2018 Viikot 8-9 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 4 M unkin S eutu Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi HAAGA | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, MUNKKINIEMI | Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 KONALA, OKT 6 h, 3 k, kph, s, 3 wc, varastoja, ask.h, at, 160 m 2 . Viehättävällä pientaloalueella sijaitseva vankkarakenteinen jälleenrakennuskautta edustava kolmikerroksinen okt. Rakennus on asemakaavassa suojeltu osana aluekokonaisuutta (sr-3), ulkoasun muutosja korjaustyöt alkuperäistä ilmettä noudattaen. Rak.oik. jäljellä, pihalla purettava talousrakennus. Tontti 0.1149 ha. Ei lain ed. e-tod. Mh. 360.000 e . Sänkikuja 4. 7138214 LEHTISAARI, KT 5 h, k, kph, wc, p 119,20 m 2 Kaunis ja avara läpitalonasunto putkiremontoidussa hissitalossa saaristomaisemissa. Huoneiston levyinen lasitettu parveke, tyylikkäästi remontoidut pesutilat, hyvät tilat säilytykseen. Väljää asumista hyvien yhteyksien äärellä ilman pysäköintiongelmia, unohda parkkipaikan etsintä, tule merelliseen Lehtisaareen. E=D 2007. Mh. 490.000 e . Hiidenkiukaantie 1. 7131335 TALINRANTA, KT 3 h, k, kph, p 75 m 2 Toisen kerroksen valoisa läpitalon huoneisto Talinrannassa. Asunnon tilavat makuuhuoneet ovat kadun puolella, olohuoneen ja keittiön ikkunat ovat taloyhtiön vehreän eteläpihan puolella. Myös parveke on pihan puolella. Munkkivuoren ostoskeskuksen monipuoliset palvelut lähellä. Vapaa. HITAS-yhtiö. E=F. Mh. 254.329,35 e . Vh. 255.000 e . Mesenaatintie 4. 7103953 KANNELMÄKI, KT 3 h, k, kph, p 64,5 m 2 Tilava ja valoisa kolmio palvelutalossa Kannelmäessä. HITAS. Materiaalit huoneistossa paremmat kuin HITAS-määrityksissä. Yhden asukkaan tulee olla 60 vuotta täyttänyt tai eläkkeellä. Kaikki palvelut kivenheiton päässä. Loistavat liikenneyhteydet ja ulkoilumaastot. E=F. Mh. 220.000 e . Klaneettitie 10. 7189971 MUNKKINIEMI, KT 2 h, kk, kph, p 48 m 2 Putkiremontoitu parvekkeellinen kaksio hyvällä paikalla. Palvelut lähellä ja erinomaiset liikenneyhteydet. Hissitalo. Oma tontti. E=E 2007. Mh. 260.000 e . Huopalahdentie 14. 7131566 MUNKKIVUORI, KT 2 h, kk, p 41 m 2 Erittäin valoisa, tehoneliöinen koti lähellä Munkkivuoren ostoskeskuksen hyviä palveluita sekä loistavia liikenneyhteyksiä. Keittiö, kaikki pinnat ja kodinkoneet uusittu v. 2013. Olohuoneesta kulku eteläparvekkeelle. Kauniit näkymät puiden latvojen tasalla. Hissi, 5. krs. Hyvin hoidettu varakas yhtiö. E=F. Mh. 199.000 e . Ulvilantie 29. 7197541 LEHTISAARI, RT, 6 h, k, s, u-a, kph, wc, var, atriumpiha 192,5 + at 26,5 m 2 Laajalahden rantamaisemissa ajatonta 60-luvun tyylikkyyttä, loistava tilaisuus toteuttaa mieleisensä remontti. Yläk. oh, jonka isoista ikkunoista avautuu kaunis merinäkymä, mh, ruokailuhuone, keittiö, kylpyhuone ja atriumpiha, alakerrassa makuuhuone, takkahuone, saunaosasto ja uima-allas. Kok.pa 219 m 2 . E=G 2007. Mh. 542.208,48 e . Vh. 559.000 e . Liljasaarentie 4. 7118899 MUNKKINIEMI, KT 3 h, kt, s 80 m 2 As. Oy Helsingin Rakuunanpuiston rakentaminen on aloitettu. Munkkiniemen puistotien kaupat, kahvilat ja raitiovaunupysäkit ovat kävelyetäisyydellä, bussit liikennöivät viereistä Huopalahdentietä. Munkkivuoren ostoskeskuksen monipuoliset palvelut ovat lähes vieressä. Valmistusmisajankohta syksy 2019. E=C. Mh. 168.990 e . Vh. 563.300 e . Huopalahdentie 19. 7199530 KONALA, KT 3 h, k, kph, p 68,5 m 2 Mainio pohjaratkaisu tässä remonttia vaativassa asunnossa. Valoisa kolmas ylin krs ja lasitettu eteläparveke puistopihalle. Vapaa. Julkisivuremontoitu yhtiö omalla tontilla. Yhtiöllä lisarak.oikeuden myynnistä esisopimus rakentajan kanssa, josta yhtiö saamassa hyvät tulot linjasaneeraukseen. E=E 2007. Mh. 168.000 e . Vuorikummuntie 6. 7165447 KONALA, KT 2 h, k, kph, p 50 m 2 Tilava kaksio Konalan sydämessä odottaa uusia asukkaita. Tilavat huoneet ja vaatehuone plussaa. Yhtiössä putkija sähköremontti ovat juuri valmistuneet. Velkaosuus vielä jyvittämättä. Kauppakeskus Ristikon palvelut kävelymatkan päässä. Loistavat ulkoilumaastot ja hyvät kulkuyhteydet. E=F. Mh. 152.000 e . Kolsarinkuja 6. 7153865 KONALA, KT 2 h, kt, kph, p 45,5 m 2 Valoisa, loistopohjainen kaksio kauppakeskus Ristikon läheisyydessä Konalan sydämessä. Uudehkon huoneiston huolettomuutta asumisessa. Huoneisto myydään vuokrattuna. Vuokra 915 €/kk. Irtisanomisaika 3 kk, ei irtisanottu. Tässä huoneistossa tonttiosuus on lunastettu omaksi. E=A 2007. Mh. 154.164,62 e . Vh. 229.000 e . Limonadikuja 8. 7108309 MUNKKINIEMI, KT, 2 h, kk 39 m 2 Rauhallisella paikalla ihastuttava, valoisa kaksio tyylikkäässä hissitalossa, 3./4. krs. Keittiö avautuu olohuoneeseen ja makuuhuoneesta pääsy tilavalle, lasitetulle parvekkeelle. Näkymät vehreälle puistopihalle lounaaseen. Erinomaiset liikenneyhteydet. Putkiremontti tehty 2014. E=C 2007. Mh. 219.662 e . Vh. 242.000 e . Rakuunantie 9. 7197002 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 RAIJA OJANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2087 gsm 040 682 4795 A-luokan asumisen asiantuntijuutta. Oranssi on enemmän. Soita jo tänään! Ota yhteyttä meidän asiantuntijaan! Sari Aaltonen puh. 0400 600 323 Aktia Kiinteistönvälitys Oy Raumantie 1 | 00350 Helsinki www.aktialkv.fi Asunnonvaihto on helppoa ammattilaisten kanssa. Meiltä laadukkaita hyvinvointipalveluita: •Fysioterapia •Urheiluhieronta •Klassinenhieronta •Lymfaterapia •Osteopatia •Vyöhyketerapia •Vyöhyketerapia koliikkivauvoille •Laserhoito •Kuumakivihieronta •Personaltraining Tervetuloa! Kalastajatorpantie10 Ajanvaraus:fysioninja.fi KUTSU Nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 (Edullisin veloituksetta.) (Edullisin veloituksetta.) (Edullisin veloituksetta.) (Edullisin veloituksetta.) Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 (Edullisin veloituksetta.) (Edullisin veloituksetta.) 24 2 LA 10 14 . . Helmi-lotto Hoitotuotteet samasta sarjasta 2 + 1 Erikoistarjouk sia KOSMETIIKKA HELMI 78 vuotta. 2+1 Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi
2 Nro 4 • Viikot 8-9 M unkin S eutu ? Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 2/2018 7,70 Kymmenis en vuotta sitten Eini oli rapakunn ossa Liikunta, vesi, vitamiinit, proteiini ja kasvikset nostivat ylös Ota talteen! Fengshuikodissa viihdytään HUIPPUKYLMÄ Selluliittia sulattava ohjelma 96-vuotias joogaohjaaja täynnä energiaa Vyöhyketerapiasta tehokasta apua synnytyskipuihin UBIKINOLI hidastaa ikääntymistä Ylimääräinen verensokeri varastoituu rasvaksi Luonnollisia materiaaleja ja muotoja huoltaa tukielimistöä www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-41397300 TILAA OMASI
M unkin S eutu 49. vuosikerta – nro 4 Viikot 8-9 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Meidän Munkka kuulee ? Meidän Munkka kuulee tilaisuus pidetään keskiviikkona 21. helmikuuta kello 12 Munkkiniemen palvelukeskuksen salissa, toisessa kerroksessa. Tarkoitus on keskustella mitä erilaisella teknologialla on tarjota ikääntyneelle tai mitä haasteita koetaan. Tilaisuudessa on läsnä palvelukeskus, kotihoito, palvelutalo sekä muita lännen alueen toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Uusi Haavakeskus nopeuttaa potilaiden hoitoonpääsyä Helsingin asuntorakentamisen tavoitteeseen vielä matkaa Myönnettyjen rakennuslupien määrä ennätyksellisen korkea Munkkiniemen yhteiskoululle koripallon Suomen mestaruus Lukion pojille koripallon Suomen mestaruus jo toisena vuonna peräkkäin. Liikuntahallin mestaruusviirien rinnalle nousee nyt myös vuoden 2018 mestareiden viiri ? HUS:ssa aloitti helmikuun alussa toimintansa uusi Haavakeskus. Sen tavoitteena on sujuvoittaa kroonisista haavoista kärsivien potilaiden hoitoa, tiivistää hoitoketjuja, yhtenäistää hoitokäytäntöjä sekä lisätä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä ja konsultaatiotoimintaa. Taustalla on laaja kroonisten haavapotilaiden joukko, jonka hoito on pitkään ollut pirstaloitunutta ja hajanaista. Eurooppalaisten vertailulukujen perusteella on arvioitu, että järjestäytymätön haavanhoito aiheuttaa yksistään HYKS-sairaanhoitoalueella 20–40 miljoonan euron vuosittaiset kulut. Lisäksi krooniset haavat kuten painehaavat, diabetesperäiset haavat ja laskimovajaatoiminnan aiheuttamat haavat tuottavat lukemattomille potilaille pitkäaikaista kärsimystä ja toistuvaa hoitokierrettä. Kroonisten haavojen menestyksekkään hoidon kulmakivenä on nopea ja tarkka haavan syntymekanismin selvittely. Hankalien haavojen diagnostiikka ja hoito vaativat usein monen eri erikoisalan ja usean eri ammattiryhmän erityisosaamista ja saumatonta yhteistyötä. Haavakeskuksen toimintamallin suunnitteluun onkin osallistunut yli 100 terveydenhuollon ammattilaista eri erikoisaloilta ja ammattiryhmistä erityisesti plastiikkakirurgian, verisuonikirurgian ja dermatologian erikoisaloilta. Toimintaan on saatu myös muutamia lisävakansseja. Haavakeskus on tällä hetkellä yhteistyöverkosto, jolla ei ole omaa toimipistettä. Potilaat hoidetaan ja tutkitaan fyysisesti samoissa paikoissa kuin aiemminkin, mutta potilaan arviointiin ja hoitoon osallistuu tarvittaessa moniammatillinen työryhmä jo nyt. Helsingin kaupungin alueella ongelmallisimpien haavojen hoito on keskitetty Viiskulman haavavastaanotolle. Vaativimmat haavat hoidetaan erikoissairaanhoidon yksiköissä. Munkkiniemen yhteiskoulun SM-kultajoukkue 2018 ? Munkan lukion pojat ottivat jo toistamiseen voiton Koululiikuntaliiton järjestämässä lukiolaisten koripalloturnauksessa, jonka finaaliottelut pelattiin 6.2.2018 Munkkiniemen yhteiskoululla. Voitosta taistelivat Munkan lisäksi Jyväskylä ja Järvenpää. Final Four -nelikkoon tiensä raivannut Kauhajoki peruutti viime hetkellä osallistumisensa sairastapauksen vuoksi. Sivu 11 Asuntoaloituksia oli vuonna 2017 paljon esimerkiksi Kuninkaantammessa. Kuva: Jussi Hellsten. ? Helsingissä valmistui vuonna 2017 4 890 asuntoa, aloitettiin 5 071 asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa ennätykselliselle 8 232 asunnolle. Valmistuneita asuntoja oli noin 11 prosenttia eli noin 500 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi edellisvuodesta peräti noin 47 prosenttia. Vuodenvaihteessa oli rakenteilla 6 923 asuntoa ja lupa oli myönnetty 7 598 asunnon rakentamiseksi. Pyynti, perustuslaki, oppineisuus ? Muutamat Munkkiniemen kadut juontuvat hyvinkin vanhoista paikannimistä. Monilla teillä on ollut viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana kaksi tai kolmekin eri nimeä. Niitä on muutettu eri vaiheissa tai joskus yhdistetty yksi tie toisen kadun osaksi. Enää ei Munkkiniemestä löydy tällaisia: Kaskitie, Oravatie, Ruuhikuja, Lehtisaarentie, Poikkitie. Sivu 7 Sivu 7 Sivu 10 Finlandia-talo valaistaan jatkossa juhlien kunniaksi
4 Nro 4 • Viikot 8-9 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 4 Yleisönosasto Runopalsta Mantere Rehellisyys maan perii Ennenvanhaan oli miehet rautaa, naiset tekeviä ahkeria. Mistä sovittiin se piti heidän geeneissään rehellisyys iti. Sovitusta ei lipsuttu, ei luistettu vastuusta. Nykyaikana tavat lie muuttuneet, pätee päättäjiin, pätee ihmisiin. Monen moniin polkunsa kulkijiin. Monet arvot lie osin muuttuneet, sen näkee joka maailmaa tarkkailee. Arvopohjansa meillä lie kullakin. Olavi Kylliäinen Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Vähäpäästöinen, houkutteleva, hyvinvoiva ja elinvoimainen M inkälaisella Helsingin seudulla ihmiset haluavat elää? Miten seutua pitää kehittää vuosina 2019 2050, jotta kaksi miljoonaa seudun asukasta voisivat mahdollisimman hyvin? HSL:n hallitus hyväksyi omalta osaltaan tavoitteet Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnittelulle. Helsingin seudusta tehdään vähäpäästöinen, houkutteleva, hyvinvoiva ja elinvoimainen. Seudulla asuu vuonna 2050 kaksi miljoonaa ihmistä. Työpaikkoja on yli miljoona. Seudun kasvusta huolimatta liikenteen kasvihuonekaasupäästöt leikataan seudulla puoleen vuoden 2005 tasosta 2030 mennessä. Helsingin seudun kunnat ovat jo sitoutuneet vähentämään kokonaispäästöjään merkittävästi. Useimmat kunnat pyrkivät hiilineutraaliuteen eli yleensä vähintään 80 prosentin päästövähennykseen (CO2-ekv) vuosina 2030-2050. Kunnat päivittävät päästötavoitteitaan parhaillaan ja määrittävät toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenteeseen kohdistettuja päästövähennystavoitteita on tähän mennessä kuitenkin tehty vain valtakunnan tasolla. MAL 2019 -suunnittelun tavoitteessa liikenteen päästöjä leikataan Helsingin seudulla vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. MAL-tavoite vastaa siten Suomen virallista liikenteen päästövähennystavoitetta. Onko Helsingissä oltava murhaajalle oma puisto? ? Munkinseutu-lehdessä nro 3 Maunula-Pakilan kommunistit vastustavat Lenininpuiston nimen muuttamista joksikin muuksi, mikä ei tietenkään yllätä ketään. Nimi annettiin Suomen ollessa pahimmillaan rähmällään itään päin taistolaisten hallitessa tiedotusvälineitä ja poliittista keskustelua. Leninin vastustamiselle vedettiin yhtäläisyysmerkit neuvostovastaisuuden kanssa. Lenininkatua ei sentään saatu, kun vedottiin siihen, että maassa ei ole tapana antaa kadunnimiä ulkomaisille poliittisille henkilöille (poikkeuksena YK:n pääsihteeri Dag Hammarskiöld). Kumarrus itään piti kuitenkin tässäkin asiassa tehdä, joten perustettiin sitten Lenininpuisto. Nimistöntutkijat eivät näköjään puolla muutosta, vedoten erilaisiin syihin, kuten että nimen poistamisella halutaan ikään kuin osoittaa, että ei haluta omassa virallisessa helsinkiläisessä nimistössä osoittaa kunnioitusta tai ylipäänsä muistaa Leniniä (yliopistonlehtori Terhi Ainiala). Juuri niin. Kuka muu kuin aivopesty kommunisti haluaa osoittaa kunnioitusta miljoonia kansalaisiaan murhannutta hirmuhallitsijaa kohtaan? Puoltaisikohan Ainiala samalla perusteella esim. Hitler-aukion nimen säilyttämistä (tai palauttamista), jos sellainen olisi Helsinkiin jatkosodan aikana perustettu? Liittyyhän Hitler Suomen historian vaiheisiin vähintään yhtä paljon kuin Lenininkin Lenin piileskeli aikanaan mm. Helsingissä, mutta onko tämä joku syy kunnioittaa häntä puistolla? Suomelle hän ”antoi” itsenäisyyden, koska se oli siinä vaiheessa taktisesti viisasta. Hänhän tiesi varsin hyvin, että kohta alkaisi kapina, jossa laillinen hallitus kaadetaan ja uusi punahallinto pyytää armollisesti, että Lenin ottaa maamme takaisin liitettäväksi neuvostokansojen perheeseen. Tämä oli toki sovittu jo aikaisemmin ” työväen vallankumouksen” johtajien kanssa, jotka sitten sisällissodan päätyttyä tappiollisesti pakenivat raukkamaisesti Pietariin jättäen harhaanjohtamansa kansanosan yksin. Koska tapahtumat tasan 100 vuotta sitten olivat punaisten johdon toimintaan liittyen osa Leninin maailmanvallankumousta, hän on siten pitkälti syypää koko sotaan ja sen aiheuttamiin kärsimyksiin. Ilman Leninin toimia koko kapina olisi saattanut jäädä toteuttamatta. Kansanvaltuuskunnan johto joutui vain pettymään pahasti, kun Lenin ei erinäisistä syistä voinutkaan lähettää punaisille apuvoimia, aseita tuli kyllä. Nimistötoimikunnan edustajan mielestä tarvittaisiin jokin aivan erityinen syy, jotta nimi voitaisiin muuttaa, koska se muun muassa kertoo meille, että 1970-luvulla Suomessa vallitsi toisenlainen asenneilmapiiri kuin tänä päivänä. Olen itse kokenut tuon ahdistavan ja vastenmielisen ilmapiirin, jota ei todellakaan ole mikään ilo muistella. Nostalgoikoot taistolaiset tuota aikaa ilman Lenininpuistoja, kyllä ilman tällaisiakin 70-luvun ilmapiiristä ihan riittävästi historiallisia jälkiä on jäänyt. Mutta jos murhaajille pitää kunnioituksen osoitukseksi paikkoja nimetä, niin löytyyhän heitä muitakin, Leninin ja Hitlerin lisäksi vaikkapa Stalin, Pol Pot, Idi Amin, Osama bin Laden ym. ym. Ilkka Korhonen Helsinki Kirkkotaiteen Engel-palkinto laulaja, säveltäjä Petri Laaksoselle Jäähallin pihalla Helmikuisena pakkasiltana jäähallin pihalla poltan halvan sikarin. Hetken näen sen jumalan. Ja tajuan sitä ei ole: vain zen. Kimmo Mantere Laulaja, säveltäjä Petri Laaksoselle on myönnetty kirkkotaiteen Engel-palkinto. ? Petri Laaksosen monipuolinen musiikki on jo vuosia rikastuttanut maamme ja kirkkomme musiikkielämää. Laaksonen tuli vuonna 1994 tunnetuksi Täällä Pohjantähden alla -klassikkosävelmästä, jonka myötä hänen musiikkinsa on tullut tutuksi koko Suomen kansalle ja koskettaneet eri kansankerroksia jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Laaksonen tekee yhteistyötä mm. Kirkon Ulkomaanavun, Yhteisvastuukeräyksen ja useiden kirkollisten järjestöjen kanssa. – Olen halunnut tehdä musiikkia, jolla olisi merkitystä. Sellaista, joka rakentaa ja puhuttelee kuulijaa. Tämä palkinto on hieno tunnustus tehdystä työstä, Laaksonen kertoo. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen luovutti palkinnon Petri Laaksoselle 11. helmikuuta 2018 Tuomiokirkon vihkimispäivän 166-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Tuomiokirkossa. Kirkkotaiteen Engel-palkinnon myöntää Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto taiteilijalle tai yhteisölle, joka on ansioitunut kirkkotaiteen alalla tai kirkkotilan rikastuttamisessa. Palkinto on myönnetty aiemmin 18 kertaa. Palkinnon saajan taiteilijantyö on lähes aina liittynyt tavalla tai toisella Helsingin tuomiokirkkoon. Palkinto voidaan kuitenkin myöntää myös sellaiselle taholle, joka on kulttuurin keinon merkittävästi edistänyt kirkon ydinviestiä, vaikkei kytkentää kirkkotilaan olisikaan. Kirkkotaiteen Engel-palkinto perustettiin vuonna 1990, jolloin tuli kuluneeksi 150 vuotta Helsingin tuomiokirkon suunnittelijan Carl Ludvig Engelin kuolemasta. Engel-palkinnon aiemmat saajat: · symbolitutkija Liisa Väisänen · valotaitelija Mikki Kunttu · elokuvaohjaaja Klaus Härö · tekstiilitaiteilija Päikki Priha · valokuvaaja Seppo J.J. Sirkka · Cantores Minores -poikakuoro · tekstiilitaiteilija Maija Lavonen · sinfoniaorkesteri Vivo · oopperalaulaja Eero Erkkilä ja professori Tapani Valsta · gospelmuusikko Jaakko Löytty · arkkitehti Tuula Mäkinen · kuvataiteilija Riikka Juvonen · näyttelijä Matti Ranin · runoilija Lauri Otonkoski · professori Vilhelm Helander · entisöijä Jorma Pulla · Lasten Keskus ry. · kirjailija Anna-Mari Kaskinen Petri Laaksonen. Kuva: Juuso Westerlund. Millainen on Helsinki festivaalikaupunkina? Kaivopuiston konsertit takaisin juhlavuosien kunniaksi ? Elävän musiikin yhdistys Elmu ry ja Helsingin juhlaviikot juhlivat merkkivuosiaan täyttämällä Helsingin Kaivopuiston musiikilla sunnuntaina 19. elokuuta. Luvassa on runsas artistikattaus ja kesäistä pikniktunnelmaa 1970-luvulta alkaen järjestettyjen Kaivopuiston Kansanjuhlien ja Juhlaviikkojen perinteikkäiden Kaivarin konserttien hengessä. Ilmaiskonsertin esiintyjät julkistetaan huhtikuussa. 40-vuotias Elmu ry sekä tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Helsingin juhlaviikot ovat kuluneiden vuosikymmenien aikana antaneet vahvan panoksensa elävän kaupunkikulttuurin kehittämiseen ja monipuolisten musiikkielämysten mahdollistamiseen kaikille helsinkiläisille. Elokuinen Kaivopuiston konsertti juhlistaa tätä matkaa kutsumalla jälleen koko kaupungin yhteen musiikin äärelle. Vuonna 1978 perustettu Elmu ry on laajentanut pääkaupungin musiikkielämää muun muassa Lepakon, Radio Cityn ja Nosturin toiminnan kautta. Kesällä 1968 ensimmäistä kertaa järjestetty Helsingin juhlaviikot on vuosien varrella esitellyt lukuisia uusia artisteja eri puolilta maailmaa ja tarjoillut ainutkertaisia konserttikokemuksia jo useammalle sukupolvelle. Elävän musiikin yhdistys Elmu ry on helsinkiläinen yhdistys, jonka tehtävä on musiikkikulttuurin ja nuorison hyvinvoinnin edistäminen. ELMU ry 40 v. -ohjelmaa järjestetään pitkin vuotta. Helsingin juhlaviikot on Suomen suurin monitaidefestivaali, jota vietetään seuraavan kerran 17.8.-2.9. Ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan 25.4. ? Festivaalit ja Helsingin kaupunki toteuttivat laajan festivaalitutkimuksen. Mikä on helsinkiläisten festivaalien suosion salaisuus? Houkutteleeko kiinnostava ohjelma, hyvä tunnelma vai erityiset tapahtumapaikat? Estääkö osallistumisen kiinnostuksen vai rahan puute? Entä mitä hyvää festivaalit tuovat kaupungille ja miten Helsinki voisi olla paras mahdollinen festivaalikaupunki? Suuret helsinkiläisfestivaalit – Sideways, Tuska, Flow Festival, Helsingin juhlaviikot ja Maailma kylässä – toteuttivat vuonna 2017 ensimmäistä kertaa yhdessä laajan festivaalikyselyn kumppaninaan Helsingin kaupunki. Festivaalitutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja vastauksia kertyi yli 2300 kappaletta. Tutkimuksen tavoitteena oli koota tietoa festivaalikaupunki Helsingin ja kaupunkifestivaalien kehittämiseen. Tutkimuksessa kartoitettiin esimerkiksi vastaajien suhdetta festivaaleihin ja vapaa-aikaan sekä festivaalien sosiokulttuurisia vaikutuksia esimerkiksi hyvinvoinnin, matkailun ja asuinpaikan vetovoimaisuuden näkökulmista. Vastauksissa korostuvat yhteisöllisyyden, arjesta irrottautumisen ja merkityksellisten sisältöjen tärkeys: festivaaleille houkuttelevat sekä hauskanpito että kiinnostavat vetonaulat. Toisaalta myös turvallisuudentarve on lisääntynyt. Suurten tapahtumien ohella nähtävissä on lisäksi kasvava kiinnostus pienempiin ja eri kaupunginosissa tapahtuviin festivaaleihin.
5 Viikot 8-9 • Nro 4 M unkin S eutu Valtakunnallinen Alvar Aalto -kaupunkien verkosto laajenee HUS-Kuvantaminen avaa röntgenin Postitaloon ? HUS-Kuvantaminen avaa uuden toimipisteen Helsingin keskustaan hyvien liikenneyhteyksien ytimeen. Postitaloon avautuva Elielinaukion röntgen palvelee kaikkia HUS-alueen asukkaita. – Postitalo on keskeisellä paikalla ja sinne on helppo saapua joka suunnalta. Hyvien liikenneyhteyksien ja laajempien aukioloaikojen ansiosta potilaat voivat tulla Elielinaukion röntgeniin myös muista HUS-alueen kunnista, sanoo HUS-Kuvantamisen Helsingin röntgeneiden toimintaa koordinoiva ylilääkäri Markus Sormaala. Sormaala arvioi, että uudella osastolla tullaan tekemään kuukausittain noin 3 500 röntgentutkimusta, 1 000 ultraäänitutkimusta ja 250 luuntiheysmittausta. Elielinaukiosta tullee näin ollen Suomen suurin pääosin perusterveydenhuoltoa palveleva röntgenyksikkö. Elielinaukion röntgeniin voivat hakeutua tutkimuksiin asuinkunnasta riippumatta kaikki kouluikäiset ja aikuispotilaat, jotka ovat saaneet lähetteen HUS-Kuvantamiseen. Luuston ja keuhkojen perusröntgentutkimuksia tehdään ilman ajanvarausta. Ultraäänitutkimuksiin ja luuntiheysmittauksiin tarvitaan ajanvaraus. Elielinaukion röntgen sijaitsee Postitalon 3. kerroksessa osoitteessa Elielinaukio 2 G. Sisäänkäynti on Rautatientorin puolelta hissillä. Röntgen on avoinna maanantaista torstaihin klo 7.30–19, perjantaisin klo 7.30–16 sekä 7.4. alkaen myös lauantaisin klo 10-16. Ajanvarauspalvelu Postitalon 3. kerroksesta vuokrattuihin tiloihin muuttaa lisäksi keskitetty ajanvarauspalvelu, josta HUS-Kuvantamiseen lähetteen saaneet potilaat voivat varata tutkimusajan. Ajanvarauksen voi tehdä puhelimitse arkipäivisin klo 8-15.30 numerosta 09 471 80900. HUS-Kuvantamisella on myös internetissä ympäri vuorokauden toimiva ajanvarauspalvelu osoitteessa https://ajanvaraus.hus.fi. Perusröntgentutkimuksiin eli luustoja keuhkokuviin sekä hampaiston panoraamakuvauksiin ei tehdä ajanvarauksia. Niihin tutkimuspaikan voi kotikunnasta riippumatta valita vapaasti HUS-Kuvantamisen röntgeneistä. Herttoniemen ja Kätilöopiston sairaalan röntgenien toiminta henkilöstöineen siirtyy Elielinaukion röntgeniin. Röntgentutkimukset lopetetaan Herttoniemessä 23.2. ja Kätilöopiston sairaalassa 16.2. Herttoniemen röntgen suljetaan, koska sairaalatoiminta kiinteistössä loppuu kokonaan asteittain. Kätilöopiston sairaala ollaan sulkemassa sisäilmaongelmien vuoksi. Helsingissä Malmin, Haartmanin ja Laakson sairaaloissa röntgentoiminta jatkuu entiseen tapaan. Rakennustyömailta pilaantunutta maa-ainesta 300 tuhatta tonnia ? Helsingissä kunnostettiin vuonna 2017 pilaantunutta maaperää 49 kohteessa. Näistä kaivettiin pilaantunutta maa-ainesta muualla käsiteltäväksi tai käytettäväksi hyödyksi maanrakentamisessa yhteensä 300 tuhatta tonnia. Kaupunki rakentaa nyt ahkerimmin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Maa-aineksen poistamiseen oli monia syitä. Suurimmassa osassa tapauksista (194 000 tn) pilaantumisen aiheutti monta haitallista ainetta: öljyhiilivedyt, metallit ja syanidit. Muusta maa-aineksesta 82 tuhatta tonnia oli öljyhiilivedyillä saastunutta, 22 tuhatta tonnia metalleilla, 509 tonnia syanidilla ja 168 tonnia polyklooratuilla bifenyyliyhdisteillä (PCB). Kaupunki toimitti pilaantunutta maa-ainesta käsittelyyn tai loppusijoitukseen 265 tuhatta tonnia ja yksityiset maanomistajat tai muut toiminnanharjoittajat 35 tuhatta tonnia. Maa-ainekset toimitettiin 20 luvalliseen käsittelytai loppusijoituspaikkaan, joille kuljetusmatkat vaihtelivat kilometristä 130 kilometriin. Pilaantuneita kaivumaita on yleisimmin käytetty hyödyksi rakennettavien puistojen maisemamuotoiluun ja kaatopaikkojen peittorakenteissa. Lievästi pilaantuneita maita ja pilaantumattomia maita, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, käytettiin hyödyksi muun muassa Jätkäsaaren rakentamisessa, Vuosaaren suljetun kaatopaikan maisemoinnissa, kierrätystoiminnassa sekä eri kaatopaikkojen rakenteissa. Joissakin kunnostuskohteissa pilaantuneita maita on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin jälkeen jätetty alueelle pilaantumattoman täyttömaakerroksen tai muun eristysrakenteen alle. Vuosaarentiellä jatkettiin maaperän puhdistamista käsittelyllä, jossa huokosilmaimulla poistetaan maaperästä haihtuvia hiilive? Alvar Aalto -kaupunkien johtajat kokoontuivat 1.– 2.2.2018 Seinäjoella. Vuosi sitten, Alvar Aallon syntymäpäivänä 3.2.2017 Jyväskylässä perustettuun Alvar Aalto -kaupunkien verkostoon kuuluu tällä hetkellä kuusitoista kaupunkia eri puolilta Suomea. – Verkoston toiminta on lähtenyt käyntiin ilahduttavan aktiivisesti, kertoo Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh. – Hyvin käynnistyneen verkoston tärkeimpiä tehtäviä on työskennellä sen eteen, että Alvar Aallon teokset saadaan säilymään parhaalla mahdollisella tavalla myös tuleville sukupolville. Aallon tuotanto on kivijalka ja yhdistävä tekijä, jonka ympärille yhteistyö rakentuu. Verkostotapaamisia on kuluneen vuoden aikana järjestetty rakennusperinnön, arkkitehtuurimatkailun ja viestinnän asiantuntijoiden kesken. Verkosto ja sen jäsenkaupungit ovat ottaneet käyttöön oman logon ja aloittaneet yhteistyön valtakunnallisen Alvar Aalto -matkailureittihankkeen parissa. Kuluneen vuoden aikana verkoston puheenjohtajakaupunkina on toiminut Jyväskylä. Nyt puheenjohtajuus siirtyi tapaamisen koollekutsujana toimineelle Seinäjoen kaupungille. – Alvar Aalto -kaupunkien verkosto merkitsee Seinäjoelle tärkeää kumppaniverkostoa, kertoo Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. – Kaupungissa on usean vuosikymmenen aikana rakentunut ainutlaatuinen, Alvar Aallon suunnittelema hallintoja kulttuurikeskus, sekä vuonna 1926 valmistunut Suojeluskuntatalo, jossa toimii nykyisin Suojeluskuntaja Lotta Svärd -museo. Etelä-Pohjanmaalla on myös muuta Alvar Aallon tuotantoa 1920-luvun kohteista 1960-luvulla valmistuneisiin Alajärven kaupungintaloon, kirjastoon ja seurakuntataloon. Kuortaneella sijaitsee myös Alvar Aallon syntymäkoti. Rasinmäki toivoo, että ”kaupungin puheenjohtajakaudella yhteistyötä voidaan edelleen tiivistää ja syventää mm. matkailumarkkinoinnin ja rakennusperinnön osalta Seinäjoen ja muiden Alvar Aalto -kaupunkien kesken.” Vuosittaisessa kaupunginjohtajien tapaamisessa Seinäjoella päätettiin, että verkostoon kutsutaan mukaan ulkomaisia kaupunkeja, joissa sijaitsee merkittäviksi luokiteltuja Alvar Aallon arkkitehtuurikohteita. Potentiaalisia Aalto-kaupunkeja ovat Aalborg (Tanska), Avesta ja Uppsala (Ruotsi), Bazoches-sur-Guyonne (Ranska), Beirut (Libabon), Berliini, Bremen, Essen ja Wolfsburg (Saksa), Cambridge ja St. Benedict (USA), Luzern (Sveitsi), Reykjavik (Islanti), Riola di Vergato ja Venetsia (Italia), Tartto (Viro) sekä Viipuri (Venäjä). Tilaisuudessa käytiin lämminhenkistä keskustelua vuoden 2017 toiminnasta ja tämänhetkisestä tilanteesta Alvar Aalto -kaupungeissa, sekä todettiin että aika on kypsä verkoston laajentamiselle. Verkoston kansainvälinen ulottuvuus on luonteva, sillä Aallon suunnitelmista ulkomaille toteutettiin 1930–70-lukujen aikana useita, huomattavia kohteita. – Tiiviissä valtakunnallisessa ja tulevaisuudessa myös kansainvälisessä yhteistyössä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka Aallon rakennuksia kohdellaan, suojellaan ja korjataan, mainitsee Tommi Lindh. – Toiminnan laajeneminen ulkomaille osoittaa myös sen, että Alvar Aallon tuotannolla on paikkansa modernin arkkitehtuurin kansainvälisellä kentällä. Vuosittainen Alvar Aalto -kaupunkien kaupunginjohtajien tapaaminen järjestetään seuraavan kerran Turussa 31.1.–1.2.2019. ty-yhdisteitä. Ruosilankujalla pienellä kunnostusalueella aloitettiin maaperän puhdistaminen menetelmällä, jossa maaperään asennetuista elektrodisauvoista syötetään pulssimuotoista syöttöjännitettä, jonka aiheuttamat biologiset ja kemialliset reaktiot hajottavat orgaanisia haitta-aineita. Poiskaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten määrät tonneina Helsingissä vuosina 1994–2017. Pilaantuneen maa-aineksen poistoa Hermannissa. Kuva: SiniPilvi Saarnio. Pilaantuneen maa-aineksen poistoa Hermannissa. Kuva: Sini-Pilvi Saarnio.
6 Nro 4 • Viikot 8-9 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 8 MA 19.2. Eija TI 20.2. Heli, Heljä, Helinä, Hely KE 21.2. Keijo TO 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda, Tuulikki PE 23.2. Aslak LA 24.2. Matti, Matias SU 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa VIIKKO 9 MA 26.2. Nestori TI 27.2. Torsti KE 28.2. n Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä Onni, Sisu TO 1.3. Alpo, Alpi, Alvi PE 2.3. Virve, Fanni, Virva LA 3.3. Kauko SU 4.3. Ari, Arsi, Atro Jos sinä pelkäät yksinäisyyttä, niin pelkäät vain ajatuksiasi, ajatustesi vaatimuksia, sitä jumaluutta, joka sinua etsii. Maria Jotuni (1880-1943) Päivyri Miksi juuri minä? ? ”Miksi?” Se on sana, joka jää pyörimään mieleen, kun elämä ei mene niin kuin sen tahtoisi menevän. Se on sana, joka nousee kaiken ylle synkkänä ja isoilla kirjaimilla, kun elämä vie epämukavuusalueelle ja antaa tuskallisen vaikeita kysymyksiä vastattavaksi. ”Miksi?” Se on kysymys, jonka helposti huudahtaa Jumalalle, kun elämä kolhii ja joskus jopa tuntuu lyövän lekalla kaiken hajalle. Mikset siunaa minua? Miksi annat tämän tapahtua? Missä olet, Jumala? Missä olet nyt, kun sinua tarvitsisin? Sellaisia me ihmiset olemme, haluamme selityksen. Vanhan testamentin Jaakob painii läpi yön tuntemattoman kanssa. Hän vääntää niskalenkkiä vastaantulijasta ja vaatii tältä siunausta: ”En päästä sinua, ellet siunaa minua.” Aamun tullen Jaakob huomaa, että on koko yön yrittänyt pitää niskalenkissä Jumalaa. Ja mitä tapahtuu: Jumala siunaa Jaakobin, ja Jaakob jatkaa matkaansa. Ontuen kylläkin, yöllisessä ottelussa loukkaantuneena, mutta siunaus matkassaan. Tiedän, että siunaat minuakin, Jumala. Näissä kolhuissa, tällä epämukavuusalueella sinä olet läsnä. Sinä siunaat minua, vaikka minä vaadin selitystä, enkä ymmärrä. Sinä siunaat, ja minä jatkan matkaani. Ontuen ja kompuroiden, mutta eteenpäin kuitenkin, päivä kerrallaan. Siunaus matkassani. Sinä siunaat minua niin, että murtuneiden päivien ja epämukavuusalueella vietettyjen elämänhetkien välissä on toisenlaisia päiviä. On päiviä, joina hymyä on enemmän kuin kyyneliä. Silloinkin minun on syytä kysyä tuo sama kysymys: miksi? Miksi juuri minä? Miksi juuri minä tämän kaiken hyvän sain? Kiitos, että juuri minä ja juuri tämän elämän. Eeva-Kaisa Heikura Kirjoittaja on pastori ja viestintäpäällikkö Kirkon viestinnässä Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Munkkiniemi, 21.2.-6.3. Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messu su 25.2. klo 11. Maritta Hartikainen. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, vetäjänä Minna Pirinen. Merimieskirkkopiiri ma 26.2. klo 14 päätykamarissa. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18, vetäjänä Maire Turunen. Kirjallisuuspiiri ma 5.3. klo 18.30 alakerrassa. Heidi Köngäs: Sandra, Otava. Alustus Elina Kuosmanen. Tied. Kati Lind p. 041 4615946. Perheiden Iltaolkkari tiistaina 27.2. klo 17.30 seurakuntatalon kerhohuoneessa. Tilaa perheille ja aikaa yhdessäoloon. Tarjolla pientä iltapalaa. Raamattupiiri joka toinen tiistai, 27.2. klo 18.30, seurakuntatalon Päätykamarissa. ALFA-KURSSI ti 27.2.-8.5. (ei 1.5.) klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa Alfa on sarja vuorovaikutteisia tapaamisia, joiden aikana tutkitaan vapaamuotoisesti kristinuskon perusteita. Ilman paineita. Ilman painostusta. Ilmaiseksi. Alfa käsittää 11 tapaamista, jotka kukin sisältävät ruokailun, lyhyen alustuksen sekä keskustelun, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia varten. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: alfa@verkosto.net Arkimessu ke 7.3. klo 18. Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Kohtaamisen keskiviikko Sen tien kulkijat –luentosarja kerran kuukaudessa. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sitä seuraa vieraan esitys ja keskustelu, lopuksi siunaus. Jatkoina maksullinen keittolounas (5 euroa) klo 13 seurakuntasalissa. 14.3. Miten tielle pääsee, Dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala. 18.4. Kun tie katoaa, Filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola. 16.5. Mihin tie vie ja miten sitä kuljetaan? Osanottajien puheenvuoroja, yhteenvetoa sanotusta opetusneuvos Kalevi Virtanen. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai Yhteisvastuukeräykselle Avoin aulakahvila kirkossa keskiviikkoisin klo 13. Kuun viimeisenä keskiviikkona keittoateria seurakuntasalissa TILKKUTÄKKI-ILTA to 1.3.2018 klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Muistatko nämä: Tuli kirkkoon mies ja lapsi, Kerran usko lapsuuden ja monet muut. Tule laulamaan yhdessä nostalgisia lauluja Nuoren seurakunnan veisukirjan lehdiltä! Mukana myös kirkkokuoro ja houseband. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, kaisa.sidoroff@evl.fi. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, kaisa.sidoroff@evl.fi. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 23.2. klo 13 seurakuntatalon Päätykamarissa Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Avoin päiväkerho ma klo 9.3011.30 ja to klo 15-16.30. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Rukouspalvelu ma klo 16-18. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Olohuone tiistaisin klo 13-15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13, Erkkilä. Rukouspiiri perjantaisin klo 18. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Ilta elävän veden lähteellä pe 23.2. klo 18, puhujana pastori Petri Kauhanen, illassa on ehtoollinen. Levollisuuden messu la 24.2. klo 18, Frilander, Sidoroff. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n.10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Verkoston messu su klo 17, verkosto.net. Raamattuopetussarja Raamattu alusta loppuun keskiviikkoisin klo 18 Munkkiniemen kirkolla. Päivämessu 25.2. klo 13. Risto Rautavan muotokuva julkistettiin HSL:n tiloissa Risto Rautavan muotokuva ? Valokuvaaja Lauri Erikssonin kuvaama muotokuva HSL:n hallituksen edellisestä puheenjohtajasta Risto Rautavasta paljastettiin HSL:n toimitiloissa Pasilassa tiistaina 13.2. Rautava toimi HSL:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2013–2017. HSL:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki totesi, että HSL:n hallituksen puheenjohtajan tehtävä on haastava. – Siinä on osattava sovittaa yhteen kuntien ja eri sidosryhmien intressejä siten, että saavutetaan Helsingin seutua parhaalla mahdollisella tavalla palveleva kokonaisuus. Rautava onnistui tässä työssä omalla puheenjohtajakaudellaan hienosti, Rauhamäki kiitteli puheessaan. Rautava itse muistelee kauttaan HSL:n hallituksen puheenjohtajana hyvillä mielin: – HSL:n hallituksessa eri kuntien edustajat tekevät hyvää yhteistyötä ja päätöksiä alueen asukkaiden parhaaksi. Haasteena on resurssien ja palveluiden yhteensovittaminen, ja tämä keskustelu jatkuu varmasti tulevaisuudessakin. Uskon, että uudet digitaaliset palvelut tulevat käyttöön nopeammin kuin osaamme nyt kuvitellakaan. Pidän erityisen hienona, että HSL on lähtenyt mukaan näihin uusiin hankkeisiin. Kuvan ottanut Lauri Eriksson kertoo, että halusi yhdistää muotokuvassa Rautavan pitkän uran kaupunkisuunnittelun parissa ja HSL:n nykyaikaisen liikkumisen strategian. – Muotokuvassa vuorottelevat Helsingin historia ja nykyaika. Kuvauspaikka on osa historiallista Helsinkiä, ja taustalla näkyy öinen ja elävä kaupunki, jossa liikkuu sekä jalankulkijoita että joukkoliikennettä. Risto Rautavan muotokuva jatkaa hallituksen puheenjohtajien valokuvasarjaa HSL:n hallituksen kokoushuoneen seinällä. Entuudestaan esillä ovat Timo Jaatisen ja Tatu Rauhamäen muotokuvat, jotka nekin on ottanut Lauri Eriksson.
7 Viikot 8-9 • Nro 4 M unkin S eutu Helsingin asuntorakentamisen tavoitteeseen vielä matkaa Myönnettyjen rakennuslupien määrä ennätyksellisen korkea Pyynti, perustuslaki, oppineisuus Huomioita Munkkiniemen kadunnimistä Jatkoa sivulta 3 ? Alueittain tarkasteltuna eniten asuntoja valmistui Länsisatamaan, 1 162 asuntoa. Merkittäviä valmistuneiden asuntojen kaupunginosia olivat myös Vuosaari, Lauttasaari ja Herttoniemi. Alkaneiden asuntojen ja myönnettyjen lupien valossa seuraavina vuosina asuntotuotannon suurin keskittymä tulee olemaan Kalasatamassa. Asuntoaloituksia oli viime vuoden aikana paljon myös Kuninkaantammessa ja Herttoniemessä. Valtion tukemien vuokraasuntojen tuotanto oli likimain hallintamuotoja koskevan tavoitteen mukaista. Viime vuonna aloitetuista ara-vuokra-asunnoista reilut 60 prosenttia on kaupungin omaa tuotantoa. Välimuodon tuotanto (asumisoikeusasunnot sekä säännelty omistusja vuokratuotanto) jäi prosentuaalisesta tavoitteestaan reilut 10 prosenttiyksikköä. Sääntelemättömästä tuotannosta vuokra-asuntoja oli noin 30 prosenttia. Helsingin tavoitteena on, että vuodessa valmistuisi 6 000 asuntoa. Tähän ei vielä viime vuonna päästy. Asuntomarkkinatilanteen suurin haaste liittyy uusien hankkeiden käynnistämisvaikeuksiin erityisesti säännellyn tuotannon osalta. Rakennuttajat ovat saaneet vain vähän tai eivät lainkaan tarjouksia urakoihin. Helsinkiin tarvitaan lisää rakennusalan toimijoita, jotta rakenteilla olevien asuntojen määrä saadaan nostettua liki 9 000 asuntoa. Vain siten kaupungin strategian mukainen asuntotuotantotavoite voi toteutua jatkossa. – Helsinki on kasvava ja kiinnostava kaupunki, jossa yhä useampi haluaa asua. Helsingillä on vielä paljon työtä asuntotuotannon nostamisessa, mutta on hienoa, että viime vuonna valmistuneiden asuntojen määrä oli korkein viiteen vuoteen. Se on tarkoittanut sitä, että tuhannet ja tuhannet ihmiset ovat löytäneet itselleen uuden kodin Helsingistä – toiset uusilta alueilta, toiset sieltä, missä vanhoja kaupunginosia on täydennysrakennettu, toteaa kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Jatkoa sivulta 3 ? Isompien kaupunkien paikkanimistöllä on moninaiset juuret historian eri kerrostumissa. Tämä näkyy myös Munkkiniemen kadunnimissä. Eliel Saarisen suunnitelmaan kuuluneet erikoistyyppiset nimet (esim. Rannalla-Vid Stranden, Linnalle-Till Borgen) hylättiin jo taajaväkisen yhdyskunnan aikana. Lisää muutoksia ja tarkistuksia tehtiin Helsingin suuren alueliitoksen jälkeen. Vanhaa ja entistä Muutamat Munkkiniemen kadut juontuvat hyvinkin vanhoista paikannimistä. Huopalahdentie ja Laajalahdentie viittaavat jopa keskiaikaan (Hoplax, Bredvik). 1600-luvun kartasta löytyvä Locklax selitää nykyisen Lokkalantien ja Rakuunantien taustana on vanhaa perua oleva Dragonåkern. Myös Ritokalliontie ja -polku, Saunalahdentie sekä Pikkuniementie on johdettu vanhoista paikannimistä. Monilla teillä on ollut viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana kaksi tai kolmekin eri nimeä. Niitä on muutettu eri vaiheissa tai joskus yhdistetty yksi tie toisen kadun osaksi. Enää ei Munkkiniemestä löydy tällaisia: Kaskitie (nykyisin Professorintie), Oravatie (Rakuunantie), Ruuhikuja (Ramsaynrannan osa), Lehtisaarentie (Nuottapolku), Poikkitie (Kadetintien osa). Ryhmänimiä Ei ole yllätävää, että Munkkiniemen kartanoon tavalla tai toisella liittyyviä kadunnimiä on runsaasti, reilun tusinan verran. On Hollantilaisentie, Tallikuja, Kivitorpantie ja Tiilimäki, joitakin mainitakseni. Varsinaisia keksittyjä ryhmänimiä Munkkiniemeen luotiin vuonna 1950 kahdelta alalta eli kalastuksesta ja yliopistomaailmasta. Tiilimäen perukoilla sijaitsevat rannan tuntumassa Nuottapolku, Tuulaspolku ja Apajapolku. Ne komppaavat Ritokalliontien pyyntiaihetta (rita = eräs pyydys). Todettakoon vielä, että läheinen Tarvo on vanha pyyntipaikka. Saaren vieritse kulkevaa upouutta moottoritietä kutsuttiin 1960-luvulla epävirallisesti Tarvontieksi. Henkisen työn ja oppineisuuden mukaan saivat nimensä Professorintie ja Dosentintie. Vielä 1970-luvun kartoissa näkyy myös Maisterintie, joka oli vähän oudosti Munkinpuistossa Dosentien eteläpuolella. Mutta onpa paikkakunnalta kadonnut toinenkin Maisterintie. Ramsaynranta oli nimittäin aiemmin Maisterintie, vuosina 1938-1950. Se oli huomionosoitus paikalliselle voimahahmolle, maisteri Sigurd Steniukselle. Perustieltä tietokujalle Jotkut tiet on nimetty varsin ilmeisin perustein, kuten Munkkiniemenranta tai Munkinpolku. Selviä ovat myös Rantapolku ja Uimarinpolku. Kadetintie (aiemmin Tykkitie) alkaa entiseltä Kadettikoululta ja Tietokuja vie IBM:n toimitaloon. Kärkitie sijaitsee Pikkuniemen kärjessä, kun taas Solnantie viestii ruotsalaisesta kummikunnasta. Suurmiesnimistöstä Munkkiniemeen ulottuu Paciuksenkatu. Komeasti kansakunnan valtiolliseen ytimeen kytkeytyy Perustie, joka on saanut nimensä vuonna 1919. Alkuperäinen tarkoite on perustuslaki. Siis Perustuslaintie, lyhennettynä Perustie. Perutuslaeista ensisijainen on valtion toiminnalle pohjan luova hallitusmuoto. Juuri kesällä 1919 vahvistettiin kuningaskaavailujen kariuduttua maamme tasavaltainen hallitusmuoto. Itse Munkkiniemen (Munksnäs) nimi on jäljitetty keskiaikaan. Vanhimpia kirjoitusasuja ovat sellaiset kuin Mungxnesby ja Myngsnes. Käännösnimeä Munkkiniemi on alettu käyttää vasta 1900-luvulla, sitä ennen suomalaisena vastineena oli Munksnääsi. 1800-lukua kuvaavan kirjan ja elokuvan nimenä pitäisi oikeastaan olla Katariina ja Munksnääsin kreivi. Veli-Pekka Salminen Tiilirinne laskeutuu kapeana Tiilimäestä kohti rantaa Kadunkulma Munkkiniemessä Rauhallisesta Ruuhikujasta tehtiin liikennejärjestelyjen muututtua Ramsayn-rannan vilkas loppupää.
8 Nro 4 • Viikot 8-9 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Helmikuun kulttuurikierros ? Kallion Oivan Sävy-klubilla illan ystävänpäivänä aloittivat leikkisä, hyvin nuori Punavuoressa asuva laulaja-lauluntekijä Maiju Lindell ja ukulelen soittaja Uki Viljakka. Pirjo Sipi esiintyi viulisti Arto Nybomin kanssa. Lauluissa on elämänkaarelta tapahtumia, jotka ovat koskettaneet. Ackté-festivaali ympärivuotiseksi Aino Acktén jokakesäinen kamarifestivaali muuttui vuodeksi 2018 ympärivuotiseksi konserttisarjaksi. Laulajatar Aino Acktén huvilaan vuonna 2010 perustettu ja sittemmin Kallion kirkkoon kotiutunut konserttisarja pidetään yhdeksättä kertaa. Acktén Talvisarja järjestetään 10.1.–22.3. ja Kesäsarja 8.5.–27.9. Ohjelmisto sisältää klassista ja kevyttä musiikkia, runoutta, tanssia ja kuvataidetta. Esitykset ovat tutusti Café Sonck 1912:ssa, joka sijaitsee Kallion kirkon kivijalassa. Taiteellinen johtaja Suvi Olavinen on koko sarjan sielu. Baritoni Jorma Hynninen avasi ”Laulun legendat” tiistaisarjan. Häntä seurasi sopraano Taru Valjakka. Laulun legendat on haastatteluja konserttisarja, jossa tavataan legendaarisia oopperalaulajia ja kuullaan tarinoita laulumaailman menneisyydestä. Arvostettuja taiteilijoita jututtavat ja laulattavat laulaja Reetta Ristimäki ja pianisti Ilmo Ranta. Tammikuun päätti kauniin tunnelmallinen ”Sydämen Sävelet” –konsertti, jossa Angelika Klas ja Maria Lund lauloivat heidän omia ja yleisön toivomia kappaleita laulun kultaisten vuosikymmenten varrelta. Pääsimme matkaan Suomesta Sevillaan, Broadwaylle, Pariisiin ja Moskovaan ooppera-, musikaali ja iskelmäsävelten siivittämänä. Kalinka, Diamond are girl`s best friend, Ruusuinen tie, Padam ja moni muu. Erityisen hyvin soi Marian ja Anitan duetto West Side Storyssa. Klasilla on hyvin pehmeä ääni; Lund laulaa ilmaisevasti ja hän toi esiin myös huumorinsa. – Lupaan etten enää pyörry, hän sanoi ennen Viulunsoittaja katolla –lauluaan. Lehtiotsikot olivat juuri kertoneet Tampereen esityksen pyörtymisestä. Glazunovin Kekkonen palaa kotiin Paasikivi-Seura lahjoitti venäläisen Ilja Glazunovin vuonna 1973 maalaaman presidentti Urho Kekkosen muotokuvan Suomen kansallismuseolle esille asetettavaksi Tamminiemeen. Glazunov maalasi lukuisia eri maiden valtionpäämiehiä, elokuvatähtiä sekä tunnettuja suomalaisia. Taiteilija maalasi presidentin muotokuvaa taiteilija Laila Pullisen ateljeessa. ”Tamminiemen” hyväksymän ehdotuksen muodollisena tilaajana toimi Paasikivi-Seura. Alun perin muotokuvan sijoituspaikaksi tuli Finlandia-talo, missä oli jo pidetty ETYK-kokouksen ensimmäinen vaihe. Teos on ollut esillä mm. hotelli Presidentissä, Tamminiemessä sekä ulkoministeriössä, mistä se nyt siirtyy takaisin Tamminiemeen. Virallinen luovutus tapahtui 5.2.2018 Tamminiemessä PaasikiviSeuran puheenjohtaja Matti Vanhasen ja seuran valtuuskunnan toimesta. Paasikivi-Seura pyrkii edistämään kaikkien kansalaispiirien keskuudessa kiinnostusta Suomen ulkopolitiikkaan ja kansainvälisen politiikan kysymyksiin. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987 osaksi Kansallismuseon museoperhettä. Kallion biblu uudeksi Uudistuneen Kallion kirjaston avausta juhlittiin 1.2. monipuolisella ohjelmalla. Juhlapuheita pitivät kirjastonjohtaja Laura Norris sekä taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen. Vintillä (3. krs) oli piirustuskilpailu lapsille sekä Onni-poika -talon avajaiset. Ensimmäisen kerroksen Kupolisalissa on esillä valokuvanäyttely Signe Branderin kuvista sekä kuvia 105-vuotiaan kirjaston historiasta. Viiden kuukauden remontissa ensimmäinen kerros sai kokonaan uuden ilmeen. Palautusautomaatti on vaihdettu. Tila on paremmin käytössä varausten noutoon ja aineiston esittelyyn. Ensimmäisen kerroksen kirjahyllyt ja osa muista kalusteista on uusittu ja tekniikka päivitetty vastaamaan paremmin uudistunutta palvelutarjontaa, kuten aamun kahden tunnin omatoimiaikaa. Ensimmäisen kerroksen tasalle nousevia rappusia ei enää jaa kahtia kaide. Näkymä Kupolisalia kohti johtavalle kirjaston keskikäytävälle avautuu sellaisena kuin Helsingin ensimmäinen kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad sen suunnitteli 1910-luvun alussa. Tanssivat taiteilijakummit esiintyvät Kallion kirjastossa 20.2.-16.3. Tanssitaiteilijat Pauliina Aladin ja Elli Isokoski työskentelevät kirjastossa taiteilijaresidenssissä, ja heitä voi nähdä useissa yhteyksissä tekemässä liikkeellisiä löytöjä kirjaston sopukoista, yhdistämässä tekstiä, lyhytelokuvia ja tanssia sekä esiintymässä lapsille ja lapsiperheille Tanssiva satuhetki -esityksissä. Taide tulee helposti saavutettavaksi, kun kirjastokävijät voivat nykäistä tanssijaa hihasta. Kallio Stage syntyi Pengerkadulle Kallio Stageksi on nimetty uusvanha esitystila Pengerkadulla. Kysehän on Ryhmäteatterin 1980-luvun alkupuoliskolla käyttöön ottamasta vanhasta varastotilasta, josta se luopui muutama vuosi sitten taloussyistä. Tila oli Kaupunginteatterin väistötilana sen remontin aikana. Nyt Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu pitää siellä isompia esityksiään; Stage toimii myös harjoitustilana uusille opetusproduktioille. ”Dry Storm” on nimeltään Sara Gurevitschin taiteellinen opinnäyte, jossa kuusi tanssijaa esittää kehollisia muutoksia suhteessa toisiinsa ja ympäristöön. Muuten autiossa salilavasteessa on paperia siellä täällä, se kahisee ja sitä rypistetään. Katosta roikkuu ohuita lankoja, joissa puiset laudat roikkuvat ja synnyttävät ääntä. Katsoja kokee tanssijoiden liikkeet pysähtyvinä ajatuksina. Nimensä mukaisesti olemme ”Kuivassa myrskyssä”. Rauhallinen esitys rahisee kuivuuden materian läpi kohti ”hybridikehoa”, ilmoitetaan tavoitteeksi. Ja totta kyllä, tanssijat tekevät irrallisia sooloja ja satunnaisia kohtaamisia matkallaan. – Emme ole pelänneet inspiroitua ja tuntea, he sanovat. Stadin nuoret valloittivat Ihmemaan – On tämäkin Stadia, vaikkei siltä heti näytä, lauletaan nuorten Talvimusikaalissa ”Ihmemaa”, joka on mukaelma Lewis Carrollin klassikkotarinasta ”Liisa Ihmemaassa” (1865). Liisa on vaihtunut Leeviin; kaninkolon sijasta Leevi on menossa Mellunmäkeen metrolla, mutta joutuukin viekottelevien kanien vedättämänä Ihmemaahan, jota hallitsee kovin ottein Kuningatar. Leevi sanoo, ettei ole ”koskaan liikkunut 00100 Hki-alueen ulkopuolelle...” Leevi on elämäänsä suorittava, sitoutumiskammosta kärsivä nuori mies, joka kohtaa Ihmemaassa monia tuttuja hahmoja kuten arvoituksellisen Kissan ja höpsön Hatuntekijän. Perinteisellä nuorten kulttuuriareenalla, Gloriassa, entisessä elokuvateatterissa musikaali oli nähtävillä. Valtavasti intoa, ammattitaitoa ja hauskoja sattumuksia saimme kokea. Alvari Stenbäck on valloittavan liikunnallinen Leevinä Ihmemaassa. Aino Rättyä laulaa ”Herttakuningattaren” upeasti. Sara Pollari on ilmeikäs, viekas Kissa, Tinjami Varamäki hullutteleva Hatuntekijä. Ensembleohjaaja Eeva Rajakangas kertoi, että nuoret harjoittelivat tuotantoa varten paljon Hietaniemen nuorisotalolla. Gloriassa se vedettiin vain kerran ennen kahden tunnin esityksiä. Ohjauksesta vastaa Michael Panula-Ontto. Nuorten sanoma on ennakkoluulottomuutta korostava tässä ajassa. Hienossa ”Aikamoinen Ihmemaa” -laulussa (sanat Emmi Hakala), sanoma kuuluu: – Nyt sen nään, parempi on merkkinsä pelaa / kuin jäädä niitä säästämään / Ei elämää kannata vain jäädä venaamaan / kun se jatkuvasti tarjoo ihmeitään. Evan kylkiluut näkyvät Vapaan taiteen tilassa, Sörkan väestösuojassa oli joulun alla ja uudelleen helmikuulla mielenkiintoinen ja tärkeä installaatio ”Vaiettu jälki”. Sen järjesti Petra Haapion johtama ”Eva`s Ribs” –ryhmä. Iso maanalainen tila oli järjestetty erilaisin keinoin kertomaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta, henkisestä tai fyysisestä väkivallasta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai sukuelinten silpomisesta. Alkupäässä on ”turhautuneen kätilön” nauhaseloste naisten ja tyttöjen silpomisen vaikutuksesta. Tarina on koskettava. Katsomme videokuvaa NarinkkatoMaria Lund (oik.) ja Angelika Klas ovat valloittava hyvä laulajapari Acktén Talvisarjassa Cafe Sonck:ssa. Marko Hilpo säesti. Kuva: Raimo Granberg. Paasikivi-Seuran edustajina puheenjohtaja Matti Vanhanen ja Martti Enäjärvi luovuttavat Ilja Glazunovin UKK-muotokuvan Tamminiemeen. Sen ottavat vastaan Kansallismuseon puolesta Tiina Mertanen ja Eija-Maija Kotilainen. Kuva: Raimo Granberg. Kirjastonjohtaja Laura Norris loistaa tyytyväisyyttä remontin jälkeiseen ilmeeseen Kallion kirjastossa. Kuva: Raimo Granberg.
9 Viikot 8-9 • Nro 4 M unkin S eutu Kulttuuri Punanenät valloittavat maan ? Tanssiteatteri Hurjaruuth emännöi jälleen kansainvälistä naisklovnifestivaalia, PUNAINEN HELMI. Kuudetta kertaa järjestettävällä festivaalilla nähtiin kotimaisia klovnittaria ja maailmanluokan naisklovneja muun muassa Ranskasta, Meksikosta ja Ruotsista. Meksikolainen Gabriela Munoz on hellyttävän hurmaava oikeaa rakkautta ja miestä odottava ikuinen morsianvaihtoehto ”Perhaps, perhaps…Quizas” –esityksessä. Huumori on vahvaa, mutta pohjavire on tavattoman surumielinen, sydäntä särkevä. Tyttöjen morsianunelmalta näyttävä, lajityypin mukaisesti aika räikeällä meikillä koristeltu Munoz toivoo Mr Rightin löytymistä tänä iltana. Hän valitseekin yleisöstä komean uroksen, joka ei ihan ymmärrä leikkiin heittäytymistä ja ujostelee hääyön odotuksia. Pääsen vihkimään parin. Gabriela vastasi ”kyllä” sekä omasta että sulhasen puolesta. Ranskalaisklovni Colette Gomette (=Hélène Gustin) on presidenttiehdokkaan henkivartija, joka onnettomien sattumusten kautta luiskahtaakin itse ehdokkaan rooliin ja on siinä ihan elementissään. Absurdi esitys tekee pilaa vaalikamppailusta ja vallan huumaavasta vaikutuksesta ihmiseen. Pippurinen nainen on paitsi huippunäyttelijä, myös koulutettu jazztanssija, burleskitaiteilija ja sairaalaklovni. Ruotsalaisen Dotterbolagetin Rose-Marie ja Sally esittivät improklovneriaa naisen elämän vaiheista syntymästä vanhuuteen. ”I am protected by law” –tarinassa. Yleisö lähti tähänkin hyvin mukaan. Neljännen kerran festivaalilla sai suuren suosion Naisklovni-iltama, jossa kotimaiset klovnittaret valtasivat miniesityksillään lavan. Heitä täydensi skottilainen isonenä Ruxy Cantir yhteiskunnallisella otteellaan olivat mukana. Lapsenomainen hahmo, käsilaukkutäti-juontaja Hanna Terävä ja naisten työelämäsketsi oli hyvä piristys. Tiskin takana Jenni Kallo ja Laura Rämä kohtasivat asiakkaan ja kilpailivat nerokkaasti tämän palvelemisesta. Kumpi on parempi asiakaspalvelija, ja mitä ilmeet kertovat teennäisyydestä. Läheistä vuorovaikutusta syntyy yleisön kanssa – mikä on oleellista. Naisklovnifestivaalilla Colette Gomette parodioi henkivartijaa, joka pitää vahingon takia presidentin puheen. Kuva: Patrice Bouvier. Gabriela Munoz on haavoittuvaisen herkkä ja humoristinen oikean aviomiehen etsijä “Perhaps, perhaps…” -esityksessä Hurjaruuthin näyttämöllä. Kuva: Pepe Castillo. rilta ja kuulemme samalla naisen selostusta isäpuolen harjoittamasta hyväksikäytöstä ja äidin harjoittamasta lyömisestä. Verhon takana nuori nainen tanssii lattialla – ja pyytää myös liittymään mukaan. Yhdessä kohtauksessa nainen liikkuu hitain askelin ja ojentaa ruusuja, laskee niitä yksi kerrallaan maahan. Hyvin vaikuttava on pikkumustaan pukeutunut nuori nainen, joka makaa aluksi esitystilassa ja sitten leikkaa pala kerrallaan hameensa, sukkahousunsa. rintaliivinsä sekä kirjoittaa tussilla sääriinsä. Installaatiokierroksen lopuksi yhdeksän naista tanssii jonossa tilan päästä päähän, esiintyvät edessämme ja menevät vuorotellen mikin luo kertomaan henkilökohtaisen tunteensa aiheesta, omista kokemuksistaan. Vaiettu jälki on voimakas, eri ilmaisukeinoja monipuolisesti käyttävä ja taitava esitys. Luultavasti aihepiiri on valittu jo aiemmin, mutta viimeisten kuukausien ”Metoo” -kampanja ja keskustelu tekee siitä todella ajankohtaisen. Äidit ja tyttäret kaipaavat Aleksanterin teatterin sunnuntai-iltapäivät ovat usein varatut ikiomille klassikkoesityksille. ”Kaikki äitini, kaikki tyttäreni” on esitys äideistä ja tyttäristä, kuten he itse näkevät ja kokevat maailman. Sen tausta on tarinallinen. Kodin Kuvalehden lukijoilta pyydettiin vuodenvaihteessa 2013 tarinoita omista äideistä ja tyttäristä. Tarinoiden pohjalta dramatisoitaisiin esitys. Tarinat on luettu, on itketty ja naurettu ja nyt tämä esitys sai ensiiltansa jo samana vuonna. Se on mennyt viisi vuotta, mutta melko niukalla esitysrytmillä. Sunnuntaina Aleksanterin teatterin suuri Sali oli tupaten täynnä, enimmäkseen naisia. Miitta Sorvali, Sanna Stellan ja Pirjo Heikkilä ovat uskomattoman hyviä hervottomassa esityksessä, jossa äitien ja tyttärien suhteita käsitellään paikoin kovasti, mutta myös ymmärtävällä huumorilla. ”Viiltävä ja pirullinen, lämmin ja hauska esitys antaa äänen hyvin erilaisille äideille”, Petteri Summasen ohjaama Suomen Komediateatterin tekijäjoukko kuvaa tavoitettaan. Lavan primadonna on upea Miitta Sorvali, jolla on valtavan hieno komiikan ja ajoituksen taju, jonka viimeistelee tarkka puheartikulaatio ja lauluääni. Ronskit puheet vävyehdokkaalle saavat tyttären punastelemaan. Pirjo Heikkilä tekee monta hienoa nuoremman naisen, tyttären osaa hellyttävällä läsnäolollaan. Sanna Stellan on puheliaiden naisten roolien taitaja, jonka äidinhumala on esityksen bravuureita. Saarikoski puhuttelee ajassa – On vapauduttava maailmankatsomuksista, jotta voisi nähdä maailman, nuorena uskonnon kommunismiin vaihtanut runoilija Pentti Saarikoski kirjoittaa hienon Tiarnia-trilogiansa päätöskokoelmassa ”Hämärän tanssit”, joka ilmestyi samana vuonna, 1983, kun hän kuoli. Varhainen kulttuuriradikaali kulki edellä, seikkaili kommunismissa, toimitti Aikalaista, puolueen aikakauslehteä, mutta alkoi irtaantua uudesta uskostaan jo ennen kuin suomalainen kouluja yliopistonuoriso hurahti siihen ja pukeutui siniseen uniformuun. Antiikin klassikkojen tuntija ja kääntäjä tutustui Herakleitoksen opastuksella luonnontieteelliseen maailmankatsomukseen, joka korvasi vanhaa. –Minä olen tie, delegaatio, teoria… On hieno kulttuuriteko, että monitaiteellinen esiintyjäryhmä on valinnut juuri Hämärän tanssit esityskohteekseen. Ensi-ilta oli Kokoteatterissa syyskuulla 2017, kun runoilijan syntymästä oli kulunut 80 vuotta. Puolitäydessä Vuotalon salissa ei ilmeisesti odotettu näinkään paljon yleisöä, koska tuolia ja pöytiä nostettiin ravintolamaiseen katsomotilaan ihan esityksen alla. Ryhmä, joka esittää ei ole suuren suuri, mutta selvästi Saarikoskelle antautunut. Esitys on happening-teatteria, jossa Kaari Martinin tanssi, Hepa Halmeen musiikki pitkäaikaisen runoilijakiinnostuksen kohteena, Dj Puhiksen eli Juha Koskenrannan äänet, Pekka Käpin jouhikko ja muut soittimet, Jukka Hytin valot ja esitysdramaturgia sekä Heikki HuttuHiltusen dokumentaatio ja ohjaus ovat yhtenäinen osa kokonaisuutta. Kaikki miksataan livenä, tässä ja nyt. Kruununa on näyttelijä Pekka Heikkisen tarkasti ajateltu, kuuluvalla äänellä esitetty ja hyvin aksentoitu runon tulkinta. En ole koskaan kuullut Heikkistä niin hyvänä ja vaikuttavana kuin nyt. Heikkisen lausunta ja Martinin samanaikainen tanssi loivat hienovaraisen kokemuksen. Risto Kolanen Kirjailija Sanna Pelliccioni suunnittelemassaan Onni Pojan huoneessa yhdessä avajaispäivän nuorimpiin kävijöihin kuuluvan Fanni Kevätniemen (1 v 10 kk) kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvassa tanssivat Salla Rytövuori (edessä), Ella Koikkalainen ja Tuuli Heinonen Kallio Stagen lattialla. Kuva: Sanni Siira. Alvari Stenbäckin Leevi ja Aino Rättyän Kuningatar ovat upea laulava pari Ihmemaassa Glorian lavalla sankan joukon keskellä. Kuva: Alina Ainola. Annina Vana (vas.), Hanna Toiviainen-Conteh, Pihla Auvinen, Aliisa Drozd ja Johanna Metsänheimo esittävät mustissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa Vaietussa jäljessä. Kuva: Laura Rämö. Sanna Stellan, Miitta Sorvali ja Pirjo Heikkilä tekevät oivaltavan hauskaa teatteria äiti-tytär -aiheesta Aleksanterin teatterissa. Kuva: Matti Rajala. Kaari Martin tanssii, Pekka Heikkinen (oik.) lausuu ja Hepa Halme soittaa Pentti Saarikosken “Hämärän tanssit” -runoteoksen tulkintaa Vuotalossa. Kuva: Reijo Haukia.
10 Nro 4 • Viikot 8-9 M unkin S eutu Josa Jäntti Finlandia-talo valaistaan jatkossa juhlien kunniaksi Hylätty kansanosa On pakko kertoa valtioravainministerin mielipiteistä eläkkeistä. ? Hän toteaa eläkkkeiden korotuksista muun muassa: ”Teen parhaani eläkeläisten puolesta. Tärkeämpää on saada työllisyys ja talous kasvuun. Kun ne saadaan kuntoon, on helpompi miettiä eläkekysymyksiä”. Aikoinaan työnsä tehneet ja eläkemaksunsa vuosikymmeniä maksaneiden eläkeläisten on odotettava näiden hänen olettamustensa toteutumista eli työllisyys ja talous kasvaa? Eivätkö he muka ole työaikoinaan tehneet tarpeeksi? Maksaneet vuosikymmeniä työeläkemaksuja? Eikö valtiovarainministeri tiedä, että eläkkeet maksetaan työeläkeyhtiöistä ja tuotot 8 10 miljardia /vuosi eläkerahastot 200 miljardia. Hänen vastauksensa: Eläkeläiset odotelkaapa kymmenkunta vuotta eli pari vaalikautta rauhallisesti, kun Valtion talous on kunnossa, niin sitten on helpompi miettiä ja ehkä korottaa eläkkeitä ilman valtion varoja eläkerahastojen tuotoista? Valtiovarainministeri ei tajua eläkekorotusten elvyttävää vaikutustakaan! Miten sananlaskussa ennen sanottiinkaan: ”ennen kurki kuolee kuin suo sulaa!” Onko eläkeläinen, joka äänestää tämän ministerin lausunnon jälkeen hänen puoluettaan v. 2019, tietämätön, tyhmä, ei välitä indeksin vaikutuksesta, on vähintään edesvastuuton muiden eläkeläisten suhteen. Rohkenen myös väittää, että demarien presidenttiehdokkaan surkea menestys johtui siitä, että demarieläkeläiset muistivat hänen vaikutuksensa eläkeindeksiä muuttavan kansalaisaloitteen hylkäämisessä. Muistakaa tämä puolueensa puheenjohtajan lausunto ja sosiaali ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana vaikutus kansalaisaloitteen hylkäämisessä kaikki 1 500 000 työeläkeläistä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa! ”HyvinvointiSuomen rakentajille” ei anneta minkäänlaista arvoa juhlapuheiden ulkopuolella Otsikko hylätystä kansanosasta todistaa vääjäämättömästi se, että pressavaaleissa kaikki puhuivat arvojohtamisesta kukaan ehdokkaista ei silti sanallakaan sanonut eläkeläisten lain mukaan tapahtuvasta köyhtymisestä. Se osoitti jälleen, että ”ongelmajätettä koko joukko”, joka aiheuttaa tulevaisuudessa vanhetessaan kestävyysvajeen tulevine hoitokuluineen. Luullaan, että koko ryhmä on homogeeninen eikä muodostu erilaisista yksilöistä. Samalla unohdetaan, että sama kasvava joukko maksaa veroja (nyt jopa enemmän kuin vastaavasta palkkatulosta). Samoin, että n. 10 % kaikista eläkeläisistä hoitolaitoksissa hoidettavilta peritään 85 % heidän eläkkeistään. Tuskin hallitus (mukaan lukien lähes kaikki kansanedustajat) edes tietävät, että v. 1996 käyttöön otetulla eläkeindeksillä on 1995 vuonna eläköytyneiden eläkkeet (2016) käytännön elämässä laskeneet 30,4 % (on köyhdyttänyt mm. sotaveteraaneja), v. 2006 eläköytyneet 19,1 % ja edelleen vuoden 2011 eläkeläiset 9,4 %. Tämän lehden kolumnissa (Olli Ainola 24.1.18 Iltalehti ”Talousviisailla sormi suussa”) sanoo muun muassa: ”Veronkevennys kohdentuu hyvin. Se nostaa hieman ostovoimaa ja ylläpitää kulutusta”. Koska veronkevennys ei koske eläkkeitä (ennen vaaleja koski = puolueiden mielestä eläkkeet myös ansiotuloa), sama elvytys olisi lisäksi toteututettu eläkeindeksin muuttamisella käyttämällä edes osa rahastojen tuotoista siihen ei siis valtion varoja. Tuntematon asia ministerille. Tähän kolumnistin (Olli Ainola/IL) huomauttus ”kun väestö ikääntyy, se tarvitsee enemmän hoivapalveluja”. Hän jatkaa: ”tulevien ikäluokkien eläkkeet ovat selvästi korkeammat kuin edellisten ikäpolvien. Siksi heillä on parempi mahdollisuus maksaa itse hoitokulunsa”. Hän on aivan oikeassa, mutta taitettu indeksi tulee heillekin vastaan se laskee heidänkin elintasoaan tulevaisuudessa sitä enemmän , mitä kauemmin eläkkeellä! Tätä hallitus, kansanedustajat ja muut asioista päättävät eivät halua myöntää eivät tiedä tai ymmärrä. Siksi Ainolan (IL) oikea päätelmä ei voi toteutua, että eläkeläiset maksaisivat itse hoitokulunsa taitetun eläkeindeksin vaikutuksen takia! Kun nyt keskieläke (ei mediaani) on nyt 1 700 €/kk, on se yli 80 vuotiailla 1 320 €/ kk. Se kertoo, että nykyeläkeläiset ovat ainoa ryhmä, joka köyhtyy iän mukaan lain perusteella! Ja tämä kehitys jatkuu vieden yhä useamman eläkeläisen nyt ja tulevaisuudessakin turvautumaan sosiaalitukiin, joita varten valtiovarainministeri ottaa lisää lainaa! Mainitut eläkkeiden ”kuoppakorotukset” ETK:n toimesta (5 henkilöä) ovat raportissaan (08/2016) tehneet ennusteen jopa vuoteen 2085 saakka. He ovat ottaneet niissä huomioon kaikki mahdolliset muuttujat mm. ansiotason kasvun 2020 2025 ja 2026 2085. Sijoitustentuottoprosenttina on ennustuksissa 3 % tai 3,5%, vaikka todellisuudessa ne ovat olleet vv. 1997 2016 n. 6 %. He ovat ottaneet huomioon mm.reaalipalkkojen nousun (1,5 %), työllisten määrän (0.19 %), työeläkkeiden saajien lukumäärän vuosittain eteenpäin vuoteeen 2085 saakka. ETK:n tutkija (Ismo Risku) on arvioinut eläkkeistä artikkelissaan ”Entä jos työeläkkeet olisivat aina seuranneet ansioita?”. Siinä hän toteaa ”Työeläkemenot olisivat nousseet runsaat 4 miljardia euroa eli olisivat 17 % todellista nykyistä korkeampia”. Samoin hän toteaa, että ”kulutus olisi ollut suurempaa”. Itse totean, että sen seurauksena olisi maksettu enemmän veroja (+alv), luotu samalla lisää työpaikkoja jne. Eläkerahastot olisivat olleet n. 100 miljardia pienemmät eli n. 100 miljardia, eikä 200 miljardia kuten nyt. Toisin sanoen (100 miljardista) olisi kertynyt melkoinen potti verotuloja eläkeläisten kovan marginaaliveron ansiosta (n. 35 40 miljardia) uusien työpaikkojen lisäksi. Niistä vielä lisää verotuloja, kulutusta (alv) ja työeläkemaksuja. Työeläkemaksut työnantajila + palkansaajilta olisivat samat kuin nyt. Miten tuo ”kuoppakorotus” voidaan toteuttaa? Mikäli työeläkeyhtiöt osaavat sijoitustoiminnat yhtä hyvin kuin tähän asti (19972016 eli 5,96 %), niin tuotot ovat 200 miljardista jo 4 % :lla 8 miljardia vuodessa, vaikka eläkerahastot pysyisivät saman suuruisina aina (200 miljardia) eli maksetut eläkkeet ja työeläkemaksut menevät tasan eli alijäämää ei ole. Nyt kuitenkin viime vuosina tilanne on ollut, että alijäämää on syntynyt. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan ( 2016 ) tämä jatkuu vuoteen 2025 saakka ja muuttuu sitten yläjäämäiseksi eli ”Työeläkesektorilla ei ole kestävävyysvajetta” kertoo ko. raportti, koska ”varojen tuotot luovat kestvyysylijäämän” ( VM +ETK + TELA). Jos meillä vielä päädyttäisiin yhtiöiden fuusioihin (vain Ilmarinen + Varma + KEVA), niiden seurauksena sijoittajien taitotaso tiivistyisi ja paranisi entisestään eli sijoitustuotot kasvaisivat. Niin myös eläkeyhtiöiden hallintokulut pienenisivät tuntuvasti (= työeläkemaksuja säästyisi eläkkeiden maksuun). Keskimääräinen viime vuoden työeläke nousisi n. 1 500 €/kk noin 1 775 €/kk samalla eläkemaksut nousisivat n. 26,1 miljardista 30,5 miljardiin (eli 17 % / ETK/Risku). Lisäys olisi noin 4 miljardia. Siitä jäisi verotuloja n. 1,7 miljardia. Kun eläkkeiden maksuihin menee n. 4 miljardia enemmän kuin työeläkemaksuja (TPAN:n mukaan vuoteen 2020), olisi ”kuoppakorotus yhdellä kerralla” 4 miljardia + alijäämä 4 miljardia= yhteensä n. 8 miljardia. Viime vuonna (monesti muinakin edellisinä vuosina) sijoitustuotot ovat olleet yli 10 miljardia se riittää yhtenä vuotena 2019 sekä alijäämään että ”kuoppakorotukseen”! Sen jälkeen siirrytään esim. 25 palkat/75 hinnat indeksiin, joihin eläkerahastot tuottoineen riittävät tulevaisudessa, kun pohjana on jo nyt 200 miljardia (ETK )! Työeläkemaksu työnantajilta ja palkansajilta pysyisi edelleen nykyisenä. Vielä kerran= yhtenä vuotena 17 % : n korotus (+ alijäämä + korotus = n. 8 miljardia) ja sen jälkeen siitä eteenpäin parannetulla indeksillä! Tämä tieto pitäisi saada kansanedustajien tietoon jo ennen vaaleja 2019! Eläkeläisten korkean veroprosentin takia tuosta 255 €/kk korotuksesta jäisi veroa keskimäärin/yksilö 150 €/kk (marginaalivero 41,1 %). Elvyttäviä varoja jäisi käyttöön 2,6 miljardia. Tämän kuoppakorotuksen ja mm. lisäverotulojen (+ alv) ja syntyneiden uusin työpaikkojen jälkeen ei eläkeläisiä pidettäisi enää turhana ”ongelmajätejoukkona”! Päättäjät ylimmästä alempiin voisivat taas puhtaalla omatunnolla kiittää heitä hyvällä omatunnolla erilaisissa kansalaistilaisuukissa ”hyvinvointi Suomen” rakentamisesta. Seuraavassa kolumnissa graafisten kuvien sarja, joka todistaa kuoppakorotuksen yhtenä vuotena (2019) mahdolliseksi ja sen jälkeen siirtymisen muutettuun indeksiin. Monia muita faktoja! Josa Jäntti Finlandia-talo juhlavalaistuksessa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Kuva: Johanna Saario Jatkoa sivulta 3 ? Pormestari Jan Vapaavuoren päätöksellä Finlandia-talon torniosa valaistaan tulevaisuudessa merkittävissä tilanteissa. Tunnettujen kiinteistöjen värivalaisua käytetään maailmalla laajasti. Monien kaupunkien ikoniset rakennukset, kuten Sydneyn oopperatalo, Empire State Building, Eiffel-torni ja Varsovan kulttuuripalatsi sekä moni muu tunnettu rakennus ottaa värein kantaa maailman tapahtumiin. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna lukuisat maailman kaupungit valaisivat kuuluisia rakennuksiaan Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi. Helsinki liittyy nyt näiden kaupunkien joukkoon, ja valaisee Finlandia-talon jatkossa erityisen merkittävissä tilanteissa. Valaisulla voidaan huomioida Helsingille merkittävimpiä kaupunkitapahtumia, valtiollisia juhlavuosia tai valaisu voi toimia esimerkiksi solidaarisuuden osoituksena maailman tapahtumiin. – Lukuisat maat valaisevat tunnettuja rakennuksia ja huomioivat näin värein maailman tapahtumia. Helsingissä Finlandia-talo on kansallinen symboli ja keskeinen valaisukohde. Tämä on hieno tapa kunnioittaa ystäviämme tai markkinoida kaupungin tapahtumia. Valaisu korostaa kaupunkikuvaa, ja somessa leviävät valaisukuvat vievät sanomaa myös Helsingin ulkopuolelle, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Ensimmäinen juhlavalaistus nähtiin Finlandia-talolla torstaina 15. helmikuuta kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi ja 16. helmikuuta Liettuan 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Finlandia-talo valaistaan myös 24. helmikuuta Viron 100-vuotisjuhlan kunniaksi. – Finlandia-talolla on Suomen taitavimmat valosuunnittelijat, jotka toteuttivat muun muassa paljon huomiota herättäneen Suomi 100 -juhlavalaistuksen. Tulemme jatkossa näkemään mielenkiintoisia toteutuksia, jotka keräävät kansainvälistä huomiota ikonisesti valaistujen rakennusten joukossa, toteaa Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Muovi ei kuulu Itämereen Puheenvuoro ? Suomen oltava ympäristöasioissa edelläkävijä eikä perässätulija. Kiritän ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ripeisiin toimiin mikromuovin kieltämiseksi kosmetiikassa, kuten Ruotsi ja moni muu Euroopan maa on jo tehnyt. Ympäristöministeri Tiilikainen on linjannut Suomen seuraavan, mitä edelläkävijämaissa tapahtuu, mutta toivovan, että asiassa saadaan nopeasti Euroopan-laajuinen ratkaisu. EU-toimien odotteluun ei yksinkertaisesti ole varaa. Näkyvän muoviroskan lisäksi mikromuovia on arvioitu valuvan Itämereen 40 tonnia vuosittain. Muovi ei katoa merestä koskaan. Se sisältää myös runsaasti ympäristömyrkkyjä, jotka pahimmillaan voivat kerääntyä ensin meren eliöstöön ja muihin vesistöihin sekä sen jälkeen myös ihmisten ravintoketjuun. Mikromuovi on paljain silmin havaitsematon muovihiukkanen. Hiukkaset voivat olla esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden kautta mereen päätyneitä vaatteiden keinokuituja, kosmetiikkateollisuuden tuotteiden jäämiä, pieneksi jauhautunutta muovia ja lumenkaatopaikalta peräisin olevia autonrengaspuruja. Hallituksen on kiritettävä kaikkia toimia, joilla voidaan vähentää mikromuovin kulkeutumista vesistöihin ja maaperään. Muoviongelma ei hoidu yksittäisen tuotteen välttelyllä tai kiellolla. Mikromuovia kulkeutuu ympäristöön lukuisista eri materiaaleista ilman, maan ja veden kautta. Muovituotannon lähes eksponentiaalinen kasvu 1950-luvulta lähtien kulkee käsi kädessä luonnosta löytyvän roskan kanssa. Roskaantumiseen tulisikin suhtautua ihmiskunnan yhteisenä huolenaiheena. Mikromuovin kaikkia vaikutuksia ei tunneta vielä riittävän hyvin. Esimerkiksi ihmisaltistus ravinnon kautta saataville mikromuoveille ja sen aiheuttamat mahdolliset terveysvaikutukset ovat edelleen vain arvailujen varassa. Lisäksi muovien lisäaineina käytettyjen lukuisten haitallisten kemikaalien tai vaihtoehtoisesti meriympäristöstä muoveihin kiinnittyvien ympäristömyrkkyjen vaikutuksia ei tunneta riittävän hyvin. Roskaantumisen kitkemiseksi kestävä ratkaisu on kiertotalous, jota kohti siirtymisen toimia on koko Suomen tiivistettävä. Kulutuksen vähentäminen, ympäristöystävällisten tuotteiden kehittäminen, tuotteiden uudelleen käyttö ja tehokas kierrätys, kertakäyttömuovien poistaminen kulutuksesta, jätteiden käyttö energiana siinä tapauksessa, jos niitä ei muuten voi tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti uudelleen hyödyntää ovat kaikki tavoiteltavia toimia. Hyvä askel on hankkia omaan taloyhtiöön tai kotitalouteen muovin erilliskeräys. Kokemuksesta voin vakuuttaa, että se on hyvä tapakierrätyksen lisäksi tarkkailla ja vähentää oman kotitalouden muovijätteen syntyä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) sivuilta saa asiasta mainiosti lisätietoa. Suosittelen lämpimästi. Sari Sarkomaa Munkkalainen kansanedustaja
11 Viikot 8-9 • Nro 4 M unkin S eutu Munkkiniemen yhteiskoulun lukion pojille koripallon Suomen mestaruus – jo toisena vuonna peräkkäin! Jatkoa sivulta 3 ? Tuplamestarijoukkuetta valmensivat Tomi Kaminen, Jari Kolehmainen sekä Mika Riissanen. Jari ja Mika, mikä on näiden voitokkaiden vuosien salaisuus? – Ilman muuta hyvä ikäluokka. Joukkueen rungon muodostavat vuoden -99 pelaajat ja tätä porukkaa on täydennetty muutamalla nuoremmalla pelaajalla. Viime vuodesta joukkueen kokoonpano muuttui vain parilla-kolmella pelaajalla, kultamitalivalmentajat toteavat. Munkan joukkueen kokoonpano on: Aron Dahlberg, Nikolas Gustavson, Tuomo Antikainen, Pyry Kanerva, Tuomas Oksa, Juuso Vertio, Andrei Makarov, Lauri Laaksonen, Miro Lukangu, Jesper Grimbergen, Enzo Kaminen ja Jonatan Siukosaari. Jari jatkaa, että MuKin poikapuolen juniorityö Munkinseudulla on kansallisesti kärkitasoa. Ja tehty työ näkyy nyt myös siis Munkkiniemen yhteiskoulun koripallojoukkueessa. – Muuten vuoden 2017 voitto eroaa tästä vuodesta siten, että pelillisesti silloin oli mielestäni kovempi taso. Nyt pääsimme ehkä hiukan helpommalla, Mika analysoi. M u n k k i n i e m e n yhteiskoulun rehtori Aki Holopainen on syystäkin ylpeä opiskelijoistaan: – Koulussamme on mahdollista yhdistää sekä hyviin tuloksiin johtava opiskelu että huippu-urheilu, tunnuslauseemme Academics and Sports -hengessä. Kun kummastakaan ei tingitä, vaan tehdään lujasti töitä sekä opintojen että urheilun eteen, saavutetaan tavoitteet. Sitten Munkan joukkueen kapteenille Tuomo Antikaiselle klassinen kysymys: Miltä nyt tuntuu? – Totta kai voittaminen tuntuu aina hyvältä. Näin abiturienttina on kuitenkin myös vähän haikea fiilis, kun kuuden vuoden jälkeen viimeiset koulujen väliset koripallon SM-pelit ovat ohi. Eilisestä pelipäivästä päällimmäisenä nousee mieleen se tunnelma, joka Munkan salissa oli varsinkin viimeisen pelin aikana. Oli hauska päästä pelaamaan, kun katsomot olivat täynnä ja tunnelma korkealla, Tuomo muistelee voittoa seuraavana päivänä. Molemmat valmentajat toteavatkin, että jatkossa koulun mestaruuksia ratkotaan tulevaisuuden uusien koripallokykyjen kanssa. Yli puolet nykyjoukkueesta jatkaa ensi syksynä lukion jälkeisiä opintojaan muualla, joten uusille huippupelaajille on tilaa! Ja heitä tullee nuoremmista ikäpolvista: munkkalaiseen koripallokevääseen kuuluu nimittäin mitali myös nuoremmista ikäluokista. Peruskoulun poikien valtakunnallinen koripallolopputurnaus pelattiin Kauhajoella helmikuun ensimmäisenä päivänä. Takaisin Munkkaan tultiin komeasti suomenmestaruushopeat tuomisina. Teksti: Kaisa Nummenpää Kuvat: Anu Lankila Peleissä riitti vauhtia. Voitto kotiin! Katsomo eli tunnelmassa mukana. EasySport -viikko Töölön kisahallissa 19. 23.2. ? EasySport-viikko ala-asteikäisille lapsille talvilomaviikolla maanantaista perjantaihin klo 11.00 14.00. Tarjolla monipuolista liikuntaa, mm. erilaisia palloja mailapelejä, sumopainia, akrobatiaa ja tanssia. Lapsilta lysti kustantaa 1,5 e/päivä. Viikon ajan alakouluikäiset pääsevät tutustumaan lukuisiin eri lajeihin, kuten esimerkiksi temppujumppaan, voimisteluun, nyrkkeilyyn ja capoeiraan. Maanantaina ja tiistaina myös näyttävää leijonatanssia, ja tiistaina lasten oma ExtremeRun-rata! EasySport-viikon urheilullinen hauskanpito järjestetään yhdessä helsinkiläisten urheiluseurojen kanssa. EasySport-viikon tiimellykseen voi osallistua päiväkohtaisella 1,50 euron maksulla ja ilman ennakkoilmoittautumista. Viikkoaikataulu tiistaina: leijonatanssi, sirkus, voimistelu, ropeskipping, capoeira, nyrkkeily, amerikkalainen jalkapallo, kiipeily, parkour, liikuntapalvelu (esim sumo, jalkapallo…), extremerun keskiviikkona: golf, lentopallo, sirkus, voimistelu, ropeskipping, capoeira, amerikkalainen jalkapallo, nyrkkeily, kiipeily, parkour, liikuntapalvelu torstaina: lentopallo, sirkus, voimistelu, capoeira, amerikkalainen jalkapallo, nyrkkeily, parkour, liikuntapalvelu perjantaina: lentopallo, sirkus, voimistelu, capoeira, amerikkalainen jalkapallo, nyrkkeily, parkour, liikuntapalvelu Päihdeneuvontapalvelusta apua myös öisin ? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry aloitti ympärivuorokautisen päihdeneuvonnan helmikuun alussa. Päihdeneuvontapalvelusta saavat apua ja tukea päihteiden käyttäjät, heidän läheisensä sekä sosiaalija terveysalan ammattilaiset. Neuvontaa saa puhelimitse ja tekstiviestitse. Päihdeneuvontapalvelu toimii numerossa 0800 900 45 ja on auki ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Soittaminen on ilmaista eikä henkilötietoja kysytä. – Päihdeneuvontaan voi olla yhteydessä, jos on huolissaan omasta tai läheisen tilanteesta tai kaipaa tukea päihteiden käytön lopettamiseen. Asioiden kertominen tai pohtiminen yhdessä on monelle jo askel eteenpäin, sanoo Päihdeneuvontapalvelusta vastaava Minttu Tavia EHYT ry:stä. Päihdeneuvontapuhelin tarjoaa apua myös työpaikoille, jos niillä on päihteisiin liittyviä ongelmatilanteita, joiden ratkomiseen tarvitaan apua. – Tällaista palvelua voivat tarvita esimerkiksi pienet työpaikat, joilla ei ole omaa päihdeohjelmaa, Tavia sanoo. Apua saa myös tekstiviestillä Päihdeneuvontaa saa myös Mobiilivinkki-tekstiviestipalvelusta, joka täydentää puhelinpalvelua ja on tarkoitettu erityisesti huumeidenkäyttäjille. Automaattipalvelun tarkoituksena on vähentää käytön haittoja ja antaa yhteystietoja niin käyttäjille, omaisille kuin ammattilaisillekin. Tekstiviestin voi lähettää ilmaiseksi numeroon 18182, ja vastaus tulee hetken kuluttua. Palvelu on anonyymi ja toimii joka päivä, kellon ympäri. – Palvelusta löytyy tietoa esimerkiksi huumausja lääkeaineista, pistämisestä ja käyttämisestä, lastensuojelusta, sairauksista sekä sosiaalija terveyspalveluista. Hakusanoja on yli 1 600. Esimerkiksi sana kannabis antaa tietoa kannabiksen riskeistä, vieroitusoireista ja yhteisvaikutuksista, Tavia kuvaa. Puhuminen pitää pintansa Päihdeneuvontapalvelu erottuu muiden järjestöjen palveluista siten, että se toimii pääosin puhelimitse ja siihen vastaavat koulutetut sosiaalitai terveydenhuollon ammattilaiset, jotka vastaavat ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. – Joskus on arvioitu puhelinavun menettävän merkitystään, mutta me ajattelemme toisin. Kun asiat ovat monimutkaisia ja elämäntilanne kuormittunut, niin puhe toimii paremmin soittajan ja auttajan välillä kuin kirjoittaminen, Tavia sanoo. Päihdeneuvontapalvelua rahoittaa STEA. Helsingin Diakonissalaitos on aiemmin pyörittänyt vastaavan tyyppistä puhelinneuvontaa, jossa EHYT ry on toiminut yhteistyökumppanina.
12 Nro 4 • Viikot 8-9 M unkin S eutu Teini tahtoo seksiä – näkökulmia seksistä Kiinteistömaailmalla 2017 yli 13 000 asuntokauppaa Metropolian kampuksella oli harjannostajaiset ? Miten ilmaisen kiinnostukseni? Kuinka saan seksikokemuksia? Tulisinko ulos kaapista? Nuori kaipaa konkreettista tietoa seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvistä kysymyksistä. Aikuisen tehtävänä on tukea nuorta olemaan oma itsensä, kertoa turvarajoista ja pelisäännöistä oikeassa ja virtuaalimaailmassa sekä ymmärtää seksuaalisuuden monimuotoisuutta. Koulun Terveyskirjaston seksuaalisuutta käsittelevä aineisto antaa välineitä ja sanoja seksistä puhumiseen nuoren kanssa sekä tarjoaa tietoa nuoren seksuaalisuuden kehityksestä. Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisenä olemista. On tärkeää, että nuoret oppivat taitoja, joiden avulla he voivat itse päättää seksuaalisuudestaan ja suhteistaan eri kehitysvaiheissa. Koulun Terveyskirjasto sisältää opetusmateriaalia, tiivistelmiä sekä asiantuntijoiden ja nuorten itsensä laatimia videoita mm. seurustelusta, parisuhteen pelisäännöistä, seksuaalisuuden portaista ja seksuaalisuuden monimuotoisuudesta. Kaikille avointa, maksutonta Koulun terveyskirjastoa voivat hyödyntää kasvatusalan ammattilaisten lisäksi myös vanhemmat ja nuoret itse. – Koulun terveyskirjastosta saan tukea työhöni. On turvallista ohjata oppilaat itsenäiseen työskentelyyn luotettavan ja riippumattoman aineiston pariin. Nuorille Google ja Wikipedia ovat tutut tietolähteet, mutta Koulun terveyskirjastoon ohjaamalla voin opettaa samalla lähdekriittisyyttä. Kaupallisia sivustoja on kosolti tarjolla, mutta en koe mielekkääksi ohjata oppilaita mainonnan ääreen, sanoo Espoon Ruusutorpan koulussa työskentelevä terveystiedon ja liikunnan opettaja Essi Lautala. Seksologian asiantuntija Tarja Santalahti on laatinut kasvattajille seksuaalisuutta ja terveyttä käsittelevän kattavan viisiosaisen kokonaisuuden. Materiaali sopii opetukseen ja se sisältää myös asiantuntijan näkemyksiä seksuaalikasvatuksesta erilaisissa tilanteissa koulussa ja kotona. Tunneja vuorovaikutustaidot Koulun terveyskirjaston Seurustelun pelisäännöt -aineiston avulla voi keskustella nuoren kanssa hyvän seurustelusuhteen tunnusmerkeistä. Hyvä seurustelusuhde on tasa-arvoinen ja tasapainoinen. On tärkeää, että kumpikin osapuoli kokee turvallisuutta ja voi vapaasti ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Nuoren hyvät ystävyyssuhteet toimivat turvaverkkona ja suojaavat alistavilta ihmissuhteilta. Seurustelun pelisääntöihin kuuluu mahdollisuus säilyttää ystävyyssuhteet. Rajoittava mustasukkaisuus ei kuuluu hyvään seurustelusuhteeseen. – Nuori tarvitsee taitoa ymmärtää ja tulkita sosiaalisia tilanteita sekä kykyä toimia omien ja yhteisten päämäärien saavuttamiseksi muita loukkaamatta. Hyvät sosiaaliset taidot liittyvät kykyyn ilmaista tunteensa tilanteeseen sopivalla tavalla. Parisuhteessa ei voi sanella, millainen toisen pitää olla tai mitä hänen pitää tuntea. Kunnioittava suhtautuminen toisiin opitaan kotona, sanoo Santalahti. Seurustelu on erilaista eri ikäkausina ja jokainen kulkee seksuaalisuuden kehityksen portaita eri tavalla myös seurusteluun liittyvissä asioissa. Koulun terveyskirjastosta löytyvä seksuaalisuuden portaat -malli (E. Korteniemi-Poikela ja R. Cacciatore) auttaa aikuista ymmärtämään nuoren psykoseksuaalista kehitystä ja antaa välineitä nuoren tukemiseen. Mallin avulla nuori saa keinoja kehittää omia tunneja vuorovaikutustaitojaan sekä ymmärrystä itsensä suojaamisesta. Seksuaalisuuden portailla eteneminen on yksilöllistä. Tue olemaan oma itsensä Lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa oman identiteettinsä mukaiseen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Nuori ei voi valita seksuaalista suuntautumistaan eikä sukupuoltaan. Koulun terveyskirjaston seksuaalisuuden monimuotoisuutta käsittelevät aineistot auttavat aikuista ja nuorta ymmärtämään sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuutta. Kehitykseen kuuluu erilaisia vaiheita, joista osa voi olla ohimeneviä tai persoonaan liittyviä piirteitä. Turvallinen kokemusten jakaminen aikuisen kanssa auttaa nuorta jäsentämään kokemustaan. Aikuisen tehtävänä on tukea nuoren tunnevuorovaikutustaitojen harjoittelua. Nuorelle on tärkeää voida ilmaista itseään sellaisena kuin hän on. Pelko torjutuksi tulemisesta saattaa estää asiasta puhumisen kokonaan. Salaisuuden kantaminen aiheuttaa pahimmillaan eristäytymistä, masennusta ja vaikeuksia koulussa. ? Metropolian Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella vietettiin 15. helmikuuta harjannostajaisia. Harjakorkeuteen edenneen kampuksen A-osaan asennetaan keväällä 2018 talotekniikkaa ja sen rakennuksessa tehdään sisätöitä. Toisessa vaiheessa valmistuvien B-, Cja D-osien rungon pystytys jatkuu ja metroradan päälle rakennettu kansi valmistuu. – Metropolian kampuksen myötä Itä-Helsinkiin tulee 6000 korkeakouluopiskelijaa. Kampuksella on Suomen laajin sosiaalija terveysalan sekä rakennusja kiinteistöalan koulutustarjonta. Kampuksemme tuo alueelle avoimen oppimisympäristön ja yhteistyöhön houkuttavan innovaatiokeskittymän, jossa yhdessä asukkaiden, yritysten ja kaupungin sekä muiden kumppaniemme kanssa haemme uusia ratkaisuja ja uutta osaamista työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin, Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola sanoo. Myllypuron kampukselle siirtyvät Metropolian sosiaalija terveysalan sekä rakennusja kiinteistöalan toiminnot, korkeakoulun johto ja keskitetyt yhteiset palvelut. Modernit kirjaston palvelut sekä Positiahyvinvointipalvelut tulevat myös asukkaiden käyttöön. Osin metroradan päälle rakennettava noin 6000 opiskelijan kampus valmistuu kahdessa vaiheessa. Metropolia aloittaa toimintansa kampuksella vaiheittain 2018–2019. Kampuksesta tulee myös noin 500 asiantuntijan työpaikka. Valmistuttuaan se on Metropolian neljästä kampuksesta suurin. Helsingin kaupunki rakentaa kampuksen Metropolia Ammattikorkeakoulun käyttöön. Kampuksen rakentamiskustannukset ovat noin 165 miljoonaa euroa, joten kyseessä on yksi Helsingin kaupungin suurimmista meneillään olevista talonrakennushankkeista. Projektinjohtourakoitsijana toimii YIT Rakennus Oy ja talotekniikkaurakoitsija on Quattroservices Oy. Kampustyömaa 13.2.2018 Helsingin seutu ykköseksi kyvyssä houkutella ulkomaisia investointeja ? Kiinteistömaailma-ketju teki päättyneenä vuonna yli 13 000 asuntoja kiinteistökauppaa. – Selkeästi edellisvuosia parempi kauppamäärä on jatkoa jo useamman vuoden kasvulle; edellisen kerran yli 13 000 kauppakappaleen ylsimme vuonna 2012, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen. Uusia yrittäjiä ja osakkaita ketjuun tuli vuoden aikana peräti kaksikymmentä vahvistamaan valtakunnallista yli 100 myymälän verkostoa. Noin 6000 myynnissä olevan kohteen valikoimallaan Kiinteistömaailma on Suomen suurin kiinteistönvälitysketju. Vuonna 2017 ketju teki reilut 13 000 asuntoja kiinteistökauppaa. Luvun päälle tulevat vielä toimeksiannot esimerkiksi vuokravälityksessä. Yli 100 asuntomyymälän voimin tehty kauppamäärä vastaa vajaata viidennestä kaikista maan välittäjäkaupoista Suomessa. Monilla paikkakunnilla esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Oulussa Kiinteistömaailman markkinaosuus on valtakunnan keskiarvoa selkeästi suurempi. Helsingissä Kiinteistömaailma teki vuonna 2017 reilusti yli neljänneksen kaikista käytettyjen asuntojen kaupoista. Kiinteistömaailman kaikki myymälät ovat yrittäjien omistamia franchising-yrityksiä. Kaikkiaan ketjussa työskentelee yhteensä vajaat 700 henkilöä. Uutena avauksena Kiinteistömaailma avasi vuoden lopulla pelkästään vuokravälitykseen keskittyvän toimipaikan Helsinkiin. – Ketjussa aloitti viime vuonna useita uusia yrittäjiä, ja lisäksi uusia osakkaita ketjuyrityksiin tuli pitkälti toistakymmentä. Erityisesti ilahduttavaa on ollut seurata usean viime vuosina aloittaneen uuden yrittäjämme – alalla jo aiemmin toimineiden sekä ihan uusienkin tekijöiden nousujohteista työtä, Heikkinen toteaa. Päättyneen vuoden merkittäviin ilonaiheisiin kuuluu myös asiakastyytyväisyyden nousu. Kaikkien myyjäja ostaja-asiakkaiden arvio saamastaan palvelusta oli peräti 4,67 skaalalla 1–5 (5 = tyytyväisin mahdollinen). Kiinteistömaailma on vuonna 1990 perustettu valtakunnallinen kiinteistönvälitysketju, jossa työskentelee lähes 700 asuntokaupan ammattilaista yli 50 eri paikkakunnalla reilussa 100 asuntomyymälässä. Brändin omistaa Danske Bank ja asuntomyymälät ovat itsenäisten franchisingyrittäjien omistamia osakeyhtiöitä. ? fDi Intelligence kartoittaa Euroopan investointinäkymiä vuosittain julkaisemalla European Cities and Regions of the Future -listauksen. Helsingin seutu nousi ykkössijalle suorien ulkomaisten investointien strategia -palkintosarjassa pienten alueiden vertailussa. Lisäksi Uusimaa voitti omassa kokoluokassaan ensimmäisen sijan. Suorien investointien houkuttelu nosti Helsingin seudun fDI intelligencen vertailun kärkeen pienten alueiden sarjassa. Viime vuonna alue sijoittui samassa vertailussa seitsemänneksi. Kyseinen sarja vertailee alueiden kykyä houkutella ulkomaisia investointeja sekä alueellisten kehittäjäorganisaatioiden kykyä markkinoida aluetta sijoittajille. Pääkaupunkiseudulla tästä työstä vastaa kaupunkien omistama yritys Helsinki Business Hub. – Olemme tehneet strategisia valintoja ja keskittäneet resurssejamme toimialoihin, joissa meillä on selkeitä vahvuuksia. Vuonna 2016 arvioimme strategisia painopisteitämme kolmesta eri näkökulmasta. Tarkastelimme kansainvälistä markkinapotentiaalia, Helsingin seudun erityisedellytyksiä ja Helsinki Business Hubin toimeenpanokykyä näillä alueilla. Ranking osoittaa, että nämä valinnat ovat olleet oikeita ja toimivia, Helsinki Business Hubin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski kommentoi. Alueiden lisäksi tutkimuksessa vertailtiin kaupunkeja keskenään. Helsinki ja Espoo sijoittuivat myös näissä vertailussa kymmenen parhaan joukkoon useassa eri palkintosarjassa omissa kokoluokissaan. Lisäksi laajempien alueiden vertailussa Uusimaa sijoittui ensimmäiseksi sekä yleisessä että taloudellisen potentiaalin palkintosarjassa. – Menestyvillä alueilla on monia vahvuuksia ja vain muutamia heikkouksia. Meidän vahvuutemme tukevat ulkomaisten investointien houkuttelua. Näihin kuuluvat niin toimiva infrastruktuuri, sujuva yhteistyö julkisen ja yksityisen välillä sekä osaamisen hyvä saatavuus. Lisäksi meillä on vahvoja ekosysteemejä, jotka tukevat yrityksiä löytämään ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Helsingin tavoite on olla maailman toimivin kaupunki ja houkutella tänne ihmisiä ja yrityksiä, jotka haluavat tehdä maailmasta paremman paikan. Sijoituksemme tässä rankingissa osoittaa, että olemme taas askeleen lähempänä tavoitettamme, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori toteaa. ICTja terveysala maailman huippua Erityisesti ICTja terveyspuolet ovat nousseet maailman kärkeen. Suurin osa pääkaupunkiseudun investoinneista tulikin näiltä aloilta viime vuonna. Palkintotilaisuus järjestetään Mipim-tapahtumassa 13. maaliskuuta 2018 Cannesissa.
13 Viikot 8-9 • Nro 4 M unkin S eutu Unkari tärvelee EU:n idean Kolumni ? Malevin lentokoneen laskeuduttua Budapestin Ferihegyn lentokentälle (1981) alkoi pitkä seikkailu. Levitin käteni ja totesin hämilläni miten ihmeessä Unkari heti vei sydämeni? Lopulta Unkari muutti kokonaan sydämeeni asumaan. Tätä on kestänyt kohta neljä vuosikymmentä. Unkarin kamppailut, vaarat ja vaikeudet, yhteiskunnan ja kirkon muutokset ovat sulaneet osaksi minua. Suomalaisugrilainen veljeyden henki kasvoi rakkaudeksi ja katkeamattomaksi yhteydenpidon virraksi. Budapestin kupeessa sijaitsevan Csömörin ihmiset ja perheet, pappeja ja pormestareita myöten ovat tapahtumineen ja juhlineen kasvaneet osaksi minua. Csömörin pappi Péter Solymár adoptoi minut ”kaksoisveljekseen”, Csömörin kirkosta tuli vakituinen saarnakirkkoni ja Unkarista vuotuinen matkakohteeni. Nopeasti Csmörin ja Loviisan seurakunnat solmiutuivat ystävyysseurakunniksi. En osannut muuta kuin ihmetellä csömöriläisten loputonta vieraanvaraisuutta ja kekseliästä rakkautta. Kun Csömörin pormestari sitten ojensi kunniakirjan käteeni ja vapautumisen suurjuhlassa kuulutti , että tästä lähtien olet oleva Csömörin kunniakansalainen, en osannut panna vastaan enkä muuta kuin ihmetellä. Unkarilainen vieraanvaraisuus valloittaa kekseliäästi ja sytyttää hengen palavasti. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun olen saanut niin läheltä seurata tämän veljeskansan kehitystä. Monta asiaa on jäänyt myös tekemättä. Kollegani Péter Solymár piti luonnollisena ja tärkeänä, että menen heti haastattelemaan hänen maansa johtajaa János Kádaria, jonka suosio noina vuosina nousi kilvan unkarilaisten elintason kanssa. ETYKin (1975) liennytys, mielipiteenja sananvapaus olivat avanneet lehdistölle ja kirjallisuudelle uudet väylät vahvistaa kansojen keskinäistä luottamusta ja yhteyttä. Kádária en ehtinyt tavata mutta kymmenet ja sadat kohtaamani unkarilaiset ovat todistaneet sukulaisuuden voiman ja yhteisyyden ilon. Euroopan murroksessa ItäEuroopan vapautuessa kahleistaan Unkari kasvoi sillanrakentajaksi idän ja lännen välille. Puoli vuosisataa oli kuuluttu Neuvostoliiton hallitsemaan itäiseen Eurooppaan. Vuoden 1956 kansannousu ja 1960-luvun talousuudistus olivat antaneet liikkumatilaa itsenäiselle politiikalle. Kylmä sota oli lientynyt suojasääksi. Unkari näytti tietä muille liennytyksen ja kylmän sodan purkamisen etujoukkona. Ulkomaankauppa kasvoi, maa kelpasi vapauden ja liberaalien aatteiden malliksi. Kun vierailimme Unkarin parlamentissa, ei kenellekään jäänyt epäselväksi, että aidon demokratian ihanne ja voima on avaamassa tietä uudenlaiselle Unkarille. Kylmän sodan muurit murtuivat, vanhat järjestelmät kaatuivat. Vapautumisen huumassa Unkari hakeutui Naton jäseneksi, liittyi Euroopan unioniin (2004) ja muutenkin palasi länsieurooppalaisille juurilleen. Talous, politiikka ja kulttuuri löysivät kotiinsa. Mutta miten sitten kävi? Miksi unkarisydämeni nyt itkee? Pääministeri Viktor Orbán pilasi suotuisan kehityksen. Kansalaisten ilmaisun ja toiminnan vapautta rajoitetaan häikäilemättömästi. Demokratialle ja vapaudelle ei löydy enää kotia. Lain voimin rajoitetaan kansalaisjärjestöjen vapautta. Orbànin Fideszpuolue polkee ihmisoikeuksia rajoittamalla yliopistojen vapaata tutkimusta, opettamisen riippumattomuutta ja mediaa sensuroidaan. Akateemista tiedonsaantia vahditaan ja vaiennetaan. Rasismia ja muukalaisvastaisuutta suojellaan. Avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä ei ole puhettakaan. Viktor Orbánin Fideszpuolueen politiikka nojaa EU:n arvostelemiseen vaikka samaan aikaan Unkari nauttii korkeasta 25 miljardin euron EU-tuesta. Se vain näyttää valuvan Viktor Orbánin lähipiirin ja kannattajien taskuihin. Unkaria epäillään EU-varojen väärinkäytöstä. Ei ihme, että sydän suree, mutta rakkaus ja kaipaus Unkariin elää. Aion sittenkin karaista mieleni ja matkustaa taas kerran Unkariin. Veli-Matti Hynninen Otaniemen kampus kasvaa, Servinniemeen lisää asuntoja Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Servinniemen asemakaavaehdotusta 13.2. Ilja Glazunovin Urho Kekkosen muotokuva esille Tamminiemeen ? Presidentti Urho Kekkosen muotokuvan maalannut venäläinen taiteilija Ilja Glazunov (1930-2017) oli 1970-luvulla tunnettu taiteilija myös Suomessa. Hän maalasi lukuisia eri maiden valtionpäämiehiä, elokuvatähtiä sekä tunnettuja suomalaisia. Aloite presidentti Kekkosen muotokuvasta tuli Neuvostoliiton johdolta. ”Tamminiemen” hyväksymän ehdotuksen muodollisena tilaajana toimi sittemmin PaasikiviSeura. Glazunov maalasi presidentin muotokuvaa Helsingissä 1973 taiteilija Laila Pullisen ateljeessa. Teoksen virallinen luovutus tapahtuu 5.2.2018 Tamminiemessä PaasikiviSeuran puheenjohtaja Matti Vanhasen ja seuran valtuuskunnan toimesta. – Alkuperäisessä versiossa taustana oli Suomen kartta sekä Neuvostoliiton aluetta tummin värein. Kuultuani, ettei tausta miellyttänyt presidenttiä pyysin taiteilijaa harkitsemaan taustan vaihtamista. Taustalle tulikin suomalaista maisemaa ja luontoa, missä Kekkonen viihtyi. Presidentti Kekkonen oli itse tyytyväinen teoksen lopputulokseen, muistelee teoksen syntyvaiheita Martti Enäjärvi, Paasikivi-Seuran valtuuskunnan jäsen. Muotokuvan valmistumista juhlittiin 27.11.1973, Paasikivi-Seuran vuosipäivänä, presidenttiparin ja Suomen ylimmän johdon läsnä ollessa. Alun perin muotokuvan sijoituspaikaksi tuli Finlandia-talo, missä oli jo pidetty ETYK-kokouksen ensimmäinen vaihe. Teos on sen jälkeen ollut esillä mm. hotelli Presidentissä, Tamminiemessä sekä ulkoministeriössä, mistä se nyt siirtyy takaisin Tamminiemeen. Muotokuva on vuosien aikana ollut esillä lukuisissa näyttelyissä eri puolilla Suomea, viimeksi Kouvolan taidemuseo Poikilossa 2017. – Teos kiinnostaa varmasti Tamminiemen museokävijöitä ja se sijoitetaan samaan paikkaan missä se on aikaisemmin ollutkin eli eteishalliin, jossa se tervehtii museoon saapuvia vieraita ja muistuttaa talon pitkäaikaisimmasta asukkaasta. Taulua on kyselty aika ajoin ja Paasikivi-Seuran lahjoituksen ansiosta kyselyihin voidaan vastata, toteaa intendentti Mikko Teräsvirta Tamminiemestä. Paasikivi-Seura perustettiin vuonna 1958. Seura pyrkii edistämään kaikkien kansalaispiirien keskuudessa kiinnostusta Suomen ulkopolitiikkaan ja kansainvälisen politiikan kysymyksiin. Seura myös vaalii presidentti J. K. Paasikiven muistoa ja hänen poliittista perintöään. Paasikivi-Seura ry ja eri puolilla Suomea toimivat alueelliset Paasikivi-Seurat ovat riippumattomia kansalaisjärjestöjä, jotka ovat erikoistuneet järjestämään kokous-, esitelmä-, seminaarija keskustelutilaisuuksia, joissa kotija ulkomaiset luennoitsijat voivat avoimesti käsitellä kansainvälispoliittisia ja ulkopoliittisia aiheita. Amos Andersonin 1940 valtiolle lahjoittama Tamminiemi oli kolmen Suomen presidentin Risto Rytin, C. G. E. Mannerheimin ja Urho Kekkosen virkaasunto ja monien poliittisten neuvottelujen ja ratkaisujen näyttämö. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987 osaksi Kansallismuseon museoperhettä. TAMMINIEMI Seurasaarentie 15, Helsinki Avoinna 4.1.–31.3. lasu klo 11–17 / 1.4.–30.9. ke-su klo 11–17 / 1.10.– 31.12. la-su klo 11–17 www.kansallismuseo.fi Ilja Glazunov Urho Kekkonen, 1973, öljy kankaalle, 212,0 x 134,0 cm. Kansallismuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Henri Tuomi ? Otaniemen teekkarikylään Servinniemeen suunnitellaan uusien opiskelija-asuntojen ja katuyhteyksien rakentamista. Kaavaehdotus mahdollistaa uusien asuntojen rakentamisen noin sadalle opiskelijalle. Servinniemen täydennysrakentaminen on suunniteltu jatkamaan nykyistä rakennetta, ja siinä huomioidaan Teekkarikylän arvokas rakennuskanta ja luontoarvot. Teekkarikylä on rakennettu 1950-luvulla opiskelijoiden asuinalueeksi, ja se toimi Helsingin olympialaisten kisakylänä vuonna 1952. Kampusalueen yleissuunnitelman laati arkkitehti Alvar Aalto. Aalto-yliopiston kampus kasvaa Servinniemen kaavahanke on osa Aalto-yliopiston ja Otaniemen laajempaa kehittämistä, jonka näkyvin esimerkki on Otaniemen keskustaan syksyllä 2018 valmistuva Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sekä kauppakorkeakoulun käyttöön tuleva Väre-rakennus. Yliopistokampuksen läheisyyteen tarvitaan lisää opiskelija-asuntoja tulevaisuuden opiskelijoille. Otaniemen kampuksella on 15 000 korkeakouluopiskelijaa ja 16 000 työntekijää, ja metro yhdistää Aalto-yliopiston kampuksen entistä tiiviimmin muuhun Espooseen ja Helsinkiin. Servinniemen lisäksi asuntoja rakennetaan Otakaaren varrelle ja metroaseman läheisyyteen Kemistin alueelle, johon on suunnitteilla myös opiskelijakeskus. Otaniemessä on muitakin kehityshankkeita, kuten Raide-Jokeri, joka parantaa Otaniemen kulkuyhteyksiä metron lisäksi. Natura-alue naapurina Teekkarikylän sijainti lähellä Laajalahden Naturaaluetta asettaa suunnittelulle erityisiä haasteita. Uusia rakennuspaikkoja on sijoitettu niin, että rakentamisella ei ole vaikutuksia Natura-alueeseen. Aiemmissa suunnitelmissa ehdotettu rakentaminen Servinniemen pohjoisosaan nykyistä rakentamista lähemmäs rantaa on poistettu. Natura-alueen suojavyöhykkeen lisäksi suunnitelmaan sisältyvät liito-oravien ekologiset yhteydet ja lepakoiden suojelualueet. Espoon rantaraitti kiertää Otaniemen Servinniemen rantaa pitkin. Rakentamisen yhteydessä parannetaan myös rantaraitin ja puistoreittien valaistusta. Näkymäkuva. Ark-House Arkkitehdit Oy
14 Nro 4 • Viikot 8-9 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Helmikuun kuvataide ? Monipuolinen on keskitalven kattaus kuvataiteeseen. Laterna Magica palaa esittelyihin. Kuvataiteen kenttää huolettaa suuresti kolmen galleria irtisanominen Jätkäsaaren L3-Makasiinirakennuksessa. Nuoria, välinpitämättömiä aikuisia Galerie Anhava, Fredrikinkatu 43, esittelee juuri ARS Fennica –palkinnon saaneen Kari Vehosalon taideteoksia. Ennen kuin sivellin edes koskettaa kangasta on jo tarvittu paljon ajattelua, siis aikaa. Hän ajattelee toki nopeasti, mutta niin monipuolisesti, tarkasti ja kriittisesti, että se ei tapahdu hetkessä eikä kahdessakaan, galleristi Ilona Anhava kuvaa hänen taidettaan. Maalaukset perustuvat useimmiten valokuviin, joista hän yhdistelee lopullisen sommitelman harkitusti ja tarkasti. Öljymaalaustekniikka on hänelle aikaa vievää; maalaukset rakentuvat monista ohuista värikerroksista eikä niissä ole mitään sattumanvaraista. Ensi silmäyksellä Vehosalon maalauksia voisi erehtyä luulemaan realistisiksi. Sitä ne eivät Anhavan mukaan todella ole. Anhavalla hän esittää sarjan ”Nuoria aikuisia”, viileitä, välinpitämättömiä ihmisiä, jotka on koristeltu vallan symbolein. Toinen sarja sisältää ”Mustia maalauksia”, joissa erilaiset aihelmat uppoavat ohuiden maalikerrosten pimeyteen. Dorian Gray on aihe, johon Vehosalo aina palaa. Yhden taiteilijan maaseutuliike Taiteilija Päivi Latvalan juhlanäyttelyssä on Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6, esillä muotokuvia eläimistä. Teokset keskittyvät puhtaan valkoisiin kepeisiin lähikuviin sekä tummanpuhuviin varjoisiin tuokiokuviin. Samalla juhlitaan myös taiteilijan kymmentä ”eläintaiteiluvuotta”. Latvala haluaa edistää kuvataiteen kautta maaseudun hyvinvointia ja tulevaisuutta. Näyttelynimi on ”Kirjeitä maanviljelijöille”. Eläinkuvauksillaan hän haluaa tuoda nykyaikaisen maaseudun taiteen ystävien lähelle. Suomalaisen maaseudun tulevaisuus on Latvalalle eräs tärkeimmistä syistä maalata ja saada siten äänensä kuuluviin. Suomalaista maaseutua, puhdasta ruokaa ja eläintuotantoa ei saa jättää EU:n jalkoihin. – Kuvailen itseäni yhden naisen maaseutuliikkeeksi. Taiteilijan motto ”Maaseutu takaisin vaikka taulu kerrallaan” on kantanut taiteellista hedelmää jo kymmenen vuoden ajan. Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström avasi näyttelyn. Tuolle puolen Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, esittää Miikka Vaskolan yksityisnäyttelyn ”Beyond”. Uusissa teoksissaan hän jatkaa maisemaja muotokuvamaalauksen perinteiden parissa ja niitä uudistaen. Samassa yhteydessä ilmestyy taiteilijan viime vuosien tuotantoa esittelevä julkaisu. Vaskola kyseenalaistaa tapaa, jolla kuvia katsotaan ja pohtii keinoja ihmisen esittämiseksi monimuotoisempana maalauksen keinoin. Hänet tunnetaan monumentaalisista maalauksistaan, joissa yhdistyvät abstraktit maisemat ja figuratiiviset hahmot. Sarjan ”Oneself as Another” muotokuvat näyttävät esitettävästä henkilöstä useamman puolen yhdessä kuvassa. Musteella, hiilellä ja liidulla piirtäen toteutetuissa muotokuvissa valo ja varjo ovat vaihtaneet paikkaa. Yötaivaita esittävät maisemamaalaukset sarjassa ”Night Sky” esittävät samanaikaisesti kaiken ja ei mitään, johdattelevat lähelle ja kauas. – Yritän ehkä maalata itselleni vastausta, hän pohtii. Neljän naisen näkökulmia Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee helmikuun neljän Helsingin Taideyhdistykseen kuuluvan taiteilijan maalauksia. Anna Kuusisto on käynyt eri taidekursseja, mutta sanoo oppineensa eniten tekemällä ja kuuntelemalla intuitiotaan. – Käsillä tekemisessä kiteytyy koko elämäni. Visualistin ammatissani hyödynnän samaa luovuutta kuin taiteen tekemisessä. Kuusisto on maalannut parinkymmentä vuotta; siitä lähtien, kun havaitsi sen olevan ainoa ilmaisukeino sanoilla kuvaamattoman värikkääseen mielikuvitukseen sekä unimaailmaan, jotka ovat olleet osa häntä koko elämän. Hän halusi koota pienen joukon muita taiteilijoita näyttelyyn. He ovat: Hanna Heloterä, Marju Karlsson ja Marjaterttu Einiö, jotka maalaavat joko akryylilla, öljyllä tai sekatekniikalla. Yön kuvia Hong Kongista Laterna Magica, Rauhankatu 7, esittelee kolmen naisen teoksia. Paikka on vanhojen kirjojen antikvariaatti, joka toimii myös galleriana. Alakerrassa on isohko maalattiapintainen tila, jossa amerikkalaissyntyinen, suomalaistunut Martiina Woodson esittelee todella kauniin tunnelmallisia yöllisiä valokuviaan kiinalaisesta suurkaupungista, ”Quietly Hong Kong”. Muut taiteilijat ovat Petra Giacomelli ja Iiris Hälli. Edellisen kollaasinäyttelyn nimi on ”Enteitä ja jäänteitä”, jälkimmäisellä ”Auringon kyynel. Pastellimaalauksia ja objekteja”. Hong Kongin väestö on täysin kaupungistunutta. Ihmiset tekevät siitä yhden maailman tiheimmin asutuista. Päivällä julkinen tila täyttyy loputtomasti ohi liikkuvasta ihmisten virrasta, mutta illalla vain muutaman askelen päässä pääväylistä olevat kadut hiljenevät. Kaduille laskeutuu ajattomuuden verho, jossa nykyisyys ja eilinen, viisi ja viisikymmentä vuotta sitten sulautuvat yhteen, Woodson kuvailee kohdettaan. Suomalainen hämy ja sarastus Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, näyttää Eeva Takala-Lähteenmaan ”Uskalluksia” – maalauksia. Hän asui vuosikymmenien Pohjanmaalla ja koki huikean korkeaa taivaan lakeuden peltojen yllä. – Luojan suuruus ja pienen ihmisen ahkeruuden jälki koskettivat. Ne painuivat sieluuni kuvana, jota en ole lakannut maalaamasta. Kotini pihaa rajasi joki. Se välkehti ikkunani alla, ja ihailin sen voimaa. Se oli elämä. Vedestä tuli maalausteni peruselementti. Ulkomailla luonto ei kutsunut taiteilijaa maalaamaan. Hän tarvitsee suomalaisen hämyn ja sarastuksen. Hän iloitsee väreistä, läheisistään, elämästä ja toivosta. Kiireisimpinä vuosina maalausten piti syntyä nopeasti ja tekniikkana oli akvarelli. Siitä hän siirtyi öljyväreihin ja on myös piirtänyt paljon. – Akryyli tuntuu nyt omalta, mutta muitakaan ilmaisukeinoja en jätä. Maalaus lähtee viivasta Galleria AMA, Rikhardinkatu 1, näyttää melkein kuukauden Arto Väisäsen ”Hysteriaa ja mielenrauhaa” -teoksia. Hänen työskentelyni lähtee viivasta, joka alkaa kulkemaan suuntaansa ilman konkreettista lähtökohtaa tai ajateltua lopputulosta. Hän ei voi työskennellä ennalta suunnitelluin lähtökohdin, koska se vangitsee viivaa. Hän korostaa, ettei ikoni lähtökohtaisesti esitä ongelmia, vaan se vastaa niihin lohdun omaisella viestillä. – Piirtämiseni luonnosmaisuuden olen siirtänyt osin maalaamiseen, johon olen palannut yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Käyttämäni ekspressiivinen työskentelytapa johtaa piirtämisen kanssa samankaltaisiin lopputuloksiin, ja niitä leimaa levottomuus, nopea tempo ja äänekkyys. Tämä onkin usein tavoittelemani asia, mutta välillä haluan tehdä ilmaisua, joka perustuu hiljaisuuteen ja mielenrauhaan. Muuttumispuu antaa toivoa Johanna Suonpään ”Muuttumispuu”-näyttelyn luonne on pohdiskeleva; se leikittelee todellisuuksilla ja on ihmisenä olemisen teeman ympärille hahmottuva kokonaisuus Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Taiteilija sai virikkeen japanilaisen taiteilijan Utagawa Hiroshigen värigrafiikkaa käsittelevä kirjasta. Kuva kertoo uudenvuodenyönä tapahtuvasta kettujen kokoontumisesta toivoa antavan maailmanpuun – tai muuttumispuun, kuten Hiroshige sen nimeää – alla ja oudoista tulista sen ympärillä. – Teokseni ovat yksittäisiä ajatelmia ja palasia havaintojen merkityksellisyyksistä. Ne käsittelevät teemoja ikuisesta hetkellisyydestä, kuten perimästä ja sen kantamasta muistista, elämän loputtomasta kiertokulusta, sekä kauneuteen, kehoon ja sukupuoleen kohdistuvista arvoista ja mieltymyksistä, hän sanoo. Sekatekniikkateoksissa on käytetty eri materiaaleja kuten paperia, puun oksistoja, lankoja, kankaita ja metallia. Suonpään ja Suvi Suikin taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 4.3. klo 14–16. Teksti: Risto Kolanen Kari Vehosalo sekä teoksensa Young Adults I (vas.) ja Young Adults II Galerie Anhavassa. Kuva: Raimo Granberg. Päivi Latvala yhdessä Gold Dust–teoksensa kanssa Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Miikka Vaskolalla on muutama todella iso työ (kuvassa Untitled, 2017) Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anna Kuusisto ja teoksensa Lotus Papu Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Martiina Woodson ja kuvansa Red alley (vas.) ja Blue house Hong Kongin yökaduilta Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 8-9 • Nro 4 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Hollantilaisentie 11 Ravintola Kadetti Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Yhdistyksemme sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetään 15.3.2018 klo 18.00 alkaen Ukko-Munkin kabinetissa. Tilaisuuden alussa ravintolan edustaja kertoo Ukko-Munkin historiasta. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa! Munkinseutu ry Munksnejden rf Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Haaga Kauppalantie 4 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Tuoko Viherkerroin ilmastoviisautta kaupunkikortteleihin Kuninkaantammessa on kokeiltu viherkerrointa, kuva: Viliina Evokari. viherkerroin, jonka avulla pyritään varmistamaan riittävän viherpinta-alan säilyminen tonteilla ja samalla ehkäisemään hulevesitulvia. Viherkerroin kuvaa, kuinka paljon tontilla on kasvillisuutta ja vettä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Kasvillisuudesta on paljon hyötyä tiivistyvässä kaupungissa; hulevesitulvien vähentämisen lisäksi se sitoo hiilidioksidia, parantaa ilmanlaatua, lisää kaupungin viihtyisyyttä sekä viilentää rakennetun ympäristön lämpösaarekkeita. Niitä syntyy, kun kaupungin rakenteisiin kertynyt auringon säteily vapautuu lämpönä. Asemakaavassa määrätään, onko viherkerroin käytössä tontilla. Jos se on käytössä, pihasuunnittelijan tulee osoittaa, että tontille laadittu suunnitelma saavuttaa viherkertoimelle asetetun tavoitetason. Se onnistuu viherkertoimen laskemiseen käytettävän työkalun avulla. Viherkertoimen tavoitetasot on määritelty työkaluun, ja ne vaihtelevat tonttien käyttötarkoitusten perusteella. Viherkertoimen tavoitetason voi saavuttaa monella tapaa. Viherkerrointa kasvattavat säilytettävän ja istutettavan kasvillisuuden lisäksi läpäisevät pintamateriaalit sekä erilaiset hulevesien käsittelyn ratkaisut kuten viherkatot, sadepuutarhat tai viivytysaltaat. Helsingin viherkerrointyökalua kehitettiin iWaterhankkeessa, jossa tuotetaan hulevesien hallinnan menetelmiä ja ratkaisuja kaupunkisuunnittelun avuksi. Helsingin lisäksi viherkerroin on käytössä myös muissa hankekaupungeissa: Turussa, Riiassa, Jelgavassa, Tartossa, Gävlessä ja Söderhamnissa. ? Helsingin asemakaavoituksessa on otettu käyttöön Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 1/18 6,90 MIESKIN nollaa itsensä satulassa Pärjääkö hevonen yksin? Emmi kuvaa työkseen hevosia Curlyt Hurmaavat Tupsujalkainen Amanda on Suomen suurin Kesäleireillä opitaan ja nautitaan hevosista Valmentaja Aripekka Pakkanen aloitti Hevosopistolla
16 Nro 4 • Viikot 8-9 M unkin S eutu Huolehdi terveydestäsi, niin se huolehtii sinusta. Puhelun hinta lankasekä matkaliittymästä 8,4 snt/min. PIHLAJALINNA DEXTRA, Raumantie 1 A, Helsinki AJANVARAUS 010 312 010* • pihlajalinna.fi Muistin heikkeneminen voi ilmetä vaikeuksina selvitä arkisissa toiminnoissa. Osa muistihäiriöistä ei liity muistisairauteen ja on hoidettavissa tai niiden oireita voidaan hidastaa. MUISTITERVEYSPAKETTI 495 € Hinta sisältää muistihoitajan alkuhaastattelun, Cerad-muistitutkimuksen, laboratoriotutkimuksia, sydänfilmin, rokotteen antamisen, lääkärin vastaanoton sekä jatkohoitosuunnitelman. MUISTITERVEYS Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, 00330 Helsinki www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi Tiesithän, että meillä on tarjolla perushammashoidon lisäksi seuraavat erikoishammaslääkäripalvelut: ? juurihoidon erikoishammaslääkäri ? leukakirurgi ? protetiikan ja purennan kuntoutuksen erikoishammaslääkäri ? röntgenlääkäri ? oikomishoidon konsultaatiot Suuhygienistimme tekevät hammaskiven poistoa sekä yksilöllistä kotihoidon opastusta. Teemme myös valkaisuja. Tervetuloa monipuoliseen ja kokonaisvaltaiseen hammashoitoon! Ajanvaraus: 09 4774 300 Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Tervetuloa herkuttelemaan!! Ma 2.4. klo 12.00-16.00 Pääsiäislounas/brunssi Buffetlounas hintaan 15€/henkilö ja A La Carte LOUNAS 27€/henkilö Pääruokana lammas/kana. Toivomme pöytävarauksia! Tulossa: ti 1.5. Vappubrunssi klo 12-16 Hinta 27€/henkilö. Toivomme pöytävarauksia! Jalat turvoksissa ? Vaikea löytää kenkiä ? Pumpulin pehmeät, höyhenen kevyet Pirka Erityiskengät Pirka-Kenkä Oy 03 3341951 • pirka-kenka.com Erikoisleveät Pirka talvikengät Tilaa ilmainen esite! Poikkea kaupoille Ettonettiin, Munkkivuoren ostarin alakertaan! L akeuden e männät p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi I kkunanpesut kevätauringon iloksi! Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 Karprint Oy:n kirjapaino tarjoaa: • osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä kirjapainopalvelua