• Viikot 51-1 – Nro 24/2018 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta M unkin S eutu Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Munkkivuoren ostoskeskus | Raumantie 1, Helsinki | aktialkv.fi HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois reisistä, lantiolta tai vatsanseudulta? HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit ja kortit varaamalla jaksosi 31.12. mennessä. Aloita halutessasi vasta tammikuussa. Ennakkovaraajan etuna saat KOLME ILMAISTA kertaa kaupan päälle! (Arvo 147-195€) HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa tehokkaasti selluliittia. Näkyviä tuloksia nopeasti. Varaa maksuton konsultaatio! ÄLÄ ANNA LIIKUNTASETELEIDEN VANHETA! Palvelemme teitä vuoden jokaisena arkipäivänä, myös joulun välipäivinä. Toivotamme lukijoille ja asiakkaillemme rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta! MUNKKINIEMENHAMMASLAAKARIT.FI MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 11 A PUHELIN 09 4774 300 Varaa hoivakotipaikkasi nyt 09 7750 5980 -20 % Kuponki voimassa Munkkivuoren Mustissa ja Mirrissä 20.–23.12.2018. Alennus vain normaalihintaisista tuotteista. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin. MUSTI JA MIRRI HELSINKI MUNKKIVUORI Raumantie 1, Munkkivuoren ostoskeskus puh. 09 85678 138 • avoinna: ark. 10–20, la 10–18, 23.12. poikkeuksellisesti 12–18. 139687 Tervetuloa ostoksille! Tällä kupongilla yhdestä normaalihintaisesta tuotteesta @unique.parturi IHONHO IDON ASIANTU NTIJAT IHONHO IDON ASIANTU NTIJAT IHONHOIDON ASIANTUNTIJAT Munkkiniemen puistotie 9 • p. 09 484 803 • timma.? /kosmetiikkahelmi Tervetuloa Kosmetiikka Helmen CHRISTMAS SHOPPING -tapahtumaan torstaina 20.12. klo 10-19 HYVÄÄ JOULUA! toivottaa Raija ja Lauri Erikoistarjoukset Osta lahjakortti, saat toisen samanlaisen -50% Hoitotuotteet samasta sarjasta 2+1 (Edullisin veloituksetta)
• 2 M unkin S eutu Viikko 51-1/2018 • Nro 24 Jouluvalot -30% Jouluun! www.etola.net Etola, Huopalahdentie 4-6, MA-PE 9-18, LA 9-17, SU 12-17 Hinnat voimassa 23.12.2018 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Alennukset normaalihinnoista. 39,(59,90) Joulukuusi kävyillä 180cm Tontut -30% 15,(25,90) Iso nalle 1m Upea kaksikerroksinen Grand City rautatieasema. Paljon hienoja yksityiskohtia. 45 osaa. 135x54x28cm. Yhteensopiva johtavien junaratamerkkien kanssa. 3+ 49,(94,90) Puinen nukkekoti ja kalusteet. 48x40x60cm. Keltainen. 3+ 59,(98,00) 10,(21,90) Tehosekoitinsetti 8 osaa. 3+ Kranssit -50% • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki HYVÄÄ JOULUA! ja loistavaa uutta vuotta 2019! Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi ? Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita KOIRA Meidän 6/2018 6,90 RO TUES ITTELYSSÄ COL LIE Suomen vanhin? Piko jo 20-vuotias Sankarikoirat palkitaan Ihmisten pelastajat Mikä koirarotu sopii minulle? Bichon frisét netin tähtiä! Talven riemuja: • Hiihtoladulle • Valjakkokisoihin ALASKAN KLEE KAI kuin pieni husky HOITO – RAVINT O – UUTUU DET – NEUVO T – VINKIT 6,90 6/2018 ROTUESITTELY SSÄ RAGDO LL LEMPEÄ JÄTTI Nyt on KISSAKR IISI! • Kissoja ei leikkaute ta • Arvostus yhä huonomp i • Puolivillit laumat kasvavat Näyttelys sä kissoja 27 maasta Sani loukuttaa karkureit a jo lähes työkseen Lykoi näyttää sudelta tai apinalta Kissan kuva mukiin Maailman kissatähd et Suomess a 6/18 6,90 Salmiakki Poika Tammojen kiimakipu Kiistat ovat hevoskaupoissa melko yleisiä: Miniaasi Rölli hurmaa palvelutalossa Issikoiden viiden askellajin SEIKKAILU Hevosalalla voi hyödyntää monta eri koulutusta 18-vuotias Hanna pelastaa hevosia Portugalissa voidaan tulkita ähkyksi on musta hurmuri Halvan hinnan tulee herättää ostaja Hae omasi lehtipisteestä!
• 49. vuosikerta – nro 24 Viikot 51-1/2018 Ajankohtaista M unkin S eutu Pitäjänmäen Telia Helsinki Data Center on Pohjoismaiden suurin Datakeskus on kooltaan yli 34 000 neliömetriä, missä Telia tarjoaa konesalija infrastruktuuripalveluja niin suomalaisille kuin kansainvälisillekin yrityksille. Kuva: Telia Finland % kohteen kaikista putkitöistä. Näin suuren jäähdytystehon omaavassa verkostossa laatu ja laadunvarmistus olivat todella isossa roolissa ja onnistuimme tässä hienosti. – Tekniikaltaan ja energiatehokkuudeltaan hanke edustaa osaltaan tämän päivän huippua datasalirakentamisessa, jatkaa Vähäsalo. ? Telia Helsinki Data Center on Pohjoismaiden suurin ja modernein avoin datakeskus, joka avattiin Helsinkiin Pitäjänmäelle kesäkuussa 2018. Ulkoapäin yksikertaiselta näyttävä rakennus pitää sisällään monimutkaista ja taidokasta tekniikkaa, jonka valmistumiseen on vaadittu paljon lahjakasta osaamista. Assemblin oli mukana kohteessa toteuttamalla rakennusautomaatioja putkiurakan. – Vahvat referenssit ja tietotaito olivat merkittäviä valintakriteerejä tilaajalla ja tämän kokoluokan kohteeseen meidän osaaminen ja tarjoama sopi loistavasti. Projekti on ollut kokonaisuudessaan erittäin mielenkiintoinen ja haastava, toteaa Assemblinin liiketoimintajohtaja Jukka Jäppinen. Erittäin haasteellisesta tekniikasta ja aikatauluista huolimatta, kohteen lopputulokseen ollaan erittäin tyytyväisiä. Myös kohteen käyttöönottovaiheessa testausprosessit oli erittäin hyvin suunniteltu ja johdettu. – Hankkeen sujuvuuteen vaikutti oleellisesti tilaajan tahtotila säilyttää rakentamisessa tekemisen meininki. Kaikkiin tilanteisiin etsittiin aina ratkaisuja kuuntelemalla itse tekijöitä. Päätökset hankkeen eteenpäin viemiseksi pystyttiin tekemään tarvittaessa hyvinkin nopeasti ja yhteinen tahtotila saada hanke valmiiksi aikataulussa, näkyi kaikkien tekemisessä, jatkaa Jäppinen. Datakeskus on kooltaan yli 34 000 neliömetriä, missä Telia tarjoaa konesalija infrastruktuuripalveluja niin suomalaisille kuin kansainvälisillekin yrityksille. Assemblinin osalta rakennusautomaatiourakka sujui ripeästi huippuosaajien käsissä. – Yhteistyö tilaajan, urakoitsijoiden, suunnittelijoiden ja valvonta-organisaation kanssa oli erittäin toimivaa, ellei yksi parhaista kokemuksistani, kertoo projektin automaatiosta vastannut projektipäällikkö Tapani Siltanen. Putkiurakan osalta projektin vetovastuussa oli Assemblinin LVI-projektipäällikkö Janne Vähäsalo. Vähäsalo toteaa, että tilaajan projektiorganisaation osaaminen, sekä yhteistyökyky, oli myös hänen mielestä tämän päivän yhdessä tekemistä parhaimmillaan. – Tällaista kaiken rakentamisen ja yhteistyötoiminnan pitäisi olla. Omien asentajiemme, sekä yhteistyökumppaneidemme onnistuminen näin vaativassa projektissa onnistui todella hyvin, ja tämä näkyi myös testausvaiheessa ja laitos toimii suunnitellusti. Oli hienoa olla mukana toteuttamassa näin mittavaa hanketta, jossa Assemblinin osaaminen projektinhallinnassa ja prosessin toimivuudessa, sekä laadussa oli todella isossa roolissa, kertoo Vähäsalo. Vesi-, viemärija lämmitysverkoston lisäksi hankkeen erikoispiirteenä oli todella merkittävä jäähdytysverkosto, joka oli kokonaisuudessaan melkein 80 Sivu Tapaninpäivänä Seurasaaressa rekiajelua Rekiajelut kutsuvat jälleen tapanina Seurasaareen. – Reessä tai kärryillä ? Tapaninpäivänä kannattaa lähteä reippailemaan Seurasaareen, missä voi ajella reen tai kärryjen kyydissä. Ajelulle säävaraus ja pakkasraja 15 C! Pyhän Stefanuksen muistopäivä Suomessa on ollut erityisesti hevosten ja hevosmiesten päivä. Päivän hevosluonne näkyi erityisesti Tapanin ajosta. Vanhan tavan mukaan kun joulupäivänä käytiin kirkossa ja vietettiin muu päivä hiljaisesti kotona, niin Tapanina lähdettiin iloisesti rekiretkelle. Lähtöpaikka sijaitsee Juhlakentällä ja ajelumaksu on 5 €. Juhlakentän kioski palvelee ajelun aikana ja grillipaikka ulkoilijoiden käytettävissä myös. Valotaideteos valaisee Vanhan seinän ? HYY Yhtymä on yksi Lux Helsingin kumppaneista tuoden valotaidetta Vanhan ylioppilastalon seinälle 5.9.1.2019. Vanhan seinällä nähtävä Tim Etchellsin valotaideteos Revolution on yksi Yhtymän keinoista osoittaa kunnioitusta rakennuksen merkittävälle historialle ja roolille Suomen poliittisessa historiassa. Lux Helsinkiin osallistuminen on samalla päätös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) 150-vuotisjuhlavuodelle. Etchellsin teoksen viesti on ajankohtainen myös nykyisille opiskelijoille: muutokset lähtevät aina yksilöstä, valinnoillamme vaikutamme siihen, millainen on ylihuomisen Helsinki ja maailma. – Meille on tärkeää, että kaupunki on innostava ja tarjoaa asukkailleen mielenkiintoisia kokemuksia. On ilo olla mukana tuomassa valoa pimeyteen ja tukemassa kaupunkikulttuuria teoksella, jonka sanoma on niin voimakas. Pitkäjänteisenä toimijana HYY Yhtymällä on mahdollisuus kehittää Helsinkiä entistä innostavammaksi ja kestävämmäksi kaupungiksi, toteaa HYY Yhtymän toimitusjohtaja Antti Kerppola. Vanha ylioppilastalo rakennettiin lähes 150 vuotta sitten opiskelijoiden taloksi. Sivu 19 Keskustakirjasto Oodin avajaisissa 55 000 kävijää
• 4 M unkin S eutu Viikko 51-1/2018 • Nro 24 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 24/2018 Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Munkan mummon jupinat Uusi vuosi 2019 Uutta vuotta kun ihmiset toivottaa, toivoo usein uutta parempaa Tulee kiittää myös vuodesta menneestä. Paljon hyvää lie saanut monikin, kukin vuorollaan ihminen. Syytä olla on paljosta kiitollinen. kauniit muistot tallentaa muistoihin. Hyvää Uutta Vuotta! Olavi Kylliäinen Runopalsta Ovatko Munkkiniemen Puistotien vanhat lehmukset vaarassa M unkkiniemen Puistotieltä poistetaan ilmeisesti vielä ennen joulua kaksi lattakäävän vaivaamaa lehmusta. Käävän itiöemät ovat vallanneet toisen puun tyven jo lähes kokonaan ja toisellakin niitä on jo parittain. Niiden havaittiin levinneen aiemmasta syksyllä arboristien eli puunhoitajien tekemien havaintojen perusteella. Puistotien lehmukset ovat koko Munkkiniemen tavaramerkki ja niiden olemasssaoloa ja hyvää kasvua tulisi kaikin puolin pyrkiä edistämään. Lehmukset ovat olleet raitilla jo vuosikymmeniä ja ne ovat olennainen osa Munkkiniemeä ja Puistotietä. Lattakääpä on osoittautunut suhteellisen nopeaksi ja hankalaksi lahottajaksi. Se voi aktivoitua puun elinvoiman jostakin syystä heiketessä. Tällaisia havaintoja tehtiin myös monen muun lahottajan osalta aiempien kuivien kesien 2002–2003 ja 2006, ja osin myös kesän 2010 jälkeen. Viime kesä oli poikkeuksellisen kuiva ja kuuma ja se on saattanut edelleen heikentää huonokuntoisimpien puiden kuntoa. Munkkiniemen Puistotien lehmukset ovat vanhoja ne ovat olleet jatkuvassa seurannassa jo lähes 15 vuoden ajan. Kujanteesta on poistettu useita puita viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uusia puita ei ole istutettu, koska kasvuolosuhteet Puistotiellä eivät ole nuorille puille edulliset. Kasvualusta on tiivistynyttä ja puiden poikkeuksellisen tiivis istutussommitelma vaikeuttaa nuorien puiden menestymistä vanhojen puiden varjossa. Tärkeää olisi kuitenkin ylläpitää näyttäviä lehmuskujia ja istuttaa myös uusia lehmuksia sitä mukaa, kun vanhoja joudutaan poistamaan. Munkkiniemen Puistotien lehmuskujanteiden uudistamisen ajankohta ei ole vielä selvillä. Parhaillaan tarkastellaan muun muassa kujanteen suunnitteluhistoriaa ja tehdään puille uudistamista taustoittava kuntoselvitys. Samaan aikaan selvitetään myös mahdollisuuksia kadun liikennejärjestelyjen parantamiseksi. -j.a. Näinkö se on nähtävä? ? En tiedä, mistä se johtuu, mutta viime aikoina minua on alkanut vaivata kaikki pienet epäjohdonmukaisuudet. Mitäs tästä sanotte: amerikkalainen ystäväni lähetti minulle linkin erääseen heidän tilastolliseen lehteensä. Siihen oli kerätty tilastotietoja viime vuodelta. Viime vuonna heillä oli mennyt naimisiin (jollain alueella) yhteensä 4153237 henkilöä. Istuin ja ihmettelin, eikö tuon luvun pitäisi ainakin olla parillinen luku??!! Panee epäilyttämään, että siellä mennään naimisiin itsensä kanssa. Vannotaan uskollisuutta itselle ja luvataan käyttäytyä ihmisiksi. Sitten mennään pikkujouluun ja heittäydytään hulvattomiksi. Ja taas on katumuksen tai avioeron aika. Miltähän avioeroluvut näyttävät? Toteutuuko tässä suomalainen sanonta: Vale-Emävale-Tilasto! Ihmeellisiä ovat lukujen, lakien ja säädösten tiet. Kesällä porukka meitä yli-ikäisiä naisia pani pystyyn kesäkahvilan. Varmuuden vuoksi kutsuin paikalle terveystarkastajan. Hän sanoi, että jos kahvilassa on yli kuusi istumapaikkaa, siellä pitää olla WC. Meillä oli onneksi yli kuusi istumapaikkaa ja WC. Mutta kysäisin terveystarkastajalta ihmeissäni, mihin nuo kuusi sitten tekevät tarpeensa. Kun nimittäin vessaa ei tarvitse olla. Terveystarkastaja nosti hartioitaan ja ymmärsin, että mihin vaan. On se sentään liikaa siivoamista näin kahvilanpitäjältä, mielestäni. Toinen hassu juttu, jonka kuulin Ruotsin television uutisista. Suomessa aina toitotetaan, miten Ruotsissa on paljon sähköautoja yksityisillä henkilöillä. Me tulemme aivan jälkijunassa. Emme enää. Suomessakin kaavaillaan uusien sähköauton ostajille rahallista valtion avustusta tai hintojen alentamisia. Ruotsissa valtio avustaa uusien sähköautojen hankkimiskustannuksissa. Tämä käytäntö on ollut voimassa jo jonkin aikaa. Nyt on sitten tutkittu, miten homma on pelannut. Onhan se pelannut todella! Niin, että pankit ovat ostaneet eniten sähköautoja ja kuitanneet niistä huimat korvaukset. Ja vuoden kuluttua myyneet ne lähinnä Norjaan halvemmalla hinnalla, mitä Norjasta voi sähköautoja ostaa. Sähköautojen määrä on nyt jokseenkin sama kuin ennen korvausuudistusta. Kaikki autot kun menivätkin Norjaan!! Vierestä vietiin! Töpselit vain jäivät Ruotsiin! Tämä syksy on mennyt allekirjoittaneelta polven kipeytymisen johdosta hiljaiselossa ja valitin sitä tuolle amerikkalaiselle ystävälleni. Kaipaako kukaan enää meikäläistä, kysäisin häneltä. Jätäpä muutama lasku maksamatta, niin huomaat, hän vastasi. Hitsi, hitsi, nyt on joulunaika ja kaikilla on hyvä mieli. Ja meikäläinen vain posottaa pikku jutuista! Seuraavaksi varmaankin kirjoitan kirjan omista mokistani kuten Paul Auster! Näin alas on tasossa vaivuttu. Todellakin! Älkääpä ottako minusta oppia! Ajatelkaa suuria asioita, suuria linjauksia ja nauttikaa täysin siemauksin joulunajasta. Esille kynttilät, valot ja piparit. Elämähän on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa! Toivotan kaikille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Demokritoksen sanoin: Se on onnellinen, joka ei sure sitä, mitä häneltä puuttuu, vaan iloitsee siitä, mitä hänellä on. Elina Kuosmanen Arvostetuin joulutervehdys on itse askarreltu joulukortti ? Posti ja IRO Research ovat selvittäneet erilaisten joulutervehdysten asemaa joulunvietossa. Tulosten mukaan suomalaiset arvostavat postitse saapuvia joulukortteja huomattavasti enemmän kuin muunlaisia joulutervehdyksiä. Tärkein syy joulukorttien lähettämiseen on halu ilahduttaa vastaanottajaa. Suomalaiset lähettävät joulukortteja etenkin siksi, että he haluavat ilahduttaa vastaanottajaa (94 %). Myös jouluperinteiden ylläpito (85 %) ja vastavuoroisuus (81 %) ovat tärkeitä motiiveja korttien lähettämiseen. Motiiveissa on jonkin verran painotuseroja sukupuolten välillä. Miehet lähtevät naisia useammin joulukorttitalkoisiin velvollisuudentunnosta, kun taas naisilla korostuvat ilahduttaminen ja mahdollisuus askarrella kortteja. – Itse askarrelluista korteista pitivät kaikki vastaajaryhmät. Niiden suosio vihjaa suomalaisten arvostavan sitä, että joulutervehdysten eteen on nähty hieman vaivaa. Halu ilahduttaa vastaanottajaa taas kertoo joulun erityisluonteesta. Joulu on antamisen ja ihmissuhteiden aikaa. Kotiin kannettu joulutervehdys lähentää sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät muuten pidä usein yhteyttä toisiinsa”, sanoo jouluntekijä Johanna Rouhe Postilta. Entisöintiä, muistojen ratikka vanhuksille ja uutta kaupunkikulttuuria ? HKL on valinnut käytöstä poistettujen vanhojen raitiovaunujen vastaanottajatahot. Vastaanottajien valinnassa on huomioitu raitiovaunujen laaja ja monipuolinen sijoittuminen eri käyttötarkoituksiin ja eri käyttäjäryhmien tavoitettavaksi. HKL ilmoitti kesän alussa luovuttavansa vanhoja raitiovaunuja uusille omistajille. Nyt tehdyillä valinnoilla tuetaan uuden kaupunkikulttuurin kehittymistä raitiovaunujen historiallista arvoa kunnioittaen. – Raitiovaunut ovat osa helsinkiläisten arkea, ja nämä vaunut ovat nähneet paljon elämää vuosikymmenten varrella. On hienoa, että romuttamisen sijaan vaunut pääsevät nyt jatkamaan elinkaartaan uusissa tehtävissä, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Vaunuista perävaunu 615 luovutetaan Oy Stadin Ratikat Ab:lle, vaunu 320 Kustaankartanon monipuoliselle palvelukeskukselle, vaunu 91 Allegra Lab Ry:lle & Helsinki Distilling Company Oy:lle ja vaunu 11 sekä perävaunu 521 Mikkelin kaupungille ja Mikkelipuistolle. Kuudennen luovutettavaksi ilmoitetun raitiovaunun numero 12 osalta päätöstä ei tehdä tässä vaiheessa vaan HKL pitää vaunun toistaiseksi omistuksessaan. Toimijoista Stadin Ratikoiden tavoitteena on entisöidä vaunu sen historiaa kunnioittaen. Oy Stadin Ratikat Ab on harjoittanut museoratikkaliikennettä Helsingissä vuodesta 2009 lähtien. Varsinkin avoin kesäperävaunu on ollut kaupunkilaisten suosikki. Nyt luovutettava perävaunu 615 vuodelta 1916 on samaa sarjaa kuin museoliikenteessä käytettävä moottorivaunu. Vaunu siirtyy yrityksen hallintaan entisöitäväksi, ja se tullaan entisöinnin valmistuttua näkemään museolinjalla 2020-luvulla. – Kun päivä on kylmä tai sateinen, ei avoin perävaunu houkuttele matkustajia. Yli satavuotias suuri-ikkunainen ja kaunis vaunu 615, jossa sillat ovat avoimet mutta matkustamossa ollaan suojassa säältä, on upea lisä museoliikenteeseen, iloitsee Daniel Federley, Stadin Ratikoiden toimitusjohtaja. Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus saa vuonna 1955 valmistetun raitiovaunun 320, josta löytyy niin ohjaamosta ratti kuin takasillalta rahastajanaitiokin. Kustaankartano sijoituspaikkana mahdollistaa raitiovaunukokemuksen myös erityisryhmille. – Tulemme käyttämään vaunua ikäihmisten muisteluun ja erilaisten tapahtumien kuten konserttien paikkana. Vaunu rahastajankoppeineen herättää varmasti monenlaisia muistoja niin asiakkaidemme kuin vieraidemmekin keskuudessa, sanoo palvelukeskuksen johtaja Tarja Sainio. Hakijoista Allegra Lab Helsinki ry. ja The Helsinki Distilling Company tuovat vaunun monipuolisen tiedeja taideohjelman sekä kaupunkikulttuurin alustaksi Kalasatamaan Teurastamon alueelle. Vaunu on numero 91, puurakenteinen vaunu vuodelta 1923. – Allegra Lab Helsinki ry. ja Turhan tiedon seura ry. ovat vastuussa raitiovaunun kaikille avoimesta ohjelmatuotannosta. Ratikassa tullaan näkemään erilaista tieteeseen ja taiteeseen sekä Helsingin historian vaalimiseen liittyvää ohjelmaa, kertoo Allegra Labin varapuheenjohtaja ja Turhan tiedon seuran puheenjohtaja Taina Riikonen. Raitiovaunu 11 vuodelta 1959 ja perävaunu 521 vuodelta 1958 matkaavat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle Mikkeliin levittämään raitiovaunukulttuurin sanomaa. – Keskeisiä elementtejä, jotka tekevät kaupungin ovat ruutukaavakeskusta, kaupunkikulttuuri ja raitiovaunu Mikkelistä ovat tähän asti puuttuneet vain raitiovaunut. Nyt Mikkeli nousee Suomen harvojen raitiovaunukaupunkien joukkoon. Raitiovaunut luovat Mikkelipuistoon lisää kaupunkikulttuuria: paikkoja kohtaamisille, taidenäyttelyille ja jopa pienimuotoisille konserteille, kertoo Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä. HKL ilmoitti kesäkuussa, että se luopuu liikennekäyttöön soveltumattomista ja käytöstä poistetuista vanhoista raitiovaunuista. Luovuttamisella vältetään raitiovaunujen romuttaminen ja mahdollistetaan niiden päätyminen uuteen, innovatiiviseen käyttöön. HKL:n omistukseen jää perinnevaunuja vielä nyt luovutettavien vaunujen jälkeenkin. – HKL haluaa olla mukana säilyttämässä Helsingin raitiovaunuhistoriaa. Pyrimme huolehtimaan, että Helsingissä säilyy joka vuosikymmeneltä omaa aikakauttaan, tyyliä ja teknologiaa edustava yksilö sekä vaunua että perävaunua, kertoo HKL:n infraja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie. Vaunu 320 luovutetaan Kustaankartanon monipuoliselle palvelukeskukselle. Kuva: HKL
• 5 M unkin S eutu Nro 24 • Viikko 51-1/2018 Näin joulu sujuu sopuisasti taloyhtiöissä ? Joulumieli alkaa kohota taloyhtiöissäkin. Monen taloyhtiön pihassa kuusi tai piharakennus on koristeltu valonauhoin, ja asuntojen ikkunoista loistavat jouluiset valot. Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto kokosivat ohjeet, joiden avulla joulunvietto sujuu sopuisasti. Kaikilla joulunvietto ei kuulu perinteisiin, ja on myös niitä, joille joulunpyhät ovat päiviä muiden joukossa. Monelle joulu on kuitenkin tärkeä juhlapyhä, joten osakkaiden ja asukkaiden pitäisi jättää remonttihommat ja mattojen tamppaus toiseen ajankohtaan. Jouluaattoon kuuluvat perinteisesti ainakin kinkku, lahjat, kynttilät ja sauna. Taloyhtiön viemärit eivät tukkiudu, roskikset pursuile eikä vaaratilanteita synny, kun noudattaa seuraavia ohjeita: Palovaroittimen patterit kannattaa tarkistaa viimeistään nyt. Kynttilöitä poltetaan vain aikuisen läsnä ollessa ja ulkotulia tarpeeksi kaukana palavista rakenteista. Kinkkurasva laitetaan jähmettyneenä biojätepussissa ja sanomalehden sisässä biojäteastiaan. Viemärissä se voi aiheuttaa pahan tukoksen. Saunomisen jälkeen taloyhtiön saunatiloista siivotaan omat jäljet. Vihtojen koivunlehdet voivat aiheuttaa joillekin allergisia reaktioita. Parasta olisi, jos taloyhtiön saunaan laadittaisiin yhdessä ohjeet, jotka olisivat näkyvissä esimerkiksi ilmoitustaululla. Lahjapaperit laitetaan sekajäteastiaan, pahviset lahjapakkaukset kartonkikeräykseen ja muoviset pakkaukset muovinkeräysastiaan. Lajittelemalla säästää luontoa ja rahaa. Huoltopäivystykseen kuuluu soittaa, jos havaitsee taloyhtiön piha-alueilla esimerkiksi lumen tai jään aiheuttamia vaarapaikkoja tai jos tukkeutunut viemäri ei avaudu kotikonstein. Hätätilanteissa soitetaan hätänumeroon 112. Isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus viettävät joulunpyhiä. Joulupallot, kimallenauhat ja lahjapaperit sekajäteastiaan, tuikkukynttilöiden kuoret metallin keräykseen ? Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna, jolloin saattaa syntyä tavallista enemmän jätettä. Jätteen määrää voi vähentää suosimalla pitkäikäisiä koristeita, kestoastioita ja pakkaamattomia kynttilöitä. Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna, jolloin saattaa syntyä tavallista enemmän jätettä. Alumiinivuoat, tuikkukynttilöiden kuoret sekä muut alumiiniroskat kuuluvat metallin keräykseen. Lahjapaperit tulee laittaa sekajätteeseen, jolloin niistä tuotetaan jätevoimalassa kaukolämpöä ja sähköä. Myös risat joulukoristeet, kuten joulupallot ja kimallenauhat sekä kynttilälyhty kuuluvat sekajäteastiaan. Jätteen määrää voi vähentää suosimalla pitkäikäisiä koristeita, kestoastioita ja pakkaamattomia kynttilöitä. – Moni ihmettelee, miksi lahjapaperit eivät kelpaa paperintai kartonginkeräykseen. Lahjapaperit tulee laittaa sekajäteastiaan, koska ne ovat pinnoitettuja ja sisältävät paljon painovärejä, tarroja ja teippejä. Uudelleenkäytettävät lahjapussit ovat hyvä keino vähentää lahjapaperijätteen määrää, ohjeistaa HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti. Rikkoutuneet led-kynttilät ja valosarjat tulee viedä sähkölaitekeräykseen, ei sekajätteeseen. – Konvehtirasioiden suklaista nautitaan lähes jokaisessa kodissa jouluna. Rasian pahvinen kuori tulee laittaa kartongin keräykseen. Rasian muovinen kääre ja suklaiden muovialusta kuuluvat muovipakkauksiin, jatkaa Partti. Jos uutena vuotena on käytössä vielä aikaisemmin ostettuja tinoja, on hyvä muistaa, että ne ovat vaarallista jätettä, sillä ne sisältävät runsaasti lyijyä. Käytetyt tinat tulee viedä maksutta HSY:n vaarallisten jätteiden konttiin tai Sortti-asemalle. Vinkkejä joulun jätteiden lajitteluun löytyy HSY:n verkkosivuilta www.hsy.fi/ joulu. Ohjeita jätteiden lajittelusta löytyy myös osoitteesta www.hsy.fi/jateopas. Leffaliput joululahjaksi – vähennät samalla joulun jätemäärää HSY kannustaa viettämään ekologisesti kestävämpiä juhlapäiviä, ilman ylenpalttista tavaran määrää. – Antamalla lahjaksi palveluja, elämyksiä, aikaa ja hyvää mieltä voi helposti tehdä osansa kiertotalouden edistämiseksi ja vähentää jätteen määrää. Monella on nurkat ja kaapit täynnä tarpeetonta tavaraa, joten liput konserttiin tai jääkiekko-otteluun voisi olla tervetullut lahja, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Maija Palomäki. HSY:n Anna jotain muuta -vinkkisivusto kerää yhteen aineettomia lahjaideoita. Lahjojen antaminen sivuston kautta on nyt entistä helpompaa, sillä lahjan voi lähettää suoraan lahjan saajan puhelinnumeroon WhatsApp-sovelluksen kautta. Jouluna syntyvän ruokajätteen määrää voi helposti vähentää ostamalla jouluruokia kohtuudella. – Jos joulun ruokia jää yli, ne voi tuunata uusiksi aterioiksi. Kinkkua ja kalaa voi käyttää wrapeissa tai paistoksissa ja laatikoita sosekeittojen raaka-aineina. Ruokajäte ja kinkunrasva eivät kuulu wc-pyttyyn. Ruokajätteen paikka on biojäteastia, jolloin siitä saadaan biokaasua ja kompostia Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa. Myös hyytyneen rasvan voi laittaa biojätteeseen. Nestemäisen rasvan voi laittaa tiiviissä pakkauksessa sekajätteeseen, kertoo Partti. Jouluna syntyy paljon pakkausjätettä, joten kierrätyspisteiden ja kiinteistöjen jäteastioita on hyvä täyttää maltilla. Lahjapaperit ja -pakkaukset voivat odottaa hetken vaikka varastossa, jos jäteastiat ovat täynnä. Pakkauslaatikot kannattaa tilan säästämiseksi litistää ennen keräysastiaan laittamista. Fiksuja jouluun liittyviä vinkkejä voi käydä katsomassa ja jakamassa muillekin HSY:n Facebook-tapahtumasta Tehdään yhdessä fiksumpi joulu 2018. ? Rakas joulupukki, toivoisin oireetonta joulua! Joulupukki, kun tulet meille, tulethan tuoksutta. Jos haluat tuoda minulle kukkia, valitsethan vain miedosti tuoksuvia lajikkeita. Hyviä vaihtoehtoja ovat amaryllikset tai joulukaktukset. Voit myös askarrella itse asetelman vaikkapa tuoksuttomista oksista. Kävyistä syntyy kätevästi hyasintti, joka ei tuoksu lainkaan. Vaikka ihoni on atopian vuoksi usein ärtynyt ja kutiseva, rakastan silti lämpöisiä ja pehmeitä villasukkia. Kudothan ne luonnonkuiduista. Voit tuoda myös yöpaidan, jos se on pehmeää puuvillaa tai silkkiä. Äläkä unohda aina tarvitsemiani perusvoiteita. Astmaatikkona arvostan myös pehmeää villahuivia, joka kätkee sisäänsä hengitysilman lämmittimen pakkaspäivien varalle. Sen avulla voin jatkaa liikuntaharrastustani myös talvikautena, eivätkä vastaantulijat edes huomaa, että käytän lämmitintä. Rakastan rauhallisia hetkiä nojatuolissani hyvien kirjojen seurassa. Valitsethan kirjani uusina kaupasta, ettei niihin ole tarttunut edellisen omistajan tuoksuja tai kissankarvoja. Muista myös suklaa, mutta ilman pähkinöitä. Joulupukki, ethän hämmästy, jos joulukuusemme on ulkona eikä olohuoneessa. Näin vältymme mahdollisuudelta, että kuusi aiheuttaisi oireita. Jos jäät ruokailemaan, teethän sen avoimin mielin. Kalaruokavalikoimamme on korvattu muilla maistuvilla herkuilla ja puuro on keitetty kauramaitoon. Hyvä joulutunnelma syntyy myös näin. P.S. Rakas joulupukki, jos sinun on vaikea keksiä lahjaa allergioitteni, ihottumani ja astmani vuoksi, hyvä idea on jäsenyys Allergia-, ihoja astmaliitossa. Sieltä saan asiantuntevan jäsenlehden neljä kertaa vuodessa, neuvontaa ja ohjausta sekä monenlaisia mahdollisuuksia kohdata muita sairastavia. Kalastusmaksuja joululahjaksi vastuullisiksi kalastajiksi, parannetaan kalojen elinympäristöjä sekä tehdään muuta vesiluonnon elinvoimaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää joka puolella Suomea. Vuosittain kalastonhoitomaksuista kertyy kalojen hyväksi yhteensä noin 9 miljoonaa euroa. Koko vuoden kalastonhoitomaksu on 45 euroa. Siihen sisältyy postitse kotiin saapuva Suomu-lehti, jonka mukana on virallinen kalastuskortti. Viikkolupa maksaa 15 euroa ja päivälupa 6 euroa. Kalastonhoitomaksun voi maksaa Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumerossa 020 69 2424, Metsähallituksen luvanmyyntipaikoissa ja R-kioskeilla. Kun ostaa kalastonhoitomaksun lahjaksi, tulee osata kertoa saajasta samat tiedot kuin itsellekin lupaa ostaessa eli nimi, yhteystiedot ja syntymäaika. ? Ekologisten joululahjojen trendi on siivittänyt ensi vuoden kalastuskorttien myynnin odottamattomaan vauhtiin. Kalastonhoitomaksuista kertyvillä varoilla pidetään huolta kotimaisten kalakantojen kestävyydestä. Vuoden 2019 kalastonhoitomaksuja on myyty jo 115 000 euron edestä, mikä on huomattavasti enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna vertailuajankohtana. Viime vuoteen verrattuna myynti on tässä vaiheessa jo tuplaantunut. Kalastonhoitomaksu eli kalastuskortti on jokaisen 18-64-vuotiaan vieheja pyydyskalastajan ja ravustajan velvollisuus sekä muillekin luonnonystäville mahdollisuus tehdä helposti hyvää. Kalastonhoitomaksun voi maksaa toisen puolesta, mikä tekee siitä erinomaisen lahjaidean. Marraskuussa alkaneessa vuoden 2019 kalastonhoitomaksujen myynnissä on näkynyt selvästi, että lupia ostetaan nyt useita kerralla samalla sekä itselle että läheisille. Koko vuoden kalastonhoitomaksuja, joka on huolettomin vaihtoehto myös satunnaiskalastajalle, on myyty eniten, yli 2 500 kappaletta. – Ihmiset ovat havahtuneet ilmaston muutokseen, monien vesistöjen heikkenevään tilaan ja kalakantojen ahdinkoon. Olemme yllättyneet iloisesti siitä, kuinka paljon kalastonhoitomaksuja on ostettu lahjaksi, koska kalavesien hoitoon tarvitaan rahaa ja auttaa voi maksamalla kalastonhoitomaksun. Kalastonhoitomaksu on ekologinen lahja, suoraan sijoitus luontoon, kertoo erätalousjohtaja Jukka Bisi Metsähallituksesta. Kalastonhoitomaksuista kertyvillä varoilla varmistetaan kalastuksen kestävyys, rahoitetaan neuvontapalveluja ja kalastuksenvalvontaa, opastetaan nuoria
• 6 M unkin S eutu Viikko 51-1/2018 • Nro 24 Sunnuntaiksi Seurakunta Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl. fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Arkiehtoollinen ja nuorten joulujuhla ke 19.12. klo 19 kirkossa. Messut sunnuntaisin klo 11. Ma 24.12. Lasten ja perheiden aattohartaus klo 15, Aattohartaus klo 16, Satu Honkala, laulu. Kauneimmat joululaulut –messu Tapaninpäivänä ke 26.12. klo 11. Muut tilaisuudet Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, alkaa 7.1. Kirjallisuuspiiri ma 7.1. klo 18.30 seurakuntatalon alakerrassa. Paolo Cognetti Kahdeksan vuorta (Bazar). Alustus Outi Jokinen. Raamattupiiri joka toinen tiistai klo 18.30 seurakuntatalon päätykamarissa, alkaa 8.1. Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30–17.15 seurakuntatalossa. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Olga Mäkisen johdolla, alkaa 10.1. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18 kirkossa. Tervetuloa entiset ja uudet laulajat laulamaan kanttori Senni Valtosen johdolla, alkaa 10.1. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 ma 24.12. Lasten ja perheiden aattohartaus klo 13. Aattohartaus klo 15. Jouluyön messu klo 23. Joulukirkko joulupäivänä 25.12. klo 8. Messu ti 1.1.2019 klo 11. Verkoston messut su klo 17 (ei 30.12.) Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30– 11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 lastentilassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Alkaa viikolla 2. Ensilapsikerho maanantaisin klo 1516.30 lastentilassa, alkaa 7.1. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16, alkaa 14.1. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 alkaa 14.1. Sanan äärellä –raamattupiiri tiistaisin klo 11, alkaa 8.1. Olohuone, vapaaehtoisten pitämä kahvila tiistaisin klo 13, alkaa 8.1. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13, alkaen 10.1. Lehtisaari Aattohartaus koululla ma 24.12. klo 16. Paras joululahja ? Jouluaatto herkistää mielet. Valmistaudutaan iltaan ja lahjojen jakoon. Hyvä on muistaa myös vanhan laulun sanat: Kiitos sulle, Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme, kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjamme. Kuten joulurauhan julistuksessa sanotaan, huomenna on, jos Jumala suo, meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla. Armo. Lahja. Ehkä niistä avautuu joulun sanoma. Kaikki on armoa ja lahjaa. Joulu ei tule vain hyville ja hurskaille. Se tulee jokaiselle. Aurinko paistaa myös risukasaan. Joulun parasta lahjaa et voi ostaa. Se annetaan. Siinä on jotakin käsittämätöntä, että kaikkivaltias Jumala tulee keskellemme pienenä lapsena. Kaiken hallitsija hamuaakin äidin rintaa. Hän ottaa orjan muodon. Rikas muuttaa itsensä köyhäksi. Lihaa säästämättä. Laadusta tinkimättä. Maailma on täynnä oppeja ja uskomuksia, joiden mukaan pitää tehdä hyvää ja elää siivosti, että pelastuu. Omaa lihaa kuritetaan ja varmistetaan, että kaikki näkevät, miten hyviä olemme. Joulun perussanoma räjäyttää tuon lian pois. Pelastus ei tule omilla ansioilla. Jumala on aina enemmän kuin meidän luulomme hänestä. Armo on aina ansaitsematonta. Aina. Mietitään sitä, kun katselemme joulun kynttilöitä. Jokainen niistä julistaa evankeliumin sanomaa: Minä olen maailman valo. Joka minua seuraa, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. Hyvää matkaa seimen äärelle. Marja-Sisko Aalto Kirjoittaja on eläkerovasti Kuopiosta Museoiden käyttökulttuuri muuttui 3,5 vuodessa ? Toukokuussa 2015 myyntiin tullut Museokortti saavutti marraskuun lopulla 200 000 myydyn kortin hurjan rajapyykin. Museoiden kävijämäärät ovat kasvaneet yli kolmanneksella kortin käyttöönoton jälkeen. Museokortin on hankkinut tähän mennessä jo yli 200 000 suomalaista. Marraskuussa 2018 näistä voimassa on noin 140 000 korttia. Kahden miljoonan Museokortti-käynnin raja ylittyi toukokuussa, sopivasti Museokortin 3-vuotissyntymäpäivien aikoihin. Museokortilla pääsee jo yli 280 museokohteeseen. Museoita on kaikkialla Suomessa, Ahvenanmaalta Inariin. Pelkästään pääkaupunkiseudulta Museokortti käy yli 50 museossa. Museot ovat suosituimpia kuin koskaan: Museokortti madaltaa kynnystä poiketa Museoissa on rikottu kahtena edellisenä vuonna kaikkien aikojen kävijäennätys. Kuuden miljoonan museokävijän raja ylittyi ensimmäistä kertaa vuonna 2016, seitsemän miljoonan raja ylittyi vuonna 2017. – Mahdollista on, että kuluvana vuonna ylitetään 8 miljoonan museokäynnin raja, kertoo Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Näkyvin esimerkki museoiden suosiosta on ollut elokuun lopussa avattu Amos Rex, jonka jonot ovat toistuvasti ylittäneet uutiskynnyksen. Helsingin keskustassa sijaitsevassa Amos Rexissä on käytetty Museokorttia reilussa kolmessa kuukaudessa jo lähes 50 000 kertaa. Museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot, eli kertalippumyynti ja Museokortti-palautukset ovat kasvaneet huimat 56 prosenttia ja kävijämäärät 35 prosenttia vuosina 2014-2017. – Museot ovat tehneet upeaa työtä! Museokortti ei suinkaan ole ainoa selittävä tekijä tulojen ja kävijämäärien hurjalle kasvulle, mutta tilastollinen korrelaatio on merkittävä, pohtii Honkanen. Museokortti on muuttanut museoiden käyttökulttuuria: museoissa on helppo poiketa ja piipahtaa. Museot myös ovat uudella tapaa puheenaiheena ja esillä ihmisten arjessa. Museokortin jo hankkineet houkuttelevat myös kortittomia tuttaviaan museokierrokselle. Näin kasvaa myös kertalippujen myynti. Aineeton lahja houkuttaa – joulu on Museokortin merkittävin myyntisesonki Museokortti on suosittu lahjaidea ja joulun myynnistä odotetaan vilkasta. – Joulu on merkittävin yksittäinen myyntisesonkimme. Uskomme tuhansista lahjapaketeista löytyvän tänäkin jouluna vuoden mittaisia kulttuurimatkoja, Honkanen sanoo. Jos joululahjaksi Museokortin saava henkilö omistaa jo kortin, hän voi kätevästi jatkaa sen käyttöaikaa yhdistämällä siihen uuden kortin. – Museokortti on aina hyvä lahja, koska se sopii kaikille. Aineeton, kestävä lahjaidea houkuttaa ja sopii ajan henkeen. Kortti tuo tavarapaljouden sijasta lahjansaajalle kulttuurielämyksiä vuodeksi. Myös yritykset ovat innostuneet antamaan hyvinvointia tukevia lahjoja henkilöstölle, sidoryhmille ja yhteistyökumppaneille. – Museokortti on ollut meille kaikkien aikojen paras joululahja, innostuu KVA Arkkitehtien henkilökunta kiittelemään. Museokortti kehittyy jatkuvasti Museokortti on muutakin kuin vuoden pääsylippu museoihin. Kortin omistajille järjestetään klubeja, Amos Rexissä on käytetty Museokorttia reilussa kolmessa kuukaudessa jo lähes 50 000 kertaa. etuja ja oheistoimintaa. Toiveet ja ehdotukset otetaan huomioon ja korttia kehitetään jatkuvasti palvelemaan asiakkaita yhä paremmin. – Museokortin 200 000 omistajaa ovat merkittävä ryhmä esimerkiksi matkailupalveluiden näkökulmasta. Kehitämme monipuolisesti asiakkaitamme palvelevaa kulttuurimatkailun ekosysteemiä, kertoo Honkanen. Kesällä 2018 lanseerattu ilmainen lasten Museopassi on saanut lapsiyleisöltä hyvän vastaanoton. Kun aikuinen näyttää Museokorttiaan lipunmyynnissä, lapsi voi näyttää oman pahvisen Museopassinsa. Se ei oikeuta ilmaiseen sisäänpääsyyn alaikäisille maksullisiin museokohteisiin, mutta passiin saa kerätä merkintöjä. Museopassin tavoitteena on tehdä lapsiperheiden museokäynneistä entistäkin hauskempia ja kasvattaa uusia museokävijöitä. Lapsille on luvassa Lasten Museopassistakin tutun Aarre-kissan ja kumppaneiden seikkailuja kirjan muodossa. Otavan kanssa yhteistyössä toteutettu Museoseikkailu-teos ilmestyy alkuvuodesta 2019. Ensi vuonna Museokorttia voi käyttää myös mobiilisti. Kehitteillä on puhelimiin ladattava sovellus, jonka avulla museokohteet, tuoreet näyttelyt ja muut ajankohtaiset asiat on aiempaa helpompi löytää. – Museokierrosten suunnittelu on tulevan applikaation avulla entistäkin kätevämpää, joten Museokortista saa kaiken ilon irti. Museokortista hyötyvät kaikki Museokortin myyntitulot palautetaan museoille kävijämäärien perusteella, jonka lisäksi osuus käytetään järjestelmän ylläpitokuluihin ja museoiden yhteismarkkinointiin. Korttijärjestelmän perustamiseen ei ole käytetty julkista rahaa. Museokortin innoittajana on toiminut hollantilaisten esimerkki. Alankomaissa perinteisen museokortin omistaa peräti 1,3 miljoonaa henkilöä. Tervetuloa meille viettämään joulupäivää kaikille avoimeen ja ilmaiseen Punaisen Ristin joulukahvilaan! ? Kallio-Käpylän osaston tukikohta Hämeentiellä on auki joulupäivänä klo 1317. Tarjolla on pientä syötävää ja juotavaa, lautapelejä ja lehtiä sekä ennen kaikkea kiireetöntä yhdessäoloa. Olet tervetullut mukaan yksin tai yhdessä tuttujesi kanssa. Tämän vuoden erikoisohjelmana on joululahjojen kierrätyspiste. Voit tuoda mukanasi saamasi joululahjan, jolle sinulle ei ehkä ole käyttöä, tai vaikka kaappiin jäänyt konvehtirasia. Pisteeltä saa ottaa vastaavasti itselle tarpeellisia asioita mukaansa. Vapaaehtoiseksi tekemään joulukahvilaa? Tarvitsemme joukkoon mukaan myös vapaaehtoisia keittämään kahvia, järjestelemään paikkoja ja siivoamaan. Kaipaamme erityisesti mukaan muusikkoa ja vapaaehtoisia järjestämään pientä ohjelmaa: osaatko johtaa jouluista yhteislaulua tai soittaa akustisesti? Entä kiinnostaisiko bingon vetäminen tai muun ohjelman järjestäminen? Ilmoita yhteystietosi ja sinua kiinnostava vapaaehtoisuuden muoto osoitteeseen kallio-kapyla@ punainenristi.fi.
• 7 M unkin S eutu Nro 24 • Viikko 51-1/2018 ? Olen koonnut vanhempani Senni ja Kauko Kuosmasen vuosien 1937-44 kirjeenvaihdon nimeltä Timanttihiomossa. Vanhempamme eivät halunneet jättää kirjeitä lapsilleen eläessään, vaan he halusivat, että ne luettaisiin vasta, kun he olivat kuolleet. Näin myös tapahtui. Isäni oli rauhan aikana reservinvänrikki, sotien aikana luutnantti ja kapteeni. Olen koonnut suoria lainauksia kirjeistä tähän lyhyeeseen yhteenvetoon. Isäni oli talvisodan aikana 25-vuotias. Kaukon ja Sennin talvisota 30.11.39 – 13.3.40. 5.12.39 Kaukolta Sennille Rakas, se mitä odotettiin, on nyt toteutunut. Pahin, mikä valtakuntaa ja kansaa voi kohdata, on keskuudessamme. Sota on jo kovasti rasittanut meitä. Mitä edessämme on, sen tietää ainoastaan Hän. Kaunein, mitä olen saanut, olen saanut Sinulta. Nyt voin kuolla isänmaan puolesta rauhallisesti alistuen siihen, mikä välttämätöntä on. Kuolemakaan ei voi meitä erottaa. Jos elämä on meidät erottanut, yhdistäköön kuolo meidät. 9.12.39 Kaukolta Sennille Elämä tuntuu niin omituiselta kirjeitäsi lukiessa; tuntuu kuin kaikki se, mitä olen kokenut on unta, suurta unta. Päivä kerrallaan olen elänyt. Levollisena kohtaan sen, minkä tuleman pitää. 25.12.39 Kaukolta Sennille Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto. Näin kuuluu jouluviesti, jonka merkitystä emme ole arkioloissa aina täysin tajunneet. Kohtalo on nyt tahtonut osoittaa meille mitä rauha merkitsee, mitä merkitsee saada viettää joulujuhla omaistemme, rakkaimpamme piirissä. Ja kuitenkin, eilen illalla viettäessäni aattoa joukkueeni kanssa korsussa, luettuamme jouluevankeliumin ja laulettuamme jouluvirsiä syntyi hiljaisia hetkiä, jolloin ajatuksemme lensivät heidän luo. Rakkaimpamme luo, jonka vuoksi me olemme täällä. Rakas, Sinä olet minun silmissäni koko rakas isänmaani, jonka puolesta taistelen viimeiseen asti. 12.1.40 Kaukolta Sennille Huomenna tulee kuluneeksi kolme kuukautta siitä ikimuistoisesta illasta, jolloin näin Helsingin viimeisen kerran. Ei silloin suotu meidän aavistaa, mitä tuleman piti, ei tuntea, mitä kaikkea silloin ero merkitsi. Kirjoitan tätä korsussa maan alla, etulinjalla. Ryssä on aukean takana pääsyä tänne odottelemassa. Pojat vierelläni nukkuvat nauttiakseen edes hetken sitä lepoa, mitä heille täällä voidaan antaa. Vartiopalvelu on raskasta, varsinkin öisin, jolloin on terästettävä kuuloa äärimmilleen. Lomista täällä ei ole puhettakaan, enkä sitä toistaiseksi toivokaan sellaista mahdollisuutta. Kaikki on kuitenkin Luojan huomassa. Nyt olen alistunut kaikkeen, mikä eteen on tuleva. Kuitenkin Sinä olet niin kaukana täältä. Olin aikaisemmin katkera kohtalolle, että näin piti käydä. Nyt olen oppinut alistumaan ja otan vastaan tyynin mielin senkin iskun, että meidän, jotka rakastamme toisiamme täytyy olla erossa ja kaukana toisistamme. 8.2.40 Kaukolta Sennille Kämppämme – komentokorsu – on muuttunut perin siivoksi kielenkäytön suhteen. Kiroileminen on näet ankarasti kielletty. Sakko kerralta 1 mk ja se lasketaan Puolustuslaitoksen hyväksi. Rahaa kassaan on parin päivän ajalta kertynyt lähes 100 mk. Varsinkin arvoisat vieraamme joutuvat useasti kukkaroaan keventämään. Lehtori Kalle Väänänenkin kävi täällä poikia hauskuttamassa. Ilmoitti olevansa kossu-kelporttööri, kiroili mehevästi – ja menetti markkojaan. Hän vakuutti, että sota loppuu maaliskuussa. Veljensä on kuulemma jonkinlainen selvännäkijä. Oli ennustanut Puolan sodan ja meidän sotamme alun ja myös siis lopun. 19.2.40 Kaukolta Sennille Rakas vaimoni, paljon koettu ja nähty sen jälkeen, kun viimeksi Sinulle kirjoitin. Ehkä arvannet meidän osuutemme viime päivien tapahtumiin päämajan tilannekatsauksista. Ihmeellistä on, että olen säilynyt täysin vahingoittumattomana. Paljon olisi kertomista, mutta sekä ruumiillinen että sielullinen uupumus estävät selonteon nyt. Ehkäpä minulle annetaan tilaisuus siihen myöhemmin, ehkä ei. Lepo olisi meille nyt tarpeen, mutta sen saanti ei ole vielä näköpiirissämme. 13.3.40 Moskovan rauha saatiin aikaan 22.3.40 Kaukolta Sennille jonkinlainen yhteenveto talvisodasta Rakas vaimoni, se kauhea ja raskas, minkä olemme kokeneet on nyt takanamme. Ja kuitenkaan en voi olla iloinen. Tosin olen iloinen siitä, että Jumala on suopeudessaan minua varjellut kaikilta vaaroilta ja siitä, että Hän on varjellut Sinua ja kaikkia omiani. Ja kuitenkaan en voi olla Iloinen. Sydämeni vuotaa verta kauniin Karjalamme puolesta. Niin kunniakkaasti kuin kamppailimmekin, pakostakin kysyy itseltään, teimmekö kaiken voitavamme? Arvaat, että tunnelmamme oli painostava. Tiemme varrella olevat talot ja pellot kylpivät kirkkaassa talvi-auringossa muistuttaen meitä siitä vuosisatojen työstä, minkä isämme ovat tämän maamme osan hyväksi suorittaneet. Ajattelimme mielissämme, että se, minkä me nyt raskain mielin ja veriuhrein ryssälle luovutamme, on vain lainana, joka peritään takaisin korkojen kanssa. Rakkahin, ajattele Laatokan jylhiä rantoja, Annalan vehmasta luontoa, laulukaupungin Sortavalan viehkeyttä, Tolvajärven kuulakkaita harjuja ja Suojärven, syntymäseutusi, rakkaita tantereita. Kaikki tuo meiltä riistetään, mutta muisto, kaunis muisto jää sieluumme. Kuinka paljon rakasta ja kaunista muistoihimme sisältyykään! Viipuri, karjalaisten pääkaupunki, ei ole enää meidän. Ja Kaalamo, Onnenmäki, sekin jäänee ryssien puolelle. Minnekähän nämä kaikki kodittomat sijoitettaneen? Huolimatta raskaasta rauhasta ja sen yhtä raskaista seurauksista, me emme saa lannistua emmekä jäädä suremaan. Pyyhkikäämme kyynel silmästämme ja hymyillen aloittakaamme työmme uuden Suomen hyväksi. Pienentynytkin isänmaamme tarjoaa tulevaisuuden kaikille kansalaisillemme. Sinulle voinen sanoa suoraan, että meidän rintamalla olleiden mielestä muu ratkaisu kuin nykyinen ei ollut enää mahdollinen. Kolme kuukautta olimme yhtä mittaa taistelleet yhäti harventunein rivein lepoa saamatta. Olimme niin uupuneet, että linjamme olisivat varsin helposti murtuneet. Ja se olisi merkinnyt koko Suomen tuhoa. Elina Kuosmanen Timanttihiomossa Isäni oikealla kirjoittamassa jossain siellä. Isäni kuva kirjoittamassa toisen henkilön kanssa on puolustusvoimien arkistosta. Kauko Kuosmanen lapsensa Meeri Kuosmasen kanssa. He menivät naimisiin 25.1.1940 eli talvisodan aikana. Isäni sai häitään varten kahden päivän loman. Joululahjaksi hyvää vuorovaikutusta – käytä vilkkua ajoissa ? Liikenne on täynnä vuorovaikutusta, ja yleisin tapa kertoa aikeistaan muille on näyttää suuntamerkkiä. Liikenneturva muistuttaa, että vilkkua on syytä käyttää ajoissa ja oikein, jotta siitä olisi muille hyötyä. Alkuviikon tiedotteessa kerroimme, että suuntamerkki eli vilkku jää näyttämättä joka seitsemänneltä suomalaisautoilijalta. Liikenneympyröissä meno on tätäkin lepsumpaa, sillä ympyrästä poistuvista useampi kuin joka neljäs jättää vilkuttamatta. Tiedote herätti keskustelua niin perinteisessä kuin sosiaalisessakin mediassa. Moni kokee, että vilkkua käytetään väärin. Vilkun käyttäminen on vuorovaikutuksen peruspilari tien päällä ja teko liikenteen turvallisuuden, sen sujuvuuden ja toisten liikkujien huomioimisen parantamiseksi. Vilkuttamisesta hyötyvät kaikki – muiden autoilijoiden lisäksi myös kävelijät, pyöräilijät ja esimerkiksi mopoilijat tietävät silloin, mitä suuntamerkkiä näyttävä on tekemässä. Vilkkua tulee myös käyttää oikein eli riittävän ajoissa. – Kääntymisaikeesta on hyvä viestiä muille vilkulla hyvissä ajoin eli reilusti ennen itse kääntymistä ja jo ennen jarrutusta. Näin toisille tienkäyttäjille jää aikaa havainnoida ja reagoida tilanteeseen. Vilkusta ei ole juurikaan hyötyä enää silloin, kun kädet jo kääntävät rattia”, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Marko Nieminen ja jatkaa: – Jos yhtään empii, että pitäisikö se vilkku laittaa päälle vai ei, niin silloin kannattaa vilkuttaa. Vilkku ei kulu käytössä, ja suuntamerkkiä saa näyttää mieluummin hiukan enemmän kuin liian vähän. Vilkku takaa sujuvan menon liikenneympyrässä Liikenneympyröissä näkee usein vilkun puutteellista käyttämistä, kuten seurantatuloskin kertoo. On kuitenkin hyvä muistaa, että ympyrässä vilkuttaminen korostuu entisestään. Suuntamerkin käyttö varmistaa omalta osaltaan sekä sujuvan että turvallisen liikkumisen. – Poistuttaessa ympyrästä laitetaan vilkku oikealle heti e d e l l i s e n p o i s t u m i s l i i t t y m ä n mentyä. Jos poistuu heti e n s i m m ä i sestä liittymästä, kannattaa vilkku laittaa oikealle jo ympyrään tullessa. Näin toimimalla muut liikkujat voivat ennakoida tekemisiäsi hyvissä ajoin, kertaa Nieminen. Isommissa liikenneympyröissä voi myös olla useampia ajokaistoja, jolloin jo kaistaa vaihdettaessa on luonnollisesti näytettävä vilkkua. – Vilkuttamatta jättäminen on karhunpalvelus muille ympyrään tulijoille, ja se myös helposti ruuhkauttaa liikennettä entisestään. Viimeistään näin joulun tienoilla onkin hyvä muistaa lähimmäistä ja käyttää vilkkua aina tarpeen niin vaatiessa, Nieminen kannustaa. Muista ainakin nämä: – Laita vilkku päälle hyvissä ajoin eli jo ennen jarruttamista ja ratin kääntämistä. – Liikenneympyrästä poistuessasi vilkuta oikealle heti edellisen liittymän jälkeen. Jos poistut ensimmäisestä liittymästä, kytke vilkku jo ympyrään ajaessasi. – Vilkku ei kulu käytössä – jos mietit, pitäisikö vilkuttaa, niin vilkuta.
