• Erikoisihotautilääkäri Katriina Lehtinen Kosmetiikka Helmessä 3.4., 2.5. ja 5.6. Kutsu Konsultaatio ja NeoStratakasvohoito alk. 120 ? Esittelykierros Villa Karin palvelutalossa keskiviikkona 29.3 klo 13. NeoStrata käsittelyillä apua iho-ongelmiin: atooppinen kuiva iho ? pigmenttiongelmat akne ? auringonvauriot ihossa Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki Ajanvaraus p. 09 484 803 LISÄTIEDOT S. 2 Kotisi ansaitsee alueen asiantuntijan, valitse munkkalainen! tehdään yhdessä suunnitelma asuntoasiasi hoitamiseksi. Ota yhteyttä, sovitaan tapaaminen. Maarit Vesa | 040 546 3570 Partner | maarit.vesa@huom.fi Huom! ® ? Kiinteistönvälitys Oy ? www.huom.fi Huopalahdentie 24, 00350 Helsinki MunkinSeutu Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta - Nro 6 TILAISUUS IKÄIHMISTEN PALVELUISTA Munkkiniemen Kiinteistöhuolto ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytys- ja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info Ma 27.3. klo 18-19.30 Max Cafe, Munkkiniemen puistotie 7 Alustaa SEIJA MUURINEN Kaupunginvaltuutettu, sos. ja terv. lautakunnan varapj. Kokoomuksen valtuustoryhmän varapj. 106 Kahvitarjoilu. Tervetuloa! www.seijamuurinen.net Maksan itse Tiesithän, että Dextra Munkkivuoresta saat yleislääkäripalveluiden lisäksi myös laadukkaat ja kaikenkattavat hammaslääkäripalvelut. Tervetuloa! Ajanvaraus p. 030 6060 tai dextra.fi. Hammasklinikka Tandklinik Dextra Munkkivuori, Raumantie 1 A, 2. krs ? Avoinna ma?to 8?20, pe 8?15 TERVE HELSINKI Suomen Linja ry. 2017 - Viikot 12-13 599 PAAVO VÄYRYNEN
• MunkinSeutu Saga Care on osa Esperi Care -konsernia 2 Nro 6 ? Viikot 12-13 Pyörähuoltoa kuljetuspalvelulla! Kutsu Noudamme pyöränne kotiovelta ja palautamme huollettuna takaisin nopealla aikataululla. Villa Kari kutsuu viihtymään Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan kodikkaaseen Villa Kariin keskiviikkona 29.3.2017 klo 13. Tarjoamme tilaisuudessa pientä purtavaa kahvin kera. Jos et pääse osallistumaan, voit sopia yksityisen näytön! Meilahdessa sijaitsevassa palvelutalossa on 24 kaunista kotia, joista kolme on pian vapautumassa. Villa Karissa on viihtyisät tilat yhteiseen seurusteluun ja hoitaja on paikalla päivisin. Tarjoamme turvallista, laadukasta ja esteetöntä vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Villa Kari on yksi Sagan palvelutaloista. Palvelemme teitä pitkällä kokemuksella ja parhaalla ammattitaidolla! SOITA JA VARAA AIKA 044 971 6818 rl-bikeservice.fi rl-bikeservice@outlook.com Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt Tuula Korhonen | 040 671 9813 tuula.korhonen@sagacare.fi HUOLTAA, KORJAA, KUNNOSTAA Villa Kari | Mäntytie 8 00270 Helsinki www.sagacare.fi jo vuodesta 1989! Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! mieli etiede ? hyvä rapiat ? lääk te ? o nt vi ra 3/2017 7,50 MUISTATHAN Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 26.3. jolloin kelloja siirretään yöllä kello kolmelta tunti eteenpäin kello neljään. TOM A ATEILLE OS VE TTÄ ? NOKKitu lanno kseen ? ASPIRIINs-IA tuholai torjuntaan Fif taamallina paino kuri Säännöllisestei suuhygienistill isihsäiäri!tsijät ortmeon His p i t h e ian l altistavat rintasyövälle p o r e in m ih aauttsein nu TomU omi Magnesium ja kr isia rakastunut e: ua un buustaavat lisäm Sonja Lumm A Kohta se altlkaaaan! kädet mu aikuisten unik it i i n ll e m ta e - v i yd ä m E ja s C- keät A t är Oletko se Sinä? ETSIMME MESSUEMÄNTÄÄ/-ISÄNTÄÄ KARPRESS-AIKAKAUSLEHDILLE. Työ tapahtuu viikonloppuisin ja on osa-aikaista ja sopii hyvin myös opiskelijalle tai pirtsakalle eläkeläiselle lisäansioksi. Ajokortti on välttämätön. Jos olet aktiivinen, palveluhenkinen ja omaat hyvät vuorovaikutustaidot, tule mukaan rentoon ja osaavaan työyhteisöömme. Lisätietoja saat soittamalla numeroon (09) 413 97 377 tai riitta.juslin@karprint.fi Hakemukset 24.3. mennessä osoitteella: juha.ahola@karprint.fi 6,50 2 ? 2017 NYT 6,90 7,70 1/2017 ? 8,60 ? Suomen kultakauden mestarit SIGURD FROSTERUS Kolorismin kummisetä Kalifornialaisnaisella yli tuhat kissaa Ekologisesti l Puhtaasti Vahvoja viiltoja kankaalle l Aidosti l Kotoillen 4,90 1/17 6,50 Ensimmäiset siemenet multaan jo helmikuussa Ilmastoinnin pitää tallissa olla riittävä Kylmiin oloihin on totuttava Ylipaino sairastuttaa WWF suosittelee suomalaista siikaa Drillinki Suomessa harvinainen Kilpailu muuttaa joukkoliikennettä SISUSTUS SILKKIÄ JA HOPEAA SUSI-EXTRA Yli 50 000 euron nukkekoti 1/2017 6,75 ERIKOISHINTA 5,90 Myrnan HOITO ? RAVINTO ? UUTUUDET ? NEUVOT ? VINKIT ARABIAN IKISUOSIKKI Jättimäinen karakali vaikea lemmikki l 1/2017 7,10 tarina Suomi saa ensimmäisen kissamuseon ? Pohjois-Karjalan kapina ? Rengon pihakäynnit jatkuvat 3/2017 ? Perniön jahdin jälkipyykki 7,50 ? Etelä-Pohjanmaan tilanne ? Ruotsin ja Norjan sudet ROTUESITTELYSSÄ EUROOPPALAINEN KOIRA Kansanedustaja Anne Kalmari: S Aseuutuuksia: Taurus Spectrum ja kirkkaanvihreä Hulk TOMAATEILLE ? NOKKOSVETTÄ lannoitukseen ? ASPIRIINIA U L LT ERRIERI suosituin tuholaistorjuntaan Nelli syntyi pentutehtaassa Fiftaamalla paino kuriin Hormonihäiritsijät altistavat rintasyövälle Magnesium ja kromi buustaavat lisämunuaisia SAUNAJOOGA Kohta se alkaa kädet multaan! aikuisten unikoulu Kestovaipat ovat halpoja ja helppoja ERIKOISHINTA Nyt juhlitaan kotimaisia koirarotuja Säännöllisesti suuhygienistille Tomaatteihin rakastunut Sonja Lumme: 1/2017 6,70 Perinteinen suomalainen Labradorinnoutaja ruoka jälleen kunniaan edelleen 5,90 ÄB Oulun murteella kehräävä Sämpy Facebook-julkkis Pieni, koditon Vilijonka löysi ikioman ihmisen Meidän ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli YS EL Klassikoiden uusi tuleminen Ekoelo Luonnonmukaisesti Naisten oma majavajahti Ilomantsissa SOILE YLI-MÄYRY MAALAA Rakkaudesta kissaan: Tauluja ja sarjakuvia www.luontaisterveys-lehti.fi Balkanilta tullut kolme kovaa ajokoiraa ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA ROT U E SIT T SAUVAK ÄVEtLY k set töihin a h li ja o iv a ä tä pis SAUNA JO OouG lu Palvelukseen halutaan Tiia auttaa ulkomaisia koiratarhoja 15-vuotias Elli tuttu näky näyttelykehissä Yhä useampi seniori testamenttaa hyväntekeväisyyteen Unelmien 2/2017 hevoskesä 6,90 Ravien lähestyy Hevosmies Heikki Parviainen uskoo ukkinsa hevosoppeihin Cowboybuutsit jokaisen jalkineet KENKÄPAKKO jakaa mielipiteitä Working equitationin 5,90 edistää hyviä hevosmiestaitoja KESKI-IÄN YLIPAINO edistää muistisairautta Astma ja keuhkoahtauma suomalaisten kansansairauksia Suonikohjuihin kehitetään uusia hoitoja Nro 10/2016 6,50 Suomen paras kauppakeskus Henkisen 16-kerroksisia taloja Ouluun Parantajasuvun kasvatti Katja Misikangas: Kaihi tulee kaikille Onko kiitos menettänyt merkityksensä? Tutustu lehtiimme osoitteessa www.karprint.fi Kissa itsenäisessä Suomessa: HIIRIKISSASTA SOHVANVALTAAJAKSI SAUVAKÄVELY pistää aivot ja lihakset töihin it iin tam elle E-vi m ja sydä C- t A- tärkeä Suosittu westie fiksun maineessa Laulajatähti Hanna Pakarinen: Siiri-mopsi rakastaa uimista ja mandariineja PAAVO VÄYRYNEN täynnä virtaa sydänvaivojen jälkeen Elämäntehtävä hyvinvoinnin erikoislehti Pasila kohta kuin Eino LeinoNew York Lapin yrtit pitää saada maailmalle ERIKOISHINTA Pientalon energia NRO 1/2017 lahja Isännöintialalle maailmalle erikoisammattitutkinto 2/2017 7,50 Pudasjärven puukoulu maailman suurin Lumikki-satu pullistelee kerroksia ja kontrasteja Opettele säästämään energiaa Turvallinen koti Suomessa odotellaan tulisijoille päästörajoituksia Vesikiertotakka pienensi sähkölaskua kolmanneksella 1/2017 ? 7,50? ERIKOISHINTA 3 Energiatehokkuus pohjaa 90 hyvään suunnitteluun Uskalla antaa rakkauden tulla Reaaliaikainen seuranta auttaa säästämään Kuivakäymälän läpimurtoa odotetaan vielä Kodissa tapahtuu liikaa onnettomuuksia Turvapuhelin Sinullako on täällä Magdalenan polku! Henkistyneellä ihmisellä karehtii silmissä koko ajan hymynhäive 5,90 IRTONUMERO 6,95 ? Lämmityksessä tavoitteena omavaraisuus Kiinteistökaupassa tulossa ennätysvuosi Sielunpeili rakasti naisia ja naiset häntä Ulla kuntoutti itsensä aivoverenvuodosta neulomalla Ikäihmisten ruokavalioon lisää kasviksia ja proteiineja Psykologi Pekka Järvinen kirjoitti kirjan, miten selvitään eläkkeellä hengissä Kiinteistö ja isännöinti Forum ? se on tätä päivää! Sammutusvälineen käyttöä on syytä harjoitella etukäteen Nelli pelasti emäntänsä Lapsi on usein kodissa vaaralle alttiina - miten tulisi toimia? Asiasta puhuttu liian vähän ? uusi lehti on ajankohtainen
• Viikot 12-13 MunkinSeutu Ajankohtaista Talous tasapainottuu ? strategian taloustavoitteet ohjanneet toimintaa Kaupungin kokonaismenot alittivat talousarvion ??? Vuosi 2016 oli Helsingin kaupungin taloudessa odotettua myönteisempi. Kaupungin toimintakate toteutui talousarviota parempana ja verotulot kasvoivat ennakoitua enemmän. Siten vuosikate toteutui 300 miljoonaa euroa talousarviota parempana, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksestä. Kaupungin tulorahoitus riitti poikkeuksellisen korkeiden maanmyyntitulojen ansiosta kattamaan investoinnit. Vuonna 2016 toiminnan ja investointien rahavirta muodostui noin 160 miljoonaa euroa positiiviseksi. Tämä mahdollisti kaupungin lainakannan pienentämisen. Menot kurissa Kaupungin kokonaismenot alittivat talousarvion ja vertailukelpoinen menokasvu jäi matalaksi, vain noin 0,5 prosenttiin. ? Strategiaan kirjattu käyttömenojen kasvun tavoite on osoittautunut toimivaksi keinoksi ohjata kaupungin menokasvua. Sillä on ollut keskeinen merkitys kaupungin talouden tasapainottamisessa, Pajunen toteaa. Menot toteutuivat jopa hieman edellistä vuotta pienempinä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvu jäi verrattain vähäiseksi, 0,9 prosenttiin. Myös kaupungin itse tuottami- 48. vuosikerta ? nro 6 Mäkelänkadulla puiden leikkuutyöt en opetus- ja koulutuspalvelujen menojen kasvu oli suhteellisen matala eli 1,6 prosenttia. Tulevaisuutta valmistellaan Kaupungin vuoden 2016 toimintaa leimasivat kaupungin uuden johtamisjärjestelmän ja toimialaorganisaation valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja maakuntahallinnon uudistukseen varautuminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2016 johtamisjärjestelmän muutokset ja päätti siirtymisestä toimialaorganisaatioon 1.6.2017 alkaen. Kaupunginvaltuuston lokakuussa hyväksymä yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun. Elokuussa 2016 aloitti Startup Maria Oy. Yhtiön tarkoituksena on luoda edellytyksiä uudelle kasvuyrittäjyydelle sekä tukea kasvuyritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Asuntoja rakennetaan vilkkaasti Vuoden 2016 asuntorakentaminen oli edellisvuoden tapaan vilkasta. Rakenteilla olevien asuntojen määrä pysyi 7 000 asunnon tuntumassa. Vuonna 2016 asuinrakennusten aloituksia tapahtui enemmän kuin asuntoja valmistui. Sivu 7 ??Mäkelänkadun katupuiden kuntoarvion pohjalta tehtävät puiden leikkaukset alkoivat 6. maaliskuuta. Työ aloitetaan Hämeentien puoleisesta päästä ja jatkuu pohjoiseen päin Koskelantien liittymään asti. Mäkelänkadun ja Sturenkadun liittymän kohdalta joudutaan poistamaan kolme huonokuntoista katulehmusta. Puiden lopullinen kunto selviää vasta nostolavalta tarkasteltaessa. Puiden hoitotyö häiritsee liikenteen sujuvuutta arkisin klo 9?14 välisenä aikana, jolloin yksi sisempi ajokaista on suljettu kerrallaan. Päiväkoteihin ja leikkipuistoihin taiteilijoita ??Snadien artsumpi stadi -hanke palkkaa 1.5.31.12.2017 väliseksi ajaksi eri taiteenalojen taiteilijoita työskentelemään kaupungin päiväkodeissa ja leikkipuistoissa yhdessä lasten ja henkilökunnan kanssa. Taiteilijat kiertävät palkkatukijakson aikana päivähoitoalueella 2-3 päiväkodissa sekä leikkipuistossa, toteuttaen yhteistyössä lasten ja henkilökunnan kanssa joko taideteoksen, -tapahtuman, -työpajan tai muun taidehankkeen. Määräaikaisen työsuhteen kesto on kuusi kuukautta ja se toteutetaan palkkatukityövaroin. Hakuaika päättyy 7.4. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen. Helsingin katujen kevätpesu alkaa ? Siirrä autosi pois tieltä ??Katupölypitoisuudet kohoavat korkeiksi keväisin. Pölyn torjumiseksi kaupunki kerää talven aikana katualueille kertyneen lian, pölyn ja liukkauden torjuntaan käytetyn hiekoitussepelin. Puhdistettavaa on koko kaupungissa noin 2000 kilometriä, ja urakka kestää noin puolitoista kuukautta. Kaupungin tekemän katujen kevätpesun alkamisajankohta riippuu säästä. Vaikka karkea sepelin puhdistus esimerkiksi pyöräteiltä voidaan aloittaa melko aikaisin, katujen tehokas puhdistus onnistuu vasta, kun yöpakkasia ei enää esiinny. Katujen kevätpesun aloittamisessa tasapainoillaankin yöpakkasten aiheuttaman liukkauden ja katupölyn torjunnan välillä. Kun kaupungin ei tarvitse siirtää pysäköityjä autoja pois katusiivouksen alta, työ nopeutuu merkittävästi. Katujen puhdistusaikatauluista saa tietoa kaduilla olevien kylttien lisäksi netistä ja tekstiviesteillä. Tavoitteena on, että palvelun avulla autonomistajat tietävät, milloin on tarpeen siirtää oma ajoneuvo pois puhdistuksen tieltä. Sivu 7 Perinteet kunniassa. Munkkiniemen yhteiskoulun lukion pojille koripallon Suomen mestaruus Sivu 15
