• Kotisiivousta Munkinseudulla! Soita Alajärven Emännälle M. Bucht Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Maalaus ja tapetointi. Lattiatyöt ja laatoitukset. Parketit. Keittiöremontit. Märkätilaremontit. Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella. p. 010 281 2600 Asustehuolto Ullastiina Munkkiniemen Rakennuspalvelu Ky Puh. 040 5590 594 Katso ? www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 Munkkiniemi Perustie 19 ~ Hyvä palvelu (09) 488 404 ~ Takuutyö Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 MunkinSeutu 2015 - Viikot 4-5 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 46. vuosikerta - Nro 2 Asiakkaamme ovat arvioineet kiinteistövälittäjämme ja kaikilla on nyt tähtiluokitus. Tutustu osaamiseemme ja valitse välittäjäsi juuri oikein perustein. Syntyperäinen munkkiniemeläinen! www.maijahertzbaumann@com Ensitiedustelut Maija Hertz-Baumann Kiinteistönvälittäjä LKV, Partner 040 680 7700, maija.hertz-baumann@huom.fi Vielä ehdit! Varaa jaksosi 30.1. mennessä, saat 2 lisäkertaa kaupan päälle (Arvo 98-130 ?). Espoo / Viherlaakso KT 91m2 4h+k+p  Putkisaneeratun, hissillisen talon valoisa ja avara päätyhuoneisto, jossa koko asunnon levyinen lasitettu parveke länteen - järvelle. Kylpyhuone/wc on uusittu putkiremontin yhteydessä, myös lähes kaikki pinnat on uusittu. Keittiössä mm. jääkaappi, pakastekaappi ja viinikaappi. Ihastu ja muuta heti uuteen kotiisi! Vh. 292.000?  Mh. 225 596,50? (E2007) Viherlaaksonranta 10 9919023 Sunnuntai on brunssipäivä! Suositellaan nautittavaksi hyvässä seurassa kaikessa rauhassa. Sunnuntaisin klo 10-14 Espoo / Olari RT 107,5m2 4-5h+k+s  Yläkerrassa on yksi makuuhuone sekä valoisa olohuone/ruokailutila yhdistelmä sekä täysin remontoitu keittiö ja tilava parveke etelään. Alakerrassa makuuhuone sekä oleskeluhuone josta suuret ikkunat avautuvat aidatulle, suojaisalle sisäpihalle. Kokonaan uusittu pesuhuone ja sauna, runsaasti säilytystiloja! Vh. 369.000?. Mh. 366 391,83? (Ei E-tod.) Iltapäiväntie 6 B 9722812 Huom! | Suomen Asuntopalvelut Oy Metsänneidonkuja 12, Espoo OloOk Hyvän olon eväät MUNKKIVUORESSA Lähijumpat - ti 17.30 Bailatino (ohj. Satu Markkanen, Nuorisotalo) - ke 18.00 OloOk-Mix (monipuolista & tehokasta, Nuorisotalo) - su 18.30 Hurmix (laitekiertoharjoitus, Menuetto) Hieronta - hierontaa myös viikonloppuisin Kuntosali - kotimainen sali, joustavat käyttöehdot Fysioterapia - lähetteellä ja ilman fazer café Munkkivuori Munkkivuoren ostoskeskus Raumantie 1 cafe.munkkivuori@fazer.fi (09) 553 213 www.fazercafe.fi www.olook.fi (09) 555453 LIIKUNTARYHMÄT & KUNTOSALI 040 7405038 Menuetto, Huopalahdentie 24 info@olook.fi www.olook.fi HOITOTIEDUSTELUT
• MunkinSeutu 2 Viikot 4-5 HELSINKI LAULAA Hyvät helsinkiläiset, Laulaminen hoitaa sielua ja fysiikkaa. Siitä saa hyvän mielen ja vahvemmat äänihuulet! Se virkistää ja samalla rentouttaa. Laulu on hyvää aivovoimistelua. Tilaisuuden avaa tapahtuman suojelija piispa Irja Askola. Tule työpäiväsi päätteeksi tai muuten vain laulamaan kanssamme Vanhaan kirkkoon 29.1.2015 klo 16.30 - 17.30. Laulamme yksinomaan talvilauluja. Sanat heijastetaan taululle. Meitä johtaa musiikkineuvos Marjukka Riihimäki. Helsinki laulaa torstaina 29.1.2015 klo 16.30 - 17.30 Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6, 00120 Helsinki Tule mukaan. Ääntäsi kaivataan! Eläkkeensaajien Keskusliitto ry Miina Sillanpään Säätiö Suomen Aivosäätiö
• Viikot 4-5 MunkinSeutu Munkkiniemen raitioliikenne täyttää sata vuotta Lauantaina 24.1. juhlitaan Munkkiniemen raitiotien satavuotispäivää. Säännöllinen raitioliikenne Erottajan ja Munkkiniemen välillä alkoi 26.1.1915. Merkkipäivän kunniaksi alkuperäistä Erottajan ja Munkkiniemen välistä reittiä kulkee kunnostettu vuoden 1955 ratikka, jonka tunnistaa 100V-linjanumerosta. ??Juhlavaunun kyydin tarjoavat HKL sekä Munkkiniemen alueen asukasyhdistys Munkinseutu ry. Kyyti on matkustajille ilmainen, mutta tungoksen välttämiseksi matkustajien on noudettava etukäteen matkalippu, joka esitetään vaunussa. Lippuja jaetaan Munkkiniemen Kellossa (Munkkiniemen puistotie 18) sekä Kuvatapiossa (Munkkivuoren ostoskeskus, Raumantie 1). Juhlavaunun kyytiin pääsee Munkkiniemessä kaikilta pysäkeiltä sekä keskustassa Ylioppilastalon pysäkiltä Mannerheimintieltä sekä Kolmikulmasta. Tarkemmat ohjeet ja aikataulut saa matkalippujen jaon yhteydessä. Juhlavaunun rahastajalta voi ostaa muistoksi kangaskassin tai mukin, jota koristaa nelosen raitiovaunu. Munkkiniemessä satavuotispäi- vää juhlitaan myös Laajalahden aukiolla, missä on tarjolla kuumaa glögiä klo 10?13. Munkkiniemen raitioliikenne sai alkunsa yksityisenä ratana. Munkkiniemestä maata ostanut M.G. Stenius Oy rakennutti raitiotien kulkuyhteydeksi uuden huvilakaupungin ja Helsingin välille. Vaunuissa oli aluksi hiljaista ? sata vuotta sitten vaunut kuljettivat yhden päivän aikana saman verran matkustajia kuin tänään mahtuu yhteen ainoaan ruuhkaratikkaan. Keskustan päätepysäkki oli Erottajalla, mistä M-linjan vaunut lähtivät Munkkiniemeen ja H-linjan vaunut Haagaan. Munkkiniemi liitettiin Helsinkiin vuonna 1946, ja vuonna 1951 vanhasta M-tunnuksesta luovuttiin. Siitä lähtien Munkkiniemeen on kulkenut tuttu nelonen. Tänä päivänä nelosen ratikka 46. vuosikerta ? nro 2 ÂAjankohtaista Keskustakirjasto valtuustoon ??Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi tänään yksimielisesti keskustakirjaston hankesuunnitelman. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi suunnitelma tulee 28. tammikuuta. Jos valtuusto hyväksyy hankkeen, rakennustöihin päästään jo tänä vuonna. Keskustakirjaston rakentamiskustannukset ovat suunnitelman mukaan 98 miljoonaa euroa.Valtion maksaa siitä 30 miljoonaa. Ruotsinkielisten määrä kasvaa Helsingissä kuljettaa päivittäin 26 000 matkustajaa ? suurin piirtein saman verran kuin on asukkaita koko Savonlinnan kaupungissa! Kehärata avautuu matkustajaliikenteelle heinäkuussa ??Helsingin seudun yksi merkittävimmistä joukkoliikennehankkeista toteutuu ensi kesänä, kun Kehärata avautuu matkustajaliikenteelle. Sen myötä avautuu raideyhteys Helsingin keskustan, Helsinki-Vantaan lentoaseman ja muun Suomen välille. Kehärata luo tärkeän joukkoliikenteen runkoyhteyden koko pääkaupunkiseudulle. Arvion mukaan noin 200 000 vantaalaista ja 200 000 muualta saapuvaa työmatkaajaa kulkevat kehäradan junissa päivittäin. Uusi rataosuus yhdistää Vantaankoskenradan ja pääradan, jolloin Vantaalle syntyy myös merkittävä poikittainen raideyhteys Itä- ja Länsi-Vantaan välille. Kehäradan uudet asemat ovat Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä. Junat liikennöivät ruuhka-aikana 10 minuutin välein lähes vuorokauden ympäri. Kaikki junat ovat moderneja, matalalattiaisia junia, joihin on helppo nousta mat- kalaukkujen, lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa. ??Helsingin ruotsinkielisen väestön määrä on jälleen lähtenyt kasvuun. Kaupungissa on nyt 35000 ruotsinkielistä asukasta, mutta kaupungin tietokeskuksen ennusteen mukaan määrä kasvaa 42000:een vuoteen 2040 mennessä. Kaksikielisyys on olennainen osa kaupungin identiteettiä tulevaisuudessakin, ja se tulee ottaa huomioon kunnallisten palvelujen kehittämisessä, todetaan tuoreessa Kaksikielinen Helsinki ?raportissa. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen asetti vuoden 2014 alussa Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelmaan liittyen työryhmän selvittämään kaupungin toimintaa ja palveluita kaksikielisyyden näkökulmasta. Työryhmä luovutti raporttinsa kaupunginjohtajalle 8. tammikuuta 2015. Kaksikielinen Helsinki -raportissa tarkastellaan Helsingin ruotsinkielisen väestön määrää ja alueellista jakaantumista, kaupungin virastojen tarjoamia ruotsinkielisiä palveluja, kaksikielisten palvelujen kehittämistä sekä henkilöstön rekrytointiin ja kielitaitoon liittyviä kysymyksiä. Raportti on tuotettu sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Työryhmässä oli 16 edustajaa  yhdestätoista kaupungin virastosta. Työryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen rehtorin paikalta viime lokakuussa eläkkeelle jäänyt Gunborg Gayer. Puoskari jatkaa valtuuston johdossa ??Vihreiden Mari Puoskari jatkaa Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi kokoomuksen Harry Bogomoloffin ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Sdp:n Sara Paavolaisen. Valtuuston työjärjestyksen mukaan puheenjohtajat valitaan vuodeksi kerrallaan. Valtuusto valitsi myös uuden kaupunginhallituksen, jonka johdossa jatkaa kokoomuksen Tatu Rauhamäki. Muut kaupunginhallituksen jäsenet ovat kokoomuksen Arja Karhuvaara, Lasse Männistö ja Laura Rissanen, vihreiden Emma Kari, Otso Kivekäs ja Hannu Oskala, Sdp:n Osku Pajamäki, Pilvi Torsti ja Mirka Vainikka, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo ja Silvia Modig, perussuomalaisten Mika Raatikainen, Rkp:n Marcus Rantala ja keskustan Terhi Peltokorpi. Valtuusto valitsi myös kaupunginhallituksen konsernijaoston, johtamisen jaoston ja tietotekniikkajaoston jäsenet. Kaikki henkilövalinnat olivat yksimielisiä.
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus ÂYleisönosasto Päätoimittaja Juha Ahola Nro 2 Uusi vuosi tuo luottamusmiesvalintoja K aupunginvaltuusto valitsi yksimielisesti vuodeksi 2015 valtuuston puheenjohtajaksi Mari Puoskarin, I varapuheenjohtajaksi Harry Bogomoloffin ja II varapuheenjohtajaksi Sara Paavolaisen.Kaupunginhallitukseen toimikaudeksi 2015 ? 2016 tulivat valituiksi puolestaan Tatu Rauhamäki, Arja Karhuvaara, Lasse Männistö, Laura Rissanen, Osku Pajamäki, Pilvi Torsti, Mirka Vainikka, Silvia Modig, Veronika Honkasalo, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Terhi Peltokorpi, Emma Kari, Otso Kivekäs ja Hannu Oskala. Jokaisella on lisäksi henkilökohtainen varamies. Puheenjohtajana kaksivuotisen toimikauden toimii Tatu Rauhamäki, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Osku Pajamäki ja toisena Emma Kari. Helsinkiläiset toivottavat onnea uusille johtotroikille ja toivovat että kaupunki tekee toimikautensa aikana hyviä, dynaamisia sekä var- Viikot 4-5 sinkin taloudellisesti vastuullisia päätöksiä. Helsingin kaupungin velkamäärä asukasta kohden hipoo 4 000 euroa asukasta kohden. Määrä on suuri, eikä sitä voida loputtomiin nostaa. Helsinki painiikin samassa velkasarjassa kuin Vantaa, mutta Vantaalla muut taloudelliset ongelmat ovat selkeästi vaikeampia. Luottamushenkilöt ovat veronmaksajien asialla ja se täytyy aina pitää mielissä eli kenen varoista ollaan päättämässä, veronmaksajien. Keskimäärin velkamäärä kaikissa kunnissa Suomessa on noin 2 000 euroa asukasta kohden. Myös kokonaan velattomiakin kuntia on olemassa. Helsingissä velan kokonaismäärä on siis noin kaksinkertainen keskiarvoon verrattuna. Toivottavasti valitut luottamusmiehet tiedostavat tämän ja jokaisessa kokouksessa ja kokoontumisessa muistetaan tuttu lainalaisuus eli suu säkkiä myöden! - j.a. Ihmisiä on erilaisia ??Ollessani Hämeentien Kelalla käymässä 29.12(.2014), niin kaaduin yllättäen aivan ovella, kun keppini osui ainoaan liukkaaseen kohtaan. Peltiin joka oli oven alareunassa ja kaaduin kepin luistaessa siitä, mutta siitä oppineena olin paljon varovaisempi yrittäessäni Helsinginkadun varrella olevaan pubiin, jossa oli maahanmuuttaja myyjänä. Hän kuitenkin esti minun sisäänpääsyni, koska katsoin arasti alaspäin, ettei sama toistuisi uudelleen ! Aiemmin ei minulla ole ollut mitään maahanmuuttajia vastaan, eikä vieläkään, sillä jos yksi heistä on tyhmä eikä ymmärrä, että jollakin on todellinen syy varovaisuuteen, niin eivät kaikki maahanmuuttajat ole tyhmiä! Lisäksi OLIN TÄYSIN SELVINPÄIN, Vain hetken epähuomio Kelaan mennessäni aiheutti kaatumiseni. Onneksi paikalla oli ystävällisiä ihmisiä, jotka auttoi minut ylös ja siitä SUURI KIITOS HEILLE, Sen sijaan en kiitä maahanmuuttaja myyjää joka ei antanut järkytyksen kokeneelle Suuret Kiitokset ! ??Niille ihmisille, jotka auttoivat minut ylös, kun 29.12(.2014) kaaduin Hä- meentien Kelaan tullessani asettaessani kävelykeppini liukkaalle metallikaistalle, mahdollisuutta edes yhteen drinkkiin ! No sain kuitenkin sen toisesta ravintolasta, jossa oli lepakonkuvia ja ystävällinen ilmeisesti suomalainen naismyyjä ainakin hän puhui hyvin Suomen kieltä. Olen myös oppinut monelta maahanmuuttajalta tärkeitä asioita, joten miksi siis vihoittelisin heille kaikille, vaan pitää tehdä niin, kuin Raamatussa sanotaan: ?Erottakaa jyvät akanoista !? Lassi Tiittanen enkä saanut otetta mistään päästäkseni ylös. Lassi Tiittanen Laiva saapui satamaan Kerran vaan uudestaan laiva saapui satamaan. Muistan sen rakkahin, sinut siellä kohtasin. Sävel tää soida saa, onnentie meidät vie haaveiden saarelmaan, meidät kauas kuljettaa. Kerran vielä tanssitaan, meidän häitä juhlitaan. Rakastaa sua aina saan, aina päivän kerrallaan. Sävel tää soida saa, onnentie meidät vie haaveiden saarelmaan, meidät kauas kuljettaa. Kerran vaan uudestaan laiva saapui satamaan. Mä kanssas kaiken jaan, samaa tietä kuljetaan. Sävel tää soida saa, onnentie meidät vie haaveiden saarelmaan, meidät kauas kuljettaa. Toivo Levanko ÂMunkan mummon jupinat Helsingin Pääposti uudistuu Tänä vuonna kaikki on toisin... kuten televisiokin julistaa ? ? 100 päivää ilman viinaa, toiset sata ilman joululaskujen maksamista, toiset sata ilman kunnon ruokaa, joulutähteitä vain närkkien. Vanhuksilla alkaa pakollinen sata päivää ilman lähiomaisten yhteydenottoja. Ja yksinäisillä toiset sata ilman jatkuvia joulunajan mainoslehtisiä sekä edes naapurin ystävällistä hyvän joulunajan toivotusta. Mehän tarvitsemme nykyisin kaikkeen ohjeistuksia. Muutenhan emme todellakaan osaa elää. Ainakaan niin kuin ohjesääntö määrää. Terveellisesti, moraalisesti oikein, kunnollisina kansalaisina kuollen. Ah, sehän on autuutta se! Kehdosta hautaan olemme jatkuvien kiristyvien määräysten kourissa. Miksi emme ennen tarvinneet näin paljon ohjeistuksia, kysyn vaan??!! Siksi, että opimme oikean ja väärän jo kotikasvatuksessa. Joka oli homogeenista, kaikille sa- moilla arvoilla toteutettua. Niin rikkaiden kuin köyhienkin lapsille. Ja ne arvot olivat; vaatimattomuus, toisten huomioiminen, kunnioittaminen ja auttaminen, rehellisyys, isänmaallisuus, oikeudenmukaisuus, vanhempien ihmisten kokemuksen arvostus. Minun tarpeeni eivät olleet tärkeitä, meidän sen sijaan olivat. Ja sen lisäksi auttoi merkittävästi se asia, että yhteiskuntakin oli hyvin homogeeninen. Globalisaatio ei ollut astunut vielä kehiin, ja Kekkonenkin sanoi, että hoidetaan me suomalaiset vain omat asiamme ja hyvin, se riittää. Ei oteta kantaa toisten asioihin ja nythän ei muuta tehdäkään, ja näin ollen omat asiat jäävät hoitamatta! Noillakaan arvoilla ei saavutettu maailmaa, jossa olisi valinnut vain rauha ja rakkaus. Joka kolkassa. Kuten ei nykyisin- kään. Kuitenkin pelkona on se, että kun minun tarpeeni ja tavoitteeni ? kuten näyttää lisääntyvän tulevat ensisijaisiksi, alkavat tykit jylistä herkemmin. Sodat eivät ainakaan silloin vähene. Moraali on kollektiivinen tunne. Sen alkeet opitaan äidinmaidossa ja sitä voi yhteiskunta vahvistaa tai heikentää. Vaikka meille nyt kuinka paljon väännettäisiin rautalangasta erilaisia neuvoja, oppaita, opasteita, voi meidän moraaliset arvostukset kuitenkin kärsiä inflaation. Tästä on R. Korhosen mietelause hyvä muistutus: Vielä joskus elämme aikaa, jolloin yhteiskunta antaa anteeksi äitien hulttiopojille, mutta ei äideille! Elina Kuosmanen ??Itellasta tulee virallisesti Posti vuoden vaihtuessa. Posti uudistaa ilmettään ja palvelujaan tarjotakseen yhdellä nimellä paremman asiakaskokemuksen ja selkeämmän palveluvalikoiman kuluttaja- ja yritysasiakkailleen. Postin uusi logo korvaa vanhat Posti-kyltit sekä valomainokset. Helsingin Pääpostia uudistetaan, ja posti on remontin vuoksi kiinni poikkeukselli- sesti sunnuntaina 4.1.2015. Pääpostin kalustus uusitaan, ja samalla postiin tulee uudenlaisia toimintoja. Maanantaina 5.1. posti palvelee normaalin aukioloajan mukaan. Loppiaistiistaina 6.1. kaikki postit ovat kiinni. Helsingin Pääposti 00100 palvelee jatkossa totutuin aukioloajoin ma?pe klo 8?20 ja la klo 10? 16 ja su klo 12?16. Koska suurin osa postissa asioinnista on nykyisin pa- kettien noutoa, pääpostissa otetaan maanantaina 12.1. käyttöön uusi pikanoutopääte, joka nopeuttaa osaltaan paketin noutamista. Pikanoutopäätteellä asiakas voi itse lukea lähetystunnuksen viivakoodin sekä henkilöllisyystodistuksen viivakoodin. Henkilökunta saa päätteeltä tiedon ja hakee lähetyksen valmiiksi noutopisteelle, jossa se luovutetaan asiakkaalle noutokuittia vastaan. Kaisaniemen metroaseman nimi muuttui Helsingin yliopistoksi ??Kaisaniemen metroasema nimetään Helsingin yliopistoksi tammikuussa 2015. Ruotsiksi nimi on Helsingfors universitet ja englanniksi University of Helsinki. Nimenmuutoksesta päätti Helsingin kaupunginhallitus huhtikuussa. Yliopistolle kulkee päivittäin suuri määrä ihmisiä, joista monet ovat kansainvälisiä vieraita, opetushenkilökuntaa ja opiskelijoita. Siksi on tärkeää, että yliopistoa lähinnä oleva metroasema on helppo tunnistaa nimestään. ?Metroaseman nimikylttien uudistaminen käynnistyy tammikuun alkupuolella, ja samaan aikaan vaihdetaan metron asemakuulutukset sekä HSL:n metroinfo-julisteet asemilla ja metrohaarukat asemilla ja metrojunissa. Uuden nimen päivittäminen kaikkeen painettuun materiaaliin vie aikansa, joten ylimenokauden aikana on näkyvillä molempia nimiä. Helsingin yliopisto viettää ensi vuonna 375-vuotisjuhlavuottaan. Helsingin kaupunki luovuttaa metroaseman uuden nimen lahjana yliopis- tolle, joka on kaupungille tärkeä yhteistyökumppani. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen luovuttaa nimikyltin rehtori Jukka Kolalle juhlatilaisuudessa metroaseman sisäänkäynnin luona 20.1. klo 13 osoitteessa Vuorikatu 12. Aamupäivän aikana 20.1. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) järjestää matkustajille ohjelmaa metroasemalla. Paikalla on HYY:n ja Avoimen yliopiston henkilökuntaa noin kello 9?12 ja jaossa muun muassa makeisia ja heijastimia. Vasemmistoliitolle kaksi paikkaa kaupunginhallitukseen ? ? Helsingin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä valitsi eilen pitämässään ryhmäkokouksessa puheenjohtajansa vuodeksi 2015. Puheenjohtajana jatkaa valtuutettu Veronika Honkasalo, 39. Ensimmäisenä varapuheenjoh- tajana jatkaa valtuutettu Eija Loukoila, 63 ja toisena varapuheenjohtajana valtuutettu Sami ?Frank? Muttilainen, 34. Kaikki ovat ensimmäisen kauden valtuutettuja, mutta Loukoila on ollut aiemmin useampia kausia va- ravaltuutettuna ja myös kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenenä. Loukoila jatkaa edelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja Muttilainen kulttuurija kirjastolautakunnassa. Honkasalo valittiin eilen pidetyssä kaupungin- valtuuston kokouksessa myös kaupunginhallituksen jäseneksi vuosiksi 2015 ? 2016. Vasemmistoliitto sai tällä kertaa kaupunginhallitukseen kaksi paikkaa. Toiseksi jäseneksi valittiin valtuutettu ja kansanedustaja Sil- via Modig, 38. Modig on toisen kauden valtuutettu. Honkasalon varajäseneksi valittiin ensimmäisen kauden varavaltuutettu Henrik Nyholm, 27 ja Modigin varajäseneksi valtuutettu ja kansanedustaja Paavo Arhinmäki, 38. Nyholm on myös yleisten töiden lautakunnan varapuheenjohtaja. Arhinmäki, Honkasalo, Modig, Muttilainen ja Nyholm ovat myös ehdokkaina kevään eduskuntavaaleissa.
• MunkinSeutu Viikot 4-5 5 KOLUMNI Matkoilla ja Sibeliuksen poluilla Kartan tumman harmailla alueilla huonekorkeus nostaa asunnon arvoa, keskiharmailla laskee, muilla ei vaikutusta Millä alueilla huonekorkeus nostaa asunnon arvoa ??Helsingissä asuntojen neliöhintoja verrataan ahkerasti, mutta harvempi tulee esimerkiksi asuntokaupoilla tarkastelleeksi huoneiston tilavuutta neliöhintaan vaikuttavana tekijänä. Monen mielestä huonekorkeus lisää asumismukavuutta, mutta selvityksen mukaan se muuttaa myös Helsingin kaupunginosien välistä neliöhintoihin perustuvaa listausta. Helsingin hinnaltaan hulppeimmat neliöt sijaitsevat Kaartinkaupunkissa, Kaivopuistossa ja Punavuoressa. Luottotietoyhtiö Bisnoden kaupunginosavertailun mukaan huonekorkeus ei näillä alueilla juuri hetkauta neliöhintaa. Kruunuhaassa ja Kamppi-EtuTöölössä huonekorkeus on arvostettua, ja alueiden sijoitus nousee ?kuutiorankingissa? yhden pykälän pelkkään neliöhintaan verrattuna, kun taas Katajanokan sijoitus vastaavasti laskee yhden. Huonekorkeutta on pe- rinteisesti pidetty vanhempien arvoasuntojen hyveenä, mutta toisaalta myös uudisrakentamisen trendinä. Tämä näkyy osittain myös Bisnoden kaupunginosavertailussa. Huonekorkeus vaikuttaa positiivisesti muun muassa kehittyvien asuinalueiden, kuten Hermannin ja Etelä-Vuosaaren sijoittumiseen listauksessa. Asunnon tilavuuden perusteella tehdyn tilaston suurimpia häviäjiä puolestaan ovat Oulunkylä, joka putoaa neliöhintalistaukseen verrattuna seitsemän sijaa, Pitäjänmäki ja Puotila joiden pudotus on viisi sijaa ja Etelä-Haaga, joka putoaa neljä sijaa. ? Suomessa on totuttu tuijottamaan tiukasti neliöhintaa, vaikka se ei kuitenkaan kerro asunnon arvosta koko totuutta. Lisäksi on hyvä muistaa, että vanhoissa taloyhtiöissä pinta-aloja ei ole välttämättä tarkkuusmitattu, joten todellinen neliöhinta voi tulla yllätyksenä tarkastusmittauksen yh- Suurimmat nousijat: 00580, 00980, 00700, 00380, 00790, Hermanni, nousu 6 sijaa Etelä-Vuosaari, nousu 6 sijaa Malmi, nousu 6 sijaa Pitäjänmäki, nousu 4 sijaa Viikki, nousu 4 sijaa Suurimmat laskijat: 00630, 00370, 00910, 00320, Oulunkylä, lasku 7 sijaa Pitäjänmäki, lasku 5 sijaa Puotila, lasku 5 sijaa Etelä-Haaga, lasku 4 sijaa Syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa ??Vuonna 2008 syntyneet helsinkiläislapset ilmoittautuvat kouluun tammikuussa joko verkossa tai käymällä koululla. Seitsemän vuotta täyttäviä lapsia on ensi vuonna noin 5900 eli noin 700 enemmän kuin vuonna 2014. Opetusvirasto lähettää viikolla 2 ensi syksyn ekaluokkalaisille tietoa koulun aloittamisesta, iltapäivätoiminnasta ja oppivelvollisuusilmoituksen, jo- hon on merkitty lapsen lähikoulu. Omaan lähikouluun voi ilmoittautua Wilma-järjestelmän kautta 7.?28.1.2015 osoitteessa wilma.edu.hel. fi. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kouluun voi ilmoittautua myös käymällä koululla keskiviikkona 28.1.2015 klo 8.00?10.00 ja 17.00?19.00. teydessä, Bisnoden toimitusjohtaja Juha Airaksinen muistuttaa. Faktaa Näissä postinumeroissa huonekorkeus vaikuttaa vertailussa positiivisesti ? ja näissä negatiivisesti Kun kaupunginosien välillä tapahtuvaan neliöhintavertailuun otetaan mukaan asuntojen huonekorkeus, se muuttaa osittain kaupunginosien välistä neliöhintoihin perustuvaa rankingia. ??Suomalainen on ahkera. Kolmasti vuodessa hän käy ulkomailla ja tekee vähintään neljä matkaa kotimaassa.  Eniten veri vetää Espanjaan, Turkkiin tai kestosuosikki Egyptiin, tämän vuoden matkamessujen kumppanuusmaahan. Mutta jos kauemmaksi tekee mieli, lennetään Thaimaahan, Vietnamiin tai Kambodzaan.. Uusinta jännitystä voi hakea vaikka Karibianmeren saarivaltioista Antigua & Barbudasta tai vähän tutummista Costa Ricasta tai Ugandasta. USA halpoine dollareineen nousee kohisten. Varminta on kuitenkin valita joku Euroopan maa tai metropoli, tuttu Rooma, Budapest tai Praha.  Ja kaikkein hurmaannuttavin on - arvaatko - maa nimeltä Suomi. Suomalaiset ovat itsevarmoja matkailijoita myös kotimaassaan ja vieraanvaraisia isäntiä tänne tulijoille.  Oikea matkamies lähtee vain lähteäkseen. Se joka matkustaa paljon, kokee paljon. Jos aasi lähtee matkalle, ei se tule takaisin hevosena, mutta kokeneempana aasina se kertoo kavereilleen että maailmaa kyllä riittää. William Shakespeare sanoi tämän:  ?Muuallakin on maailmaa? (There is a world elsewhere).  Ja sitten. Jos ei muuten osaa harhailla, on syytä lähteä matkalle. Jo matkal- la Tallinnan voi hämmästyä miten meri kuohuu, olo kohenee, mieli liikkuu, kun rento ja valpas matkustaja astuu laivaan.  Tänä vuonna Suomi nostaa profiiliaan matkailumaana.  Sibeliuksen 150-vuotisjuhalvuoden kunniaksi Helsinki-Vantaan lentokenttäkin aiotaan muuttaa Sibeliuksen lentokentäksi. Muualla maailmassa säveltäjät ja taiteilijat onkin jo ajat sitten nostettu matkailun vetonauloiksi.  Sibeliuksella on kysyntää. Helsinki on täynnä Sibeliusta, muistoja ja puistoja. Helsingin Yliopisto. Kansalliskirjasto. Helsingin Tuomiokirkko. Saimme koulussa vapaapäivän kun Sibelius 30.9.1957 siunattiin. Arppeanum. Seurahuone. Esplanad. Kappeli. Sibeliuksen iloiset illat keskittyivät usein Kämpiin ja saivat aiheen viedä vekseliä pankkiin.  Kallion kirkon kellojen lyönnit kuuluvat nykyiseen työhuoneeseeni Helsingin Castreninkadulle. Sibeliuksen kellot ovat kaikuneet yli sata vuotta joka päivä klo 12 ja klo 18 kirkon valmistumisesta 1912 lähtien. Tämä kellokoraali on Sibeliuksen eniten soitettu teos.  Loviisalaiset voivat olla ylpeitä Sibeliuksestaan.  Kauppiasisoisä osti Sibeliustalon Läntiseltä Tullikadulta 1817. Siellä asuivat isänäiti Katariina Sibelius Veli-Matti Hynninen ja täti Eveliina Sibelius, jotka ovat saaneet hautapaikkansa sukuhautaan historialliselle, vanhalle hautausmaallemme.  Loviisassa Sibeliusta on usein muistettu. Sibeliuspatsas (1964) herättää  tulijassa usein kysymyksen miten Sibelius liittyy Loviisaan? Monet paikat Loviisassa liittyvät Sibeliuksen elämänkaareen. Janne Sibelius piti tiivistä yhteyttä Loviisan sukulaisiinsa ja vietti siellä lapsuuskesiään isoisän kuolemaan asti (1879). Mutta myöhäisempi Sibelius palasi vielä antamaan viulutunteja. Silloin syntyi läpimurtoteos Kullervo (1891). Sibeliustalon vieressä sijainnut Loviisan kirkko ei voinut jäädä hänelle vieraaksi.  Loviisassa kirjoitettu rakkauskirje rakastettavalle Aino Järnefeltille todistaa miten romanttinen pikku-Loviisa ei ollut hänelle mikä tahansa kaupunki.  Veli-Matti Hynninen  veli-matti@hynninen.info Ebola-epidemia osoittaa: Terveysturvallisuutta on vahvistettava ??Viimeistään Länsi-Af- keinoja estää tartuntataurikan ebola-epidemia on tien leviämistä. Niillä ei osoittanut, että toimivat ter- ole myöskään tehokasta veysjärjestelmät ovat tärkei- terveysjärjestelmää, joilla tä turvallisuudelle ja yhteis- hoitaa epidemioita. Ilman kunnan toimivuudelle. Epi- tehokkaita vastatoimia paidemian leviäminen alueella kallisista epidemioista voi merkitsisi inhimillisen kär- tulla uhka koko maailman simyksen syvenemistä enti- turvallisuudelle. Taudinaisestään alueella mutta vai- heuttajien mahdollinen pääkeuttaisi myös merkittäväs- tyminen vääriin käsiin lisää ti sen pysäyttämistä.  turvallisuusuhkaa. Maailmanlaajuinen terMonissa hauraissa valveysturvallisuuden ohjel- tioissa valtion varoja on ma (Global Health Security suunnattu muualle kuin terAgenda) on koonnut yli 40 veydenhuoltoon tai koumaata ja keskeisiä kansain- lutukseen. Kansainväliset välisiä järjestöjä yhteistyö- toimijat näyttäisivät olevan hön. Sen tarkoituksena on nyt valmiita vahvistamaan parantaa kansallista varau- terveyssektoria. Lähtökohtumista ja terveysjärjestel- tana on maiden oma sitoumien toimintakykyä. Ohjel- tuminen kestäviin ratkaisuima tukee Maailman terveys- hin. Pelkkä terveydenhuoljärjestön (WHO) terveys- lon kehittäminen ei kuitensäännöstön ja maailman kaan riitä, jos yhteiskunnat eläintautijärjestön (OIE) ovat muilta osin heikkoja. eläinlääketieteen standarMaat hyötyvät, kun ne dien toimeenpanoa jäsen- ottavat oppia muiden kovaltioissa. Ohjelman pu- kemuksista ja tekevät yhheenjohtajuus siirtyy Suo- teistyötä keskenään. Esimelle vuonna 2015. merkiksi Suomi tekee yhKansainvälinen asiantun- teistyötä Tansanian kanstijatyöryhmä totesi jo vuon- sa, jotta maan eläintaudit ja na 2011 pandemian vas- mikrobit kyetään tunnistataisia toimia tutkiessaan, maan nopeasti. Hankkeessa että maailma on varautu- koulutetaan paikallisia asinut huonosti vastaamaan antuntijoita ja viranomaisia sellaiseen vakavaan kan- varautumisessa biologisiin santerveyttä uhkaavaan hä- uhkiin. tätilaan, joka on maailman Terveysturvallisuutta ei laajuinen ja kestää pitkään.   voida rakentaa pelkästään Kaikilla mailla ei ole ky- terveyssektorin ponnistukkyä havaita epidemioita sin.   Tärkeitä tässä työsniiden alkuvaiheessa eikä sä ovat myös maatalous-, puolustus-, kehitys-, turvallisuus- ja ulkoasiainhallinnot. Suomen vahvuutena on viranomaisten sujuva ja tiivis yhteistyö. Hyviä esimerkkejä ovat biologisten uhkien osaamiskeskus ja bioturvallisuusverkosto sekä eläimistä ihmisiin leviäviä tartuntatauteja seuraava zoonoosikeskus. Suomi  voi lähettää myös pelastushenkilöstöä tukemaan terveysviranomaisten toimintaa kriisialueilla, esimerkiksi koordinaatiotehtäviin tai teknisiin tehtäviin. Apua annetaan tällöin EU:n pelastuspalvelumekanismin tai kansainvälisten järjestöjen kautta. Tautien torjunta on yhteinen tehtävä.  Jokainen antibioottihoito kasvattaa luonnossa kiertävien antibioottijäämien määrää. Tämä taas lisää vastustuskykyisiä bakteereja. Antibioottien käyttöä voidaan vähentää mm. hyvällä eläintenhoidolla. Suomalaisessa elintarvikeketjussa on melko vähän vastuskykyisiä bakteereja. Hyvä tilanne on saatu aikaan tiukalla antibioottipolitiikalla, hoitosuosituksilla, valvonnalla, viranomaisten yhteistyöllä ja tutkimuksella. Eri toimialat ovat myös sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin. Ebolan tarttuminen sairaanhoitajiin länsimaisissa sairaaloissa osoitti, kuinka tärkeää on ottaa terveysturvallisuusnäkökulmat huomioon. Korkea teknologia ei suojele tartuntatautien parissa työskenteleviä, jos virheitä tehdään, välineet eivät ole ajanmukaisia, tai ohjeet ovat puutteellisia. Jatkuva koulutus ja harjoittelu luovat kestävää turvallisuuskulttuuria. Bioturvallisuuden kannalta on tärkeää, että tartuntatautien parissa työtä tekevät suojellaan tartunnoilta. Tehokasta varautumista, suojatoimia sekä viranomaisten yhteistyötä tarvitaan, ettei taudin aiheuttajia voida levittää tahallaan. Varautuminen ja vastatoimet luonnollisen, tahattoman tai tahalliseen biouhkan varalle voidaan suunnitella hyvin samalla tavoin. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin kehittää bioturvallisuuskäytäntöjä ja lisätä tietoisuutta uhista. Kansainvälinen yhteisö hakee kestäviä ratkaisuja pitkän aikavälin haasteisiin. Terveysturvallisuusohjelma tähtää juuri tähän.  Puheenjohtajuus avaa Suomelle ainutkertaisen mahdollisuuden vaikuttaa ja viedä eteenpäin yhteisten terveyssuositusten ja standardien toimeenpanoa.  Samalla voimme tehostaa kansainvälisen yhteisön toimintaa maailman terveysturvallisuuden parantamiseksi.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Viikot 4-5 Seurakunta Viikon mietelause: ikuu m Tam Kirja on kuin taskuun mahtuva puutarha. Arabialainen sananlasku Munkkiniemi Nimipäivät: Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. Viikko 4 Ma 19.1. Henri, henna, Heikki Ti 20.1. Sebastian Ke 21.1. Oona, Netta, Aune, Auni To 22.1. Visa Pe 23.1. Enni, Enna, Eini, Eine La 24.1. Senja Su 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Viikko 5 Ma 26.1. Joonatan Ti 27.1. Viljo Ke 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle To 29.1. Valtteri Pe 30.1. Irja La 31.1. Alli Su 1.2. Riitta Neulontakahvila Kansallismuseossa 29.1. - 23.4.2015 ??Kansallismuseon neulontakahvilassa kilistellään puikkoja ja kahvikuppeja. Tarkoituksena on koota neulonnasta ja neuleperinteestä kiinnostuneita ihmisiä yhteen neulomaan. Samalla jaetaan kokemuksia ja syvennetään tietoja neulonnasta ja neuleperinteestä. ?Ota mukaan oma neuletyö tai lankaa ja puikot kokeiluja varten. Neulontakahvilaa vetää kansatieteilijä, artenomi Anna Rauhala, joka tutustuttaa suomalaisiin perinnemalleihin museokokoelmien esimerkkien avulla.?Neulontakahvilan kevät: ?to 29.1.2015 klo 16 Neuleiden kuviointi arki- ja juhlaneuleissa?to 26.2.2015 klo 16 Erilaisia reunuksia joustinneuleista pitsi- neuleisiin?to 26.3.2015 klo 16 Suomalaisten neuleiden alueellisia erikoisuuksia ?to 23.4.2015 klo 16 Virolaisvaikutteita suomalaisissa neuleissa?Neulontakahvila kokoontuu Kansallismuseon kahvilassa, museon pohjakerroksessa tammi-huhtikuussa 2015, ?joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 16.?Tapahtumaan on vapaa pääsy, kesto noin 1,5 tuntia. Lue tapahtumasta lisää: www.nba.fi/fi/kansallismuseo/tapahtumat neulontakahvila?Kansallismuseo, Mannerheimintie 34, Helsinki. ?Museo avoinna ti-su 11-18, ma suljettu. Museo suljettu myös 3.4., 1.5., 19.-21.6., 6.12. ja 24.25.12.2015. Ekumeenista ikonitaidetta Tuomiokirkon kryptassa ??Ekumeenisten ikoninmaalausryhmien ikoninäyttely järjestetään kristittyjen ykseydenviikolla Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Näyttely on avoinna tiistaista 20.1. lauantaihin 24.1. klo 11?17 ja sunnuntaina 25.1. klo 12? 14. Näyttelyssä on paikalla ikoninmaalausryhmien jäseniä, joiden johdolla pääsee tutustumaan ikoninmaalaukseen. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Maalausryhmien ohjaaja, uskonnonopettaja, FM Seija Viitaniemi luennoi ikonimaalauksesta keskiviikkona 21.1. klo 14. Ikoninäyttely avataan ja ikonit siunataan maanantaina 19.1. klo 18 vietettävän Luottamuksen rukoushetken jälkeen. Siunauksen toimittavat ekumeeniset vieraat isä Kalevi Kasala, Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta ja ponomari Jefim Brodkin Järvenpään ortodoksisesta seurakunnasta. Raumantie 3 Ke 21.1. klo 13 Keskiviikkokahvit, lauletaan vanhoja koululauluja. Mukana Risto Kultala Music Centeristä sekä Eeva Löflund. 28.1. tarjolla keittoa. 4.2. Taistelua ja tulkintaa - Raamatuntutkijan tarina, emeritusprofessori Heikki Räisänen kertoo elämäkerta- ja muistelmateoksestaan. Ke 21.1. klo 18.30-20 Yhteisvastuukeräyksen ennakkonäytös. Tule kahville ja tutustumaan tämän vuoden keräyskohteisiin Haitiin ja Suurella sydämellä toimintaan. Mukana Elise Rinne ja Hetu Saarinen. Voi ilmoittautua mukaan kevään yvtapahtumiin. ? ? Maistraattien paperimuotoiset perhelehdet ja henkilöluettelot, joiden ylläpito lopetettiin vuonna 1999, on digitoitu. Digitoituja dokumentteja käytetään perunkirjoituksessa vaadittavien sukuselvitysten teossa. Digitoinnin ansiosta maistraateissa on voitu luopua paperiaineiston käsittelystä ja tiedonhaku on nopeutunut. Digitoinnilla turvattiin osin huonokuntoisen väestötietoaineiston säilyvyys sekä tehostettiin sukuselvitysten tekoa maistraateissa. Maistraattien paperimuotoiset perhelehdet ja henkilöluettelot, joiden ylläpito lopetettiin vuonna 1999, on digitoitu. Digitoituja dokumentteja käytetään perunkirjoituksessa vaadittavien sukuselvitysten teossa, ja ne tehdään jatkossa kaikissa maistraateissa digitaalisesta aineistosta. Digitoinnin ansiosta maistraateissa on voitu luopua paperiaineiston käsittelystä ja tiedonhaku on nopeutunut. Digitoinnilla turvattiin osin huonokuntoisen väestötietoaineiston säilyvyys sekä tehostettiin sukuselvitysten tekoa maistraateissa. Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 11-12.30 Sanan äärellä. Ti klo 13-15 Olohuone ? avoin kahvila. To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki. La 24.1. klo 18 Levollisuuden messu, Frilander. Su 25.1. klo 13 Messu, Frilander, Rämö. Ti 27.1. klo 10 Kävelyryhmä. Munkkiniemen puistotie 4, Ratikkapysäkin tietämillä. 3.2. Huopalahden- Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Ke klo 10.15-11.15 Raamattupiiri, Erkkilä. To klo 17 Lauluryhmä La Folia harjoittelee gregoriaanisia lauluja Victoria Alatalon johdolla p. 0400 729112. Muuta Lasten avoimet päiväkerhokerhot: Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Munkkivuoressa ke klo 9.30-11.30. Munkkiniemessä, ma klo 9.30-11.30, to klo 15-16.30 sekä ensilapsikerho ke klo 15-16.30. Lehtisaaressa ti klo 9.30-11.30. Lapsikuoro 5-7 -v. ke klo 16.30 - 17.15 Munkkiniemen kirkossa. Tervetuloa myös uudet kuorolaiset! tied. ja ilm. kanttori Kaisa Sidoroff, kaisa.sido- roff@evl.fi. Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18-19.30 Munkkiniemen kirkossa. Tervetuloa myös uudet laulajat! tied. kanttori Kaisa Sidoroff, kaisa.sidoroff@evl.fi. Kannatko huolta nuorista? Kannatko huolta Munkinseudun, Leppävaaran ja Pitäjänmäen nuorista? Haluaisitko yhdessä toisten kanssa rukoilla heidän puolestaan? Lisätiet. Annamari Jukko p. 050 594 9881 (iltaisin) tai annamari.jukko@ welho.com. Uusi Alfa-kurssi alkaa Verkosto ry järjestää Alfakurssin keväällä 2015 yhdessä Munkkiniemen seurakunnan kanssa. Kurssi voi olla myös osa aikuisrippikoulua. Tied. Mari AlaMattinen: mari@verkosto. net tai tekstiviestillä p. 050 5273961. Mukaan voit ilmoittautua jo nyt! Maaliskuussa katekismuksen äärellä ? illat 2.-30.3. ma klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Tule tutkimaan kristinopin vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. 2.3. Kymmenen käskyä, Tarja Frilander; 9.3. Uskontunnustus, Sinikka Peltohaka; 16.3. Isä meidän, Elise Rinne; 23.3. Sakramentit, Jouni Hartikainen; 30.3. Raamattu, rippi, rukous, Katariina Wirta. Sukuselvityksen saanti maistraatista nopeutuu Täyden palvelun hautaustoimisto ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Pe 23.1 klo 13 Keskusteluryhmä 90-vuotiaille. Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Su 25.1. klo 11 Messu, Frilander, Valtonen. Ma klo 14 Merimieskirkkopiiri. Huom! uusi kellonaika. Su 1.2. klo 11 Messu, Rinne, Sidoroff. Yhteisvastuulounas sekä valtakunnallisen keräyksen avaus; yv:n esittelypöytä materiaaleineen. Klo 17 Messu, verkosto.net. tie 1, huoltoasema Nesteen piha. Ke 28.1. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu. Puhujana varatuomari ja evankelista Hannu Äimänen. Mukana Leena Leppilahti ja Heli Erkkilä. Seuraavat: 25.2., 25.3., 29.4. ja 27.5. Su 1.2. klo 13 Messu, Rinne, Valtonen. Valtakunnallisen yhteisvastuukeräyksen avaus. Ti 3.2. klo 18 Käsityökerho. Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 Digitoitu aineisto koostui 1,9 miljoonasta väestötietodokumentista ja lisäksi digitoitiin Helsingin maistraatin uskonnollisten yhdyskuntien jäsenluetteloaineisto, johon kuului noin 250 000 dokumenttia. Maistraatit käyttävät kuukaudessa sukuselvityksissä keskimäärin 15 000 digitoidun dokumentin tietoja. Paperimuotoisten dokumenttien käsittelystä luopuminen mahdollistaa myös sukuselvitysten teon keskittämisen yhteen tai useampaan maistraattiin. Sukuselvitysten teon keskittämistä valmistellaan Itä-Suomen aluehallinto- viraston maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikössä, ja asiasta on tarkoitus päättää vuoden 2015 aikana. Väestötietoaineiston digitoinnista ja tietopalvelujärjestelmän suunnittelusta ja käyttöönotosta vastasi digitointihanke, joka toteutettiin Itä-Suomen aluehallintoviraston maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön, Väestörekisterikeskuksen, maistraattien ja Kansallisarkiston toimesta. Hanke rahoitettiin valtiovarainministeriön maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikölle myöntämällä määrärahalla. Digitointihanke saavutti asettamis- päätökseen kirjatut tehtävät annetussa aikataulussa ja alitti sille myönnetyn määrärahan. Digitointityö tehtiin Kansallisarkistossa ja dokumenttikohtaiset metatiedot kerättiin kahden yrityksen voimin. Tietojärjestelmän teknisessä ratkaisussa käytetään Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle tehtyä järjestelmää. Järjestelmässä on huolehdittu tietosuojasta ja varmistettu, että maistraattien ja kirkon virkailijat pääsevät käsittelemään ja luovuttamaan ainoastaan oman organisaationsa tietoja. Lunta ja pakkasta ? veturihallit ? hiekkaa ? petankkia ??Ranskalainen kuulapeli petankki tunnetaan kesäisenä ulko- ja puistolajina. Sitä voi kuitenkin harrastaa myös keskellä talven lumituiskuja ja pakkasia, sisähallissa keskellä Pasilaa. Lajia harrastetaan ympäri maailman, puistopelien lisäksi myös tavoitteellisena kilpailulajina. Ranskassa kilpailevia pelaajia on noin 300 000, meillä Suomessa kilpailulisenssin hankkineita pelaajia on n. 600. Aikojen saatossa Suomi on voittanut muutamia arvokisamitaleja: juniorien MM-pronssi, naisten EM-ammuntakilpailupronssi sekä tuoreimpana veteraanien (+55) EM -pronssi  vuodelta 2012. Ympärivuotisen harjoittelun ansiosta Suomi menestyy myös MM-kilpailuissa ja on sijoittunut neljä kertaa MM-kilpailujen sijoille 9.-12. Lajissa ratkotaan myös suomenmestaruuksia ja Pohjoismaiden mestaruuksia. Helsinki Petanque ry  ( www.helsinkipetanque.fi ) ylläpitää Helsingissä Suomen suurinta petankin sisäharjoittelupaikkaa vanhoissa veturikorjaamohalleissa Keski-Pasilassa (Veturitie 34). Liiton alainen yhdistys Etelä-Suomen Petankki ry.  (http://www.petanque. fi/?alueet/etela)   järjestää Pasilan hallissa ensi viikonloppuna 17.-18.1.2015 kansainvälisen kilpailun, johon tulee joukkueita Suomen lisäksi Saksasta, Ruotsista ja Virosta. Lauantain pääkilpailu  pelataan kolmihenki- sin joukkuein. Mukana 16 joukkuetta.   Pelit alkavat heti avajaisseremonioiden jälkeen kello 10 ja jatkuvat n. klo 18 asti. TERVETULOA KATSOMAAN JA TUTUSTUMAAN LAJIIN ? LUCKY STONESTAFF ON KOKO PÄIVÄN KÄYTÖSSÄNNE JA KERTOO LAJISTA KAIKEN MITÄ HALUATTE TIETÄÄ Kilpailun kotisivut: http://goo.gl/pMA5ZS ??Kalliossa sijaitsee yksi maamme  jäsenmäärältään suurimmista ja aktiivisimmista petankkiseuroista. Myös tämän tapahtuman järjestäjinä toimii kalliolaisen petankkiseuran Kallion kirkas ry ( www.kallionkirkas.fi ) aktiivit Riitta Kangas ja Henri Palmqvist
• MunkinSeutu Viikot 4-5 7 Käsitöistä kiinnostuneille; iloisia uutisia Helena Leinonen Munkkiniemen seurakunnan vapaaehtoistoimintaan on luvassa toimintaa käsityön ystäville, kädentaidon helmiä. ??Merja Paulin on muuttanut Munkkiniemeen noin puolitoistavuotta sitten. Hän otti yhteyttä seurakuntaan ajatuksena lähteä mukaan tekemään omalta osaltaan vapaaehtoistyö- tä seurakuntalaisten iloksi. Merja on innokas käsityön harrastaja, kutominen ja virkkaaminen on ollut lapsesta lähtien rakas harrastus ja jatkuu edelleen eläkkeellä ollessa. Merja haluaa koota yhteen kaikki käsityön ystävät, nuoret ja varttuneet. Ensimmäinen tapaaminen, käsityökerhon suunnittelukokous pidettiin tiistaina 20.1.2015 klo 18 Munkkiniemen kirkon aula-tilassa. Ajatuksena on, että jokainen voi mieltymyksensä mukaan kutoa itselleen pipoja, kaulaliinoja, säärystimiä, villasukkia jne. Mutta jos omat laatikot ovat jo täynnä, voi aina kutoa, virkata yhteiseen hy- vään, esimerkiksi kastetossuja alueemme kastelapsille tai jotain muuta hyödyllistä vaikkapa seurakunnan järjestämiin myyjäisiin. Merja lupaa neuvoa aloittelijoita esimerkiksi sukan kantapään teossa ja kaikissa muissakin käsityön kou- Harrastajateatterissa on voimaa! ??Suomalaisten lempiharrastuksiin kuuluu harrastajateatterin tekeminen; melkein kaikki ovat jossain vaiheessa elämäänsä näytelleet tai osallistuneet harrastajateatterin toimintaan. Kaksi iloista munkkiniemeläisrouvaa, Anneli Heusala ja Merja Laaksovirta ovat ottaneet harrastajateatterin asian vakavasti. Teatteritoiminta on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä, vanhojen ihmisten kunnon ylläpitoa ja sosiaalisia suhteita ja tavalliselle työssäkäyvälle rikas vapaa-ajan harrastus. Anneli Heusala toimii Karjalaisen Näyttämön puheenjohtajana ja Merja Laaksovirta Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtajana. Heusala ja Laaksovirta ovat vanhoja koulukavereita jo 50 vuoden takaa ja vakuuttavat, että luova hulluus on suuri nautinto ja ystävyyttä ylläpitävä voima. Suomen Harrastajateatteriliitto palvelee liki 600 näyttämöä ympäri Suomen; yksi merkittävä jäsen on Karjalainen Näyttämö, jonka tuotanto on ammatti- maista ja ohjelmistopolitiikka suunniteltua ja pitkäjänteistä. Munkkiniemeläiset ovat jo vuosia käyneet Käpylässä, Karjalatalolla katsomassa tasokkaita esityksiä kuten Tuntematon potilas (2009), Pilvisen poika (2010), Rooli (2011), Simpauttaja (2012), Kolme sisarta (2013), Viisi naista kappelissa (2014). Tänä vuonna ensi-iltansa saa Kyllikki Mäntylän Opri ? perinteinen karjalaisaiheinen näytelmä. Ensi-ilta on 6.3.2015 klo 19.00 Karjalatalolla, Käpylänkuja 1. Opri kertoo karjalaisesta mummosta, joka joutuu muuttamaan kunnalliskotiin. Paikka tuntuu aluksi oudolta, mutta kun Opri on unennäkijä, niin unien myötä hän ja muut asukit ystävystyvät ja löytävät toisensa. Hauskat huru-ukot tuovat omaa väriä ja vauhtia jokapäiväiseen elämään. Esitys on huumoripitoinen, lohduttava ja koskettava. Esityksen on ohjannut lohjalainen Sari Rautakoski, jolle tämä on ensimmäinen ohjaus Karjalaisella Näyttämöllä. Munkinseudulla on harrastajateatteriin liittyvää koulutustarjontaa. Munkkivuoren nuorisotalolla, Raumantie 5, kirkon takana, järjestetään seuraavat, kaikille avoimet teatterikurssit: TEATTERIESITYKSEN OHJAAMISEN PERUSTEET 24.-25.1.2015 la klo 9-18 ja su klo 10-16. Kouluttaja: Eveliina Heinonen (teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK) Kurssin hinta 90 euroa. TEATTERIKASVATUKSEN PERUSTEET 7.-8.3.2015 la klo 9.-16 ja su klo 10-16. Kouluttaja: Katri Mehto, (teatteri-ilmaisun ohjaaja, AMK) Kurssin hinta 90 euroa. Kursseille ilmoittautumiset minna.lepistö@kansalaisfoorumi.fi Tervetuloa hyvän harrastuksen pariin! Anne Palm, tiedottaja Suomen Harrastajateatteriliitto www.shtl.fi Karjalainen Näyttämö www.karjalainennayttamo.fi keroissa. Lankojen ja tarvikkeiden osalta Merjalta saa hyvät vinkit. Jos jollakulla on kätköis- sään tarpeettomaksi jääneitä lankakeriä, ne voi tuoda tähän suunnittelukokoukseen hyödynnettäviksi. Mitään osallistumismak- sua tästä kerhosta ei koidu. Mahdollisissa kysymyksissä Merja Pauliin voi ottaa yhteyttä puhelimitse 050-5855095. Nuorten bändien ilmoittautuminen Loistefestariin on käynnissä ??Loistefestari kuuluu ja kajahtaa eri puolilla pääkaupunkiseutua 20.?25. maaliskuuta 2015. Vuosittain järjestettävän nuorten esittävän taiteen katselmuksen teemana on tänä keväänä musiikki. Festari kattaa tyylilajit rokista klassiseen. Nuorten bändien ilmoittautuminen mukaan tapahtumaan on käynnissä ja jatkuu 8. helmikuuta asti. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa nuoriso.hel.fi/loiste. Loistefestari on suunnattu kaikille pääkaupunkiseudulla asuville 10?20-vuotiaille taiteen harrastajille. Loistefestari kutsuu nuorten bändit esiintymään vaikuttavissa puitteissa, tutustumaan toisiin harrastajiin ja kokemaan uutta. Loistefestari tarjoaa nuorille myös tilaisuuden saada rohkaisevaa ja harrastuksessa eteenpäin vievää palautetta ammattilaisraadilta. Loistefestari on hieno mahdollisuus saada esiintymiskokemusta, uusia kavereita ja asiantuntevia vinkkejä tulevaisuutta varten. Festarin taiteellisena johtajana toimii rumpali Sami Kuoppamäki. Hän on vaikuttanut muun muassa rocktrio Kingston Wallissa, Von Hertzen Brothersissa, Anssi Tikanmäen Fil- miorkesterissa ja tv-ohjelma Idolsin taustayhtyeessä. Loistefestari on valtakunnallisen Nuori Kulttuuri -tapahtuman pääkaupunkiseudun aluetapahtuma. Valtakunnallinen nuorten tapahtuma SOUNDS 2015 järjestetään Porvoossa toukokuussa. Loistefestarin mieleenpainuvimmat esitykset pääsevät edustamaan pääkaupunkiseutua Porvooseen 15.?17.5. Loistefestari käynnistyy näyttävästi avajaisilla perjantaina 20. maaliskuuta Ateneumissa. Loistefestarin katselmukset järjestetään viikonloppuna 20.? 22.3. Katselmuspaikat ovat Tapiola-sali ja Kannusali Espoossa, Vernissa Vantaalla ja Kanneltalo Helsingissä. Loistefestari huipentuu Espoon Sellosalissa järjestettävään gaalaan keskiviikkona 25.3. klo 18 alkaen. Jean Sibeliuksen 150-juhlavuosi näkyy ja kuuluu Loistefestarin ohjelmassa ? esimerkiksi avajaisissa ja festivaalin työpajoissa. Kaikille nuorille avoimissa työpajoissa hiotaan esimerkiksi esiintymistaitoja ja puututaan rasismiin taiteen keinoin. Luvassa on myös Ateneumissa järjestettävä Äänimaisema-multimediatyöpaja. Loistefestarin järjestävät Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten nuoriso- ja kulttuuritoimet. Katselmuksiin ja gaalaan on vapaa pääsy. Nuoret musiikinharrastajat, maaliskuussa te saatte loistaa! Palokuolemat lisääntyivät ? 87 palokuolemaa vuonna 2014 ??Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön alustavien tietojen mukaan tulipaloissa kuoli viime vuonna 87 ihmistä. Palokuolemien määrä nousi huomattavasti edellisvuodesta, jolloin kuolleita oli 58. SPEKin johtajan Matti Orraisen mukaan näyttää siltä, että viime vuosina tehty hyvä työ paloturvallisuuden edistämiseksi ei ainakaan vielä ole tuonut pysyvää parannusta palokuolematilanteeseen. ? Suomalaisessa yhteiskunnassa on asumisen paloturvallisuutta pyritty parantamaan. Näyttää siltä, että toimenpiteillä ei ainakaan vielä ole päästy pysyvästi palokuolemien merkittävään vähentymiseen, sanoo johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Viime vuosien keskeisiä keinoja parantaa paloturvallisuutta ovat olleet mm. itsestään sammuvat savukkeet, palovaroitinten määrän lisääminen kodeissa sekä koko pelastusalan yh- teinen kampanjointi. ? SPEK on jo pidemmän aikaa edistänyt automaattisten sammutuslaitteistojen käyttöön ottoa Suomessa. Sammutuslaitteistot nousevat entistä ajankohtaisemmiksi, kun ikäihmisiä ja muita henkilöitä, joiden toimintakyky on heikentynyt, asutetaan omissa kodeissa. Heille on järjestettävissä erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö, painottaa Orrainen. Suuri osa asuntopaloista saa alkunsa lieden käytöstä. Myös liesipalojen ehkäisemiseksi on olemassa teknisiä ratkaisuja. ? Liesiä on pyritty kehittämään paloturvallisemmaksi erilaisin lisälaittein. Liesien turvalaitestandardi, joka määrittelee turvalaitteiden vaatimukset Euroopan laajuisesti, on juuri valmistunut, kertoo Orrainen. Viime vuoden palokuolemista 27 tapahtui kerrostaloissa, 36 omakotitaloissa sekä 10 rivi- ja muissa pientaloissa.
• MunkinSeutu 8 Viikot 4-5 Risto Kolanen: Poimintoja syksyn ja talven teatterista Helsinkiläinen ammattimainen tai harrastajapohjainen pienteatteri eli voimakasta aikaa syksyllä ja alkutalvesta. Monologeja, aatedraamaa ja taiteellisia kokeiluja oli nähtävillämme. Kaikista ei ole kuvia esittää. Mutta kooste on aika kattava. ??Myllyteatterin 10-vuotisjuhlanäytelmä Tapaus Gaala yhdisti Fellinin karnevalismia, Kantorin teatteriestetiikkaa ja japanilaista liikemetodioppia yhdessä tulkinnassa KokoTeatterin lavalla. Teatterin perustajan ja johtajan Miira Sippolan lapsuuskokemuksiin pohjautuva esitys oli täynnä jatkuvaa karusellimaista liikettä, näyttelijöiden näköisnukkeja ja luovuutta. Hienosta joukkueesta erottuivat Paula Koivusen tanssipyörähdykset, Jaakko Kiljusen puhelinkeskustelut, Henna Kaikulan uskomattoman akrobaattiset vartalotaivutukset ja teatterin pitkäaikaisen kantavan voiman Yuko Takedan ilmeet ja ilmeettömyydet toistoliikkeissä ristin kanssa ja ilman. Yhden äidin väsymys Näyttelijä Minna Puolannon itse kirjoittama ja esittämä monologi Kuolema korjaa univelat on maineensa veroinen, kun paljon kiertänyt esitys oli nähtävillä uusintana Kanneltalossa. Anna Veijalaisen ohjauksessa sekä Timo Hirvosen musiikin ja musiikkidramaturgian tuella Puolanto esittää kolmen lapsen äitiä, joka ei saa öisin unta ja on nääntyä perheenjäsentensä tarpeiden tyydyttämiseen. ? Hän tyydyttää toisten tarpeita ympäri vuorokauden, ympärivuotisesti. Kurahousut, tunteet, vuorokaudenajat ja ajatukset sotkeutuvat ja hukkaavat hahmonsa. Mistä voi tietää, milloin on torstai? Miksi mies suuttuu, jos sen suuhun tunkee tutin? Entä mitä pitää tehdä, kun on kaatanut vettä mikron tuuletusaukosta sisään? Missä tulee raja vastaan? ?Äiti rakastaa teitä yli kaiken!? Omakohtaiset kokemukset saivat näyttelijän tarttumaan aiheeseen viiden vuoden valvomisen jälkeen. Puolanto antoi itselleen ja katsojille mahdollisuuden nauraa arjesta nouseville koomisille sattumuksille. Näin syntyi komedia vaikeasta aiheesta. Minna Puolanto tanssii, heittää kärrynpyöriä ja juttelee nukkekotinsa pienille lapsille ilmeikkäät kasvot videokuvassa. Hupaisa, puhutteleva, puoleensavetävä tunti herätti sekä ajatuksia että tunteita koskettavasti. Kuolema korjaa univelat, mutta nauru pidentää ikää. Ihanien ihmisten tragedia ? Pimeys on se mikä tulee kun ei valitse mitään, teatterijohtaja Antti Hie- Helka Periaho tavoitti Helenessä kuvataitelijan sisimmän. tala kirjoittaa Ihanat ihmiset ?esitykseen, joka oli Qteatteri syksyn 2014 näytelmä Tunturikadulla, EtuTöölössä. kahden nuorimman sukupolven teatteri on hyvässä vauhdissa, kevään legendaarisen Kasper Hauserin jälkeen. Näyttelijät ovat loistavia ja yhteen hiileen puhaltavia, mutta ensimmäinen puoliaika vähän puudutti loppua kohden. Kohtauksia uusitaan tyylitellysti. Pelkistetyn steriili vaalea lavastus kumpuaa elämän tyhjyyttä.  Keskiluokkainen porvarisperhe nuuskaa kokaiinia kotonaan jatkoilla Elina Hietalan mainiosti esittämän vauhtimimmin kanssa. Ilo oli nähdä vierailija Minna Haapkylä ja Q:n vakiohahmo Jani Volanen kotinäyttämöllään. Mutta varsinainen illan pelastaja oli Jussi Nikkilän persoonallisen honottavalla puherytmillä ja äänellä esittämä siskonveli, joka etsii kadonnutta lammasta ja sekoittaa pariskunnan elämän vielä perusteellisemmin kuin sisko ensimmäisellä puoliajalla. Gaalassa oli monta karnevaalia, etualalla Yuko Takeda. Kuva: Heli Sorjonen (Myllyteatteri). Hyvyyden vallankumous Kapteeninkadulla ? Ihminen voi elää kahdella tavalla, elämää kohti tai kuolemaa kohti. Minä olen kääntynyt elämää kohti, Sisar Huttunen sanoo loppupuolella. Teatterisali lähti lauluihin ja tunnelmaan mukaan, koska sen päälle laskeutui teatterin magiikka, usko sanomaan tai paremminkin sanojen oikeamielisyyteen, vilpittömyyteen. KOM-teatterin onnistunut ja suosittu esitys oli lokakuulta tammikuulle Vallankumous. Se kuvaa, puitteiltaan oikeisiin historianhahmoihin pohjautuvaa, ääritolstoilaista, kristilliseen sosialismiin, uskovia yksilöitä Suomen kumousvuosina 1917?18. He tekivät omaa anarkistista sydänten kumousta ennen työväenja valkokaarteja Helsingin keskustassa. Jean Boldt oli virkaheitto hovioikeudenauskultantti ruotsinkielisestä sotilasja pappissuvusta. Josefina ?Sisar? Huttunen oli vapaakirkollisen kristillisen opin Minna Puolannon naisen väsymys puhuttelee, mutta myös naurattaa. Kuva: Terhi Kokkonen (Koko-Teatteri). saarnaaja, Pelastusarmeijan upseeri, joka pitää naisten puku- ja liiviliikettä Korkeavuorenkatu 36:ssa. Hän tempautuu tolstoilaisen hyvyyden vallankumouksen airueksi, joka hurmaa väkeä. Hairahtunut Sisar tutkikaan Lapinlahdessa, mutta hän vapautuu harjoittamaan liiketointaan. Pekka Valkeejärvi tekee hienon eettisen julistajan. Nuori Johannes Holopainen puhkuu energistä uskottavuutta Boldtin apumiehenä lauluissaan ja liikkeissään. Näytelmä oli viikon kesken, koska Pirkko Hämäläinen (kuvassa keskellä) loukkaantui. Laura Malmivaara ui viikossa Sisar Huttusen liiveihin, mikä on uskomaton suoritus. Hän sai taputusten aikana kukat ja suukon niiden välittäjältä Juho Milonoffilta poskelle. Juha Siltanen kirjoittaa esipuheessa, että hän halusi kirjoittaa suomalaisesta ?epätärkeästä historiasta?. Vuorosanat ja juonen kehittely soljuu hyvin, ensimmäisellä puoliajalla yhtenäisemmin, toisella karnevalisoituen lauluihin ja liikkeen anarkiaan. Ohjaaja Lauri Maijala on pitkään tehnyt yhteiskunnallisesti merkittävää teatteria Brechtin hengessä: ? Eläköön humanismi ja eläköön sen mahdollistama häpeilemätön naivismi! Kapteenikadun ammattiteatteri Ullanlinnassa pitää tasonsa. Vieraskirja yhteisöteatterina Lapinlahden sairaalaa on kiinni. Se on palvellut mieleltään järkkyneitä tai väsyneitä Aleksi Kivestä VesaMatti Loiriin. Helsinki ei tiedä, mitä tehdä. Yhdistys haluaisi sen ?terveyttä kulttuurista? -käyttöön. Kokemus vajaan tunnin esityksestä Vieraskirja ja jälkikeskustelu taitelijoiden tanssista sanoineen ja SPR:n ystävätoiminnan työpajoista oli kyllä hyvin terapeuttinen, hoidollinen. Ninni Perkon ohjauksessa pitkän linjan tanssija Leena Gustafsson ja nuoremmat Kati Kallio ja Mikko Niemistö esittivät ylävartaloon keskittyen tanssia ja taustalla oli musiikkia sekä yksinäisyyttä poteneiden ihmisiä työpajatekstien virittäminä kirjoitettuja katkelmia. Tunnelma oli hyvin keskittynyt. Yleisö poikkesi normaalista tanssiyleisöstä kantaesitysiltana. Työpajalaiset, vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat, sukulaiset täyttivät sairaalan kylmän, muuten tyhjänä olleen auditorion tilan.  Koko projekti on Sivuun Ensemblen ja Kansallisteatterin kiertuenäyttämön yhteistyönä syntynyt ja lähtee kiertämään hoitolaitoksiin, palvelutaloihin ja vankiloihin, mikä on esimerkillistä yhteisöllistä kulttuuritoimintaa.  Kun kävelin ulos pimeään iltaan, jäi mieltä harmittamaan Lapinlahden sairaalan tila ja epätietoisuus tulevaisuudesta. Sylvi puhuu kännykkään Mikko Roihan kohuttu Sylvi oli alkusyksyn menestys Klockrike-teatterissa Erottajajanmäellä.. Tulkinta on hienosti tähän aikaan tuotu versio Minna Canthin 1800-luvun klassikosta, jota intohimodraamana sanotaan suomalaiseksi Anna Kareninaksi, rakkauteensa lankeavan naisen tarinaksi. Onko nuorella naisella oikeus haluun, vai elääkö vain muiden määrittelyiden kautta? Sylvi haluaa milloin mitäkin ja unohtaa pian sen, kun löytää jotain muuta. Muut ihmiset ovat narsistille välineitä omaan tyydytykseen. 2010-luvun Sylvi puhuu kännykkään, riehuu diskotansseissa ihastuksensa kohteen ja hänen sisarensa kanssa. Draama on tehty nuorelle yleisölle, joka haluaa nähdä ja tulla nähdyksi. Tunteet ja halun kohde muuttuvat nopeassa tahdissa. ? Veri on nuorta, liha halukasta, esitys perustelee itseään. Pia Andersson värisee hysteerisellä kiihkolla roolinsa lävitse. Hän myrkyttää virkamiesharmaan holhoojamiehensä ja antautuu intohimoon nuoruudenrak-
• MunkinSeutu Viikot 4-5 Axelin osan tarkan viileästi. Runoja Kallion teatterissa kautensa kanssa. Lopussa hän syö vankilassa aterian, viileän tyylikkäänä ja ulospäin mitään katumatta. Rikos saa silti rangaistuksen. Matti Raita Klockrikestä suoriutuu luopiorakastaja Viktorin roolista hienosti. Lasse Fagerström tulkitsee Sylvin holhoojamiehen Tammikuulla oli viehättävä harrastajalausujien runohetki Teatteri Kalliossa Siltasaarenkadulla kirkon juurella, seurakuntayhtymältä vuokratussa tilassa. Auli Suojanen ja Helvi Söderlund esittivät yli 30 suomalaista nyky- ja vanhempaa runoa tai kirjan/ novellin pätkää Vastakohtia -teeman alla. Pääasiassa nykyrunoilijoita Eijakaija Sipon ohjauksessa. Pidin Väinö Kirstinän ?Tutun pubin pöydässä..?, Kari Hotakaisen hirtehisen ?Tanssisali kuhisi...? (kirjasta Syntisäkki) ja Rosa Liksomin ?Aamullako mie...? (kirjasta Tyhjän tien paratiisit) tulkinnoista. Herkempää osastoa olivat Eino Leinon ?Apollo smailaa? Raija Tervomaan slangintamana tai P. Mustapään ?Laulu kaipuusta?. Pentti Saaritsa, Arto Melleri, Sirkka Turkka ja Anja Erämaja mm. saivat elämää kokeneet tulkinnat. Suojanen oli ilkikurisempi, huumoria käyttävä tulkitsija, joka on harrastanut lausuntaa kuusi vuotta. Söderlund esitti ehkä lyyrisempiä runoja kahdeksan vuoden kokemuksella. Täysisalillinen tykkäsi kovasta. Samassa paikassa tapahtuu joka keskiviikkona erilaista kulttuuriohjelmaa. Kati Kallio ja Leena Gustafsson tulkitsevat yksinäisyyttä. 9 Naispääosassa oli Pirkko Hämäläinen, jonka loukkaantumisen jälkeen Kaura Malmivaara teki roolin. Kuva: Noora Geagea. Helenen monologi Talvisodan jälkeen Helene Scherjfbeck teki uuden omakuvan ? Luiseva nainen, jonka suu jäykistyi, sireenien soidessa, kauhun huutoon. Minulle aiemmin tuntematon näyttelijä Helka Periaho teki huikeanherkän Helenen KokoTeatterissa Rakel Liehun elämäkerrasta dramatisoidussa monologinäytelmässä. Siitä vastasi Aino Piirola, ohjauksesta Tuija Väänänen. Esitys kävi runsaassa tunnissa läpi Pariisin oppivuodet, Ateneumin, Hyvinkään elämän äidin kanssa, Tammisaaren ja Ruotsin hoitolaitokset. Helka Periahon ilmehdintä, elekieli ja liikkuminen lonkkavaivan kanssa tavoitti osuvalla tavalla kuvataitelijan sisintä. 56-vuotias taitelija pahastuu kun parikymmentä vuotta nuorempi miesystävä valitsee 18-vuotiaan morsiamen. Heitä oli paljon katsomossa, hyvä niin. Juha Siltasen käsikirjoitus, Jukka Nykäsen musiikki ja Minna Vainikaisen ohjaus vaihteli eri aikatasoissa ja oli aika sekava. Henkilökuvat jäivät ohuen oopperamaisiksi. Vallilassa majaa pitävän musiikkiteatteri Kapsäkin tuottama musikaali sai valtalehden tylyn ensi-ilta-arvion, mikä vähensi katsojia pikkujoulusesongin aikaan, mutta he löysivät uudestaan paikalle. Kristiina Janhunen on monitaitureiden joukossa erittäin notkea köysiakrobaatti ja tanssija. Reetta Ris- Kokeiluja nuorisoteatterissa Kellariteatteri, stadilaisittain Klitsu, sijaitsee entisessä holvimaisessa halkovarastotilassa, joka on palvellut Helsingin nuoria teatterinharrastajia vuodesta 1956. Siellä esitettiin joulukuulla Ylijäämää täysille saleille. Klitsun uudet näyttelijät esittivät hauskan, energisen ja tunteellisen Veera Lehtisen ohjaaman näytelmän siitä, mikä on parikymppiselle tärkeintä: parinmuodostuksen ja siitä ulos jäämisen ongelmat. Eteisseinällä oli lehtileike Pekingin torista, jossa vanhemmat kauppaavat ?ylijäämänaisia? ja tutkivat vastakkaisen sukupuolen tarjouksia. Hauskoja olivat sketsimäisen lyhyet sinkkutapaamiset siitä, onko toinen sopivan oloinen. Saimme kokea shakespearelaisia ?Romeon ja Julian? vuorosanoja, pätkiä Aila Meriluodon ?Lasimaalauksesta? ja Maria Jotunin ?Kun on tunteet? -tekstistä. Paljon kuultiin musiikkia. Dave Lindholmin kaunis ?Pieni ja hento ote? lopetti esityksen. Hyvin erilainen oli saman teatterin vanhempien tekijöiden Talvi-Dionysia Bal- Pia Andersson värisee Sylvinä. derin talossa Aleksanterinkadulla, vanhassa raittiustalossa. Ohjaaja ja muusikko Juha Liira on keskittynyt Suomen ja lähikansojen muinaiseen historiaan, Kantelettaren lauluihin. Aluksi meille esitettiin ?Ahti ja Kyllikki-vainaa?, tarina noin 950 jKr. Ahvenan meren kuninkaan  rappiohovista. Vaimo kuolee, ja antiikin tarujen tapaan Ahti haluaa hakea hänet takaisin Manalasta ja aminoida ruumiin. Odinin mysteeritietä ja okkultismia. Eläviä kuolleita. Aika puistattavan mystinen oli kokemus. Välillä laulettiin kauniita säveliä runoihin, mm. hieno naisääni tulkitsi Liiran edellisen näytelmän Ukkosmaan tunnuskappaleen; se kuvasi Liivinmaata 1200-luvun alussa. Kolmas osuus oli ?Jaakko Ilkka tapahtuu? Aarni Krohnin oopperalibreton englanninkieliseen tekstiin. Se sijoittuu Nuijasodan ensimmäisiin kuukausiin Pohjanmaalla. Liiralle tarina on talonpoikainen vallankumous, jossa sankari petetään ja tapetaan. Tyylilaji on ylinäytelty oopperamaisuus, farssia, jossa juostaan salin halki edestakaisin. Houdini soi hyvin Auli Suojanen (vas) ja Helvi Söderlund ovat harrastaneet lausumista 6-8 vuotta. Kuva: Markku Suojanen. Helsingin venäläinen teatteri aloitti Arkadia-teatterissa 1865 ja siirtyi uuteen rakennukseen 1880, Aleksanterin teatteriin Bulevardin ja Albertinkadun kulmassa. Venäläinen teatteri toimi siellä vuoteen 1918. Joulun tienoilla ja uuden vuoden alkupäivinä Aleksanterin teatteri palveli jälleen venäläisiä, turisteja tai enimmäkseen suomenvenäläisiä, aika paljon nuoria. Houdini -musikaalin tekstit oli käännetty venäjäksi. timäki ja Emmi Harjatsalo lauloivat hyvin naisroolit, Leo Honkonen ja Miika Laakso miesroolit. Eero Milonoff ei Houdinina laula yhtään, vaan enimmäkseen kaivautuu arkkuihin ja hautaan jne. Hän saa enemmän vuorosanoja toisella, paremmalla, puoliajalla. Vokaalien fraseeraus vuorosanoissa on Milonoffin veljesten bravuuria, mutta KOMin Juho on siinä parempi. Musikaali loppuu oudosti yhtäkkiä, yleisö ei heti tajunnut draaman kaarta. Risto Kolanen Läpinäkyvät ja yhdenmukaiset kriteerit Helsingin asukastaloille ??Helsingin kaupunginhallitus saa maanantaina käsiteltäväkseen esityksen, jonka tavoitteena on luoda Helsingin asukastalojen rahoitukselle ja hallinnolle yhtenäiset ja läpinäkyvät ja periaatteet. Ehdotuksen mukaan asukastalojen taloudellisesta tukemisesta päättäisi tulevaisuudessa kaupunginhallitus. Esitykseen sisältyvät myös asukastalojen uudet avustuskriteerit. Helsingissä on nykyisin nelisenkymmentä asukastaloa tai -tilaa, joiden rahoitus- ja hallinnointitavat vaihtelevat. Niitä ovat ylläpitäneet kaupunki, järjestöt tai alueelliset kiinteistö- tai pysäköintiyhtiöt. Uudistusta valmistellutta työryhmää vetänyt kaupunginkanslian vuorovaikutuspäällikkö Johanna Seppälä sanoo, että asukastalot ja -tilat ovat tärkeitä yhteisöllisyyden toimintakeskuksia, joissa järjestöt kokoontuvat ja joissa alueen asukkaat voivat osallistua harrastusryhmiin. Tiloja voi myös vuokrata tilaisuuksiin. Keskeinen muutos koskee Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston nykyisin hallinnoimia yhdeksää asukastaloa, joille etsitään siirtymävuoden 2015 aikana toiminnasta vastaava alueellinen järjestö tai yhteisö. ?Työryhmä piti parempa- na, että asukastaloille haetaan paikalliset olosuhteet tuntevat toimijat eikä niiden ylläpitoa kilpailuteta. Uudessa tukimallissa otetaan käyttöön aiesopimukset, millä pyritään turvaamaan tilojen toimintaedellytykset pitemmällä aikavälillä. Se tuo lisää pitkäjännitteisyyttä toiminnan suunnitteluun ja kehittämisen?, Seppälä sanoo. Taloudellista tukea voi jatkossa saada asukastalon ylläpitokustannuksiin sekä kaikille avoimeen ja maksuttomaan alueen yhteisöllisyyttä tukevaan toimintaan. Valmistelun aikana järjestettiin useita tilaisuuksia, joissa asukastalojen toimijoiden mielipiteitä kysyttiin. Avustuskriteerejä muokattiin saadun palautteen perusteella. Tarkoitus on, että uuden rahoitusmallin myötä asukastalojen toiminta ohjautuu avoimeksi kansalaistoiminnaksi, jota kaupunki tukee kumppanina. Alueellisia ja jalkautuvan työn toimintoja tuottavat jo nyt muun muassa sosiaali- ja terveysvirasto, kulttuurikeskus ja nuorisoasiainkeskus erilaisilla kumppanuusmalleilla. Kaupunginkanslian osallisuus- ja neuvontayksikkö järjestää avustusjärjestelmästä järjestöille ja yhteisöille infotilaisuuksia.
• MunkinSeutu 10 Viikot 4-5 Kannabis voi koukuttaa koululaisen ??Kannabis on vakiintunut nuorten keskuudessa. Suurin osa nuorista tietää jonkun joka käyttää kannabista. Yleensä kannabiksen käyttö näyttää nuoresta harmittomalta. Tämä on johtanut siihen, että nuorten asenteet kannabiksen käyttöä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Joskus kannabiksen käyttö johtaa kuitenkin siihen, että siitä tulee nuoren elämää hallitseva asia. ?Kun polttaa, sitä elää niin hetkessä, eikä sitä edes näe tulevaisuuteen. Sitä vaan funtsii et ei mulla oikeesti oo kiire mihinkään. Vanhemmat vaahtoo nytkin yo-kirjoituksista. Ei kiinnosta, voinhan mä kirjoittaa myöhemminkin. Nyt tuntuu vaan mageelta pössytellä. Kaikki tuntuu muutenkin niin paljon paremmalta kun on paukuissa. Savut kuitenkin jumittaa paljon. Aamulla pitäis herätä seitsemältä kouluun aivan jumissa ja pää tyhjänä. Ei onnistu. Kouluun on hyvä mennä joskus kello 12, se on ihan ok aika.? Näin kertoo Henna kirjassa Ruohojuma- la ? äiti, tytär ja kannabisarki. Kannabis voi koukuttaa, kuten Hennalle kävi. Hän kokeili kannabista ensimmäisen kerran 15 ?vuotiaana, ja täysi-ikäisyyden kynnyksellä käyttö oli lähes päivittäistä. Puuttuminen vaikeaa Henna käytti kannabista kodin ulkopuolella, usein päivisin. Näin hän pystyi salaamaan asian pitkään perheeltään. Hennan kannabiksen käyttö paljastui perheelle vasta, kun hänen poikaystävänsä alkoi varastella perheen äidin koruja ja äiti ryhtyi selvittämään varastelun taustoja. Sen sijaan koulussa Hennan kannabiksen käytöstä oli ainakin aavistus. ?Kyllä meidänkin koulussa tiedettiin huumeiden käytöstä koska me oltiin koulussakin pilvessä ja tultiin paukuissa tunneille. Meidän koulussa poltettiin tosi paljon, vaikka se on muka hyvä koulu. Opettajille pidettiin luentoja miten ne osais tunnistaa jos oppilas on huumeissa. Poliisikin kävi pitämässä jotain huumeluentoo. Mut ei sillä ollu mitään vaikutusta.? Ote tyttären päiväkirjamerkinnöistä. Puuttuminen nuoren kannabiksen käyttöön voi olla vaikeaa. Monet kannabiksen käyttöön liittyvät tunnusmerkit ovat sellaisia, joita voi esiintyä murrosikäisillä muistakin syistä, kuten masentuneisuus, väsymys, mielialan muutokset ja levottomuus. Nuoret kritisoivat päihdevalistusta Ruohojumala -kirjan julkistamistilaisuudessa oli mukana nuoria keskustelemassa siitä, millainen päihdevalistus puree nuoreen. Nuoret näkivät päihdevalistuksen onnistumisen yhdeksi keskeiseksi tekijäksi sen, miten aikuiset kommunikoivat nuorten kanssa päihteistä. ? Jos nuori on jo kokeillut kannabista, on jo menty sen rajan yli että voi toimia myös vastoin lakia. Silloin syyllistäminen tai laittomuudella pelottelu ei yksinkertaisesti tehoa, kommentoi yksi nuorista. - Terveystiedon tunneilla käytävä opetusmainen valistus ei ole tehokasta, kun kaveripiirissä puhutaan ihan jotain muuta. Tarvitaan nuoren maailmasta lähtevää luottamuksellista keskustelua, arvioi toinen nuori. Vanhemmat tarvitsevat tietoa Monelle vanhemmalle kannabis ja muut huumeet ovat vieras ja kaukainen asia, kuten Ruohojumala ?kirjan äidille. Vanhemmat saattavat luottaa, että asenteet omaksutaan perheessä, ja että se suojelee lasta kannabiksen käytöltä. Uskotaan ettei kannabista liiku meidän alueella, meidän koulussa tai lapseni kaveripiirissä. Vaikka vastuu lapsesta on vanhemmilla, niin koulun rooli on tärkeä sekä nuorten että vanhempien valistajana. ?Kerätessäni tänään likaisia vaatteita Hennan huoneen lattialta, löysi kuitin, jonka mukaan hän on ostanut bongin. Netistä selvitin, että se on vesipiipun kaltainen tupakkapiippu. Minulla ei ole harmainta aavistusta, mihin bongia käytetään. Tyttö väitti polttelevansa sillä vesipiipputupakoita. ? Ote äidin päiväkirjamerkinnöistä. Myöhemmin psykiatri kertoi äidille, että bongin hankkiminen kertoo vahvasti kannabiksen käytöstä. Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta koulut voivat olla keskeisessä roolissa vanhempien valistajina. Monessa koulussa on järjestetty vanhempainiltoja, joissa vanhemmat saavat tietoa kannabiksesta, sen käytöstä, vaikutuksista sekä käytön havaitsemisesta ja siihen puuttumisesta. Tarja Surakka Kannabiksen käytön mahdollisia tunnusmerkkejä ??kaveriporukka muuttuu ??lisääntynyt rahantarve ??tavaroita häviää ??luonteenpiirteiden selittämättömät ja äkkinäiset muutokset: iloisesta ja sosiaalisesta ihmisestä voi tulla äkäinen ja aggressiivinen ??poikkeuksellinen väsymys, uupumus tai jopa sekavuus ??ylienergisyys, levottomuus ja unettomuus ??asioiden unohtelu ??kysymysten ja katsekontaktin välttely ??poissaolot koulusta tai työstä ??koulumenestyksen tai työssä suoriutumisen heikkeneminen ??elämänarvojen ja elintapojen jyrkkä muutos ??hihamerkit ja rintapinssit Lähde: Heiskanen, M & Surakka, T. 2014. Ruohojumala ? äiti tytäs ja kannabisarki. KirjaX, Espoo. Kirja perustuu äidin ja tyttären päiväkirjamerkinnöille. Lisäksi kirjassa on näkökulmia osio, joka tarjoaa asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta.
• MunkinSeutu Viikot 4-5 11 Suomen palkituin dragartisti Marko Vainio  juhlii 10-vuotisuraansa Helsingissä ja Turussa ??Marko Vainion luoma Divet Show on palkituin drag show Suomessa ja takana on jo huimat yli 2000 keikkaa niin kotimaassa, laivoilla kuin ulkomailla, mm. Kööpenhaminan Priden päätapahtumassa sekä Välimeren risteilijöillä. Show on voittanut myös kahdesti Viihdeohjelmien Suomen mestaruuden. Menestynyttä uraa juhlistetaan isolla kaksituntisella näyttävällä showlla, jossa nähdään uran varrelta suosituimpia parodiahahmoja kuten Paula Koivuniemi, Whitney Houston, Johanna Tukiainen ja Antti Tuisku, mutta myös liuta uusia tähtiä kuten Cheek, Lara Fabian ja Conchita Wurst. Showt nähdään 13.14.3 Turussa Sigyn-salissa sekä 9.5 Helsingissä Savoyteatterissa. Show on vahvistettu kuudella tanssijalla ja lavalla tullaan näkemään ennätysmäärä eli yli 50 parodiahahmoa. ? On ollut aivan huikea 10 vuotta, tässä ollaan menty lähes 200 shown vuosi- vauhtia eikä taantumaa ole ollut näkyvissä ainakaan minun keikkakalenterissa. Vaikeina aikoina viihde pitää ihmiset iloisina. Lisäksi nöyrä asenne työtä kohtaan sekä ajantasalla pysyminen ovat varmasti vaikuttaneet positiivisesti uranousuun., Marko kertoo. Vaino juhlii Helsingissä ja Turussa. Dragartisti Marko Vainio. Minä olen Adolf Eichmann Teatteri Kultsassa ??Teatteri Kultsassa sai 17.1. ensi-iltansa Jari Juutisen näytelmä Minä olen Adolf Eichmann. Syyllisyyttä ja syyttömyyttä pohtiva näytelmä vertaa historian hirmutekoja tämän päivän piittaamattomuuteen ja riistoon. Se on häpeämättömän hauska ja makaaberi cocktail, jossa syytettyjen penkillä on kol- mannen valtakunnan virkamies ja muutama muu. Näytelmän keskushenkilö on Adolf Eichmann, rakastava puoliso ja neljän pojan isä, joka organisoi juu- Kuvassa Noora Nyyssönen, Tiina Pietiläinen, Aila Herronen. Kuva: Timo Seppälä. talaisten joukkokuljetukset keskitysleireille. Näytelmä kysyy, mitä on tämän päivän holokausti? Miten vaikea on vastustaa kiusaamista, miten helppoa olla voittajien puolella? Näytelmän on ohjannut Suvi Lahdenmäki. Kuvassa Jukka Hurjanen ja Mikko Ravantti. Kuva: Timo Seppälä. Esitykset: ma 26.1./ti 27.1./pe 30.1./ti 3.2./ pe 6.2./la 7.2./ ma 9.2./ti 10.2./pe 13.2./ la 21.2./ti 24.2./pe 27.2./la 28.2 aina klo 19 Esityksen kesto n. 2 h 15 (sisältäen väliajan). Lisätiedot: ohjaaja Suvi Lahdenmäki, 050-338 5304 tai suvi.lahdenmaki@gmail. com Esitykset Teatteri Kultsassa, Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja, 00500 Helsinki Liput 15/12 euroa, www. teatterikultsa.fi Viron pienpanimoviikot Bryggeri Helsingissä 26.2.?14.3. ??Virossa on tällä hetkellä käynnissä valtava pienpanimobuumi. Reilun vuoden aikana maassa on aloittanut toimintansa toistakymmentä käsityöpanimoa. Suomalaiset oluenystävät ovat pikkuhiljaa löytäneet uudet oluet Viron-matkoillaan, mutta Suomessa näitä tuotteita ei ole ollut vielä vähittäismyynnissä tai ravintola-anniskelussa. Panimoravintola Bryggeri Helsinki tuo virolaiset pienpanimo-oluet ensimmäistä kertaa laajasti suomalaisen yleisön maisteltaviksi järjestämällä Viron pienpanimoviikot 26.2.?14.3. Kyseessä on samalla ensimmäinen vi- rolaisten pienpanimoiden laaja esiintyminen ylipäätään ulkomailla. Tuotteiden kokoaminen tapahtumaa varten on parhaillaan käynnissä. Mukaan on tulossa useita panimoyrityksiä ja vähintään 25? 30 erilaista olutta. ? On ollut todella mielenkiintoista seurata, kuinka nopeasti virolaiset pienpanimot ovat saavuttaneet sekä laadukkaan tason että monipuolisen valikoiman. Innovatiivinen intohimo oluiden kirjoa kohtaan panimoissa on ihailtavaa. Monet valmistavat jo kansainvälisen tason käsityöoluita. Niitä on ilo maistella ja tar- jota myös Bryggeri Helsingin asiakkaille festivaaliviikoilla, sanoo valikoimasta vastaava ravintolapäällikkö Olli Majanen. Viro-viikkojen olutvalikoima Bryggeri Helsingin nettisivuille ja Facebookiin on koottu luettelo Viron pienpanimoista ja niiden oluista. Mukana ovat lähes kaikki Virossa viime kuukausina valmistetut käsityöoluet. Suurin osa festivaalin oluista on pulloissa, mutta muutama on tulossa myös ravintolan vierashanoihin. Käy äänestämässä, minkä oluen juuri sinä haluaisit maistaa ja ottaa mukaan valikoimaan. Jätä myös vinkkisi ja toiveesi oluesta, joka listalta vielä toistaiseksi puuttuu. Kaikki toiveet ja kommentit otetaan huomioon lopullista olutlistaa rakennettaessa. Viron pienpanimobuumi käynnistyi vajaat pari vuotta sitten, kun nyt omassa panimossaan oluita valmistava Põhjala Brewery teetti ensimmäiset oluensa Tallinnan kupeessa toimivalla Genika-panimolla. Tuhti imperial stout Põhjala Öö ja ruisolut Rukkirääk vie- tiin tuolloin lähes käsistä. Ensimmäisenä panimoluvat sai kuitenkin Sauessa toimiva Õllenaut marraskuussa 2013. Vuoden 2014 alkupuolella toimintansa aloittivat Lehe Pruulikoda Keilassa ja Vormsi Õlu Koerussa. Nämä neljä kärkipanimoa ovat jo varmistaneet osallistumisensa Viron pienpanimoviikoille. Virolaisia olutsnackseja Bryggeri Helsinki tunnetaan oluidensa ohella tasokkaasta keittiöstä ja maukkaasta ruoasta. Keittiöpäällikkö Ali Suviala ra- kentaa teemaviikoille kolmen ruokalajin kokonaisuuden sekä olutsnacksien valikoiman yhdessä Viron ensimmäisen olutsommelierin Kristjan Peäsken kanssa. Peäske on osaomistaja tallinnalaisissa Umami sekä Leib Resto ja Aed -ravintoloissa, joihin hän on luonut oman Hopster-olutmerkin. Oluiden ja ruoan yhdistämisessä Peäske on edelläkävijä koko Baltiassa. Hän saapuu Viron pienpanimoviikkojen avajaisten vieraaksi esittelemään sekä ammattilaisille että yleisölle oluen yhdistämistä erilaisten ruokien kanssa.
• MunkinSeutu 12 Viikot 4-5 Ääni-installaatio *folding cosmos -näyttelyn yhteydessä. Kuva: Kirsi Ihalainen. Annantalon näyttelyssä ja tapahtumapäivässä eläydyt japanilaiseen teetarjoiluun sekä muistojen maisemiin ??*folding cosmos HELSINKI tuo maisteltavaksi myös puhtaita luontoelämyksiä. Japanilainen teemaailma on innoittanut suomalaisia yhteistyökumppaneita, jotka täydentävät vierailunäyttelyä mökkimuistoilla ja metsän huminalla. *folding cosmos koostuu japanilaisten nykytaiteilijoiden teoksista ja teen tarjoilutilasta. Näyttely on kiertänyt Japania vuodesta 2011 ja ollut esillä myös New Yorkissa sekä Euroopassa Bathissa ja Berliinissä. Innoituksensa se on saanut pienestä yhden tatamimaton (180 X 90 cm) huonetilasta, jonka japanilainen tutkimusmatkailija Takeshiro Matsuura (1818?1888) viimeisinä elinvuosinaan rakensi Tokiossa itselleen.  Matsuuran henkilökohtaisen muistojen tilan rakentamisessa käytettiin 89 erilaista, temppeleiden ja pyhättöjen puista yksityiskohtaa. Esineet oli saatu lahjoituksina ystäviltä eri puolilta Japania, ja niihin liittyi muistoja Matsuuran tutkimusmatkailijavuosilta. *folding cosmos HELSINKI -projektin tuo Annantaloon hankkeen johtaja Miwako Kurashima. Näytteillä on teoksia kuvanveistäjä Kineta Kunimatsulta, kuvataiteilija Tomita Tetsushilta, kuvittaja Hiroko Shimborilta, kuvataiteilija Ai Kitaha- lu, Chinami Shibata, MillaMari Vastavuo ja Katja Kortelainen. Ohjaajat: projektituottaja Daishi Sakaguchi ja prof. Pentti Kareoja. Samaan aikaan *folding cosmos -näyttelyn kanssa on Annantalon tiloissa esillä myös nuorten teemaljanäyttely Kello viiden tee (26.1.-8.2.). Teen maailma -teemaa jatkaa myöhemmin keväällä myös näyttely Afganistanilainen vierashuone (23.2.-8.3.) *folding cosmos HELSINKI 26.1.-1.2.2015 (huomaa: näyttely on esillä vain yhden viikon!) Avoinna: ma?pe klo 9-20, Näyttely Annantalossa 26.1.-1.2.Tapahtumapäivä 1.2. klo 13la?su klo 10-16 15. Kuvassa: lumihiutaleheijastuksia työpajassa. Näyttelyn avajaiset maanantaina 26.1. klo 17-19. ralta, kuvataiteilija Tatsuo opiskelijoiden kanssa. Hei- Tervetuloa myös avajaisiin. Kawaguchilta ja keraamik- dän työnsä lähtökohtana *folding cosmos TAPAHko Koichi Uchidalta. Teok- ovat olleet suomalaiseen TUMAPÄIVÄ sunnuntaina set liittyvät suomalaiseen ja luontoon liittyvät lapsuu- 1.2. klo 13 ? 15 japanilaiseen luontoon, ja den muistot. Vapaa-ajan Ohjelmassa teetarjoilua niiden teemana on muisto- mökki on suomalaisille rau- sekä Tomita Tetsushin ja jen maisema. han tyyssija sekä linkki Kineta Kunimatsun vetämät Esillä on myös suoma- luonnon ja ihmisen välil- työpajat, joissa tehdään lulaisen äänitaiteilijan Kirsi lä. Opiskelijat ovat suunni- mihiutaleheijastuksia pimeIhalaisen ääni-installaatio telleet ja toteuttaneet näyt- ään tilaan ja maalataan maiFinnish Forest Frequencies, telyyn Mökki-installaation, semia vanerilevylle. Mahjonka soivat kelopuut luo- joka tekee teetilasta intii- dollisuus origamien tekoon. vat tilaan suomalaisen met- min. Materiaalina on käy- Näyttelyn japanilaiset taiteisän huminoineen ja eläi- tetty suomalaista puuta ja lijat ovat paikalla. Maksutnäänineen. paperia. Valkoinen metsä tomat pajat sopivat kaikilNäyttelyä on suunniteltu ja puunrungot ovat inspi- le yli 7-vuotiaille ja myös yhteistyössä Aalto-yliopis- roineet tekijöitä ja vaikutta- aikuisille. Vapaa pääsy, ei ton Taiteiden ja suunnitte- neet materiaalivalintoihin.  ennakkoilmoittautumista. lun korkeakoulun ja Kemi- Toteutus: Elisa Luoto, Heian tekniikan korkeakoulun di Huovinen, Erin Turkog- Helsingin kävelykeskustaa Tuleeko Hietalahden hallista ja liikennettä suunniteltava ravintola- tai katuruokahalli? kokonaisuutena ? ? Helsingin Vihreät vaativat 29.12.2014 julkaistussa tiedotteessaan jälleen kävelykatukokeilun toteuttamista Helsingin ydinkeskustassa. Helsingin kaupunginvaltuusto torjui vastaavan aloitteen viime syksynä. Helsingin seudun kauppakamarin mielestä Helsingin kävelykeskustan laajentamista ja ydinkeskustan liikenteellistä saavutettavuutta tulee suunnitella yhtenä kokonaisuutena. ?Kevyin perustein ja järjestelyin pikaisesti toteutettu kävelykatukokeilu olisi merkittävä riski Helsingin niemen liikenteen toimivuudelle ja ydinkeskustassa sijaitseville yrityksille. Näinä taloudellisesti haastavina aikoina on väl- tettävä kaikkia elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä heikentäviä toimenpiteitä. Helsingin kantakaupunki on koko maan yritystoiminnan ja turismin tärkein keskittymä, jota tulee kehittää kokonaisvaltaisesti ja harkitusti ? ei palapelimäisinä kokeiluina?, sanoo maankäyttöja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista. Elinkeinoelämän näkökulmasta Helsingin kävelykeskustan laajentamiseen liittyy sekä mahdollisuuksia että huomattavia riskejä. Liikenne on oleellinen osa yritysten toimintaa ja jokapäiväistä arkea ? myös ydinkeskustassa. Yritykset hakeutuvat alueille, joiden saavutetta- vuus on hyvä. Joukko-, tavara- ja henkilöautoliikenne ovat kaikki välttämättömiä saavutettavuuden varmistavia liikennemuotoja. ?Helsingin kävelykeskustan kaupunkirakenteellinen ja liikenteellinen yleissuunnitelma on valmisteilla kaupunkisuunnitteluvirastossa. On hyvä, että asiaa tarkastellaan kiihkottomasti ja kokonaisvaltaisesti, kaikki vaikutukset huomioon ottaen. Kävelykeskusta-alueen suunnittelu ja toteuttaminen tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten ja kiinteistöomistajien kanssa, ydinkeskustan kilpailukyky ja saavutettavuus turvaten?, Pasuri vaatii. ? ? Helsingin ruokaradiossa keskusteltiin Hietalahden kauppahallin tulevaisuudesta. Tuleeko hallista katuruokahalli, kahvilahalli tai pop-up-ravintolahalli? Uusille kokeiluille on tilaa, sillä joustavat vuokra-ajat mahdollistavat tilapäistoiminnan ja kevään ajan myyntipaikan voi vuokrata puoleen hintaan. Hietalahden halliin haetaan uusia vuokralaisia, tällä kertaa aiempaa laajemmalla skaalalla. Hallin voi tulla esimerkiksi ravintoloita, kahviloita, take away-paikkoja, perinteisiä ruokakauppiaita, toimitiloja tarvitsevia käsityöläisiä tai uusia yrittäjiä, jotka tarvitsevat showroomin tuotteilleen. Hallissa on haettavissa sekä pitkäaikaisia myyntipaikkoja että lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettu- ja pop-up -paikkoja. Pitkäaikaiset myyntipaikat vuokrataan puoleen hintaan kesäkuun 2015 loppuun saakka. Pop-up -tilaan pääsee käsiksi jo 80 eurolla kuukaudessa. Hallin tulevaisuutta ideoitiin Ruokaradiossa Hietalahden hallin tulevaisuutta ideoitiin Helsingin Ruokaradion ensimmäisessä lähetyksessä tiistaina 6. tammikuuta. Ruokaradion isäntänä on Helsingin ruokakulttuuristrategi Timo Santala, ja ohjelmassa keskustellaan paikallista ruokakenttää puhuttavista uutisista ja ilmiöistä. Yksi studiovieraista oli Idealist Groupin luova johtaja ja intohimoinen ruokaihminen Saku Tuominen, joka näkisi Hietsun hallin esi- merkiksi Ravintolapäivätai katuruokahallina. ?Yksi hyvä syy tulla halliin on Roslundin Rosburger ? ja muita hyviä syitä etsitään?, jatkaa Tuominen. Myös kauppahalleista vastaavan Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori innostaa uusia yrittäjiä halliin. ?Hietsuun on helppo tulla kauppiaaksi, koska asiakasvirta on jo olemassa ja hallin nykyisten yrittäjien verkostoon pääsee helposti mukaan?. Myyntipaikan vuokraaminen Hietalahden hallista Pitkäaikaiset myyntipaikat vuokrataan määräaikaisesti 31.5.2019 saakka. Hakuaikaa on 28.1 klo 12 saakka.
• MunkinSeutu Viikot 4-5 13 Urheilusta hyvin ja huonosti ??Urheilukirjallisuutta on julkaistu Suomessa, urheiluhullussa maassa, yhtä kauan kuin on urheiltukin, 1800 -luvulta alkaen. Alussa julkaistiin paljon urheiluoppaita, vieläkin, mutta aika nopeasti tulivat mukaan myös urheiluromaanit ja urheilusankarikirjat. Paavo Nurmestakin tehtiin ensimmäinen sankarikirja jo 1925, vaikka juoksuura oli vasta puolivälissä, muusta elämänurasta puhumattakaan. Urheiluromaaneja ei enää paljonkaan tule, sankarikirjoja edelleen tulee. Tämän syksyn suuri hitti on ollut Teemukirja, parasta antia tällä saralla on kuitenkin Ruotsin jalkapallosuuruuden Zlatanin kasvusta Ruotsissa syrjitystä häirikköpojasta maailmantähdeksi kertova pari vuotta sitten ilmestynyt kirja. Erkki Alaja on ansiokkaasti meillä pitänyt yllä urheilijoista ja urheiluseuroista kertovaa kirjallisuutta, huolella ja laadulla. Aiemmin ilmestyi myös säännöllisiä tulos- ja tilastokirjoja, mutta sähköiset tiedonantovälineet ovat niiden merkityksen lähes kokonaan vieneet. Historiaa hyvin ja huonosti Urheiluhistoriaa koskevasta kirjallisuudesta olen poiminut pari hiljattain ilmestynyttä teosta. Toimittaja, eläkeläinen, Esa Sulkava on tehnyt Suomen Keilailuliiton 75vuotisjuhlien kunniaksi 250sivuisen, isokokoisen teoksen ?Liisankadulta maailman huipulle ?. Toisella urheiluhistoriateoksella on komea nimi ?Suomalaisen kestävyysjuoksun historia?, mutta muuta komeata tässä Erkki Vettenniemen 336 -sivuisessa teoksessa ei olekaan! Esa Sulkavan keilailun historia teos lähtee liikkeelle lajin synnystä, keilailun iäksi arvioidaan 7000 vuotta. Egyptistä on löytynyt kivipalloja ja yhdeksän solakkaa keilaa hautalöydöstä noin vuodelta 5200 e.kr. Perusidea, keilat nurin pallolla, on pysynyt samana vuosituhansia. Sulkava käy keilailuhistoriaa lävitse kuninkaiden ja kapakoiden kautta päätyen lajin Suomeen tuloon. Lajin levinneisyyteen oli luonnollisesti ratkaiseva merkitys keilahallien rakentamisella. Kirjassa kerrotaan erinomaisesti hallien rakentamiskuvioista eri paikkakunnilla, jos suurtehtaiden johtajat olivat innostuneita lajiin, tehdas teki omat keilaratansa ja keilailua pidettiin ?herrojen? urheiluna, jos se oli urheilua ollenkaan. Kehitys on kuitenkin ollut keilalulle suopea, halleja on syntynyt Suomeen runsaasti, kaikkien käyttöön. Lajista on tullut menestyvää kilpaurheilua maailmanlaajuisesti ja Suomi on pysynyt lajin huipputasolla hämmästyttävän hyvin. Sulkava valottaa erittäin seikkaperäisesti keilailun taustaihmisiä ja myös huippukeilaajiamme. Elämäkertakuvaukset ovat mielenkiintoista luettavaa, vaikka ei keilailua ja näitä ihmisiä lainkaan tuntisikaan. Suomen urheilun järjestöhistoriassa Keilailuliitto on positiivinen ?kummajainen?, se ei kuulunut koskaan SVUL:ään tai TUL:ään. SVUL yritti sitä houkutella jäsenjärjestöksi, kovastikin, mutta ?herraskainen? keilailuväki ei tahtonut leimautua poliittisesti ?porvariliitoksi?, olihan keilaajissa taas monia TUL:n vahvoja yleisseuroja ja keilaajia. Nykyisen Valon aikana voi todeta, että Keilailuliitossa oli järjestöllistä valoa jo vuosikymmeniä sitten. Ei ole keilailun vika, että laji ei ole vieläkään olympialaji, Se on kansainvälisen olympiakomitean, KOK:n, vika. Ehkä keilaväki ei ole antanut tarpeeksi lahjuksia KOK:n päättäjille! Sankaritekoja 1. Suomalaisen kestävyysjuoksun yli satavuotinen historia on täynnä sankaritekoja. Hannes Kolehmaisesta alkaen. Nurmet, Ritolat, Lehtiset, Salmiset, Iso-Hollot käydään läpi Erkki Vettenniemen kirjassa, mutta niin,että mitään uutta ei varsinaisesti tuoda esille. Martti Jukolan vanha ?Huippu-urheilun historia? kertoi jo 1950-luvulla ilmestyessään nämä asiat paremmin. Jukolan radioselostuksen lainaaminen ?Murakoso jää, Murakoso jää? on tuttuudestaan huolimatta kirjan parasta antia noilta vuosikymmeneltä. Siinä missä Sulkava on erinomaisen tarkka ja huolellinen nimissä, tuloksissa, saavutuksissa Vettenniemi on poiminut suomalaisjuoksijoita ?historiateokseensa? miten sattuu. 1920-luvulta puuttuu kokonaan Hannes Kolehmaisen 25 000 metrin maailmanennätyksen rikkonut Iivari Rötkö 2. sekä neljäntenä Suomessa (Nurmen, Kolehmaisen, Ritolan) jälkeen 5000 metrillä 15 minuutin rajan alittanut Yrjö Jokela, työläisolympiakisojen voittaja. Sinänsä historian valintakysymys, mutta kirjassa on pitkät paljon oman aikakautensa paljon huonommista juoksijoista. Urheilijoiden taustoista puhumattakaan urheilukenttien rakentamisesta Vettenniemi ei kerro mitään, ei myöskään urheilijoiden taustahenkilöistä, urheiluseuroista. Ikäänkuin urheilijat olisivat nousseet ihan tyhjästä tai sitten alkuaikoina William Kolehmaisen Amerikasta lähettämien kirjeiden avulla. Taustojen esilletuomisessa Sulkavan teos kelpaa hyvin oppikirjaksi Vettenniemelle. Vettenniemi uhraa kirjassaan huomattavan sivumäärän doping-asian selvittelyyn. Verenvaihdot ja pillerit tuodaan esiin, mutta kuvaus jää hataraksi, epätarkaksi tässäkin asiassa. Lukijalle syntyy ajatus, että kirjoittaja luulee tietävänsä, mutta tosiasiassa tietää luulevansa. Kirjojahan saa Suomessa kirjoittaa vapaasti ja kustantaakin vapaasti. Keilailuliitto ansaitsee suuren tunnustuksen Esa Sulkavan ?Liisankadulta maailman huipulle? teoksen kustantamisesta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa,SKS:ää, taas ei voi kuin ihmetellä Vettenniemen ?Suomalaisen kestävyysjuoksun historia? teoksen kustantamisesta. Ehkä urheilukirjallisuuden kustantamisessa rima on asetettu SKS:ssä normaalia alemmaksi, ihan limboilun tasolle. Tietokirjailijana, historioitsijana, ylioppilas Sulkava hakkaa mennen tullen tohtori Vettenniemen. Pekka Hurme Operaatio Pulssi tarjoaa nuorille huippua tekemistä ??Ilmoittautuminen Operaatio Pulssin kevään toimintaan on alkanut ? tarjolla on mahtava kattaus maksutonta nuorten toimintaa! Lännen Operaatio Pulssi järjestää tänäkin keväänä Haaga-Kaarelaan monipuolista ja maksutonta nuorten toivomaa ja suunnittelemaa toimintaa. 12-18-vuotiaille nuorille on tarjolla mm. kokkailua, retkiä, DJ-kurssi, valokuvauskurssi, valmennusta kesätyönhakuun (15-18-v.), leffoja, kuvista, korista, Kasmirin konsertti, tanssikilpailu ja talvilo- matoimintaa! Toiminnassa ovat mukana Haaga-Kaarelan nuorisotyöyksikkö, Helsingin kulttuurikeskus / Kanneltalo, alueen kirjastot ja työväenopisto. Operaatio Pulssin kautta nuoret pääsevät myös vaikuttamaan oman alueensa harrastustoimintaan osallistumalla joka kausi järjestettäviin koulutempauksiin sekä ottamalla suoraan yhteyttä pulssikoordinaattori Essiin tai mukana oleviin toimijoihin. Operaatio Pulssille voi meilata, tekstata, soit- taa sekä liittyä tykkääjäksi Facebookissa ja seuraajaksi Instagramissa. Kevään toiminnasta tehty painettu esite on ilmestynyt ja sen löytää alueen kirjastoista, nuorisotaloilta, Kanneltalosta ja työväenopiston toimipisteistä! Esite jaetaan myös alueen koulujen 6.-9. luokkalaisille. Pulssitoimintaa järjestetään myös Koillisen alueella Malmilla, Pukinmäessä ja Tapanilassa. Alueiden kauden toiminta ja esitteet löytyvät myös netistä osoitteesta pulssi.munstadi.fi! Muistojen matkalaukku saa mielen virkeäksi ja kielenkannat kirpoamaan. Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi Risiiniöljyä ripsiin ? kauneusmuistoja matkalaukussa   ??Helsingin kaupunginmuseo järjestää keskiviikkona 21.1. klo 13?14.30 muistelutuokion, jossa palautellaan mieliin entisajan kauneudenhoitoon liittyviä tapoja ja välineitä. Tuokio järjestetään kaupunginmuseon kuva-arkistossa, Sofiankatu 4. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. Muistojen matkalaukusta löytyy sekä miesten että naisten kauneusesineitä eri aikakausilta. Kölninveden tuoksu, vanhojen muotilehtien kahina ja vaattei- den materiaalit herättelevät muistelijoiden kaikkia aisteja. Kuvien ja tavaroiden avulla keskustellaan eri aikakausien kauneusihanteista ja -ikoneista ja muistellaan pula-ajan kekseliäitä ehostusniksejä. Glamourintäyteinen 1950-luku tulee myös vahvasti esille. Vanhoista esineistä päästään nykypäivään ja kauneusihanteiden muutoksiin sekä tuotteisiin, jotka ovat säilyneet kuluttajien suosikkeina tähän päivään asti. Muistojen matkalaukku on kaupunginmuseon tar- joama palvelu, joka on alun perin suunnattu ikäihmisten viriketoimintaan. ?Tapahtuman ajatuksena on se, että kaikki pääsevät tutustumaan tähän ideaan. Toivomme, että palvelua tilaisivat jatkossa kaikenikäiset menneiden aikojen muistelusta kiinnostuneet ryhmät?, kertoo työpajaohjaaja Päivi Makkonen.  Toinen Muistojen matkalaukku -tilaisuus järjestetään 18.2. Tällöin laukusta kaivellaan koulumaailmaan liittyviä muistoja. HSY mittaa ilmanlaatua ??Helsingin seudun ympäristöpalveluiden siirrettävät ilmanlaadun mittausasemat sijaitsevat vuonna 2015 Mannerheimintiellä, Hämeenlinnanväylällä, Lintuvaarassa ja Sotungissa. Mittauksilla selvitetään vilkasliikenteisten katujen, pääväylien varsien, pientaloalueiden ja Vantaan Energian jätevoimalan vaikutusalueen ilmanlaatua. Helsingissä mitataan vilkasliikenteisten katujen ilmanlaatua HSY selvittää vilkkaan liikenteen vaikutusta ilmanlaatuun osoitteessa Mannerheimintie 55, joka on yksi Helsingin vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. HSY on tehnyt mittauksia samassa paikassa vuosina 2006 ja 2010. Tällöin havaittiin typpidioksidin pitoisuuksien ylittävän raja-arvot. Nyt tehtävillä mittauksilla selvitetään, onko ilmanlaatu parantunut. Vantaalla HSY seuraa ilmanlaatua Hämeenlinnanväylän varrella Silvolassa. Mittauksilla saadaan tietoa ilmansaasteiden pitoisuuksista pääteiden varsilla. Tuloksia hyödynnetään muun muassa pääväylien katupölyn torjunnassa. HSY mittaa pääkaupunki-?seudun ilmanlaatua ? HSY mittaa ilmanlaatua Vantaalla myös Vantaan Energian jätevoimalan lähialueella vuoden 2015 ajan. Mittausasema sijaitsee voimalan vaikutusalueella Sotungissa osoitteessa Rapuojantie 1. Mittausasemalla mitataan muun muassa typpidioksidin, erikokoisten hiukkasten, rikkidioksidin ja raskasmetallien pitoisuuksia. Espoon Lintuvaarassa ilmanlaatua tutkitaan keskellä pientaloaluetta. Mittauksilla saadaan tietoa puunpolton vaikutuksista pientaloalueen ilmanlaatuun. Mitattavia ilmansaasteita ovat muun muassa pienhiukkaset ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet. HSY mittaa vuonna 2015 ilmanlaatua myös Järvenpään keskustassa. Kyseisillä mittauksilla selvitetään ilmanlaatua vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella. Siirrettävien mittausasemien lisäksi HSY seuraa pääkaupunkiseudun ilmanlaatua pysyvillä ilmanlaadun mittausasemilla. Helsingissä mittausasemat sijaitsevat keskustassa osoitteessa Mannerheimintie 5, Kallion urheilukentällä ja Vartiokylässä. Espoossa ilmanlaatua mitataan pysy- västi Leppävaarassa ja Luukissa sekä Vantaalla Tikkurilan Neilikkatiellä. Uudellamaalla HSY:n pysyvä mittausasema on Lohjalla. Lohjan ja Järvenpään mittaukset ovat osa Uudenmaan ilmanlaadun seurantaa, jota HSY tekee vuosina 2014?2018.??HSY:n mittausasemilla seurataan muun muassa hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, typenoksidien ja rikkidioksidin pitoisuuksia. Ajantasaiset tiedot ilmanlaadusta saa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu Tämänhetkisen ilmanlaadun tilanteen voi tarkistaa osoitteesta www.hsy.fi/ilmanlaatu tai Twitteristä tai QR-koodilla. Twitter kertoo pääkaupunkiseudun ilmanlaatutilanteen joka arkiaamu. QR-koodi on oikolinkki mittaustuloksiin ja se löytyy jokaisen HSY:n ilmanlaadun mittausaseman seinästä. Lisäksi ajantasaista tietoa ilmanlaadusta saa esimerkiksi metrojen ja raitiovaunujen uutisnäytöiltä. Erityisesti hengitys- ja sydänsairaille sekä pienten lasten vanhemmille on kehitetty myös maksullinen Ilmanlaatuviesti-tekstiviestipalvelu, joka varoittaa huonosta ilmanlaadusta suoraan palvelun tilaajan puhelimeen.
• MunkinSeutu 14 #fläsäri-näyttelyssä Helsinki on härö ??Hetkeä ennen heräämistä hän ei tiedä kuka on. Havahtuessaan hän ei tunnista paikkaa missä on. Linnut laulavat kaikkialla. Taivas on sama kuin muualla. Tarina alkaa taloista ja kaduista: - Huomenta! Olet Helsingissä. Helsingin kaupunginmuseon Lyhtysalissa, Sofiankatu 4, avautuu 23.1.2015 valokuvanäyttely #fläsäri, jonka on suunnitellut alusta loppuun asti kaksitoista kaupunkilaista. Syyskuussa 2014 alkanut ideointi, Viikot 4-5 Kuvassa Ata Hautamäki esittelee museon kokoelmista valitsemaansa valokuvaa. Taustalla Sini Kaartinen ja Laura Järnefelt. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Juho Nurmi suunnittelu ja tiukka työnteko ovat tuottaneet kokonaisuuden, joka ei ole se kaikkein tavanomaisin. Näyttelyyn on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. ? Aj! Aspirin. Bums. Vem är fröken där? Måste komma ihåg blommor till frun i morgon. Näyttelytyöryhmän jäsenet ovat tonkineet museon kokoelmia pohjamutia myöten löytääkseen kuvia, jotka herättävät reaktioita ? ovat provosoivia, kantaa Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Juho Nurmi Päivi Julin kirjoittaa liitutaululle. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Juho Nurmi Onko teidänkin konttorillanne näin hauskaa? Suomen Ilmoituskeskus Oy:n henkilökunnan juhlat vuonna 1953, todennäköisesti yrityksen konttorilla, Fabianinkatu 14. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Väinö Kannisto Tivoli Kampin kentällä vuonna 1931. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / A. Rönnberg Naamiaiset 1920-luvun tapaan Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan talolla ?Polilla?, Lönnrotinkatu 29. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Harald Rosenberg ottavia, nostalgisia, hihityttäviä tai traumaattisuuteen asti vaivaannuttavia. Näyttelyssä muistot iskevät yllättäen takaraivosta tajuntaan. Fläsärit muotoutuvat tarinaksi, josta ei puutu absurdeja elementtejä. Helsinki näyttäytyy paikkana, jossa mitä tahansa voi tapahtua, kun osaa katsoa oikealla hetkellä. Olemme varmasti yrittäneet syöttää hakulauseisiin tietokannan historian omituisimmat asiasanat. Jos museon kuva-arkisto olisi fyysinen henkilö, sillä olisi meidän jäljiltämme krooninen facepalm. Yli kuudenkymmenen ilmoittautuneen joukosta mukaan projektiin pääsi kahdentoista 25?70-vuotiaan kaupunkilaisen porukka, jonka siviiliammatit vaihtelevat graafikosta opettajaan ja diplomi-insinööristä kirjailijaan. Sitoutumista vaadittiin, sillä ryhmä kokoontui syksyn ajan kaksi tuntia viikossa. Useimpina viikkoina ryhmäläiset tekivät myös kotiläksyjä. Ryhmä valitsi sekä näyttelyn teeman että toteutustavat. Museon henkilökunta oli ryhmän tukena, mutta ohjat olivat koko prosessin ajan ihmisillä, jotka eivät ole museoammattilaisia. ? Kaikkea ideointiamme emme voineet toteuttaa näyttelyymme, sillä esimerkiksi savukoneita ei saa asentaa museoon, peililattia ei suosi hameellisia kävijöitä ja Hannele Laurin palkkaaminen osaksi näyttelyä olisi tullut luultavasti hyvin kalliiksi. Näin perusteellinen yhteissuunnittelu tavallisten kaupunkilaisten kanssa on ollut kaupunginmuseolle hyppy tuntemattomaan. Saatuja kokemuksia hyödynnetään vuonna 2016 Senaatintorin kulmalla avattavassa Uudessa kaupunginmuseossa. Sauna Marie-Bad vuonna 1913. Sauna sijaitsi Mariankatu 13:ssa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander Laura Järnefelt esittelee museon kokoelmista valitsemaansa valokuvaa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Juho Nurmi Neuvostoliittolainen sirkuskarhu potkulautailee Messuhallissa eli nykyisessä Töölön kisahallissa noin vuonna 1961. Kuva. Helsingin kaupunginmuseo / Väinö Kannisto. Notkeusvoimistelijatar Farebom. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Väinö Kannisto Hetekalla nukkuja Katajanokan telakan edustalla vuonna 1981. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Reijo Pasanen
• Viikot 4-5 15 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Labradorinnoutaja on nyt Suomen selvästi suosituin koirarotu. Ennätysmäärä rotukoiria ??Rotukoirien määrä on Suomessa nyt suurimmillaan. Vaikka pentujen rekisteröintimäärät ovat hieman laskeneet, pentuja syntyy kuitenkin edelleen enemmän kuin iäkkäitä kuolee. Vuosina 2007-2012 syntyivät koirien suuret ikäluokat, joiden ansiosta Suomen rotukoirien määrä on nyt noin puoli miljoonaa. Kennelliitto rekisteröi vii- Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/ppm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2015 me vuonna 46 426 koiranpentua. Määrä on noin 500 pentua vähemmän kuin vuonna 2013. Vaikka rekisteröinnit ovat hieman laskeneet, suurta romahdusta tilastoihin ei ole odotettavissa. 1990-luvun alun laman aikaankin koirien määrä oli ennätyksellinen. ? Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, penturekisteröinnit eivät tule tänä vuonna merkittävästi laskemaan, rekisteröintitilastoja pitkään seurannut Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola arvelee. Tilastoissa kestosuosikkeja ja romahduksia Viime vuonna rekisteröitiin eniten labradorinnoutajia. Toiseksi suosituin rotu oli jämtlanninpystykorva ja kolmanneksi suosituin saksanpaimenkoira. Jämtlanninpystykorva on ensimmäinen metsästyskoirarotu, joka on sotien jälkeisen tilastohistorian jäl- R keen kiilannut suomenajokoiran ohi. ? Muutos kertoo myös eri metsästysmuotojen suosion muutoksesta, kun hirvikoira ohitti jänisajurin, Eerola huomauttaa. Ajokoirien määrät ovat ylipäätään laskussa. Lintukoirat sen sijaan eivät ole suosiotaan menettäneet, vaan seisojat, vesikoirat ja noutajat ovat yleistyneet. Tilastojen mukaan myös paimenkoirien määrä on kasvanut viime vuosina. Kymmenessä vuodessa esimerkiksi bordercollien pentujen määrä on kaksinkertaistunut. Vahtikoirien ja terrierien määrä sen sijaan vähenee. Rottweilereiden suosiosta on kymmenessä vuodessa huvennut puolet ja terrieriryhmän ykkösrodun jackrussellinterrierin suosio laskee vahvasti. Mäyräkoirat, pystykorvat ja kääpiökoirat ovat suomalaisten kestosuosikkeja. Niiden tilastoissa ei juuri muutoksia ole tapahtunut. Huomionarvoista on, että jos lyhyt- ja pitkäkarvaiset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi chihuahuat rekisteröitäisiin yhtenä rotuna, olisi chihuahua Suomen toiseksi suosituin rotu. Vinttikoiraroduista vain kaksi pääsee sadan yleisimmän listalle: whippet ja irlanninsusikoira. Suomen suosituimmat rodut vuonna 2014: 1. labradorinnoutaja 1883 (1851 vuonna 2013) 2. jämtlanninpystykorva 1455 (1378) 3. saksanpaimenkoira 1420 (1397) 4. suomenajokoira 1409 (1664) 5. kultainennoutaja 1237 (1219) 6. suomenlapinkoira 1161 (1096) 7. shetlanninlammaskoira 1072 (1040) 8. harmaa norjanhirvikoira 890 (736) 9. kääpiösnautseri 883 (859) 10. chihuahua, lyhytkarvainen 776 (728) K-supermarket Postitalossa Suomen paras hedelmä- ja vihannesosasto ??Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva K-supermarket Postitalo on voittanut Puutarha-Sanomien järjestämän kilpailun, jossa etsittiin vuoden parasta hedelmä- ja vihannesosastoa ympäri Suomen. Vuoden Paras Hevi-kauppa (hedelmä- ja vihannesosasto) valittiin sekä hypermarket- että market-sarjassa. K-supermarket Postitalo voitti Vuoden Paras Hevi-kilpailun market-sarjassa. Hypermarket-sarjan voitti Sokos Herkku Tampere. Kilpailun järjesti ammattiviljelyä sekä hedelmäja vihanneskauppaa edustava Puutarha-Sanomat. Kilpailun tulokset julkistettiin Hevi-gaalassa keskiviikkona 14.1.2015 Armas Keittiö @ Viinituvassa Kauppakeskus Kluuvissa Helsingissä. K-supermarket Postitalon edustajina kunniakirjan vastaanottivat Postitalon kauppias Aki Luomanen ja hevi-vastaava Taru Nikkanen. ? Kiitos voitosta kuuluu ehdottomasti hevi-vastaavallemme Tarulle ja hänen tiimilleen. Palkinnossa realisoituu se pitkäjänteinen työ, jota hevi-tiimi on tehnyt. Hedelmä- ja vihannesosasto on Postitalolle tärkeä, sillä asiakaskuntamme kulutustottumuksista johtu- en hevin osuus kaupan kokonaismyynnistä on suuri. Laaja valikoima ja osaston hyvä kunto saa kiitosta myös asiakkailtamme, kertoo K-supermarket Postitalon kauppias Luomanen. ? Meillä Vuoden Paras Hevi-kisaa käydäänkin vuoden jokaisena päivänä, hän jatkaa. Tuomaristossa olivat kansanedustaja Katja Hänninen, päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto, kenttämyyntipäällikkö Annika Hongell Satotukusta ja päätoimittaja Jouko Tikkanen Puutarha-Sanomista. ? Hedelmä- ja vihannesosasto on fyysisesti raskas paikka kaupassa. Kilpailussa mukana olleet myyjät tekevät työtään sydämellään ja innostuksesta kasviksiin. Hyvännäköisen esittelyn luomiseen tarvitaan taiteellista silmää ja sesongeissa kiinni oleminen on yksi avainasia menestymisessä, totesi tuomaristo. Tuomaristo näki hyvien hevi-osastojen palvelevan myös yhteiskuntaa: ? Hyvältä näyttävä ja maistuva hedelmä- ja vihannesosasto lisää terveellisten tuotteiden kulutusta ja sillä on suuri merkitys myös kansanterveyden kannalta. K-ruokakauppojen hedelmien ja vihannesten myynti on ollut kokonaisuudessaan kasvussa. Erityisesti kasvaa uutuuksien ja erikoisuuksien kysyntä. Viime vuonna kaikki K-supermarketit uudistivat hedelmä- ja vihannesosastonsa. Yli 50-vuotias kelpaa yhä töihin Viime vuonna 24 uutta työntekijää palkannut ohjelmistoyhtiö Mepco hakee uusia osaajia löytöpalkkion avulla. ??Suomalainen ohjelmistoyhtiö Mepco kulkee taloussuhdanteissa vastavirtaan. Uutisten perusteella voi näyttää siltä, että it-ala vain vähentää väkeä, mutta Helsingissä, Tampereella ja Turussa toimiva Mepco palkkasi viime vuonna 24 uutta työntekijää. Yritys työllistää nyt 182 henkilöä. Moni yritys on tehnyt henkilöstöönsä nuorennusleikkauksia, mutta Mepco arvostaa korkealle myös iän tuomaa kokemusta ja osaamista. Menestyvässä työpaikassa tarvitaan monen ikäisiä osaajia. Siksi Mepco rekrytoi viime vuonna parikolmikymppisten lisäksi vanhempiakin ammattilaisia. Yksi Mepcosta viime vuonna töitä saaneista on 57-vuotias Reijo Parpala. Hän aloitti syyskuussa Tampereella ratkaisupäällikkönä (Head of Solutions). ? Mepco arvosti pitkää kokemusta ja substanssia. Minulla on vahva rooli myynnin tukemisessa ennen kaupan saantia, kun etsimme ratkaisua asiakkaalle. Olen aiemmin työskennellyt ITtoimittajan ja asiakkaan leivissä. ICT-managerointia olen tehnyt kuluneet 13 vuotta, Parpala kertoo. Parpala vaihtoi työpaikkaa, koska oli tehnyt pitkään samoja töitä ja kaipasi uusia haasteita. Hän tunsi Mepcon ja mepcolaiset ennestään jo vuosien ajalta. Päätös kypsyi pikkuhiljaa. Parpala ajatteli, että hänellä voisi olla annettavaa Mepcolle ja Mepco saattaisi tarjota hänelle jotain uutta. ? Ikäkysymys ei noussut suoranaisesti esiin työhaastattelussa. Siitä kyllä keskustelimme, kokisinko rasittavaksi sen, että työ vaatii paljon matkustelua. Parpalan uudet työkaverit ovat keskimäärin 40-vuotiaita, mutta joukossa on myös sitä nuorempia ja vanhempia henkilöitä. Eniten mepcolaisia on ikävuosien 30?39 välillä. ? Työn saanti hankaloituu it-alalla, kun tulee ikää. Näppärät nuoret ovat tietenkin hyvää työvoimaa. Suomen taloustilanne on sellainen, että kaikkia tarvitaan. Mepco toimittaa ratkaisuja yritysten ja julkishallinnon asiakkuudenhallintaan, talouden- ja toiminnanohjaukseen sekä palkka- ja henkilöstöhallintoon. Suurin yhteistyökumppani on Microsoft. Mepco teki viime vuonna 20 miljoonan euron liikevaihdon ja tavoittelee tänä vuonna 20 prosentin kasvua.
• MunkinSeutu 16 Hyvän elämän asialla. Hoivaa ja huolenpitoa Viikot 4-5 Ravintola Pikku Ranska TAMMIKUUN TARJOUS! 2 PIZZAA YHDEN HINNALLA! PIHVI 10? Kun yksin ei pärjää. Tarjoamme hoivakodeissamme muistisairaille ja muille ikääntyville turvallista ja viihtyisää asumista, hoivaa ja huolenpitoa vakituiseen ja lyhytaikaiseen tarpeeseen. (7,50e) Tarjous voimassa ti-la klo: 16-21 / annos Tarjous voimassa ti-la klo 16-21. (tarjous ei koske Take away- pizzoja, ainoastaan paikan päällä syötynä) Tervetuloa herkuttelemaan! Vire Koti Hermanni Vire Koti Käpylä Vire Koti Lehtisaari Vire Koti Sofia&Severi, Sofianlehto TULE MAISTAMAAN !! HERKULLISTA PIZZAA AUKIOLOAJAT: RAVINTOLASSA ON A-OIKEUDET Tervetuloa tutustumaan! Löydät kotien yhteystiedot osoitteesta www.mainiovire.fi/helsinki. MA 10.30-16.00 TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21) LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21) SU 12.00-16.00 (keittiö 12.00-16) Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com Meille käyvät myös palvelusetelit. Lounas ark. klo 10.30?15 Salaattipuffet, pääruoka OTA YHTEYTTÄ: puh. 044 278 6882 myynti@mainiovire.fi Maukas à la carte ? erikoisuuksia ja tuttuja herkkuja Meiltä palvelut myös kotiin arjen tueksi! Meiltä mausteinen nepalilainen tee ja kahvi sekä paikallinen olut. Take away, A-oikeudet yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet, catering, merkkipäivät, kokoukset ? Tarjoukset A´la carte ma- pe klo 15-22, la-su klo 12-22 LOUNAS klo 10:30-15:00 kaikki listalta -10% kaikki listalta -20% Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, raita papukastike tai minttuchutney ja salaattibuffet Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, jogurttiraitakastike, papuja ja salaatti. ? Voimassa 31.1.2015 asti tällä kupongilla, ei pyhäpäivinä. 1 annos/kuponki/hlö Nepalilainen Ravintola Gurans Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181 Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30 www.ravintolagurans.fi Ruskeasuon Teboil -bensa-asemaa vastapäätä ? ? ? ? Jo 75 vuotta menestystä Kultamitalein kansainvälisesti palkittu! Suomessa kehitetty Täysin sokeriton ja laktoositon hdi e l o Hu stäsi! itse Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Valmarin sitraattiliuos on kokonaan kotimainen tuote. Ruokalusikallinen Valmarinia (15 ml) lasilliseen vettä 2-4 kertaa päivässä. Vuorokausiannos, 2-4 ruokalusikallista Valmarinia, sisältää 5-10 g natriumsitraattia ja 0,75-1,5 mg mangaania joka on 38-75 % vuorokautisen saannin vertailuarvosta. Verhoomo Tiisa Raati ?Tyyli- ja antiikkihuonekalut ?Modernit kalusteet ?Kangas- ja tarvikemyynti ?Kuljetus Soita ja tilaa ilmainen arviointi p. 040-774 2565 Munkkiniemessä jo vuodesta 2001! Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki AINESOSA T Vesi 72,707 % Natriumsitraatti 20,33 % Sitruunahappo 5,57 % Etanoli 1,00 % Kaliumkloridi 0,28 % Kalsiumkloridi 0,05 % Magnesiumkloridi 0,05 % Ferroglukonaatti 0,014 % Mangaanikloridi 0,009 % Jo vuodesta 1938. Apteekit ja terveyskaupat www.valmarin.fi