2018 Viikot 12-13 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 6 M unkin S eutu Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.? HAAGA | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, MUNKKINIEMI | Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 MEILAHTI, KT 8 h, k, 2 kh, s, erill. wc, vh, p 260 m 2 Harvinainen ylimmän kerroksen edustus-/perhehuoneisto, joka mahdollinen myös suurperheelle tai kahden sukupolven asunnoksi. 2 sisäänkäyntiä ja esteetön kulku hissille mahdollistaa liikuntaesteisenkin liikkumisen talossa. Yhtiössä isot remontit tehty ja oma talonmies. E=F. Mh. 1.283.455,78 . Vh. 1.300.000 . Pihlajatie 5. Tied. Kaipainen p. 0500 408 612. 7122727 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 RAIJA OJANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2087 gsm 040 682 4795 AMMATTITAITOA JO VUODESTA 1953. Pyydä meidät arviokäynnille! ELÄMÄSI TÄRKEIN KAUPPA. SINÄ PÄÄTÄT KENET VALITSET. Oranssi on enemmän. Soita jo tänään! Soita jo tänään! ETELÄ-HAAGA, KT 4 h, k, s, 2 wc, khh, lasitettu p 108 m 2 Valoisa, hyvin pidetty päätyhuoneisto Etelä-Haagassa keskuspuiston tuntumassa. Hissitalon 3. krs. Tilava olohuoneruokailutilakeittiö-kokonaisuus. Huoneistolle kuuluu autotallipaikka. Erittäin hyvät liikenneyhteydet ja palvelut lähellä. Hyvin hoidettu yhtiö, oma tontti. Ei lain ed. e-tod. Mh. 498.000 . Ilkantie 1. 7160821 MUNKKINIEMI, KT 4 h, k, kph, erill. wc, p 106,5 m 2 Kaunis ja avara asunto hissitalon kolmannessa kerroksessa Munkkiniemen kartanon välittömässä läheisyydessä. Olohuoneen isoista ikkunoista upeat näkymät kartanon puistoon. Asunto on kauttaaltaan remontoitu muutamia vuosia sitten, taloyhtiön putkiremontti on äskettäin valmistunut, kylpyhuoneet on uusittu, uudet saunat ja talopesulat on rakennettu. E=E 2007. Mh. 660.000 . Kartanontie 9. 7174176 MUNKKINIEMI, KT, 4 h, kt, s 92 m 2 As. Oy Helsingin Rakuunanpuiston rakentaminen on aloitettu. Munkkiniemen puistotien kaupat, kahvilat ja raitiovaunupysäkit ovat kävelyetäisyydellä, bussit liikennöivät viereistä Huopalahdentietä. Munkkivuoren ostoskeskuksen monipuoliset palvelut ovat lähes vieressä. Valmistusmisajankohta syksy 2019. Tervetuloa toimistollemme tutustumaan. E=C. Mh. 201.090 . Vh. 670.300 . Huopalahdentie 19. 7103298 TALINRANTA, KT, 3 h, k, kph, p 75 m 2 Toisen kerroksen valoisa läpitalon huoneisto Talinrannassa. Asunnon tilavat makuuhuoneet ovat kadun puolella, olohuoneen ja keittiön ikkunat ovat taloyhtiön vehreän eteläpihan puolella. Myös parveke on pihan puolella. Munkkivuoren ostoskeskuksen monipuoliset palvelut lähellä. Asunto on vapaa. Varaa itsellesi sopiva asunnon esittelyaika! HITAS-yhtiö. E=F. Mh. 248.379,78 . Vh. 249.000 . Mesenaatintie 4. 7103953 KANNELMÄKI, KT, 3 h, k, p 74,5 m 2 Valoisa, juuri remontoitu koti odottaa uutta asukasta. Vaaleat värit lisäävät tilan tuntua. Keittiön jatkeena mukavasti ruokailutila aukeaa olohuoneeseen. Lasitettu parveke antaa lisätilaa kesäaikaan. Kylpyhuoneeseen mahtuu pesukone. Ihanteelliset ulkoilumaastot kotiovelta ja hyvät liikenneyhteydetkin lähellä. E=D 2007. Mh. 170.000 . Vh. 218.137,44 . Trumpettitie 6. 7138502 KONALA, KT, 3 h, k, kph, p 68,5 m 2 Mainio pohjaratkaisu tässä remonttia vaativassa asunnossa. Hyvä sijainti hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä. Valoisa kolmas ylin kerros ja lasitettu eteläparveke puistopihalle. Heti vapaa. Julkisivuremontoitu yhtiö omalla tontilla. Yhtiöllä lisarakennusoikeuden myynnistä esisopimus rakentajan kanssa, josta yhtiö saamassa hyvät tulot linjasaneeraukseen. E=E 2007. Mh. 168.000 . Vuorikummuntie 6. 7165447 KANNELMÄKI, KT, 3 h, k, kph, p 64,5 m 2 Tilava ja valoisa kolmio palvelutalossa Kannelmäessä. HITAS. Materiaalit huoneistossa paremmat kuin HITAS-määrityksissä. Yhden asukkaan tulee olla 60 vuotta täyttänyt tai eläkkeellä. Kaikki palvelut kivenheiton päässä. Loistavat liikenneyhteydet ja ulkoilumaastot. E=F. Mh. 220.000 . Klaneettitie 10. 7189971 MYYTY • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Asustehuolto Ullastiina Ota yhteyttä meidän asiantuntijaan! Heidi Illman puh. 040 754 1611 Aktia Kiinteistönvälitys Oy Raumantie 1 | 00350 Helsinki www.aktialkv.fi Asunnonvaihto on helppoa ammattilaisten kanssa. Nettiajanvaraus: Timma.fi/kosmetiikkahelmi Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi
2 Nro 6 • Viikot 12-13 M unkin S eutu Helsinki siistiksi kevätsiivoustalkoilla ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 2/2018 7,70 Kymmenis en vuotta sitten Eini oli rapakunn ossa Liikunta, vesi, vitamiinit, proteiini ja kasvikset nostivat ylös Ota talteen! Fengshuikodissa viihdytään HUIPPUKYLMÄ Selluliittia sulattava ohjelma 96-vuotias joogaohjaaja täynnä energiaa Vyöhyketerapiasta tehokasta apua synnytyskipuihin UBIKINOLI hidastaa ikääntymistä Ylimääräinen verensokeri varastoituu rasvaksi Luonnollisia materiaaleja ja muotoja huoltaa tukielimistöä Portti unelmaelämääsi aukeaa, kun opit sanomaan ei VÄRIT paljastavat persoonallisuutemme Life Coach Susanna Toropainen kannustaa: Laihdu mielelläsi TYHJYYS ei poistu suorittamalla Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili 2/2018 7,70 Sairaus ei ole muuta kuin pelkoa Rakastava sydän on särkynyt sydän, pehmeä ja myötätuntoinen 100 tapaa uudistua Aino Kallaksen Sudenmorsian halajaa rakkautta KOIRA Meidän 1/2018 6,90 RO TU ESIT TELYSSÄ BOSTO NIN TE RR IE RI Suomenlapinkoira Äijä käy kalassa Labradorinnoutaja taas suosituin Koirat terapiatyössä Nessu auttaa masentuneita Etsijäkoira Ada pelasti suomenhevosen hengen Laiton koirakauppa kukoistaa Pientaloasukkaan erikoislehti Hyvä lämmitys on lämmönlähteiden yhdistelmä NRO 1/2018 Pientaloja nousee taas Hyvä ULKO-OVI on vuosikymmenten sijoitus KULUTUSTA leikkaamalla säästyy satoja euroja vuodessa Koristeveistäjämestari vaalii vanhoja käsityöperinteitä Sisäilmaongelmat voivat ratketa helpostikin Urakkamaailmasta apua työn kilpailutukseen 2/2018 7,10 Raakel Lignellin tie kivusta tasapainoon Usko auringon nousuun kantaa surussakin HIIHTO on maailman monipuolisinta kestävyysliikuntaa Miten saan aivoterveyden riskit hallintaan RUOKARIIPPUVUUS Mitä tehdä, kun höttöhiilihydraatti vie voiton? Eutanasia pitää saada lakiin Terhokodin pitkäaikainen johtaja Juha Hänninen: Oikeanlainen kuntoutus toi vihdoin helpotuksen kipuihin 1 | Antiikki ja taide ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 1/2018 • 8,90 € Aseet ja haarniskat varallisuuden symboleina Vuokko Nurmesniemi Designin mestari AMOS ANDERSONIA kiehtoi uskonto Kuvasiskot MUOTOKUVAUKSEN MESTARIT Sarvipäinen Mooses Merimiehen koira MUISTO KADONNEESTA ISOISÄSTÄ LAUKAAN KIRKON ERIKOISUUS Suvirannassa yli 200 maalausta EERO JÄRNEFELTIN KODISTA MUSEO 1 – 2018 7,90 Ilves kruunasi 15-vuotiaan Elinan saalisvuoden Salakaato pientä mutta ammattimaista bisnestä Onko Suomen metsissä susia vai koirasusia? Moderni lahtivaja tehtiin tuhansilla talkootunneilla Pettymys metsästäjille: EU ei aio tinkiä suden suojelusta Nyt pienpedot kuriin •Vaativa kettukytis •Tehokas luolapyynti Ekoelo 1/2018 7,30 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen Metsää Saharaan! EU:lta jatkoaika tuhoisalle myrkylle Glyfosaatista syöpää ja kehityshäiriöitä Ostoskorin sisältö määrittelee hiilijalanjäljen Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta Suomessa KEINOVALO häiritsee luontoa ja terveyttä Hyvän viljelymaan ehdot Lämpö, vesi ja ilma Kevennä juureksilla! Viinirypäleistä uusi tuotantokasvi? Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy info HM Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 42,00 n Ase ja Erä 8 nroa 70,00 n Ekoelo 6 nroa 49,00 n Hevosmaailma 6 nroa 47,00 n Kiinteistö ja Emergia 8 nroa 70,00 n Kissafani 6 nroa 47,00 n Luontaisterveys 10 nroa 77,00 n Meidän Koira 6 nroa 42,00 n Senioriterveys 8 nroa 58,00 n Sielunpeili 8 nroa 66,00 n Talomestari 5 nroa 41,00 (Määräaikainen tilaus.) Lehdet on tilattavissa digitaalisena osoitteista www.karprint.fi www.lehtiluukku.fi Tilaa kotiinkannettuna tai hae lähimmästä lehtipisteestä 1/18 6,90 MIESKIN nollaa itsensä satulassa Pärjääkö hevonen yksin? Emmi kuvaa työkseen hevosia Curlyt Hurmaavat Tupsujalkainen Amanda on Suomen suurin Kesäleireillä opitaan ja nautitaan hevosista Valmentaja Aripekka Pakkanen aloitti Hevosopistolla Kiinteistö Nro 1/2018 | 6,70 & energia Tänä vuonna tehdään historiaa: • Asuntoja valmistuu yli 45 000 • Asuntokauppa 20 miljardia Nurmijärvi-ilmiö hiipumassa Kaupungistuminen yhä kiivaampaa Eläkeja vahinkovakuutusyhtiöt omistavat joka neljännen kiinteistön Parveketupakointikielto ei kiinnosta Pihojen turvallisuus korostuu talviaikana HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2018 6,90 Pörri pitää Pyhtään asiat järjestyksessä Terapiakissat osaavat auttaa masentuneita Maailmanmatkaajat Venni, Oiva ja Charlotte Omistajan kuolema vei Missen elämänhalun Tärkeä perushoito • Rokotukset • Madotukset SERENGETI täplikäs kaunotar Kaupungin vuokra-asunnoissa asuu hyvin vähän tulorajat ylittäviä asuntokuntia ? Kevätsiivoustalkoiden aika lähestyy jälleen ja helsinkiläiset voivat järjestää talkoita 3.4.–1.6.2018. Sopivia siivousalueita ovat yleiset viheralueet kuten metsiköt, puistot, tien pientareet ja rannat. Kiinteistöjen tontit ja piha-alueet eivät kuulu talkoiden piiriin. Viime vuonna talkootapahtumia järjestettiin 161 ja reippaita talkoolaisia oli yli 22 500. Talkoissa kerätään pois vain luontoon kuulumatonta roskaa, ei eloperäistä ainesta kuten lehtiä ja risuja. Talkoojärjestäjä ilmoittaa talkooajankohdan kaupunkiympäristön asiakaspalveluun ja saa käyttöönsä roskapihdit ja jätesäkit. Myös muita työvälineitä voi lainata. Välineet toimittaa alueellinen viherurakoitsija, joka on joko Helsingin kaupungin Stara tai yksityinen urakoitsija. Viherurakoitsija noutaa pois täydet säkit ja isomman irtoroskan talkootapahtuman jälkeen. Ilmoittautuessaan talkoojärjestäjä saa alueellisen yhdyshenkilön yhteystiedot ja voi tarvittaessa vielä sopia talkoiden yksityiskohdista. Ilmoittautuminen Talkoojärjestäjäksi voi ilmoittautua 19.3. alkaen kaupunkiympäristön asiakaspalveluun arkisin ma–to klo 8.15–16 ja pe klo 10– 15, puh. 09 310 22111 tai osoitteessa Sörnäistenkatu 1, 00510 Helsinki. Talkooaika on 3.4.–1.6.2018. Hyvällä asialla – ryhtyisitkö puistokummiksi? Kaikki, jotka haluavat alkaa säännöllisesti huolehtimaan lähialueistaan, saavat halutessaan roskapihtejä jatkuvaan käyttöön talkoiden jälkeen. Puistokummiksi ilmoittaudutaan kaupunkiympäristön asiakaspalveluun. Ilmoittautuminen edellyttää käyntiä asiakaspalvelussa osoitteessa Sörnäistenkatu 1. ? Kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja –tilastot -yksikkö on selvittänyt Helsingin kaupungin vuokraasunnoissa asuvien tulotasoa, jotta nähtäisiin, asuuko Helsingin ARA-asunnoissa pääosin sen tyyppistä väestöä, jolle vuokra-asunnot on tarkoitettu. Tarkastelun perusteella näyttää siltä, että kaupungin vuokra-asuntojen asukkaat vastaavat asukasvalinnan kriteereitä, sillä vain viisi prosenttia asuntokunnista ylittää ARA-tulorajan mukaisen tulotason. Vuoden 2017 alusta pääkaupunkiseudulla alettiin soveltaa valtion tukemiin ARA-vuokra-asuntoihin tulorajoja. Tulorajat ovat olleet käytössä näin ollen myös Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalinnassa. Tulorajojen tarkoituksena on ollut varmistaa, että näissä edullisimmissa asunnoissa asuu pienituloisia ihmisiä. Tulorajojen ohella asukasvalinnassa on sovellettu kriteereinä myös hakijoiden asunnontarvetta ja varallisuutta. Asukasvalintasäädösten perusteella asukkaiksi kaupungin vuokra-asuntoihin tulee valita hakijoita, joilla on pienimmät tulot, vähiten varallisuutta ja suurin asunnontarve. Tulorajoista luovuttiin maaliskuun alussa ARA-asuntojen tulorajoista luovuttiin 1.3.2018 alkaen. Lisäksi hallitus on luopunut suunnitelmista ryhtyä tekemään ARA-asuntojen asukkaille tulojen määräaikaistarkastuksia. Asukasvalintaan vaikuttavat jatkossa hakijan asunnon tarve, tulot ja varallisuus. Asukasvalintaa tehtäessä on myös huolehdittava vuokratalon monipuolisesta asukasrakenteesta ja sosiaalisesti tasapainoisesta asuinalueesta. Helsingin kaupungin asunnot oy (Heka) ja Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Helsingin korkotukiasunnot omistavat noin 46 000 tavanomaisen asukasvalinnan piiriin kuuluvaa vuokra-asuntoa vuonna 2015. Näissä asukasvalinta on ARAn vaatimusten mukaan säänneltyä, ja Helsingin kaupungilla asukasvalintaa valvoo asuntopalvelut. Asukkaita kaupungin ARA-vuokra-asunnoissa on noin 87 000. Vuosittain välitetään noin 3 000 kaupungin ARAvuokra-asuntoa. Muita kuin Helsingin kaupungin omistamia ARAvuokra-asuntoja on Helsingissä 25 000, ja niissä asuu 47 000 asukasta. Helsingissä on siten 67 000 ARA-vuokra-asuntoa ja niissä asuu 133 000 asukasta. Näin ollen viidesosa helsinkiläisistä asuu ARA-vuokra-asunnoissa. ARA-asukkaiden tulot 40 prosenttia pienemmät kuin keskimäärin helsinkiläisillä Kaupunginkanslian tekemästä tarkastelusta selviää, että ARA-vuokra-asunnoissa asuvat helsinkiläiset ovat selvästi pienituloisempia kuin muissa asunnoissa asuvat. Asuntokuntien kokoon suhteutetut bruttotulot ovat heillä lähes 40 prosenttia ja käytettävissä olevat tulot neljänneksen keskitasoa pienemmät. Helsinkiläisissä omistusasunnoissa asuvien bruttotulot olivat kaksinkertaiset ARAvuokra-asukkaisiin nähden, ja käytettävissä olevia rahatuloja oli 60 prosenttia enemmän. Asukasvalinnassa vuonna 2017 käytettyjen tulorajojen ylittäviä asuntokuntia asui kaupungin ARA-vuokra-asunnoista vain viisi prosenttia eli 2 041 asuntokuntaa, joista lähes kaikki olivat yksinasuvia. Tämän perusteella voidaan sanoa, että Helsingin kaupungin ja muiden omistajien ARA-vuokra-asunnoissa asuu juuri sellaisia kotitalouksia, joille ne on tarkoitettukin nyt poistuvien tulorajojen mukaan.
Edelleen runsaasti kausi-influenssaa Joka talvinen Influenssakausi on edelleen käynnissä. ? Influenssaan sairastuneet ovat kuormittaneet kaupungin päivystäviä sairaaloita, eikä ruuhkatilanteilta ole täysin vältytty. Helmikuussa influenssaan sairastuneiden määrä lähes kaksikertaistui tammikuuhun verrattuna. Laboratoriossa varmistettuja Aja B-influenssatapauksia oli helmikuussa Helsingissä lähes 1100. Sairastuneita on ollut runsaasti myös maaliskuun alkupuoliskolla, A-influenssaan sairastuneita 107 ja B-influenssaan 185. Sairastuneissa on eniten työikäisiä. Yli 65-vuotiaiden sairastuneiden osuus on 15-30 prosenttia ja alle 4-vuotiaiden osuus 10-15 prosenttia. Helsinkiläisiä tehoja valvontahoitoa tarvitsevia sekä Aettä B-influenssaan sairastuneita on ollut tänä talvena yhteensä 6. Malmin ja Haartmanin päivystyssairaaloiden vastaanottotiloissa influenssaan sairastuneet pyritään lisätartuntojen ehkäisemiseksi pitämään erillään muista asiakkaista. Pisaratartuntana leviävä influenssa aiheuttaa ruuhkatilanteissa kuitenkin haasteita, eikä tartuntojen leviämistä voida täysin estää. Kun sairastetaan tavallista nuhakuumetta, perusterveen henkilön ei ole yleensä välttämätöntä hakeutua lääkäriin. Parasta hoitoa on tällöin lepo. Oireita voidaan helpottaa esimerkiksi tulehduskipulääkkeillä tai kuumetta alentavilla lääkkeillä. Jos oireisiin liittyy esimerkiksi korkea kuume, voimakas uupumus tai hengittäminen on selvästi tavallista raskaampaa on syytä hakeutua terveysasemalle tai päivystykseen. Tällä hetkellä potilaat joutuvat ajoittaisesta ruuhkaisesta tilanteesta johtuen odottamaan Malmin ja Haartmanin päivystyssairaaloissa tavallista pidempään. Pahoittelemme tilannetta. Helsingin itsehoitosivut tarjoavat ohjeita terveyden edistämiseen ja sairauksien omatoimiseen hoitamiseen osoitteessa www.hel.fi/itsehoito. Varatuomari Matti Kukko ja toimitusjohtaja Tuomas Kukko. Laki ja Kiinteistö Kukko&Kukko Oy avasi Huopalahdentiellä ? Laki ja Kiinteistö Kukko & Kukko Oy -LKV, aputoiminimi KiinteistöKukot on avannut uuden toimipisteensä osoitteessa Huopalahdentie 7:n viime joulukuun alussa. Tätä ennen toiminut yritysyhteistyössä erään ison välitysalan franchising -ketjuyhtiön kanssa. Sivu 12 Ainoastaan Helsingissä, Turussa ja Tampereella kysyntä on kovaa vanhoista kerrostaloasunnoista ja esimerkiksi noin 100-vuotiaat talot ovat erittäin haluttuja. Tulossa historiallisen vilkas asuntokevät ? Huolimatta selvästä kysynnän kasvun ennusteesta hintojen ei odoteta enää kipuavan kuin kaikkein kysytyimmissä asunnoissa. Hintojen ei myöskään odoteta laskevan paitsi huonokuntoisissa ja remontointia vaativissa taloissa tai taloyhtiöissä. Keskimääräinen kerrosja rivitalojen hintojen nousuennuste seuraavalle vuosineljännekselle on noin 1%. Omakotitalojen keskimääräisten hintojen ennustetaan pysyvän ennallaan tai laskevan hiukan. Kuluttajien luottamusindikaattorit ovat korkealla ja esimerkiksi hyväkuntoisten ja kohtuuhintaisten omakotitalojen kysynnän odotetaan olevan erityisen vilkasta pääkaupunkiseudun kehyskunnissa sekä Turun, Tampereen ja Oulun seudulla. Sivu 11 M unkin S eutu 49. vuosikerta – nro 6 Viikot 12-13 Ajankohtaista Peabille suuri putkiremonttiurakka Munkkivuoresta ? Peab ja Asunto Oy Ulvilantie 29 ovat allekirjoittaneet 15,5 miljoonan euron urakkasopimuksen 470 kerrostalohuoneiston putkiremontista Helsingin Munkkivuoressa. Urakkasopimukseen kuuluu koko kiinteistön putkistojen ja vesikalusteiden vaihto, sähkötyöt ulkoa asuntoihin asti sekä 470 huoneiston kylpyhuoneiden ja yhtiön saunaosastojen täydellinen uusiminen. Työt käynnistyvät keväällä 2018. Urakka valmistuu toukokuussa 2020. – Olemme hyvin tyytyväisiä, että olemme saaneet mahdollisuuden näyttää putkiremonttiosaamistamme tässä yhdessä pääkaupunkiseudun suurimmista taloyhtiöistä, kertoo aluejohtaja Marko Rinkinen Peabilta. Talonrakentaminen vilkasta Helsingissä ? Tilastotiedot Helsingin rakentamisesta 2017 ovat valmistuneet ja talonrakentaminen jatkui Helsingissä viime vuonna vilkkaana. Sivu 11 Suomen Kiinteistönvälittäjien noin 1300 jäsenvälittäjän ennuste huhti-kesäkuun 2018 Suomen asuntomarkkinoista on yhtä valoisa kuin kevätaurinko.
4 Nro 6 • Viikot 12-13 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 6 Kolumni Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Talvikunnossapito tehovalvonnassa Lankalauantaina 31.3. Seurasaaressa roihuavat pääsiäiskokot Katupölykausi lähestyy – oireita voi helpottaa K aupunkiympäristön alueidenkäyttö ja -valvontayksikkö valvoi tehostetusti katujen talvikunnossapitovelvoitteiden noudattamista maaliskuussa. Helsingin kaupungin lisäksi katujen kunnossapidosta vastaavat kiinteistöt. Työnjako ei ole aina kaikkien osapuolien tiedossa, jolloin työt saattavat jäädä hoitamatta tai ajaudutaan riitatilanteeseen. Katujen kunnossaja puhtaanapitovelvollisuus jakautuu kiinteistön, lähinnä tontin omistajan ja kaupungin välille. Keskustassa jalkakäytävien auraus ja hiekoitus kuuluvat jalkakäytävän kohdalla olevalle kiinteistölle. Kiinteistö vastaa siitä, että jalkakäytävälle tai sen viereen kertyneet lumivallit kuljetetaan lumen vastaanottopaikalle ja myös varmistaa, ettei jalkakäytävän viereinen katuoja tai sadevesikouru tukkeudu lumesta ja vedestä. Kaupunki valvoi tehostetusti katujen talvikunnossapitovelvoitteen noudattamista keskiviikkona 7. maaliskuuta. Kaikki alueidenkäytön tarkastajat osallistuivat kyseisenä päivänä tehovalvontaan, joten useita ryhmiä kiersi kantakaupungin alueella. Mikäli laissa säädetty kunnan tai tontinomistajan velvollisuus on laiminlyöty, kehotti kenttävalvontaa suorittava viranhaltija asianomaista täyttämään velvollisuutensa. Tarvittaessa asia voidaan viedä kaupungin toimielimen päätettäväksi, uhkasakon tai teettämisuhan, uhalla tai ilmoittaa poliisille, sanoo alueidenkäyttöja valvontayksikön tiimipäällikkö Petri Ojala. Äänestän talven puolesta ? Keväällä on hurmionsa. Kesällä lämpönsä. Syksyllä kauneutensa. Vaikka kevät ja kesä tulevat useimmiten valituksi, äänestän talven puolesta. Ei talvi ole palavaan energiaan aukeava haava vaan kylmää retoriikkaaa, jolla on kumara ryhti, korkea katse, leveä haarakäynti, peitelty pää, mutta sitkeä ote sillä aina on alati kovenevaan elämään. Pitkä, pitkä on Pohjan yö, kolkko on talvi Suomen. Talvella lauluja tehdä ei, talvella tehdään työtä. Eino Leino pukee talven upeaan lumiasuun: ”Luonnossa luminen ilta, tähdentuike taivahilta.” Kylmiä ovat talven lämpimät. William Shakespeare jo tiesi että talvi kesyttää miehen, naisen ja eläimen. Tuonpuoleista (transendenssia) on kaikki mikä on poissa, mutta läsnä mielessämme. Kesä on aina läsnäoleva. Mutta talvi yhdistää muistin, mielen, kehon, persoonan, käytännöt, arvot, jään ja vahvuuden. Jumala on ainoa tosioleva ja välttämättä juuri sellainen kuin on. Valinnan vapaus ei ole vain sotemaista harhaa, vuodenajat todistavat, että tosiasiassa kukaan ei voi toimia muutoin kuin toimii. Luonnonvoimat vahvistavat vapauden pelkäksi illuusioksi. Talvi on täällä Pohjolassa ollut neljästä vuodenajasta vaikein aika. Siksi se saattoi usein merkitä samaa kuin vuosi. Talven yli hengissä selviäminen nosti tunteen, että on saatu vuosi lisäaikaa. Ikääkin saatettiin laskea talvissa, viisikymppinen oli viisikymmentalvinen. Yöt ja talvet olivat suomalaisugrilaisten ja pohjoisten kansojen kielissä tulleet muinaisaikana laajempaan käyttöön. Tacitus jo vuonna 98 osuvasti huomautti germaaneista, että he eivät laske pävien lukua, vaan öiden, ja että yö kulkee päivän edellä. Yö tarkoitti siis vuorokautta ja talvi vuotta: ”kesän kanssa talvi”, siitä tuli vuosi. Kansan laskutavan mukainen lauha helmikuu tietää kylmää maaliskuuta. Tämä ennustus toteutui täysin tänä vuonna, kun pakkaskausi näyttää asettuvan maaliskuun puolelle. Mutta toivoa on, lämmintä on tulossa: ”Maaliskuu tuo kevään sanoman.” Maaliskuu on maallinen kuukausi, jolloin maa alkaa olla jo näkyvillä. ”Maaliskuu maan avaa, huhtikuu maan (jäät) huuhtoo.” Tai ”Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humauta.” Maaliskuu on ansainnut itselleen vankan aseman. Ensimmäisenä kevätkuuuna ja paastonaikaisena kuuna, se on kohonnut muiden kuukausien yläpuolelle tulevien säiden ennustajana. Maaliskuussa sanotaa: ”Sen verran suvella sadetta kuin on maaliskuulla sumua.” Liian lämmin ei maaliskuussa saisikaan olla, sillä se tietää kylmää toukouuta: ”Joka takitta lakitta maaliskuussa halkoja hakkaa, se kintaat kädessä toukuussa sontaa kattaa”. Maaliskuu on aluillaan. Vanhoja varmoja kevään merkkejä on varisten saapuminen syrjäsimmillekin seuduille. ”Jos ei manita maaliskuussa, niin sanokaa miestä menneheksi.” Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info ? Kokkojen loimua pääsee ihailemaan Juhlakentällä, kun pienempi narrikokko sytytetään klo 18.30 ja vähän sen jälkeen syttyy varsinainen pääsiäiskokko. Pääsiäiskokoille odotellaan saapuvaksi paljon trulleiksi pukeutunutta pikkuväkeä, jotka voivat halutessaan esittää lauluja ja runoja. Tapahtumaan voi ottaa mukaan omia eväitä, joita voi grillata Juhlakentän grillipaikalla. Juhlakentän kioski on myös avoinna ja sieltä voi ostaa juomia, pientä suolaista ja makeaa syötävää sekä kylmiä makkaroita grillattavaksi. Pohjalaisen perinteen mukaan ”lankalauantaiehtoo” oli vuoden huonomaineisin ajankohta, jolloin oli syytä polttaa tulia. Elävän tulen ja kitkerän savun uskottiin pitävän noidat ja trullit loitolla. Tervetuloa ulkoilemaan ja ihailemaan kokkoja Juhlakentälle lauantaina 31.3. klo 18.30! Vapaa pääsy. Tilaisuuteen kannattaa varustautua vallitsevan säätilan mukaan. Seurasaareen pääsee bussilla 24. Normivuorojen lisäksi ajetaan muutama lisälähtö linjalla 24S Erottaja-Seurasaari. Staran katuputsi pesee katuja. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Juha Nurmela. ? Katupölyn kausi on yleensä pahimmillaan maalis–huhtikuussa. Huhtikuun lopulla pölyisyys vähenee katujen puhdistuksen ja kevään edetessä. Katupölystä voi moni kärsiä, mutta vaarallista se voi olla riskiryhmille. Oireita voi helpottaa monin keinoin. Autojen renkaiden jauhamasta asfaltista ja hiekoitushiekasta muodostuu katupölyä. Erityisesti nastarenkaat kuluttavat asfalttia ja tuottavat siten katupölyä. Tyypillisiä katupölystä johtuvia ärsytysoireita ovat nuha, yskä sekä kurkun ja silmien kutina. Erityisen haitallista katupöly on riskiryhmille Riskiryhmään kuuluvat esimerkiksi astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät sekä sepelvaltimotai keuhkoahtaumatautia sairastavat. Katupöly voi pahentaa sydänja hengityssairaiden oireita. Näin helpotat oireitasi: • Siirry puhtaampaan ilmaan, sisälle tai kauemmas liikenteestä. • Vältä raskasta liikuntaa vilkkaiden katujen varsilla. • Hoida ja lääkitse oireitasi saamiesi ohjeiden mukaan. • Jos sinulla on esim. astma tai sepelvaltimotai keuhkoahtaumatauti, vältä ulkoilua huonon ilmanlaadun alueilla. • Pidä ikkunat kiinni, kun ilmanlaatu on huono. • Hanki asuntoon tehokkaat tuloilmasuodattimet ja pidä ne kunnossa. Suodattimet on hyvä vaihtaa keväisin ja syksyisin. • Kuivata pyykit sisällä. • Seuraa ilmanlaatua tosiaikaisesti Ilmanlaatukartasta. Kartta näyttää myös ennusteen. Apteekit jakavat tietoa katupölystä Kaikissa pääkaupunkiseudun apteekeissa on jaossa Apua katupölyoireisiin -esite, joka tarjoaa neuvoja katupölystä aiheutuvien oireiden lieventämiseen. Katupölyn lisäksi lepän ja koivun siitepölykausikin osuu samaan aikaan. Allergialääkkeet yleensä helpottavat siitepölyoireita, mutta katupölyyn tehoaa vain pölyisten alueiden välttäminen, todetaan Apteekkariliitosta. Seuraa ilmanlaatua ja yrittä välttää vilkasliikenteisiä alueita Hiukkaspitoisuudet voivat kasvaa pääkaupunkiseudulla hetkittäin jopa kymmenkertaisiksi normaaliin verrattuna pahimpana katupölykautena. Kadut pölyävät eniten vilkkaasti liikennöityjen katujen ja teiden varsilla. Kun ilmanlaatu on huono, kannattaa välttää vilkasliikenteisiä alueita ja etenkin raskasta liikuntaa vilkkaiden katujen varsilla. Ilmanlaatua voi kätevästi seurata uudesta ilmanlaatukartasta osoitteesta hsy. fi/ilmanlaatu.
5 Viikot 12-13 • Nro 6 M unkin S eutu Tilinpäätös 2017: Helsingin kaupungin talous vakaalla pohjalla Helsingin kaupungin suurimmat talonrakennushankkeet 2017. Graafi: Tuomas Kärkkäinen Helsingin kaupungin suurimmat investointihankkeet 2017. Graafi: Tuomas Kärkkäinen Helsingin lainakannan kehitys, euroa asukasta kohden. Graafi: Tuomas Kärkkäinen ? Helsingin taloutta on hoidettu pitkäjänteisesti, ja kaupungin talous on vakaalla pohjalla. Vuosi 2017 oli Helsingin kaupungin taloudessa talousarviossa odotettua myönteisempi. Kaupungin toimintakate toteutui talousarviota parempana, ja verotulot kasvoivat talousarviossa ennakoitua enemmän. Myös korkomenot toteutuivat talousarviota pienempinä. Siten vuosikate toteutui 359 miljoonaa euroa talousarviota parempana ja hieman edellisvuoden tasoa paremmin. – Helsingin investointitaso verrattuna poistoihin on jopa suurten kaupunkien vertailussa merkittävästi muita korkeampi, mikä lisää painetta hyvälle vuosikatteelle myös tulevina vuosina, pormestari Jan Vapaavuori tiivistää. Vaikka Helsingin talouden tila on vahvalla pohjalla, vireillä oleva soteja maakuntauudistus tuovat toteutuessaan epävarmuutta kaupungin talouden kehitykseen sekä investointikykyyn keskipitkällä aikavälillä. – Helsinki on vahvasti kasvava kaupunki. Vuonna 2017 Helsinki sai yli 9 000 uutta asukasta, mikä on enemmän kuin kertaakaan 1960-luvun jälkeen. Kestävä kasvu edellyttää kaupungilta investointeja niin palveluihin, asuntorakentamiseen kuin kaupunki-infraan. Kasvavan kaupungin investointikyvystä on huolehdittava kaikissa oloissa ja tämä on kaupungille myös keskeinen edunvalvontakysymys, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Vilkasta asuntorakentamista Rakenteilla olevien asuntojen määrä Helsingissä on pysynyt jo kolmatta vuotta 7 000 asunnon tasolla, mikä tarkoittaa noin 5 000 valmistuvaa asuntoa vuosittain. Vuonna 2017 lupia myönnettiin 8 200 asunnon rakentamiseksi. Kaupungin investoinnit ilman liikelaitosten investointeja olivat 546 miljoonaa euroa. Liikelaitokset mukaan laskettuina investointimenot olivat 621 miljoonaa euroa vuonna 2017. Suurimmat esirakentamiskohteet sijaitsivat Kalasatamassa (30,4 miljoonaa euroa) ja Länsisatamassa (18,5 miljoonaa euroa). Kaupungin tilikauden tulos hyvä Kaupungin tilikauden tulos oli 483 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden tulos oli 470 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 838 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate oli 359 miljoonaa euroa korkeampi kuin talousarviossa ennakoitiin, johtuen erityisesti ennakoitua paremmasta verotulokertymästä. Taseen loppusumma oli 14 497 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 248 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 79,6 prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste on pysynyt viime vuodet 75 prosentin yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia. Verotuloissa kasvua Verotuloja kertyi 3 380 miljoonaa euroa eli kokonaisverotulot toteutuivat 247 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina ja verotuloa kertyi 5,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Suurinta kasvu oli yhteisöverotuotoissa (+ 33 prosenttia verrattuna vuoteen 2016), mikä selittyy Helsingin kuntakohtaisen jako-osuuden nousulla edellisen vuoden 26,7 prosentista vuoden 2017 noin 29,1 prosenttiin. Myös yhteisöveron valtakunnallinen kertymä kehittyi myönteisesti mm. verovuodelle 2016 ajoittuneiden yrityskauppojen ansiosta. Kunnallisveroa kertyi 2 595 miljoonaa euroa (kasvua 0,4 prosenttia), kun veroprosentti oli 18,5. Yhteisöveron tuotto oli 528 miljoonaa euroa (kasvua 33 prosenttia). Kiinteistöveroa kertyi 257 miljoonaa euroa (kasvua 15,7 prosenttia). Helsingin saamat valtionosuudet olivat 220 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien pienenemä (-30,3 prosenttia vuodesta 2016) oli seurausta erityisesti toimeentulotuen maksun siirrosta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen vaikutuksista johtuvista valtionosuusleikkauksista. Lainaa kaupungilla oli 1 871 euroa asukasta kohden, kun vuonna 2016 määrä oli 2 157 euroa. Lainakanta oli vuoden 2017 lopussa 1 206 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa 99 päivää. Kaupungin maksuvalmiudessa on mukana myös kaupungin konsernitilillä olevat konserniyhteisöjen tilivarat. Kaupungin lainakanta (rahaja vakuutuslaitoslainat) aleni 165 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunkikonsernin vuoden 2017 vuosikate parani vuodesta 2016 noin 88 miljoonalla eurolla ja oli 1 393 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin maksuvalmius oli vuoden lopussa 76 päivää. Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 19. maaliskuuta, allekirjoittaa ja lähettää sen tilintarkastajille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen kokouksessaan 20. kesäkuuta 2018. Mäkelänkadun lehmuksia leikataan ? Mäkelänkadulla leikataan katupuiden latvuksia ja poistetaan kuivia oksia. Lisäksi puuriveistä poistetaan viisi huonokuntoista lehmusta. Työtä tehdään kadun länsipuolella eli keskustaan päin tulevilla kaistoilla. Sisimmäinen kaista on suljettuna etenevän työmaan kohdalta. Työt aloitettiin viime viikolla, ja ne kestävät viikolle 16 eli huhtikuun puoliväliin asti. Työtä tehdään ruuhkaaikojen välillä kello 9–15. Haku joustavaan perusopetukseen meneillään ? Helsingissä 7.–9.-luokkalaiset voivat hakea lukuvuodeksi 2018–2019 joustavan perusopetuksen (JOPO) luokalle. Hakuaika päättyy 31. maaliskuuta. JOPO-opiskelu on tarkoitettu nuorille, joiden koulunkäynti ei jostain syystä suju ja jotka ovat vaarassa jäädä ilman peruskoulun päättötodistusta. JOPO-luokalla opiskellaan 10 oppilaan pienryhmissä, vuorotellen koulussa ja työpaikalla. Toiminnallisuus ja työpainotteinen opiskelu ehkäisevät opiskelumotivaation heikkenemistä ja koulusta putoamista. Opiskeluun kuuluu opintokäyntejä ja leirikouluja. Luokassa työskentelee opettajan lisäksi nuoriso-ohjaaja. – JOPO-luokalla oppilasta autetaan löytämään omat vahvuutensa ja kehitetään elämänhallinnan taitoja ja opiskeluvalmiuksia. Tavoitteena on saada peruskoulun päättötodistus ja löytää nuorelle soveltuva jatkokoulutuspaikka, sanoo erityissuunnittelija Taina Torniainen Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. JOPO-luokkia on Helsingissä neljässä koulussa: Haagan, Käpylän, Porolahden ja Vuoniityn peruskouluissa. Joustavaan perusopetukseen voivat hakea vähintään14-vuotiaat 7.–9.-luokkalaiset, jotka näyttävät jäävän ilman päättötodistusta. Hakijalla on oltava peruskoulua jäljellä vähintään yksi vuosi ja hänen on oltava motivoitunut ja hyödyttävä toiminnallisista työtavoista. Lisätietoa hakemisesta ja lomakkeet löytyvät JOPO-sivuilta www.edu.hel. fi/jopo. Valinnoista tiedotetaan viikolla 18. Hakuaika JOPO-luokille on pääsääntöisesti kevätkaudella maaliskuussa, mutta vapaille paikoille voidaan ottaa oppilaita muinakin aikoina. Lasten ja nuorten puhelin vastaa pääsiäisenä ? Lasten ja nuorten puhelin päivystää pääsiäisenä joka päivä kello 14–17. Lisäksi palveluun kuuluva nettikirjepalvelu on uudistunut. Nettikirjeen kirjoittajan on nyt mahdollista jatkaa yhteydenpitoa päivystäjän kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin on auki vuoden jokaisena päivänä, myös pääsiäisen pyhinä. Pitkäperjantaista 2. pääsiäispäivään, 30.3.–2.4.2018, numerossa 116 111 vastataan lasten ja nuorten yhteydenottoihin joka päivä kello 14–17. Nettikirjepalvelu uudistui Lasten ja nuorten puhelimen nettikirjepalvelu uudistui hiljattain. Nyt nettikirjeen kirjoittaneen on mahdollista jatkaa yhteydenpitoa päivystäjän kanssa. Palveluun kirjoittanut voi vastauksen saatuaan kirjoittaa takaisin ja saada uuden vastauksen viikon sisällä. Aiemmin palvelun kautta yhteyttä ottanut lapsi tai nuori ei ole voinut vastata saamaansa vastauskirjeeseen. Tarve uudistukselle syntyi käyttäjien toiveesta. – Noin kaksi kolmasosaa Lasten ja nuorten puhelimen tunnettavuuskyselyyn vastanneista nuorista toivoi, että voisi halutessaan jatkaa yhteydenpitoa nettikirjepalvelussa, suunnittelija Heidi Holappa sanoo. Nettikirjepalvelun uudistus on otettu hyvin vastaan. – Helmikuussa joka viidennen kirjeen kohdalla, johon vastasimme, yhteydenpito jatkui aikaisemmin kirjoittaneen lapsen tai nuoren kanssa, Holappa kertoo. Lasten ja nuorten puhelimeen, nettikirjepalveluun ja chattiin voi ottaa yhteyttä maksutta, nimettömänä ja luottamuksellisesti. Yhteydenottoihin vastaa MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset päivystäjät. Yhteyttä voi ottaa ihan mistä tahansa aiheesta. Vanhempainpuhelin kiinni pääsiäisenä MLL:n Vanhempainpuhelin ja chat ovat kiinni pääsiäisenä. Kiirastorstaina 29. maaliskuuta Vanhempainpuhelimen numerossa 0800 92277 vastataan kello 14– 20, mutta maanantaina 2. huhtikuuta sekä puhelin että chat ovat kiinni. Vanhempainpuhelimen nettikirjepalveluun voi kirjoittaa milloin vain, päivystäjä vastaa kirjeeseen noin viikon kuluessa. Vanhempainpuhelimen voi ottaa yhteyttä luottamuksellisesti, nimettömänä ja maksutta, kun haluaa keskustella vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Yhteydenottoihin vastaavat päivystäjät ovat MLL:n kouluttamia vapaaehtoisia.
6 Nro 6 • Viikot 12-13 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 12 MA 19.3. n Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä Juuso, Josefiina, Joose, Jooseppi, Joosef TI 20.3. Kevätpäiväntasaus Aki, Kim, Kimi, Joakim, Jooa, Jaakkima KE 21.3. Pentti TO 22.3. Vihtori PE 23.3. Akseli LA 24.3. Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo SU 25.3. Palmusunnuntai Kesäaika alkaa Aija, Aava VIIKKO 13 MA 26.3. Manu, Manne, Immo, Immanuel TI 27.3. Sauli, Saul KE 28.3. Armas TO 29.3. Joni, Joonas, Jouni, Joona, Jonne, Jonni PE 30.3. Pitkäperjantai Usko LA 31.3. Irma, Irmeli SU 1.4. Pääsiäispäivä Peppi, Raita, Pulmu Aika kuluu: maine kasvaa, kyky vähenee. Dag Hammarsköld (1905-61) Päivyri Runopalsta Siirtyessäsi eläkkeelle Monta asiaa mukavaa voi eläkkeellä harrastaa. Voi päivänsä lenkillä aloittaa, metsän polkuja kulkea rallattaa. Voi nukkua myöhään jos nukuttaa. Kiva aamulenkille lähteä, voi ihailla taivaalla tähtiä. Tapaat lenkilläsi tuttuja voitte jutella mukavia juttuja. Näet eläimiä luonnossa, siellä ne luojansa huomassa. Tuosta kaikesta ole kiitollinen, joka uudesta aamusta iloinen, joka hetkestä nauti iloiten. Olavi Kylliäinen Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https:// munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Palmusunnuntain vauvakirkko su 25.3. klo 11, kaikille yhteinen sosekeittolounas. Tarja Frilander, Kaisa Sidoroff; lapsikuoro. Lasten pääsiäiskirkko ke 28.3. klo 9.30. Kiirastorstain päiväehtoollinen to 29.3. klo 14, alttari riisutaan. Invakuljetus ilm. p. 09 23405158. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, pe 30.3 klo 11. Pääsiäisen juhlamessu, su 1.4. klo 11. Arkimessu ke 4.4. klo 18. Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, vetäjänä Minna Pirinen. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18, vetäjänä Marie Turunen. Raamattupiiri ti 27.3.klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. ALFA tiistaisin 27.2.-8.5. (ei 1.5.) klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa Alfa on sarja vuorovaikutteisia tapaamisia, joiden aikana tutkitaan vapaamuotoisesti kristinuskon perusteita. Ilman paineita. Ilman painostusta. Ilmaiseksi. Alfa käsittää 11 tapaamista, jotka kukin sisältävät ruokailun, lyhyen alustuksen sekä keskustelun, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia varten. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: alfa@verkosto.net Avoin aulakahvila kirkossa keskiviikkoisin klo 13. Kuun viimeisenä keskiviikkona keittoateria seurakuntasalissa. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, kaisa.sidoroff@evl.fi. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla, kaisa.sidoroff@evl.fi. Pääsiäismyyjäiset la 24.03.2018 klo 12-14 Munkkivuoren seurakuntasalissa Myyjäisissä myyntipöytä ja kahvila Yhteisvastuun hyväksi. Mukana Diakoniatyö, Lähetystyö, Merimieskirkkopiiri, Partio Vuorenvalppaat, Sodderin seurakunta ja SPR läntinen. Myytävänä mm. leivonnaisia. Lämpimästi tervetuloa! Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Lasten pääsiäiskirkko, ma 26.3. klo 10 Kiirastorstain iltamessu, to 29.3. klo 20. Alttari riisutaan ja puetaan mustaan. Pääsiäisen nyyttäriateria ja yömessu. Pääsiäislauantai 31.3. klo 19.30 22 Pääsiäislauantain iltana kokoonnumme yhteiseen nyyttäripöytään, syödään, juodaan ja nautitaan toistemme seurasta ja yhteydestä. Nyyttäripöytään saa tuoda suolaista, makeaa, itsetehtyä tai kaupasta ostettua, juotavaa ja syötävää. Verkoston pääsiäisyön messu on koko seurakunnan yhteen kokoava tapahtuma, johon tullaan yhdessä ylistämään Jumalaa ja kuulemaan Hänestä sanaa, sekä ehtoolliselle, rukoilemaan ja kokemaan kristittyjen yhteyttä. Toisen pääsiäispäivän messu, ma 2.4. klo 11 Konsertti, pitkäperjantai 30.3. klo 18. David Hackston, kontratenori; Martti Laivuori, gamba; Mirjam Kyrönseppä, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Jazzja gospelkonsertti LADIES & GENTS, toinen pääsiäispäivä 2.4. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Rukouspalvelu ma klo 16-18. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Olohuone tiistaisin klo 13-15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Raamattuopetussarja ”Raamattu alusta loppuun” ke 21.3. klo 18. Ylös Jerusalemiin -sanan ja rukouksen ilta, ke 28.3. klo 18 Leo Glad, Senni Valtonen ja Leena Leppilahti. Hiljaisen viikon Raamatun tekstejä, laulua, esirukousta ja ehtoollinen. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13-14, Erkkilä. Levollisuuden messu la 24.3. klo 18, Frilander, Sidoroff. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n.10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Rukouspiiri perjantaisin klo 18. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Verkoston messu su klo 17, verkosto.net. Raamattuopetussarja Raamattu alusta loppuun keskiviikkoisin klo 18 Munkkiniemen kirkolla. Päivämessu 25.3. klo 13. Pöytä puhtaaksi ? Toimistoympäristöön sijoittuvien komedioiden ja sketsien vakiokamaa on kohtaus, jossa työntekijä saa raivokohtauksen tai hermoromahduksen, paiskoo työpöydältään kaikki tavarat lattialle ja saattaapa vihoviimeiseksi kaataa pöydänkin nurin. Puuskan jälkeen työntekijä katsoo huohottaen aiheuttamaansa kaaosta, mutta samalla hänellä on vähän parempi olo. Koskaan ei näytetä, miten tavaroiden kerääminen takaisin oikeille paikoille sujuu. Aina toisinaan me ihmiset ilmaisemme toiveen aloittaa puhtaalta pöydältä. Vuodet kasaavat pöydillemme kaikenlaista roinaa, joka ahdistaa ja aiheuttaa syyllisyyttä, joka sitoo meitä ja vielä elämästä ilon. Jos yhdelle tavaralle etsii uuden paikan, tilalle tulee kaksi lisää. Kaipaamme aikaa pysähtyä miettimään, keitä olemme ja mitä tekisimme, jos olisimme vapaita. Aikaa ei kuitenkaan koskaan tule, kun aina pöydälle kertyy uutta tehtävää. Olisipa joku, joka voisi hoitaa niistä osan, niin itse ehtisi keskittyä tärkeisiin asioihin. Mitä sinun työpöydälläsi on tänään? Kaaosta vai siistejä paperipinoja? Mitä olet haudannut alimpaan laatikkoon toivoen, että asia sillä unohtuu ja katoaa? Jerusalemin temppelin lisäksi Jeesus voi puhdistaa sinun elämäsi ja sydämesi. Hän sanoo: ”Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.” Hän voi kaataa työpöytäsi kertarysäyksellä tai alkaa laittaa tavaroita oikeille paikoille yksi kerrallaan. Jokaisen ahdistuksesi ja syyllisyydentunteesi hän kantaa mukanaan ristille, niin että sinä voit olla vapaa ja iloinen. Mikään määrä sotkua ei ole hänelle liikaa. Rukous on tässä kevätsiivouksessa tärkein siivousväline ja sen jälkeen on parempi olo. Iida Glumoff Kirjoittaja on ensimmäistä papin paikkaansa etsivä teologian maisteri Eurooppalaisen esitystaiteen huippunimet Helsinkiin ? Esitystaiteen talo Mad House Helsingin viides kausi huipentuu kahden kansainvälisen taiteilijan tuplailtoihin 24. ja 25. maaliskuuta. Hollantilainen Sarah van Lamsweerde tutkii mitä tapahtuu jos käytössä on vain 80 sanaa teoksessaan 80 Words. Ruotsalaisen koreografi Alma Söderbergin sooloteoksen nimi on Nadita, mikä tarkoittaa “pientä ei mitään” espanjaksi. Van Lamsweerden luentoperformanssimuotoinen teos nitoutuu tiukasti sanoihin, kollektiiviseen kieleen ja toisaalta tämän järjestelmän riisumiseen. Söderbergin teos taas tavoittelee kielellisyyttä, joka pakenee määritelmiä. Teos on itsessään tapahtuma ja praxis, joka luo omalla tavallaan pienen ei minkään. – Näiden kahden teoksen yhtymäkohtina on kielellisyyden käsittely hyvin eri tavoin. Toinen pohjaa sanoihin, merkitysten vähentämiseen ja itsesensuuriin, toinen taas vapauttaa sekä esityksen että kielen merkitysten ja määritysten vaateesta, kuvailee teoksia kuraattori Sonja Jokiniemi. Sarah van Lamsweerden taide liikkuu kuvataiteen ja teatterin välillä, tutkien (tuntemattomia) kieliä ja valtakulttuurin ilmiöitä. Van Lamsweerden on yksi taiteilijasäätiö Tre Tigrin perustajista ja hänen töitään on nähty ympäri maailmaa. Alma Söderberg on ruotsalainen koreografi ja esiintyjä. Hänen esityksissään ääni ja liike ovat samanarvoisia. Hän tutkii jatkuvasti, miten kietoutuneita nämä kaksi ovat toisiinsa. Sarah van Lamsweerde (BE): 80 Words 24.3. klo 19.00, 25.3. klo 15.00 Ala Söderberg (SE): Nadita 24.3. klo 20.15, 25.3. klo 16.15 Esitystaiteentalo Mad Housen viidettä kautta vietetään 18.1.–25.3.2018 Helsingin Suvilahdessa. Kevään 2018 ajan Suvilahden Tiivistämö-rakennus toimii paitsi kansainvälisenä näyttämönä esitysja performanssitaiteelle, myös Mad Barina.
7 Viikot 12-13 • Nro 6 M unkin S eutu KESÄAIKA ALKAA maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 25.3., jolloin kelloja siirretään yöllä kello kolmelta tunti eteenpäin kello neljään. MUISTATHAN Pääsiäismyyjäiset Meilahdessa ? Englantilaisen koulun perinteiset pääsiäismyyjäiset ovat sunnuntaina 25. maaliskuuta, kello 13-16, Mäntytie 14, Meilahdessa. Myytävänä on leivonnaisia kotiin, leluja, kirjoja, sekä kirpputori, arpajaiset, hiustenleikkuuta ja päänhierontaa. Kahvilassa lounasta sekä suolaisia ja makeita herkkuja. Pääsiäismyyjäiset järjestää Englantilaisen koulun Ystävät ry. Vaaraksi itselleen – hullunkurinen tragedia Terapiassa. Dani ja Leena. Pikku Huopalahden yhteisöteatterissa. ? Psykiatrisen hoitolaitoksen asukki Aale Häme katoaa. Perustetaan etsintäryhmä, johon liittyy myös kiky-päivää viettävä työporukka. Samaan aikaan muutama hoitolaitoksen asukki päättää jalkautua metsään etsimään toveriaan. Kahdesta etsintäoperaatiosta muodostuu matka ihmismielen heikkouksien äärelle. Pikku Huopalahden Yhteisöteatterin kevään 2018 näytelmä Vaaraksi itselleen on ihmisen elämää lähietäisyydeltä tarkkaileva musta tragikomedia, jossa kukaan ei ole turvassa koko elämän sekoittavalta mielen järkkymiseltä. Näytelmän ovat käsikirjoittaneet PHYT:n jäsenet Mira Martikainen sekä Markus Mäkelä ryhmän improvisaatioiden pohjalta. Ohjauksesta vastaa Kimmo Tähtivirta. Ensi-ilta on 8. huhtikuuta Pikku Huopalahden Nuorisotalossa, Hilda Flodinin kuja 3 / Tilkankatu 19. Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Haaga Kauppalantie 4 Villa Elfvikin luontotalossa maalis-huhtikuussa ? Tilaisuudet pidetään Villa Elfvikin luontotalossa, Laajalahdessa (os. Elfvikintie 4, puh. 09 8165 4400). Tietoa luontotalosta ja ajankohtaiset tiedon tapahtumista löydät internetsivuiltamme www.espoo.fi/villaelfvik. Voit myös esittää toiveita tapahtumista joko puhelimitse tai sähköpostitse villaelfvik@espoo. fi. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. ? Mäyrän metsän satuhetki 1.4.2018 klo 11 Opas lukee satuja Villa Elfvikin luontotalon Mäyrän metsässä. Luontotalon yläaulaan on rakennettu suomalainen metsä Mäyrän metsä, missä voi pukeutua metsän asukkaaksi ja leikkiä metsäneläinkäsinukeilla. ? Laajalahden linturetki la 7.4.2018 klo 8–11 Muuttolintujen saapuminen on varma kevään merkki ja aamulla linnut ovat aktiivisimmillaan. Aikuisille suunnattu maksuton retki alkaa Villa Elfvikin luontotalon pihalta. ? Tervetuloa takaisin! – koko perheen linturetki Laajalahdelle su 8.4.2018 klo 10.30–12.30 Kiipeämme lintutorniin ja liikumme rannan tuntumassa tarkkailemassa kevään lintuja. Retki sopii erityisesti perheen pienimmille. Yksi retken kohokohdista on tietysti evästauko, joten tuo mukanasi retkieväät. Maksuton retki alkaa Villa Elfvikin luontotalon pihalta. ? Opastus maalämpöön siirtymisestä su 8.4.2018 klo 14 Tervetuloa katsomaan ja kuulemaan, miten maalämpöön siirtyminen tapahtui vanhassa huvilassa ja mitä pitää ottaa huomioon, jos haluat siirtyä omakotitalossasi tähän ilmastoystävälliseen lämmitysmuotoon. Villa Elfvikin luontotalossa siirryttiin syksyllä 2014 sähkölämmityksestä maalämpöön ja hiilidioksidipäästöjä on pienennetty jo roimasti. Pidemmällä aikavälillä säästyy myös rahaa! Henkilökunnan pitämässä puolen tunnin opastuksessa pääset mm. tutustumaan talon kellaritilassa olevaan laitteistoon. ? Luomutuotteiden suoramyyntiä 15.4.2018 klo 10–15 Villa Elfvikin luontotalossa on mahdollisuus ostaa suoraan viljelijältä herkullisia luomutuotteita, mm. juureksia, sipulia, korppuja, spelttituotteita ja leipää. Myynnissä on myös laadukkaita kotimaisia luonnon voiteita, saippuoita ja shampoita sekä pihka-, terva-, mehiläisvahaja turvetuotteita.Café Elfvikissä molempina päivinä luomukeittolounas! ? Asiantuntijaluentoja kaupunkisuunnittelusta Luontotalossa esillä olevaan Tehdään Espoo yhdessä -näyttelyyn kuuluu viisi 30-45 minuutin pituista asiantuntijaluentoa, jotka valottavat kaupunkisuunnittelun arkea. Tervetuloa kuuntelemaan ja kyselemään lisää! • Leppävaaran kehitys maankäytön näkökulmasta, ma 26.3.2018 klo 12 • Espoon kaikille avoimet kartta-aineistot, ma 9.4.2018 klo 13 • Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet ja haasteet, ti 10.4.2018 klo 15 • Kulkuneuvojen yhteiskäyttö liikennesuunnittelussa, ma 16.4.2018 klo 14.30 ? Tule tapaamaan jätevesineuvojaa! su 22.4.2018 klo 11–13 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen järjestämällä neuvontapisteellä luontotalo alahallissa on mahdollisuus kysyä ja keskustella haja-asutuksen jätevesiin liittyvästä lainsäädännöstä, oman kiinteistön jätevesien käsittelystä, jätevesijärjestelmien käytöstäja huollosta ja kuivakäymälöistä ja talousveden tutkimisesta. Jaossa myös materiaalia edellä mainituista aiheista. Neuvontapiste on osa valtakunnallista jätevesiviikko, jota vietetään 16.-22.4.2018.Tervetuloa laittamaan jätevesiasiat ajan tasalle! ? Kompostointikurssi su 22.4.2018 klo 13–15 Eloperäisen jätteen kompostointi omalla kiinteistöllä on luonnonmukainen jätehuoltomenetelmä. Kompostoimalla saa biojätteistä ravinteikasta multaa pihakukille ja kasvimaalle. Kurssilla käydään tutustumassa luontotalon kompostoreihin. Kurssin tarjoaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut, HSY. ? Laajalahden linturetki la 28.4.2018 klo 18–20 Vesilinnut ovat saapuneet Laajalahdelle, joka on myös suosittu muuttavien lintujen yöpymispaikka. Aikuisille suunnattu maksuton retki alkaa Villa Elfvikin pihalta. Vaihtuvat näyttelyt Tehdään Espoo yhdessä – kaupunkisuunnittelulla toimiva elinympäristö 8.3.-22.4.2018 Näyttelyssä havainnollistetaan Espoon kaavoitusprosessia lähialueen ajankohtaisten kaavojen avulla. Tule katsomaan, miten sinä voit olla mukana oman elinympäristösi suunnittelussa. Ulkona pääset mobiililaitteeltasi katsomaan, mitä kaavakartan merkinnät tarkoittavat maastossa. Näyttelyn aikana järjestetään myös viisi asiantuntijaluentoa. Villa Elfvikin luontotalo on avoinna maaliskuussa ma-pe klo 9–15 ja su klo 10–16. Huhtikuussa siirrytään kesäaikaan, joten 31.3. alkaen talo on avoinna ma-pe klo 9–16 ja la-su klo 10–16, pääsiäispyhinä klo 10–16. Café Elfvik on avoinna viikonloppuisin ja pyhinä talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon on maksuton. Kompostoimalla saat ravinteet kiertoon. Kuva:HSY Linturetket Laajalahdelle alkavat huhtikuussa. Kuva: Villa Elfvik
8 Nro 6 • Viikot 12-13 M unkin S eutu ? Sävy-klubi lisää suosiotaan Oivassa. Maaliskuun puolivälin illassa oli superesiintyjät. Tuija Rantalainen lauloi hienoja aikuisten satujaan. ”Luupuisto” kertoo slangiksi hautausmaasta. Onkohan hän saanut vaikutteita Stadin Slangin tapahtumista. Sitten sisarduo MeriTuuli tulkitsi kauniin herkkiä balladejaan, ”Aamu Nousee” ym. Uusin ”Saimaa” on kaunis. Koiran vuosi tuli värikkäästi H e l s i n k i l ä i s e t pääsivät 12. kerran vastaanottamaan Kiinalaisen uudenvuoden keskellä kovimpia pakkasia Keskuskadulla ja Rautatientorin Jääpuistossa. Se syntyy Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisan ja Suomi-Kiina-seuran yhteistyönä. Koko Keskuskadun pituudelle levittyvässä tapahtumassa juhlittiin kukon vuoden päättymistä ja koiran vuoden alkua. Ohjelmassa oli Pekingistä saapuvien taiteilijaryhmien esityksiä sekä värikkäitä leijonaja lohikäärmetansseja. Kiinalaiset markkinat ja ruokatori olivat olennainen osa juhlintaa. Juhlinta alkoi Stockmannin tavaratalon sisällä, jossa kiinalainen lohikäärme kiemurteli ensimmäisen kerroksen käytävillä. Tapahtuma laajeni tällä kertaa myös Jääpuistoon. Punaiset lyhdyt ja herkulliset tuoksut löytyivät ensimmäistä kertaa myös Rautatientorilta. Jäällä nähtiin taitoluisteluesityksiä ja tarjolla oli maksutonta luisteluopetusta. Alueelle syntyi kaksitoista jääveistosta, jotka edustivat kiinalaisen eläinradan kahtatoista eläinhahmoa. Juhla huipentui ilotulitukseen Töölönlahdella. Uhanalaiset kotiäidit – Tuoksuu lapsuuteni hiihtoretkeltä / Miinusilma kasvattaa poskilleni omenat, sopii kylmän talven tunnelmaan. Jael Rantanen luki Stockmannin tavaratalon kahdeksannen kerroksen perinteisessä kahvilassa runojaan naistenpäivänä. ”Nainen” ilmestyi Suomi 100 runokirjaa – runosarjassa. Vuodenajoista talvi jää mieleen: – Korvat huutavat vielä pipoa, / nilkat korkeampia varsia. Tai: – Puiden asukit pakenivat / parvina kaukaisiin maihin, / hyvän sään aikana. Esikoisrunoilija tekee satiiriin helposti taipuvia havaintoja naisen ja hänen perheensä arjesta, luontokuvia ja kokemuksia kaupungilta. Rantanen ottaa kantaa myös yhteiskuntaamme. Hieno on ”Resepti” –runo, joka alkaa Suomi-maljan esiin ottamisella, sitten vatuloidaan puolelle ja toiselle: – rikotaan rakenne ja poistetaan vakaus. / Lisätään varovaisesti reunoille mamuja. Hän käsittelee loputtoman koulutuksen maata, ala-asteelta lukioon ja lopulta elämänkorkeakoulusta valmistuu ”elämäntieteen maisteriksi”. Suomessa tänään ”uhanalaiset kotiäidit” kantavat mallasmäyräkoiria. Lapset huutavat pizzataksinkuljettajaa isäksi, koska se ”tulee varmasti kotiin ja tuo ruokaa”. Jael Rantanen luki runojaan hitaan rauhallisessa tahdissa, kuulijan ajatuksille tilaa antaen. Kiire risoo häntä muutenkin: – Virus nimeltään Kiire / leviää pandemiana maailmalla / lännestä itään. / Lääkettä ei ole. / Vain vanhukset vastustuskykyisiä. Kirjoittaja halusi äidiksi varhain, runoilijaksi vasta myöhemmin. Nainen syntyi iltatähdeksi, seitsemänneksi lapseksi. Aforismikokoelma on pantu jo alulle. Runoteos on jo hyvin aforisminomainen. Omakustannetta saa Adlibriksestä. Nuoret osaksi yhteiskuntaa Nuoret on sisällytettävä osaksi yhteiskuntaa, Vuosaari-murhasta tuomittu ja tuomionsa istunut Janne Raninen sanoi Syrjäytymisen mekanismeja Ruotsissa ja Suomessa pohtivan seminaarissa Hanasaaressa, ruotsalaissuomalaisessa kulttuurikeskuksessa. Se on vaikeaa, jos yhteiskunta ja ympäristö viestittävät päinvastaista Kahden ruotsinsuomalaisen kirjailijan keskustelu on todella mielenkiintoinen. Arlanda-rinkiin kuuluneen Ranisen rinnalla keskusteluun osallistui Eija Hetekivi Olsson Göteborgin suunnalta. Hän teki ensin ”Tämä ei ole lasten maa” -nimellä suomennetun kirjan. Sitten ”Fuck skolan”. NEET-verkoston (Nuoret ilman koulutusta, työllistymistä tai harjoittelua) laskelmien mukaan keskiarvo nuorten syrjäytymiselle EU-maissa on 11,5 %, Ruotsissa 6,5 % ja Suomessa 9.9%. Mitä asialle voi tehdä, viranomaisten ja kolmannen sektorin järjestöjen yhteistyöllä? Ovatko kovat tuomiot nuorille rikollisille oikea tie edetä. Raninen puhuu toisen sukupolven maahanmuuttajanuorten ongelmista ja perheistä, joissa on kolme tai neljä sukupolvea rikollisia. Pojat perivät tavat isiltä ja ukeilta. Juurimusiikin uusi kyky SaraLee yhtyeineen soittaa svengaavaa ja sielukasta rhythm’n’ bluesia, jossa tuodaan perinteiseen rytmiin uutta näkökulmaa. Laulaja-saksofonisti SaraLeen kynästä syntyneet kappaleet tuovat yleisölle polveilevia laulumelodioita sekä tarttuvia sanoituksia, joita kitaristi Markus Tiiron harmoniat täydentävät. Rumpali Jani Ahtiainen ja kontrabasisti Jari Lehtomäki luovat vankan pohjan välillä päätä huimaavalle svengille. Lavan edessä diggaili paljon rockabilly-henkisesti pukeutuneita nuoria naisia Naistenpäivän iltana ravintola Juttutuvan levynjulkaisubileissä ilmestynyt ”Heart of Stone” -albumi yhdistää nautinnollisesti eri juurimusiikin alalajeja tehden levystä jälleen erittäin monipuolisen kokonaisuuden. Yhtyeen, ainoastaan omaa materiaalia sisältävä, ”Queen of Your Heart” -debyyttialbumi tuli 2016; toinen pitkäsoitto jatkaa linjaa. Irina hurmaa Vuotalolla Poprock-laulajatar Irinan keikka Vuotalossa oli maaliskuun hienoimpia. Tunnelma oli sisään tullessa täpötäyteen saliin kuin rockkonsertissa. 15-20-vuotiaat tytöt fanittivat katsomon oikeassa reunassa ja tekivät suoria välihuutoja Irinan hauskoihin spiikkeihin, kun hän esitteli vuorollaan bändinsä pojat. – Onks se sun mies?, joku huusi. Irina vastasi: – Kaikki nämä ovat mun miehiä. Olin itse katsomon vasemmassa reunassa, oven lähellä, jossa oli paljon arRisto Kolanen Maaliskuun kulttuurikierros Jääpuiston jäällä käväisi myös lohikäärme luistelemassa yleisön viihdykkeeksi. Kuva: Raimo Granberg. Jael Rantanen lausuu keskittyneesti ensirunojaan naisen elämästä Stockan kahvilassa naistenpäivänä. Kuva: Raimo Granberg. Ruotsinsuomalaiset kirjailijat Eija Hetekivi Olsson ja Janne Raninen keskustelevat nuorista osana yhteiskuntaa Hanasaaressa. Kuva: Håkan Forsgård/Hanasaari. Irina on ahkera keikkailija ja suosittu fanien keskuudessa. Kuva: Lars Johnson. Kulttuuri Freia Stenbäck (vas.) ja Nora Sandholm-Azémar ovat uskomattoman notkeita Kätkettyjen kasvojen esiintyjiä WHS Teatteri Unionissa. Kuva: Eero Alava. SaraLee on yleisönsä valloittava esiintyjä levynjulkaisukeikalla Juttutuvassa. Kuva: Jari Flinck.
9 Viikot 12-13 • Nro 6 M unkin S eutu Mestarit Tavalla Hasse Walli on suomalaisen rockin klassinen kitaristi Tavastialla. Kuva: Aki Schadewiz. Harri Saksala laulaa ja soittaa munnaria, huuliharppua Tavastian lavalla. Kuva: Aki Schadewiz. ? Paluu Tavastialle tuntui nostalgiselta. Tavalla vietin monia ”T-iltoja” opiskelijailloissa tiistaisin. Halvalla sisäänpääsylipulla sai aina teen ja sämpylän. Nyt Tava oli täynnä harmaapäitä rockin ja popin vuosikymmeniltä. Saimme maistaa maukasta mansikkakakkua kahden pitkän linjan muusikon 70 plus 70 = 140 illassa. Harri Saksala (Topmost, Soulset, Apollo, Kalevala) ja Hasse Walli (Jormas, Blues Section, Piirpauke, Asamaan) viettivät yhdessä mainion musiikillisen ”Powernight” –juhlaillan, jossa oli paljon vierailijaesiintyjiä – 60-luvulta nykypäivään. Saksala kertoo lehdelle, että kaksikon muusikkokaveruus on pitkä jo 60-luvun puolivälissä. Yhteisiä keikkoja, yhteistä klubeilla istumista. – Loppuvuodesta 1973 perustimme akustisen bändin, Punainen Lanka chileläisen Quilapayun -yhtyeen innoittamina. Mukana olivat mm Eija Ahvo, Sakari Kukko, Jukka Hauru ja Antero Jakoila. Bändi toimii edelleen, tosin ilman Hassea. Muutamaa vuotta myöhemmin yhteinen bändi oli Manifest. Se oli ensimmäinen ryhmä, joka levytti Jimi Hendrixiä suomeksi, ”Puita kaminaan” (=Fire). Pianistina toimi nuori Jukka Linkola. – Tiemme ovat kulkeneet Hassen kanssa monesti eri suuntiin musiikillisesti, mutta hyvinä ystävinä olemme pysyneet. Hassehan asuu kaikki talvet Dakarissa, Senegalissa, hän summaa. Toppareiden alkuperäiskokoonpanosta lauteilla olivat Saksala, Holle Holopainen, Eero Lupari ja Gugi Kokljuskin sekä uuden ajan Toppari Tommy Lindell. Kisu Järnströmiä tuurasi nuorempi Markus Rautio. Animalsja Kinks-hiteistä lähtien soundi soljui hyvin. ”You really got me” ja ”Black is black”, englanniksi ja suomeksi. Nuori Eduardo Martinez täydensi hyvin setin lopussa solistina. Saksala veti ”Näen mustaa vain” ja muut tutut soolonsa; aina yhtä komealta kuulostaa Gugin tulkinta ”Merisairaat kasvot”. Seppo Bruun juonsi mallikkaasti. Jormas-kaverit Pepe Willberg ja Ralle Wickström toivat kukkia ja ”Johnny be goode Walker” –pullon. Pepe kertoi, että hän pyysi Hasse Wallin rautalankabändinsä rumpaliksi 1962. Tämä sanoi suuntautuvansa ”enemmän jazziin”. Seuraavan vuoden lopulla Walli vaihtoi kitaraan. Pepe sanoi Hasselle neuvoksi, ”ettet sä ikinä opi kitaraa soittamaan”… Puolitoista vuotta myöhemmin Pepe pyysi Hassen Jormaksen, ”Pohjoismaiden parhaan bändin”, kitaristiksi. Walli osasi kaikki kappaleet, kun oli katsonut Jormasta koulubileissä. Mies valittiin kuulemma paitsi soittotaidon myös ulkonäön takia, koska muistutti Jeff Beckiä… Hän esiintyi illan alussa Nameless – bändin kanssa. vokkaita keski-ikäisiä ja vanhempia naisia. Hekin tuntuivat tykkäävän Irinan pop-biiseistä ja suomirockista Tavattoman luontevasti ja lämpimästi yleisönsä kohtaava Irina julkaisi viime keväänä ”Seitsemän”kokoelmansa, jonka nimi kertoo julkaisujen lukumäärästä. Hänellä oli myös saman niminen kiertue, jonka jatkoa Vuotalon konsertti on. Oli mukava kokea, miten moneksi uusin monitoimitalo taipuu. Viimeksi kuulin siellä Saarikosken ”Hämärän tanssit” –lausunta/tanssiesityksen, monia herkkiä Chydeniuksen tai muita laulukonsertteja. Nyt osa katsomosta pogosi ihan täpöillä. Me muutkin lauloimme kertosäkeitä mukana Lainasiivet –lauluun ja moniin muihin.. Siskokset värisevät pakomatkalla Wusheng Companyn ”Kätketyt kasvot” on japanilaisista kummitustarinoista inspiraatiota ammentava teos, jota WHS Teatteri Union esitti vanhassa elokuvateatterissaan. Se on visuaalisesti ja liikkeellisesti kaunis ja sisällöllisesti herkkä tarina kahden siskon matkasta kohti parempaa elämää. He ovat joutuneet hylkäämään kotinsa, mutta mennyt ei jätä heitä rauhaan. Nuorempi sisko joutuu pahan demonin uhriksi eikä ehdi näkemään määränpäätä isosiskonsa kanssa Kätketyt kasvot on peking-oopperan suomalaisen ryhmän aikaisempaan jylhän miehiseen ”taistelu”tuotantoon verrattuna intiimimpi teos. Ohjaaja Antti Silvennoinen kiinnostui elämän ja kuoleman välitilassa elävistä demoneista. Liikekieli on ryhmälle ominaista, energistä, vahvaa fyysistä läsnäoloa sisältävää, aasialaisista teatteriperinteistä kumpuavaa. Hienojen esittäjien Freia Stenbäckin ja Nora Sandholm-Azémarin asennot ovat matalia ja voimakkaita, mutta ilmaisu on vastapainoksi pehmeämpää ja runollista. Markus Rantasen live-musiikki on suuressa roolissa Naisen ja miehen ei odotettu suhde Ilmeisen ei-odotettua puhetta ja tanssia koimme Höyhentämön matalassa huoneessa maan alla Korkeavuorenkadulla. Venäläinen Vera Lapitskaya ja italialainen Giorgio Convertito ovat kansainvälisiä tanssitaitelijoita, jotka ovat kohdanneet toisensa v. 2009. Tanssiteos kertoo verbaalisesti ja ei-verbaalisin liikkein naisen ja miehen suhteen kehityksestä. He toistavat, oman, käsikirjoituksen lukujen numeroita, mutta hyppelehtivät monen numeron yli Usein toistuu se, että nainen haluaa ottaa seitsemän askelta eteenpäin elämässä, kun mies haluaa ottaa viisi taaksepäin. Lapitskaya on ihastuttava tanssija, joka puhuu mainion kirjakielistä brittienglantia. Convertitolle askeleet eteentai taaksepäin ottavat enemmän koville, mutta hän saa lopuksi kosittua – ennen kuin esityksen valot sammuvat. Yhteistuotantoesitys on oikein hyvä Höyhentämön tarjonnassa vaihtoehtojen paikkana. Käsisuudelma Aurora Karamzinille Aikamatkailu on mahdollista. Kansallismuseon uusi virtuaalitodellisuus heittää vuoteen 1863 Voit laittaa lasit silmille ja siirtyä ajassa taaksepäin, kun uusi virtuaalitoteutus avattiin 13.2. yleisölle. VRtoteutuksessa ihminen voi astua sisälle R. W. Ekmanin tauluun “Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi” ja keskustella keisarin ja eri säätyjen edustajien kanssa. Hän myös kokee entisen keisarillisen palatsin, nykyisen Presidentinlinnan, peilisalin Toteutus on esillä uudistetussa näyttelyosiossa, jonka teemana on 1860-luvun Suomi Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana. Tarkoitus on rakentaa vuoropuhelu autenttisten museoesineiden ja digitaalisesti tuotetun maailman välille niin, että kävijälle syntyy todentuntuinen tunne historiaan siirtymisestä. Esineiden yhteyteen rakentuu kävijäkokemusta laajentava historiallinen hetki. Valokuvaajamme kertoo, että hän melkein pääsi suutelemaan Aurora Karamzinia kädelle Esineiden taakse ulottuva kokemus kiinnostaa kaikenikäisiä, erityisesti nuoria. Ellette usko, ette kestä Jussi Kylätaskun ”Maaria Blomma” on vuodelta 1980 ja perustuu löyhästi 1930-luvulla vaikuttaneen maallikkosaarnaaja Maria Åkerlundin elämään. Seuraajia herätysliikkeessä kutsuttiin blommalaisiksi. Teatteri Tuikkeen Ilmaisukoulun Aikuisten Roihu -ryhmä esitti uuden Blomman. He kysyvät: – Onko elämäsi tyhjää ja merkityksetöntä? Täyttyykö maailmasi ennemmin kysymyksistä kuin vastauksista? (…) Ei hätää ja huolta, saavu Tapanilaan vanhalle tapettitehtaalle kohtaamaan IHME. Seremoniamestarina maan mainio uskonsa menettänyt pappi ja ihmeidentekijänä tietenkin itse maaginen, taivaallinen ja ylivertainen MAARIA BLOMMA! Ann-Mari Ohtamaan ohjaus toimii hyvin isossa ”peräsalissa”. Erityisen hyvin toimi herätyskokouksen blommalaisten kääntyminen yleisöön päin todistamaan, kukin vuorollaan. Lavasteina on vain sänky, jossa Sallamaari Rapon vaikuttava Blomma tekee ”unisaarnaaja”-ihmeitään ja papinrouvan, mainio Anna Norros, pitäisi synnyttää neitseestä. Tea Selin Kylmä-Kaisan haahuilijaroolista nousee vara-Blommaksi tekemään ihmeitä. Lääkäri paljastaa neitseestä syntymisen epäuskon, mukana on myös apua hakeva alkoholisoitunut ex-poliitikko. Atte Frestadius esittää häntä herkästi. Sisällissota Helsingin arjessa ”Vihan kevät – Helsinki 1918” on Sirpa Kähkösen käsikirjoittama episodinäytelmä, joka tuo Hakasalmen huvilan saleihin sisällissodan kaupunkilaisarjen. Olennainen osa on vanhasta ja uudesta valokuvasta ja liikkuvasta kuvasta koostuva, Japo Knuutilan ja Jan Kailan luoma installaatiokokonaisuus, jossa voi vierailla myös muulloin kuin esitysten aikana. Teos koostuu itsenäisistä episodeista, joita yleisö seuraa huoneesta toiseen siirtyen. Juoneen kuuluu myös aikakauden musiikki marsseineen, työväenlauluineen ja kupletteineen. Ansiokas on teoksen näkökulma tavallisen ihmisen, punaisen tai valkoisen, arjesta käsin 100 vuoden takaisesta kaupungista. Käsikirjoitus perustuu aikalaisten muistoihin, ja myös kaikki henkilöhahmot ovat syntyneet kirjallisten ja arkistolähteiden pohjalta. Nuoren Gösta Schybergsonin murha Töölönlahden jäälle on sellainen. Ympäristö oli sodan keskeisiä tapahtumapaikkoja. Saksalaiset tulivat kaupunkiin pohjoisesta, nykyistä Mannerheimintietä pitkin, ja Kansallismuseon kulmalla taisteltiin rajusti. Taru Mäkelä ohjaa, Reetta Ristimäki tuottaa. Teksti: Risto Kolanen Papin vaimo Anna Norros (vas.), herättäjä-Blomma Sallamaari Rapo ja pappi Tero Jyrhämä puivat uskonihmeitä sängyllä. Kuva: Anna-Mari Ohtamaa. Kulttuuri Kansallismuseossa voi tehdä aikamatkan vuoden 1863 säätyvaltiopäivien avajaisiin. Kuva: Raimo Granberg. Reetta Ristimäki (vas.), Tatu Siivonen ja Pinja Koski sairaalakohtauksessa, Pyry Nikkilä juoksee taustalla lääkäriasussa. Kuva: Maija Astikainen.
10 Nro 6 • Viikot 12-13 M unkin S eutu Josa Jäntti Kirja-arvostelu Hei me ajamme ojaan! ? SOTE homma käy yhä mutkikkaammaksi. Nyt eräs hallituspuolueen edustaja totesi rehellisesti, että näillä esittämilläni perusteilla koko homma menee pieleen. Sen peritaattellinen tarkoitus oli,on ja on aina ollut, että yksityiset kansalaiset siitä hyötyisivät tarvitessaan ko. terveysalojen palveluja. Voi vertauskuvallisesti ajatella, että kyseinen edustaja huutaa ratin takana istuvalle (pääministerille), että ” käännä rattia muuten ajetaan ojaan ”. Hänen vastauksensa on ” ei haittaa, kyllä korjaamoja aina löytyy. Olemme ajaneet jo niin pitkän matkan ja meidän pitää päästä kahden ryhmän tavoitepisteeseen ”. Puolet matkustajista on pakotettu tottelemaan kuskia ja toisesta puoliskosta yhä useampi pelkää, että nyt käy niin huonosti, että tätä bussiamme ei tämän ojaan ajon jälkeen pystytä korjaamaan ja se hajoaa kokonaan. Joukossa on myös pieni viiden matkustajan ryhmä, jonka on pakko uskoa kuskiin kuin joulupukkiin. Vakuuttaa toinen toisilleen, että joulupukki on olemassa ja ex päällikkömme ohjaa meidät taas takaisin ” jytkyyn ”! Tärkeintä on, että minun ryhmäni ( = kuski ) ja tuo toinen matkustajaryhmä pääsee kumpikin tavoittelemaansa päätepisteeseen riskeistä ja hinnasta välittämättä. Matkan alkuperäisellä tarkoituksella ei ole enää mitään väliä pääperusteluna, että olemme ajaneet jo niin pitkän ja vaivaloisen matkan. Pääasia on, että toinen ryhmä saa kansalaisille kalliin puoleisia ” huoltoasemia ” valta asemaan ja toinen ryhmä saa lisättyä ja vahvistettua ” byrokratiaa” ja sinne mahdollisimman monta päättäjää omista joukoistaan. Tuon yksittäisen, epäilevän matkustajan yksittäisille epäilyille ei kukaan kahdesta suurimmasta matkustajajoukosta pysty esittämään yhtään vastaväitetttä ainoastaan sen, että olemme yhdessä jo matkustaneet niin pitkän matkan. Liikkeelle lähdettäessä erittäin monet liikenteen asiantuntijat varoittivat bussin natisevista liitoksista, huonoista renkaista ja kuskin kokemattomuudesta bussin ratissa. Nyt tuossa epäilijöiden joukossa alkaa olla muitakin toisen isomman joukon matkustajista, jotka haluaisivat kuskin edes vähän jarruttavan tai pysähtyvän ennen mahdollista ojaan ajoa. Harkitsemaan samalla ja etsimään helpompaa ja toista vaihtoehtoista reittiä. Mutta SOTEtbussin ”rahastaja ” vakuuttaa oman joukon epälijöille, että kuskilla on henkilöauton ajokortti ja lentolupakirja. On mahdollista, että nämä kaksi ” hurjapäistä ” itsekästä ja itsepäistä ryhmää aiheuttaa uudet vaalit? Silloin on työeläkeläisten oltava valppaana ja äänestetttävä entisistä äänestystottumuksista huolimatta niitä ehdokkaita, jotka ovat perehtyneet eläkeläisten ongelmiin ( = elintasoa laskeva indeksi ) ja uskaltavat sanoa sen tuon rohkean kansanedustajan tavoin puolueensa käskyistä välittämättä! Josa Jäntti jk. kolme tähän saakka kriittisesti suhtautunutta virkamiestä käänsi takkinsa positiiviseksi. Perusteluna, että SOTEa on suunniteltu jo kauan. Onkohan takin vuori jotenkin nätimpi?? Helsinki 1918: Punaisia, valkoisia, saksalaisia – ja nälkää! Yli puolet valtuutetuista haluaa edistää lähipäiväkotia Helsingissä ? Valtuustoaloite lähipäiväkodista etenee valmisteluun Helsingissä. Aloitetta on valmisteltu usean puolueen edustajan kanssa yhdessä, ja sen on allekirjoittanut 43 valtuutettua. – Tavoitteena on tutkia, miten voisimme vahvistaa kaikkien lasten mahdollisuutta päästä lähipäiväkotiin. Sieltä siirryttäisiin lähikouluun. Lähipäiväkoti vahvistaisi lasten tasa-arvoa ja sujuvoittaisi perheiden arkea, aloitetta valmistellut valtuutettu ja kansanedustaja Pilvi Torsti toteaa. Aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää vuoden 2018 aikana, mitä tarkoittaisi ja vaatisi, jos kaupunki olisi jatkossa velvoitettu tarjoamaan päivähoitopaikat lähikouluperiaatteella. Tämä tarkoittaisi samoja oppilaaksiottoalueita, kuin mitä perusopetuksessa noudatetaan. Lähes kaikilla peruskoulujen oppilaaksiottoalueilla on useita päiväkoteja, joten oppilasaluepohjaisen lähipäiväkotipaikan osoittaminen olisi mahdollista toteuttaa joustavasti näiden päiväkotien välillä. Pilvi Torsti haluaa korostaa myös yhteisöllisyyttä kaupungin sisällä. – Päiväkoti ja koulu ovat paikkoja, joissa kaikki lapset ja vanhemmat käyvät. Lähipäiväkodit ja -koulut voivat muodostua yhteisöjen keskuksiksi kaupungeissa. Tässä Helsinki voi olla edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Pidemmän aikavälin tavoitteena monet tutkijat ovat korostaneet varhaiskasvatuksen hahmottumista yhä enemmän osaksi lasten koulupolkua, Torsti toteaa. Hän on seurannut yhtenäisen ryhmän päiväkotija koulutietä myös omien lastensa kautta. – Vanhin poikani on seiskaluokkalainen. Hän on ollut pääosin saman ryhmän kanssa nelivuotiaasta asti. Olen nähnyt hyvin konkreettisesti, miten lapset kasvavat yhdessä ja perheet pystyvät olemaan yhteydessä, kun tarpeita on. Nykyisellään Helsinki pyrkii tarjoamaan päivähoitopaikan perheen toiveiden mukaan ja huomioimaan sisarukset ja liikenteelliset seikat. Mitään velvoittavia kriteerejä kaupungilla ei ole. Kaupunki tarjoaa ala-asteen aloittaville koulupaikan niin sanotusta lähikoulusta, joka määrittyy oppilaaksiottoalueen pohjalta. Tietyin perustein on mahdollista mennä myös muuhun kuin lähikouluun. Lähipäiväkotiperiaatteeseen siirtyminen poistaisi myös turhat ja lapsia kuormittavat päiväkotien vaihtotarpeet esikouluun siirryttäessä. Nykyisellään useat lapset joutuvat vaihtamaan päiväkotia esikoulun alkaessa, koska esikoulua käydään jo nyt koulupolkua silmällä pitäen oman oppilasalueen päiväkodissa. Jos lapsi on ollut aiemmin muun alueen päiväkodissa, tästä nivelvaiheesta tulee lapselle turha ja kuormittava siirtymä. Aloitteessa esitetään, että asia selvitetään niin, että lähipäiväkoti-käytäntöön olisi mahdollista siirtyä alkaen vuonna 2019. Selvityksessä pohditaan toteuttamisen erilaisia vaihtoehtoja. Asiaa tarkastellaan niin, että huomioidaan myös todennäköisesti perheen erityistilanteesta kuten esimerkiksi vuorotyö, vuoroasuminen jne. tarvittavia poikkeamisperusteita. ? ”Nälkä meill on aina vieraanamme ” lauletaan työväenlaulussa, yhä edelleen. Todellinen nälkä yhdisti helsinkiläisiä sekasorron aikana 1917-1918, sata vuotta sitten. Tätä erittäin traagista ajanjaksoa kuvaa eri helsinkiläisten näkökulmista kirja ” Merkillinen on nyt maailman meno” (Otava 2017 ). Kirja on Samu Nyströmin ja Jörn Donnerin yhteinen teos, monen vuoden ansiokas kokoelma yksityisten ihmisten kirjeitä, kortteja. päiväkirjoja täydennettynä tuon ajanjakson lehtiartikkeleilla. Kirja alkaa vuoden 1917 marraskuun 1.päivästä ja päättyy joulukuun viimeiseen päivään 1918, jokaiselta päivältä on ainakin yksi merkintä. Omia kokemuksia Kirjan suuri ansio on sen ajankohtaisuus, se kuvaa ihmisten tuntoja juuri tuolloin, sellaisina kuin ne silloin olivat kuin ne koettiin. Kirjasta puuttuu jälkiviisaus, myöhemmät tulkinnat ja näkemykset. Kirjassa on pyritty historialliseen tasapuolisuuteen. Kirjeitä on niin punaisilta kuin valkoisiltakin, mutta ”herrasväen” kirjeet ja tunnot nousevat tahattomasti enemmän esille. Olihan kirjeitten kirjoittaminen sata vuotta sitten paljon yleisempää ”herrasväen” keskuudessa kuin Helsingin duunarien harrastuksena. Historian kulkua Kirjeet ja lehdistöotteet kuvaavat erittäin osuvasti tilanteiden kulkua Helsingissä vuoden 1917 lopulla ja vuoden 1918 aikana. Ensin hallitsevat punaiset Helsinkiä, valkoiset ovat piiilossa kunnes osat vaihtuvat, saksalaisjoukot valtaavat Helsingin kevättalvella 1918. Valkoiset riemuitsevat, kirjassa on herrasväen rouvien ylistyskirjeitä saksalaisille. Samaan aikaan punaisia rahdataan tuhatmäärin Helsingin satamasta Suomenlinnaan, vankileirille. Punavankien kirjeet kotiin ovat ruokapyyntöineen kirjan traagisinta antia kuten myös epävarmuus mahdollisesta teloittamisesta. Mielenkiintoinen kuva syntyy kirjeiden ja lehtien välityksellä myös vuoden 1918 kuningashankkeesta. Valtaosa ”herrasväestä” kannatti voimakkaasti Suomeen kuningasta Saksasta, väläytettiinpä kirjeissä yhteistä kuningasta Suomelle ja Virolle ! Yhteinen kuningas olisi varmaan hienoa tänä päivänä näille 100-vuotiaille valtioille, yhteistä tunnelia odotellessa ! Kurjuutta ja nälkää Suuri valtaosa kirjan kirjeistä koskee ravinnon saamista, ruokapulaa. Punaisten hallitsemassa Helsingissä ruokapula aiheutti levottomuutta, pitkiä jonoja, säännöstelyä, mustan pörssin kauppaa. Tilanne ei kuitenkaan olennaisesti muuttunut valkoisten Helsingissä. Nälkä oli myös ”herrasväen” pöydissä vieraana, vaikka tietysti paljon lievempänä kuin työläisillä. Erityisen kurja kohtalo oli punavangeilla Suomenlinnassa. Vankien nälkäkuolemat olivat jokapäiväisiä. Tautiepidemiat, influenssat ja erityisesti vuonna 1918 Helsingissä raivonnut espanjantauti verottivat erityisesti heikolla ravinnolla ollutta väestönosaa, niin Suomenlinnassa kuin itse kaupungissakin. Toivoa tulevaisuuteen Vankileirikirjeet ovat kaiken kurjuuden keskellä hämmästyttävän toiveikkaita. Tuomioksi tuli kuusi vuotta, mutta kyllä me vielä tapaamme, kirjoittaa punavanki vaimolleen. Toisenlaista toiveikkuutta uhoaa valkojohtaja Donner, joka saksalaisten avustamana elättelee toiveita itärajan ylitse menemisestä ja alueiden valloittamisesta, bolsevismin kukistamisesta. Eikä ole ajatuksineen yksin. Muutamat kirjeet korostavat malttia, armeliaisuutta myös punaisia kohtaan, mutta voimakasta kostomenttaliteettia on vahvasti esillä. Vaikka monien porvarillisten piirien tavoitteena oli työväenliikkeen täydellinen tuhoaminen vuoden 1918 jälkinäytöksissä, kunnallisvaaleissa 1918 sos.dem. puolue menestyi hämmästyttävän hyvin kun huomattava osa punaisista oli vailla kansalaisluottamusta eikä saanut äänestää. Helsingin suurin poliittinen ryhmä vuoden 1918 kunnallisvaaleissa olivat sosialidemokraatit ! Nyström-Donner Helsingin päiväkirja 1917-18 on erinomaisen mielenkiintoinen, monipuolinen kuvaus ihmisten tunnoista, tunnelmista Helsingissä poikkeusajankohtana sata vuotta sitten. Pekka Hurme Helsingissä edelleen runsas linnusto ? Helsingin tärkeistä lintualueista ja merkittävästä linnustosta on julkaistu raportti, jossa esitellään suojelullisesti merkittävien lintulajien edustavimmat pesimäalueet ja 136 tärkeää linnustokohdetta. Linnuille on Helsingissä eniten tilaa saaristossa, ja kaupungin saaristolinnusto onkin hyvin edustava. Myös merenlahtien kosteikot ovat valtakunnallisestikin merkittäviä lintupaikkoja. Kaupungin kasvaessa metsälinnusto on menettänyt pesimäalueitaan, mutta laajoja yhtenäisiä metsiä ja niiden lajeja on jäljellä Vuosaaren-Östersundomin alueella sekä Haltialassa. Myös isot metsäiset saaret, jotka ovat aiemmin olleet suljettuja sotilasalueita, ovat linnustolle arvokkaita. Suhteellisesti heikoimmassa asemassa on avomaiden linnusto, koska peltoja niittyalueet ovat supistuneet. Kaikilla viheralueilla on merkitystä linnuille, mutta moni tutkituista luontokohteista ei ollut linnustoltaan erityisen edustava. Yleisimpien 50 lintulajin esiintymistä ei raportissa tarkasteltu, vaikka ne ovatkin ihmisten luontoelämysten kannalta tärkeitä. Yleisten lajien kaavoitusta ja maankäyttöä ohjaava vaikutus on vähäisempi kuin harvinaisten lajien. Toisaalta maailmanlaajuisesti on todettu, että monien yleistenkin lintulajien yksilömäärät vähenevät, vaikka niiden kannat ovat edelleen runsaita. Tässä raportissa on tämänkin vuoksi lajistoa tarkasteltu laajemmin kuin uhanalaisuusluetteloissa. – Merialueilla erityispiirteenä on maailmanlaajuisesti uhanalaisen allin merkittävä talvehtimiskeskittymä: suuri osa Helsingin merialueen matalikoista on luokiteltu kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi. Helsingissä elää lisäksi maailmanlaajuisesti uhanalaisia pilkkasiipiä, punasotkia ja mustakurkku-uikkuja, toteaa ympäristöjohtaja Esa Nikunen ympäristöpalveluista. Raportti perustuu suurelta osin Tringa ry:n jäsenistön talkootöinä tekemiin pesimälintulaskentoihin sekä harrastusluonteisesti ympäri vuoden kerättyihin havaintoihin. Kalatiira. Kuva: Margus Ellermaa.
11 Viikot 12-13 • Nro 6 M unkin S eutu Tulossa historiallisen vilkas asuntokevät Talonrakentaminen vilkasta Helsingissä Vuonna 2017 valmistui 4 890 asuntoa. Jatkoa sivulta 3 ? Tilastotiedot Helsingin rakentamisesta 2017 ovat valmistuneet ja talonrakentaminen jatkui Helsingissä viime vuonna vilkkaana. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennustöiden perusteella rakennustuotanto myös pysyy runsaana. Vuonna 2017 valmistui kaiken kaikkiaan noin 529 400 kerrosneliömetriä asuinja toimitilarakennuksia uustuotantona ja laajennuksina. Määrä on 12 prosenttia enemmän kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tilastojulkaisusta. Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli Helsingissä 2000-luvun suurin (n. 883 800 k-m2) erityisesti asuinrakennusten rakentamiseen myönnettyjen lupien poikkeuksellisen suuren kerrosalan vuoksi. Vuonna 2017 aloitettujen rakennusten kerrosala oli kolmatta vuotta korkealla tasolla. Viime vuonna aloitettiin yhteensä noin 672 500 neliömetrin rakentaminen. Toimitilojakin rakennetaan keskimääräistä enemmän Myös toimitilarakentaminen jatkui keskimääräistä vilkkaampana. Vuonna 2017 valmistui toimitiloja noin 200 000 kerrosneliömetriä. Niistä kolme neljäsosaa oli liikeja toimistorakennuksissa. Liikeja toimistorakennusten rakentaminen tulee jatkumaan vilkkaana, sillä aloitettujen rakennustöiden kerrosalasta (n. 341 300 k-m2) niin ikään noin kolme neljäsosaa oli näissä rakennuksissa. Myös myönnettyjen rakennuslupien kerrosalasta (n. 243 000 k-m2) liikeja toimistorakennusten osuus oli 76 prosenttia. Helsinkiin valmistui 4 890 asuntoa vuonna 2017 Asuntoja on valmistunut jo kolmena vuonna edellisvuotta enemmän. Vuonna 2017 valmistui 4 890 asuntoa, joista 4 520 uustuotantona ja laajennuksina ja 370 olemassa oleviin rakennuksiin käyttötarkoituksen muutoksen myötä. Asuntotuotanto jatkunee vähintään yhtä vilkkaana, sillä uustuotantona ja laajennuksina aloitettiin noin 4 700 asunnon rakentaminen eli saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Myönnettyjen rakennuslupien kattama asuntomäärä oli vuonna 2017 poikkeuksellisen suuri: 7 924 asuntoa uustuotantona ja laajennuksina. Omistusja vuokra-asuntoja valmistui suunnilleen yhtä paljon Vuonna 2017 valmistui uustuotantona ja laajennuksina lähes yhtä monta omistus ja vuokra-asuntoa. Molempien osuus oli noin 46 prosenttia kaikista asunnoista. Asumisoikeusasuntoja oli puolestaan 8 prosenttia valmistuneista. Asuntojen keskikoko (60,5 m2) oli tilastojakson pienin. Omistusasunnot olivat keskikooltaan suurimpia (68,5 m2) ja vuokraasunnot pienimpiä (53,0 m2). Valmistuneiden asumisoikeusasuntojen keskikoko oli 57,2 m2. Pienten asuntojen eli yksiöiden ja kaksioiden osuus olikin tavanomaista suurempi, 61 prosenttia uustuotantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista. Kolmioita valmistuneista oli 24 prosenttia ja vähintään neljän huoneen asuntojen 15 prosenttia. Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisusta löytyy tarkempia tietoja muun muassa valmistuneista rakennuksista eri käyttötarkoitusluokkien mukaan ja valmistuneista asunnoista hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan. Jatkoa sivulta 3 ? – Kysyimme jäsenvälittäjiltämme myös sitä, mikä nyt erityisesti kiinnostaa asunnonostajia. Kaikki hyväkuntoiset asunnot, jotka ovat valmistuneet aikaisintaan 90-luvulla, mieluiten 2000-luvulla, ovat kiinnostavimpia, kommentoi SKVL:n toimitusjohtaja teisvarat menevät pankin edellyttämään omarahoitusosuuteen ja remonttilainaan tarvittavaa lisärahoitusta ei saa ilman omaa rahaa. Ainoastaan Helsingissä, Turussa ja Tampereella kysyntä on kovaa vanhoista kerrostaloasunnoista ja esimerkiksi noin 100-vuotiaat talot ovat erittäin haluttuja. Turun alueella erityispiirteenä ovat myös harvinaiset vanhat omakotitalot. 70-luvun talot ongelmallisia Pienja rivitaloissa on erityisryhmä, joka on hankalin myydä myyjien toivomaan hintaan: 70-luvulla valmistuneet pientalot, joissa on esimerkiksi alapohjan rakenteessa aikakaudelle tyypillisiä erityispiirteitä, jotka voivat vaatia merkittäviä peruskorjauksia. 70-luvun nopeasti rakennettu kerrostalokanta lähestyy myös kovaa vauhtia putkiremonttivaihetta, jolloin asuntojen hinnat laskevat nopeastikin. Varainsiirtoveron poistaminen helpottaisi työn perässä muuttamista Varainsiirtoveron merkitys korostuu erityisesti niille, jotka haluavat muuttaa työn vuoksi kasvukeskuksiin, joissa asuntojen hinnat ovat korkeammat ja varainsiirtovero syö ison osan asunnonvaihtoon tarvittavasta käteisen määrästä. Vuokra-asuntojen kysyntä Vuokra-asuntojen kysyntä nousee koko maassa tasaisesti. Erityisesti pääkaupunkiseutu kehyskuntineen ja yllättäen myös Pohjois-Suomi ovat vuokralaisten kiinnostuksen kohteena. Pääkaupunkiseutu Keskimäärin jopa yli 5% nousua kysynnässä sekä noin 2-3% nousua keskihinnoissa kerrostaloasunnoissa. Omakoti-, parija rivitaloissa ennustetaan ennallaan pysyvää hintatasoa kysynnän kasvusta huolimatta. Pääkaupunkiseudun kehyskunnat Kysyntä jatkaa keskittymistä palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen. Pienillä omakotitaloilla ja uudemmilla rivitaloilla kova kysyntä ja niiden hintojen odotetaan myös nousevan hiukan. Vanhojen rivitalojen sekä isojen omakotitalojen, joissa on vähän huoneita, hintojen odotetaan edelleen pysyvän ennallaan tai laskevan. Jussi Mannerberg. – Asunnon ostajat ovat yhä haluttomampia aloittamaan suuret remontit hankkimassaan asunnossa tai pientalossa. Erityisesti lähestyvä putkiremontti vaikeuttaa asunnon oikean hinnan löytämistä myyjän ja ostajan välillä, hän jatkaa. Remontoitavien asuntojen ostamista hidastaa merkittävästi myös se, että remonttiin on hankala saada rahoitusta, kun ostajan kä
12 Nro 6 • Viikot 12-13 M unkin S eutu Laki ja Kiinteistö Kukko&Kukko Oy avasi Huopalahdentiellä Jatkoa sivulta 3 Omistajayrittäjät poika ja isä ? Toimitusjohtaja Tuomas Kukko LKV, KiAT: Kiinteistönvälitysalan monipuolisen osaamisen lisäksi minulla on 7 vuotta takana myynninja markkinoinnintehtävissä, turvallisuusalalla, nuoriso-ohjaajana mm. hankalassa elämäntilanteessa olevien nuorten parissa sekä avoimen moottorityöpajan vetäjänä. Olen asunut koko nuoruuden Munkkiniemessä, joten alue on minulle erittäin tuttu. Harrastukset: tennis, kuntosali, moottoritekniikka, koiran kanssa ulkoilu, koiran kanssa vierailu palvelutaloissa ikäihmisten iloksi. Varatuomari, LKV Matti Kukko, s. 1949, toiminut aikaisemmin 18 vuotta asianajajana, viimeksi Asianajotoimisto Juridia Bützov Oy:ssa, ja sitä ennen 16 vuotta osuuspankkijärjestössä pankkilakimiehenä ja luottopäällikkönä. Kouluttanut 11 vuotta Kiinteistöalan ammattitutkinnon suorittavia henkilöitä Markkinointi-instituutissa MIT:ssa sekä LKV-kokeeseen valmistautuvia henkilöitä MIT:ssa, sekä Helsingissä että Oulussa. Koulutus jatkuu edelleen. Harrastukset: tennis ja senioreiden tennisvalmennus Toimintastrategia Pysyvä juurtuminen lähinnä Munkkiniemen alueen asuntomyynnin ja -vaihdannan markkinaan osaavana ja turvallisena sekä lämminhenkisenä asuntojen ja asuinkiinteistöjen välittäjänä. Asunnon vaihtaminen, ensiasunnon osto tai sijoitusasunnon hankinta on lähtökohtaisesti suurimpia sijoituksia mitä ihminen tekee elämänsä aikana varallisuuden puolesta sekä on tärkeä asia elämässä. Myyjien kannalta joudutaan myös usein pohtimaan perintöja perheoikeudellisia ongelmia aina edunvalvontaa ja -valtuutusta myöten. Kaupan kohteeseen liittyvät ongelmat on hallittava, ettei asuntokaupasta synny ikäviä jälkipuheita aina käräjäsalissa saakka. Myöskään verotuksen kautta ei asuntokaupassa saa tulla yllätyksiä Sen vuoksi olemme pyrkineet yhdistämään asunnon myyntiin hyvän välitystavan myötä riittävät turvaelementit sekä myyjälle että ostajalle. Asiakkaan aktiivinen kuunteleminen ja myyntikohteen osalta tarkkaakin tarkempi selonotto ovat keskeinen toimintatapamme, jotta myös tulevan ostajan edut voidaan suojata. Avoin tiedottaminen rakentaa molemminpuolista luottamusta. Mikään ei palkitse kiinteistönvälittäjää motivoivammin kuin tyytyväiset asiakkaat. Onnistuneen lopputuloksen takaa myyntitapamme sekä oikeudellinen osaamisemme. Sitä voidaan erityisesti korostaa, sillä toimialaamme kuuluu myös lakiasiaintoimisto. Sen kautta voimme auttaa asiakkaittamme kaikissa asuntokauppaan liittyvissä juridisissa ongelmissa myös välitystoiminnan ohella. Matti Kukko luennoi oikeudellisista asioista paitsi Markkinointi-instituutissa niin kuin myös HelsinkiMissiossa. Testamentti-, perintö ja edunvalvontaasiat sekä asumiseen liittyvät oikeudelliset kysymykset kiinnostavat varsinkin ikäihmisiä, joiden joukkoon myös Matti kuuluu. Tavoitteemme on järjestää Munkkiniemessä kyseisiin aiheisiin liittyviä puolentoista tunnin mittaisia yleisötapahtumia. Aluksi pienimuotoisessa toimistossamme, kuusi henkilöä kerrallaan toistuvin viikkopäivin. Se olisi hyvä alku ilmaisena tapahtumana. Jos innostusta ympäristön asukkaissa löytyy, tapahtumia voidaan laajentaa ja järjestää isommassa mittakaavassa. Adel Abidinin näyttelyssä historian kipupisteitä ? Ateneumin taidemuseossa nähdään 14.3.–22.4.2018 nykytaiteilija Adel Abidinin (s. 1973, Bagdad, Irak) näyttely History Wipes. Näyttely esittelee kansainvälisesti tunnustetun Abidinin uusia ja viime vuosien aikana syntyneitä videoinstallaatioita ja veistoksia. Teokset käsittelevät historiamme kipupisteitä ja ihmisenä olemista yhä epävakaammaksi muuttuvassa maailmassa. – Ihmisen olemassaololla on vain kaksi näyttämöä: mennyt ja tuleva. Olemme tottuneet luottamaan kirjoitettuun historiaan – mutta miten voimme olla varmoja siitä, että tiedämme historiasta koko totuuden? Entä mitä tapahtuisi, jos kadottaisimme mielestämme kaikki aiheuttamamme sodat ja kaikki tappamamme ihmiset? Tätä hypoteesia tarkastelen näyttelyssäni, kertoo Adel Abidin. – Ateneum on yksi maamme keskeisimmistä muistiorganisaatioista, ja se on muovannut kuvaamme suomalaisuudesta ja yhteisestä historiastamme jo vuodesta 1888 lähtien. Identiteettiin ja muistamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä myös Adel Abidinin taiteessa, kertoo museonjohtaja Susanna Pettersson näyttelyn esittämisen perusteista. History Wipes haastaa meidät katsomaan, mitä ympärillämme tapahtuu juuri nyt – ja mitä on tapahtunut viime vuosikymmenten ja -satojen aikana. Näyttely käsittelee epämukavia asioita, jotka mielellämme suljemme pois mielestämme. Aiheina ovat muun muassa etninen puhdistus, sota, pakolaisuus ja valtakoneistojen harjoittama manipulointi. Taiteilijaa kiinnostaa, mikä pyyhitään pois näkyvistä: mitä pyritään häivyttämään ja mistä vaietaan. Yhteensä 11 teosta nähdään eri puolilla museota pääportaikossa sekä toisen ja kolmannen kerroksen näyttelysaleissa. Monet näyttelyn uusista teoksista ovat syntyneet vuorovaikutuksessa museon arkkitehtuurin kanssa. Ateneumin tuottaman näyttelyn ovat kuratoineet Ateneumin taidemuseon johtaja, FT Susanna Pettersson ja intendentti Sointu Fritze. Samanaikaisesti Abidinin näyttelyn kanssa Suomen taiteen tarina -näyttelyssä esitetään erikoistutkija Erkki Anttosen kuratoima valikoima Henry Ericssonin (1898–1933) teoksia, jotka kuvaavat Suomen sisällissotaa. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy kirja Adel Abidin – History Wipes, jonka on kirjoittanut Susanna Pettersson. Kustannusosakeyhtiö Parvsin julkaisema kirjaesittelee Abidinin uusia ja vanhempia teoksia. Adel Abidin asuu ja työskentelee sekä Helsingissä että Ammanissa, Jordaniassa. Abidinin työskentelyä leimaa voimakas yhteiskunnallinen eetos. Hän käsittelee taiteessaan vaikeita aiheita usein kepeän huumorin ja sarkasmin keinoin. Silti teokset ovat syvällisiä, vakavia ja jopa synkkiä. Näyttelyyn liittyviä tapahtumia Ke 21.3. klo 18–19.30 ATENEUM LIVE – TALK SHOW Ateneum Bistro. Eläviä kohtaamisia Baba Lybeckin johdolla kerran kuussa: sanoja, sävyjä ja ajatuksia, itkua ja naurua sekä rohkeita väittelyitä. Aihe liittyy Adel Abidinin näyttelyyn. Vapaa pääsy. Ke 28.3. klo 10–20 TAIDETTA MEILLE! NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN ILMAISPÄIVÄ Vapaa pääsy opiskelijakortilla sekä alle 25-vuotiaille. Adel Abidin esittelee näyttelynsä englanniksi klo 16. Lisäksi Ajatus näkyväksi -pinssipaja Ateneumin sisäpihalla klo 15–18. Ke 28.3. klo 18.00–19.30 HISTORY WIPES? -PANEELIKESKUSTELU Ateneum-sali. Paneelikeskustelu identiteetistä, vallasta ja kulttuurista. Näyttelystä keskustelemassa taiteilija Adel Abidin, Ateneumin museonjohtaja Susanna Pettersson, Sitran ennakointiasiantuntija Mikko Dufva sekä Helsingin kuvataidelukion nuoria. Suomeksi ja englanniksi. AVOIMET OPASTUKSET NÄYTTELYYN Suomeksi torstaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 13 | Ruotsiksi su 1.4. klo 14 | Englanniksi su 8.4. sekä su 22.4. klo 12 | Venäjäksi su 8.4. klo 14 Aukioloajat: Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu Adel Abidin. Kuva: Martin Jäger. Adel Abidin: Arkisto (2018). Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen. Omistusasuminen on usein vuokra-asumista edullisempaa ? Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat Suomessa tammikuussa 2018 edellisvuoden tammikuun verrattuna 4 %. Erityisen hyvin kauppa kävi Espoossa ja Tampereella, missä kauppamäärät nousivat 7 % tammikuuhun 2017 verrattuna. Kun vertaillaan omistusja vuokra-asumisen kustannuksia, vuokraasunnon kuukausivuokran hinnalla maksaa Suomessa useissa kaupungeissa omistusasunnon lainanlyhennykset ja hoitovastikkeet. Tammikuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat 4 % edellisvuoden tammikuuhun verrattuna (työpäiväkorjattuna +0 %). Kauppamäärien kehitys oli positiivista muun muassa Espoossa (+7 %; +14 kpl), Tampereella (+7 %; +19 kpl), Joensuussa (+9 %; + 4 kpl) ja Kuopiossa (+2 %; + 2 kpl). – Erityisesti kerrostaloasuntojen kauppa oli vilkasta. Vanhojen kerrostaloasuntojen kauppoja tehtiin tammikuussa Suomessa 6 % enemmän kuin vuosi sitten tammikuussa. Esimerkiksi Espoossa vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärät nousivat 16 % edellisvuoden tammikuuhun verrattuna. Samoin Tampereella kauppamäärät kasvoivat 11 %, Vaasassa 10 % ja Joensuussa peräti 29 %, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen sanoo. Tammikuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Helsingissä (-1 %), Turussa (-1 %), Lappeenrannassa (-2 %), Vantaalla (-3 %), Vaasassa (-3 %), Kouvolassa (-6 %) ja Porissa (-12 %). Vuokraja omistusasumisen kuukausittaiset asuinkustannukset ovat useilla alueilla Suomessa hyvin lähellä toisiaan tai omistusasuminen kustannukset jopa vuokra-asumista matalammat. – Esimerkiksi Espoon Niittykummussa muutaman vuoden ikäinen 47-neliöinen kaksio myytiin velattomaan hintaan 290 000 €. Jos laskee, että kauppahinnasta 90 % olisi lainaa, niin lainanlyhennyksen kuukausieräksi tulee 984 €/kk ja vastike tässä asunnossa oli 155 €. Näin ollen asumiskulut ovat 1 139 €/kk ja samanikäisen ja vastaavan kokoisen kohteen vuokra samalla alueella on 1 150 €/kk, Ari-Matti Purhonen kuvaa. Vastaavasti Vantaalla Myyrmäessä uusi 45,5-neliöinen kaksio myytiin velattomalla hinnalla 208 500 €. Lainan kuukausittainen lyhennys 90 %:n lainaosuudella on 707 €/kk ja hoitovastike 173 €/kk eli asumiskulut ovat 880 €/kk. Vastaavan kaksion vuokrahinta on alueella 892 €/kk. Helsingissä Vallilassa 46,5-neliöinen kerrostalokaksio myytiin velattomaan hintaan 270 000 €. Lainan kuukausittainen lyhennys 90 %:n lainaosuudella on 916 €/kk ja hoitovastike tässä 2013 valmistuneessa asunnossa oli 253 €/kk, jolloin asumiskulut ovat yhteensä 1 169 €/kk. Vastaavasti muutamaa neliötä pienemmän kaksion vuokrahinta samalta alueelta on 1 200 €/kk. – Vastaavia esimerkkejä löytyy muiltakin alueilta Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta sekä Tampereelta, Turusta, Vaasasta ja Kuopiosta. Käytännössä omistusasuminen on kuukausittaisilta asumiskustannuksiltaan kannattavaa heti kun mennään hiukan kaupungin kalleimpien asuinalueiden ulkopuolelle, Purhonen sanoo. – Toki asuntolainan saaminen edellyttää ostajalta pankin vaatimaa alkupääomaa tai takaajaa lainalle. Lisäksi asunnonostajan on hyvä tiedostaa, millaiselta alueelta asuntonsa ostaa – hinnat eivät kaikkialla kehity nousujohteisesti, vaan joillakin alueilla asuntojen hinnat voivat jopa laskea, Purhonen sanoo. Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat tammikuussa 2018 keskimäärin 2 % vuoden 2017 tammikuuhun verrattuna. Hintakehitys on kuitenkin eriytynyt voimakkaasti maantieteellisesti. – Helsingissä neliöhinnat nousivat 7 % ja Vantaalla 2 % tammikuusta 2017. Espoossa hinnat pysyivät ennallaan, Ari-Matti Purhonen sanoo. Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat myös Porissa (+28 %), Lahdessa (+27 %), Turussa (+18 %), Kuopiossa (+7 %), Kouvolassa (+4 %) ja Tampereella (+3 %) tammikuuhun 2017 verrattuna. Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat laskivat Vaasassa (-17 %) ja Joensuussa (-3 %) sekä pysyivät ennallaan Lappeenrannassa (+0 %). – Kun verrataan yksittäistä kuukautta edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen, vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnan muutokseen vaikuttaa voimakkaasti se, minkä ikäisiä ja kuntoisia asuntoja ko. kuukautena on myyty. Paremman kuvan kaupunkien hintakehityksestä saa tarkastelemalla neliöhintojen liukuvaa keskiarvoa kuudelta kuukaudelta. Tämä kuvaa neliöhinnan kehitystä viimeisen 6 kk:n aikana, Ari-Matti Purhonen sanoo. Kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa tarkasteltaessa vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat ovat nousseet Helsingissä 7 %, Espoossa 5 %, Vantaalla 5 %, Tampereella 5 %, Turussa 14 %, Kuopiossa 2 %, Lappeenrannassa +3 % ja Lahdessa + 10 %. Sen sijaan neliöhinnat ovat laskeneet seuraavissa kaupungeissa: Pori (5 %), Joensuu (-4 %), Kouvola (-4 %) ja Vaasa (-1 %).
13 Viikot 12-13 • Nro 6 M unkin S eutu Pekka Paatero. ? Suomen Sotaveteraaniliiton hallitus on myöntänyt Sotaveteraanien kultaisen ansioristin 47 henkilölle ja Sotaveteraaniliiton ansiomitalin 69 henkilölle. Heidän joukossaan on soteveteraanityön päämäärien hyväksi toimineita ihmisiä yksityishenkilöistä politiikan ja kulttuurin merkkihenkilöihin. Tänä vuonna ansiomerkkien saajiin lukeutuvat mm. perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko, työministeri Jari Lindström, kansanedustaja Simon Elo sekä elokuvaohjaaja Aku Louhimies. Kultainen ansioristi on liiton merkittävin tunnustus Sotaveteraanien kultainen ansioristi voidaan myöntää tunnustuksena liiton tarkoitusperien hyväksi tehdystä erittäin merkittävästä ja pitkään jatkuneesta työstä. Sotaveteraaniliiton ansiomitali voidaan puolestaan myöntää sotaveteraanityön päämäärien hyväksi ansiokkaasti liiton tai sen jäenyhdistysten toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Kevään ansiomerkit jaetaan valtakunnallisen sotaveteraaniviikon yhteydessä. Liitto luovuttaa ansiomitalejaan kaksi kertaa vuodessa. Kevään huomionosoitukset annetaan valtakunnallisen sotaveteraaniviikon tietämillä, syksyn ansiomerkit taas liiton vuosipäivän yhteydessä. Sotaveteraanien kultainen ansioristi myönnettiin seuraaville: Suomen Sotaveteraaniliitto ja Rintamaveteraaniliitto edellyttävät maksuttoman pneumokokkirokotuksen toteuttamista sotiemme veteraaneille ? Sotaveteraaniliiton sosiaalija terveyspalvelutoimikunta, joka on liiton asiantuntijatoimikunta, kummastelee käytyä keskustelua pneumokokkirokotuksen hyödyllisyydestä yli 65vuotiaille ja niin muodoin myös sotiemme veteraaneille. Pneumokokki on bakteeri, joka aiheuttaa vakavia tulehduksia, kuten verenmyrkytystä, keuhkokuumetta ja aivokalvontulehdusta. Nämä kaikki taudit ovat eniten vaarallisia juuri iäkkäille ihmisille, joista vanhimmat ovat juuri sotiemme veteraanit. Sosiaalija terveyspalvelutoimikunta ihmettelee, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastustaa rokotuksia ensisijaisesti perustellen, että rokotuksen kustannusvastaavuus on huono, eli THL on sitä mieltä, että rokotuksen kustannukset ovat liian korkeat verrattuna rokotteesta saatavaan hyötyyn. Kaikki liiton sote-toimikunnan haastattelemat infektiotaudeista vastaavat lääkärit ovat toista mieltä. Myös mm. professori Timo Vesikari Tampereen Yliopiston rokotetutkimuskeskuksesta on sitä mieltä, että juuri ikäihmisten pneumokokkirokottamisella on huomattavat kansanterveydelliset ja – taloudelliset vaikutukset. Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton mielestä perustelut huonosta kustannusvastaavuudesta eivät sovellu sotiemme veteraaneihin senkään takia, että heille on tarjottu rokotetta valmistavan lääketehtaan puolesta rokote maksutta. Sotiemme veteraanit ovat lakisääteinen erityisryhmä, joiden terveyspalvelut on turvattava myös heidän terveyttään uhkaavien vaarallisten tautien ehkäisyn osalta. Tämä siitäkin syystä, että heidän tautien vastustuskykynsä on alentunut korkean, keskimäärin 93 vuoden iän takia. Toimikunta on sitä mieltä, että kaikille halukkaille sotiemme veteraaneille on tarjottava mahdollisuus maksuttomaan pneumokokkirokotukseen, jonka toteuttaa julkinen terveydenhuolto. Pekka Paatero Läänin sosiaalija terveysneuvos, emeritus Sosiaalija terveyspalvelutoimikunnan puheenjohtaja Pentti Suppola veteraaniasioista vastaava lääkäri, Lohja toimikunnan jäsen Pakkasten lauhtuessa putket paukkuvat Suomen Sotaveteraaniliitolta huomionosoituksia Iiro Aalto, Kitee Marketta Asikainen, Lahti Toivo Grönlund, Espoo Asta Heickell, Helsinki Antti Heikkilä, Taivassalo Kalervo Hellsten, Kouvola Eira Häkkä, Padasjoki Rauha Hämäläinen, Järvenpää Erkki Härkälä, Huittinen Sirkka Iljin, Raisio Mauri Jaakkola, Helsinki Raili Jantunen, Heinola Kalervo Jokinen, Salo Marja-Liisa Kaltio, Oulu Anna-Liisa Kankaanpää, Sievi Pertti Keihäs, Turku Raili Kivilahti, Jämsä Pentti Koistinen, Lantana, USA Sinikka Konkola, Salo Aarre Koskenmäki, Helsinki Viljo Lehtonen, Helsinki Neidre Lembit, Tallinna Anneli Lius, Mänttä-Vilppula Teuvo Mahrberg, Hämeenlinna Ritva Muhola, Sievi Heikki Mäkelä, Orivesi Veikko Mäkelä, Hämeenlinna Matti Naskali, Ulvila Terttu Nuppola, Kouvola Hans Nyholm, Lake Worth, USA Matti Passi, Vantaa Sinikka Peronius, Pälkäne Reino Perta, Kirkkonummi Raimo Pohjanheimo, Tampere Esko Rantanen, Huittinen Hilkka Rantio, Espoo Raimo Riikonen, Espoo Raili Saastamoinen, Keitele Matias Santamäki, Karijoki Hilkka Siltanen, Jämsä Mirja Silvan, Lake Worth, USA Christer Sundman, Borgå Aulis Suominen, Taivassalo Eino Takala, Alajärvi Raimo Tonttila, Orivesi Pauli Uusimäki, Vimpeli Finn-Göran Wennström, Helsinki Sotaveteraaniliiton ansiomitali myönnettiin seuraaville henkilöille: Mikko Aaltonen, apulaispormestari, Tampere Jarmo Ahonen, liikennöitsijä, Hamina Jens Christian Andersen, ministerråd, Denmark Aulikki Blomqvist, veteraaniyhdyshenkilö. Porvoo Simon Elo, kansanedustaja, Espoo Heli Erkkilä, diakoni, Helsinki Pekka Eskelinen, johtava terveyskeskuslääkäri, Paimio Rainer Fabricius, rauhanturvaaja, Juva Nadia Gustafsson, lentoemäntä, Espoo Miia Haavisto, tuottaja, Helsinki Pekka Juhani Halinen, työsuhdepäällikkö, Kouvola Erkki Jaakko, koulutustarkastaja, Kauhajoki Merja Heinonen, palveluohjaaja, Ylivieska Simo Holopainen, toimittaja, Helsinki Erika Honkanen, kulttuurikoordinaattori, Nokia Raimo Honkanen, liikenneneuvos, Mikkeli Sirpa Hämäläinen, palveluohjaaja, Viitasaari Merja Junttila, vastaava fysioterapeutti, Mynämäki Tuomo Juntunen, toimitusjohtaja, Kangasala Marja Kangasniemi, lentoemäntä, Nurmijärvi Matti Karhos, kulttuuriasiainpäällikkö, Lahti Mauri Keinänen, asiakaspäällikkö, Hyvinkää Ib Ketler, kriminalinspektör, Denmark Timo Kivinen, kenraaliluutnantti, Helsinki Kalevi Kiviniitty, professori, Siikajoki Vesa Koivisto, kirkkoherra, Järvenpää Kirsti Kosonen, lentoemäntä, Nurmijärvi Pia Kuhakoski, deputy country manager, Helsinki Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja, Järvenpää Mika Kulju, historioitsija, Tornio Taisto Kuronen, asiamies, Vantaa Matti Juha Käkelä, päätoimittaja, Kurikka Marianne Känä, kirkkoherra, Eurajoki Ilari Laine, toimitusjohtaja, Helsinki Marjo Laitakari, lentoemäntä, Helsinki Anu Lehtinen, yksikön päällikkö, Nokia Sari Leino-Laine, lentoemäntä, Hyvinkää Jari Lindström, työministeri, Kouvola Aku Louhimies, ohjaaja, Helsinki Juhana Manner, toimitusjohtaja, Helsinki Elina Melgin, toimitusjohtaja, Helsinki Helena Moilanen, diakonissa, Helsinki Kimmo Mäkinen, yliluutnantti, Kaarina Tuomo Niiranen, rauhanturvaaja, Hirvensalmi Peeter Paenurm, sotilaspappi, Harumaa Pertti Peltonen, yrittäjä, Rauma Marja-Leena Pihlajamaa, osastonhoitaja, Helsinki Hannu Piispanen, rauhanturvaaja, Jyväskylä Peep Pillak, historioitsija Antti Prepula, turvallisuuspäällikkö, Lahti Veli-Matti Puolakka, liikennöitsijä, Kouvola Gunvor Pått, stud.merk., Vasa Timo Raikko, toimitusjohtaja, Pöytyä Erkki Rautiainen, johtaja, Oulu Esa Ruuttunen, oopperalaulaja, Vantaa Rami Saarela, luova johtaja, Helsinki Annika Saarikko, perheja peruspalveluministeri, Turku Veli-Matti Salo, hallituksen puheenjohtaja, Porvoo Juha Saura, maatalousyrittäjä, Pöytyä Markus Seppälä, vaskisoitinopettaja, Alavieska Sirkku Soini, general counsel, Helsinki Kaarina Suhonen, pääsihteeri, Lahti Eija-Liisa Suisto, toiminnanjohtaja, Oripää Pekka Timonen, filosofian maisteri, Helsinki Petri Toivonen, tasavallan presidentin adjutantti, Helsinki Antti Tukeva, maanviljelysneuvos, Kurikka Irja Tulonen, kunnallisneuvos, Tampere Katja Uitus-Mäntylä, vanhustyönjohtaja, Nokia Heini Vilbiks, historioitsija, Viro ? Pitkän kireän pakkasjakson jälkeen lauhtuvat kelit aiheuttavat jopa useita satoja vesivahinkoja rikkoutuneiden putkien vuoksi. Jäätyneet käyttövesiputket ovat kovilla jään turvotessa ja vaurioittaessa putkistoja. LähiTapiolan riskipäällikkö kannustaakin tarkistamaan viimeistään nyt kesämökkien ja muiden vapaaajan kiinteistöjen vesiputkien kunnon ja toimivuuden. – Vakuutusyhtiössä jäätyneiden putkien aiheuttamat vesivahingot näkyvät usein vasta viiveellä. Vaarassa ovat erityisesti ne kiinteistöt, joissa käyttövesilinjastot pääsevät jäätymään ja sulamaan omia-aikojaan. Esimerkiksi kesämökillä, johon on jätetty talveksi vedet päälle, voi vuotovahinko pahimmillaan valua pitkäänkin ennen mökkikauden alkua ja aiheuttaa jopa kymmenien tuhansien eurojen vahingot, kertoo LähiTapiolan riskipäällikkö Juhani Savolainen. Savolaisen mukaan joinakin vuosina ilmenevät pitkään jatkuneet kireät pakkastalvet voivat aiheuttaa jopa tuhansia jäätymisja vesivahinkoja kiinteistön omistajille. – Jos epäilee, että kylmillään jääneen rakennuksen putkistoihin on voinut jäädä vettä, on nyt ilmojen lauhtuessa viimeisiä aikoja varmistaa putkistojen kunto ja veden normaali virtaus. Myös vesimittarin voi tarkistaa, että se ei pyöri omiaan ja kerro rakenteisiin vuotavasta vedestä, Savolainen kertoo. Savolainen suosittelee, että ilman päivittäistä valvontaa olevissa kiinteistöissä, veden pääsulku tulee sulkea jo piha-alueen sulkuventtiilistä tai katkaista oman vesijärjestelmän vesipumpun syöttövirta. Jäätyneiden putkistojen sulatuksessa kannattaa turvautua alan ammattilaisen apuun. Kotivakuutuksesta lähtökohtaisesti korvataan vuotovahingot. Vahinkojen varalle on kuitenkin tärkeää muistaa erityisesti talvikauden suojeluohjeen mukaiset velvoitteet huolellisen kiinteistön omistajan toimista esimerkiksi käyttövesiputkien jäätymisen osalta rakennuksen riittävästä valvonnasta ja sisälämpötilasta. Töölönlahdella saa suppailla myös ensi kesänä Maksim Gorkin syntymästä 150 vuotta ? Helsingin kaupunkiympäristön toimiala on tänään 12.maaliskuuta keskustellut Hakuna Matata Sup Rentalin kanssa. Toiminnan jatkamiselle ensi kesänä Töölönlahdella, tapahtumapuiston pohjoiskärjessä, Karamzinin rannassa, ei ole Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puolelta estettä. Alueen vuokrauksen ehdoksi tulee kuitenkin yrityksen väistämisvelvollisuus silloin kun alueella järjestetään tapahtumia, joiden toteuttamisessa suppauksesta arvioidaan aiheutuvan logistisia ongelmia. Hakuna Matatan puolelta on todettu, että he vetävät oikaisuvaatimuksensa takaisin, kun myönteinen päätös on tehty. ? FT Ben Hellman vierailee Käpylän kirjastossa kertomassa Maksim Gorkin elämästä ja tuotannosta ja ohjaaja Janne Reinikainen Pohjallanäytelmän ohjaamisesta tiistaina 27. maaliskuuta kello 18 – 19.30. Tilaisuuden järjestävät Käpylän Druzhba, Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5.
14 Nro 6 • Viikot 12-13 M unkin S eutu ? Katsauksessa on mukana valokuvia, öljymaalauksia, sekatekniikka ja autismisäätiön taidetoimintaa. Jätkäsaaren gallerioiden säilymisen puolesta kerään nimiadressia, mikä on hyvä asia. Koskettava kuvadokumentti silpomisesta Solidaarisuuden ja palkitun kuvajournalisti Meeri Koutaniemen Muutoksentekijät-näyttely kertoo ihmisistä, jotka haluavat lopettaa silpomisperinteen. Valokuvissa on rohkeita muutoksentekijöitä Keniasta, Somalimaasta ja Suomesta. Koskettavia tarinoita ja valokuvia näkee Sanomatalon käytävägalleriassa. – Lähdin Keniaan ja Somalimaahan katsomaan läheltä sitä, kuinka paikalliset ovat aktivoituneet ympärileikkauksen lakkauttamiseksi. Näyttely tuo lähemmäksi ne yksilöt, jotka ovat nousseet kehittämään sisältä päin omaa kulttuuriaan ja vaatimaan pysyvää muutosta koko yhteisölleen. He osoittavat, kuinka hiljaisuuden tabu rikotaan vain ääntä pitämällä, taiteilija painottaa. Koutaniemi on tarttunut arkoihin ja vaiettuihin aiheisiin ja tehnyt laajemmalle yleisölle tunnetuksi tyttöjen sukuelinten silpomisperinnettä. Hän haastatteli sekä miehiä että naisia, silvottuja ja silpomiselta säästyneitä, nuoria ja vanhoja, uskonnollisia johtajia ja opiskelijoita. Pyrkimys loputtomuuteen Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee Pekka Kokkosen ”Häiritsevät asiat” näyttelyn. Hän valmistui v. 1995 kuvataiteilijaksi muun työn ohessa, kun opiskeli Barcelonassa taiteen laitoksella vaihto-oppilaana.– Hyvästä alkumenestyksestä huolimatta poistuin taidemaailmasta melko pian, maalausjälkien hävitessä ensilumeen, hän kertoo pilke silmäkulmassa.. Pitkän tauon jälkeen Kokkonen raotti taidemaailman ovea 2009 ja suoritti ylemmän AMKtutkinnon. Pohdiskelu johti aikaisemmasta ilmaisusta luopumiseen ja uuden etsimiseen. – Onko minulla mitään sanottavaa? Joo, joo, vastasin. Tänään hän pohtii, ovatko teokset kolmiulotteisia, voivatko ne viitata veistoksen tai installaation suuntaan, katsojan läsnäoloa unohtamatta.– Pyrin läpinäkyvyyteen, ilman reunoja, jatkumoon joka suuntaan. Naisvoima palaa – Työni ovat kuin villejä kukkia, jotka eivät mahdu maljakkoon. Manuela Boscon abstraktit sekatekniikalla toteutetut teokset edustavat ajan voimakasta, kaiken muuttavaa liikettä: feminiiniä tulta – ja tuulta. ”The Queen Is Back” on näyttely feminiinisen luomisenergian paluusta. Työt ovat oodi naiseudelle. Teoksissa roihuavat kukkamaiset hahmot, joista voi aistia sielun herkkiä liikkeitä ja luomisen vimmaa. Kun näki teini-ikäisen aitaja pikaviestijuoksijan Sydneyn olympialaisissa 2000, ei hevin uskonut, että hänestä kehkeytyy hyvin monipuolinen taiteilija, näyttelijäkoulutuksen saanut kuvataiteilija. Suomalaisitalialaisia geenejä omaava nainen puhuu siitä, miten ajan henki on matkalla kohti harmonisempaa tapaa elää, sydämestä käsin. – Kukat palavat kuolemaa vasten, kukoistavat ja hehkuvat estottomasti elämää. Maailmassa vallitseva arvojärjestelmä muuttuu. Kolmen vuoden nuoreen ikään päässeen Galleria Ruplan, Helsinginkatu 16, näyttelyssä osa töiden tuotoista lahjoitetaan Hurstin leipäjonon toiminnan tukemiseen. Keväinen katse valoa kohti Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, luo kevätkatseen ”Valoa kohti”. Sitä kohti kulkee neljä taiteilijaa, joita yhdistää Helsingin taideyhdistyksen jäsenyys. Hanna Heloterä sanoo, että maalaus on tapa irrottautua arjesta ja viedä ajatukset muihin maailmoihin.– Maalaan vain silloin, kun olen energisimmilläni. Luonto ja erityisesti eläimet inspiroivat minua, ja ne ovatkin usein aiheina tauluissani. Peurat ovat esiintyneet usein, koska niiden herkkä maalauksellisuus kiehtoo häntä. Pirjo Källi odottaa miten kuvat ”astuvat esiin”. Värien merkitys on suuri niiden vahvan psykologisen ja esteettisen vaikutuksen vuoksi. Marianne Matikan teoksista löytyy taiteellisia oivalluksia, käsitteellistä yllättävyyttä ja tunteisiin vetoavaa herkkyyttä. Tellervo Rouhiaisen taiteen ideapankkina toimii useimmiten meri, jonka sukeltajana hyvin tuntee kuohuja myöten. Elämä tarjoaa vaihtoehtoja AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B, esittelee Maria Ruotsalaisen maalauksia, joilla kaikilla on sama, koko näyttelyn, nimi: ”Kohti parempaa huomista”. Hänen taiteellinen julistuksensa on hyvin filosofinen. – Elämä tarjoaa vaihtoehtoja, – vai tarjoaako? Vaihtoehtoja ei tunnu löytyvän. Ei saa herpaantua, on yritettävä. Sitten vaikeudet tuntuvat väistyvän. Taiteilija löytää aivan uusia teitä: – Uudet suunnat saattavat antaa uuden mahdollisuuden. Uuden paremman elämän. Alfa-Art -taidekoulun kasvatti toimii Kolmas Kerros ry:ssä, joka on taiteilijoiden ylläpitämä, voittoa tuottamaton yhdistys. Siitä on kasvanut virkeä ja monitaitoinen taidekeskittymä, jonka työhuoneissa Arabianrannassa työskentelee noin 40 eri alojen taiteilijaa ja kädentaitajaa. Ruotsalainen on pitänyt näyttelyjä siellä ja myös Artikan monissa yhteisnäyttelyissä. Sädehoidosta syntyy kuvataidetta Hanna Keynäs on tehnyt kuvataidetta koko elämänsä ajan, joista viimeiset 20 vuotta Autismisäätiön taidetoiminnassa. Työskentelytekniikka ja teosten aihepiiri on vaihdellut kausittain. Värikylläiset maalaukset ovat aina pysyneet hänen tuotannossaan. ”Auringonpaiste” on nimeltään Papu Gallerian, Mariankatu 24, näyttely. Hänet valittiin kehitysvammaisten taiteilijoiden tuen vuoden 2018 taiteilijaksi. Tulevana kesänä Keynäs on mukana koko nykytaiteen kentän terävintä kärkeä esittelevillä 23. Mäntän Kuvataideviikoilla. Aihepiirit ovat käsin kosketeltavan kehollisia, aiheina ovat olleet synnyttäminen, vauvat, aivot ja muut kehon osat. Henkilökohtainen kokemus sädehoidosta äärimmäisen miellyttävänä kokemuksena jätti hoidon ja laitteistot kuvastoon pysyvästi. Hoidon valo on lämmin. Luonto luo kuvionsa Matti-Tapio Paatelainen esittelee teemalla ”Vapaa kuin taivaanlintu” öljyvärimaalauksiaan kankaalle Jade Galleryssä, Punavuorenkatu 4. Hän kiinnittää huomiota luonnon kuvioihin, joita seuraa. Hän huomaa, että luonnosta löytyy mitä erilaisimpia kuvia kaikkialta, vaikka ne kestäisivät vain muutaman minuutin tai sekunnin. Aihe tarkoittaa myös vapautta tehdä taidetta tai muuta työtä tarvitsematta pelätä toisten ihmisten arvostelua tai valtioinstituution painostusta. Taiteilijaa kiehtovat metsäiset alueet, komeat männyt meren rannalla Vuosaaren Aurinkolahdessa, Tattarisuon koivikoissa tai Haltialan peltomaisemissa, joissa ateljeerakennukset ovat sijainneet. Koulutus taiteilijaksi tapahtui pääosin Kulttuuritalon Kuvataidepiirissä neljän vuosikymmenen ajan, sen taideyhdistyksen toiminnassa. Avajaisissa kuultiin musiikkia sopraano Liisa Sunilalta ja säestäjä Olli Yli-Harjalta KiviJuhlat ry:stä. Taiteilijatapaaminen on 29.3. klo 16.45, ennen purkua. Maalauksia elämän varrelta Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esittelee Marja Tannisen ”Maalauksia matkan varrelta”. Hän piti ensimmäisen näyttelynsä 50 vuotiaana. Elämäntyönsä Tanninen teki puolustusvoimissa , noin 10 vuotta myös piirtäjänä, joko sijaisena tai oman toimen ohella. Kun kysyn, mitä hän piirsi, se jää salaisuudeksi. Näyttely on samalla 70-vuotisjuhlanäyttely, joka koostuu viimeisen parin vuoden teosten lisäksi myös varhaisempien vuosien teoksia, elämän matkan varrelta, aina kynä tai sivellin kädessä. Matkan voi käsittää myös konkreettisesti. – Teokset esittävät näkemääni kulkiessani kotoSuomessa ja vähän maailmallakin. Taiteilija sanoo olevansa mieleltään pikkutarkka esteetikko: – Rakastan kauneutta, sopusointua, järjestelmällisyyttä. PS. Korjaan yhden pikkuvirheen edellisestä lehdestä. G12:n taiteilija Boehmin kuvan alla oli etunimi virheellisesti Joakim. Oikea on Juhani, kuten leipätekstissä luki. Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen Maaliskuun kuvataide Kuvataiteilija Pekka Kokkonen ja polykarbonaattilevylle tekemänsä teos Aa bb / XX xX Galleria Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Manuela Bosco on kuvassa värikkään teoksensa Mad about youn kanssa Galleria Ruplassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Maria Ruotsalainen ja yksi Kohti Parempaa huomista –teoksistaan Galleria AVAssa. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Keynäs tekee kuvataidetta Autismisäätiön taidetoiminnassa. Kuvassa hän istuu työnsä Auringonpaistetta kuvaavan työnsä alla Papu Galleriassa. Kuva: Matti K. Niiranen. Kuvataide K u v a j o u r n a l i s t i Meeri Koutaniemen valokuvia on esillä Sanomatalon käytävägalleriassa olevassa Solidaarisuuden Muutoksentekijät –nimisessä näyttelyssä. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Heloterä taustallaan työnsä Löytöretkiä (yllä) ja Kolme kultaista palloa II Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 12-13 • Nro 6 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Hollantilaisentie 11 Ravintola Kadetti Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Kaipaatko apua ulkoiluun? Kaipaatko juttuseuraa? Valviran hyväksymä lähihoitaja tarjoaa apua arjen asioihin. Soita 040-937 3005 / Lily Luoti www.lilynviriketoiminta.fi Kotitalousvähennys, alv 0% PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi ENGLANTILAISEN KOULUN PERINTEISET PÄÄSIÄISMYYJÄISET SUNNUNTAINA 25.3.2018 KLO 13-16 MÄNTYTIE 14. Myytävänä leivonnaisia kotiin, leluja, kirjoja, kirpputori, arpajaiset, hiustenleikkuuta ja päänhierontaa. Kahvilassa lounasta sekä suolaisia ja makeita herkkuja! Järj. Englantilaisen koulun Ystävät ry. Tervetuloa! Pääsiäisen Kärsimysfestivaali WHS Teatteri Unionilla Vuoden työväentutkimus 2017 -palkinnot ? Työväentutkimus – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä. Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja palkintoa tukevat ajatuspajat Kalevi Sorsa -säätiö ja Vasemmistofoorumi. Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati. Valintaa tehdessään raati kiinnittää huomiota teoksen kiinnostavuuteen, uuteen näkökulmaan, tarkastelumetodeihin, tunnelmaan sekä kokonaisuuteen. Palkinnon tarkoituksena on tukea ja kannustaa työväestön laaja-alaista, oppiainerajat ylittävää akateemista tutkimusta samoin kuin tutkijapiirien ulkopuolella olevien kansalaisten aktiivista harrastusta työväentutkimuksen kirjallisella saralla. Vuonna 2018 arvioitavana oli 52 vuosina 2016 ja 2017 ilmestynyttä teosta. Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtaja FT Jarmo Peltola ja jäsenet VTT Sari Näre, FM Pete Pesonen, VTT Jukka Pietiläinen, VTT Tauno Saarela, Kalevi Sorsa Säätiön hankevastaava MA Samuli Sinisalo ja FM Alpo Väkevä. Raadin sihteerinä toimi YTM Raija Kangas. Raati palkitsi kaksi teosta. Tämän lisäksi myönnettiin Työväentutkija-erikoispalkinto Raimo Parikalle ja Seppo Rustaniukselle vuosikymmeniä kestäneestä merkittävästä työstä työväestön ja sen historian tutkimuksen parissa. Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnon saaja on Oona Ilmolahden väitöskirja Eheys ja ennakkoluulo : Työväenyhteisön ja kansakoulunopettajiston jännitteinen suhde Helsingissä sisällissodasta 1930-luvulle, Työväen Historian ja Perinteen Tutkimuksen Seura 2017. Vuoden Työväentutkimus 2017 -kunniamaininta myönnettiin Toni Kososelle hänen väitöskirjastaan Opiskeleva ammattimies, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli : tutkimus ammatilliseen aikuiskoulutukseen osallistuvista työläismiehistä, Itä-Suomen yliopisto 2016. Vuoden Työväentutkimus 2017 -palkinnot luovutettiin Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25, naistenpäivänä. Anger: SCORPIO RISING (1963) Amerikkalaisen undergroundin perusteos, jonka prätkäkundikuvien lomaan Anger leikkasi otoksia ”Kuningasten kuninkaan” pyhäkoulukopiosta! Taustamusiikkina soi elokuvan valmistumisvuoden kolmetoista suosituinta hittiä. PITKÄPERJANTAI 30.3. klo 18.00 David Greene: GODSPELL – PÄIVÄN SANA (1973 / 35mm) John-Michael Tebelakin ja Stephen Schwartzin offBroadway -musikaalin elokuvaversio sijoittaa Matteuksen evankeliumin tapahtumat nykypäivän New Yorkiin. Katu-uskottava vastine ”Jesus Christ Superstarille” ehti valkokankaille puolta vuotta ennen suurella rahalla tehtailtua kilpailijaansa. PITKÄPERJANTAI 30.3. klo 20.30 Richard Fleischer: BARABBAS (1961 / 35mm) Dino De Laurentiiksen tuottama italospektaakkeli murhamiehestä, joka evankeliumien mukaan vapautettiin kuolemantuomiolta Jeesuksen asemasta. Nimiosassa värisee vereslihalla Anthony Quinn; roomalaisena arkkipahiksena nähdään Jack Palance, aina yhtä helvetistä nousseen oloisena. LANKALAUANTAI 31.3. klo 18.00 Leo McCarey: PYHÄN MAARIAN KELLOT (1945 / 16mm) Bing Crosby näyttelee laulavaa pappia, joka saapuu kaavusta huolimatta hemaisevan Ingrid Bergmanin johtamaan nunnaluostariin. Hellä ja rennon pienimuotoinen komedia kuvaa modernia luostarielämää baseballin ja nyrkkeilytuntien keskellä, muotoutuen rivien välissä vihjatuksi, hienovireiseksi rakkaustarinaksi papin ja abbedissan välillä. Huipentumassa kuulemme Ingridin laulavan pianon äärellä – ruotsiksi! PÄÄSIÄISSUNNUNTAI 1.4. klo 15.00 Hugo Niebeling, JOHANNESPASSIO (1991 / 35mm) Sähäkkänä loppurymistelynä musiikkivideo-ohjaaja Niebelingin yhdessä katedraalissa kuvaama, loputtoman innovatiivinen filmatisointi J.S. Bachin ”Johannespassiosta”. Uinuva musikaaliklassikko, joka etsii löytäjäänsä! Yksittäisliput: 9€ / Kärsimyspassi: 20€ TIEDOT: 29.03. klo 18:00 30.3. klo 18:00 30.03. klo 20:30 31.03. klo 18:00 01.04. klo 15:00 Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 | www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA ? Halleluja veli, sisko! Suomen johtava uskonnollisten elokuvien festivaali valloittaa pääsiäisen Pitkänsillan kupeessa sijaitsevasta synnin pesästä käsin – vastoin kaikkia odotuksia jo toista kertaa! Ohjelmisto on viime vuoden tapaan rohkeasti rienausvapaa! KIIRASTORSTAI 29.3. klo 18.00 Cecil B. DeMille: KUNINGASTEN KUNINGAS (1927 / 16mm) 1900-luvun ensimmäisen puoliskon mammuttimaisin Kristus-kuvaus; hurskastelun erikoismiehen Cecil B. DeMillen mykkä ökyspektaakkeli, jonka kuvausten ajan päätähti H.B. Warnerin edellytettiin elävän pyhimysmäistä elämää myös työaikojen ulkopuolella – kieltolistat ulottuivat oluen nauttimiseen saakka. Esitämme teoksesta äänielokuvan alkuvuosina valmistetun, taustamusiikilla ja äänitehosteilla varustetun version. + jälkikuvana Kenneth
16 Nro 6 • Viikot 12-13 M unkin S eutu Tehtaankatu 27 & 36 | 00150 Helsinki | 09-6877610, 09-6877990 www.hagelstam.fi ETSIMME KEVÄÄN ERIKOISHUUTOKAUPPAAMME NUMISMATIIKKAA Kultaja hopearahat Vanhat suomalaiset kolikot ja setelit, Olympiaesineistö ym. MILITARIAA Kunniamerkit, Aseet, Miekat, Univormut Dokumentit ym. Militaria: Joel Sjögren joel.sjogren@hagelstam.fi 09-68779923 Numismatiikka: Jaakko Nieminen jaakko.nieminen@hagelstam.fi 040-6798612 ILMAINEN ARVIOINTI DIABEETIKKO onko sokeritasapaino kunnossa? Huolehdi terveydestäsi, niin se huolehtii sinusta. Sokeritasapainon hallinnan perustana on verensokerin omaseuranta. Sensoroiva verensokerimittari FreeStyle Libre toimii diabeetikon apuna omahoidossa. Jatkuvasta seurannasta on hyötyä diabeteksen hoidon tasapainottamisessa. Pihlajalinna Dextra tarjoaa diabeetikoille PALVELUPAKETIN 430 € (Hinta sisältää diabeteshoitajan esitutkimuksen, Freestyle Libre -sensoroinnin 1 kk ajaksi, sensorin asennuksen ja käyttöopastuksen sekä lääkärin vastaanoton.) Puhelun hinta lankasekä matkaliittymästä 8,4 snt/min. PIHLAJALINNA DEXTRA, Raumantie 1 A, Helsinki AJANVARAUS 010 312 010* • pihlajalinna.fi Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Tervetuloa herkuttelemaan!! Ma 2.4. klo 12.00-16.00 Pääsiäislounas/brunssi Buffetlounas hintaan 15€/henkilö ja A La Carte LOUNAS 27€/henkilö Pääruokana lammas/kana. Toivomme pöytävarauksia! Tulossa: ti 1.5. Vappubrunssi klo 12-16 Hinta 27€/henkilö. Toivomme pöytävarauksia! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HOI TO – RAV INT O – UUT UUD ET – NEU VOT – VIN KIT 1/20 18 6,90 Pörri pitää Pyhtä än asiat järjes tykse ssä Terap iakis sat osaa vat autta a mase ntune ita Maai lman matk aajat Venn i, Oiva ja Char lotte Omis tajan kuole ma vei Miss en eläm änha lun Tärke ä perus hoito • Roko tukse t • Mado tukse t SERE NGET I täplik äs kaun otar 1/18 6,90 MIESKIN nollaa itsensä satulass a Pärjääkö hevonen yksin? Emmi kuvaa työksee n hevosia Curlyt Hurmaa vat Tupsuja lkainen Amanda on Suomen suurin Kesäleir eillä opitaan ja nautitaa n hevosis ta Valmen taja Aripekk a Pakkan en aloitti Hevosop istolla KOIRA Meidän 1/2018 6,90 RO TU ESIT TELYSSÄ BOSTO NIN TE RR IE RI Suomenlapinkoira Äijä käy kalassa Labradorinnoutaja taas suosituin Koirat terapiatyössä Nessu auttaa masentuneita Etsijäkoira Ada pelasti suomenhevosen hengen Laiton koirakauppa kukoistaa HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300