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa ? kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Nro 6 Joka kolmas taloyhtiö on riskiryhmässä S uomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on vakavia puutteita. Taloyhtiöiden porraskäytävissä, lämmönjakohuoneissa ja ullakoilla säilytetään tavaraa, joka voi aiheuttaa tulipalon, kiihdyttää palon leviämistä tai vaikeuttaa sen sammuttamista. Alkusammutusvälineiden tarkistuksia ja savunpoistojärjestelmän huoltoja laiminlyödään, eivätkä asukkaat tunne pelastussuunnitelmaa. He eivät siis tiedä, miten onnettomuustilanteessa pitäisi toimia. Kiinteistöjen pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetum Oy:n mukaan 36 prosenttia yhtiön viime vuonna tarkastamista kiinteistöistä kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään. Kiinteistöjen tulipaloissa kuolee vuosittain 80?100 suomalaista. Suuri osa palokuolemista voitaisiin estää, jos turvallisuutta mitattaisiin ja kehitettäisiin systemaattisesti. Tulipalojen aiheuttamia henkilö- ja omaisuusvahinkoja voidaan vähentää myös tekniikan avulla. Safetu- min pelastustarkastuksissa havaitut tekniset ongelmat liittyvät useimmiten savunpoiston ja palovaroitinten toimintaan. Vuonna 2016 tehtyjen tarkastusten yhteydessä peräti 61 prosenttia taloyhtiöistä sai huomautuksen savunpoistojärjestelmästä, huollot olivat jääneet tekemättä, laitteisto ei ollut toimintakunnossa tai niiden akusto eli sähköjärjestelmät olivat vanhentuneet ? tai järjestelmä oli vikatilassa. Palovaroitinjärjestelmän puutteista annettiin huomautus 35 prosentille kohteista. Korjauskehotuksia annettiin myös alkusammutusvälineiden kunnossapidosta ja rakennusten paloosastoinnista. Joka viidennen kiinteistön palo-ovien toimivuudessa tai kaapeleiden, putkien ja hormien läpivienneissä oli puutteita, jotka voidaan korjata yleensä vähäisillä kustannuksilla. Taloyhtiöiden ja niiden isännöitsijöiden tulee hoitaa taloyhtiön turvallisuusasiat samalla tavalla kuin yhtiön muutkin asiat. Kolumni Saarnaajan ääni panee sydämet sykkimään ??Nerokkaalta italialaiselta näyttelijältä Tommaso Salvinilta kysyttiin, mitä ihminen tarvitsee, jotta voisi olla mahdollisimman vaikuttava Hän vastasi: ?Siihen tarvitaan ääntä, ääntä ja ääntä!? En ole varma ymmärränkö näyttelijän vastauksen oikein, mutta usein kun haluamme korostaa asian painavuutta lisäämme äänen määrää, volyymia. Mutta tulemmeko huutamalla paremmin kuulluiksi? Hiljattain edesmennyt teologian opettajani ja ystäväni, professori Pentti Laasonen neuvoi meille jo kouluvuosina, että tärkeimmät sanottavat pitäisikin lausua ääntä hiljentämällä, kuiskaamalla. Vähentämällä volyymia sanoma menee paremmin perille. Pentti oli oikeassa. Herkimmät tunnustukset on paras kuiskata. Sama tyyli toimii radioilmaisussa. Vaikka radion kuulijoita on kymmenin tuhansin, ei pidä kovaäänisesti julistaa vaan ikään kuin korvaan kuiskuttamalla kertoa sanottavansa yhdelle ainutkertaiselle kuulijalle. Olet sitten näyttelijä tai pappi, on tärkeää tuntea että ?ääni kulkee? niin että pienimmätkin yksityiskohdat, sävyt ja vivahteet löytävät vastaanottajassa kaikupohjan eli resonanssin. Jo äänen soitinväristä tunnistaa lumovoiman tai sen puutteen. Kovaa puhetta sydän ja korva karttaa, hellää ja lämpöistä sanomaa sitä kuuntelee mielellään. Parhaiten ääni kantaa kau- nista, sointuvaa, ilmaisuvoimaista puhetta. Suloinen ääni saa sielun laulamaan. Kireästi puskeva ääni taas pilaa soinnin ja artikulaation. Kirkuva tai nariseva puhe vähentää kiinnostusta. Sytyttävä puhe puhkaisee vuorenkin. Äänestään kannattaa olla tarkka. Se paljastaa yhtä ja toista, kenties enemmän kuin tavallisesti tulemme ajatelleeksi. Saksalainen näyttelijä Ernst von Possart oli niin tarkka äänensä laadusta että hän työnsi lämpömittarin juhlapäivällisillä keittolautaselle ja viinilasiin varmistuakseen että ruoka oli sopivasti lämpökäsitelty, temperoitu. Possartin mielilause kuulu: ?Ääneni on pääomani?, (Mein Organ ist mein Kapital.?). Raamattu neuvoo rukoilemaan äänellä: ?Herra kuule minun ääneni!? (Ps.130:2). Sananlaskujen kirja varoittaa äänen vaaroista: ?Älä usko hänen lipeviä sanojaan, hänen sydämessään on seitsemän petosta.? (Sananl.26:25). Profeetta Jesaja yllyttää toisin: ?Huuda kurkun täydeltä, älä arkaile, anna äänesi kaikua kuin pasuuna.? (Jes.58:1) Saarna ei ole vain ääntä, puhetta, sanoja vaan liikettä, jonka tehtävänä on saada kuulijan sielu värisemään. Saarnassa Jumala on todellisesti läsnä ja synnyttää kuulijassa uuden todellisuuden. Papin tehtävä on luoda tämä energiaksi kuulijan arkielämään. Puhujalla on vaihtoehtoja. Saarna ei siis ole puhe. Nro 6 ? Viikot 12-13 Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Yömetro takaisin ??Helsingin joukkoliikenteen käyttäjillä oli vuonna 2014 hieno mahdollisuus käyttää metroa myös yöaikaan. Erittäin monien matkustajien riemuksi metro kulki perjantaisin ja lauantaisin noin puoli kahteen asti. Kuitenkin syksyllä 2014 HSL:n hallitus päätti lopettaa pidennetyn viikonloppuliikennöinnin. Perusteluissa viitattiin kustannusten kalleuteen ja Helsingin kantakaupungin sisällä tapahtuvien matkojen suureen osuuteen. Samalla HSL:n hallitus kuitenkin päätti, että selvitetään ?onko metron yöliikenteessä päällekkäisyyttä Isot palkat ??Työnantajapuolen Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) väitti Veli-Matti Mattilan suulla, että työntekijöillä on liian suuret palkat, mutta EK ei ota huomioon, Se on enemmän kuin puhetta. Saarna on hahmotettua liikettä, rakkauteen syttymistä, sammumatonta palamista. Jumala on alku ja loppu; saarnalla ei loppua ole. Evankeliumi on arjen voimavara, resurssi. Saarna kannustaa arkeen, mutta se ei lankea arkipäiväisyyksiin. Saarna ei ole saarnaajan määräämä resepti, eikä puhetta lääkkeestä, vaan se on lääke. Silloin kun saarna tavoittaa esteettisen kauneuden, se sukeltaa suoraan sisälle sydämeen, muoteja kaihtamatta se ottaa muodon hallintaansa. Saarnaajan on itseuskottava asiaansa. Saarnan ääni ja paino on Pyhässä Hengessä, joka luo jännitteiden katkeamattoman sarjan. Raamatun sanat, kuvat ja kertomukset muuttuvat Jumalan palvonnaksi. Saarnaaja antaa äänen Jumalalle, seurakunnalle ja saarnaajalle itselleen. Saarnaaja antaa merkityksen pyhyydelle. Hän antaa suudelman Jumalaa kaipaavalle. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info poon välistä bussiliikennettä sekä metron saavutettavuutta merkittävästi. Tämä antaa oleellisen lisäsyyn tutkia tilanne uudelleen. Yömetro palvelisi niin vapaa-ajan matkustajia kuin työssäkäyviä kaupunkilaisia. Metron myöhäisvuorojen tarve myös arkisin on todennäköisesti kasvanut, sillä esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on lisännyt myöhäisiltaan asti työskentelevien määrää. Yömetron palauttamisen mahdollisuus onkin nyt selvitettävä pikaisesti. että tähän palkkaan sisällytetään myös työnjohtajien ja kyseisen yrittäjän palkat ja sitten lasketaan yhteen sen jälkeen jaetaan kokonaissumma työntekijöiden määrällä ! Tällä tavoin EK VÄÄRISTÄÄ TODELLISTA TIETOA ! Laura Nordström Antti Möller Lassi Tiittanen Siirtolapuutarhoja siistitään Helsingin Pakilassa ??Huonokuntoisia puita sekä istutettua kasvillisuutta haittaavia isoja pensaita poistetaan Klaukkalan siirtolapuutarhan ympäristöstä. Pakilan siirtolapuutarhan Lystikukkulan puolelta raivataan rajaoja ympäristöineen auki puista ja vesakoista. Kaupungin tähtäimessä on ojan kunnostus. Huonokuntoisia puita sekä istutettua kasvillisuut- Veli-Matti Hynninen bussilinjojen kanssa?. Juuri tätä olivat esimerkiksi Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus edellyttäneet omissa yömetroa koskevissa lausunnoissaan. Kunnollista selvitystä ei koskaan tehty, vaikka yömetrokokeilun yhteispeli bussiliikenteen kanssa olisi voitu toteuttaa paljon tehokkaammin. Kun juuri metron käyttäjät ovat vuodesta toiseen tyytyväisimpiä joukkoliikenteen matkustajia, on kummallista, että HSL ei aktiivisesti etsi tapoja lisätä sen käyttöä. Lisäksi länsimetron alkava liikennöinti tulee muuttamaan Helsingin ja Es- ta haittaavia isoja pensaita poistetaan Klaukkalan siirtolapuutarhan ympäristöstä. Pakilan siirtolapuutarhan Lystikukkulan puolelta raivataan rajaoja ympäristöineen auki puista ja vesakoista. Kaupungin tähtäimessä on ojan kunnostus. Ojan ja metsäkäytävän välistä poistetaan vaaralliset ja huonokuntoiset puut. Kielomäeltä, Pakilan siir- tolapuutarhassa olevasta metsikössä poistetaan tihentyminä olevia haapoja ja huonokuntoisia puita. Puiden poistamista koskevat katselmukset on pidetty siirtolapuutarhayhdistysten kanssa järjestettyjen vuosittaisten työmaakierrosten yhteydessä kesällä ja syksyllä 2016. Työt alkoivat viikolla 11. Runopalsta Lahti hiihdon MM 2017 Tuli hiihtäjä, kainuun suunnalta. Mies pitkä hoikka ja sutjakka. Suomi sisulla ladattu. Näytti monille hiihdon mallia. Piti vauhtia ladulla. Iivo Niskanen kultaa kuittasi, toi kunniaa koko Suomelle. Paljon onnea siitä hänelle. Koko joukkue ansaitsee kiitoksen, sillä tulihan mitaleita muillekin. Teitte jokainen osaltanne parhaanne. Siispä kiitos ja kunnia kaikille. Olavi Kylliäinen Aamu keväällä Kevät aamuna aikaisin, kuljin polkua metsän läpi. Suuren kallion laelle, metsä lammen rannalle. Katselin kaunista maisemaa, luonnon ääniä kuunnellen ihaillen. Mäen päällä kelo korkea, siellä istui huuhkaja. Katsoi minua pyörein silmin, mikä lienee tuo kulkija. Hetken katsoimme toisiamme varoen ja ihaillen. Jatkoin minä matkaani eteenpäin, kas huuhkaja vielä puuhunsa jäi. Yhä tarkkaili maailmaa. Alkoi tämäkin päivä niin mukavasti. Sai luontoa ihailla aamusta asti. Olavi Kylliäinen
• MunkinSeutu Viikot 12-13 ? Nro 6 5 Hakaniemen kauppahallissa käy kuhina ? kuusi uutta yrittäjää ??Hakaniemen kauppahallin toisessa kerroksessa on aloittanut kuusi uutta pop up- kauppiasta. Kauppahalliin haettiin uusia kauppiaita, joiden palvelut ja tuotteet täydentävät ja tukevat hallin nykyistä toimintaa ja valikoimaa. Väliaikaiset pop up- myyntipaikat ovat saavuttaneet hyvän suosion Hakaniemen kauppahallissa matalan kynnyksen yritystoimintana. Hakaniemen kauppahalli palvelee normaalisti ensi vuoden alkuun saakka, kunnes hallin peruskorjaus voidaan aloittaa. Peruskorjauksen aikana hallimyynti jatkuu keskeytymättä väliaikaisissa tiloissa, Hakaniemen torilla. TaavaNainen, joka vierailee hallissa jo toista kertaa, tuo tullessaan myyntiin ainutlaatuisen valikoiman nukkekotitarvikkeita ja suomalaisten käsityöyrittäjien tuotteita. Taavan putiikista löydät käsintehtyjä koruja, joissa on käytetty taidokkaasti muun muassa poronnahkaa, kansallispukukankaita ja puuta. Myös aidot 60- ja 70-lukujen värikkäät kankaat ovat saaneet uuden elämän käsintehdyissä asusteissa. TaavaNaisen putiikista pakkaat ostoskassiin virkattuja leluja, kortteja, pipoja, koirien taluttimia ja heijastimia. Valikoima on laaja, mutta erityisesti on panostettu suomalaisuuteen ja kädentaitoihin. Unkarilaista ja suomalaista Walami Design tuo kauppahalliin valikoidun koko- Sisustus Margan pop up-liike Hakaniemen kauppahallin toisessa kerroksessa elman piensisustusesineitä ja lahjatavaroita unkarilaisilta ja suomalaisilta piensuunnittelijoilta. Valikoimasta löytyy muun muassa käsintehtyjä koruja, keramiikkakukkia, tyynynpäällisiä, posliiniesineitä, valaisimia ja postikortteja. Walami Designesta löydät myös kauniita betonista valmistettuja sisustusesineitä kuten seinäkelloja, viinipullon telineitä, seinäkoukkuja, kuvakehyksiä ja tuikkukippoja. Stadin ammattiopiston oppilaat Stadin ammattiopiston eri alojen opiskelijat myyvät tuotteitaan ja palveluitaan edullisesti kauppahallin toisen kerroksen pop up ? kaupassa. Nyt on oiva mahdollisuus istahtaa kampaajan penkkiin hemmoteltavaksi ilman ajanvarausta. Kaupasta löydät myös tekstiili, vaatetus - ja verhoilualan opiskelijoiden valmistamia tuotteita hyvään hintaan. Ilona Group Ilona Group on Helsinkiläinen terveys-ja hyvinvointituotteiden tukku-ja vähittäismyyntiliike, joka toimittaa tavaroita maanlaajuisesti niin yritys- kuin kuluttajaasiakkaillekin. Yritys hakeutui Hakaniemen halliin sen keskeisen sijainnin ja ainutlaatuisen hallikulttuurin vuoksi. Syntyperäiselle helsinkiläisyrittäjälle Hakaniemen alue ja kauppahalli oli jo ennestään tuttu. Ilona Groupin terveys-ja hy- vinvointituotteita on nyt mahdollista ostaa kauppahallista tai tilata tuotteet suoraan verkkokaupasta ja noutaa Ilona Groupin pop up-tilasta. Sisustus Marga Sisustussuunnittelija Margaret Valtomaa tuo Hakaniemen kauppahalliin vankkaa osaamista ja luovuutta. Valtomaalta voit tilata suunnittelutyön kotiisi tai vaikkapa toimitiloihin. Kauppahallin pop-up tilassa tarjolla on sisustustuotteita, tyynynpäällisiä, liinoja ja laaja valikoima sisustuskangastapetti- ja mattomallistoja. Asiakkaat ovat tervetulleita tekemään löytöjä ja tilauksia Sisustus Margan liikkeeseen. Looks and Good Liisa Maunolan Looks and Goods pop up-kaupasta löydät laadukkaita naisten vaatteita, joiden materiaalit ja mallit näyttävät ja tuntuvat hyvältä. Materiaaleina on käytetty pääsääntöisesti puuvillaa, pellavaa ja viskoosia. Maunola on tarkoin valikoinut putiikkiinsa naisten malleja, jotka ovat naisellisia ja nuorekkaita ja sopivat hyvin arkeen ja juhlaan. Väliaikaistilat Hakaniemen kauppahallin peruskorjaus alkaa arvion mukaan vuoden 2018 TaavaNainen Liisa Maunolan Looks and Goods pop up-liike Walami Design alussa ja valmistuu syksyllä 2019. Hakaniemen kauppahallin sisätilat kunnostetaan peruskorjauksessa alkuperäiseen asuunsa. Samalla tavoitteena on hallimyynnin olosuhteiden parantaminen. Peruskorjauksen aikana hallin toiminta jatkuu normaalisti keskeyty- mättä väliaikaisissa tiloissa, Hakaniemen torilla. Hakaniemen kauppahalli palvelee: arkisin kello 8-18, lauantaisin 