• 8 M unkin S eutu Viikko 51-1/2018 • Nro 24 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2019! Asuntoasiat luotettavasti Tarja Lehmusto, LKV Remax Casa Alto Puh. 050 354 550 AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 www.autokouluhakaniemi.fi Hämeentie 14, 00530 HKI Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Kiitos kuluneesta vuodesta ja Rauhallista Joulua Munkkivuoren Fysioterapia & Hieronta Eija Kettunen 050-374 51 61 Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040 5160 806 TERVETULOA Kiitos kuluneesta vuodesta ja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! T. Teija Kallinki Parturi-kampaamo Saga-Hius Dosentintie 12, 00330 Helsinki Kiitos kuluneesta vuodesta. Rauhallista Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta! Merja Lampa Salon Netta Sari Solnantie 26, 00330 Helsinki p. 09 481 314 Kiitos kuluneesta vuodesta! Toivotamme asiakkaillemme Hyvää ja Rauhaisaa Joulunaikaa! Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! TEBOIL MUNKKIVUORI Veljekset Hämäläinen Oy, puh. (09) 565 5800 Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki Palvelemme ma-pe 6.30-21, la 8-21 ja su 9-21 Raumantie 1, puh. (09) 556 307 Munkkivuoren SUUTARI Oy Kiitos asiakkaille kuluneesta vuodesta! Kauneusja jalkahoitola Kaarina Huhtala Solnantie 26, 00330 Helsinki p. 09 483 238, 0400 693 166 Kiitos kuluneesta vuodesta! Rauhallista Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta! Inaria Studio Munkkiniemi Munkkiniemen Puistotie 21 (09) 484 101
• 9 M unkin S eutu Nro 24 • Viikko 51-1/2018 Seurasaaren Joulupolku jakautuu kahteen reittiin ? Rakastettu joulutapahtuma Seurasaaren joulupolku järjestettiin jälleen sunnuntaina 16.12.2018 klo 12-18. Kävijöiden toiveesta tapahtuma-aikaa oli pidennetty tänä vuonna tunnilla, ja tapahtuma huipentui pimeän laskeuduttua aiemmilta vuosilta tuttuun showryhmä Belenoksen tulinäytökseen klo 17.30. Pienimpien polun tallaajien vuoksi olimme uudistaneet muutamien suosittujen ohjelmapisteiden sijainteja siten, että reitti oli mahdollista kävellä läpi hieman lyhyempänä “Pikkutonttujen reittinä”. Perinteisen polun varrelta löytyi 23 erilaista tapahtumapistettä, joissa osassa oli tarjolla myös viittomakielen tulkkausta. Paperisista ohjelmakartoista luovuttiin Joulupolku sitoutui vähentämään tapahtuman tuottamaa kertakäyttöjätettä, ja sen vuoksi ohjelmakartta julkaistiin tänä vuonna ainoastaan verkossa. Joulupolun sivustoa on uusittu, jotta sitä olisi mahdollisimman helppo selata myös mobiililaitteilla. Samalla luovuttiin kokonaan myös hätävarana toimineiden kertakäyttölautasten käytöstä, joten lapsille tarjottavaa joulupuuroa varten perheiden tulisi muistaa ottaa mukaan omat lautaset ja lusikat. – Tapahtumien järjestäminen ei ole itsessään täysin ekologista, mutta pyrimme pienillä valinnoilla kunnioittamaan ympäristöä säilyttäen silti Joulupolulle ominaisen sadun ja joulunodotuksen kihelmöivän jännityksen, kertoo Joulupolun päätonttu Elina Koskipahta. Tihennetyt bussivuorot Tapahtuman kävijöiden toivotaan käyttävän julkista liikennettä, sillä Seurasaareen saavuttaessa parkkitilaa on erittäin niukasti. Helsingin seudun liikenne (HSL) on lisännyt bussivuoroja aiempiin vuosiin nähden, jotta Joulupolulle saapuminen ja sieltä lähteminen sujuisi mahdollisimman mutkattomasti. Bussit 24 ja 24S kulkevat tapahtumapäivänä noin 6-7 minuutin välein. Bussivuorot linjalla 24S lähtevät poikkeuksellisesti Postitalon pysäkiltä Erottajan sijaan. Joulujumppia ympäri Helsinkiä ? Ennen joulua, välipäivinä ja ensi vuoden alussa jumpataan ympäri Helsinkiä, kun Töölön kisahallissa, Liikuntamyllyssä, Maunulan liikuntahallissa ja Pirkkolan palloiluhallissa järjestetään joulujumppia. Joulujumpat ovat monipuolista perusjumppaa, eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Joulujumpat: Töölön kisahalli (Paavo Nurmen kuja 1) tiistai 18.12. kevyt joulujumppa klo 11.00– 11.50 torstai 20.12. joulujumppa klo 10.00– 10.50 torstai 3.1. uudenvuodenjumppa klo 10.00–10.50 Maunulan liikuntahalli (Maunulanmäki 3) maanantai 17.12. klo 16.30–17.20 Maunulan lasten ja aikuisten yhteiseen joulujumppaan alle 9-vuotiaat lapset maksutta! Pirkkolan palloiluhalli (Pirkkolan metsätie 6) torstai 20.12. joulujumppa klo 11.00– 11.50 Liikuntamylly (Jauhokuja 3) keskiviikko 19.12. joulujumppa klo 10.00– 10.50 torstai 20.12. joulujumppa klo 16.30– 17.20 torstai 27.12. välipäiväjumppa klo 10.00– 10.50, välipäivävenyttely klo 11.00–11.50 keskiviikko 2.1. uudenvuodenjumppa klo 10.00–10.50 torstai 3.1. uudenvuodenjumppa klo 16.30–17.20 Hinta: liikuntapaikan sisäänpääsymaksu (aik. 3,50e/lapset 1,50e/muut 2e) Kinkkurasva tukkii viemärin ? Kinkun paistorasva on pitkäaikainen vieras putkistossa, älä siis kaada sitä viemäriin. Lämmin rasva on juoksevaa, mutta jäähtyessään se kittaantuu viemäriputkeen. Veden laskeminen rasvan kanssa ei auta: kylmä vesi jopa vauhdittaa rasvan kovettumista ja nopeuttaa viemärin tukkeutumista. Kinkun paistaminen on joulun herkkuhetkiä, mutta mitä tehdä paistorasvalle? Vaikka paistopussiin kertynyt rasva olisi helppo kaataa tiskialtaaseen, sitä ei saa tehdä. Viemäri ei ole roska-astia. Anna kinkkurasvan jäähtyä ja kovettua sopivassa astiassa esim. maitopurkissa. Tee siitä herkullinen kastike, siirrä jäähtynyt rasva biojäteastiaan tai kierrätä paistinrasvat uusiutuvaksi polttoaineeksi Kinkkutempun kautta, toimialapäällikkö Arvo Ylönen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä sanoo. Jos viemäri kuitenkin tukkeutuu, kutsu apuun LVI-ammattilainen. Varsinkin kerrostalojen keittiöviemärilinjoissa putken sisäpinta on useimmiten tukkeutunut pitkältä matkalta. Viemärin avaus voi olla asukkaille epämiellyttävä toimenpide. On kaikkien etu, että viemäri avataan ja puhdistetaan koko pituudeltaan ammattimaisesti, Ylönen toteaa. Joulukinkun paisto-ohje ? Tärkeää: Nosta kinkku huoneenlämpöön 6-12 tuntia ennen paistamista kinkun koosta riippuen! Suosittelemme paistomittarin käyttöä. • Kuumenna uuni 150 asteiseksi. • Jos käytät paistomittaria, työnnä sen neula viistosti kinkun keskiosan paksuimpaan kohtaan. Mittari ei saa koskettaa luuta. • Aseta kinkku uuniritilälle nahkapuoli ylöspäin ja laita uuniin kinkun alle syvä uunivuoka, johon neste tippuu. • Paista ensimmäinen tunti 150 asteessa ja pudota sen jälkeen uunin lämpötila 100 asteeseen. • Paista kinkkua kunnes mittari näyttää 79-80 astetta. Ylikypsäksi katsotaan kinkku, jonka sisälämpötila on 82 astetta. • Kinkun paistoaika määräytyy kinkun koon mukaan. Jos paistomittaria ei ole, paistoaika on noin 1 tunti/kg + 1 tunti. • Anna kinkun jäähtyä ja vetäytyä hetken, ennen kuin poistat verkon. • Voit halutessasi kuorruttaa kinkun. • Siivilöidyn paistoliemen voit käyttää kinkun kastikkeen pohjana. Huomioi, että paistoliemi on suolaista ja sitä kannattaa jatkaa vedellä, kermalla ym. maun mukaan. Paistoliemi sopii erinomaisesti myös siskonmakkaratai hernekeittoon. Joulujumpissa saattaa vierailla myös yllätysvieraita. Kuva: Helsingin kaupunki M unkin S eutu Munkinseutu ilmestyy seuraavan kerran viikolla 2, aineistopäivä on keskiviikkona 2. tammikuuta. Munkinseutu toivottaa lukijoilleen ja ilmoittajilleen rauhallista joulua ja riemukasta uutta vuotta 2019!
• 10 M unkin S eutu Viikko 51-1/2018 • Nro 24 Josa Jäntti Ovatko kaupunkimme virkamiehet asukkaita varten vai asukkaat virkamiehiä varten? ? Motto: Uuden vuoden 2019 toivomuksena ensimmäinen vaihtoehto Munkkiniemen Puistotien asvaltoidun pyörätien vaillinaisesta käytöstä on puhuttu, kirjoitettu ja jopa toimittu jo kauan sitten. Ratikan kulkemisen varoitusvalot saatiin aikaan vasta, kun kaksi kaupunkilaista kuoli ratikikan ja auton kolarissa. Sen jälkeen ei ole enää vastaavaa tapahtunut. Valot saatiin ko. tapauksen jälkeen valtuustoaloitteeni perusteella. Kaupunkipyöräilyn lisääminen on hyvä asia Sen sijaan on varsin yleistä, että pyörälijät eivät välitä varoa muita tiellä liikkujia riittävästi on tosiasia. Tämä toteutuu luvattoman usein , vaikka kadun reunaan on rakennettu jopa asvaltoitu kuten Munkkiniemen Puistotiellä – pyörätie! Jo nyt on sattunut pahoja kolareita pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välillä – jopa kaksi todella vakavaa onnettomuutta. Molemmissa pyöräilijät eivät vahingoittuneet ja jatkoivat matkaa sanaakaan sanomatta – jalankulkijat sitä pahemmin aina sairaalassa oloa myöten. Onko ko. Puistotiellä pakko sattua tosi vakava onnettomuus esim. pyöräilijän ja vilkkaan lapsen tai lastenvaunujen välillä? Sittenkö vasta kaupunkimme vastaavat virkamiehet heräävät? Ei mene ”kaaliin” sanoo nykynuoriso Aktiivisten kansalaisten toimesta saatiin 4-5 vuotta sitten Läntisen-Helsingin liikennesuunnittelusta vastaava virkamies (nainen) ”alentumaan” kuuntelemaan joukkoa asiasta huolestuneita kansalaisia kahvilaan paikan päälle Munkkaan ja kuulemaan vaatimatonta ehdotusta onnettomuuksien välttämiseksi tulevaisuudessa. Ehdotus on: Munkkinimen Puistotien molempaan päähän asennetaan riittävän iso ja näyttävä ”liikennetaulu”, jossa kehoitetaan pyörätielle ja sitä osoittava nuoli : PYÖRÄTIELLE (molemmilla kotimaan kielillä). Mitä on tapahtunut ? Kahvilassa käynyt virkamies ei ole enää ko. tehtävässä. Mitään ei ole tapahtunut? Tämän takia lähetin kaupunkimme pyöräilystä vastaavalle koordinaattorille (Keisanen) tämän saman ehdotuksen sähköpostilla ja Munkin Seudussa hänelle ja kaikille luettavaksi. Varmuuden vuoksi lähetin saman tekstin kaupunkimme pormestarille. Olen aikoinaan saanut kasvatuksen, että kirjeisiin (nykyisin sähköposteihin) vastataan. Panin sen siksi myös pormestarille, jotta hän voi opettaa alaisiaan kyseisestä vastausvelvoitteesta. Kumpikaan ei ole vaivautunut vastaamaan? Jäämmekö odottamaan sitä opastustaulua lähitulevaisuudessa – tai viimeistään ensi keväänä? Vai vasta vakavan onnettomuuden jälkeen pyöräilijän ja lapsen/vanhuksen tai lastenvaunujen välillä! TÄMÄN JÄLKEENKÖ TAAS VASTA HERÄTÄÄN! Leppoisaa Joulua ja onneksettomuutta Uutta Vuotta 2019 kaikille Josa Jäntti Leikkipankki juhlii yksivuotissynttäreitä ? Leikkipankki viettää ensimmäistä vuosipäiväänsä yli 700 leikin voimin. Pankki on jo ensimmäisen vuoden aikana löytänyt käyttäjänsä, sillä joka kuukausi sivustolla vierailee kymmeniä tuhansia leikkijöitä. Leikkipankki tarjoaa vinkkejä hauskaan tekemiseen lapsille, aikuisille, perheille ja ammattilaisille. – Leikkiminen on yksinkertaisimmillaan yhteisen ilon jakamista, mikä vahvistaa ihmistä iästä riippumatta. Leikkimällä jaetaan iloa ja hyvää mieltä, ja se inspiroi yhdessä oloon. Onkin ollut ilo huomata, että suomalaiset ovat löytäneet yksivuotiaan Leikkipankin, koordinaattori Eevamaija Paljakka sanoo. Leikkipankin ajatus on koota yhteen paikkaan leikit erilaisia hetkiä varten. Hakukriteerien kuten ikä, leikkijöiden määrä ja käytettävissä oleva tila, avulla pankista voi etsiä vinkkejä erilaisiin tilanteisiin: päiväkodissa ryhmäyttämiseen, seminaarissa jään särkemiseen, teinien viihdyttämiseen nuorisotalolla tai mummolavierailun iloksi. – Leikkipankki rakennettiin, että leikki ei unohtuisi arjessa ja eri-ikäiset ihmiset voisivat löytää helposti vinkkejä yhteiseen tekemiseen. Olemme tässä onnistuneet, sillä pankissa vierailee kuukausittain reilu 40 000 leikkien etsijää, Paljakka kertoo. Valikoima kasvaa koko ajan Pankkiin on nyt talletettu yli 700 leikkiä ja lisää voi kuka tahansa kirjata. – Leikkipankki on meidän yhteinen muistimme, josta voi etsiä omien suosikkien ohjeet kätevästi, Eevamaija Paljakka sanoo. Leikkipankin haku toimii ilman kirjautumista, joten sitä on kätevä käyttää missä tahansa myös mobiilisti. Leikkien syöttäminen vaatii pankkiin rekisteröitymisen, sillä jokainen leikki tarkistetaan ennen julkaisua. – Hienointa Leikkipankissa on, että ihmiset ovat innokkaasti lisänneet sinne leikkejä. Leikkejä ovat syöttäneet niin yksityishenkilöt kuin järjestöt, yhdistykset ja muut toimijat, Paljakka kertoo. Ylärajaa pankin talletuksilla ei ole, joten uusia leikkejä otetaan vastaan koko ajan. Leikkipankki on rakennettu Suomen Kulttuurirahaston tuella ja tänä vuonna Leikkipankin kehittämistä on tukenut Nivea. Leikkipankkia ylläpitää Leikkipäivä-ohjelma, joka pitää esillä leikin merkitystä vuoden jokaisena päivänä. Sivusto löytyy osoitteesta www.leikkipankki.fi Minkä lipun tarvitsen? Esimerkiksi Helsingin Puistolasta Vantaan Ylästöön matkatessasi voit valita parhaiten sopivan reitin ja lipun. Reitistä riippuen matkalle voi ostaa joko ABtai BC-lipun. A, B ja C-vyöhykkeillä matkustusoikeus ostetaan aina kahdelle vyöhykkeelle. Uudet vyöhykkeet ja oikea lippu selviää reittioppaasta Mitkä vyöhykkeet? Vyöhykkeiden Reittioppaan etusivulta näkee yleiskatsauksen ABCD-vyöhykerajoista HSL-alueella. Millä vyöhykkeillä liikun? Kokeile reittihaulla, minkä vyöhykkeiden läpi kuljet matkallasi. Jos matkaat esimerkiksi Puistolasta Vantaan Ylästöön, voit matkustaa joko pelkästään B vyöhykkeellä, A ja B-vyöhykkeillä tai Bja C-vyöhykkeillä. Tieto vyöhykkeistä näkyy reittihaun vieressä. ? Reittiopas uusille vyöhykkeille ABCD näyttää vyöhykkeiden rajat ja opastaa ostamaan oikean lipun. HSL ottaa uudet matkustusvyöhykkeet käyttöön keväällä 2019. HSL-alueella otetaan ensi keväänä käyttöön uudet vyöhykkeet ja uudet matkaliput. Tänään avatusta vyöhykkeiden Reittioppaasta voi käydä katsomassa, minkä vyöhykkeiden läpi omat päivittäiset matkat uudistuksen jälkeen kulkevat tai millä vyöhykkeellä esimerkiksi uusi opiskelupaikka sijaitsee. Reittiopas kertoo myös, mikä lippu kullekin matkalle kannattaa ostaa. Kokeile vyöhykkeiden Reittiopasta täällä: reittiopas.fi/uudetvyohykkeet Näin tarkistat vyöhykkeesi Mitkä vyöhykkeet? Vyöhykkeiden Reittioppaan etusivulta näkee yleiskatsauksen ABCD-vyöhykerajoista HSL-alueella. Millä vyöhykkeillä liikun? Kokeile reittihaulla, minkä vyöhykkeiden läpi kuljet matkallasi. Jos matkaat esimerkiksi Puistolasta Vantaan Ylästöön, voit matkustaa joko pelkästään B vyöhykkeellä, A ja B-vyöhykkeillä tai Bja C-vyöhykkeillä. Tieto vyöhykkeistä näkyy reittihaun vieressä. Minkä lipun tarvitsen? Esimerkiksi Helsingin Puistolasta Vantaan Ylästöön matkatessasi voit valita parhaiten sopivan reitin ja lipun. Reitistä riippuen matkalle voi ostaa joko ABtai BC-lipun. A, B ja C-vyöhykkeillä matkustusoikeus ostetaan aina kahdelle vyöhykkeelle. Kun uudet vyöhykkeet otetaan käyttöön, myös HSL-sovelluksen Reittiopas kertoo, minkä lipun matkustaja matkalleen tarvitsee. Reitillä tarvittavan lipun voi ostaa suoraan HSL-sovelluksesta. HSL:n verkkosivuilla on kartta jossa näkyy eri paikkojen sijoittuminen vyöhykkeille. Vyöhykerajat näkyvät myös painetuissa linjakartoissa. Pysäkeillä ja asemilla vyöhyketieto näkyy pysäkkikilvissä ja julisteissa. Metrossa ja junassa kuulutukset kertovat milloin vyöhyke vaihtuu. Bussien sisänäytöt kertovat kunkin pysäkin vyöhykkeen. Kulkuvälineessä matkakortinlukija tietää, millä vyöhykkeellä matkustaja on ja mitä lippuja hän voi ostaa kyseiseltä vyöhykkeeltä. Uusiin vyöhykkeisiin Kun uudet vyöhykkeet otetaan HSL-alueella käyttöön ensi keväänä, nykyisten kuntarajoihin perustuvien matkustusalueiden tilalle tulevat kirjaimilla ABCD nimetyt vyöhykkeet. Ne piirtyvät noin 10 kilometrin levyisiksi kaariksi Helsingin keskustan ympärille. Pääkaupunkiseutu eli Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa muodostaa ABCalueen ja sen ulkopuolella olevat HSL:n jäsenkunnat eli Kerava, Sipoo, Tuusula, Kirkkonummi ja Siuntio vyöhykkeen D. Myös liput uudistuvat. Kuntarajoihin perustuvien sisäisten, seutuja lähiseutulippujen sijaan ensi keväästä alkaen HSL-alueella matkustetaan vyöhykelipuilla. Vyöhykkeillä A, B ja C kunnan sisäistä lippua vastaa jatkossa ABtai BC-lippu ja seutulippua ABC-lippu.
• 11 M unkin S eutu Nro 24 • Viikko 51-1/2018 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info HM Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 22,00 n Ase ja Erä 8 nroa 36,00 n Hevosmaailma 6 nroa 23,00 n Kiinteistö ja Energia 8 nroa 36,00 n Kissafani 6 nroa 24,00 n Luontaisterveys 10 nroa 39,00 n Meidän Koira 6 nroa 22,00 n Senioriterveys 8 nroa 30,00 n Sielunpeili 6 nroa 25,00 n Talomestari 5 nroa 21,00 (Määräaikainen tilaus.) 50 XX 20 19 + 1 lehti kaupan päälle! 1. vuosi Uuden tilaajan etu! Kampanjakoodi: 50XX2019. Tarjous voimassa 31.12.2018 saakka. Voi tilata myös lehden verkkosivuilla, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Tarjous koskee vain uusia tilauksia. Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu 1. tarjousjakson jälkeen automaattisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua ja tilaus päättyy meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Karprint Oy:n tilaajarekistereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Ulkomaan tilauksiin lisätään postituslisä.
• 12 M unkin S eutu Viikko 51-1/2018 • Nro 24 Kulttuurinurkka Risto Kolanen: Joulun ajan kulttuurikierros Presidentti Mauno Koiviston leski Tellervo Koivisto tyttärensä Assi Koiviston avustamana menossa laskemaan kaunista punaista ruusua muistopaadelle. Takana kolme presidenttiä. Kuva: Raimo Granberg. Dracula – Pahan synty ja tuho on ensimmäinen koko illan kestävä laserilluusiotekniikkaa hyväksikäyttävä esitys. Kuvassa Tatu Tyni Savoyn lavalla. Kuva: Ilkka Ärrällä. Jenna Broas ja Oskari Nyyssölä tanssivat upeasti Johanna Nuutisen uudessa Anon –teoksessa, tilaa rajaavan kuutiolavasteen sisällä Viirus-teatterissa. Kuva: Johanna Nuutinen. Minerva Kautto (vas.) ja Maija Rissanen ovat tragikoomisen hyviä erilaisina, liian aikaisin aikuistuneina, teinisisaruksina Teatteri Quo Vadiksen esityksessä Kanneltalolla. Kuva: Jouko Siro. Sami Saikkonen ja Sonja Sorjola tulkitsevat hienosti Musiikkiteatteri Kapsäkissä “Venus turkiksissa” huonenäytelmää, joka saa lisäesityksiä tammikuulla. Kuva: Oskari Järvinen. ? UMO:a uhkasivat pitkin vuotta supistukset ja henkilökunnan puolipäiväistäminen. Ne peruttiin. Uusi nimi tulee olemaan UMO Helsinki Jazz Orchestra . Kaupunkiympäristölautakunta pääsi ratkaisuun, joka ei sulje sitä, että Lapinlahden alue säilyy kaikille avoimena, julkisena puistona ja arvokkaat rakennukset pystytään kunnostamaan. Odotuksen jälkeen pian tapahtuu Koreografi Johanna Nuutinen työskenteli Zodiakin Z-free-jaksollaan uuden teoksensa ” ANON The act of waiting” parissa. Anon on yhtä kuin ”soon” vanhalla englannilla. Eli pian jotain tapahtuu. Tanssiteos käsittelee ”odotuksen synnyttämää vääjäämätöntä antautumisen, epätietoisuuden ja epävarmuuden tunnekirjoa” kahden ihmisen virtuoottisen tanssin, esiintyjien tilaa rajaavan kuutiolavasteen sekä tilan myötävärähtelyä hyödyntävän äänimaailman keinoin. Tanssitaiteilijat Jenna Broas ja Oskari Nyyssölä olivat minulle uusia, taitavia esiintyjiä. Esitys kysyy: Kenellä on valta odotuttaa muita ja kuka suostuu odottamaan? Me odotamme unen saantia, bussin saapumista, testituloksia, kesää, lomaa, toista ihmistä, syntymää, kuolemaa ja hyväksyntää jne. Teknologia lyhentää odotusaikoja ja kutistaa kärsivällisyyttämme. Ennen odotimme kirjettä saapuvaksi viikkoja valtameren toiselta puolen, mutta kännykän käynnistäminen ei saisi tänään kestää pidempään kuin 10 sekuntia. Teatteri Viiruksen uusi tila osoittautuu mainioksi myös tanssille. Jälkikeskustelussa Nuutinen kertoi esitysidean syntyneen kolme vuotta sitten. Pian hän luopui soolosta dueton hyväksi, tanssia toisen kehoa vasten. Kuutio sopi odotuksen tilaa. Z-freeharjoituksen lopussa syntyi ajatus kuution kaatamisesta lopuksi. Teinisisarusten aikuistumisriittejä Teatteri Quo Vadiksen vuoden 2018 pääproduktio oli kantaesitysteos ”Sisarelleni”. Näytelmän kirjoitti ja ohjasi Marko Järvikallas. Esitys kuvaa kahta sisarusta, jotka ottavat haparoivia ensiaskelia aikuisten maailmaan. Kaikki ei vaan mene ihan niin kuin pitäisi. Oikeastaan mikään ei mene niin kuin pitäisi. Siirtymäriitti aikuisuuteen on ajautunut tuntemattomille, levottomille urille. Nämä ovat tyttöjä, joiden ystävä et halua olla koulussa. Et etenkään koulun ulkopuolella. Nämä ovat tyttöjä, joiden kanssa haluaisit vielä vähemmän olla vihamies. He elävät Maailman terät ei meihin pysty-asenteella ja keksivät omituisia roolileikkejä aikuisten maailmasta. Näyttelijät Minerva Kautto ja Maija Rissanen, ja naapurinmies Jan-Christian Söderholm tekevät väkevää työtä. Tyttöjen elämä ei ole raiteillaan, ollaan levottomia ja tehdään omia sääntöjä. Hullutuksia, seksikokeiluja, joista ei ymmärretä mitään, ja naapurin miehestä tulee uhri, jolla leikitään ja joka saa maksaa sukupuolensa takia. Tyttöjä on kiusattu ja tämä kertaantuu, kotiolot eivät ole parhaat mahdolliset. Väkivaltakohtaus päättää näytelmän ja jää arvoitukseksi, jos kävi silti hyvin?. Tarvittiin jokin pysähdys. Näin jo Kanneltalon syysesittelyssä alkupaloja, jotka vetosivat. Komedia rentoutumisesta Teatteri K60-ryhmän kuudes esitys ”Virkistyspäivä” on komedia rentoutumisesta. Vapaaehtoistyöntekijä Kylli muistelee taannoista virkistysja hiljentymispäivää, jonka he yhdentoista naisen tiimillä järjestivät joukolla. Mitä tapahtuukaan kun tunteet, muistot ja osallistujien erilaiset luonteet myllertyvät suloiseen sekamelskaan vakavien ja vähemmän vakavien aiheiden äärellä ja vaietut asiat nousevat pintaan? Hauskan kokemuksen naiset tarjosivat taas yleisölleen. Esitys valmistettiin ryhmälähtöisellä menetelmällä. Tammikuussa 2018 ryhmässä päätettiin lähtökohdaksi suomalaiset tabut, joita lähdettiin tutkimaan keskustelemalla, kirjoittamalla, tekemällä teatteriharjoituksia ja improvisoimalla. Syksyn mittaan esitys muotoutui komediaksi rentoutumisesta ja hieman tabuistakin. Työväenopiston Teatteri K60 -teatteriryhmä toimii Kinaporin palvelukeskuksessa ja aloittaa jälleen tammikuun puolenvälissä. Kurssille, jonka alaikäraja on nimensä mukaisesti 60, voi ilmoittautua 4.1. asti Ilmonet.fissä, puhelimitse tai Opistotalon toimistossa. Dracula-animaatio psykologian silmin Maailman ensimmäinen animaationäytelmä ”Dracula –Pahan synty ja tuho” valloitti Savoy-teatterin Kinaporin K60 -kuvassa Eevi Heinonen (vas.), Marjatta Leivo, Riitta Jämiä, Raili Sievinen, Maritta Widberg, Terttu Kuutamo, Kyllikki Joukama, Kirsti Aaltonen, Tuula Haikonen, Sisko Kinnunen, Kristiina Kuusela. Kuva: Katja Luhtala.
• 13 M unkin S eutu Nro 24 • Viikko 51-1/2018 Runo on lausumalla parasta Seela Sella hurmasi Temppeliaukion kirkon yleisön Eino Leinon Helkavirsien elävällä tulkinnalla. Kuva: Raimo Granberg. Vahvaääninen Jussi Lankoski (vas.), herkkäilmeinen Maija Daavittila, voimakas Tuomo Holopainen eivät pönöttäneet juhlakutimissa, vaan rennoissa arkivaatteissa Helvi Hämäläinen–runomatineassa Avoimissa Ovissa. Kuva: Raimo Granberg. Suomen Lausujain Liiton puheenjohtaja Ella Pyhältö lausui Elvi Sinervoa ja Aulikki Oksasta itsenäisyysjuhlassa ja sulautuu tässä Suomen lipun väreihin. Kuva: Raimo Granberg. ? Suomen Lausujain Liiton juhlamatinea oli jälleen Itsenäisyyspäivänä Temppeliaukion kirkossa. Lyhyesti virsi kaunis, koska se kesti vain kolme varttia? Tavattoman perusteellisen juhlapuheen piti lausuja, Työväenopiston opettaja Iiro Kajas. Hän vetosi esikuvaansa, ohjaaja Sakari Puuruseen, joka korosti, että lausujan pitää ”luottaa maajalkaansa”, mikä on ohje henkisen kantapään nostajille. Liitto perustettiin 1938 Hotelli Helsingissä. Se järjesti miesrunoilijoiden lausuntasarjaa. L. Onerva oli ensimmäinen nainen 1949. Pitkään oli asenne, jonka Kai Laitinen muotoili Parnassossa 1959: – Runo on lausumatta paras. Ella Pyhältö esitti repäisevästi Elvi Sinervon ”Me olemme kansa” ja Aulikki Oksasen ”Leivotko minulle äiti”: – Leivotko minulle äiti, / leivotko rusinapullan? / Isä niityllä heinää niittää, / pilvilaumoja tuuli ajaa. Nykyinen SLL:n puheenjohtaja sanoo lausunnassa olevan jotain suomalaista: – Olemme tarinoitamme ja kieltämme rakastava kansa. Pitkä pimeä kausi on kuin luotu runon syliä varten. Malla Kuuranne lausui Elina Vaaran ja Aaro Hellakosken runoja. Hannu Huuska tulkitsi Eino Leinon ”Alla kasvon kaikkivallan – Aurinkolaulun” hyvin vähäeleisen keskittyneesti ihan lopuksi. Huuska sanoo, että näytteleminen ja lausunta ovat saman kolikon eri puolia: – Teatteri on kuin ooppera, lausunta on kuin lied. Seela Sella esitti valtavan intoutuneesti ja käsillään kirkon kiviseinä edessä elehtien Eino Leinon Helkavirsistä runon ”Syvärin impi”, joka kuvaa neidon ja pojan kohtaamista: – Nousi nopsa neien jalka, / nopsempi kosijan jalka, / siro siukoi hirven nilkka, / kinner kiireempi ajajan, / tahtoi jo tavata kaunon, / kiinni kirkkahan kopata; / putosi polulle kukka / rinnoilta ripeän immen. Teatteri Avoimissa Ovissa vietettiin juhlavuotta aiemmin syksyllä. Kati Outinen ohjasi Helvi Hämäläisen teksteistä kootun esityksen ”Kaiken omistaisimme, jos muistaisimme unemme”. Hän kirjoittaa ohjaajan sanoissaan: – Sodan kokemukset nuorena äitinä jätti syvän jäljen Helviin ja se heijastuu tuotantoon läpi elämän ja pitkän uran. Näyttämöllä olivat herkkäilmeinen Maija Daavittila, liikkeellisesti voimakas Tuomo Holopainen ja vahvaääninen nuori Jussi Lankoski. Kolmikko ei pönöttänyt juhlakutimissa. Kaikilla oli arkivaatteet, rennot, t-paidat ja puserot. Kuulimme yhteisesiintymistä, mutta ennen kaikkea vuorotellen runojen lausumista. He liikkuivat näyttämöllisesti taitavasti. Finlandia-palkitut Seppo Aalto (vas., tietokirjat), Siiri Enoranta (lastenja nuortenkirjallisuus) ja Olli Jalonen (kaunokirjallisuus) yhteiskuvassa. Kuva: Raimo Granberg. Apulaispormestari Nasima Razmyar sanoi Caisan ja Moniheli ry:n itsenäisyysjuhlassa havainneensa iloisempaa juhlamieltä nuorten keskuudessa juhlapäivänä. Kuva: Raimo Granberg. yleisön. Se haastoi käsityksemme myyttisestä pimeyden ruhtinaasta. Vampyyrihampaiden ja veren sijaan Draculan tarina aukaistaan psykologian ja teologian kautta. Kyse on nyt narsistisesta persoonallisuushäiriöstä, joka periytyy suvussa isältä pojalle. Kuinka usko, toivo ja rakkaus vaihtuvat pelkoon ja pimeyteen. Kristus vastaan Lucifer kamppailevat päähenkilön sisimmästä. Oikea pappi ja hairahtunut pappi ovat pääosissa. Pääosassa nähtiin ammattitaikuri Tatu Tyni, joka on esiintynyt kansainvälisilliä estradeilla taikuutta ja illuusioita luoden yli vuosikymmenen ajan. Digija ääninäyttelijän roolisuorituksissa nähtiin Malla Malmivaara ja Vesa Vierikko, joka toimi myös kertojana. Näytelmän tekninen toteutus perustuu patentoituun Digital illusion Equipment -teknologiaan sekä lukuisiin videotykkeihin. Näyttämöllä on vain yksi live-esiintyjä, muut hahmot sekä lavasteet ovat digitaalisia. Näytelmä on läpisävelletty. Visuaalinen ilme Savoyn lavalla oli kieltämättä komea. Venus turkiksissa vangitsee miehen Tanssija-näyttelijät Sami Saikkonen ja Sonja Sorvola löysivät toisensa muutama vuosi sitten Heidän yhteisteoksensa ”Constellations” oli onnistunut menestys KokoTeatterissa keväällä 2017. David Ivesin ”Venus turkiksissa” näytettiin lokakuulla Musiikkiteatteri Kapsäkissä, jossa se saa uusintailtoja jo 9.,10. ja 29.tammikuuta. Ohjauksesta vastaa Jermo Grundström. Mielikuvituksellinen kahden hengen komedia on myös trilleri ja pitää sisällään nokkelan juonen teatterimaailmasta. Ohjaaja ja näytelmäkirjailija Thomas etsii koe-esiintymisessä sopivaa näyttelijää tekstinsä naispääosaan. Rankkasateesta marssii myöhässä sisään nainen, Vanda. Hän on seksikäs ja tuntee roolin yllättävän hyvin, samoin näytelmäkirjailijan taustoja ja elämää. Ryhdytään näyttelemään Venusta, mutta todellisuus roolihahmojen omasta elämästä nousee koko ajan esille. Parisuhteet eivät ole ihan kohdallaan eikä myöskään koe-esiintyjän ja ohjaajan suhde. Miehinen ja naisellinen vallankäyttö astuvat kuvaan. Vanda hallitsee tilanteen ja vangitsee Thomasin. Turkisshaali tulee rooliasuna vasta loppukohtaukseen, kuvastaen jännitettä, salamaniskuja, eroottisuutta. Tämä on ajankohtainen teos, kun teatterija elokuva-alan vallankäyttö ja #metoo on ollut esillä. Mauno Koiviston Kartta–muistomerkki Hietaniemeen Presidentti Mauno Koiviston syntymäpäivänä 25.11. paljastettiin hänen hautamuistomerkkinsä ”Kartta” Hietaniemen hautausmaalla . Paljastuspuheen piti Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, joka kuvasi Karttaa puhuvaksi muistomerkiksi. – Presidentti Mauno Koivisto jätti syvän ja pysyvän jäljen kansakuntamme historiaan. Hänen elämäntyöstään täydentyi kartta, joka vahvisti kansanvaltaista Suomea ja johdatti kohti uutta vuosituhatta. Hautamuistomerkin on suunnitellut helsinkiläinen valokuvaaja, kuvataiteilija Perttu Saksa, jonka työ voitti aiheesta järjestetyn suunnittelukilpailun alkuvuonna. Hän voitti vuonna 2014 arvostetun Fotofinlandia -valokuvakilpailun. Kartta-hautamuistomerkki on 250 cm leveä, 160 cm syvä ja 75 cm korkea ja se painaa 9.000 kiloa. Sen materiaalina on Varpaisjärveltä louhittu musta diabaasi. Muistopaasi on hyvin kaunis ja heijastukset tuovat sen ”karttaan” uusia ulottuvuuksia. Yleisö ryntäsi ihastelemaan muistomerkkiä ja ottamaan siitä kuvia tilaisuuden jälkeen. Kirjallisuuden Finlandiat jaettiin Suomen Kirjasäätiö jakaa Finlandia-palkinnon vuosittain kolmessa kategoriassa. Jaossa on Kaunokirjallisuuden, Tietokirjallisuuden sekä Lastenja nuortenkirjallisuuden palkinnot. Jokaiseen kategoriaan Kirjasäätiö asettaa vuosittain kolmijäsenisen valintalautakunnan, jonka tehtävänä on nimetä vähintään kolme ja enintään kuusi ehdokasta palkinnonsaajaksi. Säätiö nimeää myös henkilön, joka valitsee ehdokkaista lopullisen palkinnonsaajan. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai Olli Jalonen teoksellaan ”Taivaanpallo”, joka katselee maailmaa tiedonhaluisen pikkupojan silmin. Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai historiantutkija Seppo Aalto teoksellaan ”Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918”. Lasten ja nuorten kirjallisuuden Finlandian sai Siiri Enoranta kirjastaan ”Tuhatkuolevan kirous”. Palkinto on 30 000 euroa. Monikulttuurinen itsenäisyysjuhla Caisassa Moniheli ry Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto järjesti taas lämminhenkien itsenäisyysjuhlan kantaja suusuomalaisille. Paikkana oli kulttuurikeskus Caisan uudet tilat Elannon vanhalla leipätehtaalla. Ohjelma alkoi perinteisellä lipunkannolla ja Maamme-laululla, jonka esitti upea Ilona Gill. Saatoimme lukea Maamme-laulun käännöksiä 30 eri kielellä ja tutustua juuri avattuun Irina Kreer-Boulauyn näyttelyyn, ”Fragments”. Apulaispormestari Nasima Razmyar piti tervetuliaispuheen suomeksi ja englanniksi. – Jo nuorena huomasin, että Suomessa on tapana juhlia itsenäisyyttä melko vakavassa hengessä. Se tuntui aluksi erikoiselta. Olihan maa, johon olin tullut menestystarina niin kansalaisten koulutustasolla kuin elintasollakin mitattuna. Muistan pohtineeni, jos vakavamielisyys liittyisi siihen, että itsenäisyysjuhla vietetään vuoden pimeimpänä ajankohtana. Suomalaiset tykkäävät verrata itseensä ruotsalaisiin. Ero läntiseen naapurin kansallispäivään, jota vietetään kesäkuussa, on melkoinen. – Ulkomaalaistaustaisia Helsingin asukkaita on jo paljon ja määrän ennustetaan nousevan neljäsosaan Helsingin väestöstä vuoteen 2030 mennessä, hän sanoi. Vieraat nauttivat toistensa seurasta ja söivät pientä purtavaa. Tanssirytmeistä vastasivat kuubalaistaustainen Banda Caribe sekä DJ Hermanni, ja vieraat pääsivät myös oppimaan tanssiaskelia opettajan kanssa. Teksti: Risto Kolanen
