M unkin S eutu ASIAKKAANI ETSII 4H+K ASUNTOA MUNKINSEUDULTA! Soita 050 567 6638. Ei kuluja myyjälle, ostaja maksaa välityspalkkion. VENLA ANTTILA Asuntomyyjä venla.anttila@kahdeksas.fi Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p . 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi K aiKKi KotitalouKsien siivouspalvelut ! Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! LÄNSI-HELSINKI JA MUNKKINIEMI | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, lansi-helsinki@huoneistokeskus.fi ASUNNON MYYNTI ON HELPPOA, KUN SEN OSAA! Siihen tarvitaan pitkä alan kokemus, hyvä aluetuntemus, käytännön työssä hiotut työkalut sekä yhteen hiileen puhaltava porukka. Sellainen, joka on valmis tekemään enemmän. Meillä kaikilla on myös LKV-pätevyys. Kutsu meidät kotiisi arviokäynnille! ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä, LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 TARJA MÄÄTTÄ-HEINONEN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3582 gsm 040 772 4517 Unelmien ja kotien yhdistäjä Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. Ravintola Lumbini Munkkiniemi Huopalahdentie 13 00330 Helsinki Puh. 050 314 1125 www.ravintolalumbini.fi A-oikeudet Runsaasti ilmaisia parkkipaikkoja ravintolan edessä Kotiinkuljetus woltin tai foodoran kautta. LOUNAS ARKISIN KLO 11-15 ALKAEN 9€ sis. runsas salaattipöytä, nepalilainen tee tai kahvi A´LA CARTE – PALJON KASVIS-, LIHA, KANA- JA KALAVAIHTOEHTOJA TAKE AWAY -10% Nyt myynnissä Munkkiniemi 4h,k,kph,halli,erillinen wc 118m 2 Hyvinhoidetussa yhtiössä, hissitalon 2. kerros, hoitovastike nyt vain 2,52 euroa/m 2 . Avarat näkymät pihalle ja kadulle. Keittiöstä käynti yhteisparvekkeelle. Vuokrattu. Solnantie 33. Vhp. 675 000 €, E=G2013 Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Marjaleena Leminen, LKV 040-763 5415, Marjaleena@takio.com Kaikki Exuviancesilmänympärystuotteet -10% + Eye treatment naamio LAHJAKSI (ARVO 10 €) (ARVO 10 (ARVO 10 (ARVO 10 Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 • timma.? /kosmetiikkahelmi Viikot 12-13 – Nro 6/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta
2 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 M unkin S eutu Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari KS 20 19 A 1/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA Peltisepästä suunnittelijaksi PAAVO TYNELL Mahtipontinen barokki Kultaa ja kulisseja Surrealismin johtohahmo RENÉ MARGRITTE Piruja ja enkeleitä HUGO SIMBERG Keräilijöiden kuningas EERO LEHTINEN Helena Tynellin SUOSITUT AURINKOPULLOT Jäljet lumessa – kenkänäyttely Tampereella Valaisin liki 400 000 euroa 2 – 2019 8,10 Ahma pahin Suurpedot tappavat vuodessa 30 000 poroa Asemessujen vetonaula SS-miesten sotaretket Kekkonen ampui huteja peurametsällä Shot Show 2019: Lipashaulikkojen rynnäkkö jatkui Luontodirektiivi kieltää varsijousen jahtikäytön Pelätty kultasakaali pian jo Suomessa 1/19 7,00 RUOKA JA PAKSU TURKKI lämmittävät paukkupakkasilla Oma kypärä mukaan ja alkeistunnille Ratsastajan hyvä kunto edistää hevosen hyvinvointia Tärkeä tamma löytyi sattumalta on voittanut ”Skjóna on elämäni hevonen” EDESSÄ IHANA HEVOSKESÄ Hyvä ajelureki liikkuu kuin vene laineilla eri vuosikymmenellä 7Markku Hietanen Pakkasella kannattaa suosia kerrospukeutumista ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 2/2019 – 7,90€ EKOELO Ole hyvä! Mukana lehdessä –LIITE Koskettava selviytymistarina PERINTEINEN JÄSENKORJAUS ampumaharrastajan kehonhuoltona FASKIA kaipaa liikettä ja nesteytystä Idätä ja versota kasvalla kuulla Luottohoitoni • Sauna • Osteopatia • Kraniosakraali • Voice massage Hiihto parasta liikuntaa talvella Ayurvedan näkemys: Reuman syntysija on suolistossa, ei nivelissä Gongi rentoutus helpottaa kipuja Heidi Kyrö: Turkkilainen vaahtopesu& hieronta vauhdittaa imunestekiertoa Haavaista paksusuolen tulehdusta sairastavan Mirvan voimavarat KOIRA Meidän 1/2019 7,00 RO TU ES ITT ELYSSÄ BERNINP AIM EN KO IR A Idols-tähden ihana porokoira Nalle Laviinikoirat etsivät lumivyöryyn hautautuneita Suomalaisauttajat Espanjan tarhoilla PENNULLE sopivaa ravintoa RODUN ja IÄN mukaan Labradori edelleen suosituin Ottaisinko koiran sijoitukseen? Kiinteistö Nro 1/2019 | 6,90 & energia Espoossa puretaan kokonainen kortteli Osasyy sisäilmaongelmiin? Ympäristömyrkyt leviävät pesuaineiden nestesumussa Oulun Lipporannassa asutaan yksin ja yhteisössä Kuka korjaa tai purkaa? Hämeenlinnan rappiotalo isona riesana Lentoasema uudistuu Puun käytöllä halutaan luoda Suomi-kuvaa Suuret erot yritysten päästövähennyksissä HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 7,10 1/2019 • 7,10 KISSAMAAILMAN UUTUUS MARGUERITE PUOLIKSI VILLIKISSA Reissukissa Willow kiertää Australiaa Amsterdamin kissalaiva vetää turisteja todellinen somejulkkis Sijaiskodista omaan kotiin RAGDOLL edelleen suosituin Herra Pörri Sielun peili Kun kehityn ihmisenä, kehityn Jumalana 1/2019 7,90 Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti UUSIA JUTTUSARJOJA! Oma rauha hoitaa energiakrapulan Hevosterapiasta itsevarmuutta Ohjat omiin käsiin! HENNA PELTONEN: Imen toisten ihmisten ahdistuneita energioita Kalevalan naiset * rohkeita * sitkeitä * muuntautuvia Trendihoitoa saa nyt Suomessa Rakkauden rohdot Eroottista elinvoimaa kasveista "Salkkarien Paula" JOHANNA NURMIMAA henkisillä poluilla Kambossa hoitaa viidakon puusammakon erite KIPUTEEMA: Tavoitteena lääkkeetön kivunhoito 2/2019 7,30 Markku Keinäselle syöpä on tuttu niin työssä kuin omassa elämässä Ex-malli ALKOHOLIA TIEDOSTAVASTI SIEMAILLEN Eläkevalmennuksesta apua uuteen elämään Hautaus yhä yksilöllisempää Tulehduskipulääkkeet vaaraksi vatsalle Lääkkeistä muistihäiriöitä ja sekavuutta Kaatumista voi harjoitella Pientaloasukkaan erikoislehti NRO 1/2019 7,30€ Viidennes haluaa talviterassin TALVI on hyvää aika tehdä ikkunaremontti Kotitalousvähennyksen ehdot entisellään Uusi ilmanvaihtokone säästää energiaa LUMILINKO ollut hyvä apu tänä talvena Tulisijan uusiminen on ilmastoteko Kalevi Ronkainen hurahti uusiutuvaan energiaan Maalämpö omakotirakentajan ykkösvalinta Nyt kaikki lehdet puoleen hintaan Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KS2019A Tarjous voimassa 31.5.2019 (Määräaikainen tilaus.) r Antiikki ja taide 22€ (norm. 43€) r Ase & Erä 36€ (norm. 71€) r Hevosmaailma 24€ (norm. 48€) r Kiinteistö & energia 36€ (norm. 71€) r Kissafani 24€ (norm. 48€) r Luontaisterveys 39€ (norm. 78€) r Meidän koira 22€ (norm. 43€) r SenioriTerveys 30€ (norm. 59€) r Sielunpeili 25€ (norm. 49€) r Talomestari 21€ (norm. 42€) Tilaa omaksi ... ... tai lahjaksi! kevät tarjouksena Nyt kevättarjouksena puoleen hintaan Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi Etsimme tutkimushenkilöitä kansainväliseen lumelääkekontrolloituun tutkimukseen, jossa arvioidaan uuden lääkkeen tehoa ja turvallisuutta hoidettaessa unettomuutta. Saatatte soveltua tutkimukseen, jos Teillä on diagnosoitu unettomuus ja olette: KLIININEN LÄÄKETUTKIMUS yli 18 vuotias osaatte käyttää älypuhelinta Teillä ei ole muuta sairautta eikä Teillä ole lääkitystä, mitkä voivat aiheuttaa unettomuutta normaali nukkumaanmeno aikanne on 21:30 – 00:30, ettekä käy 3-vuorotyössä olette valmis tulemaan tutkimuskäynneille erikseen sovittavina ajankohtina olette valmis nukkumaan unilaboratoriossa enintään 8 yötä viiden kuukauden aikana Tutkimus kestää 5 kuukautta ja sisältää 10 tutkimuskäyntiä. Tutkimuskäynnit ja tutkimukseen liittyvä hoito ovat maksuttomia. Tutkimus tehdään Suomessa neljässä keskuksessa ja Suomessa tutkimuksesta vastaavan henkilönä toimii professori Markku Partinen. Mikäli yllämainitut kohdat täyttyvät ja olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, saatte lisätietoja tutkimuksesta alla olevasta tutkimuskeskuksesta: Helsingin Uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed Valimotie 21, 00380 Helsinki www.uniklinikka.fi | tutkimus@vitalmed.fi p. 050-323 9326 / 050-576 2704, soitamme takaisin kaikille yhteyttä ottaneille PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi KESÄAIKA ALKAA maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 31.3., jolloin kelloja siirretään yöllä kello kolmelta tunti eteenpäin kello neljään. MUISTATHAN
50. vuosikerta – nro 6 Viikot 12-13/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Vyöhykkeet korvaavat kuntarajat joukkoliikenteessä H elsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnoittelu muuttuu 27. huhtikuuta. Silloin tulevat voimaan uudet vyöhykkeet, jotka korvaavat kuntarajoihin perustuvat lippualueet. Sisäiset, seutuja lähiseutuliput jäävät historiaan, ja lippu ostetaan vyöhykkeille A, B, C ja D. Sivu 5 Kierrätysetiketit ideoitiin Munkkiniemessä Munkkiniemeläinen Pirkko Airas on suunnitellut etiketit sopiviksi jokaisen kotitalouden käyttöön. M unkkiniemen Munkinpolulla tapahtuu. Siellä suunnitellaan kotitalouksien keittiöihin oivallisia merkintäetikettejä kierrätystä varten. Pirkko Airas on 88-vuotias Munkkivuoren yhteiskoulun entinen kuvaamataidon opettaja. Sitä kautta etikettien suunnittelu ja toteutus kävivät häneltä vikkelästi. Sivu 7 Lopinkulman täydennysrakentaminen loppusuoralla T äydennysrakennuskohde Asunto Oy Helsingin Lopinkulma muodostaa kahden viereisen kerrostalon kanssa umpikorttelin, jonka päälle rakennetaan lisäksi ullakkokerros. Rakentaminen alkoi syyskuussa 2017 ja työ on tarkoitus saada loppuun huhtikuussa 2019. Katutöitä Mechelininkadulla 2017. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Aki Rask Kuusi suurinta kaupunkia: Sote-uudistusta tulee jatkaa hallitusti S osiaalija terveydenhuollon uudistamista tulee jatkaa asukkaiden tarpeista lähtien kuntapohjaisesti, hallitusti ja vaiheittain sekä alueelliset lähtökohdat huomioon ottaen. Kuuden suurimman kaupungin esittämä ratkaisu mahdollistaa myös valinnanvapauden hallitun edistämisen. Esimerkiksi palvelusetelillä tarjottavien palvelujen määrää kannattaa lisätä, ja niiden käyttöä helpottaa. Sivut 8-9 Helsingin katutyöt kuntoon yhteisvoimin K atuhankkeista tulee ripeämpiä ja häiriöttömämpiä, sillä alan toimijat ovat tarttuneet haasteeseen yhdessä. Helsinki saa uuden toimintamallin jo tämän vuoden aikana. Projektin tavoitteena on kehittää paras toimintamalli tehdä katutöitä, jotta Helsinki voi uskottavasti sanoa olevansa maailman toimivin kaupunki, kuten se kaupunkistrategiassaan linjaa. Katuhankkeiden ongelmat kilpistyvät siihen, että katutyöt kestävät liian pitkään ja aiheuttavat liikaa häiriöitä alueella asuville, yrittäville ja läpi kulkeville. Katutöitä ei aina onnistuta rytmittämään, vaan samat katuosuudet voivat olla auki toistuvasti. Katutöitä kuitenkin tarvitaan kipeästi, sillä kantakaupunki on tullut peruskorjausikään, eivätkä paikoin satavuotiaat viemärit ja putket kestä kasvavaa kulutusta. Viime vuonna alkaneet työt Erottajalla, Hietalahdenrannassa ja Telakkakadulla jatkuvat. Parivuotinen hanke Hämeentiellä alkoi hiljattain. Sivu 13 Finnfotopalkinnon 2019 sai Asko Vivolin Valtakunnan kärjessä Helsingin suuret museot M useoissa vierailtiin vuonna 2018 yli 7,1 miljoonaa kertaa. Vuosi 2018 oli menestys museoille ja Museokortille. Museot rikkoivat viime vuonna kolmatta kertaa peräkkäin kaikkien aikojen kävijäennätyksen. Sivu 8 Sivu 12 Sivu 8
4 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 M unkin S eutu Puheenvuoro Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 6/2019 Ilonaiheita On sinulla aihetta iloita aamuauringon noususta, päivänsäteistä, valosta auringon ja uudesta aamusta. On sinulla aihetta iloita aamukasteen helmistä, yön pienestä sateesta, kevään muuttolinnuista. On sinulla aihetta iloita luonnon äänistä kauniista, virtaavan puron solinasta, lintuin laulusta, niiden lennosta taivaalla. On sinulla aihetta iloita eläimistä luonnossa, niiden elosta sovussa. On sinulla aihetta iloita joka hetkestä elämän. Ole kiitollinen, Ole onnellinen, koska olet iloinen. Olavi Kylliäinen Runopalsta Koulumies OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Bulevardikaupunkia pukkaa, mutta uimahalli puuttuu ? Kävin viime torstaina tutustumassa tulevan Huopalahdentien bulevardikaupungin tämän hetkiseen suunnitelmaan Munkkivuoren ostoskeskuksessa. Väkeä piisasi ja ystävälliset kaupungin edustajat vastasivat auliisti kävijäin kysymystulvaan. Itse panin merkille muutaman asian esille levitetyssä suunnitelmassa. Väkeä tulee suunnitelman mukaan alueellemme lisää 14.000 ihmistä. Pienen kaupungin verran. Vaatii tosi hyvää suunittelua ottaa huomioon ja varautua sen kaikkiin vaikutuksiin. Kenties hankkeen vaikutusanayysi on suunitteilla. Munkkivuoren kauppakeskus saa taatusti piristysruiskeen ja ottaa uudet asukkaat riemuiten vastaan. Positiivinen asia on varmasti myös raitiotielinjan vetäminen Huopalahden tietä pitkin aina Kannelmäkeen saakka kenties. Huomasin yhden merkittävän puutteen suunitelmassa. Ei sanaakaan uimahallista. Jos alueelle todella pakataan 14 000 uutta kansalaista ja veromaksajaa olisi enemmän kuin paikallaan rakentaa kunnon uimahalli. Sen kai voisi suunnitella ja rakentaa Talin liikuntakeskuksen yhteyteen. Näin saataisiin todella monipuolinen liikuntaja vapaa-ajan keskus Munkin seudulle. Pirkkolan uimahalli alkaa olla remonttikunnossa ja muutenkin ehkä ajastaan jäljessä. Töölön uimahalli on ”kaukana ” Töölössä ja palvelee hyvin heitä, mutta huonosti meitä. Martti Issakainen, metsänhoitaja Munkkivuori Tähtiliikkeen kansanedustajaehdokas Helsingissä Helsinki alkaa torjua lasten ja nuorten syrjäytymistä erityistoimin ? Kaupunginhallitus hyväksyi alkuvuonna suunnitelman lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemseksi. Suurin osa nuorista voi onneksi paremmin kuin koskaan. Osalla kuitenkin menee huonosti ja heitä pitää auttaa, ennen kuin ongelmat paisuvat liian suuriksi. On surullista, että 8. ja 9.-luokkalaisista lapsista joka kymmenes kertoo, että heillä ei ole yhtään hyvää kaveria ja 5,5 % on koulukiusattuna säännöllisesti joka viikko. Yläastelaisista 14 % kertoo kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta, kolmasosa on ollut huolissaan mielialastaan. Syrjäytymisen syyt liittyvät usein turvattomaan ja köyhään lapsuuteen, yksinäisyyteen ja peruskoulun varaan jäämiseen. Yleisimmät riskitekijät ovat lastensuojeluun sijoitus ennen 16 vuoden ikää ja se, ettei nuorella ole toisen asteen tutkintoa 25 vuoden iässä, tai ettei hän osallistu yhteishakuun. Riskitekijöitä ovat myös mielenterveyslääkkeiden tarve 14–18 vuoden iässä, varhaisiaet käytöshäiriöt ja se, jos nuorella on kontollaan rikostuomio tai rikkeitä. Myös se lisää syrjäytyisriskiä, jos nuoren vanhemmat elävät pitkäaikaisella toimeentulotuella. Maahanmuuttajien riski syrjäytyä on merkittävästi suurempi kuin muilla. Monella muualta tulleella henkilöllä on vaikeuksia oman paikan löytämisessä kaupungissamme. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy onkin samalla väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumista. Ääri-ilmiäiden syntymistä vähentää se, että nuori kokee olevasa osa yhteiskuntaa. Huolestuttavaa on se, että syrjäytymisriski ei koske vain muualta Suomeen muuttaneita, vaan maahanmuuttajien toisella sukupolvella oppimistulokset jäävät jopa heikommiksi kuin ensimmäisellä polvella. Pohja syrjäytymiseen syntyy lapsuudessa ja siksi koko perhettä pitää auttaa. Oireilevien lasten vanhemmilla voi olla päihdeongelmia tai mielenterveyden sairsuksia, perheväkivaltaa tai muuten heikentynyttä elämänhallintaa. Viime vuonna helsinkiläisistä 8. ja 9.-luokkalaisista 7 % on kokenut vanhempien fyysistä väkivaltaa. Kaupunki yrittää nyt varmistaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on vähintään yksi turvallinen aikuinen. Esimerkiksi Mellunmäessä tehdään paikallinen kokeilu, jossa lapsilta kerätään näkemyksiä siitä, onko kotona, koulussa tai vaikka harrastuksessa joku aikuinen, jolle voi jutella ja johon voi tukeutua. Kysytään, millaisia kotiintuloaikoja eri ikäisillä lapsilla on ja kuinka paljon valvomatonta vapaa-aikaa heidän päiviinsä sisältyy. Kysely toteutetaan anonyymina 1.-6.-luokkalaisille ja palveluja kehitetään vastaamaan esiin tulleisiin tarpeisiin. Onkin selvää, että jotta syrjäytymistä voi torjua tehokkasti, perheille on annettava tukea varhaisessa vaiheessa. Aikuisten mielenterveysja päihdepalveluissa sekä aikuissosiaalityössä aletaan jatkossa systemaattisesti kysyä asiakkailta heidän perhetilanteestaan ja varmistetaan lasten hyvinvointi. Myös päivähoidon ja neuvolan yhteistyötä kehitetään. Kaupunki haluaa myös turvata jokaiselle nuorelle peruskoulun jälkeisen koulutuksen. Koulupoissaoloihin tullaan puuttumaan nopeammin ja ennaltaehkäistään koulukeskeytyksiä. Kouluissa ja päiväkodeissa kehitetään tukitoimia erityisesti ulkomaalaistaustaisille lapsille ja kiusaamiseen puututaan jämäkämmin. Nuorten digitaitoja tuetaan kirjastoissa ja varsinkin poikia kannustetaan lukemaan enemmän. Erilaisia toimenpiteitä on kymmeniä. Yksi kiinnostava ajatus on, että jokaiselle helsinkiläislapselle annetaan mahdollisuus mieluisaan ja säännölliseen harrastukseen ja lisäksi kulttuurikokemuksiin yhteistyössä mm. kaupunginorkesterin kanssa. Terhi Koulumies Kaupunginhallituksen jäsen (kok) Matkailuvienti kasvoi miljardilla vuodessa M atkailu on Suomessa 15 miljardin euron palveluteollisuustoimija, ja sen BKT-osuus on jo 2,6 prosenttia. Vahva kasvu tulee matkailuviennistä, joka nousi Visit Finlandin Tilastokeskukselta tilaaman tuoreimman matkailutilinpidon mukaan miljardilla, 4,6 miljardiin euroon vuonna 2017. Matkailuteollisuus on Suomen viime vuosien menestyneimpiä ja dynaamisimpia toimialoja. Vuonna 2018 ulkomaiset yöpymiset nousivat uuteen ennätykseen, 6,8 miljoonaan. Yhteistyö toimialan sisällä ja panostukset matkailuvientiin ovat realisoituneet poikkeuksellisen suurena euromääräisenä kasvuna. Tuoreimman matkailutilinpidon ennakkotietona ulkomainen matkailukysyntä eli matkailuvienti kasvoi 27 prosenttia eli miljardilla nousten 4,6 miljardiin euroon vuonna 2017. Matkailun tuottama arvonlisäys kasvoi kahdeksan prosenttia nousten viiteen miljardiin euroon. Matkailun osuus BKT:sta nousi ensimmäisen kerran 2,6 prosenttiin. Matkailuteollisuus on toimialana samaa kokoluokkaa kuin maa-, metsäja kalatalous yhteensä, ja puolet suurempi kuin elintarviketeollisuus, Business Finlandin Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen kertoo. Matkailuteollisuudessa työskenteli viime vuonna yli 140 000 henkilöä eli 5,5 % työllisistä. Vuokratyövoima ja kaupan alan työpaikat eivät ole mukana työllisyyslaskelmissa. Hotellija ravintola-alalla esimerkiksi tehdään vuokratyötä arviolta 6 000 henkilötyövuotta. Suomi on matkakohteena verraten tuore, ja kasvupotentiaalia on vielä merkittävästi. Suomen osuus ulkomaisista yöpymisistä Pohjoismaissa oli ennakkotietojen mukaan 14 prosenttia vuonna 2018, selvästi vähemmän kuin mihin meillä olisi mahdollisuus. Matkailualan strateginen tavoite on tulla pohjolan houkuttelevimmaksi kohteeksi ja nostaa alan jalostusarvoa kestävästi. Suomen menestys maailman matkailumarkkinoilla on lisännyt kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Suomeen on suunnitteilla merkittävä määrä uusia hotelleja. Valtiollinen lentokenttäoperaattorimme Finavia investoi lentokenttien laajennukseen ja valmistautuu vuoteen 2030 mennessä vastanottamaan 30 miljoonaa matkailijaa. Investointien taustalla on suuret kasvuodotukset: Kansainvälinen matkailu kasvoi Maailman matkailujärjestön UNWTOn mukaan kuusi prosenttia viime vuonna ja näkymät tuleville vuosillekin ovat hyvät. Matkailu on yksi kilpailluimpia aloja maailmassa, jossa digitalisaatio on mullistanut kuluttajakäyttäytymisen. Visit Finland on tiivistämässä yhteistyötään muiden pohjoismaiden kanssa kaukokohteissa Kiinassa, Intiassa ja USA:ssa, jossa kilpailu käydään ensin Euroopan ja muiden maanosien välillä. Suomeen tulevat matkailijat tyypillisesti vierailevat muissa Pohjoismaissa, ja myös Suomen sisällä tehdään kiertomatkoja. Suomen matkailun vahvistuva maakuva tukee myös muita Suomen viennin kaupallisia tavoitteita. Mitä paremmin Suomi tunnetaan, sitä helpompi on myydä muutakin. Visit Finlandin tärkeimpiä tehtäviä vuonna 2019 on saavutetun tason ylläpitäminen sekä uuden kasvun hakeminen alati muuttuvassa maailmantilanteessa uusilta kasvumarkkinoilta. Kasvun työkaluina myös ympärivuotisen matkailutarjooman luominen ja markkinointi, digitaalisuuden tuominen matkailun liiketoimintamalleihin, sekä kestävään ja vastuulliseen matkailuun panostaminen, Virkkunen jatkaa. Matkailutilinpito tilastoi vain matkailun suoria taloudellisia vaikutuksia, jotka syntyvät, kun matkailijat kuluttavat tuotteita ja palveluita. World Travel & Tourism Council, WTTC on kehittänyt menetelmän matkailun kokonaisvaikutuksen laskemiseksi, johon sisältyvät myös matkailun epäsuorat vaikutukset. Matkailun kokonaisvaikutus Suomen BKT:hen oli WTTC:n laskelmien mukaan noin 18,8 Mrd. EUR (noin 8,3 % BKT:stä) vuonna 2017. Vuoteen 2028 mennessä matkailun suora vaikutus BKT:hen on arvioitu kasvavan n. 24,3 Mrd. euroon, joka olisi noin 9,3 % BKT:sta.
5 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 M unkin S eutu Vyöhykkeet korvaavat kuntarajat joukkoliikenteessä Jatkoa sivulta 3 H elsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnoittelu muuttuu 27. huhtikuuta. Silloin tulevat voimaan uudet vyöhykkeet, jotka korvaavat kuntarajoihin perustuvat lippualueet. Sisäiset, seutuja lähiseutuliput jäävät historiaan, ja lippu ostetaan vyöhykkeille A, B, C ja D. – Uusien vyöhykkeiden ansiosta korkeat hintaportaat kuntien rajoilta poistuvat. Uusilla lipuilla on laajemmat matkustusalueet ja kertaja arvolipuilla pidemmät vaihtoajat kuin nykyisessä järjestelmässä, HSL:n Suvi Rihtniemi sanoo. Lippu ostetaan uudistuksen jälkeen kaikille niille vyöhykkeille, joiden kautta matka kulkee. ABC-alueella ostetaan AB-, BCtai ABC-lippu. Lippuja ei myydä yksittäisille vyöhykkeille, paitsi vyöhykkeellä D, jossa hinta on sama kuin ABja BC-lippujen. Lisäksi myynnissä on ABCD-, BC-, BCDja CD-lippuja. Reittiopas ja HSL-sovellus näyttävät reitin lisäksi, minkä lipun reitille tarvitsee. Sovelluksessa lipun pääsee ostamaan suoraan reittihausta. Pysäkeillä vyöhyketieto näkyy pysäkkikilvissä. Kun uudet vyöhykkeet tulevat käyttöön, kortinlukijan käyttöliittymä uudistuu ja näytöllä näkyvät vain ne liput, joita siltä lähtöpisteeltä voi ostaa. Kausiliput, joiden voimassaolo jatkuu 27. huhtikuuta jälkeen, muuttuvat automaattisesti uusien vyöhykkeiden mukaisiksi. Jos uusi kausilippu ei vastaa matkustustarpeita, lipun matkustusalueen voi käydä muuttamassa palvelupisteessä 2 kuukauden ajan. Vihreä matkakortti täytyy vaihtaa uuteen siniseen HSL-korttiin tai HSL-sovellukseen ennen huhtikuun 27. päivää, sillä vihreällä kortilla ei voi matkustaa uusilla vyöhykkeillä. Kortin vaihtaminen on maksutonta vyöhykkeiden käyttöönottoon asti. Sen jälkeen siitä peritään 6 euron käsittelymaksu. Uutuutena lippuvalikoimaan tulee lisävyöhykelippu, jolla voi edullisesti laajentaa kausilipun matkustusaluetta. vuorokauden kausilippu maksaa euron enemmän. BCtai BCD-lippu on hyvä vaihtoehto Ctai D-vyöhykkeellä asuville, jos matka ei jatku Helsingin niemelle saakka. Vyöhykkeiden myötä käyttöön tulee uusi alennus 70 vuotta täyttäneille. Alennus on 50 prosenttia vastaavasta aikuisten lipun hinnasta, ja sitä saa HSL-kortilla ostettavista arvoja lisävyöhykelipuista kaikkina päivinä kello 9–14 alkaville matkoille. Asiakkaan pitää käydä palvelupisteessä päivittämässä asiakasryhmä HSL-kortilleen. Eläkeläisten ja liikuntarajoitteisten alennuksen myöntämisperusteet säilyvät ennallaan, mutta alennusprosentit yhtenäistetään 50 prosenttiin. Lastenlipun ikäraja nousee 17 vuoteen. Opiskelijoiden alennusoikeutta laajennetaan siten, että 30 vuoden ikäraja ja vaatimus opintotuki-päätöksestä poistetaan. Opiskelija-alennusta saavien joukko kasvaa. Jatkossa opiskelijat saavat kausilipuista 45 prosentin alennuksen. Alennusta ei enää myönnetä arvolipuista. Tekstiviestilipun myynti päättyy 27. huhtikuuta, koska se on päällekkäinen HSL-sovelluksen kertalipun kanssa. Myös ratikkalipun myynti loppuu. Jatkossa kaikki lyhyet matkat ovat samanhintaisia kaikilla vyöhykkeillä kulkuvälineestä riippumatta. Naistenklinikalla synnyttäneellä todettu tartuttava keuhkotuberkuloosi H USin Naistenklinikalla helmikuun lopussa synnyttäneen naisen on todettu sairastaneen tartuttavaa keuhkotuberkuloosia. Tartuntariski on kuitenkin arvioitu muiden synnyttäjien ja lasten osalta vähäiseksi, koska altistusaika jäi lyhyeksi. Altistusriski koskee 27.2. – 7.3. välisenä aikana Naistenklinikan synnyttäneiden osasto 61:llä ja vastasyntyneiden teho-osastolla olleita henkilöitä. Altistusaika on jäänyt kaikilta lyhyeksi, mutta pisimpään altistuneiden vastasyntyneiden perheisiin ollaan yhteydessä. Näitä perheitä on 15 ja valtaosa heistä on jo tavoitettu. Riski tuberkuloosin saamiseksi arvioidaan kaikkien osalta vähäiseksi. Näille pisimpään altistuneille vastasyntyneille annetaan varmuuden vuoksi estolääkitys. Pienet lapset sairastuvat oireiseen tautiin aikuisia herkemmin ja ovat myös alttiimpia saamaan vakavia tautimuotoja. Muita mahdollisesti altistuneita henkilöitä kartoitetaan kansallisten ohjeiden mukaisesti. Tartuntariskin rajana pidetään 40 tunnin altistusaikaa potilaan kanssa samassa huoneessa. Kaikkiin tällä tavoin altistuneisiin henkilöihin ollaan myös yhteydessä jatkotoimenpiteiden suhteen. Kohteena olevien yksiköiden henkilökunnalle on tiedotettu sisäisesti tapahtuneesta ja selvityksen perusteella altistuneet työntekijät tutkitaan HUSin työterveyden toimesta. Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama infektio. Se tarttuu ilman välityksellä ja tartunta edellyttää pitkäaikaista oleskelua samoissa tiloissa. Noin kolmasosa altistuneista saa tartunnan ja heistä noin kymmenesosa eli vain 3 prosenttia altistuneista saa taudin oireita. Tartuntariskin suuruuteen vaikuttavat useat eri asiat, joista merkittävimpiä ovat kontaktin läheisyys ja altistusaika. – Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää merkittäviä panostuksia liikenneverkkoon J otta menestymme globaalissa kilpailussa, on Suomen maantieteellisestä sijainnista aiheutuvaa kilpailukykyhaittaa kompensoitava liikennejärjestelmän pitkäjänteisellä kehittämisellä. Kahdeksan kauppakamaria teetti selvityksen liikenteen ja logistiikan merkityksestä Suomen kilpailukyvylle. WSP Finland Oy:n tuottamasta raportista käy ilmi, että toimivat liikenneverkot ovat strateginen menestystekijä. Suomella on maantieteellisestä sijainnistaan johtuva selvä takamatka esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Puutteellinen liikenneverkko ja häiriöt kuljetusketjuissa lisäävät tätä takamatkaa. – Toimitusvarmuus on ykkösasia. Meillä on kilpailukykyhaitta esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Elinkeinoelämä käyttää eri kuljetusmuotoja ja liikenneverkkoja kotimarkkinoilla ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Mikäli elintila kapenee, voi tuotanto siirtyä kilpailijamaihin, sanoo johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:sta. Kauppakamarit vaativat, että liikenneverkkoon panostetaan aiempaa enemmän ja että uusia rahoitusmalleja otetaan aktiivisesti käyttöön. Liikennesektorin rahoitusta ei 2020-luvulla voi jättää valtion budjetin varaan, jolloin korjausja investointivelka vain kasvaisivat. 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tulee saada pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta liikenneverkon kehittämiseen. – Suomen teollisuus vie vuosittain 60 miljardin euron edestä tavaraa maailmanmarkkinoille. Liikenneverkon rahoitustaso on siihen nähden varsin pieni. Lisäksi toimivasta liikenneverkosta hyötyisivät tietysti kotimarkkinat ja työvoiman liikkuvuus, muistuttaa Mäntynen. Hoitamalla korjausja investointivelka liikenneverkko tulee palauttaa sellaiseen tilaan, että se palvelee luotettavasti elinkeinoelämän tarpeita Suomen kilpailukykyä vahvistaen. Liikenneverkon merkitys teollisuudelle ja kaupalle sekä Suomen kilpailukyvylle on suuri. Satamat ja meriväylät, raideja maantieverkko sekä lentoliikenne muodostavat perustan logistiikan, kaupan ja teollisuuden toimitusketjuille. Toimivat väylät paitsi vähentävät elinkeinoelämän kustannuksia myös pienentävät liikenteen päästöjä. Näin liput muuttuvat: • Helsingin sisäinen ? AB • Espoon ja Vantaan sisäiset ? BC • Seutulippu ? ABC • Kerava–Sipoo–Tuusula ? D • Kirkkonummi–Siuntio ? D • Lähiseutu 2 ? BCD • Lähiseutu 3 ? ABCD Esimerkiksi AB-kausilipun haltija voi ostaa lentokentälle mennessään C-lisävyöhykelipun, jonka hinta on 2,50 euroa. Lisävyöhykelippu pitää ostaa samalla välineellä – mobiililippu, korttilippu – jolla alkuperäinen lippu on. Monien matkakustannukset laskevat Monien seutulipun käyttäjien matkakustannukset laskevat, koska jatkossa monille riittää seutulipun sijaan ABtai BC-lippu. Tämä tarkoittaa lähes 47 euron eli 44 prosentin säästöä 30 vuorokauden kausilipussa. B-vyöhyke on laaja, ja siellä asuu yli 600 000 ihmistä eli noin puolet HSL-alueen asukkaista. Seutulippua vastaavan ABC-lipun käyttäjillä hinta säilyy liki ennallaan, sillä 30 209
6 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 M unkin S eutu VIIKKO 12 KE 20.3. Kevätpäiväntasaus Aki, Kim, Kimi, Joakim, Jooa, Jaakkima TO 21.3. Pentti PE 22.3. Vihtori LA 23.3. Akseli SU 24.3. Marian ilmestymispäivä Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo VIIKKO 13 MA 25.3. Aija, Aava TI 26.3. Manu, Manne, Immo, Immanuel KE 27.3. Sauli, Saul TO 28.3. Armas PE 29.3. Joni, Joonas, Jouni, Joona, Jonne, Jonni LA 30.3. Usko SU 31.3. Kesäaika alkaa Irma, Irmeli VIIKKO 14 MA 1.4. Peppi, Raita, Pulmu TI 2.4. Pellervo Velvollisuus on sitä mitä odotetaan muilta, ei sitä mitä tehdään itse. Oscar Wilde (1854 – 1900) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Marian ilmestyspäivä Uusi lastensairaala – lahja Suomen lapsille -dokumenttielokuva ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messu su 24.3. klo 11. Hartikainen, Valtonen, mukana Kodály -kuoro Jaetut eväät jumalanpalvelus su 31.3. klo 11. Glad, Mäkinen. Arkiehtoollinen ke 27.3. klo 19. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Hartauspuhujana Ville Rusama, iltateetarjoilu Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Askarteluryhmä maanantaisin klo 1820 alakerran nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro yhteisöruokailu kesiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Lauluhetki ke 3.4. klo 13.30 seurakuntasalissa, mukana Risto Kultala ja Eeva Löflund. Laulamme kevätlauluja. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa. Ilta tulilla, nuotioilta kirkon pihalla to 28.3. klo 18. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. omat paistettavat mukaan. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga.makinen@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Senni Valtosen johdolla senni.valtonen@evl.fi 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 22.3. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 23405138. Miksi olen olemassa –luentosarja. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Ke 27.3. vieraana Helsingin Sanomien toimittaja Katri Kallionpää. Puheenvuoron jälkeen on mahdollisuus kysymyksiin ja kommentteihin. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Luennon jälkeen keittolounas seurakuntasalissa n. klo 13. Naisten kesken –ilta pe 29.3. klo 18. Teema: ”Onnesta ja uskosta”, vieraana sielunhoitoterapeutti Brita Ahola. Tule tueksi ja iloksi ikääntyneelle! Antaisitko aikaasi seuraa kaipaavalle vanhukselle pari kertaa kuukaudessa? Munkkiniemen seurakunta järjestää lähimmäispalvelun peruskurssin la 30.3. klo 11-15 seurakuntasalissa. Koulutus sisältää kahvin ja lounaan. Ilmoittautumiset pe 22.3. mennessä: leena. leppilahti@evl.fi tai p.09 23405138, heli.erkkila@evl.fi tai 09 23405158 Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 24.3. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.3011.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. ”Kristittyjen vaino maailmalla hukkuuko heidän äänensä?” pe 22.3. klo 18. Aiheesta kertoo vierailija Open Doors-järjestöstä. Musiikissa Petri J .Laine ja Jenni Alasihto. Luuk. 1:26-38 ? Useissa Raamatun kertomuksissa kerrotaan uskonsankarimiehistä, jotka oman etunsa unohtaen antautuvat Jumalan käyttöön. Paljon harvemmin naiset ovat uskonsankarin asemassa. Tänään saamme kuitenkin eteemme Marian, jolle enkeli ilmoittaa tämän odottavan ”Korkeimman poikaa”. Sankareille tyypilliseen tapaan Maria suhtautuu tyynesti kohtaloonsa. Hän sanoo enkelille: ”Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Marian nopea sopeutuminen uutiseen on ihailtava suoritus. Eikö juuri näin meidän pitäisi ottaa vastaan yllättävät uutiset, jotka saattavat vaikeuttaa omaa elämäämme, mutta joiden lopputuloksena on suuremman joukon hyvä? Kuitenkin paljon pienemmissäkin suunnitelmien muutoksissa meille on tutumpaa harmitus, ärsyyntyminen, jännitys tai pelko uuden ja yllättävän edessä. Tavallista on miettiä: ”Kuinka selviän tästä?” ”Mitä jos kaikki meneekin pieleen?” ”Entä jos luotankin turhaan?” Moni meistä potee huonommuutta siksi, ettemme yllä esikuviemme mittaisiksi luottamuksessa, uskossa, rakkaudessa tai toivossa. Kuitenkin Mariastakin meille tänään näytettävä tuokiokuva on varsin riisuttu pyhän tyyneyden kuvauksessaan, ja jää esikuvana vaillinaiseksi ja vaativaksi. Syytämme itseämme, kun emme yllä samaan kuin Maria tai muut esikuvamme, tai saavuta vaativia tavoitteitamme: ”Miksi epäilen, enkä osaa luottaa?” ”En yrittänyt tarpeeksi.” ”Minussa varmasti on jotain vikaa, kun en pysty tämän parempaan.” Kun kukaan muu ei meitä syyttäisi, me usein vielä itse sätimme itseämme. Entäpä jos seuraavan kerran soimatessasi itseäsi riittämättömyydestä uskossa tai teoissa huomaisit, että lopulta se olet sinä itse, jolle sinä et riitä. Jos kristilliseen sanomaan on luottaminen, riität todennäköisesti Jumalalle. Entäpä jos riittäisit itsellesikin? Kaisa-Maria Pihlava Kirjoittaja on psykologi ja teologi Toimittaja Katri Kallionpää Munkkivuoren kirkossa 27.3. 2019 klo 11.30 Miksi olen olemassa? M iksi elän, on kysymys, joka alkaa kiehtoa meitä yhä enemmän iän karttuessa, toteaa suositun keskustelu ja esitelmäsarjan vieraaksi saapuva toimittaja Katri Kallionpää. ”Minun iässäni, kuusikymppisenä, alkaa miettiä, mitä on tullut saatua aikaan. Kun ikää tulee vielä enemmän, alkaa pohtia sitä, mikä on minun henkinen ja aineellinen perintöni, millaisen jäljen jätän tähän maailmaan.” ”Mitä lähemmäksi kuolema tulee, sitä polttavammaksi tuo kysymys nousee. Mutta antaako ympäristö meille mahdollisuuden tähän tilintekoon? Edes oma terveydenhoitojärjestelmämme ei suostu hyväksymään sitä, että ihminen kuolee. Tämä oli kokemus oman isäni kuolemasta kolme vuotta sitten. Suomessa on myös ymmärretty, että kuolevan potilaan hoito, eli palliatiivinen ja saattohoito eivät ole Suomessa hyvällä tolalla. Minä uskon, että hoidon parantamiseksi ei tarvittaisi kovin paljoa. Itse asiassa se paranisi hyvin pienillä asioilla. Siksi kerron, miten minun isäni kuoli.” Vieraan puheenvuoron jälkeen on mahdollisuus kysymyksiin ja kommentteihin. Keskusteluja voi jatkaa yhteisen aterian äärellä klo 13 (vapaaehtoinen 5 euroa) seurakuntasalissa. Tapaamisten isäntänä toimii kirkkoherra Leo Glad. Tilaisuudessa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. TERVETULOA KAIKKI JA KAIKENIKÄISET! Katri Kallionpää Mikael Pentikäinen Sen tien kulkijat MIKSI OLEN OLEMASSA? 2019 Keskusteluja esitelmäsarja Munkkivuoren kirkolla keskiviikkoina klo 11.30 27.3. toimittaja Katri Kallionpää 24.4. toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Yli miljoona suomalaista osallistui Uusi lastensairaala -keräykseen. P ian ensi-iltansa saava dokumenttielokuva kertoo koskettavien tarinoiden kautta lastensairaalan historiasta, lasten sairaanhoidon ja terveyden saavutuksista, nykytilasta sekä avaa tieteen ja tutkimuksen tuomia mahdollisuuksia lastensairauksien hoitoon. Lastensairauksien hoidon eettinen, tieteellinen ja yhteiskunnallinen perusta luotiin köyhässä ja eriarvoisessa Suomessa yli sata vuotta sitten. Dokumentti avaa lasten erikoissairaanhoidon kehityskulkua Arvo Ylpön ja Sophie Mannerheimin ajoista nykyisiin huipputason hoitotuloksiin ja kiteyttää asianmukaisista olosuhteista käydyn kamppailun, joka huipentui Uuden lastensairaalan avajaisiin. Dokumentti on myös kertomus vaikuttajien ja sairaanhoidon ammattilaisten tekemästä merkittävästä työstä Suomen lasten hyväksi. – Olemme äärimmäisen kiitollisia lahjoittajille sekä aivan kaikille hankkeeseen osallistuneille siitä, että lapset, perheet ja henkilökunta ovat vihdoin saaneet nykyaikaiset tilat, joissa voimme kehittää lääketieteellistä hoitoa ja osaamista pitkäjänteisesti. Jokaisella lapsella on oikeus saada laadukasta hoitoa taustastaan riippumatta, sanoo toimialajohtaja Jari Petäjä. – Uusien hoitojen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä tutkimustyötä. Tutkimus on huomispäivän hoitoa, toteaa Lastentautien tutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja Tor Bergman. Uusi lastensairaala – lahja Suomen lapsille -dokumenttielokuvan ovat tilanneet HUS ja Lastentautien tutkimussäätiö. Dokumenttia on työstetty ja kuvattu kahden vuoden ajan Lastenklinikalla, Lastenlinnassa ja Uudessa lastensairaalassa. Dokumentti esitetään MTV3-kanavalla 19.3. klo 20.00. Ohjelma on katsottavissa myös MTV:ssä ja C Moressa.
7 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 M unkin S eutu Kierrätysetiketit ideoitiin Munkkiniemessä Munkinpolulla Pirkko Airas on 88-vuotias Munkkivuoren yhteiskoulun entinen kuvaamataidon opettaja. – Tästä voi kuka vaan napata hyvän idean, naurahtaa Pirkko Airas! M unkkiniemen Munkinpolulla tapahtuu. Siellä suunnitellaan kotitalouksien keittiöihin oivallisia merkintäetikettejä kierrätystä varten. Munkkiniemeläinen Pirkko Airas on suunnitellut etiketit sopiviksi jokaisen kotitalouden käyttöön ja samalla hänellä on ollut motiivina se, että kierrätys lisääntyy ja tulee nykyistä merkittävästi suositummaksi. Suomalaisia ja myös sitä kautta helsinkiläisiä on moitittu siitä, etteivät kotitaloudet kierrätä riittävästi tuottamiaan jätteitä ja muuta tavaraa ja Pirkko suunnitteli etiketit, joiden kautta toivottavasti kierrätystä saadaan omalta osaltaan lisätyksi. Etiketit ovat hauskoja, omalla tyylillä suunniteltuja ja toteutettuja. Pirkolla on jo promot teetettyinä, niin että Munkinseudun toimituskin sai omansa mukaan. Etiketit on varustettu tarroilla niin, että ne on helppo sijoittaa haluttuun kohtaan opastamaan aktiivista kierrätystä jokaisen talouden keittiössä. Pirteä ja vilkas! Pirkko Airas on 88-vuotias Munkkivuoren yhteiskoulun entinen kuvaamataidon opettaja. Sitä kautta etikettien suunnittelu ja toteutus kävivät häneltä vikkelästi. Aira asuu isänsä rakentamassa talokompleksissa, jossa on kaikkiaan 5 huoneistoa. – Isä rakensi talon ja siihen meille neljälle lapselle jokaiselle asunnon sekä vanhemmilleni oman, Pirkko kertoo. Isä oli teollisuusneuvos Matti Heusala, rakennusurakoitsija ja laivanvarustaja. Talo nousi Munkkiniemeen vuonna 1964. – Tästä voi kuka tahansa napata idean ja ryhtyä toteuttamaan! sanoo Pirkko ja esittelee tuottamiaan etikettejä. Pirkko on asiasta innostunut ja vähän kiireinenkin, koska Meksikon matkakin jo odottaa, kun vierailu tyttären luo alkaa. – Toivon, että joku saisi inspiraation ja idean näiden etikettien valmistamiseksi sarjatuotantoon suuremman joukon saataville ja sitä kautta päästäisiin kierrätyksen suosion lisääntymiseen, Pirkko jatkaa. Pirkko Airas kierrättää itse käytännössä kaikki jätteensä, mutta kompostin puute Munkkiniemessä vähän rajoittaa asiaa. Eipä silti, Pirkko on paljon ulkomailla ja kesät kesähuvilalla Lohjalla Hiidenveden rannalla. Pirkon äiti oli ekoviljelijä ja sen vuoksi Pirkko sai jo lapsuudesta alkaen kipinän ekologiseen suuntautumiseen ja kierrätysasioihin. Villa Gyllenbergin kevään avaa Sigrid Schaumanin elämäntyönäyttely Etiketit ovat hauskoja, omalla tyylillä suunniteltuja ja toteutettuja. V illa Gyllenbergin kevään avaa Sigrid Schaumanin elämäntyötä esittelevä näyttely Sigrid Schauman – Taide tunteiden kuvana 20.3.– 4.8.2019. Sigrid Schaumanin (1877– 1979) elämäntarina on ajalleen poikkeuksellinen: hän oli taidekriitikko, kuvataiteilija sekä yksinhuoltaja, ja eli 101-vuotiaaksi. Hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä nähtiin vuonna 1964 Schaumanin ollessa jo 86-vuotias. Villa Gyllenbergin näyttely tutustuttaa katsojan Schaumanin taidekäsitykseen hänen teostensa ja taidekritiikkiensä kautta. Schaumanille taide merkitsi visuaaliseksi tuotua tunnetta, ja näyttelyssä nähtävät teokset henkivät elämän ja elämisen riemua. Schaumanin elämäntyötä ei ole aiemmin esitelty tässä laajuudessa. – Schauman oli merkittävä tekijä suomalaisella taiteen kentällä sekä taiteilijana että taidekriitikkona. Hän oli työssään avoin uusille virtauksille ja kansainvälisille trendeille, ja hänen työnsä kriitikkona 1920–50-luvuilla edisti osaltaan modernismin ja värimaalauksen asemaa Suomessa, kuvailee näyttelyn kuraattori ja taidehistorioitsija Camilla Granbacka. Ura oli harvinaisen pitkä ja vaiherikas Schauman toimi taiteilijana lähes 70 vuotta ja taidekriitikkona 30 vuotta, ja elämänsä aikana hän kohtasi sekä onnellisia että synkkiä kausia. Pitkän elämänsä aikana Schauman ehti kokea monta yhteiskunnallista mullistusta. Yksi merkittävimmistä tapahtui vuonna 1904, jolloin hänen veljensä Eugen Schauman ampui Suomen kenraalikuvernööri Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä. Nuoruusvuosinaan Schauman opiskeli Helsingin lisäksi myös Kööpenhaminassa, Pariisissa ja Italiassa. Schaumanin varhaisempia töitä nähtiin yhteisnäyttelyissä muun muassa Ateneumissa (1906) ja Pariisissa (1908). Ryhmänäyttelyiden ja ulkomailla vietettyjen maalausmatkojen myötä Schauman löysi maalauksellisen tyylinsä ja alkoi maalata palettiveitsellä. Hänen maalaustensa aiheena ei ole niinkään tietty maisema tai ihmishahmo, vaan ympäristöstä tulviva valo kaikkine väreineen. Opintoja näyttelymatkallaan Pariisissa vuonna 1910 Schauman tutustui suomalaiseen liikemieheen Reguel Wolfiin. Schaumanin ja Wolffin välille syttyi suhde, ja heille syntyi lapsi, Elisabeth, vuonna 1913. Wolff ei tunnustanut tytärtä omakseen, jolloin Schauman jatkoi eteenpäin Elisabethin yksinhuoltajana. Kriitikon uralle Schauman siirtyi 43-vuotiaana osittain tarpeesta elättää perheensä. Hän nousi arvostetuksi taiteen arvioijaksi, joka vietti vapaat hetkensä maalaten, sekä Euroopassa matkustaen. Schauman palasi päätoimisesti kuvataiteilijaksi 71-vuotiaana, kun eläköitymisen jälkeen työ ei enää rajoittanut taiteeseen keskittymistä. Eläkkeellä Schauman keskittyi uudelleen maalaamiseen, ja osallistui aktiivisesti esimerkiksi Prisma-ryhmän näyttelyihin. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti Helsingissä 86-vuotiaana vuonna 1964. Taide on visualisoitua tunnetta Sigrid Schaumanin maalausten tunnusmerkki on valossa kylpevät maisemat ja ihmiskuvat. Taide tunteen kuvana -näyttelyn noin neljäänkymmeneen Schaumanin teokseen sisältyy maisemia, alastontutkielmia ja muotokuvia. Näyttely tuo esiin Schaumanin taidekäsityksen, jonka mukaan taiteen tulee heijastaa tunteita: – Keskeistä Sigrid Schaumanin taidekäsityksessä on tunneperäisyys. Hänen mukaansa taiteen tulee vaikuttaa katsojan tunteisiin, ja hän koki, että taide on tunnekokemusten visualisointia. Schauman pyrki maalauksissaan henkisyydestä heijastuvan kauneuden kuvaamiseen, kuvaa Villa Gyllenbergin intendentti Lotta Nylund. – Haluamme tässä näyttelyssä nostaa esiin Schaumanin taidekäsityksen, jolla on yhtymäkohtia Ane Gyllenbergin aatteisiin. Schauman korosti emotionaalista estetiikkaa sekä kuvataiteilijana että kriitikkona. Näyttelyssä on myös esillä valikoima teoksia noin kymmeneltä eri taiteilijalta sekä otteita Schaumanin arvosteluista muun muassa Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Tyko Sallisen ja Sam Vannin töistä. Taidekritiikkien lainaukset terävöittävät kuvaa Schaumanin taidekäsityksestä. Kirjallisen ja kuvataiteellisen työn yhdessä esittäminen antaa mahdollisuuden tutustua syvällisemmin Schaumanin taiteeseen ja taidekäsitykseen. Ei ole aiemmin tuotu esiin vastaavassa laajuudessa Näyttelyn yhteydessä Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö ja Kustannusosakeyhtiö Parvs julkaisevat ensimmäisen kattavan suomenkielisen elämäkerran Sigrid Schaumanin elämästä ja taiteesta. Camilla Granbackan kirjoittama teos Taide ja tunteet. Sigrid Schaumanin elämä kuvaa Schaumanin elämänvaiheita, kriitikon työtä sekä taiteilijuutta. Taide ja tunteet. Sigrid Schaumanin elämä on toimitettu ja uudelleen taitettu käännös teoksesta Sigrid Schaumanmed palett och penna (SFV, 2018). Kirjan on kääntänyt Liisa Kasvio. Camilla Granbacka sai helmikuussa 2019 Svenska Litteratursällskapetin palkinnon Schaumanin elämäkerrasta. Sigrid Schauman 29-vuotiaana 1906. SLS:n arkisto. Sigrid Schauman: Maisema Mentonista / Landskap från Menton, 1951. Kuva: Erkki Valli-Jaakola, Porin taidemuseo. Sigrid Schauman: Alaston / Nakenakt, 1958. Kuva: Amos Rex
8 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 M unkin S eutu Laajalahden kevät on valoa tulvillaan, kun aurinko paistaa ja jää heijastaa valoa! Osui linssiin Nordean entisiä tiloja tarjotaan vuokralle Vuokralle tarjottavat tilat sijaitsevat Munkkiniemen Puistotien ja Solnantien kulmassa. N ordean konttorin entisiä toimitiloja Munkkiniemnen Puistotie 14:ssä tarjotaan vuokralle. Pankin konttori suljettiin Munkkiniemen Puistotieltä viime syksynä, marraskuun lopussa. Tilojen koko on yhteensä 357 neliötä, joten tilat ovat melko suuret, eli ihan pieni liike tai toimisto ei niitä vuokraa. Liiketila sijaitsee katutasossa, tilaan on rappuyhteys ja sisäprtaat kulkevat ensimmäisestä kerroksesta. Lopinkulman täydennysrakentaminen loppusuoralla Kuusi suurinta kaupunkia: Sote-uudistusta tulee jatkaa hallitusti Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Raide-Jokerin hankesuunnitelman H elsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Raide-Jokerin hankesuunnitelman enimmäishinnan korottamisen Helsingin kaupungin osalta kokouksessaan 13. maaliskuuta 2019. Pikaraitiotien infrastruktuurin kokonaiskustannusarvio on yhteensä 386 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin osuus kustannuksista on 209 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi samassa kokouksessa myös Raide-Jokerin varikon hankesuunnitelman. Varikon kokonaiskustannusarvio on yhteensä 69,45 miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupungin osuus on yhteensä 62,44 miljoonaa euroa. Raide-Jokerin varikko sijoittuu Roihupeltoon. Valtuustossa hyväksyttiin hankesuunnitelmat Mäkelänrinteen ja Vuosaaren lukioille Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös Mäkelänrinteen lukion hankesuunnitelman, joka koskee lukion laajennusosan toteuttamista sekä nykyisen rakennuksen teknistä perusparannusta. Vuosaaren lukion hyväksytty hankesuunnitelma kasvattaa puolestaan lukion opiskelijamäärää nykyisestä 500 opiskelijasta noin 900 opiskelijaan. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi Patterimäen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Muutos koskee Pitäjänmäen, Pajamäen, Talin sekä Pitäjänmäen yritysalueen urheiluja virkistyspalvelujen aluetta, puistoja katualueita ja yleistä pysäköintialuetta. Valtuustokokouksen aluksi järjestettiin kyselytunti. Kyselytunnilla keskusteltiin siitä, miten Helsinki lähtee edistämään sote-uudistusta, jossa suurten kaupunkien erityispiirteet tulisi huomioiduiksi ja tärkeät tavoitteet terveysja hyvinvointierojen kaventamisesta toteutuvat. Jatkoa sivulta 3 T äydennysrakennuskohde Asunto Oy Helsingin Lopinkulma muodostaa kahden viereisen kerrostalon kanssa umpikorttelin, jonka päälle rakennetaan lisäksi ullakkokerros. Kohde sijaitsee Munkkiniemessä Lokkalantie 14:ssä. Rakentaminen alkoi syyskuussa 2017 ja työ on tarkoitus saada loppuun huhtikuussa 2019. Huoneistomäärä uudessa rakennuksessa on 33 huoneistoa, huoneistoala yhteensä 1645 neliötä, kokonaisala 2840 neliötä ja rakennustilavuus 8230 kuutiota. Talonrakennusvaiheen valmistuminen on siirretty arviolta huhtikuun 2019 loppuun. Ulkoalueiden työt ajoittuvat kesälle ja syksylle 2019. Jatkoa sivulta 3 S osiaalija terveydenhuollon uudistamista tulee jatkaa asukkaiden tarpeista lähtien kuntapohjaisesti, hallitusti ja vaiheittain sekä alueelliset lähtökohdat huomioon ottaen. Asukkaiden, ei hallinnon tarpeisiin Jo vuosia on pyritty sosiaalija terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja yhdenvertaisuuden parantamiseen sekä sosiaalija terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitsemiseen. Nykyisen sosiaalija terveyspalvelujärjestelmän keskeisiä ongelmia ovat ongelmat palveluihin pääsyssä sekä erityisesti pienimpien kuntien taloudellinen kantokyky ja liian pieni väestöpohja. Uudistamista on toistaiseksi pyritty tekemään liian hallintolähtöisesti tuloksetta. Palvelujen parantaminen edellyttää kuuden suurimman kaupungin näkemyksen mukaan keskittymistä jatkossa nimenomaan sosiaalija terveyspalvelujen uudistamiseen, ilman laajamittaista ja muita toimialoja koskevaa hallinnon uudelleen järjestämistä. Mittavien kokonaisuudistusten toteuttaminen on yhä vaikeampaa maailman monimutkaistuessa ja muutosnopeuden kasvaessa. Koko julkista palvelujärjestelmää, ja sen hyvin toimivia osia ei ole syytä remontoida, vaan keskittää tulevalla hallituskaudella kaikki voimavarat todellisten ongelmien ratkaisemiseen. Lähtökohtina oltava alueelliset ja paikalliset tarpeet Palvelujen yhdenvertaisen laadun parantaminen ja järjestäjien kantokyvyn vahvistaminen voidaan toteuttaa useammalla eri tavalla. Kuuden suurimman kaupungin näkemyksen mukaan sosiaalija terveyspalveluja tulee uudistaa ensi hallituskaudella kuntapohjaisesti, vaiheittain ja alueelliset sekä paikalliset tarpeet huomioon ottaen. Sosiaalija terveydenhuollon järjestämisvastuun kokoamista suurempiin kokonaisuuksiin on jatkettava hallitusti ja ongelmia korjattava nykyjärjestelmää kehittämällä sekä hyödyntämällä kunnissa ja maakunnissa jo vuosien ajan tehtyä hyvää kehittämistyötä. Kuntapohjainen sosiaalija terveydenhuoltojärjestelmämme on kansainvälisestikin vertaillen toimiva ja kustannustehokas, kaikkine haasteineenkin. Sitä on kaupunkien ja alueiden toimesta myös koko ajan uudistettu. Työ palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, tuottavuuden sekä asiakasja henkilöstökokemuksen parantamiseksi jatkuu keskeytyksettä niin kuudessa suurimmassa kaupungissa kuin ympäri maata. Tätä uudistustyötä tulee jatkaa, jotta voimme varmistaa kaikille suomalaisille laadukkaat ja hyvin toimivat palvelut tulevaisuudessakin. Parhaat ja asiakaslähtöiset ratkaisut eivät kuitenkaan edellytä uuden, monimutkaisen ja kaukana asukkaista olevan hallintotason rakentamista, vaan pikemminkin olemassa olevan järjestelmän vaiheittaista kehittämistä. Finnfoto-palkinnon 2019 sai Asko Vivolin Asko Vivolin. Kuva: Pekka Sakki Jatkoa sivulta 3 F innfoto – Suomen Valokuvajärjestöt ry:n valokuva-alan Finnfoto -palkinnon 2019 saaja on kotimaisen harrasteja ammattivalokuvauksen parissa monisäikeisen, journalistisen ja koulutuksellisen päivätyön tehnyt Asko Vivolin. Finnfoto ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Tolonen ja toiminnanjohtaja Mikko Säteri luovuttivat Suomen Messusäätiön ja Finnfoton yhdessä rahoittaman 5000 euron Finnfoto -palkinnon Asko Vivolinille viime perjantaina Helsingin Messukeskuksessa, Kuva&Kamera -messuilla. Asunto Oy Lopinkulman täydennysrakentaminen alkoi syyskuussa toissavuonna.
9 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 M unkin S eutu Kirja-arvostelu Puheenvuoro Mäntyniemen pinta-ala voi lähes tuplaantua P residentille suunnitellaan lahjoitettavaksi osa Meilahden huvila-alueesta. Kaupunki suunnittelee ison maa-alueen lahjoittamista tasavallan presidentille. Meilahden huvila-alueen noin 2,2 hehtaarin maa-alasta ja sen lisäksi puolen hehtaarin vesialasta on kysymys. Alue sijaitsee presidentin virka-asunnon Mäntyniemen naapurissa. Lahjoituksen on suunniteltu juhlistavan Suomen 100-vuotiasta presidentti-instituutiota ja lisäksi alueella olevat rakennukset ovat nyt tyhjillään, vailla käyttöä. Asia on suunnitteluasteella ja käsitellään kaupunginhallituksessa. Varsinainen lahjoituspäätös tehdään vasta myöhemmin. Tarkoitus on saada asia päätökseen kuitenkin vuoden 2019 aikana. Uusi alue olisi tarkoitus liittää Mäntyniemen nykyiseen kolmen hehtaarin tonttiin. www.terhikoulumies.fi Valtiotieteen maisteri Varakansanedustaja Kaupunginvaltuutettu Terhi Koulumies Elämä on arvaamatonta ja kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa tarvitsee apua. Haluan säilyttää hyvinvointivaltion. Se perustuu terveeseen talouteen, joten verotusta ei pidä kiristää. Haluan tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa – päättäjät ovat olleet sinisilmäisiä. Globaalia ilmastonmuutosta on torjuttava erityisesti kansainvälisellä yhteistyöllä. Kaipaatko eduskuntaan uusia päättäjiä? Äänestä ja vaikuta! KOKOOMUS HELSINKI 206 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (Espoon kaupunki), kaupunginjohtaja Minna Arve (Turun kaupunki), pormestari Jan Vapaavuori (Helsingin kaupunki), kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (Vantaan kaupunki), pormestari Lauri Lyly (Tampereen kaupunki), kaupunginjohtaja Päivi Laajala (Oulun kaupunki). Kuva: Aleksi Salonen/Helsingin kaupunki Sosiaalija terveydenhuollon uudistamista tulee jatkaa Useilla alueilla on jo koottu tai lähdetty kokoamaan järjestämisvastuuta suurempiin yksiköihin, esimerkiksi kuntayhtymiin. Tämä omaehtoinen kehitystyö voi jatkua välittömästi nykylainsäädännön puitteissa, ja sitä kannattaa tukea. Kuuden suurimman kaupungin mukaan tämä edellyttäisi myös ohjaavaa lainsäädäntöä vähimmäisasukasmääristä sekä palveluja koskevien valtakunnallisten velvoitteiden asettamista palvelujen saatavuudelle ja asiakaskokemukselle, laadulle ja vaikuttavuudelle sekä kustannustehokkuudelle. Kehittämisessä tarvitaan lisäksi taloudellisia kannustimia. Näiden velvoitteiden seuraaminen ja johtaminen edellyttävät yhteistä kansallista tietopohjaa, jota ei vielä ole ja joka pitää luoda joka tapauksessa, mallista riippumatta. Myös tiettyjä kansallisia tietojärjestelmäratkaisuja on syytä edistää ripeästi. Sosiaalija terveydenhuollon lainsäädännöt pitäisi yhdistää ja tarpeettomat rekisterirajat poistaa, jotta kaikki tarvittava asiakasja potilastieto olisi käytettävissä aina ja kaikilla sitä tarvitsevilla. Kuuden suurimman kaupungin esittämä ratkaisu mahdollistaa myös valinnanvapauden hallitun edistämisen. Esimerkiksi palvelusetelillä tarjottavien palvelujen määrää kannattaa lisätä, ja niiden käyttöä helpottaa. Näin etenemällä ratkaisun toimivuutta ja vaikutuksia palvelujen paranemiseen eri alueilla olisi mahdollista arvioida lähes reaaliaikaisesti ja tehdä joustavasti korjaavia ja täsmentäviä toimenpiteitä uudistumisen edetessä. Mallissa taataan asukkaiden yhdenvertaisuus myös tarjoamalla mahdollisuus valita muiden palveluntuottajien palveluja esimerkiksi palvelusetelillä, jos palvelutavoitteet eivät jossakin kunnassa tai alueella toteudu. Mallissa voisi olla myös ns. perälauta, jossa valtioneuvostolla olisi mahdollisuus puuttua tilanteisiin, joissa velvoitteet eivät toteudu. Kasvavat kaupungit ja pienet kunnat tarvitsevat erilaisia ratkaisuja, jotta ne voivat kukoistaa ja palvella omia asukkaitaan sekä koko Suomea. Valtiojohtoinen, samanlainen ratkaisu kaikkialle ei enää palvele sellaisen Suomen menestystä, jossa toimintaympäristöt maan sisällä eriytyvät kiihtyvää tahtia. Ohjaavalla lainsäädännöllä voidaan sen sijaan kannustaa järjestämisvastuun kokoamiseen suurempiin kokonaisuuksiin sekä toiminnan jatkuvaan uudistamiseen ja edistää palvelujen yhdenvertaista laatua ja saatavuutta pitkäjänteisesti erilaisissa ja erikokoisissa kunnissa. Keskittymällä sosiaalija terveydenhuoltoon ja kehittämällä kuntapohjaista järjestelmäämme vaiheittain uudistamisen riskit pienenevät, mutta jo yhden hallituskauden aikana voidaan edetä ripeästi kohti valtakunnallisesti tärkeitä tavoitteita. Tarvitaan yksinkertainen ratkaisu, joka pohjaa jo tehtyyn työhön ja tukee sitä ja on toteutettavissa monimutkaista ja monialaista maakuntamallia helpommin ja nopeammin. Mukavaa jännitystä Lehtolaiselta J ännitysromaanit, dekkarit , niin suomalaiset kuin ulkomaiset käännöskirjatkin ovat viime vuosina jostain syystä paisuneet, sivumäärät ovat satoja , lukukokemukset usein vaativan rankkoja. Lukijalta tahtoo jäädä kirja kesken hyvästä yrityksestä huolimatta. Ilahduttavan poikkeuksen tarjoaa Leena Lehtolaisen uusi kokoomateos ”Tappajan tyttöystävä” ( Leena Lehtolainen ja Tammi 2018 ) , joka on viidentoista erillisen jännityskertomuksen laadukas reilu 300-sivuinen rikoksien ja kauhujen kokoelma. Kirjan 15 rikostarinaa ovat hämmästyttävän erilaisia ollakseen kuitenkin ihan suomalaisten arkielämään liittyviä tapahtumia – ainakin melkein. Lehtolainenhan on mestari kuvaamaan suomalaisia ihmisiä, rikollisia, poliiseja ja kaikkia siltä väliltä. Tarkasti, oivaltavasti ja usein positiivisen ymmärtäväisesti, vaikka itse asia olisi kuinka raadollinen tahansa. Kevyttä vakavaa Kirjan nimitarina Tappajan tyttöystävä kuvaa tavallisen pikkukylän pikkukirjaston virkailijaa, tavallista nuorta naista, josta m i e l e n k i i n toisten, todentuntuisten vaiheiden kautta tulee tappajan tyttöystävä. Todentuntua tuo se, että vastaavantyyppisistä rikoksista saamme lukea harva se päivä sanomalehdistä . Elävä elämä niuhoine poliiseineen on tuttua muualtakin kuin Lehtolaisen kirjoista. Kaikki kirjan tarinat eivät ole raakoja murhajuttuja vaan joukossa on mukavia psykologisia kertomuksia elämän laitapuolen ihmisistä : Joulukinkkuvaras on lämmin, rikollinenkin, kuvaus, jolla on onnellinen loppu . ”Tappajan tyttöystävä” on lukukokemuksena helppo, rentouttava mutta samalla kertaa kiehtova . Keskenään hyvin erilaisissa tarinoissa on yhteistä Leena Lehtolaisen tarkka teksti ihmisille ja tapahtumille. Tämä on kirja, jonka moni lukija ”ahmii” kerralla . Pekka Hurme Päiväkoteja oltava siellä missä on lapsia ? Lasten määrä kasvaa Helsingissä ja kasvu keskittyy erityisesti kantakaupunkiin sekä sen liepeille. Lapsia on Helsingissä tällä hetkellä enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Merkittävä osa lasten lukumäärän kasvusta tulee vanhasta talokannasta sekä täydennysrakentamisalueilta. Lasten määrän kasvu ei ole ollut yllätys mutta siitä huolimatta kaupunki ei ole kyennyt vastaamaan perheiden päivähoitotarpeisiin. Koko Helsinkiä vaivaa krooninen päiväkotipula, johon on nykyistä ponnekkaammin löydettävä ratkaisuja varsinkin, kun lasten määrän kasvu jatkuu. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän kuin tänä päivänä. Tämä edellyttää mittavia lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Päiväkoteja on oltava siellä missä on lapsia. Juuri säädetyssä varhaiskasvatuslaissa on suositus kaupungeille tarjota palveluja perheille lähipalveluina. Kun sivistysvaliokunnassa lakia käsittelimme, pidin tärkeänä lähipalveluperiaatteen nostamista vahvasti esille. Helsingissä selvitetäänkin, mitä tämä tarkoittaa kaupungin palveluiden kehittämisessä. Yksinkertaistettuna päivähoidossa pitäisi olla sama periaate kuin peruskoulussa, jossa on oppilaaksiottoalueet. Näin varmistetaan, että alueen lapset pääsevät halutessaan lähialueen päiväkotiin. Helsinki pyrkii jo lähitulevaisuudessa tarjoamaan kaikille lapsille päiväkotipaikan entistä lähempää kotia. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla valmistellaan mallia, jonka yhtenä tavoitteena on saada päiväkodissa tiiviiksi hitsautunut lapsiryhmä siirtymään aikanaan samalle luokalle lähikouluun. Viime kunnallisvaaleissa en ollut ehdolla, sillä olen keskittynyt eduskuntatyöhön. Teen kuitenkin jatkuvasti vaikuttamistyötä kaupungin päätöksentekoon. Keskustelin juuri varhaiskasvatusjohtajan kanssa. Viime vuonna Helsinki rakensi lisää päivähoitopaikkoja 1027 ja tänä vuonna 1600. On ikävää, että uudelle päiväkodille ei ole löytynyt Munkinseudulta paikkaa. Lähialueille on tulossa uusia päivähoitopaikkoja ja niiden on luvattu helpottavan tilannetta. Viestitin, että alueellamme tilanne on sellainen, että lisäratkaisuja tarvitaan nopeasti. Perheiden on saatava lapselle päivähoitopaikka kohtuullisella etäisyydellä. Otan vastaan mielelläni palautetta päiväkotipaikkojen tilanteesta. Helsingissä valtaosa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista on kunnallisissa päiväkodeissa. Yksityisissä päiväkodeissa on vain 13 prosenttia, kun Espoossa osuus on joka neljäs.Yksityinen päivähoito on kuuma poliittinen kysymys. Perheille on varmasti olennaisinta, että päiväkodit ovat laadukkaita ja sijainti sopii perheen arkeen. Jos Helsinki ei kykene itse päiväkoteja rakentamaan riittävästi on viisasta löytää vastuulliset tavat lisätä yksityisiä päiväkoteja. Jo kerran keskustelussa ollut palveluseteli on syytä ottaa uudestaan harkintaan. Apulaispormestari Pia Pakarinen ehdotti varhaiskasvatukseen palveluseteliä, koska nyt yksityinen ei ole yhdenvertaisesti kaikkien saatuvilla. Tavoite oli helpottaa päivähoitotilannetta ja torjua segregaatiota. Mielestäni palvelusetelillä tarjottavien päiväkotien pitäisi sitoutua samoihin pelisääntöihin kuin julkisten. Uuteen varhaiskasvatuslakiin lisäsimme tiukat pykälät yksityisten päiväkotien valvontaan. Yksityiset päiväkodit voisivat tuoda kaivattua joustoa ja helsinkiläiseen varhaiskasvatusverkostoon. Kaupunkimme iso ongelma on lastentarhanopettajapula. Osin uusien päiväkotien avaaminen on viivästynyt, kun henkilöstöä ei ole saatu palkattua. Olen useana vuonna eduskunnanvaltiovarainvaliokunnassa budjettineuvotteluissa saanut lisättyä määrärahoja koulutuspaikkojen lisäämiseen. Tällä eduskuntakaudella saimme jo hallitusneuvotteluissa sovittua 28 miljoonan euron panostuksen lastentarhanopettajien koulutukseen. Määrärahan myötä vuosina 2018-2021 saamme tuhat uutta varhaiskasvatuskoulutuksen aloituspaikkaa yliopistoihin. Helsingin on syytä tehdä toimia, että se on houkutteleva ja hyvä työnantaja. Se on lasten ja perheiden parhaaksi. Sari Sarkomaa helsinkiläisten kansanedustaja kolmen lapsen äiti
10 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Maaliskuun kulttuurikierros Oskari Turpeinen ja Minna Puolanto tekevät todella intensiivisen Yhteinen iho -esityksen Kanneltalolla. Kuva: Tanja Ahola. Mari Palon esittämä Giuditta keimailee Mika Nikanderin esittämän yökerhon omistajan edessä Opera Boxin värikylläisessä Lehár-operetissa Aleksanterin teatterissa. Kuva: Markku Pihlaja. Mikko Joensuu lauloi kauniita balladeja hyvällä amerikanenglannilla Kulttuuriklubilla Aarne Jämsän näyttelytöiden edessä Galleria Katariinassa. Kuva: Hannele Salminen. Ville Rita (vas.), Eliina Hiltunen, Pauliina Kietäväinen, Laura Viinikka, Freddie Sukura, Tuura Aikio ja Miriam Mekhane esittävät venäläistä satiiria Kellariteatterin tiiliholviseinien keskellä. Kuva: Mari Kaakkola. Romulus Chiciuc (vas.) ja David Kozma ovat mainioita parodioimaan ulkomaalaisia työntekijöitä ja asenteitamme pääkaupunkiseudun rakennustyömaiden harmaalla alueella. Kuva: Mihut Naita. ? Vuoden 2018 teatterinäyttelijäksi on valittu Helmi-Leena Nummela. Palkinnon toi hänen lavasuorituksensa 15-vuotiaana Sigridinä KOM-teatterin Veriruusut -näytelmässä. Myös ruotsinkielisten pienteattereiden ”Marat/Sade” ja Valtimonteatterin ”Syklit” palkittiin. Kaikki olen esitellyt. Äidin ja pojan yhteinen iho Sivuun ensemblen ”Yhteinen iho” –tanssiteatteriteos Kanneltalolla kannatti todella nähdä. Ninni Perko ohjasi Veera Tyhtilän käsikirjoitukseen ja Jarmo Saaren originaalimusiikkiin esityksen suuresta rakkaudesta, äidin ja pojan yhteydestä sekä toisesta irtautumisen vaikeudesta. Jo alku on pysähdyttävä: Minna Puolannon herkästi tulkitsema äiti on synnytyksen keskellä, Oskari Turpeisen lapsi on lattialla vain alushousuissa. Äiti pukee poikansa. Yhteinen iho on alussa todellisuutta, jolloin unelma ylittää rajan todellisen maailman kanssa. Läheinen ihmissuhde äidin ja lapsen välillä ja iholla on konkreettisesti läsnä. Hellitään, tuuditellaan ja tunnetaan toisen läheisyys. Äidin ja lapsen hetki on yhteiseloa ja turvallisuutta. Yleisö saa kokea äidin elinkaaren poikansa rinnalla. Esitys käy läpi eri elämävaiheita lapsuudesta pojan juroon ensikänniin teini-iässä, kotoa lähdön riipaisevuuteen, keski-ikään ja vanhuuteen, jolloin äiti on jo päästänyt irti. Poika löytää kasvattajansa, läheisensä arvostuksen vasta loppupuolella. Puolanto on näyttelijä, joka on saanut myös tanssikoulutuksen. Turpeinen tunnetaan monen sirkusesityksen taiturina, joka löytää myös kasvonilmeissä vaihteluja. Erityisen hauska on teinin töyhtötukka. Yhteinen tanssi, molempien soolot ja musiikki siivittävät matkaa. Tanssiteos elämän käännekohdista, irtautumisesta, tuskastakin ja silti kiinni kasvamisesta. Elämän tiet kulkevat välillä erillään. Nuorena aikuisena poika ei anna hoivata itseään ja merkkinä on, että oman asunnon avaimet eivät voi kuulua äidille. Esityksen lopussa vanhainkodissa (tai sairaalassa) poika tapaa hauraan äidin, joka ei enää anna tunteiden tulla, komentaa aikuista lastaan ottamaan kengät jalasta ja istumaan siihen mihin hän haluaa. Hellyys voittaa. Äidin sydämessä on paikka, jossa lapsilla on aina koti riippumatta siitä, minkä ikäisiä lapset ovat. Horisonttiin jää suru, äiti kuolee. Elä hyvin – naura usein – rakasta paljon. Tanssit ovat elämän kertosäettä. Tälle toivoo jatkoa. Syntisen moraaliton operetti tehoaa yhä Franz Lehárin taiteellisesti kunnianhimoisin, ja ”oopperamaisimmaksi” sanottu, operetti ”Giuditta” vie katsojat Välimeren aurinkoon, Pohjois-Afrikan tummansinisiin öihin ja 1930-luvun savuisiin yökerhoihin. Esikuvaa ja vaikutteita on haettu sekä Carmenista että Josef von Stenbergin Hollywood-elokuva ”Marokosta”, jonka tähtinä olivat Marlene Dietrich ja Gary Cooper. Se sai kantaesityksensä 85 vuotta sitten Wienin valtionoopperassa ja jo saman vuoden 1934 syksynä Kansallisoopperassa Aleksanterin teatterin lavalla. Näin esityksen, jonka pääosassa olivat Mari Palo ja Markus Nykänen. Riikka Hakola vuorottelee naispääosassa Palon kanssa tuotteliaan Ville Saukkosen ohjauksessa OperaBoxille. Virkistävä on Ville Salosen ja Emilia Vesalainen-Pellaksen subrettopari, jolla on onnellisempi loppu. Tarina on riettaan moraaliton. Giuditta karkaa upseeri Octavion kanssa ”tylsää avioliittoaan” satamatyömiehen kanssa. Sota erottaa rakastavaiset. Lopulta hän valitsee onnen ja intohimon välillä. ”Illan kuumimmat suudelmat jaan” ”Meine Lippen, sie küssen so heiss” on operetin suosikkinumero. Satama, pakolaisten aitaaminen, muukalaislegioonan olot ja kunniakäsitykset on kuvattu kekseliäästi lavastuksessa. Huippunsa operetti saa syntisen yökerhon tunnelmissa. Giuditta valitsee rahamiehen. Kulttuuriklubi sukelsi arkeen Kulttuuriklubi on Suomen arvostelijain liiton, SARV, kaikille avoin epävirallinen yhteisö, joka järjestää mielenkiintoisia vierailuja ja keskusteluja ajankohtaisista aiheista. Aiemmin se piti istuntoja täyteen pakatuissa ravintolatiloissa. Viime aikoina klubi on kokoontunut kuvataiteen ympärille, Forum Boxissa, MUU Galleriassa ja viimeksi Galleria Katariinassa Kalevankadulla. Galleristi Hannele Nyman kertoi Helsingin taiteilijaseuran Katariinan toiminnasta. Kulttuuriklubi sukelsi arkeen, joka monesti tarjoaa enemmän elämyksiä kuin hetkelliset äärikokemukset. Tarvitaan vain silmää havaita arjen rikkaus. Taiteilijoilla tätä herkkyyttä on, joten kuuntelimme ja katselimme, miten he arkea ovat teoksissaan tulkinneet. Kirjallisuuskriitikko, klubin moderoija Hannele Salminen esitteli maailmanmaineeseen nousseen, vuonna 2016 Ranskan Goncourt-palkinnon voittaneen Leïla Slimanin taidokkaan psykologisen romaanin Kehtolaulu. Illan musiikkitarjonnasta vastasi Mikko Joensuu, jonka lauluissa soi arki kauniilla ja ilmaisuvoimaisella amerikanenglannilla. Hän sai v. 2017 Teosto-palkinnon ”Amen” – levyistään, joita on ilmestynyt jo kolme. Kun kysyin nimen alkuperää, Joensuu sanoi le
11 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 M unkin S eutu Gloria 1929, 1999 ja 2019 – pitkät jäähyväiset Helsinkiläiset Sofia Keränen ja Mimosa Salmela ovat aina tykänneet Glorian ilmapiiristä, joten paikan lopettaminen tuntuu haikealta. Kuva: Raimo Granberg. Helsinkiläiselle Tuomas Kristian Sjölle Gloria on hänelle tuttu paikka vuosien ajalta. Hän harmittelee mukavan paikan sulkemista. Kuva: Raimo Granberg. Helsinkiläinen Alaska Kojo oli kenties illan mielenkiintoisin ilmestys Glorian viimeisenä iltana. Kuva: Raimo Granberg. ? Kulttuuriarena Gloria Kaartinkaupungissa Pikku-Roballa vietti alkuvuoden pitkiä jäähyväisiä, maksullisia ja ilmaiskonsertteja nuorille oli paljon. Toiminta siirtyy toukokuulla Suvilahden kulttuurikeskuksen Tiivistämöön. Kävijöistä suurin osa on 15–25-vuotiaita nuoria, joille ikärajaton pääsy sisään on tärkeää. Elokuvateatteri Gloria avattiin samalla paikalla 8.11.1929, teknisenä äänileffojen edelläkävijänä Elokuvatoiminta päättyi 1995. Tila toimi joitakin vuosia teatterikäytössä, kunnes kaupungin Nuorisoasiainkeskus perusti Kulttuuriareena Glorian vuonna 1999. Helsinkiläisten alle 30-vuotiaiden nuorten työllistäminen on ollut oleellinen osa Glorian nuorisotyöllistä toimintaa. Se tarjosi työkokeilu-, palkkatukisekä oppilaitosharjoittelupaikkoja valoja äänitekniikan, mediatuotannon sekä tapahtumatuotannon tehtävissä. Lepakon ohella Gloria oli Helsingin legendaarisimpia tapahtumapaikkoja; ne jatkavat muulla, itse asiassa Suvilahdessa. Toimittaja ja kuvaaja ikuistivat viimeisen illan tunnelmia ilmaiskonsertissa, jonka lopputähtenä oli visual kei -vaikutteita ammentava suomalaisyhtye DIE/MAY . Monet yleisöstä pukeutuivat huolellisesti eri tyyleillä, oli tummia gootteja, tyttöjen nukkepukeutumista, kaukoaasialisia vaikutteita. Seinälle sai kirjoittaa rakkaimpia muistojaa. Aivan hellyttävä oli tytön kirjoitus siitä, miten hän ”vahingossa paljasti rintansa” suosikkiyhtyeen staffiin kuuluvalle henkilölle. Toiminnanjohtaja Pekka Mönttinen kulttuurisen nuorisotyön tapahtumayksiköstä vastaa kysymyksiini tulevaisuudesta. Glorian toimintakonseptia päivitetään Tiivistämöön. – Siellä sijaitsee paljon erilaisia kulttuuritoimijoita, joten yhteistyöllä lisätään alueen vetovoimaisuutta myös festivaalikesän jälkeen. Se tulee olemaan myös mahdollisuuksien areena. Myös nuorten työssäoppimallien kehittämistä yhteistyössä ammattioppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa jatketaan. Mönttinen myöntää, että monet jättivät hyvästit Glorialle haikein mielin. – Toiminta jatkuu Tiivistämössä ja toivomme kovasti, että nuoret tulevat ideoimaan kanssamme tapahtumia, osoitteessa Sörnäisten Rantatie 22 E. Kiinteistössä, jossa Gloria sijaitsee, tehdään mittava taloremontti. – Se, kuka toimintaa tulee Glorian tiloissa jatkamaan, on epäselvää. Toivomme tietenkin, että tila säilyy kulttuuritilana jatkossakin. Anastasia Trizna (vas.) ja Eeva Putro esittävät Äidin kirjeessä Caisan lavalla herkällä vaistolla saman äidin tyttäriä, jotka sodat erottivat toisistaan. Kuva: Julia Gosa. Pinja Hahtola on aivan hurmaava runoilija Eino Leinon eri muusien esittäjänä Teatteri Avoimissa Ovissa. Kuva: Seppo Honkonen. vyjen inspiroituneen uskonnosta ja siitä irtautumisesta. Joensuu on tehnyt myös ”älä käy yöhön yksin” Kjell Westön tekstiin. Vallankumous ilman asiaa – Vallankumoukset tulevat ja menevät, barrikadit sortuvat. Olemme vain ihmisiä, siinä kaikki, lausutaan ääneen Kellariteatterin hienossa talviesityksessä ”Sattumia” venäläisen Daniil Harmsin tekstiin. Aiemmin sitä on esittänyt mm. KOM-teatteri pari vuotta sitten. Harms oli 1930-luvun absurdi hulluttelija ja arjen terävä havainnoija. Maagiselle realistille kumous oli tunnetta, monesti ilman asiaa. Ohjaaja Eero Leichner sanoo, että tekstin kaltaista anarkismin sanomaa tarvitaan nykyään entistä kipeämmin. Silloin puhutaan rohkeudesta, sanoa ja toimia, niin kuin oikein on. Esitys pohtii ihmisen merkityksettömyyden tunteen monia ilmentymiä. Harmsin tekstit ovat lyhyitä episodeja, jotka seuraavat toisiaan. Näyttelijöillä on useita rooleja. Paljon kuulemme kansanlauluja ja sävellettyjä kumouslauluja. Marseljeesi kaikuu komeimmin, vaikka Harms oli Venäjän vallankumouksen perinnössä. Taitavista esiintyjistä on turha poimia ketään erikseen. Hattuni nostan viulisti Anna Kirvesniemelle, joka on säveltänyt uusiksi Bertolt Brectin ”Minä elän synkkää aikaa” –runon Brita Polttilan suomennokseen. Rakentajat harmaan työn alueella Nainen tekee videoblogia toiveistaan saada uusi oma asunto. Hän hymyilee kauniisti kameran edessä. Samaan aikaan kaksi virolaisittain tai muulla tavoin murtavaa miestä on päivät rakennuksella, jonne ei ole toimitettu rakennusmateriaaleja. Niitä odottaessaan he ehtivät keskustella töistä, asemastaan ja maailmanmenosta. Kokeneempi heistä korostaa olevansa maahanmuuttaja, veroja ja vuokransa maksava kunnon ihminen verrattuna niihin ”mamuihin”, jotka elävät sosiaaliturvalla eivätkä sitoudu maahan. Välillä näemme naisen videoblogin metsän keskellä etsimässä tulevaa rakennusta ja asuntoaan, pitkän kävelymatkan päästä. Kaksi rakentajaa kommunikoi pomon kanssa vain radiopuhelinyhteydellä, joka säröilee. Rakennusmateriaali onkin viety rakennuksen katolle, vaikka rakentajat ovat maan tasalla. Yksi rakennusmies putoaa katolta, kun ei noudata turvaohjeita. Naiselle valmistuu talo ja oma koti, jossa hän saa heti pahoja allergisia oireita. Kotimaiset ja ulkomaiset rakennusaineet eivät sovi keskenään, ja syntyy myrkkykaasuja. Nainen asuu äidin nurkissa ja hakee vuokralle. Näytelmä parodioi ulkomaalaisia työntekijöitä, heidän asenteita ja meidän asenteita heihin, pääkaupunkiseudun rakennustyömaiden harmaalla alueella. Kuullostako tutulta? David Kozman johtama European theatre collective esitti Viirus-teatterissa ”Rakentajia”. Mainio esitys oli nähtävillä Viiruksen pienessä Boxissa, jossa syntyy läheisen tiivis tunnelma. Rakentajina olivat Romulus Chiciuc ja David Kozma. Naisena oli Salla Kozma. Ajankohtaisen purevasta käsikirjoituksesta vastaavat Nina-Maria Häggblom ja Piret Jaaks. Äidin kirje yhdistää sisaruksia rajan yli Rajojen eri puolille erkaantuneet sisarukset löytävät toisensa äidin kirjeen kautta. Tapahtumat alkavat Suomen sisällissodan aikaisesta Helsingin valtauksesta 11.– 13.4.1918. ”Äidin kirje” sai kantaesityksen ennen joulua Dostojevski-museossa Pietarissa ja suomalaisen kantaesityksen uudistuneen Caisan juhlasalissa. Jevgeni Zimin kirjoittama ja ohjaama esitys valaisee Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa teatteritaiteen keinoin ja nostaa esiin kaikkia yhdistäviä inhimillisiä arvoja. Esitys käsittelee naapurimaiden yhteisen historian vaikeita ajanjaksoja ja niiden vaikutusta ihmiskohtaloihin. Ihmiset kärsivät eniten siviilija sotilasjohtajien päätöksistä. Helsinkiläinen leskivaimo menee 1910-luvulla uusiin naimisiin venäläisen sotilaan kanssa. Mies vie uuden perheensä 1918 pakoon Venäjälle ja ottaa yhteiset lapset mukaan. Vanhemmat lapset jäävät Suomeen. Näyttelijät Eeva Putro ja Anastasia Trizna sodan erottamina siskoina ja Regina Launivuo heidän äitinään ovat erinomaisen uskottavia. Arni Soini esittää rauhallisesti venäläisen sotilaan osan. Esitys alkaa sisarusten arasta tapaamisesta venäläisessä asunnossa 1960-luvun alussa. Toisen kieltä on vaikea ymmärtää, mutta sisarrakkaus voittaa, kun he löytävät vanhasta arkusta äidin kirjeen lapsilleen. Aleksandr Jakuninin lavastus ja puvustus on hyvin elämänmakuinen vanhoine Helsinki-kuvineen ja sanomalehtien etusivuineen. Hanke on toteutettu yhteistyössä teatteri HIT Helsingin ja Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kesken Cultura-säätiön tuella. Runoilijan muusat heräävät eloon Jaakko Pakkasvirta ohjasi 41 vuotta sitten Eino Leino –elokuvan ”Runoilija ja muusa”. Näyttelijä Pinja Hahtola teki viime kesäksi ”Eino Leinon eksät” –monologin Kajaanin runoviikoille. Hän esittää sitä pitkin talvea ja kevättä Teatteri Avoimissa Ovissa, joka keskittyy naistaiteilijoiden elämään ja teksteihin. Seppo Honkosen ohjaama hauska ja kekseliäs esitys tuo esille satutäti Anni Swanin, rakastajattaret Aino Kallaksen ja L. Onervan, vaimot Freya Schoulzin, Aino Kajanuksen ja Hanna Laitisen sekä alun suojelijasta kriittiseksi taidearvostelijaksi muuttuvan Maila Talvion. Hyvin ilmeikäs ja monipuolinen suorittaa henkilöiden pikavaihdot vain eleitä, asentoa ja päähineitä vaihtaen suvereenilla varmuudella. Kreikkalaisessa mytologiassa Kalliope oli eeppisen runouden muusa eli runotar ja puhetaidon jumalatar. Suhteestaan Apolloniin hänellä oli kaksi poikaa. Hahtolan esityksessä muusat vaikuttavat paitsi kirjailijan runojen ja käännösten luomisvoimaan myös päinvastoin. Esityksen mukaan Kallaksen Sudenmorsian ja Swanin satuhahmot saivat vaikutteita Leinon persoonasta. Esityksen alaotsake kuuluukin: enemmän ja vähemmän muusina. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 M unkin S eutu IBM:n henkilöstöravintola on nyt avoinna kaikille – IBM rakensi oven suoraan pihalle Hellevi Sinisalo ja Tuike Karppinen käyvät lounaalla mielellään. Välissä keskustelemassa Fazer Foor Servicen ostojohtaja Timo Ståhlström. Valtakunnan kärjessä Helsingin suuret museot Kansallismuseo on kuudenneksi suosituin Museokortti-kohde valtakunnallisesti. Jatkoa sivulta 3 M useoissa vierailtiin vuonna 2018 yli 7,1 miljoonaa kertaa. Listasimme suosituimmat Museokortti-kohteet valtakunnallisesti ja maakunnittain. Vuosi 2018 oli menestys museoille ja Museokortille. Museot rikkoivat viime vuonna kolmatta kertaa peräkkäin kaikkien aikojen kävijäennätyksen. Museoviraston vuoden 2018 museotilastojen mukaan Suomen ammatillisissa museoissa kävi yli 7,1 miljoonaa kävijää. Museoiden kävijämäärät Suosituimmat Museokortti-kohteet valtakunnallisesti TOP10 Ateneumin taidemuseo Amos Rex Nykytaiteen museo Kiasma HAM Helsingin taidemuseo Helsingin Taidehalli Kansallismuseo Designmuseo Tampereen museot, Museokeskus Vapriikki Näyttelykeskus WeeGee Didrichsenin taidemuseo IBM rakensi oven suoraan pihalle ja sitä myöden kaikki asiakkaat munkkiniemeläiset mukaan lukien ovat tervetulleita. Asiakkuuspäällikkö Ritva Junnila-Lairikkala, Fazer Food Services sekä ravintolapäällikkö Ari Hynynen iloitsevat uudesta uljaasta ja valoisasta ravintolasta. Fazer Food Services avasi TestEat lounasja tilausravintolan Munkkiniemeen ovat kasvaneet yli kolmanneksella Museokortin käyttöönoton jälkeen. Listasimme top 10 käynnit valtakunnallisesti ja top 3 käynnit maakunnittain. Suosituimpia Museokortti-kohteita olivat pääkaupunkiseudun suuret museot. Kärkikymmeniköstä löytyy peräti kahdeksan helsinkiläismuseota: Ateneum, Amos Rex, Kiasma, HAM, Taidehalli, Kansallismuseo, Designmuseo ja Didrichsenin taidemuseo. Amos Rex kiinnosti väkeä jonoiksi asti ja jopa joka neljäs käynti elokuun lopussa Helsingin keskustaan avattuun museoon maksoi sisäänpääsynsä Museokortilla. Kymmenen suosituimman joukkoon kipusi myös museokeskus Vapriikki Tampereelta ja Espoon WeeGee. • Laajalahdentie 23, Munkkiniemi. • Ravintola on auki arkisin 8-16. Lounas tarjolla 10.4513.30. • TestEat tarjoaa arkisin viihtyisän kahvilan sekä herkullisen monipuolista ja terveellistä lounasta tarjoavan ravintolan. Päivittäin yhtenä vaihtoehtona on tarjolla erillinen Wicked Rabbit vegebuffet, josta on helppo valita täydellinen kasvislounas. Ruokaa myydään myös Take away -palveluna kotiin. Iltaisin ja viikonloppuisin ravintola toimii tilausravintolana. I BM:n toimitalossa Munkkiniemessä on syksystä alkaen saatu nauttia hyvää lounasta hienoissa tiloissa. Fazer Food Services avasi täysin uudistuneen lounasja tilausravintolan, joka kantaa nimeä TestEat IBM:n toimitalossa. Tilaa riittää, neliöitä on noin 1100 ja asiakaspaikkoja noin kolmelle sadalle. IBM rakensi oven suoraan pihalle ja kaikki asiakkaat ja asukkaat ovat nyt aiemmasta poiketen tervetulleita lounastamaan ja käyttämään kahvilan palveluja. Ravintolassa voi järjestää omia juhlia myös ilta-aikaan. Aiemmin suljettu toimitalo avautui tältä osin myös yleisölle, joka on ollut munkkiniemeläisille iloinen asia. Ravintola koki täydellisen uudistumisen remontin myötä ja perinteinen henkilöstöravintola muuttui moderniksi coWorking tilaksi ja lounasravintolaksi. Ravintola palvelee asiakkaitaan kahvilassa maanantaista perjantaihin kello 8-16 ja lounasta on tarjolla kello 10.45 13.30. Ruokaa voi myös ostaa kotiin, sillä Take away palvelu auttaa iltaja viikonlopun ruokatarpeeseen. – Monipuolinen Food Market tarjoaa laadukkaan Nordic Buffet lounaan ja lisäksi Wicked Rabbit eli kujeileva jänis toi Munkaan täydellisen kasvispuffetin, kertoo asiakkuuspäällikkö Ritva Junnila-Lairikkala, Fazer Food Services. Ravintolapäällikkönä toimii Ari Hynynen ja apulaisravintolapäällikkönä Suvi Saarimäki. Ruuasta vastaa keittiömestari Janne Ruikka. Kuluttajan käyttäytyminen Ravintolassa on myös mielenkiintoinen yhteistyö IBM:n, VTT:n ja Fazerin välillä. Yhdessä on luotu ekosysteemi crEATe:n jonka tavoiteena on tutkia tulevaisuuden kuluttajan käyttäytymistä, kriteereinä erilaiset elementit lounasravintolassa, ruuan tarjoilu, sisustus ja muut asiat huomioiden. Fazerin, VTT:n ja IBM:n käynnistämä crEATe-innovaatioekosysteemi tutkii ja auttaa kehittämään tulevaisuuden ruokailuun ja ruoantuotantoon liittyviä ratkaisuja oikeassa ravintolaympäristössä muun muassa tekoälyn avulla. Fazerin, IBM:n ja VTT:n perustaman ekosysteemin sydämenä toimii uusi tutkimusja pilottiravintola, TestEat. Ravintolassa on paljon nykyaikaista tutkimusteknologiaa, kuten syvyyskamerajärjestelmä ja IoT-alusta, joka mahdollistaa datankeruun eri laitteista saumattomasti sekä keittiön että ruokasalin puolella. Tuoreen trenditutkimuksen mukaan vastuullisuus ja hyvinvointi ovat kasvavia trendejä suomalaisten arjessa. Ruokaa käytetään nyt myös oman identiteetin ja henkisen hyvinvoinnin rakentamiseen. Suuntana on kokonaisvaltainen hyvinvointi, jossa funktionaalisuus kohtaa fiiliksen. Samalla vihreä vallankumous kasvaa. Uusien teknologioiden ja innovaatioverkostojen avulla on mahdollista luoda uudenlaisia yhä yksilöllisempiä ratkaisuja, kertoo kaupallinen johtaja Hannu Rahnasto Fazer Food Services Suomesta. – Tekoälyllä, analytiikalla, IoT-ratkaisuilla ja lohkoketjuteknologialla mullistetaan parhaillaan myös ruokaja elintarviketoimialaa. On äärimmäisen mielenkiintoista olla mukana tässä yhteistyössä Fazerin ja VTT:n kanssa ja päästä tutkimaan ja todentamaan saatavan datan avulla sitä, miten ihmiset ruokailevat ja käyttäytyvät lounasravintolassa, IBM:n toimitusjohtaja Mirva Antila kertoo. Fazerin, VTT:n ja IBM:n käynnistämän yhteistyön tavoitteena on ruokaan liittyviä ratkaisuja tuottava avoin crEATe-innovaatioekosysteemi. – Uusien teknologioiden sovellukset kehitetään yhdessä loppukäyttäjän kanssa. TestEat-tutkimusympäristössä voidaan havainnoida kuluttajien valintoja ja suhtautumista aidossa käyttötilanteessa. Uudet proteiinilähteet, ostotilanteessa viimeistellyt välipalat, älykkäät pakkaukset, digitaaliset suosittelijat ja ruokailuympäristön muokkaus ovat esimerkkejä tutkimuskohteista, joiden kehittämisessä ravintolaa tullaan hyödyntämään”, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen. crEATe-ekosysteemi kutsuu eri toimijoita kuten startup-yrityksiä verkostoitumaan, tutkimaan ja kehittämään tulevaisuuden ruokailuun ja ruoantuotantoon liittyviä ratkaisuja aidossa kulutusympäristössä. Ekosysteemin toiminta alkaa kick off -tapahtumalla, joka pidettiin tammikuussa. Ekosysteemin avulla rakennetaan osaamisverkostoa ja tuotetaan tulevaisuuden ratkaisuja ruoka-alalla. Tutkimusja kehitystyön kantavia teemoja ovat ihmisten elinvoimaisuuden tukeminen, vastuullisen ja kestävän ruokatuotannon edistäminen sekä hyvän käyttäjäkokemuksen tuottaminen ja ravintolaliiketoiminnan tehostaminen.
13 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 M unkin S eutu Helsingin katutyöt kuntoon yhteisvoimin Paasto kirkastaa mielen Jatkoa sivulta 3 K atuhankkeista tulee ripeämpiä ja häiriöttömämpiä, sillä alan toimijat ovat tarttuneet haasteeseen yhdessä. Helsinki saa uuden toimintamallin jo tämän vuoden aikana. Helsingin kaupunki on aloittanut projektin katutöiden laadun parantamiseksi. Joku voisi sanoa, että onhan sitä jo yritetty. Verrattuna aiempaan asioita kehitetään laajasti monen eri osaprojektin avulla, mukana on muun muassa Aalto-yliopistokin tutkijoineen. Projektilla on tiukka aikataulu, ja ennen kaikkea – kehitystyötä tehdään yhdessä urakoitsijoiden, suunnittelijoiden, tilaajien ja kaupungin edustajien kanssa. Kyseessä on systeeminen muutos, joten koko toimintatapa kaipaa remonttia. Projektin tavoitteena on kehittää paras toimintamalli tehdä katutöitä, jotta Helsinki voi uskottavasti sanoa olevansa maailman toimivin kaupunki, kuten se kaupunkistrategiassaan linjaa. Osoituksena kaupungin tahtotilasta oli helmikuussa Helsingissä järjestetty tilaisuus, joka kokosi alan toimijat saman katon alle. Iltapäivään mahtui asiaa projektikokonaisuudesta, asiantuntijapuhujien esityksiä ja vapaamuotoisia sekä RAKLI:n fasilitoimia pienryhmäkeskusteluja siitä, mitä pitäisi tehdä. – Tämä on se päivä, josta kaikki lähti. Pyydän jokaista katsomaan vieressään istuvaan ihmiseen, mutta myös peiliin. Meitä toimijoita on valtava määrä ja jos me haluamme laittaa katutyöt kuntoon, me laitamme ne yhdessä kuntoon, pormestari Jan Vapaavuori alusti. Peruskorjauksia ja uutta infraa Katuhankkeiden ongelmat kilpistyvät siihen, että katutyöt kestävät liian pitkään ja aiheuttavat liikaa häiriöitä alueella asuville, yrittäville ja läpi kulkeville. Katutöitä ei aina onnistuta rytmittämään, vaan samat katuosuudet voivat olla auki toistuvasti. Helsinki ei lainsäädännön mukaan voi estää kadun avaamista, jos joku siihen lupaa pyytää tai velvoittaa ketään tekemään urakkaansa jonkun kaupungin käynnistämän suuremman urakan yhteydessä. Kaistoja laitetaan kiinni, ja syntyy ruuhkia. Turvallisuuskin voi olla kortilla vaikkapa epätasaisten päällysteiden takia. Katutöitä kuitenkin tarvitaan kipeästi, sillä kantakaupunki on tullut peruskorjausikään, eivätkä paikoin satavuotiaat viemärit ja putket kestä kasvavaa kulutusta. Viime vuonna alkaneet työt Erottajalla, Hietalahdenrannassa ja Telakkakadulla jatkuvat. Parivuotinen hanke Hämeentiellä alkoi hiljattain. Monttuja kaivetaan katukuvaan myös siksi, että kaupunki kasvaa. Uusiin kaupunginosiin pitää asentaa viemäreitä, vesijohtoja, tietoliikennekaapeleita, sähkökaapeleita ja muuta tekniikkaa. – Sen lisäksi, että katutyömaat saadaan mahdollisimman häiriöttömiksi, on tehtävä töitä sen eteen, että ne koetaan positiivisemmin. Haluamme, että kaupunkilaiset näkevät sen tulevaisuuden, joka katutyömaasta seuraa, kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho korosti helmikuun tilaisuudessa. Aalto haastattelee ja havainnoi Helsingin rahoittama Aalto-yliopiston tutkimushanke on hyvässä vauhdissa. Kantakaupungin katuhankkeiden nykytilan ja parhaiden toimintamallien kartoitusta tehdään heinäkuuhun asti. Lisäksi tehdään katutöiden taloudellisten vaikutusten arviointia, ja toukokuussa aletaan kehittää uutta toimintamallia, joka lyhentää hankkeiden läpimenoaikaa. – Jos haluat mukaan haastateltavaksi tai kehittämään uutta mallia työpajoissa, kannattaa lähettää minulle sähköpostia. Haastattelemme niin kauan, että alamme saada samanlaisia vastauksia. Vielä ei näin ole, professori Olli Seppänen kertoi tutkijoiden käyttämästä lumipallomenetelmästä. Haastattelujen ja erilaisten dokumenttien läpikäymisen rinnalla tutkijat aikovat testata tilannekuvahuoneen prototyyppiä. Työmailta saatavan kuvamateriaalin avulla tullaan havainnoimaan työmaiden tapahtumia tai kuvamateriaalia analysoidaan tekoälyllä, jos siihen löytyy valmis kaupallinen sovellus. Porkkanaa ja keppiä Katutöiden ammattilaiset saivat paljon ajateltavaa jo tilaisuudesta. Asiantuntijapuhujat toivat esiin näkemyksiään, joista keskusteltiin pienryhmissä. Katutyöhankkeen alun sopimusja suunnitteluvaiheesta puhuttiin viestinnän lisäksi eniten. Rakennuttamisja kiinteistöalan vaikuttaja RAKLI:n tekninen johtaja Mikko Somersalmi puhui jo käytössä olevasta yhteisen kunnallisteknisen työmaan eli YKT:n sopimusmallista, jota voitaisiin kehittää edelleen. Vapaaehtoisessa YKT-sopimuksessa yhteistä työmaata pidetään rakennushankkeena, jossa eri tilaajat tai näiden urakoitsijat samanaikaisesti tai peräkkäin työskentelevät kohteessa. Työskentelyn tulisi sujua saumattomasti, mikä edellyttää huolellista eri toimijoiden välistä ennakkosuunnittelua ja sitoutumista. YKT on Helsingissä erittäin tärkeässä roolissa, sillä ilman tätä sopimusta jokainen toimija tekisi omat työnsä heille sopivimpana ajankohtana. – Työskentelyä on mahdollista ohjata talouteen ja laatuun liittyvillä kriteereillä, kuten häiriöiden minimoinnilla, toteuttamista nopeuttavilla innovaatioilla ja kannustimilla läpimenoaikojen nopeuttamiseksi, Somersalmi sanoi. Innovaatioista hän nosti esiin kaivoelementtien esivalmistuksen, joka on tyypillistä Yhdysvalloissa. Aluekoordinaattori hankkeelle? Toimitusjohtaja Helena Soimakallio suunnitteluja konsultointialan yritysten toimialajärjestö SKOL:ista painotti, että selkeiden vastuiden ohella viestinnän ja vuorovaikutuksen roolia. – Viestintä pitää mitoittaa oikein, sillä useammalla hevosella pääsee pidemmälle. Hankkeessa olevien on pysyttävä ajan tasalla katutyöhankkeen etenemisestä, Soimakallio totesi ja toivoi uusista digitaalisista alustoista apua. Helenin yksikönpäällikkö Juhani Aaltonen väläytti ajatusta mobiilisovelluksestön toimiala ovat suunnitelleet viestintää todella paljon yhdessä ja sitä on tehty aktiivisesti viime vuoden puolelta. Uusiin viestintäkokeiluihin kuuluvat muun muassa alueen kivijalkayrittäjien jututtaminen, digitaaliset näytöt työmaakylttien rinnalla ja urakan etenemistä seuraava paikallistoimijoista koottava Hämeentie-raati. Samansuuntaisia ideoita nousi esiin tilaisuuden pienryhmäkeskusteluissa. Destian hankekohtaiselta verkkosivulta saa ajantasaiset tiedot työmaan etenemisestä ja liikennejärjestelyistä. Kannattaa kurkata myös Hämeentien uudistus-Facebook-ryhmään, jossa ihmetellään niin 130-vuotiasta tsaarinajan vesiputkea kuin vastataan meluhaittakyselyihin – huumorin ryydittämänä. Helsingin katutyöt vuonna 2018 • 3 916 kaivulupaa • 3 349 työmaakäyttöön vuokrattua aluetta Maailman toimivimpien katutöiden Helsinki -kokonaisprojekti Kokonaisprojektia koordinoi kaupunkiympäristön toimiala ja se kestää kaksi vuotta. Osaprojekteja on yhteensä viisi: • Aalto-yliopiston tutkimusja kehityshanke • Katuhankkeiden ohjelmoinnin kehittäminen • Katuhankkeen toteutus • Viranomaisohjaus ja lainsäädäntövaikuttaminen • Katuhankkeiden asiakasja kaupunkilaisviestinnän kehittäminen Teksti: Katja Alaja ta, joka helpottaisi keskinäistä vuorovaikutusta. Haahtela-Rakennuttamisen työpäällikkö Tuukka Turunen puolestaan nosti esiin idean, tarvittaisiinko hankkeessa aluekoordinaattori, joka varmistaisi tiedonkulun. Eräässä pöytäkeskustelussa puhuttiin myös sitoutumista edistävän toimintamallin kehittämisestä allianssimallin pohjalta. Raskas se ei saisi olla, sillä ”moukarilla ei kannata tappaa hyttystä”. Mokasta nopeaan ratkaisuun Viestintä ja vuorovaikutus kaupunkilaisten, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa puhutti enemmänkin. Tulosyksikön johtaja Minna Heinonen Destiasta kertoi Kansalaistorin urakoimisen opeista Oodi-kirjaston vieressä. Esimerkiksi liikennesuunnittelussa pyöräilijöiden kulkua ei ollut mietitty etukäteen, ja tilanne eskaloitui. – Reagoimme nopeasti, emmekä lähteneet pohtimaan, kenen moka tämä on. Pohdimme eri osapuolten kanssa toimivan ratkaisun ja viestimme siitä, Heinonen sanoi. Hän lisäsi, että viestintään kannattaa panostaa, sillä siihen menee tutkimusten mukaan 30 prosenttia hankkeeseen kuluvasta ajasta. Kansalaistorin kokemukset on viety juuri käynnistyneeseen Hämeentien peruskorjausurakkaan. Sen pääurakoitsija Destia aikoo pitää asennustyöt aikataulussa tekemällä yhdessä YKT-toimijoiden kanssa projektille aikataulusuunnitelman. Apuna on last planner -niminen lean-menetelmä. YKT-toimijat tulevat aikatauluttamaan työtehtäviä, poistamaan toteuttamisen esteitä ja käymään läpi aiemmin suunniteltujen töiden toteutumisprosentin yhdessä. Yhteisiä kokouksia pidetään viikoittain töiden ollessa käynnissä. Destia ja Kaupunkiympäris? On ristiriitaista, että paastonajan alkaessa puhe kääntyy yhä enemmän ruokaan. Sana paasto ymmärretään usein vain ravinnosta pidättäytymiseksi, ruokapaastoksi. Hengellisenä terminä sana paasto on kuitenkin paljon laajempi käsite. Se tarkoittaa monipuolista juhlan valmistamista, turhasta luopumista, kieltäytymistä. Pääsiäistä edeltävä neljänkymmenen päivän quadragesima-aika tunnetaan nimellä suuri paasto. Origenes määritteli aikanaan: ”Autuas se joka myös paastoaa ruokkiakseen köyhää.” Hän korosti köyhien auttamista saarnoissaan. Paasto tarkoittaa sosiaalista tasausta lähellä ja kaukana olevien tarvitsijoiden auttamista. Luopumalla itsekkyydestä ja turhasta voi vastata maailman pakolaisuuteen ja hätään. Paasto ei siis koske vain katolisia tai ortodokseja kuten jatkuvasti kuulee sanottavan vaan se on koko kirkolle ja kaikille kristityille, oikeastaan koko ihmisyydelle annettu haaste. On voitettava velttous ja mukavuudenhalu. On toimittava toisten parhaaksi. Syntynyt harhaluulo, että paasto ei kuuluisi luterilaisille voi johtua uskon ja tekojen suhdetta koskevasta väärinkäsityksestä, että kieltäytymiset, hengellinen harjaannus eli askeesi, ei kuuluisi hengen elämään. Tästä erehdyksestä ollaan jo pääsemässä irti ja myös luterilaiset papit ovat opetelleet antamaan paasto-ohjeita seurakuntalaisilleen. Paasto kuuluu evankeliumiin. Paasto koskee monia eri asioita. Sitä voi toteuttaa hiljentymällä, ulkoilemalla, nautinnoista kieltäytymällä, keventämällä ruokavaliotaan, syömällä kalaa, vihanneksia ja hedelmiä, lukemalla enemmän, töllöttämällä telkkaria vähemmän ja näpelöimällä kännykkäänsä harkitummin. Myönteinen kohtaaminen, toisen huomaaminen ja kehuminen on hyvä tapa paastota. Myös katumus, anteeksi pyytäminen, rukous, hengellinen kilvoitus kaikkineen auttaa luopumaan turhasta ja keskittymään olennaiseen. Joku aina ihmettelee miksi en paastonaikana juo kahvia, mutta tee kelpaa. Jokainen joutuu itse päättämään mistä kaikesta kieltäytyy ja miten uudistaa elämäänsä. Teen lehdillä ja myös juurilla on oma sanomansa. Teepensaan juuret kääntävät katseen perustaan, viisauden maaperään ja -lähteille. Bertolt Brecht vertaa teepensasta runouteen: ”Pahat pelkäävät kynsiäsi. Hyviä ilahduttaa viehkeytesi. Tällaista kuulisin kernaasti sanottavan runoistani.” Tee rauhoittaa, avaa väyliä mietiskelylle, henkisyydelle, rukoukselle. Teessä on ”hellivää sykettä” kahvia enemmän. Teehetket rauhoittavat ja virkistävät. Enemmän kuin monet muut juomat, tee soveltuu nautittavaksi myös yksin. Englantilaisten suosimat Kello viiden Fife o`clock tean-teehetket kertovat teen sosiaalisesta vahvuudesta. Tee on lähtöisin kellertävästä Intiasta tai Kiinasta. Tee tuli idästä Venäjälle ja sitten Intiasta Englantiin. Teeinnostus erikoismyymälöineen todistaa miten monet suomalaisetkin turkulaisia ja savolaisia myöten osaavat arvostaa teetä. Televisiosta tuttu Pirkko Arstila on ottanut miltei elämäntehtäväkseen julistaa miten vuorokauden eri aikoihin sopivilla teelajikkeilla voi päästä nauttimaan teen vaikutuksista päivät pääksytysten. Kahvi tuli oluen tilalle sivistyneempänä. Se tulee usein mustasta Afrikasta, ruskeaa kaakaota voi saada suklaanruskeilta Antilleilta. Kahvia juovat meitä suomalaisia asenteiltaan tulisemmat arabit ja afrikkalaiset. Kahvipannu alkoi tulla tutuksi Suomessa jo 1700-luvulla, kahvin ja teen voimalla Suomi säilyttänyt energisyytensä. Nauttimalla teensä rauhassa, paastonaika kutsuu sisäisyyden viljelyyn, koko elämän uudistumiseen. Lähestyvä pääsiäinen luo uutta henkeä ja vahvistaa moraalia. Veli-Matti Hynninen EDUSKUNTAVAALIT SUNNUNTAINA 14.4.2019 ENNAKKOÄÄNESTYS 3. – 9.4.2019 . KYSY TARJOUS! Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332, kristiina@karprint.fi EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, TAVOITA ÄÄNESTÄJÄSI M unkin S eutu Puheenvuoro
14 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Maaliskuun kuvataide – Taide on vapautta. Saan tehdä, mitä huvittaa, pitkän linjan kuvataiteilija Paul Osipow sanoo näyttelynsä avajaisissa Taidehallin komeissa tiloissa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Anna-Liisa Kankaanmäen Pyhimys-kaapissa on käännettävät, molemmin puolin maalatut ovet. Kuvassa taiteilija avatun ja vain osittain näkyvän kaapin edessä Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Jarmo Kukkosen maisemamaalaukset täyttävät Galleria Brondan. Kuvassa taiteilija ja osa kolmiosaisesta Rakkauskirje joelle -teoksesta. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Päivi Latvala (oik.) luovuttamassa taidettaan esittelevän kirjansa näyttelyn avanneelle näyttelijä Satu Silvolle Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Raija Malka ja taustalla oleva teoksensa Study of brutalism Galleria Amassa. Kuva: Raimo Granberg. ? Annantalolla on esillä maaliskuun Tero Kapasen Luontoretki, joka on on sukellus suomalaiseen metsään virtuaalitodellisuusvideon avulla. Installaatio kutsuu luokseen kaikki metsistä viehättyneet lapset ja aikuiset. Värit ja muoto hakevat paikkaansa Suomalaisen kuvataiteen kärkinimiin lukeutuvan Paul Osipowin laaja retrospektiivinen näyttely Taidehallissa, Nervanderinkatu 3, esittelee taiteilijan tuotantoa ja valaisee vuosikymmenten aikana tapahtuneita muutoksia. Suomen Taideyhdistyksen tuottaman näyttelyn kuraattorina toimii galleristi Kari Kenetti. Pressissä heidän keskustelua oli vaikea kuulla, koska mikkiä ei käytetty. Osipow on 60-vuotisella taiteilijanurallaan tarkastellut järjestelmällisesti ilmaisutapansa mahdollisuuksia maalauksen keinoin. Näyttelyssä nähdään geometrisiä ja vapaamuotoisia abstraktioita, figuratiivisia klassisia aiheita, kuten ruoka-asetelmia ja raunioita sekä ennennäkemättömiä ei-esittäviä maalauksia. Suomen Taideyhdistys julkaisi näyttelyn yhteydessä kirjan, joka esittelee laajasti taiteilijan tuotantoa. Julkaisuun ovat kirjoittaneet kuvataiteilija ja kuvataiteen tohtori Silja Rantanen sekä taidekriitikko, tietokirjailija ja kuraattori Timo Valjakka. Maalauksia syntyy alttarikaappeihin Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16, on todella mielenkiintoinen nuoren Anna-Liisa Kankaanmäen näyttely, jossa teosten lähtökohtana ja innoittajana ovat olleet alttarikaapit. Erikokoiset ja -muotoiset kaapit kätkevät sisäänsä maalauksia, joiden elementit muistuttavat tunnettuja pyhimyskuvia. – Uskonnollisissa aiheissa kiinnostavat korostunut arvovalta, hierarkia, jäykkyys ja kieltäymys, joka sisältyy jo kuvan rakenteeseen. Ne eivät ole selvästikään pelkkiä kuvia, vaan pelotteita ja lupauksia, ohjeita, joita noudattamalla on mahdollisuus ikuisuuteen paratiisissa. Hän valmistui Taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta ja aiemmin kuvataiteilijaksi Lahden taideinstituuttista. Kankaanmäen ja Markus Lampisen taiteilijatapaaminen on 24.3. klo 14–16. Maisema tulee lähelle Jarmo Kukkonen esittelee Kirjeitä sieltä – teoksiaan Galleria Brondassa, Annankatu 16. Öljymaalaukset kankaalle ja levylle ovat usein tavattoman isoja ja muodostavat tilassa yhtenäisen kokonaisuuden myytinomaisista vesi-, metsäja vuorimaisemista. Hyvinkään Taidekoulun ja Lahden Taideinstituutin kasvatti on päässyt pitkälle juuriltaan. Hän sanoo, että tänään maisema tuli lähelle, ja vei ajatuksen mennessään: – Tila tuli tilalle, ihme tapahtui, päässä mylläävät pirulliset pyrkimykset laimentuivat äärettömään. Taiteilija käveli joelle, sen leppoisa tuttavallisuus tervehti häntä: – Hei vain, tuletko uimaan. Vesi ympäröi minut pehmeällä otteellaan ja tunsin olevani sitä samaa. Jokaisella lehmällä on nimi Päivi Latvalan maalausten tähti on lehmä. Hän kunnioittaa eläimiä maalaamalla niistä muotokuvia. Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4, näitä komistuksia on nähtävissä peräti 29. Romanttisuus maalauksiin versoo Latvalan halusta tuoda esille, mitä maaseudun eläimet omistajilleen edustavat: – Jokaisella lehmällä on nimi, ne eivät ole vain tuotantokoneita ja omaisuutta; ne ovat rakkaita työtovereita, kotieläimiä ja lemmikkejä. Hyvin käsitelty ja terve eläin on omistajalleen arvokas monella tasolla. Latvalan viidettä, jo jokavuotista, yksityisnäyttelyä juhlittiin iloisissa merkeissä. Näyttelijä, yrittäjä Satu Silvo valloitti avauspuheessaan juhlavieraat hauskoilla muistoilla maaseudulta sekä ilmeikkäästi lausutulla runolla. Rakastetut lehmämaalaukset ovat moderneja ja romanttisrealistisia, mikä vaatii tarkkaa silmää ja viimeisteltyä otetta. Kokemus lehmistä mallina alkaa näkyä rennompana maalausjälkenä. Olemassaolo on havaituksi tulemista Olli Sarmaja haluaa näyttelyssään Pystyraita luoda liikkeen illuusion kineettisen taiteen pioneerien Yaakov Agamin ja Carlos Cruz-Diezin jalanjäljillä. Maalatut kolmiulotteiset reliefit antavat rytmin, joka saa katsojat liikkeelle tarkastelemaan teoksia eri suunnista. Teosten muoto ja väri muuttuvat katsomiskulman mukaan; valo osallistuu kokonaisuuteen. Taiteilijan mukaan vastaanottajan osallistava rooli on hyvin tärkeä, sillä hän synnyttää teokset eloon. Galleria 68:n, Hämeentie 68, esittelemissä maalatuissa, jo itsessään kolmiulotteisissa, reliefeissä katsojan edestakainen liikkuminen tuo esiin erilaisia muotoa ja väriä koskevia muutoksia. Liike on vain jotakin siinä välissä siirtymisessä tilasta tai asemasta toiseen. Kiinnostava tie brutaaliarkkitehtuuriin Kuvataiteilija, lavastaja, taiteellisen ilmaisun opettaja Raija Malka sanoo Galleria AMA:n, Rikhardinkatu 1, näyttelyesitteessä, että yksi yö kesällä 2017 Le Corbusierin rakennuksessa Marseillessa avasi kiinnostavan tien brutaaliarkkitehtuuriin: – Kosketus, tuoksu, akustiikka, valo ja oma fyysinen tilani sekoittuivat kokonaisuudeksi, jossa aika pysähtyi yhdeksi vahvaksi kokemuksen hetkeksi. Näyttely koostuu pääasiassa öljy kankaalle –maalauksista, joissa on paljon pehmeää valoa ja lämpimiä sävyjä, ja galleriatilaan pystytetystä yksivärisistä seinämistä. Teokset kommentoivat maalausten tilallisuutta ja värimaailmaa. Filosofi Sara Heinämaa kirjoittaa, että brutalismi ei ole vain arkkitehtuurinen tyyli eikä rakentamisen tekniikka: – Kyse on inhimillisen tilan perustasta: kokemuksemme avaruus on olemuksellisesti raakaa ja käsittelemätöntä. Luotujen laulu Mirja Ilkka ja Henri Kivioja ovat ystäviä, jotka maalaavat samalla työhuoneella Herttoniemessä. He ovat tutustuneet Repin-instituutin kuvataidekoulutuksessa Kotkassa. Venäläinen klassinen maalausperinne on enemmänkin mauste kuin ankara ohjenuora heidän maalaustyyleissään, joita voisi kuvailla toistensa vastakohdiksi. Ars Longan, Annankatu 12, näyttelyssä heidän teoksia yhdistää hengellisyys. Jos taiteilijoiden teoksia pitäisi kuvata yhdellä sanalla, olisi se Kiviojalla ’voima’ ja Ilkalla ’herkkyys’. Kivioja lähestyy maalauksiaan systemaattisesti sisältöä ja tekniikkaa huolellisesti suunnitellen, luonnostellen ja ajatuksiaan ylös kirjoittaen. Teokset kumpuavat Raamatun kertomuksista ja kristillisen maailmankuvan herättämistä ajatuksista ja tunteista. Taiteilija pyrkii kuvaamaan ihmiskunnan suurinta draamaa: Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta. Kukkien heleitä värejä Taidelainaamon Näyttelytila Arthurissa, Rikhardinkatu 3, on esillä kuvataiteilija Tuula Aallon maalauksia. Väri ja muoto ovat aina kiinnostaneet häntä. Maalatessa väri menee edellä ja muoto seuraa sitä. Maalauksissa väri on tunneilmaisua ja teosteni keskeinen sisältö. – Puutarhani muodostuu kankaalle kasvaneista väreistä ja muodoista. Maalaukseni esittävätkin tunnistettavien kukkien sijasta värien vuorovaikutusta. Vaikka maalaisin maisemaa, löytyy teoksistani kukkien heleät värit. Kun Aalto maalaa akryylillä ja öljyllä, hän käyttää voimakkaita siveltimen vetoja ja usein palettiveistä antamaan teokselle rakennetta. Hän on myös akvarellisti. – Vesivärien käytössä minua kiehtoo tekniikan mahdollistama välitön, jopa intuitiivinen maalaaminen, jonka haluan siirtää myös maalaamiseen akryylillä. Näyttelytila sijaitsee Rikhardinkadun kirjaston alakerrassa. Teksti: Risto Kolanen Olli Sarmaja haluaa näyttelyssään Pystyraita luoda liikkeen illuusion kineettisen taiteen pioneerien jalanjäljillä. Taiteilija ja Pystyraita Galleria 68:ssa. Kuva: Hannele Salminen.
15 Nro 6 • Viikot 12-13/2019 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen puhelin 09-413 97 332, sähköposti kristiina@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Englantilaisen koulun pääsiäismyyjäiset ? www.senioriterveys.fi p. 09-413 97 300 TILAA! KIPUTEEMA: Tavoitteena lääkkeetön kivunhoito 2/2019 7,30 Markku Keinäselle syöpä on tuttu niin työssä kuin omassa elämässä Ex-malli ALKOHOLIA TIEDOSTAVASTI SIEMAILLEN Eläkevalmennuksesta apua uuteen elämään Hautaus yhä yksilöllisempää Tulehduskipulääkkeet vaaraksi vatsalle Lääkkeistä muistihäiriöitä ja sekavuutta Kaatumista voi harjoitella Senioriterveys kertoo asiantuntevasti seniori-ikäisten terveydestä! Voit tehdä tilauksen myös sähköpostitse tilaukset@karprint.fi Ennätykselliset 17 paviljonkia Helsinkiin tänä vuonna E nglantilaisen koulun perinteiset pääsiäismyyjäiset sunnuntaina 14.4. klo 13-16, Mäntytie 14. Leivonnaisia, leluja, kirjoja, kirpputori ja arpajaiset. Kahviossa lounasta sekä suolaisia ja makeita herkkuja. Järjestää Englantilaisen koulun Ystävät ry. Paviljonkeja suunnitellaan eri puolille Helsinkiä. Karttapohja Helsingin kaupunki V uodesta 2019 tulee Helsingin kaikkien aikojen vilkkain päiväkoti-, leikkipuistoja koulupaviljonkien rakentamisvuosi. Valtaosa paviljongeista rakennetaan väistötiloiksi, mutta joillakin alueilla niihin saadaan myös uusia päiväkotitiloja. Useimmat paviljongit tarvitaan nopeasti käyttöön jo elokuussa 2019. Paviljonkien suuri tarve johtuu siitä, että tänä vuonna on meneillään useita päiväkotien ja koulujen peruskorjauksia, laajennustöitä ja purkavia korjaustöitä. Myös väestönkasvusta johtuen tarvitaan uusia kouluja päiväkotipaikkoja. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuuden odotetaan lisäksi kasvavan, mikä lisää tilatarpeita. Jotta rakentaminen onnistuisi aikataulussa, kaupungin täytyy edistää hankkeita tavanomaista nopeammalla prosessilla. Rakentamista valmistelevia töitä käynnistetään mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kunkin paviljongin sijoituspaikka on varmistunut. Paviljongeille on etsitty sijainteja, jotka mahdollisimman vähän vaikuttaisivat tiloja käyttävien lasten, nuorten ja alueen asukkaiden arkeen. Rakentamista edeltäviä valmistelevia töitä käynnistellään tai tehdään jo Kontulassa Rintinpolulla, Itäkeskuksessa Sinivuokonpolulla, Vuosaaressa Havukujalla, Kalasatamassa Arielinkadulla, Pihlajistossa Salpausseläntiellä ja Malmilla Vilppulantiellä. Valmistelevia töitä näissä hankkeissa ovat muun muassa työmaa-aidan rakentaminen, kasvillisuuden raivaus, maamassojen vaihto, tarvittavien huoltoja saattoliikenteen kulkuväylien valmistelu, puiden suojaus ja mahdollinen puiden kaato. Suurin osa paviljongeista on tarkoitettu väliaikaisiksi. Kannelmäen leikkipuistoon sijoitettava leikkipuistorakennus sekä Immolantien koulu-, päiväkotija leikkipuistorakennus on suunniteltu pidempiaikaista käyttöä varten. Rakentamisesta tiedotetaan myös alueilla. Lisäksi on mahdollista järjestää tilaisuuksia, joissa esitellään suunnitelmia ja keskustellaan toiminnan järjestelyistä. Tänä vuonna rakennettaviksi suunniteltuja paviljonkeja: Uusi paviljonkipäiväkoti, Arielinkatu, Kalasatama Uusi paviljonkipäiväkoti ja leikkipuisto Tapulin korvaavat tilat, Kimnaasipolku, Tapulikaupunki Daghemmet Domuksen korvaavat tilat, Kulosaari Brändö lågstadieskolan lisätilat, Kulosaari Kontulan ala-asteen ja esiopetuksen lisätilat, Rintinpolku, Kontula Myllypuron peruskoulun lisätilat, Yläkivenrinne, Myllypuro KESÄAIKA ALKAA maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 31.3., jolloin kelloja siirretään yöllä kello kolmelta tunti eteenpäin kello neljään. MUISTATHAN Paviljonkitilaa vuosikymmenen alusta. Kuvaaja Seppo K. Niiranen Päiväkoti Immolan, daghemmet Staffanin ja leikkipuisto Tervapääskyn korvaavat tilat, Immolantie, Tapaninvainio Paviljonkipäiväkoti Sinivuokonpolku, päiväkoti Lakan ja Daghemmet Botbyn väistötilat sekä lisäpaikkoja, Itäkeskus Päiväkoti Louhikon väistötilat sekä lisäpaikkoja, Salpausseläntie, Pihlajisto Päiväkoti Vilppulan väistötilat, Vilppulantie, Ala-Malmi Päiväkoti Perhosen väistötilat sekä lisäpaikkoja, Jahtivoudintie, Patola Solakallion koulun väistötilat, Mikkolankuja, Itä-Pakila Konalan ala-asteen väistötilat ja lisäpaikkoja esiopetukselle, Hilatie, Konala Leikkipuistopaviljonki Kannelmäkeen, Kanneltie Päiväkoti Kukkaniitty-Blomängenin väistötilat, Kukkaniityntie, Puotinharju Päiväkoti Hiekkalinnan väistötilat sekä lisäpaikkoja, Havukuja, Vuosaari Mustakiven korttelitalon Puistopolun peruskoulun lisäväistötilat, Pohjavedenkatu, Vuosaari Tahvonlahden ala-asteen väistötilat, Gunillantie 12, Laajasalo
16 Viikot 12-13/2019 • Nro 6 M unkin S eutu Asuntomyynti: 0800 162 162 (maksuton) I Nauvontie 18, Helsinki skanska.fi/kodit Turvallinen tapa ostaa ja omistaa asunto Koska uuden kodin hankkiminen on yleensä elämän merkittävin sijoitus, kannamme vastuumme kaikissa vaiheissa niin suunnitteluja ostoprosessin kuin asumisenkin aikana. Mikä on sinun hyvän asumisen standardisi? Osallistu kilpailuun ja voita ylellinen peittosetti: skanska.fi/asuminen K u va ss a ai em m in va lm is tu n u t Sk an sk a ko ti Helsingin Tali skanska.fi/jasmine Visualisointi Huoneistoesimerkit m 2 krs mh € vh € 2h+kt+s 46,5 2 / 7 83 700 279 000 3h+kt+s 66,5 2 / 7 109 740 365 800 4h+kt+s 119,5 1 / 7 197 190 657 300 OMA tontti ESITTELY SU 28.1. klo 17.00–17.45 ESITTELY SU 28.1. klo 17.00–17.45 Huoneistoesimerkit m 2 krs mh € vh € 2h+kt+s 55,5 1 / 8 111 660 372 200 3h+kt+s 70,5 8 / 8 160 860 536 200 4h+kt+s 97 2 / 8 181 620 605 400 Huoneistoesimerkit m 2 krs mh € vh € 2h+kt+s 46 2 / 7 97 350 324 500 3h+kt+s 70 2 / 7 141 450 471 500 4h+kt+s 101,5 2 / 7 191 850 639 500 Huopalahdentie 19, 00330 Helsinki As. Oy Helsingin Rakuunanpuisto kohoaa Munkkiniemen arvostetulle alueelle – lähelle merta, puistoja ja eläväistä keskustaa. Tervetuloa tutustumaan Rakuunanpuiston upeaan esittelyasuntoon C8 sen ensiesittelyssä maanantaina 25.3! Rakenteilla. Arv. valm. 11/2019 Huopalahdentie 19, 00330 Helsinki Munkkiniemen vanhalle arvoalueelle rakennetaan harvoin uutta. As. Oy Helsingin Rakuunanpiha nousee aiemmin valmistuvan Rakuunanpuiston viereen. Suunnitelmiin pääset tutustumaan Rakuunanpuiston uuden esittelyasunnon ensiesit telyssä maanantaina 25.3. Rakenteilla. Arv. valm. 6/2020 Kutomotie 12 b, 00380 Helsinki As. Oy Helsingin Jasmine on ulkoilijan paratiisi ja sijaitsee Talin urheilupuiston laidalla, puistomaisessa ympäristössä, lähellä vilkasta kaupunkielämää. Sovi oma esittely ja tule tutustumaan kohteeseen! Energialuokka B. Rakenteilla. Arv. valm. 8/2020 Visualisointi Visualisointi ESITTELY MA 25.3. KLO 17.00–18.00 Rakuunanpuistossa, os. Huopalahdentie 19 ESITTELY MA 25.3. KLO 17.00–18.00 Rakuunanpuistossa, os. Huopalahdentie 19 SOVI ESITTELY Helsingin Munkkiniemi skanska.fi/rakuunanpuisto Helsingin Munkkiniemi skanska.fi/rakuunanpiha OMA tontti OMA tontti Kaikkien asuntojen energialuokka on C, ellei toisin mainita.