• HOITOA RIIPPUVUUKSIIN Katso ilmoituksemme takasivulta! HELSINKI - TILKANTORI 4 Minnesota-mallista avohoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella p. 010 281 2600 Soita emännille www.lakeudenpito.fi www.avominne.fi MunkinSeutu 2017 - Viikot 4-5 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta - Nro 2 Teboil Munkkivuori palvelee joka päivä klo 22 asti! Autoasi korjaamo Tällä kupongilla: Tehopesu vahalla HUOLTAA ja KORJAA kaikki merkit Tarjous voimassa 8.2. asti. Teboil Munkkivuori Huopalahdentie 22 p. 09-565 5800 Avoinna ark. 6-22, la 7-22, su 8-22 Hyundai-huolto KUINKA PALJON RAKKAUTTA MAHTUU KOTIIN? Niin paljon että neliöitä kannattaa olla reippaasti. Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 MINNA OJA Myyntineuvottelija puh. 020 780 3088 gsm 040 664 6238 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 JARI OLKKONEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3542 gsm 0400 533 581 KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 ARI-PEKKA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV kaupanvahvistaja puh. 020 780 3504 gsm 040 668 3748 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 PIPSA SARIN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 2572 gsm 0500 785 160 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Palvelemme Munkkiniemen Nordeassa ma-pe klo 13-16.00. MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14 (Nordea) 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630 Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ELINA ENNE Myyntisihteeri, KiAT puh. 020 780 3620 gsm 040 710 4016 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• MunkinSeutu 2 Nro 2 ? Viikot 4-5 MAINOS Vuokraturva-yhtiöt yllätti kauniilla tanssimusiikilla Uusi levy ?Lintuja tuulessa? on nyt kuunneltavissa myös YouTubesta. Se, että Vuokraturva-yhtiöt julkaisi levyn, oli jo itsessään yllätys. Ehkä suurin hämmästys kuitenkin on se, että levyllä on monta uutta mutta tyyliltään perinteisen kaunista ja sanoiltaan koskettavaa valssia. Ja tango! Musiikin säveltänyt Vuokraturvan Timo Metsola elätti itsensä nuoruusvuosinaan esiintymällä haitarinsoittajana. Kappaleista kuuluu läpi se, että monet häät on soitettu. Kappaleet ovat helposti tanssittavia ja kestoltaan sopivia. Jos tanssimusiikki kiinnostaa, mistä kuuntelu kannattaa aloittaa? Levyn nimikkokappale ?Lintuja tuulessa? on varma valinta. ?Eksyimme toisiimme? ja ?Saari? ovat myös kauniita. Valsseja on levyllä muitakin, mutta nämä kolme edellä mainittua tanssimusiikin ystävä tunnistaa helposti omikseen. Myös tango ?Meri? on ollut tanssikansan mieleen. Metsola esiintyy levyllä myös itse. Mistä moinen veto vakiintuneelle asuntovaikuttajalle? ?Aaro Hellaakosken runoon viitaten, tämä on minun Hauen lauluni?, vastaa Metsola. Levyn kappaleita voi kuunnella maksutta osoitteessa bot.fi/1rbd Ostaa sen voi osoitteessa CDON.COM in etu an nn osan u t v Oy kä ar se ulu us n o o k kim t . a u rv man ttäjä oust l tu li Ta kra rhaim avä o r u a k V p uo ä ett ut v an sa Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI MAINOS
• Viikot 4-5 MunkinSeutu 48. vuosikerta ? nro 2 Munkkiniemen Puistotielle avautuu uusi ruokakauppa helmikuussa Tiloissa toimi aikoinaan Elannon myymälä, kiinteistönvälitystoimisto sekä joogaharrastajien toimitila ??Munkkiniemi saa uuden ruokakaupan. Jo pitkään on odotettu, että Munkkiniemen puolelle avattaisiin ruokakauppa ja nyt hanke toteutuu. Helmikuun 9. päivänä Munkkiniemen Puistotie 19:ään avautuu kokonaan uusi kaupan yksikkö, K -market Munkkiniemi. Kauppiaspariskuntana uudessa kaupassa alottavat Juri (34) ja Sanna (31) Karvinen. Kauppa on kauppiaspariskunnan ensimmäinen oma kauppa. Vaikka kauppa on ensimmäinen, eivät kumpikaan ole kaupan alalla uusia toimijoita, vaan kokemusta alalta on karttunut molemmille jo usean vuoden ajalta. Juri on ollut töissä Munkkivuoren K -marketissa viiden vuoden ajan ja Sanna on ollut työssä muun muassa vanhempiensa kaupassa. ? Siitä ehkä koko alalle tulokin aikoinaan johtui, olen kauppiaan tyttärenä ollut lapsesta saakka kaupassa töissä ja tottunut ja varttunut elämään kaupassa, Sanna nauraa. Pariskunta asuu kolmen lap- Keskon kauppiasvalmennus kestää 1,5 vuotta ja siihen hakeudutaan, nyt valmennuksen jälkeen aukesi kaupan paikka, iloitsee kauppiaspariskunta Juri ja Sanna Karvinen, kuvassa myös lapset Lili, Leo ja Miska uuden kaupan edustalla Puistotiellä. sensa, Leo 7 vuotta, Miska 5 vuotta ja Lili 2 vuotta, kanssa Vantaalla, Varistossa. Juri Karvinen on syntynyt Tallinnassa ja asunut Suomessa vuodesta 1991. Viime silaus Uuden kaupan tilat Puistotiellä ovat viime silausta myöten valmiit ja kuluvalla viikolla alkoi jo tavaroiden sijoittelu myymälään ja muu kaupan valmistelu avajaisia varten. ? Maanantaina 23. päivä remontti ja kalusteet olivat valmiina, jolloin aloitimme tavaroiden ja myyntiartikkeleiden sijoittelun, kertoo Juri. Munkinseudun ilmoituspäällikkö Riitta Juslin ja kauppias Juri Karvinen kahvilla Cafe Delivossa Munkkiniemen Puistotiellä. ? Tulemme tarjoamaan kokoaan laajemman ja laadukkaamman valikoiman, päivän trendit, monipuolisen salaattibaarin, tuoreen kahvin ja varsinkin postiivisella asenteella varustetun henkilökunnan, Juri jatkaa. ? Toivomme kovasti, että pystymme palvelemaan munkkiniemeläisiä hyvin ja että he tuntevat saavansa hyvää palvelua. Myös paistopiste tulee uuteen kauppaan sekä myyntiin oman paikkakunnan olut, Munkkiniemen olut tai Munkan olut. Myös oluen etiketin suunnittelu on tapahtunut paikallisin, munkkiniemeläisin voimin. Juri Karvinen palaa kauppaiaana ikään kuin vanhoihin maise- Sanna Karvinen on kauppiasperheen kasvatti, miin, koska hän ennät- joten hän tietää kaupan pitämisestä paljon, ti olla Munkkivuores- sylissä tytät Lili. sa K -marketissa töissä edellisen kauppiaan yhteensä 200 neliötä ja henkilöaikana viitisen vuotta. kuntaa kauppiaspariskunta mu? Kyllä vaan, alue ja ihmiset kaan lukien kymmenen. Sisäänovat tuttuja! sanoo Juri. käynti uuteen kauppaan tulee Uudessa kaupassa Munkkinie- suoraan Puistotieltä. men Puistotiellä tulee olemaan Juha Ahola
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 2 Eläkeläisten tulot nousivat viidenneksen E läkeläisten toimeentulo kehittyi myönteisesti 20 viime vuoden aikana. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin eläkeläisten toimeentulon kehitystä vuosina 1995?2015. Eläkeläisten asemaa tarkasteltiin monipuolisesti niin eläkkeiden, kotitalouden käytettävissä olevan tulon, kulutuksen, varallisuuden kuin toimeentulokokemustenkin kautta. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke on noussut kahdenkymmenen vuoden aikana reaalisesti kolmanneksella. Valtaosa noususta selittyy eläkeläisten joukossa tapahtuneilla muutoksilla. Eläkkeelle jääneiden työurat ovat aikaisempaa pidempiä, ja ne ovat alkaneet työeläkejärjestelmän perustamisen jälkeen. Uusilla eläkkeensaajilla on siksi ollut korkeampi eläke. Samaan aikaan joukosta on poistunut pientä kansaneläkettä saavia eläkeläisiä, kertoo Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen. Eläkkeiden kehitykseen vaikuttavat myös muutokset eläkkeellä olon aikana. Yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 vuoteen 2015 eläkkeellä olleiden keskieläke nousi eläkeaikana reaalisesti 21 prosenttia. Indeksikorotusten lisäksi eläke on voinut nousta esimerkiksi lesken- tai takuueläkkeen saamisen seurauksena. Eläkeläisten toimeentulon positiivinen kehitys ilmeni myös tutkimuksen muilla mittareilla. Esimerkiksi eläkeläisten käytettävissä olevat tulot ja kulutus ovat kasvaneet reaalisesti lähes puolella 20 vuodessa. Kansainvälisessä vertailussa eläkeikäisten asema on hieman eurooppalaista keskitasoa parempi ja toimeentulovaikeuksia kokee huomattavan pieni osa suomalaisista eläkeikäisistä. Nämä luvut ovat keskiarvoja ja se tarkoittavat sitä, että vauraassa Etelä-Suomessa ja varsinkin Helsingissä eläkkeiden tasot ovat suurempia ja eläketaso kasvanut ilmeisesti vielä enemmän. Hyvin menee siis palkansaajien lisäksi myös eläkeläisillä, varsinkin jos asiaa tutkitaan tilastojen perusteella.- j.a. Runopalsta Vaalien alla moni saa kokea Ennen vaaleja moni ehdokas on äänestäjälle kuin ystävä. Olet heille tärkeä. Olet tuiki tarpeellinen, työnantaja tavallaan. Vaan kun vaalit on pidetty, äänet laskettu, lajiteltu. Etpä olekaan enää niin tarpeellinen, et kovinkaan tärkeä. Olet numero tilastoon, sitten saatkin jäädä unholaan. Neljä vuotta jälleen taas tarkkaillaan, sama sitten taas uudelleen. Toki jokainen mennään taas äänestämään, ollaan tarkkana kukin kun valitaan. Äänioikeuttanne käyttäkää. Olavi Kylliäinen Omaishoidon tukea uudistetaan Helsingissä ??Omaishoidon tukea uudistetaan Helsingissä helmikuun 2017 alusta alkaen. Jatkossa omaishoidon hoitoisuusryhmiä (maksuluokkia) on kolme, ja myös tuen myöntämisen kriteerit muuttuvat. Sopimuksen tehneille omaishoitajille taataan kaksi tai kolme vapaapäivää kuukaudessa. Samalla vapaapäivien järjestämisen vaihtoehtoja kehitetään. Omaishoidon tuki muodostuu perheelle tarjottavista palveluista, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja vapaapäivistä. Omaishoidon tuen nykyisille asiakasperheille kerrotaan muutoksista tammikuussa 2017 postitettavalla kirjeellä, jonka jälkeen omaishoidon tuen sosiaaliohjaajat ottavat yhteyttä perheisiin ja arvioivat yhdessä heidän kanssaan omaishoidon tilanteen. Arvion perusteella määritellään perheen tarvitsema omaishoidon tuen kokonaisuus. Uudet hoitopalkkiot, jotka perustuvat hoidon vaativuuteen, ovat 1500, 750 tai 392 euroa kuukaudessa. Nykyiset omaishoitoperheet saavat uuden päätöksen hoitopalkkiosta vuoden 2017 aikana. Uuteen päätökseen asti maksetaan voimassaolevan päätöksen mukainen omaishoidontuen hoitopalkkiota. Muutosten taustalla on uudistettu omaishoitolaki (1.7.2016), joka yhdenmukaistaa kuntien käytäntöjä ja esimerkiksi takaa jokaiselle omaishoitajalle kaksi tai kolme vapaapäivää kuukaudessa. Tähän asti noin 65 prosenttia Helsingin omaishoitajista on hyödyntänyt mahdollisuuksia vapaapäiviin. Helsinki tukee omaishoitoa aiempaa enemmän. Omaishoidon tukemiseen käytetään vuonna 2017 noin 33 miljoonaa euroa, joka on noin 8,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2016. Joillakin omaishoidon tuen nykyisistä asiakkaista tuki kuitenkin lakkaa. Heidän kohdallaan arvioidaan muun- Nro 2 ? Viikot 4-5 laisen tuen mahdollisuuksia. Tällä hetkellä omaishoidon tukea Helsingissä saa kuukausittain noin 3200 ja vuosittain 4000 perhettä. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, ja omaishoito tarjoaa monelle vammaiselle, pitkäaikaissairaalle ja ikääntyneelle helsinkiläiselle mahdollisuuden asua kotona. Helsingissä omaishoitoperheitä tukevat neljä toimintakeskusta. Ne tarjoavat omaishoitajille erilaisia palveluja ja vertaistukea. Omaishoidon toimintakeskukset sijaitsevat osoitteissa Töölönkatu 33 (09 3107 4208), Myllymatkantie 4 (09 3107 3995), Takaniitynkuja 3 (09 3104 6818), Hopeatie 14 (09 3102 4213). Omaishoidon verkkosivut löytyvät osoitteesta www.hel. fi/omaishoito. Verkkosivuilla voi esimerkiksi tutustua helppokäyttöiseen omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastukseen sekä erilaisiin valmennusohjelmiin. Muumi -museonäyttely Helsinkiin ??Helsinki ei onnistunut neuvottelemaan hyvää sopimusta Guggenheim-säätiön kanssa, joten hyvä niin, ettei se tule. Turisteja kuitenkin haluttaisiin nykyistä enemmän. Kansanedustaja Eero Lehti ehdotti ko. museoa lentokentälle. Eipä sekään tuo turisteja Helsinkiin, lentoa vaihtaessa sinne voi poiketa, mutta ei pääkaupunkiseutu siitä mitään hyödy. Helsingissä on alkanut ja alkaa suuria rakennushankkeita. Keskuskirjasto alkaa saada seiniä lisää näkyviin. Voisiko sitä korottaa yhdellä kerroksella? Ehkä liian myöhäistä? Hakaniemen rantaan on tulossa hotelli, siihen voisi tehdä yhden kerroksen lisää, ja sinne voisi perustaa Muumi-museon. Nythän Lontoo on haukkaamassa palan ?kansallisaarrettamme? ja ohjaa turistit sinne, joidenkin kuukausien ajan. Aasialaiset ovat ?rynnimässä? Suomeen ja ovat monet heistä Muumi-faneja. Hotellin kiinnostuskin lisääntyisi, HKL saisi lipputuloja (ratikka ja mah- dollinen pisararata, Hakaniemen Kauppahalli lisää vetovoimaa, vaikka se jo nytkin kiinnostaa ja kenties monta muutakin juttua voisi ympärille rakentaa. Myös muutkin palvelut kasvaisivat. Ei tämä ole poissa Naantalin Muumimaailmasta, päinvastoin lisäisi sinnekin kiinnostusta. Mielestäni Helsingin päättäjien pitäisi olla yhteydessä Tove Jansson säätiöön ja hotellin norjalaiseen rakennuttajaan. Eija Saha Kallio Koulumies Teitä ja katuja ei saa yksityistää ??Ministeri Anne Bernerin kaavailemat suunnitelmat liikenneverkkoyhtiöstä ovat kummallisia. Ministeri perustelee tieverkoston yksityistämistä sillä, että valtiolla ei olisi varaa ylläpitää teitä Suomessa. Perustelu kuulostaa ihmeelliseltä ottaen huomioon, että tieliikenteestä kerätään vuosittain kahdeksan 8 miljardia euroa veroina. Summasta vain 2 miljardia palautuu liikenteeseen. Ellei valtion budjetista siis löydy rahaa yhteiskunnan keskeisen perusinfrastuktuurin ylläpitämiseen, päättäjät ovat epäonnistuneet tehtävien priorisoinnissa. Valtio ja kunta ovat olemassa ensisijaisesti peruspalveluita varten. Kaikkea ei voi yksityistää. Pitäisi tunnustaa, että myös sähkönsiirtoverkon yksityistäminen oli virhe aikoinaan. Koko idea julkishallinnossa on tarjota kansalaisille sellaista hyötyä, joka on järkevämmin tuotettavissa ison porukan yhteistyönä kuin yksityisten ihmisten toimesta. Kaikkien käytössä olevat julkiset tie- ja katuverkostot ovat malliesimerkki tällaisesta peruspalvelusta. Kun suomalaiset maksa- vat veroja, heillä on oikeus odottaa, että ne käytetään mahdollisimman hyvään tarkoitukseen. Koska veroja ei voi enää korottaa ja resurssit ovat rajalliset, täytyy keskittyä olennaiseen. Päättäjien on asetettava peruspalvelut etusijalle. Ne ovat tärkeämpiä kuin isot symboliset monumenttihankkeet, jotka ovat nykyään muodissa. Peruspalveluiden väheksyminen näkyy myös kaupungin tasolla eikä vain valtiolla. Helsingissä on viime aikoina nostettu kovasti esiin ruuhkamaksuja ja tietulleja. En kannata niitä ydinkeskustaan enkä kaupungin rajallekaan. Munkinseudultakin käydään töissä Espoossa ja moni asioi mieluummin vaikkapa Sellossa kuin keskustassa. Keinotekoiset rajat kaupunkien välillä eivät ole nykypäivää. Katujen ja teiden on oltava vapaasti kaikkien käytössä. Jos näiden tie- ja katumaksujen ehdottamisien tarkoitus taas on torjua ilmansaasteita vähentämällä yksityisautoilua, niin sekään ei toimi. Turhia automatkoja vähennetään käte- vimmin bensaa verottamalla. Niinhän meillä jo toimitaankin. Autoilun tulevaisuus on sitä paitsi ekologisemmissa sähköautoissa. Moni meistä varmasti hankkisi sellaisen jo nyt, jos niiden hinnat halpenisivat kohtuullisemmiksi. Ministeri Bernerin liikenneverkkoyhtiössä on huolestuttavaa myös siin piilevä mahdollisuus valvoa kansalaisten liikkumista autoihin asennettavilla paikkatietojärjestelmillä. Tähän liittyy vakavia kansalaisten yksityisyyden vaarantavia tietoturvaongelmia. Olen itse asiassa ällistynyt siitä, että hankkeen valmistelu on päässyt näinkin pitkälle. Sellaiset suunnitelmat ihmisten yksityisyydensuojan heikentämiseksi eivät kuulu länsimaiseen demokratiaan. Terhi Koulumies varakansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (kok) Hietsun uimaranta ja kahvilarakennus. Kuva: KopterCam/liikuntavirasto Stadin suosituimman biitsin uusi kahvilayrittäjä ??Hietarannan uimarannalle haetaan iloista, innokasta ja oma-aloitteista kahvilayrittäjää, joka hurmaa uimarit ja auringonpalvojat, ja houkuttelee kävijöitä paikalle myös kesäkauden ulkopuolella. Kahvilatilat (311 m2) vuokrataan ympärivuotiseen käyttöön 2017?2022. Liikuntavirasto tarjoaa vuokrattavaksi Munkkiniemen ja Tapaninvainion uimarannoille kahta kioskipaikkaa omalle myynti- vaunulle sekä kolmea uimarannan kiinteää kioskia Kallahdenniemen, Laajasalon ja Marjaniemen uimarannoille kesäkausille 20172019 ajalle 15.5.-30.8.
• MunkinSeutu Viikot 4-5 ? Nro 2 5 Mechelininkadun peruskorjaus alkoi katupuiden poistamisella Hietalahden kauppahalliin haetaan nyt uusia toimijoita ??Hietalahden kauppahallin vapautuviin myyntipaikkoihin etsitään nyt hallin tarjontaan sopivia ruokaalan toimijoita. Ruokahallin myyntitiskien takaa löydät makujen ammattilaisia, jotka tuntevat tuotteidensa alkuperän ja ovat valmiita jakamaan parhaat reseptinsä. Kauppahalli sijaitsee kirpputoritoiminnastaan tunnetun Hietalahden torin laidalla Helsingin kantakaupungin länsirannan elinvoimaisella ja trendikkäällä alueella. Kaksi vapaista myyntipaikoista on kooltaan 12 m², joihin kuuluu 3 m² kylmiö. Paikoilla ei ole omia asiakaspaikkoja, mutta asiakkaat voivat sen sijaan nauttia yrityksen antimia kauppahallin yhteisillä asiakaspaikoilla. Myyntipaikassa ei voi valmistaa ruokaa, mutta valmiiden ruoka-annosten myynti on sallittua.  Kolme vapaata myyntipaikkaa 12 m² myyntipaikkojen kokonaisvuokra on 630,19 euroa kuukaudessa (alv 0), joka sisältää kylmiön vuokran sekä kauppiail- ta kerätyn markkinointirahan. Myyntipaikat vuokrataan toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella kolmen kuukauden irtisanomisajoin. Yksi vapaista myyntipaikoista on suurempi kokonaisuus; 18 m², johon kuuluu 2x3 m² kylmiö. 18 m² myyntipaikan kokonaisvuokra on 1009,92 euroa kuukaudessa (alv 0). Vapaat myyntipaikat vuokrataan ensisijaisesti kahvila- ja ravintolatoimintaa sekä elintarvikkeiden myyntiä varten. Myyntipaikkaa voi hakea vapaa- muotoisesti lähettämällä lyhyen kuvauksen yritystoiminnasta sekä yrityksenne tiedot Helsingin Tukkutorille. Halliin haetaan nykyistä ruokatarjontaa tukevaa toimintaa. Valinnassa painotetaan lisäksi Helsingin kaupungin ruokakulttuurin sekä hallin strategian mukaista toimintaa. Toimijan valinnasta päättää Helsingin Tukkutorin halli- ja toriyksikkö yhdessä ruokakulttuuristrategian projektipäällikön sekä Hietalahden kauppiasyhdistyksen kanssa. Raitiovaunut satamiin matkustavien suosiossa Kun mukana olivat kaikki satamiin tehdyt matkat lähtöpaikasta riippumatta, raitiovaunu oli viimeisimmistä kulkutavoista toiseksi yleisin vajaan kolmanneksen osuudella matkoista. Yleisin viimeisin kulkutapa oli auto, jolla tehtiin matkoista reilut 40 prosenttia. Kun koko vastaajajoukosta haarukoitiin yleisintä pääkulkutapaa, vastaus oli auto, jota käytti haastateltavista noin 45 prosenttia. Autoa käyttivät tavallisimmin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevat, mutta myös Espoosta, Vantaalta ja Kauniaisista tulevista matkustajista puolet kulki autolla. Vastaajat, jotka käyttivät bussia, junaa, raitiovaunua tai metroa pääkul- kuneuvonaan, tulivat etupäässä Helsingin kantakaupungin alueelta tai radan varrelta Espoon tai Keravan suunnilta. Auton jälkeen suosituin pääkulkutapa oli bussi, jolla teki matkansa prosenttia 17 prosenttia kaikista vastaajista. Junaa käyttivät pääkulkutapanaan 11 prosenttia vastaajista, samoin raitiovaunua. Vastaajat jakautuivat pääpiirteissään niihin, jotka kulkivat joukkoliikenteellä koko matkan, sekä niihin, jotka eivät käyttäneet joukkoliikennettä lainkaan. Vastaajat siis tekivät matkojensa aikana verraten vähän vaihtoja auton ja joukkoliikenteen välillä. Satamittain tarkasteltuna Liikenneruuhkia luvassa Mechelininkadun peruskorjaus tehdään välillä Leppäsuonkatu?Nordenskiöldin aukio. Katurakentaminen tulee aiheuttamaan liikenneruuhkia Mechelininkadulla ja Töölön alueella sekä vaikeuttaa Länsisatamassa asiointia. Jos suinkin mahdollista, kannattaa autoilijoiden käyttää mitä tahansa toista reittiä. ? Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti tärkeän asunto- ja liikennekadun peruskorjaus, joka on välttämätöntä tehdä, sanoo projektinjohtaja Jarmo Ahonen rakennusvirastosta. ? On kaikkien etu, että katu peruskorjataan tavalla, josta aiheutuu mahdollisimman lyhytaikaisesti haittaa ja jolla saavutetaan lopputulos, josta myös tulevat sukupolvet nauttivat vuosikymmenienkin kuluttua, Ahonen muistuttaa. Ilta- ja yöpysäköinti poistuu kadun varrelta ja pyöräilijät saavat omat yksisuuntaiset kaistansa. Caloniuksenkadun ja Hietaniemenkadun raitiovaunupysäkit yhdistetään Arkadiankadun risteyksen kohdalle. Toimenpiteellä parannetaan 8-ratikan nopeutta ja luotettavuutta sekä saadaan liikennöintiin kustannussäästöjä. Pyöräilylle omat kaistat Silta Katajanokalle. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen. ??Raitiovaunuilla on tärkeä rooli Helsingin satamiin suuntautuvassa matkustajaliikenteessä, HSL:n matkustajaliikenne-tutkimus kertoo. Kun HSL kysyi Helsingin satamissa, kuinka laivamatkalle lähdössä olevat matkustajat olivat satamiin saapuneet, pääkaupungissa matkansa aloittaneista yli puolet kertoi tulleensa raitiovaunulla. Raitiovaunu oli Helsingin sisällä alkaneiden matkojen yleisin kulkutapa, kysyttiinpä haastateltavilta sitten pääasiallista kulkutapaa, jolla he olivat tehneet matkansa pisimmän osuuden, tai viimeisintä kulkutapaa, jolla he olivat satamaan saapuneet. ??Mechelininkadun kaksivuotinen peruskorjaus on alkanut. Kadun suurremontissa menee lähes kaikki uusiksi. Molempiin suuntiin kaksikaistaisen kadun ajoradat kavennetaan, raitiotiet pysäkkijärjestelyineen ja kadun koko maanalainen kunnallistekniikka uusitaan. Koululaisten ja alueella liikkuvien turvallisuuteen tullaan kiinnittämään paljon huomiota. Urakan valmistuttua loppuvuodesta 2018 on Mechelininkadulla sujuvaa kulkea niin jalankulkijoiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoidenkin. Länsisatamaan saapuneista matkustajista lähes puolet ilmoitti pääkulkutavakseen auton. Eteläsataman terminaaleissa auton osuus oli alle 40 prosenttia ja joukkoliikenteen sekä jalankulun osuus vastaavasti hieman suurempi. Kun automatkustajilta kysyttiin, miksi he eivät käyttäneet joukkoliikennettä, tärkein syy oli oman auton tarve joko lähtö- tai kohdemaassa, ei niinkään joukkoliikennepalveluiden heikkous tai yhteyksien puute. ? Otamme matkustajasatamiin liikkuvien tarpeet liikenteen suunnittelussa huomioon eri tavoin kuin muut matkat, HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Lauri Räty kertoo. Mechelininkatu on jatkossakin 2+2 -kaistainen pääkatu. Pyöräliikenne kulkee ajoradan tasossa olevilla pyöräkaistoilla ja yksisuuntaisilla pyöräteillä. Pyörätiejärjestelyt parantavat merkittävästi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta sekä selkeyttävät liikenneympäristöä ahtaassa katutilassa ja liittymissä. Järjestely kuuluu osana kantakaupungin pyöräilyn tavoiteverkon parantamiseen Ruoholahden ? Satamien liikenteessä näkyy matkailun ja juhlapyhien aiheuttama sesonkivaihtelu, minkä vuoksi palveluiden tarjonnassa on oltava työmatkaliikennettä joustavampi. ? Kehittäessämme joukkoliikennepalveluita olemme pyrkineet erottamaan laivamatkustajille suunnattuja linjoja muusta tarjonnasta. Esimerkiksi Katajanokan terminaaliin kesällä 2016 liikennöinnin aloittaneesta uudesta raitiolinjasta ja Pasilan välillä. Puukujanteet uusitaan Mechelininkadun nykyinen puukujanne ei ole enää kaupunkikuvallisesti eikä puuston kunnon perusteella arvioituna sijaintipaikkansa ansaitsemassa kunnossa. Puuston uudistamistarve tuli ilmi kesällä 2012 tehdyn laajan kuntoselvityksen yhteydessä. Kadun huonokuntoisimmat puut ovat moniongelmaisia, niillä oli onkaloita, ruhjeita, alkavaa lahoa, kuivia oksia, harsuja latvuksia jne. Topeliuksen puiston vieressä seisova vanha metsälehmus säilytetään. Tarkoituksena on uusia kadun keskiosan puukujanne yhtenäisinä kokonaisuuksina. Uusimisella varmistetaan, että kadun puukujanteeseen perustuva historiallinen luonne ja rytmi säilyvät. Siten voidaan myös estää vanhasta ja huonokuntoisesta puustosta aiheutuvat riskit kadun käyttäjille. Yhtenäisenä kokonaisuutena uusiminen suo mahdollisuuden rakentaa uudet kasvualustat puurivistölle. Siten varmistetaan puustolle hyvät kasvuolosuhteet ja luodaan edellytykset elinvoimaisen puukujanteen muodostumiselle kohtuullisessa ajassa. Vanhojen puiden kaato etenee kadunrakentamisen aikataulussa ja uudet taimet istutetaan mahdollisimman kookkaina. Puiden poistaminen aloitetaan Hietaniemenkadun kohdalta. Noin kymmenessä vuodessa taimista kasvaa jo melko komeat puurivistöt. Tavoitteena on varmistaa hankkeen sujuva, häiriötön ja viivytyksetön läpimeno, mikä vähentää asukkaille ja liikenteelle koituvaa häiriöitä ja tuo kustannussäästöjä. ? Mechelininkadun työmaan aikaista viestintää varten tullaan avaamaan sosiaalisen median kanavia, joiden avulla saadaan monen suuntaista ja kiireellistä viestintää tehokkaasti hoidetuksi. Erityisesti haluamme varmistaa, että työmaan viestintä tavoittaa koulun ja koululaisten vanhemmat sanoo rakennusviraston viestintäsuunnittelija Roy Koto. Mechelininkadun peruskorjauksen urakoitsijana on Helsingin kaupungin Stara ja tilaajana on rakennusvirasto. Työt alkoivat katupuiden poistamisella 18. tammikuuta 2017. Koko urakka on valmis 2018 loppuun mennessä. 5 on saatu hyviä kokemuksia. Linjan aikatauluissa voidaan ottaa hyvin huomioon laivojen vaihtelevat aikataulut ja matkustajamäärät. HSL teetti matkustajaliikennetutkimuksen Eteläsataman Olympia-, Makasiini- ja Katajanokan matkustajaterminaalissa, Länsisataman Länsiterminaalissa sekä Vuosaaren Hansaterminaalissa syys-lokakuussa 2015. Kyselyyn vastasi noin 2 300 henkeä.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Nro 2 ? Viikot 4-5 Seurakunta Viikon mietelause: Messu, verkosto.net Kirjallisuuspiiri ma 6.2. klo 18.30, Claes Andersson: Oton elämää, WSOY, alustus Anitta Niemi. Talvella lauluja tehdä ei, / talvella tehdään työtä. Eino Leino (1878-1926) Nimipäivät: Munkkiniemi Viikko 4 Ma 23.1. Enni, Enna, Eini, Eine Ti 24.1. Senja Ke 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus, Paavali To 26.1. Joonatan Pe 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä. Viljo La 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies Su 29.1. Valtteri Viikko 5 Ma 30.1. Irja Ti 31.1. Alli Ke 1.2. Riitta To 2.2. Jemina, Lumi, Aamu Pe 3.2. Hugo, Valo La 4.2. Ronja, Armi Su 5.2. Kynttilänpäivä. n J.L. Runebergin päivä. Asser Sunnuntaiksi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, ma suljettu, HUOM! virasto suljettu pe 27.1., p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Avoin päiväkerho ke klo 9.30-11.30. Keskiviikkokahvila ke klo 13. 25.1. keittoateria; Peltohaka. 1.2. Frilander. Lapsikuoron harjoitukset to klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Munkkiniemen kirkko Anne Viljamaan johdolla. Iltatee to klo 18.30 Messu su 29.1. klo 11 Disciple 17 ?tapahtumaan liittyvä Puls-gudstjänst: ?Truly You Are the Son of God? -messu, Petrus församling & opko. Ikäihmisten jumppa ma klo 10, vetäjänä Minna Pirinen. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18 alakerran kerhohuoneessa, vetäjänä Maire Turunen, alkaa 30.1. Lasten tarinakirkko ke 1.2. klo 9.30. Mannermaa, Etäniemi, Valtonen. Valo voittaa ? mitä se tarkoittaa? pe 3.2.Klo 18. Illassa mukana pastori Marko Huhtala ja muusikko Jukka Tolonen. Mahdollisuus saada henkilökohtaista esirukousta. Musiikkia. Messu su 5.2. klo 11, Peltohaka, Salmio, Viljamaa, mukana Sekakuoro Procantus, johtaa Mimmu Kyrönseppä. Yv-avauspäivän kirkkokahvit. Klo 17 Tiilipolku 6 Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 1516.30. Klo 16 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, joka rukoilevat tarvittaessa puolestasi. Sanan äärellä ti klo 11. Olohuone klo 13. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Ensilapsikerho ke klo 15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Seurakunta mukana muutoksessa ke 25.1. klo 18-20. Tervetuloa keskustelemaan seurakunnan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Mukana Helsingin seurakuntien kiinteistöjohtaja Kai Heinonen, kirkkoherra Leo Glad sekä muita työntekijöistä. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13, Erkkilä. Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla anne.vilja- maa@evl.fi. Rukouspiiri pe klo 18. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Messu su 29.1. klo 13, Frilander, Valtonen. Valo voittaa ?tapahtuma. La 4.2. klo 10-17 Talvipäivä, toimintaa eri ikäisille: Tarinoita, teatteria, musiikkia, partiomaista puuhaa, VPK:n paloauto. Kahvipiste aulassa. Klo 16.30 -18 tarjolla hernekeittoa. Klo 19 Mitä on olla vapaa? Illassa mukana rovasti Erkki Kuusanmäki ja One Way Mission ry:stä Tuomas Tarkkanen. Wanhan ajan näytelmä ?1800-luvun tupaseurat? (näyttelijät One Way Missionista ja Hämeenkylän srk:sta). Tule ja veisaa! Mahdollisuus saada henkilökohtaista esirukousta. Vanhan musiikin iltasoitto ke 1.2. klo 19, LänsiHelsingin musiikkiopisto. Ylistys- ja kiitosmessu su 5.2. klo 13, Hartikainen, Salmio, Leppilahti, Valtonen. Yv-avauspäivän kirkkokahvit. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Messu su 29.1. klo 10, Hartikainen, Viljamaa. Oletko tutkinut Piispanvaihdoksen aikataulu vahvistui syvyyden pohjat? ? Sielläkin Minä olen ??Sammutettuani yöpöydän lampun käteni haparoi vielä lattialla lepäävälle kännykälle. Laitoinhan herätyksen aamulle varmasti oikeaan aikaan soimaan? Samalla eksyn vielä selaamaan Twitteriä. Jos nyt vain ihan nopeasti. Päädyn epätoivoisiin keskusteluryppäisiin, maailman tilaa negatiivisessa valossa heijasteleviin tilastoihin ja kuviin arktisten alueiden eläimistä, jotka ovat hukkumaisillaan. Eikä, ei voi olla totta! Tein tämän taas itselleni. Nukun levotonta koiranunta koko yön. Unessa harvinaiset linnut, ehkäpä lajiensa viimeiset, lentävät autoni tuulilaseja päin ja tuupertuvat asfaltille. Nousen ennen kellonsoittoa ja raahaudun keittämään kahvia. Olen oppinut yöllä nettikeskustelussa, että puolillaan oleva kahvipakettini on niiden yhtiöiden listalla, jotka eivät välitä kahvituottajamaissa työläistensä oloista. Laitan viisi kukkurallista mitallista keittimeen. Jospa kahvi vaikka loppuisi nopeammin. Kahvinkeittimen pulputtaessa mietin Jeesuksen sanoja Pietarille ja muille opetuslapsille myrskyn kes- kellä. Pysykää rauhallisina, ottakaa iisisti, ei hätää. Olohuoneeni pöydällä on avoimena aatehistoroitsija Petteri Pietikäisen kirja Hulluuden historia. Siinä Pietikäinen esittää kysymyksen melankolian anatomiasta. Entäpä jos onkin niin, että melankolia ja sitä seuraava maailmantuska ovat ihmisen luonnollinen reaktio ympäröivään kestämättömään, sortavaan tai epätasa-arvoiseen tilanteeseen? Ne aktivoituvat silloin, kun maailma näyttää rumimman puolensa ? ei turrutusta tarjotakseen, vaan sysäyksenä toimintaan. Pietari alkaa vajota, kun lakkaa uskomasta ja toivomasta. Siihenkin tilanteeseen Jeesus tarttuu. Pietari ei ole yksin epätoivon, epäuskon, rohkeuden puutteen tai luottamisen vaikeuden kanssa. Varmaankin Jeesuksesta tukea ottaen Pietari palasi veneeseen. Huomionarvoista onkin: Kun pyydämme Jumalaa siirtämään vuoria, Hän saattaa antaa meille lapion. Nuusa Parkkinen Kirjoittaja on ihmeestä ja kummasta ammentava pappi Nälkämailta ??Helsingin hiippakunnan piispanvaihdokseen liittyvä aikataulu vahvistui. Vaalin ensimmäinen kierros käydään elokuussa, uusi piispa vihitään virkaansa 12.11.2017. Piispa Irja Askola on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle syksyllä. Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksen mukaan Helsingin piispan vaalin ensimmäinen kierros käydään keskiviikkona 16.8.. Jos yksikään eh- ??Valtiopäivien ekumeenista avajaisjumalanpalvelusta vietetään torstaina 2. helmikuuta klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Tilaisuus on osa valtiopäivien avajaisten ohjelmaa. Liturgeina jumalanpalveluksessa toimivat pastorit Tiina Silvo ja Johan Terho. Jumalanpalveluksessa avustavat ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, katolisen kirkon piispa Teemu Sippo SCJ sekä vapaiden suuntien edustajana pastori Jani Edström Suomenruotsalaisesta baptistiyhdyskunnasta. Tekstinlukijana avustaa Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Piispanvaalin äänioikeutetuista puolet on pappeja ja puolet maallikoita. Helsingin hiippakunnassa on yhteensä 893 äänioikeutettua pappia ja lehtoria. Lisäksi äänioikeus on yhtä monella maallikkovalitsijalla. Tulevassa piispanvaalissa äänestäjiä on näin ollen yhteensä 1786. Maallikkovalitsijoina toimivat hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, Helsingin hiippakunnasta kir- kolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja tuomiokapitulin maallikkojäsen. Seurakuntien kirkkovaltuustot tai seurakuntaneuvostot valitsevat loput 870 äänioikeutettua suhteessa seurakuntien jäsenmääriin. Ilmoitukset valituista annetaan tuomiokapitulille 28.2. mennessä. Tuomiokapituli järjestää ehdokkaille vaalipaneeleita loppukeväällä. Valtiopäivien ekumeeninen avajaisjumalanpalvelus Täyden palvelun hautaustoimisto ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi dokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, vaalin toinen kierros järjestetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä perjantaina 1.9. Ehdokasasettelu alkaa 15.3. ja päättyy 15.5.Ehdokkaan voi asettaa valitsijayhdistys, jonka muodostaa vähintään 30 vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Ehdokkaan tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vihitty pappi. Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 eduskunnan puhemies. Musiikista vastaavat urkurina Inka Kinnunen ja kanttorina Harri Viitanen. Jumalanpalveluksessa laulaa Helsingin filharmoninen kuoro johtajanaan Jonas Rannila. Kolehti kannetaan Yhteis- vastuukeräykselle. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys auttaa erityisesti nuoria ihmiskaupan uhreja yhteistyössä Pro-tukipiste ry:n, rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n kanssa. Seurakuntalaisille, joilla ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon eteläja pohjoislehtereiltä. Seurakuntalaiset voivat tulla jumalanpalvelukseen klo 11.10?11.30 kirkon eteläja pohjoisovista. Laura Rissanen Kokoomuksen valtuustoryhmän johtoon ??Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmä on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen VTM Laura Rissasen, 40. Rissanen on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen kokoomusryhmän vetäjä. Kaupunginhallituksen jäsen Rissanen on ollut vuodesta 2009, sitä ennen hän on toiminut mm. kulttuuri- ja kirjastolautakunnan varapuheenjohtajana sekä joukkoliikennelautakunnan jäsenenä. Valtuustoryhmän varapuheenjohtajiksi valittiin kaupunginvaltuutetut Seija Muurinen, 63 ja Wille Rydman, 31. Kuntapolitiikka on ennen kaikkea arjen politiikkaa. Haluamme, että Hel- sinki on maan paras paikka asua, tehdä töitä ja yrittää, opiskella ja vanheta. Asuntoja on rakennettava vastaamaan kysyntää, jotta helsinkiläisillä on varaa asua kotikaupungissaan ? myös perheen kasvaessa, Rissanen sanoo. Kuluvalla valtuustokaudella on tehty isoja päätöksiä Helsingin elinvoiman turvaamiseksi. Isoin on uuden yleiskaavan hyväksyminen, joka mahdollistaa vuosikymmeniksi eteenpäin kohtuuhintaisen asuntotuotannon, liikenteen toimivuuden, seudun yleiset kasvu- ja kehitysmahdollisuudet sekä yritysten toimintaedellytykset. Tulevalla kaudella mei- dän päättäjien tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että helsinkiläisten peruspalvelut turvataan kasvavassa kaupungissa. Helsinkiläisten perheiden on voitava luottaa siihen, että lasten lähikoulu on maan paras ja että päiväkotipaikan saa läheltä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyistä parempi saatavuus ja saavutettavuus on taas valtakunnallisen sote-uudistuksen lähtökohta. Helsingissä tämä tarkoittaa toivottavasti ainakin enemmän ilta-aikoja terveysasemille ja lisää neuvola päiväkodissa ?tyyppisiä kokeiluja, Rissanen linjaa.
• MunkinSeutu Viikot 4-5 ? Nro 2 7 100 vuotta Munkkiniemen patteri 100 vuotta ??Suomessa ja Helsingin seudulla elettiin vaiherikkaita aikoja sata vuotta sitten. Munkkiniemestä löytyy varsin mielenkiintoinen näkyvä muisto noilta maailmansodan vuosilta, vähän ennen maamme itsenäistymistä. En varmaankaan ole ainoa poikaiässä Kalastajatorpan kallioilla liikkunut, joka muistaa jännittävät kaivannot ja betonirakenteet. Nykyajalta tämä vanha linnoituslaite on kuitenkin enimmäkseen unohtunut. Tausta Ensimmäisen maailmansodan syttyessä 1914 Venäjän pelkona oli Saksan hyökkäys kohti Pietaria joko Suomenlahden tai Etelä-Suomen maa-alueen kautta. Toimenpiteitä oli tehty jo edeltävinä vuosina suursodan uhatessa, mutta elokuussa 1914 Helsinki oli linnoitettu ainoastaan mereltä lähestyvää vihollista vastaan. Välittömästi sotatoimien alettua ryhdyttiin Itämeren miinoittamisen ohella suunnittelemaan meririntaman vahvistamista ja uutta maarintamaa. Koko pääkaupunkiseudun linnoitteita kutsuttiin nimellä Viaporin linnoitus. Uudistustyöt alkoivat lokakuussa 1914 ja jatkuivat Venäjän vuoden 1917 mullistuksiin asti. Helsingin ympärille rakennettiin kehämäisesti kolme maarintaman puolustusvyöhykettä: taistelu- ja yhdyshautoja, tykkipattereita, suojahuoneita jne. Maarintaman tarkoituksena oli siis varautua mantereen puolelta tulevaan hyökkäykseen, Helsinkiä ja sotasatamaa suojaten. Venäjän Itämeren laivaston päävoimat olivat Helsingissä. Yhdyshauta johtaa tykkiasemasta toiseen. Isojen tykkien patterit Viaporin linnoituksen viimeisinä vahvistustöinä päätettiin vuoden 1916 lopussa rakentaa maarintamaan neljä kahden tykin patteria. Ne olivat rakenteeltaan ja suunnitellulta aseistukseltaan aivan uudenlaisia. Kallioon louhituissa kuopissa olevien tykkiasemien välissä on leveä yhdyshauta ja patterin keskiosan alapuolella luola. Patteri oli tarkoitettu kahdelle jättimäiselle 12 tuuman (305 mm) rannikkokanuunalle. Ammustenkin paino olisi peräti 350-470 kg. Nämä tykit eivät kuitenkaan koskaan ehtineet saapua Helsinkiin. Tykit olisivat kuuluneet maarintamaan, mutta niiden noin 25 kilometrin kantama (aina Kirkkonummelle tai lähes Suomenlahden keskiosaan saakka) olisi mahdollistanut kanuunoitten käytön myös meririntaman osana. Tällaiset uudet tykkipatterit sijoitettiin Munkkiniemeen, Haagaan, Oulunkylään ja Koskelaan. Rakennustyöt alkoivat ilmeisesti vuoden 1917 puolella ja päättyivät kesällä tai viimeistään syksyllä 1917, kun bolsevikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä. Kaikki neljä patteria jäivät keskeneräisiksi mutta Munkkiniemi valmistui pisimmälle. Munkkiniemi Munkkiniemen patteri sijaitsee nykyisessä Gert Skytten puistossa, Kalastajatorpan uudemman hotellirakennuksen ja Valtion vierastalon takana. Tykkiasemista etelänpuoleinen on hyvin esillä. Pyöreän betoniperustan halkaisija on noin 12 metriä. Kaivannon seinämät ovat korkeimmillaan arviolta kuusimetriset. Toisen tykkiaseman pohja on nykyään maa-aineksen, ve- Betoninen perusta eteläisessä tykkiasemassa den ja vesakon peittämää. Asemia yhdistävän käytävän keskiosaan oli ehkä tarkoitus rakentaa suojahuone tai jopa ammushissihuone alapuolelle tehdystä ammusvarastosta. Varastoluolan sisäänkäynnin seinämän yläosasta on pieni osa vielä näkyvillä. Toinen luola joitakin kymmeniä metrejä etelämpänä on avoin. Sen päälle rakennettiin 1950-luvulla nyttemmin jo hylätty huoltorakennus. Per Nyströmin teoksessa Munkkiniemen vaiheita (1946) on maininta, että nämä kaksi vanhaa ammusluolaa sisustettiin syksyllä 1939 väestönsuojiksi munkkiniemeläisille. Samoilla kallioilla sijaitsi 1940-luvulla ilmatorjuntapatteri, josta muistomerkkinä siellä on yksi ilmatorjuntatykki aivan hotellirakennuksen tuntumassa. Rakentajat ?Patterityöt? olivat kaikkine teiden rakentamisineen, metsätöineen, puhelinkaapelointeineen, ruokaloineen jne. valtava ponnistus 1910-luvun Suomessa. Työt tehtiin venäläisen so- tilasjohdon alaisuudessa, suomalaisia urakoitsijoita käytettiin. Arvion mukaan Helsingin linnoitustyömailla oli ainakin 10 000 - 15 000 työntekijää. Suurin osa työvoimasta oli palkattuja suomalaisia. Vaikka töistä maksettiin kohtalaisen hyvin, niin työvoimapulan takia jouduttiin myös pakko-ottoihin maaseuduilta. Lopulta 1916 tuotiin pääkaupunkiseudulle 2 000 - 3 000 kiinalaista työmiestä, ainakin osa luultavimmin pakolla. Näistä kiinalaisista viimeiset kuljetettiin pois Suomesta jo tammikuussa 1917, joten Munkkiniemen työmaalla heitä tuskin nähtiin. Räjähdysaineet ja louhinta käsivälineillä aiheuttivat runsaasti työtapaturmia, kuten arvata saattaa. Osa vammautuneista työntekijöistä jäi ilman minkäänlaista korvausta. Majoituksessa käytettiin mahdollisuuksien mukaan hyväksi työmaiden ympäristön rakennuksia. Raken- Työn jälki kivessä: räjäytettyä ja louhittua kallioseinämää. nettiin myös parakkeja ja käytettiin telttoja sekä yksinkertaisia maakuoppiin kyhättyjä parakkeja. Talviasuttavissa maakuoppaparakeissa oli tulisijat. Munkkiniemen patterin osalta tarkemmat tiedot majoitusoloista lienevät jääneet historian hämärään. Linnoitustöiden ja sotatarviketeollisuuden äkillinen loppuminen 1917 aiheutti Suomessa suurtyöttömyyden. Tästä tosiasiasta kulkee yksi suora linja onnettomaan vuoteen 1918. Vuonna 2017 Aivan vaille kävijöitä ei Munkkiniemenkään linnoitusrakennelma ole viime vuosina jäänyt. Tästä kertovat räikeät graffitit kiviseinämissä. Linnoitteella on syytä liikkua varovasti, oman turvallisuuden ja vanhojen rakenteiden säilymisen takia. Kalliojyrkänteillä olevat aidat ovat osittain jo lyhistyneitä. Pääkaupunkiseudun linnoitteita on inventoitu 1960-luvulta lähtien ja tiedot ovat lisääntyneet. Samalla osa linnoitteista on jäänyt laajentuneen kaupunkirakentamisen alle. Joissain paikoin on linnoitettuja alueita kunnostettu ja merkitty opastauluilla. Munkkiniemen patteri on säilynyt verraten hyvin suojaisessa paikassaan. Sillä on paljon kerrottavaa myös 2000-luvun ihmisille. On toivottavaa, että Munkinseudulla vaalittaisiin tämän historiallisen kohteen arvokkuutta. Veli-Pekka Salminen Tärkeimmät lähteet: Lagerstedt, John: Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille (2014) Manninen, Markus: Viapori. Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 19141918 (2000) Kuvat otettu Munkkiniemen patterilla 1.9.2016.
• MunkinSeutu 8 Kaupunki haluaa uudist Malminkartanoa Puheenvuoro Budjettiterveiset Arkadianmäeltä! ??Toivoa antavaa on Suomen taloudessa esiintyvä myönteinen värinä ja monien investointien käynnistyminen. Kasvuarvion etumerkki on positiivinen, mutta luku on auttamatta liian pieni. Suomen talouden ongelmat ovat rakenteissa ja kilpailukyvyssä. Siksi Suomea on uudistettava ja edettävä tiukasti hallitusohjelman viitoittamalla tiellä. Työllisyystavoite uhkaa tähänastisen kehityksen valossa jäädä saavuttamatta ja velkaantuminen taittamatta ilman lisätoimia. Työrukkaset on hallituksen ja eduskunnan pidettävä tiukasti käsissä. Eduskunnassa hyväksyimme alkaneen vuoden valtion talousarvion viime töiksemme ennen joulua. Hallituksen tekemän talousarvioesityksen käsittelee valtiovarainvaliokunta, jonka jäsen olen. Myös esitykseen tehtävät muutokset tehdään meidän valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien neuvotteluiden perusteella. Vastaan kokoomuksessa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkien neuvotteluista. Olen tyytyväinen, että valtiovarainvaliokunnassa onnistuimme tiukoissa talousraameissa kohdentamaan lisävoimavaroja koulutuksen laadun ja lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Onnistuin neuvotteluissa saamaan läpi tavoitteemme varhaiskasvatuksen kehittämisrahasta. Raha on tarkoitettu uusien valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönottoon sekä henkilöstön täydennyskoulutukseen. Linjasimme valiokunnan mietinnössä, että varhaiskasvatuslain uudistaminen on vietävä loppuun ja saatava kokonaisuudessaan ajan tasalle. Laadukkaat päiväkodit on asia, johon valtion ja Helsingin kannattaa panostaa. Sovimme neuvotteluissa myös lisäyksen perusopetuksen kehittämisrahoihin. Suomen tulevaisuuden kannalta on kaikkein olennaisinta varmistaa, että varhaiskasvatus ja perusopetus antavat kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostuksen oppia uutta niin, että ne kantavat jatkoopintoihin ja läpi elämän. Teimme myös lisäyksen koulujen kerhotoiminnan voimavaroihin. Lisäys lähes tuplasi kerhojen määrärahat. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia, joilla ei esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä Nro 2 ? Viikot 4-5 Sari Sarkomaa lasten liikkumattomuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Pelastimme seitsemännen kerran Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut lisäämällä valtion talousarvioon tarvittavat määrärahat. Pidä kiinni ?järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita. Päihteetöntä vanhemmuutta pitää tukea. Se on kaikkien etu ja ennen kaikkea lasten. Otan mielelläni vastaan ajatuksia ja palautetta kaupunkimme palveluiden kehittämiseksi. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä. Helsingin kaupunki haluaa uudistaa Malminkartanoa. Alueella on käynnistynyt useamman vuoden kestävä hanke, jossa on tarkoitus saada alueelle viihtyisiä julkisia kaupunkitiloja ja uusia asuntoja. ??Malminkartanonhuipun virkistysalueelle laaditaan ideasuunnitelmaa. Suunnittelun kohteena on Malminkartanonhuippu eli Jättärinä tunnettu täyttömäki reuna-alueineen. Alueen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Huipusta kaavaillaan monipuolista ulkoilu- ja kuntoilualuetta. Ideasuunnitelmalla tähdätään Malminkartanon alueen julkisen ympäristön elävöittämiseen ja alueen toimintamahdollisuuksien parantamiseen. Huipun kehittämisen tavoitteena on kohottaa virkistysaluseen laadukkuutta ja monipuolisuutta, vahvistaa alueel- lista imagoa, turvallisuutta ja asukkaiden aktiivista liikkumista. Mitä kaikkea huipun alueella voisi kehittää? Ideoita Malminkartanonhuipun virkistyskäytön suunnitteluun kootaan Mitä Jättärille -verkkokeskusteluun ja saatuja ideoita kehitetään työpajoissa eteenpäin. Mitä Jättärille -verkkokeskustelu avoinna 9.2.2017 saakka https://kerrokantasi.hel. fi/malminkartanonhuippu Sari Sarkomaa kansanedustaja www.sarisarkomaa.fi Puheenvuoro Talvi toi juhlalle jatkon ??Loppiainen eli epifania toi keskellemme jumalallisen kirkkauden. Synkkyys ei lausu viimeistä sanaa, pyhyys on katoamatonta vaikka välillä pyhyyttä on vaikea havaita. Hätkähdin kun luin miten Italiassa - Pietarin, Paavalin ja paavien kotinurkilla - kirkkotiloja on pitänyt ryhtyä rakentamaan ostoskeskuksia muistuttaviksi jotta ihmiset paremmin osaisivat tavoittaa pyhyyden olemuksen. Vaikka äärellinen ei ikinä käsitä ääretöntä, jokainen kaipaa pyhyyttä, kokemusta tämänpuoleisuuden ylittävästä tuonpuoleisuudesta. Suomalaisuuteen kuuluva peräänantamattomuus näkyy joulutavoissamme. Haluaisimme että ?ois joulu ainainen ja juhla jumalainen.? Suomen kirjakielessä loppiainen mainittiin esi kertaa 1642 Raamatussa. Sanana se tarkoittaa loppumista, mutta ei joulu loppiaiseen pääty vaan jatkuu Nuutin päivään ja kekseliäästi vielä siitäkin viikon eteenpäin. Shakespearen näytelmä Loppiaisaatto (Twelfth Night) ja ruotsinkielisten trettondedag laskevat päiviä joulusta. Vanha suomalainen sanota ?Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi? viittaa miten vastentahtoista on lopettaa juhla. Tästäkö syystä joissakin osissa Suomea on Nuu- tinpäivälle kehitetty juhlan jatkopäivät: ?Keruuti, Heruuti, Peruuti, Hurra, Nurra ja Nurran nuppu.? Jatkopäivillä haluttiin pitkittää juhla-aikaa. Vasta siitä alkoivat juhlattomat selkä- ja härkäviikot. Vasta Nurran nupusta (19.1.), joka nykyjärjestelmässämme on Pyhälle Henrikille omistettu ensimmäinen rukouspäivä, voimme katsoa jouluajan päättyneeksi. Inkarnaatio eli Jumalan ihmiseksi tulo ansaitsee kristinuskon perusmysteerinä parhaan huomiomme ja syvän taipumisemme pyhän edessä. Hurrat ja Nurrat eivät siis liioittele. Auttaako rukous kun maailma repeilee? Loppiaisen symboleilla on ajankohtainen viesti rakoilevalle maailmalle. Ruotsin vaakunan kolme kruunua viittaavat itämaan tietäjien kruunuihin, joilla nämä viisaat maagit hevostensa selässä osoittivat valtansa korkeutta. Kolme kruunua liitetään myös Kölnin tuomiokirkkoon ja sen lippuun. Legendan mukaan Konstantinuksen äiti Helena siirrätti tietäjien maalliset jäännökset Konstantinopoliin, josta ne lahjoitettiin MIlanon arkkipiispalle. Fredrik Barbarossan neuvonantaja keksi puolestaan siirtää ne Kölniin jalokivillä koristettuun arkkuun. Ruotsi, Konstantinopoli, Milano ja Köln voivat siis Malminkartanonhuipulle tehdään ideasuunnitelmaa kevään 2017 aikana Mitä Jättärille? -verkkokeskustelussa kerätään ideoita mäen suunnitteluun. Kuva: Jalmari Sarla, Lähiöprojekti. Trampoliinipuisto laajenee Veli-Matti Hynninen yhä kilpailla näillä kruunuilla. Rikkaat tietäjät lahjoittivat Messiaalle kultaa, mirhaa ja suitsuketta, jota myöhemmin on tulkittu Jeesuksen ihmisyyden vertauskuvaksi. Kun Jumala ilmestyy, luotu todellisuus vavahtaa ja ihminen ei voi muuta kuin polvistua pyhän edessä. Tämä on huomattu kirkkotaiteessa. Kun tietäjät ovat seimellä, ainakin joku heistä on polvistuneena. Usein muistutan, että Jumalan ja naisen edessä on miehen polvistuttava. Tähti kertoo Jumalan kekseliäästä tavasta ilmestyä luomakunnalle. Kun Euroopan unionin tunnuksen suunnittelija halusi kuvata yhteisyyden ja liittoutumisen voimaa hän piti esikuvanaan Marian tähtiseppelettä. Näin syntyi Euroopan unionin tähtitunnus 1955 aluksi Euroopan neuvoston ja sitten koko unionin tunnukseksi. ?Taivaan kirkas tähti kerran, tietäjiä itämaan, johdatteli luokse Herran, loistavalla valollaan.? Veli-Matti Hynninen veli-matti©hynninen.info ??Trampoliinipuisto Rush tuli huhtikuussa Pitäjänmäelle ja tuplaa vahvuutensa, kun Vantaan Tammistoon avataan toinen trampoliinipuisto kevättalvella 2017. ? Kymmeniä tuhansia hymyileviä pomppijoita on käynyt puistossamme puiston avaamisen jälkeen. Pomppimisen iloa ja riemua nähdään siis pian myös Vantaalla, sanoo Mikko Vihersalo Rushin perustaja. Trampoliini on Rushin ydin ja sen ympärille myös Vantaan puiston teemat muotoutuvat. ? Vantaa saa kohta Rushinsa ja neuvottelemme parhaillaan kolmannestakin kohteesta PK-seudulla, sanoo Rushin perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Vihersalo. Valtakunnallisesti katsoen Rush tavoittelee puistoja useassa kaupungeissa lähivuosina ja neuvotteluja käydään koko ajan seuraavista kohteista. Liikunnallinen- ja elämyksellinen Rush saa pieniä muodonmuutoksia Vantaan puiston avautumisen myötä. ? Myös Helsingin puistoon tulee uusia, hauskoja ja fyysisesti haastavia virityksiä., kertoo Vihersalo. Rushin asiakaskunta koostuu kaikenikäisistä, suurimpien kohderyhmien ollessa 7-20 -vuotiaissa lentäjän aluissa. Synttäriporukat ja kouluryhmät ovat myös suuri asiakasryhmä. ? Aikuisiakin puistossa viilettää joka päivä esimer- Rushin perustaja ja toimitusjohtaja kiksi polttareiden ja firmojen TYHY-porukoiden toimesta, kertoo aikaisemmin Hornetia ilmavoimissa lentänyt Vihersalo. Tammiston alueella on jo ennestään vahvaa kaupallista toimintaa ja aktiviteettipalveluita. Se vahvisti päätöstä sijoittaa toinen trampoliinipuisto juuri Tammistoon. Vantaan puiston
• MunkinSeutu Viikot 4-5 ? Nro 2 taa 9 Tervetuloa esittely- ja keskustelutilaisuuteen 30. tammikuuta Tarvonsalmeen suunnitteilla wake board -puisto Helsingin kaupunki järjestää esittely- ja keskustelutilaisuuden koskien mahdollista maa- ja vesialueen määräaikaista vuokrausta wake board- eli vesilautailupuistoa varten. Drop Park -niminen yksityinen yritys hakee vesilautailutoiminnalle vesialueen käyttölupaa Tarvonsalmessa, Turunväylän ja Tarvonsaaren kevyenliikenteen sillan välissä. Lisäksi toiminnalle vuokrattaisiin Ritokalliontien päässä olevan kääntöpaikan läheisyydestä ranta-aluetta muun muassa huoltorakennusta varten. Tilaisuudessa Helsingin kaupunki tiedottaa asukkaita hankkeesta ja haluaa kuulla asukkaiden mielipiteitä siitä, mitä hankkeen yhteydessä on hyvä ottaa huomioon. Hanketta koskevia mielipiteitä voi myös lähettää vuokrauksesta neuvottelevalle kiinteistöasiamiehelle Mikko Aholle. Paikka: Cafe Torpanranta, Munkkiniemenranta 2, sään salliessa myös käynti paikan päällä Aika: maanantaina 30.1.2017 klo 17?19 Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Tervetuloa! Lisätiedot: Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto Mikko Aho, puh. (09) 310 22 980, mikko.tapani.aho@hel.fi www.hel.fi Drop Park, Andrei Schavoronkoff, puh. 040 544 9307, andrei.schavoronkoff@pp.htv.fi Näkymiä Malminkartanon täyttömäeltä talvella 2009. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Ollli Turunen Ulkoillaan ja liikutaan Malminkartanonhuippu on tärkeä virkistyspaikka ja liikuntapaikka sekä osa Malminkartanon imagoa. Alueen läpi kulkee tärkeitä kävely- ja pyöräily-yhteyksiä. Alueella on monenlaisia reittejä eri tarkoituksiin muun muassa porrasjuoksijoiden suosimat portaat huipulle ja huipulta lähtevät alamäkipyöräilyn reitit sekä rakennetut ulkoilureitit. Malminkartanonhuippua käyttävät lähialueiden asukkaiden lisäksi muualta pääkaupunkiseudulta tulevat ulkoilijat ja urheilijat. Noin 90 metrin korkeuteen kohoava huippu on Helsingin korkein kohta ja Malminkartanon maamerkki, jolta on hienot näkymät pitkälle joka suuntaan. Korkea huippu on erinomainen paikka lintujen bongailuun ja tähtien katseluun. Alueella on järjestetty myös kulttuuritapahtumia, esimerkiksi elokuvaesityksiä. Uusia asuntoja Malminkartanonhuipun läheisyyteen on tulevaisuudessa tulossa merkittävästi uutta rakentamista. Malminkartanon pohjoisreunalle rakennetaan parhaillaan Honkasuon puurakenteista kaupunginosaa noin 2 000 asukkaalle. Myös Malminkartanossa käynnistyy lähitulevaisuudessa asemakaa- vahankkeita. Tekniikan alan koulutusyritys AEL:n tontille suunnitellaan uutta käyttöä pääasiassa asumiseen. Tontin omistaja järjestää vuoden 2017 aikana suunnittelukilpailun alueen kehittämisestä. Verkkokeskustelussa voi kertoa terveiset kilpailun osallistujille sekä ideoita Jättärin ympäristön kehittämiseen. Mitä liikunta- ja virkistyspalveluita uudella asuinalueella voisi olla Jättärin käyttäjille? Ideasuunnitelman jälkeen Malminkartanonhuipun ideasuunnitelmassa tullaan esittämään miten Malminkartanonhuipun laatua ja e Vantaalle käytön monipuolisuutta voidaan kehittää ja missä paikoissa eri toiminnot voisivat sijaita. Ideasuunnitelma toimii pohjana alueelle tehtäville tarkemmille toteutukseen liittyviä suunnitelmille. Tarkoitus on, että osa ideoista voitaisiin toteuttaa jo melko piankin, väliaikaisin ratkaisuin. Kalliimmat investoinnit toteutetaan vasta vuosien päästä. Malminkartanonhuipun ideasuunnitelma laaditaan kevään 2017 aikana Helsingin kaupungin Lähiöprojektin ja kaupungin virastojen yhteistyönä. Suunnitelman laatii Ramboll Finland Oy. Ideasuunnitelma toimii pohjana myöhemmin tehtäville tarkemmille suunnitelmille. Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 VIHDIN TALVITEATTERISSA 2017 Kultalampi Kirjoittanut Ernest Thompson Ensi-ilta la 28.1.2017 la 4.2.2017 su 5.2.2017 la 11.2.2017 su 12.2.2017 la 18.2.2017 su 19.2.2017 la 25.2.2017 su 26.2.2017 ke 1.3.2017 la 4.3.2017 su 5.3.2017 to 9.3.2017 la 11.3.2017 Suomennos Arto af Hällström klo 17 klo 17 klo 15 klo 17 klo 15 klo 17 klo 15 klo 17 klo 15 klo 19 klo 17 klo 15 klo 19 klo 17 010 2715 100 SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) www.vihdinteatteri.? Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Mikko Vihersalo avautumisen myötä Rushiin haetaan 20-30 uutta nuorta ja liikunnallista työntekijää. Puistossa on valvonta-, liikunnanohjaus-, synttärien järjestäjä ja muita asiakaspalvelutehtäviä tarjolla. Hohtohypyissä DeeJiit soittavat musiikkia, joten tiskijukkiakin tarvitaan. Rush tarjoaa monenlaista työtä nuorisolle. Rekryt al- kavat pian ja lisätietoa saa nettisivuiltamme. Vantaan puiston avautumisen myötä Rush työllistää yhteensä jo noin 70 nuorta työntekijää. Vantaalle rakennetaan muun muassa Freestyle trampoliinikenttä, Dodgeball trampoliinit, trampoliini Wipeout, Airwalk trampoliinit, hyppymontut ja Laser trampoliinialue. ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytys- ja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info Ohjaus Timo Tirri Esityspaikka Luksia / Länsi-Uudenmaan ammattiopiston auditorio, Ojakkalantie 2, Nummela Ennakkomyynti ja varaukset Vihdin Teatterin toimisto Tuusantie 1, Nummela avoinna ark. 9.30-14.30 puh. 0400 975 068 toimisto@vihdinteatteri.? Lippujen hinnat peruslippu 20,opiskelija, eläkeläinen, työtön 18,lapset (alle 16v) 12,Kysy myös ryhmäalennuksia! Liput myös NetTicket.? sekä Prismat Nummela ja Lohja Lipunmyynti ovelta tuntia ennen esityksen alkua. Esityksen kokonaiskesto n. 2 h 15 Rooleissa: ? Aimo Flinkman ? Reija Niemelä ? Anna Rikman ? Kari Sohlberg ? Ari Luukkonen ? Jere Töyräs
• MunkinSeutu 10 Nro 2 ? Viikot 4-5 Kulttuuri Risto Kolanen: Poimintoja syksyn teatterista Syyskausi antoi mahdollisuuden Kallion lähiseuduilla ja kantakaupungissa nauttia hyvää teatteria. Tarjonta on todella monipuolista, ja siihen kannattaa tutustua. ??Valtimonteatterin lavalla on usein mustaan huumoria tai muuten vinoa maailmankuvaa esillä. ?Sekaisin Wilistä? jatkui tammikuulle asti yleisön pyynnöstä. Shakespearen syntymä täytti tasavuosia. Esitys oli vauhdikas suosikki Monte Python -tyylisellä pikahistoriatarkastelulla. Rakastiko Wili kirjallisuutta, Anne-vaimoa vai komeaa jaarlia? Kirjailijan nuoruusvuosissa on mustia aukkoja ja Valtimonteatteri Aleksis Kivenkadulla täyttää ne. Eero Enqvist on mainion poikamainen Wili, Pinja Hahtola, Outi Ikonen ja Mona Kortelampi kantavat kortensa hyvin esityksen kekoon. Mikko Salminen edessä, Janne Illi, Ilona Kuudela ja Valo Sauri taustalla Invaasiossa. Kuva: Mari Kaakkuri Pinja Hahtola, Eero Enqvist ja Outi Ikonen sekä Mona Kortelampi (alla) palaavat Shakespearen nuoruuteen. Kuva: Studio Kari Likonen Toiseus keskellämme Käpylässä ?Invaasio? valtasi käpyläläisen nuorisoteatterin alkusyksyllä. Ilves-teatteri esitti hyvin loppuunmyytynä ruotsalaisen Jonas Hassen Khemirin käsikirjoittamaa ja August-palkittua ?Invaasiota?, maassa vaikuttaneen Meimi Taipaleen ohjaamana. Esitys etsii ?Abulkasemia?, jota ei nähdä, mutta josta kerrotaan tarinoita. Hän on metafora toiseudesta keskellämme. Se kertoo tarinaa, jossa turvapaikanhakijat yrittävät itsemurhaa useammin kuin koskaan aikaisemmin, omenanpoimijasta, piiloutuneesta pakolaisesta. Ilves-teatteri on paljon käsitellyt nuorten ihmissuhteita ja kasvuongelmia. Nyt se tarttui elämään monikulttuurisessa maailmassa. Ruotsista Suomeen siirtynyt teema ja esitys toimii hyvin. Janne Illi, Ilona Kuusela, Mikko Salminen ja Valo Sauri näyttelevät hengästyttävän nopeatempoisen esityksen nopeine roolivaihdoksineen mainiosti. Saurin monologi lopussa on hieno. Henna Helasvuo, Emma Vanninen, Kalle Kurikkala, Milla Kaitalahti, Ali Ahovaara, Linnea Kilpeläinen, Anna Airola, Miia Junes ja Henna Mäki-Filppula kokevat ilmastomuutosta. Kuva: Heidi Bergström vaikuttaa. Kellariteatterin, Klitsun ensimmäisen vuoden harrastajanäyttelijät lähtivät epäilyistä huolimatta innolla tekemään ilmastomuutosnäytelmää, jossa on paljon asiaa ja ison joukon,taitavaa tekemistä. Ihan alussa ehkä luennoidaan liikaa, mutta esitys vapautuu ja monipuolistuu siitä. Kohtaukset ovat sirpaloituneita pätkiä, koska todellisuus on hajonnut. ? Tarkemmin ajateltuna, ei taida edes olla meidän sukupolvea. Eläinten vallankumous nykyajassa Ryhmäteatterin syksyyn kuului George Orwellin Sukupolvea painaa vastuu ? Kun me synnyttiin, meille sanottiin, että meistä voi tulla mitä vaan. Nyt pitäisi sitten pelastaa maailma. Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus. Tästä ironisesta tunteesta syntyy tuore esitys ?Ensimmäisen maailman viimeiset lapset?, joka etsii tekijöidensä sukupolvikokemusta. Pariisin ilmastosopimus on 12.12.2015 hyväksytty kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Esitys kertoo siitä miltä tuntuu elää nyt. Se esittelee viimeisen sukupolven, joka pystyi vielä ummistamaan silmänsä globaalilta katastrofilta. Toisaalta sillä on vielä mahdollisuus Essi Hellén on raukea, kun Markus Järvenpäällä menee lujaa. Kuva: Marko Mäkinen 71 vuotta sitten julkaistun teoksen ?Eläinten Vallankumouksen? vähemmän tunnetut eläimet. Linda Wallgrenin, Sinna Virtasen, Juha Hurmeen ja Henriikka Tavin kirjoittama uusi kotimainen näytelmä saa innoituksensa Orwellin ajattelusta ja eläinsaduista. Tunnelma lavalla on hauras ja unenomainen, kun henkilöt haikailevat maailmaa, jota ei ollutkaan. Silti eläinhahmot haluavat kuulla isoäidin tarinaa paremmasta tulevaisuudesta. Näyttelijät ovat harkitun taitavia ja tekevät parhaansa. Mutta söpö kertomus ei puhutellut minua kaikentietävyydessään. Ryhmiksen ?Farmi? on liian aukottomasti ylinäytelty tavalla, jonka tunnelma vierottaa katsojaa. Parasta siinä on Kaisu Koposen upea, kekseliäs lavastus, joka synnyttää kauniin epätodellisen kulissi-idyllin nurmelle. Orwell turhautui totalitarismin aatteisiin; Farmin tekijät elävät uutta totuuden jälkeistä, Brexitin ja Trumpin aikaa. ?Halusin vain asuntolainan? Teatteri Jurkka avasi syksyn Vironkadulla Iida Hämeen-Anttilan käsikirjoittamalla ja Essi Räisäsen ohjaamalla uustulkinnalla, ?Bonnie & Clydella?. Huoneteatteri on pieni tila, jossa kuumuus nousee katsojien hengityksestäkin. Nyt loistavat Essi Hellén ja Markus Järvenpää heiluvat Amerikanrautapuolikkaan ympärillä niin, että hiki lentää ensimmäisestä rivistä alkaen. Harjoiteltu on intensiivistä esitystä niin paljon, että Essin polvet ovat ruvella jo ensi-illassa; konepellin päällä näytteleminen tekee tehtävänsä. Perustarina on tuttu. Bonnie on haaveileva hupakko Dinerissa. Sisään astuu Clyde, työmies, joka on istunut vankilassa pankkiryöstön takia. He lähtevät automatkalle, josta tulee pakomatka. Pankkeja, huoltoasemia, kaikkea ryöstetään. Tarina on sijoitettu nykyaikaan. Bonnie ja Clyde ovat nykymaailmanajan nuoria, jotka elävät peli- ja fantasiamaailmassa, joka tunkee heidän arkeensa. Jurkassa loppu poikkeaa. En paljasta sitä, koska esitykset jatkuvat keväälle. Markus Järvenpää on jo väläyttänyt vahvalla fyysisellä esiintymisellään. Essi Eija Kankare sohvalla Juha Tuomisen sylissä, takana Henna Karjalainen ja Kalle Suomi Kirjan salissa. Kuva: Mailis Kriikku Hellén on uusi tuttavuus näin isossa roolissa, vaikka kasvot ja nimi ovat tuttuja. Molemmat kantavat roolinsa hyvin. Hirtehistä Kirjan talolla Elannon Näyttämö, helsinkiläinen vanha harrastajateatteri, elää vahvaa aikaa. Jo vuonna 1921 (!) aloittanut teatteri meni sillan yli, Kirjatyöntekijänkatu 10 lavalle. Olen nähnyt vuoden sisällä kolme hyvää esitystä. ?Johtajan kaappi? on farssi 1960-luvun lopulta. Väinö Tannerin vanha kaappi kummitteli vielä johtajan huoneessa, ja uusi johtaja kysyi siltä neuvoa. ?Yksi lensi yli käenpesän? oli talvella mainio esitys Milos Formanin tunnetuksi tekemästä elokuvasta. Näyttelijät irrottelivat sairaalan huume- ja alkoholibileissä kovasti. ?Ovista ja ikkunoista? on ranskalainen aika absurdi tilannekomedia, jonka Arto af Hällström on kääntänyt suomeksi. Nyt Kirjan lavalta laskeuduttiin yleisön keskelle saliin. Eija Kankare ja Juha Tuominen ovat mainio EN:n kantaväkeen kuuluva näyttelijäpari, joka löytää kotoaan rahaa koko ajan lisää. Sitten sitä selvitetään ja piilotetaan naapurilta. Ensimmäinen jakso junnaa vähän paikallaan, mutta toisella päästään vauhtiin. Loppu on kyllä aika perustelematon ja outo komedian perusvireeseen nähden. Promokuva antaa siitä viitteen. Anna Liisa murtaa valheen Teatteri Avoimet Ovet jatkaa naiskirjallisuuden klassikkojen sarjaa. Minna Canthin näytelmä, ?Anna Liisa? on ihmiskuvauksessaan viiltävä ja herkkäviritteinen samalla kertaa. Se on nykykatsojalle sekä rakkaustarina, trilleri että tragedia. Tukahdetut tunteet puhkeavat raivoisiin kohtauksiin. Anna Liisa on kantanut yksin synkkää salaisuuttaan, koska on tappanut vastasyntyneen lapsensa. Hän on menossa naimisiin toisen miehen kanssa, jota ei rakasta. Paikalle saapuu entinen rakastettu, jolloin alkaa taistelu Anna Liisan rakkaudesta. Hän tunnustaa tekonsa, mutta moitteettomista kulisseista halutaan pitää kiinni vihille asti. Vain Anna Liisa on valmis murtamaan valheellisuuden. Näytelmä on nuoren naisen kasvutarina ja kertomus kotiyhteisön suvaitsemattomuudesta ja häpeästä. Tämän päivän Anna Liisa kysyy, miten vapautua raskaasti painavasta syyllisyydestä, ympäristön langettamista vaatimuksista olla vahva ja virheetön. Loppu on silti seesteinen. Ruotsiksi aikuisille ja lapsille Boris Vianin kulttiro-
• MunkinSeutu Viikot 4-5 ? Nro 2 maanista ?Dagarnas Skum? (Päivien kuohu) tehtiin Svenska Teaternissa moderni tulkinta, nautinnonhaluisen 2010-luvun katsojalle. Sen esittää nuoren polven uusi joukko, jonka kiintotähtenä on Viiruksessa vuosia vakuuttanut Oskar Pöysti hedonistisessa Colinin roolissa. Jimi Tenor on keskeinen muusikko, joka soittaa näkyvästi katonrajassa parrulla ja tulee välillä myös estradille. Meri-Anna Hukkanen on erinomainen Colinin rakastajana Nicolena, joka päätyy tälle kokiksi. Sophia Heikkilä on uhkea Alice, jonka riutuminen tapahtuu liian nopeasti. Ensimmäinen jakso on ylipäänsä visuaalista ja liikunnallista ilotulitusta rullaluistimilla, jatkuvana juhlanpitona.  Hyppäys toisen jakson alakuloon ja henkiseen ja fyysiseen putoamiseen on näytelmässä liian nopea. Dennis Nylundin Chick ei kehity luontevasti tuhoonsa. Terhi Suorlahti, jonka näyttelijä- ja laulutaito on usein pistänyt silmään, on Chloén roolissa yritteliäs ja taitava. Pisteet ruotsinkielisen valtateatterin, Svenskanin uudistumisesta ja rohkeudesta. ?Skattkammarön? (Aarresaari) on perinteisempää, viihteellistä seikkailua, joka on tehty suurella sydämellä näyttäviin lavasteisiin. Kyse on pohjoismaisesta ensi-illasta Laveryn dramatisointiin, sillä erolla, että pääosan Jim Hawkins on nyt tuhti poikatyttö. Näin mainion Misa Lommin vauhdikkaan suosituksen, ja pidin siitä. Lahjakkaiden Lommin sisarusten Miisa on siirtynyt luotevasti tanssista Svenskanin uudeksi tähdeksi. Vaikka seikkailu kartasta ja aarteesta oli jännä, parven koulunuorisolla oli vaikeuksia paikoin keskittyä. Pasi puhkaisee kuplan KOM-teatterin vuoden 2016 kestomenestys oli ?Pasi was here? (Pasi oli täällä). Veikko Nuutisen kirjoittama ja Lauri Maijalan ohjaama näytelmä on nostalgista kaihoa, mutta samalla ironiaa sisältävä aikamatka yhtenäiseen Suomeen 1980-luvun lapsuuteen itäsuomalaisessa pikkukaupungissa. Alussa Pasi ampuu itsensä. Luoti jatkaa matkaansa Helsingin Punavuoreen, lävistää miehen lapsuudenys- Helmi-Leena Nummelaa repivät Anna Liisassa syyllisyyspaineet. Kuva: Mikko Mäntyniemi tävän punavihreän kuplan ja osuu ystävää, Hemmoa suoraan sydämeen. Hemmo on urbaanistunut stadiin, mutta tieto kuolemasta saa hänet nostalgiseksi ja hän palaa muistojen todellisuuteen, jossa Pasi elää. Näytelmä kertoo suurten ikäluokkien lapsista aikana, jolloin yhtenäinen Suomi alkoi hajota. Lasten todellisuus ja kieli erkaantuvat. Samoista lähtökohdista on rakentunut kaksi erilaista miehen identiteettiä, yhteisestä lapsuudesta kaksi erilaista aikuisuutta. Lapsuuden yhteinen unelmaa oli ?kasvattaa yhtä isot muskelit kuin Terminatorilla ja päästä koskettamaan Pamela Anderssonia?, esittely kertoo. Pasi was here on parasta KOM:ia pitkään aikaan Johannes Holopainen ja Juho Milonoff ovat loistavia. Robert Enckell ja Vilma Melasniemi säestävät hyvin. Haikea riemu valuu lavalta katsomoon, kun palaamme lapsuutemme Suomeen, jota ei ehkä koskaan ollutkaan. Johannes Holopaisen monologi Dalton Trumbon ?Sotilaspoikaan? oli myös vaikuttava KOM:n Aula-teatterissa. Essi Räisäsen Lappeenrantaan ohjaama monologi suo mahdollisuuden ilmaisurikkaaseen tulkintaan. ?Johnny Got his Gun? ilmestyi 1939 kirjana. Päähahmo Joe haavoittuu pahoin ensimmäisessä maailmansodassa ihmisriekaleeksi. Tämäkin sotilaspoika on taistellut koko 1900-luvun vapauden, isänmaan ja demokratian puolesta. Joe kysyy ja miettii sen merkitystä. KOM menetti Pekka Valkeejärven kuolemalle. Mutta vire on yhä hyvä. 11 Sumua Noitavainossa sekä fyysisenä että henkisenä kokemuksena. Kuva: Laura Karén Kati Hynninen, Jorma Hellström, Charlie Nevander ja Jouni Puumalainen Kultsan Lyhäreissä. Kuva: Jorma Helström Matka kuvitelmien Suomeen Mainio pienoisnäytelmä on Jarkko Pajusen kirjoittama ja pääosanäyttelemä ?Varjot syvenevät? Kokoteatterissa Miko Jaakkolan ohjaamana. Tarina kertoo Mannerheimin ja SuomenHevosen kohtalosta syksystä 1944 nykyaikaan kuvitteellisena matkana toiseen todellisuuteen. 3D-videoprojistointia, animaatiota ja hologrammeja on harvoin käytetty näin kekseliäästi kuin näimme. Varjot syvenevät on myös kannanotto Suomeen, jossa hyvinvointivaltion alasajo, tuloerojen kasvattaminen ja leikkauslistat ovat politiikan ja median arkipäivää. Sesa Lehto, pienteattereiden kruunaamaton kuningas, esittää vakuuttavasti hevosta. Pajusen, Lehdon ja Jaakolan luoma näyttämötodellisuus on virkistävän erilainen. Tunnelma oli jo odotus- huoneessa kuin lähiökuppilassa. Kiljavan ay-opiston luottamuskurssilaiset tulivat katsomaan ja tykkäsivät kovasti. ? Tämä kuuluu opetusohjelmaamme, nainen vastasi iloisesti. Fingerporillinen naurua Olen kaivannut elämääni jotain, joka on puuttunut, muutaman vuoden ajan. Tajusin sen Teatteri Kultsassa Sörkassa. Teatteri Kultsan näyttämölle palasi neljän vuoden jälkeen ?Fingerporin? 150 parasta iskua. Taattua Pertti Jarlaa Jaakko Jalosen ohjaamaksi Strippiklubiksi 3D. Kahvila Aromin sanoinkuvaamaton Rivo-Riitta, Marja-Liisa Lius, suunnittelee taas ?Herkkuosaston laajentamista?. Tutkija Heimo Vesa, Jussi Vehkasalo, on ostanut sata koirankakkapussia vain eurolla. Kyläpervo Asko Vilenius, Pet- ri Peltoniemi, miettii taas jotain tuhmaa iloisia lapsia katsellessaan. Kultsa-näyttelijät palaavat tuttuihin rooleihinsa entistä jalostuneempina. Edellä mainittujen lisäksi Jukka Hurjanen ja Jouni Puumalainen tekevät monta mainiota osaa. Kaisla Flood laajentaa nuorten herkkistyttöjen roolejaan harvahampaiseksi mummoksi. Suvi Lahdenmäki on kylän mainio lehtitoimittaja. Fingerporin kaupunginorkesteria esittävä Helsingin Juhlaveikot soittaa verhon takana tuttuun tyyliinsä. Hauskaa ja myös ajatuksia liikuttavaa lyhäriteatteria näki Kultsan syysavauksen ?Huiputuksia ja muita totuuksia? alla. Pääasiassa koomisia ja yhteiskuntasatiirisia, mutta myös surumielistä papin ja papinrouvan kohtaloa. Kultsan irvaileva, itseään ei niin tosissaan ottava huumorihenki, elää vahvana. Huikein on ensimmäinen Vahinko kiertämään -juttu. Yleensä ohjaajana toimiva Jorma Hellström on mainio tyhjiä puhuvana työyhteisöguruna, joka on silti laitettava kiertämään muihin yhteisöihin suosituskirjeellä. Kati Hynninen tukee hyvin irtisanomisaallon koevan yrityksen edustajana. Pauliina Alanko taistelee tyttären kanssa ovensuuhun ilmestyvästä nahjusmiehestä. Työyhteisön kuvaukset ovat parhaita, kuten firman naisten keskinäinen kiusaaminen. Perheidylli murtuu Svenskanin nuoret näyttelijät elävät päivien kuohua. Kuva: Dag Vilhjalmsson ?Kevyttä mielihyvää? oli katsomiskokemuksena aika hankalaa mielihyvää. Qteatterin ?Kasper Hauser? oli pari vuotta sitten oli nk. ?Y-sukupolven kulttinäytelmä?, jossa kaikki toimi. Sen jälkeen esitykset ovat olleet katsojille ristiriitaisempia. Keskiluokkainen perheidylli särkyy ankeissa lavasteis- sa niin ?Tavallisuuden aaveessa? kuin Kevyttä mielihyvää ? esityksessä. Se kuvaa miehen todellisuuden ja todellisuuskäsityksen hajoamista vaimon, veljen ja uuden naisen ja tämän ystävän välissä. Repliikit ja kohtaukset toistuvat, usein eri ihmisen näkökulmasta. Näyttelijät ovat parhaasta päästä. Mutta vain Jani Volanen kantaa näytelmää vahvasti eteenpäin. Jussi Nikkilä ei petä koskaan. Hysteeristä monologia kuunnellessani suljin silmäni ja ajattelin, että nuoren Pentti Siimeksen fraseeraus on lavalla edessämme. Tommi Korpelan päähenkilöllä on vasta 2. puoliajan alussa vahva monologi. Hänelle on kirjoitettu liian monta ?okeita?. Naisista lupaava Pia Andersson on hermoherkkä hupakko, mutta ei saavuta Sylvin läpimurtoroolin raatavuutta. Ristiriitaisinta on katsoa Minna Haapkylää Q-teatterin lavalla. Kaunista, mutta vähän vaihtelua. Hän on loistava elokuvanäyttelijä, mutta teatterissa keinot ovat teennäisempiä, valjuja. Paljon menee valkoviiniä ja konjakkia. Pintaa lähellä piilevä jännitys purkautuu laukaukseen. Ulkopuolisuus pelottaa Teatteri Takomo ja Klockriketeatern yhdistivät voimansa esityksessä ?Noitavaino?. Samalla Takomo vietti 20-vuotisjuhlaansa ja Klockriketeatern 25-vuotistaivalta. Akse Pettersson on aiemmissa ohjauksissaan nostanut esiin tavallisia ihmisiä koskettavia ja kulttuurissamme vaikuttavia asioita nuorten aikuisten maailmasta. Nyt tarkastelussa on yhteisöllisyys. Kysymys kuuluu, minkälaiseen yhteisöön haluamme kuulua? Onko meillä siihen valinnanvapaus? Noitavaino katsoo omia kengänkärkiä pidemmälle keskellä punavuorelaista maisemaa. Noitavaino ei kuulu vain pimeään keskiaikaan, vaan elää ajassamme vihapuheena ja lynkkaushaluna. Lavasteissa on kidutusvälineiden rekvisiittaa. Aikamme on yksilökeskeinen, ja kohtaukset ovat irrallisia, mutta osuvat omatuntoomme. Jokainen haluaa kuulua yhteisöön, mutta osa jää yksinäiseksi tai noitavainotuksi, koska haluamme määritellä itsemme suhteessa toiseen. Esitystekniikkana on se, että kukin näyttelijä vuorollaan esittää oman näkökulmansa, joka usein törmää muihin. Näyttelijöistä Niina Hosiasluoma, Hanna Raiskinmäki ja Eeva Soivio vakuuttavat eniten lavalla. He ovat kovia kundeja. Teksti: Risto Kolanen
• MunkinSeutu 12 Vihreiden Tuuli Kousa Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi ??Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan valtuuston puheenjohtajaksi Tuuli Kousan (vihr.). Kousa on toisen kauden valtuutettu ja toiminut vuodesta 2013 myös kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajana. Tuuli Kousa (s. 1979) on koulutukseltaan kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin erikoistunut juristi. Hän työskentelee OPryhmässä viestinnän ja yritysvastuun johtotehtävissä. Kousa seuraa vihreiden Mari Puoskaria, joka on toiminut kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2013. Puoskari on ilmoittanut jättävänsä politiikan siirryttyään johtotehtäviin konsulttiyhtiö Pöyrylle. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Harry Bogomoloffin (kok), joka on ollut valtuuston jäsenenä vuodesta 1985 ja toiminut aiemmin muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana, kokoomusryhmän puheenjohtajana ja valtuuston varapuheenjohtajana. Vuonna 1944 syntynyt Bogomo- Tuuli Kousa. Kuva: Kaapo Kamu loff on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Sara Paavolaisen (sd). Vuonna 1959 syntynyt Paavolainen on toisen kauden valtuutettu ja ammatiltaan näyttelijä. Lumityöt Helsingissä ??Kaupungin rakentamispalvelu Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingissä. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopuista. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla kuuluvat Staralle. Kovien lumisateiden aikaan työt kuitenkin priorisoidaan niin, että asuntokatujen vuoro tulee vasta pääväylien ja joukkoliiken- nekatujen jälkeen. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus väistämättä viivästyy. ? Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuvat pääkatujen avoinna pito ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus, kertoo yksikönjohtaja Ville Alatyppö. Juuri julkaistu -sarjassa aiheena eturauhassyöpä ??HUS:n Juuri julkaistu -sarjassa esitellään Meilahden kampuksella tuotettuja tieteellisiä julkaisuja. Tällä kertaa sarjassa pureudutaan miesten eturauhassyöpiin ja siihen, mikä sosioekonominen ryhmä hyötyisi eturauhassyövän seulonnasta eniten. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, Suomessa sitä todetaan vuosittain noin 5 000 mieheltä, ja siihen kuolee 850 miestä. HUS oli mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin, mikä sosioekonominen ryhmä hyötyisi eniten eturauhassyövän seulonnasta. Miesten sosioekonominen asema määriteltiin Tilastokeskuksen rekisterin perusteella koulutuksen, tulojen ja asumismuodon mukaan. Tutkimuksessa analysoitiin 72 139 suomalaisen miehen kansainvälisen seulontatutkimuksen (ERSPC) yhteydessä vuosina 1996 2011 antamia tietoja eturauhassyövästä, kuolleisuudesta sekä osallistumisesta seulontaan. Seuranta-aika kesti 12,7 vuotta. Rakentaminen haittaa liikennettä Itäväylällä ja Herttoniemessä ??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Itäväylällä Herttoniemen kohdalla sekä Herttoniemessä 15.12.2016?30.6.2018 eli lähes kahden vuoden ajan. Idästä päin tultaessa: Herttoniemeen johtava kaista suljetaan. Herttoniemeen johtavalle rampille noustaan sen juurelta. Nopeusrajoitus laskee. Uusi rajoitus on 50 km/h. Lännestä päin tultaessa: Itäväylän liikenne siirtyy kiertoreitille Itäväylän eteläpuolelle ja tiessä on noin seitsemän prosentin kaltevuus ylöspäin. Nopeusrajoitus laskee. Uusi rajoitus on 40 km/h. Herttoniemestä ja Laajasalosta tultaessa: Itäväylälle johtava ramppi on suljettu ja kiertotie on viitoitettu Suunnittelijankadun kautta. Bussipysäkki Herttoniemi (4007) Itäväylän varressa on poissa käytöstä. Bussit kiertävät kohdan Suunnittelijankadun kautta. Polkupyörille ei poikkeusjärjestelyjä eikä jalankulkijoille. Nro 2 ? Viikot 4-5 Yli 65 vuotta täyttäneitä konkareita on Helsingissä yli 100 000 ??Yli 65-vuotiaiden helsinkiläisten elämää, perhesuhteita, koulutusta, tuloja, eläkkeitä, terveyttä, asumista, osallistumista, palveluiden käyttöä ja koettua onnellisuutta kuvaamaan on avattu uusi verkkosivusto. Helsinkiläiset ikääntyneet, kaupungin konkarit, on moninainen joukko, josta löytyy erottelevia ja yhteisiä piirteitä. Ikä ei ole heitä ainoa yhdistävä tai erotteleva tekijä, mutta se on tärkeä. Uudelta sivustolta löytyy monipuolisesti tilastotietoa 65 vuotta täyttäneiden tilanteesta sekä aikasarjoja tilanteen kehityksestä. Sivua päivittää Helsingin kaupungin tietokeskus. Verkkosivu kertoo kaupungin konkareista muun muassa seuraavaa: 65 vuotta täyttäneitä, asui Helsingissä 104 000 henkilöä vuonna 2015 ja ikäryhmä on kasvanut 19 200 henkilöllä vuodesta 2010. Suurin ikäryhmä on 65?74-vuotiaat. Siihen kuului 61 000 henkilöä ja se on kasvanut 15 000 henkilöllä vuodesta 2010. Vanhimpia eli 85 vuotta täyttäneitä oli 13 000 vuonna 2015. He kokevat terveydessään ja toimintakyvyssään rajoituksia, mutta silti noin neljäsosa pitää terveyttään keskitasoista parempana ja noin kolmasosalla ei ole pitkäaikaissairauksia. Muistisairaudet vaivaat noin viidesosaa 85 vuotta täyttäneistä. 75?84 vuotiaita asui Helsingissä 30 200 henkilöä vuonna 2015 ja se oli kasvanut 2 100 henkilöllä vuodesta 2010. Pariskuntana eläminen on lisääntynyt erityisesti 75 vuotta täyttäneillä ja naisilla, mihin miesten eliniän kasvu on osaltaan vaikuttanut. Vanhuuseläkkeelle siirtyneistä helsinkiläisistä lähes puolet siirtyi eläkkeelle 63-vuotiaana. Yhä suurempi osuus kuitenkin jatkaa työssä pidempään ja 65-vuotiaana tai sitä vanhempana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on vuodesta 2010 selvästi kasvanut. Keskimääräinen helsinkiläisen 65 vuotta täyttäneen vanhuuseläke vuonna 2015 oli 2 141 euroa kuukaudessa. Naisen eläke oli 68 prosenttia miehen eläkkeestä. Pienituloisia, alle 20 000 euroa vuodessa veronalaista tuloa saaneita yli 65-vuotiaita oli yli kolmasosa, hyvätuloisia yli 60 000 euroa vuodessa saavia oli noin joka kymmenes vuon- Helsingin seudun väestö kasvoi ennätyssuureksi ??Väestönkasvu on ollut tänäkin vuonna nopeaa. Vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asuu noin 1 457 000 henkeä. Kasvu on erityisesti muuttovoiton ansiota. Ennakkotietojen mukaan Helsingin seudun asukasmäärä kasvaa tänä vuonna 1,3 prosenttia, mikä merkitsee 18 500?19 000 asukkaan lisäystä. Vuosituhannen vaihteesta lukien seudun väestömäärä on kasvanut 250 000 hengellä. Muuttovoiton osuus kasvusta on yli 60 prosenttia eli 12 500?13 000 henkeä. Kotimainen muuttovoitto kasvaa edelleen, ja viime vuoteen verrattuna ulkomainen muuttovoitto on kääntynyt uudelleen nousuun. Syntyneiden enemmyys kasvattaa väestöä noin 6 000 asukkaalla. ? Helsingin seudun kasvun jatkuminen edellyttää, että asuntorakentaminen ja liikenteeseen tehtävät panostukset pysyvät väestönkasvun tasolla. Asumisen korkea hinta on jo nyt Helsingin seudun kasvun tulppana. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarve on erityisen suuri, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen. Ulkomaisen työvoiman rekrytointiin tarvitaan sujuvia työnantajapalveluja Vantaan kasvu on kiihtynyt tuntuvasti aiempiin vuosiin verrattuna, uusien vantaalaisten määrä nousee 4  500 hengellä. Helsingin väestö kasvaa ennakkoarvion mukaan 7 700 hengellä ja Espoon 4 200 hengellä. Kehysalueella väestömäärä lisääntyy 2  500 hengellä, nopeimmin kehyskunnista kasvavat Sipoo, Järvenpää ja Kirkkonummi. Vieraskielisen väestön kasvun jakauma on muuttunut viime vuosina: vironkielisten kasvu supistui puoleen vuodesta 2013 vuoteen 2015. Sen sijaan taustaltaan Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta sekä muualta Afrikasta lähtöisin olevien osuudet ovat kasvaneet. ? Syksyllä tekemämme tutkimuksen mukaan yritykset kokevat ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvän byrokratian haastavaksi. Saman tutkimuksen mukaan joka toinen työnantaja pitää sopivien ulkomaalaisten työntekijöiden löytämistä vaikeana. Yksi työelämän lähivuosien avainkysymyksistä on, miten saamme ulkomaisen työvoiman integroitumaan suomalaiseen työelämään nykyistä nopeammin, sanoo COME-projektin johtaja Markku Lahtinen. COME eli Chamber of Multicultural Enterprises -projekti tukee yritysten monikulttuurisia valmiuksia ja menestymistä kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä. na 2014. 65 vuotta täyttäneen helsinkiläisen keskimääräiset veronalaiset tulot olivat kasvaneet 13 prosenttia vuodesta 2010. Reilu kolmasosa helsinkiläisistä 65 vuotta täyttäneistä teki vapaaehtoistyötä. Kotona asumista tuetaan ja eniten tukea saavat 85 vuotta täyttäneet. Yleisimmin tuki on tukipalvelua (ateria-, kuljetus-, ym. palvelut), jota sai noin kolmasosa 85 vuotta täyttäneistä vuonna 2014. Helsinkiläisten konkareiden elintavat ovat kaikkia suomalaisia paremmat ja lihavia, tupakoivia, vähän liikkuvia ja niukasti kasviksia syöviä oli pienempi osuus kuin maassa keskimäärin. Alkoholia liikaa käyttäviä on yli 65 vuotta täyttäneitä helsinkiläisissä on enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Kuusikymppisistä helsinkiläisistä 65 prosenttia koki elämänlaatunsa hyväksi. Eläkeläisille tulossa 50% alennus kertalipusta Alennuksen saa kertalipusta kello 9-14 välisenä aikana ??Helsingin vanhusneuvosto järjesti yhdessä Kampin palvelukeskuksen ja HSL:n kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuuden HSL:n palveluista ja tulevasta eläkeläisalennuksesta Kampin palvelukeskuksessa 11.1. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii vanhusneuvoston puheenjohtaja, prof. Sirpa Asko-Seljavaara. HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoi lippu-uudistuksesta ja eläkeläisalennuksesta, jonka myötä vuonna 2018 saavat 70-vuotta täyttäneet 50 % alennusta kertalipun hinnasta klo 9-14 kaikkina päivinä. Keskustelua ja kommentteja tuli paljon. Suurin kritiikin aihe oli aikarajoitus. Sen katsottiin olevan jopa ikärasismia. Toinen asia on, se että alennus tulee vain kertalipusta, joka on muuten kallein lippumuoto. Siitä oli erilaisia mielipiteitä, pitäisikö alennuksessa olla tarveharkinta, jolloin se tulisi vain pienituloisille. Toisaalta haluttiin selkeyttä ja tasapuolisuutta. Alennusasioissa rinnastettiin lastenvaunujen kanssa vs. rollaattorin kanssa matkustavien alennukset, tästä oli erilaisia näkökohtia. Tämän lisäksi muista keskusteluaiheita oli: ? ratikkapysäkkejä ei saa vähentää ? kritiikkiä uusista busseista, niissä on hankala koroke ja etuosassa selkä menosuuntaan ? vastakkainasettelut lapsiperheiden kanssa harmittivat ? yhteydet tulevaan Kalasatamaan esim. Vallilasta huonot tai Herttoniemestä ? pyöräilyä suositaan vahvasti, mutta ikäihmiset eivät juuri uskalla pyöräillä Helsingissä ja lisäksi monet pelkäävät pyöräilijöitä Suurta toivoa alennuksen laajentamisesta ei annettu. HSL:n hallitus vaihtuu kunnallisvaalien myötä. Uusi hallitus ehkä käsittelee asiaa syksyllä. HSL:n edustajat pitivät ilahduttavana, että osallistujia oli paljon ja kuultiin heidän mielipiteitään. Myös yleisöstä todettiin, että on hyvä tavata päättäjiä kasvokkain, vaikka päätökset eivät aina miellytä. Tilaisuuden järjestämistä kaikki pitivät hyvänä asiana. Helsingissä avoinna yli 200 vakinaista opettajan virkaa ??Tänään alkaa haku Helsingin kaupungin peruskoulujen ja lukioiden vakinaisiin opettajan virkoihin. Avoinna on yli 200 tehtävää, joista noin 40 on ruotsinkielisissä kouluissa. Koulujen paikat on julkaistu www.helsinkirekry. fi-sivuilla. Hakuaika päättyy 1. helmikuuta ja työt alka- vat elokuussa. Myöhemmin keväällä on tulossa hakuun rehtorin virat Meilahden ala-asteen koulussa, Pikku-Huopalahden ala-asteen koulussa, Taivallahden peruskoulussa ja Kallion lukiossa. Stadin ammattiopiston opettajien virat tulevat hakuun helmimaaliskuussa.
• MunkinSeutu Viikot 4-5 ? Nro 2 13 Kiinalaista uutta vuotta vietetään Keskuskadulla ??Lohikäärmeet ja leijonat tanssivat värikkäin lyhdyin koristellulla Keskuskadulla perjantaina 27.1.2017. Talvisessa juhlahumussa ovat mukana Pekingistä saapuvat taidokkaat esiintyjäryhmät sekä kiinalaiset uudenvuoden markkinat herkkukojuineen. Perinteisen kiinalaisen uudenvuoden ohjelman lisäksi tapahtumassa nähdään mm. kiinaksi laulavat muumit, jäänveistotaituruutta sekä kiinalaiseen aineettomaan kulttuuriperintöön kuuluvaa Taipinggu-tanssia, paperileikkausta ja olkitaidetta. Juhlinta käynnistyy kulkueella Narinkkatorilta Keskuskadulle klo 15.30, jossa ohjelma alkaa klo 16. Juhlan huipennuksena ilotulitukset paukkuvat Töölönlahdella päättyneen Apinan vuoden ja alkavan Kukon vuoden kunniaksi. Oheistapahtumana nähdään valokuvia Moi Helsinki-tapahtumasta. Kiinaksi laulavat muumit nähdään osana kiinalaisen uudenvuoden juhlaa tetaan yhteistyössä Korkeasaaren kanssa. Kiinalaista aineetonta kulttuuriperintöä Taipinggu-tanssia ja kädentaitajia Jingxi TaiPingGu Folk Art Troupe -ryhmä esittää läntisestä Pekingistä lähtöisin olevaa Taipinggu-kansantanssia.Taipinggu eli rauhan rummut ovat olennainen osa tanssiesitystä. Tanssilla on vuosisatojen perinteet ja se edustaa kiinalaista aineetonta kulttuuriperintöä. Kahdessa markkinateltassa taitojaan esit- televät kiinalainen paperinleikkaaja, vesivärikalligrafi ja olkitaiteilija. Nämä taidemuodot kuuluvat niin ikään kiinalaiseen aineettomaan kulttuuriperintöön. Valokuvia Moi Helsinki -tapahtumasta WTCtalossa Kiinalaisen uudenvuoden oheistapahtumana nähdään valokuvaaja Noora Geagean (s. 1981) valokuvia toukokuussa 2016 Pekingissä järjestetystä Moi Helsinki ? tapahtumasta. Geagea on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka työskentelee va- Leijonatanssia Kiinalaisen uudenvuoden juhlassa vuonna 2016, kuva Kari Rosenberg lokuvan ja liikkuvan kuvan parissa. Häntä kiinnostaa erityisesti liike ja valtarakenteet. Näyttely on esillä WTC-talon katutasossa, vanhassa pankkisalissa, 24. ? 27.1.2017 klo 12?19. Näyttelyn järjestävät Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa yhdessä Suomi-Kiinaseuran ja Ilmarisen kanssa. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Apinan vuosi vaihtuu Kukon vuodeksi Perjantaina 27. tammikuuta alkava tuli-kukon vuosi Kukon vuotta vietetään 27.1.2017 Helsingissä Keskuskadun lavalla nähdään tuttuja hahmoja Muumilaaksosta. Ne esittävät lauluja kiinaksi Kiinan kansallisen lastenteatterin ja ACE-Productionin Kuningas Muumilaaksossa ? yhteistuotannosta. Lastenteatteriesityksen esikuvana on ollut Tove ja Lars Janssonin TV-sarja ?Mumintrollet? (Muumipeikko) vuodelta 1969 ja se perustuu ?Kungen i Mumindalen? ? näytelmään, jonka ensi-ilta oli Pekingissä 30.12.2015. tuo tullessaan dynaamisuutta ja optimismia. Tuli-kukon vuoden innokkuus tuottaa kuitenkin myös monia epäkelpoja suunnitelmia. Kukon vuonna tulisikin kiinnittää erityistä huomiota erilaisten suunnitelmien käytännöllisyyteen ja toteuttamiskelpoisuuteen. Epämääräisiä hankkeita kannattaa välttää, sillä sellaisissa riski suuriin taloudellisiin menetyksiin on suuri. Kukon vuonna kannattaa siis tyytyä pieniin voittoihin ja olla toimissaan varovainen. Päättäjien olisi viisasta olla ava- Kiinalainen uusivuosi Perjantai 27.1.2017 klo 16?20, Keskuskatu, Helsinki 15.30 Uudenvuoden kulkue Narinkkatorilta Keskuskadulle 16?20 Kungfua, musiikkia, tanssiesityksiä ja kädentaitajia Pekingistä 20.20 Suuri ilotulitus Kukon vuoden kunniaksi Töölönlahdella Vapaa pääsy! Palkitun jäänveistomestarin esitys Kiinasta tapahtumaan saapuu maailmankuulussa Harbinin kansainvälisessä jäänveistokisassa palkittu jäänveistomestari Wang Yanqiang. Jääveisto toteu- Kuningas muumilaaksossa Kirja-arvostelu Uusi palvelualojen oppilaitos Helsinkiin Paavolainen Neuvostoliitossa ??Olavi Paavolainen oli nuoren Suomen Tasavallan merkittävimpiä kirjailijoita, esseistejä, kolumnisteja, keskustelijoita erityisesti 1930-luvulla. Älymystön edustaja, keikariksikin mainittu, harvinainen kansainvälinen tyyppi, kosmopoliitti, oman aikakautensa donner. Jälkipolville hänen tunnetuin kirjallinen teoksensa on vuonna 1946 ilmestynyt sotapäiväkirja Synkkä yksinpuhelu. Erinomainen kuvaus ilmestyi liian pian sodan päättymisen jälkeen, se teilattiin ja arvo myönnettiin vasta paljon myöhemmin 1960-luvulla. Paavolainen oli eläessään (1903-1964) ristiriitoja herättänyt persoona, hänestä ei oikein saanut selvää. ?Hänen sielunsa on hehkuva, hänen sulkakynänsä on kuuma. Polttakoon Moskova hänen sydämensä !!?. Näin kirjoitti Hel- rakatseisia ja pyrkiä rakentavaan vuoropuheluun vastakkaisia kantoja edustavien tahojen kanssa. Tuli-kukon vuonna autoritäärisyys kasvaa helposti ja sitä vastaan taistellaan parhaiten hyvän hallinnon ja lainmukaisuuden avulla. Värikäs tuli-kukko tuo vuoteen myös valoisia ja onnellisia päiviä. Laumaansa suojeleva kukko omaa vahvan ja huolehtivaisen luonteen ja torjuu siksi pahan onnen tuulet. Kiinalainen uusivuosi tuotetaan Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisan ja Suomi-Kiina-seuran yhteistyönä, Kiinan kansantasavallan suurlähetystön tuella. Finnair on tapahtuman pääyhteistyökumppani. Tapahtuman isäntinä ovat Helsingin ja Pekingin kaupungit. la Wuolijoki, kulttuuripersoona hänkin, evästäessään Paavolaista matkalle Moskovaan kesällä 1939. Sosialisti vai kansallissosialisti ? Ennen pitkää eri puolille Neuvostoliittoa suuntautunutta kulttuurimatkaa kesällä 1939 Olavi Paavolainen oli tehnyt laajan matkan Etelä-Amerikkaan ja tutustunut myös natsiSaksaan 1936 ristiriitaisesti ihastuen. Näistä matkoista Paavolainen kirjoitti teokset ?Lähtö ja loitsu? ja ?Kolmannen valtakunnan vieraana?, jotka molemmat olivat aikansa ?kohuteoksia?. Neuvostoliiton matkasta 1939 Paavolainen aikoi myös kirjoittaa kirjan, mutta maailmanhistorian melskeet saivat aikaan vain hajanaisen kokoelman erillisiä lehtikirjoituksia, muistiinpanoja, varsinainen Neuvostoliitto-kirja jäi Paavolaiselta kirjoittamatta. Kirjallisuuden tutkijat Ville Laamanen ja Hannu Riikonen ovat ansiokkaasti koonneet monista eri hyvin hajallaan olleista lähteistä Paavolaisen kuvauksia ja kokemuksia Neuvostoliiton matkasta 1939. Kirja ?Volga virtaa nyt Moskovaan ? ( Teos 2016) valottaa Paavolaisen herkän tyylitaiturin kynän kautta monipuolista kultuurihistoriaa 1930-luvun Neuvostoliitosta antaen samalla eväitä tämän päivän Venäjän sielunmaiseman ymmärtämiseen. Kiehtova teos Teokselta. Pekka Hurme ??Helmi Liiketalousopisto, Ravintolakoulu Perho ja Haaga-Perho yhdistyivät 1500 opiskelijan Perho Liiketalousopistoksi. Helmi Liiketalousopisto Oy ja Haaga Instituutti -säätiö ovat perustaneet ravintola-, matkailu- ja liiketalouden alojen oppilaitoksen, Perho Liiketalousopiston, jolla on myös virallinen urheiluoppilaitoksen status. 1.1.2017 toimintansa aloittaneen Perho Liiketalousopisto Oy:n rehtori ja toimitusjohtaja Juha Ojajärvi toimi aiemmin vastaavissa tehtävissä Helmi Liiketalousopisto Oy:ssä. Ravintolakoulu Perhon entinen rehtori Gun Marit Nieminen toimii Perho Liiketalousopiston senior advisorina. ? Perho Liiketalousopisto syntyi palvelualojen asiakkaidemme esittämän tarpeen perusteella. Elinkeinoelämässä ei vedetä ?kou- lumaisen tarkkaa? rajaa ravintola-, matkailu- ja liiketalouden alojen välille, eikä koulunkaan enää pitäisi. Yhden toimialan osaaminen ja innovaatiot ovat siirrettävissä toisen toimialan kehittämiseksi, Ojajärvi sanoo. Ravintola-, matkailu- ja liiketalouden alojen tutkintorajat ylittävissä opinnoissa panostetaan erityisesti palveluosaamisen taitoihin. Lisäksi opiskelijat hankkivat taitoja kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen sekä työhyvinvoinnin ylläpitoon. ? Palvelulupauksen osalta rima on asetettu korkealle. Perho Liiketalousopisto varmistaa opiskelijoidensa työllistymisen sekä urakehityksen, Ojajärvi sanoo. Yritysyhteistyö, kaupalliset palvelut, lisäkoulutus ja kehityshankkeet on keskitetty Perho PRO -yksikköön, jonka johtajana toimii Tiina Lähteenoja-Niemelä. Kampukset sijaitsevat Malmilla Latokartanon- tie 12:ssa ja Töölössä Perhonkatu 11:ssä, joiden lisäksi Perho Liiketalousopisto toimii myös verkkokampuksensa kautta. Perho vakaalta pohjalta Marraskuussa 2016 julkistetut Opetushallituksen tulosrahoituspisteet olivat Helmi Liiketalousopisto Oy:n ja Haaga Instituutti -säätiön osalta kaikkien aikojen parhaat. Valtakunnallisessa vertailussa Haaga Instituutti -säätiö sijoittui sijalle kuusi ja Helmi Liiketalousopisto Oy sijalle 15 kaikkiaan 111 koulutuksen järjestäjän joukossa. Tulosrahoituspisteytyksessään Opetushallitus seuraa muun muassa opinnoissa onnistumista (läpäisy, valmistuminen) ja opintojen jälkeistä menestymistä (työllistyminen ja jatkoopinnot).
• MunkinSeutu 14 Nro 2 ? Viikot 4-5 Kuvataide Risto Kolanen Tammikuun kuvataidetta ??Punavuoren, Kruununhaan, Erottajan, Pohjoisrannan, Lapinlahden ja Ruoholahdenrannan galleriat pääsevät täyteen vauhtiin tammikuulla. Uutena galleriana esitellään Konst Punavuoressa, Fogga Pohjoisrannassa ja Galleria Lapinlahti. Alkuperäiskansan naisia ?SHAWI SANAPI? (= Shawi nainen) on valokuvamatka perulaisen Shawialkuperäiskansan naisten elämään Koillis-Amazonian Balsapuertossa. Shawit elävät sulassa sovussa luonnon kanssa ja hankkivat elantonsa pienviljelystä, metsästyksestä ja kalastuksesta. Vaikka Shawit ovat väistämättä kosketuksissa länsimaisen maailman kanssa, he eivät koe tarvetta sulautua siihen. Alkuperäiskansat, erityisesti naiset, joutuvat yhä syrjinnän kohteeksi kaikkialla maailmassa ? niin sukupuolensa, etnisen taustansa kuin yhteiskunnallisen asemansa vuoksi. Kansainvälisesti palkitun Meeri Koutaniemen valokuvanäyttelyn tavoitteena on taistella ennakkoluuloja vastaan ja näyttää Shawinaiset uudesta näkökulmasta. Tallentamalla valokuviin naisten sisäisen voiman ja häkellyttävän kauneuden vahvistetaan Shawien itsetuntoa ja osoittaa, kuinka upeita nämä todella ovat. Valokuvaaja kertoi lehdelle olleensa ensi kertaa maassa; muuten hän on kuvannut maailmalla paljon. Näyttely on osa DREAMSjärjestön ja sen perulaisen kumppanin yhteistyöprojektia. Kaikki näyttelytyöt ovat myynnissä tilauksesta, ja niiden koko tuotto lahjoitetaan suoraan projektin hyvinvointiohjelmalle. Perussa alkuperäiskansat muodostavat 45 % väestöstä, Anna BjörnbergMichelsson kertoo. Kun värit säveltävät ? Maalatessani olen etsijä ja heittäytyjä. Merkityksellisiä ovat hetket, jolloin koen aavistavani jotain meitä ihmisiä yhdistävästä rikkaasta myyttien ja symbolien maailmasta. Hetken koen ymmärtäväni ja tietäväni jotain elämästä, todellisuudesta ja itsestäni. Kirsi-Maria Perkkiö on oululainen itseoppinut taidemaalari, jonka työt ovat esillä 5.2. asti Galleria kajasteessa, Bulevardi 32 /Albertinkatu 30. Hän sanoo itse öljyväriteoksistaan, että maalaukset eivät ole hänelle pelkästään maalauksia. ? Minulle värit ja maalaaminen ovat omaa soittamatonta musiikkiani. Värejä, muotojen kieltä ja rytmiä hion niin kauan, että maalaus soi itselleni kompositiossa. Sävellän väreillä arkea lempeämmän peilin, jossa kipu, suru, rakkaus, ilo ja nöyrtyminen tanssivat sanoista mykkää tanssia toisiinsa kietoutuneena. Harvoin kuulee niin sydämestä lähtevää ylistystä kuin galleristi Anna-Maija Kajasten avaussanoissa. Hän korosti, että Perk- kiön maalauksissa sisäiset ja ulkoiset värit ja todellisuus kohtaavat. Näin todella on. Värikylläisen kauniit työtä ovat täynnä runsaita ja tarkkoja yksityiskohtia. ? Näin unta, että elämä on paratiisi. / Heräsin ja huomasin, että elämä on työtä. / Tein työtä ja huomasin, että elämä on paratiisi, taiteilija lainaa Seneca nuorempaa antiikista. Maalauksia sirkusmaskin takaa Forum Boxissa, Ruoholahdenranta 3A, on esillä Camilla Vuorenmaan maalauksia kankaalle ja kaiverruksia puulle. Taitelija on tarkkaillut Suomessa esiintyvien sirkustaiteilijoiden ja -työntekijöiden arkea. Heidän muotokuvat kuvaavat välähdyksiä kansainvälisen sirkuksen kiertolaiselämästä ja ihmisten ja eläinten suhteesta tarunhohtoisen sirkusteltan ympäristössä. Millaista työtä ja elämää on yhtäjaksoinen yleisön viihdyttäminen? Sirkuksen maailma on liioiteltu, räiskyvän yliampuva ja ihmeellinen. Siellä mikään ei ole liikaa, valot ja musiikki luovat erityislaatuisen tunnelman, johon yleisö temmataan mukaan, hän kertoo. Camilla Vuorenmaa täyttää koko Forum Boxin kaikki tilat isoilla teoksillaan. Hän haluaa tutkia maskin takana olevia kasvoja. ? Katsojana jännitän aina pystyvätkö esiintyjät suoriutumaan tempuista ja naurattavatko vitsit katsojia. Ehkä kyse on myös omasta esiintymispelostani ja mielikuvistani esittävän taiteen maailmasta. Keskittyminen joka näkyy niin sirkusesiintyjien kuin katsojienkin kasvoilla, odotuksen tuntu tyhjässä teltassa. Ilon esittäminen päivästä toiseen. Pitkän Tanelin jäljillä Heidi Kilpeläisen näyttelyssä ?House & Garden? Valokuvagalleria Hippolyte, Yrjönkatu 8, muuntautuu taiteilijan työhuo- Valokuvataiteilija Meeri Koutaniemi kahden työnsä välissä Konst Hair & Galleryssä uudenmaankadulla. kuin myös tavalliselle kansalle teattereissa ja erilaisissa tapahtumissa. Kilpeläinen kokee löytäneensä Cajanuksesta samaistumisen kohteen, ja löytää monia yhtäläisyyksiä heidän elämänvaiheistaan, esim. uuden kodin löytäminen Lontoosta ja esiintyminen erilaisille yleisöille. Uteliasta odotusta Kuvataiteilija Heidi Kilpeläinen keskellä yhtä videoteostaan Galleria Hippolytessä. Kuva: Raimo Granberg neeksi ja asunnoksi vajaan kuukauden ajaksi, kun Kilpeläinen siirtää taiteellisen työskentelynsä Lontoosta Helsinkiin. Avajaisiltana Kilpeläinen esitti uuden performanssiteoksen, joka paneutuu 1700-luvulla eläneen, ja ympäri Eurooppaa laajasti matkustaneen suomalaisen ?jättiläisen? Daniel Cajanuksen (1703?1749) elämään. ?Pitkänä Tanelina? ja ?Suomalaisena Jättinä? tunnetun miehen elämä on kiinnostanut taiteilijaa pitkään, kun sukututkimus paljasti sukulaisuussuhteen heidän välillään. Cajanus oli 247,5 cm pitkä!, ja oli 1700-luvulla laajasti tunnettu ympäri Eurooppaa. Hän esiintyi niin kuninkaallisille ja tiedemiehille, Galleria Fogga, Pohjoisranta 8B, esittelee Odotus ?näyttelyssä peräti yhdeksän naisen teoksia. Kiitosta ansaitsee perusteellinen esittelykierros jokaiselle avajaisissa. Anne Nyström kuvaa teoksisissaan vapautunutta, valaistunutta naista, joka kykenee matkustamaan menneeseen ja tulevaan sekä olemaan läsnä tässä hetkessä. ? Elämä avautuu kun alkaa kulkea sitä kohti, hän sanoo. Marileea Järnefeltille luonto on inspiraation lähde, josta kaikki teokset ovat syntyneet. Hän sanoo olevansa kyltymättömän utelias näkemään kauneutta elämän pienissä yksityiskohdissa. ? Yhteistä kaikille maalauksilleni on niiden sisältämä optimistinen asenne elämää kohtaan. Beata Joutsen tekee pääosin värillistä maalauksenomaista taidegrafiikkaa, jossa kukin sarjan vedos on uniikki. Vedokset on tehty useassa kerroksessa, kuten maalauksissa. ? Värit symboloivat tunteita, mielikuvitus elää, ja maailmat ovat Kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa on täyttänyt koko Forum Boxin kaikki tilat isoilla teoksillaan. Kuvassa hän on yhdessä Klovni ?teoksensa (maalaus kankaalle, 2016) kanssa. Taiteilija Kirsi-Marja Perkkiö työnsä Ruusujen uni edessä Kajasteella. Kuva: Hannele Salminen rakentuneet henkilökohtaisten kokemusten ja kulttuurien sekä niiden värimaailmojen kokemisen pohjalta. Kuvia lapsuudesta Lapinlahdessa ?Hiekkamyrsky ja muita kuvia lapsuudesta? on isän ja tyttären yhteisnäyttely Galleria Lapinlahdessa, Lapinlahdentie 1, 2 krs. Villa Eweisin (s. 2005) videot ja valokuvat ovat spontaaneja, tarkkailevia ja keveitä. Osa on syntynyt leikin yhteydessä, osa seuraa sarjallista ideaa. Pääosassa on luonto, sen tarkkailu sekä oman estetiikan etsiminen. Yehia Eweisin (s.1975) valokuvat jatkavat Fotofinlandian voittaneen ?Älä pelkää? -sarjan teemaa. Niihin on tiivistynyt hetkiä, jotka luotaavat paitsi kuvien lasten elämää myös omia muistikuvia lapsuudesta. Galleria Lapinlahti on useista huoneista koostuva avoin nykytaiteen tila, joka poikkeaa hillitystä galleriasta. Siinä näkyy historian kerroksellisuus ja aikakausien jättämät jäljet. Yleisö löysi uuden gallerian hyvin; ensimmäisen 5 kuukauden aikana n. 10 000 taiteen katsojaa ja kokijaa. Sisään mennään Kahvila Lähteen kautta. Galleria on osa Lapinlahden Lähdettä, joka sai tiistaina 24.1. Helsingin Kulttuuritekopalkinnon 2016. Maalauksia kasvomalleista Satu Kiljunen on esitystaiteesta (Jack Helen Brut) mielenkiintoisten uravaiheiden jälkeen kuvataiteeseen siirtynyt visualisti, joka tutkii, mikä on maalauksen ja muodon suhde, miten koemme ja ymmärrämme peruspinnan ja teoksen tilan. Taidegraafikoiden Galleria G, Pieni Roobertinkatu 10, esittelee töitä malleista, jotka ovat tuttuja ihmisiä. ? Kasvot ovat synnyttäneet minussa jonkinlaisen visuaalisen haasteen. Näyttelyteosten lähtökohtina on äitini, kuollut isäni, Gun Lindblom, Ronnie-poikani, Jonas Böckerman ja Carl-Johan Särkinen. Olen aluksi työstänyt savireliefin heidän kasvoistaan. Tästä originaalista olen sitten ottanut kipsivaloksia, joita maalaan öljyväreillä luoden uusia variaatiota. ? Kustakin mallista olen myös maalannut suuren kasvomaalauksen. Olen tietoinen erilaisten maalausteknisten ja rakenteellisten ratkaisujen vaikutuksista teoksieni ilmaisulliseen sisältöön. Kullekin teokselle on muovautunut oma ?toimintastrategia?, jonkinlainen kerroksellinen maalausjärjestys, Kiljunen sanoo ja tuntee olevansa nyt kotonaan, tietoisempi taiteellisesta ?ongelmastaan?, vaikka sama peruskysymys on vaivannut häntä läpi tuotantonnon. Teksti: Risto Kolanen
• Viikot 4-5 ? Nro 2 15 Vuokralle tarjotaan Josa Jäntti Vuokrataan tai myydään AUTOHALLIPAIKKA ?Munkkiniemen Helmestä?, Ritok.t. 4. Totuus on tuntematonta ? ETK:lle ??Kun vasen jalka on kuumassa astiassa ja oikea kylmässä vedessä, niin keskimäärin on hyvä olo = ETK eli 10 %:lla (yli 2.500 ?/kk) eläkeläisistä on jalka kylmässä ja 90 %:lla (alle 2.500 ?/kk) kuumassa. motto: ?menes valittaan nälkääsi, niin lyödään semmonen rätinki, jossa todistetaan, ettei sulla voi olla nälkä? (Linna: Tuntematon sotilas) ETK:n monijäseninen ekonomistien ryhmä on pyöritellyt numeroita niin, että eläkeläisillä menee paremmin kuin koskaan 20 vuoden aikana. Taitetun indeksin ansiosta ? halleluja! Tulee taas mieleen, onko tutkijoilla numeroiden takana ihmisiä? Tällä ETK:n tutkimuksella esim. työtön v. 1996 sai ansiosidonnaista työttömyyskorvausta palkan mukaan. Tämän päivän työtön saa samanlaista korvausta myös palkkansa mukaan, mutta nyt palkka on 88 % korkeampi, joten hänellä menee niin hyvin, että ei kannata etsiä töitä ETK:n laskelmien mukaan? Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 Lämmin, valoisa, automaattiovi kaukosäädöllä. Tied. p. 0500 468 800 Mikko Hemminki Valokuvaamot PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Asustehuolto Ullastiina Veroissa ei ole mukana maksettu alv. Käytännössä rohkenen väittää, että ETK:n väittämä ei pidä paikkaansa. On moneen kertaan todettu, että vv. 1995 ? 2015 palkat ovat nousseet n. 88 %, eläkkeet n. 40 % ja kansanedustajien palkkiot 138 %. (=ETK). Miten ETK voi todistaa silloin, että 60 % silloisesta palkasta laskettu eläke voi olla nyt samalla tasolla. Eivätkö he usko itseensä? Lukekaa alla oleva lainaus suoraan ETK:sta. Aikamoinen ?takin kääntö?! ETK:n Työeläkkeiden indeksisuoja -opus kertoo: ?mitä nopeampaa palkkojen reaalikehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät jälkeen palkansaajien keskipalkkatasosta. Pitkän aikavälin keskimääräisellä reaalipalkkojen kehityksellä, eläkkeen osuus keskipalkasta alenee 10 eläkevuodessa 52 prosenttiin ja 20 vuodessa 45 prosenttiin. Ansiotason reaalinen kehitys tuo eläkkeiden ostovoimaan parannusta, mutta heikennystä eläkkeiden suhteessa ansiotasoon?. Tämä on ETK:n sanaa! Eikö tämä kerro juuri siitä, että vuodesta 1996 (taitettu indeksi) laskee eläkeläisten elintasoa ja samalla kertoo sen, että tuo 60 % palkasta laskettu eläke ei ole enää 60 %:n tasolla. Kuivalainen ei ole havainnut, että kun eläkeläisten toimeentulo on noussut 1995 ? 2015 (20 vuodessa) 36 %, niin palkat ovat ETK:n mukaan nousseet 88 % eli jopa kaksi kertaa enemmän. Rehellisyys pitäisi ottaa käyttöön Rantalan porukassa ? se olisi hyvä ominaisuus ETK :ssa, jonka kulut maksetaan työeläkemaksuilla! Keskiarvo vai mediaani? On itsestään selvää, että keskiarvo antaa ETK:lle mieluisan haetun tuloksen, koska esim. v. 2012 jälkeen eläkkeelle jääneiden palkat ovat isommat ja eläkkeet suuremmat kuin v. 1996 ja sen kautta eläkkeet nostavat keskiarvolaskelmissa eläkkeiden arvon suuremmaksi. Miksi ETK ei voisi laskea eläkkeiden muutoksia erikseen esim. 1996 ? 2006 ja 2006 ? 2015 ja todeta paljonko kauemmin eläkkeellä olleiden eläkkeet ovat muuttuneet alkuperäisestä eläkkeestä eli 60 %:sta silloisesta palkasta? ETK:n tutkimus ei ole uskottava, enkä sotke ETK:n tapaan samaan nippuun kansan- ja takuueläkkeitä, jotka ovat valtion maksamia (joita varten se ottaa lisää lainaa) ? eivätkä ole ansiosidonnaisia etuuksia. Miksi en usko? Kaikista työeläkeläisistä 60 % saa eläkettä alle 1.500 ?/kk ja 30 % alle 2.500 ?/kk sekä 10 % enemmän kuin 2.500 ?/ kk. Ks. ETK:n taulukko alla. Tuon 10 %:n = yli 2.500 ?/ kk joukossa on liliuksia ja olliloita, jotka nostavat mm. keskiarvon korkealle -vaikka heitä on tuo 1 %. Kaikki ryhmät maksavat veroja (enemmän kuin vastaavasta palkkatulosta) ja yhä suurempi osa ? ETK:n tutkimusten vastaisesti tuosta 60 %:n ryhmästä (eläke alle 1.500 ?/kk) joutuu vähitellen turvautumaan sosiaalitukiin. Palkkaindeksi, jota vastaan koko ETK:n tutkijaryhmä on julkaissut hämäykseksi kansanedustajille tämän tutkimuksen, estäisi melko suuressa määrin tämän tukien varassa elävän ryhmän suurenemista. Tämä on vain yksi dynaaminen palkkaindeksin tekijä, joita tämä tutkimusryhmä ei ole koskaan suostunut tutkimaan ? saati julkaisemaan? Kuvitellaan yritys, jossa palkat ovat 1.000 ?, 1.100 ?, 1.200 ?, 1.300 ? ja 100.000 ? (=kaikki/kk). Sen palkat ovat keskiarvolla 2.920 ?/ kk ja mediaanilla 1.200 ?! Jos laskisimme esim. eläkevakuutusyhtiön (VARMA) toimitusjohtajan ja ko. yhtiössä pienimpiä palkkoja saavian keskiarvon, niin ETK sanoisi, että onpa Varmassa kova palkkataso! Jos käytetään mediaanituloa, niin puolet eläkeläisistä elää 1.532 ?/kk alapuolella, siis runsas 700 000. Minusta Sanna Kuivalaisen ja työryhmän olisi tarpeellista perehtyä, mikä ero on keskiarvolla ja mediaanillla! ETK ei vertaa erikseen eläkkeiden korotusta vuosilta 1996-2006 ja 20102015. Miksi? Kuten jo sanoin, on helpompi hämätä koko kauden keskiarvolla 1995-2015 kuin kertoa, mitä kauemmin eläkkeellä olevat ovat menettäneet rahastoihin ETK:n pelkäämän ?eläkepommin? takia (suuret ikäluokat eläkkeelle). Kuten sanoin tuoreilla eläkeläisillä 2010-2015 on ollut suuremmat palkat, niin heidän eläkkeensä ovat myös suurempia ja näin saadaan keskiarvoeläke nousemaan! He ovat maksaneet pidemmän työuransa ja korkeampien palkkojen ansiosta myös korkeampia työleäkemaksuja kasvattaen rahastoja. ETK on myös sotkenut tahallaan työeläkkeet, kansaneläkkeet ja takuueläkkeet sopivasti keskenään. Palkkaindeksi, jota vastaan ETK hyökkää, ei tietenkään voi parantaa kansan- ja takuueläkkeiden tasoa, koska se kuuluu kokonaan valtion päätäntävaltaan (valtio maksaa ? ei eläkerahastot). Miksi ETK ei puhu mitään kansalaisaloitteen palkkaindeksistä? Sehän lisäisi eläkemaksuja vain 300 miljoonalla, jos palkat nousevat 1.6 % , jos ei ? sitäkin vähemmän. Kokonaiseläkemenot v. 2015 25, 3 miljardia + 300 miljardia? , rahastot vuoden 2016 lopussa 184,3 miljardia. Lisäys 2014- 30.9 / 2016 12 miljardia. Nimellinen keskituotto 1997 ? 2015 5,8 % ja reaalinen 4.1 %. (=Tela). Minkä ihmeen takia ETK ja ? yhdistyneet vastustaja - armeijat ? eivät hyväksy kansalaisaloitetta ja palkkaindeksiä ylläolevien lu- ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakunta Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie --- Neste --- Raikan Rauta --- Kiinteistömaailma --- Alepa --- Huoneistokeskus --- Munkkiniemen Yhteiskoulu --- Saga Seniorikeskus --- Ruissalo säätiö --- Apteekki --- Kirjasto --- Nordea --- Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 --- Munkkiniemen Apteekki kujen perusteella. Tuo mainittu 300 miljoonan lisäys eläkemenoihin koskee vain eka vuotta, sen jälkeen eläkkeitä korotetaan aina palkkojen mukaan kumulatiivisesti kuten palkat, bkt jne. Tämä on mahdollista vaarantamatta eläkejärjestelmää, koska korotukset otetaan osasta sijoitustuottoja. Kerron vielä kerran, että tätä piti parhaana koko järjestelmän ?isä? Teivo Pentikäinen (mm. Ilmarisen tj.) ? myös puoliväli-indeksin kokeilun jälkeen v. 1995. Palkkaindeksin elvyttävä ja dynaaminen idea Taitettu indeksi köyhdyttää eläkeläisiä rakenteellisesti, koska ansiotulot nousevat nopeammin kuin eläkkeet suhteessa ansiotason nousuun. Yhteiskunnassamme eläkkeen saajat (työeläkkeet) ovat ainoa ryhmä, joka köyhtyy lainsäädännön mukaan - oikeudenmukaistako? Uuden indeksin käyttäminen toisi lisää verotuoja ja uusia työpaikkoja. Niistä lisää verotuloja ja työeläkemaksuja ilman valtion varoja! Goljat vastaan Daavid eli ETK vastaan Senioriliike ETK:lla on ?pilvin pimein? ekonomisteja ja tutkijoita, jotka laskevat mitä käsketään. Tukena vielä eläkeyhtiöiden suuret tiedostusosastot (samoin TELAn) ja ulko- puoliset maksulliset viestintätoimistot ja sitten vielä valtavat ?hyväveli-keinot? saada mediaan sanomansa perille. Tämä kaikki kustannetaan yhteisesti maksetuilla työeläkemaksuilla!! Sitä vastoin Senioriliikkeellä on muutamia kirjoittajia ympäri Suomea kaikista puolueista. Onneksi televisiossa haastateltiin eläkeläisiä, jotka eivät ole oman elämäntilanteensa perusteella samaa mieltä ETK:n tutkijoiden kanssa. Siinä voi verrata tutkimusryhmän jäseniä, jotka eivät ole päivääkään olleet eläkkeellä jääkiekkoilijoihin, jotka muka tietäisivät, miten formuloissa ajetaan ja päinvastoin. Samalla voin viitata edellisiin blogeihin, joissa lainasin kolumnisti Pekka Seppästä (HS): ?Suomessa esitetään vaikutusvaltaisilla titteleillä (esim. ETK/minun lis.) numeroita siiinä toivossa, että toimittajat välittäisivät ne sellaisinaan lukijoille. Usein tämä onnistuu! (kuten nyt/minun lis.), sillä toimittajilla ei ole aikaa, halua tai kykyä ottaa itse selvää asioista?. Juuri näin tapahtui kaikissa medioissa nyt jälleen! Yksikään media ei antanut reilusti riittäävää puheenvuoroa Senioriliikkeen edustajille? Saman havainnon kuin toimittajissa voi tehdä suuressa osassa kansanedustajia laidasta laitaan! Josa Jäntti Kaikki kuviot Paavo Jauhiainen / ETK + Tilastokeskus
• MunkinSeutu 16 UUSIA TUULIA AUTOKOULUSSA! Kokeilemme uutta B-kurssia, johon kuuluu 10 teoriatuntia ja vähintään 10 ajotuntia. Hinta alkaen 950? + viranomaiskulut Paikkoja rajoitetusti, katso aikataulut ja ilmoittaudu www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Nro 2 ? Viikot 4-5 t y n a a l i T a j s u o v kevätsii pesu! ikkunan ! ä ä s e k i t h Ko Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Siivouspalvelut kilökohtainen avustaja arjen tueksi ja virkistäviin la, jopa yön ajaksi. tajan palvelut. Palvelemme Uudellamaalla yli kymmenen vuoden kokemuksella. Palveluistamme saat ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? Perus-, viikko-, suursiivoukset Yms. Lääkinnällinen kuntoutus Sosiaalinen kuntoutus Haavan- ja avanteiden hoito Korvien huuhtelu Yms. Hoiva- ja henkilökohtaisen avustajan palvelut ? ? Iivisniemenkatu 3, 02260 Espoo Puh. 020 7411 690 ? matkalle ja harrastuksiin Omaishoitajalomitukset ja ? ? Tilapäinen lastenhoito Yms. Tervetuloa tutustumaan Ykköspalveluumme 25.1. klo 12-14 Munkkiniemen Palvelukeskuksen palvelumessuille. Laajalahdentie 30, Helsinki