Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
Jouluna 2017 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 24 M unkin S eutu Mantan markkinat 18.11.2017 – 9.1.2018 • ruokaa ja juomaa • leipää, leivonnaisia ja muita herkkuja • käsitöitä • Joulupukki vierailee Avoinna päivittäin 10-20 välillä, tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebooksivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois reisistä, lantiolta tai vatsanseudulta? Hyödynnä liikuntaetusi meillä varaamalla jaksosi 31.12. mennessä ja aloita tammikuussa. Ennakkovaraajan etuna saat KOLME YLIMÄÄRÄISTÄ kertaa kaupan päälle! (Arvo 147-195€) Luonnollinen ja tehokas kehonmuokkausmenetelmä HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin ja poistaa selluliittia. Näkyviä tuloksia nopeasti. Varaa ilmainen konsultaatio! ÄLÄ ANNA LIIKUNTASETELEITTESI VANHETA! Nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 Christmas Shopping asiakaspäivä 20.12. KESKIVIIKKO KLO 10-19 Tervetuloa! Erikoistarjous: Lahjakortit 2 + 1 (kolmas lahjaksi) 100 ensimmäiselle asiakkaalle käsivoide lahjaksi (arvo 21 €). • Toisten kunnioitusta • Yhteistyötä • Voittamista • Häviämistä Kevätkausi alkaen 465 € AMMATTIVALMENTAJA SINUA VARTEN Vauhti Hauskuus Oppiminen www.tennishedman.fi info@tennishedman.fi 09 8624 4000 Tulevaisuuden taitoja tenniksestä junioreille 4 17 v. Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Joulun aukioloajat: 23.-26.12.17 RAVINTOLA SULJETTU ke 27.-to 28.12. 10.30-16, pe 29.12. 10.30-22, la 30.12. 12-22, su 31.12. klo 12-16. ma 1.1.18 suljettu! Haluamme kiittää vanhoja sekä uusia asiakkaita kuluneesta vuodesta!!!
2 Nro 24 • Jouluna 2017 M unkin S eutu MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki edullisempi.fi Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 Teemme myös kotikäyntejä! Keskustan Erikoishammasteknikot on nyt osa ONNI hammasta. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 euroa (norm. 6130 €) . Tarjous voimassa vuoden loppuun. ONNI on paikallaan pysyvä nepparikiinnitteinen alaproteesi! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Aikuistennis AMMATTIVALMENTAJA SINUA VARTEN • Aamu-, päiväja iltaryhmät • Perusja jatkokurssit • Kilparyhmät Kevätkausi alkaen 697 € LAAJIN TUNTIVALIKOIMA Vauhti Hauskuus Oppiminen www.tennishedman.fi info@tennishedman.fi 09 8624 4000 Palvelemme Ma-pe 8.30-20 La 9-17 Munkkivuoren ostoskeskus Raumantie 1A 00350 Helsinki 09 5656 010 Lauantaina 23.12. 9-17 Jouluaattona 24.12. SULJETTU Joulupäivänä 25.12. SULJETTU Tapaninpäivänä 26.12. SULJETTU Keskiviikkona 27.12. 8.30-20 Hyvää Joulua! Joulun aukioloajat: ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkin Seutu toivottaa lukijoilleen ja ilmoittajilleen Rauhallista ja Riemullista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2018 Vuoden 2018 ensimmäinen lehti ilmestyy viikolla 2, keskiviikkona 10. tammikuuta. M unkin S eutu
M unkin S eutu LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI 48. vuosikerta – nro 24 Jouluna 2017 Betlehemin Rauhantuli – valon ja rauhan viesti saapui Munkinseudulle Munkkivuoren ostarilla Kauneimmissa joululauluissa oli Rauhantulen lyhty mukana. Saatat huomata sen myös monissa muissa joulunajan tilaisuuksissamme. Rauhantulen liekki on viesti toivosta ja rauhasta, jota jokainen voi välittää eteenpäin. Portista sisään ja rohkeasti pikkupihan perälle – sieltä Rauhantulen lyhdy löytyvät. Käy noutamassa Rauhantuli noudettiin meille Kiltapartiolaisilta Espoosta Sunasta. ? Yli tuhat vuotta on ”ikuinen tuli” palanut Betlehemissä. Halki Euroopan kulkeva Betlehemin Rauhantuli on perinne, joka sai alkunsa vuonna 1986. Siitä lähtien joka vuosi itävaltalainen lapsi on noutanut liekin Jeesuksen syntymäpaikalta ja lähettänyt sen matkaan. Nykyisin tuli leviää yli 30 maahan eri puolille maapalloa. Eri maiden partiolaiset ovat ottaneet perinteekseen liekin kuljetuksen joulunaikana kirkkoihin, vanhustentaloihin, päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin, vankiloihin ja erilaisiin tapahtumiin muistuttamaan rauhan tärkeydestä. Betlehemin rauhantuli on lahja Monissa maissa tuli ja sen myötä rauhanviesti lahjoitetaan myös päättäjille. Tukholmassa liekin vastaanottaa kuningas Kaarle XVI Kustaa, joka isekin on partiolainen. Rauhan viestin ovat liekin myötä saaneet myös Kosovon ja Afganistanin rauhanturvaajat ja rauhantuli on palanut myös New Yorkissa Ground Zero –paikalla. Rauhan liekillä on paikkansa myös yksittäisten ihmisten kodeissa. Sen viesti ylittää kansallisuuksien, uskontojen ja poliittisten vakaumusten rajat. Voit hakea liekin omalle pihallesi tai lahjoittaa sen joululahjaksi läheiselle. Rauhantuli Munkinseudulla Tänä vuonna Rauhantuli saapui Suomeen meritse 30.11. ja lähti Turusta leviämään eri puolille Suomea. Monet Pyhän Yrjänän Partiokillat vievät liekkiä eteenpäin. Espoosta se noudettiin 7.12. Munkinseudulle. Tuli palaa nyt Munkkivuoren kirkon pikkupihalla olevissa lyhdyissä. Sieltä liekin voi käydä sytyttämässä omaan kynttilälyhtyynsä. Kirkkopihan perällä on pari kolme lyhtyä, joissa tuli palaa, ja lyhtyjen vieressä tuohus, joilla tuli on helppo siirtää omaan lyhtyyn. Jos olet jouluna tuomassa kirkkopihalle läheisten poisnukkuneiden muistokynttilää, voit ottaa siihenkin tulen Rauhantulen lyhdystä. Toivomme, että tämä toivon liekki leviäisi moneen suuntaan ja saisi välittää valon ja rauhan viestiä ympärilleen. ”Jumalalle kunnia ja maassa rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Hetu Rauhantulen lyhdynvartija Munkinseudulla Helsingin uuttavuotta juhlitaan Kansalaistorilla Uusivuosi 2017 Kansalaistorilla. Kuva: Suomi100 Helsingin Kansalaistorilla vietetään uudenvuodenaattona 31.12.2017 jälleen koko kaupungin yhteistä juhlaa. ? Uusi vuosi otetaan vastaan Kansalaistorilla näyttävin menoin elämyksellisten esitysten ja tietysti massiivisen ilotulituksen saattelemana. Perheen pienimmät on Helsingin kaupungin järjestämässä tapahtumassa huomioitu omalla alkuillan ohjelmalla. – Helsingin uusivuosi on täynnä tulta, kimalletta, elämyksiä ja yhteisöllistä juhlatunnelmaa! Kansalaistorille mahtuvat juhlimaan kaikki, ja säästä riippuen paikalle odotetaankin 40 000–50 000 ihmistä. Lisäksi pätkä Mannerheimintietä suljetaan liikenteeltä klo 23 alkaen, jolloin juhlakansa pääsee valtaamaan myös yhden Helsingin vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista, vastaava tuottaja Susa Nokelainen kertoo. Juhlista pääsee nauttimaan myös ympäri Suomen kotoa käsin Ylen televisioinnin kautta. Suora lähetys Helsingin uudestavuodesta nähdään Yle TV2:lla 31.12.2017 klo 23.00–01.00. Mukana Suomen eturivin artisteja, suosikkijuontajat, tanssia ja sirkustaidetta Illan aikana yleisöä viihdyttävät pitkän linjan rockmuusikko, hittitehtailija Anssi Kela, Antaudun-menestysalbumillaan soittolistoja dominoinut Reino Nordin sekä Tähdet, tähdet -ohjelmassakin ihastuttanut bluesmuusikko Erja Lyytinen. Show’ta värittävät myös FRII dancers -ryhmän tanssiesitykset ja eri taiteenmuotoja yhdistelevä nykysirkusryhmä Agit Cirk. DJ Orion tanssittaa juhlakansaa sekä ennen että jälkeen show’n. Helsingin uudenvuoden show’n juontavat YleX:ltä tutut Jenspa ja Alma eli Jenni Poikelus ja Alma Hätönen. Tapahtumassa kuullaan lisäksi pormestari Jan Vapaavuoren puhe. Juhlat huipentuvat massiiviseen ilotulitukseen, joka kunnioittaa 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden päätöstä ja toivottaa näyttävästi tervetulleeksi uuden vuoden. Perheohjelman kruunaa lasten oma ilotulitus Ennen varsinaista show’ta Kansalaistorilla vietetään alkuillan uudenvuodenjuhlaa perheen kesken. Kansainvälisesti palkitun taiteilijaryhmä Maria Baric Companyn musiikkia, tulta, teatteria, tanssia ja sirkusta yhdistelevä Toiveiden taivas kohtaamisia unelmien äärellä kuljettaa yleisön unelmien äärelle. Suomen 100-vuotisjuhlavuodelle suunniteltu esitys kietoutuu vahvasti elävän tulen ympärille. Sivu 6
4 Nro 24 • Jouluna 2017 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 24 Yleisönosasto Runopalsta Joulu maalla lapsena Mentiin joulukuusta noutamaan, paksu lumi peitti maan. Vain vana jäi lumeen kun taaperrettiin, me kuustamme noutamaan. Kuusi talliin ensin sulamaan, sitten sisälle ja kuusta koristamaan. Kinkun tuoksu, puuron ja piparien toi mieleen tunteen jo jouluisen. Suurta juhlaa syntymää Jeesuksen oltiin valmiita vastaanottamaan. Tuli joulu luokse jokaisen, niin köyhän kuin rikkaankin. Joulun sanoma tavoitti ihmisen. Hyvää Joulua. Olavi Kylliäinen Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Joulu on auttamisen ja antamisen aikaa J oulu on antamisen aikaa, jolloin noudatetaan perinteitä, hiljennytään ja rauhoitutaan viettämään aikaa perheen tai muiden läheisten parissa. Joulumieltä on mahdollisuus saada vaikkapa hankkimalla hyväntekeväisyysjärjestöjen joulukortteja tai osallistumalla erilaisiin keräyksiin. Joululaulujen ja joulunäytelmien juuret ovat katoliset. Niiden tarkoituksena oli tehdä kristillinen joulunvietto kansalle läheiseksi ja kiehtovaksi ja saada ihmiset irtaantumaan pakanallisista uskonnoista. Tämän ajan jäänteitä ovat mm. Tiernapojat. Suomessa Tiernapoikien juuret juontavat 1600-luvulle, jolloin Turun yliopiston oppilaat alkoivat kierrellä vauraammissa taloissa esittämässä näytelmää ja samalla keräämässä itselleen rahaa opiskelua varten. Joulukirkko on sen sijaan puhdas kristityn joulun ilmentymä. Katolinen kirkko pitää joulumessun puolen yön aikaan, koska Kristuksen oletettiin syntyneen juuri tuolloin. Kun katolisen kirkon vaikutus väheni ja keskiyön messusta yhä yleisemmin luovuttiin, alettiin uskoa, että puolenyön hetkellä vainajien henget kokoontuvat kirkkoon omaa joulumessuaan pitämään. Protestanttinen kirkko juhlii vieläkin joulua aamuvarhaisella pidettävällä jumalanpalveluksella. Tänä vuonna joulun aika on ehkä vähän pidempi, kun pyhiä osuu arkipäiville. Joulunpyhät sijoittuvat alkuviikkoon ja uuden vuoden päivä osuu maanantaille. Jos välipäivät ovat vapaata, muodostuu 10 päivän yhtäjaksoinen joululoma. Kallion seurakunta tarjoaa runsaasti ohjelmaa joulun aikana, niin joulukirkosta, joululaulutilaisuuksista uuden vuoden kirkoon. Joulun aika jatkuu loppiaiseen ja siitä edelleen tammikuun 13. päivään saakka eli Nuutin päivään, jolloin joulunaika virallisesti loppuu. Hyvää joulua sekä onnellista uutta vuotta! -j.a. Keskuspuistoaktiivit vetoavat kaupunkiympäristölautakuntaan ? Keskuspuistoaktiivit vetoavat kaupunkiympäristölautakuntaan Helsingin yleiskaavan toteuttamisohjelmasta päättämisen siirtämiseksi ja esitetyn ohjelman muuttamiseksi. Yleiskaavasta on tehty 50 valitusta hallinto-oikeuteen, jolta odotetaan ratkaisuja tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa. Keskuspuistoryhmän mielestä ei ole mitään syytä kiirehtiä päättämään yleiskaavan toteuttamisohjelmaa ennen hallinto-oikeuden päätöksiä. Lautakunnan tulisi palauttaa asian uuteen valmisteluun, jossa otetaan huomioon hallinto-oikeuden ja eräät muut avoinna olevat ratkaisut. Toteuttamisohjelman käsittelyn lykkäämistä puoltaa myös se, että valtiovalta vastustaa monia yleiskaavan kannalta keskeisiä liikenneverkkoa koskevia ratkaisuja, joita ei voida toteuttaa ilman valtion osallistumista. Tämä koskee muun muassa Hämeenlinnanväylää ja useita muita esityksiä kaupunkibulevardeiksi. Liikennejärjestelmien kehittämisestä on esitetty myös sellaisia vaihtoehtoja, jotka säästäisivät viherja virkistysalueita tehostamalla maankäyttöä esimerkiksi raideliikenteelle yleiskaavassa varatuilla alueilla. Lisäksi kaupunginvaltuusto käynnisti yleiskaavan hyväksymisen jälkeen selvityksen mahdollisesta kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Yleiskaavan toteuttamisohjelma olisi syytä valmistella niin, että se sovitetaan yhteen kansallista kaupunkipuistoa koskevan selvityksen kanssa. Erityisesti on syytä välttää kaavoituksen ulottamista sellaisille viheralueille ja kulttuuriympäristöihin, jotka voivat tulla osaksi kaupunkipuistoa. Keskuspuisto on tällainen alue. Kun kaupunginvaltuusto päätti yleiskaavasta, se asetti jatkovalmistelulle useita reunaehtoja. Monet niistä koskevat Keskuspuiston luontoja virkistysarvojen suojelemista. Nyt lautakunnalle esitetyssä toteuttamisohjemassa ei mainita kuitenkaan mitään näistä Keskuspuistoon rakentamista rajoittavista linjauksista. Siinä tapauksessa, että toteuttamisohjelman käsittelyä ei lykätä, pitäisi ohjelmaan kirjata selvästi Keskuspuistoon rakentamista rajoittavat ohjeet asemakaavojen valmistelulle. Keskuspuistoaktivistit Annalan huvilan mesenaattikampanjan ensimmäinen rajapyykki saavutettu Kuva: roosa.lindholm@annalanhuvila.fi ? Annalan huvilan ostoon perustetun joukkorahoituskampanjan minimitavoite 30 000 euroa on nyt kasassa. Minimitavoitteen täyttyminen mahdollistaa Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsevan Annalan huvilan oston kaupungilta. Jos kokonaistavoite 100 000 euroa ei tule täyteen, jo kerätyt varat mahdollistavat pankkilainan Annalan huvilan ostoon. Rahaa kuitenkin tarvitaan kipeästi ja kampanjointi ei taukoa. Työ jatkuu raivokkaana, sillä ostohinta tulee kerätä kokoon mahdollisimman nopeasti. Joukkorahoituskampanja on avoinna 21.12. saakka. Kampanjointi jatkuu uusien vastikkeiden merkeissä. Mitä lähemmäksi pääsemme 100 000 euron tavoitesummaa, sitä nopeammin saamme huvilan avoimeksi yleisölle, painottaa hyvän rakentaja Jaana Merenmies. Kahvila, näyttelyitä, musiikkia, luentoja ja työpajoja kiireettömässä huvilamiljöössä. Annala on kaikille avoin, idyllinen puistoalue Helsingin syntysijoilla, Vanhassakaupungissa. Alueen sydän on vuonna 1826 rakennettu Helsingin vanhin huvilarakennus Annalan huvila eli Villa Anneberg. Huvilasta rakennetaan kaupunkilaisille tapahtumapaikka, jossa ideat, ilo ja kohtaamiset versovat runsaina. Pitkään tyhjillään ollut tila valjastetaan puutarhakulttuurin keskukseksi. Annalan alueella toiminta laajenee ja vierailijat pääsevät osallistumaan ja tekemään yhdessä. Kaupunkilaisilla on myös mahdollisuus tulla itse kehittämään Annalan huvilasta meidän kaikkien omaa hyvinvoinnin ja puutarhakulttuurin olohuonetta, visioi Annalan huvilan ystävät ry:n puheenjohtaja Riitta Korhonen. Helsingin kaupunki on päättänyt myydä Annalan huvilan 100 000 eurolla Hyötykasviyhdistyksen omistamalle Kiinteistö Oy Pro Annebergille, jolle kannatusyhdistys Annalan huvilan ystävät ry kerää varoja joukkorahoituksella. Kiinteistö Oy Pro Anneberg huolehtii jatkossa kiinteistön korjauksesta ja ylläpidosta. Presidentti Tarja Halonen eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden 2018 suojelijaksi ? Euroopan yhteisen kulttuuriperinnön teemavuoden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta Euroopan historiasta ja yhteisistä arvoista sekä kannustaa pohtimaan kulttuuriperinnön merkitystä nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa kulttuuriperintövuoden suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen. Teemavuoden avajaisia vietetään kaikille avoimessa tilaisuudessa Helsingissä perjantaina 19.1.2018. Kulttuuriperintö on läsnä meidän jokaisen arjessa. Kulttuuriperintöä voivat olla esimerkiksi tavat ja perinteet, rakennukset ja maisemat, elinkeinot tai vaikkapa pelit ja leikit. Euroopan unionin nimeämän kulttuuriperintövuoden tarkoituksena on nostaa esiin kulttuuriperinnön monimuotoisuutta ja sitä, miten kulttuuriperintö tukee kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Suomessa vuoden painopisteenä on Osallisuus kulttuuriperintöön. Kulttuuriperintövuoden toteuttamiseen voi osallistua kuka tahansa, yksityiset henkilöt, yhdistykset, yritykset ja muut yhteenliittymät. Teemavuoden koordinoinnista Suomessa vastaa Museovirasto. Vuoden aikana toivotaan syntyvän erityisesti sellaisia hankkeita ja aloitteita, jotka lisäävät vuorovaikutusta sekä yksilöiden ja yhteisöjen osallisuutta kulttuuriperintöön. Kulttuuriperintövuoden avajaisia vietetään Helsingissä Valkoisessa Salissa perjantaina 19.1.2018 klo 14–17. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen voi ilmoittautua jo nyt Museoviraston verkkosivuilla. Tilaisuuden avaa kulttuuriperintövuoden suojelija presidentti Tarja Halonen. Puheenvuorojen ja musiikin lisäksi nostamme yhdessä maljan kulttuuriperinnölle. Tarja Halonen.
5 Jouluna 2017 • Nro 24 M unkin S eutu Seurakunta Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Lasten ja perheiden aattohartaus 24.12. klo 15. Lasten ja perheiden joulukuvaelma. Wirta, Sidoroff. Aattohartaus 24.12. klo 16. Wirta, Sidoroff. Mukana lauluyhtye Kaamos Ensemble. Kauneimmat joululaulut –messu 26.12. klo 11. Messu on ehtoollisjumalanpalvelus, jossa virret on korvattu kauneimmilla joululauluilla ja messun liturgiset sävelmätkin on sovitettu tuttuihin jouluisiin sävelmiin. Wirta, Sidoroff. Messu su 31.12. klo 11. Wirta, Sidoroff. Toivoncafe torstaisin klo 18.30 Munkkivuoren srk-salissa, alkaen 4.1. Messu su 7.1. klo 11. Wirta, Valtonen. Hyvän mielen kuntojumppa +65 ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, alkaen 8.1. Askartelukerho maanantaisin klo 18 seurakuntatalon alakerrassa, alkaa 8.1. Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30– 17.15 seurakuntatalossa. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, alkaen 11.1. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Tervetuloa entiset ja uudet laulajat laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, alkaen 11.1. Kirjallisuuspiiri maanantai 15.1. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. John Steinbeck: Matka Charleyn kanssa, Tammi. Alustaja Solveig Williams. Raamattupiiri joka toinen tiistai klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa, alkaen 16.1. Luentosarja Sen tien kulkijat alkaa ke 17.1. klo 11.30 Munkkivuoren kirkossa, teemalla Jos jokainen elämä onkin pyhiinvaellus, puhujana Tommy Hellsten. Klo 13 keittoateria seurakuntasalissa. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Joulukonsertti – jouluhelinää monin kielin to 21.12. klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Kaksi kielisoitinta, kitara ja kantele muodostavat yhdessä suuria jouluisia maailmoja. Teri Mantere, kitara, Senni Valtonen, kantele. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Lasten ja perheiden aattohartaus 24.12. klo 13. Frilander, Sidoroff. Aattohartaus 24.12. klo 15. Glad, Valtonen Jouluyön messu 24.12. klo 23. Frilander, Valtonen. Joulukirkko 25.12. klo 11. Hartikainen, Valtonen. Messu 1.1. klo 11. Frilander, Valtonen. Messu 6.1. klo 11. Sinikka Peltohaan lähtösaarna ja –kahvit. Sidoroff, Valtonen. Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30–11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon lastentilassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Alkaen viikolla 2. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon lastentilassa, alkaen 8.1. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16, alkaen 8.1. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18 Munkkiniemen kirkon lastentilassa, alkaen 15.1. Sanan äärellä –raamattupiiri tiistaisin klo 11 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 2.1. Olohuone, vapaaehtoisten pitämä kahvila tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 9.1. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 11.1. Rukouspiiri perjantaisin klo 18 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 12.1. Lehtisaaren kappeli, Papinpöydänkuja 4 Aattohartaus 24.12. klo 16. Hartikainen, Valtonen. Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Tuttu jouluevankeliumi tarkkaan käsikirjoitettu joulutarina Kirkon kuvapankki/Markku Pihlaja. Kirkkovuoteen liittyvä kuvasarja löytyy Kirkon kuvapankista hakusanalla ”kirkkovuosi2017”. ? ”Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa.” Hiljennymme jälleen Betlehemin eläintallissa tapahtuneen, yli 2000 vuotta vanhan tutun sanoman äärelle. Taivaan enkeliparven kautta kedon ilosanoma Vapahtajan syntymästä ilmoitettiin paimenille. Paimenet eivät epäilleet. He tiesivät, että oli vastasyntynyt lapsi, jota he kohta lähtisivät omin silmin katsomaan. Aluksi tarvittiin Jumalan rakkaus ihmisiä kohtaan, Jumalan tarkka suunnitelma, nuori nainen ja Pyhän Hengen aikaansaama neitseellinen raskaus. Tarvittiin Josefin ja Marian matka Betlehemiin ja viimein majapaikan löytyminen eläintallista, kunnes lapsi syntyi. Jumala oli antanut Vapahtajan maailmaan. Se on joulun tärkein sanoma kaikkina aikoina. Jouluevankeliumia on perinteisesti luettu ja kuultu seurakuntien jouluhartauksissa, koulujen ja päiväkotien seimikuvaelmissa sekä kodeissa ja laitoksissa. Suomi rauhoittuu joulun viettoon. Seurakunnat järjestävät aattoillan hartauksia, jouluyön ja -aamun jumalanpalveluksia. Seurakuntien verkkosivuilta löytyvät oman paikkakunnan joulun ajan tilaisuuksien tarkemmat aikataulut. Jouluyön messuun voi liittyä myös television ja radion välityksellä. Lutherin kynästä Jotta ihmisillä olisi iäti kestävä rauha Jumalan kanssa, tarvittiin ensimmäinen joulu ja Vapahtajan syntymä ihmisten keskelle. Tähän Jumalan Pojan ihmisyyteen Luther rohkaisee ihmiskuntaa kiinnittymään. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heillä ei ollut tilaa majapaikassa. (Luuk. 2:7) Olen sanonut usein ja sanon vieläkin; ”Joka tahtoo oppia tuntemaan Jumalan ja vaaratta mietiskellä häntä, katsokoon seimeen ja tarkastelkoon huolellisesti Neitsyt Marian poikaa, joka syntyi Betlehemissä, ja joka lepää äitinsä sylissä ruokittavana.” Silloin hän oppii ymmärtämään, kuka Jumala on. Oivallus ei ole kauhistuttava vaan kallisarvoinen ja lohduttava. Varo siksi korkealentoisia ajatuksia, äläkä pyri kohoamaan taivaaseen ilman tärkeitä tikkaita, nimittäin Kristuksen ihmisyyden tikkaita, joita evankeliumi niin yksinkertaisesti kuvaa. Pysy niissä kiinni, äläkä anna järjen johtaa itseäsi harhaan. Silloin saavutat Jumalan todella. Martti Luther (Teoksessa: Martti Luther. Yksin armosta. 365 päivää Martti Lutherin seurassa. Käännös Anja Ghiselli. Kirjapaja 2010, s. 313-314). Sitaatti on joulusaarnasta Veit Dietrichin toimittamasta Huonepostillasta vuodelta 1544. WA 52, 40. Me-säätiöltä suurlahjoitus Sotiemme Veteraaneille ? Me-säätiö on lahjoittanut Sotiemme Veteraanit -keräykselle 400 000 euroa. Kyseessä on suurin yksittäinen lahjoitus keräyksen 11 vuoden historian aikana. Lahjoituksen taustalla on veteraanijärjestöjen varallisuustilanne. Me-säätiö kävi ennen lahjoitusta perusteellisesti läpi veteraanijärjestöjen[i] varallisuuden. Selvitys osoitti, että varallisuustilanne on huono. Esimerkiksi Suomen Sotaveteraaniliiton varallisuus jäsentä kohden oli vuoden 2017 alussa vain noin 46 euroa[ii]. Suurlahjoitus on suunnattu veteraanien arjen tukemiseen. – Me-säätiö kunnioittaa suuresti veteraaneja, jotka ovat olleet rakentamassa meille vapaata Suomea. Meille on tärkeää varmistaa, että sotiemme veteraanien arki sujuu turvallisesti ja he saavat tarvitsemiaan palveluita ja apuvälineitä, sekä pystyvät ostamaan tarvitsemansa lääkkeet, sanoo Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord. Suomessa elää edelleen noin 15 000 sotaveteraania sekä 30 000 puolisoa tai leskeä. Puolet heistä saa erittäin pientä eläkettä. Kunniakansalaistemme keski-ikä on jo noin 93 vuotta. – Olemme Sotiemme Veteraanit -keräyksessä erittäin kiitollisia Me-säätiön merkittävästä lahjoituksesta. Arvostamme myös sitä, että Me-säätiö halusi selvittää veteraanijärjestöjen todellisen varallisuustilanteen, sanoo Pia Mikkonen Sotiemme Veteraanit -keräyksestä. – Suomi 100 -juhlavuonna meitä ilahduttavat myös yritysten tekemät lahjoitukset. Otamme jokaisen euron ilolla vastaan, vaikka kyseessä ei olisikaan suurlahjoitus. Yksityisten kansalaisten aktiivisuus on vielä kysymysmerkki, sillä jokaiselle suomalaiselle suunnatun keräyksen miljoonan euron tavoitteesta on nyt koossa noin kolmannes, kertoo Sotiemme Veteraanit -keräyksen puheenjohtaja Matti Niemi. Jouluna leikitään yhdessä ? Joulunpyhinä on hyvää aikaa leikkiä isommalla joukolla. Aikuisten ja lasten yhteinen leikkiminen tekee hyvää kaikille, sillä yhdessäolo ja jaettu ilo vahvistavat molempia. Kun leikki-ideat meinaavat loppua, niin lisää löytyy näppärästi Leikkipankista Leikkipankista on iloa ja hyötyä jo ennen lomaa. Joulun odotus on jännää aikaa ja lapset voivat käydä vähän kierroksilla. Aikuisilla puolestaan olisi monenlaista touhuttavaa ja ehkä vähän salaisuuksiakin valmisteltavana, jolloin lapsia pitäisi saada harhautettua puuhailemaan hetkeksi omiaan. – Leikkipankki on hyvä vaihtoehto digilaitteille näin joulukuussa, kun lapset sanovat, ettei heillä ole mitään tekemistä. Leffan tai pelin ääreen heidät saisi varmasti liimattua, mutta pyydän monesti isosiskoa etsimään Leikkipankista heille yhteisen leikin ja saan itse jouluvalmisteluja tehtyä, kahden lapsen äiti Anne Kuusisto sanoo. Leikki vahvistaa ja rentouttaa Uusimpien tutkimusten mukaan aikuisen ja lapsen yhteinen leikki tukee monipuolisesti lapsen kehitystä ja vahvistaa lasta. Lapsi on syntymästään utelias ja oppimishaluinen, ja hän tutkii ja oppii nimenomaan leikin kautta. Yhdessä aikuisen kanssa leikkiessä lapsella on mahdollisuus esitellä uusia taitojaan. Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että hänen seurastaan nautitaan ja iloitaan. Leikkihetket yhdessä aikuisten kanssa ovat hyvä mahdollisuus tähän, ja yhteisesti koetut ja jaetut ilon hetket vahvistavat lapsen lisäksi aikuista. Ne rentouttavat ja luovat hyvää oloa kaikenikäisille. – Kiireisen syksyn jälkeen odotan jo pitkiä pyhiä, jolloin on aikaa olla yhdessä, leikkiä ja touhuta kaikenlaista. Loma-aikoina meillä ei ole tarvitse aina siivota leikkejä pois, vaan isot autoja temppuradat saavat olla paikallaan ja leikkejä jatketaan seuraavana päivänä, Kuusisto kertoo. Lapsilla on varmasti hauskempaa, kun touhutaan yhdessä eikä tarvitse vain joulupöydässä istua hiljaa loputtomalta tuntuvaa aikaa. – Juhlapyhinä kun kokoonnutaan sukupolvien kanssa yhteen, niin voi yhdessä syömisen lisäksi pelata tai leikkiä jonkun hauskan yhteisen leikin, Kuusisto toteaa. Jos omassa taloudessa ei asu leikkimään innostuvia lapsia, niin mikään ei estä sopimasta leikkitreffejä sukulaisten kanssa tai peliiltaa ihan vain aikuisten kesken. Leikkipankin valikoima laajenee yhteistyössä, sillä kuka tahansa voi lisätä sinne uusia leikkejä. Kannattaa siis jakaa joulun parhaat leikkivinkit myös muillekin leikkijöille. Viimeisimpiä Leikkipankkiin lisättyjä ideoita julkaistaan Leikkipäivän Facebook-sivulla. Leikkipankki löytyy osoitteesta www.leikkipankki.fi
6 Nro 24 • Jouluna 2017 M unkin S eutu Joukolla elokuviin Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Saga Munkkiniemen johtaja Ranja Kontturi järjesteli maljoja asukkaiden nostettaviksi. Saga Munkkiniemen johtaja Ranja Kontturi ja Munkinseutu lehden ilmoituspäällikkö Riitta Juslin nostivat maljan 100-vuotiaalle Suomelle. Saga Munkkiniemen kahvila-aulan joulutunnelmaa. ? Saga Munkkiniemen talossa juhlistettiin komeasti Suomen 100 -vuotisjuhlaa ja lähdettiin joukolla elokuviin. Talon johtaja Ranja Kontturi kertoi, että väkeä lähti Munkkiniemestä kaikkiaan 39 ja suuntana oli elokuvateatteri Kinopalatsi Kaisaniemenkadulla, jonne mentiin katsomaan uutta Tuntematon sotilas elokuvaa. Sen kunniaksi lähtijät nostivat maljan Saga Munkkiniemen ilmavassa ja valoisassa kahvila-aulassa. Saga Munkkiniemessä asukkaiden keski-ikä on 87 vuotta. SagaCare oli varannut Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi keskiviikkona 13.12. kokonaisen elokuvateatterin Tuntematon sotilas -näytökseen. Tilaisuuteen oli tulossa vajaa 2oo asukasta, koska kutsuttuja oli kaikista neljästä Helsingin Saga -talosta. Helsingin uuttavuotta juhlitaan Kansalaistorilla ? Taiteilijat ovat vuoden aikana kiertäneet ympäri Suomea keräämässä tarinoita ihmisten haaveista, ja jokainen esityksessä sytytettävä tuli symboloi uutta, liekkiin leimahtavaa unelmaa. Ennen esitystä yleisö saa käydä viemässä omia toiveitaan Uudenvuoden toiveiden telttaan. Koko perheen ohjelma päättyy lasten omaan ilotulitukseen klo 17.30. Helsingin uusivuosi Su 31.12.2017 Kansalaistori Koko perheen ohjelma: 16.00–16.45 Uudenvuoden toiveiden teltta 17.00–17.30 Maria Baric Company: Toiveiden taivas – kohtaamisia unelmien äärellä 17.30 Lasten ilotulitus Iltaohjelma: 22.00–23.00 DJ Orion, lämmittelyohjelmaa 23.00–00.00 Uudenvuoden show 00.00–00.05 Ilotulitus 00.05–01.00 DJ Orion Suora lähetys Helsingin uudestavuodesta nähdään TV2:lla klo 23.00–01.00. Show’n loputtua ilotulituksen jälkeen lähetyksessä näytetään kuvaa ja tunnelmia Kansalaistorilta. Helsingin uudenvuoden järjestää Helsingin kaupunki. Perinteeksi muodostunutta juhlaa on järjestetty 1930-luvulta lähtien. Tapahtumaa koordinoivat Helsinki Marketingin Susa Nokelainen ja Marianne Saukkonen. Ilkka Taipale julkaisi ei tavanomaisen muistelmakirjan Ilkka Taipaleen Mielisairaalassa Lääkärin muistelmat. ? Mielisairaalassa Lääkärin muistelmat, on uusi kirja, jonka on kirjoittanut Ilkka Taipale. Kirjan esittelytekstissä kerrotaan, että Taipale on viettänyt 14 vuotta elämästään mielisairaalaassa ja 11 vuotta eduskunnassa. – Siinä ei ole paljon eroa, hän on tokaissut potilailleen. Maailman terveysjärjestön Mare Danzon on luonnehtinut Ilkkaa sanoen, että hänessä yhdistyvät aina ilo ja vakavuus. Niinpä tässä kirjassa on hulvattomia sattumuksia ja vauhdikasta menoa pitkäjänteisen ja sinikkään poliittisen toiminnan rinnalla. Kirjan on kustantanut Into Kustannus Oy. Ilkka Taipale on psykiatri ja sosiaalilääketieteen dosentti. Hän on työskennellyt Hesperian ja Nikkilän mielisairaaloissa ja ollut Sosiaalisairaalan ja Kellokosken sairaalan ylilääri. Taipale on ollut myös mielisairaiden oman järjestön Mielenterveyden keskusliiton ja Pohjoismaisen potilasjärjestön puheenjohtaja. – Erehdytte, jos pidätte tätä teosta tavanomaisena muistelmakirjana. Tämä on sosiaalipoliittinen ja -lääketieteellinen ohjelmajulistus ja toimintaohje, Taipale kirjoittaa. Lajittele jätteet myös jouluna ? Jätteiden lajittelu on tärkeää myös jouluna. Lahjapaperit kuuluvat sekajäteastiaan ja alumiinivuoat ja tuikkukynttilöiden kuoret metallin keräykseen. Ylijääneen ruoan voi tuunata uusiksi aterioiksi. Jouluna syntyvän ruokajätteen määrää voi helposti vähentää ostamalla jouluruokia kohtuudella. – Jos joulun ruokia jää yli, ne voi tuunata uusiksi aterioiksi. Kinkunrasvan voi käyttää kastikkeen valmistamiseen. Kinkkua ja kalaa voi käyttää wrapeissa tai paistoksissa ja laatikoita sosekeittojen raaka-aineina. Ruokajäte ja kinkunrasva eivät kuulu wc-pyttyyn, vaan biojäteastiaan. Nestemäinen rasva voidaan laittaa tiiviissä pakkauksessa sekajätteeseen ja hyytynyt rasva biojätteeseen, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti. Laatikkoruokien alumiinivuoat, tuikkukynttilöiden kuoret ja muut alumiiniroskat kuuluvat metallinkeräykseen. Rikkoutuneet ledkynttilät ja valosarjat tulee viedä sähkölaitekeräykseen, ei sekajätteeseen. Lahjapaperit ja -narut sekajäteastiaan Lahjapaperit ovat sekajätettä, josta tuotetaan jätevoimalassa kaukolämpöä ja energiaa. – Lahjapaperit eivät kelpaa paperintai kartonginkeräykseen, koska ne ovat päällystettyjä ja sisältävät paljon painovärejä, tarroja ja teippejä. Uudelleenkäytettävät kankaiset lahjapussit ovat hyvä keino vähentää lahjapaperijätteen määrää, ohjeistaa Partti. Risat joulukoristeet, kuten joulupallot, kimallenauhat ja kynttiläkipot, kuuluvat myös sekajätteeseen. Uudenvuodentinat ovat vaarallista jätettä, sillä ne sisältävät runsaasti lyijyä. Tinat kannattaa säästää ja valaa uudelleen seuraavana vuonna. Ne voi myös viedä maksutta HSY:n vaarallisten jätteiden konttiin tai Sortti-asemalle. Jouluna syntyy paljon pakkausjätettä, joten kierrätyspisteiden ja kiinteistöjen jäteastioita on hyvä täyttää maltilla. Lahjapaperit ja -pakkaukset voivat odottaa hetken vaikka varastossa, jos jäteastiat ovat täynnä. Pakkauslaatikot kannattaa tilan säästämiseksi litistää ennen keräysastiaan laittamista. Ohjeita jätteiden lajittelusta löytyy osoitteesta www.hsy.fi/jateopas. Vinkkejä joulun jätteiden lajitteluun löytyy HSY:n tulostettavasta joulumuistiosta. Operaatio Lumihiutale käynnistyy jälleen ? Autoliiton yleisen tiepalvelun Operaatio Lumihiutale järjestetään 16.12.2017– 1.1.2018 jo 49. kerran. Operaation aikana tiepalvelumiehet ovat tehostetussa valmiudessa lähdössä auttamaan tien päällä pulaan joutuneita. Autoliiton Operaatio Lumihiutale päivystää jälleen loppuvuoden liikenteessä, jotta jokainen pääsisi sujuvasti ja turvallisesti perille. Tiepalvelu tuo avun paikalle, jos matka jostakin syystä katkeaa, Jokainen autoilija voi kuitenkin omalla toiminnallaan ennaltaehkäistä ongelmia vaihdattamalla huonon akun ajoissa uuteen ja tarkastamalla nesteiden pakkaskestävyyden sekä rengaspaineet ennen matkalle lähtöä. Ajotietokoneen näyttämään polttoaineen riittävyyteen ei myöskään kannata sokeasti luottaa. Joulumatkalle lähdettäessä autoon pakataan yleensä runsaasti tavaraa. Tavarat voivat väärin pakattuna aiheuttaa vaaraa äkillisissä jarrutustai väistötilanteissa sekä onnettomuuksissa. – Matkatavaroiden paikka on auton tavaratilassa eikä matkustamossa pitäisi olla käytännössä mitään irrallista. Jopa kännykät ja tablettitietokoneet olisi hyvä pitää istuintaskuissa tai niille tarkoitetuissa telineissä”, muistuttaa Autoliiton yleisestä tiepalvelusta vastaava koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen. Tavaratilaa kuormatessa ensimmäiset tavarat tuetaan tiukasti takaistuimen selkänojaan niin, että raskaimmat tavarat ovat alimmaisena ja mahdollisimman edessä. Loput tavarat tuetaan ensimmäisiin ja seuraavat kerrokset tehdään samalla periaatteella mahdollisimman tiiviiksi paketiksi, joka ei pääse liikkumaan. – Kuormasta ei saa tehdä takaistuimen selkänojaa korkeampaa, jotta tavarat eivät lentäisi mahdollisessa äkkijarrutuksessa tai törmäyksessä matkustamoon. Jos tavaratilaa laajennetaan kaatamalla takaistuimen selkänoja osittain tai kokonaan, on tavarat kiinnitettävä paikalleen esimerkiksi kuormaliinoin”, Vesalainen painottaa. Suksiboksi on syytä asentaa huolellisesti ja siellä saa kuljettaa vain kevyttä tavaraa. Näistä tavaroista raskaimmat on sijoitettava suksiboksin keskivaiheille niin, että niiden paino jakautuu tasaisesti molemmille taakkatelineille. – Myös boksiin laitettavat tavarat – ovat ne sitten suksia tai jotain muuta – on muistettava sitoa”, Vesalainen sanoo. Turvallinen kuormaus saadaan viimeisteltyä säätämällä auton rengaspaineet kuormitusta vastaaviksi. Auton käyttöohjekirjassa on neuvottu oikeat paineet pienelle ja isommalle kuormalle. Jos kuitenkin ongelmia tien päällä tulee, Autoliiton Operaatio Lumihiutaleen palvelukeskukseen saa yhteyden numerosta 0200 8080 (1,95 €/min + mpm tai pvm, jonotus on maksuton). Autoliiton jäsenille on oma palvelumaksuton avustusnumero, joka löytyy jäsenkortista. Molemmista numeroista tilatut palvelut ovat maksullisia. Avustuskustannuksista kannattaa sopia ennen palvelun tilaamista. Autoliiton Plus-jäsenille on oma veloitukseton palvelunumero, josta tilatut palvelut ovat maksuttomia.
7 Jouluna 2017 • Nro 24 M unkin S eutu Uusi kauneushoitola Munkkiniemeen Riihitielle Kosmetologi Charlotte Carlsson on innoissaan yrittäjyydestä. ? Lokakuun alussa avasi uusi Kauneushoitola Charlotte rauhallisella Riihitiellä Munkkiniemessä. Siellä työskentelee Kosmetologi Charlotte Carlsson (25v.). Charlotte on valmistunut kosmetologiksi koulusta Yrkesinstitutet Prakticum Helsingin Arabianrannassa. Aikaisemmalta koulutukseltaan hän on myös parturi-kampaaja. Oman yrityksen hän perusti kesäkuussa 2017, mutta asiakaspalvelutyö on ollut sydäntä lähellä jo useita vuosia esimerkiksi kampaamossa ja kaupan alalla. Hän on toiminut aikaisemmin kosmetologina Helsingin keskustassa mutta kun sai tiedon vapautuvasta liiketilasta Munkkiniemessä ja kävi tutustumassa, ihastui hän heti alueeseen. Sijainniltaan Riihitie 8 on loistava, julkisen liikenteen pysäkit ja Munkkiniemen puistotie ovat lähellä mutta silti hän ei voi muuta kuin ihailla liiketilan hiljaisuutta ja rauhallisuutta. Kauneushoitolan palveluvalikoimassa ovat kaikki perinteiset hoidot kuten kasvohoidot, ihonpuhdistukset, käsija jalkahoidot sekä myös rentouttavat vartalohoidot ja klassinen hieronta. Näiden lisäksi valikoimista löytyvät myös kestolakkaukset, sokeroinnit, ripsien kestotaivutukset ja paljon muuta. Charlotte pitää tärkeänä laajaa hoitovalikoimaa, jotta hän pystyy palvelemaan alueen eri sukupolvia. Hoidot Charlotte suunnittelee jokaiselle yksilöllisesti. Usein saatetaan ajatella että kosmetologilla käynti on vain ulkoisen kauneuden hoitoa. Kuitenkin kiireisen työelämän vastapainona asiakkaat kokevat rentoutumisen ja stressitason madaltumisen yhtä tärkeänä ja Charlotte pyrkii siihen jokaisessa hoidossa. Myöskään terveydellisiä vaikutuksia ei saa unohtaa. Asiakkaita Charlotte ottaa vastaa joustavasti niin aamulla kuin illalla, arkisin ja viikonloppuisin. Charlotten äidinkieli on ruotsi ja hän palvelee asiakkaita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Charlotte on todella iloinen uudesta liiketilasta, innoissaan yrittäjyydestä ja toivottaa kaikki tervetulleiksi rentoutumaan. Tradeka lahjoittaa 2,5 miljoonaa yleishyödyllisiin hankkeisiin ? Osuuskunta Tradeka panostaa Suomen tulevaisuuteen ja lahjoittaa 2,5 miljoonaa euroa toimintaan, joka aktivoi ja tukee suomalaisia sekä edistää uudenlaista järjestöja yritystoimintaa. Osuuskunta Tradeka täyttää tänään tiistaina sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Tradeka on tehnyt yhteensä 2,5 miljoonan euron lahjoitukset yhteistä hyvää edistäviin hankkeisiin. ”Tavoitteenamme on tehdä sekä hyvää tulosta että hyvää ympäröivälle yhteiskunnalle. Palautamme osan tuloksestamme voitonjakolupauksemme mukaisesti yhteiseen hyvään”, sanoo Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro. Tradeka haluaa olla mukana vahvistamassa Suomen tulevaisuutta tukemalla kansalaisia, tasa-arvoa, innovointia ja yrittäjyyttä. Juhlavuonna avustuksia ovat saaneet hankkeet, jotka aktivoivat ja tukevat kansalaisia, uudistavat toimintatapoja ja mahdollistavat uudenlaista kansalaisjärjestötai yritystoimintaa. Erityisenä painopistealueena on ollut oikeudenmukaisen ja kaikki suomalaiset huomioivan digitalisaation tukeminen. – Jaamme 2,5 miljoonan euron lahjoitukset yli 30 hankkeen tai toimijan kesken. Osa lahjoitusten saajista, kuten Väestöliiton Poikien Puhelin ja Aalto-yliopiston Design Factory, ovat täysin uusia, osa avustuskohteista on pitkäaikaisia kumppaneitamme. Lahjoituksistamme voi lukea lisää tradeka.fi -sivustolla juuri avatussa Omistaminen tekee hyvää -blogissamme, kertoo Tradekan vastuullisuusjohtaja Satu Niemelä. Tradeka on muistanut juhlavuotenaan myös jäseniään yhteensä yli 100 euron jäseneduilla per jäsen sekä järjestämällä jäsenistölle Tuntematon sotilas -elokuvan kutsuvierasnäytöksiä ympäri Suomen. Historia yksiin kansiin Myös tutkimusja historiahankkeet ovat saaneet lahjoituksia. Tradeka on sopinut professori Markku Kuisman, dosentti Teemu Keskisarjan ja FM Anitra Komulaisen kanssa kokoavan historiateoksen kirjoittamisesta OTK–EKA-vetoisen edistysmielisen osuustoimintaliikkeen vuosikymmenistä yrityksenä ja kansanliikkeenä. ”Haluamme muodostaa kokonaisvaltaisen kuvan ja ymmärtää, mihin edistysmielisen osuustoimintaliikkeen menestys ja epäonnistumiset ovat perustuneet”, toteaa professori Markku Kuisma kirjan taustoista. Lajittele jätteet myös jouluna Professori Seppo Lindy ja kirjailijat sisustusarkkitehti Ahti Taskinen, kirjan toimittanut kirkkoherra Olli Laine, professori Katja Karasma sekä Tiina Elkama. Dekkarin julkistamistilaisuus Studio Montessa ? Lauantaina 9.12.2017 Studio Montessa Viidennellä linjalla julkistettiin dekkariantologia, Karhun kanssa mustikassa. Studio Monte Kalliossa on aktiivinen kulttuuritoimija, jonka tiloissa järjestetään musiikki-, runo-, kirjallisuusym. kulttuuritilaisuuksia. Studio toimii myös harjoitusja työtilana taiteilijaryhmälleen. Tanssistudiona vuonna 1987 aloittanut Studio Monte on Kallion ainoa kulttuuritila Kallion kirjaston mentyä remonttiin. Alusta asti mukana ollut Professori Seppo Lindy tuottaa mm. musiikkiesityksiä erilaisilla kokoonpanoilla sooloesityksistä kamarikonsertteihin ja runomatineoista näytelmällisiin tanssiesityksiin. Kirjan toimittanut kirkkoherra Olli Laine on kerännyt sekalaisen seurakunnan lahjakkaita kirjoittajia, joista osa on kirjoittanut salapoliisigenreä tuotteliaasti, osa oli ensi kertaa pappia kyydissä. Tilaisuus alkoi alkusoitolla. Malja nostettiin uudelle kirjalle. Luettiin otteita kirjan novelleista. Toiminnanjohtaja Juha Lindy haastatteli kirjailijoita. Kirja-arvio julkaistaan Studio Monten Facebooksivulla Kallion kulttuuristudio Monte. Keskustelua novelleista syntyi myös yleisön keskuudessa. Paikalla ollut päätoimittaja Kari Varvikko esitti kommentin stadin slangiksi. Kotimainen kuusi on suosituin joulupuu ? Suomalaisen joulukuusen ostaminen on ympäristöystävällinen valinta. Kotimaisen kuusen hiilijalanjälki on pieni verrattuna ulkomailta tuotuun joulupuuhun. Suomalaiset luottavat kotimaiseen joulukuuseen. Koteihin hankitaan tänä vuonna arviolta 1,5 miljoonaa joulupuuta, joista valtaosa on perinteisiä kuusia. Kotien joulukuusista noin miljoona on tuotettu suomalaisilla viljelmillä, mutta reilut 300 000 kuusta haetaan omasta tai tuttavien metsästä. Noin 150 000 kuusta tulee ulkomaisilta viljelmiltä. – Suomalaisen joulukuusen suosiminen kannattaa, sillä kotimaiset viljelijät välttävät yleensä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Lähellä tuotetulla kuusella on myös pieni hiilijalanjälki ulkomailta tuotuun kuuseen verrattuna, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Joulupuukaupassa liikkuu kymmeniä miljoonia euroja tänä vuonna. Puiden hintaan vaikuttaa myyntipaikka, puun koko ja sen laatu. Viime vuosina koteihin on hankittu entistä pienempiä, noin kahden metrin pituisia tai sitä lyhyempiä kuusia. Joulukuusen hinta Etelä-Suomessa on noin 30– 60 euroa. Sienitaudit riesana Kotimaisissa metsäkuusissa oli sateisena kesänä ja syksynä tavallista enemmän sienitauteja. Kuusia vaivasivat taudeista erityisesti suopursuruoste, kuusenkariste sekä kuusenjuovakariste. Sienitaudin voi huomata joulukuusen neulasista. Osa sairastuneen puun neulasista voi olla keltaisia tai ruskeita, ja neulaset myös irtoavat helposti. – Metsästä otettua kuusta kannattaa kopauttaa napakasti maahan, jotta neulaset putoavat jo ennen kuin ne päätyvät kotiin. Vialliset neulaset eivät ole ihmisille haitallisia, mutta ne tuovat lisätyötä kodin siivoukseen, Remes sanoo. Joulukuusi säilyy sisätiloissa yleensä varisematta kaksi viikkoa, kun puu ei pääse missään vaiheessa kuivumaan. Jos puuta kuljetetaan pitkiä matkoja auton katolla tai peräkärryssä, tulee puu suojata ajoviimalta esimerkiksi pressulla. Jäätynyttä kuusta on hyvä sulattaa viileässä paikassa pari päivää ennen kun se tuodaan lämpimään sisätilaan ja asetetaan kuusenjalkaan. Joulukuusen tyvestä kannattaa sahata pieni kiekko pois, jotta puun solukot kykenevät imemään vettä. Kuusta voi myös suihkuttaa, jotta se säilyisi pitkään tuoreena.
8 Nro 24 • Jouluna 2017 M unkin S eutu Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018! Olemme avoinna myös joulun ja vuodenvaihteen arkipäivinä Tarkista tarkemmat aukioloajat numerosta (09) 4774300. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, 00330 Helsinki www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi Raumantie 1, puh. (09) 556 307 Munkkivuoren SUUTARI Oy Kauneusja jalkahoitola Kaarina Huhtala Solnantie 26, 00330 Helsinki p. 09 483 238, 0400 693 166 Kiitos kuluneesta vuodesta! Rauhallista Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta! Nipsu Lastenvaatteet Uudistettu myymälä palvelee Munkkivuoren ostoskeskuksessa Raumantie 1, puh. (09) 3866 619 Salon Netta Sari Solnantie 26, 00330 Helsinki p. 09 481 314 Toivotamme asiakkaillemme Hyvää ja Rauhaisaa Joulunaikaa!
9 Jouluna 2017 • Nro 24 M unkin S eutu Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! TEBOIL MUNKKIVUORI Veljekset Hämäläinen Oy, puh. (09) 565 5800 Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki Palvelemme ma-pe 6.30-21, la 8-21 ja su 9-21 Kiitos kuluneesta vuodesta ja Rauhallista Joulua Munkkivuoren Fysioterapia & Hieronta Eija Kettunen 050-374 51 61 Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040 5160 806 TERVETULOA Kiitos kuluneesta vuodesta ja Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! T. Teija Kallinki Parturi-kampaamo Saga-Hius Dosentintie 12, 00330 Helsinki Kiitos kuluneesta vuodesta. Rauhallista Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta! Merja Lampa TONELLE Munkkiniemen puistotie 18 00330 Helsinki puh. 481 742 Palvelumyymälä vuodesta 1938 Joulurauhaa ja kiitos kuluneesta vuodesta 2017! 2018 Tonelle 80 vuotta! Inaria Studio Munkkiniemi Munkkiniemen Puistotie 21 (09) 484 101 AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 www.autokouluhakaniemi.fi Hämeentie 14, 00530 HKI Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta!
10 Nro 24 • Jouluna 2017 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Joulukuun kulttuurikierros ? Maria Jotuni, Pentti Haanpää ja Rosa Liksom. Voiko enempää odottaa kulttuuriselta itsenäisyysvastaanotolta, jonka Nälkäteatteri teki taas perinteeksi Ylioppilasteatterin studiolla, kaupungin ytimessä? Jotunin ”Jouluyö korvessa” on kipeä esitys, jossa suomalainen maaseutu näyttää pahimmat puolensa. Haanpään ”Kaiken vanhan kohtalo” on tragedia kristinuskon vaikutuksesta ihmiseen. Pidin eniten sarjasta Liksomin ”tylyimpiä novelleja pienoisnäytelminä”. Aivan verraton on Myy Lohi karvalakkipäisenä pohjoisen murretta käyttävä sanailu ”etelän metsäherroista”, jotka eivät luonnosta mitään ymmärrä. Tämän Suomen vielä tunnistan 100v-juhlapäivänä. Finlandia-palkinto Diktoniuksen jäljillä Ministeri Elisabeth Rehn valitsi Raadin Finlandiapalkinto 2017 –ehdokkaista kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurmeen, em. Nälkäteatterin pitkäaikaisen vetäjän. Hurme varoitti kiitospuheessaan ”seitsemän ja puolen miljardin suurpedon” maapallolle aiheuttamasta tuhosta Hän sanoi, että taide ja tiede ovat ainoat työkalut, jottei kehitys apinasta ihmiseksi jäisi pahasti kesken. – Mitään muuta keinoa ei ole. Sivistys ja valistus ovat kovinta todellisuutta! Kaikki muu on niiden rinnalla roskaa. Hurme kehui ruotsinkielisten kirjailijoiden opettaneen hänelle sen, mitä täytyy tietää Finlandia-palkinnon voittaakseen. Erityisen suuren vaikutuksen oli tehnyt kirjailija ja säveltäjä Elmer Diktonius. Puheen loppuosuutta ymmärtämättömille voittajalla oli tärkeää sanottavaa: – För er, som inte förstod vad jag nyss sa, har jag ett enkelt råd: opetelkaa ruotsia, juntit. Maailmankuvanne avautuu kummasti. Rehn osui valinnassaan siis kultasuoneen! Kun asiat menevät hatelikkoon ”Idän ote” valloitti Vapaan taiteen tilan Sörkassa viikonlopun ajaksi. Visuaalisesti ja tanssillisesti komein oli Mari Kortelaisen ”Hatelikko”. Soolotanssiesitys lähtee ajatuksesta, että asiat voivat mennä pieleen, hatelikkoon. Sana tarkoittaa kainuunmurteella pientä kitukasvuista metsää. Liikemateriaali ja koreografia pohjautuvat havaintoihin siitä, kuinka nykyihmisen kokemusmaailma voi vääristyä, kun hän on altis häiriöille ja keskeytyksille. Tanssikoulutuksen opettaja Katariina Vähäkallio esitti humoristisen ”Impromptun”, jossa päästetyt äänet suusta olivat kiinnostavampia kuin itse liikkeet. Yleisö tykkäsi idän huumorista. Pääesityksenä oli ”Kehoratorio”, Mirva Keski-Vähälän ja Riku-Pekka Kellokosken tanssia, puhetta, musiikkia ja kehollisia harjoitteita sisältävä esitys, jossa käytiin läpi mm. naisen fyysisiä kokemuksia kemiallisten voiteiden allergioista ja vartalotärinöistä, jotka loppuivat leikaten, kun hän sai juuri syntyneen lapsensa syliinsä. Konkari uudistuu ajassa Alpo Aaltokoski on pitkän linjan tanssija-koreografi, joka tuntuu ihan ajattomalta. Stoan teatterisalissa oli esillä peräti 10 päivän ajan Aaltokoski Dance Marathonia. ”Deepin” ensiesitys oli helmikuulla 2000 Suomen suurlähetystössä Washingtonissa. Mutta sen pohjana on jo Milla Moilasen videoteos vuodelta 1995. Näimme uusintana hyvin timmin kroppansa säilyttäneen tanssijan yläruumis paljaana ja lihakset viritettynä soolotanssissaan, ja verholle tai seinälle heijastettua Moilasen videoteoksen kuvaa samoista liikkeistä ja tanssijasta 22 vuotta sitten. Deep käsittelee näkemisen aihepiiriä. Elävien olentojen luut näyttävät yllättävän samankaltaisilta ilman nahan peittoa. Ihminen, eläimet ja orgaaniset materiaalit ovat elämän raakaainetta. Läpileikkaukset väläyttävät meille niiden muotoja, liikettä ja henkeä. Videoteoksessa Aaltokosken luut yhtyvät eläimen luihin ja liikkeisiin. Yhä vaikuttava sooloteos, kaikessa ytimekkyydessään. Finlandiatalolla kansainvälinen itsenäisyysjuhla Monikulttuurisen itsenäisyyspäivän (MIP) järjestävät Helsingin kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa, Moniheli ry ja Cultura-säätiö. Juhlat alkoivat Caisan pienessä juhlasalissa, jatkoivat kaupungintalon juhlasalissa. Nyt se oli ensimmäistä kertaa Finlandia-talolla. Minulle sanottiin ovella, ettei sisään mahdu. Pääsin toiselle riville , jossa oli jonkin verran tilaa. MIP ei ole niin paatoksellinen ja vakava kuin kotimaiset juhlamme usein ovat. Cristal Snow ja Suvi West loivat vapaalla juonnollaan rennon ilmapiirin. Silti alussa oli Maammelaulu, lopussa tuotiin ensi vuonna 100 vuotta täyttävän naapurin Viron lippu omalla kansallislaululla, jonka sävel on sama, Paciuksen. Hauskassa kansantanssiesityksessä ulkomaiset ja kotimaiset sekaparit esittivät perinteistä tanssia. Yliopistokansleri Thomas Wilhelmsson korosti juhlapuheessaan koulutuksen merkitystä. Toimittaja Yagmur Özberkan puhui persoonallisesti oman kokemuksensa yleistäen ihmisestä, jonka ulkonäkö erottaa kantaväestöstä ja kieli maahantulijoista. Kulttuuriesitykset olivat vahvoja, vuosikymmenten muodilla ryyditettynä. Paleface, Harjun nuorisotalo ja moni muu esitti vauhdikkaan ”Sounds & Beats”, Jostain paljon kauempaa, oli sanoma. Lopuksi meille tarjottiin kuohuva lasi, kahvia ja – niin suomalaista – Fazerin suklaapaloja. Maahantulijamme arvostavat maan itsenäisyyttä; paljon kuvattiin juhlavuoden kuvan edessä. Stadin Juhlaorkesteri on nyt hyvin kansainvälinen, peräti kolme laulajaa. Joukosta erottuu Duke Ellingtonin ”Caravanin” aina yhtä upeasti laulava Merikukka Kiviharju ja Timo Turpeinen. Soljuu kaipuu Ravintola Kapsäkissä hurmasi Annika Mustonen kvartetti vieraanaan saksofonisti Adele Sauros. Laura Annika Quartetin ensimmäinen LP ’Metsä’ julkaistiin marraskuulla Eclipse Musicin kautta. Yhtye keikkailee levynjulkaisun takia ympäri Suomea koko loppuvuoden. Se kutoo yhteen modernin jazzrytmin eri ulottuvuuksia, sanatonta ja sanoitettua laulua, sekä kollektiivisella otteella töitä tekevien muusikoiden persoonalliset soittotyylit. LAQ’ia luotsaa laulaja Annika Mustonen, joka säveltää yhtyeen musiikkia pianisti Aleksis Liukon kanssa. Komppiparina yhtyeessä taituroivat kontrabasisti Joonas Tuuri ja rumpali Jesse Ojajärvi. Meidät valloitti ”In Infinity”, ”Metsä” ja ”Soljuu kaipuu”. Kaiun tytöt hienohelmat Komeaa ja tunnelmallista laulua ”Kaiun tytöt hienohelmat” kuulimme Stoan teatterisalissa. Otsikko tulee keuruulaisen maalaispoika Einari Vuorelan kielikuvistaan runsaasta ”Metsänkävijä” runosta. Laulajina oli kaksi Kaj Chydeniuksen valitsemaa laulajaa. Säveltäjä juontaa pikkutarkan ytimekkäästi runojen ja runoilijoiden taustat. Minja Koski ja Maruska Verona tulkitsivat yksin tai duettona peräti 21 Chydeniuksen laulua suomalaisiin runoihin 1800-luvulta nykypäivään. Säveltäjä saJonna Lehto ja Teemu Päivinen teknoshamanismin pauloisssa Höyhentämön seinäruudun edessä. Kuva: Jenni Kokkomäki Jussi Lankoski lausuu ristiasennossa. Maija Daavittila ja Tuomo Holopainen taustalla Temppeliaukion kirkossa. Kuva: Raimo Granberg. Ulla Leskelä lausuu Työväenopiston Oppiskahvion runohetkessä. Kuva: Hanna Matikainen. Maruska Verona (vas.), Kaj Chydenius ja Minja Koski tarjosivat kauniin runolauluiltapäivän Stoassa. Annika Mustonen kvartetti vieraana Adele Sauros saksofonissa ravintola Kapsäkissä. Kuva: Jari Flinck. Edson Modeston ja Riikka Mustosen kaunis tangoesitys kruunasi MIP-juhlan Finlandia-talolla. Kuva: Raimo Granberg. Alpo Aaltokoski esitti Tanssimaratonillaan Stoassa uudestaan vanhan mestariteoksensa Deep. Kuva: Alpo Aaaltokoski Company.
11 Jouluna 2017 • Nro 24 M unkin S eutu Kulttuuri Mauno Koivisto arvion kohteena ? Presidentti Mauno Koiviston 94. syntymäpäivänä 25.11.2017 oli hieno, tiedontäyteinen ja arvokas seminaari Paasitornin Karl Lindahl-salissa. Tupa oli ihan täynnä, mikä aiheutti harmitusta, mutta osa ihmisitä jaksoi kuunnella seisten salin perällä. YPSY osaa järjestää aktiivien hyvillä henkilösuhteilla ja asiantuntemuksella. Teema oli Koiviston ja hänen perintönsä arvio. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen alustus Koiviston talouspolitiikasta ja sisäpoliittisista muutoksista on arvokas myös historiantutkimuksen kannalta. Hän osasi korjata sen, mitä Koivisto sanoi taakankantajasta sotilaan kokemuksellaan vappupuheessaan Mikkelin torilla 1976, koska oli nuorena kansanedustajana ja avauspuhujana kirjaamassa sitä ylös. Ruotsin entiseltä pääministeriltä Ingvar Carlssonilta odotettiin Koivistoseminaarissa ehkä jonkinlaista anteeksipyyntöä tai ainakin selitystä sille, että Ruotsi teki hänen johdollaan syksyllä 1990 oharin Suomelle. Oli sovittu maiden kesken, että edetään Euroopan talousalue ETAlinjalla, kun Itävalta haki jäsenyyttä. Ruotsin hallituksen päätöksestä aloittaa jäsenyysneuvottelujen aloittamisen valmistelu johti myös tiedottamisen ontumiseen. Neljän presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela täydensi asiantuntevasti tämän naapurimaiden eritahtiset askeleet ja kuvasi EU-prosessin tarkasti. Liikanen muisteli silloisena suurlähettiläänä, Koiviston perustelun pääministerille kuuluneen: – ellei hakemusta jätetä, jää katsomatta sellaiset kortit, jotka pitäisi katsoa. Viimeisinä vuosinaan Koivisto vertasi taistelua Euroopan integraatiosta jatkeeksi sodanaikaiselle taistelulle rintamalla. Professori Pauli Kettunen lopetti Koiviston yhteiskunnallista ja filosofista ajattelua selvittäneen puheenvuoronsa lainaamalla presidentti Koiviston viimeistä puhetta 1.3.1994 viimeistä kertaa eduskunnan edessä: – Meillä on kansakuntana yhteisesti tavoiteltavia asioita, mutta meillä on myös poikkeavia käsityksiä ja vaikeasti yhteen soviteltavia, ristiinkäyviä etuja. Näin on myös vastaisuudessakin. Arvovaltainen joukko istui eturivissä, kun juontaja Eila Nevalainen puhuu. Pirkko Työläjärvi (vas.), Tellervo Koivisto, Erkki Liikanen, Ingvar Carlsson ja puoliso, Ulf Sundqvist, Jaakko Kalela muun muassa. Kuva: Tiina Rytky. Erkki Liikanen pitää pääalustusta Mauno Koiviston talousajattelusta Paasitornissa. Kuva: Tiina Rytky. noo, että runo ei aina keskustele, mutta duettolaulu kyllä. Duetoista komeimpina soivat Hilja Haahdin ja Aulikki Oksasen ”Vilukukkaset”, Vuorelan maalaisrunot tai tauon jälkeen Kaarlo Sarkia, Saima Harmaja ja etenkin L. Onervan ”Mitä ihminen on”. Minja Kosken yksintai duettolauluissa välittyi lahtelaisen Teatteri Jukon näyttelijän kokemus. Hänen artikulaationsa muistuttaa nuorta Sinikka Sokkaa. Ihastuin Kosken ääneen etenkin Onervan ”Outo”runon duettotulkinnassa, Matti Rossin ”Olen minä onnellinen” ja Oksasen varhaisrunossa ”Missä armaani viipuu”. Maruska Verona on minulle uudempi laulaja, joka oli vahvimmillaan Arto Mellerin ”Rakkauden ovessa”. Taputimme innolla yleisölle encoret, joita tiedämme sävelvarastosta löytyvän. Tällä kertaa saimme vielä nauttia Ilpo Tiihosen jouluajalle hauskasta ”Sikojen rakkaus” ja Rossi-klassikosta ”Jos rakastat”. Metsä koskettaa ja lausuu Helsingin työväenopiston pääopistotalo muuntui joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna monimuotoiseksi mielikuvien, tarinoiden ja muistojen metsäksi. ”Metsä meissä” on työväenopiston Suomi 100 –juhlavuoden teema. Metsäfestivaalin kävijä saattoi osallistua koko perheen työpajoihin, nauttia esityksistä ja näyttelyistä tai ”vetäytyä Impivaaraan kuuntelemaan kuusten kuiskintaa”. Metsäisiin maisemiin johdattavat reitit kuten Seikkailupolku, Hemmottelupolku ja Kansallismaisema. Koko tapahtuma huipentui juhlasalissa työväenopiston metsäkurssien yhteiseen esitykseen, joiden tekoon oli osallistunut yli sata opiskelijaa kymmeneltä kurssilta. ”Metsän koskettamat” oli monitaiteinen kuvaelma ihmisistä, jotka etsivät yhteyttä metsään, omia juuriaan, muistojen ja tarinoiden metsämaisemaa. Martti Mäkelän ohjaama Runoteatteri esitti ”Susimetsä” otteen opistotalon Viipurinsalissa. Se lupasi paljon metsäistä eksotiikkaa, sen ”pimeää olemusta” ja vanhan kansan oppeja karhun pelottelemiseksi. Kanneltalon lausujien ”Elävä luontokirja” –esityksen ohjasi Iiro Kajas. Lausunta metsäisissä maisemissa Oppiskahvion perätilassa on viehättävä osoitus perinteisen maassamme suositun kulttuurilajin suosiosta. Kahvion takaseinässä näkyi video koirista metsässä tulkintojen taustalla. Nuori mies Ville Havia aloitti komeasti vahvalla äänellä Aleksis Kiven ”Metsämiehen laululla”. Ritva Lappi sisäistää sanomansa Liisa Laukkarisen ”Meillä on talo maalla” tulkinnassa. Seijasirkku PääriläPajarilla on intoa Aulikki Oksasen ”Syvällä metsässä” esityksessä. Irja Ylä-Outinen on hyvin ilmaiseva, veikeäilmeinen ja tulkinta liikkeellä korostava Kirsi Kunnaksen ”Kerrottiin metsässä…”, Lauri Viidan ”Tilkanpolkan” ja Sirkka Seljan ”Oli ollut jo luntakin” lausumisessa. Myös Suoma Sihto liikkuu ja tulkitsee ilmeilläänkin Helvi Juvosen ”Metsä palaa!” runossa. Ulla Leskelä on herkkä Aila Meriluodon ”Se alkoi soida” tulkinnassa. Itkeekö Jumala? – Voisiko löytää Jumalan Hiroshimasta, Stalingradista, Dresdenistä? Puhuuko hän kaupunkien tulipatsaissa, kaasukammioiden äideistä. Jokainen kyynel olisi temppeli, mutta ei löydy. Älkää puhuko sankaruudesta, vaan Kristuksen käärinliinoista ja kärsimyksistä. Jokseenkin näin, joskaan ei sanatarkasti, kulki 1900-luvun todistajan, Helvi Hämäläisen kirjallinen ajatus viikko sitten niiden lausuntaesityksessä. Itsenäisyyspäivän hieno perinne on jo tovin ollut Suomen Lausujain Liiton runomatinea Temppeliaukion kirkossa, joka tilana sopii hyvin lausunnalle ja musiikille. Kati Outinen ohjasi Helvi Hämäläisen teksteistä kootun esityksen ”Kaiken omistaisimme, jos muistaisimme unemme”. Hän kirjoittaa ohjaajan sanoissaan: – Sodan kokemukset nuorena äitinä jätti syvän jäljen Helviin ja se heijastuu tuotantoon läpi elämän ja pitkän uran. Näyttämöllä olivat herkkäilmeinen Maija Daavittila, liikkeellisesti voimakas Tuomo Holopainen ja vuoden lausujapalkinnon saanut vahvaääninen nuori Jussi Lankoski. Kolmikko ei patsastellut juhlakutimissa. Kaikilla oli arkivaatteet, rennot t-paidat ja puseroit. Kuulimme yhteisesiintymistä, mutta ennen kaikkea vuorotellen lausumista. He liikkuivat kirkon alttarilla ja käytävillä näyttämöllisesti taitavasti. Aiheina ovat Tyyne Tuulion sivistyneistöperheen riitainen elämä uskotun silmin, sodan suurpommitukset, suhde Olavi Paavolaiseen, kirjailijantyö ja julkaisun esteet, matka Pekingiin, hevosia sodassa ja muualla. – Myrskyjen sinetit ovat… Kauhu sulkee ihmisen silmät… sinä et näe enää… Teknoshamanismia jouluiseen aikaan Suomi 100v– esityksistä erikoisimpia on Demokratian Autopsian esitys ”001 imous”, joka määrittelee itsensä Teknoshamanistiseksi pikkujouluistunnoksi. Jonna Lehto ja Teemu Päivinen esittivät sen Höyhentämössä, Korkeavuorenkadun vaihtoehtoisessa esitystilassa, jossa on paljon vierailuesityksiä. Esiintyjät sanovat lankeavansa yhdessä yleisön kanssa loveen tarkastelemaan pyöreitä täyttävän maamme alitajuisia ulottuvuuksia. Noitarummut ja taikasienet on korvattu äänija kuvamanipulaatiolla, jotka toimivat arkipäiväisen järjen ovimiehinä. Tämä oli kovasti osallistava esitys sekä visuaalisesti ja äänellisesti monipuolinen. Aluksi hoilaamme yhdessä Maamme-laulun ja kuuntelemme ääntämme pariinkin otteeseen. Komeasti soi. Esiintyjät hiihtävät valkokankaan taakse, ja näemme heidän ihmisja eläinvarjojaan. Varjokuvat kankaan takana ovat kai sitä teknoa, eläinhahmo metsäshamanismia. Koristelemme joulukuusen ja kirjoitamme ajatuksia 100 vuoden päähän rakkaalle Suomellemme. Esiintyjät lukevat niitä ja tarjoavat glögiä. Teksti: Risto Kolanen Kaunista tanssia Metsän koskettamat päätuotannossa. Kuva: Antti Kauppi. Edson Modeston ja Riikka Mustosen kaunis tangoesitys kruunasi MIP-juhlan Finlandia-talolla. Kuva: Raimo Granberg. Mari Kortelainen tanssii Hatelikossa, joka on kainuunmurteella jonkun menemistä pieleen. Kuva: Reija Stenius. Finlandia-palkittu Juha Hurme iloisena yhdessä valitsija Elisabeth Rehnin kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Karvahatussa Rosa Liksomin juttua etelän metsäherroista laukoo mainio Myy Lohi. Kuva: Ilona Anttila.
12 Nro 24 • Jouluna 2017 M unkin S eutu Kaada ylimääräinen nestemäinen rasva kannelliseen purkkkiin. ? Joulukinkun paistamisesta jää yli rasvaa. Jos rasvan kaataa viemäriin, voi siitä seurata ikävä viemäritukos. Kun viemäri tukkeutuu, jätevesi nousee nopeasti lattiakaivosta, pesualtaasta ja pytystä lattialle. Putkiston seinämiin kertyvä rasva on yleisin syy kotien viemäritukoksiin. Kinkunpaistolientä ja -rasvaa voi hyödyntää joulukinkun kastikkeessa. Estä viemärin rasvatukos ja lopeta viemärirottien ruokkiminen laittamalla ylimääräinen nestemäinen rasva tiiviisti suljetussa astiassa sekajäteastiaan tai viemällä sen Kinkkutemppu-tempauksen keräyspisteeseen, lisätietoa: kinkkutemppu. fi. Hyytyneen rasvan voit laittaa biojätteeseen. Myös ruokajätteen oikea osoite on biojäteastia, ei viemäri. Kinkun paistorasva voi tukkia viemärin Museokortteja jo 140 000 Aineeton lahjaidea houkuttaa ? Museokortti on aineeton lahja, joka tuo sisältöä elämään koko vuodeksi. Joulun avajaisviikonlopun aikana pelkästään Ateneum myi yli 1 000 Museokorttia. Korttikohteita on 250 – Ahvenanmaalta Inariin. Sopivan joululahjan keksiminen tuottaa päänvaivaa maailmassa, jossa kaikilla on jo kaikkea. Hyvä lahja ilahduttaa pitkään, mutta ei kerrytä ylenpalttisen tavaran määrää. Mitä lahjaksi ystävälle tai perheenjäsenelle, jolta ei puutu mitään? – Tavaralahjojen sijaan tänä jouluna kannattaa antaa aineettomia lahjoja. Ehdotuksemme lahjalistalle ovat vuoden mittaiset kulttuurimatkat vaikkapa koko perheelle, Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen vinkkaa. Museokortti tarjoaa nähtävää kenelle tahansa ja toimii kaikkialla Suomessa. Museokortti-museoita on yli 250, Ahvenanmaalta Inariin. Kyseessä on kulttuurimyönteinen lahja, joka sopii kaikille. Kortilla voi vierailla museoissa virkistäytymässä ja saamassa uusia kokemuksia vaikka vuoden jokaisena päivänä. – Ihmiset ovat todella innostuneet Museokortista lahjaideana. Joulun avajaisviikonlopun aikana pelkästään Ateneumissa myytiin yli 1 000 Museokorttia, Honkanen kertoo. Museokortit voi tänä jouluna myös yhdistää, joten kyseessä on hyvä lahjaidea riippumatta siitä, onko lahjansaajalla aiemmin hankittu Museokortti. Kun käyttämättömän kortin voimassaolon yhdistää aiempaan Museokorttiin, sen viimeinen voimassaolopäivä siirtyy vuodella eteenpäin. Käyttökulttuuri muuttui 2,5 vuotias Museokortti on muuttanut museoiden käyttökulttuuria. Museoihin poiketaan nyt pienemmällä kynnyksellä ja entistä useammin. Kortin asiakastyytyväisyys on huippuluokkaa, koska suomalaisten museoiden sisällöt ovat ensiluokkaisen upeita myös maailman mittakaavassa. Museot tekivät viime vuonna kaikkien aikojen kävijäennätyksen. Kävijämäärä kasvoi vuonna 2016 viidenneksellä, eli noin miljoonalla 6,6 miljoonaan kävijään. – On äärettömän hienoa huomata, että Museokortti on otettu näin innokkaasti vastaan. Museokäynneistä on tullut aivan uusi harrastus kaveriporukoillekin, Honkanen iloitsee. Kansallisgallerian teettämästä tutkimuksesta (2017) käy ilmi, että peräti 71 prosenttia kaikista suomalaisista ja pääkaupunkiseudun asukkaista jopa 85 prosenttia on kuullut Museokortista. Pääkaupunkiseudun asukkaista 39 prosenttia ja kaikista suomalaisista 28 prosenttia kertoo harkitsevansa Museokortin hankkimista (KG 2017). Museokortti ratkaisee joulun lahjaongelmat helposti ja tukee ekologisesti kestävämpää joulua. Digiopastuspaikat nyt Suomen kartalla Ikääntyneiden digiopastuspaikat ovat nyt Suomen kartalla. Digiopastukselle on suuri tarve. ? Tänään on avattu Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnan laatima karttasovellus, josta löytyvät kaikki senioreille suunnatut digiopastusta tarjoavat opastuspaikat Utsjoelta Hankoon. Sähköisten palvelujen lisääntyessä kasvaa digiopastuksen merkitys. Opastusta on järjestetty usealla paikkakunnalla jo pitkään, mutta koko Suomen kattavaa tietoa opastuspaikoista ei ole ollut olemassa. Siksi Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta päätti tehdä selvityksen, jonka tavoitteena oli saada senioreille suunnatut avoimet opastuspaikat kartalle. Opastuspaikkakartoitus auttaa myös suuntaamaan uusien opastuspisteiden perustamista niille paikkakunnille, joilla opastusta ei vielä ole. – Opastustoiminnasta tiedottaminen on haasteellista, kun opastusta tarvitsevat henkilöt eivät vielä osaa käyttää netistä löytyviä palveluja. Halusimme kuitenkin tehdä karttasovelluksen, josta omaiset ja lähimmäiset löytävät opastuspaikkoja omille läheisilleen. Tällä hetkellä kartalta löytyy lähes 300 opastuspistettä 140 kunnassa. Opastuspaikkatiedoista hyötyvät myös viranomaiset ja muut ikääntyneiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olevat henkilöt, jotka työssään voivat ohjata ikääntyneen asiakkaansa opastuksen pariin, jos tuntuu, että digiopastuksesta olisi hänelle hyötyä, kertoo Liisa Tiainen Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnasta. SeniorSurf-toiminnan valtakunnallisessa kyselyssä haettiin vastauksia kysymyksiin, mistä ikääntynyt ihminen saa opastusta, kuka sitä järjestää ja millaista opastusta on tarjolla? Opastuspaikat löytyvät nyt kaikille avoimesta karttasovelluksesta osoitteesta seniorsurf.fi Arvioinnin tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa opastustoiminnasta ja siten antaa eväitä opastustoiminnan ja SeniorSurf-toiminnan kehittämiseen. Sähköisenä kyselynä toteutetun selvityksen tulokset ja arviointi on koottu julkaisuun SeniorSurf Kartoitus ja arviointi ikääntyneille ihmisille järjestettävästä tietokoneopastustoiminnasta. SeniorSurf rohkaisee ikääntyneitä ihmisiä tarttumaan digilaitteisiin Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta parantaa ikääntyneiden ihmisten itsenäisen suoriutumisen edellytyksiä digitalisoituvassa yhteiskunnassa. SeniorSurf-toiminta tukee nettiopastustoimintaa valtakunnallisesti, rohkaisee ikääntyneitä ihmisiä tietotekniikan pariin ja auttaa organisaatioita ja yhteisöjä nettiopastustoiminnassa. Lisäksi se tuottaa aineistoa opastuksen tueksi. Materiaalia tuotetaan sekä opastajien että opastettavien käyttöön. Ikääntyneiden ihmisten asemaa digitalisoituvassa yhteiskunnassa parannetaan vaikuttamalla päättäjiin ja sähköisten palvelujen tuottajiin siinä, että ikääntyneiden tarpeet käyttäjinä otetaan huomioon jo palveluja kehitettäessä. Valtakunnallinen toiminta pohjautuu yhteistyöhön ja vahvaan verkostoon. Karttasovellus ja kyselyn tulokset julkaistiin ma 11.12.2017 Vanhustyön keskusliitossa järjestetyssä yhteistyökumppaneiden tiedotustilaisuudessa.
13 Jouluna 2017 • Nro 24 M unkin S eutu Hakaniementorille maanalainen 700 auton pysäköintilaitos? Hakaniemen tori ilmakuvassa kaakosta kuvattuna kesällä 2017. Kuva: Lauri Rotko / Helsingin kaupunki Alajan kutsumus: Kiltti mies kertoo urheilusta ? Erkki Alaja on koko elämänsä toiminut mukana urheilussa. Papin poika Helsingistä sai yhdessä identtisen kaksosveljensä Pertin kanssa urheilun ”ihanan” autuuden pappisisältään Martilta. Kummastakaan kaksospojasta ei tullut pappia, mutta melkoisia urheilun apostoleita kuitenkin. Suomalaisen urheiluelämän vaikuttajia monella tavalla ja tasolla. Erkki ”Vasili” Alaja oli urheilijana, jalkapalloilijana , menestykseltään heikompi kuin kansainvälisen tason maalivahtiveljensä Pertti, mutta urheiluelämämme vaikuttajana, usein taustalla, Erkin panos on ollut ainakin monipuolisempi kuin vastikään edesmenneen Pertti-veljen. Monessa, lähes kaikessa, mukana olleena Erkki Alaja on kirjoittanut elämäkertateoksen ”Kutsumus” ( Teos 2017 ). Kun on pienestä pitäen ollut mukana joka paikassa, ystävällisenä, auttavaisena, mukavana miehenä on kertynyt tarinaa, kavereita, tapahtumia yltäkylläisesti, ainakin nyt luettavaksi tarkoitetun yli 600 sivun verran. Erilaisia tuttuja,ystäviä, kavereita on kirjaan kertynyt lähes 1000 nimeä. Kiltti mies on kirjassaankin kiltti. Lähes kaikki tuhat ihmistä ovat olleet mukavia,kivoja,hauskoja, taitavia, osaavia, ystävällisiä yhteistyöihmisiä. Pahoja ihmisiä kirjassa on vain kiinalainen herra Ye, joka käväisi Suomessa huijaamassa Erkki Alajaa ja hänen kavereitaan Allianssi-jalkapallosotkussa. Kirja kertoo kyllä tästäkin merkillisestä episodista. Allianssi, puheenjohtajaan Erkki Alaja, hävisi Hakalle Veikkausliigassa 8-0 Alajan ihmetellessä penkillä ottelun kulkua. Kukaan , paitsi herra Ye, ei tiedä kuinka paljon kaukoidän pimeillä vedonlyöntimarkkinoilla rahaa liikkui ottelutuloksen myötä. Tapaus jäi suomalaiseen jalkapallohistoriaan, myös Erkki Alajan henkilöhistoriaan. Lopullista selvyyttä asian kiemuroihin tuskin koskaan saadaan. Alajan pyynnöistä huolimatta Suomen poliisi ei asiaa ryhtynyt tutkimaan,asia lienee ollut liian vaikea Suomen poliisille. Tätä omakohtaista tapausta lukuunottamatta Alaja ei kilttinä miehenä kirjoita urheiluelämämme negatiivisista asioista mitään. Ei jalkapallon lahjonta-asioista, sopupeleistä,doping asioista,pelaajien ”orjakaupoista”, ei urheilujohtajien ”töppäyksistä”, järjestöelämän kähminnöistä, ei edes Ahteen toiminnasta naisia kohtaan Veikkausyhtiössä, vaikka seurasi tilannetta aikanaan hyvin läheltä. Kirja ei sisällä suuria eikä pieniäkään paljastuksia, ei myöskään kerro kovin paljoa Erkki Alajan henkilökohtaisesta elämästä. Vaimot ja lapset mainitaan, ”Nipa” saa enemmän mainintoja ! Markkinamies Erkki Alajan työalueena on aina ollut urheilun ja vähän muunkin markkinointi. Kirjan parasta ja painavinta antia ovatkin Alajan kuvaukset, kertomukset urheilumarkkinoinnin saralta. Lukuisien esimerkkien kautta Alaja kertoo miten yksittäisiä urheilijoita tulee ”myydä” sponsoreille, yrityksille, jotta saataisiin rahaa urheilijalle ja siinä sivussa Erkki Alajakin saisi vähän voita leivän päälle. Urheilumarkkinointihan on ilmeisesti nykynuorison suosikkialueita, siksikin kirja kannattaa oppimismielessä lukea vaikka Ekin omista ”potkupallo”tai käsipallopeleistä ei olisikaan kovin kiinnostunut. Erkki Alajan teos ”Kutsumus” on painava kirja, kevyt lukea . Pekka Hurme ? Kiinteistösijoitusyhtiö Antilooppi Ky on tehnyt Helsingin kaupungille hakemuksen Hakaniementorin maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisedellytysten selvitystä varten. Asiaa käsittelee kaupunkiympäristölautakunta 12. päivä joulukuuta. Tavoitteena on selvittää pysäköintilaitoksen toteuttamismahdollisuuksia ja oikeaa laajuutta. Samassa yhteydessä selvitetään alueella olevia nykyisiä ja tulevia liikkumistarpeita. Maanalainen pysäköintilaitos lisäisi alueen vetovoimaa työpaikkaja vapaa-ajanalueena. Hakaniementorin nykyinen asemakaava sallii maanalaisen pysäköintilaitoksen. Kaavan mukaan pysäköintilaitokseen on mahdollista rakentaa 700 autopaikkaa kahteen kerrokseen. Pysäköintilaitoksesta voisi johtaa jalankulkuyhteys metron lippuhalliin ja torille sekä jalankulkuyhteydet Siltasaarenkadun ali ja mahdollisesti Metallitaloon. Asemakaava mahdollistaa ajoyhteyden Sörnäisten rantatiellä olevan ajoluiskan kautta, ja suunnittelutyön yhteydessä selvitetään muita ajoyhteysmahdollisuuksia. Ajoyhteys palvelisi sekä kauppahallin että torin huoltoa ja alueen asiakaspysäköintiä. Varausaikana neuvotellaan ja sovitaan tilojen toteutustavasta. Hanke yksityisellä rahoituksella Antilooppi Ky suunnittelee toteuttavansa hankkeen pelkästään yksityisellä rahoituksella. Kaupungille kuluja koituisi torialueen muutostöistä sekä kauppahallin huoltopihan muutoksista. Toisaalta kaupunki saisi pysäköintilaitokselle vuokraamastaan tontista vuokratuloja. Hakaniemen torin maanalainen pysäköintilaitos mahdollistaisi alueen kehittymisen työssäkäyntija asiointialueena. Pysäköintilaitos parantaisi myös Hakaniemen saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla ja vapauttaisi katujen varsilta tilaa esimerkiksi kevyelle liikenteelle. Hakaniementorin alle on suunniteltu jo aiemmin pysäköintilaitosta, mutta hankkeet ovat keskeytyneet rahoitusja omistuskysymysten jäätyä ratkaisematta. Alueen varaamisesta suunnittelua varten päättää lopullisesti kaupunginhallituksen elinkeinojaosto. Toteutus mahdollista 2020-luvulla Rakennustyöt voisivat alkaa aikaisintaan sen jälkeen, kun Hakaniemen kauppahallin peruskorjaus valmistuu ja sen lasinen väistötila käy tarpeettomaksi. Tämän hetkisen arvion mukaan rakennustyöt ajoittuisivat 2020-luvun alkuun. Jos hanke toteutuu, kaupunki edellyttää, että Hakaniemen kauppahallin ja torikauppiaiden toiminta turvataan myös rakennustöiden ajan ja kauppaa häiritään mahdollisimman vähän. Kotimainen kuusi on suosituin joulupuu ? Suomalaisen joulukuusen ostaminen on ympäristöystävällinen valinta. Kotimaisen kuusen hiilijalanjälki on pieni verrattuna ulkomailta tuotuun joulupuuhun. Suomalaiset luottavat kotimaiseen joulukuuseen. Koteihin hankitaan tänä vuonna arviolta 1,5 miljoonaa joulupuuta, joista valtaosa on perinteisiä kuusia. Kotien joulukuusista noin miljoona on tuotettu suomalaisilla viljelmillä, mutta reilut 300 000 kuusta haetaan omasta tai tuttavien metsästä. Noin 150 000 kuusta tulee ulkomaisilta viljelmiltä. – Suomalaisen joulukuusen suosiminen kannattaa, sillä kotimaiset viljelijät välttävät yleensä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä. Lähellä tuotetulla kuusella on myös pieni hiilijalanjälki ulkomailta tuotuun kuuseen verrattuna, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Joulupuukaupassa liikkuu kymmeniä miljoonia euroja tänä vuonna. Puiden hintaan vaikuttaa myyntipaikka, puun koko ja sen laatu. Viime vuosina koteihin on hankittu entistä pienempiä, noin kahden metrin pituisia tai sitä lyhyempiä kuusia. Joulukuusen hinta Etelä-Suomessa on noin 30– 60 euroa. Sienitaudit riesana Kotimaisissa metsäkuusissa oli sateisena kesänä ja syksynä tavallista enemmän sienitauteja. Kuusia vaivasivat taudeista erityisesti suopursuruoste, kuusenkariste sekä kuusenjuovakariste. Sienitaudin voi huomata joulukuusen neulasista. Osa sairastuneen puun neulasista voi olla keltaisia tai ruskeita, ja neulaset myös irtoavat helposti. – Metsästä otettua kuusta kannattaa kopauttaa napakasti maahan, jotta neulaset putoavat jo ennen kuin ne päätyvät kotiin. Vialliset neulaset eivät ole ihmisille haitallisia, mutta ne tuovat lisätyötä kodin siivoukseen, Remes sanoo. Joulukuusi säilyy sisätiloissa yleensä varisematta kaksi viikkoa, kun puu ei pääse missään vaiheessa kuivumaan. Jos puuta kuljetetaan pitkiä matkoja auton katolla tai peräkärryssä, tulee puu suojata ajoviimalta esimerkiksi pressulla. Jäätynyttä kuusta on hyvä sulattaa viileässä paikassa pari päivää ennen kun se tuodaan lämpimään sisätilaan ja asetetaan kuusenjalkaan. Joulukuusen tyvestä kannattaa sahata pieni kiekko pois, jotta puun solukot kykenevät imemään vettä. Kuusta voi myös suihkuttaa, jotta se säilyisi pitkään tuoreena. Kirja-arvostelu Jo 11 suomalaista lintulajia maailmanlaajuisesti uhanalaisia ? Pohjoisimmassa Lapissa joinain vuosina pesivä tunturipöllö arvioitiin ensi kertaa maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi. Maailman reilusta 10 000 lintulajista 1 469 on nyt luokiteltu uhanalaiseksi. Äärimmäisen uhanalaiseksi todetun kultasirkun maailmankanta on vähentynyt peräti 80 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana. Aiemmin Suomesta Tyynellemerelle ulottunut lajin levinneisyysalue on pienentynyt huomattavasti. Vielä 1990-luvun puolivälissä Suomessa arvioitiin pesivän sata kultasirkkuparia. Ne ovat kaikki hävinneet, eikä lajista ole tehty yhtään havaintoa yli vuosikymmeneen. Kultasirkun kohtaloksi on koitunut talviaikainen pyynti erityisesti Kiinassa. Vaikka kultasirkun metsästäminen on laitonta, se on edelleen yleistä ja mustan pörssin kauppa runsasta. BirdLife toimii KaakkoisAasiassa laittoman metsästyksen lopettamiseksi. Koko arktisella alueella esiintyvä tunturipöllö kärsii ilmeisesti ilmaston lämpenemisestä. Tunturipöllön maailmankannan pieneneminen näkyy Suomessa erityisesti talviaikaisten havaintojen vähenemisenä. Talvella havaittavien yksilöiden määrä on BirdLifen mukaan romahtanut 2000-luvulla alle puoleen 1990-lukuun verrattuna. Uhanalaisuusluokkia on kolme, joista äärimmäisen uhanalainen on korkein, erittäin uhanalainen toiseksi korkein ja vaarantunut alhaisin. Kultasirkku on ainoa Suomen pesimälinnustoon luettu maailmanlaajuisesti äärimmäisen uhanalainen laji. Maailmanlaajuisesti vaarantuneista lajeista Suomessa pesii tai havaitaan säännöllisesti kymmenen lajia: kiljuhanhi, alli, allihaahka, punasotka, pilkkasiipi, mustakurkku-uikku, kiljukotka, turturikyyhky , tunturipöllö ja pohjansirkku. Suomessakin pesinyt kultasirkku nostettiin korkeimpaan uhanalaisuusluokkaan BirdLifen viime viikolla julkaisemassa maailman lintujen uhanalaisuusarviossa.
14 Nro 24 • Jouluna 2017 M unkin S eutu Tehokasta peruskuntotreeniä Kalasatamassa Catja Valkama. ? Catja Valkama vetää Helsingin Jyryn aikuisille suunnattua jumppaa Kalasataman peruskoululla torstaisin kello 18. Samaan aikaan liikuntasalin toisessa osassa liikkuvat 5-7-vuotiaat, joista osa aikuisjumppaajien lapsia. Jyry huomioi perheet antamalla pienen alennuksen, kun koko perhe liikkuu. Kalasataman aikuisryhmä on kaikille sopivaa liikuntaa. Tunnin ideana on kasvattaa lihaskuntoa, hapenottokykyä ja liikkuvuutta perusliikkeillä. Esimerkiksi menneellä syyskaudella on treenattu kehonpainolla tehtäviä lihaskuntoliikkeitä, tehty reisi-vatsa-pakarapainotteisia treenejä, niska-hartiaseutua vetreyttävää keppijumppaa sekä treenattu kuntopiirinä koko kehon lihaskuntoliikkeitä. Tunnilla voi treenata kuntotasosta riippumatta, jokainen saa sopivia liikevaihtoehtoja, esim. jos olkapäävaivojen takia ei pysty tekemään jotakin liikettä. Liikkeitä tehdään reippaan musiikin tahtiin, mutta kehoa kuunnellen omaan tempoon. Kunto kasvaa parhaiten, kun ei lopeta heti, kun alkaa väsyä. Catja kannustaa kokeilemaan omia rajoja ja hänellä on tapana leikkisästi sanoa, että mitä pahempi olo treenatessa, sitä parempi olo treenin jälkeen. On antoisaa nähdä ihmisten kehittyvän ja onnistuvan. Hän haluaa auttaa ja motivoida ryhmää huomioiden osallistujan tason. Päivät eivät ole samanlaisia: treenaajan on oltava armollinen itselleen. Liikunnan on oltava hauskaa ja siinä pitää olla sopivasti haastetta eli antaa palaa! Kondis-tunti sopii hyvin myös miehille, koska tunneilla ei juurikaan tehdä askellusta tai askelkuvioita. Vaikka välillä musiikin tahtiin jumpataan, liikkeet ovat helppoja ja kaikille sopivia. Miehet ovat alkaneet uskaltautua entistä enemmän mukaan ryhmäliikuntatunneille, sillä lihaskuntotreeni on sopivan hikistä hyvällä tekemisen meiningillä. Catja Valkama on ohjannut ryhmäliikuntaa vuodesta 1996. Hän on F.A.F Fitness Academy of Finlandin kautta valmistunut ryhmäliikuntaohjaajaksi ja lähitulevaisuuden tavoitteena on opiskella personal traineriksi. Hän kertoo olleensa aikoinaan epäaktiivinen liikunnan ”vihaaja”, mutta hurahti ryhmäliikuntatunneilla käyntiin. Erityisesti koreografiset aerobicit ovat mieleen. Hän haaveili ohjaajan urasta käyden 6-7 kertaa viikossa jumpissa. Mukavampaa ammattia hän ei tiedä. Catjan lajeihin on vuosien varrella kuulunut monipuolisesti lihaskuntotunteja, tanssillisia tunteja, keppijumppaa, kuntonyrkkeilyä, sisäpyöräilyä, vesijuoksua, vauvajumppaa jne. Lisäksi hän harrastaa kuntosaliharjoittelua. Helsingin Jyryllä on tarjolla Kalasataman torstain Kondiksen lisäksi vauhdikasta hikijumppaa maanantaisin kello 18.30 Vallilan koululla. Kevään tunnit alkavat 8.1.2018. Ilmoittautumaan pääsee nettisivulta hejyvoimistelu.sporttisaitti.com. Käsipallonaiset juhlistivat HIFK:n 120-vuotista taivalta ? Vuonna 1897 perustettu Helsingin IFK juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan urheiluseurana. Juhlavuoden kunniaksi eri lajit ovat pelanneet juhlaotteluita erilaisin seremonioin. Helsingin Urheilutalossa käsipallonaiset pelasivat 120-vuotisjuhlaottelunsa paikalliskilpailija Dickeniä vastaan. Otteluun lähdettiin kutkuttavista asetelmista, sillä Dicken on hallinnut SM-sarjaa jo muutaman vuoden, mutta HIFK vei Cup-pokaalin lauttasaarelaisnaisten nenän edestä edellisenä sunnuntaina samassa kotihallissaan. Ei mennyt ihan kuin Strömsössä Ottelu alkoikin tasaisena, ja tilanne oli 5-5 kun 10 minuuttia oli pelattu. Ottelun kulku enteili Cupfinaalin käsikirjoitusta, jossa joukkueet etenivät kohti huipentumaa tasatahtiin. Tämän jälkeen juhlaottelun pelisuunnitelma kotijoukkueen osalta sakkasi: HIFK sortui omiin virheisiin ja Dicken rokotti niistä. Puoliajalla eroa oli kahdeksan maalia, kun tilanteeksi kirjattiin 15-7. Toisen puoliajan jälkeen IFK sai hyvän startin. Kolme maalia heti alkuun, ja ero kaventui viiteen maaliin. Tämän lähemmäksi punapaidat eivät päässeet ja Dicken venytti lisää eroa kohti loppua. Lopputulokseksi kirjattiin 18-31. Cup-finaalin jälkeen kotijoukkueen avainpelaajilla oli ehkä vaikeuksia syttyä uuteen taistoon. HIFK on myös kärsinyt jonkun verran loukkaantumisista, mutta tilanne alkaa näyttää paremmalta kohti kevätkautta. Maaliennätyksestä stipendirahasto Juhlallisuuksissa HIFK päätti palkita naisten SMsarjan nykypelaajien maaliennätyksen 1709 maalia edellisviikolla rikkoneen Linda Cainbergin. Tämän hienon rajapyykin kunniaksi seura päätti perustaa Linda Cainbergin stipendirahaston. Rahaston alkupääoma on 1000 euroa. Seura lahjoittaa sinne 10€ jokaisesta tulevasta Linda Cainbergin maalista. Jokainen halukas voi lahjoittaa rahastoon haluamansa summan /Lindan maali. HIFK:n keskushallitus on myös päättänyt palkita Cainbergin kultaisella mitalilla. Palkinnon luovuttaa Henry Johansson. HIFK:n käsipallonaiset ja -miehet pelaavat kaikki kotiottelunsa Helsingin Urheilutalossa. Tervetuloa katsomoon vauhdikkaan ja fyysisen lajin pariin! Lue lisää: hifk-handball. com/damhandboll sekä Facebookista HIFK Käsipallonaiset. Pitkänsillan pohjoispuolella ? Mika Mikkolan esikoisromaani on mielenkiintoinen avaus Suomi sata teemaan. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1910 – 1925 väliselle ajalle, sisällissota varsinkin vahvasti edustettuna. Erikoisesti miellytti kaupunkikuvaus, niitä ei ole tullut liikaa vastaan viimevuosina. Siltasaari, Hakaniemi, Kallio ja Vallila kuvataan elävästi ja mielenkiintoisesti. Pitkäsilta on myös tapahtumien keskiössä luontevalla tavalla. Yhdessä vaiheessa ”eksytään” myös maakuntiin, jolloin kerronta saavuttaa hetkittäin ”Väinö Linna” maisen kerronnan, mutta se sopii siihen tilanteeseen oikein hyvin. Romaani vierittää historialliset tapahtumat työläisten näkökulmasta varsin todentuntoisesti. Tästä johtuen kirja voisi antaa mahdollisuuden politikointiin, mutta onneksi Mikkola ei siihen sorru, ainakaan häiritsevästi. Kirja ottaa vahvasti kantaa yhteiskunnan epäkohtiin, mutta myös kritisoi varsinkin punaisten johtoa ja tuo esille käsitteen ”turha sota”. Tästähän on perinteisesti luokkakirjallisuudesta vaiettu. Lähinnä on keskitytty pysymään omissa poteroissa ja historiantulkinnassa. Kirja kantaa kokonaisuutena, mutta parasta antia ovat ehdottomasti sisällisota kuvaukset, varsinkin vankileirien surkeat olot ja Helsingin kahtiajakautuminen. Yhden päähenkilön teloitus on suorastaan liikuttava ja muistuttaa lukijaa hyvin dramaattisella tavalla kuinka pienet sattumat ja valinnat voivat johtaa tuhoisiin seurauksiin. Klassisessa hyvän ja pahan teemassa on löydetty muutama jännittävä yksityiskohta. Kirjan jälkimmäinen osa kertoo myös uskottavasti kaksikymmentäluvun maanalaisen kommunistijärjestön heräämisestä, unohtamatta draamaa ja rakkautta. Myös tässä teemassa seurataan kohtalaisen mukavasti historiaa. Kirjan loppu on myös onnistunut, se jättää mukavasti asioita ilmaan ja antaa mahdollisuuden jatko-osalle. Kirjaan voisi ehdottaa joitain pieniä viilauksia ja parannuksia, mutta ottaen huomioon, että se on ensiromaani, sitä voi suositella lämpimästi historiallisen kaunokirjallisuuden ystäville. Se kantaa loppuun asti ja siitä voi löytää kaikki hyvän kirjan elementit. Odotan Mikkolan seuraavaa teosta, varsinkin jos sama teema jatkuu. Jäädään siis innolla odottamaan. John Lagerbom tietokirjailija Kirja-arvostelu
15 Jouluna 2017 • Nro 24 M unkin S eutu Joulunaikaan asuntojen ostajan markkinat ? Perinteisesti asuntokaupan kappalemäärät laskevat eniten joulunaikaan. Tähän vaikuttavat arkipäivien pienempi määrä ja päivänvalon puutteen tuomat haasteet asuntojen esittelyissä. Kysynnän hiljainen hetki myös laskee jonkin verran toteutuneita hintoja. ”Ostajan kannattaa olla liikkeellä vuodenvaihteessa, sillä tarjontaa on ja vuosi on hyvä aloittaa mukavilla asioilla”, toteaa Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. 100-vuotias Suomi herää nousevaan kysyntään asuntomarkkinoilla Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL on tehnyt uusimman markkinaennusteensä perustuen yli 1300 välittäjänsä ennusteeseen alkuvuoden 2018 kehityksestä. Vuoden alusta kerrostaloasuntojen kysynnän ennustetaan lisääntyvän koko Suomessa, mikä tuo hintatasoon pientä nousupainetta. Perinteisten kasvukeskusten lisäksi kysynnän ja hintatason odotetaan nousevan Oulun seudulla ja Pohjois-Suomessa. 2017 piristynyt omakotija rivitalojen kysyntä jatkaa kasvuaan Suomen uudella vuosisadalla. Hinnoissa ei odoteta merkittävää muutosta puoleen eikä toiseen. Erityisesti rivitaloasunnoissa hintakehitystä rajoittaa vanhempien talojen peruskorjausten lähestyminen. Alaa puhuttaa paljon erilaisten hinta-arvionettisivustojen ilmestyminen. Monet näistä sivustoista perustuvat epätarkkoihin tietoihin toteutuneista hinnoista markkinoilla. Useimmiten myöskään taloyhtiöiden kunto ei tule huomioiduksi hinnoittelussa. Kokeneen kiinteistönvälittäjän ammattitaito onkin elintärkeää asunnon markkinoille tuomisessa oikealla hinnalla, jotta myyjän ja ostajan välinen kauppa tapahtuu realistisella hinnalla. Ilmiö ”hinnoittelunettisivuista” onkin internetja startup-ajan tuoma ilmiö, jossa kuluttajien edunvalvonta on vaarallisen heikkoa. ”Sinänsä on hienoa, että uusia innovaatioita tehdään, mutta tämänkaltainen toiminta ei ole mielestäni oikea suunta, vaan tässä koetetaan tehdä helppoa rahaa asunnonmyyjien omaisuuden kustannuksella”, toteaa Mannerberg. Korjausvelan vaikutus Lähiöt sijaitsevat usein erittäin viihtyisillä alueilla, joissa asuminen on väljää ja ihmiset muuttavat näihin mielellään. Taloyhtiöiden lähestyvät remontit sodanjälkeisen ajan suurissa kerrostalolähiöissä aiheuttavat kuitenkin asuntojen hintoihin merkittäviäkin laskupaineita, jos remontteja ei ole vielä tehty. Esimerkiksi putkiremontin vaikutus asunnon hintaan alkaa viimeistään 5 vuotta ennen remonttia. Tulevien korjausvelkojen määrä saattaa ylittää asunnon arvon alenemisen ennen remonttia, erityisesti suuremmissa asunnoissa. Kiinteistönvälittäjät toivovatkin taloyhtiöiden hallituksilta ja isännöitsijöiltä selkeitä suunnitelmia taloyhtiöiden peruskorjausten kustannuksista ja aikatauluista. Punaisen Ristin joulukahvila Hermannissa Tunnelmaa SPR Kallio-Käpylän joulukahvilassa 2016. Kuva: Laura Jokisalo. ? Punainen Risti avaa jälleen maksuttomia kahviloita joulunpyhinä Helsingin ja Uudenmaan alueella. Paikallisosastojen vapaaehtoisten järjestämät kahvilat tarjoavat kohtaamispaikan kaikille niille, jotka kaipaavat pyhäpäivinä iloista ja rentoa yhdessäoloa. SPR Kallio-Käpylän joulukahvilan yhteyshenkilö Oona Simolin kertoo, että kahvila veti viime vuonna hyvin porukkaa. – Kahvilassa pelailtiin lautapelejä ja nautittiin joulumusiikista. Jotkut lukivat kahvilassa lehtiä kaikessa rauhassa. Kaikki voivat viettää kahvilassa aikaa itselleen sopivimmalla tavalla. Joulukahviloihin ovat tervetulleita kaikenikäiset, mutta enimmäkseen kävijät ovat olleet vanhempia ihmisiä. SPR Pohjois-Helsinki järjestää joulupäivän lisäksi kahvilan myös uudenvuodenpäivänä. – Haluamme pitää ovemme auki silloin kun muut ovet pysyvät kiinni, kertoo Pohjois-Helsingin kahvilan yhteyshenkilö Juhani Parkkari. Joulukahviloissa on tarjolla kahvin lisäksi pientä purtavaa. Tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo. Tervetuloa kahvilaan! Punaisen Ristin joulukahvilat Helsingissä Punainen Risti Kallio-Käpylän osaston joulupäivän kahvila ma 25.12. klo 13–17 Hämeentie 85–89, 00550, Helsinki Punainen Risti PohjoisHelsingin osaston joulupäivän kahvila ma 25.12. klo 13–17 Risupadontie 4, 00640, Helsinki Punainen Risti PohjoisHelsingin osaston uudenvuodenpäivän kahvila ma 1.1. klo 13–17 Risupadontie 4, 00640, Helsinki Joulujumppia järjestetään ympäri Helsinkiä. Kuva: Mirjam Beekmann Jumppaa jouluiloa Helsingissä! ? Maksuttomia joulujumppia järjestetään ympäri Helsinkiä jouluviikolla, ja joulunpyhien jälkeen aina vuoden alkuun asti. Nauti liikunnan ja joulun ilosta peräti 22 jumpan voimalla! Osa tunneista on venyttelyä, ja yhdet senioritanssitkin tanssitaan. Joulujumppa on monipuolista perusjumppaa, eikä niihin ei ole ennakkoilmoittautumisia. Käpylinna maanantai 18.12. joulujumppa klo 9 9.50 venyttely klo 10 10.50 keskiviikko 20.12. joulujumppa klo 13 13.50 Kampin liikuntakeskus maanantai 18.12. joulujumppa klo 12 12.50 tiistai 19.12. joulujumppa klo 11 11.50 keskiviikko 3.1. uudenvuodenjumppa klo 12 12.50 Töölön kisahalli tiistai 19.12. joulujumppa klo 11.10 12 torstai 4.1. uudenvuodenjumppa klo 10 10.50 Yrjönkadun uimahalli tiistai 19.12. venyttely klo 13 13.50 torstai 21.12. senioritanssit klo 11 13 Maunulan liikuntahalli keskiviikko 20.12. joulujumppa klo 10 10.50 Oulunkylän liikuntapuisto torstai 21.12. jouluvenyttely klo 10 10.50 Pirkkolan uimahalli tiistai 19.12. joulujumppa klo 13 13.50 torstai 21.12. joulujumppa klo klo 11.30 12.20 tiistai 2.1. kinkunsulatusjumppa klo 13 13.50 venyttely klo 14 14.50 Latokartanon liikuntahalli torstai 21.12. joulujumppa klo 18 18.50 Kontulan kuntokellari tiistai 19.12. joulujumppa klo 10 10.50 Liikuntamylly keskiviikko 20.12. joulujumppa klo 10 10.50 torstai 28.12. välipäiväjumppa klo 16.30 17.20 keskiviikko 3.1. uudenvuodenjumppa klo 10 10 torstai 4.1. uudenvuodenjumppa klo 16.30 17.20 Aineettomien lahjojen suosio kasvaa Helsingin seudulla ? Peräti kolmasosa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaista suosii aineettomia lahjoja tavaran sijaan. Tämä selvisi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tänä syksynä tekemästä kyselystä, jossa asukkailta tiedusteltiin heidän jätteiden lajittelutottumuksiaan ja kiinnostusta ympäristöä kohtaan. Vuoden 2016 vastaavaan kyselyyn verrattuna aineettomien lahjojen suosio on kasvanut jopa kymmenen prosenttia. Yli 90 prosenttia tavaroiden valmistamisen vuoksi käyttöön otetuista luonnonvaroista muuttuu jätteeksi jo ennen kuin tuote on päätynyt kuluttajan käsiin. HSY kannustaakin viettämään ekologisesti kestävämpää joulunaikaa, ilman ylenpalttista tavaran määrää. – Antamalla lahjaksi palveluja, elämyksiä, aikaa tai hyvää mieltä voi helposti vähentää jätettä. Elämyslahja sopii monen ikäiselle, eikä kerää pölyä komeron perukoilla, sanoo HSY:n ympäristöasiantuntija Mia Tarvainen. Aineettomia lahjaideoita jouluun löytyy HSY:n vinkkisivustolta www.annajotainmuuta.fi. Suosittuja lahjavinkkejä ovat esimerkiksi lenkkiseura, talkooapu, leffailta ja brunssi. Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa kiertotalouteen liittyviä kysymyksiä, kuten jakamispalveluiden käyttöä tai vaatteiden korjauttamista. Kyselyyn vastanneista noin puolet korjasi tai korjautti vaatteitaan tai kenkiään muutaman kerran vuodessa. Tuttavien kesken käyttötavaroiden lainaaminen on kyselyn mukaan melko yleistä; noin 35 prosenttia lainasi tai sai lainaan tuttavien käyttötavaroita vähintään muutaman kerran vuodessa. Hieman harvinaisempaa oli auton lainaaminen, mutta sitäkin kyselyn vastaajista yli 40 prosenttia teki vähintään kerran vuodessa. Jakamispalvelut, kuten yhteiskäyttöautot tai harrastusvälineiden vertaislainaus, ovat pääkaupunkiseutulaisille vielä uutta. Vähintään kerran vuodessa jakamispalveluja käyttää kyselyn vastaajista neljäsosa. Lähes 60 prosenttia kertoi, ettei kotitaloudessa käytetty jakamispalveluja tai tiedetty niistä. Kirpputorit tuttuja Tutkimuksen mukaan yli 30 prosenttia pääkaupunkilaisista käyttää kirpputoripalveluja vähintään kuukausittain ja noin 70 prosenttia tarttuu kirpputorin ”ovenkahvaan” ainakin kerran vuodessa. – Kirpputoreilta voi tehdä löytöjä myös jouluna, ja käytetyn tavaran ympäristöjalanjälki on aina pienempi kuin uuden, HSY:n kiertotalousasiantuntija Nea Metsänranta muistuttaa. HSY:n teettämään kyselyyn vastasi reilu tuhat alueen asukasta, ja sen toteutti Innolink Research. Kysely on toteutettu vuosittain.
16 Nro 24 • Jouluna 2017 M unkin S eutu Risto Kolanen Joulunajan kuvataide ? Punavuoren, Kruununhaan, Kampin ja Jätkäsaaren gallerioista osa sulkee ovensa joulunpyhiksi, mutta moni jatkaa jo välipäivinä ja uusia näyttelykutsu jo tulee. Tulipalo muutti kaiken Anna-Kaisa Ant-Wuorinen on tehnyt kaksiosaisen näyttelyn kahdessa galleriassa. Näyttelyn nimi on ”Luopua – vaan ei luovuttaa” ja sen ensimmäinen osa oli jo ARTag Galleryssa Hietalahdessa ja toinen osa on Galleria Huudossa, Tyynenmerenkatu 6, Jätkäsaaressa aina 29.12. asti. Näyttelykokonaisuus syntyi varsin dramaattisen tapahtumaketjun jälkeen. Taiteilijan kotina vuosikymmenien ajan toiminut puinen omakotitalo paloi. Tulipalo palautti AntWuorisen työinnon. Hän on materiaalilähtöinen kuvanveistäjä, joka työstää muun muassa muovia ja terästä. Palanut koti toimi työskentelyn lähtökohtana. Dokumentoinnin keinot ovat olleet moninaisia, kun traaginen sattuma toi hiilen, tervan ja noen aikaisempien materiaalien tilalle. – Palon aiheuttaman ensijärkytyksen jälkeen pakotin itseni katsomaan tuhon jälkiä uusin silmin ja käymään läpi noin puolet elämästäni. Löysin uudestaan myös suuret onnen hetket. Olen ollut kadulla kauan Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, näyttää Timo Jakolan pastellimaalauksia ”60 vuotta kadulla”. Juhlanäyttely taiteilijalle on myös 20-vuotisen Dix-yhteistyön jatkumoa. – Täällä aloin maalata jo 1983 ja kaksi vuotta myöhemmin kaupunkiin muutettuani sain kokea Helsingin lumon, joka ei koskaan lähde pois. Nimet kuvaavat kattavasti kantakaupunkia: Töölöntori, Bulevardi, Iso-Roba, Pitkäsilta, Mäkelänkatu, Hesari. Jakola on tehnyt rocklyriikkaja elokuva-aiheisia näyttelyjä, Hectorin, Juicen ja Kaurismäen veljesten hengessä. Lahdessa syntynyt taiteilija näkee Helsingin nykyään kuin turisti, joka putkahtaa kaupunkiin milloin tahansa, ”mieluummin useammin kuin harvemmin”. – Vaikka olen aina rakastanut Stadin sateista yötä, haluan kokea ne neljä vuodenaikaa täällä ja vastavalo on alkanut kiinnostaa minua myös entistä enemmän. Taiteilijaseuran joulunäyttely Helsingin Taiteilijaseuran yhdeksäs teemallinen joulunäyttely Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, päättää juhlavuoden Suomi 100 – HTS 50. Mukana on teoksia kuudelta taiteilijalta, jotka käsittelevät teemaa hyvin vapaasti assosioiden. Osa tuo maalauksia, joku pienoisveistoksia, valokuvia tai niiden ja seinään piirretyn tekstin yhdistelmiä. Annu Kapulainen rakensi installaation, jonka nimi on ”Miracle Tree” : Keskeisenä elementtinä on vanha putkitelevisiota, jonka ruudulle hän on suoraan maalannut kasvot, tarkemmin sanottuna ”Twin Peaks” – sarjan Laura Palmerin kasvot. Rapistuneen ”olohuoneen” muita elementtejä ovat kuivunut huonekasvi jouluvaloineen ja muutamine joulupalloineen, kulunut nahkanojatuoli, matto ja tuhkis tumppeineen. Maalaus on niin taitava, että jo useampi kävijä on kysynyt, miksi video ei ole päällä. Innoitusta Berliinin yöklubeilta Galerie Forsblom, Lönnrothinkatu 5, esittelee 7.1. asti Ville Kylätaskun uusia maalauksia, joissa voimakas energisyys ja haavoittuva herkkyys kohtaavat. Näyttely sai innoitusta Berliinin klubeilta ja rave-kulttuurista: muovisena kiiltävää, painavaa mustaa ja keveää, mattaa valkoista tehostavat neonvärit hehkuvat kuin tanssilattioiden valot tai teosten läpi pilkahtavat sisäiset aurat. Taiteilija kokee ihmisten keskittyvän pääsääntöisesti ulkoiseen todellisuuteen, minkä takia taiteilija pyrkii kääntämään huomion sisäiseen maailmaan. Teokset käsittelevät elämän ikuisia kysymyksiä, itsensä kohtaamista ja hyväksymistä. Sisimmän ilmaisua pakottomasti Kaliforniassa asuva ja työskentelevä Asta Sutton esittelee ”Maalauksia” Galleria G12:ssa, Annnankatu 16. Hän maalaa isokokoisia abstrakteja töitä, mutta myös pienten esittävien kuvien sadunomainen elämä kiehtoo: – Pyrin zeniläisen filosofian hetkellisyyden tavoitteluun. Meditaation avulla egoni hiljenee, siten mieleni tyhjenee ja tässä vapaudessa voin saavuttaa vaatimatta mitään. Maalatessaan Sutton luottaa tiedostamattomaan, vaistoihin ja valintoihin irtaantua tutuista tavoista sekä luoda rohkeasti uutta. – Sattumanvaraisuus ja välittömyys takaavat, että ilmaisen sisintäni pakottomasti. En luonnostele, maalaamistani voisi verratta spontaaniin performanssiin tai jazz-muusikon improvisointiin. Kaiken opitun tekniikan jälkeen on kuin ei olisi mitään tekniikkaa. Ranskalaisten klassikoiden jäljillä Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, näyttää taiteilija Petteri Husun töitä, jotka ovat syntyneet työhuoneella Suomen saaristossa, joka paikkana inspiroi häntä. Kallioiden ja kivien juonteet ja tuuli tuovat uusiin teoksiin liikkeen tunnun. Hänen ilmaisu on abstraktista ekspressionismia, jossa on myös symboliikkaa. Tekniikka on roiskemaalausta, jossa akryyliväriä valutetaan, kaadetaan ja roiskitaan. St.Paulin maineikas taiteilijakaupunki lähellä Nizzaa oli Husun työskentelyja kotipaikka 2008-2015. Uudet teokset ovat syntyneet työhuoneella Suomen saaristossa, joka paikkana inspiroi: – Siellä työskennellessäni esimerkiksi kallioiden ja kivien juonteet ja tuuli on tuonut uusiin teoksiini liikkeen tunnun. ”Bomärke” –näyttelyn teokset ovat maalattu xps-levyille, jotka on leikattu muotoon ääriviivoja pitkin. Syntyy maalauksen, reliefin ja veistoksen vuoropuhelua. Suomalainen joulujuhla Sirpa Veronika Aalto esittää Tm-galleriassa, Erottajankatu 9, ”Joulujuhlat” – teoksiaan loppiaiseen asti. Terosten lähtökohtana on suomalainen joulu, jonka yksi keskeisiä symboleja on kuusi, joka tuodaan sisälle kotiin ja koristellaan. – Joulukuusi on elämänpuu, kukoistavan elämän kuva, kuin ihminen värikkäässä juhla-asussaan, hän sanoo. Piparkakku on kuusen ohella toinen jouluinen kuva-aihe. Kuusten kolmiomainen geometrinen muoto saa parikseen piparkakkujen ympyrän. – Teoksissani liikutaan perustavien geometristen muotojen ja niiden synnyttämien mielikuvien ja merkitysten maailmassa. Valokuvateos ”Matka valoon” on spiraalimainen matka kohti keskustaa ja kirja ”Autuaitten maa” kuvaa erilaisia tapahtumia: – ollaan alisissa, sitten ylisissä, tehdään lentoharjoituksia ja taivasmatkoja ja lopulta päädytään palmurannalle. Vitivalkoista joulua Papu Galleria, Mariankatu 24, pitää vuoden loppuun yhteisnäyttelyä ”VITI”, joka koostuu 13 kuvaja valokuvataiteilijan töistä. Esim. Martti Matilainen jatkaa komeaa kaupunginosasarjaansa, nyt Krunikan töillä. Paljon näkyy ”vitivalkoista”, kukissa, vaatteissa, morsiamen hääpuvussa. Seppo K. Niiranen on arkkitehti, valokuvaaja, graafinen suunnittelija ja taiteilija, joka on erikoistunut digitaaliseen mediaan. Hän on tutkinut uutta viestintäteknologiaa, keskittyy ajoittain myös taideprojekteihin ja on yksi Papu Gallerian vetäjistä. Papu Pirtola in memoriam. Hän oli edellinen näyttelytaitelija, joka esiteltiin marraskuun jälkimmäisessä lehdessä. Sanat lehdessä jäivät hänen testamentikseen maailmalle. Taiteilija kuoli näyttelyn päätösviikonloppuna. Avajaisissa kunnioitimme hänen muistoaan hiljaisuudella. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Kuvataiteilija Ville Kylätasku ja teoksensa Inhale, Exhale (Mixed Media on PVC, 2017) Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Annu Kapulainen istuu omassa Miracle Tree –installaatioonsa liittyvässä tuolissa Katariinan Wunderbaum –näyttelyssä. TV-ruudussa on öljyvärimaalaus. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Timo Jakola vieressään vuositeemaan sopivasti teoksensa 60 vuotta kadulla Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Anna-Kaisa Ant-Wuorisen esittelee kotinsa palon runtelemia kirjahyllyjä ja seinäpahvia Huuto Jätkäsaaressa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Petteri Husu ja sekatekniikalla xps-levylle tekemänsä Nopeat ajatukset –teos Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Suomalaissyntyinen mutta Kaliforniassa asuva kuvataiteilija Asta Sutton on kuvassa vieressään osa teostaan Untitled Galleria G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg.
17 Jouluna 2017 • Nro 24 M unkin S eutu Josa Jäntti Suomiko oikeusvaltio? ? Vanha historiallinen teos (Montesquieu) ”Lakien henki” määrittelee demokratian tunnusmerkeiksi vallan kolmijaon : lainsäätäjän, lakien toimeenpanon ja niistä riippumattoman tuomiovallan välillä. Nyt on Euroopassa kohistu huolestuneena esimerkiksi Turkin, Unkarin ja Puolan lipsumisesta näissä demokratian avainkohdisssa. Muistaakseni kaikissa EU maissa on perustuslakituomioistuin. Ovatko nämä kolme peruspilaria maamme demokratissa? Meillä ei ole perustuslakituomioistuinta. Suomessa lainsäätäjä valvoo itse itseään eli eduskunta itse eli perustuslakivaliokunta. Se on koottu parlamentaaristen voimasuhteiden pohjalta, jonka jäseniltä ei edellytetä lainopillista tutkintoa. Siinä saattaa olla mukana melko usein moni ensimmäistä kautta edustajana oleva? Valiokunnan kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen ilman että hän on jäävi sitä käsiteltäessä. Jos se hyväksytään, hän voi tutkia sen perustuslainmukaisuutta itse ao. valiokunnassa olematta jäävi . Lopulta hän voi äänestää täysistunnossa sen hyväksymisen puolesta . Näin toimitaan yleensä diktatuureissa , ei demokratioissa jollainen Suomen väitetään olevan. Radio Ykkösen ohjelmassa (Leikola + Lähde) emeritus prof. Aulis Aarnio puolusti voimakkaaasti menetelmäämme, vaikka se on harvinainen. Hän sanoi mm. ” perustuslakivaliokunta on poliittinen ja toimii ennakkotarkastuksena noudattaako lakiehdotus perustuslain arvoja ”. Esimerkiksi juuri nykyisten hallituspuolueiden arvoissa tuntuu olevan monenlaisia eroja. Sitten hän sanoi, ” perustuslakituomioistuimessa asiat käsitellään jälkikäteen ja ratkaisu saattaa kestää vuosikausia ”. Miksi? Eikö tuomioistuin asiantuntijoineen voi myös toimia yhtä nopeasti etukäteen perehtymällä ja päättämällä , noudatetaanko perustuslain henkeä, jos siihen on koottu eri aloja edustavia päteviä ammattijuristeja?! Niinhän nytkin heitä kutsutaan kuultaviksi asiantuntijoina ja päätöksen tekeminen vie aikaa. Heidän kuulemisensa perusteella edetään ja perustuslakivaliokunta toimii sen mukaan. Hänestä perustuslakivaliokunnassa oikeus ja moraali lomittuvat ” kuten sormet toistensa lomaan ”? Toteutuuko tämä aina vai löytyykö esimerkkejä poikkeavaisuuksista ovatko oikeus ja moraali aina yhdessä esim. verotuksessa? Hän sanoi myös ”laki on niin kuin se luetaan ”. Tämä saa minut epäilemään perustuslakivaliokunnan päätöksiä , varsinkin kun jokin lakialoite saattaa olla hallituspuolueille mieluinen (esim. SOTE), mutta oppositiolle ei ja päinvastoin. Esimerkkinä Kokoomus vaihtoi edustajansa valiokunnassa (juristi) SOTE käsittelyssä saadakseen tahtonsa läpi. Silloinen jäsen ei enää kelvannut. Tällöin valiokunnan poliittisuutta kehuneen prof. Aarnion perustuslain arvoihin ei aina turvaudutakaan? Äskettäin ex pääministeri Esko Aho sanoi, että ” perustuslakivaliokunnasta on tullut riippa ”. Ahon mukaan ” perustulakivaliokunnan käsittelyä hallitsee mennyt maailma ”. Ja hänkin toteaa kuten minäkin. että ” valiokuntaa käytetään aika paljon tänä päivänä myös ideologisten kannanottojen pohjalta ”. Tämä , jos mikä pitää paikkansa maakuntahallinon perustamisen ja valinnanvapauden käsittelyssä! Mitä sosiaali ja terveys lausunnossa ja perustuslakivaliokunnassa sanottiin / Laki 1482/1995 taitetusta indeksistä? Ennen lain lopullista säätämistä ko. valiokunta lausunnossaan: ”indeksi muutos alentaa eläkeläisten elintasoa, mutta se on kuitenkin hyväksyttävä ” ” Tästä syystä esitetyt elintasoa heikentävät toimenpiteet voidaan valiokunnan käsityksen mukaan hyväksyä (STVM 17/ 1995). Ja edelleen: ”Perustuslaivaliokunta on pitänyt henkilön itselleen ansaitsemaansa eläke etua omaisuudensuojan piiriin kuuluvana. Eläkeoikeuksien perustuslain suojassa on kysymys ansaituksi katsotun konkreettisen edun , ei sen sijaan esimerkiksi tietyn voimassa olevan eläkejärjestelmän suojaamisesta (PeVL 13 / 1995) ”. Nyt tämä indenksi on ollut voimassa 22 vuotta. Vuonna 1996 eläköytyneet ovat menettäneet omista eläkkeistään v. 2016 30, 4 % ja esim. v. 2003 eläköytynyt 25,8 %! Ko. indeksiä perusteltiin huonolla taloustilanteella (Lipposen hallitus). Se ei kuitenkaan parantanut valtion taloutta, koska eläkkeet maksettiin työeläkeyhtiöistä ei valtiolta. Pikemmin se vei verotuloja ja vähensi ko. vaikeana aikana välttämätöntä kulutusta. Kansalaisaloitteiden käsittely mielivaltaista oikeusvaltiossamme Eutanasiaan liittyvä laki sai riittävän kannatuksen (vähän yli 50 000 allekirjoitusta) ja se on pakko käsitellä Eduskunnassa ilmeisesti Suuressa Salissa kaikkien 200 edustajan äänestäessä siitä omatunnon mukaan. Hyvä! Samoin kävi eri toimijoiden ansiosta Vammaisia koskeva kansalaisaloitteen suhteen (yli 50 000 kannattajaa). Se otetaan varmasti äänestettäväksi, vaikka laki ei koske kovin suurta joukkoa, mutta on vammaisille elintärkeä! Hyvä! Mutta, mutta! 1.500.000 eläkeläisen elintason parantamiseen ja eläkeindeksin muuttamiseen tehty kansalaisaloite ((yli 84 000 allekirjoitusta eli enemmän kuin kahdella edellisellä) pyrittin viemään vakavasti käsittelyyn kaikkien edustajien äänestettäväksi , se taktikoitiin valiokunnassa hylättäväksi?! Useat kansanedustajat perustelivat mm. eutanasia ja vammaiskansalaisaloitteita sillä, että niiden joukkoon kuuluvilla ei ole ketään, joka puolustaisi heitä . Kuka työeläkeläisten puolesta puhuu ja kuka edustajista puolustaa heitä vainko Sari Tanus (kd) ja Jukka Gustafsson (sd)? Ei voida tietää, koska aloitetta ei päästetty äänestetttäväksi! Ainakaan eivät työeläkeyhtiöiden hallituksissa istuvat ” ay pamput ” puhu työeläkeläisten puolesta, vaikka suuri osa työeläkeläisistä on heidän entisiä jäsenmaksunsa aina maksaneita ex jäseniä! Se nähtiin ja kuultiin! Kyselytunnin antia Viimeksi käydyn kyselytunnin aikana puhuttiin , kuinka paljon palkkoja voidaan nostaa vai nostetaanko lainkaan. Pääministerin mielestä korotus on liian pieni. Monien mielestä tarvitaan kotimaisen ostovoiman lisäämistä palkkojen noston avulla siten luodaan uusia työpaikkoja. Samaa esitetään veronalennuksilla ansiotuloista (ennen vaaleja myös eläkkeet olivat ansiotuloa useiden puolueiden mielestä, ei enää). Tämä ” himoittu ” kotimaisen kulutuksen lisäys saadaan myös jos halutaan eläkeindeksiä muuuttamalla ilman valtion varoja verotuloja vähentämättä. Jopa saamalla lisää verotuloja! Ja Petteri Orpollekin samalla lisää niitä kaivattuja työpaikkoja! Näin toimitaan muka oikeusvaltiossa ja asetetaan eri kansalaisryhmät eri asemaan vastoin perustuslakia . Kansalaisaloite osoittautui suureksi ” bluffiksi ”! Eri kansalaisaloitteiden tehneet ryhmät asetettiin eri asemaan riippumatta allekirjoittajien määrästä. Toinen tuore tapaus meillä on ” raippavero ” eläkeläisille.Se läpäisi perustuslakivaliokunnan, vaikka monet asiantuntijat pitivät sitä laittomana ja perustuslain vastaisena. Siitä päätettäessä ei kohdeltu kansalaisia tasavertaisesti , vaan otettiin huomioon ikä eli eläkeläinen! Oikeuskansleri Nikulan mukaan eläkkeet ovat perustuslain 15 & mukaan omaisuuden suojan piirissä ? Räikeintä siinä on, että eläkeläisille se on pysyvä palkansaajilla 2 vuotta. Mikä ihmeen vika on perustuslakituomioistuimessa? Kaikkialla muualla EU maissa sellainen on! Toistan kysymykseni: miksi se ei voi käsitellä lakiehdotuksia etukäteen lakiehdotuksia yhtä nopeasti kuin perustuslakivaliokunta? Kumpi on vahvempi perustuslaki vai eduskuntaryhmän sisäinen kuri? Kun tätä on yritetty selvittää (Tarkkanen/ Anttola) oikeusasiamieheltä sekä oikeuskanslerilta , niin mikä oli vastaus: ” kansanedustajan, samoin kuin poliittitisten puolueiden tai eduskuntaryhmien laillisuusvalvonta ei kuulu meille eikä kuulu toimivaltaamme ”??! Kuka sitten valvoo eduskunnan toimien perustuslain mukaisuutta, jos ei ylimmät lainvalvojat ”? Demokratiamme mukaan vastaus lienee perustuslakivaliokunta eli ” Tuppurainen Tappuraisen takuumiehenä ”. Leppoisaa ja rauhallista Joulua lukijoilleni! Josa Jäntti läpi Sundqvistin elämän ja teokset, Leavingsin 16 studioalbumia ja Aarne Tenkaselle kirjoitetut kolme albumia, radio-ohjelmaja lehtikolumnituotannon. Nippelitietoa kirja tarjoaa paljon. Mutta lisää syvyyttä kirja olisi saanut, jos perhe olisi suostunut puhumaan. Forss lainaa kirjassa myös paljon Sundqvistin antamia lehtihaastatteluita. Göstan viimeiset vuodet jäävät tältä osin arvioimatta, sillä taiteilija ei antanut lainkaan lehtihaastatteluita 1990-luvun puolivälin jälkeen. Sundqvist erakoitui elämänsä viimeisinä vuosina. Hän viihtyi kotonaan perheensä ja tuhansien videokaseteille tallennettujen elokuvien parissa. Hän vaikeni medialle ja varjeli yksityisyyttään. Samalla hän teki kuitenkin musiikkia ja yli radio-ohjelmia. Göstasta liikkuu paljon tarinoita. Osa niistä on totta, osa myyttisiä kertomuksia salaperäisestä taiteilijapersoonasta. Keikkailemattomuus lisäsi myyttiä Myyttisyyttä lisää Leevi and the Leavingsin keikkailemattomuus. Edes Suomen mittakaavassa uskomattoman rahakkaat tarjoukset esiintymisistä eivät saaneet Sundqvistia suostumaan keikoille. Leevi and the Leavings eli Göstan päässä ja studiossa, jossa syntyi iso nippu nykyajan kansanlauluiksi nousseita ikivihreitä. Selitykset keikkailemattomuudesta vaihtelivat. – Mä en tunne tarvetta keikkailla. Jos mä olisin 15-vuotias, niin kyllä musta olisi kivaa lähteä tuonne sauhuilemaan tyttöjen kanssa ja dokailemaan, mutta kun sitä on sen verran vanha äijä, niin ei sitä tuossa mielessä enää viitsi, tuolloin vasta 23-vuotias Gösta kertoi Soundi-lehdelle – Kiertely edellyttäisi 500 000 markan investointeja, millä saisi hyvät soundit toistavat laitteet, koska emme keikoilla halua kuulostaa bulgarialaiselta tanssiorkesterilta. Eikä tästä aiheutuva velkakierre kiinnosta, hän sanoi puolestaan Futari-lehdelle 1990. Ura radiossa Erityisen kiitoksen Timo Kalevi Forssa ansaitsee Gösta Sundqvistin radio-ohjelmien taustojen kertomisesta. Nimittäin radiohupailuiden teko oli iso osa Gösta Sundqvistin elämää. Usean yleläisen voimin raotellaan esirippua, kuinka Tietokoneenkorjauskurssit, Belgialaiset kirjauutuudet, Koeeläinpuistot ja Teinitalot syntyivät. Ohjelmien nimet vaihtuivat, mutta sisältö pysyi samanlaisina. Tyypillisessä jaksossa Gösta kiertää yksin tai vakiojäsentensä kanssa haastattelemassa ihmisiä elämän kaikilta aloilta, usein hyvin maanläheisissä tunnelmissa. Tyypillistä on se, että kaikki jaksoissa esiintyvät tilanteet viedään äärimmäisyyksiin, jollaisia ovat myös ohjelman ”vieraat”. Koe-eläinpuistossa ajankohtaiset teemat limittyvät musiikkiin, kappaleiden liittyessä usein enemmän tai vähemmän roolihahmojen tokaisuihin. Radio-ohjelmissa eli oma maailmansa, kaikki radioohjelmia kuunnelleet muistavat laulavan raitiovaunukuljettaja Aarne Tenkasen, matkaemäntä Tarja Loposen ja isännöitsijä Olavi Granströmin. Vaikka päällepäin ohjelmat kuulostivat härskeiltä känniördäilyiltä, niissä oli paljon sisältöä. Timo Kalevi Forss on tehnyt suurtyön kirjaansa, mutta kenties Gösta Sundqvistin hahmo oli niin moniulotteinen ja hankala, että kokonaiskuvaa hänestä on yhä hankala tehdä. Sundqvist oli henkilö, joka tykkäsi hämmentää ihmisiä kertomalla tarinoita, jotka liikkuivat faktan ja fiktion rajoilla. Koskaan ei varmuudella voinut tietää, mikä Göstan tarinoista oli totta, mikä taas vilkkaan mielikuvituksen tuotetta. Eero Wihuri Kirjoittajan mielestä Leevi and the Leavingsin vuonna 1988 ilmestynyt ”Häntä koipien välissä” on paras koskaan tehty suomenkielinen rocklevy. Kirjoittajan ei myöskään unohda koskaan sitä, kuinka kuuli auton takapenkillä ensimmäisen kerran Tietokoneenkorjauskurssi-ohjelmassa diplomiekonomi Erkki Kaislan ja seiskaneljätaunuksen seikkailuista vuonna 1990. Nippelitietoa ja myytin purkamista osiksi Gösta Sundqvistin elämäkerta raottaa faktaa ja fiktiota hämmentäneen taiteilijan elämää ? – Mitä kuuluu, MarjaLeena? Vieläkö sun ihanteena on Beatles ja George Harrison, kysyi Leevi and the Leavings -yhtye ensimmäisellä singlellään vuonna 1978. Marja-Leenasta tuli hitti ja myyttisiin mittasuhteisiin kasvaneen yhtyeen ja sen sielun Gösta Sundqvistin (1957-2003) huikean uran julkinen alkupiste. Suomenruotsalaisen maalausliikkeen omistaneen yrittäjäisän ja Heinjoelta kotoisin olevan evakkoäidin poika ehti 46 vuotta kestäneen elämänsä aikana tehdä lähtemättömän jäljen suomalaiseen musiikkiin ja radioviihteeseen. Sundqvist asui pitkään Espoossa ja Helsingin Punavuoressa, jossa hän Ratakadulla toimi myös talonmiehenä. Julkinen työ tunnetaan Suomessa tunnetaan laajasti Gösta Sundqvistin julkinen työ, Leevi and the Leavingsin lukemattomat hitit yhteensä 16 levyllä sekä noin 700 Yleisradiolle tekemää radiohupailuohjelmaa. Mutta itse maestro jäi eläessään suurelle yleisölle myytiksi. Ja myytiksi parrakas jalkapallon, musiikin ja elokuvien ystävä osittain jääkin, vaikka aiemmin syksyllä ilmestynyt Timo Kalevi Forssin elämäkerta Gösta Sundqvist Leevi and the Leavingsin dynamo lähes 400 sivun verran kertoo tarinoita sekä anekdootteja riipaisevasti lauluissaan suomalaisuutta ja suomalaisia kuvanneen miehen elämästä. Kirjan suurinta antia ovat Sundqvistin bändikaverien, Risto ”Rife” Paanasen, Juha ”Juppe” Karastien ja Niklas ”Nikke” Nylundin tarinat Göstasta ja bändin toiminnasta. Vaikka Leevi and the Leaving oli vahvasti Gösta Sundqvistin kipparoima yhtye, se oli kuitenkin yhtye eikä johtajansa sooloprojekti. Leavings-kolmikko kertoo kirjassa varsin avoimesti, miten Leevi and the Leavings teki hittikappaleitana studiossa iltaisin ja öisin. Kolmikko kertoo myös omia näkemyksiään, millainen ihminen oli Gösta Sundqvist. Perhe vaiti Kirjalla on myös puutteensa, nimittäin Sundqvistin perhe, vaimo ja kaksi tytärtä, pysyy vaiti. Kirjassa Timo Kalevi Forss käy Timo Kalevi Forssin kirja raottaa myyttisyyttä, millainen mies oli Gösta Sundqvist. Kirja-arvostelu
18 Nro 24 • Jouluna 2017 M unkin S eutu Lahjavinkki – iloa koko vuodeksi! Vielä ehdit vanhoilla hinnoilla. 42 € 49 € 47 € 77 € 42 € 58 € 70 € 70 € 47 € 66 € 41 € Ti la a pu h. 09 41 3 97 30 ta i po st itt am al la oh ei ne n ku po nk i ta i sä hk öp os til la til au ks et @ ka rp rin t.fi ta i le hd en in te rn et -o so itt ee ss a. Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari ? Antiikki ja Taide 6 nroa 42,00 ? Ase ja Erä 8 nroa 70,00 ? Ekoelo 6 nroa 49,00 ? Hevosmaailma 6 nroa 47,00 ? Kiinteistö & energia 8 nroa 70,00 ? Kissafani 6 nroa 47,00 ? Luontaisterveys 10 nroa 77,00 ? Meidän Koira 6 nroa 42,00 ? Senioriterveys 8 nroa 58,00 ? Sielunpeili 8 nroa 66,00 ? Talomestari 6 nroa 41,00
19 Jouluna 2017 • Nro 24 M unkin S eutu Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 RuutiGaalassa juhlittiin nuorten vaikuttamista Jaettiin 200 000 euroa nuorten valitsemiin kohteisiin ? Helsinki juhli nuorten vaikuttamista RuutiGaalassa Valkoisessa Salissa 7.12. Illan aikana palkittiin nuorten vaikuttamismahdollisuuksia edistäneitä Ung Pride palkittiin kunniakirjalla nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä. Kuva: Maarit Hohteri Nasima Razmyar sanoi näkevänsä helsinkiläisissä nuorissa paljon voimaa ja potentiaalia. Kuva: Maarit Hohteri Jim Koskinen ja Eetu Vienonen palkittiin kunniakirjoilla nuorten vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä. Kuva: Maarit Hohteri Gaalassa julkistettiin 200 000 euron RuutiBudjetista nuorten ideoimille ja valitsemille kohteille jaetut rahasummat. Kuva: Maarit Hohteri Gaala huipentui Ruudin ydinryhmävaalien tuloksen julkistamiseen. Kuva: Maarit Hohteri tahoja sekä julkistettiin 200 000 euron RuutiBudjetista nuorten valitsemiin kohteisiin jaetut rahasummat. Gaalassa esiintyivät Töölön Ketterä ja Lyömättömät ja tilaisuus huipentui Ruudin ydinryhmävaalien tuloksen julkistamiseen. Valkoisessa Salissa juhlittiin 7.12. nuorten osallisuutta, kun eri alueiden nuoret kokoontuivat RuutiGaalaan kannustamaan toisiaan ja juhlimaan nuorten vaikuttamista. Tapahtuman järjestelyistä vastasivat suurelta osin The Movement -järjestön tapahtumatuotantokurssin nuoret. Illan aikana palkittiin kunniakirjoilla nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta edistäneitä henkilöitä ja tahoja. Kunniakirjan saivat nuorisotyöntekijät Päivi ”Pipsa” Turkkelin ja Lauri Hiltunen, Jakomäen peruskoulu, Hiidenkiven peruskoulu, Puistolan peruskoulu sekä kuraattorit Anne Katas ja Suvi Sjögren Pohjois-Haagan yhteiskoulusta, Kulttuuriareena Gloria, Ung Pride sekä nuoret Eetu Vienonen, Ville Nordströn ja Jim Koskinen. Gaalassa puhuivat apulaispormestarit Nasima Razmyar (kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala) ja Pia Pakarinen (kasvatuksen ja koulutuksen toimiala). Razmyar sanoi näkevänsä helsinkiläisissä nuorissa paljon voimaa ja potentiaalia. Hän nosti puheessaan esiin Ruuti-nuorten aktiivisen toiminnan mm. rasismia vastaan ja tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. – Ruuti-toiminta on tarkoitettu kaikille helsinkiläisille nuorille ja Helsinki haluaa olla sellainen kaupunki, jossa jokainen nuori on mukana ja yhtäkään nuorta ei jätetä taakse, Razmyar summasi. Helsingin nuorisoasiainjohtaja Mikko Vatka kiitti paikkansa jättävää Ruudin ydinryhmää puheessaan. Vatka viittasi puheessaan nuorisobarometriin, jonka mukaan yksinäisyyden kokemus on yksi syrjäytymiseen johtavia syitä ja totesi, että ”nuorisotyössä tarvitaan aina nuoria, sillä aikuiset eivät voi ryhtyä nuorille kavereiksi.” RuutiGaala huipentui Ruudin ydinryhmävaalien tuloksen julkistamiseen. Vuoden 2018 ydinryhmään tulivat valituiksi Dan Cederlöf, Mikael Poutilainen, Khalid Omar, Saaid Farah, Elias Mustamand, Sigrid Autio, Evi Koivunen, Ousman Saho, Tilda Lassila, Mahdi Mateen, Jani Alanen, Sadiq Suleiman, Kaapo Haapanen, Kasper Rautalinko, Vivian Ljungqvist, Jim Koskinen, Huda Mumin, Hamsa Hussein, Jesse Lomma ja Oona Sainio. Ruudin ydinryhmä on vuosittain valittava kahdenkymmenen 13–17-vuotiaan nuoren joukko, joka vaikuttaa nuorten asioihin Helsingissä. Ydinryhmän vaaleihin asettui tänä vuonna ehdolle ennätysmäärä nuoria eli 62 eri taustaista nuorta eri puolilta Helsinkiä. RuutiBudjetista rahaa Gaalassa julkistettiin 200 000 euron RuutiBudjetista nuorten ideoimille ja valitsemille kohteille jaetut rahasummat. Rahaa myönnettiin mm. kiusaamista ehkäisevien videoiden tuottamiseen, nuorisokahvilatoimintaan, nuorten työllisyyttä edistäviin hankkeisiin, nuorten järjestämiin festivaaleihin eri puolelle kaupunkia, ilmaisiin liikuntakokeiluihin, maksuttoman kerhotoiminnan järjestämiseen yläkouluikäisille, seksuaalisuutta ja ehkäisyä käsittelevän videon tuottamiseen, hygieniapasseihin 9.-luokkalaisille sekä leirija yönuta-toimintaan. RuutiBudjetti on osallistuvan budjetoinnin malli, jossa 13–17-vuotiaiden nuorten vapaa-ajan toiminnasta, palveluista ja budjetin kohdentamisesta päätetään yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat kehittäneet vuoden aikana paikallisissa työpajoissa 42 erilaista toimenpide-ehdotusta, joihin jaettiin 200 000 euroa Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen vuoden 2018 budjetista. Summa jaettiin nyt toista kertaa. Tänä vuonna summan jakamisessa kokeiltiin uudenlaista osallistuvan budjetoinnin alustaa (nuortenbudjetti.fi). Sivustolla nuoret pääsivät katsomaan ja kommentoimaan kaikkia Helsingin eri alueilla syntyneitä ideoita ja ehdottamaan, kuinka rahasumma pitäisi ideoiden kesken jakaa. Lopullinen päätös summan jakautumisesta tehtiin 7.12. neuvotteluissa Helsingin eri alueiden nuorten, Ruudin ydinryhmän ja nuorisopalveluiden aluepäälliköiden kesken. Päätöksissä korostettiin yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja vaikuttavuutta sekä pyrittiin tukemaan laajoja kokonaisuuksia ja aloitteita, joilla on vaikutusta mahdollisimman monen nuoren elämään.
20 Nro 24 • Jouluna 2017 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us