Viikot 34-35 – Nro 14/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803 www.kosmetiikkahelmi.com Elokuun lauantait ovat Kosmetiikka Helmessä KARKKIPÄIVIÄ! Kaikki tuotteet samasta sarjasta 2+1 (edullisin lahjaksi) (Exuviance, NEOSTRATA, Ella Baché, Académie ja Darphin) www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 JUNIORIT 4-18 v. VAUHTI HAUSKUUS OPPIMINEN Ammattivalmentajat Pienet ryhmäkoot www.tennishedman.fi Ykkösluokan kokonaisratkaisu, viiden tähden välittäjät, täydelliset kuvakulmat ja maaginen myyntistailaus. Myy sinäkin kauttamme – aktialkv.fi Myymässä? Kotisi ansaitsee parasta. Raumantie 1, Munkkivuori | www.aktialkv.fi Pikku Huoplalahti 106,5 m 2 Mh. 570 010 € KT 4h, avok, 2kph, s, terassi. Elk:F 2013 Vh. 575 000 €. Askaistenpolku 2 A. Radeborn 040 5915837 9525738 Munkkiniemi 112/131 m 2 Mh. 581 920 € KT 4-5h, k, kph, vh, las. terassi, varastoh, kylmävar, ah. Vh. 590 000 €. Ritokalliontie 17 D. Lindroos 040 3002309 9465279 TARJOUSKAUPPA VARAA MAKSUTON ARVIOKÄYNTI P. 040 728 5848 Asuntounelmien toteuttaminen on intohimoni, ja se yhdistettynä Bo LKV:n raikkaaseen konseptiin on pettämätön yhdistelmä. Soita minulle vaikka jo tänään, niin tavataan teillä! MONIKA NYSTRÖM palveluksessanne MONIKA NYSTRÖM asuntomyyjä, KTM, partner 040 728 5848 | monika@bo.fi KESÄKENGÄT JA -SANDAALIT ALESSA -40-50% MYÖS VERKKOKAUPASTA! ILMAINEN TOIMITUS Mephisto ShopHelsinki | Tervetuloa palveltavaksi! |Ark. 10-18 ja la 10-16 Kasarmikatu 48 | 020 734 8410 | Verkkokauppa palvelee www.mephistohelsinki.fi Heikki Suomalainen Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 616 4456 heikki.suomalainen@ remax.fi Anna-Kaisa Arko LKV, LVV, KTM, ins 040 745 0071 anna-kaisa.arko@ remax.fi Kristiina Horsma Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 725 0555 kristiina.horsma@remax.fi Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 | loiste@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa. Oili Rosti-Räty Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 550 508 oili.rosti-raty@remax.fi Arja Sunikka Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 948 953 arja.sunikka@remax.fi Katja Huisman Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0440 899 111 katja.huisman@remax.fi Petri Koivuniemi Myyntineuvottelija, KIAT 044 2663 263 petri.koivuniemi@ remax.fi LOISTETTA ASUNTOKAUPPAAN OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani etsii 4-6h. Erityisesti ylimmät kerrokset kiinnostaa, budjetti 1 milj. Aluetoiveet Etu-Töölö, Taka-Töölö, Meilahti ja Munkkiniemi. Kaikki kunnot käy. Ostaja maksaa välityspalkkion, myyjälle ei kuluja. Luottamukselliset yhteydenotot Arja Sunikka 0400 948 953 Lehtisaari, KT 94m 2 , 4h, k, rt, kph, wc, parveke Valoisa koti suuremmankin perheen tarpeisiin vehreässä Lehtisaaressa. E= G2013. Lehtisaarentie 8 B. Vh 292.000e. Kohdenumero 20046577. Horsma 040 725 0555 Meilahti, KT 96m 2 , 4h, k, kph, wc, parveke Hurmaava läpitalon huoneisto, missä eteläparveke. E=E2013. Pihlajatie 50-52. Vh 598.000e, mh 591.128,03e. Kohdenumero 20603030. Arko 040 745 0071 Vallila, KT 56m 2 2h, kk, kph Ihana kaksio hissitalon toiseksi ylimmässä kerroksessa. Hämeentie 97-99. E=D2007. Tarjouskauppa, lähtöhinta vh 230.000e. Kohdenumero 20556246. Rosti-Räty 0400 550 508
2 Viikot 34-35/2020 • Nro 14 M unkin S eutu HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS 1000+ kurssia helao.fi barre teatteriklovneria YKI-kurssit elektronisen musiikin tuotanto roiskemaalauksen perhekurssi glittermeikki kuvankäsittely ja taittotyöt kasvatustieteet espanjaa etänä uusi opistotalo Runeberginkatu 22–24 aikaa ota itsellesi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) | myynti.saga@sagacare.fi www.sagacare.fi Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Saga-palvelutalot Vapaana kaunis 36,5 m 2 yksiö ja avara 58 m 2 kaksio! Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Saatavilla on hoiva-, turva-, ruokaja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Talossa on lisäksi omanikäistä seuraa sekä monipuolista harrastusja kulttuuritoimintaa. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Gluteeniton ruoka&leivonta ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 6/2020 – 8,10€ Omat eväät usein hyvä olla mukana Allergisen on helppo elää Suomessa viljojen tuhkimo Syy ska ud en ku rss it ja tap ah tum at 5 liikettä rentouttaa vatsan AAMUEREKTIO verenkierron tarkastus Maustekasvit elvyttävät ruoansulatusta HOMEOPATIALLA voidaan hoitaa myös kasveja Vatsaa hellivä erikoisnumero Aitajuoksija Annimari Korte Näyttelijä Jasmin Hamid Kaura Kaura Gluteeniton TATTARI B-vitamiinin lähde Yli 95 % serotoniinista muodostuu suolistossa Makeanhimoon vaikuttava Vihreät vihannekset ruokkivat suoliston hyviä bakteereja Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi TIL AA ! Tykkää meistä Facebookissa M unkin S eutu
51. vuosikerta – nro 14 Viikot 34-35/2020 Ajankohtaista M unkin S eutu Kesä on ollut Museokortti-käyntien osalta vahvaa kasvun aikaa. Heinäkuussa rikottiin ennätyksiä, kun Museokortilla vierailtiin lähes 300 000 kertaa museoissa. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti Seurakunta haaveilee, että Munkkiniemen kirkon pihapiirissä sijaitseva rakennus, entinen seurakuntatalo, kunnostettaisiin yhteisötalokäyttöön. Kiinteistöstä on tehty selvitys, jonka mukaan sen runko on hyvässä kunnossa. Munkin Talon avulla yhteisöllistä pöhinää Seurakunta etsii kumppaneita yhteisötalon toteutukseen M unkkiniemen kirkon vieressä sijaitseva Munkkiniemen seurakunnan entinen seurakuntakoti on ollut tyhjillään vuoden 2014 alusta. Seurakunta joutui aikoinaan luopumaan siitä säästösyistä. Kiinteistön ylläpidosta vastaa Helsingin seurakuntayhtymä. Seurakunnassa on virinnyt ajatus kunnostaa talo yhteisötaloksi, jolloin se palvelisi mahdollisimman laajasti lähiseudun asukkaita. Munkin Talo -työnimellä kulkeva idea perustuu yhteisöllisyyteen ja avaraan näkemykseen kirkon tehtävästä. Sivu 7 Liikenneturvallisuustempaus kouluvuoden alussa H elsingin pysäköinninvalvonta ja poliisi tempaisevat liikenneturvallisuuden puolesta ja järjestävät suojatietapahtuman torstaina 20. elokuuta kello 9.30–10.30 yhdessä päiväkoti Pikku-Duunarin kanssa. Myös poliisipartio saapuu muilta töiltä ehtiessään paikalle. Pysäköinnintarkastajat mittaavat lasten kanssa välimatkaa ennen Porvoonkatu 12:nnen suojatietä Alppilassa. Tavoitteena on kiinnittää huomiota suojatietä edeltävään viiden metrin turvaväliin, johon ei saa pysäyttää tai pysäköidä ajoneuvoja. Sivu 7 Otaniemi vahvistuu edelleen työpaikkaja kampusalueena O taniemen keskuksessa Espoossa on avautumassa merkittäviä kiinteistökehitysmahdollisuuksia, joiden myötä metron ja vuonna 2024 liikennöintinsä aloittavan Raide-Jokerin varteen saadaan lisää toimitiloja yrityksille sekä tilaa opetusja tutkimuskäyttöön. Samalla vapautuu uusia alueita asuntorakentamiseen. Alustavien tarkastelujen perusteella kehitettäville alueille olisi mahdollista saada yhteensä 40 000 neliömetriä tilaa opetus-, tutkimusja työpaikkakäyttöön. Asuntorakentamiseen voitaisiin alustavasti osoittaa 55 000 neliömetriä. Sivu 12 Heinäkuu oli museokortin käytön ennätyskuukausi Kortilla vierailtiin lähes 300 000 kertaa museoissa T änä kesänä museokorttia on käytetty ennätysmäistä tahtia. Heinäkuussa rikottiin museokortin historian kaikkien aikojen kuukausiennätys museokortti-käyntien määrässä. Museokortilla maksettiin heinäkuussa 294 000 museovierailua, joka on 38 prosenttia enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Koko kesäkausi 2020 on ollut Museokortille vahvaa kasvun aikaa. Kesä-elokuun lomasesongilla Museokorttia on käytetty museoissa 20 prosenttia enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Myynti puolestaan on kasvanut 30 prosenttia. Jos museoiden toiminta pystyy jatkumaan syyskaudella normaalisti, arvion mukaan Museokortilla tullaan tekemään 1,5 miljoonaa museovierailua vuoden 2020 aikana. Seurakunta avaa toimintaansa vähitellen M unkkiniemen seurakunta laajentaa toimintaansa varovaisesti kesän jälkeen. Riskien minimoimiseksi kaikkea toimintaa ei aloiteta heti. Väki on lämpimästi tervetullut messuihin Munkkivuoren kirkkoon. Koronaepidemiatilannetta seurataan hyvin tarkkaan. Sivu 9 Sivu 6 Helsingin kävelyfestivaalilla 120 kävelyä H elsingin kävelyfestivaali järjestetään 31.8.-13.9. 2020. Kaksi viikkoa kestävän festivaalin ohjelmisto on laajempi kuin koskaan. Ohjelmistossa on 120 kävelyretkeä. – Korona-aikana lähimatkailu on piristynyt ja kävelyfestivaali vastaa osaltaan tähän kysyntään. Tarjoamme 120 mahdollisuutta tutustua lähialueisiin kaikkein ekologisimmalla tavalla eli kävellen, toteaa Helsingin kävelyfestivaalin järjestäjä Pauli Jokinen. Erityisenä teemana tällä kertaa on Helsinki ja elokuvat. Festivaalin kävelyillä pureudutaan Herttoniemen kartanossa kuvattuihin elokuviin, Aki Kaurismäen maisemiin Kalliossa sekä kuullaan tarinoita amerikkalaisten elokuvien Punaiset ja Gorkin puiston kuvauksista. Sivu 7
4 Viikot 34-35/2020 • Nro 14 M unkin S eutu ? Maskeista on tullut elämän suuri kysymys. Suusuojia kilpailutetaan, niiden käyttöä opetellaan, niiden suokavaikutuksia mittaillaan ja kilpailutetaan. Ei, tässä mitään uutta ole. Ennen kilpailutettiin myös pyhimyksiä. Kansallispyhimyksemme Pyhän Henrikin aineistosta löytyy hyvä esimerkki. Kuolemansairaan tytön isä kääntyi ensin ”useiden pyhimysten” puoleen pyytämään apua tyttärelleen, mutta tulos näytti huonolta, joten isä kääntyi suoraan Henrikin puoleen. Ihmiset turvautuivat pyhimyksiin yhtä käytännöllisesti kuin nykyään turvaudutaan naapuriapuun eri tilanteissa. Elämä oli käytännönläheistä, arkiset ja pyhät asiat tuntuivat olleen käden ulottuvilla. Miten on nyt? Erilaiset koulutusja parannusohjelmat ovat astuneet arjen käytösten tilalle. Terveyden ja sairauden huolet on institutianalisoitu. Apu saattaa olla monen sote-mutkan takana. Apu voi kuitenkin olla lähempänä kuin arvaat. Psykoanalyysin viisaana lapsena, ”Wise babyna” tunnettu ajattelija Sándor Ferenzi palautti asioita Jeesuksen malliin arkisesti lähestyttävään, eleettömään muotoon. Hän korostaa, miten rakkauden, myötätunnon ja toveruuden kaipaus elää meissä jokaisessa. Jokainen tahtoo rakastaa ja tulla rakastetuksi, mutta vaikeus on enemmän siinä ettei oikein tiedä miten menetellä tässä monimutkaistuvassa maailmassa. Totta on lause: ”Ei rakasta se, ken ei rakkautta näytä.” Tautien ja huolien keskellä pitäisikin laskelmoimisen sijasta nauttia ihan tavallisista pikkuasioista. Eräs ystäväni antoi korona-eristyksen aikana oivan vinkin. Hän sanoi soittavansa joka päivä jollekin kaverilleen. Myös sellaiset ystävät, joita ei ole muistanut ehkä vuosikausiin, voi yllättää puhelinsoitolla. Hän kertoi itse yllättyneensä siitä miten suurta iloa yksi puhelinsoitto voi saada aikaan. Ja sitten hän jatkoi. Kirjoitan joka viikko yhden postikortin tai kirjeen ja postitan kaverille, jota en ole aikoihin muistanut. Saada postia odottamatta, virkistää tehokkaasti. Näistä postituksista on seurannut usein hämmästyttävän hyviä jatkokeskusteluja, hän sanoi. Korona-eristys herätti hänen mielestään yhteydenpidon eri muodoissaan uudestaan henkiin. Filosofi Plutarkhos pani kirjansa nimeksi ”Mielen tyyneydestä”. Teologikolleegani Juhana Torkki suomensi juuri äsken tämän kirjan ja innostuin oitis sen nostatuksista. Plutarkhos näet opastaa laskelmoimisen sijasta nauttimaan joutenolosta. Joutilaisuus ei olekaan laiskottelua vaan se voi olla itsensä kokoamista, ajatusten järjestämistä, vaihtelevaa aikaa levolle ja virkistykselle. Tätä samaa neuvoa pitivät aikanaan esillä roomalaiset, jotka suosittelivat autuasta joutenoloa (”dolce farniente”) lääkkeeksi erilaisiin vaivoihin. Olemalla jouten ja muistamalla aina joutenolon välissä levätä, saattaa elämä kummasti kohentua. Myös savolainen kirjailija Joel Lehtonen, jonka patsaan äärellä Savonlinnan Koulukadun puistossa käyn usein kesällä hänen aatoksiaan verestämässä, ja hänen Juutas Käkriäisiään hetken muistelemassa, antaa saman neuvon. Hän lupaa, että ”köyhällä ja laiskalla on aikaa iloita”. Maailmassa on niin paljon typeryyttä ettei siihen kannata aikaansa ja ajatuksiaan tuhlata. Ei pidä uskoa kaikkea mitä somekeskusteluissa tuprutellaan. Eikä kannata raskauttaa elämäänsä trumpimaisilla valheilla tai typeryyksillä. Muutenkaan ei kannata härnätä tyhjänpuhujia eikä mäiskiä samalla mitalla takaisin. Antaa somepuheiden elää omaa elämäänsä. ”Pistäminen ja pureminen on muurahaisten ja paarmojen hommaa”, muistuttaa Plutarkhos. Puuteroitu kesäilo ei kauan kestä. Ailahtelut ja aidot joutenolot ynnä arkiset pikkuasiat tuottavat spontaaniudellaan yllättävän kesäilon. Veli-Matti Hynninen Kolumni Puheenvuoro Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 14/2020 Uskalla vain olla oma itsesi Oppivelvollisuuden pidennys ei auta – aikuisten aikaa ja tukea tarvitsevaa nuorta Asuntokauppa käy taas palautui lähes ennalleen K esäkuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät palautuivat lähelle viime vuoden kauppamääriä. Vanhoja asuntoja myytiin Suomessa kesäkuussa 1,1 % vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Esimerkiksi Vantaalla ja Tampereella vanhojen asuntojen kauppa kävi jopa viime vuotta vilkkaammin. Mökkikauppa on käynyt vilkkaana koko alkuvuoden ja kauppamäärät ovat kasvaneet koko maan tasolla 40 % edellisvuodesta. Vanhoja asuntoja myytiin kesäkuussa 1,1 % vähemmän kuin vuosi sitten. Kumulatiivisesti tarkasteltuna tammi–kesäkuussa vanhoja asuntoja on myyty Suomessa 11,7 % vähemmän kuin viime vuonna. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat kesäkuussa Vantaalla 8,1 %, Tampereella 1,2 %, Jyväskylässä peräti 32,8 %, Oulussa 6,4 %, Joensuussa 17,9 % ja Kouvolassa 11,3 %. Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat kesäkuussa Helsingissä 6,9 %, Espoossa 19,4 %, Turussa 8,9 %, Lahdessa 2,9 %, Kuopiossa 7,2 %, Porvoossa 12,5 % ja Porissa 5,3 %. Vanhojen asuntojen myyntiajat pitenivät 11 päivää (11,7 %) edellisvuoden kesäkuuhun verrattaessa. Pääkaupunkiseudulla myyntiajat kuitenkin lyhenivät vuodentakaiseen verrattuna: kerrostaloja rivitaloasunnot kävivät kaupaksi noin 6 päivää edellisvuotta lyhyemmässä ajassa ja omakotitalojen myyntiajat puolestaan lyhenivät peräti 16 päivällä. Yksi syy pääkaupunkiseudun lyhentyneiden myyntiaikojen taustalla on myyntiin tulleiden kohteiden määrän merkittävä vähentyminen maalis-toukokuussa. Eli voidaan puhua tämän osalta koronavaikutuksesta, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa sanoo. Koronakevät innosti suomalaiset mökkikaupoille ja vanhojen loma-asuntojen kauppamäärät kasvoivat vuoden 2020 ensimmäinen vuosipuoliskon aikana merkittävästi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko maan tasolla mökkikauppojen määrä kasvoi 40 % edellisvuodesta ja mökkikauppoja onkin tehty ensimmäisen vuosipuoliskon aikana jo lähes 2 000 kpl. Toukokuussa 2020 kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja 1,5 mrd. euron edestä, mikä on 22 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli toukokuun 2020 lopussa 101,2 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,8 %. Kotitalouslainoista oli toukokuun lopussa kulutusluottoja 16,6 mrd. euroa ja muita lainoja 17,8 mrd. euroa. (Lähde: Suomen Pankki) ? Elokuu on kiireistä aikaa, kun eduskuntaryhmissä valmistelemme kantoja tulevan vuoden valtion talousarvioon. Maan hallituksen toimien painopiste on oltava koronaviruksen toisen aallon ehkäisemisessä ja sellaisten rakenteiden uudistamisessa, joilla edistetään uusien työpaikkojen luomista. Samaan aikaan on kaikkia menoja arvioitava tarkkaan. Koronan tuomat talousvaikeudet ja hallituksen lykkäämät työllisyystoimet ovat ajaneet Suomen hyvin vaikeaan tilanteeseen. Tilannetta vaikeuttaa useat esitykset, jotka tuovat kunnille lisäkustannuksia. Ensimmäisenä perua pitäisi oppivelvollisuuden pidentämisesitys, joka on osoittautunut täysin epäonnistuneeksi ja koulutusleikkaukseksi. Ei ole ihme, että lakiesitys on herättänyt lausuntokierroksella mittavaa huolta ja vastustusta. Helsingin kaupungin lausunto esityksestä on tyrmäävä. Esitysluonnoksen kustannusarviot ovat alimitoitettu ja yli 40 prosenttia suuremmat kuin hallitus arvioi. Esityksen toteuttaminen pakottaisi kaupunkimme leikkaamaan rahat toisaalta.?Tämä vaarantaisi toisen asteen koulutuksen ja perusopetuksen laadun. Helsinki arvioi esityksen vaikeuttavan koronakevään aikana syntyneiden ongelmien korjaamista. Oppivelvollisuusesitys ei tuo lisää tukea niille nuorille, joiden elämäntilanne on vaikea ja opiskeluvalmiudet ovat heikot toisen asteen opintojen suorittamiseen. Esitysluonnoksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta. Oppivelvollisuuden pidentämisestä huolimatta nuorella olisi edelleen mahdollisuus keskeyttää opinnot saamatta tutkintoa valmiiksi. Esitys ei takaa toisen asteen tutkinnon suorittamista. Helsinki nostaa esille myös sen, että esitys syrjii erityisen tehtävän lukioita ja asettaisi lukiolaiset eriarvoiseen asemaan. On vaara, että esityksellä heikennettäisiin erityisen tehtävän lukioiden ja sopimuskoulujen kuten esimerkiksi Munkkiniemen Yhteiskoulun asemaa. Noin 30 % toisen asteen opiskelijoista Helsingissä on ulkopaikkakuntalaisia. Lausunnossa on vahva huoli siitä, että koulumatkojen maksuttomuus lisäisi koulutuspaikkojen kysyntää ja heikentäisi helsinkiläisten nuorten mahdollisuuksia päästä kotikaupungissaan toisen asteen koulutukseen Kokoomus on alusta asti pitänyt esitystä heikkona keinona auttaa koulupudokkuusriskissä olevia. Vaikuttavampi keino olisi kohdentaa oppivelvollisuuden pidentämiseen varatut resurssit lasten varhaiseen tukeen ja opetuksen voimavaroihin, jotta jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävän tiedot ja taidot, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon. Se on Suomen tärkeimpiä tavoitteita. Voimavaroja tarvitaan toisen asteen koulutuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja oppimisen tuen vahvistamiseen sekä kohdennettuun tukeen niille, joille opintokustannukset muodostuisivat opintojen esteeksi. Koulupudokkuuden taustalla olevien päihdeja mielenterveysongelmien paremman hoidon takaamiseksi tarvitsemme panostuksia opiskeluja kouluterveydenhuoltoon sekä terapiatakuun toteuttamiseen. Pakko on huono keino syrjäytymässä olevalle nuorelle, joka tarvitsee aikuisten aikaa ja apua. Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@ eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä. Sari Sarkomaa helsinkiläisten kansanedustaja kolmen nuoren äiti Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Reetta Pekkanen Nuoren Voiman Liiton johtoon K irjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liiton puheenjohtajaksi on valittu runoilija Reetta Pekkanen. Pekkanen seuraa tehtävässä vuosina 2018–2020 puheenjohtajana toiminutta kirjailija Matti Kangaskoskea. Varapuheenjohtajaksi valittiin runoilija Tuukka Pietarinen. Hallituksen muiksi jäseniksi valittiin Juhana Harju, Maria Matinmikko, Klaus Maunuksela, Johanna Osváth, Katja Raunio, Stina Saari, Saara Tamminen, Jouni Teittinen, Eeva Turunen ja Taneli Viljanen. Reetta Pekkanen (s.1985 Outokummussa) on julkaissut kaksi runokokoelmaa, palkitut teokset Pieniä kovia nuppuja (2014) ja Kärhi (2019). Pekkanen on toiminut Nuoren Voiman Liiton hallituksessa vuodesta 2017. Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa suomen kieltä. Puheenjohtajana Pekkanen haluaa vaalia moniäänisyyttä ja perusteellisia, merkityksellisyyteen pohjaavia ajattelutapoja. – Toivon, että yhä useammat kirjallisuudesta happea saavat ihmiset voisivat kokea liiton toiminnan omakseen. Yritämme paitsi olla rohkeita uusien muotojen ja mahdollisuuksien suhteen, myös ravita uskollisesti niitä syviä, usein hiljaisemmin ja hienovaraisemmin ilmeneviä merkityksiä, joita kirjallisuudella ihmisille on. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat usein yksityisiä tapahtumia. Monille liitto on toiminut ja toimii toivottavasti myös tulevaisuudessa paikkana, jossa niillä on tilaa tapahtua ja jossa niihin voi osallistua yhdessä, Tuukka Pietarinen lisää. Nuoren Voiman Liitto on kirjallisuusjärjestö, joka järjestää tapahtumia ja kirjoittajakoulutusta sekä kustantaa Nuori Voima -lehteä. Yhdistys on perustettu vuonna 1921. OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari.
5 Nro 14 • Viikot 34-35/2020 M unkin S eutu Messukeskus tarjoaa maskit messukävijöille ilmaiseksi M essukeskus Helsinki huolehtii asiakkaidensa turvallisuudesta jakamalla kasvomaskin jokaiselle messuvieraalle maksutta?sisäänkäynneillä kaikissa itse järjestämissämme tapahtumissa. Näytteilleasettajille on tarjolla edullisia hygieniapaketteja ja erikoistuotteita osastoturvallisuuteen. Messukeskuksen tapahtumiin voi tulla luottavaisin mielin, kunhan käyttää kasvosuojusta, huolehtii käsihygieniasta ja noudattaa turvavälejä. Maksuttoman maskijakelun rinnalla Messukeskus on ottanut messukioskiinsa myyntivalikoimaan käsidesit, nenäliinat ja kertakäyttökäsineet. Myös näytteilleasettajille on tarjolla edullisia hygieniapaketteja, jotka koostuvat kasvomaskeista, käsideseistä, suojakäsineistä ja lattiatarroista. Lisäksi näytteilleasettajat voivat vuokrata osastolleen mm. pisarasuojia, käsidesitelineitä ja pintojenpuhdistusliinoja sekä omalla yritysilmeellä tehtyjä lattiatarroja turvavälien opastamiseen. – Asiakkaidemme ja henkilökuntamme turvallisuus on meille tärkeintä. Olemme tehneet valmisteluja keväästä saakka, jotta messuvierailu olisi asiakkaillemme aukottoman turvallinen ja samalla mahdollisimman helppo. Koko henkilökuntamme sai heti lomakauden jälkeen turvallisuuskoulutuksen. Sekä varusteet että käytännöt on nyt viilattu yksityiskohtia myöten valmiiksi, kertoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Messukeskus on nostanut kesän aikana hygieniatasoa entisestään varustamalla kaikki tilansa käsidesiautomaatein ja turvavälimerkinnöin. Messukeskuksessa on myös sujuva sisääntulo automaattiportteineen, mahdollisuus sähköiseen maksamiseen, pleksein suojatut palvelupisteet ja kosketusvapaat hanat kaikissa saniteettitiloissa. Tehokas ilmastointi ja paikoin jopa 14 metriä korkeat hallitilat parantavat turvallisuutta. Ensimmäiset Raide-Jokerin kadut aukeavat liikenteelle Ravitiellä raitiovaunut kulkevat viherraiteella. Nurmea istutettiin elokuun alussa. Kuva: Sami Perttilä R avitie on ensimmäisiä Raide-Jokerin reitin katuja, jotka avataan liikenteelle. Ravitie on ollut suljettuna liikenteeltä kesäkuusta 2019 saakka. Kadun sulkeminen on nopeuttanut töiden valmistumista huomattavasti. Otaniemessä työalueena ollut Maarintie avattiin moottoriajoneuvoliikenteelle heinäkuun lopussa. Espoon Vermossa kulkeva Ravitie avataan liikenteelle perjantaina 21. elokuuta 2020. Ravitie suljettiin liikenteeltä kesäkuussa 2019, ja nyt kadun ja radan rakennustyöt ovat pääosin valmistuneet. Katu avataan sekä moottoriajoneuvojen että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Raide-Jokerissa on suljettu kokonaisia katuja mittavien rakennustöiden vauhdittamiseksi. Ravitien osalta tavoitellut hyödyt on saavutettu: katu valmistui aikataulussaan ja turvallisesti. ”Ilman kadun sulkemista Ravitien työt olisivat kestäneet kuukausia kauemmin,” arvioi alueen rakennustöistä vastaava Juhamatti Mäkinen. ”Lisäksi autoilijoille ja muille kulkijoille on ollut selkeämpää, kun käytössä on ollut vain yksi liikennejärjestely usein muuttuvien reittien sijaan.” Otaniemessä moottoriajoneuvoilta suljettuna ollut Maarintie avattiin heinäkuun 2020 lopussa. Pirkkolantielle ja Pirjontielle liikenne palautuu syys–lokakuun 2020 vaihteessa. Myös näillä kaduilla on sulkemisen myötä saavutettu huomattavia aikataulusäästöjä. Liikenteelle avaamisen jälkeen Ravitiellä työt jatkuvat muun muassa ajojohtimien asennuksella ja viimeistelyPäätös mahdollistaa perusopetuksen poikkeusjärjestelyt H elsingin kaupunginhallitus päätti perusopetuksen tilojen turvallisen käytön varmistamiseksi, että opetus voidaan toteuttaa poikkeuksellisin opetusjärjestelyin kuten yhdistämällä etäyhteyksiä ja lähiopetusta. Yhdistelmämallin mukaisesti osa luokista voi työskennellä vuorollaan lyhytaikaisesti etäopetuksessa. Oppilaiden oikeus opetukseen toteutetaan myös mahdollisten poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Perusopetuslain mukaan, jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annettavan päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin enintään yhden kuukauden ajaksi kerrallaan, jos se opetuksen järjestämiseksi on välttämätöntä. Perusopetuslain muutos on voimassa määräaikaisesti vuoden 2020 loppuun ja sen tarkoituksena on nimenomaan mahdollistaa paikallinen päätöksenteko, jolla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen voidaan hoitaa turvallisesti epidemian aikanakin. Kaupunginhallituksen päätös on edellytys sille, että epidemiatilanteen niin vaatiessa opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa päättää poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen. Näin ollen, mikäli poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin päädyttäisiin, voitaisiin vuosiluokkien 4-6 ja 7-10 opetus järjestää kolmen viikon jaksoissa siten, että osa vuosiluokista on viikon etäopetuksessa ja kaksi viikkoa lähiopetuksessa. Mikäli koulun tilat mahdollistavat, järjestettäisiin opetus 4-5-luokkalaisille lähiopetuksena. Lähiopetusta annetaan kuitenkin aina 1-3-luokkalaisille, erityisen tuen ja valmistavan opetuksen oppilaille sekä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille. Helsingin kaupungin suomenkielisessä esiopetuksessa sekä peruskouluissa ja lukiossa lukuvuosi alkoi torstaina 13.8. Ruotsinkielisissä kouluissa lukuvuosi alkoi tiistaina 18.8. Perusparannukseen 750 000 euron laina Kaupunginhallitus myönsi Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry:lle 750 000 euron suuruisen lainan koulukiinteistössä tehtäviin perusparannuksiin. Kouluyhdistys Pestalozzi Schulverein Skolföreningen ry ylläpitää Helsingin Saksalaista koulua, joka toimii yhdistyksen omistamassa kiinteistössä Kampissa. Koulurakennus on valmistunut vuonna 1933, ja sitä on laajennettu myöhemmin. Muutostöiden avulla koulu saa käyttöönsä yli 140 neliömetriä uusia opetustiloja. Koulussa on tällä hetkellä yli 650 oppilasta ja se on ainoa koulu, joka tarjoaa saksankielistä opetusta ja saksalaisen Deutsches Internationales Abitur -tutkinnon pääkaupunkiseudulla. Koulun toiminta perustuu Suomen ja Saksan väliseen sopimukseen kulttuuriyhteistyöstä. Saksan ulkoministeriön projektille myöntämä 750 000 euron rahoitus kattaa kolmasosan arvioiduista kokonaiskustannuksista. töillä. Ravitiellä voi myös nähdä ensimmäisenä Raide-Jokerin raiteilla kulkevan kiskopyörämönkijän, jota käytetään erilaisiin testauksiin. Raide-Jokerin työmaiden ympäristössä liikenne muuttuu R aide-Jokerin rakennustöiden edetessä myös liikennejärjestelyt muuttuvat. Syksyn aikana tehdään muutamia suurempia muutoksia tulevan pikaraitiotielinjan ympäristössä. Raide-Jokerin rakennustyöt etenevät vauhdilla. Se tarkoittaa myös muutoksia liikennejärjestelyihin työmaiden ympäristössä. Alkusyksyn 2020 aikana tulee voimaan seuraavia isompia liikennejärjestelyitä. Pitäjänmäki–Maunula • Ravitien auettua Takkatien ja Pitäjänmäentien risteys suljetaan rakennustöiden vuoksi noin kolmeksi kuukaudeksi 21.8. alkaen. Kulku Takkatien alueelle tapahtuu Perkkaantien ja Ravitien kautta. • Kutomotien ja Pitäjänmäentien risteys suljetaan moottoriajoneuvoliikenteeltä 10.8.2020 alkaen. Kulku Kutomotielle tapahtuu Purotien kautta. Jalankulun ja pyöräilyn reitteihin tulee muutoksia Pitäjänmäentien itäpäässä. • Syyskuussa Takomotien risteyksen auettua Valimotien ja Pitäjänmäentien risteys suljetaan. Kulku Valimotielle tapahtuu Karvaamokujan ja Valimokujan kautta tai Strömbergintien ja Hiomotien kautta. Risteysalue valmistuu arviolta huhtikuussa 2020. • Pirkkolantie ja Pirjontie avataan moottoriajoneuvojen läpikululle syys–lokakuun vaihteessa. • Tammiontien ja Pakilantien risteys suljetaan elokuun loppupuolella noin kuukaudeksi. Kulku Tammiontielle ja Suonotkontielle tapahtuu Suursuonlaidan ja Suonotkontien kautta. Oulunkylä–Viikinmäki • Vantaanjoen ylittävä Tulvaniitynsilta avataan jalankulkijoille ja pyöräilijöille syyskuussa. Viikki–Itäkeskus • Lahdenväylän ylittävä raitiotiesilta valmistuu, ja liikennejärjestelyt Lahdenväylältä poistuvat elokuussa. Näiden isompien muutosten lisäksi tehdään pienempiä liikennejärjestelymuutoksia työvaiheiden edetessä. Niistä kerrotaan Raide-Jokerin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa sekä opastetaan työmaiden ympäristössä. Kiskojen ja muiden materiaalien kuljetusten aikana saattaa aiheutua lyhytaikaisia muutoksia liikennejärjestelyihin. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja. Raide-Jokeri korvaa runkobussilinjan 550. Linjan siirtäminen raiteille mahdollistaa kasvavien matkustajamäärien palvelemisen tulevaisuudessa. Raide-Jokeri lisää poikittaisen joukkoliikenteen luotettavuutta ja palvelutasoa. Puutarhan lumo -taidenäyttely Villa Elfvikissa J uhlanäyttely kuvaa puutarhan lumoa ja sen monimuotoisuutta. Lumoavassa puutarhassa on tilaa ihmisille, eläimille, hyönteisille sekä hurmaaville lempikasveille. Näyttely on esillä Villa Elfvikin luontotalossa 19.8.-4.10. Puutarhaan luodaan monimuotoisuutta elinympäristöä rikastamalla, kuten istuttamalla erilaisia mesikasveja pölyttäjille, vaalimalla pihalla luonnonkukkia, jättämällä lahopuuta puutarhaan ja antamalla osan pihasta rönsytä rehevänä. Pienistäkin pihoista muodostuu yhdessä monimuotoisuuden helminauha. Näyttelyssä on esillä yhdistyksen jäsenten taideteoksia, mm. akvarelleja, lastenkirjojen kuvituksia, pastellimaalauksia, valokuvia, öljyvärimaalauksia sekä lyhytelokuva: Katoavat puutarhat, joka kertoo neljästä erilaisesta espoolaisesta puutarhasta. Näyttelyn taiteilijat ovat: Eira Laulajainen, Liisa Uusitalo, Karoliina Pertamo, Heidi Pihlatie, Paula Raivio, Liisa Winqvist, Anna-Liisa Järviaho sekä työryhmä Ritva Tuomi/Jukka Lehtinen. Villa Elfvikin luontotalo on avoinna ma-pe klo 9-16 ja la-su klo 10-16. Lokakuussa alkaa talviaika, joten 1.10. alkaen aukioloajat ovat mape klo 9-15 ja su klo 10-16. Café Elfvik on avoinna viikonloppuisin talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon on maksuton. Näyttely on osa Espoossa tänä vuonna vietettävää luonnon monimuotoisuutta juhlistavaa Lumoudu kaupunkiluonnosta -teemavuotta. Kuva: Karoliina Pertamo
7 Nro 14 • Viikot 34-35/2020 M unkin S eutu Munkin Talon avulla yhteisöllistä pöhinää Seurakunta etsii kumppaneita yhteisötalon toteutukseen Tempaus kouluvuoden alussa – jätä autolla turvaväli ennen suojatietä Helsingin kävelyfestivaalilla 120 kävelyä ? Helsingin kävelyfestivaali järjestetään 31.8.-13.9. 2020. Kaksi viikkoa kestävän festivaalin ohjelmisto on laajempi kuin koskaan. Ohjelmistossa on 120 kävelyretkeä. Kantavana teemana on myös Malmin hautausmaa, jonne kirjailija ja pappi Kai Sadinmaa on suunnitellut peräti viisi kävelykierrosta. Niillä pohditaan paljonko sielu painaa, tutustutaan julkkisten hautoihin ja vastarintataistelijoihin. Kierroksia on myös Hietaniemen hautausmaalla. Henkilöhistoriallisilla kierroksilla tutustutaan tänä syksynä pilapiirtäjä Kari Suomalaisen, taiteilija Tom of Finlandin, marsalkka Mannerheimin, taidemaalari Ellen Thesleffin ja kuvanveistäjä Walter Runebergin Helsinkiin. Koronakriisiin tuo perspektiiviä kävely, jossa kerrotaan, miten espanjantauti riehui Helsingissä ja Suomessa 1918-20. Historiallisilla kävelyillä tutustutaan myös muun muassa kylmän sodan Helsinkiin, Leniniin ja muihin vallankumouksellisiin, tsaarin ajan Helsinkiin. Suomenlinnassa järjestetään hurja Kurja Viapori -kierros, joka on festivaalin historian ensimmäinen K18-kierros. Lisäksi festivaalin ohjelmistossa on tuttuun tapaan kierroksia eri kaupunginosissa, tänä vuonna tutustutaan uutena paikkana Roihuvuoreen. Mukana myös kierroksia Kalliossa ja Kruununhaassa, jossa Stadin kundi Markku Jalonen vetää kierroksen sekä Stadin slangilla että yleiskielellä. Mukana on myös luontoretkiä. Ulkomaankieliselle väestölle on suunnattu useita englanninkielisiä kierroksia. Tuttuun tapaan ohjelmassa on myös ulkoilmapakopeli, joka on ollut edellisten festivaalien suosikki. Tällä kertaa teemana on Kuolleet sielut. Runopalsta Näinhän se on Ihmismieli herkkä ja haavoittuva, moni taakkaa raskasta kantaa. Joka päivä monelle toiselle tulee paljon anteeksi antaa. Tulee sovussa elää ja taivaltaa, silloin elämän matka on helpompaa. Näin kun teet ja elät silloin tunnet sen. Olet monelle tärkeä läheinen. Hyvää syksyä! Olavi Kylliäinen Talon hirsirunko on alun perin pystytetty 1870-luvun lopulla Terijoelle. Myöhemmin se on siirretty Helsinkiin. Nykyisellä paikallaan se on ollut vuodesta 1932. M unkkiniemen kirkon vieressä sijaitseva Munkkiniemen seurakunnan entinen seurakuntakoti on ollut tyhjillään vuoden 2014 alusta. Seurakunta joutui aikoinaan luopumaan siitä säästösyistä. Kiinteistön ylläpidosta vastaa Helsingin seurakuntayhtymä. Nyt hieno funkkisrakennus rapistuu omia aikojaan ilman järkevää käyttötarkoitusta. Seurakunnassa on virinnyt ajatus kunnostaa talo yhteisötaloksi, jolloin se palvelisi mahdollisimman laajasti lähiseudun asukkaita. Munkin Talo -työnimellä kulkeva idea perustuu yhteisöllisyyteen ja avaraan näkemykseen kirkon tehtävästä. Munkkiniemen seurakunnan vs. kirkkoherran Tarja Frilanderin mukaan unelmana on, että Munkin Talo voisi yhdessä Munkkiniemen kirkon kanssa muodostaa monenlaisten yhteisöjen alustan, matalan kynnyksen paikan, jossa mahdollisimman moni voisi kokea osallisuutta. – Kirkko on syvimmältä olemukseltaan yhteisö. Yhteisöllisyys voi toteutua monin tavoin: kirkossa tai kirkon pihalla, mutta ennen kaikkea siellä, missä ihmiset ovat. Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueen asukkaat suhtautuivat myönteisesti yhteisötalon ideaan, kun siitä kysyttiin seurakunnan toteuttamassa kyselytutkimuksessa viime keväänä. Työskentelytiloja ja tapaamisia Munkin Talo voisi toimia läntisen Helsingin Varustamona. Varustamot ovat uudenlaisia, Helsingin seurakuntayhtymän omistamia diakonian, yhteisöllisyyden ja kansalaistoiminnan keskuksia. Sellainen on esimerkiksi Malmilla. Tavoitteena on, että Varustamo toimii alustana kansalaisja järjestölähtöiselle toiminnalle ja luo mahdollisuuksia monenlaisille tapaamisille ja harrastuksille. Itä-Helsingin Varustamossa toimii myös ylijäämäruokaa hyödyntävä Waste and Feast -ravintola. Samantyyppinen käyttötarkoitus on haaveena Munkkiniemessä. Lisäksi Munkin Talo voisi tarjota vuokrattavia työskentelytiloja yrityksille ja yksityisille ihmisille. Erilaisten toimijoiden saattaminen samojen pöytien ääreen voisi parhaimmillaan poikia uusia ideoita ja kekseliäitä hankkeita. Lähtölaukaus Munkin Panimolle? Miltä kuulostaisi Munkin seudun oma olut? Seurakunta on rekisteröinyt tuotemerkin Munkin Panimo, jonka alla olisi mahdollista valmistaa panimotuotteita. Munkin Talossa voisi toimia myös pienpanimo, jos hankkeeseen saataisiin yhteistyökumppaniksi panimoalan toimija. Vaikka ajatus voi kuulostaa radikaalilta, ei se tarkemmin tarkasteltuna ole uusi. Moni tuntee keskieurooppalaisia luostarioluita, ja esimerkiksi Valamon luostari Heinävedellä tuottaa viinejä ja viskejä. Maailmalta löytyy myös esimerkkejä, joissa ravintolakulttuuri ja uskonto lyövät kättä. Orlandossa Yhdysvalloissa toimii Castle Church, yhteisö, joka on sekä käsintehdyn oluen panimo että kirkko. Sen omistaa Amerikan luterilainen kirkko. Rohkeasti mukaan ideoimaan Seurakunnan voimin Munkin Taloa tuskin saadaan pystyyn. Se edellyttää ulkopuolista rahoitusta ja mieluusti myös lisäjoukkoja ideointiin ja toteutukseen. Tarja Frilander rohkaiseekin ihmisiä ottamaan yhteyttä seurakuntaan matalalla kynnyksellä, jos ajatus yhteisötalosta yhtään kutkuttaa. Niin haave voisi saada siivet alleen. ”Yhdessä voisimme luoda alueelle uutta yhteisöllisyyttä”, Frilander innostaa. Teksti ja kuvat Sari Arffman H elsingin pysäköinninvalvonta ja poliisi tempaisevat liikenneturvallisuuden puolesta ja järjestävät suojatietapahtuman torstaina 20. elokuuta kello 9.30–10.30 yhdessä päiväkoti Pikku-Duunarin kanssa. Myös poliisipartio saapuu muilta töiltä ehtiessään paikalle. Suojatievirheet lisääntyneet Yli puolet jalankulkijoiden loukkaantumisista liikenteessä tapahtuu suojateillä. Onnettomuuksista jopa viidennes johtaa uhrin menehtymiseen. Vuonna 2019 Helsingissä kirjoitettiin suojatievirheistä yli 11,5 tuhatta pysäköintivirhemaksua. Suojatievirheet ovat lisääntyneet, vaikka virhemaksujen määrä on muuten laskenut. Osasyy on siinä, että tietyin ehdoin ajoneuvon saa uuden tieliikennelain mukaan pysäköidä myös ajosuunnan vastaisesti. Tällöin viiden metrin matka suojatiehen lasketaan auton perästä. Tätä periaatetta kaikki autoilijat eivät vielä tunne tai muista. Viime vuosina suojatievirheistä on kirjoitettu pysäköintivirhemaksuja etenkin syksyisin. Kuitenkin vuonna 2019 eniten suojatievirhemaksuja kirjoitettiin tammikuussa, yli 1 600 kappaletta. Tämän vuoden heinäkuun loppuun mennessä suojatievirheistä on kirjoitettu 6,9 tuhatta pysäköintivirhemaksua. Jos väärä pysäköinti ennen suojatietä vaarantaa jalankulkijoiden turvallisuuden, niin ajoneuvo siirretään toiseen paikkaan. Ensisijainen vaihtoehto on lähisiirto eli ajoneuvo hinataan kadun toiselle puolelle tai lähikadulle. Siirtokustannus tulee kuljettajan maksettavaksi. Lapsia välipalalla vuoden 2019 suojatietempauksessa. Kuva: kaupunkiympäristön viestintä.
8 Viikot 34-35/2020 • Nro 14 M unkin S eutu Kaivopuiston rannan kesäkokeilu päättyi elokuun puolivälissä E telä-Helsingin Merisatamanrannan ja Ehrenströmintien liikenteen väliaikaisjärjestelyt lopetettiin 14.8.2020. Kesäkokeilun myötä kävelijät ja pyöräilijät saivat enemmän tilaa sujuvaan liikkumiseen. Alueen yritykset ovat kuitenkin antaneet kokeilusta enemmän kritiikkiä kuin kiitosta sekä havainnointien mukaan liikkujat ovat kulkeneet kokeilualueella vakituisten liikennejärjestelyiden mukaisesti. Katutilan poikkeusjärjestelyiden ensisijaisena tavoitteena oli turvallisen kaupunkielämän mahdollistaminen kaikille kaupunkilaisille koronaepidemian aikana – turvavälien helppo noudattaminen kävellessä, pyöräillessä sekä alueen palveluita käytettäessä. Kaivopuiston ranta valikoitui kokeilun kohteeksi asukkailta keväällä saadun yleisen palautteen vuoksi. Kokeilussa Helsinki pyrki hyödyntämään autoliikenteeltä vapautunutta tilaa myös alueiden yrittäjäpalveluita varten. Saadun palautteen sekä tutkimusten perusteella kokeilu ei kuitenkaan kokonaisuudessaan onnistunut tältä osin ja kokeilu päättyi 14. elokuuta, jolloin kaupungin rakentamispalvelu Stara noutaa kokeiluun liittyvät kalusteet ja liikennemerkit pois alueelta. – Kokeilukulttuuri on hyvästä, ja usein kokeilu on nopein ja tehokkain tapa saada tietoa mahdollisen uudistuksen onnistumisesta. Kun palaute on suoraa ja selvää, ei ole syytä jatkaa epäonnistuneita kokeiluja tarpeettoman kauan. Jotta Helsinki voi jatkossakin olla maailman toimivin kaupunki tarvitaan ketteryyttä jatkaa tai keskeyttää kokeiluja, kun niistä voi vetää selviä johtopäätöksiä, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Poikkeusjärjestelyistä kaupunki sai uusia oppeja tuleviin kokeiluihin Kaivopuiston väliaikaisten liikennejärjestelyiden suunnitteluja päätöksentekoprosessi paljasti kohtia, joita on hyvä kehittää tulevien, onnistuneempien kokeiluiden toteuttamiseksi. Kokeilukulttuuri ei ole vielä riittävän vakiintunut osa kaupungin liikennejärjestelyjä. Kokeiluissa järjestelyjä testataan käytännössä ja niistä opitaan jatkoa varten – esimerkiksi keltapunaiset betoniporsaat eivät välttämättä kuulu katualueelle kohdistuviin kesäkokeiluihin. Kun kokeilussa ei ole työmaamonttua, johon autolla voi vahingossa ajaa, liikenneturvallisuuden varmistamiseksi haetaan muita viihtyisän ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja. – Kokeilu kannattaa sijoittaa alueelle, jossa jalankulkijaja pyöräliikenteen määrät ovat suuria verrattuna autoliikenteen määriin. Kaivopuiston tapauksessa näin olikin, mutta silti alueen jalankulkijaja pyöräliikennemäärät olivat vähäisiä luomaan normaalioloissa tarpeeksi kysyntää eläväiselle kaupunkiympäristölle. Alueella ei ollut luontaista arkiasioinnista ja palveluista syntyvää jalankulkijaja pyöräilijävirtaa, vaan kyseessä oli enemmän virkistyskohde, arvioi liikenneja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen. Alueen yrittäjät suhtautuivat kokeiluun kielteisesti Alueella tehtyjen kyselyiden mukaan paikalliset yrittäjät yhtä ravintolayritystä lukuun ottamatta suhtautuivat kokeiluun kielteisesti. Kyselyjen mukaan kokeilu on haitannut heidän liiketoimintaansa, esimerkiksi autoilevien asiakkaiden jääminen pois heikensi myyntiä. Tämä siitäkin huolimatta, että kokeilu ei estänyt alueelle pääsyä autolla, ainoastaan läpiajo oli estetty, jolla varmistettiin kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuus kokeilun järjestelyissä. Kerro kantasi –verkkopalveluun on voinut jättää palautetta kokeiluista niiden alkamisesta saakka. Kommenteista suurin osa oli kielteisiä ja ne kohdistuvat etenkin autoliikenteen läpiajon estoon sekä myös betoniporsaiden epämiellyttävään ulkonäköön. Noin neljäsosa palautteesta oli positiivista – melu ja saaste vähenivät, ympäristö oli lapsiystävällinen ja turvavälejä oli helppo pitää. – Liikennejärjestelyissä meidän tulee infran ja turvallisuuden lisäksi huomioida myös entistä vahvemmin maisemasuunnittelu, jotta kaupunkilaiset luontaisesti käyttävät tilaa siten kuin se on tarkoitettu, tarkentaa Reetta Putkonen. Betoniporsaiden maalaustapahtuma Kaivopuiston rannassa. Kuva: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, Miina Pohjolainen. Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kehittäminen matkailun sekä virkistyksen käyttöön K aupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 52. kaupunginosan (Suomenlinna) Vallisaaren, Kuninkaansaaren, Reimarisaaren, Pukkisaaren, Kukipaatan ja Haminasalmenpaatan sekä suojeluja vesialueiden asemakaavan. Asemakaava, kaavaratkaisu, koskee Vallisaarta ja Kuninkaansaarta sekä niiden ympärillä olevia pienempiä luotoja ja saaria. Kaavaratkaisu mahdollistaa saarten kehittämisen luontoja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Alueelle on suunniteltu uutta rakentamista Vallisaaren koillisosaan sekä Kuninkaansaaren pohjoisosaan. Uutta kerrosalaa alueelle on osoitettu oleviin rakennuksiin ja uudisrakennuksiin 22 745 k-m?. Uuden rakentamisen on tarkoitus palvella luontomatkailua ja alueelle voi tätä tarkoitusta varten sijoittua ravintola-, tapahtumaja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä sekä niihin liittyviä työtiloja. Alueen pinta-ala on noin 280 ha. Keskimääräinen aluetehokkuusluku rakentamiseen osoitetuilla alueenosilla on noin e = 0,1. Suurin osa alueesta on luonnonsuojelualuetta. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että saarten luontoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet suojellaan ja merellisten virkistysalueiden määrä kasvaa Helsingissä. Saaret liittyvät strategisilta tavoitteiltaan keskeisesti merellisen Helsingin kehittämiseen. Kehittämisen tavoitteena on kaupunkistrategian mukaisesti, että Helsinki on vetovoimainen ja toimiva merikaupunki, joka mahdollistaa uusia kokeiluja, taide-elämyksiä ja monipuolisia merellisiä palveluja panostaen samalla kestävyyteen ja paikallisuuteen. Kaavaratkaisulla alueen tunnistettavaa identiteettiä ja merellistä Helsinkiä vahvistetaan ja helsinkiläisille ja myös matkailijoille varataan alueita virkisVallisaari ja Kuninkaansaari. Kuva: Helsingin kaupunki / Asemakaavoitus, Eteläinen alueyksikkö / Keskusta Ehdotus Helsingin taideja kulttuurivisioksi 2030 H elsingin kaupunki asetti keväällä 2019 itsenäisen työryhmän valmistelemaan kaupungille taideja kulttuurivision, joka ulottuu vuoteen 2030. Työryhmän näkemys julkistetaan ja luovutetaan pormestari Jan Vapaavuorelle ti 18.8. klo 13 Hanasaaren voimalaitoksen tiloissa. Tilaisuus välitetään suorana Helsinki-kanavalla ja kaikki helsinkiläiset toivotetaan tervetulleiksi seuraamaan tilaisuutta verkon välityksellä. Julkistustilaisuudessa taiteen ja kulttuurin ammattilaisista koostuva työryhmä luovuttaa näkemyksensä vuoden 2030 taiteen ja kulttuurin Helsingistä pormestari Jan Vapaavuorelle. Tilaisuudessa kuullaan myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan apulaispormestari Nasima Razmyarin sekä kaupungin toimialojen kommentit visioon ja käydään vision innoittama keskustelu siitä, miten taide ja kulttuuri voivat olla hyvän elämän ja kaupungin kehittämisen ytimessä. Aiheesta keskustelemassa ovat kuraattori ja koreografi Satu Herrala, Koneen Säätiön johtaja Anna Talasniemi, Kaupunkitutkimusinstituuutin johtaja, professori Mari Vaattovaara, Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki, Co-founders Oy:n toimitusjohtaja Ia Adlercreutz sekä apulaispormestari Nasima Razmyar. Tilaisuuden juontaa toimittaja Reetta Räty. Julkistustilaisuuden toteutuksesta vastaavat WAUHAUS-kollektiivi ja Apogee Oy. Taideja kulttuurivisiotyöryhmän tehtävänä oli tarkastella taiteen ja kulttuurin roolia kaupungissa pitkäjänteisesti, asettaa taiteen ja kulttuurin edistämiselle tavoitteet ja esittää toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmän tehtävänä oli myös tuottaa Helsingille linjaukset, joiden nojalla kaupungissa toimivat tahot, myös muut kuin kaupungin omat toimijat, voivat edistää vision toteutumista. Työryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg. Ryhmän muut jäsenet olivat pääjohtaja Gita Kadambi (Suomen kansallisooppera ja -baletti), toimitusjohtaja Eeka Mäkynen (Finnish Metal Events Oy), professori Elina Knihtilä (Teatterikorkeakoulu), suunnittelijaopettaja Emmi Komlosi (Helsingin Työväenopisto), toimitusjohtaja Sara Norberg (Cinematic), emeritusjohtaja Leif Jakobsson (Svenska Kulturfonden), koreografi ja taiteellinen johtaja Sonya Lindfors (Urbanapa), taiteilija, taiteen tohtori Teemu Mäki (Suomen taiteilijaseuran puheenjohtaja), erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio (Suomen kulttuurirahasto) ja suunnittelija Ulla Laurio (Helsingin kaupunki, kulttuuri ja vapaa-aika, työryhmän sihteeri). Työryhmä kuuli laajasti asiantuntijoita, kaupunkilaisia sekä taiteen ja -kulttuurin toimijoita osana työskentelyään.
9 Nro 14 • Viikot 34-35/2020 M unkin S eutu Heinäkuu oli museokortin käytön ennätyskuukausi Kortilla vierailtiin lähes 300 000 kertaa museoissa HUSissa virusnäytteenotto ruuhkautui K oronavirustestaus on pääkaupunkiseudulla ruuhkautunut sekä näytteenoton että koronaviruksen analysoinnin osalta. Ruuhkiin puututaan monilla toimenpiteillä. – Olimme varautuneet siihen, että näytteenottotarve lisääntyy syksyllä ihmisten palattua töihin ja opiskelemaan, mutta näytteenottomäärien voimakas lisääntyminen heinä-elokuun vaihteessa on ollut yllättävä käänne, sanoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Testaustarpeen kasvua on lisännyt omalta osaltaan lentokentän näytteenoton käynnistäminen lyhyellä varoitusajalla. Kevätkaudella pystytettyä koronavirusnäytteenottoverkostoa ja analysointikapasiteettia on pidetty HUSin alueella yllä läpi kesän. Näytteenottopisteiden ajanvaraustilannetta on seurattu erityisen tarkasti heinäkuun toiselta viikolta lähtien näytemäärien lähdettyä nousuun ja resursseja on lisätty siinä määrin kuin on ollut mahdollista henkilöstön kesälomakaudella. Lisäksi kesän aikana koronavirusnäytteenottoon on rekrytoitu 150 henkilöä ja lisää rekrytoidaan jatkuvasti noin 10 henkilön viikkovauhdilla. Koronavirusnäytteiden analysoinnin ruuhkautumisen taustalla on ennen kaikkea lisääntyneet näytemäärät. HUSLABin yhdessä laitteessa ollut ongelma lisäsi ruuhkaa, mutta laitevika on pääosin korjattu. HUSissa on koronavirusanalytiikkaa varten kolme rinnakkaista laitteistokokonaisuutta. Niillä pystytään nyt lähes normaaliin tuotantotasoon. – Vastausajat pyritään saamaan mahdollisimman pikaisesti tavoitteena olevaan 48 tunnin tasoon. Neuvottelemme myös yksityissektorin kanssa yhteistyöstä näytteiden analysointijonojen purkamisessa, sanoo Lehtonen. HUSLABissa analysoitiin 11.8. ennätysmäärä eli 2934 näytettä. – On hienoa, että kansalaiset ovat toimineet ohjeiden mukaisesti ja hakeutuneet testeihin oireiden ilmaantuessa. Odotusaikojen pitkittyminen on ymmärrettävästi aiheuttanut monelle harmia ja huolta ja olemme tästä pahoillamme, sanoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi. Tällä hetkellä näytteenotosta vastaavat HUS ja kunnat yhdessä. Keväällä nopeaan tahtiin käynnistetyssä näytteenottotoiminnassa on erilaisia käytäntöjä. HUSin alueen kuntien toiveiden mukaisesti HUSLAB ottaa syksyn aikana vastuulleen HUS-alueen kuntien koronavirusnäytteenoton. Tämä mahdollistaa toimintatapojen yhtenäistämisen ja prosessien sujuvoittamisen. – Tavoitteena on ottaa käyttöön myös sähköinen ajanvaraus, jossa testiin hakeutuva voi varata ajan itse netistä. Tämä poistaa yhden nykyisistä pullonkauloista eli ajanvarauksen ruuhkat, sanoo Mäkijärvi. Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kehittäminen matkailun sekä virkistyksen käyttöön Ilmakuva Vallisaari ja Kuninkaansaari. Kuva: Helsingin kaupunki / Asemakaavoitus, Eteläinen alueyksikkö / Keskusta tykseen ja liikuntaan. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen. Yleiskaavassa alue on merellisen virkistyksen ja matkailun aluetta. Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Kaava-alue sisältää entistä sotilasaluetta. Saarten linnoittaminen käynnistyi jo 1850-luvulla, jonka vuoksi alue on merkittävää kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Alueen nykykäyttöön vaikuttaa vuonna 1937 tapahtunut räjähdeonnettomuus, jonka seurauksena ympäristössä on edelleen räjähdystarvikkeita maaperässä. Nykyisin alue on metsähallituksen hallinnassa. Suuri osa alueesta on esitetty suojeltavaksi luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla. Saarilla on muinaismuistolain (295/1963) suojaamia arkeologisia kohteita ja myös saarta ympäröivillä vesialueilla on vedenalaisia arkeologisia kohteita. Saarten rakennuskanta on osin huonokuntoista, mutta kulttuurihistoriallisesti arvokasta. Alueella ei ole asemakaavaa Suomen valtio/metsähallitus omistaa käytännössä koko alueen lukuun ottamatta vähäistä kaistaletta alueen länsireunasta, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa. Kaavaratkaisun kustannukset Kaavaratkaisun merkittävimmät kustannukset aiheutuvat saarten liittämisestä yhdyskuntateknisen huollon piiriin. Kustannukset ja kustannusten jakoperiaatteet määrittyvät jatkosuunnittelussa ja neuvotteluissa. Lähtökohtaisesti muista saarten kehittämiseen liittyvistä kustannuksista vastaavat maanomistaja tai alueen toimijat. Kaupunkiympäristölautakunnan aiemman esityksen mukaan mahdollisista maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa. Myöhemmin on käynyt ilmi, ettei kaavan toteuttamisesta synny valtiolle maanomistajana sellaista merkittävää arvonnousua, että maapoliittisille neuvotteluille syntyisi perusteet. Asiasta on ilmoitettu kaupunkiympäristön toimialalta kaupunginkansliaan. Kaavaehdotuksesta tehtiin nähtävilläoloaikana kahdeksan muistutusta. Lisäksi sen ulkopuolella saapui yksi kirje. Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat Kuninkaansaaren pohjoisrannan rakentamisalueeseen, muinaismuistoalueiden kasvillisuuden kulumisen huomioimiseen kaavamääräyksissä, rakentamisen alta poistettavan maa-aineksen hyödyntämiseen, vieraslajien leviämiseen, patterialueiden merkintään sekä naapurien kuulemiseen. Kirjeessä esitetyt huomautukset kohdistuivat Kuninkaansaaren pohjoisrannan rakentamisalueeseen. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakennussuojelu-merkintöihin, rakennusperinnön sekä muinaisjäännösten määräyksiin, luonnonsuojelualue-merkintään, uimarannan alueen kaavamääräykseen, alueen vesihuoltoon ja -verkostoon ja niistä annettuihin määräyksiin, selostuksen kirjauksiin valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, Suomenlinnan kautta suunniteltavan kunnallistekniikan liitosten vaikutuksiin kulttuuriperintöön, sähkönjakeluverkon riittävyyteen ja uusiin käyttöpaikkaratkaisuihin, Kuninkaansaaren uusiin rakennusaloihin, joita pidettiin kulttuuriympäristön näkökulmasta mahdollisina, Vallisaaren alueen rakennusalojen kokoihin sekä uusien rakenteiden maisemallisiin vaikutuksiin, Kustaanmiekan salmen väyläalueen turvallisuuteen sekä kaavakartalta puuttuviin merenkulun turvalaitteiden merkintöihin, raskaiden aseiden alueelle aiheuttavaan meluun sekä kunnallistekniikan rakentamiseen jostain muualta kuin Santahaminan alueen kautta, henkilölauttaliikenteen ohjelmointiin ja suunnitteluun, merenpinnan nousuennusteiden vaikutuksiin, rakentamisen mittakaavaan ja rakeisuuteen, maisemaan vaikuttavien uusien rakenteiden ja materiaalien sopivuuteen ympäristöönsä sekä vanhojen pinnoitemateriaalien suojeluun. Asia ja esitys jäivät pöydälle kaupunginhallituksen viime kokouksesssa. S uomalaisten halu matkailla kotimaan monipuolisissa kohteissa näkyy myös Museokortin innokkaassa käytössä. Heinäkuussa Museokortilla maksetut käynnit rikkoivat kuukausiennätyksen. Museokorttia käytettiin kuukauden aikana enemmän kuin koskaan aiemmin. Heinäkuussa Museokortilla tehtiin 294 000 museovierailua. Viime vuoden heinäkuu oli aiempi ennätyskuukausi, jolloin vierailuja tehtiin 213 000. Kasvua vuoden takaiseen on huimat 38 prosenttia. Museoilta saatujen tietojen perusteella kasvu on näkynyt erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa museoissa. Myös Museokortin myynti kasvoi heinäkuussa 45 prosenttia edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna. Myynnin osalta erityisen hyvässä vauhdissa oli uusien Museokorttien myynti, joka puolestaan kasvoi peräti 74 prosenttia. Koko kesäkausi 2020 on ollut Museokortille vahvaa kasvun aikaa. Kesä-elokuun lomasesongilla Museokorttia on käytetty museoissa 20 prosenttia enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Myynti puolestaan on kasvanut 30 prosenttia. Jos museoiden toiminta pystyy jatkumaan syyskaudella normaalisti, arvion mukaan Museokortilla tullaan tekemään 1,5 miljoonaa museovierailua vuoden 2020 aikana. – Maalis-kesäkuun koronakriisin aiheuttamasta sulkuajasta huolimatta olemme kasvu-uralla, ja tällä hetkellä Museokortti-vierailujen kokonaismäärä on samalla tasolla kuin viime vuonna. Suotuisaan kehitykseen on epäilemättä vaikuttanut kotimaanmatkailun suosio, mutta myös Museokortin aikaisempaa laajempi tarjonta, iloitsee Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä. Tiedekeskus Heureka liittyi Museokortti-kohteeksi heinäkuussa, ja syksyllä uusina kohteina järjestelmään on tulossa Suomen valokuvataiteen museon uusi kohde K1 sekä Urheilumuseo, joka avautuu Helsingin uudistetulla Olympiastadionilla lokakuussa. Museokortin käytön kasvu oli odotettavissa jo kesäkuussa. Museokortin asiakaskyselyssä selvisi innostus kotimaanmatkailuun ja itselle uusiin museokohteisiin. Museokortti-kohteita on jo reilusti yli 300 ympäri Suomen, Ahvenanmaalta Inariin. Museokohteet sijaitsevat kesälomareittien varsilla, joten kulttuurimatkan yhdistäminen muihin kesälomasuunnitelmiin koetaan helpoksi. Vuoden mittaiselle kulttuurimatkalle on lähtenyt jo yli 300 000 suomalaista. Voimassa olevia Museokortteja on tällä hetkellä noin 200 000. Museokortti lanseerattiin vuonna 2015. Museokortti (69€) on vuoden mittainen pääsylippu kotimaan museoihin Ahvenanmaalta Inariin. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti Museokortti-kohteita on jo reilusti yli 300. Syksyn uusina kohteina ovat muun muuassa Suomen valokuvataiteen museon uusi kohde K1 sekä Olympiastadionille avautuva Urheilumuseo. Kuva: Ella Karttunen / Museokortti
10 Viikot 34-35/2020 • Nro 14 M unkin S eutu KULTTUURI Risto Kolanen: Heinäkuun kulttuurikierros ? Kansallisteatteri, Svenskan ja Kaupunginteatteri jo avaavat kauttaan koronakatkoksen jälkeen. Ryhmäteatterin kesäesitys ”Ellingiin” on vapaana lippuja enää 27.8.–5.9. oleviin esityksiin. Valtteri Raekallion ja Sanna Kekäläisen uudet tanssiesitykset tulevat julki. Esim. KokoTeatterilla on ollut tiivis esityskesä. Karanneiden lasten kaunis tarina Peter Pan on kotoaan karannut poika, joka kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Perheen avoimesta ikkunasta hän johdattaa Leena-tytön sisaruksineen huimaan seikkailuun. He lentävät satumaiseen Mikä-Mikä-Maahan, kadonneiden lapsien, merirosvojen ja intiaanien maailmaan, jossa Peterin päävihollisena on ilkeä merirosvojen kapteeni Koukku. Taivallahden kesäteatteri on valmistanut viimeiseksi kesäkseen ”Peter Panin”, joka on musikaalinen, ihastuttava ja liikunnallinen kesäteatteriksi hyvin isolla esiintyjäjoukolla. Vain pari näyttelijää esittää kaksoisrooli. Ilmeikäs Tiia Havu on pääosassa ihastuttava. Helinä-keijuna on koominen Senja Päivärinta. Peterin varjona vilahtaa Amanda Tran Minh, jolla on isompi osa myös intiaanien prinsessana. Merirosvolaiva on lavastuksen nurkassa. Siellä tapahtui aina maineen mukaisesti jännimpiä lankulle ohjauksia. Kapteeni Koukkuna on Juha Lehtonen, mutta Puosu-Patena Mika Rontti varastaa monet kohtaukset. Leena, Siiri Sorjosen herttaisen vakavasti tulkitsemana, ja muut perheenlapset esiintyvät koko ajan pyjamassa. Mikä-mikä-maan lapset ovat kultaisia. Alussa ja lopussa katsojien kiinnostuksen ja naurut ansaitsee hyvin opetettu Nana-teatterikoira. Näin esityksen elokuun alussa, kun Teatteri Tulin johtaja, tämänkin ohjannut Kari Kinnaslampi saattoi ilmoittaa iloisen uutisen. Ensi kesänä 2021 teatteri siirtyy Taivallahden kaavamuutoksen ja rakennustöiden alta Kivikkoon Kulosaaren kartanon taakse. Siellä toimi pitkään Joel Elstelä Beowulf –kesäteatteri metsän siimeksessä. Tila raivataan, rakenteet ja lavasteet puretaan ja siirretään helsinkiläisten suosiossa pitkään toimineelle vapaa-aikasaarelle. Mutta Peter Pan seikkailee Taivallahdessa ihan elokuun lopulle. Rohkea muurahainen seikkailee Teatteri Tuike esittää koko perheen näytelmän ”Rohkea muurahainen”, jonka käsikirjoituksesta tekijätyöryhmä vastaa. Ikäsuositus oli ”yli 4-vuotiaille”, joten kuuluin hyvin kohderyhmään. Pirteänreipas ja salaviisas esitys kertoo pienestä muurahaisesta, joka joutuu tahtomattaan jättämään varastetun kekonsa ja lähtee seikkailuun. Pääosassa oli ilmaisukykyinen, Tuikkeen nuori konkari Riina Nieminen, joka on ihastuttanut monissa esityksissä lapsille ja aikuisille. Anna Norros on aina hyperinnokas esiintyjä, tässä esim. Hyttysen ja Hämähäkin osassa. Mimmi Korvenpää on minulle uudempi taitava, jonka varsin viehko Päivänkorento vetoaa myös vanhempaan katsojaan. Sinikka Isoahon koomisen tehokkaat kyvyt pääsivät oikeuksiinsa Sippe Sontiaisena. Nämä kolme muuta näyttelijää tekivät monta osaa juoksevin vaatteiden vaihdoin. Aikuinen katsoja tunnisti musiikista Kari Tapiota, Tuula Amberlaa ja Kaija Koota. Pohjantähden alla, Lulu, Kun katsoit minuun, Lentäjän poika ja Maailmassa on monta ihmeellistä kulkijaa. Rohkea muurahainen sai virikkeensä venäläisestä sadusta ja on esityksenä inspiroitunut lähiluonnon ötököistä, tutuista lastenlauluista (ja vähän aikuistenkin) ja ennen kaikkea ihmeellisestä maailmasta, joka ympäröi meitä. Katsoimme Tapanilan alakoulun ison pihan reunassa vaahteran alla villin eläimellistä menoa. Viimeiset esitykset ovat ensi viikonloppuna. Luonnonlapsi laulaa kaipailevia säveliä Upea Millanen, alias Milla Hartikainen esiintyi keskikesällä Pihakahvilassa Paavalinkirkossa. Koska oli vähän sateenuhkaa, sekä kahvit että konsertti tarjottiin sisällä. Hän on modernia folk-poppia tekevä laulaja-lauluntekijä, jonka musiikissa kuuluu halu elää ja tuntea täysillä. Kirkon vakava ympäristö ei rajoittanut tulkintaa, kitaristi Henri Piililän säestyksellä. Jopa väliaika oli. Aitoja tunteita sekoittui luonnonlapsimaiseen elämäniloon ja kaipaileviin melodioihin. Milllanen asui välillä pari vuotta Espanjassa. Hänellä on jo kaksi levyä Youtubessa. Ensimmäinen oli ”Kesytä mut”, jonka kuulimme nytkin. ”Niin kuin aina takaisin” ja ”Jos tuut mun uniin” ovat myös kauniita, surumielisiä lauluja. Paavalin seurakunta järjestää jatkoa viime kesän PopPaavalille, sisäpihalla, Sammatintie 5. Se kruunaa loppukesän perjantaina ja lauantaina 21.–22.8. klo 18–22 ja sunnuntaina 23.8. klo 17–22 kauan kaivattujen pop-, rock-, punk-, surfja ska-keikkojen ja deejiiden tahdissa. Tapahtumassa soittavat monipuoliset artistit: Lasten Hautausmaa, Pelle Miljoona United, Pietarin Spektaakkeli, Wasted, Mary Ann Hawkins, Mikko Joensuu ja The Valkyrians. Tarjolla on piknik-vilttejä ja runsaasti käsidesipisteitä sekä yleisö-wc:t vesipisteineen. Kirkkoherra Kari Kanalan persoonallinen linja jatkuu. Yön malja ei enää pisaroi Toimittaja, tv-ohjaaja, runoilija Arvo Ahlroos kuoli 15. toukokuuta 2020 Helsingissä. 80-vuotiaana.. Hän opiskeli Työväen Akatemiassa mm. Veikko Sinisalon lausuntaopissa ja oli mukana Kaskamo -nimellä neljä nuoren esikoisrunokokoelmassa ”Matkaopas huomiseen” 1960 Kari Aronpuron, Pertti Lumiraen ja Jaani Viherluodon kanssa. Yhteiskunnallista korkeakoulua hän kävi Unto Kupiaisen runo-opissa. Ahlroos oli TV 2:n dokumentaarilinjan keskeinen luoja, jossa elokuvallinen ote yhdistyi journalsimiin. Sen varhainen saavutus oli ”Nousu Pispalaan” ja Lauri Viita, lukuisia Suomen historiasarjoja. Suurin produktio oli neliosainen ”Kansalaiset” 1987 TV 1:n puolella. Viime työvuosinaan hän teki mm. Vienan ja Tverin Karjalan sekä Solovetskin luostarin tärkeät dokumentit. Viidan lisäksi helsinkiläisestä Henrik Tikkasesta syntyi teoksia piirroksineen. ”Uusi Kudelma” –ryhmä järjesti Pentti Holappa –matinean runoilijan kunniaksi 2013 Paasitornin Sirkus-salissa. Se oli myös hänen viimeinen julkiesiintyminen. 75-vuotis-juhlassa runoilijoiden Kosmoksessa 29.12.2014 oli jo pitkien jäähyväisten tuntua. Ahlroosin ehkä tärkein oma runokokoelma on ”Yön Malja Pisaroi” (2013), jonka hän kirjoitti 30 vuotta aiemmin, ja se löytyi sattumalta. Se sisältää ekspressiivisiä, ”välimerellisiä runoja”. Runoissa on vahvoja myytillisiä aineksia: – Meri/ rannoilta ikuista ikäväänsä huokuva/ sydämeni purren valitus// Pakenen humaltuneella venheellä/ ja palaan/ juopuneessa purressa. Puhallinyhtye yllättää kadulla ohikulkijan TIMO Brass Band on tuore, energinen ja kunnianhimoinen ammattimuusikoista koostuva puhallinyhtye. TIMO:n takaa yleisölle ja satunnaisille kadulla ohikulkijoille mukaansatempaavan elämyksen. Nuorten miesten meininki tarttuu helposti ohikulkijaan. Bändin on perustanut yhtyeen pasunisti Esa-Pekka Tupala 2018 tavoitteenaan luoda jotain trendikästä vanhalla tyylillä. Jo ensimmäisen katusoittokesän jälkeen sana yhtyeen menosta oli kiirinyt kauas. Se toteutti ensimmäisen ulkomaankiertueensa vuosi sitten Keski-Ranskaan Bandafolie’s-festivaaleille. Yhtye kiertää ahkerasti suurimpia kaupunkeja sekä erilaisia puhallinmusiikkija yleisötapahtumia. Ohjelmistoon kuuluu niin tunnetKanadalaisen performanssitaiteilija Charles Quevillonin sooloesitys Forum Boxin näyttelyssä on taidokas ilma-akrobatian ja sähköisen äänenluomisen yhdistelmä. Kuva: Raimo Granberg. Timo Brass Band –puhallinorkesteri sai yleisön hyvin mukaan Keskuskadulla. Perustaja Esa-Pekka Tupala (toinen oikealla) soittaa pasuunaa. Kuva: Raimo Granberg. Töölöntorin reunalla pitkään asunut toimittaja Arvo Ahlroos oli merkittävä dokumenttien, runojen ja tv-ohjelmien tekijä. Kuva: Minun Venäjäni -tapahtuma. Rohkea Muurahainen on Teatteri Tuikkeen ihana kesäteatteriesitys Tapanilan uuden alakoulun pihalla. Riina Nieminen (vas.) ja Anna Norros ovat sotkeutuneet Hämähäkin verkkoon. Kuva: Nina Rinkinen. Taivallahden Kesäteatterin Peter Pan näytelmän vauhdikkaita esiintyjiä Siiri Sorjonen (vas.), Ada Sunnarborg, Teemu Suihkonen, Amanda Tran Minh, Senni Kaavinen, pääosan esittäjä Tiia Havu, Nea Isotalo, Tiia Ratilainen ja Teresa Vesterinen. Kuva: Nelli Pentti.
11 Nro 14 • Viikot 34-35/2020 M unkin S eutu Valokuvien laaja kirjo esillä Kansallismuseon Kesäpihalla ? Kansallismuseo toimii vuonna 2018 perustetun kansainvälisen Helsinki Photo Festivalin päänäyttelyja tapahtumapaikkana 7.7.– 30.9.2020. Pääosin ulkotiloissa järjestettävä festivaali sopeutuu hyvin myös pandemian edellyttämiin rajoituksiin. Kansainvälisen juryn valitsemat valokuvateokset ovat nähtävissä museon pihapuistossa ja museota ympäröivässä muurissa heinäkuusta syyskuuhun. Teemana on tänä vuonna ”trust”, luottamus. Kansallismuseon Auditoriossa 4.9. järjestettävässä seminaarissa pääsevät ääneen pitkän linjan ammattilaiset, valokuvaajat Arno Rafael Minkkinen ja Stefan Bremer. – Visuaalisuus hallitsee vahvasti kulttuuriamme. Festivaalin kumppanina teemme aikamme nuorten tekijöiden valokuvataidetta näkyväksi ja parannamme heidän edellytyksiään toimia ja osaltaan luoda visuaalista kulttuuria vuorovaikutuksen ja elinympäristömme rikastamiseksi, Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo. Hänen lisäkseen puhui taiteellinen johtaja Rafael Rybczynski. – Me haluamme Kansallismuseossa jatkuvasti haastaa vanhan ja vakiintuneen tavan, ja tulkita yllättävästikin sitä, kuinka museo voi olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa, tapahtumatuottaja Viktor Sohlström kertoo. Avoimeen kutsuun vastasi 310 taiteilijaa 2784 valokuvalla, joista kansainvälinen jury valitsi reilut 50 voittajaa viidestä maanosasta. Kesäpihalla olevassa Nordic Villagessa nähdään nousevien suomalaisten ja pohjoismaisten taiteilijoiden valokuvia. Museon muurigalleriassa Töölönkadun ja Museokadun puolella on 30–40 kansainvälisen juryn valitsemaa huipputeosta. Taiteilijoiden portfolioita arvioidaan 28.–29.8. noin 20 hengen kuraattoreista, valokuvaajista ja muista alalla toimivista asiantuntijoista koostuvan kansainvälisen joukon voimin. Vuoden portfolion tehnyt taiteilija pääsee mukaan vuoden 2021 festivaalin näyttelyyn. Teksti: Risto Kolanen Argentiinalaiset valokuvaaja Teodelina Detryn valokuvateos Trust Helsinki Photo -valokuvanäyttelyssä Kansallismuseon muurilla Töölönkadun varrella. Kuva: Raimo Granberg. Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila avasi kansainvälisen Helsinki Photo -festivaalin museon Kesäpihalla. Kuva: Raimo Granberg. tuja klassikoita kuin tuoreita listahittejä. Suomalaisten ja ulkomaalaisten melodioiden sekaan on heitetty myös New Orleansin paraatien tunnetuimpia sävelmiä. Yhdeksän soittajan joukossa on yksi nainen, Danila Pushin trumpetissa. TIMO:n show on täyttä viihdettä kaikenikäisille silmille ja korville. Keskuskadun ihmisvilinässä 6.8. puhaltajat tanssivat soiton lomassa ja saivat kulkijat menoon mukaan. Sirkuseläimiä Pukinmäen Taidekouluissa Georg Orwell kirjoitti ”Eläinten vallankumouksen” kielteiseksi utopiaksi kylmän sodan maailmaan. Se tuskin on ollut mielessä Pukinmäen Sirkuskoulun kesäesitykselle ”Sirkuseläinten vallankumous”, joka sai tilaa peräti kahdessa paikassa heinäkuulla, Fallkullan kotieläintilalla Malminkaarella ja Pukinmäen kartanolla Rälssintiellä, ihan aseman kupeessa. Varsin pirteässä ja monipuolisessa esityksessä Sirkus Hokkuspokkus saapuu kaupunkiin mukanaan tirehtööri, taikuri X ja maanmainiot sirkuseläimet. Maneesissa kaikki näyttää olevan mallillaan, mutta kulisseissa kuhisee. Sirkuseläimet ovat alkaneet nimittäin valmistella vallankumousta. Eräänä aamuna tirehtööri saa kokea elämänsä yllätyksen, kun hänet tempaistaan mukaan seikkailuun, jossa tahdin määräävätkin eläimet. Sirkusseurueessa esiintyvät Pukinmäen taidekoulujen nuoret esiintyjät, jotka toivat näyttämölle itseään puhuttelevan aiheen lisäksi sirkusta, huumoria, musiikkia ja laulua. Esitys sopi koko perheelle. Täydessä katsomossa oli kolmen sukupolven katsojia. Vuonna 1989 perustettu Pukinmäen Taidekoulu käyttää nykyään monikkomuotoa, koska taiteen perusopetusta on monessa paikassa sirkuksesta kuvataiteisiin. Oluenhuuruista Aleksi Kiveä Sörkan väestötilassa Vapaan Taiteen Tilassa Katri Valan puistossa oli keskellä kesää ansiokas ja innostunut nuorten tekijöiden ”Vielä kerran, Olviretki”. Vilhovuorenkadun väestötila on Taideyliopiston ylioppilaskunnan ylläpitämä areena, jossa opiskelijat esittävät omia esityksiä ja tapahtumia. Musiikkia, kuvataidetta, teatteri ja tanssia. Sillä on harras yleisönsä. Esitys sai inspiraationsa Aleksis Kiven ”Olviretki Sclheusingenissä” -näytelmästä. Näytelmää pidetään nykyisin oleellisena osana Kiven tuotantoa. Alkujaan oluenhuuruiseen sodankäynnistä kertovaan komediaan suhtauduttiin varauksella, ja se ilmestyi vasta 1916, 50 vuotta kirjoittamisen jälkeen.. Humalahuuru ja koheltaminen ovat aitoa sotilashuumoria baarissa. Metelin keskellä on juontakin ja henkeviä keskusteluja ihmiselämästä. Rakastetaan, ikävöidään ja itketään. – Kaikki menköön suden suuhun, kun vain Olvi saa olla. On asemasotavaihe, kirjeet kulkevat kotiin ja takaisin. Juuri kirjeistä tulee oma punainen lankansa esityksessä, on muukin maailma, ei vain kapakka sodan keskellä. Pilaa tehdään silti kaikesta. Rohkeita teatterin keinoja, nuorten kehoa ja liikettä käytetään hyväksi taitavasti. Hanurikin soi. Esitys epidemian aikana toi oman virityksen kokemukseen maailman rajallisuudesta ja raakuudesta. 35 katsojaa pääsi sisään, Olvia sai ostaa oikean tunnelman viritykseen. Yhteisötaidetta syntyy Kontulan iltakoulussa KAS! Kontula Art School 20192020 on yhteisötaiteellinen “iltakoulu”-hanke Itä-Helsingissä. Se toimii Kontulan ostarilla, kirjastossa, Kontupisteen tiloissa Keinulaudantie 4:ssä. Hanketta vetää yhteisötaiteilija Heidi Hänninen. Keväällä hän jalkautui Kontulassa leipa?jonoon haastatellakseen ihmisiä. Keskustelujen pohjalta Hänninen kokoksi Kontulan kirjaston yhteiso?llisen seina?maalaukseemme runoelman, joka toivottavasti muistuttaa viela? pitka?a?n kaikesta ta?rkea?sta? ela?ma?ssa?mme. Hanke edistää ohjattua katutaidetta, spraymaalausta Kontulaan. Sitä tukevat Kirjasto Helsinki yhteistyössä D-Asema Kontulan ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Nuori Yaseen maalaa lisää pärskeitä sateenkaarijokeen. Syksystä 2019 Kontula Art Schoolissa mukana ollut Maija tekee sateenkaarijoen viimeistä hahmoa. Vapaaehtoinen avustaja Nadia Mohamed auttaa Jennyä maalaamaan jokeen Iljan suunnittelemia violetteja pisaroita. Mariam maalaa Hanna-Maijan suunnittelemaa kala-sapluunaa. Iltakoulu tapahtui Kontulan kirjaston takana Hännisen vetämästä KAS! -iltakoulun sessiossa. Iltakoulu etenee poutasäällä huomattavasti joutuisammin ja mukavammin kuin sademyrskyssä, vetäjä sanoo. Performanssia teknologian pyhyydelle Forum Box, Ruoholahdenranta 3a, esitti keskikesällä kuvataiteilija Maija Tammen ”Kuolematon syntymäpäivä” –näyttelyn. Sen aiheena on Hydra, joka polttiaiseläinten pääjaksoon kuuluva pieni makean veden polyyppi. Se voi kloonata itsensä ja uudelleen kasvaa pienestä solujoukosta. Toisin kuin suurin osa eläimistä, Hydra vulgaris ei vanhene – lainkaan. Hänen valokuvaja videoteoksensa tavoittelevat ihmisen paikkaa olemassaolon ja vanhenemisen jatkumoissa. Tammen ja säveltäjä/esiintyjä Charles Quevillonin luoma näyttely Immortal’s Birthday yhdistää antiikin myyttejä, hengellisyyttä, teknologiaa, tieteellistä tutkimusta ja Hydran. Quevillonin interaktiivinen ääniveistos ”Le Refuge des Cordes” on pohdinta teknologian pyhyydestä. “Kielten turvapaikka” koostuu metallista, köydestä, led-valoista, sähkökitaran mikrofoneista, pianonkielistä ja kivistä. Ääniveistos on myös osa hänen sooloesitystä, jonka näki joka päivä näyttelyn aukioloaikoina. Taiteilija viritti ääntä sähkömagneettisesti esineitä ja johtoja koskettamalla. Hän suoritti varsin virtuoosimaisen akrobaattisen performanssi veistokseen kiinnittymällä kuin vuorikiipeilijä. Kutakin esitystä mahtui katsomaan kymmenen henkilöä. Osallistuin viimeiseen, jolloin määrä gallerian permannolla oli hieman venytetty. KAS! Kontula Art School -iltakoulun vetäjän yhteisötaiteilija Heidi Hännisen (vas.) avustamana oppilas Yaseen maalaa lisää pärskeitä graffititeos Sateenkaarijokeen. Kuva: Raimo Granberg. Isla Mustanoja (vas.) ja Veera Anttila ovat yleisön keskellä Vapaan taiteen tilassa. Olviretki esitettiin koko ajan yleisön joukossa. Kuva: Reino Pirttijärvi. Vaaleanpunaiseksi Pantteriksi muutettu tirehtööri Rosa Sipilä (ylhäällä) ratsastaa taikuri X:n, Mika Luukko päällä Sirkuseläinten vallankumouksessa Pukinmäen kartanon pihalla. Kuva: Johanna Salonen. Laulaja Millanen, Milla Hartikainen hurmasi yleisön Paavalin kesäkahvilassa, joka jatkuu elokuulla PopPaavali-tilaisuuksina. Henri Piirilä säestää. Kuva: Birgitta Huhtaluhta.
13 Nro 14 • Viikot 34-35/2020 M unkin S eutu Josa Jäntti Tuusulan Rantatiellä voi tutustua taiteilijakoteihin Olen monelta taholta kuullut, että ihmisiä kiinnostavat tarinat elävästä elämästä. Siksi siirryn nyt kirjoittamaan elämäni varrella tapaamisistani erilaisista mielenkiintoisista ihmisistä. Makasin 9 vuotta sitten aivoinfarktin jälkeen 4 kuukautta Laakson sairalassa oikea puoli kokonaan halvaantuneena. Sairaalan mielestä lähes toivottomana tapauksena. Sitkeä ja sisukkaan vaimoni ansiosta pääsin Laakson sairaalaan fysioterapiaosastolle. Loistavan fysioterapeutin ansiosta pääsin sieltä kotiin neljän kuukauden jälkeen rollaattorimiehenä. Näin maalaisten pankki alkoi muuttua koko kansan ja maamme suurimmaksi pankiksi Akvaario ? Mainosyhtymän sisääntulo kerroksessa oli U muotoinen sohva. Sen selkänojien yläpuolelle oli rakennettu kattoon saakka läpinäkyvät pleksilasit. Tähän sohvaryhmään kokoonnuimme ideoimaan osuuspankkien valtakunnallisia mainos – markkinointikampanjoita. Tämä tapa toimia oli siitä erikoinen verrattuna muihin alan toimistoihin, että ideointiin osallistuivat täysin tasa-arvoisina mainostoimiston työntekijät ja asiakkaan edustajat. Ainoa poikkeus oli useammalle mainostoimistolle annettu kampanjanehdotuskilpailu op-sopimuksesta. Kilpailun voitti Mainosyhtymä . Tuotenimi OP – sopimus taas tuli minun ehdotuksestani. Silloinen esimieheni johtokunnan jäsen ja markkinointijohtaja ( Markus Partanen ) oli monelta kuullut seuraavanlaisista tapauksista tuttaviltaan. He olivat olleet vuosikymmeniä usein jo lapsesta saakkka eräiden , toisten kilpailevien pankkien asiakkkaita. He olivat tulleet elämässään tilanteeseen, että he tarvitsisivat tärkeään asiaan ( usein asunnon ostoon ) lainaa pankistaan. Ku Mutta siitä huolimatta he olivat saaneet kielteisen vastauksen laina anomukseensa. Tästä hän sai idean ! Mikäli op -asiakas keskittää kaikki raha asiansa osuuspankkiiin pankki myöntää aina varmasti lainan tietyissä elämän tilanteissa. Tästä synytyi uusi pankkituote. Kampanjan pääsanoma oli – OSUUSPANKKI VASTAA KYLLÄ. Perusidea oli kaikille kohderyhmille maanviljelijöille, eläkeläisille, nuorille pareille ja palkansaajille sama: myönnämme lainan, jos keskitätte kaikki raha – asianne osuuspankkiin. Tämä oli pankkimaailmassa silloin ennen kuulumatonta. Siihen saakka asiakkaat menivät pankinjohtajan luo nöyrinä hattuaan kädessä pyöritellen anomaan lainaa , vaikka olisi ollut ikänsä ko. pankin asiakas. Seurauksena oli, että silloinen Suomen Pankinpääjohtaja Mauno Koivisto kutsui OKO:n johdon puhutteluun, jossa hän vaati heti mainoskampanjan lopettamista. Johtajien oli helppo luvata, että näin tehdään, koska silloin sattui olemaan kampanjan lopetuspäivä. Koiviston yhtenä motiivina vaatimukselleen saattoi olla se, että hän oli juuri siirtynyt Suomen Pankkiin Suomen Työväen Säästöpankista ja pelkäsi ehkä sitä, että osuuspankit monien mielestä siihen aikaan maalaistenpankkina alkaisivat saada runsaasti palkansaaja – asiakkaita. Luvattiinhan tälle ryhmälle mm. palkankeskeytyslainaa työttömyyden tai lakon takia. Silloinen OKO:n pääjohtaja Seppo Konttinen ei hyväksynyt op – sopimuksen käyttämistä. Muistan, kun OKO:n johto palasi ko. neuvottelusta Keskuspankista tästä neuvottelusta, niin silloinen Osuuspankkien Keskusliiton toimitusjohtaja sanoi minulle – satuin silloin olemaan pankin pihalla – autosta ulos astuessaan: ”Kuules poika, jos tietäisit miten pienellä henkisellä pääomalla tätä maata johdetaan, niin et uskoisi”! Pääjohtaja Konttinen ei ollut sanonut sanaakaan neuvottelussa. Reiluna miehenä hän sitten vuosia myöhemmin veti minut eräässä tilaisuudessa sivummalle ja pyysi minulta anteeksi sanoen: ”minä en silloin ymmärtänyt, että pankki tarvitsee tällaista markkinointia ja sitä OP – sopimusta”. Palkansaajan opsopimusta ei olisi hallintoneuvosto ja sen silloinen puheenjohtaja Johannes Virolainen koskaan hyväksynyt. Onneksi silloin oli juuri aloittanut uusi markkinointijohtaja Markus Partanen ja saman puolueen jäsen. Virolainen nimittäin pelkäsi, että palkansaajat ja heidän ay järjestönsä valtaavat osuuspankit. Partanen sai puhuttua Virolaisen ”ympäri” ja hyväksymään uuden pankkituotteen. Turun Seudun Osuuspankki oli silloin suurin ja usein poikkiteloin OP -keskusta vastaan. Onneksi sen silloinen op – johtaja ( myöhemmin OKO:n pääjohtaja Pauli Komi ) piti asiaa loistavana ja näytti muille epäuskoisille osuuspankeille tärkeää ja merkittävää esimerkkiä ottamalla uuden pankkituotteen heti käyttöön. Konttisen lisäksi moni muukin johtokunnan jäsen suhtautui epäillen asiaan ja toteutukseen ja jotkut heistä sanoivat minulle suoraan käytävällä: ”että Sinä saatat olla ensimmäinen, jolle myönnetään palkankeskeytysluotto”. Kaikki nämä kolumnit löytyvät kirjastani : ” Josa jutut ”. Voit lainata esim. Munkan kirjastosta tai ostaa kirjakaupoista : kustanja = Mediapinta oy / T:pre Kaupunginorkesterin lounaskonsertit soivat kirjastoissa Helsingin kaupunginorkesterin ja Helsingin kaupunginkirjaston järjestämä Orkesteri tulee kirjastoosi -kiertue käynnistyy 1. syyskuuta. Kuva: Maarit Kytöharju ? Kamarimusiikki soi syksyllä Helsingin kirjastoissa, kun Helsingin kaupunginorkesterin ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämä ”Orkesteri tulee kirjastoosi” -kirjastokiertue käynnistyy 1. syyskuuta. Kiertueen aikana kuullaan konsertit kaikissa Helsingin 37 lähikirjastossa sekä kirjastoautossa. Ensimmäinen konsertti kuullaan tiistaina 1.9. Vallilan kirjastossa. Kiertueen viimeinen konsertti on torstaina 22.10. Lauttasaaren kirjastossa. Konsertteja järjestetään 1.9.–22.10. välisenä aikana jokaisena arkipäivänä lounasaikaan kello 12 jossain Helsingin kirjastoista. Lounaskonsertit ovat noin puolen tunnin mittaisia kamarimusiikkitervehdyksiä eli Helsingin kaupunginorkesterin muusikot saapuvat kirjastoihin pienemmissä kamarimusiikkikokoonpanoissa. Kyseessä on ensimmäinen näin suuri yhteistyö Helsingin kaupunginorkesterin ja kaupunginkirjaston välillä. Kiertue mahdollistaa sen, että laadukkaat kamarimusiikkikonsertit ovat laajasti helsinkiläisten saavutettavissa. Konsertteihin on vapaa pääsy, kuten Helsingin kaupunginkirjaston tapahtumiin aina. – Kun kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg soitti loppukeväästä ja ehdotti orkesterimuusikkojen kirjastokiertuetta, se tuntui kuin syntymäpäivälahjalta kaupunginkirjastolle, jonka ensimmäinen toimipiste avautui syksyllä 160 vuotta sitten. Tänä syntymäpäiväsyksynä tuntuu erityisen hyvältä saada kaikki kirjastot soimaan, ja odotankin erittäin koskettavia ja ainutlaatuisia konserttikokemuksia niin muusikoille kuin kirjastojen asiakkaille, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Marimekko suunnittelee uudelleenorganisointia K oronaviruspandemia on globaalille muotija erikoiskaupalle pahin kriisi vuosikymmeniin. Se on vauhdittanut murrosta kuluttajien ostokäyttäytymisessä ja voimistanut toimialan rakenteellisia muutoksia, kuten digitalisaatiota. Pandemia on nopeuttanut asiakkaiden, myös uusien asiakasryhmien, siirtymistä digitaalisten myyntikanavien käyttäjiksi, mikä vaikuttaa Marimekon tulevaisuuden jakelukanavapainotuksiin. Samalla koronaviruskriisi on nostanut maailmantalouden epävarmuuden aivan uudelle tasolle, ja taantuman lisäämä kuluttajien hintaherkkyys sekä pandemian vuoksi kasvaneet ylijäämävarastot luovat painetta kannattavuudelle muotitoimialalla. Yhtiön toimintaympäristö on suuressa murroksessa. Marimekossa on tehty koronaviruspandemiaan liittyviä sopeuttamistoimia jo keväästä lähtien vähittäismyynnin organisaatiossa. Vahvistaakseen pitkän aikavälin kilpailukykyä uudessa ympäristössä Marimekko on nyt päättänyt käynnistää henkilöstön kanssa yhteistoimintaneuvottelut toimintojensa uudelleenorganisoimiseksi ja tehostamiseksi tuotannollisin ja taloudellisin perustein Suomessa sekä vastaavanlaiset toimenpiteet Skandinavian, Pohjois-Amerikan ja Australian organisaatioissa. – Vahvistaaksemme tulevaisuuden kilpailukykyämme meidän on huolehdittava siitä, että organisaatiorakenteemme, osaamisemme, työtehtävien sisältö ja työtapamme vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla digitalisaation ja muiden pandemian myötä voimistuvien ulkoisten muutosvoimien sysäämään rajuun murrokseen kuluttajien käyttäytymisessä. Tähän suuntaan strategiamme on onneksi nojannut jo pitkään, mutta nyt nämä muutokset asettavat meidänkin toimintamme entistä voimakkaamman paineen alle, sanoo Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko. – Olen äärimmäisen pahoillani siitä, että toiminnan uudelleenjärjestelyä ja tehostamista varten joudumme valitettavasti käynnistämään yhteistoimintaneuvottelut Suomessa ja vastaavat toimenpiteet edellä mainituissa kansainvälisissä organisaatioissamme. Näillä ikävillä mutta välttämättömillä toimenpiteillä pyrimme turvaamaan yhtiömme taloudellisen aseman pitkällä aikavälillä, Alahuhta-Kasko jatkaa. Aloitettavat yhteistoimintaneuvottelut koskevat Marimekon kaikkia toimintoja Suomessa lukuun ottamatta vähittäismyymälöiden henkilöstöä ja Herttoniemen kangaspainon työntekijöitä. Vastaavasti käynnistettävät toimenpiteet Skandinavian, Pohjois-Amerikan ja Australian organisaatioissa koskevat kaikkia toimintoja lukuun ottamatta vähittäismyymälöiden henkilöstöä. Uudelleenorganisoinnilla ja kustannusrakenteen tehostamisella tavoitellaan yhteensä arviolta noin 1,5 miljoonan euron vuotuisia kustannussäästöjä. Yhteistoimintaneuvotteluissa selvitetään mahdollisten työtehtävävähennysten lisäksi mahdollisia työntekijöiden asemaan vaikuttavia olennaisia muutoksia työtehtävissä, työmenetelmissä ja töiden järjestelyissä sekä kartoitetaan joidenkin toimintojen mahdollista ulkoistamista. Marimekko työllisti kesäkuun 2020 lopussa kokoaikaisiksi muutettuna 432 henkeä. Aloitettavien yhteistoimintaneuvottelujen ja vastaavien toimenpiteiden piirissä on globaalisti yhteensä 193 henkeä. Neuvottelut Suomessa alkavat 19.8. ja ne kestävät vähintään kuusi viikkoa, ellei neuvotteluissa sovita toisin. A suntomessut 2020 Tuusulassa tarjoavat mahdollisuuden tutustua asumisen ratkaisuihin modernissa kyläkaupungissa vain noin parinkymmenen minuutin matkan päässä Helsingin keskustasta. – Siinä missä asuntomessut kertovat tämän hetken trendeistä, Tuusulan Rantatien taiteilijakodit tarjoavat näkökulman siihen, miten 1800ja 1900-lukujen taitteen Tuusulan kulttuuripiireissä on asuttu. Museotien varrella voi nauttia taiteilijakodeista ja niiden arkkitehtuurista. Olemme koonneet tietoa taiteilijakodeista ja niiden arkkitehtuurista ja sisustuksesta Rantatie-lehteen, joka on saatavilla maksutta asuntomessujen lipulla kohteistamme, kertoo kulttuurija museotoimenjohtaja Ulla Kinnunen. Tuusulanjärven Rantatie on asuntomessujen 2020 virallinen oheiskohde. Taiteilijakodit Erkkola, Halosenniemi, Ahola ja Ainola sekä Aleksis Kiven kuolinmökki ja Lottamuseo tarjoavat asuntomessukävijöille monenlaisia mahdollisuuksia tutustua tuusulalaiseen elämään ennen ja nyt. Viime viikolla asuntomessuilla oli sisustuksen ja rakentamisen teemaviikko. Useat messukohteet esittelevät myös saunoja – modernin kyläkaupungin tyyliin. – Museokohteiden saunoihin, Ainolaa ja Aleksis Kiven kuolinmökkiä lukuun ottamatta, yleisöllä ei valitettavasti ole vapaata pääsyä, Ainolan saunaan, joka on Aino Sibeliuksen suunnittelema, kannattaa tutustua jo sen kekseliään vesihuoltojärjestelmän vuoksi, Mikäli saunominen Rantatien perinteikkäissä rantamaisemissa kiinnostaa, siihen kuitenkin löytyy mahdollisuuksia, Kinnunen vinkkaa. Yleisö voi tiedustella saunomismahdollisuuksia Järvenpään puolella olevan Vanhankylän kartanon rantasaunassa, hotelli Gustavelundin rantasaunassa tai tilaussaunoissa tai Krapin rantasaunoissa. Saunoja vuokrataan yksityiskäyttöön. Tarkemmat tiedot löytyvät näiden toimijoiden verkkosivustoilta. Kunnan verkkosivustolta www.tuusula.fi/matkailu löytyy matkailuesite, johon on koottu myös saunomismahdollisuuksista. Tuusulanjärven alueella kiertää kesällä hop-on-hopoff -bussi, johon voi hypätä kyytiin myös asuntomessujen portilta. Bussikierrokselle kohteisiin pääsee museokortilla ilmaiseksi, muille päivälipun hinta on 5 euroa ja lisäksi kohteiden mahdolliset pääsymaksut. – Lähes neljänkymmentä kirjastoa ympäri kaupunkia on kansainvälisestikin huomattava verkosto, josta Helsinki saa olla ylpeä. Olen todella iloinen, että tänä poikkeuksellisena syksynä voimme Helsingin kaupunginorkesterin ja kaupunginkirjaston kanssa yhdessä tarjota päivittäisen musiikkihetken lähellä kaupunkilaisia. Se kertoo Helsingin tekemisen hengestä paljon, sanoo Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Aleksi Malmberg. Tarkemmat tiedot konserttien ohjelmistosta julkaistaan Helmet.fi-verkkosivuilla elokuun lopussa. Kiertueen aikatauluun voi tutustua osoitteessa www.helmet.fi/ kirjastokiertue. Konserteissa noudatetaan THL:n ja OKM:n antamia ohjeita yleisötapahtumien järjestämisestä. Konserteissa huolehditaan turvaväleistä ja kirjastoissa on mahdollisuus pestä kädet sekä käyttää käsidesiä.
14 Viikot 34-35/2020 • Nro 14 M unkin S eutu KUVATAIDE Risto Kolanen Elokuun kuvataide ? Näyttelyt laajenivat elokuuksi. Bulevardin Taidesalonki on yhä remontissa. Heinon talo myös Uudenmaankadulla. Kajaste jatkaa sapattivapaataan Helsingissä. Piirto avasi 14.8. pienen talorempan jälkeen. Debyytti uuteen normaaliin Raisa Raekallio ja Misha del Val esittelevät tm•galleriassa, Erottajankatu 9 B, tuoreen täysin yhteistyössä toteuttamansa maalaussarjan ”Uusi normaali”. Teokset on luotu maalisja kesäkuun 2020 välisenä aikana Kittilässä, jossa taiteilijat asuvat ja työskentelevät. Näyttely on heidän debyyttinsä Helsingissä. Maalaukset sisältävät elementtejä teatterista, kirjallisuudesta ja uskonnollisista perinteistä, kun pohjoinen maisema ajoittain välkehtii. Ne peilaavat sitä, kuinka taiteilijat, huolimatta erilaisista taustoistaan ja kulttuureistaan Espanjan Baskimaassa ja Suomen Lapissa, ovat löytäneet kotoisan ja luontevan paikkansa pöydän ääressä: maalauksen kentän. Tekijäkrediittiä ei ole eroteltu, työt ovat yhteisiä. Maalauksia Tommy Tabermannin runoihin Kuvataiteilija Milla Piirainen sai jouluksi 2003 lahjaksi runokokoelman, jossa oli tarina ”Ensirakkauteni”. Tarinan myötä hän innostui tutustumaan syvemmin Tommy Tabermannin tuotantoon. – Miten kauniita ne runot olivatkaan. Sain valtavan inspiraation, pitkästä aikaa aloin maalaamaan. Myös muutamat taiteilijat innostuivat ajatuksestani pitää ryhmänäyttely: Runo rakkaudelle. Tabermann avasi sen. Siitä alkoi ystävyys. Kahden vuoden kuluttua pidin oman näyttelyn: Rakkauden runojen lumossa. Runot ovat hänelle yhä vahva inspiraation lähde. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee maalauksia, jotka ovat syntyneet runojen vahvoista tunteista. Näyttelyn nimirunossa ”Varo vain kukkia!” sanotaan: – Siis rakasta kaksin käsin, / rakasta niin kuin soudetaan, / kuurataan, leivotaan, tempaistaan syliin. Riitta Leivo lauloi Tomi Pulkkisen säestämänä tämän ja pari muuta runoa. AVA Galleriassa on 15.9–4.10 taiteilijan kuratoima ”Neljä elementtiä: ILMA”. Kotimatka Japaniin Kuvataiteilija Leena Ristolainen sai 1990-luvulla mahdollisuuden asua Japanissa muutaman vuoden. Bambumetsän tuuli, vuorenrinteiden hortensiat, pilvetön sinitaivas, monenlaiset kukkivat puut, järisevä maa, joulukuun punaiset kameliat, loppukesän palaneen heinän tuoksu, temppelin kellot, suuren meren äärettömyys ja raivo, kylmät talviyöt, kaskaiden kesäinen laulu, metropolikaupunkien mahtipontisuus ja sen vastakohtana kaupunginosien kylämäisyys ja paljon muuta Japani on hänelle. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee taiteilijan teoksia, joita maalatessaan hän palasi mielessään takaisin Japaniin. Hän kertasi muistoja, tapahtumia, tunnelmia, ihmisiä ja ystäviä. Tärkeimpänä taiteilijalle ovat ihmiset, jotka tässä äärimmäisten luonnonvoimien koettelemassa maassa jaksoivat aina uudestaan ja uudestaan kaivaa sydämensä sopukoista voiman, joka kantoi eteenpäin raskaassa arjessa. Sitä hän mietti myös korona-ajan opetukseksi: – jotakin mikä meitä yhdistää. Vesi on tunteen elementti Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esittelee kuuden taiteilijan “huomiotodellisuuksia”, jotka muodostuvat kaikilla aisteilla havaituista kokemuksista. Way to see –näyttely kokoaa yhteen taiteilijoiden työstämiä kokemuksia omaan taiteeseen. Susanna Iivanainen on käsitellyt vesiaihetta teoksissaan jo pitkään. Vesi on teoksissa ennen kaikkea tunteen elementti. Veden virtaavuus ja syvyydet heijastavat mielen tasoja. The Reef –sarjan mustemaalauksissa lapsihahmo yhdistyy koralliriuttaan. Koralliriutat ovat Iivanaiselle sadunomaisia ympäristöjä, joiden lajien monimuotoisuus kiehtoo mielikuvitusta. Riutat voi nähdä omanlaisinaan kaupunkeina, joiden elämään hän on päässyt konkreettisestikin tutustumaan sukeltamalla. Ovatko merten puutarhat tuleville lapsille vain kadonnutta satumaailmaa? Huoli lasten tulevaisuudesta Kuvataiteilija, taidemaalari Mari Isotalon valokuvaan pohjautuvat, värikylläiset maalaukset käsittelevät useimmiten lapsuuden ja kasvamisen teemoja. Huoli lasten tulevaisuudesta muuttuvassa maailmassa on vahvasti läsnä. Hän yksi Galleria HAA:n, Suomenlinna C1, neljästä taiteilijasta entisen Rantakasarmin tilassa. Hän toivoo kuviensa auttavan katsojaa oivaltamaan jotain uutta maailmasta ja omasta itsestään. – Maalaaminen on introvertille mitä mainioin tapa ilmaista itseään. Kilttinä luonteena ja perheenäitinä olen tottunut miellyttämään muita, mutta taiteilijan roolissa saan olla itsekäs ja tehdä kuvia asioista, jotka koskettavat nimenomaan itseäni. Joskus ne ovat puhtaasti visuaalisia oivalluksia, toisinaan jotain syvempää, piilossa olevaa, hankalammin selitettävää. Siirtyessään mielestä kankaalle nämä asiat tulevat nähtäville ja muuttuvat yhteiseksi kokemukseksi. Mielikuvista mielenmaisemia Kalasataman Taiteilijatalo Ars Longa, Tukkutorinkuja 6, tarjoaa ensimmäisen yhteisnäyttelyn omassa galleriassaan, melkein koko kesän. Tekijöitä on kolmisenkymmentä, ja iloa riitti, kun nimiksi tuli Fönari ikkunagalleriaan ja Longa sisätilaan. Avajaisissa Jari Järnström toimi kuninkaana, Ritva Harle kuninkaan narrina ja Jaakko Rönkkö hovin laulajana. Performanssin esitti Tatu Rönkkö. Taidemaalari Jari Järnström käyttää yhtenä elementtinä muistikuviksi mieleen kertyneitä kuvia. Viime aikoina hän on myös tehnyt maisemallisia abstraktioita, mielenmaisemia. Samat abstraktit kuva-aiheet toistuvat usein myös maalauksissa, joissa on mukana ihmisen kuvia. Keskeisin aihe on ollut pitkään ihminen, erityisesti mies. Runsaan mediakuvaston lisäksi hän käyttää elävää mallia, säännöllistä croquis-piirustusta alastomasta mallista. Prinsessaunelmia lapsuuden kiiltokuvamaailmasta Taidemaalari Auli Järvelän ”Barokin ja rokokoon ilon juhla” oli keskikesän värikylläisimpiä näyttelyjä Galleria A2:n uudessa tilassa, Annankatu 12. Kun teoksiin syventyy, huomaa, että ne kertovat tarinoita. Sinun on itse ne kerrottava. Taiteilija antaa vinkkejä hienoilla maalauksillaan. –Taide syntyy tunteiden virroista, jotka ovat kuin aaltoja, sisältöjen näyttämisen välineenä minulla on öljyväri. Näyttelyteoksissa toistuvat eriväriset prinsessat, joiden asut erottuvat kasvojen sijasta. Kysyin taiteilijalta, mistä ne syntyvät. Järvelä vastasi: – No tietysti lapsuuden kiiltokuvista, joita keräsimme vihkoon. Maalaus on hänelle esine, jolla on syviä merkityksiä ja joka on omaa. – Etsin ihmisiä, joille antaa vastauksia heidän kauneuden kaipuuseensa. Arki ja pyhä yhdistyvät Kuvataiteilija, TaT Jaana Erkkilän taiteessa arki ja pyhä, näkyvä ja näkymätön maailma yhdistyvät. Yksi teosten keskeisiä hahmoja on Pyhä Ksenia Pietarilainen, alkuperäiseltä nimeltään Ksenia Grigorievna Petrova, ortodoksisen kirkon kanonisoima pyhimys. Ksenia oli Jumalan houkka, joka lahjoitti pois omaisuutensa ja eli kodittomana Pietarin kaduilla. Yhteistä hengellisyydelle ja taiteen tekemiselle on hänen mukaansa eräänlainen päättömyys, rationaalisen ajattelun tuolle puolen asettuminen. Vaikka Galleria Dueton, Kalevankatu 15, teosten kuva-aiheet liikkuvat hengellisen ja luontomystiikan liepeillä, keskeinen teema on myös väri. Kuvat syntyvät useista toistensa läpi kuultavista värikerroksista ja tunnelma syntyy esittävän aiheen rinnalla värien vuorovaikutuksesta, jossa yhdistyvät käden taidot, silmän havainnot ja vuosien kokemus ja vakaa harkinta. Teksti: Risto Kolanen Leena Ristolainen palaa Galleria 4-Kuudessa tunnelmiin, joita hän koki asuessaan muutaman vuoden Japanissa. Voimakkaat ja samalla herkät maalaukset välittävät sen katsojille. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Susanna Iivanaiselle koralliriutat ovat sadunomaisia ympäristöjä. The Reef –sarjan mustemaalauksissa lapsihahmo yhdistyy koralliriuttaan. Kuva: Markku Peltola. Kuvataiteilija Milla Piirainen ja Varo vain kukkia -teoksensa Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Raisa Raekallion ja Misha del Valin karnevalistiset maalaukset kuvaavat elämisen rentoa meininkiä. Taiteilijat Tivolin edustalla tm•galleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Jaana Erkkilä ja Lentäjäpoika -teos Galleria Duetossa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Auli Järvelä ja teoksensa Vaaleansininen Galleria A 2:n näyteikkunan edessä. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 14 • Viikot 34-35/2020 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Munkinseutu ry Munksnejden rf pitää sääntömääräisen VUOSIKOKOUKSEN Cafe Torpanrannassa 3.9.2020 klo 17.30 Tervetuloa! Seurasaari Soi! virtuaalisena elokuussa S eurasaari Soi! elokuussa 20. 26. päivinä virtuaalisena. Isännän talosta lähetetään kolme livestriimattua esitystä, joita voi seurata YouTuben välityksellä. Tilaisuuksiin ei oteta yleisöä paikan päälle, mutta jokaisen konsertin jälkeen yleisöllä on mahdollisuus keskustella hetken aikaa esiintyjien kanssa internetin välityksellä. Konserteissa kuullaan haitaritaiteilija Teija Nikua, Anna-Maria Toivosen tarinankerrontaa sekä Pauanne-yhtyettä. Tapahtuman aloittaa yhteistyössä Tuglas-seuran kanssa toteutettu Viro-piknik yhteislaulutilaisuus. Seurasaari Soi! Facebookissa: https://fi-fi.facebook.com/ events/1460899440923707/ Ohjelma 20.8. klo 17.00 Viro-piknik: Viron uudelleenitsenäistymispäivää juhlitaan taas Seurasaaressa Suomen ja Viron tammien alla. Yhteislaulupiknikille ovat kaikki kiinnostuneet tervetulleita omien eväiden ja vilttien kanssa. Piknikillä esiintyy Helsingin virolaisen musiikkistudion naiskuoro. Yhteislaulua johtaa kansanmuusikko Piret Aus. Piknikpaikka sijaitsee Suomen ja Viron tammien luona Seurasaaren Kruunu -ravintolan läheisyydessä. Piknikillä noudatetaan voimassa olevaa epidemiatilanteeseen liittyvää ohjeistusta. Omien vilttien tai retkituolien kanssa välimatkojen pitäminen onnistuu hyvin. Livestriimatut konsertit Isännän talosta: 22.8. klo 19.00 Teija Niku: Hetkessä Teija Niku on haitaritaiteilija, jonka erityisosaamista ovat pohjoismainen ja balkanilainen kansanmusiikki. Nikua on luonnehdittu loistavan melodiantajun omistavaksi säveltäjäksi ja kekseliääksi sovittajaksi, jonka laulava ja teeskentelemätön soittotyyli nousee teknisen suorittamisen yläpuolelle. 23.8. klo 19.00 Anna-Maria Toivonen: Merestänousijaneito Tarinankerrontaesitys Merestänousijaneito pohjaa mm. Vienasta kerättyihin versioihin sadusta, joka laittaa pohtimaan meissä jokaisessa olevia varjoja sekä ihmisen kasvua ja kotoa irtaantumista. Tarinassa esiintyy mm. kaikista kamalista naisista kamalin nainen, Syöjätär! Anna-Maria Toivonen on turkulainen kansanperinteiden ehtymättömästä lähteestä ammentava tarinankertoja ja kansanlaulaja. 26.8. klo 19.00 Pauanne Pauanne keinuttaa kuulijansa matkalle, jossa musiikin aikakaudet sulautuvat luonnollisesti toisiinsa. Viime vuosisadan alkupuolella tallennetut arkistonauhat vievät kuulijan äänimaisemaan, joka on koruton, arkinen mutta samalla lohduttava. Viulu, Hammond-urut sekä erilaiset akustiset ja elektroniset lyömäsoittimet luovat osaltaan ajattoman tunnelman. Pauanne puhuu kansanmusiikin kieltä modernilla aksentilla siten, että traditio taipuu meidän vuosituhannen ihmisten ymmärrettäväksi. Kukka Lehto viulu, koskettimet, arkistonauhat, Tero Pennanen Hammond B3 -urut, koskettimet, Janne Haavisto rummut ja perkussiot Lisätietoja ohjelmasta: https://www.seurasaarisaatio.fi/ ajankohtaista/ CAISA, Kaikukatu 4 Tapahtumat to 27.8. klo 19.00 Piste, piste, piste | Ensi-ilta | Monitaiteellinen esitys lapsille ja nuorille. “Eräänä päivänä lapsi istutti maahan kolme pientä pistettä, jotka kasvoivat kauniiksi viivoiksi…” 10/6€ Näyttelyt pe 7.8. la 29.8. Aalloilla – On the Waves | Pia Männikkö ja Jaana Kaipiainen. Aalloilla-näyttely tuo yhteen Pia Männikön aaltoliikkeeseen pohjautuvan kineettisen installaation ja Jaana Kaipiaisen Helsingin rannoilla kuvatut valokuvat. ESPAN LAVA, Eteläesplanadi 1 Tapahtumat pe 21.8. klo 14.00 MIL-Espa: Kaartin soittokunnan varusmiesbändi. Vartioparaatikulkue lähtee Helsingin Senaatintorilta ja päätyy päävartion kautta Kasarmitorille. Vartioparaatin jälkeen Espan lavalla järjestetään viihteellinen MIL-Espa-konsertti kello 14. Vapaa pääsy. pe 21.8. klo 17.00 DIP. DIP on helsinkiläinen instrumentaalirockyhtye, jonka musiikissa yhdistyvät vaikutteet rockista surffiin ja countrysta bluesiin. Vapaa pääsy. la 22.8. klo 14.00 Dionysian Band Tribute to the Doors. Tervetuloa matkalle The Doorsin musiikkiin! Vapaa pääsy. la 22.8. klo 17.00 Rotten River Blues Band. Mätäojan mudantuoksuisesta tarustosta ammentaa Rotten River Blues Band, jonka juuret ovat syvällä joen yläjuoksun rämeisessä maaperässä. su 23.8. klo 13.00 Big Band Marathon: Bolton Avenue Big Band. Boltonin ohjelmisto on groovaavaa musiikkia, jossa ohjelmisto on rakennettu tanssittavaan muotoon sekä hieman uudella tavalla sovitettuna. Vapaa pääsy. su 23.8. klo 15.00 Big Band Marathon: Baggböle Big Band. Baggböle Big Band on Pakilan musiikkiopiston yhteydessä toimiva yhtye. Vapaa pääsy. su 23.8. klo 17.00 Big Band Marathon: Roast Burn Big Band. Roast Burn Big Band on pasunisti Aarni Häkkisen yhteen kokoama joukkio nuoren sukupolven jazzmuusikoita. Vapaa pääsy. Menovinkkejä Pauanne. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski Anna-Maria Toivonen. Kuva: Katri Louko Teija Niku. Kuva: Antti Kokkola
16 Viikot 34-35/2020 • Nro 14 M unkin S eutu Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna koronan tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä.