimintoja ja palveluita tähän ainutlaatuiseen historialliseen miljööseen voisi syntyä. Sivu 10 Veroprosentti kevenee asumisen kalleuden vastapainoksi? ? Pormestari Jan Vapaavuori Helsingin vuoden 2018 talousarvioehdotuksesta: Vahva panostus investointeihin sekä kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoihin – Veroprosenttiin kevennystä asumiskustannusten nousun vastapainoksi Talouden kasvu yhdistettynä kaupungin vastuullisen taloudenpidon perinteeseen mahdollistavat uusia panostuksia niin investointeihin kuin käyttötalouspuolelle. Erityisesti lisäykset näkyvät kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kaupunkistrategiassa linjatun mukaisesti. Helsingin talouden hyvä kokonaistilanne mahdollistaa kohoavien asumiskustannusten kompensoimisen maltillisella, puolen prosenttiyksikön tuloveron kevennyksellä. Jatkossa Helsinki soveltaisi 18 % kunnallisverokantaa. Pormestari Vapaavuoren mukaan keveämmällä veroprosentilla on tarkoitus kompensoida erityisesti nousevien asumiskustannusten kielteistä vaikutusta helsinkiläisten ostovoimaan. Sivu 11 SAK muuttaa Pitkänsillanrantaan ? SAK muuttaa pois Metallitalosta Hakaniementorin laidalta. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK myy nykyiset toimitilansa torin laidalta, mutta pysyy edelleen Hakaniemessä. SAK kertoo myyvänsä tilat Teollisuusliitolle ja ostavansa uudet tilat teollisuusalojen ammattiliitto Teamilta. SAK myy toimitilansa Teollisuusliitolle 8,3 miljoonalla eurolla, ja aikoo ostaa uudet tilat 6,3 miljoonalla eurolla. Uudet toimitilat sijaitsevat Pitkänsillanranta 3:ssa, Siltasaaressa. Henkilökunta muuttaa tiloihin ensi kevään aikana. Metallitalossa SAK on ollut 1960 -luvun lopulta alkaen. Toimitilajärjestelyn jälkeen kaikki Teollisuusliiton ja sen työttömyyskassan Helsingin toiminnot keskittyvät saman katon alle Metallitaloon torin laidalle. Helsingin väkiluku ylittää 700 000 vuonna 2026 ? Helsingin väestö kasvaa 650 000 asukkaaseen vuoteen 2019 mennessä ja 775 000 asukkaaseen vuonna 2050 Helsingin kaupunginkanslian uuden väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan. Sivu 10
4 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 19 Yleisönosasto Munkan mummon jupinat Runopalsta Matkalla Mars-planeetalle Nasa lennätti luotaimen avaruuteen lenti sinne paikkoja tutkailemaan. Oli tutkijat Nasassa innoissaan, josko siellä vaikka ois elämää. Kovin hiljaiselle vain näyttää tuo elollinen puoli. Vain hiekkaa, pölyä, tomua. Ei juurikaan turhaa romua. Kyllä ylhäällä tilaa riittää, saa rauhassa tutkia tiedustella. Tieteen keinoin ei kaikkeen vastausta saa. Joku suurempi kaikkea johdattaa. Olavi Kylliäinen Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Meilahden kartanon alue vapaa-ajan kohteeksi M eilahden kartanon aluetta ryhdytään kehittämään kaupunkilaisten ja matkailijoiden vapaa-ajan kohteeksi. Käynnistymässä on ilmoittautumisja neuvottelumenettely, jolla haetaan liiketoimintaja kehittämisideoita alueen kokonaisvaltaiseksi elävöittämiseksi. Tontilla sijaitsevat rakennukset myydään samassa yhteydessä. Myytävät rakennukset ovat Meilahden kartanon päärakennus, tanssipaviljonki ja kaupungin taidemuseon käytössä ollut näyttelyrakennus. Päärakennus ja tanssipaviljonki ovat suojeltuja kohteita, mutta museokäytössä ollut rakennus voidaan joko kunnostaa tai purkaa. Alue on tarkoitus vuokrata. Rakennusten ostamisesta kiinnostuneet kutsutaan esittämään, miten aluetta voitaisiin kehittää ja elävöittää kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on saada raikkaita ehdotuksia siitä, minkä tyyppisiä toimintoja ja palveluita ainutlaatuiseen historialliseen miljööseen voisi syntyä. Alueen julkinen ja avoin luonne säilytetään jatkossakin ennallaan. Ranta-aluetta kehitetään osana koko Meilahden huvila-aluetta kiertävää julkista rantareittiä. Olemassa olevat, asemakaavassa suojellut rakennukset halutaan niveltää luontevaksi osaksi kokonaisuutta. Myös kartanomiljöön maisemallisia ja puutarhahistoriallisia arvoja tulee hankkeessa kunnioittaa. Jo antiikin ajoista... ? Kävinpä taas tuttuja tapaamassa Bonnissa, entisessä Länsi-Saksan pääkaupungissa. Olin siis maahanmuuttaja muutaman päivän ajan. Saksan AFD puolueen mukaan ei-toivottu henkilö, siis. Ei-toivottuna oleminen ei mieltä yhtään ylennä ja siksi mielensäpahoittajia oli siellä kadut pullollaan. Jostain syystä tuttuni olivat viime näkemästä kovasti vanhentuneen, itse en tietenkään. En missään nimessä, tietty. Suomalaisellahan on jäätynyttä kauneutta (frozen beauty), muistan erään ulkolaisen miehen sanoneen minulle herkkänä hetkenään. Kyselin sitä, mitä hän tuolla tarkoitti? Sitä vain, että etelämaalaiset naiset ovat nuorena kauniita, mutta myöhemmällä iällä vanhenevat erittäin nopeasti. Suomalaiset taasen paranevat vaan koko ajan saatuaan ikää lisää. Meidän kauneus on ikään kuin pakastettuna ja säilyy siten pitkään. Hymyilin hänelle alentuvasti, teoria sekin ja aina imelien miesten hihasta otettavissa tarvittaessa. Puhuimme tuttujen kanssa tällä kertaa asioista, joista ennen emme ole puhuneet. Elinaikamme rajallisuudesta johtuen, todennäköisesti. Keskustelimme toisesta maailmansodasta. Kysyin miksi ihmeessä Saksan kansa kannatti kansallissosialisteja valtaan. He kertoivat kaikki yhdestä suusta, miksi. Siksi, että kun heillä ei ollut pöydässä ruokaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja nälkä kurni vatsassa koko ajan, sitten kansallissosialistit tulivat valtaan ja ruokaa oli pöydässä, eikä nälkä enää kurninut. Ei siihen muuta tarvittu. Siitäkin voisi jotain oppia. Saksa lyötiin niin alas kuin vain voi ensimmäisen maailmansodan rauhansopimuksella. Kateus ja katkeruus parempien kansojen ja piirien elinolosuhteista pääsi valtaan. Katkeruuden täyttämien johtajien valtaan pääsy oli turvattu. Ei siihenkään muuta tarvittu. Entäs nyt? Kansakunnat taistelevat omia kansalaisiaan tai kuppikuntiaan vastaan. Joissakin valtioissa on käynnissä etninen puhdistus. Vallasta ja mahdista taisteltaessa kaikkein pienimmät vastustajat lyödään pois tieltä. Rasismi rehottaa niin uskontojen kuin mielipiteiden suhteen. Ruumiitta ei näistä taisteluista selvitä, tietty. Jokaisella hyvästijätöllä on viimeisyyden tunne. Se teki meidät kaikki nöyriksi. Siksi kyselimme toisiltamme, olisimmeko voineet tehdä jotain toisin? Eräs heistä totesi, että olisimme voineet elämässämme paremmin noudattaa Platonin ohjetta. Antiikin filosofit ovat kaiken tienneet jo aikoja sitten. Nyt nuoremmat sukupolvet ovat tekojen ja päätösten takana. Ehkä heille voisi kertoa Platonin ohjeen elämä varrelle. Se tulee tässä näin: Poikani, olet nuori. Ennen pitkään monet nykyiset käsityksesi muuttuvat päinvastaisiksi. Odota siis siihen asti, ennen kuin rupeat julistamaan mielipiteitäsi suurista ja tärkeistä asioista. Elina Kuosmanen Helsingin Yrittäjät ei kannata nopeusrajoitusten laskemista Katujen korjaustöitä nopeutettava Onko simuloitu liikenteen suunnitelmia? ? Helsingin kaupunki suunnittelee kaupungin katuverkon nopeusrajoitusjärjestelmän uudistamista ja nopeusrajoitusten laskemista muun muassa kaupungin keskustassa. Helsingin Yrittäjät pitää tärkeänä, että kaupungin kokonaisvaltaisessa kehittämisessä huolehditaan siitä, että kaupungin keskusta on vetovoimainen asiointija työpaikka-alue. Tämä edellyttää sitä, että keskusta on hyvin tavoitettavissa kaikilla liikennevälineillä. Helsingissä suunnitellaan kaupunkibulevardien rakentamista, Hämeentien sulkemista läpiajoliikenteeltä ja kävelykeskustan laajentamista, jotka hidastavat ajoneuvoliikennettä. Nyt ehdotetaan lisäksi myös nopeusrajoitusten alentamista keskustan alueella. Kaikilla suunnitelluilla muutoksilla on vaikutusta kaupungin keskustan tavoitettavuuteen ajoneuvoilla. Keskustan alueen yritykset – erityisesti vähittäiskauppa ja kiinteistönomistajat – ovatkin perustellusti huolissaan suunniteltujen liikenteellisten muutosten vaikutuksesta Helsingin keskustan saavutettavuuteen ja vetovoimaisuuteen yritystoiminnan kilpailukyvyn kannalta. Suunnitteilla oleva nopeusrajoitusten alentaminen laskisi niin tavarakuljetusten, henkilöautojen kuin joukkoliikenteenkin ajonopeuksia. Matkailuliikenteen osalta transferkuljetusten tarvitsema aika kasvaisi, mikä lisäisi kustannuksia. Uudistus hankaloittaisi myös jakeluja huoltologistiikkaa sekä liikkuvaa palvelutyötä tekevien yritysten toimintaa. Nopeuksia ei olekaan syytä laskea kategorisesti, vaan niillä tulisi olla paikallinen peruste, jossa kokonaisvaltaiset hyödyt ovat selvästi haittoja suuremmat. Ennen nopeuksien mahdollista muuttamista, tulee huolehtia siitä, että liikenteen edellyttämä katuympäristö on kunnossa ja katuhierarkia on tarkistettu. Onnettomuuksien vähentämisen osalta on kiinnitettävä huomiota myös kasvavan pyöräilyn valvontaan ja pyöräilijöiden valistamiseen liikennesäännöistä. Katujen korjaustöitä nopeutettava Helsingissä liikkumista hidastavat merkittävästi lukuisat katutyöt. Auki olevat tiet eri puolilla Helsinkiä ovat piinanneet erityisesti muutamina viime kesinä. Tämä kesä on ollut katujen peruskorjausten suhteen pahin vuosiin, kun jokainen pääväylä on kaivettu auki. Liikenteelle on ongelmallista, kun katutöitä on yhtaikaa niin monilla keskeisillä väylillä, jotka ovat vilkasliikenteisiä reittejä kantakaupunkiin. Tämä on haitannut niin jakelulogistiikkaa kuin asiointija työmatkaliikennettäkin. Myös turistien on ollut hankalampi liikkua nähtävyyksiä katsomaan. Katutyöt hankaloittavat lisäksi liikkeisiin pääsyä ja haittaavat yrittäjien liiketoimintaa. Katujen korjaustyöt ovat edenneet turhan hitaasti. Monessa kohdin katu on kaivettu auki ja sitten edistymistä työmaalla ei ole tapahtunut moneen viikkoon. Erityisesti liikennettä eniten ruuhkauttavat katutyöt on tehtävä mahdollisimman tehokkaasti. Kaupunki voisi hyvin – asukkaat silti huomioiden teettää töitä useammassa vuorossa ja pidempiä päiviä. Myös ulkoistamisen johtamista ja töiden aikatauluttamista on tarpeen kehittää. Helsingin Yrittäjät korostaa lausunnossaan kaupungille, että mahdollisia uudistuksia mietittäessä on keskeistä tarkastella kaikkia kaupunkiin suunnitteilla olevia liikenteeseen vaikuttavia uudistuksia ja niiden vaikutuksia kokonaisuutena ennen uusia päätöksiä. Päätöksenteossa tulee varmistaa kaupungin keskustan saavutettavuus ja vetovoimaisuus. Ruuhkien seuraamisen ja liikenteen sujuvuuden kehittämisen tulee olla jatkuvaa toimintaa. Yrittäjät eivät kannata nopeusrajoitusten laskemista. Puheenjohtaja Sarianne Reinikkala, Helsingin Yrittäjät, p. 040 9000 334 Toimitusjohtaja Tiina Oksala, Helsingin Yrittäjät, p. 040 548 1104 ? Helsingin kaupunki suunnittelee keskustassa autojen nopeusrajoituksen laskua. Kysyin Trafilta, onko heillä väline tutkia, millainen liikenne on esimerkiksi Uudenmaankadulla, Mannerheimintiellä nyt, ja miten liikenteen hidastuminen vaikuttaa, tuleeko johonkin pullonkaulasuma. Trafilla ei ole välineitä. Laitoin saman kyselyn liikenneministeriöön, odotan sieltä vastausta. Simulointi pitäisi tehdä paitsi tieliikenteessä, myös raideliikenteessä, jonka henkilöliikennettä ollaan muuttamassa. Simuloinnin ei pitäisi olla vaikeaa, onhan meillä valtavasti tietoliikenteen hallitsevia, myös nuoria ja yrittäviä. Tämänhän pitäisi olla jokapäiväistä koko Suomen liikennettä koskevaa. Saisihan sillä apua myös Helsingin sisäiseen liikenteeseen. Jos ei ole nyt välinettä, haluaisin tietää, milloin on? Eija Saha Viides Linja Lenininpuisto nimettävä uudelleen ? Helsingin Sinisten kaupunginvaltuutetut Sampo Terho ja Jussi Niinistö esittävät Lenininpuiston nimeämistä uudelleen Ukko-Pekan puistoksi. Terho ja Niinistö jättivät asiasta valtuustoaloitteen eilen Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa. Vuonna 1960 nimetty Lenininpuisto sijaitsee Helsingin Alppilassa. Helsingin Sinisen valtuustoryhmän mielestä väkivaltainen, bolsevistinen hirmuhallitsija ei ansaitse muistokseen nimettyä puistoa Suomen pääkaupungista, sanoo Helsingin Sinisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. Puisto tulisi nimetä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi UkkoPekan puistoksi. Uusi nimi viittaa tietenkin presidentti Pehr Evind Svinhufvudiin, jota kunnioitetaan Suomen historiassa laajasti vahvana itsenäisyysmiehenä, ja joka muun muassa luki itsenäisyysjulistuksemme eduskunnalle. – Aloitteemme on symbolisesti merkittävä. Lenininpuiston nimeäminen uudelleen Ukko-Pekan puistoksi olisi arvokas, itsenäistä Suomea juhlistava toimenpide, toteaa valtuutettu Niinistö. Helsingin Siniset
5 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi YIT ja Haaga-Helia oppilaitosyhteistyöhön Helsingin liikennettä suunniteltava yhtenä kokonaisuutena Kätilöopiston sairaalasta luopuminen uudistaa Hyksin synnytystoimintaa Tradenomiopiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta soveltaa ja kartuttaa osaamistaan rakennusalalla. ? YIT ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ovat allekirjoittaneet sopimuksen YIT Opinnot Tradenomi -oppilaitosyhteistyöstä. YIT tarjoaa Haaga-Helian ja Metropolian toisen ja kolmannen vuosikurssin liiketalouden ja tietotekniikan tradenomiopiskelijoille viiden opintopisteen syventävän kokonaisuuden, jonka aikana opiskelija pääsee soveltamaan opintojensa aikana kartuttamiaan tietoja käytännössä. Opintoihin valitaan noin 15 opiskelijaa. Metropolian kanssa YIT laajentaa näin jo olemassa ollutta yhteistyötä. Nuoriin panostaminen sekä aktiivinen yhteistyö oppilaitosten kanssa on ollut YIT:llä jo vuosia strateginen valinta. YIT Opinnot Tradenomi on jatkoa YIT Opinnot -ohjelmalle, joka kehitettiin kuusi vuotta sitten yhteistyössä HAMKin ja TAMKin kanssa tiivistämään teoriaopintoja. Nyt mukana on jo seitsemän ammattikorkeakoulua ja yksi yliopisto. YIT Opintolaisia on valmistunut yhteensä yli 150. Työkokemukset tuovat konkretiaa opintoihin ja voivat antaa suunnan koko työuralle. Tradenomiopiskelijoilla on monenlaisia vahvuuksia, joista on hyötyä työmaalla: esimerkiksi IT-osaaminen, kielija viestintätaidot sekä talousmaailman tuntemus. – Työmailla tarvitaan erilaisista koulutustaustoista lähtöisin olevia ihmisiä. Haemmekin nyt aidosti mallia, jonka avulla voimme kehittää projektiemme toteuttamista tuomalla uusien alojen osaajia ja tulevaisuuden tekijöitä niin työmaillemme kuin koko rakennusalalle, sanoo YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo. – YIT Opinnot tarjoaa opiskelijalle ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää työ ja opiskelu. Tiivis yritysyhteistyö tukee opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja mahdollistaa teoriatiedon luonnollisen nivoutumisen käytännön työtehtäviin, sanoo Haaga-Helian opintokoordinaattori Alisa Pettersson. Suunnitelmallinen panostus oppilaitosyhteistyöhön sekä harjoitteluiden onnistuneeseen läpivientiin näkyy muun muassa siinä, että YIT on hallinnut ykköspaikkaa Universumin Opiskelijatutkimuksen rakennusalan ihannetyönantajana lähes koko 2010-luvun. Tänä vuonna YIT tarjosi harjoittelutai kesätyöpaikan noin 700 nuorelle. Hakijamäärä tehtäviin kasvoi edellisvuodesta yli 30 prosenttia. ? Synnytystoiminnan lopettaminen Kätilöopiston sairaalassa on asettanut Hyksin synnytystoiminnan odottamattoman haasteen eteen. Ratkaisuna ovat uudenlaiset toimintatavat kuten Perhepesähotelli, Synnyttäjien salonki ja kätilöiden kotikäynnit. Kätilöopiston sairaalaan voi hakeutua synnyttämään 18.10.2017 klo 14.00 saakka. Tämän jälkeen synnytystoimintaa on pääkaupunkiseudulla Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa. Lisäksi HUS:ssa voi synnyttää Hyvinkään ja Lohjan sairaaloissa. Jatkossa Naistenklinikalla hoidetaan noin 9 500 synnytystä ja Jorvin sairaalassa 4 000-4 500 synnytystä vuosittain. Synnyttäjät voivat edelleen vapaasti valita mihin HUS:n synnytyssairaalan he hakeutuvat synnyttämään. – HUS:n pitkän tähtäimen suunnitelmissa on ollut Kätilöopiston sairaalasta luopuminen, koska Hyksin synnytystoiminnan keskittäminen kahteen sairaalaan mahdollistaa henkilöstön osaamisen hyödyntämisen aiempaa joustavammin. Luopuminen Kätilöopiston sairaalan tiloista näin nopealla aikataululla on iso haaste, mutta suunnitelmat ovat valmiit ja selviämme kyllä, kertoo toimialajohtaja Seppo Heinonen. Synnytysten hoito Synnytysten hoidossa Hyksissä yhdistyvät synnyttäjän toiveiden mukainen toiminta, synnytysrauha ja yliopistosairaaloiden turvallisuus. Kivun hoitoon on tarjolla ei-lääkkeellisiä ja lääkkeellisiä vaihtoehtoja (mm. puudutuksia). Kätilön jatkuvalla seurannalla ja läsnäololla lisätään äitien turvallisuuden tunnetta sekä varmistetaan, että ongelmatilanteet huomataan ajoissa. Naistenklinikan maaliskuussa 2017 käyttöön otetussa L-siivessä on 16 synnytyshuonetta. Naistenklinikan neljännessä kerroksessa sijaitsee lisäksi vuonna 2013 valmistuneita synnytyshuoneita. Nämä tilat toimivat väistötiloina synnytysosaston remontin aikana. Tilat otetaan nyt pienen tauon jälkeen uudelleen synnytystoimintaan. Synnytyshuoneiden määrä Naistenklinikalla lisääntyy kuudella, jolloin synnytyshuoneiden kokonaismäärä on 22. Jorvin sairaalassa synnytyshuoneiden määrää tullaan lisäämään kahdella synnytyshuoneella heti Kätilöopiston sairaalan synnytystoiminnan loppuessa. Jorvin sairaalan synnytystoiminta siirtyy vuoden 2018 alussa Espoon sairaalaan täysin uusiin tiloihin. Tällöin synnytyshuoneiden määrä kasvaa vielä yhdellä, jolloin synnytyshuoneiden kokonaismääräksi tulee 10. Hoito synnytyksen jälkeen Synnytyksen jälkeisessä hoidossa uutuutena on Perhepesähotelli Cumulus Meilahdessa. Se on suunnattu terveille äideille ja vastasyntyneille, joilla ei ole lääketieteellistä hoidon tai seurannan tarvetta. – Perhepesässä synnyttäjä ja kumppani saavat olla rauhassa yhdessä vauvaan tutustuen. Perhe hoitaa itse vauvaansa. Perhepesässä on hoitajia ympäri vuorokauden. He neuvovat, ohjaavat ja auttavat tarvittaessa useamman kerran ennen kotiutumista hoitotapaamisilla, kertoo ylihoitaja Katja Koskinen. Perhepesässä on panostettu synnytyksen jälkeisiin rauhallisiin ensihetkiin perhehuoneessa, yksilölliseen perheen tarpeista lähtevään ohjaukseen sekä varhaiseen kotiutumiseen. Ennen Perhepesähotelliin siirtymistä perheet viettävät synnytysosastolla 6-12 tuntia joko synnytyshuoneessa tai erityisesti toimintaan suunnitellussa Synnyttäjien salongissa. Tänä aikana seurataan äidin ja vastasyntyneen vointia synnytyksen jälkeen, ja vanhemmat saavat ohjausta mm. vauvan hoidosta ja imetyksestä. Salongista on mahdollista kotiutua. Marraskuun aikana käynnistetään kätilöiden kotikäynnit varhain kotiutuneille synnyttäjille. Kotikäynnillä kätilö käy perheen kanssa läpi vauva-arjen käynnistymiseen liittyviä asioita sekä vastaa kysymyksiin. Kotikäyntejä tehdään pääkaupunkiseudulla. Lapsivuodeosastot Naistenklinikalla ja Jorvin sairaalassa jatkavat toimintaansa kuten tähänkin asti. MYÖS FACEBOOKISSA! M unkin S eutu Helsingin liikenneturvallisuuden parantaminen on erittäin tärkeää, mutta ajoneuvoliikenteen nopeuden rajoittaminen on vain yksi keino. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen ? Helsingin seudun kauppakamarin mielestä on huolestuttavaa, ettei Helsingin liikennettä suunnitella yhtenä kokonaisuutena eri kulkumuotojen näkökulma huomioon ottaen. Julkisuuteen tuodaan hankkeita yksitellen ilman arvioita niiden yhteisvaikutuksista. Helsingissä nakerretaan sujuvan ajoneuvoliikenteen edellytyksiä jatkuvasti selvittämättä samalla, miten keskustan saavutettavuus turvataan tulevaisuudessa. Yksittäisillä, kokonaisuudesta irrallisilla toimenpiteillä haitataan tarpeettomasti liikenteen sujuvuutta ja Helsingin keskustan saavutettavuutta. Yritykset ovat syystä huolissaan liikennejärjestelmän toimivuudesta tulevaisuudessa. Helsingin seudun kauppakamari vaatii, että kaupunki selvittää kaikkien tiedossa ja suunnitteilla olevien liikenteeseen ja saavutettavuuteen vaikuttavien muutosten kokonaisvaikutukset sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. – Kun mielikuva keskustan saavutettavuudesta heikkenee, heikkenee myös alueen yritysten kilpailukyky suhteessa paremmin saavutettavilla alueilla sijaitseviin yrityksiin, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Tatu Rauhamäki. Nopeusrajoitusten alentaminen Viimeisimpänä liikenteeseen vaikuttava hanke on Helsingin kaupungin esitys nopeusrajoitusten kiristämiseksi kautta linjan. Kauppakamari vastustaa nopeusrajoitusten alentamista pääkaduilla ja alueellisilla kokoojakaduilla. – Nopeusrajoitusten alentamisen selkeistä yritysvaikutuksista huolimatta ehdotuksen valmistelun yhteydessä ei ole tehty minkäänlaista yritysvaikutusten arviointia. Vaadimme, että yritysvaikutusten arviointi tehdään viipymättä, Rauhamäki sanoo. Helsingin liikenneturvallisuuden parantaminen on erittäin tärkeää, mutta ajoneuvoliikenteen nopeuden rajoittaminen on vain yksi keino. Esimerkiksi kevyen ja ajoneuvoliikenteen kohtaaminen on ohjattavissa ja rajoitettavissa aiempaa paremmin ja suojatieympäristöt voidaan toteuttaa näkyvämmin merkittyinä ja selkeämpinä. – Liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteiden on muodostettava kuhunkin liikenneympäristöön parhaiten sopivan kokonaisuuden ja parantaa siten keskustan liikennekulttuuria vaarantamatta liikenteen sujuvuutta kohtuuttomasti, Rauhamäki muistuttaa.
6 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 42 MA 16.10. Stella, Sirkku, Sirkka TI 17.10. Saana, Saaga, Saini KE 18.10. Satu, Luukas, Luka, Säde TO 19.10. Uljas PE 20.10. Kasper, Kasperi, Jasper, Jesper, Kauno LA 21.10. Ursula SU 22.10. Anniina, Anita, Anette, Anja, Nita, Anitta VIIKKO 43 MA 23.10. Severi TI 24.10. n YK:n päivä Rukouspäivä Rasmus, Asmo KE 25.10. Sointu TO 26.10. Nina, Niina, Amanda, Ninni, Manta PE 27.10. Helli, Helle, Hellin, Hellä LA 28.10. Simo SU 29.10. Kesäaika päättyy Alfred, Urmas Minulla ei ole omaatuntoa. Minulla on vain hermot. Ryunosuke Akutagawa (1892-1927) Päivyri Silmät auki! Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30–17.15 seurakuntatalossa. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, ei 19.10. Iltatee to klo 18.30 seurakuntasalissa. Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18 kirkossa. Tervetuloa entiset ja uudet laulajat laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, ei 19.10. Messu su 22.10. klo 11, Sinikka Peltohaka, Mirjam Kyrönseppä. Hyvän mielen kuntojumppa +65 ma klo 10. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e. Jumppaa ei ole ma 23.10. Avoin luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30 -19. Munkkivuoren kirkolla 23.10. ja 31.10. Luontoperhekerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa, lähiluonnon tutkimiseen ja ihmettelyyn. Kerhon aikana nautitaan omia eväitä. Kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Avoin aulakahvila keskiviikkoisin klo 13 kirkossa. 25.10. Keittolounas seurakuntasalissa. Ilta elävän veden lähteellä 25.10. klo 18. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu, ehtoollinen. Illan puhujaja musiikkivieraat ovat Suomen Täyden Evankeliumin Liikemiesten Kansainvälisestä Veljesliitosta Messu su 29.10. klo 11 Tarja Frilander, Kaisa Sidoroff, mukana baritoni Riku Salminen. Merimieskirkkopiiri ma 30.10. klo 14 päätykamarissa. Pääsihteeri Hannu Suihkosen kanssa keskustellaan Suomen Merimieskirkon toiminnan ja talouden näkymistä. Joululaulukuoro tulee jälleen! Harjoitukset torstaisin alkaen 9.11. klo 1819.30. Tiedustelut kanttori Kaisa Sidoroff, kaisa.sidoroff@evl.fi Lasten kerhot syyslomalla viikolla 42. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu sunnuntaisin klo 17. Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30– 11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 lastentilassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Ensilapsikerho maanantaisin klo 1516.30 lastentilassa. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16– 18 kirkossa. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Olohuone tiistaisin klo 13–15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 kirkon aulassa. Ohjelmassa hartaushetki, kahvit ja seurustelua. Luentosarja reformaatiosta eli uskon puhdistuksesta ja sen vaikutuksesta maailmassa ja Suomessa. La 21.10. klo 16 Protestanttisuus tänään ja huomenna: Tarvitaanko yhä protestantteja? Luennot pitää ja paneelia johtaa dosentti, TT, FT Risto Jukko. Jokainen luento kestää noin tunnin. Luennon jälkeen mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun. Yleisö pääsee osallistumaan myös paneeliin. Tilaisuuksien jälkeen tarjolla kahvia kirkon aulassa. Vapaaehtoinen kahviraha Munkkiniemen seurakunnan lähetystyölle. La 28.10. klo 16 Paneelikeskustelu: Mitä reformaatio on merkinnyt Suomelle? Paneelissa käsitellään reformaation vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen, yhteiskuntaan, oikeuslaitokseen ja kirkkoon. Paneelissa mukana: hallitusammattilainen Eija-Riitta Korhola, professori emeritus Mikael Hidén, toimittaja, kirjailija Minna Lindgren, kirkkoneuvos emeritus, dosentti Risto Cantell. Levollisuuden messu ti 24.10. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n.10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Lasten kerhot syyslomalla viikolla 42. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin kerran kuukaudessa klo 18-20, kokoontumiskerrat 24.10., 21.11. ja 12.12. Luemme ja tutkimme Roomalaiskirjettä luvut 5-8, saamme kulumisia lähetyskentiltä, rukoilemme lähetyksen puolesta. Piirin vetovastuussa Hannu ja Tuija Holopainen. ? Kun nostaa päänsä jääkylmästä merivedestä syyskuun lopulla ja näkee Linnunradan huikaisevan syvyyden yläpuolellaan, tuntuu kun aika pysähtyisi ja voisi pudota pää edellä ylöspäin. Asioiden mittasuhteet loksahtivat hetkeksi paikalleen; mennyt ja tuleva katosivat, jäi tämä hetki. Kirkkaan näkemisen hetki voi liittyä rakkauden alkuun tai loppuun, vastasyntyneen lapsen silmiin tai kuolevan rakkaan viimeiseen hengenvetoon. Oivallus voi tulla keskellä arkista ostosreissua marketissa tai sillä hetkellä, kun lentää polkupyörän tangon yli ja aika hidastuu asfaltin iskua odottaessa. Minulla on vain tämä hetki, nämä ihmiset ja tämä rakkaus. ”Effata!” käski Jeesus kotikielellään aramealla, ”avaudu!” Hän avasi kuurojen korvia ja sokeiden silmiä. Usein niiden harmiksi, joille oli tärkeintä pitää kiinni uskonnon muuttumattomuudesta ja tutuista pelisäännöistä. Väärä parannuspäivä, väärä parannettava tai väärä parantaja. Jeesus sotkee valmiit kuviot. On tietysti jossain mielessä helpompi kulkea, jos näkee vähemmän; tai jos korvat on suljettu häiritseviltä viesteiltä. Appoavoimet silmät ja korvat altistavat meidät monenlaiselle, ei pelkästään pakahduttavalle ilolle, vaan myös musertavalle tuskalle. Pakottaa epämukavuusalueelle, tuntemattomalle maaperälle, jossa oma kompassi ei välttämättä enää toimi. Toisaalta ei Jeesus luvannut sen olevan helppoa. Effata! Avaa Jeesus silmäni ja korvani, mutta älä jätä minua yksin sokaisevan valon ja korviin kohisevan äänimassan keskelle. Ole rinnalla myös silmät sumentavan harmauden ja korvia tukkivan tasaisuuden aikana. Älä laske minusta irti! Kimmo Saares Kirjoittaja on kirkon ja median moniottelija, toimittaja, pappi ja Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö Juhlakirja 100-vuotiaan Suomen urheilun vaiheista ? Suomen urheiluhistoria on täynnä menestystä, onnistumisia, hikeä, taisteluja ja ilon sekä myös epäonnistumisen kyyneleitä. Juha Kanervan ja Vesa Tikanderin Havuja perkele! kertoo 100 tarinaa maamme vaiherikkaasta urheiluhistoriasta juhlistaen itsenäisen Suomen 100-vuotiasta historiaa. Mukana on runsaasti tunnettuja urheilijoita ja tapahtumia, joista kirjan tarinoissa paljastuu myös täysin uusia asioita. – Kirjassa kerromme sata tositarinaa suomalaisesta urheilusta maamme satavuotiaan itsenäisyyden ajalta. Mukana on voittojen hetkiä, katkeria tappioita, suuria tunteita ja perisuomalaista jäyhyyttä. Jotkut tarinat on valittu kuvastamaan urheilun ja suomalaisen yhteiskunnan kehitystä, toiset ovat muuten vain outoja tapauksia, Juha Kanerva kertoo. Havuja perkele! käy läpi urheiluhistoriamme merkittävimpiä tapahtumia kronologisessa järjestyksessä. Kirja on kunnianosoitus suomalaiselle urheilulle ja urheilijoille. – Monet kirjassa kuvatuista tapahtumista ovat kaikille tuttuja, mutta niitäkin olemme pyrkineet katselemaan uusista ja yllättävistäkin kulmista. Toiveemme on, että nämä tarinat osaltaan kumoavat suomalaiseen urheiluhistoriaan vuoden varrella kertyneitä myyttejä ja uskomuksia. Niin kuin havut, jotka irrottavat lumet suksien pohjasta, Vesa Tikander mainitsee. Vegetaarikahvila WELL Meilahden kampukselle ? HYY Yhtymä on avannut kolmannen WELL-kahvilan osana Meilahden kampuksella toimintansa aloittanutta Terkko Health Hubia. Terkko Health Hub on kohtaamispaikka yliopistojen opiskelijoille, tutkijoille, lääkäreille ja muulle terveydenhuollon henkilöstölle sekä alan yrityksille. WELL-kahviloiden valikoiman perustana ovat vegaaniset ja kasvispohjaiset tuotteet. Kahvilan nimikkotuote on vegaaninen Helsinki Bagel, jonka täytteenä on nyhtökauraa, lehtikaalia ja chipotlea. Rakkautta kotikaupunkiin tunnustaa myös Stadin Latte, kauralatte tervatwistillä. Hyvää makua, hyviä valintoja ja hyvää fiilistä on WELLin ideologian kolmijalka. Freesit ja puhtaista raaka-aineista vastuullisesti valmistetut salaatit ja leivät, tuorepuurot, Blend me, Drink me –smoothiet ja Death Before Decafin luomukahvit, raakakakkuja ja muita makeita herkkuja unohtamatta. WELL tarjoaa asiakkailleen hetkiä virkistykseen ja terveelliseen energialatauksen. Suomen laajimman lääkeja terveystieteiden kokoelman ja tietoasiantuntijoiden erikoistuneen osaamisen lisäksi Terkko Health Hub tuo WELL-kahvilan ohessa asiakkaiden ulottuville vuokrattavia työtiloja ja puitteet monimuotoisten tapahtumien järjestämiselle. – Olemme todella innostuneita päästessämme toteuttamaan kahvilapalveluita Terkko Healt Hubin monipuoliselle asiakaskunnalle. Uskon kahvilamme hyvinvointia tukevan konseptin sopivan hyvin Terkon uniikkiin kokonaisuuteen, sanoo HYY Yhtymän kahvilatoiminnan projektikoordinaattori Pauliina Salonoja. WELL Terkko Haartmaninkatu 4 Avoinna ma-pe 8-18
7 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu Suomimummo lumosi ja jytäsi Jatkoa sivulta 3 ? ”Hillaisilla soilla/Usvaisilla silloilla/Lampien loivilla aalloilla/Pauhaavilla joilla” Suomimummon säveltäjä Kirmo Lintinen kertoi harjoituksissa, että teos syntyi ennalta hyväksi koettujen yhteistyötahojen kesken positiivisissa tunnelmissa. Juhlakantaatin sanoitti Veli-Pekka Hänninen ja satapäistä esiintyjäjoukkoa johti kapellimestari Olli Vartiainen. Länsi-Helsingin musiikkiopiston rehtori Riitta Poutanen totesi, että he tilaavat tilaustöitä oikeastaan koko ajan. Näin iso teos on valmistettu kuitenkin erityisesti Suomi 100 -hengessä kunnioittamaan juhlavuotta: – Koulujen kanssa yhdessä järjestämämme Flooran päivän konsertit ovat olleet innoittajia näinkin isoon satsaukseen. Kirmo Lintinen on meidän luottosäveltäjiämme ja Veli-Pekka Hänninen on saanut suomen kielen soimaan upeasti kaikissa sen sävyissä. Kirmo Lintisen mukaan oppilaitosmusiikkia sävellettäessä on otettava huomioon sekä esiintyjät että kuulijat: – Tyylillisesti teos on hybridi. Siinä yhdistyvät niin pop-musiikki, kuorolaulu kuin vaikkapa jousimusiikki. Lintinen kertoo teoksen olleen valmiina jo alkuvuodesta; sitä edelsi reilun parin kuukauden sävellystyö. – Tämä ei ole helppo teos, mutta tästä tulee hieno, rehtori Poutanen totesi ensimmäisessä läpimenossa 14.9.2017 Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasalissa. Tämä sekä säveltäjän kannustussanat harjoituksissa ”pitäkää hauskaa” toteutuivat kantaatin ensiesityksessä. ”Härski turska ja käristetty makkara/Parkuva kersa ja kärkkyvä törkimys” Tilaisuus alkoi Länsi-Helsingin musiikkiopiston esittämällä Armas Järnefeltin Preludilla, jonka jälkeen katsottiin Munkkiniemen yhteiskoulun tuottama Yhdessä Munkassa -lyhytelokuva. Riitta Poutanen kertoi täpötäydelle juhlasalille pian kuultavasta Suomimummosta, jossa vanha ja uusi kieli yhdistyvät. Kielellä leikittely ja kontrastit ovat tekstin kantava voima. Ja vähän pitää olla räppiä mukana! Ennen sitä Munkkiniemen ja -vuoren alakoulujen oppilaat esittivät Soili Perkiön ja Hannele Huovin Suomen juhlavuoden kunniaksi tekemän uuden lastenlaulun Suomi 100. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu tunnelmoi Nuoruustangolla. Loppuun saimme kuulla vielä Aili Järvelän säveltämän ja sovittaman sekä Mauno Järvelän sanoittaman Ne Sibeliuksen Sinfoniat -kappaleen. Varsinainen Suomimummo itsessään oli vaikuttava esitys! Ja pauhaavista aplodeista päätellen yleisö oli myyty huikean kuoron ja taitavan orkesterin suorituksesta: ”Onnea Suomimummo!/Ei tarvita rollaattoria vielä/Ei sukkapuikkoja, kiikkutuolia/Korkkarit jalassa tanssithan tiellä/ seuraavat sata vuotta!” Konserttia voi katsella ja kuunnella Munkkiniemen yhteiskoulun sivulta: www.munkka.fi/suom i m u m m o l i v e s t r e a m 10-10-klo-10/ Tekstin sitaatit: Veli-Pekka Hänninen, Suomimummo Teksti ja kuvat: Kaisa Nummenpää Suurta kuoroa valmensivat alueen musiikin opettajat Katarina Panelius, Anna Hinkkanen, Ville Sumelles ja Henna Sumelles. Suomimummon säveltäjä Kirmo Lintinen. Rehtori Poutanen valottaa konserttiyhteistyötä ja Suomimummon taustaa. Kiitokset kaikille mukana olleille! Joukkoaan kohti ensiesitystä luotsaava kapellimestari Olli Vartiainen. Satapäinen esiintyjäjoukko Suomi 100 -tunnelmissa.
8 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu Risto Kolanen: Alkusyksyn kulttuurikierros Kulttuuri ? Ylioppilasteatteri päätti syyskuun ”Täydellisten erojen iltaan”, jossa toistakymmentä uutta tekijää esitti monologeja, dialogeja, lauluja ja lyhyitä videoita teemasta. Ehdin mukaan myöhäisen illan viimeiseen osioon, jossa parhaiten jäi mieleen Ronja-Maria Ojalan video ”Se oli vuosisadan rakkaustarina ainakin mun päässä”. Inna Lampisen äänitulkinta elämästä bussi 37:n matkassa Malminkartanoon oli persoonallinen. YT:n studiontäysi yleisö tykästyi myös vetäjien ja esiintyjien lauluja tanssitulkintaan Suomen euroviisusta vuosien takaa, ”Bye bye baby”. Suuri finaali täyttyi. Rehellisyyden perässä ”Jos et ole varma teon hyvyydestä”...”Et sinä ole nainen”.… Neljänä päivänä Kellariteatterin tilassa, tiiliskivien alla Liisankadulla, voi nähdä pienoisnäytelmän, demon ”Nietzsche ja lapset”. Siitä vastaavat Klitsun uudet esiintyjät Lotta Pohjola, Senja Rajalin ja Katri Tihilä. Tekstit ovat ohjaaja Tiina Ekolan, Samuli Hokkasen, päiväkodin lasten ja raitiovaunujen matkustajien. Tekijöiden tarkoitus on hakea ”rehellisyyttä ja totuutta”. Totuudesta ohjaajaa ovat opettaneet lapset. Kaksi viikkoa he etsivät totuuden rippeitä kadulta, raitiovaunusta, kotoa ja työpaikalta. Löydetystä materiaalista on koottu ”demomainen kokonaisuus. Matka on ollut lyhyt ja se jatkuu”, Ekola kirjoittaa. Lavalla on pelkistetty lavastus. Kolme nuorta näyttelijää esiintyy vuorollaan, yksin tai ryhmässä. Lotta Pohjola esittää äänellisesti mainion vironpuheimitaation. Senja Rajalin soittaa pianoa. Katri Tihilä on ainoa, jonka muistan nähneeni aiemmin esityksissä. Demoesitys on niin lyhyt, että siitä on vaikea tavoittaa muuta kuin valtavaa energiaa ja tekemisen paloa. Loppulaulu on kaunis, mutta sanoma jäi ehkä tavoittamatta. Pesiintyjät muuttavat maailmaa Huopalahden Asematilan hienot tanssiesitykset jatkuvat. Nyt Muuttoliike –festivaalilla syyskuun lopulla. Joukko totuuden etsijöitä, ”Pesiintyjiä”, päätti etsiä tiensä totuuden tilaan. Maailma, jossa totuutta voi muuttaa tilanteen mukaan, ei käy, he sanovat: – Jos omalle sisäiselle äänelle ei voi olla uskollinen, homma ei toimi. Valheellisuuteen kyllästyneet ihmiset päättivät löytää totuuden: – Pitääkö meidän nousta barrikadeille vai muuttaa jotain itsessämme? Pesiintyjät on Kivi&Nosto–kollektiivin vuoden 2017 toinen kantaesitys. Se syntyi luottamuksesta ja kyvystä ilmaista, sananvapaudesta. Kollektiivin (Mervi Leivo, Jukka Piitulainen) lisäksi teoksessa esiintyvät Päivi Gruzdaitis, Raino Ranta ja Marjo Poijärvi, joka vastasi musiikista erikoisin soittimin. Tanssijat aloittivat kukin omasta pesästään, komerosta, teltasta, ja päätyivät yhteiseen tanssiin ja välillä kasaan, kunnes erkaantuivat taas. Esityksen alla ja jälkeen saimme ihailla Mirka Billinghamin taideteoksia Asematilan seinillä. Ihmisen ikävaiheet näkyvät Tavattoman kaunis, rauhallinen ja viisas on Johanna Nuutisen ”Iris – Tanssia ihmisyyden säröissä”, jonka näin perjantai-iltana Kaapelin Turbiinisalissa. Tanssia ja lyhytelokuvaa yhdistävä teos pohjautuu ohjaaja-käsikirjoittaja Nuutisen tekemiin seitsemääntoista 75-90-vuotiaan ihmisen kertomiin kokemuksiin haastatteluissa. Niistä hän kokosi yhdessä elokuvantekijä Jukka Rajala-Granstubbin kanssa surrealistisen ihmisen elämänkulun polun, jossa läsnä oleva tumman herkkä lavamaailma ja karun kuulas elokuvamaailma liikkuvat ja vuorottelevat. Katsoja näki elämänkaaren pienistä lapsista kahden vanhuksen hyvästijättöön. Koska on kyse näin vanhoista ihmisistä, heidän muistonsa painottuvat maaseudulle, pelloille, heinälatoihin ja veden äärelle. Nuutinen tuo lavalle kaksi kypsän iän esiintyjää, kansainvälisesti ansioituneet Nathalie Ruiz ja Yvan Auzely, jotka ovat tanssineet 1980-luvulta lähtien, mm. Cullberg-baletissa. Molemmilla in iän mukanaan tuoma valtava karsima läsnä Turbiinisalissa. Huusimme bravota esityksen jälkeen sydämen täydestä. Lyhytelokuvissa on useita eri-ikäisiä näyttelijöitä pienistä vanhoihin. Päätösfilmin ”Jää” vanhuspari Eila Ikola ja Kari Harju esiintyvät hienosti. Musiikista vastaavat tanssin ja teatterin kokeneet Tuomas Norvio ja Tapani Rinne. Johanna Nuutinen teki pitkän uran 2002–2017 Kansallisbaletissa. Hän toimii freelance-tanssitaiteilijana, jolla oli talvella kaunis Hatched– esitys Stoassa. Työn keskiössä on fyysinen mielikuvitus. Nuutinen haluaa päästää katsojan ja esiintyjät irti ikärajoitteista ja ”näkemään toisissamme ihmisyyden sen eri vaiheissa”. Tshehov–kone ei pysähdy ”On teatteria kerrakseen”. Mainiolla Nomads–festivaalilla Stoan teatterisalissa koettiin taas ”Tshehov– kone”. Esityksessä oli samoja surrealistis-avantgardistisia perusaineksia kuin vuosi sitten, mutta kone ei pysähdy, se kehittyy joka kerralla uuteen suuntaan. Vuosi sitten ryhmä liikkui ”Chekhov Machine goes Beckett” enemmän kollektiivina; nyt persoonat tulivat enemmän esiin soolonumeroiden kautta. Monitaiteilija Chris af Enehielmin ohjaama ryhmä esittää Tshehovin näytelmien teemoista inspiroituneen tanssiesityksen sello-, harppuja pianomusiikin säestyksellä. Nyt aiheena on ”Love and Confusion”. Ohjaaja kirjoittaa, että Tshehovin näytelmissä onnettomuus on jo läsnä, kun esitys alkaa. Stoan salissa tutkittiin ihmisten identiteettien hajoamista surun ja ilon maailmassa. Esitteen takakannen tekstijaottelu on kuin ”Lokista”, näyttelijättären ja hänen itsetuhoisen poikansa suhteesta. – Äitini ei siedä minua. Hän vihaa että olen nuori. Monikulttuurinen tanssijaja esiintyjäjoukko koostui erimaalaisista taitelijoista. Osalla on teatteri, osalla tanssitausta. Ken Mai toi uutena japanilaisen Butotanssin aineksia, ihan yleisön eturiville asti. En muista koskaan nähneeni Jonna Eiskosta näin vapautuneena. Delfiina Huczkowskin lavakarisma on aina vahva. Vuorosanoja, kolmella kielellä, on vähän, fragmentaarista puhetta sieltä ja täältä. Esiintyjistä Carl Lindgren puhuu loppupuolen monologissa suomea, englantia ja ennen kaikkea ruotsia. – Tarvitaan uusia muotoja. Jos niitä ei ole, parempi olla ilman, sanoma kuuluu. Kaunista puhetta ja tanssia kirkossa – Älä ajattele paljon / vaan rakasta paljon (Teresa Avilan 1500-luvulla). Paavalin kirkolla oli kuunvaihteessa koettavissa Metsälintu Pahkisen tanssiteatteriesitys ”Sisäinen linna”. Taiteilija löyTsehov–koneen liikettä Stoassa, edessä karsimaattinen Delfiina Huczkowski. Kuva: Paola Guzman Figueroa. Nainen tanssi Kannelmäen omakotitalon pihalla kävelyteoksessa. Kuva: Jouni Ihalainen. Veera Railio valloitti yleisön laulullaan ja viulullaan Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg Outi Ivaska (vas.), Riku-Pekka Kellokoski, Satu Wiinikka ja Petra Haapio Laakson metsässä. Kuva: Mikko Keski-Vähälä. Vesa Salmi tulkitsee lauluaan levynjulkkarissaan Juttutuvassa. Kuva: Jorma Piiroinen. Kapsäkin musiikki-ilottelussa Emilia Vesalainen-Pellas (vas.), Reetta Ristimäki ja Ville Salonen. Kuva: Toivo Heinimäki.
9 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu Kulttuuri Musiikin loistoa Kapsäkissä ? Kaunis lavailmeeltään, lauluiltaan tasokas ja todella viihdyttävä oli musiikkiteatteri Kapsäkin perustaja-luoja Reetta Ristimäen käsikirjoittama ja ohjaama ”Hotel Paris” tekijän vanhassa kotipesässä Vallilassa. Ohjaaja otsikoi esityksen ”operettiseikkailuksi”, ja sitä se totisesti on. Hän on puurtanut tapahtumien taustoja 1910-luvun Pariisista hyvin läpi ja lisännyt, mitä mielikuvitus suo. Kuulemme Lehárin, Debussyn, Offenbachin, Straussin, Bizet`n, Kalmánin ja Verdin oopperaja operettisävellyksiä pianisti Jukka Nykäsen ja violisti Mauri Saarikosken säestämänä. Lavalla seikkailevat eri kohtauksissa suuret diivat Sarah Bernhardt ja Aino Ackte, joita Ristimäki esittää itse sopivan ironisesti. Mata Hari paljastuu vakoojaksi; Coco Chanel ja venäläinen nuori emigranttisäveltäjä Igor Stravinsky rakastuvat tulisesti. Sopraano Emilia Vesalainen-Pellas on minulle uusi tuttavuus; hän pärjää mainiosti viettelijättäristä piikoihin. Franz Lehárin ”En saata ymmärtää…” oli vakuuttava. Mata Harin vatsatanssin tahdittama laulu valloitti, samoin Habanera toisella jaksolla. Ristimäen laulu loisti esim. Lehárin ”Heja, o heja!”, operetista Mustalaisruhtinatar. Tenori Ville Salonen on uskottava hurmuri ja naistenvalloittaja monissa rooleissaan, toisaalla nahjusmainen aisankannattaja Heikki Renvallina, Ackten puolisona. Toivottavasti Hotel Paris saa jatkoa. Se kannattaa kokea. Varsinainen hurmosilta oli Sirkka-Liisa Sass´n lauluista koottu ”Toive kaikilla sama”. Kapsäkki täyttyi kahteen esitykseen, jossa yleisö sai persoonallisen lauluntekijän tulkinnoista todella paljon. Anneli Saaristo on näiden laulujen vanhempi tulkitsija, joka oli vahvimmillaan lauluissa ”Mut ota syliin syksy”, ”Kaksi sielua” ja ”Nainen odottaa”. Hänellä oli myös hauskan nostalgiset juonnot yhteiselosta. Jorma Uotinen oli hyvä kappaleissa ”Ei huono” ja ”Pyörre”, jonka loppu taipui tanssiin. Heidän äänensä sopivat hyvin yhteen julman tekstin laulussa ”Riisutut roolit”. Monen mielestä onnistuneen illan toinen tähti oli Veera Railio, joka esitti kaikki laulunsa valtavan antaumuksellisesti. ”Yksisiipinen enkeli”, ”Iloinen antaja”, ”Sinusta en luovu” ja ”Kingi” saivat hienon herkän tulkinnan. Hän myös soitti viulua koko ajan. Yhteislaulun ”Onko lupa laulaa” alla Uotinen katsoi myötätunnolla uupunutta viulistia, onkohan tuosta laulamaan. On, sekin tuli ihan täpinöissä. Nääntynyt katse sopi maastaan pakoon karkoitettujen lauluun. Orkesterissa soittivat lauluja myös säveltäneet Michael Kujawa pianossa ja Markku Luuppala puhaltimissa sekä Railion lisäksi Petri Ikkelä harmonikassa ja Sara Puljula kontrabassossa. Sass´n levyjen tuottaja Gugi Kokljuschkin yllätti yleisön toisen jakson alussa herkällä tulkinnalla Procol Harum –klassikosta ”Merisairaat kasvot”, jota hän sanoi harjoitelleensa 50 vuotta. si Caroline Myssin samannimisen kirjan, joka pohjautuu Teresa Avilanin teoikseen 500 vuoden takaa. kirjassa on avattu ne rukouksen harjoitteet, joita Teresa opetti nunnilleen espanjalaisissa luostareissa. Hän oli ensimmäinen nainen, jonka katolinen kirkko nimitti pyhimykseksi. Pahkinen on tutkinut aihepiiriä Severi Haapalan, Ulla Lumijärven ja ryhmän avustamana Tuusulan seurakunnan ja KeskiUudenmaan teatterin tukemana. Tanssiesitys on kaunis, hyvin harras ja ajatuksia liikuttava. Valitettavasti se olisi tarvinnut paljon intiimimmän tilan. Pahkinen käytti kyllä taitavasti tilaa; hän ei jäänyt alttarille tai sen taakse, jossa kyntteliköt heijastivat kauniita varjokuvia ristin ympärille. Hän liikkui käytävällä, salin ensiriveillä ja sivustoilla, jolloin esitys tuli intiimin lähelle. Tanssi ja etenkin puhe hukkui Paavalin kirkon, minkä tahansa kirkkosalin, massiivisuuteen. Puhetta oli vaikea seurata alttarilta, etenkin kun lausuja oli selin meihin päin. Nauhalta puhe kuului paremmin, samoin Tomi Alatalon komea gregoriaaninen kirkkolaulu parvelta pimeässä kirkossa. Kysyin äänentoiston ongelmasta; esityksessä sanat, Teresan sanoma olisi tärkeää kuulla. Taiteilija kertoi, että alkuillan esityksessä oli nappimikrofoni käytössä, mutta äänen säröt olivat liian isot, koska kirkon kaiku laahaa livepuhetta perässä. Kuulin myöhäisillan ”napittoman” esityksen, joka oli järjestäjien mukaan silti parempi. Tätä taiteilijaa ja esitystä kannattaa seurata uusissa, pienemmissä paikoissa. Kävelyteos kasvattaa yhteisöön Kesän viimeinen ilta kului Kanneltalon 25-vuotisjuhlaesityksessä ”Aidatut pihat”. Se on koreografi Sari Palmgrenin Kaarelan alueen julkisissa tiloissa ja puutarhoissa polveileva kävelyteos. Kuljimme helppoja ja vaikeita reittejä kahden oppaan ja korvaan tulleen äänen-puheen varassa. Olimme aidatuilla ja aitaamattomilla pihoilla, eri ihmisten ja perheiden puutarhapihoilla, Esitys kysyy. Mistä omat rajat ja vastuu alkavat ja mihin ne päättyvät? Alussa valoisaan aikaan jäi mieleen iso nurmikkopiha, joka oli täysin rajattu aidoilla. Sisällä juoksivat ja telmivät ihmiset olivat kuin apinatarhassa, jota katsoimme. Kannelmäen omakotitaloalueella koimme kaksi erilaista pihatarinaa; toisessa mies grillaa ja nainen juoksee ympäri hulluntanssia, toisessa nuori nainen tanssii omakotitalon pihan ympäri myös vedessä jalkansa kastaen. Saamme syödä talon syysomenoita. Mieleen jäi rauhoittumisen hetki Kannelmäen kirkossa, kun Mikko Perkola soitti jousisoittimia ja hymyili meille. Kun ilta alkoi pimetä näimme omenaa ahnaasti syövän tytön pellolla sähkölinjojen alla. Malminkartanon siirtolapuutarha-alueella alaston nainen tanssi tai pikemmin kieri mudassa. Esityksen polut päättyivät lopuksi yhteiseen juhlaan Malminkartanon hedelmätarhaan, jossa nautimme kasvisruokaillallisen ja kuulimme hyvää musiikkia. Perkolakin oli siirtynyt soittamaan kasvitarhaan. Musiikki taisi olla Nuotan valitsemaa, lajista päätellen. Aidatut unelmat on osa Zodiakin yhteisöllistä kaupunkikulttuuria rakentavaa ”Minun nimeni on” -taideprojektia (MNO). Vuodesta 2012 alkaen toiminutta hanketta rahoittaa kulttuurikeskus. Palmgren on ollut mukana hankkeessa koreografina, tanssijana, työpajaohjaajana ja elokuvantekijänä alusta alkaen. Kauniiden unien aika ohi ”Uneksivat puut” oli viehättävä nukketeatteria ja nykytanssia yhdistävä näyttämöteos, joka perustuu belgialaisen Didier Comèsin sarjakuvaan ”Uneksivien puiden talo”. – Puilla on kollektiivinen muisti, joka ulottuu paljon kauemmas kuin omamme. Kuka tietää mitä hirveitä olentoja niiden painajaiset voivat synnyttää?, kirjoittaja kysyy. Hyvin visuaalinen ja liikkeellinen esitys tapahtui sinä iltana sadetta tihkuvassa ulkoilmassa Keskuspuistossa, Laakson sairaalan takana. Olimme osin puiden siimeksessä suojassa ja edessä 360 asteen luonnon näyttämö. Ihan lopussa marssimme musiikin tahdissa takaisin Laakson kävelytielle jo illan hämärässä. Myöhäinen esitysaika lisäsi pelottavaa tunnelmaa. Isossa tekijäryhmässä ohjauksesta ja dramaturgiasta vastasi Mira Laine sekä koreografiasta Mirva Keski-Vähälä. Mukana ryhmässä oli sirkuksen, musiikin nukketeatterin ja esittävien taiteiden ammattilaisia. Kolmen tanssijan ja kahden nukenkäsittelijän roolittama teos käsittelee suhdettamme metsään, muutosta ja painajaisia. Saimme kokea nukkeja naamioteatterin keinoin toteutettuja esihistoriallisia olentoja ja muodonmuuttaja-jumalia. Vanhan laulajadiivan lähtö Alkusyksyn yksi huikea esitys on ”Bette ´Sis´ O´Valley” Sampo2017 -festivaalilla. Aikuisille suunnattu musiikkiteatteriesitys on mustan huumorin sävyttämä Yhdysvaltojen syvän etelän jazzlegendasta. Ikääntyvän laulajan kokemukset sekoittuvat savuisen kapakan sorinaan, elävän musiikin säestämänä. Solistista nimiroolia, ihmisen kokoista teatterinukkea ja hänen avustajaansa näyttelee tavattoman taitava Satu Paavola murtavalla englanniksi. Bette on, välillä tuoliin nukahteleva, diiva, joka on kateellinen sille, että Billie Holiday, ”tämä narkkari”, varasti hänen parhaat laulunsa. Avustaja joutuu kuuntelemaan vaikka mitä hävyttömyyksiä. Hän on esittänyt Sissiä jo 15 vuotta, ja taisimme kokea kansainvälisessä seurassa Teatteri Avoimien Ovien lavalla viimeisen esityksen, jota säesti Bojan Baric. Vieressä istui henkilö, joka oli nähnyt monta muuttuvaa versiota vuosien ajan. Esityksen tuottaja on Animaform, jota Paavola johtaa, kuten Nukketeatteri Poijua. Kontulan Vreeswijk tulee taas – Sanoin Kyllikille lähteväni kioskille / kioskireissu kesti kolme päivää / Niinpä vaimostani tuli tuleva / Tuleva exvaimo joka meni pois / Niinpä vaimostani tuli tuleva / Tuleva exvaimo joka meni pois, elämänläheisiä lauluja tekevä ja karhean hellästi esittävä Vesa Salmi tunnelmoi uudessa biisissään Juttutuvan levyjulkkarissa. Vesa Salmi on tehnyt musiikkia ja teatteria 35 vuoden ajan, kaiken aikaa muu siviilityön ohessa. Levyjä on ilmestynyt tasatahtiin viime vuosina, Asfalttigolgata 2008, Kontulankaari 2010 sekä Uraputki ja hyvä lääkitys 2013. Nyt kuulimme lauluja uudelta Tilulilumies –levyltä. Tipi Tuovinen säesti kitarassa, Markku Ketola lyömäsoittimissa. Usein tulee mieleen raadollisista parisuhdelauluista ruotsalainen trubaduuri Cornelis Vreeswijk. Salmi parodioi nykyajan laatupäälliköitä ja työsuhdekonsultteja kapulakielestä, mutta on itse toiminut Alpan ja Sosten erityisasiantuntijana asunnottomuuden ja mielenterveyden hoidon alalla. Yksi laulu on Kontulankaaren kiinalaispuistosta, kiinalaisten pakkotyöstä 1. maailmansodan aikaa alueella, jonka päälle nykyiset betonilähiöt ovat rakentuneet. Vuonna 1915 maahanmuuttajat rakensivat Suomea: … – mutta maailmansotaan tarvittu ei Kontulan juoksuhautaa / vaikka Euroopassa neljä vuotta satoi rautaa / ja vaikka ihan vähän matkan päässä bolshevikki / otti vallan ja puoli maailmaa oli seitkyt vuotta rikki / ja se toinen puoli maailmasta rikastui ja osti / pikkuhiljaa kaiken pois ja itsetunnon nosti / Viimein Seitkytkuvun Kontulassa teinin naama loisti / aurinkoisesti kun känniviina ahdistuksen poisti. Teksti: Risto Kolanen Meritähti Pahkinen polvillaan kirkon tanssiteatteriesityksessä. Kuva: Tia Herzs. Nathalie Ruiz Johanna Nuutisen tanssiteoksen videolla Kaapelilla. Kuva: Jukka Rajala-Granstubb. Outi Ivaska (vas.), Riku-Pekka Kellokoski, Satu Wiinikka ja Petra Haapio Laakson metsässä. Kuva: Mikko Keski-Vähälä. Satu Paavola on taitava vanhana laulajadiivaja ja hänen avustajanaan. Kuva: Sanna Breilin. Sirkka-Liisa Sass´n Toive kaikilla sama loppulaulussa esiintyjät yhdessä lavalla. Kuva: Raimo Granberg.
10 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu Influenssarokotukset rokotuspisteisiin Kaupunki myy rakennuksia Meilahden huvila-alueelta Meilahden kartanon aluetta ryhdytään kehittämään kaupunkilaisten ja matkailijoiden vapaa-ajan kohteeksi Helsingin väkiluku ylittää 700 000 vuonna 2026 Haagan Isonnevan alueen rakentaminen alkaa Jatkoa sivulta 3 ? – Jos iso osa yllättäen menee vaikka Kamppiin, sinne tulee ruuhkaa. Kun rokotukset siirtyvät rokotuspisteisiin, voimme niissä keskittyä paremmin rokotuksiin ja terveysasemilla potilaiden hoitamiseen, tiivistää ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen. Suojaudutaan yhdessä Helsinkiläiset suojautuvat influenssalta hieman muuta maata paremmin lasten osalta. Kansallisen rokotekattavuusseurannan mukaan senioreista 45 prosenttia otti maksuttoman rokotuksen viime influenssakaudella. Mutta se ei vielä riitä. – Rokotekattavuus tulisi nostaa 75 prosenttiin. Hyvällä suojalla torjumme tehokkaasti vakavia influenssatulehduksia ja jälkitauteja kuten sairaalahoitoa vaativaa keuhkokuumetta, kiteyttää ylilääkäri Hannele Kotilainen. Kun rokotat itsesi, suojaat myös läheisesi. Pienten lasten rokottaminen on lisääntynyt hyvin viime vuosina. – Kannustan myös pienten lasten perheitä ottamaan influenssarokotuksen. Kun raskaana oleva äiti ottaa rokotuksen, suojaa hän samalla vastasyntyneen vauvansa, sanoo ylilääkäri Kotilainen. Näillä näkymin influenssa ehtii meille marraskuun lopulla. Pari vinkkiä vielä sujuvaan rokotukseen: muista helposti ylös käärittävät hihat ja Kela-kortti mukaan! Riskiryhmille maksuton influenssarokotus • sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat • 65 vuotta täyttäneet • varusmiestai vapaaehtoisen palveluksen aloittavat • vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri • potilasja hoivatyötä tekevät ja opiskelevat • raskaana olevat ja 6-36 ikäiset neuvolasta Rokotuspisteessä 6.11. 10.11. ma-to klo 8.30-18 ja pe 8.30-15 Omassa tai avoimessa neuvolassa 6.11. 17.11. ma-pe klo 8.30-10.30 ja ke klo 16-18 Raskaana olevat äidit ja alle 3-vuotiaat lapset saavat influenssarokotuksen neuvolakäynnin yhteydessä tai avoimesta neuvolasta ilman ajanvarausta. Tarkista oman avoimen neuvolan rokotuspäivä ja mahdolliset poikkeukset. Helsingin influenssasivusto löytyy osoitteesta influenssarokotus.hel.fi. Koululaiset voivat ottaa influenssarokotuksen kouluterveydenhuollosta tai rokotuspisteestä. Vanhempien tulee varata rokotusaika koulun terveydenhoitajalta. Opiskelijat voivat ottaa rokotuksen oppilaitoksensa terveydenhuollosta tai rokotuspisteestä. Oppilaitokset tiedottavat rokotuspäivistään ja -käytännöistään. Sosiaali-, terveydenja lääkehuollon henkilöstö saa influenssarokotuksen työterveyshuollosta. Jatkoa sivulta 3 ? Ilmoittautumisja neuvottelumenettely käynnistyy lokakuussa ja jatkuu ensi tammikuun loppuun asti. Maisemat ja puutarhahistoria Tavoitteena on löytää toimintakonsepti, jossa olemassa olevat, arvokkaat ja asemakaavassa suojellut rakennukset niveltyvät luontevaksi osaksi kokonaisuutta. Myös kartanomiljöön maisemallisia ja puutarhahistoriallisia arvoja tulee kunnioittaa Alueen julkinen ja avoin luonne säilyy ennallaan. Ranta-aluetta kehitetään osana koko Meilahden huvila-aluetta kiertävää julkista rantareittiä. Sekä nykyisen taidemuseon paikalle että ranta-alueelle on mahdollista esittää maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön soveltuvaa, maltillista täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisen mahdollistava kaavamuutosprosessi käynnistetään tarvittaessa. Kaupunki valitsee saamiensa ehdotusten perusteella maaliskuun 2018 aikana jatkoneuvotteluihin yhdestä kolmeen toimijaa. Mikäli toteuttamiskelpoinen idea löytyy, valitaan tämän jälkeen lopullinen kumppani. Jatkoa sivulta 3 ? Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan Helsingissä on vuonna 2050 jo 860 000 asukasta. Helsinkiin ja Helsingin seudulle on laadittu uudet väestöprojektiovaihtoehdot vuoteen 2050. Helsingin alueittainen väestöennuste on laadittu vuoteen 2027 asti. Se on tehty myös erikseen ruotsinkieliselle väestölle. Helsingin vuosittainen väestönkasvu 2010-luvulla 7 500 8 000 henkilöä Tällä vuosikymmenellä vuosittaisen väestönkasvun ennustetaan olevan Helsingissä 7 500 – 8 000 henkeä ja 2020-luvulla keskimäärin 6 000 henkeä. Tämän jälkeen väestönkasvu alkaa hidastua kuolleiden määrän kasvaessa. Perusvaihtoehdon mukaan Helsingin muuttotappio naapurikuntiin kasvaa vähän. Tämä johtuu muun muassa siitä, että uudet liikenneväylät lisäävät asuntotuotantoa muulla pääkaupunkiseudulla. Varhaiskasvatukseen tulevan ikäluokan kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen lähes 500:lla vuodessa. Kasvu on tosin hidastunut muun muassa syntyvyyden vähenemisen vuoksi. Peruskouluikäisten määrä kasvaa lähivuosina erittäin nopeasti: 1 500:lla vuodessa. Eläkeikäisten, yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain yli kahdella tuhannella 2030-luvun alkuun saakka. Sen sijaan työikäisten määrän kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien korkeasta tasosta. Työikäisten määrän kasvu johtuu maahanmuutosta. Ennuste alueittain laadittu seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi Vuoteen 2027 saakka laaditun alueittaisen väestöennusteen mukaan Helsingin tärkeimmät kasvualueet ovat suurilla projektialueilla Jätkäsaaressa, Kalasataman-Sompasaaren alueella, Kruunuvuorenrannassa sekä Pasilassa (johon kuuluu myös Maunulanpuiston alue). Näille alueille tulee seuraavan 10 vuoden aikana kaksi kolmasosaa Helsingin kasvusta. Muita tärkeitä kasvualueita ovat Kuninkaantammi, Malmin lentokenttä, Koskela ja Mellunmäki. Helsingissä on yli 36 000 ruotsinkielistä Helsingin 36 200 hengen ruotsinkielinen väestö on kasvanut tällä vuosikymmenellä 1 000 hengellä, ja väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yli 38 000:een. Sekä varhaiskasvatusettä kouluikäisten ruotsinkielisten määrä kasvaa selvästi nykyisestä. Ruotsinkielisten lasten määrää kasvattaa se, että sellaisissa pariskunnissa, joissa nainen on muuta kuin ruotsia äidinkielenään puhuva, lapsi rekisteröidään useimmiten ruotsinkieliseksi. Ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan erityisesti Eteläisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä. Eteläisessä suurpiirissä ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan 750 hengellä ja Kaakkoisessa 600 hengellä vuoteen 2027 mennessä. ? Helsingin kaupunki aloittaa Etelä-Haagassa, Isonnevan alueella pohjarakennustyöt sekä katujen ja puistoraittien rakennustyöt. Rakennustyöt sijoittuvat Haaganpuiston pohjoisosaan, Loja Saarisen polulle, Eliel Saarisen polulle, sekä Lärkaninpolulle. Haaganpuistossa tehdään maanleikkaustöitä. Polkujen osalla tehdään pohjanvahvistusja vesihuoltotöitä sekä rakenteita. Alueet viimeistellään uusien asuinkortteleiden valmistumisen myötä. Korttelit rakentuvat Haaganpuiston ja Loja Saarisen polun väliselle alueelle. Uudet polut aiheuttavat vähäisiä muutoksia Isonnevantiellä ja Eliel Saarisen tiellä. Nyt tehtävät rakennustyöt valmistuvat alueella loppuvuodesta 2018. Pahoittelemme työstä aiheutuvaa haittaa. Haagan Isonnevan alueen suunnitelmakuva Pirkko Lahdelle Mielenterveysseuran 120-juhlavuoden elämäntyöpalkinto ? Suomen Mielenterveysseura palkitsi Pirkko Lahden 120-juhlavuoden elämäntyöpalkinnolla 10.10.2017 Maailman mielenterveyspäivänä. Mielenterveyden edistämisen voimahahmo Pirkko Lahti työskenteli Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajana vuosina 1983–2006 sekä Mielenterveyden maailmanliiton presidenttinä 2001–2003. Suomen Mielenterveysseurassa Lahti muistetaan vauhdikkaana uranuurtajana ja uuden kehittäjänä: – Kuljin silmät auki ja tartuin kaikkiin pyyntöihin, joissa jokin uusi ryhmä pyysi puhumaan. Samalla vein viestiä Mielenterveysseurasta ja tein asennetyötä, Lahti muistelee. Eläkkeelle jäätyään Lahti on jatkanut edelleen mielenterveyden edistämistyötä suosittuna luennoitsijana, kannanottajana ja kirjoittajana, rouva Mielenterveytenä. Suomen Mielenterveysseura ei jaa tänä vuonna Valtakunnallista mielenterveyspalkintoa. Sen sijaan jaetaan 120-juhlavuoden elämäntyöpalkinto. Pirkko Lahti • Syntynyt 20. elokuuta 1941 Kiskossa. • Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja 1983–2006. Toiminut Mental Health Europen johdossa 1999–2001 ja Mielenterveyden maailmanliiton presidenttinä 2001–2003. • Koulutus: filosofian kandidaatti 1968, laillistettu psykologi 1972, filosofian lisensiaatti 1986 ja psykoterapeutti 1996. • Kirjat: Mielenterveyden menu. WSOY 1995. Mietteitä elämän poluilta. SMS-julkaisut 1999. Hyvän mielen mahdollisuudet. Gummerus 2003. Mielen määrin. Otava 2008. • Toimittanut kirjoja yhteistyössä muiden kanssa sekä kirjoittanut lukuja eri teoksiin (yht. n. 10). Viimeisin kirja on vuoden 2017 alussa julkaistu Satavuotiaiden kädenjälkiä, jonka Lahti on kirjoittanut yhteistyössä Ulla Nummisen kanssa. Teos on kunnianosoitus Suomessa 2017 eläville satavuotiaille.
11 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Iltaisin annettu hoito sopii hyvin työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA ALKOHOLISMIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Veroprosentti kevenee asumisen kalleuden vastapainoksi? Puheenvuoro Kaupunkipolitiikka tekee hyvää ? Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ilmoitti tulevan vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä, että Keskusta haluaa kutsua koolle neuvonantajaryhmän pohtimaan tasapainoisemman Suomen rakentamista. Tasapainoisempi Suomi ei voi tarkoittaa kaupungistumisen vastustamista eikä siltarumpupolitiikkaa. Suomen menestymiseen tarvitaan niin maaseutukuin kaupunkipolitiikkaakin. Toimia on tehtävä alueiden omista lähtökohdista ja Suomen kokonaisetu huomioiden. Kaupungistumisen tosiasiat on tunnistettava ja kaupunkipolitiikka on otettava voimavaraksi. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kaupunkipolitiikka on Suomessa vielä monin osin käyttämätön voimavara. Ilman metropolialueen ja suurten kaupunkien elinvoimaisuuden edistämistä ja hyödyntämistä maamme talous ja työllisyys ei nouse kestävästi. Vahva metropolija kaupunkipolitiikkaa ovat koko Suomen etu. Kun kansantalouteen haetaan tuottavuutta, sitä löytyy väestöltään monipuolisista ja tiheään rakennetuista kaupungeista ja etenkin pääkaupunkiseudulta. On katteetonta luvata ja kansantaloudellisesti kestämätöntä tavoitella yhtä tasaista kehitystä kaikkialle. Sote-uudistuksessa on varottava, ettei muutos vahingoita kaupunkien toimintamahdollisuuksia ja päinvastoin kaikilla uudistuksilla on vahvistettava metropolialueen ja kaupunkien roolia elinkeinopolitiikan ja hyvinvoinnin edistämisen vetureina. Sote-uudistuksen ydinperiaate on oltava paremmat palvelut eikä aluehallinnon paisuttaminen. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa. Ehdotin ensi vuoden talousarviosta käydyssä keskustelussa, että hallitus antaisi eduskunnalle selonteon kaupunki-ja metropolipolitiikasta. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille sekä valaa rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehittymisen veturina. Kaavailtujen maakuntien rooli kaupunkien rinnalla on selkeytettävä. Elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaalija terveyspalveluiden rahoittamiseen. On myönteistä, että ministerit Lintilä, Lindström ja Tiilikainen toteavat yhteisessä blogissaan pitävänsä ajatustani kaupunkipoliittisesta selonteosta vähintäänkin harkinnan arvoisena ajatuksen. Olennaista on, että koko hallitus tekisi asiasta pian päätöksen ja esityksen. Kaupunkien ja muun Suomen ei tule kilpailla keskenämme, vaan Euroopan ja muun maailman metropolien kanssa liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kasvukeskukset ja etenkin Uusimaa toimii maan kehityksen vauhdittajana ja jatkuvan luovuuden lähteenä. Sari Sarkomaa Valtiovarainvaliokunnan jäsen S-ryhmän myynti kasvoi – myös loppuvuodelle odotetaan kasvua S-ryhmän veroton vähittäismyynti 1–9/2017 Liiketoiminta-alue Myynti (milj. €, sis. koko S-ryhmä) Muutos tilanteeseen 1–9/2016 (%) Marketkauppa* 5 801 +1,6 Liikennemyymäläja polttonestekauppa 1 233 +6,6 Matkailuja ravitsemiskauppa* 598 +1,7 Tavarataloja erikoisliikekauppa 212 +1,2 Rautakauppa 141 -10,2 Muut 357 +9,4 S-ryhmä yhteensä 8 342 +2,4 *Lukuun sisältyvät myynnit Baltiassa ja Venäjällä. Kahvila Pitskussa • Itsetehtyjäleivonnaisia • Kasvispainotteinenlounaskeittoarkisinklo11-15 • Viikonloppuisin teema-aamiaisia9-13 • Hyvätviinitja laadukkaatoluet • JuustoFondue-illat viikonloppuna AukioloajatMa-to11-20, Pe11-22La9-22,Su9-18 Pitksunolohuone Kaffekievari.fi,Facebook Pitäjänmäentie19 Jatkoa sivulta 3 ? Investointien rahoitus sekä strategian mukaiset panostukset käyttötalouteen pystytään veroalennuksen jälkeenkin kattamaan tulorahoituksella ilman merkittävää lisävelkaantumista. Talous vahvistunut Kaupungin taloudellinen tilanne näyttää edellisiä vuosia vakaammalta, mikä johtuu koko maan taloustilanteen elpymisestä ja Helsinkiin sijoittuneiden yritysten kasvusta. Kaikkiaan verotuloja arvioidaan kuluvana vuonna kertyvän yhteensä 222 miljoonaa euroa talousarviossa 2017 ennakoitua enemmän. Erityisesti yhteisöveron vahva kasvu nostaa verotuloennustetta. Vuonna 2017 toiminnan ja investointien rahavirran ennakoidaan muodostuvan tuoreimman ennusteen mukaan noin 60 miljoonaa euroa positiiviseksi ja tämä mahdollistaa lainakannan alentamisen vastaavasti. Kaupungin maksuvalmius säilyy hyvällä tasolla vuonna 2017. Kuluvan vuoden asettamat lähtökohdat tulevan vuoden talousarvion suunnittelulle ovat siis myönteiset. Väestökasvu ja kaupunkistrategiassa määritelty tuottavuustavoite huomioiden kaupungin strategiatarkastelun mukaiset käyttötalousmenot voivat kasvaa tulevana vuonna 1,35 prosenttia vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Talousarvioehdotuksen laadintaa ohjaa vahvasti hiljattain valtuuston hyväksymä uusi kaupunkistrategia. Strategiassa keskeisiksi talouden suunnittelun ankkureiksi on kirjattu 0,5 prosentin vuotuinen tuottavuustavoite sekä se, ettei kaupungin lainakanta asukasta kohden saa nousta. – Kaupunkistrategiassa talouden lisääntynyt liikkumavara näkyy erityisesti tuottavuustavoitteen pienenemisenä vuotuisesta prosentin tuottavuustavoitteesta 0,5 prosenttiin. Lisäksi investointikatosta luovuttiin strategian laadinnan yhteydessä. Määrärahalisäysten ohella talouden lisääntynyt liikkumavara näkyy nyt ehdotuksessa kunnallisveroprosentin laskusta 18 prosenttiin, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Kaupunkistrategian mukaisesti kasvavan kaupungin tarpeet ja kustannustason muutos on talousarviossa 2018 otettu huomioon toimintamenojen kokonaismitoituksessa, kohdennettuna erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia. Tämä näkyy erityisesti noin 40 miljoonan euron määrärahalisäyksenä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, jossa myös strategiassa linjatut toimenpiteet on mahdollista käynnistää heti. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla aloitetaan muun muassa englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun paikkamäärien lisääminen, vahvistetaan kiinan kielen opetusta sekä muuta kielikylpyja kielirikasteista opetusta. Lisäksi aloitetaan mm. maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman laadinta. Kaupunkistrategian toteutus näkyy myös muilla toimialoilla. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on varauduttu keskustakirjasto Oodin toiminnan aloittamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Sosiaalija terveystoimialalla hoidon tarpeeltaan vaativimpien asiakasryhmien kasvaminen huomioidaan ja Ohjaamo-toiminta vakinaistetaan. Kaupunkiympäristön toimialalla strategiasta juontuvat kirjaukset näkyvät erityisesti investointipuolella. Korjausrakentamisen lähtökohtana on toimitilojen, erityisesti koulurakennusten ja päiväkotien, turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden varmistaminen. Suunnitelmakaudella korjausvelan hillintään käytetään korvaava uudisrakentaminen mukaan lukien runsas neljäsosa investointimenoista. Investointitaso korkealla Helsingin väestön ennustetaan kasvavan vuosina 2017–2020 keskimäärin 7 720 asukkaalla vuosittain. Kasvavan kaupungin investointitaso on vuoden 2018 talousarviossa ennätyksellisen korkea. Kaupungin investointimenot ovat yhteensä 774,0 miljoonaa euroa, josta liikelaitosten investoinnit ovat 181,8 miljoonaa euroa. Kaupungin investointimenot kasvavat yhteen laskien vuoden 2017 talousarvioon verrattuna 111,1 miljoonaa euroa (16,8 %). Ilman eräitä (Keskustakirjasto ja Tanssin talo) investointihankkeiden muiden tahojen rahoitusosuuksia (investoinnit bruttomääräisinä kaupungin talousarviossa), kasvavat Helsingin investointimenot 91,6 miljoonaa euroa (14,3 %). Kaupungin kasvun edellytykset varmistetaan panostamalla asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin ja palveluverkon kehittämiseen. Joukkoliikenneinvestoinneilla varmistetaan jo päätettyjen hankkeiden toteuttamisen edellytykset. – Kasvavan kaupungin on jatkuvasti kehityttävä, mikä edellyttää järkeviä ja hyvin kohdistettuja investointeja. Kaupunkistrategiassa määriteltyä visiota maailman toimivimmasta kaupungista toteutetaan olennaisilta osin panostamalla asumista, liikennettä ja kaupungin viihtyisyyttä parantaviin ratkaisuihin, Vapaavuori tiivistää. Veroprosenttiin kevennys Vuoden 2018 talousarvioehdotus sisältää kunnallisveroprosentin alentamisen 0,5 prosenttiyksiköllä 18 prosentin tasolle. Pormestarin ehdotus sisältää myös koiraverosta luopumisen. Pormestari Vapaavuoren mukaan keveämmällä veroprosentilla on tarkoitus kompensoida erityisesti nousevien asumiskustannusten kielteistä vaikutusta helsinkiläisten ostovoimaan. – Kaupungistuminen jatkuu kiivaana ja näköpiirissä ei ole tilannetta, jossa asumisen kustannukset Helsingissä merkittävästi pienenisivät. Lisäksi valtio ehdottaa omassa talousarvioehdotuksessaan korotuksia kiinteistöveroon, mikä osaltaan vaikuttaa asumisen kustannustason nousuun sekä kiristää kokonaisverotusta, Vapaavuori perustelee. Pormestarin mukaan veroprosentin laskeminen on mahdollista investointikykyä tai kaupungin taloudellista asemaa vaarantamatta. Päinvastoin investointitaso on ennätyksellisen korkea ja myös toimialojen käyttömenotarpeisiin on pystytty vastaamaan budjetin suunnittelussa lähes täysimääräisesti. Pormestarin mukaan on luontevaa, että kun taloudellisesti haastavina aikoina veroprosenttia korotetaan, taloudellisesti vakaampina aikoina sitä voidaan myös maltillisesti alentaa. Veroprosentin lasku puolella prosenttiyksiköllä merkitsee noin 70 miljoonan euron vähennystä kunnallisverokertymään ja kaupunkilaisten maksaman kunnallisveron määrään. Veroprosentin alennus huomioiden, tulorahoitus riittää kattamaan strategian mukaiset tavoitteet käyttötaloudessa sekä investointien rahoituksen, ilman merkittävää lisävelkaantumista. Kunnallisveron tuotoksi vuonna 2018 arvioidaan 2,53 miljardia euroa (2017 TA: 2,46), yhteisöveron tuotoksi 540 milj. euroa (TA 2017: 390) ja kiinteistöveron tuotoksi 285 milj. euroa (TA 2017: 248). Vuonna 2018 valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 175 milj. euroa, kun kertymäarvio kuluvalta vuodelta on 220 milj. euroa. ? S-ryhmän tammi–syyskuun veroton vähittäismyynti kasvoi 2,4 prosenttia ja oli 8 342 miljoonaa euroa. Marketkaupan lisäksi myynti kasvoi useilla muilla liiketoiminta-alueilla. – Kotimaan päivittäistavarakauppamme kasvaa edelleen alan markkinakehitystä vauhdikkaammin. Lisäksi olen tyytyväinen koko vuoden jatkuneeseen vahvaan kasvuumme erityisesti ABC-ketjussa ja Sokos-tavarataloissa, SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä kertoo. Alkuvuonna ja elokuun lopussa jatkettu hintojen laskeminen tuki S-ryhmän Suomen päivittäistavarakaupan hyvää kehitystä. Myynti kasvoi 2,0 prosenttia ja oli 5 147 miljoonaa euroa. Myös käyttötavarakaupassa S-ryhmä on pärjännyt hyvin alan muuhun markkinaan verrattuna. Alan yleiseen kehitykseen vaikutti kylmä ja sateinen kesä. Sryhmän rautakaupan myyntiin vaikutti lisäksi myyntineliöiden väheneminen. Pääjohtaja Heikkilä odottaa ryhmän myynnin kehittyvän myönteisesti myös loppuvuonna. – Arvioimme, että joulukauppamme käy tänä vuonna edellisvuotta vilkkaammin.
12 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu Helsinki-Vantaan uudistunut kiitotie 2 käyttöön Lionsklubit keräsivät 3 miljoonaa 100-vuotiaan Suomen nuorille Helsingin nuorille lahjoitus Ruuti-toimintaan ? Lähiöfest2017-tapahtumaan osallistunut K-Market lahjoittaa Lähiöfest2017-tapahtumien tuotot, 10 277 euroa, Helsingin kaupungin nuorten Ruuti-toimintaan. Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kiittää lahjoituksesta ja pitää sitä tärkeänä nuorten osallistumisen tukemisena. K-Market oli mukana syyskuun viimeisellä viikolla järjestetyssä Lähiöfest2017 -tapahtumassa yhtenä pääyhteistyökumppanina. K-Marketin tavoitteena oli herätellä suomalaisia pohtimaan uudella tavalla lähiöiden sekä lähikauppojen roolia ja tulevaisuutta. Festivaaliviikonlopun ajaksi Vuosaaren lukion tiloihin perustettu K-Marketin popup-ravintola Safka herätti paljon kiinnostusta. Safka oli auki kahtena päivänä ja ravintolassa vieraili noin 2000 kävijää. Tämän lisäksi K-Market oli mukana Lähiöfest2017-tapahtuman neljällä tapahtumatorilla. – Haluan kiittää Helsingin kaupunkia, Lähiöfest2017tapahtuman tuottajia sekä kaikkia yhteistyökumppaneitamme, jotka mahdollistivat pop-up-ravintolan ja tapahtumatorien järjestämisen, sanoo K-Market-ketjun johtaja Jesper Åberg. Viikonlopun kaikki tuotot, yhteensä 10 277 euroa lahjoitetaan lyhentämättömänä Ruuti-toiminnan kautta helsinkiläisille nuorille. Apulaispormestari Razmyar: ”Tärkeä lahjoitus nuorten osallistumiselle” Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan asioista vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar iloitsee lahjoituksesta. – Olemme Helsingin kaupungilla hyvin iloisia tästä lahjoituksesta, joka tukee tärkeää nuorten Ruuti-toimintaa. Ruuti on kaikille helsinkiläisille nuorille ja sen avulla nuoret pääsevät mukaan vaikuttamaan omaan kaupunkiinsa. Kiitämme lämpimästi K-Marketia! apulaispormestari Nasima Razmyar sanoo. Ruuti on helsinkiläisten nuorten oma vaikuttamisjärjestelmä, jossa nuoret voivat vaikuttaa ja tehdä Helsingistä paremman kaupungin. Nuoret on otettu huomioon myös kaupungin uudessa strategiassa. – Helsingin kaupunki on päättänyt, että pidämme jokaisen nuoren mukana ja ehkäisemme syrjäytymistä. Ruuti-toiminnan avulla voimme tukea nuorten osallisuutKirja-arvostelu Muistojen kultaa: Hieno teos Hermannista ? Vapaaherra (hieno titteli ) Herman Sigfrid Standetskjöld-Nordenstam omisti 1800-luvulla Kumpulan kartanon ja siiheen liittyviä maa-alueita, joilta hän ryhtyi vuokraamaan asuntotontteja. Näin syntyivät alueet Hermanstad I ja II, jotka esiintyvät painetussa kartassa 1892. Asuinalueiden suomalaiseksi nimeksi vahvistettiin Hermanni vuonna 1909. Näin syntyi Itäisen Viertotien (nyk. Hämeentie) itäpuolelle Vallilaa vastapäätä pääasiassa vuokrapuutalojen asuinalue, Hermannin,Herulin kaupunginosa. Kaupunginosa tunnetaan sanonnasta ”tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan” ja koko alueen keskellä sijaitsevasta Helsingin Keskusvankilasta, ”sörkan vankilasta”, joka siis sijaitsee Hermannin kaupunginosass,a. Hermanni rakennettiin 1910ja 1920-luvuilla puutaloja täyteen. Jyrkkä rinne alas Vanhankaupunginlahteen antoi taloille, kaduille ja koko rakentamiselle aivan oman leimansa. Maaston muoto sääteli koko elämänpiiriä kuten myös itse Vanhankaupunginlahti, meri ja saaret . Ainutlaatuinen kaupunginosa ja elämänmuoto muuttui täysin 1950-luvun lopussa, puutalot hävitettiin, kivitalot tilalle, raha ratkaisi. Upea kulttuuriteko Toimittaja, kirjailija Kari Varvikko on asunut Herulissa nuorena kundina ja nyt taas aktiivisena asukasyhdistysihmisenä, jolle Hermanni on sydämen asia. Siksi Kari Varvikon uusin kirja ”Puutalojen Hermanni” (Kustantaja Laaksonen 2017) on erinomaisen huolella ja lämmöllä tehty teos Hermannista, siitä puutalojen Hermannista ,jota ei enää ole,ei ole ollut enää vuosikymmeniin. Kirjassa on aivan loistava 120 valokuvan kokoelma, kertomus Hermannin puutaloista 1910-luvulta lähtien katu kadulta kuitenkin niin että eri kaduista ja niiden taloista on kuvat myös tältä päivältä ! Hieno idea, sillä muuten vanhojen puutalojen paikkoja olisi mahdoton hahmottaa tämän päivän Hermanniin. Kuvien lisäksi Varvikko kirjoittaa kaupunginosan historiaa : ketkä Hermannissa asuivat aikoinaan, mitä he tekivät työksensä, kuka talot omisti. Olennaista taustatietoa kuville ja kuvateksteille. Kari Varvikon ”Puutalojen Hermanni” on todellinen kulttuuriteko, josta kiitokset ansaitsee myös kirjan kustantaja Laaksonen. Erinomainen lahjakirja kaikille stadilaisille, Herulin ja Valkan kundeille ja kimmoille erityisesti. Pekka Hurme ? Finavia on kesän aikana peruskorjannut HelsinkiVantaan kiitotie 15–33:n eli kiitotie 2:n. Noin 20 jalkapallokentän kokoinen alue remontoitiin neljässä kuukaudessa. Peruskorjauksella taataan lentokoneille turvalliset liikennöintiolosuhteet. Finavia uudisti muun muassa kiitotien päällystekerrokset, sadevesilinjastot ja valaistusjärjestelmän. Investointi oli arvoltaan noin 13 miljoonaa euroa, josta 20 prosenttia käytettiin ympäristön kannalta tärkeän infrastruktuuria parantamiseen. Vanhojen sadevesikaivojenja putkistojen kunnostaminen parantaa lentoaseman hulevesien hallintaa. – Teimme myös kenttävalojärjestelmään merkittäviä muutoksia. Niiden ansiosta kiitotien valaisimet nyt toimivat energiatehokkaalla LED-tekniikalla, sanoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson. Hansson kertoo, että kiitotien rakentaminen ja ylläpito vaativat paljon osaamista ja investointeja. – Kiitotien pinnan alta löytyvät tiivistetystä kiviaineksesta tehdyt rakenteet, jotka yhdessä noin 20 senttimetriä paksun päällysteen kanssa ottavat vastaan koneista tulevan kuormituksen. Kiitotien pinnan on oltava tasainen, mutta veden on kuitenkin päästävä valumaan pois. Lisäksi kitkaominaisuuksien pitää olla riittävät, hän kertoo. Finavia käyttää lentoasemillaan kiitoteiden pintamateriaalina asfalttia, jota nyt kului kiitotie 2:n päällystämiseen 2 500 kuormaautollista eli noin 60 000 tonnia. Vaihtoehtona olisi betoni, mutta sen elinkaari ja kestävyys talvikunnossapidon takia Suomessa on haasteellista. Finavia on parin viimeisen vuoden aikana investoinut yhteensä 60 miljoonaa euroa viiden kiitotien peruskorjaukseen. Helsinki-Vantaalla on peruskorjattu kaksi kiitotietä vuosina 2015 ja 2017. Täysremontissa ovat olleet myös Kittilän, Rovaniemen ja Oulun lentoasemien kiitotiet. Helsinki-Vantaan kiitotie 2:n peruskorjattava alue oli kooltaan 138 000 neliömetriä, mikä vastaa noin 20 jalkapallokenttää. Operaatiot uudistuneelta kiitotieltä käynnistyivät 9. lokakuuta 2017. Lentokonemelun määrä Nurmijärvellä palautuu ennalleen, kun Helsinki-Vantaan ensisijaisesti laskeutumisiin käytettävä kiitotie 2 otetaan noin neljä kuukautta kestäneen tauon jälkeen käyttöön. Järvenpään, Tuusulan ja Keravan suunnissa remontin aikana poikkeuksellisesti kuulunut lentokonemelu sen sijaan vähenee. Kiitotie valitaan aina tuulensuunnan mukaan, sillä koneiden on turvallisinta nousta vastatuuleen. Helsinki-Vantaalla on lisäksi käytössä ensisijainen kiitotiejärjestelmä lentokonemelun ohjaamiseksi vähiten asutuille alueille. Lentoon lähdetään pääsääntöisesti kiitotie 3:lta lounaan suuntaan. Laskeutumiset tehdään kiitotie 2:lle luoteesta. Vilkkaimpina tunteina koneet laskeutuvat rinnakkaisille kiitoteille, ykköselle ja kolmoselle. Finavia on edelläkävijä vihreiden laskeutumisten käyttöönotossa. Kyse on niin sanotusta jatkuvan liu´un lähestymismenetelmästä, joka tähtää melua ja päästöjä vähentäviin lentotapoihin. Jo noin 70 prosenttia Helsinki-Vantaan päiväajan ja 80 prosenttia yöajan laskeutumisista tehdään jatkuvalla liu’ulla. ? Suomalaiset lahjoittivat lionsklubien seitsemänteen Punainen Sulka -keräykseen 2,9 miljoonaa euroa. Keräykseen osallistui eri puolilla Suomea 831 lionsklubia ja arviolta 20 000 lionia. Lionsklubien seitsemäs Punainen Sulka -varainkeräys päättyi 30.6.2017. Maaliskuussa 2016 alkaneen varainkeräyskampanjan tavoitteena oli Suomen nuorten tukeminen itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta. Vuosi 2017 on myös kansainvälisen Lions-järjestön 100-vuotisjuhlavuosi. Keräyksen tuotto käytetään vahvistamaan nuorten elämänhallintaa, ehkäisemään syrjäytymistä, rakentamaan päihteetöntä elämää ja tukemaan nuorille suunnattua mielenterveystyötä. Keräyksen kumppaneita ovat Tukikummit-säätiö, Lasten ja nuorten säätiö, EHYT ry, Partiolaiset, Aseman Lapset ry, Näkövammaisten liitto ja YEESI ry. Suomen Lions-liiton nuorisotyö saa myös osuuden keräyksen tuotosta. Varainjaolla on myös voimakas paikallinen leima, kun 25 prosenttia bruttotuotosta ohjataan 831 keräykseen osallistuneen lionsklubin kautta joka puolelle Suomea käytettäväksi paikallisesti keräystavoitteen mukaiseen tarkoitukseen. Brother Christmas Suomen Lions-liiton valtakunnallinen hyväntekijä Suomen Lions-liitto jakaa vuosittain Hyvän Päivänä 8.10. tunnustusta henkilölle tai taholle, jotka ovat toiminnallaan vahvistaneet yhteistä hyvinvointia Suomessa. Suomen Lions-liitto on nimennyt vuoden valtakunnalliseksi Hyväntekijäksi 2017 hyväntekijä Brother Christmasin. Tunnustuksen perusteina on, että hän tekee pyyteetöntä hyväntekeväisyystyötä ja on osoittanut toiminnallaan, että kuka vain voi todellakin auttaa ja tehdä hyvää muiden eteen. Hän myös antaa muille mahdollisuuden auttaa yhdistäen avuntarvitsijoita ja auttajia. – Olen erittäin otettu tästä kunniasta, mistä suuri kiitos kuuluu kaikille yksityisille ihmisille, yrityksille ja säätiöille, jotka ovat olleet mukana auttamassa Brother Christmas ry:n kautta. Lions-järjestön upea toiminta on minulle tuttua ja olen käynyt kertomassa omasta toiminnastani lionsklubien kokouksissa. Lionien Vuoden Hyväntekijäksi lionsaktiivien joukosta valittiin lion Esa Piippo LC Mouhijärveltä. Esa Piipon aloitteesta on Sastamalan Mouhijärvellä toteutettu MouhiFGfrisbeegolfrataprojekti. Piipon henkilökohtainen panos monisatatuntisine talkoineen on ollut ratkaiseva projektin käynnistymiselle ja onnistumiselle. Hän on saanut koko seutukunnan innostumaan radan rakentamisesta, minkä aikaansaaminen on merkinnyt uudenlaisen yhdessä tekemisen ja liikuntakulttuurin rantautumista seutukunnalle. Piipon johdolla järjestettiin muun muassa ”maailman suurimmat talkoot”, jossa kaikki Mouhijärven koululaiset osallistuivat uuden liikuntapaikan rakentamiseen. Hankkeessa kertyi tuhansia talkootunteja. Hanke on tuonut lionstoiminnalle tunnettuutta, näkyvyyttä ja uutta intoa paikalliseen lionstyöhön. Valinnat julkistettiin 8.10. Hyvän Päivän -juhlassa Lahden Sibeliustalossa. Lionstoiminnan Hyvän Päivä koskee yli 23 000 vapaaehtoistyöhön sitoutunutta 920 lionsklubissa eri puolilla maata.Hyvän Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota lionien vapaaehtoiseen palvelutoimintaan ja mahdollisuuksiin lisätä yhteistä hyvinvointia. Hyvän Päivän -juhlaan Sibeliustalolla osallistui tänä vuonna myös Lionien kansainvälisen säätiön LCIF:n puheenjohtaja ja viime kauden kansainvälinen presidentti Bob Corlew. ta ja toimijuutta, Razmyar kertoo. Lähiöfest2017 kokosi eri toimijat samaan tapahtumaan Syyskuun viimeisellä viikolla järjestetty Lähiöfest2017 oli Suomen suurin lähiöihin keskittynyt kaupunkitapahtuma. Tapahtuman vastaavana tuottaja toimi Egnahem media Oy, jonka aloitteesta lähiöfestivaali on saanut alkunsa Vantaan Mikkolassa vuonna 2015 nimellä Our House 2015. Helsingissä tapahtuma kasvoi yhteensä kymmeneen lähiöön ja kaupunginosaan: Vuosaareen, Malmille, Kontulaan, Pohjois-Haagaan, Kannelmäkeen, Herttoniemenrantaan, Jakomäkeen, Lauttasaareen, Siltamäkeen ja Kalasatamaan. Tapahtuma toteutettiin yhteistyömallilla, jossa julkisen sektorin toimijat, yritykset, yliopistot, yleishyödylliset organisaatiot sekä vapaat toimijat toimivat aktiivisina sisällöntuottajina. Yhteistyömalli mahdollisti uudenlaisia projekteja, kuten K-Marketin Safka-ravintolan.
13 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu Berliini ottaa suomalaiset mielihyvin vastaan Puheenvuoro Kirja-arvostelu Erfurthin päiväkirja: Suomi Saksan sylissä ? Suomen joutumista ns. jatkosotaan 1941 on käsitelty lukuisissa kirjoissa ja tutkimuksissa II maailmansodan jälkeen, niin meillä kuin muuallakin. Ristiriitaisia näkemyksiä on jo runsaasti esitetty, Suomen yhteistyö, aseveljeys, liittolaisuus Hitlerin johtaman natsi-Saksan kanssa on sodan jälkeen yritetty kiusallisena asiana häivyttää, mitätöidä, vaikka tästä yhteistyöstä riemuittiin suuresti Suomessa ja Saksassa sodan alkaessa kesällä 1941. Olimme tyytyväisiä kun Hitler lupasi Suomelle Leningradin kunhan saksalaiset ovat sen ensin kokonaan tuhonneet! Sotasuunnitelmat jo talvella 1941 Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteinen suunnitelma hyökkäyksestä Neuvostoliittoon alkoi kehittyä jo talvella 1941. Suunnitelmat täsmentyivät hyvin tarkoiksi yhteisiksi hyökkäyskuvioiksi toukokuun lopulla 1941. Saksa tarvitsi Suomeen oman erityisupseerin Suomen armeijan päämajaan. Kesäkuussa 1941 Suomeen tuli Saksasta kenraali Waldemar Erfurth huolehtimaan siitä, että Suomen armeijan sotatoimet sopeutetaan palvelemaan Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Saksan kannalta tärkeä tehtävä johon Suomen sodanjohto auliisti suostui. Alku menikin hyvin, mutta sitten tuli yhteistyöhön ongelmia: sota ei mennytkään niin mukavasti kuin Saksa ja Suomi olivat ajatelleet, vastustaja oli sitkeä kuin mikä ja omat miestappiot erittäin suuret, eteneminen rintamilla hidasta. ”Kahden viikon pikamarssi” vaihtui hitaaksi etenemiseksi, välillä perääntymiseksi. Heinäkuun loppuun mennessä suomalaisten tappiot olivat 20 000 miestä, joista 200 upseeria. Ei niin pitänyt käydä, ihmetteli Päämajassa Mannerheimkin. Läheinen yhteistyö Kenraali Erfurth sijoittui Mikkeliin Suomen Päämajan yhteyteen ja oli siellä aina sodan loppuun 1944 saakka. Hän piti koko sodan ajan omaa päiväkirjaa merkiten joka päivä tapahtumat paperille. Näitä ”Suomen” päiväkirjoja on kaikkiaan yli 1300 sivua, joista nyt on julkaistu tohtori Pekka Visurin myötävaikutuksella ensimmäiset 300 sivua, aika kesästä 1941 vuoden 1941 loppuun eli jatkosodan alkuaika, hyökkäysvaihe ( Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941, Docendo 2017. Kirjan alussa on Pekka Visurin oma, erinomainen katsaus jatkosotamme kulkuun. Kenraari Erfurth kirjoittaa päiväkirjoissaan hyvin asiallisesti, vailla sotauhoa. Yhteys Suomen ylipäällikkö Mannerheimiin on lähes päivittäinen, tekstistä huokuu saksalaiskenraalin suuri ihailu ja ymmärrys Mannerheimia kohtaan. Hän yrittää ymmärtää Suomen näkökohtia eri rintamalohkojen tilanteiden ratkaisemiseksi yrittäen taas saada Saksan päämajan ymmärtämään erityisesti Mannerheimin perusteluja erilaisille offensiiveille, joista kaikki eivät olleet saksalaisten tahdon mukaisia. Huolia pohjoisessa Jo heti ensimmäisten viikkojen aikana eniten huolta yhteisessä sodankäynnissä aiheutti Pohjois-Suomessa olevat saksalaisjoukot ja toisaalta kenraali Siilasvuon johtamat suomalaisjoukot. Miestappiot olivat erittäin suuret kummallakin eikä tavoiteltua Muurmanskia ja Muurmannin rataa saatu millään vallattua. Suomalais-saksalainen yhteistyökin alkoi rakoilla pahimmin juuri Pohjois-Suomessa. Suomen kuljetuskaluston niukkuus, junanvaunujen vähyys oli myös alituinen ongelma. Kun asiat pitkittyvät ne mutkistuvat. Juuri näin kävi suomalais-saksalaisessa sodassa 1941. Kalustoa, miehiä, varusteita ei ollut tarpeeksi pitkään sotimiseen, hommanhan piti olla ohitse alkusyksystä. Mannerheim pyytää Erfurthin kautta Saksasta jatkuvasti apua, sitä tulee mutta ei tarpeeksi. Sitten tulee talvi, pakkasta marraskuussa 29, saksalaisjoukot ”kesävarustuksessa eikä suomalaisillakaan liian lämmintä ole. Sama pakkanen iskee saksalaisiin Venäjän aroilla itärintamalla, sotilaiden amputointeja tulee satoja. Iso-Britanniakin julistaa Suomelle sodan 1941 lopulla. Erfurth keskustelee tilanteesta joulukuun 20. päivä 1941 Mannerheimin kanssa ja saa ensi kerran vaikutelman, että Mannerheim ei ehkä uskokaan Saksan ja Suomen voittoon tässä sodassa! Erfurthin päiväkirjat on todella vahva, tärkeä puheenvuoro Suomen satavuotisen historian kohtalonhetkiin. Rehellinen kuvaus, lukekaa ihmeessä, tiedätte enemmän, luulette vähemmän! Nämä Erfurthin päiväkirjat loppuvat vuoden 1942 alkuun mutta kun ne on lukenut, odottaa jo suurella innolla jatkoa, päiväkirjoja vuosilta 1942-1944. Toivoa sopii, että Pekka Visuri jatkaa päiväkirjojen käännöstyötään ! Pekka Hurme ? Saksa vauhditti sodanjälkeisen kuuskytlukulaisen ikäluokkani kansainvälistymistä opettamalla meitä protestoimaan ja demonstroimaan. Uusi puhkesi kiipeämällä pelottomasti barrikadeille. 1960-luvun alusta lähtien Lübeckit, Hampurit, Kölnit ja Berliinit avasivat meille nuorille seikkailijoille ikkunoita, kontakteja ja kokemuksia. Bertolt Brecht, Heinrich Mann, kirjallisuus ja teatteri, uusi elämäntapa käänsi koko Eurooppan katseen Berliiniin. Marlene Dietrichin Sininen enkeli-elokuva, saksalaisten pu jazzravintoloiden pulleat saksofonit, uusi moraali, seksi, huumeet, olutkulttuuri, proletariaatti ja sota, natsien ja kommunistien huudot olivat luoneet Berliinistä eurooppalaisten tuntojen verenpainemittarin. Ja jo sitä ennen. Eino Leino tiesi, että suomaisilla oli tapana haukkua Berliiniä poroporvarilliseksi, mutta monien suomalaisten kirjailijoiden lailla hän löysi kotoisan ja turvallisen Berliinin. Jörn Donner poimi 1950-luvun Berliinin idyllisestä Hugenottikirkon puistosta Brechtin dialektiikan oppi-isän Hegelin haudan ja muistutti Brechtin vaatimuksesta, että näyttelijöiden on luettava ja osattava Hegelinsä. Minulle Brechtteatterin nurkka on tullut tutuksi Ständige Vertretung-ravintolasta, jonka ystäväni Harald Grunert perusti politiikan ja median väen kohtauspaikaksi. Harald Grunert esittelee mielellään tätä ihmettä suomalaisille vierailijoille, jotka löytävät tiensä joskus sinne. Berliini muureineen ja historioineen on painava kaupunki. Berliinin taisteluissa kaatui noin 20.000 venäläistä sotilasta. Yhteishautojen sivustalla kiviset sarkofagit reliefeineen kuvaavat sodan kauhuja. Kunkin sarkofagin päädyssä on Stalinin lauseita Neuvostoliiton sankareille. Meille teologeille tuttu pappi ja kansallissosialismin vastustaja Dietrich Bonhoeffer, joka teloitettiin keskitysleirillä vähän ennen toisen maailmansodan päättymistä, lepää tällä Dorotheenstadin hautausmaalla Hegelin, Fichten, Brechtin, Heinrich Mannin ja monen muun ajattelijan seurassa. Saksassa 1970-luvun lopulla esitetty amerikkalainen tv-sarja Holocaust toi saksalaisten juutalaisvainot tarkempaan tietoisuuteen. Saksalaisten tapa kohdata oma traaginen menneisyytensä on palauttanut kansalle itsetunnon ja samalla avannut sydämet pakolaisille ja maahanmuuttajille. Sanotaan, että venäläiset eivät ole tähän kyenneet. Salaamalla ja peittelemällä omaa historiaansa voi näet kokonainen kansa pettää tulevaisuutensa. Berliini on myös maallistumisen mekka. Neljännes maan 82,2 miljoonasta asukkaasta on evankelisia, neljännes katolisia ja neljännes uskontokuntiin kuulumattomia. Sekulaarina pääkaupunkina Berliinissä on siis alle 60% jompaankumpaan kirkkoon kuuluvaa väestöä. Vaikka joidenkin suomalaisten on mahdotonta ymmärtää, uskonto on maahanmuuttajille olennainen osa heidän identiteettiään. 1970-luvun Berliiniä ei voi mainita puhumatta teattereista. Itäpuolen taiteellinen etevämmyys leimaa yhä Berliinin kulttuurielämää. Bertolt Brecht kasvatti teatterintekijäin sukupolven uuteen toivoon. Itä tai länsi, berliiniläiseen teatteriin kuuluva kriittinen realismi jatkaa Brechtin ansiosta ikuista voittokulkuaan. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info ? Suomen kirkon pappisliiton hallitus on valinnut Vuoden papiksi 2017 Haminan seurakunnan kirkkoherran Juha Tanskan. Hän toimii tämän vuoden virastaan vapaalla johtamiskouluttajana Kirkon koulutuskeskuksessa Järvenpäässä. Valinta julkistettiin 10.10. Helsingissä. Valinnan perusteluissa todetaan, että Juha Tanska on käyttänyt uusia yhteisöllisiä toimintatapoja seurakuntaa johtaessaan. Haminan seurakunta on kehittänyt kirkkoherransa johdolla työyhteisöä ja laatinut yhteisen toimintastrategian hyödyntäen Voimauttavan valokuvan -menetelmää. Menetelmän lähtökohtana on muun muassa toisen arvokkaana näkeminen ja näkyväksi tekeminen. Seurakunta voitti KirTEKO 2017 -työelämäkilpailun hankkeestaan. Strategian laatiminen onnistui hyvin toiminnallisella menetelmällä. – Voimauttava valokuva on vahva väline. Olennaista on ymmärtää, ettei kyse ole vain valokuvauksesta vaan toisen arvostavasta kohtaamisesta, Juha Tanska toteaa Projektia vietiin eteenpäin kuvaamalla omaa työtä työtiimeissä. Työyhteisön arvopohjaa tarkasteltiin yhdessä. Työskentely jatkui yhteisellä seminaarilla valtuutettujen kanssa. – Mietimme perustehtävää Haminan seurakunnassa. Tiimit kuvasivat kaupungilla aihetta, jota seurakuntalaiset kommentoivat Facebookissa. Työntekijät pohtivat, miten he haluavat tulla näkyväksi omassa työssään, Tanska kertoo. Yhteisen työskentelyn tuloksena syntyi tiivis kaksisivuinen strategia. – Työskentely koettiin antoisana niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöiden osalta. Oli palkitsevaa nähdä yhteisöllisyyden korostuminen ja seurakunnassa toimivan taitavan joukon monipuolinen osaaminen. Juha Tanska on syntynyt Vehkalahdella 1961. Hän on valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1987 ja vihitty samana vuonna papiksi Mikkelissä. Teologian tohtorin tutkinnon hän suoritti vuonna 2011. Hän on työskennellyt Haminan seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2014 alkaen, ja sitä ennen Kymin kirkkoherrana sekä pappina Imatralla ja Vehkalahdella. Työuraan kuuluvat myös kokemukset merimiespappina sekä eksegetiikan laitoksen tutkijana Helsingin ylipistossa. Vuoden pappi on toiminut kirkolliskokousedustajana Mikkelin hiippakunnasta vuosina 2000 2008 sekä kuluvalla kaudella vuodesta 2016 alkaen. Hän viljelee luonnonmukaisin menetelmin 1500-luvulta saakka suvun hallussa ollutta kotitilaansa Haminan Reitkallissa. Hän on kirjoittanut yhdessä vaimonsa kanssa kolme kirjaa arjen hengellisyydestä. Lisäksi hänellä on harrastuksina luova kirjoittaminen ja suomenlampaiden hoitaminen. Vuoden pappi Juha Tanska on työelämän kehittäjä Juha Tanska on syntynyt Vehkalahdella 1961. Hän on valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1987 ja vihitty samana vuonna papiksi Mikkelissä.
14 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu Risto Kolanen Lokakuun kuvataide Kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Hietalahden ja Kruununhaan galleriat tarjoavat värikästä kuvataidetta lokakuulle. Mukana on konkareita ja uusia tekijöitä. Kaupungin talot lapsen silmin ”Mun Stadi Kalliosta Rööperiin” on todella mielenkiintoinen Helsinki-aiheinen näyttely Galleria G12:ssa, Annankatu 16. Martti Matilainen palauttaa hienosti mieleen tunnelmia siitä ympäristöstä, jossa hän vietti suurimman osan elämäänsä. – Varhaisimmat muistikuvani lapsuudesta liittyvät korkeiden kerrostalojen hämäriin ja ahtaisiin sisäpihoihin. Ne olivat yleensä aina täynnä elämää ja varsinkin lapsia. Pihat olivat jännittäviä ja sokkeloisia paikkoja, joiden matalat aidat usein erottivat ”vihollispihoista”. Helsinkiläispojan lapsuuden pihat, porttikäytävät ja kadut Kalliosta Rööperiin tulevat mielikuvitusrikkaasti hyvin esille; mittakaava taloihin on lapsen silmäparin tasalta eli normaali talo näyttää hyvin korkealta. Matilainen sijoittaa itsensä pienenä poikana, vanhempansa, veljensä ja naapurinlapsia kuviin todistamassa ajan muutosta. Menneisyyden muistot nousevat esiin unenomaisina tunnelmina. Modernismin tytär uudistuu Hanna Westerberg esittelee Taidesalongissa, Bulevardi 3 B, ”Modernismin tytär” – töitään ja käyttää ensimmäistä kertaa valokuvia lähtökohtana. Kuvat eivät ole sattumanvaraisia, vaan perhejuhlien diakuvista valittuja. Tunnelma on yksinäinen ja apea. On mahdoton olla rinnastamatta nuorta tyttöä isoisän juhlassa ja undulaatti-lintua, molemmat itselleen vieraissa ympäristöissä korean näköisinä, Veikko Halmetoja kuvaa. Westerberg maalaa rehevästi temperaja öljyväreillä puupinnalle ja kankaalle. Matta ja kiilto vaihtelevat. Maalaukset kietoutuvat menneen ajan kipeään kauneuteen, hyvin nostalgisella värimaailmalla ja intohimoisella otteella. Hän tarkastelee Helsinkiä korkealta töölöläisasunnon ikkunasta ja hahmottaa vauhdikkaalla viivalla kaupungin kerrostumia. Uudet maalaukset ovat ensimmäisiä suuria teoksia, jotka ovat syntyneet enemmän kuvien ja mielikuvien kuin todellisen havainnon pohjalta. Itsemyötätunnon etsijä Sekatekniikkamaalari Marie Mikkonen esittelee uuden sarjansa ”Itsemyötätunnon iho”. Maalaussarja on esillä Taidesalonki Piirrossa, Uudenmaankatu 7. Taiteilija on luonut jalokivimaisia pintoja sekoittamalla akryyliä, hiekkaa ja paperia ilmaistakseen itsemyötätunnon moniulotteista ilmiötä ja länsimaisen ihmisten tarvetta ystävällisyyteen itseään kohtaan, arjen muuttuessa aina monimutkaisemmaksi ja vaativammaksi. Marie Mikkonen on kolmikielinen helsinkiläinen taidealan yrittäjä ja kuvataiteilija, joka valmistui Taidekoulu Maasta. Hän tutkii, mikä auttaa ihmisiä elämään autenttista elämää ja löytämään elantonsa uhraamatta sieluaan. Taiteilijaa kiinnostaa katsojan ja maalauksen kontakti. Ateljee on Merihaan betoniviidakossa. Ylistys hiljaisuudelle Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, tuo todellisen konkarin, 90-vuotiaan Eero Hyvärisen juhlanäyttelyn. Akvarelliteosten nimet kuvaavat suomalaista luontoa vuorokaudenajan ja vuodenaikojen vaihteluissa. Rauhallinen savolainen mies on tehnyt opettajauran, ja kuvataiteen lisäksi laulanut paljon. – Aion maalata niin kauan kuin käsi, järki ja silmät pelaavat, sanoo taitelija, jonka ensimmäinen yksityisnäyttely oli 56 vuotta sitten. Hyvärinen on herkkä luontomaalari ja maisemien todellinen tulkki, kun maalaa akvarellija pastellitöitä kaikkia vuodenaikoja hyväksi käyttäen. Värit ovat harmonisia, vakaasti sommiteltuja ja ilmavia. Vaikutelma on ehjä ja elävä. Rakkautta kuvakulttuurissa Vilma Pimenoffin näyttely Galleria Huudossa, Uudenmaankatu 35, kysyy ”mitä on rakkaus?” Hän ei jää romanttisen rakkauden pauloihin, vaan pohtii, miten ympärillämme olevat kuvat ja tarinat rakkaudesta vaikuttavat meihin. Valokuvista ja installaatioista koostuva näyttely hyödyntää arkipäiväistä symboleita, jotka liittyvät rakkauteen, viattomuuteen ja pahuuteen. Oscar Wilden ”Dorian Grayn muotokuva” vaihtuu muotokuvaksi Doris Graysta. Ihminen on kykenevä niin hyviin tekoihin kuin pahoihinkin. – Kiinnostavaa on, että kulttuurinen kuvastomme enkeleineen ja paholaisineen yleensä esittää hyvän ja pahan selkeästi erillään, ikään kuin toistensa vastakohtina. Ihmisen elämä vaikuttaa huomattavasti monimutkaisemmalta, joskus hurskain paljastuukin kaikkein syntisimmäksi, tai toisinpäin. Valon ja värin tanssia Galleria Artika, Uudenmaankatu 19-21 tarjoaa koruja lasista ja hopeasta, lasiveistoksia, tekstiilitöitä... ”Quadrifoglio”-näyttelyssä avautuu mielenkiintoinen lasi-ja korutaiteen maailma, täydennettynä tekstiili-ja sisustustuotteilla. Emmaleena Niemi on koulutukseltaan puvustaja-artenomi, lasinpuhaltaja ja kultaseppä. Jonas Paajanen on lasinpuhaltaja-artesaani. Nuutajärven taiteilijat esittelevät perinteisellä venetsialaisella lampputekniikalla valmistettuja suupuhallettuja lasihelmikoruja. Kultasepän työnä valmistettujen hopeisten korujen kivinä on käytetty tasoon sulatettua lasia. Mukana on tilkkutyötekniikalla toteutettuja tekstiilejä. Katsoja näkee kuinka lasi kuumennetaan pienellä polttimolla ja helmet puhalletaan puhalluspillillä tai muotoillaan tikun ympärille. Taiteilijat ovat pääsääntöisesti paikalla ja antavat työnäytöksiä. Itsensä kokoinen aukko Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee kokeneen Harri Leppäsen litografiaja monotypiatöitä. Takastudiossa on myös retroteoksia graniittiin ja teräkseen. Taiteilija on surffaillut muutaman vuoden ajan netissä abstraktin ja modernin historiassa ja maailmassa. – Nettihuutokaupasta löytyy taiteilija joka johtaa seuraavaan jne. Suuri joukko taiteilijoita, joista ei tullut tähtiä vaan anvangardisteja modernismin kehityksessä. Näitä polkuja taivaltaessani löysin itseni kokoisen aukon. Nyt olen täyttänyt sen. Leppänen haluaa unohtaa perinteen kultaamat säännöt ja käyttää rakasta Nippon Screen –konettaan kuin suurta pensseliä: – Intuitiolla, mutta pitäen mielessä klassisen maalarin ohjeen; kun vaihdat kulööria vaihda valööria ja kun vaihdat valööria vaihda kulööria! Puiden lumoissa Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee Jutta KeskiOrvolan puuaiheisia öljyvärimaalauksia. Teemana ovat lähikuvat puun erilaisista väripinnoista. Maalauksellisten pintojen ja hiilellä vedettyjen viivojen kautta hän kuvaa tarinoita puiden olemuksesta ja elämästä. – Itse uskon puiden vahvaan läsnäoloon. Puut ovat ystäviä, antavat suojaa, auttavat palelevaa ja tarjoavat moninaisen muuntautumiskykynsä ihmisten ja eläinten käyttöön. Puunpinta on taiteilijalle kauneimmillaan paljaana, karuna ja elämää nähneenä: – Puut tarjoavat itsensä maanpäällisen temppelimme tukipilareiksi. Työskentelen luonnossa liikkuen, kuvaten, katsoen ja tutkien kaatuneiden ja kasvavien puiden lumoa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Marie Mikkonen on kuin sulautunut teokseensa Tulirengas (sekatekniikka, 2017) Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Westerbergilla on Taidesalongissa kuusi suurikokoista maalausta. Tässä taiteilija ja Modernismin tytär –teos (öljy okume-vanerille, 2017). Kuva: Raimo Granberg. Kuvassa Martti Matilainen G12:ssa ja vieressä Kallio 1 (valokuvakollaasi, pigmenttivedos alumiinille, 2017), kirkkoa ympäröiviä taloja Agricolankatu 2 näkövinkkelistä. Kuva: Raimo Granberg. Jutta Keski-Orvolan puuaiheinen öljymaalaus “Lupaus kesästä” hehkuu PapuGalleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Harri Leppänen ja litografiteoksensa Punainen (2017) Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Vilma Pimenoff ja Doris Grayn muotokuva (pigmenttivedos ja tarrat, 2017) Galleria Huuto. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 42-43 • Nro 19 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Vuokralle tarjotaan Myydään tai vuokrataan AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Vain n.700m M-niemen kirkolta. Tied./esitt. 0500 468 800 Hemminki Autohallipaikka vuokrattavana Takomotie 14, Pitäjänmäki 050 458 4034 Ostetaan autotalli tältä alueelta. Yst. vast. J. Tapala 0400-500972 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Valokuvaamot Ostetaan Koulutus Koulumies Helsingissä hieno budjetti ensi vuodelle Minun Suomeni luontovalokuvanäyttely Villa Elfvikissä ? Biofoto Finland ry juhlistaa valokuvanäyttelyllään Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Yhdistyksen jäsenet haluavat kuvillaan muistuttaa, että luonto tarvitsee huolenpitoa säilyäkseen ja samalla tuo myös hyvinvointia meille ihmisille. Näyttely on esillä Villa Elfvikin luontotalossa 18.10. 27.11.2017. Näyttelyn kolmekymmentä valokuvaa eri kuvaajilta esittelevät monimuotoista luontoamme. Mukana on kuvia niin kauniista yksityiskohdista kuin henkeäsalpaavista maisemistakin. Upeiden kuvien lisäksi näyttelyssä pääsee myös kurkistamaan kuvaajien mietteisiin siitä, mikä heitä kiehtoo luonnossa ja sen kuvaamisessa. – Liikkuessani luonnossa kameran kanssa saan saman tunteen kuin pienenä lapsena, kun juoksin ulos leikkimään. Iloista jänniväkoti Lapinmäkeen. Päiväkotiremontti tuee myös Pohjois-Haagaan ja Kehä I:n yli tietöitä Kantelettarentien sillalle. Lähialueilla remontodaan katuja mm. Mannerheimintiellä, Nordenskjöldinkadulla ja Reijolankadulla sekä Töölön varikolla. Vapaavuori ehdottaa veroäyriin 0,5% yksikön alennusta. Siten Helsingin veroprosentti laskisi Espoon tasolle eli olisi 18 %. Se olisi hieno uudistus! Verotuksella on ollut Suomessa taipumus vain kiristyä eikä juuri koskaan keventyä. Tämä veronalennus hyödyttäisi pääasiassa työssäkäyviä kaupunkilaisia ja ylipäätään heitä, joiden joiden tulot muodostuvat ansiotulosta. Pääomatuloja saavia rikkaita se ei hyödyttäisi, koska niistä maksetaan verot valtiolle eikä kunnalle. Vapaavuori ehdottaa koiraverosta luopumista kokonaan, mikä on kauan kaivattu uudistus koirulien ystäville! Ikävä kyllä kiinteistövero tulee nousemaan valtion päätösten seurauksena. Se korottaa asumiskustannuksia eniten niillä, jotka omistavat suuria ja kalliita kiinteistöjä. Luultavasti vähiten se haittaa pienissä kodeissa tai vuokralla asuvia. Yhdessä nämä verotuksen muutokset suosivat työväestöä. Uudistukset kiristävät verotusta eniten rikkailla, joilla on paljon kiinteistöomaisuutta ja joiden tuloista iso osa muodostuu pääomatuloista. Kaupungin verotulot kasvavat myös yhteisöveron tuoton noustessa. Yritykset siis rahoittavat helsinkiläisten peruspalveluita yhä enemmän. Isoin kiitos siitä täytyy antaa pankeille. Finanssitoimiala on keskittynyt Helsinkiin ja se maksaa ensi vuonna yhteisöveroa tänne vieläkin enemmän kuin ennen. Budjettiehdotus tuo hyviä uutisia useimmille helsinkiläisille. Seuraavaksi pormestarin esitys menee kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuun lopussa ja kaupunginvaltuusto päättää siitä lopulta marraskuun lopussa. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kok) MYÖS FACEBOOKISSA! M unkin S eutu ? Pormestari Jan Vapaavuori (kok) on tehnyt hienon esityksen kaupungin ensi vuoden talousarvioksi. Siinä lisätään rahaa peruspalveluihin ja kaupunkia kehittäviin investointeihin. Suurin panostus palveluihin menee kouluille ja päiväkodeille. Niille ehdotetaan annettavaksi rahaa jopa 40 miljoonaa euroa lisää nykyiseen verrattuna. Siitä, miten summa yksityiskohtaisemmin kohdennetaan, päättää kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta. Investointeihin laitetaan rahaa jopa 110 miljoonaa euroa lisää aiempaan verrattuna. Summa jakaantuu monen hankkeen kesken. Isoimmat potit menevät katujen rakentamiseen uusille asiunalueille eli Kalasatamaan, Länsisatamaan, Pasilaan ja Kruunuvuorenrantaan. Myös koulut ja keskustakirjasto nielevät ison osan määrärahoista, samoin raitiovaunuliikenteen investoinnit. Munkinseudun alueella merkittäviä rakennushankkeita ovat ensi vuonna Munkkivuoren ala-asteen peruskorjaus ja uusi päiTalviaika alkaa lokakuun viimeisenä sunnuntaina 29.10., jolloin kelloja siirretään yöllä kello neljältä tunti taaksepäin kello kolmeen. MUISTATHAN MUISTATHAN tystä ja odotusta siitä, mitä kulman takaa ilmestyy, kuvailee Elisabeth Damstén. Näyttelyssä on hänen kuvansa tien mutkan takaa ilmestyneestä kauriista iltaauringossa. Vuonna 2010 perustettu Biofoto Finland on ensimmäinen suomenruotsalainen luontovalokuvaukseen keskittynyt yhdistys. Se pyrkii tavoittamaan sitä jatkuvasti kasvavaa joukkoa, joka on kiinnostunut luontokuvauksesta. Jäsenistöön kuuluu niin luontoa tuntevia harrastajavalokuvaajia, luontokirjailijoita, kuvataiteilijoita kuin ammattikuvaajia. Jäsenet toimivat ruotsinkielisellä rannikolla, heitä on Uudeltamaalta ja Turunmaalta aina Pohjanmaalle asti. Näyttelyn kaikki tekstit ovat suomeksi ja ruotsiksi. Villa Elfvikin luontotalo (Elfvikintie 4, Espoo) on avoinna ma-pe klo 9–15 ja su klo 10–16. Pyhäinpäivänä la 4.11. klo 10-16. Café Elfvik on avoinna viikonloppuisin ja pyhinä talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon on maksuton. Kauris ilta-auringossa, kuvaaja Elisabeth Damstén
16 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Maukas ja runsas lounas ma-pe klo 10.30-14.30 Viikonloppulounas la-su klo 12-15 Uusittu a la carte menu Tulossa: Isänpäivälounas 12.11.2017: 1. kattaus klo 12.00 • 2. kattaus klo.15.00 Ainoastaan pöytävarauksilla, muista varata omasi!! Joulua odotellessa kysy tarjousta työporukallesi! Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 KUUSISAARI KOVA KYSYNTÄ YKSIÖISTÄ 129m² Oh, rs, avok, 4 mh, kph, wc, khh, lasitettu terassi ja 2 ap kaunis, avara ja valoisa arvokoti yhdessä tasossa, maalämpö. Rv. 2000. VHP 795 000 euroa. Ei energiatodistusta. TERVETULOA! Ajanvaraus puhelimella: 09 6811 3800 Ajanvaraus netissä: www.gasellinhammaslaakarit.fi Aleksanterinkatu 19, 6. kerros, 00100 Helsinki Raitiovaunu 4 pysähtyy suoraan ulko-ovemme edessä. GASELLIN HAMMASLÄÄKÄRIT YHDISTÄÄ OSAAJAT Gasellin hammaslääkärit on itsenäinen, ketjuista riippumaton hammaslääkäriasema Aleksanterinkadulla, Stockmannia vastapäätä. Meiltä löydät kokeneet hammaslääkärit, jotka huolehtivat sinusta ja hampaittesi hyvinvoinnista. Välitämme, sitoudumme ja pidämme sinusta huolta! Nyt joukkoomme on liittynyt myös munkkiniemeläisille tuttu hammaslääkäri Katri Tolkki. 20.–22.10. Messukeskus Helsinki iloveme.fi | #iloveme2017 Ole tärkeä itsellesi iloveme.fi Osta liput viimeistään to 19.10. – saat ne edullisemmin! 16/10/30 € shop.messukeskus.com Avoinna: pe 10–19, la–su klo 10–18. Liput tapahtuman aikana verkkokaupasta ja ovelta: 18/11/33 €. Lataa Messukeskuksen sovellus iOStai Android-laitteellesi ja tutustu messuihin! Katso tapahtuman ohjelma ja näytteilleasettajat: iloveme.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Nouda omasi lehtipisteestä tai tilaa www.hevosmaailma.fi Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 5/17 6,50 Palkintojen nousu piristänyt hevoskasvatusta Aktiivitallissa hevosella on oma elämä Kokemäellä kesäraveja 70 vuotta Ylihärmäläinen Antti Ala-Rantala: Hevosmiestaitoja maalaisjärjellä Hevosmaailmatalli uskoo Lissun Eerikkiin Harvinaisella knabstrupperilla kiinnostavat värit Reijo Kuhakoski oli stadin viimeinen vossikka Hevosen omistajille, kasvattajille ja harrastajille suunnattu erikoislehti.