8-16 Tapiolaan uusi Stockmann ja Suomen suurin kävelykeskusta ??Tapiolaan on syntymässä Suomen suurin yhtenäinen kävelykeskusta, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä totesi Stockmannin ja Ainoan toisen vaiheen avajaisissa. Tapiolan kehittäminen jatkuu. Ainoan laajenemisen myötä Tapiolaan on syntymässä Suomen suurin yhtenäinen kävelykeskusta, totesi Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Stockmannin ja Ainoan toisen vaiheen avajaisten kutsuvierastilaisuudessa keskiviikkoiltana. Ainoa tulee jatkossa vielä laajenemaan kolmannen vaiheen ja liikenneterminaalin myötä. Kauppakeskuksen lisäksi se tarjoaa asumista erinomaisten yhteyksien äärellä osana Länsimetron kehityskäytävää. Tapiolan joukkoliikenneterminaali tulee olemaan yksi Suomen vilkkaimmista: metro liikuttaa 30 000 matkustajaa päivittäin, bussiter- minaalissa käy 100 bussia tunnissa ja Tapiola Parkissa on 2000 pysäköintipaikkaa. Pyöräilylle ja kävelylle on erinomaiset mahdollisuudet. ? Me emme rakenna metroa, vaan ennemminkin sitä mitä metro mahdollistaa. Älykkäässä liikenteessä kaikki liikkumistavat kytkeytyvät toisiinsa ja sekä metro että lähi- ja liityntäliikenne ovat mahdollisimman liikennepäästöttömiä. Se tarkoittaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, sähkö- ja bioautoja ja ? busseja, pyöriä, robottiautoja ja digitaalisuuden hyödyntämistä. Tavoitteena on jokaisen seudun asukkaan liikennepalveluiden parantaminen, Mäkelä sanoo. ? Kun Tapiolaa aikoinaan rakennettiin, sen tavoitteet asetettiin korkealle. Tehtiin asuntoja lapsiperheiden tarpeisiin, ja meitä lapsia oli paljon, Mäkelä kuvaa. ? Ei ollut väliä, olitko po- mon poika tai duunarin tytär, me saimme olla vertaisia. Taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden lisäksi Tapiola oli myös ekologisesti kestävä. Tapiola perustui solurakenteeseen siten, että lähipalvelut olivat kävely- tai pyörämatkan päässä, ja että autoa ei välttämättä tarvinnut lainkaan. Minunkin hiilijalanjälkeni lapsena oli tosi pieni, kaikkialle mentiin kävellen tai juosten. Lisäksi Tapiolassa otettiin mm. ensimmäisenä käyttöön kaukolämpö. ? Tapiolan tavoitteiden mukaisesti Espoo haluaa olla taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä. Se, että EU:n tutkimuksissa Espoo on osoittautunut taloudellisilla, ekologisilla ja sosiokulttuurisilla mittareilla mitattuna Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi, antaa hyvän lähtökohdan myös tulevaisuuteen, Mäkelä muistuttaa.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Nro 6 ? Viikot 12-13 Sunnuntaiksi Sankarinaiset VIIKKO 12 MA 20.3. Kevätpäiväntasaus. Aki, Kim, Kimi, Joakim, Jooa, Jaakkima TI 21.3. Pentti KE 22.3. Vihtori TO 23.3. Akseli PE 24.3. ??Syvällä kristinuskon hyvin miehisten tarinoiden ja oppirakennelmien alla kulkee erikoinen juoni. Sitä harvoin muistetaan ja ääneen lausutaan, mutta siellä se virtaa niin kuin lempeän lohdullinen puro. Se saa alkunsa paratiisista, missä Eeva, tuo onnettoman tiedonjanoinen nainen, poimii kielletyn hedelmän ja syöttää sen miehelleen. Ihmiskunnan ihanat lapsuusvuodet ovat ohi, ja alkaa työn, vaivan ja kuoleman rasittama arki. Naisen syytä kaikki, huokasivat jo muinoin oppineet miehet. Juoni kulkee nyt sukulinjana ja sen välietappeina on joukko omapäisiä naisia, joita tarinassa ei pitäisi olla. He ovat joko vieraita ja muukalaisia, joita ei olisi pitänyt naida sukuun, tai muuten huonomaineisia kuten apelleen lapsen tehnyt Taamar, porttolanpitäjä Rahab, vierasheimoinen Ruut tai kuunvalossa Daavidin vietellyt Batseba. Naisen maine on iankaikkinen ongelma tässä maailmassa. Jumalalle se ei näytä sitä olevan. Niinpä juoni jatkuu ja nainen on jälleen läsnä, kun maailma pitää pelastaa. Sillä vallastaan ja mahdistaan huolimatta miesten sukukunta ei kykene synnyttämään maailmaan Vapahtajaa, toisin kuin Maria, joka lopulta viipyy viimeisenä ristin luona ottaakseen käsivarsilleen kuolleen poikansa. Viimein juoni tiivistyy ylösnousemuksen aamuun, virtaa purona puutarhahaudalle. Silloin voittoa kuolemasta, pelastusta Eevan alkuperäisestä aikaansaannoksesta todistaa ensimmäisenä Magdalan Maria, joka selvästi oli Vapahtajalle hyvin merkittävä nainen. On kuin Jumala itse sanoisi: ?Miesten maailmahan tämä on, mutta huomaatko, en ole unohtanut sinua, nainen. Ilman sinua ei mistään tule mitään. Kaikissa todella tärkeissä käänteissä sinä olet läsnä.? Sillä tavalla naiset ovat kristinuskon supersankareita. Freija Özcan Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja pappi Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo Aija, Aava SU 26.3. Marian ilmestyspäivä. Kesäaika alkaa. Manu, Manne, Immo, Immanuel VIIKKO 13 MA 27.3. Sauli, Saul TI 28.3. Armas KE 29.3. TO 30.3. Usko PE 31.3. Irma, Irmeli LA 1.4. Peppi, Raita, Pulmu SU 2.4. Pellervo Muusikin avulla intohimot nauttivat itseään. F W Nietzsche 1844-1900 Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Elintarvikekehityksen tutkijaprofessori Anu Hopia ?palkintopallilla? Ottaisitko kemistin keittiöösi ??Harvoin tulemme ajatelleeksi ruokaa valmistaessamme tai eineksiä lämmittäessämme, että kysymys on kemiallisista ja fysikaalisista ilmiöistä. Ajattelemme omalla kokkaamiskielellämme ja toimimme opittujen kaavojen mukaisesti. ?pane kiehuvaan veteen, vatkaa kuohkeaksi, kokeile tikulla kypsyyttä..? Kemisti tietää, mitä tapahtuu ruoka-aineessa silloin, kun puhumme, että peruna, kala tai liha kypsyy. Tämä kypsyminen voi tapahtua ainakin osittain hyvin erilaisin tavoin: lämmön, hapon, suolan, entsyymin ja tie minkä muun avulla. Kysymys meille kokkaajille on, miten ruoka maistuisi, tuoksuisi ja tuntuisi suussa parhaalla mahdollisella tavalla. Se on tavoitteem- me ja myös ongelmamme. Anu Hopia sai Educamessuilla Suomen tietokirjailijat ry:n tietokirjapalkinnon kirjoistaan, joissa kerrotaan vanhojen niksien lisäksi muutamasta uudesta ruoanvalmstustavasta, joita ovat esim. vakuumissa kypsentäminen ja matalassa lämpötilassa kypsentäminen (Sous vide, Sous minigrip) ja vaikka keittiön lisäaineet. Anu Hopian kirjoja lueskelemalla saa vastauksia kysymyksiin, milloin suola keitinveteen, onko eroa, kypsentääkö kananmunan 65-asteisessa vai 100-asteisessa eli kehuvassa vedessä, miten tehdä kesäkeitto, jonka kasvikset eivät ole vetistä mössöä? Anu Hopian kirjoissa on ruokaohjeita, mutta traditionaalisia keittokirjoja hä- Töölö Tapiola Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 Seurakunta Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo LA 25.3. Joni, Joonas, Jouni, Joona, Jonne, Jonni Täyden palvelun hautaustoimisto Raumantie 3 Avoin päiväkerho ke klo 9.30-11.30. Keskiviikkokahvila ke klo 13, hartaus klo 13.45. Lapsikuoron harjoitukset to klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla. Iltatee to klo 18.30. Messu su 26.3. klo 11. Peltohaka, Viljamaa. Messun jälkeen n. klo 12.30 Yhteisvastuulounas seurakuntasalissa. Ravintola Menuetto tukee yhteisvastuukeräystä valmistamalla Marokkolaisen kikhernekeiton naanleivän kera, jälkiruokana kahvi ja pulla, 8 e. Lounaan jälkeen arpajaiset, arvotaan mm. kukkakauppa Jussi Sipiläisen lahjoittama kukkakimppu, arpa 2 e. Ikäihmisten jumppa ma klo 10, vetäjänä Minna Pirinen. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18 alakerran kerhohuoneessa, vetäjänä Maire Turunen. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 31.3. klo 13 srk-talon päätykamarissa. Messu su 2.4. klo 11. Frilander Viljamaa. Merimieskirkkopiiri ma 3.4. klo 14 päätykamarissa, vieraana Esko Vepsä. Kirjallisuuspiiri klo 18.30. Leena Kirstinä: Kirsi kunnas - Sateessa ja tuulessa WSOY. Alustus Kaarina Osmoviita. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Sanan äärellä ti klo 11. Olohuone klo 13. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Ensilapsikerho ke klo 15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13, Erkkilä. Elämää ja terveydenhuoltotyötä Angolassa ? sanoin ja kuvin ke 22.3. klo 18. Lastenlääkäri Tuula Pelkonen on ollut Suomen Lähetysseuran palveluksessa 11 vuotta kirkon terveydenhuoltotyös- nen teoksensa eivät ole. Kirjoja on ollut tekemässä hänen seurassaan hotellija ravintola-alalla toimiva keittiömestari Tatu Lehtovaara. Kirjoissa esiintyvistä ohjeista huomaa kyllä Lehtovaaran ammaillisen taidon, minkä vuoksi kotikokki joutuu laskeskelemaan kahden hengen annosten sä. Hän kertoo Angolasta, Angolan lasten terveystilanteesta ja myös Angolan ev.lut. kirkosta. Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla, anne. viljamaa@evl.fi. Rukouspiiri pe klo 18. tule mukaan rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Levollisuuden messu la 25.3. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n.10min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin. Esilauluryhmän harjoitus klo 17, kuorokokemusta ei tarvita. Messu su 26.3. klo 13. Hartikainen, Viljamaa. Uusien virsien lauluilta su 26.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Lauletaan yhdessä uusia virsiä virsikirjan lisävihkosta, mukana kanttorit Senni Valtonen ja Anne Viljamaa Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30. Ma Klo 16 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, joka rukoilevat tarvittaessa puolestasi. Vanhemmuuden voimavarat - lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ti 28.3. klo 18, yhteystyössä MLL:n kanssa. Luennoitsijana lastenpsykiatrian erikoislääkäri, pari- ja perhepsykoterapeutti Janna Rantala. Luento kestää 1,5 h, jonka jälkeen on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella aiheesta (30 min). Vapaa pääsy. Ilta elävän veden lähteellä ke 29.3. klo 19. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu. puhujavieraana Esa-Pekka Mattila One Way Mission:ista Messu su 2.4. klo 13. Hartikainen, Valtonen. klo 17 Messu, verkosto.net Laulajien matinea - Espoon työväenopiston lauluoppilaita ti 4.4. klo 18.30. Opettaja Anne Viljamaa. Vapaa pääsy. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Messu su 2.4. klo 10. Hartikainen, Valtonen. Muuta ilmoitettavaa: Auta ja lahjoita! Tule yhteisvastuukerääjäksi. Tule osallistumaan 5.2. alkaneeseen yhteisvastuukeräykseen esim. lipaskerääjänä omassa taloyhtiössäsi, kotikadullasi tai ostoskeskuksessa. Lippaita saat kirkkoherranvirastosta. Kerätä voit huhtikuun loppuun saakka. Tänä vuonna kerätään jälleen kotimaiseen ja ulkomaiseen kohteeseen, molemmissa pyritään torjumaan ihmiskauppaa. kokoja ja miettimään, miten paljon vaivaa on järkevää käyttää arkisen työpäivän päätyttyä saatavan purtavan valmistamiseksi. Mutta tiesitkö, että saat useamman marengin, jos lisäät valkuaisvaahtoon hiukan vettä, sämpylöiden rakenteeseen vaikuttaa, jos sekoitat ensin jauhot ja veden ja lisäät sitten rasvaa tai nypit rasvan jauhojen joukkoon ja lisäät vasta sitten veden? Monta muutakin pikkujuttua jää miettimään lueskeltuaan kemististä keittiössä, sopassa ja klasviksista kemistin keittiössä. Marketta Levanto
• MunkinSeutu Viikot 12-13 ? Nro 6 Kaupungin kokonaismenot alittivat talousarvion Jatkoa sivulta 3 ??Kaupungin investoinnit ilman liikelaitoksia olivat 486 miljoonaa euroa. Liikelaitosten investoinnit olivat 177 miljoonaa euroa, joten kokonaisinvestointimenot olivat 663 miljoonaa euroa. Suurimmat esirakentamiskohteet sijaitsivat Kalasatamassa, 14 miljoonaa euroa, Länsisatamassa, 22 miljoonaa euroa ja Pasilassa, 9 miljoonaa euroa. Kaupungin tilikauden tulos oli 470 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vertailukelpoinen tulos oli 18,6 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 vertailukelpoinen tulos 188,5 miljoonaa euroa. Vuosi 2014 oli viimeinen, jossa Helsingin Ener- gia oli mukana ennen yhtiöittämistä. Vuosikate oli 569 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Vuosikate kattoi poistot 169-prosenttisesti. Vuosikate oli 300 miljoonaa euroa korkeampi kuin talousarviossa ennakoitiin. Verotuloja kertyi 3 206 miljoonaa euroa eli kokonaisverotulot toteutuivat 142 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina ja verotuloa kertyi 4,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kunnallisveroa kertyi 2 586 miljoonaa euroa (kasvua 4,2 prosenttia), kun veroprosentti oli 18,5. Yhteisöveron tuotto oli 397 miljoonaa euroa eli kasvua oli 6,7 prosenttia. Kiinteistöveroa kertyi 222 miljoonaa euroa: kasvua edellisvuodesta oli 7,6 miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia. Helsingin saamat valtionosuudet olivat 316 miljoonaa euroa. Lainaa oli 2 157 euroa asukasta kohden, kun edellisenä vuonna määrä oli 2 518 euroa. Lainakanta oli vuoden 2016 lopussa 1 371 miljoonaa euroa. Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa 79 päivää. Kaupungin maksuvalmiudessa on aiemmista vuosista poiketen mukana myös kaupungin konsernitilillä olevat konserniyhteisöjen tilivarat. Kaupungin lainakanta (raha- ja vakuutuslaitoslainat) aleni 210 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 77 prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste on pysynyt viime vuodet 75 prosentin yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia. Taseen loppusumma on 14 249 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on 648 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunkikonsernin vuosikate oli 1 032 miljoonaa euroa. Se parani vuodesta 2015 noin 194 miljoonalla eurolla. Kaupunkikonsernin maksuvalmius oli vuoden lopussa 59 päivää. 7 HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: www.avominne.fi Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella p. 010 281 2600 Soita emännille www.lakeudenpito.fi Hae omasi lehtipisteestä! ??Tekstiviestien ja verkkosivujen lisäksi puhdistuksesta kertovat ensisijaisesti kaduilla olevat siirtokehotuskyltit. Jos auto on pysäköity siirtokehotuskyltin pystyttämisen jälkeen, siirtokustannukset peritään auton omistajalta. Jalkakäytävät kiinteistöjen vastuulla Jalkakäytävien puhdistaminen on keskustassa kiinteistöjen vastuulla, muualla kaupunki huolehtii niistäkin. Pölyn torjunta vaatii kadun pesemistä, joka kuuluu kantakaupungissa kiinteistöille. Pesu on syytä tehdä päivittäin erityisesti vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla niin kauan kuin kadut pölyävät. Pesu ei kuitenkaan saa aiheuttaa liukkautta. Kiinteistöt voivat lakaista hiekoitussepelin jalkakäytävältä ajoradan reunaan ? mutta ei raitiovaunukiskoille ?, josta kaupunki siivoaa sen pois ajoradan puhdistuksen yhteydessä. Siivotulle ajoradalle ei hiekkaa pidä enää lakaista. Katupöly sisältää tyypillisesti nastarenkaiden irrottamaa päällystemateriaalia, hiekoitussepeliä ja tiesuolaa, ajoneuvojen tuottamia metalli- ja kumihiukkasia, hienoksi jauhautuneita kasvienosia sekä siitepölyä. Isoimmat katupölyhiukkaset saattavat sisältää myös bakteeriperäisiä yhdisteitä ja nokihiukkasia. Helsingin kaupunki pyrkii aktiivisesti vähentämään katupölyhaittoja. Hiekoitukseen käytetään pestyä ja seulottua sepeliä, joka pölyää vähemmän kuin pesemätön sepeli. Katujen päällysteissä käytetään aiempaa lujempia materiaaleja, jotta M eid än I in o r aja ad u t e n b r n o e ll e t u i n ed osi yi u nt a s sy s s lli aa n N e t e h t i t aa i a l is u nt u h ima t u ja j e t p t o N y ko i r a r ko IT T E LY S S Ä B U L LT ER TA HIN OIS IK ER 0 5,9 a nn H O O IT ? VIN RA TO ? U U TU U D ET ? N EU T VO ?V IN o i Su es t un es sa w ik s n e f ai m ss ce r i in ste va Pr on otar a M un ss ka irviö ido h ho illa tausasemalla ja tarvittaessa katupölyä sidotaan kalsiumkloridiliuoksella. ka r in : a sto e a sta si ! Te irri yys m kk y äl 17 1/ ,50 6 t sa ulais ssa Kis suk itola ? ho ? in nn a toi iss ä s- as tall ttäv n ii rro n Ilm ä?ä rii ke ite tupuit lla Kylmin onva tl a , m eu o ih tta aa n p olototu aino a M loo a so ip tAa ta iss AYlaMstOuNt k R irE OI JEsNa NK TU PI NPEN A L ISSA n vie O Ra AKK itä ÄP ipite ioniniä K N el at yv ja KE mi equittää htaito a g is s ka kin ed mie K www.karprint.fi ja t r Wo t w s Co kai jo alla suolaliuoksella. Katupölyn määrää seurataan kolmella HSY:n mit- Pa KIT si ee v i k i He eikkoo u ppe uut kin H sk oso yb al j u ev bo en h nastojen irrottaman aineksen määrä vähenee. Pölyä myös sidotaan laime- en a sta ja ka e a iH ra ariin ht i ä s d at a en ta laj llin eä op an u t i s ia ja ko p a au a a a rho Ulsli lem ss L i-m a m Tii lkomata ias E ja släiki iiri ta j u oir t ky hmisa S o k u ä e s -v n ykso au eiilse ä 15 ut tu t tel kikim ok it t äy t t u nk ui, k kke n si e Pu lko lää 7 01 0 2/2 6,6 ien ä elm kes y Un evos esty es iainen h läh smi arv insa n o P k hi Helsingin katujen kevätpesu alkaa Jatkoa sivulta 3 La ER TU ES RA I KO 0 6,7 RI RO Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 17 20 1/ Katujen pesu aloitetaan, kun yöpakkasia ei enää esiinny. s vo he
• MunkinSeutu 8 Nro 6 ? Viikot 12-13 T?rkeimm?t p?iv?m??r?t vuoden 2017 kuntavaaleissa: Vaalip?iv? sunnuntai 9.4. ? Ennakko??nestys kotimaassa 29.3.-4.4. Vasemmiston kuntavaaliehdokkaat löytyivät helposti Helsingin Vasemmistoliiton ehdokaslista kuntavaaleihin täyttyi nopeasti. Helsingin piirin puheenjohtaja Petra Malin arvioi, että tämä lupaa puolueelle hyvää vaalitulosta kaupungissa. ??Yli puolet ehdokkaista on uusia, ja suurin syy lähteä mukaan kuntapolitiikkaan on hallituksen leikkauspolitiikka. Hallituksen kovat arvot ovat lisänneet eriarvoisuutta, ja leikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti pienituloisiin ja naisvaltaisen julkisen sektorin työntekijöihin. Kunnissa on kuitenkin mahdollisuus lieventää hallituksen päätöksiä, ja siksi on tärkeää äänestää kuntavaaleissa. Esimerkiksi Helsingin valtuusto päätti, että kaikilla lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen elämäntilanteesta riippumatta. Feministinen puolue r.p. Ahola Heidi, Aro Katju, Brandt Pia, Eklund Nhaga Laura, Elomaa Laura, Eskola Kukka, Jensen Anna, Kamppila Tuuli, Kekäläinen Haka, Kemppainen Annu, Koski Johannes, Laiho Tintti, Laitinen Irmeli, Lehtinen Isra, Lindstedt Marjo-Sisko, Persson Eva, Petrovskaja Vlada, Rosavaara Katriina, Ruotsalainen Nelli, Simayijiang Pazilaiti, Villman Carmen, Virtanen Vilma, Vähämäki Salome, Yrjölä Oskar Kansallinen Kokoomus r.p. Vapaavuori Jan, Aakio EijaRiitta, Aarnio Iida, Abib Mukhtar, Ahmed Ujuni, Ahsanullah Tarik, Aivio Sanna, Anunti Kristiina, Apter Ted, Asikainen Milka, Asko-Seljavaara Sirpa, Auranen Timo, Bogomoloff Harry, Ekholm-Talas Heidi, Eklund Merja, Eneh Ogechukwu, Enroth Matti, Franckenhaeuser Sebastian, Haavisto Joona, Hakola Juha, Hamro-Drotz Dennis, Harjuhahto-Madetoja Katrina, Harkimo Joel, Hautamäki Arttu, Hieta Tiina, Hillman Perttu, Holopainen Pekka, Hoppania Leena, Hytönen Pia, Hyvärinen Maritta, Hämäri Panu, Idänpään-Heikkilä Maunu, Ihalainen Samu, Iivonen Ilari, Ilvonen Kristiina, Isoaho Minna, Ivanitskiy Katja, Jokelin Elisa, Jokinen Maria, Järnefelt Vafa, Järvinen Ari, Kaleva Atte, Kaleva Leila, Kalliola Markus, Kangasniemi Pirjo Liisa, Kantola Helena, Karhuvaara Arja, Kasurinen Riina, Kelo Jarmo, Keskinen Juha, Kiili-Laakko Päivi, Kivilaakso Sirpa, Kivistö Kaidi, Klemetti Tapio, Knaapi Emilia, Knuuttila Hannu, Korvenranta Peppi, Koskinen Kauko, Koulumies Terhi, Kouvalainen Satu, Krabbe Johanna, Kupias Marianna, Kähärä Ari, Laaksonen Heimo, Lahti Marika, Larsson Tiina, Lauriala Helena, Leino Sari, Levo Juha, Lindholm Maggie, Luoma Tuomo, Luomanen Raine, Luukkainen Hannele, Lyytinen Aarno, Lähteenmäki Hanna, Löfman Pekka, Mattila Jukka, Meri Otto, Mickelsson Annukka, Munsterhjelm Anna, Muurinen Seija, Mäenpää Panu, Nevalainen Jouni, Ngene Susanna, Niiranen Matti, Niskanen Dani, Nupponen Konsta, Nygård Mia, Ojala Sami, Oka Sakari, Pajula Matias, Pajunen Ehdokkaiden keski-ikä on 44 vuotta, ja suurin ryhmä ovat 1980-luvulla syntyneet. Nuorin ehdokas on 22-vuotias ja vanhin 73-vuotias. Ehdokkaista on naisia 57 ja miehiä 70. Ehdokkaita on tasaisesti eri ammattiryhmistä ja eri puolilta kaupunkia. Kysyimme kahden ehdokkaan mielipiteitä asuinalueestaan: mikä on hyvää, mitä ongelmia on, ja miten aluetta tulisi kehittää. Arkkitehti Noora Laak (31 v) asuu Alppiharjussa. Hänellä riittää kehuja alueesta. ? Suur-Kallio on Suomen tiiveimmin asuttu alue, Jenni, Pakarinen Jukka, Pakarinen Pia, Pakkanen SannaMaria, Parpala Matti, Pasterstein Dennis, Pelkonen Jaana, Pipinen Lasse, Raittinen Timo, Rauhamäki Tatu, Rautava Risto, Rguibi Mariam, Rissanen Laura, Roininen Petri, Ruhala Heidi, Rydman Wille, Saukkonen Lea, Savelius Mikko, Saxberg Mirita, Sazonov Daniel, Sharma Kirsi, Sillantaka Nina, Skön Lauri, Suvio-Samulin Aira, Tarkiainen Elisa, Temonen Jonna, Tossavainen Timo, Toveri Maarit, Urho Ulla Marja, von Walzel Caesar, Vanamo Laura, Varjokari Laura, Vartiainen Juhana, Vierunen Maarit, Vuori Timo, Yilmaz Yakup Svenska folkpartiet i Finland r.p. Ahlblad Linda, Ahonen Päivikki, Amnell Jan, Antell Christer, Bergström Ann-Mari, Biaudet Eva, Björklund Sam, Bonsdorff Björn, Borgarsdóttir Sandelin Silja, Böstman Randolph, Cederlöf Frans, Donner Jörn, Ehrnrooth Cecilia, Ellenberg Benjamin, Elmgren Christa, Fant Björn, Finne-Elonen Laura, Forsberg Robin., ForsblomPrittinen Frida, Forsskåhl Petter, Freij-Hollanti Ragnar, Grandén Ira, Granlund Jona, Granroth Simon, Guseff Fredrik, Hackman Peter, Hamro Niki, Harms-Aalto Martina, Henriksson Sara, Henriksson Sofia, Hertzberg Matias, Horsma Joakim, Ismark Runa, Jungner-Nordgren Anna, Juth Kristina, Kainulainen Kevin, Keskinen Lotta, Keto Björn, von Knorring Carl, Kohvakka Ville, Laaksonen Ann-Louise, Lahola Heidi-Jessica, Lazareva Ella, Liemola Lasse, LindénLinna Pia-Maria, Lund Johan DI, Mannfolk Niklas, Melin Liisa, Michelsson Kristiina, Myrberg Åsa, Månsson Björn, Nieminen Linnea, Nikander Ralf, Nummelin Ann-Kristin t, Nylund Jimmy, Ohlis Oscar, OkerBlom Jan, Palmén Karin, Pieski Pentti, Puurtinen Esa, Rantala Marcus, Rask Rasmus, Roos Ariel, Rosenqvist Lotta, Räisänen Jani, Rönnberg Niklas, Saarinen Daniel, Salenius Anton, Sandelin Rabbe, Siitonen Jaan, Stambej Kenneth, Stenbäck Henrik, Stenman Johanna, Strömberg Anna, Taimitarha Paul, Tamrakar Byoma, Toyoda Karin, Wahlsten Stina, Weckman Sebastian, Wenman Lena, Wiik Miki, Wikström Sara, Ør- mikä tarkoittaa paljon palveluita ja elämää lopulta aika pienellä alueella. Täällä kaikki - mahtava kirjasto, puistot, meri, kauppahalli ja baarit - on kävelymatkan päässä. Vaikka jotkut pitävät Kallion seutua rauhattomana, minulla on aina täällä liikkuessa turvallinen olo, sillä kadut eivät ole autioita mihinkään aikaan vuorokaudesta. Kalliolla on myös mieletön historia, jota ovat muovanneet niin työväenliike, teollisuus, osuusliike kuin monet kansalaisjärjestötkin. On hienoa, että historia näkyy edelleen alueen rakennuksissa, vaikka niiden käyttötarkoitus onkin muuttunut - joidenkin jo useampaan kertaan. ? Kalliossa näkyvät kaupungin hienot ja nurjat puolet. Leipäjonoja ja asunnottomuutta ei pääse pa- koon - eikä mielestäni kuulukaan päästä, mutta on meille kaikille häpeällistä, ettei tahtoa näiden ongelmien korjaamiseksi ole ollut riittävästi.  ? Monille uusille asuinalueille on perustettu korttelitaloja asukkaiden yhteiskäyttöön. Kalliossa on niin pieniä asuntoja, että yhteiselle monitoimitalolle olisi todellakin tarvetta. Eesimerkiksi yhdistys- ja harrastustoiminta tarvitsisivat lisätilaa, eikä kaikkia tapaamisia voi hoitaa baareissa. Tässä Pitkänsillan pohjoispuolella tulee itseasiassa tapahtumaan todella paljon tulevina vuosina: Kruunusiltojen, Hanasaaren ja Hakaniemenrannan rakentaminen, Hämeentien ja Vaasanaukion uudistustyöt, Kalasataman rakentuminen? Kalliolaisten kannattaa pysyä aktiivisina, vaikuttaa sted Tove Mikko, Vuorjoki Anna, Välipirtti Mika-Peter, Ylönen Paavo, Zamurovic Olga Vasemmistoliitto r.p. / Vänsterförbundet r.p. Abdulla Zahra, Ahlfors Gunta, Aibéo Pedro, Alanen Outi, Arajärvi Mirja, Arhinmäki Paavo, Auer Mira-Veera, Aurava Riikka, Bilajac Edina, Cruz Carita, Dikert Oskar, Drake Samuel, Elonen Johanna, Esse Ahmed, Etholén Saku, Fredlund Maarit, Gharieb Elias, Grönmark Harry, Grönmark Jarmo, Haaja Ilpo, Haglund Mia, Hagman Sandra, Helle Merja, Hiekkanen Timo, Honkasalo Veronika, Huittinen Henri, Hursti René, Hölttä Heta, Iline Anitta, Ingervo Sirkku, Itkonen Teemu, Jensen Jörgen, Jokinen Orvokki, Juurinen Mervi, Kaasinen Juha-Pekka, Kaikkonen Annikki, Kallio Timo, Kantokorpi Otso, Kari Ville, Karppinen Iiris, Kauppinen Antti, Kellokangas Tenho, Kirjavainen Henri, Kivelä Mai, Koivulaakso Dan, Konttila Jouni, Koponen Hannu, Korhonen Marko, Korkkula Vesa, Kostamo Mari, Kostiainen Aura, Kälviä Kari, Kämäläinen Keijo, Laak Noora, Lahtinen Karita, Lainà Patrizio, Lampinen Jari, Lampuoti Jarkko, Lariola Jukka, Lehtola Markus, Leinonen Arttu, Leppänen Joonas, Liljanto Kaisa, Lintula Laura, Lintunen Tiina, Lipponen Matti, Malin Petra, Mikonranta Tuija, Mirha Minna, Mithiku Hanna Gete, Modig Silvia, Mollberg Justus, Muotka Virva, Mustafa Binar, Mustonen Panu, Muttilainen Sami (Frank), Mäki Toni, Niemi Katja, Nikkinen Alexis, Nissinen Vili, Nyholm Henrik (Henkka), Nykänen Nauri, Omar Bahaaldin, Paakkinen Seppo, Paasonen Janina, Partanen Tuula, von Pfaler Lauri, Pihlaja Kirsi, Pinto Manoel, Pipinen Reijo, Pohjola Mike, Polkutie Kalle, Puhakka Sirpa, Puolatie Riitta, Pyykkönen Milla, Pöri Mikko, Ramadani Avni, Ritala Ville, Roos JP, Rouhiainen Pia, Ruusunen Sanna, Saarinen Markku, Said Ahmed Suldaan, Salonen Ilkka, Siltala Marianna, Sui Vera, Sundman Tuula, Sundman-Juselius Maria, Suoranta Anu, Tanner Pertti, Taskinen Anne, Tuhkanen Hannu Tapani, Tuurala Klaus, Törnström Mika, Vainikainen Elina, Vainionpää Antti, Wallin Elina, Valmu Heikki, Valpio Jani (Wallu), Welling Viktoria, Wessman Petteri, Vilkman Annenina, Vuorinen Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. Aalto Taina, Aaltonen Jaana, Aaltonen Valtteri, Ahola Irmeli, Alaja Jaana e, Andersson Tiina, Anttila Maija, Arajärvi Pentti, Aronen Ulla, Auvinen Petteri, Baltzar Dimitri, Bergholm Tapio, Castén Nina, Caydam-Lehtonen Arzu, Dahlman Arto, Finne Tuomas, From Heidi, Gebhard Elisa, Godman Marion, Gurhan Deek, Haaranen Aulis, Haatainen Tuula, Hagi Muse Samia, Halen Henrik, Halmetoja Leea, Harju Juhana, Hauhia Joni, Heinilä Jemi, Heinäluoma Eero, Heinäluoma Eveliina, Helenius Arto, Hellman Anita, Helovirta Mauri, Hytti Antti, Hyvärinen Pertti, Hätinen Juha (Jussi), Ijäs Petri, Jalovaara Ville, Jokela Samuel, Jungner Mikael, Järvi Miia, Järvinen Jukka, Kalema Timo, Kantola Anna-Maria, Kantola Tarja, Karrikka Taina, Katajainen Kari, Kinnunen Jari, Kirjasniemi Eevi, Kolanen Risto, Kontio Timo, Koskela Antti, Kuurne Juha, Köngäs Otto, Laasio Mari, Lagerström Margareta, Laiho Harri, Laisaari Johanna, Lampola Pia, Lehto Veijo, Lehtopuro Esa, Leoni Juha, Lindfors Marko, Loima Maria, Loman Stefan, Lovén Jape, Malinen Jouko, Marttila Irma, Meretniemi Jaakko, Meskanen Maarit, Mohamed Abdirahim (Husu), Mountrakis Roby, Mäenpää Anna, Mäki Terhi, Nehri Welat, Nurminen Nelli, Nyroos Maria, Nöjd Tuovi, Oranen Sanna-Mari, Paananen Eija, Paavolainen Sara, Penttinen Hannu, Qvintus Dimitri, Razmyar Nasima, Ruotsalainen Merja, Rönnholm Antton, Sadeniemi Matti, Saksala Harri, Salminen Minna, Salo Arja, Sarje Kimmo, Seila Päivi, Sevander Tomi, Siikaaho Hannele, Sinisalo Samuli, Styrman Katariina, Sutton Kirsi, Sviili Nelli, Taberman Mika, Taipale Ilkka, Taipale Kaarin, Tervonen Emilia, Toijonen Karita, Toivonen Niilo, Torsti Pilvi, Tsanga Raphaël, Tuominen Pekka, Törmikoski Ilona, Untamala Paavo, Vainikka Mirka, Vainio Riku, Valokainen Tuomo, Varis Hanna, Vasama Leila, Vepsä Sinikka, Vihervaara Ville Ritala. Noora Laak. meneillään oleviin hankkeisiin ja nostaa esille uusia kehittämisen kohteita!? Ville Ritala on 42-vuotias freelance-kirjoittaja ja bloggaaja, joka asuu Alppilassa. ? Alppila on rauhallinen ja monimuotoinen asuinalue. Liikunta- ja virkistysmahdollisuudet ovat hyvät. Alppipuisto ja Leninin puisto ovat mahtavia ,ja ne heräävät nyt keväällä eloon. Täällä on paljon pienyrittäjiä, niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajataustaisiakin. Ja Linnanmäki tuo maailman Alppilaan kylään kesäisin, Ritala ihastelee. Mutta nurjiakin puolia alueella on: ?Inhimillinen hätä näkyy päihdeongelmien ja asunnottomuuden muodossa.?  