2017 Viikot 34-35 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 15 M unkin S eutu Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, puh. 09 4774 300 www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi Puuttuuko sinulta hammas? Useinmiten puuttuva hammas on syytä korvata. Nykyään se tehdään yleisimmin hammasimplantilla. Keväällä implanttiarviointipäivämme tuli täpösen täyteen, joten uusimme tilaisuuden tässä syksyn aikana muutamaan kertaan. TORSTAINA 7.9. 2017 KLO 15-18 erikoishammaslääkärimme arvioivat veloituksetta, kuinka hammasimplanttihoito olisi mahdollista toteuttaa sinun kohdallasi. Tarvittavat röntgenkuvat otamme myös veloituksetta. Aikoja on rajoitetusti – siispä toimi nopeasti! T E V O T E M I O V A I R A A S I T H E L I T O K O I N I A M a a v i o h ä t s i l l ö l i s k y a j a t s i m u s a ä ä s i y t h i i v e m m a o j r a T t ä v y ä k e l l i e M . n e e s e e p r a t n e e s i u t i k a v a j n e e s i ä p a l i t n e t s u h n a v ä k e s n e t s i a m m a v n i g n i s l e H s ö y m . t i l e t e s u l e v l a p n a a p a v n o d i o h s i a m o n u l i o j r a t i v h a k e m m i i t o k n a a m u t s u t u t a o l u t e v r e T . 3 . 6 1 5 1 o l k . 8 . 8 2 a m ä s s i e k r e m : a j o t e i t ä s i L a a m i v I K i v i ä P a j a t h o j n ö k i s k Y ? . n e n i a l i h e m @ a a m i v i k . i v i a p 5 3 7 5 5 7 4 . p i k n i s l e H , 2 a j u k n ä d y ö p n i p a P ,i r a a s i t h e L i t o k o i n i a M ? . n e n i a li h e m | LOUNASBUFFA MUNKASTA KYMPILLÄ! KLO 11–13 Lounasbuffet 10 € Ravintola Kadetti Hollantilaisentie 11, 00330 Helsinki Puh. 040 566 2210, kadetti@fazer.fi Katso päivän lounaslista www.fazer.fi/kadetti Pietarinkatu 10, Helsinki p 09 611 821 timma.fi/ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi HYVÄSTI MAKSALÄISKÄT, SAMEA JA KOSTEUSKÖYHÄ IHO Exuviancen kirkastavat OptiLight-tuotteet -10 % (alk. 37 €) Ihoa kirkastava ja tehokosteuttava OptiLight-kasvohoito 99 € (norm. 138 €) Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi I kkunanpesut kesäauringon iloksi! Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki puh. 044 300 0050 | meilahti@hypoxi.fi LISÄTIETOJA: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Varaa ilmainen konsultaatio! Ota Spurtti kohti syksyä! Haluatko senttejä pois reisistä, lantiolta ja vatsanseudulta? HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä vähentää tehokkaasti selluliittia. HYPOXI® perustuu liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. Sopii miehille ja naisille. Urheilijoille palautumiseen! NÄKYVIÄ TULOKSIA NOPEASTI! Varaa jaksosi 31.8. mennessä saat 3 LISÄKERTAA KAUPAN PÄÄLLE. (arvo 147-195€)
2 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 15 Viikot 34-35 Ajankohtaista Teemu Laajasalo Helsingin piispaksi Kallion yliajoyrityksen syynä velan selvittely ? Kalliossa huomiota herättänyt yliajoyritys liittyi velkasuhteeseen ja siitä aiheutuneeseen välienselvittelyyn. Pengerkadulla toissaviikon torstaina tapahtunut erikoinen joukkotappelu ja yliajoyritys liittyvät velkasuhteen setvimiseen. Television uutisvälähdyksessä näkyi kuinka henkilöauto ajoi kohden jalankulkijaa jalkakäytävällä. Missä muodossa velka on tai oli, ei ole tarkkaa tietoa. Tutkinnanjohtaja Teemu Kruskof kommentoi tapausta Ilta-Sanomille. Sen mukaan poliisi tutkii tapausta tällä erää törkeän pahoinpidetyn yrityksenä, kahtena pahoinpitelynä ja tärkeänän liikenneturvallsisuuden vaarantamisena. Helsingin väkiluku jatkoi nopeaa kasvuaan Kallion kirkkoherra, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo tuli valituksi Helsingin piispaksi vaalien ensimmäisellä kierroksella. Hän sai yli puolet äänistä. Kuva: Jani Laukkanen ? Keskiviikkona 16.8. pidetyssä Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa alustavan ääntenlaskennan jälkeen kirkkoherra Teemu Laajasalo sai yli puolet annetuista äänistä. Piispanvaalin alustavassa tuloslaskennassa äänimäärät jakautuivat kolmen ehdokkaan kesken seuraavasti: Teemu Laajasalo sai yhteensä 795 ääntä, Jaana Hallamaa 388 ääntä ja Kaisamari Hintikka 359 ääntä. Äänioikeus oli hiippakunnan papeilla sekä samalla määrällä seurakuntien valitsemilla maallikkojäsenillä. Äänioikeutettuja oli yhteensä 1788. Uusi piispa aloittaa tehtävässään 1.11.2017. Piispan virkaan vihkimys järjestetään Helsingin tuomiokirkossa 12.11. Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra, kasvatustieteiden tohtori, TM Teemu Laajasalo on syntynyt vuonna 1974. Laajasalo vihittiin papiksi vuonna 1997. Kallion seurakunnan kirkkoherrana hän on toiminut vuodesta 2013. Virkansa ohella hän on toiminut myös Helsingin seurakuntayhtymän johtajana. Lasten Festarit on Keskuspuiston nuorkauppakamari Helsinki ry:n ja PuskaPromotion osuuskunnan yhdessä toteuttama ilmainen lastenkulttuuritapahtuma Lasten Festarit teki kaikkien aikojen yleisöennätyksen ? Jo 11. kerran järjestetty maksuton lastenkulttuuritapahtuma Lasten Festarit saavutti historiansa suurimman yleisön sunnuntaina 6.8.2017 Hesperian puistossa Helsingissä. Tapahtuma tavoitti monipuolisella esitysja aktiviteettitarjonnallaan yli 15 000 kävijää saavuttaen yli 50 % kasvun edellisvuoteen verrattaessa. Sivu 7 Kaupunkipyörillä poljettu jo yli miljoona matkaa ? Helsingin kaupunkipyöräpalvelu on osoittautunut paljon ennakoitua suositummaksi ja viikoittain palvelun käyttäjämäärissä rikotaan uusia ennätyksiä. Sivu 7 ? Helsingissä asui viime vuodenvaihteessa 635 181 asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2016 aikana 6 973 hengellä, mikä oli hieman vähemmän kuin neljänä edellisenä vuonna. Syntyneiden ja kuolleiden erotus kasvatti väkilukua 1 673 hengellä, mikä oli niin ikään hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Helsinki nettosi muuttajia etenkin Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta ja ulkomailta. Koko Helsingin seudun väestö kasvoi noin 18 700 hengellä, kun Suomen väestönkasvu jäi vajaaseen 16 000 henkeen. Koko maan väkiluvun kasvu keskittyikin Helsingin seudulle jopa edellisvuosia voimakkaammin. Nuorten aikuisten osuus väestöstä on korkea Helsingissä korostuu edelleen erityisesti nuorten 15?29-vuotiaiden osuus väestöstä verrattuna muuhun pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Vuoden 2016 aikana kasvoivat kuitenkin erityisesti esikouluja alakouluikäisten sekä 70 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus väestöstä. Lasten määrää on kasvattanut Helsingin nuori ikärakenne sekä muuttovoitto ulkomailta. Suurten ikäluokkien ikääntyminen selittää osin 70 vuotta täyttäneiden määrän kasvua. Sivu 10 Lähiöfest2017 tuo yhteen kaupungin muutoksen tekijät ja kansainväliset suunnannäyttäjät ? Lähiöfest2017 on julkistanut ensimmäiset tapahtumanostot ja kutsuu kaupunkilaiset mukaan tekemään festivaaliohjelmaa. Sivu 11
4 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 15 Yleisönosasto Munkan mummon jupinat Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Keskimääräinen tulo Helsingissä 35 000 V uosi 2015 ei juurikaan lisännyt helsinkiläisten tulotasoa edellisvuoteen verrattuna: mediaanitulo kasvoi vajaan prosentin ja keskimääräinen ansiotulo nousi 1,6 prosenttia. Keskimääräiset tulot olivat Helsingissä 35 100 euroa ja ansiotulot niistä 32 400 euroa. Pääomatulojen osuus tuloista oli siis keskimäärin noin 8 prosenttia. Miesten vuositulot olivat Helsingissä keskimäärin 41 000 euroa ja naisten 30 000 euroa. Naisten tulot olivat siis keskimäärin noin neljäsosan pienemmät kuin miesten tulot. Miehillä keskitulot olivat kasvaneet edellisvuodesta 3,6 prosenttia ja naisilla yhden prosentin. Paras tulokehitys oli nuorimmilla tulonsaajilla sekä 65-74-vuotiailla: alle 19-vuotiailla keskimääräiset veronalaiset tulot olivat nousseet vuodessa kolmasosan ja 65-74-vuotiaillakin 14 prosenttia. Helsinkiläisistä tulonsaajista joka toinen oli joko alle 30-vuotias tai yli 60-vuotias. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupunginkanslian uudesta tilastojulkaisusta. Espoossa veronalaiset tulot olivat keskimäärin 40 400 euroa, Vantaalla keskimäärin lähes 31 600 euroa ja Kauniaisissa 60 300 euroa. Espoossa pääomatulojen osuus kaikista tuloista oli 9 prosenttia ja Vantaalla noin 4 prosenttia. Kauniaisissa pääomatulojen osuus kaikista ansaituista tuloista oli puolestaan lähes viidesosa. Koko maassa veronalaiset tulot olivat 28 750 euroa vuonna 2015. Helsingissä kerätyistä veroista ja maksuista 55 prosenttia oli kunnallisveroa. Valtionveron osuus oli puolestaan 36 prosenttia. Keskimääräinen kunnallisvero oli 5 600 euroa maksajaa kohti. Yhteensä kunnallisveroa maksoi 456 500 helsinkiläistä. Helsinkiläiset kunnallisveron maksajat kuuluvat aiempaa enemmän ylempiin tuloluokkiin. Joka toinen helsinkiläinen tulonsaaja maksoi kirkollisveroa ja heidän lukumääränsä on ollut laskussa viime vuosina. Kirkollisveron suuruus oli noin 300 euroa vuonna 2015. j.a. Isoja päätöksiä ? Eduskunta on lähitulevaisuudessa tärkeän päätöksen edessä, vapauttaako alkoholin myyntiä elintarvikeliikkeisiin, kioskeille ja huoltoasemille, kuten hallitus esittää, vai sittenkin ei. Kansaa kiinnostaa myös, miten alkoholin myyntiä ja käyttöä ohjataan verotuksella. On kiistatta selvää, että lisääntyvän päihteiden käytön seurauksena kasvavat myös haitat. Maamme talous ei yksinkertaisesti kestä enää suurempia päihdehaittoja. Yhtä selvää on päihdehaittojen kielteinen vaikutus yksilöiden ja perheiden elämään. Elämän viimeisillä metreillä kukaan ei kadu, ettei esimerkiksi ryypännyt tai polttanut enempää. Liiallista päihteiden käyttöä, usein sen vuoksi vielä etuajassa tulevan kuoleman edessä, monikin katuu. Silloin mieleen nousevat myös ne virheet ja laiminlyönnit, joita on humalapäissään aiheuttanut erityisesti perheelleen ja läheisilleen. Jotkut sanovat, että tulee elää kuin viimeistä päivää. Silloin onkin tärkeää tehdä jo nyt päätöksiä ja valintoja, joiden kanssa voi elää, niin tänään kuin sitten viimeisenäkin päivänä. Terveyttä ja turvallisuutta kunnioittavien päätösten myötä yleensä elinpäiviäkin on edessä enemmän ja parempia aikoja elämämme tärkeimpien ihmisten kanssa. Marko Kailasmaa Raittiuden Ystävät ry Toiminnanjohtaja Puheenvuoro Teemu-piispan aikaan ? Piispan virka ”on pysyvä, niin kauan kuin maailma seisoo.” Helsingin piispaksi valittu Teemu Laajasalo puhui Helsingin Seuratuvalla valintaa edeltävänä iltana puhdistautumisesta. Paimenen ääni lohdutti ja rohkaisi: ”Ei hätää, nyt käännetään uusi puhdas sivu.” Siellä kuultiin kolme ehdokkaiden tarkkaan mietittyä seurapuhetta. Isä-Teemu liikutti kuulijoita tyylillään, josta henki nöyrä ja kouliintunut seurakuntapapin kokemus. Hengen palossa karisma ja kaipaus yhtyvät. Armolahjat viettävät juhlaa siellä missä aidosti kohdataan ja rohjetaan heittäytyä elämän suureen salaisuuteen. Teemulle elävä sana tarkoittaa tapahtumaa Pyhässä Hengessä. Seurapuhe, saarna tai sakramentti, hädän kohtaaminen tai median ristituli, mikä tahansa viisaus tai vimma, Teemu-piispan katse tai käsi ei karta yhteyden rakentamista. Hänen lähellään saa tuntea hyväksyntää ja arvostusta. Teemun lähellä vaivattu sielu saa tuntea olevansa pappi, profeetta ja kuningas. Piispan virka on yhtä aikaa avara ja ahdas. Kaikkeen suureen liittyvät vaivat ja koettelemukset ovat meille jokaiselle tuttu juttu. Piispalle luontaista on teeskentelemättömyyden armolahja. Kirkon työssä kaivataan karismaa, luonnetta ja kauneutta, Armolahjat ovat moninaiset, mutta Kristuksessa koko luotu todellisuus on yksi ja yhteinen. Minua harmitti sosiaalisessa mediassa käydyn valtakeskustelun yksisilmäisyys. Joku kertoi minulle, että naisilla ei ole miesten maailmassa muka tarpeeksi valtaa. Että sellainen kirkko on mätä, joka ei osaa valita piispaksi naista. Niinkö? Vallastako olisi kysymys? Mikä potilaalle on tärkeää mennessään leikkaukseen? Sekö, että onko kirurgi mies vai nainen vai sekö, miten hän osaa tehtävänsä? Mikä on tärkeää astuessamme lentokoneeseen. Onko tärkeämpää tietää onko kapteenina mies vai nainen vai se, että hän on hyvä lentäjä? Suomen luterilainen kirkko vetää yhä enemmän naisia papeikseen. Naisten arvostus on vahva. Edellisessä piispanvaalissa äänestin naista. Irja-piispan aikana tunnelma vapautui, lempeys ja myötäeläminen pääsivät yhä enemmän innoittamaan seurakuntatyötä. Ilmapiiri muuttui runollisen lämpöiseksi. Teemu-piispa on toiminnallaan jo osoittanut, että rakkaus ei ole vain tunne vaan ymmärtämisen väline. Kun Teemu Laajasalo puhuu Jeesuksesta ei kuulijalle tule nolo olo. Saarna on liikettä mikä saa jalat alleen. Astuessani kirkkoon saarnatessani ja palvellessani koen usein jotakin uutta. Uusi kohtaa minut. Sytyttäessäni rukouskynttilän Loviisan tai Kallion maapallokynttelikköön tunnen olevani kotona. Piispanvirkaan kuuluvat omat huolensa ja puolensa, institutionaaliset, hallinnolliset haasteensa. Mutta tärkein puoli on kätketty aina viran karismaattisuuteen, hengen palavuuteen, joka saa meidät innostumaan ja jaksamaan. Alkuajoista lähtien piispat ovat seuranneet toisiaan yhtäjaksoisena ketjuna. Kirkko on olemukseltaan apostolinen, se rakentuu aina piispuudelle. Siksi nyt tehty valinta on ratkaiseva ja tärkeä. Nyt on alkanut Teemu-piispan aika. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.infp Oi niitä kesiä, oi niitä kesiä… ? … jos saisin uudelleen… tämä kesä ei nyt olisi listallani ihan päällimmäisenä! Onneksi olen sentään uimataitoinen, kesäkukkani eivät. Ne hukkuivat pikku hiljaa yksi toisensa jälkeen. Suomi ja Pohjoismaat olisivat voineet yhdessä – yhteisöllisyyttä kaivataan ja nyt ilmasto tuo sen – rakentaa Noakin arkin. Ja siihen kerätä säilytettävät kasvit. Epäilen kuitenkin, ettei se olisi pidemmän päälle onnistunut. Yksimielisyys valittavista kasveista olisi ollut vaikea saavuttaa. Yksi olisi halunnut yhtä, toinen toista. Niin tuttua, niin tuttua! Mistähän? Puutarhaa hoitaessani kuuntelin radiota. Siellä mongerrettiin jotain käsittämätöntä kieltä, josta en saanut selvää. Lausuttiin sanoja, joita en ymmärtänyt. Kävin ajoittain kastomassa, mikä asema oli päällä. Oli se kotimaan asema, mutta puhuivatko ihmiset suomea, kysyn vaan? Nykyisin ollaan huolissaan maahanmuuttajien suomenkielen taidoista, mutta minä alan olla todella huolissani suomalaisten suomenkielen taidoista. Sanat olivat eri kielten sekamelskaa, väkeviä kirosanoja sekaan ja sitten, mitä siellä oikein puhuttiinkaan?? Niin painavia asioita kuten…. sateella ulkosalla kastuu vaatteet….sateella kannattaa ottaa sateenvarjo mukaan kastumisen estämiseksi…nyt sataa, muistakaa hyppiä lätäköiden yli!! Ennen vanhaan itsestäänselvyyksien puhuminen kertoi puhujan älykkyyden tasosta. Minne älykkyys on kokonaan kadonnut? Tunnista toiseen posotetaan itsestäänselvyyksiä. Luin kesällä vanhempieni kirjeenvaihdon vuosilta 1937-44. Ainut kerta, jolloin isäni viittasi em. itsestäänselvyyksiin oli kortti talvisodasta, jossa luki suurin kirjaimin: KUMISAAPPAAT! Juuri kumisaappaista en kuullut yhtään kommenttia säätilan yhteydessä. Ne nyt varsinkin olisivat tarpeelliset sadesäällä! Viime aikoina on ilmestynyt erilaisia tutkimuksia ja julkaisuja hyvästä vanhuudesta. Kaikki vanhukset ovat erilaisia niiden mukaan. Mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Stereotyyppisiä arvostuksia ja asenteita karsastetaan. Kuten, että vanhuksen kuuluisi istua kiikkustuolissa ja miettiä menneitä. MITÄ, minähän juuri haluaisin istua kiikkustuolissa, mutta kiikkustuoli ei mahdu kämppääni! Missä on se erilaisuuden ja yksilöllisyyden arvostaminen loppujen lopuksi (kysyn vaan?), kun ensimmäisenä ei sitten jotain tyyliä arvosteta olleenkaan! Miksiköhän tämän kesän jälkeen yhä useammin tulee mieleeni M. Kurosen mietelause: Jos on valittava tyhmyys tai synti, valitse synti. Sen saa anteeksi tyhmyyttä ei. Elina Kuosmanen Museokortin Rakkausjuoksu yhdistää kulttuurin ja kuntoilun ? Syksyn lempein urheilutempaus lauantaina 26.8. klo 13-16 järjestetään kahden vantaalaisen museon ja Museokortin voimin. Suomen Ilmailumuseo ja Vantaan kaupunginmuseo järjestävät opastetun urheilutapahtuman, joka yhdistää kulttuurin ja kuntoilun. Tapahtuman aikana kuntoilijat kulkevat opastetuissa ryhmissä Ilmailumuseolta kaupunginmuseolle. Museokortin Rakkausjuoksu starttaa kello 13 alkuverryttelyllä Ilmailumuseon näyttelyssä. Samalla kun ilmailuhistorian huippuhetket tulevat tutuksi, valmistaudutaan tulevaan urheilusuoritukseen. Lempilenkille lähdetään kello 13:45 museon oppaiden kanssa. Reitin voi kulkea kävellen, juosten tai pyöräillen. Kuntoilijoille tarjoillaan tietoiskuja rakkaudesta ja Vantaan historiasta matkan varrella. Maali on Vantaan kaupunginmuseolla, jossa on esillä Rakkauden tiloja – Tunteiden kiitotiellä -näyttely. Näyttelytiloissa järjestetään klo 15 loppurentoutuksena aikuisten satutunti. Kirjastotäti Venla Venuksen ja hänen vastinkappaleensa Tapion satutunnilla päästään kuulemaan kirjallisuuskatkelmien lisäksi suhteettomia lauluja parisuhteesta. Pääsymaksut: Museokortilla ilmainen, ilman Museokorttia 10 € aikuiset, 7 € lapset (7–17-vuotiaat), € lapset alle 7 vuotta. Tapahtumaan ei ole ennakkoilmoittautumista. Mukaan pääsee saapumalla paikalle. Suomenlinnan lauttaterminaali uudistui ? Suomenlinnassa sijaitsevan lauttaterminaalin uudistustyöt ovat valmistuneet. Lauttaterminaalissa on muun muassa parannettu kulkuyhteyksiä ja siistitty ympäristöä. Alueella tehdään vielä viimeistelytöitä. Uudistustyöt käynnistyivät syksyllä 2016. Terminaalin kulkuyhteyksiä on parannettu erottamalla saapuvien ja lähtevien matkustajien kulkureitit selkeämmin toisistaan. Uusilla järjestelyillä pyritään vähentämään ruuhkaisuutta ja nopeuttamaan lautan tyhjentämistä ja lastaamista. Terminaalialueen odotuskatos on kunnostettu ja aidat ja portit uusittu. Alueen ilmettä on kohennettu istutuksilla ja aidoilla. Terminaalin uudistamisen yhteydessä lauttaterminaaliin rakennettiin Suomenlinnan asukkaille tarkoitettu kulkuportti. Kulkuportti nopeuttaa asukkaiden siirtymistä lautalle ja maihin. Kulkuportti toimii kulkutunnisteella, joita myönnetään Suomenlinnassa vakituisesti asuville. Kulkutunnisteita myöntää Suomenlinnan Liikenne Oy. Lisätietoa Suomenlinnan Liikenne Oy:n verkkosivuilla www. suomenlinnanliikenne.fi/fi/ Ajankohtaista. Suomenlinnan lauttaterminaalia käyttää vuosittain noin 2 miljoonaa matkustajaa.
