2018 Viikot 34-35 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 15 M unkin S eutu HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki puh.044 300 0050 | meilahti@hypoxi.fi LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Ota Spurtti kohti syksyä! Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta, reisistä tai lantiolta? Luonnollinen ja tehokas kehonmuokkausmenetelmä HYPOXI perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa selluliittia. HYPOXI muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. Urheilijat voivat nopeuttaa palautumista HYPOXIN avulla. Smartum ja muut liikuntaedut käyvät meillä maksuvälineenä. Varaa jaksosi 31.8 mennessä, saat 3 lisäkertaa kaupan päälle (arvo 147-195€) Varaa maksuton konsultaatio www.huoneistokeskus.fi www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). MEILAHTI, KT, 8 h, k, 2 kh, s, erill. wc, vh, p 260 m 2 Harvinainen ylimmän kerroksen edustus-/perhehuoneisto, joka mahdollinen myös suurperheelle tai kahden sukupolven asunnoksi. 2 sisäänkäyntiä ja esteetön kulku hissille mahdollistaa liikuntaesteisenkin liikkumisen talossa. Yhtiössä isot remontit tehty ja oma talonmies takaa huolettoman asumisen vehreässä Meilahdessa. E=F. Mh. 1.174.635,67 e . Vh. 1.190.000 e . Pihlajatie 5 A. Tied. Jarmo Kaipainen p. 0500 408 612. 7122727 MUNKKINIEMI, PKT, 6 h, k, kh, s, ph, 2 wc, khh, terassip, at 160 m 2 Harvinaisuus Munkkiniemen uimarannan läheisyydessä. Pienkerrostalossa sijaitseva upea kaksikerroksinen kokonaisuus. Yläk. viihtyisä oh, 3 mh, kauniisti remontoitu keittiö, tilavat kylpytilat ja katettu terassiparveke. Alak. saunaos., kodinhoitotilat ja kaksi huonetta. Ei lain ed. e-tod. Mh. 795.000 e . Ritokalliontie 19 A. Tied. Sari Kiviharju p. 050 511 1618. 7203279 POHJOIS-HAAGA, KT, 3 h, k, kh, p 74,5 m 2 Valoisa ja hyväpohjainen ylimmän 6. kerroksen tilava perheasuno hisstalossa odottaa uusia asukkaita. Selkeä huonejako. Keittiö ja kylpyhuone uusittu vuonna 2007. Rauhallinen sijainti päättyvän tien varrella. Loistavat liikenneyhteydet ja ulkoilumaastot. Hyvät palvelut. E=D 2007. Mh. 199.974,64 e . Vh. 210.000 e . Maria Jotunin tie 10 H. 7204519 LEHTISAARI, KT, 3 h, kt, p 61,5 m 2 Asunto Oy Helsingin Lehtihovi on v. 2013 rakennettu. Asunnot on moderneja ja hyviä tilankäytöltään vaikka liikuntaesteiselle. Tontinvuokrasopimus on uudehko, ei alueen suuria korotuksia. Yhtiökohtaisen lainaosuuden voit maksaa pois maalis/ syyskuussa niin asumiskustannukset pienenevät huomattavasti. E=B 2013. Mh. 210.691,70 e . Vh. 390.000 e . Lehtisaarentie 2a A. 7201870 MUNKKINIEMI, KT, 2 h, kk, kh 59 m 2 Ihanan valoisa kaksio Munkkiniemen sydämessä. Olohuoneessa iso erkkeri-ikkuna, josta valo tulvii sisään. Huoneisto on täysin remontoitu vuonna 2014. Hyvin käytetyt neliöt, makuuhuoneessa myös alkovi. Hissitalon kolmas kerros. Avarat maisemat. Loistavat liikenneyhteydet ja ulkoilumaastot. Hyvät palvelut. Tule katsomaan ja ihastu! E=E 2007. Mh. 329.000 e . Munkkiniemen Puistotie 4 A. 7132415 KANNELMÄKI, KT 2 h, k, kh, erill. wc, p 54,5 m 2 Hienokuntoinen asunto, laatua arvostavalle. Rauhallisen sisäpihan puoleisen luhtitalon 2 krs. Erill. wc ja ikkunallinen kph lisäävät asumismukavuuttasi. Edulliset asumiskulut ja hyvät yhteiset tilat: pesutupa, sauna yms. Ikkunat juuri vaihdettu yhtiössä. E=D 2013. Mh. 173.571,31 e . Vh. 177.000 e . Klaneettitie 16 E. 7204072 ETELÄ-HAAGA, KT, 2 h, k, p 52 m 2 Viihtyisä ja valoisa kaksio Etelä-Haagan ”sydämessä” puistomaisessa ympäristössä. 4. kerros ja hissikin löytyy. Lasitetetulta parvekkeelta avarat näkymät länteen. Erillinen keittiö, johon mahtuu ruokapöytä. Oma tontti. E=E 2007. Mh. 196.823,03 e . Vh. 215.000 e . Artturi Kanniston tie 5 A. 7208721 MUNKKIVUORI, KT, 2 h, k, kh, p 49,8 m 2 Siisti kaksio hyvin hoidetussa yhtiössä. Tässä kulmahuoneistossa parveke ja olohuone ovat idän puolella, makuuhuone, pieni keittiö sekä ikkunallinen kylpyhuone etelän puolella. Asunto on pintaremontoitu 2016. Yhtiön suuret remontit, mm. putkisaneeraus ovat jo takanapäin. E=G 2013. Mh. 239.871,45 e . Vh. 244.500 e . Ulvilantie 17 a. 7102566 Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! LÄNSI-HELSINKI JA MUNKKINIEMI | Kauppalantie 42 00320 Helsinki puh. 020 780 3640 TARJA MÄÄTTÄHEINONEN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3582 gsm 040 772 4517 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 RAIJA OJANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2087 gsm 040 682 4795 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 ASIAKKAANI ETSII Uutta kotia Munkkiniemen / Munkkivuoren alueelta. Oma asunto on jo myyty, mutta uutta ei ole vielä löytynyt. Toiveissa noin 100 m 2 perheasunto, jossa vähintään 3 mh:tta. Mikäli myynti on ajankohtainen, niin ota yhteyttä. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Tied. Sari Kiviharju , p. 050 511 1618, sari.kiviharju@huoneistokeskus.fi. Kasvohoidot alkaen 79 € Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 • timma.? /kosmetiikkahelmi Palauta ihosi hehku Exuviancen ammattimaisilla hoidoilla Ihana kokemus. Vaikuttavat tulokset. Edullinen hinta. Paikallinen välittäjä. Meiltä saat kilpailukykyisen välitystarjouksen. Soita puh. 010 247 7895. Raumantie 1 | 00350 Helsinki | www.aktialkv.fi Kiinteistönvälitys
2 Viikot 34-45 • Nro 15 M unkin S eutu MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. aikaa virkistäydy joogaten suorita kauppatieteen opintoja tekstitä videoitasi sukella sukututkimukseen opi japania laula poppia yli 1000 kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 ota itsellesi HELSINGIN AIKUISOPISTO Oppimisen ja hyvinvoinnin keskus Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi K a i k k i k o t i t a l o u k s i e n s i i v o u s p a l v e l u t ! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 09 558 809 www.lakeudenpito.fi Kotimainen, luotettava pariskunta suorittaa IKKUNANPESUT EDULLISESTI 45 vuoden kokemuksella. P. 040 2566 907 / Veksi Kansallisteatterin avajaiset pidettiin 16.8.2018 Kansallisteatterin syyskausi käynnistyi ? Kansallisteatterin syyskausi avattiin torstaina 16. elokuuta. Pienellä näyttämöllä järjestetyn tilaisuuden avannut pääjohtaja Mika Myllyaho korosti uuden teatteriajattelun tärkeyttä kotimaisella teatterikentällä, ja toi esiin yhteiskunnallisten, ajassa kiinni olevien aiheiden merkitystä, jotta teatteri ei taantuisi pelkäksi viihteeksi. – Aiheesta on ollut paljon ulostuloja viime aikoina. Voin sanoa, että Kansallisteatterissa me teemme sitä juuri nyt, olemme tehneet jo jonkin aikaa ja olemme pahuksen ylpeitä siitä, Myllyaho tähdensi puheenvuorossaan. Myllyaho muistutti myös tasa-arvoisuuden toteutumisesta Kansallisteatterissa. Syksyn yhdeksästä ensi-illasta kuudessa on naisohjaaja. Avajaisissa saatiin maistiaisia syyskauden ensi-illoista, ja tekijät kertoivat ajatuksiaan näyttämöteoksista pääjohtaja Myllyahon haastattelemana. Suuren näyttämön ensimmäisenä ensi-iltana nähdään Pirkko Saision kirjoittama, Jussi Tuurnan säveltämä ja Laura Jäntin ohjaama Musta Saara, joka tutkii Euroopan uutta, haastavaa tilannetta. Toinen Suurella näyttämöllä nähtävä teos on Paavo Westerbergin tuore tulkinta Anton Tšehovin Kolmesta sisaresta. Pienen näyttämön valtaavat tänä syksynä Leena Krohnin läpimurtoteokseen perustuva, Essi Rossin ohjaama Tainaron sekä Samuli Reunasen Dostojevski-tulkinta Karamazovin veljekset. Willensaunassa nähdään kovia kotimaisia: Mika Waltarin klassikko Gabriel, Vesa Vierikon ohjaamana sekä Pajtim Statovcin kansainväliseksi menestykseksi muodostuneeseen romaaniin perustuva Kissani Jugoslavia, jonka ohjauksesta vastaa Johanna Freundlich. Jennifer Tremblayn ylistetty esikoisnäytelmä Lista saa Suomen kantaesityksenä Omapohjassa – monologiteoksen ohjaa Irene Aho, esiintyjänä Pirjo Määttä. Omapohjan toinen kantaesitys on niin ikään monologiteos, Heini Junkkaalan kirjoittama ja ohjaama Homoäiti, jonka esiintyjänä nähdään Katja Küttner. Liikenneonnettomuudessa halvaantuneen näyttelijä Pekka Heikkisen kokemuksiin perustuvan trilogian täydentää Lavaklubilla nähtävä Sekunti tunnissa. Teoksen ohjaa Heikki Huttu-Hiltunen. Lastenteatteria tarjoaa Suuren näyttämön lämpiössä kantaesitettävä Hannele Lampelan ja Ninka Reitun teokseen perustuva Prinsessa Pikkiriikki, jonka ohjaa Lija Fischer. Ensi-iltarepertuaaria täydentää upea ja monipuolinen vierailuohjelmisto, joka sisältää muiden muassa Helsingin Juhlaviikkojen kansainvälisen vierailun Eins Zwei Drei, Katja Lundén Companyn Flamencosaunan sekä Tuomari Nurmion ainutlaatuisen soolokonsertin Helvetin ja taivaan välissä. Suorititko tarpeeksi opintopisteitä ? Korkeakouluopiskelijan on syytä tarkistaa viime lukuvuonna suoritettujen opintopisteiden määrä. Opintotukea voi palauttaa elokuun loppuun asti. Korkeakouluopiskelijan pitää suorittaa vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti ja vähintään 20 opintopistettä lukuvuodessa. Jos korkeakouluopiskelija on nostanut opintotukea 9 kuukaudelta, opintopisteitä pitää olla vähintään 45. Jos opintosuorituksia on sitä vähemmän, opiskelija voi välttää pulmat palauttamalla alkuvuoden tukea elokuun loppuun mennessä. Palautuksen voi tehdä asiointipalvelussa. Opintotuen palauttaminen ei kuitenkaan auta, jos opiskelija on viime lukuvuonna suorittanut alle 20 opintopistettä, koska syyslukukauden tukea ei voi enää palauttaa. Opintotukea ei siis tulisi nostaa ollenkaan, jos lukuvuoden suoritusmäärä jää alle 20 opintopisteen. Vähintään 20 opintopisteen suoritusvaatimus ei koske opintonsa keväällä aloittaneiden ensimmäistä lukuvuotta, mutta heidänkin on pitänyt suorittaa vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Kela seuraa vuosittain korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymistä. Jos opintosuorituksia ei ole kertynyt riittävästi, opiskelijalle lähetetään lokakuussa selvityspyyntö. Edistymisen seuranta koskee edeltävää lukuvuotta (1.8.–31.7.) ja koko opiskeluaikaa. Yksittäisten kuukausien opintoja ei valvota. Jos opintojen hidastumisen syynä on ollut sairaus tai muu erityinen syy, se voidaan ottaa huomioon edistymisen seurannassa. Seurannassa harkitaan myös opintotuen takaisinperintää silloin, kun opintosuorituksia on edeltävänä lukuvuotena kertynyt alle 1 opintopiste tukikuukautta kohden. Lukuvuonna 2016–2017 opintotukea maksettiin 165 500 korkeakouluopiskelijalle. Syksyllä 2017 tehdyssä edistymisen seurannassa heistä 12 700 sai Kelasta selvityspyynnön opintojen edistymisestä.
49. vuosikerta – nro 15 Viikot 34-35 Ajankohtaista M unkin S eutu 50 vuotta täyttävä juhlaviikot täyttää kaupungin taiteella säveltäjien sävyttämässä ohjelmistossa kuullaan muun muassa Pergolesin pienoisooppera La serva padrona. Mahlerin massiivinen, Suomessa harvoin esitetty 8. sinfonia iskeytyy ilmoille yli 350 esiintyjän voimin. Hannu Linnun johtaman Radion sinfoniaorkesterin lisäksi Musiikkitaloon mahdutetaan suuri festivaalikuoro sekä joukko huippusolisteja Johanna Rusasesta Camilla Nylundiin ja Mika Karekseen. Kimmo Pohjosen Ultra Organ taas tarjoilee väkivoimaisen audiovisuaalisen elämyksen Mikael Agricolan kirkossa. Soulmies Curtis Harding Helsingin juhlaviikkojen Huvila-teltassa on jälleen luvassa 17 ainutlaatuista keikkailtaa indiestä maailmanmusiikkiin sekä soulista klassisen ja rockin kohtaamisiin. Sivu 7 Salonen Esa-Pekka. Kuva: Benjamin Suomela Isac Elliot. Kuva: JohannesLovund-8614 ? Suomen suurin taidefestivaali Helsingin juhlaviikot 17.8. 2.9. käynnistyy perjantaina 17. elokuuta. 50 vuotta täyttävä festivaali juhlii 60-vuotiasta Esa-Pekka Salosta, muuttaa Musiikkitalon nykytanssin näyttämöksi ja täyttää vuosien jälkeen Kaivopuiston musiikilla. Helsingin Taidehallin valtaa nykytaiteen klassikko David Hockney, ja Huvilan lavalle nousee joukko tähtiä Steve Vaista Fatoumata Diawaraan. Esa-Pekka Salonen juhlii Oopperassa ja Tero Saarinen Company tuo nykytanssin Musiikkitaloon Suomen kansainvälisesti tunnetuin kapellimestari Esa-Pekka Salonen juhlii Helsingin juhlaviikoilla merkkivuosiaan Kansallisoopperan orkesterin ja kuoron sekä huippuvieraiden seurassa: lavalle nousevat Paula Vesala, Matti Salminen sekä Alan Gilbert. Musiikkitalo muuttuu hetkeksi nykytanssin näyttämöksi, kun Tero Saarinen Companyn Zimmermann Trio -teos saa Suomen ensi-iltansa Helsingin kaupunginorkesterin ja Susanna Mälkin johdolla. Los Angelesin filharmonikoiden ja Helsingin juhlaviikkojen tilausteoksessa Saarisen koreografia täydentää Bernd Alois Zimmermannin sellokonserttoa. Musiikkitalossa on luvassa myös vanhan musiikin juhlaa, kun Freiburgin maineikas barokkiorkesteri tuo hienostuneen sointinsa Helsinkiin. ItalialaisSuomen suurimmassa keilahallissa kaikki keilaa 2.9. ? #kaikkikeilaa Suomen keilahalleissa sunnuntaina 2.9.2018. Myös Munkkivuoressa sijaitsevassa, Suomen suurimmassa keilahallissa kannattaa pistäytyä. Kyseisenä päivänä Suomen keilahalleissa on tarjolla erilaisia tarjouksia ja ohjelmaa. Talin keilahallissa, muutama sata metriä Munkkivuoren ostarilta Haagan liikenneympyrän suuntaan, keilataan silloin kympillä ja lisäksi luvassa on muita tarjouksia mm. Ravintola Tali Cafessa. Kympin hinta sisältää radan tunniksi ja keilakenkien vuokran koko porukalle. Tunnin aikana viisi henkilöä ehtii keilaamaan yhden sarjan. Luvassa on aloittelijasta ammattilaiseen sopiva Salainensarja-kilpailu, josta kuka tahansa voi voittaa palkinnon. Sarjatulos, joka voi olla mitä tahansa yhden pisteen ja täydellisen 300-pisteen sarjan väliltä, on arvottu etukäteen ja sen heittäjille on luvassa palkintoja. Sivu 15 Talin keilahalli on lapsiperheiden suosiossa Voimaloista ennätysmäärä aurinkosähköä ? Tänä vuonna aurinkoa on saatu talteen Helenin omissa aurinkovoimaloissa Kivikossa ja Suvilahdessa ennätysmäärä jo maaliskuusta lähtien. Usean vuoden ajan tuottoisin kuukausi aurinkovoimaloissa on ollut toukokuu. Vaikka hellepäivien ennätysputki tehtiin tänä vuonna Suomessa kesä-heinäkuussa, tuottoisimmat päivät aurinkosähkössä osuivat toukokuulle. Tuolloin Helenin Kivikon aurinkovoimalassa tuotettiin aurinkosähköä yli 158 000 kilowattituntia, joka on voimalan koko historian suurin kuukausituotanto. Helteisen heinäkuun tuotantomäärä oli 140 000 kilowattituntia, 13 prosenttia enemmän viime vuoden heinäkuuhun verrattuna. Heinäkuun tuotantomäärä jäi kuitenkin kesäja toukokuusta. – Aurinko on tänä kesänä hellinyt niin lomalaisia kuin aurinkosähkön tuottajiakin sateiseen viime kesään verrattuna. Heinäkuussa ilmalämpötilat nousivat kuitenkin jo niin korkeiksi, että paneeleiden hyötysuhde laski niiden lämpenemisen vuoksi. Tästä syystä toukokuu on kesäkuukausista aurinkotuotannon puolesta parhain, kertoo tuotepäällikkö Krista Jaatinen Helenistä. Juha Tuominen HUSin johtoon ? Dosentti, sisätautien erikoislääkäri Juha Tuominen, 54, on valittu HUSin toimitusjohtajaksi ensi vuoden alusta alkaen. HUS-kuntayhtymän valtuusto päätti asiasta äänestyksen jälkeen. Tuominen sai 595,1 ääntä ja HUSin hallituksen esittämä Jari Petäjä sai 484,1 ääntä. Petäjä on dosentti, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri ja HUSin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja. Tuominen on nykyisin Terveystalo Oy:n johtava ylilääkäri. Hän siirtyi Terveystaloon vuonna 2009 HUSista, jossa hän toimi useissa eri tehtävissä, muun muassa johtajaylilääkärinä ja tulosyksikön johtajana. Tuominen sai kesäkuussa tasavallan presidentiltä professorin arvonimen. – Minulla on paitsi osaamista, myös rakkautta ja paloa tähän tehtävään, Tuominen sanoi valtuuston kokouksessa. HUSin nykyinen toimitusjohtaja Aki Lindén jää eläkkeelle 1.1.2019. Lindén on toiminut HUSin toimitusjohtajana vuodesta 2010. – Valtuutettujen keskuudessa yleisen näkemyksen mukaan kyseessä oli korostetusti henkilövaali.
4 Viikot 34-45 • Nro 15 M unkin S eutu Yleisönosasto P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 15 Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Pentti Saarikoski Rakennat tuuleen lunastamattomat lauseet. Pihlajanmarjojen kirkkaus ilmoittaa syksyn tulleeksi. Sinä vierailet missä sattuu. Asut karuja kaupunkeja ja yöt purjehdit tummaa virtaa. Seilaa seitsemän kertaa seitsemän merta. Yhä väsyneempänä palaa. KIMMO MANTERE Mantere Hyvä kaavoitusvauhti menossa A lkuvuonna hyväksytty asuntorakentamisen asemakaavoja jo yli 500 000 kerrosneliötä Helsingissä. Asuntorakentamisen vuosittainen kaavoitustavoite on hyvää vauhtia täyttymässä. Kuluvan vuoden alusta lähtien Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asuntorakentamisen asemakaavoja jo noin 530 000 kerrosneliön verran. Helsingin tavoite asuntorakentamisessa on kuluvana vuonna 600 000 kerrosneliömetriä eli kaavoituksen ja asemakaavojen hyväksymisen tilanne on vuoden puolivälissä vuositavoitteeseen nähden erinomainen. Helsinki on kasvanut reippaasti jo kymmenen vuoden ajan, joten uutta asuntorakentamista tarvitaan kipeästi. On hienoa, että olemme Helsingissä onnistuneet nostamaan kaavoitusmääriä niin korkeiksi, että tulevina vuosina asuntoja on mahdollista myös rakentaa enemmän kuin aiemmin. Tämä on nykyisten ja tulevien helsinkiläisten etu, sanoo apulaispormestari Anni Sinnemäki. Hyväksyttyjen asemakaavojen suurimmat kerrosneliömäärät ovat Pasilan Postipuistossa (236 200 k-m2), Laajasalon Stansvikinkalliossa (87 600 k-m2) ja Kruunuvuoressa (68 500 k-m2) sekä Vuosaaren Aromikujan alueella (75 000 k-m2). Yhteenlaskettuna nämä suurimmat asemakaavat mahdollistavat asunnon noin 11 000 uudelle asukkaalle. Toimitilaja muun rakentamisen kaavoja on kuluvan vuoden aikana hyväksytty kaupunginvaltuustossa reilut 100 000 kerrosneliötä. ? Hakaniemen ytimeen HYY yhtymä haluaa tieteen ja talouden korttelin? Tarkoitus kehittää Helsinkiä yhdessä kaupunkilaisten kanssa? Hotelli, toimistotiloja sekä kansainvälisille tutkijoille asuintalo. Tarvitaanko taloon lisää kv-tutkijoiden asuntoja, joilla on asuntoja ainakin kahdessa tornitalossa Hesperian puistossa? On tehty jo esisopimuksia vuokratiloista, vaikka hanketta ei ole vielä edes käsitelty valtuustossa. Onko tarkoitus, että kaupunki antaa hienon tontinpaikan Hyy yhtymälle? Helsingin yliopiston Hyy yhtymä saisi laittaa rahojaan yliopistotoimintaan, että nuoret saisivat enemmän opiskelupaikkoja. Hyy yhtymälle ei tarvitse ainakaan meidän verorahoista laittaa senttiäkään. Siellä yhtymässä ne riitelevät rahoistansa, kun sitä on näköjään liikaa. Ja mitä tuon Lyyran rakentaminen antaa meille kaupunkilaisille ? Ja ennen kaikkea mitä me kallion asukkaat hyödymme siitä ?Meidäthän on jo siirretty Kalasatamaan saadaksemme jotakin palveluita. Tieteelle löytyy jo laajoja alueita ympäri Helsinkiä ja asuntoja taas on liian vähän helsinkiläisille. Hotelli tiloja on hakaniemessä varmasti tarpeeksi. Rakentakoon Hyy yhtymä , mutta tonttia , eikä meidän verorahoja saa käyttää yhtään senttiä, ennen kuin yksikään lapsi jotuu käymään sisäilma ongelmaisissa kouluissa, tai vanhus joka elää yksin kotona saamatta hoitopaikkaa ja hoitoa, tai sairaat eivät Tieteen ja talouden kortteli? pääse lääkäriin silloin kun on tarve! Nimim. Onko Helsinki asukkaitensa kaupunki? Merimieskirkon kesätapahtuma Jyväskylässä ? Suomen Merimieskirkon kesätapahtuma elokuun toisena viikonvaihteena pidettiin tänä vuonna Jyväskylässä Keltinmäen seurakuntakeskuksessa, joka sijaitsee 8 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Tällä vuosituhannella rakennetun kirkon ja seurakuntakeskuksen näkeminen ja kokeminen on jo itsessään mielenkiintoinen kokemus nykyaikaisesta kirkkoarkkitehtuurista ja seurakunnallisista toimitiloista. Merimieskirkon virallisessa kokouksessa äänestyksen tuloksena hallituksen erovuoroiset jäsenet, toiminnanjohtaja Timo Lappalainen, hallintojohtaja Tarja Larmasuo, kuljetusalan kouluttaja Jarkko Nisula ja sidosryhmäpäällikkö Asta Turtiainen jatkavat Merimieskirkon hallituksen jäseninä. Kesäpäivien tunnus oli kanssasi keskipenkillä, mikä kuvasi leppoisaa, turvallista tunnelmaa, joka hallitsi koko kesäpäivän ajan seurakuntien ja merimieskirkkopiirien edustajien yhdessäoloa. Osallistujia oli Merimiespukuihin sonnustautuneet nuket siirtymässä Jyväskylän seurakunnalta Kajaaniin. Merimieskirkon kesäjuhlan tapahtumapaikkana oli Keltinmäen kirkko Jyväskylässä. Kirkko rakennettiin vuosina 1991-92 ja sen on suunnitellut jyväskyläläinen arkkitehti Olavi Noronen. 13-vuotias Sisu Sorri tulkitsi ihastuttavasti Samuli Edelmanin ja Lauri Tähkän kappaleita. Musiikki oli vahvasti läsnä juhlassa. tälläkin kertaa Rovaniemeltä Suomenlahden rannikon seurakuntiin asti. Seurakuntien virallisten edustajien lisäksi päiville osallistui runsaasti muita merimieskirkon jäseniä, kajaanilaisia peräti kokonaisen bussillisen verran. Kesätapahtuman riemastuttavaa ohjelmaa olivat eri puolilla Eurooppaa olevien Suomen merimieskirkkojen edustajien kertomukset sekä erityisesti kirjailija Aino Suholan pakinointi, josta kuulijat varmaankin tunnistivat itsensä vanhoina seurakunnan erilaisten tilaisuuksien vakioväkenä. Kiitollisin mielin totean Munkkiniemen seurakunnan ja Munkkivuoren merimieskirkkopiirin edustajana nauttineeni edustustehtävästäni elokuun toisena viikonloppuna 2018. Marketta Levanto
5 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu Munkassa aloittavat uudet tanssiryhmät – lajeina suomalaista tanssia tuoreella twistillä ? Tanssiryhmä Nopsa 6-8v harjoittelee modernia esittävää kansantanssia. Tunneilla luvassa on tanssin riemua, liikuntaleikkejä, luovaa tanssia ja tanssitekniikan perusteita. Maanantaina 20.8. klo 17.30-18.30 Munkkivuoren nuorisotalolla (Raumantie 5) on maksuton tutustumiskerta kaikille 6-8 -vuotiaille! Tanssia on tarjolla myös aikuisille nuorisotalon salissa maanantaisin: FolkJam® -tanssiliikunta on uusi suomalainen ryhmäliikuntamuoto. Tanssillisella jumppatunnilla hikoillaan rouhean suomalaisen kansanmusiikin tahtiin itseä haastaen, ilman paria. Tempoa tenaviin® -musiikkiliikunta on 1-2v taaperon ja vanhemman yhteinen harrastus, joka yhdistää lastentanssia, muskaria, vauvasirkusta ja perheliikuntaa. Munkkiniemessä Joogastudio Soleilin tiloissa (Dosentintie 7D) aloittaa uusi ryhmä, laji on nyt tarjolla ensimmäistä kertaa Munkassa. Ryhmiä ohjaa tanssinopettaja (AMK) –opiskelija, koulutettu Tempoa tenaviin® -ohjaaja ja FolkJam® -isäntä Elias Martikainen. Tunnit järjestää nuorisoseura Karjalan Nuoret ry. Ihmisiä Helsingin Kauppatorilla. Kuva: Jussi Hellsten Kauppatorin digiopasteille haetaan kehittäjiä ? Hyvät opasteet parantavat kaupunkiympäristöä ja ohjaavat ihmisvirtoja oikeaan suuntaan. Kauppatorin alueella on tavoitteena kokeilla tänä syksynä uusia opastamisen digitaalisia palveluita. – Etsimme digitaalisten opasteiden kehittäjiä parhaillaan kilpailutuksen kautta. Digitaalisia opasteita voivat olla esimerkiksi mobiilipalvelut tai kaduille sijoitettavat kosketusnäytöt, kertoo projektinjohtaja Anu Kiiskinen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Digiopasteita kehitetään tekemällä ensin nopeita kokeiluja. Kilpailutus nopeiden kokeilujen toteuttamisesta on käynnissä 29.8.2018 asti. Kilpailutuksen sisältöön voi tutustua HILMA:ssa. Nopeat kokeilut on tarkoitus toteuttaa jo tänä syksynä, ja kehitettyjä palveluita voidaan pilotoida vuonna 2019. Tänä syksynä tarkoituksena on tehdä 1–4 kokeilua, joista kunkin hinta on korkeintaan 10 000 euroa. Digipalveluiden kautta voi olla mahdollista tarjota kaupunkilaisille jatkossa räätälöityä tietoa Kauppatorin alueen tapahtumista, palveluista ja aukioloajoista. Palvelujen kehittäjät puolestaan saavat tilaisuuden käyttää Kauppatoria palvelunsa kokeilualustana. Opasteiden kehittäminen on osa Helsingin, Tampereen ja Turun yhteistä Opastamisen ekosysteemi -hanketta. Sen rahoittaja on kuuden kaupungin yhteinen 6Aika-startegia, jossa kehitetään avoimempia ja älykkäämpiä palveluita. Eero Aho on Kekkonen Kaupungin teatterissa Kuvassa Mikko Virtanen, Timo Torikka, Eero Aho, Pertti Sveholm. Kuva: Tapio Vanhatalo. ? Kari Heiskasen kirjoittama ja ohjaama, tositapahtumiin pohjaava Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu saa ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 6. syyskuuta. Jännitysnäytelmän tavoin uutuus vie keskelle vuoden 1961 salaperäistä, monin eri tavoin tulkittua noottikriisiä ja avaa kiinnostavan näkökulman Kekkosen ajan absurdiin poliittiseen kulttuuriin. Urho Kekkosen roolissa nähdään Eero Aho. – Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu peilaa presidentin kurimusta Moskovan vallanpitäjien ja oman maan vastustajien ristitulessa ja tulkitsee hänen yksityistä kamppailuaan kolmen vahvan naisen voimaa valavassa syleilyssä, sanoo ohjaaja Kari Heiskanen, jonka edellinen HKT:lle ohjaama näytelmä, Mannerheim ja saksalainen suudelma (2017), käsitteli itsenäistyneen Suomen suhteita Saksaan. Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu kertoo voimansa tunnossa olevasta presidentistä, joka vuonna 1961 valmistautuu toiselle kaudelleen. Sitä ennen hänen on raivattava tieltään vastustajansa Honka-liiton ehdokas, oikeuskansleri Olavi Honka. Tilasiko Kekkonen nootin ja käytti häikäilemättömästi hyväkseen Venäjä-suhteitaan varmistaakseen voittonsa? Vai tuliko nootti hänelle yllätyksenä Havaijille, jossa hän lomaili Yhdysvaltojen vierailunsa jälkeen? Sodasta vastikään selvinnyt Suomi oli liukunut tilanteeseen, jossa sen itsemääräämisoikeus oli taas vaarassa. – Näytelmän nimi viittaa tietysti siihen, kuinka Stalinilla oli juovuspäissään tapana nöyryyttää lähimpiä miehiään pakottamalla nämä tanssimaan. Ja siihen, kuinka Kekkosen oli opittava askeleet tanssissa, jossa Hrustsev vei. Mutta Kekkonen oli niin taitava politiikan pelissä, että on syytä kysyä, kuka oikein veikään ja ketä, Heiskanen sanoo. Rooleissa nähdään lisäksi Rauno Ahonen, Risto Kaskilahti, Vappu Nalbantoglu, Jari Pehkonen, Matti-Olavi Ranin, Tiina Peltonen, Leena Rapola, Matti Rasila, Pertti Sveholm, Marjut Toivanen, Timo Torikka ja Mikko Virtanen. Voimakkaasti 60-luvun epookissa elävään näytelmään on lavastuksen suunnitellut Antti Mattila ja puvut Elina Kolehmainen. Valosuunnittelusta vastaa Mika Ijäs ja äänisuunnittelusta Eradj Nazimov. Naamioinnin on suunnitellut Milja Mensonen ja esityksen videoinnit Toni Haaranen.
6 Viikot 34-45 • Nro 15 M unkin S eutu VIIKKO 34 MA 20.8. Sami, Samuli TI 21.8. Veini, Soini KE 22.8. Iivari, Iivo TO 23.8. Signe, Varma PE 24.8. Perttu LA 25.8. Loviisa SU 26.8 . Ilmi, Ilma, Ilmatar VIIKKO 35 MA 27.8. Rauli TI 28.8. Tauno KE 29.8. Iina, Iines, Inari TO 30.8. Eemeli, Eemil, Eemi PE 31.8. Arvi LA 1.9. Pirkka SU 2.9. Sini, Justus, Sinikka Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Silmät ovat sokeat, kun ajatukset ovat muualla. Persialainen sananlasku Kaksi pientä lanttia Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 ? Eräs tuttavani kertoi äskettäin Facebookissa, kuinka hänen ja hänen poikansa luokse oli linja-autoasemalla tullut tuntematon mies. Tuo kulkija oli pyytänyt rahaa, pienen summan bussikyytiä varten. Ystäväni vastasi automaattisesti, ettei hänellä käteistä ole. Voi miten tutulta se kuulostikaan – tämä on minunkin automaattinen vakiovastaukseni rahanpyytäjille. Yleensä se onkin totta, mutta toisinaan kolikoita saattaisi löytyä kassinpohjalta, jos vaan etsisi. Ystäväni poika sen sijaan kaivoi lompakkonsa esiin ja alkoi laskea kolikoitaan. Mies sai rahansa ja pääsi bussiin. Raamatussa on kertomus, jossa on jotain samaa. Siinä köyhä leskivaimo laittaa temppelin uhriarkkuun kaksi pientä lanttia. Summa on pieni, mutta leskivaimon mittakaavassa se on paljon. Uhriarkun rahat oli tarkoitus jakaa köyhille. Leskivaimon mielessä siis olivat varmaankin ne, joilla on vielä vähemmän aineellista hyvää kuin hänellä itsellään. Miten pystyisin samaan kuin tuo tuttavani poika tai Raamatun kertomuksen leskirouva? Miten näkisin ne, jotka tarvitsevat? Miten jaksaisin ponnistella omasta kuplastani ulos ja katsella hieman ympärilleni: moni tarvitsee enemmän kuin minä. Mitä voisin tehdä? Aina ei ole kyse kahdesta pienestä lantistakaan. Joskus riittäisi se, että huomaisi ohitse kulkevan tai vierellä istuvan. Että katsoisi silmiin, sanoisi sanan, olisi ihminen ihmiselle. Jeesus, sinä näytit meille esimerkkiä lähimmäisenrakkaudesta. Anna meille voimaa ja taitoa katsoa lähimmäistä enemmän kuin itseämme. Eeva-Kaisa Heikura Kirjoittaja on pastori ja viestintäpäällikkö Kirkon viestinnässä ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Messut Munkkivuoren kirkossa (Raumantie 3) sunnuntaisin klo 11. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa, alkaen 3.9. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Merimieskirkkopiiri joka toinen maanantai klo 14 seurakuntatalon Päätykamarissa, alkaen 3.9. Luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30-19 Munkkivuoressa 10.9., 17.9. ja 24.9. Munkkiniemessä 1.10., 8.10. ja 22.10. Kerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa. Retken aikana nautitaan omia eväitä, kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@ evl.fi Askarteluryhmä maanantaisin klo 18-20 nuorisotilassa, alkaen 10.9. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Kirjallisuuspiiri maanantai 3.9. klo 18.30 srk-talon alakerrassa. Illan aiheena Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä, Into. Alustus Päivi Airikkala. Raamattupiiri tiistaisin klo 18.30 joka toinen viikko, alkaen 4.9. seurakuntatalon Päätykamarissa. Keskiviikkokahvila klo 13-14 kirkossa. Joka kuukauden viimeinen keskiviikko tarjolla myös keittolounas, alkaen 26.9. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, alkaen 29.8. seurakuntatalon alakerrassa. Kirkon ovet avoinna elokuussa torstaisin, kahvia tarjolla klo 10-13. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, alk. 6.9. seurakuntasalissa, lisätiedot munkkiniemi.srk@ evl.fi. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18-19.30, alkaen 6.9. kanttori Senni Valtosen johdolla. Tervetuloa nykyiset ja uudet laulajat! Toivoncafé torstaisin klo 18.30 kirkolla ja pihapiirissä. Naisten kesken –illat pe 14.9., 26.10., 16.11. ja 14.12. klo 18 seurakuntatalolla. Vuorovaikutteisia iltoja eri teemojen ympärillä ja pientä purtavaa. 14.9. aiheena Kauneus – keskustelua alustaa kosmetologi Raija Kavonius. Kuorokonsertti sunnuntaina 26.8.2018 klo 15 Munkkivuoren kirkossa. Kaarina Hirvensalon 90-vuotispäivän johdosta järjestettävä avoin konsertti. Ohjelmistossa mm. J.S. Bachin musiikkia. Katso tarkempi ohjelma; www. helsinginseurakunnat.fi, munkkiniemenseurakunta, Konsertit. Vapaa pääsy. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Verkoston perinteinen messu sunnuntaina 26.8. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30-11.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa, alkaen 27.8. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa, alkaen 27.8.Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30, alkaen 10.9. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18, alkaen 10.9. kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to alkaen 28.8. klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15, alkaen 11.9. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Avoin kesäkahvila keskiviikkoisin elokuun ajan klo 13-14.30. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13, alkaen 13.9. Jumalan Sanan rikas merkitys torstaina 30.8. klo 18.00, kahvit klo 17.30. Vieraina Mirja ja Halvor Ronning Raamatunkääntäjien kodilta Jerusalemista. Mukana Ulla Järvilehto ja diakonissa Leena Leppilahti. Musiikki: oopperalaulaja Tiina Sinkkonen ja muusikko Seppo J. Järvinen. Järjestäjinä Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry ja Munkkiniemen srk. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20, alkaen 7.9. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Levollisuuden messu lauantaina 8.9. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n. 10min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Palkittu arkkitehtitoimisto osaksi Solwers-konsernia aDT Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy liittyy mukaan yhtiöön ? Useita kilpailuja voittanut ja monista merkittävistä suunnittelukohteista vastannut aDT Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy liittyy osaksi Solwers-konsernia. Rakennusalan kokeneista erikoisasiantuntijoista koostuva Solwers Oyj vahvistaa samalla toimintaansa arkkitehtisuunnittelun alueella. Uusimman kaupan myötä Solwersiin kuuluu nyt yhdeksän yhtiötä, joissa työskentelee noin 200 henkilöä. aDT Oy:n merkittävimpiä suunnittelukohteita ovat olleet muun muassa Kampin keskuksen liikenneterminaalit, KPMG:n pääkonttorirakennus Helsingin Töölönlahdella, Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaaressa, Helsingin Messukeskuksen laajennus Halli 7 sekä Helsingin kaupunginmuseo Torikortteleissa. Lisäksi yhtiöllä on takanaan lukuisia vaativia peruskorjausja laajennushankkeita julkisille ja yksityisille tilaajille. – aDT Oy on toteuttanut pitkän toimintansa aikana monia hyvin erilaisia rakennushankkeita. Vahvimpina toiminnan tukijalkoja ovat vaativat suojeltujen arvorakennusten peruskorjaukset ja uudisrakennushankkeet sekä monenlaiset kehityshankkeet kaavasta toteutukseen, kertoo yhtiön osakas Aki Davidsson. – aDT Oy täydentää erinomaisesti Solwersin asiantuntijaverkoston palveluita. Voimme nyt tarjota hyvinkin laajoja kokonaisuuksia alan parhaiden tekijöiden toteuttamina, kertoo Solwers Oyj:n toimitusjohtaja Leif Sebbas. – Solwersin laajentuminen on tuonut mukanaan myös positiivisen henkilöstötarpeen. Tavoitteenamme on rekrytoida tänä vuonna yli kaksikymmentä uutta asiantuntijaa erityyppisiin tehtäviin, Sebbas jatkaa. Solwers aloitti laajentumisensa viime vuonna, ja konserni koostuu nyt yhdeksästä omien alojensa huippuyrityksestä. Suomessa Solwers-yhtiöitä ovat aDT Oy:n lisäksi Polyplan Oy, Finnmap Infra Oy, Oy Rockplan Ltd., Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy, Varsinais-Suomen Kalliotekniikka Oy, Accado Oy Ab, Insinööritoimisto Pontek Oy ja konsernin emoyritys Solwers Oy sekä Ruotsissa Rockplan Sweden Ab. Solwersin keskeisenä liikeideana ovat kustannustehokkaat ja kannustavat työyhteisöt, joissa on minimoitu turha byrokratia ja raportointi. Tämä antaa yhtiöiden asiantuntijoille mahdollisuuden keskittyä täysipainoisesti asiakasprojektien korkealaatuisten ratkaisujen hoitamiseen. – Solwersin strategiana on laajentua edelleenkin huippuyhtiöiden verkostona. Kilpailukykymme perustuu kokeneiden ja erikoistuneiden yhtiöiden verkostoon ja jokaisen verkostossa mukana olevan yhtiön omaan toimintaan. Kaiken lisäksi hyötynä on verkoston tuoma lisätuki toiminnan kehittämiseen ja asiakaspalveluun, toimitusjohtaja Sebbas korostaa. Solwers Oyj:n toimitusjohtaja Leif Sebba.
7 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu 50 vuotta täyttävä juhlaviikot täyttää kaupungin taiteella ? Yhdysvaltalaisista huippunimistä Huvilaan saapuvat indie-rockia ja juurimusiikkia tarjoilevat Calexico ja JD McPherson sekä soulin tämän hetken ykkösnimiin kuuluva Curtis Harding. Ensimmäistä kertaa Suomeen saapuva Harding korvaa Helsingin keikkansa peruuttamaan joutuneen Robert Finleyn. Maailmanmusiikin tähdistä Tokoinrannassa nähdään Malin tunnetuimpiin artisteihin kuuluvat Fatoumata Diawara sekä voimaduo Amadou & Mariam. Saumatonta harmoniaa tarjoilee eteläafrikkalainen mieskuoro Ladysmith Black Mambazo, kun taas muun muassa Haitin musiikkiperinteestä ammentaa kanadalais-ranskalainen Mélissa Laveaux. A Tribe Called Red yhdistää Kanadan alkuperäiskansojen musiikkija tanssiperinteitä elektronisiin soundeihin, ja ukrainalainen Dakh Daughters sulauttaa teatraalisessa show’ssaan musiikkia, runoutta ja mykkäelokuvaestetiikkaa. Kotimaisista artisteista Huvilan lavalle nousevat muun muassa Astrid Swan, Laura Moisio ja Ellinoora sekä Urheilu-Suomi-spektaakkelinsa Juhlaviikoille tuova Saimaa. 25-vuotista uraansa juhliva Egotrippi tekee Juhlaviikoilla ensimmäisen yhteiskeikkansa sinfoniaorkesterin kanssa, ja rockia ja klassista Huvilassa törmäyttää myös kitaristilegenda Steve Vai. Nykyja katutanssia Sveitsiläisen, nykysirkuksen ja teatterin rajamaastossa työskentelevän Martin Zimmermannin tuoreeltaan Helsinkiin saapuva Eins Zwei Drei vie katsojat kuvitteelliseen museoon, joka tarjoaa kekseliään leikkikentän klovnerian perinteistä ammentaville hahmoille. Niin ikään ensimmäistä kertaa Suomessa vierailevan yhdysvaltalaiskoreografi Kyle Abrahamin Live! The Realest MC tarkastelee katuja nykytanssin keinoin sukupuolirooleja ja maskuliinisuutta afroamerikkalaisessa yhteisössä. Juhlaviikoilla koetaan ainoat Suomen esitykset esitystaideryhmä Oblivian sukupolvia yhteen törmäyttävästä Lapset ja muut radikaalit -esityksestä. Talouden rakenteita ja rahaa oivaltavasti kehollistava näyttämöteos on toteutettu yhteistyössä helsinkiläisten nuorten kanssa. Meet Fred tuo Juhlaviikoille provokatiivista nukketeatteria Iso-Britanniasta osana SAMPO 2018 -festivaalia. Teoksen takana ovat innovatiivinen nukketeatteriryhmä Blind Summit Lontoosta sekä kehitysvammaisten näyttelijöiden kanssa työskentelevä Hijinx-teatteriryhmä Cardiffista. Lisäksi Juhlaviikoilla saa kantaesityksensä Leena Krohnin läpimurtoromaaniin perustuva Tainaron. Kati Outisen ja Aino Vennan tähdittämän monitaiteisen näytelmän Kansallisteatterissa ohjaa Essi Rossi. Nykytaiteen klassikko Helsingin Taidehallissa nähdään David Hockneyn teoksia laajemmin kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. Taidehallin näyttely tuo esiin vesiaiheistaan ja perspektiivillä leikittelevistä maisemistaan tunnetun taiteilijan monipuolisuutta: esillä on akvarelleja, litografiaa, piirustuksia ja maalauksia. Valokuvataiteen museossa tehdään läpileikkaus nykyvalokuvan kiinnostavimpiin nimiin kuuluvan ruotsalaisen JH Engströmin omakohtaisiin kuvasarjoihin, ja Juhlaviikkojen tapaan 50 vuotta täyttävässä Futuro-talossa koetaan Mika Taanilan ääni-installaatio Muovisydän. Myös muualla Helsingin juhlaviikkojen ohjelmassa näkyy vuoden 1968 perintö: uudelleen avautuneen Bio Rexin valtaavissa erikoisnäytöksissä paneudutaan elokuvien kautta ajan teemoihin sananvapaudesta tulevaisuusvisioihin. Ohjelmistossa nähdään mm. 2001: Avaruusseikkailu ja Olemisen sietämätön keveys. Mark Niskasen ja Jani-Matti Salon Elisa Kulmassa koettavassa Talk to Me -teoksessa videonäyttö toimii portaalina spontaaneille keskusteluille tuntemattomien kanssa eri maailmankolkista. Elisa Kulman Taidetta kulmilla -kokonaisuus lupaa myös yllättäviä kohtaamisia tuttujen kasvojen kesken: mukana ovat mm. Litku Klemetti, Sami Sykkö, Maija Vilkkumaa, Ronja Salmi, Matti Mikkola ja Musta Barbaari. Suuri synttärikonsertti Helsingin juhlaviikot juhlii 50-vuotista taivaltaan yhdessä 40 vuotta täyttävän Elmu ry:n kanssa kutsumalla kaupunkilaiset perinteikkäiden puistokonserttien hengessä jälleen Kaivariin musiikin äärelle. Ilmaiskonsertissa 19. elokuuta nähdään Maija Vilkkumaa, Von Hertzen Brothers, Litku Klemetti, Töölön Ketterä ja Isac Elliot sekä yhteisen erikoiskeikan heittävät Paperi T ja UMO. Torstaina 23. elokuuta ympäri kaupunkia vietettävän Taiteiden yön huipentaa espanjalaiskollektiivi La Fura Dels Bausin huimapäinen ilmakoreografia Human Net, joka toteutetaan yhteistyössä 42 vapaaehtoisen kanssa. Senaatintorin ylle kohoava teos syntyy korkeasta nosturista riippuvien, erilaisiin muodostelmiin yhdistyvien ihmisten virtaavasta liikkeestä. Lisäksi Taiteiden yönä matkustetaan tulevaisuuteen, tanssitaan ja taiteillaan, kun Unelmia ja utopioita -tapahtuma valtaa Annantalon. Tapahtuman pääosassa ovat lapset ja nuoret, jotka pääsevät esittelemään kykyjään muun muassa Lasten ja nuorten open stagella. Helsingin juhlaviikkoja tukevat Helsingin kaupunki sekä Opetusja kulttuuriministeriö. Juhlaviikkojen pääyhteistyökumppanit ovat Elisa ja Helsingin Sanomat, ja sponsoreita ovat Accenture, HOK-Elanto ja Kämp Collection Hotels. Palvelukumppaneita ovat Akun Tehdas, Heku, Miltton Creative, PunaMusta ja Taiste. JH Engström Sketch of Paris Maija Vilkkumaa. www.tanhuhovi.fi P. 040-5020810 Hankoniementie 50, LOHJA Le ik k aa ta lt ee n ? ANNIN KARAOKE Lauantai 15.9. Teemu Roivainen & Energia, Komiat Klo 19-23, liput 16€ Lauantai 22.9. Kaiho, Fernanda Klo 19-01, liput 16€ Lauantai 29.9. Teuvo Oinas & Kiintotähti, Helmi Klo 19-01, liput 16€ –––––– TULOSSA SYYSKUUSSA –––––– Lauantai 25.8. J. Eskelinen & Onnenkulkurit Klo 19-23, liput 14€ Lauantai 1.9. Nina Åkerman & June Band Klo 19-23, liput 14€ Lauantai 8.9. Leif Lindeman Klo 19-23, liput 15€ Hanki nyt laadukkaat hammasproteesit edullisesti. Tartu tilaisuuteen! Erikoishammasteknikot Soita 010 2715 100 Sirkka Müller (EHT 1.10.2018) Hakaniemi: Hämeentie 7, Etelä-Haaga: Kauppalantie 4 Erikoistuva hammasteknikko valmistaa opinnäytetyönään koko suun hammasproteesit 1200 € hintaan. Alennus 40 % normaalihinnasta. Valvojana toimii kokenut erikoishammasteknikko. Tarjous voimassa 15.9.2018 saakka. Tee varaus pian, sillä aikoja on rajoitetusti.
8 Viikot 34-45 • Nro 15 M unkin S eutu Kulttuurinurkka Risto Kolanen: Elokuun kulttuurikierros M a r i k a Parkkomäki (vas.), Max Bremer, Sam Huber, Åsa Nybo, Robert Enckell, Åsa Wallenius viettävät keski-ikäisten ihmisten syntymäpäiviä Universumin lavalla. Kuva: Stefan Bremer. Anni Elif laulaa näynomaisen herkästi Edith Södergranin runomaisemaa Ackté-kesäsarjan illassa Kallion kirkon Café Sonck-päädyssä. Kuva: Raimo Granberg. Metsässä mieli lepää ja aistit avautuvat uudella tavalla, Hilla-Maaria Karppinen kertoo Silva-installaationsa keskellä Ruplassa. Kuva: Pauliina Ainasoja. Aina joku vie on suosittu tanssisalikuvaelma, jonka saattoi kokea Fersenin linnoituksessa Suomenlinnassa. Etualalla Jouni Majaniemi ja Johanna Ikola. Kuva: Marko Mäkinen. Julia del Gado laulaa Taivallahdessa juhlayleisön iloiseksi. Keskellä näkyvät mm. Milana Misic, Tarja Siimes ja Kirsi Mäkelä. Kuva: Taivallahden kesäteatteri. ? Kulttuuri huipentuu Juhlaviikkojen 50-vuotisohjelman, Sampo2018-nukketeatterifestivaalin ja monen muun ruuhkaan elokuun lopulla. ”Turkka kuolee” Korjaamon monena esityksenä Tampereen ensi-illan jälkeen. Södergranin lyriikka sointuu lauluun Acktén kesäsarjassa elokuu alkoi Café Sonckissa selvästi nuoremmalla yleisöllä kuin tavallisesti. Anni Elif Egecioglu on ruotsalaisturkkilainen laulaja, sellisti ja säveltäjä, joka on jo useamman vuoden vaikuttanut Suomen puolella. Moneen taipuva ja useita musiikin sävyjä hallitseva nainen on ehtinyt vaikuttaa jo useissa suomalaisissa sekä kansainvälisissä klassisen musiikin, popmusiikin sekä jazzin rajapinnalla liikkuvissa yhtyeissä, kuten Elifantreessä. Taiteilija puhu urheasti suomenkilisiä spiikkejä, vaikka se ei ole hänelle helppoa. Illan konsertti vei meidät intiimille matkalle, jossa hienot sävellykset kohtaavat futuristisen äänimaiseman ja improvisaation. Lyriikat pohjautuvat Suomen kansainvälisesti tunnetuimman ja suomenruotsalaisen modernismin tärkeimmän edustajan Edith Södergranin runoihin. Runojen näynomaisuus ja sadan vuoden takaisen aikakauden futuristiset ja symboliset virtaukset kietoutuvat saumattomasti Anni Elifin sävellyskieleen. Se on hänen tunnustettu taiteilijanimensä. Paikoin nousi mieleen Kate Bush ja Björk laulajan tavassa käyttää ääntään ikään kuin instrumenttina. Lavalla Elifillä oli kolme upeaa muusikkoa Suomesta ja Islannista. Pauli Lyytinen, tenorisaksofoni, ewi, rumpukone, Sigurdur Rögnvaldsson, fender bass VI ja Tuomas Turunen, flyygeli, syntetisaattori. Itse Elif soittaa myös syntetisaattoria. Kuulimme “Edith” -albumin lyyrisiä lauluja jazzja pop-musiikin rajamaastossa. Kauneimpina runolauluina jäivät mieleen ”Kärlek” ja ”Landet som icke är”, jossa runoilija tietää kuolevansa ja hyväksyy sen. Metsää saa koskea – Silva on latinaa ja tarkoittaa metsää. Sanana se on kaunis ja eleetön, uniikki. Metsä puolestaan on sanana hieman raju, karaktääri vahva. Kenties hieman rujokin? Missään metsä ei ole samanlainen kuin Suomessa. Se on suomalaisuuden ydin. Se on sammalta, rauhaa ja raikkautta. Metsässä mieli lepää ja aistit avautuvat uudella tavalla, Hilla-Maaria Karppinen kertoo. Hän on maisemasuunnittelija ja tuleva arboristi, joka näkee metsän osana meitä, ja haluaa tuoda kokemuksen metsästä helpommin saataville. Silva – Metsässä täyttää kahvilana, galleriana ja tapahtumapaikkana Kalliossa toimivan Ruplan metsämäisenä installaationa, joka tuntuu ympärillä, täyttää tilan kokonaisvaltaisesti ja jota saa koskettaa kahvittelun aikana. Silloin, kun tarvitsemme tilaa ajatuksillemme ja paikan rauhoittua, moni menee metsään. Silva elää ja hengittää yhdessä kanssamme. Nykytanssi pokkaa seuratanssille Osallistuin Alpo Aaltokoski Companyn ikisuosittuun ”Aina joku vie” – tanssitapahtumaan. Syksyllä 2014 se sai ensi-iltansa Kaapelitehtaan Puristamolla, kaksi vuotta myöhemmin Stoassa ja on paljon kiertänyt. Nyt ryhmä toi sen Tenalji von Fersenin juhlatilaan Suomenlinnassa (Susisaari) kauniissa ja historiallisessa ympäristössä. Konsepti on yksinkertainen ja toimiva. Aluksi on seuratanssiopetusta; keskiviikkoiltapäivänä näytti vetävän hyvin. Sitten katsomme itse nimikkoesityksen, joka alkaa ja loppuu viekoittelevasti vähitellen, kun tanssijat kerääntyvät salin lattialle. Välillä on patetiaa, välillä vauhtia ja taitoa. Kolme miestä ja neljä naista, joten yksi nainen jää ilman vuorollaan, mutta osallistuu soolona tai vaihtoparina. Tenalji von Ferseniin rakentuu tanssiravintolahenkinen miljöö, missä katsojillakin on mahdollisuus päästä mukaan suomalaisen seuratanssin pyörteisiin. Ilta huipentuu sekahakuun. Seinäruusun rooli on myös sallittu!, esitteessä luvataan. Tanssijat Johanna Ikola, Ahto Koskitalo, Katja Koukkula, Jouni Majaniemi, Tuovi Rantanen, Heidi Suur-Hamari, Jussi Väänänen täyttävät odotuksen ja liikkuvat tanssin ilosta ja vapaudesta mollikansan melankoliaan. Toimittajallakin kävi flaksi. Ihanan urheilullinen Heidi Suur-Hamari pokkasi tanssiin. Lattiaa oli selvästi käsitelty, perunajauhoilla tms. Pääsin myös kehumaan hänen juuri edeltänyttä loistavaa tangosooloa. Teatteria kantakaupungissa 25 vuotta Teatteriyhdistys Tuli Ry perustettiin jo kesällä 1993 ensimmäisen näytelmän ollessa ”Lentävät morsiamet”. Se palasi 25 vuoden takaa uuteen hienoon paikkaan Taivallahden kesäteatterina. Itse Teatteri Tuli ry perustettiin ohjaaja, näyttelijä Kari Kinnaslammen aloitteesta keväällä 2009. Tuli tekee perinteistä kesäteatteria, jolle se etsi aluksi näyttämön tarpeen mukaan. Juhlassa mainittiin Alppipuiston amfiteatteritila ja Meilahden huvilaa-lue Ammattinäyttelijöitä on ollut esitysten tähtinä ja ohjaajina; innokkaita harrastajanäyttelijöitä on tulkinnut suomalalaisia klassikoita. Eila Lamberg tekee aina hienot sivuroolit komediantaitajana. Uuden nousun aikana esitettiin kesäisin usein Maria Jotunia, jonka ”Miehen kylkiluu” (2009) aloitti. Aapelin ”Pikku Pietarin piha” (2010) koettiin sopivassa ympäristössä Työväenasuntomuseon pihalla. Tohvelisankarin rouva (2011) tehtiin jo Eläintarhan ala-asteen hiekkaisella pihalla, jossa olosuhteet olivat kovia. Virve Laasonen oli tuon vaiheen päänäyttelijöitä, Kirsi Mäkelä usein myöhemin. Suomalaiset vanhat ja uudemmat klassikot saivat rakastavan kohtelun. Jotunin lisäksi Mika Waltari on ollut tilannekomedian pohjana. Kesällä 2016 Tuli löysi ”lopullisen” paikkansa Taivallahdessa, meren äärellä. Kovasti Tuli toivoo pidempää jatkoa vuokrasopimukselle kaupungin kanssa. Juhlaesityksen päätteeksi joukko Tulin ystäviä kokoontui juhla-aterialle ulkoilmassa. Jälleen näkemisen riemu oli iso. Julia del Gado lauloi rentoja kappaleita kitaran säestyksellä. Tulin kaikki esitykset vuodesta 2012 nähneenä pidin spontaanin kiitospuheen teatterille ja sen aitoa teatterisydäntä ja hehkua
9 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu Kulttuurinurkka Vahvojen naisten Flow ? – Olen puhunut, kohta laskeudun maan pinnalle, Anna Puu sanoi avaruusasussaan ”galaktien välisen rakkausodysseiansa” lopussa Hän esitteli uuden lookinsa ja tyylinsä visuaalisesti kauniilla Red Arena -teltalla. Monien radiohittien tekijänä tunnettu laulaja-lauluntekijä on hurmannut suomalaisen yleisön sydämiä jo lähes vuosikymmenen ajan. Kesän 2018 ainoan keikkansa ja Flow-debyyttinsä tehnyt Anna Puu toi lavalle uuden elektronisen popsoundin spesiaalikeikalla. Sitä koristivat erityiset valo-, visuaalija lavatuotannot. Viimeisimmät singlet saivat seuraa artistin tulevalla, viidennellä studioalbumilla, jonka kappaleita pääsimme kuulemaan ensi kertaa livenä. Elektropoppariksi yleisölle esitelty ranskalaistulkitsija Charlotte Gainsbourg on lunastanut paikkansa huipulla elegantin melankolisella otteella. Näyttelijänä hyvin arvostettu Gainsbourg julkaisi viime syksynä vuosien levytystauon jälkeen ”Rest”-albuminsa, joka välittää niin intiimejä ja herkkiä kuin valtavia ja mahtipontisiakin tunnelmia. Tämä oli monilahjakkuuden ensimmäinen Suomen-keikka ja olimme Red Arenalla keskiyöllä aika myytyjä. Yleisö oli päälavaan ja moneen muuhun paikkaan verrattuna aikuisempaa, kansainvälisempää ja selvempää. Ympärilläni oli paljon ranskaa puhuvia. Jorja Smith on upean äänen omaava rhytm & blues-laulaja. Häntä ennustetaan kansainväliseksi supertähdeksi. Laulaja sekoittaa kappaleissaan intiimiä tarinankerrontaa yhteiskunnallisten aiheiden kommentointiin. Red Arena nautti laulajan melodisesta soundista loppuun asti. Laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Lykke Lin on ruotsalainen indierockia ja elektropoppia sekä muita tyylilajeja sekoittava muusikko, joka on jo julkaissut neljä albumia nuoreen ikäänsä. Balladilaulajan iso ääni tuo ripauksen traagista kaikkeen, mitä se koskettaa. Hän tuli päälavalle uuden musiikin voimin ja teki teeskentelemättömän sympaattisen vaikutelman. Nuoret osaisivat ulkoa tämänkin laulajan biisien sanoja, mitä en voi kuin ihailla. Charlotte Gainsbourg esitti maagisia elektropop-kappaleitaan Flow`n Red Arenan teltassa yöllä. Kuva: Raimo Granberg. Anna Puu on uusiutunut avaruusmatkahenkisellä musiikilla, jota scifi-asu tukee. Kuva: Raimo Granberg. Lykke Li tuli päälavalle uuden musiikin voimin ja teki kaunistelemattoman sympaattisen vaikutelman. Kuva: Raimo Granberg. Aura Aalto (vas.) ja Jasmin Vattulainen esittivät kahden totuudenetsijän matkaa autuudesta itsetietoisuuteen Teatteri Ilmi Ön vierailuesityksessä. Kuva: Topias Aalto. In The Middle painottaa jazztanssia taidetanssina. Avoimien Ovien lavalla Kalle Lähde (vas.), Haza Hajipoori, koreografi Kiira Kilpiö ja Akim Bakhtaoui. Kuva: Raimo Granberg. Risa-demo esittelee tanssija Riia Kivimäen (kuvassa) ja akrobaatti Saku Mäkelän yhdessä kehittämää omaperäistä liikekieltä. Kuva: Raimo Granberg. Mari Hirvi on Pengerkadun Kolossa tavattoman energinen, erotunteiden äärilaitoja hyvin tavoittava näyttelijä. Kuva: Ilmo Korhonen. kantavalle Kari Kinnaslammelle sitkeästä kulttuurityöstä läntisen ja keskisen Helsingin vaihtuvilla alueilla. Teatteri työllistää monia freenäyttelijöitä ja tekijöitä. Silmiesi peilissä etsintäni kirkastuu Iso-Roban Teatteri Ilmi Ö oli areenana vierailuesitykselle ”Tähdistä pudonneet”. Se on surrealistinen tarina kahden totuudenetsijän matkasta autuudesta itsetietoisuuteen. Esitys käsittelee ihmisenä olemisen kriisiä ja kokemuksia olemassaolon merkityksettömyydestä, kohtaamisen vaikeudesta, maailmankatsomuksien törmäämisestä ja rakkaudesta. Tarinaa kantavat eri taiteenmuodot, kuten runous, dialogi, musiikki ja eurytmia. Esitys syntyi pyrkimyksestä tuoda maan päälle taidetta, joka kylväisi viisautta ja kauneutta katsojan sisäisyydessä. Kaksi eri taiteenalaa opiskellutta nuorta aikuista Aura Aalto ja Jasmin Vattulainen ovat lavalla ja vastaavat teksteistä ja musiikista. Tähtitaivas – äärettömyys sukeltaa esityksen alussa katsojan tajuntaan; visuaalinen taustakuva on tavattoman kaunis, muuten vaatimattoman lavastuksen yllä Nuoret taiteilijat esittävät kauniisti laulua ja soittoa, mutta musiikki siivittää ennen kaikkea kerrontaan. Koemme katsomossa hyvien ystävien kasvutarinan, jossa toinen on itsevarmempi yksinkulkija, toinen sosiaalisempi, toista tarvitseva. Lopuksi oma äänetön itse löytyy, sen paljas merkitys olla olemassa. He löytävät ystävyyden ja palan elämää syvemmältä. Aallon ”Melankolisessa laulussa” sanotaan: – Käsi kädessä kuljemme yhdessä kaikkeuden tiellä / selvemmin näemme toistemme merkityksen. Puhuttelevaa eroterapiaa Pengerkadulla Montako kertaa päivässä käyt katsomassa entisen kumppanisi sometilejä?, on nuoria ihmisiä askarruttava kysymys, kun me vanhemmat kuulemme eksä-uutiset sukulaisilta ja ystäviltä. OON VOIMISSAIN on nuorten tekijöiden esitys eron jälkeisen vaiheilun järjettömyydestä. Se tarkastelee lempeydellä yhden ihmisen matkaa kohti uudelleen suuntautumista – irti päästämistä. Se esitettiin kahvila Kolossa, Pengerkadulla Kalliossa. Esitys alkaa nuoren naisen heräämisestä patjalta eroahdistukseen. Hän puristaa ja haistelee eksänsä paitaa. Tekee epätoivoisia soittoyrityksiä ja lähettää viestejä. Alussa näemme videolta tositv:n suosittuja sinkkuja parihakuohjelmia ”Temptation Island” -hengessä. Mari Hirvi on yksinään lavalla tavattoman energinen, tunteiden äärilaitoja hyvin tavoittava näyttelijä. Välillä hän luennoi meille eroteorioita. Hän vastaa myös tekstistä ohjaaja Inka Maijalan kanssa. Yleisöstä ja kiitoksesta päätellen Hirven ja Maijala-Heralan teatterisuku on ollut tukena. Erityisen kauniisti Mari Hirvi laulaa äänenkäsittelykoneen tukena itse tekemänsä laulun ”Vaihe nro 5”. Uudelleen syntymisen kappaleen hän lopettaa: – Kun päästän irti se sattuu, mutta on luvattu et aika helpottaa. / Kun tästä nousen mä soitan elämälle, et voitan ja joskus uskon taas rakkauteen. Ja itseeni. Uskon itseeni. Keski-ikäisten ihmisten elämänvalintoja ”Fylla sex 2.0.” on 20 vuotta vanhan Joakim Grothin näytelmän uuden version kantaesitys paljolti samoilla näyttelijöillä Teatteri Marsissa, suomenruotsalaisten uudistajateattereiden Universum-tilassa Punavuoren eteläreunalla. Keskeinen teema on ajan kuluminen. Kaikki tapahtuu keittiössä. Mies täyttää vuosia. Vaimo on kutsunut vanhoja kavereita yllätysjuhlaan. Seurueen jäsenillä on takanaan 20 vuotta keskenään sekavia rakkaussuhteita. Tulee juhlailta, jossa odotettu ja odottamaton tapahtuu kyökkirealismin, ihmissuhdedraaman ja tilannefarssin yhdistelmänä. Esitys on komedia siitä, että ihmiset vanhenevat, vaikka he eivät sitä haluaisi, elämän muutoksista ja siitä, mitä on jäänyt jäljelle keski-iässä. Rakkauselämä on kaaoksessa, osalle tämä selviää vasta illan mittaan. Grothilla on käsissään iso joukko samoja näyttelijöitä uudessa esityksessä: Max Bremer, Robert Enckell, Sam Huber, Niklas Häggblom ja Åsa Nybo. Uusina mukana ovat Dick Idman, Marika Parkkomäki, Sara Soulié ja Åsa Wallenius. He ovat luontevia osissaan, paikoin tosin groteskeja. Groth on uusinut tekstiä enemmän nykyaikaan, henkilöiden vanhenemiseen liittyväksi ja siihen, mikä tuntuu merkitykselliseltä. Miehet ovat suuria lapsia eikä naisrooleissakaan ole juuri kehumista. Näytelmän nimen monimerkityksellisyys jo vihjaa siihen. Nykytanssi murtaa muureja WareHouse Collective esitti Teatteri Avoimissa Ovissa pirteän tanssikoosteen kolmella pienesityksellä. ”Risa” on Riia Kivimäen ja Saku Mäkelän duetto, joka esittelee tanssijan ja akrobaatin yhdessä kehittelemää omaperäistäliikekieltä. Tanssi ja akrobatia yhdistyvät saumattomasti. (Tanssin aiheet ovat oikeiden ihmisten oikeasta arjesta ja edelleen olemassa ”tässä tuhansien murheellisten laulujen maassa”.) Sanoma on välähdyksiä, kuin takaumat muistinsa rikkoneen mielessa?. Kivimäellä on voimistelutausta, mikä näkyy kehon notekudessa. Mäkelä on perinteinen akrobaatti, jonka rooli on nostella ja kannatella naista. Hellyttävää oli nähdä parin oman lapsen tuli lavalle tuomaan kukkia. ”Kiitos.” on Sonja Simojoen soolotutkielma, joka syntyi yhdessä Iiris Laakson kanssa. He ovat Teatterikorkeakoulun 2. vuosikurssin tanssitaiteen opiskelijoita. Demossa käsitellään ”kumartamisen jaloa taitoa”. Ensi kerralla ele nauratti, toistona ei enää. En päässyt jyvälle. ”In The Middle” (Keskellä) on Kiira Kilpiön ensimmäinen kokoillan tanssiteos, joka oli todella vaikuttavan hieno. Tekijöistä tuntui, että nk. viihteenja taiteenkentät rakentavat muuria toistensa välille, eikä voi kuulua molempiin, vaan jää jonnekin niiden välimaastoon. Teos pyrkii luomaan uutta tälle välille ja muistuttaa jazztanssin olemassaolosta taidetanssin muotona. Tanssijoina ovat Kilpiön lisäksi upeat Haza Hajipoori, Kalle Lähde ja Akim Bakhtaoui. Teksti: Risto Kolanen
10 Viikot 34-45 • Nro 15 M unkin S eutu Veli-Matti Hynninen Nykyteknologia palauttaa luontosuhteen ? Venäläisten lämmin huumori ja velvollisuudentunto saavat usein suupieleni nykimään. Venäläiset tutkijat ja yliopiston opettajat olivat vuosikaudet vakituisia vieraita myös Loviisan rauhanfoorumissa. Monet kohtaamiset ja hetket itänaapureiden kanssa nostattivat ajatuksia ekologisesta viisaudesta ja aidosta rauhantahdosta. Professori Matti Klinge ahkera venäjäkommentaattori kirjoitti päiväkirjaansa: ”Neuvostoaikana ei ollut tavaraa, vaan ystävällisyyttä, vieraanvaraisuutta, iloa. Sitten tuli tavara ja ahneus.” Eri kansojen hyvinvointia ja sivistystä voi mitata monella mittarilla. Jatkuva puhe talouskasvusta elämän ylläpitäjänä johtaa yksipuolisuudessaan kuitenkin harhaan. Myös vertailevan liiketoimintahistorian professori Jari Ojala lankeaa kolumnissaan (HS 14.8.2018) tähän osatotuuteen selittäessään hyvinvoinnin johtuvan talouden kehityksestä. Vapaus puolestaan synnytti 1700-luvun talouskasvun. Vapaus on valistuksesta lähtien ollut keskeinen tekijä ”suuren vaurastumisen syntymiselle.” Vapauteen innoittaja ja kirkonmies Antti Chydenius lausui aikanaan: ”Silloin kun virta saa juosta vapaana, on jokainen vesipisara liikkeessä.” Liikettä tarvitaan, mutta mille? Aseistautumiselle vai rauhalle? Ekologialle vai rahalle? Professori Ojala mittaa ihmisten ja kansojen hyvinvointia taloudellisen kasvun mittareilla ja muistuttaa että maailmantalous on nyt 70 kertaa suurempi kuin1800-luvun alussa. Poikkeuksellinen talouskasvu on mahdollistanut paremmat elinolot yhä useammille. Mutta tuoko raha ja tavara ystävällisyyden, vieraanvaraisuuden, ilon, läheisyyden, hellyyden ja turvallisuuden? Huomaavatko talouskasvun kuuluttajat luonnon kantokyvyn, metsien, vesien, maisemien, kaiken elollisen, hyvinvoinnin? Miten jaksaa luonto ihmisineen ja eläimineen, vähemmistöt ja pienimmät silloin kun kaiken mittana on kasvu? Ekologinen viisaus ja monien pienten kansojen kokemus muistuttaa, että kasvua tärkeämpi on tasapaino. Suojelua vaativat Suomen viimeiset erämaat uhkaavat tuhoutua. Yltiöpäisillä kaivoshankkeilla uhataan saastuttaa puhtaat vedet ja Saimaat. Ekoaktivismi voi synnyttää myös uutta yhteisöllisyyttä, myös taidetta, jossa ilmastonmuutosta, ympäristöongelmia, biotieteitä ja eläinten oikeuksia käsitellään tutkijoiden ja taiteen tekijöiden yhteistyönä. Taide voi toimia etiikan kriitikkona, muutokseen tasoittajana, neutralisoijana. Millaisia vaikutuksia esittävällä taiteella ja kulttuurilla voisi ollakaan yhteiskuntaelämän ja rauhan rakentumiseen maailmassa? Globalisaatiota ja teknologisoitumista on väliin pidetty uhkana aidolle elämälle. Huoli on turha. Näiden avulla elämään näyttää puristuvan kokonaan uudenlaista toivoa ja iloa. Lisääntyvä yhteydenpito kirkastaa elämän olemusta rakkauden ja hellyyden lähteenä. Uuden teknologian tehtävänä ei ole tunkeilla vaan vapauttaa elämää, johtaa elämän uutuuteen. Haavoittunut elämä paranee pääsemällä toisten yhteyteen, teknologian avulla yhteys saavutetaan henkilökohtaisesti ja nopeasti. Facebook, Twitter, tekstarit ja Whats Appit ovat vahvistamassa läheisyyttä ja vuorovaikutusta. Globalisaation ja nykyteknologian tehtävä on palauttaa ihmisen luontosuhde, auttaa ihmiset toistensa yhteyteen. Oma aikamme, jälkimodernin ajan jälkeinen aika, voi löytää tien globaaliin solidaarisuuteen. Se voi auttaa myös ihmistä uuteen ymmärrykseen itsestään, sielun ja ruumiin virvoitukseen. Timo Honkelan Rauhankone-kirja korostaa, että kone on ystävä, ei vihollinen, avaamalla uusia vuorovaikutuksia se voi johtaa rauhaan. Ihmisen moraalinen ja eettinen velvollisuus on panna nämä uudet välineet ja keinot rakkauden ja rauhan palvelukseen. Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen sotaretoriikka ulkoavaruuden aseistamiseksi on pelottava esimerkki uuden teknologian väärinkäytöstä. Teknologian tehtävä on auttaa ihminen elämään elimellisessä yhteydessä syvimpiin voimanlähteisiinsä. Veli-Matti Hynninen Suomen ensimmäinen kävelyfutisturnaus, Kukunori Cup, lähestyy ? Ihmisoikeusja kansalaisjärjestö Kukunori ry järjestää Suomen ensimmäisen kaikille avoimen kävelyfutisturnauksen, Kukunori Cupin, perjantaina 24. elokuuta Helsingissä Brahenkentällä. Tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat Suomen Palloliitto sekä Punainen kortti rasismille -hanke. Turnauksen avaa kävelyfutislähettiläs, ex-kulttuurija urheiluministeri, kansanedustaja Paavo Arhinmäki. Kävelyfutis on Isossa-Britanniassa kehitetty jalkapallon muoto, jossa kaikki liikkuminen tapahtuu kävelemällä. Muita sääntömuutoksia ovat muun muassa pääpelin sekä kontaktien kieltäminen. Matalan aloituskynnyksen sekä pienen loukkaantumisriskin vuoksi kävelyfutista voi harrastaa kuka tahansa ikään, sukupuoleen tai taustaan katsomatta, ja siksi laji onkin saavuttanut suuren suosion muun muassa eläkeläisten, työyhteisöjen sekä päihdeja mielenterveyskuntoutujien joukkueliikuntamuotona. Kukunori ry:n kävelyfutishanke on huhtikuussa 2018 käynnistynyt STEA:n rahoittama kolmivuotinen hanke, jonka tarkoituksena on parantaa päihdeja mielenterveyskuntoutujien sosiaalisen liikunnan mahdollisuuksia Suomessa. Saattamme sosiaalija terveysalan järjestöjä sekä urheiluseuroja yhteen ja juurrutamme kävelyfutista osaksi suomalaista palloilukulttuuria. Tarjoamme apua joukkueiden kasaamisessa, jonka lisäksi järjestämme kävelyfutisaiheisia koulutuksia ja luentoja. Kukunori Cup Perjantaina 24. elokuuta Klo 9-15 Brahenkentällä, Helsinginkatu 25A Kansanedustaja Pilvi Torsti ystävineen tempaisi koulurauhan puolesta Pilvi Torsti. Kuva: Jukka-Pekka Flander / SDP Kuva: Jukka-Pekka Flander / SDP ? ”Koulurauhaa” ja ”Turvallista koulumatkaa” -kylttejä kantaneet keltaisiin huomioliiveihin pukeutuneet hahmot saattelivat tänä aamuna Taivallahden koulun oppilaita ensimmäiseen koulupäivään Helsingissä. – Meillä on kaksi sanomaa: liikenneturvallisuus ja koulurauha opettajille ja lapsille ja nuorille, kertoo tapahtuman järjestänyt kansanedustaja Pilvi Torsti (sd.) vilkasliikenteisen Mechelininkadun varressa. – Useampi kuski ajoi nytkin ohi puhuen samalla kännykkään, vaikka täällä on täysi remonttisekamelska ja paljon lapsia, jotka yrittävät päästä turvallisesti kouluun. Se on käsittämätöntä välinpitämättömyyttä, Torsti totesi. – Koulurauhaa on on viime vuosina häirinnyt uudistuspuhe, joka on kohdistunut kouluihin ja opettajiin. Samalla on tehty tarpeettoman suuria leikkauksia niin, että opettajien työ on vaikeutunut. Tämä koskee sekä valtakunnan päätöksiä että Helsinkiä. Lapsilla, opettajilla ja perheillä on oikeus luottaa siihen, että koulu on levollinen paikka varttua lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Siksi pidän erityisen tärkeänä, että tänä syksynä vetoamme koulujen ja opetuksen puolesta, Torsti sanoo. Torsti korostaa, että koulu ja koulutus kaipaavat jatkuvaa kehittämistä ja uudistamista. Koulutusta on kuitenkin uudistettava harkiten ja sillä tavalla huomaamattomasti, että lapset, opettajat ja perheet voivat ennakoida riittävästi. Torstin mukaan jatkuvien hankkeiden rinnalle kaipaamme pitkäjänteistä tutkimuslähtöistä koulun kehittämistä opettajien asiantuntemusta hyödyntäen. – Arvostamme opettajien työtä parhaiten varmistamalla korkeasti koulutetuille ammattilaisille työrauhan eli koulurauhan. Tutkitustikin tiedetään, että jatkuva uudistaminen lähinnä vain luo stressiä ja heikentää työn laatua. Liikenteessä saa hymyillä Turvallisuus-näkökulmasta pitää Torstin mukaan jatkuvasti muistuttaa etenkin, kun Helsinki kasvaa nopeasti. – Itsenäisen liikkumisen aloittavat pikkukoululaiset kaipaavat nopeasykkeisessä kaupungissa turvallisuutta. Autojen ja pyörien pitää hiljentää ajoissa ja väistää. Eikä haittaa, jos joku toisinaan hymyilee rohkaisevasti. Näin opetamme kunnioittavaa ja mukavaa kaupunkiliikennekulttuuria, Torsti toteaa. – Tämä tempaus sai innoituksensa Iso-Britanniasta, missä tikkaritädeiksi ja tikkarisediksi kutsutut keltaisiin pukeutuneet hahmot partioivat koulureiteillä. Täällä Taiviksessa meillä on lisäksi mallina parin vuoden takainen vanhempien talkootyönä järjestetty saattoprojekti. Se sai alkunsa, kun moni koki, että vähältä piti -tilanteita oli jatkuvasti. Usean kuukauden ajan partioimme kahden aikuisen tiimeinä aamuisin ja iltaisin, Torsti kertoo. Erityishuolena lukiolaiset Torsti painottaa, että myös oppilaille kuuluu työrauha. Etenkin lukiolaisten osalta muutoksia on tullut nyt jatkuvalla syötöllä. Se on stressannut selvityksien mukaan opettajia ja oppilaita. – Alkavan lukuvuoden aikana tarvitsemme arvion siitä, miten uusi lukiolaki, opetussuunnitelmat ja korkeakoulujen sisäänottomallit toimivat tulevina vuosina. Valuviat täytyy nostaa keskusteluun ja korjata. Lukiolaisilla pitää olla oikeus laajaan yleissivistävään koulutukseen ilman jatkuvaa stressiä korkeakouluopintojen pääsykriteereistä, Torsti sanoo. – Lukioaika on syvintä nuoruutta, jolloin maailmankuva, oma yhteisö ja ihmissuhteet rakentuvat. Siksikin työrauha ja ennakoitavuus kouluasioissa on tärkeää. Lukion aloittavan nuoren täytyy tietää, mikä häntä lukion päättyessä suunnilleen odottaa. Maali ei saa liikkua kesken matkan, Torsti painottaa.
11 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu ? Mukana Pitäjänmäen nuorisotalon remontissa ovat olleet Helsingin kaupungin lisäksi Finlayson Oy, Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co. ja Huonekaluliike Vepsäläinen Oy. Nämä kolme hankkeessa mukana ollutta yritysyhteistyötahoa ovat mahdollistaneet nuorisotalon uuden ilmeen suunnittelutyön ja tarjonneet tarvittavat sisustustuotteet. Tällainen yritysyhteistyömalli on aivan uudenlainen toimintatapa Nuorisopalveluille ja sen tulos näyttää erinomaiselta. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala toivoo vastaavia hankkeita toteutuvan jatkossakin. Paikallisille nuorille ja heidän vanhemmilleen avoin avajaisjuhla alkaa virallisen tapahtuman jälkeen klo 16–18. Tervetuloa! Uudenlainen tapa tehdä Kaikki sai alkunsa aivan tavallisesta yritystapaamisesta, jossa oli tarkoitus keskustella erilaisista mahdollisuuksista, kuinka Finlayson voisi olla tukemassa Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen (nykyisin Nuorisopalvelut) toimintaa. Finlaysonin omistaja Petri Pesonen ehdotti uudenlaista yhteistyötä, mikä kuulosti nuorisopuolen johdosta mielenkiintoiselta. Pesonen sai mukaan yhteistyöhön myös Vertti Kiven suunnittelutoimiston ja Vepsäläisen huonekaluliikkeen. Petri Pesonen oli kuullut, että yksikin harrastus nuorella voi ehkäistä syrjäytymisen ja että nuorisotalo voi olla juuri se paikka, jossa nuoret kohtaavat ja löytävät itselleen harrastuksia. Miksei siis tehdä nuorisotalosta sisustukseltaan viihtyisää ja innostavaa! ”Aivan huikeeta olla mukana” Sisustusarkkitehtitoimisto dSign otti työn alle suunnittelun yhdessä nuorten ja nuorisotalon henkilökunnan kanssa. Vertti Kivi sanoi hankkeen alkuvaiheessa videohaastattelussa muun muassa seuraavaa: ”Meidän (dSignin) tehtävä ja tavoite on luoda uusia elämyksiä nuorille.” Nuoret olivat monella tavalla mukana suunnittelun alusta lähtien, hanke on ollut erittäin osallistava. Viereisen Pitäjänmäen peruskoulun kuvaamataidon opettaja innostui ajatuksesta ja hänen oppilaansa muokkasivat nuorisotalon pohjapiirustusta toiveidensa mukaiseksi ilmiöoppimisen keinoin. Tästä suuresta oppilasjoukosta lähti mukaan varsinaiseen työryhmään kymmenkunta nuorta, jotka seuloivat saadun ison materiaalimassan ja sen pohjalta valikoitiin useimpien toiveissa olleita ehdotuksia toteutettavaksi. Prosessi on kestänyt nuorten kannalta melko pitkään, joten työryhmä pidettiin avoimena ja siitä pystyi halutessaan jäämään joko pois tai liittymään mukaan. Ryhmä antoi dSignin sisustusarkkitehdille ideoita, värejä ja huoneiden teemoja. Talossa on nyt niin chillaus-huone kuin leffahuonekin, seiniä on poistettu ja keittiö uusittu kokonaan kodikkaaksi sekä saatu ihania isoja tyynyjä ja verhoja Finlaysonilta ja design-huonekaluja Vepsäläiseltä. Kyynärpäitä myöten Nuoret itse suunnittelun lisäksi muun muassa maalasivat ns. eurolavoja, joille pedattiin Finlaysonin tyynyistä viihtyisiä loikoilupaikkoja. Pitäjänmäen nuorisotalo on nyt todella nuorten oma paikka, joka on heissä herättänyt ihastuksen huudahduksia: ”Vau, miten upeaa! Miten valoisaa!” Sitten on jännityksellä etsitty, onko se oma valinta mukana sisustuksessa. Lähiörahoitukselta tuli myös apua uudistuksen rahoittamiseksi, sillä Pitäjämäen nuorisotalo on tunnettu paikallisesta yhteisöllisyydestään ja se mm. tarjoaa tiloja alueen yhdistyksille ja kurssitoiminnalle, mikä otettiin remontissa huomioon. Tällaisen uudenlaisen yritysyhteistyön tulos on yllättänyt positiivisesti kaikki mukana olleet nuorista aikuisiin. Osallistavuutensa vuoksi hanke toi uusia tuulia yritysten tapaan työskennellä ja loi tuoreen tavan sponsoroida. Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Vertti Kivi & Co. on tekemässä konseptia muiden tällaisesta yhteistyöstä kiinnostuvien käyttöön. Helsingin kaupungin Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla, johon Nuorisopalvelutkin kuuluvat, toivotaan, että vastaavanlainen yritysyhteistyö jatkuisi muiden yritysten kanssa uusissa kohteissa. Dokumentti tulossa Hanketta on dokumentoitu alusta alkaen erityisesti videokuvauksin ja haastatteluin. Avajaisissa tullaan näkemään niistä kooste. Koko dokumentoinnista on vastannut Digitalents Helsinki, joka on nuorten moderni ja luova, tekemällä oppiva yhteisö. Jo nyt voi katsoa YouTubessa videohaastattelun prosessin alkutaipaleesta. Keittiöstä tuli kodikas. Kuva: Maarit Hohteri Kuvan nuori Aleksi olisi halunnut, että säkkituoleja olisi vieläkin enemmän. Kuva: Maarit Hohteri Olohuoneen takkanurkassa tuttu vanha peli. Kuva: Maarit Hohteri Pitäjänmäen nuorisotalo remontoitiin nuoria osallistaen Pitäjänmäen uudistunut nuorisotalo on viihtyisä ja valoisa. Kuva: Maarit Hohteri Lasten liikennekaupungin 60-vuotisjuhlat keräsivät yli tuhat kävijää Lavalla Maltti ja Valtti ja Helsingin poliisilaitoksen Nallekopla. Kuva: Jonna Pennanen. Nallekopla Lasten liikennekaupungissa, kuva: Jonna Pennanen ? Lasten liikennekaupungin 60-vuotisjuhlat 15.8.2018 olivat yleisömenestys! Lapset nauttivat Maltin ja Valtin ja Nallekoplan show’sta. Polkuautot olivat illan aikana juhlakansan kovassa käytössä. Tapahtumassa kävi kokonaisuudessaan mahtavat 1236 kävijää. Kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille. Lasten liikennekaupunki on toiminut vuodesta 1958 lähtien. Ensimmäiset liikenneopettajat olivat poliiseja ja vuodesta 1978 lähtien toiminnasta on vastannut Helsingin kaupunki.
12 Viikot 34-45 • Nro 15 M unkin S eutu ? Syksyn 2018 kävelyfestivaali kestää 10 päivää ja ilahduttaa monipuolisuudellaan. Festivaali järjestetään 7.-16.9.2018 ja ohjelmistossa on lähes 40 opastettua kävelyretkeä. Helsingin synkempi puoli -teeman alla kierretään Murhakävelyllä Töölössä. Kierros on jatkoa suositulle Murhakävelylle, jossa tutustuttiin viime syksynä Etelä-Helsingin henkirikospaikkoihin. Kalliossa jäljet johtavat sylttytehtaalle eli tutustutaan tarinaan, johon liittyy Tattarisuon ruumislöydöt. Helsingin oudompi puoli -kävelyllä viime keväänä suosiota niittänyt Aava Gröhn johdattaa tällä kertaa Kauhujen Helsinkiin. Festivaalilla on jälleen historiallisia kävelyitä melkoinen nippu. Helsingin historiaan tutustutaan eri teemojen kautta: Tutkitaan Kallion vanhoja elokuvateattereita, naisten historiaa Kallion alueella, Walter Runebergin upeita patsaita, kieltolain aikaista Helsinkiä, prostituution historiaa, arkkitehtuurin kehitystä jugendista city-Helsinkiin, Diakonissalaitoksen vaiheita ja vakoilijoiden edesottamuksia Suomessa. Täysin uutena aluevaltauksena kävellään ja kilpaillaan ulkoilmapakopelissä (kuvassa ylhäällä). Pakopeli Helsingin taivaan alla vie kävelijät vanhan Helsingin alueelle Kruununhakaan, josta pääsee pois suorittamalla erilaisia tehtäviä. Kilpailuun osallistutaan joukkueittain joko kilpailumielessä tai muuten vaan nauttien ulkoilmasta. Hyvinvointija taidekierroksilla tutustutaan Seurasaareen ja Lapinlahteen. ”Seurasaaren arkkitehti” Frithiof Mieritz alias Iiris Autio tekee jännittävän draamaopastuksen Seurasaaren kansanpuistoon. Katja Liuksialan ja Tiina Taipaleen kierroksella puolestaan tutustutaan Lapinlahden sairaalan puutarhan historiaan ja nykypäivään sekä tehdään pieniä aistiharjoituksia. Kaupunginosakävelyillä kierretään keskustan ulkopuolisia alueita. Kävelyillä pääsee tutustumaan juuri rakentuvaan Kalasatamaan, taidetta ja luontoa yhdistävään Arabianrantaan ja urbaaniin Alppilaan. Pitäjänmäen historiaan tutustutaan Helsingin Diakonissalaitoksen kautta. Suositut Hietaniemen hautausmaakierrokset saavat jatkoa. Mukana on uusia kierroksia, kuten urheilusankareiden kierros ja Enkelien seurassa -kävely. Lisäksi ohjelmassa on vanhoja suosikkeja, kuten Taiteilijakukkulan kierros ja jääkärien ja muiden kulttuurien hautausmaita käsittelevä kierros. Ensimmäistä kertaa kävelyfestivaalin ohjelmassa on myös ulkomaisia kierroksia. Tanja Eranto tutustuttaa patsaiden takapuoliin englanniksi ja Paco Torres tekee saman espanjaksi. Kävellessä tulee helposti hiki, jonka voi käydä huuhtelemassa virallisessa festarisaunassa Sauna Arlassa, Kalliossa (Kaarlenkatu 15). Festarilippua näyttämällä pääset löylyihin 7 eurolla (norm. 12-14 e). Alennus voimassa festivaalin ajan 7.-16.9.2018. Helsingin kävelyfestivaali Syksyllä 7.-16.9. tarjolla lähes 40 kävelyretkeä Kävelijöitä Kivinokassa. Opas Pauli Jokinen. Kuva: Minna Santakari. Kaivopuisto. Lude ja puremia kolmessa ajassa KOKO -teatterissa ? HIT Helsingin 10-vuotisjuhlanäytelmä LUDE ja puremia kolmessa ajassa syventyy venäläisen runoilija Vladimir Majakovskin elämään sekä tämän vuonna 1928 kirjoittamaan Lutikka-näytelmään. Musiikkia, tanssia ja laulua sisältävässä esityksessä tehdään aikahyppy kolmen eri päähenkilön kautta kolmeen eri aikakauteen. Anna Jaanisoon kirjoittama ja ohjaama näytelmä antaa kuvan 20-luvun Neuvostoliitosta ja tulisieluisen vallankumousrunoilija Vladimir Majakovskin elämästä. Näytelmässä tutustumme myös Majakovskin Lutikka-näytelmän syntyprosessiin ja itse näytelmään. LUDE paljastaa, millaiseksi Majakovski kuvitteli tulevaisuuden: Lutikka-näytelmässä 20-luvulla jäädytetty ja 1978 sulatettu Ivan yrittää sopeutua elämäänsä uudella aikakaudella. Jaanisoo kuljettaa tarinaa eteenpäin aina vuoteen 2028. Kokonaisuudessaan teos tarjoaa mahdollisuuden tutkia tulevaisuutta dystopioiden kautta. Teoksessa päästään vertailemaan ja pohtimaan eri aikakausien yhteiskuntamalleja koskevia tulevaisuudenvisioita ja niiden vaikutusta yksilöön. HIT Helsinki (ent. Helsinki International Theatre) on vuonna 2008 perustettu ammattiteatterikollektiivi. Teatterilla on oma harjoitustila Helsingin Alppilassa, ja toiminta palvelee vaihtuvien esitystilojen ansiosta monipuolisesti pääkaupunkiseudun alueen asukkaita. LUDE ja puremia kolmessa ajassa Ensi-ilta KOKOTeatterissa 1.9.2018 klo 19:00 Näyttelijät: Aki Haikonen, Emmi Hatjasalo, Toni Jyvälä, Annimaria Koivunen ja Jonna Lehto Kuoro: Ilari Ahtiainen, Heli Hakala, Topi Hurtig, Kristiina Laire, Lumi Lehtonen, Erkki Leinonen, Timo Nousiainen, Katariina Saarela, Jaana Salomäki ja Merja Suutala Esityksen kesto n. 2 h 15 min, esityksessä on väliaika. Työväenopistossa yli 2 500 mahdollisuutta harrastaa Työväenopiston kursseille ilmoittaudutaan 13.8. alkaen. Kuva: Mika Ruusunen ? Työväenopisto tarjoaa syksyksi laajan harrastepaletin, josta löytyy kursseja moneen eri makuun. Miten olisi japanin alkeet, korsetin ompelu tai vaikkapa fanifiktion kirjoittaminen? Ilmoittautuminen kursseille alkaa maanantaina 13. elokuuta. Helsingin työväenopiston syyslukukausi käynnistyy maanantaina syyskuun 3. päivä. Lukukauden alussa verrytellään ja vetreytetään luovaa kirjoittamista Töölönlahdella, Kalliossa ja Vallilassa. Kirjailijoiden jalanjäljissä -kävelyillä puolestaan tutustutaan eri kaupunginosissa vaikuttaviin kirjailijoihin, kuten Anja Snellmaniin, Mikko Rimmiseen ja Ilpo Tiihoseen sekä keskustellaan heidän tuotannosta ja kirjoitetaan. Kieltenopiskelijat pääsevät syyskuun alussa tutustumaan Vietnamin matkailualkeet -kurssilla kielen lisäksi Vietnamin kulttuuriin ja maan tärkeimpiin matkailukohteisiin. Espanjan alkeita voi opiskella rauhalliseen tahtiin alle 3-vuotias taapero tai vaikkapa vauva matkassa. Mobiiliorkestereita ja metafyysiikkaa Tänä syksynä musiikinopetuksessa laitetaan perinteisten soitinten lisäksi myös mobiiliorkesterit soimaan ja opitaan tekemään musiikkia iPadia hyödyntäen. Suosittu Rytmejä ja riimejä -kurssi saa jatkoa ja räppäämme Mika ”Haamu” Kurvisen seurassa. Kuvataiteen kursseilla tutustutaan muun muassa graffititaiteeseen, taideterapiaan ja action painting -toimintamaalaukseen. Kotitalouskursseilla puolestaan tutuiksi tulevat niin kalankäsittely, hyönteisruoka, FODMAP-ruoka kuin tonton-herkut. Yli 2 500 kurssin lisäksi työväenopistossa järjestetään toista sataa yleisölle avointa ja maksutonta luentoa ja luentosarjaa. Luennoilla kuullaan muun muassa sähköpyöristä, oppimisvaikeuksista, suomalaisen designin huippunimistä, kestävästä ruokakulttuurista ja metafysiikan ydinkysymyksistä.
13 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu 2018-Flashmob ja Puistotapahtuma Kuva: Milo Savolainen. Prometheus-leirien kesä huipentui flashmobiin ja puistotapahtumaan ? Prometheus-aikuistumisleirien eli protuleirien leirikesä huipentui lauantaina 11.8. näyttävään flashmob-mahautumistempaukseen ja puistotapahtumaan Helsingissä. Flashmob keräsi noin 100 osallistujaa ”mahautumaan” yllättäen keskipäivän aikaan Kampin Narinkkatorille. Mahautuminen on protuleireille leimallinen läheisyyden muoto, jossa ihmiset muodostavat ketjun asettumalla makoilemaan pää ketjun edellisen jäsenen mahan päällä. Tyypillisesti protuleireillä saatetaan mahautua esimerkiksi iltasatua kuunnellessa. Alppipuistossa järjestettyyn puistotapahtumaan osallistui noin 1 000 kesän leiriläistä, leirien vetäjää ja Prometheus-leirin tuki -yhdistyksen aktiivia. Ohjelmaan kuului vesisotaa, keskusteluja, protunkantoa ja leikin Suomen mestaruuskilpailu. Yli 1 000 leiriläistä ja kiittävää palautetta Kesän viimeinen protuleiri järjestettiin 5.–12.8. Espoon Nuuksiossa. Kyseessä oli tyypillistä protuleiri-ikää vanhemmille, 16–20-vuotiaille, suunnattu sennuleiri. Prometheus-leirin tuki ry järjesti kesän aikana 69 protuleiriä 24 paikkakunnalla ympäri Suomea. Leiriläisiä oli yhteensä 1 010, mikä on protuleirien kaikkein aikojen osallistujaennätys. Aiempi 961 leiriläisen ennätys oli vuodelta 2008. Protuleirien palautekyselyyn tähän mennessä vastanneista 548 leiriläisestä 98,7 % sanoi voivansa suositella leiriä. Protuleirille annettujen kouluarvosanojen keskiarvo oli 9,5. Kyselyyn vastanneista 333 huoltajasta 98,8 % sanoi voivansa suositella protuleiriä. Vastaajat pitivät leirissä tärkeimpänä ryhmähenkeä ja mahdollisuutta tuoda esiin omia mielipiteitä. Tyypillisten protuleirien ohella Prometheus-leirin tuki ry järjesti leirin jo käyneille suunnatun jatkoleirin 22.–29.7. Espoon Nuuksiossa. Yhdistys oli myös mukana järjestämässä Erasmus+-nuorisovaihtoa Belgian Oostendessa, Antwerpenissä ja Brysselissä 23.7.–2.8. Vaihtoon osallistui nuoria Suomen lisäksi Saksasta ja Belgiasta. Protukokemus jatkuu ensi kesän leirien apuohjaajana Joka vuosi noin 250 kesän protuleiriläistä hakeutuu apuohjaajaksi seuraavan kesän leireille. Kesän 2019 protuleirien vetäjien koulutuksiin ilmoittautuminen alkaa marras–joulukuussa 2018. Leiriläisillä on myös mahdollisuus lähteä mukaan Protun paikallisryhmiin ja muuhun yhdistyksen toimintaan. Protuleirit ovat aikuistumisleirejä, joille kaikki ovat tervetulleita hankkimaan valmiuksia elämään, kehittämään maailmankatsomustaan ja ajattelemaan itsenäisesti. Protuleirin idea perustuu ihmisten kykyyn päättää omasta elämästään ja kantaa vastuuta maailmasta: nuorille ei tarjota valmiita vastauksia, vaan asioita pohditaan yhdessä. Leiriläiset ovat useimmiten 8.–9.-luokkalaisia, mutta leirejä on myös 16–20-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Kaikki Protun toiminta on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. Toimintaa järjestävät pääosin nuoret vapaaehtoiset Prometheus-leirin tuki ry:ssä. Ilmoittautuminen kesän 2019 protuleireille avautuu 1.11.2018 Prometheus-leirin tuki ry:n verkkosivuilla osoitteessa http://www. protu.fi Helsingin seudun asukkaiden liikkumista tutkitaan laajasti ? Lähes 40 000 yli 7-vuotiasta satunnaisesti valittua Helsingin seudun asukasta saa 27.8.–23.11.2018 välisenä aikana kutsukirjeen Liikkumistutkimukseen, joka selvittää asukkaiden liikkumistottumuksia. Tutkimukseen kannattaa ehdottomasti vastata, sillä sen avulla saadaan tärkeää tietoa liikennettä koskevien päätösten ja suunnitelmien pohjaksi. – Liikenteen suunnittelun ja liikennepoliittisten päätösten pohjaksi tarvitaan kattavaa ja tutkittua tietoa. Ihmisten liikkumistottumuksista ja liikkumisen syistä ei saada kokonaiskuvaa millään muulla tavalla selville kuin laajalla otantatutkimuksella, tutkimusryhmän päällikkö Marko Vihervuori HSL:stä sanoo. – Tutkimuksella kerätään tietoa kaikenikäisten ja kaikenlaisia liikennevälineitä käyttävien asukkaiden liikkumisesta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että kaikki kutsun saaneet vastaavat kyselyyn, liikkuivatpa he omalla autolla, julkisilla, pyörällä, kävellen tai eivät ehkä minnekään. Liikkumistutkimuksen tekevät yhteistyössä Helsingin seudun liikenne (HSL) ja Helsingin seudun kunnat. Tutkimuskunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Tutkimukseen voi vastata vain kutsun saanut Kyselyyn vastataan pääsääntöisesti netissä, mutta yli 70-vuotiaille tehdään puhelinhaastattelu. Kutsuja saavat myös yli 7-vuotiaat lapset, jotka voivat vastata itsenäisesti tai vanhemman avustuksella. Yleisten liikkumistottumisten lisäksi kyselyssä pyydetään täyttämään matkapäiväkirja yhdestä ennalta valitusta päivästä. Koska kyseessä on tilastollinen tutkimus, johon poimitaan satunnaisesti edustava joukko kuntalaisia, tutkimukseen voivat vastata vain kutsun saaneet. Kutsuja lähtee joka viikko elokuun lopusta marraskuulle saakka, joten joka viikko kutsukirje kolahtaa uusien vastaajien postiluukusta. Tutkimuksen tuloksista ovat kiinnostuneita laajasti kuntien päättäjät, media, tutkijat sekä liikenneja kaupunkisuunnittelun ammattilaiset. – Vastaamalla voi vaikuttaa sekä omien että muiden saman tyyppisesti liikkuvien tarpeiden huomioon ottamiseen liikenteen suunnittelussa. Lisäksi osallistujien kesken arvotaan 3 kpl 500 euron lahjakortteja päivittäistavarakauppoihin, Vihervuori sanoo.
14 Viikot 34-45 • Nro 15 M unkin S eutu ? Helsingin Taideyhdistyksen 2018 vuosinäyttelyssä 75 jäsentaiteilijaa tuo taideteoksensa Kaapelin Puristamoon. Viereisessä Kaapelin Valssaamossa on ”Järki ja tunteet” -näyttely. Ensivaikutelman jäljillä Maria Liitola tyo?skentelee pa?a?asiallisesti piirustuksen ja maalauksen tekniikoilla, joita yhdista?ä valokuvalliseen muotokieleen. Ihmiskuvat ovat osittain fotorealistisella tarkkuudella toteutettuja kasvokuvia. Yhdessa? muiden maalauksellisten ilmaisukeinojen kanssa fotorealistinen tarkkuus luo va?litilaisuutta, jossa ensivaikutelma valmiista ja ta?ydellisesta? saattaakin murtua. Galleria G12, Annankatu 16, na?yttelyn nimi ”9 sekuntia” viittaa tapaamme reagoida ja muodostaa ensivaikutelmia toisista ihmisistä. Ensivaikutelma kohtaamastamme henkilo?sta? syntyy varsin nopeasti: jopa yhdeksa?ssa? sekunnissa. – Katsojan on mahdollista tarkastella sitä, miten syntyy oma kokemus toisesta ihmisestä, ja mitka? ovat tulkintaan vaikuttavia esioletuksia. Taide on hyva? va?line ta?ma?n tutkimiselle, silla? kuvien kautta emme kohtaa ela?va?a? henkilöä, vaan kohtaamme ensin itsemme. Pop-taiteilijan henkilökohtaista päiväkirjaa Jo toistakymmentä vuotta Jani Strand on paininut pohjoiskarjalaisen kuvataiteen alalla omassa sarjassaan ja juossut yksin pitkät matkansa. Tatuointiartistina toimivaa pop-taiteilijaa on voitu pitää ylimielisenä kukonpoikana ja paikallisen kulttuuripiirin ulkopuolisena häirikkönä. Viime vuodet ovat koulineet. Jade Gallerian, Punavuorenkatu 4, ”Baby, I ´m Still Here” –näyttelyn neljä suurikokoista työtä ovat taiteilijan päiväkirja, kuvia varjoista ja valonpilkahduksista. Henkilökohtaisimpia teoksia koskaan. Maalaukset käyvät terapiasta. Ne vilisevät symbolisia elementtejä ja tapahtumia. Kuvan iso teos syntyi rakkaussuhteesta (ylhäällä taivasonnea) ja sen pettymyksestä (alhaalla luurankomaisemaa). Ennen Strand maalasi ja kettuili systeemille, nyt on ollut pelastettava oma henkilökohtainen järjestelmä. Se päänsisäinen. Työt ovat merkityksellisillä kuvilla roiskimista, tunteiden ulostyöntämisen prosessia. Tarina on kesken, tulevaisuus odottaa. Hän on vielä täällä. Taiteilijatapaaminen on 31.8. klo 16.45. Urbaanin ihmisen suojaväri Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, esittää Hannaleena Heiskan näyttelyn ”Camouflage”, joka koostuu paperille tehdyistä piirustuksista ja koivuvanerista leikatuista veistoksellisista elementeistä. Välineenä on samettinen hiili, ja uutena elementtinä pastelliliidun voimakkaat pigmenttiset värit.– Uusimpien teosteni yhtenä innoittajana ovat toimineet kasvojentunnistusohjelmien toimintaa vaikeuttavat meikit ja hiustyylit. Kasvojentunnistus ilman käyttäjän suostumusta on uhka yksityisyydelle. Oikeus yksityisyyteen puolestaan on yksi perusoikeuksista, joka on säädetty ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Heiska on työskennellyt yhdessä tanssija, koreografi Minna Tervamäen kanssa monitaiteellisen performanssin parissa. Yhteisteos ”Jälki” sai ensiesityksensä marraskuussa 2016 EMMAssa. Ja esitetään Kaapelitehtaan Turbiinihallissa 24.25.8 klo 18. Karjalaisen tunteen läikähdystä Leena Ristolainen on keskipolven kuvataiteilija, joka aktivoitui näyttelytoimintaan oikeastaan vasta tällä vuosikymmenellä. Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4-6, avajaisissa galleristi Militza Joki sanoi hänen tekevän abstraktia taidetta, mutta ei ollenkaan pakonomaisesti. Ristolainen maalaa sekatekniikalla, jossa yhdistää temperaa, mustetta, öljyväriä ja öljypastellia. Taiteilija haluaa leikkiä värien ja viivan kanssa. Töissä tanssitaan niityillä ja pelloilla, mutta kuka siellä oikein tanssii: – Aloitettuani työskentelyn huomasin, että tällä kertaa näkökulma onkin kuusivuotiaan Leenan. Hän eli lapsuutensa maaseudulla luonnon keskellä ja oppi ennen ensimmäisen kouluvuoden alkamista niityillä tanssiessaan luonnon keskellä. Siellä valo ja varjo tanssivat. Taiteilijan viiva kuvaa liikettä ja karjalaisen tunteen läikähdystä. Taidekeräilijän puutarhassa Berit Talpsepp-Jaanisoo on virolainen kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Suomessa. Hän työskentelee kuvanveiston ja valokuvan keinoin. Viimeisimmissä, kahta ilmaisumuotoa yhdistelevissä, töissään hän on tutkinut esittävän veistoksen perinteisiä ja uusia merkityksiä ja sitä kuinka ne suhteutuvat valokuvan ominaispiirteisiin. – Työssäni figuratiivisten objektien kanssa olen ollut kiinnostunut pitkästä ihmisen kuvaamisen perinteestä sekä objektin suhteesta katsojiinsa eri tasoilla. Galleria Sculptorin, Eteläranta 12, näyttely tuo yhteen historiallisesti merkittäviä veistoksia, joita taiteilija ihailee ja joita on käyttänyt lähtökohtina teoksilleni. – Luulen, että yksi syy asioiden keräämiselle on pystyä hallitsemaan haluamaansa esinettä omistamisen kautta, tuomalla se omaan tilaansa, jotta sen luoksepääsemättömyys rikkoutuu. Missä määrin taideteos, kun se aloittaa itsenäisen elämänsä, enää kuuluu taiteilijalle? Kukat ovat ikuisia Marianne Blomqvist maalaa intuitiivisesti mielenliikkeidensä maisemassa. Kukat ovat hänelle selkeitä inhimillisen elämän symboleita: – Koen kasvin elinkaaren kuvaamisessa yhtäläisyyden ihmisen kasvuprosessiin ja henkiseen kehitykseen. Värikylläistä ”Kukkameri” –loistoa on ollut nähtävillä Café Sonckin tilassa, Itäinen Papinkatu 2, melkein neljä kuukautta. Käynti on Kallion kirkon eteläpäädyn ovesta. Näyttely on avoinna kahvilan aukioloaikoina ja Acktén kesäsarjan konserttien yhteydessä. Blomqvist on helsinkiläinen taidemaalari, joka työskentelee Vallilan taiteilijatalossa monilla tekniikoilla esimerkiksi öljyvärillä, akryylillä ja tussilla. Hän käyttää myös graniitti ja marmorimineraaleja. Kukat ovat universaaleja ja ikuisia, niissä maalaus, musiikki ja lyriikka yhdistyvät. Maalauksen mahdollisuus kuvata aikaamme ja sen kautta muutosta ihmisen mielessä kiinnostaa. Taide luo hetkellisen vaihtotalouden Galleria Ama, Rikhardinkatu 1, näyttää monissa huoneissaan Marja Kanervon ”Materiaaleista” –teoksia, jotka on tehty kipsillä, sekatekniikalla, pigmentillä ja metallilla, lehdillä ja pronssivalulla tai valokuvan pohjustuksella ja mehiläisvahalla. – Jatkuva on teos, joka koostuu vuosien aikana työhuoneelleni kertyneistä materiaaleista ja näitä dokumentoivista valokuvista. Nämä materiaalit ovat ylijäämä, jota en enää tarvitse. Jussi Koitela kirjoittaa, että Kanervo pyrkii luomaan väliaikaisen vaihdannan tilan, joka havainnollistaa suhdettamme materiaaleihin, niiden käyttämiseen ja arvoon. Syntyy hetkellinen vaihtotalous, jossa teos laajenee sekä jatkaa omaa elämäänsä muodostaen ketjun materiaaleja ja niiden dokumentaatioita. Suikaleita eletystä elämästä Galleria Rikhard, Rikhardinkatu 3, esittelee Milla Kuisman maalauksia, joiden taustalla tutkimusretkiä metsäpoluilla ja joutomailla, hylätyissä rakennuksissa ja niiden villiintyneissä puutarhoissa. Autiotaloissa seinien revityt tapettikerrokset paljastavat suikaleita eletystä elämästä ja kuluneesta ajasta: – Maalauksissa päällekkäiset maalikerrokset peittävät ja paljastavat maalaustapahtuman vaiheita, tehden juonipaljastuksia kuljetusta polusta ja valinnoista matkan varrella. Kuvataitelija syntyi Tukholmassa, mutta asuu ja työskentelee Helsingissä. Kuisma harjoittaa kuvataidekasvatuksen maisteriopistoja Aalto-yliopistossa ja oli juuri residenssissä Budapestissä. Galleriahan sijaitsee Rikhardinkadun kirjaston 1. kerroksen aulassa, joten se on auki pidempään. Alakerran Taidelainaamossa on esillä Kirsi Marja Puhakan teoksia. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Elokuun kuvataide Kuvataiteilija Marja Kanervo ja pigmentistä ja metallista tekemänsä teos Oksidipunainen Galleria Amassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Milla Kuismalla on hyvin sävy sävyyn sopivasti teoksensa edessä Galleria Rikhardissa. Kuva: Raimo Granberg. Ihmisten hetkiä kuvaava taiteilija Maria Liitola ja teos Lviv Galleria G12:ssa. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Jani Strand ja teoksensa A Disappointment Jade Gallerysssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Hannaleena Heiska yhdessä Camouflage XIII (vas.) ja Camouflage IX– teostensa kanssa Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Leena Ristolainen ja Harmony –teoksensa Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto ? Sarja voi siis olla vaikka 48 pistettä. Päivän aikana tarjolla on tietoa myös tulevista keilakursseista ja Let’s Bowl -lasten ja nuorten keilakerhosta. Keilailu sopii kaikille. Olisiko keilailu sinun tai lastesi tuleva harrastus? Talin keilahalli Munkkivuoressa on yksi maailman merkittävimpiä keilahalleja. Paitsi, että se on Suomen suurin, se on myös Euroopan suurimpia keilahalleja. Edes maailmanlaajuisesti ei ole monia vastaavanlaisia korkeita ja avoimia keilahalleja. Keilahalli kerääkin jopa hallissa ensikertaa vierailevien maailman huippukeilaajien varauksemattoman ihastuksen. Vuonna 1973 rakennettu keilahalli on ollut monien arvokilpailujen näyttämönä ja joka vuosi tammikuussa maailman huippukeilaajia yli 20 maasta kerääntyy taistelemaan arvostetun Brunswick Ballmaster Open -turnauksen voitosta ja noin 100.000 euron palkintorahoista. Parin vuoden päästä jo 50. kerran peräkkäin. (tämä kappale voisi olla kuvatekstiä?? rakenne+bbo) Suomen suurimmassa keilahallissa kaikki keilaa 2.9. Talin keilahallissa huomioidaan kaikki ja erityisesti se on lapsiperheiden suosiossa, koska se sopii esim. perjantai-iltaisin myös pienemmille lapsille. Talin keilahallissa ei normaalisti perjantaisin ole hohtokeilailua ja meno ei ole niin ravintolamaista kuin esimerkiksi Ruusulankadun keilahallissa Töölössä. Lauantai-iltana tai erityisissä tapahtumissa myös Talin keilahallissa pääsee hohtokeilaamaan. Tänä vuonna Talin keilahallissa jo 11. kerran järjestettävä Halloween-tapahtuma on sekin suosittu nimenomaa lapsiperheiden keskuudessa. Silloin luvassa on paitsi keilailua, myös muuta mukavaa ohjelmaa lapsille. Halloweenista käynnistyy vilkkain pikkujouluaika jolloin noin kuukauden verran Talissakin on perjantaisin hohtokeilailua. Keilailu on jo vuosia ollut yritysten suosittu tapa viettää pikkujouluja ja silloin Talin keilahalliin katetaan juhlaillallinen alkupaloineen ja jälkiruokineen. Pikkujoulukauden päättää Talin keilahallin asiakkaiden yhteinen keilaajien pikkujoulu. Myös Ruusulankadun keilahallissa Töölössä #kaikkikeilaa 2.9.2018. ? Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 6/2018 – 7,70€ Ota talteen: Syksyn kurssit ja tapahtumat Lapsi haaveissa Kova harjoittelu sotki suunnistajan hormonitoiminnan Lantio vapaaksi Jäsenkorjaus auttaa eturauhasen ongelmissa Metsäjooga Lisämunuaisten uupumus kertoo stressistä Näyttelijä Antti Luusuaniemen rentouttajat: • liikunta • piikkimatto • sauna • hyvä ruoka • uni Silmänpohjan ikärappeumaan voi vaikuttaa elintavoilla seikkailu syvälle itseen ! R avintoterapeutin vinkit fibromyalgian hoitoon Ranskalaisen rannikkomännyn kuoriuute vahvistaa erektiota Kamomilla kirkastaa vaaleat hiukset www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 TILAA!
16 Viikot 34-45 • Nro 15 M unkin S eutu HYVÄ ARKI JA JUHLAHETKET KUULUVAT KAIKILLE Hoivakodeissamme Töölönlahdella, Pitäjänmäellä ja Viikissä eletään hyvää, itsensä näköistä elämää. Etsitään yhdessä sopiva ratkaisu helpottamaan arkeasi. Ota rohkeasti yhteyttä palveluneuvontaamme p. 09 7750 5980 niin kerromme lisää palveluistamme tai jätä yhteydenottopyyntö www.hoiva.fi. TERVETULOA ASUMAAN MEILLE! HOIVA.FI • KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN. HOIVAKODIT • KOTIHOITO • KOTISIIVOUS • SAIRAALASTA KOTIIN -PALVELU JALKOJENHOITO • FYSIOTERAPIA • HIERONTA Teboil Munkkivuori Huopalahdentie 22 p. 09-565 5800 Avoinna ma-pe 6-21, la 8-21, su 9-21 Hyundai-huolto Teboil Munkkivuori palvelee joka päivä klo 21 asti! Meillä myös Kotipizza! PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA PESUTARJOUS TEHOPESU (vaha + alusta +3 euroa) 15 huoltaa autoja ja ihmisiä Kausihuolto tarjous 189€ sis. 16 os. työ, sis.öljyt+suodatin +raitisilmasuodatin (4-syl.bensiini auto) Huollamme ja korjaamme kaikki merkit • Autoasi huoltokorjaamo – rekisterillä huollon hinta, kysy tarjous! • Uusi nykyaikainen pehmoharja/ harjaton autonpesu Kuponki voimassa 5.9.2018 asti TB-Munkkivuori