2017 Viikot 38-39 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 17 M unkin S eutu TERVETULOA! Ajanvaraus puhelimella: 09 6811 3800 Ajanvaraus netissä: www.gasellinhammaslaakarit.fi Aleksanterinkatu 19, 6. kerros, 00100 Helsinki Raitiovaunu 4 pysähtyy suoraan ulko-ovemme edessä. GASELLIN HAMMASLÄÄKÄRIT YHDISTÄÄ OSAAJAT Gasellin hammaslääkärit on itsenäinen, ketjuista riippumaton hammaslääkäriasema Aleksanterinkadulla, Stockmannia vastapäätä. Meiltä löydät kokeneet hammaslääkärit, jotka huolehtivat sinusta ja hampaittesi hyvinvoinnista. Välitämme, sitoudumme ja pidämme sinusta huolta! Nyt joukkoomme on liittynyt myös munkkiniemeläisille tuttu hammaslääkäri Katri Tolkki. HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI HYPOXI kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä vähentää tehokkaasti selluliittia. HYPOXI muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. Urheilijat voivat nopeuttaa palautumista HYPOXIN avulla. HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit ja kortit meillä. Varaa maksuton konsultaatio ja tule tutustumaan studioomme. Hyödynnä Synttäritarjous; kun aloitat jaksosi lokakuun aikana, saat -50 € alennusta ja 3 lisäkertaa kaupan päälle (arvo 215-245 €) Meilahden studio viettää 4-vuotispäivää Ota askel kohti unelmavartaloasi! Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta, reisistä tai lantiolta? Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.? PYYDÄ MEIDÄT ARVIOKÄYNNILLE. HAAGA | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, MUNKKINIEMI | Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 PITÄJÄNMÄKI, RT 5 h, k, ph, s, tkh, var, p, 2 at 195 + 29 m 2 Avara ja valoisa perheasunto viihtyisällä alueella. Yläk. tilava oh, rh, k, 3 mh ja huoneistonlevyinen parveke, alak. tkh, s-tilat ja käynti omalle länsipihalle. Kaksi omaa autotallia, var. tilaa. Yhteinen u-allas naapuriasunto B:n kanssa. Ei lain ed. e-tod. Mh. 515.000 . Rikhard Nymanin tie 9. 7173203 KUUSISAARI, RT 4 h, avok, s, 2 wc, las. p, terassipiha 120 m 2 Tyylikkäästi v. 2015 remontoitu asunto upealla sijainnilla. Alak. suuri olohuone ja sen jatkeena remontin yhteydessä avattu keittiö. Oh:sta on käynti uusitulle suurelle puiselle terassille ja ulkogrillille. Yläk. makuuhuoneet, sauna sekä kph. E=E. Mh. 795.000 . Kuusitorpantie 2. 7114675 KUUSISAARI, KT, 4 h, k, s, erill. wc, p 107,5 m 2 Vapaa perheasunto rauhallisessa Kuusisaaressa. Vastike 268,75 € /kk. Tässä v.1984 valm. pienkerrostalossa on huoletonta asua, ei huolta isoista remonteista. Sovi yksityisesittelystä niin pääset tutustumaan myös yhteisiin tiloihin. Ei lain ed. e-tod. Mh. 550.000 . Kuusiniementie 6. 7188892 MUNKKINIEMI, KT, 2 h, k 62 m 2 Hyväkuntoinen, avara asunto hyvinhoidetussa yhtiössä. Huoneistossa runsaasti säilytystilaa ja pihaterassin käyttöoikeus. Valoisa kulmahuoneisto. Raitiovaunupysäkille n. 30 m. Yhtiössä isot remontit tehty. Sovi esittelystä ja ihastu. E=E 2007. Mh. 338.000 . Munkkiniemen puistotie 4. 7194654 MUNKKINIEMI, KT, 1-2 h, kk, alk. 42 m 2 Täysin remontoitu uutta vastaava koti opiskelijalle tai Sinulle, joka kaipaat huoletonta asumista rauhallisessa Munkkiniemessä. Saat helposti tästä kaksion. Esteetön kulku hissille, 2. krs. Hyvin hoidettu / peruskorjattu yhtiö. Omatontti. Heti vapaa. E=G. Mh. 265.662,08 . Vh. 270.000 . Solnantie 32. 7131465 MUNKKIVUORI, KT, 2 h, k, p 53 m 2 Vapaa, valoisa kaksio Munkkivuoren sydämessä. Keittiössä paljon kaappitilaa, uusittu 2014. Avarat maisemat. Läpitalon huoneisto. 1. krs, muttei alhaalla. Yhtiössä perinteinen LVIS-remontti on tehty. Hyvät liikenneyhteydet ja liikuntamaastot.E=F 2007. Mh. 225.066,74 . Vh. 266.000 . Ulvilantie 3. 7116392 KONALA, RT, 3 h, k, p 62 m 2 Todella mukava koti rauhallisen kadun varrella. Oma etupiha vaikka grillin paikaksi. Oh:sta lasitettu parveke ja takapihallakin pieni piha-alue tälle asunnolle. Asunto hyvässä, muuttovalmiissa kunnossa. Keittiö ja kph uusittu ja muutkin pinnat kunnossa. E= F 2007. Mh. 233.000 . Länsipellontie 2-6. 7120841 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 ILKKA PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, MUNKKINIEMI | SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 Tässä vain osa myytävistä kohteistamme Katso kaikki kohteet ja esittelyt osoitteesta www.huoneistokeskus.? Kutsu Esittelykierros Villa Karin palvelutalossa keskiviikkona 4.10. klo 13. LISÄTIEDOT S. 16 Täyden palvelun VAATELIIKE Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.fi Verkkokauppa auki 24/7 TYÖKENGISTÄ PARHAAT! OTZ-kenkien salaisuus on anatominen muotoilu ja antimikrobinen pohjallinen. Laaja värija kokovalikoima. Meillä sinua palvelevat muodin, pukeutumisen ja värikonsultoinnin ammattilaiset. Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.fi/ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi HYVÄSTI MAKSALÄISKÄT, SAMEA JA KOSTEUSKÖYHÄ IHO Exuviancen kirkastavat OptiLight-tuotteet -10 % (alk. 37 €) Ihoa kirkastava ja tehokosteuttava OptiLight-kasvohoito 99 € (norm. 138 €)
2 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 17 Viikot 38-39 Ajankohtaista HUS luopuu Kätilöopistosta ? HUS luopuu Kätilöopiston sairaalan tiloista. Toiminnot siirretään pois vaiheittain. Synnytystoiminta Kätilöopiston sairaalassa loppuu viikolla 42. Kätilöopiston sairaalaan voi hakeutua synnyttämään 18. lokakuuta kello 14 saakka. Merikannontie kaksisuuntaiseksi ? Taka-Töölössä sijaitseva Merikannontie välillä Rajasaarentie–Kesäkatu muutetaan takaisin kaksisuuntaiseksi. Kortteliväli on ollut kesän ajan muutettuna yksisuuntaiseksi vilkkaan turistibussiliikenteen ja kadunrakennustyömaan aiheuttaman lisääntyneen ajoneuvoliikenteen vuoksi. Muutoksella ei ole vaikutusta jalankulkuun eikä pyöräilyyn. Vuoden 2017 Alvar Aalto -mitalisti on Zhang Ke Munkkiniemen seurakunta päätti pitää molemmat kirkkonsa Lehtisaaren kappelista ja partiolaisten tiloista joudutaan luopumaan ? Munkkiniemen seurakunnassa on pohdittu pitkään, miten sopeuttaa seurakunnan toiminta, tilat ja henkilöstö nopeasti muuttuneeseen taloudelliseen tilanteeseen. Seurakuntaneuvosto teki 23.8. päätöksen seurakunnan käytössä olevista tiloista tulevina vuosina. Toiminta keskittyy Munkkivuoren kirkolle samalla kun suurin osa Munkkiniemen kirkon toiminnasta jatkuu entiseen malliin. Munkkiniemen kirkon osalta seurakunta on tehnyt yhteiskäyttösopimuksen Verkoston kanssa. Yhteiskäyttö lisää ja monipuolistaa toimintaa kirkolla. Lehtisaaren kappelin ja Porintien partiolaisten tilojen vuokrasopimuksista joudutaan valitettavasti luopumaan. Tällä hetkellä etsitään mahdollisuuksia lasten ja nuorten toiminnan jatkumiseksi joko samoissa tai korvaavissa tiloissa. Holiday Inn Helsinki – Messukeskus uudistuu Kartanosta Lankiniemeen – Munkkiniemen puistoja osa 1 ? Helsinki on puistojen kaupunki. Myös Munkkiniemestä löytyy koko joukko erilaisia puistoja tai puistomaisia alueita. Sivu 7 Helsingin Helpit tekivät palveluennätyksen Helsingin Messukeskus, ilmakuva, Pasila. Kuva: Messukeskus Helsinki ? Messukeskus on valinnut Lemminkäisen projektinjohtokumppanikseen hotellinsa Holiday Inn Helsinki Messukeskuksen uudistamistöissä. Hotellin tilat ja palvelukonsepti uusitaan kokonaisuudessaan remontissa, joka toteutetaan vuonna 2018. Sopimuksen arvo on yli 20 miljoonaa euroa. Remontti käsittää koko kiinteistön hotellihuoneista palvelupisteisiin ja tekniikasta sisustukseen. Kapasiteetti säilyy ennallaan. Sivu 10 Sivu 11 ”Where are the green guys?” – sekä kansainväliset että kotimaiset matkailijat osaavat etsiä Helsinki Helppejä, Helsingin matkailuneuvonnan iloisia kesätyöntekijöitä, kaupungin kaduilta. Kuva: Joona Saaresto Helsingin Helpit tekivät tänä kesänä uuden palveluennätyksen, joka oli lähes 172 000 asiakasta. Vilkkaasta matkailukaudesta kertoo 18 prosentin kasvu edelliseen kesään verrattuna. Vuonna 2016 palveltiin yhteensä 145 000 asiakasta. ? Tänä kesänä Helpeillä oli uutuutena käytössään myös kiinteä palvelupiste Helsingin päärautatieasemalla, josta pystyttiin palvelemaan entistä paremmin muun muassa lentokenttäjunalla saapuvia vierailijoita. Asiakkaat ottivatkin palvelupisteen ilomielin vastaan. Sivu 6
4 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 17 Yleisönosasto Runopalsta Hiljaisuus Mitä suurempi metsän on hiljaisuus, sitä enemmin puhuttelee. Mitä enemmin puhuttelee, sitä tarkemmin kuuntelee. Mitä tarkemmin kuuntelet, sitä enemmän ymmärrät. Mene metsään kauas ja syvälle, olos siellä tuntuu hyvälle. Voit lepäillä sammalpatjalla, tehdä aatoksin monta matkaa, monta kaukaista matkaa. Kun palaat metsästä tupaasi, huomaat paljon taas sain mä sieltä mukaani. Uutta voimaa päivääsi uuteen. Olavi Kylliäinen Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Munkkivuoren metroasema jää odottamaan edelleen Suomi hakee vauhtia Virosta Puheenvuoro J oukkoliikenteen matkustajamäärät ovat nousseet vahvasti viime vuodesta. Helsingissä matkustajamäärät ovat nousseet raitiovaunu-, bussi-, metroja lauttaliikenteessä yhteensä 2,1 prosenttia. Koko Helsingin seudun liikenteen (HSL) alueella matkustajamäärät ovat nousseet tammi-kesäkuussa lähes 8 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Helsingissä kasvu on ollut vahvinta raitiovaunuliikenteessä, 3,5 prosenttia, ja Suomenlinnan lautalla, 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös joukkoliikenteen myyntija lipputulot ovat kasvaneet merkittävästi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Myynti on noussut tammi-kesäkuussa lähes 8 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Vuodenvaihteessa lippujen hinnat nousivat kuitenkin keskimäärin 4,1 prosenttia, joka vahvasti tuo mukanaan myös tulojen lisääntymisen. Erityisesti lippujen mobiilimyynti sekä myynti HSL:n yhteistyökumppanien myyntipisteissä on kasvanut merkittävästi. Eniten laskua on ollut liikennevälineissä kuten busseissa, junissa ja raitiovaunuissa tapahtuvassa myynnissä. Lasku tapahtui jo ennen konduktöörien lipunmyynnin lopettamista. Länsimetron avaaminen liikenteelle lisää toivottavasti merkittävästi julkisen liikenteen käyttöä. Muutamilla alueilla liikenneyhteydet tosin huononevat aiempaan verrattuna, koska joudutaan käyttämään liityntäliikennettä. Aluksi se ilmeisesti tuntuu käyttäjistä hankalalta. Mutta kunhan siihen totutaan, liikkuminen liityntälinjalla lähimmälle metroasemalle luistaa hyvin. Kallion nurkilta pääsee metron laajennuksen avauduttua huomattavasti helpommin ja pidemmälle läntistä puolta Helsinkiä. Metro alittaa koko ruuhkaisen keskustan ja muutamassa minuutissa sumput ja liikenneruuhkat on ohitettu, tässä tapauksessa paremminkin alitettu. Matka itäisestä Helsingistä läntisimpään päätepisteeseen Espoon Matinkylään saakka käy sitten yhdellä istumisella. Kunhan viisi asemaa lisää valmistuu kohden Kivenlahtea, taittuu matka Kirkkonummen rajalta Vuosaareen tai Mellunmäkeen yhdellä linjalla. Munkkivuoressa tosin on Helsingin ensimmäinen metroasema, nykyisessä Munkkivuoren ostoskeskuksessa. Sen tarkempi tilojen tarkastelija huomaa, kun astuu kauppakeskuksen sisälle osaan, jossa on ravintola sekä liikehuoneistoja ja josta liukuportaat laskevat kohden Alkoa ja muita liikehuoneistoja. Käyttöön sitä ei ole koskaan otettu tai saatu, metrolinjauksen muututtua kokonaan aikoinaan toisenlaiseksi. -j.a. Munkan mummon jupinat Puhelinlangat laulaa ja taivaalla loistaa kuu... ? Oli asiaa Etelä-Savon Elykeskukselle, ei vastattu vaan luvattiin soittaa takaisin. Siellä on takaisinsoittosysteemi. Soitin terveyskeskukseen, puhuin puhelinvastaajan kanssa, joka lupasi soittaa takaisin. Siellä on takaisinsoittosysteemi. Ostin uuden hellan, joka ei toiminut. Soitin liikkeeseen, sieltäkin luvattiin soittaa takaisin. Onkohan heilläkin takaisinsoittosysteemi? Taitaa minun Elyasiat mennä vituralleen, terveys romahtaa lopullisesti ja hellani palaa, sillä aikaa, kun odotan takaisinsoittoa! Mikä on idea tällä takaisinsoittosysteemillä, kysyn vaan? Ajatellaanpa tätä nyt vaikka näinpäin: se soittaa takaisin, jolla ei ole asiaa. Mitä vitsiä? Asiaton tyyppi asiattomilla asioilla. Ja julkisen sektorin asiattomat tyypit asiattomilla asioilla soittelevat vielä minun verorahoillani! Itse sentään soitan omilla rahoillani, omat verovarani saisivat minun puolestani hyödyttää joitain todella tarvitsevia. Kuka älypää on keksinyt tämän homman? Älypää on tosiaan ollut loppuunpalannut ja kyllästynyt typerien asiakkaiden soitoista ja ajatellut, ettei vastaa enää kenenkään puhelinsoittoon kuuna päivänä. Mutta niin helpolla hän ei kylläkään ole päässyt. Joku asiakas joskus harvoin pitäisi päästää seulan läpi, siitä on tainnut tulla ylemmiltä tahoilta oikein erityisohjeet. Niin on älypää luvannut soittaa takaisin. Seula on alkuun ollut tiukka, valvontaa on kiristetty, läpipäässeet ovat vain oikeat asiat virkamiehen, lääkärin tai myyjän taholta katsottuna. Ei mitään turhaa vonkunaa ja pieni vikoja. Eikä älyttömiä asiakkaita, pienivikaisia sairaita, väärien koneiden väärin lukevien ohjeiden ostajia. Mutta homma on levinnyt käsiin kuin pullataikina. Valvonta on pahasti pettänyt. Valvojien omien ohjeiden noudattamiskyky yleisön kritiikin, kaikenlaisten mielenosoitusten ja kansalaisaloitteiden pelossa on pahasti rappeutunut. Kaiken maailman yrittäjät ovat päässeet seulan läpi! Ja tässä sitä taas ollaan. Puhelinlangan toisessa päässä jatkuvasti muitten rahoilla ja ilman asiaa! Jos tähän vielä lisättäisiin se, miten paljon muitten rahoilla surffaillaan netissä turuilla ja toreilla niin porukan hymy hyytyisi. Sillä saataisiin kansalaisille niin paljon hyvinvointia, että se pursuisi nenistä ja korvista! Nuo älypäät kun uskovat löytäneensä viisasten kiven, mutta he eivät tiedä sitä, että ihminen on aina ja pysyy aina vajavaisena olentona. Siksi sanon heille: pane uskosi niihin, jotka etsivät totuutta, varo niitä, jotka ovat sen löytäneet! Elina Kuosmanen Kuka muu Helsingin etuja loihtii kuin se itse ? On sekä oikein että ymmärrettävää, että Helsingin kaupunkistrategia vuosille 2017 -2021 tähtää kestävään kasvuun, ympäristön vaalimiseen niin maalla kuin merellä ja tunnustaa ilmastovastuunsa. Munkinseudun julkaiseman luonnoksen mukaan kiehtovasti omaperäinen kaupunki omaleimaisine ja turvallisine kaupuginosineen haluaaa tuottaa kiehtovia tapahtumia ja kehittää energiaa ihmisiä liikuttamalla. Näin sen tavoitteena on olla Euroopan kiehtovimpia sijaintipaikkoja myös kansainväliselle ja kotimaiselle yrittämiselle. Hyvä että varhaiskasvatuksen arvo nähdään. Ulottukoon lasten hyväksi toimiminen myös koulujen ja kirjastojen vaalimiseen sekä hyvään opiskelupaikkaan muualta tuleville opiskelijoille. Toimintakulttuurin hiomisen rinnalla kannattaa muistaa rakentaa toimintaedellytysten rakentaminen yhä paremmille taiteen ja kulttuurin esiintymismuodoille. Mitenkä valtuustoa kiinnostaisi kiehtovan kulttuurirakennuksen pystyttäminen pysäköintipaikaksi unohdetulle tontille meren rannan ”edustusmaisemassa”? Samalla voisi ehdottaa, että eläkeläisten toimintakykyä arvostettaisiin ja tuettaisiin. Lopuksi voimme ihmetellä että huippukunnossa oleva pääkaupunki kiinnittää tässä suurten linjojen visioinnissa toivonsa edunvalvontaan ja haluaa vahvistaa ja monipuolistaa sitä. Kuka muu Helsingin etuja loihtii kuin se itse tekemällä kovasti töitä? Esa Peltonen ? Taas kerran Viro nosti syyn riemuun ja aiheen juhlaan. Tarttolaiset enkelten ja pirujen sillat, kadut ja puistot, kahvilat ja runot saavat aina kasvot loistamaan. Lumoavan Tarton turuilla kirjailijat keskustelevat, ylioppilaat ilakoivat, kahviloissa viipyilevät matkailijat yhtyvät runoon ja lauluun. En tälläkään matkallani vielä kuullut Emajoen kuuluisan satakielen laulua, mutta sielu viihtyi ja sydän värähteli. Vaikka opettajaäitini aikanaan halusi kasvattaa minut tärkätyksi ja täsmälliseksi, huomasin iälleen nauttivani enemmän virolaisesta väljyydestä ja sulavasta suurpiirteisyydestä, leveästä hymystä ja viisaasta vapaudesta. Viron katse kertoo palautetusta kunniasta ja koetellusta historiasta. Suomalaiset kirjailijat, Eino Leinot, Aino Kallakset, monet muut löysivät Tarton jo muinoin. On häkellyttävää huomata miten heidän viromaailmansa tuntuu yhä tutulta, kuin itsekoetulta. Ehkä onkin niin että oivallus ei ikänään vanhene vaan antaa toistaa itseään. Tarton mielimuistomerkkini on Wilde-kahvilan edessä kahden penkillä istuvan kirjailijan Eduard Vilden ja Oscar Wilden monumentti, jossa nämä kuuluisat nimikaimat spekuloivat kirjallisuuden historiaa. Kansa on ristinyt teoksen ”Kahden Wilden patsaaksi”. Teos nojaa suomalaisen T.Kirsipuun hauskaan oivallukseen samuudesta. Huomiota herättää myös Tarton Küüni-kadun veistos Isa ja poeg (Isä ja poika), jonka kuvanveistäjä Inara Õuna sanoo esittävän häntä itseään ja häntä itseään isompaa puolitoistavuotiasta poikaansa. Kaikessa alastomuudessaan nämä viestivät (ainakin minulle) kasvavien sukupolvien voimasta, jonka vuoro on ottaa maailma hallintaansa. Sanotaan, että Viron sydän on Tartto ja Tarton sydän on yliopisto. Uutuuttaan hohtava lentokoneen kiitorataa muistuttava Viron Kansallismuseo tarjoaa kaupungille toisen sydämen. Se on jokaiselle suomalaisugrilaiselle muistinpalautuksen, kielisukulaisuuden ja vähemmistökulttuurin opiskelupaikka. Kulttuurikaupunki Tartto on myös museoiden, teatterin ja musiikin kaupunki. Raatihuoneen edustalla Suutelevien opiskelijoiden patsas muistuttaa läheisyyden voimasta. Iltakävelyllään nämä rakastavaiset avasivat sateenvarjonsa ja pysähtyivät Raatihuoneen edustalle suutelemaan niin pitkään että heidän rakkautensa ulottui taivaankaareen asti. Äkkiä taivaalta lentänyt sininen nuoli muutti pariskunnan patsaaksi. Aina kun sataa, sateenvarjosta tipahtaa pieni punainen sydän. Tällä Tarton matkallani pohdimme oikein porukalla miten luoda sosiaalisesti oikeudenmukaista ja turvallista yhteiskuntaa. Viroa ja Suomea taas kerran vahvistettiin, mutta mihin unohtui muu maailma, maahanmuuttajat ja pakolaisvirrat? Viro osaa myös vaieta, vaikka virolainen kyllä tietää ettei silmiään ummistamalla pääse vastuustaan eroon. Maailma on keskinäisriippuvainen myös virolaiselle. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info
5 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki arvotalo.fi Helsingin kaupunki suunnittelee nopeusrajoitusten laskemista Muutoksen tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä Neljäsosa helsinkiläisistä altistuu tieliikenteen melulle Esitys uusista nopeusrajoituksista tiivistetysti: • kaikillaasuinalueidentonttikaduilla 30 km/h -rajoitus • keskustassa30km/h-rajoitus,paitsipääkaduilla ja satamiin johtavilla reiteillä 40 km/h • teollisuusalueidentonttikaduilla pääsääntöisesti 40 km/h -rajoitus • pääkaduilla50km/hesikaupunkialueilla, 40 km/h kantakaupungissa • alueellisillakokoojakaduilla40km/h • paikallisillakokoojakaduilla30–40km/h ? Syksyn aikana valmistellaan periaatteet nopeusrajoitusten määrittämiseksi ja esitys heti muutettavista nopeusrajoituksista. Esityksen suurin muutos nykytilanteeseen verrattuna on kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoituksen laskeminen 30 kilometriin tunnissa. Tällä hetkellä noin puolella tonttikaduista rajoituksena on vielä 40 km/h, lopuilla tonttikaduista rajoitus on laskettu 30 kilometriin tunnissa jo aiemmin. Keskustassa nopeusrajoitus laskettaisiin 30 kilometriin tunnissa lukuun ottamatta pääkatuja ja reittejä satamiin. Niillä rajoitus olisi 40 km/h. Nopeusrajoitus laskisi 30 kilometriin tunnissa esimerkiksi Lönnrotinkadulla ja Uudenmaankadulla. Mannerheimintiellä50km/h-rajoitus laskisi 40:een km/h ensimmäisessä vaiheessa Kuusitien ja Musiikkitalon välillä. Myöhemmin matalampi rajoitus ulottuisi Hakamäentielle asti. Rajoitusten laskeminen vähentäisi lähes 20 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta Nopeusrajoitusten laskemisen ansiosta henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien arvioidaan vähenevän lähes 20:llä viime vuosien keskiarvoon verrattuna. Se tarkoittaisi noin 13 prosentin vähennystä osuuksilla, joilla nopeudet laskisivat, ja noin neljän prosentin vähennystä koko katuverkolla. – Nopeuden laskiessa todennäköisyys joutua onnettomuuteen pienenee ja lisäksi onnettomuuksien seuraukset ovat lievempiä. Kun törmäysnopeus laskee 40:stä 30 kilometriin tunnissa, jalankulkijan kuolemanriski puolittuu, liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä sanoo. Matalammat nopeusrajoitukset parantavat myös kaupungin viihtyisyyttä. Esimerkiksi liikenteen melu vähenee, kun kiihdytykset vähenevät. Lisäksi maltilliset ajonopeudet lisäävät etenkin jalankulkijoiden turvallisuuden tunnetta. Matka-aikoihin tai liikenteen sujuvuuteen alemmat nopeusrajoitukset vaikuttaisivat varsin vähän. – Käytännössä muutokset eivät vaikuta merkittävästi useimpiin ajoreitteihin, sillä kehäteillä ja sisääntuloväylillä nopeudet pysyvät ennallaan ja esikaupunkien pääväylilläkin muutokset ovat vähäisiä. Kantakaupungissa taas keskinopeudet ovat etenkin päiväsaikaan useimmilla katuosuuksilla matalammat kuin esitetyt nopeusrajoitukset, Jussi Yli-Seppälä toteaa. Nopeusrajoituksista keskustellaan verkossa 22. ja 27. syyskuuta Esityksestä kerätään valmistelun tueksi lausuntoja ja kommentteja ennen kuin se menee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn. Periaatteista voi keskustella suunnittelijoiden kanssa verkossa perjantaina 22. syyskuuta kello 13.00-14.30 ja keskiviikkona 27. syyskuuta kello 19?20 osoitteessa www.facebook.com/helsinkikaupunkiymparisto. Periaatteita voi kommentoida 6. lokakuuta asti. Kysymyksiä ja kommentteja verkkokeskusteluun voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen kymp.viestinta@hel.fi. Jos kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy periaatteet nopeusrajoituksista, laaditaan tarkemmat, katukohtaiset suunnitelmat muutoksista. Osalla kaduista nopeusrajoitukset voidaan muuttaa nopeasti liikennemerkkiä vaihtamalla, mutta osa kaduista vaatii alemman rajoituksen tueksi myös rakenteellisia muutoksia. Tällaisilla kaduilla uudet nopeusrajoitukset toteutetaan myöhemmin esimerkiksi peruskorjauksen yhteydessä. Sörnäisten rantatie. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kimmo Brandt ? Tuoreen selvityksen perusteella Helsingissä tieliikenteenyli55dBmelulle (Lden) altistuu 163 000 ihmistä, mikä on noin 26 prosenttia kaupungin asukkaista.Rautatieliikenteenyli55 dBmelulle(Lden)altistuu noin prosentti, raitioliikenteen melulle noin neljä ja metron melulle noin 0,5 prosenttia helsinkiläisistä. Liikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrä selvitettiin Helsingissä kolmannen kerran. Meluselvitys on EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen ja se on tehty aiemmin vuosina 2007 ja 2012. Selvityksessä käytettiin uutta eurooppalaista laskentatapaa, minkä vuoksi melulle altistuvien asukkaiden määrä poikkeaa huomattavasti aiemmista selvityksistä. Uusi laskentamenetelmä ottaa muun muassa huomioon, että osa asukkaista asuu rakennusten hiljaisempien julkisivujen puolella. Tämän vuoksi laskennallinen altistujamäärä on nyt noin puolet viiden vuoden takaisesta. Melulle altistuvien asukkaiden määrä on laskettu myös aiemmin käytössä olleella menetelmällä, jotta eri vuosien tuloksia voitaisiin paremmin verrata keskenään. Tällä tavoin laskettuna tieliikenteen melulle altistuvia asukkaita on 14 prosenttia enemmän kuin vuoden 2012 selvityksessä. Melulle altistuvien osuus helsinkiläisistä on kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin aiemmin, kun otetaan huomioon asukasmäärän kasvu. – Melutilanne on onnistuttu pitämään hallinnassa vaikka kaupunki kasvaa ja tiivistyy. Helsingissä lähtökohtana on, että uutta asumista ei sijoiteta melualueille ilman meluntorjuntatoimia, kertoo ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Päivi Kippo-Edlund. Meluselvitysten pohjalta laaditaan parhaillaan Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa vuosille 2018–2022. Melulle altistumista vähennetään jatkossakin ensisijaisesti kaupunkisuunnittelun keinoin. Muita meluntorjuntatoimia ovat muun muassa liikkumistapoihin vaikuttaminen, hiljaisemmat ajoneuvot, meluesteet, nopeusrajoitukset sekä hiljainen asfaltti. Nuoret uudistavat Pitäjänmäen nuorisotalon sisustusarkkitehtitoimiston kanssa ? Helsingin kaupungin nuorisopalvelut tekee yritysyhteistyössä sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kiven, Finlaysonin ja huonekaluliike Vepsäläisen kanssa sisustusprojektin Pitäjänmäen nuorisotalon viihtyvyyden edistämiseksi. Pilotissa pyritään parantamaan alueen palveluja yhdessä nuorten kanssa. Nuoret ovat ideoineet talolle mm. värimaailmaa sekä erilaisia teemoja ja toimintoja. Nuorten ja yritysten yhteistyönä nuorisotalosta saadaan laadukas ja alueen nuorille räätälöity kokonaisuus, joka vastaa entistä paremmin nuorten vapaaajan ja harrastusten vaatimiin tarpeisiin. – Meidän tehtävänä ja tavoitteena on luoda uusia elämyksiä nuorille ja inspiroida heitä tekemään ruokaa, pelaamaan ja olemaan toistensa kanssa, toimitusjohtaja Vertti Kivi toteaa. Nuoret ovat toivoneet talolle mm. uusia sohvia ja mattoja, seinille maalauksia, enemmän kasveja ja parempaa ilmanvaihtoa, hiljaista huonetta sekä galaksiteemaista seinää. Finlaysonin luovan johtajan Petri Pesosen mielestä pilotilla on tärkeä tarkoitus. – Nuorisotila voi olla just se paikka, jossa nuoret inspiroituu ja löytää harrastuksen, joka estää syrjäytymästä. Jos tällaista pystytään tekemään, niin työ on varmasti sen arvoista. Suunnittelutyön jälkeen aloitetaan nuorisotalon perusremontti, minkä jälkeen alkavat sisustustyöt. Pilotin lopputulos konseptoidaan, ja nuorisotalon uudistus voidaan soveltaa tarvittaessa myös muihin nuorisotiloihin Suomessa.
6 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 38 MA 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni TI 19.9. Reija KE 20.9. Varpu, Vaula TO 21.9. Mervi PE 22.9. Syyspäiväntasaus Mauri LA 23.9. Minja, Miisa, Mielikki SU 24.9. Alvar, Auno VIIKKO 39 MA 25.9. Kullervo TI 26.9. Kuisma KE 27.9. Vesa TO 28.9. Arja, Lenni PE 29.9. Mika, Mikko, Miika, Mikael, Miikka, Miska, Miko, Mikaela LA 30.9. Siru, Sirja, Sorja SU 1.10. Mikkelinpäivä Rauno, Raine, Rainer, Raino Teologit ovat aina pitäneet nauramista rikoksena. Robert Ingersoll (1833-99) Päivyri 16. sunnuntai helluntaista Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 ? Tarvitsemme elämässä sekä tekemistä, että pysähtymistä. Tästä meitä opettavat Martan ja Marian hahmot Luukkaan evankeliumissa, asiat eivät synny tai muutu tekemättä mitään. Yhtä tärkeää on myös kuunteleminen, pysähtyminen ja unelmointi. Kaikkea emme voi hallita omalla tekemisellämme, tahtomattammekin elämä on täynnä yllätyksiä ja arvaamattomuutta. Monessa kohtaa joudumme kysymään, missä on Jumalan huolenpito? Voimme sitä rukoilla ja pyytää mutta monesti odotamme Jumalalta toisenlaista huolenpitoa omalla kohdallamme. Huolenpitoa anomme myös niiden tapahtumien valossa, joita tapahtuu maailmalla ja Suomessa. Eläminen tässä maailmassa tarkoittaa elämistä todellisuudessa jota emme voi loputtomiin hallita. Todellisuudessa jota emme voi virittää tahtomme mukaan, jossa näkyy sekä hyvä että paha. Jumalan huolenpidon voi nähdä luonnossa. Syksy on sadonkorjuun aikaa, jälleen kerran maa on nostanut viljan, sienet, marjat, omenat luomakunnan ravinnoksi. Haavoittuneenakin maa antaa ravintoa. Olisiko siinä yksi tapa nähdä Jumalan huolenpito? Niin että Jumala kädellään ylläpitää elämänkiertoa tällä planeetalla ja maailmankaikkeudessa. Ja kun kerran tämä elämä sammuu, silloinkin kaikki on Jumalan kädessä. Luukkaan evankeliumissa Maria kuunteli ja katsoi Jeesusta. Myös Jeesus paljastaa jotain Jumalan huolenpidosta, ei vain opetustensa kautta vaan oman kohtalonsa kautta. Hänen kärsimyksensä syy jää lopulta salaisuudeksi. Toki voimme sanoa että Jeesus kuoli ihmisten syntien vuoksi, mutta tämä vastaus ei riitä. Meille jää kysymys, mihin Jeesuksen kärsimystä tarvittiin? Kärsimys on jokaisen ihmisen kysymys. Miksi kärsimme? Jumala kuitenkin herätti Jeesuksen kuolleista. Hän ei hylännyt poikaansa hautaan. Eikä hän hylkää meitäkään. Heikki Hesso Kirjoittaja on Keski-Porin seurakunnan varhaiskasvatuksen pastori Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417,masuljettu,p.0923405100,munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 0923405102.Diakoniapäivystys:ajanvaraustijatoklo10-11,p.0923405118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo16.30–17.15seurakuntatalossa.Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. Iltatee to klo 18.30 seurakuntasalissa. Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18 kirkossa. Tervetuloa entiset ja uudet laulajat laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 22.9. klo 13 päätykamarissa, Messu su 24.9. klo 11, Sinikka Peltohaka, Mirjam Kyrönseppä, mukana Kannelkuoro. Messun jälkeen Nepalilainen lounas. Alkudrinkki: mangopirtelö, pääruoka: kanaja vihannescurry, jugurttiraita, sesamipikkelsi, salaatti, basmatiriisi ja papad leipä, jälkiruoka: sikarni, kookosbanaanijugurtti ja maustetee. Lounas 10 €. Kokkeina Kirsti ja Nirmala. Ruoka on gluteenitonta ja laktoositonta. Erityisruokavalioista pyydämme ilmoittamaan etukäteen sinikka.peltohaka@evl.fi Hyvän mielen kuntojumppa +65 ma klo 10. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e. Avoin aulakahvila keskiviikkoisin klo 13 kirkossa, ke 27.9. soppa-ateria srk-salissa. Ilta elävän veden lähteellä ke 27.9. klo 18. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu, ehtoollinen. Puhujana rovasti Heikki Hilvo. Jumalan perheväen messu kaiken ikäisille su 1.10. klo 11 Tarja Frilander, Kaisa Sidoroff. Messuun Inva-kuljetus. Merimieskirkkopiiri ma 2.10. klo 14 päätykamarissa. Vieraana Jaakko Laasio Suomen Merimieskirkko ry:stä. Kirjallisuuspiiri ma 2.10. klo 18.30 Munkkivuoren srk-talon alakerrassa. Jörn Donner:Poikajaisä,eräänrikoksentarina, Otava. Alustajana Solveig Williams. KatiLindp.0414615946. Arkimessu ke 4.10. klo 18. Hartikainen, Saarinen. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Lemmikkien siunaus ke 4.10. klo 19 Munkkivuoren kirkon pihamaalla. Tervetuloa Kaikenkarvaiset ystävälliset lemmikit! Voit myös tulla sytyttämään kynttilän kirkon kynttiläpihalle lemmikin muistoksi. Avoin luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30 -19. Munkkivuoren kirkolla 2.10., 9.10., 23.10. ja 31.10. Luontoperhekerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa, lähiluonnon tutkimiseen ja ihmettelyyn. Kerhon aikana nautitaan omia eväitä. Kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Lähimmäispalvelun peruskurssi la 14.10.klo11-15Munkkivuorenseurakuntasalissa Haluatko olla lähimmäisenä apua tarvitseville ihmisille? Haluatko tavoittaa yksinäisiä vanhuksia? Koulutus sisältää kahvin ja lounaan. Ilmoittautuessasi mainitse mahdollinen erityisruokavalio. Ilmoittautumiset pe 6.10. mennessä diakonissa Leena Leppilahti p. 092340 tai diakoniHeliErkkiläp.09-23405158. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu sunnuntaisin klo 17. Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30– 11.30jatorstaisinklo15–16.30lastentilassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Ensilapsikerhomaanantaisinklo1516.30 lastentilassa. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16– 18 kirkossa. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Olohuonetiistaisinklo13–15kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 kirkon aulassa. Ohjelmassa hartaushetki, kahvit ja seurustelua. Luentosarja reformaatiosta eli uskon puhdistuksesta ja sen vaikutuksesta maailmassa ja Suomessa syyslokakuussa kirkossa. La 30.9 klo 16. Protestanttisuus eilen: Oliko alussa itsepäinen munkki, jota seurasi pikkutarkka juristi? La 7.10 klo 16: Protestanttisuus eilen ja tänään: Protestoivatko protestantit kaikkea vastaan? La 21.10 klo 16 Protestanttisuus tänään ja huomenna: Tarvitaanko yhä protestantteja? Luennot pitää ja paneelia johtaa dosentti, TT, FT Risto Jukko. Jokainen luento kestää noin tunnin. Luennon jälkeen mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun. Yleisö pääsee osallistumaan myös paneeliin. Tilaisuuksien jälkeen tarjolla kahvia kirkon aulassa. Vapaaehtoinen kahviraha Munkkiniemen seurakunnan lähetystyölle. La 28.10. klo 16 Paneelikeskustelu: Mitä reformaatio on merkinnyt Suomelle? Paneelissa käsitellään reformaation vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen, yhteiskuntaan, oikeuslaitokseen ja kirkkoon. Paneelissa mukana: hallitusammattilainen Eija-Riitta Korhola, professori emeritus Mikael Hidén, toimittaja, kirjailija Minna Lindgren kirkkoneuvos emeritus, dosentti Risto Cantell. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Raamattuja lähetyspiiri tiistaisin kerran kuukaudessa klo 18-20, kokoontumiskerrat 26.9., 24.10., 21.11. ja 12.12. Luemme ja tutkimme Roomalaiskirjettäluvut5-8,saammekulumisia lähetyskentiltä, rukoilemme lähetyksen puolesta. Piirin vetovastuussa Hannu ja Tuija Holopainen. Mikkelinpäivän perhemessu ja iltapala su 1.10. klo 16 Lehtisaaren kappelissa. Tarja Frilander, Kaisa Sidoroff. Helsingin Helpit tekivät tänä kesänä kaikkien aikojen palveluennätyksen Jatkoa sivulta 3 ? – Helpit ovat tärkeä osa Helsingin kesää ja monet osasivatkin etsiä heitä nimellä ”green people”. Asiakkaat kiittelivät erityisesti rautatieaseman uutta kiinteää palvelupistettä, jossa palveltiinkeskimäärin750 asiakasta päivässä, helppiesimiehet Joonas Kaijala ja Aino Pursiainen kertovat. Rautatieasemalla palveltiin koko kesän aikana yli 60 000 asiakasta, mikä on lähes kaksinkertainen määrä kesään 2016 nähden. – Ammattimaisesti ja näkyvästi tehty neuvonta on saanut kiitosta, samoin Helppien lämmin ja rento asenne. Tähtäämme siihen, että vierailijoille jää hyvä mieli Helsingistä. Pyrimme mahdollisimman hyvään asiakaskokemukseen ja matalan kynnyksen palveluun, Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto kertoo. Helsinki Helppejä oli tänä kesänä 22. Rautatieaseman uuden pisteen lisäksi matkailuneuvojat liikkuivat pareittain keskustan alueella ja olivat risteilyaluksia vastassa satamissa. Helpit myös jalkautuivat pienempiin risteilyaluksiin sisälle opastamaan risteilijöitä ennen maihinnousua. Helppien kielivalikoimaan kuului 11 kieltä, joista kaikkia tarvittiin kesän aikana. Suurin ryhmä olivat suomenkieliset asiakkaat (10%), joiden lisäksi etenkin saksanja espanjankieliset kohtaamiset olivat yleisiä. Matkailuneuvojat aloittivat työnsä tuttuun tapaan Helsinki-päivänä 11.6. Helppien kesän viimeinen työpäivänoli25.8. Taiteilijatapaamisessa Krista Kosonen ? Näyttelijä Krista Kosonen avaa Teatterimuseon syyskauden taiteilijatapaamisten sarjan lauantaina 23. syyskuuta kello 13-14.30. Kristan tähdittämä Miami saa näinä päivinä kansainvälisen ensi-iltansa Toronton elokuvajuhlilla ja taiteilijatapaamisessa kuullaan varmasti kuulumisia festivaalireissulta. Raija-Liisa Seilo haastattelee ja johdattaa keskustelua Kristan uran vaiheisiin. Teatterimuseo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G. www.teatterimuseo.fi
7 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu Kartanosta Lankiniemeen – Munkkiniemen puistoja osa 1 Jatkoa sivulta 3 ? Helsinki on puistojen kaupunki. Myös Munkkiniemestä löytyy koko joukko erilaisia puistoja tai puistomaisia alueita. Niistä monet ovat varsin suosittuja ja paljon käytettyjä, kun taas toiset ovat jääneet asukkaillekin melko huomaamattomiksi. Seuraavassa esittelen lyhyesti paikkakuntamme puistojen ominaispiirteitä. Kaikki alkaa kartanosta Munkkiniemen varhaisempi historia on käytännössä sama asia kuin Munkkiniemen kartanon historia. Kartanon päärakennusta ympäröivät aikoinaan laajat puutarhaja puistoalueet. Isot hedelmä-, vihannesja kukkatarhat ovat kadonneet mutta jotain on jäljelläkin. Anders Edvard Ramsayn aikana 1830-luvulla suunniteltuun englantilaistyyliseen puistoon kuului meren puolella epäsäännöllisiä ruohokenttiä ja käytäviä. Osa tästä puistosta (nykyinen Kartanonpuisto) on edelleen olemassa vanhoine komeine puineen. Kartanosta länteen johtaa näyttävä tammikuja, kappale meidän aikamme Tammitiestä. Tämän tammikujan oikealle puolelle avautuu viehättävä Härkähaka, jonka nimi juontuu kartanon häristä. Puistona Härkähaka on varsinainen pieni helmi. Sen harmonista tunnelmaa luovat muutamat persoonalliset puut, nurmikko ja istutukset. Sekä tietysti lampi, jossa yksinkertainen suihkulähde ja yleensä joitakin sorsalintuja. Härkähaka on omiaan rauhalliseen oleiluun kiireettömänä kesäpäivänä. Solnan puistoa leikkipaikkoineen voi luonnehtia korttelipuistoksi. Se sijatsee Solnan-, Kadetinja Riihitien sylissä. Kartanon elämään kytkeytyy historialtaan myös tämä puisto, sillä sen laitamilla ovat aiemmin kohonneet monet kartanon talousrakennukset: riihi, navetta, talli vaunuvajoineen ja muonamiesten taloja. Kaksi munkkiniemeläistä Historian henkilöiden mukaan on nimetty kaksi puistoa Munkkiniemen eteläosassa. Gert Skytten puisto muistuttaa kartanon ensimmäisestä omistajasta (1600-luku). Munkkiniemen sankarihautausmaa sijaitsee tässä puistossa Kaartintorpan tuntumassa, ja ylempää Kalastajatorpan hotellin viereisiltä kallioilta löytyy muistoja kummastakin maailmansodasta. Eliel Saarisen suurisuuntaisessa Munkkiniemi–Haaga -suunnitelmassa samalle paikalle olisi rakennettu monumentaalinen Laajalahden linna. Stenius-yhtiö omisti Munkkiniemen maa-alueet vuosikymmeninä, jotka edelsivät Munkkiniemen liittämistä Helsinkiin. Sigurd Stenius oli silloin mukana kaikessa, mitä täällä puuhattiin: kaavoituksessa, rakentamisessa, liikenneja kouluolojen järjestämisessä, kunnallisissa ratkaisuissa jne. Hän on saanut nimikkopuiston Pikkuniemestä, Munkkiniemen eteläisimmästä kärjestä. Sigurd Steniuksen puiston uumenissa on myös Steniusten sukuhauta. Mainittakoon, että Steniuksentie puolestaan sijaitsee toisaalla, Etelä-Haagassa. Laajalahden rantamilla Kasinonpuiston nimi viittaa vieressä 1930-luvulla kukoistaneeseen ravintola Golf Casinoon. Ravintolan nimessä golf taas kertoi Suomen ensimmäisestä pienoisgolfradasta. Monet pystyvät paikantamaan Kasinonpuiston paremmin, jos puhutaan Kalastajatorpan uimarannasta. Vanhoista valokuvista näkee, että nykyisen puiston kohdalla oli runsaasti uimakoppeja isona rakennelmana. Eliel Saarisen suunnitelmista toteutui vain muutama rakennus ja osia katuverkostosta. Laajalahden rannalle Saarinen kaavaili pitkää kävelytietä, jonka esikuvana oli Nizzan Promenade des Anglais. Nykyisessä Munkkiniemenrannassa on kilometrin pituinen puistovyöhyke meren äärellä. Hiekkatietä reunustavat kukkaistutukset, levähdyspenkit ja mielenkiintoinen puusto. Länteen päin mentäessä, ennen Tarvon saarta, tullaan Lankiniemeen. Munkkiniemen uimaranta sijaitsee siellä. Muutoin metsäistä Lankiniemeä tuskin voi kutsua puistoksi, puistometsäksi ehkä. Silloin kun Kadettikoulu toimi Munkkiniemessä, niin Lankiniemeä käytettiin harjoituksissa ampuma-alueena. Veli-Pekka Salminen Munkkiniemenrantaa Näkymä Kasinonpuistosta Laajalahdelle. Oikealla häämöttää Café Torpanranta. Steniusten hauta, Sigurd Steniuksen puisto. Solnan puisto Härkähaan sorsalampi Mauno Oittisen veistos Istuva tyttö (1971) Kartanonpuistossa.
8 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu Risto Kolanen: Poimintoja kesän teatterista Kulttuuri ? Kesäteatterin ei aina tarvitse olla merenrannalla tai luonnon helmassa ollakseen miellyttävä kokemus. Valtimonteatteri toi oman kesänäytelmänsä ”Engelin hattu” ydinkeskustaan, aivan Senaatintorin kupeeseen Falkmanin pihalle. Se sopi Helsingin ruutukaavan luojasta ja vanhan Helsingin mullistajasta Carl Ludvig Engelistä kertovaan tilannekoomiseen näytelmään. Ryhdikäs Eero Enqvist on elementissään pääroolissa; vuonna 2017 hän sai lisäksi esittää Shakespearea Valtimossa ja Elien Saarista Laiturin sarjassa. Pinja Hahtola hurmaa Engelin saksalaisrouvana, joka kantaa huolta perheentaloudesta ja kaipaa kotiin. Puvut ovat todella komeita. Veljekset kasvavat yhteiskuntaan Lopussa 3,5 tunnin jälkeen Suomenlinnan Hyvän omantunnon linnakkeessa soi komeasti yhteislauluna Aleksis Kiven ”Sydämeni laulu”. – Tuonen lehto, öinen lehto, / siell’ on hieno hietakehto, / sinnepä lapseni saatan. Kanssapoistuja lausuu ääneen, että esitysten venytys on Ryhmäteatterin helmasynti. Nyt se on perustellumpaa kuin joskus muulloin. Kivi antoi ”Seitsemässä veljeksessä” ensi kertaa äänen niille, joiden sanottavaan ei aiemmin uskottu ja kuvasi kansan rehellisesti ja kaunistelematta sellaisena kuin sen tunsi. Hän takoi kuvauksissaan näkyväksi tavallisen kansan arvon, joka osaltaan valmisti tietä vapaudelle, syntyvälle kansakunnalle. Mutta ensiksi oli paettava lukkarin ikkunasta korpeen. Seikkailunsa alussa Jukolan seitsemän veljestä viittaavat kintaalla kansakunnalle, sen opeille ja määräyksille. Veljekset tunnistavat voimansa ja uskovat lujasti sen oikeutukseen. Impivaaran korvesta he etsivät vapautta, mutta nöyrtyvät kovien kokemusten jälkeen yhteiskuntakelpoisuuteen. Kari Heiskasen sovitus ja ohjaus kunnioittaa Kiven eetosta, on tavattoman kiihkeärytminen ja sydämeen käyvä tulkinta jo koulusta meille tutusta tarinasta. Ryhmiksen oma Santtu Karvonen on Juhanina niin taitava, että hallitsee koko katsomoa pienillä silmänliikkeillään. Se kääntyy joskus kokonaisuutta vastaan. Vierailijoita Tommi Rantamäen Tuomas ja Eino Heiskasen Aapo hallitsevat alussa. Eero Ojala tekee Simeonin juoppohulluuskohtauksen perinnettä kunnioittaen. Mikko Virtasen Timo jää varjoon, Miro Lopperin Lauri nousee härkien ampumiskohtauksessa pilviin. Elias Keräsen Eero oppii aapisen ja kelpoisuuden ensimmäisenä, vaikka on nuorin. Laulu raikaa Tukkijoella – Jos juomaripoikia ottaisin / niin sitä ikävöisin, Laila Kinnusen tytär Milina Misic laulaa ”Tukkijoella” –esityksessä Taivallahden kesäteatterissa meren äärellä, Hietsun rannan vieressä. Siellä voi aina kokea Stadin klassisinta kesäteatteria. Teuvo Pakkalan perinteinen, maalaisromanttinen laulunäytelmä saa hyvin lauletun, hauskasti sanailtavan tulkinnan Vili Auvisen sovitukseen ja Kari Kinnaslammen, teatterin kantasielun, ohjauksena. Pietolan talon isännyydestä on kilpa, vanhoja velkoja peritään ja velkakirjoja etsitään, kunnes ne löytyvät Kustaan äidiltä saamasta kengästä. Milana Misic laulaa hyvin ja on myös hyvä vuorosanoissa. Hän kertoi minulle väliajalla, että tämä on kolmas näytelmä. Kirsi Mäkelä, teatterin vakiokasvo, on uhkea tavoiteltavana talontyttärenä. Eija Lamberg on jälleen mainio koominen hahmo kaupustelija-Maijana. Hänen ja Katekismusta akkaluvan takia tavaavan Tolaria esittävän Juha Lehtosen kohtaukset hersyttävät nauruhermoja. Tukkilaisista Turkkaa esittävä Taneli Läykki näyttelee hyvin; vieläkin parempi on kakkosmies Huotarin tulkkina Pietari Panula, joka laulaa erityisen hyvin omat ja Misicin kanssa tehtävät numerot. Oskar Merikannon sävelet soivat hanuristi Seppo Sarénin varmoissa käsissä. Leikittelyä sukupuolilla Tulen minuutin myöhässä Tervasaaren amfiteatteriin. Sohvalla makaa vatsallaan ihminen lyhyessä hameessa. Ajattelen, että onpa naisella hyvät sääret. Kun hän kääntyy, huomaan niiden kuuluvan Timo Mannille. Teatteri Helsinki esitti kesän ajan Jukka Vienon jo v. 1989 kirjoittama ”Se ainoa oikea”, joka on paljoon puheeseen perustuva komedia. Jari Ålander ohjaus tekstiin kuvaa asenteitamme sukupuolisiin vähemmistöihin, yhden pitkän polttari-illan ja yön aikana. Etsitään sitä oikeaa, joka kyllä löytyy. Mieskolmikko Timo Mann, Sami Lanki ja Petteri Pennilä ovat kaikki luotettavia kesäja talviteattereiden komedianäyttelemisen hallitsijoita. Ajoitus toimii. Pennilän koko habitus on valmiiksi koominen. Manni on ilmeikäs, välillä ylinäyttelemisen rajalla. He olivat lavalla koko ensijakson, ja naseva puhe alkoi vähän junnata paikallaan. Onneksi toiselle jaksolle tulee ihastuttava, uusi kasvo Anna Vainio morsiamenroolissaan, ja pistää näytelmän uuteen vauhtiin. Huumori perustuu siihen, onko sulhanen ollut edellisenä yönä toisen kanssa – ja mihin sukupuoleen kuuluvan… Kun mies ei halua – Hiljainen kärsimys, vaiettu häpeä on miehen seksuaalinen haluttomuus. Teatteri Toivon uusi kantaesitys pukee sanoiksi pettymyksen tunteet ja valaa voimaa nousta taisteluun paremman parisuhteen puolesta, tekijät julistavat. Esitys sai suosiota loppukevään ja jatkuu alkusyksyn Telakkarannassa. Armotonta visuaalisuutta hyödyntävä teatterin 10-vuotisjuhlavuoden kantaesitys ”#HALUTON” nostaa esille naisnäkökulman miehen seksuaaliseen haluttomuuteen. Hiljainen häpeä, epävarmuus ja pistävä syyllisyys. – Tää on vähän, kuin olisi parisuhteessa laatikon kanssa. Ainut mikä erottaa sen laatikosta on se, että laatikot ei pelaa mitään. Parisuhteen sammuneesta intohimosta ja sen tuomasta ahdistuksesta kertova näytelmä on syväluotaava katsaus seksuaalisen minäkuvan romahtamiseen parisuhteessa. Sara Salmenmäki käsikirjoitti ja ohjasi. Kolme naista ja yksi mies laittavat itsensä kokonaan peliin Toivon karulla betonilattialla. Kesäyö on levoton Ylioppilasteatteri on aiemminkin käyttänyt Mustikkamaan esityksissään helsinkiläisten vapaa-ajanviettoon liittyneen saaren tilaa laajemmin. ”Kesäyön uni” tekee sen vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Liikumme oman valintamme mukaan nuorten näyttelijöiden ja ryhmien perässä kallioilla, rannalla veden ääressä ja pukukoppinen luona, kahvilan edessä ja pikkuteillä. Shakespearen rakkauden taikapetosnäytelmän neliödraaman pääroolien esittäjiä on tämän takia useita. Samoin vaihtuvat rakastuneiden päät ja tunteet sekoittavan Puckin esittäjät. Miehet ja naiset ovat vapaasti sekaisin rooleissa nykytyyliin. Aino Kiven ohjauksessa sukellamme Mustikkamaan metsään. Näemme ilkikurisia maahisia rannassa, seuraamme aasinpäistä miestä. Kihlapari loikoilee mättäällä, mutta morsian karkaakin toisen luo. Kuulemme keijukaisten ja heidän kuningattaren kaunista laulua. Olemme liikkeellisen teoksen sisällä, jossa katsoja saa valita, mitä metsän tapahtumia seuraa. Teatteria, tanssia ja installaatiota yhdistelevä esitys tarjoaa vavahduttavan kesäyön kokemuksen, jossa Shakespearen herkullinen teksti antiikin Kreikasta kohtaa yllättäviä tilanteita nykyajassa. –Kesäyön uni on panseksuaalinen, polyamorinen ja amoraalinen metsikkö, jota et unohda. Nämä omaperäiset lemmenleikit jäävät elämään mieleen. Tunnelma on tavattoman maaginen, vaikka olemme tutussa saariympäristössä. Yöesitykset olivat vielä vaikuttavampia. Kylmähkö kesä tarjosi silti mahdollisuuden nauttia kantakaupungissa hyvästä teatterista, sisällä ja ulkona. Suomenlinna, Mustikkamaa, Taivallahti ja Tervasaari kantoivat pitkää esityskautta. Lisäksi oli uusia kiertäviä ryhmiä ja vaihtuvia paikkoja esillä. Kesä on lastenteatterin juhlaa koko perheelle. Seitsemän veljestä pänttää aapista hiki hatussa. Kuva: Tanja Ahola Näyttelijät (vas.) Mira Salmela, Pia Vallenius ja Laura Auvinen kuvaavat halua. Kuva: Toni Ahola. Soili Sorvola ja Sami Saikkonen tulkitsevat hyvin parisuhdetta. Kuva: Anna Aalto Anna Andersson äitinä, Vilma Putro Vilmana ja Eikka Alatalo veljenä Känkkäränkässä. Kuva: Annu Esko Hilkka Saarela (vas.) ja Vilma Tuomi tekveät vahvat osat kesäyön unessa. Kuva: Veera Konsti Tukkijoella esittäjät, Milina Misic edessä, ovat vahvoja Taivallahden kesäteatterissa. Kuva: Taivallalhden kesäteatteri
9 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu Kulttuuri Kauniiden päivien viimesekunnit ”Katseiden kohteena tulen kauniiksi”, Banquon esittäjä Laura Faarinen lausuu minulle katsomoon asti niin silmiin pureutuvalla katseella, että sukkani alkavat pyöriä vinhasti… Olen aina hyvin energisessä Ilves-teatterissa katsomassa Eero Leichnerin käsikirjoittamaa ja ohjaamaa esitystä ”Neon Macbeth”. Aloitamme kalliolla prologin. Katsomme II näytöksen ”Jumalan nyrkin alla” sisällä lattian poikki vedetyn turvematon ympärillä. Sitten jakaudumme sulanvärin mukaan kolmeen ”Vallankumous” ryhmään. Ja lopuksi palaamme yhteen. Shakespearen traaginen kuningasnäytelmä on revitelty aika hajalle, mutta mielenkiintoisesti. Usein toistettava pääajatus kuuluu: ”Tässä ajassa on kaikki aika... ja yksi teko voi muuttaa kaiken. Eläkäämme kauniiden päivien viimeisiä sekunteja. Tekstiä ja monologeja on kirjoitettu lisää. Laulut sujuvat Mona Huczkowskin, Benjamin Klemettisen ja Minne Mäen kolmikolta, sisällä ja ulkona. Ihan huikea on Riikka Koskinen Mäen kirjoittamassa Lady Macbethin syyllisen monologissa täysin valkoisen viattomassa toimistohuoneessa. Toisena kiinnittyy huomio Roderick Kabangan liikunnallisuuteen ja ilmeikkyyteen lavalla, Macbethina ja portinvartijana. Rakastavaisten tähtimatka KokoTeatterin loppukevään ja kesän menestys on ollut brittiläinen parisuhdedraama ”Constellations”, jolla Kallion uudistajateatteri juhlii 20-vuotista taivaltaan. Näin sen itse juhlapäivänä. Fyysikko, jota esittää Sonja Sorvola ja mehiläistarhuri, jota esittää Sami Saikkonen, rakastuvat. Teatteria ja tanssia keskilattian ahtaanpuoleisella pyörivällä korokkeella yhdistävä esitys on sarja toistuvia ja vaihtuvia kohtaamisia, joissa jätetään ja löydetään uudestaan. Syöpään kuoleva nainen hiipuu. Hän ehtii miettiä, mitä jos olisin valinnut toisin. Todellisuudessa esittäjät ovat pari, joka meni yhteen. Saikkonen siirtyi tanssin maailmasta teatteriin ja esitystaiteeseen. Tunnelma on tämänkin takia vaikuttavan sensuelli ja kaunis. Koreografia on ilmavan kaunis; henkilöiden persoonat jäävät salaperäisemmiksi. Elämä tihentyy kuoleman läheisyydessä. Kokoteatterin johtaja Anna Veijalainen hallitsee brittinäytelmän taitavat sanakäänteet hyvin. Niskavuoren kahvihetket sarjana Eriskummallisen viehättävä kokemus oli ”Niskavuoren kahvihetket” -kuvaelmat Teatteri Takomossa. Näimme vajaan tunnin aikana kaikki kahvihetkikohtaukset tai paremminkin vuorosanat viidestä Hella Wuolijoen näytelmästä. Kuvaelmia oli viisi, välillä musiikki katkaisi. Ella Lahdenmäki on vanha emäntä, joka tarjoaa tai pyytää Sannia tarjoamaan rovastille, Pyry Äikäs, ja muille vieraille kahvia. Se rauhoittaa aina elämässä. Välillä Juhani/Aarne törmää lavalle hurjan luontonsa kanssa ja on epäsovussa Niskavuoren ympäristön kanssa. Idea on mainio. Kokonaisuus nautittava. Pieni särö syntyy siitä, että hyvin näyttelevät Lahdenmäki ja Äikäs eivät pysty pidättelemään pokkaansa, kun heille tuttu kollegoiden ja muun sisäpiirin jokaiseen repliikkiin ylireagoiva tirskahtelu saavat näyttelijät myös mukaansa. Äikäs taitaa jopa moikata tuttua katsomossa. Ei niin kovin ammattimaista, vaikka kyse on heinäkuun off-tuotannosta. Pantomiimia pimeällä puolella ”DarkSideoftheMime” on hulvaton mustan huumorin taidonnäyte, joka ei jätä ketään kylmäksi. Tunnen ihmisiä, jotka ovat joko täysiä faneja tai inhoavat sen itsekeskeisyyttä. Teatteri Takomo on miimisen teatteriesityksen koti ollut jo parin vuoden ajan. Viimeiset kotimaiset uusinnat olivat kesäkuun puolivälissä Fredantorilla, mutta ulkomaan esityksiä ja suunnitelmia on ollut paljon. Esitystä on pidetty jopa vallankumouksellisena. DarkSideoftheMimeesittelee nimensä mukaisesti mimiikan pimeän puolen, rajoja rikkovia aiheita seksistä raakaan väkivaltaan, ja omaa siksi myös K-18 -luokituksen. Se sekoittaa yökerho-klovnerian ja klassisen pantomiimin toisiinsa hyvin itsetehostuksellisella diivailulla. Esityksen pimeänä miimikkona toimii suomalais-ranskalainen näyttelijä Marc Gassot. Karl Sinkkosen säveltämä ja esittämä live-musiikki nostaa esityksen eeppisen harjaantuneelle tasolle. Näin sen kaksi kertaa. Molemmilla kerroilla Gassot onnistuu houkuttelemaan suomalaisen perusmiehen katsomon keskiriveiltä esittämään räävittömiä mielikuvitustilanteita autossa. Mikä karisma! Sohvi-neiti kesyttää rosvot Kylämetsä ry tekee hienoa kulttuurityötä kaakkoisessa Helsingissä, Yliskylässä. Se sai käyttöönsä ja kunnosti kaupungin tuella Vaaleanpunaisen Huvilan, joka oli hylätty hukkakäyttöön kauniin veden äärelle. Viihdyin kauniissa auringonpaisteessa norjalaisen Thorbjørn Egnerin lastenkirjaklassikon ”Kolme iloista rosvoa” esityksessä. Kylämetsä ry:n ja sen teatterin kantava voima Markku Arokanto ohjaa ja esittää vanhan Topiaksen sääennustajaroolin. Rosvot ovat hurmaava joukko, mutta jokaisella on eri persoonallisuus. Jani Nikulainen, Jussi Seppänen ja koominen Karri Kähkönen ovat Kasper, Jesper ja Joonatan. He keksivät ryöstää unissa kävelevän Sohvi-neidin, jonka esittäjä Ninel Grönholm-Turtola on mainio tapaus. Hän pistääkin rosvot kuriin, laittaa heidät peseytymään, tekemään kotitöitä ja jopa harrastamaan balettia. Rosvon vapaus on mennyttä… Näille rosvoille käy kuten Rosvo-Roopelle balladissa: Lesken edessä nöyrtyvät ja joutuvat naimisiin. Kylän muutkin neidit saavat oivat sulhasmiehet. Kardemumman kaupunki on tehty eläväksi Vaaleanpunaisen Huvilan aineksista. Kaikille känkkäränkkäpäivä Jokaisen kannattaa suoda itselleen ja läheiselle lapselle Känkkäränkkäpäivä. HIT Miniteatterin ”Känkkäränkkä ja karjuva pikkuveli” oli taas aivan hulvatonta, ja silti lapsille opettavaista, menoa Tervasaaren amfiteatterissa. Jätskiä myytiin vielä esityksen alkuhetkillä suoraan katsomoon. Ilja Mäkelä ohjasi jatkoa viime kesän esitykselle. Nyt 7-vuotias Vilma on saanut Basse-veljen, jolle hän on vähän mustasukkainen vanhempien huomiosta. Vilmaa esittää yhä, lahjakas ja ilmeikäs, Vilma Putro. Toinen vahva näyttelijä on Anna Andersson äidin, Tuittupään ja Kököttäjän osissa. Edellisen kerran näin hänet lapsiprostituoidun roolissa KokoTeatterin Lucy Kirkwood -sovituksessa. Laaja on esiintyjän kaari. Eikka Alatalo on tavattoman liikunnallinen sirkustaitelija, joka venyy vaikka mihin pikkulapsen, Sisupussin ja Juoksukorvan osissa. Yleisöä oli hyvin. Vanhemmat ja isovanhemmat toivat lapsia, jotka kommentoivat spontaaniin tapaansa esitystä sen aikana. Rauha räppää Ristolle Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä valloittaa suomalaiset lastenteatterit. ”Risto Räppääjä ja villi kone” kirjasta tehtiin mukava esitystulkinta Taivallahden kesäteatterissa. Kari Kinnaslammen ohjaaman esityksen päätähtenä on reippaan liikunnallinen Valtteri Gutev, on ponteva Risto Räppääjä, joka ihastuu naapurin Nelli Nuudelipäähän, jota esittää ihastuttava Kreetta Kiviniemi. Molemmat ovat Kallion ilmaisutaidonlukiosta, kuten monet avustavat näyttelijät. Juoni on opettavainen. Rauha Räppääjä hankkii Ristolle tietokoneen, jotta tämä pääsee chattailemaan kavereiden kanssa. ”Villi kone” valtaa ensin Riston koko huomion, ja myös naapurin herra Lindbergin, josta Rauha tykkää. Rauha tädin esittäjänä Birgitta Taussi varastaa koko shown. Huumori on nasevaa, juonta kuljetetaan hyvin vain kääntämällä liikkuvia lavasteita kahden puolin. Laulut tulivat varsinkin ensijaksolla liian hiljaisella äänellä. Nelli ja Risto pyysivät tauolla kovempaa ääntä, mikä toteutui. Kallion lukion nuoret osaavat tietysti laulaa ja tanssia. Väkeä oli hyvin: lapsia, vanhempia ja isovanhempia vielä elokuun lopussa. Taivallahden kesäteatterin tarjonta laajenee. Lapsuus loppuu aikaisin ”Kotimaa” oli vierailuesitys alkukesällä Q-teatterissa. Nuoren teatteripolven Rintamateatterin uusi näytelmä ”Kotimaa esitys lapsuuden loppumisesta” lähti myös kiertämään maata. Nuoren polven rintamakokemus on 1990-luvun lama ja liian varhain aikuisuuteen johtanut lapsuuden loppu. Esittelyssä kuvataan sitä häpeää, jonka lapsi kohtaa koulussa, kun vanhemmilla ei ole varaa osaat säärisuojia. Esitys yrittää, ja suureksi osaksi myös onnistuu, paljon. Rakenne on sketsimäinen. Puheosuuksien välissä hypätään narua. Perheen sisäiset suhteet, vanhempien ero ja lasten kohtalo ovat vahvinta ainesta. Milla Kuikka on aivan hurmaava osassaan kahden ylienergisen pojan kanssa. Julius Susimäki on jo ansainnut kannuksiaan kuuluissa monologeissaan. Otto Pilli on hauska pyllyteatterissa ja muuten rujohkossa osassa. Joel Härkönen ohjaa. Karlo Haapiainen vastaa dramaturgiasta työryhmäntekstiin. Aino Simola tekee puvut. Heistä kuullaan vielä paljon. – Mä haluan sanoa että mä meen, että mä olen vihainen. Että te sitten tiedätte miksi mä lähdin. Mä en jää tänne pelaamaan mitään paska kimbleä. Pelatkaa te ja selvittäkää riitanne. Suomi-neito palvelutaloon – Sitä on tavallinen ihminen avuton kaiken tämän valtioasian edessä..., Porkkalasta miehityksen takia karkotettu mies sanoo tullessaan uuteen siirtolaiskotiin Veikkolan Haapajärven rannalle. Kartanoteatterin ”Suomen neidot pikkutytöstä palvelutaloon” juhlanäytelmä muistuttaa, että karjalaisen siirtoväen lisäksi asutettiin Porkkalan siirtolaisia1944-56ajalta. Eija Ahvon ohjaama harrastajanäyttelijöiden esitys Navalan puistossa kuvaa elämää 100 vuoden ajalta. Valtioneuvos Carl von Wahlberg lahjoittaa kartanonsa maa-alueineen kunnalle testamentissaan 1920. Ensimmäinen kansakoulu saa alkunsa, mikä on suuri juhlan aihe. Näytelmässä neljä tyttölasta kokevat kaiken piioista palvelutaloon. Elävästi on Suomen historian tapahtumia saatu mukaan. Alku on yhtenäisempi, sitten vuosia hypitään sinne tänne. Nuorten monikulttuuriset lasten ja nuorten tanssiesitykset50-luvunjivesta 60-luvun lopun hippiajan tansseihin on sulavaa; vaatetukseen on panostettu. Laulut, joihin yleisö pääsi mukaan, sujuvat. Ahvo kertoi, että kaikki halukkaat ovat näyttämöllä. Kaunis periaate, mutta 67 roolin sisällyttäminen kahden tunnin esitykseen tuo mukanaan sirpaleita. Teksti: Risto Kolanen Eero Enqvist ja Pinja Hahtola ovat hyviä Engelin hatussa. Kuva: Seppo Honkonen Tukkijoella esittäjät, Milina Misic edessä, ovat vahvoja Taivallahden kesäteatterissa. Kuva: Taivallalhden kesäteatteri Sohvalla Anna Vainio, Timo Mann ja takana Sami Lanki ja Petteri Pennilä. Kuva: Tiina Takala Marc Gassot on taitava pantomiimin esittäjä. Sohvi-neiti kesyttää rosvot kyläkelpoisiksi. Kuva: Tiina Oasmaa.
10 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu Jatkoa sivulta 3 ? – Olemme iloisia siitä, että saamme Lemminkäisen kaltaisen erittäin kokeneen projektinjohtourakoitsijan kumppaniksemme. Lähdemme muokkaamaan yhteistyössä Lemminkäisen kanssa Holiday Inn Helsinki – Messukeskuksesta Pohjois-Euroopan parasta tapahtumahotellia, sanoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Sopimuksen arvo on yli 20 miljoonaa euroa. Remontti käsittää koko kiinteistön hotellihuoneista palvelupisteisiin ja tekniikasta sisustukseen. Kapasiteetti säilyy ennallaan. Hotellissaon245kahdenhengen huonetta. Remontin myötä hotellin koko palvelukonsepti muokataan vastaamaan tapahtumiin osallistuvien asiakkaiden tarpeita. Uuteen palvelukonseptiin kuuluu myös Open Lobby. Se uudistaa hotellin aulatilan mielenkiintoiseksi yhteiseksi alueeksi, joka tarjoaa viihtyisää työskentely-, rentoutumisja ruokailutilaa hotellivieraille, mutta avaa ovet myös kaikille kaupunkilaisille. – Toimimme voimakkaasti uudistuvan Pasilan sydämessä. Miljöömme on ainutlaatuinen. Haluamme tuoda tapahtumat ja kohtaamiset osaksi hotellivieraiden palvelukokemusta. Liikematkailijoiden ohella uudistuva hotellimme tulee tarjoamaan sykähdyttävää palvelua erityisesti lapsiperheille, Anni Vepsäläinen sanoo. Messukeskuksessa järjestetään vuosittain yli sata messutapahtumaa ja 1500 kokousta ja kongressia. Holiday Inn Helsinki Messukeskus -hotelli on rakennettu vuonna 1997. Hotellista on suora yhteys niin Messukeskuksen hallimaailmaan kuin kokoustiloihin sekä joustavat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle, rautatieasemalle ja Helsingin keskustaan. Hotelli avataan uusittuna vuoden 2019 alussa. Uudistustöiden ajan 20.2.2018 – 31.1.2019 hotelli on suljettu. Messukeskus edistää suomalaista elinkeinoelämää mahdollistamalla tuloksellisia kasvokkain kohtaamisia messuilla, kokouksissa, kongresseissa ja muissa tapahtumissa. Messut ovat seitsemänneksi suurin media Suomessa ja vaikuttavuudeltaan medioista tuloksellisin, sosiaalisin ja elämyksellisin. Messukeskuksessa järjestetään vuosittain yli sata messutapahtumaajayli1500kokousta ja kongressia. Tapahtumiin osallistuu joka vuosi noin 9300 näytteilleasettajaa ja yli 1,3 kävijää. Lemminkäinen on vaativan infrarakentamisen ja talonrakentamisen osaaja Pohjois-Euroopassa ja yksi markkina-alueensa suurimmista päällystäjistä. Lemminkäinen rakentaa yhdessä asiakkaidensa ja 4 700 ammattilaisensa kanssa kestävää ja vastuullista yhteiskuntaa. Vuonna 2016 liikevaihto oli 1,7 miljardia euroa. Lemminkäinen Oyj:n osake on noteerattu NasdaqHelsinkiOy:ssä. Helsingin Messukeskus, ilmakuva, halli 7, Pasila. Kuva: Messukeskus Helsinki Anni Vepsäläinen, Messukeskuksen toimitusjohtaja (Suomen Messut Osuuskunta). Kuva: Messukeskus / Pekka Hannila 2017. Holiday Inn Helsinki – Messukeskus uudistuu Koulumies Postinjakelu Munkinseudulla ? Eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti keväällä käsittelyyn kanteluni postinjakelun laadusta Suomessa. Se on ensimmäinen kantelu Postin toiminnasta, jonka hän on ottanut tutkittavakseen. Kipinä kanteluun tuli siitä, että Munkkiniemessä ja Munkkivuoressa jäi jakamatta runsaasti kirjeitä, tai ne saapuivat perille pahasti viivästyneenä. Moni alueen asukas lähetti Postiin palautetta jakeluhäiriöistä, mutta vaikutti siltä, että Posti ei senkään jälkeen tunnistanut ongelmia toiminnassaan. Huhtikuussa Facebookin Munkki-ryhmässä jaettiin asukkaiden kesken valtavasti kokemuksia jakeluongelmista. Viestintävirasto valvoo Viestintävirasto turvaa postipalveluiden vähimmäistason Suomessa ja valvoo postilain noudattamista. Postilla on velvollisuus toimittaa kirje perille vastaanottajalle, eikä jakamattomien kirjeiden prosenttiosuus saa ylittää kuukausitasolla 0,4 %. Se tarkoittaa käytännössä, että Suomen jokaisessa postinumerossa saa jäädä jakamatta korkeintaan yksi kirje viikossa. Se on todella kova tavoite. Postin omien tiedotteiden mukaan Postin suorittama postinjakelu on ylittänyt nämä laatuvaatimukset. Mielestäni se näkemys on ristiriidassa kansalaisten kokemuksen kanssa. Kuinka on mahdollista, että jakelu on Postin mielestä suoritettu, jos postin vastaanottajat eivät ole saaneet postia tai se tulee viikkoja myöhässä, tai sitä on jaettu vääriin paikkoihin? Oikeusasiamies ei ole tätä kirjoittaessa vielä antanut kantelusta ratkaisua, mutta hän on pyytänyt viestintävirastolta ja Postilta selvitystä aiheesta. Viestintäviraston laatiman vastineen mukaan postinjakelun luotettavuus on erinomaista ja valitukset siitä ovat vähentyneet. Postin toiminnassa on kuulemma ollut Munkinseudulla vakavia puutteita, mutta virasto ei ole puuttunut asiaan, koska Posti on luvannut korjata ne. Postin kanteluun antamasta selvityksestä päätellen sen raportointijärjestelmässä on paljon kehitettävää. Jakamatta jääneistä kirjeistä saadaan tietoa Postin toimipaikoissa tehtävällä manuaalisella seurannalla. Eli Postin työntekijöiden pitäisi päivittäin kirjata ne järjestelmään, jotta tieto virheistä välittyisi tilastoihin. Tieto jakeluvirheistä ja ihmisten saamatta jääneistä kirjeistä ei luultavasti kulje hyvin eteenpäin tuolla nykyisellä menetelmällä. Miten jakelijat osaavat kertoa, mikä lähetys on ihmisiltä jäänyt saamatta, tai mitkä he ovat jakaneet vääriin osoitteesisiin? Posti viittaa selvityksessään hieman ihmeellisesti myös siihen, että häiriöt postinjakelussa ovat usein postin lähettäjän tai vastaanottajan omaa syytä. Saa nähdä, milloin oikeusasiamies antaa kanteluun lausuntonsa ja että paraneeko postinkulku Munkinseudulla pysyvästi. Keväällä tilannetta ilmeisesti paikattiin pikaratkaisulla eli siirtämällä tänne työntekijöitä muualta. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu koulumies@gmail.com Kolumni Budjettiriihi puitiin lasten parhaaksi ? Aikansa eläneen perhevapaajärjestelmän uudistamisen aloittaminen oli elokuunbudjettiriihen päätöksistä odotetuimpia. Päätös oli työvoitto meille uudistuksen puolesta urakoineille kansanedustajille. Perhevapaauudistus on valmisteltava lapsija perhelähtöisesti. Joustavuus ja erilaisten perheiden yhdenvertainen kohtelu ovat lähtökohta. Työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa lisätään. Vanhemmuudessa tarvitaan isät ja äidit, työelämässä naiset ja miehet. Perheiden tukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja kehitetään nykyisestä. Mahdollisuus hoitaa lasta kolmeen ikävuoteen saakka kotona säilytetään. Uudistuksessa etsitään keinoja edistää ja joustavoittaa paluuta perhevapailta työelämään sekä viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja. Nämä ovat sovitut peruskivet uudistukselle. Uudistuksen yksityiskohdista sovitaan kuluvan vuoden kuluessa. Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2019. Uudistusta tehdään yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa. Työssä on tärkeä kuulla perheitä sekä lapsi-ja perhejärjestöjä. Ajatukset ja ideat ovat tervetulleita. Kokoomusvoimin valmistelemamme perhevapaamalli on toimiva perusta, koska se täyttää kaikki budjettiriihessä uudistustyölle sovitut reunaehdot. Mallissamme lähdetään siitä, että perheet itse tietävät parhaiten, mikä on lapselle parasta. Lapsiemme ja lasten lastemme kannalta oli reilua, ettei talouskasvu harhauttanut maan hallitusta vastuuttomiin menonlisäyksiin. Kestävää talouspolitiikkaa on jatkettava, ettemme tänään ahnehdi tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Tervetullutta oli, että riihessä tehtiin talouskehysten puitteissa useita perheiden arkea parantavia päätöksiä. Tulevana vuonna lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee. Kansallista ylpeydenaihetta Äitiyspakkausta kehitetään ja pikkulapsiperheiden vanhempainpäiväraha nousee. Opiskelevat lapsiperheet saavat huoltajakorotuksen. Riihessä sovittiin useasta toimesta, joilla edistetään varhaiskasvatuksen laatua ja osallistumisastetta. Varhaiskasvatusmaksujen 70 miljoonan euron alennukset kohdistetaan pienija keskituloisille. Näin puretaan kannustinloukkuja ja edistetään työllisyyttä. Toisen lapsen sisaralennus esitetäännostettavaksi50prosenttiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää. Lisäksi käynnistetään kokeilu viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämiseen kohdennetaan lisävoimavaroja. Tämä on erityisen tärkeää Helsingissä, jossa on huutava pula pätevistä lastentarhanopettajista. Peruskoulun tasa-arvoa vahvistetaan lisämäärärahoja. Opettajien perusja täydennyskoulutusta uudistetaan 23 miljoonalla eurolla. Lisäpanostukset varhaiskasvatuksen ja koulutukseen ovat kullanarvoisia. Sata vuotta täyttävän Suomen tulevaisuus on lapsissa. Sari Sarkomaa Kansanedustaja
11 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu Vuoden 2017 Alvar Aalto -mitalisti on Zhang Ke Alvar Aalto -mitalin juhlavuoden voittaja vakuutti tuomariston kestävällä arkkitehtuurillaan Veikkauksen pääkonttori muuttaa Pohjois-Haagaan Veikkauksen pääkonttori Pohjois-Haagassa Kehä I:n suunnasta kuvattuna. ? Veikkauksen pääkonttori siirtyy Espoosta Helsinkiin. Uusi pääkonttori on 1.10.2017 alkaen Helsingin Pohjois-Haagassa Aku Korhosen tie 2:ssa. Nykyiset Espoon Leppävaarassa ja Vantaan Pähkinärinteessä sijaitsevat toiminnot muuttavat syyskuussa. Veikkaus vuokraa Pohjois-Haagasta osan Tiedon entisistä tiloista. – Uudet tilat vastaavat huomattavasti paremmin tarpeitamme. Nyt esimerkiksi pelistudiomme ja verkkokaupan kehittäjät pääsevät saman katon alle. Pääkonttorissamme työskentelee yli 800 rahapelaamisen ja digitaalisen liiketoiminnan ammattilaista, muun muassa pelinkehittäjiä, data-analyytikkoja ja ohjelmistosuunnittelijoita. Haluamme tarjota henkilöstöllemme monipuoliset ja modernit tilat, kertoo Veikkauksen toimitiloista vastaava Anna Segercrantz. Lähes puolet Veikkauksen peleistä pelataan digipeleinä. Suuret,yli150000euron veikkauspelien voitot lunastetaan jatkossa Pohjois-Haagasta. Voitonmaksuihin varataan aika asiakaspalvelun kautta (https://www.veikkaus.fi/fi/asiakaspalvelu ). Tunnistautuneena pelatut eli digipelien ja Veikkauskortilla pelatut voitot siirtyvät jatkossakin automaattisesti tilille. Miljoonavoittajat pääsevät muuton myötä juhlakahveille PohjoisHaagaan. Aku Korhosen tielle siirtyy myös Veikkauksen pääkaupunkiseudun asiakaspalvelukeskus, jossa hoidetaan viikoittain noin 10 tuhatta asiakkaiden puhelua, sähköpostia ja chat-yhteydenottoa. Pääkaupunkiseudun lisäksi Veikkauksella on toimintaa kymmenillä paikkakunnilla: muun muassa lähes sata Pelaamoa ja Feel Vegasia sekä Suomen ainoa kasino Helsingin keskustassa. Jatkoa sivulta 3 ? Kansainvälisesti merkittävimpiin arkkitehtuuripalkintoihin kuuluva Alvar Aalto -mitali täyttää 50 vuotta. Akateemikko Alvar Aallon nimeä kantava palkinto on yksi maailmanlaajuisesti tärkeimpiä arkkitehdeille myönnettäviä kunnianosoituksia. Vuodesta 1967 lähtien myönnetty palkinto jaettiin nyt 13. kerran Finlandia-talolla järjestettävässä juhlaseminaarissa. Palkinnon jakamisesta vastaavat Alvar Aalto -säätiö, Arkkitehtuurimuseo, Rakennustaiteen seura, Suomen Arkkitehtiliitto ja Helsingin kaupunki. Palkinnon luovutti Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki ja tapahtuman juhlapuhujana toimii professori Juhani Pallasmaa. Alvar Aalto -mitalin vuoden 2017 voittaja on kiinalainen arkkitehti Zhang Ke (s. 1970). Hän valmistui Harvard Graduate School ofDesignista vuonna 1998 ja on ZAO/standardarchitecture -arkkitehtitoimiston perustaja. V u o n n a 2001 perustettu toimisto kuuluu Kiinan johtaviin nykyarkkitehtuurin tuottajiin. Ken töitä on nähty vuoden 2016 Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa. Lisäksi hänen arkkitehtuuriaan onollutesilläBerliininAedes Architekturforumissa, Wienin MAK-museossa ja Lontoon Victoria and Albert Museumissa. Zhang Ke on myös toiminut Helsinki DesignWeekinvierailevana luennoitsijana vuonna 2010 sekä 2016. Alvar Aalto -mitalin tuomaristo halusi palkinnon juhlavuonna kiinnittää huomiota erityisesti nouseviin nuoriin arkkitehteihin. Lisäksi tuomaristo painotti palkinnon myöntämisessä neljää kriteeriä: arkkitehtuurin luovuutta, kestävää kehitystä toteutuksessa, erinomaista suunnittelua sekä kykyä asettaa arkkitehtuuri viitekehykseensä Alvar Aallon perintöä kunnioittaen. Työssään Zhang Ke käyttää mielellään paikallisia rakennusmateriaaleja ja -tekniikoita ja suosii kierrättämistä vanhan purkamisen sijaan. Tuomaristo toteaa lausunnossaan Ken työssään käyttämien historiallisten viitteiden palvelevan perinteiden säilyttämistä. Maisemallisia elementtejä töihinsä yhdistämällä Ke toteuttaa arkkitehtuurin hienovaraista sovittamista ympäröivään maastoon luoden sopusointuisia suhteita maiseman ja arkkitehtuurinsa välille. Hänen näkemystään arkkitehtuurista motivoi käyttäjän kokema mielihyvä ja ihmismittakaavassa koettu rakennustaide. Hänen arkkitehtoninen kielensä on nykyaikaista, mutta hiljaista ja ympäristönsä huomioon ottavaa. Tuomaristo halusi myös painottaa, että maailmanpoliittisesti levottomina aikoina mitalin juhlavuosi tulee pyhittää humanismille arkkitehtuurissa. Arkkitehtuurin perintö on palvella yhteisöllisten arvojen vahvistamista. Aallon ajaton idea arkkitehtuurista sosiaalisen eheyden tekijänä yhteiskunnassa on huomionarvoinen etenkin nykypäivänä. Jury Vuoden 2017 mitalituomariston puheenjohtajana toimi japanilaissyntyinen arkkitehti Toshiko Mori, jonka New Yorkissa toimiva, moninkertaisesti palkittu toimisto Toshiko Mori Architect on kolmenkymmenen vuoden ajan tuottanut innovatiivista ja ympäristönsä tarkkaan huomioivaa arkkitehtuuria. Morilla on myös Harvard UniversityGraduateSchoolofDesignin kunniaprofessuuri. Tuomariston muut jäsenet ovat Tina Saaby, Asmo Jaaksi ja Vesa Oiva. Kööpenhaminan kaupunginarkkitehtina vuodesta 2010 toiminut Tina Saaby on myös Tanskan kuninkaallisen taideakatemian neuvottelukunnan puheenjohtaja. Asmo Jaaksi on yksi palkitun arkkitehtitoimisto JKMM Architectsin perustajista. Vesa Oiva on perustanut arkkitehtitoimisto Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n, jonka käyttäjäystävällinen arkkitehtuuri on noussut esiin erityisesti arkkitehtuurikilpailujen kautta. Mitalin jakamisesta vastaavat Arkkitehtuurimuseo, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Rakennustaiteen seura, Alvar Aalto -säätiö ja Helsingin kaupunki. Beijing Micro Yuan’er 2014 Shanghai Novartis-Yhtiön Toimistotalo 2016. Alvar Aalto -mitalin v u o d e n 2017 voittaja on kiinalainen arkkitehti Zhang Ke.
12 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu Josa Jäntti Suomeen jälleen Nobel-palkinto? Motto: nuori toimittaja ansaitsisi ”Nobelinsa” – hänellä on yhtä synkät näkymät eläkkeiden riittämisestä tulevaisuudessa kuin Nobelistilla. ? Viimeisin Nobelistimme sai palkintonsa liike-elämään ja siihen liittyvien sopimuksien ongelmien perehtymisestä. Hän erehtyi täällä kotimaassa ottamaan kantaa myös maamme eläkejärjestelmään ja eläkerahastojen riittävyyteen tulevaisuudessa. Siinä hän maalaili synkkiä ennusteita – taloutemme romahtamista ja sodan vaaraa sekä eläkerahastojen tuottojen jäävän olemattomiksi. Vähän sinne päin, että lähes kaikki palkansaajat ovat työttöminä ja yritykset konkurssissa ja rahastojen tuotto = 0. Kaiken tämän hän uskalsi tehdä elettyään ”rapakon” takana pitkät ajat. Tästä syystä hän ei ollut seurannut eläkejärjestelmäämme perehtymättä siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Ei esimerkiksi, että eläkkeitä on leikattu Suomessa kahteen jopa kolmeen kertaan – ja että eläkerahastot ja niiden tuotot ovat olleet tuntuvat ja yhä edelleen. Ei sitäkään, että eläkerahastot ovat n. 200 miljardia! Nuori toimittaja tulkitsee eläketietoja samalla tavalla Taloussanomissa (20.8.) on annettu (tietenkin päätoimittajan luvalla) hänelle siihen näkyvästi mahdollisuus ja runsaasti palstatilaa otsikolla: ”Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja”. Ja hän jatkaa: ”yhteiskunta natisee, kun nuoret kustantavat pienenevistä tuloistaan kasvavia eläkkeitä.” On ilman muuta selvää, että pätevä ammattimies (esim. paperi–metallimies) saa isompaa eläkettä, kun nyt työssä oleva lähihoitaja. Miksi? Kunkin eläke määritellään eläkkeelle jäätäessä palkan mukaan. Jos metallimiehellä on ollut keskipalkkaa parempi palkka, on eläke n. 60% siitä. Se saattaa olla hieman suurempi kuin nyt töissä olevan lähihoitajan palkka. Mikä ero heillä on? Ammattimies on maksanutehkä30–35vuottatyöeläkemaksua – ehkä keskitasoa isommasta palkastaan ja lähihoitaja vasta maksaa parhaillaan tätä pienempää työeläkemaksuaan tulevaa, omaa eläkettään varten. Hänen palkkansa nousee työuran pituudesta riippuen ehkä lähelle metallimiehen silloista palkkaa – samoin työeläkemaksu ja tuleva eläke. Eikö toimittaja ole huomannut tätä yhtälöä – eläke määritellään kunkin palkasta ja sen perusteella hän on maksanut työeläkemaksua. Mitä suurempi palkka, sitä suurempi työeläkemaksu ja sitä suurempi eläke. Hänen olettamustensa perusteella kaikilla pitäsi olla sama palkkako? Hän esittää: ”Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskieläke 2016 on 1.800 e/kk, kun 10 vuottasitten1.500€/kk.” Tämä johtuu palkkojen noususta ko. aikana! Kaikkien eläkeläisten, jotka ovat eläneet eläkkeellään jo pidempään kuin ”tuoreet” eläkeläiset, mediaanieläke on1.405€/kk.jatyöeläkkeensaajia on 1 449 000 (ETK). Miksi mediaanieläke on parempi vertailussa kuin keskieläke? Mediaanissa ko. luvun yläpuolella on yhtä monta eläkeläistä kuin alapuolella. Provokatiivisemman kuvan antaa keskieläke, koska siinä isommat eläkkeet nostavat keskieläkettä suuremmaksi. Niitä on kuitenkin vähän (4 000 €/kk tai enemmän vain 4 % kaikista = ETK). Kun palkat nousevat, samalla nousevat myös työeläkemaksut palkoista. Toisin sanoen rahastot kasvavat ja tuotot suurenevat! Toistan yhä uudelleen: eläkeläisistä 60% saa eläkettäalle1500€/kk-verotja30%alle2500€/kk –verot.Vain10%yli2500 €/kk. – verot (ETK). Yhteiskunta on aina natissut maksaessaan työeläkemaksuja Se natisi jo silloin, kun työnantajat ja vähän myöhemmin myös palkansaajat heidän kanssaan kuten nyt keräsivät alkaen vuodesta 1962 eläkerahastot ja niille on saatu hyvät tuotot. Näin meillä on nyt rahastot 200 miljardia. Nuori ”tuleva nobelisti” toteaa: ”eläkemenot paisuneet valtaviksi – työssä käyvät maksavat”. Eikö niitä ole maksettu jo vuodesta 1962 alkaen vai mistä tuo mahtava summa on ilmestynyt. Nykyisten nuortenko ansiosta. Mitä ETK:n laskelmat kertovat? Eläkevaratolivatv.2015 180,8 mrd ja v. 2016 190,2 mrd – kasvua 9,4 mrd. Maksetut eläkkeet 26 mrd jatyöeläkemaksut25,4mrd vajaus (0.6 mrd) = 600 miljonaa eli kasvua vuonna 2017 8.8 mrd.! Puolisvuotiskautena v.2017 tuotot ovat olleet: Varma 4,7 %, Ilmarinen 3,8 % ja Elo 4,4 %. Talouspolitiikan arviointineuvosto (Kotamäki/VM + Vanne/TELA + Vaittinen/ ETK) kertoo raportissaan: ”Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta. Ylijäämä syntyy, kun tulot ylittävät menot. Alijäämä vastaavasti tarkoittaa tuloja suurempia menoja” eli maksetut eläkkeet/ työeläkemaksut. Alijäämä kasvaa melko jyrkästi vuoteen 2025 saakka, jonka jälkeen se kääntyy laskuun. Ja edelleen ko. arviointineuvosto: ”Eläkevaroista saatavat pääomatulot kattavat eläkemenojen ja maksutulojen erotuksen ja työeläkejärjestelmä pysyy kestävänä. Eläkeläisten ja työssä olevien määrä eli huoltosuhde Toimittajamme provosoi tästäkin. Suuret ikäluokat, joiden eläkkeelle siirtymisestä ennustettiin (kuten toimittajakin nyt) eläkepommia, aiheuttavat” eläkepommin ”kun he jäävät eläkkeelle. Nyt he ovat eläkkeellä eikä pommia syntynyt? Nämä ko. ikäluokat ovat esitetyssä graafissa v. 2060 110-vuotiaita eläkeläisiä? Onko tämä mahdollista, jos Holmströmin mukaan on ollut siihen mennessä lisääntyvää työttömyyttä ja sotia? En oikein usko tähän. Suuretikäluokat(1949–50)olivat n. 372 000 – heistä on kuollutn.150000jaRuotsiin lamavuosina muuttaneita kymmeniä tuhansia. Miten eläkeläisten määrä voisi nousta näin korkealle v. 2060? Ruotsiin maksetaan nyt eläkettä 40 450 eläkeläiselle Suomesta! Kuolleiden ja konkurssiyritysten työeläkemaksut ovat jääneet työeläkeyhtiöihin. Vielä huoltosuhteesta Kaikkiyli65-vuotiaat,jotka ovat jo nyt eläkkeellä maksavat yhä veroja vähän enemmän kuin vastaavan suuruisesta palkkatulosta. Niilläkin kustannetaan mm. nuorempien monia tukiaisia ja julkisia valtion ja kuntien menoja. Heitä sanotaan passiiviväestöksi? Hän kertoo: ”Eläkkeelle siirtyneiden keskieläke onv.20041250€/kkjav. 2016 n. 1 800 €/kk”. ETK:n tietojen mukaan työkeskiseläkeonnyt1.508e/kkja 66–69vuotiailla1656€/kk ja 80– 84 vuotiailla 1.259 €/kk. Miten se on mahdollista? Mitä kauemmin elät sitä pienempi on eläke? Siitä saa kiittää Lipposen hallituksen kehittämää taitettua indeksiä vuonna 1996! Tätä toimittajamme ei ole tiennyt. Kun eläke oli ko. vuonna 60 % silloisesta palkasta, se on nyt 40 % tämän hetken vastaavan työn palkasta. Tämä saman nämä tämän hetken nuoret joutuvat aikoinaan kokemaan elintasonsa laskuna oltuaan eläkkeellä 10–20 vuotta! Ja sitä nuoret haluavat jatkaa? Eli toistan eläkkeitä on leikattu Suomessa jo kaksi kertaa. Ensin taitetulla indeksillä ja sitten osalle eläkeläisistä pysyvällä 6 %:n ”raippavero”. Eläkkeet on lailla suojattu onneksi siitä toimittaja on huolissaan Jos näin ei olisi, niin meillä ei olisi nyt valtavan suurta valtion velkaa, vaan valtio olisi jo aikoja sitten napannut eläkerahastoista valtaosan. Näin tehtiin aikoinaan, josta nuori toimittajamme ei ole kuullutkaan. Se oli kolmas kerta, kun eläkkeitä leikattiin. Jo ennen työeläkelakia v. 1962 kaikki maksoivat palkastaan vuosikymmmeniä KELA -maksua kaikille luvattua kansaneläkkeen pohjaosaa varten eläkkeelle siirryttäessä. Kela maksua alettiin periä veroluontoisesti 1956. Sen ison potin valtio nappasi, koska se ei ollut peruustuslain mukaisessa omaisuuden suojassa! Summa summarum: Koettakaa nykyisetja tulevat polvet nyt ja tulevaisuudessa kehittää maamme taloutta edellisten sukupolvien tapaan säilyttämällä luomamme ”hyvinvointi Suomi”. Se ei toteudu ”natisemalla” eläkkeistä, vaan teistä itsestänne riippuu, saavatko lapsenne ja lastenlapsenne nauttia samanlaisista hyvinvointiyhteiskunnan tuista kuin te nyt ja edelleen paremmista eläkkeistä? ETK:n ennustamat työeläkerahastot ovat v. 2080 1 500 miljardia! Josa Jäntti Piirros kertoo miten huonosti työeläkkeiden kehitys seuraa yleistä palkkatasoa nykyisen työeläkeindeksin (taitettu indeksi) ansiosta. Vuodesta 1995 vuoteen 2016 palkat ovat nousseet noin 90% eli lähes kaksinkertaistuneet, mutta työeläkkeet ainoastaan puolet tästä. Vuonna 2016 korotus on 0%. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tulotason yläpäässä kansanedustajien palkkakehitys samana aikana on ollut yli 130% ja yritysjohtajien mieluummin yli 200%. Palkkojen ja työeläkkeiden prosentuaalinen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2016 Taidelahjoitus Sinebrychoffin taidemuseolle Bulevardille ? Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry on tehnyt merkittävän taidelahjoituksen Sinebrychoffin taidemuseolle. Museon kokoelmat täydentyivät yhdellä maalauksella ja neljällä miniatyyriteoksella. Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry lahjoitti taidemuseolle David von Krafftin (1655-1724)maalaaman Carl Gustaf von Liewenin (1695-1722) muotokuvan. Ruotsalaisen hovimaalarin teos täydentää museon ruotsalaisten muotokuvien laadukasta kokoelmaa. Lahjoitetut miniatyyriteokset ajoittuvat 1700-1800 -luvuille ja täydentävät Paul Sinebrychoffin hankkimaa kokoelmaa, jossa on noin kolmesataa miniatyyriä 1600-1800-luvulta. Suurin osa kokoelman teoksista on esillä. Miniatyyrien esillepano on uusittu ja paperiset teosluettelot on korvattu tablettitietokoneilla. Miniatyyrit ovat erityisen haasteellisia katsottavia pienen kokonsa vuoksi. Nyt uusi tekniikka paljastaa maalauksen pienimmätkin yksityiskohdat ilman suurennuslasia. Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry:n puheenjohtaja Jari Saine pitää tärkeänä sitä, että lahjoitushankinnat on tehty yhteistyössä museon kanssa. – Vireä toiminta ja yhdistyksen hyvä taloustilanne mahdollistavat osallistumisen museon kokoelmien kartuttamiseen ja kehittämiseen, jota pidän tärkeimpänä tehtävänämme, Jari Saine toteaa. Museonjohtaja Kirsi Eskelinen pitää saatua taidelahjoitusta erittäin merkittävänä museon kokoelmien kartuttamisen näkökulmasta. – Ystäväyhdistyksen ansiokas työ on kartuttanut museon kokoelmia jo yhdellätoista taideteoksella ja yhdellä esinelahjoituksella, iloitsee Kirsi Eskelinen. Carl Gustaf von Liewenin(1695-1722)muotokuva ja miniatyyri Katariina Suuresta (1729-1796) ovat esillä ”Minä en ole minä” Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia -näyttelyssä 31.12.2017 saakka. Alexander Roslin (1718-1793), mukaan: Miniatyyri. Katariina Suuri (1729-1796). Kansallisgalleria, Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry. David von Krafft (1655-1724): Carl Gustaf von Liewen (1695-1722), öljy kankaalle. Kansallisgalleria, Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry.
13 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu Sata vuotta Helsingin kaupungin ruokapalveluja ? Helsingin ruokapalvelut täyttävät sata vuotta samana vuonna, kun koko itsenäinen Suomi juhlii sadan vuoden itsenäisyyttään. Helsingin kaupungin panos ruokapalvelujen järjestäjänä on ollut merkittävä koko historiansa ajan. Nykyään Palvelukeskus Helsinki valmistaa valtaosan helsinkiläisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten aterioista sekä huolehtii mm. asukas-, potilasja kotiaterioista ja kesän leikkipuistoruokailusta. Päätös elintarvikelautakunnan perustamisesta tehtiin 12.6.1917. Palvelukeskus Helsinki juhlistaa historiaansa 12. syyskuuta. Juhlapäivänä helsinkiläisissä kouluissa, päiväkodeissa sekä hoitoalan ravintoloissa tarjotaan wanhan ajan kalakeittoa ja yllätysjälkiruoka. – Suomi on yksi harvoja maita maailmassa, joissa on järjestetty näin laajamittainen, julkisin varoin toteutettu ruokahuolto, kertoo Palvelukeskus Helsingin toimitusjohtaja Antti Värtelä. Nykyään Palvelukeskus Helsinki on mukana noin sadassa tuhannessa ruokahetkessä päivittäin. Ruokaa lapsille ja vähävaraisille Keskuskeittiö alkoi hoitaa vuonna 1917 vähävaraisten asukkaiden ruokapalveluja. Keskuskeittiö sijaitsi silloisella Seurahuoneella Kauppatorilla. Ajan yleisinä ongelmina olivat ruoan saanti ja ruoan yksipuolisuus. Ruokajonot kuuluivat tuolloin yleisesti katukuvaan, kun ihmiset jonottivat päivittäistä ruokaansa keskuskeittiöstä. Ruokaa jaettiin ruokalippuja vastaan. Keskuskeittiön toiminta alkoi vakinaistua 1920-luvulla. Keittola sai vähitellen käyttöönsä kaikki Sofianja Katariinankatujen välillä sijaitsevat pienet piharakennukset, jotka ovat nykyisen Helsingin kaupungintalon sisäpihalla. Lisäksi keittolalla oli varastoja eri puolilla kaupunkia sekä kesäkahviloita, muun muassa Hietaniemen rannassa. Kouluruokailusta kehittyi ajan mittaan merkittävä palvelumuoto. Kouluruokaajatusta ehdotettiin ensimmäisenkerranjo1905,mutta vuonna 1919 sen vakiinnuttamiseksi esitettiin, että kaikki lasten tarvitsemat ruokamäärät tuli tilata kunnan keittoloista. Vuonna 1943 säädettiin laki kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta. Ruokapalvelu tuli ajan mittaan myös osaksi lasten päivähoitoa. Toisen maailmansodan aika toi muutoksia koko ruokatoimintaan, ja Helsingin keskuskeittola muonitti sota-aikana armeijaa, lapsia sekä raskaana olevia naisia. Sodan jälkeen alkoi nopea kehitys 1950-luvultalähtienruokapalvelut muuttuivat ja kehittyivät voimakkaasti. Monenlaisissa uudistuksissa kehitettiin niin organisaatiota kuin koko ruokapalvelua sekä tarjottavia ruokia. Vuoden1957kansakoululaissa säädettiin, että kaikille oppilaille oli tarjottava ravitseva, kasvattava, maittava ja maksuton ateria. Myöhempinä vuosikymmeninä alettiin ajatella myös aterian laatua ja kouluruoka-ajattelussa siirryttiin keittoruoista einesja pakasteruokiin. Ruokien valmistusta alkoivat ohjata 1960-luvun lopulla myös ravinto-opilliset vaatimukset. Helsinginkadulle sotien jälkeen avattu ruokatehdas muutti vuonna 1979 Vantaan Pakkalaan uuteen ja moderniin ruokatehtaaseen, jossa se sijaitsee edelleen. Ruokapalvelujen kehittäminen jatkui voimakkaana vielä 1990-luvulla, jolloin elintarvikekeskuksesta tuli Ruokapalvelukeskus. Ruokahuollossa oli tullut hyvin laajamittaista toimintaa: ruokahuolto työllisti yli1750henkilöä. Palmiasta Palvelukeskus Helsingiksi Ruokapalvelutoimintaa nykyaikaistettiin ja kehitettiin jälleen 2000-luvulla. Palmia aloitti toimintansa vuonna 2003, kun Helsinki Catering, opetusviraston palvelukeskus sekä kiinteistöviraston kiinteistöpalvelukeskus yhdistyivät. Vuonna 2014 Helsingin kaupunki päätti yhtiöittää osan Palmiasta. Suurin osa liiketoiminnasta eli ateriasekä puhelinja hyvinvointipalvelut jäi liikelaitokseen, joka on toiminut vuoden2015alustanimellä Palvelukeskus Helsinki (virallisesti Helsingin kaupungin palvelukeskus -liikelaitos). Kiinteistö-, siivous-, turvaja ravintolapalveluista muodostettu Palmia Oy aloitti yhtiömuotoisena vuoden2015alusta. Nykyään Palvelukeskus Helsinki toimii kumppanina Helsingin kaupungin kouluissa ja päiväkodeissa, monipuolisissa palvelukeskuksissa, palvelutaloissa, erityisryhmien asumisyksiköissä sekä sairaaloissa. Se on mukana noin 100 000 ruokahetkessä päivittäin lähes 600 toimipisteessä eri puolilla Helsinkiä. Palvelukeskus tarjoaa myös puhelinja hyvinvointipalveluja sekä logistiikkapalveluja. Johtotähtenä tyytyväinen asiakas Suomen joukkoruokailun historia on kehittynyt melko poikkeuksellisesti verrattuna muuhun Eurooppaan. Suomessa julkishallinto on tarjonnut jopa yli 60 prosenttia ruokapalvelujen annoksista. Verovaroilla tuotettua ruokaa on syöty jo sadan vuoden ajan kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa joka päivä. Helsingin kaupungilla on Suomen suurimpana ravintoloitsijana ollut merkittävä yhteiskunnallinen vastuu sekä kriisiettä normaaliaikoina. Palvelukeskus Helsingillä on edelleenkin valmius toimia kriisitilanteessa muonittajana. Helsingin ruokapalveluille on kertynyt vahva asiantuntijuus historiansa aikana. Palvelukeskus Helsinki on hionut asiantuntijarooliaan muun muassa kehittämällä osaamistaan, prosesseja sekä parantamalla työn tulosten seurantaa. Myös mittava reseptiarkisto on pitkän historian aikana tallennettu aarre. Kouluruokailua 1950. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Ateneumin kevään 2018 näyttelyissä Adel Abidin ja italialaista taidetta ? Ateneumin talvikauden aloittava Veljekset von Wright -näyttely esittelee Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin maisemia, asetelmia, luontoaiheita ja tieteellisiä kuvituksia. Helmikuussa nykytaiteilija Adel Abidinin teokset herättävät pohtimaan vallan ja identiteetin suhdetta. Toukokuussa kolmannen kerroksen salit valtaa italialainen 1920–30-lukujen taide. Näyttelyt Ateneumin taidemuseossa •Veljekset von Wright 27.10.2017–25.2.2018 Näyttely tuo uusia näkökulmia Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan eläneiden Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin taiteilijaveljesten tuotantoon. Tuttujen luontoaiheiden ja tieteellisten kuvitusten lisäksi näyttelyssä nähdään runsas kattaus maisemia ja asetelmia. Veljesten teosten rinnalla esitetään uusia teoksia valokuvataiteilija Sanna Kannistolta (s. 1974) sekä käsitetaiteilija JussiHeikkilältä(s.1952). Veljesten taide-, kulttuurija tiedehistoriallista merkitystä tutkitaan runsaan 300 teoksen kautta. Öljyvärimaalauksien, vesiväritöiden, grafiikan ja luonnosten lisäksi esille saadaan myös Magnus von Wrightin täyttämiä lintuja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Näyttelyn pääkuraattori on amanuenssi AnneMaria Pennonen. Edellisen kerran veljesten näyttely oli Ateneumissa vuonna 1982. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Ateneumin jälkeen näyttely jatkaa vuonna 2018 Kuopion taidemuseoon sekä Tikanojan taidekotiin Vaasaan. •Adel Abidin: History Wipes 14.3.– 22.4.2018 Jokainen kulttuuri kertoo historiastaan, mutta vaikenee vaikeista asioista. Nykytaiteilija Adel Abidinin (s. 1973) monimediallinen teossarja kommentoi identiteettiä, valtaa ja Suomea. Irakilaissyntyinen taiteilija työskentelee Helsingissä ja Ammanissa. •Fantastico! Italialaista taidetta 1920– 30 -luvuilta 10.5.– 19.8.2018 1920–30-lukujen italialaisessa taiteessa todellisuutta alettiin katsoa ja maailmaa tulkita uudella tavalla. Maagiseksi realismiksi kutsuttu ilmiö sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan päättymisen aikaan ja kesti koko 1920-luvun. Taidetta leimasi arkitodellisuuden hylkääminen sekä vakavahenkinen monumentaalisuus, jonka myötä syntyi tyylikästä, lähes kulissimaista taidetta. Teoksissa on tunnistettavissa hiljaisuuden tunne, jota symboloivat muun muassa odotus, uni, vieraus ja yksinäisyys. Näyttelyn on tuottanut italialainen 24ORE Cultura ja sen ovat kuratoineet GabriellaBellisekäValerio Terraroli. Näyttelyyn tulee Italiasta ja muualta Euroopasta noin 80 teosta, joita täydennetään Ateneumin kokoelman teoksilla. Näyttelyn taiteilijoita ovat mm. Felice Caserati, Antonio Donghi, Ubaldo Oppi ja Giorgio de Chirico. Kiertävät näyttelyt Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi •Klassikot kiertueella Ateneumin rakastetuimpiin kuuluvat klassikot – Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888) ja Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) – ovat kiertäneet maata Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Vuoden viimeiset kierrospaikat ovat Toipilaalle Rauman taidemuseo(5.9.–24.9.)sekä Kaskelle Lappeenrannan taidemuseo (10.9. saakka), Joensuun taidemuseo Onni (19.9.–22.10) ja Jyväskylän taidemuseo (31.10.–10.12.) •Suomen taiteen tarina – Ateneumin kiertävä kokoelma Näyttely noudattelee Ateneumissa esillä olevan Suomen taiteen tarinan teemoja sisältäen mm. Wäinö Aaltosen, Albert Edelfeltin, Tyko Sallisen ja Ellen Thesleffin teoksia. Näyttely on esillä Oulun taidemuseossa 17. syyskuuta asti ja Kuopion taidemuseossa 6.10.2017– 4.3.2018. Kansainväliset vientinäyttelyt Ateneumin tuottamat kolme kansainvälistä vientinäyttelyä kiertävät museoita Euroopassa ja Yhdysvalloissa. •Tove Janssonin retrospektiivi avautuu 25. lokakuuta Lontoossa Dulwich Picture Galleryssä. •Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Sigrid Schaumanin ja Elga Sesemannin teoksia esittelevä Independent Visions -näyttely on esillä 7. lokakuuta asti New Yorkin Scandinavia Housessa, jonka jälkeen näyttely nähdään Tukholman Millesgårdenissa 28. lokakuuta alkaen. •Näyttely Alice Neel – modernin elämän maalari on esillä Fondation Vincent van Goghissa Arlesissa 17. syyskuuta asti, jonka jälkeen näyttely avautuu HampurinDeichtorhallenissa 13. lokakuuta. Aukioloajat: Ti, pe klo 10–18 Ke, to klo 10–20 La, su klo 10–17 Ma suljettu Taiteilija Adel Abidin. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
14 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Alkusyksyn kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Hietalahden ja Ruoholahdenrannan galleriat pääsevät täyteen syysvauhtiin. Uutena esittelyyn tulee Galleria Kajava Vallilassa. Mukana on debytantti ja taidekonkari. Aistikkaita naisia akryylilla ”Oodi naiseudelle” – debyyttinäyttely koostuu harmaasävyisistä, aistikkaista akryylimaalauksista, joita Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, näyttää koko syyskuun. Mukana on myös muutamia värikkäämpiä töitä. Maalausten inspiraationa on toiminut naisen vartalo ja kasvot. Maija Väkeväinen kertoo, että luova ilmaisu on aina ollut hänelle tärkeää ja kipinä taiteen tekemiseen on säilynyt sydämessä läpi eri elämänvaiheiden. Aika tyypillisesti monelle keski-ikäiselle nykytaiteilijalle, hän on rohkea uranvaihtaja. Väkeväinen teki it-alan uraa yrityksissä, mutta halusi ryhtyä taiteilijaksi. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Alfa-Art Taidekoulun, joka on mahdollista iltaisin päivätyön ohessa. Teokset syntyvät useimmiten työhuoneella Käpylässä. – Liian moni tyttö ja nainen näkee vartalossaan puutteita eikä pysty nauttimaan kehostaan sellaisena kuin se on. Maalausteni naiset suhtautuvat omaan vartaloonsa ja alastomuuteensa luontevasti. Heillä on aikaa itselleen ja omille tunteilleen. Haluan näillä maalauksilla rohkaista meitä kaikkia naisia hyväksymään itsemme ja vartalomme sellaisena kuin se on. Nautitaan elämästä ja annetaan sen näkyä! Kuin musiikkia – tai rakkautta Nina Nahkalan ”The Journey” on esillä koko syyskuun Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4. abstraktisten teosten ainesosat ns. ovat tunne, valo ja liike. Taiteilija on syntynyt Kirgistanissa, mutta asunut ja työskennellyt jo monta vuotta Suomessa; suorittanut Taideteollisen korkeakoulun ym. useita näyttelyitä Suomessa ja kansainvälisesti. Työt koostuvat isokokoisista öljyvärimaalauksista. – Se on kuin musiikkia, monesti yritän selittää teosten sisältöä. – Tai rakkautta, et voi selittää sitä sanoin, voit vain kokea sen, hän sanoi avajaisissa. Abstraktiin impressionismiin perustuva ilmaisu on samaan aikaan romanttinen ja klassinen. Vastakohta toistuu monissa näyttelytöissä. Silti kankaalle maalatuista, palettiveitsen kaapimista jäljistä jää moni kerroksellinen pinta, mutta kokonaisuus kestää katsomista. Kunkin taiteilijan on löydettävä oma totuus. – Tarkoitukseni ei ollut paeta realismia. Jossain maalauksissa sisällön ja ilmaisun vuoropuhelussa näkyy tasapaino ja harkinta. Mutta päästäkseen seuraavalle tasolle on aloitettava uudelleen, hylättävä mitä tiedän jo, ja lopulta on uusi todellisuus ja luultavasti uusi realismi, Nahkala sanoo. Kuvanveistäjä Tapperin opissa Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee syyskuulla keskipohjalaisen kuvanveistäjä Riku Riipan tuoreita teoksia. Lapsuudenkodissa ovi oli konkreettisesti auki taiteeseen. Taiteilijan ammatti ei ollut suunnitelmien kärjessä. Ajatuksissa oli valokuvaus, mutta hän ajautui Kuvataideakatemiaan. Valmistumisensa jälkeen Riippa palasi Kälviälle. Hän haluaa tehdä taidetta kaukana kulttuurin sisäpiiristä. Taistelu työtiloista ja taitelija-apurahoista ei ole niin kovaa kuin Helsingissä. Tiivis näyttelytahti ja näkyminen ovat nostaneet hänen kysyntää julkisiin kilpailuihin, näyttelyihin ja lisänneet myyntiä. Riippa työskenteli opiskeluaikanaan akateemikko Kain Tapperin apulaisena. Sieltä jäi perinnöksi ainakin aito kuva siitä, millaista ammattitaiteilijan ja kuvanveistäjän työn käytännössä on. Riippa tunnustautuu esteetikoksi ja perinteiseen taidekäsitykseen nojaavaksi. Hän käyttää omissa veistoksissaan pronssia, puuta, kipsiä ja poltettua savea. Onnenlaaksossa Tiina Kivinen on kansainvälisesti toimiva taidegraafikko, joka on ensimmäisenä suomalaisena voittanut kuningatar Sonjan Pohjoismaisen taidepalkinnon. ARTag Galleryn, Hietalahdenkatu 10, näyttely ”The Valley of Happiness” on johdantoa ensi kesän isompaan kansainväliseen näyttelyyn. Se käsittelee maiseman roolia ympäristönsuojelussa. Kivinen aloitti uransa tekemällä mezzotintografiikkaa abstrahoiduista maisemista. Mezzotintolle tyypillistä on läpitunkematon, mehevä musta pinta ja tekniikan hidas työstäminen. Sen käytön voi ajatella pienenä kapinana tämän ajan kiirettä vastaan. Kivisen töissä valkoinen ja varsinkin musta korostavat muutamaa väriä ja fyysiset, herkät kuivaneulaviivat tasapainottavat mezzotintopintoja. Kutsu pyhään tilaan Oululaisen keskipolven taidemaalari Sampo Kaikkosen Helsingin debyytti kutsuu katsojan pyhään tilaan. Galleria kajasteen, Albertinkatu 30, näyttely esittelee hänen tummanpuhuvia, mutta myös valoon kurkottavia öljyvärimaalauksia. Teoksia yhdistää unenomainen tunnelma. Teokset syntyvät vahvasti kosketuksessa ympäröivän luonnon kanssa. – Luonto on Kaikkoselle pyhä kokemus ja turvapaikka epävarmalta maailmalta. Luonto siirtyy kankaalle konkreettisina eläinsymboleina sekä mystisenä, rauhaa huokuvana tunnelmana. Parhaimmillaan tämä pyhä tila muuttuu katsojan sisäiseksi pyhäksi tilaksi ja kokemukseksi, galleristi esittelee. Kaikkonen määrittelee itsensä Kitsch-maalariksi. Hän ei maalaa massoille, vaan jokainen teos on maalattu yksittäiselle ihmiselle. ”Sanctum”–nimi ei viittaa uskonnollisen kuvastoon, vaan katsojan henkilökohtaiseen tilaan ja kokemukseen. Ihmisen maisema muutoksessa Kuvataiteilija Mirimari Väyrynen sanoo, että ihmisen asemoituminen suhteessa luontoon on jokaisen ajanjakson oleellisia kysymyksiä. Forum Boxin, Ruoholahdenranta 3A, Monttu hahmottuu hänelle läpikulkutilana, sitä hallitsevien portaiden ja kahden oviaukon vuoksi. Näyttely käsittelee ihmisen maailmasuhteen ja samalla maisemakäsitteen muuntumista elinympäristön muutoksessa. Kolmen taiteilijan yhteisnäyttelyssä esillä oleva maisemamaalaus on tehty paloista rakentuvalle pohjalle, jota hän on liikutellut työprosessin aikana. – Kokonaiskuva on paikoilleen asetettuna epäsymmetriassa. Olen hahmottanut läpikulkua prosessinomaisena liikkeenä, jossa tapahtuu jatkuvaa yhteenliittymistä ja erkanemista sekä elementtien muuntumista toistensa vuorovaikutuksessa. Näyttelyssä esillä olevan maisemamaalauksen vallitseva materiaali on muovi. Sitä halkoo rivi, yleisesti mainontaan, mutta myös tiedottamiseen ja varoittamiseen käytettyjä led tekstikylttejä. Osa maalauksesta on upotettu lattiapintaan, jolloin maisema kuluu yleisön liikkuessa tilassa. Taiteilijaseuran 50-vuotisnäyttelyt jatkuvat Helsingin Taiteilijaseura juhlii monipuolisten näyttelyjen sarjalla. Viiden näyttelyn Kvintetti levittäytyy eri puolille kaupunkia elosyyskuun aikana. Esillä on teoksia Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun ja kurssikeskuksen opettajilta Värityskirja 2.0:ssa, seuran jäsenistöltä jurytetyssä näyttelyparissa ”Jatkuvuus – Katoavaisuus”, uusilta kunniajäseniltä ”Yhdessä”–näyttelyssä ja aiemmilta puheenjohtajilta ”Vuosirenkaissa”. Galleria Kajavassa, Päijänteentie5Vallilankirjastossa, nähdään Helsingin Taiteilijaseuran aiempien puheenjohtajien näyttely. Yksi heistä on Retretin ja monen muun taideinstituutin johtajana ja taideopettajana toiminut seitsemänkymppinen kuvanveistäjä Antero Kare. PS. Korjaan edellisen numeron kirjainvirheen: Punavuoressa on Creat Space, ei Great Space. Eli luova avaruus enemmän kuin iso avaruus. Teksti: Risto Kolanen Kuvanveistäjä Antero Kare ja poltetusta keramiikasta tekemänsä teos Valkopeura (2016) Galleria Kajavassa. Kuva: Raimo Granberg. Mirimari Väyrynen on kuvassa teoksensa (öljy muovilevylle, led-tekstiruutu ja lastulevyllä päällystetty lattia, 2017) edessä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Riku Riippa on jälleen tuonut veistoksiaan Galleria Duettoon. Kuvassa taiteilija Puu –teoksensa (2017) vieressä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Nina Nahkala ja teoksensa Tanssi Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Minna Väkeväisen debyyttinäyttelyssä Galleria Piirrossa suurin osa öistä on mustavalkoisia, kuten kuvassa oleva teos Kauniit muistot jäivät (akryyli kankaalle, 2017). Kuva: Raimo Granberg.
16 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu Saga kutsuu viihtymään Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt puh. 044 012 0101 | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki Kutsu Sa ga C ar e on os a Es pe ri C ar e -k on se rn ia Saga Munkkiniemen väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan kauniiseen taloomme ja palveluihimme keskiviikkona 4.10.2017 klo 13. Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Asukkaiden peruspalveluihin kuuluu turva-, siivousja ruokapalveluita sekä aktiivista harrastusja kulttuuritoimintaa. Esittelykierrokset joka keskiviikko klo 13. Nähdään osoitteessa Dosentintie 12, 00330 Helsinki. Kutsu Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-17.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Maukas ja runsas lounas ma-pe klo 10.30-14.30 Viikonloppulounas la-su klo 12-15 Uusittu a la carte menu Tulossa: Isänpäivälounas 12.11.2017: 1. kattaus klo 12.00 • 2. kattaus klo.15.00 Ainoastaan pöytävarauksilla, muista varata omasi!! Joulua odotellessa kysy tarjousta työporukallesi! W W W . K A D E N T A I T O M E S S U T . F I Wanha Satama Pikku Satamakatu 3-5, la-su 10-17 / Aikuiset 10€ / Lapset 7-15v. 5€ Suomessa käsityönä valmistettuja tuotteita Materiaaleja ja tarvikkeita -Työnäytöksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . LISÄTIEDO T SYKSYN IHANIN TAPAHTUMA WANHASSA SATAMASSA KÄDENTAITOMESSUT HELSINKI 23.-24.9.2017 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, 00330 Helsinki 09 4774 300 Tule nyt hampaiden valkaisuun Normaalihinta 330 € , nyt syyskuun aikana varatut valkaisut 300 € Jotta valkaisu voidaan tehdä, hampaat pitää olla hoidettu ja hammaskivi poistettu lähiaikoina. Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 4/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA Perinneajot Honkolan kartanolla Ponivaltakunnan parhaat palkittiin Saaga S:lle kolmas kruunu Köppistä juhlittiin kotikonnuilla Ratsastusleiri on kesän kohokohta Iilimatojen vaikutus yllätti Nouda omasi lehtipisteestä tai tilaa www.hevosmaailma.fi