Ritalan mielestä syrjäytymisen ehkäisemiseen on ohjattava lisää kaupungin voimavaroja. Myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarvitaan lisää. Anita, Vilkamaa Susanna, Vuorela Antti, Vuorento Reijo, Vuori Wiking, Välimäki Heta, Wallgren Thomas, Warto-Tillander Heta, Weckström Mikko, Ylitalo Jaana, Ylänkö Arja Katriina sila Markku, Venemies Mauri, Vuorinen Tuulikki, Väisänen Minna, Väyrynen Paavo, Lindell Harri, Aska Mika, von Boehm Teemu, Honkanen Seppo, Kahelin Juhani, Larjavaara Ilmari, Launis Tapani, Mäntynen Tuija, Niitamo Laura, Niittynen AnneMarie, Romunen Sakari, Salonen Sami, Sarelainen Evgeni, Sileoni Hannu (Miki), Toikkanen Harri, Topelius Karoliina, Vento Jari Chief Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. Ahlberg Magnus, Ahoinpelto Elina, Ahonen Paula, Anttila Tuomas, Autti Niko, Auvinen Tuomas, Byggmästar Andreas, Cacho Janika, Ebeling Mika, Ehrnsten Virpi, El-Khouri Elie, Ellis David, Elmolhoda Mikael, Forsberg Andreas, Haakana Liisa, Hakulinen Esko, Halme Ulla, Hammari Sinikka, Havana Kaisu, Healy Minna, HeikkinenLuhtaniemi Jaana, Heinäharju Pekka, Hernesniemi Jaakko, Hiltunen Olga, Hirvonen Tuomas, Huitula Aaro, Joutsila Anneli, Juuri Mervi, Jääskeläinen Kirsi, Kambo Eeva, Kauko Kati, Kekoni Pirjo, Keränen Juha, Khilyo Yawari, Kilpinen Aijaleena, Kivelä Anna-Liisa, Kolehmainen Mirja, Komu Tarja, Korpiranta Miikka t, Kouvonen Laura, Kuhno Maisa, Kukkanen Sirpa, Kumin Sari, Kunnas Kristiina, Kurki Jaakko, Kyllästinen Evamaria, Kähkönen Marjatta, Kärnä Tuulia, Kääriäinen Heini, Lahikainen Jorma, Lahtivesi Päivi, Lajunen Raili, Lange Antti, Lehtinen Kaija, Lehto Susanna, Leppäkoski-Juvonen Ulla, Liukkonen Jani, Lohikoski Marja-Liisa, Louneva Anneli, Lundell Kalevi, Luoma Irmeli, Lyyränen Krista, Maanselkä Asmo, Mannfors Markus, Martinez-Toiviainen Beata (Lumi), Mattila Pentti, Mecklin Maija, Meijula Anja, Niemi Tarja, Nuutinen Tia, Nwogu Eevaliisa, Owiti Lillian Becky, Paananen Jouko, Paavilainen LindaRiina, Paramo Raija, Parkkinen Tiina, Pekkanen Riitta, Pennanen-Aitta Paula, Pihl Satu, Pinomaa Lea, Plank Elliot, Plysjuk Paula, Pulkkinen Mariitta, Puusa Arto, Rekimies Mikko, Ruhanen Sami, Ruokonen Saara, Salmi Jukka, Salonen Ville, Samela Aino, Samppala Seppo, Sandén Irene, Sandén Matti, Simi-Kim Päivi, Simojoki HannaKaisa, Sopanen Ritva, SorsaKoskinen Raili, Stålfors Petri, Suvivirta Ilmo, Tepora Tuulikki, Tervo Elsa, Vaarmala Niko, Vallasvuo Tellervo, Valtanen Christian, Valtonen Matti, Var- Vihreä liitto r.p. Ahmad Mian, Alametsä Alviina, Alanko Sonja, Andersson Annika, Chydenius Jussi, Diarra Fatim, Drake Sunniva, Euro Laura, Falk Satu, Haahtela Meri, Halonen-Malliarakis Niina, Hamid Jasmin, Hannula Markku, Harjanne Atte, Hartikainen Ernesto, Heikkilä Juho, Helin Kirsi, Hernberg Kaisa, Holopainen Mari, Hosseini Ali, Huopainen Jan, Ikäheimo Lassi, Ikävalko Suzan, Isak Abdulkadir, Jokinen Tommi-Juhani, Junni Suvi-Maria, Juva Kati dosentti, Juvonen Juha, Kajander Marianne, Kankaantähti Seppo, Karhu Jessica, Kari Emma, Kaskeala Niklas, Kemppainen Satu, Kiesiläinen Mikko, Kinnunen Matti, Kivekäs Otso, Kivistö Kasper, Klemola Kiia, Kolehmainen Joonas, Kopylova Polina, Korppi Anu, Kosonen Tekla, Kousa Tuuli, Krohn Minerva, Käppi Katja, Käpylehto Janne, Laamanen Ari, Laihonen Max, Laine Anna, Laitinen Ari, Lehtinen Pauliina, Lehtipuu Otto, Lindström Nora, Linnanvirta Antti Vasama, Lukkarila Heli, Luotola Anuriikka, Lyytinen Joonas, Magnusson Kai, Malm Anja, Mannerström Katja, Manninen Sini, Manns-Haatanen Heidi, Mehtonen Katri, Merenmies Matilda, Meros Päivi, Miettinen Nina, Mohamud Tuula, Moisio Elina, Mäntylä Melissa, Möller Antti, Niemelä Marianne, Nieminen Jarmo, Niinimäki Touko, Nordström Laura, Nuorteva Johanna, Näre Sari, Ohisalo Maria, Oskala Hannu, Osman-Sovala Zahra, Pasanen Amanda, Pasanen Anni, Peipinen Vesa, Raittinen Sofia, Rannisto Tarja, Rantanen Auli, Rantanen Tuomas, Riittinen Leena, Saares Pauliina, Saarinen Ada, Saarinen Taina, Salmi Pekka, Sauvola Markus, Siika-aho Seppo, Silvennoinen Minna, Silvo Satu, Singh Tino, Sinnemäki Anni, Sivonen Sameli, Soininvaara Osmo, Strahlendorff Mikko, Stranius Leo,
• MunkinSeutu MAINOS MAKSETTU ITSE. Viikot 12-13 ? Nro 6 9 Nelikymppinen perheenäiti tietää, miksi peruspalveluita tarvitaan Hyvinvointi vaatii terveen talouden ja sen, että päättäjät osaavat laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Siksi olen äänestänyt valtuustossa Guggenheimia vastaan ja Malmin lentokentän puolesta. En kannata suurmoskeijaa. TERHI KOULUMIES Kaupunginvaltuutettu Munkinseudulta VTM Lue lisää teoistani ja tavoitteistani: www.terhikoulumies.fi KOKOOMUS HELSINKI 84 Helsinkiläiset tarvitsevat luotettavan päättäjän Maija Anttila kaupunginvaltuutettu Suominen Riikka, Sydänmaa Johanna, Särelä Mikko, Tamminen Lilja, Telaranta Pirkko, Timonen Hannu, ToiviainenKoskinen Aino, Toivonen Milo, Tulenheimo Martti, Tuominen Aino, Tuominen Hannu, Tuure Tuomas, Tyrväinen Theo, Vainionpää Reija, Valkama Elina, Vanhanen Reetta, Vartiainen Satu, Veremenko Andrey, Vesikansa Sanna, Viglione Petri, Vilavaara Auni-Marja, Virri Vesa, Voutilainen Elina, Yanar Ozan, Ylikahri Ville Perussuomalaiset r.p. Aalto Tommi, Ahonen Matti, Ahonen Sami, Ahva Tiina, Ahva Toni, Angelvo-Riipinen Reetta, Aunio Timo, Auvinen Satu, Bister Krista, Bäckman Petri, Eklöf Harry, Ekqvist Marko, Elo Timo, Fennander Arja, Finnig Eeva Annikki, Flink Seppo, Forsbäck Mikael, Forsström Toni, Grönroos Ville, Halla-aho Jussi, Hautamäki Lauri, Havia Sonja, Henriksson Sanna, Hirsimäki Ilkka, Holmlund Virve, Huttunen Mia, Hytti Juha, Hyvönen Teuvo, Härkönen Otto, Ijäs Jonna, Isto Liina Veronica, Johansson Erik, Jokela Laura, Junnila Markku, Jurvansuu Iiro, Juvonen Niko, Kaislanen Heikki, Kaltiainen Seppo, Kanerva Seppo, Kankaanpää Kirsi, Keto Jarmo, Kilpinen Jari, Koivisto Jere, Kokkila Kimmo, Kopra Pia, Korhonen Heikki, Korhonen Jarmo, Kuittinen Sirpa-Liisa, Kumlander Tauno, Kuronen Hannele, Kuusela Anette, Lahtiluoma Mikko, Laitinen Tiera, Landén Maria, Laukas Jari, Laxén Tarja, Lehtimäki Harri, Leino Petteri, Leppäkoski Tony, Liljeblad Katja, Lindqvist Tommy, Lindström Jussi, Lyly Erkki, Maijola Kai, Marttila Tuula, Marttinen Teppo, Mattila Anne, Mattsson Raimo, Messo Hannu, Mustonen Lauri, Mustonen Tarmo, Mäki Harri, Mäkinen Mauri, Mäkitalo Selma, Männikkö Sakari, Naakka Mikko, Nevalainen Markku, Niinistö Jussi, Niskanen Aleksi, Paussu Toni, Pelkonen Jorma, Piilola Sari, Pykäläinen Jesse, Raatikainen Mika, Rantanen Mari, Rapanen Outi, Riederer Klaus, Roine Jari, Ruokonen Jonne, Saari Timo, Saarikangas Markku, Saarinen Erkki, Salento Mika, Salminen Mika, Salo Tuula, Salomaa Markku, Saviharju Erkki, Sorja Marika, Sormo Rolf, Sorsa Harri, Stenlund Olli, Stolt Pirkko, Strandén Juhani, Susimeri Pekka, Säteri Anne-Mari, Terho Sampo, Tiilikainen Ilona, Tiusanen Pekka, Tuovila Eetu, Turkkila Matias, Tuuminen Tamara, Vaittinen Kari, Valkama Mika, Vasarainen Mikaela, Vesterinen-Prähky Jaana, Viding Oskar, Villo Pertti, Virtanen Samuli, Viteli Calle, Vuori Anne, Väisänen Arto, Yang Erlin, Yasa Anter, Zeiger Karin, Åman Atro, Åman Noora Itsenäisyyspuolue r.p. Hämäläinen Markku, Luo- ma Ilkka, Luotonen Jorma, Lyytikäinen Juho, Sotikoff Timo, Tekkala Tapio, Tengvall Kari Kommunistinen Työväenpuolue Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p. Haavisto Juho Tapio, Jakimtchouk Valentina, Laurila Sirkka-Liisa, Mauria-Haidara Reija, Oravainen Katja, Tiit- tanen Lassi, Vaahtera Jukka Suomen Keskusta r.p. Airikkala Risto, Alajoutsijärvi Arto, Alanko Laura, Alku Antero, Balmer Heljä, Das Bhowmik Elina, Eskelinen Riku, Grimm Karl-Mikael, Hakala Jirka, Halonen August, Havu Elina, Heinonen Marianne, Helle Sami, Hietalahti Niina, Hurmalainen Ville, Höykinpuro Saija, Ihanus Jukka, Immonen Joni, Jankkila Hilkka, Jurvanen Lauri, Kaartinen Kai, Kananen Johannes, Kause Hanna-Maija, Kolbe Laura, Korhonen Riitta, Koskela Vesa, Koskimaa Emma, Kumpulainen Juho, Kärkkäinen Eeva, Laaninen Timo, Lakso Laura, Lamberg Monica, Lampi Santeri, Lappalainen Vesa, Lasarov Jukka, Latikka Timo, Laukkanen Erkki, Lehtinen Sanna, Lepistö Henna, Leppä-aho Pauli, Lonka Harriet, Länsikallio Riina, Markula Valtteri, Marttinen Kirsi, Meriniemi Tuomas, Miettinen Ilkka, Mikkonen Ilmari, Molander Sole, Mäkinen Markus, Nissilä Samuli, Ollila Matias, Peltokorpi Terhi, Peltonen Erkka, Piiroinen Sari-Marja, Plyakin Igor, Pohjamo Maria, Puska Pekka, Päivike Taru, Raikas Terhi, Rampal Anil, Ranki Anna, Rantakangas Olli, Rantamaula Seppo, Rantamaula Ville-Veikko, Rauhansalo Sanna, Riekkinen Juha, Romppainen Teijo, Sallinen Klaus t, Sarlund Juha, Siika-aho Antti, Sippola Anniina, Talvitie Ulla-Britta, Tiilikainen Kimmo, Tikkala Janika, Tiusanen Liina, Tuomisto Sakari, Tuovinen Anu, Ulander Teukka, Vainio Matti, Vainio-Rossi Marjukka, Varila Sinikka, Vehviläinen Outi, Virtanen Esko, Vojnovic Sonja, Väänänen Hannu, Ylitalo Annika, Özcan Fatih Suomen Eläinoikeuspuolue r.p. Ahti Elmeri, Koivula Leena, Määttänen Ilmari, Posio Anna Suomen Kommunistinen Puolue - Finlands Kommunistiska Parti r.p. Al Amir Ayman, Alhojärvi Lauri, Hakkarainen Ville-Pekka, Honkanen Pia, Isberg Iro B., Julin Seppo, Jutila Markku, Kalkkinen Marja-Leena, Kangas Heidi, Kauppinen-Saarikko Merja, Kilpeläinen Marko, Kiviharju Merikukka, Korhonen Anneli, Laitinen Matti, Malmström Maria, Maunola Liisa, Männikkö Heikki, Peitsamo Tiina, Piippo Timo, Poikolainen Pertti, Päiviö Laura, Rahikainen Janne, Rahikainen Ville, Rasijärvi Eero, Salin Olli, Saloheimo Mari, Seppänen Antti, Wallenius Anni, Huru Nina, Auer Irene, Hakanen Yrjö, Heinonen Jorma, Hernberg Kalle, Häkkinen Jenni, Kangas Kirsti, Ketoharju Heikki, Koivisto Toivo, Koivu Talvikki, Korhonen Mikko, Laitinen Jukka, Lappi JussiPetteri, Lindqvist Arto, Mononen Outi, Putkonen Arja, Rinne Reijo, Rontu Laura, Ruottinen Wäinämö, Räsänen Senja, Salava Hannele, Sandberg Tiina, Tölkkö Anna-Mili, Virtanen Mikko, Väisänen Juha-Pekka Piraattipuolue r.p. Alanen Matti, Andersson Richard, Apajalahti Ahto, Eloranta Heikki, Eronen Pauli, Grön Pipsa, Halme Julius, Hautakangas Ville, Immonen Miia, Immonen Satu, Isomaa Mika, Mattila Sami, Merikanto Len, Miettinen Essi, Monykuany Gweal, Mäkinen Joonas, Mäkäräinen Hannu, Nieminen Minna, Nylander Anders, Pennanen Petrus, Pentikäinen Mikko, Plommer Raoul, Pulliainen Miro, Rantalainen Kausti, Rantanen Mikko, Raudaskoski Maija Li, Rytkönen Satu, Somero Jani, Suomalainen Mikaela, Tuominen Ilari, Tähtinen Juha Liberaalipuolue Vapaus valita r.p. Ahola Amos, Oinonen Juha, Lehto Antti, Manninen Kaisa, Wejberg Henrik, Moring Kjell, Bergman Leo-insinööri, Vendelin Johanna, Kivinen Ville, Jaanu Tuomas, Jarva-Gül Karelia, Hagström Jussi, Virolainen Severi, Jantunen Kare, Särkkä Ville, Lehto Jussi Demokraattinen Liitto - Demokraatit ry Demokratiska Alliansen - Demokraterna rf -yhteislista Tiainen Pekka, Auervuolle Esko Edistyksellistä Helsinkiä -yhteislista Helin Pentti, Kangas Juha Pekka, Laitinen Markku Liberaalisen puolueen yhteislista Andersson Timo, Sjöström Kim Yhteislistoihin kuulumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaat - Kandidaterna för valmansföreningarna utanför de gemensamma listorna 369 Kaarnasaari Janne, Katajisto Jaakko, Linnoaro Martti - jonottamatta hoitoon - palveluasuntoja ja ryhmäkoteja - yli 70v. HSL lippu ilman aikarajoitusta Politiikassa yhteistyökyky on tärkeintä. Tulevaisuus on tekoja. Äänestä! Maija Anttila Helsinki www.maijaanttila.net maija.anttila@kolumbus.fi KUNTAVAALIT 2017 Ennakkoäänestys Vaalipäivä 29.3. - 4.4.2017 9.4.2017 KUNTAVAALIEHDOKAS Varaa ilmoitustilasi hyvissä ajoin. Ehdokkaille on omat tarjoushinnat. Pyydä tarjous sähköpostitse tai soita. TAVOITA LÄHIMMÄT ÄÄNESTÄJÄSI LEHTEMME SIVUILLA! Ota yhteyttä: p. 09 413 97 377, riitta.juslin@karprint.fi