5 Viikot 34-35 • Nro 15 M unkin S eutu Helsingin seudulle rakennetaan ennätysmäärä asuntoja ? Asuntotuotannon aloitukset ovat nousseet ennätykselliselle tasolle, sillä vuoden pituisella jaksolla huhtikuusta 2016 maaliskuuhun 2017 aloitettiin 16 500 asunnon rakentaminen. Rakennuslupia myönnettiin suunnilleen yhtä suurelle asuntomäärälle. Kyseisellä ajanjaksolla Helsingin seudulla valmistui 13 500 asuntoa. Tänä vuonna alueelle valmistuu noin 15 000 uutta asuntoa. Kauppakamari on korostanut erityisesti kohtuuhintaisten vuokraja omistusasuntojen tarvetta, sillä asumisen kalleus estää työvoiman saantia. – Pääkaupunkiseudun kalliit asuntojen hinnat ja vuokrat verrattuna muun Suomen hintoihin vähentävät halukkuutta ottaa työpaikka vastaan tältä alueelta, muistuttaa Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä. Helsinki jäänyt jälkeen ympäryskuntien aktiivisuudesta Asuntotuotannon asukaslukuun suhteutetut erot ovat kasvaneet varsin suuriksi Helsingin seudun kuntien välillä. – Viime vuonna koko seudulla valmistui keskimäärin 8,5 asuntoa 1 000 asukasta kohti. Helsingin suhdeluku, 7 asuntoa 1 000 asukasta kohden, jäi selvästi seudun keskiarvosta, Perälä kertoo. Asuntotuotanto oli suhteellisesti vilkkainta Järvenpäässä (18 asuntoa 1 000 asukasta kohden) Sipoossa (16,5 asuntoa 1 000 asukasta kohden). Niin Vantaalla kuin Mäntsälässäkin suhdeluku nousi 13,5:een. Espoossa tuotannon suhteellinen vilkkaus oli koko seudun keskitasoa. Vähiten asuntoja suhteessa asukaslukuun valmistui Kauniaisissa, Pornaisissa, Vihdissä ja Hyvinkäällä. Rakentamisen painottuminen kerrostaloihin pienentää asuntojen keskikokoa Vaikka valmistuneiden asuntojen määrä on lähtePuukerrostalohankkeiden rakentaminen jatkuu Honkasuolla. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen. nyt nousuun, valmistuneiden asuntojen pinta-alasumma on vuodesta 2011 vuoteen 2016 pysynyt samalla tasolla, noin 800 000 huoneisto-m2 / vuosi. Uusien asuntojen pinta-alasumman pysyminen samalla tasolla asuntojen määrän lisäyksestä huolimatta perustuu valmistuneiden asuntojen keskikoon tuntuvaan alenemiseen. Muutos oli jyrkin KUUMAkunnissa (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti), joissa keskikoko pieneni kolmanneksella. Myös Espoossa ja Vantaalla keskikoot supistuivat tuntuvasti. Sen sijaan Helsingissä uusien asuntojen keskikoko laski vain vähän, selviää Helsingin seudun kauppakamarin teettämästä Toimialakatsauksesta. – Muutoksen taustalla on asuntotuotannon painottuminen entistä enemmän kerrostaloihin pientalojen kustannuksella erityisesti pientalovaltaisella KUUMAseudulla, mutta myös Espoossa ja Vantaalla. Asuntokoot ovat pienentyneet myös kaikissa talotyypeissä. Pinta-alasumma kääntynee selvään nousuun vasta kuluvan vuoden aikana. Toimialakatsauksen tietolähde: Tilastokeskus, rakennusja asuntotuotantotilasto Kaupunginvaltuutettujen asuinpaikat painottuvat kantakaupunkiin ? Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittu Helsingin kaupunginvaltuusto painottuu kantakaupunkiin. Peruspiireistä eniten valtuutettuja saivat Kampinmalmin, Vironniemen ja Kallion peruspiirit. Yhteensä 85:stä valtuutetusta Kampinmalmissa asuu peräti 15 ja Vironniemelläkin yhdeksän. Lisäksi valtuustossa ovat hyvin edustettuina Lauttasaaren ja Ullanlinnan peruspiirit. Kannelmäki (14 00 asukasta) ja Pihlajamäki (12 500 asukasta) ovat suurimmat asuinalueet, joilla asuvista ei valittu yhtään valtuutettua kaupunginvaltuustoon vuoden 2017 vaaleissa. Yleisesti ottaen valtuutetut asuvat keskimäärin varsin hyväosaisilla alueilla. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tutkimuskatsauksesta. Alueellinen äänestysaktiivisuus vaihteli vaaleissa Helsingin äänestysprosentti kevään 2017 kuntavaaleissa oli 61,8 %, kun koko maassa se oli 58,9 %. Äänestysprosentti nousi Helsingissä hieman edellisistä vuoden 2012 kuntavaaleista, joissa se oli 57,4 %. Edellisen kerran yli 60 % äänestysaktiivisuuteen päästiin vuonna 1992. Eri kaupunginosien välillä oli suuria eroja äänestysaktiivisuudessa. Aktiivisimmalla äänestysalueella Paloheinässä äänestysprosentti oli 81,2 %, kun se hiljaisimmalla äänestysalueella Kontula C:ssä jäi 41,1 prosenttiin. Äänestysaktiivisuuteen vaikutti alueen sosioekonominen status. Puolueiden kannatus vaihteli alueittain sosioekonomisen rakenteen mukaisesti. Alimman tulotason alueilla äänet jakautuvat kuitenkin selvästi tasaisemmin eri puolueiden välillä kuin korkeimman tulotason alueilla, joilla kokoomuksen suosio on ylivoimainen. Poikkeuksen puolueiden kannatusprofiileihin muodostaa vihreät, joiden kannatus vaihtelee alueittain enemmän alueen koulutustason kuin tulotason mukaan. Helsingin Itäisen ja Pohjoisen kantakaupungin äänestyskäyttäytyminen on poikkeuksellista muuhun kaupunkiin ja Suomeen verrattuna. Vuoden 2017 vaaleissa esimerkiksi Kallion peruspiirissä useampi kuin joka toinen äänestäjä äänesti joko vasemmistoliittoa tai vihreitä. Yli 40 % kannatukseen nämä puolueet ovat yltäneet Kalliossa jokaisessa kuntavaalissa 2000-luvulla, joten punavihreä kupla vaikuttavaakin olevan jo varsin kiinteä pallo. Osittain äänestyskäyttäytyminen selittyy alueen poikkeuksellisella väestörakenteella: Kalliossa asuvista yli puolet on iältään 20–39-vuotiaita, kun koko kaupungissa ikäryhmään kuuluu yksi kolmasosa. Lisäksi Kalliossa asuvista lähes puolet kuuluu ammattitilastoaineiston mukaan erityisasiantuntijoiden tai asiantuntijoiden ammattiryhmiin. Kallion yli 25-vuotiaista asukkaista lähes puolella oli vuonna 2016 myös korkea-asteen tutkinto. Kaikki nämä määreet korostuvat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajaprofiileissa. Jan Vapaavuori löi Raimo Ilaskiven Vaalit olivat Helsingissä poikkeukselliset, sillä niissä valittiin ensimmäistä kertaa pormestari. Kaikkien kahdeksan eduskuntapuolueen pormestariehdokkaat valittiinkin valtuustoon. Suomen kuntavaalien historian suurimman henkilökohtaisen äänimäärän sai kokoomuksen Jan Vapaavuori, joka sai 29 745 ääntä eli 5,63 % äänioikeutettujen äänistä. Määrä on toki ennätyksellisen suuri, mutta miltei samaan osuuteen ylsi kokoomuksen Raimo Ilaskivi vuoden 1968 vaaleissa. Tällöin hän sai 20 910 ääntä eli 5,55 % äänioikeutettujen äänistä. Äänestysaktiivisuuden ja äänestyskäyttäytymisen lisäksi julkaisussa käsitellään kaupunginvaltuuston koostumusta ja valtuutettujen asuinpaikkajakaumaa. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esitetään myös historiallinen katsaus vuosien 1918 ja 1968 vaaleihin. Mauno Koiviston muistelmat uusintapainoksina ? Presidentti Mauno Koiviston muistelmateokset Kaksi kautta I – Muistikuvia ja merkintöjä 1982–1994 ja Historian tekijät – Kaksi kautta II julkaistaan uusintapainoksina elokuussa. Alun perin 1990-luvun puolivälissä ilmestyneiden teosten painokset ovat olleet pitkään loppuunmyytyjä. Uudet painokset muistelmista ilmestyivät 1.8.2017 Tammen kustantamina. Mauno Koivisto (1923– 2017) toimi Suomen tasavallan presidenttinä kaksi perättäistä kautta 1982– 1994. Heti virkakautensa päätyttyä hän julkaisi kaksiosaiset muistelmansa, joissa hän tuoreeltaan kertoi presidenttikauden ratkaisuistaan ja niiden taustoista. Vuonna 1994 ilmestynyt Kaksi kautta I – Muistikuvia ja merkintöjä 1982–1994 keskittyy sisäpolitiikkaan. Siinä käydään läpi muun muassa presidentti Koiviston näkemyksiä hänen kausiensa aikaisista hallitusratkaisuista, 1980-luvun talouspolitiikasta ja Suomen ajautumisesta 1990-luvun lamaan. Vuonna 1995 ilmestynyt Historian tekijät – Kaksi kautta II puolestaan tarkastelee presidentti Koiviston toimintaa ulkopolitiikan johtajana. Suomen puolueettomuusaseman turvaamisen ohella Koivisto osallistui presidenttikausiensa aikana kansainvälisten kysymysten selvittämiseen tavoilla, jotka tulivat julki ensimmäistä kertaa muistelmissa. Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi alun perin Kirjayhtymän julkaisemat muistelmat uusina painoksina ja uusilla kansilla 1.8.2017.
6 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 34 MA 21.8. Veini, Soini TI 22.8. Iivari, Iivo KE 23.8. Signe, Varma TO 24.8. Perttu PE 25.8. Loviisa LA 26.8. Ilmi, Ilma, Ilmatar SU 27.8. Rauli VIIKKO 35 MA 28.8. Tauno TI 29.8. iina, Iines, Inari KE 30.8. Eemeli, Eemil, Eemi TO 31.8. Arvi PE 1.9. Pirkka LA 2.9. Sini, Justus, Sinikka SU 3.9. Soile, Soili, Soila Jo linnun kävelystä huomaa, että sillä on siivet. Antoine-Marin Lemierre (1723-1793) Päivyri Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 Hanki elämä Piknik-tapahtuma Harakan saarella ? Juhli luontoa. Piknik –tapahtuma meren rannalla Harakan saarella 26.elokuuta kello 14 – 18. Suomen luonnon päivän tapahtuma. Ohjelmassa perhosretki, geologiaretki, lauluesityksiä, meritarinapaja, yhteislaulua ja nuotio kuumana. Mukaan omat eväät. Rannalla myynnissä kahvia ja tuoretta pullaa. Aurinkoisella säällä eväät voi myös lämmittää aurinkogrillillä tai aurinkouunissa. Vapaa pääsy. Yhteysvene lähtee Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista, Café Ursulan vierestä, Ehrenströmintie 3, menopaluulippu aikuiset 5 €, lapset ja eläkeläiset 2 €. Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30–17.15 seurakuntatalossa. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. Iltatee to klo 18.30 seurakuntasalissa. Huikon kartanon rippikoulun konfirmaatiomessu su 27.8. klo 11. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen. Kirkkokuoron harjoitukset alkavat to 31.8. klo 18 kirkossa. Tervetuloa entiset ja uudet laulajat laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. Kuggom rippikoulun konfirmaatiomessu la 2.9. klo 13. Tiina Tuohimaa, Hetu Saarinen, Senni Valtonen. Messu su 3.9. klo 11. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen. Hyvän mielen kuntojumppa +65 alkaa ma 4.9. klo 10. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e. Merimieskirkkopiiri joka toinen ma klo 14 päätykamarissa, alkaa 4.9 ja kokoontuu parillisilla viikoilla. Kirjallisuuspiiri ma 4.9. klo 18.30 srk-talon alakerrassa. Minna Rytisalo: Lempi. Yhteyshenkilö Kati Lind p. 04 14615946. Avoin aulakahvila keskiviikkoisin klo 13 kirkossa, alkaa 6.9. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Tievatuvan rippikoulun konfirmaatiomessu la 26.8. klo 13. Tarja Frilander, Senni Valtonen. Verkoston messu sunnuntaisin klo 17. Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30– 11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 lastentilassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Ensilapsikerho maanantaisin klo 1516.30 lastentilassa. Levollisuuden messu la 2.9. klo 18 kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus. Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tiedustelut Mia Salmio p. 09 2340 5128. Olohuone tiistaisin klo 13–15 kirkon aulassa, alkaa 5.9. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16– 18 kirkossa, 11.9. alkaen. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 kirkon aulassa. Ohjelmassa hartaushetki, kahvit ja seurustelua, HUOM! alkaa 14.9. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Avoin luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30 -19. Kerho kokoontuu Lehtisaaren kappelilla 21.8., 28.8., 11.9. ja 18.9. ja Munkkivuoren kirkolla 2.10., 9.10., 23.10. ja 31.10. Luontoperhekerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa, lähiluonnon tutkimiseen ja ihmettelyyn. Kerhon aikana nautitaan omia eväitä. Kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi ? Ihminen valitsee elämänsä aikana monenlaista aina sen mukaan, mitä sillä hetkellä tahtoo ja tarvitsee. Kun katson elämääni taaksepäin, huomaan, että kaikki valintani ovat rakentaneet minusta sellaisen kuin nyt olen. Jos olisin valinnut toisin, olisin toisenlainen. Olenko siis tyytyväinen siihen, mitä nyt olen, vai tyytymätön? Jos olen tyytymätön, minulla on kaksi tietä, joista valita. Voin jäädä katumaan menneitä valintojani ja jämähtää kysymään, miksi minulle aina käy näin. Sitten vaivun itsesääliin – ja itsesääli pilaa lopun elämän. Se kietoo mielen tahmaiseen verkkoon, vie kyvyn nähdä tietä eteenpäin ja kangistaa lopulta tahdon valita enää mitään, kun kohtalo on näin kaiken sanellut. Toisaalta voin valita aivan toisen tien. Tarkastelen mennyttä elämääni ja hyväksyn sen. Parhaani tein niissä olosuhteissa, sen minkä osasin. Miten tästä jatkan? Millainen tahdon olla? Miten tahdon elää? Tuijotanko vain omaa napaani vai avarrunko, uskaltaudunko katsomaan toisia ihmisiä silmiin ja hankkimaan itselleni elämän? Sillä loppujen lopuksi elämä on hankittava asia. Ihmistä ei ole tarkoitettu tahdottomaksi ajelehtijaksi. Eivätkä onnellisuus ja mielen rauha tule annettuina. ”Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa, ottakaa oppia menneistä ajoista! Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä, niin löydätte rauhan”, itse Jumala aktivoi ihmistä Jesajan kirjassa toimimaan hyvän elämän puolesta. Elämä on matka täynnä tienristeyksiä. Se on eksymistä, oppimista ja palaamista oikealle tielle Jumalan armollisen katseen alla. Suunnistamiseen on tarkoitus pyytää apua Jumalalta ja toisilta ihmisiltä, sillä matkalla ei olla yksin. Ja matkan varren maisemista kuuluu nauttia. Aina silloin tällöin voi sitten katsahtaa taaksepäin ja todeta, että tähän ja tällaiseksi olen tullut. Mites tästä taas eteenpäin? Freija Özcan Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja ja pappi Diakonissalaitos kokeilee ja etsii rajoja teatterin avulla ? Milloin sinun rajojasi on ylitetty? Mitä sitten tapahtui? Diakonissalaitoksen valtaa ja rajoja pohtiva yhteisöllinen teatteriprosessi ja -esitys valittiin osaksi Opetusja kulttuuriministeriön strategista kokeilua kulttuurin ja taiteen vaikutuksista hyvinvointiin. Koko kortteli erilaisine ihmiseen on mukana tuotannossa ja kortteli on myös esityspaikka. ”Tässä menee raja – laulu unelmien huomisesta” juhlistaa Helsingin Diakonissalaitoksen 150-vuotista taivalta heikoimman puolustajana. Elokuussa vain kaksi kertaa esitettävä esitys kysyy, kuka määrittelee paikkamme? Kenellä on oikeus puhua ja ketä kuunnellaan? Miksi on niin pelottavaa ottaa ohjat käsiinsä ja sanoa: Tässä menee raja! ”Tässä menee raja – laulu unelmien huomisesta” on esitys, jonka tekee koko yhteisö yhdessä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Diakonissalaitoksella pidettyjen työpajojen, keskustelujen ja kirjoitustehtävien kautta ohjaaja Sirpa Riuttala on etsinyt niin työntekijöiden kuin asiakkaiden tuntoja ja näkökulmia. – Laitoksen asiakkaat – yhteiskunnan notkelmiin pudonneet – kokevat rajoja maailmaan ja siellä toimimiseen ihan perustilanteissa, miten heitä katsotaan ja kohdellaan kaupassa ja baarissa. Toisaalta Alppikadun korttelikin sisältää suljettuja ovia: joku arvioi joka päivä korvaushoidon asiakkaalle, voitko sä saada lääkkeen. Samaan aikaan työntekijöiden tekemä rajaaminen on sitä samaa rajaamista, mitä olisi ollut asiakkaiden kannalta hyvä olla jo lapsena, Riuttala kuvaa. Samaa mieltä on myös kulttuurin ja liikunnan tuottaja Anssi Pirttineva Helsingin Diakonissalaitokselta. – Henkilökohtaiset ja yhteiskunnalliset rajat ovat näkyvissä kaikkialla. Rajojen vetäminen on myös Helsingin Diakonissalaitoksen hoidollisen kulttuurin tärkeimpiä perustoja. Rajojen asettaminen ja jatkuva uudelleenmäärittely kuuluu toimivaan yhteisöön, eikä se ole koskaan helppoa. Yhteisön tekemä teatteri auttaa organisaation sisäisen ymmärryksen lisäämisessä sekä avaa ulkopuolisille näkökulmia HDL:n toimintaan ja kulttuureihin, Anssi Pirttineva sanoo. Itse esitys levittäytyy koko Alppikadun kortteliin. Yleisö saa kulkea vaikuttavan taiteellisen ja yhteiskunnallisen matkan, joka avaa uusia näkökulmia HDL:n toimintakulttuureihin sekä Diakonissalaitoksen korttelin eri tasoja, kulttuureja ja sen kiehtovaa historiaa. Esityksen ohjaaja on Sirpa Riuttala ja esityksen toteuttavat Helsingin Diakonissalaitoksen asiakkaat ja työntekijät yhdessä Koiton laulun, HOS Big Bandin, Ylioppilasteatterilaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Esitykset ke 30.8 klo 13 ja 18. Alppikatu 2, 00530 Helsinki Kesto 1h. Esitys ulkotiloissa. Maria Jotunin klassikosta uusi, raikas toteutus ? Helsingin Kaupunginteatterin peruskorjatun pienen näyttämön syyskauden avaa Maria Jotunin Kultainen vasikka 31. elokuuta. Ohjaaja Heidi Räsänen tuo Jotunin henkilöt tähän päivään klassikon raikkaassa uudessa toteutuksessa. Näytelmä kertoo epävakaiden olojen ja puutteen keskellä keinottelemaan ryhtyvistä ihmisistä, jotka unelma nopeasta rikastumisesta ja sen tuomasta turvasta sokaisee. Kaikki on kauppatavaraa, myös rakkaus. Niukkuudessa elävän valokuvaaja Ahlroosin perheen kahdesta tyttärestä Lahja on vielä naimaton ja Eedit elää avioliitossa rehellisen liikemiehen Jaakon kanssa, mutta alkaa äitinsä tavoin haaveilla rikkauksista ja leveämmästä elämästä. Kumpi vie voiton, raha vai rakkaus? – Jotunin kiehtovassa ihmiskuvassa henkilöhahmoja eivät rajoita patriarkaaliset sukupuoliroolit. Satavuotias teksti mahdollistaa rohkean tämän päivän näyttämömaailman. Visuaalisuudeltaan esitys on maaginen ja tunnistettava nykyaika ja mennyt kietoutuvat yhteen. Häikäilemätön ahneus ja ylitsevuotavat intohimot ajavat ihmiset tekemään sopimuksia ylitse moraalinsa. Viattomaksi tekeytyminen on teeskentelyä. Omatunto kolhiintuu ja moraali näyttäytyy tekopyhyytenä, luonnehtii ohjaaja . Rooleissa nähdään Rauno Ahonen, Heidi Herala, Sanna-June Hyde, Petrus Kähkönen, Tuukka Leppänen, Vappu Nalbantoglu, Helmi-Leena Nummela, Jari Pehkonen, Ursula Salo ja Aino Seppo. Näytelmän visuaalisen ilmeen ovat suunnitelleet lavastaja Antti Mattila, pukusuunnittelija Sanna Levo ja valosuunnittelija Mika Ijäs. Äänisuunnittelusta vastaa Eradj Nazimov, ja äänimaailmaa luo vahvasti myös Petrus Kähkösen esittämä sellomusiikki. Kultainen vasikka -ensiilta 31.8.2017 Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä.
7 Viikot 34-35 • Nro 15 M unkin S eutu Lasten Festarit teki kaikkien aikojen yleisöennätyksen Lasten Festarit tekee arvokasta työtä maksuttoman lastenkulttuurin puolesta järjestämällä vuosittain suurenluokan festivaalit, joihin jokainen lapsi ja läheinen voi osallistua lähtökohdista riippumatta. Kaupunkipyörillä poljettu jo yli miljoona matkaa Jatkoa sivulta 3 ? – Olemme todella innostuneita voidessamme julkistaa Lasten Festarien tehneen kaikkien aikojen yleisöennätyksensä: 15 000 kävijää on todella hieno tulos! Aloitamme samantien ensi vuoden tapahtumamme järjestelyt, jotta pystymme ensi vuonna tuottamaan vieläkin hauskemman kesäpäivän kaikille kävijöille lähtökohdista riippumatta. Tapahtuma sujui tuttuun tapaan vailla järjestyshäiriöitä ja järjestelyitä oli pystytty kehittämään edellisvuosista huomattavasti. Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen, kertoo tapahtuman pääkoordinaattori Doris Tuohimaa. Lasten Festarit on Keskuspuiston nuorkauppakamari Helsinki ry:n ja PuskaPromotion osuuskunnan yhdessä toteuttama ilmainen lastenkulttuuritapahtuma, jonka tavoitteina on edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ja lasten tasapainoista kasvua kulttuuri-, liikuntaja puuhastelukokemuksien kautta. Tapahtuma ei tavoittele toiminnallaan voittoa ja se tuotetaan pääosin vapaaehtoisvoimin. Yhdessä ja Ekologisuus Tänä vuonna tapahtuman teemoina olivat Yhdessä ja Ekologisuus, joita heijasteltiin niin ohjelmassa kuin alueella tarjottavissa aktiviteeteissakin. Myös jätteiden lajitteluun oli ensimmäistä kertaa satsattu. Tapahtuman viralliseksi maskotiksi valittiin Roskisnalle, joka tulevinakin vuosina antaa lapsille neuvoja planeettamme suojelemiseksi. Tapahtuman pääesiintyjä Kikattava Kakkiainen keräsi ison yleisön ja muutkin esitykset olivat suosittuja. – On mahdotonta nostaa yhtä parasta asiaa koko päivästä, täällä oli niin paljon kivaa ja monipuolista tekemistä lapsille, että varmasti jokaiselle löytyi jotain. Ensi vuonna tulemme varmistamaan erityisesti vauvojen ja pienten taaperoiden aktiviteettipisteiden löytymisen alueelta, niitä oli tänä vuonna hieman vähäisesti. On monta muutakin kehityskohdetta, ei saa jäädä lepäämään laakereilleen. Tästä on hyvä jatkaa Lasten Festareiden kehitystyötä, pääkoordinaattori Doris Tuohimaa jatkaa. Maksuton lastenkulttuuri Lasten Festarit tekee arvokasta työtä maksuttoman lastenkulttuurin puolesta järjestämällä vuosittain suurenluokan festivaalit, joihin jokainen lapsi ja läheinen voi osallistua lähtökohdista riippumatta. Lasten Festarit on kesäloman huipennus, josta riittää kerrottavaa kavereille pitkäksi aikaa. Tapahtuman myötä kaupunkikulttuuri ja lastenharrasteet tulevat tutummiksi ja lapset saavat uusia virikkeitä myös myöhempää varten. Lasten Festarit tuo yleisölle esille monipuolisesti eri toimintaa, harrastuksia ja lapsiperheen arkea kulttuurisesti ja liikunnallisesti rikastuttavaa sisältöä. Tapahtuma tukee myös lastenkulttuurin kehittymistä pääkaupunkiseudulla tarjoamalla tilaisuuden eri toimijoiden kohtaamiseen. Lasten Festarit järjestetään jälleen elokuussa 2018. Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Runopalsta Tähdet Kun katselee tähtiä taivahan, luulee että kaikki on samanlaisia. Vaan kaikki nuo tähdet kirkkahat kovin lie erilaisia. Ne niin kaukana kaikki on toisistaan. Kenties erilaisia muodoltaan. Vaan aina tähti pienikin maailmaan yhtä kirkasta valoaan loistaa, kuten tähti ain suurempikin. Näinhän usein myös elossa ihmisen, pieni säteilee kirkkaimmin, tuo valoaan elämään ihmisten. Olavi Kylliäinen Kaupunkilaiset ovat ottaneet kaupunkipyörät omakseen. Kuva: HKL, Jesse Ukkonen Jatkoa sivulta 3 ? Yli miljoonan yksittäisen matkan lisäksi palvelun keskimääräinen käyttäjämäärä löi uuden ennätyksen elokuun toisella viikolla: jokaisella pyörällä poljettiin keskimäärin 9,7 matkaa päivässä, mikä on kansainvälisesti verrattuna huimaava luku. – Palvelun suuri suosio on ilahduttavaa ja kertoo siitä, että kaupunkilaiset ovat todella ottaneet kaupunkipyöräpalvelun omakseen, sanoo HKL:n toiminnanohjausyksikön johtaja Karoliina Rajakallio. Kaupunkipyöräpalvelun suuri suosio on kaupungille myös taloudellisesti positiivinen asia: tähän mennessä tuloja palvelun käytöstä on kertynyt jo yli 860 000 euroa. Koko kaudeksi on nyt rekisteröitynyt noin 33 000 henkilöä. Suuri luku kertoo siitä, että palvelua käyttävät erityisesti helsinkiläiset itse: turistien ja kokeilijoiden määrä on huomattavasti pienempi. – Kaupunkipyöräpalvelun suuren käyttäjämäärän vuoksi käyttäjien on hyvä huomioida, että ruuhkahuiput ja massatapahtumat kuormittavat palvelua ja voivat aiheuttaa ajoittain tyhjiä ja täysiä telineitä. Teemme kuitenkin järjestelmäoperaattori CityBike Finlandin kanssa kaikkemme, jotta pyörien määrää saataisiin tasattua, kertoo Rajakallio. CityBike Finland Oy seuraa ajantasaisesti pyörien käyttöastetta ja asemien tilannetta ja siirtää pyöriä kysynnän mukaan telineiltä toiselle. Pyörien kuljetusautoja on liikkeellä useita päivittäin, ja resursseja lisätään tarpeen mukaan. Tuomiokirkon kryptan näyttelyssä juhlitaan satutaiteen mestaria ? Helsingin tuomiokirkon kryptassa elokuun alussa 2.8. aukeaa näyttely, jossa on esillä satutaiteen mestarin Aleksander Lindebergin (1917–2015) töitä. Näyttely juhlistaa monipuolisen taiteilijan syntymän 100-vuotisjuhlaa. Kryptassa on nähtävillä taiteilijan TK-piirroksia, satukuvituksia ja muuta kirjagrafiikkaa sekä julisteita, muotokuvia, maisemamaalauksia ja puvustusluonnoksia. Pitkän uransa aikana Lindeberg erikoistui kuvitustaiteeseen ja muotokuvamaalaukseen. Hän työskenteli myös animaation parissa sekä suunnitteli näyttämölavastuksia ja –pukuja. Juhlanäyttely Helsingin tuomiokirkon kryptassa 2.8.-20.8.2017. Näyttely ja kahvila Café Krypta avoinna ma–la klo 11– 17 ja su klo 12–17. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kulku Kryptaan Kirkkokadun kautta (Kirkkokatu 18) tai hissillä kirkkosalista.
8 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu Risto Kolanen: Keskikesän kulttuurikierros Kulttuuri ? Rikun kesäpiha on uusi löytö. Richardin kirjaston Taidelainaamossa oli erilaisia teemoja lapsille, vanhemmille ja isovanhemmille. Tiina Tikkanen luki runojaan tyhjän kodin tunnoista, kun lapset ovat lähteneet. Ihmiset saivat itse maalata öljyväritöitä kuvataiteilija Anna-Leena Vilhusen johdolla. Tulin paikalle, kun oivaltavia, ihmisläheisiä kupletteja tekevä Tuija Rantalainen lauloi. Rikun kesäpiha on auki monena päivänä kesän aikana. Saimme kahvia ja vohveleita pihalla, joka pienestä koostaan huolimatta oli matoilla ja pöydillä tiiviiksi koottu. Lisää tällaista stadin kesään. Valistusaikaa tyylillä Les Lumières -festivaali oli taas, jo 15. kerran, Suomenlinnassa ja Ritarihuoneella. Ohjelman peruspilarina on aina lauantai-illan idyllinen musiikkija kertomushetki Tenalji von Fersenin linnoituksessa Suomenlinnassa. Sunnuntai-iltana vuorossa on konsertti Ritarihuoneella sukuvaakunoiden alla. Festivaali tuo tietoisuuteemme valistusajan ajattelua, kulttuuria ja musiikkiperinnettä, jotka taiteellinen johtaja Maija Rumpunen on ideoinut. Nyt oltiin lähellä Ranskan vallankumouksen tasavaltalaisaatteita; monet ajan klassiset säveltäjät ja orkesterijohtajat horjuivat Ludvigin hovin ja jakobiiniaatteiden välissä. Vuoden teema on ”Vallankumouksen naiset”, Maria Antoniettesta naisten koulutushaasteisiin, joita filosofit tukivat. Linda Zilliacus ja Joachim Wigelius vastasivat tekstipätkistä, suomeksi, ruotsiksi ja ranskaksi. Belgialainen Guy Van Waas johti Les Agrémens -orkesteria, jonka baritonina baritoni Pierre-Yves Pruvot ja sopraanona Amélie Renglet loistivat. Orkesterilla on vahvat vilunsoittajat perustana. Torikorttelit heräävät musiikkiin Aleksanterinkadun ympäristön Torikortteleita on laitettu uusiksi. Usein niissä näkee vain harhailevia turisteja. Helsinki Chamber Music Festival tarjosi kolmena päivänä keskikesällä hienoja, enimmäkseen ilmaisia kokemuksia. Tangokonsertti oli Falkmanin pihalla kaupunginmuseon vieressä. Balderin sali ja Kaupungintalo olivat myös areenoina. Olin itse olutravintola Bryggerin sisäpihalla Sofiankadun ja Unioninkadun välissä, kun ”Klasarit viihteellä” -soittajat esittivät viuluja sellopainotuksella kansainvälisillä kokoonpanoilla. Koloratuurisopraano Pia Komsi esitti Aija Puurtisen sävellyksen Nils-Aslak Valkeapään saamerunoihin ja encorena ”Summertime”. Kuulimme myös Jaani Helanderin viiden sellon ryhmän Piazzola-tangon, jossa kolme naista tanssi paljain jaloin pihalla. Caisa tanssi kesän Äänimaisemaa, liikettä ja videotaidetta eri tavoin yhdistelevä poikkitaiteellinen nykytanssiteos oli hienovarainen Land(e)scapes kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa. Poikkitaiteellisen esityksen inspiraatio kumpuaa luontomaisemien kohtaamisesta ja niiden kohtalosta. Tanssiteoksen ajankohtainen teema pohtii suhdettamme luontoon ja sen katoavaisuuteen nykymaailmassa, jossa talouden lait ja tarpeet ovat vallalla. Helsingissä asuvien kreikkalaissyntyisen Laonikos Psimikakis-Chalkokondyliksen äänisuunnittelu ja belgialaisen videotaitelija Jeroen Sebrechtsin teokset koettiin. Teoksen koreografi ja tanssija oli Nadja Pärssinen, jonka esitys oli kaunis. Juhannuksen alla tunnelmaan viritti mainiosti ”Sielunpalautus”, jossa vanhat kulttuurit tuotiin nykyaikaan chileläistaustaisen tanssitaiteilija Gabriela Aldanan ja Tuomas Rounakarin shamaaniviulun yhteisvoimalla. Kuulimme laulua, noitarumpua ja koimme lavalle heijastettuja luontokuvia ja tanssia, ihmisen kannattelua. Kapsäkin huumoria Pride-viikolla – Mut mussa ei oo mitään / Mussa ei oo mitään muuta / Olen vielä samanlainen / sama mieli, sama sydän / Sama nainen, sanat Chisun laulusta olivat tunnuksena Pride-viikolla Hämeentien Kapsäkissä, jolla oli ohjelmaa eri näkökulmasta. Täysi teatterisali sai nauttia suomalaisen drag-viihteen varhaisen veteraanilegendan Pola Ivankan ja uudemman tulokkaan NikoLan lauluista englanniksi ja suomeksi. DragQueenit suosivat usein pateettisia voimalauluja, joten pelkkä piano riitti säestykseen. Mikko Mattila hakkasi koskettimia sormet ruvella täydellä tuntipalkalla. NikoLa on ollut alalla toistakymmentä vuotta dragesiintyjänä, mutta uskalsi vasta nyt laulaa. Äänivaroja ja lavakarismaa on. Nuori Luka Tienhaara tuli mukaan aika lopussa ”Eläköön elämä” -kappaleeseen. Loppukiitosten aikana ensikertalainen ei oikein tiennyt, miten kääntyä. Aivan hervotonta oli Drag Impro toisena iltana. Minna Kivelä on alan kruunamaton kuningatar, mutta Kristiina Puukko ja Atso Akkanen nousivat uusina taitureina esille. Yleisö oli valmiiksi draghuumoritilassa ja meno vain yltyi illan aikana. Puukon panomies Mara tai Akkasen Marjut Kannelmäestä parinhakupuuhissa hersyttivät nauruhermojamme. Roihuvuoren nuorten vahva ryhmä Lapinlahden Lähde petraa tarjontaansa koko ajan vanhassa sairaalarakennuksessa. Stara, kaupungin rakennuspalvelut, on purkanut sairaalan pääoven edustan aika ruman asfaltin, ja paljastanut esille alkuperäänsä muistuttavan nupuja mukulakiven, kierrosopas kehui. Takapihan puutarha on entisöity. Nuorta energiaa toi Roihuvuoren Nutalla 2013 syntynyt Gran Bianca -ryhmä, joka esitti siellä hellyttävän koskettavan ”Sydän on kehon pääkaupunki” -näytelmän auditoriossa. Essi Saarikoski ohjasi Viola Melkaksen pitkän, pohdiskelevan tekstin. Esitys käsittelee mielenterveyttä. Kuinka hallitunkin kuoren takana voi riehua pahan olon myrsky. Tai kuinka oma pää kääntyy itseään vastaan. Viisi näyttelijää olivat aivan hurmaavia. Pääosassa kiusattuna ja syrjittynä teininä on Laura Ylinen. Lavan valloittaa äitiä ja Toivoa esittävä Nisa Khan. Teatteriryhmä Gran Bianca koostuu 15-17-vuotiaista nuorista, jotka tekevät teatteria omaehtoisesti, itseä kiinnostavista asioista. HIM hyvästelee ihailijansa HIM breikkasi maailmalla lähes 20 vuotta sitten. Goottirockbändin alku ajoitetaan vuosiin 1991-93. Nyt se on jäähyväiskierPikku Kakkosen juhlanäyttelyn avajaiset riemastuttaa lapsia. Kuva: Elli Murtonen/Pikku Kakkonen Lumi Aunio, Elias Salonen ja Eeva Kaihola Kaartin Lasaretin pihalla. Kuva: Lauri Laukkanen. Olavi Uusivirta laulaa Hippolyten portailla Kiven metsämiestä. Kuva: Raimo Granberg. Suistamon Sähkö on tavattoman energinen uusi yhtye EtnoEspan avajaisissa. Kuva: Jorma Airola. Ville Valo HIM-yhtyeen solistina Tuskan lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Drag-artistit NiKola alias Niko-Pekka Mäkinen (vas.) ja Pola Ivanka alias Mika Tepsa (oik.) sekä nuoren polven Luka Tienhaara Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg. Les Lumieres päätöskonsertti Ritarihuoneella. Solisti ja orkesteri, oikealla juontaja-näyttelijät. Kuva: Raimo Granberg.
9 Viikot 34-35 • Nro 15 M unkin S eutu Kulttuuri tueellaan. En ollut koskaan nähnyt livenä. Pitihän aukko sivistyksessä korjata. Todistin melkein 15 000 ihmisen joukossa HIMin keikan Suvilahdessa Tuska-festivaalin toisena iltana. Luonnonvoimatkin kunnioittivat bändiä. Amorphiksen aikana satoi jonkun verran. Sade lakkasi lähes kahden tunnin keikan edellä. Kuulimme kaiken ja täydellä paiolla. In Joy and Sorrow, Wicked Game, Righty Here in My Arms jne. Ville Valo oli kohtelias yleisölle, mutta hyvin vaitonainen. Lopussa ennen ”viimeistä hidasta” hän tunnusti, että on jännittänyt. Paikalla olivat isä, äiti, tyttöystävä, vanhoja ja uusia ystäviä. Suvilahden päälavan päälle nousi komea ilotulitus. Ilossa ja surussa, jää hyvästi. Apocalyptica, kotimainen selloihme palasi Tuskan lavalle sen 20-vuotisjuhlaan sunnuntaina. Kansanelektromusiikkia EtnoEspalla Onneksi aurinko pilkisti 7.8. sadepilvien takaa esiin Esplanadin yllä, kun mainio karjalaista kansanja elektromusiikkia yhdistävä Suistamon Sähkö esiintyi lavalla. Sen lauluytimen muodostavat mm. Tanssiteatteri Tsuumista tuttu pari Reetta-Kaisa Iles ja Tuomas Juntunen. Kansanelektrobändi lietsoo hysteriaa ja tanssittaa transsiin. Anne-Mari Kivimäki ja Eero Grundström tekevät Suistamon uutta tanssimusiikkia koneilla ja Notka-haitarilla. – Yhdistelmä on hullujen tiedemiesten lumoavaa työtä, he lupaavat. Lauluvoimaa, säkenöivää liikettä ja maanista menoa lavalle tuo Tsuumi-kaksikko. Laulujen tarinoihin on haettu inspiraatiota muun muassa Suistamon vanhoista kyläkartoista, vesivoimalaitoksista ja myllyistä, rahisevista arkistonauhoista, kansanrunoudesta, Karjalan matkoista ja kuoppaisista teistä. Suistamon Sähkössä on jotain uutta, jotain vanhaa, jotain sinistä ja jotain lainattua. Vuonna 2016 yhtyeen debyyttialbumi Suistamon Sähkö ylsi World Music Charts Europe -listalle. Etno-Espa avattiin samalla kahden viikon Jazz-Espa -vaiheen jälkeen. Jokaisena iltapäivänä Espan lava tarjoaa maukasta musiikkia ilmaiseksi helsinkiläisille ja turisteille, joita paikalla on aina paljon. Sen avasi Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen. Metsämiehen laulua kaupungin ytimessä Suosittu laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä Olavi Uusivirta sävelsi jo v. 2012 uusiksi Aleksis Kiven runon ”Metsämiehen laulu” (Kanervala 1866). Metsänpoika-nimellä kulkevasta kappaleesta tehtiin METSO -ohjelman viestintää varten musiikkivideo, jossa Uusivirta itse myös esiintyy syksyisessä Nuuksion kansallispuistossa. Keskellä Helsingin ydinkeskustaa saimme ihailla tätä ja paria muuta laulua Valokuvagalleria Hippolyten keskikesän Martti Jämsä -näyttelyn avajaisissa. Uusivirta lauloi Kiveä gallerian portailla niin kiihkeästi, että se näkyi jo hänen kasvojensa punertumisena: – Metsän poika tahdon olla, / sankar jylhän kuusiston, / Tapiolan vainiolla / karhun kanssa painii lyön / ja maailma Unholaan jääköön. Kympin tytön sielunelämää – Mitä erottaa Kympin tytön ja Matti Nykäsen? – Nykäselle elämä on laiffia. Kympin tytöllä ei ole elämää…! Vapaan taiteen tilassa, Sörkassa, esitettiin nykytanssiteos ”10tytöt”, jossa kuusi viime syksynä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa opintonsa aloittanutta nuorta naista tekivät intensiivisen, kiinnostavan esityksen. Kun esitys alkaa, näemme ensin videolla kuuden kympin tytön kouluja perheelämästä videopätkiä. Kuuden tytön huulet on maalattu epätodellisen tuntuisella huulipunalla. Kuulemme ääninäytteinä tai livenä erilaisia arvoituksia, jotka osoittavat itseironiaa. Liikettä, tekstiä ja audiovisuaalista ainesta käytetään hyvin lomittuen. – Miksi kympin tyttö ei voi mennä psykoterapiaan? – Pitäisi ensin olla persoonallisuus, jotta voisi olla persoonallisuushäiriö. Suvi Kelloniemi, Siiri Kortelainen, Iiris Laakso, Jaana Loukas, Verna Nordlund ja Ellen Virman tekevät sekä humoristisen että ajattelemaan panevan esityksen. Viidellä on pohjana tanssin tai tanssinopettajan perustutkinto. Nyt he tähtäävät pidemmälle. – Elämä lyhyt, vitun matikka pitkä…, sukulaiset ja ystävät kuulevat yleisön joukossa. He tunnustavat, että kympin tytöt käyttävät yhteiskunnan luoman roolin täysin hyväkseen. Ja haluavat tietää, miten kympin tytöt kokevat roolinsa ja mikä on sen hinta Sukupolvi syntyy internetissä – Minä synnyin tähän maailmaan 1990-luvun puolivälissä ja sitten uudestaan internetissä.., lauletaan Ysukupolven sloganina nuorten ylioppilasteatterilaisten ja teatterikorkeassa aloittaneiden ”Bonnie & Clyde” -esityksessä Kaartin Lasaretin pihalla. Katkelmallinen, soolo-, duoja trioesityksiä tarjoava energinen, näytelmä onnistui 1800-luvun vanhan sairaalamiljöön pihalla. Itse B&C -tarusto käydään muutamassa minuutissa läpi. Suomalaiset nuoret 2017 heijastavat elämäänsä Bonnien ja Clyden kehyksiin, näköalattomuuteen. Yhdessä laulussa sanotaan, että hetki siten oli Nuoruustango, pian kuuluu: pelastukoon ken voi. Kun äsken ovet olivat auki, edessä ovat suljetut ovet. Lumi Aunio, Elias Salonen ja Eeva Kaihola ovat lupaavia ja taitavia tulevia näyttelijöitä Pauli Patisen ohjauksessa, joka sekin lähtee kiertämään muuta Suomea. Henna Helasvuon laulut olivat hienoja. Eniten satutti lopun yhteislaulu ”Kato mua”. Se kulki: Kato mua, Lue mua, muista mua. Facebook-polven nuorille nähdyksi tuleminen, jäljen jättäminen on tärkeää. Kulttuuripormestari Mellarissa Helsingin uusi kulttuurija vapaa-aikasektorin apulaispormestari Nasima Razmyar tervehti ”uuden Mellarin” avajaisissa Mellunmäessä asukkaita ja aktiiveja. Hän haluaa puolustaa kasvavan alueen kulttuuri-kirjasto -ja muita palveluja. – Kaupungilla ollaan tietoisia siitä, että sijainti kerrostalon alakerrassa rajoittaa toimintoja, eikä esimerkiksi musiikkia pystytä käytännössä harjoittelemaan. Toivotut Työväenopiston maalausja muut kurssit eivät myöskään mahdu tilaan, hän pahoitteli. Tilapäistila Mellari on asuintalon liiketilassa väliaikainen kahden vuoden ajan. Uusi pysyvämpi tila valmistuu vuoteen 2019. Mutta asukkaat korostavat, että he eivät halua olla vain Kontulan palvelujen pussinperä. He odottavat Mellu-taloa, joka yhdistäisi asukastoiminnan, kirjaston, nuorisotoimen, työviksen ja muut palvelut sekä Mellarissa viihtyneen vapaaehtoisharrastuksen, eläketoiminnan, Marjut Klinga juontajana korosti. Ei siitä ole kuin viisi vuotta, kun kuntavaalin 2012 alla avattiin näköalaa Mellunmäen ja Länsimäen yhteiselle kirjastolle metroaseman yhteyteen. Suunnittelurahaakin taisi löytyä. Vantaa luopui sitten hankkeesta. Nyt myös Länsimäen kirjasto on kiinni, tiedettiin paikalla sanoa. Mellunmäkeläiset ovat Kontulan kirjaston palvelujen varassa. Kirjastoautojen aikataulut ovat huonontuneet. Apulaispormestari lupasi selvittää kirjastoautokysymyksen seuran ihmisille. Aino Ackté festivaali yhä tasokkaana Aino Acktén kamarifestivaalin keskikesän ohjelmaan kuului paljon sykähdyttäviä esityksiä ”Volter ja Hilja – Ovat sanasi niin kuin valoa minulle” oli hyvin erilainen kirjallinen konsertti. Se vei kuulijat kirjailija Volter Kilven ja hänen puolisonsa Hilja Vanhakartanon avioliittoa edeltävän kirjeenvaihdon vahvaan ja rakkaudentäyteiseen maailmaan. Konsertissa kuultiin katkelmia Laura Kokon kirjaksi toimittamista pariskunnan kirjeistä sekä esiintyjien yhdessä esittämiä rakkaita klassikkosävelmiä, jotka on valittu värittämään kirjeenvaihdon lepattavia tunnelmia. Essi Luttinen, mezzosopraano, lauloi ja luki Hiljan äänellä. Laura Kokko soitti viulua ja kertoi tarinaa. Petri Haapasalo oli pianossa ja Volterin äänenä. Esillä oli Luttisen isän tekemä maalaus pariskunnasta. Kokonaan toisenlainen oli Mika Kallio–Satu Rinnetmäki parivaljakon ”IMPULSION”, improvisoitu teos soolorumpalille ja tanssijalle. Rummut ja erityisesti metallisoittimet tuottavat soidessaan voimakasta värähtelyä. Kallion työskentely erikoisissa lyömäsoittimissa oli vahvaa. Satu Rinnetmäki on herkkävireinen, mutta fyysinen tanssija, joka tuli soitinten ja yleisön väliin, toisinaan myös soitinten takana. Festivaali jatkuu syyskuun lopulle Kallion kirkon eteläpäädyn tilassa, Cafe Sonckissa. Esitykset ovat aina arki-iltoina. Teksti: Risto Kolanen Yhteyttä ja kutsuja: risto. kolanen@pp.inet.fi Annantalo sai kesälava-tiiliteoksen ? Annantalo on Helsingin kaupungin lastenkulttuurikeskus, joka täytti 30 vuotta. Annantalon uuden A.lavan ja tiiliteoksen avajaiset vetivät väkeä. M.A. Nummisen ja Pedro Hietasen ”Gommi & Pommi” viihdyttivät kaikenikäisiä. Pomppulinnan kreivi esitti uudempaa lastenmusiikkia vieden mukanaan mielikuvitusmatkalle laulujen maailmaan. Lava ja tiiliteos on talon takana, sisäpihalla, jossa oli työpajoja ja mehuja kahvipiste vieraille. Yhteisöllinen tiiliteos on tehty uniikeista keramiikkatiilistä, jotka on tehty talven ja kevättalven mittaan Annantalon pop up -tiilitehtaassa. Savityöpajassa sai jättää jälkensä ja leikkiä kuin hiekkalaatikolla. Pukeutumisja kasvomaalaustyöpajassa saattoi kasvomaalauksien lisäksi leikitellä erilaisilla vaatteilla ja ottaa kuvia itsestään niissä. Kesällä lava testattiin jo mainioksi Vire-ryhmän ”Pessi ja Illusia” esityksellä. Yrjö Kokon satuklassikon sovitti Sari Tupamäki. Sehän on tarina keijusta, joka oppi kävelemään ja oeikosta, joka oppi luottamaan hyvyyteen. Anni Kivelä oli suloinen Illusia, Oliver Uski ylväs Pessi. Pikku Kakkosen juhlanäyttely on Annantalolla 1.–30.8. Pikku Kakkosen 40-vuotisjuhlan kunniaksi kulkee elämyksellinen valokuvanäyttely ympäri Suomen Suuren lukuseikkailun mukana. Nostalgiseen näyttelyyn ei ole sisäänpääsymaksua. Suuri lukuseikkailu on Suomi 100 -juhlavuoden hanke, jota koordinoivat Lastenkirjainstituutti ja Lukukeskus. Elokuulla ohjelmassa on jo paljon musiikkia. Lastenteatteri ja Naperokinot palaavat syyskuulla Kulttuuripormestari Nasima Razmyar Mellarin tilassa. Vieressä juontaja Marjut Klinga. Kuva: Katja Karjalainen. Lumi Aunio, Elias Salonen ja Eeva Kaihola Kaartin Lasaretin pihalla. Kuva: Lauri Laukkanen. Gran Biancan nuoret revittävät suhteitaan Lapinlahdessa. Kuva: Gran Bianca. Nadja Pärssinen on tavattoman herkkä ääneltään, kuviltaan ja liikkeeltään kokonaisessa tanssissa Caisassa. Kuva: Jeroen Sebrechts. Les Lumieres päätöskonsertti Ritarihuoneella. Solisti ja orkesteri, oikealla juontaja-näyttelijät. Kuva: Raimo Granberg.
10 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu Helsingin väkiluku jatkoi nopeaa kasvuaan vuonna 2016 Luonnon päivässä ohjelmaa metsätreenistä ja lyhtypiknikkiin Jatkoa sivulta 3 ? Edellisten vuosien tapaan asukasmäärä kasvoi kaikissa suurpiireissä Östersundomia lukuun ottamatta. Eniten kasvua oli Keskisessä ja Eteläisessä suurpiirissä. Kuluvan vuoden tammi?toukokuussa helsinkiläisten määrä kasvoi edelleen 4 000 hengellä, mikä oli noin 1 000 henkeä enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana aikana. Muuttovoitto Uudenmaan ulkopuolelta kasvoi Helsingin muuttotappio seudun muihin kuntiin oli suurimmillaan vuonna 2005 lähes 4 800 henkeä. Muuttotappio alkoi supistua vuonna 2008, mutta viime vuonna tappio, 2 211 henkeä, kasvoi taas edellisvuodesta. Sen sijaan muualta Suomesta Helsinki sai enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan vuoden 2001 jälkeen: 5 496 henkeä. Ulkomailta Helsinki sai muuttovoittoa 1 817 henkeä eli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikka tulijoiden määrä on kasvanut, Helsingistä myös muutetaan ulkomaille enemmän kuin ennen. Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu loppukesästä 2015 lähtien näkyy osin jo niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa tulomuuttoluvuissa, ja vuoden 2016 aikana ulkomaankansalaisista lukumääräisesti eniten kasvoi Irakin ja Syyrian kansalaisten määrä. Hedelmällisyys pieneni Helsingissä Helsinkiläisiä syntyi vuoden 2016 aikana 6 803, mikä on hieman vähemmän kuin kahden edellisen vuoden aikana, vaikka kaupungin väkiluku samaan aikaan kasvoi. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisen keskimäärin saamien lasten lukumäärä pienenikin 1,30 lapsesta 1,24 lapseen. Luku on 0,33 lasta vähemmän kuin koko Suomen kokonaishedelmällisyysluku eli hedelmällisyys oli Helsingissä viidenneksen pienempää kuin muualla. Kuolleiden määrä oli 5 130 eli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Helsinkiläisen vastasyntyneen miehen elinajanodote vuonna 2016 oli 78,2 ja naisen 83,8 vuotta. Elinajanodote on jatkanut tasaista kasvuaan. Se on pääsääntöiPihlajasaari, kuva: Liikuntapalvelut ? Suomen Luonnon päivää vietetään Helsingin edustan saarissa lauantaina 26.8. Pihlajasaaressa on päivän aikana tarjolla metsätreeniä ja lapsiperheille suunnattua toimintaa. Vallisaaressa, Suomenlinnassa ja Lonnassa nautitaan lyhtypiknikistä elokuun illassa, ja kuullaan kuorojen upeita esityksiä suomalaisen luonnon kunniaksi. Pihlajasaaressa on ohjattua ja itsenäistä toimintaa Luonnon päivänä klo 14.30–17.00. Aikuisille on tarjolla ohjattu 30 min. metsätreeni klo 14.30 ja 15.30 alkaen. Metsätreenille lähdetään laiturin kupeessa olevan keltaisen talon luota. Lapsiperheille ja lapsenmielisille on tarjolla pihapelivälineitä. Lisäksi kannattaa tutustua Pihlajasaaren luontopolkuun, jonka esitteitä on saatavilla. Nyt on myös mahdollisuus ainutkertaiseen vesibussimatkaan! Luonnon päivää voi jatkaa Pihlajasaaresta Vallisaareen, jossa Metsähallitus järjestää ohjelmaa klo 18 alkaen. Vesibussi Vallisaareen lähtee Pihlajasaaresta klo 17. Vallisaaressa, Suomenlinnassa ja Lonnassa nautitaan Suomen Luonnon päivänä elokuun illasta ja tunnelmoidaan valojen loisteessa. Tapahtuma antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea päiväretkikohteena tuttu Vallisaari illan hämyssä ja valojen loisteessa. Valojen Vallisaari, Suomenlinna ja Lonna kutsuvat sinut lyhtypiknikille luonnon helmaan, kuulemaan kuorojen upeita esityksiä suomalaisen luonnon kunniaksi ja tutustumaan saaren saloihin otsalamppujen valossa. Ilta huipentuu, kun hohtavat kuut kohoavat Vallisaaren, Suomelinnan ja Lonnan ylle valaisemaan maisemaa. Tapahtuma jatkuu illan pimennyttyä Suomenlinnan puolella. Tule kokemaan valojen saarten taika! Mukaan oma otsalamppu, led-lyhty ja halutessasi piknikeväät. Ostamalla vesibussiliput Merisatamasta Pihlajasaareen ja Vallisaareen, saat liput tarjoushintaan! Aikuiset pääsevät Pihlajasaaren lastenlipun hinnalla ja lapset ilmaiseksi. Vallisaaresta Kauppatorille on lisälähtöjä la 26.8. klo 20.50 ja 21.50. Tapahtumiin vapaa pääsy. HSL:n matkustajamäärät ja myyntitulot kasvoivat merkittävästi ? Lähijunaliikenteessä matkustajamäärät ovat nousseet koko HSL-alueella tammikesäkuussa 5,6 prosenttia. Myynti on kasvanut tammikesäkuussa lähes 8 prosenttia verrattuna vuoden 2016 samaan ajanjaksoon. HSL:n matkustajamäärät ovat nousseet vahvasti alkuvuoden 2017 aikana. HSL-alueella matkustajamäärät ovat nousseet tammi-kesäkuussa 2,5 prosenttia edellisvuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Lähijunaliikenteessä matkustajamäärät ovat nousseet koko HSL-alueella tammikesäkuussa 5,6 prosenttia. Helsingissä matkustajamäärät ovat nousseet raitiovaunu-, bussi-, metroja lauttaliikenteessä yhteensä 2,1 prosenttia. Helsingissä kasvu on ollut vahvinta raitiovaunuliikenteessä, 3,5 prosenttia, ja Suomenlinnan lautalla, 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vantaalla sisäisillä bussimatkoilla matkustajamäärät ovat kasvaneet 2,3 prosenttia ja Espoossa ja Kauniaisissa 0,7 prosenttia. Eniten matkustajamäärät ovat nousseet Keravan ja Kirkkonummen sisäisessä bussiliikenteessä. Keravalla kasvua bussiliikenteessä on ollut 10,9 ja Kirkkonummella 10,3 prosenttia viime vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna. – HSL-alueella on viime vuosina tehty isoja investointeja raideliikenteeseen ja se on kannattanut. HSL:n selvityksen mukaan joukkoliikennematkustajat olivat Kehäradan valmistumisen jälkeen tyytyväisempiä liikkumisen sujuvuuteen kuin he olivat ennalta arvioineet. Kehärata avattiin 2015. Lisäksi kaikki HSL-liikenteessä kulkevat junat ovat kesäkuusta alkaen olleet uusia, esteettömiä Flirt-junia, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Myös HSL:n myyntija lipputulot ovat kasvaneet merkittävästi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Myynti on noussut tammi-kesäkuussa lähes 8 prosenttia verrattuna vuoden 2016 samaan ajanjaksoon. Heinäkuussa myynti on kasvanut samaa tahtia. Vuodenvaihteessa lippujen hinnat nousivat keskimäärin 4,1 prosenttia. Myynti on kasvanut tämän vuoden tammi-kesäkuussa jokaisessa kuussa verrattuna vuotta aiempaan. Euroissa mitattuna lipputuloja on kertynyt puolen vuoden aikana noin 177 miljoonaa, mikä on lähes 13 miljoonaa enemmän kuin 2016. Merkittävää kasvua on tullut erityisesti mobiilimyynnistä sekä yhteistyökumppanien myyntipisteistä kuten HOK-Elannon, Keskon ja R-kioskin myynnistä. Myös omien palvelupisteiden sekä automaattien myynti on lisääntynyt. HSL:n mobiililippusovelluksessa lipunmyynti on yli nelinkertaistunut viime vuoden ensimmäiseen puolikkaaseen verrattuna. Eniten laskua on ollut liikennevälineissä kuten busseissa, junissa ja raitiovaunuissa tapahtuvassa myynnissä. Lasku on tapahtunut jo ennen konduktöörien lipunmyynnin lopettamista. Vuonna 2016 HSL-liikenteen lipputuloista 1,6 prosenttia saatiin junissa. Kesäkuusta vuosi taaksepäin luku oli enää 1,3 prosenttia. Lipputuotteissa kasvua on HSL:n strategian mukaisesti saatu kausilipuista, jossa myynti on kasvanut 6,9 prosenttia. Kaikista lipputuloista kausilippujen osuus on tammi-kesäkuussa ollut noin 53 prosenttia. Myös HSL:n matkakorteille on ladattu arvoa enemmän kuin viime vuonna: kasvua latausmyynnissä 6,2 prosenttia. Laskussa ovat kertalippujen, -8,7 prosenttia, ja tekstiviestilippujen, -15,8 prosenttia, myynti. HSL ei esitä ensi vuodelle lipunhintojen korotuksia kesäkuussa kuntiin lausunnoille lähteneessä toimintaja taloussuunnitelmassa (TTS) vuosille 2018-2020. – Korotuksia ei esitetä, koska lipputulot ovat olleet ennakoitua suurempia. HSL on kahtena viime vuonna korottanut lippujen hintoja varautuessaan kustannusten nousuun ja Länsimetron aloitukseen, sanoo HSL:n asiakkuusja myyntiosaston johtaja Mari Flink. sesti ollut Helsingissä hieman koko maata alhaisempi, mutta ero on viime vuosina ollut enää hyvin pieni. Sen sijaan Helsingin sisällä alueelliset erot elinajanodotteessa ovat edelleen suuret. Kaksi kolmasosaa helsinkiläisistä asuu perheessä Vuodenvaihteessa Helsingissä oli 156 620 perhettä, joihin kuului kaksi kolmasosaa (65,5 %) kaupungin väestöstä. Perheiden lukumäärä on kasvanut väestön kasvun mukana viime vuodet, mutta pitkällä aikavälillä perheväestön osuus helsinkiläisistä on pienentynyt. Perheitä, joissa asui lapsia, oli Helsingissä 76 811. Näistä 21 prosentissa kaikki lapset olivat täysi-ikäisiä. Isä ja lapsia -perheissä lähes joka toisessa kaikki lapset olivat 18 vuotta täyttäneitä, joten isän kanssa asui harvemmin pieniä lapsia kuin äidin kanssa. Asuntokunnista lähes puolet (48 %) oli yhden hengen asuntokuntia, ja 25 prosenttia helsinkiläisistä asui yksin. Yksinasuminen on Helsingissä huomattavasti yleisempää kuin koko Suomessa. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus nousi Helsingissä 14,7 prosenttiin. Suurimmat vieraskielisten kieliryhmät olivat venäjänkieliset (17 814 henkeä), vironkieliset (11 747 henkeä) ja somalinkieliset (9 460 henkeä). Näihin kolmeen kieliryhmään kuului 42 prosenttia vieraskielisistä. Yhä huomattavampi osa Helsingin väkiluvun kasvusta johtuu muun kuin suomen-, ruotsinja saamenkielisten väestömäärän kasvusta. Kaikista Helsingissä asuvista 9,4 % oli ulkomaan kansalaisia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin. Helsingin seudun muodostavat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
11 Viikot 34-35 • Nro 15 M unkin S eutu Lähiöfest2017 tuo yhteen kaupungin muutoksen tekijät ja kansainväliset suunnannäyttäjät Helsingin viisi sporalinjaa muutti uusille reiteille Tanssia ja designia Kalasatamassa 7.-17.9. Jatkoa sivulta 3 ? Kymmenessä Helsingin lähiössä ja kaupunginosassa järjestetään 25.9.–1.10. uusi festivaali kaupungista kaupunkilaisille. Lähiöfest2017 on tiettävästi laajin Suomessa koskaan järjestetty lähiöihin keskittyvä tapahtuma ja yhteiskunnan eri toimijoita yhdistävä puheenvuoro. Mukaan on kutsuttu kaikki, joiden käsissä lähiöiden muutos on: kaupungin toimijoita yli sektorirajojen, yrityksiä suurista pieniin, yhdistyksiä, yliopistoja ja aktivisteja sekä tietenkin asukkaita. Sen tavoitteena on nostaa Helsinki esiin lähiökehityksen kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Lähiöfest2017 kutsuu kaupunkilaiset kokemaan, miten lähiöissä rakentuu tulevaisuuden Helsinki. Tapahtumalähiöitä ja -kaupunginosia ovat Kannelmäki, Vuosaari, Herttoniemenranta, Kontula, Lauttasaari, Siltamäki, Pohjois-Haaga, Jakomäki, Malmi ja Kalasatama. Ensimmäiset tapahtumanostot on julkaistu karttapalveluna (http://www. lähiöfestivaali.fi/ohjelma/), johon kuka tahansa voi liittää oman tapahtumansa ja olla näin mukana järjestämässä yhteistä festivaalia (http://www.lähiöfestivaali.fi/osallistu/). Pop-up-ravintola, naapurustojuhlia, yöskeittausta ja Tappajahai uimaaltaassa Lähiöfest2017 kannustaa lähtemään turistiksi omaan kotikaupunkiin. Kiertelyä innostetaan viikonloppuna 30.9.–1.10. kisalla, johon voi osallistua käymällä eri tapahtumissa ”rasteilla”. Ottamalla kuvia sosiaaliseen mediaan rasteista saa pisteitä, joita keräämällä voi voittaa yllätyspalkintoja. Palkintoja tarjoavat lähiöiden pienet yritykset ja yhteisöt. Kisa kulkee nimellä ‘#hoodshelsinki’, ja se on yksi Suomi100ohjelmassa mukana olevista osioista. Rasteina toimivat tapahtumat tuovat omaleimaisia kaupunginosia esiin uusista näkökulmista. Tapahtumia on toteuttamassa useita eri toimijoita asukasyhdistyksistä pieniin yrityksiin ja yksittäisiin aktiiveihin ja taiteilijoihin. Seuraavassa nostoja viikonlopun tapahtumista: Tapahtumatoreilla tavataan – Festivaalin päätukija Helsingin kaupunki avaa festivaaliviikonloppuna neljä tapahtumatoria kohtaamispaikoiksi: lauantaina 30.9. Vuosaareen ja Malmille sekä sunnuntaina 1.10. Pohjois-Haagaan ja Herttoniemenrantaan. Kaikilla tapahtumatoreilla syödään yhteisessä pöydässä kaupunkilaisten kuvittaman pöytäliinan ääressä. Toreilta löytyy myös katettu oleilutila, jossa voi kuunnella kulmalavan puheenvuoroja ja ohjelmaa. Katutaidekesä jatkuu toreilla syksyyn, ja kaupunkilaiset pääsevät myös itse taiteilemaan terveisensä lähiöihin. Kullakin torilla on lisäksi omaa alueeseen liittyvää ohjelmaansa ruokaa, taidetta, tanssia, laulua, kaupantekoa, käsillä tekemistä, vertaisoppimista, kaupungin uudistumista, yhdessäoloa ja uusia kohtaamisia. Lapsille on luvassa tekemistä liikuntahulinoista musisointiin. Kaupunkilaiset voivat kesäkuun ajan ehdottaa ohjelmaa toreille: http://www.lähiöfestivaali.fi/toreilla-tavataan/. Koe tulevaisuuden lähiö – Pääyhteistyökumppani Vahanen demoaa lauantaina 30.9. Kontulan Keinutien naapurustossa, mitä tulevaisuuden lähiössä voidaan tehdä: miten asukkaat voivat vaikuttaa omaan elinympäristöönsä esimerkiksi korjaushankkeiden yhteydessä ja yhdessä tekemällä. Kontulan Keinutien naapurustoon kuuluu neljä taloyhtiötä. Asukkaiden kanssa Vahanen näyttää käytännössä, miten taloyhtiöt voivat toimia lähiöuudistuksen veturina. Lisäksi Vahanen kiertää Torien tapahtumia Remonttirekallaan, jossa yrityksen asiantuntijat antavat yhdessä festivaalin muiden kumppaneiden kanssa neuvoja taloyhtiön ajankohtaisiin. korjausja lisärakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Remonttirekassa, samoin kuin Keinutien naapurustojuhlassa on luvassa hauskaa tekemistä kaiken ikäisille. Pop up -ravintola Vuosaareen – Pääyhteistyökumppani K-Market perustaa perjantai-illaksi ja lauantaiksi pop-up-ravintolan Vuosaaren lukioon. Menun suunnittelee kokki Harri Syrjänen 10 eri lähiön ja kaupunginosan inspiroimana. Pohjana on kaikissa festivaalilähiöissä keväällä tehty selvitys keväältä, joka paljasti, mitä eri lähiöissä syödään. Inspiraatiota haetaan myös paikallisilta ruokakulttuurin toimijoilta. Mukana ravintolan toteuttamisessa on Stadin ammattiopiston ja Vuosaaren lukion opiskelijoita. Ravintolan perustamisen koulutiloihin mahdollistaa yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa. Tuotto lahjoitetaan Ruutitoiminnan eli osallistavan budjetoinnin kautta helsinkiläisille nuorille. Ravintolan lisäksi K-Market-kauppiaat ovat aktiivisesti mukana festivaalilla niin Helsingissä kuin muuallakin Suomessa. Muissa viikonlopun tapahtumissa mm. pyöräillään ympäri Lauttasaaren luontoa, tuodaan teoksia näytille kulttuurikeskus Sähinän avoimeen galleriaan ja skeitataan Kontulassa viimeiseen metroon asti. 50-vuotisjuhlaansa viettävässä Jakomäessä HAMin kutsumat Vieno Motors -projektin taiteilijat sitovat kukkakoristeita asukkaille. Siltamäessä pidetään pool party, jossa uidessa voi katsoa ‘Tappajahai’-elokuvaa, ja Kannelmäessä on salonki, jossa kauneusunien sijaan valvotaan koko yö. Lähiöiden kysymykset ovat kaupunkien kysymyksiä Festivaalin arkipäivät kutsuvat asiantuntijoita, opiskelijoita ja kaupunkilaisia visioimaan yhdessä lähiöiden ja kaupunkien tulevaisuutta. Viikon työpajoissa tartutaan korjausrakentamisen ja lähiöuudistuksen, palvelujen ja yrittäjyyden sekä alueiden elinvoimaan ja arvoon vaikuttaviin kysymyksiin. Viikon lopulla teemoja katsotaan eurooppalaisessa kontekstissa. Viikko alkaa maanantaina 25.9. Kalasataman Teurastamolla ”numeropäivällä”, joka tarkastelee kaupunkia datan ja tilastojen valossa. Mukana ovat Forum Virium, Helsinkin kaupunkitieto ja kaikki festivaalin kumppanit. Samalla avataan festivaalin keskushub, Pohjoismaita kiertänyt Dome of Visions -konseptin paviljonki, jonka tuo Helsinkiin festivaalin yhteistyökumppani NCC. Paviljonkiin tulee mm. Aaltoyliopiston arkkitehtuuriopiskelijoiden näyttely. Tiistaista torstaihin festivaali jalkautuu lähiöihin. Päivien isäntinä ovat festivaalin pääyhteistyökumppanit Vahanen (26.9.) ja K-Market (27.9.) sekä sisältökumppani AaltoPRO (28.9.), jonka perinteikäs YTK:n pitkä kurssi aloittaa 50-vuotisjuhlansa Lähiöfest2017-tapahtumassa. Pääyhteistyökumppani Vahanen-yhtiöt kokoaa lähiöuudistuksen asiantuntijat Lähiöjamit-seminaariin tiistaina 26.9. Kontulan Keinutien naapurustoon. Seminaarissa tehdään näkyviksi taloyhtiöiden erilaiset mahdollisuudet ja rajoitteet asuinalueen uudistumisessa sekä ideoidaan ratkaisuja. Mukana on mm. Aalto-yliopiston muotoiluopiskelijoita. Pääyhteistyökumppani KMarket visioi kaupan roolia uuden ajan kylän kohtaamispaikkana. Yhteistyössä Kaupunkiakatemian opiskelijoiden kanssa tutkitaan, millaisia palveluja lähiöissä tullaan tarvitsemaan, miten ne voidaan tehdä kestävästi ja ihmislähtöisesti. Perjantaina 29.9. on festivaalin pääseminaari ‘People-Driven City’, joka järjestetään kaikille kaupungin muutoksesta kiinnostuneille. Seminaari tuo poikkeuksellisen laajan joukon kansainvälisiä kaupunkikehityksen ja -aktivismin suunnannäyttäjiä. Pääseminaarin pääkumppaneita ovat Kiinteistömaailma ja Danske Bank sekä sisältökumppaneita Aalto-yliopisto, AaltoPRO, Arkkitehtuurin tiedotuskeskus, NCC, Alankomaiden suurlähetystö, Suomen Benelux-instituutti ja Viron suurlähetystö. Seminaari on maksullinen. Ensimmäiset kansainväliset puhujat on julkistettu osoitteessa: http://www.lähiöfestivaali.fi/seminaarinlipunmyynti-auki/. Viikolla sekä lähiöissä että keskus-hubilla Teurastamolla on pieniä yleisötapahtumia liittyen esimerkiksi kaupunkiaktivismiin ja arjen kestäviin valintoihin. Viimeksi mainittu on aiheena keskiviikkoiltana Sitran isännöimässä tapahtumassa. Viikon yleisötapahtumat ovat maksuttomia, osaan on ennakkoilmoittautuminen. Festivaalin tavoitteena on muodostua jatkossa perinteeksi ja levitä ympäri maata: syyskuun viimeinen viikonloppu halutaan omistaa lähiöille – koko Suomessa. Media-aamiainen järjestetään ma 25.9. klo 9 Teurastamolla. Tilaisuudessa avataan Dome of Visionspaviljonki, kerrotaan viikon ohjelmasta ja vierailijoista sekä esitellään uutta tutkimusta liittyen lähiöihin ja kaupunkien välisiin eroihin. ? Raitiolinjasto uudistui maanantaina 14. elokuuta samalla kun Helsingin seudun liikenteessä siirryttiin talvikauden aikatauluihin. Viisi sporalinjaa siirtyi uusille reiteille. Syksyn raitioliikenteen muutoksista kerrotaan uusittujen karttojen kera HSL:n sivuilla hsl.fi/raitiolinjat2017. Sporien 4, 5 ja 10 linjoilla ei tapahdu muutoksia. Linja 1 Reitti muuttuu, ja linja alkaa liikennöidä kaikkina viikonpäivinä. Linjan uusi reitti on Eira – Fredrikinkatu – Bulevardi – Lasipalatsi – Runeberginkatu – Helsinginkatu – Sörnäinen – Mäkelänkatu – Käpylä. Linja liikennöi arkisin ja lauantaisin 10 min välein ja sunnuntaisin 12 min välein. Linja 2 Reitti muuttuu Etu-Töölössä ja ydinkeskustassa. Linjan uusi reitti kulkee Aleksanterinkadun, Mannerheimintien ja Arkadiankadun kautta. Reittiosuus rautatieasemalta Kamppiin jää pois ja korvataan linjan 7 reittimuutoksella. Linjan pohjoinen päätepysäkki siirtyy Länsi-Pasilaan. Linjan vuorovälit ja liikennöintiajat eivät muutu. Linja 3 Pohjoinen päätepysäkki siirtyy Mannerheimintien ja Kuusitien risteykseen syksyllä 2017, kun Reijolankadun uusi rataosuus valmistuu. Linja kulkee ennen sitä tilapäisesti 14.8.2017 alkaen Nordenskiöldinkadulta Töölön hallille. Linjan vuorovälit ja liikennöintiajat eivät muutu. Linjat 6 ja 6T Linjan 6 vuoroväli harvenee ruuhka-aikoina 10 minuuttiin. Linjalla on näin tulevaisuudessa samat vuorovälit kuin linjalla 7, jolloin raitiovaunut kulkevat Hämeentiellä Sörnäisten ja Hakaniemen välillä säännöllisin ja tasaisin 5–6 minuutin vuorovälein. Arabiassa vuorotiheys on yhdessä linjan 8 kanssa 5–6 minuuttia. Linjalla 6T ei tapahdu muutoksia. Linja 7 Linjat 7A ja 7B lakkautetaan ja korvataan muiden linjojen reittimuutoksin. Uusi linja 7 alkaa kulkea reittiä Länsi-Pasila – Pasilan asema – Mäkelänkatu – Sörnäinen – Hakaniemi – Kruununhaka – Rautatieasema – Kamppi – Länsiterminaali. Töölön suunnasta Länsi-Pasilaan alkaa kulkea linja 2. Linja 8 Vuoroväli harvenee ruuhka-aikoina 10 minuuttiin. Linjalla on näin samat vuorovälit kuin linjoilla 1 ja 6, jolloin raitiovaunut kulkevat linjojen 1 ja 8 yhteisellä osuudella Töölön ja Sörnäisten välillä nykyistä tiheämmin 5–6 minuutin välein. Sama vuoroväli muodostuu linjoilla 6 ja 8 Hämeentielle Sörnäisten ja Arabian välille. Linja 9 Linjan eteläinen päätepysäkki siirtyy Länsiterminaalilta Saukonpaateen. Linja alkaa kulkea uutta Välimerenkadun raitiotietä pitkin. Länsiterminaalin ja Rautatieaseman välistä osuutta ajaa 14. elokuuta alkaen linja 7. Selittävät monet tekijät Raitiolinjaston muutostarvetta selitetään kaupungin ja yhteiskunnan muutoksilla. Esimerkiksi entisille satama-alueille nousevien asuinja työpaikkaalueiden myötä liikkuminen kantakaupungin alueella kasvaa. Myös liikkumistottumukset ja arvostukset muuttuvat. Myös kehärata ja länsimetro vaikuttavat siihen, miten kantakaupungin alueella liikutaan. Raitioliikenteen matkustajamäärät ovat jälleen hienoisessa nousussa. Ratikkalinjoja halutaan kehittää, jotta kasvusuunta säilyisi ja jopa voimistuisi, kerrotaan HSL:stä. Kaksi karttaa: maantieteellinen ja skemaattinen Raitiovaunukartoista julkaistaan seuraavat versiot syksyllä, kun linjan 3 uusi reitti siirtyy kulkemaan Meilahden Kuusitielle Reijolankadun raitiotien valmistuttua. Maantieteellinen kartta esittelee, missä ja mitä katuja pitkin raitiolinjat kulkevat. Muutoksena aiempaan maantieteellisessä kartassa ovat nyt mukana myös kaikkien raitiovaunupysäkkien nimet. Käytetty karttapohja on peräisin OpenStreetMap-yhteisöltä. Samaa karttapohjaa käytetään muun muassa HSL:n nykyisessä Reittioppaassa. Skemaattisessa kartassa uutta raitiolinjastoa esitellään ilman karttapohjaa. Skemaattisen ratikkakartan kehitystyö jatkuu syksyllä. Kuva: HSL Lähiöfest2017 järjestetään 25.9.-1.10.2017 kymmenessä lähiössä ja kaupunginosassa Helsingissä. Kuva: Egnahem Media Oy. ? Design ArtMAJA -konsepti yhdistää suomalaista muotoilua rouheaan tanssitaiteeseen ja livemusikkiin. Syyskuussa Kalasatamanpuistoon luodaan yksitoistapäiväinen maksuton tapahtumakokonaisuus osana Helsinki Design Weekin ohjelmistoa. Tapahtumanäyttämönä toimii paikalle tuotava ylellinen Lucia Lasipaviljonki. Tapahtuman tuottavat Helsingin kaupunki, Kalasataman ympäristötaidehanke ja helsinkiläinen tanssiryhmä Gruppen Fyra, joka on tunnettu nykytanssin tuomisesta uusille yleisöille helposti lähestyttäviin ympäristöihin. Helsingin kaupunki on valinnut Design ArtMAJA –hankkeen yhdeksi vuoden 2017 rahoitettavaksi ympäristötaidehankkeeksi. Ohjelma vaihtuu päivittäin, luvassa muun muassa design showroom sekä vierailevia taiteilijoita Gruppen Fyran tanssijoiden ja housebandin lisäksi. Päivisin järjestetään taideja designlähtöisiä työpajoja Kalasataman koululaisille.
12 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu teisen aulan myötä Kaapelitehtaasta tulee myös helpommin lähestyttävä paikka. Asiakkaat voivat ostaa lippunsa yhdestä pisteestä ja pystymme palvelemaan ja neuvomaan Kaapelitehtaan kävijöitä huomattavasti paremmin kuin nykyisessä infopisteessämme, joka on sisäpihan pohjukassa. Katettu piha tuo tuhatkunta neliötä lisää kulttuurille tarjolla olevaa tilaa, Huotari sanoo. Tanssin talon rakennus alkaa kesällä 2018 ja talon on määrä avata ovensa vuonna 2020. Tanssin talon budjetti on 34,8 miljoonaa euroa. Rahoituksesta 15 miljoonaa euroa tulee Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, 6 miljoonaa euroa Helsingin kaupungilta, 6 miljoonaa euroa valtiolta ja loput 7,8 miljoonaa euroa Kiinteistö Oy Kaapelitalolta. Tanssin talon tilat rakennuttaa Kiinteistö Oy Kaapelitalo ja toiminnasta vastaa Tanssin talo ry. Kuvat / Photos: JKMM Arkkitehdit Oy Tanssin talon arkkitehtuurissa yhdistyvät yksinkertaisuus ja yllätyksellisyys ? Vuonna 2020 ovensa Helsingin Kaapelitehtaalla avaavan Tanssin talon arkkitehtoninen ilme ”Leija” on julkistettu. Tanssin talon pääsuunnittelijana toimii palkitun arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehtien Teemu Kurkela ja vastaavana rakennussuunnittelijana Kaapelitehtaan suojeluun vaikuttanut arkkitehti Pia Ilonen Tallista. Painovoimaa uhmaava leija. Teollisen ronski, maahan juurtunut kone. Taianomainen laatikko, joka on valmis vasta, kun tanssi astuu sisään. Näin Tanssin talon ilmettä kuvailee sen suunnittelusta vastaava arkkitehti Teemu Kurkela arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdeistä. JKMM on ollut mukana hankkeessa alusta alkaen, ja toimisto tunnetaan muun muassa OP:n Vallilassa sijaitsevan pääkonttorin, Hämeenlinnan Verkatehtaan sekä valmistumaisillaan olevan Amos Andersonin uuden taidemuseon suunnittelusta. Arkkitehti Pia Ilonen on puolestaan ollut mukana toteuttamassa lukuisia Kaapelitehtaan uudistuksia vuosien varrella – siitä lähtien, kun hän oli pelastamassa Kaapelitehdasta kulttuurin käyttöön 1990-luvun alussa. Kurkelan ja Ilosen mukaan Tanssin talon arkkitehtonisen ilmeen suunnittelussa ei ole lähdetty tekemään koreaa kuorrutusta, vaan yhdistämään vanhaa ja uutta toiminnallisuuden lähtökohdista. Materiaaleina on käytetty kiillotettua alumiinia, ruostunutta terästä ja messingin väristä alumiinipunosverkkoa. Rakennus on arkkitehtien mukaan äärimmäisen pelkistetty ja jopa yllättävän yksinkertainen. – Se ei yritä olla liian valmis ennen kuin tanssi on tullut sisään, Kurkela kuvailee. Yksinkertaisuutta on kuitenkin maustettu yksityiskohdilla, jotka avautuvat eri tavoin, mitä lähemmäs ja mitä pidemmälle talon uumeniin astuu. Osa ulkoseinistä on peilaavia luoden taloon oman taiallisuuden kokemuksen ja sulauttaen rakennuksen ympäristöönsä. – Päälähestymissuuntaan tulee näkymä, jossa esiintyy niin Kaapelitehtaan vanha pääty kuin uusi laajennuskin ja näiden välissä rakennukselle tunnusomainen sisäänkäyntiväylä; sisäpiha, nyt katettuna. Näkymässä uusi ja vanha lyövät iloisesti kättä ja kutsuvat sisään, Ilonen sanoo. – Tavoitteena oli luoda Tanssin talosta ”Magic Box”. Se on kuin valtava rantaan ajautunut merikontti, jonka tanssi löytää ja valloittaa itselleen. Kun taloa lähestyy, se näyttää uhmaavan painovoimaa ja olevan lähes aineeton. Rakennus on kuin suuri leija, joka näyttää leijuvan ilmassa, Kurkela kertoo. – Kun kävelee lähemmäksi ja koskettaa taloa, vaikutelma muuttuu. Se onkin kuin suuri ”kone” – teollisen ronski, painava ja maahan juurtunut. Ja kun astuu Tanssin talon sisään, Magic Boxin sisältä paljastuu varsinainen elämys ja yllätys. Valtava sisätila on täysin erilainen ja jatkuvasti muuntuva. Talolle on luotu oma, selkeä ilme, joka yhdistyy luontevasti Kaapelitehtaan teolliseen arkkitehtuuriin. – Tanssin talolla on oma, ainutlaatuinen identiteetti ja arkkitehtuuri. Vastaavia hankkeita ei löydy maailmasta kuin kourallinen. Kaapelitehdas ja Tanssin talo ovat toisistaan täysin erilaisia rakennuksia, mutta yhdessä ne muodostavat jännitteen, joka pitää mielenkiintoa yllä, Kurkela sanoo. Lähtökohtana toiminnallisuus Tanssin talon suunnittelutyössä on kuultu useaan otteeseen niin tanssin kuin Kaapelitehtaan toimijoita. – Prosessi on ollut hieno ja toimiva. Olemme yhdessä ratkoneet tanssin ja Kaapelitehtaan toimijoiden sekä naapuruston näkökulmasta talon toiminnallisuutta, ja se näkyy myös arkkitehtien suunnittelussa. Työ ei kuitenkaan lopu tähän, vaan jatkuu edelleen, Tanssin talon toiminnanjohtaja Hanna-Mari Peltomäki sanoo. – Nyt valittu ilme kestää aikaa ja sopii hienosti Kaapelitehtaan yhteyteen ollen kuitenkin samalla itsenäinen, oma Tanssin talonsa. Kaapelitehtaan toimitusjohtajan Kai Huotarin mukaan Leija kunnioittaa vanhaa Kaapelitehdasta tuoden siihen samalla uusia tasoja esimerkiksi heijastavien pintojen kautta. – Materiaalivalinnat sopivat hyvin teolliseen miljööseen. Ilme on leikillinen. Heijastava pinta toistaa omalla tavallaan sen päädyn, jonka eteen Tanssin talo tulee, Huotari sanoo. Pia Ilonen kertoo, että hankesuunnitteluprosessissa tutkittiin useita vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja Tanssin talolle. – Suunnittelu on käsittänyt myös itse Kaapelitehtaan toiminnallisen ratkaisun uudistamista ja synergiamahdollisuuksien hakemista. Kaapelitehdas on ennen kaikkea taiteellisen työn tekemisen keskus; sen henki syntyy siitä! Suunnittelussa varmistetaan, että tehtaan logistiikka pelaa jatkossakin, Ilonen kertoo. Tanssin talon myötä Kaapelitehdas uudistuu monin tavoin. Muun muassa sisäpiha katetaan, ja osasta katettua pihaa muodostuu Kaapelitehtaan uusi sydän – kaikille toimijoille yhteinen aula, jota on kauan kaivattu. – Vuokralaisemme ovat vuosia toivoneet, että sisäpiha saataisiin paremmin kulttuurin käyttöön. YhMitä Suomessa syötiin vuonna 2016? ? Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 166 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista. Viljan kokonaiskulutus nousi prosentin verran edellisvuodesta. Vehnän kulutus kasvoi vuodesta 2015 noin puoli kiloa henkeä kohti 44,7 kiloon jääden kuitenkin vielä puolitoista kiloa vuoden 2014 kulutuksesta. Kauran kulutus, 6,4 kiloa, nousi samoin puoli kiloa palaten vuoden 2014 tasolle. Myös riisin kulutuksessa oli saman verran kasvua. Sen kulutus oli 5,8 kiloa vuonna 2016. Ruista käytettiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna, 15,5 kiloa. Siipikarjanlihan ja kananmunien kulutus kasvoi – Lihan kokonaiskulutus, joka sisältää myös riistan ja syötävät elimet, kasvoi edellisvuodesta pari prosenttia. Kasvu johtuu lähinnä siipikarjanlihasta, jonka kulutus nousi lähes yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Naudan-, sianja lampaanlihaa syötiin suunnilleen saman verran kuin vuonna 2015, sanoo kehittämispäällikkö Tarja Kortesmaa Luonnonvarakeskuksesta. Kananmunien kulutus jatkoi edelleen kasvuaan. Kananmunia syötiin viime vuonna lähes 12 kiloa henkeä kohti eli noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän. Maidon kulutuksen lasku jatkui Maidon kulutus pieneni kaikkiaan neljä prosenttia johtuen suurimmaksi osaksi rasvattoman maidon kulutuksen lähes 10 prosentin laskusta. Kevyt
13 Viikot 34-35 • Nro 15 M unkin S eutu Osuuskaupan asiakasmäärä ja myynti nousivat ? Helsingin Osuuskauppa Elannon alkuvuoden liikevaihto kasvoi 2,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja alan yleistä kehitystä paremmin. Parhaiten toimialoista menestyivät marketkauppa ja tavaratalokauppa. – Suomen talous on piristynyt, ja se näkyy tietysti kaupassakin. Olemme onnistuneet kehittämään valikoimiamme samalla kun hinnat on pidetty edullisina, mikä näkyy asiakkaiden luottamuksena. Iso merkitys on aukioloajoillakin. Erityisesti meidän toimialueemme elää yhä enemmän ympäri vuorokauden. Tarjoamme palveluita asiakkaillemme silloin, kun he niitä haluavat ja tarvitsevat. Ympärivuorokautiseen verkostoomme kuuluu nyt kahdeksan Alepaa, viisi S-marketia ja yksi Prisma, HOK-Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi valottaa kehityksen taustoja. Operatiivinen tulos kasvoi HOK-Elanto-konsernin liikevaihto kaudelta 1.1.– 30.6.2017 oli 984,5 miljoonaa euroa (ed. vuosi vastaava kausi oli 958,0 M€), jossa kasvua on 2,8 prosenttia. Konsernin liiketulos oli 25,9 miljoonaa euroa (27,8 M€) ja tulos ennen veroja oli 30,7 miljoona euroa (28,4 M€). Tulos sisältää kertaluonteisia tuottoja, lähinnä käyttöomaisuuden myyntivoittoja 1,1 milj. euroa (12,3 M€). Konsernin operatiivinen tulos, jossa edellä mainittuja tuottoja ei ole huomioitu, oli 29,6 miljoonaa euroa (16,1 M€). Operatiivisen tuloksen parantuminen johtuu pääosin liikevaihdon kasvusta, kulusäästöistä sekä rahoitustuottojen lisääntymisestä. Päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi alkuvuoden aikana 2,6 prosenttia (6,2 %). Koko maan päivittäistavarakaupan arvo kasvoi Päivittäistavarakauppa ry PTY:n mukaan kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 1,2 prosenttia (1,4 %). HOK-Elannon marketkaupan liikevaihto oli 823,6 miljoona euroa (798,0 M€) ja kasvoi 3,2 prosenttia (6,4 %). Liiketulos oli 20,0 miljoonaa euroa (15,1 M€). Liikevaihto kertyi 12 Prisman, 58 S-marketin, 111 Alepan ja yhden Kodin Terran liiketoiminnasta. Marketkaupan liiketuloksen nousun taustalla olivat kasvanut myynti ja kustannustehokkuuden paraneminen. Myyntiä kasvattivat laajentuneet aukioloajat, muutokset myymäläverkostossa, edullisten hintojen tuoma asiakasmäärän kasvu sekä esimerkiksi Tesco-tuotteilla ja uusilla käyttötavaramerkeillä kehittyneet valikoimat. Uudet Alepat avattiin alkuvuonna Viertolaan ja Kellokoskelle, uudet S-marketit Myyrmanniin ja Niittykumpuun. Myyrmäen vanha S-market suljettiin, samoin Alepat Mellunmäessä ja Laajasalossa. Mellunmäkeen on suunnitteilla uusi Alepa ja Laajasaloon S-market. Tavaratalokaupan liikevaihto oli 32,8 miljoona euroa (29,3 M€), jossa kasvu on 12,0 prosenttia (1,5 %). Liiketulos oli 1,3 miljoonaa euroa (0,2 M€). Liikevaihto kertyi kahden Sokos-tavaratalon ja kymmenen Emotion-myymälän liiketoiminnasta. Liikevaihdon ja liiketuloksen kasvu johtuu erityisesti onnistumisesta kosmetiikkakaupassa. HOK-Elannon ravintolaliiketoiminnan liikevaihto oli 58,7 miljoonaa euroa (61,8 M€), vähennystä on -5,0 prosenttia (-3,0 %). Ravintoloiden liiketulos oli -0,4 miljoonaa euroa (-1,2 M€). Keväällä avattiin Iso Omenan kauppakeskukseen Rosso ja Coffee House, Helsingin Kaivopihalla sijaitsevan Tanssikellarin tiloihin avattiin Kaivopihan Karaokekellari ja Königin kulmaan viihtyisä Venn. Liikevaihdon pieneneminen johtuu suunnitelmien mukaisesta verkoston supistamisesta. Järvenpään ja Citykäytävän Rossot suljettiin ja niiden tiloihin muuttivat Järvenpään Korona ja Kaivokadun Sports Academy, joiden vuokrasopimukset päättyivät keväällä. Myös Amarillo Mikonkatu suljettiin vuokrasopimuksen päätyttyä. Kaikille työntekijöille tarjottiin entisin työehdoin töitä muista HOKElannon ravintoloista. Kulusäästöjen ansiosta tulos on edellisvuotta parempi. HOK-Elannolla oli kesäkuun lopulla 95 ravintolaa. Polttonesteja autopesukaupan liikevaihto oli 57,0 miljoona euroa (56,7 M€), jossa on kasvua 0,6 prosenttia (-8,4 %). Liiketulos oli 0,2 miljoonaa euroa (-0,1 €). Tulosparannus johtuu säästöistä kiinteissä kuluissa sekä polttonestemyynnin kasvusta. Maaliskuussa käyttöönotettu Tankkausbonus ja sen myötä laskeneet tolppahinnat kasvattivat asiakasmääriä. HOK-Elannon ABC-ketjuun kuuluu 34 asemaa, joista 11:n yhteydessä on myös ABC Autopesu. Muun liiketoiminnan liikevaihto oli 12,4 miljoonaa euroa (12,3 M€). HOK-Elannon muun liiketoiminnan muodostavat kiinteistöliiketoiminta sekä hautausja lakipalvelu. HOK-Elannon Hautausja Lakipalvelulla on 12 toimistoa eri puolilla toimialuetta. Digitaaliset palvelut kehittyvät HOK-Elannon alueella ruoan verkkokauppa kasvoi noin 13,3 prosenttia viime vuoden alkupuoliskoon verrattuna. S-mobiilisovelluksen on ladannut noin 178 000 HOK-Elannon asiakasomistajaa, joista jo tuhannet käyttävät kätevää mobiilitankkaussovellusta ABC-asemilla. Sähköinen kassakuittiarkisto on käytössä yli 51 000 asiakkaalla. Investoinnit kohdistuivat korjausja uudisrakentamiseen Alkuvuoden 2017 aikana HOK-Elanto investoi verkostonsa kehittämiseen 16,7 miljoonaa euroa (23,0 M€). Pääosa investoinneista suunnattiin uusien toimipaikkojen rakennusja muutostöihin sekä tulevan Kivistön kauppakeskuksen perustamiseen ja Backaksen kartanon peruskorjaukseen. Käyttöomaisuuden realisointituotot olivat 1,1 miljoonaa euroa (20,7 M€). Konsernin maksuvalmius on erinomainen. Likvidit sijoitukset ja rahavarat olivat katsauskauden päättyessä 307,3 miljoonaa euroa (264,1 M€). Omavaraisuusaste oli 80,6 prosenttia (80,1 %). Nettorahoitustuotot olivat 4,8 miljoonaa euroa (0,7 M€). Asiakastyytyväisyys kehittyi Asiakasmäärien kasvun lisäksi asiakastyytyväisyys on kehittynyt suotuisasti. Asiakkaiden kokemusta mitataan sekä ketjukohtaisesti että osuuskauppatasolla useilla eri mittareilla säännöllisesti. Alkuvuoden aikana HOKElannon jäseneksi liittyi 10 039 uutta omistajaa (9 770). Asiakasomistajien määrä oli kauden lopussa 609 244 (605 746). Toimialueen talouksista 78,5 prosenttia (79,9 %) on osuuskaupan omistajia. HOK-Elannon asiakasomistajat saivat alkuvuoden aikana Bonusta yhteensä 29,2 miljoonaa euroa (30,6 M€). Bonuksen määrän pieneneminen johtuu pääosin siitä, että tupakkatuotteista ei vuodenvaihteen jälkeen ole maksettu Bonusta lakimuutoksen vuoksi. Osuuspääoman korkoa maksettiin 10 prosenttia eli 5,8 miljoonaa euroa (10 % ja 5,8 M€). Kokoaikaisen henkilöstö osuus ennallaan Vakituisen henkilökunnan määrä katsauskauden lopussa oli 5 467 henkilöä (5 557 vuodenvaihteessa). Kokoaikaisen henkilökunnan osuus oli sama kuin vuodenvaihteessa eli 49 prosenttia. Kokoaikaiseksi muutettuna henkilökunnan laskennallinen määrä oli 5065 henkilöä (5 115 vuodenvaihteessa). HOK-Elanto maksoi jälleen 1,5 miljoonan euron (1,1 M€) tulosbonuksen vakituisille työntekijöilleen vuoden 2016 tuloksesta. Tulosbonus oli suuruudeltaan 1,5 prosenttia (1,0) työntekijän vuosiansioista. Tänäkin kesänä noin 2 000 nuorta sai ensi kosketuksen työelämään HOKElannon tarjoaman kesätyötai harjoittelupaikan kautta. Vastuullinen kesäduuni, Taitaja 2017, Ansiokurssit ja nuorten Yrityskylän Alepa-myymälä ovat esimerkkejä hankkeista, joilla HOK-Elanto on edistänyt nuorten yhteiskuntavalmiuksia. HOK-Elanto järjestää 30.8. Helsingin keskustassa oman rekrytointitapahtuman, jolla pyritään löytämään avoimiin työpaikkoihin 150 kaupan ja ravintola-alan osaajaa. Hävikki pieneni HOK-Elannossa on jo pitkään vähennetty jätteeksi päätyvien elintarvikkeiden määrää. Hävikki on nyt noin prosentti myynnistä laskettuna. Merkittävä osa hävikkiin kirjatuista, syömäkelpoisista tuotteista lahjoitetaan ruoka-apuun, jota hoidetaan yhdessä noin 80 erilaisen toimijan kanssa. Myös pääkaupunkiseudun nuorisotalojen Nuta-keittiöt hakevat hävikkiin kirjattuja tuotteita, joista nuoret valmistavat ja yhdessä aterioita. Alepa-ketjun kehittämä käytäntö, jossa klo 21 jälkeen illan viimeisinä tunteina asiakas saa punalaputetuista elintarvikkeista kassalla 30 prosentin alennuksen tuplana eli -60 prosenttia, otettiin jo vuoden 2016 aikana käyttöön myös HOK-Elannon Prismoissa ja S-marketeissa. Sama käytäntö tulee leviämään muihinkin osuuskauppoihin osana S-ryhmän kesällä julkistamaa ruokamanifestia. Vastuullista pankkipalvelua Suomalaiset valitsivat SPankin keväällä jo viidennen kerran peräkkäin vastuullisimmaksi pankiksi Pohjoismaiden laajimmassa kestävän kehityksen brändivertailussa. S-Pankilla oli kesäkuun lopussa 3 miljoonaa asiakasta, joilla oli käytössään 2 miljoonaa SPankin kansainvälistä maksukorttia. Lähes 1,8 miljoonalla asiakkaalla oli verkkopankin käytön ja mobiiliasioinnin mahdollistavat pankkitunnukset. Älypuhelinsovellus Smobiili, joka mahdollistaa myös mobiilin pankkiasioinnin, on ladattu yli miljoonaan puhelimeen tai tablettiin. S-Pankin käyttötili, maksukortti ja pankkitunnukset ovat maksuttomia S-ryhmän asiakasomistajille. S-Pankin kortilla voi nostaa rahaa maksutta yli 180 kaupasta pääkaupunkiseudulla. HOK-Elannon omistusosuus S-Pankista on 7,5 prosenttia. Loppuvuoden näkymät Vuonna 2017 HOK-Elannon liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja ylittävän 2 miljardia euroa. Koko vuoden investointien arvioidaan ylittävän 50 miljoonaa euroa. Konsernin operatiivinen tulos tullee olemaan edellisvuotta hieman parempi. Henkilökunnan määrän arvioidaan pysyvän ennallaan. Syksyn mittaan avataan uudet Alepa-myymälät Jätkäsaareen ja Leinelään ja uusi S-market Hyvinkään Vehkojalle. Erilaisia muutostöitä tehdään syksyllä noin 40 kohteessa. HOK-Elanto osti SOK:n ja kahden muun alueosuuskaupan kanssa Stockmann Herkun Suomen liiketoiminnan 30. kesäkuuta. HOK-Elanto osti Helsingin, Tapiolan, Itiksen ja Jumbon Stockmann Herkut. Kaupan varmistuminen vaatii Kilpailuja kuluttajaviraston hyväksynnän, mikä on tavoitteena saada viimeistään vuoden 2017 lopussa, jolloin kauppa voisi toteutua 31.12.2017. HOK-Elannolle siirtyvien Herkkujen myymälähenkilöstö siirtyy kaupan toteutuessa HOK-Elannon palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Herkut jatkavat toimintaansa Stockmannin tavarataloissa. – Herkuista tulee meille lippulaivamyymälöitä. Rima asetetaan laadussa eurooppalaisen kärjen tasolle. Herkun ammattitaitoinen henkilökunta on tässä aivan keskeisessä roolissa, varatoimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen sanoo. Toimitusjohtaja Matti Niemi jää vuodenvaihteessa eläkkeelle, ja uutena toimitusjohtajana aloittaa nykyinen varatoimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen. Liikevaihto Muutos Liiketulos Liiketulos 1-6/17 M€ % 1-6/17 M€ 1-6/16 M€ Marketkauppa 823,6 3,2 20,0 15,1 Tavaratalokauppa 32,8 12,0 1,3 0,2 Ravintolaliiketoiminta 58,7 5,0 0,4 1,2 Polttonesteja autonpesukauppa 57,0 0,6 0,2 0,1 Muu liiketoiminta ja muut erät 12,4 0,6 4,8 13,7 HOK-Elanto-konserni yhteensä 984,5 2,8 25,9 27,8 HOK-Elanto konsernin operatiivinen tulos yhteensä 29,6 M€ 16,1 M€ HOK-Elanto-konsernin liikevaihto ja liiketulos toimialoittain maidon ja täysmaidon kulutus oli lähes edellisvuoden tasolla. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna noin 118 litraa henkeä kohti. Piimän kulutus laski hieman vähemmän kuin edellisvuonna ja viilin kulutus oli suunnilleen edellisvuoden luokkaa. Jogurttia kului sen sijaan viitisen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kerman kulutuksessa oli nousua vajaa viisi prosenttia. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna yhteensä 166 kiloa eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Hedelmät ja vihannekset Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin viisi prosenttia edellisvuodesta reiluun 60 kiloon. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä noin seitsemän kiloa. Tuoreiden vihannesten kulutusmääräksi viime vuonna arvioidaan vajaa 64 kiloa henkeä kohti, mikä kuitenkin sisältää myös mahdollisen hävikin. Tilaston taustaa Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla. Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.
14 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Elokuun kuvataide ? Punavuoren, Kampin, Erottajan, Kruununhaan ja Ruoholahden gallerioista viimesetkin ovat avautuneet kesätauoilta. Uutena esittelyyn tulee Galleria Vaaga Kaapelilla. Valokuvista sommitelmiin Kuvataiteilija Petra Kaminen Mosher syntyi New Yorkissa, opiskeli Bostonin yliopistossa ja valmistui vuonna 2002 kuvataiteen kandidaatiksi. Suomeen hän muutti syksyllä 2004. Nykyisin hän asuu ja työskentelee Limingassa. Hän myös kysytty muotokuvamaalari. Galleria kajaste, Albertinkatu 30, avasi syksynsä 8.8. hänen äskeisten maalaustensa näyttelyllä. Yläkerran akryylivärillä kankaalle tehdyt maalaukset ovat väriloistossaan ja iloisuudessaan sykähdyttäviä. Kaminen Mosherin taide keskittyy väreihin ja muotoihin lähtökohtanaan usein luonto tai ihmishahmot. Näyttely koostuu abstrakteista teoksista, joiden inspiraationa lähteenä on ollut oma puutarha. – Työstän abstrahoidut sommitelmat paikan päällä ottamistani valokuvista. Tiivistän ja tulkitsen luonnolliset värit ja hahmot litteiden, pyöreiden muotojen kerroksiksi. Rakastavaisten salaisuudet säilyvät Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, esittelee Aarne Jämsän ”Lentäviä kattotiilejä”. Hän piirtää ajatuskuplia, joissa hikiset lakanat tekevät kuvioita, jotka naurattavat ja hirvittävät. – Voit ottaa hameenhelmat syliisi ja painaa niihin kasvosi. Tunnet vain tuoksun ja suljettujen silmien takaa sen paineen, joka repii ja raastaa nukkuvan eteen kiertäviä avaruussumuja, noita naurettavia barokkiriekaleita. Piirustuksen tyttö puhaltaa aina vaan, kuin Ilmatieteen laitoksella: uusia tuulia ja sateita sateiden perään. Yöllä tuulee ja päivällä. Niinpä on paras pitää kiinni lentävästä kattotiilestä, hän runoilee. Näyttelyn alumiiniveistoksissa ja reliefeissä metalli on hullunraivoa. Kuvasarjan piirustuksissa ”Rakastavaisten salaisuudet” eivät paljastu. Rakastavaiset pakahtuvat onnesta, koska ovat yhdessä päättäneet painia, ilman sääntöjä, loppuun saakka. Avajaisten tunnelma oli jotenkin huumaantunut Jämsän teoksista. Kuvat yltyvät villiin tanssiin Marjatta Tapiolan näyttely ”Paintings” oli esillä koko keskikesän Galerie Forsblomissa, Lönnrothinkatu 5. Se on huipennus vaikuttavan galleria 40-vuotisjuhlavuodesta. Kuvat levittäytyivät korkeaan näyttelytilaan ja kulmagalleriaan. Uusissa teoksissa taiteilija palaa antiikin myyteistä lihallisuuden teemoihin. Hän käyttää temperaväriä, joka antaa nykytaideteoksiin ikiaikaisen tunnun. Ilmavien maalausten taitavasta viivasta piirtyvät sekä elämän raadollisuus että nautinto. – Tunteiden kirjossa vuorottelevat kärsimys sekä aistillisuus, joka yltyy hetkessä villiksi tanssiksi. Syvissä punaisen, oranssin ja purppuran värisävyissä sykkii vimmainen veri, galleristi esittelee. Opiskelija luovuuden polulla Noora Noukun maalauksia on ollut esillä koko kesän Galleria Vaagassa Kaapelitehtaalla, Tallberginkatu 1 E-rappu. ”Onko se ny löytynyt?” hän kysyy itseltään ja yleisöltä matkallaan Luovuuden polkua etsimässä 2013–2017. Galleria on auki joka päivänä klo 9–21. Nouku esitteli maalauksiaan ensimmäistä kertaa Kaapelitehtaalla kesällä 2014 Käytävägalleriassa nimellä ”Luovuuden polkua etsimässä”. Nyt teemaan etsitään vastausta uuden näyttelyn myötä, jossa esitellään neljän vuoden työn tuloksia. Nouku luo hahmoja ja hetkiä, toisaalta pysähtyneitä maisemankaltaisia kuvia sekä rytmikästä liikettä vailla rajoja. Hänen maalauksensa ovat värikkäitä, tunnelmaltaan usein tietoisen groteskeja. Seuraavaksi alkaa uurastus lopputyönäyttelyä kohti. Nouku valmistuu taidemaalariksi keväällä 2018. Viimeiseen vuoteen kuuluu myös näyttely Hotelli Tornin Ateljee Baarissa syyskuulla 2017. Käsien varassa Galleria Artikan, Uudenmaankatu 19, keskikesän näyttely esittelee monta taiteilijaa, joista uusi mielenkiintoinen nimi on keväällä Alfa-Art Taidekoulusta valmistunut Marie Sonninen. Hän työskentelee öljyväreillä, mutta myös erilaiset sekatekniikat tuovat uusia mahdollisuuksia. Havaintoon perustuvat kuvat toimivat inspiraation lähteenä, jonka kautta maalaus syntyy. Valokuvan elementit antavat kimmokkeita tilanteen kuvaamiseen. – Maalauksissani haluan tulkita henkilöiden tunnetta ja tilannetta, missä he toimivat. Värit luovat sisällön työhöni. Annan värien ja aiheen leikkiä maalauksieni pinnalla. Aiheina ovat ihmisen lisäksi eläimet ja ympäristö. Maalauksieni lisäksi kirjoitan runoja, jotka tukevat kuvallista ilmaisuani. Tarinani jatkavat matkaa muodosta tekstiin ja muodostavat symbioosin ympärilleen. Jaettu yhteinen hetki ”Kujilla ja kuppiloissa” oli nimeltään varsin persoonallinen keskikesän näyttely Galleria G12:ssa, Annankatu 16. Tuija Matelan ainoa koti on viisi vuotta ollut sähkötön mökki Pohjois-Savossa. – Talvet asun siellä mistä milloinkin edullisen asunnon löydän. Tämä vei minut mm. Italiaan, Portugaliin, Espanjaan ja Kainuun korpeen. Kun on pitkään pois kotimaasta, vieraassa kulttuurissa, eikä yhteistä kieltäkään aina ole, Matela usein kaipaa kuulumista johonkin. – Torit, kuppilat ja rautatieasemat ovat paikkoja, jossa koen jonkinlaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Jaettu yhteinen hetki syntyy vaikkapa katumuusikoita kuunnellessa tai junaa odottaessa. Tarkkailen valoja ja varjoja, ihmisiä ja tunnelmia. Tarinat ja tunnelmat alkavat elämään mielessäni ja niistä olen saanut maalausteni aiheet. Keskustelu vilkkaan taiteilijan kanssa johti siihen, että hän näytti tekemiään muotokuvia Oiva Lohtanderista ja Seela Sellasta. Matela teki valitsemistaan julkisuuden henkilöistä muotokuvia. Kukaan ei kieltäytynyt, paitsi Jörn Donner. Liisankadun laitumella Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee kuukauden ajan ”Laitumella” – teemalla useiden eri tekijöiden töitä. Kirsti Puhakka valmistui vuonna 1995 nelivuotisesta Taidekoulu MAA:sta ja jo 1996 alkoi maalata pikkuruisia kuvia Helsingistä. Ystävä pyysi liikelahjaksi Helsinki– aiheisia maalauksia, mistä kipinä syttyi. – Helsinki on kaunis kaupunki. Lisäksi huomasin, että talojen maalaaminen eheyttää minua. Talohan on minuuden symboli. Näissä Papu-gallerian teoksissa halusin yhdistää nykypäivän ja historian. Kun olimme osa Ruotsin valtakuntaa Kruununhaka toimi konkreettisesti kruunun hakana. Puhakka valitsi tyypilliset laiduneläimet – lehmät, lampaat ja hevosen. Maalausten taustana on nykypäivän Liisankatua, keskeltä laidoille päin kuvattuna. – Laidunhan on maalla eikä merellä, siksi keskeltä laidoille päin. Näin Suomen 100-vuotisjuhla vuonna halusin maalauksiini historiallisen kaiun, hän perustelee. T a i t e i l i j a n töitä on mukana myös yhteisnäyttelyssä ”Kuoresta kukoistukseen” 24.8. alkaen Galleria Mariassa, Mariankatu 15, eli heti perään saman kadun varrella. Ihminen maisemassa Tuukka Peltosen grafiikkatöissä ”Menneisyys sulautuu käsillä olevaan hetkeen”. Perusajatuksena teoksissa on olemassaolon havainnointi. – Suhde omaan olem a s s a o l o o n muuttuu, kun tilanteet vaihtuvat. Muistot kasaantuvat osaksi sisäistä tarinaa ajan kuluessa. Kuva, joka välittyy tähän hetkeen, on paikoin epätarkka. Muistojen rajat sulautuvat horisonttiin, kunnes pimeys laskeutuu. Galleria G:n, Pieni Roobertinkatu 10, näyttely koostuu puupiirroksista. Peltosen puupiirroksissa ihminen on maisemassa, joka on osa hänen sisäistä maailmaansa. – Ihmishahmo on jättänyt jäljen. Jäljessä on merkitys, joka on ennalta määritelty, hän sanoo. Teksti: Risto Kolanen Kirsti Puhakan hiehot ja lampaat ovat valloillaan Kruunun haan Laitumella koko elokuun. Kuva: Hannele Salminen. Taidegraafikko Tuukka Peltonen Muistojen rajat –työnsä (puupiirros ja sekatekniika, 2017) äärellä Galleria G:ssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilijaopiskelija Noora Nouku teoksensa Pyhä kolminaisuus edessä Vapaan Taidekoulun omistamassa Galleria Vaagassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marjatta Tapiola ja teoksensa Jupiter ja Kallisto Caesar van Everdingenin mukaan (öljy ja tempera kankaalle, 2017) Galerie Forsblomin elokuun tapaamisessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Aarne Jämsä teostensa Lakanat (vas.) ja Sininen huivi (molemmat pohjustettu lasikuitumuoto ja tussi, vuodelta 2017) Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Petra Kaminen ja akryylivärillä kankaalle tekemänsä työ Juhannuskokko I (2017) Galleria Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikot 34-35 • Nro 15 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki Juhlaviikot tarjoaa taidetta ja elämyksiä Suomenlinnan tunneli peruskorjaukseen 2017 Kumpulan ja Uimastadionin kuutamouinnit ? Helsingin juhlaviikot täyttää jälleen kaupungin tapahtumilla torstaista 17. elokuuta – sunnuntaihin 3. syyskuuta. Luvassa on taidemanifesteja, tähtisopraanoja ja Huvila-teltan täydeltä tunnelmaa. Taiteiden yö valtaa kaupungin torstaina 24. elokuuta. Juhlaviikkojen konserttiohjelmiston Musiikkitalossa käynnistää Väinö Raition Prinsessa Cecilia, vuonna 1933 valmistunut Ooppera-helmi, joka on viimeksi esitetty yli 80 vuotta sitten. Rooleissa nähdään muun muassa Johanna Rusanen ja Mika Pohjonen. Säihkettä Juhlaviikoille tuovat myös Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri ja yhdysvaltalaissopraano Renée Fleming. Satavuotiasta Suomea juhlistetaan ainutkertaisella elokuvakonsertilla, kun Kansallisen audiovisuaalisen arkiston restauroima dokumenttielokuva Finlandia saa säestyksen aikansa merkkiteoksista Erkki Melartinista Toivo Kuulaan ja Jean Sibeliukseen. Virtuoottista tanssiteatteria ja omaäänistä Tšehovia Ensimmäistä kertaa Belgiasta Suomeen saapuva Peeping Tom tunnetaan virtuoottisesta tanssiteatteristaan sekä mustan huumorin sävyttämistä näyttämöllisistä visioistaan. Omaäänisen energistä nykyteatteria tuo irlantilaisen Dead Centren kuvia kumartelematon Tšehov-tulkinta, Chekhov’s First Play. Kantaesityksensä Juhlaviikoilla saavat koreografi Sari Palmgrenin Kaarelan alueen puutarhoihin sukeltava Aidatut unelmat sekä sirkustaitelija Sanna Silvennoisen ja Thomas Moncktonin The Artist, joka koettelee fyysisen komediataituruuden rajoja. Huvila-teltta tarjoilee jälleen loistavan kattauksen konserttitunnelmaa jokaisena festivaali-iltana. Teltan artistikaartiin kuuluvat soullegenda William Bell, countryn konkari Lucinda Williams, tuottaja-kitaristi Daniel Lanois sekä calypson lähettiläs Calypso Rose. Tuoreita singer-songwriter-kykyjä Huvilassa edustavat Skotlannin nummilta ponnistava, runollista highland-folkia esittävä sisarusduo The Unthanks, herkän taide-elektropopin brittisuosikki Laura Groves sekä ensimmäistä kertaa Suomeen saapuva Keren Ann. Herkkää indietä, kamarimusiikkia ja arkipäivän sattumuksista inspiroituneita tunnustuksia Huvilaan tuovat sukupolvensa merkittävimpiin säveltäjiin kuuluva, Björkin ja Philip Glassinkinkanssa työskennellyt Nico Muhly sekä färsaarelainen Teitur Confessionskonsertissaan. Juhlaviikkojen päätösviikonloppuna revitellään harvinaislaatuisessa kokoillan konsertissa 30-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävän Mieskuuro Huutajien tahdissa. Helsingin Taidehallissa australialaistähti Cate Blanchett tulkitsee 13 eri roolihahmoa saksalaistaiteilija Julian Rosefeldtin kiitetyssä ja kohutussa Manifestossa. Suomen valokuvataiteen museossa avautuu yhdysvaltalaisvalokuvaaja Francesca Woodmanin (1958– 1981) retrospektiivi Enkelinä olemisesta. Taiteiden yö valtaa kaupungin torstaina 24. elokuuta Taiteiden yönä Senaatintorille nouseva Salainen puutarha on historiallisten puutarhojen tunnelmaa henkivä tapahtumien aarreaitta, joka tarjoilee tutkittavaa ja löydettävää satuhetkistä vogue-tanssijoihin ja elektroniseen musiikkiin. Taiteiden yö syntyy yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa, ja oman tapahtumansa voi ilmoittaa mukaan aina Taiteiden yötä edeltäviin päiviin asti. Öiseen taidetunnelmaan pääsee virittäytymään myös Filosofian yössä perjantaina 1. syyskuuta Kiasmassa. Teemana on ihmisen ja koneen suhde ARS17-näyttelyn hengessä. Filosofisten puheenvuorojen lisäksi luvassa on installaatioita, performansseja ja musiikkia. Virtuaalitaide ja hyvät teot yllättävät kaupungilla Juhlaviikkojen aikana kaupungilla voi törmätä myös VR-taiteeseen, maailmanluokan jazziin sekä hyviin tekoihin. Taidetta kulmilla -tapahtumassa Katja Tukiainen, Jussi TwoSeven, Manuela Bosco ja Hannu Huhtamo testaavat kykyjään virtuaalitaiteen parissa Elisa Kulmassa, ja JCDecaux tuo valmiit teokset kaupunkikuvaan urbaaniksi galleriaksi. Taiteilija Kaisa Salmen #tekoja kutsuu kaupunkilaiset valitsemaan myötätunnon ja ottamaan toisensa huomioon pienillä teoilla arjen anarkian hengessä. Hyvän tekemisen elokuu huipentuu lauantaina 26. elokuuta, jolloin Kampin keskusaukiolla kokoonnutaan yhteen syventämään ajatuksia empatiasta Maria Veitolan johdolla. Helsingin juhlaviikot 17.8.–3.9.2017. Uimastadion, kuva: liikuntapalvelut ? Kumpulan ja Uimastadionin maauimaloissa järjestetään taas tänäkin vuonna syksyiset kuutamouinnit. Kumpulan kuutamosta ja pimenevästä illasta nautitaan perjantaina 25.8. Uimastadikan tunnelmavalaistuksesta iloitaan perjantaina 15.9. Kuutamouinneissa uidaan lämpimän veden höyrytessä satumaisesti altaan veden pinnalla ulkoroihujen ja kuun hohtaessa. Tunnelman kruunaa teemaan sopiva, rentouttava musiikki. Normaaleista aukioloajoista poiketen maauimaloihin pääsee kuutamouintipäivinä sisään kello 23.00 asti, ja uintiaika päättyy kello 23.30. Kuutamouinnille on normaalit sisäänpääsymaksut (4e/2,50e/2e). Kumpulan maauimalan uintikausi päättyy sunnuntaina 27.8. ja Uimastadionin uintikausi päättyy sunnuntaina 17.9. Helsingin kaupungin uimahallit palvelevat kaupunkilaisia maauimaloiden kauden päätyttyä. ? Maailmanperintökohteen Suomenlinnan tunneli peruskorjataan vuodesta 2017 alkaen. Tunnelia käytetään muun muassa hälytysajoihin ja sitä kautta kulkee myös kunnallistekniikkaa manner-Helsingistä. Assemblin toteuttaa tunneliin rakennusautomaatiourakan. Rakennusautomaatiojärjestelmien uusimisella säästetään energiaa, helpotetaan tunnelin ylläpitoa sekä pystytään alentamaan ylläpitokustannuksia. Peruskorjaushankkeen tarkoituksena on lisätä tunnelin turvallisuutta, taata kunnallistekniikka saarelle ja pidentää tunnelin elinkaarta.
16 Nro 15 • Viikot 34-35 M unkin S eutu Yli 1 000 kurssia! Jos kaipaat uutta inspiraatiota tai haluat kehittää taitojasi, tutustu runsaaseen kurssitarjontaamme. Kaikille avoimet kurssit tarjoavat monipuolista tekemistä ilman pääsyvaatimuksia. Valitse mieleisesi ja ilmoittaudu kurssille. www.helao.fi Helsingin aikuisopisto Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi Hupi muuttuu horroriksi, kun Castle Hillin ja Vesitornin kuolleet heräävät haudoistaan! Avaa portit kauhujen kylään linnanmäki.fi MA-TI SULJETTU KE-PE 16-22 LA-SU 13-22 HELLI, ELÄ JA HARRASTA! Tilaa lehti: tilaukset@karprint.fi tai puh. 09-413 97 300 Ekoelo –Ekologisesti Puhtaasti Aidosti – Tilaushinnat: Kestotilaus 42€, määräaikainen tilaus 48€ Ekoelo 4/2017 7,10 Luonnonmukaisesti l Ekologisesti l Puhtaasti l Aidosti l Kotoillen 5,90 Löydä herkullinen mustatorvisieni Tuulispäässä asuu onnellisia eläimiä BAMBUSTA kestävä ja lämmin lattia SUPERFOODIA METSÄSTÄ Koivusta ekologinen polkupyörä Pentti Linkola: ”Kulutus vain kiihtyy” Liika hygienia sairastuttaa Tee testamentti luonnon hyväksi Madot tekevät biomassasta lannoitetta w w w .e k o el o .f i Kissafani –kissan ystävien ikioma lehti. Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ 5,90 ERIKOISHINTA 4/2017 6,75 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Eurooppalainen valittu Suomen kansalliskissaksi Mirri selkäreppuun ja reissuun! Suomen kissoilla nimipäiväkalenteri AGILITYA kissan tahdissa Maatiaiskissoille lisää arvostusta Maailmanennätys! Pikkis painaa 17 kiloa w w w .k is sa fa n i. fi Hevosmaailma – hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 46€ 3/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA 20 v Marko Vuolukka tuntee suvut Custom Sulkyn ravikärry matkaa maailmalle Knabstrup on muutakin kuin erikoisen värinen ratsu Varusteiden personointi on IN Outi Mäenpään tallilla kuunnellaan hevosta ja ollaan läsnä Konitohtorin palsta alkaa w w w .h ev o sm a a il m a .f i Meidän Koira – Erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. Tilaushinnat: Kestotilaus 39€, määräaikainen tilaus 41€ KOIRA Meidän RO TU ESIT TELYSSÄ BERNH AR DI NK OI RA 4/2017 6,70 5,90 ERIKOISHINTA Rhodesiankoira Leo kokenut televisiotähti Saara Auvisella aivovamma Uuno-labradori avustajaksi Onko Martha maailman rumin koira? Vesipelastuksessa kastuu varmasti! Dobo eli pallojumppa Pallolla tehoa treeneihin w w w .m ei d a n k o ir a .f i