• 2017 Viikot 16-17 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 8 M unkin S eutu HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki puh. 044 300 0050 | meilahti@hypoxi.fi LISÄTIETOJA: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Varaa ilmainen konsultaatio! Kroppa kesäkuntoon! Haluatko senttejä pois reisistä, lantiolta ja vatsanseudulta? HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä vähentää tehokkaasti selluliittia. HYPOXI® perustuu liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. Sopii miehille ja naisille. Urheilijoille palautumiseen! NÄKYVIÄ TULOKSIA NOPEASTI! Varaa jaksosi 22.5. mennessä saat 1 LISÄKERRAN KAUPAN PÄÄLLE. • Kiinteyttää, kohottaa ja elvyttää • Tasoittaa arpia ja aknearpia sekä häivyttää raskausarpia • Silottaa ryppyjä ja juonteita, pienentää huokosia • Vähemmän kipua, säädettävä neulojen pituus • Ei tulehduksia – kertakäyttöset neulat EdiSTyKSEllinEn ihon mikroneulaus – uusinta tekniikkaa ihoSi hyVäKSi. VoimaSSa 30.4.2017 aSTi Dermapen-kokeiluhoito munkkiniemen puistotie 9, helsinki, p. 09 803 405 Nettiaika: beautyexperience. nettiajanvaraus.fi 150 € ( ) norm. 175 € Huom! ® • Kiinteistönvälitys Oy • www.huom.fi Huopalahdentie 24, 00350 Helsinki Kotisi ansaitsee alueen asiantuntijan, valitse munkkalainen! Maarit Vesa | 040 546 3570 Partner | maarit.vesa@huom.fi tehdään yhdessä suunnitelma asuntoasiasi hoitamiseksi. Ota yhteyttä, sovitaan tapaaminen. Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi I kkunanpesut kevätauringon iloksi! Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-17.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Vappuaaton brunssi su 30.4.17 klo 11.00-15.00 sisältää: kylmäpöytä, lämminruoka ja jälkiruokapöytä (16€/10€). Suosittelemme pöytävarausta! Perinteinen Vappulounas MA 1.5.17 KLO 12.00-16.00 sisältää: runsas alkuruokapöytä, A La carte lämminruoka, jälkiruoka. (20€/12€). Suosittelemme pöytävarausta!! Tulossa: ÄITIENPÄIVÄLOUNAS SU 14.5. klo 12.00 & 15.00! Ainoastaan pöytävarauksella! Hammasklinikka Tandklinik Tiesithän, että Dextra Munkkivuoresta saat yleislääkäripalveluiden lisäksi myös laadukkaat ja kaikenkattavat hammaslääkäripalvelut. Tervetuloa! Ajanvaraus p. 030 6060 tai dextra.? . Dextra Munkkivuori, Raumantie 1 A, 2. krs • Avoinna ma–to 8–20, pe 8–15
• 2 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu Jo vuodesta 1966 PUB SIRDIE Kallion legendaarinen ja lämmin sydän on nyt avoinna pe ja la jo klo 15.00 AVOINNA SU, MA ja TI: 18-24 KE ja TO: 18-02 PE ja LA: 15-02 Yksityistilaisuuksissa avoinna sopimuksen mukaan pubsirdie@gmail.com Teboil Munkkivuori palvelee joka päivä klo 22 asti! Teboil Munkkivuori Huopalahdentie 22 p. 09-565 5800 Avoinna ark. 6-22, la 7-22, su 8-22 Hyundai-huolto Autoasi korjaamo HUOLTAA ja KORJAA kaikki merkit Tarjous voimassa 3.5. asti. Tehopesu vahalla Tällä kupongilla: kilökohtainen avustaja arjen tueksi ja virkistäviin la, jopa yön ajaksi. tajan palvelut. Palvelemme Uudellamaalla yli kymmenen vuoden kokemuksella. Palveluistamme saat Siivouspalvelut • Perus-, viikko-, suursiivoukset • • • • • Yms. • • Lääkinnällinen kuntoutus • Sosiaalinen kuntoutus • Haavanja avanteiden hoito • Korvien huuhtelu • Yms. Hoivaja henkilökohtaisen avustajan palvelut • • matkalle ja harrastuksiin • Omaishoitajalomitukset ja • Tilapäinen lastenhoito • Yms. Iivisniemenkatu 3, 02260 Espoo Puh. 020 7411 690, www.kotipalvelu1.?
• M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 8 Viikot 16-17 Aurinkoenergiaa koulutyöhön Vasta-asennettuja aurinkopaneeleita Munkkiniemen yhteiskoulun katolla. ? Munkkiniemen yhteiskoulun katolle on asennettu aurinkopaneelit. Rakennuksen katolle on sijoitettu 37 kWp aurinkovoimalat. Hyödynnettävä tasakattopinta-ala on noin 600 m2 varjostamatonta aluetta. Yhteensä aurinkoenergian vuosituotanto tullee olemaan noin 35 MWh, mikä arvioidaan kattavan noin 4 % koulun ostosähköstä. Aurinkoenergiahan on uusiutuvaa energiaa. Sillä tarkoitetaan auringon säteilemän energian hyödyntämistä sähkötai lämpöenergiana. Aurinkosähköä tuotetaan aurinkokennoilla, jotka muuntavat auringon säteilyä valosähköisen ilmiön avulla sähköenergiaksi. Koululle asennetut älykkäät uudet aurinkosähköjärjestelmät tuottavat energiaa jopa yli 30 % enemmän kuin perinteiset järjestelmät. Perinteisessä järjestelmässä koko paneeliketju tuottaa energiaa aina systeemin heikoimman paneelin mukaan – tämä on ollut ongelma, jota uusissa järjestelmissä ei enää ole. Munkkiniemen yhteiskoulun aurinkoenergian takana on Solnet Green Energy Oy. Kuinka paljon sähköä Munkka sitten auringosta saa? Kouluun tulee uusi TV-taulu, jonka avulla jokainen voi seurata, kuinka paljon aurinkopaneelit päivittäin todellakin tuottavat sähköä. Teksti: Kaisa Nummenpää Kuva: Sandra Sjöblom Helsingistä älykkäiden energiaratkaisujen edelläkävijä SOHJOA-automaattibussikokeilu Helsingissä 2016. Kuva: Jussi Salonen ? Maailmanlaajuisesti kaupungit tuottavat 70 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Helsinki on ottamassa yhdessä kaupunkilaisten ja yritysten kanssa suuria askeleita tehdäkseen kaupungista hiilineutraalin. Tätä tavoitetta tukee mySMARTLife-hanke, jossa muun muassa kokeillaan päästötöntä sähkörobottibussia sekä kannustetaan Merihaan taloyhtiöitä energiatehokkuuteen korjausrakentamisessa. mySMARTLife-hanke on osa EU:n Horisontti 2020-ohjelmaa, jossa testataan uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kaupungeissa. Hankkeen kokeiluilla saavutetaan 10–20 prosentin energiansäästö ja nopeutetaan parhaiden ratkaisujen pääsyä markkinoille. Helsingissä testattuja ratkaisuja on mahdollista hyödyntää muissa kaupungeissa Suomessa sekä maailmalla. Sähkörobottibussi Metropolia ammattikorkeakoulu testaa robottibussia kesästä 2017 alkaen. Älykäs minibussi aistii sensoreilla ympäristöään ja huomioi muut tienkäyttäjät. Pitkäaikaiskokeilun aikana tutkitaan uusia teknologioita, joilla voidaan vähentää joukkoliikenteen päästöjä ja kustannuksia sekä selvitetään matkustajien suhtautumista ilman kuljettajaa tapahtuvaan liikennöintiin. – Samantyyppinen kokeilu SOHJOA-hankkeessa viime vuonna Helsingissä, Espoossa ja Tampereella oli menestys. Automaattibussien tarkoituksena on tarjota turvallinen kyyti kaikille liikuntarajoitteisia tai lastenvaunujen kanssa matkustavia unohtamatta, kertoo projektijohtaja Harri Santamala Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Kaukolämpötyöt haittaavat liikennettä Tukholmankadulla ? Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat keskustan suuntaan välillä Pihlajatie–Mannerheimintie 7.4.2017–28.7.2017 kellon ympäri. Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden avulla. Ensimmäisen vaiheen järjestelyt: Moottoriajoneuvot: Tukholmankadun etelänpuoleinen kaista on poissa käytöstä välillä Haartmaninkatu–Topeliuksenkatu. Haartmaninkadun risteyksessä on toinen ryhmittymiskaista poissa käytöstä. Joukkoliikenne: Pysäkki 1380 siirretään väliaikaisesti Haartmaninkadun länsipuolelle. Kevyt liikenne: Kevyt liikenne ohjataan Tukholmankadun toiselle puolelle välillä Haartmaninkatu–Topeliuksenkatu. Sivu 8
• 4 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 8 Runopalsta Mantere Ruoan hinta jälleen nousuun? Paasto puhdistaa ja uudistaa Kolumni L uonnonvarakeskuksen tuore maaja elintarviketalouden vuosikatsaus kertoo, että talouskasvu vetää maataloustuotteiden hinnat nousuun maailmalla. Myös Suomessa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden hintojen lasku pysähtyy. Elintarvikeviennillämme on suuria vaikeuksia toipua Venäjäpakotteiden aiheuttamasta kriisistä. Vienti laski viime vuonna jo neljättä vuotta peräkkäin. Viljojen ja muiden maataloustuotteiden hinnat ovat laskeneet maailmanmarkkinoilla voimakkaasti tällä vuosikymmenellä. Vuosina 2011–2016 hinnat putosivat yli 30 prosenttia. Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemen mukaan viime vuosien jyrkkää hinnan laskua selittää usea tekijä. Hidastunut talouskehitys vähensi etenkin maitoja lihatuotteiden kansainvälistä kauppaa. Merkittävien tuontimaiden, kuten Kiinan, vähentynyt ostohalukkuus näkyi maailmanmarkkinahinnoissa erityisen vahvasti, arvioi Niemi. Talouskasvun hitaus ei kuitenkaan täysin selitä hintojen laskua, sillä samaan aikaan ruoan kokonaiskysyntä on noussut maailmalla. Maataloustuotannon tehostuminen, hyvät satovuodet ja maatalousmaan määrän kasvu ovat lisänneet tuotantoa. Lisäksi dollarin kurssin vahvistuminen on heikentänyt tuotteiden maailmanmarkkinahintoja. Dollarin vahvistuessa tuotteista tulee kalliimpia muissa valuutoissa, kysyntä laskee ja sitä kautta laskevat dollareissa ilmoitetut hinnat. Vuoden 2016 puolivälin jälkeen hinnat ovat kuitenkin kääntyneet taas nousuun. Helmikuussa 2017 maataloustuotteet olivat jo yli 17 prosenttia kalliimpia kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Noususta huolimatta hinnat ovat kuitenkin edelleen lähes neljänneksen alempia kuin ennätysvuonna 2011. Hintojen ei odoteta tulevien vuosien aikana nousevan ennätyskorkeuksiin. Monen keskeisen hyödykkeen, kuten viljan ja maitojauheen, täpötäydet varastot hillitsevät hintojen nousua. Lisäksi ruoan kysynnän kasvu on maailmalla hidasta. Vain todella iso muutos tarjonnassa voisi saada aikaan suuria hintaheilahteluja. Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskivat vuosina 2014–2016 yhteensä lähes neljä prosenttia. Kuluttajahintaindeksin muutos oli samalla ajanjaksolla 1,2 prosenttia, joten ruoan hintakehitys on ollut viime vuosina yleistä inflaatiokehitystä hidastava tekijä. Vuonna 2016 elintarvikkeet halpenivat Suomessa runsaan prosentin. Vuonna 2017 ruoan hinnan laskun odotetaan hidastuvan kysynnän elpymisen myötä. Alkuvuodesta 2017 hinnat ovat vielä laskeneet, mutta loppuvuodesta hintoihin odotetaan hienoista nousua. Ruokaa on jokaisen ostettava ja sen vuoksi olisi tehtävä jotain sen eteen, että ruoan hinta olisi kohtuullinen, Suomessa se on ollut aina maailman kalleinta. Varsinkin pienituloisilla tilanne ajautuu hankalaksi, suurin osa tulosta kuluu ruoan hankintaan. j.a. Pallopoika Onnenmaa Lauloi laulaja aikoinaan, jossain lienee kai onnenmaa. Toinen lauloi se on jossakin tuolla puolen meren aavan. Mitä kauempaa etsii onneaan, tuskin löytää sitä ollenkaan. Ei onnenmaa ole kaukana. Se on jokainen uusi aamu, päivän työt arjen askareet. Se on vuodenaikojen vaihtelut, sateet tuulet, helteet tai pakkaset. Moni pienikin asia onnea tuo. Miksi epäröit, miksi vastustelet. Mikset anna sen tulla itsesi luo. Olavi Kylliäinen Kukin vuorollaan Kun ihminen ikääntyy vanhenee, moni yksin jää jopa unohdetaan. Silloin ystävät oikeat punnitaan, kovin harvassa heitä lie olemassakaan. Jotkut kokee on vanhoista harmia, kas kun puuttuu nuoruuden charmia. Toivon mukaan yksi ystävä kaikilla Suuri luojamme ylhäällä taivaassa. Siispä pidetään huolta kaikista, niin vanhoista kuin myöskin nuorista. Olavi Kylliäinen Mythoksen satamassa 2015 pikkupoika pallo kainalossa. Ihmettelevä, mutta määrätietoinen katse kasvoillaan sama katse kuin Radiomäellä Velho Voutilaisen nappulakoulussa 1972. Ja sama rampa poikanen paljain jaloin pyrkii peliin Pallokentällä 1928. (Uuno Kailaalle) Kimmo Mantere ? Uskonpuhdistajan ja kielimiehen Mikael Agricolan päivänä Suomi liputtaa tottuneesti suomen kielelle. Tänä vuonna liput nousevat samalla muistuttamaan äänestäjiä, että paikalliset päätökset ovat tärkeimmästä päästä. Elämä on paikallista kuten eräs pieni paikallislehti mainostaa. Huhtikuun yhdeksäntenä syntyivät Elias Lönnrot (1802) ja Maria Jotuni (1880). Pernajassa syntynyt ja Viipurissa koulua käynyt kirjakielen ja suomalaisen kirjallisuuden isä Agricola kuoli huhtikuun yhdeksäntenä 1550. Näinä päivinä kevät puhkaisee talven virallisesti. Kala alkaa olla kudulla ja lintu soitimella. Helsinki muuttui hetkeksi väriltään keltaiseksi. Kiinalaiset valtiovieraat katkaisivat kadut ja Hullujen päivien keltaiset kassit heiluivat itsetietoisesti hullaantuneiden ostajien kaksissa käsissä. Syväpaaston vakavuudella siirrytään nyt suuren viikon kärsimystielle. Huhtikuun yhdeksännen perinteeseen liittyy Maria Egyptiläisen tarina. Sitä ei kovin laajasti tunneta, mutta sen viesti on vavisuttava. Palestiinassa (421) henkensä heittänyt pyhä Maria Egyptiläinen tunnettiin myös nimellä Syntinen. Egyptissä syntynyt kuvankaunis Maria harjoitti nuoruusvuosinaan maailman vanhinta ammattia. Hän muutti siinä kolmikymppisenä Jerusalemiin valloittaakseen paremmin asiakkaita pyhiinvaeltajien joukosta. Mutta sitten tapahtui ihme. Kun hän seisoi Neitsyt Marian ikonin ääressä, hän kuuli äänen. joka kehotti häntä menemään Jordan-virran toiselle puolelle. Ääni lupasi, että sieltä löytyisi rauha ja uusi elämä. Maria astui Jordanin toisella rannalla olevaan Johanneksen luostariin, halusi tulla kastetuksi ja lähti uudistuneena ihmisenä pelottomasti erakon erämaatielle. Huomaamatta vierähtivät vuosikymmenet autiomaassa. Elämänsä lopulla hän kohtasi pyhän Zosimuksen jolle hän uskoutui ja kertoi koko elämäntarinansa. Zosimus antoi Marialle ehtoollisen. Seuraavan kerran kun Zosimus tuli tapaamaan Mariaa, hän kohtasi hänet kuolleena. Zosimus toimitti erämaassa hautaan siunaamisen Marialle. Maria Egyptiläinen sai kunnianimen erämaanäiti. Erämaassa tuulellakin on oma äänensä pilvien varjostamissa kallioiden onkaloissa paahtavan auringon hellittäessä otettaan. Tarina opettaa miten virvoittavaa on välillä tarttua vaeltajan matkasauvaan ja asettua yksinäisyyden erämaahan. Historian alusta lähtien kilvoittelijat ovat löytäneet rauhan luopumalla arkirutiineista ja vetäytymällä hiljaisuuteen. Syväpaastoa voi toteuttaa vaikka kieltäytymällä sosiaalisen median houkuttavista kutkutuksista. Tai vetäytymällä metsäpoluille tai vaikkapa vain kävelemällä hetken raikkaassa kevättuulessa kotikaupungin puistokäytävillä. Paasto kutsuu jokaista Jumalan uudistavaan maailmaan, rakkauteen, toisten arvostamiseen, Jumalan todelliseen elämään. Idän kirkkoperinnettä edustavat ortodoksit muistavat pyhittäjä-äiti-Maria Egyptiläistä paastonajan viidentenä sunnuntaina. Paasto opastaa että ihminen voi katumuksessa ja parannuksessa uudistua ja löytää elämäänsä uuden ilon. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info I Veli-Matti Hynninen Töölön kisahalli on perusparannuksen tarpeessa Töölön kisahalli on varovaisenkin arvion mukaan täydellisen perusparannuksen tarpeessa. ? Helsingin kaupungin liikuntavirasto haluaa jo tässä vaiheessa osallistaa kuntalaiset visioimaan mitä kaikkea Töölön kisahalli voisi tarjota jatkossa. Kisahallin historia Töölön kisahalli, entinen Messuhalli, sai alkunsa Osuuskunta Suomen Messujen vuonna 1933 järjestämästä arkkitehtuurikilpailusta ja Messuhalli valmistui kesällä 1935. Tämä ensimmäisen vaiheen tuotos tunnetaan nykyisin nimellä A-halli. Vuonna 1947 tehtiin päätös rakentaa tontille ns. B-halli, jonka myötä saatiin kaivattua lisätilaa suurnäyttelyille. Vuoden 1952 olympialaiset olivat myös sysäyksenä B-hallin rakennustöiden käynnistymiselle. Messutoiminnan poistuttua rakennuksesta 1970-luvun puolivälissä tilat siirtyivät Helsingin kaupungin liikuntakäyttöön. Nykyisellään kisahalli palvelee monipuolisesti helsinkiläisiä Töölön kisahalli on todellinen monitoimihalli. Kilpailutoimintaa järjestetään koripallossa, lentopallossa, miekkailussa, nyrkkeilyssä ja voimistelussa. Lisäksi Kisiksellä voi harrastaa mm. sulkapalloa, pöytätennistä, cheerleadingiä, karatea, urbaania katutanssia, golfia, juoksua ja nyrkkeilyä, unohtamatta voimailuja kuntosalitoimintaa. Rakennuksessa on myös Helsingin kaupungin liikuntaviraston hallinnon ja henkilöstön työtiloja sekä ulosvuokrattua tilaa. Kisahallin päivittäinen kävijämäärä on noin 1500 kävijää, eli vuositasolla noin 550 000 kävijää. Tavoitteena on lisätä liikuntatiloja, lisätä kävijämääriä sekä lisätä vapaassa käytössä olevia tiloja. Mahdollisesti luopumalla ulosvuokratuista tiloista ja runsaista varastotiloista sekä toteuttamalla toimistotilat paremmin Töölön kisahalliin saadaan jopa 20 prosenttia uutta liikuntatilaa. Kehittämisen keskiössä ovat olleet kaikille suunnatut matalan kynnyksen liikuntapalvelut. Tutustu, vastaa ja vaikuta Tutustu alustaviin suunnitelmaluonnoksiin osoitteessa https://kerrokantasi.hel.fi/kisahalli ja kerro, mitä mieltä olet niistä: mikä on suunnitelmissa hyvää ja mikä kaipaa kehittämistä? Kommentointi on avoinna 30. huhtikuuta asti. Kaikki vastaukset käydään läpi toukokuun alussa ja vastausten tuloksista tiedotetaan toukokuun lopulla mm. Kerro Kantasi -palvelussa. Tämän jälkeen järjestetään vielä työpajoja, jotta Töölön kisahallin suunnitteluun saadaan mukaan mahdollisimman kattavasti helsinkiläisiä. Tervetuloa tutustumiskierroksille Kisahallissa järjestetään ke 19.4. klo 18.00–19.00 ja to 20.4. klo 18.00–19.00 tutustumiskierrokset, joissa liikuntaviraston edustaja kertoo paikan historiasta sekä tutustuttaa rakennuksen tarveselvitykseen ja alustaviin suunnitelmiin. Osallistujia opastetaan kierroksen päätteeksi jättämään kommentit Kerro Kantasi -palveluun.
• 5 Viikot 16-17 • Nro 8 M unkin S eutu Kirkkoherran katsaus Seurakunta muutoksessa ? Maailma muuttuu ennen näkemättömällä vauhdilla. Muutos on haastanut myös Munkkiniemen seurakunnan aktiivisesti etsimään uusia toimintatapoja, joilla voisimme vastata alueellamme asuvien ihmisten hengellisiin tarpeisiin. Seurakunta on olemassa sinua ja aivan jokaista varten. Yhdessä me muodostamme ikään kuin suuren perheen, johon mahtuu monenlaisia ihmisiä niin ajatuksiltaan, tarpeiltaan kuin myös toiminnaltaan. Kutsumme sinut mukaan ”talkoisiin” rakentamaan yhteisöä, jossa mahdollisimman moni voisi kokea olevansa tervetullut, hyväksytty ja osa tätä alueen laajaa yhteisöä. Kts. ”Kutsu” jutun lopussa. Seurakunta on järjestänyt kolme asukasiltaa eri alueilla. Asukasilloissa on tuotu esille alla mainittuja tietoja ja keskusteltu niiden pohjalta erilaisista tulevaisuuden skenaarioista. Merkittävää on, että vaikka seurakunnan talous on supistunut uuden (2011) määrärahojen jakoperusteen johdosta toiminta on kuitenkin selvästi monipuolistunut. Tärkeimpänä tekijänä on kasvanut vapaaehtoisten määrä. Lehtisaaren maanvuokrat Julkisessa keskustelussa on ollut esillä samanaikaisesti myös Lehtisaaren maanvuokrakysymykset. Luonnollisesti tämä erityisesti lehtisaarelaisia koskettava asia on noussut esille myös edellä mainituissa asukasilloissa. Helsingissä luterilaiset seurakunnat muodostavat seurakuntayhtymän. Helsingin seurakuntayhtymä omistaa kaiken kiinteän omaisuuden, maat ja kirkot. Paikallisseurakunnat ovat kirkoissa ja muissa kiinteistöissä vuokralaisena. Lehtisaaren maanvuokrista päätetään Helsingin seurakuntayhtymän hallinnossa. Yhteistä hallintoa hoitavat demokraattisesti kirkollisvaaleissa valitut edustajat. Maanvuokra-asia on tällä hetkellä yhteisen kirkkoneuvoston käsittelyssä. Munkkiniemen seurakunnalla ei ole tällä vaalikaudella siinä yhtään omaa edustajaa. Yhtymän korkeimmassa päättävässä elimessä, yhteisessä kirkkovaltuustossa, Munkkiniemen seurakunnalla on kolme edustajaa. Seurakuntamme ei siis ole suoraan valmistelemassa eikä päättämässä maanvuokrista. Olemme kuulleet miten vaikeisiin taloudellisiin tilanteisiin moni lehtisaarelainen on joutumassa, mutta mahdollisuutemme vaikuttaa vuokran määrään ovat vähäiset. Tahdomme mahdollisuuksiemme mukaan olla mukana ihmisten tukena myös näissä elämän haasteissa. Mistä tiloista luovutaan? Niissä monissa keskusteluissa, joita on käyty kokoontumisissa, kokouksissa, kadulla ja kodeissa on noussut ymmärrettävä huoli seurakunnan tilojen kohtalosta, aivan erityisesti kahden kirkkomme ja kappelin tulevaisuudesta. Tällä hetkellä näyttää väistämättömältä, että seurakunnalla ei ole varaa vuokrata kaikkia nykyisiä tiloja määrärahojen puitteissa. Olemme jo luopuneet Munkkiniemen seurakuntatalosta muutamia vuosia sitten. Nyt näyttää todennäköiseltä, että joudumme luopumaan vielä ainakin Lehtisaaren kappelista ja Porintien partiolaisten tilasta. Mikäli pääsemme yhteistyösopimukseen Munkkiniemen kirkosta seurakuntayhtymän ja yhteistyökumppaneiden kanssa säilyy Munkkivuoren kirkko kokonaisuudessaan ja Munkkiniemen kirkko suurelta osin seurakunnan käytössä. Mikäli yhteistyösopimukseen ei päästä joudumme luopumaan joko Munkkivuoren kirkosta, jolloin meille jää mahdollisuus pitää enemmän henkilökuntaa tai Munkkinimen kirkosta, jolloin meille jää enemmän tiloja. Verkosto – yhteistyökumppanimme Munkkiniemen seurakunta on tehnyt yhteistyötä Kotiryhmäverkoston, lyhyesti Verkoston, kanssa jo vuosikausia. Verkoston toiminta on meille tutun luterilaista, vaikka siinä pyritäänkin etsimään uudenlaisia tapoja toimia niin että toiminta vastaisi erilaisten ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Nimensä mukaisesti tämä jumalanpalvelusyhteisö kokoontuu viikolla pienryhmissä kodeissa tai esimerkiksi seurakunnan tiloissa. Viikolla on myös monenlaista muuta toimintaa, esimerkiksi rukouspiirejä, miesten ja naisten ryhmiä ja Alfa-kursseja. Sunnuntaisin Verkosto kokoontuu yhteiseen messuun, tällä hetkellä Munkkivuoren kirkkoon ja elokuun alusta Munkkiniemen kirkkoon. Verkostolla on tällä hetkellä kaksi täysitoimista (luterilaista) pappia ja osa-aikaisina tiedottaja sekä lapsija musiikkityöstä vastaavat. Verkoston messut ovat perinteistä vapaamuotoisimpia, musiikki musiikkiryhmän johdolla reippaampaa, väki keski-iältään nuorempaa ja sitä on usein ihan kirkon täydeltä. Yhteisö on täysin avoin kaikille ja on luonnollinen osa seurakuntamme muutakin toimintaa. Lisätietoja Verkostosta löytyy netistä: http://www.verkosto.net/ Paljon muitakin mahdollisuuksia on – nyt etsitään yhteistyökumppaneita Alussa kuvattu ilmiö ei koske vain Suomea, vaan on maailmanlaaja ilmiö. Elämme aikakausien murroksessa, jolloin ihmisen hengellinen elämä etsii uusia muotoja. Kirkkoja kuolee ja uusia syntyy. Maailmalta löytyy monia hyvin luovia ratkaisuita siihen miten hengelliset yhteisöt ovat ratkaisseet haasteet jotka nousevat toimintaympäristön muutoksesta. Ensimmäisenä tulee mieleeni suurehko punatiilinen kirkko Berliinissä. Kirkko oli varsin korkea, vähän niin kuin Munkkivuoren kirkko. Kirkon sisälle oli rakennettu arkkitehtonisesti varsin mielenkiintoinen metallirunko, jonka varaan oli kirkkosalin yläosaan rakennettu toimistoja neuvottelu huoneita. Varsinainen kirkkotila toimi pääasiassa konserttisalina, mutta sunnuntaisin siellä pidettiin messu. Toimistot olivat musiikkija muita kulttuuritapahtumia järjestävän yhtiön käytössä. Voisiko Munkkivuoren kirkolle löytyä yhteistyökumppani, joka mahdollistaisi sen, että kirkko voisi säilyä ainakin osittain kirkkona. Vaikka onhan sekin mahdollista, että kirkko saa uuden elämän sote-keskuksena, kirjastona, arkkitehtitoimistona, asuntoina, yhteisötalona tms. Mahdollisuuksia kyllä on vaikka kuinka paljon. Munkkiniemen kirkon osalta, kuten edellä kuvattiin, olemme löytäneet yhteistyökumppanin, Verkoston, jonka kanssa olemme tehneet hyvää ja rakentavaa yhteistyötä jo kymmenisen vuotta. Mitä tapahtuu Munkkiniemen seurakuntatalolle, joka nyt seisoo tyhjänä! Voisiko siihen rakentaa asuntoja, kuka perustaisi siihen Munkin Panimon, vai mitä siihen voisikaan tehdä! Lehtisaaressakin olisi varmasti käyttöä kauniille kappelirakennukselle, voisiko se olla retriittikeskus vai taidekoulu, innostuisikohan joku Kuusisaaren taidemuseoiden pitäjistä laajentamaan toimintaan kappelille! Määrärahojen sopeuttamistarve vuosille 2018 – 2020: Sopeuttamistarpeemme johtuu seurakuntayhtymän talouden kiristymisestä, mikä merkitsee että seurakunnille jaettava määräraha pienenee tulevina vuosina merkittävästi. Koska seurakunnan taloudessa henkilöstöja tila-kustannukset muodostavat suurimman osan kohdistuvat säästöt myös näihin menoihin kaikkein eniten. Vuodelle 2018 200.000 € Vuodelle 2019 270.000 € Vuodelle 2020 310.000 € Vaikka luopuisimme kaikista tiloista vuoden 2018 alusta emme saavuttaisi vielä tavoitettamme (tavoite n. 200.000 € säästö n. 180.000 €). Tällä hetkellä keskustelemme kolmesta vaihtoehdosta A, B ja C A. Tässä vaihtoehdossa onnistuisimme pitämään molemmat kirkot, Munkkiniemi ja Munkkivuori seurakuntasaleineen. Tässä, niin kuin myös vaihtoehdoissa B ja C joudumme luopumaan Lehtisaaren kappelista ja Porintien tiloista. Vaihtoehdon perusta on Munkkiniemen kirkon yhteiskäyttö. Neuvottelemme parhaillaan asiasta seurakuntayhtymän ja Verkoston kanssa. B. vaihtoehdossa luovutaan kaikista muista tiloista paitsi Munkkiniemen kirkosta saleineen. Tämä vaihtoehto vie meidät taloudellisesti kaikkein pisimmälle tulevaisuuteen ilman että joudutaan tekemään jälleen suuria leikkauksia. Tässä vaihtoehdossa on myös mahdollista pitää 1 -2 työntekijää enemmän kuin vaihtoehdoissa A ja C. C. vaihtoehdossa luovutaan kaikista muista tiloista paitsi Munkkivuoren kirkosta. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntasali tarjoaa kaikista väljimmät tilat, mutta on myös kaikista kallein, n. 2,5 kertaa kalliimpi kuin Munkkiniemen kirkko. Tässä vaihtoehdossa meillä on suuri kirkko, mutta vähemmän työntekijöitä. Vaihtoehtoa A pidetään tällä hetkellä seurakuntaneuvostossa parhaana. Kutsu Tule mukaan yhdessä ideoimaan ja rakentamaan ihmisläheistä seurakuntaa. Kutsumme kaikkia jotka ovat kiinnostuneita kehittämään uusia ratkaisuita, laatikon ulkopuolelta, mukaan ideariiheen. Ideariihi Munkkiniemen kirkolla 29.4. klo 17 19 Voit myös lähettää meille viestiä tai seurata meitä facebookissa Munkkiniemen seurakunta Kirkkoherra Leo Glad Faktoja • Alueella asuu n. 17.000 ihmistä. (Munkkiniemi, Munkkivuori, Lehtisaari, Kuusisaari, Kaskisaari, Niemenmäki ja Talinranta) • Kirkkoon kuuluu n. 11.000 eli 68,9 % • Mikäli alueella olisi kaksi kirkkoa, Munkkiniemen kirkon ympärillä asuisi n. 10.000 (mukaan lukien saaristo) ja Munkkivuoren kirkon ympärillä n. 7.000 ihmistä. • Vuonna 2011 seurakunnassa oli 28 työntekijää, tällä hetkellä 19 henk. ja v. 2019 enää 14 työntekijää. Yksi henkilötyövuosi sivukuluineen keskimäärin 50.000€ • Seurakunnan talousarvio tälle vuodelle on n. 1,45 miljoonaa €, henkilöstö n. 1 milj. tilat n. 180.000€ ja loput toimintakuluja. • Tilakustannukset eriteltyinä: • Seurakunta maksaa seurakuntayhtymälle vuokraa kaikista muista käytössään olevista tiloista paitsi varsinaisista kirkkosaleista. • Munkkivuoren kirkko ja srk. sali n. 100.000 €/v • Munkkinimen kirkko ja srk. sali n. 40.000 €/v • Lehtisaaren kappeli ja srk. sali n. 25.000 €/v • Porintien partiolaisten tila n. 15.000 €/v Kirkkoherra Leo Glad
• 6 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 16 MA 17.4. 2. pääsiäispäivä Otto TI 18.4. Valto, Valdemar KE 19.4. Pilvi, Pälvi TO 20.4. Nella, Lauha PE 21.4. Anssi, Anselmi LA 22.4. Alina SU 23.4. Jyrki, Jyri, Kori, Jiri, Yrjö, Yrjänä VIIKKO 17 MA 24.4. Pertti, Albert, Altti TI 25.4. Marko, Markus, Markku KE 26.4. Teresa, Tessa, Terttu TO 27.4. n Kansallinen veteraanipäivä Merja PE 28.4. Ilpo, Tuure, Ilppo LA 29.4. Teijo SU 30.4. Miia, Mira, Mirva, Mirka, Mirja, Mirella, Mirkka, Mirjami Paras kuulijakunta on se, joka on älykäs, sivistynyt – ja vähän juovuksissa. Alben W. Barkley (1877-1956) Päivyri Menestysstrategia ? – Rakasta kaikkia, Fordin eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Alan Mulally ohjeisti. Hän puhui taannoin Helsingissä pidetyssä johtajuusseminaarissa ja vastasi kysymykseen, miten hyvä johtaja johtaa joukkonsa menestykseen. – En minä muuta tiedä. Rakasta kaikkia ja pidä huoli siitä, että kaikki tuntevat suunnitelman, Mulally totesi. Saman seminaarin muilla puhujilla oli tarjottavanaan karismaa, retoriikkaa ja trendikkäitä strategioita, itsekehusta puhumattakaan. Yksinkertaisen eleettömästi puhunut Mulally tuntui kuitenkin tietävän, mistä puhui. Hän oli tehnyt mittavan uran Boeingilla ja nostanut Fordin aikanaan huikeaan nousuun. Mulallyn puheista tuli mieleen toinenkin johtaja, joka loi menestystarinan Genesaretinjärven rannoilta keräämästään kalastajajoukosta. – Rakasta lähimmäistäsi! Rakastakaa toisianne, kristinuskon aloittanut Jeesus tapasi ohjeistaa. Kristinusko levisikin sitten silloiseen maailmaan tehokkaasti nimenomaan siksi, että sen jäseniksi kastetut huolehtivat toisistaan ja hoitivat sairaita henkensäkin uhalla ruton koetellessa Rooman valtakuntaa. Jeesuksen ohje vain tahtoo välillä unohtua ja sitä mukaa kirkon jäsenmäärä vähentyä. Tulee pelottavia maailman tilanteita, populaareja näkemyksiä, trendikästä strategiaa ja hairahdutaan painottamaan milloin mitäkin syntiä tai oppia. Alan Mulallylla on neuvo tähänkin: – Kun menetät uskosi, palaa alkuun. Rakasta kaikkia ja pidä huoli siitä, että kaikki tuntevat suunnitelman. Sen vaikeampaa kirkon kastettuna jäsenenä eläminen ei ole. Freija Özcan Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja pappi Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Avoin päiväkerho ke klo 9.30-11.30. Keskiviikkokahvila ke klo 13 kirkossa, hartaus klo 13.30. Ke 26.4. soppalounas seurakuntasalissa. Arkimessu ke 19.4. klo 18. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Lapsikuoron harjoitukset to klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla. Iltatee to klo 18.30. Messu su 23.4. klo 11. Hartikainen, Valtonen. Ikäihmisten jumppa ma klo 10, vetäjänä Minna Pirinen. Merimieskirkkopiiri ma 24.4. klo 14 päätykamarissa, vieraana Jaakko Laasio. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18 alakerran kerhohuoneessa, vetäjänä Maire Turunen. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 28.4. klo 13 srk-talon päätykamarissa. Parisuhteen yhteiset sävelet. Tervetuloa ”Parisuhteen yhteiset sävelet” tilaisuuksiin! Tule yhdessä tai yksin pohtimaan parisuhteen iloja ja suruja ja arjen tilanteita yhdessä toisten kanssa! Kaksi saman sisältöistä tilaisuutta järjestetään: Meilahden kirkolla sunnuntaina 23.4 klo 16.00 alkaen sekä Munkkivuoren kirkolla perjantaina 28.4 klo 17.30 alkaen. Mukana illassa ovat teatteri-ilmaisun ohjaajat Anu Vilhunen ja Mikko Lauronen Ei messua su 30.4. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Sanan äärellä ti klo 11. Olohuone klo 13. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Ensilapsikerho ke klo 15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13, Erkkilä. Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla, anne. viljamaa@evl.fi. Rukouspiiri pe klo 18. Tule mukaan rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Levollisuuden messu la 22.4. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n.10min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin. Esilauluryhmän harjoitus klo 17, kuorokokemusta ei tarvita. Messu su 23.4. klo 13 Frilander, Valtonen. Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30. Rukouspalvelu ma klo 16. Läsnä on henkilöitä, joka rukoilevat tarvittaessa puolestasi. Matalampi kynnys kirkkoon – kirkkoisäntäkoulutus ti 25.4. klo 18. Tule koulutukseen ja tule samalla tutustumaan meihin ja kirkkoon vähän uudesta näkökulmasta. Munkkiniemen seurakunnassa järjestettäviin tilaisuuksiin tarvitaan apukäsiä, kahvinkeittäjiä, emäntiä, isäntiä ja messuavustajia. Voisiko tämä olla sinun paikkasi? Kouluttajina Jouni Hartikainen, Leena Leppilahti ja Karri Malm. Kysy lisää suntio Karri Malmilta p. 09 2340 5185 Ilta elävän veden lähteellä Vieläkö Jumala parantaa? ke 26.4. klo 19. Puhujavieraina Susanne ja Markku Laitinen Healing Room Finland ry:stä. Illassa on esirukouspalvelu. Nähdään punaista – veisujen ilta pe 28.4. klo 18. Rippikoululaisten kutsutilaisuus, avoin kaikille. Avoin ideariihi la 29.4. klo 17-19. Tule mukaan ideoimaan ja rakentamaan ihmisläheistä seurakuntaa. Messu su 30.4. klo 11. Saarna Kirsti Kirjavainen, lit. Sinikka Peltohaka, kanttorina Senni Valtonen. Messun jälkeen Kirsti kertoo Suomen Lähetysseuran työstä Nepalissa. Myynnissä nepalilaisia koruja yms. lähetystyön hyväksi. Kirkkokahvilla tarjolla simaa ja munkkeja. Hyvät kiertämään – Marttojen kierrätyspäivä ti 2.5. klo 7-18 kirkon pihaalueella. Hei äiti! Pidätkö laulamisesta? Äitien kuoro ma 15.5. ja 22.5. klo 10-11. Tule mukaan laulamaan muiden äitien kanssa. Kuorolaulukokemusta ei vaadita. Ohjelmistonamme voivat olla niin lastenlaulut kuin virretkin, hengelliset laulut ja kevyemmät sävelet. Voit tuoda lapsen mukanasi. Tied. Leena Eronen 09 2340 5103 Nappeja Hyvä kiertää taas! ? Kaappeihin kertynyt kaikenlaista? Kevättakkia esille kaivaessa näkyviin pursuu vaatepaljous, paljon tarpeetontakin. Hyllyjen päälle talven kuluessa taas kasautunut turhan paljon tavaraa. Tekisi mieli päästä eroon liiasta, ylimääräisestä, tarpeettomasta …. Tässä vinkki: Etsi tyhjä pahvilaatikko, kirjoita kanteen ”kiertoon” ja ryhdy latomaan siihen kaikkea sitä, mikä kyllä on ihan hyvää ja kivaakin, mutta josta kuitenkin jo voisit luopua. Vapun jälkeisenä päivänä tuo laatikko Munkkiniemen kirkolle. Silloin paikalla päivystävät Munkkiniemen Martat. Toiselle tarpeeton toiselle tarpeen Martat toteuttavat Hyvät kiertämään –keräyksen perinteiseen tapaan toukokuun alussa 2.5.2017 klo 7-18. Keräykseen kelpaa monenlainen: vaatteet, astiat, kirjat, lelut (eivät huonekalut ja isot tavarat, kiitos). Muista kuitenkin, että kaiken pitää olla ehjää ja puhdasta. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Kierrätyskeskuksen kanssa, joka hoitaa kertyneet tavarat asianmukaisesti uudelleen käyttöön. Minne huonokuntoiset tekstiilit tai risat vaatteet? Paras tapa on korjata tai korjauttaa, vähintäänkin kannattaa ottaa talteen käyttökelpoiset osat (esim. vetoketjut ja napit) ja tarjota niitä tuunaajille. Kierrätyskeskuksen Näprään voi viedä kangastilkkuja ja valmiiksi leikattuja matonkuteita. Helsingin eläinsuojeluyhdistys pystyy hyödyntämään lakanat, pyyhkeet ja peitot eläinten alustoina. Rikkinäisiä vaatteita ja kuluneita kodintekstiilejä otetaan vastaan nykyisin vastaan merkistä ja kunnosta riippumatta. Niitä voi toimittaa ainakin seuraavien kauppaketjujen myymälöihin: KappAhl, Lindex, Seppälä, H&M. Finlaysonin myymälässä otetaan vastaan kuluneet pussija aluslakanat ja Recci-liikkeisiin ja –kierrätyslaatikoihin vanhat vaatteet, kengät ja laukut sekä kodintekstiilit ja pientarvikkeet. Materiaalinkierrätys on ehdottomasti parempi vaihtoehto kuin tavaroiden nakkaaminen sekajätteisiin. Ole hyvä – kierrätä! Kierrätyspisteellä kahvitarjoilu Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi aamukahdeksasta iltaan asti. Marttojen kierrätyspäivän satoa
• 7 Viikot 16-17 • Nro 8 M unkin S eutu Liikkuva koulu lisää oppimisen iloa ? Koulu ei saa olla pelkkää istumista ja paikallaan oloa. Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista. Monipuolinen liikkuminen on perusedellytys lasten kasvulle ja kehitykselle sekä terveydelle ja hyvinvoinnille. Liikunnan ja terveyden edistäminen on kansanedustajatyössäni ollut aina vahvasti mukana. Tämä siksi, että moni lapsi liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Opetusministerikautenani käynnistin aktiivisen liikunnan lisäämisen kouluissa ja koulujen kerhotoiminnan vahvistamisen. Tavoitteeksi asetimme, että jokaisella lapsella olisi halutessaan mahdollisuus peruskoulun aikana yhteen harrastukseen. Nykyistä hallitusta muodostettaessa kokoomuksen neuvottelujoukkueemme aloitteesta sovimme, että jokainen Suomen peruskoulu olisi liikkuva koulu. Tähän työhön suuntasimme koulujen tueksi 21 me lisämäärärahat vuosille 2016-2018. Kiitos Helsingin osaavien rehtoreiden ja opettajien tänä vuonna jokainen koulumme on toteuttamassa liikkuvan koulun periaatteita. Jokaisessa koulussamme on otettu käyttöön uudenlaisia aktiivista oppimista tukevia toimintatapoja. Jokainen koulumme toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Munkan koulut ovat hienosti mukana. Kouluissa istutaan vähemmän. Perusidea on sisällyttää liikkuminen osaksi koulujen arkea ja oppiaineiden kokonaisuutta. Esimerkiksi matematiikkaa voidaan opetella ulkona liikkumalla. Käsitellessämme valtion talousarviota valtiovarainvaliokunnassa tuplasimme kuluvan vuoden koulujen kerhomäärärahat. Näin Helsingin kouluissa on mittava mahdollisuus lisätä lasten harrastusmahdollisuuksia. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tai muun tilanteen vuoksi ole mahdollisuutta harrastaa. Liikkuva koulu –ohjelma ja koulujen kerhot ovat lisänneet lasten ja nuorten liikkumista ja monipuolista harrastamista koulupäivän lomassa merkittävällä tavalla. On ilahduttavaa, että vähän liikkuvia lapsia on saatu innostettua liikkumaan. Tarkoitus on, että liikunnallisuus ja yhdessä tekeminen koulun ja myös kodin kanssa jää pysyväksi toimintatavaksi. Helsingin seuraava iso ponnistus on koulupihojen kuntoon laittaminen leikkiin ja liikuntaan innostavaksi. Varsinkin kantakaupungin ja vanhimpien koulujemme pihat vaativat ripeää uudistamista. Otan mielelläni vastaan ajatuksia ja palautetta kaupunkimme palveluiden kehittämiseksi. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä. Sari Sarkomaa Munkkiniemeläinen Kansanedustaja Sari Sarkomaa Puheenvuoro Nyt on partioviikko ? Liityin 11-vuotiaana partioon Sarvijaakot-vartioon, Eiran Partiotyttöihin. Minulle hankittiin partioasu ja sain jäsenkortin, johon piti hankkia oma valokuva ja vanhemman allekirjoitus. Vuosien saatossa tuohon jäsenkirjaan sain merkintöjä partio-ohjelman suorituksista sekä leireistä ja kursseista, joille olin osallistunut. Tuo jäsenkortti kulkee partiopuseroni taskussa yhä. Tällä viikolla (17.23.4.2017) vietetään Partioviikkoa. Se on valtakunnallinen tapahtumaviikko, jonka aikana partiolaiset näkyvät ja kuuluvat tavallista enemmän kaikelle kansalle. Partioviikkoa vietetään vuosittain sillä viikolla, jolla on partiolaisten suojeluspyhimyksen Pyhän Yrjänän merkkipäivä eli Yrjön, Jyrkin ja Jyrin nimipäivä. Tänä vuonna Yrjönpäivä 23.4. on ensi sunnuntai ja silloin partioviikko huipentuu Pääkaupunkiseudun Partiolaisten ja Uudenmaan Partiopiirin yhdessä järjestämään ”Kohtaamiseen”. Päivä alkaa klo 10 Yrjönpäivän jumalanpalveluksella Helsingin Tuomiokirkossa, puolen päivän jälkeen on ohjelmaa Senaatintorilla, josta lähtee klo 13.15. suuri Partioparaati kohti Kansalaistoria. Partioviikolla jokaista partiolaista kannustetaan kertomaan partioharrastuksestaan kavereille. Partiohuivia tai –asua voi käyttää koko viikon koulussa, töissä ja muissa harrastuksissa. Tällä viikolla minut voi tavata ylläni virallinen sininen partiopuseroni – taskussa tuo sininen jäsenkirjani. Haluan tällä tavalla edelleen kertoa, mitä kaikkea partio on minulle merkinnyt. Partio on loistava harrastus ja siitä kannattaa kertoa muillekin. Sen voi tehdä vaikkapa niin, että laittaa partiohuivinsa kaulaan tai pukee ylleen lippukuntapaidan. Hetu Hetu univormussa Jäsenkirja Navigatoreksen sudenpentuja Vappuperinteet uusiksi ? Strömbergin leikkipuistossa on vietetty jo neljänä keväänä Vappujuhlaa, joka tänä vuonna laajenee Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kyläkarnevaaliksi. Pienimuotoisesta lapsiperheiden arki-iltatapahtumasta on kasvanut monikulttuurinen karnevaalihenkinen juhla alueen asukkaille. Tänä vuonna tapahtuma on osa Suomi 100 -ohjelmaa, mikä tulee näkymään Vappujuhlassa monella tavalla. Sinivalkoiset värit, maut ja soinnut kuuluvat juhlakattaukseen, mutta ne saavat rinnalleen myös eksoottisempia vivahteita. Muun muassa monikulttuurisissa ruokapisteissä pääsee tutustumaan pientä korvausta vastaan eri kulttuurien makumaailmoihin. Vappujuhlan pääteemana on monikulttuurinen Suomi. Strömbergin asuinalue on loistava esimerkki siitä, miten lukuisat kulttuurit elävät sulassa sovussa keskenään. Alueella toimivassa Päiväkoti Mestarissa, sekä Strömbergin koulussa interkulttuurisuus eli eri kulttuurien välinen siltojen rakentaminen, on lapsille arkipäivää. Nyt tuota siltojen rakentamista toivotaan myös muiden alueen asukkaiden välille. Tapahtuman yhtenä tavoitteena on luoda yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa naapurustossa asuvien ihmisten kohtaaminen ja ystävystyminen. Tapahtuman järjestäjinä ovat perinteisesti olleet leikkipuiston asiakkaat sekä päiväkodin ja koulun vanhempainyhdistykset. Lisäksi mukana on ollut alueen yrittäjiä ja harrastusjärjestöjä. Tänä vuonna uutena yhteistyökumppanina on muun muassa Pitäjänmäki-seura ry. Tapahtuma-alue täyttyy erilaisista toimintapisteitä ja kojuista. Tarjolla on esimerkiksi askartelua, ilmapallojen muotoilua, metsäsuunnistusrata sekä VPK:n paloauto ja alkusammutusta. Tapahtuman yhteistyökumppanit ovat mukana kertomassa läheltä löytyvistä palveluista ja harrastusmahdollisuuksista. Myyntikojuissa on tarjolla monenlaista purtavaa, eikä vappua ole ilman simaa ja munkkeja. Esiintymislavalla nähdään ennätysmäärä ohjelmaa: koululaiset ovat valmistaneet Suomi 100 -teemaisia tanssija lauluesityksiä. Lisäksi tullaan kuulemaan juhlapuheita ja näkemään myös taikuri Heikki Varvikko. Päivän pääesiintyjänä on lastenorkesteri Kengurumeininki. Strömbergin Vappujuhla on uskonnollisesti ja poliittisesti neutraali tapahtuma sekä lapsiperheet huomioon ottaen myös päihteetön kevätkarnevaali. Toimintamallina Vappujuhla on Helsingin alueella ainutlaatuinen. Tulevaisuutta ajatellen vastaava toimintamalli on helposti kopioitavissa myös muille asuinalueille, joiden keskiönä toimii kaupungin leikkipuisto. Jo perinteeksi muodostunutta Vappujuhlaa vietetään lauantaina 29.4. kello 12-16 Strömbergin leikkipuistossa (osoitteessa Strömbergin polku 5, 00380 Helsinki). Mira Määttä Tilapäistä hätämajoitusta supistetaan Helsingissä ? Helsingin Diakonissalaitoksen ja Helsingin seurakuntien viime marraskuussa käynnistämää talviöiden hätämajoitusta supistetaan pääsiäisen jälkeen. Seurakuntien tilapäinen majoitustoiminta Hermannin diakoniatalossa jatkuu vielä toistaiseksi, mutta Diakonissalaitoksen Munkkisaaren kiinteistössä majoitus päättyy 18. huhtikuuta. Toiminnan lakkauttaminen perustuu Helsingin kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn linjaukseen, jonka mukaan majoitusta ylläpidetään talvikauden ajan. Säiden lämmetessä esimerkiksi niin sanotun liikkuvan väestön suojan tarve vähenee. Mikäli yöpakkasia edelleen esiintyy, niin Diakonissalaitoksella on valmius jatkaa hätämajoitusta yö kerrallaan. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat edelleen tarvittaessa hakeutua hätämajoitukseen Hermannin diakoniataloon, Hämeentie 73. Se on auki iltayhdeksästä aamuseitsemään. Majoitustilaa on 30 henkilölle. Talven aikana Munkkisaareen ohjautui ensisijaisesti eurooppalaista liikkuvaa väestöä ja Hermanniin suomalaisia ja joitakin kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Munkkisaaressa on yöpynyt keskimäärin sata ihmistä vuorokaudessa ja Hermannissa 30. Hätämajoituksessa yöpyville tarjotaan tukea ja neuvontaa. Helsingissä hätämajoituksen tarvitsija voi hakeutua virka-aikana kaupungin sosiaalityön ja -ohjauksen palvelupisteisiin ja virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystykseen. Vilpitön mieli -kirjan dokumentti-, tvja elokuvaoikeudet on myyty Aito Medialle ? Suomen suurimpiin tuotantoyhtiöihin lukeutuva Aito Media on ostanut Jouni Rannan ja Marko Erolan Vilpitön mieli. Miten myin Suomen täyteen väärennettyä taidetta -teoksen elokuva-, draamasarjaja dokumenttisarjaoikeudet. Kaikkia tuotantoja lähdetään edistämään välittömästi. – Vilpitöntä mieltä lukee tosielämän veijaritarinana, joka odottaa kertomistaan myös televisiossa tai elokuvana. Kirjan teema, valhe joka hyödyttää kaikkia, on kiehtova lähtökohta myös liikkuvan kuvan tarinalle, sanoo Aito Median luova johtaja Eero Hietala. Aito Media lähtee työstämään kaikkia tuotantoja välittömästi. Draamojen käsikirjoitusvaihe ja dokumentaarisen sarjan myynti käynnistetään heti. Tähtäimessä on, että joku näistä tuotannoista on yleisön edessä jo vuonna 2018. Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi Jouni Rannan ja Marko Erolan Vilpitön mieli. Miten myin Suomen täyteen väärennettyä taidetta -teoksen tammikuussa 2017. Tunnustuksellisissa muistelmissaan Jouni Ranta paljastaa, millainen väärentäjän paratiisi Suomi on ollut. Taidemuseoiden ja huutokauppojen lepsu suhtautuminen väärennöksiin loi tilaisuuden, joka teki paljon varkaita. Muistelmien toinen päähenkilö on Taiteilija – suomalainen taidemaalari, jonka työt ovat niin hyviä, että niillä on kerta toisensa jälkeen tehty kymmeniä miljoonia euroja ja huijattu parhaitakin asiantuntijoita. Jouni Ranta on tehnyt taulukauppaa yli 30 vuotta muun muassa Turussa ja Helsingissä toimineissa gallerioissaan. Vuonna 2005 Ranta sai runsaan kahden vuoden vankeustuomion väärennösten levittämisestä. Marko Erola on vapaa toimittaja, kirjailija ja viestintäkouluttaja. Erola on kirjoittanut useita kirjoja, muun muassa Paras sijoitus, Kasinokeisari ja Kirottu kaivos.
• 8 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu Helsingistä älykkäiden energiaratkaisujen edelläkävijä Jatkoa sivulta 3 ? Robottibussin lopullinen reitti ja aikataulut selviävät kesään mennessä. Älykkäällä lämmön ohjauksella Merihaassa testataan asukkaiden kanssa älykästä lämmönkulutuksen ohjausta, joka on sovitettavissa käyttäjän omiin tarpeisiin vuorokauden eri hetkinä. Älykäs lämmön ohjaus mahdollistaa myös kysyntäjouston tutkimisen. Kysyntäjoustolla tasataan tulevaisuudessa kulutuspiikkejä, jolloin kylmällä ilmalla ei tarvitse käyttää kaikkein kalleimpia ja saastuttavimpia lämmityslaitoksia. Merihaan asukkaille tarjotaan hankkeen ajan myös energiansäästöön liittyvää neuvontaa. Helsingin kaupungin ja yliopiston käytössä olevasta Viikin ympäristötalosta tehdään entistä energiatehokkaampi asentamalla kiinteistöön lämmityksen etäsäätö. Sen avulla rakennusta lämmitetään tarpeen mukaisesti sekä koneälyllä, että VTT:llä kehitetyllä lämpöviihtyvyysmallilla. Kiinteistö osallistuu myös lämmön ja sähkön kysyntäjoustoon. Lisäksi tutkitaan keinoja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentää vuosittaista kulutusta jopa nollatasolle. Älykkään sähkövaraston avulla optimoidaan niin kiinteistön kuin sähköverkon tarpeita. Suuresta aurinkovoimalasta ja kallioon poratuista kaivoista otetaan kaikki hyöty irti kiinteistön hyväksi. AurinkoenergiaaKor keasaaren tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen, energiankulutuksen vähentäminen ja vähäpäästöisten liikkumismuotojen edistäminen ovat edellytyksenä tavoitteeseen pääsyssä. Kalasatamassa tutkitaan Fiksun Kalasataman potentiaalia sähkön kysyntäjoustossa. Kalasataman vieressä Suvilahdessa vahvistetaan teknologista osaamista yhdistämällä sähkön varastointi, aurinkoenergian tuotanto ja sähköisten liikennevälineiden lataus. Hankkeen toteuttavat Helsingin kaupunki, Helen Oy, Forum Virium Helsinki Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu, sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja PK-yritykset Fourdeg Oy ja Salusfin Oy. Euroopan komissio on myöntänyt vuosina 2017–2022 toteutettavalle yhteishankkeelle 18 M€:n rahoituksen. Helsingin toimenpiteiden budjettiosuus on 5,6 M€. Hankkeessa ovat mukana myös Hampurin ja Nantesin kaupungit. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020 tutkimusja innovaatio-ohjelmasta rahoitussopimuksen No 731297 mukaisesti. Suvilahdessa vahvistetaan aurinkovoiman tuotannon ja varastoinnin osaamista. Kuva: Helen Oy Neljän minuutin metsä ? Eräänä aamuna matkalla kotoa töihin sen keksin: Tämä tässä onkin NELJÄN MINUUTIN METSÄ. Tämän metsäisen oikopolun kulkemiseen menee aikaa noin neljä minuuttia. Polunpätkä mahdollistaa sen, että tuota aamuista 20 minuutin työmatkaani ei minun tarvitse koko matkaa kävellä asfaltilla autojen suhautellessa olkapään ohitse. Tuo polkuni alkaa isosta risteyksestä, nousee mukavasti mäen päälle, kulkee hetken kallioista harjannetta ja laskeutuu sitten taas kohti pienempää risteystä, jonka se saavuttaa suunnilleen suojatien kohdalla. Neljä minuuttia siis käytän tavanomaista vauhtia kulkiessani tuolla metsäpolulla. Tänään minulta meni tupla-aika. Rinnettä noustessani silmiin sattui nimittäin vähän etäämmällä kalliolla jotain vaaleaa: koivuntuohta. Poikkesin polulta ja tuohikäppyröiden luo saavuttuani huomasin myös etanan. Jätin tuon pienen eläimen lekottelemaan toiselle tuohenpalalle ja ryhdyin repimään toisesta suikaletta. Suikaleesta punoin itselleni tuohisormuksen. Pujotettuani sen sormeeni jatkoin matkaa, nautin linnunlaulusta ja siitä, että liikenteen jyly jotenkin tuntui kaikkoavan kauas. Muutaman minuutin kuluttua olin taas asfaltilla ja astelin levollisin mielin töihin. Tämä oli ensimmäinen kertomus Neljän minuutin metsästä. Ehkäpä innostun jakamaan joskus toisenkin metsäkertomuksen – ja sen myötä muutaman kuvan heräävästä keväästä. Hetu PS. Tutkimuksissa on osoitettu, että jo 20 minuutin oleskelu metsässä laskee verenpainetta. Huomaan, että vaikka ei aina ole mahdollisuus lähteä kunnolla metsään, virkistää tuo neljäkin minuuttia jo ihmeesti. Suosittelen. PPS. Tuohisormuksen punos on sama Ystävyydensolmu, jonka monet partiolaiset sitovat lippukuntahuiviinsa.
• 9 Viikot 16-17 • Nro 8 M unkin S eutu OSTETAAN KIRJOJA, LP-LEVYJÄ JA ELOKUVIA Tällä kupongilla! Seuraavasta ostoksestasi alennus Tarjous voimassa 30.6. 2017 asti. -25 % Uudenmaankatu 26 • P. 09 3540 1722 www.kummiseta.net • kummiseta@wmail.? Kummisetä DIVARI ANTIKVARIAATTI Jalkahoitola Onnen jalat Tmi | Puh. 0400-823 923 Ilkantie 4, 00320 Helsinki (Valkea talo, D-siipi) Pakilantie 61, 00660 Helsinki www.onnenjalat.fi | Kirsi.m@onnenjalat.fi Jalkahoitola ONNEN JALAT Perusjalkahoito hoitolassa 40€ ? Parafiinijalkahoito 55€ ? Avattu Haagan Valkeaan taloon, Ilkantie 4 Jalkahoitoa myös vanhuksille ja liikuntarajoitteisille kotikäyntinä, myös laitossekä yrityskäynnit. Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Kokoomus jylläsi jälleen Munkkiniemen seudulla Terhi Koulumies sai suuren äänisaaliin, 3 609 ääntä Kokoomus ja vihreät voittivat, Vapaavuoresta pormestari ? Helsingissä Kokoomus voitti vaalit, vaikka arvailut olivat toisella kannalla. Varsinkin kaupungin rikkaissa osissa Kokoomus sai jopa puolet äänistä. Muun muasssa osassa Munkkinimeä Kokoomus sai yli 40 prosentin kannatuksen. Suurin Kokoomus oli Munkkiniemen lisäksi myös Munkkivuoren äänestysalueella, Meilahdessa ja TakaTöölössä sekä Etelä-Haagassa ja Pohjois-Haagassa. Pitäjänmäen suunnassa Vihreät saavutti suurimman kannatuksen. Kokoomuksen kannatus oli koko Helsingissä 28,4 prosenttia, jossa nousua edellisistä vaaleista 1,5 prosenttiyksikköä. Vihreät oli Helsingin toiseksi suurin puolue, sen kannatusprosentti oli 24,1, jossa nousua edellisistä vaaleista 1,8 prosenttiyksikköä. Demarit hävisivät Helsingissä. Kannatusosuus oli 13,8 prosenttia annetuista äänistä, jossa vähennystä 3 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto voitti sekin, kannatusprosentti nousi 1,1 prosenttiyksikköä, 11,2:een prosenttiin. Munkkiniemen seudulta kirkkaasti uuteen kaupunginvaltuustoon tuli valituksi Kokoomuksen Terhi Koulumies (45). Hän saavutti suuren äänipotin, 3609 ääntä. Toinen samalta alueelta valtuustoon valittu on Vihreitten Fatim Diarra (30). Hän sai vaaleissa 1050 ääntä. Etelä-Haagasta valtuustoon valittiin Pia Kopra (52) Perussuomalaisten listoilta. Hän sai yhteensä 442 ääntä. Terhi Koulumies Pia Kopra. Fatim Diarra. ? Kokoomus vahvisti asemaansa Helsingin suurimpana puolueena sunnuntain kuntavaaleissa. Kokoomus sai 28,4% äänistä (lisäystä 1,5%). Käytännössä se tarkoittaa sitä, että valtuusto valitsee kokoomuksen Jan Vapaavuoren Helsingin pormestariksi kesäkuussa. Vapaavuori sai myös suuren henkilökohtaisen äänivyöryn, lähes 30000 ääntä. Myös vihreät etenivät ja saivat 24,1% äänistä (+1,8%). Ääniosuuttaan viime vaaleista lisäsivät myös vasemmistoliitto (+1,0%) ja kristillisdemokraatit (+0,6). Kokonaan uusina ryhminä valtuustoon nousivat Feministinen puolue ja Piraattipuolue. Molemmat saivat yhden valtuustopaikan. Helsingissä vaalien suurimmat häviäjät olivat sosialidemokraatit, jotka saivat 13,8 % äänistä (-3,0%) ja perussuomalaiset 6,7% (-2,7%) kannatuksella. SKP menetti ainoan valtuutetun paikkansa. 85-paikkaisessa valtuustossa kokoomus saa 25 paikkaa, vihreät 21, Sdp 12, Vasemmistoliitto 10, perussuomalaiset 6, Rkp 5, keskusta ja kristilliset kumpikin kaksi sekä Feministinen puolue ja piraatit kumpikin yhden. Helsingin äänestysprosentti nousi vuoden 2012 vaaleista selvästi ja oli nyt 61,6%. Uuden valtuuston toimikausi alkaa kesäkuun alussa. Kuntavaaleissa valittiin 85 valtuutettua Helsingin kaupunginvaltuustoon. Jan Vapaavuori Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä 2017 -palkinto Street Gastrolle ? Uudenlaisen katuruuan uranuurtajat Pasi Hassinen ja Pertti Kallioinen palkittiin 23.3.2017 Helsingin Yrittäjät ry:n vuoden 2017 nuorina yrittäjinä. Helsingin Yrittäjät ry:n jakama palkinto annettiin nuorten yrittäjien yhteisön HYNY:n verkostoitumistapahtumassa. Street Gastron tarina alkoi omistajiensa Pertti Kallioisen ja Pasi Hassisen halusta tuoda uusi katuruokatyyli Suomeen. Yrittäjien premium-sandwichejä myyvä ruokavaunu avattiin ensimmäisen kerran vappuna 2013 Torikortteleissa. Yksinkertainen, mutta laadukas, ruoka löysi heti yleisönsä, ja muutamassa vuodessa yritys on kasvanut usean ravintolan ketjuksi. Helsingissä Street Gastron katuruokaa saa Vaasankadulta Kalliosta, Hietalahden kauppahallista ja Kampin kauppakeskuksesta. Kampin 6k Food Market avattiin yhteisvoimin viiden muun katuruokayrittäjän kanssa, tavoitteena tuoda katuruokatapahtumien tunnelma uuteen ympäristöön. Street foodin räjähdysmäinen suosio on siivittänyt Street Gastron kasvua, ja tänä vuonna yritys laajenee Espooseen ja Vantaalle. Toiminnan startannut ruokarekka on edelleen tuttu näky Suomen suurimmissa tapahtumissa, kuten Slushissa ja erilaisilla festareilla. Ennen yrittäjäuraansa Kallioinen ja Hassinen ehtivät työskennellä useissa tunnustusta saaneissa ravintoloissa, mm. Chez Dominiquessa, G. W. Sundmansilla, Olossa ja Pure Bistrossa. Uudistaminen vakuutti Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä 2017 –valinnasta vastasi raati, johon kuului Anne Kangas (Hoitokoti Päiväkumpu Oy, vuoden 2016 palkinnon voittaja), Terhi Salosaari (Helsingin Uutiset), Sanni Kaikkonen (HYNY), Tuire Ranta-Meyer (Metropolia ammattikorkeakoulu), Valentin Babitzin (NewCo YritysHelsinki) sekä Tiina Oksala (Helsingin Yrittäjät). – Street Gastro on toiminut uudenlaisen ruokakulttuurin puolestapuhujana ja tehnyt hienoa alan sisäistä yhteistyötä. Yritys on myös suunnitelmallisesti laajentanut ja monimuotoistanut toimintaansa, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala palkitsemisperusteista. – Olemme erittäin otettuja tästä tunnustuksesta. Iso kiitos kuuluu meidän mahtaville työntekijöille, jotka ovat olleet mukana mahdollistamassa meidän kasvua, Street Gastron Pasi Hassinen toteaa. Nuori yrittäjä – palkinto Vuoden helsinkiläinen nuori yrittäjä -palkinto on alle 35-vuotiaalle yrittäjälle myönnettävä tunnustus yrittämisestä. Kilpailussa painotetaan yritystoiminnan ansioita ja voittajan valinnassa otetaan huomioon erityiset ansiot toimialaan, innovatiivisuuteen tai yrittäjäasenteeseen liittyen. Alueellinen voittaja jatkaa edustamista arvostettuun valtakunnalliseen Vuoden nuori yrittäjä –kilpailuun, jonka voittaja ratkotaan 12.5.2016 Get Together –tapahtumassa Tampereella. Street Gastro lyhyesti: – Perustajat: Pasi Hassinen (1982) ja Pertti Kallioinen (1986) – Toiminta alkoi vuonna 2013 ruokarekalla Torikortteleissa. – Ensimmäinen kivijalkaravintola avattiin vuonna 2013 Vaasankadulla. – Nykyään yrityksellä on kolme ravintolaa Helsingissä ja maaliskuussa aukesi ensimmäinen ravin-tola Espoossa. Laajeneminen jatkuu mm. Vantaalle. – Tapahtumacateringia Suomen suurimmissa tapahtumissa kuten Slushissa ja Flow Festivaleilla.
• 10 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu Pyhän Laurin puisto Lehtisaaressa remonttin ? Alueella on voimassa oleva asemakaava. Puiston pinta-ala on 23 431 m2 . Nyt suunniteltavan alueen pinta-ala on 3711 m2. Pyhän Laurin puiston alueelle laadittiin puistosuunnitelma vuonna 2012. Yleisten töiden lautakunta hyväksyi suunnitelman 2015. Aiemmin laaditusta suunnitelmasta on alueelle toteutettu vain pieni osa. Vuonna 2014 puistoon rakennettiin pelikenttä sekä siihen liittyviä viheralueita ja valaistusta. Pyhän Laurin puisto rajautuu etelässä vielä rakentamatta olevaan asuinrakennusten korttelialueeseen. Idässä puisto rajautuu vesialueeseen ja puistoalueeseen, pohjoisessa Kuusisaarentiehen. Lännessä puisto rajautuu Papinpöydänkujaan sekä kouluja päiväkotirakennuksen tonttiin. Suunnitelman tavoitteena on sijoittaa Pyhän Laurin puiston alueelle koira-aitaus ja muuttaa aiemmassa puistosuunnitelmassa esitetty koripallokenttä ulkokuntoilupaikaksi. Koira-aitaus sijoittuu puiston pohjoisosaan, vanhan tykkitien rajaamalle kalliokumpareelle ja sen vieressä olevalle nurmialueelle. Aitaus noin 1588 m2 :n suuruinen. Se rajataan tummanharmaalla 1600 mm:n korkuisella kolmilanka-aidalla. Aitauksen sisäänkäynti tapahtuu nykyiseltä kevyenliikenteen raitilta. Puustoinen kalliokumpare raivataan terävistä kivistä ja kannoista. Huonokuntoiset puut kaadetaan ja niiden rungot jätetään koirille merkkauspuiksi. Koira-aitaukseen muotoillaan kivituhkakäytävä ja nurmi. Penkiltä aukeaa merinäköala. Aitaus kuivatetaan johdattamalla pintavedet painanteessa nykyiseen laskuojaan. Aikuisten ulkoliikuntaväline sijoitetaan tekonurmipintaiselle turva-alustalle nykyisen tekonurmen itäpäätyyn aiemmin suunnitellun koripallokentän paikalle. Puiston valaistusta täydennetään ulkokuntoilupaikan ja koira-aitauksen osalta. Meriteatterin maaginen esitys muutoksesta Korjaamolla Maailman meri Hannes Mikkelsson Kuvaaja Mikko Kelloniemi Yhteishaussa Laureaan yli 20 000 hakemusta ? Korkeakoulujen kevään yhteishaku suomenkielisiin koulutuksiin päättyi keskiviikkona 5.4. Alustavien tietojen mukaan Laurea-ammattikorkeakouluun tehtiin yhteishaussa yhteensä yli 20 000 hakemusta. Suosituimpia koulutuksia olivat syksyllä 2017 ensimmäistä kertaa alkava, täysin verkko-opintoina toteutettava liiketalouden koulutus sekä uutena koulutuksena Lohjan kampuksella alkava sosionomikoulutus. Alustavien tietojen mukaan Laurea-ammattikorkeakouluun täytettiin kevään yhteishaussa yli 20 000 hakemusta. Ensisijaiseksi hakuvaihtoehdokseen Laurean oli valinnut yli 5700 hakijaa. Kevään yhteishaussa Laureassa oli tarjolla yhteensä 850 aloituspaikkaan kymmenessä AMK-tutkintoon ja neljässä ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Alustavan arvion mukaan Laurean kaikkien koulutusten vetovoima oli yhteensä noin 6,7 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Ensisijaisten hakijoiden määrällä mitattuna vetovoimaisin koulutus Laureassa oli syksyllä ensimmäistä kertaa järjestettävä, kokonaan verkko-opintoina toteutettava liiketalouden koulutus. Se keräsi ensisijaisia hakijoita noin 20 jokaista aloituspaikkaa kohden. Lähes yhtä paljon ensisijaisia hakijoita oli myös ensi kertaa Lohjan kampuksella järjestettävään sosionomikoulutukseen. Näiden lisäksi suosituimpia koulutuksia Laureassa yhteishaussa olivat näiden lisäksi rikosseuraamusalan sekä kauneudenhoitoalan koulutukset, joita Laurea tarjoaa ainoana Suomessa. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavista koulutuksista vetovoimaisin oli palvelumuotoilun YAMKkoulutus, johon oli lähes kuusi hakijaa aloituspaikkaa kohden. Laurea-ammattikorkeakoulun rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski pitää vetovoimalukuja osoituksena siitä, että opiskelijalähtöinen ja työelämään sitoutunut koulutus kiinnostaa tällä hetkellä hakijoita laajasti: – Lohjan kampuksella monimuotoisena toteutettavan sosionomikoulutuksen sekä verkko-opintoina toteutettavan liiketalouden koulutuksen suosio osoittaa, että joustavien ja oppijalähtöisten koulutusten imu on kova. Vetovoimasta on havaittavissa myös, että työelämään hyvin valmentavan ammatillisen korkeakoulutuksen suosio säilyy ja jopa kasvaa entisestään, rehtori, toimitusjohtaja Koski toteaa. Kevään yhteishaku jatkuu seuraavaksi valintakokeilla. Korkeakoulujen kevään yhteishaun kaikkien valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 30.6. ja opiskelijaksi hyväksyttyjen tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 14.7. klo 15 mennessä. ? Meriteatterin kantaesitys Maailman meri – vesi on maailman muisti saa ensiiltansa Kulttuurikeskus Korjaamolla 26.4.2017. Maailman meri kutsuu katsojat merimatkalle maailmaan, joka odottaa muutosta. Merivirrat vaihtavat suuntaansa, sää käyttäytyy kummallisesti ja ihmisten väliin repeää railoja. Muutoksen kynnyksellä eräät yrittävät tavoittaa vanhaa viisautta, toiset kaipaavat kadonneita kaloja ja kolmannet keräävät kiviä taskuihinsa, jotta eivät lähtisi myrskytuulen mukana. Maailman meri -esitys tarkastelee ihmisiä, jotka elävät meren äärellä ja merestä. Esitys kysyy, kuinka meidän tulisi elää, kun kello on jo paljon ja aikaa on vähän. Kuinka tuntea lähestyvä muutos luissaan? Maailman meri on syväsukeltava merimatka ja liitävä lentonäytös ihmisen ja luonnon suhteesta, sukupolvien välisestä syvyydestä ja vesireittien mahdollisuuksista. Soiva näyttämö ja ihmisäänistä rakentuva äänimaisema kutsuvat katsojat viimeiselle lauttamatkalle yhteisen vesipallomme uumeniin. Maailman meri -esitystä on valmistettu meren rannoilla Turun saaristossa, Naantalin Rymättylän Röölän satamassa ja Keniassa Lamun saarella. Helsingin esitysten jälkeen esitys matkustaa heinäkuussa Meriteatterin kotiteatteriin Naantalin Röölään ja syksyllä kiertueelle muualle Suomeen. Meriteatteri on vieraillut Kulttuuritehdas Korjaamolla aikaisemmin esityksellään Laulu on meren laulu. Ohjaus ja dramaturgia: Anni Mikkelsson. Esiintyjät: Ella Mettänen, Hannes Mikkelsson, Jaakko Ohtonen ja Jussi-Pekka Parviainen. Valosuunnittelu: Nadja Räikkä. Lavastus: Laura Halonen. Äänisuunnittelu: Jussi-Pekka Parviainen. Pukusuunnittelu ja rekvisiitta: Milla Järvinen. Graafinen suunnittelu: Antti Kekki. Valokuvat ja teaser: Mikko Kelloniemi. Tuotanto: Suvi Ahoniemi ja Tinni Torikka Esitykset Korjaamolla: ke 26.4. (ensi-ilta), pe 28.4., la 29.4., la 20.5., su 21.5. klo 15, ma 22.5. Kaikki esitykset ovat klo 19, ellei toisin mainita. Meriteatteri Meriteatteri on vuonna 2013 perustettu vapaa ammattiteatteri, joka kiertää Suomea ja maailmaa kotipaikkanaan Röölän satama Naantalin Rymättylässä. Meriteatteri on juurevaa ja tutkivaa teatteria, jonka lähtökohtana on kollektiivisuus. Musikaalisen ensemblen esitykset laulavat menneestä ja tulevasta ja etsivät yhteyttä yli rajojen. Meriteatteri on vieraillut esityksillään muun muassa Tampereen Teatterissa, Linnateatterissa Turussa ja Von Krahl -teatterissa Tallinnassa. Ryhmän vuosina 2013-2015 valmistama Lähtö-trilogia pohjautui Röölän sataman tarinoihin ja saaristoluontoon. Trilogia keräsi runsaasti kiitosta sekä kriitikoilta että katsojilta: Meriteatterin taiteellinen johtaja, esityksen ohjaajadramaturgi Anni Mikkelsson ja näyttelijä Hannes Mikkelsson aloittavat elokuussa 2017 Ylioppilasteatterin taiteellisina vastaavina. (Julkaisuvapaata tietoa vasta 18.4. alkaen.) Maailman meri Ella Mettänen Hannes Mikkelsson Jaakko Ohtonen Jussi-Pekka Parviainen Kuvaaja Mikko Kelloniemi
• 11 Viikot 16-17 • Nro 8 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Pääsiäisen kuvataide Klaus Haapaniemen (sohvalla) uutta Black Lake kuosia Lokal Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Portugalilaissyntyinen mutta Suomessa asuva Rita Vargas on tehnyt värikylläisiä grafiikkateoksia Jade Galleryyn. Mustavalkoteos vasemmalla, keltainen teos oikealla molemmat Eternal Lovers. Kuva: Raimo Granberg Kuvaja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan Harakka-teokseen on käytetty käsinkirjontaa, sekatekniikkaa, silkkilankaa, koruja, nappeja ja helmiä. Kuva: Raimo Granberg. Eläintauluistaan tunnettu taiteilija Päivi Latvala (vas.) ja näyttelyn avaaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio edellisen teoksen Ihanat naiset rannalla edessä Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marika Mäkelä taustallaan vuosina 2016-2017 sekatekniikalla puulle tehty teoksensa Pre-Language (Emerald) Anhavalla. Kuva: Raimo Granberg. ? Punavuoren, Kampin, Erottajan ja lähialueen galleriat avautuvat pääsiäisen jälkeen. Uutena tilana esitellään Lokal-galleria. Naisella on oikeus nautintoon Portugalilaislähtöisen Rita Vargasin yksityisnäyttely “The Lines of Displacement” täyttää Jaden Gallerian, Punavuorenkatu 4, värikylläisillä grafiikkateoksilla, jotka esittelevät monipuolisesti hänen taidegrafiikkaa vuosien varrelta, sekä jo aiemmin nähtyä että uutta. Vapaalla viivalla herkuttelevat kuivaneulatyöt ja silkkipainotöiden maalaukselliset värikentät todistavat sekä taiteilijan taidon monipuolisuudesta että painopinnan mahdollisuuksista tekstuurein, viivoin ja pistein. Näyttelyn rikkaat grafiikkavedokset ammentavat aiheensa taidehistoriasta ja nykyajan populaarikulttuurin kuvastoista. Teosten läpi kulkevat punaisena lankana rakkauden ja ihmissuhteiden, nautinnon ja sukupuolisuuden teemat. – Naisella on oikeus nautintoon, yhden kuvan kissanaamiota kantava nainen tuntuu sanovan. Teoksissa japanilaisten puupiirrosten hahmot kohtaavat kännykkäkameralla napatut tuokiokuvat nuorista naisista, joiden yhtä aikaa uhmakkaat ja haavoittuvaiset poseeraukset muistuttavat sosiaalisen median kuvavirran hetken taidetta. Taiteilijatapaaminen on perjantaina 28.4. klo 16.30– 17.15, ennen näyttelypurkua. Björkille suunniteltua designia Klaus Haapaniemen suunnittelema ”Black Lake” tuotesarja esillä galleria Lokalissa, Annankatu 9. Suunnittelija/taiteilijan uusi kokoelma syntyi alkuperäisenä tilaustyönä islantilaiselle artistille Björk Gudmundsdottirille moderniin hirsihuvilaan Islantiin. Tilaan räätälöidyt huonekalut ja tekstiilit ovat nyt esillä lyhyesti, ennen kuin Björkin tilaama kokoelma alkaa matkansa Islantiin. Kudotun Black Lake -kankaan innoittajana toimivat Björkin kertomus alueen vulkaanisesta maaperästä ja majesteettisen luonnon ympäröimästä syrjäisestä, järven rannalla sijaitsevasta meditatiivisesta kesäkodista. Kokoelman keskipiste on Black Lake -kuosilla verhoiltu ja suomalaisen Nikarin käsin valmistettu sohva. Kokoelman muita tuotteita ovat sohvalta lattialle kuin laavavirtana valuva Iso-Britanniassa Bristolissa perinteisin menetelmin kudottu tekstiilikudos sekä tummaa höyryävää lampea lehvästön ja salaperäisten laavakivien lomassa markkeeraava pyöreä, Hollannissa valmistettu villamatto. Lokalin näyttelyä varten Klaus Haapaniemi & Co. on myös suunnitellut pienen erän painettuja villahuiveja ja samettisia kirjekuorilaukkuja. Lisäksi näyttelyssä on myynnissä erä etsauksia, jotka ovat grafiikkapaja Himmelblaun toteuttamia ja olleet aiemmin esillä vain Royal Academyssä Lontoossa. Muuttuvan mielen maisema Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee kuvaja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan syvätarkkoja, pikkupiirteisiä töitä erilaisilla käsinkirjontaja maalaustekniikoilla. Hänen erikoisalaansa on luova kirjonta. Pohjola kirjoo muistiin elämäänsä, unikuvia ja arkeen kätkeytyneitä pyhiä hetkiä. Hän tekee hyvin erilaisia ja erikoisia teoksia. – Uusimmissa teoksissani jatkan luonnon ja ihmisen välisen vuoropuhelun tutkimista. Teosteni kirjotut linnut heijastuvat vanhojen peilien kautta äärettömyyteen. Kivipäiväkirjat – teossarja koostuu pienistä maalauksista, joihin tekijä on liittänyt kiviä Italiasta Saarenmaalta, Hiidenmaalta sekä Pielisen ja Tampereen Pyhäjärven rannoilta. Ne ovat matkamuistoja, mutta myös muistumia suomalaisen sananlaskun antamasta elämän mittasuhteista: – Ison kiven ikäinen ja pienen kiven kokoinen. – Teoksissani ja niiden aiheissa voi kokea kaiken, mitä ihminen kantaa mukanaan tiedostaen tai tiedostamatta. Käsittelen työssäni ihmisenä olemisen mysteeriä ja näkymättömän selittämätöntä läsnäoloa. Henkilökohtainen työskentelytapa tuo yksityiset tunteet ja kuvamaailman yhteiseksi kokemukseksi. Kädellä ja sydämellä on parhaimmillaan intuitiivinen yhteys ja vuorovaikutus: välitön kosketus materiaaleihin, läsnäoloon ja hiljentymiseen ovat tärkeitä. Tilaa eläimille loistaa Päivi Latvala on pitkän linjan eläintaiteilija, jolle lehmät ja muut maaseudun eläimet ovat pääaiheita. Piirtäjän ja graafikon ammatit näkyvät kuvakulmissa ja tarkoissa yksityiskohdissa. Tumma tai värikäs yksinkertainen tausta jättää tilaa eläimelle loistaa maalauskissa. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, tuo esille nykyaikaisen maaseudun taiteen ystävien lähelle. Maaseudun tulevaisuus on Latvalalle tärkeää; hän haluaa herättää ihmisissä aitoja tunteita maaseutua kohtaan. Taiteilijan lehmämaalaukset ovat jo löytäneet tiensä viljelijöiden ja rehuyritysten halutuiksi lahjoiksi. Maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu piti avajaisissa satuttavan puheen lehmien määrän ja lehmätilojen vähenemisestä omana elinaikanaan. Taitelija haluaa kuvata eläinten kauneuden realistisesti, mikä vaatii tarkkaa silmää ja viimeisteltyä otetta. Romanttisuus hiipii teoksiin siitä tunteesta, jota eläimet omistajilleen edustavat. – Jokaisella lehmällä on nimi, ne eivät ole vain tuotantokoneita ja omaisuutta; ne ovat rakkaita työtovereita, kotieläimiä ja lemmikkejä. Maalaus ihmetapahtumana Galerie Anhava, Fredrikinkatu 43, näyttää Marika Mäkelän ”Pre-Language” (=Ennen kieltä)sekatekniikalla puulle töitä. Hän sanoo usein unohtuvan, että olennaisinta maalaamisessa on itse maalaaminen. Kun taiteilija työskentelee, on selvää, että hän hyödyntää omia kokemuksiaan, tietojaan, kun luo uutta. Maalaaminen tapahtuu omilla ehdoillaan. Myös materiaali ”ajattelee” tai sillä on oma tahto. Taitelijalle luomisprosessi on aina ihmetapahtuma, joka avaa työn ainukertaisen salaisuuden. Galleristi Ilona Anhava kirjoittaa, että Marika Mäkelän maalaukset stimuloivat kaikkia aisteja. Voimme kylpeä, levätä ja nauttia niistä. Voimme tuntea töiden tuoksun ja lähellä kuulla niitä. Mäkelä tunnetaan parhaiten ekspressiivisenä värimaalarina. Hän suosii maalauksissaan runsaita, paksuja värikerroksia ja lähes kolmiulotteisia siveltimenvetoja. Myös hänen graafisemmassa tuotannossaan on värielämyksellä tärkeä osa. Mustaa piirroksellisuutta teokseen tuovat primitiiviset merkit. Taidegrafiikkaa Marika Mäkelä on tehnyt 1990-luvun alusta lähtien. Maalausten materiaalintuntua ja fyysisyyttä hän ei pyri vedoksiin siirtämään. Päinvastoin hän sanoo grafiikan parissa tapahtuneiden kokeilujen hedelmöittäneen hänen tapaansa maalata. Paikalla on muistinsa Tm-galleria, Erottajankatu 9, esittelee Pia Salon teosta ”Näkymättömyyden asteet V ”(2014-). Se on jatkuva installaatioprojekti, joka koostuu maalauksista ja pienoistaloista. Sarjan viides osa ”Kaiku” viittaa heijastumaan ja aikaan. – Teoksissa pohdin ajan ja paikan kerroksellisuutta sekä jäljen jättämisen merkitystä. Teosten talot eivät nojaa todellisuuteen, vaan ne ovat yhdistelmä muistikuvia ja tunnetiloja. Talojen yksityiskohdat ovat täynnä tuttuutta ja outoutta ja ne tuntuvat olevan jonkinlaisessa välitilassa, kuin menneisyyden aaveet. Muistot kiinnittyvät huoneisiin, ja ne pitävät sisällään asioita, salaisuuksiakin. Paikalla on Salon mielestä oma muistinsa. Puut ja kivet, rakennukset tai niiden rauniot ovat osa paikan muuttuvaa olemusta, ajallista syvyyttä ja kerroksellisuutta. Ihmiset tulevat ja menevät, mutta paikka pysyy aina samana, erityisenä ja ainutlaatuisena. – Näyttelyn maalaukset kuvaavat näitä paikkoja, haparoivia näkymiä muistojen laidoilta. Teksti: Risto Kolanen
• 12 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu Josa Jäntti ? Työväenopiston kevättä värittävät lukuisat kevätkonsertit, näyttelyt sekä teatteriryhmien esitykset, kuten Tunneteatterin Ihme maa, joka nähdään ennakkoesityksenä huhtikuun 27. päivä Opistotalon juhlasalissa. Stoan ja Opistotalon puutarhaluennoilta saa vinkkejä koristeja hyötykasvien viljelystä ja hoidosta niin kasvihuoneessa kuin parvekkeella. Torstai 20.4. • Mobiilisovelluksia retkeilijöille Työväenopiston Tietoiskut internetin käyttäjille: tietoiskun yhteydessä voit kysyä ja kommentoida. Tietoiskuja voi seurata etänä osoitteessa http://kol.adobeconnect.com/ tietotekniikkaluennot. Voit halutessasi osallistua samalla chat-taustakeskusteluun: kysyä ja jakaa omia kokemuksiasi. Luentotallenteita voi katsoa osoitteesta http://bit. ly/tallenteita-hto. Luennoitsija Juhana Mykrä. Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26) klo 11.30–12.15. • Imperiumit ja kansallinen itsemäärääminen: I maailmansota Euroopan kansat, kielet ja valtiot ovat syntyneet, hävinneet ja muuttuneet vuosisatojen mittaan, yhteyksissään toisiin kansoihin. Työväenopiston Euroopan kansojen historiaa -luentosarjassa tarkastelemme kansojen ja maiden historiaa runsaiden karttojen avulla. Luennoitsija FM Seppo Vepsäläinen. Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 18.45–20.15. • Runoilija P. Mustapää ja tiedemies Martti Haavio Työväenopiston Kontulan kirjallisuusluennot -sarja Kontulan palvelukeskuksessa (Kontukuja 5) klo 13.30– 15. Luennoitsija FM Hannele Koli-Siiteri. • Kasvihuoneviljely Työväenopiston puutarhaluennoilla annetaan vinkkejä koristeja hyötykasvien hoidosta. Stoan luentosali (Turunlinnantie 1) klo 17–19.15. Luennoitsija hortonomi, puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen. • Pieni kevätkonsertti Työväenopiston Stoan kevätkonsertissa kuullaan opiston eri musiikkiryhmien ja opiskelijoiden esityksiä. Mukana muskariryhmät, Lauluyhtye Soiva Sävel, pianon ja vapaan säestyksen opiskelijoita solisteineen, kaikille avoimet kuorot sekä Silkin laulu. Stoan musiikkisali (Turunlinnantie 1) klo 18–19. • EriValo – valokuvanäyttely Työväenopiston valokuvailmaisun projektipajan valokuvanäyttelyn avajaiset klo 18– 20. Aiheita, näkökulmia ja tyylejä monessa eri valossa. Kuvaajina Tapio Autelo, Jan Ekström, Antti Kauppi, Marjut Korhonen, Minna Lehtola, Kristiina Lähdesmäki, Päivi Lukkari, Tarakini Rainaho, Jarmo Sarkkinen, Kiisi Tuomala ja Seppo Verho. Jukka Male museo Kaapelitehdas (Tallberginkatu 1, B-porras, 2. krs.). Näyttely avoinna 14.5. saakka ma–su klo 9–21. Perjantai 21.4. • Satoa omalta parvekkeelta Työväenopiston puutarhaluennoilla annetaan vinkkejä hyötykasvien hoidosta parvekkeella. Luennoitsija hortonomi, puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen. Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 14–16.15. • Ikuisen Rooman aarteet, osa 1 Työväenopiston Unescon maailman perintökohteita Italiassa -luentosarjassa tutustumme hienoimpiin antiikin kohteisiin. Luennoitsija FT Ari Saastamoinen. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 14.30–16.30. • Arnaldur Indridason Työväenopiston kirjallisuusluennolla aiheena islantilainen dekkarikirjailija Arnaldur Indridason. Luennoitsija FM Hannele Koli-Siiteri. Osa Kustaankartanon kirjallisuus ja kulttuuri -sarjaa. Kustaankartanon palvelukeskus, A-talo/käsityökeskus (Kivalterintie 16/Oltermannintie 32) klo 12–13.30. • Tulkoon kevät! -konsertti Työväenopiston Kanneltalon kevätkonsertissa kuullaan muistojen lauluja, tangon rytmiä ja Beatlesin musiikkia. Esiintyjinä Muistojen Laulu, Reinot ja Ruusut sekä Wannabe Laulajii. Kuoroja johtaa Essi-Reetta Särkämö. Kanneltalo, auditorio (Klaneettitie 5) klo 17.30. • Kamarimusiikkia kitaralla -konsertti Työväenopiston kitararyhmän konsertissa kuullaan musiikkia barokista nykypäivään. Opistotalo, juhlasali (Helsinginkatu 26) klo 18. Lauantai 22.4. • Opastettu kävelykierros Suomenlinnassa (venäjänkielinen) Työväenopiston Suomen historiaa maahanmuuttajille -luentosarjassa perehdytään Suomen historiaan. Luennot ovat venäjän kielellä. Opistotalo, luokka 405 (Helsinginkatu 26) klo 14–15.30. Luennoitsija Nikolai jääskeläinen. • Helsingin rakennusten ja monumenttien latinaa Työväenopiston luennolla tutustutaan ympäristössämme oleviin latinankielisiin teksteihin. Latinankieliset tekstit ja muut viittaukset antiikin maailmaan avaavat kiinnostavia näkymiä Helsingin ja Suomen historiaan sekä siihen, kuinka antiikin kulttuuriperintö on vaikuttanut pääkaupunkimme rakennuskantaan ja nimistöön. Luennoitsija Suvi Randén. Opistotalo, kieliluokka 347 (Helsinginkatu 26) klo 11–12.30. • Kielikahvilat Työväenopiston kielikahviloissa tutustutaan opistossa opetettaviin kieliin ja hiotaan vanhoja taitoja. Korjauspajoissa voi esittää kieleen liittyviä kysymyksiä, keskustelutunneilla kokeilla jo opittuja taitoja. Kreikka klo 10–11.30, saksa klo 11– 15, englanti klo 11.45–13.15, kiina klo 11.45–13.15, ranska klo 13.30–15, italia klo 13.30– 15. Opistotalo (Helsinginkatu 26) klo 10–15. Sunnuntai 23.4. • Kielikahvilat Työväenopiston kielikahviloissa tutustutaan opistossa opetettaviin kieliin ja hiotaan vanhoja taitoja. Korjauspajoissa voi esittää kieleen liittyviä kysymyksiä, keskustelutunneilla kokeilla jo opittuja taitoja. Venäjä klo 10–11.30, japani klo 11.45–13.15, arabia klo 11.45– 13.15, espanja klo 13.30–15, serbia klo 13.30–15, suomi ja viro klo 13.30–15. Opistotalo (Helsinginkatu 26) klo 10–15. Maanantai 24.4. • Hyväntekeväisyystalkoot Työväenopiston talkoissa ommellaan lahjoitusmateriaaleista vaatteita SPR:lle jaettavaksi apua tarvitseville. Jos neulan ja langan käsittely on tuttua tai osaat ommella ompelukoneella tai saumurilla, niin olet juuri sopiva joukkoomme. Pohjois-Haagan toimipiste (Näyttelijäntie 14, käsityöluokka) klo 10–15. • Mika Waltarin kirjoihin ei kyllästy Työväenopiston luento klo 14.45–16.15 Riistavuoren palvelukeskuksessa (Isonnevantie 28). Luennoitsija FM Hannele Koli-Siiteri. Riistavuoren kulttuuriluennot -sarjaa. • Suuri Aalto – museoiden arvostettu arkkitehti ja menestynyt muotoilija Työväenopiston Mannerheim, Sibelius, Aalto – museokierros kolmen suuren seurassa -luentosarja Silkkikutomossa (Laivalahdenkatu 2b A, 3. krs) ilmaisutaitoluokka klo 17–18.30. Luennoitsija FM Soili Poikonen. • Sairaus, hulluus ja parantajat kautta aikain Työväenopiston Sauna, Seili ja Sote – sairauden, hulluuden ja parantamisen historiaa -luentosarjassa käsitellään lääketieteen ja suomalaisen terveydenhuollon historiaa yleiseurooppalaisessa kontekstissa. Luennoitsijat dosentti Samu Nyström ja FM Sanna Tirkkonen. Stoan luentosali (Turunlinnantie 1) klo 16.30–18. Luento on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. • Ennen elokuvaa: Kauas pilvet karkaavat Työväenopiston tilaisuudessa kuullaan asiantuntijan alustus vuonna 1996 valmistuneesta Aki Kaurismäen ohjaamasta Kauas pilvet karkaavat -elokuvasta. Luennoitsija FT Harri Kilpi. Kanneltalon konserttisali (Klaneettitie 5) klo 17–17.45. Luennon jälkeen klo 18 näytetään kulttuurikeskuksen järjestämänä elokuvan ilmaisnäytäntö. • Eyvind Johnson: Hänen armonsa aika ja muuta tuotantoa Työväenopiston Kanneltalon kirjallisuussarjassa kuullaan monipuolisia luentoja uudesta ja vanhasta kirjallisuudesta. Luennoitsija FM Hannele Koli-Siiteri. Kannelmäen kirjasto (Kanneltalo, Klaneettitie 5) klo 18.30–20. • Sahrawien unelma elämästä – kolme sukupolvea pakolaisleirillä Saharan autiomaata Algerian lounaisosassa kutsutaan Paholaisen puutarhaksi. Hiekan keskellä, kohoavat länsisaharalaisten pakolaisleirit. Sahrawit ovat eläneet pakolaisleirillä jo 40 vuotta. Luennoitsija valokuvaaja Sanni Seppo. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 18.45–20.15. • Maailmanlopun meininkiä. Ympäristökatastrofeista. Työväenopiston Ihmisen ja ympäristön suhde – voiko ihminen vaikuttaa? -luentosarjassa pohditaan, vaikutammeko holtittomasti, tietoisesti vai jopa perustellusti? Luennoitsija FM, DI Ilkka Vartiainen. Malmitalo, isoluokka (Ala-Malmin tori 1 B), klo 17–18.30. Tiistai 25.4. • Hyväntekeväisyystalkoot Työväenopiston talkoissa ommellaan lahjoitusmateriaaleista vaatteita SPR:lle jaettavaksi apua tarvitseville. Jos neulan ja langan käsittely on tuttua tai osaat ommella ompelukoneella tai saumurilla, niin olet juuri sopiva joukkoomme. Pohjois-Haagan toimipiste (Näyttelijäntie 14, käsityöluokka) klo 10–15. • Iltamusisointia Opiston musiikkiryhmät esiintyvät. Mukana Lauluyhtye Bella Canta, Lauluyhtye Luna, opiston huiluryhmät, yksinlaulajia sekä pianisteja. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 19.30–21.45. • Ongelmia perheessä Työväenopiston Perhe-elämä antiikin Roomassa -luentosarja päättyy Stoan luentosalissa (Turunlinnantie 1) klo 16.45–18.15. Luennolla selviää, ketkä kuuluivat perheeseen ja miten perheet asuivat sekä millaisia olivat avioliitot sekä vanhempien ja lasten väliset suhteet. Luennoitsija FT Marja-Leena Hänninen. • Ihana ja kaunis metsä! Työväenopiston luento Stoan luentosalissa (Turunlinnantie 1) klo 18.30–20. Luennoitsija FM Jepa Pihlainen. Luento on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. • Italia ja sen kulttuuri Berlusconin aikakaudella – nykypäivän ongelmat ja tulevaisuuden toivo Työväenopiston Keisareista Berlusconiin – katsaus Italian historiaan ja kulttuuriin -luentosarjassa käsitellään Italian historiaa pähkinänkuoressa Rooman valtakunnan ajoista moderniin Italiaan. Luennoilla korostetaan historian tapahtumien ja kulttuuri-ilmiöiden vaikutusta nykypäivän Italiaan. Luennoitsija Gianluca De Martino. Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 16.45–18.15. • Bändikatselmus Työväenopiston bändit esiintyvät. Maunula-talo, Metsäpurosali (Metsäpurontie 4) klo 18. • Teatteriprojekti: Rakkaus – tekoja, oikeutuksia, totuuksia? Työväenopiston Teatteriprojektin ensi-ilta Rakkaus – tekoja, oikeutuksia, totuuksia? Vuotalon Vuosalissa (Mosaiikkitori 2) klo 19. Näytelmä ei sovellu alle 15-vuotiaille. Käsikirjoitus ja ohjaus Mona Kortelampi. Keskiviikko 26.4. • Augustinus & Galla Placidia Työväenopiston Antiikin suurmiehiä -luentosarjassa tutustutaan antiikin historian värikkäisiin vaiheisiin kuuluisimpien suurmiesten ja -naisen elämäkertojen avulla. Stoan luentosali (Turunlinnantie 1) klo 17– 18.30. Luennoitsija FT Ari Saastamoinen. • Nykypäivän Turkki uutisotsikoiden takana Työväenopiston Turkki muinaisuudesta nykyaikaan -luentosarjassa asiantuntijat valaisevat eri näkökulmista menneisyyttä ja nykypäivää. Kaapelitehdas (Tallberginkatu 1 C, 3. krs) klo 18.45–20.15. Luennoitsija tietokirjailija Reeta Paakkinen. • Malmin kirjailijailta: Mika Honkalinna Työväenopiston ja Malmin kirjaston yhteistyöillassa aiheena on luontoon ja metsään liittyvät teokset. FM Päivi Hytönen haastattelee kirjailija Mika Honkalinnaa, joka voitti Vuoden luontokirja -palkinnon vuonna 2015. Malmitalo, kirjasto (AlaMalmin tori 1 B) klo 18–19.30. Luento on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. • Teatteriprojekti: Rakkaus – tekoja, oikeutuksia, totuuksia? Työväenopiston Teatteriprojektin esitys Rakkaus – tekoja, oikeutuksia, totuuksia? VuotaKenen demokratia? ? Näin on otsikoinut tri. Merja Jutila Roon raportinsa (HS 9.4.) suomalaisesta demokratiasta. ”Äänestysaktiivisuus laskee Suomessa nopeammin kuin muissa länsimaissa. Muiden Pohjoismaiden asukkaat käyvät kopissa paljon ahkerammin kuin suomalaiset. Edustuksellinen demokratia on rapautumassa tutkimusten raporttien ja pamflettien mukaan” sanoo Merja Roon. Hän jatkaa: ”neljä viidestä uskoo, että äänestäminen kannattaa aina, vaikka ei voi paljoa vaikuttaa maan asioihin”. Ja edelleen: ”sitä paitsi demokratiaa ollaan korjaamassa jo uusilla keinoilla. On kansalaisaloitteita, keskustelufoorumeja, joukkoistamista. Tauti on diagnosoitu, mutta lääkkeet eivät vastaa siihen ”toteaa Roon edelleen. Nytkin äänestysprosentti jäi alle 60%:n, vaikka pormestarivaalin kytkeminen valtuustovaaliin Helsingissä lisäsi äänestysintoa tällä kertaa! Tästä on hyvänä esimerkkinä yleensä kansalaisaloite ”Ongelma ei johdu tiedon puutteesta” hän jatkaa. Olen samaa mieltä. ”Kaikki ovat huolissaan edustuksellisesta demokratiasta” Roon sanoo. Tätä ovat hänen mukaansa tutkineet monet: oikeusministeriö, Sitra, yliopistot, tutkimuslaitokset, etujärjestöt ja ajatuspajat. Raporteissa on ”yksi yhteinen minuakin kummastuttava tieto politiikasta kiinnostuneiden suomalaisten osuus kasvanut 2000 luvulla”. Päähavainto on Roonin mukaan tämä: osallistuminen yhteiskuntaan on jakautunut jyrkästi eri väestöryhmien välillä. Koulutetut ja hyvätuloiset äänestävät, osallistuvat ja hyödyttävät vaikuttamisen keinoja. Työttömät ja kouluttamattomat vaikenevat. Ja jatkaa: ”demokratiasta uhkaa tulla koulutetun eliitin puuhastelua”. Viime vuosina on ollut tarjolla uusia keinoja mm. kansalaisaloite. Demokratiaa kehitetään demokratiakuplassa hän sanoo. Hänen mukaansa: ”ihmiset haluavat osallistua nopeammin ja suoremmin. Pitäisi nopeuttaa päätöksentekoa ja lisätä suoria jäsenäänestyksiä. Sitran tutkija Eina Kiiski Kataja on demokratiaraportissaan korostanut eriarvoistumista. Siksi köyhyyspolitiikka on demokratian edistämistä. ja edelleen: ”demokratiaa pidetään hienona asiana, mutta likaisena”. Jos tämä asenne ei muutu, ”niin valumme vähitellen kohti kapenevaa häivedemokratiaa” (=Roon). Monet raportissa mainitut puutteet, joita ei ollut kansalaisaloitteessa, eivät auttaneet. Aivan äskettäin kansalaisaloitetta hylättäessä edellä mainitut monet kohdat eivät johtaneet tavoitteeseen. Muutama vuosi sitten otettiin käyttöön kansalaisaloite. Sen etenemiseen vaaditaan yli 50 000 kansalaisen allekirjoitus kannatuksen merkiksi. Aloite käsitellään ensin ao. valiokunnassa ja sitten, jos se hyväksytään ja käsittää muutoksen ao. lakiin, sen pitäisi edetä koko eduskunnan eli kaikkien kansanedustajien käsittelyyn äänestettäväksi. Nyt on helppoa viitata Roon ìn otsikkoon! Kenen demokratia? Kansalaisaloitteella oli yli 84 000 kansalaisen allekirjoitus. Toiseksi eniten kaikista tähän mennessä esitettyjen aloitteiden joukossa. Sen on tehnyt yhdistys (kolmen sen hallituksen jäsenen allekirjoituksella).Yhdityksessä on jäseniä kaikista puolueista ja se edustaa samalla n. 1.400.000:n kansalaisen elintasoa ja toimeentuloa. Se poikkeaa monessa kohtaa tri. Roon`in raportin mainitsemista puutteellisista tekijöistä. Aloite ei johdu tiedon puutteesta. Siihen liittyen on kirjoitettu kaksi kirjaa (yhdistyksen pj). Ne perustuvat eläkkeitä käsittelevän julkisen instituution laskelmiin ja ennustuksiin. Aloite ei ole vain hyvin koulutettujen ja hyvintoimeetulevien puuhastelua. Ei edusta eri väestäryhmien voimakasta jakautumista! Ei ole kyse siitäkään, että hyvätuloiset ja koulutetut hyödyttävät vaikuttamisen keinoja, vaan se koskee kaikkia työeläkeläisiä. Tämä kansalaisaloite koski erittäin suurta kansalaisryhmää, joiden elintaso riippuu indeksien muutoksista. Ja niitä muutetaan nykyisellä indeksimentelmällä, joka myös vaikuttaa prosenttikorotusten takia kaikkien ansiosidonnaisiin etuuksia kuuluviin samalla tavoin kuin kansalaisaloiteessa oli ehdotettu. Tällä nykyisellä menetelmällä on tuo ryhmä menettänyt eduistaan 20 vuodessa n. 55 % alkuperäisestä ansiosidonnaisesta edustaan. Nyt tehdyllä valiokunnan hylkäämispäätöksellä 90 % tuosta ryhmästä joutui luopumaan valiokunnan hylkäämisen takia korotuksista 10 % :n tuohon ryhmään kuuluvien takia?! Tällä aloitteella todella kuten Roon sanoo haluttiin 20 vuoden jälkeen nopeuttaa päätöksentekoa ja ennen kaikkea toteuuttaa (SITRA/ Kiiski Katajan mukaan) lain perusteella lisääntyvän eläkeläisköyhyyden lisääntymistä eli ”köyhyyspolitiikka on demoktatian edistämistä”. Kun alle 2.500 €/kk eläkettä saavia on 90 % kaikista, niin juuri tämän aloitteen perusteella olisi estetty tuon, yhä suuremman joukon, kasvamista turvautumaan sosiaaliitukiin. Varat saataisiin vuodesta 1962 alkaen maksettujen ja kertyneiden vain eläkerahastojen osatuotoista. Näiden yllä lueteltujen tosiasioiden perusteella (mm. lakipykälän muutos) olisi ollut oikeutettua ja oikeudenmukaista viedä ko. kansalaisaloite äänestettäväksi kaikkille kansanedustajille. Näinhän toimitaan juuri äänestettäväksi tulevan ajankohtaisen aloitteenkin suhteen. Muistaakseni Tenon lohestakin äänestettiin (vrt. työeläkeläisiin)?! Summa summarum On pakko kysyä, että yli 84 000 kansalaisen allekirjoittama aloitteesta, joka koskee n. 1.400.000 kansalaisen elintasoa, jotka ovat luoneet maastamme ”hyvinvointi” valtion, ei äänestetä Eduskunnassa kaikkien kansanedustajien toimesta, vaan aloitteen hylkää 16 valiokunnan jäsentä eli vajaa kymmenen prosenttia kaikkien muiden kansanedustajien puolesta, niin voi kyllä kysyä Roon`in tapaan: kenellä on demokratia Suomessa valiokunnalla vai eduskunnalla? Josa Jäntti Työväenopiston luennot, konsertit, teatterit ja näyttelyt
• 13 Viikot 16-17 • Nro 8 M unkin S eutu Taivallahden Kesäteatteri kunnioittaa satavuotiasta Suomea näytelmällä Tukkijoella lon Vuosalissa (Mosaiikkitori 2) klo 19. Näytelmä ei sovellu alle 15-vuotiaille. Käsikirjoitus ja ohjaus Mona Kortelampi. Torstai 27.4. • Yle Uutisvahti -sovellus tutuksi Työväenopiston Tietoiskut internetin käyttäjille: tietoiskun yhteydessä voit kysyä ja kommentoida. Tietoiskuja voi seurata etänä osoitteessa http:// kol.adobeconnect.com/tietotekniikkaluennot. Voit halutessasi osallistua samalla chat-taustakeskusteluun: kysyä ja jakaa omia kokemuksiasi. Luentotallenteita voi katsoa osoitteesta http://bit.ly/tallenteita-hto. Luennoitsija Juhana Mykrä. Opistotalo, Aino (Helsinginkatu 26) klo 11.30–12.15. • Kansallisvaltiot maailmansotien välillä Euroopan kansat, kielet ja valtiot ovat syntyneet, hävinneet ja muuttuneet vuosisatojen mittaan, yhteyksissään toisiin kansoihin. Työväenopiston Euroopan kansojen historiaa -luentosarjassa tarkastelemme kansojen ja maiden historiaa runsaiden karttojen avulla. Luennoitsija FM Seppo Vepsäläinen. Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 18.45–20.15. • Kasvata omat tomaatit Työväenopiston puutarhaluennoilla annetaan vinkkejä koristeja hyötykasvien hoidosta. Stoan luentosali (Turunlinnantie 1) klo 17–19.15. Luennoitsija hortonomi, puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen. • Tunneteatteri: Ihme maa Työväenopiston Tunneteatterin versio Liisa Ihmemaassa -tarinasta. Teemana itsenäisyys ja itsenäistyminen. Toteutetaan yhteistyössä Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n vekkaritoiminnan kanssa. Ennakkonäytös klo 12. Opistotalo, juhlasali (Helsinginkatu 26). • Studionäyttämö: Onnellisuuskone – paradokseja onnen etsinnästä Työväenopiston Studionäyttämön Onnellisuuskone kuvastaa ihmisen onnen etsintää ja onnen kaipuuta. Onko onnenlantin kääntöpuolella kateus? Ohjaus Martti Mäkelä. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 19. • Teatteriprojekti: Rakkaus – tekoja, oikeutuksia, totuuksia? Työväenopiston Teatteriprojektin esitys Rakkaus – tekoja, oikeutuksia, totuuksia? Vuotalon Vuosalissa (Mosaiikkitori 2) klo 19. Näytelmä ei sovellu alle 15-vuotiaille. Käsikirjoitus ja ohjaus Mona Kortelampi. Perjantai 28.4. • Parveke paratiisiksi Työväenopiston puutarhaluennoilla annetaan vinkkejä hyötykasvien hoidosta parvekkeella. Luennoitsija hortonomi, puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen. Opistotalo, Helsinginsali (Helsinginkatu 26) klo 14–16.15. • Ikuisen Rooman aarteet, osa 2 Työväenopiston Unescon maailman perintökohteita Italiassa -luentosarjassa tutustumme hienoimpiin antiikin kohteisiin. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 14.30– 16.30. Luennoitsija FT Ari Saastamoinen. • Studionäyttämö: Onnellisuuskone – paradokseja onnen etsinnästä Työväenopiston Studionäyttämön Onnellisuuskone kuvastaa ihmisen onnen etsintää ja onnen kaipuuta. Onko onnenlantin kääntöpuolella kateus? Ohjaus Martti Mäkelä. Opistotalo, Viipurinsali (Helsinginkatu 26) klo 19. • Laulajien ja pianistien konsertti Opiston yksinlaulajien ja pianistien konsertti. Opistotalo, juhlasali (Helsinginkatu 26) klo 19–21.30. • Teatteriprojekti: Rakkaus – tekoja, oikeutuksia, totuuksia? Työväenopiston Teatteriprojektin esitys Rakkaus – tekoja, oikeutuksia, totuuksia? Vuotalon Vuosalissa (Mosaiikkitori 2) klo 19. Näytelmä ei sovellu alle 15-vuotiaille. Käsikirjoitus ja ohjaus Mona Kortelampi. Lauantai 29.4. • Teatteriprojekti: Rakkaus – tekoja, oikeutuksia, totuuksia? Työväenopiston Teatteriprojektin esitys Rakkaus – tekoja, oikeutuksia, totuuksia? Vuotalon Vuosalissa (Mosaiikkitori 2) klo 19. Näytelmä ei sovellu alle 15-vuotiaille. Käsikirjoitus ja ohjaus Mona Kortelampi. Meren äärellä nautitaan upean Milana Micikin laulusta ? Milana Misic on kesän tähti Taivallahdessa. Milana on laulaja, muusikko ja näyttelijä. Milanan rooli musiikkinäytelmässä Tukkijoella on Anni, ujo piika Pietolan rapistuvalla tilalla. Tukkilaiset jakavat naiset keskenään silloiseen tapaan. Annin aikoo saada pauloihinsa komea Huotari. Huotari on kunnolliselta vaikuttava, oikeudenmukaisuutta puolustava nuori mies. Tuleva kesä eletään juhlatunnelmissa perinteisen suomalaisen kesäteatterin parissa. Monille jo tuttu teatterin ammattilainen Kari Kinnaslampi ohjaa Teuvo Pakkalan kirjoittaman näytelmän Tukkijoella. Pala Suomen historiaa elää näyttämöllä Tukkijoen tarinan ja osittain jo unhoon jääneiden kansanlaulujen myötä. Kysymyksessä on Oskar Merikannon musiikkia, jonka osa yleisöä saattaa kuitenkin muistaa hyvin. Tukkijoella nähdään komeita nuoria miehiä, tukkilaisia. Kun tukkilaiset palaavat kylille, heitä odottavat kauniit naiset. Romantiikkaa ja rakkautta on tulossa, mutta tarinan pääteemat ovat kuitenkin ihmisen ikuiset vitsaukset raha ja petos. Milana kertoo, että Annin rooli on kiinnostava ammatillisesti, koska Annilla on monta laulua, joita ei oikein voi kuulla missään muualla. Ei niitä kaikkia löydy Youtubestakaan. Niiden harjoittelu ja esittäminen on musiikillisesti haastavaa, mutta siksi juuri innostavaa. Anni on piika, ja se vie Milanan ajatukset kauas menneisyyden tarinoihin, satavuotisen Suomen tarinoihin. Milanan omat rakkaat, mummi ja vaari, ovat aikanaan olleet maatilalla piikana ja renkinä. Ovat rakastuneet, ja menneet naimisiin. Mummi oli syntynyt 1909 Mikkelin maalaiskunnassa. Mummi ja vaari kertoivat Milanan lapsuudessa tarinoita elämänsä varrelta. Milana muistaa jutuista myös sen, miten vaikeita aikoja mummi ja vaari olivat eläneet. Suomi onkin oikeastaan aika nuori itsenäisenä valtiona. Milana on musiikin ammattilainen. Kesäteatterissa hän on esiintynyt 20082009 Vantaalla vaativassa monologissa näytelmässä Laulumme, joka kertoi Milanan äidin, Laila Kinnusen, musiikillista tarinaa. Milana muistelee edelleen väkevää kokemusta, kun lavalla oli vain hän, bändi, ja useita asuja eri aikakausilta. Tarina sai suuren suosion, ja se teki myös pienen kierroksen joissakin kaupungeissa. Milana kiittää edelleen Susanna Haavistoa, joka käsikirjoitti, ohjasi ja oli kaikessa taiteilijan tukena. Kuopiossa kesällä 2015 Milana esiintyi näytelmässä, joka kertoi Olavi Virrasta. Musiikillisia tarinaproduktioita on muitakin menossa ja työn alla, mutta laulajalle on tärkeää myös uusi musiikki. Aikanaan kahvilan pöydän ääressä syntyi Milana Team, jonka tuotteena julkaistaan huhtikuussa uutta musiikkia. Uusi single Rakkauslukko (muistattehan sillat, joissa on rakkauslukkoja), yhdistää etnisiä sävyjä suomalaiseen iskelmään. Milana pitää itsekin tästä positiivisen sävyisestä tarinasta. Keväällä kesäteatterissa eletään aikaa, jolloin kaikki näytelmän eri osiot ovat työn alla. Kun teksti alkaa muuttua tarinaksi näyttämölle puheen, laulujen ja tanssien yhdistämisen kautta, niin se saa uuden sykkeen työryhmään. Milana odottaa innolla mitä kaikkea hyvä ohjaaja tässä prosessissa saakaan hänestä esiin. Työryhmä on toimiva, ja hyvällä yhteistyöllä toinen toisiaan auttaen ja tukien näytelmästä syntyy nautittavaa niin tekijöilleen kuin yleisölle. Esityksissä katsojat saavat nauttia myös kesäisestä haitarimusiikista, joka kuuluu itsestään selvänä elementtinä Tukkijoelle. Milana harrastaa aamukävelyjä meren rantaan, spinningiä ja käy säännöllisesti kuntosalilla. Liikunta avaa kehon laululle. Hän on aivan innoissaan, kun kotoa Taivallahden kesäteatteriin pääsee mukavasti pyöräillen. Helsinki on Milanan kotikaupunki, ja hänelle hyvin rakas. Kesällä voi kätkeytyä kaikessa rauhassa jäätelön kanssa jonnekin penkille istumaan, ja vain nauttia auringosta, ratikoiden äänistä sekä katsella ihmisiä. Taivallahden kesäteatteriin kulkuyhteydet ovat hyvät. Bussi 24 ajaa miltei teatterin viereen. Runeberginkadun ratikkapysäkiltä sekä bussipysäkiltä ravintola Eliten kohdalla pääsee teatterille kävellen Eteläistä Hesperiankatua meren suuntaan. Raitiotievaunuja ja busseja kulkee Kampin metroaseman sekä rautatieaseman vierestä, joten kesäteatteriimme on helppo tulla mistä päin maata/ kaupunkia tahansa. Taivallahden kesäteatterin musiikkinäytelmän Tukkijoella ensi-ilta on sunnuntaina 9. heinäkuuta klo 19.00. Taivallahden kesäteatteri tarjoaa mukavaa menoa merellisessä miljöössä. Teatterin kahvila avataan tuntia ennen esitystä ja siellä voi nauttia kahvia/teetä makean tai suolaisen kera. Baarista saa kuohuviiniä, olutta, lonkeroa, siideriä sekä konjakkia (A-oikeudet). Katsomo on 300-paikkainen. Viihtyisässä katetussa katsomossa voi nauttia esityksestä niin auringonpaisteessa kuin sateen sattuessa. Taivallahden kesäteatteri sijaitsee Hietaniemen uimarannan läheisyydessä, joten kerrospukeutuminen on paikallaan, jos merituuli sattuu raikkaasti puhaltelemaan. Liput talvikaudella tulevalle kesälle saa olemalla yhteydessä teatterille joko sähköpostilla taivallahdenkesateatteri@gmail.com tai puhelimitse numerosta 044 080 92 80 ma-pe kello 1618. Suomessa asumiseen tarvitaan opastusta ? Toisenlaisesta kulttuurista Suomeen muuttaville voivat asumiseen liittyvät asiat olla aivan uutta ja outoa. Suomessa vuokra on maksettava ajallaan ja taloyhtiössäkin on paljon erilaisia sääntöjä. Uudet suomalaiset tarvitsevat kotoutumisensa tueksi koulutusta. Tehokkaita opastajia ovat Naapurioppaat, joille nyt järjestetään Helsingin seudulla koulutusta. Istumme Kalliolan Setlementtitalon kolmannessa kerroksessa ja käynnissä on Viittakiven Naapuriopaskoulutus. Kouluttaja Tarja Kirjalainen kysyy: ”Mikä saa teidät toimimaan vapaaehtoisena?” Halu auttaa. Tehdä hyvää toiselle. En tiedä. Maahanmuuttajien mahdollisimman sujuvaan kotoutumiseen tähdätään kouluttamalla Naapurioppaita. Helmikuusta 2017 Viittakivi on aktiivisesti etsinyt ja kouluttanut Suomessa jo pidempään asuneita maahanmuuttajia, jotta nämä voisivat vapaaehtoistoimijoina auttaa uusia maahanmuuttajia asumiseen liittyvissä asioissa. Mikä asumisessa sitten voi olla vaikeaa? ”Monikin asia! Kun Suomeen muuttaa toisenlaisesta kulttuurista, voivat asumiseenkin liittyvät asiat olla hyvin erilaisia. On opeteltava säännöllisesti hoitamaan vuokrat ja muut raha-asiat, on noudatettava taloyhtiön sääntöjä, on opittava pyykkituvan etiketti, jätteiden kierrätys ja opeteltava kohtaamaan naapurit ja hakemaan apua tarvittaessa”, vastaava kouluttaja Tarja Kirjalainen vastaa. Olisitko sinä kiinnostunut? Olisitko sinä kiinnostunut oppimaan lisää hyvistä naapurisuhteista, kierrätyksestä ja turvallisesta asumisesta ja jatkossa toimimaan vapaaehtoisena auttaen uusia maahanmuuttajia? Naapuriopaskoulutus kestää yhteensä 32 tuntia ja tapaamiskerrat sisältävät luentoja ja tutustumisretkiä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa ja on osallistujille maksuton.
• 14 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Vuokraammeasuntosimarkkinajohtajan ammattitaidolla.Soitameille,niinasiat hoituvathelpostijanopeasti. Takaammemyösvälitystyömmelaadun. Normaalinvuokravakuudenlisäksisaat ylimääräisentakauksenkokoensimmäisen vuodenvuokranmaksusta. Soitaniinkeskustellaantarkemmin! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Oletko myymässä asuntoasi? Myyntiturvaonturvallinenvalinta. Etmaksaliikaavälityspalkkiota, jaasuntosimyyntionosaavissakäsissä. Palvelummeontehokas.Luetyytyväisten asiakkaidemmepalautteitakotisivuiltaja toteaitse.Markkinoimmeasuntojaerityisen monipuolisesti,myöslehti-ilmoituksilla. Soitajasovitapaaminen! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI–UUSIMAA–TURKU–TAMPERE–LAHTI–OULU Ilmalankuja2,HKI
• 15 Viikot 16-17 • Nro 8 Valokuvaamot Terveyspalvelut Kiinteistöhuolto Kiitos LVI Helsinki Kiitos! Kiitos! Kiitän äänestäjiäni hienosta äänimäärästäni ja tukiryhmääni sekä kokoomuksen Helsingin piirin kampanjan tekijöitä Sirpa Asko-Seljavaara PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Vuokralle tarjotaan Myydään tai vuokrataan AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Vain n.700m M-niemen kirkolta. Tied./esitt. 0500 468 800 Hemminki Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Pizzanpaistosta tuli ilmiö Suomessa Pizzaleipurit paistavat pizzaa kesätapahtumissa ympäri Suomea. ? Tulevan kesän suuri ruokatrendi on pizzanpaisto kotona. Mutta mikä on täydellisen pizzan salaisuus? Italialainen pizzakokki paljastaa, miten valmistetaan aito italialainen pizza. Suomalaisissa kotikeittiössä ollaan täydellisen pizzan jäljillä. Pizzanpaistajat ovat valmiita käyttämään aikaa ja vaivaa paistaakseen täydellistä pizzaa. Italialainen pizzakokki Francesco Baraldo paljastaa, kuinka kotikokki pääsee lähemmäksi aitoa italialaista pizzaa. Baraldolla on Tarvisiossa Pohjois-Italiassa oma pizzeria. Pizzaa puu-uunissa Aito italialainen pizza vaatii laadukkaat raaka-aineet, hyvän taikinan sekä onnistuneen kohottamisen ja korkean paistolämpötilan. Baraldon pizzeriassa pizzataikinaa kohotetaan jääkaapissa 3 vuorokautta eli 72 tuntia. Lue Baraldon aidon italialaisen pizzapohjan resepti ja muut vinkit täällä. Baraldo korostaa raakaaineiden merkitystä. Hän kiinnittää erityistä huomiota jauhojen laatuun sekä tomaattikastikkeen ja juuston valintaan. Lisäksi perinteinen italialainen pizza paistetaan puu-uunissa, joka lämpenee 350-500 asteeseen. Italialaiset luottavat edelleen perinteisiin resepteihin. – Suosituin pizza on ilman muuta margherita klassikko, jossa on täytteenä tomaattikastiketta ja juustoa! Baraldo sanoo. – Italialaiset tekevät pizzaa kotona perheen tai ystävien kanssa erityisesti viikonloppuisin. Esimerkiksi kun katsomme jalkapalloa televisiosta lauantaija sunnuntai-iltaisin. Lappilainen pizzauuni Suomessa ollaan pizzanpaiston suhteen rennompia kuin Italiassa. Italiaisten perinneherkku on pitkään ollut myös suomalaisten suosikkiruoka, ja pizza oli yksi finalisteista Suomen kansallisruoaksi. Pizza on osa nykyaikaista suomalaista elämäntapaa. Suomalainen pizzauuni MyPizza on yksi Suomi 100 -juhlavuoden tuotteista. MyPizza on herättänyt kiinnostusta ympäri maailmaa, ja myös italialaiset ovat innostuneet paistamaan pizzaa lappilaisessa pizzauunissa. MyPizza valmistetaan kokonaan Suomessa, Keminmaassa, suomalaisista raaka-aineista. MyPizza-vaunu kiertää ensi kesänä Suomen kesätapahtumia, joissa yleisö voi maistaa tulella paistettua pizzaa. Pizzaleipurit myös kertovat vinkkejä, kuinka kotona voi paistaa aitoa italialaista pizzaa. MyPizza-vaunu kiertää Suomen kesätapahtumia, joissa voi maistaa tulella Italialaiset luottavat perinteisiin resepteihin. Italiassakin paistetaan nyt pizzaa lappilaisella pizzauunilla. Italialainen pizza paistetaan. paistettua pizzaa. MyPizzaleipurit myös antavat vinkkejä pizzanpaistoon.
• 16 Nro 8 • Viikot 16-17 M unkin S eutu K-Market Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 19, 00330 Helsinki | 050 3298252 3298252 Kaikki hyvä on lähellä. ark 7-22 la 7-22 su 9-22 K-Market Munkkiniemi MEILTÄ EDULLISESTI! Tarjoukset voimassa ti-su 18.-30.4.2017 ellei toisin mainita. HOMMANÄS Kotisima 0,75/l meidät löydät myös facebookista www.facebook.com OSTA NOSTA & Debi t FAZER Tippaleipä 2 kpl/120 g MAAILMAN PARAS SÄILYKE! DELIDELI Ankankoivet 1250 g PHILADELPHIA Tuorejuusto 200 g 29 90 PRK 5 75 PL (7,6/l) –Kauppiaat Sanna ja Juri– TERVETULOA MUNKAN MUKAVIMPAAN LÄHIKAUPPAAN! KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI 5 35 PKT (44,58/kg) 1 49 RS (7,45/kg) Minipatonki 50 KPL MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI -Hannun Pakari – Halme – Eromanga – Nurmeksen kala – Haagan leipä – Hannun Pakari – Ekberg – Eromanga – Nurmeksen kala – Leipomo Väyrynen – Haagan leipä –Reze – Hannun Pakari –Ekberg Toimituspäivät pienleipomoille ja muille suoratoimittajille: KAIHILEIKKAUS EDULLISESTI UUDELLA TEKNOLOGIALLA. V A R A A A I K A 9 7 7 5 8 1 6 . Kaihi voi kehittyä missä iässä tahansa ja varsinkin ikääntyville huomaamatta. Harmaakaihi hoidetaan aina leikkaamalla. Olemme saaneet käyttöömme uusinta teknologiaa, jolla kaihileikkaus on mahdollisimman hellävarainen ja toipuminen nopeaa. Arvoasiakkaana saat leikkauksen Diacor Ruoholahden Silmäyksikössä nyt edulliseen kampanjahintaan. ARVOASIAKASETU -200 €/yhden silmän kaihileikkauksesta Molempien silmien kaihileikkauksesta alennus on yhteensä 400 €. Etu on voimassa 31.5.2017 asti. ARVO ETU Ravintola Kadetti Hollantilaisentie 11, 00330 Helsinki Iloista vappua! VAPPUBRUNSSI 1.5.2017 Parsa-perunasalaattia Sipulija mustaherukkasilliä Graavattua siikaa ja tillikastiketta Katkarapuskagenia ja mallasleipäcrumblea Kirsikkatomaatteja ja helmimozzarellaa Pikkelöityjä kasviksia Viherversosalaattia Fazerin leipää ja voita * * * Pitkään haudutettua härkää ja portviinikastiketta Kevyesti savustettua lohta ja limehollandaisea Paahdettuja juureksia ja perunaa * * * Valkosuklaapannacottaa, raparperihilloketta ja pistaasicrumblea Nami-munkkeja Fazerin suklaakonvehteja Vappubrunssi tarjolla klo 11–15 44,50 € 7–12-vuotiaat puoleen hintaan, alle 6-vuotiaat veloituksetta. PÖYTÄVARAUKSET: Ravintola Kadetti Puh. 040 5662210, kadetti@fazer.fi