• MunkinSeutu 10 Nro 6 ? Viikot 12-13 Kulttuuri Risto Kolanen: Maaliskuun kulttuurikierros ??Laulu ja kuvataide yhtyivät kauniilla tavalla Galleria Dixin näyttelyn avajaisissa, kun Duo Kaios Kaisa Kalliomäki laulu ja Oskari Ikonen kosketinsoittimissa esiintyivät vierasjoukolle. ?Kun aika on?, ?Sound of Silence? ja persoonallinen versio Leonard Cohenin ?Hallelujah?-laulusta kuultiin laulajan oman ?Talvibiisin ohella?. Kyse oli Ulla Bomanssonin studionäyttelyn avajaisista, mutta tilan takia duo esiintyi Inkeri Kotilaisen ja Carmen Marinin jo päättyneen näyttelyn kulisseissa. Lappi?Balkan -tyylillä Neljännen albuminsa ?Näennäinen? joulukuussa 2016 julkaissut Jaakko Laitinen & Väärä Raha tunnetaan hurmoksellisena livebändinä, joka yhdistää musiikissaan monenlaisia mausteita Balkanin mustalaisrytmeistä venäläisten romanssien kautta vanhaan iskelmään. Uuden levyn kappaleissa voi kuulla kaikuja Lähi-Idästä, Turkista, Kreikasta ja Gruusiasta. Kaikki ainekset on keitetty kokoon Väärän Rahan ?Lapland?Balkan?tyylillä?. Sampo Soikoon! -illassa esiintynyt yhtye on kiertänyt Suomea ja paljon ulkomailla Keski-Euroopassa, Puolassa, Tsekissä, Turkissa, Ukrainassa, Unkarissa, Makedoniassa, Kazakstanissa, Venäjällä ja pitkin Baltiaa ja Skandinaviaa. Yhtye on yhtä lailla omimmillaan niin isoilla festivaalilavoilla kuin pienillä kyläjuhlilla, hienoissa salongeissa kuin rouheissa kansankapakoissa ? kaikkialla missä halutaan laulaa, tanssia ja rakastaa! Nukketeatteri Sampon lauluilta keräsi paljon uusia kävijöitä; nuoria diggareita oli mukana paljon rakastetuimpien Väärä Raha ?rallien kuin uusien laulujenkin parissa. Molemmat setit olivat pitkiä. Väärä raha antaa takaisin oikean edestä! Trubaduuri Antero Reinistö tarjosi persoonallisella whiskybasso?tyylillään rock- ja pop-musiikin herkkupaloja menneiltä vuosikymmeniltä tuorein suomennoksin. Seuraavaksi esiintyy Carolina Morales & David Heredia (Espanja) - Flamenco Nordico, Tero Pajunen Kaisa Kalliomäki lauloi Oskari Ikosen säestyksellä Dixissä. Kuva: Håkan Spett Laulu ei jätä sinua yksin ? Vahva tai hauras, älä jätä sinua yksin. Ole hyvä ja armollinen itseäsi kohtaan, äläkä sulje ovia toisiltakaan, Eva Kleman kirjoittaa ?Omin silmin? ? teoksessaan. Hän on Aino Suholan ohella toinen keskeinen tekstitausta Ritva Oksasen herkkävireisen kauniille ?Älä jätä sinua yksin??illalle. Kuka täyttää yksinään Aleksanterin teatterin juhlalavan lauluillaan ja runoillaan. Viktor Klimenko teki sen toissa syksynä. Tai ei Oksanen yksin ole. Hänen säestäjäparinaan on maestro Pedro Hietanen. He ovat lavalla kuin vanha aviopari; kun laulaja putoa alusta, hän keskeyttää ja jatkaa pianistin uudella poljennolla. Kaksikko on kiertänyt paljon yhdessä. Näin edellisen esityksen Vuotalossa. Se oli perinteisempää Oksasta, Elämämenosta Iitin Tiltuun kansannaisena. Nyt kuulimme Edit Södergranin runoa lukevaa intiimiä Oksasta. Muutama Kärkiklassikko tuli, mutta myös Juice Lehtisen ?Yölento? ja Edu Kettusen ?Minä olen muistanut?. Kokenut laulaja-näyttelijä haluaa uudistua. Osku Heiskasen näyttämöohjaamana tämä sai kantaesityksensä viime syyskuulla Teatteri Vantaalla ja lähtee varmasti kiertämään. Syksyllä Oksanen lupasi tulla takaisin Helsinkiin. Konsertin teemana on ystävyys, toisen huomioon ottaminen, lämpö ja rakkaus. Satu Rekola, Kaari Martin ja Kreetta Salminen tulkitsevat hymnejä naiseudesta Kanneltalossa. Kuva: Kari Rosenberg Uutta taidemanagerointia Krunikassa Kulttuurikiertäjä kutsuttiin maalikuun perjantai-iltana Snellmaninkadulla sijaitsevan Arts Management Helsingin tupareihin, jossa koettiin ex-tempore lauluja tanssiesityksiäkin, runsaslukuisen vaihtuvan yleisön parissa. Sillä on vain kaksi osakasta Isabel Gonzales ja Outi Järvinen, jotka ovat vuosia vastanneet mm. ?Liikkeellä marraskuussa? ? festivaalin käytännön organisoinnista. Kysyin, miksi taiteessa tarvitaan väliin tulevia tekijöitä. Mika Kaski seisoo hiekassa käsillään Tapani Rinteen saksofonisooloon. Kuva: Heli Sorjonen Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen ovat tehneet vuosia konserttiyhteistyötä. Kuva: Johanna Kare ? Työyhteisössä on ollut tähän asti mukana jäsenenä kerrallaan 30 taiteilijaa tai tuottajaa. Kun avasimme co-work -tilan syksyllä 2015, niin päätimme pitää maksimijäsenmäärän kerrallaan tuossa kolmessakymmenessä. Mutta nyt palvelu-uudistuksen myötä voimme ?avata ovet? uusille jäsenille. Työtilaa käyttävien jäsenten määrä pidetään rajattuna edelleenkin, mutta tuottaja-apua ja henkilökohtaista palvelua voivat jatkossa saada kaikki halukkaat freelancerit, Outi Järvinen sanoo. Jäseniä on yhteensä ollut miltei viisikymmentä. Kun jotkut ovat jääneet äitiyslomalle, muuttaneet ulkomaille tai heidän työtilanteensa on muuttunut, niin tilalle on silloin tullut uusia. ? Taiteen kentällä on yhä enemmän freelancereita ja silpputyötä tekeviä, ja taiteilijoita valmistuu kentälle koko ajan lisää. Sinänsä tulevaisuudessa kaltaisellemme palvelulle lienee tarvetta. Haluamme olla myötävaikuttamassa siihen, Outi Järvinen (vas) ja Isabel Gonzales muodostavat taidemanageroinnin tehopakkauksen. Kuva: Ilkka Riihikallio että tulevaisuus on valoisa, inspiroiva ja taidetta täynnä! Ja että Helsinki on taiteilijoille hyvä paikka toimia, luoda uutta ja parantaa maailmaa, hän jatkaa. Hymnejä naiseudesta Naistenpäiväviikon yksi kauneimmista musiikillisista, visuaalisista ja liikkeellisistä esityksistä on, minulle uuden, tekijän Steina Öhmanin ideoima ja ohjaama ?Song of the Goddess? Kanneltalossa. Intiassa tanssioppia saanut ohjaaja toteuttaa viiden hienon ja taitavan tanssijan ja näyttelijän kanssa, jotka kertovat naiseudesta eri elämävaiheissa. Kaari Martin tanssii improvisointihenkisesti flamencoa, Elin Smedlund laulaa veikeän karibialaishenkisen popreggaebiisin. Satu Rekola on tavattoman herkkä verenmakuisessa naisen tanssissa. Kati Korosuo kiedotaan lakanaköyteen monien mutkien kautta. Ryhmän näyttelijä, Kreetta Salminen tuntuu johtavan välillä joukkoa. Ohjaaja sanoo, että maailmalla kuulemamme hymnit ?ovat lauluja, joskus tanssia, joskus luovuutta nähdä arkiset asiat kauniina rituaaleina?. Esitystä ovat tukeneet suomenruotsalaisen kulttuurin isot mesenaatit. Sen ovat tuottaneet Öhman itse, Kanneltalo ja Wusheng Company. Tanssin ja sirkuksen loistoa Stoassa, itäisen Helsingin kulttuurikeskuksessa, tarjottiin viikon verran laatua. Nykytanssi ja sirkusakrobatia yhdistivät voimansa hienolla tavalla. Susanna Leinonen ja Jouko Valkama ovat uudistaneet, ennen uutta kansainvälistä kiertuetta, yhden 2010-luvun mestariteoksista. ?Romeo & Julia? oli menestys v. 2012 ensiillassa fyysisen tanssiliikkeen ja hidastetun videokuvan yhdistelmänä. Kak-
• MunkinSeutu Viikot 12-13 ? Nro 6 Kuvassa Tiia Huuskonen ja Jouka Valkama dramattisessa kohtauksessa. Kuva: Heikki Tuuli 11 Kirsti Valven Maria Jotuni pakahtuu miesten välissä, Antti Korhonen säestää. Kuva: Andreas Janett Lady Macbeth hyytää nukeilla Reetta Honkakoski (vas), Riina Tikkanen, Kuningas Duncan (nukke), Merja Pöyhönen, Malcolm ja Donalbain (nuket). Kuva: Jussi Virkkumaa si sukua, kaksi liikekieltä, elementtiä yhdistyy. Prokofjevin musiikki pauhaa komean jylhänä. Valkama on yhä Romeo, Julia on vaihtunut Natasha Lommista Tiia Huuskoseen, molemmat yhtä vaikuttavia. Muukin joukko on vaihtunut. Uudessa tanssivat lisälsi Sanni Ciordani, Atte Kilpinen, Aksinja Lommi (eli aina yksi lahjakas Lommin sisarus) ja Elisa Tuovila. Kaksoisillan toinen esitys on Circo Aeron kansainväliselle yleisölle sopiva ?Mano?, saksofonisoolojen ja akrobatian kekseliäs, hauska yhdistelmä. Tapani Rinne soittaa, Mika Kaski seisoo käsillään ja liikkuu ?sokeana? halki hiekan. Sanna Silvennoinen ohjaa yleisöystävällisen, puhumattoman esityksen. Kaski on uuvuttajan taitava käsinseisoja, jota saksofoni ohjaa kuin käärmetanssissa. ? Olemme kaikki yhtä. Valta kiehtoo mieltä. Uskomattoman vaikuttava on Elina Lajusen ohjaama ?Lady Macbeth? WHS:n Teater Unionissa Pitkänsillan kupeessa. Reetta Honkakoski on traagisen koskettava Lady, Merja Pöyhönen ja Riina Tikkanen esittävät nukeilla kaikki muut osat. Ilkka Kotaja vastaa vetoavasta sävellyksestä, laulusta ja Macbethin äänestä. Sara Puljula on bassossa, laulussa ja kellopelissä. Shakespearen julma kuningasdraama kääntyy maagiseksi, uutta luovaksi käsinukketeatteriksi vanhan helsinkiläisen elokuvateatterin salissa. Musiikkia, valoja, videokuvaa tulipalosta käytetään hienosti yhteen. ? Narri tai kuningas ihan sama tässä poliittisessa maailmassa tai hiekkalaatikolla. Kivillä tai ilman, graafisesta suunnittelusta ohjaajan kanssa vastaava Susanna Raunio sanoo esitteessä. Kun Marian sydän kamppailee Esa Lahtinen kiittää Vuoden Työväentutkimus 2017 palkinnosta Sörkan työväenkirjastossa. Kuva: Jimi Reittu Kirsti Valve on musiikkiteatteri Kapsäkissä hyvin vetovoimainen, verevä Maria Jotuni ?aikansa kohukirjailijasta ja hänen taitelijaelämänsä ehdoista? aviomies, kirjallisuusprofessori Viljo Tarkiaisen ja nuoruuden rakastettu Joel Lehtosen välissä tehdyssä esityksessä. Edellistä esittää Teijo Eloranta, ankaraa luonnetta hyvin esittäen ja huuliharpulla musiikkiesityksiä säestäen. Antti Korhonen tavoittaa Lehtosen epävarmaa, häilyvää boheemisuutta mainiosti. Hän vastaa myös musiik- Lasitehtaan seuran historia palkittiin ??Työväenperinne - Arbetartradition ry. palkitsee vuosittain erityisen ansiokkaaksi katsomansa työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa käsittelevän teoksen. Joka toinen vuosi palkittavana on akateemisten ammattitutkijoiden kirjoittama teos; joka toinen vuosi, näin myös tänä vuonna, muiden tutkijoiden laatima esitys, jonka ei edellytetä täyttävän yliopistotasoisten tutkimusten kriteerejä. Vuonna 2017 oli arvioi- tavana 42 vuosina 2015 ja 2016 ilmestynyttä teosta, joista raati päätyi palkitsemaan työn, joka muiden ansioidensa ohella on aihepiiriltään uusi aluevaltaus Vuoden työväentutkimus -palkittujen sarjassa. Esa Lahtisen teos ?Sata lasissa: Kauklahden Pyrinnön historia 1914-2015? on erinomainen esitys edelleen toimivan, urheiluseuran 100vvaiheista. ? Teos on paitsi urheiluhistoriaa, jonka alalta Vuoden työväentutkimus -palkintoa ei ole aiem- min myönnetty, myös kotiseutuhistoriaa, poliittista historiaa, kulttuurihistoriaa ja aktiivisten ihmisten elämänpiirin kartoitusta. Sen sivuilla yhtyy paikallinen urheilutoiminta kyläkunnan muuhun elämään, minkä lisäksi paikallisen seuran vaiheiden kehitys asettuu oivallisesti osaksi suomalaisen urheiluseuraelämän yleistä kehitystä. Mukana on myös useiden vuosikymmenten ajan elimellisesti seuran toimintaan liittynyt kytkös paikalliseen lasitehtaaseen. Kaari perinteises- tä yleisurheilu-, paini- ja hiihtoseurasta, jossa taustalla vaikutti alkuvuosikymmeninä vahva työväenaate, nykyiseen, ennen muuta junioritoimintaan keskittyvään palloiluseuraan tulee vakuuttavasti esiin. Ansiokasta on myös teoksen erinomainen, informatiivinen kuvitus sekä onnistunut, raikas, värikäs taitto. Valinnan suorittaa vuosittain koottava Vuoden työväentutkimus -palkintoraati, jonka puheenjohtaja on VTT Erkki Vasara. Oula Kitti hyppää Jarkko Mandelinin päälle Valtteri Raekallion valvonnassa. Kuva: Marko Mäkinen kinumeroista, on säveltänyt monta Eino Leinon, Aleksis Kiven ja Lehtosen runoa. Ne ovat kansanlaulunomaisia romansseja. Keinona on eräänlainen ?niukkuuden eetos?, säveltä-kitaristi sanoo. Korhosen Jotunin kirjailijakulissit riisuva puhe 2. puoliajan alussa on todella vaikuttava. Hän säestää kitaralla suurimman osan myös puheen aikana. Jotuni on tuttu suomalaisille koulusta alkaen näytelmätekstiensä ja kirjojensa kautta. Ensimmäistä kertaa hän on nyt musiikkinäytelmän kohteena. ?Marian sydän? on kuvitteellinen Kirsti Valveen itsensä käsikirjoittama teos, joka piirtää kuvaa monisärmäisestä kirjailijasta, akateemisesti koulutetusta naisesta, josta tulee pelkistettyjen novellien ja kansannäytelmien kiistelty tekijä. Hän herätti jo aikanaan sekä ihailua että kiistaa. ?Huojuva talo? oli valtalehden kirjoituskilpailussa, mutta sen sai julkaista vasta kuvatun pääparin kuoleman jälkeen. Yleisradio teki vaikuttavan sarjan 25 vuotta sitten. Kantaesitys nähtiin Kapsäkissä vain kaksi kertaa, koska teatteri on monialainen runsaudensarvi useilla esityksillä. Marian sydän lähtee varmaan kiertämään muualle teattereihin, jolloin se on an- saitusti usean suomalaisen nähtävissä. Miesten keskinäinen toveruus Harvoi eksyn matkalla esitykseen. Valtteri Raekallio Corp. kutsui maalissunnuntaiksi ?Topeliuksenkadun kultuurikeskuskeen?. Google antoi hieman väärän osoitteen toiselle puolen katua. Jos olisi kerrottu, että kyse on vanhasta Social- och kommunalhögskolanin rakennuksesta Töölössä, olisi heti osannut. Onneksi silti ehti paikalle ajoissa. Oula Kitin, Jarkko Mandelinin ja Raekallion itsensä fyysisesti vaativa tanssi veti aluksi ehkä epäilevän yleisön mukaansa. Miehet riehuivat tasalattialla, heittelehtivät köysikeinuissa ja jopa siirtelivät yleisöpenkkejä käsivoimin. Tavoite on yltää jopa järjettömään: ? Poikamaisen innon vallassa olemme lähteneet yhdessä tutkimaan, mitä kolmen erilaisen fyysisen kehon ja mielen kohtaaminen erämaassa voi tuottaa. Teksti: Risto Kolanen
• MunkinSeutu 12 Nro 6 ? Viikot 12-13 Josa Jäntti Mediat talutusnuorassa kuin päiväkodin lapset ??motto: tasapuolinen ja oikeudenmukainen journalismi on iso vitsi. Istuskelen usein mielikahvilassani ulkoterassilla lähikadulla. Ohi kulkee usein päiväkotien lapsiryhmiä. Edellä kulkee pari - kolme päiväkodin lastenhoitajaa. Lapset kulkevat jonossa pitäen kiinni narusta. Peräpäässä tulee niin ikäään pari - kolme päiväkodin aikuista hoitajaa. Lapsille on opetettu kaikille sama laulu tai runo, jota he pyydettäessä toistavat kuorossa. Tämä toistuu myös aikuisten maailmassa Edessä kulkevat Mikko ja Jukka (ETK), Suvi - Anne (Tela). Jonossa tulevat medialapset (Hesari, YLE, MTV, Suomen Kuvalehti, Aamulehti, Satakunnan Kansa, Kauppalehti, Talouselämä, Iltasanomat ja iso joukko muita pikkuisia - lukuun ottamatta Iltalehteä) pitäen tiukasti kiinni yhteisestä mielipidenarusta. Perässä tulevat Vesa (EK), Katja (Akava) ja Mikko (VM), jotka varmistavat, että kaikki pysyvät uskollisesti narussa, eivätkä poikkea yhteisestä mielipidenuorasta erottamisen uhalla. Lapset laulavat yhteen ääneen ?Jos kaikki menee päin mäntyä - laulua?. Siinä on Suvi - Annen sepittämät sanat: miksi vaari ja mummi syövät ruuat meidän pöydästämme ja meidän elettävä aikuisina tukiaisillamme! Tätä lauletaan aina päiväkodissakin. Ja ruuan runsaat syömättä jääneet makoisat ?tähteet? (sijoitustuotot) pannaan pakastearkkuun, joita ei tarjota lapsille (eläkeläisille), vaan päiväkodin tädit ja sedät syövät ne niistä saadun tulohyödyn muhevien palkkojen ja etujen muodossa. Varman pomolle säästetään ?kermakakku? (vuoden tuotot) eli 36 %:n palkankorotus - siitä ei anneta lapsille (eläkeläisille) . Tällä tavalla mediat halveksivat omia lukijoitaan ja katsojiaan He ovat 1.500.000 eläkeläistä ja joukossa iso osa näiden medioiden asiakkaina. Miksi he lukisivat ja tilaisivat edelleen näitä heitä sortavia medioita tai luottaisivat juuri nyt YLEn ulkopuolelta ohjattuihin uutisiin? Onneksi YLE turvautuu lähitulevaisuudessa jälleen STT:n uutisiin. Kaikki edellä mainitut ovat jo kauan vastustaneet eläkkeiden indeksin muuttamista alkuperäiseksi ja oikeudenmukaiseksi palkkaindeksiksi. Erityisen pettynyt minäkin olen Suomen Kuvalehteen. Olen lukenut sitä jo vuosikymmeniä ja tottunut luottamaan sen jutttujen tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Jos siinä on ollut asia, josta on eriväviä mielipiteitä, se antaa mahdollisuuden kummankin ryhmän asiantuntijoille! Nyt se käsitteli eläkeasioita yksipuolisesti valtiotieteiden kandidaatti ja näyttelijä Jari Hanskan toimesta, joka kertoi mielipiteenään, että tulevaisuudessa hänen ja muiden tulevien eläkeläisten on pistettävä ahneiden eläkeläisten takia ?hanskat naulaan?? Miksi arvostettu Suomen Kuvalehti ei kutsunut tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden takia Hanskaan verrattuna todellisia asiantuntijoita esimerkiksi tohtori Olli Pusaa (SHV=sosiaalija terveysministeriön hyväksymä vakuutusmatemaatikko) ja saman ministeriön ex - ylijohtaja Tarmo Pukkilaa? Eräs erittäin tunnettu kansalainen ja eläkeläinen ehdotti jo, että hän peruu Suomen Kuvalehden tilauksen ja kehoitti muitakin tekemään samoin! Hesari jatkaa yhä harhaanjohtavaa journalismia Tänään (HS 15.3) siinä kerrottiin, että ?Kimmo Kiljusen eläkealoite ongelmissa?. Ja jatkaa: ?Eläkealoite on tunnettu entisen sosiaalidemokraattisen kansanedustajan Kimmo Kiljusen hankkeena?. Jälleen tahallista ärristelyä. Aloite on Senioiriliikkeen ja sen allekirjoittajina on sen puheenjohtaja Kiljunen ja kolme muuta hallituksen jäsentä. Tässä nyhdistyksessä on jäseniä ko- Aleksis Kiven peruskoulu muuttaa elokuussa 2017 Rakennus menee peruskorjaukseen vuonna 2018 ??Alppiharjussa sijaitseva Aleksis Kiven peruskoulu (Porvoonkatu 2) ja samassa rakennuksessa sijaitsevat Kalasataman peruskoulun luokat muuttavat väistötiloihin elokuussa 2017 lukuvuoden alkaessa. Alakoulua varten koulun pihalle rakennetaan paviljonkeja. Yläkoulut siirtyvät opiskelemaan Sturenkatu 2:ssa sijaitsevaan koulurakennukseen. Aleksis Kiven peruskoulun rakennuksessa alkaa perusparannus vuonna 2018. Koulun muuttoa väistötiloihin on aikaistettu rakennuksen huonon kunnon ja sisäilmaongelmien vuoksi. Sturenkatu 2:n rakennus on tällä hetkellä ruotsinkielisen työväenopiston Ar- biksen käytössä, sillä Arbiksen päärakennuksessa Dagmarinkadulla tehdään peruskorjausta. Kun Arbis on muuttanut Sturenkadulta pois, tiloissa tehdään tarvittavat korjaukset yläkoulun tarpeita varten. Sturenkadun tilat jäävät mahdollisesti pysyväksi väistötilaksi tuleville kouluremonteille. Helsingin piispanvaali alkaa ehdokasasettelulla ??Helsingin piispanvaalin ehdokasasettelu alkaa keskiviikkona 15.3. ja päättyy 15.5.2017. Ehdokkaan voi asettaa valitsijayhdistys, jonka muodostaa vähintään 30 vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Piispaehdokkaan tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihitty pappi. Helsingin nykyinen piispa Irja Askola siirtyy eläkkeelle lokakuun lopussa. Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11.2017. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Helsingin tuomiokirkossa 12.11.2017. Vaalin ensimmäinen kierros käydään 16.8.2017. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänis- tä, vaalin toinen kierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 1.9.2017. Helsingin piispanvaalissa äänioikeutettuja on kaikkiaan 1786. Äänioikeutetuista puolet on Helsingin hiippakunnan pappeja ja lehtoreita, toisen puolen muodostavat maallikkoäänestäjät. Maallikkovalitsijoina toimivat hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, Helsingin hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja tuomiokapitulin maallikkojäsen. Seurakuntien kirkkovaltuustot tai seurakuntaneuvostot ovat valinneet loput 870 äänioikeutettua suhteessa seurakuntien jäsenmääriin. Vaalipaneelit Helsingin tuomiokapituli järjestää hiippakunnan alueella kolme vaalipaneelia ennen ensimmäistä vaalikierrosta. Ensimmäinen on keskiviikkona 24.5. Helsingin Agricolan kirkossa klo 18 alkaen. Toinen paneeli käydään Vantaan Myyrmäen kirkkosalissa keskiviikkona 31.5. klo 18. Kolmas paneeli pidetään Porvoon suomalaisessa seurakuntakodissa keskiviikkona 7.6. klo 18. koomuksesta, keskustaan, demareihin ja vasemmisliittoon. Sen allekirjoitti yli 84 000 kanslaista ympäri maatamme. Se ei ole Kiljusen aloite kuten HS harhaanjohtavasti tahallaan kirjoittaa. Kaikki edellämainitut ovat paitsi jees miehiä myös JOS miehiä. Koko SK:m ja Hanskan kirjoitus perustuu kokonaan sanaan - jos! Kaikki siinä eläkeasioita pohtineet ovat joka kohdassa kahdella sivulla keskittyneet tähän sanaan. ETK:n julkaiseman pessimistisen ennusteen mukaan v. 2025 on edessä raju tilanne. Miten sitten seuraava on mahdollista? Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore raportti kertoo: ?Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta. Yksityissektorin työeläkejärjestelmässä alijäämä (eläkemenot suuremmat kuin työeläkemaksut) kasvaa melko jyrkästi vuoteen 2025 saakka, jonka jälkeen se kääntyy laskuun. Eläkevaroista saatavat pääomatulot kuitenkin kattavat eläkemenojen ja maksutulojen erotuksen ja yksityisalojen työeläkejärjestelmä pysyy kestävänä. Varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän?. Ja vielä: ?yksityisalojen eläkejärjestelmään kestävyystasapaino merkitsee sitä, että lisärasitusta ei työnantajille ja palkansaajille ole tulossa.?Raportin laatijat ovat ilmeisesti Hanskan, Kauton, Smolanderin, Rantahalvarin ja Veirton mukaan ammattitaidottomia - vai miten tämän raportin voi käsittää Kuvalehden ja Hanskan perusteella? Keitä ovat raportin laatijat: Mauri Kotamäki /VM + Vanne/Tela + Vaittinen/ETK - ihan epäluotettavia miehiäkö? Tuotot sivuutetaan olan kohautuksella ?Vaikka sijoitustuotot yllättivät (ETK:n + Telan ennustus lähes = 0 tuotot ovat lähes 10 miljardia v. 2016), ei nopeaa kasvua asiantuntijoiden keskuudessa pidetä todennäköisenä. Miten ETK ja kumppanit voivat ennustaa vuoden 2050 - jopa 2080 - tilannetta, kun maamme hallitus, eivätkä ekonomistitkaan osaa ennustaa vuoden 2018 kehitystä? Parempi perustelu löytyy historiassa eli paljonko tuotot olivat 2009 - 2016 kuin nuo heidän negatiiviset tulevaisuuden ennustukset. Näiden vuosien tuotot olivat rahassa yhteensä 88 miljardia eli 21 000 ? minuutissa. Tuotoista on vielä vähennetty tietääkseni sijoitustoimintaan liittyvät kulut eli maksut ulkomaisille ammattisijoittajille saaduista vihjeistä! ETK on myös Kuvalehden mukaan alentanut tuottojen prosenttikorotukset 3 %:iin. ETK:n omien tietojen mukaan sijoitustuotot ovat olleet keskimäärin 1998 - 2015 5.6 % / vuosi! Historia kertoo, että ne olivat lamavuosina 2010 - 2015 4.6 % ja 2015 5.1 % ja vuonna 2016 lähes 10 miljardia rahastot nyt lähes 190 miljardia! Kyseessä on myös ammattitaito sijoittamisessa. Tätä - eläkeyhtiöiden sijoitustaitoa - mm. Libera arvosteli julkaisussaan ankarasti! Hanskakaan - ei kritiikkihaluisena - puutu millään lailla siihen, miksi meillä on varaa tuhlata yli 500 miljoonaa joka vuosi maksetuista työeläkerahoista (joilla maksetaan eläkeyhtiöiden kulujen lisäksi ETK:n ja Telan kulut) ylisuureen määrään työeläkeyhtiöitä? Tätä arvostelivat ETK:n kutsumat kv. eläkeasiantuntijat pitäen rahastoivaa järjestelmäämme sinänsä hyvänä! Aikoinaan ex - kansanedustaja Sampsa Kataja (kok) esitti eläkeyhtiöiden fuusiota, mutta ei huhujen mukaan enää kelvannut vaaliehdokkaaksi? Hanska ei ole kiinnittänyt lainkaan huomiota, että taitettu indeksi huonontaa tulevienkin eläkeläisten eläkkeitä, sitä enemmän, mitä kauemmin ovat eläkkeellä. Hän saisi helposti lausuntoja niiltä eläkeläisiltä, jotka jäivät eläkkeelle v. 1996. He ja sen jälkeen eläkkeelle jääneet ovat työvuosinaan kasvatttaneet tinkimällä (taitettu indeksi) omista eläkkeistään jättisuuret rahastot - nyt n. 190 miljardia + niistä sijoitustuotot tulevia eläkkkeitä varten! Kukaan Hanskan jutussa ei ole lukenut hallituksen esitystä (118/ 1995). Lain muutosta hyväksyttäessä esitettiin mm. sanat: ?tässä elintasoa heikentävässä (=tarkoitti taitettua indeksiä) voidaan eduskunnan/valiokunnan käsityksen mukaan hyväksyä?. ETK kuitenkin väittää, että tämä ei pidä paikkaansa. Samalla on syytä todeta, että EK: n puheenjohtaja loi aikoinaan (tiedoksi Rantahalvarille) ilmaisun eläke on jatkopalkkaa! Lipposen hallitus luuli, että se pelastaa maan talouden eläkeläisten elintasoa alentamalla. Samoin näköjään tässä SK: n jutussa esiintyneet henkilöt (ilmeisesti ETK:n harhaanjohtamisella) luulevat indeksin aiheuttaman eka vuoden korotuksen (n.300 miljoonaa) tulevan valtion rahoista - muuten tätä ei voi ymmärtää. Historia toistaa itseään. Luullaan edelleen, että aikoinaan ?hyvinvointiSuomen? ja isot rahastot luoneiden eläkeläisten elintasoa alentamalla maan talous pelastetaan. Rantahalvari haluaa halvaannuttaa eläkkeet. Miten? Hän ehdottaa ? indeksikorotukset, joita työeläkkeisiin vuosittain tehdään, jätettäisiin kokonaan tekemättä. ?Samaa linjaa edustaa ?korkeasti koulutettujen? ?ammattijärjestön edustaja Akavan Veirto kertomalla, että ?indeksijäädytys on keinovalikoimassa??! Molemmat it- sepäisesti pyrkivät suurentamaan niiden tosipientä eläkettä saavien joukkoa, joka kasvaa yhä isommaksi joka vuosi ja joutuu turvautumaan sosiaalitukiin, jotka valtio maksaa ottamalla lisää lainaa. Velat jäävät lasten ja lastenlastemme maksettaviksi. Molemmat ovat ilmeiseti tyytyväisiä rahastojen kasvattamisesta siksi, että valtio saa eläkerahastojen jättiläismäisen koon takia lisää velkaa pienellä korolla. Palkkaindeksi estäisi tämän sosiaalitukiin turvautuvien joukkoa kasvamasta käyttämällä lainan sijasta osaa rahastojen tuotoista! Kukaan kirjoituksen henkilöistä ei kertonut palkkaindeksin elvyttävistä ja dynaamisista vaikutuksista. Ei verotulojen (+alv) kasvusta, ei kulutuksen kasvusta (palvelut + tavarat). Tämä taas luo lisää työpaikkoja ja jälleen lisää palkkatuloja niistä veroja ja lisää työeläkemaksuja. Miksi Suomessa järjestetään ?Start up? - tilaisuuksia, kun kerran kaikki menee päin mäntyä?! Pitäisikö näyttelijä, kriitikko Hanskan mieluummin rohkaista nuoria yrittämään kuin esittää näiden kumppaniensa kanssa pelkkää synkkyyttä! Tämän tapaisella negatiivisella ja pessimistisellä ajattelulla Suomii ei lähde nousuun ja synkät ennusteenne toteutuvat. Kirjoitus antaa ymmärtää, että kun nykyisin palkkataso on noussut, niin eläkemenot myös nousevat. Eivätkö silloin, jos palkkataso paranee, myös töissä olevien työeläkemaksut kasva? Kaikki ETK:n työntekijät mielikuvituskurssille ETK :lla olisi ollut kaikki mahdollisuudet esittää sekä valiokunnalle että kansanedustajille laskelmat, mitä tapahtuu, jos indeksin vaihtoehtona on ns. palkkalaskelma (80 % palkat ja 20 % hinnat). Sen sijaan se on ?hurmannut? kaikki yllämainitut tahot vastustamaan yksinomaan kansalaisaloitteen palkkaindeksiä. Siitäkin huolimatta, että se seuraa eka vuoden jälkeen aina palkkoja. Jos ja kun palkat nousevat niin myös eläkkeet ja samalla palkoista maksettavat työeläkemaksut, mutta vain silloin. ETK ja kaikki muut indeksin muutosta vastustavat näkevät vain yhden vaikutuksen - ei vaihtoehtoja?! Josa Jäntti HSL:n mobiililipun voi maksaa maksukortilla ??Helsingin seudun liikenteen (HSL) Mobiililippu -sovellus on uudistunut. Sovelluksella tilatut liput voi maksaa nyt myös pankkija luottokortilla. Mobiililipun voi edelleen maksaa myös mobiilimaksulla, jolloin lippu veloitetaan käyttäjän puhelinlaskulla. ? Kun lipun voi maksaa maksukortilla, myös työsuhdepuhelimien käyttäjät ja ulkomaalaiset ? esimerkiksi lentoasemalta Kehäradalle jatkavat turistit ? voivat ostaa helposti HSL:n mobiililippuja?, sanoo HSL:n johtava mobiili- ja nettimyynnin asiantuntija Satu Rönnqvist. HSL Mobiililippu -sovelluksella voi tilata kertalipun kaikille HSL:n matkustusalueille ja lippu kelpaa kaikissa liikennevälineissä. Mobiililippu on 10 prosenttia halvempi kuin kuljettajalta ostettava kertalippu. Esimerkiksi kaupungin sisäinen kertalippu maksaa 2,90 euroa.
• MunkinSeutu Viikot 12-13 ? Nro 6 13 Kirurgiasta apua ja elämänlaatua neliraajahalvauspotilaan elämään Käsikirurgian avulla voidaan mahdollistaa mm. päivittäisessä elämässä tärkeä tarttumisote. (kuva: Matti Snellman, HUS) Yläraajakirurgisen hoidon mahdollisuus tulisi kartoittaa jokaisen neliraajahalvauspotilaan kohdalla. Suuri osa potilaista saattaisi hyötyä kirurgiasta. ??HUS:n vaativaan käsikirurgiaan erikoistuneessa yksikössä Töölön sairaalassa tehdään Suomessa vielä varsin harvinaisia neliraajahalvaus- eli tetraplegiapotilaiden yläraajakirurgisia toimenpiteitä, joiden tehtävänä on edesauttaa raajojen toimintaa ja mahdollistaa itsenäisempi ja omatoimisempi elämä. HUS:ssa tetraplegiapotilaiden toiminnallisia leikkauksia on tehty ja kehitetty enenevästi 2000-luvun lopulta lähtien. Leikkausten suunnittelu vaatii vahvaa kokemusta ja erityisosaamista. HUS:ssa näitä toimenpiteitä tekee vain kaksi käsikirurgia, ja he hoitavat potilaita koko maasta. Toimintakykyä voidaan parantaa erilaisilla leikkausmenetelmillä kuten lihassiirroilla, hermosiirroilla ja jänteen kiristyksillä. Tetraplegiapotilaan elämä helpottuu, kun esimerkiksi kyynärvarren koukistus ja käden tarttumisotteet saadaan leikkausten avulla onnistumaan. Tällöin esimerkiksi työvälineiden käyttö, kirjoittaminen ja pyörätuolin kelaus voivat onnistua. Usein henkilökohtaisen avustajan tarve vähenee ? Arviolta 60-75 % potilaista voisi hyötyä kirurgiasta. Jokaiselle tetraplegiapotilaalle olisikin tarjottava tetraplegiakäsikirurgiaan perehtyneen kirurgin konsultaatio ja hoitomahdollisuuksien mahdollisuuden arviointi, sanoo näihin toimenpiteisiin erikoistunut käsikirurgi, osastonylilääkäri Eero Waris HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksiköstä. Neliraajahalvaus eli tetraplegia on usein vaikean tapaturman, esimerkiksi putoamis- tai sukellusonnettomuuden aiheuttama tila, jossa potilaan ala- ja yläraajat halvaantuvat kokonaan tai osittain. Iäkkäämmillä kaatumiset ja erilai- set sairaudet voivat aihe- uttaa usein osittaisen tet- raplegian. Kolumni Uhkaako suuri pientä kulttuuripolitiikassa? ??Tuleva keskustakirjasto uhkaa lähikirjastojen voimavaroja, moni pelkäsi ennen valtuustopäätöstä kaksi vuotta sitten. Guggenheim vie yksityistä taiderahaa muilta, jotkut vastustajat pelkäsivät. KAVI:n, kansallisen audiovisuaalisen instituutin siirtyminen Oodi-keskustakirjastoon sulkee perinteisen, viehättävän elokuvateatteri Orionin Eerikinkadulla. Uusimpana pelkona, melkein varmana tietona, sanotaan, että Tanssin talon tulo syö toisesta päädystä eteläisen työväenopiston tilat. Äsken Kulttuurikeskuksen johto toi lautakunnalle esityksen, että irtisanoisimme Eläintarhan vierastaiteilijakodin tuosta noin. Lautakunta katsoi, että pääkaupunki tarvitsee yhä kansainvälisiä taiteilijavieraita varten toimivan residenssin, joka on tärkeä etenkin kulttuurin pienemmille ryhmille. Pidän tärkeänä, että Helsingin kulttuuri- ja kirjastopolitiikkaa ei johdeta vain ?suuruuden ekonomiasta? käsin, vaikka nämä isot hankkeet ovat kansainväliselle maineelle tärkeitä. Tavalliselle kaupunkilaiselle lähellä arkielämää olevat sivistyspalvelut, työväenopisto ja kirjasto ovat keskeisiä. Suomenkielinen työväenopisto joutui Helsingin johtamisuudistusta vikaurille vieneiden ammattinuorisopoliitikkojen laatikkoleikissä kokonaan väärään rooteliin, kun se laitettiin suomenkielisen opetusjaoston alapuolelle opetusviraston työnjakoon. ?Työvis? ei ole vain oppilaitos, se on myös kulttuuri- ja sivistyslaitos, jonka oikea paikka olisi kulttuuri- ja vapaa-aikasektori. Näin se on myös ope- tus- ja kulttuuriministeriön työnjaossa.  Arbis haluttiin ruotsinkielisen opetusyksikön puitteisiin. Kun häntä ohjaa koiraa, opisto upotetaan samaan organisaatiomassaan, jossa sitä ei suojaa sama lakisääteinen rahoitustuki kuin perusopetusta. Ei ole vaikea arvata, mistä leikataan ensin?jos talous ei parane. Monessa alue- ja monitoimitalossa työväenopiston palvelut ovat muun kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen kanssa yhtä; kirjasto, kulke, nuorisotoimi. Samalla yli 100 vuotta toiminut työväenopiston johtokunta lopetetaan, mikä on melkoinen kulttuuriskandaali Pohjois-Euroopan suurimmassa vapaan sivistystyön laitoksessa. Malmitalolla, Stoassa, Kanneltalolla ja Vuotalossa ihmetellään, kun perinteinen hyvä palveluyhteistyö katkeaa hallinnolliseen erottamiseen. Opistoisännät ja vahtimestarit heitetään omaan lokeroon taloissa. Oma erityislukunsa on uhka, joka kohdistuu eteläisen työväenopiston uloslyöntiin Kaapelitehtaalta, jonne se kotiutui Lauttasaaresta 25 vuotta sitten Jörn Donnerin ?Kaapeli kulttuurille? idean myötä. Se syntyi Donnerin kulttuurikomiteassa 1990-luvun alussa, kun alueellisia kulttuuritaloja laajennettiin. Kaapeli on hieno julkinen-yksityinen -yhteistyöesimerkki Kaapeli on jo nyt Tanssin talo, joten kaikkea ei tarvitse rakentaa alusta. Erkon säätiön tuen edellyttämä uusrakennus tulee Pannuhallin ja museoiden väliin, päätyyn. Siitä huolimatta Kaapelin sisäisessä nollasummapelissä opistoa uhkaa lähtö Kaapelitehtaan C-portaasta, jonne tulisi hallinto- ja toimistotiloja. Vaihtoehtona olisi karkottaa kulttuuritoimijoita, mikä ei olisi hyvästä. Erityisen paha muutos olisi eteläisen työväenopiston kuvataideopetuksen opiskelijoille ja opettajille, jotka vetosivat talvella päättäjiin; he eivät tiedä, missä opetus on syksyllä. Hapen tiloista Kalasatamasta luovutaan kesällä. Se on ollut opiston kuvataidekeskus. Kuvataiteella on nyt paljon muita toimijoita Kaapelilla. Opiston kuvataideharrastajat ovat varmasti hyvin potentiaalinen Tanssin talon käyttäjäryhmä. Keskiikäiset naiset kantava helsinkiläistä kulttuuria tekijöinä ja katsojina. On tyhmää asettaa tanssia ja kuvataidetta keinotekoisesti vastakkain. T oinen huoleni on kirjaston tilanne organisaatiouudistuksessa. Se alennettiin ?palvelukokonaisuudesta palveluksi?. Suomen suurin kirjasto, Helsingin vapaa-aikatoimen suurin työllistävä yksikkö, kirjastotoimi vertautuu nyt uudistuksessa nuorisotoimen yhteen alueelliseen yksikköön. Suurempi uhka lähikirjastoille on kaupunginvaltuuston 12.11.2014 hyväksymässä talousarviossa oleva linjaus siitä, että Keskustakirjastoajan ?käyttötalouden toimintamenojen nousupaineesta? olisi vähintään puolet katettava kirjastotoimen toimintamenojen sisältä tai uusilla kirjastoimen ulkopuolisilla lähteillä?- Lautakunta on neljä kertaa kirjastovuokrien yhteydessä todennut, että se on käytännössä aivan liian ahdas. Töölön kirjaston korjaus ja Maunulan kirjaston kattaminen nousivat kustannuksiltaan. Herttoniemen ja Laajasalon kirjaston vuokra- taso nousevat, kun uudet valmistuvat. Herttoniemessä muutos lykkääntyy. Lautakunnan mielestä vuokranousu on katettava kokonaan kirjastoimen raamin päälle ja lisättävä talousarviokehyksiin. Se ei saa heikentää kirjastotoimen muuta käyttötaloutta, koska se voisi uhata pienempien lähikirjastojen tulevaisuutta. P ormestarimalli on lattiatasolla keskitetty, virkavaltaistava muutos, jota lienee vaikea peruuttaa. Olisi ainakin toivottavaa, että Helsingin kaupunki pystyisi seuraavalla kaudella korjaamaan omia virheitään ja tarkistamaan kirjaston ja työväenopiston paikkaa esim. yhtenä palvelukokonaisuutena, jonka päätöksiä ohjaisi ?kirjasto- ja työväenopisto-jaosto? kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen uuden superlautakunnan alla. Tiedän, että alueen virastopäälliköt tekivät viime toukokuulla tällaisen esityksen. Se ei kelvannut johtamisjaostolle, kaupunginhallitukselle ja valtuustolle, vaikka tekijät olivat alan parhaita asiantuntijoita. Hallintokanslerit ohittivat sisältötuntemuksen. Risto Kolanen Kirjoittaja on päätoimittaja, joka on toiminut työväenopiston johtokunnassa 1997-2008, siitä puheenjohtajana 2001-2008 sekä kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa 2009-2017 Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---- Neste ---- Raikan Rauta ---- Kiinteistömaailma ---- Alepa ---- Huoneistokeskus ---- Munkkiniemen Yhteiskoulu ---- Saga Seniorikeskus ---- Ruissalo säätiö ---- Apteekki ---- Kirjasto ---- Nordea ---- Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---- Munkkiniemen Apteekki
• 14 MunkinSeutu Nro 6 ? Viikot 12-13 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• Viikot 12-13 ? Nro 6 15 Munkkiniemen yhteiskoulun lukion pojille koripallon Suomen mestaruus Jatkoa sivulta 3 ??Munkkiniemen yhteiskoulussa pelattiin keskiviikkona 8.3.2017 Koululiikuntaliiton koripalloturnauksen ratkaisevat pelit, joissa Munkan lukiolaispojat saavuttivat lukioiden Suomen mestaruuden. Otteluita pelattiin päivän aikana kolme. Munkkiniemi kohtasi ensimmäisenä Pohjois-Haagan yhteiskoulun urheilulukion, josta voitto irtosi Munkalle luvuin 7870. Päivän toisessa ottelussa Pohjois-Haagaa vastaan pelasi jyväskyläläinen Voionmaan urheilulukio. Taisto päättyi Pohjois-Haagan voittoon 80-73. Päivän kolmannessa ja viimeisessä ottelussa Munkkiniemi pelasi Jyväskylää vastaan. Munkkiniemen yhteiskoulu voitti KLL:n Suomen mestaruuden Voionmaan urheilulukiota vastaan lopulta reiluin numeroin 72-42. Munkka sai kauan kaivatun voiton yleisön kannustaessa ja eläytyessä mukaan kiihkeään peliin. Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Pohjois-Haaga jäi hopealle ja jyväskyläläiset saivat pronssia. Munkkiniemen yhteiskoulun liikuntahallissa riemu oli katossa, kun munkkalaiset pelaajat saivat kultaiset mitalit kaulaansa ja leikkasivat koripallokorin sukan irti voittonsa merkiksi. Munkan mestaruusjoukkueeseen 2017 kuuluvat Jarno Oksanen, Pyry Kanerva, Jonatan Siukosaari, Aron Dahlberg, Tuomas Oksa, Tuomo Antikainen, Miro Lukangu, Miika Heinonen, Lauri Laaksonen, Jesper Grimbergen, Samuli Salo, Enzo Kaminen ja Niko Laukkanen. Mestaruushulinassa joukkueen valmentaja, Munkkiniemen yhteiskoulun liikunnan opettaja Jari Kolehmainen oli tietenkin tyytyväinen, että Munkan liikuntahallin kattoon saadaan vedettyä uusi suomenmestaruusviiri: ? Edellisen kerran lukion poikien mestaruus saavutettiin vuonna 1979. MuKi, Munkkiniemen Kisapojat, on tehnyt seurana hyvää juniorityötä Tomi Kamisen johdolla, ja on hienoa, että nämä MuKi:n pojat ovat tulleet opiskelemaan Valokuvaamot PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi LVI Lämpö- ja vesijohtoliike Munkka vastassaan PohjoisHaagan yhteiskoulu. lukioomme ja olemme sen myötä saaneet koottua Munkkaan näin mahtavan joukkueen! Teksti: Kaisa Nummenpää Kuvat: Kimmo Järvinen, Juhani Kuitunen Ilmoitushinnat: ?/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 Jyvaskyläläiset ottavat mittaa Munkasta. ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy Munkkiniemen yhteiskoulun lukion poikien joukkue valmiina päivän koitoksiin. 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Terveyspalvelut Voittajien on helppo hymyilla! Jalkahoitola Hellevi Kalliomäki Dosentintie 10 A Uusi puhelinnumeromme 044 2403 809 Ostetaan Perheellemme 3-4 h + parveke, mielellään putkiremontoitu yhtiö omalla tontilla. Yst. vast. puh. 040 5964 598
• MunkinSeutu 16 Nro 6 ? Viikot 12-13 K-Market Munkkiniemi ark 7-22 la 7-22 su 9-22 Kaikki hyvä on lähellä. Tarjoukset voimassa to-su 23.3.-2.4.2017 ellei toisin mainita. ?Kauppiaat Sanna ja Juri? TERVETULOA MUNKAN MUKAVIMPAAN LÄHIKAUPPAAN! Olemme rakentaneet valikoimaamme Teidän toiveiden pohjalta ja avajaisten jälkeen valikoimamme on laajentunut yli 500:lla tuotteella! Löydät meiltä laajan valikoiman aina tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, paikallisten pienleipomoiden leipiä, tuoretta kalaa Nurmeksesta ja Lihakonttorin laadukasta lihaa. Voit myös poiketa hakemaan lounassalaattisi MAANANTAI -Hannun Pakari ? Halme ? Eromanga ja kahvisi meiltä. Toimituspäivät pienleipomoille ja muille suoratoimittajille: TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI ? Nurmeksen ? Hannun Pakari ? Nurmeksen kala ? Ekberg kala ? Haagan leipä ? Eromanga ? Leipomo Väyrynen ? Haagan leipä LAUANTAI ?Reze ?Ekberg ? Hannun Pakari ? Käpylän ? Käpylän majakan sushit majakan sushit MEILTÄ EDULLISESTI! VALIO EILA Kreikkalaiset jogurtit SNELLMAN PAPPAGALLO 200 g 500 ml Tosi mureat leikkeleet PIIPANOJAN Jäätelöt Kylmäsavukirjolohi 150 g siivuina 1 50 2 PRK (5,00/kg) 2 PRK 2 49 PKT (12,45/kg) 3 26 90 99 PKT (7,98/l) KG Yksittäin 0,99/kpl (6,60/kg) K-Market Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 19, 00330 Helsinki | 050 3298252 3298252 Teboil Munkkivuori palvelee joka päivä klo 22 asti! Tällä kupongilla: Tehopesu vahalla meidät löydät myös OSTA facebookista & NOSTA www.facebook.com De b it Ikkunanpesusit! kevätauringon ilok Tarjous voimassa 5.4. asti. Autoasi korjaamo HUOLTAA ja KORJAA kaikki merkit Teboil Munkkivuori p. 09-565 5800 Avoinna ark. 6-22, la 7-22, su 8-22 Hyundai-huolto Huopalahdentie 22 Lakeuden emännät p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi