Viikot 8-9 – Nro 4/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu W W W . K A D E N T A I T O M E S S U T . F I KÄDENTAITOMESSUT L U O M I S E N I L O A K Ä S I N T E H T Y H E L S I N K I 2 9 . 2 . -1 . 3 . 2 2 Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-16 Wanha Satama Pikku Satamakatu 3-5 Aikuiset 10 € • Lapset 7-15 v. 5 € Ryhmälippu (min.10henk.) 8 € Messuilla yhdistyy hyvä suunnittelu, aidot materiaalit ja tekemisen taito. Kotimaiset kädentaitajat tarjoavat laadukkaita koristeja käyttöesineitä, yksilöllisiä vaatteita ja asusteita aikuisille ja lapsille sekä paljon muuta. Kädentaitomessuilla voit hankkia myös tarvikkeita ja työvälineitä. Ihastu työnäytöksistä, näe ja koe. LISÄTIEDOT Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803, timma.fi/kosmetiikkahelmi Uusi Exuviance Professional silmänympärysvoide: Sisältää hellävaraista retinolia, joka täyteläistää herkkää silmänympärysihoa. Retinol Eye Cream 74€ Nepalilainen ravintola Lumbini Munkkiniemi Huopalahdentie 13 00330 Helsinki MA-PE 11-22, LA-SU 12-22 Puh. 050 314 1125 Järjestä SYNTTÄRIT ym. yksityistilaisuudet meillä! : Ravintola Lumbini www.ravintolalumbini.fi LOUNASBUFFET ARK KLO 11-15 10 40 Lounasbuffet sisältää runsaan salaattipöydän, viisi lämminruokavaihtoehtoa sekä kahvi tai tee. A-OIKEUDET | KOTIINKULJETUS WOLTIN TAI FOODORAN KAUTTA Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki Avoinna ma-pe 6-21, la 9-19, su 10-18. Puh 09-5655 800 huoltaa autoja ja ihmisiä KAUSIHUOLTO 189€ 4-syl.bensiini sis. öljyt max 4ltr + suodatin + raitis-ilmasuodatin + 16 os. huoltotyö TÄLLÄ KUPONGILLA. VOIMASSA 6.3.2020 ASTI Tehopesu vahalla 15,15,Tervetuloa palveltavaksi Annankadulle ark. 10-18, la 10-16 MEPHISTO SHOP HELSINKI Annankatu 34 A • 020 734 8410 www.mephistoshophki.com
2 Viikot 8-9/2020 • Nro 4 M unkin S eutu AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tule kuuntelemaan maksuttomia luentojamme riippuvuuksista sekä niiden hoidosta. Luennot löydät kotisivujemme Luentokalenterista. PÄIHDEKLINIKKA • päihderiippuvuus • peliriippuvuus • jatkokuntoutus TYÖELÄMÄPALVELUT • koulutukset • työnohjaukset • työhyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT • läheisten hoidot • Ravinto & Mieli www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 RIKOS JA RAKKAUS Jari Tervo Ohjaus: Eero Järvinen Dramatisointi: Pekka Milonoff Hanna Kirjavainen Tuottaja: Jenni Kanta-oksa KOMEDIAN JA TRAGEDIAN RONSKI YHTEENTÖRMÄYS “Ruumis hengittää vielä!” ESITTÄÄ www.vihdinteatteri.fi 2020 ESITYSPAIKKA Luksian auditorio Ojakkalantie 2, Nummela ENNAKKOMYYNTI JA VARAUKSET Vihdin teatterin toimisto Tuusantie 1, Nummela Avoinna arkisin 9.30–14.30 Mob. 0400 975 068 toimisto@vihdinteatteri.fi LIPUT MYÖS NetTicket.fi (+palvelumaksu) Prismat Nummela, Lohja (+palvelum.) ovelta 1h ennen esityksen alkua LIPPUJEN HINNAT Peruslippu 23 € Eläkeläinen, opiskelija, työtön 21 € Avustaja 12 € Kysy myös ryhmäalennuksia! Suositusikäraja 16 v. Esityksen kesto n. 2,5 h väliaikoineen Ensi-ilta la 25.1. klo 17 la 1.2. klo 17 su 2.2. klo 15 la 8.2. klo 17 su 9.2. klo 15 la 15.2. klo 17 su 16.2. klo 15 la 22.2. klo 17 su 23.2. klo 15 ke 26.2. klo 19 la 29.2. klo 17 su 1.3. klo 15 to 5.3. klo 19 la 7.3. klo 17 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Uhattu elämä – Sinebrychoffin taidemuseo E läimet ovat yksi vanhimmista kuva-aiheista – niitä tunnetaan jo esihistorialliselta ajalta. Uhattu elämä -näyttelyssä on esillä taiteilijoiden näkemyksiä eläimistä ja luonnosta 1500-luvulta nykypäivään. Teoksista välittyy eri aikakausien suhde luontoon ja eläimiin. Ymmärrys ihmisestä osana luontoa on vähentynyt kulttuurien teknistymisen myötä. Todellisuudessa ihmiset ovat osa kokonaisuutta. Näyttelyn teosten välityksellä tarkastellaan ihmisten matkaa luonnossa ja luonnon kanssa. Empatia ja ymmärrys yhteenkuuluvuudesta auttavat säilyttämään elintilaa sekä ihmisille että muille luontokappaleille. Sillan rakentaminen toisen kokemukseen on taiteen kautta mahdollista. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 13.2.–23.8.2020 ja Punaisessa kellarissa 23.5.– 16.8.2020. Lähellä ja kaukaa Taiteilijat ovat pyrkineet ymmärtämään todellisuutta sekä näkyvän maailman suurimpia salaisuuksia tutkimalla ja tarkkailemalla luontoa ja sen ilmiöitä. Näyttelyssä on esillä Akseli Gallen-Kallelan (1865– 1931) Afrikasta keräämiä kasveja, meritähti sekä muuta luonnontieteellistä aineistoa. Nils Blommérin (1816–1853) kasvitutkielmat, Karl Wilhelm de Hamiltonin (1668–1754) pikkueläimet, sekä Fanny Churbergin (1845–1892) maisemat tuovat luonnon lähelle. Luonto oli suuri kiinnostuksen kohde ja inspiraation lähde – luonto oli jotain ihmisestä irrallista, mutta houkuttelevaa. Maisematutkielmia tarkastellessa voi syntyä kokemus luonnossa tai maisemassa liikkumisesta – voi aistia kuinka jalka uppoaa märkään maahan. Itä-Aasian taiteessa pysähdytään usein pienten asioiden äärelle. Arkiset ja lähellä olevat asiat nähdään merkityksellisinä, kuin ikkunoina ymmärrykseen suuremmasta kokonaisuudesta. Tiedonjanoisten ja rikkauksia etsivien seikkailijoiden myötä eurooppalaisten maailmankuva laajeni. Ensin valloitettiin Afrikan rannikot ja Intian idänpuoleiset alueet. Lopulta matkustettiin Amerikkaan ja napa-alueille asti. Kaukaisiin kohteisiin lähdettiin innokkaasti, aistit avoinna. Matkojen mukana luonnontieteilijöille kulkeutui tuntemattomia kasvija eläinlajeja. Myös taiteilijoiden kiinnostus heräsi. Euroopan humuun turtunut Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) asui perheineen Afrikassa 1909–1911. Tunteikkaat luontokokemukset värittävät perheen kirjoittamia merkintöjä. Haltioituminen vuorottelee havaintojen kanssa. Luonnon herättämät tunteet korostuvat ehkä eksotiikan ja kotimaan arjesta vapautumisen myötä. Liittyykö sama irtautumisen ja vapautumisen tunne luontokokemukseen ylipäätään– Luontokokemusta määrittää usein tunne erityisestä paikasta ja tilasta. Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä luonnosta on muotoutunut vaihtoehto ihmisen rakentamalle ympäristölle – paikka voimaantumiselle, hiljaisuudelle ja yksinololle. Ilmassa Taivaalla näkyvät sääilmiöt ja niiden muuttuminen liittyvät luonnon hyvinvointiin. Taiteessa taivas ja sää kertovat usein myös tunnelmista ja mielentiloista. Pilvien tutkimuksen uranuurtajan Luke Howardin (1772–1821) esitelmä On The Modifaction Of Clouds (1802) luokitteli ja nimesi erilaisia pilvityyppejä. Samalla Howard tunnisti ja korosti sääilmiöiden syyja seuraussuhteita. Howardin tutkimus oli merkittävää tieteilijöiden ohella taiteilijoille. Jo aikalaistaiteilijat William Turner (1775–1851) ja John Constable (1776– 1837) perehtyivät Howardin teorioihin. Tulkinnat pilvien luonteesta ovat kuitenkin vaihdelleet. August Strindberg (1849–1912) ajatteli pilvien liikkuvan muuttumattomina – saman pilven saattoi tavata uudestaan. Ajatus pilvien pysyvyydestä peilaa ehkä syvemmän järjestyksen ja merkityksen kaipuuta, sekä halua määrittää ympäröivää kaaosta ja sattumanvaraisuuden tuntua. Elintila – vapaus ja vastuu Ihmiset ovat vanginneet eläimiä kautta historian. Vallanpitäjät esittelivät vaurautta ja valtaa keräämällä eksoottisia eläimiä. Tieteelliseen ajatteluun perustuvat eläintarhat syntyivät Keski-Euroopassa 1800-luvun puolivälissä. Eläinnäyttelyt perusteltiin tutkimuksen edistämisellä. Niihin liittyi kuitenkin edelleen yleisön viihdyttäminen eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Myös ihmisten näytteillä pitäminen oli yhä 1800-luvulla tavallista – uudesta maailmasta tuodut vieraiden kulttuurien edustajat esiteltiin eläinten ohella eurooppalaiselle yleisölle. Yhteys siirtomaiden alistamiseen on helppo nähdä. Miten rinnakkaiselo voi onnistua– Monet lajit ovat väistyneet mukautuvampien tieltä. Nykyajasta puhutaan maantieteilijöiden termillä antroposeeni – ihmisen aikakausi. Taolainen käsite wu wei kannustaa elämään harmoniassa kaiken muun olemassa olevan kanssa. Vesi Vesi on yksi elämän tärkeimmistä edellytyksistä. Välttämättömyys kaikelle elämälle tekee vedestä kiehtovan elementin. Taiteessa veden erilaiset olemukset välittävät tunteita ja mielikuvia. Taiteilijat ja teoreetikot eri aikoina ovat antautuneet veden tunnelmille. Vaikka vesi koetaan aistien välityksellä, se puhuttelee tunteiden kautta. Pauhaava meri ja jylhät putoukset korostavat veden suunnatonta voimaa – vesi haastaa katsojan. Toisaalta peilityyni tai rauhallisesti virtaava vesi lumoaa ja viestii levollisuudesta. Veden synnyttämä tunnelma voi olla myös salaperäinen, uhkaava tai melankolinen. Ilmaston muuttuessa makean veden riittäminen on haaste. Myös lumipeitteiden ja jäämassojen sulaminen sekä niistä aiheutuvat muutokset vaativat toimenpiteitä. Maapallon vedet ja niiden elämä ovat hyvin haavoittuvaisia. Taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteessä Toukokuussa näyttelyyn avataan uusi osuus museon punaisessa kellarissa (avoinna 23.5.2020–16.8.2020). Punaisessa kellarissa tutkitaan taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteitä eri aikakausina ja eri lähtökohdista. Ihmisten uteliaisuutta ja seikkailunhalua valottaa Kansalliskirjaston A.E. Nordenskiöldin (1832–1901) kokoelmaan kuuluva matkakertomus. Kirja on painettu Amsterdamissa 1710, ja se kertoo Huippuvuorille ja Grönlantiin vuonna 1671 tehdystä tutkimusmatkasta. Lisäksi esitellään eläinja kasvitutkielmia 1500-luvulta nykypäivään. Sanna Kanniston (s. 1974) videoteos konkretisoi lintujen ja taiteilijan kohtaamista, tarjoten silti todellisuudesta irrallisen, hurmaavan luontokokemuksen. Näyttelyn ensimmäisen kerroksen teemat saavat kiinnostavan täydennyksen uuden teoskokonaisuuden kautta. Näyttelyyn liittyviä luentoja ja tapahtumia: 18.2.–23.2. Talvilomaviikon ohjelmaa: työpajoja ja opastuksia 19.2. klo 18 Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi: Kuudes sukupuutto –miten pääsemme kohti kestävää tulevaisuutta– VTK Jonatan Kunnas, Case: auttamassa merikilpikonnia Sri Lankassa 26.2. klo 18 Kuraattori Salla Heino: Uhattu elämä – näkökulmia näyttelyyn 11.3. klo 18 Näyttelypäällikkö Anne Pelin, Gallen-Kallelan museo: Otava on kääntynyt selälleen – Akseli Gallen-Kallela Afrikassa 29.4. klo 18Professori Helena Sederholm: Ihminen on eläin 13.5. klo 18 Elena Näsänen – Taiteilijan teosesittely näyttelyssä 20.5. klo 18 Tuula Närhinen – Taiteilijan teosesittely näyttelyssä 10.6. klo 18 Kuraattori Salla Heino – Kuraattorikierros näyttelyssä Luennot 15 / 13 € tai museokortilla. Akseli Gallen-Kallela (1865–1931): Sarvikuono ja euforbiapuita. Kokoelma Kakkonen. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen. Satakielikuukausi juhlii kielellistä moninaisuutta Ä idinkieltä, monikielisyyttä ja kielellistä moninaisuutta juhlistavaa Satakielikuukautta vietetään tänä vuonna kuudetta kertaa. Kulttuurikeskuksiin, kirjastoihin, kouluihin ja koteihin levittäytyvä verkostofestivaali alkaa kansainvälisenä äidinkielen päivänä 21.2.2020 ja päättyy maailman runouden päivän ja maailman rasisminvastaisen päivän tapahtumiin 21.3.2020. Satakielikuukausi haastaa tarkastelemaan äidinkielen ja kielten merkitystä taiteen, kohtaamisten ja yhdessä tekemisen kautta. Festivaalia on 2017 alkaen vietetty myös muissa Pohjoismaissa nimellä Multilingual Month. Satutunnit, työpajat, näyttelyt, luennot ja muut tapahtumat tuovat taiteen ja kulttuurin kautta esiin monikielisyyden eri puolia, tutkivat kielen kautta rakentuvaa identiteettiä ja luovat mahdollisuuksia kohtaamisille yli kielirajojen. Verkostofestivaalin tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea, mm. Lappeenrannassa, Raisiossa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla. Satakielikuukauden internet-sivuilla ja Facebookissa julkaistaan poimintoja teemakuukauden tapahtumista. Satakielikuu kautta koordinoi Monikielinen kirjasto yhdessä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa. Katso koko ohjelmisto Satakielikuukauden verkkosivuilta ja lue blogia festivaalin pohjoismaisella sivulla Multilingual Month. Satakielikuukauden tunnus
51. vuosikerta – nro 4 Viikot 8-9/2020 Ajankohtaista M unkin S eutu Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen Töölöön Helsinki Garden -hanke etenee Koulupoika ja kamera Munkan kuvia 60-luvulta, osa 1 Sivu 7 Raide-Jokerin työmaaalueet laajenevat R aide-Jokeri-pikaraitiotien rakennustyöt ovat käynnissä jo suurimmalla osalla 25 kilometrin mittaista linjaa. Helmi–maaliskuun 2020 aikana työmaa-alueet laajenevat, mistä aiheutuu uusia työnaikaisia liikennejärjestelyitä. Uusien työvaiheiden vaikutukset näkyvät erityisesti neljällä alueella: Kehä I Laajalahdessa, Leppävaara, Pitäjänmäentie sekä Pakilantie ja Käskynhaltijantie. Sivut 8-9 Lisää sähköbusseja HSL:n liikenteeseen 2021 H SL käynnistää linjojen 14, 17, 18, 24, 37, 39, 40, 41 ja 42 liikenteen kilpailutuksen ja ratkaisu linjojen liikennöitsijöistä on tarkoitus tehdä toukokuussa 2020. – Lisäksi tämän kilpailukierroksen tuloksena myös runkolinjastomme on entistä kattavampi, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila. Sivut 8-9 Bussiliikenteen sähköistyminen ottaa suuren harppauksen elokuussa 2021, kun linjoja 14, 17, 18, 24, 37, 39, 40, 41 ja 42 aletaan ajaa pelkästään sähköbusseilla. Esperi Care Danske Bankin, Ilmarisen ja SEB:n omistukseen E speri Care siirtyy luotonantajiensa Danske Bankin, Ilmarisen ja SEB:n omistukseen. Taustalla on Esperin heikentynyt taloudellinen tilanne. Omistusmuutos ei vaikuta Esperi Caren palveluihin, henkilöstöön tai johtoon. Mohammed Ali ilmoittautunut GeeBeekehään H elsingin Urheilutalossa järjestetään jälleen 6.-8.3.2020 eli jo 39. kerran yksi Euroopan kovimmista nyrkkeilyturnauksista. Sarjaan 57 kg on Afganistanista ilmoittautunut kiinnostava nimi, nimittäin Muhammed Ali. OmaStadihankkeiden toteuttaminen alkaa E nsimmäisten OmaStadi-hankkeiden toteutus alkaa helmikuun lopussa. Osallistuvan budjetoinnin hankkeiden etenemistä voi seurata omastadi.hel.fi-palvelussa. Suurin osa hankkeista kohdistuu Helsingin kaupunkiympäristön toimialalle, jolla on 29 hanketta vastuullaan. Sivu 13 Sivu 8 Sivu 12 Havainnekuva Helsinki Garden -hankkeesta Reijolankadun suunnasta. A lueelle on mahdollista rakentaa monitoimiareena sekä toimitiloja ja asuntoja eli Helsinki Garden -hanke on mahdollinen. Asemakaavan muutosehdotus koskee puistoalueita, urheilualuetta, katualueita ja pysäköintialuetta, jotka sijaitsevat Eläintarhan puiston pohjoisosassa Taka-Töölössä. Vieressä sijaitseva Helsingin jäähallin rakennus on tarkoitus yhdistää hankkeeseen ja muuttaa se pienemmäksi monitoimiareenaksi sekä liikuntatiloiksi. Maan alle on suunniteltu lisäksi harjoitusjäähallitiloja ja pysäköintilaitos. Alueelle voi rakentaa monitoimiareenan maksimissaan 16 000 henkilölle. Maanalaiseen pysäköintilaitokseen on tulossa noin 1000 pysäköintipaikkaa. Hankkeeseen laadittu liikennesuunnitelma ottaa huomioon mittavan rakennushankkeen aiheuttamat vaikutukset eri liikennemuodoille. Kaavan toteuttamisesta tulee kaupungille sekä kustannuksia että tuloja. Kertaluonteisia investointeja ovat muun muassa puistorakennustyöt, pallokentän rakentaminen talvikäyttöön sekä ylipainehallin purkaminen, joista tulee kustannuksia noin 4,5 miljoonaa euroa. Mahdollisen uuden harjoitushallin hankkiminen Jääkenttäsäätiölle on kustannusarvioltaan 6,5–10,5 miljoonaa euroa. Käyttötalousmenojen osuus on vuosittain arviolta 400 000–1,2 miljoonaa euroa. Sivu 13
4 Viikot 8-9/2020 • Nro 4 M unkin S eutu Kolumni Yleisönosasto Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 4/2020 Munkan mummon jupinat OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. 70 % kuuluu kirkkoon – Helsingissä vähemmän E vankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden 2019 lopussa noin 3 792 000 henkilöä, mikä tarkoittaa 68,6 %:n osuutta Suomen väestöstä. Vuotta aikaisemmin vastaavat jäsenluvut olivat 69,7 % eli 3 848 000 henkilöä. Helsingissä osuus on tippunut jo 50 prosentin tuntumaan ja jopa sen alle. Osallistuminen kaste-, häätai hautajaistilaisuuksiin oli 81 prosentille vähintään melko tärkeä syy kuulua kirkkoon. Kirkollisten juhlapyhien kristillistä perinnettä piti tärkeänä jäsenyyden syynä reilut kolme neljäsosaa. Aiemmissa kyselyissä kirkon auttamistyö on ollut perinnesyiden lisäksi keskeisin jäsenyyden syy, mutta nyt vain puolet perusteli kirkon jäsenyyttä kirkon auttamistyön tukemisella. Kaksi kolmesta kirkon jäsenestä koki kirkon roolin tärkeäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän perusteeseen voi kuulua kirkon ottama rooli yhteiskunnallisena keskustelijana ja epäkohtiin puuttujana, mutta myös kirkon tekemä työ heikompiosaisten auttamiseksi. Reilut 40 prosenttia kirkon jäsenistä piti kirkon uskoa ja kuulumista kristittyjen yhteisöön tärkeitä syinä jäsenyydelle. Viime vuoden aikana kirkon jäseneksi liittyi reilut 16 200 henkilöä, ja noin 56 000 suomalaista luopui kirkon jäsenyydestä. Aiempien vuosien tapaan kirkosta erosivat erityisesti 20–29-vuotiaat, kun taas liittyjissä 30–39 -vuotiaat olivat suurin ikäryhmä. Vuoden 2019 aikana alle 1-vuotiasta 28 352 sai kasteen. Kirkon jäsenistä kuoli 43 856. Kirkosta eronneilla eroamisen syistä usko on edelleen keskeinen jakava tekijä. Lähes puolet kirkosta eronneista koki ratkaisevana tekijänä sen, ettei ole uskonnollinen ihminen tai ei usko Jumalaan. Kirkkoinstituution kokeminen merkityksettömäksi ja kirkollisveron välttäminen olivat ratkaisevia tekijöitä yli 40 prosentille kirkosta eronneista. Jonkin verran eroamisen ratkaisevista syistä ovat lisääntyneet eri mieltä oleminen jostakin kirkon päätöksestä tai kannanotosta ja kirkon suvaitsemattomuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Sopimus vai ei ? Iso-Britannia lähti nyt sitten EU:sta. Eroprosessi kesti kolme vuotta. Ero on aina hankalampaa kuin liittyminen. Ehdotankin kaikenlaisen liittymiseen sovittavaa sopimusta ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta. YYA sopimuksen mallisesti. Ilman kannanottoja mitä nämä käsitteet pitävät sisällään. Ystävyys voi olla moikkaamista aamulla eteisessä, yhteistoiminta kerran viikossa roskien viemistä jätelaatikoihin, keskinäinen avunanto lihamakaronilaatikon ostamista satunnaisesti ruokapöytään. Näistä sopimuksista voinee olla helpompi päästä eroon. Siksi ehdotankin kaikkeen sopimiseen löyhää liittymistä. Se kannattaa, kun jatkosta ei koskaan tiedetä mitään. Lihamakaronilaatikko ei ehkä tyydytä enää kaikkien makuaisteja. Näin työehtosopimusten aikaan nämä kikytunteihin sitoutuminen näyttää kyllä aika löyhältä. Ja niistä käytävät neuvottelut koomisilta. Osalle porukasta kikytunnit ovat edustaneet mahdollisuutta nopeisiin hygieniar a t k a i s u i h i n , taukojumpparupeamiin, napostelemisiin pientä purtavaa työrupeaman keskellä. Unohtamatta virkistäviä kahvihetkiä, joiden lisääntyminen kasvaa kuin pyy maailmanlopun edellä. Jatkuva kahvin litkiminen ei ole terveellistä kenellekään, sanon vaan! Jos ei näihin kikytunteihin haluta sitoutua, pois vaan ja sassiin, mielestäni. Työn pitää sentään tuntua jossain, edes virtsarakossa! Entäs sitten nämä omien asioiden hoitamiset verkossa työaikana! Ei ennen olisi tullut kuulonkaan. Kyllä kikytunnit eivät tunnu miltään näihin verrattuna. Käydään pankissa, tilataan kampaajaa, hoidetaan vakuutusasioita, käydään kauppojen tarjouslistoilla, tilataan lääkäriaikoja, mennään hammaslääkäriin. Työkoneilla ja työaikana! Onhan nyt varmasti nuo tunnit tehty sisään ennen kikytunteja, kysyn vaan! Joku voi sanoa, että happamilta tuntuvat nuo kritiikit näin mummon suusta. Tietty! Mutta jos ruvetaan hiuksia halkomaan kikytunneista, niin halotaan nyt sitten kaikista muistakin, please. Televisiossa alkaa ohjelmasarja totuudesta, siihen allekirjoittaneella voisi olla useita aihe-ehdotuksia. Toisten totuudet kun ovat haluttavampia kuin toisten. Peiliin katsominen on niin vaikeata. Siitä kannattaisi aloittaa. Minulle aina kerrotaan, että työelämässä on koulutuksen taso noussut huomattavasti sitten omien työaikojeni. Muistuttaisin kuitenkin antiikin filosofin Herakleitoksen lausahduksesta: Monien asioiden opettelu ei tee viisaammaksi. Tosi on! Munkkivuoren ja Talinrannan liikenneyhteydet turvattava Julkinen liikenne Kaupunginhallituksen jäsen Terhi Koulumies kirjoitti Munkkivuoren julkisen liikenteen yhteyksistä (MunkinSeutu 6-7/2020). Koska alueen julkisen liikenteen yhteyksien turvaaminen on hyvin tärkeää, hän on tehnyt esityksen, jotta Helsinki vaikuttaisi asiassa HSL-kuntayhtymään. HSL-kuntayhtymän hallituksessa on 14 jäsentä, joista puolet Helsingin kaupungin mandaatilla (Alviina Alametsä, Iida Haglund, Tarja Kantola, Hanna Mithiku, Dennis Pasterstein, Risto Rautava ja Ville Ylikarhi). Heistä Risto Rautava toimii hallituksen puheenjohtajana, jonka ääni ratkaisee äänten mennessä tasan. Helsingillä on siis aidosti mahdollisuus vaikuttaa Munkkiniemi-Munkkivuori-Talinranta-Haaga-alueen reittisuunnitteluun myös, jos HSL:n valmistelijat eivät osaa ottaa huomioon paikallisia liikkumistarpeita reittisuunnitelmien laadinnassa. Mikäli Terhi Koulumiehen esitys ei johda nopeasti tuloksiin, suosittelen, että alueen asukkaat, yritykset, alueella koulua käyvien lasten vanhemmat ja muut toimijat ottaisivat yhteyttä helsinkiläisiin HSL:n päättäjiin. En ryhdy toistamaan Terhi Koulumiehen esittämiä perusteluja, miksi linjan 52 kulku Ulvilantiellä ja raitiolinjan 4 yhteys Mannerheimintietä Kauppatorin suuntaan ovat tärkeitä. Munkkivuorelaisilla on tuoreessa muistissa linjan 57 reittimuutokset Munkkivuoressa, jotka ovat hankaloittaneet mm. usean Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun oppilaan koulumatkaa. Jos bussilinjaa 52 muutetaan merkittävästi ja jos se poistetaan Ulvilantieltä ja korvataan lähibussilinjalla 33, myös moni koululainen joutuu vaihtamaan bussia, mikä nuorempien lasten osalta on turvallisuusriski, joka lisää kouluun kuljettamistarvetta ja tarvetta saattoliikennepysäköintiin, joka nykyisinkin on aika surkea. Alueen asukkaiden yhteydet Kruununhaan suuntaan heikkenivät tuntuvasti, kun linja 18 muutettiin kulkemaan Eiraan. On riski, että raitiolinjan 4 siirtäminen Topeliuksenkadulle katkaisee ne kokonaan, ellei suunnitteluun vaikuteta aktiivisesti. Henkilöautoliikenne Talinrannassa on runsaasti tyhjillään olevia liikehuoneistoja, joitakin myös Munkkivuoressa ja Munkkiniemessä. Ainakaan Talinrannan oma asukasmäärä ei yksin riitä pitämään hengissä palveluja tarjoavia yrityksiä. Yritysten elinkelpoisuuden turvaamiseksi tarvitaan laajempaa asiakaspohjaa. Se vaatii hyvin toimivan julkisen liikenteen lisäksi mahdollisuuden pysäköintiin. Monella alueen kiinteistöillä on vain yksi autopaikka per asunto eikä lainkaan vieraspaikkoja. Alueen kadunvarsipysäköinti, jos vapaita paikkoja ylipäänsä sattuu olemaan, sallii vain suhteellisen lyhyen pysäköinnin. Asiakkaiden lisäksi myös osa yritysten henkilökuntaa kaipaa pysäköintimahdollisuutta. On mielenkiintoista, miksi juuri Helsingissä elinkeinoelämän tarpeisiin suhtaudutaan kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa kovin nuivasti, vaikka kaupunki tarvitsee elinkelpoista yritystoimintaa. Liikenneympäristöä kohennettiin jokin aika sitten Munkkivuoren ostoskeskuksen tuntumassa. Valitettavasti ostoskeskuksen ja Huopalahdentien välillä oleva paikoitusalue ja Huopalahdentien ja Ulvilantien sekä Ulvilantien ja Naantalintien risteysalue jätettiin suunnittelematta. Ko. alueen toimivaksi saattaminen voi vaatia asemakaavan muuttamista, mikä vie oman aikansa. Ei voi kuitenkaan olla ihmettelemättä, miksei ko. aluetta suunniteltu kunnolla silloin, kun valmisteltiin ns. Dextran rakennusta ja pysäköintipaikkoja ostoskeskuksen alle. Maijaliisa Kalliomäki munkkivuorelainen 1970 1979 alueen kehityksen seuraaja 1979 2017 talinrantalainen 2017 ? Juri Vella(1948-2013) on erikoislaatuinen mies. Hän on Venäjän pohjoisiin alkuperäiskansoihin kuuluva intellektuelli, metsänenetsi, jonka uusin kirja Rakkauden maa on ilmestynyt suomeksi. Rakkauden maa tuo raikkaan tuulahduksen Länsi-Siperian metsätundralta jossa eletään metsästyksestä ja hoidetaan porotaloutta. Hän joutui muiden hantien ja nenetsien lailla nostamaan kädet pystyyn pelastaakseen henkensä öljy-yhtiöiden porauskoneilta, taistelussa alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta. Juri Vellan kirjassa voittaja on rakkaus. Hän punnitsee rakkauden syvyyttä, sellaisessa mitassa johon maan uumeniin ahnehtiva öljyporakaan ei yllä. Täydellinen maa on hänen rakkautensa ydinaluetta. ”Rakkauden aiheuttamat kärsimykset, olkoonkin sietämättömät, ovat aina suloisimmat”, hän sanoo. Vaikka maailmamme ei alkuunkaan siltä näytä, Juri Vellan kuvaama maa täyttyy parhaiten aina rakkaudesta, joka vastuksista huolimatta on kaiken uhallakin täyttä totta. Avasin Juri Vellan kirjan oikeaan aikaan. Juri Vella oli oman kansansa marttyyri, ihmisoikeustaistelija. Joka vuosi näin helmikuussa juhlitaan rakkauden olemusta ja voittoja kautta maailman. Rakkaus ei ole unohtunut salasana, se murtaa kaikki suojamuurit, ajasta aikaan se lyö itsensä läpi ihmisen ja maailmojen sydämeen. Vaikka rakkaudesta on kirjoitettu niin kauan kuin elämää on ollut, kaikkea ei siitä vielä ole lausuttu. Rakkaus on aina läsnä todellisuudessamme, koska se on kiinteä osa ihmisyyttä. Juri Vellan kokemus osoittaa, että se on aina myös suhteessa fyysiseen ympäristöönsä. Rakkaus saattaa ihmisen vuoropuheluun koko oman olemisensa, oman olemassaolonsa kanssa. Rakkauden koodit asuvat geeneissä. Kun rakkaus puhkeaa puhumaan, sen ääni on ihmisen ääni. Rakkauden ääni liittää yhden ihmisen koko ihmissuvun menneisyyteen, sen ääni yltää ikuisuuteen. Rakkaus on osa taidetta, musiikkia, kulttuuria, urheilua, politiikkaa, elämän kaikkia puolia. Rakkauden voi ja saa kokea taiteeksi, rakastamisen taidoksi, kyvyksi antautua elämälle. Toinen helmikuinen rakkauden apostoli on 200-luvulla kristittyjen vainojen aikana elänyt marttyyri Pyhä Valentinus. Hänet merkittiin roomalaiseen marttyyriluetteloon vuonna 496 yhtenä niistä pyhimyksistä ”joiden nimiä ihmiset aiheellisesti kunnioittavat, mutta joiden teot tuntee vain Jumala.” Juri Vella liittyy Pyhän Valentinuksen uskoon rakkauden kaikkivallasta. Legendan mukaan hänen kirkkonsa lähellä sijainneen varuskunnan sotilailta oli rakkauselämä kielletty, se oli tungettu kaappiin jota ei saanut avata. Kaikki voimavarat ja aika piti käytää sotimisen opetteluun. Kaikesta huolimatta lempi kuitenkin kukoisti iloisesti näiden punaposkisten varusmiesten povessa. Valentinus teki rohkean päätöksen. Hän päätti vihkiä vähin äänin rakastuneita, jotka luottivat rakkauden salaiseen voimaan. Valentinuksen suopeus kasvoi legendaksi asti ja hänestä tuli ikuisiksi ajoiksi kaikkien rakastavaisten suojeluspyhimys. Hänen muistopäivänsä on helmikuun 14. päivä joka vuosi. Harmillista kyllä Suomessa tämä suuren rakkauden juhlapäivä on ohentunut ystävän päiväksi. Ystävyys on kyllä kallis asia. Mutta mikä voisi voittaa rakkauden? Veli-Matti Hynninen Rakkauden unohtumaton salasana
5 Nro 4 • Viikot 8-9/2020 M unkin S eutu Puheenvuoro Puheenvuoro Huvilaidyllistä aktiiviseksi asuinalueeksi ? Lehtisaari-seura on perustettu vuonna 1968 ajamaan Lehtisaaren, Kuusisaaren ja Kaskisaaren asukkaiden etua. Viime aikoina seuran päähuomio on kiintynyt pitkään jatkuneeseen Lehtisaaren maanvuokra-asiaan. Nyt aktiivisuutta on lisäämässä erityisesti Lehtisaaren suunniteltu uudisrakentaminen. Myös liikenneasiat ovat herättämässä mielenkiintoa koko seuran toiminta-alueella. Lehtisaaren uudisrakentaminen tapahtuu Papinpöydänkujan tonteilla 1,3 ja 5. Myöhemmin purettaneen nykyinen ostoskeskus. Uudisrakentamiseen on syytä suhtautua myönteisesti, jos ja kun se parantaa alueen palveluita, mutta samalla on kiinnitettävä huomiota koko alueemme liikenneja paikoituskysymyksiin. Siksi seuran lausunnossa Helsingin kaupungille onkin puututtu nimenomaan näihin asioihin. 1400-luvun alussa Koko Lehtisaaren omistus perustuu Pyhän Laurin kirkolle 1400-luvun alussa annettuun sielunmessulahjaan. Nykyisin maapohjan Lehtisaaressa omistavat käytännössä kokonaan Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät. Maanvuokraratkaisut ovat nyt johtaneet siihen, että maanvuokrat kiinteistöveroineen kohoavat erityisesti Vantaan seurakuntien omistamilla tonteilla erittäin voimakkaasti. Ne ovat aiheuttamassa merkittäviä kustannusnousuja asuntojen vastikkeisiin, kuten olemme saaneet lukea lehdistä jo aikaisemmin. Vaikka korotukset onkin porrastettu viidelle vuodelle, ne ovat vaikuttamassa asuntojen myyntihintoihin. Monille osakkeenomistajille tulee vaikeuksia vastikkeiden maksamisessa ja myyntipaineita. Maanvuokraratkaisut vaikuttavat myös kiinteistöjen hoitoresursseihin tilanteessa, jossa useilla taloyhtiöillä on putkiremonttija muitakin korjaustarpeita. Yhteistyötä kehitettävä Lehtisaari-seura pitää tärkeänä, että yhteistyötä seurakuntien kanssa voitaisiin nyt kehittää. On huolehdittava siitä, että Lehtisaari on jatkossakin Kuusisaaren ja Kaskisaaren rinnalla kukoistava upea asuinalue. Vastavalittuna seuran puheenjohtajana haluan nyt seuran kanssa katsoa myönteisesti tulevaisuuteen. Seuralla on erinomainen toimintasuunnitelma ja paljon tehtävää. Toivonkin, että seuran toiminta herättäisi lisääntyvää mielenkiintoa. Seuramme hallitukseen kuuluvat lisäksi Anne-Arento-Manerva, Kimmo Lehtonen, Marja-Liisa Kataja, Mekkeri Anner, Jarmo Kervinen, Heikki Vuohelainen, Tiina Rautkorpi ja sihteerinä Kasper Rautalinki. Ystävällisin terveisin Ben Grass varatuomari rakennusneuvos Tietoja seurasta saa meiliosoitteesta Lehtisaariseura.ry@gmail.com Postin on kuljettava ajallaan ? Postin epävarma kulku on ollut pitkään helsinkiläisten harmi. Posti ei kulje niin kuin sen pitäisi. Palautetta olen saanut paljon jo ennen postin lakkoa, mutta valtavasti myös lakon jälkeen. Syksyn lakot ovat aiheuttaneet kaiken lisäksi ison ruuhkan, jota Posti on pyrkinyt purkamaan. Joulukortteja ja muuta jouluun liittyvää postia sekä marraskuisia aikakausilehtiä jaettiin vielä tammikuun lopullakin. Ihmisiltä tulee syystä vihaisia viestejä, kun arjen asioihin välttämättömät postit ovat saapuneet milloin sattuu. Helsingissä jotkut taloyhtiöt joutuvat jopa talkoopohjalta jakamaan oman talonsa postit, kun Posti ei siihen kyennyt. Virallisten postien, esimerkiksi terveyspalveluihin liittyen, myöhästyminen on ollut vakava asia. Postin viivästyminen on aiheuttanut monenlaista harmia, haittaa ja taloudellista menetystä. Tilanne ei voi jatkua näin. Postin viivästyminen ei ole sen työntekijöiden vika – he tekevät varmasti parhaansa. Postin on löydettävä keinot purkaa ruuhkat ja saada posti kulkemaan. Ihmisten usko Postiin on palautettava. Posti on kansalaisille peruspalvelu ja sen pitää kulkea säännöllisesti ja ajallaan perille asti. Tämä on elinehtona myös Posti Oy:n uskottavuudelle kansalaisten silmissä. Antti Rinne erotti pääministerinä ensin omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Paateron Postiin liittyvien selkkauksien takia. Rinne joutui itse eroamaan Postiin liittyvien epäselvyyksien ja hallituksen sisäisen epäluottamuksen vuoksi. Punavihreän hallituksen omistajaohjaus on koko viime syksyn sotkenut lusikkansa postisoppaan. Marinin hallituksen on syytä ripeästi ja selkeästi linjata, millä toimenpiteillä Postin ylätason ongelmat aiotaan korjata ja missä aikataulussa. Tietenkin postin toimivan johdon on viivytyksettä vastattava ihmisten huoleen ja arki palautettava normaaliksi. Posti on peruspalvelu, sen täytyy kulkea. Voit seurata työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, jossa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033. Tervetuloa mukaan yhteiselle kävelylle Töölönlahden ympäri. Järjestämäni kaikille avoimet AfterWalkkävelyt alkavat taas tiistaina 10.3. klo 17.15. Luvassa liikuntaa, keskustelua ajankohtaisista aiheista kävelyn lomassa ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Tapaamme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin! Sari Sarkomaa Kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Puistojen pieniä luistinratoja ei jäädytetä Helsingissä Ojan oranssi väri useimmiten vaaraton luonnonilmiö Yritysten suhdannenäkymät parantuneet Helsingissä HELSINKI 16 Espoo/Kauniainen 25 Vantaa 19 Uusimaa 6 9 KOKO MAA P k-yritysten odotukset tulevasta ovat vakaat mutta vaatimattomat: taloustilanne ei kannusta kasvuun, investointeihin eikä työpaikkojen lisäämiseen. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta Pk-yritysbarometrista. Muutos koko Suomen pk-yritysten suhdanneodotuksissa on syksyn 2019 barometriin verrattuna pieni, mutta negatiivinen. Suhdannenäkymien saldoluku on nyt +9, kun se syksyllä oli +10 ja vuosi sitten +14. – Suhdannenäkymät Helsingissä ovat kääntyneet parempaan suuntaan viime syksyn notkahduksen jälkeen. Suhdannenäkymien saldoluku on nyt +16, kun se syksyllä oli +12. Vuosi sitten luku oli +20, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Paranemista ennakoi 33 prosenttia (syksyllä 39 %) ja heikkenemistä 16 prosenttia (syksyllä 8 %) helsinkiläisistä pk-yrityksistä. Suhdanteiden arvioi pysyvän ennallaan 51 prosenttia yrityksistä (syksyllä 55 %). Helsinkiläisten yritysten suhdanneodotukset ovat kuitenkin maltillisempia kuin pääkaupunkiseudun muissa kunnissa. Henkilökunnan määrän kehityksen suhteen näkymät ovat parantuneet Helsingissä viime syksystä toisin kuin koko maassa. Saldoluku on nyt +20, kun se syksyllä oli +16. Helsinkiläisistä pk-yrityksistä 27 prosenttia (syksyllä 25 %) arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 7 prosenttia (syksyllä 9 %) arvioi määrän olevan pienempi. Ennallaan henkilökunnan määrän arvioi pysyvän 65 prosenttia yrityksistä. – Helsingissä yritysten kasvua rajoittaa erityisesti pula osaavasta työvoimasta. Työvoiman saatavuuden kokee ongelmaksi 57 prosenttia helsinkiläisyrityksistä, toteaa Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. Yleinen suhdannenäkymä (Saldoluku %) Puistojen hiekkakenttiä on talvisin jäädytetty luistinradoiksi. Kuvassa Vesalanpuiston hiekkakenttä kesällä. K enttiä ei jäädytetä lauhan talven ja lämpimän sään takia. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on päättänyt, ettei Helsingin puistoissa sijaitsevia pieniä luistinkenttiä jäädytetä tänä talvena. Liikuntapalvelujen ylläpitämät tekojääradat Helsingissä palvelevat normaalisti. Jääkenttien pohjien teko edellyttää vähintään viikon pituista yhtäjaksoista pakkaskautta. Nykyisten sääennusteiden mukaan riittävän pitkää pakkasjaksoa ei ole tulossa, joten kenttien jäädytyksestä on tänä talvena päätetty luopua. – Raskain mielin jouduimme tekemään tämän päätöksen. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun puistojen luistinratojen jäädytyksestä on jouduttu luopumaan lauhan talven takia, sanoo puistovastaava Pekka Engblom kaupunkiympäristön toimialalta. Normaalisti puistojen jääkenttien ylläpito lopetetaan maaliskuun alkupuolella, kun kevätaurinko alkaa lämmittää ja sulattaa kenttien jääpintaa. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa puistoissa sijaitsevien luistinkenttien jäädyttämisestä ja ylläpidosta Helsingissä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa liikuntapuistoista ja tekojääradoista. H elsingin kaupungin ympäristöpalveluihin on tullut yhteydenottoja, joissa on ihmetelty ojien oranssia väriä. Kyseessä on vaaraton luonnonilmiö, jossa rautapitoiseen veteen kertyy oransseja rautabakteereita. Ojan pohjalla, järven tai joen rannalla tai lähdepurossa voi ilmetä epämiellyttävän näköistä oranssia sakkaa. Ilmiön aiheuttaa hapettomassa tilassa olevan pohjaveden purkautuminen maan alta. Hapettomaan pohjaveteen on liuennut maaperästä rautaa, mangaania ja muita metalleja. Kun tällainen vesi pääsee kosketuksiin ilman tai veden hapen kanssa, metallit saostuvat. Muodostuu sakkaa, jonka väri on punaruskeaa. Rautapitoiseen veteen kertyy monesti rautabakteereita, jotka hapettavat rautaa. Bakteerimassa on yleensä väriltään voimakkaan oranssia. Rautabakteerit tuottavat usein epämiellyttävää mudan hajua ympäristöönsä. Bakteerimassa on vaaratonta. Ilmiöön liittyy usein myös öljymäinen, sateenkaaren väreissä hohtava kalvo veden pinnalla. Saostuessaan veden pintaan mangaani ja rauta näyttävät erehdyttävästi öljykalvolta. Asian voi selvittää vetämällä viirun veden pintaan. Jos veden pinnalla on öljyä, se sulkeutuu välittömästi uudestaan tasaiseksi peiliksi. Rautayhdiste taas hajoaa veden pinnalla sirpaleiksi. Öljyn voi tunnistaa myös hajun perusteella. Rautapitoiseen veteen kertyvät rautabakteerit voivat värjätä ojan oranssiksi. Kuva: Anni Korhonen.
6 Viikot 8-9/2020 • Nro 4 M unkin S eutu Niiskuneiti pani käpälänsä Muumipeikon käpälään. – Oli miten oli, hän sanoi. – Niin kauan kun sinä et pelkää, minäkin lupaan olla pelkäämättä. Muumipeikko ja pyrstötähti, Tove Jansson (1914 – 2001) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta VIIKKO 8 KE 19.2. Eija TO 20.2. Heli, Heljä, Helinä, Hely PE 21.2. Keijo LA 22.2. Tuuli, Hilda, Tuulikki, Tuulia SU 23.2. Laskiaissunnuntai Aslak VIIKKO 9 MA 24.2. Matti, Matias TI 25.2. Laskiaistiistai Tuija, Tuire, Vanessa KE 26.2. Nestori TO 27.2. Torsti PE 28.2. n Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä Onni, Sisu LA 29.2. Karkauspäivä SU 1.3. Alpo, Alvi, Alpi VIIKKO 10 MA 2.3. Virve, Fanni, Virva, Fiona TI 3.3. Kauko Runopalsta Mantere Meri Merta silloin on kaunis katsella, kun on tyyntä, niin rauhaisaa. Vaan nyt, kova myrsky on merellä, aallot korkeina velloo ja pauhaa. Meren raivo on mahtava, suuri. Vaahtopäät valkeina ratsastaa aallon harjoilla korkeilla. Aallot vaahtopäillä on ratsunaan, kun ne vellovat eteenpäin. Kun katselee ihminen myrskyä merta suurta, niin avaraa. Joku suurempi takana kaiken on sen, miettii pieni ihminen. Olavi Kylliäinen Laskiaissunnuntai 1. Kor. 13 Me kasvojasi, Herra, tunne emme (virsi 386:1) ? Kristillisen uskon yksi vaikeimpia puolia on se, että Jumala ei ilmoita itseään täydellisesti. Suurin osa hänestä jää salatuksi, kun verhon takaa pilkistää vain vähän valoa tälle puolen. Paavalin sanoin tietämisemme on vajavaista – ja siksi on luonnollista tuntea pelkoa. Jumala on kaikkivaltias ja salattu, se on pelottava yhdistelmä. Toisaalta ihminen on myös luonnostaan utelias. Meitä kiehtoo kaikki se, mikä on salattua. Siksi Jumala, vaikka onkin pelottava, on myös yhtä aikaa äärimmäisen kiehtova. Yksi vanha määritelmä pyhälle onkin tämä: pyhä on yhtä aikaa pelottavaa ja kiehtovaa. Paavali kirjoittaa: ”Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta.” (1. Kor. 13:12) Paavalin ajan peilit olivat hiottua kuparia, joka heijasti vain samean kuvan. Emme siis näe kirkkaasti ja selvästi, vaan sameasti ja epätarkasti. Paljon jää salatuksi. Pyhän vaikutuspiirissä syntyy paljon kysymyksiä, joihin ei täällä ajassa saa vastauksia. Mutta jos Jumala pystyttäisiin selittämään täysin, ei hän enää olisi pelottava, eikä kiehtova! Puhki selitetty ja järkeenkäypä Jumala ei olisi enää pyhä, hän ei olisi enää Jumala ollenkaan. Pyhä on siis raja tämänpuoleisen ja tuonpuoleisen välillä. Se on jotain suurempaa kuin mitä pelkillä aisteillamme voimme havaita. Paastonaikaan käydessämme meille antaa toivoa se, että vaikka katselemmekin vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, niin kerran saamme nähdä kasvoista kasvoihin. ”Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.” Kerran poistetaan verho salatun Jumalan kasvojen edestä ja saamme tuntea hänet täydellisesti. Sitä odottaessamme luotamme siihen, että hän tuntee meidät täydellisesti jo nyt. Samuli Korkalainen Kirjoittaja on pappi, kanttori ja kirkkomusiikin tohtoriopiskelija Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Messu su 23.2. klo 11. Mukana Riikka Kuusisalo ja Senni Valtonen. Messun aikana pyhäkoulu. Messu su 1.3. klo 11. Mukana Leo Glad ja Senni Valtonen. Jos sinulla on hankaluuksia tulla messuun Munkkivuoren kirkkoon sunnuntaisin klo 11, voit hyödyntää seurakunnan käytössä olevia taksikortteja. Kyytiä tilatessa on hyvä mainita, että maksu tapahtuu Taksiliiton Yrityspalvelun taksikortilla. Saat kortin suntiolta kirkkoon tullessasi. Tuhkakeskiviikon arkiehtoollinen ke 26.2. klo 19 kirkossa. Tule laskeutumaan paastoon perinteiseen tapaan. Saat halutessasi tuhkaristin otsaasi merkiksi paastosta. Musiikkia, puolen tunnin ehtoollishetki ja teejatkot. Laskiaistiistain soppaja pullatempaus ti 25.2. klo 16–17.30 seurakuntasalissa. Hernekeittoa ja laskiaispullaa kahvin, teen tai mehun kera viiden euron hintaan, tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kädentaidon ilta ti 25.2. klo 18–20 seurakuntasalissa. Illan teemana makramee-solmeilu. Opettelemme perussolmuja. Kahvija teetarjoilu. Ilta tulilla. Nuotioilta kirkon pihalla to 27.2. klo 18–20. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan. Merimieskirkkopiiri ma 24.2. klo 14– 15.45 seurakuntatalon Päätykamarissa. Vieraana Marko Toljamo. Kokoontuu joka toinen maanantai. Tuolijumppa ma 2.3. klo 10 seurakuntasalissa (huom., ei ma 24.2.). Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Kirjallisuuspiiri ma 2.3. klo 18.30 seurakuntatalon alakerrassa. Kirjana Tara Westoverin Opintiellä. Alustus Päivi Airikkala. Raamattuja rukousryhmä joka toinen torstai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18– 20.30 seurakuntatalon alakerrassa. Lapsikuoro yli 6-vuotiaille to klo 16.30– 17.15 seurakuntasalissa. Lisätiedot heli-sisko.kantola@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Heli Kantolan johdolla. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Taivas ja maa -konsertti la 29.2. klo 18 kirkossa. Pianisti Heli Kantola ja mezzosopraano Reeta Järvinen tulkitsevat sielunsa värejä yhteiskonsertissa. Järvisen ja Kantolan duo Sydämen ääni esittää kauneimpia suomalaisia ja espanjalaisia kansanlauluja, hengellisen musiikin helmiä ja rakastettuja runoja. Konserttiin on vapaa pääsy, käsiohjelmamaksu 10 € Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30– 11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15– 16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9–12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 sakastissa. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13–15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18–20. Tule rukoilemaan yhteisten asioiden puolesta. Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. 8.2. Mistä ei voi kirjoittaa on kirjoitettava. Tänään täytän 53-vuotta. Tämä lumellinen, lumeton aika. Juon aamupalana mansikkasmoothieta, luen Um Tut Sutia ja Mao Tse-Tungin Runoja. Jungin unet ovat unia, vallitseva todellisuus: Trotskin rautahepo kiitää halki Neuvosto-Venäjän arojen työntyy naiseen sisään ja ulos. Auschwitzissä ei ollut vuodenaikoja. Kuitenkin, kevät tuli. (Heinikselle naapurille & Sleepparille) Kimmo Mantere Ilmauinti M iksi pysyäkseen terveenä on oltava hieman hullu? Dora on tehnyt kaikkensa ollakseen poikkeava; käyttänyt housuja, sauhutellut sikareita ja pitänyt toisista naisista. Proserphina, jonka vilpittömästä seurasta myös vanhempi herrasmies Reggie liiaksi nautti, on vain hetken toipumassa. Näillä naisilla ei ole mitään yhteistä...paitsi päivittäinen siivousvuoro kellarissa, vankimielisairaalassa. Se on se pieni hetki, jolloin he voivat unelmoida, keskustella ja uida...ilmassa. Charlotte Jonesin ILMAUINTI (Airswimming) on hulvaton ja koskettava kahden naisen selviytymistarina, joka perustuu tositapahtumiin. Nämä naiset unohdettiin 50 vuodeksi lukkojen taakse. Miksi pysyäkseen terveenä on oltava hieman hullu? ILMAUINTI-näytelmän suomenkielisen kantaesityksen ensi-ilta Valtimonteatterissa 19.3.2020. Esitys juhlistaa Valtimonteatterin 20-vuotista taivalta! Näytelmän ohjaa tekstin suomentaja Carita Drew. Englantilainen Charlotte Jones (1968) on palkittu kirjailija, jonka teosta Airswimming on käännetty usealle kielelle ja esitetty monissa maissa. ”Jonesin Ilmauinti on polttavan upea, älykäs, hauska kahdessa ajassa ja tasossa kulkeva, kiehtova näytelmä, jonka pääroolit antavat naisnäyttelijöille tilaa.” New York Times Teksti: Charlotte Jones, käännös: Carita Drew, ohjaus: Carita Drew, näyttämöllä: Stella Laine ja Mona Kortelampi, lavastusja valosuunnittelu: Ari Kortelampi, valokuvaus: Ivan Bessedin, juliste: Shiverlab / Katja Medarhri, puvustus: Heli Huhtilainen, koreografi: Suvi Palonen, äänisuunnittelu: Carita Drew. Liput: Tiketti.fi 25 € / 13 € / liput@valtimonteatteri.com. Esityskausi: 19.3 18.4.2020. Esityksen kesto n.2h, sis.väliajan. Ilmauinti Kuva: Ivan Bessedin
7 Nro 4 • Viikot 8-9/2020 M unkin S eutu Koulupoika ja kamera Munkan kuvia 60-luvulta, osa 1 Munkan Kuvia 1960-luvulta Kai Wickström (1951-1980) vuonna 1965. Itselaukaisin oli usein käytössä, mutta tämän kuvan on ottanut ehkä mukana ollut kaveri Kain kameralla. Talvirallin vauhdissa. Taustalla Munkkiniemenrannan rakennuksia. Jäärata-ajot Laajalahdella 2.2.1965. Lumilinna kotitalomme pihalla, talvi 1965-66. Taustalla Lokkalantien, Huopalahdentien ja Kivitorpantien taloja. Jussi Mäntysen veistämä ”Excelsior” oli vielä 1965 paikallaan museon edustalla Kalastajatorpantiellä. Jääkiekkokaukalon takana monenlaisia vaiheita elänyt nk. Keltainen talo, joka purettiin 70-luvulla. Nykyään kohdalla on Pfizerin toimitalo. Luistelijoita Kivitorpan kentällä, tammikuu 1966. V arhain kuolleen isoveljeni Kai Wickströmin (velipuoli muodollisesti mutta samassa tiiviissä perheessä kasvoimme) valokuvausharrastus alkoi 11-vuotiaana 1963. Seuraavan vuoden jouluna hän sai lahjaksi uuden, paremman kameran ja alkoi pian itse tekemään filminegatiiveista paperikopioita. Pieni keittokomeromme toimi silloin pimiönä, joka valaistiin punavalolla. Sinne Kai kokosi tarvittavat aineet ja välineet. Kuvaaminen jatkui intensiivisenä liki viiden vuoden ajan. Paperikuvia on hallussani joitakin satoja mutta negatiivit ovat ilmeisen täydellisesti säilyneet: noin 1400 kuvaa. Veljeni talletti niitä aluksi kirjekuoriin, sitten varsinaisiin negatiivikansioihin. Mikä parasta, mukana on arvokkaita merkintöjä kuvausaiheista ja ajankohdista. Nelihenkinen yksinhuoltajaperheemme asui Solnantie 37:n isossa kerrostalossa. Naapurikortteleissa sijaitsivat näköetäisyydellä elokuvateatteri Bio Rita ja ruotsinkielinen kansakoulu. Koulumatkaa Munkkiniemen yhteiskouluunkin oli vain kivenheiton verran. Kuvien joukossa on paljon otoksia avaralta kotipihalta, perheestä ja sukulaisista, kaveripiiristä, rakennustyömailta, pikku matkoilta. Munkkiniemestä on tietysti kaiken kaikkiaan runsaasti kuvaa, myös lähiympäristön Niemenmäestä, Munkkivuoresta, Talista, Tarvaspäästä ja Seurasaaresta. Vimeksi kuluneina kuukausina olen poikani avustuksella digitoinut kaikki kyseiset negatiivit. Tähän juttusarjaan on valittu kuvia lähinnä Munkkiniemestä. Ensimmäinen osa sisältää veljeni omakuvan lisäksi mm. talviurheilua Kivitorpan luistinradalla sekä Laajalahden jäällä. Linnunmunamuseon edustalla komeillut kurkiveistos esittäytyy myös. MunkinSeutu-digilehdestä voi kuvia tutkia tarkemminkin, suurentamalla. Teksti: Veli-Pekka Salminen Kuvat: Kai Wickström
8 Viikot 8-9/2020 • Nro 4 M unkin S eutu Lisää sähköbusseja HSL:n liikenteeseen syksyllä 2021 – kolme uutta runkolinjaa OmaStadi-hankkeiden toteuttaminen alkaa Rikoksen jälkeen: Vaikenemista ja vähättelyä ? Erittäin ajankohtaiseen Kirja-arvostelu aiheeseen tarttuu Monika Fagerholm romaanissaan ”Kuka tappoi bambin?” (Teos 2019). Miten suhtaudumme rikokseen, jonka tiedämme tapahtuneen ja jonka tekijät tunnemme. Vaikenemme ja vähättelemme. Tätä ongelmakenttää koskettelee taidokkaasti Fagerholmin uusin, hieno romaani, jossa kuvataan sulkeutunutta, suomenruotsalaista hyvinvoivien rikkaiden yhteisöjä. Peittelemisen, näyttelemisen sisäänrakennettu ”paremman väen” elämänpiiri saa romaanissa erinomaisen kuvauksen. Teos ”Kuka tappoi bambin?” ei ollut turhaan Finlandia-palkintoehdokkaana. Fagerholm kuvaa taidokkaasti huvilakaupunkia Helsingin lähellä, kovasti Kauniaista muistuttavaa suomenruotsalaisten yhteisöä. Sisäänlämpiävää perheiden kanssakäymistä, kunnes idyllielämän rikkoo neljän yläluokkalaisesta perheestä tulevan koulupojan, lukiolaisen, tekemä raaka joukkoraiskaus, erään lukiopojan kotona, kellarissa. Raiskattu tyttö on heidän koulukaverinsa, myös yläluokkaisesta perheestä. Unohdetaan koko juttu Fagerholm kuvaa mestarillisesti tämän raa`an teon jälkiseurauksia. Asiaa ei uskota, ”ei meidän pojat sellaista”. Raiskatusta, uhrista, tytöstä tehdään syyllistä. Mitäs meni bileisiin! Kirja on paikoin kuvottava kuvaus yrityksistä lakaista koko juttu maton alle. Hoitaa rahalla ja juristeilla koko kiusallinen juttu pois pilaamasta kaunista idylliä, julkisivua. Oikeuteenhan lopulta mennään, tuomioita tulee, mitättömiä. Kirjassa Fagerholm kuvaa menneisyyttä, nuorisoa silloin tapahtuma-aikoina, mutta myös myöhempiä vaiheita. Miten raiskaajat ja heidän ympäristönsä selvisivät tapahtuneesta. Idylli särkyi monissa perheissä. Isät ja äidit suhtautuivat asiaan hyvin eri tavoilla. Voiko sellaisesta toipua? Poikani on raiskaaja! Fagerholmin kuvaus joukkoraiskauksesta on elävyydessään kirjan vakuuttavinta antia, vähemmän miellyttävää luettavaa. Hyvin uskottava on myös Fagerholmin kuvaus yhden raiskaajan äidin, Annelisen, paikkakunnan merkkihahmon, liikenainen, kipuilu ja sekoilu poikansa teon ympärillä. Hän ei millään halua nähdä totuutta asiasta vaikka kaikki tosiasiat on tuotu esille. Ylevä luokka-asema sokaisee tämän ”Rautarouvan”. Osuva kuvaus . Erittäin ajankohtainen Monika Fagerholmin ”Kuka tappoi bambin?” on erittäin ajankohtainen, vahva puheenvuoro juuri tänä ”Me too ” -keskustelun aikakautena. Tämäntyyppisiä tapauksiahan tulee joka päivä esille eri puolilla maailmaa. Väärän vallankäytön ilmentymiä. Pekka Hurme Jatkoa sivulta 3 E nsimmäisten OmaStadi-hankkeiden toteutus alkaa helmikuun lopussa. Osallistuvan budjetoinnin hankkeiden etenemistä voi seurata omastadi.hel.fi-palvelussa. Omastadi.hel.fi-palveluun on avattu seurantasivusto. Sivustolla on jatkuvasti täydentyvää hankekohtaista tietoa muun muassa suunnitelmien sisällöistä, hinnoista, sijainneista, aikajanoista ja yhteyshenkilöistä. Sivustolla kaupunkilaiset voivat myös kommentoida parhaillaan toteutuksessa olevia hankkeita. Suurin osa hankkeista kohdistuu Helsingin kaupunkiympäristön toimialalle, jolla on 29 hanketta vastuullaan. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa 10 hankkeen tekemisestä ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala viiden. – Tavoitteena on, että mahdollisimman moni hanke saataisiin valmiiksi tämän vuoden aikana. Ensimmäisenä ne hankkeet, jotka eivät vaadi laajaa suunnittelua. Sellaisia ovat esimerkiksi Aurinkolahden uimarannan kivien poisto, roskiksiin asennettavat pulloja tölkkitelineet sekä penkkien ja roskisten sijoittelu kävelyreittien varrelle, sanoo projektipäällikkö Nina Mouhu kaupunkiympäristön toimialalta. Menestyneitä OmaStadi-suunnitelmia tehneet helsinkiläiset sekä hankkeiden tuottamisesta vastaavat Helsingin kaupungin asiantuntijat tarkentavat suunnitelmia helmi-maaliskuussa järjestettävillä Starttiraksoilla. – Yhteiskehittäminen lisää hankkeiden toteuttamisen läpinäkyvyyttä ja varmistaa suunnitelmia tehneiden asukkaiden sekä kaupungin yhteisymmärryksen suunnitelmien sisällöistä, kertoo stadiluotsi Belinda Barbato. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus osallistua hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen vielä Starttiraksojen jälkeen omastadi.hel.fi-palvelussa. Kuva: Minna Alanko Jatkoa sivulta 3 B ussiliikenteen sähköistyminen ottaa suuren harppauksen elokuussa 2021, kun linjoja 14, 17, 18, 24, 37, 39, 40, 41 ja 42 aletaan ajaa pelkästään sähköbusseilla. HSL käynnistää linjojen liikenteen kilpailutuksen, ja ratkaisu linjojen liikennöitsijöistä on tarkoitus tehdä HSL:n hallituksen kokouksessa toukokuussa 2020. – Tavoitteemme on, että vuoteen 2025 mennessä ainakin 30 prosenttia busseistamme kulkee sähköllä, ja tällä hetkellä näyttää, että pääsemme siihen tavoitteeseen kirkkaasti, sanoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila. – Lisäksi tämän kilpailukierroksen tuloksena myös runkolinjastomme on entistä kattavampi. Kilpailun kolmesta kohteesta suurimman muodostaa linjojen 18, 39 ja 40 muodostama kokonaisuus. Linjoille vaaditaan vähintään 45-paikkaisia sähköllä kulkevia nivelbusseja. Linjat ovat syksystä 2021 alkaen oranssein autoin ajettavia runkolinjoja, minkä vuoksi niiden numerot muuttuvat runkolinjakäytännön mukaisiksi: siis tasakymmenluvuiksi. Muille kilpailutettaville linjoille edellytetään kaksiakselisia sähköbusseja. Toiseen kohteeseen kuuluvat linjat 17 ja 24 ja kolmanteen linjat 14, 37, 41 ja 42. Yhteensä kilpailukierroksella hankittavan liikenteen osuus on HSL:n bussiliikenteestä noin kuusi prosenttia. Sen hoitamiseen tarvitaan arkipäivänä 76 bussia, ja liikenteen laajuus on vuodessa yhteensä noin 5,4 miljoonaa linjakilometriä. Joulukuussa HSL:n hallitus päätti, että niin ikään elokuussa 2021 liikenteessä aloittava Vantaan runkolinja 570 Raitiovaunut olivat viime syksynä ennätyskunnossa Raide-Jokerin ensimmäiset raiteet asennettiin Ravitielle Espooseen 14.11.2019. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Raide-Jokerin työmaiden aiheuttamat muutokset H elmi–maaliskuun 2020 aikana työmaa-alueet laajenevat, mistä aiheutuu uusia työnaikaisia liikennejärjestelyitä. Liikennesuunnittelijat simuloivat järjestelyistä aiheutuvia vaikutuksia liikennevirtojen mallinnuksella. Uusimman helmi–maaliskuun työmaatilanteen pohjalta tehdyn simuloinnin mukaan työnaikaisten liikennejärjestelyiden vaikutukset pysyvät paikallisina. Uusien työvaiheiden vaikutukset näkyvät erityisesti neljällä alueella 1) Kehä I Laajalahdessa Laajalahden alueella on käynnissä rinnakkaishankkeena Kehä I parannushanke, joka on yhteensovitettu Raide-Jokerin rakentamisen kanssa. Alueella on käytössä kiertotie ja alennettuja nopeusrajoituksia, ja Kurkijoentien ja Ruukinrannantien liittymät Kehälle on suljettu. Liikennejärjestelyiden vuoksi ajoneuvoliikennettä on siirtynyt Kuusisaarentielle, Kehä II:lle ja Länsiväylälle. 2) Leppävaara Leppävaarankatu muuttui yksisuuntaiseksi maanantaina 3. helmikuuta, ja ajo Leppävaarankadulta Alberganesplanadille katkesi. Jalankulku ja pyöräily onnistuvat koko ajan ja työmaan aikaiset reitit opastetaan maastossa. Bussilinjoja on siirtynyt poikkeusreitille. Leppävaarankadulta liikennettä siirtyy Säterinpuistotielle ja Säterinkadulle, jossa erityisesti Alberganesplanadin ja Kehä I:n välisellä osuudella on odotettavissa ruuhkautumista. Leppävaarankadun liikennejärjestely on voimassa lokakuun 2020 loppuun asti. Rakennustyöt Leppävaarankadulla jatkuvat vuoteen 2021. 3) Pitäjänmäentie Pitäjänmäentiellä kielletään läpiajo Strömbergintien ja Valimotien välisellä osuudella 2. maaliskuuta alkaen. Pitäjänmäentien varrella sijaitseville kiinteistöille ajo on koko ajan sallittu, ja jalankulun ja pyöräilyn reitit säilyvät. Linja-autot kulkevat Pitäjänmäentietä pitkin. Suositellut autoilun reitit Pitäjänmäentien ohi ovat Kaupintien ja Vihdintien kautta. Pitäjänmäentien pohjoispuolelle Strömbergin alueelle tulee ajaa Vihdintien ja Valimokujan tai Karvaamokujan kautta. Erityisesti aamun ruuhkahuipun aikana Vihdintiellä ja Valimotiellä on odotettavissa ajoneuvojen jonoutumista. 4) Pakilantie ja Käskynhaltijantie Myös Pirjontien ja Tammiontien välisellä osuudella on kaistoja pois käytöstä helmi–maaliskuusta alkaen. Pakilantiellä Tuusulanväylän sillan kohdalla poistuu toinen kaista käytöstä kumpaankin ajosuuntaan, kun sillan rakennustyöt käynnistyvät arviolta maalis–huhtikuussa. Käskynhaltijantiellä tehdään kaistajärjestelyitä huhtikuusta alkaen, ja jalankulun ja pyöräilyn väyliin tulee muutoksia. Myös bussipysäkkien paikkoja joudutaan siirtelemään töiden edetessä. Liikenteen ruuhkautumista erityisesti aamuisin on odotettavissa Metsäläntielle Pakilantien liittymään saavuttaessa sekä Tuusulanväylän sillalle. Uusia Raide-Jokerin työmaiden aiheuttamia vaikutuksia liikenteeseen näkyy myös muualla kevään aikana. Espoossa Kuusisaarentiellä tehdään louhintatöitä ja myöhemmin keväällä kaistajärjestelyitä. Oulunkylässä työt etenevät paitsi Käskynhaltijantiellä, myös Oulunkyläntiellä ja Maaherrantiellä. Viikinkaarta aiemmin kulkeneet linja-autot ovat siirtyneet kulkemaan Viikintietä pitkin vuoden alusta, ja muu moottoriajoneuvoliikenne Viikinkaarelta katkeaa huhtikuussa. Viilarintiellä alkavat suuremmat liikenteeseen vaikuttavat työt maalis-huhtikuun aikana. Lisäksi aiemmissa vaiheissa tehdyt liikennejärjestelyt vaikuttavat liikenteeseen pitkin Jatkoa sivulta 3 Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakennustyöt ovat käynnissä jo suurimmalla osalla 25 kilometrin mittaista linjaa. R aitiovaunut saivat viime syksynä vähemmän poikkeamapisteitä kuin kertaakaan aikaisemmin HSL:n laaduntarkkailussa. Raitioliikenteen poikkeamapisteiden keskiarvo oli 4, kun kevällä 2019 pisteiden keskiarvo oli 10. Raitiovaunujen laatu koheni lähes kaikilla tekijöillä mitaten. Eniten laskivat kevääseen 2019 verrattuna portaiden ja lattioiden poikkeamapisteet. Luvuissa näkyy se, että nivelraitiovaunujen lattiavalot on korjattu heijastaviksi teipeiksi. Toimimattomat lattiavalot aiheuttivat aikaisemmin suurimman osan nivelraitioRaitiovaunukalusto oli syksyllä 2019 paremmassa kunnossa kuin HSL:n laaduntarkkailussa koskaan aikaisemmin. Laaduntarkkailijat kirjasivat myös metrojunille vähemmän poikkeamapisteitä kuin keväällä 2019.
9 Nro 4 • Viikot 8-9/2020 M unkin S eutu Lisää sähköbusseja HSL:n liikenteeseen syksyllä 2021 – kolme uutta runkolinjaa Vahva esikoinen: Raaka murha Munkkiniemessä! ? Munkkiniemi on Kirja-arvostelu vanha perinteinen kaupunginosa Helsingissä. Vähän ns. paremman väen asutusalue, ei mikään lähiönuhjake. Raitiovaunu, spora, skuru, nelonen, vie asukkaita pitkin Munkkiniemen Puistotietä. Mukavasti, luotettavasti, tutusti. Tähän idylliin tulee pääsiäisenä särö, paikallisen koulun pihalta löytyy lumen peitosta jäätynyt tyttö, pahoinpidelty raa`asti, murhattu. Tyttö on koulun oppilas, 15-vuotias, tuttu koululaisille ja opettajille. Tämän tytön kohtalon ympärille Liina Putkonen, esikoiskirjailija, punoo erittäin taitavasti koukuttavan dekkarinsa Jäätynyt tyttö (Johnny Kniga 2018). Putkonen saa kirjaansa mahtumaan monia suomalaisen yhteiskunnan ajankohtaisia kipupisteitä. Kuvat ruumiista leviävät hetkessä sosiaalisessa mediassa surmatun tytön munkkiniemeläisten koulutoverien vähät välittäessä mistään hienotunteisuudesta murhan uhria tai hänen vanhempiaan kohtaan. Osuva ajankuva vaikka Turun torin taannoisista tapahtumista. Koulun naisrehtorikin on enemmän huolissaan murhan vaikutuksesta koulun maineelle kuin murhaajan löytämisestä. Osuva kuvaus sekin. Rasismia mukaan Putkonen kuvaa taitavasti ympäristön suhtautumista tytön surmaan. Tyttö on kyllä Suomessa syntynyt, mutta vanhemmat ovat ulkomaalaisia, kaukaa Indonesiasta. Silloin tyttökään ei ole meitä vaan joku muu. Hänestä voidaan puhua kuin ei-suomalaisesta, häneen voidaan liittää kaikkia rasistisia luuloja,käsityksiä. Ajaudutaan kunniamurhakäsitteen piiriin, koko murhatun tytön suku on epäilyksenalaisia. ”Sellaisiahan ne ovat”, on yleinen ilmapiiri, jota julkisuus vahvasti tukee. Putkonen kuvaa inhottavan realistisesti nuortenkin ihmisten rasistisen pohjavireen nousun koulumaailmassa. Surmatun tytön kaveritkin muuttuvat hetkessä entisiksi ystäviksi. Sankari-naispoliisi Poliisin tutkimukset tytön murhasta kuvataan monimuotoisesti. Vanhan polven komisario Jantunen johtaa tutkintaa äyskimällä, tiuskimalla, huutamalla ja mikä pahinta jumiutumalla omaan käsitykseensä murhan tekijästä. Sankariksi nousee nuori naispoliisi Linda Fors, joka yrittää sitkeästi selvittää murhatun tytön taustoja, isää, äitiä, veljeä, siskoa. Tätä tutkintaa esimies Jantunen pitää täysin turhana. Putkonen kuvaa herkullisesti poliisien sisäistä vallankäyttöä, tyhmyys voittaa usein järjen äänen sisäisen hierarkian perusteella. Pelkkä murha ei riitä tämän kirjan raaka-aineeksi. Mukaan on ympätty nuorison huumeiden käyttöä, myyntiä, välitystä, mutta tämä osuus jää sivujuoneksi. Ehkä ei olisi ollut tarpeellinenkaan kuten ei myöskään Linda Forsin entisen ”salarakkaan” poliisin palaaminen kuvioihin. Monien kiemuroiden jälkeen murhakin selviää. Rajulla tavalla. Rasismia ja rakkautta. Siinä Liina Putkosen erinomaisen jännityskirjan ”Jäätynyt tyttö” vahvat ainekset. Kirja palkittiin Rikos-Kniga kilpailussa. Eikä syyttä. Pekka Hurme kulkee kokonaan sähkönivelbusseilla. Bussiliikenteen tarjouskilpailu 51/2020 Kohde 263: 40 kappaletta vähintään 45-paikkaisia sähkönivelbusseja Linja 18 Eira–Kamppi– Munkkivuori Linja 39 Eira–Kamppi– Munkkivuori–Malminkartano–Myyrmäki Linja 40 Elielinaukio–Kannelmäki Kohde 264: 8 kappaletta kaksiakselisia vähintään 31-paikkaisia sähköbusseja Linja 17 Kallio–Merikatu Linja 24 Merikatu–Seurasaari Kohde 265: 28 kappaletta kaksiakselisia vähintään 31tai 39-paikkaisia sähköbusseja Linja 14 Kamppi–Pajamäki Linja 37 Kamppi–Myyrmäki Linja 41 Kamppi–Etelä-Haaga–Pohjois-Haagan asema Linja 42 Kamppi–Maununneva–Kannelmäki Kohteiden sopimuskausi on seitsemän vuotta ja jatko-optiokaudet enintään kolme vuotta. Rautakauppojen määrä laskussa Hyvä vire hiipui loppuvuodesta R autakaupassa vuoden 2019 kolme ensimmäistä neljännestä kuluivat positiivisissa, vaikkakin hiipuvissa kasvuluvuissa. Viimeinen neljännes oli vuoden heikoin ja rautakaupan koko vuosi päätyi 0,6 prosentin laskuun. Kehityksen hiipumista selittää osaltaan uudisrakentamisen hiipuminen. Selkeämpi trendi alalla on myymälämäärien lasku. Tiedot käyvät ilmi RASI ry:n tilastoista. Rautakaupassa myymälöiden määrä on laskenut jo viisi vuotta. Kun vuonna 2015 rautakauppoja oli RASI ry:n tilaston mukaan 544, oli niitä viime vuonna 512. – Myymälöiden määrä on laskenut usealla rautakaupan ketjutoimijalla. Se kertoo kaupungistumisen vaikutuksesta koko toimialaan, kertoo RASI ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala. Rautakaupassa myynnin kehitys on selkeästi tuoteryhmäkohtaista. Eniten kasvanut tuotealue oli piha ja puutarha, jossa myynti kasvoi lähes viisi prosenttia. – Pihaja puutarharakentamisessa kasvun uskotaan yhä jatkuvan, sillä se on ollut toimialan pitkäaikainen trendi, sanoo Liuksiala. Myös työvälineiden ja sisustuksen tuotteiden myynti pysyi positiivisessa kehityksessä. Rautakaupan tuotteista erityisesti puutavara sekä raskas rakennustarvikemyynti hiipuivat eniten. Viimeisellä kvartaalilla puutavaran myynnin kehitys oli yli seitsemän prosenttia miinuksella. Rautakaupan asiointikokemukseen on kiinnitetty kasvavassa määrin huomioita. – Rautakaupan asiakas, joka tarvitsee apua remontissaan, saa tänä päivänä ammattilaisen neuvoja vaikka puhelimitse, tai hän voi ostaa tuotteet tai remontin asennettuna. Koko projektin voi jättää kaupan hoidettavaksi jo monessa rautakaupassa. Ammattilaiset voivat osaltaan tilata tuotteensa suoraan työmaalle toimitettuna ja ajoittaa toimitukset oman työnsä tehokkuuden optimoinniksi, Liuksiala kertoo. Vuosien 2017-2018 voimakas ammattirakentamisen kasvu on tasaantunut, jolloin tavallisen omaa remonttia tai rakentamisprojektia suunnittelevan kuluttajan rooli on kasvanut. Liuksialan mukaan tämä on näkynyt myös toimialan myynnin kehityksissä. – Rautakauppa katsoo alkaneeseen vuoteen positiivisesti. Osaltaan näkymää kirkastaa vuoden alussa tulleet aiempaa positiivisemmat kehitysluvut rakennuslupien määrissä ja korjausrakentamisen ennusteissa. Foreconin mukaan tänä vuonna korjausrakentamisen ennustetaan kasvavan viime vuotta enemmän. Positiivisimmat korjausrakentamisen ennusteet ovat jopa 3,5 prosentin tasoa. Raitiovaunut olivat viime syksynä ennätyskunnossa Raide-Jokerin ensimmäiset raiteet asennettiin Ravitielle Espooseen 14.11.2019. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki kaarelta katkeaa huhtikuussa. Viilarintiellä alkavat suuremmat liikenteeseen vaikuttavat työt maalis-huhtikuun aikana. Lisäksi aiemmissa vaiheissa tehdyt liikennejärjestelyt vaikuttavat liikenteeseen pitkin tulevan pikaraitiotien linjaa: Otaniemessä, Impilahdensillan työmaan kohdalla Turunväylällä, Ravitiellä, Haagan ja Maunulan alueella sekä Oulunkylässä, Lahdenväylällä, Viikin alueella ja Roihupellossa. Suurimmalla osalla kaduista raitiotien rakennustyöt tehdään niin, että liikenne kulkee samaan aikaan kadulla rakennustyömaan lomassa. Suljetuilla kaduilla rakennustyöt pystytään tekemään huomattavasti nopeammin, jolloin läpimenoaika sekä liikenteelle ja asukkaille aiheutuva haitta on lyhyempi. Työväenteatterin historiaa ja nykypäivää D osentti Mikko-Olavi Seppälän luennolla kuullaan työväenteatterin historiasta ja kehittymisestä. Tavallisen kansan teatteriharrastus on 1800-luvulta lähtien synnyttänyt satoja harrastajaja ammattiteattereita ja saanut aikaan paljon hyvää. Väljästi ymmärrettynä työväenteatteri tarkoittaa tänään teatteria, joka haluaa työskennellä ihmisten keskellä. Omissa teattereissaan työläiset – ja eläkeläiset, lapset ja nuoret – tavalliset ja epätavalliset ihmiset, ovat itse pääroolissa, oman elämänsä ja yhteiskunnan aktiivisia toimijoita. Suomalaisen työväenteatterin päättymätön tarina, dosentti Mikko-Olavi Seppälän luento Teatterimuseossa keskiviikkona 26.2. kello 18.30– 20, Ilmainen sisäänpääsy Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. R aitiovaunut saivat viime syksynä vähemmän poikkeamapisteitä kuin kertaakaan aikaisemmin HSL:n laaduntarkkailussa. Raitioliikenteen poikkeamapisteiden keskiarvo oli 4, kun kevällä 2019 pisteiden keskiarvo oli 10. Raitiovaunujen laatu koheni lähes kaikilla tekijöillä mitaten. Eniten laskivat kevääseen 2019 verrattuna portaiden ja lattioiden poikkeamapisteet. Luvuissa näkyy se, että nivelraitiovaunujen lattiavalot on korjattu heijastaviksi teipeiksi. Toimimattomat lattiavalot aiheuttivat aikaisemmin suurimman osan nivelraitiovaunujen poikkeamista. Metrokaluston kunto parani hieman kevääseen 2019 verrattuna. Metrojunan keskimääräiset poikkeamapisteet olivat viime syksynä 49, kun keväällä pisteitä kirjattiin keskimäärin 51. Laaduntarkkailijat kirjasivat metrojunissa eniten puutteita ikkunoissa ja ikkunanpielissä sekä seinissä ja tukitangoissa. Lähijunaliikenteessä vanhemman Sm5-junasarjan kunto heikkeni, kun taas uudemman sarjan junien kunto parani, joten ero kahden junasarjan välillä kasvoi. Eniten puutteita oli istumien ja WC-tilojen siisteydessä. Lähijunien keskimääräiset poikkeamapisteet olivat syksyllä 70 ja viime keväänä 67. Bussikaluston poikkeamapisteiden keskiarvo oli syksyllä 34 ja keväällä 30. Puutteita oli pääasiassa korin ulkopinnoissa sekä ikkunoissa, seinissä ja tukitangoissa, joten viat olivat samanlaisia kuin ennenkin. Laadunvalvonta kasvattanut matkustajatyytyväisyyttä HSL havainnoi viime syksynä yhteensä yli 4 000 bussin sekä kiskokulkuneuvon kuntoa. Mitä vähemmän poikkeamapisteitä laaduntarkkailijat kirjaavat, sitä parempi on kaluston laatu. Eri kulkuneuvojen tuloksia ei voi verrata toisiinsa johtuen kaluston erilaisia ominaisuuksista ja tutkittavien laatutekijöiden määrästä. Laaduntarkkailun tavoitteena on tehdä matkustamisesta mahdollisimman miellyttävää. HSL käyttää laatupisteitä määritellessään liikennöitsijöille maksettavia laatubonuksia sekä niiltä perittäviä laatusanktioita. HSL on tehnyt laatututkimuksia vuodesta 2012 lähtien. Asiakkaiden tyytyväisyys joukkoliikennekalustoon on sen jälkeen kohentunut kaikissa kulkuneuvoissa. Raitiovaunukalusto oli syksyllä 2019 paremmassa kunnossa kuin HSL:n laaduntarkkailussa koskaan aikaisemmin. Laaduntarkkailijat kirjasivat myös metrojunille vähemmän poikkeamapisteitä kuin keväällä 2019.
10 Viikot 8-9/2020 • Nro 4 M unkin S eutu T anssin talon peruskivi muurattiin 30.1.Kaapelitehtaalla. Tilaisuudessa puhuivat muun muassa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sekä tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. Muuratun peruskiven päälle rakentuu 700-paikkainen Erkko-sali. Talo valmistuu 2022. Hurmerintojen Stoalive 2 Maarit Hurmerinnan ura esiintyvänä artistina alkoi jo teini-ikäisenä 1972 ja se on kantanut vahvana tähän päivään asti. Välillä hän elätti itseään taustalaulajana, mutta rautainen ammattitaito ei jää piiloon. Aluksi Maarit, jota taiteilijanimeä hän käyttää, lauloi muiden sävellyksiä Love Recordsin 1970-luvun vinyyleille. Henrik Otto Donner oli tärkeä kannustaja. Melko pian keikkapaikalta löytyi oma rakas ja työtoveri. Hyvin kiinteä aikuisten suhde paistaa ulos. Maarit ja Sami Hurmerinnan tekemisessä ja elämässä näkyy voimakas rakkaus musiikkiin ja tekemisen into. Uralle mahtuu lukuisia hittejä Jäätelökesästä Toiset tytöt, toiset pojat -kappaleeseen. Ne saivat jatkumoa tammikuussa 2019 ilmestyneellä uudella levyllä. ”Sumuinen puutarha” on Maaritin yhdeksästoista studioalbumi. Omat ikisuosikkini ovat silti kansanlaulunomaisia: ”Neito ja ylioppilas”. Tai alkuvaiheen ”Lainaa vain” ja ”Laakson lilja” Maarit teki vuonna 1999 silloisen 25-vuotisen uransa kunniaksi ensimmäisen livelevynsä ”Stoaliven!, jonka materiaali taltioitiin Stoassa 17.9.1998. Hän palasi Samin ja orkesterin kanssa ”rikospaikalle”. Muina soittajina olivat Heikki Laine, basso, Mikko Kaakkuriniemi, rummut, Antti Ikola, kosketinsoittimet, vanha mestari Pentti Lahti, saksofoni ja huilu Timo Paasonen, trumpetti ja flyygelitorvi. Kiinteä yhteisö ja suhteen pysyvyys näkyi myös siinä, että harvoin kuulee niin antaumuksellista muusikkokollegaesittelyä yleisön edessä. Tämä tähti ei unohda soittajiaan. Ehkä siksikin, että on itse seissyt vuosia takarivissä Irina Milanin ja muiden taustalaulajien kanssa. Onnellinen sika vai kärsivä Sokrates Ihminen on aina etsinyt oikotietä onneen. Pääkaupunkiseudulla toimiva Leipäteatteri tarttui ikuiseen aiheeseen modernilla dystopialla ja lääkekokeella. On kehitetty uusi lääke, joka lupaa pelastuksen ja vapauden yhdessä pillerissä: Happy. Lääke lupaa tehdä huonosti voivista ihmisistä tavallisia ja poistaa heidän kärsimyksensä. Sitähän jokainen ihminen lopulta haluaa olla aivan tavallinen. Tekoäly ECO 1.0 ja lääkäri ohjaavat paria ”koekaniinia”, jotka ottavat Happya arvaamattomin seurauksin. Harhaileva Katie, Iida-Sofia Luusua ja levoton Sakari, Kasperi Hulkkonen käyttäytyvät annosten jälkeen oudosti. Tekoäly vaatii vastarakkautta asiakeskeiseltä lääkäri Mäkelältä, Justiina Saari. Näyttämöllä ja katsomossakin ihmetellään, onko tekoälyllä uudenlaisena kehitysversiona siis tunteet. Perustava kysymys kuuluu: Oletko mieluummin onnellinen sika vai kärsivä Sokrates. Molemmat Katie ja Sakari valitsivat Sokrateen. Juomien vaikutus on hämmentävä, he voivat huonosti. Sakari nro 29:nä keskeyttää kokeen ja vetää ECO:n piuhat pois seinästä. Katie nro 28 ottaa kolmannenkin annoksen ja on lopussa muissa maailmoissa, ja näkee harhoja. Saiko hän kemiallisen lobotomian? Ei tullut vastausta ikuisen onnen etsintään ja onko se edes tarpeellista? Moderni dystopia onnellisuudesta ja lääkekokeesta toimii hienosti Oranssin isossa salissa Suvilahdessa. ”H A P P Y ! oikotie onneen” on vakava aihe jossa se onnistuu hyvin. Se menee vielä sunnuntaihin 23.2. asti. Kirjoittamatonta rakkautta Kirjailija, filosofi Simon Weil on sanonut, että ”usko muiden ihmisten olemassaoloon on rakkautta.” Kansallisteatterissa sai juuri ensi-iltansa ”Undocumented Love” – esitys, joka menee Omapohjassa maaliskuun lopulle asti. Sain siitä esimakua joulun alla Galleria Rankassa, jossa oli “Artists at Risk (AR) Pavilion Helsinki Mass Memory Machines” näyttelyn päättäjäiset. Siihen osallistuivat ulkomailta tulleet ja Suomessa pakolaisina olevia taitelijoita. Syyrialainen tanssija Angela al Debs on kutsuttu Damaskuksesta esityshankkeeseen osana Artists at Risk -järjestön turvaresidenssitoimintaa. Hän tanssi uskomattoman sulavasti kotimaansa pakolaistilannetta kuvaavan videon edessä. Kansallisteatterin Jussi Lehtonen ohjaa näytelmän ja kertoi siitä. Muusikot Sanna Salmenkallio and Ali Saad lauloivat ja soittivat viulua. Kirjoittamaton, määrittelemätön, dokumentoimaton rakkaus kertoo irti repäistystä, menetetystä lapsuudesta. Dokumenttiteatteriesitys tuo näyttämölle rakkautensa vuoksi maastaan paenneen henkilön ja hänen tulkkinsa, isännän ja orjan sekä turvapaikanhakijan, joka saa Helsingissä perheenjäsenensä kuolinuutisen Bagdadista. Voiko ihminen oikeasti asettua toisen ihmisen asemaan? Esityksessä pakolaistaustaisten ihmisten ja heidän auttajiensa tarinoita kerrotaan puheen, fyysisen teatterin ja klovnerian keinoin. Käsikirjoitusta varten on tehty haastatteluja Suomessa, Englannissa, Serbiassa, Turkissa ja Libanonissa. Mukana on useita huippusuositusta Toinen koti -esityksestä 2017 tuttuja tekijöitä ja Race Horse Companyn perustaja, sirkustaiteilija Kalle Lehto. Jazzclubilla ei itketä lemmen tähden Eva Vikman on uuden sukupolven lahjakkaimpia laulajia Suomessa. Hänet tunnetaan raikkaana, sävykkäänä ja iloa hersyvänä tulkitsijana. Erityisesti hän on noussut esiin 1950 ja 1960-lukujen jazziskelmätulkinnoillaan. Laulajattarella on yleensä säestäjinä eturivin jazzmuusikoista koostuva Premium Jazz Experience, Ilkka Hanski, Lassi Kouvo ja Eki Vikman. Vuosi sitten he julkaisivat singlet ”Niin aikaisin” ja ”Itke en lemmen tähden”, jotka löysivät heti kuulijakuntansa. Sture Jazz Clubilla kuulin Vikmania Antti Puska trion säestyksellä; puolalaisen pianistin lisäksi siinä soittivat Olle Ekman rummuissa ja Heikki ”Häkä” Virtanen bassossa. Istuin ihan basistin kyljessä täydessä salissa. Trio tunnetaan myös Ekmanin, jazzklubin perustajan nimellä. Saimme kuulla mm. Brita Koivusen 1958 levyttämän vanhan ruotsalaisen suosikki-iskelmän ”Mamma, tuo mies mua tuijottaa”, ”Tuuli tuo, tuuli vie”, Anki Lindqvistin 1967 levyttämä ”Ankin valssi”, Jukka Kuoppamäen sanoilla sekä Toivo Kärjen ”Märkää asfalttia”. Setin huippuna suosiota sai ”Itke en lemmen tähden”, joka on alun perin elokuvasta 1939 ja usein levytetty eri kielillä. Laulaja oli pukeutunut konserttia varten; houseband esiintyi kotoisasti. Uusi albumi ”Iltaa, hyvää iltaa” sai julkaisunsa juuri tällä viikolla. Pakkasukko Putinia vastaan... Otsikon nimifestivaalille osallistui tammikuun alussa erilaisia ruohonjuuritason horisontaalisia liikkeitä ja yhteiskunnallisia yhtyeitä. Festivaalin järjestävät aktivistit Suomesta, Venäjältä ja muualta entisen Neuvostoliiton alueelta. ”Kutosella” eli Kuudennella linjalla. Arkadiy Kots syntyi Moskovan valtionyliopiston vuoden 2007 opiskelijaliikkeestä, ja se on vuodesta 2010 lähtien soittanut punk-vaikutteista folkkia suurin piirtein kaikkien tämän vuosikymmenen Venäjän protestiliikkeiden tueksi. Vaikutteita ovat mm. Woody Guthrie, Billy Bragg ja Chumbawamba. Vähän jätti vaisun olon. Paleface & Laulava Unioni esitti amerikansuomalaisia lauluja viime vuosisadan alusta. Se oli muutakin kuin Hiski Salomaa. Monia näistä lauluista ei ole kuultu Suomessa vuosikymmeniin, tai koskaan. Monet amerikansuomalaiset työväenlaulajat tukivat syndikalistista ”tuplajuulaisten”, eli IWW-ammattiliittoa. Lauluissa on optimismia ja huumoria joka on harvinaista kansalaissodan jälkeisessä suomalaisessa työväenlauluperinteessä. Laulavan Unionin ensimmäinen levy, ”Tie vapauteen” ilmestyi viime marraskuussa. Olin läsnä tuoreeltaan IBA-baarissa Suvilahdessa. Hyvin yhteen sulautunut eri ikäpolven soittajajoukko koostuu nimistä: Karri PaleRisto Kolanen Keskitalven kulttuurikierros Kulttuuri Viisi taiteilijaa Suomesta, Irakista ja Syyriasta esiintyy Kansallisteatterin Undocumented Love -näytöksessä. Upea Angela al Debs tanssii Artists at Risk -ohjelman päätöksessä Galleria Rankassa. Kuva: Marita Muukkonen. Eva Vikman on uusi, raikas laulaja, joka on noussut esiin 1950 ja 60 -lukujen jazziskelmätulkinnoillaan. Uusi levy ilmestyi. Tässä hän on Antti Puskan (oik.) trion säestämänä Sture Jazz Clubilla. Kuva: Kari Hakli. Juha Muje esiintyi vielä joulun alla Teatterimuseon Taiteilijatapaamisessa, jossa Turun Seitsemän veljeksen viisi esiintyjää oli paikalla. Kuvassa Arno Virtanen (vas.), Heikki Kinnunen ja Juha Muje. Kuva: Jukka Hurjanen. Justiina Saaren esittämä asiakeskeinen lääkäri joutuu tunnustamaan rakkautensa katsossa hohtavaan tekoäly ECO 1:eeen Leipäteatterin vakavan hauskassa Happy-esityksessä Oranssin lavalla. Kuva: Elina Kohtanen.
11 Nro 4 • Viikot 8-9/2020 M unkin S eutu Sivuaskelia Kaapelilla ja Stoassa Zimbabwelainen tanssija-muusikko nora chipaumire haastaa afrikkalaisiin naisiin ja mustaan esityskehoon kohdistuvia länsimaisia stereotypioita villillä esityksellään Stoassa. Yleisön keskellä tanssija Shamar Watt. Kuva: Ian Douglas. Bryana Fritz tekee fyysisesti vaativan soolotanssin Michiel Vandelvelden koreografiaan Andrade Zodiak Stagella Kaapelilla. Kuva: Clara Hermans. ” Sivuaskel” -tanssifestivaali veti taas Stoaan ja Zodiakiin Kaapelilla väkeä viikon mittaisesti villisti rehottavaan dramaturgiaan. Kotimainen osuus oli aiemmin isompaa, nyt saimme kokea kansainvälisiä kokeellisia esityksiä. Festivaalikuraattorit Harri Kuorelahti ja Elina Pirinen korostavat teosten olevan sekä ylenpalttisia että pienieleisyydessäänkin mahdikkaita: – Mukana on myös teoksia, jotka virittyvät esitystapahtumaan hienovaraisesti – silti, tai juuri siitä syystä erityisen väkevästi. Olemme halunneet tarjota koettaviksi teoksia, joiden kaltaista energiaa, estetiikkaa tai asennetta ei meillä usein koeta. Festivaalin päävieraana oli palkittu tanssija/koreografi nora chipaumire muusikoineen. Hän on uransa alusta lähtien haastanut ja syleillyt stereotypioita Afrikasta, mustasta kehosta, taiteesta ja estetiikasta. Saimme kokea yli kolmetuntisen väkevän punkpoprumba-nykytanssikonsertin kolmessa osassa. Tanssi, ääni, teksti ja installaatio sekoittuivat elämää sykkiväksi näyttämökollaasiksi. Ensimmäinen osa ammensi 70-luvulla syntyneestä vastakulttuurista; tanssijat olivat osana yleisöä. Toinen osa inspiroitui Grace Jonesin karismasta: mustan, naisellisen ja anteeksipyytelemättömän supertähden vahvasta läsnäolosta, josta chipaumire nuorena lumoutui. Kolmannessa osassa haettiin aineksia kongolaisesta rumbasta ja mustan Afrikan kuvastoista. Teos on provosoiva, täynnä asennetta, johon on helppo haltioitua. Belgialainen koreografi Michiel Vandevelde näkee massakulttuurin julkisen tilan valloittajana. ”Andrade” on osa hänen populaarikulttuuria tutkivaa teossarjaa, jonka kaikkien esitysten pohjana on yksi musiikkivideoiden tanssista omittu liikefraasi. Tässä kehon ja valon duetossa tanssija Bryana Fritz venyttää liikemateriaalin äärimmilleen ajassa, samalla kun koreografi Vandevelde hallitsee tilan valoja. Se kysyy: kuka syö, ja kuka tulee syödyksi? Kotimaisia tekijöitä oli tanssijoina ja toisena koreografina Matilda Aaltosen ja Joel Teixeira Nevesin erittäin persoonallisessa ”Voyeur” -esityksessä. Zodiakin Stagen halkaisi suuri ikkuna, jonka eri puolille esiintyjät ja yleisö asettuivat. – Minä katson sinua katsomassa minua katsomassa sinua katsomassa…, kuuluu idea. Sanattomassa esityksessä esiintyjä neuvottelee saadakseen luvan katsoa, ja viettelee katsojan maailmaansa. Mutta kuka katsoo ja ketä? Yleisö voi turvallisesti tutkia katseeseen ja nähdyksi tulemisen liittyviä tunteita. Osa yleisöstä pakeni reunoille, osa virittyi ikkunan ääreen. Yritin kahta katsekontaktia, mutta ei tullut lupaa. Kaksipäiväinen Kustom Kulture Show oli 8.–9.2. Merikaapelihallissa ja esitteli käsityötaitoa, muotoilua ja luovuutta jenkkiautojen ja moottoripyörien sekä kustomoitujen polkupyörien maailmasta, tatuointia unohtamatta. Oli varsin mukavaa nähdä tanssin eteeristen tekijöiden ja katsojien sekä nahkarotsimiesten kohtaaminen Zodiakin aulaan asettuneessa Side Baarissa. Kaksi kuplaa törmäsi ja synnytti ehkä uutta! Maarit Hurmerinnan ura esiintyvänä artistina alkoi jo 1972 ja se on kantanut vahvana tähän päivään asti. Sumuinen puutarha on Maaritin yhdeksästoista studioalbumi. 45v-juhlakonsertti oli Stoassa syksyllä. Kuva: Jouni Harala. Paleface ja Laulava Unioni esitti amerikansuomalaisia työväenlauluja ravintola Kuudennella linjalla. Kuva: Raimo Granberg. Veera Aaltonen (vas.) ja Riina Nieminen ovat tavattoman ilmeikkäitä ja luontevia Teatteri Tuikkeen “Siskoni mun” -lastenesityksessä ystävyydestä Tapanilassa. Kuva: Nina Rinkinen. Joel Teixeira Nevesin ja Matilda Aaltosen Voyeur -esitys luo tilan, jossa yhteyden muodostaminen ja ymmärtäminen ovat mahdollisia katseen avulla. Kuva: Sanni Siira. face Miettinen, laulu ja kitara, Ossi Peura, laulu, piano ja charango, Tipi Tuovinen, laulu, kontrabasso ja kitara, Harri Kuusijärvi, harmonikka ja Anssi Nykänen, rummut. Raspikurkkuäijien menoa pehmentää huomattavasti molemmissa paikoissa mukana ollut Helsingin Työväen Naiskuoro vierailijana. Ermen Anti on legendaarisen, vuonna 1992 Kazakstanissa perustetun Adaptatsija-yhtyeen keulamies. Ermen Anti esiintyi nyt soolona Pakkasukko Putinia vastaan -festivaalilla. Kriitikko Artemi Troitski sanoi Ermenin soololevyn ”Aleksandr Bašlatšjovin sateenvarjo” olevan hänen paras aikoihin kuulemansa punklevy. Ystävyyden ja mielikuvituksen voimaa Teatteri Tuikkeen ”Siskoni mun” -tarinan arkipäivän haasteet ovat tuttuja. Asiat vain pelottavat. Maijalla koulu alkaa ja perheeseen on syntynyt pikkuveli. Isosisko kokee, ettei saa enää huomiota entiseen malliin. Maijan 7v-syntymäpäivänkin vanhemmat unohtavat. Maija päättääkin karata retkelle Kultaiseen maahan, jossa tapaa kaksoissisarensa Fridan, johon voi aina luottaa. Mielikuvituksen maassa seikkaillaan yhdessä, seilataan merellä raivoisassa myrskyssä, rantaudutaan saarelle ja etsitään oikeita sanoja pelastaa Kesämaa, joka on vaarassa. Mielikuvitussiskokin pelkää. Apuun tulevat oikeat taikasanat. Viimein ne löytyvät ja ovatkin yksinkertaisesti omien tunteiden ilmaisua, eivätkä mitään hokkuspokkus sanoja. Ann-Mari Ohtamaan ohjaaman Tapanilan lastenteatteriesityksen sanoma omien pelkojen voittamisesta ja niiden lievittämisestä osuu myös kaikenikäisiin. Arkipäivän haasteita ja pelkoja on jokaisella. Lattiatyynyjen lapset seuraavat hiiren hiljaa, äänimaailma ja valot ovat tehokkaita. Maija palaa kotiinsa ja loppu on kiva sekin. Vanhemmat eivät sittenkään unohtaneet kokonaan Maijan syntymäpäivää ja kakkua on tiedossa. Tuikkeen kokeneempi Riina Nieminen Maijana ja uudempi Veera Ahonen Fridana ovat tavattoman ilmaisuherkkiä ja vahvoja tulkinnassaan. Esitys oli osa Tuikkeen Lastenteatterikatsellusta. Nuorin veljes lähti Kaapelitehtaalla toimivan Teatterimuseon joulukuun taiteilijatapaaminen oli todellinen legendojen kohtaaminen, kun näyttämölle yleisön eteen nousivat Maija-Liisa Peuhu (Venla), Esko Salminen (Juhani), Juha Muje (Eero) Heikki Kinnunen (Aapo) ja Arno Virtanen (Timo) Turun Kaupunginteatterin vuoden 1972 ”Seitsemästä veljeksestä”. Teatterimuseon yleisö sai todistaa veljesten ja Venlan jälleennäkemistä ja kuulla muistoja ja tarinoita monen mieleen painuneesta esityksestä. Televisio taltioi sen katsojille. Kalle Holmbergin ohjaus mullisti tavan, jolla Aleksi Kiven romaania esitettiin näyttämöllä. Aikaisemmin identtisiin rohdinpaitoihin puetut veljekset nähtiin lavalla persoonallisina, yksilöllisinä hahmoina. Vauhdikkaasta ja hauskasta esityksestä tuli menestys, jonka kaltaista ei Turussa tai muuallakaan ole montaa kertaa nähty. Sitä esitettiin täysille katsomoille kolmen vuoden ajan. Kaj Chydeniuksen säveltämistä lauluista tuli ikivihreitä klassikoita ja nuorista pääosanäyttelijöistä kaikkien tuntemia. Nyt on nuorimman veljeksen Eeron esittäjä kuollut. Hän oli klassikon syntyessä vain 22-vuotias. Todistin itse kuutisen vuotta sitten Mujeen virallista lähtöä Kansallisteatterin suurella näyttämöllä: –Mitä, ette kai te lopettaneet aplodejanne minulle, Juha Muje ihmetteli ja palasi verhon takaa lavalle, kun oli saanut jäähyväisroolistaan noin 7-8 kertaa koko täyden salin seisoaltaan antamat valtavat huomion osoitukset. Sanat kuvaavat hienon näyttelijän luonnetta. Vaikka oli pateettisten jäähyväisten aika, kaikki meni farssiksi! Se oli Juha Jokelan ”Patriarkan” pääosa lokakuulla 2013. Mutta Muje palasi vielä Pirkko Saision ”Slava. Kunnia”-näytelmään 2015 teatteriin ovelan Pobedan osaan ja ”Mustaan Saaraan” 2018. Suuri yleisö muistaa Mujeen ehkä parhaiten stadilaisen viinaan menevän pornokauppias Sundmanin osassa Raid-televisionäytelmässä. Hänen krapulapuuron syöntinsä on yhä monen mielessä Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 8-9/2020 • Nro 4 M unkin S eutu Esperi Care Danske Bankin, Ilmarisen ja SEB:n omistukseen ”Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain...” Jatkoa sivulta 3 E speri Caren taloudellinen tilanne heikentyi merkittävästi vuonna 2019. Yhtiön pääomistajan kanssa käytyjen keskusteluiden seurauksena yhtiön luotonantajat eli Danske Bank, Ilmarinen ja SEB ovat käyttäneet oikeuttaan siirtää yhtiö omistukseensa. Järjestelyn avulla luotonantajat haluavat turvata yhtiön toiminnan rahoituksen, millä varmistetaan palveluiden tarjoaminen Esperi Caren asiakkaille, yhtiön toiminnan laadun kehittäminen sekä kannustava ja vakaa työympäristö henkilöstölle. Omistusjärjestelyllä ei ole vaikutusta Esperi Caren palveluihin, henkilöstöön tai johtoon. Toimitusjohtaja Stefan Wentjärvi jatkaa yhtiön johdossa yhdessä nykyisen, kokeneen johtoryhmän kanssa. – Esperi Caren johto ja henkilöstö ovat työskennelleet erittäin lujasti tilanteen vakauttamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Hallituksen roolina on ollut varmistaa yhtiön edellytykset jatkaa strategian toteuttamista sekä rahoituksen riittävyys. Tämä omistusjärjestely mahdollistaa näiden tavoitteiden toteutumisen. Yhtiölle on luotu vahva pohja, jonka varaan johdon sekä uuden hallituksen ja omistajien on hyvä rakentaa. Haluan kiittää yhtiön sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa mitä parhainta menestystä jatkossa, toteaa väistyvä hallituksen puheenjohtaja Harri-Pekka Kaukonen. Esperi Caren omistaa luotonantajien perustama uusi emoyhtiö, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii Markus Sjöholm. Hänellä on pitkä ja vankka kokemus pääomasijoittajan roolissa hallitustyöskentelystä ja yhtiöiden kehittämisestä. Muut hallituksen jäsenet ovat Anne Korkiakoski ja Petri Heikkilä. – Vuosi 2019 oli Esperi Carelle ja koko toimialalle poikkeuksellisen haasteellinen niin asiakkaiden ja sidosryhmien luottamuksen kuin taloudellisesta näkökulmasta. Yhtiön johto on tehnyt valtavan määrän kehitystoimia parantaakseen toiminnan laatua ja henkilöstön hyvinvointia. Esperi Caren asukkaiden laadukas hoiva ja työntekijöiden hyvinvointi ovat kaikkein tärkeimmät kriteerit arvioitaessa yhtiön tulevaisuuden kehitystä. Teen kaikkeni tukeakseni muiden hallituksen jäsenten kanssa yhtiötä, sen johtoa ja henkilöstöä tässä muutoksessa, toteaa uuden emoyhtiön hallituksen puheenjohtaja Markus Sjöholm. Matkustajat tyytyväisiä HSL:n joukkoliikenteeseen M atkustajista 87 prosenttia on erittäin tai melko tyytyväisiä HSL:n joukkoliikenteeseen. Liikennevälineistä kaikkein tyytyväisimmät matkustajat ovat raitiovaunuissa ja metrossa, ja vyöhykkeistä parhaat arvosanat annetaan A-vyöhykkeellä. Asia selviää HSL:n syksyllä 2019 toteuttamasta asiakastyytyväisyystutkimuksesta. Matkustajat antoivat HSL:lle yleisarvosana 4,12 asteikolla yhdestä viiteen. Tyytyväisten matkustajien osuus nousi yhdellä prosenttiyksiköllä keväästä 2019. Palannut lähes vuoden 2017 tasolle Raitiovaunuja metromatkustajista erittäin tai melko tyytyväisiä oli 89 prosenttia. Eri liikennemuotojen välillä ei kuitenkaan ollut suuria eroja, sillä lähijunissa luku oli 85 prosenttia ja busseissa 86 prosenttia. Metrossa tyytyväisyys on palannut lähes samalle tasolle kuin ennen metron laajenemista Matinkylään marraskuussa 2017. Silloin metron tyytyväisten osuus oli 91 prosenttia. Alimmillaan lukema kävi keväällä 2018, jolloin se oli 75 prosenttia. Syksyllä 2019 etenkin tyytyväisyys metron täsmällisyyteen ja matkanteon sujuvuuteen ja helppouteen parani. Raitiovaunuliikenteessä tyytyväisyys on korkealla tasolla siitä huolimatta, että Hämeentien uudistustyömaa on aiheuttanut merkittäviä poikkeusreittejä Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Vaikuttaisi siltä, että elokuun 2017 linjastouudistus on parantanut raitiovaunujen asiakaskokemusta. Tyytyväisimmät Aja B-vyöhykkeillä Syksyn 2019 asiakastyytyväisyystutkimuksessa mitattiin ensimmäistä kertaa eri vyöhykkeillä asuvien matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen. Kaikkein korkein tyytyväisten osuus oli A-vyöhykkeellä, missä arvosanan 4 tai 5 antoi 91 prosenttia matkustajista. Luku oli korkea myös Länsi-Vantaan B-vyöhykkeellä (90 %) ja Helsingin, Espoon ja Kauniaisten B-vyöhykkeellä (89 %). Tyytyväisten osuus oli matalin D-vyöhykkeellä (75 %), Helsingin C-vyöhykkeellä eli Östersundomin alueella (77 %) ja Espoon C-vyöhykkeellä (80 %). Vyöhykkeistä saatavilla olevaan tietoon oli tyytyväisiä 78 prosenttia matkustajista – osuus oli korkein busseissa (80 %) ja metrossa (78 %). Kolme neljästä matkustajasta koki ABCD-vyöhykkeiden lippuvalikoiman vastaavan heidän tarpeitaan. Tyytyväisimpiä olivat bussija metromatkustajat (78 %), vähiten tyytyväisiä raitiovaunumatkustajat (62 %). Tyytyväisimpiä ovat ratikkaja metromatkustajat sekä A-vyöhykkeen asukkaat. Taivallahden kesäteatteri kutsuu jälleen ensi kesänä N äin lauletaan laulussa. Toivon, että se voisi olla meidän kaikenikäisten mahdollisuus. Näkisimme toinen toisemme, vaikka edes samassa rapussa. Siksi perustimme Niemenmäentie 12:sta ompeluseuran. Painotus sanalla SEURA. Kerran kuussa talvisaikaan kokoonnumme ompeluSEURAN merkeissä allekirjoittaneen luokse. Putkiremonttimme jälkeen, kun osa saunaosastosta on rakennettu kerhohuoneeksi, kokoonnumme sitten kerhohuoneessamme. Tavoitteena on tutustua toisiimme, jutustella ja tehdä ja opetella pieniä käsitöitä. Kaikenikäiset keskenään, ainut yhdistävä tekijä on asuinpaikka. Sehän ei nyt olekaan mikään pieni tekijä, totta maar! Suomalaisethan kuluttavat asumiseen huomattavan paljon rahaa. Olen kuullut, että joissain taloyhtiössä kerhohuonetta käytetään vain kerran vuodessa yhtiökokoukseen. On kalliita neliöitä asukkaille, todella! Alkakaahan käyttää omaa omaisuuttanne ja tässä tulee 10 pisteen vihje, miten sitä voisi käyttää: 1. Kutsulappu käytävään, jossa ilmoitetaan tapaamisaika ja paikka 2. Kutsu ompeluseuraan/ tai mihin tahansa yhteiseen toimintaan 3. Sovitaan kuka keittää sumpit, pullat ja lisämurkinat osallistujat voivat tuoda mukanaan 4. Erään taloyhtiön edustaja kertoi, että heillä on myös yhteistilassa laatikko lainattavia kirjoja ja lehtiä varten. Senkin hankinnasta voi keskustella sekä muista yhteisistä tarpeista Samassa rapussa asumisesta ja kokoontumisessa on vanhemmalle väelle eräs huomattava etu. Matka yhteiseen kokoontumiseen ei ole pitkä. Eräs vanhemman väen edustaja totesi, että hänen on vaikea pukea päällysvaatteita päälleen, eikä hän uskalla enää yksin mennä ulos. Nyt hän kuitenkin pääsi ompeluseuraan, kun matka oli kerros ylemmäksi ja rollaattorin kanssa vain hissiin nappia painamaan. Samoin monelle vanhemmalle ja yksinasuvalle oli mukava tavata sekä nuoria että vähän vanhempiakin. Tällaisissa tilaisuuksissa tapaamme monenlaisia ihmisiä ja ymmärryksemme erilaisuuteen kasvaa. Sekä talon asukkaiden keskinäinen yhteistyö paranee. Talossamme on ollut se hyvä puoli, että harvinaista kyllä meidän talossamme toimii vielä talonmies. Hänen panoksensa ompeluseuran perustamisessa on ollut ratkaiseva. Alkutilanteessa hän arvioi, ketkä kaikki voisivat olla halukkaita olemaan mukana tämänkaltaisessa toiminnassa. Mietin, että mikä ettei taloyhtiössä voisi olla joku yhteisesti valittu henkilö nk. yhdyshenkilö tarvittaessa asukkaiden ja taloyhtiön hallituksen ja kiinteistöyhtiön kesken. Ainahan tällaista voi systeemiä voidaan rakentaa, jos halutaan. Itsestämme se kaikki on kiinni, loppujen lopuksi. Siis kaikki kynnelle kykenevät taloyhtiön asukkaat ryhtykää tuumasta toimeen ja perustakaa yhteistä toimintaa kuten esim. meillä on tuo ompeluseura. Tuttaviani asuu Saksassa ja mitä minä olen heiltä aina kadehtinut on juuri tuo yhteinen tekeminen. Joulunakaan heillä siinä korttelissa ei kukaan ole yksin, vaan aina yhdessä asunnossa pidetään kaikille asukkaille yhteiset nyyttikestit. Kuka haluaa tulla tai olla tulematta. Se riippuu ihan Sinusta itsestäsi! Ompeluseuran puolesta Elina Kuosmanen Talven viimeisen ompeluseuran tuotos. Anu Palevaara. Linjat kuumina! T aivallahden kesäteatterilla kesällä 2020 saa ensi-iltansa kaksi uutta esitystä: poskettoman hauska farssi Linjat Kuumina sekä koko perheen klassikko Peter Pan. Näyttelijä Anu Palevaara on mukana Taivallahdessa tulevana kesänä näyttelijänä sekä koreografina. Palevaara on näytellyt vuosien aikana suomalaisille monissa tutuissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Hän on myös koreografi ja opettaa tanssia Ray Cooneyn Linjat Kuumina farssi on hulvattoman hauska naurupommi. Taksikuski elää kahden perheen keskellä kaksoiselämää. Elämä sujuu mutkattomasti ja tuntuu, kuin mikään ei voisi mennä pieleen. Kaikki muuttuu, kun perheiden nuoret tutustuvat toisiinsa netissä. Isälle tulee kiire estää nuorten tapaaminen ja matkaan sattuu monia ratkiriemukkaita yllätyksiä. Palevaara näyttelee Sirkkua, toisen perheen äitiä. Harjoitukset ovat juuri käynnistyneet ja hahmon rakentaminen alkaa tästä eteenpäin muodostua. Anu Palevaara kiittää näytelmän työryhmää mainioksi. Palevaara päätyi näyttelemään Taivallahden kesäteatteriin ohjaajan Kari Kinnaslammen otettua häneen yhteyttä. Hän luki näytelmän, jonka juoni houkutti herkullisuudellaan. Haastetta hänen mukaan piisaa ja siksi Palevaara odottaakin jo harjoituksia, joissa päästään rakentamaan kokonaisuutta. Taivallahdessa nähdään kesällä myös koko perheen seikkailu Peter Pan. Anu Palevaara toimii näytelmässä koreografina. Harjoitukset ovat alkaneet musiikkinumeroiden suunnittelulla ja harjoittelulla työryhmän kanssa. Palevaara kertoo työskentelyn ohjaajan Kari Kinnaslammen ja lauluopettaja Valtteri Gutevin kanssa olevan erittäin antoisaa. Kevääseen ollaan lähdössä ahkeralla harjoittelulla ja innolla. Laskiaissunnuntaina rekiajelua Seurasaaressa Veikko ajureineen vie ajelulle. L askiaissunnuntaina 23.2. klo 12-16 suomenhevonen Veikko ajureineen vie ulkoilijoita ajelulle. Jos saadaan lunta, valjastetaan Veikko reen eteen. Maan ollessa lumeton, ajellaan kärryillä. Lähtöpaikka sijaitsee Juhlakentällä ja ajelu maksaa 5 €/henkilö. Koko perhe ajelee kympillä. (Ajelulle säävaraus ja pakkasraja -15 C). Juhlakentän kioski palvelee ulkoilijoita laskiaissunnuntaina klo 11-16. Kioskista voi ostaa kylmiä ja kuumia juomia sekä pientä suolaista ja makeaa syötävää. Myös Juhlakentän grillipaikka on ulkoilijoiden käytettävissä. Kahvihuone Mieritz Seurasaaren valkoisen puusillan kupeessa on myös avoinna laskiaissunnuntaina klo 12-17.
13 Nro 4 • Viikot 8-9/2020 M unkin S eutu Josa Jäntti Mohammed Ali ilmoittautunut GeeBeekehään Valtuusto hyväksyi muutoksen Töölöön – Helsinki Garden -hanke etenee Avoin kirje hallitukselle ja ministereille Kiuru ja Pekonen Jatkoa sivulta 3 K aupungin on laskettu saavan tuloja tonttien myynnistä ja vuokraamisesta. Kaavoitetun rakennusoikeuden pääoma-arvo on noin 65 miljoonaa euroa. Suuntaa antavan arvion mukaan Helsinki Garden -hanke lisäisi Helsingin kunnallisverotuloja rakentamisvaiheessa yhteensä noin 10 miljoonaa euroa ja yhteisöverotuloja noin 3 miljoonaa euroa. Asiassa tehtiin hylkäämisehdotus. Mia Haglundin (vas.) esittämä ja Annan Vuorjoen (vas.) kannattama hylkäysehdotus kaatui äänestyksessä äänin 70–12. Asiassa hyväksyttiin Otto Meren (kok.) ja Paavo Arhinmäen (vas.) toivomusponnet. Rantanen ja Haglund kaupunginvaltuutetuiksi K a u p u n g i n v a l t u u s to myönsi Silvia Modigille (vas.) ja Elina Moisiolle (vihr.) eron kaupunginvaltuutetun luottamustoimesta. Moision tilalle varsinaiseksi valtuutetuksi tulee vihreistä Tuomas Rantanen ja Modigin tilalle vasemmistoliitosta Mia Haglund. Valtuutettujen toimikausi päättyy vuoden 2021 toukokuun lopussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi M100 -junayksiköiden peruskorjauksen hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisen. Päätös perustuu liikenneliikelaitoksen johtokunnan esitykseen ja hankkeen uusi enimmäishinta on yhteensä 31,22 miljoonaa euroa. ? Hoitajakiintiön 0.7 hoitajaa / 10 hoidettavaa varten toteuttaminen edellyttää 4 000 hoitajaa. Tämä on tiukka tavoite, koska nykyisistä jää eläkkeelle jo lähivuosina suuri joukko. Alalta pois lähteneitä voidaan saada takaisin , mikäli he voivat keskittyä hoivatyöhön muiden sivutöiden jäädessä apuhenkilöille. Hyvä niin, jos tämä toteutuu käytännössä. Hoitajien kohdalla on myös muistettava vanha sanonta " työmies/nainen on palkkansa ansainnut ". Toisin sanoen heidän palkkauksensa on vastattava fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä. Samoin mm. lääkkeiden oikea jakelu on erittäin vastuullista! Siksi heidän palkkaansa ei saa sitoa vientiteollisuuden palkkoihin eikä muihinkaan vastaaviin. Eihän lääkäreidenkään palkkoja verrata hienomekaanikon tuloihin. Mistä rahoitus? Hallitus ja vastaava ministeri aikoo siirtää varat mm. KELAn korvauksien kalliimmasta päästä. Mitä järkeä siinä on? Nämä säästöt todennäköisesti kohdistuvat kalliiden erikoishoitoja vaativien lääkärien korvauksiin. Tai kalliita lääkkeitä pakosta käyttäviin kansalaisiin. Silloin ne kohdistuvat juuri henkilöihin, joiden on pakko turvautua erikoislääkäreihin ja lääkkeisiin, joita ei voida korvata halpalääkkeillä tai terveysasemalla käynnillä. Hallituksen ja ministerin suunnitelma rahoittaa hoitajien lisääminen nappaamalla KELAn isommista korvauksista lisää sairautta töistä sairauspoissaoloja ja monien ikäihmisten vakavaan sairastumiseen jopa lisää sairaaloihin potilaita. Missään ei taida olla tilastoja, että edellämainittuja lääkäreitä ja kalliimpia lääkkeitä pakosta tarvitsevat vain hyvätuloiset. Siksi ministerin suunnitelma rahoituksesta hoitajiin KELAn ylimmillä korvauksilla on järjetön. Tuntuu siltä, että hallitus minintereineen ottaa toisesta taskusta toiseen taskuun. Taitavat jatkaa hölmöläiseten tavoin jatkaa peittoa irrottamalla jalkopäästä etupäähän tai tuomalla pimeään huoneeseen säkillä valoa ulkoa! Perhevapaauudistussa ja yleensä syntyvyyden lisäämiseenn liittyvät parhaat ideat syntyvän niiden naisministerien taholta, joilla ei ole lapsia lainkaan! Rahoitus voidaan löytää helposti jo yhhteisesti maksamistamme rahoista Ei suinkaan Rinteen mallilla nappamalla rahat eläkerahastoista, mikä olisi vastoin perustuslakia. Sen sijaan varat saadaan parantamalla työeläkeläisten alentunutta elintasoa ja korottamalla työeläkkeitä esim. 3 % :lla, mikä saadaan pienestä osasta sijoitustuotoista. Niistä tällä hetkellä on 76 % sijoitettu ulkomaille. Miksi emme hyödynnä itse maksamiamme työeläkerahojen tuottoja kotimaassa kipeää tarpeeseen? Tuo mainitsemani prosenttilisäys tai indeksin muutos puoliväli indeksiksi lisäisi työeläkekkeiden maksuihin (27 miljardia) n. 710 miljoonaa €. Se lisäisi kotimaista kulutusta ja verotuloja monta sataa miljoonaa. Kulutuksen lisäys toisi samalla näiden verotulojen lisäksi alv tuloja varsinaisten muiden verotulojen ohella! Samalla se loisi uusia työpaikkoja ikäihmisten hoiva siivous kuntoutusyrityksiin ja niistä lisää veroja ja työeläkemaksuja. Näin työeläkeläiset auttaisivat hoivalaitoksissa (vain 10 % kaikista eläkeläisistä) puutteellisesta hoivasta kärsiviä eläkeläisiä! Hyödyntäkää nyt ihmeessä pikkuosaa työeläkerahastojen tuotoista rahastoihin koskematta hoivahenkilökunnan lisäämiseen ja heidän parempaan palkkaukseen! Jatkoa sivulta 3 H elsingin Urheilutalossa järjestetään jälleen 6.8.3.2020 eli jo 39. kerran yksi Euroopan kovimmista nyrkkeilyturnauksista. Suomalaisille GeeBeeturnaus on elinehto ikkunana kansainväliseen nyrkkeilyyn ja kansainväliseen menestykseen. Viime vuonna järjestelyiden takana oleva TUL täytti 100 vuotta. Juhlaturnausta ounasteltiin jatkon kannalta kulminaatiokohtana, mutta edelleen viitisentoista tunnettua maata on edustettuna kehässä ja kovatasoisia matseja luvassa koko viikonlopuksi, hyvä niin. Sarjaan 57 kg on Afganistanista ilmoittautunut kiinnostava nimi, nimittäin Muhammed Ali. Onko hän legendaarisen kaimansa veroinen? Se selviää, kun kongi kumahtaa. Suomestakin on ilahduttavan runsas 20 ottelijan osanotto. Listalla on jälleen uusia nimiä. Turnauksen suojelijana on Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar, joka vastaa stadissa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialasta. Hänestä varmaan olisi parasta, jos kaikki taistellut käytäisi rehdisti hanskoin nyrkkeilykehässä ja oikeuden mukaisten tuomareiden valvonnassa. Ruskeasuon hallissa Helsingin Työväen Nyrkkeilijöiden harjoituksessa hiekkasäkit paukkuivat. Paikalla oli myös Timo Rannikko, joka on ollut GeeBeeturnauksen pääsihteerinä keskeisin voimahahmo alusta asti. Timo kertoi, että olympiakarsintojen epäiltiin vaikuttavan osallistumiseen. Yht´äkkiä kuitenkin ilmoittautumisia alkoi tulvia. Luvassa on jälleen huipputasoista nyrkkeilyurheilua. Olympiavoittajia tai maailmanmestareita ei kehään tällä kertaa nouse, mutta heidän mahdollisia haastajiaan kylläkin. Yleisölle riittää kehän äärellä jännitettävää joka otteluun. Lisä tietoa saa nykytyyliin netistä esim. osoitteesta geebeeboxing.fi tai haulla ”geebee turnaus 2020”. Nyrkkeilijäveteraanit pj. Risto Kopran johdolla olivat kokoontuneet päättämään palkinnon lahjoittamisesta turnaukseen. Timo Rannikko toivotti porukan tervetulleiksi Urheilutaloon heti perjantaina, niin on luvassa turnauskahvit. Ottelut siis alkavat perjantaina 6.3. klo 13 ja 18. Jatkuvat samalla tavalla kahdessa osassa lauantaina. Finaalit otellaan sunnuntaina alkaen klo 13. Lippuja saa vielä tapahtumapaikalta. TUL:n johto uudistunut Kun TUL:n uusi puheenjohtaja, Pajulahden Urheiluopiston entinen rehtori Lasse Mikkelsson tapasi seuraväkeä, hän kertoi positiivisesti yllättyneensä, miten moninaista ja vireätä liiton seurojen toiminta on. Urheilutalossa hänellä on mahdollisuus tutustua, miten hieno nyrkkeilytapahtuma GeeBeeturnaus on. Täytyy varmaan tulla 50 vuotta täyteen ennen, kun Suomen Urheilugaalakin huomaa sen. TUL:n uusi pääsihteeri, kotkanpoika Riku Tapio ehti jonkin verran olla valmisteluissa mukana. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja nyrkkeilyväen mielestä loistava valinta. Riku junaili hienosti TUL:n 101. vuosipäivän juhlan, jossa liiton Vuoden urheilijaksi valittiin painija Elias Kuosmanen. Lisäksi uusi pääsihteeri sai kirjailijatalo Villa Kivessä 4. helmikuuta ottaa vastaan Suomen Urheilumuseosäätiön kunniakirjan, joka myönnettiin TUL:lle ja sen piireille ansiokkaasta suomalaisen urheiluhistorian tutkimuksen tukemisesta ja julkaisemisesta. Historian tekeminen jatkuu Kalliossa Urheilutalossa osoitteessa Helsinginkatu 25. Nyrkkeilyn ystävät kohtaavat siellä. Jarmo Niemenkari Tästä alkoi vuoden 2017 GeeBeeturnauksen paras ottelu. Mestari taipui niukasti haastajalle, koska tasapeliä ei tunneta. Savoy JAZZFest on rytmimusiikin juhlaa N elipäiväiseksi kasvanut Savoy JAZZFest tarjoaa kansainvälistä festivaalitunnelmaa Helsingin keskustassa 5.-8.3.2020. Tarjontaa monipuolistavat Hotel Havenin tiivistunnelmaiset jatkoklubit. Vuonna 2019 ensimmäistä kertaa järjestetty Savoy JAZZFest oli menestys, ja tapahtuma järjestetäänkin tänä vuonna aiempaa laajempana. Festivaalin ohjelman ja viralliset jatkoklubit on kuratoinut tapahtuman taiteellinen johtaja, trumpetisti Jukka Eskola. Tänä vuonna erityisen kirkkaina tähtinä loistavat naisartistit: Suomen soul-kuningatar Johanna Försti, brasilialainen bossa novan perinteitä jatkava Joyce Moreno ja amerikkalainen jazzhuilisti Elena Pinderhughes. Ohjelma on rakennettu niin, että Savoy JAZZFesteiltä on jokaisen helppo löytää itselleen mieluisaa ohjelmaa. Perjantaina ja lauantaina yhdellä lipulla näkee kaksi konserttia. – Tapahtuman nimi kertoo kaiken oleellisen: Savoy JAZZFest tarjoaa kansainvälistä festivaalitunnelmaa aivan Helsingin keskustassa, ja huikean artistikattauksen lisäksi itse tapahtumapaikka tekee kokonaisuudesta erityisen. Savoy-teatteri on venuena riittävän iso, mutta silti intiimi. Puitteet huokuvat jazzin henkeä, tekniikka on ensiluokkaista ja Bar Havenin jazzjatkot odottavat aivan kulman takana, Eskola summaa. – Festivaalilla kolutaan jazzin kaikkia laitoja mitään tyylisuuntaa vieroksumatta. Tässä tapahtumassa monipuolisuus on valttia: keikoilla kuullaan niin kuubalaisen musiikin, gospelin, hiphopin kuin bossa novankin sävyjä, jazzin syvää ydintä ja improvisoinnin merkitystä unohtamatta. Jatkoklubit ovat oma erityinen lukunsa: luvassa on ainutlaatuisia kokoonpanoja, loungetunnelmaa ja akustisia keikkoja, joissa musiikki tulee taatusti iholle. Savoy JAZZFestin keikat, Savoy-teatteri to 5.3. klo 19 Richard Bona with Alfredo Rodriguez & Pedrito Martinez pe 6.3. klo 19 Joyce Moreno & UMO Helsinki | Tom Harrell Infinity la 7.3. klo 19 Adam Ben Ezra | Ricky-Tick Big Band & Elena Pinderhughes su 8.3. klo 15 Johanna Försti: A Song to Sing Torstain, perjantain ja lauantain konsertit alkavat klo 19.00. Sunnuntainen Johanna Förstin levynjulkaisukonsertti alkaa klo 15.00. Jatkoklubit 5.–8.3.2020, Bar Haven to 5.3. klo 22 alkaen: Aki Rissanen & Robert Ikiz IKIZAKI pe 6.3. klo 22 alkaen: Joel Remmel Trio feat. Jukka Eskola la 7.3. klo 22 alkaen: Jukka Perko & co, Parker 100v su 8.3. klo 17.30 alkaen: Linda Fredriksson – Juniper Tom Harrell Joyce Moreno
14 Viikot 8-9/2020 • Nro 4 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Helmikuun kuvataide ? Taidegrafiikan ja veistosten myyntitapahtuma TEOS 2020 on 21.2.–1.3. Kaapelitehtaan Puristamossa ja Valssaamossa. Teoksia on 250 taiteilijalta. Ilmaisia opastettuja kierroksia. Kaksi puolta kohtaa kulmassa ”Pastel Lemon Yellow Soft Passive Aggressive” on Heini Ahon kolmas yksityisnäyttely Galerie Anhavassa, Fredrikinkatu 43. Hän yhdistää taitavasti kuvanveiston, installaation ja liikkuvan kuvan elementtejä kiehtoviksi ja puhutteleviksi teoksiksi, joissa tarkkanäköiset havainnot ympäristöstä kohtaavat pohdiskelevat mietteet. Niitä voi tarkastella aprikoivina tiivistyminä. Yhden seinän peittää leikkisä reliefi, jonka taiteilija on sommitellut erilaisista esineistä – laatikoista, huonekaluista, peräti matkalaukuista – leikatuista viidestäkymmenestä kulmasta. Niissä on mukana hidasta liikettä, savua, kiertyviä ja purkautuvia jännitteitä ja liikkuvaa kuvaa, mutta myös täysin staattisia teoksia. Hän yhdistää teoksissaan ennakkoluulottomasti mm. lasia, hiekkaa, akryylihartsia, puuta ja savua niiden välistä sukulaisuutta tai ”kaveruutta” etsien. Taiteilija pääsee kaikkialle Ihminen on aina halunnut jonnekin muualle, sinne minne ei pääse. Taiteilija ei tarvitse laivaa merimatkaan, hän pääsee kaikkialle. Taidemaalari Mikko Paakkkola esittelee Galleria Brondassa, Annankatu 16, näyttelynsä, jonka tavoite kuuluu: – Ihminen voi rauhassa asettautua elokuisena yönä meren ääreen ja kääntää katseensa taivaalle, jossa kuukin voi kumottaa punaisempana kuin koskaan. Kansainväliselle taiteilijalle maalaus on sekä kuva että esine, jota työstää. Teokset on tehty akryyli, pigmentti paperille tai levylle tekniikalla. Kuun tummempia läiskiä on kutsuttu meriksi ja nimettiin mielentilojen mukaan. – Näistä paras on tietenkin Nerokkuuden meri, mutta se ei kuulu mielentilaani. Olen maalari ja etsin paikkaa, jonne voi paeta muovipusseja ja ylenmääräistä hälyä. Minun kotinani on Hiljaisuuden Meri. Anna värien ilmestyä paperille Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee monilahjakkaan Aava Ruusuvirran ”Antautuminen” –näyttelyn. Hän rakastaa kirkkaita värejä ja kontrasteja, joita luo isoin vedoin akryylimaalilla. Vauhtia ja liikkeen tuntua töistä ei puutu. Hän tahtoo välittää positiivista energiaa katsojille. Väririkkaita maalauksia on 30 kappaletta. Taitelijanimi jää nyt mieleen; parhaiten Anni Turunen tuli tutuksi Kotikatu-sarjasta, jossa hän näytteli Daniela Pennasta. Taiteilija maalaa intuitiivisia voimatauluja intohimolla ja rakkaudella. Niitä näkee kevään myös Valtimonteatterin aulassa. Värikästä on myös ilmaisu: – Olen luullut asuvani kehossani, mutta olenkin majaillut ovelasti päässäni. Antanut sen asettua isännäksi. Ajatuksen ja analyysin vanki. Hän kuuli hiljaisen ja hennon ääneen: – Maalaa, maalaa, anna värien ilmestyä paperille. Kohtauksia miehen elämästä Anssi Hanhelalle miehen elämä on olemassaolon kamppailua todellisuuden ja omien herkkien tunteiden välillä. Se on ”eksistentialistista hätää siitä, mikä muistiin piirtyneistä jäljistä on todellisuutta, mikä yksinäisyydestä johtuvan haaveilun ja voimakkaiden tunteiden värittämää”. Kaikki on yhtä totta, vaikka taitelija ymmärtää, että ympäröivä maailma hahmottuu vahvasti hänelle oman itsensä kautta. Tm•galleria, Erottajankatu 9 b, esittelee öljy kankaalle –töitä, jotka visualisoituvat värikkäinä ekspressiivisinä kuvina miehen seksuaalisuudesta, himosta, naisen ihanuudesta, ahdistavuudesta sekä kumppanuudesta. Hanhela tarvitsee naisen rinnalleen. Taiteilijaura alkoi 1980-luvulla ekspressiivisinä maisemamaalauksina. Vuosituhannen vaihteessa hän palasi konstruktivististen jumalkuvien ja minimalistisen seksuaalisuutta käsittelevin piilokuvien jälleen luomaan värikkäitä maalauksia. Teos laukaisee muutoksen Marjukka Korhosen Triggeri -näyttelyn jokainen teos sisältää impulssin, muutoksen laukaisijan eli triggerin. Se usuttaa katsomaan asioita uudesta näkökulmasta. Sen keskeisiä hahmoja ovat valualumiiniin ja kipsiin valetut androgyynitytöt. Niitä hän muuntelee eri tavoilla ja materiaaleilla, kuten lisäämällä kolmannen käsivarren tai aikuisen naisen kipsisen isovarpaan. Joskus tyttö sylkee tai huutaa tai saa pintaansa jonkin värin Galleria Sculptorissa, Eteläranta 12, esillä olevan inspiroivan näyttelyn yhtenä teemana ovat myös hiukset. Peppi-veistoksen hahmo on intensiivisesti ja vahvasti läsnä ilman lettejä ja Katsoja-piirustuksissa meille näyttäytyy hiustensa takana piilossa oleva hahmo. Häivähdys punaista -veistoksessa on peilistä itseään katsova hahmo vai katsooko hän näyttelyn vieraita? Käärme nielaisee ateriansa kokonaisena Tiketti Gallerian, Urho Kekkosen katu 4-6, vuosi 2020 käynnistyi kolmen taiteilijan yhteisnäyttelyllä Battle Royale With Cheese. Se pureutuu tatuointikuvaston klassisiin symboleihin ja pop-kulttuurin kontrastisuuteen. Näyttelyä varten taiteilijat Hanna-Kaisa Korolainen, Joel Slotte ja Ville-Veikko Viikilä lähestyivät ylevän ja maallisen sekä myyttisen ja arkisen välistä kontrastia maalauksen, kudonnan, kollaasin ja keramiikan keinoin. Joel Slottea kiinnostavat arkinen ja tavallinen, johon unen logiikalla etenevät tarinalliset mielleyhtymät puhaltavat maagisia ulottuvuuksia. Taiteilija vertaa työtään käärmeeseen, joka nielaisee ateriansa kokonaisena ja jää sulattelemaan aihioita pitkiksikin ajoiksi ennen siirtymistään seuraavaan. Keveällä viivalla voimakkaina Taidemaalari Helena Junttila maalaa ja piirtää tunteita Galleria Liven, Tenholantie 10 B, näyttelyyn. Varsinkin tussipiirroksissa ne saavat myyttisiä mittasuhteita. Tunteet tulkitaan keveällä viivalla, mutta häpeilemättömän voimakkaina. Suuressa punaisessa ”Kokemukseni tunteista”maalauksessa upotaan jo pinnan alle: suu ja silmät ovat täynnä tunnetta kuin suovettä. – Ajattelen tytärtäni, kun katselen näitä kuvia. Nuoruus on ankaraa vuoristorataa, onnea siitä, että voi sulautua maailmaan, syleillä sitä, muuttua puuksi puiden sekaan, ja toisaalta kipeää yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden potemista, pimeitä hetkiä hän sanoo. Nuoruuden vimma ja kaipuu, tuska ja onni soi Junttilan herkässä viivassa. Pitkän linjan maalaajaopettaja Venäjältä Vera Beirad syntyi Venäjällä maailmasodan aikana. Hän opiskeli diplomi insinööriksi ja työskenteli opettajana ammattikoulussa Pietarissa ja on vuodesta 1991 lähtien työskennellyt Suomessa, pääosin taiteen parissa. Nainen opettaa piirustusja maalaustaidetta lapsille sekä aikuisille Lahden monikulttuurikeskuksessa Multi-Culti ja toteutti 20 lasityötä, jotka koristavat huoneiden ovet seniorikeskuksessa Nastolassa. ARS Longa, Annankatu 12, esittelee viiden Suomessa asuvan venäläisen taitelijan Elämän hetkiä – yhteisnäyttelyn. Beriad osallistuu värikylläisillä akryyli ja öljy kankaalle teoksillaan. Hän on kuulunut v. 1998 Suomen venäläisten taiteilijoiden liittoon Triada ja on saanut useita kunniamainintoja, kun on osallistunut moniin kansainvälisiin masterclass opetustapahtumiin, joita järjestetään Venäjän kulttuurikomitean ja Pietarin taiteilijayhdistyksen voimiin. Teksti: Risto Kolanen Helena Junttila antaa intuition ohjata työskentelyään. Tuloksena syntyy unenomaisia piirroksia ja maalauksia. Taiteilija teoksensa Kokemukseni tunteista äärellä Galleria Livessä. Kuva: Hannele Salminen. Mikko Paakkola tunnustaa kodikseen Hiljaisuuden Meren. Sinne hän kaipaa, mutta pääsee vain upeiden maalaustensa avulla. Taiteilija ja akryylillä ja pigmentillä levylle luotu Nimetön. Kuva: Hannele Salminen. Itseoppinut taiteilija Aava Ruusuvirta ja ”Hengitä, meidän salaisuutemme avautuu” Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Vera Beriad vieressään teoksensa Käsi ja kalat Ars Longassa. Kuva: Raimo Granberg. Anssi Hanhelan Omia-näyttelyssä Tm•galleriassa miehen elämä paljastuu kaikessa raadollisuudessaan ja ihanuudessaan. Upeat värit viekoittelevat. Hanhelan ja Erja Kärkkäisen yhteisteoksessa Potilas. Kuva: Hannele Salminen. Heini Aholla on monipuolinen kuvanveistoa, installaatioita ja liikkuvia teoksia sisältävä näyttely Anhavalla. Taiteilija ja teos “Corner is a Place Where Two Sides Meet”. Kuva: Hannele Salminen.
15 Nro 4 • Viikot 8-9/2020 M unkin S eutu ? ? Vuokrataan Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Muistisairauden ei tarvitse muuttaa ystävyyttä Vuokrataan n. 20m 2 lämmin varastotila Munkkiniemen Ritokalliontiellä Huoneessa on minikeittiö. Varasto on pohjakerroksessa omalla sisäänkäynnillä, ei rappusia. Hinta 350€/kk. Tiedustelut Markku Alhola p. 050-364 4043 Ystävänpäivä oli viime perjantaina ja sen kunniaksi Diakonissalaitoksen Hoiva Oy julkaisi erään ystävyystarinan. ? Reino Leskiselle vierailut muistisairaan ystävän luo Kyläkallioon ovat itsestäänselvyys, sillä hyvää kaveria on aina kiva nähdä. Joskus tavatessa jutellaan enemmän, joskus vähemmän. Reino Leskinen hyvästelee ystävänsä Eskon ja tekee lähtöä kotiin päin. Kyläkallion hoivakodin käytävällä tulee vastaan tuttu hoitaja, joka kysäisee, miten juttu tänään kulki. – Esko oli kyllä aika väsynyt, mutta parin lauseen verran juteltiin. Hän kehui, että ruoka on ollut hyvää, Leskinen kertoo. Oikeastaan kaikki Kyläkallion hoitajat ovat tulleet Leskiselle tutuiksi. Hän on vieraillut talossa parin vuoden ajan tapaamassa ystäväänsä. – En ehkä ihan joka viikko, mutta koskaan ei mene kahta viikkoa, etten kävisi. – Parempaa ystävää ei voisi olla Esko muutti Kyläkallion hoivakotiin, kun kotona asuminen ei tuntunut enää turvalliselta. Leskinen asuu reilun kymmenen kilometrin päässä Kyläkalliosta. Vierailut Eskon luo ovat hänelle itsestäänselvyys, sillä kaksikolla on takanaan yli 50 vuoden ystävyys. – Ei parempaa ystävää voisi olla kuin Esko. Hän on aina ollut asiallinen, puheidensa mittainen mies. Eikä ystävyytemme ole muuttunut miksikään, vaikka toinen meistä on sairastunut. Sama Esko hän yhä on. Tärkeintä on jutteleminen Ystävyys sai alkunsa 60-luvun puolivälissä, kun Reino Leskinen tapasi tulevan vaimonsa Tuulan ja tutustui hiljalleen myös tämän sukuun. Eskon nyt jo edesmen? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi nyt vaimo oli Tuulan serkku. – Ei kaikkien omienkaan sukulaisten kanssa synny tiivistä ystävyyttä, mutta meille Eskon kanssa syntyi. Hän on aina ollut hyvin positiivinen ystävä. Ystävyyttä ei ole koskaan haitannut 20 vuoden ikäero, kuten ei sekään, että Esko teki työuransa maailmalla YK:n tehtävissä. Aikaa vietettiin yhdessä aina, kun hän lomaili perheineen kotimaassa. Eläkkeelle jäätyään Esko ja hänen vaimonsa palasivat Helsinkiin. Kaverukset ehtivät tavata toisiaan entistä useammin, ja kuljetusalalla työskennellyt Leskinen autteli ystäväperhettä tarpeen mukaan muutoissa ja muissa puuhissa. Useimmiten kuitenkin vain istuttiin ja juteltiin. – Olemme puhuneet kaikista maailman asioista. Eskon kertomuksia asemapaikoistaan on ollut kiva kuunnella. Ensin avataan suklaarasia Keskustelut ovat edelleen olennainen osa mieskaksikon yhdessäoloa. Kun Leskinen tulee vierailulle Kyläkallioon, ystävykset avaavat suklaarasian ja juttelevat niin paljon kuin Eskon vointi kulloinkin sallii. Leskinen pitää ystävänsä kanssa juttelemista ja etenkin tämän kuuntelemista tärkeänä. Vaikka muistisairaan ihmisen puhe saattaa joinakin päivinä olla verkkaista tai hajanaista, jokaiselle meistä on tärkeää tulla kuulluksi. Usein kaverukset rupattelevat siitä, miten päivän ruoka on maistunut. Toisinaan palataan kauas menneisyyteen, raskaisiin sotamuistoihinkin. Joskus jutellaan enemmän, joskus vähemmän. – En ole koskaan ajatellut, että olisi jotenkin vaikeaa löytää aikaa Eskon luona käymiseen. Mukavahan kaveria on mennä tapaamaan. Kyläkallio on turvallinen koti Leskistä ilahduttaa se, että Kyläkalliossa Eskolle löytyy aina seuraa myös lähipiirin vierailujen välillä. Kyläkallion asukkaat viettävät paljon aikaa yhdessä, ja vieraat toivotetaan tervetulleiksi. Sen vuoksi Leskisenkin on helppo tuntea olonsa talossa kotoisaksi. Jos hän sattuu paikalle vaikkapa tuolijumpan aikaan, hän hyppää mukaan jumppaamaan. Myös se tuntuu mukavalta, että Esko saa Kyläkalliossa pitää kiinni omista tärkeistä rutiineistaan. Hän nousee joka aamu varhain juomaan kupin kahvia ja lukemaan päivän lehden, koska haluaa edelleen seurata maailman tapahtumia. – Kyllä sen huomaa, että täällä ihmisistä huolehditaan hyvin. Olen iloinen siitä, että Esko asuu näin kivassa ja turvallisessa paikassa. Millaista on muistisairaan hyvä elämä ja miten sairastumiseen voi varautua – täältä löydät tietoa: https://www. hoiva.fi/muistisairaan-hyva-elama/ Teksti: Anu Räsänen Kuva: Vesa Koivunen UKULELERYHMÄ VASTA-ALKAJILLE! Ryhmä kokoontuu viikoittain Munkkiniemen palvelukeskuksessa alkaen torstaina 5.3. klo 17:00 Mukaan musisoimaan saa tulla kuka tahansa mukulasta mummoon ja vaariin (nuorimmat mielellään vähintään kouluikäisiä), osallistuminen on maksutonta. Ohjaajana musiikkikasvatuksen opiskelija Saarni Mäntynen, ryhmän käynnistäjänä Eläkeliiton Kulttuuria kaiken ikää -toiminta. Lisätietoja: Jussi Hietala 040-7257346 / jussi.hietala@elakeliitto.fi TERVETULOA MUKAAN! Mannerheimintie 65 00250 Helsinki Soita 020 730 7260 Nyt hammasproteesit kuntoon! • Teemme myös kotikäyntejä • Maksuton tarkastus ja hoitosuunnitelma Oiva erikoishammasteknikko Töölöntullissa ViRoMa Siivouspalvelut Oy www.viromatmi.fi viroma.viroma@gmail.com Puh. 040 524 9604 Kotija siivousapu vahvalla ammattitaidolla ja luotettavasti! Tilaa laadukas siivous meiltä ja käytä vapaa-aikasi sinulle tärkeisiin asioihin. HINNAT: Jatkuva siivous alk. 42€/h*, sis.alv. *ma-ti 42€/h *ke-pe 45€/h *la-su 55€/h Kertasiivous arkisin 50€/h, sis. alv. Ikkunanpesu 55€/h, sis.alv. Tilaa meiltä tekstiilinpesu 45€/h Toimistosiivous – kysy tarjousta! Siivouksen minimiveloitus on 2 h/kerta. Kaupunkiympäristö www.hel.fi/kaupunkiymparisto Munkkivuoren ostoskeskus asemakaavaa muutetaan Kaupunki suunnittelee Niemenmäkeä ja Munkkivuorta täydentäviä asuinja toimitilakortteleita Huopalahdentien varteen. Huopalahdentiellä asemakaavoitus aloitetaan Munkkivuoren ostoskeskuksen ympäristöstä. Ostoskeskusta kehitetään alueen liikeja palvelukeskittymänä, jonka edustalle tulee pikaraitiotien pysäkki. Kaavamuutoksella mahdollistetaan uusien tilojen rakentaminen päivittäistavarakaupoille. Ostoskeskuksen yhteyteen suunnitellaan myös asumista. Valmisteluaineistoa on esillä 24.2.–13.3.2020: • Munkkivuoren ostoskeskuksen aulassa, osoite Raumantie 1 • Kaupunkiympäristön asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, ala-aula • www.hel.fi/suunnitelmat Suunnittelijat ovat tavattavissa Munkkivuoren ostoskeskuksen aulassa tiistaina 3.3.2020 klo 16–18. Mielipiteet: viimeistään 13.3.2020. Lisätietoja: arkkitehti Nina Välkepinta-Lehtinen, p. (09) 310 37024, nina.valkepintalehtinen@hel.fi
16 Viikot 8-9/2020 • Nro 4 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Katso lisää kohteita www.spkoti.fi puh. 010 3262 404 Sp-Koti |CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASUNTO OY KAVALLINMÄKI 13 Viherlaakso Espoo ASUNTO OY ESPOON ARIES & SIRIUS Kuvastimentie 1, 02210 Espoo ASUNTO OY ESPOON SÄVEL Kuusiniementie 21, 02710 Espoo www.mahtinokka.fi SPKODILLA MYYNNISSÄ YLI 200 UUDISKOHDETTA! ASUNTO OY ESPOON MAHTINOKKA Matinkatu 22, 02230 Espoo Antti Larmala LKV ASUNTO OY ESPOON TYNNYRIPUISTO Tynnyritie 1, 02230 Espoo Antti Larmala LKV ENNAKKOMARKKINOINNISSA