• 14 M unkin S eutu Viikko 51-1/2018 • Nro 24 Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (vas.) ja suunnittelija Minna Rehn luovuttivat palkinnot Anniina Rajahuhdalle, Jere Huhtamaalle ja Niklas Nordgrenille kaupungintalolla. Palkituista Arvi Savolainen ja Minnamari Tuominen eivät päässeet paikalle palkitsemistilaisuuteen. Kuva: Helsingin kaupunki Helsinki palkitsi menestyneitä urheilijoitaan Palkitut helsinkiläisurheilijat Anniina Rajahuhta, Jere Huhtamaa ja Niklas Nordgren vastaanottivat stipendit kaupungintalolla. Palkituista Arvi Savolainen ja Minnamari Tuominen eivät päässeet paikalle palkitsemistilaisuuteen. Kuva: Helsingin kaupunki ? Helsingin kaupunki palkitsi 11. joulukuuta vuonna 2018 kansainvälisesti menestyneitä helsinkiläisurheilijoita. Stipendit pokkasivat painija Arvi Savolainen sekä jääkiekkoilijat Jere Huhtamaa, Niklas Nordgren, Anniina Rajahuhta ja Minnamari Tuominen. Savolainen voitti kreikkalaisroomalaisen painin alle 20-vuotiaiden MM-kultaa Slovakiassa, ja hänet palkittiin 3750 euron suuruisella stipendillä. Rajahuhta ja Tuominen palkittiin 2500 euron stipendeillä Etelä-Korean olympialaisissa saavutetusta pronssimitalista. Huhtamaa ja Nordgren puolestaan palkittiin 1850 euron stipendeillä heidän voitettuaan maailmanmestaruuden alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa Venäjällä. Palkinnot luovutti Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar. Matkustajainformaatiojärjestelmän kenttälaitteiden kunnossapito ? Algol Technics ja Liikennevirasto ovat solmineet rautatieasemien matkustajainformaatiojärjestelmän kenttälaitteiden huoltoja kunnossapitosopimuksen jatkosta. Sopimus kattaa kaikki henkilöliikenteen asemat Hangosta Kemijärvelle, ja se on voimassa 4 + 2 vuotta. Kunnossapitosopimus pitää sisällään laitteistolle tehtävät ennakkohuollot sekä ympärivuorokautisen vikapäivystyksen. Nyt solmittu sopimus jatkaa Algol Technicsin ja Liikenneviraston kuuden vuoden yhteistyötä. Tänä aikana Algol Technics on huolehtinut kunnossapidon lisäksi asemien näyttöjen ja kuulutusjärjestelmien uusimisesta sekä laitteistojen valokuitukaapeloinneista. – Olemme yhteistyömme aikana panostaneet kunnossapidon ennakointiin ja saaneet vikatilanteiden määrän vähenemään merkittävästi. Olemme erittäin tyytyväisiä, että voimme jatkaa Liikenneviraston kumppanina myös seuraavan sopimuskauden, kertoo Algol Technicsin toimitusjohtaja Martin Evers. – Junaliikenteen matkustajainformaation kenttälaitteiden, eli asemien näyttölaitteiden ja kuulutusjärjestelmien, toimintavarmuus on ensiarvoisen tärkeä junamatkustajille. Tämä varmistetaan luotettavalla ja ammattitaitoisella kunnossapitäjällä, jota Algol Technics on ollut. Tämän vuoksi oli Liikenneviraston kannalta erinomainen asia, että Algol Technics voitti tiukan hankintakilpailun ja varmisti näin saumattoman jatkuvuuden aiemmalle sopimukselle, sanoo Liikenneviraston ylitarkastaja Kimmo Turunen. Sinebrychoffilta 50 000 Kansallisgallerialle Stadin joulumarkkinat ? Lämminhenkinen koko perheen kulttuuritapahtuma tuo yhteen kiinnostavimmat hyvinvoinnin asiantuntijat, palkitut kirjailijat, monipuoliset artistivieraat sekä tietysti upeimmat näytteilleasettajat ja taitavimmat käsityöläiset. Suurelle yleisölle on luvassa kaupungin parhaat joululahjatarjoukset sekä runsaasti huippumielenkiintoista ohjelmaa täysin ilmaiseksi! Tervetuloa Kaapelitehtaalle! Olemme avoinna: 19.12.2018: klo 16-21 20.12.2018: klo 11-21 21.12.2018: klo 11-21 22.12.2018: klo 11-21 Tutustu ohjelmaan: www. stadinjoulumarkkinat.fi Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen kiittää Oy Sinebrychoff Ab:n viestintäja yhteiskuntasuhteiden johtajaa Marja-Liisa Weckströmiä lahjoituksesta taiteen hyväksi. ? Sinebrychoff on Pohjoismaiden vanhin panimo, ja ensi vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta yhtiön perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi Sinebrychoff on tehnyt merkittävän 50 000€ lahjoituksen Kansallisgallerian säätiöpääomaan. Valtion vastinrahan myötä säätiöpääoma kasvaa 175 000 eurolla. – Sinebrychoffin suvun tarina on yritystoiminnan lisäksi kaupunkikulttuurin kehittämisen, hyväntekeväisyyden sekä taiteen tarina. Kiitos perustajamme Nikolai Sinebrychoffin, on Helsingissä Sinebrychoffin puisto ja hänen veljenpoikansa Paul nuoremman ja tämän vaimon Fanny ansiosta Sinebrychoffin taidemuseo. Hyväntekeväisyys oli puolestaan lähellä yhtiömme ensimmäisen hallituksen puheenjohtajan Anna Sinebrychoffin sydäntä, kertoo Sinebrychoffin toimitusjohtaja Anders Frydenlund. – Haluamme jatkaa yrityksen perustajien perintöä tukemalla suomalaista kulttuuria, jotta se on myös tulevaisuudessa mahdollisimman saavutettava kaikille. – Lahjoitus Sinebrychoffilta on hieno ele niin yrityksen historiallisesta näkökulmasta kuin Kansallisgallerian toiminnan kannalta. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä panimon kanssa jo vuosien ajan Sinebrychoffin taidemuseon hyväksi. Tämä lahjoitus avaa mahdollisuuksia tuleviin projekteihin koko Kansallisgallerian tasolla, kertoo Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen. Kansallisgallerian toiminnan perusrahoitus tulee rahapelitoiminnan voittovaroista. Säätiöpääomaan tehdyt lahjoitukset ja niistä valtion maksama vastinraha lisätään säätiön pääomaan, jonka korkotuotolla mahdollistetaan kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden rakentaminen. Kansallisgallerian hallitus päättää säätiöpääoman sijoitusten korkotuottojen käyttökohteet. Kansallisgallerian varainkeruu jatkuu 31.12.2019 saakka. Huippuartistit tähdittävät Helsingin uuttavuotta Senaatintorilla ? Viime vuonna suursuosion saavuttanut lapsiperheiden ohjelma aloittaa taas uudenvuoden vastaanoton. Ilta huipentuu koko kaupungin yhteisiin juhliin Vesalan ja Vestan tahtiin. Vuosi 2019 otetaan vastaan Senaatintorilla upeiden esitysten saattelemana. Juhlaa tähdittävät Suomen valovoimaisimpiin artisteihin kuuluva Vesala, popin suunnannäyttäjäksi kutsuttu Vesta ja Maria Baric Companyn teatterillinen tulishow. Juhlakansaa tanssittaa DJ Orion ja show’n juontavat Putouksesta tuttu Ernest Lawson ja tv-kasvo Sampo Marjamaa. Pormestari Jan Vapaavuori käynnistää uudenvuodenpuheen saattelemana näyttävän ilotulituksen. Helsingin uuttavuotta juhlitaan tänä vuonna Senaatintorilla Kansalaistorin alueen remontin takia. Paikalle odotetaan kymmeniä tuhansia juhlijoita. Myös Kauppatori varataan juhlijoiden käyttöön, ja uudenvuoden show’ta voi seurata sieltä suorana screenien välityksellä. Ilotulituksia voi ihailla sekä Senaatintorilta että Kauppatorilta. Osa Senaatintorin ja Kauppatorin välissä sijaitsevien Torikorttelien ravintoloista ja kahviloista pitää ovensa auki iltamyöhään. Musiikintäytteinen ohjelma – Uuttavuotta juhlitaan todennäköisesti viimeistä kertaa Senaatintorilla, mikä herättää nostalgisia tunteita. Tänä vuonna on luvassa visuaalisesti näyttävä, raikas ja musiikintäyteinen ohjelma, johon ekstra-annoksen kuumaa tunnelmaa ja näyttävyyttä saamme tulesta. En osaa kuvitella parempaa tapaa ottaa uusi vuosi vastaan!, tapahtuman vastaava tuottaja Susa Nokelainen kertoo. Lapsiperheet on Helsingin kaupungin järjestämässä tapahtumassa huomioitu omalla alkuillan ohjelmallaan. Maria Baric Companyn musiikkia, tulta, teatteria, tanssia ja sirkusta yhdistelevä esitys viihdyttää niin lapsia kuin aikuisiakin. Esitys päättyy ilotulitukseen klo 17.30. Helsingin uusivuosi Ma 31.12.2018 Senaatintori Koko perheen ohjelma: 17.00–17.30 Maria Baric Company 17.30 Lasten ilotulitus Iltaohjelma: 22.00–23.00 DJ Orion 23.00–00.00 Uudenvuoden show: Vesala, Vesta, Maria Baric Company 00.00–00.05 Ilotulitus 00.05–01.00 DJ Orion Helsingin uuteenvuoteen on vapaa pääsy. Tapahtuma on esteetön ja ikärajaton. Juhlista pääsee tuttuun tapaan nauttimaan myös kotoa käsin Ylen televisioinnin kautta. Suora lähetys nähdään Yle TV1:llä uudenvuodenaattona 31.12.2018 klo 23.00–01.00.
• 15 M unkin S eutu Nro 24 • Viikko 51-1/2018 Lux Helsinki toteutuu nyt suurempana kuin koskaan ? Valofestivaali kurottelee tammikuussa Kansalaistorilta kauniiseen Etu-Töölöön ja leviää kolmenkymmenen teoksen voimin laajemmalle kuin koskaan aiemmin. Lux Helsinki esittelee jälleen 5.–9.1.2019 valotaiteen laajaa kirjoa kokoamalla yhteen kansainvälisiä menestysteoksia ja uniikkeja tilaustöitä sekä esittelemällä Suomen ikonisimpia monumentteja uudessa valossa. Kansalaistorilta Finlandia-talon ja Taidehallin kautta Kansallismuseolle kulkeva reitti on tarkoitettu kuljettavaksi dramaturgisena kokonaisuutena alusta loppuun numerojärjestyksessä. – Monipuolinen Lux Helsinki 2019 esittelee uutta ja vanhaa Helsinkiä: se juhlistaa yhtä lailla uutta keskustakirjastoa kuin muistelee Vanhan ylioppilastalon historiaa. Isot mediaseinät muuntuvat hetkeksi taiteen välineiksi ja taiteen avulla pureudutaan isoihin tulevaisuuden kysymyksiin, Lux Helsingin kuraattori Ilkka Paloniemi kertoo. Valotaiteella leikitään Lux Helsinki esittelee sekä kotimaista että kansainvälistä valotaiteen huippuosaamista: useita erilaisia tekniikoita hyödyntävät teokset osoittavat valon taipuvan erinomaisesti niin katutaiteen, leikin kuin yhteiskunnallisen tarkastelunkin välineiksi. Reitti alkaa Kansalaistorilta, jossa valotaiteella vallataan sekä Sanomatalon että Musiikkitalon isot medianäytöt. Mikko Kunnarin The End of the Digital New Age ja italialaisen Marco Brianzan Moonlight ottavat kumpikin kantaa kaupunkitilaa hallitsevaan roskavaloon tuomalla taidetta mainosalustoille. Taidehallin seinään heijastetaan yhdysvaltalaisen Zach Liebermanin leikkisä Reflection Studies -projisointi, joka kutsuu yleisön taiteilemaan valopöydän ääreen. Nervanderin puistikossa nähdään hollantilaisen Ivo Schoofsin 12-metrinen kineettinen taideteos Large Pendulum Wave, josta on tehty Lux Helsinkiä varten ihan oma, suomalaisen Op:l Bastards -yhtyeen Scorpius-kappaleeseen pohjautuva versio. Reitti päättyy Kansallismuseon puutarhaan, jossa meksikolainen Ghiju Díaz de Léon herättää museon julkisivun eloon arkkitehtuuria manipuloivalla Shelter Seekers -videomäppäyksellään. Teos käsittelee uhanalaisten monarkkiperhosten kautta siirtolaisuutta ja ilmastonmuutosta. Large Pendulum Wave ja Shelter Seekers ilahduttavat työmatkalaisia ja muita aamuvirkkuja myös toista kertaa järjestettävässä Lux Aamussa keskiviikkona 9.1. Satelliittiteosten myötä isompi Reitin kahdentoista teoksen lisäksi Lux Helsinki ulottuu satelliittiteosten myötä nyt ensimmäistä kertaa yli kaupungin rajojen Hanasaareen asti. Satelliittiteoksia ja -teoskokonaisuuksia nähdään Vanhalla ylioppilastalolla, Annantalolla, Kaapelitehtaalla ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisessa kulttuurikeskuksessa. Yhteensä festivaalilla nähdään kolmisenkymmentä valoteosta. – Luxin ystävien määrä kasvaa koko ajan, kun yhteistyökumppanit liittyvät mukaan kasvattamaan arktista valotaidefestivaalia entistä suuremmaksi ja ovat täten mukana toteuttamassa Lux Helsingin päämäärää: olla yksi sydäntalven merkittävimmistä nykytaideja yleisötapahtumista Suomessa, Paloniemi kertoo. Lux Helsinki 5.–9.1.2019 klo 17–22 Lux Aamu (teokset 10 & 12) 9.1.2019 klo 7–9 Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja se on esteetön sekä ikärajaton. Gasum vahvistaa asemaansa ? LNG-yhtiö Skangas vaihtaa nimensä Gasumiksi. Nimenvaihdos vahvistaa Gasumin brändiä Pohjoismaissa ja yhtiön asemaa alueen johtavana nesteytetyn maakaasun (LNG) tarjoajana. Gasum toimii jatkossa saman vahvan brändin alla kaikissa Pohjoismaissa. Energiayhtiö Gasum kasvatti omistusosuuttaan Skangasista 70 prosentista 100 prosenttiin lokakuussa 2018. Hankinta on osa Gasumin strategiaa, jonka ytimessä on kehittää pohjoismaista kaasumarkkinaa ja LNG-infrastruktuuria. – Haluamme toimia suunnannäyttäjinä ja viedä Pohjoismaita kohti puhtaampaa huomista yhden vahvan brändin alla. Gasum-konserniin nyt integroitava Skangas parantaa mahdollisuuksiamme rakentaa ja kehittää pohjoismaista kaasuinfrastruktuuria ja vastata kasvavaan kysyntään. Tarve puhtaammille polttoaineratkaisuille sekä teollisuudessa että liikenteessä on merkittävässä kasvussa, ja vähäpäästöisistä polttoaineista LNG on kaikkein kilpailukykyisin vaihtoehto. Tarjoamme jatkossakin asiakkaillemme pohjoismaissa palveluita yhtä mutkattomasti kuin ennenkin, kertoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Yritystunnukset tai yhteystiedot eivät vaihdu. Uudet yritykset ovat nimeltään Gasum AS, Gasum LNG Production AS, Gasum LNG Oy ja Gasum LNG AB. Yrityksistä kaksi ensimmäistä ovat norjalaisia, seuraava suomalainen ja viimeinen ruotsalainen. Kaupunki palkitsi kahdeksan Helsinki-aiheista opinnäytetyötä Helsingin kaupungin opinnäytepalkinnon saajat 2018. Kuva: Teemu Vass. ? Helsingin kaupunki jakoi keskiviikkona 12.12. tunnustuspalkinnot kahdeksalle ansioituneen opinnäytetyön tekijälle. Palkintojen valintakriteereinä käytetään opinnäytetyön laatua, kosketuspintaa Helsinkiin sekä korkeakoulun laitoksen antamaa arvosanaa. Lisäksi arvostetaan opinnäytteiden innovatiivisuutta ja uusia näkökulmia. Opinnäytepalkinnot on jaettu vuodesta 1992 alkaen. Opinnäytepalkinnon voi saada tutkielma, jonka aihe liittyy Helsinkiin, helsinkiläisiin tai kaupungin omaan palvelutoimintaan. Tieteenalaan liittyviä rajoituksia ei ole. Kaupunki pyrkii palkitsemaan erityisen hyviä opinnäytetöitä usealta eri tieteenalalta. Palkinnon suuruus oli tänä vuonna 500 euroa. Palkinto myönnettiin seuraaville henkilöille: Hinttala, Irene: Uusi Norabia: pienteollisuustalosta asumisen palveluhybridiksi Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto Holmila, Leena: Helsingin metropolialueen vihreä infrastruktuuri suunnitelma 2050 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Aalto yliopisto Honka, Joona: Asuntojen hintojen muodostuminen pääkaupunkiseudulla Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Hyytiäinen, Salla: The Process of Service Model Innovation in a Public Organization – Case Vuosaaren Kotihoito Institutionen för företagsledning och organisation, Svenska handelhögskolan Lappalainen, Inka: Kivinokka muuttuva kulttuurimaisema Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Aalto yliopisto Lång, Sakari: Adolescent sleep duration and quality: analyzing the conjoint associations of gaming, anxiety and depression Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Piipponen, Johanna: Kulkutapaosuuksien vuosittaisesta arvioinnista HSL-alueella Perustieteiden korkeakoulu, Aalto yliopisto Puttonen, Mia: Helsinkiläisten yhteiset olohuoneet: Kaupunginosapuistojen merkityksiä sosiaalisena julkisena tilana Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
• 16 M unkin S eutu Viikko 51-1/2018 • Nro 24 ? www.senioriterveys.fi p. 09-413 97 300 TILAA! 8/2018 7,10 Luopuva europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari: SITRUSHEDELMIÄ varottava vatsaleikkauksen jälkeen Aineettomat lahjat – pitkäjänteistä auttamista Erilaisia kakkosasuntoja: • Riitta nauttii elosta Espanjassa • Jarmolle kesämökki on henkireikä • Kaarinalla ja Feliolla kakkoskoti Suomessa RASVAMAKSA joka viidennellä D-vitamiini on pimeän pilleri ”On tiedettävä omat rajansa ja huolehdittava kunnostaan” KIEKKOÄITI Päivi Ridanpää-Tolvanen sairastui muistisairauteen Senioriterveys kertoo asiantuntevasti seniori-ikäisten terveydestä!
• 17 M unkin S eutu Nro 24 • Viikko 51-1/2018 Veli-Matti Hynninen Suomi kokoaan suurempi vaikuttaja ? Avasin jännityksellä Janne Saarikiven uusimman kirjan ”Suomen kieli ja mieli”. Kirja avaa 101-vuotista itsenäisyyttään juhlivalle Suomelle suomalaisuuden kliseiden sijasta kulttuurisia käsitteitä, sellaisia kuin rakkaus, vapaus ja totuus. Janne on tullut minulle tutuksi radiovieraanani ja seurapuhujana Kallion kirkossa. Jannen puheissa on joskus herahtanut uutta oivallusta. Kerran puheen jälkeen seuravieraat puhkesivat taputtamaan. No, mitä nyt jysähti? Juuttuuko Helsingin pormestari Jan Vapaavuorella pala kurkkuun, kun Janne lupaa, että periferia, vaikkapa 1500 asukkaan Enonkoski, on samanarvoinen keskus kuin vallan ja kulttuurin ylivoimallaan pullisteleva Helsinki. Periferia ja keskus ovat ovat samanlaisia siten, että molemmat ovat todellisuudessa keskuksia. Ne ovat ajatustensa, kokemustensa, elämänkohtaloidensa, tunteidensa, historiansa ja kulttuurisen ymmärryksensä keskuksia riippumatta siitä kuinka moni tämän yltää missäkin kokemaan. ”Pariisi, tai New York, tai Utsjoki tai Viron Kodavere, Länsi-Siperian-Saranpaul, Mynämäki. Sama se. Ei mitään oleellista eroa.” Kirjailija Joel Lehtonen antoi meille periferiasta Helsinkiin lähteneille kunnianimen ”salon siirrokas”. Olinkin jo ajat sitten lähtöperiferiani asukkaille levittänyt tätä oppia: periferia, syrjäseutu on resurssi, voimavara. Havahduin Helsingistä. Pohjois-Helsingin Haagassa kasvanut ja Kallion liepeillä varttunut nuori professori oli suurten ajatustensa keskellä oivaltanut täsmälleen saman perifeerisen viisauden. Janne Saarikivi näet todistaa, että Helsingistäkin voi nousta jotain hyvää. Hän tunnustaa Gösta Ågrenin olevan oikeassa, ettei todella ole järkeä riidellä siitä, kenellä on jotakin enemmän, kun kaikilla on jo kaikki. Koko maailma on myös suomen kielessä siinä missä englannin tai vaikka ranskan kielessä, eikä suomen kieli niin huono kohtalo ole. Ei kielten kohtaloa pidä mitata sillä, kuinka paljon niillä on puhujia. Pitäisi mitata sillä kuinka paljon niillä on tekstejä. Puhujien lukumäärässä suomen kieli on sadaskahdeskymmenes maailman 7000:n kielen joukossa, mutta tekstien määrässä suomen kieli on kolmenkymmenen suurimman joukossa. Kieliprofessori itse on laskenut, Suomessa asuu 0,8% maailman väestöstä, mutta maailman tieteellisistä artikkeleista noin 1% on suomalaisten (suomeksi tai englanniksi) kirjoittamia. Suomalaiset yliopistot yltävät maailman ”huippuyliopistojen” joukkoon. Modernin, jälkiteollisen yhteiskunnan toiminta on yhtä kielenkäyttöä. Kieli on yhteydenpitoväline ja työväline. Ja tässä me suomalaiset olemme maailman parhaasta päästä. Tämä yksi syy, miksi kannatti perustaa Suomen valtio, työtä voi aina tehdä suomeksi. Oma suomen kieli ja sille pohjautuva kirjallinen kulttuuri. Ruotsin kieli on samalla viivalla. Odotin Jannen uudelta kirjalta uusia oivalluksia itsenäisyyspäivän puheisiini. En pettynyt. Ei tarvitse jäädä harhaluulojen valtaan, että elämä pitäisi aina ymmärtää. Eihän elämää voi ymmärtää, mutta sen sijaan sitä voi yrittää elää. Ja tässä ei vain urheilu tai työelämässä me suomalaiset olemme aina riippuneet kiinni. Olemme vaihtaneet vihan yhteyteen toistemme kanssa, työssä, ystävyydessä, vieraanvaraisuudessa, toisenlaisuuden arvostamisessa. Muukalaisrakkauttamme nyt mitataan maahanmuuttajissa. On osattu tehdä, vaikka ei aina ole osattu ymmärtää. Myös Suomen maisema Enonkoskelle tai muille syrjäseuduille johtavine pyhine polkuineen on ainutlaatuinen. Suomalainen järvitai merimaisema on miljoonien suomalaisten omakuva. Mäet, puut, selät ja kalliot ovat meille kotoisia, vaikka metsään emme aina ehtisikään. Suomalaisuus löytyy kallionkoloista, kirkonpenkistä, savusaunasta, mökkilaiturilta ja loukkaamattomasta omasta rauhasta. Suomalais-ugrilaisen kielen tutkimuksen professori Janne Saarikivi muistuttaa, että suomalaisuuteen kuuluu myös kirjahylly. Ihmiselle kuuluu kaksi asiaa, nimittäin toiset ihmiset joita hän kohtaa ja kirjat, joita hän lukee. Veli-Matti Hynninen Uuden lastensairaalan kappelin tekstiilit ? Helsingin Uuden lastensairaalan kappelin uudet kirkkotekstiilit välittävät lohtua kappelin käyttäjille. Lapset on otettu erityisesti huomioon suunnittelussa. Aalto-yliopiston opinnäytetyönä syntynyt tekstiilikokoelma edustaa kuva-aiheiltaan tämän päivän kirkkotekstiilejä, joissa yhdistyvät sekä modernit vaikutteet että vahva perinne. Kirkkotekstiilit ovat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta valmistuvan Terhi Laineen käsialaa. Tekstiilit on kudottu Lapuan Kankureilla, joka näin halusi tukea Uutta lastensairaalaa. Kappeli vihittiin käyttöön 6.12. Tekstiilit pyrkivät välittämään lohtua, ilahduttamaan ja tuomaan väriä sairaalan potilaiden, heidän läheistensä sekä sairaalan henkilökunnan elämään. Koko tekstiilikokoelma perustuu ”Kuljen rinnallasi” –nimiseen kuosiin, jonka kuvio rakentuu useista kuva-aiheista. Kuva-aiheet liittyvät lohdun teemaan ja Suomen luontoon pitäen sisällään myös syvemmän symbolisen merkityksen. Tarkoituksena on, että katsoja voi löytää tekstiileistä ne kuva-aiheet, jotka hänelle sillä hetkellä tuntuvat hyviltä ja sopivilta. Kappelin moninaiset käyttäjät, erityisesti lapset, on otettu huomioon tekstiilien suunnittelussa. – Yksi kokoelman päätavoitteita oli lapsen perspektiivin korostaminen tilassa. Pienelle lapselle tekstiilit varmasti avautuvat eri tavalla kuin hänen vanhemmalleen, kertoo Laine. Tekstiilien suunnittelu oli vaativa tehtävä kappelin poikkeuksellisen käyttäjäkunnan takia. Lisäksi tila on myös tunnustuksettomassa käytössä. Myös suunnittelijan oman visuaalisen ilmeen ja perinteisen kirkkotekstiilitaiteen muodon yhdistäminen toi tehtävään omat haasteensa. Työn tilaaja Kirkkohallitus haki tehtävään nimenomaan nuorta suunnittelijaa, joka toisi vanhaan taidemuotoon raikkaita ideoita. – Kirkkotekstiileissä on perinteisesti tietty sävy ja tyyli, eikä niissä aina ole välttämättä etsitty kovin moderneja ratkaisuja. Laineen tekstiilikokoelma onnistuu paitsi uudistamaan taidemuotoa myös välittämään luonnosta ammennettavaa lohtua, Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Virpi Sipola sanoo. Valmis tekstiilikokoelma pitää sisällään alttarivaatteen, kalkkiliinan ja stolan neljässä liturgisessa värissä, arkkupeitteen kolmessa koossa sekä 10 lattiatyynyä lapsille. ? Autopaikkojen riittävyys ja hinnoittelu ovat kuumia keskustelunaiheita suomalaisissa taloyhtiöissä, eikä lainsäädännöstä ole johdettavissa yksiselitteisiä ratkaisuja kaikkiin kysymyksiin. Kiinteistöliitto kartoitti autopaikkoja, polkupyörien säilytystä ja muita taloyhtiöitä koskevia liikennekysymyksiä Liikennepalvelut taloyhtiössä -hankkeessa, jonka keskeiset havainnot ovat luettavissa nyt julkaistavasta raportista. Autopaikkoja ei riitä kaikille halukkaille noin joka kolmannessa taloyhtiössä. Pysäköinti on maksullista lähes kaikissa kerrostaloyhtiöissä, ja rivitaloyhtiöistäkin lähes joka toisessa. Taloyhtiöiden perimät autopaikkamaksut ovat verraten edullisia, mutta kattavat yleensä paikkojen ylläpitokustannukset. Tiedot käyvät ilmi kyselystä, joka selvitti taloyhtiöiden liikenteeseen ja kestävään liikkumiseen liittyviä näkemyksiä ja tarpeita pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa, Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa. Kyselyyn tuli lähes 2700 vastausta, joista suurin osa oli taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajilta. Kysely ja sitä syventäneet ryhmäkeskustelut olivat osa Liikenneviraston avustamaa Liikennepalvelut taloyhtiöissä -hanketta, jonka Kiinteistöliitto toteutti yhdessä Mobinet Oy:n kanssa. Hankkeessa tarkasteltiin autopaikkojen jakoa ja myös autopaikkamaksuja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että autopaikat jaetaan taloyhtiöissä yhdenvertaisuutta noudattaen. Autopaikan saamisen pitäisi olla mahdollista myös jonottamalla tai arvonnan kautta. – Suosittelemme, että niissä taloyhtiöissä, joissa autopaikkoja ei riitä kaikille, paikoista perittävä korvaus kattaisi vähintäänkin paikkojen ylläpidosta syntyvät kustannukset, toteaa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kaisu Terkki. Autopaikkojen tarvetta vähentävät yhteiskäyttöautopalvelut tunnetaan taloyhtiöissä kyselyn perusteella hyvin. Yhteiskäyttöautoja käytetään kuitenkin vasta lähinnä pääkaupunkiseudulla, jossa runsas kymmenesosa vastaajista on käyttänyt tai harkinnut käyttävänsä yhteiskäyttöautoa. Vastausten perusteella ainakin joka kolmannessa taloyhtiössä voitaisiin osoittaa autopaikka yhteiskäyttöautolle. Pyörien säilytystilasta pulaa myös uusissa taloyhtiöissä Autojen lisäksi myös polkupyörien säilytystilasta on taloyhtiöissä pääsääntöisesti pulaa. Vaikeinta tilan löytäminen pyörille on vanhoissa taloissa, mutta vastausten perusteella myös joka kolmannessa 2000-luvulla rakennetussa taloyhtiössä pyörät mahtuvat varastoihin huonosti tai vain välttävästi. Yleistymässä olevien erikoispyörien, kuten sähköpyörien ja kuormapyörien säilytykseen liittyviä kysymyksiä ei ole pohdittu taloyhtiöissä juuri lainkaan. – Riittämättömät pyörien säilytystilat taloyhtiössä ovat paitsi asumishaitta, myös haaste valtakunnallisten ympäristötavoitteiden kannalta. Sen sijaan hallitusten myönteinen suhtautuminen yhteiskäyttöisiin kuormapyöriin oli positiivinen yllätys, sanoo Mobinet Oy:n toimitusjohtaja Ville Voltti. Taloyhtiöt ovat ilmastoja kaupunkipolitiikan polttopisteessä Taloyhtiöt toteuttavat monin tavoin toimia, jotka ovat ratkaisevassa asemassa ilmastopolitiikan ja kaupunkipolitiikan onnistumisen suhteen. Kaupunkialueilla rakentaminen tiivistyy, ja paikoituksesta tulee yhä niukempaa ja arvokkaampaa. Kävelyja pyöräilymahdollisuudet paranevat, ja yhteiskäyttöiset kulkuneuvot tulevat yhä paremmin kaupunkilaisten ja kaupungeissa vierailevien saataville. – Jotta taloyhtiöt kulkisivat näissä asioissa samaan suuntaan kuin poliittiset päättäjät ovat asettaneet tavoitteeksi, päätöksenteon tueksi tarvitaan Liikennepalvelut taloyhtiössä -hankkeen raportin tuomaa tietoa. Hyvät päätökset edellyttävät hyvää tietämystä mahdollisuuksista ja niiden reunaehdoista sekä vahvaa vuorovaikutusta taloyhtiön osakkaiden ja asukkaiden kanssa, toteaa Kiinteistöliitossa hankkeesta vastannut pääekonomisti Jukka Kero. Taloyhtiöt isossa roolissa liikenteen murroksessa Väestön keskittyminen Helsingin seudulle jatkuu Helsingin kaupungin väkiluku kasvaa 8000 vuodessa ? Helsingin seudun väestönkasvu on ollut nopeaa viimeiset 10 vuotta ja oli suurimmillaan vuonna 2016, lähes 19 000. Myös Helsingin kaupungin väkiluku on kasvanut viime vuosina nopeasti, keskimäärin 8 000 asukkaalla vuosina 2012–2017. Helsingin seudun ulkopuolisen Suomen yhteenlaskettu väestönkasvu on sen sijaan kääntynyt miinusmerkkiseksi vuonna 2015. Työikäisten määrä laskee Helsingin kaupunki on julkaissut tänä syksynä uuden väestöennusteensa, jossa kaupungin ja seudun väestökehitystä arvioidaan vuoteen 2050 asti. Valtiollinen Tilastokeskus on puolestaan julkaissut tänä vuonna koko maata koskevan väestöennusteen, mutta Tilastokeskuksen oma kuntakohtainen ennuste ilmestyi viimeksi kolme vuotta sitten. Tuoreimpia ennusteita vertailemalla näyttää siltä, että työikäinen väestö vähenee aikaisempia arvioita nopeammin Helsingin metropolialueen ulkopuolella. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan työikäisten määrä Suomessa olisi vuonna 2040 jopa 85 000 henkeä aiempaa pienempi kuin laitoksen aiemmassa ennusteessa, ja tämä vähennys näyttää kohdistuvan kokonaan Helsingin seudun ulkopuoliseen Suomeen. Lasten määrä jatkaa kasvuaan Helsingin seudulla ja erityisesti Helsingissä, mutta muussa Suomessa lasten määrä vähenee nopeasti. Vaikka syntyvyys voi edelleen alentua ennustettua enemmän, muuttoliike ja Helsingin seudun nuoriin aikuisiin painottuva ikärakenne lisää kuitenkin lasten määrää seudulla ja Helsingissä. Eläkeikäisten määrä kasvaa nopeasti koko Suomessa. Koska Helsingin ja Helsingin seudun väestönkasvu on ollut ja on jatkossakin vauhdikasta, myös eläkeikäisten suhteellinen kasvu on täällä selvästi nopeampaa kuin muussa Suomessa. Toisaalta muuttoliike tuo Helsingin seudulle nuorta väestöä, joten vanhushuoltosuhde (eli työikäisten määrän suhde eläkeikäisten määrään) heikkenee Helsingissä ja Helsingin seudulla huomattavasti hitaammin kuin muussa Suomessa. Viidennes suoraan Helsinkiin Suomen saamasta nettomaahanmuutosta 40 prosentin ennustetaan tulevan suoraan Helsingin seudulle ja tästä puolet nimenomaan Helsinkiin. Lisäksi Helsingin seutu saa muusta Suomesta muuttovoittoa, josta puolet oli vuosina 2010– 2017 ulkomaalaistaustaista väestöä. Vaikuttaa siltä, että tämän suuntainen kehitys jatkuu. Siten Helsingin seudun kokonaismuuttovoitosta jopa 85 % on tällä vuosikymmenellä ollut ulkomaalaistaustaisia. Helsingin kaupungin laatimassa väestöennusteessa kuitenkin oletetaan, että muusta Suomesta Helsingin seudulle tuleva muutto vähenee, koska muun Suomen muuttoalttiimmat ikäluokat ovat nopeasti pienenemässä erityisesti 2030-luvulla.
• 18 M unkin S eutu Viikko 51-1/2018 • Nro 24 ? Moni galleria on avannut taidepöydän lahjahankintaan jouluksi. Kajaste, Scuptor, Tm, Topelius ja moni muu tarjoaa myytävää kuvataidetta esiin. Solmia useita solmuja Helsinki Contemporaryn, Bulevardi 10, näyttelyvuoden päättää HC Guest Curator-ohjelman toinen projekti, lontoolaisen Beaconsfield Galleryn perustajien David Crawforthin ja Naomi Siderfinin kuratoima näyttely ”Landscapes of the Future”, jossa yhdeksän Britanniassa ja Suomessa työskentelevää taiteilijaa ja taidekollektiivia on esillä. Näyttely hahmottaa kriittisesti sitä, miten tapamme käsittää maisemaa on jatkuvassa liikkeessä ja muotoutuu historian mukana. Outi Pieski on saamelainen kuvataiteilija, joka yhdistää taiteessaan saamelaista käsityötä ja nykytaidetta sekä tuo esiin vähemmistökulttuuria. Hän kasvoi Helsingissä ja kävi Kuvataidelukion ja valmistui Kuvataideakatemiasta. Hän tekee maalauksia ja tilainstallaatioita, leikittelee väreillä, menetelmillä ja muodoilla, jotka kuuluvat saamelaiskäsityöperinteeseen. Suomen taideakatemian palkintoon kuului yksityisnäyttely Espoon modernin taiteen museossa Emmassa syksyllä. Koulupojan kiinnostus kuvataiteeseen säilyi Oopperalaulajana tunnetun baritoni Jorma Hynnisen taidenäyttely ”Hetki ennen ja jälkeen” on esillä vuoden loppuun Café Sonckissa, Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Hän oli kiinnostunut piirtämisestä jo koulupoikana. Keskikoulun jälkeen haaveena oli taidemaalarin ura. Kun Ateneum ei ensi yrittämällä tärpännyt, nuori mies päätyi opiskelemaan Heinolan opettajaseminaariin. Siellä virisi myös lauluharrastus ja muutaman opettajavuoden jälkeen ura vaihtui oopperalaulajaksi. Kiinnostus piirtämiseen ja maalaamiseen ei sammunut, vaan on jatkunut parin vuosikymmenen katkon jälkeen näihin päiviin saakka. Hynnisen maalauksia on ollut näytteillä 1960-luvulta lähtien laajalti ympäri Suomea. Avajaisissa Hynninen lauloi Schubertin Winterreise – sarjasta viisi laulua: Gute Nacht (Hyvää yötä), Der Lindenbaum (Lehmus), Die Post (Posti), Das Wirtzhaus (Majatalo) ja Der Leierman (Kampiliiran soittaja). Höyhenenkevyttä ja lyijynraskasta Taidesalonki, Bulevardi 3 B, esittelee jälleen Viggo Wallensköldin teoksia. Maalauksissa uusi ja vanha yhdistyvät, kuolema ja elämä. Maalaukset ovat samanaikaisesti höyhenenkeveitä ja lyijynraskaita. Taiteilija sanoo ajattelevansa teoksiaan usein osana narratiivista kertomusta. Ne ovat fiktiivisiä välähdyksiä toisesta todellisuudesta, mutta sisältävät viittauksia omaan maailmaamme. Monipuolisen taidekoulutuksen saanut Wallensköld on keskipolven taiteilija, jonka ansioluettelo on tavattoman pitkä ja vakuuttava. Näyttelyjä on paljon myös eri Euroopan maissa. Siltala on julkaissut tänä vuonna hänen ”Stroganoff” –kirjansa. Sen originaalikuvitus on esillä ”Sinisessä huoneessa”. Öljy kankaalle tai MDF-levylle –maalaukset ovat tahallisen epätarkkoja, viehättävän hämyisiä kuvia menneestä maailmasta. Nähkää illuusion syntymisen ihme Uusi Galleria A2, Kasarmikatu 28, näyttää Maaria Märkälän teoksia. Hän kuuluu niiden abstraktien maalareiden joukkoon, joiden teoksissa näkyy luontokokemuksia, näkemys maisemasta ja ylipäänsä elämys jostain olevasta. Teoksissa on voimakas ajan ja paikan läsnäolo, ne eivät eristäydy muotokokeiluksi. Viime keväänä taiteilija päätti rohkaistua kohtaamaan ihmisten tapaamisten jälkeistä ajatustulvaa ja lupautui maalauksen opettajaksi kolmeen eri kansalaisja työväenopistoon. –Ajattelin uskaltaa lisätä ihmisiä myös maalauksiini. Pessi Raution sanoin Märkälän maalaustapa tuo mieleen ekspressionismin, paksu, miltei ruokaisa väri kertoo siitä, että maalauksen ei ole tarkoitus häivyttää itseään taustalle. Tässä on yksi osa maailmaa maalilla uudelleen, ehkä jopa entistä ehommaksi rakennettuna: nähkää illuusion syntymisen ihme. Keskiössä on aina ihminen Anne Katrine Dolven on norjalainen taiteilija, jonka viides yksityisnäyttely Galerie Anhavassa, Fredrikinkatu 43, on esillä. Hän aloitti uransa taidemaalarina, mutta laajensi pian ilmaisuaan myös valokuvaan ja videoon. Maalaukset ovat usein hyvin fyysisiä, suorassa suhteessa taiteilijan omaan kehoon ja sen liikkeisiin. Valokuvat ja videot ovat ohjattuja ja taltioituja performansseja. Lofooteilla kasvanut, mutta suurkaupungeissa elänyt Dolven omaa läheisen ja mutkattoman suhteen luontoon, ja teoksissa on kaupunkielämän tiheyttä, siellä elävien ihmisten viileyttä. Keskiössä on silti aina ihminen. To You-näyttelyssä on kolme eri teoskokonaisuutta: viidentoista metrin mittainen videoinstallaatio, maalauksia, joita taiteilija on hipaissut sormellaan tai olkapäällään sekä video alle teini-ikäisen tytön keskittyneestä voimistelusta, siitä nauttimisesta. Dana ja muita vahvapiirteisiä naisia Emilia Kyösti esittelee ”Halkeamia heijastuksissa” – näyttelyssään Papu Galleriassa, Mariankatu 24, viimeisen kolmen vuoden aikana akryyleilla maalaamiaan teoksia. Aiheet kumpuavat pääosin luonnosta, jonka muotokieltä hän tutkii abstrahoiden. Hyvinkään Taidekoulun kasvatin teoksissa korostuvat nyt hempeämmät ja herkemmät sävyt; hän antaa tyttömäisen värin ja ilon virrata läpi. Ilmavuus, sirpalemainen kiilto tulee mukaan. Kyösti halusi tuoda kolmen naisen sarjan eri tavoin ja värein. ”Dana” on kuvitteellinen hahmo töiden esikuvana. Taiteilija käyttää usein ihmistä kuvaavien teosten pohjana jotain valokuvaa, mutta vain asennon tms. suhteen; hän ei jäljennä valokuvaa. – Se toimii vain inspiraationa ja maalatessa katson, mihin työ vie. Usein ihmishahmoni ovat vahvapiirteisiä naisia. Rauhaa ja rakkautta Jade Gallery, Punavuorenkatu 4, esittelee kahden taiteilijan ja sielunkumppanin yhteisnäyttelyn. Maalauskurssilla syntyi keskustelua ja löytyi sama intohimo kuvalliseen ilmaisuun. Carita Nissinen on maalannut pitkään, mutta on uuden äärellä. Kauneus, ilo ja värien harmonia vievät työtä eteenpäin, välillä hitaasti ja välillä nopeasti. Tunnetilat ja vuodenajat, luonto yleisesti, näkyy monesti teoksissa. Varje Kouhia kuvaa ihmistä ja kehoa harmonisesti, läheisyyttä kunnioittaen. Jo peruskoulun aikoina Virossa ilmeni kiinnostus kuvataiteellista ilmaisua kohtaan piirtämisen kautta. Tie takaisin löytyi 2012, jolloin maalaaminen vei mennessään. Akryylin leikkisyys kiinnostaa ja houkuttaa ja niinpä erilaisten materiaalisekoituksien ja struktuurikokeilujen kautta syntyivät tämän näyttelyn teokset. Rajattu värimaailma antaa tilaa syvyydelle, tunteelle ja läheisyydelle. Väliaikaisuuden keskellä Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4, näyttely keskittyy olennaiseen, elämän ja kuoleman eroon. Kahden taiteilijan maalaukset ja veistokset puhuttelevat toisiaan. Maalauksiensa kautta Usva Seregina tutkii keskeisempiä, värikkäämpiä muistojaan. Nämä hetket voivat vaikuttaa tavallisilta ja arkisilta, mutta ovat aistirikkaita ja tunnelatautuneita. Taitelijana hän työskentelee maalausten, installaatioiden ja performanssin kautta. Kuolema on kokemus, joka odottaa meitä kaikkia, mutta siitä on tullut tabu aihe, jonka haluamme unohtaa ja välttää. Anni Ekström tutkii veistostensa kautta kuolemaa arkisena ja maallisena teemana. Hän haluaa ymmärtää kuolemaa osana elämää ja tuoda sen lähemmäksi. Käsityöläisenä hän on tarkka työnsä materiaaleista ja kätensä jäljestä. Häntä kiinnostavat erilaiset pinnat, viimeistelemätön jälki ja hiomaton alkukantaisuus sekä groteskius. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen: Joulun ajan kuvataide Saamelainen kuvataiteilija Outi Pieski ja teoksensa Pyhä tunturi Rástegáisa laillisena oikeushenkilönä Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Baritoni Jorma Hynninen haaveili nuorena taidemaalariksi, mutta laulu ja musiikki veivät. Taiteilija on Utelias mieli -teoksensa edessä Café Sonckissa. Kuva: Raimo Granberg. Viggo Wallensköld on kuin osa teostaan Talvipäivä, Ystävät. Maalausten arvoitukselliset henkilöt haluaisivat kertoa tarinansa. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Maaria Märkälä ja teos sarjasta Puistohuone Galleria A2:ssa. Hänellä maalaus ei häivytä itseään taustalle. Kuva: Hannele Salminen. Emilia Kyösti antaa ilon ja värin saavat virrata vapaasti. Taiteilija Dana -teoksen äärellä Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Norjalainen taiteilija A K Dolven ja videoteoksensa A Other Teenager Galerie Anhavassa. Kuva: Raimo Granberg.
• 19 M unkin S eutu Nro 24 • Viikko 51-1/2018 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Helsingin työväenopistossa on keväällä noin 2 300 kurssia. Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää Työväenopistossa 2300 mahdollisuutta ? Helsingin työväenopistossa on kevätkaudella lähes 2 300 mahdollisuutta harrastaa ja kehittää itseään. Kursseille ilmoittaudutaan osoitteessa ilmonet.fi. Voit ilmoittautua myös opiston palvelupisteissä sekä puhelimitse 09 310 88610. Työväenopisto tarjoaa kaupunkilaisille monipuolisia mahdollisuuksia muun muassa oppia kieliä, tutustua kirjallisuuteen, kehittää kädentaitoja, paneutua taiteisiin, pohtia yhteiskunnallisia kysymyksiä, tutustua uusiin ruokatrendeihin sekä liikkua itsensä virkeäksi. Kevätkauden harrastus kannattaa varata jo nyt: kursseille ilmoittaudutaan osoitteessa ilmonet.fi. Ilmoittautua voi myös opiston palvelupisteissä sekä puhelimitse numerossa 09 310 88610. Kaikille avoin opisto Työväenopiston kursseille voivat osallistua kaikki yli 16-vuotiaat asuinpaikasta riippumatta. Opistossa järjestetään myös lukuisia eri ainealojen perhekursseja, joilla aikuinen ja lapsi toimivat työparina. Lisäksi ohjelmassa on noin 250 seniorikurssia, joilla edetään rauhalliseen tahtiin. Seniorikursseille ovat tervetulleita muutkin kuin seniori-ikäiset. Ohjatun opetuksen lisäksi työväenopisto järjestää lukukausittain satoja maksuttomia luentoja sekä kymmenittäin tapahtumia, konsertteja, teatteriesityksiä ja näyttelyitä. Menovinkit julkaistaan kahden viikon välein osoitteessa hel.fi/tyovaenopisto > Menovinkit. Opiston avoimet oppimisympäristöt luovat hyvät puitteet omatoimiseen opiskeluun ja työskentelyyn. Opistotalossa, Vuotalossa ja Maunulassa asiakkaiden käytössä on Adoben Pro CC –ohjelmat, skannerit, tulostimet sekä tarvittaessa neuvoa ja opastusta laitteiden ja ohjelmistojen käyttöön. Uutta tarjontaa jatkuvasti Lisää tarjontaa suunnitellaan pitkin vuotta. Maalis-huhtikuussa alkaville kursseille alkaa ilmoittautuminen 14. tammikuuta ja touko-kesäkuussa alkaville 18. maaliskuuta. Mukaan voi tulla myös kesken lukukauden, mikäli kurssilla on tilaa. Kaikki kurssit, luennot ja tapahtumat löytyvät ilmonet.fi-palvelusta. Kriisipuhelin päivystää jouluna joka päivä ? Kriisipuhelimessa on kuluneena vuonna vastattu ennätysmäärään puheluja. Tähän mennessä on käyty jo yli 50 000 keskustelua. Erityisesti itsetuhoisten soittojen määrä on noussut. Loka-marraskuussa kahdeksan prosenttia Kriisipuhelimessa käydyistä keskusteluista koski itsetuhoisuutta. Mielenterveysseuran itsemurhien ehkäisykeskuksen syksyllä käynnistämä Mitä kuuluu -kampanja on rohkaissut puhumaan sekä omista että läheisten itsetuhoisista ajatuksista ja hakemaan apua. – Etenkin marraskuussa yhteyttä on ottanut monia soittajia, joilla on konkreettinen itsemurhasuunnitelma tai jotka soittavat pian itsemurhayrityksen jälkeen, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Mielenterveysseurasta. Myös läheisen itsemurhakuolemasta on soitettu aikaisempia vuosia enemmän. – Alle 30-vuotiaiden soittajien määrä nousi ja oli marraskuussa jo 15 prosenttia kaikista yhteydenotoista. Nuorista soittajista enemmistö on naisia. Itsetuhoisuus on yleinen syy yhteydenottoon. Laajasta julkisesta keskustelusta huolimatta ympäristöahdistus ei ole näkynyt Kriisipuhelimessa. Kriisipuhelin suomen kielellä • Numero 010 195 202, auki vuoden jokainen päivä ja yö • Avoinna arkisin klo 9.00–07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00– 07.00 • Verkkosivut: www.mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin Kriisipuhelin arabian kielellä • Numero 040 195 8202 • Avoinna arkisin: ma, ti, to, pe klo 11-15 ja ke klo 18-22. Suljettuna 24.12.-1.1. • Soittaa voi myös Whatsappin ja Viberin välityksellä sekä englanniksi • Arabiankieliset verkkosivut: www.mielenterveysseura.fi/azma Avaraa ja ilmavaa tilaa Oodissa. Kuva: Risto Rimppi. Oodin avaj a i s t e n perhepäivä 6.12.2018. Kuva: Daniel Leiviskä ? Avajaisohjelma 5.12. oli ainutkertainen matka suomalaiseen kulttuuriin, luontoon ja yhteisöllisyyteen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen lisäksi Oodia onnittelivat myös sen lähinaapurit Kiasma, Musiikkitalo ja Sanomatalo. Oodin avajaisissa nähtiin kaksi tilausteosta: koreografi Hanna Brotheruksen Oodi metsälle -teos sekä harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen sävellys Ultra Organ Oodille. Oodin avajaiset jatkuivat itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta, jolloin ohjelmaa oli erityisesti perheille. Avajaiskävijöiltä saatu spontaani palaute oli suorastaan ylistävää. Monipuolisen avajaisohjelman lisäksi ihastusta herätti erityisesti Oodin arkkitehtuuri. Kolmannen kerroksen Sanomatalon puoleinen lasiseinäinen kulmauksesta syntyi Suomen yksi suosituimmista selfie-paikoista. Sosiaalinen media pullisteli avajaispäivinä Oodissa otetuista kuvista ja videoista. Myös monet virallisemmat tahot valtioneuvostosKeskustakirjasto Oodin avajaisissa 55 000 kävijää Helsingin keskustakirjasto Oodin avajaisia juhlittiin näyttävästi 5.–6.12. Avajaispäivinä Oodissa kävi yhteensä noin 55 000 kävijää – keskiviikkona 5.12. noin 22 000 ja torstaina 6.12. noin 33 000 kävijää. ta alkaen onnittelivat Oodia sosiaalisessa mediassa. – Olemme todella tyytyväisiä Oodin saamaan vastaanottoon. Avajaisten aikaan Oodissa tehtiin yhteensä 12 000 lainaa ja palautuksia oli 2 500. Avajaisten jälkeen uusia kirjastokortteja on tehty vilkkaasti – nyt jo noin 700 kappaletta. Oodissa sijaitsevissa Fazerin kahviloissa myytiin jopa 9 000 joulutorttua, kertoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara. Oodi on saanut merkittävää näkyvyyttä kansainvälisessä ja kotimaisessa mediassa. The New York Times kertoi kirjastosta kansainvälisen painoksensa etusivulla. Juttuja Oodista ovat tehneet myös mm. The Guardian, Ruotsin mediat Dagens Nyheter ja SVT Nyheter, Viron TV3, saksalainen ZDF German National TV, Lonely Planet, afganistanilainen uutiskanava Tolonews, indonesilainen The Jakarta Post ja monet kotimaiset päivittäismediat, aikakausilehdet sekä arkkitehtuurija rakennusalan mediat. – On hienoa, kuinka Suomi tulee maailmalla tunnetuksi kirjastopalveluiden edelläkävijänä. Taidamme olla ainoa maa, jossa jonotetaan kirjastoihin, iloitsee Soininvaara. Oodin tulevaisuus näyttää valoisalta. Monenlaisia tapahtumia on runsaasti tarjolla kirjaston puolella. Tapahtumatarjonta täydentyy, kun Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kino Regina avataan tammikuussa 2019. Kun Oodin toisen kerroksen tilat 28.12. saadaan auki, myös 3D-tulostimet, vinyylileikkuri, ompelukoneet, saumurit, peitetikkikone ja kirjova ompelukone, rintanappikoneet, asiakastietokoneet, kopiokone, oppimistilat, työja neuvotteluhuoneet sekä ryhmätilat ovat asiakkaiden käytettävissä. Osa 2. kerroksen tiloista ja toiminnoista, muun muassa studiotilat, otetaan käyttöön myöhemmin ensi kevään aikana.
• 20 M unkin S eutu Viikko 51-1/2018 • Nro 24 Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-22.00(24), LA 12.00-22.00(24), SU 12.00-20.00 Haluamme kiittää asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivomme Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019! Olemme avoinna: Su 23.12.18 klo 12.00-16.00 24-26.12.2018 SULJETTU to 27.12.18 klo 10.30-16.00 pe 28.12.18 klo 10.3022.00 la 29.12.18 klo 12.00-22.00 su 30.12.18 klo 12.00-20.00 ma 31.12.18 klo 10.30-15.00 ti 1.1.2019 SULJETTU ke 2.1-to 3.1.19 SULJETTU Palvelemme Ma-pe 8.30-20 La 9-17 Munkkivuoren ostoskeskus Raumantie 1A 00350 Helsinki 09 5656 010 Jouluaattona 24.12. klo 9-13 Joulupäivänä 25.12. SULJETTU Tapaninpäivänä 26.12. SULJETTU Uudenvuodenaattona 31.12. klo 8.30-18 Uudenvuodenpäivä 1.1. SULJETTU Hyvää Joulua! Joulun ja uuden vuoden aukioloajat: