Viikot 40-41 – Nro 18/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv Kaikki Verhoilutyöt vuosikymmenien kokemuksella. Katso referenssimme, niin tiedät miksi. Verhoomo P. Lindström Munkkiniemen Puistotie 6, takapiha Käynti nro 8 porttikäytävästä. Puh. 040 547 3435 pena@verhoomolindstrom.com www.verhoomolindstrom.com Pohditko asuntosi myyntiä? Etsimme asiakkaillemme 3-5 huonetta Munkkiniemestä. Ei kuluja myyjälle! Ostaja maksaa välityspalkkion. Soita ja kysy lisää: Lars Lindroos 040 300 2309. Asiakkaamme ostaa 80–100 m 2 LARS LINDROOS Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 HEIDI ILLMAN Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 754 1611 Aktia Kiinteistönvälitys Oy • Raumantie 1, Munkkivuori • www.aktialkv.fi LOPPUKAUDEN LÄPISYÖTTÖTARJOUS Aikuiset alkaen 418,Juniorit alkaen 258,www.tennishedman.fi p. 09-8624 4000 Muutama paikka valmennusryhmissä nopeimmille! uudistaa ihon syksyyn! Uusi ihoa korjaava mesoterapiahoito * pigmenttimuutoksiin * auringonvaurioihin * uudistamaan ihon väriä Munkkiniemen puistotie 9 Helsinki P. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi Ilolla ilmoitamme saaneemme jälleen täydennystä osaajiemme joukkoon. Iensairauksien erikoishammaslääkäri Jaana Järvinen ottaa nyt meillä vastaan sekä uusia potilaita että lähetteellä tulevia. Yleishammaslääkäri Satu Savolainen ottaa nyt vastaan 2 päivää viikossa. Tervetuloa tutustumaan Jaanaan ja Satuun. Varaa aika uudessa nettiajanvarauksessamme TAI soita meille me vastaamme aina! MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 11 A PUHELIN 09 4774 300 MUNKKINIEMENHAMMASLAAKARIT.FI Jaana Järvinen Satu Savolainen Tervetuloa palveltavaksi Annankadulle ark. 10-18, la 10-16 MEPHISTO SHOP HELSINKI • Annankatu 34 A • 020 734 8410 • www.mephistoshophki.com Paljon uusia kenkiä ja nilkkureita saapunut!
2 Viikot 40-41/2019 • Nro 18 M unkin S eutu Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä ja varaa oma esittely puh. 050 463 5365 | sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin, kauniiseen taloomme ja vapaana oleviin asuntoihimme. Esittelykierrokselle ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille Helsingin Munkkiniemessä. Saatavilla on hoiva-, ruokaja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Esittelykierros joka keskiviikko klo 13 18–20/10/19 I love me on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tapahtuma, joka tarjoaa kolme päivää hyvää oloa, terveyttä, kauneutta ja muotia – ja huippuohjelmaa aamusta iltaan! Hanki lippusi, tutustu ohjelmaan ja tule mukaan! Pääyhteistyökumppani @ILOVEME_OFFICIAL #ILOVEME2019 LIPUT JA OHJELMA: AIKUISTEN LIPUT 16–20 e HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Seuraava MunkinSeutu ilmestyy 16.10. Aineistot viimeistään torstaina 10.10. klo 12.00
50. vuosikerta – nro 18 Viikot 40-41/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Pitäjänmäen kirjasto uudistetaan houkutteleviksi asukastiloiksi Myös paloheinän kirjasto uudistuu Lehtisaaren tonttivuokrat nousee 3 prosenttia H elsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kahdeksan Lehtisaaren taloyhtiön ja kiinteistön maanvuokrasopimukset ehtoineen. Jatkosopimukset astuvat voimaan, kun Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli vahvistaa sopimukset ja kiinteistöjohtaja ja vuokralaiset ovat sopimukset allekirjoittaneet. Nyt hyväksytystä kokonaisuudesta jäi teknisen virheen takia vielä pois yhden kiinteistön sopimus. Se on ehdoiltaan ja sisällöiltään samanlainen nyt hyväksyttyjen sopimusten kanssa, ja se tuodaan valtuuston käsittelyyn lokakuussa. HSL:n myyntipisteverkosto laajenee vuodenvaihteesta H SL:n myyntipisteverkosto laajenee vuoden 2020 alusta alkaen. Muutoksen myötä HSL:n myyntipisteverkosto laajenee nykyisestä 265 myyntipisteestä lopulta vaiheittain yli 550:een. Asiasta päätti HSL:n hallitus kokouksessaan 17. syyskuuta. HSL-kortteja voi alkaa ostaa ja ladata nykyisten myyntipisteiden – pääosin R-kioskien – lisäksi myös HOK-Elannon ja Varuboden-Oslan (S-ryhmä) sekä Keskon (K-ryhmä) myyntipisteissä. – Kilpailutuksen myötä myyntipisteverkostomme laajenee merkittävästi, kun saamme R-kioskien lisäksi mukaan melkein kaikki seudun päivittäistavarakaupat, sanoo HSL:n asiakkuus ja myynti -osaston johtaja Mari Flink. Uudet myyntipistetoimittajat ovat sitoutuneet myymään HSL:n lippuja ja lataamaan HSL-kortteja vuoden 2024 loppuun asti. Tämän lisäksi sopimukseen sisältyvät mahdolliset optiovuodet. Sopimus koskee HSL-kuntia, lähiseutua ja suurimpia kaupunkeja Suomessa. S-ryhmän ja K-ryhmän uudet myyntipisteet on tarkoitus saada käyttöön noin vuoden kuluessa sopimuksen alkamisesta, kun kassaintegraatio valmistuu. R-kioskien myyntipisteissä HSL:n kassaintegraatio on käytössä jo nykyisin. Pian matkakorttia on mahdollista alkaa ladata myös verkossa, kun HSL-kortin verkkolatauspalvelu avataan. Lisäksi HSL-korttia voi vastaisuudessakin ladata HSL:n palvelupisteissä, kuntien HSL-palvelupisteissä ja lippuautomaateilla. Helsingin vanhin kirkko? N ykyisen Helsingin 55. kaupunginosa on Östersundom. Tämä Sipooseen kuulunut alue liitettiin kymmenisen vuotta sitten pääkaupunkiin. Östersundomin kodikas länsitornilla varustettu pitkäkirkko on vuodelta 1754. Onko se nyt Helsingin vanhin kirkko? Juoksija Töölönlahdella. Kuva: Harri Pulliainen, Helsingin kaupunki Maailmanympärysmatka Töölönlahdella puolivälissä H einäkuussa startanneessa Töölönlahden liikkumishaasteessa on kasassa jo lähes 20 000 kilometriä. Helsingin kaupungin ideoimassa kampanjassa on tavoitteena kerryttää Töölönlahtea kiertämällä maapallon ympärysmitan verran kierroksia joulukuun loppuun mennessä. Töölönlahti on uniikki luontoja kulttuurikeidas keskellä kaupungin sykettä. Maailmanympärysmatka Töölönlahdella -liikkumishaaste innostaa yksilöitä ja yhteisöjä kiertämään Töölönlahtea Itämeren suojelun hyväksi. Sivu 9 Sivu 9 Sivu 12 Pitäjänmäen kirjasto suljetaan remontin vuoksi 30.9. ja avataan 18.11. H elsingin kaupunginkirjaston kaksi lähikirjastoa uudistetaan. Pitäjänmäen kirjasto suljetaan remontin vuoksi 30.9. alkaen. Paloheinän kirjasto puolestaan suljetaan 7.10. alkaen. Kummatkin kirjastot avataan jälleen maanantaina 18.11. Remonteissa uudistetaan kirjastojen sisustusta ja nykyaikaistetaan tiloja. Uudistuksia on suunniteltu yhdessä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. – Pitäjänmäen ja Paloheinän kirjastojen tilojen toiminnallisen uudistamisen tavoitteena on muokata niistä ei vain parempia kirjastoja, vaan oleskeluun ja yhteiseen tekemiseen houkuttelevia asukastiloja, jotka kutsuvat osallistumaan ja inspiroitumaan. Kirjasto on kulttuurin ja vapaa-ajan tila, joka palvelee Pitäjänmäellä vaikkapa viereisen urheilukentän käyttäjiä ja Paloheinässä innostaa niin kokoontumisiin kuin tapahtumien järjestämiseen, sanoo Helsingin kaupunginkirjaston aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäki. Sekä Pitäjänmäen että Paloheinän kirjastot ovat alueillaan ainoita julkisia, kaikille avoimia tiloja. Arjessa läsnä olevat kaupunginosakirjastot ovat asukkaille rakkaita lähipalveluja, jotka vahvistavat alueen hyvinvointia tarjoamalla ilmaisen ja turvallisen julkisen tilan. Kirjastojen myötä myös kaupunginosien houkuttelevuus lisääntyy. Sivu 8
4 Viikot 40-41/2019 • Nro 18 M unkin S eutu Yleisönosasto Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 18/2019 Munkan mummon jupinat OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Runopalsta Mantere Yhteisöllisyydellä lisää turvallisuuden tunnetta P äihtyneiden ihmisten pelkääminen julkisissa tiloissa on Suomessa paljon yleisempää kuin muissa maissa. Joka kolmas suomalainen kertoo kuluneen vuoden aikana pelänneensä päihtyneitä ihmisiä julkisella paikalla ja lähes joka viides kertoo joutuneensa päihtyneen henkilön ahdistelun tai kiusaamisen kohteeksi. Naisista noin puolet on pelännyt kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiansa päihtyneitä. (THL 2016.) Helsingin kirjastoissa starttasi Kaikkien kaupunki -turvallisuuskampanja 23. syyskuuta. Kaikkien kaupunki -kampanjan tavoitteena on lisätä turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä julkisessa kaupunkitilassa. EHYT ry:n Inari Viskarin mukaan yhteisölliset kampanjat tai koulutukset eivät ratkaise päihteiden käytön perimmäisiä syitä ja käytöstä aiheutuvia lieveilmiöitä. Yhteisöllisyys ja ystävällisyys sekä arvostava kohtaaminen voivat kuitenkin lisätä luottamusta kanssaihmisiin ja vahvistaa myös turvallisuuden tunnetta. Päihteitä käyttävillä ihmisillä on suuri tarve tulla kohdatuksi ihmisinä eikä pelkästään järjestyshäiriönä. Helsingin kaupungin aluekirjastopalvelujen johtaja Saara Ihamäen mukaan hyvä kaupunki on turvallinen kaupunki. Kirjastojen tavoitteena on tarjota kaikille avoimia turvallisia tiloja. Kaikki saavat tulla, olla ja oleskella, ehtona kuitenkin se, että yhteisiä käyttäytymissääntöjä noudatetaan. Kampanjan aikana kuntalaisia kannustetaan jakamaan kokemuksiaan kirjastoista. Helsinki Poetry Connection koostaa tarinat ja muistot runoesitykseksi, joka esitetään 27.10. järjestettävässä runotapahtumassa keskustakirjasto Oodissa. Kouluissa 50-60 -luvuilla Siihen aikaan kouluun kun saavuttiin, pipot naulakkoon laitettiin. Pipot päässä ei tunneilla istuttu. Silloin opettajia ei kiusattu, heitä kuunneltiin kunnioitettiin. Heitä katsottiin ylöspäin. Tapakasvatus lähtee kotonta. Silloin lapsia neuvottiin opetettiin, kuinka ollaan ja käyttäydytään. Tänäpäivänä arvot lie muuttuneet. Koulunkäynti silloin on mukavaa, kun samaan hiileen puhaltaa. Toinen toistaan arvostaa kunnioittaa. Hyvää syksyä, ottakaamme opiksi. Olavi Kylliäinen Elämän paikka Kuu ja oranssi aurinko rakastelevat kehän päällä matkalla Vermoon. Ravibussit ovat taivaassa, Pilvenmäellä. Vielä viivytät viimeistä, vääjäämätöntä lähtöä: piikissä Arto Laaksonen ja White Horse. Kohta maalissa, kantapaikkasi maailmassa. Sillä syy ei ole koskaan peilissä. Runoilijan ei tarvitse tehdä sopimuksia vallitsevan todellisuuden kanssa. Aja ajo loppuun ajomies: elämän paikka. (Jukalle, lapsuuteni Rosvo-Rudolfille) Kimmo Mantere Opetuksesta ja koulusta käytävä aktiivisempaa vuoropuhelua kotien kanssa ? Kodin ja koulun yhteistyö on kirjattu vahvasti opetussuunnitelman perusteisiin, mutta sen toteutuminen vaatii nykyistä aktiivisempaa dialogia ja kohtaamisia vanhempien ja koulun välillä. Koulua koskeva julkinen keskustelu osoittaa, että opetussuunnitelmia ja pedagogisia tavoitteita on avattava ja koulun toimintakulttuuria on tehtävä tutummaksi vanhemmille, jotta he ymmärtävät, mihin käyttöön otetuilla opetussuunnitelmilla pyritään. Jos opetuksen tavoitteet ja menetelmät ovat vanhemmille vieraita, mielikuvat nykykoulusta vääristyvät ja kotien keinot tukea lasta koulunkäynnissä jäävät vähäisiksi. Opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Yhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. OPS edellyttää, että huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen, osallistua sen toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Valtakunnallisen Kodin ja Koulun Päivän tarkoitus on nimenomaan edistää näitä tavoitteita ja tulokset ovat olleet toistuvasti kiitettäviä. Palautekyselyssä 2018 kouluja pyydettiin arvioimaan, kuinka hyvin tapahtuma heidän mielestään vastaa sille asetettuihin kansallisiin tavoitteisiin. Kouluarvosanoin onnistuminen sai keskiarvoksi 8,7. – Kodin ja Koulun Päivä lisää yhteisöllisyyttä, verkostoitumista, yrittäjyyttä, osallistamista ja vuorovaikutusta; siis toteuttaa uuden OPS:n tavoitteita, kirjoittaa eräs rehtori palautteessaan. – Toimivan yhteistyön lähtökohtana on luottamus ja keskinäinen kunnioitus, joka syntyy vain siten, että olemme riittävän tuttuja toinen toisillemme, muistuttaa toiminnanjohtaja Ulla Siimes Vanhempainliitosta. Vanhempien barometri 2018 osoittaa, että vanhemmilla olisi intoa olla nykyistä aktiivisemmin osallisina koulun toimintakulttuurissa ja kehittämisessä, jos koulu tarjoaisi siihen mahdollisuuden. Kodin ja Koulun Päivän taustaorganisaatiot haastavatkin koulut ideoimaan uudenlaisia tapoja kohdata vanhempia sekä vahvistaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja ymmärrystä. – On ilo huomata että Kodin ja Koulun Päivä aidosti tarjoaa lapselle tärkeille aikuisille mahdollisuuden kohdata koulun arjessa. Kiitos kuuluu aktiivisille kouluille, päiväkodeille ja vanhempaintoimijoille, jotka käytännön tasolla toteuttavat Kodin ja Koulun Päivää, sanoo Hem och Skolanin toiminnanjohtaja Micaela Romantschuk. Kodin ja Koulun Päivää on vietetty vuodesta 2011 alkaen. Päivään osallistuu vuosittain vajaa puolet maamme peruskouluista. Teemapäivässä on mukana myös päiväkoteja, esikouluja ja toisen asteen oppilaitoksia. Valtakunnallista Kodin ja Koulun Päivää vietetään tänä vuonna 27.9. mutta koulut voivat sijoittaa oman tapahtumansa itselleen parhaaksi katsomaan ajankohtaan. Kodin ja Koulun Päivään ilmoittautuneet koulut löytyvät osoitteista www.kodinjakoulunpaiva.fi sekä www.hemochskola/dagen. Suomen Vanhempainliitto Varo aina näppäillessä monta vaaraa ompi eessä... ? Sisareni unohti toistakymmentä vuotta sitten passinsa Hampurin lentoaseman edustalla olevalle puutarhapenkille. Hänen jonottaessaan turvatarkastukseen – eikä vielä ollut ehtinyt etsiä passiaan – kuulutettiin hänen nimeään ja pyydettiin palaamaan infopisteeseen. Siellä odotteli hänen puutarhapenkiltä löydetty passinsa. Tapahtuisiko enää, kysyn vaan? Ei tapahtuisi, vastaavat useat kysytyt. Suomalainen passi on nykyisin arvokasta valuuttaa, minulle usein matkustavat kertovat. Että niin muuttuu maailma, Eskoseni. Marokossa matkustanut lapsiperhe kertoili matkakokemuksiaan ja päivitteli, ettei lapsia voi jättää hetkeksikään mihinkään yksin, eikä ilman silmälläpitoa. Kidnappaukset ja lahjusvaatimukset ovat siellä nykypäivää. Samoin Marokosta alaspäin lähdettäessä ne vain yltyvät. Amerikkalainen ystäväni käväisi viisi vuotta sitten Jemenissä ja näkee siitä matkasta edelleen painajaisia. Konekiväärimiehiä joka kadunkulmassa. Ainut todella halpa matkamuisto siinä maassa oli ihmishenki. Luojan lykky ei kuitenkaan hänen. Lienevät suomalaiset matkustajat oppineet jo olemaan varovaisia, siksihän kotimaahan palaaminen tuntuu aivan luxukselta. Ihanaa, kun ei aina tarvitse olla varuillaan! Usein matkustava ystäväni sanookin meidän kotimaatamme luottoyhteiskunnaksi. Toivottavasti pystymme sen sellaisena pitämäänkin. Varoittavista esimerkeistä huolimatta. Entä tämä netti sitten? Ihmettelen suuresti, miten siellä oikein toimitaan? Nettiosoitteita kuulemma saa helposti. Ja kysyvä löytää esim. Facebookista ja Twitteristä. Netin seksuaalinen hyväksikäyttö pitäisi määritellä uudestaan ja tarkasti, koska se on jotain muuta kuin fyysinen hyväksikäyttö. Jälkimmäisen tunnistaa jokainen suurten ikäluokkien nainenkin! Onko netin seksuaalinen hyväksikäyttö sitä, että kuvien avulla herätetään seksuaalista halua, kysyn vaan? Kun vanhempi mies netissä löytää nuoren tytön seksuaalisen hyväksikäytön merkeissä ja alkaa lähettää vihjailevia sähköposteja, niin siitäkös vain teini vastaamaan? Eikö vielä ole opittu nettivarovaisuutta? Siellä on delete nappula keksitty. Jos samainen tyyppi tulisi kadulla ehdottelemaan nuorille tytöille samanlaisia asioita, uskoisin useimman tytön nakkelevan niskojaan. Mitä toi vanha gubbekin kuvittelee olevansa, olisi kommentti! Mutta ei netissä. Sekö tekee vastenmieliset tyypit haluttavimmiksi, kysyn vaan? Sielläkö vanha ja rupsahtanutkin kelpaa? Joopa, joo kun ei koko kuvaa näy. Ja ne mitkä näkyvät voivat olla suuresti manipuloituja. Ja tarkoituksenhakuisia. Näinkö helposti menemme halpaan? Ensimmäinen opetus kotoa männä vuosina oli, ettei kadulla vieraiden kanssa ruveta juttusille. Siellä näkikin koko komeuden kokonaisuudessaan, nyt netissä mahdollisesti vain parhaat palat. Netti taitaa olla huijausvälineistä pahin. Ehdotan valtiovallan haltuunottoa koko välineestä, jos ei meno parane. Sekä pankit, posti ja muut palvelulaitokset asetetaan ensimmäisen asteen syytteeseen siitä, että ovat pakottaneet asiakkaansa opettelemaan huijausvälineen käyttöä perehdyttämättä heitä välineen tietoturvallisuuskysymyksiin. Edesvastuutonta toimintaa! Meidän kaikkien tiedot ja rahat kun ovat napinpainalluksen päässä! Me suomalaiset olemme oppineet varomaan varkaita, huijareita ja valehtelijoita matkoillamme. Auervaaroistakaan en ole kuullut pitkään aikoihin puhuttavan. Meidän tulisi oppia samaan varovaisuuteen myös netissä. Vaikka kuinka tekisi mieli vastailla, tekstailla ja höpöttää täysin vieraan tyypin kanssa netin välityksellä niin varo, äläkä anna näppäimien laulaa! Seuraavaksi voinet joutua tuijottamaan jotain alapään kuvaa, jossa ei ole ainoastaan hämähäkki väärinpäin. Värit ovat väärät ja nahka kuin hirvellä hirvikärpäspuremien jälkeen. Kuvottavaa! Sormet, jotka pysähtyvät delete näppäimille ovat voittajia. Myös Platonin mukaan: Itsensä voittaminen on voitoista ensimmäinen ja paras. Elina Kuosmanen
5 Nro 18 • Viikot 40-41/2019 M unkin S eutu Kolumni Komisario Maigretin joulusta ja muusta kesälukemisesta ? Monia vuosia sitten olin vaimoni ja tyttäremme perheen kanssa kesäisellä Kreetalla. Matkalla täytyy tietysti olla myös matkalukemista. Päivänvarjon alla syvennyin Georges Simenonin erääseen romaaniin ( Un Noel de Maigret ), jossa kerrotaan kuinka Maigret joutuu joulunaikaan selvittämään naapurustossa tapahtuneita outoja asioita. Luin teoksen alkukielellä. Kun sanakirja ei ollut mukana, jouduin joissakin kohdin aktivoimaan niin sanottuja harmaita aivosoluja. Viime kesänä luin saman kirjan uudestaan. Virkistävä kokemus! Juonen rakenne, yksityiskohdat ja henkilöt tulivat selvemmin esille. Myös Maigret yksityishenkilönä avautui lukijalle. Yksittäisistä kirjailijoista olen eniten lukenut Simenonin teoksia, joista vain osa on Maigret-aiheisia. Syynä on paitsi ranskan harrastus, myös Simenonin tapa kertoa ja kuvata. Kun vanha aviopari ärsyttää toisiaan tai kun perilliset valmistautuvat perinnönjakoon tulee tämä miltei ” iholle ”. Kun romaanihenkilö astuu sisään korttelibistroon, seuraa lukija mukana aistien paikan ominaisilmeen ja jääden vesikielellä haikailemaan paikallisia herkkuja. Saksalaisella kielialueella on historiallinen rikosromaani hyvin suosittu lajityyppi. Siinä kertomus on sijoitettu johonkin historialliseen aikakauteen. Onnistuakseen tällainen romaani vaatii hyvää perehtymistä aikakauteen. Suomessa tätä genreä edustaa muun muassa Virpi Hämeen-Anttila, jonka teoksen Tiergartenin teurastaja luin kesällä. Teoksen tarina on sijoitettu pääosin 1920-luvun alkuvuosien Berliniin. Olen lukenut muutamia saksalaisia 1920-luvulle sijoitettuja teoksia. Niihin verrattuna Hämeen-Anttilan teos pärjää ihan hyvin. Oma suosikkini tällä alueella on Silke Urbanskin ja Michael Siefenerin Totentanz ( Kuolemantanssi ),joka sijoittuu vuoden 1466 Lyypekkiin. Tuolloin Bernt Notke maalasi Mariankirkon friisin. Siinä Kuolema on kutsunut piiritanssiin nuoria ja vanhoja, naisia ja miehiä, edustajia eri yhteiskuntaluokista. Aikakausi elää ja ajoittain rikostarina jää taka-alalle.Kirkko tuhoutui toisessa maailmansodassa. Friisistä on luonnollisesti monia kuvia ja sellainen on myös kirjassa.Friisiin liittyy runomuotoisia keskusteluja Kuoleman ja tanssijoiden välillä. Tältäkin osin teos tuo keskiajan ihmisen maailmankuvan hyvin lähelle. Riitti siinä pohdittavaa sateen ropistessa kattoon. Omallakin kohdalla tulivat pintaan kysymykset elämästä ja kuolemasta, tämänpuoleisesta ja tuonpuoleisesta, näkyvästä ja näkymättömästä. Pitihän kesällä tietokirjojakin lukea. Minua on kiinnostanut saksalaisten osuus vuoden 1918 tapahtumissa Suomessa. Näin ollen luin kaksi tätä aihetta käsittelevää teosta. Marja-Liisa ja Seppo Hentilän Saksalaiinen Suomi sekä Touko Perkon Haastaja Saksasta, von der Goltz ja Mannerheim. Teokset täydentävät hyvin toisiaan. Niistä selviää ensinnäkin se monisyinen kuvio,jossa toimivat Saksan poliittinen ja ennen kaikkea sotilaallinen johto, Suomen senaatti ja kenraalit Mannerheim ja von der Goltz.Toiseksi niistä käy selville saksalaisten ylivoima punaisiin verrattuna. He olivat hyvin koulutettuja ja varustettuja sekä omasivat vuosien sotakokemuksen. Merkittävää on,ettei heillä ollut vastustajaa kohtaan kostonhalua. Kaikki tämä lyhensi sodan kestoa ja kärsimyksiä. Toinen asia on, että Senaatin poliittiset myönnytykset Saksalle olisivat olleet kohtalokkaita, jos keisarikunta olisi pysynyt pystyssä. Kesälläkin luetaan lehtiä .Myös vanhoja lehtiä. Komerossa on melkoinen kokoelma aikakaus-ja sanomalehtiä eri vuosikymmeniltä. Niistähän tulee elävästi esiin ajankuvaa, suuria ja pieniä uutisia sekä ihmisten iloja ja suruja. Kesällä ostin tukun vanhoja sanomalehtiä. Osa niistä on Talvisodan ajalta .Olin sodan aikana 7 vuotias tamperelainen ekaluokkalainen, jonka koulunkäynti oli keskeytynyt sodan vuoksi. Olin evakossa Ähtärissä. Lapsikin aisti silloiset tunnelmat. Sanomalehdet toivat ne uudestaan pintaan. Lehtien sivuilla oli runsaasti kaatuneiden kuolinilmoituksia. Sodasta selvittiin raskain uhrein ja menetyksin. Tulevan marraskuun 30 päivänä tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä kun maamme joutui hyökkäyksen kohteeksi. Aikanaan syntyi sanonta Sataviisi Kunnian Päivää. Se on säilynyt kirkkaana halki vuosikymmenien. Erkki Wuori Tanssin talon maanrakennustyöt alkavat lokakuussa Havainnekuva Tanssin talosta. Kuva: JKMM Arkkitehdit K aapelitehtaan koillispäätyyn nousevan Tanssin talon maanrakennustyöt käynnistyvät lokakuussa. Töiden aloitus tuo muutoksia Kaapelitehtaan kulku-, logistiikkaja pysäköintijärjestelyihin. Rakennushankkeen kokonaiskestoksi on arvioitu kaksi vuotta. Tanssin talon rakentaminen alkaa maanrakennusurakalla maanantaina 7.10.2019. Suomen ensimmäisen tanssille omistetun tilakokonaisuuden rakennusaika on arviolta kaksi vuotta. Näin ollen avajaisia päästäisiin juhlimaan vuodenvaihteessa 2021-2022. – Lokakuussa käynnistyvät maanrakennustyöt ovat valtava harppaus kohti pitkäaikaisen unelman toteutumista. Odotamme innolla, että pääsemme täyttämään uudet tilat tanssikokemuksilla, Tanssin talon johtaja Matti Numminen iloitsee. Kovaääniset paalutusja louhintatyöt pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti syksyn aikana. Muut maanrakennustyöt jatkuvat nykyisen arvion mukaan helmikuulle 2020. Varsinaiset uudisrakennuksen rakennustyöt pyritään käynnistämään vielä tämän vuoden puolella. Niiden käynnistymisestä tiedotetaan syksyn kuluessa erikseen, kun aikataulu täsmentyy. – Kaapelitehdas jatkaa toimintaansa Tanssin talon rakennustöiden ajan, minkä vuoksi pyrimme minimoimaan töistä vuokralaisillemme aiheutuvan haitan. On selvää, että seuraavat kaksi vuotta tulevat olemaan haastavia, mutta tavoitteemme on, että Tanssin talon valmistuttua Kaapelitehtaasta tulee entistä toimivampi ja viihtyisämpi niin vuokralaisillemme kuin Kaapelitehtaalla vierailevillekin, Kaapelitehdasta pyörittävän Kiinteistö Oy Kaapelitalon toimitusjohtaja Kai Huotari painottaa. Rakennustyöt tuovat muutoksia Kaapelitehtaan kulku-, logistiikkaja pysäköintijärjestelyihin. Jalankulku Kaapelipuiston läpi ohjataan tulevaisuudessa Tallberginkadun kautta, Kaapelitehtaan sisäpihan parkkipaikat poistetaan käytöstä, ja suuri osa talon logistiikasta käännetään Kaapelitehtaan ulkokehälle. Kiinteistö Oy Kaapelitalo järjestää avoimen infotilaisuuden keskiviikkona 2.10. klo 16-17 kaikille Tanssin talon rakentamisesta kiinnostuneille. Tilaisuus pidetään ravintola Hima & Salissa Kaapelitehtaalla (Tallberginkatu 1, Helsinki). Keskusta-alue tarvitsee kaikkia liikennemuotoja Helsingin keskustasta asiointiselvitys H elsingin kaupungilla on vireillä useita kehittämishankkeita, jotka vaikuttavat keskusta-alueen saavutettavuuteen ja viihtyisyyteen. Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin kaupunki ja Helsinki City Markkinointi ry teettivät selvityksen, jonka tavoitteena oli tutkia, ketkä keskustassa asioivat, miten he sinne tulevat ja kuinka paljon rahaa he siellä kuluttavat. Suurin osa Helsingin keskustaan suuntautuvista asiointimatkoista tehdään joukkoliikenteellä (73-74 %). Joukkoliikenne tuo keskustan kokonaisliikevaihdosta 60-71 % riippuen kauppaja palvelutyypistä. Kävellen ja pyörällä asiointimatkoja tekevät vastaavat Helsingin keskustan kokonaismyynnistä 14-29 %. Autolla keskustaan tyypillisimmin asioimaan tulevien keskiostos on suurin. Autoilijoiden osuus Helsingin keskustan kaupan ja palveluiden liikevaihdosta on 8-18 %. – Selvityksen lopputulos vastasi kauppakamarin ennakkoarviota. Joukkoliikenteen käyttäjät ovat selkeä enemmistö keskustassa asioivista, mutta autoilijoiden osuus on edelleen merkittävä. Selvityksen tietoja hyödynnettäessä on otettava huomioon, että keskiarvot eivät kerro mitään yksittäisten toimijoiden tilanteesta. Autoilijat ovat osalle yrityksistä tärkeitä asiakkaita, joiden väheneminen voi johtaa keskustan palvelurakenteen yksipuolistumiseen, korostaa Helsingin seudun kauppakamarin maankäyttöja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri. Kyselyyn vastanneet arvostivat erityisesti keskustan hyvää saavutettavuutta joukkoliikenteellä sekä alueen monipuolista tarjontaa. Kielteistä palautetta vastaajat antoivat keskustan saavutettavuudesta autolla, pysäköintipaikkojen vähäisyydestä sekä pysäköinnin kalleudesta. Vastaajista 32 % asioisi useammin Helsingin keskustassa, jos keskusta olisi henkilöautolla helpommin saavutettavissa. – Keskustan huonosta autosaavutettavuudesta annettu palaute on otettava vakavasti. Kaikki toimet saavutettavuuden heikentämiseksi vähentävät autoilevien asiakkaiden määrää ja vaikeuttavat jakeluja huoltoliikennettä, mikä voi heikentää joidenkin yritysten toimintaedellytyksiä ratkaisevasti. Olennaista on kehittää Helsingin keskustaa kokonaisuutena. Jalankulun ja autoilun ei tarvitse olla vastakkain – keskustaa on mahdollista kehittää molempien näkökulmasta, uskoo Pasuri. Helsinki Horse Show´n osallistujakaarti vain paranee R uotsalainen supertähti Peder Fredricson on ilmoittanut tulevansa Helsinkiin. Fredricson on yksi viimevuosien menestyneimmistä ratsastajista. Hän on Göteborgin Euroopan mestari ja Rion olympiahopeamitalisti. Tämän vuoden FEI World Cup™ finaalissa Fredricson pokkasi pronssia. Ruotsin maajoukkueessa Fredricson on voittanut tänä kesänä historialliset kolme Nations Cupia. Hän on myös Falsterbon ja Tukholman GP-voittaja. Fredricson on jo toista vuotta pysynyt maailmanlistan kärjessä, korkeimmillaan toisena. Fredricson vahvistaa jo ennestään loistavaa maailmanlistan kärkiratsastajien joukkoa. Helsinkiin ovat nyt ilmoittautuneet maailmanlistan kakkonen ja tuore Euroopan Mestari Martin Fuchs ja Ruotsin toinen Top Ten ratsastaja, Henrik von Eckermann. Maailmanlistan ykkönen, Steve Guerdat on myös kiinnostunut saapumaan Helsinkiin – nyt jännitetään, milloin Guerdat vahvistuksen tekee. Fredricson on yksi suomalaisyleisön suursuosikeista. Hänen pehmeä ja eleetön ratsastustyylinsä ja uskomaton nopeus aikaa vastaan ovat ihastuttaneet suomalaisia aiemminkin. Tänä vuonna Jäähallin areenalla käydään todellinen gladiaattoreiden taisto, johon osallistuu maailman ehdoton kärki. Helsinki Horse Show on maamme suurin sisäareenatapahtuma ja ainoa korkeimman viiden tähden kansainvälinen ratsastuskilpailu. Suurtapahtuman kohokohdat ovat Land Rover Grand Prix ja Longines FEI Jumping World Cup™. Helsingin maailmancupin osakilpailu kerää maailman kärkiratsastajia Helsingin Jäähallille 23.-27.10. kisaamaan yli 400.000 euron rahapalkinnoista ja tärkeistä mc-pisteistä matkalla World Cup Finaaliin Las Vegasiin huhtikuussa 2020.
6 Viikot 40-41/2019 • Nro 18 M unkin S eutu VIIKKO 40 KE 2.10. Valio TO 3.10. Raimo PE 4.10. Saija, Saila, Frans LA 5.10. Inka, Inkeri SU 6.10. Pinja, Minttu VIIKKO 41 MA 7.10. Pirjo, Pirkko, Piritta, Pirita, Pipsa, Birgitta TI 8.10. Hilja KE 9.10. Ilona TO 10.10. n Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä Aleksi, Aleksis PE 11.10. Otso, Ohto LA 12.10. Aarre, Aarto SU 13.10. Tanja, Taina, Taija VIIKKO 42 MA 14.10. Elsa, Elsi, Else TI 15.10. Helvi, Heta Kaksi suomalaista ei tulkkia tarvitse. Suomalainen sananlasku Päivyri Sunnuntaiksi Ryhmäaloite Seurakunta Room. 8:18-23 Mitä tehdä? ? Ilmastonmuutos, hiilijalanjälki, luonnonsuojelu … tämän päivän iskusanoja. Niitä kai Paavali käyttäisi, jos meille kirjoittaisi. Tajutkaa nyt, hyvät ihmiset, mitä luonto teiltä odottaa tai paremminkin vaatii! En yhtään tiedä, mitä Paavali aikoinaan kirjeessään roomalaisille tarkoitti todetessaan, että ”koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä”, mutta sallittakoon minun kuvitella. Jos me ihmiset, kuten usein saarnoissa ja puheissa sanotaan ja opetetaan, olemme Jumalan lapsia, eikö kyse ole meistä. Ja kun nykyisin on jo yleisesti tiedossa, että tämä maapallomme voi huonosti ihmisten toiminnan takia, tottahan me voimme myös omalla toiminnallamme korjata tai ainakin yrittää korjata tehdyt virheet ja vääryydet, olla luomakunnan toivona. Luomakunnan, johon myös itse kuulumme. Kun Jumala tämän maailman luodessaan ja meille siitä vastuun antaessaan nähtävästi oletti meidän olevan luottamuksensa arvoisia, eikö meidän Hänen lapsinaan pitäisi ottaa vastuumme vakavasti. Jumala on takuulla pahasti pettynyt lapsiinsa, meihin onnettomiin. Ja siksi Hän lähetti maailmaan Jeesuksen, luomakunnan todelliseksi toivoksi, opettamaan meitä vastuunkantajiksi, opettamaan elämään niin kuin pitää eli rakastamaan, tekemään hyvää. Ensi sunnuntaita sanotaan myös pikku pääsiäiseksi. Sen jumalanpalvelukseen valittu teema ”Jeesus antaa elämän” on niin totta ja tätä päivää. Sitä ajatellessani muistan toisaalla Raamatussa (Johanneksen evankeliumi 15:5) olevan Jeesuksen toteamuksen oppilailleen, miksi ei siis kaikille, myös minulle: ”Ilman minua te ette saa aikaan mitään” – vanhassa käännöksessä sama vielä vahvemmin: ”Ilman minua te ette voi mitään tehdä.” Niinpä niin. Pia Perkiö Kirjoittaja on kirjailija Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Messu su 6.10. klo 11. Jouni Hartikainen, Heli Kantola. Kirkkokahvivieraina Peter ja Päivi Griffin MAF:sta, he kertovat lähetyslentäjien työstä. Messu su 13.10. klo 11. Riikka Kuusisalo, Karoliina Ignatius. Tuolijumppa ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Kirjallisuuspiiri ma 7.10. klo 18.30 Oli Jalonen Taivaanpallo (Otava). Yhteyshenkilö kaarina.osmoviita@gmail.com ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa. Kirkkokuoro klo 18.00 kirkossa ja lasten kuoro klo 16.30 seurakuntasalissa. Lisätietoja kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Raamattupiiri to klo 18.30 joka toinen viikko parillisina viikkoina seurakuntatalon Päätykamarissa. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 kirkolla. Rukouspiiri pe klo 18-20 kirkolla. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Verkoston messut sunnuntaisin klo 17, lisätietoa verkosto.net. Avoin päiväkerho ma 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Luontoperhekerho ma klo 17.30-19. ma 7.10. Kerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa. Retken aikana nautitaan omia eväitä, kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho ti, ke ja to klo 9-12 Taivastuvassa. Kerhossa on vapaita paikkoja, tiedustella voi ohjaajilta. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone ti klo 13-14, kirkon aulassa. Avoin olohuone vapaaehtoisten voimin. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. MunkkaLove la 26.10. klo 15. Munkin seudun asukkaiden toivomuksista koostettuja toivekappaleita esittää musiikin huippuammattilaisten bändi Markku ”Make” Perttilän johdolla. Solistina muusikko Laura Sippola ja juontajana tv-toimittaja Päivikki Koskinen. Kokoomuksen ryhmäaloite julkisen perusterveydenhuollon parantamiseksi ? Helsingin julkisen perusterveydenhuollon palveluiden suurin ongelma on kiireettömän hoidon huono saatavuus. Hoidon saatavuutta mitataan terveysasemilla yleisesti ns. lääkärikäyntien T3-ajalla, joka kertoo terveysasemalla kolmannen vapaan kiireettömän hoidon lääkärin vastaanottoajan. T3-aikojen vertailu mahdollistaa hoidon saatavuuden vertailun eri terveysasemien välillä. Helsingissä asemakohtaisten T3-aikojen kehitys on ollut viimeisten vuosien aikana surkeaa. Samalla, kun kaupunki on juhlapuheissa kertonut terveyspalveluiden uudistamisesta ja investoinut kymmeniä miljoonia euroja uusien laajojen palvelukeskusten rakentamiseen, on hoidon saatavuus heikentynyt kuukausi kuukaudelta. Keväällä 2018 selvästi yli puolella Helsingin terveysasemista pääsi T3-ajalla mitattuna hoitoon alle kahdessa viikossa. Nyt syksyllä 2019 (elo-syyskuun tilastot) alle kahdessa viikossa hoitoon on päässyt vain kahdella yhteensä yli 20 terveysasemasta. Syksyllä 2019 ei Helsingissä yhdelläkään terveysasemalla päästä Antti Rinteen hallituksen esillä pitämään seitsemän päivän lääkärille pääsyyn. Huono perusterveydenhuollon hoidon saatavuus johtaa asiakastasolla pitkittyviin hoitoketjuihin, joka pahentaa hoitoa tosiasiassa tarvitsevien tilannetta ja lisää tätä kautta kumuloituen myös raskaampien palveluiden tarvetta. Huonon asiakaskokemuksen ja inhimillisen pahan olon ohella tämä johtaa usein esimerkiksi piteneviin sairaspoissaoloihin työpaikalta. Järjestelmätasolla huono julkisen perusterveydenhuollon saatavuus johtaa kasvavaan yksityisen terveydenhuollon käyttöön sekä lisääntyvään hakeutumiseen terveysasemien kiirevastaanotoille ja erikoissairaanhoidon päivystyksiin tosiasiassa kiireetöntä hoitoa vaativissa vaivoissa. Tämä lisää julkisen terveydenhuollon kustannuksia ja päivystysten kuormitusta. Hoidon saatavuuden parantamisessa on kyse osittain resurssien saatavuudesta, sitouttamisesta ja hyvänä työnantajana toimimisesta, mutta ennen kaikkea kyse on toiminnan organisoinnista ja johtamisesta. Toimintamalleja muokkaamalla ja oikeita kannustimia rakentamalla työn tuottavuutta voidaan nostaa. Helsinki ei kuitenkaan ole kyennyt lukuisista uudistusagendoista huolimatta ratkaisemaan ongelmaa omin voimin. Trendi on alati heikkenevä. Espoossa keinoksi on valittu yksittäisten terveysasemien kilpailuttaminen verrokeiksi ja tätä kautta saatu aikaan kannuste myös oman toiminnan kehittämiselle. Espoossa ulkoistettujen terveysasemien lääkäriaikojen saatavuus on T3-ajalla mitattuna ollut vuoden 2019 aikana alle 7 päivää. Ulkoistetuille terveysasemille on hakeutunut kasvava joukko kaupunkilaisia. Ulkoistusten kautta aikaansaatu positiivinen kilvoittelu ja uudet toimintamallit ovat parantaneet myös kaupungin itse operoimien terveysasemien kiireettömän hoidon saatavuutta. Vastaavia kokemuksia on lukuisilla kunnilla ja kaupungeilla eri puolilla Suomea. Me allekirjoittaneet valtuutetut vaadimme muutosta Helsingin julkisen perusterveydenhuollon saatavuuteen. Emme voi enää suvaita näin huonoa hoidon saatavuutta terveysasemillamme. Kaupungin tulee kilpailuttaa 1-3 terveysaseman palveluntuotanto hoidon saatavuuden ja laadun kehittämiseksi sekä uusien toimintamallien löytämiseksi. Samalla kaupungin tulee luoda käytäntö, jossa selvitetään vuosittain jokaisen terveysaseman, jonka kiireettömän hoidon (T3-lääkäriaika) saatavuus ylittää vuositason tarkastelussa keskimäärin 21 päivää, mahdollisuudet parantaa toiminnan laatua, palveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta ulkoistuksen kautta. Uusia nimiä ja liputuspäiviä kalenteriin ensi vuonna S uomalaiseen kalenteriin on tulossa merkittäviä uudistuksia vuonna 2020. Almanakkaan saadaan kaikkiaan 35 uutta nimipäivänimeä, yksi uusi liputuspäivä ja yksi uusi merkkipäivä ilman lipunkuvaa. Tuore Ajan tasalla -kirja ilmestyi 19.9. Kalenteriuudistus astuu voimaan vuonna 2020 ja se on voimassa ainakin 2025 asti. Vastaavaa kirjaa ei ole ilmestynyt sitten vuoden 1999. Nyt kalenteria pöllyytetään kunnolla: sinne on lisätty peräti 35 uutta nimeä sekä muun muassa isänpäivä muutettu viralliseksi liputuspäiväksi tähän asti se on ollut vain vakiintunut liputuspäivä. Syyskuun 19. päivä ilmestyvä Ajan tasalla -kirja on lisäksi kattava tietokirja suomalaisesta kalenterista. Asiantuntijat kertovat tässä tietopaketissa myös muun muassa kalenterin historiasta sekä almanakkaan liittyvistä tähtitieteellisistä asioista. Teoksen kirjoittajat FT Minna Saarelma-Paukkala, FM Asko Palviainen ja FM Onerva Ollila ovat Helsingin yliopiston almanakkatoimistossa työskenteleviä asiantuntijoita. Nuorten liikuntakortteja lainattavissa kirjastoista 1 3-17-vuotiaiden FunAction-liikunnan ja 18?29-vuotiaiden Nyt-liikunnan kausikortteja on nyt lainattavissa Helsingin kirjastoista. Kausikortteja on Malmin, Itäkeskuksen, Jakomäen, Kannelmäen, Kontulan, Maunulan, Oulunkylän ja Pitäjänmäen kirjastoissa. Jokaisessa näissä kirjastossa on lainattavana kaksi FunActionja kaksi Nyt-liikunta-korttia. Korttien laina-aika on kaksi viikkoa. FunActionin ja Nyt-liikunnan tarjonnassa on kymmeniä eri lajeja skeittauksesta tankotanssiin, joogasta aikidoon ja parkourista twerkkaukseen sekä K-Poppiin. Sekä FunAction ja Nyt-liikunta tarjoavat yli 50 liikuntatuntia viikossa ympäri Helsinkiä, ja kausikortilla voi osallistua niin monelle tunnille kuin vain ehtii. Kurkkaa nettisivuilta funactionnuorille.fi ja nytliikunta.fi kiinnostava laji, sopiva aika ja paikka ja tule kokeilemaan! Molempien syyskausi kestää 13.12.2019 asti. Kiipeily kuuluu sekä FunActionin että Nyt-liikunnan lajirepertuaareihin. Kuva: Helsingin kaupunki
7 Nro 18 • Viikot 40-41/2019 M unkin S eutu Munkkiniemen ja Munkkivuoren asukkaille Asukasturvallisuusilta 9.10.2019 Munkkiniemen palvelukeskus, Laajalahdentie 30 TERVETULOA! klo 17.30-17.40 Avaussanat – Puheenjohtaja Tarja Sarjakoski, Munkinseutu ry – Munksnejden rf – ToiminnanjohtajaOlli-VeikkoKurvinen,HelsinginPelastusliittory klo17.40-17.50Stadiluotsi-osallistuvabudjetointiOmaStadi – Stadiluotsi Silja Lindblad klo 17.50-18.10 Ajankohtaista helsinkiläisten turvallisuudesta – Turvallisuusja valmiusyksikön edustaja, Helsingin kaupunki klo 18.10-18.30 Asuintalon ja kodin lukitusratkaisut arjen riskienhallintaa – BrandManagerPiiaAalberg,TurvaexpertitOy klo 18.30-19.00 Munkkiniemen ja Munkkivuoren turvallisuusympäristö poliisitehtävien valossa–kuinkaomallakäyttäytymisellävoiehkäistäriskitilanteidensyntymisen kadulla ja liikenteessä. – Vanhempi konstaapeli Jukka-Pekka Huuskonen, Helsingin Poliisilaitos klo 19.00-19.55 Asuinrakennuksen paloturvallisuus ja itsearvioinnin tekeminen – Palotarkastaja Anssi Laaksonen ja Palopäällikkö Anja Aatsinki, Helsingin Pelastuslaitos klo 19.55-20.00 TilaisuudenpäätössanatHelsinginPelastusliittoryjaMunkinseutury–Munksnejdenrf Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueen asukkaille suunnattu asukasturvallisuusilta A sukasturvallisuusiltaa vietetään Munkkiniemessä keskiviikkona 9. lokakuuta kello 17 alkaen Munkkiniemen palvelukeskuksessa, Laajalahdentie 30. Pitäjänmäen VPK:n turvallisuuskouluttajat aloittavat kello 17 alkusammutusvälineiden käytön harjoittelulla. Sen jälkeen kuullaan avaussanat Munkinseutu ry Munksnejden rf, puheenjohtaja Tarja Sarjakoski sekä Helsingin Pelastusliitto ry:n toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen. Turvallisuusja valmiusyksikön päällikkö Anssi Vuosalmi, Helsingin kaupungilta kertoo ajankohtaista helsinkiläisten turvallisuudesta. Kodin vakuuttaminen arjen riskienhallintaa, kertoo Tommi S. Silvennoinen LähiTapiolasta. Helsingin poliisilaitokselta vanhempi konstaapeli Pertti Haapiainen käyttää puheenvuoron Munkkiniemen ja Munkkivuoren turvallisuusympäristö poliistehtävien valossa kuinka omalla käyttäytymisellä voi ehkäistä riskitilanteiden syntymistä kaduilla ja liikenteessä. Kodin ja asuinympäristön turvallisuuden kehittäminen asukkaan toimenpitein. Pelastussuunnitelma arjen turvallisuuden kivijalka kotona ja työpaikalla. Palotarkastaja Kuusi hakijaa haastatellaan K elan valtuutetut ovat valinneet Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan virkaan haastateltavat hakijat. Valtuutettujen on tarkoitus tehdä tasavallan presidentille esitys pääjohtajasta kokouksessaan 5. marraskuuta. Seuraavat hakijat haastatellaan: Outi Antila, ylijohtaja Ilkka Kantola, diakoniajohtaja Päivi Laajala, kaupunginjohtaja Lasse Lehtonen, professori Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, johtaja Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja. Virka täytetään 1.1.2020 alkaen, kun nykyinen pääjohtaja Elli Aaltonen jää eläkkeelle. Kela on eduskunnan valvoma itsenäinen sosiaaliturvalaitos. Sen hallintoa ja toimintaa valvoo 12 valtuutettua, jotka eduskunta valitsee kansanedustajista. Helsingin seudun tuotanto kasvoi ja väestönmäärä ylitti 1,5 miljoonaa Anssi Laaksonen, Helsingin Pelastuslaitoskelta. Asukkaille tuoretta tietoa Turvallisuusillassa pelastusalan asiantuntijat kertovat ja keskustelevat asukkaiden kanssa kodin ja arjen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Turvallisuusillassa alueen asukkaat saavat tuoretta tietoa, kuinka jokainen meistä voi toimia turvallisemman kodin ja ympäristön puolesta. Turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen juttu. Turvallisuuden tunne syntyy jokapäiväisistä asioista ympärillämme, kuten vaaranpaikkojen tiedostamisesta ja vaarojen ennaltaehkäisystä. Turvallisuusilta herättää ajatuksia ja antaa tietoa, kuinka jokainen voi toimia turvallisemman kodin ja ympäristön puolesta. Helsingin Pelastusliiton yksi tärkeistä missioista on pääkaupunkiseudun asukkaiden asuinturvallisuuden parantaminen. – Yleisesti ottaen taloyhtiöt ovat viime aikoina kiinnittäneet lisääntyvää huomiota kodin ja asumisen turvallisuusasioihin. Asiaan ovat vaikuttaneet muun muassa näkyvästi uutisoidut huoneistopalot, asukkaille sattuneet onnettomuudet ja vahingonkorvausasiat. Harvaan asutuilla seuduilla on aina osattu varautua ja ennakoida eri turvallisuusriskejä, mutta kaupungeissa taloyhtiön riskien arviointi ja onnettomuuksiin varautuminen on harvemmin suunnitelmallista ja järjestelmällistä, kertoo liiton toiminnanjohtaja Olli– Veikko Kurvinen. Turvallinen asuinympäristö syntyy pienistä teoista, kuten liukkauden torjunnasta, riittävästä valaistuksesta, turvallisista lukitusratkaisuista ja esteettömistä poistumisteistä. Sairaanhoitaja Tarja Ahlman Turvallisesta Arjesta. H elsingin seudun tuotannon kasvu jatkui kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa. Helsingin seudun työllisten määrä oli 7 % korkeammalla kuin tasolla kuin vuonna 2014. Alueen väestön kasvu perustuu pääosin ulkomaistaustaisiin muuttajiin, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsauksesta 2-3/2019. Liiketoiminnan kehitys oli vahvaa kuluvan vuoden toisella neljänneksellä lähes kaikilla aloilla. Jalostusaloista liikevaihto kasvoi vahvasti teollisuudessa ja rakentamisessa. Palvelualoista liikevaihto kasvoi selvästi liike-elämän palveluissa, informaatioja viestintäalalla, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä majoitusja ravitsemistoiminnassa. – Helsingin tuotannon kasvu oli edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna 4 % korkeammalla tasolla. Vaikka yritysten suhdanneodotukset ovat lievästi heikentyneet, työllisten ja työpaikkojen määrän kasvu on pysynyt hyvällä 2-3 % tasolla, Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen sanoo. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin 17 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2014. Vastaavasti palkkasumma on kasvanut 16 % ja kuluttajahinnat nousseet 3 %. Yksityisen sektorin toimialojen henkilöstömäärä oli huhti-kesäkuussa noin 4 % edellisvuotta korkeammalla tasolla. Voimakkainta kasvu oli rakentamisessa, jossa kasvua kertyi 8 %. Pidemmällä tarkastelujaksolla seudun yritysten henkilöstömäärä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana keskimäärin 12 % korkeammalla tasolla kuin vuonna 2014. Henkilömäärän kasvu on kohdistunut erityisesti liike-elämän palveluihin, rakentamiseen sekä informaatioja viestintäalalle. Väestö supistuisi Helsingin seudun väestö kasvoi noin 19 000 asukkaalla (1,3%) heinäkuusta 2018 kesäkuuhun 2019. Kasvu oli nopeinta Vantaalla (+6 200) ja Espoossa (+5 800). Sen sijaan Helsingin kaupungin väestön kasvu on hidastumassa, sillä kahden vuoden takaisesta 9 000 lisäyksestä on pudottu 5 500 uuden asukkaan tasolle. Helsingin seudun väestökasvu perustuu 80 prosenttisesti muuttovoittoon, josta puolestaan neljä viidesosaa pohjautuu ulkomaalaistaustaisiin muuttajiin. Maahanmuuttajat keskittyvät yhä vahvemmin Espooseen, Helsinkiin ja Vantaalle, joihin tullaan joko suoraan ulkomailta tai siirrytään muualta Suomesta. – Helsingin seudun väestön kasvu ja työvoiman tarjonta ovat riippuvaisia ulkomaalaisista muuttajista. Yritysten tulevat työvoimatarpeisiin vastaaminen edellyttää vähintään 1% vuotuista väestön kasvua, minkä lisäksi työllisyysaste on saatava nykyistä korkeammalle tasolle kaikissa ammattija ikäryhmissä, Lahtinen toteaa. Helsingin seudun kunnissa väestönkasvu on selvästi eriytymässä. Vahvan kasvun kaupungit Vantaa, Espoo ja Sipoo saavuttivat 2 % tason, Keravan, Nurmijärven ja Järvenpään kasvulukemat olivat 1,2-1,6 % ja Helsingin 0,9 %. Vihdissä, Hyvinkäällä, Tuusulassa ja Pornaisissa väkiluku supistui. Helsingin seudulla on maan suurin yrityskeskittymä. Seudulla tuotetaan 37 % Suomen bruttokansantuotteesta (89 mrd. euroa) ja siellä sijaitsee 32 % maan työpaikoista, mikä on yli 806 000 työpaikkaa. Helsingin seutu käsittää pk-seudun lisäksi alueen ympärillä olevat 10 kehyskuntaa.
8 Viikot 40-41/2019 • Nro 18 M unkin S eutu Paloheinän kirjasto suljetaan remontin vuoksi 7.10. ja avataan 18.11. Pitäjänmäen kirjasto uudistetaan houkutteleviksi asukastiloiksi Myös paloheinän kirjasto uudistuu R emontin aikana sekä Pitäjänmäen että Paloheinän kirjaston aineistolla on tavallista pidemmät laina-ajat, ja aineiston voi palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Varatuissa kirjoissa on kuitenkin lähettävän kirjaston laina-aika, joten eräpäivät kannattaa tarkistaa lainauskuitista tai Taskukirjasto-sovelluksesta. Varauksia varten kannattaa jo nyt valita toinen noutokirjasto. Pitäjänmäkeä lähimmät kirjastot sijaitsevat Pohjois-Haagassa, Kannelmäessä ja Malminkartanossa. Paloheinän kirjastoa lähimmät kirjastot sijaitsevat Maunulassa, Oulunkylässä ja Pukinmäessä. Kaikkien Helmet-kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helmet.fi/kirjastot. Lukiolaiset mukana kaupungin opetussuunnitelmatyössä H elsingin kaupungin lukioiden opetussuunnitelman uudistustyö on aloitettu. Taustalla on elokuussa 2019 voimaan tullut lukiolaki. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää lukiolaisten hyvinvointia, ja tähän pyritään muun muassa nuorten osallisuutta vahvistamalla. Opetussuunnitelmaa työstetään entistä enemmän nuorten omista lähtökohdista, ja opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa uudistustyössä mukana. Lukioiden toimintakulttuuria halutaan edistää entistä yhteisöllisempään suuntaan, jotta opiskelijat kokevat kuuluvansa kouluyhteisöönsä vahvemmin ja jotta he saavat tukea omasta lähiympäristöstään. Tulevaisuudessa nuoret ovat mukana vaikuttamassa omiin opintoihinsa, niiden järjestämiseen ja oppimisen arvioimiseen. – Osallisuudella ja aktiivisella toimijuudella kouluyhteisössä vahvistetaan nuorten hyvinvointia, suomenkielisen lukiokoulutuksen päällikkö Mervi Willman korostaa. – Helsingissä ajattelemme myös, että yhteisö on suuri voimavara oppimiselle. Tuemme opiskelijoiden yhteisöllisyyden rakentumista, pedagoginen asiantuntija Riina Ståhlberg sanoo. Opetussuunnitelmatyössä on mukana helsinkiläisiä rehtoreita, opettajia ja opiskelijoita. Opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa mukana työryhmien täysvaltaisina jäseninä. Myös huoltajien näkemykset otetaan huomioon. – Osallisuus on meillä yhtä lailla osa työprosessia kuin lopputulostakin, ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikkö Moa Thors kertoo. Opetussuunnitelmatyötä tehdään yhteistyössä suomenja ruotsinkielisten lukioiden kanssa. Opiskelu uuden opetussuunnitelman mukaisesti alkaa elokuussa 2021. Opiskelijat saavat entistä enemmän ohjausta Uusi opetussuunnitelma vahvistaa ohjausta lukiossa. Opiskelijat saavat jatkossa ohjausta paitsi lukio-opintojensa aikana, myös opintojen päättymisen jälkeen. Opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja tuetaan, jotta jokainen lukiolainen tunnistaisi omat vahvuutensa ja kiinnostuksensa kohteet. Samalla myös autetaan opiskelijoita löytämään merkityksellisyyttä lukio-opinnoista ja näkemään niiden vaikutus omaan tulevaisuuteen. Ohjaukseen panostaminen vähentää opintojen keskeyttämistä ja parantaa jatko-opintoihin hakeutumista. Kaupunki on jo lisännyt opinto-ohjaajien määrää, mikä näkyy opiskelijoille siten, että ohjauspalveluita on mahdollista saada yksilöllisten tarpeiden mukaisesti aiempaa enemmän. Yhdellä opinto-ohjaajalla on aikaisempaa vähemmän opiskelijoita ohjattavanaan. Helsingissä halutaan rakentaa nyt myös vertaisohjauksen malleja, joissa opiskelijat antavat toisilleen tukea opinnoissa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Kurkistuksia jatkoopintoihin ja työelämään Kansallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti opiskelijat saavat jatkossa työelämäja korkeakouluyhteistyössä mahdollisuuksia kurkistaa työpaikoille ja jatko-opintoihin. Kaupunki luotsaa parhaillaan Tunne työ -kumppanuushanketta, jossa opiskelijoiden oppimisesta tehdään entistä työelämälähtöisempää. Tavoitteena on vahvistaa nuorten urasuunnitelmia. Kaupunki laatii myös lukioihin korkeakouluyhteistyömallia, jossa opiskelijat voivat tutustua jatko-opintomahdollisuuksiin ja korkeakoulujen kurssitarjontaan, vierailla eri korkeakoulukampuksilla ja jo lukioaikana opiskella korkeakoulujen sisältöjä. Näin kaupunki pyrkii helpottamaan opiskelijoiden siirtymistä korkeakouluopintoihin sekä opiskelijalle itselleen sopivan opintosuunnan löytymistä. Tämän vuoden kirjamessuilla ennätysmäärä esikoiskirjailijoita Hullu kävelyretki vesiämpärin matkassa Kirja-arvostelu ? Kauppakeskusten avajaisissa tai muissa juhlissa eri puolilla Suomea jaetaan aina välillä asiakkaiden houkuttelemiseksi ilmaisia ämpäreitä, muovisia halpiksia rajattu määrä. Suosio on taattu, väki ryntäilee. Tämä perisuomalainen ilmiö lienee ollut pontimena Helena Wariksen uudelle, hauskan terävälle romaanille ”Nuorgamin vettä ” ( Like 2019, 335 s ). Romaani on uusi aluevaltaus Helena Wariksen kirjailijatuotannossa. Waris heittäytyy vallattoman absurdiksi humoristiksi kertoessaan suomalaisen nuoren miehen Mikke Korhosen pähkähullusta ideasta: kuljettaa ämpärissä vettä Nuorgamista Helsinkiin. Koko Suomi kantaa Pähkähullu idea muuttuu entistä hullummaksi, sillä päähenkilö Mikke ei itse kanna vesiämpäriä metriäkään, vaan hankkii kantajaksi halki Suomen muita ihmisiä, jotka vielä maksavat jotain siitä, että saavat kantaa Miken vesiämpäriä pitkin maantien laitaa halki Suomen. Waris kuvaa erityisen osuvasti, terävän hauskasti matkan varrelle osuvia suomalaisia ihmisiä pohjoisesta Lapin perukoilta Helsinkiin ja Havis Amandalle saakka. Mikke Korhosen ja ämpärin tielle osuu mitä merkillisimpiä ihmistyyppejä. On lemmenhaluisia naisia, tappelunhaluisia miehiä, ystävällisiä eläkeläisiä, nuorisojengejä. Kaikki sekaantuvat jollain tavalla Nuorgamin veden kantoon. Kirja kuvaa oivallisesti suomalaisten lähtemistä mukaan kaikenlaiseen hullutukseen: maksaa siitä että saa kantaa toisen vesiämpäriä! Ämpärinkannosta syntyy kokonainen kansanliike. Mikke Korhosesta tulee julkkis, jonka myötä kuvataan ämpärin etenemistä pohjoisesta kohti Helsinkiä. Kirjassa seurataan varsinaisen etenemistarinan rinnalla aina välillä asiasta käytävää facebook-kirjoittelua, joka antaa oman hauskan vivahteensa vesiämpärin kulkureissulle. Tarinaan kuuluu, että Miken kaverit pyrkivät parhaansa mukan sotkemaan itsepäisen nuoren miehen järkähtämätöntä kulkemista kohti päämäärää: Nuorgamin vettä Helsinkiin! Loppu vesittyy Vesiämpärin kantajia löytyy yhä enemmän, rahaakin tulee, mutta homma ei tyydytä Mikke Korhosta. Lukijalle syntyy mielikuva, että kirjailija ei ole oikein osannut ratkaista kuinka päättää tämä värikäs kuvaus vesiämpärin kannosta halki Suomen. Loppu vesittyy Havis Amandan altaaseen. Pekka Hurme N uoret esikoiskirjailijat nousevat Helsingin Kirjamessujen päälavalle tunnettujen kirjailijoiden rinnalle. Helsingin Kirjamessujen lavoilla esiintyy yli 1100 kirjailijaa, taiteilijaa, poliitikkoa ja vaikuttajaa. Messuilla nähdään lähes kaikki kirjavuoden merkittävimmät suomalaiset kirjailijat ja lähes 40 kansainvälistä kirjailijavierasta. Esikoiskirjailijoita on ennätysmäärä. – Toivon että Kirjamessut houkuttelee tänäkin vuonna vakituisen yleisön lisäksi uusia ja nuoria kävijöitä. Ohjelmassa tämä on huomioitu nostamalla esikoiskirjailijoita esille. Uskon että uudet lukijat löytävät tapahtuman ja lukemisen ylipäätään tässä ajassa kiinni olevien kirjoittajien kautta. Olemme myös viime vuoden tapaan lähettäneet 9000 kutsua Helsingin yliopistossa, Aalto-yliopistossa ja Helsingin Taideyliopistossa opintonsa aloittaville nuorille aikuisille, kertoo ohjelmajohtaja Ronja Salmi. – Kirjamessut on ehdottomasti myös koko perheen tapahtuma ja panostus lastenalueeseen jatkuu. Alueella on tänä vuonna myös ruotsinkielistä ohjelmaa. Suositut lyriikkaohjelmat saavat jatkoa ja messuilla kirjoittamisesta sekä suhteestaan kirjallisuuteen ovat puhumassa artistit Vesta, Terhi Kokkonen, Samuli Putro ja Olavi Uusivirta. Kirjamessuille tulee lähes 40 kansainvälistä kirjailijavierasta, joista 15 on Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintojen finalisteja. Palkinnot jaetaan 29.10. Tukholmassa. Helsingin Kirjamessuille tulee muun muassa Sinä päivänä -menestysromaanista tunnettu englantilainen David Nicholls, ranskalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja Éric Vuillard, tanskalainen Kaspar Colling Nielsen sekä ruotsalaiset dekkaristit Camilla Grebe, Denise Rudberg ja Arne Dahl. Entistä suurempi Suomenlinna Helsingin Kirjamessujen lavoilla on lähes 900 kirjaesittelyä, haastattelua ja keskustelua. Lisäksi ohjelmaa on kustantajien ja kirjakauppojen osastojen lavoilla. Kirjamessujen lavat on teemoitettu eri aihealueiden mukaan. Päälava Senaatintorilla Helsingin Sanomien haastatteluissa ovat muun muassa Monika Fagerholm, Olli Jalonen, Juha Kauppinen, Laura Lindstedt, Miki Liukkonen, Sofi Oksanen, Mikko Rimminen, Harry Salmenniemi, Pajtim Statovci ja Jaakko Yli-Juonikas. Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinto jaetaan sunnuntaina 27.10. Kirjamessujen yleisöllä on myös mahdollisuus nähdä Helsingin Sanomien menestynyt Musta laatikko -esitys jossa lehden toimittajat avaavat suurten uutisjuttujen taustoja. Tieteellisten seurain valtuuskunta on tuottanut Tiedetori-ohjelmaa torstaina ja perjantaina Kruununhakaan, joka toimii tietokirjojen omana lavana. Dekkarit, scifi ja fantasia ovat Punavuoressa. Yhteiskuntaan ja historiaan liittyvää ohjelmaa on entistä suuremmassa Suomenlinna-salissa. Kirjamessujen seitsemän lukupiiriä ovat Lonnassa, jossa on myös luontoon ja hyvinvointiin keskittyvää ohjelmaa. Lasten alueen ohjelma tapahtuu Kumpulaja Toukola-lavoilla. Töölössä syvennytään kirjallisuuden ilmiöiden äärelle. Lauantain ohjelman Töölöön on tuottanut Suomen Kirjailijaliitto ja sunnuntaina kuullaan Nuoren Voiman Liitto tuottamaa runo-ohjelmaa. Esplanadilla viihdytään huumorin ja terävien tarinoiden parissa. Hakaniemi on keskittynyt yhteiskunnallisiin ja poliittisiin aiheisiin, loistavan romaanitarjonnan lisäksi. Kalliossa Kallion ilmaisutaidon lukion opiskelijat tekevät ohjelmaa nuorille aikuisille. Fiskehamnen ja Blåbärslandet tarjoavat ruotsinkielistä ohjelmaa. Viini ja Ruoka -tapahtuman Kauppahalli kokoaa yhteen ruoanlaittoon keskittyneet kirjat. Tänä vuonna Kauppahalli-lavalla kirjailijat Elina Hirvonen, Eino Nurmisto, Max Helsingin Kirjamessut järjestetään Messukeskuksessa 24.–27.10. Kuva: Emmi Kähkönen
9 Nro 18 • Viikot 40-41/2019 M unkin S eutu Lehtisaaren tonttivuokrat nousee 3 prosenttia Vantaan seurakuntayhtymä nostaa maanvuokraa puolestaan 5 prosenttia Maailmanympärysmatka Töölönlahdella puolivälissä J atkosopimukset ovat linjassa niiden ehtojen kanssa, jotka yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi toukokuussa 2017, sekä joulukuussa 2018 hyväksytyn vakiosopimusmallin mukaiset. Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto perui tiistaina aiemman päätöksensä, jonka mukaan Lehtisaaren tonttien vuokraehtoja lievennettäisiin. Kiista tonttivuokrista Helsingin Lehtisaaressa on saanut jälleen uuden käänteen. Lehtisaaressa asuintontteja omistava Vantaan seurakuntayhtymä ei sittenkään kevennä tonttien vuokrausehtoja, kuten Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto päätti. Vantaan kirkkovaltuutetut linjasivat, että Lehtisaaren tonttivuokra-asiassa palataan vuonna 2016 tehtyyn päätökseen ja aiemmin asukkaiden kanssa tehty sopuratkaisu puretaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tonttivuokrat nostetaan Lehtisaaressa viiteen prosenttiin tontin arvosta. Tästä vähennetään kymmenen prosenttia rakennetun maan vähennyksenä. Vantaan seurakuntayhtymä on perustellut päätöstä sillä, että se haluaa pitää tuottotavoitteen kaikkia vuokralaisia kohtaan samalla tasolla sekä Vantaalla että Helsingissä. Lisäksi esillä on ollut Vantaan seurakuntien taloustilanne. Vantaan seurakunnan tonteilla asuvat lehtisaarelaiset ovat olleet ratkaisusta tyrmistyneitä. Heidän kuukausittaiset asuinkulunsa nousevat nyt satoja euroja korkeammiksi kuin Helsingin seurakuntien tonteilla asuvien. Kiistaa myös Helsingin tonttivuokrista Vantaan seurakuntayhtymä omistaa Lehtisaaressa kymmenen asuintonttia, joiden vuokrasopimukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Päättyvät maanvuokrasopimukset ovat peräisin 1960-luvulta. Kirkkovaltuuston päätökset uusista vuokraehdoista eivät kuitenkaan ole miellyttäneet Lehtisaaren asukkaita. Lehtisaaren taloyhtiöt ovat pitäneet sopimusehtoja kohtuuttomina ja haastaneet seurakuntayhtymän oikeuteen loppuvuodesta 2017. Viime kesänä Vantaan seurakuntayhtymä ja lehtisaarelaiset pyrkivät neuvottelemaan uusista ehdoista, ja neuvottelujen tuloksena yhteinen kirkkoneuvosta sai päätettäväkseen esityksen vuokraehtojen keventämisestä. Vastaavanlainen kiista on ollut myös Helsingin seurakuntayhtymän ja lehtisaarelaisten välillä. Käytännössä Helsingin seurakunnat omistavat Länsi-Helsingissä sijaitsevan Lehtisaaren maista käytännössä noin kolmanneksen ja Vantaan seurakunnat kaksi kolmannesta. Helsingin seurakuntayhtymä korottaa tontinvuokria Lehtisaaressa kolmella prosentilla. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti korotusten määrän torstaina 12.9. Korotukset koskevat kahdeksaa asuintalotonttia Lehtisaaressa. Seurakuntayhtymä pyysi kahdelta riippumattomalta asiantuntijalta arviota Lehtisaaren tonttien arvosta. Alunperin korotuksen piti olla viisi prosenttia rakennusoikeuden arvosta, mutta keskusteluissa taloyhtiöitten ja asukkaitten kanssa korotusprosentti pudotettiin kolmeen. Korotukset on porrastettu kolmelle vuodelle. Tämän vuoden kirjamessuilla ennätysmäärä esikoiskirjailijoita Y hteensä 18 182 kierroksen eli noin 40 000 kilometrin kerryttyä matkamittariin Helsingin kaupunki lahjoittaa 50 000 euroa Itämeren puhdistamiseksi muovijätteestä. Lahjoitus kohdistetaan Helsingin ja Turun kaupunkien luotsaamalle Itämerihaasteelle, joka toteuttaa sillä nopeiden kokeilujen rahoituksen. Rahoituksella tuetaan innovaatioita, jotka vähentävät muoviroskan määrää Itämeren meriympäristössä, saaristossa ja rannikolla. Maailmanympärysmatka Töölönlahdella on osa Helsingin ohjelmaa Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Kokousvieraiden lahjojen sijaan kaupunki satsaa kestäviin ympäristötekoihin. Uuden-Seelannin rannat näkyvät jo Maailmanympärysmatkan etenemistä voi seurata www. maailmanymparysmatka.fi -sivun karttapallolta. Kilometrejä on kertynyt keskimäärin 350 kilometrin päivävauhdilla, mikä tarkoittaa noin 160 Töölönlahden kierrosta per päivä. – On mahtavaa, miten ihmiset ovat yksin ja työporukoissa innostuneet tekemään hyvää, Helsinki-kontilla liikkujia opastavat Harri Pulliainen ja Marta Tiainen iloitsevat. – Osallistuminen on helppoa eikä rekisteröitymistä tarvita. Tässä on vinkki esimerkiksi työpaikan virkistyspäivän viettoon tai kävelykokouksen reitiksi. Mallia voi ottaa vaikkapa Helsingin pormestari Jan Vapaavuoresta, joka on osallistunut haasteeseen pitämällä Töölönlahdella kävelykokouksen Helsingissä vierailulla olleen Tallinnan pormestari Mikhail Kõlvartin kanssa. Viime viikolla saavutettiin matkan puoliväli ja pian sen jälkeen Uuden-Seelannin rannat. Tarjous voimassa 14.12.2019 saakka. Osallistuvan budjetoinnin äänestysaika on 1.–31.10. Alvar Aallon jalostettu maisema 25.9.19–12.4.20 Uusi näyttely avautui Arkkitehtuurimuseossa Kuvat: Kimmo Brandt. Taitto: Helsingin kaupungin osallisuusja neuvontayksikkö. Mitä Suomen maisemaan tulee, niin se oli koko ajan ympärilläni. Kun koin siitä välittyvän tasapainon, aloin myös ymmärtää millä tavoin ihmisen täytyy ympäristöään käsitellä. – Alvar Aalto, 1972 – A rkkitehtuurimuseon päänäyttely esittelee kansainvälisesti tunnetuimman arkkitehtimme Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelusta harvemmin nähtyä puolta: arkkitehtuurin yhteyttä ympäröivään maisemaan ja luontoon. Aalto yhdisti maiseman taitavasti osaksi suunniteltua ympäristöä ja rakensi luonnolle mahdollisuuden kasvaa osaksi arkkitehtuuria. Hän ymmärsi, miten maisemaa muotoillaan pienimittakaavaisesta puutarhataiteesta suuremman mittakaavan maisemasuunnitteluun. Luonto edusti Alvar Aallolle uudistumista ja oli ihmisen hyvinvoinnin keskeisin lähde. Tässä hengessä hän tutki suomalaista metsää, kansan arkkitehtuuria sekä Välimeren alueen rinneviljelmiä ja antiikin raunioita. Puolustaessaan kasvillisuuden voimaa Aalto koki puolustavansa eurooppalaista humanismia ja sen traditiota. Samalla hän tuli raivanneeksi tietä ekologiselle ajattelulle. Keskustelu luonnon roolista kaupungeissa on ajankohtainen. Tietoa luonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille saadaan koko ajan lisää. Alvar Aalto puolusti viherverkostoja ja elävän luonnon läsnäoloa ottaen nämä omassa suunnittelussaan huomioon. Aallon opit maisema-arkkitehtuurista ovat yhteistä perintöämme ja sovellettavissa maisemasuunnitteluun edelleen. Näyttelykonseptin on luonut professori emeritus Tom Simons, ja näyttelyn käsikirjoituksesta vastaa kuraattori Teija Isohauta. Tutkimukseen perustuva näyttely on tuotettu Arkkitehtuurimuseon ja Alvar Aalto -säätiön yhteistyönä. OHJELMISTO Keskiviikko 23.10. kello 18, Arkkitehtuurimuseo Luento: kuraattori ja tutkija Teija Isohauta | Alvar Aallon jalostettu maisema O maStadin ideat ovat valmiina äänestettäviksi. Lokakuussa on helsinkiläisten vuoro valita suunnitelmista ne, jotka kaupunki toteuttaa. Äänestys tapahtuu omastadi. hel.fi -palvelussa, jossa tunnistaudutaan mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksilla. Äänestää saavat tänä vuonna 12 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat helsinkiläiset. Äänestäjä saa äänestää sekä omaa asuinaluetta että koko kaupunkia koskevista suunnitelmista. Äänestää voi myös henkilötodistusta näyttämällä kaupungin eri palvelupisteissä, kuten kirjastoissa ja asukastaloissa. – Haluamme, että helsinkiläiset voivat aidosti ja mahdollisimman suorasti vaikuttaa kaupungin toimintaan. Osallistuva budjetointi on historiallinen askel kohti osallistavampaa ja avoimempaa Helsinkiä sekä entistä toimivampaa kaupunkia. Olemme maailmallakin edelläkävijöiden joukossa tässä asiassa, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Ensimmäistä kertaa helsinkiläisnuoret saavat äänestää siitä, miten Helsinki jakaa 4,4 miljoonaa euroa. Lisäksi he pääsevät äänestämään RuutiBudjetista. Molemmat äänestykset tapahtuvat omastadi.hel.fi -palvelussa. Onnistunut vuosi OmaStadi -palvelussa helsinkiläiset ovat itse ideoineet ja suunnitelleet, miten kaupunkia muutetaan toimivammaksi ja hauskemmaksi. OmaStadi on Helsingin tapa toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Tänä vuonna Helsinki käyttää ensimmäistä kertaa 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Käytettävissä oleva määräraha jakautuu alueittain asukasluvun mukaan. Viidesosa budjetista on varattu koko kaupunkia koskeviin ehdotuksiin. Osallistuvan budjetoinnin ensimmäinen toimintavuosi huipentuu lokakuun äänestykseen. Ensimmäisenä vuonna helsinkiläiset tekivät noin 1300 ehdotusta. Näistä reilu 800 ehdotusta arvioitiin toteuttamiskelpoisiksi. Keväällä 2019 asukkaat ja kaupungin asiantuntijat työskentelivät yhdessä OmaStadi Raksan työpajoissa ja omastadi.hel.fi -palvelussa jalostaen ideoita eteenpäin suunnitelmiksi. Kesän aikana suunnitelmille laskettiin kustannusarviot. Syntyi 296 suunnitelmaa sekä arviot niiden toteutukseen tarvittavista määrärahoista. – Tule tutustumaan suunnitelmiin ja suunnitelmien tekijöihin sekä kuulemaan lisää osallistuvasta budjetoinnista OmaStadi Expo -tapahtumaan Oodiin 5. lokakuuta, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Verkka. Äänestäminen on mahdollista myös ilman pankkitunnuksia. Esittämällä henkilötodistuksen pääsee äänestämään tietyissä kaupungin palvelupisteissä. Tarkista äänestämisen ajat ja paikat osoitteessa omastadi.hel.fi Lisätietoja saa myös stadiluotseilta. OmaStadi Expo kirjasto Oodissa lauantaina 5.10.2019 kello 10-13. Seeck, Siri Kolu ja Salla Simukka kertovat Lasillisella ajatuksia ruuan, hyvän juoman ja kirjallisuuden suhteesta. Suomen suurin kirjaalan tapahtuma Helsingin Kirjamessut on Suomen suurin kirja-alan tapahtuma ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuurifoorumi. Messukeskus järjestää Helsingin Kirjamessut yhteistyössä Suomen Kustannusyhdistyksen ja Kirjakauppaliiton kanssa. Helsingin Kirjamessujen yhteydessä on myös Antikvaariset Kirjamessut, jotka järjestetään yhteistyössä Suomen Antikvariaattiyhdistyksen kanssa. Messuilla on myös Levymessut ja Postimerkkinäyttely. Suunnista kirjaan -tapahtuma järjestetään torstaina ja perjantaina ja se tuo noin 8000 koululaista messuille. Helsingin Kirjamessut järjestetään 24.–27.10.2019 Messukeskuksessa Helsingissä. Tapahtuma on avoinna torstaista lauantaihin 24. – 26.10. klo 1020 ja sunnuntaina 27.10. klo 10-18. Tapahtuma järjestetään nyt 19. kertaa. Samanaikaisesti järjestetään Viini ja Ruoka -tapahtuma, johon pääsee tutustumaan samalla lipulla. Tapahtumakokonaisuudessa vieraili viime vuonna 85 616. Helsingin Kirjamessut järjestetään Messukeskuksessa 24.–27.10. Kuva: Emmi Kähkönen
10 Viikot 40-41/2019 • Nro 18 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen Kesän teatteria ympäri Helsinkiä ? Kesän teatteritarjonta laajenenee, koska nuorten uusia ryhmiä on paljon. Toisaalta Kumpula jätti väliin. Kaikki sisäesitykset eivät mahtuneet, koska painotus on ulkoesityksissä. Tervasaaresta ja Taivallahdesta tuli mukaan vain yksi esitys, toiseen palaan. Sekalainen pako Malmin lentokentältä HIT Helsingin elokuun mainio Kaunis nainen -näytelmä Kaartinkaupungin Höyhentämössä on hyvin mielikuvituksellinen esitys. Kolme ihmistä, teatterinjohtaja, lentokentän uudistuksen arkkitehti ja lentäjäsankaritar sekä robotti (näyttelijä) jäävät saarroksiin Malmin lentokentälle, joka on suljettu aamulla kello seitsemäksi ajoitetun työmaaräjäytyksen vuoksi. Yksi heistä on 122-vuotias lentäjätär Amelia Earhart, joka on päättänyt hylätä turvallisen pakopaikkansa, saaren jolle on haaksirikkoutunut 1937 tapahtuneen lento-onnettomuuden päätteeksi. Yö kestää, jännitys piinaa ja toisille tunnustetaan asioita, joista he eivät ole uskaltaneet aiemmin kuiskia. Ihminen uskaltautuu epämukavuusalueelle ja antautuu vaaralle, omien turvallisten rajojensa ulkopuolelle, hän voi löytää itsestään jotain, jota on koko elämänsä juossut pakoon. Identiteetin, ripauksen inhimillisyyttä, rakkauden kaipuun – tai viipaleen armeliaisuutta itseään kohtaan, tekijät sanovat tavoittelevansa. Konservatiivisen teatterin perustaja, huvittava Peteri Penttilä seksirobotteineen, työnarkomaniaan kallellaan oleva itsensä työllistäjä-arkkitehti, jota esittää mainio Pinja Hahtola, sekä huijarisyndroomasta kärsivä kaunis Amelia joko tuhoutuvat tai pelastuvat. Ritva Loijas on varsinainen löytö Amelian osaan. Eeva Putron robotti on syvällisesti hyvä, eikä vain Tähtien sota -tieteiselokuvia muistuttavine jäykkinä askelina. Vilma Putron käsikirjoittama ja ohjaama, vinoon katsova komedianäytelmä pureutuu ajankohtaisiin kysymyksiin unohtamatta syvää lämpöä ja myötätuntoa meitä ihmisiä – ja miksei androidejakin – kohtaan. Ja paikkana on lopetusuhan alla oleva Malmin lentokenttä, jonne Amelia laskeutuu ja josta yritetään päästä eteenpäin, pakoon räjäytystä. Vanhassa naisessa on paljon ajallista ihmettä. Konservatiivista teatteria, kuten johtaja sanoo, kyllä, sekä hyvässä että huonossa. Vannoutuneet poikamiehet rakastuvat Tervasaaren kesäteatteri on keskellä kauneinta Helsinkiä. Amfiteatteri on sekä Teatteri Helsingin että HIT Helsinki-Minin yhteiskäytössä viehättävässä merellisessä ympäristössä. Mika Waltarin farssi ”Rakas Lurjus”sai tulkintansa Tervasaaressa. Ohjauksesta vastaa jälleen Jari Ålander, rooleissa ovat vakiomiehet Sami Lanki ja Timo Mann sekä vuoden tauon jälkeen hurmaava Anna Vainio poika/tyttöroolissaan. Hän on piippuineen kuin ilmetty Elina Pohjanpää Toivo J. Särkän varhaisessa elokuvassa 1950-luvulla. Vannoutuneet poikamiehet, arkistonhoitaja Aapeli Siimes ja veljenpoikansa Jussi, ottavat alivuokralaisen, nuoren biologian opiskelijapojan Kaino Itkosen. Miehet ovat naisvihaajia, ja nuoren naisen on pukeuduttava nuorukaiseksi, saadakseen alivuokrahuoneen. Järjen ja tunteen taistelua, sukupuolten välisiä eroja ja olettamuksia on täynnä tämä klassinen viha-rakkaus suhteiden pohdiskelu huumorin ja vauhdikkaan tekstin siivittämänä. #metoo ja populistiset tunteet korostuvat, kuten tänäkin päivänä. Ihmissuhteiden hullunmylly saa lopulta onnellisen lopun ja miehet tykkäävätkin naisista – eivätkä toisistaan. Ihan totta. Hännätön kissa seikkailee Amerikassa Kylämetsä ry:n viisivuotinen näytelmäponnistus Vaaleanpunaisella huvilalla merenrannalla on vakiintunut Laajasalon Huvilateatteriksi. Se esitti ohjaaja, näyttelijä Markku Arokannon johdolla mainiosti ruotsalaisen Gösta Knutssonin lastenkirjasarjan henkilöihin perustuvan koko perheen näytelmän ”Pekka Töpöhäntä Amerikassa”, joka on jatkoa edelliselle kesälle. Pääosaan tuli uutena Hendrik Andersson, joka on komea, mutta hieman patsasteleva. Misku Välimäki on entistä hurmaavampi Maija Maitopartana, joka hyväksyi ensimmäisenä hännättömän kissan ja kaapattiin nyt mukaan reissulle. He kohtaavat New Yorkissa ilkeitä katurottia ja pahamaineisia gangsterikissoja. Lastennäytelmissä pahikset ovat usein elävämpiä kuin koreat päähenkilöt. Rooleissa loistaa Jani Nikulainen Monnina. Hän rakentaa ilkeän kiusaajakissan taitavasti. Henni Sorola ja Sessa Verkkoperä ovat koomiset apurit, joilta kieli lipsahtaa koko ajan syrjälleen. Vaaleanpunainen huvila muuntui Kissalahden maailmaan sujuvasti. Lapset nauttivat sanaleikeistä ja eläytyivät kissamaailmaan mieluusti esitystä koko ajan ääneen kommentoiden ja neuvoa jakaen. Päivälehden museossa oli syyskuulle asti Pekka Töpöhäntä -näyttely esityksen innoittamana. Salapoliisi harhailee Bokvillanin pihalla Kauniissa sadeillassa näimme ”Sherlock Holmes ja merkityksettömyyden arvoitus”. Sitä esittävät Lahden kansanopiston teatterikoulutuksesta valmistuneet nuoret näyttelijät Sonja Arffman, Iida-Sofia Luusua ja Justiina Saari, jotka perustivat ohjaaja Jussi Järvilehdon kanssa keväällä Leipäteatterin. Se aikoo työllistää nuoria näyttelijöitä ylioppilasja nuorisoteattereiden sekä isojen laitosteattereiden välissä. Kolmikosta Luusua sai olla sekopäisin ja Saari päättäväisin. Esitys haki inspiraationsa Sir Arthur Conan Doylen alkuperäisteoksista ja tuoreemmista jännitysja mysteeriteoksista. Ajatuksia herättävässä jännärissä näyttelijät vaihtavat koko ajan Holmesin, Watsonin, epäillyn rikoksentekijänaisen ja uhrin rooleja. He taipuvat moneen rooliin ajassa ja paikoissa, joita voi vain kuvitella. Naisnäyttelijöillä on kai syndrooma Holmesista; talvella näin Teak:n esityksen. Kolmikko oli sukupuolettomissa kauluspaidoissa, mutta vesi imi ne ihoon kiinni. Kävi sääliksi musiikintekijä Arffmania, joka sai kuolla luoteihin monta kertaa märkään maahan. Sanoin hänelle kiitosten kera, että kotipyykkiä tulee paljon. Arabian talo Bokvillan ja vehreä asemakaavassa suojeltu puutarha toimivat hyvin sateisen kesäillan kulisseina. Esitys käytti kekseliäästi itse huvilaa kohtausten kulissina, jonne pääsi sisään kaivamalla avaimen kukkaruukun vierestä… Leipäteatteri tuo pian Miro Apostolakiksen ohjaaman ja käsikirjoittaman esityksen ”Invictus – voittamaton” Alakulttuurikeskukseen. Ylioppilaat palaavat metsään Ihmiset ovat aina rakastaneet puita, kiviä ja sammalta. Metsä merkitsee paljon ja on antanut paljon. Ylioppilasteatteri halusi rohkeasti kuulla metsää ja antaa Juha Sipilän hallituksen Kansalliselle metsästrategialle miettimisen aihetta. Yleisö kuulee ensipuoliajan byrokraattista kieltä ja näytelmän eri puuhahmot tuovat esille, kuinka strategia ei anna riittävästi arvoa metsänsuojelulle ja metsien asemalle hiilinieluina. Metsätalous vie voiton ilmastonmuutoksen kustannuksella. Mustikkamaan kesäteatteri antaa mainiot puitteet esitykselle kallioilla ja puiden keskellä; yleisö myös kulkee kauniissa luonnossa esityksen aikana. Elokuun illan pimetessä kuulemme Tony Sikströmin säveltämät laulut ”Me olemme metsä” ja ”Laulu paremmasta tavasta elää”. Esityksen alussa teemaan herättää Kataja, Miina Hallikainen ja laulaa todella kauniisti. Kantava muutosvoima on Koivu, jota Alexandra Oupornikova tulkitsee satuttavasti. Robotti Eeva Putro, teatterinjohtaja Petteri Pennilä, arkkitehti Pinja Hahtola kohtaavat Malmin lentokentälle laskeutuvan Amelia Earhartin, Ritva Loijas. Kuva: Annu Esko. Hendrik Andersson (oik.) seikkailee Pekka Töpöhäntänä Amerikassa Misku Välimäen Maija Maitoparran kanssa. Monet kohtaukset varastaa silti Jani Nikulainen Monnina. Kuva: Tiina Oasmaa. Sonja Arffman (vas.), Iida-Sofia Luusua ja Justiina Saari ovat mainio osia vaihtava kolmikko Sherlock Holmesissa Bokvillanin pihalla. Kuva: Leipäteatteri. Ylioppilasteatteri esitti “Kansallista metsästrategiaansa” hyvin havainnollisesti Mustikkamaalla. Kuvassa: Alexandra Oupornikova, Li Krook, Julia Pakkanen, Mette Heinikainen ja Miina Hallikainen. Kuva: Deniz Kaya/YT. Sami Lanki (vas.), Anna Vainio ja Timo Mann tekevät mainiota tilannekomediaa Mika Waltarin Rakkaassa lurjuksessa Tervasaaressa. Kuva: Tiina Takala.
11 Nro 18 • Viikot 40-41/2019 M unkin S eutu Puoliajan jälkeen metsän siimeksessä penkeillä tutustumme seurueen ekokylän rakentamiseen. Työryhmä on käynyt Pohjois-Karjalassa Valtimon kunnassa tutustumassa omavaraiseen elämäntapaan. On opeteltu kuorimaan ja veistämään hirsiä ja käyttämään perinteisiä työkaluja. Helppoa eläminen ei ole luonnon armoilla, kaikki eivät sitä kestä ja turhautuneet muuttavat kaupunkiin. Yhteishenki on välillä koetuksella yhteisessä tarinassa. Vahva esitys käsittelee aikaamme ja vaikeuttamme hahmottaa suhdetta menneeseen ja tulevaisuuteen. Nuoret näkevät ja tulevat. Ohjauksesta vastaa Hannes Mikkelsson. ”Vähemmän on enemmän”, yksi katsoja sanoi puoliajalla näyttelijälle. Olen samaa mieltä. YT:ssä on menty metsään paremmin esim. ”Seitsemän sisarusta” –esityksessä Aleksis Kiven tarinaan. Poirot törmää moraaliin Idän pikajunassa Suomenlinnan Hyvän omantunnon linnakkeen muurien suojissa lumivyöry suistaa Istanbulista Pariisiin matkalla olevan luksusjunan raiteiltaan ja yksi junan matkustajista löytyy murhattuna. Tapausta selvittää vahatuista viiksistään, kävelykepistään ja harmaista aivosoluistaan tunnettu pikkutarkka ja säntillinen salapoliisi Hercule Poirot, jota Kristo Salminen esittää asianmukaisesti tyylitellee. Junavaunun ja raiteiden kolinan illuusio on luotu hyvin silmiemme eteen. Janne Siltavuori ylittää itsensä lavasteilla ”Idän pikajunan arvoituksessa”. Poirotille selviää pian, että jokaisella matkustajalla on vedenpitävä alibi, mutta myös jotain salattavaa. Kun tapahtumien todellinen kulku lopulta selviää, kohtaa Poirot ennakoimattoman sekä uransa suurimman ja vaikeimman moraalisen kysymyksen. Esityksessä kunnon salapoliisimme taitaa myös rakastua kreivittäreen, jota Johanna Kokko esittää viekoittelevasti. Sara Paavolainen koleerisena venäläisenä emigranttiruhtinattarena on mainio, samoin Minna Suuronen itsekeskeisessä osassaan. Molemmilla on taustaa Ryhmäteatterissa, jonka johtaja Juha Kukkonen ohjaa tilanteet taidolla. Keväällä tuli Harriet -arvoitus, nyt jännityskirjan dramatisointi. Ryhmis saisi taas nostaa rimaansa. Kaislikkoiidoista eläinoikeudenkäyntiin Kaislikossa suhisi koko kesän Helsingin lähiöissä ja esikaupunkialueilla. ”Kaislikossa suhisee” on Teatteri Tuikkeen koko kesän kiertänyt esitys Kenneth Grahamin lastenkirjan pohjalta. Parina kesänä on otettu käyttöön Tapanilan Kylätila, vanha Alakoulu uuden nykykoulun vieressä. Siellä produktio alkoi kesäkuulla, mutta vieraili sitten tauon jälkeen Päiväkoti Jäkälässä, Leikkipuisto Viikkarissa, Roihuvuoren Riossa, Leikkipuisto Linnunradassa, kunnes palasi Kylätilalle. Ohjaaja, teatterijohtaja Nina Rinkinen kertoi väliajalla, että hyvin esitys veti. Grahamin eläinhahmot käyttäytyvät lapsille hyvin samastettavalla tavalla kuin ihmiset. Kaislikossa on aluksi rauha. Sitten pahantahtoiset Näädät haluavat vallata Konnan kartanon. He käyttävät hyväkseen Konnan viehtymystä autohurjasteluun. Mäyrä joutuu ratkomaan eläinriitoja. Näyttelijöistä Marika Töyräs on aivan hurmaavan uskottava Konnana, joka tykästyy vauhtiin. Anna Norros on aina vaikuttavan ilmaisukykyinen Rottana. Sinikka Isoaho on hellyttävä arkana Myyränä. Henna Karekarin kasvojen ilmaisherkkyyttä pelokkaana Kanina olisi katsonut mielellään enemmän. Esitys on hauska ja vauhdikas, myös aikuisen silmin. Kosijoita ja rahahuolia Hotelli Huminassa Taivallahden kesäteatteri esitti Tatu Pekkarisen laulunäytelmän ”Hotelli Humina”. Rouva Äyskäri, erinomainen kokenut Minna Kivelä pyörittää Huminaa tiukassa otteessa. Tytär, Marjo Häkkinen ja kosijat Feliks, Niko Holopainen sekä Akseli, Arto Kinnunen ovat tarinan juonen kutojat. Kotiapulaisella, Tiia Havu, on salaa kissa, nimeltään myös Feliks. Kosija ja kissa menevätkin puheissa sekaisin, mistä syntyy maukasta tilannehuumoria slapstick-malliin. Musiikkia on paljon ja se piristää näytelmän kulkua. Jemina Pekkosen koreografia toimii Kari Kinnaslammen ohjauksessa. Esitys pitää hyvin otteessaan, vaikka ulostuloja ja sisäänmenoja on paljon. Kohtaus kohtaukselta huumoria syntyy ja näyttelijäjoukko pelaa hyvin yhteen. Hauskaa on heillä ja meillä katsomossa. Hotellin vieraina on taiteilijanelikko, joka rahavaikeuksiensa kanssa vie tarinaa eteenpäin. Näyttelijöistä jäi mieleen Henri Väkikangas, hotellivieras, hyvällä lauluäänellä ja myös ainoa mainio Eija Lamberg, joka tuli vain liian myöhään lopussa paikalle. Hän esitti hotellivieras Ville Pusakan, Antti Rytsölä, ex-vaimoa. Rahavoitto arpalipukkeessa tuo onnea ja sekaannusta, mutta ei ole ihan niin uskottavaa. Mutta kuuluu tarinaan. Tunnin juna järkyttää naapurisopua Veikkolan Kartanoteatteri esitti reipasta ja kantaaottavaa teatteria Navalanpuistossa Haapajärven rannalla täysille katsomoille. ”Mitä helvettiä sinä siinä seisot” -näytelmän tarina on kertomus naapurisovusta ja sen puutteesta, keskusteluyhteyttä rakennetaan monen asian ympärille: kunnan rakennustarkastajan toimet, liito-oravien suojelu, liikenteen alalta löytyy epäileviä mielipiteitä Turun tunnin junalle. On paikallispolitiikkaa ja ongelman ratkaisua. Käsikirjoituksen teki Teemu Raita ja ohjauksen Eija Ahvo. Huumoria on, musiikkia on, yleisökin saa laulaa mukana. Erityisesti mieleen jäi Aleksis Kiven runoon Kaj Chydeniuksen säveltämä ”Oravan laulu”. Kapellimestari oli kitaristi, lauluntekijä Pekka Tegelman, kun Tuija Rantalainen oli muualla. Teatterin kantavana voimana on noin 60 hengen talkooporukka, ja näyttämöllä on harrastajina myös lapsia, jotka hyppivät mm. liito-oravina. Opettavainen tarina, kunnan rakennusjärjestys tulee tutuksi. Lopuksi asiat ratkeavat unelmien talon rakennustyömaalla. Uudet naapurit toivotetaan lopulta tervetulleiksi, tonttien rajalle löytyy oma paikka sovussa ja juhannusruusut saavat oman paikkansa. Kunta kehittyy, asukkaat vaikuttavat näytelmässä ja varmasti tosi paikan tullen. Teatterin hyve on sen vahva paikallisuus koko kylän hankkeena. Rosvoelämää rockhengessä Tikkurilan teatteri esitti koko kesän Siri Kolun Finlandia Junior –palkitun kirjan ”Me Rosvolat” –hahmoihin perustuvaa lastenteatteria, jonka Seija Ahava dramatisoi ja Carita Välitalo ohjasi. Tuttu, viehättävä paikka on Kotiseututalo Påkaksen piha. Näytelmä kuvaa vallatonta, hippierockarimaista rosvoautoelämää. Rosvoloiden perhe kaappaa ryöstösaaliikseen Vainiston perheen retkieväiden lisäksi Viljan, jolle alkaa niin jännittävä kesä, että lasten on helppo samastua häneen. Viljaa esittää raikkaan ilmeikäs ja liikunnallinen Jenni Jokinen, joka tuntuu nauttivan pääosastaan vierasperheessä. Saamme kokea vauhtia ja vaaratilanteita, ryöstöretkiä sekä säkkikaupalla varastettua karkkia. Huipentumana eletään rosvojen kesäpäivää kisoineen. Rosvolan perheen päätä esittää kokenut Mikko Ravantti, joka pääsee nyt irrottelemaan lastennäytelmässä, luonnostaan koomisena hahmona. Susanna Melander tekee roisin osan edellisen rockabillyhiuksisena vaimona. Meri Seppälä ja Niilo Tossavainen ovat vallattomia lapsia ja Arttu Lavi autonkatolla viihtyvänä Kulta-Petenä. Sini Keinänen on perheen tätihahmo, joka haluaa myös mukaan rosvoelämään. Kultsan Charlie Nevander naurattaa yleisöä Viljaa etsivänä, aika nössönä, isänä. Lehmä opettaa varista ja isäntää Puotilan kesäteatterin näytelmä kertoi Mimmi-lehmästä, joka haluaa laajentaa kokemuspiiriään. Mimmi ei välitä ennakkoluuloista, vaan saa epäilevän Varis-ystävänsä myös voittamaan pelkojaan esimerkillään. Mimmillä ja Variksella on turvallinen kotihaka isännän luona, joka löytää arkeensa ilon Mimmin avustuksella. Anna Ranta on hyvin pirteä uusi tuttavuus Mimminä. Mikko Lauronen on hitaammin reagoiva Varis ja esittää myös haikean isännän osa. Samu Loijas ohjasi. Laulut sävelsi Juha Kuhanpää. Kesäteatteri sijaitsee Puotilan kartanon viehättävällä pihalla, tien reunassa. Esityksen jälkeen on mukava nauttia kahvia tai jäätelöä kartanon kahvilan, Svenkanin pihalla. Siellä on myös oma lava kesäillan musiikkiesityksiä varten. paikalle kävelee helposti metroasemalta. Teksti: Risto Kolanen Anna Ranta ja Mikko Lauronen ovat huikean hauskoja Mimmilehmässä ja Variksessa Puotilan kesäteatterissa: Kuva: Ingemar Raukola. Vilja, näyttelijä Jenni Jokinen, Hurja-Kaarlon, Mikko Ravantti, harteilla Me Rosvoloissa Påkaksen pihamaalla. Kuva: Leena Tiuri. Sara Paavolainen on loistava koleerisessa karaktääriroolissaan venäläisenä emigranttina Idän pikajunan arvoituksessa, jota Kristo Salmisen Poirot selvittää Suomenlinnassa. Kuva: Mitro Härkönen. Kaislikossa suhisee -lastenkirja heräsi eloon Tapanilan Kylätilan Alakoululla. Muut eläimet, Marika Töyräs (vas.), Anna Norros, Sinikka Isoaho ja Henna Karekari, joutuvat vaikeuksiin inhottavien näätien takia. Kuva: Nina Rinkinen. Hotelli Huminassa Tiia Havu (vas.), Minna Kivelä, Arto Kinnunen ja Marjo Häkkinen puivat rahaja rakkaushuolia Taivallahdessa. Kuva: Leo Bonsdorff. Veikkolan kartanoteatterissa lauletaan aina paljon ja hyvin. Kuva: Riitta Salasto.
12 Viikot 40-41/2019 • Nro 18 M unkin S eutu Koulumies Helsingin vanhin kirkko? Nuoret Tavastialla H elsingin kaupungin nuorten sosiaalija terveyspalvelut järjestää ilmaiskonsertin, jossa ovat kutsuvieraina 16–29 -vuotiaat palveluissa asioivat nuoret. Konsertti pidetään Tavastialla 2.10. kello 17–21. Nuoret pääsevät sisään kutsuvieraslipuilla, jotka ovat jaossa nuorten sosiaalija terveyspalveluissa. Konsertissa esiintyvät Etta, Melo, Bizi, Le Fvbelos, Skii6, Cavallini & Shrty sekä DJ-duo Hoodwatch. Tavastian kanssa yhdessä järjestettävä tapahtuma on päihteetön. Tapahtumassa lanseerataan uudistetut Nuorten sote -verkkosivut. Sivujen avulla halutaan tavoittaa nuoret heille tärkeissä asioissa. Sivujen läpileikkaava teema on nuorten hyvinvointi ja itsenäistyminen, esimerkiksi mielen hyvinvointi, oma koti ja raha sekä seksuaalisuus. Nuorten kasvavasta kohtaamisen tarpeesta johtuen avataan loppuvuodesta nuoria palveleva chat, jossa sosiaalityön ammattilaiset ja terveydenhoitajat vastaavat elämän pieniin ja suuriin kysymyksiin. Nuorten asiat näkyvät myös instagram-tileillä @stadinnuortensosiaalityo ja @jalkihuolto_hki. Nuoret ovat olleet mukana kehittämässä tapahtumaa, sivustoa ja chattia. Koulukiusaaminen on saatava loppumaan ? MLL:n ja Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan Suomen peruskouluissakiusataan keskimäärin 6–10 prosenttia oppilaista päivittäin. Vaikuttaa siltä, että fyysinen väkivalta koulukiusaamisen muotona on jopa hieman kasvussa, myös esimerkiksi rahaa tai tavaraa varastetaan tulosten mukaan aiempaa useammin. Oikeusjärjestelmän ja koulujen kyky puuttua ongelmiin on puutteellista. Vakavimmissa tilanteissa pitäisi puhua koulukiusaamisen sijasta kouluväkivallasta. Kiusaaminen on rikollista toimintaa, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit. Kiusaamiseen voidaan soveltaa mm. kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, lievään pahoinpitelyyn ja pahoinpitelyyn liittyviä lainpykäliä. Myös kiusaajan rikoskumppanina, avunantajana ja yllyttäjänä toimiminen ovat lain mukaan rangaistavia tekoja. Lisäksi ”koulu”-liite sanassa on myös harhaanjohtava, sillä kiusaaminen voi tapahtua myös esimerkiksi koulumatkoilla tai muuten koulutilojen ulkopuolella. Koulussa kiusatuksi tulleet oppilaat kertovat, että aikuiset eivät aina ole puuttuneet kiusaamiseen. Opettajat tarvitsisivat lisää keinoja kiusaamisen havaitsemiseen ja kiusaamisen ehkäiseminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä koulun, kouluterveydenhuollon ja kodin välillä. Myös muut oppilaat voivat saada kiusaamisen loppumaan. Kun pieni, mutta arvostettu ryhmä oppilaita siirtyy kiusatun puolelle, on mahdollista, että muutkin avaavat silmänsä. Erään koulukiusatun lapsen isä soitti minulle ja kertoi, että hänen kokemuksensa mukaan koulukiusaamisesta kannattaa tehdä rikosilmoitus, sillä vain poliisien juttutuokio kiusaajien kanssa oli saanut kiusaamisen loppumaan. Lisäksi hän kiinnitti huomiota siihen, että KiVa koulu-ohjelman portaat puuttumiselle ovat liian moninaiset ja lievät ja että jämäkämpiin toimiin pitäisi ryhtyä jo aikaisemmassa vaiheessa. Hän toivoi myös, että kiusaajan vanhemmat pitäisi voida velvoittaa osallistumaan koulun palaveriin kiusaamisesta, he eivät välttämättä saavu niihin paikalle ollenkaan. Lopuksi hän toivoi, että olisi mahdollisuus erottaa kiusaaja koulusta rehtorin päätöksellä edes määräajaksi, kuten vaikka kahdeksi kuukaudeksi. Nykyiset kurinpitotoimet ovatkin riittämättömiä tekijän kannalta erittäin raaoissa kiusaamistapauksissa, eivätkä ne korjaa uhrille aiheutunutta vahinkoa tai anna uhrille riittävää suojaa. Äärimmäisissä tilanteissa, joissa ainoaksi toimivaksi ratkaisuksi on nähty siirtää oppilas toiseen kouluun, on lähtijä yleensä ollut uhri. Se asettaa jo ennestään vaikeassa asemassa olevan uhrin kohtuuttomaan tilanteeseen, kun hän joutuu siirtymään täysin uuteen sosiaaliseen ympäristöön. Olisi oikeudenmukaisempaa, että koulua joutuisi vaihtamaan kiusaaja. Se antaisi niin uhrille kuin koko yhteisölle oikeanlaisen signaalin ihmisarvon kunnioittamisesta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Selvitettäessä ratkaisua siihen, kumman osapuolista on tarpeen vaihtaa koulua, pitää tavoitteena olla uhrin paluu mahdollisimman normaaliin arkeen. Pitää huomioida ja painottaa uhrin toive joko jäädä nykyiseen kouluun tai siirtyä uuteen kouluun, ja sen toiveen tulee olla pohjana korjaaville toimenpiteille. Lähtökohtaisesti, jos katsotaan, että koulunvaihto on ratkaisu, pitäisi koulunvaihtajan olla kiusaaja. Niinpä tein eduskunnassa toimenpidealoitteen siitä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön korjaamiseksi siten, että oppilaan opetuksen järjestämispaikkaa voidaan perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä vaihtaa, jotta hänen toiselle koulun oppilaalle aiheuttamansa merkittävä ruumiillinen tai henkinen vahinko saadaan loppumaan. Oppilaalle ja hänen vanhemmilleen on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi ja mahdollisesta uuden koulupaikan määräämisestä on ilmoitettava kunnan sosiaalihuollon viranomaisille. Terhi Koulumies kansanedustaja N ykyisen Helsingin 55. kaupunginosa on Östersundom. Tämä Sipooseen kuulunut alue liitettiin kymmenisen vuotta sitten pääkaupunkiin. Östersundomin kodikas länsitornilla varustettu pitkäkirkko on vuodelta 1754. Onko se nyt Helsingin vanhin kirkko? Seurasaaressa on jo yli sadan vuoden ajan seissyt viehättävä Karunan kirkko. Vuonna 1686 valmistunut pikkupyhättö ja vähän nuorempi kellotapuli siirrettiin Varsinais-Suomesta Helsinkiin sen jälkeen, kun Karunaan rakennettiin uusi kansallisromanttinen kivikirkko. Ulkomuseon osana nyt toimivassa Karunan vanhassa kirkossa järjestetään kesäisin mm. konsertteja ja jumalanpalveluksia. Tunnelma on aina tiivis, vaikka ylettömän kapeat penkit koettelevat yleisön takamuksia. Kysymykseen Helsingin vanhimmasta kirkosta voi vastata monella eri tavalla ja ihan hyvin perusteluin. Useimpien mielikuvissa Ruttopuiston laidalla sijaitseva Vanha kirkko on kaupungin iäkkäin. Kyllä, se on vanhin olemassaoleva alunperin Helsinkiin pystytetty kirkko. Senaatintorin mahtavan Nikolainkirkon (nykyisen Tuomiokirkon) rakennustyöt viivästyivät pahasti ja siksi kaupunkilaisille piti nopeasti tehdä väliaikaiseksi tarkoitettu kirkko. C.L Engelin piirtämä puinen temppeli vihittiin käyttöön joulukuussa 1826. Aivan samoihin aikoihin tuli valmiiksi myös ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden kirkko Unioninkadulla, Engelin käsialaa sekin. Helsingin ikäisessä kaupungissa on toki ollut monta sittemmin kadonnutta kirkkoa. Tuomiokirkon edeltäjiä torin liepeillä olivat Kristiinan kirkko, Pyhän Hengen kirkko ja viimeksi Ulrika Eleonoran kirkko. Helsingin kaupungin vanhin on kuitenkin ollut se karuksi luonnehdittu pieni kirkko, joka rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen 1550-luvulla. Vanhassakaupungissa voi käydä katsomassa tuon kirkon kivijalkaa ja tunnelmoida muinaisen kirkkotarhan paikalla. Veli-Pekka Salminen Vanha kirkko Karunan museokirkko sisältä Karunan kirkko Seurasaaressa Östersundomin kirkon sali Östersundomin kirkko
13 Nro 18 • Viikot 40-41/2019 M unkin S eutu Josa Jäntti Poliittinen bumerangi motto: puolueettoman analyysi miksi perussuomalaiset nousivat ja on edelleen suurin ? Erään heidän kansanedustajansa törkeät toimet kolleegaansa kohtaan ja joidenkin muiden heidän ”höyrypäiden” edustajien kirjoitusten perusteella kaikki muut puolueet yleistivät nämä ”hölmöt kirjoitelmat” koskemaan koko perussuomalaisten puoluetta. Kaikki puolueet totesivat yhteen ääneen, että perussuomalaiset on puolue, joka ei missään tapauksessa voi toimia heidän kanssaan, koska sillä on juuri näiden ja joidenkin muiden yksittäisten tapausten perusteella eri arvot joissakin asioissa kuin kaikilla muilla puolueilla. Samalla on tahdottu ”painaa villaisella” ei yleistää monien muiden puolueiden jäsenten törtttöilyt kytkemättä heitä kutakin omaan puolueeseensa? Esimerkiksi ei Keskustatapuoleeeseen yleistetty koko puoluetta koskevaksi erään jäsenen ja edustajan tuomiota Nuorisosäätiön yhteydessä. Samoin ei yleistetty silloisen puoluesihteerin sekoiluja venäläisnaisen ja muiden kanssa Kokoomukseen. Ei myös RKP:n ex puolustusministerin toimintaa hänen puolueessaan. Ei tuoretta demaria rasistipuolueeksi, kun heidän uusi edustajansa joutuu valehtelun ja kirjoitustensa todetuksi rasistiseksi ja sen takia sairaslomalle. Ei yleistetty silloisen Vasemmistoliiton ministerin alkoholin käyttöä jääkiekon MM-kisoissa koskemaan koko hänen puoluetta. Ei yksikään puolue yleistänyt näitä tapauksia siten, että he edustaisivat koko omaa puoluettaan poikkeuksena vain ja aina perussuomalaiset? Median tarkoituksellinen toiminta Media on yleistänyt ja julkistanut samalla tavalla kaikki poikkeavat, mahdolliset negatiiviset asiat perussuomalaisiin. Positiivista aiheista ei liiemmälti ole haluttu kertoa. Esimerkiksi kaikki pätevätkin esitykset järkevästä ja hallitusta maahanmuuttoliikkeestä tuomittiin lehdissä ja eri televisiokanavilla aina rasistiseksi toiminnaksi. Vaikka selvästi oli todettu, että maahanmuutto on mahdollista ja järkevää silloin, jos se koskee todellisesta hädästä paenneita. Mutta paremman talouden perässä tapahtuva muuttoliikettä käsiteltäessä on harkittava, jos silloin sitä varten Valtio ottaa lisäävelkaa. Tätä pidettiin rasismina! Samoin ilmastonmuutokseen rajuimpien ideoiden kritiikki mitä kansalaiset saavat syödä, pidettiin perussuomalaisetn mielestä yliampuvana. Samoin jos Suomi estää epäiltyjen ilmastonmuutosten takia uusien työpaikkojen syntymistä maassamme. Nyt tässä vaiheessa yhä usemmat muista puolueista ovat muuttaneet osittain kantaansa harkitun ilmastonmuutoksen keinoista. Samoin on otettu harkittavaksi jalkapantojen käyttö niille maahanmuutajille, jotka eivät ole saaneet lupaa jäädä tänne. Yksikään puolue ei nyt puhu jalkapantojen käyttöön ottamista rasistisena paitsi, jos sitä esittivät ”persut”? Olennaista vaalimemestykseen oli myös, että ko. puolue vaaliohjelmassaan ja tilaisuuksissaaan esitti asioita ”kansankielellä” ymmärrettävästi. Muun muassa työeläkekkensaajille (heitä on 1,4 miljoonaa) oli selkeä viesti työeläkeindeksin muuttamisen tarpeellisuudesta ja siitä , että eläkeläisten korkeampi verotus on muutettava samaksi kuin vastaavasta palkkatulosta. Selkeämpi kuin demarien lupaukset ”Vappusatasesta”! Poliittinen bumerangi Suomalaiset eivät oikein hyväksy jonkin ihmisryhmän tai tietyn puolueen tai yksityishenkilön epäoikeudemukaista kohtelua. Siksi kaikkien muiden puolueiden epäreiluus, jotka ennen vaaleja hyljeksivät perussuomalaisia ja toitottivat, että he eivät lähde yhteistomintaan ko. puolueen kanssa, jäi kytemään äänestäjien keskuudessa. Samoin perussuomalaisten esittämät muutamat asiat, joihin mediassa negatiivisesti viitattiin, hallitus otti joitakin jopa hallitusohjelmaan. Samoin jo mainitsemani työeläkkeiden indeksin muuutos ja eläkeläisten verotuksen korjaaminen. Kaikki nämä ja jo edellä mainitsemani seikat saivat monet ikuisesti esim. demareita ja kokoomusta äänestäneet muuttamaan äänestyskäyttäymistään ja äänestivät perussuomalaisia. Siksi se on nyt suurin! Näin poliittinen, yksipuolinen vähättelevä poliittinen bumerangi perussuomalaisia vastaan lensi takaisin päin ”naamaa” kaikkia muita puolueita ja mediaa vastaan! Miten perussuomalaisten kannatuksen kasvu voidaan ainoastaan pysäyttää? Heidät on pantava todelliseen vastuuseen puheistaan ja vaalilupauksistaan ottamalla heidät mukaan hallitukseen. Vain siten he joutuvat paljastamaan käytännössä lupaustensa aitouden. Muuten he kasvattavat suosiotaan koko vaalikauden säilyttämällä ykkösijansa jatkossakin! Odottavat mielissään seuraavia vaaleja. Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi avautuvat jo 15.11 Musiikkitalon konserttiurkuja juhlistetaan sävellyskilpailulla Näyttelyihin liittyviä tapahtumia Osta paikka näyttelyintroon tai opastukselle N äyttelyihin järjestetään kiertäviä opastuksia vain museon aukioloaikojen ulkopuolella (liput 30/20 €, sisältää pääsyn museoon). Lisäksi järjestetään tavallista enemmän näyttelyintroja Ateneum-salissa (liput 10 €, ei sisällä pääsyä museoon). Molemmille on myynnissä yksittäisiä paikkoja Ateneumin verkkokaupassa. ? To 7.11. klo 17 Heleneä odotellessa -luentosarja Ateneum-sali. Syvenny Helene Schjerfbeckiin Ateneumin asiantuntijoiden kanssa jo ennen taiteilijan näyttelyn avautumista! Luennoitsijoina intendentti Anna-Maria von Bonsdorff, erikoistutkija Anu Utriainen sekä museonjohtaja Marja Sakari, joka haastattelee Schjerfbeckin teoksia tutkinutta taidemaalari Anna Retulaista ja konservaattori Kirsi Hiltusta. Liput 25/10 € (sisältää sisäänpääsyn ja kahvin/teen). Liput Ateneumin verkkokaupasta. ? La 16.11. klo 12 Helene Schjerfbeck -luento: Jeremy Lewison – The Mirror and the Mask Ateneum-sali. Luennoitsijana Lontoon Royal Academyssä nähdyn Schjerfbeck -näyttelyn kuraattori Jeremy Lewison. Englanniksi. Pääsy museolipun hinnalla, museokortilla tai Ateneumin ystävien jäsenkortilla. ? To 12.12., to 9.1.2020 ja ke 15.1.2020 klo 17 Taiteilijoiden Ruovesi -luentosarja Ateneum-sali. Suomeksi. Luennoitsijoina amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Anu Utriainen Ateneumista sekä taidehistorioitsija, tutkija Nina Kokkinen Turun yliopistosta. Pääsy museolipun hinnalla, museokortilla tai Ateneumin ystävien jäsenkortilla. ? Lisäesitykset 9.–17.1.2020 Teatteriesitys: Minä maalaan teidät kaikki Helene Schjerfbeckistä kertovasta näytelmästä Minä maalaan teidät kaikki nähdään seitsemän lisäesitystä Ateneum-salissa tammikuussa 2020. Käsikirjoitus Iida Hämeen-Anttila, ohjaus Kati Outinen, rooleissa Kati Outinen ja Annatuuli Saine. Liput Ateneumin verkkokaupasta. ? Ateneumin taidemuseon marraskuussa avautuvat näyttelyt saavat lisäviikon. Näyttelyt Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi avautuvat aikaisemmin ilmoitetusta poiketen jo 15.11.2019 ja ovat esillä 26.1.2020 asti. Näyttelyitä, jotka jakavat Ateneumin kolmannen kerroksen tilat puoliksi, yhdistää paikan merkitys taiteilijan tuotannolle. Helene Schjerfbeckin lisäksi Ateneumin vuodenvaihteen nimiä ovat muun muassa Werner Holmberg, Akseli Gallen-Kallela, Elga Sesemann, Hugo Simberg ja Ellen Thesleff, joiden teoksia nähdään Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä. Suomalaisille uusia Schjerfbeckin teoksia Näyttelyssä Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck nähdään teoksia, joita ei ole esitelty aikaisemmin Suomessa. Näitä ovat muun muassa Iso-Britanniasta löytynyt Kanat heinäsuovien edessä, St Ives (n. 1887) ja Helsingborgin museoiden Tyttö madonnankuvan edessä (1881). Lisäksi esille saadaan Ateneumin kokoelmiin kuuluva maalaus Narsissit (1908–1909), joka löytyi alkuvuodesta 2019 konservoinnin yhteydessä teoksen Pukukuva I (1908–1909) taustalta. Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts) 27. lokakuuta 2019 asti oleva Helene Schjerfbeckin (1862–1946) näyttely on saanut Iso-Britanniassa innostuneen vastaanoton. Näyttely on ollut erittäin kattavasti esillä kansainvälisessä mediassa ja siitä ovat uutisoineet muun muassa BBC, Harper’s Bazaar, The Art Newspaper The Economist, The Guardian ja The Observer. Suomalaiset saavat nähdä näyttelyn Ateneumissa yli puolet laajempana kokonaisuutena, jonka kuratoi intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck kertoo, kuinka Helenestä tuli Helene – kuinka lahjakkaasta oppilaasta kasvoi yksi historiamme vaikuttavimmista taiteilijoista. Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkavuosiin Pariisissa, Pohjois-Ranskan Pont-Avenissa, Italian Fiesolessa sekä Iso-Britannian St Ivesissa 1800-luvun lopussa. Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon ja työskentelytapoihin – ja miten ne vaikuttivat hänen tuotantoonsa kotimaassa? Näyttelyn teokset kuvaavat maisemia, asetelmia ja taiteilijalle tärkeitä ihmisiä. Lisäksi näytteille saadaan 16 Schjerfbeckin omakuvaa ajanjaksolta 1884–1945, jotka esitetään kiinnostavasti aikajärjestyksessä. Kaikkiaan näyttelyssä nähdään yli 130 maalausta, piirustusta ja luonnoskirjaa. Harvoin nähtyjä teoksia Pirkanmaalla sijaitseva Ruovesi ja sen ympäristö on houkutellut taiteilijoita 1820-luvulta alkaen. Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus paikan henkeä, sen luontoa, ihmisiä ja kulttuuria kohtaan. Miten tämä on vaikuttanut Ruovedellä työskennelleiden taiteeseen? Omat huvilansa Ruovedelle rakennuttivat Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), Ellen Thesleff (1869–1954) ja Elga Sesemann (1922–2007). Seudulla viihtyivät myös Werner Holmberg (1830–1860) ja Hugo Simberg (1873–1917). Näyttelyn taiteilijoita ovat lisäksi Lauri Anttila, Gabriel Engberg, Kalle Löytänä ja Louis Sparre. Esillä on teoksia 1850-luvulta 1980-luvulle. Akseli Gallen-Kallelalla oli Ruovedellä erämaa-ateljee Kalela, jonka taiteilija itse suunnitteli perheensä kodiksi 1890-luvun puolivälissä ihastuttuaan seudun jylhään luontoon. Gallen-Kallelalta nähdään seudun kansaa kuvaavia maalauksia, Kalevala-aiheista grafiikkaa sekä Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin tehdyt freskoluonnokset, jotka ovat harvoin yleisön nähtävänä. Lisäksi esillä on Gallen-Kallelan ystävilleen ja perheenjäsenilleen Kalelassa tekemiä exlibriksiä ja grafiikanvedoksia, joiden aiheissa hän muun muassa työsti tyttärensä Marjatan menetyksen aiheuttamaa suurta surua. Gallen-Kallela kiinnostui ensimmäisten suomalaisten joukossa taidegrafiikasta, ja hänen luokseen sitä opiskelemaan hakeutui Hugo Simberg. Grafiikan tekemisen ohella Simberg innoittui Kalelaa ympäröivän seudun talonpoikaisesta kulttuurista, josta hänen teostensa pikkupirut, kuolema-aiheet ja luonnonmystiikka saivat inspiraationsa. Näyttelyssä nähdäänkin kokonaisuutena kaikki Ateneumin kokoelmiin kuuluvat 25 vesivärija guassityötä, joihin kuuluvat muun muassa Halla (1895) ja Kuoleman puutarha (1896). Ellen Thesleffiltä saadaan poikkeuksellisesti esille muun muassa rakastettu Omakuva (1894–1895), jota voidaan esittää näyttelyissä sen haurauden vuoksi vain harvoin. Lisäksi taiteilijalta nähdään Ruoveden Muroleen maisemia. Helene Schjerfbeck: Lukevat tytöt (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. ? Helsingin Musiikkitalon säätiö järjestää kansainvälisen urkusävellyskilpailun. Sävellyskilpailulla halutaan juhlistaa Musiikkitalon uusia Rieger-konserttiurkuja, jotka valmistuvat vuoden 2022 lopulla. Sävellyskilpailun pyrkimyksenä on edistää urkureiden, säveltäjien ja orkestereiden yhteistyötä sekä saada aikaan uusia kiinnostavia urkusävellyksiä. Tavoitteena on, että sävellyskilpailun voittajateokset saavat kantaesityksensä vuoden 2023 aikana Musiikkitalon konserteissa konserttisalin vastavalmistuneilla uruilla. Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimii säveltäjä Kaija Saariaho. Kilpailun säännöt ja muut tuomariston jäsenet julkistetaan vuoden 2020 alussa. Urut soimaan -lahjoituskampanja Urkusävellyskilpailun mahdollistaa Musiikkitalon säätiön joulukuussa 2017 julkistama Urut soimaan -varainkeruukampanja, joka on tähän mennessä kerännyt lahjoituksina yli 200 000 euroa. Lahjoituskampanjan tuotoilla taataan monipuolisia soivia sisältöjä konserttiuruille ja osa kampanjan tuotosta tullaan kohdistamaan sävellyskilpailulle. Varainkeruukampanja jatkuu edelleen vuoden 2020 loppuun asti. Kaija Saariaho, Musiikkitalo. Kuvaaja Niklas Nabb
14 Viikot 40-41/2019 • Nro 18 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Alkusyksyn kuvataide ? ”Elämä väreissä” on AKVARTin, Humalistonkatu 1, kymmenvuotisjuhlanäyttely 6.10. asti. Akvarellimaalaukseen erikoistuvan töölöläisen osuuskunnan ensimmäinen matrikkeli ilmestyi. Omiin ajatuksiinsa vajonneita Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee jälleen Petri Niemelän öljy kankaalle maalauksia. Ihmisen kuvaaminen maalauksessa on kautta maalaustaiteen historian ollut yleisin aihe ja taiteilija jatkaa traditiota. Teoksissa esiintyvät henkilöt eivät varsinaisesti kuvaa ketään yhtä yksilöä, vaan toimivat välineinä kiinnostavan yksilön identiteetin kuvaamisessa. Näyttelyn ihmishahmot ovat täysin omissa oloissaan, osin vailla aikaa ja/tai sen tarkempaa sijaintia. He ovat teoksissa täysin yksin. Niemelä kutsuu näitä hahmojaan protagonisteiksi. Sanan määritelmä tarkoittaa näytelmän ensimmäistä ja johtavaa näyttelijää, pääosan esittäjää. Tarinassa seurataan protagonistia, ja se kerrotaan usein hänen näkökulmastaan. Protagonisti ei aina ole tarinan sankari. Aiheena ihmishahmo Voiko piirtämällä maalata tai maalaamalla piirtää? Elisa Rovamo kysyy Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, näyttelyssä Pieniä eleitä. – Maalaan värillisen pinnan, se on kuin näyttämö, jolle piirrän pienen draaman. Haluan luottaa väriin ja viivaan, niiden voimaan herättää tunteita ja mielikuvia. Aiheeni on ihmishahmo, usein esittävän ja abstraktin rajoille asettuva, hän sanoo. Helsinkiläisen kuvataitelijan, taidemaalarin kiinnostus taidehistoriaan on tuonut maalauksiin kaikuja kiinalaisesta sivellinpiirroksesta, abstraktista ekspressionismista, värikenttämaalauksesta, kollaasista ja katutaiteesta. Rovamo valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta, nykyisin Aalto yliopisto, 1970-luvulla, jolloin harrasti myös taidehistorian opintoja yliopistolla. Näyttelyjä on kertynyt paljon 40 vuoden aikana. Ambaria-maailmassa löytyy toivoa Tm•galleriassa, Erottajankatu 9B, on esillä Timo Ryhäsen Ok 2000! -näyttely. – Teokset kertovat Ambaria nimisen maailmani tapahtumista, innovaatioista sekä historiasta itsenäistymisen jälkeisellä aikakaudella. Näyttely jakautuu kolmeen eri käsitteeseen, jotka avaavat maalaustaiteen tulkintatapoja. Se on kertomus julmuuden runtelemasta maasta, jonka asukkaat alkavat nähdä toivoa ja optimismia tulevaisuudessaan. “Concept of Things” tarkastelee objektien sekä tuntemuksien ominaisuuksia filosofian historiaan pohjautuvan metafysiikan kautta. “Perspectives” kuvaa ihmiskunnan perspektiivikäsityksien monipuolistumista mielikuvituksen keinoin. “Concepts” järkiperäistää sanojen, symbolien sekä homonyymien indeksikaalisuuden vaikutusta maalaustaiteen muotokieleen. Ryhänen valmistui Taideyliopistosta ja jatki opintojaan Berliinissä. Aikamatka Kolumbiaan Exhibition Laboratory, Merimiehenkatu 36 C, esittelee Taideyliopiston Kuvataideakatemian vuotuisen Kandinäyttelyn. Tänä syksynä 25 kuvataiteen kandidaatin tutkintoaan viimeistelevää taiteilijaa on mukana. Kandinäyttely on kiinnostava katsaus nuorten taiteilijoiden maailmaan ja hyvä tilaisuus nähdä eri ilmaisuvälineitä käyttävien, näyttelyuransa ensi askelia ottavien taiteilijoiden teoksia yhdellä silmäyksellä. Kattavaa yhteistä teemaa ei ole. Kukin osallistuja esittää taiteellisen osan vapaasti, omaa taiteellista ajatteluaan seuraten. Paola Guzmán Figueroa kutsuu katsojat aikamatkalle: – Hyvät naiset ja herrat, olemme juuri laskeutuneet El Doradon lentokentälle Bogotáan… Pitäkää istuinvyönne kiinnitettynä, kunnes merkkivalo on sammunut. Pitäkää matkapuhelimenne lentotilassa… Kun hän muutti Kolumbiasta Suomeen 2013, hän jätti kotiinsa akvaarion, joka on pysynyt mielessä ja ohjannut haaveita ja alitajuntaa. Kandeista Lasse Vairion live-cinema performanssi ”Kotini pinnan alla” esitetään 9.10. klo 18.30 ja 12.10 klo 18.30. Veera Kopsalan Runko-esityksestä on keskustelu 11.10. klo 15 Taideyliopiston Teatterikorkeakoululla. Suurjännitetaidetta 10 000 voltilla Papu Galleriassa, Mariankatu 24, on Syyskuun Syleily -näyttely, jossa 12 aiheesta kiinnostunutta taiteilijaa on mukana pitkälle lokakuuta. Suomen vuodenajat tarjoavat jatkuvasti vaihtuvia maisemia ja tunnelmia. Nuorin osallistuja on Tomas Strömberg, jonka teokset on tehty kastamalla vanerilevy märäksi suolatai vesijohtovedellä. Sitten levyyn kytketään suurjännitteinen sähkövirta, joka polttaa tiensä levyn halki muodostaen fraktaalikuvioita. Kuviointiin voi vaikuttaa siirtelemällä johtojen sijaintia levyssä. Hän varoittaa menetelmän vaarallisuudesta ilman sähköalan tuntemusta, koska jännitetaso on 10 000 volttia. Tekijä innostui jo teini-ikäisenä aihepiriin Nikola Teslan historiasta. Kovaa ja vaikeaa Galleria Sinne, Iso Roobertinkatu 16, esittää Tiina Raitasen näyttelyn ”Hard”, joka on veistoksellinen kokonaisuus, jonka keskiössä ovat ”kova ja vaikea”. Näyttelyssä nähdään arvoituksellisia veistoksia, jotka käsittelevät kysymyksiä ihmisestä, työstä, eksistentiaalisesta kamppailusta ja itsensä toteuttamisesta. Työstämällä ja muokkaamalla hylättyjä esineitä taiteilija pyrkii tuomaan esiin niiden potentiaalia ja tarinoita, jotka vielä piilevät syvällä objektien sisällä kertomattomana. Taiteilija on veistoksellisuuden esillepanon mestari, jolla on silmää niin muodolle, massalle ja materiaalille kuin niiden välisille tilallisille jännitteille. Hän ymmärtää materiaalia, sen painoa, muotoa ja plastisuutta. Tämän kykynsä avulla hän sommittelee kokonaisuuksia, joissa jokaisella osalla on oma tehtävänsä ja roolinsa. Henkilöistä irrotettuja muotokuvia Mirja Marsch pyrkii Papu Galleriassa tuomaan omaa mielenmaisemaa erilaisten hahmojen kautta. – Ihmisiä kuvaavat teokseni ovat pääosin henkilöistään irrotettuja muotokuvia, niin että ne toimivat omien ajatuksieni ja tunnelmieni välittäjinä. Teoksissani esiintyvät usein myös eläimet, luonto onkin suuressa osassa inspiroitumistani. Teokset ovat kirjottuja maalauksia, joihin taiteilija yhdistää erilaisia tekstiilintekniikoita ja materiaaleja. – Teoksilleni on ominaista kerroksellisuus, maalaamisen jälkeen luon niihin toista pintaa kirjoen koneella ja käsin, sekä lisäillen niihin mm. paljetteja, helmiä ja nappeja. Olen laajentanut tuotantoani korutaiteen tekemiseen, koruteoksissani tekstiili on useimmiten päämateriaalina. Mörkömäisiä piirroksia varjomaailmassa Tiia Matikainen on kuvanveistäjä ja keramiikkataiteilija, joka Katveessa -veistoksissaan kuvaa ihmisen ja luonnon yhteyttä mörkömäisten hahmojen sekä niihin yhdistyvien piirrosten kautta. Veistosten laskostuva pinta toimii kuin peittävänä kaapuna tai avautuvana esirippuna saveen raaputetuille piirroksille. – Ammennan ideoita niin nyrjähtäneestä maailmastamme, mytologioista kuin pyhistä kuvistakin. Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, esittelee syyskuun juhlaviikkonsa jälkeen kolmea taiteilijaa, joista Matikaisen visiot liikkuvat suomalaisessa mytologiassa esiintyvässä manalassa. Maanalainen varjomaailma oli paikka, joissa henkiolentojen ajateltiin asuvan. Ne saattoivat houkutella metsässä liikkujan metsänpeittoon, eksyksiin nurinkuriseen maailmaan ja kadoksiin muiden näkyvistä. Teksti: Risto Kolanen Kuvanveistäjä ja keramiikkataiteilija Tiia Matikainen ja päänsä päällä oleva keraaminen veistos Rauha (Liekki III) Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Mirja Marsch yhdistää taitavasti kirjontaa tunnelmallisiin maalauksiinsa. Taiteilija ja Ystävä. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Petri Niemelä on tuonut töitään näytteille Galleria Brondaan. Kuvassa taiteilija yhdessä Hidden -teoksensa kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija, taidemaalari Elisa Rovamo ja teoksensa Aarre Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Timo Ryhänen ja todella iso ja paljon yksityiskohtia sisältävä teoksensa Under the Lunar dome Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Kolumbiasta kotoisin oleva videotaiteilija Paola Guzman Figueroa on mukana Exhibition Laboratoryn Kandinäyttelyssä videoteoksellaan Time Travel. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 18 • Viikot 40-41/2019 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Soita 010 2715 100 EHT Antti Koskelo p. 040 189 9808 Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Jalkahoidot kotikäyntinä Fotvård som hembesök 55€ + matkakulut Sky-Kosmetologi HEIDI LEINO p. 0400 963 222 Kolumni Suuren harppauksen aika ? Ilmastonmuutos muuttaa kaiken. Puhetta ilmastonmuutoksesta on turha yrittää lykätä tuonnemmaksi. Siitä on puhuttava juuri nyt, koska se tapahtuu juuri tässä. YK:n Ilmastopaneeli IPCC:n viimeisin raportti vaatii nopeisiin toimiin elämäntapojen muuttamiseksi. Jäätiköt sulavat. Merenpinta nousee. Jää ja lumi hupenevat. Jäätiköiden ja merien suojelulla on kiire. Merenpinta nousi 1900-luvulla keskimäärin 15 senttimetriä. Tämä vuosisadan loppuun mennessä se voi kohota jopa yli metrin. Matalilla rannikkoalueilla elää satoja miljoonia ihmisiä, kymmenes osa maailman väestöstä. Islannissa järjestettiin muistotilaisuus Okjökull-nimiselle jäätikölle. Äsken julkistettu IPCC:n raportti tietää kertoa että suuri osa jään peittämistä alueista kokee saman kohtalon. Ilmastoviikko painottaa muutoksen tärkeyttä kauttaaltaan. Maailmanlaajat mielenosoitukset muistuttavat, että nopeilla ratkaisuilla voidaan suurkatastrofi vielä estää. Ilmastonmuutoksella on vallankumouksellinen voima, muuttamalla kaiken se voi pelastaa tilanteen. Uusi ilmastoliike on rauhanliikkeen lisäksi vuosisatamme haastavin kansalaisliike kohti ekologisesti vakaampaa ja monimuotoisempaa tulevaisuutta. Kysymys muutoksesta on tavassamme elää maapallolla. Hämmästyin kun muistelin pitämääni aamuhartautta Kulosaaren Yhteiskoulussa Martin Luther Kingin kuolinuutisen jälkeen 1968 yli viisikymmentä vuotta sitten. Kerroin miten hän vaati luopumaan vääristyneestä arvojärjestelmästä maailmanlaajuisen kriisin välttämiseksi. Näin puhui Martin Luther King: ”Meidän täytyy kansakuntana käydä läpi perusteellinen arvojen vallankumous. Tavarakeskeisestä yhteiskunnasta täytyy siirtyä nopeasti ihmiskeskeiseen yhteiskuntaan. Kun koneet ja tietokoneet, voitontavoittelu ja omistusoikeudet nähdään ihmisiä tärkeämpinä, rasismin, äärimmäisen materialismin ja militarismin jättiläiskolmoset käyvät voittamattomiksi.” Jo puoli vuosisataa sitten valistuneet protestoijat ymmärsivät minkälaiseen umpikujaan kerskakulutus kuten siihen aikaan sanottiin vähitellen johtaa maailman. Kesällä julkaistu edellinen IPCC:n raportti vaati maankäytön, ruoantuotannon sekä metsien käytön muuttamista kestävämpään suuntaan. Ilmastonmuutos vaatii muuttamaan elämäntapamme. Tasa-arvo, yhdessä tekeminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tulojen jakaminen oikeudenmukaisesti ovat muutoksen avaimia. Ihmisten on vaikea ymmärtää sitä, että heidän hyveellisenä pitämällään käyttäytymisellä onkin yhteiskunnallisesti tuhoisa vaikutus, mikä johtaa maailmanlaajuisiin vaikeuksiin. Tämä selittää osaltaan sitä, että niin monet kieltävät kokonaan ilmastonmuutoksen ongelmat, ummistavat silmänsä ja jatkavat muina miehinä entiseen malliin. Muutoksen suurin este muutokselle on ihminen itse. Yhdysvaltain kongressin republikaaniedustaja Steve Stockman (2013) tokaisi: ”Paras asia Maassa on, että kun siihen tökkii reikiä, öljyä ja kaasua tulee ulos.” Kokonaan toinen kysymys on se keiden hyväksi nämä maan rikkaudet koituvat. Maailman aarteet ovat rajallisia, mutta vaikea on myöntää että niilläkin on rajansa. Jatkuva aineellinen kasvu, rajaton kulutus ja väestönkasvu johtavat hallitsemattomaan tilanteeseen. Jos emme pääse eroon luonnon alistamisesta, ja jos emme pysäytä kuudetta sukupuuttoaaltoa, maailma alkaa entistä enemmän horjua. Presidentti Sauli Niinistön punnitut puheet tai ilmastoaktivisti Greta Thunbergin palavat julistukset vahvistavat uskoa, että perustavanlaatuinen muutos on vielä mahdollinen. Miljoonat Gretan ikätoverit ovat nousseet barrikadeille elämän puolesta. Veli-Matti Hynninen
16 Viikot 40-41/2019 • Nro 18 M unkin S eutu HENGEN JA TIEDON MESSUT HELSINGISSÄ 12.-13.10.2019 HELSINGIN SUOMALAISELLA YHTEISKOULULLA, ISONNEVANTIE 8, HELSINKI YKSI TÄHTIVIERAISTAMME ON RAJATIEDON STIPENDIT HAETTAVISSA! Rajatiedon Yhteistyö ry jakaa 1000 euroa yhdelle tai useammalle hakijalle rajatiedon tutkimus stipendinä sekä 1000 euroa yhdelle tai useammalle hakijalle rajatiedon yleisstipendinä. Stipendit luovutetaan Hengen ja Tiedon messuilla sunnuntaina 13.10.2019. KATSO HAKUOHJEET rajatieto.fi > Yhdistys > Stipendit OHJELMA JA LISÄTIETOJA JULKAISTAAN KESÄN AIKANA SIVULLAMME WWW.RAJATIETO.FI NÄYTTEILLEASETTAJIEN PÖYTÄMYYNTI ON AUKI VERKKOKAUPASSAMME. VIERAANAMME OVAT MUUN MUASSA SEURAAVAT ESIINTYJÄT: Henkinen valmentaja Aaro Löf, selvänäkijä Camilla Elfving, dosentti ja kirjailija Pauliina Aarva, kouluttaja Erkki Lehtiranta, japanilainen meedio Remi Kanai, tietoisuuden tutkija Jeremy Qvick, psykologi Tony Dunderfelt, astrologi Seppo Tanhua, professori Krista Lagus, ohjaaja Jussi Parviainen, teol.tri, psykoterapeutti Markku Siltala ja monia muita! AARO LÖF PAULIINA AARVA ERKKI LEHTIRANTA JEREMY QVICK CAMILLA ELFVING REMI KANAI LÄÄKÄRI JA KIRJAILIJA ANTTI HEIKKILÄ – Luentoja, tietoiskuja, workshoppeja, keskusteluja, musiikkia ja taidetta, ohjattua meditaatiota – Näytteilleasettajia, tulkitsijoita, hoitajia, näkijöitä, meedioita... TONY DUNDERFELT Messuilla... Tule viettämään mielenkiintoinen viikonloppu hyvissä energioissa vanhojen ja uusien ystävien kanssa! Tapahtuman järjestää Rajatiedon Yhteistyö ry. JUONTAJAN A (LA) Kuparikettu Kiinteistömaailma Munkkiniemi, Amuletti Asunnot Oy Munkkiniemen puistotie 15, 00330 Helsinki (09) 436 3500, munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Jussi 040 592 9030 Marko 040 725 2600 Janne 040 753 1753 Maria 0500 852 258 Johanna 050 432 6590 Sirkka 050 581 2779 Tiina 050 548 0573 Kerro kuinka voimme olla avuksi ? Myymme Munkinseudulla joka neljännen kodin. Myymme kodit Munkinseudulla yli puolet muita nopeammin. Mitattu asiakastyytyväisyytemme on 4,81/5. Asiakkaistamme 97 % suosittelee meitä. (* *)perustuu asiakastyytyväisyyskyselyyn 2018 ja 2019, vastaajia 757 kodinvaihto turvallisesti, sinun ehdoillasi. ps. Olemme kaikki LKV-päteviä