• Viikot 34-35 – Nro 15/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu Kasvohoidot alkaen 79 € Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 • timma.? /kosmetiikkahelmi Palauta ihosi hehku Exuviancen ammattimaisilla hoidoilla Ihana kokemus. Vaikuttavat tulokset. Edullinen hinta. OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv CASA ALTO Onko kodinvaihto ajankohtainen? Anna asuntoasiasi munkkalaisen hoidettavaksi! Asiantunteva arviointi. Yhdessä suunniteltu markkinointistrategia. Pyydä minut tutustumaan teihin ja kotiinne, niin kerron miten asuntonne myydään parhaalla mahdollisella tavalla ja parhaaseen hintaan! Tarja Lehmusto, LKV 050 354 5590 tarja.lehmusto@remax.fi www.miinasillanpaa.fi Anna oma panoksesi Pikku Huopalahden hyväksi ja lisää merkityksellistä tekemistä päivääsi vapaaehtoistyön parissa. Tule mukaan valmennukseen, jossa tutustutaan alueen vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin. Tapaamiset 11.9., 18.9., 25.9., yhteensä noin 7h. Kiinnostaako vapaaehtoistyö? Ota yhteyttä Tuijaan ja ilmoittaudu viimeistään 4.9., puh. 044 33 66 068 tai tuija.tuormaa@miinasillanpaa.fi HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki puh.044 300 0050 | meilahti@hypoxi.fi LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Ota Spurtti kohti syksyä! Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta, reisistä tai lantiolta? Luonnollinen ja tehokas kehonmuokkausmenetelmä HYPOXI perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa selluliittia. HYPOXI muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. Urheilijat voivat nopeuttaa palautumista HYPOXIN avulla. Smartum ja muut liikuntaedut käyvät meillä maksuvälineenä. Varaa jaksosi 31.8 mennessä, saat 3 lisäkertaa kaupan päälle (arvo 147-195€) Varaa maksuton konsultaatio Meillä on visio maan parhaasta asiakaspalvelusta ja olemme siksi hioneet palvelupakettiamme yksityiskohtia myöten. Meidän kanssa voit huoletta rentoutua sillä aikaa kun hoidamme elämäsi kaupat puolestasi. Soita minulle, niin saat ilmaisen arvion. Liity tyytyväisten asiakkaiden joukkoon Paikallinen välitystoimisto Lars Lindroos kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 lars.lindroos@aktialkv.fi “Jag betjänar även på svenska. Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki
• 2 Viikot 34-35/2019 • Nro 15 M unkin S eutu Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja / lahjatilauksen maksaja Lahjatilauksen saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Karprint Oy Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 43,00 n Hevosmaailma 6 nroa 48,00 n Kissafani 6 nroa 48,00 n Meidän Koira 6 nroa 43,00 (Määräaikainen tilaus.) n Itselleni n Lahjaksi Koko perheen koiralehti Meidän Koira on erinomainen lukupaketti kaikille koiranomistajille: lehden jutuista löytyy tietoa niin oman koiran hankintaa suunnittelevalle, aktiiviselle koiraharrastajalle, perheen nuoremmille koiran hoitajille, oman koiran terveydestä huolehtivalle tai ikääntyvälle koiralle hyvän huolenpidon keinoja etsivälle lukijalle. Meidän Koira -lehden sisällön aiheryhmittely on monipuolinen, lehden jokaisesta numerosta löytyy rotuesittelyjä sekä juttuja erilaisista koirista, koiranomistajista ja -kasvattajista. www.meidankoira.fi KOIRA Meidän 3/2019 7,00 RO TU ES ITTE LYSSÄ VEHNÄT ERR IER I Suomalaista koiranpitomallia vietiin Kiinaan Laiton koirakauppa kukoistaa Euroopassa: Isot pentutehtaat tienaavat miljoonia 7000 metrin korkeuteen Nepalilla Koditon koira seurasi huipulle Myllysen perheen ystävät: Salli ja Mocca Uusi villitys: Dog Survival Hevosharrastajan monipuolinen erikoislehti Lehden sisällössä käsitellään monipuolisesti hevosmaailman tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehdessä säännöllisesti käsiteltävistä osa-alueista, myös varuste-esittelyt ja turvallisuus ovat vahvasti mukana sisällössä. Lehti tarjoaa mielenkiintoista luettavaa kaikille hevostalouden toimijoille, niin raviharrastajille kuin ratsastajillekin. www.hevosmaailma.fi 3/19 7,00 Kari, Siri ja Verona – KOLME SUKUPOLVEA lännenratsastajia Henna Halme luo raviuraa Ruotsissa Presidentti Kyösti Kallio oli henkeen ja vereen hevosmies Pekka Vehviläinen vie viimeiselle matkalle hienotunteisesti Ninan ravikimpat tuovat lisää ihmisiä raviurheiluun Eläinkuljetusdirektii vissä tulkinnanvaraisuuk sia Kesä n HEVO Stapa htum at Kevät toi kutinan -syitä useita Kissaihmisen oma lehti Lämminhenkinen ja asiantunteva Kissafani on jokaisen kissaihmisen toivelehti. Lehti esittelee tietoa ja vinkkejä kissan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja aitoja tarinoita erilaisista kissoista ja kissanomistajista. Lehden rotuesittelyt ja näyttelyreportaasit antavat kattavan katsauksen erilaisista kissaroduista ja kasvattajista. Lehdestä kissan omistajat löytävät tietoa kissan ruokinnasta, varusteista ja harrastamisesta kissan kanssa. . www.kissafani.fi HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2019 • 7,10 ROTUESITTELYSSÄ HURMAAVA EXOTIC Prätkäkissa Börje reissaa maailmalla Kultarannan kissavaltiaat Kissat terapeutteina ja hengenpelastajina Turvallisesti ulkona Tarhassa ja valjaissa Lehti antiikin ja taiteen ystäville Antiikki ja taide on lehti taiteesta, taiteilijoista, keräilystä, vanhoista esineistä ja historiasta kiinnostuneille lukijoille. Lehdessä nousevat esiin niin ajankohtaiset ilmiöt kuin historialliset aarteet ja sen syväluotaavat artikkelit kertovat kattavasti valituista aiheista. Lehti tarjoaa lukijoilleen mielenkiintoisia kertomuksia ja tietoa suomalaisesta taiteesta ja sen historiasta. www.antiikkijataide.fi 3/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI n KERÄILY n KÄDENTAIDOT n ARJEN HISTORIA Muotoilija Heikki Orvolan UNIIKIT PRODEERAUKSET Kultakauden radikaali Totinen humoristi Vanhan tuolin verhoilu on ekoteko Janakkalan tietokonemuseo Klassismi nosti älyn kunniaan Panssarivaunut Suomeen 100 vuotta sitten Yksilöllisiä kelloja – halvin 60 000 euroa ELLEN THESLEFF IIU SUSIRAJA TYYLISUUNNAT KARI VOUTILAINEN Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Tilaukset Helli, elä ja harrasta!
• 50. vuosikerta – nro 15 Viikot 34-35/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Helsinki haluaa parantaa katutöitä Avuksi tutkimustieto ja uusi projektinjohtaja Katutöitä Hämeentiellä keväällä 2019. Projektinjohtaja Jyrki Paavilainen. Laina Olympiastadionin perusparannusja uudistamishankkeeseen ? Syksyn ensimmäisessä kokouksessa kaupunginhallitus päätti lainan myöntämisestä Olympiastadionin perusparannusja uudistamishankkeeseen. Kaupunginhallitus päätti myös esittää valtuustolle Kallion Siltasaarenportin asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto päätti esittää valtuustolle 11. kaupunginosan korttelia 306, korttelin 307 tonttia 7 sekä katualuetta koskevan asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee nykyisin virastoja hallintorakennus käytössä olevia tontteja Toisen linjan ja Siltasaarenkadun risteyksessä sekä tonttien välistä Siltasaarenkadun katualuetta. Suunnittelukilpailun voittaneessa Lyyra-hankkeessa nykyiset virastoja hallintorakennukset puretaan. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan voittaneen ehdotuksen mukainen ratkaisu. Ratkaisu mahdollistaa tonteille monipuolista toimitilarakentamista, Linjoille tyypillistä kivijalkaliiketilaa sekä asumista. Hankkeen tavoitteena on tukea alueen kehitystä uuden yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti keskusta-alueena ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Helsingin kaupunki omistaa alueen ja kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Kaupunginhallitus päätti myöntää Stadion-säätiö sr:lle Olympiastadionin perusparannus-ja uudistamishankkeeseen 25,5 miljoonan euron suuruisen lainan urheiluja ulkoilulaitosrahaston varoista. Kaupunki on kattanut peruskorjaushankkeen rahoitusta yhteensä 130,5 miljoonalla eurolla kaupunginvaltuuston tekemän rahoitusosuuspäätöksen mukaisesti. Valtio on sitoutunut osallistumaan hankkeen kustannuksiin enintään 50 % osalta. Työväenopistossa jälleen yli 2 500 kurssia H elsingin työväenopisto tarjoaa syksyksi laajan harrastepaletin, josta löytyy kursseja jokaiselle. Miten olisi hindin kieli, ukulelen soitto, retkeilyn alkeet tai vaikkapa sanataiteellinen aamukävely? Yli 2 500 kurssin lisäksi työväenopistossa järjestetään syyskaudella toista sataa yleisölle avointa ja maksutonta luentoa ja luentosarjaa. Tänä syksynä luennoilla tutustutaan muun muassa karjalaisten historiaan, arkeologiaan, mediakritiikkiin ja medialukutaitoon, Kuun kulttuurihistoriaan sekä ruoan tulevaisuuteen. Vuoden ilmiö työväenopistossa on Eurooppa. Tällä opisto haluaa nostaa esiin eurovaalivuotta, Suomen EU-puheenjohtajuutta sekä ylipäänsä yhteistä eurooppalaisuuttamme. Teema näkyy opetuksessa historiasta ja kuvataiteista aina musiikkiin ja ruokakulttuuriin. Ilmoittautuminen kursseille alkaa ainealoittain porrastetusti ja jatkuu sen jälkeen koko lukuvuoden ajan: • klo 9 alkaen ilmonet.fi • klo 9–16 palvelupisteissä • klo 9–16 puhelimitse 09 310 88610 Maanantai 12.8. • Kuvataide • Media • Tietotekniikka • Liikunta • Hyvinvointi ja terveys Tiistai 13.8. • Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri • Kotitalous • Käsityö • Kirjallisuus, teatteri ja äidinkieli • Musiikki • Luonto, ympäristö ja merenkulku Keskiviikko 14.8. • Kielet • Suomi 2 Työväenopiston opinto-opas on jaossa opiston toimipisteissä ja Helsingin kirjastoissa. Oppaaseen on koottu koko syksyn tarjonta: kurssit, luennot ja tapahtumat. Lisätietoa kaikista kursseista saat ilmonet. fi-palvelusta. Pop-up-neuvontaa Oodissa Tule tapaamaan meitä keskustakirjasto Oodin aulaan ma–ke 12.–14.8. klo 10–18. Suunnittelijaopettajat ovat paikalla kertomassa syksyn tarjonnasta ja voit samalla ilmoittautua kursseille. Oodi, Töölönlahdenkatu 4. Helsingin työväenopisto tarjoaa syksyksi laajan harrastepaletin, josta löytyy kursseja jokaiselle. Kuva: Mika Ruusunen Helsingin Diakonissalaitoksen nimi ja ilme uudistuvat S osiaalija terveyspalveluita tuottavan Helsingin Diakonissalaitoksen brändinimi lyhenee Diakonissalaitokseksi. Samalla yhteiskunnallisen konsernin visuaalinen ilme ja logo uudistuvat. – Viestinnässä ja markkinoinnissa käytettävän nimen uudistuksen taustalla on strategiamme kasvaa ja laajentaa toimintaamme. Sana Helsinki on aiheuttanut nimessämme haasteita ja meidät on koettu vain helsinkiläiseksi ja Helsinki-keskeiseksi palveluntarjoajaksi. Toimimme kuitenkin jo nyt kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea ja kansainvälisesti monissa eri maissa. Tulevaisuudessa tavoitteenamme on olla entistä vaikuttavampi sosiaalija terveyspalvelujen valtakunnallinen tuottaja ja kansainvälinen toimija, toimitusjohtaja Olli Holmström kertoo. Nimen ja ilmeen uudistaminen ovat osa laajempaa brändityötä, jonka tavoitteena on vahvistaa Diakonissalaitosta vaikuttavana, uusiutuvana ja helposti lähestyttävänä organisaationa. Uuden ilmeen suunnitteli Viestintätoimisto Drum ja suunnittelusta vastasi graafinen suunnittelija Ella Härkönen. Sivu 7 Helsingin kaupunki aloitti helmikuussa laajan hankkeen, jolla tähdätään katutöiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen. T avoitteena on merkittävä parannus siihen, miten katutyöt tulevaisuudessa sujuvat. – Nyt ollaan tekemässä systeemistä muutosta. Se on tärkeää, koska katutyöt eivät ole Helsingissä vähenemässä. Helsinki on kasvava kaupunki. Toisaalta meillä on myös katujen alla paljon peruskorjausiässä olevaa infraverkkoa. Toimivassa kaupungissa työmaat hoidetaan mahdollisimman vähän haittaa tuottaen, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. Kaupunki vahvistaa osaamistaan projektin läpiviemiseksi. Katutöiden haittojen vähentämisen projektinjohtajaksi on valittu insinööri Jyrki Paavilainen. Hän on aloittanut uudessa tehtävässään 1.8.2019. Sivu 8
• 4 Viikot 34-35/2019 • Nro 15 M unkin S eutu Yleisönosasto Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 15/2019 OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Runopalsta Oodi Helsingille On Helsingin maisemat kesällä kauniita katsella. Meillä vettä ja rantaa riittää. Niitä ihmiset katselee ihailee, ajatuksissaan niistä mielessään kiittää. Monta mukavaa kesäistä tapahtumaa kaupunki väelleen tarjoaa. On kulttuuria tarjolla, konsertteja monenmoisia. Kirkkokonsertteja upeita, niistä väki saa nauttia ihailla. Kauppatorin kahvit ja munkit, siellä juttua riittää kun ihmiset tapailee. Jokakesäiset juhannusjuhlat Seurasaaren kokot ja valkeat. Kaikenkaikkiaan Helsinki on, kotikaupunki mainio verraton. Löytyy jokaiselle jotakin, kun vain huolella etsii harkiten. Olavi Kylliäinen Janne Leinosesta Kelan johtava ylilääkäri ? Kelan johtajavaksi ylilääkäriksi on nimetty lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri Janne Leinonen. Hän aloittaa uudessa tehtävässään 1. lokakuuta. Leinonen siirtyy Kelaan johtajaylilääkärin paikalta Kevasta. Hän toimii lisäksi Suomen vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtajana. – Tehtävä on Suomen sosiaaliturvan toteuttamisen keskiössä. Otan sen vastaan innostuneena ja nöyränä. Lääketieteen soveltaminen niin, että etuudet myönnetään oikeudenmukaisesti ja terveyttä tuottavasti, on välttämätöntä. Samalla se on jatkuvan tutkimuksen ja terveydenhuollon kanssa tehtävän yhteistyön kohde. Kelan vahva tutkimuskulttuuri ja palvelujen kehittäminen antavat erinomaisen työskentely-ympäristön, sanoo Leinonen. Aiemmin Leinonen on työskennellyt muun muassa Valtiokonttorissa, sosiaalija terveydenhuollon lupaja valvontavirasto Valvirassa, Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Kelan johtava ylilääkäri vastaa Kelan toimeenpanemien sosiaaliturvaetuuksien vakuutuslääketieteellisestä linjasta ja asiantuntijalääkärityöstä. Hän johtaa asiantuntijoista koostuvaa vakuutuslääketieteellistä yksikköä. Koulu avaa maailmat Kolumni Helsinki vetää muuta Uuttamaata perässään J oka kolmas suomalainen on uusmaalainen. Vuonna 2016 Uudenmaan väkiluku kasvoi 18 000 asukkaalla. Uusista asukkaista 77 prosenttia oli vieraskielisiä. Vuonna 2016 Uudellemaalle muutti ulkomailta 15 700 ihmistä ja Uudeltamaalta ulkomaille 9 700, eli nettomaahanmuutto Uudellemaalle oli tuona vuotena 6 000 ihmistä. Maahanmuuttajista oli suomenkielisiä 2 800 ja ruotsinkielisiä yli 500. Käytännössä suomenkieliset ovat paluumuuttajia ja ruotsinkielisistäkin osa. Uusimaa on myös Suomen tiheimmin asuttu maakunta. Asukastiheys