• 2018 Viikot 16-17 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 8 M unkin S eutu Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi HAAGA | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, MUNKKINIEMI | Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 RAIJA OJANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2087 gsm 040 682 4795 AMMATTITAITOA JO VUODESTA 1953. Pyydä meidät arviokäynnille! ELÄMÄSI TÄRKEIN KAUPPA. SINÄ PÄÄTÄT KENET VALITSET. Oranssi on enemmän. Soita jo tänään! MEILAHTI, KT 8 h, k, 2 kh, s, erill. wc, vh, p 260 m 2 Harvinainen ylimmän kerroksen edustus-/perhehuoneisto, joka mahdollinen myös suurperheelle tai kahden sukupolven asunnoksi. 2 sisäänkäyntiä ja esteetön kulku hissille mahdollistaa liikuntaesteisenkin liikkumisen talossa. Yhtiössä isot remontit tehty ja oma talonmies takaa huolettoman asumisen vehreässä Meilahdessa. E=F. Mh. 1.283.455,78 e . Vh. 1.300.000 e . Pihlajatie 5. Sovi esittelystä Jarmo Kaipainen p. 0500 408 612. 7122727 ETELÄ-HAAGA, KT, 4 h, k, erill. wc, p 88 m 2 Valoisa kulmahuoneisto lähellä hyviä liikenneyhteyksiä ja palveluita. Hyvä pohjaratkaisu kodikas olohuone, jossa takka luo tunnelmaa. Tilavat makuuhuoneet. Erilliset wc ja kylpyhuone. Keittiön vieressä tilava ruokailutila. Iso länsiparveke. Yhtiössä meneillään putkiremontti (valmis 15.6. /arvio). Oma tontti. E=F 2007. Mh. 379.000 e . Ruusutarhantie 4. 7119124 MUNKKINIEMI, KT, 4 h, kt, s 92 m 2 As. Oy Helsingin Rakuunanpuiston rakentaminen on aloitettu. Munkkiniemen puistotien kaupat, kahvilat ja raitiovaunupysäkit ovat kävelyetäisyydellä, bussit liikennöivät viereistä Huopalahdentietä. Munkkivuoren ostoskeskuksen monipuoliset palvelut ovat lähes vieressä. Valmistusmisajankohta syksy 2019. Tervetuloa toimistollemme tutustumaan. E=C. Mh. 201.090 e . Vh. 670.300 e . Huopalahdentie 19. 7103298 MALMINKARTANO, KT, 2 h, kk, s, var 39,5 m 2 Rauhallisella paikalla ihastuttava, toimivapohjainen ja valoisa läpitalon kaksio omalla saunalla, 3./4. krs. Keittiö avautuu olohuoneeseen ja makuuhuoneesta pääsy tilavalle, lasitetulle parvekkeelle. Näkymät vehreälle pihalle lounaaseen. Kylpyhuone uusittu 2011. Erinomaiset liikenneyhteydet ja ulkoilumaastot kävelyetäisyydellä. E=F. Mh. 142.899,25 e . Vh. 149.900 e . Puustellinpolku 25. 7154872 MUNKKINIEMI, RT 5-6 h, k, kh, 2 wc, s / u-allasos. ja var.tilaa 148 + 75 m 2 Tässä kodissa on ihastuttavaa aikakautensa tunnelmaa. Ihanteellinen sijainti lähellä rantoja ja puistoalueita. 3 tasossa. Alak. sja u-allastilat, khh-tilat sekä paljon varastotilaa. Keskikerroksessa avarat oleskelutilat. Yläk. makuuhuoneet sekä kph ja lasitettu terassiparveke länteen. Oma autohallipaikka. E=F. Mh. 768.025,02 e . Vh. 790.000 e . Solnantie 4-6. 7170165 MIELE TÖN KOKON AISUU S Kahdeksas päivä Oy Porkkalankatu 24 00180 Helsinki www.kahdeksas.fi Onko kodinvaihto ajankohtainen? Nyt on hyvä aika laittaa asunto myyntiin. ”Munkkalaisena tiedän ja tunnen kotiseutumme arvon!” Soita minulle, puh. 050 354 5590 TARJA LEHMUSTO LKV, KED tarja.lehmusto@kahdeksas.fi Nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi (Edullisin veloituksetta.) (Edullisin veloituksetta.) (Edullisin veloituksetta.) (Edullisin veloituksetta.) (Edullisin veloituksetta.) (Edullisin veloituksetta.) Kirkastava kasvohoito ja vappumeikki 30.4 vappuaattona 85€ (norm. 119 ) 2+1 Erikoistarjouksia Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 Ota yhteyttä meidän asiantuntijaan! Sari Aaltonen puh. 0400 600 323 Aktia Kiinteistönvälitys Oy Raumantie 1 | 00350 Helsinki www.aktialkv.fi Asunnonvaihto on helppoa ammattilaisten kanssa. Täyden palvelun VAATELIIKE Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.fi Verkkokauppa auki 24/7 LauRien & Masain kevät LauRie-housujen ja Masai-mallistojen kevätvärit ja uutuudet saapuneet myymäläämme. Meillä sinua palvelevat muodin, pukeutumisen ja värikonsultoinnin ammattilaiset. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
• 2 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• M unkin S eutu 49. vuosikerta – nro 8 Viikot 16-17 Ajankohtaista Vihdintien ja Huopalahdentien varsille bulevardikaupunki? Hernesaari, Pyhän Birgitan puisto. Kuva Helsingin kaupungin aineistopankki / Marja Kallakorpi Ilmanlaatu Helsingissä on viime vuosina parantunut ? Helsingin kaupungin vuonna 2017 voimaan tulleen Ilmansuojelusuunnitelman toteuttaminen on käynnistynyt hyvin. Ilmansuojelusuunnitelma oli laadittava, koska EU:n asettama typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyi kantakaupungin eräissä vilkasliikeisissä katukuiluissa. Suunnitelmassa on runsaasti toimenpiteitä, paitsi typpidioksidin pitoisuuksien pienentämiseksi, myös katupölyn torjumiseksi ja puun pienpolton päästöjen vähentämiseksi. Sivu 7 Katujen kevätpesu alkoi, siirräthän autosi pois tieltä ? Katupölypitoisuudet kohoavat korkeiksi keväisin. Pölyn torjumiseksi kaupunki kerää talven aikana katualueille kertyneen lian, pölyn ja liukkauden torjuntaan käytetyn hiekoitussepelin. Puhdistettavia katuja sekä jalankulun ja pyöräilyn väyliä on koko kaupungissa yli 2000 kilometriä. Keväinen urakka kestää noin puolitoista kuukautta. Katujen kevätpesun aloittamisessa tasapainoillaan yöpakkasten aiheuttaman liukkauden ja katupölyn torjunnan välillä. Sivu 11 Vihdintie. Kuva: Roni Rekomaa ? Valimon aseman kaavaillaan muuttuvan uneliaasta seisakkeesta alueen keskukseksi. Kaupunki kaipaa nyt näkemyksiä suunnittelun periaatteista ja yleisistä päämääristä. Uutta kerrostumaa kaupunginosiin Bulevardikaupungista ei tehdä uutta nauhamaista kaupunginosaa Vihdintien ja Huopalahdentien varsille, vaan uusi rakentaminen tuo uuden urbaanin kerrostuman nykyisiin kaupunginosiin. Ratkaisut vaihtelevat paikallisista olosuhteista riippuen, ja niissä huomioidaan merkittävät luontoalueet, terveellinen asuminen ja liikennehaittojen minimoiminen. Vihdintien ja Huopalahdentien ympärille suunnitellaan urbaania kaupunkia osaksi Haagaa, Munkkiniemeä ja Pitäjänmäkeä. Sivu 11 Nopeusrajoitukset laskevat Helsingissä Sivu 12 ? Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisperiaatteet sekä nopeusrajoitukset, joiden toteuttaminen on mahdollista välittömästi. Päätös yhdenmukaistaa nykyistä käytäntöä siten, että jatkossa kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 30 km/h. Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelman, joka jatkaisi raitiolinja 6 reittiä Hietalahdesta eteenpäin. Liikenneyhteyksien kehittäminen on tarpeen, sillä Hernesaaren ja Telakkarannan alueelle arvioidaan syntyvän tulevaisuudessa noin 7 300 asukkaan ja noin 3 700 työpaikan alue. Sotaa Pikku Huopalahdessa 1918 ? Vasta itsenäistynyt Suomi ajautui sisällissotaan vuoden 1918 alussa. Sodan monista nimityksistä sisällissota on se, joka kertoo oleellisimman. Asiaa ei muuksi muuta venäläisten ja saksalaisten osuus sotatapahtumissa. Huopalahteen oli 1900-luvun alussa rantaradan valmistumisen jälkeen kohonnut nopeassa tahdissa huvilayhdyskunta, nykyisen Etelä-Haagan paikkeille. Syksyllä 1917 oli perustetty myös Huopalahden Punanen Kaarti. Tämä kaarti ei tiettävästi pyrkinyt lainkaan taistelemaan saksalaisia vastaan. Kaupunkipyöräpalveluun voi nyt rekisteröityä ? Miten rekisteröidyt? Rekisteröidy palveluun etukäteen osoitteessa hsl.fi/kaupunkipyörät. Jos rekisteröidyt koko kaudeksi, tarvitset myös HSLtunnuksen, jolla pääset hallinnoimaan omaa kaupunkipyöräsivuasi. Sieltä näet pyöräilijätunnuksesi ja tilaat tarvittaessa uuden, voit tarkastella ajamiasi matkoja ja suorittamiasi maksuja sekä vaihtaa maksukortin tiedot. Sivu 5 Sivut 10-11
• 4 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 8 Yleisönosasto Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Matkalla elämän ymmärrykseen Kolumni ? Maailma ei ole yksiselitteinen. Jo ihminen itsessään on niin moniselitteinen, monenlainen, yllättävä. Ei yksi elämä itsensä tuntemiseen riitä eikä vaikutustensa mittaamiseen yllä. Aki Kaurismäen elokuvissa, (Kauas pilvet karkaavat, Mies vailla menneisyyttä, Laitakaupungin valot, Toivon tuolla puolen) viehätysvoima piilee siinä, että todellisuus ei ole se joka näkyy, kuuluu ja tuntuu, vaan todellisuus on kaiken takana piilevän kätketyn olemuksessa. Vasta kun ajatus ylittää pintaa syvemmät rakenteet, saattaa paljastua olennaista, merkittävää, mikä ohjaa ihmisen käyttäytymistä ja ajattelua. Elämäkertakirjallisuus elää nyt renessanssiaan. Enää ei tyydytä kertomaan vain sitä mitä henkilö on elämän mittaan tehnyt, keitä tavannut, missä käynyt ja mitä harrastanut. Vasta kun eletyn elämän merkityksiä päästään paremmin punnitsemaan, alkaa paljastua eletyn elämän syvintä antia. Kiinnostavaa ja merkityksellistä on se mitä eletty elämä on vaikuttanut, minkälaisen jäljen se on jättänyt. Luin taannoin artikkelin, jossa kirjoittaja oli oivaltanut, että elämän yksi tarkoitus on ansaita itselleen hyvät hautajaiset. Aluksi tuo väite tuntui hieman harkitsemattomalta heitolta, mutta kun ajattelin syvemmin, ymmärsin että vainajan jälkeensä jättämä jälki paljastaa elämän mielen. Hyvät hautajaiset välittävät jälkeen jääneille jäljen syvyyden ja painon. Olennaista on se miten eletyn elämän tarina säilyy ja kantaa. Todellisuus ei ole näennäisyyttä eikä lumetta, vaan enemmän olemisen totuuden paljastamista. Luulen että jo lukiolaisena aavistin miten keskeinen on ihmisen ajattelun ulkopuolella oleva todellisuus eli eksistenssi. Koko olemassaolon perusmääre on olemassaolon sisäinen olemus. Tunnistan itsessäni Martin Heideggerin tai Jean-Paul Sartren lailla eksistenssiteologin ja eksistenssifilosofin piirteitä. Heillä eksistentiaalisuus luotaa elämän syvintä salaisuutta. Kun Kaurismäeltä kysyttiin, onko hän eksistentialisti, hän vastasi: ”En tiedä. En kai, sillä silloin se todistaisi, että Sartre ei ollut... Minussa on 60 prosenttia eksistentialistia, 20 prosenttia kommunistia, 10 prosenttia ekologista yleisvasemmistolaisuutta, 10 prosenttia anarkistia, loput vettä ja tavallista sosialidemokraattia.” Kaurismäen vastaus todistaa ettei kukaan voi varmasti sanoa mitä eniten on tai miten paljon luulee mitäkin olevansa. Niin käy usein gallupeille, kun mitataan puolueiden kannatusta. Eri aikoina edustamme eri määrin milloin mitäkin näkemystä. Elämä kaipaa liikkumavaraa, ei linnoittautumista. Jos muutosliike lakkaa, elämä alkaa muistuttaa valhetta. Tosin todellisuus ei ole se mikä näkyy, kuuluu ja tuntuu, vaan sen takana piilevä muutosvoima. Merkityksen näkymätön rakenne vasta avaa olevaisen olennaisimman puolen. Ihmiset näyttävät entistä enemmän haikailevan sliipattua todellisuutta, kiillotettua kauneutta, harhauttavaa lumetta. Niistä voi kasvaa houkuttelevan näköinen spektaakkeli, mutta useimmiten ne ohjaavat inspiraation ja ilon ohi. Tila ja aika määräävät yhä enemmän olemista, kun sanan paino ja tunteen vimma vaihdetaan power-pointteihin ja muihin voimakeinoihin. Keinotekoiset argumentit viittaavat usein illuusioihin, jotka ajavat usein itse elämän ohi. Olen välillä aina maistellut Suomessa kauan sitten vierailleen brittiprofessori Peter Renshawn neuvoa elämästä: ”On opittava rakastamaan paradokseja ja ristiriitoja. On päästävä eroon turvallisuuden tunteesta, ja on opittava nauttimaan siitä, että tuntee olonsa epämukavaksi ja haavoittuvaksi.” Renshaw ei kutsunut tätä kristityn vaellukseksi, mutta minusta hänen oivalluksensa osuu elämän ytimeen. Veli-Matti Hynninen Jäätynyt Munkkiniemi ? Mikä välinpitämättömyyden kausi on mahtanut iskeä Munkkiniemen Puistotielle. Tulin aivan keskustasta raitiovaunu 4:llä ja seurasin jalkakäytäviä matkan varrella. Ja niin, kaikki olivat lumettomia, jäättömiä elikkä aivan putipuhtaita. Kunnes saavuttiin porteista sisään, näky hieman jo muuttui ja seuraavalle pysäkille tullessa se olikin jo muualta maailmasta. Koetin kuitenkin varovasti kävellä jäistä jalkakäytävää pitkin, kerran erittäin lähellä liukastua. Jokainen vastaantulija kulki myös kieli keskellä suuta ja joku totesikin kulkemisen olevan lähes mahdotonta. Mikä siis on? Itse käsittäisin asian niin, että, kun lumi tuli, ei lainkaan aurattu ja sitten sulamisen myötä jalkakäytävä jäätyi vaaralliseksi muhkuratieksi. Nythän tietenkin kysymys kuuluu: Miksi näin tehdään tai siis: miksi mitään ei tehdä? Tämä on vaarallista !!! – Ajattelija Helsinki edelleen kasvu-uralla H elsingin väkiluku oli 643 272 asukasta viime vuodenvaihteessa. Väkiluku kasvoi 8 091 asukkaalla eli 1,3 prosentilla viime vuoden aikana. Väestönkasvu on nopeutunut ja oli 1 118 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kymmenen viime vuoden aikana kehyskuntiin suuntautunut muuttoliike on korvautunut tasaisen nopealla kasvulla. Koko pääkaupunkiseudun väestönkasvu oli 16 465 henkeä. Varhaiskasvatusikäisten eli 1-6-vuotiaiden määrä kasvoi 428:lla. Peruskouluikäisten, 7-15-vuotiaiden kasvu oli poikkeuksellisen suuri eli peräti 1 884 henkeä. Työikäisten, 18-64-vuotiaiden määrä kasvoi Helsingissä 3 600 asukkaalla. Yli 65-vuotiaiden pääkaupunkilaisten määrä lisääntyi viime vuonna 2 376:lla ja 75 vuotta täyttäneiden 417:llä. Suomenkielisten helsinkiläisten määrä kasvoi viime vuonna 2 863 hengellä ja ruotsinkielisten 164:llä. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien kasvu oli 5 055. Helsingin seudulla toimivien yritysten tuotanto kasvoi vajaat viisi prosenttia viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Seudun kasvuvauhti ylitti loppuvuodesta koko maan tuotannon kasvun noin kahdella prosentilla, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsaus 1/2018 -julkaisusta. Helsingin seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi ennakkoarvion mukaan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna seitsemän prosenttia. Vahva kasvu heijastui myös työllisten ja työpaikkojen määriin. Molemmat olivat vuoden lopussa kolme prosenttia korkeammalla tasolla kuin edeltävänä vuonna. Helsingin seutu on Suomen metropoli, tämän osoittaa niin maan sisäinen kuin ulkomailta tuleva muuttoliike. Kaverisuhteilla suuri merkitys lasten urheiluharrastuksissa ? Kaverit sitouttavat lapset ja nuoret urheiluharrastukseen. Asiaa selviää Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemästä kyselystä, jossa kysyttiin lasten ja nuorten kokemuksia ohjatusta liikunnasta. MLL:n toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin sosiaalisten suhteiden merkitystä 4.–9.-luokkalaisten liikuntaharrastuksissa. Vastauksista ilmenee, kuinka suuri vaikutus harrastusryhmän ilmapiirillä on motivaatioon ja sitoutumiseen. – Lasten ja nuorten liikkumista on tutkittu paljon terveyden näkökulmasta. Puhumme paljon siitä, kuinka tärkeää olisi saada lapset liikkumaan. Vähemmän tuotu esille lasten näkemystä siihen, mikä heitä innostaa liikkumaan, suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen sanoo. Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että kavereilla on paljon merkitystä ohjatun liikunnan aloittamisessa, siinä viihtymisessä ja harrastuksen lopettamisessa. Kyselyyn vastanneista viidesosa sanoi kaverin esimerkin vaikuttaneen lajin valintaan. ”Kaverini harrasti voimistelua ja halusin kokeilla sitä. Nyt olemme kuitenkin eri ryhmässä, mutta olen iloinen, että innostuin kokeilemaan.” Kaverisuhteiden keskeisyyttä urheilussa kuvaa myös se, että lapset ja nuoret kertovat viettävänsä harrastuskavereidensa kanssa muutenkin paljon vapaa-aikaa. Vastausten perusteella harrastus on lapsille ja nuorille voimavara, ja he kokevat saavansa onnistumisen kokemuksia liikunnasta. ”Harrastus tuo minulle iloisen mielen, vaikka olisin koulussa vähän surullinen.” Ilman kavereita jäävät lopettavat Yksinäisillä lapsilla on kolminkertainen riski jäädä kokonaan liikuntaharrastusten ulkopuolelle. – Yksin on vaikea mennä uuteen ryhmään. Harrastustoiminnassa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota uusien jäsenten vastaanottamiseen ja kehittää tapoja, joilla ryhmäytymistä tuetaan ja harrastustoimintaan tutustumista helpotetaan, Markkanen toteaa. Kavereista tai pikemminkin kaverittomuudesta löytyy usein myös syy harrastamisen lopettamiselle. Urheiluharrastuksen lopettaneista lapsista ja nuorista 20 prosenttia kertoi syyksi, ettei lajin parissa ollut kavereita tai he kokivat jäävänsä harrastusryhmässä ulkopuolisiksi. Ystävien puute vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kokemukseen omasta urheiluharrastuksesta. Ne lapset ja nuoret, joilla ei ollut ystävää urheiluharrastuksessa, arvioivat suhteet sekä joukkuetovereihin että valmentajiin kielteisemmin kuin muut. Jopa joka toinen kertoi pohtineensa harrastuksen lopettamista. He myös saivat liikuntaharrastuksessa vähemmän iloa ja onnistumisen kokemuksia. ”Joukkuelaisten pitäisi päästä tutustumaan toisiinsa esimerkiksi sellaisella alkulämpällä, jossa kerrotaan vaikka faktoja itsestään, kiinnostuksen kohteita yms.” Loukkaava kohtelu ja kiusaaminen on kyselyn perusteella urheilumaailmassa lähes yhtä yleisiä ilmiöitä kuin koulussa. – Tulosten mukaan noin puolet harrastusryhmissä tapahtuneesta kiusaamisesta tulee valmentajien tietoon. Kiusaamisen vastaisen työn käytäntöjen kehittämiselle on tarvetta urheiluseuroissa, jotta lapset tietäisivät kenen puoleen kääntyä kiusaamistapauksissa, Markkanen sanoo. Samanlainen johtopäätös kiusaamisen ehkäisemisen tarpeellisuudesta tehtiin Folkhälsanin (2017) vanhemmille suunnatussa kyselyssä. Siihen vastanneista vanhemmista joka kolmas kertoi lapsensa kokeneen kiusaamista tai loukkaavaa kohtelua harrastuksessaan. Kolmannes vanhemmista ei myöskään tiedä, puuttuvatko valmentajat kiusaamiseen harrastusryhmässä. MLL:n lasten ja nuorten kokemuksia liikuntaharrastuksista selvittänyt kysely toteutettiin marraskuun 2017 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana. Verkkokyselyyn vastasi 1304 4.–9.-luokkien oppilasta kymmenessä koulussa. Kyselyssä oli omat kysymysosuudet tällä hetkellä ohjattua liikuntaa harrastaville, harrastuksen lopettaneille sekä niille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole koskaan harrastaneet ohjattua liikuntaa. Folkhälsanin kysely toteutettiin syksyllä 2017 ja siihen vastasi yhteensä 297 vanhempaa. Sitaatit ovat poimintoja kyselyyn vastanneiden lasten ja nuorten avovastauksista. Timo Terävä Helsingin tarkastusjohtajaksi ? Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi Timo Terävän tarkastusjohtajan virkaan 1.6.2018 lukien. Tarkastusjohtaja johtaa kaupungin tarkastusvirastoa ja toimii tarkastuslautakunnan esittelijänä. Timo Terävä on hallintotieteen maisteri ja hän on suorittanut Helsingin kaupungin Aalto-yliopiston executive MBA-tutkinnon. Lisäksi hän on suorittanut julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan (JHTT) tutkinnon sekä Oiva Akatemian esimiesja controller-valmennukset. Terävä on hoitanut 1.1.2018 alkaen väliaikaisena Helsingin kaupungin tarkastusjohtajan avointa virkaa. Vakinaisessa virassaan tarkastusviraston arviointipäällikkönä hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Aiemmin hän on toiminut tarkastusviraston kaupunkitarkastajana sekä verotarkastajana Uudenmaan verovirastossa. Tarkastusviraston tehtävänä on tarkastuslautakunnan apuna arvioida kaupungin muiden toimijoiden työn tuloksellisuutta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi virasto avustaa kaupungin tilintarkastajaa lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamisessa. Tarkastusviraston johtajan virkaa haki hakuajan kuluessa kahdeksan henkilöä. Heistä kuusi kutsuttiin haastatteluun ja haastatelluista kolme henkilöarviointiin. Timo Terävä. Kuva: Pertti NIsonen
• 5 Viikot 16-17 • Nro 8 M unkin S eutu Kaupunkipyöräpalveluun voi nyt rekisteröityä Kaupunkipyöräpalvelu laajenemassa itään Kaupunkipyöräpalvelu aukesi tänä vuonna aiempaa aikaisemmin. Kuva: HKL/Marie von Bell Kaupunkipyörien rekisteröiminen koko kaudelle on avattu. Yksisuuntaiset pyörätiet lisäävät turvallisuutta Pyöräilijöitä on suuri määrä tätä nykyä Pyöräilijöitä Helsingissä vuonna 2015. Kuva Jussi Hellsten. Kausi alkoi Helsingissä 3. huhtikuuta ? Kaupunkipyörät palasivat Helsingin kaduille 3.4. Vapun jälkeen kaupunkipyörillä pääsee polkemaan myös Espoossa ja kahden kaupungin välillä. Rekisteröityminen on nyt avattu koko kauden käyttäjille. Päivän tai viikon käyttöoikeuden voi ostaa 3.4. alkaen. Palvelu löytyy uudistetuilta internetsivuilta hsl.fi/ kaupunkipyörät. Kaupunkipyöräasemia on Helsingissä tänä kautena 150 ja pyöriä 1 500. Sääolosuhteiden vuoksi asemien asentaminen on ollut haastavaa, minkä vuoksi aivan kaikki asemat eivät ole vielä käytössä 3.4. Asiasta tiedotetaan tarkemmin kauden alkaessa, ja tilanteen voi tarkastaa myös Reittioppaasta. Espoo saa toukokuussa 70 pyöräasemaa ja 700 pyörää. Myöhemmin kesällä Espooseen asennetaan vielä 35 pyöräasemaa ja pyöriä tulee 350 lisää. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräpalvelu toimii yhtenä kokonaisuutena. Asiakas rekisteröityy yhteen järjestelmään ja maksaa yhden kausimaksun. Pyörillä voi toukokuusta alkaen halutessaan ajaa kaupunkien välillä, Espoosta Helsinkiin tai toisinpäin. Kaupunkipyöräpalvelu toimii käyttäjille samoin kuin aiemminkin, mutta entistä laajemmalla alueella. Vanhat kaupunkipyöräasiakkaat saavat rekisteröinnin avautumisesta uutiskirjeen. Jos maksukortti on vaihtunut viime kaupunkipyöräkauden jälkeen, tulee asiakkaan antaa palveluun uuden kortin tiedot. Näin käytät kaupunkipyöriä Mitä maksaa? Maksu koko kaudesta, 3.4.–31.10.2018, on 30 euroa. Viikkomaksu on 10 euroa ja päivämaksu 5 euroa. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy rajaton määrä puolen tunnin mittaisia käyttöaikoja. Jos käytät pyörää yhtäjaksoisesti pidempään, käyttömaksua peritään euro kultakin seuraavalta puolelta tunnilta. Kaupunkipyörien maksimikäyttöaika on viisi tuntia. Miten rekisteröidyt? Rekisteröidy palveluun etukäteen osoitteessa hsl.fi/ kaupunkipyörät. Jos rekisteröidyt koko kaudeksi, tarvitset myös HSL-tunnuksen, jolla pääset hallinnoimaan omaa kaupunkipyöräsivuasi. Sieltä näet pyöräilijätunnuksesi ja tilaat tarvittaessa uuden, voit tarkastella ajamiasi matkoja ja suorittamiasi maksuja sekä vaihtaa maksukortin tiedot. Viisi uutta maksupäätettä ? Helsingin kaupunkipyöräpalvelua suunnitellaan laajennettavaksi noin 80 asemalla ja 800 pyörällä. HKL:n johtokunta hyväksyi osaltaan tänään torstaina kaupunkipyöräpalvelun laajennuksen hankesuunnitelman. Toteutuakseen hanke vaatii vielä kaupunginhallituksen päätöksen sekä HKL:n johtokunnan hankintapäätöksen Suositun kaupunkipyöräpalvelun maantieteellistä laajentamista on toivottu niin asiakaspalautteissa kuin valtuustoaloitteissakin. Kaupunginhallitus myönsi talousarvioneuvotteluissa 2017 palvelun laajentamisen määrärahan. Käytännössä hankesuunnitelman hyväksyminen tarkoittaa sitä, että laajennuksen tarkempaa suunnittelua, kuten tulevien asemien sijoittelua, voidaan jatkaa. Johtokunta kehotti etenemään ehdotuksen mukaan, jossa alueen suunnitellaan ulottuvan pohjoisessa Pitäjänmäkeen ja idässä noin Itäkeskuksen etäisyydelle. Laajennuksen vuosittainen kustannus on enintään miljoona euroa nykyisen vuosittaisen 1,295 miljoonan euron lisäksi. – Laajennus on mahdollista toteuttaa jo tulevalle kaudelle 2019. Tälle kaudelle uusia asemia todennäköisesti ei ehditä saada muun muassa kaluston toimitusaikojen ja hankinnan aikataulun vuoksi. Kevät 2019 tulee sekin ihan pian, kertoo HKL:n projekti-insinööri Samuli Mäkinen. Kesän jälkeen teetetään karttakysely, jossa kaupunkilaiset pääsevät kertomaan mielipiteensä asemien sijoittelusta. Helsingin kaupunkistrategian mukaan kaupungin tavoitteena on kasvattaa kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta edelleen. Tässä pyöräilyn suosion kasvattamisella on keskeinen rooli. Kaupunkipyöräpalvelu tukee Helsingin visiota olla maailman paras kestävän liikkumisen metropoli yhdistämällä pyöräilyn osaksi joukkoliikennettä. päivätai viikkokäyttäjille Kaivopuiston, Unioninkadun, Rautatientorin itäpuolen, Kiasman ja Hakaniemen metroaseman pyöräasemilta löytyy nyt maksupääte, jolla voi rekisteröityä päivätai viikkokäyttäjäksi. Päiväkäyttäjä voi halutessaan ostaa pyörien käyttöoikeuden itsensä lisäksi myös seurueelleen, enintään neljälle käyttäjälle. Kaupunkipyörien pyöräilysäännöt Sinun on noudatettava liikennesääntöjä myös kaupunkipyörällä liikkuessasi, esimerkiksi et saa polkea jalkakäytävällä. Palauta kaupunkipyörä aina pyöräasemalle. Voit palauttaa pyörän myös täydelle asemalle. Valitse tällöin pyörän valikosta ”palautus” ja kiepauta ohjaustangosta tuleva vaijeri asemassa olevan pyörän tai muun kiinteän kohteen ympäri ja lukitse takaisin palautettavaan pyörään. Kaupunkipyörien asiakaspalvelu avautuu 3.4. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 4257 8810 ja sähköpostiosoite contact@citybikefinland.fi. Puhelinpalvelun aukioloajat ovat ma–pe klo 7–19 ja la–su klo 9–17. Ennen pääsiäistä kaupunkipyöräpalveluun liittyvistä asioista saa neuvoja HSL:n asiakaspalvelusta, puh. 09 4766 4000 (ma-pe klo 7–19 ja la-su klo 9–17). Ketkä vastaavat palvelusta? Kaupunkipyöräpalvelusta vastaavat Helsingissä HKL ja Espoossa Espoon kaupunki. Palvelua ylläpitää CityBike Finland ja markkinoinnista, digipalveluista ja asiakassuhteista vastaa HSL. Clear Channel Suomi Oy vastaa hankkeeseen liittyvästä mainosmediasta sekä kumppanuuksista. ? Pyöräily on Helsingissä yhä turvallisempaa, vaikka pyöräilijöiden määrä kasvaa. Pyöräilyn turvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla yksisuuntaisia pyöräteitä. Lisäksi risteyksissä väistämisvelvollisuus pitäisi selvitä risteyksen rakenteesta. Helsingin kaupunki selvitti pyöräliikenneonnettomuuksien syitä ja kuinka niiden määriä voitaisiin vähentää suunnittelun avulla. Tarkastelujaksona olivat vuodet 2007–2016, jolloin poliisin tietoon tulleita pyöräonnettomuuksia sattui yhteensä noin 1700. Vaikka pyöräilijöiden määrä kasvoi, pyöräilyonnettomuuksien määrä laski. Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä pysyi samalla tasolla. Valtaosa pyöräonnettomuuksista tapahtui risteyksissä. Tavallisin tapaus oli, että oikealle kääntyvä autoilija ei havainnut oikealta lähestyvää pyöräilijää. – Onnettomuuksia voidaan välttää rakentamalla yksisuuntaisia pyöräteitä, jolloin autoilijan on helpompi huomioida kaikki kulkijat, pyöräilijät mukaan lukien. Myös risteyksien näkemäesteet olisi tärkeää poistaa, jolloin lähestyvän liikkujan havaitsee ajoissa, toteaa pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen kaupunkiympäristön toimialalta. Yksi ilmeinen syy onnettomuuksille olivat myös osapuolten suuret nopeudet. Tutkimuksessa havaittiin, että autoliikenteen suosiminen risteyksissä saattoi koitua ongelmalliseksi pyöräilijöiden turvallisuudelle. Tutkimuksen toteutti Matias Härme lopputyönä Hämeen ammattikorkeakouluun tammikuussa 2018 Helsingin kaupungin tilauksesta.
• 6 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu Helsingin kävelyfestivaali nyt toista kertaa ? Toista kertaa järjestettävällä Helsingin kävelyfestivaalilla on luvassa kaikkiaan yli 40 kävelyretkeä. Kävelyfestivaali on paisunut kymmenen päivän mittaiseksi tapahtumaksi, joka järjestetään 20.-29. huhtikuuta. Festivaalin kävelyt on lajiteltu eri teemojen alle. Helsinki toisin silmin -kierroksilla tutustutaan Vallilan katutaiteeseen Rosa Kivisen johdattamana ja Aava Gröhn vie kävelijät Helsingin omituisiin baareihin ja liikkeisiin. Historian lehdiltä -teeman kävelyillä tutustutaan vakoilijoiden Helsinkiin, Bobrikovin murhaan, prostituution historiaan, vuoden 1918 sisällissotaan ja Diakonissalaitoksen tarinaan. Pitkänsillan tuolla puolen -kävelyillä tehdään tuttavuutta Kallion alueen kohteiden kanssa. Katja Tikka vie kävelijät Paasitorniin ja Maddalena Benedetti tutustuttaa Kallion modernimpaan puoleen. Juhani Styrmanin johdolla tutustutaan pommitusten jälkiin, toteutumattomiin rakennussuunnitelmiin ja naisten Kallioon. Puhetta patsaista -teeman alla on neljä kävelyretkeä. Pauli Jokinen järjestää Patsasraadin, jossa yleisö pääsee arvostelemaan veistoksia. Tanja Eranto vetää Butts of Helsinki -kävelyretken, jossa tutustutaan patsaiden takapuoliin. Soili Poikonen johdattaa kävelijät Senaatintorin ympäristön veistoksiin ja Anu Kivelä presidenttien patsaisiin. Kaupungin laitamilla -kävelyillä reippaillaan kantakaupungin ulkopuolella. Kävelyretkillä tutustutaan Viaporin maalinnoituksen luoliin Kivikossa ja Suomenlinnan historiaan. Kävelyt vievät myös Arabiaan, Kumpulaan ja Pihlajamäkeen. Henkäyksiä hautausmailla -teeman kävelyillä kierretään Hietaniemen hautausmaata. Kierroksilla tulevat tutuiksi muun muassa taiteilijakukkula, veistostaide ja jääkärit. Helsingin työväen vappu – vappumarssi ja torijuhla Hakaniemen tori Klo 10.00 Vappukulkue järjestäytyy Hakaniemen torilla Hyvinkäänkylän puhallinorkesterin tahdissa Klo 11.00 Kulkue kaupungin halki Rautatientorille Rautatientori Klo 10.00 Lapsille mm. pomppulinna. Myyntija esittelypisteet palvelevat Klo 11.00 Lapsille ja aikuisille esiintyy Kengurumeininki Klo 11.30 Vappukulkue saapuu Rautatientorille, Hyvinkäänkylän puhallinorkesteri esiintyy Klo 12.00 Juhlan avaus ja juonto, näyttelijä Vappu Nalbantoglu Team Ring -joukkuevoimisteluryhmä esiintyy Puhe, puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Laulaja Henry Kinnula Puhe, Vasemmiston puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson. Sauli Malinen ja liiton laulajat esiintyy Yhteislauluna Kansainvälinen Klo 13.15 Pääesiintyjä: Olavi Uusivirta HTY Paasitornin juhlasalissa, Paasivuorenkatu 5 Klo 15.00 Työväenlauluja yhdessä, vetäjinä Sauli Malinen ja Liiton laulajat. ? Perinteinen Helsingin työväen ja vasemmiston vappujuhla on järjestetty jo vuodesta 1993. Vuoden 2018 vappujuhlaa vietetään Rautatientorilla 1.5.2018. Rautatientorilla järjestettävän torijuhlan ohjelma koostuu erilaisista musiikkiesityksistä sekä lapsiperheille suunnatusta ohjelmasta. Juhlapuhujina on tänä vuonna Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Torijuhlan pääesiintyjänä Olavi Uusivirta. Torijuhlan jälkeen klo 15 työväenyhteislaulutilaisuus Helsingin Työväentalolla (Paasitornissa). Laulutilaisuuden vetäjinä Sauli Malinen ja liiton laulajat. Helsingin työväen ja vasemmiston vappujuhla järjestetään tänä vuonna jo 25. kerran SAK:n Pääkaupunkiseudun (ent. Helsingin) paikallisjärjestön, TUL:n SuurHelsingin piirin, Helsingin Sosialidemokraattien ja Helsingin Vasemmistoliiton yhteisvoimin. Mukana järjestelyissä ovat myös Stadin Demarinuoret ja Helsingin Vasemmistonuoret. Ohjelma: Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 16 MA 16.4. Patrik, Jalo TI 17.4. Otto KE 8.4. Valto, Valdemar TO 19.4. Pilvi, Pälvi PE 20.4. Nella, Lauha LA 21.4. Anssi, Anselmi SU 22.4. Alina VIIKKO 17 MA 23.4. Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjö, Yrjänä TI 24.4. Pertti, Albet, Altti KE 25.4. Marko, Markus, Markku TO 26.4. Teresa, Tessa, Terttu PE 27.4. n Kansallinen veteraanipäivä Merja LA 28.4. Ilpo, Tuure, Ilppo SU 29.4. Teijo Velka on vapaiden orjuutta. Publilius Syrus (100 – 50 eKr.) Päivyri Edessä reitti tuntematon Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl. fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk. wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messu su 22.4. klo 11, mukana Open Voice -kuoro. Raamattusunnuntai, kolehti kerätään Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelmaan Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa Suomen Pipliaseuran kautta. Kirkkokahveilla seurakuntatalossa Satu Toukkari Suomen Pipliaseurasta kertoo Namibian raamatun-käännöshankkeista. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, vetäjänä Minna Pirinen. Merimieskirkkopiiri ma 23.4. klo 14 päätykamarissa. Luontoperhekerho ma 23.4. Munkkivuoren kirkolla klo 17.30-19. Kerhossa saa yhdessä ihmetellä ja tutkia lähiluontoa, kerho on maksuton. Lisätietoja: rauna.mannermaa@evl.fi. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18, vetäjänä Marie Turunen. Raamattupiiri ti 22.4.klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. ALFA ti 27.2.-8.5. (ei 1.5.) klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa Alfa on sarja vuorovaikutteisia tapaamisia, joiden aikana tutkitaan vapaamuotoisesti kristinuskon perusteita. Ilman paineita. Ilman painostusta. Ilmaiseksi. Alfa käsittää 11 tapaamista, jotka kukin sisältävät ruokailun, lyhyen alustuksen sekä keskustelun, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia varten. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: alfa@verkosto.net Kohtaamisten keskiviikko SEN TIEN KULKIJAT 2018 ke 18.4. klo 11.30-13 Munkkivuoren kirkossa ja seurakuntasalissa. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sitä seuraa vieraan esitys ja keskustelu, lopuksi siunaus. Jatkoina maksullinen keittolounas (5 euroa) seurakuntasalissa klo 13. 18.4. KUN TIE KATOAA, filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola. Osanottajien puheenvuoroja, yhteenvetoa sanotusta opetusneuvos Kalevi Virtanen. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai Yhteisvastuukeräykselle. Tervetuloa kaikki ja kaikenikäiset! Avoin aulakahvila kirkossa keskiviikkoisin klo 13. Kuun viimeisenä keskiviikkona keittoateria seurakuntasalissa. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 27.4. klo 13 seurakuntatalon Päätykamarissa NAISTEN KESKEN –illat pe 20.4. klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Vuorovaikutteisia iltoja eri teemojen ympärillä ja pientä purtavaa. 20.4. Toivoa, teetä ja sympatiaa tule keskustelemaan arkipäivän toivosta. Aiheesta alustaa Minna Pirinen, ft, NLPmaster, teologian yo. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu sunnuntaisin klo 17, verkosto.net. 29.4. klo 13 perinteinen päivämessu. Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Rukouspalvelu ma klo 16-18. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Olohuone tiistaisin klo 13-15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13-14, Erkkilä. Rukouspiiri perjantaisin klo 18. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Levollisuuden messu la 28.4. klo 18, Frilander, Sidoroff. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n.10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. ? ”Älköön sydämenne olko levoton”, sanoo Jeesus. Levoton sydän kuvaa hyvin sitä tunnetta, kun on ensimmäistä kertaa menossa uuteen paikkaan. Silmä kovana vahtaa vuoroin karttaa ja vuoroin tiekylttejä. Täsmääkö kadunnimi? Montako metriä vielä risteykseen? Mistä kohtaa löytyy huone 304? Paluumatka sujuukin jo kuin itsestään – tämähän on ihan tuttu reitti. Elämässä joutuu aina välillä opettelemaan reitin uuteen paikkaan. Ekaluokkalaisena koulumatkan, tien uudelle työpaikalle, nopeimman reitin sairaalaan. Ei mene montaa päivää, kun jalat jo vievät päämäärään itsestään ilman, että tarvitsee miettiä tai tarkkailla, mistä kulmasta kääntyä. Uudesta tuli hetkessä arkea. Sitten on se yksi reitti, jota ei voi opetella etukäteen. Askeleet tästä ajasta ikuisuuteen täytyy ottaa uutena sitten, kun se polku kutsuu. Tie on uusi muttei tuntematon, sillä Jeesus sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Sama Jeesus, joka elämämme päivät kulkee vierellämme, näyttää oikeaa suuntaa ja hakee tarvittaessa umpikujasta takaisin, ottaa kanssamme myös nämä askeleet. Mitä paremmin tunnemme hänet, sitä paremmin osaamme aavistaa, mikä meitä tiellä odottaa. Arkiset reittimme ja elämänpolut voivat olla mutkaisia, mutta tämä tie ei ole. Enää ei voi ajaa tärkeästä risteyksestä ohi tai eksyä, sillä tämä tie on suora ja totta. Tien päässä on Jeesuksen meille valmistama ikuinen elämä. Ehkä sielläkin pitää opetella reitti omaan huoneeseen, mutta eksymisvaara on ikuisiksi ajoiksi ohi. Sydämen ei enää tarvitse olla levoton. Iida Glumoff Kirjoittaja on ensimmäistä papin paikkaansa etsivä teologian maisteri
• 7 Viikot 16-17 • Nro 8 M unkin S eutu Runopalsta Keväällä Kiva metsän polkuja kulkea, pian noustua auringon. Se on tuttu ja turvallinen. Vesi puroissa virtaa välkehtii, säteet auringon veteen heijastelee. Saa luonnon ääniä kuunnella, kuulla laulua lintujen. Työtä muurahaispesillä seurata, yhtä köyttä ne vetävät. Suolla kurjet ja joutsenet kurkottelee, reviiriään merkkaa ja merkitsee. Välin torveaan toitottelee. Silmut puissa ja pensaissa aukenee, kastehelmet silmuissa välkehtii. Huomaa kulkija aamuinen poluillaan, pian meillä taas uusi kesä. Olavi Kylliäinen Kansallisteatteri ja Kaupunginteatteri yhdistävät voimansa Nuori näyttämö -festivaalilla ? Suomen Kansallisteatteri ja Helsingin Kaupunginteatteri järjestävät osana Työväen Näyttämöiden Liiton Nuori näyttämö -hanketta nuorten teatterifestivaalin 4.–6.5.2018. Kahden ammattiteatterin ja nuorisoryhmien yhteisponnistuksena nähdään Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä sekä Kaupunginteatterin studio Pasilassa yhteensä 13 esitystä. Nuori Näyttämö -konsepti on taidekasvatuksellisesti ja esitystaiteellisesti ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa nuoret teatterinharrastajat voivat työskennellä pitkäjänteisesti ammattilaisten kanssa. Mukana olevat ammattiteatterit voivat laajentaa yleisöpohjaansa, herättää nuorissa pysyvää kiinnostusta teatteritaidetta kohtaan ja tarjota laadukkaita teatteripalveluja. Lisäksi syntyy uusia, tasokkaita näytelmiä nuorten esitettäväksi tai katsottavaksi. Valtakunnallisessa hankkeessa on vuosina 2016–2018 mukana yhteensä seitsemän ammattiteatteria, neljä näytelmäkirjailijaa ja yli 400 nuorta. – On ollut innostavaa seurata teatteriharrastuksen ja mahdollisesti jopa tulevan ammatin alussa olevia nuoria. Sitä muistaa elävästi, millaisia ajatuksia, haaveita ja haasteita itsellä oli samassa iässä. Teatterikummina olen päässyt seuraamaan nuorten teatteriprosessia pitkällä aikavälillä. On kiinnostavaa nähdä, millaisia näytelmiä nuorille nykyään kirjoitetaan, miten nuoret lukevat ja tulkitsevat tekstiä ja millaisia upeita harppauksia eteenpäin ryhmä ja sen yksilöt tekevät. Teattereilla on haasteena tavoittaa nuorta yleisöä ja nuoria tekijöitä. Siksi minullekin on ollut tärkeää olla tämän hankkeen kautta mukana kannustamassa, tukemassa ja ruokkimassa innostusta. Yritän parhaani mukaan tuoda kokemustani nuorten käyttöön antamalla esimerkiksi käytännön vinkkejä äänenkäytöstä, kun siirrytään pienestä harjoitusnäyttämöstä suurelle estradille, kertoo teatteri ILMI Ö:n Tukirankaryhmän kummi, Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Yhteistyö huipentuu paikallisesti viiteen teatterifestivaaliin huhti-toukokuussa 2018, jolloin koko Suomen alueella nähdään kantaesityksinä neljästä näytelmästä 27 eri tulkintaa. 13–19-vuotiaat nuoret ovat valinneet esitettäväkseen jonkun kolmesta hankkeelle kirjoitetusta ja yhdestä suomennetusta näytelmästä. Monitahoisesti nuorten maailmaa käsittelevät, 13–19-vuotiaille suunnatut näytelmätekstit ovat Gunilla Hemmingin, Pipsa Longan ja Veikko Nuutisen kirjoittamia. Neljännen näytelmän on kirjoittanut Rasmus Lindberg Ruotsin vastaavalle hankkeelle 2014. Suomen Kansallisteatterin kummiryhmät ovat Annantalon Into-ryhmä, Hyrdet ja Järdet -ryhmä, Teatteri ILMI Ö:n Tukiranka-ryhmä, Olarin lukion Solaris, Salon Teatterikoulu ja Vaskivuoren lukion ryhmä. Ryhmien kummeina ovat näyttelijät Katariina Kaitue, Jani Karvinen, Cécile Orblin ja Ilja Peltonen sekä ohjaaja Jukka Rantanen ja lavastaja Katri Rentto. Helsingin Kaupunginteatterin kummiryhmät ovat Annantalon teatteriryhmä Vire, Martinlaakson lukio, Tapiolan lukio, Kallion lukio, Järvenpään teatterin nuoret, Teatteriryhmä Werner Porvoosta sekä Havukosken koulun draamaryhmä. Ryhmien kummeina ovat näyttelijät Heidi Herala, Tuukka Leppänen, Eija Vilpas, Sanna Saarijärvi, Marjut Toivanen, Sari Haapamäki ja lavastaja Antti Mattila. Elokuussa 2018 pidetään Tampereen Teatterikesän alkupäivinä suuri Nuori Näyttämö -päätösfestivaali Tampereen Työväen Teatterin kahdella näyttämöllä 4.-5.8.2018. Tämä on uusien nuortennäytelmätekstien juhlakatselmus, johon tullaan kutsumaan tulkinnat kustakin neljästä näytelmästä. Nuori Näyttämö hankkeen valtakunnallisena toteuttajana toimii Työväen Näyttämöiden Liitto. Hanketta tukevat Suomen Kulttuurirahasto ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Kansan Sivistysrahasto. Kaupungin organisaatiossa uusi asiakaspalvelumalli ? Helsingin vastavalmistuneella asiakaspalvelumallilla edistetään kaupungin palvelujen asiakaslähtöisyyttä, sujuvuutta ja yhdenmukaisuutta. Samalla parannetaan palvelujen vaikuttavuutta, kasvatetaan tuottavuutta ja mahdollistetaan yrityksille uudenlaisia markkinoita ja liiketoimintaa. Kasvavan ja kehittyvän Helsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki. Kunnianhimoisen pyrkimyksen toteutumisen edellytyksenä on asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen. Helsingin kokoisessa kaupungissa yhtenäinen, hyvä asiakaskokemus syntyy vain yhteisten periaatteiden ja käytäntöjen kautta. Kaupungin työntekijöille tarkoitettu asiakaspalvelumallin käsikirja esittelee hyvän palvelun periaatteet, joiksi määriteltiin yhdenvertaisuus ja saavutettavuus, järjestelmällisyys ja toimivuus, vuorovaikutus ja monikanavaisuus, jatkuva kehittäminen sekä osaamisen arvostus. Käsikirjaa käytetään esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttämisessä, koulutuksissa, oman työn suunnittelussa ja esimiestyöskentelyssä. Kaikille avoin käsikirja kertoo myös yhteistyökumppaneille, kuten yrityksille ja yhteisöille, kaupungin asiakaskokemuksen tavoitteista ja auttaa yhteistyön aloittamisessa. Malliin liittyvä erillinen työkirja sisältää kuvauksia ja käytännön esimerkkejä työtavoista, joilla tiimit ja yksittäiset työntekijät voivat kehittää omaa työtään. Työkirjassa esitellään konkreettisia keinoja, joilla käsikirjassa esitellyt viisi periaatetta voi viedä arkeen. Työkirjaa soveltamalla parannetaan palveluja käyttävien kaupunkilaisten asiakaskokemusta. Ilmanlaatu Helsingissä on viime vuosina parantunut Jatkoa sivulta 3 ? Katupölyn hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) mittausten mukaan pienentyneet Helsingissä viime vuosina, mikä osoittaa kaupungin pitkäaikaisen katupölyn torjunnan kehittämisen ja tehtyjen toimenpiteiden olleen tehokkaita. Raja-arvo ei ole ylittynyt mittausasemilla vuoden 2006 jälkeen. – Hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat kuitenkin edelleen vaarassa ylittyä kantakaupungin katukuiluissa sekä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella, mikäli pölyntorjuntaan ei kiinnitetä jatkuvasti riittävää huomiota, muistuttaa Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen. Hyvin pölyisiä päiviä on edelleen joka kevät, kun kadut kuivuvat ja liikennevirta nostaa talven aikana kertyneen aineksen ilmaan. Nastarenkaiden vaikutus pölyn muodostumiseen on tutkimuksissa osoitettu hyvin merkittäväksi. Käytössä jo olevien pölyntorjumiskeinojen lisäksi Ilmansuojelusuunnitelmaan on kirjattu toimeksi kitkarenkaiden käytön edistäminen. Muu ajoneuvoteknologian kehittyminen ei vähennä katupölyä. Typpidioksidin raja-arvo Liikenteen pakokaasupäästöt aiheuttavat edelleen typpidioksidin vuosiraja-arvon ylittymisen osassa keskustan vilkasliikenteisistä katukuiluista. Typpidioksidin pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet, ja katuosuudet, joilla typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy, ovat lyhentyneet vuodesta 2016. Yhä edelleen rajaarvon arvioidaan kuitenkin ylittyvän 2,3 kilometrin alueella ja olevan vaarassa ylittyä lähes viiden kilometrin alueella. – Monilla katuosuuksilla ilmanlaatutilanne on parantunut. Kuitenkaan ei voida vielä varmuudella sanoa, etteikö typpidioksidin raja-arvon ylitysvaaraa enää niillä olisi, jos jatkossa tulee kylmiä pakkastalvia, sanoo Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta. Vaikka typpidioksidin sekä pienhiukkasten pitoisuuksien lasku johtuu pitkälti yleisestä ajoneuvoteknologian kehittymisestä ja päästöjen pienenemisestä, myös ilmanlaadun kannalta suotuisat sääolosuhteet ovat vaikuttaneet kehitykseen: edellistalvet ovat olleet leutoja, ilma on sekoittunut hyvin eikä inversiotilanteita ole juuri ollut. Myös Helsingin omat toimet ovat vähentäneet päästöjä. Autoliikenteen määrä on vähentynyt kantakaupungissa, ja muun muassa pyöräilyyn on panostettu. Helsingin seudun liikenteen bussien päästöt ovat alentuneet asetettujen tavoitteiden mukaisesti kaluston uusiutumisen, pakokaasujen puhdistuslaitteistojen sekä biopolttoaineiden käytön seurauksena. Tämä on parantanut ilmanlaatua erityisesti kaduilla, joilla kulkee useita bussilinjoja. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu todettiin ilmansuojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä tehdyissä mallinnuksissa tehokkaimmaksi yksittäiseksi toimenpiteeksi pienentää typpidioksidin pitoisuuksia kantakaupungin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Ympäristölautakunta teki toukokuussa 2017 kaupunginhallitukselle esityksen, että se vetoaisi valtioon lainsäädännön muuttamiseksi niin, että alueellisten maksujen käyttöönotto mahdollistuisi ja että saadut varat olisi mahdollista kohdentaa ko. alueelle. Myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa laadittaessa havaittiin hinnoittelu oleelliseksi keinoksi liikenteen CO2-päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Aamuliikennettä Ruoholahdessa. Kuva: Roni Rekomaa. Hyvät kiertämään! ? Munkkiniemen Marttojen perinteinen, keväinen kierrätyspäivä pidetään 8. toukokuuta kello 7-18 Munkkiniemen kirkon piha-alueella, Tiilipolku 6. Keräys toteutetaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen kanssa . Keräykseen voi tuoda siistejä, ehjiä ja puhtaita: astioita ja pientavaraa vaatteita, kenkiä, laukkuja verhoja, lakanoita, sisustuskankaita ja muita tekstiilejä urheiluvälineiä, kirjoja ja mattoja askartelu-ja käsityötarvikkeita, myös rikkinäisiä nahkavaatteita. Keräykseen otetaan vastaan myös kaikenkuntoisia pieniä sähkö-ja elektroniikkalaitteita. Kierrätyskeskus lajittelee tavarat myyntiin tai ilmaisosastoille. Tarvittaessa tavaroita kunnostetaan keskuksen omissa verstaissa. Lisätietoja saat www.martat.fi tai www.kierratyskeskus.fi
• 8 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu ? Improvisaatioteatteri Pore tutkii tilaa dramaturgiana tai toisin päin. Saimme kollaasimaisia näytteitä Höyhentämössä siitä, ”miten horisontti taivutetaan?”. Todellinen näyttämö sijaitsee katsojan mielessä, vaihtuvissa kokoonpanoissa esiintyvät porelaiset sanovat. Laulua syvälle sieluun Pääsiäinen alkaa meillä Uuden musiikin orkesteri UMO:n Silent Music –konsertilla, joka useimmiten on ollut Agricolan kirkossa Eirassa, Helsingin eteläisessä kaupunginosassa. Tänäkin vuonna kirkko on valoisa ja tunnelma kaunis. Ei vähiten sen takia, että Johanna Iivanainen on paitsi taitava jazzlaulaja aivan hurmaava virsien ja muiden hengellisten laulujen konsertin solisti. Hänen äänensä on tavattoman luonnollinen tuottamaan hartaan kuulemiskokemuksen. Ääni koskettaa sielua. Orkesterin pojat ovat arvokkaasti pukeutuneet, kravatit löysällä. Saksofonisti ovat konsertissa hyvin työllistettyjä; trumpetistit ja pasunistit saavat paljon rentoa luppoaikaa. Ohjelmisto tukee hiljaisen viikon harrasta tunnelmaa. Pääpaino on tutuissa ja rauhoittavissa virsissä, kuten Ystävä sä lapsienMä silmät luon ylös taivaaseenPyhäaamun rauhaja Mun kanteleeni kauniimmin, joista kapellimestari Mikko Hassinen on tehnyt sovitukset big band -kokoonpanolle. Kahdessa ensin mainitussa Iivanainen on herkimmillään, hän luo silmänsä taivaaseen vain pianon säestämänä. Kosketa minua henki –kappaleen alussa laulaja keinuu kauniisti eikä se häiritse pyhää kokemusta. Via Cruciksella paljon musiikkia Via Crucis -pääsiäisvaellus kuljettiin ensimmäistä kertaa lankalauantaina pitkäperjantain sijasta. Siihen osallistui Kaisaniemessä, Säätytalolla ja Tuomiokirkon luona yli 15 000 ihmistä, enemmän kuin viime vuonna. Mukana oli useita tunnettuja laulajia näyttelijöiden sijaan ja sen myötä kuultiinkin enemmän musiikkia. Kuulimme oopperaa, liediä, musikaalia, gospelia ja virsiä Ville Saukkosen ohjauksessa. Hän arveli etukäteen, että kappalevalinnat saattavat yllättää. Jeesuksen roolissa oli oopperalaulaja Waltteri Torikka. Hän lauloi Jaakko Löytyn ”Tuuli työntää kulkijaa” ja suomeksi ”Kuin taivaisiin” eli Secret Gardenin You Raise Me Upin. Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittaman ”ajankohtaistetun” teoksen muissakin keskeisissä rooleissa oli useita oopperalaulajia kuten Hannu Niemelä Juudaksena, Päivi Nisula Herodeksena ja Sauli Tiilikainen Pilatuksena. Juudaksen ja Pietarin, Jouni Bäckström, vuorosanoja oli paikoin vaikea kuulla Kaisaniemen kalliolta koulun suuntaan. Johanna Tuomi oli Maria-äiti. Via Crucis esitettiin Helsingin ydinkeskustassa jo 23. kerran. Kuulimme nyt ainakin kolmatta kertaa Juudaksen kiinteistökauppaspekulointia järvenrantamökeillä ennen kuin hän hirttää itsensä hopearahat taskussa. Hohhoijaa… Järjestäjä voisi jo miettiä koetun konseptin uudistamista ensi vuodeksi. Mutta tunnelma öisessä puistossa ja kaduilla on aina hieno. Sävykäs laululintu ja unelmatrio Monipuolisena näyttelijänä ja laulajana tunnettu upeaääninen Maria Ylipää tarjosi jälleen yhdessä unelmatrionsa kanssa kuulijoilleen suuria tunteita ja lennosta vaihtuvia tunnelmia sisältävän konsertin. Paikkana oli musiikkiteatteri Kapsäkin täpötäysi teatterisali, jossa taiteilija on paljon esiintynyt. Triossa soittivat Niko Kumpuvaara (haitari), Marzi Nyman (piano ja kitara) sekä Niko Herrala (basso). Se on ollut yhdessä vajaan vuoden, mutta juttu kulki Marialta ja orkan pojilta. Ensimmäinen jakso koostui sävelletystä suomalaisesta runoudesta. Kaikki olivat puku päällä. Erityisen hienoja ovat Ylipään tulkinnat Anna-Mari Kähärän säveltämiin L. Onerva -runoihin Credo ja Yössä kuljen. Mutta hauska esitys oli Jari Tervon proosaruno Murhaballadi tai MarjaLeena Mikkolan Kauniin naisen laulu. Toisella jaksolla kuulimme estradija teatterimusiikin klassikkoja, mm. chansonia á la Édith Piaf, saksalaista kabareemusiikkia Friedrich Hollaenderin kynästä tai Chess-musikaalista. Kauneimmin soi Astor Piazzolan tango ”María de Buenos Aires”. Luvattuja seitsemää esityskieltä laskettiin ääneen. Jotta laulaja pääsee määrään, Nyman aloitti spontaanisti pianolla venäläisen Kalinkan, johon Ylipää yhtyi! Runoelma Tigrisin varrelta – ja Suomesta – Minä en (ole) enää niin kuin ennen. Minä olen kuivunut. Jylhyyteni on mennyttä. Sivujokeni ja suistoni ovat vuotaneet tyhjiin, siltani romahtaneet. Te tuhositte minut. Sanat lausutaan näytelmässä ”Kirjeitä Mosulista”, joka ja menee huhtikuun lopulle Teatteri Avoimissa Ovissa. Kyse on OSIRIS-teatterin tuotannosta. Näyttelijä Omar Albajaren ja teatteriohjaaja Liisa Isotalon yhdessä kirjoittama Kirjeitä Mosulistaon tositapahtumiin perustuva näyttämöllinen runoelma irakilaisen Ahmedin ja suomalaisen Annan kohtaamisesta. Avoimet Ovet on aina nostanut esiin naiskirjailijoiden tekstejä ja näkökulmaa. Tässäkin se on mukana, suomalaisen Annan näkökulmana. Nuori Ahmed tulee yllättäen ”lattian läpi” rauhallisesta elämästä haaveilevan naisen kotiin. Naisen ennakkoluulot vaihtuvat kiinnostukseksi. Irakin pakolainen kantaa mukanaan Mosuliin jättämänsä perheen, salaisen rakkautensa, autopommien silpomat muistot ja unelmat aikuisuudesta. Anna ja Ahmed katsovat toisiaan silmästä silmään. Mira Kivilä esittää Annaa tavattoman uskottavasti ja rauhallisesti. Hän osaa esittää vastakysymyksiä muslimimiehen ennakkoluuloille pohjoismaalaisesta naisesta. Albajare on hyvin uskottava. Molemmille paljastuu uusia näkökulmia ihmisyydestä, kunniantunnosta ja rakkaudesta. Kirjeitä Mosulista saa lisäesityksiä syksyllä Kansallisteatterissa. Elottomien luontokappaleiden asetelma Orismalan kylässä on lähde, josta nousee ihmisen luita ja on aina noussut, kertoi pappi Erik Alftanius kirjeessään Tukholman antikviteettikollegiolle 1674. Esille nousi punaista vettä, rautaoksidi luupölyä, kevätvalo, esihistoriallinen hanhi, lumpeensiemenet, suonsilmä, kellot, koruja, puita, pronssikattila ja hänen kasvonsa. Mad Housen esitystilaan rakennettiin hienovarainen kokonaisuus, johon kuului musiikkia, tanssia, veistoksia, valokuvia, ääniä. Tilan keskellä ja reunoilla Emilia Kokko ja Elina Pirinen esittivät tavattoman intensiivisesti ja toistensa läheisyyteen kiinnittyneinä tanssia, liikettä, toisen kehonkantamista Akuliina Niemen ja Ilkka Saastamoisen luomaan musiikkiin ja äänimaailmaan. Kuulemme lasisten torvien ääntelyä, konemusiikkia, näemme savuavia lähteitä, lähteen punaiseksi värjääntynyttä vettä. Nature Morte on toinen osa kolmiosaista teoskokonaisuutta, jonka aihe ja lähtökohta on tuo Isossakyrössä sijaitseva rauta-aikainen vesikalmisto, Levänluhdan lähde. Teoksissa lähestyKulttuuri Risto Kolanen Huhtikuun kulttuurikierros Johanna Iivanainen hurmasi pitkäperjantain pääsiäiskonsertissa UMO:n solistina Agricolan kirkossa. Kuva: Maarit Kytöharju. Valtteri Torikka ja muut tekijät toivat laulun pääsiäisen Via Crucikseen, tässä Tuomiokirkon portailla. Kuva: Sakari Röyskö. Maria Ylipää antoi kaikkensa monella laulukielellä Kapsäkin lavalla Ystävätbändin kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Albajare ja Mira Kivilä ovat uskottavia kahden kulttuurin kohtaajia Kirjeitä Mosulista -runoelmassa Avoimissa Ovissa. Kuva: Stefan Bremer. Elina Pirinen (vas.) ja Emilia Kokko esiintyvät intensiivisesti Mad Housen Nature Mortessa Suvilahden kulttuurikeskuksessa. Kuva: Ernest Protasiewicz. Sinna Virtanen (vas.), Akuliina Niemi ja Felicia Honkasalo saivat Kritiikin Kannukset 2018 Mad Housen Nature Morte ja Galleria Sinnen Chimera -teemaesityksistä. Kuva: Hannele Salminen.
• 9 Viikot 16-17 • Nro 8 M unkin S eutu tään haudattua muinaisihmistä ihon ja kosketuksen kautta. Millaisia he olivat? Muut osat ovat Chimeranäyttelyinstallaatio Galleria Sinnessä. Paikkasidonnainen ääniteos toteutetaan Levänluhdan lähteelle ensi syksynä. Tekijät kuvataiteilija Felicia Honkasalo, kuvataiteilija ja trumpetisti Akuliina Niemi sekä dramaturgi Sinna Virtanen muodostavat kollektiivin, joka työskentelee horisontaalisesti, pitkissä prosesseissa taiteen ja tieteen rajapinnoilla. He saivat juuri Suomen Arvostelijain liiton Kritiikin kannukset palkinnon. Mad Housen 5. kauden ohjelma oli moninainen. Hymy kertoo siitä, että Mad Housessa asiat ovat mahdollisia ja tapahtuvat. Ja että viides kausi oli oikeasti mad, talon nimen veroinen, esitystaiteilija Juha Valkeapääarvioi. Seuraava kausi alkaa talvella 2019. Lauran eläintarha särkyy Pieni Krepsko-festivaali oli todella mielenkiintoinen Nukketeatteri Sampossa. Se toi nähtäväksi Krepskon esityksiä. Prahassa perustetun kansainvälisen teatteriryhmän sanattomat teokset hyödyntävät fyysisen teatterin sekä nukkeja esineteatterin esitysmuotoja. Esitykset perustuvat lumoaviin tunnelmiin, tummaa puhuviin satuihin sekä absurdeihin tragikoomisiin hetkiin. ”Fragile” (Särkyvää) on teatteriesitys, joka tutkii kuin suurennuslasin läpi Lauran roolihahmoa Tennessee Williamsin näytelmästä ”Lasinen eläintarha”. Laura on melkein tavallinen nainen, joka on silti sulkeutunut todellisuudelta omaan salaiseen maailmaansa, sellaiseen joka on yhtä herkkä ja kaunis kuin lasi … mutta kauanko lasi säilyy särkymättä? Esityksen ohjaa ja esittää Linnea Happonen, joka on aivan hurmaavan haavoittuvainen iltalampun valossa. Puolivälissä esitystä mies törmää sisään ovesta ja särkee lattialamppuja. Pienen hetken luulemme, että hän on joku häirikkö. Ei, Jiri Zeman on Krepskon esiintyjä, joka sotkee hetkeksi Lauran rauhallisen sulkeutuneen elämän. ”puolalainen tango kolmelle” on mustavalkoista teatteria vaarallisen pöytäpelin salaisuuksista, jossa leikitään sähkölaitteilla. Happosen, Zemanin ja Jan Jakubalin esityksessä sekoitetaan yhteen venäläinen ruletti, puolalainen tango, tsekkiläis-suomalainen eriskummallinen huumori ja pullollinen vodkaa! Leikin paradokseja silmän nopeudella Cirkossa Suvilahdessa on ollut talven aikana paljon tanssia, musiikkia ja esitystaidetta. Saimme kokea ihkaoikeata sirkusta Suomen ensi-illassa. ”The Great Paradox of Play” esitteli kolme yhteispohjoismaista taikuria, 40 tyynyä ja yleisön eturivistä lainatun sormuksen, jonka esiintyjä pujotti kehonsa läpi takaa eteen, ennen kuin palautti yleisöön. Esitys oli muuten sanaton, mutta yksi esiintyjistä kertoi taustaideaksi homo ludensin eli leikkivän ihmisen. Sirkuslaji on ’magie nouvelle’ taikuus, joka on ”kuin tanssia huimassa maailmassa”. Ankara estetiikka syntyy barokkiasuista, minimalistisesta lavastuksesta ja elektroakustisesta live-musiikista, josta vastasi mainio Sture Ericson. Tanskalainen David Tholander, ruotsalainen Axel Adlercreutz ja suomalaiKulttuuri Signen mestat Musiikkitalon näyttelyssä ? Signe Brander oli vanhan Helsingin tallentaja monilla valokuvillaan; kaupunki palkkasi hänet työhön muuttuvan kaupunkikuvan ja kaupunkilaisten arjen taltioimiseksi 1900-luvun alussa. 908 valokuvaa löytyy kaupunginmuseosta. Loppu on kunniaton. Brander kuoli Nikkilän mielisairaalassa nälkään jatkosodan aikana. Paikka oli sotaakäyvässä maassa ruokahuollon alimmalla tasolla. Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry. halusi kunnioittaa valokuvaajan työtä ja merkitystä ja järjesti itsenäisyyden juhlavuonna valokuvakilpailun, jonka voitti Marit Henriksson. Hänen ja viiden muun nykykuvaajan fotoja on mukana näyttelyssä Musiikkitalon lämpiön lasiseinillä. Ideana on ollut laittaa aina Branderin vanhan kuvan yhteyteen nykykuvia samoista maisemista. Niistä Senaatintori ei ole juuri muuttunut, Kauppatori enemmän. Kruunuhaassa ei näy enää kelkkoja ja suksia. Yrjönkadulla on yksi sama rakennus jäljellä Pikku Roban kulmalla. Kampin Baanalla kulkivat ennen junat satamaan, nyt fillarit. Brander ikuisti Siltasaaren puutalot 1908 Byggan tornista. Rannoilta hiekkajaalat ovat hävinneet. – Vielä muistan ne Rööperin kulmat, sen Koffin puiston ja muut / ja kapeat korttelikujat, puutalot ja rääkyvät suut / Ja pahaa hautovan äijän, sen talkkarin käskyineen / joka m a a l ta oli ä s k e n t u l lut tänne kaupunkiin p e r h e i neen, Stadin Slangin puheenjohtaja Harri Saksala lauloi ”Vanha Rööperi” -biisisanoissa 50-luvun lapsuusmaisemastaan, joka oli lähempänä Branderin ikuistamaa maailmaa. Pormestari Jan Vapaavuori avasi näyttelyn, suomeksi ja slangiksi, mistä pisteet. Hän sanoi: – Mä nään, että tää stadin slangi on pääkaupungin kolmas virallinen kieli, ja jos nyt tääl joku ei snaijaa tätä slangii, ni mä kelasin, että ehkä mä pidän loput puheesta suomeks. Signe kiersi painavan kameransa kanssa stadin katuja kuusi vuotta. Tuloksena oli vaikuttava sarja kuvia, joista erityisesti nykyhelsinkiläiset voivat tutkia ja ihailla sellaisia kaupunkinäkymiä, joita ei enää saada takaisin. Suuriruhtinaskunnan pääkaupungin elämänmeno, ihmiset, torit, puistot ja rakennukset ovat jääneet Branderin kuviin. Näistä otoksista on rakentunut meille stadilaisille yhteinen kokemus vanhasta Helsingistä. Toimittaja, laulaja Pirjo Tuohimaa esitti ”Stadin tangon”, joka on hänen oma slanginnoksensa Esko Rahkosen tutuksi tekemästä ”Lapin tangosta”. Se alkaa: – Stadin bärtsit ja rantsut on nastoi, / cityluontoa parhaimmillaan. / Hietsun rantsuun jos klabbinsa kastoi, / muille biitseille ei kaipaakaan. Näyttely on esillä 3.5. asti. Opastuksia on aina torstaisin klo 12-16 ja perjantaisin klo 12-17, jolloin on myös musiikkia klo 1717.45. Näyttelyyn valitut valokuvaajat Merryt Santanen (vas.), Kristiina Tuominen, Esko Byman ja Marit Henriksson peittävät lehtikuvassa omia otoksiaan, mutta Signe Branderin kuvat näkyvät yllä. Kuva: Raimo Granberg. Stadin Slangin puheenjohtaja Harri Saksala juonsi ja lauloi avajaisissa, takana lasiseinällä vanhoja ja uusia kuvia. Kuva: Raimo Granberg. Signe Brander valokuvasi suuriruhtinaskunnan ajan Helsinkiä. Kaupunginmuseossa on 908 kuvaa. Kuva: Wikipedia. Linnea Happonen on upea aikuisten esineteatterin esiintyjä tsekkiläissuomalaisen Krepskon Fragilessa. Kuva: Jiri Jirasek. Suomalainen Robert Jägerhorn (vas.), ruotsalainen Axel Adlercreutz ja tanskalainen David Tholander.ovat monipuolisia taikureita silmän nopeutta haastavassa esityksessä Cirkossa. Kuva: Malin Arnesson. Circus Ultima Thule on sanaton ja visuaalisesti upea varjoteatteriesitys ystävyydestä ja ihmeiden kaipuusta Höyhentämössä. Kuva: GLiMT. Pormestari Jan Vapaavuori avasi Signen mestat näyttelyn Musiikkitalolla, taustalla kuvia Pitkänsillan ympäriltä. Kuva: Raimo Granberg. nen Robert Jägerhorn olivat hyvin yritteliäitä ja taitavia, mutta selvästi kaipasivat yleisöä paremmin mukaan. Aplodit olivat hyvin niukkoja. Ehkä näimme liikaa isojen taikalaatikoiden punnerrusta lavalla. Cirko-festivaaalihan tulee taas toukokuulla, jolloin herkkua riittää. Kaunis balladi varjoteatterina Circus Ultima Thule toi Höyhentämöön sanattoman ja visuaalisesti upean varjoteatteriesityksen ennakkoluuloista, ystävyydestä ja ihmeiden kaipuusta. Kuvastossa yhdistyvät sirkusmaailma eksoottiset eläimet, revontulet ja Lapin hyytävät lakeudet. Sodan jaloissa pieni poika joutuu eroon äidistään ja päätyy sirkustirehtöörin hoteisiin. Siellä hän tutustuu Suomen ensimmäiseen sirkusnorsuun, joka Lapissa matkustaessaan herättää pohjoisen asukkaissa ihailua, pelkoa, uteliaisuutta ja jopa tuomitsevuutta. Värikylläisellä matkalla 1900-luvun alkupuolen syrjäseuduilla elävät ennakkoluulot kohtaavat sirkuksen suvaitsevaisuuden ja unelmat muuttuvat sitä tärkeämmiksi, mitä karumpana todellisuus ympärillä näyttäytyy. Näemme lakanaverhon läpi valon ja varjon kontrastin sekä varjojen taianomaisen liikkeen. Erityisen komeita ovat kuvat pojasta ja norsusta kulkemassa vuorien yli. Julia Gauffinin ohjaamana kuva kuvalta etenevä esitys maalaa tunnelmia pohjoisessa matkattavan reitin varrelta ja jättää tilan katsojan tulkinnalle ja täydelle visuaaliselle elämykselle. Annamari Ahonen on toinen dramaturgi. Varjoteatteriesiintyjät ovat Petri Lappalainen, Tessa Lepistö ja Tytti Marttila. Teksti: Risto Kolanen
• 10 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu Sotaa Pikku Huopalahdessa 1918 ? Vasta itsenäistynyt Suomi ajautui sisällissotaan vuoden 1918 alussa. Sodan monista nimityksistä sisällissota on se, joka kertoo oleellisimman. Asiaa ei muuksi muuta venäläisten ja saksalaisten osuus sotatapahtumissa. Harvassapa ovat maailmassa sisällissodat, joissa ei olisi mitään ulkopuolista vaikutusta. Punaiset joukot hallitsivat eteläistä Suomea helmimaaliskuun ajan ja yrittivät edetä pohjoisemmaksi. Mistään laajamittaisista rintamataisteluista ei varsinaisesti ollut kyse. Maaliskuun puolivälissä aloite oli siirtynyt valkoisille. Huhtikuuta lähestyttäessä ollaan jo vauhdikkaasti menossa kohti sodan lopullisia ratkaisuja. Huhtikuun alku Pääsiäisenä 1918 valkoiset joukot ovat saartaneet Tampereen. Rynnäkkö kaupunkiin alkoi 3.4. ja 6.4. raunioitunut Tampere antautui. Samalla hautautuivat tosiasiallisesti punaisten voitontoiveet koko sodan osalta. Suomen sisällissota kutoutuu moninaisin säikein isompaan kuvaan laajoissa maailmanpoliittisissa kehyksissä. Aivan erityisesti tämä pitää paikkansa, kun katsotaan maailmansodan viimeisen vuoden tapahtumia bolsevikkivallankaappauksesta alkaen, etenkin Saksan ja Venäjän välisiä suhteita. On todettu, että noissa kuvioissa Saksa kutsuu itse itsensä valkoisen Suomen avuksi. Millään tasolla ei tuolloin todellakaan eletty normaalioloissa. Niinpä melko sekasortoisen vaiheiden jälkeen Suomen senaatti hyväksyy Saksan tarjoaman avun. Pääsiäismaanantaina 1.4. saksalainen Itämeren divisioona lähtee Danzigin satamasta kohti Hankoa. Lähes 10 000 miestä, tuhansia hevosia ja kalustoa peräti 174:llä erikokoisella aluksella yli jäisen meren, miinakenttiä uhmaten. Varsin erikoinen hanke muutenkin: itsenäinen sotaretki tuntemattomaan maahan ilman kiinteitä huoltoja viestiyhteyksiä. Saksalaisella perusteellisuudella mukaan rahdattiin myös esim 84 lehmää, joita hoitamaan tarvittiin kuusi sotilasta. 3.4. saksalaiset saapuvat Hankoon. Sotilaat käyvät tyhjentämässä paikallisen keksitehtaan koko varaston ja muutamia rangaistaan tästä omavaltaisuudesta. Parin päivän päästä alkaa marssi rautatielinjaa pitkin kohti Helsinkiä, ilman kunnollista rautatiekalustoa. Ylipäänsä saksalaiset eivät ole liikkeellä kovinkaan vahvoin voimin siihen nähden, että tehtävänä on vallata yli sadan kilometrin päässä oleva pääkaupunki. Tästä huolimatta vakavampaan vastarintaan törmättiin vasta Karjaalla, ja ponnettomaksi jäi sekin. Ensimmäisen viikon aikana kaatui ainoastaan 11 saksalaissotilasta. Punainen Kansanvaltuuskunta pakenee 6.4. Helsingistä. Viipurissa Kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja Kullervo Manner julistetaan Suomen diktaattoriksi. Narsisseja ja tulitusta Huopalahdessa Antautumisella oli laajaa kannatusta paikallisen Helsingin Punakaartin johdossa, jonka varaan pääkaupungin puolustus oli jätetty. Saksalaisiin oli neuvotteluyhteys ja antautumisasiakirjakin oli jo laadittu. Tällöin lähetti Kansanvaltuuskunta Viipurista Helsinkiin edustajansa, joka esitti täysin valheellisen tilannearvion ja sai sillä antautumisen estetyksi. Samaan aikaan saksalaissotilaat etenivät venäläisten rakennuttaman linnoitetun maarintaman kohdalle Albergassa (Leppävaara). Siinä olisivat Helsingin puolustuksen avainasemat. Punaiset eivät kuitenkaan kyenneet hyödyntämään etuaan. Iltapäivällä 11.4. saksalaiset valtasivat nämä betonija piikkilankavarustukset puolessa tunnissa, laimean taistelun jälkeen. Menestyksensä humalluttamat saksalaiset jatkoivat heti kohti Helsinkiä. Pääjoukon eteneminen tapahtuisi Huopalahden kautta Turun maantien Läntisen Viertotien suunnassa Töölön alueelle. Huopalahteen oli 1900-luvun alussa rantaradan valmistumisen jälkeen kohonnut nopeassa tahdissa huvilayhdyskunta, nykyisen Etelä-Haagan paikkeille. Syksyllä 1917 oli perustetty myös Huopalahden Punanen Kaarti. Tämä kaarti ei tiettävästi pyrkinyt lainkaan taistelemaan saksalaisia vastaan. Linnoitusketjun läpi avoautossa ajanut Itämeren divisioonan komentaja Rüdiger von der Goltz alkoi uskoa, että nyt voitaisiin marssia suoraa päätä Helsingin keskustaan asti, soittokunta etunenässä. Huopalahdessa kärkijoukkojensa tuntumaan kiirehtineen komentajan ajoneuvon vieressä räjähti punaisen tykistön ampuma kranaatti. Sekään ei vielä vauhtia hillinnyt. Goltz itse kirjoittaa: ”Minunkin sieluni huumaantui ilosta, kun niin huokeasti olimme päässet ohi varustusten, joita hämmästyneinä olimme katselleet. Pikku-Huopalahden etukaupungissa peittyi automme narsisseilla, muutamia sekunteja myöhemmin kohdistui mitä ankarin jalkaväen hyökkäystuli minuun ja joukkoni etumaisiin, joiden luokse sillä välin olin saapunut. Onneksi alkoi jo hämärtää, ja meidän puolellamme haavoittui vain yksi. Mutta oli kuitenkin varsin kolkkoa kumartuneena istua 20 minuuttia autossa vihollisten ampumalinjan kuin raivoten syytäessä tulta meihin vain 300 metrin etäisyydestä.” Edellä kuvattu tapahtui tarkalleen ottaen nykyisen Haagan paloaseman lähettyvillä, jossa vanha maantie teki mutkan ja kääntyi kohti Tilkkaa. Siinä maasto laskeutuu notkelmaksi ja notkossa kulkee Mätäpuro (nyk. Haaganpuro). Sen vastarannalla kohoavan paljaan rinteen reunoilla olleista kenttälinnoitteista saksalaisia tulitettiin. Illan pimeys oli jo laskeutunut. Hyökkäystä päätettiin jatkaa seuraavana aamuna. Saksalaisten etujoukko miehitti maantien varren talot ja kalliot. Von der Goltzin kerrotaan asettuneen puutarhuri Wardin luo pimeän ajaksi. Yö oli rauhaton. Huopalahden porvarillinen väestö tervehti saksalaisia kukkasin, mutta enemmistö asukkaista oli sentään työväkeä. Hajanainen ammuskelu jatkui paikkakunnalla koko yön. Sumuinen aamu Tilkanmäessä Komentaja Goltz oli delegoinut Helsingin valtauksen ratsuväkiprikaatinsa everstille nimeltä Hans von Tschirschky und von Boegendorff. Pienemmin joukoin edettäisiin Tikkurilan ja Pasilan kautta rautatien suunnassa. Loppuvaiheessa laivaston joukkoja nousi maihin Katajanokalla. Päähyökkäyssuunta oli kuitenkin Tilkasta Töölöön. ”Helsingin linnoituksen” sisemmän maarintaman 1914 rakennettuja osia oli alueella Pikku Huopalahti Ruskeasuo Ilmala. Tänne punaiset valmistelivat nyt oman puolustuslinjansa. Sen laidalla lähellä merta sijaitsi Punaisen Ristin sairaala (nk. vanha Tilkka), jossa vielä 10.4. oli hoidossa 42 punakaartilaista. Näistä kävelykykyiset jättivät sairaalan seuraavana päivänä. Taistelun aattona Helsingin Punakaarti alkoi värvätä naisia aseisiin, ilman pätevää koulutusta. Myös iäkkäitä työmiehiä haalittiin riveihin. Torstaiaamupäivänä 11.4. kuljetettiin Siltasaaresta työväentalolta ruokaa ja ampumatarvikkeita Tilkanmäkeen, päätien varteen. Huopalahden suuntaan marssi päivän mittaan ja vielä seuraavana yönä punakaartilaiskomppania toisensa jälkeen. Melkoista vilskettä siis Pikku Huopalahdessa. Sinne kerääntyi myös saksalaisten edestä perääntyviä kaartilaisia. Töölössä kaupunkilaiset pyrkivät kallioille kuuntelemaan lähestyvän taistelun ääniä. Perjantai 12.4. valkeni kuuden aikaan aamu-usvaisena, kun saksalaiset lähtivät etenemään päätien suunnassa. Nykyisen Mannerheimintien loppupäätä ei ollut vielä oleNykynäkymä Haagan suunnasta kohti Tilkanmäkeä. Sata vuotta sitten maamerkkejä olivat tässä kohdassa Mätäpuro ja Läntinen Viertotie Punaisten joukkohauta PohjoisHaagassa Huopalahdessa ammuttujen saksalaissotilaiden hautamuistomerkki
• 11 Viikot 16-17 • Nro 8 M unkin S eutu Katujen kevätpesu on alkoi, siirräthän autosi pois tieltä Vihdintien ja Huopalahdentien varsille bulevardikaupunki? massa. Huopalahdesta tie kulki ensin Reijolan tilan maiden kautta reittiä, jossa nykyisin sijaitsevat Kytösuontie-KorppaanmäentieKoroistentie. Punaisten vastarinta alkoi Tilkanmäessä. Tie oli tärkeä mutta rajut taistelut levittäytyivät myös punaisten laajemmalle puolustuslinjalle. Tämä Tilkan ja Ilmalan välinen alue oli puolustuksen kannalta edullista louhikkoista metsää. Siellä ei ollut juuri käyttöä hevosille tai tykistölle, saati ajoneuvoille. Kaatuneita ja haavoittuneita kertyi molemmin puolin. Metsistä löydettiin vielä ruumiita, kun viikko oli kulunut yhteenotosta. Hyökkäyksen oikealla siivellä Tilkanmäki jäi saksalaisten haltuun aamuyhdeksältä. Tilkan sairaala oli saanut luodinreikiä seiniinsä ja kranaatteja oli räjähtänyt pihamaalla. Sairaalaan kuljetettiin nyt saksalaisia haavoittuneita. Vähän ennen kello kymmentä saksalaiset saivat viimeisen kukkulan vallattua, nykyisen Kuusitien tasalla. Viertotien itäpuolen kalliomaastossa ankara vastarinta jatkui pitempään. Kello 13 saksalaiset kuitenkin pääsivät Pasilan asemalle. Saman päivän iltana kamppailu Helsingistä oli jo käytännössä ratkennut. Munkkiniemen ja Seurasaaren ”puhdistus” Samaan aikaan kun Tilkanmäesssä taisteltiin, lähetettiin yksi saksalaiskomppania Munkkiniemeen ja Seurasaareen varmistamaan tätä sivustaa. Komppaniaa oli vahvistettu päällikkönsä selostuksen mukaan miinanheittäjäosastolla ja konekiväärijoukkueella. Helsingistä olivat punaiset puolestaan suunnanneet alueelle vielä aamuyön tunteina lisäjoukkoja. Munkkiniemessä ei sattunut mainittavia välikohtauksia mutta heti sillan toiselta puolelta Meilahdesta lähti pari punaisten panssariautoa kiireesti perääntymään. Saksalaiset alkoivat edetä ketjussa. Seurasaaressakaan ei ilmennyt todellista vastarintaa. Saaressa olleista kaartilaisista jotkut antautuivat. Muut pyrkivät pakoon hauraan jään yli. Pakenijoista osa kuoli saksalaisten luoteihin, osa menehtyi hyiseen veteen jään pettäessä. Tietyllä tavalla hyvin kuvaava kohtaus sattui Meilahden huvila-alueella Humallahden tuntumassa. Eräästä huvilasta riensi iäkäs rouva kesken taistelujen tarjoamaan saksalaisille kuumaa kaakaota. Tämä tuokio keskeytyi äkillisesti ja kuppi putosi maahan kun yksi sotilas havaitsi kahden punakaartilaisen liikehtivän aivan lähellä. Helsingin valtaus muuttui perjantaina 12.4. iltaa kohti kaupunkija katusodaksi. Salassa voimiaan koonnut Helsingin Valkokaarti liittyi valtaukseen näinä viimeisinä päivinä. Lyhyen hetken pääkaupunki oli outo sekoitus punaista ja valkoista. Ajan riento oli kuitenkin kiivas: lauantaina 13.4. työläiskaupunginosaan vetäytyneet punakaartilaiset antautuivat. Saksalaisten voitonparaati nähtiin jo seuraavana päivänä. Joukkoteloitus ja muistomerkit Saksalaisten osallisuus valkoiseen terroriin oli suhteellisen vähäistä keväällä 1918. He eivät käyneet veljessotaa ja heiltä puuttui se yleinen kostomentaliteetti, joka leimasi valkoista terroria. Saksalaiset eivät yleensä surmanneet vankejaan. Huopalahdessa operoidessaan saksalaiset kuitenkin teloittivat isomman joukon punaisia. Itämeren divisioonan marssiessa Hangosta Helsinkiin tämä oli ilmeisesti ainoa kerta, kun he tappoivat ihmisiä varsinaisten taistelutoimien ulkopuolella. Mikä selittää poikkeuksellisen teon? Tapahtumien kulusta ja syistä on useita erilaisia kertomuksia. Huopalahteen saapuessaan saksalaiset löysivät suuren määrän kellarissa piileskeleviä punaisia. Nämä olivat nostaneet valkoisen lipun mutta samalla joku oli ryhtynyt ampumaan, jolloin kaksi saksalaissotilasta kuoli. On myös esitetty, että sala-ampujat olisivat tulittaneet eräästä talosta von der Goltzia kuljettanutta autoa. Tilanne Huopalahdessa ei ollut saksalaisten hallinnassa. Tällaiset takaiskut voivat selittää julmaa rangaistusta. Lähes yhtä varmaa on paikallisten s u o j e l u s k u n t a l a i s t e n osuus: Surmattavia ihmisiä on selvästi valikoitu, heitä on myös haettu kotoaan. Erityisesti punakaartin ja punaisen hallinnon väkeä. Ammuttujen määrästä on hyvinkin erilaisia lukuja, noin välillä 20-50. Pikaisen kenttäoikeuden istunnon jälkeen teloitukset pantiin toimeen perjantaina 12.4. Paikka oli nykyisten Riistavuoren palvelukeskuksen ja ison liikenneympyrän välisellä turvepehkusuolla. Osa ruumiista siirrettiin hevoskärryillä tykkitietä pitkin pohjoisemmaksi, linnoitusalueella sijainneeseen maakuoppaan. Kahdelle ammutulle saksalaissotilaalle pystytetiin hautamuistomerkki Reijolan kallion länsipuolelle (Korppaantien ja Lapinmäentien risteys), lähelle surmapaikkaansa. Punaisten joukkohaudalla on myös yksinkertainen kivi ja vuosiluku 1918. Hauta sijaitsee Pohjois-Haagan aseman eteläpuolella, aivan radan tuntumassa. Historian käänteitä Paljon historian villiä oikullisuutta sisältyy vuoteen 1918. Taustalla oli jo vuosia riehunut ensimmäinen maailmansota. Venäjän mullistukset 1917 avasivat Suomelle mahdollisuuden itsenäistymiseen. Samalla bolsevikkien valtaannousu vauhdittii ratkaisevasti sitä, että radikaali aines sai yliotteen suomalaisessa vasemmistossa. Tämä johti aseelliseen vallankumousyritykseen. Sisällissodan jälkeen Saksan vaikutusvalta Suomessa kasvoi vaarallisen suureksi. Maahan puuhattiin saksalaista kuningasta. Mutta vielä tapahtui äkkikäänne. Saksa hävisi maailmansodan ja keisarikunta romahti. Tukalaan asemaan joutuneella von der Goltzilla oli täysi työ hillitä joukkoihinsa levinnyttä vasemmistoradikalismia, kun saksalaiset pitivät Helsingissä jäähyväisparaatin marraskuussa 1918. Suomeen vahvistettiin tasavaltainen hallitusmuoto 1919. Ei siis kuningasta, mutta presidentin asema säädettiin varsin vahvaksi. Se on yksi sisällissodan seurauksista. Veli-Pekka Salminen Lähteitä von der Goltz: Toimintani Suomessa ja Baltian maissa (1920) Marjaliisa Hentilä, Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918 (2017) Tuomas Hoppu: Vallatkaa Helsinki (2013) Jorma Kivistö: Pikku Huopalahti ennen Teoksessa: Pikku Huopalahti. Elämää muotojen ja värien vuorovaikutuksessa. Toim. Jorma Kivistö ja Juha Laitalainen (1999) Ilkka Leskelä: Oman tiensä tekijät. Haagan työväenyhdistyksen 100-vuotinen historia (2008) Muistolaatta punaisten joukkohaudalla Jatkoa sivulta 3 ? – Uusi rakentaminen tulee tarjoamaan laadukasta asumista korttelipihoineen ja elämyksellistä urbaania kaupunkia aktiivisine maantasokerroksineen, aukioineen ja lähipuistoineen. Tarkoituksena on suunnitella juuri Haagaan, Munkkiniemeen ja Pitäjänmäkeen sopivaa kaupunkimaista ympäristöä, kertoo arkkitehti Suvi Tyynilä. Huopalahdentiellä tutkitaan mahdollisuuksia ulottaa tien eteläpään kaltainen kaupunkimainen rakentaminen nykyistä pohjoisemmaksi, esimerkiksi muuttamalla Huopalahdentien linjausta Ulvilantien ja Rakuunatien välillä, järjestämällä Talin liikuntahallien pysäköintialuetta tai pienentämällä Turunväylän liittymäaluetta. Munkkivuoren ostoskeskuksen aluetta kehitetään vastaamaan tulevan asukasmäärän tarpeita sen nykyiset arvot huomioiden. Joukkoliikenteen palvelutaso paranee Joukkoliikenteen palvelutaso paranee huomattavasti joka suuntaan. Pikaraitiotie kulkee omalla kaistallaan keskustaan, ja bussit tarjoavat sekä täydentäviä että poikittaisia yhteyksiä. Solmukohtia suunnitellaan Haagan liikenneympyrän kohdalle ja Valimon asemalle, joissa sijoitettaisiin pysäkit niin että niiden välillä on helppo ja nopea kävellä. Autoilu on edelleen mahdollista kaupunkibulevardeilla. Puurivein reunustetuista Vihdintiestä ja Huopalahdentiestä tulee alueen pääkatuja, joille varataan vähintään kaksi kaistaa autoliikennettä varten. Pyöräily luonnistuu sujuvasti baanoilla ja kaksisuuntaisilla pyöräteillä, ja tiheä paikallinen katuverkko luo hyvän saavutettavuuden jalankulkijoille alueen palveluihin ja joukkoliikennepysäkeille. Valimon asemasta kaavaillaan alueen keskusta, eli muutos nykytilanteeseen tulisi olemaan huomattava. – Alueelle on ajateltu sopivan korkeampi urbaani rakentaminen, jossa annetaan erityistä painoarvoa vilkkaalle katuelämälle. Mahdollisuuksia on huimasti, sillä alue tulee keräämään huomattavan määrän ihmisvirtoja joukkoliikenteen vaihtopaikan myötä, pohtii Tyynilä. Tueksi näkemyksiä Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupunginosien suunnittelun aluksi määritellään periaatteet ja yleiset päämäärät, jotka esitetään kaupunkisuunnittelulautakunnalle toukokuussa 2018. Sitä ennen kaupunki haluaa kuulla, mitä mieltä kaupunkilaiset ovat periaatteista. Kerro kantasi –kyselyyn huhtikuun loppuun mennessä tulleet mielipiteet ovat mukana, kun suunnittelijat viimeistelevät periaatteita lautakunnan käsittelyyn. Sanalliset periaatteet tulevat ohjaamaan tarkempaa jatkosuunnittelua. Näyttely Laiturilla Bulevardikaupunki-näyttelyyn tulee lähiaikoina suunnitteluun liittyvää aineistoa lähiaikoina. Siitä ilmoitetaan tarkemmin Laiturin ja Helsingin kaupunkiympäristön sosiaalisen median kanavissa. Näyttelyja infotila Laituri löytyy Kampista, vanhan linja-autoaseman rakennuksesta osoitteessa Narinkka 2. Jatkoa sivulta 3 ? Kaupungin tekemän katujen kevätpesun alkamisajankohta riippuu säästä. Vaikka karkea sepelin puhdistus esimerkiksi pyöräteiltä voidaan aloittaa melko aikaisin, katujen tehokas puhdistus onnistuu vasta, kun yöpakkasia ei enää ole. Tänä vuonna lämpötilojen ja kelien osalta kevättä on saatu odottaa pidempään ja työn valmiiksi saamisen arvioidaan kestävän toukokuun loppupuolelle saakka. Kun kaupungin ei tarvitse siirtää pysäköityjä autoja pois katusiivouksen alta, työ nopeutuu merkittävästi. Katujen puhdistusaikatauluista saa tietoa kaduilla olevien kylttien lisäksi netistä ja tekstiviesteillä. Tavoitteena on, että palvelun avulla autonomistajat tietävät milloin on tarpeen siirtää oma ajoneuvonsa pois puhdistuksen tieltä. Tekstiviestien ja verkkosivujen lisäksi puhdistuksesta kertovat ensisijaisesti kaduilla olevat siirtokehotuskyltit. Jos auto on pysäköity siirtokehotuskyltin pystyttämisen jälkeen, siirtokustannukset peritään auton omistajalta. Kantakaupungin jalkakäytävät Jalkakäytävien puhdistaminen on keskustassa kiinteistöjen vastuulla, muualla kaupunki huolehtii niistäkin. Pölyn torjunta vaatii kadun pesemistä, joka kuuluu kantakaupungissa kiinteistöille. Pesu on syytä tehdä päivittäin erityisesti vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla niin kauan kuin kadut pölyävät. Pesu ei kuitenkaan saa aiheuttaa liukkautta. Kiinteistöt voivat lakaista hiekoitussepelin jalkakäytävältä ajoradan reunaan – mutta ei raitiovaunukiskoille – josta kaupunki siivoaa sepelin pois ajoradan puhdistuksen yhteydessä. Siivotulle ajoradalle ei hiekkaa pidä enää lakaista. Katupöly sisältää tyypillisesti nastarenkaiden irrottamaa päällystemateriaalia, hiekoitussepeliä ja tiesuolaa, ajoneuvojen tuottamia metallija kumihiukkasia, hienoksi jauhautuneita kasvienosia sekä siitepölyä. Isoimmat katupölyhiukkaset saattavat sisältää myös bakteeriperäisiä yhdisteitä ja nokihiukkasia. Helsingin kaupunki pyrkii aktiivisesti vähentämään katupölyhaittoja. Hiekoitukseen käytetään pestyä ja seulottua sepeliä, joka pölyää vähemmän kuin pesemätön sepeli. Katujen päällysteissä käytetään aiempaa lujempia materiaaleja, jotta nastojen irrottaman aineksen määrä vähenee. Pölyä myös sidotaan laimealla suolaliuoksella. Katupölyn määrää seurataan HSY:n mittausasemilla ja tarvittaessa katupölyä sidotaan kalsiumkloridiliuoksella. Helsingin kaupungin Stara pesee katua. Kuva Helsingin kaupungin aineistopankki / Aki Rask
• 12 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu Nopeusrajoitukset laskevat Helsingissä Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin niemen alueen nopeusrajoitus on 30 km/h, paitsi pääkaduilla ja niiden jatkeena olevilla reiteillä Länsija Eteläsatamaan, joilla rajoitus on 40 km/h. Muutos ei laske nopeusrajoituksia koko kaupungissa. Teollisuusalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 40 km/h ja moottoriväylien nopeusrajoitus on 60-80 km/h. Pääkatujen nopeusrajoitus on esikaupunkialueilla 50 km/h ja kantakaupungissa Hakamäentien eteläpuolella 40 km/h. Onnettomuudet vähenevät Nopeusrajoitusten alentamisen perusteina on muun muassa liikenneturvallisuuden parantuminen. Pienemmillä nopeuksilla onnettomuuksia sattuu vähemmän ja niissä kuolee ja vammautuu vähemmän ihmisiä. Muita tavoitteita ovat muun muassa melun, liikenteen häiriöherkkyyden ja onnettomuuskustannusten vähentäminen sekä liikenteen välityskyvyn, ilmanlaadun, viihtyisyyden sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. Matka-aikoihin muutosten arvioidaan vaikuttavan vähäisesti ja pääasiassa vain iltaja yöaikoina. Julkiseen liikenteeseen aiheutuu Helsingin Seudun liikennelaitoksen arvion mukaan 1– 1,5 miljoonan euron kustannusten kasvu siinä vaiheessa, kun periaatteiden mukaiset nopeusrajoitukset tulevat täysimääräisesti voimaan. Kokonaisliikennöintikustannuksiin (noin 500 miljoonaa euroa) verrattuna kustannusten kasvu on suhteellisen pieni ja arvioitu säästö vähentyvien onnettomuuskustannusten muodossa olisi tätä suurempi. Onnettomuuskustannuksissa on arvioitu saavutettavan vuosittain noin 6 miljoonan euron säästö, jos keskinopeudet laskevat muuttuvien nopeusrajoitusten kaduilla 5 km/h. Osa periaatteiden mukaisista nopeusrajoituksista edellyttää rakenteellisia muutoksia katuympäristöön ennen rajoitusmuutosten toteuttamista. Muutokset toteutetaan muiden hankkeiden, kuten täydennysrakentamisen, kadun peruskorjauksen, joukkoliikenteen kehittämishankkeiden tai pyöräliikennehankkeiden rakentamisen yhteydessä. Osaa nopeusrajoitusmuutoksista ryhdytään toteuttamaan välittömästi liikennemerkkisuunnitelmien laatimisen jälkeen. Ratikkalinja etenee Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelman, joka jatkaisi raitiolinja 6 reittiä Hietalahdesta eteenpäin. Liikenneyhteyksien kehittäminen on tarpeen, sillä Hernesaaren ja Telakkarannan alueelle arvioidaan syntyvän tulevaisuudessa noin 7 300 asukkaan ja noin 3 700 työpaikan alue. Lisäksi on tavoitteena, että Hernesaareen muodostuu monipuolinen matkailuja vapaa-ajan palveluiden keskittymä, joka tukeutuu rantapuistoon, venesatamaan ja risteilymatkailuun. Hankkeen kustannusarvio on 16,9 miljoonaa euroa. Tanssin talon suunnitelma jalostuu kohti lopullista muotoaan Havainnekuva Tanssin talosta. Havainneilmakuva Tanssin talosta. ? Kaapelitehtaan yhteyteen rakennettavan Tanssin talon suunnitelmat ovat saamassa lopullisen muotonsa rakentamisajankohdan lähestyessä. Tilankäyttöä on tehostettu siirtämällä Tanssin talon harjoitussali vanhaan tehdasrakennukseen. Uudisrakennuksen korkeutta on samalla madallettu. Kaapelitehtaan sisäpihan pohjukka jätetään alkuperäiseen asuunsa, sisäänkäyntiä uuteen aulaan on avarrettu, ja Kaapelitehdas saa oman basaarin. Tanssin talon hankesuunnitelma julkistettiin vuosi sitten maaliskuussa 2017. Vuoden aikana suunnitelma täydentyi arkkitehtuurin osalta, ja kaavaprosessin myötä suunnitelmaa on kommentoitu useassa vaiheessa niin viranomaisten, naapurien, tanssin toimijoiden kuin kaapelitehtaan vuokralaistenkin toimesta. Päivitetyssä suunnitelmassa on huomioitu saadut palautteet Tiistaina 10. huhtikuuta 2018 Kiinteistö Oy Kaapelitalon ja Tanssin talo ry:n julkistamassa päivitetyssä suunnitelmassa on otettu huomioon kaavaprosessin aikana esitetyt palautteet. Tehdyt muutokset vaalivat myös vanhan tehdasrakennuksen arkkitehtonista perinnettä aiempaa selkeämmin. Tilankäytön muutokset on toteutettu niin, ettei Tanssin talon tilaohjelmasta ole jouduttu olennaisilta osiltaan tinkimään. – Tällaisissa projekteissa tulee eteen aina haasteita ja kompromisseja on tehtävä, mutta meillä on ollut hyvä ja vuorovaikutteinen tapa edetä suunnittelussa. Tilaohjelman muutokset on tehty Tanssin talon toiminnan ehdoilla, joten emme ole joutuneet tinkimään tavoitellusta toimintamallistamme, Tanssin talon toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki sanoo. Keskeisimmät muutokset Keskeisin muutos päivitetyssä suunnitelmassa on Tanssin talon harjoitussalin siirtäminen uudisrakennuksesta vanhan tehdasrakennuksen sisään. Ratkaisulla on saatu lisää viheraluetta Tanssin talon pohjoispuolelle ja voitu madaltaa uudisrakennuksen korkeutta. Harjoitussalin siirto mahdollistaa myös aputilojen toimivamman tilankäytön. Toinen merkittävä muutos on luopuminen Kaapelitehtaan sisäpihan länsipäädyn kattamisesta. Tanssin talon puoleinen osa katetaan edelleen Kaapelitehtaan uudeksi aulaksi. Tästä lämmitetystä aulasta aukaistaan uuden suunnitelman mukaan kellaritunneli, josta pääsee sisäkautta kulkemaan esteettömästi kaikkiin Kaapelitehtaan rappuihin. Samalla levennetään aulan Ruoholahden pään sisääntuloväylää. Näin näkymä itään päin säilyy valoisana ja avarana myös jatkossa. Lisäksi Tanssin talon rakentamisen myötä vanhaan tehdasrakennukseen remontoidaan Kaapelitehtaan oma ”basaari” nykyisen Keramiikkakeskus Septarian, ja sen yläpuolisiin tiloihin. Koy Kaapelitalo kutsuu Kaapelitehtaan vuokralaiset ja lähinaapuruston asukkaat mukaan ideoimaan, miten basaari toteutetaan. Kaapelitalo toivoo, että tiloihin saataisiin esille ja myyntiin nykyisten vuokralaisten töitä kuvataiteesta designiin ja keramiikkaan. – Muutosten johdosta kulttuurikeskuksesta tulee entistä parempi paikka tehdä, harrastaa ja kokea kulttuuria kaikissa eri muodoissaan, korostaa Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari. Yhteistyö on kantanut hedelmää Hankesuunnitelman kahden vuoden takaisesta aloittamisajankohdasta rakennuskustannukset ovat nousseet pääkaupunkiseudulla merkittävästi, mikä on asettanut haasteita suunnittelutyölle. Hyvällä yhteistyöllä päivitetyt suunnitelmat on saatu kuitenkin pysymään alkuperäisessä 34,8 miljoonan euron kustannuskehyksessä. – Pitkä ja saumaton yhteistyö Tanssin talon johdon ja arkkitehtien kanssa on kantanut hedelmää, kun olemme pystyneet löytämään vaikeisiinkin haasteisiin luovia ja kaikkia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, Huotari kertoo. Tanssin talon asemakaava on menossa toiseen lautakuntakäsittelyyn huhtikuussa ja kaupunginvaltuustoon toukokuussa. Jos kaava saa lainvoiman, rakennustyöt alkavat kesällä 2018. Tanssin talon on määrä valmistua syyskesällä 2020. Stadin puutarhurin ja Juuri Yhtiöiden yhteistyölle vuoden lähiruokateko ? Lähiruoka & Luomu -tapahtumassa julkistettu Vuoden lähiruokateko on myönnetty paikallisviljelijän ja lounasravintolaketjun väliselle yhteistyölle. 2 000 euron arvoisen, Suomen Messusäätiön rahoittaman palkinnon pokkasivat Messukeskuksessa Stadin puutarhuri ja Juuri Yhtiöt Helsingistä. Lähiruoka & Luomu on osa Kevätmessuja messukeskuksessa, Helsingissä 12.-15.4. Vuoden lähiruokateko -palkinto myönnettiin paikallisviljelijän ja lounasravintolatoimijan yhteistyölle. Palkinnon vastaanottivat Stadin puutarhurin puolesta Jan Liesaho ja Juuri Yhtiöistä ravintoloitsija Ilja Björs taustajoukkoineen messujen avajaispäivänä, torstaina. Vuoden lähiruokateko on tunnustus, jonka voi saada henkilö, yritys tai yhteisö, joka on toiminnallaan edistänyt lähiruoan käyttöä ja tunnettuutta Suomessa. Raati perustelee valintaansa seuraavasti: – Stadin puutarhurin ja Juuri Yhtiöiden välinen yhteistyö osoittaa, että luottamuksellinen toiminta pientuottajan ja ammattikeittiön välillä on mahdollista ja ennen kaikkea tehokasta. Kun ammattikeittiö on sitoutunut tuottajan koko sadon ostamiseen, on saatu aikaan kilpailukykyinen hintaja logistiikkarakenne. Tämä mahdollistanut jopa 20 000 kg sadon kasvisten käytön vuosittain, jolloin hävikki jää pieneksi tai sitä ei tule lainkaan. Puutarhuri ennakoi ja tiedottaa keittiöitä sadon kypsymisestä, jolloin saadaan aina sesongin parhaat tuotteet pöytään. Ravintolan työntekijät käyvät kesäisin pellolla myös talkootöissä. Moni ravintolayritys ja yrittäjä voisivat ottaa tästä mallia, toteaa raadin puheenjohtaja, lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen Maaja metsätalousministeriöstä. Tunnustus kannustaa Stadin puutarhuri on todella iloinen palkinnosta ja huomiosta. Maanviljelijän työ on aika ajoin raskasta ja tällainen palkinto kannustaa puurtamaan lähiruoan ja luomun puolesta entistä sinnikkäämmin – yhteistyössä Juuri Yhtiöiden kanssa tietenkin, toteaa Stadin puutarhurin taustalla oleva Jan Liesaho. Juuri Yhtiöiden ravintoloitsija on iloinen huomionosoituksesta ja kertoo toiminnan jatkuvan entiseen malliin. – Kolmen vuoden yhteistyö on jalostunut jokaisena vuonna, ja etsimme jatkuvasti myös parempia tapoja hyödyntää kokonaisuutta. Palkinto on suuri kunnia ja tunnustus pitkäaikaiselle toiminnallemme tuottajien ja erityisesti Stadin puutarhurin kanssa, ja olemme erittäin iloisia, että olemme löytäneet työllemme molempia toimijoita hyödyntävän ja palkitsevan mallin. Palkinto alleviivaa toimintaamme sekä filosofiaamme ja toimii merkkinä siitä työstä, jota olemme jo vuosia tehneet suomalaisen ruokaja juomakulttuurin edistämiseksi, ravintoloitsija Ilja Björs Juuri Yhtiöistä toteaa. Vuoden lähiruokateon raadissa toimivat lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen, MMM, (pj.), ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK, kampanjakoordinaattori Aura Lamminparras, Pro Luomu ry, kehittämispäällikkö Heidi Valtakari, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Jarmo Myllysilta, Suomen AMT. Raadin sihteerinä toimi tiedottaja Taira Sjöblom-Tallus Messukeskuksesta.
• 13 Viikot 16-17 • Nro 8 M unkin S eutu Mission in Jedha An immersive unofficial Star Wars themed event ? Twin Peaksin ja Tarantinolandin jälkeen Night in Experience Productions lennättää humanoidit ja alienit galaksiin kaukana kaukana. Kulttuuriareena Gloria muuttuu touko-kesäkuun vaihteessa paikaksi, jossa kapinallisten tehtävänä on estää pahan imperiumin suunnitelmat. Luvassa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita Star Warsin tyyliin, joihin osallistujat heittäytyvät mukaan. Interaktiivisen osuuden jälkeen luvassa on vielä teemaan liittyvä elokuvaesitys. Tapahtumissa on mahdollisuus ostaa teemaan liittyviä juomia ja pikku naposteltavaa, K18 illoissa baari on luonnollisesti auki. Keskiviikkona ja torstaina tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki yli 10-vuotiaat, perjantaina ja lauantaina tapahtuma on vain täysi-ikäisille. Night in Experience Productions on järjestänyt Helsingin Kulttuuriareena Gloriassa kolme Night in Twin Peaks –elämysiltaa, Music from the movies of David Lynch ja Night with Tarantino tapahtumat. Lähes kaikki illat ovat olleet loppuunmyytyjä jo hyvissä ajoin ennen tapahtumia. “I’m one with the Force. The Force is with me.” — Chirrut Îmwe, Star Wars: Rogue One Tapahtumat: 30.5.2018 klo 18:00, suositusikäraja K10 31.5.2018 klo 18:00, suositusikäraja K10 1.6.2018 klo 18:00, ikäraja K18 2.6.2018 klo 18:00, ikäraja K18 Liput alkaen 27,50€/ 32,50€, ikäraja K10/K18, A-oikeudet (PE ja LA), ennakkoliput: Tiketti missioninjedha.com h t t p s : / / w w w . f a c e b o o k . c o m / events/217889965460872/ https://www.tiketti.fi/tapahtuma/53904 Helsingin matkailuneuvonta muuttaa rautatieasemalle ? Pääkaupungin matkailijoita palvellaan toukokuusta lähtien kahdessa uudessa toimipisteessä. Matkailuneuvonnassa tullaan panostamaan entistä enemmän digitaalisuuteen ja asiakaskohtaamisiin. Myös muut matkailijoiden sesonkipalvelut starttaavat toukokuun alussa. Toukokuusta lähtien matkailuneuvonnan palveluita on saatavilla lentoaseman lisäksi Helsingin päärautatieasemalla sekä Stockmannin tavaratalossa. Viimeiset viisikymmentä vuotta Pohjoisesplanadilla palvellut matkailuneuvonta muuttaa Helsingin historiallisen päärautatieaseman lippuhalliin. Nykyinen Pohjoisesplanadin ja Unioninkadun kulmassa sijaitseva toimipiste on avoinna normaalisti 22. huhtikuuta saakka. Rautatieaseman lisäksi Helsingin Stockmannille avataan interaktiivinen MyHelsinki-palvelupiste. Pisteeltä löytyvät digitaaliset palvelut tiedonhakuun sekä karttoja ja esitteitä. Sesonkiaikaan Stockmannilla on paikalla myös matkailuneuvonnan henkilökuntaa. Uudet toimipisteet avataan toukokuun aikana. Muuton ajan matkailuneuvontaa saa kaupungintalon Virka-infosta. – Nykyisin matkailijat etsivät ahkerasti tietoa internetistä ja tarpeet perinteiselle matkailuneuvonnalle ovat muuttuneet. Henkilökohtaiset suositukset ja kasvotusten tapahtuva neuvontapalvelu ovat yhä tärkeä osa matkailijoiden Helsinki-kokemusta. Uusien toimipisteidemme myötä pyrimme palvelemaan vierailijoita entistä paremmin ja siellä missä heillä herää kysymyksiä, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto. Henkilökohtaisia suosituksia myös digitaalisesti ja Helsinki Helpeiltä Helsinki Marketing on ottanut merkittäviä askeleita matkailijoiden digitaalisten palveluiden kehityksessä. Parhaana verkkopalveluna palkittu MyHelsinki.fi-sivusto palvelee kaikkiaan kuudella kielellä ja sisällöt perustuvat täysin paikallisten suositteluun. Lisäksi kiinalaisten matkailijoiden palveluita kehitetään yhteistyössä maailman suurimpiin kuuluvan digitaalisen palveluntarjoaja Tencentin kanssa. Helsingin kesäisessä kaupunkikuvassa vinkkejä matkailijoille antavat myös vihreisiin asuihin pukeutuneet Helsinki Helpit, jotka starttaavat toimintansa tänä vuonna jo toukokuussa. Matkailuneuvontaa on tarjolla sesonkiaikaan edelleen myös Helsingin historiallisissa kortteleissa, kun Kauppatorin vilkkaaseen ympäristöön pystytetään neuvonnan infokontti. Kontti palvelee Havis Amandaa ympäröivällä Kukkatorilla 3. toukokuuta alkaen. Torikorttelit etsii Helsingin paraatipaikalle uutta toimijaa Helsingin matkailutoimiston muuton myötä Pohjoisesplanadille vapautuu upea toimitila Helsingin ydinkeskustasta. Torikorttelit etsii tällä hetkellä tiloihin uutta toimijaa. – Matkailuneuvonnan tila paraatipaikalla Espan ja Unioninkadun kulmassa on ehdottomasti kiinnostavimpia tiloja alueella. Se toivottaa tervetulleeksi Torikortteleihin Espan puiston ja Kauppatorin suunnalta. Etsimme kulmaan vetovoimaista yritystä täydentämään Torikortteleiden monipuolista tarjontaa niin kaupunkilaisille kuin matkailijoille, kertoo Torikortteleiden kauppapaikkajohtaja Peggy Bauer. Nykyisin matkailijat etsivät ahkerasti tietoa internetistä ja tarpeet perinteiselle matkailuneuvonnalle ovat muuttuneet. Kuva: Harri Tarvainen Mikael Agricolan kotikirjastoon kuulunut kirja Kansalliskirjastoon Nimiösivulle tehty kirjaus kertoo, että Agricola on ostanut kirjan Wittenbergissä kesäkuun kolmas päivä vuonna 1537. ? Sveitsiläinen taidehistorioitsija, bibliofiili ja Suomen ystävä Felix Stoll (k. 2016) on testamentannut Kansalliskirjastolle 1500-luvun ensimmäiselle puoliskolle ajoittuvan, pääasiassa myöhäisantiikin ja renessanssin historiankirjoitusta sisältävän kokoomateoksen. Erityisen merkittäväksi lahjoituksen tekee se, että kirja on kuulunut Mikael Agricolan kotikirjastoon. Michaelis Olaui Agricolae de Torsbij liber Wittenbergae emptus iii Juni anno 1537 Nimiösivulle tehty kirjaus kertoo, että Agricola on ostanut kirjan Wittenbergissä kesäkuun kolmas päivä vuonna 1537. Hän opiskeli kaupungissa vuosina 1536 1539 kuunnellen mm. Martti Lutherin ja Filip Melanchtonin luentoja. Agricolan keräämä kirjasto hajosi hänen kuoltuaan vuonna 1557 tai viimeistään hänen leskensä Birgitta Olavintyttären kuoltua vuonna 1595. Kirjastoon kuuluneita teoksia tunnetaan nykyään yhteensä 11 kappaletta, joista kolme löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista. Lahjoitettu sidos on tyypillinen saksalainen 1500-luvun vaalea vasikannahkasidos runsaine sokeapainanteineen. Kansalliskirjastoon lahjoitettu sidos on tyypillinen saksalainen 1500-luvun vaalea vasikannahkasidos runsaine sokeapainanteineen Muovipakkauksien lajittelu lisääntyy Lähes kaikille Hekan asukkaille lajittelumahdollisuus ? Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) lisää merkittävästi muovipakkauksien keräystä kiinteistöillään. Nykyisellään Hekan taloista noin viidenneksessä kerätään muovipakkauksia ja tavoitteena on laajentaa keräys lähes kaikkiin Hekan kiinteistöihin vuoden sisään. Muovipakkauksien keräysastioita lisätään Hekan kohteisiin hallitusti. Vuoden alussa muovipakkauksia kerättiin noin viidessäkymmenessä Hekan kiinteistöissä. Keväällä keräysastioita on lisätty niin, että muovipakkauksia kerätään nyt yhteensä noin sadassa eli joka viidennessä Hekan kiinteistössä. Lisää Hekan kohteita liitetään muovipakkauksien keräyksen piiriin vähitellen. Ensin kootaan kokemuksia muovipakkausten keräysastioiden määristä ja lajittelun onnistumisesta keväällä keräyksen aloittaneilta kiinteistöiltä. – Kehitämme tänä vuonna jätehuoltoamme monella tapaa toimivammaksi, ja kannustamme asukkaitamme lajittelemaan jätteitään. Muovipakkauksien keräyksen laajentaminen lähes kaikkiin kohteisiimme on luonteva osa tätä työtä, kertoo Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö. Useimmilla Hekan kiinteistöillä muovipakkauksien keräysastiat korvaavat yhden tai useamman sekajäteastian, joten jäteastioiden määrä ei välttämättä lisäänny. – Hekan päätös laajentaa keräystä kiinteistöillään kohentaa reippaasti asukkaiden lajittelumahdollisuuksia. Helsingissä muovipakkauksia keräävien taloyhtiöiden määrä kasvaa 15 %, kiittelee HSY:n käyttöpäällikkö Johanna Rusanen. – Kaikkiaan mukana on jo nyt yli 4 000 asiakaskiinteistöä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Jäteopas avustaa Muovipakkausten keräysastiaan saa laittaa tyhjiä elintarvikepakkauksia, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juustoja valmisruokapakkaukset. Pesuaine-, sampooja saippuapakkaukset sekä muovipullot, -kanisterit ja -purkit ovat myös keräykseen kelpaavia muovipakkauksia. HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/jateopas voi tarkistaa, kuuluuko jäte muovipakkausten keräysastiaan. – On tärkeää, että muovipakkausten keräysastiaan laitetaan vain sinne kuuluvaa jätettä. Siten saamme materiaalin mahdollisimman hyvin kiertoon. Heka onkin tilannut meiltä kuvallisia lajitteluohjeita, jotta lajittelu kiinteistöillä sujuisi mahdollisimman hienosti. Asukkaat voivat myös itse tilata HSY:n maksutonta neuvontaa esimerkiksi asukaskokouksiin, kertoo Rusanen. Kerätyt muovipakkaukset kuljetetaan Riihimäelle Fortumin muovinjalostuslaitokselle käsiteltäväksi ja sieltä teollisuudelle kierrätettäväksi. Kerätystä muovista valmistetaan esimerkiksi muovikasseja, kukkaruukkuja ja ämpäreitä. Muovipakkausten keräysastiaan saa laittaa tyhjiä elintarvikepakkauksia, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juustoja valmisruokapakkaukset.
• 14 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu ? Kaapelitehtaan Puristamossa on esillä Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen 20v-juhlanäyttely ”Totta ja tarua” jokaisena päivänä 27.4. asti. Yhdistys perustettiin Lallukan taiteilijakodissa syksyllä 1998. Jäseniä on yli 600 akvarellitaiteen tekijää ja tukijaa. Kehonkieli ja eleet puhuttelevat Norjalainen taiteilija Anne-Karin Furunes esittää todella hienon Gestures– näyttelyn Galerie Anhavalla, Fredrikinkatu 43. Kangaspohjaisten akryylitöiden lisäksi esillä ovat alumiinille tehdyt, näyttelytilaan asettuvat teokset sekä kellaritilaan valon avulla rakentuva installaatio. Hän jatkaa työskentelyään arkistomateriaalin ja syrjäytyneiden ryhmien parissa. Teokset perustuvat pääosin vanhoihin arkistokuviin Venetsiassa sijaitsevan San Servolon psykiatrisen parantolan asukkaista ja paikallisista työläisnaisista. Taiteilija keskittyy nyt eleiden ja vartalon asentojen tarkasteluun; millä tavoin kädet pitävät toisistaan kiinni tai yrittävät pysyä paikoillaan, kuinka sormet puristavat vaatteiden kangasta. Osassa teoksista Furunes on rajannut kasvot kuvasta pois, jolloin huomion saavat vartaloiden asennot, jännitteet ja vaatteiden laskokset. Parantolan potilaiden dokumentaatiokuviin tallentunut kehonkieli on erityisen puhuttelevaa kun tiedämme, että henkilöt eivät ole itse asettuneet kuvaan, vaan heidät on määrätty kuvattaviksi, Hanna Huitu muistuttaa. Unet synnyttävät taidetta Susanna Seriola-Vesa hakee visioita maalauksiinsa enimmäkseen muinaishistoriasta ja mytologiasta sekä unista. – Myyttiset kertomukset, kuluneet, patinoituneet pinnat ja unien kummallisuudet kiehtovat ja inspiroivat minua, hän sanoi Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4-6, avajaisissa. Näyttelyntöistä useat ovat syntyneet alitajunnan ja unien aikaansaamina. Niissä esiintyy päällekkäisyyttä, symboliikkaa ja utuista rinnakkaistodellisuutta, kuten usein unissa. Taiteilija aloittaa maalausprosessinsa työstämällä monikerroksista ja rouheaa tekstuuripintaa, jonka lopullinen sävy syntyy kymmenien eri värikerrosten kautta. Tämä tekee niistä tunnistettavia ja uniikkeja. – Työstettyäni pohjan mieleisekseni mietin, mikä figuuri kuvastaisi parhaiten ajatustani, jonka pohjalta olen maalausta ideoinut. Suoremman ja tulkittavamman viestin saa aikaan ihmishahmolla, hienovaraisemman ja useammalla tavalla käsitettävän eläinhahmon avulla. Kirjeitä erilaisuuden kaupungista Kalle Hamm on helsinkiläinen taiteilija, jonka teokset tutkivat kulttuurisia kohtaamisia ja niiden vaikutuksia. ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittelee visuaalisesti näyttäviä kuvia, joita täydentävät tekstit. Teosten kirjemuoto ilmentää valmiutta dialogiin. Näyttelyn osana on myös äänitaidetta. Aiemman käsityöpainotuksen rinnalle on tullut käsitteellisyys. Hamm on pitkään tehnyt yhteystyötä Iranin Kurdistanista kotoisin olevan taiteilijan Dzamil Kamagerin kanssa. Yhteistyö alkoi pizzeriassa kulttuurisen rajanylityksen ja maahanmuuttajien työllistymisen tyyssijana. Heidän teoksensa hyödyntävät taidetta, designia ja käsityötä ja saavat usein innostuksensa arkipäiväisistä asioista. Heitä kiinnostaa toiseuden edustajien kohtelu yhteiskunnassa. He saivat Suomi-palkinnon v. 2014 ajankohtaisten yhteiskunnallisten kysymysten esiin nostamisesta. Pohjanmaan sininen lato Elina Förstin maalausten lähtökohtana on aina väri. – Teen itselleni värillisen haasteen. Voin keskittyä esimerkiksi vain yhteen väriin, ajatuksenani voi olla vaikka ottaa kaikki irti punaisesta. Tai sitten maalaan vastaväripareilla ja etsin harmoniaa, hän kertoo. Omassa työssään hän tunnistaa runoilija Arto Mellerin sanat: – Kaikki toistuu, kertautuu, eri sävellajeissa vain. Galleria Bronda, Annankatu 16, näyttää taiteilijan öljy kankaalle teoksia, jotka on maalattu kerroksittain, katsomalla mitä väreille tapahtuu. Försti maalaa taivasta, metsää, latoa, rakennusta, peltoa yhä uudestaan ja uudestaan miettien, miten maalaisi sen tällä kertaa. Hän toistaa aikaisempia ratkaisuja ja koettaa samalla aina löytää jotakin uutta. Maalaaminen on hänelle prosessi, jossa vanha ja uusi kohtaavat. Valo paljastaa ja luo varjon Laterna Magica, Rauhankatu 7, Krunikassa, esittää ”Valon voima” –näyttelyssä neljän Avoimesta taidekoulusta v. 2016 valmistuneen taiteilijan yhteisnäyttelyä. Maalauksen valo on totuuden ja tietoisuuden valo, puhdas ja yksinkertainen kuin luonnonvalo itse. Petri Itälahti maalaa kankaalle elämänsä värejä, valoja ja pimeyksiä. Anne Järvinen elää maalauksiaan valmiiksi hitaissa ja meditatiivisissa prosesseissa. Marju Karlssonin työt pohjautuvat uneen, ja ovat osa suuremmasta kokonaisuudesta. Sanna Valkiala maalaa puulle, kankaalle ja mdf-levylle temperalla, öljyvärillä ja kuivapastellilla. Hän pyrkii avaamaan kanavia luovuudelle ja kuorimaan itsensä pois sen tieltä, minkä on tultava näkyväksi hänen kauttaan. Tutustuin Maunulassa asuvaan taiteilijaan, kun hän oli Helsingin Barokkiorkesterin tuottajana. Öljyja temperavärillä maalaaminen on hänelle tapa olla olemassa, omalla paikalla osana maailman liikettä. – Maalaan, koska elän, koska maalaan. Yhä uudelleen astun tuntemattomaan nostaakseni sieltä esiin sen, mikä minun kauttani pyrkii näkyväksi. Ilkikurisesta vakavaan Matti Kalkamon kuvanveiston erilaisia menetelmiä ja materiaaleja ennakkoluulottomasti yhdistävien veistoksien ja installaatioiden teemana ovat ihmisenä oleminen ja maailman kipupisteet. – Toivon taiteeni haastavan katsojan mielikuvituksen, huumorintajun tai maailmankatsomuksen. Teosteni luonne vaihtelee ilkikurisesta vakavaan. Ne ovat kolmiulotteisia ajatuksia ihmisenä olemisesta. Valmiiksi pureskellun sijaan yritän työstää pitkään – tai jopa vaikeasti sulavaa. Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittelee teoksia, joissa korkeakulttuuriin mielletyt materiaalit, kuten pronssi tai alumiini, yhdistyvät alakulttuuriin liitettyihin vimmaan tai häiritsevään olemukseen. Taiteilijan usein käyttämä pronssi viittaa perinteisesti sankaripatsaisiin, mutta henkilökohtaisesti ne vievät katseen myös ”sankarin varjoon jäävälle todellisuuden synkemmälle puolelle”. Taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 22.4. klo 14–16. Pimeydestä valoon Jade Galleryssä, Punavuorenkatu 4, esittelee Anna-Maija Junnilan Uutta Valoa –näyttelyn. Hän tekee taidetta kausiluonteisesti ja on myös kehitysvammaisten ohjaaja sekä ekspressiivisen taideterapian ohjaaja. Töiden väline on vesiliukoinen akryyli, joka materiaalina on monipuolinen. – Se on kevyt, läpikuultava tai peittävä, ohut tai paksu. Nopeasti kuivuvana se sopii nopeaan maalausrytmiin. Lähes hajuttomana sillä on mahdollisuus maalata myös kotioloissa. Näyttelyn tarina kulkee syksystä kevääseen, pimeydestä valoon, inspiraationa Pertti Niemisen runo vuodenajoista. Siemenet kypsyvät, levosta ja heräämisestä syntyy uutta kasvua. Oma voima ja luovuus löytyy uudelleen. – Uusi maailma, uusi mahdollisuus on kuin tyhjä ranta, uuden lumen peittämä maisema tai aamuinen valojuova taivaanrannalla. Planeetta kuumeessa Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, kysyy tekeekö maapallokuume meidät sairaiksi? Anita Schadevitz on monipuolisen koulutuksen saanut kuvataiteilija, joka on huolissaan siitä, että ihminen on vienyt maapallon lähelle sen kantokyvyn rajoja. Opettaja kävi Alfa-Art taidekoulun ja on keskustellut pitkään taiteesta Rafael Wardin kanssa. Hän on tehnyt paljon valtion keskushallinnon talojen arkkitehtuurin ja taiteen esittelyjä. Taiteilija maalaa akryyliväreillä, tyyli on naturalistinen eli kuvaa sitä mitä näkee. Näyttelyn aihe on jo kolmatta kertaa vesi, joka symboloi huolta tulevista sukupolvista. Hän pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, joka voi auttaa löytämään uusia tapoja katsoa asioita, muuttamaan tottumuksiaan ja kunnioittamaan luontoa. – Kuinka juomavesi ja ruoantuotanto saadaan riittämään kaikille? Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Huhtikuun kuvataide Kuvassa taiteilija Anne-Karin Furunes ja korkea rei´itetty teos San Servolo VII Galerie Anhavassa. Kuva: Raimo Granberg. Susanna Seriola-Vesa teoksensa Mirrors of the soul vieressä Galleria 4-kuudessa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Kalle Hamm yhdessä The Daydream City –teoksensa kanssa ARTag Galleryssä. Kuva Raimo Granberg. Kuvassa taiteilija Elina Försti kera Löydetty II –työnsä kanssa Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Sanna Valkiala takanaan teoksensa Maa, meri ja aurinko keskustelevat Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Matti Kalkamo oman teoksensa La Primaveran syleilyssä Galleria Sculptorissa. Kuva: Hannele Salminen.
• 15 Viikot 16-17 • Nro 8 Liikunta tekee hyvää ihmiselle ja kansantaloudelle ? Liikkumattomuus ja passiivinen elämäntapa käyvät Suomelle kalliiksi. Tuoreen UKK-instituutin selvityksen mukaan pelkästä ihmisten liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset ovat joka vuosi jopa kolme miljardia euroa. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla liikunta heikentää lasten oppimistuloksia, lyhentää työuria, ja terveyseroja. Tutkimus osoittaa taas kerran, että meidän jokaisen kannattaa huolehtia omasta ja läheisten liikunnasta. On hyvä, että liikunnan merkityksestä kaiken ikäisten terveydelle puhutaan. Vaikka liikuntaa harrastettaisiin vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa. Kaiken ikäisten liikunnan lisääminen on olennainen keino, kun nousevia sosiaalija terveydenhuollon kustannuksia halutaan taittaa. Julkisella vallalla on liikunnallista elämäntapaa ja terveyttä edistävien palveluiden hoidossa iso vastuu. Opetusministerinä aloitin liikunnan lisäämisen lasten koulupäivässä. Tällä eduskuntakaudella tavoitteeksi asetimme liikkuvan koulun. Kiitos Helsingin osaavien rehtoreiden ja opettajien jokainen koulumme on toteuttamassa liikkuvan koulun periaatteita. Tarkoitus on, että liikunnallisuus ja yhdessä tekeminen koulun ja myös kodin kanssa jää pysyväksi toimintatavaksi. Helsingin seuraava iso ponnistus on koulupihojen kuntoon laittaminen leikkiin ja liikuntaan innostavaksi. Varsinkin kantakaupungin ja vanhimpien koulujemme pihat vaativat uudistamista. Toinen iso urakka on saada kaikki päiväkodit mahdollistamaan lasten riittävä liikunta. Päiväkodeissamme on isot erot, miten lapsilla on mahdollista leikkiä ja liikkua terveyttä edistävästi. Meillä vanhemmilla on tietenkin päävastuu siitä, että autamme lapsia löytämään liikunnan ilon ja ottamaan sen tärkeäksi osaksi jokapäiväistä elämää. Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategian kärkitavoitteeksi liikunnan edistämisen. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Helsingin on jatkettava työtä, että joka asuinalueella on sopivia liikuntamahdollisuuksia senioriikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille. Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa. Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistus on mittava mahdollisuus myös luoda uusia tapoja edistää liikuntaa ja terveyttä. Järjestöt tekevät liikunnan edistämisessä kiitettävää työtä. Diabetes on esimerkki sairaudesta, jossa liikunta on tärkeä osa hoidon tasapainoa. Olen mukana Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksen Diabeteskävelyssä lauantaina 28.4. Lähtö Narinkkatorilta kello 12.00. Tervetuloa mukaan liikkumaan ja keskustelemaan! Sari Sarkomaa Helsinkiläinen kansanedustaja €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Palvelukseen halutaan Rakennuspalvelut Siivouspalvelut Painopalvelut Valokuvaamot Kiinteistöpalvelut Puheenvuoro Ostetaan Terveyspalvelut Vihervarikko Oy on toiminut vuodesta 2000 lähtien viheralueiden ylläpitäjänä useissa kaupungeissa ja kunnissa. Nyt haemme kesäkaudelle 2018 Lauttasaareen ja Munkkiniemeen reippaita ulkoilmassa viihtyviä KAUSITYÖNTEKIJÖITÄ erilaisiin viherhoitotöihin. Tule meille töihin! tuija.varpio@vihervarikko.com Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Haaga Kauppalantie 4 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi
• 16 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Tervetuloa herkuttelemaan!! Vappulounas 1.5. klo 12-16 Runsas brunssi salaattipöytä, lämmin buffet pääruoka (liha, kala), sima ja munkit. Hinta 15€/henkilö. A’La carte lounas hintaan 27€/henkilö. Toivomme pöytävarauksia! Tulossa: Äitienpäivälounas su 13.5. klo 12 ja 15 Runsas brunssisalaattipöytä, A’La carte pääruoka ja kakku&kahvi. Hinta 29€/henkilö, lapset 10v asti 14€/henkilö. Ainoastaan pöytävarauksia! HUOLTAA, KORJAA, KUNNOSTAA jo vuodesta 1989! Pyörähuoltoa kuljetuspalvelulla! Noudamme pyöränne kotiovelta ja palautamme huollettuna takaisin nopealla aikataululla. Palvelemme teitä pitkällä kokemuksella ja parhaalla ammattitaidolla! SOITA JA VARAA AIKA 044 971 6818 rl-bikeservice.fi rl-bikeservice@outlook.com Ota yhteyttä: ilmoituspäällikkö Riitta Juslin 09 413 97 377 | riitta.juslin@karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 20.6. Aineistot viimeistään keskiviikkona 13.6. Kesä EXTRA MUNKINSEUDUN Parhaat paikat myydään NYT! Katso www.hambaarst.com tai www.albin.fi Aja D-terminaalien puolessa välissä, osoitteessa Poordi 1 Varaa aika: +358 9 7745 770 tai +372 568 96 226 albinhambakliinik@gmail.com tai toimisto@dentalservices.fi SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA TALLINNASSA hinnat jopa puolet Suomen hinnoista KOIRA Meidän 2/2018 6,90 ES ITT ELYS SÄ JAPANILA ISE T RO DU T Kyläkauppias Vesa Keskinen kehitti Miljoonakoira-näyttelyn Nyt näyttelyyn • Kehäharjoitukse t • Turkki kuntoon Pablo jakaa iloa koulukodin nuorille Testaa koirasi älykkyys! Pelastuskoirat poliisin apuna Mikä avuksi, kun yksinolo ei suju? 2/18 6,90 Väärin tunnistettuja hevosia kilpailukieltoon Rakkaudella ei ole rajaa Reetta Tervosen ja Villin Viksun Turovelistä kuullaan vielä TÄYDENNYSREHUT tarpeen fyysisen rasituksen kasvaessa Hevoset valmentaja Päivi Kinnusen parhaat opettajat RYHTIRIKKO korjaa ratsastajan liikehäiriöitä Harjun hallimaastoestekisassa : Pelkoa, uskallusta ja onnistumista Yhä harvempi nuori ratsastaa HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2018 6,90 Kampaamokissa Tikru asiakkaiden pehmoterapeuttina Omistaja ymmällään Miksi Pepe puree? 12-vuotias kissa on jo eläkeläinen Italialainen valokuvaaja kuvaa kissoja ja hääpareja Opeta helppoja temppuja Istu! Ylävitoset! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi