• DONNA BIANCA Kauneus -ja jalkahoitola Tällä kupongilla Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi! ilmainen Alakerran pubi palvelee normaalisti su-to 10-01 sekä pe&la 10-02. Tervetuloa tanssitunti! Helteen jälkeen: Kuorinta ja puhdistus 82? Jalkahoito 55? Kaunis helppo ehostus: Mistura Essential Kit (mineraalipuuteri, kosteusvoide ja huulirasva) tarjous 35? Yksi tuote, yksi väri, sopii kaikille. ( max. 2 hlö ) Voimassa 5.9. asti. Laajalahdentie 19, 00330 Helsinki (09) 482 710 ugari.ukko.munkki@gmail.com ? Ravintola Ukko-Munkki suljetaan 14.8 taloyhtiön putkiremontin takia. Avaamme ravintolapuolen 7.11. tai aikaisemmin ilmoituksen mukaan. Ei ennakkoilmoittautumista, katso päivitetty aikataulu: www.etno?tness.com Soita 050 3300588 ja kysy lisää Tervetuloa! donnabianca.fi mistura.fi  Vilhonvuorenkatu 11 A, Helsinki MunkinSeutu 2014 - Viikot 34-35 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti Asiakkaamme ovat arvioineet kiinteistövälittäjämme ja kaikilla on nyt tähtiluokitus. Tutustu osaamiseemme ja valitse välittäjäsi juuri oikein perustein. Patrick Frisk Partner, M.Sc. 040 534 3590 Asiakkaani ovat arvioineet meidät. Lue saamamme palautteet huom.fi. Olemme molemmat Munkinseutulaisia, joten tunnemme seudun parhaiten Maija Hertz-Baumann LKV, Partner 040 680 7700 maija.hertz-baumann@huom.fi Ensitiedustelut patrick.frisk@huom.fi Betjäning även på Svenska! 45. vuosikerta - Nro 15 Helsinki Ullanlinna KT 56 m² 2H+kk.Tilavantuntuinen, valoisa kaksio halutussa yhtiössä. Hyvin suunniteltu pohjaratkaisu missä olohuoneen yhdistää kätevästi ruokailutilaan. Makuuhuoneen yhteydessä toimiva sisäänvedetty parveke etelänpuoleiselle sisäpihalle. Asunto pintaremontoitu ja keittö uusittu v. 2005. Yhtiössä uima-allas. Mh. 359.000? (E2007) Pietarinkatu 6 B 9646750 Espoo Laurinlahti RT 82 m² Juuri pintaremontoitu, mukava rivitaloasunto joka soveltuu oivallisesti pienelle perheelle tai vaikkapa ensiasunnoksi. Sisääntulokrs: eteinen, makuuhuoneet, kh sekä sauna. Alakrs oh, keittiö, WC sekä uloskäynti omalle takapihalle. Lähialueen koulut, monipuoliset palvelut, ruokakaupat sijaitsevat kävelymatkan päässä. Mh. 279.000? (E2007) Kourakuja 3 C 9701752 Välittäjiemme yhteystiedot löydät: www.huom.fi OloOk fysioterapia Munkkivuoressa väät Hyvän olon e TOSALI KUN A J T O D I HO Fysioterapia lähetteellä ja ilman - manuaalinen fysioterapia - hieronta - liikehoidot - sähkökipuhoidot - Pilatespainotteinen fysioterapia - kuntosali & saunat Kirkkonummi/Evitskog OKT/ Helsinki / Munkkivuori KT 63m² vapaa-ajan as. 132m²  3h+k+p  Asunto Oy Metsäpalstassa odottaa koti Uudenkarhea käsin 25-senttisestä hirrestä veistetty ok-talo Kirkkonummen maalaismaisemassa hevostilojen ja järven lähellä ? vain 15 min päässä Länsiväylästä. Lisäksi 25m² parvitilaa ja erillinen saunarakennus, 2 auton katos, leikkimökki ja vaja. Myös ulkopinnan väri on valittavissa. Mh. 375.000? (E2007) Saarlammintie 19983376 Huom! | Suomen Asuntopalvelut Oy uutta perhettä. Täällä pihapiirissä vanhat männyt kuiskivat lempeästi tuulessa. Talo on omalla tontilla! Ei pelkoa tonttivuokran korotuksesta tai tontin lunastukseen tarvittavasta rahoituksesta! Linjasaneeraus on juuri tehty. Keittiö uusittu 2007 ja kylpyhuone 2013 putkiremontin yhteydessä. Mh.244.746,04? Vh.286.000? (E) Ulvilantie 23 9692499 Metsänneidonkuja 12, Espoo Kartanontien kaupasta mm. - päivittäiselintarvikkeita, maitotuotteita, hedelmiä ja vihanneksia - tuoretta kalaa  ja Wotkinsin lihaa, mm. itsejauhettua jauhelihaa - Ekbergin leipiä ja leivonnaisia - Cafe Delivon pullaa ja sämpylöitä - erikois- ja luomutuotteita mm. luomuleipää Porvoosta - virvokkeita ja Kolmen kaverin jäätelöä Kaupassamme on myös lahjatavaranurkkaus ja pieni kahvio, jossa voit nauttia lounaasta tai suolaisista ja makeista herkuista.   Olemme auki ma-pe klo 10-18 ja la klo 10-14 www.olook.fi Menuetto, Huopalahdentie 24, Helsinki (09) 555453, info@olook.fi AJANVARAUS Tiedustelut ja kotiinkuljetukset p. 050-4482898 Kartanontie 5, 00330 Helsinki kartanontienkauppa@gmail.com www.facebook.com/ Kartanontien kauppa
• MunkinSeutu 2 Viikot 34-35 AARREAITTA ? 050 369 9599 Oskelantie 1, 00320 Helsinki (Etelä-Haaga) ? Antiikki-, keräily- ja käyttöesineitä ? Vanhoja rahoja ? Sotilas-, olympia ym. mitaleja ja merkkejä Ohjelma ja lisätiedot: www.wuosisatamarkkinat.fi Avoinna ti 11-17, to 11-17, la 11-15 Lauantaisin usein kiinni. Soita ja varmista ennen tuloa. Muulloin sop. mukaan. Palvelemme ma-pe 11-22.30 la 12-23, su 12-22.30 Lounas ark. 11-15 Tervetuloa uuteen nepalilaiseen ravintolaan ? Mannerheimintie 23 00250 Helsinki (09) 588 5898 www.diyalo.fi Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 ALKOHOLIRIIPPUVUUS? MASENNUS? ON ILO TOIPUA! Päihdelääkärin ja/tai erikoissairaanhoitajan vastaanotto, tilanteen kartoitus ja hoitosuunnitelma ILOKAASUHOITO alkoholin vieroitusoireisiin ja masennukseen. REIJO OJUTKANGAS KLINIKKA Pohjoinen Hesperiankatu 3 B 9, 00260 Helsinki 09-436 3311, 040-952 3327 Aitoja makuja herkullisella a?la carte -listallamme ja lounaalla Tandoori-erikoisuuksia | Take away | Catering A? la carte listan pääruoista -20% alennusta 2 lounasta (nrot 1-4) yht. 15? ? 2 pääruokaa yhden hinnalla Tällä kupongilla 3.9. asti. Tervetuloa! Hannele Rusila stadin keikalla ??Kansainväliset suurmarkkinat toivat tietysti myös kansainvälistäkin mainetta jo saavuttaneen tekstiilitaiteilija Hannele Rusilan markkinoille tasokkaiden tuotteittensa kanssa. Hannele ei ole kovin usein vielä Helsingissä tuotteitaan kaupannut, mutta nyt näyttää siltä, että hän on tulossa useimminkin, kun vain sopivia myyntitapahtumia on tulossa: Hannele Rusila on saanut erinäisiä tunnustuksia ja palkintoja. Muun muassa: 2002: Tuupovaaran Paimenpoika, 2005: Pohjois-Karjalan vuoden käsityöyrittäjä, 2007: Kareliaani-palkinto, 2010: Pohjois-Karjalan Taito-käsityöyrittäjä Hannele Rusila, miltä tuntuu myydä Helsingin kansainvälisillä suurmarkkinoilla narinkkatorilla muiden sekalaisten tuotteiden kirjon keskellä? ?Hyvältä alku on tuntunut, kiinnostusta on riittänyt ja jos yhä useam- Made by Hannele Rusila markkinakoju on melkeinpä parhaimmalla paikalla ja näkyy lähes Eduskuntatalolle saakka. min pääsen täällä tuotteitani kaupittelemaan, ehkä tulokset sitten paranevat. Monet ihmiset ovat ilahtuneet, että Suomessa tehdään tekstiilejä.? ?Eikö tulos ole tyydyttävä vielä, kun noin sanot?? ?Hannele nauraa iloisesti:? Tyydyttävä on jo, mutta ei vielä hyvä!? Hannele Rusila on erinomaisine tuotteineen koko markkina-ajan, joka käsit- tää pidennetyn viikonlopun. Nyt on pakko kysyä, mitä tuotteita hänellä on mukana. Tai paremminkin, mitkä ovat mahtuneet ja saaneet luvan lähteä matkaan pieneen telttaan: ?Mukanani on pellavaisia pyyhkeitä, laudeliinoja ja kaitaliinoja. Villatuotteeni edustavat umpisuomalaista tavaraa, sillä käytän niissä suomenlampaanvillaa: pörröisiä shaaleja lam- paan omista värisävyistä sekä huiveja.? Mielenkiitoisen keskustelumme katkaisi innokas asiakas, joten toivotin hyvää menestystä ja ilo nähdä taas hänet seuraavilla markkinoilla ja messuilla. Hannelen tuotteet löytyvät kotisivuilta: www.hannelerusila.fi Teksti ja kuvat: Hannu Hirvikoski Kirjailijailta Käpylän kirjastossa 26.8.2014 klo 18:00 Lämpöä, viisautta ja menneen ajan lumoa Hannele Rusila esittelee ostajalle pellavaista käsipyyhettä, joka yhtenä oli hänellä myytävänä Helsingin kansainvälisillä suurmarkkinoilla. ??Marianne Flinckenberg ? Gluschkoff vierailee Käpylän kirjaston kirjailijaillassa tiistaina 26.8.2014 klo 18:00 ? 19:30 kertomassa kirjastaan Pietarilainen polkuhevonen. Kirja kuvaa kirjoittajan kasvua kolmen kulttuurin ? suomalaisen, venäläisen ja suomenruotsalaisen ? ristipaineessa. Kirjoittajan äidin suku on venäläis-saksa- lainen, sodassa kaatuneen isän suku suomenruotsalainen, ja hän on käynyt suomalaista koulua. Kertomus ulottuu varhaislapsuudesta ylioppilasikään ja ajoittuu 1940?1950-luvuille. Samalla kirjoittaja luo pienin keinoin elävää ajankuvaa sodanjälkeisestä Suomesta. Punaisena lankana läpi tarinan kulkee kaksi teemaa: menetetyn isän kai- puu ja oman etnisen identiteetin etsintä. Venäläisemigranttien mennyt maailma on erityisen lähellä kirjoittajan sydäntä. Illan juontajana on Tintti Karppinen. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5, 00610 Helsinki. Vapaa pääsy.
• Viikot 34-35 MunkinSeutu Stadin slangin uusi toiminnanjohtaja Sydämeltään stadilainen Uusi toiminnanjohtaja Marjut Klinga pohtii mitä tavoitella uudessa pestissään ja tärkeintä on jäsenen tyytyväisyys ??Tyytyväinen jäsen on yhtä kuin uskollinen jäsen. Jäsen joka oikein odottaa seuraavaa Tsilaria lukien sen kannesta kanteen niin pian kuin mahdollista. Jäsen joka tulee Kaisiksen treffeille kerta toisensa jälkeen ja on iloinen saadessaan olla osa jengiä. Sellaisia tyytyväisiä slangilaisia tavoitellen on hyvä tähdätä juhlavuoteen; 20v tulee täyteen syksyllä 2015 Mutta kuka Marjut Klinga on? Olen 55 vuotias friidu. En kulmien vaan lähiöiden kasvatti ja ylpeä siitä. Kallion kartsoilla ja Sörkan kuppiloissa on syntynyt aito stadilaisuus mutta stadin kasvaessa on lähiöistä tullut oma osansa stadia. Olen kiertänyt lännestä itään eli Kannelmäen 20vuotta, Itäkeskuksen 20 vuotta ovat nyt jämähtäneet Mellunmäen vuosiksi. En vaihtaisi päivääkään pois mistään niistä hetkistä mitä näissä kylissä olen kokenut. Olen spora- ja dösäkuskin suhteen tulos. Ehkä se stadilaisuus kimpoaa jo sieltä. Kuinka usein tulikaan oltua mutsin tai faijan kyydissä heidän kurvaillessaan vaunujaan yöksi talleille. Tuli Valkassakin käytyä jo ennen skolen alkua. Olin myös itse vuosikymmeniä stadin duunari kunnes muut arvot kuin vakaa leipäpuu voittivat ja lähdin pois kokeakseni jotain ihan muuta. Ja olen siitä lähdöstä ollut tosi tyytyväinen. Olen naimisissa toisen aidon stadilaisen kanssa ja jälkipolveakin on siunaantunut. Harmi sinänsä että heistä vain yksi enää budjaa stadissa. Tiedän kuitenkin että kaikkien heidän sydämessään koti on aina koti ja se on stadissa. Onnekseni tähän tehtävään ei ollut kielitaitovaatimusta. Aiemmat työkuvioni vaativat toisenlaista kielenkäyttöä enkä hallitse slangia mutta toivon hartaasti sen tarttuvan työtä tehdessä. Suurin ilon aiheeni tämän lyhyen työjakson aikana on ollut ilo saada kulkea työmatka pitkin perusstadin kartsoja. Hieno bonus palkan päälle on ajaa sporalla? Marjut Klinga YO-kirjoitusten toteutusta testattu lukioissa Viime lukuvuoden aikana kartoitettiin lukioiden pedagogisia ja teknisiä valmiuksia sähköisten yo-kokeiden toteuttamiseen sekä opetuksen digitalisoitumiseen. Lukioiden langattomien verkkojen toimintaa testattiin ja verkkoja täydennettiin. Ylioppilaslautakunta ilmoittaa tämän syksyn aikana, tehdäänkö sähköinen ylioppilaskoe langattomassa vai langallisessa verkossa. Langallisen verkon käyttö vaatii lukioissa sähköteknisiä lisävarusteluja. Opettajien valmiudet on kartoitettu Opetuksen digitalisoituminen vaatii opettajien kouluttamista. Lukioiden opettajat ovat vastanneet kyselyyn, jolla kerätään tietoa siitä, miten opettajat hyödyntävät teknologiaa opetuksessa ja millaiset valmiudet opettajilla on ohjata opiskelijoita tietotekniikan käyttöön. Kyselyn pohjalta opettajille suunnitellaan syksyn aikana alkavaa koulutusta. ePortfolio käyttöön syksyn aikana Ensimmäisen vuoden opiskelijat kaupungin lukioissa ja Stadin ammattiopistossa ottavat käyttöön sähköisen ePortfolion syksyn toisen jakson alusta alkaen. ePortfolio on nettisovellus, johon pääsee tietokoneelta, tabletilta ja mobiililaitteilla. Se luo opiskelijalle henkilökohtaisen oppimisympäristön, jonne hän taltioi oppimistaan. Opettaja voi ohjata ja arvioida opiskelijan työskentelyä portfolion avulla. ? Tieto- ja viestintätekniikan lisääminen opetuksessa ja oppimisessa muuttaa monella tapaa opintoja. Helsingin lukioissa muutoksesta ollaan innostuneita, iloitsevat opetuspäälliköt Mervi Willman ja Niclas Rönnholm. Helsingin merialueella sinilevää vain vähäisiä määriä Lauttasaaren vesitornin sisällä purkutöitä Sivu 7 Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat vuonna 2016 asteittain siten, että kaikki oppiaineet kirjoitetaan sähköisesti vuonna 2019. Ajankohtaista ??Helsingin kaupungin merialueella ei ole tehty merkittäviä sinilevähavaintoja menneellä viikolla. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ottamissa avointen merialueiden vesinäytteissä ei ole havaittu juurikaan sinilevää. Rannikon läheisyydessä sinilevää havaittiin paikoitellen hieman suurempia määriä. Sinilevää voi yhä kertyä paikallisesti runsaitakin määriä tuulten ja virtausten vaikutuksesta.  Kaupungin merialueilla veden pintalämpötila on yhä yli 20 astetta. Meriveden lämpötilaan ei odoteta suuria muutoksia tulevalla viikolla. Helsingin edustan levätilanteen muutosta voi myös seurata Harakan saaresta tehtyjen mittausten sekä Alg@line-projektin havaintojen avulla.  Kuluvan kesän mittaustulokset ovat esillä Helsingin kaupungin internet-sivuilla. Lukioissa varaudutaan Peruskoulutuksessa sähköisiin kirjoituksiin vielä vapaita paikkoja ? ? Helsingin kaupungin lukioissa valmistaudutaan opetuksen digitalisoitumiseen ja sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Ylioppilaskokeiden sähköistyminen tuo isoja muutoksia sekä oppimiseen että opettamiseen. Tietotekniikan käyttöä tulee harjoitella eri oppiaineissa jo opiskeluvaiheessa ennen sähköisten yo-kirjoitusten alkamista. ? Kaupungin lukiot suosittelevat, että opiskelijalla on käytössään oma kannettava tietokone syyslukukaudella 2014 viimeistään toisesta jaksosta alkaen eli lokakuun alussa, kertoo opetuspäällikkö Mervi Willman Helsingin opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalta. ? Lukioissa on jonkin verran koneita lainattavissa, mutta suurin hyöty tietoteknologiasta saadaan, kun se kulkee opiskelijan repussa. 45. vuosikerta ? nro 15 ??Yhteishaun valintaperusteiden uudistuminen ja opintoohjauksen tehostaminen ovat tuottaneet tulosta Helsingissä. Yhteishaussa olivat tänä vuonna ensi kertaa etusijalla peruskoulun päättäneet. Yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneillä on vielä mahdollisuus hakeutua koulutukseen yhteishaun lisähaussa. Lisäksi on voinut hakea ns. nivelvaiheen koulutukseen kymppiluokalle, ammattistarttiin, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen (MAVA) tai vieraskieliseen lukioon valmistavaan koulutukseen (LUVA). ?Stadin ammattiopiston ammatillisessa peruskoulutuksessa on vielä paljon vapaita paikkoja, joihin voi hakea, kannustaa ohjauspalvelujen päällikkö Arja Kukkonen Helsingin opetusvirastosta. Tietoa vapaista koulutuspaikoista löytyy Stadin ammattiopiston verkkosivuilta ja opinto-ohjaajilta. Peruskoulun päättäneille on tarjolla koulutusta mm. seuraavilta aloilta?- kone- ja metallialalla - autoala - rakennusalalla - logistiikka, varastopalvelut - maanmittausala?kiinteistöpalvelut?tieto- ja tietotekniikka?- pintakäsittelyala?sähkö- ja automaatiotekniikka?- verhoiluja sisustusala (verhoilualan koulutusohjelma)?- tekstiili- ja vaatetusala??Vapaita kou- lutuspaikkoja on myös ammattistarttikoulutuksessa, johon lisähaku päättyy 14.8. Koulutuksiin haetaan Opintopolku-järjestelmän kautta. Luva-koulutus alkaa kolmessa lukiossa Luva-koulutusta järjestetään tänä lukuvuonna nuorille Vuosaaren lukiossa ja Yhtenäiskoulun lukiossa sekä aikuisille Helsingin aikuislukiossa. Koulutukseen pääsyn edellytyksenä on peruskoulun päättötodistus Suomesta tai vastaavat tiedot ja taidot. Opintojen aikana on mahdollisuus suorittaa lukion kursseja. ? Avoimen ammattiopiston kautta ammatillisiin opintoihin Stadin ammattiopiston avoimet opinnot on hyvä väylä aloittaa ammatilliset opinnot tai tutustua eri alojen opintoihin. ?- Avoimessa ammattipistossa ei ole hakuaikoja tai varsinaisia hakuja, vaan nuori voi ilmoittautua mukaan joko Stadin ammattiopiston verkkosivujen kautta tai suoraan opinto-ohjaajille, neuvoo projektipäällikkö Sanna Husu Helsingin ope ??Lauttasaaren vesitornin sisällä puretaan haitta-aineita sisältäviä eristeitä ja vesitornin laitteita. Työt käynnistyvät 18.8.2014 alkavalla viikolla ja valmistuvat syyskuun loppuun mennessä. Lauttasaaren vesitornille on myönnetty purkamislupa, joka ei ole vielä lainvoimainen hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen vuoksi. Nyt tehtävät haitta-aines- ja laitepurkutyöt ovat välttämättömiä riippumatta siitä, mikä on vesitornin lopullinen käyttötarkoitus vai puretaanko se. Teknisellä sisäpurkamisella vesitorni saatetaan luvanvaraisten töiden aloitusvalmiuteen. Työt suorittaa Kuusakoski Oy. Vesitornin ympäristö on tällä hetkellä aidattu, sillä tornista saattaa pudota pintabetonin kappaleita. Työt näkyvät tornin aidatulla alueella liikkumisena, lyhytaikaisena välivarastointina ja vähäisenä työmaaliikenteenä. Alueelle pystytetään työmaakyltit. Työmaan liikenne kulkee Koillisväylän kautta. Kiinteistövirasto pahoittelee töistä alueen asukkaille mahdollisesti aiheutuvaa häiriötä. Pro Lapinlahti ry:n sadonkorjuujuhla ??Pro Lapinlahti ry:n Sadonkorjuujuhla järjestetään tänä vuonna keskiviikkona 20.8. klo 18 alkaen Lapinlahden sairaalan alueella (osoite Lapinlahdentie 1, 00180 Helsinki). Illan ohjelmassa nähdään erilaisia musiikkiesityksiä, kuvataidetta ja teatteria. Puutarhapalstoilla kypsyneitä tuotteita on perinteiseen tapaan myynnissä yleisölle runsaasti. Puutarhapalstojen läheisyydessä nähdään tänä vuonna mm. Maria Nupposen ympäristötaideteoksia. Kirjailija Maarit Verronen esittelee upouutta teostaan ?Sulhanen?, jonka tapahtumat sijoittuvat Lapinlahden sairaalan lähisaarille ja niiden historiaan. Yhdistyksen aktiivit kertovat Pro Lapinlahti ry:n historiasta ja Lapinlahden lähdehankkeen tilanteesta. Cafe Lenita myy keittoa ja sämpylöitä. Vain käteismyynti.
• MunkinSeutu 4 MunkinSeutu Viikot 34-35 ? Nro 15 Energiankulutus jatkaa laskua Helsingissä H elsingin ympäristötilaston tuoreiden tietojen mukaan Helsingin kaupunkialueen energiankulutus jatkaa laskua. Asukaskohtainen kulutus laskee kaikkein nopeimmin, mutta myös kokonaiskulutus on laskussa. Helsingin kaupungin vuonna 2012 hyväksytyn ympäristöpolitiikan mukaan kaupunki tavoittelee asukaskohtaisesti 20 prosentin energiankulutuksen laskua vuosina 2005?2020. Nykyisellä kehityksellä tämä vaikuttaa mahdolliselta, sillä kulutus on laskenut kymmenen prosenttia vuoteen 2013 mennessä. Kokonaiskulutuskin on laskenut prosentilla vuosina 2005?2013. Energiankulutus on laskenut kauttaaltaan. Usein sähkönkulutusta pidetään vaikeimpana säästökohteena, mutta senkin kulutus on laskenut kuusi prosenttia asukasta kohden. Selkeimpänä selityksenä on energiatehokkuuden paraneminen, eli lisääntyneestä laitekannasta huolimatta hehkulamput kieltänyt direktiivi, kodinkoneiden energiamerkinnät ja energiaa säästävien laitteiden kuten valaistuksen liiketunnistimien ja pumppuja säätävien taajuusmuuttajien hintojen putoaminen ovat johtaneet kulutuksen laskuun. Sama näkyy asuinrakennuksissa, sillä rakennuskannan kasvusta huolimatta kaupungin sääkorjattu lämmönkulutus on pudonnut prosentilla vuosina 2005?2013, asukasta kohden jopa yhdeksän prosenttia. Erityisesti uudisrakennusten energiankulutus on pudonnut huimasti viime vuosina. Helsingin Energian tilastojen mukaan vuonna 2003 käyttöönotetut kaukolämmitteiset asuinkerrostalot kuluttivat lämpöä vielä 40 kWh/brm3, mutta vuonna 2012 valmistuneet rakennukset enää 27 kWh/brm3, kulutus on pudonnut 33 prosenttia. Skanskan, joka on yksi Helsingin kaupungin ilmastokumppaneista, sustainability manager Kaisa Kekki toteaa, että syitä on lukuisia: rakennusmääräysten uudistaminen vuonna 2010 tiukensi rakennusten lämpöhäviöiden vertailuarvoja. Tämä näkyy rakenteiden pienentyneinä U-arvoina, ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteiden kasvamisena sekä vaipan ilmatiiveyden paranemisena. Hänen mukaansa määräysten tiukentuminen on varmasti edesauttanut parempien laitteiden ja ratkaisujen tulemista markkinoille. Esimerkiksi lämmön talteenottoprosentti on nykyään tyypillisesti noin 60?70 prosenttia ylittäen selkeästi määräysten vertailutason. Myös rakentamisvaiheessa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota ilmatiiveyteen vaipan ilmavuotojen estämiseksi. Helsingin kaupunki asetti vuonna 2011 myös A2007-energialuokkavaatimuksen asuinrakennuksille kaupungin omistamille tonteille rakennettaessa, jolla on varmasti myös lämmönkulutusta pienentävä vaikutus. Sähkön ja lämmön ohella myös liikenteen energiankulutus on pienentynyt Helsingissä. Ajoneuvojen polttoainetehokkuuden paranemisen ohella tähän on johtanut Helsingissä myös pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvu 11 prosenttiin vuonna 2013 sekä joukkoliikenteen suosion kasvu. Lenininpuisto sai uudet vaatteet ??Helsingin alppilalaisille tuttu mutta muille vähän tuntemattomampi Lenininpuisto on kuoriutunut peruskorjauksestaan ja kukoistaa nyt entistä ehompana. Rakennusvirasto järjestää puistossa juhlatuokion ja opastetut kävelyt keskiviikkona 27. elokuuta 2014. Puisto sijaitsee Alppiharjussa, Linnanmäen huvipuiston koillis- ja Kulttuuritalon pohjoispuolella. Yksi keskeisimpiä remontin kohteita oli vuotavan koristevesialtaan korjaus. Puistoa rajaava huonokuntoinen aita ja kalusteet on uusittu, ränsistyneet käytävät ja liuskekiviportaat on korjattu. Kasvillisuuden uusimisessa on noudatettu puiston alun perin suunnitelleen puutar- ha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin periaatteita. Kasvivalinnoissa on suosittu Helsingissä harvinaisia kasvilajeja ja -lajikkeita. Puisto on saanut myös uuden, upean sisääntuloalueen Sturenkadun suunnasta, kavennetun pysäköintialueen vierestä. Pysäköintiin on tullut rajoituksia siten, että puistoon jää Vesilinnankadun viereen 12 pysäköintipaikkaa ja Sturenkadun viereen 17 pysäköintipaikkaa. Lenininpuisto edustaa merkittävää 1960-luvun maisemasuunnittelua ja on yksi Helsingin arvoympäristöistä. Peruskorjauksen kustannukset olivat noin 1,2 miljoonaa euroa. Pyöräkaistaa vaaditaan joukolla Hämeentielle ??Pyöräkaista Hämeentielle -aloite on kerännyt jo useita tuhansia allekirjoittaneita. Flow -festivaalilla saavutettiin jo 10 000. allekirjoitus asian puolesta. Nimiä kerätään edelleen, vaikka tavoite asian saamiseksi valtuustokäsittelyyn on jo varmistunut. Aloitteessa nähdään, että osa Hämeentiestä on muutettava joukkoliikennekaduksi. Myös Hakaniemen ja Sörnäisten väliselle osuudelle Hämeentietä halutaan kunnolliset pyörätiet. Viikot 34-35 Yleisönosasto Moninkertaiset akateemiset tutkinnot eivät tuota Suomeen superosaajia ? ? Tuore opintotukimuutos puhuttaa mediassa, ja moni näkee sen pelkästään kielteisenä opiskelijoiden oikeuksien polkemisena. Lisäksi pelätään, että muutos riistää Suomelta sen kallisarvoiset superosaajat rinnakkaisten tutkintojen tuen leikkauksilla. Jotta kokonaiskuva aiotusta opintotukimuutoksesta ei jäisi turhan hataraksi, on syytä vilkaista omasta hiekkalaatikostamme ulospäin ja katsoa, mitä muualla tapahtuu.  Avointa piikkiä rajattomaan ?ilmaiseen? koulutukseen ei ole missään tarjolla. Nykyarvion mukaan nyt uransa aloittavilla on edessään neljä merkittävää uudelleenkouluttautumista ennen työuransa päättymistä. Sosiaalietuuksilla rahoitetut akateemiset tupla- tai triplatutkinnot eivät tuo tähän ratkaisua. Ratkaisun avain on monipuolisesti työuraa seuraavat ja sitä täydentävät valmennukset sekä koulutukset, joissa rahoitus tulee sekä työnantajilta että henkilöiltä itseltään. Loputtoman koulutusputken asemesta kyse on tällöin aidosta investoinnista oman osaamiseen ja työmarkkinakelpoisuuteen. Täydennyskoulutuksen perusteelliseen muutokseen on myös muita syitä. Emme ole yksin enää; huolimatta syrjäisestä sijainnistamme, pitkistä välimatkoistamme ja erikoisesta kielestämme, on digitalisaatio vyöryttänyt kansainvälisen kilpailun omille kotimarkkinoillemme. Siksi Suomen elinkeinoelämä tarvitsee merkittävästi lisää konkreettista ja yrityksil- le räätälöityä johtamisen, viestinnän ja tietoteknologian osaamista sekä erityisesti kansainvälistymisen taitoja. Suomi elää viennistä myös paperiteollisuuden ja Nokian ongelmien jälkeen. Lisääntyvä kansainvälisyys on solahtanut myös koulutukseen. Opiskelua ulkomaisissa huippuyliopistoissa tai business-kouluissa pidetään tänä päivänä edellytyksenä kansainvälistä uraa harkitsevalle. Suomalaisen korkeakoulun tutkinto ei paikkaa tätä osaamis- ja verkostoitumisaukkoa. Moderneimmat ratkaisut yhdistävät esimerkiksi samaan Executive MBA -ohjelmaan opintoja useista huippukorkeakouluista ympäri maailmaa. Näissä opiskelija saa sekä osaamisen että markkinoiden ymmärtämisen autenttisessa ympäristössä pelkän suomalaisen luentosalin sijaan.   Yritysten rooli koulutusinvestoinneissa kasvaa myös Suomessa. Suunta on selkeä. Kasvuun tähtäävät yritykset ja tulevaisuuden johtajat panostavatkin nyt itse businessosaamisen kehittämiseen ja kansainvälistymiskoulutukseen.  Yritykset kouluttavat henkilöstöään omissa, henkilökunnalleen räätälöidyissä ohjelmissa, joissa käytännön läheisyys sekä juuri näihin tarpeisiin optimoitu opetus yhdistyy tilanteeseen sopivilla harjoituksilla. Vuoden alussa voimaan tullut koulutusvähennys on askel tämän investoinnin kannustamiseen myös yhteiskunnan taholta. Koulutusinvestointeihin kuuluu riski luonnollisena Valo ja varjo vastakohtainen Valo ja varjo vastakohtainen liittyy päivään jokaiseen. Jos asia sopii Jupiterille, eihän se voi sopia toiselle. Pieni aina selityksen antaa, suuri sovinnonkäden ojentaa. Kun valo aamun valloittaa, näämme kaiken selkeämmin. Vaahteran lehdet vihreät suojaa pienet kukkaset. Metsälammen tyyneen pintaan valot varjojen alle jää. Valo ja varjo vastakohtainen nekin voivat löytää toisensa. Ei niin paljon huonoa olekaan ettei löytyis myös hyvääkin. Jos varjo tukkii tien avaran, valo ohjaa meitä parempaan. Valo ja varjo vastakohtainen löytävät vielä toisensa. Jos ihminen vähemmän selittää ja sovinnonkäden ojentaa. Toivo Levanko, lyyrikko osana. Joskus onnistumme kohdentamaan investoinnit juuri oikeille aloille, joskus maailma muuttuu odotettua nopeammin. Kun vastuu jatko-opintojen rahoituksesta siirtyy enemmän yrityksille ja yksilöille itselleen, annetaan tälle tärkeälle investoinnille myös arvoa aivan toisella tapaa. Yrityksien koulutusinvestointien veroetu tukee tätä ratkaisua oivallisesti. Veroetu pitäisi ehdottomasti ulottaa asuntolaina- ja työmatkavähennysten tapaan myös henkilöverotukseen. Kyseessähän on lopulta investointi oman työmarkkinakelpoisuuden ylläpitoon. On hyvä, että yhteiskunta kannustaa moninkertaisten tiedeyliopistotutkintojen sijaan liikeelämän tarvitseman osaamisen kehittämiseen. Juuri tätä varten Suomeen synnytettiin viime keväänä elinkeinoelämän järjestöjen myötävaikutuksella Pohjoismaiden suurin liike-elämän kouluttaja ja konsultti. Kuudesta koulutusyhtiöstä muodostettu Management Institute of Finland MIF, vientikonsultti Finpro Consulting sekä niiden kansainväliset yliopistokumppanit tuottavat yhdessä liikeelämän tarvitsemat koulutukset. Työmarkkinat tarvitsevat kipeästi globaaleja moniosaajia ikuisuusopiskelijoiden asemesta. Vain heillä on todelliset mahdollisuudet ansaita se kaivattu superosaajan titteli. Timo Helosuo Rehtori?Toimitusjohtaja?Management Institute of Finland, MIF Uhrit Pronssipatsas itkee: linnut putosivat taivaalta. Pitkät, levottomat illat tuijotamme toisiamme. Ei ole voittajia, ei häviäjiä. On ihmiset uhrit. 17.7.14 Kimmo Mantere Kaisaniemenlahti ja Eläintarhanlahti muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden ??Rannat on vuosien kuluessa kivetty. Kivetys oli tarpeen silloin kun rannalla talvehtii veneitä. Radanvarressa on loivaa rinnettä vesirajaan saakka. Tämäkin kohta on kuollutta kivikkoa. Kadehdin Töölönlahden kaislikoita, joissa kuhisee elämää. Sorsauntuvikon silmin Eläintarhanlahden ranta on kuin Kiinanmuuri, ylipääsemätön ja tyly. Siksi sorsat, joutsenet ja valkoposkihanhet pesivät radan länsipuolella. Valkoposkihanhet ovat mamuja. Hanhi on kovin mieluisa ja maukas Martinpäivänä ja muodostaa mustankeiton kanssa hienon herkullisen perinneaterian. Vieraiden hanhien tilalle voisi aidata vaikka lammaskatraan nurmia hoitamaan, Lampaanpapanat ovat kuivia kuin jänönjätökset. Ne katoavat hetkessä ruohomaton pohjaan. Siinä on sitten ihan siistiä makoilla aurinkoa ottamassa. Muuttuvia näköaloja: Vielä pari vuotta sitten Finlandiatalo näkyi upeasti Hakaniemeen. Talo oli kuin Wekströmin hopeakoru, valkoinen marmori loisti. Hieno monumentti jäi uusien toimistotalojen taakse. Enää näkyy vain lavastetorni. Silmänilo on silvottu. Surullinen oli myös Toisenlinjan merinäköalan kohtalo. Se jäi aikoinaan Virastotalon varjoon. Virastotalon kosteusremontin yhteydessä talo olisi pitänyt muuttaa asunnoiksi. Terveyskeskus on hyvä alakerrassa, mutta muut toiminnot kuuluvat vaikkapa Pasilaan. Tämänpäivän työtahdilla ei ennätä maisemia työaikana kurkkimaan. Ihmiset tekevät Kallion hengen. Kallionkirkko Areenatalo ja SAK-talo ovat uutisten vakiokuvissa melkein päivittäin. Torilla haastatellaan ihmisiä usein ja silloin jo maisemat kertovat mistä on kyse - ammattiyhdistysasioista. Torin kahvioissa on muo- dostunut keskustelupiirejä. Niissä muistellaan menneitä, puhutaan politiikkaa ja parannellaan maailmaa. Erityisesti huomaa ilmapiirin leppoisuuden. Satu kahviossaan ylläpitää naurua, sehän kuuluu emännän tehtäviin. Osa kahvioista on kuin muuttolintuja, jo syyssateet häätävät pois ja talvella on vai yksi uskollinen - Satu. Onneksi helteet hellittivät ja saatiin virkistävää sadetta nurmelle. Elokuun kuutamoyöt enteilevät tuoksuvaa syksyä. Nautitaan siitä kun se kohdalle osuu. Pärjäillään. Olavi Lindholm
• MunkinSeutu Viikot 34-35 5 Kirjoittajavieras Finavia valmistelee HelsinkiVantaan terminaalilaajennusta Roskat eivät kuulu rannoillemme ??Helsinki-Vantaa on valmis ottamaan vastaan uusia konetyyppejä. Tämä todettiin tiistaina, kun Airbusin uusin laajarunkomalli A350 saapui lentoasemalle vierailulle ? Airbus A350:n vierailu oli meille paitsi iloinen tapahtuma, myös hyödyllinen testin paikka. Visiitti vahvisti, että olemme valmiita uusille laajarunkokoneille. Liikennöinti A350:llä käynnistyy ensi vuonna, sanoo Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta. Finavian vuosille 2014? 2020 ajoittuvan kehitysohjelman yhtenä päätavoitteena on kehittää HelsinkiVantaan vaihtoliikennekapasiteettia. Tarkoituksena on rakentaa muun muassa lisää laajarunkokoneiden pysäköintipaikkoja. Haapasaaren mukaan kehitysohjelma etenee aikataulussa. Nyt on käynnissä laaja suunnitteluvaihe. Terminaali- ja liikennealueiden laajennuksia valmistelevat purkutyöt käynnis- Airbus A350 tyvät elo-syyskuussa. Varsinaisten uudisrakennustöiden on suunniteltu alkavan vuonna 2016. Ensimmäisinä purkutyöt kohdistuvat muun muassa entiseen lämpövoimalaan ja vesitorniin. Syksyn aikana aloitetaan louhintatyöt, jotka purkutöiden tavoin luovat pohjaa alueen uudisrakentamiselle. ? Kehitysohjelma toteutetaan vaiheittain, mikä mahdollistaa joustavan reagoinnin mahdollisiin markkinatilanteen muutoksiin, Haapasaari toteaa. Finavian kehitysohjelman tavoitteena on varmistaa Helsinki-Vantaan vahva kilpailuasema erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Matkustajamäärät Helsingin ja Aasian välillä ovat kasvaneet tasaisesti jo vuosia. ? Helsinki-Vantaa on jo nyt yksi merkittävimmistä vaihtokentistä Euroopassa. Esimerkiksi Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä se on neljänneksi tärkein, Haapasaari sanoo. Seitsemän vuoden mittainen kehitysohjelma kohdis- tuu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamisen lisäksi Helsinki-Vantaan lähtöselvityksen kehittämiseen ja maaliikennejärjestelyjen parantamiseen. Ratkaisut ja aikataulut terminaalilaajennuksen osalta selviävät vuoden 2014 aikana. Kehitysohjelman ensimmäinen vaihe on valmistunut Kehitysohjelman ensimmäisessä, toukokuussa 2014 valmistuneessa vaiheessa Helsinki-Vantaan turvatarkastus- ja lähtöselvityskapasiteettia kasvatettiin merkittävästi. Terminaali 2:n turvatarkastuskapasiteetti nousi 40 prosenttia. Uudet lähtöselvitys- ja bag drop -automaatit tuovat joustavuutta lähtöselvitysaikoihin, tasoittavat ruuhkahuippuja ja kasvattavat terminaalin kapasiteettia. Finavia toteuttaa Helsinki-Vantaalla myös kaikkien aikojen laajinta kerralla tehtyä palvelu-uudistusta, jonka myötä lentoasemalla avataan lähivuosina lä- ?? Kesän sinilevälautat ovat ikävä muistutus Itämeren tilasta. Moni uimareissu jäi tekemättä sinilevän takia. Osuutensa sai myös Munkkiniemenrantamme. Kovasta työstä huolimatta Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. Öljynkuljetuksesta aiheutuvat riskit, rehevöityminen ja vierasperäiset lajit uhkaavat mertamme. Kaiken lisäksi roskaaminen koettelee Itämerta. Rantojen virkistyskäyttö on suurin maalta tuleva syy roskaongelmaan. Tutkimusten mukaan suomalaisten rantojen roskista kolme neljäsosaa on juuri vaikeasti hajoavaa muovijätettä. Näkyvät muoviroskat ovat vaarallisia esimerkiksi eläimille, mutta tutkijat ovat näkyvien roskien ohella olleet erityisen huolestuneita muutaman millimetrin kokoisista mikromuovipartikkeleista merissä. Mikromuovia syntyy UV- säteilyn ja kuumuuden hajottaessa merissä olevaa muovia. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun. Muovisen roinan lisäksi Itämerestä kuten ikävä kyllä Munkinseudun rannoilta löytyy myös metalleja, paperia, lasia ja kumia ? kaikki meidän ihmisten toimien jäljiltä. Saariston ja rantojen siistinä pitäminen ja jätteiden asianmukainen lajittelu ovat jokaisen vastuulla. Rannoilla oleskelijoiden on olennaista muis- hes 70 uutta tai uudistuvaa palvelupistettä. Finavian kehitysohjelma tähtää kilpailukyvyn vahvistamiseen Finavian käynnistämä liki miljardin euron kehitysohjelma valmistaa HelsinkiVantaata palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Sen arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran, ja matkustajamäärän nousun tuovan alueelle noin 5 000 Pasilan konepajan katuaukiot suunnittelussa ??Helsingin kaupungin rakennusvirasto laatii Konepajanportin ja Konepajanaukion katusuunnitelmia. Suunnitelmaluonnoksiin voi tutustua 11.8?21.8.2014 rakennusviraston asiakaspalvelussa (Pohjoinen Makasiinikatu 9) sekä verkkosivuilla www.hkr.hel.fi/suunnitelmat .  Pasilan konepajan vanha teollisuusalue muutetaan asumis- ja toimitila- käyttöön. Aleksis Kiven kadun varteen, Traverssikujan ja Sturenkadun välille rakennettavat Konepajanportti ja Konepajanaukio toimivat sisääntuloaukioina tälle historialliselle alueelle. Aukioille tulee noppakiveys ja istutuksia. Konepajanportti ja Konepajanaukio rakennetaan alueen tonttien rakennustöiden aikataulussa, alustavasti vuosina 2016?2018. Talvipuutarhan ruusutarhassa 90-vuotispäivät ??Helsingin kaupungin Talvipuutarhan Ruusutarha viettää 90-vuotisjuhliaan tänä vuonna. Kaikki ruusujen ystävät kutsutaan pirteän vanhuksen syntymäpäiville keskiviikkona 20. elokuuta 2014 klo 14?18. Ohjelma: Nukketeatteriesitys Prinsessa Ruusunen/ Sytkyt Kaupungin tervehdys, toimitusjohtaja Timo Martiskainen, Stara Opastetut ruusutarhakierrokset yleisölle klo 15.00 ja 16.30 Ruusuille omistettu itämainen tanssiesitys. Ruusu on arabiaksi Warda ja itämaisen tanssin ammattilainen Amina esittää Warda kappaleeseen tekemänsä koreografian, With Love from Cairo. Kesto noin viisi minuuttia. Tarjoiluna ruusupullaa ja ruusumehua sekä kahvia Vieraiden iloksi puutarhassa käyskentelee myös "oikea" kaupunginpuutarhuri Svante Olsson, jonka kynästä kaupunginpuutarha ja ruusutarha on peräisin. Emme panisi pahaksemme vaikka vieraat tulisivat synttäreille 1920-lukuhenkisessä asussa. Talvipuutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1, Töölö. Sari Sarkomaa taa asianmukainen kierrätys ja omien roskien siivous lähtiessä. Sen minkä jaksaa rannalle ja luontoon kantaa, on jaksettava viedä poiskin vaikkapa kotiroskikseen. Vastaanotan mielelläni palautetta Munkinseudun ja Helsingin asioista. Kirjoitan kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen Helsingin ja eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai puh. (09) 432 3033. Sari Sarkomaa kansanedustaja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja www.sarisarkomaa.fi uutta, pysyvää työpaikkaa. Finavia investoi myös verkostolentoasemiinsa. Merkittäviä kunnostus- ja laajennustöitä toteutetaan tänä vuonna Turun, Tampereen, Ivalon ja Rovaniemen lentoasemilla. Verkostolentoasemiin investoidaan tänä vuonna yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. Kehitysohjelman tavoitteena on säilyttää Suomen hyvät lentoyhteydet ja parantaa Helsinki-Vantaan kilpailukykyä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa, etenkin Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Helsinki sai oman seikkailupuistonsa ??Korkeasaareen johtavan polun varteen, Mustikkamaan metsään on avattu pääkaupunkiseudun ensimmäinen seikkailupuisto. Heinäkuussa avattu puisto käsittää kolme metrissä kulkevaa lastenrataa. Syykuun lopulla aukeaa vielä 5 perhe- ja nuorisorataa joilla kuljetaan 3-11 metrin korkeudessa. Mäntymetsään rakennetuilla köysiradoilla liikutaan kiipeilyvaljaissa jatkuvavarmenteisella järjestelmällä, jossa turvavaijerista poistutaan vasta radan lopussa. Järjestelmä ei anna kiipeilijälle mahdollisuutta irrottautua vahingossakaan turvavaijerista kesken matkan. Erilaiset tehtävät ja vaijeriliu-ut haastavat seikkailijan moto- riikkaa sekä tasapainoa. Aiempaa kiipeilykokemusta ei seikkailuradoille tarvita vaan varusteet ja koulutus annetaan ohjatusti paikan päällä. Rakennussopimus Saksalaisille Seikkailupuisto Korkee on tehnyt sopimuksen 5 radan ja 50 tehtävän rakentamisesta Saksalaisen Faszinatour seikkailupuistotoimittajan kanssa. ?Oli pitkä prosessi valita puistollemme sopiva rakentaja?, kertoo Seikkailupuisto Korkeen Toimitusjohtaja Mikko Saavalainen.  Saksassa ja Ranskassa näitä puistoja on noin 2000 ja seikkailupuistorakentajien kirjo on suuri.  ?Kävimme monen monta puistoa ja neuvottelua läpi ennen kuin löysimme parhaan mahdollisen yhteistyökumppanin. Halusimme toimivan, inspiroivan, ekologisen ja ennen kaikkea turvallisen puiston jossa asiakaskokemus on hyvä. Faszinatour oli luonteva valinta jo heidän pitkän kokemuksensa takia, he ovat rakentaneet  satoja puistoja ympäri maailmaa sekä Saksan ensimmäisen modernin seikkailupuiston jo vuonna 1997?, jatkaa Saavalainen. Mistä idea seikkailupuistolle? Idea tuli lomamatkalla Kööpenhaminasta, kun näin talojen väliin rakennetun pienimuotoisen seikkailupuiston. Se oli todella vetoava näky ja ihmisillä tuntui olevan siellä hauskaa. Kotona odottikin kova googlettaminen että mikä juttu tämä oikein on? Siitä on nyt pari vuotta aikaa ja täytyy sanoa että kaikki taustatyö ja suunnittelu on ollut sen arvoista. Kokonaisuus on hyvä ja sijaintimme on loistava. Tänne pääsee kävellen, pyöräillen, autolla, bussilla, metrolla tai jopa omalla veneellä. Suunnittelemmekin jo seuraavan puiston avaamista lähiaikoina. Parasta tässä kaikessa on kuitenkin palvelu jota saamme tarjota: ulkoilmassa liikkumista Suomalaisessa mäntymetsässä hyvällä fiiliksellä. Tällä hetkellä puistostamme lähtee ilosia asiakkaita jotka vannovat palavansa takaisin, iloitsee Saavalainen. Iltapäivätoimintaan kesän aikana yli 300 uutta hakijaa ??Hakijamäärät perusopetuksen iltapäivätoimintaan Helsingissä ovat kasvaneet huomattavasti tänä vuonna. Keväällä tuli yli 500 hakemusta enemmän kuin vuonna 2013. Vaikka iltapäivätoimintaan oli varattu enemmän määrärahoja kuin vuonna 2013, ei iltapäiväpaikkoja riittänyt kaikille halukkaille, vaan osa 2-luokkalaisista jäi ilman paikkaa. Kesän aikana uusia hakemuksia tuli noin 300. Vaikka moni iltapäiväpaikan saanut on peruuttanut paikkansa kesällä, ei uusia hakemuksia pystytä ohjaamaan peruutetuille paikoille. Uudet hakemukset eivät kohdistu suoraan niihin toimintapaikkoihin, joihin on tullut peruutuksia. ? Tällä hetkellä iltapäivätoiminnan ryhmiin ei voida osoittaa uusia lapsia, sillä ensin on varmistettava, että resurssit riittävät nykyisten iltapäivätoiminnan ryhmien järjestämiseen, toteaa erityissuunnittelija Leena Palve-Kaunisto. Tilannetta selvitellään parhaillaan. Iltapäivätoimintaa järjestetään lukuvuonna 2014- 2015 Helsingissä yli 6 000 koululaiselle. Opetusviraston lisäksi iltapäivätoiminnasta vastaa 42 järjestöä. Myös varhaiskasvatusvirasto järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa. Avoimeen leikkitoimintaan voi hakeutua suoraan sen leikkipuiston kautta, jonne lapsi haluaa. Ilmoittautumislomake löytyy myös kaupungin verkkosivuilta.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Nimipäivät: Viikko 34 Ma 17.8. Leevi Ti 18.8. Mauno, Maunu Ke 19.8. Sami, Samuli, Samu, Samuel To 20.8. Soini, Veini Pe Iivari, Iivo La 23.8. Signe, Varma Su 24.8. Perttu Viikko 35 Ma 25.8. Loviisa Ti 26.8. Ilmi, Ilma, Ilmatar Ke 27.8. Rauli To 28.8. Tauno Pe 29.8. Iina, Iines, Inari La 30.8. Eemil, Eemeli Su 31.8. Arvi Joka kuolee, maksaa kaikki velkansa. William Shakespeare (1564-1616) Sotainvalidien veljesliitto 74 vuotta 18.8.2014 kunnan jäsen kenraaliluutnantti Yrjö Kärkkäinen. Kenraaliluutnantti Yrjö Kärkkäinen 96 v, on Suomen Kenraalikunnan vanhin. Yrjö Kärkkäinen kävi Kadettikoulun 1940-41. Hän haavoittui sodassa kahdesti ja on 45 % sotainvalidi. Sodan jälkeen kenrl Kärkkäinen on tehnyt elämäntyönsä Rajavartiolaitoksen palveluksessa, kohoten Rajavartiolaitoksen päälliköksi. Munkinseudun Sotainvalidit esittävät kenrl Yrjö Kärkkäiselle kunnioittavat onnentoivotuksensa. Anja Voss Menovinkit ??Munkkiniemen palvelukeskuksen avoimet ovet ? uusille asiakkaille Tervetuloa tutustumaan Munkkiniemen palvelukeskukseen keskiviikkona 3.9. klo 13.00 ? 15.00. Monipuoliseen toimintaamme sisältyy esimerkiksi liikuntaryhmiä, kuntosali, atkopastusta, palveluneuvontaa, ryhmätoimintaa, luentoja yms. Palvelukeskus tar- Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. ma suljettu kesällä 29.8. saakka. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 1011, p. 2340 5118. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Päivän mietelause: ??Veljesliitto tekee edelleen työtä jäsentensä hyväksi. Tällä hetkellä sotainvalideja on elossa n 4500. Autamme heitä selviämään arjessa ja huolehdimme heidän oikeuksistaan. Sotainvalidien Veljesliitto ei tee työtään yksin. Mukana on suuri joukko asialle omistautuneita. Puolustusministeri Carl Haglund on myöntänyt tänä vuonna 89 Sotainvalidien ansioristiä. Liiton vuosipäivänä 18.8.2014 tapahtuneessa valtakunnallisessa jakotilaisuudessa yksi ansioristin saaja oli Munkinseudun Sotainvalidien toimi- Viikot 34-35 joaa maksutonta toimintaa helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Tilaisuus alkaa klo 13.00 palvelukeskuksen salissa ja klo 14.00 tarjolla sadonkorjuusoppaa. Tarkempi ohjelma löytyy Munkkiniemen palvelukeskuksesta (Laajalahdentie 30, 00330 Helsinki). Lisätietoa tapahtumasta saa p. 09 310 48 617. Raumantie 3 Ke 20.8. klo 13-15 Kesäkahvila, Leikko, Sidoroff. Seuraavan kerran keskiviikkokahvit 10.9. klo 13. Hetkiä Helsingissä - valokuvaja musiikkiesitys Helsingin tunnelmiin, Niklas Sjöblom, valokuvat ja Lauri Hämäläinen, viulu. Su 24.8. klo 11 Messu, Leikko, Sidoroff. Kirkkomehut. Ma 25.8. klo 13 Merimieskirkkopiiri. La 30.8. klo 13 Konfirmaatiomessu (Könkään rippikoululeiri) Su 31.8. klo 11 Messu, Peltohaka, kanttori Mimmu Kyrönseppä. Su 7.9. klo 11 Konfirmaatiomessu, Hartikainen, Sidoroff (Korpirauhan rippikoululeiri). Ma 8.9. klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Oman kunnon mukaan, tutustutaan myös kodin pienapuvälineisiin. Tied. fysioterapeutti Minna Pirinen p. 045 8511 414. Ma 8.9. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri. F.E. Sillanpää: Nuorena nukkunut, Otava, alustus Solveig Williams. Ke 10.9. klo 9.30 Lasten syyskirkko. Tervetuloa myös kotihoidossa olevat lapset huoltajineen. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 To 21.8. klo 13-15 Kesäkahvila, Leppilahti, Sidoroff. Su 24.8. klo 13 Messu, Leikko, Sidoroff. Kirkkomehut. Su 31.8. klo 13 Konfirmaatiomessu (Marttisen rippikoululeiri). Ti 2.9. klo 11-12.30 Sanan äärellä. La 6.9. klo 13 Konfirmaatiomessu (Särsjärven rippikoululeiri). Ma 8.9. klo 9.30-11.30 Avoin päiväkerho. Ma 8.9. klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti 9.9. klo 13-15 Olohuone ? avoin kahvila. Ke 10.9. klo 15 Ensilapsikerho. Uusi lapsikuoro 5-7-vuotiaille aloittaa toimintansa! Ensimmäiset harjoitukset ke 3.9. ke klo 16.3017.15 kanttori Kaisa Sidoroffin opastuksella. Tied. ja ilm. kaisa.sidoroff@evl.fi Kirkkokuoro aloittaa harjoitukset to 27.8. klo 1819.30. Tervetuloa mukaan myös uudet laulajat! Aiempi kuorolaulukokemus ei ole välttämätöntä. Tied. ja ilm. kaisa.sidoroff@evl.fi. Reipas ulkoliikuntaryhmä +65 Sinulle, joka kaipaat liikuntaa . Teemme 3-5 km kävelylenkkejä ja tutustumme lähiliikuntapuistoihin. Tapaamme pe 12.9. klo 10 Munkkiniemen kirkolla. Kokoonnumme 15 kertaa 45 min. Maksuton. Tied. fysioterapeutti Minna Pirinen p. 045 8511 414. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Ti 9.9. klo 9.30-11.30 Avoin päiväkerho. Muuta Hyviä ehdokkaita etsitään syksyn seurakuntavaaleihin! Ehdokasasettelu päättyy 15.9. Lisätiedot virastosta tai seurakuntavaalit.fi. Lasten kerhot alkavat syyskuun toisella viikolla 8.9. lähtien: Vapaita paikkoja voi tiedustella kerhojen vetäjältä, Munkkivuoressa Rauna Mannermaa p. 09 2340 5134; Munkkiniemessä Leena Eronen p. 09 2340 5103. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Munkkivuoren seurakuntatalo, Raumantie 3: Päiväkerho ma ja to klo 9-11.30, naperokerho ti klo 9.30-11.30 (yli 2 v.), avoin päiväkerho ke klo 9.3011.30. Munkkiniemen kirkko kesävehreydessä. Munkkiniemen kirkon lastentila, Tiilipolku 6: Päiväkerho ke ja to klo 9-11.30, avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30, to klo 15-16.30. Ensilapsikerho ke klo 1516.30. Jos esikoisesi on alle vuoden ikäinen tai odotat lasta, niin tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Lehtisaaren kappeli, Papinpöydänkuja 4: Avoin päiväkerho ti klo 9.30-11.30. Munkkiniemen kirkko 60 vuotta Juhlaviikko 14.-21.9.2014. Tervetuloa mukaan yhteiseen juhlaan! Sunnuntai 14.9. klo 13 Messu. Vapaaehtoisten kirkkopyhä, vapaaehtoiset siunataan uudelle toimintavuodelle, Elise Rinne, Sinikka Peltohaka, Leena Leppilahti, Senni Valtonen. Kirkkokahvit. Maanantai 15.9. klo 18 Kohtaamisen kirkko ? kirkko 2020-luvulla. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo alustaa illan. Mukana on Munkkiniemen seurakuntavaalien ehdokaslistojen edustajia ja ehdokkaita. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. klo 16. Illan juontaa seurakuntavaalien 2014 valtakunnallinen projektipäällikkö Mari Leppänen. Mukana Sinikka Peltohaka ja Senni Valtonen. Kirkkokahvit. Tiistai 16.9. klo 18 Globaalin kristinuskon haasteet. Kirkon lähetystyön Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 Kirkon torni talvella sinistä taivasta vasten. keskuksen johtaja Risto Jukko luennoi aiheesta Kristinuskon eteläistyminen. Sinikka Peltohaka esittelee Munkkiniemen seurakunnan lähetyskannatuskohteet. Senni Valtonen esittää maailmanmusiikkia. Kirkkokahvit ja pientä myytävää lähetyksen hyväksi. Keskiviikko 17.9. klo 18 Yhteisöllisyyttä kirkon sisällä. Verkoston toimintaan voi tutustua myös sivustolla verkosto.net. Torstai 18.9. klo 14 Kauneimmat hengelliset laulut ja virret. Emeritusprofessori Reijo Pajamo esittelee lauluja ja virsiä yhteislaulun lomassa. Mukana Senni Valtonen. Kahvitarjoilu. klo 19 Juhlakonsertti: Sakari Kukko - Valo. Sakari Kukko, saksofonit ja huilut; Iro Haarla, piano; Ulf Krokfors, basso; Mika Kallio, lyömäsoittimet. Eurooppalaisten virsien ja hymnien inspiroimaa musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Perjantai 19.9. klo 18 Nähdään punaista ? veisaa itsesi pyörryksiin. Nuoren seurakunnan veisuja vuosikymmenten varrelta. Mukana Jouni Hartikainen, Hetu Saarinen, Senni Valtonen. Pientä iltapalaa. Lauantai 20.9. klo 11-13 Kotikirkon lastenjuhla. Satuhetket Taivastuvassa klo 11, 11.30., 12 ja 12.30. Laululeikkihetket kirkkosalissa klo 11.15, 11.45 ja 12.15. Tikkupullien paistoa ja valokuvasuunnistus ulkosalla ja kirkon lähiympäristössä (nonstop). Tilaisuus on maksuton. klo 13 Lasten konsertti. Länsi-Helsingin musiikkiopiston oppilaat esiintyvät klo 18 Levollisuuden messu. Rukousta, hiljaisuutta, ehtoollinen. Tarja Frilander, Kaisa Sidoroff. Sunnuntai 21.9. klo 13 Juhlamessu ? Munkkiniemen seurakunta & Petrus församling. Saarna emerituskirkkoherra Juhani Ormio ja kyrkoherde Bengt Lassus, liturgia kirkkoherra Leo Glad, avustajat pastorit Kari Leikko, Sinikka Peltohaka, diakoni Heli Erkkilä ja lähetystyöntekijä Marianne Ly, kanttorit Kaisa Sidoroff, Senni Valtonen, Peter Hilli ja Liisa Ahlberg, Munkkiniemen kirkkokuoro. Uusien työntekijöiden virkaan/ tehtävään siunaaminen. n. klo 14.30 Messun päätyttyä juhlakirkkokahvit n. klo 15.15 Munkkiniemen kirkon 60-vuotisjuhla Tervetulotoivotus, seurakuntaneuvoston jäsen Helena Leinonen, Seurakunnan tervehdys, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen, Petrus församlingenin tervehdys, församlingsrådets viceordförande Caroline Sandström, Musiikkia, Länsi-Helsingin musiikkiopisto ja soitinyhtye Puhallus; Juhlapuhe, kirkkoherra Leo Glad; Kotikirkkoni, lakit.lis. Erkki Wuori.
• MunkinSeutu Viikot 34-35 7 Stadin slangin toimistonhoitaja muuttuu ??Tervehdys kaikille stadin slangin jäsenille, Syyskauden toiminta on käynnistymässä. Byroon oven takaa löytyy uusi toiminnanjohtaja Marjut Klinga. Parhaiten minut tavoittaa tiistaisin ja torstaisin 14-18 välisenä aikana. Voit myös soitella 045-186 7238. Tärkeintä on muistaa ilmoittaa kaikki mahdolliset muutokset omissa tiedoissa kuten sähköposti tai kotiosoite. Sääntömääräinen syyskokous on 24.11.2014 ravinto- la Kaisaniemessä. Kokous alkaa 18.00 mutta sitä ennen juodaan kahvit. Kokous valitsee puheenjohtajan ja uudet jäsenet hallituksen erovuoroisten tilalle. Päätetään myös toimintasuunnitelma ensi vuodelle ja siihen tarvittavan rahan käyttö. Muusta toiminnasta lähetän ensi viikolla tarkemmat koordinaatit. Kliffaa kesäistä viikonloppua Marjut Stadin Slangin kuulumisia ??Olemme saaneet nauttia runsain mitoin ihanasta , lämpimästä kesästä, kaikilla talven D-vitamiinit talletettuina. Paljon on myöskin tapahtunut alkukesästä :) Yhdistys menee nyt varapuheenjohtaja Marjatta Salmisen johdolla, kunnes marraskuussa valitaan uusi puheenjohtaja. Yhdistykseen palkattu toiminnanjohtaja Marjut Klinga joka aloitti 01.08.2014. Muutos tuo positiivisuutta ja uusia haasteita itse kullekin. Syksyn toimintamme alkaa jälleen hyvin aktiivisesti . Treffejä ja reduja vetää iloinen työpari Marjatta ja Lasse Solman Marjatta Salminen Olemme mukana; La 30.08., Hakaniemen hallin 100v ?jatkoilla? To 04.09.  Rav. Kaisaniemessä Jortsut klo 18 - 22, jossa viihdyttää Ludwig´s Group La 06.09 - 07.09.   Olemme mukana Herttoniemen tapahtumassa To 11.09. Rav. Kaisaniemessä treffit, klo 18.00 ?Aaarresaari?-kirjan esittely, Jarmo Nieminen Ke 17.09. Redu Sandikseen klo 16 - 20.00 , oppaa- na Jarmo Nieminen ja vetäjinä Jatta ja Lasse Solman To 25.09. Rav. Kaisaniemessä treffit, ?Hauska Hattuilta?, laulattaa Matti Reittamo. Koulumies Helsingin seudun yritykset hyväksyvät Veronmaksajien Venäjä-pakotteet menoja ei saa ??Lähes puolet pääkaupunkiseudun yrityksistä kärsii suoraan tai epäsuorasti niin Venäjään kohdistuvista pakotteista kuin Venäjän asettamista vastapakotteistakin. Yli 70 prosenttia yrityksistä silti tukee pakotteita. ? Vaikka uusia vaikeuksia vientimarkkinoille ei kaivata, kauppakamarin yrityksiltä löytyy ymmärrystä Venäjän kaupan pakotteille, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä. Alueen yrityksistä 51 prosenttia on sitä mieltä, että nykyiset pakotteet ovat oikein mitoitettuja, 20 prosentin mielestä tarvitaan voimakkaampia toimia. Kahdeksan prosenttia toivoo lievempiä pakotteita, joka viides yritys ei hyväksy niitä. Joka toinen kertoo pakotteiden vaikuttavan liiketoimintaan kielteisesti joko suoraan tai epäsuorasti. Eniten haittaa tuovat talouskasvun hidastuminen ja yleinen epävarmuus. Loput 54 prosenttia yrityksistä kertoo, etteivät pakotteet vaikuta niiden toimintaan. Yrityksiltä kysyttiin suhtautumisesta pakotteisiin ja niiden vaikutuksista yritysten toimintaan, kun Venäjä ilmoitti vastapakotteista viime viikon lopulla. Kaikkien Suomen kauppakamareiden jäsenyrityksistä kyselyyn vastasi 2 684 yritystä, Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksistä 759. Yritykset eivät hylkää Venäjän markkinoita Suurin osa yrityksistä, 78 prosenttia, suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti eikä ryhdy nopeisiin toimenpiteisiin pakotteiden vuoksi. Venäjän markkinoilla on nähty erilaisia käänteitä ja riskien toteutumisia aiemminkin. ? Valtaosassa yrityksissä odotetaan tilanteen selkiytymistä ennen kuin uusia päätöksiä tehdään. Tämä on useimmilla toimialoilla suurta viisautta, sillä tämäkin kriisi loppuu aikanaan. Venäjän markkinat ovat aina vaatineet erityistä pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta, Perälä muistuttaa. Vain yksi prosentti yrityksistä ilmoittaa vetäytyvänsä Venäjän markkinoilta, kolme prosenttia luopuu suunnitelmista laajentua Venäjälle ja seitsemän prosenttia etsii markkinoilta muualta. ?Toki tilanteen pitkittymisestä ja Venäjän markkinoiden menettämisestä kannetaan yrityksissä huolta. Mutta meillä on jatkossakin naapurinamme 140 miljoonan kuluttajan valtio, joka tarvitsee yhteistyö- ja kauppakumppaneita investointien toteuttamiseen ja tuotantorakenteen kehittämiseen. Kaupankäynnillä, matkailun kehittämisellä ja molemminpuolisilla investoinneilla edistetään vakautta parhaiten, toimitusjohtaja Perälä sanoo. kasvattaa ??Helsingin Sanomat on viime päivinä herätellyt keskustelua siitä, että kaupungin talouden investointikatto pitäisi perua. Jopa Hesarin pääkirjoituksessa ehdotettiin, että kaupunginvaltuutettujen pitäisi nopeuttaa kaupungin velkaantumista, jotta virkamiehet voisivat suunnitella kaupungille entistä kalliimpia rakennushankkeita. Suurin into joillakin on rakentaa Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon välille silta alkuperäistä suunnitelmaa kalliimmalla. Investointi-sana viittaisi lähtökohtaisesti rahan sijoittamiseen kohteeseen, josta olisi odotettavissa menot ylittävää tuottoa myöhemmin. On harhaanjohtavaa väittää, että sillan rakentaminen olisi mikään oikea eli tuottava tuottava investointi. Se on pelkkä menoerä ja tuottaa jos jotakin lähinnä menoja sillan ylläpidon kannalta. Kiistan kohteena on nyt siis kaupungin 430 miljoonan euron vuotuinen investointikatto, josta sovittiin puolueiden välillä viime vuoden syksyllä. Se oli ensimmäinen kerta yrittää rajoittaa kaupungin historiallisen nopeaa velkaantumista ja menokasvua. Tuolloin hyväksytty budjetti perustui puolueiden yhteisesti sovittuun valtuustostrategiaan ja mm. toimintamenojen yhden prosentin tuot- tavuustavoitteeseen. Nyt heti yhden vuoden menokurin jälkeenkö tuosta yrityksestä tasapainottaa kaupungin taloutta pitäisi jo luopua? Se antaisi sekä poliitikoille että virkamiehille huolestuttavan ja väärän signaalin siitä, että mitään budjetin lukuja ei tarvitse ottaa tosissaan, etteivät ne oikeasti rajoita mitenkään kaupungin rahankäyttöä. Viime vuonna tehty päätös rajoittaa investointimenojen enimmäismäärä on välttämätön kaupungin talouden kannalta. Se tehtiin lisäksi kymmenen vuoden tähtämiellä, mikä tuo myös ennustettavuutta tulevien vuosien rahankäyttöön ja mahdollistaa kaupungille pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun. Politiikan pitää olla yhden vuoden perspektiiviä pitkäjänteisempää ja tehtyihin sopimuksiin pitää sitoutua kaikissa puolueissa. Lehtijutuista saa helposti sellaisen käsityksen, että Helsinki olisi leikannut kulujaan viime vuosina. Se ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi tänä vuonna kaupunki ottaa lainaa 260 miljoonaa euroa. Kaupungin toimintamenot kasvavat tässä ?säästöbudjetissa? 5,9 prosenttia vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna. Kuluja ei pidä missään tapauksessa enää lisätä. Kannattaa muistaa, että kaupungin menojen ja lainojen rahoittaja on tavallinen helsin- Terhi Koulumies kiläinen veronmaksaja. Helsingillä on tulevina vuosina lisäksi entistä vähemmän rahaa palveluiden rahoittamiseen, kun Helsingin Energian tuloutukset kaupungille pienenevät. Siihen vaikuttavat energialaitoksen yhtiöittämisen verovaikutukset ja valtuuston hyväksymät tavoitteet, joiden mukaan yrityksen täytyy tehdä kalliita investointeja lisätäkseen enrgiantuotannon ekologisuutta. Mielestäni kaupungin menoja pitää päinvastoin vähentää. Olen itse tehnuyt aloitteen keskustakirjastohankkeen jäädyttämistesä, kunnes taloustilanne joskus paremmin sallii sen rakentamisen. Puolueet ovat sitouneet keskustakirjastoon sillä ehdolla, että kaupunki joutuisi maksamaan 100 miljoonaa euroa maksavasta kirjastosta vain puolet. Kulttuuriministeri ei ole kuitenkaan luvannut hankkeelle valtiolta tukea riittävästi, eikä yksityisiä rahoittajia ole ilmaantunut. Keskustakirjaston kustannuksista pääosa lankeaisi veronmaksajille. Järkevämpää olisi satsata kaupungin peruspalveluihin. Palvelujen näkökulmasta lähikirjastot ovat kaupunkilaisille keskustakirjastoa tärkeämpiä. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu (kok) Helsinki Design Week 10 vuotta ??Helsinki Design Weekin visuaalinen identiteetti on vaihtunut vuosittain. Jokaisena vuonna eri graafikot ovat halunneet kajota myös logoomme, mutta olemme sinnikkäästi pitäneet sen puolia: jos kaikki ympärillä muuttuu, täytyy jotakin pysyvää ja tunnistettavaa säilyttää. Nyt, festivaalin viettäessä 10-vuotisjuhlaansa, vanha logokin saa väistyä. Kymmenen vuotta sitten graafikko Eero Heikkinen teki designviikolle hienon logon, jossa suunnittelijan mittanauha on seitsemän viikonpäivän mittainen. Vanha saa kuitenkin antaa tilaa uudelle, kun lähdemme toteuttamaan vuoden 2014 festivaalin teemaa Loikka ja samalla omaa ?loikkaamme?. Mittanauha ei enää riitä, kun Helsinki Design Week kehittyy ympärivuotiseksi. Ympärivuotisuus ei tarkoita meidän tapauksessamme jokaviikkoisia festivaaleja, vaan medioitumista. Suomalaisesta muotoilusta ei kirjoiteta tarpeeksi, jotta sen saavutukset huomattaisiin. Syksyllä lanseerattava verkkojulkaisu Helsinki Design Weekly tilkkii mediamarkkinoilla piilevän aukon. Se viritetään työkaluksi, jota hyödynnämme yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Viesinnän tehostaminen tulee mahdollistamaan uusien näyttely- ja tapahtumakonseptien kehittämisen Suomessa ja ulkomailla. Helsinki Design Week on juhlavuonna 2014 isompi ja monipuolisempi kuin koskaan. Festivaali levittäytyy yhä laajemmalle alueelle ympäri kotikaupunkiamme Helsinkiä. Yhä useammat yritykset ja yhteisöt ovat työssä mukana tekemässä kaupunkifestivaalia mahdolliseksi. Lämmin kiitos tuesta ja ohjelmasisällöstä. Valmiita emme kuitenkaan vielä ole, vaan kehitystyö jatkuu, koska kaikki ympärillämme muuttuu jatkossakin. Lupaamme arvioida logoamme jälleen kymmenen vuoden kuluttua. Helsinki Design Week Helsinki Design Weekin 10-vuotisjuhlavuoden päänäyttely kokonaisuus runsaine oheisohjelmineen järjestetään Teurastamon alueella. Päätapahtumia järjestetään myös Vanhalla ylioppilastalolla, Kaapelitehtaalla, Bio Rexissä ja Kluuvissa. ©Osma Harvilahti
• MunkinSeutu 8 Viikot 34-35 Erkki Lehtiranta henkisyyden asialla: ?Vain rakkaus voi pelastaa ihmiskunnan ? itseltään? ??Eipä aavistanut parikymppinen nuori mies, mihin ryhtyi lähtiessään harrastamaan joogaa 1970-luvulla. Nyt lähes 45 vuotta myöhemmin Erkki Lehtirannalla on takanaan pitkä taival henkisen kehityksen parissa. Samalla harrastuksesta on tullut myös leipäpuu. Lehtiranta on kumppaninsa Leena Niemelän kanssa perustanut Smiling Stars ?yhtiön. Sen puitteissa he ovat tutkineet henkisyyden laajaa kenttää joogasta ja meditaatiosta universaaleihin henkisiin lainalaisuuksiin, musiikin kohottaviin vaikutuksiin ja lempeään kukkaterapiaan. Onko Lehtiranta sitten eräänlainen henkisyyden moniottelija? Hän itse naurahtaa tälle ajatukselle. ?Henkisyyden puolesta puhuminen on teemani ja tehtäväni. Yksi asia on matkani aikana sitten luontevasti johtanut seuraavaan. Näen itse tämän kehityskaaren orgaanisena. Olen lisäksi hyvin onnellinen siitä, että olen saanut tutkia ja opettaa asioita, joita kohtaan olen tuntenut syvää intohimoa ja uteliaisuutta?, Lehtiranta toteaa. Tähän mennessä filosofian maisteri Lehtiranta on kirjoittanut yhdeksän teosta ja kääntänyt ja toimittanut muutamia muita. Kymmenes kirja on parhaillaan työn alla. Kirjailijanura alkoi ystävän pienestä tönäisystä. ?Olin tutustunut psykologi-kirjailija Tony Dunderfeltiin, ja jossain vaiheessa vuosituhannen alussa hän kyseli, kirjoittaisinko teoksen musiikin vaikutuksista hänen kustanta- Sielunveljekset David Ward ja Erkki Lehtiranta. molleen. Olen koulutukseltani musiikkitieteilijä ja kiinnostunut myös musiikin aivotoimintaa virittävistä ja henkevöittävistä vaikutuksista. Niinpä tartuin asiaan, ja sillä tiellään ollaan.? Pääteos universaaleista lainalaisuuksista Helsinkiläistynyt Lehtiranta pitää tähänastisena pääteoksenaan vuonna 2012 ilmestynyttä teosta Universaalit lainalaisuudet ja henkinen kehitys, joka syntyi muutaman viikon työrupeaman aikana. Sitä kuitenkin edelsi suunnilleen 17 vuoden pohdinta ja näiden suurten periaatteiden, kuten heijastuksen lain, ajatuksen lain, syklien lain ja rakkauden lain, perinpohjainen tutkimus. Kaikkiaan kirja sisältää 12 universaalin lain tarkastelun. ?Tähän kirjaan olen laittanut myös oman elämänfilosofiani keskeiset piirteet. Uskon että nämä lait muodostavat eräänlaisen kosmisen äititieteen ja sateenvarjon, jonka alla asiat tapahtuvat tällä kolmiulotteisella todellisuudenviipaleella. Tähän näkemykseen ei mahdu sattumauskontoa. Sattuma on laiskan ihmisen puhetapa, ja sitä ei ole sanan vaa- Säästöpankeilla hyvä alkuvuosi ??? Säästöpanktot nousivat 8,1 kien alkuvuoprosenttia verden tulos oli entailuajankohdasnakoidusti eritta. Myös kortäin hyvä. Sääs- ? Liikevoitto 36,8 miljoonaa euroa, +9,9 prosenttia kokate kääntyi töpankkiryhmä ? Vakavaraisuus 17,2 prosenttia kasvuun liikeon valmistautoiminnan kastunut sääntely- ? Talletukset +4,3 prosenttia vun ja onnistumuutoksiin hy- ? Asuntoluotot (ml. välitetyt luotot) +2,2 prosenttia neen hinnoittevissä ajoin, ja lun avulla ja oli kilpailukykyä ? Yritysluotot (ml. välitetyt luotot) +3,8 prosenttia vertailuajankohv a h v i s t e t a a n ? Henkivakuutusosakeyhtiö Duon vakuutussäästöt +27,3 prosenttia taa 8,9 prosentedelleen yhtia korkeampi, teenliittymälain- ? Sp-Rahastoyhtiön hallinnoimat rahastopääomat +33,3 prosenttia Kämäri kertoo. säädännön tarKulut nousijoaman mallin ? Asiakasmäärä +0,4 prosenttia. vat katsantokaupohjalta. Ryhdella maltillisesmärakenteen ti ollen 1,0 proNäistä huolestuttavista kehittäminen jatkuu koko ulkoisista kehityspiirteis- senttia vertailuajankohtaa loppuvuoden. Tavoittee- tä huolimatta, säästöpan- korkeammat. Henkilöstökuna on tarjota suomalaisille kit jatkavat vahvasti ainut- lut pienenivät 1,5 prosententistä kilpailukykyisempi laatuiseen Säästöpankki- tia. Kokonaiskulujen noupankkivaihtoehto sekä var- kokemukseen nojautuval- su selittyy ryhmärakenteen mistaa likviditeetin ja pää- la strategiallaan ja koko kehittämiseen ja rakentaoman käytön tehokkuus, to- vuoden tuloksesta odote- miseen liittyvillä osin kerteaa Säästöpankkiliiton toi- taankin muodostuvan edel- taluonteisilla kuluilla. Kumitusjohtaja Pasi Kämäri. lisvuotta jonkin verran pa- lujen ja tuottojen välinen Katsauskauden aikana rempi, Kämäri pohtii. suhde parani 1,7 prosentpankkien toimintaympäristiyksikköä ja oli 64,8 proLiiketoiminta tön epävarmuus on jatkusenttia kesäkuun lopussa. nut odotetusti ja on edelSäästöpankkien keskuskasvussa leen haasteellinen. Suoluottolaitospalveluiden tarmen talouskehitys näytSäästöpankkien liikevoit- joaja vaihtuu asteittain vuotää jatkuvan huolestutta- to tammi-kesäkuussa 2014 den 2014 aikana. Aktia Panvan heikkona. Suomi kai- oli 36,8 miljoonaa euroa, kin roolin palveluntarjoajapaa kipeästi talouskasvua mikä oli 9,9 prosenttia ver- na ottaa Säästöpankkien ja kuluttajat luottamusta tailuajankohtaa parempi. Keskuspankki Suomi Oy. omaan talouteen, mutta ? Positiivista oli, että liikeSäästöpankkien Keskuspositiiviset uutiset anta- toiminnan volyymit jatkoivat pankki on säästöpankkien vat odottaa itseään. Suo- edelleen nousuaan. Asunto- kokonaan omistama kotimaimi on siirtymässä itseään lainojen ja talletusten sekä nen talletuspankki, jonka enruokkivaan negatiiviseen erityisesti rahasto-osuuksien sisijaisena tehtävänä on hoikehään, josta ei nousta ja henkivakuutusten myyn- taa säästöpankkien keskuskarsimalla ja supistamal- nin kasvu jatkui. Myös mak- luottolaitospalveluita, kuten la. Kasvun aikaansaami- suliikenteen palkkiokertymä maksuliike ja jälleenrahoinen edellyttää aina inves- kasvoi merkittävästi. Koko- tuspalvelut. Säästöpankkien tointeja ja panostuksia. naisuudessaan palkkiotuo- maksuliikenteeseen muutok- Säästöpankkien tammi-kesäkuu 2014 (vrt. tammi-kesäkuu 2013) Filosofian maisteri, kirjailija ja luennoitsija Erkki Lehtiranta tunnetaan monipuolisena luennoitsijana aiheista, joista hän kertoo haastattelussa, sekä kirjallisesta tuotannostaan. tivassa merkityksessä olemassa: on vain syitä ja seurauksia.? Eläminen sovussa näiden lakien kanssa antaa Lehtirannan mukaan mielekkyyttä ja lisää itsetuntemustamme. ?Universaalit lait ovat ekonominen tapa ymmärtää ympäröivää todellisuutta, kosmosta ja omaan paikkaamme siinä. Laeista löytyy maksimaalinen määrä informaatiota tallennettuna pienimpään mahdolliseen tilaan, Ne ovat metsän näkemistä puilta ? sanonnan kaikkein laajimmassa merkityksessä.? Lehtiranta on luennoinut näistä laeista ja lukuisista muista aiheista paljon eri foorumeilla, kuten Finlandia-talossa, Tampere-talossa, Espoon Dipolissa, Ateneumissa ja Helsingin Yliopistossa. Hän on ollut yksi yliopistossa pidetyn Forum Humanum ?luentosarjan säännöllisistä vieraista. Edelleenkin monitoimimies pitää 15-20 viikonloppukurssia eri puolilla Suomea ja joskus myös ulkomailla. Kreetalla toukokuisin pidettävät viikon mittaiset kurssit ovat muodostuneet eräänlaiseksi klassikoksi, jolla on 15 vuoden aikana ollut mukana 300400 ihmistä. ?Kreeta on suosikkisaareni. Siellä turistirantojen ulkopuolella on löydettävissä vielä aitoja ihmisiä ja turmeltumatonta luon- toa, joka jaksaa hämmästyttää ? vuodesta toiseen. Viime vuosina mukanamme on ollut myös mahtava joogaopettaja ja ystävämme Kylli Kukk, joka on tuonut joogan hienosti 2000-luvulle. Kyllin kanssa olen myös tehnyt kaksi kirjaa elementeistä, ensimmäisen vedestä ja seuraavan tulielementistä. Vielä kaksi kirjaa on tulossa tässä elementtisarjassa, jonka osat ilmestyvät sekä perinteisinä teoksina että uudenlaisina videokirjoina.? set tulevat pääosin syksyn 2014 aikana. Samaan aikaan Keskuspankki laajentaa jälleenrahoituspalveluitaan, joilla vahvistetaan säästöpankkien kilpailukykyä. Säästöpankkien yhteenliittymän syntyessä keskuspankista tulee yhteenliittymän keskusyhteisön jäsenluottolaitos. sia on erikoissijoitusrahasto ja se sijoittaa varansa muiden rahastojen kautta Aasian osakemarkkinoille. Rahastojen osuudenomistajien määrä kauden lopussa oli 114 139 (96 088 kesäkuussa 2013). Kasvua oli 18,8 prosenttia. Henkivakuutusosakeyhtiö Duon alkuvuosi sujui hyvin. Vakuutussäästöt kasvoivat 27,3 % vertailuajankohtaan nähden. Hyvä kasvu johtui lisääntyneestä myynnistä, hyvästä asiakaspysyvyydestä sekä sijoituskohteiden suotuisasta arvonkehityksestä. Maksutulo kasvoi vastaavana aikana 5,8 %. Tämä on lähellä alan keskimääräistä kasvua, joka oli 6,6 %. Muutaman edellisvuoden jatkunut alan erittäin voimakas maksutulon kasvu näyttäisi tasaantuneen vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Duon ylimääräinen yhtiökokous päätti kokouksessaan muuttaa yhtiön nimen Sp-Henkivakuutus Oy:ksi (Sb-Livförsäkring Ab). Uusi nimi selkeyttää yhtiön asemaa yhtenä Säästöpankki- Rahastoyhtiön pääomien hyvä kasvu jatkuu Sp-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat pääomat olivat kesäkuun lopussa yhteensä 1 078,1 miljoonaa euroa, mikä oli 33,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahastopääomien kasvu on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana. Sitä selittävät osakekurssien nousu, matalana jatkunut korkotaso sekä Säästöpankkiryhmän panostukset varainhoitopalvelujen kehittämiseen. Alkuvuoden aikana tuotiin markkinoille yksi uusi sijoitusrahasto, Säästöpankki Aasia. Säästöpankki Aa- Hengen ja tieteen välimaastossa Erkin toinen tärkeä kouluttajakollega on englantilainen David Ward. Kumppanusten uusi kurssi The Quantum Heart, Kvanttisydän, on kolmiosainen kokonaisuus, joka kartoittaa henkisyyden ja aineen, henkisen elämänkatsomuksen ja tieteen, kiinnostavaa rajapintaa. Siellä tapahtuu nyt erityisen paljon jännittäviä asioita, joista Erkki ja David kertovat elämysten ja harjoitusten kera. Heidän tarkoituksenaan on luoda henkisen elämänkatsomuksen pohjapiirustukset. ?Tämä kurssi on pitkäaikaisen haaveemme toteutuma. Tapasin sielunveljeni Davidin ensimmäisen kerran Kingstonissa Lontoon lähellä parikymmentä vuotta sitten, ja siitä lähtien olemme yhdistäneet monin tavoin voimamme. Da- vid on työskennellyt muun muassa Sibelius-Akatemian vierailevana professorina ja tehnyt pitkän uran musiikkiteknologian parissa. Kuitenkin henkisyyden punainen lanka on kulkenut pitkään hänenkin elämässään. Nyt on tullut aika koota ja jakaa edelleen se tieto ja ymmärrys, joka on tarttunut ?haaviin? näiden vuosikymmenten aikana.? Kaverusten kurssi alkaa syyskuun viimeisenä viikonloppuna Joogakoulu Shantissa Runeberginkadulla ja jatkuu kahtena muuna syksyisenä viikonloppuna. Englanninkieliset osuudet tulkataan suomeksi. Rakkaus parantaa Kun Lehtirannalta kysyy keskeistä asiaa henkisen elämänkatsomuksen kannalta, vastaus on selkeä ja yksiselitteinen: ?Rakkaus on ainoa asia, jotka voi pelastaa ihmiskunnan itseltään, lajimme tuhoavilta, ahneilta ja itsekkäiltä pyyteiltä. Mikään muu ei tähän pysty, ei raha, tiede eikä teknologia. Pelkästään niiden varaan ei voida eikä kannata kyllä laskea planeetan tulevaisuutta. Pitkässä juoksussa vain rakkaus voi parantaa tekemämme haavat ja loukkaukset. Se on parasta ja korkeinta, mitä meissä on!? Teksti: Hannu Hirvikoski Kuvat: Tomi Leporinne, Leena Niemelä ryhmän yhtiönä. Uusi nimi ja ilme on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2014. Laina- ja talletuskanta kasvoi Säästöpankkien asuntoluottokannan (mukaan lukien välitetyt luotot) 12 kuukauden kasvu oli 2,2 prosenttia (5,7 % tammi-kesäkuussa 2013), mikä oli edelleen jonkin verran ripeämpää kuin pankeilla keskimäärin. Säästöpankkien markkinaosuus kotitalouksien asuntoluottokannassa oli kesäkuun lopussa 4,7 prosenttia (4,7 %). Yritysrahoituksen (mukaan lukien välitetyt luotot) kasvu oli 3,8 prosenttia, mikä oli merkittävästi vertailuajankohtaa alempi (6,4 %). Säästöpankkien yritysrahoitus keskittyy lähinnä pienyrityksiin. Markkinaosuus pysyi ennallaan 1,4 prosentissa. Säästöpankkien talletusten 12 kuukauden kasvu oli 4,3 prosenttia (5,7 %). Markkinaosuus oli 3,9 prosenttia (3,9 %).
• MunkinSeutu Viikot 34-35 9 Taiteiden yö on laajempi kuin koskaan ??Taiteiden yötä vietetään torstaina 21.8. Helsingin juhlaviikot kutsui tänä vuonna kaikki kaupunkilaiset tekemään yöstä entistäkin laajemman ja yllätyksellisemmän. Vakiintuneiden ohjelmanjärjestäjien ? museoiden, gallerioiden, kirjakauppojen, teatterien sekä kulttuurikeskusten ? lisäksi kaikenlaiset pienet tai suuret taidetapahtumat ovat tervetulleita ohjelmaan. Tapahtumansa Taiteiden yöhön voi ilmoittaa maksutta tiistaihin 19.8.2014 asti. Illan ja yön kuluessa mm. lauletaan Suomifilmin tahtiin, harjoitetaan superhidasta kävelyä, kesäpilkitään, äänitetään kasveista musiikkia ja sulaudutaan maisemaan. Tutut museot ja teatterit näyttäytyvät uudessa valossa järjestämällään erityisohjelmalla, ja kadunkulmassa voi törmätä vaikkapa 60-lukulaisiin hippibileisiin. Tapahtumien pyörre ulottuu keskustaa laajemmalti, mm. Kaapelitehdas, Suvilahti, Vuotalo, Stoa ja Teurastamo järjestävät erityisohjelmaa. Koko Taiteiden yön ohjelma löytyy verkkosivuilta helsinginjuhlaviikot.fi/taiteidenyo sekä mobiilisovelluksesta, joka on ladatta- vissa maksutta Android-, iPhone- ja Windows-älypuhelimiin. Mobiilisovellus piirtää kuvaa Taiteiden yöstä Kaikki Taiteiden yön mobiilisovelluksen lataajat ovat mukana elävän taidekartan luomisessa. Samalla kun yössä kulkijat nauttivat taide-elämyksistä, sovelluksen ladanneiden reitit piirtyvät paitsi älypuhelimiin myös kaupungin lukuisille digitaalisille näytöille kaduilla ja julkisissa liikennevälineissä. Reaaliaikainen elävä taidekartta tekee Taiteiden yön näkyväksi. Siitä on mahdollista seurata, missä kuhina käy kuumimmillaan. Sovellus sisältää myös kaikki Taiteiden yön ohjelmatiedot. Mobiilisovelluksen suunnittelu ja tekninen toteutus Taiste Oy. Kaupunkispektaakkeli Raksa Juhlaviikot kutsuu mukaan leikkimielisiin kaupunkisuunnittelutalkoisiin, joissa kaupunkilaiset rakentavat kolme kiistanalaista intohimohanketta Helsinkiin. Ranskalainen taiteilija Olivier Grossetête on suunnitellut teoksen, jossa pahvista ja teipistä syntyy miltei 20-metrisiä valtavia pilvenpiirtäjiä. Yleisö sai toukokuun aikana äänestää, mitkä rakennukset nousevat Senaatintorille. Eniten ääniä saivat Lastensairaala, Guggenheimmuseo ja Keskustakirjasto. Lopuksi rakennukset kaadetaan yhdessä. Raksa-työpajat KoeHelsinki-festivaalialueella Kansalaistorilla jo ennen Taiteiden yötä su 17.8. klo 12-18, ma-ke 18.-20.8. klo 16-20. Varsinainen rakentaminen Taiteiden yönä Senaatintorilla klo 15-21.30. Lava on vapaa: Open Stage Taiteiden yönä kuka tahansa voi nousta esiintymislavalle ja paljastaa piilevät kykynsä. Helsingin juhlaviikot järjestää jo kolmantena vuonna peräkkäin Open Stage ?tapahtuman, jonka estradilla taitojaan voivat esitellä vaikkapa nykytanssiryhmät, nokkahuiluduot, runonlausujat, räppärit, miimikot tai marssiorkesterit. Open Stage sijaitsee Juhlaviikkojen KoeHelsinkifestivaalialueella Kansalaistorilla klo 17-23.30. Esiintymisaikoja jaetaan 80-luvun disco Kauhajoella. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelma. paikan päällä. Taiteiden yön tapahtumiin on vapaa pääsy. Tapahtumansa voi ilmoit- taa Taiteiden yön ohjelmaan 19.8. mennessä osoitteessa helsinginjuhlaviikot. fi/taiteidenyo Taiteiden yössä Juhlaviikkojen pääyhteistyökumppanina on Helsingin Sanomat. Taiteiden Yön parhaat kasaribileet ??Hotelli- ja ravintolamuseo juhlii Helsingin Taiteiden Yönä 1980-luvun tyyliin. Koko perheen limudiscossa tanssitaan ajan musiikin tahtiin. Levyjä soittaa dj Lupu. Halutessaan voi pukeutua ajan hengen mukaisesti. Työpajassa voi virittäytyä 1980-luvun mehuhetkeen ja taitella itselleen muistoksi kolmionmallisen Trip-tetran. Samalla voi tutustua museon näyttelyihin. Kasari! ? Suomalaisen ruokakulttuurin 80-luku -teemanäyttely vie nostalgiselle makumatkalle 1980-luvulle. Moniaistisessa Palveluksessanne!näyttelyssä voi tutustua suomalaiseen ruoka- ja juomakulttuurin kehitykseen, tehdä matkan majoittumi- sen historiaan, tutustua työntekijöiden arkeen ja asettua asiakkaan rooliin eri vuosikymmeninä. Taiteiden Yö järjestetään torstaina 21.8. Hotelli- ja ravintolamuseoon on vapaa pääsy klo 17?21. Hotelli- ja ravintolamuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G (3 krs.), Helsinki. Puheenvuoro Paljastavat kasvot ??Miten hyvin ihmisen elämä näkyy hänen kavoistaan? Juuri edesmennyt amerikkalainen elokuvanäyttelijä Lauren Bacall näki kasvojen paljastavan vaikutuksen: ?Ihmisen elämä näkyy hänen kasvoillaan.? Uskon hänen olevan oikeassa. Kasvot kertovat totuuden usein sanoja tarkemmin. Silmät eivät valehtele, hymy ei vilpistele, kasvot avaavat elettyä elämää ja aitoa todellisuutta. Kansainvälinen Forced Entertaiment-ryhmä toi Suomeen (Korjaamon Stake-festivaalille) esityksen Tulevaisuuden puolueet (Tomorrow`s parties). Siinä ajatus vedetään epäilysten, toiveiden ja unelmien hyökyaallokkoon. Kaksi värivaloin ympäröityä näyttelijää pohtii siinä mitä kaikkea huominen voisi tuoda tullessaan. Haluaisimme luottaa utopioihin, mutta törmäämmekin synkkiin kuvitelmiin. Utopiat vaihtuvat helposti vastakohtiinsa eli dystopioihin. Dystopia-käsitettä käytti luultavasti ensimmäisenä John Stuart Mill parlamenttipuheessaan jo vuonna 1868. Politiikka lienee dystopian rehevintä kasvumaata. Puolueet julistavat ajavansa turvallista hyvää, mutta käytännössä hiertyvät varjojensa vangeiksi. Oma kotoinen puoluekenttämme todistaa tästä. Parinkymmenen prosentin keskusta ja kokoomus. Vähän yli kymmenen prosentin perussuomalaiset ja demarit. Näiden niskaan hengittävät miltei yhtä suuret vihreät ja vasemmistoliitto. Perässä viistävät pikkuiset ruotsalaiset ja kristillisdemokraatit. Sitä saa mitä tilaa. Valitsemalla Rinteen Sdp varmisti alamäkensä, puolueen kannatus vajoaa vajoamistaan. Puoluekokous valitsi etujärjestö- ja luokkapuoluelinjan jättämällä hyvästit arvopuolueelle. Siis, tarkemmin ajattelematta utopiat vaihdettiin dystopioihin. Puoluepolitiikassa toimivat elämän omat lait. Sulkemalla toiset yhteydestä varmistetaan omahyväistä oikeassa olemista. Se johtaa eristäytymiseen. Puolue-elämässä se tarkoittaa äänien katoamista, kuihtumista. Elämän virrat kohisevat siellä missä erilaiset virtaukset yhdistyvät. Unohtivatko demarit aatteelliset juurensa, joista löytyy humaania, kristillistä, liberaalia ja sosiaalista painotusta? Entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen analysoi Kanava-lehdessä kuusivuotisen puheenjohtajakautensa visioita. Siinä hän muistutti aateperinnön monikasvoisuudesta. Hänelle tärkeitä ovat lähtökohtien tasa-arvo (sosiaaliliberaali), turvaverkkojen tasa-arvo (demokraattinen sosialisti) ja sukupolvien välinen tasa-arvo (ekologinen demokraatti). Vetovoimainen puolue kokoaa yhteen sosiaaliliberaalit ja ekologista vastuuta korostavat muutosvoimat. To morrow`s parties-tulkinta pitää maailmanvaltiota asiantuntijoineen puoluepoliittista päätöksentekoa tehokkaampana. Tätäkö nyt uskominen? Antti Rinteen ja Jutta Urpilaisen kasvoihin katsomalla voi erottaa erilaisia Veli-Matti Hynninen pilkahduksia. Kumpi on hedelmällisempi katsonta? Uudistaako ammattiyhdistystä ihmiskasvoiseksi? Vai ajaako puoletta vanhakantaisen ay-liikkeen tukikoneistoksi? Työväenliike on näihin asti ollut yhteiskuntaa uudistava liike jonka itseymmärrykseen on kulunut ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen yhteisvastuu. Entä nyt? Kuvatessaan dystopioita Entertaiment-ryhmä muistutti mihin suuntaan maailmamme virta nyt vie. Muuallakin kuin Kallion kirkossa halutaan nyt lukea pyhiä kirjoituksia porukalla ääneen ja etsiä turvaa uhanalaiseen maailmaamme. Hyvä sana leviää. Jos eriarvoisuuden kasvu ja oikeudenmukaisuuden puute ei enää sytytä poliittisia puolueita niin jääkö kirkko kohta ainoaksi oikeuden ajaksi maailmassa? Kohtaan hengellisyyden kaipausta ja lohdutuksen ikävää yhä enemmän ja enemmän siellä ja täällä, kaikkialla missä liikun. Kumpaa äänestät: Unelmia vai synkkyyttä? Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Alppilavalla 1940-50-luvulla pidetyt tanssit ovat jääneet helsinkiläisten muistoihin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Väinö Kannisto 1948 Pihatanssit, pilkkimistä ja dollarihymyjä Taiteiden yönä kaupunginmuseossa ??Helsingin kaupunginmuseo tarjoaa Taiteiden yönä torstaina 21.8.2014 ohjelmaa kolmessa museossa. Sofiankatu 4:ssä vilvoitellaan helteiden jälkeen talvikuvien äärellä, Hakasalmen huvilassa ihaillaan 50-luvun amerikanrautoja ja Työväenasuntomuseon puutalopihalla kuullaan lastenkonsertti ja pyörähdellään perinteisissä lavatansseissa. Taiteiden yönä pääsy on vapaa kuten kaupunginmuseossa aina. Lempipaikkoja ja lumileikkejä Testaa kesäpilkkimistä tai otata talvinen polaroid-potretti Helsingin kaupunginmuseossa, Sofiankatu 4, jossa on klo 18?22 vapaa pääsy kahteen näyttelyyn. Hulluna Helsinkiin tutustuttaa helsinkiläisten lempipaikkoihin ja kertoo Helsingin vaiheet 1500-luvulta nykyaikaan kaupunkilaisten tarinoiden kautta. Lyhtysalin valokuvanäyttely Menneen talven lumia palauttaa helsinkiläisten mieliin entisaikain kunnon talvet ja näyttää kesäturisteil- le Helsingin talvisen kauneuden ja kauheuden. Rokkia, rilloja ja rasviksia Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b, Rasvaletti-näyttelyn nostalgiset kuvat 1950-luvun Helsingistä heräävät henkiin klo 18?22 ajan suosikkisävelmien säestyksellä. Huvilan pihalla voi klo 18?21 ihailla 50-luvun autokaunottaria, ja vastaan saattaa tulla rasvalettejä, nahkatakkeja ja kellohameita. Koko perheen elotanssit puutalopihalla Kantakaupungin viehättävin puutalopiha Kirstinkuja 4:ssä kutsuu viettämään elokuun iltaa. Klo 18 tanssiteltassa esiintyy lasten suosikkiduo Mimi ja Kuku. Klo 19?21 pyörähdellään lavatansseja Syöksykierreyhtyeen säestyksellä entisaikain Alppilavan perinteitä muistaen. Työväenasuntomuseon hellahuonekoteihin on vapaa pääsy klo 17?21. Alppila-Seuran puhvetista saa herkkuja ja virvokkeita. Kilpa-auto Länsi-Pasilassa Hertankadulla 1950-luvulla kenties äitienpäivän ja Eläintarhan ajojen aikaan. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Eino Heinonen.
• MunkinSeutu 10 Viikot 34-35 Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! Ku rs e ? hyvä mieli ko sit ja tapahtumat d e ti e k ä lä ? t ia ottuna kalente riksi ravinto ? terap rina Koskettava tosita ä Kahdesta syövästria: selvinnyt Eva-Ma Nyt uskallan elää enemmän Löylykisoissa pahoin palanut Sauna-Timo löysi saunaterapiasta uuden ammatin Stressihormoni kortisoli rapauttaa ihoa kuin ruoste ? K E H ÄK U K K A A JA KOOKOSÖL JYÄ limakalvoille ? toimivat myös liukuvoiteina 5/2014 7,10 MIES muista: C- ja D-vitamiini, sinkki, L-arginiini -vuotiaana Vaihdevuodet 34 o t s i o p n u d h o k Vasta toi helpotuksen n i s o o i r t e m o d en lihottaa ja a a tt tu s a ir a s o Hapan keh Ongelmana kova hienhaju? KOKEILE AA SUOL AHIERONT ä s s i e r Vih a s s i s k kasvi Tilaa lehti! www.luontaisterveys-lehti.fi ä t t y y s i s k ä m e eniten www.luontaisterveys-lehti.fi a a t t po aa l he ats ta n v n o a er uv i H va
• Viikot 34-35 11 Kirpputorit Tilaisuudet Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 50 ? OA ! 2 VIIKK www.hietsumarket.fi Siivouspalvelut Ostetaan Ostetaan kuolinpesät. Arvostettua, reilua ja joustavaa palvelua. Lopuksi teemme loppusiivouksen. Käteismaksu. Soita 041-7001987 Terveyspalvelut Kuntoliikuntaa laihduttajille ?kurssi Kuntoliikuntaa laihduttajille ?kurssi kokoontuu RESSUN PERUSKOULUSSA, Lapinlahdenkatu 10, ma 1.9.- 8.12.14 klo 17:00 - 17:45. Ohj. Helena Sandberg. Ilm. simo.miettinen@ehyt.fi tai 050 570 6981. Osanottom. 50 e. Tervetuloa! Järj. Helsingin kansallinen terveyskasvatusyhdistys, EHYT ry. Kirjapainot Rakennuspalvelut - osaavaa - nopeaa - asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Remontointia lattiasta kattoon MunkkinieMen Myös märkätilat Rakennuspalvelu ky Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300 | www.karprint.fi Puh. 040-5590 594 www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com Matti Laineen kuudes rikosromaani on ilmestynyt Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/ppm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2014 ??Matti Laine (s. 1976) on kirjailija ja näyttelijä. Teatteritaiteen maisteri Laine on kotoisin Helsingistä. Hän on näytellyt lukusissa näytelmissä, televisiosarjoissa ja elokuvissa. Pääroolin hän esitti elokuvassa Ajomies. Matti Laine on kirjoittanut viisi jännitysromaania. ?Elias voi fyysisesti pahoin. Hänen oli vaikea kestää lapsen tuskaa. Varsinkin kun tuska johtui viime kädessä hänestä. Sillä hetkellä oli vaikeaa ellei mahdotonta ajatella itseään tulevana isänä. Vastuu oli liian suuri. Pystyisikö hän koskaan, missään olosuhteissa, takaamaan läheistensä turvallisuuden?? Elias Vitikka ? entinen huippukiekkoilija ja taksikuski, nykyinen alamaailman peluri ja pikkupomo ? joutuu hyisen kylmässä, talvisessa kaupungissa keskelle painajaista. Kovissa liemissä keitetty mies on uuden edessä, kun vaarassa ovat myös hänen lähimpänsä: sisar, tyttöystävä ja pikkuinen poika. Nuoren veskarin imaisemat helpot maalit ovat vain alkusoittoa tapahtumien sarjalle, jossa Eliasta tunnutaan tarvittavan joka puolella: apuna, tukena, selvittäjänä, rikostoverina. Panokset kasvavat koko ajan, eikä mikään ole tietenkään niin kuin se alussa tuntuu olevan. Elias Vitikka on merkitty mies Merkitty mies Matti Laineen uusimmassa rikosromaanissa liikutaan helsinkiläisessä alamaailmassa. Kirjan päähenkilö on kirjailijan edellisestä romaanista tuttu entinen huippujääkiekkoilija Elias Vitikka, joka on nyt edennyt rikollisella tiellään salakuljetettujen luksusveneiden välittäjäksi. Vitikan peliura NHL-veskarina päättyi aikoinaan autokolariin hämärissä olosuhteissa. Hän palasi Helsinkiin taksikuskiksi, mutta yllättävä työtarjous vei entisen jääkiekkoilijan toisenlaisen joukkuepelin ääreen, alamaailman ytimeen. Vitikka on nyt edennyt rikollisjärjestössä yhä ylemmäksi johtotehtäviin. Panosten kasvaessa Elias joutuu huomaamaan, ettei menestys tule koskaan ilmaiseksi. Merkitty mies on Matti Laineen kuudes rikosromaani. Julkistettiin Dubrovnikissa runsaan mediaväen läsnäollessa. Kirjassa Merkitty mies on Elias Vitikka, johon saimme tutustua jo Matti Laineen edellisessä romaanissa Pahojen miesten seura. Elias Vitikka eli ?E? on entinen jääkiekkomaalivahti, jolla on nyt aivan erilaiset toimeentulokeinot. Alamaailman järjestäytynyt rikollisuus tulee hyytävästi esille. Karua ja erittäin kylmäveristä. Jääkiekosta ?E? ei ole kokonaan päässyt eroon, sillä pelimaailmassa tapahtuu yhtä sun toista ja Vitikka kutsutaan apuun. Seuran maalivahtilupaus Aki Kajoste on ilmoittanut lopettavansa. Miksi, se on ?E?:n tehtävä ottaa selvää. Siitä alkaakin sellainen kerän purkaminen, että pois alta. Vastapainona kaikelle hurjuuMatti Laine, laulu, kitara, Heikki Laine, koskettimet, Juha-Pekka Mikkola, kitara, Jani Karvinen, basso, delle ovat Elias Vitikan ?perheJohannes Korpijaakko, rummut. Kuva: Eetu Alvik. suhteet?; Sonja, joka tuntuu olevan hänelle todella tärkeä ja Sonjan kuusivuotias poika, Tobias. Irene-sisko on myös erittäin merkittävä. Alkuun luulisi, että nämä pysyisivät jotenkin siellä taustalla, pehmittämässä ja jollain lailla lieventämässä kaikkea muuta, vaan kun ei? Merkitty mies on taidolla rakennettu ja täynnä yllätyksiä. Jännittävimmät kierteet kiertyvät juttuihin, joissa ei tiedä, keneen luottaa, kuka on petturi. Merkitty mies on niin hyvin maustettu, että se jättää pitkän jälkimaun, se elää monta päivää lukijassa vielä senkin jälkeen, kun sen on jo sulkenut. Julkkareiden jälkeen torstaina 14.8. klo 21 Dubrovnikissa lavalle astuivat Matti Laine & Rosvosektori! Matti Laine, laulu, kitara, Heikki Laine, koskettimet, Juha-Pekka Mikkola, kitara, Jani Karvinen, basso, Johannes Korpijaakko, rummut. Tekstin esitteestä muotoillut: Hannu Hirvikoski Kuva: Paasilinnan kuva-arkisto
• MunkinSeutu 12 Taiteiden Yö 21/8 Viikot 34-35 Ravintola Pikku Ranska SENIORI LOUNAS ELOKUUN ILTATARJOUS: Kirja Waldemar Munkkiniemen Antikvaarinen Kirjakauppa (+65v) ma-pe klo 13-15 Härän pihvi 10? Myymälä avoinna 12-22 Eläväiset Lausujat: Presidentittäret 17:30-18 Taiteilija Lena Bruun: Kirjallisia taideteoksia ja Camera Obscura -myyntinäyttelyt 18-22 Tee oma runosi ?ohjelma 19-21 Nyt myös la /annos SENIORILOUNAS klo 13-15 Tarjous voimassa ti-la klo 17-20. TULE MAISTAMAAN HERKULLISTA PIZZAA!! Tervetuloa herkuttelemaan! AUKIOLOAJAT: RAVINTOLASSA ON A-OIKEUDET www.kirjawaldemar.fi Munkkiniemen puistotie 8, ma-pe 12-18, la sulj., su 12-16 MA 10.30-16.00 TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21) LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21) SU SULJETTU (avoinna juhlatilaisuuksien johdosta) Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Alajärven emännälle M.Bucht p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi INNOSTAVAA JA KORKEATASOISTA TANSSINOPETUSTA KAIKENIKÄISILLE HELSINGIN KESKUSTASSA, TAPIOLASSA JA MANKKAALLA Parturikampaamo Tunteja kaikenikäisille. Tule tanssimaan! Saga-Hius Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki Lämpö- ja vesijohtoliike Syksy 2014 Aikuisten kurssit alkavat 11.8. ja junnujen 16.8. ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi PARAS PAIKKA OPPIA! ILMOITTAUDU NYT! Info, ilmoittautuminen ja avoimet ovet -aikataulut: TANSSIKOULUDCA.FI Tanssikoulu DCA ? Puh. 044 0606 160 ? toimisto@tanssikouludca.fi