on eurooppalaista tasoa. Kunnista suurin on yli 600 000 asukkaan Helsinki. Mitkä olisivat ne keinot, joilla Uudenmaan maakunnan kasvua ja laajentumista kyettäisiin edes jossain määrin ohjaamaan koko maakuntaan. Erityisesti itäinen Uusimaa ja myös läntinen Uusimaa kaipaavat puhtia, niin elinkeinoelämän osalta kuin väestönkasvunkin puolesta. Myös Helsinki hyötyy tästä, koska silloin kun maakunta voi hyvin, niin myös aluueen keskusalueelle kumuloituu talouskasvua. Vetovoimaltaan ja kysyntäpotentiaaliltaan Uusimaa on niin ikään Suomen vahvin maakunta ja pääkaupunkiseutu vahvin markkina-alue. Jatkossa on tärkeää, että pääkaupunkiseutu ja muut Uudenmaan alueet rakentavat elinvoimaisuuttaan omiin vahvuuksiinsa perustuen. Uudenmaan eri alueet eroavat toisistaan hyvin paljon ja niiden vetovoima sekä kilpailuvaltit perustuvat erilaisiin vahvuuksiin. Olosuhteet ovat hyvät, mutta yritteliäisyyttä ilmeisesti puuttuu ja sitä myöden riittävä kasvu. Tilastokeskuksen viimeisimmän ennusteen mukaan Uudenmaan väkiluku vuonna 2022 olisi 1 726 000 ja vuonna 2040 jo 1 914 000. Nyt Uudenmaan väkiluku on noin 1 681 000 henkeä. Helsinki ympäristöineen on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Pääkaupunkiseutua ja keskistä Uuttamaata kasvattavat sekä luonnollinen väestönkasvu että muuttovoitto. Itäja Länsi-Uudenmaan luonnollinen väestönkasvu sen sijaan on pysähtynyt. Uudenmaan kasvusta 90 prosenttia suuntautuu pääkaupunkiseudulle. -j.a. Ei tavallinen tarina ? Miten mainiosti Munkkiniemestä pääseekään Hakaniemen torilla ja halliin bussilla 502! Ja jos haluaa hyvää palvelua ja laadukasta syötävää, sinne vain! Oli kotimaisten mansikoiden miltei ensimmäinen myyntipäivä. Ostoksia tehdessäni kysyin nuorelta myyjältä, mahtaako hän tietää, onko tässä lähistöllä postilaatikkoa? ”Kyllä vain”, sanoi tyttö. ”Eilen juuri postitin kortin. Sen vuoksi tiedän.” Laatikko oli aivan lähellä (toisin kuin Munkkiniemessä). Hallissa tuli ostetuksi painavat kassilliset syötävää, kun vieraita oli tulossa. Näinhän meille naisille helposti käy. Yrittäessäni avata poistumisovea, eivät kädet ja voimat riittäneet. Mutta samalla avukseni ilmestyi vanhempi mies, joka vielä kantoi kassini kadun vierustalle. Siinä tuli juteltua tämän vanhemman pariskunnan kanssa siitä, miten meitä vanhempia yleensä autetaan. Heidän kokemuksensa asuintalostaan oli surkea, minun taas hyvin myönteinen. Meidän portaaseemme kun on vuosien mennen vanhusten kuoltua muuttanut useita nuoria perheitä pienine lapsineen ja koirineen. Miten usein naapuruston nuoret naiset ja miehet ovat auttaneet minua ovissa ja hississä, jotka kummallisesti ovat tulleet painaviksi ja nopealiikkeisiksi. Hyvä mieli siitä tulee niinkuin äsken siellä Hakaniemessä. Ehkä minä olen aikoinani toiminut samoin kuin nämä minua nuoremmat nyt. Kiitollisena Marjatta Katajamäki 90v ? Kouluun piti päästä. Viisivuotiaana aloitin oman kylän koulussa Mansikkamäellä. Opettaja-äitini oli havainnut, että lukutaitoinen viisivuotias halusi sinne missä oikeat koululaiset. Miksi lykätä alkua, kun koulu oli kotipihassa ja oma opettaja kotona opastamassa. Viisi luokkaa kansakoulua. Kymmenvuotiaan koulutie jatkui oppikoulussa Savonlinnan lyseossa. Muistan miten lyseossa, kaupungin komeimmassa rakennuksessa tunsin ylpeyttä olla oikea lyseolainen. Maalaispojan piti opetella kaupunkilaisen tavoille. Isoäiti oli ostanut jälkikasvulleen kouluasunnon läheltä koulua. Lauantaikin oli koulupäivä. Lyhyet viikonloput sitä ehti kuitenkin olla kotona maalla. Jälkeenpäin ymmärsin miten karaisevaa oli oppia pienestä pitäen selviytymään omin päin, ottamaan kymmenvuotiaasta vastuuta itsestään. Vanha oppivelvollisuuslaki (1921) määritteli kouluvelvollisuuden alkavaksi sinä vuonna kun oppilas täyttää seitsemän. Eurooppalainen tapa, kuten Ranskassa tai Unkarissa, huolehti lapset kouluun jopa kolmivuotiaina. Joustavalla ajoituksella on havaittu olevan paljon myönteisiä vaikutuksia. No, nyt olin isoisänä Espoossa, Olarin kirkossa siunaamassa seitsenvuotiasta pojanpoikaani kouluun. Sadat oppilaat vanhempineen, isovanhempineen, läheisineen siunaamassa ekaluokkalaisia. Jokainen koululainen sai Raamatun, mehun ja jäätelön. Isä meidän rukous luettiin yhteen ääneen. Mitä kuulinkaan, pojanpoikani alkoi tapailla Pater nosteriaan latinaksi. Sydän hypähti ilosta: miten tärkeä on opettaa lapselle rukous jo ennen kuin oppii puhumaankaan. Ja sitten. Kun koululaiseni nousi autostani Raamattu kainalossaan, hän loihe lausumahan pilke silmäkulmassa: ”Jeesus-kirja Amen!” Huumormiehiä. Vanhemmilla, isovanhemmilla, opettajilla on kiinnostava tehtävä saada ekaluokkalaiset tuntemaan koulunsa innostavaksi. Koulu on yhteistä työmaatamme. Saamme huoletta toistaa lapsillemme kasvatuksen avainlauseita: ”Miten meni koulupäivä?” ”Oletpa suloinen” ”Tule kainaloon” ”Mitä haluaisit kun läksyt on tehty?” Lapselle on tosi tärkeää huomata, että aikuiset ovat hänestä loputtoman kiinnostuneita. Aikuisen päätehtävä on ihastella ja ihmetellä lasta. Kehuminen on soma tapa kannustaa, se ei vahingoita: ”Voi kun sinä olet hieno.” ”Onpas sinulla hauska reppu.” Sanojakin tärkeämpää on katse. Lapsi osaa lukea silmistäsi, kun olet lumoutunut hänestä. Myös fyysinen koskettelu kuuluu asiaan, saa nostella, rutistella, silitellä ja hellästi riepotella. Pään pörrötys ohimennen on hyvä juttu. Koulu ei ole aina itsestäänselvyys. Turvapaikanhakijoiden hämmentävät mutkat oikenivat ”Loviisan tyttöjen” kohdalla, kun paikalliset ponnistelut auttoivat perheen koti-Suomeen. Maailman kaikkia lapsia yhdistää toivo rajat ylittävästä yhteisyydestä. Useat pelaavat jalkapalloa, toiset harrastavat enemmän kirjoja tai musiikkia. Miten tärkeää onkaan lukea ja laulaa yhdessä. Turvallisuus syntyy kiintymyksestä, hyväksyvästä sovinnollisuudesta. Luottamus syntyy pienistä hetkistä. Lapselle tärkeää on äänensävy, katseet, ilmeet, eleet ja tavat. Aikuisten tehtävänä on auttaa lasta tunteiden käsittelyssä. Kuunnellaan ja kannustetaan. Huolipuheen sijasta pannaan tunteet jylläämään. Kaikenikäiset kaipaavat tunnetta, olla suosittu, olla rakastettu. Veli-Matti Hynninen
• 5 Nro 15 • Viikot 34-35/2019 M unkin S eutu Kolumni Kävelykilometrikisa kannustaa suomalaisia kävelemään ? HSL käynnisti viime syksynä kävelyn kilometrikisan. Kisan tavoitteena on kannustaa Helsingin seudun asukkaita kävelemään enemmän ja suosimaan kestäviä kulkutapoja. Nyt kilometrikisa laajenee valtakunnalliseksi. HSL:n kumppanina kisaan lähtenyt Liikenneja viestintävirasto Traficom haluaa tuoda esiin kävelyn merkitystä muiden kulkumuotojen rinnalla osana laajempaa ilmastotyötä. Kävelykilometrikisa käynnistyi 15.8. Kävelykisa on niin yksittäisille ihmisille kuin joukkueillekin suunnattu leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat kävelykilometrejään tai –minuuttejaan. Joukkue voi olla esimerkiksi työyhteisö, seura tai mikä vaan useamman ihmisen porukka. – HSL toteutti kävelyn kilometrikisan vuosi sitten syyskuussa kokeiluluontoisena, mutta koska vastaanotto oli hyvä, päätimme jatkaa kisan pyörittämistä. Viime vuonna mukana oli 665 joukkuetta ja yli 2 700 kävelijää. Kilometrejä kertyi yhteensä lähes 280 000 eli jokainen osallistuja käveli keskimäärin noin sata kilometriä. Tämän vuoden kisassa odotamme reilusti enemmän kilometrejä. Nyt kun Traficom lähti mukaan, kisaa voidaan käydä valtakunnallisena, HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen toteaa. – Kisaan kannattaa osallistua matalalla kynnyksellä. Samalla voi pohtia arjen rutiinejaan, esimerkiksi käynti lähikaupassa kävellen voi korvata pidemmän kauppamatkan autolla, mikä on myös ilmastonäkökulmasta erittäin positiivista, sanoo kestävän liikkumisen asiantuntija Kati Hyvärinen Traficomista. – Olen iloinen erityisesti siitä, että matkoja voi kirjata kilometrien lisäksi myös minuutteina. Jos arjen asiointimatkat ovat kävellen hankalia, niin esimerkiksi 10 minuutin iltalenkilläkin voi hyvin osallistua. Kisan tarkoituksena on tuoda näkyväksi kävelyä, joka on terveellinen, helppo ja edullinen tapa liikkua. Jo nyt reilu viidesosa kaikista suomalaisten matkoista tehdään kävellen ja toivottavasti kisa innostaa osallistujia kävelemään entistä enemmän, kannustaa Hyvärinen. Kävelykilometreistä kisataan 15.8.–30.9.Kisaan rekisteröityminen alkoi maanantaina 12.8. osoitteessa kavelykilometrikisa.fi. Kävelykisassa on kolme sarjaa: yksilösarja, piensarja ja suursarja. Joukkue, jossa on alle 25 osallistujaa, osallistuu piensarjaan ja joukkue, jossa on vähintään 25 osallistujaa, siirtyy automaattisesti suursarjaan. Myös itsenäisesti kisaavan pitää luoda oma yhden hengen joukkueensa. Kisassa palkitaan kunkin sarjan parhaat. Yksilösarjassa voittaja on se, joka on kävellyt enemmän kilometrejä tai minuutteja kuin muut kanssakilpailijat. Pienja suursarjassa voittajajoukkue on puolestaan se, jolla on kisan päätyttyä eniten kävelykilometrejä tai -minuutteja osallistujaa kohden. Pääpalkinnot ilmoitetaan kisan päätyttyä. Osallistujien kesken arvotaan myös pienempiä viikkopalkintoja. – Kävelykisassa tärkein palElokuiset terveiset eduskunnasta ? Kokoomuksen eduskuntaryhmä järjestäytyi vaalien jälkeen valitsemalla ryhmällemme uuden johdon. Oli ilo ja kunnia tulla valituksi eduskuntaryhmämme ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Kokoomus suuntaa oppositioon ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Kokoomuksen on tehtävä rakentavaa uuden ajan oppositiopolitiikkaa. Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa on paljon hyviä asioita. Lähempi tarkastelu osoittaa, että monesta hyvästä tavoitteesta puuttuu uskottava ratkaisu ja rahoitus. Hallitusohjelma on ennemminkin toiveiden tynnyri kuin strateginen ohjelma. Lopputuloksena on epätietoisuus mitä tavoitteista ylipäätään aiotaan toteuttaa ja miten rahoittaa. Hallitusohjelman suurin kysymysmerkki on se, miten työllisyystavoite aiotaan saavuttaa. Ohjelmassa ei ole juurikaan keinoja vaan pallo on heitetty työmarkkinajärjestöille. Työllisyystavoite ratkaisee niin hallituksen onnistumisen kuin maamme hyvinvoinnin. Edellisellä eduskuntakaudella uusia työpaikkoja syntyi Lahden kaupungin asukasmäärän verran. Jatkamme kokoomusvoimin oppositiosta työtä yrittäjyyden ja työllisyyden vauhdittamiseksi. On virhe, että uuden hallituksen veropolitiikka lisää ahkerien suomalaisten verotaakkaa. Työn verotuksen keventäminen on välttämätöntä työllisyyden ja kannustimien vahvistamiseksi. Meidän tulisi verottaa vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja enemmän sitä mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä. Yhtä lailla on kevennettävä eläkkeiden verotusta. Ostovoiman turvaaminen on erityisen tärkeää suurten elinkustannusten Helsingissä. Viime eduskuntakaudella oli iso pettymys, että perheministeri Annika Saarikko pysäytti yksipuolisesti tekeillä olleen perhevapaauudistuksen. Suomalaisten perheiden kannalta on tärkeää, ettei tämä toistu. Hallitusohjelman reunaehdot perhevapaauudistukselle herättävät huolta. Hyvä perhe va paa uu dis tus huomioi lapsilähtöisesti perhei den moni nai set ti lan teet, kohtelee erilaisia perheitä tasapuo li sesti sekä vahvistaa työl li syyttä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jatkaa tinkimättömästi työtä sen eteen, että lapsille ja perheille paras mahdollinen perhevapaauudistus saadaan vihdoinkin tehtyä. Viime eduskuntakaudella oppositio väitti kansanedustaja Krista Kiurun (SDP) äänekkäällä johdolla, että hoitajamitoitus on laitettavissa kuntoon heti ja yhdellä virkkeellä. Nyt kun Kiuru on vanhusten palveluista vastaava ministeri, on puheet muuttuneet. Myös Rinteen hallituksen ohjelmassa on kirjattu se, mitä kokoomus ennen vaaleja hoitajamitoituksesta linjasi. Hoitajamitoituksen määrittely on tehtävä huolellisesti, samalla kun uudistetaan vanhuspalvelulakia. Mitoituksen on perustuttava ensisijaisesti ihmisen tarvitsemaan hoitoon. Kotihoito on otettava huomioon ja on myös katsottava mistä hoitajat tulevat. SDP ja koko hallitus pyörsivät oppositiopolitiikan esityksensä, joka jätti kylmästi syrjään sen, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista. Huolestuttavaa on, että eduskunta ei ole toistuvasti kysymälläkään saanut yhtään selvää vastausta, miten ja millä aikataululla Kiuru ministerinä ikäihmisten palveluiden epäkohtia aikoo korjata. Kokoomus jatkaa työtään oppositiossa sen eteen, että vanhuspalvelulakia tiukennetaan niin, että inhimillinen ja hyvä hoito voidaan turvata kaikille ikäihmisille. Ikäihmisten palveluiden sietämättömät puutteet on korjattava viipymättä. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Olen saanut paljon kyselyitä tulevan syksyn vierailuista eduskuntaan. Otan mielelläni vastaan ryhmiä tutustumaan eduskuntaan sekä keskustelemaan ajankohtaisista Helsingin ja politiikan kuulumisista. Vierailun varausta ja järjestelyitä varten olethan yhteydessä sari.sarkomaa@eduskunta. fi tai 050 511 3033. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa@ eduskunta.fi. Sari Sarkomaa helsinkiläisten kansanedustaja kolmen lapsen äiti Kävelykisa on niin yksittäisille ihmisille kuin joukkueillekin suunnattu leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat kävelykilometrejään tai –minuuttejaan. kinto on osallistujan kävelystä saama parempi kunto ja hyvä mieli. HSL ja Traficom kannustavat kävelemään, koska kävely on terveellinen ja ympäristöystävällinen kulkutapa. Se on myös olennainen osa joukkoliikennematkaa, Jääskeläinen kertoo. Kävelykilometrikisan pohjana ja teknisenä alustana toimii Pyöräilykuntien verkoston toteuttama pyöräilyn Kilometrikisa.fi-palvelu, joka on räätälöity kävelykisan tarpeisiin. Tunnelmaa maauimaloiden kuutamouinneissa Kuutamouintia Uimastadionilla, kuva: Helsingin kaupunki ? Helsingin Kumpulan ja Uimastadionin maauimaloissa järjestetään tunnelmalliset kuutamouinnit. Kumpulan kuutamosta nautitaan perjantaina 23. elokuuta, ja Uimastadionilla tunnelmoidaan perjantaina 13. syyskuuta. Kuutamouinnissa voit nauttia hämärtyvästä illasta ja altaassa olosta musiikin säestyksellä, Kumpulassa kuutamouinnilla livemusiikkia tarjoaa Helsinki Vagabonds klo 20.00 – 22.00. Normaaleista aukioloajoista poiketen maauimaloihin pääsee kuutamouintipäivänä sisään kello 23.00 asti, ja uintiaika päättyy kello 23.30. Kuutamouinnille on normaalit sisäänpääsymaksut (4,50e / 2,80e / 2,20e). Kumpulan maauimalan uintikausi päättyy sunnuntaina 25. elokuuta, ja Uimastadionin uintikausi päättyy sunnuntaina 15. syyskuuta.
• 6 Viikot 34-35/2019 • Nro 15 M unkin S eutu VIIKKO 34 KE 21.8. Veini, Soini TO 22.8. Iivari, Iivo PE 23.8. Signe, Varma LA 24.8. Perttu SU 25.8. Loviisa VIIKKO 35 MA 26.8. n Suomen luonnon päivä Ilmi, Ilma, Ilmatar TI 27.8. Rauli KE 28.8. Tauno TO 29.8. Iina, Iines, Inari PE 30.8. Eemeli, Eemil, Eemi LA 31.8. Arvi SU 1.9. Pirkka VIIKKO 36 MA 2.9. Sini, Justus, Sinikka TI 3.9. Soile, Soili, Soila Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen (s. 1953) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Elämäsi tilaisuus Luuk. 19:41-48 ? Kun kauan sitten olin rippikoulussa, puhuttiin etsikkoajasta. Nyt se sana kuulostaa vieraalta kieleltä, kuka sitä enää osaa ja ymmärtää? Mutta jos sanottaisiin ”elämäsi tilaisuus”, ”ainoa mahdollisuus”, ”nyt tai ei koskaan”, sen ymmärtäisi nykyrippikoululainenkin. Etsikkoaika on ”ajanjakso, jolloin Jumala kutsuu ihmistä”, selittää Suomen kielen perussanakirja. Siis on kyse valinnasta. Mutta mitä se tarkoittaa, oikeasti? Siis se, että Jumala kutsuu ihmistä. Teologisia viisauksia tuntematta voisin kuvitella, että kyse on valinnoista – oikean ja väärän, hyvän ja pahan välillä. Tahdon varassa tehdyistä päätöksistä. Ja aina nyt. Sehän on ainoa aika, joka meillä oikeasti on ja jossa valinnat tehdään. Ei enää, ei vielä vaan nyt. Jos kerran uskon, että Jumala on hyvä, uskon hänen kutsuvan ihmistä, myös minua, hyvän puolelle. Tekemään valintoja, jotka ovat oikeita ja saavat aikaan hyvää hyvää toisille ihmisille, luomakunnalle ja minulle itselleni. Loppupeleissähän kyse on samasta asiasta: kohtele muita niin kuin toivot itseäsi kohdeltavan. Hyvä saa aikaan hyvää, paha pahaa. Molemmat ovat tarttuvaa lajia. Kumman valitsen? Siis aina silloin, kun valinta on mahdollinen ja lähes aina on. Miksihän valitettavan usein valitsen väärin, sen vaihtoehdon, joka aiheuttaa hyvän sijasta pahaa? Mikä saisi minut valitsemaan moitteen sijasta kiitoksen, pahan puhumisen (ja kirjoittamisen!) sijasta kehumisen ja rohkaisemisen, loukkaantumisen sijasta anteeksiannon, katkeruuden sijasta rakkauden? Voisiko koko elämä olla etsikkoaikaa, sitä Jumalan kutsua hänen tahtonsa mukaiseen elämään? Raiderunoissa matkustetaan kaikki aistit avoimina Runot nousevat jälleen raiteille, ja tänä syksynä niiden teemana ovat aistit Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messut sunnuntaisin klo 11. Arkimessu ke 25.9., 30.10., 27.11. ja 18.12. klo 19. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Tuolijumppa ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Jumpat alkavat 2.9.2019. Merimieskirkkopiiri joka toinen ma klo 14 seurakuntatalon Päätykamarissa, alkaen 16.9. Kirjallisuuspiiri ma klo 18.30 srk-talon alakerrassa 2.9.2019: Elizabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton (Tammi), alustus Kati Lind. Yhteyshenkilö Kaarina Osmoviita, kaarina.osmoviita@gmail.com, 040 519 5142. Toivoncafé/bistro elokuussa torstaisin klo 18 seurakuntasalissa. Syyskuusta lähtien Toivonbistro keskiviikkoisin klo 13.00 ja Toivoncafé torstaisin klo 18.30. Kirkkokuoro (klo 18.00) ja lasten kuoro (klo 16.30) aloittavat toimintansa torstaina 12.9. Lisätietoja kanttori heli-sisko. kantola@evl.fi. Ilta tulilla, nuotioilta Munkkivuoren kirkon pihalla to 29.8., 26.9., 31.10., 28.11. ja 19.12. klo 18-20 (kuukauden viimeisenä torstaina) Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan. Raamattupiiri to klo 18.30 joka toinen viikko parillisina viikkoina Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa, alkaen 19.9. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe klo 13 seurakuntatalon Päätykamarissa, alkaen 27.9. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p.09 2340 5138. Naisten kesken –ilta pe 13.9. klo 18 seurakuntatalolla. Teema: Mitä on rakkaus Alustajana teol. kand. Minna Pirinen. Vuorovaikutteinen ilta ja pientä purtavaa. Munkin seudun asukkaiden toivomuksista koostettu MunkkaLove-konserttisarja alkaa syksyllä ja siihen liittyy kansalaistapahtumia. Ensimmäinen konsertti on lauantaina 7.9.2019 klo 15-16.30 Munkkivuoren kirkossa, esiintyjinä Markku Perttilän bändi ja solistina Johanna Försti. Konsertin jälkeen klo 17 pihatapahtuma kirkon takapihalla, toimintapisteet ja myyntitarjoilun organisoivat partiolaiset ja musiikkitarjonnan Soitinyhtye Puhallus. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Levollisuuden messu la 31.8., 19.10., 9.11. klo 18 Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n. 10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17.Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Verkoston messut sunnuntaisin klo 17, lisätietoa verkosto.net. Avoin päiväkerho ma 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa, alkaen 19.8. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa, alkaen 19.8. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Luontoperhekerho ma klo 17.30-19 Munkkivuoressa 26.8., 2.9. ja 9.9. Munkkiniemessä 23.9., 30.9. ja 7.10. Kerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa. Retken aikana nautitaan omia eväitä, kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Alfa maanantaisin 9.9. alkaen klo 18. Alfa on sarja tapaamisia, joiden aikana tutkitaan elämää, sen merkitystä ja uskoa. Ilman paineita. Ilman painostusta. Alfa käsittää kymmenkunta tapaamista, jotka kukin sisältävät ruokailun yhdessä, lyhyen alustuksen videosarjan muodossa sekä keskustelua, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia varten. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Alfa on täysin ilmainen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: alfa. munkkiniemi@verkosto.net Luontopäiväkerho ti, ke ja to klo 9-12 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa, alkaen 20.8. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Kerhossa on vapaita paikkoja, tiedustella voi ohjaajilta. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone ti klo 11-14, alkaen 3.9. Munkkiniemen kirkon aulassa. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Avoin kesäkahvila kirkolla vielä elokuussa keskiviikkoisin klo 13. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 12.9. Rukouspiiri pe klo 18-20 Munkkiniemen kirkolla, alkaen 13.9. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. ? MunkkaLove-konserttisarjan ensimmäinen ilmaiskonsertti on lauantaina 7.9. klo 15 Munkkivuoren kirkossa. Sen juontaja on Totti Toivonen , YLE TV1:stä tuttu toimittaja, joka tekee sekä Aamutv:tä että Puoli seitsemän -ohjelmaa. Totti on matkustellut paljon myös kehitysmaissa erilaisten avustusohjelmien ja hyväntekeväisyytempausten asialla. Konsertissa esiintyy solistina Juhanna Försti ja Make Perttilän bändi, ja pääosassa ovat Munkin seudun asukkaat itse! Koko perheen tapahtuma jatkuu pihatapahtumana klo 17-18.30 kirkon takapihalla. Siellä esittäytyvät alueen erilaiset yhdistykset ja toiminnot, mukana Soitinyhtye Puhallus ja Länsi-Helsingin Musiikkiopisto. Organisoinnista ja myytävästä tarjoilusta vastaavat partiolaiset, jotka myös saavat tapahtuman tuotot. Tule mukaan! Totti Toivonen ? Runoja voi lukea metron ja raitiovaunujen sähköisiltä näytöiltä torstaista 15.8. alkaen kahden viikon ajan. Aisti-teeman mukaisesti runoissa syvennytään niin näköön, kuuloon kuin makuunkin. Tämän vuoden kymmenen raiderunoa on valinnut kirjailija Sinikka Vuola. Sanan taitajat ovat Vuolan lisäksi Markku Aalto, Tua Forsström, Raisa Jäntti, Marko Niemi & Miia Toivio, Kaija Rantakari, Stina Saari, Aki Salmela, Heli Slunga ja Samppa Varis. Raiderunoista on tehty myös postikortit, joita on jaossa muun muassa HSL:n palvelupisteissä sekä pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Runoja raiteilla -kampanja on osa Runokuuta, joka on Nuoren Voiman Liiton vuosittain järjestämä kirjallisuusfestivaali ja osa Helsingin juhlaviikkoja. Bongaa ja kuvaa jugendhelmi ? Osallistu jugendaiheiseen kilpailuun Instagramissa tai Facebookissa – luvassa ihastuttavia palkintoja! Helsingissä kokonaiset kaupunginosat pursuavat muotojen, värien ja materiaalien runsautta 1800–1900-lukujen vaihteessa kukoistaneen kansainvälisen art nouveau -tyylin hengessä. Kuvaa jugendrakennus, hauska yksityiskohta tai ota vaikka #jugendselfie ja julkaise kuva Instagramissa tai Facebookissa – tyyli on vapaa! Käytä hashtageja #helsinginjugend ja #kaupunginmuseo. Kilpailu päättyy 31.8. ja raati valitsee voittajat 5.9. Voittajiin ollaan yhteydessä ja heidän nimimerkkinsä julkaistaan Instagramissa ja Facebookissa. Helsingin kaupunginmuseolla on oikeus julkaista kilpailukuvat nettisivuillaan ja sosiaalisen median kanavissaan.
• 7 Nro 15 • Viikot 34-35/2019 M unkin S eutu Ilmeen graafiset elementit ovat saaneet vaikutteita Diakonissalaitoksen pääkorttelin punatiilisten rakennusten yksityiskohdista. Uusi logo hyödyntää alkuperäistä, liekehtivää sydäntä kuvaavaa tunnusta. ? – Suunnittelussa otettiin huomioon henkilökunnan toiveet, Diakonissalaitoksen pitkä historia, arvomaailma ja toiveet leikkisämmästä ja rohkeammasta suunnasta, kertoo Härkönen. Uusi raikas ilme on saanut jo hyvän vastaanoton henkilöstön keskuudessa. – Se on moderni, mutta samalla kunnianosoitus säätiön historialle. Diakonissalaitos on jo yli 150 vuotta tehnyt työtä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi. On hienoa, että merkityksellinen työ ja pitkä historia näkyvät uudessa ilmeessämme ja nimessä. Siinä on myös lämpöä, iloa ja välittämistä. Asioita, jotka kuvaavat hyvin työkulttuuriamme, viestintäjohtaja Laura Niemi kertoo. Ilmeen graafiset elementit ovat saaneet vaikutteita Diakonissalaitoksen pääkorttelin punatiilisten rakennusten yksityiskohdista. Uusi logo hyödyntää alkuperäistä, liekehtivää sydäntä kuvaavaa tunnusta. – Liekehtivä sydän kuvaa työn Runokuussa -kirjallisuusfestivaali ? Runokuu-festivaali tarjoaa harvinaisen tilaisuuden tutustua kerralla kahteen tuoreeseen suomalaista nykyrunoutta esittelevään dokumenttielokuvaan. Runodokkarispesiaali-tapahtumassa Cinema Orionissa nähdään 25.8. Aimo Hyvärisen ohjaama Kotipihan kulttuurifestivaali – Annikin Runofestivaalin tarina sekä Helsinki Poetry Connectionin kesäkiertueesta kertova Ilona Raivion dokumentti On the Road – Matkalla. Helsinki Poetry Connectionin vuoden 2018 kesäiseltä runokiertueelta taltioitu On the Road – Matkalla saa Orioninissa ensi-iltansa. Englanniksi tekstitetty Kotipihan kulttuurifestivaali (eng. Poetry’s Coming Home) puolestaan nähdään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Kotipihan kulttuurifestivaali (1 h 6 min.) kuvaa kuinka tamperelaisen puutalokorttelin asukkaiden kotipihalleen järjestämästä tapahtumasta kasvaa 15 vuodessa kansainvälinen kulttuurifestivaali. Dokumentti antaa äänen Annikin Runofestivaalin talkoolaisille ja isolle joukolle tapahtuman kotimaisia ja kansainvälisiä esiintyjiä. Pihalavalla nähdään mm. John Cooper Clarke (UK), Mutabaruka (JM), Yumi Fuzuki (JP), Kirsi Kunnas, Paperi T, Aulikki Oksanen, Verneri Pohjola, Arja Tiainen, Emma Kantanen, Sirkka Turkka, Rosa Liksom, Hannu Salama, Susinukke Kosola ja kymmeniä muita. On the Road – Matkalla (28 min.) on dokumentti lavarunousyhteisö Helsinki Poetry Connectionin kesällä 2018 järjestämästä runokiertueesta. Kamera seurasi tiivisti kannoilla, kun pikkubussilla pitkin poikin Sampo 2019 – nukketeatteria eri puolilta Eurooppaa Puppenspiel.ch:n lastenesitys Flow Pickled Imagen aikuisille suunnattu Coulrophobia Kansainvälinen nukketeatterifestivaali SAMPO 2019 saa Helsingin ytimen säkenöimään 28.8.-1.9.2019. ? Kolmatta kertaa järjestettävä visuaalisen teatterin huipputapahtuma tuo Helsinkiin kiinnostavia esiintyjiä Suomesta, Sveitsistä, Espanjasta, Britanniasta, Sloveniasta ja Venäjältä! Ohjelmisto on täynnä mieleenpainuvaa teatteria: ihastuttavia lastenesityksiä ja syväluotaavaa nukketeatteria aikuisille. Niiden lisäksi SAMPO 2019 tarjoaa myös maksuttomia ulkoilmaesityksiä, elokuvia, näyttelyitä ja mahdollisuuden kokeilla nukketeatterin tekemistä. Iltaisin Nukketeatteri Sampossa aukeaa festariklubi. SAMPO 2019 esittelee nukketeatterin eri tyylejä ja ylittää taidelajien raja-aitoja. Ulkomaisista esityksistä suurin osa nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa. Tule nauttimaan tunnelmasta yhdessä Suomen suurimmista nukketeatteritapahtumista anna nukketeatterin yllättää! Festivaalilla nähdään mm. sveitsiläisen Puppenspiel.ch:n lastenesitys Flow, joka herättää kaikki aistit seuraamaan luonnon kiertokulkua, kun jauhosta syntyy elämää, sekä brittiläisen Pickled Imagen aikuisille suunnattu Coulrophobia, joka johdattaa katsojat klovnien seurassa surrealistiselle matkalle pahvimaailmaan ja sieltä pois. Kotimaisista huipuista festarilla nähdään Timo Väntsi, Teatteri Mukamas ja KREPSKO Theatre Group sekä Nukketeatteri Sampon esityksiä. Festivaalin järjestää Nukketeatteri Sampo. Esityspaikat ovat Nukketeatteri Sampo, Teatteri Avoimet Ovet, Annantalo ja Teatteri ILMI Ö. Oheisohjelmaa on Päivälehden museossa, Keskustakirjasto Oodissa ja Dianapuistossa. Tule mukaan naurettavalle, anarkistiselle ja joskus absurdille matkalle mielikuvitusmaailmaan! Ohjelma ja liput: sampofestival.fi Helsingin Diakonissalaitoksen nimi ja ilme uudistuvat
• 8 Viikot 34-35/2019 • Nro 15 M unkin S eutu Raide-Jokerin työmaiden vaikutukset pääkaupunkiseudun liikennevirtoihin Helsinki haluaa parantaa katutöitä ? Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakentaminen on käynnissä noin 20 kohteessa. Työmaiden aiheuttamat tilapäiset liikennejärjestelyt vaikuttavat osaltaan pääkaupunkiseudun liikennevirtoihin. Liikennevirtojen mallinnuksen mukaan syksyllä 2019 vaikutuksia on erityisesti seitsemällä alueella. Vaikutukset jäävät paikallisiksi, mutta paikoin kannattaa suosia vaihtoehtoisia reittejä. Raide-Jokerin käynnissä olevien työmaiden vaikutusta pääkaupunkiseudun liikenteeseen on tarkasteltu liikennevirtamallinnuksen avulla. Mallinnuksessa on huomioitu Raide-Jokerin käynnissä olevien työmaiden vaikutus liikenteen nykytilanteeseen sekä yhteisvaikutuksia muiden suurimpien liikennehankkeiden kanssa. Syksyllä 2019 vaikutuksia liikenteeseen tulee erityisesti seitsemällä alueella. • 1. Otaniemessä Maarintien syyskuussa tehtävän sulkemisen myötä henkilöautoliikenne siirtyy pääasiassa Tekniikantielle ja Tietotielle. Tietotien ja Tekniikantien kohdalla on syytä varautua normaalia pidempiin ? Jyrki Paavilainen on ollut aiemmin mukana monissa kadunpidon kehittämiseen liittyvissä tehtävissä ja hän on tehnyt konsultin roolissa pitkään yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Paavilaisella on myös kansainvälistä kokemusta ja hyvät verkostot liittyen kuntien teknisen huollon ylläpitoon. – Tämä on erittäin kiinnostava projekti. Helsingissä on jo tehty kehittämistyötä, mutta vielä on paljon tehtävää. On tarkasteltava kaikkia toimintoja kuten viranomaisohjausta, kadunpidon organisointia, suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja käytön hallintaa. Pidän tärkeänä eri toimijoiden välisen yhteistyön ja vuoropuhelun parantamista. Kaikkien osapuolten tulisi tarkastella rakentavasti omia menettelyjään ja suhdettaan muihin toimijoihin, myös kaupungin itse, Jyrki Paavilainen sanoo. – Kadun korjaaminen on Helsingissä vaikutuksiltaan merkittävä asia. Kehittämisen tuloksena haluamme saada aikaiseksi toimintamallin, joka määrittää, kuinka helsinkiläinen katu toteutetaan ja korjataan mahdollisimman tehokkaasti ja vähin haitoin. Tämä tarkoittaa muutoksia niin kokonaisprosessiin, sopimuksiin kuin pienempiinkin käytänteisiin, Paavilainen sanoo. Kehitystyö etenee vauhdilla Yksi osa projektikokonaisuutta on Toimivat katuhankkeet -tutkimushanke, jonka Helsingin kaupunki on jo aloittanut Aalto-yliopiston kanssa. Hankkeeseen liittyy esimerkiksi sarja infra-alan toimijoille suunnattuja kehittämistyöpajoja. Niissä haetaan uusia ratkaisuja toteutuksenaikaisiin yllätyksiin, eri osapuolten väliseen yhteistyöhön ja työmaan tilannekuvan muodostamiseen. Kuluvan kesän aikana on aloitettu palvelumuotoiluprojekti, jossa keskitytään työmaakokemuksen parantamiseen. Siinä kiinnitetään huomiota esimerkiksi opastusten, väliaikaisten reittien sekä työmaan yleisen siisteyden laatuun. Työn tuloksena laaditaan työmaakokemuksen käsikirja. Siinä määritellään, millaisia järjestelyjä jokaiselta työmaalta voidaan jatkossa vähimmillään edellyttää. Katutöiden ohjelmoinnin ja suunnittelun sujuvoittamiseksi kaupungin sisällä on käynnistetty myös oma Lean-hankkeensa. Lisäksi kaupunki on kehittänyt katutöihin liittyvää viestintää ja vuorovaikutusta. Hämeentien käynnissä olevan peruskorjauksen viestintä on saanut hyvää palautetta. Kadun varren asukkaille, yrityksille ja muille kohderyhmille viestitään ennakoivasti kaikista työmaalla tapahtuvista muutoksista. Lisäksi alueella pidetään säännöllisiä työmaapäivystyksiä, ja katutöiden onnistumista arvioimaan on perustettu Hämeentie-raati. Isojen työmaiden määrä on kasvanut kantakaupungissa Kaupungilla on vuosittain suunnitteluvaiheessa noin sata katuhanketta. Eri rakentamisvaiheissa on vuosittain noin 200–300 katuhanketta. Kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Helsingissä oli pitkään tilanne, että kantakaupungin alueella oli varsin vähän suuria katutöitä. Nykyisin kantakaupungissa on vuosittain meneillään kahdesta viiteen isoa peruskorjaushanketta. Tänä vuonna merkittäviä työmaita ovat Hämeentie, Telakkakatu ja Erottaja. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi Hakaniemen alueelle kohdistuu merkittäviä muutoksia. Myös Mäkelänkatu ja Runeberginkatu tulevat olemaan merkittäviä peruskorjattavia katuja. HSL:n Haagan alueen linjastoa uudistetaan ? Itämereen päätyvä roskan määrä on herättänyt yhä enemmän huolta helsinkiläisten keskuudessa. Rannoilta päätyy mereen valtavasti erityisesti muoviroskaa: muovipusseja, kertakäyttöastioita, elintarvikepakkauksia, kalastusvälineitä, tupakantumppeja ja paljon muuta. Uudella SATAKOLKYT-kampanjalla halutaan pysäyttää mereen päätyvä roskavirta kannustamalla kaupunkilaiset siivoamaan talkoovoimin koko Helsingin 130 kilometriä merenrantaa Sivulla www.satakolkyt.fi on avattu interaktiivinen kartta, joka näyttää mitkä rannat on jo siivottu ja mitkä siivoamatta. Kuka tahansa voi järjestää rantatalkoot ja ilmoittaa rannan siivotuksi kartalle. Siivotun rannan väri kartalla 130 km Itämeren rantaviivaa halutaan siivota talkoovoimin muuttuu punaisesta vihreäksi ja siivousporukka saa halutessaan nimensä näkyviin kartalle. Kartalla on myös hauska ominaisuus, sillä se laskee rannalla käveltyjä askelia. – Tavoitteemme on paitsi saada siivottua rantoja, myös innostaa ihmisiä nauttimaan ulkoilusta tällä upealla Itämeren rantaviivallamme, kertoo SATAKOLKYT-koordinaattori Eeva Puustjärvi. Roskatalkoilu on haluttu tehdä mahdollisimman helSivulla www.satakolkyt.fi on interaktiivinen kartta, joka näyttää siivotut ja siivoamattomat rannat sekä tulevat rantatalkoot. HSL kartoittaa liikkumiskyselyn avulla Haagan, Lassilan, Kannelmäen, Maununnevan, Hakuninmaan ja Kuninkaantammen alueilla kulkevien liikkumistottumuksia. ? HSL kartoittaa liikkumiskyselyn avulla Haagan, Lassilan, Kannelmäen, Maununnevan, Hakuninmaan ja Kuninkaantammen alueilla kulkevien liikkumistottumuksia. Kysely painottuu linjojen 40, 41, 42 ja 43 liikennöintialueelle. Tietoja liikkumisesta kerätään linjastosuunnittelun tueksi Haagan alueen linjaston kehittämiseen. Liikkumiskyselyyn voi vastata 1.9.2019 asti. Kyselyyn toivotaan vastauksia myös sellaisilta, jotka eivät käytä joukkoliikennettä. Vastaamiseen menee noin 5–10 minuuttia. Suunnittelutyön tavoitteena on muodostaa linjasto, joka tarjoaa entistä parempia liityntäyhteyksiä ja jota matkustajien on aiempaa helpompi käyttää. HSL selvittää esimerkiksi sitä, onko suunnittelualueen ja Helsingin keskustan välille mahdollista muodostaa yksi tiheällä vuorovälillä ja laajoilla liikennöintiajoilla kulkeva linja. Haagan linjastosuunnitelma -blogi toimii virallisena vuorovaikutuskanavana. Blogisivustolla asukkailla on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia ja keskustella HSL:n joukkoliikennesuunnittelijoiden kanssa. Muista osallistumistavoista kerrotaan myöhemmin blogissa ja HSL:n omissa kanavissa. Haagan linjastosuunnitelma on jatkoa huhtikuussa 2019 hyväksytylle Helsingin poikittaislinjojen kehittämissuunnitelmalle, jonka yhteydessä tunnistettiin tarve tarkastella Haagan ja Kannelmäen alueen linjastoa. Tavoitteena on, että työ valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Mahdolliset muutokset linjastoon toteutetaan aikaisintaan vuonna 2021.
• 9 Nro 15 • Viikot 34-35/2019 M unkin S eutu Josa Jäntti Raide-Jokerin työmaiden vaikutukset pääkaupunkiseudun liikennevirtoihin matka-aikoihin etenkin aamuja iltapäiväruuhkan aikaan. • 2. Turunväylällä Kehä I:n länsipuolella Turunväylän ylittävän uuden pikaraitiotiesillan, Impilahdensillan, rakennustöiden vuoksi Turunväylältä poistetaan käytöstä kaistoja ja nopeusrajoituksia alennetaan siltatyömaan kohdalla. Tällöin erityisesti Kehä I:ltä Turunväylälle siirryttäessä on odotettavissa jonoutumista. • 3.Vermossa Ravitien sulkemisen myötä henkilöautoliikenne siirtyy liikennemallissa Turuntielle, Turunväylälle ja Kehä I:lle. Turuntien linja-autoliikenteen toimivuuden kannalta on suositeltavaa käyttää reittejä Kehä I:tä Vihdintietä tai Turunväylää pitkin. • 4. Haagassa Huopalahden tunneli on suljettu moottoriajoneuvoilta 12.8. alkaen, minkä vuoksi linja-autoliikenne Haagan alueella lisääntyy. Pysäkeille pysähtyvät linja-autot aiheuttavat normaalia enemmän jonoutumista. • 5. Pirkkolassa ja Maunulassa Pirkkolantien ja Pirjontien sulkemisesta johtuen liikenne ohjautuu Metsäpurontielle, jossa myös joukkoliikenne on lisääntynyt. Vaihtoehtoisena reittinä suositellaan käyttämään Kehä I:tä tai Metsäläntietä. • 6. Lahdenväylällä Maaherrantien kohdalla Lahdenväylän ylittävän uuden pikaraitiotiesillan rakennustyöt aiheuttavat alennettuja ajonopeuksia Lahdenväylälle. Tästä johtuen Lahdenväylän liikenne siltatyömaan kohdalla hidastuu • 7.Viikissä ja Itäkeskuksen ympäristössä Viilarintiellä aloitettavista louhinnoista aiheutuu muutamien minuuttien pysäytyksiä liikenteelle. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa kulkea Viilarintien sijaan Kehä I:ä tai muita vaihtoehtoisia reittejä pitkin. Varikkotien sulun vuoksi Itäväylälle ja Kehä I:lle ohjautuu lisääntynyttä liikennettä. Vaikka Raide-Jokerin työnaikaiset liikennejärjestelyt vaikuttavat liikenteeseen useassa kohdassa, jäävät vaikutukset liikennevirtamallinnuksen mukaan pääosin paikallisiksi. Pääasiassa Raide-Jokerin työmaista ja katujen sulkemisesta aiheutuvat vaikutukset jäävät paikallisiksi ja heijastusvaikutukset pääväylille ovat maltillisia. Mallinnuksen mukaan esimerkiksi matka-aika Kehä I pitkin Turunväylän ja Lahdenväylän välillä pitenee Raide-Jokerin työmaiden vuoksi laskennallisesti alle puoli minuuttia. Raide-Jokerin liikennevirtamallia päivitetään säännöllisesti kulloisenkin työmaatilanteen mukaan. Tulosten perusteella voidaan esimerkiksi muokata liikennevalojen ajoituksia ja ohjelmointia mahdollisuuksien mukaan. Liikennevirtoja on mallinnettu makrotasolla aamun ja illan ruuhkahuipputunneille. Lisätietoa Raide-Jokerin tilapäisistä liikennejärjestelyistä päivitetään osoitteeseen www. raidejokeri.info. Doping politiikassa ? Vielä vuosi ennen vaaleja demarit olivat reilusti puoluegallupeissa kärkipaikalla. Mitä lähemmäksi vaaleja tultiin, sitä pienemmäksi SDP:n kannatus laski. Pelottavasti muiden puolueiden hylkimä perussuomalaiset alkoivat ”hengittää niskaan”. Demarien puoluetoimisto ryhtyi miettimään, miten taataan kärkisija. Miten kärkipaikka säilytettäisiin? Tiedossa oli, että maassamme on jo 1,6 miljoonaan eläkeläistä, joista 1,4 miljoonaa työeläkkeen saajaa. Heidän joukossaan melkoinen osa uskollisia demariäänestäjiä. Samalla oli ehkä huomattu, että perussuomalaisten vaaliohjelmassa oli kaksi lupausta eläkeläisille: työeläkeindeksin muuttaminen ja eläkeläisten verotuksen muuttaminen samalla tasolle kuin vastaavasta palkkatulosta. Oli tehtävä jotain. Niinpä demarien puheenjohtaja paukautti ilmoille vappupallon eli ”Vappusatasen”. Se oli 100 euron korotus kaikille alle 1 400 €/ kk eläkettä saaville. Hän ei erotellut, koskiko korotus kaikkia työ kansan ja takuueläkkeen saajia? Puoluetoimistossa ei oltu laskettu lainkaan, mitä ”Vappuheitto” maksaa? Ei paljonko pitää korotuksiin ottaa esim. työeläkerahastojen tuotoista, jotka maksetaan työeläkeyhtiöistä? Ei paljonko Valtion joutuu maksamaan kansan ja takuu eläkkeiden korotuksista ja joudutaanko siihen ottamaan lisää lainaa? Tämä lupaus oli poliittista dopingia Vappupallon avulla pettämällä äänestäjiä saatiin vaaleihin ”vaalidoping” ja varmistettiin niukasti vaalivoitto ko. lupauksiin luottavien, uskollisten työeläkettä saavien demarieläkeläisäänestäjien ansiosta. Jätettiin kokoomus ja perusuomalaiset oppositioon. Tosin kokoomuskaan ei ollut luvannut eläkeläisille mitään muuta kuin mahdollisesti erillisen ”eläkeläisten kulutuskorin” käyttöön ottamista, koska kuluttajaindeksi perustuu perheiden kulutukseen, mikä poikkeaa paljon eläkeläisten kulutustottumuksista. Tällaista uutta eläkeläisten kulutuskoria kokoomus oli harkinnut jo v. 2006, kun jo silloin sen mielestä taitettu indeksi laskee työeläkkeen saajien elintasoa. Jos kaikki muutkin puolueet olisivat älynneet ottaa mukaan vaaliohjelmaansa edes jotenkin työeläkkeen saajat eli koko ryhmän (1, 4 miljoonaa), olisi syntynyt todennäköisesti toisenlainen vaalitulos. Nyt mm. kokoomuksesta ja demareista siirtyi iso joukko äänestäjiä perussuomalaisten äänestäjiksi! Millaiseksi ”Satasenvappupallo kutistui”? Ensiksi Vappusatanen unohdettiin vaalien jälkeen lähes kokonaan. Sen tilalle tuli korotukset vain kansan ja takuueläkkeisiin ei työeläkkeisiin. Täyden takuueläkkeen saajille korotus nostaa sen n. 835 € eikä siitä makseta veroa. Kansaneläkettä maksetaan lisäksi, jos työeläke on pieni tai sitä ei ole lainkaan. Täysi takuueläke on nyt 835 € ja heitä on 116 000. Täysimääräinen kansaneläke on 588 €/kk ja yksin asuvalle 660 €k/k. Kaiken tämän maksaa Valtio eli n. 183 miljoonaa ja päälle indeksikorotukset n. 27 miljoonaa ottamalla lisää lainaa. Hallitus ja ministeri ( Vasemmistoliitto ) antoivat käsityksen, että jokainen takuueläkkeensaaja saa täyden takuueläkkeen ( 785 €/kk ja siihen korotuksen 50 €/kk) eli 835 €/kk. Samoin, että jokainen kansaneläkkeen saaja saa täyden kansaneläkkeen (588 €/kk + yksin asuvalle 660 €/kk) ja siihen korotuksen n. 31 €/kk). Mikä on totuus ? Takuueläke on kuitenkin keskimäärin vain 179, 62 €/ kk ja kansaneläke keskimäärin 287, 26 € /kk. Näin kansalaiset saivat hallitukselta käsityksen, että kaikki saavat täyden takuueläkkeen ja samoin kaikki täyden kansaneläkkeen! Tällä ilmoituksella johdettiin kansalaisia jälleen harhaan! Kun otetaan huomioon viime vuosina tapahtuneet elintasoon vaikuttaneet kaikki elävässä elämässä tapahtuneet korotukset (lääkkeet, ruoka, asuminen jne.) nämä korotusrahat on jo käytetty. Silti Vasemmistoliiton sos. ja terv. ministeri kehtaa kertoa: ”Olemme iloisia ja ylpeitä voidessamme esittää tuntuvaa 50 € :n korotusta pienimpiin eläkkeisiin. Tämän myötä korotuksen saisivat he, joiden arjessa lisäraha tuntuu kaikista voimakkaimmin. Tietääkö ministeri vieläkään, mikä on keskimääräinen kansaneläke ja takuueläke? Toisin sanoen kaikilla ei ole suinkaan tuota täysimääräistä eläkettä, joilla nyt pullistellaan. Kovin vähäisiksi jäivät korotukset uudellakin hallitukselta suuremmat korotukset olisivat todella olleet tarpeeseen ottaen huomion jo 4 vuoden aikana nousseet kulutusmenot. Vasta silloin olisi voitu sanoa, että hallitus on ylpeä saavutuksestaan. Miksi työeläkkeet unohdettiin jälleen vaikka ne maksetaan työeläkeyhtiöistä? Kukaan ei puhu työeläkkeensaajista, joita on 1.4 miljoonaa ja heistä 60 % :lla on työeläke alle 1 500 €/kk. Niiden korotuksiin ei tarvita lainkaan varoja Valtiolta. Tämä joukko on niin suuri, että niiden korotuksista seuraisi monia, todella kansantalouttamme elvyttäviä tekijöitä mm. lisää verotuloja korotuksista käytettäviksi esim. kansan ja takuueläkkeiden korottamiseen! Jo 3 % :n korotus työeläkkeisiin tuottaisi lisää verotuloja yli 300 miljoonaa ( lisäisi eläkemenoja vain 540 miljoonaa 27 miljardin päälle ) . Varat 3 % : n korotukseen saadaan vain osasta rahastojen tuotoista. Hallitus on tosin luvannut, että työeläkkeiden korotuksista neuvotellaan vielä ”kolmikannassa” (ay järjestöt + työnantajajärjestöt + hallitus). Miksi ei ”nelikannassa”, jolloin neuvottelemassa olivat myös eläkeläiset, joiden asioista juuri silloin päätetään ? Totean vielä kerran, että muutaman prosentin työeläkkeiden korotuksilla tämä toteutuisi ilman työeläkerahastoihin koskemista ottamalla korotukset pienestä osasta rahastojen sijoitustuotoista! Jotkut ekonomistit ( mm. ETLA + Danske Bank) väittävät, että työeläkkeiden korotus syö eläkerahastoja tai vastaavasti työeläkemaksuja on korotettava, koska rahastot eivät tule riittämään? Kumpikaan ekonomistien väite ei pidä paikkaansa. Korotukset työeläkkeissä saadaan kuten jo sanoin pienestä osasta rahastojen sijoitustuotoista, jotka ovat pitkällä aikavälillä (1997 2017) olleet hyvät . Viitenä viime vuonna yhteensä n. 80 miljardia. Jo tuolla 3 % :n työeläkkeiden korotuksilla ( 540 miljoonaa maksettavien eläkkeiden = 27 miljardin lisäksi ) saadaan huomattavat verotulot, kotimaiseen kulutukseen kasvua ( + alv ) ja uusia työpaikkoja ikäihmisten erilaisiin palveluyrityksiin. SATAKOLYT-kampanjan roskapihtejä ja roskapusseja saa lainaan kirjastoista. Kuva: Iina Kaikko 130 km Itämeren rantaviivaa halutaan siivota talkoovoimin poksi. Roskapihtejä ja roskapusseja voi lainata rantoja lähimmistä kirjastoista. Talkooroskat voi jättää kartalla näkyviin suuriin jäteastioihin tai tarvittaessa kaupunki hakee talkooroskat erikseen pois. Tähän mennessä rantojen siivoukseen on osallistunut jo liki tuhat helsinkiläistä ja askelia rannalla on kertynyt reilusti yli 500 000. Siivottuna on kuitenkin vasta noin 20 km rantaa, joten tekemistä vielä riittää. Siivouskampanja jatkuu vuoteen 2021 asti, mutta rannat on siivottava joka vuosi uudestaan. – Rantatalkoita järjestäneet kaupunkilaiset ovat kuvailleet rantojen siivoamista meditatiiviseksi ja palkitsevaksi hyötyliikunnaksi. Usein talkoolaiset kertovat myös, etteivät ole koskaan ennen saaneet niin paljon kannustavia kommentteja ja hymyileviä katseita kuin rantoja siivotessaan, kuvailee Puustjärvi kampanjaan osallistuneiden kokemuksia. – Lapset taas suhtautuvat roskien keruuseen kuin aarteenmetsästykseen. Rannoilta onkin löytynyt mitä erikoisempia roskia matkalaukuista barbeihin ja yksinäisistä kengistä autonrenkaisiin, jatkaa Puustjärvi ja kannustaa lähtemään roskaretkelle rantaan koko perheen voimin. Kokoa siis oma siivousporukkasi ja lähde nauttimaan ulkoilusta rannalla ja pelastamaan samalla Itämerta askel askeleelta! Lisätietoa kampanjasta www.satakolkyt.fi
• 10 Viikot 34-35/2019 • Nro 15 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Loppukesän kulttuurikierros ? Taiteiden yö ja Kuorojen yö menivät tällä kertaa päällekkäin toistensa ja Juhlaviikkojen avauksen kanssa. Onko siinä liikaa yhdelle illalle? Helsingin kulttuuritarjontaa monipuolistavat joka tapauksessa Juhlaviikkojen illat useine oheisfestareineen. Ei pidä unohtaa Runokuuta, Viapori Jazzia tai Sampo-festivaalia. Presidentti Tarja Halonen: Taide syntyy vapaudesta Presidentti Tarja Halonen korosti Helsingin Taideyhdistyksen 40-vuotisjuhlanäyttelyn avajaisissa 13.8. Kaapelitehtaalla, että taide on sinänsä tärkeää, mutta sillä voi olla myös oheisvaikutuksia ihmisen persoonallisuuteen tai yhteiskunnan kehitykseen. – Juuri näiden elementtiensä vuoksi taidetta tai taiteilijoita voidaan pitää vaarallisina, kuten muitakin yhteiskuntaa muuttavia tekijöitä. Näin on ollut ja näin todennäköisesti on tulevaisuudessakin. Taide syntyy vain ihmisen vapaudesta tuottaa uutta ja tahtomattaankin taiteilija tulee mitanneeksi työnsä kautta oman yhteisönsä vapautta. Olipa siiten kyseessä virolainen laulava vallankumous tai amerikkalainen Woodstock-festivaali rauhanliikkeineen, sanoi itsekin kuvataidetta työväenopiston kursseilla vuosia harrastanut Halonen. Hänen vanhimmat muistot liittyvät vuosikymmenien takaiseen Suomenlinnan kesäkurssiin. – Me suomalaiset tai ainakin suuri osa meistä rakastaa taiteita. Eri taidelaitoksilla menee todella hyvin. Mutta entä tulevaisuus? Kuulun niihin, joita huolettaa taideaineiden tulevaisuus. Koululla on erinomaisen tärkeä asema lasten ja nuorten kiinnostuksen herättämisessä ja tukemisessa. Nuorten harrastuksiin käytetään sinänsä aikaisempaa enemmän varoja ja vanhempienkin aikaa. Miksi siis olen huolestunut? Koska eriarvoisuus nuorten keskuudessa kasvaa. Osin kyse on taloudellisista syistä, mutta kyse voi olla myös osaamattomuudesta ja joskus vanhempien välinpitämättömyydestä. Taide voi tuoda paljon hyvää lasten ja nuorten elämään. Ja se on myös oppimisprosessi. Kun koko Stadi maalasi Helene Schjerfbeckin ja Kuvataiteen päivää vietettiin sydänkesällä aurinkoisissa tunnelmissa Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen (SAy) valtakunnallisesti organisoimana. Aiempina vuosina pääpaikka helsinkiläisten töiden näyttelylle oli Ekbergin yläkerran tila Bulevardilla, joka kävi ahtaaksi. Parina vuonna se oli Lapinlahden Lähteen pihalla; siellä maalattiin nytkin. Sisäministeriö suositti liputusta. Järjestäjät ja osallistujat laskivat kukkia suuren taiteilijan haudalle Hietaniemeen. Keskustakirjasto Oodissa suomalaiset taiteilijat maalasivat kirjaston edessä; Nicolas Lopez (Peru) maalasi Kansalaistorilla isoa akvarellia. Oodin Maijansalissa taidemaalari Marjukka Paunila kertoi taiteestaan kuvanäyttein, vaikutelmiaan Kiinasta, Chilestä ja Pariisista. Kansainvälisten akvarellitaiteilijoiden demoja esittelivät Ilya Ibryaev (Venäjä), Endre Penovác (Serbia) ja Slawa Prischedko (Saksa). Kuvaajamme kohtasi Sveitsissä asuvan Hanna Kuendigin, jonka lapset Eila ja Noora tekivät akvarellitaulun. Kamarimusiikin kauneutta kesässä Kaupunkikesän oikein mukava löytö on Helsinki Chamber Music Festival, joka aloitti kaksi vuotta sitten. Pohjoismaisten taitajien kamarimusiikkia kuuli Falkmanin pihalla, Bryggerin yöjameissa, vuosi sitten yliopiston juhlasalissa. Tälle vuodelle haettiin uusia paikkoja, Espan Robert´s Coffee, G18 Yrjönkadulla, torstai-illan tunnelmallinen hetki meren äärellä Katajanokan Skönessä, jossa kuulimme mm. Bartokin vauhdikkaan iskevää menoa. Monet niistä olivat maksuttomia. Turistit näyttivät viihtyvän. Tapahtuma rakentuu ydinkeskustan ympärille. Suuret konsertit olivat kirkoissa, Temppeliaukiolla ja Tuomiokirkossa. Cafe Engelin täydellä katetulla sisäterassilla saimme nauttia ”30 min of Classical”, Beethovenin Jousitrion es-duurin ja Bachin sellosarjaa. Nuoret taiteelliset johtajat Jaani Helander ja Kreeta-Juulia Heikkilä esittivät sello-viulu -duona B. Martinún sävellyksen. He esiintyivät urakalla. Tuomiokirkon valoisa kirkkosali täyttyi jälleen keskellä kesää barokkimusiikin huumasta, vauhdista ja ”Suuren Soiton”, Concerto Grosso, riemusta. Italialaiset säveltäjät Corelli, Vivaldi ja Geminiani olivat esillä. Sokerina pohjalla jousisoittajat esittivät Bachin cembalokonserton solistinaan virolainen cembalotaiteilija Ilpo Laspas. Kesän yksi todella viehättävä tapahtumakokonaisuus. Runon ja musiikin ylväs vuoropuhelu Acktén kesäsarja pääsi hyvään loppusuven vauhtiin heinäkuun tauon jälkeen. Parhaimmillaan sarjassa kuullaan joko korkeatasoista musiikkia, klassisesta moderniin tai runoa. Nyt saimme kokea runon ja musiikin vuoropuhelun ”Ylvään iltapäivän hiljaisuus” -illassa. Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman lausui Stéphane Mallarmén, Charles Baudelairen, Paul Verlainen, Arthur Rimbaud`n ja Rainer Maria Rilken runoja 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Siis pääasiassa ranskalaista filosofista mietelmää, ja yksi symbolisti kerrallaan. Hän olisi voinut lausua kuuluvammalla äänellä Café Sonckin haastavassa akustiikassa. Sillä Laura Mikkola soitti ikään kuin vuoropuheluna viisauksiin pianolla Franz Lisztin, Sergei Rachmaninovin, Frédéric Chopinin, Tomaso Antonio Vitalin, Claude Debussyn ja Maurice Ravelin sonaatteihin ja säveliin. Monet säveltäjistä olivat runoilijoita edeltäneeltä vuosisadalta. Vitalin ”Chaconnessa”, g-mollissa viululle ja pianolle estradille tuli myös 12-vuotias Fredrika Mikkola. Ja millä taidolla ja ylväällä intensiteetillä! Olimme hurmaantuneita äidin ja tyttären yhteissoitosta. Hakkuut alkavat aamulla Runosvengi jatkuu taas Kulttuurikierroksella. Tällä kertaa on vuorossa Leena Sainio, joka on laulupedagogi ja runoilija. Laulettuaan vuosikymmeniä muiden stooreja hän heräsi viimein oman tekstin tuottamiseen. Sainio on valmistunut Sibelius-Akatemiasta, mutta on opiskellut myös Tampereen yliopistossa latinaa ja Rooman kirjallisuutta. Pesä Kustannus julkaisi hänen esikoiskokoelmansa ”Särmää serenadissa” toukokuulla 2019. Sainio harrastaa myös lavarunoutta sekä kuvataiteita. Runossaan ”Requiem” Sainio maalaa loppukesään sopivaa tunnelmaa: Tänä yönä, tänä tuulisena yönä / soi metsän sekakuoro / vailla johtajaa, vailla yleisöä, / omin latvoin ad libitum (…) Tuuli yltyy, kuoro ulvoo ekstaattisesti / tulevaa, tapahtuvaa: / pajunvitsojen ruoskimana, / haavat kyljissä, / honkien hiki liinassa, / korahtelee metsä viimeisillään / kuusiristiin nauPresidentti Tarja Halonen avasi 13.8. Helsingin Taideyhdistyksen 40v-juhlanäyttelyn Kaapelin Puristamossa. Kuvassa hän saa näyttelyopastusta Aikuisopiston Taideja taitoaineiden koulutuspäällikkö Juha Okolta. Kuva: Raimo Granberg. Maalauspäivään oli tullut lastensa kanssa Sveitsissä nykyisin asuva Hanna Kuendig, jonka lapset Eila (3v, edessä) ja Noora (5v) tekivät akvarellitaulun. Kuva: Raimo Granberg. Pianisti Laura Mikkola esiintyi kauniisti “Ylvään iltapäivän hiljasuudessa” Hannu-Pekka Björkmanin runontulkinnan kera. Kuva: Ackte-klubi. Leena Sainio valmistui Sibelius-Akatemiasta ja lauloi pitkään toisten tarinoita, kunnes ryhtyi itse tekemään runoja. Kuva: Pirjo Lindfors. Ilona Jäntti esitti komeaa, yleisöön menevää ilma-akrobatiaa köydellä Ainon Vennan musiikkiin REDI:n Bryga-puistokannella Kalasatamassa. Kuva: Raimo Granberg. Viitasen Piia avasi PopPaavali -sarjan 8.8. kirkon sisäpihalla. Kuva: Elina Pöysti. Kallio Rolling Rainbown Roller Discossa yleisö pääsi ilmaiseksi kokeilemaan, millaiselta tuntuu neljällä rullalla varustetuilla luistimilla luistelu. Kuvassa entiset turkulaisen Dirty River Roller Grrrls:n pelaajat Malla Kanto (oik.) ja Heta Pyhäjärvi pujottelemassa. Kuva: Raimo Granberg.
• 11 Nro 15 • Viikot 34-35/2019 M unkin S eutu Naiset valloittivat Flowfestivaalin iltakeikat ? Solange Knowles on säkenöivä esiintyjä, joka on vienyt R&B:tä uudelle, kokeelliselle polulle. Solange on monimediataiteilija, joka hyödyntää ilmaisussaan sekä musiikkia, tanssia, esittävää taidetta että aktivismia. Uusin albumi ”When I Get Home”, vie artistin takaisin juurilleen, kotikaupunkiinsa Houstoniin, ja on samalla ylistys afroamerikkalaisille yhteisöille ja naiseudelle. Musiikki loi mystisen ja unenomaisen seesteisen tunnelman Suvilahden keskiyöhön. Uussoulin kuningattareksi kutsuttu yhdysvaltalaistähti Erykah Badu on tehnyt merkittävän uran R&B:n, hiphopin, jazzin ja soulin saralla. Tiedostavista ja hengellisistä arvoistaan tunnettu artisti ja aktivisti on myös tehnyt paljon sosiaaliseen muutokseen tähtäävää hyväntekeväisyystyötä. Laulaja esiintyy komea tukkaluomuksen kanssa; kauempaa näytti siltä kuin tukka olisi täynnä pullonkorkkeja! Mutta tämä maailmantähti aloitti, tiukasti lava-ajastetulla festivaalilla, peräti puoli tuntia myöhässä. Yleisön piti valita hänen ja Red Arenan intiimimmän katetun lavan välillä Pidin itse eniten ruotsalaisen Neneh Cherry rouhean vapautuneesta esityksestä Red Arenalla. Hänellä riittää asennetta.”Broken Politics” jatkaa kauan sitten alkanutta voittokulkua. Laulaja on syntynyt uudelleen. Suomalaisen popin vientilupaus Alma esitti pitkään lykätyn uuden albuminsa kappaleita Flow-festivaalin kauniissa illassa. Yleisö oli hyvin mukana, svengaili mukana tuttujen laulujen kertosäkeitä, joita sentään myös tarjoiltiin päälavalla. Monet sanat kertovat nuoren ihmisen epävarmuudesta, mielenterveyden ongelmista ja yksinäisyydestä. Alma aloitti setin invakorokkeelta. Hän päätti sen encorena kuultuun hittiinsä ”My Girl”. Menestys on silti pitänyt laulajan jotenkin kotikutoisena; jutut ovat aika kansanläheisiä. Vuonna 2018 jo kahdeksannen levynsä julkaissut ruotsalainen Robyn siirtyi taiteellista vapautta hakiessaan ja oman levy-yhtiön perustaessaan popista klubipainotteisempien soundien pariin. Red Arenan puolenyön show oli parhaita Suvilahdessa kymmenen vuoden aikana kokemistani. ”Dancing of My Own” on upea pophymni nelikymppisten sukupolvelle. Robyn itse on kuvaillut nykyistä soundiaan fraasilla ”soft ecstasy”. Puolessa välissä areenan valloitti miestanssija, kun laulaja vaihtoi hameen housuihin stydimmän aineiston esittämiseen. Hieno dramaturginen vaihdos. Teksti: Risto Kolanen Uussoulin kuningattareksi kutsuttu Amerikantähti Erykah Badu teki hienon Flow-shown, mutta antoi odottaa itseään. Kuva: Konstantin Kondrukhov. Suomalainen suosikki Alma aloitti Flow-setin invakorokkeelta. Menestys on pitänyt laulajan jotenkin kotikutoisena, kansanläheisenä. Kuva: Riikka Vahtera. Ruotsalainen Robyn on itse kuvaillut nykyistä soundiaan fraasilla ”pehmeä ekstaasi”. Sen valtaan yleisö joutui Flown parhaassa esityksessä. Kuva: Riikka Vahtera. littuna. / Se haukkoo ilmaa – sävelet ovat lopussa. / – Tuulen tyynnyttyä, myrskyn laannuttua / seisovat korkeat laulajat, / luonnon pyhimykset ja marttyyrit / ylväinä ja rauhallisina. / Dona nobis pacem. / Hakkuut alkavat aamulla. Ilma-akrobatiaa ja laulua Kalasataman kattojen yllä Sirkustaiteilija Ilona Jäntin ja laulaja-muusikko Aino Vennan ”Aramidin” inspiraationa on ollut Kalasatama. Pienen etsimisen jälkeen esityspaikaksi valikoitui ”taivasta lähellä oleva” REDI:n Bryga-puistokansi, jolla monikaan kaupunkilainen ei ole vielä käynyt. En edes tiennyt sellaisen olemassaolosta ennen Aramidia. Varsin viehättävä leikkija kiipeilypaikka perheen pienemmille. Helenin ja Suvilahden piiput sojottavat ylväinä horisontissa. Vain aurinko siristi silmiä. Aramid yhdistää ilma-akrobatiaa, musiikkia sekä arkkitehtuuria ja sitä ympäröi päivittäin muuttuva kaupunkimaisema tornisiluetteineen ja nostokurkineen. Esitys on suunnattu kaikille ikään, kielitaitoon tai varallisuuteen katsomatta, he sanovat. Jäntti jatkaa tilalähtöistä työskentelytapaansa ja esiintyy puiston pylväsrakenteita käyttäen. Häntä on nähty vastaavalla tavalla Talvipuutarhan puiden ja kasvien yläpuolella. Venna on suunnitellut ilma-akrobatiaa tukevan laulelmallisen ääniteoksen. He ovat työskennelleet yhdessä vuodesta 2015 ja esiintyvät ympäri Eurooppaa. Teos on osa vuoden 2019 Kalasataman ympäristötaidetapahtumaa. Tallennettua materiaalia käytetään kaupungin markkinointiin ja viestintään eri kanavissa. Paavali on nyt POP Kun seurakunta mainostaa tapahtumasarjaa PopPaavalina, niin onhan se koettava. Paavalin seurakunnan Kari Kanala on tunnettu erilaisuudestaan. Kirkossa on nukuttu aikuisten päikkäreitä ja seurattu suurkisoja yhdessä. Loppukesän PopPaavali -sarjan aloitti 8.8. Viitasen Piia (soolona, yleensä folkyhtyeenä), häntä edelsi vahva trubaduuri Elsi Sloan & Hyvät ihmiset. Viitasen Piia teki myös voimakkaan ja konstailemattoman keikan. Uuden levyn ensimmäinen single ”Meidän jälkeemme hiljaisuus” teki Paavalissa hienon vaikutuksen. Lauluissa kuuluvat myös raamatulliset kielikuvat. ”Uni onnesta” -levy 2014 oli jo kriitikoiden ylistämä. Sodan ja ilmastokrisin tunnelmat olivat vaikuttavina Viitasen Piia -folkrockyhtyeen v. 2016 ilmestyneellä ”Laulumaa”-levyllä. Erityisesti Rukous rauhasta -laulu tavoittaa nykyihmisen kokeman maailmanlopun epävarmuuden ja syyllisyyden. Hieno oli laulajan tulkinta Jaakko Löytyn yli 30 vuotta vanhasta gospelista ”Maailman kaikissa kylissä”. Laulujen tunnemaailma kirkon sisäpihalla on silti merkillisen lohdullinen. Viitasen Piia voi kuulla Kapsäkissä 14.9 ja Kuudes linja -ravintolassa 1.11. syyskiertueen päätöksessä. PopPaavali jatkuu: 2.8. Asa & Band sekä Dj’s Rasmoose & Polarsoul, 29.8. Ghost World & Dj John Wayne ja 5.9. The Holy & Dj’s Pastori Kanalan Pyhäkoulu & Nancy Imatra. Esiintyjät oli startissa sijoitettu liian etäälle yleisöpenkeistä. Minkäänlaista puffettia ei ollut, vaikka ilta kesti neljä tuntia. Ei kai seurakunta oleta meidän tuovan omia eväitä mukanamme? Kielletty alle 60-vuotiailta... Thirteen Cadillacs feat. Old Man Jock oli kutsuva kyltti Juttutuvan nostalgia-illalle, joka veti salin ihan täyteen. Muista yhteyksistä tuttuja soittajia nähtiin The Renegades-henkisen kokoonpanon riveissä. Monta kertaa takarajan klo 23 alla soivat nuo niin tutut levyhitin sanat: – Well, my baby drove up in a brand new cadillac (…) baby, baby, baby please, / can´t you see / I`m on by bended knees? / your heart`s so cold that it`s gonna freeze…, ja lavayleisö tanssi ja otti hurmiossa kuvia. Tämä ei ollut alle 50v, ei ihan alle 60v kansalle. Suomen nuorison ensimmäinen massahysteriaa täällä luonut bändi oli vuosina 1945-46 syntyneiden brittipoikien The Renegades. Rumpali Graham Johnson, ainoa elossa olevan alkuperäisjäsen Jock, esiintyi vuosi sitten Renegades Revisited kokoonpanolla. Kokoonpanon pohjana oli Pekka Tiilikainen & Beatmakers vahvistettuna Hasse Wallilla. Juttutuvassa vahvistus oli Esa Kuloniemi, joka soitti Cadillacin kitarasoolon skitta klassisesti takaraivolla. Ja miten soittikin! Kuulimme muutkin menestyskappaleet ”Seven Daffodils”, ”Matelot”, ”Thirteen Women” ja ”My Heart Must Do the Crying”, jonka Danny levytti suomeksi nimellä ”Salattu suru”. Läntinen Kallio täyttyi Block Partyssa Kallio Block Party-korttelijuhla laajeni jälleen uusiin paikkoihin Kalliossa. Se toi kaduille livemusaa, hyvää meininkiä, mahtavaa ruokaa ja ohjelmaa kaikenikäisille elokuun ensimmäisenä lauantaina. Nyt tapahtuma oli läntisessä Kalliossa Alppikadun, Castréninkadun, Wallininkujan ja Ensi linjan väliin rajautuvalla alueella. KBP 2019 avattiin Kolmannen linjan ja Wallininkadun risteyksessä Päätylavalla, jolla soivat punk, rock ja metalli. Teknoa ja picnic-tunnelmaa Ensi linjan ja Wallininkadun risteyksessä. Tanssia ja tanssinopetusta (Lindy Hop & West Coast Swing) sai kokea Kuntatalon pihalla. Suomen kovimmat katutanssijat ottivat mittaa toisistaan. Lyhytelokuvia näki Alakulttuurikeskus Loukossa. Rullaluisteludisco oli Castréninkadun ja Toisen linjan risteyksessä. Monipuolista lastenohjelmaa oli tarjolla Leikkipuisto Linjassa. Teksti: Risto Kolanen Kamarimusiikkifestivaalin nuoret taiteelliset johtajat Jaani Helander ja Kreeta-Juulia Heikkilä esittivät sello-viulu -duona B. Martinún sävellyksen. Kuva: Jaakko Paarvala. Rengades-rumpali Graham Johnson (takana keskellä), Pekka Tiilikainen (oik.) & Beatmakers vahvistettuna Esa Kuloniemellä (vas.), joka soitti Cadillacin kitarasoolon skitta klassisesti takaraivolla. Kuva: Jari Flinck.
• 12 Viikot 34-35/2019 • Nro 15 M unkin S eutu Salaperäisiä murhia vanhassa Tallinnassa ? Tallinna on suomalaisille tuttu kaupunki. Jokaiselle vähän omalla tavallaan. Mitä todellisuudessa tiedämme Tallinnasta? Tiedämmekö tämän paljon Helsinkiä vanhemman kaupungin historiasta oikeastaan mitään? Tiedämme muurien ympäröimän vanhan kaupungin, Raatihuoneen torin, Toompean mäen. Halvan oluen ja tupakan! Erinomaisen tutustumisen Tallinnaan tarjoaa taitavasti kerrottu jännitysromaani ”Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru” (Into 2019). Virolainen Indrek Hargla on maansa tunnetuimpia dekkarija f antasiakirjallisuuden nimiä. Hänen ”sankarinsa” apteekkari Melchior on Tallinnassa toimiva apteekkari, joka tutkii arvoituksellisia kuolemantapauksia, joita 1400-luvun Tallinnassa ja muuallakin tapahtuu. Oivaa historiaa Tallinna oli kukoistava kauppakaupunki jo 1400-luvulla. Helsinkiähän ei siihen aikaan ollut olemassakaan ! Hargla kuvaa romaanissaan erittäin mieleenkiintoisesti Tallinnan, Tarton ja Saksan Lyypekin elämää vuonna 1433. Kauppiaat tulevat vahvasti esille, toimia valvovat erilaiset raatimiehet pyrkivät johtamaan Tallinnaa, usein mielensä mukaan. Erilaiset rosvot tuovat oman lisänsä ja harminsa rehellisyyteen pyrkivän apteekkarin elämään. Kirkon ja uskonnon valta ihmisiin on suuri. Pakanuutta pyritään kitkemään pois ankarin keinoin. Harglan kuvaus harhaoppisuuksien etsimisistä maalaa eteemme aika synkän, raaán kuvan tuon ajan Tallinnasta ja ihmisten elämästä siellä. Tämän elämän todellisuuden keskellä apteekkari yrittää lääkkeiden ja yrttien kautta auttaa hänen puoleensa kääntyviä ihmisiä. Erilaiset tapot ja murhat seuraavat toisiaan, juoni etenee polveillen Tallinnan ja toisen kauppakaupungin Saksan Lyypekin välillä, Tartossakin piipahdetaan, hevosilla tietysti. Ajankuvaus on yksityiskohtia myöten uskottavaa ja tavalliselle Tallinnan turistille historiallisesti hyvin avartavaa, opettavaista. Näinkö täällä elettiin yli 500 vuotta sitten ! Joivat jo silloin olutta Raatihuoneen torin tuntumassa. ”Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru” on Indrek Harglan historiallisen jännityskirjasarjan kuudes mysteeri. Jos et ole aikaisemmin tutustunut Apteekkari Melchioriin, ”sankariin”, niin nyt on korkea aika. Teos vie mukanaan, Tallinnaan! Pekka Hurme Viking Linelle heinäkuussa hienot matkustajaluvut Kaikkien aikojen toiseksi parhaat lukumäärät Viking Linen matkustajamäärät heinäkuu 2019 Helsinki–Maarianhamina–Tukholma**) 117 543 Turku–Ahvenanmaa–Tukholma 268 686 Helsinki–Tallinna 319 372 Cinderellan risteilyt Maarianhaminaan (Visbyhyn) 99 994 Maarianhamina–Kapellskär 146 050 Matkustajamäärät yhteensä 951 645 ? Viking Linen matkustajamäärä kaikilla reiteillä oli heinäkuussa 951 645 matkustajaa. Matkustajamäärä on suurempi kuin ennätysvuonna 2018 jolloin 951 005 matkusti punaisilla laivoilla.* Tänä vuonna Viking Line liikennöi seitsemällä aluksella ja kesän matkustajat edustivat 181 kansallisuutta. M/S Rosella, jolla oli ennätysmäärä matkustajia kesäkuussa, teki ennätyksen myös heinäkuussa 146 050:lla matkustajalla. Helsingin ja Tukholman väliä liikennöivät Mariella ja Gabriella ajoivat myös tänä kesänä päivävuoroja Talristeilyä Tukholmasta Visbyhyn Almedalin politiikkaviikon aikana. – Olemme erittäin tyytyväisiä matkustajamäärän kehitykseen heinäkuussa ja iloisia siitä, että niin monet valitsevat meidän laivamme. Rosellan peräkkäiset matkustajaennätykset ilahduttivat erityisesti. Lähimatkailu ja matkustaminen naapurimaissa näyttää kiinnostavan matkailijoita tällä hetkellä. Tämä heijastaa ajankohtaisia yhteiskunnan keskusteluja, sanoo Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses. linnaan. Kummankin aluksen kapasiteettia saatiin näiden ylimääräisten vuorojen ansiosta hyödynnettyä huomattavasti. Heinäkuussa Viking Cinderella teki kolme Kirja-arvostelu Lumoava leffapiha saapui Helsingin kaupunginmuseoon Tunnelmallinen Falkmanin sisäpiha. Kuva: Maija Astikainen. Komisario Palmun erehdys. Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. ? Tervetuloa kesän kauneimpaan ulkoilmaleffateatteriin! Lämpimät kesäillat huipentuvat elokuussa tunnelmallisiin leffanäytöksiin kaupunginmuseon ihanalla Falkmanin pihalla. Leffapihan elokuvatarjontaa yhdistää Helsinki. 23.8. klo 21.30 Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975, ohj. Risto Jarva), 7 Mies, joka ei osannut sanoa ei (1975) on Risto Jarvan ohjaama komedia helsinkiläisestä purku-uhan alla olevasta Kivimäen puutaloalueesta. Amerikassa 15 vuotta asunut pastori Aimo Niemi (Antti Litja) muuttaa takaisin lapsuutensa maisemiin, jossa pian hän neuvoillaan saa niin omat kuin kyläläistenkin asiat sotkuun. 24.8. klo 21.30 Yleisön valinta: Komisario Palmun erehdys (1960, ohj. Matti Kassila), 7 Komisario Palmun erehdys (1960) on ensimmäinen Komisario Palmu -elokuva ja aloittaa Matti Kassilan ohjaamien Palmu-elokuvien sarjan. Joel Rinteen esittämänä Komisario Palmu apunaan kaksi etsivää (Matti Ranin ja Leo Jokela) ryhtyvät selvittämään Bruno Rygseckin kuolemaa. Murha vaikuttaa onnettomuudelta, mutta komisario Palmu ei usko onnettomuuteen, vaan alkaa selvittää murhaa. Liput ovat myynnissä Tiketissä. Tiketin lisäksi lippuja näytöksiin myydään myös ovelta, jos lippuja on vielä jäljellä. Liput ovat numeroimattomia, joten näytöksiin kannattaa saapua ajoissa. Elokuvat esitetään filmiltä, minkä takia kelojenvaihdon yhteydessä näytöksissä pidetään lyhyt tauko. Käynti Katariinankatu 3:n porttikongista. Ovet aukeavat kello 20.30, ja elokuvat alkavat kello 21.30. Anniskelusta vastaa Valkoisen salin baari. Liput 10 euroa. Mies, joka ei osannut sanoa ei. Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.
• 13 Nro 15 • Viikot 34-35/2019 M unkin S eutu Vanhat rouvat kiersivät kesäisessä Helsingissä Kohteena olivat ratikkalinjojen reiteillä olevia museoita lähettyvillä oleviin Helsingin Taidehalliin, Helsingin observatorioon, Ateneumin taidemuseoon sekä LUOMUS Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan. – Kierrospäiväksi sattui yksi kesän helteisimmistä päivistä, ja jälleen kerran muistimme, että vanhoille rouville sopiva lämpötila on sama tasainen ja viileä kuin arvokkaille taideteoksille, seikkailijat Pirjo, ? Pääkaupunkiseudulla asuvat eläkeläiset Pirjo Salo, Riitta Kankaanpää ja Hilkka Ropponen lähtivät Museokortin seikkailijoina kiertämään Helsingin museoita, jotka sijaitsevat ratikkalinjojen varsilla. Museoseikkailullaan ystävykset lähettivät kasan postikorttiterveisiä, katsastivat museoiden esteettömyyden sekä arvioivat museokahviloita ja -ravintoloita. Vanhoiksi rouviksi itseään kutsuvat ystävykset Pirjo Salo, Riitta Kankaanpää ja Hilkka Ropponen museoseikkailivat Helsingissä ratikalla. Kolmella päiväreissulla koluttiin ratikkalinjojen 1, 2, 3, 6 ja 10 reiteillä olevia museoita. – Vanhat rouvat ovat seikkailleet 1990-luvulta lähtien kaikenlaisen kulttuurin, matkustelun ja ystävyyden merkeissä, Pirjo, Riitta ja Hilkka esittelevät seikkailutaustaansa. Ratikkareittien läheisyyteen osuivat Nykytaiteen museo Kiasma, Designmuseo Arabia, Sinebrychoffin taidemuseo, HAM Helsingin taidemuseo, Temppeliaukion kirkko, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo, LUOMUS Luonnontieteellinen museo, Helsingin Taidehalli, Helsingin observatorio, Ateneumin taidemuseo sekä LUOMUS Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha. Eläkeläiset Pirjo, Riitta ja Hilkka lähettivät jokaisesta museokohteesta postikortit, joissa kerrottiin seikkailuterveisiä museolta. Postikorttiterveisten lisäksi rouvat arvioivat museokahviloita ja -ravintoloita sekä kiinnittivät huomioita museoiden esteettömyyteen. Ratikka-ajeluilla seikkailijat bongasivat myös matkan varrella olleet julkiset taideteokset. – Vanhat rouvat eivät bloggaa, vloggaa tai mokaa, mutta me tiedämme parhaat levähdyspenkit, maukkaat kakut sekä hienot näkymät kaupunkiin, ja me lähetämme postikortteja, rouvat kuvailevat seikkailuansa. Museokortin seikkailijat Pirjo, Riitta ja Hilkka aloittivat museoseikkailunsa ratikkalinjan 6 museoilla. Nykytaiteen museo Kiasmassa vanhoja rouvia kiehtoi erityisesti Shoplifter – Nervescape VIII -näyttelyn kirkasvärisistä tekohiuksista koottu pörröinen installaatio. Designmuseo Arabiassa muisteltiin kotona ja mummolassa olleita astioita, Sinebrychoffin taidemuseossa tutustuttiin Taivaalliset värit – Sinistä ja kultaa -näyttelyyn ja HAM Helsingin taidemuseossa ihasteltiin Ellen Thesleffin taidetta Minä maalaan kuin jumala -näyttelyssä. Toisella päiväreissulla rouvat ajelivat 1ja 10-ratikoilla ja tutustuivat Temppeliaukion kirkkoon, Arkkitehtuurimuseoon, Designmuseoon sekä Luonnontieteelliseen museoon. – Arkkitehtuurimuseon jatkuva näyttely kutkutteli muistia: onko tuo kirkko Myyrmäessä vai Oulussa, miksi joissain Aalto-jakkaroissa on vain kolme jalkaa, mitä onkaan suunnitellut Martti Jaatinen tai Väinö Vähäkallio ja miten 70-luvun kylpyhuoneen väreissä pystyi edes hetken olemaan, vanhat rouvat muistelevat. Viimeisenä seikkailupäivänä suunnattiin linjojen 2 ja 3 Hilkka Ropponen (kuvassa vas.), Pirjo Salo ja Riitta Kankaanpää kiersivät kesäisessä Helsingissä museoita, jotka ovat ratikkareittien varsilla ja lähettivät perinteiset postikortit jokaisesta museokohteesta. Amorphis kiertää Suomea loppuvuodesta Maailman vahvimmat koolla tällä viikolla Helsingissä ? Kesällä muun muassa loppuunmyydyn Tuska-festivaalin pääesiintyjänä nähty, tämän hetken kuumin kotimainen metallinimi, Amorphis, jatkaa kiertämistä menestyksekkään Queen Of Time -albumin tiimoilta. Suomen keikat jakaantuvat kahteen ajankohtaan ja Amojen tukena kiertää käsittämättömän väkevät kiertuekumppanit. Kiertueen ensimmäinen osa alkaa Tampereelta 13. marraskuuta, jatkuen Hämeenlinnan ja Kempeleen kautta Seinäjoen SJK Areenalle. Näillä keikoilla Amorphiksen mukana nähdään Göteborg-soundin pioneereihin lukeutuva Soilwork sekä tanskalainen, vivahteikas ja energinen Møl. Rundin toinen osa liikahtaa 5. joulukuuta Turun Logomosta, jatkuu itsenäisyyspäivänä Rauhan Saimaa Arenalla ja saavuttaa huipennuksensa 7.12. täysmittaisella hallikeikalla Helsingin Jäähallissa. Kiertueen toisella osalla Amorphista lämmittelevät Soilwork, Norjan proge-ylpeys Leprous, sekä kimurantti saksalainen, The Ocean. Kiertueen tarjoavat yhteistyössä TuskaLive ja Grey Beard. Amorphis Suomen kiertue 2019 Amorphis ja Soilwork + Møl 13.11.2019 Tampere, Pakkahuone Liput alk. 45,00€ Ikäraja K-18 | ovet: 19:00 Ennakot: Tiketti, Lippu.fi 14.11.2019 Hämeenlinna, Aulanko Areena Liput alk. 43,50€ Ikäraja K-18 | ovet: 19:00 Ennakot: Lippu.fi 15.11.2019 Kempele, Zemppi Areena Liput alk. 44,50€ Ikäraja K-18 | ovet: 19:00 Ennakot: Ticketmaster, zemppiareena.fi, zrock.fi 16.11.2019 Seinäjoki, SJK Areena Liput alk. 42,50€ Ikäraja: S/K-18 | ovet: 18:00 Ennakot: Tiketti Amorphis ja Soilwork + Leprous, The Ocean 5.12.2019 Turku, Logomo Liput alk. 52,50€ Ikäraja K-18 | ovet: 18:00 Ennakot: Lippu.fi 6.12.2019 Rauha, Saimaa Arena Liput alk. 48,50€ Ikäraja K-18 | ovet: 18:00 Ennakot: Lippu.fi, Tiketti 7.12.2019 Helsinki, Jäähalli Liput alk. 52,50€ Ikäraja K-18 | ovet: 18:00 Ennakot: Tiketti, Ticketmaster Ennakkolipunmyynti alkaa maanantaina 19.8. klo 9:00. Riitta ja Hilkka kertovat kolmannesta seikkailupäivästään. Kolmen päiväreissun aikana rouvat kiersivät 13 museota viiden ratikkalinjan lähettyviltä. – Sukututkimus ja menneisyyden tarinat kaipaavat aina täydennystä ja niitä löytyy kirjastoista ja museoista. Toiseksi, lähes jokainen museo on rakennuksena ja rakenteena kiinnostava. Kolmanneksi, museoissa on tasainen lämpö ja kosteus, penkkejä, hiljaisuutta ja rauhaa olla omissakin ajatuksissaan, Pirjo kertoo kiinnostuksestaan museoita kohtaan. Vanhat rouvat aikovat jatkaa ratikkaseikkailuaan, ja seuraavaksi vuorossa on 4-ratikka. – Meillä on neljäs päiväreissu jo valmiiksi suunniteltuna: ratikkalinja 4 ja sen varrella olevat Kansallismuseo, Hakasalmen huvila, Helsingin kaupunginmuseo, Helsingin yliopistomuseo ja Taidekoti Kirpilä, Pirjo kertoo rouvien suunnitelmista. Seikkailijoiden yhteystiedot haastattelua tai lisätietoa varten saa Museokortin kautta osoitteesta viestinta@ museot.fi. Rouvien ratikkaseikkailua voi seurata sosiaalisessa mediassa @museokortti-kanavalla tunnisteilla #rouvienratikkaseikkailu #museoseikkailu2019 #museokortinseikkailija #museokortti #museokierros. Strongman Champions League. ? Suuri joukko eri voimailuja fitness-lajien maailman huippuja saapui kilpailemaan tällä viikolla Helsinkiin. Messukeskuksessa 23.-25. elokuuta järjestettävä APCON kokoaa mm. voimanoston, voimamieskilpailujen ja kehonrakennuksen kansainvälisiä ykkösnimiä alan suurimpaan tapahtumaan Pohjois-Euroopassa. APCONissa kilpailee tämän hetken maailman kaksi vahvinta miestä. Strongman Champions Leaguen osakilpailuun osallistuvat maailman ranking-listan tämänhetkinen ykkönen, Latvian Aivars Smaukstelis sekä kakkosena oleva Mika Törrö. Heidän lisäkseen APCONissa nähdään mm. islantilainen voimanoston maailmanennätysmies Benedikt Magnússon, Pohjoismaiden menestynein crossfit-urheilija, ruotsalainen Lukas Högberg, unkarilainen kehonrakennuksen mestari Peter Molnar sekä norjalainen Men’s Physique -tähti Dennis Johansen. Lisäksi Messukeskuksessa nähdään kotimaisista huipuista mm. yli 1 1000 kilon yhteisnostaja Kalle Räsänen, voimanoston naisten maailmanmestari Anna Khudayarov, maailman tämän hetken paras naispenkkipunnertaja Emma Ylitalo-James sekä maailman kaikkien aikojen paras raakavoimanostaja Zahir Khudayarov. Kovimmilta urheilijoilta odotetaan APCONissa jopa maailmanennätystuloksia. Voimamieskilpailun ja voimanoston lisäksi APCONissa kilpaillaan kuudessa muussa lajissa, kuten ja kehonrakennuksessa, kahvakuulaurheilussa ja fitness-mallikilpailussa. Kilpailijoita on eri lajeissa kaiken kaikkiaan satoja. Pelkästään voimanostossa on mukana 165 kisaajaa, joista vanhin on 92-vuotias ja nuorin yhdeksänvuotias. APCONin yhteydessä järjestetään myös ensimmäinen sisätiloissa pidettävä ExtremeRun-kilpailu. Sen reitti on noin kilometrin mittainen, ja siinä on yhteensä kymmenen erilaista estettä, kuten verkkoeste, vesieste ja legendaariset ”Goljatin portaat”. APCON järjestetään nyt ensimmäistä kertaa, mutta jatkossa siitä on luvassa jokavuotinen tapahtuma. APCONista vastaavat yhteistyössä Messukeskus sekä Active Physique Events Oy. Kilpailuiden käytännön järjestelyjä hoitavat lajiliitot. Helsingin Messukeskuksessa järjestettävä APCON on avoinna 23.-25.elokuuta kaikkina päivinä perjantaista sunnuntaihin kello 10.00–18.00.
• 14 Viikot 34-35/2019 • Nro 15 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Elokuun kuvataide ? Helsingin Taideyhdistyksen 40–vuotinen taidepolku on kyllästetty stadilaisella luovuudella. Juhlanäyttely aina 2.9. asti Kaapelitehtaan Puristamolla on kokonaisuus visuaalisia tarinoita isolta taiteilijaryhmältä, joiden teokset tuovat värien dynamiikkaa ja koskettavia aiheita. Toisen ihmisen naamioon Katja Juholan valokuvat on printattu ohuelle puuvillakankaalle. – Siirryn leikin ja koristelun, hulluttelun ja omituisten ideoiden kautta toisen ihmisen naamioon. Olen kohdannut elämässäni paljon alkuperäiskansojen naisia, vieraan kulttuurin ihmisiä. Naisia, jotka aluksi pitävät minua kovin omituisina, mutta jotka pienen ajan jälkeen koskevat hiuksiini, letittävät ne. He ovat kutsuneet minua isoäidikseen tai tyttärekseen, kertoneet myöd väkivallan kokemuksistaan tai haaveistaan. Galleria A2, Kasarmikatu 28 A 2, esittelee Juholan ”Maailman naisia kohti” –teoksia, joiden tekeminen on lähtenyt leikistä ja ilosta, itsensä kauniiksi koristelemisesta, mutta kohdannut vääjäämättä keveän matkailun ja alkuperäiskansojen hädänalaisen tilan välisen suhteen. – Näihin fiktiivisiin kerroksiin, läheisiin ja etäisiin kohdattuihin naisiin sekä omaan henkilöhistoriaani pohjautuvissa teoksissa luotaan katseeni konflikteihin, ihmisoikeuksiin ja naisen asemaan. Taide kohtaa arjen Katariina Mansikkaniemen näyttelyn keskeisenä teemana ovat jäljet, joita jätämme ihmiskuntana maailmaamme. Suurin inspiraatio on ollut näyttelyja opintomatkoilta Italiaan ja erityisesti Villa Lantessa vietetystä kuukaudesta Roomassa kesällä 2018. Siellä taide ja pyhä kohtaavat arjen, menneisyys nykyisyyden. Antiikin jäänteet, jumalpatsaat ja temppelien rauniot ovat sulassa sovussa modernien rakenteiden ja graffitien kanssa. Kontrasti menneen ja nykyisyyden välillä luo erityisen ilmapiirin, joka suorastaan kutsuu uusia taiteellisia tulkintoja. Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4-6, avajaisissa italialaisiin maalauksiin ja valokuviin viitoitti tietä laulaja, kirjailija Anja Erämaja kauniilla italiaksi lauletuilla kappaleilla. Alfa-Taidekoulun kasvatin öljyvärillä kankaalle maalaukset ja valokuvat ovat esillä rinnakkain. Taiteilijat ovat aina käyttäneet ihmismallia jumalhahmoa kuvatessaan. Puupiirrosmaisemia Japanista ja Suomesta Suoritettuaan tutkinnon Japanologiassa Laura Heinonen täydensi opintojaan Pekka Halosen Akatemiassa ja Vapaassa Taidekoulussa. Vuonna 2017 hänelle myönnettiin Chujo Watanabe -apuraha ja 2018 hänet valittiin Salmelan Taidekeskuksen Taiteilijaresidenssiin. Hän asuu ja työskentelee Kalliossa. Galleria Duetossa, Kalevankatu 15, on ensimmäinen soolonäyttely hänen puupiirroksista. Heinonen yllättyi japanilaisen ja suomalaisen luontokokemuksen samankaltaisuudesta opiskellessaan Kiotossa. Hän tunsi Japanin puutarhoissa ja kotimaan metsissä samanlaisen meditatiivisen rytmin, jossa vuorottelevat polkujen ja pitkospuiden liike ja näköalapaikkojen suvantohetket. – Näissä mieli saa toisinaan levätä, toisinaan seikkailla vapaasti eri ajatusten parissa. Katse palaa takaisin maalauksesta Helsinki Contemporaryn, Bulevardi 10, syyskausi käynnistyi Eeva-Riitta Eerolan näyttelyllä The Shape of Things to Come. Hän jatkaa uusien öljyja akryyli kankaalle -maalaustensa kautta havainnon ja tunnistamisen kokemusten tutkimista. Kuva-aiheet palaavat esittävään päin. Työskentelylle tuttu sarjallisuus jatkuu näyttelyssä, jossa teemoja käsitellään yhä monimuotoisemmin. Abstraktien, pienikokoisten teosten elementit toistuvat näyttelyn suuremmissa maalauksellisissa eleissä. Muodot viittaavat selkeämmin johonkin tuttuun, hahmoon ja liikkeeseen; katse palaakin takaisin maalauksesta, katsomisen kokemuksesta tulee vuorovaikutteinen ja sähköinen. Eerola jatkaa myös yhteistyötä videotaiteilija Jenni Toikan kanssa Ranskassa Maison Louis Carréssa syyskuussa 2019 avautuvalla paikkasidonnaisella näyttelyllä. Kuin painajaisia valveajalla Anna Sailamaa on kuvataiteen maisteri, joka julkaisee kokeellisia sarjakuvakirjoja, työskentelee Harakan taiteilijatalon residenssissä ja opettaa kuvitusta Lahden Muotoiluinstituutissa. Galleria Kuvituksessa, Hämeentie 28, nähdään Anna Sailamaan näyttely Painajaispelotin, joka käsittelee painajaisia ja niiltä suojautumista. Mukana on kehystettyjä kromogeenisia värivedoksia, vahaliitupiirustuksia ja reliefejä paperisavesta. Kirjoja ja kuvituksia on ilmestynyt Innon, Liken ja Baltic Comics Magazinen kautta. Uudet piirustukset kuvaavat esimerkiksi värikkäitä ruukkuja, joihin painajaiset voi piilottaa. Piirustusten hahmot, eläimet ja kasvit ovat leikkimielisiä, mutta kuvittaja käsittelee niiden kautta myös aikuisena näkemiään painajaisia. On kiinnostavaa nähdä muutos itsessä ja muissa kun aika kuluu; jotkut asiat kuolevat ja jotkut piilossa olleet asiat voivat nousta pinnalle uudestaan, kuraattori Ulla-Maija Pitkänen avaa teoksia. Tunnetulvia kuviksi Onneksi kuvataide ei ole loppunut Lapinlahdessa, koska vuokrasuhteet saivat jatkua kaksi vuotta. Jaana Liukkonen esittelee TULVA-näyttelyään Galleria Kujalla, Lapinlahdenpolku 8. Hän haluaa sanoa, että tulva tuo liikaa tullessaan ja vie mennessään kaiken. Mikä tahansa voi milloin tahansa saada kenet tahansa pois tasapainosta. Tilapäiväisesti tai pysyvästi. Taiteilija sanoo tekevänsä tunnetulvat kuviksi, koska sanat eivät riitä. – Tunnustelen tunteitani suhteessa itseeni ja ympäröivään maailmaan. Katsojan tulkinta avaa aina uuden näkymän minun mieleni maisemiin. Lapinlahden entisestä mielisairaalasta on Tilajakamon perustamisen myötä tullut minun MIELI sairaalani. Entisessä mielisairaalassa on helpompi käsitellä vaikeitakin asioita. Loppuun asti poltettua Hanna Saarikoski on v. 2008 Kuvataideakatemiasta valmistunut visuaalinen taiteilija, jonka työskentelyssä piirustus ja maalaus yhdistyvät videoon, installaatioon ja performanssiin omintakeisella ja monikerroksisella tavalla. Galerie Anhava, Fredrikinkatu 43, esittelee alakerran tilassa teoksia, joiden puvun valmistusmateriaali, piirustushiili, valmistetaan lehtipuun oksia kuumentamalla lähes hapettomassa tilassa niin, etteivät ne kunnolla pala, vaan hiiltyvät. Se on siis lähes loppuun poltettua ainesta. Videoteoksessa C mustaan hiilestä tehtyyn asuun pukeutunut hahmo kulkee valkoisessa tilassa ympyränomaista reittiä, jättäen keveitä jälkiä valkoiseen paperiin. Hauras, käsintehty hiilipuku peittää figuurin kauttaaltaan. Konkreettinen kiertokulku saa tapahtumallisen muodon: hiilenpätkistä ommeltu asu rahisee ja kilisee hahmon päällä, joka on kuin liikkuva piirros, samanaikaisesti merkillinen, yllättävä ja lempeä. Sävyjä ja jälkiä ympärillämme ARTag Galleryn, Hietalahdenkatu 10, taiteilija on Marjatta Holma Punainen -näyttelyllään. Keskipolven taiteilija maalaa tilallisia teoksia, joissa hän dokumentoi ympäröivää todellisuutta. Dokumentointi on viitteellistä, se tallentaa sävyjä ja jälkiä ja on luonteeltaan abstraktia, galleristi Veikko Halmetoja luonnehtii. Maalauskokonaisuus hyödyntää molempia kadunpuoleisia tiloja, eli Studiossa ei ole erillistä näyttelyä. Teokset ovat syntyneet tempera ja öljy kaakelille tai kankaalle. Taiteilija on kulkenut pitkää linjaa Jyväskylän työväenopiston mallipiirustuksesta Oriveden Opiston kuvataidelinjan kautta Turun Taideakatemiaan. Holman teoksia on muun muassa Kiasman ja Valtion kokoelmissa sekä Wihurin säätiöllä. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Eeva-Riitta Eerola ja teoksensa Woman by a Window II Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Laura Heinonen ja Irises at Yatsuhashi -teos Galleria Duetossa. Kuva: Raimo Granberg. Katariina Mansikkaniemen Italian valoa ja värejä hehkuvat maalaukset ovat saaneet inspiraatioonsa vanhoista mytologioista. Taiteilija ja Suojelija Galleria 4-kuudessa. Kuva: Hannele Salminen. Katja Juholan ohuille puuvillakankaille printatut leikkisät valokuvat Galleria A2:ssa tarkastelevat hänen omaa henkilöhistoriaansa, ihmisoikeuksia ja naisten asemaa eri kulttuureissa. Taiteilija ja … Allways flowers in their hair -teos. Kuva: Hannele Salminen Kuvataiteilija Marjatta Holma on luonut tilateoksia ARTag Galleryyn. Kaikki teokset ovat nimettömiä. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Saarikosken näyttelyssä Anhava Undergroundissa piirros herää eloon. Taiteilija ja Hiilipuku. Kuva: Hannele Salminen.
• 15 Nro 15 • Viikot 34-35/2019 M unkin S eutu ? Ostetaan Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 2 tai 3h + parveke 55-75m 2 putkiremontoidusta yhtiöstä Länsi-Helsingin/ Lauttasaaren alueelta. Kaikenkuntoiset huomioidaan. Puh. 040 671 4249 Haagan Helander-koti tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille. Vapaana naispaikka tehostetussa palveluasumisessa. Tiedustelut ja esittelyt arkisin klo 9-15 puh. 0400 341 306 Ilmari Helanderin Vanhusten Säätiö www.helander-kodit.fi HYVINVOINTI –RYHMÄ Kiinnostaako sinua kehon ja mielen yhteys? Haluatko oppia säätelemään stressiä ja lisätä hyvinvointia? Hyvinvointi –ryhmä 10 krt, ajalla 7.9.-16.11.2019 Aika: lauantaisin klo 10-11.30 Paikka: Studio Soleil, Munkkiniemi, Dosentintie 7 D, 00330 Helsinki Hinta: 550 euroa (voit maksaa pienemmissä erissä) Ryhmä ei edellytä ennakkotaitoja tai –osaamista ja se etenee omien tavoitteiden pohjalta. Ryhmässä tehdään kehollisia-, rentousja mielikuvaharjoituksia ja harjoitellaan tietoisen läsnäolon taitoja, joita syvennetään kotona tehtävien harjoitteiden avulla. Ryhmän aikana voit jakaa kokemuksia muiden ryhmäläisten kanssa tai vain tehdä havaintoja itseksesi omassa hiljaisuudessasi. Ilmoittautumiset ja lisätietoja antaa: Kirsi Saarelainen (kirsi.saarelainen(at) elisanet.fi tai iltaisin p. 050-512 64 73) Psykologi, ryhmänohjaaja, hypnoterapeutti, psykofyysinen peruskoulutus ja MBSR -koulutus PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Paprikat vuoden 2020 vihanneksia Värikkäät paprikat ovat vuoden 2020 vihanneksia ? Suomalaiset rakastavat paprikoiden raikasta makua ja rapsakkaa suutuntumaa. Monikäyttöiset paprikat kotiutuivat suomalaiseen ruokavalioon 1970-luvulla. Nykyisin tuoreita paprikoita popsitaan reilut kolme kiloa henkeä kohden vuodessa, missä on edelleen reilusti kasvunvaraa. Eniten käytämme mietoja ja makeita paprikoita salaateissa, mutta muutkin paprikatyypit tuovat värejä ja lisämakua ruoanlaittoon keitoista patoihin ja erilaisiin paistoksiin. Erityisesti erilaiset yrtit ja juustot houkuttelevat paprikan parhaat puolet esille. Paprikat kuuluvat perunan ja tomaatin tapaan maukkaisiin koisokasveihin. Paprikat ovat kasvitieteellisesti marjoja, mutta arkikielessä ne luokitellaan vihanneshedelmiksi. Värija makuvalikoimasta löytyy suosikkeja eri tilanteisiin, sillä lempeän makeat paprikat raikastavat salaatteja, mutta tulisilla chileillä kokki loihtii ikimuistoisia ruokaelämyksiä. Liikennevaloja ruokapöytään Paprikat (Capsicum annuum) ovat kotoisin Väli-Amerikasta, missä niitä kasvaa edelleen villeinä. Meillä tutuin on jalostettu makea ja mieto vihannespaprika, jonka perusväreinä ovat tutut liikennevalojen värit: punainen, keltainen ja vihreä. Myös lempeän aromikas oranssi on suosittu. Vielä kypsyvää vihreää paprikaa käytetään pääasiassa kypsennettynä erilaisia ruoissa, koska sen maku ja rakenne sopivat parhaiten ruoanlaittoon. Mehukkaat suippopaprikat ovat uudempia tulokkaita kotimaassa viljeltyinä, ja ne sopivat hyvin erilaisiin uuniruokiin ja salaatteihin. Parhaimmillaan ne maistuvat vihanneksilla ja tuorejuustolla täytettyinä paprikaveneinä. Maistelemalla erottaa usein kotimaisen paprikan, sillä sen maku on raikas ja tuore. Terveyttä ja tulisuutta Chilit kuuluvat myös paprikoihin ja niitä kasvatetaan tuhansia eri lajeja miedoista makeista polttavan tulisiin. Näiden paprikoiden muodot vaihtelevat pikkuruisista nupeista isoihin kellomaisiin tai suippoihin muotoihin. Paprikat sisältävät runsaasti C-vitamiinia ja muita terveyden kannalta hyödyllisiä ravinteita. Tulista makua paprikoihin tuo kapsaisiini-yhdiste, jonka tiedetään myös toimivan aineenvaihduntaa vilkastavana ja samalla laihduttava ruoka-aineena. Sietokyky polttaviin paprikoihin kehittyy ajan myötä, ja tulisimpia makuja voi loiventaa yhdistämällä chilejä maitoja viljatuotteiden kanssa. Viljely lisääntyy Suomessa Suomessa paprikoita viljellään reilussa 70 yrityksessä noin miljoona kiloa. Eniten paprikoita viljellään Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, missä viljelymäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kotimaan tuotanto on toistaiseksi vähäistä verrattuna tuontiin, joka on noin 16 miljoonaa kiloa. Suomalaista paprikaa on saatavilla varmimmin touko-lokakuussa. Muulloin olemme tuonnin varassa. Eniten paprikaa tuodaan Hollannista ja Espanjasta. Harrastajat suosivat viljelyssä erityisesti chili-paprikoita, joiden kasvattaminen on viime vuosina innostanut erityisesti nuoria miehiä. Paprikoiden viljelyaika siemenestä satoon kestää vähintään neljä kuukautta. Tämän vuoksi sekä harrastajien että ammattilaisten kylvöt aloitetaan usein jo tammikuussa. Paprikat kasvavat lämpimässä ja menestyvät Suomessa ulkona vain lämpimien kesäkuukausien aikana. Aikaisemmin kotimaisten chilit olivat harvinaisuuksia kaupoissa, mutta nyt tarjonta on parantunut. Chililajitelmia on saatavilla lähes aina vähittäismyymälöistä. Vuoden vihanneksen julkistavat Kotimaiset Kasvikset ry ja Puutarhaliitto ry. Tämä perinne on jatkunut jo vuosikymmeniä. Tavoitteena on lisätä teemavihanneksen viljelyä ja kulutusta sekä tutustuttaa suomalaisia uusiin kasviksiin ja makuihin. Tulevien vuosien vihannekset ovat vuonna 2021 kurpitsat ja vuonna 2022 tomaatit. Korkeakouluopiskelija, suorititko tarpeeksi opintopisteitä? ? Korkeakouluopiskelijan on syytä tarkistaa viime lukuvuonna suoritettujen opintopisteiden määrä. Opintotukea voi palauttaa elokuun loppuun asti. Opintotukea saavan korkeakouluopiskelijan pitää suorittaa vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti ja vähintään 20 opintopistettä lukuvuodessa. Tukikuukausi on kuukausi, jolta opiskelija on saanut opintorahaa, opintotuen asumislisää tai molempia. Edistymisen seuranta ei koske yleistä asumistukea. Jos korkeakouluopiskelija on nostanut opintotukea 9 kuukaudelta, opintopisteitä pitää olla vähintään 45. Jos opintosuorituksia on sitä vähemmän, opiskelija voi välttää pulmat palauttamalla alkuvuoden tukea elokuun loppuun mennessä. Palautuksen voi tehdä asiointipalvelussa. Opintotuen palauttaminen ei kuitenkaan auta, jos opiskelija on viime lukuvuonna suorittanut alle 20 opintopistettä, koska syyslukukauden tukea ei voi enää palauttaa. Opintotukea ei siis tulisi nostaa ollenkaan, jos lukuvuoden suoritusmäärä jää alle 20 opintopisteen. Vähintään 20 opintopisteen suoritusvaatimus ei koske opintonsa keväällä aloittaneiden ensimmäistä lukuvuotta, mutta heidänkin on pitänyt suorittaa vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Opintojen edistymisen seurannassa huomioidaan kaikki korkeakoulusta kertyneet opintosuoritukset ja käytetyt tukikuukaudet. Jos opiskelija valmistuu tai suorittaa korkeakoulututkinnon ennen kuin seuranta tehdään tai seurantaa edeltävän lukuvuoden aikana, hän on edistynyt opinnoissa riittävästi. Kela seuraa opintojen edistymistä Kela seuraa vuosittain korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä. Jos opintosuorituksia ei ole kertynyt riittävästi, opiskelijalle lähetetään lokakuun alussa selvityspyyntö. Edistymisen seuranta koskee edeltävää lukuvuotta (1.8.–31.7.) ja koko opiskeluaikaa. Yksittäisten kuukausien opintoja ei valvota. Jos opintojen hidastumisen syynä on ollut sairaus tai muu erityinen syy, se voidaan ottaa huomioon edistymisen seurannassa. Seurannassa harkitaan opintotuen takaisinperintää silloin, kun opintosuorituksia on edeltävänä lukuvuotena kertynyt alle 1 opintopiste tukikuukautta kohden. Lukuvuonna 2017–2018 opintotukea maksettiin 165 000 korkeakouluopiskelijalle. Syksyllä 2018 tehdyssä edistymisen seurannassa heistä 15 000 sai Kelasta selvityspyynnön opintojen edistymisestä. Paprikoiden värit ja muodot saavat herkuttelijan veden kielelle. Kuva: Timo Taulavuori
• 16 Viikot 34-35/2019 • Nro 15 M unkin S eutu KAUSIHUOLTO 189€ sis. täys.synt 0/40 moott.öljy, tiiviste, öljynsuodatin, raitisilmasuodatin, ongelmajätemaksu sekä 16-os. huoltotarkistus Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki Avoinna ma-pe 6-21, la 8-21, su 9-21, Puh 09-5655 800 Renkaat ja renkaanvaihdot. Meiltä edullisesti! Autovuokraamo www.keharent.fi PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA 15 Kuponki voimassa 4.9.2019 asti TB-Munkkivuori TEHOPESU VAHALLA huoltaa autoja ja ihmisiä Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi 1 000+ kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 aikaa ota itsellesi HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS tanssi bollywoodia suorita kauppatieteen opintoja ohjelmoi pythonilla aktivoidu aivo-qigongilla tee valokuvazine laula rockia learn finnish opi koreaa kirjoita blogia Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki S A M P O 2 1 9 K A N S A I N V Ä L I N E N N U K K E T E A T T E R I F E S T I V A A L I 2 8 . 8 . – 1 . 9 . 2 1 9 Esityksiä lapsille ja aikuisille | Työpajoja | Elokuvia Ulkoilmaesityksiä | Keskusteluja | Festariklubi Liput 25/19/14€ Lipunmyynti: Nukketeatteri Sampo p. 020 735 2235 toimisto@nukketeatterisampo.fi sampofestival.fi | nukketeatterisampo.fi fb.com/sampofestivaali MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion.