2018 Viikot 4-5 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 2 M unkin S eutu TOTEUTA UNELMASI UUDESTA KEITTIÖSTÄ MEILTÄ KÄTEVÄSTI KAIKKI: kalusteet, asennukset, remontti-ja sähkötyöt sekä asbestikartoitus. Hoidamme myös taloyhtiön remontti-ilmoitukset puolestasi! VARAA ILMAINEN SUUNNITTELUAIKA! capris.fi Mannerheimintie 106, 00250 Helsinki Puh 020 749 7490 capris@capris.fi ME SUUNNITTELEMME SINÄ PÄÄTÄT Ota yhteyttä meidän asiantuntijaan! Heidi Illman puh. 040 754 1611 Aktia Kiinteistönvälitys Oy Raumantie 1 | 00350 Helsinki www.aktialkv.fi Asunnonvaihto on helppoa ammattilaisten kanssa. Kuiva iho pehmeäksi! Heel & Elbow Cream erikoisvoide jaloille ja käsille Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 Nettiajanvaraus: www.timma. /kosmetiikkahelmi Tulokset jo 3 viikon käytön jälkeen (norm. 37 €) 29 € Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Ravintola Royal Pokhara Solnantie 26, Helsinki P: 095301411 Avoinna: Ma-To 11.00 22.00 Pe 11.00 22.30 La-Su 12.00 22.30 AVATTU UUSI NEPALILAINEN RAVINTOLA! LOUNAS ma-pe klo 11.00-15.00 Á LA CARTE ma-pe klo 15.00-22.00 la-su klo 12.00-22.30 Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Nyt saatavana MAUKKAAT BLINIT lisukkeineen 15€ / henkilö (tarjous voimassa koko päivän) Maukas ILTATARJOUS 2 WIENERLEIKETTÄ 25€ (tarjous voimassa ti-pe klo 16-21) Tervetuloa herkuttelemaan!
2 Nro 2 • Viikot 4-5 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
M unkin S eutu 49. vuosikerta – nro 2 Viikot 4-5 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Uutta silmäsairaalaa suunnitellaan Meilahteen ? Tavoitteena on toteuttaa uuden silmäsairaalan rakentaminen kiireellisenä hankkeena noin viidessä vuodessa. HUS:n hallitus päätti kokouksessaan 18.12.2017 myös asiakasmaksujen korotuksen kohdentamisesta. Silmätaudit on voimakkaasti kasvava erikoisala, koska ikääntyneen väestön määrä kasvaa ja monet silmäsairaudet lisääntyvät iän myötä. Samalla näköä uhkaavien sairauksien hoitomahdollisuudet ovat parantuneet. Samanaikaisesti kun silmätautien hoidon kysyntä on kasvanut, Hyksin silmätautien toiminta on merkittävästi vaikeutunut viimeisten vuosien aikana, koska toimitiloissa on ollut sisäympäristöongelmia muun muassa Silmä-korvasairaalassa ja Lauttasaaren yksikössä. Elokuussa Helsingissä voi opiskella saameksi esija perusopetuksessa ? Pasilan peruskoulussa aloitetaan elokuusta 2018 alkaen laajamittainen kaksikielinen suomi-saame-opetus. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomi-saamen opetusta annetaan sekä esiopetuksessa että perusopetuksessa. Suomi-saame kielinen toiminta alkaa syksyllä 2018 varhaiskasvatuksessa ja 1-2 -luokilla. Sivu 7 Sivu 6 Hakunilan ladut kelpasivat huippuhiihtäjillekin ? Hakunilan hiihtokeskus sai laajasti valtakunnallista huomiota, kun Vantaalla järjestettiin hiihdon SM-kilpailut 1315. tammikuuta. Kolmen päivän aikana Hakunilassa kilpailijoita oli leudossa pakkassäässä kannustamassa ladun varrella yli 10000 hiihdon ystävää. Museokortti lisäsi museokäyntejä ? Taloustutkimus selvitti suomalaisten näkemyksiä museoista ja Museokortista. Joulukuussa julkaistusta selvityksestä käy ilmi, että toukokuussa 2015 lanseeratun Museokortin tuntee jo yli 80 prosenttia suomalaisista. Museoihin ollaan yleisesti hyvin tyytyväisiä. Taloustutkimuksen mukaan 83 prosenttia Museokortin jo hankkineista aikoo todennäköisesti uusia korttinsa. Ainoastaan 4 prosenttia ei aio jatkaa korttinsa voimassaoloa. Sivu 7 Sivu 10 Raitiovaununkuljettajat myyvät vielä toistaiseksi kertalippuja, mutta helmikuun ensimmäisestä päivästä alkaen kuljettajilta ei niitä enää saa, joten lippu on ostettava ennen kyytiin nousemista. Raitiovaununkuljettajien lipunmyynti päättyy ? Kuljettajien lipunmyynti raitiovaunuissa päättyy tammikuun viimeisenä päivänä, joten lippu on 1.2. alkaen hankittava ennen raitiovaunumatkan alkamista. Raitiovaununkuljettajat myyvät vielä toistaiseksi kertalippuja, mutta helmikuun ensimmäisestä päivästä alkaen kuljettajilta ei niitä enää saa, joten lippu on ostettava ennen kyytiin nousemista. Kertalippuja saa matkapuhelimella, R-kioskeista, HSL:n lippuautomaatista, HSL:n palvelupisteistä ja matkakortilla. Sivu 7 Elokuussa 2017 kerrostalovarantoa oli koko pääkaupunkiseudulla 3,8 miljoonaa kerrosneliömetriä ja pientalovarantoa 4,1 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kerrostalovaranto selvässä kasvussa pääkaupunkiseudulla ? Vuoden 2017 tammi–elokuussa pääkaupunkiseudulla kaavoitettiin uutta asuinkerrosalaa selvästi enemmän kuin mitä rakennettiin. Varanto kasvoi kyseisellä ajanjaksolla nopeammin kuin kertaakaan aikaisemmin kuluvalla vuosikymmenellä. Kerrostalovarannon määrä kasvoi peräti 17 prosenttia. Tiedot ilmenevät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tuottamasta SeutuRAMAVA-aineistosta. HSY on avannut tonttivarantoa kuvaavan aineiston korttelitasoisena avoimena paikkatietona. Kerrostalovaranto keskittyy pääasiassa isoille rakenteilla oleville alueille, kuten esimerkiksi Jätkäsaareen ja Kruunuvuorenrantaan. Pientalovaranto jakautuu tasaisemmin ympäri pääkaupunkiseutua. Sivu 12
4 Nro 2 • Viikot 4-5 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 2 Yleisönosasto Runopalsta Maapallomme pahoin voi Luonnon tasapaino on järkkynyt, maapallomme pahoin voi. Luonto itkee valittaa. On paikoin tulvia suuria, paikoin kuivuutta katoa tuhoa. Rajumyrskylä tsunameja. Ei pallomme kestä jatkuvaa kasvua raiskausta. Meidän tulisi oppia kaikkien, kaikin tavoin luontoa suojelemaan. Sitä tulisi oppia kunnioittamaan. Luonto helppo on sotkea tuhota, vienee aikaa tuhot korjata. Roska päivässä heitä roskikseen, joku siitä voi saada opikseen. Hyvää Uutta Vuotta, elellään siististi. Olavi Kylliäinen Kirkkoon kuuluu 71 prosenttia väestöstä E vankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2017 lopussa ennakkotietojen mukaan 3 904 284. Kirkkoon kuuluu 71 prosenttia suomalaisista. Kirkon jäsenten osuus Suomen väestöstä laski vuoden takaisesta yhden prosenttiyksikön. Kaikkiaan 52 296 suomalaista erosi viime vuoden aikana kirkon jäsenyydestä, samalla 16 492 liittyi kirkkoon. Vuoden 2017 aikana kastettiin 33 748 alle 1-vuotiasta, ja kirkon jäsenistä kuoli 44 325. Vuonna 2017 kirkosta eronneiden määrä nousi jonkin verran ja kastettujen määrä laski vuoteen 2016 verrattuna. Tuolloin kirkkoon liittyi 16 979 henkilöä ja eronneita oli 50 119. Vuoden 2016 aikana kuoli 44 774 kirkon jäsentä ja kastettiin 36 586 alle 1-vuotiasta. Vuoden 2016 lopussa jäsenmäärä oli 3 951 785. Kirkon jäsenkehitys viime vuosien aikana kertoo edelleen uskontoa koskevien valintojen yksilöllistymisestä. Syntyneiden lasten kastaminen kirkon jäseniksi vähenee nuorissa perheissä. Kirkosta eronneista lähes kolmasosa on alle 30-vuotiaita nuoria aikuisia. Toisaalta kirkkoon liittyneissä noin kolmekymppisten miesten osuus on huomattava, ja viime vuonna kirkkoon liittyneistä oli miehiä jopa lievä enemmistö, kertoo tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta. Helsingissä perinteisesti on ollut muuta maata alhaisempi jäsenyysaste, varsinkin muutamien vilkkaitten muuttokaupunginosien alueilla. Munkkiniemi ei ehkä kuulu niihin. Seurakuntien taloudesta ollaan yleisemmin huolissaan, koska jäsenyys on vähentynyt ja sitä kautta verotulot. Munkkiniemessäkin jouduttiin supistamaan seurakunnan ylläpitämiä toimitiloja, juuri talouden tiukkenemisen vuoksi. Jyväskylän seurakunta on edelleen väkimäärältään Suomen suurin seurakunta. Sen jäsenmäärä vuoden 2017 lopussa oli 95 446. (Vuotta aiemmin vastaava luku oli 95 598.) Seurakunnista pienin on Pohjanmaalla sijaitseva ruotsinkielinen saaristoseurakunta Bergö församling, jossa jäseniä oli vuoden lopussa 400. Muuttoliike lisää väestöä kaupungeissa. Tämä näkyy myös suurten seurakuntien jäsenmäärien kasvuna, vaikka niiden alueilla kirkosta eroaminen onkin yleisempää ja lasten kastaminen seurakunnan jäseniksi harvinaisempaa kuin maaseudulla. Tästä puhutaan Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistus on lupaava ? Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt äidinkielen ylioppilaskokeen uusista määräyksistä ja arviointikriteereistä. Äidinkielen koe järjestetään syksystä 2018 lähtien digitaalisena. Digitaaliseen äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetta, joista toinen mittaa ensisijaisesti kirjoitustaitoa ja toinen ensisijaisesti lukutaitoa. Uudistus on ehtinyt jo julkisessa keskustelussa herättämään huolta ja tyrmistystä. Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mielestä uudistus on lupaava. Olisi varsin erikoista järjestää kaksi koetta, joissa arvioidaan samoja asioita. Nyt kokeille on rakennettu selvästi erilaiset profiilit. Kriittinen ja analyyttinen lukutaito on tekstitulvan maailmassa keskeinen yleissivistävän koulutuksen tuottama valmius, joten on hienoa, että sillä on jatkossa selkeä ja vahva rooli äidinkielen kokeen toisessa osassa. Sosiaalisen median keskusteluissa on pelätty uudistuksen heikentävän kirjoitustaitoa ja tarkoittavan riman alentamista äidinkielen osaamisessa. Tämä on kummallinen johtopäätös, enkä toivo tällaista ajatusta viestittävän lukiolaisille: pikemminkin opiskelijoilta edellytetään yhä laaja-alaisempaa äidinkielen hallintaa. Kielenhuollon hallinta ja sujuvan tekstin tuottaminen on jatkossakin olennainen perustaito, jolla on merkitystä kaikessa opiskelussa. SLL pitää tärkeänä, että äidinkielen koe on jatkossakin kaikille kokelaille pakollinen kielellisiä sekä ajatuksellisia valmiuksia mittaava koe ja katsoo, että tällä uudistetulla kokeella on hyvät edellytykset arvioida opiskelijoiden äidinkielen laaja-alaista osaamista. Pietu Heiskanen puheenjohtaja Suomen lukiolaisten liitto Hymyssä suin presidentiksi ? Arto Paasilinna kertoo eräässä kirjassaan papista jolle piispa antoi yllättäviä saarnaohjeita. Saarnojen tasoa tulisi laskea,vaati piispa. No, miksi ihmeessä, kysyi kirkkoherra. Etkö ole huomannut miten kaikkein typerimmät televisio-ohjelmat saavat kaikkein korkeimmat katsojaluvut, vastasi piispa. Mitä tyhmempää, sitä halutumpaa. Jos laskemme saarnat matalammalle tasolle, kuulijamäärät kasvavat, ohjeisti piispa. Presidentinvaalien alla käytävät ehdokasesittelyt ja keskustelut ovat omalajistaan huippuviihdettä. Kuka parhaiten laukoo, nasevimmin iskee, tyylikkäimmin valitsee kravattinsa ja pelipaitansa, kerää katsojilta korkeimmat pisteet. Sisältö ei ole ainut ratkaisija, tiedetään. Pukeutuminen, tyyli, tapa ilmaista, oikea asento, ilmeet, eleet ja muut aliarvostetut seikat saattavat vakavassa keskustelussa nousta päärooliin. Mainostelevision järjestämässä televisiokeskustelussa olivat nyt kaikki ehdokkaat Paavo Väyrystä myöten ensikertaa paikalla. Odotettiin, että Väyrynen toisi kohottavaa lisäväriä, mutta miten kävi? Väyrynen istui pönäkästi tuolillaan kuin Kekkosen ajan politrukki konsanaan ja veisasi vanhoja tuttuja virsiä. Ei irronnut istuvalta presidentiltäkään virvoittavaa sanaa. Pekka Haavisto juuttui leppoisaan haaveiluunsa, Matti Vanhanen pyöritti ulkopolitiikkaa kuin palloa, Nils Torvalds osasi läksynsä, mutta jäikö keskustelu sittenkin liikaa naisten varaan? Tuula Haataisella oli vireänpunainen asu, Merja Kyllösellä teräväkärkiset poljennot, Laura Huhtasaaren ajatus ensin kirkaisi ja sitten karkasi. Heti ohjelman jälkeen kuultiin asiantuntijaprofessorin arviointi, kuka onnistui parhaiten. Kukaan ei onnistunut, hän puntaroi. Kyllönen ja Torvalds yllättivät asiapitoisuudellaan. Niinistö, Haavisto ja Vanhanen eivät ihme kyllä näyttäneet innostuvan asiastaan. Odottaako kansa ehdokkailtaan enemmän palavuutta, intoa ja otetta? Maailmantila haastaa poliittisen puhujan näkemään merkkejä taivaalta ja merkkejä maan päältä. Ehdokkaat saisivat olla puhetuulella kuin jääkiekkoilijat pukukopissaan voitetun ottelun jälkeen. Suomiterhakkuutta! Onhan meillä äänestäjillä lupa ajatella, että presidenttiehdokkaat edustavat Suomen parhaimmistoa. Platon jo aikoinaan valisti ettei puheenvuoronpitämisestä tai ehdokkuudesta pidä koskaan kieltäytyä, sillä siihen sisältyy riski. Jos kieltäytyy tarjotusta tärkeästä, siihen on pakko valita joku sinua huonompi. Puhetaito, retoriikka kertoo puhujan sivistystasosta tai sen puutteesta. Hyvä puhuja osaa iskeä oikeaa kohtaan oikealla hetkellä. Retoriikka ei ole vain sitä mitä sanotaan vaan suuressa määrin sitä miten se sanotaan. Voittaja on se, jolla on nerokkain täsmäisku. Niitä on lupa kaivata. Hyvän keskustelun tunnistaa siitä, että sille ei voi olla hymyilemättä. Mauno Koivisto Suomen jälleenrakentaja, Martti Ahtisaari globaalin maailman rauhanrakentaja, Tarja Halonen kylmänsodan ajan sosiaalipoliitikko ja globalisaation visionääri. Mistä Sauli Niinistö tullaan muistamaan? Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Mantere Tasavallan presidentti Taivaalla leijailee punainen kuumailmapallo. Eihän yhteiskunta kuole. Tamminiemen vanhassa tammessa huhuilee huuhkaja. Etelärinteeseen nousevat vuokkojen hennot versot. Ihmistä varten rakennettiin maailma, ilta tummuu. Seurasaaren selkä kimmeltää vielä. Eilen minä kävelin samoilla rannoilla likaisena, välillä puhtaana. Pojat olivat pieniä: Eino ja Amos. Kuinka vanhoja me olemmekaan tänään? Kohosit tehtävääsi kohti, tasavallan presidentti. Aurinko lähestyy kesän hetkeä, kiimaista zeniittiä. Ja lapset leikkivät Rantapuistossa kasvavat hekin mittoihinsa. Ihmeellisessä järjestyksessä ovat taas minun päässäni asiattomat ja asialliset asiat, tasavallan presidentti, hallitusta muodostettaessa. Kimmo Mantere Kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuplamäärä hakijoita ? Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin tuli yhteensä 2 946 hakemusta, mikä on 83 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Uusi kansainvälinen koulutusohjelma, Master’s programme in Environmental Change and Global Sustainability, ylsi suosituimpien ohjelmien joukkoon. Helsingin yliopisto onnistui kääntämään kansainvälisten maisteriohjelmien hakijoiden määrän vahvaan kasvuun viime vuoden notkahduksen jälkeen. Vuodentakainen hakijamäärän lasku johtui pääosin lukukausimaksujen käyttöönotosta EUja Eta-maiden ulkopuolisille hakijoille. Hakijoiden määrä ylitti nyt merkittävästi myös vuoden 2016 määrän, jolloin lukuvuosimaksut eivät vielä olleet käytössä. EUja Eta-maiden ulkopuolisten hakijoiden prosenttiosuus oli 58, kun se viime vuonna oli 57. Ennen lukuvuosimaksujen käyttöönottoa noin kolme neljäsosaa hakemuksista tuli EUja Eta-maiden ulkopuolelta. Suomalaisten osuus oli 28 prosenttia (2017: 29 %). Eniten hakemuksia tuli edellisvuosien tapaan Pakistanista, Kiinasta ja Ghanasta. Monista maista tuli tänä vuonna paljon aiempaa enemmän hakemuksia. Näitä maita ovat muun muassa Intia, Kolumbia, Equador, Chile, Peru, Indonesia, Yhdysvallat, Hongkong, Venäjä ja Vietnam. Yhteensä hakemuksia tuli 127 maasta. Myös apurahoja haettiin runsaasti. 84 prosenttia lukuvuosimaksuvelvollisista hakijoista haki apurahaa Helsingin yliopistosta. Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari.
5 Viikot 4-5 • Nro 2 M unkin S eutu Epäilty Kallion lukion opettaja irtisanottu Annalan Joukkorahoituskampanja saa lisäaikaa ? Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on irtisanonut maanantaina 15. tammikuuta Kallion lukion opettajan virkasuhteen. Perusteena irtisanomiselle on opettajan syyllistyminen vakaviin virkasuhteeseen olennaisesti liittyviin laiminlyönteihin ja rikkomuksiin kuten opiskelijoiden seksuaaliseen häirintään. Opettajan menettely on loukannut opiskelijoiden oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön. Kallion lukion opettajan epäasialliseen käytökseen liittyvien epäilyjen tullessa esille marraskuussa 2017 kasvatuksen ja koulutuksen toimiala alkoi selvittää tapausta asianomaisten ja Helsingin poliisin kanssa. Poliisi tiedotti ennen joulua 2017, että se ei aloita esitutkintaa tapauksessa, jossa Kallion lukion opettajaa on syytetty epäasiallisesta käytöksestä. Toimialan tekemän selvitystyön ja saatujen tietojen pohjalta Kallion lukion opettajan virkasuhde päätettiin irtisanoa. – Helsingin kouluissa ja oppilaitoksissa emme hyväksy epäasiallista käyttäytymistä ja sen lopettamiseksi jokaisen on puututtava siihen. Teemme kaikkemme, että oppimisympäristömme ovat turvallisia kaikille lapsille ja nuorille. Koulutamme henkilökuntaamme entistä paremmin tunnistamaan esimerkiksi seksuaalisen häirinnän ja rohkaisemme kaikkia, oppilaita, opiskelijoita ja henkilöstöä, puhumaan vaikeistakin asioista. Yritämme madaltaa kynnystä tulla kertomaan epäasiallisesta käyttäytymisestä, kiusaamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä, jotta siihen voidaan puuttua välittömästi. Lisäksi Kallion lukiossa ja muissakin kouluissa ja oppilaitoksissa otetaan käyttöön sähköinen työkalu, jonka avulla opiskelijat voivat antaa entistä helpommin palautetta, sanoo toimialajohtaja Liisa Pohjolainen. ? Annalan huvilan ostoon perustettu joukkorahoituskampanja jatkuu 12.6.2018 Helsinki-päivään asti. Kampanjan jatkumisen mahdollistaa 30 000 euron minimitavoitteen täyttyminen, jonka turvin Kiinteistö Oy Pro Anneberg voi ottaa lainan ostohinnan täyttymiseksi. Annalan huvilan ystävät ry:n hallitus on eilen 19.12.2017 päättänyt kokouksessaan jatkaa joukkorahoituskampanjaa. Rahan tarve ei ole kadonnut minnekään. Laina tulee maksaa takaisin ja huvilan remontointiinkin tarvitaan rahoitusta, painottaa hyvän rakentaja Jaana Merenmies. Kannatusyhdistyksen tavoitteena on rikkoa Suomen Moottoripyörämuseon ennätys. Se keräsi loppuvuodesta 2017 Suomen suurimman vastikepohjaisen joukkorahoituksen 108 100 euroa. Kahvila, näyttelyitä, musiikkia, luentoja ja työpajoja kiireettömässä huvilamiljöössä. Annala on kaikille avoin, idyllinen puistoalue Helsingin syntysijoilla, Vanhassakaupungissa. Alueen sydän on vuonna 1826 rakennettu Helsingin vanhin huvilarakennus Annalan huvila eli Villa Anneberg. Huvilasta rakennetaan kaupunkilaisille tapahtumapaikka, jossa ideat, ilo ja kohtaamiset versovat runsaina. Pitkään tyhjillään ollut tila valjastetaan puutarhakulttuurin keskukseksi. – Annalan alueella toiminta laajenee ja vierailijat pääsevät osallistumaan ja tekemään yhdessä. Kaupunkilaisilla on myös mahdollisuus tulla itse kehittämään Annalan huvilasta meidän kaikkien omaa hyvinvoinnin ja puutarhakulttuurin olohuonetta, visioi Annalan huvilan ystävät ry:n puheenjohtaja Riitta Korhonen. Helsingin kaupunki on päättänyt myydä Annalan huvilan 100 000 eurolla Hyötykasviyhdistyksen omistamalle Kiinteistö Oy Pro Annebergille, jolle kannatusyhdistys Annalan huvilan ystävät ry kerää varoja joukkorahoituksella. Kiinteistö Oy Pro Anneberg huolehtii jatkossa kiinteistön korjauksesta ja ylläpidosta. Lasten Päivän Säätiön historian suurin avustus lastensuojelutyöhön Lasten Päivän Säätiö jakoi miljoona-avustuksen 14.12. järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa. ? Linnanmäkeä pyörittävä Lasten Päivän Säätiö lahjoitti ennätykselliset 4,5 miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön. Avustussumma on säätiön historian suurin. Jokainen Linnanmäellä kauden 2017 aikana vieraillut huvipuistokävijä on osallistunut hyväntekeväisyysavustuksen kerryttämiseen. Lasten Päivän Säätiö jakoi miljoona-avustuksen 14.12. järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa. Avustuksen vastaanottivat Lasten Päivän Säätiön vuonna 1950 perustaneet lastensuojelujärjestöt: Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensija turvakotien liitto, Parasta Lapsille, sekä Pelastakaa Lapset. Lahjoitussumma on kasvanut tasaisesti vuosittain. Vuonna 2016 avustusta jaettiin 4,3 miljoonan euron verran ja viime vuonna summa kasvoi tavoitteen mukaisesti jo 4,5 miljoonaan. – Linnanmäen Huvipuiston toiminnan yksi tärkeimmistä tavoitteista on kerätä varoja lastensuojelutyöhön. Olemme erityisen mielissämme siitä, että avustuksen myötä järjestöjen on mahdollista vuosittain tukea lukuisia suomalaisia lapsia ja perheitä, kertoo Lasten Päivän Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Penttilä. Suuri avustussumma on kerätty niin Linnanmäellä kauden aikana huvitelleiden asiakkaiden kuin pääyhteistyökumppaneidenkin avustuksella, joita ovat Hartwall, SOK/ HOK Elanto, Unilever Finland, MTV sekä Bauer Media Group. – Olemme valtavan iloisia kaikkien Linnanmäen hupimestareiden kanssa siitä, että olemme omalla työpanoksellamme voineet kerätä tällaisen lahjoitussumman lastensuojelutyöhön. Tärkeä missiomme antaa kaikille Linnanmäen Huvipuiston hupimestareille lisäpuhtia työhön, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Linnanmäki julkistaa seuraavan kautensa keräystavoitteen vuoden 2018 aikana. Laura Raitio Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallituksen puheenjohtajaksi ? Helsingin Diakonissalaitoksen valtuuskunta valitsi syyskokouksessaan 14.12. TkL Laura Raition säätiön hallituksen puheenjohtajaksi ja uudeksi hallituksen jäseneksi. Raitio seuraa tehtävässä yhdeksän vuotta hallituksen jäsenenä ja kuusi vuotta puheenjohtajana toiminutta DI MaijaLiisa Frimania. Laura Raitiolla on vahvaa kokemusta monipuolisista liiketoiminnan johtotehtävistä ja hallitustyöskentelystä. Hän toimi Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtajana 2014–2017 ja sitä ennen johtotehtävissä mm. Ahlstrom Oyj:ssä. Raitio on hallituksen jäsenenä Neste Oyj:ssä, Suominen Oyj:ssä sekä Raute Oyj:ssä. Lisäksi Raitio on Boardman Oy:n partneri ja hallituksen jäsen sekä Suomen Taitoluisteluliiton hallituksen jäsen ja puheenjohtaja. Helsingin Diakonissalaitoksen hallituksessa jatkavat ekonomi, OTK Tuula Entelä (varapj.), DI Paula Laine, OTK Merja Karhapää, KTM Jussi Laitinen ja VTT ja dosentti Juho Saari. Uutena jäsenenä hallituksessa aloittaa professori Heikki Hiilamo. Säätiön sääntöjen mukaan hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. – Haluan lämpimästi kiittää Maija-Liisa Frimania, Leena Rantasta ja Jarno Ranista, jotka nyt jättävät hallituksen. He ovat kaikki pitkäaikaisia hallituksemme jäseniä ja antaneet tärkeän panoksensa Diakonissalaitokselle. Samalla haluan toivottaa tervetulleiksi uudet jäsenemme Laura Raition sekä Heikki Hiilamon, valtuuskunnan puheenjohtaja Teemu Laajasalo sanoo. Teemu Laajasalo jatkaa Syyskokouksessa vahvistettiin myös säätiön valtuuskunnan jäsenet. Puheenjohtajaksi vuodelle 2018 valittiin nykyinen puheenjohtaja, Helsingin piispa Teemu Laajasalo ja varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Harri Lauslahti. Laajasalo valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi syyskuussa 2017, kun valtuuskunnan puheenjohtaja Irja Askola ilmoitti jättävänsä tehtävän eläkkeelle jäämisen johdosta. Valtuuskunnan jäseninä jatkavat Sakari Ahdekivi, Anne Berner, Kristiina Jansson-Saarela, PiaNoora Kauppi, Virva Nyback, Timo Pasanen, Vesa Rajala, Harri Sailas, Jari Sinkkonen, Risto Vahanen ja Björn Vikström. Uusina jäseninä aloittavat Sari Lounasmeri ja Jukka Pakarinen. Säätiön valtuuskuntaan kuuluu 12–18 jäsentä, joista valtuuskunta nimittää itse 7–13 jäsentä. Sen lisäksi Helsingin Diakonissalaitoksen sisarkunnan sisarneuvosto nimeää yhden jäsenen, henkilöstö kaksi jäsentä sekä Helsingin ja Porvoon hiippakuntien tuomiokapitulit kumpikin yhden jäsenen. Valtuuskunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta ja se kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Laura Raitio. Kuva: Pertti Nisonen Piispa Laajasalo: Hyvä, että asiat selvitetään ? Helsingin piispa Teemu Laajasalo totesi pitävänsä hyvänä, että otsikoihin nousseet asiat selvitetään. Piispa julkaisi tiedotteen Helsingin hiippakunnan sivuilla. – Johanna Korhonen toimitti viime viikolla kysymyslistan, johon toivoi minun vastaavan. Sittemmin Helsingin seurakuntayhtymä on ilmoittanut, että se käynnistää laajemman, ulkopuolisen tekemän yksityiskohtaisen selvityksen johtavien viranhaltijoiden luottokorttimaksuista. Helsingin poliisi on ilmoittanut, että se aloittaa oman esiselvityksensä. Pidän erittäin hyvänä, että nämä viranomaiset selvittävät asian. Annan heille täyden tukeni ja autan molempia tahoja selvityksessään. Olen edellisessä virassani tehnyt arviointivirheitä ja ollut huolimaton. Pyydän anteeksi kaikilta. Olen toiminnallani tuottanut monille pettymyksen. On itsetutkiskelun ja muutoksen aika. Piispa Laajasalo ilmoitti lisäksi, että ei itse jatka tässä vaiheessa julkista keskustelua aiheesta.
6 Nro 2 • Viikot 4-5 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 4 MA 22.1. Visa TI 23.1. Enni, Enna, Eini, Eine KE 24.1. Senja TO 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus, Paavali PE 26.1. Joonatan LA 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä. Viljo SU 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies VIIKKO 5 MA 29.1. Valtteri TI 30.1. Irja KE 31.1. Alli TO 1.2. Riitta PE 2.2. Jemina, Lumi, Aamu LA 3.2. Hugo, Valo SU 4.2. Kynttilänpäivä Ronja, Armi Maailmanhistoria alkaa lastenkamareista. Jean Pestalozzi Päivyri Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Armoa pimeässä ? Vuosia sitten sairastuin vakavasti. Tai itse asiassa kahdesti. Enemmän kuin omaa kuolemaa, koin vääräksi sen, että lapsilta otetaan ehkä isä. Jouduin kuvaannollisesti hyppäämään pimeään ja mustaan veteen, mutta palasin leikkauksesta pinnalle, jatkoin elämääni. Oliko se armoa? Eikö elämässä ole mitään armoa, kysyi ystäväni, jonka raju syöpä erotti lopullisesti lapsestaan, läheisistään. Eikä hän ollut ainut äiti tai isä, joka joutui lähtemään kesken elämän. Onko keskenkin jäänyt elämä valmis elämä, vai onko se armottomuutta? Me kuolemme kaikki ja aina jää jotain kesken. Vaikka arkikielessä puhumme armollisesta tai armottomasta tavasta kuolla tai kärsiä, niin luulen Jumalan armotalouden olevan jotain ihan muuta: armoa elämää ja kuolemaa varten. Moni käy kauppaa elämässä: Jos nyt alan kuntoilla, niin elän varmasti pitkään. Jos Jumala tästä minut sairaudesta pelastat, niin lupaan olla parempi isä. Kuolemalla ja armolla ei kuitenkaan voi käydä kauppaa. Rippikouluissa selitetään ARMOA seuraavasti: Ansioton Rakkaus Meidän Osaksemme Annettu. Armoa ei voi ostaa, periä eikä ansaita – sen voi saada vain ja ainoastaan lahjana. Kristinuskon ytimessä on luomakuntaansa rajusti rakastava Luoja, joka hyväksyy ehdoitta ja karvoihin katsomatta. Armo ei tee meistä virheettömiä eikä siivoa vastuuta takavasemmalle. Jumalan holtiton armo ja ehdoton rakkaus ovat väkevämpää kuin kuolema, mutta armo on myös ja erityisesti elämää varten. Parhaassa tapauksessa tämä hyväksyminen antaa meille rohkeutta rakkauteen, uskallusta laittaa itsemme likoon. Sen armon varassa minä joku päivä joudun lopullisesti hyppäämään pimeään, tuntemattomaan -kuolemaan. Jos en aina jaksa luottaa, niin toivosta pidän kiinni: sielläkään Jumala ei laske minusta irti. Eikä sinusta. Kimmo Saares Kirjoittaja on kirkon ja median moniottelija, toimittaja, pappi ja Kirkon viestinnän ohjelmapäällikkö Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl. fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Avoin aulakahvila keskiviikkoisin klo 13. Ke 31.1. keittoateria seurakuntasalissa. Toivon café torstaisin klo 18.30. Lapsikuoron harjoitukset torstaisin klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Kaisa Sidoroffin johdolla kaisa.sidoroff@evl.fi. Rippikoulusunnuntain messu su 21.1. klo 11, Messun jälkeen kirkkokahvit ja ripari-info seurakuntasalissa. Glad, Hartikainen, Saarinen, Sidoroff ja Valtonen. Tuolijumppa maanantaisin klo 10. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, vetäjänä Minna Pirinen Merimieskirkkopiiri ma 29.1. klo 14 päätykamarissa Askarteluryhmä maanantaisin klo 18, vetäjänä Maire Turunen Kirjallisuuspiiri ma 5.2. klo 18.30 alakerrassa. Kazuo Ishiguro: Pitkän päivän ilta, Tammi. Tied. Kati Lind p. 041 4615946. Raamattupiiri joka toinen tiistai klo 18, Päätykamarissa. Kohtaamisen keskiviikko Sen tien kulkijat –luentosarja kerran kuukaudessa. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sitä seuraa vieraan esitys ja keskustelu, lopuksi siunaus. Jatkoina maksullinen keittolounas (5 euroa) klo 13 seurakuntasalissa. 14.2. Koetetaan pysyä ojien välissä, päätoimittaja Matti Kalliokoski. 14.3. Miten tielle pääsee, Dosentti, varhaiskasvatuksen asiantuntija Marjatta Kalliala. 18.4. Kun tie katoaa, Filosofian tohtori, entinen MEP Eija-Riitta Korhola. 16.5. Mihin tie vie ja miten sitä kuljetaan? Osanottajien puheenvuoroja, yhteenvetoa sanotusta opetusneuvos Kalevi Virtanen. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai Yhteisvastuukeräykselle. Camerata Vihti kamariorkesterin konsertti su 21.01. klo 18. Johtaa Ruut Kiiski, Olga Heikkilä, sopraano. Jean Sibelius: Rakastava, Uuno Klami: Sarja jousiorkesterille, Benjamin Britten: Les Illuminations. Vapaa pääsy, ohjelma 10€ Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30. Ma klo 15-16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Rukouspalvelu ma klo 16-18. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Olohuone tiistaisin klo 13-15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13, Erkkilä. Rukouspiiri perjantaisin klo 18. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Levollisuuden messu la 27.1. klo 18, Frilander, Sidoroff. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n.10 min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita. Verkoston messu su klo 17, verkosto.net Elokuussa Helsingissä voi opiskella saameksi esija perusopetuksessa Jatkoa sivulta 3 ? – Elokuussa 2018 alkavaan opetukseen otamme ensisijaisesti oppilaita Helsingistä, mutta mikäli oppilaspaikkoja jää vapaaksi, otamme oppilaita myös lähikunnista. Oppilaat otetaan opetukseen hakeutumisen perusteella ilman soveltuvuuskoetta. Minimiryhmäkoko on 5 oppilasta ja maksimiryhmäkoko 24 oppilasta. Toivomme, että opetus herättää suurta mielenkiintoa, iloitsee Kasvatus ja koulutus toimialan perusopetusjohtaja Outi Salo. Pääkaupunkiseudun saamelaisperheet toivovat saamenkielistä opetusta Keväällä 2017 toteutettiin kysely, jolla kartoitettiin pääkaupunkiseudun saamelaisperheiden kiinnostusta kaksikieliseen suomisaame-opetukseen. Kartoituksen perusteella kiinnostusta kaksikieliseen suomisaame-opetukseen on riittävästi, jotta opetus saadaan käynnistymään. – Saamelaisperheiden huoltajat toivovat, että koulutuksessa olisi mahdollisimman paljon saamenkielistä opetusta ja kulttuuria. Nykyinen opetussuunnitelmahan antaa siihen mahdollisuuden, kertoo Hanna Helander City-Samit ry:stä. Suomi-saame osana kieliohjelmaa Helsingin strategian mukaisesti Helsingissä on panostettu monipuolisen kieliohjelman toteutumiseen kaikilla alueilla. Kaksikielinen opetus on osa kieliohjelmaa, jota kaupunki haluaa kehittää ja laajentaa vastaamaan perheiden tarpeita. Kaksikielistä suomi-saame-opetusta koskeva Helsingin opetussuunnitelmamuutos päätetään kasvatusja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa kevään 2018 aikana. Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa vähintään 25 % perusopetuksen koko oppimäärän opetuksesta järjestetään kohdekielellä, tässä tapauksessa saameksi. Kiinnostusta suomi-saame-opetukseen arvioidaan vuosina 20202021, jonka jälkeen päätetään opetuksen toteutuksen jatkosta. Savoy-teatteri jälleen kävijäennätykseen Savoy-teatterissa kävi vuonna 2017 yhteensä 95 126 henkeä. ? Vuosi 2017 oli toista kertaa peräkkäin Savoyn kaikkien aikojen ennätysvuosi. Edellinen ennätys 89 451 kävijää oli vuodelta 2016. Neljän vuoden aikana (2014-2017) Savoy-teatterin yleisömäärä on kasvanut 50 prosenttia. 750-paikkainen Savoyteatteri on tullut tunnetuksi rohkeasta ja monipuolisesta maailmanmusiikin tarjonnastaan. Ohjelmistossa on myös jazzia, poppia, klassista musiikkia, tanssia, elokuvia, musiikkiteatteria, oopperaa, kirjallisuustapahtumia ja seminaareja. Vuonna 2017 huippuyleisöjä keräsivät mm. Kerkko Koskinen kollektiivi, uuden vuoden erikoiskeikka Paperi T – Kuusisto – Kosminen, Ismo Alangon Yksin-konsertti, Les Amazones d´Afrique sekä Giglijuhlakonsertti. Savoy-teatterissa juhlittiin viime vuonna rakennuksen 80-vuotispäiviä sekä 30-vuotista toimintaa Helsingin kaupungin hallinnoimana vierailuteatterina. Savoyssa tehdään laajaa tuotantoja markkinointiyhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Savoy-teatteri ylläpitää myös kaikille kävijöille pääsymaksutonta Espan lavaa, joka keräsi vuonna 2017 noin 102 000 kävijää. Yhteensä Savoy ja Espan lava keräsivät 197 126 hengen yleisön. Vuoden 2018 kevään ohjelmiston myynti on lähtenyt käyntiin poikkeuksellisen hyvin. Kevään esityksistä on myyty loppuun jo mm. Kodon, Mari Boinen ja Juha Tapion konsertit. Timo Lassy Band & RickyTick Big Band Brassin 3.3. konsertti myytiin hetkessä loppuun, ja nyt yhtyeelle on saatu Savoyhin lisäkonsertti 4.3.
7 Viikot 4-5 • Nro 2 M unkin S eutu Uutta silmäsairaalaa suunnitellaan Meilahteen Museokortti lisäsi museokäyntejä Raitiovaununkuljettajat eivät myy lippuja helmikuun alusta lähtien Museokortti on lisännyt museokäyntejä. Kortilla voi vierailla vuoden ajan yli 250 museossa ympäri Suomea. Jatkoa sivulta 3 ? Suomen museoliiton ja Suomen Kulttuurirahaston tilaama tutkimus kertoo, että 2,5-vuotias Museokortti tunnetaan hyvin. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan jopa 81 prosenttia suomalaisista tuntee toukokuussa 2015 käyttöön otetun kortin, joka löytyy jo 140 000 suomalaisen taskusta. Museokortti on vuoden voimassa oleva pääsylippu 250 museoon ympäri Suomen, Ahvenanmaalta Inariin. Museokortti on muuttanut museoiden käyntikulttuuria. Taidenäyttelyihin ja museoihin poiketaan entistä useammin ja pienemmällä kynnyksellä. Museokortin omistajista 79 prosenttia kertoo vierailevansa aktiivisesti sellaisissa museokohteissa, joissa he eivät ole aiemmin käyneet. 68 prosenttia kertoo vierailleensa omissa suosikkimuseoissaan aiempaa useammin. Taloustutkimuksen mukaan 83 prosenttia Museokortin jo hankkineista aikoo todennäköisesti uusia korttinsa. Ainoastaan 4 prosenttia ei aio jatkaa korttinsa voimassaoloa. Kaikkien aikojen kävijäennätys Suomalaismuseot tekivät viime vuonna kaikkien aikojen kävijäennätyksen. Kävijämäärä kasvoi vuonna 2016 viidenneksellä, eli noin miljoonalla 6,6 miljoonaan kävijään. Museokortin omistajat käyvät keskimääräistä aktiivisemmin museoissa ja houkuttelevat mukaan myös ystäviään. – Museokortin omistaja on kuin magneetti, joka houkuttelee myös kortittomat tuttavansa museokäynneille, kertoo Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Ennusteen mukaan vuonna 2017 Museokortilla vieraillaan museoissa lähes miljoona kertaa. Kävijämäärien ohella museoiden pääsymaksutulot ovat kasvaneet huomattavasti: tuoJatkoa sivulta 3 ? Matkailijoille lippuja on myynnissä myös Eckerö Linen, Tallink Siljan ja Viking XPRS:n infopisteissä. Ympäri Helsinkiä on myös lähes 400 Helsingin kaupungin pysäköintiautomaattia, joista saa HSL:n kertalippuja maksukortilla. – Kertalippujen myynti painottuu jo nyt vahvasti puhelimella ja matkakortilla ostettaviin lippuihin, HSL:n asiakkuusja myyntijohtaja Mari Flink sanoo. – Varsinkin mobiililippujen myynti on ollut 300 prosentin kasvussa ja älypuhelimella saa jatkossa entistä useampia lipputyyppejä. Arvolipun voi ostaa ratikan lukijalaitteelta matkakortilla entiseen tapaan. Vaikka kuljettajat lopettavat lipunmyynnin, heiltä saa edelleen neuvoja matkustamiseen liittyen, sillä opastus on jatkossakin osa heidän työtään. Lyhentää aikaa pysäkeillä Kuljettajamyynnin lopettaminen on osa raitioliikenteen kehittämisohjelmaa, joka tähtää siihen, että liikenteestä tulee entistä nopeampaa, sujuvampaa ja täsmällisempää. Myynnin lopettaminen on välttämätön ensiaskel, ennen kuin HSL voi toteuttaa muita raitioliikenteen luotettavuutta parantavia toimia, esimerkiksi parantaa liikennevaloetuuksia. Kuljettajarahastuksen päättyminen tekee matkustamisesta entistä miellyttävämpää, kun lippuja ostavat asiakkaat eivät enää aiheuta jonoa kuljettajan aition luokse. – Erityisesti matkustajasatamissa laivojen saapuessa kuljettajan luokse on muodostunut pitkä lipunmyyntijono, mikä on hidastanut vaunun liikkeellelähtöä ja näin pidentänyt myös lippunsa etukäteen ostaneiden matkaa. Kun kaikki ostavat jatkossa lippunsa etukäteen, pystymme tarjoamaan luotettavampaa palvelua kaikille asiakkaille, HKL-Liikennöintiyksikön johtaja Arttu Kuukankorpi sanoo. Viiveiden vähentäminen säästää joukkoliikenteen kustannuksia, sillä kun liikenne on ripeää, raitiotieverkkoa voidaan laajentaa pienemmällä vaunumäärällä. HSL:n arvion mukaan raitioliikenteen nopeuttaminen säästää 4 – 5 miljoonaa euroa vuosittain ja vähentää vaunujen tarvetta 8 – 10 vaunulla. Raitiovaunujen kuljettajalipunmyynnistä on luovuttu jo useimmissa maailman raitiovaunukaupungeissa. Lipunmyynti Helsingin raitiovaunuissa oli rahastajien työtä kesäkuuhun 1978 asti, jolloin myös kuljettajat alkoivat myydä lippuja, aluksi kokeiluluontoisesti linjalla 10. Viimeiset rahastajat lopettivat työnsä vuoden 1987 keväällä. Jatkoa sivulta 3 ? Silmätautien toimintaa varten on välttämätöntä ja kiireellistä saada uudet, kehittyvää toimintaa vastaavat tilat. Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja on selvitetty ja parhaaksi ratkaisuksi on osoittautunut kokonaan uuden silmäsairaalan rakentaminen. Uudesta silmäsairaalasta laadittu hankeselvitys nopeutetulla aikataululla ja tavoitteena on toteuttaa uudisrakennus strategisesti tärkeänä ja kiireellisenä hankkeena. Nopeimmillaan uusi silmäsairaala olisi otettavissa käyttöön vuonna 2022. Sijoituspaikaksi suunnitellaan Paciuksenkadun ja Zaidankadun väliin jäävää tonttia. Hankkeen alustava kustannusarvio on 115 miljoonaa euroa rakennukseen ja 18 miljoonaa euroa laiteja muuhun varusteluun. Hanketta valmistellaan ns. ulkopuolisen rahoituksen projektina eikä se tämän vuoksi sisälly HUS:n vuosien 2018 2021 investointiohjelmaan. Hallitus päätti, että uuden silmäsairaalan suunnittelua jatketaan hankesuunnitelman laatimisella. Lisäksi hallitus päätti tonttivarauksen esittämisestä Helsingin kaupungille uutta silmäsairaalaa varten. Asiakasmaksujen korotus Vuosina 2016-17 HUS ei ole perinyt asiakasmaksuasetuksen mukaisia asiakasmaksujen enimmäismääriä. Osana HUS:n ensi vuoden talousarviota valtuusto hyväksyi kokouksessaan 14.12.2017 äänestyksen jälkeen asiakasmaksujen korotuksen siten, että niistä kertyy HUS:lle vuositasolla 10 miljoonaa lisätuloja. Nämä lisätulot kohdistetaan tieteelliseen tutkimukseen sekä HUS:n palvelujen kehittämiseen, erityisesti perusterveydenhuoltoa tukeviin palveluihin. Kaikkia asiakasmaksuja ei koroteta tasasuuruisesti. Vuodeosastohoidon asiakasmaksu korotetaan asetuksen mukaiseen enimmäismäärään ja loppuosa nostotarpeesta kohdennetaan erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksuihin. Omavastuuosuus vuodeosastohoidossa on kaikkein pienin. HUS:n asiakasmaksuja korotetaan seuraavasti: perushoitopäivämaksu nousee 38,80 eurosta 48,90 euroon, sarjahoidon asiakasmaksu nousee 9 eurosta 11,40 euroon, käyttämättä/peruuttamatta jätetyn käyntiajan maksu nousee 40,30 eurosta 50,80 euroon, enimmäismaksu lääkärintodistuksesta nousee 40,30 eurosta 50,80 euroon, maksu ajo-oikeutta koskevasta lääkärintodistuksesta nousee 48,50 eurosta 61,00 euroon ja erikoissairaanhoidon lääkärivastaanottojen poliklinikkamaksua nousee 32,70 eurosta 37,20 euroon. Psykiatrian, päiväkirurgian, sairaanhoitajavastaanottojen sekä yhteispäivystysten terveyskeskuslääkärikäyntien asiakasmaksut pysyvät ennallaan. Yhteispäivystysten terveyskeskushoitajakäyntien asiakasmaksu alenee 16,40 eurosta 11,90 euroon. reimpana tilastovuonna 2016 yhteenlasketut tulot kasvoivat peräti 5,7 miljoonaa euroa eli 41 prosenttia. Museokortti-asiakkaiden määrän oletetaan kasvavan merkittävästi vuodenvaihteessa 2018, kun joululahjaksi hankitut kortit otetaan käyttöön. Tietoa kaivataan lisää Museoiden sisältöihin ollaan selvityksen mukaan yleisesti hyvin tyytyväisiä. Tietoa museoista kuitenkin kaivattaisiin lisää ja niissä käytäisiin useammin, jos mediat kirjoittaisivat niistä enemmän. Ihmisten tietämättömyys mainittiin tärkeimmäksi syyksi, kun kysyttiin miksei museoissa tule käytyä. Museokäyntien syyksi selvityksessä mainitaan lomamatkat, elämyksellisyys, kiinnostus ja uuden oppiminen. Museot tarjoavat kyselyyn vastanneiden mielestä hyvää ajanvietettä ja kuuluvat yleissivistykseen. Suomalaisten museoiden parhaimmaksi puoleksi mainittiin lapsiystävällisyys. Selvityksen mukaan suomalaiset käyvät museoissa puolet harvemmin kuin naapurimaassa Ruotsissa. 60 prosenttia aikuisväestöstä käy museossa vähintään kerran vuodessa. Vain 15 prosenttia jättää museot kokonaan väliin. Digitalisaatio edennyt kaupungin kouluissa ? Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan digitalisaatioohjelma muuttaa toimintatapoja, -prosesseja, tiedonhallintaa ja vuorovaikutusta. Tietoteknisten laitehankintojen ja opettajien ammattitaidon avulla tuetaan vuonna 2016 uudistetun opetussuunnitelman toteutumista Helsingin peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa ja taataan jokaiselle oppijalle mahdollisuus käyttää nykyaikaisia välineitä ja moderneja oppimisympäristöjä. Digitalisaatio on ensisijaisesti toimintakulttuurin jatapojen muutosta, jossa keskeisintä on pedagogisten käytänteiden ja lähestymistapojen uudistuminen. – Digitalisaatio etenee pedagogiikan kehittämisellä ja oppimista ja toimintatapoja muuttamalla. Tässä muutoksessa tarvitaan uusia työvälineitä, kuten kannettavat tietokoneet ja koulujen toimivia langattomia verkkoja sekä asiakaskeskeisesti kehitetty tietojärjestelmäkokonaisuus, tietohallintopäällikkö Soili Haapala kertoo ja mainitsee, että langattoman verkon kehittäminen jatkuu ensi vuonna Helsingin kaikilla kouluasteilla ja varhaiskasvatuksessa. Opettajien ammattitaito Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on valittu peruskouluista ja lukioista 40 asiantuntijaopettajaa, jotka toimivat uuden oppimisen ja digitalisaation edistäjinä. Asiantuntijaopettajista on muodostettu viisi tiimiä, joissa on myös osaamista erityisopetuksen sekä erityisen ja tehostetun tuen digitalisaatiosta. Tiimien teemat ovat 1. Oppimisen ympäristöt, 2. Ilmiöpohjainen oppiminen, 3. Kieli, vuorovaikutus ja ajattelun taidot, 4. Portfolio-oppiminen, arviointi ja laaja-alainen osaaminen ja 5. STEAM-tiimi (S=Science, T=Technology, E=Engineering, A=Arts, M=Mathematics). ”Tavoitteenamme on monipuolisesti kokeilemalla ja mallintamisen kautta rohkaista opettajia ja kouluja miettimään, miltä osin näitä toimintamalleja voidaan soveltaa omassa arjessa”, Portfolio-oppiminen, arviointi ja laaja-alainen osaaminentiimin vetäjä Auli Saarinen avaa asiantuntijaopettajien toimintamallin periaatteita ja kuvailee roolia: ”Pyrimme koko ajan etsimään avoimin mielin uutta, ajankohtaista tietoa ja peilaamme löytämäämme kokemuksiimme kentältä. Näemmekin itsemme taidon, tiedon ja toiminnan kokoajina ja välittäjinä.” Asiantuntijaopettajien osaaminen on kaikkien koulujen käytössä. Tämän ryhmän lisäksi peruskouluissa on 160 tutoropettajaa ja lukioissa 20 mentoropettajaa, jotka edistävät uudenlaista pedagogiikkaa omissa kouluissa. Asiantuntijaopettajien verkostoa laajennetaan ensi vuonna myös varhaiskasvatukseen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan digitalisaatioohjelman mukaisesti kaikilla Helsingin peruskoulujen opettajilla on jo kannettava tietokone, joka mahdollistaa opettamisen ja oppimisen luokkahuoneen ulkopuolellakin. Digitalisaation myötä tehdyt hankinnat kohentavat erityisesti peruskoulujen laitekantaa. Oppilaiden osalta tavoitteena on, että viimeistään vuoden 2019 aikana kannettavia tietokoneiden määrä on 1.-2. luokilla 50 %, 3.-6. luokilla 75 % ja 7.-9. luokilla 100 % oppilaista. Tällä hetkellä peruskouluissa on yhteensä noin 42 000 oppilasta ja vuoden 2018 alkupuolella oppilaskoneiden määrän osalta on tavoitteena saavuttaa konekantatavoite noin 48 %:sti.
8 Nro 2 • Viikot 4-5 M unkin S eutu Kulttuuri ? – Kurotan kohti vierauttasi vieras / osia meissä joita ei koskaan kastettu. ”Sinun varaasi jään” on Käpylässä toimivan Ilvesteatterin, Helsingin kolmannen nuorisoteatterin syksyllä aloittaneiden uusien näyttelijöiden tuotanto, joka jatkui tammikuulle asti. Mukana on toistakymmentä nuorta, jotka esittävät näytöksen kolmessa osassa. Ohjaajia on peräti kuusi, tuottajia neljä. Dramaturgi Juhana Hurme on ollut kokoava voima. Ensimmäinen osa on pisin vaihtuvine kohtauksineen, joissa uudet jäsenet näyttävät taitonsa. Toisessa osassa yleisö, ”vieraat” valikoidaan näyttelijöiden mukaan puuhaamaan. Pääsen piirtämään tussilla lauseita paperille. Kolmas osa on yhteisöllinen leirikokoaminen ringissä vinon lattian keskellä. Kuulemme kaunista laulua. Teos oli kokemuksellinen ja raikas, näyttelijät energisiä, mutta puoliajat jakaantuivat ikään kuin eri esityksiin. Jokaisen oikeus lapseen Halusitko nauraa sydämesi pohjasta muodikkaalle seminaaripuheelle jakamistaloudesta ja startup-maailmasta? Syksyn parhaat naurut sai aikaan KOM-teatterin ”MyBaby”, joka sukelsi nykyajan ilmiöihin ja muuttuviin perhekäsityksiin. Uusi komedianäytelmä kertoo startup-firmasta, jonka tavoitteena on tarjota kaikille äitejä, isiä ja lopulta myös lapsia alustaja jakamistalouden periaatteilla, AirBnB:n ja Uberin tyyliin. Keskiössä ovat osakkaat ja työntekijät, heidän omat toiveensa ja pelkonsa perheestä ja vanhemmuudesta. Salla Viikka ja HilkkaLiisa Iivanainen vastaavat käsikirjoituksesta, jälkimmäinen ohjasi. Saimme Kapteeninkadulla seurata sitä, mitä jakamispalvelun kehittäminen tekee työyhteisölle ja miten ihmisten keskinäiset suhteet muuttuvat, kun lapsesta tulee maailman tavoitelluin resurssi. Näyttelijät pistivät parastaan. Moni heistä laajensi näyttelijäkuvaansa hersyvän komedian suuntaan. Kollektiivinen synnytyskohtaus oli maukas farssi, Niko Saarelan pikkuvauva hellyttävä. MyBaby oli syksyn hauskimpia esityksiä Helsingin näyttämöillä. Miksi ei saa olla kokonainen? – Jos nainen ei ole kukka, vaan puu / se ei kuihdu ja lakastu / vaan kasvaa ja muuttuu… Jotenkin näin kuului loppulaulu Teatteri Jurkan ”Kikka Fan Clubissa”. Se käsittelee naisen asemaa musiikkiteollisuudessa, populaarikulttuurissa ja ennen kaikkea julkisuudessa. Huikea on televisio-ohjelma ”Sabatin” pitkä osuus vuodelta 1990. Näemme videolta ohjelman, ja kuulemme Tapani Ripatin pilkalliset repliikit näyttelijöiden lausumina. Ripatti vertaa Kikkaa ja Irwin Goodmania. Hän kutsuu Irwniä tekijäksi ja Kikkaa tuotteeksi. – Olen saanut laulukoulutusta, Kikka vastaa ivailijalle. Pia Andersson on loistava Kikkana. Hän on aiemmin tehnyt hermoherkkiä, hauraita naisrooleja. Hän vetää ensimmäisen puoliajan ihan täpöillä Kikan nousukiitovaihetta, vetysuperoksidiblondina. Toinen jakso on huomattavan lyhyt ja melankolinen. Se koostuu oikeastaan vain dragtaiteilija Pola Ivankan nauhoitetusta ääniroolista, jossa hän muistelee tarkkoja havaintoja tehden ainoaa yhteistä keikkaesiintymistä Kikan kanssa runsaat 15 vuotta sitten. Laulajan loppu ja kuolema ohitetaan. Ei Kikasta saa Marilyn Monroen tarinaa, mutta Sini Pesosen ohjaus sekä kiehtoo että puhuttelee. Anderssonin laulut tulevat sekä playbackina että livenä säestyksen päälle. Laura Gustafsson on tehnyt feministisiä kirjoja ja näytelmiä. – Vaikka kyllä feministikin voi olla feministille susi, hän kirjoittaa saatesanoissaan. Esitys on mukavalla tavalla erilainen kuin Jurkan kirjalliseen puheeseen perustuva tasokkaan vakava yleislinja. Kartanon naiset putoavat Katselin käsikosketuksen päästä, kun Emmi Pesonen ja Ella Pyhältö esittävät intensiivistä kohtausta Teatteri Jurkan seinän oviloukon edessä. Vaikutun näistä taitavista naisista. Pyhältö on toisessa roolissaan Jackie Kennedy/ Onassis, joka tarjoutuu pelastamaan rahoillaan pulaan joutuneen ystävänsä 1970-luvun alussa. Hän on tavattoman ilmeikäs, silmillään hymyilevä Jackie pillerihatussaan ja kauniissa puvussaan. Pesonen on Litle Edie Beale, joka asuu 79-vuotiaan äitinsä kanssa New Jerseyn East Chaphamin rappeutuneessa kartanossa, jonka yhteen huoneeseen he ovat perääntyneet. Ruotsalainen Sara Stridsberg kirjoitti näytelmän ”Konsten att falla”, jonka Pesonen käänsi Suomen kantaesitykseksi ”Putoamisen taito” Sakari Kirjavaisen ohjauksessa. Tarina on tuttu dokumenttielokuvasta ”Grey Gardens” (1975), eli se perustuu tositapahtumiin. Hömpsähtävä äiti on entinen laulajatähti, joka ei kestä kuulla tyttärensä laulua. Hän ei osaa huolehtia huushollistaan. Kartanon muut huoneet ovat 16 kissan käytössä. Tytär on pudonnut ajasta ja on elänyt 10 vuotta äitinsä kanssa. Talossa käy katolinen isä, jota esittää risti. Pesosen Pikku Edie on välillä tähtiloistossaan vahva, äitiriippuvaisuudessaan heikko. Tunteiden kirjo välittyy hyvin. Pyhältö on hyvä Jackiena, mutta aivan huippu Iso Edienä, joka peittyy harsojen ja hattujen alle isojen silmälasien taakse. Tulkinnassa korostuu erinomainen, viivyttelevä artikulaatio. Nainen miesten välissä Graham Greenen omaan elämään pohjautui mustasukkaisen kirjailija Maurice Bendrixin ja totuutta etsivän Sara Milesin rakkaustarina sodan varjostamassa Lontoossa 19391946. Monesti elokuvatun romaanin tarina sai KokoTeatterin näyttämösovituksessa rinnalleen uutta elävää musiikkia kotimaisen huippuorkesterin voimin. Teatterin juhlavuoden syksyn uusi kantaesitys ”Jutun loppu” on tarina mustasukkaisuudesta, vihasta ja rakkaudesta. Sara ja Maurice ovat entisiä rakastavaisia, jotka ajautuivat sodan lähestyessä ja aikana salasuhteeseen. Sara lopettaa suhteen yllättäen, eikä mies tästä toivu. Anna Veijalaisen dramatisoima ja ohjaama esitys on vahva ja surumielinen. Kiihkeää rakkautta, jonka tarina piti koko ajan otteessaan. Mustasukkaisuutta, kohtaloa, ja lopussa myös uskonnollista yhteyttä. Aviomiestä esitti pelkkä hattu sohvalla, taidokasta draamaa. Miisa Turunen ja Konsta Mäkelä tekevät vahvat, tuntevat osat hienovaraisin, ajatelluin liikkein. Naisen asema sodanaikaisessa Lontoossa ei ollut helppo ilman omaa uraa, kahden miehen kohtaloissa. Lohduttavassa lopussa, kun Sara kuolee, häntä rakastaneet miehet löytävät toisensa. Tunnelma luotiin erityisesti myös musiikilla, teatterin perusryhmällä. Risto Kolanen: Poimintoja syksyn teatterista Syyskausi antoi mahdollisuuden nauttia hyvää teatteria. Esittelen tarjontaa pienissä ja keskisuurissa teattereissa. Q jatkoi parin vuoden takaista ”Tavallisuuden aavetta”, joka esiteltiin aiemmin. Mona Nyman on yksi Ilvesteatterin uusista herkistä esittäjistä. Kuva: Noora Pietilä. Emmi Parviainen, Eeva Soivio, Juho Milonoff, Johannes Holopainen ja Vilma Melasniemi (selin) puuhaavat vaipanvaihtoa MyBabyssa. Niko Saarelan baby köllöttää taustalla. Kuva: Marko Mäkinen. Pia Andersson on koskettava Jurkan Kikkana, joka ehti nuoressa elämässään fanituksen kohteeksi ja myös julkiseksi tikkatauluksi. Kuva: Marko Mäkinen. Emmi Pesonen (vas.) ja Ella Pyhältö ovat valloittava tytär-äiti -pari Jurkan amerikkalaisessa draamassa, Putoamisen taito. Kuva: Marko Mäkinen. Konsta Mäkelä ja Miina Turunen tulkitsevat riipaisevasti Grahan Greenen Jutun loppua Kokoteatterissa. Kuva: Anna Aalto. Vesa Vierikko on suvereeni Ryhmäteatterin Muodonmuutoksen pääosassa koko talven ajan. Kuva: Mitro Härkönen.
9 Viikot 4-5 • Nro 2 M unkin S eutu Älä halveksi heikkoa Tunnollinen merkonomi Keijo Yrjänä Saastamoinen, jossa Vesa Vierikko tekee loppusyksyn ja kevään suuren teatteriroolin, huomaa eräänä päivänä muuttuneensa suunnattomaksi syöpäläiseksi. Työtoverit ja omat perheenjäsenet alkavat vieroksua Keijoa. Kaikki tuttu ja turvallinen kaikkoaa tiehensä eikä mikään tunnu olevan sitä miltä näyttää. Mies ajautuu ulos entisestä virkaelämästään ja joutuu matkalle yhteiskunnan ja ihmisyyden äärilaidoille. Hetken hän on itäisen huumemafian visionaari. Ratkaisevassa kohtauksessa elämästä syrjäytynyt ohikulkija sanoo virasta pudonneelle: Älä halveksi heikkoa. Koskaan ei voi tietää, mitä edestään löytää. Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän käsikirjoitus lainaa perusidean Franz Kafkan novellista, mutta irtoaa siitä Suomea ja läntistä nykymaailmaa kiertävälle radalleen. Ryhmäteatterin mestateoksessa ”Muodonmuutos – selkärangaton komedia” käytetään jälleen oivaltavasti liikkuvaa videokuvaa näyttämöllä ja sen takana. Kaksi kuvaajaa oli yhtä hengästyneitä kuin esiintyjät monien nopeiden roolinvaihtojen jälkeen. Sekä teemoiltaan että videokuvaukseltaan esitys muistuttaa Ryhmiksen Työelämä-trilogian osia 2010-luvun alussa. ”Päällystakissa” lainattiin vapaasti Gogolia, nyt Kafkaa. Vesa Vierikko on loistava ”Out of Box” -näkökulmaa hakevana Saastamoisena yhteiskunnallisessa satiirissa ajastamme, jolloin yhä suurempi osa ihmisistä huomaa muuttuneensa lopullisesti tarpeettomiksi. Taisto Oksanen parodioi vahvasti protestipuolueen johtajaa Hitler-viiksineen. Santtu Karvonen, Minna Suuronen, Robin Svartström ja Sari Mällinen pelaavat hyvin yhteen. Tämä esitys jatkuu vapun alle. Kokkola on mielentila Leea Klemolan ”Kokkola” on kotimaisen näytelmäkirjallisuuden moderni klassikko. Teatteriliitto valitsi sen vuoden näytelmäksi 2005. Näytelmän henkisen tilan siirtäminen Perämeren jäiden ja viimojen maailmasta Teatteri Kultsan Katri Valan nimeä kantavaan väestönsuojaan onnistuu, koska Kokkola on enemmän mielentila. Kokkola ei tarjoile katsojalle kliseitä eikä kansallista kuvitusta, vaan erittelee miten arktinen sijaintimme vaikuttaa ihmisten mentaliteettiin. Puhe vaihtuu Pohjanmaalla mieluummin painiksi, toteutumattomiksi unelmiksi ja viinanjuonniksi. Jouko Turkan henkisessä Klemola-perinnössä nainen muuttuu hylkeeksi, miehet ovat monesti alastomia näyttämöllä ja tunteita osoitetaan turpaan ottamalla. Jalmari Jalosen karussa ohjauksessa Kultsan ensemble intoutuu parhaimpaansa kummallisten henkilöiden vinksahtaneessa maailmassa. Kati Hynninen vetää vahvasti raskaan hyljenaisen osan. Pyörätuolissa istuva Niina Heinonen ei herätä katsojassa sääliä, vaan pelkoa Mikko Ravantin esittämän nahjusmiehensä nöyryyttäjänä. Charlie Nevanderin yrittäjämies sählää kaikessa keskushahmona ilman suuntaa. Hulvaton farssi elämänkeplottelusta Elannon Näyttämön ”Ilmaista rahaa” oli syksyn räiskyvin tilannekomedia, jossa tapahtui koko ajan ja yleisöä sai nauraa sydämensä kyllyydestä koko ajan. Päähenkilö Erkki Joutsen on saanut työstään potkut, jonka hän salaa jopa vaimoltaan. Hän keksii sattumalta oivan ansaintakeinon perheen toimeentulon turvaamiseksi. Keksityt sukulaiset ja muut tuttavat löytyvät keinoksi saada rahaa Erkin sosiaaliviranomaisille sepittämissä tarinoissa kuolemista ja sairauksista. Kelan tarkastaja tulee yllättäen vierailulle ja haluaa todeta asuntotilanteen kotona ja alivuokralaisten keskuudessa. Tomi Sarin on mainio Erkki, Ilkka Vartiainen tarkasta, joka muistuttaa brittisarja ” Mennään bussilla” hahmoa. Ilmaista rahaa olisi tulossa lisää, mutta Erkin luoma kulissi uhkaa kaatua sekä tarkastajan että tietämättömän vaimon edessä. Lopussa armo käy oikeuden edessä. Erkki on niin taitava keplottelija, että hän saa työtä Kelan tarkastusyksikössä! Nopeat juonenkäänteet, absurdi juoni ja vaihtuvat henkilöväärinkäsitykset seuraavat toisiaan, kun vanhat valheet kasvavat uusiksi valheiksi lontoolaisen Michael Cooneyn farssissa, jonka Sami Parkkinen suomensi ja Jarmo Hämeranta ohjasi Kirjan saliin. Helsingin yksi vanhimmista harrastajateattereista pistää todella parastaan viihdyttävällä esityksellä. Inga Finne, 100 vuotta Suomi 100v –juhlaesitysten epätasaiseen sarjaan tarjosi uuden näkökulman Teater Marsin ja Sirius Teaternin yhteistyönä syntynyt ”Jag, Inga Finne” Universumissa . Monimielinen nimi on ohjaaja Joakim Grothin ja työryhmän yritys näyttää 100-vuotiaan maan historian aiheita suhteutettuna nykyaikaan. Eturivistä poimitaan (muka) avustaja näyttelijä, jolla on monimielinen nimi: ”Inga Finne”. Sitten juostaan sujuvin siirtymin ja Salla Markkasen musiikin avulla läpi itsenäisyyden historiaa: haetaan isän mukana pirtua Virosta kieltolain aikana, Inga rakastuu venäläiseen Andreihin, sitten rakennusduunariin, hurvittelee Torren aurinkorannalla keihäsmatkoilla, jossa grynderi Pupu hurmaan hänet jne. Kaikki käydään Ruotsin television suositun ”Här är dit liv” –sarjan formaatissa eli Inga istuu välillä juontajan haastattelemana studiossa, kun lapset ilmestyvät seuraksi. En ole pitkää aikaan nähnyt Paul Holländeriä näin hyvänä. Max Bremer on luonnollinen johtohahmo, mainio virolaisena pirtunostajana ja rakennusduunarina. Suomenruotsalaisen teatterin kauneimman hymyn omaava Nina Hukkinen on taas pirteä lapsen ja nuoren osissaan. Amanda Löfman laulaa upeasti. Åsa Nybo on parhaimmillaan gigolon otteiden kohteena. Ja se gigolon osa lankeaa Niklas Häggblomille, joka on miehistä paras laulaja. Groth kirjoittaa, että kaiken tämän on satavuotias Inga Finne voinut kokea vuodesta 1917 tähän päivään asti. Totta maar. Katsomossa oli silmiinpistävän paljon nuorisoa. Kun nettiriippuvuus tappaa – Maailma olis parempi paikka ilman sua. Kukaan ei kaipaa sun paskaystävyyttäs, teini-ikäiselle Megan Meierille kirjoitettiin somessa nuorten suhteiden sekaannuksessa. ”Meganin tarina” oli Valtimonteatterin ja European Theatre Collectiven yhteinen suurponnistus. Se perustuu tositapahtumiin: nettikiusaamiseen ja sen seurauksiin. Kuinka nuori selviää ja selviääkö? Ja jos ei selviä, niin kenen on vastuu?, Tuomas Timosen käsikirjoitus ja David Kozman ohjaus kysyy. Lavalla kaikki tapahtuu Meganin kotona, ja muut kohtaukset nähdään elokuvaklipein. Aikuisten rooleissa on ammattinäyttelijät, nuoria esittää nuoret! Haavoittuvan Meganin taistelu on kipeä ystävien ja ymmärtämättömien vanhempien puristuksessa. Pikkuveli Brian jää etäiseksi, kiltiksi, mutta on myös peliriippuvainen. Kun koulu, ystävät ja omaiset eivät saa Meganiin kosketusta, löytyy se petollisesta nettimaailmasta, kuvitellusta ystävästä. Tälle ystävälle hän avautuu ja lähettää jopa oman alastonkuvansa. Kun järkyttävä suru kohtaa nettiystävän petettyä luottamuksen, ei ole ulospääsyä. Megan ei kestä, ilman siteitä elämään. Meganin itsemurhan jälkeen alkaa tapahtua ja vanhemmat surussaan toimivat normeja vastaan. Eleonoora Kauhanen on upea Meganin avuttomuuden esittäjänä. Yleensä koomisemmissa osissa oleva Mona Kortelampi tekee hienosti äidin tuskaisen roolin. Timo-Pekka Luoma isänä ja Kasperi Kola Brian-veljenä jäävät enemmän sivuun. Kosminen kuvaelma juhlamaasta – Pidä silmällä luhistumista. Kaikki voi luhistua. Talot, kaupungit, valtakunnat, ihmiset. Kaikki voi luhistua. Opiskele tätä herkeämättä, Miyamoto Musashi viisaus on ainoa viite, jonka Teatteri Takomo antoi syysesityksestään ”Glory Days”. Takomo kutsuu esitystä ironisesti: ”Kansallinenjuhlanäytelmä2017”. Onneksi se on vain nimi. Minna Harjuniemen ohjaama esitys on raikkaan oloinen sekaannus Suomen ja maailmantilasta, jossa näyttelijät lukevat irrallisia katkelmia tai sitaatteja Kari Enqvistin kosmologian viimeisistä löydöksistä, Anton Tsehovin Vanja-enosta ja Hella Wuolijoen Niskavuoren nuoresta emännästä. Esityksestä puuttuu kaikki ”kunnian päivien” sankarillisuus, se on höyhenenkevyt pyyhkäisy niin kymenlaaksolaisten paperityöläisten tehtaan piippujen hiljenemiseen kuin töölöläisten sosiaalitutkijoiden maailmaan. Raskautta ei ole. Ihmisten maailmassa käyvät myös Olympos-jumalat meitä naurattamassa. Joanna Haartti tekee monta hyvää koomista osaa. Jukka Ruotsalainen laulaa ja liikkuu komeasti. Vaikuttavaa aistikauhua metrossa Teatteri Tuike järjesti kaamosmasennuksen aikaan muutaman aistikauhuviikonlopun Tapanilan teollisuusja varastorakennustilassaan. Ensin näytettiin ”Hautajaiset”, jonka esittelin viime keväänä. Loppuillan näytöksenä saimme kokea ”Viimeisen vuoron”, jonka tapahtumat sijoittuvat metroon. Esityksessä illan viimeinen vaunu lähtee matkaan silmiltään ”pimennetyt” katsojat mukanaan. Vaunu pysähtyy keskelle pimeää metrotunnelia eikä toivoa nopeasta poispääsystä ole. Pelkääjän paikalla katsoja koki esityksen kauhut, mutta henkilökohtainen tila oli turvattu. HC-paikalla koki esityksen kauhut pelkääjää voimakkaammin, koska olkapäille ja jalkoihin saatettiin koskea. Vaunussa oli yölinjan meluisaa elämää, riitoja ja äidin ja lapsen katoamisia, joita epävarmat järjestysmiehet selvittivät. Saimme kokea hajusteita ja meiltä suljettiin näköaisti pois. Aistiesitystä ei suositella yliherkille. Viimeinen vuoro esitettiin samana ajankohtana, kun länsimetro aloitti. Esityksen loppu tapahtui Ruoholahden tunneleissa. Esitys uusitaan vielä 1.-2.2. Mad Housella Suvilahdessa. Tuikkeen kannattaisi jatkaa hyvää konseptia, ja kehittää jatkoa Lauttasaaren ja Espoon puolelle. Todellisuus antaa uusia aineksia. Parisuhdeterapia jatkaa suosiotaan – Olen mies enkä mikään persläpi…, Martti Suosalo lopettaa kahden tunnin monologinsa ”Luolamies” Aleksanterin teatterin täydelle salille. Vuodesta 2005 on yleisöä naurattanut ja itkettänyt Luolamies –monologi, joka on amerikkalaisen Rob Beckerin käsikirjoittama. Teksti on stand up –komiikkaa parhaimmillaan. Se herättää oivalluksia tyypillisistä parisuhteista, ja on hellyttävä tutkimusmatka miehen ja naisen sielunmaailmaan. Luolamies sai ensi-iltansa San Franciscossa vuonna 1991, ja sitä on esitetty Broadwaylla yli 800 kertaa. Näytelmän on suomentanut ja ohjannut näyttelijä Ville Virtanen. Pääosassa nähdään ilmiömäinen näyttelijä Martti Suosalo, jonka ammattitaito tulee esille hänen muistellessaan omaa lapsuuttaan. Ensimmäiset puoli tuntia hän näyttää perheensä ja koulunsa lapsuudenkuvia Oulusta ja Turusta sekä omasta perheestään Virpin ja lasten kanssa. Luulin ensiksi Suosalon tehneen tekstin itse. Luolamies on yksi Suosalon monista menestysteoksista. Mainiointa oli näyttelijän taito käyttää sekä naisen että miehen kieltä ja puhetyyliä. Esitys sopii katsottavaksi yksin ja yhdessä, parisuhteellisena ja -suhteetta. Se toimii parempana parisuhdeterapiana kuin kalliit psykiatrit! Teksti: Risto Kolanen Emmi Parviainen, Eeva Soivio, Juho Milonoff, Johannes Holopainen ja Vilma Melasniemi (selin) puuhaavat vaipanvaihtoa MyBabyssa. Niko Saarelan baby köllöttää taustalla. Kuva: Marko Mäkinen. Vesa Vierikko on suvereeni Ryhmäteatterin Muodonmuutoksen pääosassa koko talven ajan. Kuva: Mitro Härkönen. Kati Hynninen ja Lari Ylönen ovat Kultsan Kokkolan valovoimainen portsaripari. Kuva: Timo Seppälä. Ilmaista rahaa on ratkiriemukas farssi Elannon Näyttämöllä Kirjan salissa. Kuva: Jarmo From. Niklas Häggblom (vas.), Amanda Löfman, Nina Hukkinen, Paul Holländer ja Max Bremer pitävät 1930-luvun kokousta Inga Finnen kotona. Kuva: Stefan Bremer.
10 Nro 2 • Viikot 4-5 M unkin S eutu Jatkoa sivulta 3 ? Hakunilan hiihtokeskus sai laajasti valtakunnallista huomiota, kun Vantaalla järjestettiin hiihdon SMkilpailut 13-15. tammikuuta. Pääkaupunkiseudulle ei ollut satanut vielä nimeksikään lunta, mutta Hakunilassa vietiin kilpailut erinomaisissa olosuhteissa läpi. YLE televisioi ammattimaisesti SM-hiihdot koteihin ja koko Suomi sai nähdä, kuinka etelässä yhä osataan hiihtokilpailut järjestään, vaikka yleinen lumitilanne voi jyrkästi vaihdella. Suuri kunnia Vantaan Hiihtoseuralle ja Vantaan kaupungille ja niille lukuisille talkoolaisille, jotka hoitivat kisajärjestelyt moitteettomasti. Lunta kuljetettiin ja tykitettiin ja paljon muuta puuhattiin. Ilman eläkeläisten talkoovoimaa tuskin mitään suurtapahtumia pystyttäisi järjestämään. Mikä parasta, heti kilpailujen jälkeisenä maanantaina innokkaat kuntoilijat valloittivat ladut ja hiihtokausi oli saanut oivallisen lähtöpamauksen Hakunilan hiihtokeskuksessa, missä ladut kelpasivat kiitoksin Suomen huippuhiihtäjille. SM-kilpailuissa paikan päällä voi aistia kisatunnelmasta sen, miten hieno talviurheilumuoto hiihto on ja miten se sopiikaan suomalaisille. Oli myös suurenmoista havaita ladun varresta Suomen hiihdon parhaimmiston vauhti ladulla ennen Olympialaisia. Kolmen päivän aikana Hakunilassa kilpailijoita oli leudossa pakkassäässä kannustamassa ladun varrella yli 10000 hiihdon ystävää. Suomen mestaruuksista taisteltiin kärkihiihtäjien kesken kaikkina päivinä maaliviivalle asti ja heidän takanaankin käytiin tiukkaa kisaa. Yleisö nautti raittiista ilmasta ja nuoremmista osanottajista aisti, että Suomen hiihdolla on tulevaisuutta. Mieleenpainuvaa oli kuinka Krista Pärmäkoski kuntoa uhkuen nappasi viestivoiton Ikaalisten Urheilijoille yhdessä Maaret Pajunojan kanssa. Kotikatsomoa kohahdutti, kun Vantaan Hiihtoseuran vahvan näytön antanut Anssi Pentsinen ja tasavarma Matti Heikkinen ottivat kaksoisvoiton miesten 16,6 km matkalla vapaalla hiihtotavalla. Jämin Jänteen Ristomatti Hakola oli miehistä Vantaalla vahvin otettuaan toisen Suomen mestaruutensa yhdistelmäkilpailussa ennen kahdesti hopealle yltänyttä Matti Heikkistä. Naisten matkalla Aino-Kaisa Saarinen sai varmasti mestaruudestaan henkistä voimaa. Nuori tulevaisuuden tekijä Johanna Matintalo Pöytyältä hävisi vain 0,3 sekuntia jättäen niukasti taakseen nimekkäät Riitta-Liisa Roposen ja Anne Kyllösen. Ennen Olympialaisia Etelä-Korean Pyeongchangissa Suomen hiihtäjät osallistuvat vielä kansainvälisiin kilpailuihin ja viimeistelyleireille. Lopulliset valinnat päävalmentaja Reijo Jylhä tiimeineen tekee vasta näiden näyttöjen jälkeen ja kisoissa. Huippuhiihtäjän arki on askeettisen tiukkaa: aamulla harjoitus, sitten ruokailu ja lepo, illalla toinen harjoitus, ruokailu ja lepo. No välillä pitää tietysti hoitaa arjen asioita ja viettää harjoituksesta palauttavia välipäiviä. Kuntohiihtäjille, joita pääkaupunkiseudulla on tosi paljon, sopii rennompi meno. Kun sääennusteen mukaan lunta tupruttaa pian enemmän, niin latuja saadaan lisää ja olosuhteet paranevat. Hakunilan hiihtokeskuksen lisäksi hiihtoreittejä löytyy Helsingin Paloheinästä ja Espoon Oittaalta. Aiemmin monet ovat etsineet suksilleen luistoa Lahdesta, missä talvi on pitkään ollut lumisempi. Stadissa jää kaipaamaan lapsuusaikoja, jolloin koulut, urheiluseurat, seurakunnat ja muun muassa Arabian tehdas järjestivät nappulahiihtoja ja talvet olivat lähes aina lumisia. Kaupunkialue on laajentunut valtavasti siitä ja hukkalämpö muuttaa entiset lumisateet vedeksi. Onneksi latuja on yhä, joten kaikki suksille kokeilemaan. Hiihtäminen on tosi kliffaa liikuntaa.. (tulokset http:// www.smvantaa.fi/webpage.aspx?_navi=1013 ) Jarmo Niemenkari Krista Pärmäkoski kiri vakuuttavasti SM-kultaa pariviestissä ja lähti kotiin. Takana oli rankka Tour de Ski. Helsingin Jyryn järkkärit tarvitsevat vastavuoroisesti muista seuroista tukea Helsinki Spring Marathonille keväällä 22. huhtikuuta. ( helsinkispringmarathon.net ). Jämin Jänteen Ristomatti Hakolan (4) suksi kuisti Vantaan Hakunilassa voittoisasti. Hakunilan ladut kelpasivat huippuhiihtäjillekin Kivinokan vanha metsä 100-vuotislahjaksi ? Helsinkiin perustetaan uusi luonnonsuojelualue Kivinokan vanha metsä. Luonnonsuojelualue annetaan syntymäpäivälahjaksi Suomelle Luontolahjani 100-vuotiaalle -kampanjassa. Luonnonsuojelualueen pinta-ala on 12,5 hehtaaria. Lahottajasienten paratiisi Kivinokalle luonteenomaisia ovat vanhat kuusikot, joissa elää hyvin monimuotoinen lahottajasienten lajisto. Alueelta on löydetty 75 kääpäsekä 108 orvakkaja orakaslajia, mikä on huomattavan suuri määrä Kivinokan kokoiselle pienelle alueelle. Kivinokan eritysharvinaisuus on erittäin uhanalainen paksukääpä, jolla on noin kymmenen löytöpaikkaa Suomessa. Alueella elää lisäksi useita alueellisesti uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Vanhan metsän lajien leviäminen KivinokKivinokka. Kuvat: Pira Cousin. kaan on hyvässä vauhdissa. Suurin osa vaateliaista lajeista on löydetty alueelta vuoden 2011 jälkeen. Kivinokassa pesii myös useita vanhan havumetsän lintulajeja ja sieltä on tavattu viisi lepakkolajia. Satumetsän tunnelmaa Kivinokka on suosittu virkistysalue. Alueen käyttäjät nauttivat erityisesti vanhan, satumaisen metsän tunnelmasta, joka halutaan säilyttää. Käyttäjät arvostavat myös sitä, että Kivinokka sijaitsee lähellä asutusta ja sinne on helppo mennä. Valtuustoaloite vauhditti Kivinokan luonnonsuojelualueen perustamisesta tehtiin Emma Karin ja 44 muun valtuutetun allekirjoittama aloite keväällä 2017. Uudenmaan ELY-keskus teki päätöksen luonnonsuojelualueen perustamisesta 29.12.2017. S-ryhmä saa ostaa Stockmann Herkun ? Kilpailuja kuluttajavirasto on hyväksynyt Stockmann Herkun Suomen liiketoiminnan myynnin Sryhmän kolmelle osuuskaupalle ja SOK:lle. Virasto edellyttää kuitenkin, että Stockmann Herkun hankintojen tekemistä Tuko Logisticsilta jatketaan vuoden 2018 loppuun asti. Stockmann Herkun liiketoiminta Suomessa siirtyi Sryhmälle vuodenvaihteessa. S-ryhmän tavoitteena on tehdä Herkuista S-ryhmän ruokakaupan lippulaivamyymälöitä, joiden laadussa rima asetetaan eurooppalaisen kärjen tasolle ja joissa hintataso laskee selvästi nykyisestä. SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laineen mukaan Herkun toiminta jatkuu alkuun entisellään ja suuremmat muutokset myymälöissä näkyvät ensi syksynä. – Nyt lähdemme innolla suunnittelemaan kehittämistavoitteemme toteutusta. Hyvää vetoapua olemme saaneet kesän ja syksyn julkisuudesta kertyneistä ehdotuksista ja palautteista, Laine iloitsee. – Stockmannille on tärkeää, että asiakkaillemme on tarjolla Suomen paras ruokakauppa. S-ryhmän avulla Herkusta tulee entistä houkuttelevampi, sanoo Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen. S-ryhmä ja Stockmann julkistivat Stockmann Herkun kaupan kesäkuun lopussa. Tuolloin osapuolet kertoivat, että kauppa toteutuu joulukuun lopussa, mikäli KKV sen hyväksyy. Virallinen ilmoitus kaupasta toimitettiin virastolle elokuussa. Kaupassa Stockmann Herkku -myymälät Helsingin keskustassa, Tapiolassa sekä Itiksen ja Jumbon kauppakeskuksissa siirtyvät HOK-Elannolle, Turussa Turun Osuuskaupalle ja Tampereella Pirkanmaan Osuuskaupalle. Samalla Herkun ketjutoiminnot siirtyvät SOK:lle ja Stockmann Meals -ruokia valmistava Herkkukeittiö SOK:n tytäryhtiö S-Herkkukeittiö Oy:lle. Stockmann jatkaa itse Herkkujen liiketoimintaa tavarataloissaan Baltiassa.
11 Viikot 4-5 • Nro 2 M unkin S eutu Vahvoja näyttöjä Helsingin kaupungin kotoutumistyössä Josa Jäntti Kaikki eläkeläiset katsokaa, paljonko olette menettäneet eläkevuodestanne lähtien Tämä kuva kertoo jokaiselle eläkeläiselle montako prosenttia kukin on menettänyt eläkevuodestaan lähtien taitetulla indeksillä ? Tämä kuvio kertoo vuodesta 1995– 2016, että ko. vuonna (1995) eläköitynyt on menettänyt 30,4 % eläkkeestään 21 vuoden aikana taitetulla indeksillä. Saman jokainen eläkeläinen voi todeta omasta eläkevuodestaan lähtien. Konkretisoituna on tosiasia, että 80 vuotta täyttäneiden keskieläke on v. 2016 1 312 €! Sillä heidän on tultava toimeen, kun nykyinen keskieläke on n. 1 639 €/kk – mediaanieläke n. 1 405 /kk. Toisin sanoen eläkeläiset ovat ainoa ryhmä, joka lain mukaan köyhtyy sitä enemmän, mitä kauemmin ovat eläkkeellä. ” Ironisena lohtuna ” voi todeta , että sama kohtalo odottaa tästä syystä myös tulevia eläkeläisiä – paitsi kansanedustajia sopeutumiseläkkeineen. Mutta eläkerahastot sen sijaan kasvavat mahtavasti ETK:n mukaan = v. 2085 1 500 MILJARDIA (v. 2065 1 000 miljardia). Ketkä tästä kaikkien ((työnantajien + palkansaajien) lain mukaan maksamista yhteisistä jättirahatoista hyötyvät? Ainakin työeläkeyhtiöiden johto: Ilmarinen/ tj – vuosipalkka 504 000 € + tulospalkkio + 20 % lisäeläke/ kokonansioista, Varma/ tj vuosipalkka 516 000 € + tulospalkkio + 20 % lisäeläke etu vuodessa 20 % kokonaisansiosta ja ELO/tj 336 000 € vuosipalkka + tulospalkkio + lisäeläke 24 000 €/2017 (= IS 8.1.18) + autoedut jne. Tämä ei ole kateutta, vaan ahneuden arvostelua ja valvonnan puutetta! Jatkuvasti monet tahot (mm. ay-liike) ovat aiheettomasti huolissaan pitääkö työeläkemaksuja korottaa? Ei tarvitse! Meillähän on varaa tuhlata työeläkemaksuja ylläpitämällä liikaa työeläkeyhtiöitä (+ ETK+TELA) kuluineen joka vuosi 600 miljoonalla, jotka maksetaan yhteisesti kootuilla työeläkemaksuilla. Tätä mm. ETK:n kutsumat kansainväliset eläkeasiantuntijat pitivät näiden varojen tuhlauksena. Nämä kaikki johtotahot + hallinto vastustavat eläkeindeksin muutosta. Moni sanoo, että nuo palkat ja lisäeläkkeet ovat pieni summa 200 miljardin rahastoihin verrattuna. Samoin voisi leikillisesti sanoa, että muutaman kahvipaketin nappaaminen kaupassa ilman kassalla käyntiä, on pieni verrattuna ko. kaupan kokonaismyynnissä vuoden aikana. Tähän ahneuteen ei Eduskunta ole millään tavalla puuttunut. Samaan ” Sakkiin ” voi liittää ay järjestöjen johtajat. Heistäkin eräs nappasi 5 000 € korotuksen kuukausipalkkaansa. Hekin saavat rahansa ay-jäsenten – verotuksessa vähennyskelpoisista – maksetuista jäsenmaksuista. Ei ihme, jos ay-liikkeen jäsenmäärät ovat laskeneet (IS 10.1.18). Ne itse kyllä väittävät päinvastaista. SAK:n yhteyspäällikkö sanoo: ” Kaikki jäsenet kuuluvat edunvalvonnan piiriin, lähes miljoona ihmistä, osa on eläkeläisiä ” (IS/10.1.18) Millä tavalla ja milloin se + muut ayjärjestöt ovat valvoneet eläkeläistensä etua? Päinvastoin kaikki ay-järjestöt ja niiden johtajat – eläkeyhtiöiden hallituksissa – suurimmasta pienimpään ovat vastustaneet ex-eläkeläisjäsentensä vaatimuksia indeksin palauttamiseksi oikeudenmukaiseksi palkka 70/30 tai 50/50 indeksiksi. Milloin esim. SAK, STTK, AKAVA aloittavat entisten eläkkeellä olevien jäsentensä edunvalvonnan? Mikä olisi todellinen kilpailu eläkeyhtiöiden välillä? Miksi sitäkään ei toteuteta? Nyt jokainen työnantaja päättää palkansaajan puolesta, mitä työeläkeyhtiötä molemmat käyttävät. Miksi ei luotaisi todellista kilpailua siten, että työnantaja saa päättää oman osuutensa maksamisesta valitsemalleen eläkeyhtiölle ja palkansaaja saisi valita omasta puolestaan oman maksunsa maksamisesta itse, mihin eläkeyhtiöön se maksetaan? Työnantaja voisi valita Ilmarisen ja palkansaaja esimerkiksi Varman. Silloin yhtiöt joutuisivat kehittämään etuja molemmille maksajaosapuolille ja uusia kilpailevia tuotteita! Silloin pitäisi ay-johtajien lisäksi, jotka edustavat nykyisiä palkansaajia, olla myös eläkeläisten edustajia hallinnossa päättämässä maksamistaan omista rahoistaan ja asioistaan! Se olisi todellista kilpailua kuten yleensä liiketoiminnassa! Sammon ryöstö muodostuu näistä – Ikiturso ei ole palauttamassa sitä – se nukkuu Tähän kaikkeen voi estottomasti sanoa: mikään taho – eivät edes kansan valitsemat kansanedustajat – huolehdi eläkeläisten elintason säilymisestä. Kansanedustajat nukkuvat ” ruususen unta ”samalla kun työeläkeyhtiöt ja niiden hallituksessa olevat ” hyvä veli ” -systeemeineen ay-johtajat jatkavat vuodesta toiseen ” Sammon ryöstöä ”. Ei edes surullisen kuuluisa Finanssivalvonta puutu tähän eikä edes Eduskunnan Tarkastusvaliokuntakaan (ETVK), jonka pj. on demarien – kansanko – edustaja?? Tässä ryöstön ahneet keinot 1. eläkeyhtiöiden johdon palkat + lisäeläkkeet + muut edut = työeläkemaksut maksetaan lain mukaan työnantajilta ja palkansaajilta ilman kilpailua – niihin perustuvat mahtavat eläkeyhtiöläisten edut? 2. taitettu indeksi = 21 vuoden ajan vuodesta 1995 eläkeläiset ovat menettäneet eläkkeistään 30, 4 % ja kaikki muut sen jälkeeneläköitymisvuodesta riippuen -näin on koottu eläkerahastot tuottoineen 3. Liikaa työeläkeyhtiöitä (+ ETK + TELA) vievät työeläkemaksuista 600 miljoonaa vuosittain. Tätä eläkeyhtiöiden määrää arvostelivat mm. kansainväliset eläkeasiantuntijat. Onneksi Ilmarinen fuusioidessaan ETERAn osoitti oivaa esimerkkiä näiden kulujen pienentämisestä! Tämän ” Sammon ryöstön ” sallitaan jatkuvan ja toteutuvan ainakin vuosittain näillä ” kolmella keinolla ” ilman eduskunnan ja ” valtakunnan unilukkarin ” puuttumatta siihen millään lailla? Ikiturso ei ole palauttamasta ryöstettyä saalista. Oliko vuoden 1995 eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnalla parempi tietotaito kuin 2017? Ennen taitetun indeksilain (1482/1995) voimaan tuloa silloinen valiokunta totesi lausunnossaan – ”indeksinmuutos alentaa eläkeläisten elintasoa, mutta on kuitenkin hyväksyttävä”. Nykyisen ko. valiokunnan (2017) tietotaito presidenttiehdokkaan (sdp) johdolla on näköjään ruostunut. Siihen aikaan vielä ” fiksuna ” puolueena esiintynyt Kokoomus (oppositiossa) teki v. 2006 eduskunta-aloitteen indeksin muuttamisesta, koska sen mielestä eläkeläisten elintaso aleni (= 10 vuodessa) taitetulla indeksillä eli se noudatti ko. valiokunnan lausuntoa (1995) ja siinä esitettyä perustelua. Ei mennyt läpi?! Näin kaikki eläkeläiset tuosta vuodesta alkaen ovat nipistäneet (+ sijoitustuotot) 100 miljardia tuleville eläkeläisille. Eläkerahastot olivat v. 1995 n. 48 miljardia ja nyt n. 200 miljardia €! Sosiaalija terveysvaliokunta piti 10 % :n osuudelle eläkeläisistä (= yli 2 500 €/kk verot) indeksin muuttamista liian suurena hyötynä ja niin myös 90 % työeläkeläisistä (alle 2 500 €/kk) eivät hyötyneet indeksin muuttamisesta. Saman kohtalon kokevat nyt kaikki prosenttikorotuksella sekä 90 % +10 % eläkeläiset, kun korotus toteutuu nyt edelleen jatketulla, taitetulla indeksillä, jonka mukaan viimeisin korotus kaikille on 0,55 %. ? Helsingin kaupunginhallitus myönsi erillismäärärahan turvapaikanhakijoiden kotoutumisen edellytysten ja maahanmuuttajien hyvän kotouttamisen varmistamiseksi vuonna 2016. Helsingin kaupunki juhlistaa tiistaina 19. joulukuuta kello 9 alkaen hankkeiden onnistumisia kaupungintalon juhlasalissa. Tilaisuudessa hankkeen 2016–2017 toiminnot esitellään laaja-alaisesti sekä jaetaan toimivia ideoita kotouttamistyöhön. Hankkeen tarkoituksena on ollut maahanmuuttajien yksilöllisempi kotouttaminen ja osallistuminen monitahoisesti yhteiskuntaan. KOTO10-hankkeen projektit ovat toimineet muun muassa maahan muuttaneiden uusien helsinkiläisten koulutuspolkujen ja työllistymisen vahvistajana. Rahoituksella on perustettu esimerkiksi Stadin osaamiskeskus, joka yhdistää uudella tavalla kielikoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, kuntoutuksen ja työllistymisen. Hankekokonaisuudet ovat lisänneet yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaneet vuorovaikutusta. KOTO10 on tavoittanut kaikenikäisiä maahanmuuttajia eri elämäntilanteissa. Stadin osaamiskeskuksen lisäksi vuosina 2016–2017 hankkeessa on kehitetty uusia yhteistyön malleja terveysasematyön, psykiatrian, sosiaalisen kuntoutuksen ja maahanmuuttoyksikön kesken. Turvapaikanhakijanuoria ja maahanmuuttajataustaisia nuoria on tuettu jalkautuvassa nuorisotyössä sekä yksilöja ryhmätoiminnassa. KOTO10 on mahdollistanut eritaustaisten ihmisten kohtaamisen sekä lisännyt matalan kynnyksen toimintamahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin keinoin. Lisäksi on tuettu lasten, nuorten ja perheiden kotoutumista avoimessa leikkipuistotoiminnassa sekä monikielisten ohjaajien avulla peruskouluissa. Hankkeen eri toimijat laajalta kentältä osoittavat, miten hyviä väestösuhteita voidaan edistää monella eri tavalla. Merkittävää on, miten hanke on toiminut kaupunkiin uusina tulevien henkilöiden kotoutumisessa sekä osallisuuden lujittamisessa. Eräs helmi hankkeiden joukossa on Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen saanut Kotoklubi Kaneli. Helsingin kaupungin järjestämä Kotoklubi Kaneli -toiminta on laajentunut 13:een leikkipuistoon ja perhetaloon eri puolille pääkaupunkia. Kaneli-ryhmissä suomen kieltä opetellaan toiminnallisesti laulujen ja leikkien kautta. Helsingin kulttuurikeskus. Kuva: Helsinki Marketing Stadin osaamiskeskus. Kuva: Aram Baqi
12 Nro 2 • Viikot 4-5 M unkin S eutu Kerrostalovaranto selvässä kasvussa pääkaupunkiseudulla Kuluttajan sähkölasku kallistui 20 euroa vuonna 2017 Viranomaisilta voi nyt saada postin sähköisenä ? Kuluttaja maksoi viime vuonna sähköstään keskimäärin 20 euroa edellisvuotta enemmän. Sähkölaskun nousu johtui sähkön siirtohintojen noususta. Sähkölaskussa siirtohintojen nousua kompensoi sähköenergian hinnan lasku. Sähkölämmittäjä maksoi sähköenergiasta 2,1 prosenttia vuoden takaista vähemmän, sähkönsiirron kustannusten noustessa 3,7 prosenttia. Kokonaisuudessaan sähkölämmittäjän sähkölasku kallistui vajaan prosentin. Kotitalouskäyttäjälle sähköenergia oli 1,6 prosenttia edellisvuotta edullisempaa ja sähkösiirto kallistui kuudella prosentilla – kokonaislasku kotitalouskäyttäjälle kallistui alle kolmella prosentilla. Sähkön tukkumarkkinahinnat nousivat vuonna 2017. Ruotsissa tukkuhinnat nousivat Suomea enemmän ja hintaero Suomen ja Ruotsin välillä kaventui edellisvuodesta. Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat aiempaa suuremman osan ajasta yhtenäiset. Pohjoismainen vesitilanne parani vuoden loppua kohden. Päästöoikeuden hinta vahvistui vuoden aikana. Suomen sähköntuotanto laski hieman, kulutuksen noustessa lievästi. Energiatehokkuuden parantamistoimet leikkasivat loppukulutusta. Nettotuonti Ruotsista laski ja Venäjältä pysyi ennallaan. Kokonaisuudessaan nettotuonti kasvoi hieman Viroon tapahtuneen sähkön viennin vähennyttyä. Syöttötariffituettua tuulisähköä tuotettiin viime vuonna lähes 4 terawattituntia ja metsähakesähköä noin 1,5 terawattituntia. Uusiutuvalle energialle maksettu syöttötariffisumma nousi 225 miljoonaan euroon. Suomen tuulivoimatuotannon merkitys pohjoismaiseen sähkön hintaan oli vähäinen. Kiinteiden maksujen osuus Kiinteiden maksujen osuus sähkön siirron hinnasta on Energiaviraston selvityksen mukaan edelleen kasvussa. Voimakkaimmin kiinteiden maksujen osuus on viime vuosina kasvanut vähän sähköä käyttävillä asiakasryhmillä. Kotitalouskäyttäjällä kiinteiden maksujen osuus oli vuoden 2017 alussa noin 46 prosenttia ja kerrostaloasunnoilla puolestaan 57 prosenttia. Sähkölämmittäjällä kiinteiden maksujen osuus oli puolestaan keskimäärin 38 prosenttia. Toimitusvarmuus hyvällä tasolla Sähkön toimitusvarmuus on toistaiseksi hyvällä tasolla, kulunut talvi on ollut leuto, eikä markkinoilla ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kulutushuipuissa kotimainen sähkön tuotantokapasiteetti ei riitä kattamaan kysyntää ja vaje täytyy kattaa sähkön tuonnilla. Toimitusvarmuuden ylläpitäminen vaatii jatkossa investointeja tuotantoja siirtokapasiteettiin sekä älykkään sähköverkon kehittämiseen. Jatkoa sivulta 3 ? – Voimassa olevissa asemakaavoissa asunnoille osoitettu tonttivaranto kasvoi lähes puoli miljoonaa kerrosneliömetriä eli noin kuusi prosenttia tammi–elokuussa 2017. Varanto kasvoi kyseisellä ajanjaksolla nopeammin kuin kertaakaan aikaisemmin kuluvalla vuosikymmenellä, kertoo HSY:n erityisasiantuntija Heikki Levola. Elokuussa 2017 varannon määrä oli lähes kahdeksan miljoonaa kerrosneliömetriä (k-m2). Varannon määrä lähti selvään nousuun jo vuonna 2016, jolloin kerrostalovaranto kasvoi etenkin Espoossa. Asemakaavoituksen tuottama asuinkerrosala painottui selvästi alkuvuonna kerrostaloihin, minkä seurauksena tonttivarannon käyttötarkoitusjakauma muuttui kerrostalovaltaisemmaksi. Tämä vahvistaa voimassa olevan asemakaavatilanteen kykyä vastata kerrostalovaltaisen asuntotuotannon tarpeisiin. Käyttämättömän rakennusoikeuden rakentuminen riippuu monista tekijöistä, kuten sijainnista, kunnallistekniikan valmiusasteesta ja maanomistusolosuhteista. Pääkaupunkiseudun kuntien omistamalla maalla on kaikkiaan 36 prosenttia asumisen varannosta ja 58 prosenttia kerrostalovarannosta. Keskittyy isoihin kohteisiin Kerrostalovaranto kasvoi eniten Helsingissä, joskin kerrostalovarannon muutos pysyi plusmerkkisenä myös Vantaalla ja Espoossa. Elokuussa 2017 kerrostalovarantoa oli koko pääkaupunkiseudulla 3,8 miljoonaa kerrosneliömetriä ja pientalovarantoa 4,1 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kerrostalovaranto kasvoi tammi–elokuussa peräti 17 prosenttia, kun taas pientalovaranto väheni pääkaupunkiseudulla alkuvuoden kuluessa kaksi prosenttia. Kerrostalovaranto keskittyy pääasiassa isoille rakenteilla oleville alueille, kuten esimerkiksi Jätkäsaareen ja Kruunuvuorenrantaan. Pientalovaranto jakautuu tasaisemmin ympäri pääkaupunkiseutua. – Merkittäviä varantokeskittymiä on alkuvuoden asemakaavoituksen etenemisen seurauksena nyt myös Keski-Pasilassa ja Koskelan sairaala-alueella. Pientalovarantoa löytyy edelleen eniten Espoosta, kun taas kerrostalovarantoa on Helsingissä jo selvästi enemmän kuin Vantaalla ja Espoossa yhteensä, Levola toteaa. Uutta avointa dataa HSY on julkaissut tonttivarantotilannetta korttelitasolla esittävän paikkatietoaineiston avoimena datana. Aineisto kertoo esimerkiksi rakennuskorttelin rakennusoikeuden sekä jäljellä olevan rakennusoikeuden määrän luokiteltuna viiteen eri pääkäyttötarkoitukseen. Asumisen osalta aineistosta voi tarkastella erikseen kerrostaloja pientalovarantoa. Aineisto kuvaa tilannetta elokuussa 2017, ja se on tarkasteltavissa ja ladattavissa HSY:n avoimen datan karttapalvelusta. – Tuottamiemme aineistojen avaamisella pyrimme tuomaan niitä aiempaa laajemman käyttäjäkunnan hyödynnettäväksi, Levola sanoo. Korttelitasoinen tonttivarantotilannetta kuvaava avoin data perustuu SeutuRAMAVA-paikkatietoaineistoon, jonka HSY tuottaa kahdesti vuodessa. Uusin SeutuRAMAVA-aineisto kuvaa voimassa olevien asemakaavayksiköiden tilannetta Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla elokuussa 2017. Tonttivarannolla tarkoitetaan voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevaa kerrosalaa, joka on SeutuRAMAVA-aineistossa tulkittu toteuttamiskelpoiseksi. ? Väestörekisterikeskus on avannut 15.12.2017 uuden, kansalaisten ja viranomaisten väliseen viestintään tarkoitetun palvelun, Suomi.fiviestit. Palvelu on osa Suomi.fi-verkkopalvelua. Viranomaisviestinnän uusi aika on täällä! Suomi.fi-viestien avulla kansalainen voi saada tiedotteet, päätökset ja muut tärkeät viranomaisviestit paperipostin sijaan sähköisesti suoraan Suomi.fiverkkopalveluun. Enää ei tarvitse odottaa kirjepostin saapumista ja arkistoida papereita mappeihin, vaan viranomaisposti löytyy aina helposti yhdestä sähköisestä kanavasta. Näin yhteydenpito viranomaisiin sujuvoituu ja nopeutuu. Kansalainen voi myös itse toimittaa sen kautta viranomaisille lisätietoja esimerkiksi vireillä olevaan hakemukseensa liittyen. Viestit-palvelu korvaa aiemmin käytössä olleen Kansalaisen asiointitilin. Myös perinteiset säilyvät Kaikki viranomaiset ovat ottamassa palvelun käyttöönsä tulevina vuosina. Jatkossa siis kaikkien viranomaisten lähettämät postit on mahdollista vastaanottaa sähköisesti Viestit-palveluun. Nyt palvelun avautuessa mukana on jo 155 julkisen hallinnon organisaatiota, jotka lähettävät viestejään sähköisesti Suomi.fi-viesteihin. Suomi.fi-viestien käyttö ei kuitenkaan ole kansalaisille pakollista. Jos kansalainen ei käy antamassa Suomi.fiverkkopalvelussa suostumustaan sähköiseen viestintään, tulevat julkishallinnon viestit jatkossakin kirjepostitse. Mobiilisovellus tulossa Alkuvuodesta 2018 Väestörekisterikeskus julkaisee myös Suomi.fi-mobiilisovelluksen. Tällöin uudet saapuneet viranomaispostit pääsee lukemaan myös älylaitteella. Myös ilmoitukset uusista viesteistä saa sovelluksen kautta älylaitteeseen. Androidja iOS-laitteille kehitetyn sovelluksen avulla viestejä viranomaisilta voi siis lukea missä ja milloin vain. Suomi.fi-viestien toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa Väestörekisterikeskus. Käyttäjäksi vaivatta! Suomi.fi-viestien käyttöönotto on kansalaisille helppoa. Palvelu otetaan käyttöön kirjautumalla ensin Suomi.fi-verkkopalveluun pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Kirjauduttuaan palveluun käyttäjä antaa suostumuksensa sähköiseen viestinvälitykseen. Tämä tapahtuu Suomi.fi-verkkopalvelun Viestit-osiossa valitsemalla kohdan ”Suostun vastaanottamaan kaikki viestit ja todisteelliset tiedoksiannot sähköisesti”. Tällä valinnalla käyttäjä antaa yleisen suostumuksen siihen, että Suomi.fi-viestejä käyttävät julkisen hallinnon organisaatiot saavat toimittaa viestejä, tiedoksiantoja ja päätösasiakirjoja sähköisesti Viestit-palveluun. Tämän suostumuksen jälkeen kansalainen ei enää saa viranomaisilta paperipostia niistä palveluista, jotka ovat mukana Suomi. fi-viesteissä. Käyttäjä saa aina ilmoituksen uusista vastaanottamistaan viesteistä sähköpostiinsa. Ilmoitus tulee siihen sähköpostiosoitteeseen, jonka käyttäjä on ilmoittanut ottaessaan Viestit-palvelun käyttöönsä. Sähköpostiosoitetta voi halutessaan myös vaihtaa Viestit-palvelun asetuksissa. Vesihuollon asiakaspalvelut Helsingin Ilmalaan ? Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY keskittää Helsingin Pasilassa, Espoon Mikkelänkalliossa sekä Vantaan Hosantiellä toimivat vesihuollon asiakaspalvelupisteensä Ilmalantori 1:een valmistuvaan uuteen pääkonttoriinsa. Pasilan liittymispalvelut muuttavat 22.1., Espoon ja Vantaan palvelupisteet sitä seuraavan viikon aikana. Myös muu HSY:n henkilöstö Itä-Pasilasta muuttaa uuteen pääkonttoriin Ilmalaan tammikuun aikana. Muuton ei odoteta häiritsevän HSY:n asiakastai muita palveluita, vaan ne pyritään hoitamaan sujuvasti myös muuton aikana. Vesihuollon asiakaspalvelun osalta muutto saattaa aiheuttaa korkeintaan muutaman päivän viiveen esimerkiksi soittopyyntöihin vastaamiseen. HSY:n pääkonttorin yhteystiedot sekä tulo-ohje löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta www.hsy. fi/yhteystiedot. Pyöräparkkeja lumen välivarastointipaikoiksi Osa kaupunkipyöräasemista lumivarastoiksi. ? Kaupunkipyörien vuokraamispisteet muuttuvat monikäyttöisiksi. Helsingin kaupunki varaa 30 kantakaupungin ajoradoilla sijaitsevaa kaupunkipyörätelineiden aluetta lumen lähisiirtoa palveleviksi kasauspisteiksi. Lisäksi näitä tullaan käyttämään keväällä hiekoitushiekan tilapäisinä kasauspisteinä. Kaupunki ei salli autojen pysäköintiä pyöriltä vapaiksi jääneillä parkeilla, joihin onkin pystytetty pysäköintikieltomerkit. Katujen kevätpuhdistuksen jälkeen tilat vapautetaan kaupunkipyörille. Helsinki potee runsaslumisina talvina jatkuvaa lumen varastotilan puutetta etenkin tiheään asutussa kantakaupungissa. Kuljetusmatkat virallisille vastaanottopaikoille ovat pitkiä ja kuorma-autoralli katuverkossa ei ole taloudellisesti eikä ympäristön kannalta järkevää.
13 Viikot 4-5 • Nro 2 M unkin S eutu Grön on Suomen Paras Ravintola 2018 – Bistroravintolat nousevat kohisten kärkeen Kirjakauppa – katoavaa kansankulttuuria? Keittiöpäällikkö Toni Kristianin (keskellä) luotsaama Grön on maan paras ravintola tällä hetkellä. Kuva: Andres Teiss ? Helsinkiläinen Grön on Suomen paras ravintola. Suomen 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksessä seuraaviksi sijoittuivat helsinkiläiset Olo ja BasBas. Keittiöpäällikkö Toni Kristianin luotsaama Grön on maan paras ravintola tällä hetkellä. Suomen 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksessä myös neljä seuraava sijaan menivät Helsinkiin. Toiseksi sijoittui Olo, kolmas oli listan yllättäjä BasBas. Neljänneksi ylsi Finnjävel ja viides oli Vinkkeli. Horecaja juoma-alojen ammattilaisten äänestyksessä paras pääkaupungin ulkopuolella sijaitseva ravintola on turkulainen Kaskis, joka sijoittui kuudenneksi. Listan ja äänestyksen toteutti horeca-alojen media Viisi Tähteä yhdessä Food Camp Finlandin kanssa. Lukuisat alan ammattilaiset olivat sijoittaneet Grönin omalla listallaan ykköseksi. Grönin arvostuksesta kertoo myös se, että se palkittiin myös Paras ruoka -erikoismaininnalla. Niukoista resursseista Suomen 50 Parasta Ravintolaa -listan ravintoloista lähes puolet eli 24 on Helsingin ulkopuolelta, mikä johtuu fine diningin korvautumisesta bistroajattelulla. Erityisesti Turku ja Porvoo ovat vahvasti listalla edustettuina. Tampereella vielä odotellaan. Aikaisempina vuosina fine dining on määrittänyt automaattisesti sijoituksen listan arvostetuimpien ravintoloiden joukkoon. Nyt rentous on uusi musta. – Kärkiviisikossa on kolme ravintolaa, joita määrittää muut ominaisuudet kuin perinteinen Michelintaso. Silti ruoan parhaasta mahdollisesta mausta ei tingitä, mutta ruoka ja ravintolan ilmapiiri ovat rentoja, kertoo Viisi Tähteä -median päätoimittaja Eeropekka Rislakki. Perusteluissa todetaan, että Grön on Toni Kostianin luotsaama pohjoisten makujen sivistynyt villi. Ravintola on brutaalin bistron käsitteen ytimessä, jossa niukoista resursseista syntyy oma estetiikkansa sekä ruoan valmistuksen metodi. – Ravintolakulttuurimme kärjen identiteetti on selkeä. Usein tehdään skandia ranskalaisen keittiön pohjalta, mukana on hieman aasialaisia vivahteita. Lähituottajien tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet ovat avainasemassa, ja sesongit ovat selkeitä, Rislakki pohtii. Brutaalin bistron edelläkävijä Suomen 50 Parasta Ravintolaa -listaus julkistettiin ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Tässä ajassa on tapahtunut paljon. Varsinkin brutaali bistro on noussut uudeksi käsitteeksi ja trendiksi. – Syynä on bistroutumisen jatkuminen lähes 10 vuoden taloudellisen taantuman takia sekä verokäytännön heikennys edustuskulujen osalta, mikä puolestaan on iskenyt ravintoloiden kunnianhimoisimpaan kärkeen. Tämä selittää sen, miksi Suomessa on vähän Michelin-tähtiä: jos ei ole maksavia asiakkaita, ei ole resursseja ylläpitää tähtiin yltävää koneistoa, Rislakki analysoi. Rislakin tähdentää, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa talous on ollut eri paria Suomeen verrattuna. Siksi tiemme on eriytynyt omaksi ravintolakulttuuriksi, jota voi kutsua termillä brutaali bistro. – Brutaali bistro tarkoittaa niukkuuden muuttumista tyylilajiksi. Sisustukset ovat karuja ja rosoisia, kalusteet ovat kierrätettyjä, kynnys astua sisään on matala, palvelu ja tunnelma ovat rentoja jne., Rislakki luettelee. Maakuntien ykkösravintolat Suomen 50 parhaan ravintolan listalla on monia uusia ravintoloita. Äänestyksen tulokset kertovat, että suomalaisessa ravintolaelämässä ja gastronomiassa tapahtuu todella paljon. Innovatiivista jälkeä syntyy pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mitä alan ammattilaiset myös arvostavat. – Ravintolaja hospitality-alojen ammattilaiset antoivat äänensä parhaiden ravintoloiden listaukseen innostuneina. Erityisen onnellisia olemme siitä, että listalle nousi ravintoloita ympäri Suomen ja myös kausiravintoloita. Uskomme, että tämä lista tulee olemaan kovassa käytössä niin kotimaisilla nautiskelijilla kuin turisteillakin, sanoo Food Camp Finlandin toimtusjohtaja Riikka Kannas. Turusta listalle nousi seitsemän ravintolaa ja Tampereelta neljä. Todellinen nousija on Porvoo, joka on tämän hetken yksi mielenkiintoisimmista gastronomisista keskuksista Suomessa. Äänestäjien valinnoissa oli luonnollisesti myös paljon hajontaa, mikä kertoo osaltaan, että hyvää ruokaa valmistetaan eri puolilla maata. Suomen 50 parhaan listalle nousi ravintoloita Rovaniemeltä, Oulusta, Kuopiosta, Joensuusta, Mikkelistä, Lohjalta, Lahdesta ja Kirkkonummelta Horeca-alojen ammattilaiset Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2018 perustuu ammattilaisten valtakunnalliseen äänestykseen, jossa näkemyksensä antavat ravintoloitsijat, keittiömestarit, salipuolen johtotehtävissä toimivat, alkoholiala sekä mm. ravintolaja ruokakirjoittamisen ammattilaiset. Äänestyksen toteuttaa horeca-alojen media Viisi Tähteä yhdessä Food Camp Finlandin kanssa. Food Camp Finland tunnetaan laadukkaiden ruokakulttuuritapahtumien järjestäjänä sekä ruokaan ja ravintolaliiketoiminnan kehittämiseen liittyvän koulutuksen ja konsultoinnin asiantuntijana. Listaus nostaa esiin ravintoloita ja niiden takana olevaa antaumuksellista työtä, tekeviä ihmisiä, ideoiden maailmaa, huippuosaamista, ruokakulttuuria, palvelua, bisnesosaamista, filosofiaa, kekseliäisyyttä sekä ravintoloiden design managementia. Tuloksena on kuluttajaa tiukempi ravintolan konseptin, palvelun, ruoan ja juoman yhdistämisen, kokemuksen ja tunnelman arviointi. 50 Parasta Ravintolaa -listan lisäksi nousivat esille uudet sarjat, joissa jokaisessa on oma yhteistyökumppani. Alakategorioita ovat Paras ruoka (kumppanina Arla), Paras tulokas (Kespro), Paras Viinilista (Bottlescouts), Paras palvelu (KiiltoClean), Paras tunnelma (E.Ahlström) ja Paras työnantaja (Sumpli) ja Paras olutvalikoima. 50 Parasta Ravintolaa 2018 sekä kategoriavoittajat 1 Grön, Helsinki (myös voitto Paras Ruoka -kategoriassa) 2 Olo, Helsinki 3 BasBas, Helsinki (myös voitto Paras Tunnelma ja Paras Palvelu -kategorioissa) 4 Finnjävel, Helsinki 5 Vinkkeli, Helsinki 6 Kaskis, Turku 7 Ask, Helsinki 8 Demo, Helsinki 9 Savoy, Helsinki 10 Ora, Helsinki 11 Palace, Helsinki 12 Chapter, Helsinki (myös voitto Paras Tulokas -kategoriassa) 13 Lyon, Helsinki 14 C, Tampere 15 Mami, Turku 16 Juuri, Helsinki (myös voitto Paras Työnantaja -kategoriassa) 17 Ravinteli Bertha, Tampere 18 EMO, Helsinki 19 Ravinteli Huber, Tampere 20 Shelter, Helsinki 21 Bistro O mat, Kirkkonummi 22 Mikko Utter, Lohja 23 Bistro Sinne, Porvoo 24 Nokka, Helsinki 25 SicaPelle Wining & Dining, Porvoo 26 Fabrik, Helsinki 27 Tintå, Turku 28 Muru, Helsinki (myös voitto Paras Viinilista -kategoriassa) 29 Ostroferia, Oulu 30 Kuurna, Helsinki 31 Meat District, Porvoo 32 Aito, Helsinki 33 Kakolanruusu, Turku 34 Spis, Helsinki 35 Sky Ounasvaara, Rovaniemi 36 Wino, Helsinki 37 Ludu, Turku 38 Linnankrouvi, Mustion Linna 39 Tertin Kartano, Mikkeli 40 Kuori, Turku 41 BasBas & Staff Wine Bar, Helsinki 42 Werner, Helsinki 43 Roux, Lahti 44 4 Vuodenaikaa, Tampere 45 Storage, Turku 46 Hugo, Oulu 47 Gastro Cafe Kallio, Helsinki 48 Gastropub Tuulensuu, Tampere (myös voitto Paras Olutlista -kategorissa) 49 Yes Yes Yes, Helsinki 50 Local Bistro, Joensuu ? Kirjakaupassa käynti ja kirjojen ostaminen on ollut kulttuuriteko. Myyjät valistavat asiakkaita kirjallisuuden ihmeelliseen, monimuotoiseen maailmaan. Tätä työtä on Suomessa tehnyt yli 120 vuoden ajan Akateeminen Kirjakauppa, ansiokkaasti. Mutta ei viime vuosikymmeninä ! Näivettyykö koko Akateeminen? Tämä kohtalo uhkaa pahasti, mikäli on uskominen pitkäaikaisen Akateemisen työntekjän, johtajankin StigBjörn Nybergin muistelmakirjassaan ” Kirjatalossa” ( Otava 2017) esille tuomia näkemyksiä koko kirja-alan kehityksestä. Nyberg tarkastelee erityisesti Akateemisen Kirjakaupan muutoksia, ns. kehitystä aina vuodesta 1970 lähtien, jolloin nuorena miehenä haki töitä tästä hienosta kulttuurilaitoksesta ja palkattiin taloon. Kulttuuria ja kaupantekoa Nyberg kertoo erittäin hauskastikin kirjakauppiaan työstä, jossa ollaan vahvasti mukana kulttuurin levittämisessä, tavataan erilaisia julkkiksia kuninkaallisista poliitikkkoihin. On kutsuja, ryyppäjäisiä, ollaan yhtä suurta kirjakustantajaja – myyjäperhettä. Erityisesti suomenruotsalaisia, kaikki tuntevat toisensa. Niinpä Nybergin kirja on myös alan ehdoton juorukirja, esimerkkinä vaikka juopuneen,sammuneen Tove Janssonin kantaminen sylissä Akateemisen ovesta taksiin. Taksi ei sammunutta olisi oikein mielellään kyytiin edes ottanut. Kulttuuri-iloittelua häiritsi Akateemisessa omistajataho, tavaratalo Stockmann, jonka johto ei juurikaan ymmästänyt kirjakaupan kaupallista erityisluonnetta. Kirjoja tulee myydä eri tavalla kuin pesukoneita. Nyberg kertoo hyvin selvästi, että Stockmannin lisääntynyt tunkeutuminen Akateemisen kirja-alalle oli keskeinen syy Akateemisen Kirjakaupan viime vuosikymmenten alamäelle. Pätevä henkilökunta lähti Akateemisesta lätkimään, epäpäteviä tuli Stockmannilta tilalle. Tehomyyjä Haanpää Kirjan kuvaavin esimerkki on johtaja Jorma Kaimion valitseman paperiosaston vetäjän Jouni Haanpään ura Akateemisessa. Stockmannin tavaratalon paperiosasto oli varsin vaatimaton, kun Akateeminen ryhtyi sitä hoitamaan. Haanpää pisti karkkilalaisella kokemuksellaan tuulemaan. Paperien, kansioiden, mappien lisäksi Akateeminen myi mm. kotitietokoneita, Apple Classic-tietokoneita myytiin 140 päivässä !, jouluja muita korttteja Akateeminen myi joulun tohinassa yhden miljoonan markan edestä. Helsingin paperiosaston myynti nousi 14 miljoonasta markasta yli 80 miljooonan markan. Sitten Stockmann liitti 1998 paperija kirjaosaston omaan organisaatioonsa, johon ”hankalan ja itsepäisen” miehen maineessa ollut Haanpää ei sopinut, huippusaavutuksistaan huolimatta. Jouni lähti. Itsepäinen Haanpää oli jo huippuurheiluaikoinaan, maajoukkueja mestaruussarjakoripalloilijana, maaginen kaukoheittäjä, jota vastikään 90 vuotta täyttänyt tuomari Pentti Salmi jaksoi vihellyksillään sortaa, siihen riitti se, että Haanpää edusti TUL:n seuraa. Stig-Björn ”Nalle” Nybergin kirja ”Kirjatalossa” on mielenkiintoinen kurkistus kirjakauppamaailmaan. Maailmaan joka näyttää koko ajan surkastuvan entisessä mielessään, kulttuurilaitoksen tarunja pölynhohtoinen, romanntinen kuvaelma muuttuu markettien pokkaritelineiden rakkausja rikoskirjatarjontaan. Riittääkö se tulevaisuuden ihmiselle? Pekka Hurme Kirja-arvostelu
14 Nro 2 • Viikot 4-5 M unkin S eutu Helsinkiin merellinen julkisen taiteen biennaali vuonna 2020 Vauhtia, valheita ja läheltä piti -tilanteita Arena -näyttämöllä Helsinki on asiantuntijoiden kaupunki Vakavien palovammojen määrä puoliintui ? Kohentunut paloturvallisuus on puolittanut vakavien palovammojen määrän vuosien 1980 2010 aikana. Yliedustettuina ovat edelleen miehet ja suurimmassa riskissä erityisesti yksivuotiaat pojat. HUS:ssa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin muutoksia palovammapotilaiden sairaalahoidossa Suomessa. Parantuneen paloturvallisuuden lisäksi vakavien palovammojen määrän puolittumisen syyt liittyvät muutoksiin yhteiskunnassa: maaseudulla ollaan riskialttiimpia palovammoille kuin kaupungeissa ja nyt maalla asutaan suhteessa vähemmän kuin aiemmin. Peräti 70 prosenttia Suomen sairaaloissa hoidettavista palovammapotilaista on miehiä tai poikia. Ikäluokista alle 10-vuotiailla lapsilla on suurin riski vakaville palovammoille ja heistä ylivoimaisesti palovamma-alttein ryhmä on yksivuotiaat poikalapset. Leikkaustekniikoiden kehitys sekä palovamman leikkaushoidon tekeminen mahdollisimman pian on lyhentänyt vakavien palovammojen sairaalahoidon aikaa seitsemästä päivästä viiteen. HUS:ssa toteutetun tutkimushankkeen käytössä oli 36 305 palovammapotilaan rekisteritiedot vuosilta 1980 2010. ? Helsingin työpaikkojen ammattirakenteelle on ominaista erityisasiantuntijaja asiantuntijatehtävissä työskentelevien korkea osuus. Heitä on noin puolet kaikista Helsingin työpaikoista. Lukumääräisesti pääkaupungin suurimpia työllistäjiä ovat kuitenkin palvelualat, joiden asiakaskunta koostuu pääasiassa oman alueen asukkaista ja kaupungissa työssäkäyvistä. Helsingin erikoisuus muuhun Suomeen verrattuna ovat pitkälle erikoistuneet palvelualat, jotka useasti liittyvät informaatiosektoriin. Näitä aloja ovat elokuvaja tv-toiminta, kustannustoiminta, tietojenkäsittelyalat, mainonta sekä tutkimus ja kehittäminen. Elinkeinoelämän kehityksen ja tehokkuuden kannalta tärkeät rahoitustoiminnan, lakija laskentatoimen sekä liikkeenjohdon konsultointipalveluja tarjoavien alojen työpaikat ovat myös voimakkaasti keskittyneet Helsinkiin. Tuoreessa Ammattilaisten Helsinki -tilastojulkaisussa tarkastellaan Helsingin työllisen työvoiman ja Helsingissä sijaitsevien työpaikkojen ammattirakennetta sekä ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten asemaa työmarkkinoilla. Tietojen lähteenä käytetään Tilastokeskuksen ammattitilastotietoa. Tuoreimmat tiedot ovat vuoden 2014 lopusta. Helsinkiläisten työllisten määrä kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2014 vain reilulla prosentilla. Ammattirakenteen kehityksessä löytyi neljän vuoden vertailussa yllättävän suuria eroja. Suurista ammattiryhmistä vain korkeimmin koulutettujen ryhmät eli johtajien ja erityisasiantuntijoiden määrät kasvoivat. Toimistoja asiakaspalvelutyöntekijöiden määrä aleni sen sijaan lähes viidenneksellä. Myös prosessija kuljetustyöntekijöiden määrä pieneni lähes kymmenellä prosentilla. Helsinkiläisten yrittäjien määrä kasvoi 14 prosentilla ajanjaksolla 2010–2014. Vaikka yrittäjyys on yleisempää ikääntyneemmillä, nuorentui helsinkiläisten yrittäjien joukko. Suhteellisesti eniten lisääntyi 30–34-vuotiaiden yrittäjien määrä: yli viidenneksen. Valtaosa helsinkiläisistä yrityksistä on alle viisi henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Joka neljäs yrittäjä kuuluu erityisasiantuntijoiden ammattiryhmään. Palveluja myyntityöntekijöitä yrittäjistä on 17 prosenttia. Asiantuntija-ammateissa toimii 15 prosenttia yrittäjistä. Vain 13 prosenttia yrittäjistä on ammatiltaan johtajia. Rakennus-, korjausja valmistustyöntekijöiden ammattiryhmään kuuluu yhdeksän prosenttia yrittäjistä. Prosessija kuljetustyöntekijöitä on yrittäjistä neljä prosenttia ja heistä suurin osa on kuljetusalalla. Helsingin ulkomaalaistaustainen työvoima kasvaa jatkuvasti, ja vuonna 2015 Helsingissä asui lähes 33 000 ulkomaalaistaustaista työllistä. Vuosina 2004–2015 Helsingin työllisen työvoiman kasvu tuli lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä kasvusta. Toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa Helsingissä huomattavaa vauhtia. Tämä väestö on pääosin vielä nuorta. Kun koululaiset ja opiskelijat siirtyvät vähitellen työelämään, tulee Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työvoima kasvamaan Helsingissä huomattavasti. Ulkomaalaistaustaisten työllisten osuus kaikista helsinkiläisistä työllisistä kasvoi vuoden 2004 viidestä prosentista 11 prosenttiin vuonna 2015. Jo nyt löytyy ammatteja, joissa ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuus lähentelee 50 prosenttia. Suurin ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuus on ammattiryhmässä muut työntekijät. Tässä ammattiryhmässä suuria alaryhmiä ovat siivoojat, varastotyöntekijät ja avustavat keittiötyöntekijät. Vuonna 2014 lähes joka kolmas helsinkiläinen työllinen muiden työntekijöiden ammattiryhmässä oli ulkomaalaistaustainen. Prosessija kuljetustyöntekijöiden ammattiryhmässä lähes joka viides työllinen oli ulkomaalaistaustainen. Erityisesti Helsingissä asuvista linjaautonkuljettajista ulkomaalaistaustaisten osuus oli suuri, noin 45 prosenttia. Myös miltei joka viides helsinkiläinen rakennus-, korjausja valmistustyöntekijä oli ulkomaalaistaustainen vuonna 2014. Todellisuudessa Helsingin rakennustyömailla osuus on tätäkin paljon suurempi, sillä tähän tarkasteluun sisältyvät vain väestötietojärjestelmään rekisteröityneet henkilöt. Rakennusalalla työskentelee runsaasti ulkomaista lyhytaikaista työvoimaa, joiden kotikunta on esimerkiksi Virossa. – Helsingin saaret, vesialueet ja rannat ovat ainutlaatuinen kokonaisuus ja kaikkien saavutettavissa. Biennaalissa tarjotaan nähtävää myös matkailijoille, perustelee hanketta kulttuurinja vapaa-ajan toimialan johtaja Tommi Laitio. Kuva: Helsingin kaupunki ? Helsinkiin perustetaan rannoille ja saariin levittäytyvä nykytaiteen biennaali. Ensimmäinen nykytaiteen suurtapahtuma pidetään vuonna 2020. Asiasta päätti Helsingin kulttuurija vapaa-ajanlautakunta kokouksessaan 16.1. Biennaalin perustaminen on osa Helsingin kaupungin kulttuurija vapaa-ajan toimialan vuoden 2018 vuosisuunnitelmaa. – Helsingin saaret, vesialueet ja rannat ovat ainutlaatuinen kokonaisuus ja kaikkien saavutettavissa. Biennaalissa tarjotaan nähtävää myös matkailijoille, perustelee hanketta kulttuurinja vapaa-ajan toimialan johtaja Tommi Laitio. – Samaan meren ja rantojen saavutettavuuden parantamiseen liittyvät venesatamienja vesiliikennelaitureiden vaiheittainen uusiminen sekä väylien ja satamaolosuhteiden parantaminen. Merellisen teeman lisäksi toimiala tulee kiinnittämään kuluvana vuonna huomiota erityisesti tapahtumien järjestämiseen, hyvinvointiin ja liikkumiseen sekä nuorten hyvinvointiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin. – Tavoitteena on tehdä Helsingistä kaupunki, jossa on aina syitä lähteä liikkeelle kokemaan jotain uutta yhdessä. Tuotamme itse korkeatasoisia sisältöjä ja luomme mahdollisuuksia siihen muille, Laitio luettelee. – Haluamme myös, että Helsinki on kaupunki, jossa nuorten ääni kuuluu, yhtäkään lasta ja nuorta ei jätetä yksin ja kaikilla on jokin harrastus. Lenininpuiston ei nimetä uudelleen Kulttuurinja vapaa-ajan toimialan vuoden 2018 vuosisuunnitelman lisäksi kulttuurija vapaa-ajan lautakunta käsitteli muun muassa kaupunginvaltuutettu Jörn Donnerin ehdotusta kulttuurivisiotyöryhmän perustamisesta ja Lenininpuiston uudelleennimeämistä. Donnerin ehdotuksen mukaisesti kaupunki alkaa selvittää mahdollisuutta perustaa laaja-alainen, kulttuuriin liittyvää visiointityötä tekevä työryhmä. Työryhmän tavoitteena on luoda kaupunkiin monimuotoiseen kulttuurin tekemiseen ja tuottamiseen innostava ilmapiiri seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kulttuurija vapaa-aikalautakunta ei kannattanut Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta Alppiharjussa sijaitsevan Lenininpuiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi. Päätös syntyi äänin 5-5, jolloin puheenjohtajan kanta ratkaisi asian. Lautakunnan äänestyspäätös perustuu muun muassa nimistötoimikunnan lausuntoon, jonka mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa tarvetta. Asia etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. ? Kevään herkullisin kattaus on tarjolla Helsingin Kaupunginteatterin Arenanäyttämöllä, kun Marc Camolettin farssiklassikko Älä pukeudu päivälliselle (Pyjama pour six, 1987) saa ensi-iltansa 2. helmikuuta Jaakko Saariluoman ohjaamana ja tämän päivän Suomeen sijoitettuna. Hillittömiä selityksiä ja läheltä piti -tilanteita tarjoilevat upeat koomikot Sanna-June Hyde, Katja Küttner, Jonna Järnefelt, Pekka Strang, Pertti Sveholm ja Joachim Wigelius. Matti valmistautuu kesäasunnollaan Fiskarsissa juhlimaan romanttisesti kahden kesken tyttöystävänsä Katariinan syntymäpäivää. Valitettavasti vaimo Linda peruukin viime hetkellä lähtönsä äidin luo. Ei tule romanttista illanviettoa, mutta juhlimaan kyllä päästään. Mukaan liittyvät myös Matin ystävä Harri, jolla tosin on suhde Matin vaimon kanssa, pitopalvelun kokki ja tämän hieman pelottava poikaystävä. Kuka esittää ketäkin ja miten keitos pysyy kasassa? – Kuten kaikki hyvät komediat, Älä pukeudu päivälliselle on erittäin hyvin kirjoitettu. Tekstissä riittää koko ajan käänteitä, jotka kaikki ovat lisäksi uskottavia. Siinä ei itse asiassa ole mitään, mikä tuntuisi keksityltä, paitsi näiden henkilöiden valheet. Ja niitähän riittää. Sillä kun kerran erehtyy valehtelemaan, on valehdeltava vielä sata valhetta lisää. Katsoja tietää koko ajan henkilöitä enemmän ja voi nauttia täysillä seuratessaan, kuinka lavalla ollaan pinteessä ja pakokauhu kasvaa, sanoo ohjaaja Jaakko Saariluoma. Henri Kapulaisen ja Pentti Kotkaniemen suomentaman näytelmän lavastuksen ja puvut on suunnittelut Alisha Davidow, valosuunnittelusta vastaa Kari Leppälä ja äänisuunnittelusta Lauri Koivisto. Naamioinnin ja kampaukset on suunnitellut Maija Sillanpää. Nyt toista kertaa Helsingin Kaupunginteatterissa vierailevan komiikan moniottelijan, Jaakko Saariluoman edellinen ohjaus Tenorit liemessä oli yleisön suosikki vuonna 2017. Ohjaajana, näyttelijänä, käsikirjoittajana, stand up -koomikkona ja juontajana tunnettu Saariluoma on nähty myös HKT:n lavalla näytelmissä Paavo 1,5 (2008) ja Ihmisen osa (2011) sekä studio Pasilan suosituissa stand up -illoissa Club act!one. Helsingin Kaupunginteatteri – Älä pukeudu päivälliselle – Kuva: Mirka Kleemola
15 Viikot 4-5 • Nro 2 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 Voimassa 1.5. asti. Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Haaga Kauppalantie 4 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Helsingissä asuu noin 34 700 yli 65 vuotiasta naista ja 11 200 miestä yksin. Joskus yksin asuminen on valinta, mutta aina ei ole näin. Iäkkäämpien ihmisten yksinäisyys on asia, mihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi palvelukeskusten toiminnalla. Ystävänpäiväbileissä mahdollistetaan ikinuorten kohtaaminen pikadeittien ja Mummodiskon merkeissä. Tapahtuma-ajat: klo 13 Mummodisko alkaa klo 13.30 Kampin Körmyt esiintyy klo 14 Deittisirkuksen pikadeitit ja Mummodisko jatkuu klo 16 Tapahtuma päättyy Ravintola on auki tapahtuman ajan BILEET MAHDOLLISTAA: Riistavuoren vapaaehtoiset Arkkitehtuurimuseo osana Lux Helsinki -festivaalia Arkkitehtuurimuseon seinään heijastettu teos Ajan rooli oli festivaalin kuvatuimpia ja ihastelluimpia töitä ? Vuosittain järjestettävä viisipäiväinen valofestivaali Lux Helsinki keräsi jälleen reitilleen runsaasti valotaiteen ystäviä. 6.– 10.1.2018 järjestetyn tapahtuman kohteisiin lukeutui myös Arkkitehtuurimuseo. Yli satavuotiaan museorakennuksen seinään heijastettiin taiteilija Janne Aholan installaatio Ajan rooli. Teoksen äänisuunnittelusta vastasi Aki Päivärinne. Projection mapping -tekniikalla toteutetussa teoksessa käytettiin Arkkitehtuurimuseon arkistosta toimitettuja alkuperäispiirustuksia, joiden pohjalta tehty yksityiskohtainen digitaalinen malli tarkennettiin lasermittauksen avulla. Samalla tekniikalla Ahola on toteuttanut aiemmin installaation muun muassa Porvoon kaupungintalon julkisivuun. – Teoksen työstäminen lähti liikkeelle aikaja paikkasidonnaisena rakennuksen historiaan ja alkuperäissuunnitelmiin pohjaten. Lopulta mukaan tuli universaalimpi teema siitä, kuinka inspiraatio konkretisoituu: sen vuoksi rakennuskin muuttaa jatkuvasti muotoaan, Ahola sanoo. Ulkomailla vastaavat mapping-tekniikkaan perustuvat projektiot ovat tavallisia esimerkiksi mainonnassa, ja Aholan mukaan saattavat yleistyä myös meillä, vaikka muun muassa pohjoinen ilmasto asettaa omat haasteensa. Ahola uskoo valoteosten tulevaisuuteen myös julkisen taiteen puolella: ”Tekniikka on siinä vaiheessa, että se asettaa vielä joitain rajoituksia. Kun teknologia kehittyy ja hinnassa tullaan vastaan, näen tällaisten teosten kiinteät asennuksetkin ihan mahdollisina”, Ahola arvioi. Myös Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Juhana Lahti on teokseen tyytyväinen. – Tämä on kiinnostava esimerkki siitä kuinka uusilla teknologioilla voidaan rikastaa kaupunkikuvaa ja on hyvä havaita, että Luxin kaltaisia tapahtumia järjestetään isommassa mittakaavassa. Juuri vanhemmassa arkkitehtuurissa tällaisen teoksen ja rakennuksen yhteispeli toimii ehkä kaikkein parhaiten. Yleisesti kaipaisin erilaisiin kaupunkiprojisointeihin vielä enemmän kolmiulotteisuutta ja tilallisuuden hyödyntämistä, Lahti toteaa. Yhteistyö LUX festivaalin kanssa toi Arkkitehtuurimuseolle huomion lisäksi myös kävijöitä. Museo piti PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi ovensa auki kello 22 asti ja näyttelyihin, Alvar Aalto -mitali 50-vuotta ja Arktisia unelmia, pääsi tutustumaan puoleen hintaan. Lasten oma A&O-huone palveli kävijöitä ilmaiseksi. Lux Helsinki -valofestivaali on Helsingin kaupungin järjestämä tapahtuma. Sen tuottajana toimii Sun Effects Oy. Festivaalin taiteellisesta tuotannosta vastaavat Ilkka Paloniemi ja Matti Jykylä. Laskiaisrieha ? Pikku Huopalahden asukastalo Tapanilan asemalla sunnuntaina 11.2.2018 klo 11-14. Kahviosta mm. hernekeittoa, pannukakkua, pullaa, kahvia, teetä ja mehua. Arpajaiset (LC Helsinki Pikku Huopalahti). Hevosajelua (säävarauksella). Ratsuja lähipoliisi (varauksella). Mukana myös: Haagan VPK, Meilahden seurakunta. Tapahtuman järjestää Pikku Huopalahtiseura ry
16 Nro 2 • Viikot 4-5 M unkin S eutu Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi ORANSSIA ENERGIAA ASUNTOSI MYYNTIIN. HAAGA | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640, MUNKKINIEMI | Nordea, Munkkiniemen puistotie 14, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630, ma–pe klo 13–16 LEHTISAARI, RT, 6 h, k, s, u-a, var, atriumpiha 192,5+ at 26,5 m 2 Laajalahden rantamaisemissa ajatonta 60-luvun tyylikkyyttä, loistava tilaisuus toteuttaa mieleisensä remontti. Yläk. oh, jonka isoista ikkunoista avautuu kaunis merinäkymä, mh, rh, k, kph ja atriumpiha, alak. mh, takkahuone, saunaosasto ja uima-allas. Kok.pa 219 m 2 . E=G 2007. Mh. 542.208,48 e . Vh. 559.000 e . Liljasaarentie 4. 7118899 KONALA, RT, 3 h, k, s 76,5 m 2 Kahdella pihalla varustettu rivitalohuoneisto rauhallisella paikalla Konalan sydämessä. Tilavat huoneet ja loistava pohjaratkaisu. Alakerrassa olohuone ja keittiö ovat avointa tilaa. Yläkerrassa sijaitsevat makuuhuoneet ja sauna. Tilavalla takapihalla on lukemattomia käyttömahdollisuuksia. Hyvät kulkuyhteydet, palvelut ja liikuntamaastot. E=E. Mh. 239.000 e . Riukutie 3. 7116581 MUNKKINIEMI, KT, 3 h, k, s, khh, takka, 2 p 117 m 2 Koti upealla paikalla, vain kivenheiton päässä Munkkiniemen uimarannasta. Kaunis ja valoista asunto. 2. /ylin krs. (ei hissiä). Olohuonessa tilava terassiparveke, josta näkymät viistosti merelle. Valoisa oh, jossa toimiva takka. Tilava lämmin autotalli. Ei lain ed. e-tod. Mh. 925.000 e . Munkkiniemenranta 45. 7173723 KANNELMÄKI, KT 3 h, k, p 64,5 m 2 Tilava ja valoisa kolmio palvelutalossa Kannelmäessä. HITAS. Materiaalit huoneistossa paremmat kuin HITAS-määrityksissä. Yhden asukkaan tulee olla 60 vuotta täyttänyt tai eläkkeellä. Kaikki palvelut kivenheiton päässä. Loistavat liikenneyhteydet ja ulkoilumaastot. E=F. Mh. 220.000 e . Klaneettitie 10. 7189971 LEHTISAARI, KT, 2 h, kt, p 44 m 2 Talo on v. 2013 rakennettu, jossa on viihtyisää asua luonnonkauniissa Lehtisaaressa. Asunnot on moderneja ja hyviä tilankäytöltään vaikka liikuntaesteiselle. Tontinvuokrasopimus on uudehko, ei alueen suuria korotuksia. Asunto on muuttovalmis, hissitalon 3. krs:ssa. Taloyhtiössä kuntosali ja Alepan lähikauppa. E=B 2007. Mh. 133.327,59 e . Vh. 265.000 e . Lehtisaarentie 2. 7107362 KANNELMÄKI, KT 1 h, kk, lasitettu p 29 m 2 Hyväpohjainen, valoisa yksiö hissitalon ylimmässä kerroksessa. Keittiö avattu huoneeseen, alkovi lisää asumismukavuutta. Kylpyhuone uusittu perinteisen putkiremontin yhteydessä. Huoneiston levyinen lasitettu parveke etelään. Yhtiöllä hyvät yhteiset tilat, mm. kuntosali. E=D 2007. Mh. 152.080,17 e . Vh. 166.500 e . Kantelettarentie 4. 7142368 KUNINKAANTAMMI, RT 3-4 h, kt, s 98 m 2 Uusi, kodikas rt-koti 2 tasossa. Alak. tilat oleskeluun ja seurusteluun. Yläk. makuuhuoneet sekä sauna ja tilava kph. Asunnossa laadukkaat materiaalit ja harmoninen värimaailma. Oma terassipiha etelään. Oma tontti. E=C. Mh. 131.700 e . Vh. 439.000 e . Taidemaalarinkatu 3. 7113182 LEHTISAARI, KT 5 h, k, p 119,20 m 2 Kaunis ja avara läpitalonasunto putkiremontoidussa hissitalossa saaristomaisemissa. Huoneiston levyinen lasitettu parveke, tyylikkäästi remontoidut pesutilat, hyvät tilat säilytykseen. Väljää asumista hyvien yhteyksien äärellä ilman pysäköintiongelmia. E=D 2007. Mh. 490.000 e . Hiidenkiukaantie 1. 7131335 MUNKKINIEMI, KT 4 h, kt, s 92 m 2 As. Oy Helsingin Rakuunanpuiston rakentaminen on aloitettu. Munkkiniemen puistotien kaupat, kahvilat ja raitiovaunupysäkit ovat kävelyetäisyydellä, bussit liikennöivät viereistä Huopalahdentietä. Valmistusmisajankohta syksy 2019. E=C. Mh. 201.090 e . Vh. 670.300 e . Huopalahdentie 19. 7103298 KONALA, KT, 2 h, kt, p 45,5 m 2 Valoisa, loistopohjainen kaksio kauppakeskus Ristikon läheisyydessä Konalan sydämessä. Uudehkon huoneiston huolettomuutta asumisessa. Huoneisto myydään vuokrattuna. Vuokra 915 € kuukaudessa. Irtisanomisaika 3 kk, ei irtisanottu. Tässä huoneistossa tonttiosuus on lunastettu omaksi. E=A 2007. Mh. 154.164,62 e . Vh. 229.000 e . Limonadikuja 8. 7108309 ETELÄ-HAAGA, KT 1 h, kk, ransk. p 32 m 2 Heti vapaa, valoisa ja kauniisti remontoitu yksiö Etelä-Haagan sydämessä. Yhtiössä on perinteinen putkiremontti tehty. Loistavat liikenneyhteydet, mm. kävelymatka raitiovaunu 10:n päätepysäkille ja Huopalahden asemalle. Keskuspuiston ulkoilumaastot kivenheiton päässä. E=E 2007. Mh. 197.000 e . Ristolantie 8. 7107803 MUNKKINIEMI, KT, 1 h, kk 22 m 2 Erinomaisella paikalla Munkkiniemen sydämessä näppärä pikkukoti itselle tai sijoituskohteeksi. Heti vapaa. Putkiremontti juuri valmistunut ja kylpyhuone täysin uusittu (pesukoneliitäntä). Keittosyvennys, johon voit suunnitella kaapit ja koneet toiveittesi mukaisesti. E=D 2007. Mh. 144.996,42 e . Vh. 147.000 e . Munkkiniemen puistotie 18. 7175131 ANTTI MÄKINEN Myyntijohtaja LKV puh. 020 780 3420 gsm 040 508 5849 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 RAIJA OJANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2087 gsm 040 682 4795 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 Avoinna ark. 6-21, la 8-21 su 9-21, Puh 09-5655 800 Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki huoltaa autoja ja ihmisiä Bridgestone Blizzak spike-01 205/55x16 4 kpl asennettuna 448€ Bridgestone Noranza001 195/65x15 4 kpl asennettuna 398€ TERVETULOA! PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA PESUTARJOUS TEHOPESU Kuponki voimassa 7.2.2018 asti. TB-Munkkivuori (vaha + alusta +3 euroa) 15 Kausihuolto tarjous 189€ sis. 16 os. työ sis.öljyt+suodatin +raitisilmasuodatin (4-syl.bensiini auto) Talven liukkauteen! Varmista turvallinen liikkuminen ajokoulun kautta! Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! B-kurssin hinta alkaen 950€ + kulut. Kysy lisää! Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo yli 25 vuotta! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi 09-730 700 AUTOKOULU HAKANIEMI