Viikot 48-49 – Nro 21/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Kiinteistömaailma Munkkiniemi 09 436 3500, munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi, Munkkiniemen puistotie 15, 00330 Helsinki Onko kodinvaihto ajankohtaista? Munkkiniemen tai Lauttasaaren alueelta 3 makuuhuonetta tai huoneet jaettavissa niin, että saa toteutettua 3 makuuhuonetta. Tilaa tulisi olla 90m2 tai enemmän. Toiveissa rauhallinen osoite. Hintaluokka max. 1 000 000€. Soita Janne 040 753 1753, janne.kumpulainen@km.fi Toivealueina Wanha Munkkiniemi, Tiilimäki, Munkkiniemen ranta, Kuusisaari, Kaskisaari tai Westend Kokoa saisi olla noin 100-270m2. Kaikki asuntotyypit käy. 2xwc, 3mh toiveissa. Mikäli erillistalo, omakotitalo tai paritalo niin silloin oma piha erityisen tärkeä. Budjetti max. 1 500 000€. Soita Jussi 040 592 9030 tai jussi. korvenoja@km.fi. Munkkiniemen tai Kuusisaaren alueelta Neljän makuuhuoneen kotia tai ainakin mahdollisuutta toteuttaa neljäs makuuhuone. Lapsiystävällistä taloa. Kerrostalo, rivitalo, paritalo tai erillistalo käy. Minimissään kokoa saisi olla 110m2. Soita Johanna 050 432 6590 tai johanna.lehto@km.fi. Ota yhteyttä, niin keskustellaan kuinka voimme olla teille hyödyksi. Haluatko helpomman ja nopeamman kodinvaihdon? Olemme tehneet vuonna 2020 Munkinseudun käytettujen asuntojen kaupoista vähintään joka 3. * Ka. myyntiaikamme käytetyissä asunnoissa on Munkinseudulla 13 pv/muiden välittäjien ka. 52 pv.* (tutkimusten mukaan lyhyempi myyntiaika tuottaa paremman myyntihinnan). Suositteluprosenttimme on 99%. Soita 09 436 3500 kaikki keskustelut käydään luottamuksellisesti. Etsimme ostotoimeksiannoilla asiakkaillemme, ei välityskuluja myyjälle: Munkkiniemen tai Taka-Töölön alueelta Vähintään 3 makuuhuoneen kotia. Kerrostalo, rivitalo, paritalo tai erillistalo käy. Hissi toivottava. Minimissään kokoa saisi olla 100 m2. Korkea huonekorkeus ja parveke sekä lastenrattaille helppo säilytyspaikka ovat plussaa. Soita Johanna 050 432 6590 tai johanna.lehto@km.fi. *L ä hd e K VK L vä lit tä jä ka up a t 30 10 20 20 Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 EXUVIANCE JOULUTARJOUS ON NYT TÄÄLLÄ! 74€ Paketti Osta Total Correct Hydrate yövoide (Hydrafirm), saat lahjaksi Hydrating Eye Complex -silmänympärysvoiteen (arvo 49 €). Tapiolan keskustassa, senioritalosta 50 m 2 2h,kk,iso lasitettu parveke länteen metsäisin näkymin. 2 krs. Vmh.257.000 eur. Turvallinen ja viihtyisä yhtiö, paljon erilaisia oleskelutiloja. Kaupinkalliontie 3 A (e= E2013) Lisätiedot/esittelyt: Riikka Saarnia p. 040-5022171 tai riikka.saarnia@primalkv.com.
2 Viikot 48-49/2020 • Nro 21 M unkin S eutu Eija Kanniainen-Ikonen Sakari Ikonen Asuntomyyjä, partner Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, partner eija.kanniainen@kahdeksas.fi sakari.ikonen@kahdeksas.fi 0400 602879 0400 465016 Kahdeksas päivä Oy Cygnaeuksenkatu 4, 00100 Helsinki Y-tunnus 2044327-1 KAKSI TEHOPAKKAUSTA YHDEN HINNALLA! * Myymme asuntosi. Asunnon esittely on helppoa, mutta myynti tarvitsee ammattilaiset. Tällöin me tulemme apuun! * Haluatko, että etsimme sinulle haluamasi asunnon. Tee ostotoimeksianto. Jos emme löydä sopivaa kohdetta, niin ei myöskään kuluja! * Vuokraus, haluatko että vuokraamme asuntosi. Etsimme luotettavat vuokralaiset, teemme vuokrasopimukset ja hoidamme vuokravakuuden. Valitse itsellesi markkinoiden helpoin asunnonvaihto! MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Toivota asiakkaillesi tai ystävillesi hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta joulusivuillamme! Toivotukset julkaistaan jouluextrassa viikolla 51. Ota yhteyttä ja varaa paikkasi ajoissa! Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332, kristiina@karprint.fi Riitta Juslin 09 413 97 377, riitta.juslin@karprint.fi Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi, 09-41397300, tilaukset@karprint.fi @kissafani, @ hevosmaailma 5/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Reissukissa tutkii saaret ja niemet Lulu pelasti emäntänsä huumeista Emil rakastaa Emil rakastaa kuvauksia kuvauksia Minä Minä olen olen tähti! tähti! Ragdollin amerikanserkku Ragdollin amerikanserkku Jättimäinen ragamuffin Jättimäinen ragamuffin jo pentuna aika jytky! jo pentuna aika jytky! Eurooppalainen Suomen oma kansalliskissa Nyt valitaan söpöin mirri! 5/2020 7,20 Chia de Gracian Mirva Kettunen: Luonnosta lajinmukaista täydennysravintoa Hevoshieronta ennaltaehkäisee terveysongelmia Syksy tuo kostean kelin iho-ongelmat Ongelmakäytöksen syynä on lähes aina kipu Ritva Lampinen ei luovu unelmistaan: Ratsasti Hangosta Nuorgamiin www.pikkuranska.com • Ulvilantie 19, 00350 Helsinki p. 010 387 6100, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: ma-pe 10.30-16.00 ja la-su 12-17.00. Itsenäisyyspäivän lounas klo 12.00 -16.00 Lounasbuffet 15€/henkilö, sis. runsas salaattipöytä, lohi, hirvi, talon lihapullat sekä lisukkeet ja kakkukahvit. A La Carte menu löytyy myös alk. 20€ /henkilö. Joulupöytä on katettuna LA 12.12. su 13.12. klo 12-16.00 Jouluinen salaattipöytä, laatikot, kinkku sekä jouluinen jälkiruoka hintaan 18€ /henkilö. Toivomme rajoitusten puitteessa pöytävarauksia!! Meiltä löytyy myös erilliset joulumenut www.pikkuranska.com Tervetuloa herkuttelemaan!!
Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea on vuonna 2003 perustettu Suomen Olympiakomitean hyväksymä virallinen huippu-urheiluakatemia. Munkkiniemen yhteiskoulu aloitti Urhea-toiminnan vuonna 2014, ja toiminta sen puitteissa on ollut heti alusta alkaen suosittua urheilevien munkkalaisoppilaiden keskuudessa. – Korislinjan aloittaminen on luonnollinen jatkumo peruskoulun Urhea-toiminnalle, toteaa lajivalmennuksesta vastaava liikunnanopettaja Jari Kolehmainen. SÄÄTILA TÄNÄÄN Kohtalaista vesisadetta, valoisaa. Lämpötila +6°C. Länsituulta 5m/s. Sateen mahdollisuus 65% Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 25. marraskuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 21 SIVU 15 Kylttejä ja tolppia Kaupungeista löytyy aina arvokkaita rakennuksia, monumentteja ja nähtävyyksiä. On kuitenkin paljon muutakin havainnoitavaa, jos niin haluaa. Tässä jutunpoikasessa kiinnitän katseen muutamaan pienimuotoiseen, lähes huomaamattomaan kohteeseen Munkkiniemessä. SIVU 7 M unkin S eutu Helsingin ensimmäinen geolämpölaitos pilottikohteena Helen suunnittelee Helsingin ensimmäistä geolämpölaitosta Ruskeasuolle. Keskisyvää lämpökaivoa käytetään testikohteena uudelle teknologialle. Samalla valmistellaan Suomessa kaupunkioloissa ainutlaatuista 3D-seismistä heijastustutkimusta ja tekoälyn käyttöä tutkimustulosten analysoinnissa. Ruskeasuon pilottilaitoksen kokemuksia ja tutkimustuloksia hyödynnetään Helenin tulevissa geolämpöhankkeissa. Helenin ensimmäisestä geolämpölaitoksesta tehdään pilottikohde, jossa testataan ja kehitetään poraustekniikkaa sekä teknisiä ratkaisuja. Ensimmäisen vaiheen pilottilaitoksen tuotantomäärä on noin 1,8 GWh lämpöä vuodessa, koelämpökaivon syvyys on noin 2 3 kilometriä. SIVU 10 Munkkiniemen yhteiskoulun lukiossa aloittaa koripallolinja syksyllä 2021 Noel ja Noah Piipari Munkkiniemen yhteiskoulusta ovat jo koripallokonkareita. Etelä-Haagan kirjasto remontilla viihtyisäksi olohuoneeksi Etelä-Haagan kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla aivan Haagan peruskoulun ja Haagan puiston naapurissa. Kuva: Marjo Haatainen. Etelä-Haagan kirjasto on suljettu remontin vuoksi 16.11.–29.12.2020. Jo ennestään suosittu helsinkiläiskirjasto pyyhkäisee pölyt yltään ja toivottaa asiakkaat juuri ennen vuodenvaihdetta jälleen tervetulleeksi entistä ehompaan ja valoisampaan tilaan. Kirjastossa tehdään mittavia uudistustöitä ja uusitusta kirjastosta tulee entistäkin viihtyisämpi. Kauniin, 2-kerroksisen kirjaston lastenosasto uusitaan kokonaan ja koko kirjaston pinnat maalataan. Myös uusia valaisimia asennetaan ja vanhoja vaihdetaan. Asiakkaille tulee enemmän istumapaikkoja, kun yläkerrassa sijaitseva palvelutiski puretaan. Myös yleisö-WC uusitaan. – Saamme uusia huonekaluja ja asiakkaiden toivomia oleskelupaikkoja. Alakertaan tulee kaksi pienehköä palvelutiskiä sekä monitoimipiste, jossa on mm. kopiokone. Lainausja palautusautomaateista toinen tulee olemaan esteetön, joten sitä on lastenkin mukava käyttää, kertoo kirjastonjohtaja Lauriina Vilkkonen. Etelä-Haagan kirjaston asiakkaat voivat valita varausten noutopaikaksi minkä tahansa toisen Helmet-kirjaston. Jos vaihtoehtoista noutopaikkaa ei ole valittu, varaukset menevät remontin ajan Pohjois-Haagan kirjastoon. Etelä-Haagan kirjaston palautusluukku ei ole remontin aikana käytettävissä.
4 Viikot 48-49/2020 • Nro 21 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 21/2020 Munkan mummon jupinat Erilaisia Katso sadepisaraa kirkasta, katso tarkkaan sen muotoa. Katso lumikidettä talvella, jääpuikkoa räystäällä. Jääpuikkoa kallion reunalla, tai kotisi ikkunan alla. Katso tarkkaan ihmistä, eläintä, katso kaikkea kaunista. Vaikka niitä kaikkia paljon on, kahta et löydä samanlaista. Kaikki näin on luotu aikanaan, kaikki tää luo rikkautta elämään. Näin kaikki tarkoitettu on maan päällä tääl´ olemaan. Olavi Kylliäinen RUNOPALSTA Tikiajassa Kesällä ostin uuden ruohonleikkurin. Kun vetäisin sen käyntiin, se toimi vähän aikaa. Sitten loppui räksytys. Ei auttanut vaikka kuinka vetäisi narusta. Vein takaisin liikkeeseen. Myyjä otti koneen vastaan ja sanoin, että takuu on vielä voimassa. Jos ette saa kuntoon, pitää minulle toimittaa uusi peli, sanoin. Toimittivat vanhan uudelleen. Ei lähtenyt taaskaan, vaikka kuinka vetäisin. Soitin puhelimella. Kysyin vikaa. Myyjä kysyi olinko avannut bensahanan. En ollut. Sama vika kuin edellisellä kerralla. Harmissani sadattelin ja valitin, ettei ennen ollut leikkurissa bensasäiliön sulkijaa. Ei ollut niin, sanoi myyjä, mutta nyt on. Se siitä sitten! Olen useampaan kertaan ajanut autoni autotallista ulos ja sisään ovenkarmin kautta. Aiempina kertoina olen saanut hankittua automaalia ja olen autoni ovia sutinut itse kuntoon. Hyvä tuli aina! Kerran kysyin autokaupan myyjältä, että näetkö missä sudittu kohta on. Ei ollut aivan varma. Vastaus riitti minulle! Nyt ei saa enää tavallista maalia, vain spraymaalia. Varmaankin tällaisten vanhojen mummojen sutimisen vähentämiseksi. Sen käyttö oli ihan hakuammuntaa. Eristin paikat ja aloin sprayata. Huh, huh, toinen paikka vaihtoi aivan väriä kretliiniseksi, ja toisen paikan maalaus levisi eristeiden yli tuulenpuuskan takia. Lopputulos oli hirveän näköistä sottapyttyä. Onneksi tuttu asentaja tuli hätiin ja autoni on nyt siedettävän näköinen. Parastahan siinä on, että se kulkee! Ei ulkonäköön tule kiinnittää huomiota, sanottiin ennen vanhaan, vaan sisäiseen kypsyyteen. Moni on kakku päältä kaunis, kuorelta kovin sileä, vaan on silkkoa sisässä, akanoita alla kuoren! Laitteiden kunnossapito on kokopäivähommaa. Milloin pitää päivittää torjuntaohjelmia, etsiä uusia kanavia, opetella uusia ohjelmia, vaihtaa pattereita, asentaa kelloja helloihin, radioihin, tietokoneisiin, autoihin jne. Uusien pesukoneiden, leikkureiden, autojen, tietokoneiden, kännyköiden opettelu vie vapaa-ajasta suuren osan. Ennen ei ollut koneita. Kyllä se oli ihanaa. Oli aikaa tehdä sitä, mitä halusi tehdä. Eikä mikään vempain tullut häiritsemään keskittymistä. Jos olisi ylimääräistä rahaa palkkaisin koneiden käyttömiehen kotiini pysyvästi. Joku joka huolehtisi siitä, että kaikki kodinkoneet olisivat aina ajan tasalla. Ah, olisipa nyt putkiremontin jälkeen sillä miehellä käyttöä! Monestihan nämä käyttömiehet nykyisin kuitenkin ovat naisia! Sääli! Pieni silmäpeli piristäisi! Miten tähän on tultu? Tietokoneiden takia, tietty, yleensä vastataan. Ei yksinomaan. Muistan, kun pankkitoimihenkilöt olivat lakossa vuonna 1994. Silloin muistaakseni Björn Wahlroos tokaisi televisiossa, että ihan turhaan te lakkoilette, kohta olette kaikki ilman töitä. Ja niinhän siinä kävi. Useimmat pankkikonttorit lakkautuivat ja henkilökunta jäi työttömäksi. Jo silloin sanoin, että käynee kohta niin, että asiakkaat tekevät kaikki pankkitoimihenkilöiden työtkin. Ja niinhän siinä on käynytkin. Toisaalta ymmärsin tähän tikiaikaan tultaessa, että tikin piti vähentää työn kuormittavuutta. Toisin on käynyt. Aluepysäköintiä hankkiessani kyselin aluepysäköintitunnusta. Ei tikiajassa enää niitä käytetä, kerrottiin. Lappuliisalla on koneella tikitaalisesti kaikki ylhäällä. On ja on. Mutta ajatelkaapa sitä näpyttelemistä -30 asteen pakkasessa! Ensin näpytellään rekkaritunnus ja plarataan listoja. Loppujen lopuksi löydetään sen nimi, kuka omistaa auton. Sitten näpytellään jäisillä sormilla nimi ja pahus meni väärin! Jäisillä sormilla nimet usein menevät väärin helposti. Tarkoituksena kun on katsoa, onko aluepysäköinti maksettu. Ai, ai että pistelee sormia! Ovat ihan tunnottomia! No löytyihän lopulta se maksumerkintä! Kun sen sijaan vanha kunnon paperilämiskä olisi auton tuulilasissa, josta kaikki tuo tieto olisi luettavissa. Pieni vilkaisu vain ja se olisi tikiaikaa nopeampi ratkaisu! Ja terveellisempi! Kyllä kovasti ihmettelen näitä älykännyköitä, hästäkkejä, ja emojita. Eikös noita voisi suomentaa? Olen sen jo aloittanut omalta osaltani: • Digi = Tiki • Hästäkki= Haist täkkiä • Emoji= Emot jiveä • Googleta=Kuu klesana • Älykännykkä= Älys kännis En kyllä ymmärrä noita emoji naamoja! Eiks nämä ympärilläni olevat naamat riitä, kysyn vaan? Elina Kuosmanen P.S. Ostin maalia vetääkseni uudet maalit seiniini. Olenkin tullut toisiin ajatuksiin. Lähdenkin vetämään maalin jonkun talon ulkoseinään. Seuraavalla tekstillä: OLD LIVES MATTER! Rollaattorikansa, tulkaa kaikki mukaan! Influenssarokotusaikoja lisätään 18 800 helsinkiläistä otti influenssarokotuksen ensimmäisen rokotusviikon aikana. Aikoja on varattu jo 45 000. Rokotuksia annetaan 4.12. saakka. Suuren suosion vuoksi influenssarokotuksia jatketaan Jätkäsaaren, Munkkiniemen ja Kustaankartanon rokotuspisteillä 30.11.–4.12. Rokotuksia saa maanantaista torstaihin kello 8–16 ja perjantaina kello 8–15. Ajanvaraus lisäviikolle aukeaa torstaina 19.11. Influenssarokotuksia annetaan lisäksi tulevana lauantaina 21.11. klo 8–16 kaikilla rokotuspisteillä. Rokotusajan lauantaille voi varata tiistaista 17.11. alkaen. Rokotuksia annetaan tänä vuonna vain ajanvarauksella. Asiakkaat ovat antaneet hyvää palautetta muun muassa rokotuspisteiden hyvistä järjestelyistä ja ystävällisestä henkilökunnasta. – Helsinkiläiset ovat varanneet todella hienosti rokotusaikoja. Varattujen aikojen perusteella olemme jo saavuttaneet asettamamme 45 000 henkilön rokotustavoitteen. Rokotteita on varattu kaikille riskiryhmiin kuuluville ja niitä on riittävästi, sairaanhoitaja Minni Minkkinen kertoo. – Valitettavasti suuri suosio on ruuhkauttanut puhelinajanvarausta ja takaisinsoitossa on edelleen viivettä. Me soitamme kuitenkin kaikille takaisin. Jos vain mahdollista, rokotusaika kannattaa varata verkossa, Minkkinen jatkaa. Tänä vuonna koronavirusepidemian vuoksi on erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni ottaa influenssarokotuksen. – Influenssarokote antaa suojaa influenssaa, sen vakavia tautimuotoja ja jälkitauteja vastaan. Rokotus kannattaa ottaa suojatakseen sekä itseään että läheisiään, erikoislääkäri Elina Erra kertoo. – Aktiivisella rokottamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että tuleva influenssakausi jäisi mahdollisimman vaimeaksi, Erra jatkaa. Riskiryhmiin kuuluvat ja heidän läheisensä voivat varata ajan maksuttomaan influenssarokotukseen joko sähköisesti osoitteessa influenssarokotus.hel.fi tai soittamalla arkisin klo 8–16 numeroon 09 310 46300. Suomalaisiset hyväksyvät kanssaihmisten vaurastumisen S uomalaisista 76 prosenttia ei näe väärää siinä, että jotkut yrittävät tehdä niin paljon rahaa kuin rehellisin keinoin vain voivat, käy ilmi elinkeinoelämän valtuuskunta Eva:n arvoja asennetutkimuksesta. Toista mieltä on kaksitoista prosenttia suomalaisista. Suurempi osa suomalaisista hyväksyy (45 %) kuin torjuu (35 %) väittämän, jonka mukaan kaikki hyötyvät joidenkin rikastumisesta, koska rikkaat sijoittavat varojaan uudelleen talouteen. Tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston mukaan suomalaisten ja yhdysvaltalaisten näkemykset ovat yllättävän samankaltaisia, eikä ajatus amerikkalaisesta unelmasta vaikuta olevan suomalaisillekaan vieras. Yhdysvalloissa kuitenkin useampi näkee rikkaiden ansainneen vaurautensa. Yhdysvaltalainen Cato-ajatuspaja esitti samat väittämät kuin EVA aiemmin samana vuonna kyselyssään. Suomalaisten suhtautuminen rikastumiseen on hyväksyvää kaikissa väestöryhmissä, mutta vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat rikastumiseen torjuvimmin. Vasemmistoliiton kannattajista 46 prosenttia yhtyy väittämään, jonka mukaan ei ole väärin, jos jotkut yrittävät tehdä niin paljon rahaa kuin rehellisin keinoin vain voivat. Eri puolueiden kannattajista myönteisimmin väitteeseen suhtautuvat kokoomuksen kannattajat, joista 93 prosenttia yhtyy väittämään. Suomessa varallisuudeltaan rikkaimpaan kymmenykseen pääsi vuonna 2016, kun nettovarallisuus oli yli 485 000 euroa. Tulokset perustuvat 2 036 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 9.10.–22.10.2019. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on tehnyt Yhdyskuntatutkimus Oy. Tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvoja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion Kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan 16.11. Helsingin talousarvion vuodeksi 2021 ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2021 2023. Lopullisesti talousarvion hyväksyy kaupunginvaltuusto. Enemmistö Helsingin kaupunginhallituksessa edustetuista ryhmistä pääsi 11. marraskuuta sopuun vuoden 2021 budjetista. Budjettisopuun pääsivät Kokoomuksen valtuustoryhmä, Vihreä valtuustoryhmä, Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä. Seuraavaksi talousarviota käsitellään kaupunginvaltuustossa 25. marraskuuta. Kaupunginhallitus hyväksyi teknisten palvelujen palvelustrategiset linjaukset ja tavoitetilan 2024. Infrarakentamisen suuria hankkeita hankitaan jatkossa kilpailuttamalla nykyistä enemmän ja pienempiä hankkeita keskitetään Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staralle. Tavoitetilassa Staran tuotannon osuus kaupungin infrarakentamisen kokonaisuudesta on noin 20 %. Yleisten alueiden ylläpidon tavoitetilassa Staran tuotannon osuus kaupungin yleisten alueiden ylläpidon kokonaispinta-alasta on 50 %. Ylläpidon kilpailuttamisen laajentamiseen varaudutaan Staran toimintaa kehittämällä. Korjausrakentamisen pienet hankkeet keskitetään Staralle. Tavoitetilassa Staran osuus rakennustekniikan kokonaisuudesta on noin 20 %. Kaupunkiympäristön toimiala käynnistää tilaamisen tavoitetilaan johtavan kehittämissuunnitelman valmistelun. Stara puolestaan käynnistää kehittämisja tuottavuusohjelman valmistelun. Kaupunginhallitus antoi lausunnon työja elinkeinoministeriölle lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain muuttamisesta. Muutos antaisi työnantajalle oikeuden harkintansa mukaan selvittää työnhakijoiden rikostaustaa myös enintään kolme kuukautta kestävissä palvelussuhteissa. Helsingin kaupunki pitää ehdotettua muutosta hyvänä ja kannatettavana. Helsingin kaupunki uskoo, että lain soveltamisalan muutos estää osaltaan sopimattomien henkilöiden hakeutumista työskentelemään lasten kanssa. Opetusja kulttuuriministeriö puolestaan pyysi kaupungin lausuntoa varhaiskasvatuslain muutoksesta, jolla tarkennetaan päiväkodin henkilöstön mitoituksesta poikkeamisen alaa ja säädetään varhaiskasvatushenkilöstön velvollisuudesta ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista. Ennalta tiedossa olevien poissaolojen lisäksi esitysluonnos koskee myös äkillisistä sairauspoissaoloista johtuvia tilanteita, joihin varautuminen on vaikeampaa. Kaupunginhallituksen lausunnossa todetaan, että laissa tulisi selkeästi tuoda esiin, millaisia mahdollisuuksia kunnalla on tilanteessa, jossa mitoitusta ei voida toteuttaa henkilöstön äkillisen sairastumisen vuoksi. Varhaiskasvatushenkilöstön ilmoitusvelvollisuutta Helsinki pitää tärkeänä asiana, mutta sitä tulisi tarkentaa ja täsmentää. Lisäksi kaupunginhallituksen kokouksessa käsiteltiin lukuisia valtuutettujen ja valtuustoryhmien aloitteita.
5 Nro 21 • Viikot 48-49/2020 M unkin S eutu Kirkollisveroprosentti pysyy yhdessä Helsingissä Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että kirkollisveroprosentti säilyy ennallaan: helsinkiläisten veroprosentti on 1,0 myös vuonna 2021. Veroprosentti on pienimpien joukossa Suomen seurakunnista. – Toimintakatteemme arvioidaan pienenevän tulevaisuudessa reilulla miljoonalla joka vuosi. Kiristyvää taloutta ei paikata ensisijaisesti veroprosenttia nostamalla, sanoo hallintojohtaja Juha Tuohimäki. Noin 330 000 jäsenellään Kirkko Helsingissä on yksi kaupungin suurimmista yhteisöistä. Helsinkiläisten kirkko tuo apua ja toivoa muun muassa ruoka-avulla, perheneuvonnalla sekä yksinäisten, vanhusten ja nuorten ja lasten parissa – kotikaupungin lisäksi myös kansainvälisesti. Kirkko Helsingissä muodostuu 20 ev.-lut. seurakunnasta, joista 17 on suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä. Helsingin seurakunnissa on noin 331 000 jäsentä. Valtakunnallinen Kävelykilometrikisa houkutteli mukaan lähes 2 600 jalankulkijaa. Vaikka osallistujia oli vähemmän kuin viime vuonna, kerryttivät he kilometrejä aiempaa ahkerammin. Jokainen osallistuja käveli keskimäärin lähes 200 kilometriä. Kävelykilometrikisassa 13 kierrosta maapallon ympäri Helsingin seudun liikenne HSL:n ja Liikenneja viestintävirasto Traficomin järjestämään Kävelykilometrikisaan osallistui 547 joukkuetta ja 2 583 kävelijää. Kilometrejä kertyi yli puoli miljoonaa, tarkalleen 513 052. Se on lähes 13 kierrosta maapallon ympäri tai yli 443 kertaa Suomen päästä päähän. Leikkimielisen Kävelykilometrikisan tavoitteena on kannustaa ihmisiä kulkemaan mahdollisimman paljon jalan ja saamaan myös hyötyliikuntaa arjen matkoilta. Yksilösarjan voittajalle Jäken tallaajille kilometrejä kertyi huikea määrä, 2 555. Piensarjassa eli 2–24 henkilön joukkueiden sarjassa voiton vei Rentoivetoi, jonka kahden hengen joukkueessa kumpikin jäsen käveli keskimäärin 783 kilometriä. Yhteensä he kävelivät 1 566 kilometriä. Suursarjassa kisasivat vähintään 25 osallistujan joukkueet. Edellisvuosien tapaan suursarjan voitti Pokemon Go Seniorit, jonka 55-henkiselle joukkueelle kertyi 22 373 kilometriä, keskimäärin 407 kilometriä osallistujaa kohti. Tuloksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https:// kavelykilometrikisa.fi/. Pappi voi olla opportunisti, sanoo Taneli Hassinen ”Kirkko on viestintäorganisaatio”, kuvaa Taneli Hassinen, joka aloitti syyskuun alussa Munkkiniemen seurakunnassa puolen vuoden pastorisijaisuuden. Hänet vihittiin papiksi tämän vuoden kesäkuussa Helsingin tuomiokirkossa. 59-vuotiaalla Hassisella on pitkä kokemus viestintäjohtajana pörssiyhtiöissä sekä yhteisöviestinnän konsulttina. Hänet haluttiin Munkkiniemen seurakuntaankin tukemaan viestintää. Hän tekee yhtenä seurakunnan papeista myös normaalia papin työtä jumalanpalveluksissa ja toimituksissa. – Seurakunta on yhteisö, jossa monenlaiset viestit liikkuvat ihmisten välillä. Ne herättävät usein myös tunteita, sillä olemme elämän ydinkysymysten äärellä. Olemme kosketuksissa myös pyhän kanssa. Vuosikymmenet bisneksen ja viestinnän parissa Hassisen liki 40-vuotisesta työurasta yli puolet kului Finnairin palveluksessa. Tehtävät vaihtuivat rahtivarastomiehestä lähtöselvitykseen ja koulutustehtävistä talousja kriisiviestintään. – Vuosituhannen ensimmäiset kymmenen vuotta oli monella tapaa turbulenssia sekä sisäisten jännitteiden että ulkoisten shokkien vuoksi. Olin usein muotoilemassa Finnairin näkemystä tilanteisiin ja kertomassa niistä medialle. Nyt yhtiö ja koko toimiala on ennennäkemättömässä kurimuksessa. Finnairin jälkeen Hassinen oli rakennuskonserni SRV:n viestintäja markkinointijohtajana sekä sen jälkeen varainhoitoyhtiö Taalerin viestintäjohtajana. Nykyisin hän tekee papin työnsä ohella jonkin verran töitä viestinnän konsulttina eri yhteisöissä. Hänen erityisalanaan on kriisiviestintä. – Ihminen on omassa elämässään aina kokemusasiantuntija. Erityisesti kriisit saattavat ihmisen pohtimaan elämänsä kysymyksiä: kuka minä olen, mistä minä tulen ja minne olen matkalla? – Koin usein Finnairin puolesta mediassa kommentoidessani olevani kansakunnan sielunhoitaja odottamattomissa tilanteissa. Meillä kirkon ihmisillä tulee olla eväät käydä ihmisten kanssa näihin pohdintoihin ja tukea heitä niiden keskellä, Taneli pohtii. Papiksi vanhoilta pohjilta Hassinen opiskeli vasta yli viisikymppisenä akateemisen tutkinnon. Hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 2018 pääaineinaan viestintä ja sosiaalipsykologia. Sen jälkeen hän opiskeli parissa vuodessa myös teologian maisteriksi. – Ajatus pappisvihkimyksestä syntyi, kun huomasin, että siten voisin palvella seurakuntayhteisöämme Verkostoa, joka on Munkkiniemen seurakunnan yhteistyökumppani. Olemme olleet vaimoni kanssa siellä aktiiveina muutaman vuoden. Taneli on papin poika. Hänen isänsä Leino Hassinen oli muun muassa Otaniemessä korkeakoulupappina 1960-luvulla, jolloin Taneli syntyi. – Ensimmäiset kokemukseni jumalanpalveluksista ovat Otakappelista, joka on kivenheiton päässä Munkkiniemestä. Myöhemmin olen elänyt seurakunnallista elämää Karkkilassa ja Vihdissä, joissa isäni oli kirkkoherrana 1960–1980-luvuilla. Välillä hän oli myös Kotimaa-lehden päätoimittajana, mistä juontuu varmasti kiinnostukseni mediaan ja viestintään. Monenlaista tulkintaa uskosta Hassinen kuului perheineen 20 vuotta vapaakirkkoon. Hän palasi Outi-vaimonsa kanssa takaisin luterilaisen kirkon jäseniksi viime vuoden alussa. – Minulla on ollut vuosikymmenten saatossa useampia hengellisiä murroksia. Olen halunnut olla itselleni rehellinen myös seurakuntasuhteen osalta. Pidän rikkautena sitä, että olen nähnyt sisältä päin erilaisia kristillisen uskon tulkintatapoja. Nyt palvelen hyvillä mielin luterilaista kirkkoa. Olen kiitollinen kaikille yhteisöille, joissa olen ollut mukana. Monenlaiset vastuut ovat seuranneet tätä miestä. Hän on ollut leipätyön lisäksi monissa liike-elämän ja kristillisten organisaatioiden hallituksissa. Hän oli 20 vuotta sitten muun muassa perustamassa Keravan kristillistä koulua. – Keravalaisten vanhempien kanssa kaipasimme kristilliseltä arvopohjalta toimivaa kouluyhteisöä. Perusopetuslaki mahdollisti tällaisten koulujen perustamisen. Nykyisin koulu toimii Järvenpäässä, ja siinä on alaja yläkoulussa 200 oppilasta. Hassinen kokee, että elämä on erilaisiin mahdollisuuksiin tarttumista. Muutama vuosi sitten hän opiskeli yhdessä vaimonsa kassa ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi. – Pidän itseäni myönteisessä mielessä opportunistina. Vaikka sanan kaiku on kielteinen, itse pidän sitä positiivisena. Kyse on siitä, minkä hyväksi opportunisminsa käyttää. Totta kai olen halunnut tehdä itseäni kiinnostavia asioita. Taustalla on kuitenkin aina ollut halu auttaa yksilöitä ja yhteisöjä. Munkkiniemen seurakunnassa pastorin sijaisuutta hoitava Taneli Hassinen on paitsi pappi, myös viestinnän ammattilainen. Tuota osaamista on nähty muun muassa sosiaalisessa mediassa julkaistuissa videoissa, joissa hän kutsuu ihmisiä kirkkoon usein pilke silmäkulmassa. – Arkikävely paikasta toiseen on helppo tapa hoitaa peruskuntoa ja parantaa hyvinvointia. Kävelyn voi hyvin yhdistää työ, asiointitai harrastusmatkalle, ja kulkea osan matkasta jalan ja osan joukkoliikenteellä, jos kokonaismatka on liian pitkä käveltäväksi, kertoo HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen. – Koronaepidemian vuoksi etätöihin jääneiltä jää paljon hyötyliikuntaa saamatta, mitä toivottavasti pyritään korvaamaan liikkumalla enemmän vapaa-ajalla. – Säännöllisellä kävelyllä on paljon hyviä terveysvaikutuksia. Jos auton sijaan tekeekin matkan jalan tai yhdistää kävelyn johonkin toiseen kestävään kulkutapaan, on sillä myös merkittäviä päästövähennysvaikutuksia, toteaa Traficomin kehityspäällikkö Elina Uotila. Kävelykilometrikisan teknisenä alustana toimii Pyöräilykuntien verkoston toteuttama pyöräilyn Kilometrikisa.fi-palvelu, joka on räätälöity Kävelykilometrikisan tarpeisiin.
6 Viikot 48-49/2020 • Nro 21 M unkin S eutu PÄIVYRI SUNNUNTAIKSI SEURAKUNNASSA TAPAHTUU VIIKKO 48 KESKIVIIKKO 25.11. Katja, Kaija, Kaisa, Katri, Kati, Riina, Katariina, Kaisu, Kaarina, Katriina TORSTAI 26.11. Sisko PERJANTAI 27.11. Hilkka LAUANTAI 28.11. Heini, Kaisla SUNNUNTAI 29.11. 1. adventtisunnuntai Aimo VIIKKO 49 MAANANTAI 30.11. Antti, Atte, Antero, Andreas TIISTAI 1.12. Oskari, Oskar KESKIVIIKKO 2.12. Unna, Anelma, Unelma TORSTAI 3.12. Meri, Vellamo PERJANTAI 4.12. Airi, Aira LAUANTAI 5.12. Selma SUNNUNTAI 6.12. 2. adventtisunnuntai Itsenäisyyspäivä Niko, Niilo, Niklas, Niki, Niila, Nikolas, Nikolai VIIKKO 50 MAANANTAI 7.12. Sampsa TIISTAI 8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä Kyllikki, Kylli 1. adventtisunnuntai Luuk. 19:28-40 Miten oudolta mahtoikaan näyttää joukko pölyisiä matkalaisia, joiden edellä kulkee naurettavalla pienellä aasilla vaatimaton mies. Aasinvarsa on niin pieni, että miehen jalat laahaavat maata. Hänen seuralaisensa levittelevät vaatteitaan tielle aasin ja ratsastajan eteen. He ovat riemun ja innostuksen vallassa ja huutavat ylistystä Jumalan suurista teoista. Moni varmasti tarkasteli kulkuetta uteliaana. Mistä oikein on kysymys? Oli niitäkin, jotka paheksuivat. Heidän mielestään näky oli nolo ja spontaani tunteenilmaus sopimaton. Olkaa hiljaa, fariseukset hyssyttelivät opetuslapsia, jotka ylistivät Jumalaa. Ei noin saa tehdä. Lapsi ei vielä hillitse itseään, vaan ilmaisee kaikkia tunteitaan vapaasti. Kasvaessamme opimme kontrolloimaan käytöstämme. Opimme mitä on häpeä, kun emme ole toimineet niin kuin toiset ja joudumme silmätikuiksi. Opimme välttämään joukosta erottautumista. Opimme pitämään suumme kiinni, jotta emme vetäisi huomiota itseemme. Opimme olemaan hiljaa silloinkin, kun pitäisi avata suu. Vaikenemme häpeästä, pelosta, mukavuudenhalusta, tottumuksesta. Toisten hyssyttelystä. Ei tehdä tästä nyt numeroa. Jerusalemiin saapuva Jeesus osoitti, että vaikenemisen aika on ohi. Jos ihmiset ovat hiljaa, niin kivet huutavat Jumalan ylistystä. Ja jos ihmiset vaikenevat, niin vääryys huutaa kuitenkin maasta taivaaseen asti. Meillä on lupa ja velvollisuus avata suumme vääryyden edessä. Se vaatii myös omien sokeiden pisteiden havaitsemista. Olenko niin tottunut ja turtunut joihinkin asioihin ja ilmiöihin ympärilläni, etten näe, mikä on pielessä? Onko omassa tavassani kohdella toisia ihmisiä parantamisen varaa? Hoosianna; auta, pelasta! Kuninkaalle osoitettavassa tervehdyksessä yhdistyvät avunpyyntö ja ylistys. Se on huojentunut huudahdus. Vapahtaja saapuu vihdoinkin. Päivi Vähäkangas Kirjoittaja on kirkon ulkoasiainosastolla työskentelevä pappi ja teologian tohtori Taidenäyttely kauneushoitolassa Ullanlinnassa näkyvät erityisesti voimakkaiden värien kautta. Teokset räiskyvät ja ovat täynnä vapautta, eloa ja tapahtumaa. Elämisen koko kirjo on maalattu kankaalle suruineen, iloineen, onnistumisineen, pettymyksineen unohtamatta rakkautta, joka on teoksissa vallitsevasti läsnä. Eteenpäin vievänä voimana Zidan taiteellisessa työskentelyssä toimii halu jakaa taide, musiikki sekä tunteet yleisön kanssa. Medikaalista ihonhoitoa ja Zidan taidetta Ihonhoito Salmi -kauneushoitolan Lauri Salmi on palkittu kauneushoitolayrittäjä, erikoiskosmetologi ja estenomi sekä Exuviance-tuotekouluttaja. Salmi toteuttaa viimeisimmät laitehoidot kuten Hydrafacial-ihonpuhdistuksen, Exuviance Professional hedelmähappohoidot sekä kiinteyttävät radiofrekvenssija LPG Lipomassage -kasvo ja vartalohoidot niin Ullanlinnan hoitolassaan kuin Munkkiniemen Kosmetiikka Helmessä. Lauri tapasi Zidan muutama vuosi sitten hänen konsertissa, josta juttutuokion jälkeen yhteistyö alkoi. Zida esiintyi Salmen kauneushoitolan tapahtumissa laulaen omia pop-laulujaan viulistin ja DJ:n säestyksellä. Nyt yrittäjäkaksikko päätti kokeilla jotakin uutta yhdessä. Zidan upouudet taulut ovat esillä Ihonhoito Salmen kauneushoitolassa. Taide ja kauneus kulkevat käsikädessä, sillä asiakas saa esim. kasvohoidon jälkeen nauttia taiteesta ja tehdä mielikuvamatkan tunteiden valtaan upeiden teoksien parissa. Poikkeusaikojen uusi taidenäyttelykonsepti Moni kaipaa taiteen ja kulttuurin toteuttamista poikkeusaikoina. Salmi ja Zida päättivät kehittää mahdollisuuden taidenäyttelyyn siten, että taiteen ystävä voi varata oman henkilökohtaisen näyttelyajan Ihonhoito Salmen verkkoajanvarauskalenterista. Näin huomioidaan kaikkien turvallisuus ja nautinnollinen näyttelykokemus. Taidetta Kauneushoitolassa By Zida on esillä vuoden loppuun. Varaa oma henkilökohtainen näyttelyaikasi: timma.fi/ihonhoito Ihonhoito Salmi, Pietarinkatu 10, Helsinki. p. 09 611 821 Taidemaalari ja muusikko Sofia Zida on avannut ensimmäisen kauneushoitolassa toteutetun näyttelyn. Zida toteuttaa upeita akryylimaalauksia, joissa hän käsittelee tunteitaan sekä taustaansa Mexicosta. Abstraktitaulut ovat syntyneet intohimosta elämään. Maalauksissa ilmenevät tunteet Ilahduta ikäihmistä joulukortilla Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi. srk@evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Diakoniapäivystys, Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi Facebook: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. Instagram-tilit: munkkiniemensrk, munkinlapsetjaperheet, munkindiakonia. Olemme myös Youtubessa! Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3 Hoosianna-kirkko eli 1. adventtisunnuntain messu 29.11. klo 11, Kuusisalo, Valtonen, Lamminen. Messun jälkeen Eeva-Liisa Rantasuomela (Suomen Lähetysseuran lähetti) kertoo naisten ja lasten tilanteesta Angolassa. Lasten ja perheiden adventtihartaus su 29.11. klo 17, varhaiskasvatustiimi. Hartauden jälkeen jaossa iltapalaeväät. Joulukonsertti ke 2.12. klo 19. Oopperalaulajat Petri Lindroos, basso, Kristian Lindroos, baritoni, pianistina kapellimestari Kalle Kuusava. Vapaa pääsy, käsiohjelma 15 euroa. Noin 45 minuutin pituinen konsertti sisältää tunnetuimpia joululauluja, joista osa on sovitettu duetoiksi. Maksimiosallistujamäärä 200 hlöä. Nuortenillat keskiviikkoisin klo 18 Kari-kerhotilassa. Kirkko auki tiistaisin ja torstaisin klo 10.30–13.30. Tervetuloa levähtämään ja hiljentymään. Ti 24.11. tarjolla on paitsi pieniä juttuhetkiä, myös valoa arkeen – saat kirkosta kynttilän mukaasi. Ilta tulilla to 26.11. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Nuotiotunnelmaa kotinurkilla. Otathan omat paistettavat mukaan. Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Levollisuuden messu la 5.12. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa saarnan tilalla mietiskelyhiljaisuus. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen messu su 6.12. klo 11, Ronny Thylin, Taneli Hassinen, Senni Valtonen. Klo 13 seppeleenlasku sankarihaudalle Gert Skytten puistossa, Hassinen. Verkoston jumalanpalvelukset sunnuntaisin Munkkiniemen kirkosta ovat toistaiseksi seurattavissa vain verkkolähetyksenä. Etkolähetys alkaa 16.30, messu klo 17 osoitteessa www.verkosto.net Lasten joulupolku ennakkovarauksella ma 7.12., lähdöt klo 9.00, 9.30, 10.00 ja 10.30 Munkkiniemen kirkon pihalta. Lapsella on oltava oma aikuinen mukana. Varaa paikka: leena.eronen@evl.fi Sibeliuksen seurassa -konsertti ma 7.12. klo 18. Sibeliuksen sävellyksiä Minna Lammisen (laulu) ja Senni Valtosen (piano) esittämänä. Ohjelmistossa on sekä pianoteoksia että yksinlauluja pianosäestyksellä. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e. Maksimiosallistujamäärä 100 hlöä. Lapsiperheiden kerhot: Koronaepidemian vuoksi käytössä on toistaiseksi ennakkoilmoittautuminen ensilapsikerhoon ma klo 15–16.30 sekä avoimeen päiväkerhoon to klo 15–16.30, osallistumisrajoitus 10 perhettä, ilm. leena. eronen@evl.fi. Maanantain avoin päiväkerho klo 9.30–11.30 kokoontuu toistaiseksi ulkona. Luontopäiväkerho yli 2-vuotiaille ti, ke ja to klo 9–12. Kerhoon on ennakkoilmoittautuminen, vapaita paikkoja ja lisätietoa voi kysyä rauna.mannermaa@evl.fi. Suosittelemme vahvasti maskin käyttöä kaikessa toiminnassamme! Muu ryhmätoiminta on toistaiseksi tauolla sekä Munkkiniemessä että Munkkivuoressa. Huomaathan, että toimintaan voi tulla muutoksia koronaepidemian vuoksi. Saat ajantasaisimmat tiedot toiminnasta infonäytöiltämme, verkkosivuiltamme tai sosiaalisesta mediasta. Munkkiniemen seurakunta kutsuu kaikki mukaan valtakunnalliseen Siskot ja Simot ry:n Joulupostia ikäihmisille -kampanjaan. Seurakunta toivoo laajaa osanottoa, jotta mahdollisimman moni ikäihminen saisi tänä vuonna lämpimät joulun toivotukset. Alueella on runsaasti ikäihmisiä, useita vanhusten palvelutaloja ja paljon kotihoidon asiakkaita. Kortti voi olla ostettu tai itse tehty, ja siihen voi kirjoittaa oman joulutervehdyksensä tai toivottaa vaikkapa onnellista päivää. Kielenä voi olla suomen lisäksi olla myös ruotsi, saksa, venäjä, englanti tai jokin muu kieli. Kortit palautetaan eteenpäin toimitettavaksi Munkkivuoren ja Munkkiniemen kirkoille 12.12. mennessä. Kortit voit tiputtaa seurakuntatalon postiluukusta tai antaa työntekijälle esimerkiksi keskiviikkoisin kello 14-17 tai torstaisin kello 17-19. Munkkiniemen kirkolla kortit voi jättää Verkoston postilaatikkoon. Jos näet kirjastossa keräyslaatikon, voit käyttää myös sitä. Helsingin kaupunki jakaa keräyslaatikon kortit eteenpäin. Seurakunta toteuttaa kampanjaa yhteistyössä kaupungin kanssa. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Siskot ja Simot ry toteuttaa keräyksen tänä vuonna 8. kertaa.
7 Nro 21 • Viikot 48-49/2020 M unkin S eutu Veli-Matti Hynninen Hyvin sanottu on puoliksi tehty Keskustelin näyttelijä Seela Sellan kanssa silloin, kun neljä vuotta sitten Donald Trump oli juuri valittu amerikkalaisten presidentiksi. Aiheemme ei liittynyt mitenkään tuohon vaaliin, mutta ajankohtaisuus innoitti puhumaan Trumpista. Merkitsin muistiin mitä Seela Sella silloin sanoi: ”Näyttelijä ei näyttele vaan näyttää, eli näyttelijä on näyttäjä.” Ja sitten Seela Sella jatkoi: ”Tuntuu ettei Donald Trump oikein tiedä mikä hän on.” Ensi alkuun alkoivat vedonlyönnit ja veikkailut siitä miten pitkään Trump pysyy vallassa. Monet olivat varmoja ettei kansa siedä täyttä nelivuotiskautta. Toisin kävi. Ehkä nyt voisi toistaa Seela Sellan lausunnon: ”Trump ei oikein tiedä mikä hän on.” Helsingin Sanomien Washington-kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner kysyy miten Trumpin valheisiin pitäisi suhtautua? Trump ei ole koskaan antanut totuuden tai tosiasioiden häiritä. Berner muistuttaa, että Trump on läpi poliittisen uransa kylvänyt epäluuloa ja kyseenalaistanut demokraattisesti valitun vallan oikeutuksen. Joe Biden turvautuu vanhaan hyväksi koettuun totuuteen, ei pidä provosoitua eikä ryhtyä oikomaan vaan ”pitää olla niinkuin ei oltaiskaan.” Joe Biden ei kommentoi Trumpin edesottamuksia laisinkaan. Pahin mitä toiselle ihmiselle voi osoittaa on se, ettei lainkaan reagoi mihinkään, eikä toinen saa kunniaa olla edes reagoinnin arvoinen. Tämän joutuu moni julkisuuden henkilö, pappi tai poliitikko tuon tuosta kokemaan. Reagoiminen, herätää henkiin väärämieliset väitteet ja pahentaa tilanteen. Barack Obama joutui Bidenin lailla kuulemaan väitteitä, ettei ollut laillinen presidentti. Ei ole mitään varmuutta etteivätkö samat trumpilaiset herjat jatkuisi loppumattomiin. Joe Biden toimii viisaasti elämällä normaalia elämää ja jättämällä vastaamatta kiukutteluihin ja törkypuheisiin. Tämä neuvo on tarpeen myös Suomessa. Ylen käynnistämä _Hyvin sanottu Bra sagt-_hanke_ _pyrkii kohentamaan suomalaista keskustelukulttuuria. ”Ei kukko käskien laula”-sanonta muistuttaa ettei parannusta saada käskyttämällä aikaan vaan harjaantumalla ja sitoutumalla uusiin sanavalintoihin ja käytöstapoihin. Ei käskemällä, vaan arvostamalla kunnioittavaa puhetapaa, myös käytöstavat voivat parantua. Presidentti, Palloliitto ja Puolustusvoimat ovat jo antaneet tukensa hankkeelle. Nyt seurakunnat, kirkkoja uskonnolliset yhteisöt voisivat osaltaan osoittaa korotettua arvostusta taidolliselle sanankäytölle. Jo pelkästään saarnaamalla kauniisti, käyttämällä kirjakieltä sävyisästi ja kunnioittamalla jokaista kohtaamaansa ihmistä lempeästi syntyy hyvää jälkeä. Sanankäyttö kertoo aina arvostuksesta tai sen puutteesta. Ei pidä pelätä valehtelijoita, ääriryhmien harkitsemattomia solvauksia ja vihaista aggressiota, vaan on vastattava sävyisyydellä ja kärsivällisyydellä huonosti käyttäytyvien puolueiden ja trumpilaisten hölötyksen halveksiviin iskuihin. Kauneimmat joululaulut lauletaan siellä missä sanat täyttyvät lempeydestä, rakkaudesta ja kiitoksesta. Kaikki kunniakas on harvinaista (Omnia praeclara rara). Kylttejä ja tolppia Perinteinen kieltotaulu jossain Munkinseudulla. (Kuvannut Kai Wickström 60-luvulla.) Laitos koirien tarpeille: kyltti ja puutolppa kivikehän sisällä. Taksitolppa 2020. Rakuunanpuistoon unohtunut kylttivanhus ei enää runoile. Tämä runokyltti oli varmaan kunnostettu jossain vaiheessa, kun oli näin hienossa kuosissa vielä kymmenen vuotta sitten Munkinpuistossa. Sittemmin kadonnut paikalta. Kaupungeista löytyy aina arvokkaita rakennuksia, monumentteja ja nähtävyyksiä. On kuitenkin paljon muutakin havainnoitavaa, jos niin haluaa. Tässä jutunpoikasessa kiinnitän katseen muutamaan pienimuotoiseen, lähes huomaamattomaan kohteeseen Munkkiniemessä. Noin 60 vuotta sitten alkoi Helsingin puistoalueille ilmestyä kylttejä, joissa ohjeistettiin kulkijoita runomuotoisesti. Lorut oli riimitellyt Mikko Pitkäniemi toimiessaan Helsingissä kaupunginmetsänhoitajana. Pitkäniemellä oli hyvä vainu myös alansa esteettiseen ulottuvuuteen. Tauluja on vuosien kuluessa ollut ainakin kahta eri tyyppiä, uudemmat keltapohjaisia. Itse muistan paremmin ruskeapohjaiset taulut. Yhden sellaisen kuvasin vuonna 2010 Munkinpuiston perukoilla, ihan Ritokalliontien tuntumassa. 70-luvun innovaatioihin kuuluivat koirien käymälät eli pissapylväät, alunperin hiekka-alustalla. En tiedä minne muualle niitä sijoitettiin mutta Munkkiniemen puistotielle ainakin ilmaantui kaksi. Toinen niistä, lähempänä Laajalahden aukiota, on yhä pystyssä. Toisesta on jäljellä vain reunakiveystä. Näihin pissatolppiin liittyy yksi nolonpuoleinen henkilökohtainen muisto. Naimisiin jo ehtinyt veljeni asui tuolloin 70-luvulla myös Munkkiniemessä perheineen, johon kuului Honey-koira. Niinpä ulkoilutimme joskus yhdessä koiriamme ja naureskelimme epäuskoisina uusia koirille tarkoitettuja mukavuuslaitoksia. Tulin luvanneeksi omalle sekarotuiselleni porilaisen nakkikioskilta aina, jos se asioi kyseisten tolppien juurella. Eikö mitä, koira alkoi hyvinkin usein nostaa jalkaansa juuri niiden luona. Ylimääräisten varojen puutteessa jouduin nopeasti ja vähin äänin unohtamaan lupaukseni. Entäpä kaikkien tuntema kulttuuri-ilmiö, taksitolppa? Piti oikein mennä Munkan taksiasemalle tarkastamaan tilanne. En kuvitellut sieltä puhelinta löytyvän eikä luuria tosiaan enää olekaan. Tolpassa on kuitenkin vielä puhelimen paikka ja suojusrakenne: taksiaseman puhelimen muistoraunio. Veli-Pekka Salminen Raitioteiden pysäkkeihin ja jalankulun ylityspaikkoihin suunnitellaan muutoksia Helsingin kaupunki suunnittelee muutoksia raitiotiepysäkkeihin ja jalankulkijoiden radan ylityspaikkoihin. Suunnittelun tavoitteena on tarkistaa nykytilaa ja tehdä muutoksia mm. raitiotiepysäkkien järjestelyihin, kuten poistaa joitakin hiljaisempia pysäkkejä, pidentää pysäkkejä ja siirtää muutamia pysäkkejä vaihtopaikkojen parantamiseksi. Lisäksi ajatuksena on tuoda uudenlaisia jalankulkijan ylityspaikkoja, joissa jalankulkija väistää raitiovaunua ylittäessään kiskoalueen. Toimenpiteet ovat osa vuonna 2018 hyväksytyn raitioliikenteen kehittämisohjelman toimeenpanoa. Pysäkkien välinen etäisyys vaikuttaa merkittävästi joukkoliikenteen nopeuteen. Kantakaupungin raitioverkolla pysäkkejä on tiheästi, minkä ansiosta kävelymatkat ovat lyhyitä, mutta raitioliikenne on verrattain hidasta. Raitioteillä on tällä hetkellä 131 pysäkkiä, joista ehdotetaan poistettavaksi ensi vaiheessa 8 pysäkkiä ja myöhemmin katuremonttien sekä raitiotiehankkeiden yhteydessä noin 12 lisää. Kantakaupungin asuinalueilla pysäkkiverkko säilyy kuitenkin tiheänä. Tulevaisuudessa pikaraitioliikenteen käyttöön tulevilla osuuksilla pysäkkivälejä pidennetään enemmän. Pysäkkejä myös siirretään vaihtoyhteyksien kannalta parempiin sijainteihin ja kapeita sekä lyhyitä pysäkkilaitureita parannetaan. Raitiotien ylittäviä liikennevalo-ohjaamattomia suojateitä muutetaan uudenlaisiksi ylityspaikoiksi, joissa jalankulkijan tulee väistää raitiovaunua ennen kiskojen ylittämistä. Ehdotettuja ylityspaikkoja tulisi noin 80 paikkaan eri puolille kantakaupunkia. Ylityspaikassa on aina turvallinen tila, jossa kävelijä voi seistä ajoratojen ja raitiotien välissä. Monille tuttu olemassa oleva esimerkki ylityspaikasta on Stockmannin edusta Aleksanterinkadulla, jossa jalankulkijat kulkevat raitiotien yli joustavasti mutta raitiovaunuja varoen. Suunnitelmista on avattu kysely kaupunkilaisille osoitteessa: kerrokantasi.hel.fi. Kysely on auki 29.11.2020 asti. Kyselyssä on lisätietoa suunnitelmista, karttakuvia muutoksista ja suunnitelmista voi antaa palautetta. Muutosten toteutus ja aikataulu Toimenpidekokonaisuus menee päätöksentekoon kaupunkiympäristölautakuntaan vuoden 2021 alkupuolella, minkä jälkeen muutoksia voidaan alkaa toteuttaa. Osa toimenpiteistä voidaan toteuttaa erillisinä liikennejärjestelyinä ja osa muutoksista tehdään tulevien katuremonttien ja uusien raitioteiden rakentamisen yhteydessä. Heti mahdolliset toimenpiteet toteutuvat noin 1-3 vuoden aikajänteellä ja muihin hankkeisiin sidotut muutokset 2020-luvun kuluessa. Näitä hankkeita ovat mm: • Helsinginkadun, Runeberginkadun ja Caloniuksenkadun remontti (2021-2022) • Mannerheimintien remontti (2023-2024) • Mäkelänkadun remontti (20252026) • Kruunusillat-hanke (2021-2026) • Kalasatamasta Pasilaan-raitiotiehanke (2021-2024) • Vihdintien pikaraitiotien ja läntisen kantakaupungin raitiotien rakentaminen (n. 2025 alkaen) • Viikki-Malmi-pikaraitiotien rakentaminen (n. 2027 alkaen) • Helsingin yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin rakentaminen
8 Viikot 48-49/2020 • Nro 21 M unkin S eutu Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 010-alkuisiin numeroihin 0,0835 €/puh + 0,06 €/min ja matkapuhelimesta 0,0835 €/puh + 0,1717 €/min (alv. 24 %). www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. HOIDAMME ASUNTOKAUPPASI LUOTETTAVASTI JA AMMATTITAIDOLLA. OTA YHTEYTTÄ! HUONEISTOKESKUS OY | LÄNSI-HELSINKI Valimotie 9, 00380 HELSINKI, p. 020 780 3640, lansi-helsinki@ huoneistokeskus.fi SUUNNITTELETKO ASUNNON MYYNTIÄ? SOL Pesula Munkkivuori p. 040 779 7205 www.sol.fi Pesula Munkkivuori SOL Pesulan lahjakortti Lahjaksi ihmiselle, jolla on kaikkea! Lisävuosia kotona oikeilla apuvälineillä Positiivisella mielellä kulkien Nyt voit tutustua eri soittimiin: Lapsille (6-10v): 6 x 15 min yksilötunti, yhteensä 100,Voit valita esim 2 x piano, 2 x rummut,2 x kitara (myös ukulele ja viulu) puhelin 050 68112 www.muce.fi Täytä oppilaskaavake nettisivulla ja kirjoita viestikenttään TUTUSTU6X Musiikkikoulu Munkkivuoren Ostarilla Kukapa ei haluaisi asua kotona mahdollisimman pitkään. Apuvälineitä ja huonekaluja arkea helpottamaan on jo aimo valikoima, mutta missä niitä pääsee kokeilemaan ja vertailemaan? Ettonet oy tarjoaa henkilökohtaista palvelua ja myymälätilat, joissa tuotteisiin voi tutustua kiireettä. Neuvontaa saa myös puhelimitse ja sähköpostitse. Ettonetin tuotteet ylläpitävät toimintakykyä ja lisäävät turvallisuutta – motto kuuluukin ”terveyttä tukien”. Valikoiman ytimenä ovat senioreille suunnitellut välineet sekä toisaalta kuntoa ja hyvinvointia ylläpitävät tuotteet kaiken ikäisille. Hyvä fyysinen kunto kun luo edellytykset pysyä aktiivisena pidempään. Kotona voi itseään huoltaa näppärästi vaikkapa hierontapalloilla ja -rullilla, vastuskuminauhalla, tasapainolaudalla ja pienellä polkulaitteella. usein senioreiden tuotteiksi, mutta kireät pullonkorkit saa kuka tahansa helpommin auki näppärällä avaajalla. Tukisukat saat jalkaan ilman tuskailua sukanvetolaitteella. Lukuteline puolestaan säästää käsiäsi, suurennuslasi valolla näyttää pienenkin tekstin. Lääkkeettömän kivunhoidon suosio kasvaa tasaisesti. TENS-sähköterapialaitteet ja kipulaastarit ovat helppokäyttöisiä ja auttavat monia lihasja nivelkivuissa, päänsäryssä sekä lihasten rentouttamisessa. Kalusteissa Ettonet satsaa toiminnallisuuden lisäksi esteetHyvää huomenta – uusi päivä alkaa! Hei – mukava nähdä taas! Saitko iloisen tervehdyksen kun saavuit tänään työpaikalle tai tapasit ystävän ostarilla? Ilmapiiri muodostuu juuri sellaiseksi jonka me kukin mukanamme tuomme. Vaikka meillä olisi kuinka väsynyt olo tai murheita niin aina voi yrittää olla positiivinen. Hyväntuulinen ihminen kerää ympärilleen muita hyväntuulisia ihmisiä ja näin kaikkien mieli kevenee ja arjen askareet tuntuvat hieman helpommilta. Kun haaveilen joskus jonkin uuden asian onnistuvan niin vaimoni saattaa tokaista, että ‘pessimisti ei pety’. Niin – huomaan, että olen välillä sellainen taivaanrannan maalari ja ehkä liiankin toiveikas. Elämän realiteetit ovat toki mielessäni, mutta haluan ajatella asioiden järjestyvän, tavalla tai toisella ja haluan kulkea eteenpäin positiivisella elämäntavalla. Positiivinen kasvatus on tänä syksynä noussut monien opettajien työvälineeksi. Positiivisen kasvatuksen ydin on lapsen tai nuoren empaattinen kohtaaminen. Kun lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi sekä saa tarpeeksi läheisyyttä, vähentää se lapsen pahaa oloa ja stressiä. Tällöin hänen on mahdollista säädellä tunteitaan ja oppia uusia asioita ja taitoja. Tämä toimii myös meillä aikuisilla. Esimerkiksi uuteen työtehtävään opastus sujuu parhaiten kun mukana on hieman huumoria ja tuota positiivisuutta ja myötätuntoa. Me aikuisetkin tarvitsemme huomiota ja hyväntuulisia kanssaihmisiä ympärillemme. Positiivisuus on eräänlainen polku jota kulkien luomme parempaa huomista ja hyvinvointia. Saamme positiivista virtaa toisiltamme ja vahvistumme kohtaamaan myös ne huonot päivät, joita ihan varmasti tulee. Kun seuraavan kerran tapaat työkaverin tai ystävän, Apuvälinesaralla Ettonetilla on ratkaisuja esimerkiksi kaatumisia ehkäisemään: sisäja ulkorollaattoreita, kävelykeppejä piikillisellä kumilla, helposti puettavia tarrajalkineita sisäja ulkokäyttöön sekä liukuestesukkia. Nykyrollaattorit ovat useimmiten kevyitä ja helposti kokoontaitettavia! Hittituote lumessa ja jäisellä tiellä ovat kotimaiset liukuestekalossit – ne on varta vasten kehitelty Suomen liukkaisiin talviin! Jalkojen hyvinvointiin löytyy monenlaisia tuotteita tukisukista kiristämättömiin sukkiin ja niveltukiin. Käteviä pienapuvälineitä on saatavilla mm. ruokailuun, pukemiseen, lukemiseen ja hygieniaan. Keittiön apuvälineet mielletään RE/MAX Diili Asuntodiili LKV Oy Raumantie 1, Munkkivuoren Ostoskeskus 00350 Helsinki, puh. 0400 275 635 diili@remax.fi Erik Mustonen Valokuvaaja p. 040 701 6861 Anne Peltonen Kiinteistösihteeri p. 044 019 9123 Paula Saarimaa Buukkari p. 0400 157 248 Gautam Sarin Myyntineuvottelija p. 041 530 9363 Sanna Nummela Myyntineuvottelija p. 045 319 4538 Matti Kaminen Myyntineuvottelija, MBA p. 040 410 2285 Joanna Sortti Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV p. 045 127 6358 Marja Repo Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV, YTM p. 040 556 9897 Tarja Takkinen-Hirvi Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV p. 0400 429 190 Kristiina Diomin Toimitusjohtaja Ylempi kiinteistönvälittäjä Kaupanvahvistaja p. 0400 201 444 Tee elämäsi asuntokauppa, tee RE/MAX Diili! Palvelemme sinua Munkkivuoren ostarilla, asiantuntevasti ja vahvalla draivilla. Meiltä löytyy ratkaisu asumiseesi! Tule tutustumaan tai tilaa kotikäynti, totea taitomme ja tee RE/MAX Diili, elämäsi asuntokauppa!
9 Nro 21 • Viikot 48-49/2020 M unkin S eutu Olemme avoinna 24 h Tervetuloa ostoksille silloin, kun sinulle parhaiten sopii. S-market Munkkivuori palvelee joka päivä vuorokauden ympäri. S-market Munkkivuori Raumantie 1, 00350 Helsinki Terveys on hyvinvointisi kulmakivi ? pidä siitä huolta Lääkkeettömän kivunhoidon suosio kasvaa tasaisesti. TENS-sähköterapialaitteet ja kipulaastarit ovat helppokäyttöisiä ja auttavat monia lihasja nivelkivuissa, päänsäryssä sekä lihasten rentouttamisessa. Kalusteissa Ettonet satsaa toiminnallisuuden lisäksi esteetta säädellä tunteitaan ja oppia uusia asioita ja taitoja. Tämä toimii myös meillä aikuisilla. Esimerkiksi uuteen työtehtävään opastus sujuu parhaiten kun mukana on hieman huumoria ja tuota positiivisuutta ja myötätuntoa. Me aikuisetkin tarvitsemme huomiota ja hyväntuulisia kanssaihmisiä ympärillemme. Positiivisuus on eräänlainen polku jota kulkien luomme parempaa huomista ja hyvinvointia. Saamme positiivista virtaa toisiltamme ja vahvistumme kohtaamaan myös ne huonot päivät, joita ihan varmasti tulee. Kun seuraavan kerran tapaat työkaverin tai ystävän, Pihlajalinnassa saat nopean ja turvallisen avun terveyspulmiin. Vastaanottomme palvelevat normaalisti, monet asiat ratkeavat myös puhelimitse tai etälääkärillä. Terveys on hyvinvoinnin kulmakivi, josta kannattaa pitää hyvää huolta. Yksi osa tätä on käydä lääkärissä silloin, kun sen aika on. ? Meille on turvallista tulla, onpa kyseessä pitkäaikaissairauden kontrolli, murtuma, äkillinen särky tai muu oire, sanoo Pihlajalinnan päivystyksen vastaava lääkäri Risto Rapila. Turvallista asiointia Pihlajalinnan vastaanotolle voi tulla levollisella mielellä. ? Kiinnitämme erityistä huomiota hygieniaan. Henkilökuntamme on töissä vain täysin terveenä, pesemme käsiä usein ja esimerkiksi asiakkaan ja potilaan kättelystä on toistaiseksi luovuttu, Rapila sanoo. Mikäli asiakkaalla on flunssaa, nuhaa, kurkkukipua, yskää, lihassärkyä, kuumetta tai äkillisen vatsataudin oireita, hänet ohjataan eri tiloihin kuin muut asiakkaat. Koronatestit tehdään joko lääkärikeskusten läheisyydessä olevissa testauspisteissä tai lääkärikeskuksissa erillisissä testaustiloissa, joten mahdollisen koronan tartuntavaaraa muihin asiakkaisiin ei ole. Kontrollikäyntiä ei kannata perua Risto Rapila painottaa, VALOISAA ADVENTIN AIKAA! Katso joulunajan tapahtumat verkkosivuiltamme: helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi MYYMÄLÄT: Munkkivuori, Kannelmäki ja Ruskeasuo VERKKOKAUPPA JA YHTEYSTIEDOT: www.ettonet.fi ASIAKASPALVELU: 040 242 1166 turvajakkarat seniorituolit kirja-/tablettituet ostoskärryt liukuestesukat/ Back on Tracklämpötekstiilit tarrakiinnitteiset -tossut kotimaiset jalkineet JA PALJON MUUTA... PARHAAT LAHJAIDEAT Vesityyny Mediflow että erityisesti pitkäaikaissairauksien hyvästä hoitotasapainosta on tärkeä pitää kiinni myös nyt. Tämän takia esimerkiksi kontrolliaikoja ei kannata perua. ? Tämä pätee niin reumaan, sydänsairauksiin, astmaan kuin esimerkiksi mielenterveyssairauksiin. Jos hyvä hoitotasapaino pääsee horjumaan, tilanteen korjaaminen voi olla työlästä ja kuukausien tai vuosien työ hyvän tilanteen saavuttamiseksi valua hukkaan, Rapila muistuttaa. Jos perinteiselle vastaanottokäynnille tuleminen mietityttää, voi ennestään tutun lääkärin kanssa usein asioida puhelimitse tai varata ajan etävastaanotolle. Esimerkiksi monet diabetespotilaat asioivat jo nyt etäyhteyden avulla lääkärinsä kanssa ja käyvät laboratoriokokeissa etälääkärin kirjoittamien lähetteiden mukaan. Moni asia hoituu etänä Etävastaanotolla voi hoitaa myös monia kertaluonteisia vaivoja, kuten virtsatietai silmätulehduksen. Korvaja poskiontelotulehdukset vaativat edelleen perinteisen vastaanottokäynnin, etävastaanotolla ei kirjoiteta myöskään unitai psyykelääkkeitä. Etävastaanotolle voi hakeutua kahdella tavalla: varaamalla ajan tietylle lääkärille Pihlajalinnan verkkoajanvarauksesta tai asiakaspalvelusta tai ottamalla yhteyttä lääkäriin ilman ajanvarausta Pihlajalinna-terveyssovelluksen kautta. Pihlajalinna-terveyssovelluksen kautta tavoitat lääkärin joka päivä klo 7?23, ja sen voit ladata puhelimeesi App Storesta tai Android-laitteille Google Playsta. tisyyteen. Tavallista korkeampia nousuapu-, puuja nojatuoleja on monia malleja eri verhoiluvaihtoehdoilla. Turvajakkaran avulla pääset kurottamaan ylähyllyille horjahtamatta. Moottorisänky nousutukineen on suosittu apu sängystä nousemiseen. Suihkutuolit ja -jakkarat ovat hyödyllisiä varusteita pieniinkin pesutiloihin paljaaseen jalkaan laitettavat pitosukat pitävät sinut pystyssä liukkaalla niin kylpyhuoneessa kuin uimahallissakin. Myymälät Munkkivuori: Munkkivuoren ostoskeskus, Raumantie 1 (alakerta), puh: 040 0125320 Ruskeasuo: Tenholantie 10 A (katutaso), puh: 040 5111118 Kannelmäki: Kauppakeskus Kaari, 1. krs, itäpääty, puh: 044 2421166 VERKKOKAUPPA JA SÄHKÖPOSTI: www.ettonet.fi / info@ettonet.fi kysy mitä hänelle kuuluu. Toivotaan, että pian saamme taas luvan halata! Tuota aikaa odotellessa, mukavia ja hyväntuulisia päiviä! Risto Kultala kitaransoitonopettaja
10 Viikot 48-49/2020 • Nro 21 M unkin S eutu PUHEENVUORO Lasten ja naisten koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on suojeltava Monille on yllättävä ja ehkä järkyttäväkin tieto, että Suomi on viimeinen Pohjoismaa, joka ei ole erilliskriminalisoinut tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista. Oli merkittävä päivä, kun saimme eduskunnan keskusteluun lakivaliokunnan mietinnön kansalaisaloitteesta tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää omaa lakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset. Kannatin eduskuntakeskustelussa vahvasti lakivaliokunnan esitystä siitä, että hallitus tuo eduskuntakauden aikana käsiteltäväksemme esityksen rikoslain muutoksesta. Tämä kanta sai eduskunnassa vahvan tuen. Esitin puheessani kiitoksen kansalaisaloitteen tekijöille ja tukijoille sekä lakivaliokunnan ansiokkaalle työlle. Teimme viime syksynä yhdessä kansanedustaja Sofia Vikman kanssa lakialoitteet tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen erilliskriminalisoinnista sekä ennaltaehkäisemisen tehostamisesta. Teimme aloitteet vauhdittaaksemme kansalaisaloitetta, jossa ei vielä ollut tarkkaa lakimuotoilua. Lakialoitteemme ovat nopeasti toimeenpantavissa oleva tapa toteuttaa lakivaliokunnan esittämä muutos. Aloitteessa ehdotetaan myös uusia pykäliä selkeyttämään sosiaalija terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia silpomisrikoksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen uhriksi. Nämä aloitteet ovat hallituksen käytettävissä. Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaali rikos ja ihmisoikeusloukkaus, joka on kitkettävä juurineen. THL:n mukaan Suomessa silpomista harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 38 000 ja heistä noin 10 000 arvioidaan läpikäyneen silpomisen. Suomessa silpomisvaarassa arvioidaan olevan noin 650 tyttöä, jos laskenta perustuu sille lähtökohdalle, ettei ketään Suomessa syntynyttä tyttöä enää silvota. Jos lähtökohta on, ettei silpomisperinne katkea maahanmuuton jälkeen, arvio riskissä olevien tyttöjen lukumäärästä on noin 3 080. Tutkimusten mukaan tyttöjen sukuelinten silpomista koskeva erillissääntely ei ole toiminut vain pelotteena, vaan myös yllykkeenä väkivaltaisen perinteen lopettamiselle. Siksi lainsäädäntö on vihdoin saatava valmiiksi. Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan yhtä lailla ennaltaehkäiseviä toimia. Maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaiset sekä viranomaisten yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava. Ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta silpomisuhassa olevien tyttöjen tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Viime eduskuntakaudella Antti Häkkäsen ollessa oikeusministeri edistettiin useita toimia väkivaltaja seksuaalirikosten torjumiseksi ja rangaistusten kiristämiseksi. Eduskunta kielsi vihdoin poikkeusluvalla sallitut lapsiavioliitot, ja hyväksyimme toimintaohjelman edistämään tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ehkäisemisistä. Erityisen hyvää työtä tehtiin, kun lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia tiukennettiin. Huolestuttava on tuore oikeusministeriön työryhmän esitys. Seksuaalirikoksia koskeva tuore rikoslain kokonaisuudistusesitys on saanut kovaa arvostelua useilta lausunnonantajilta. Vaara on, että lasten asemaa heikennetään. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä emme esitystä hyväksy. Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia pitäisi koventaa, ei keventää. Meillä on vastuu suojella lasten koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. On välttämätöntä, että maan hallitus ryhtyy toimiin ja tuo eduskuntaa esitykset, joilla otetaan askelia kohti maailmaan, jossa jokaisen lapsen oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan toteutuu. Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä. Sari Sarkomaa Munkkalainen kansanedustaja kolmen nuoren äiti Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Helsingin ensimmäinen geolämpölaitos pilottikohteena Tekoäly mukaan geolämmön tutkimukseen FAKTA • Helenin ensimmäistä geolämpölaitosta suunnitellaan Ruskeasuolle, Hakamäentien läheisyyteen. • Ensimmäinen geolämpökaivo on keskisyvä, 2 3 kilometriä, ja se on tavoitteena saada tuotantoon jo vuonna 2021. • Ruskeasuon geolämpölaitos toimii pilottina, jossa testataan ja kehitetään poraustekniikkaa ja muita teknisiä ratkaisuja. • Samalla kerätään käyttökokemusta geolämmöstä ja hankitaan uutta tutkimustietoa. Tutkimuksessa hyödynnetään 3D-seismistä heijastustutkimusta, ja tutkimustuloksia analysoidaan tekoälyn avulla. • Saatujen kokemusten ja tutkimustulosten perusteella voidaan tehdä päätös isommasta tuotantolaitoksesta, jonka geolämpökaivon syvyys olisi 4 7 kilometriä. Samalla valmistellaan 3D-seismistä heijastustutkimusta, jota ei ole aiemmin Suomessa tehty. Tutkimustulosten analysointiin hyödynnetään tekoälyä, mikä on maailman mittakaavassakin vielä ainutlaatuista. Tutkimustulosten perusteella ja ensimmäisestä geolämpölaitoksesta saatujen kokemusten perusteella suunnitellaan uuden 4 7 kilometriä syvän lämpökaivon poraamista. – Ensimmäinen geolämpölaitoksemme perustuu keskisyvään lämpökaivoon. Tavoitteemme on saada uusi laitos koeja tuotantokäyttöön jo ensi vuonna. Samalla jatkamme suunnittelua uuden, syvemmän lämpökaivon poraamiseksi. Hyödynnämme tässä keskisyvästä koelämpökaivosta saatua kokemusta ja uusinta teknologiaa: 3D-seismistä heijastustutkimusta ja tekoälyä, kertoo projektipäällikkö Sami Mustonen Helenistä. Ruskeasuon geolämpölaitos on vielä suunnitteluvaiheessa. Työja elinkeinoministeriö on myöntänyt Helenille investointitukea 5,9 milj. euroa geolämmön pilotointiin. Investointituki mahdollistaa ensimmäisen keskisyvän geolämpökaivon ja laitoksen suunnittelun edistämisen kohti rakentamispäätöstä lähikuukausina sekä geolämmön teknisten ratkaisujen tutkimuksen seuraavia hankkeita varten. Hiilineutraalia kaukolämpöä Helenin tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035. Kivihiilen käytöstä luovutaan jo aiemmin ja viimeistään vuonna 2029. Fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen on käynnissä useita selvityksiä, esimerkiksi Kilpilahden alueen prosessiteollisuuden hukkalämpöjen hyödyntäminen pääkaupunkiseudun lämmitykseen, muut alueelliset hukkalämmöt sekä ympäristön lämmöt; geolämmön lisäksi selvitetään myös meriveden lämmön hyödyntämistä. Maalämpöpilotteja rakennetaan myös parhaillaan; uusi lämmöntuotannon malli yhdistää kaukoja maalämmön parhaat puolet sekä optimoi niiden käyttöä. – Helenin tavoitteena on hiilineutraalius 2035, kivihiilestä luovumme jo aiemmin, vaiheittain. Meillä on käynnissä useita selvityksiä hiilineutraaliin energiantuotantoon, ja geoterminen lämpö on yksi hyvä vaihtoehto. Tällä pilottihankkeella ja uusilla seismisillä tutkimuksilla selvitämme mahdollisuuksia tarkemmin. Näemme valtion tukirahoituksen erityisen tärkeänä, kun etsimme ja kehitämme uusia skaalautuvia energianlähteitä fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi, sanoo johtaja Timo Aaltonen Helenistä. Loppuvuoden 2020 liikennejärjestelyt Raide-Jokerin työmaiden ympäristössä Raide-Jokerin työmailla tehdään muutamia liikennejärjestelyjä loppuvuonna. Monin paikoin risteyksiä ja katuja päästään jo avaamaankin. Kuva: Sami Perttilä. Raide-Jokerin rakentaminen etenee aikataulussa. Loppuvuoden aikana Raide-Jokerin työmaiden ympäristössä tehdään liikennejärjestelymuutoksia. Työn alla olleita katuja ja risteyksiä avataan jo paikoittain liikenteelle. Raide-Jokerin rakennustyöt etenevät aikataulussa, ja rakentaminen jatkuu läpi talven. Työn alla olleita risteyksiä avataan liikenteelle paikoin loppuvuoden aikana. Marras–joulukuussa tehdään seuraavia isompia liikennejärjestelyitä. Otaniemi–Keilaniemi • Otaranta avataan liikenteelle marras–joulukuun vaihteessa. Laajalahti–Leppävaara • Leppävaaran aseman kohdalla porataan 1400 millimetrin hulevesijohtoa junaradan alitse. Turuntiellä on käytössä yksi kaista suuntaansa. Kaivanto siirtyy vuodenvaihteessa Turuntien pohjoiskaistoille, ja liikenne ohjataan eteläpuolen kaistoille. Erikoiskuljetusten reitti katkeaa arviolta kuudeksi viikoksi. • Leppävaaranaukiolla tehdään marraskuun aikana reunakivitöitä, jotka aiheuttavat laiturimuutoksia linja-autoliikenteelle. Pitäjänmäki–Maunula • Takkatien ja Pitäjänmäentien risteyksen vesihuoltotyöt valmistuvat ja risteys aukeaa jouluksi 2020. • Maunulassa bussiliikenne palasi Pirjontielle 9.11.2020 alkaen. Runkobussilinja 550 palasi kulkemaan Pirjontien ja Pirkkolantien kautta. Linjan 50 päätepysäkki siirtyi Suursuon sairaalalta Pirkkolan urheilupuistoon. Oulunkylä–Viikinmäki • Norrtäljentie avataan bussiliikenteelle tammikuussa 2021. Viikki–Itäkeskus • Maaherrantien Lahdenväylän itäpuolinen osuus ja Pihlajamäentie valmistuvat pääpiirteissään loppuvuoden aikana. • Myllärintien ja Viilarintien risteys on suljettuna moottoriajoneuvoliikenteeltä tammikuun 2021 loppuun asti. • Viilarintien ja Varikkotien risteysalueen läheisyydessä kaistajärjestelyt muuttuvat marras– joulukuun vaihteessa. Itäväylän ja Varikkotien välillä yksi ajorata pohjoisen suuntaan poistuu käytöstä. Näiden muutosten lisäksi tehdään pienempiä liikennejärjestelymuutoksia työvaiheiden edetessä. Talven aikana Raide-Jokerin työmailla panostetaan reittien talvikunnossapitoon. Liikennejärjestelymuutoksista kerrotaan Raide-Jokerin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa sekä opastetaan työmaiden ympäristössä.
11 Nro 21 • Viikot 48-49/2020 M unkin S eutu Kauppakeskus Majakka | Hämeenkatu 25-27 | Kauppakatu 8 Riihimäki | 050 475 8805 | lelukauppa@hihhihhii.com AVOINNA MA–LA 10–20, SU 12-18 Tervetuloa! Palvelemme ma-la 10-20 su 12-18 Astu Joulun Astu Joulun ihmemaah an ihmemaah an • Yllätysten • Yllätysten LELULELUKAUPPAA N KAUPPAA N 450m 450m 22 TÄYNNÄ TÄYNNÄ LELUJA! LELUJA!
12 Viikot 48-49/2020 • Nro 21 M unkin S eutu KULTTUURI Risto Kolanen Marraskuun kulttuurikierros Kati Outinen on kiertänyt monta vuotta ympäri Suomea muistisairauden armolähettiläänä monologiesityksellään. Kuva: Antti Haanpää. Ofelian Anne Lihavaisen Pipu on ihastuttava vauvaikäisten lasten nukketeatteriesitys. Kuvassa näyttelijä (vas.) ja muusikot Antero Reinistö ja Susan Aho eturivin lasten edessä. Kuva: Uupi Tirronen. Tuure Kilpeläinen lauloi kaksi vahvaa keikka Maija Ruuskasen (vas.) ja Veera Railion klubilla Kapsäkissä. Ihmisäänet-kuoro vahvisti svengiä taustalla. Kuva: Raimo Granberg. Näyttelijä Heidi Herala puhuu mm. Everstinna-roolistaan Kallion kirkossa syyshaastattelusarjassa. Kuva: Raimo Granberg. Jael Rantanen saa innostuksensa kirjoittamiseen omista kokemuksista, luonnosta ja yhteiskunnan epäkohdista. Kuva: Kari Rantanen. Tanssin talo -hankkeen johtaja Matti Numminen jätti tehtävänsä yhteisellä sopimuksella. Hän ehti luotsata hanketta vajaat kaksi vuotta. Uudeksi johtajaksi on valittu Niki Matheson, joka on johtanut mm. Korjaamoa. Tanssitaiteelle omistettu esitysja tapahtumatila on rakenteilla Kaapelitehtaalle. Monologi toimii terapiana muistisairaiden omaisille Näyttelijä Kati Outisen pysäyttävä monologi muistista ja minuudesta on komealta nimeltään ”Niin kauan kuin omat siivet kantavat”. Näin sen ensi kerran kolme-neljä vuotta sitten Teatteri Jurkan intiimissä tilassa, jossa näyttelijä on kuin yleisön sylissä. Se oli vaikuttavan herkkätunnelmainen. Jälkikeskustelu oli kuin terapiaa oman äitini muistisairauteen kuolemiselle. Meitä oli yleisössä paljon lajitovereita. Päähenkilö Alli on työikäinen ihminen, jolla on diagnosoitu muistisairaus. Hän yrittää pärjätä uudessa elämäntilanteessa, jossa muistamattomuuden hetket ja tuttu arkinen elämä vaihtelevat. Uusi elämä on sarja hauskoja, absurdeja ja liikuttavia tilanteita, joissa Alli luovii parhaan kykynsä mukaan. Yhden naisen näytelmässä dokumentaariset kertomukset kohtaavat taidokkaan ja voimaannuttavan teatterillisen muodon. Monologista rakentuu herkkä muotokuva ihmisestä, joka kykenee luottamaan elämään rajun muutoksen keskellä. Itsensä kadottamista ei tarvitse enää pelätä. Tämä tarina on esitetty ympäri Suomea palvelutaloissa, muistisairauskonferenssissa, kirkoissa, Helsingissä alueja monitoimitaloilla. Siitä on pidempi ja lyhyempi versio, tilanteen mukaan. Lopussa on aina keskustelu, jossa Outinen rakentaa sillan järjen ja sydämen välille. Meilahden kirkko on 10.11. sanomalle vähän kolhompi paikka, tilan koon, akustiikan ja kuulemisen kannalta. Parvella meni sanoja ohi, mutta tunsin jo tarinan. Siirryin keskusteluun alas saliin. Outinen vetää yhteen hyvin ja jakaa kokemuksiaan. Herkkäkasvoisesta nuorisonäyttelijästä on tullut koskettava senioriesiintyjä. Nukketeatteriesitys Pipu kiertää kummilapsitapahtumissa Nukketeatteri Sampon ”PIPU” on marraskuun juttu vauvoille ja taaperoille sekä heidän vanhemmilleen. Pipu on pieni punainen pallo, joka ei pompi, vaan tahtoo kulkea omalla tavallaan. Hän on utelias ja leikkisä. Kaikki on mahdollista, ja koko maailmankaikkeus pyörii hänen ympärillään. Esitys on lähes sanaton, elävän musiikin säestämä värielämys, jossa tunnelmat syntyvät soittimien, laulujen, heijasteiden, musiikin, sanojen ja tanssin kautta. Ainoat sanat leikittelevät P-alkuisilla sanoilla. Pipi, pipo, papu ym. Esitys herkistää kuulemaan, näkemään ja tuntemaan värejä. Esitys pohjautuu porvoolaisen Anne Lihavaisen Ofelialle toteuttamaan teokseen ”Pallo”, johon vakiomuusikot Susan Aho ja Antero Reinistö ovat luoneet aivan uuden äänimaailman. Alkuperäisesityksen ohjasi Sampon perustajapolven Bojan Baric. Esitys on tuotettu Kulttuurin kummilapset-hanketta varten: kaikki vuonna 2021 syntyvät helsinkiläiset lapset kutsutaan teattereiden kummilapsiksi. Esitys nähdään kummilapsi-tapahtumissa keväällä ja syksyllä 2021. Lisätietoa hankkeesta: kummilapset.hel.fi Karheiden laulujen elämänmakua Ruuskanen-Raili-klubilla Kahden musiikillisesti lahjakkaan ja kauniin esiintyjän viulisti Veera Railion ja pianisti Maija Ruuskasen klubilla oli 12.11. vieraana Tuure Kilpeläinen, joka on aivan huikea esiintyjä. Kapsäkin ilta oli kysytty. Ensimmäinen kesti väliajalla yli ajan. Näin toisen esityksen parvelta. Odotimme yli vartin sisäänpääsyä, koska paikat piti desinfioida. Ensimmäisestä esityksestä poistuneet kehuivat meille esitystä. Koska siivous oli meidän takia, turhaan pyytelivät anteeksi moneen kertaan pientä myöhästymistä. Mutta Ruuskanen-Railio -klubi antoi parastaan. Kilpeläisen lisäksi vieraana oli teatterija media-alan työntekijöiden TEME:n Ihmisäänet-kuoro, jota Railio johti lopussa ihan hurmiossa. Hän myös lauloi Kilpeläisen ”Tahtoisin, Tahtoisin” -hitin duettona maestron kanssa. Pirteän Ruuskasen humoristiset juonnot olivat taas ihan chic. Tuure Kilpeläinen on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana suurelle yleisölle tutuksi kokoonpanollaan Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani. Nyt oli harvinainen mahdollisuus nähdä Tuure Kilpeläinen tunnelmallisella klubikeikalla, jossa kuulimme hänen omia sävellyksiään ja koko Suomen rakastamia hittejä. Muita vahvoja tulkintoja olivat ”Autiosaari”, ”Naarmuja paratiisissa”, ”Hyvä, paha, ruma mies”, jossa kuoro toi vahvan lisäsäväyksen. Sekä ”Se on minä joka hajoaa” ja ”Kanna mukanasi unelmaa”. Tutkin Ruuskanen-Railio -klubin vierashistoriaa. Se täyttää pian 10 vuotta. Kaikki alkoi Kapsäkissä talvella 2011. Elävä Everstinna Kallion kirkossa Kallion kirkossa pidetään 1.10.-10.12. klo 13 ”Torstaina iltapäivällä” -keskustelutilaisuuksia, joissa toimittajat Päivi Istala, Sirkku Nyström ja Raisa Rauhamaa haastattelevat vieraita. Avauksena oli ”Näyttelijä Heidi Herala nousukiidossa”, jossa käsiteltiin mm. hänen suurta osaansa Rosa Liksomin ”Everstinnassa” Kaupunginteatterissa. Se on ollut kestomenestys jo vuoden ajan. Näyttelijällä on meneillään juhlavuosi. Hän täytti alkuvuonna 60. Ikä ja ikääntyminen hämmästyttävät häntä itseäänkin, koska sielunelämä on välillä maksimissaan kaksitoistavuotiaan tasolla, hän nauraa. Hyvä taidenäyttely, teatteriesitys, elokuva tai muu vastaava voi olla Heralan mukaan emotionaalinen, tunnetta nostattava kokemus. Toinen maailmansota ja vuodet ennen ja jälkeen sodan piirtyvät selkeästi esiin niin kirjassa kuin teatteriesityksessä. Nainen ajautuu naimisiin itseään 28-vuotta vanhemman everstin kanssa, joka paljastuu väkivaltaiseksi aviomieheksi. Silti se on myös kaunis, täynnä huumoria ja elinvoimaa. Sarjassa ovat vierailleet mm Mirja Pyykkö, Meri Louhos, Kalevi Aho, Vappu Taipale. Vieraana on 3.12. Eeva-Leena Pokela. Kauneimmat joululaulut kuullaan 10.12. päätteeksi. Turvavälit tiivistyvät muuriksi Jael Rantanen jatkaa korona-ajan ihmisiin vaikuttavien seurausten arviointia runoissaan. Hän saa innostuksensa kirjoittamiseen omista kokemuksistaan, luonnosta ja yhteiskunnan epäkohdista. Hän kirjoittaa runoja enimmäkseen työväenopiston kirjoituskurssien yhteydessä. Kaamosajan tuore runo ”Eristyksissä” kuuluu näin: – Eristyksen karkea sänki hankaa. / Pelko hautoo itseään suuremmaksi. / Ilo löytyy alimpana sekajätteestä. / Kasvomaskit haistavat lähimädännäisyyden. / Turhat lupaukset kilpailevat lukumäärillään. / Tietoturva vuotaa ja identiteetti on kaupan. / Turvavälit tiivistyvät seiniksi, muuriksi. / Tarkkailusta tulee uusi elintapa. Menetykset ovat kaikkien kokemuksia ”Suljetut ovet” muodostuu kahdesta itsenäisestä sooloteoksesta, jotka tapahtuvat samanaikaisesti. Soolot ovat teossarjan kuusi kuvaa kuolemasta, osat I ja II. Kaunis, herkkä ja melankolinen tanssiesitys on Kokoteatterin ja Alpo Aaltokoski Companyn yhteistyönä syntynyt. Kokoteatterin salissa katsojat ovat osa kulisseja, ripoteltuina ympäri salia. Katosta riippuvat valkoiset, soikeat pleksilevyt rajaamassa teoksen näyttämöä. Niihin heijastuu varsinkin lopussa eri värien sävyjä. Teoksen tanssijoina ovat Katja Koukkula ja Jussi Väänänen, joilla on vahva kilpatanssiparitausta. Parina he saavuttivat 11 Suomen mestaruutta. Mies on nähty usein Aaltokosken projekteissa nykytanssijana Tämä oli toinen näkemäni naisen nykytanssi. Musiikki on flamenco
13 Nro 21 • Viikot 48-49/2020 M unkin S eutu Elannon Näyttämön 100v-juhlasyksy on vahva. Vihan Jumalan parisuhdeja sukupuolikuvauksessa naiset Minna Pääskylahti (vas.) ja Jonna Salanto humaltuvat illan aikana. Kuva: Joonas Tanninen. Tanssiteatteri Tsuumin syksy vakuuttaa Tanssiteatteri Tsuumi vietti vuosi sitten 20-vuotisjuhlaansa KokoTeatterissa ja muisteli menneitä. Mutta on lujasi tässä ajassa syksyn kahdella esityksellään. ”Suo, quacomole ja Jussi” on karnevalistinen esitystapahtuma, jossa bussi kuljettaa katsojia esityspaikasta toiseen. Aloitimme Kannelmäen pubista Tapiolan uuteen Ainoa-ostoskeskukseen, sieltä Otaniemen Dipolin saliin. Toteutus on rohkea ja vie mukanaan. Katsojat kulkevat yhteiskunnan sisällä, ihmisten keskuudessa ja lopuksi kanssamatkustajien kanssa intiimisti Dipolin salissa istuen ja syventyen. Taidetta ja tiedettä yhdistävä esitys kertoo yhteiskunnan ilmapiirin kiristymisestä, kahtiajakautumisesta, ennakkoluuloista ja vihapuheen lisääntymisestä. Esitys pohjautuu Jani Niemisen runoteokseen ”Bigini” (2016) pakolaisten hädästä ja pahasta olosta yhteiskunnassa: – Ilman kotimaat lentävät Runoilijat eivät koskaan putoa. Kysytään, oletko itse ääriainesta, takinkääntäjä, syntipukki tai tolkunihminen? Monikulttuurisuus ja myös ikääntyminen ovat tätä päivää ja sosiaalinen media käy kuumana. Pandemian aikaan elämme myös pelon maailmassa. Taiteellisen toteutuksen lomaan tieteellistä näkökulmaa tuo Helsingin yliopiston tutkija Karin Creutz, joka pääsi ääneen alun bussimatkalla. Tavattoman humaani ja monitaiteellinen on puhelias toteutus. Esiintymiskokoonpanoon kuului peräti seitsemän ihmistä: Reetta-Kaisa Iles toimi matkanjohtajana ja haastattelija-kuuluttajana, Runoilijaa esittäjä Jyrki Karttunen ja katuluutnantti Hanna Korhonen vastasivat kaikkein nyrjähtäneimmistä tanssiesityksistä ja puheista. Mirkka Nyrhinen on syrjäytynyt nuori, josta puhutaan, vaikka hän ei itse paljon puhu. Taito Hoffrèn toimi muusikkona alussa ja lopussa. Layth Saleh on ryhmän itsekriittinen kuvaaja-opettaja. Teemu Kyytinen on skenografi. Esitys on Kanneltalon ja Tanssiteatteri Tsuumin yhteistyötä. Tsuumin syksyn toinen esitys, ”Tanssikielto” on täysin toisenlainen. Todellisuus järjesti uuden nykykierteen sota-ajan tanssikiellolle. Sisäasiainministeriön päätöksellä Suomesta kiellettiin tanssiminen julkisissa tilaisuuksissa joulukuussa 1939. Sen pelättiin rappeuttavan moraalia, laskevan taistelutahtoa ja lisäävän päihteiden käyttöä. Tanssimista ei voitu estää ja parhaat juhlat painuivat maan alle, pois virkavallan silmistä. Pimennettyjen ikkunoiden takana hikoiltiin musiikin pauhatessa, valmiina pakenemaan gramofoni kainalossa. Poliisilla oli tarvittaessa lupa turvautua voimakeinoihin. Historia tuntee kaksi tapausta, joissa luoti osui kuolettavasti pakenevaan tanssijaan. Tanssikiellon tekijät ohjaaja Antti Lahden johdolla haastattelivat vanhainkotien asukkaita, jotka eivät juuri halunneet muistella sota-ajan kiellon kiertämistä. vanhempi herra sanoi: – En tule koskaan kertomaan missä talossa meidän kylällä tansseja järjestettiin. Esitys on nähty Aleksanterin teatterissa, KokoTeatterissa ja Kuopion Kaupunginteatterissa, joka on kolmas tuottaja Tsuumin ja tamperelaisen Tanssiteatteri Minimin kanssa. Taitavat esiintyjät ovat kaikista kolmesta. Musiikkina soivat Viidakkolaulu, Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Tiger rag, Siks oon mä suruinen ja Särkynyt onni. Lavastus on pelkistetyn kekseliäs. – Jos tanssiminen on rikos, meidät saa pidättää, tekijät sanovat uhmakkaasti 2020-luvun tanssikieltäjille. Tsuumi vei Suo, quamole ja Jussi -esityksensä kiertueelle. Reetta-Kaisa Iles, Taito Hoffrén, Hanna Korhonen, Jyrki Karttunen ja Mirkka Nyrhinen ovat loppukohtauksessa Ähtärin valtuustosalissa. Kuva: Matti-Johannes Udd. Kyläläiset ennen sota-ajan salatansseja. Salla Korja-Paloniemi (vas.), Noomi Forslund, Tuomas Juntunen, Sampo Kerola, Anni Horsmanheimo, Sari Harju, Riikka Puumalainen Tanssikiellossa Aleksanterin teatterissa. Kuva: Petra Tiihonen. Katja Koukkula ja Jussi Väänänen tanssivat voimakkaasti Alpo Aaltokosken uuden koreografian Suljetut ovet KokoTeatterissa. Kuva: Mikko Rasila. Arabikevään egyptiläinen sankari, rocklaulaja Ram Essam teki hienon keikan GLivelabissa marraskuun puolivälissä. Kuva: Raimo Granberg. kitaristi Joonas Wideniuksen osaamista. Alpo Aaltokosken koreografiassa tanssijat istuvat yleisön seassa vastakkaisilla reunoilla. He tanssivat pääasiassa vuorotellen, antaen näin sijaa toisilleen. Välillä liikutaan toisen ohittaen. Menetykset ovat kaikkien kokemuksia, meidän on opittava menettämään ja se tekeekin hyvää. Tarina koostuu esittäjien omista kokemuksista luopumisesta. Tanssijana Katja Koukkula on ”lukihäiriöinen introvertti”, joka rakastaa esiintymistä.. Väänänen on dynaaminen ja loistaa; Koukkula on hienovireisemmin itseensä sulkeutuneempi. Kuusi kuvaa kuolemasta osa III nähdään keväällä 2021. Lähi-idän Bob Dylan” loi vahvan tunnelman Mahtava oli Ramy Essamin keikka kolmen suomalaisen muusikon, Samuli Kivelä (kitara), Jesper Anastasiadis (basso) ja Aleksi Kinnunen (rummut), kanssa GLivelabissa Erottajanmäellä. Arabikevään egyptiläinen ihmisoikeuksien ja vapauden ääni antoi parastaan lauluissaan, egyptin arabiaksi ja englanniksi. Häntä on kutsuttu mm. ”Lähi-idän Bob Dylaniksi”. Musiikki on rockia, jossa kuuluvat niin egyptiläisen perinteen, hiphopin, hard rockin kuin grungen vivahteet. ”Egyptin vallankumouksen ääneksi” kutsutun Essamin kappale ”Irhal”, jossa vaaditaan tuolloisen diktaattori Hosni Mubarakin eroa, nimettiin kolmanneksi historiaa muuttaneiden kappaleiden listalla. Parikymppinen tuntematon katumuusikko sävelsi ja sanoitti sen matkalla Tahirin aukiolle tammikuulla 2011. Essamin laulut kiellettiin 2013 maassa, ja laulaja joutui maanpakoon. Vuonna 2014 hänestä tuli Suomen ensimmäinen turvaresidenssin saanut taiteilija, kun alkoi kaupungin yhdessä Perpetuum Mobile yhdistyksen kanssa toteuttama ”Artists at Risk – Safe Haven, Helsinki” -ohjelma. Filosofian professori Thomas Wallgren liikkui ja tanssi Essamin musiikin tahtiin. Kysyin kansainvälisen aktivistin näkemystä taiteilijasta. – Olen iloinen ja ylpeä siitä, että Helsinki on voinut auttaa Ramya ja hänen kauttaan voinut auttaa myös pitämään yllä arabikevään toivoa. Miltä laulujen sanoma kuulosti filosofin korvissa? – Uusien biisien sanoitukset tulevat usein hänen nimettömiltä kavereiltaan, jotka kirjoittavat niitä vankiloden kidutuskammioissa. Tekstit ja lämminhenkiset spiikit konserteissa kertovat taistelusta oikeudenmukaisuuden puolesta diktatuureja vastaan. Ne muistuttavat myös meitä Suomessa siitä, että ihmisellä on mahdollisuus seistä korkeiden ihanteiden takana kovimmissakin oloissa. Elannon näyttämö 100 vuotta Ranskalaisen Yasmina Rezan ”Vihan jumala” on Taneli Nordbergin ohjaama näytelmä Elannon näyttämölle Kirjan talolla. Se on mustaan taipuva, vauhdikas komedia kunnon vanhemmista, joilla omat ja yhteiskunnankin kulissit kaatuvat. Kahden pariskunnan pojat ovat tapelleet puistossa. Toiselta ovat etuhampaat vahingoittuneet. Ei hyvää välttämättä seuraa, jos vanhemmat keskenään sovittelevat kinastelua. Amerikkalainen lastenkirjailija Seuss on kirjoittanut, että lapset eivät ole keskenkasvuisia aikuisia, vaan aikuiset ovat pilalle menneitä lapsia. Alkukaan sivistyneen muodollinen keskustelu kääntyy välillä miehet–naiset -asetelmaan tai käydään molempien avioliittojen ongelmia läpi. Lapset ja heidän riita jää taka-alalle. Keskustelu muuttuu hysteeriseksi, jossa tavarat saavat kyytiä, kukat lentävät lattialle. Kahvia ja viskiä juodaan, nuori nainen oksentaa. Liikemiehen puhelin soi jatkuvasti ja keskeyttää keskustelun, koska bisnes on tärkein. Puheiin saa kyytiä kukkamaljakkoon. Vieras pari tekee monta kertaa ylpeästi lähtöä, mutta aina jäävät, jotain jäi vielä hampaankoloon. Minna Pääskylahti, Kalle Suomi, Jonna Salanto ja Teemu Kärkkäinen tekevät neljä hillitöntä roolihahmoa älykkäällä tilannehuumorilla. Roman Polanski ohjasi näytelmään perustuvan elokuvan ”Carnage 2011”. Elannon näyttämö täyttää 100 vuotta. Sen nykyiset voimahahmot Eija Kankare ja Juha Tuominen esittivät ”Avioliitto on ikuista” – tilannehuumoripläjäystä samaan aikaan. Virallisena 100v-juhlanäytelmänä tulee talvella Pirkko Saision ”Elämänmeno”. Teksti: Risto Kolanen
14 Viikot 48-49/2020 • Nro 21 M unkin S eutu Josa Jäntti Janne, Jaska ja Josa Kolme samalla kirjaimella alkavaa nimeä. Missä nämä nimet yhdistyivät? Kerronpa siitä. Menin kylpyhuoneeseen oikea jalka edellä ja vasen takana. Kuinka ollakaan oikea jalka luisti liukkaalla kylppärin lattialla eteenpäin ja vasen jäi muun ”kropan” alle. Kaaduin pahasti.Onneksi en lyönyt päätäni. Haartman ìn sairalaan kautta Laakson sairaalaan hoidettavaksi. Nämä kaksi J:llä alkavaa henkilöä jäivät positiivisina esimerkkeinä ja kokemuksena mieleeni. Lähes kaikki muut kokemukseni ko. sairaalan osastolla olivat negatiivisia. Kerron niistä ehkä joskus? Janne on ollut jo 30 vuottaa erilaisissa tehtävissä hoitoallalla. Hänen toimintansa oli nopeaa ja ammattitaitoista huumorilla höystettynä. Esimerkkinä kaikkien potilaiden tasapuolinen kohtelu. Sopivaa ”huulen heittoa” monella ”mielikuvituskielellä”. Tämän koin itse mm. suihkussa hänen avustaessaan. Oli tietysti muitakin ystävällisiä ja ammattaitaitoisia hoitajia yleensä selvä vähemmistö. Jaska on lapsena Suomeen 1990 luvulla tullut somali. Todella ystävällinen ja avulias yleishoitaja, joka siivosi ja vastasi ruokajakelusta. Erityisen ylpeä hän oli Suomen kansalaisuudestaan ylpeämpi kuin moni meistä ! Hän oli myös ylpeä siitä, että hän oli suorittanut asevelvolisuutensa Suomen armeijassa. Erikoista hänessä oli , että hän oli jalkapallomies Huuhkajien suuri, todella iso ”fani”. Erityisesti hän kannatti Suomessa syntynyttä (Tampereella) somalipelaajaa Huuhkajissa eli nyt Englannissa pelaavaa Kamaraa. Hän on käynyt kaikissa heidän maaotteluissaan täällä Suomessa. Erinomainen esimerkki rasismin vastaisuudesta. Negatiivisista kokemuksista Laakson sairaalassa kerron ehkä joskus myöhemmin. Haartman on luonteensa mukaisesti potilaiden kiireinen ja tyly potilaiden ”pikaohjauskeskus”. KOULUMIES Oli virhe myydä Fortumin sähkönjakeluverkko Kesä on ohi, mutta moni kaupunkilainen jatkaisi mielellään mökkeilyä talvellakin. Mökin pitäminen lämpimänä talvella on kuitenkin todella kallista, varsinkin, jos sitä pitää lämmittää sähköllä. Sähköverkkotoiminta on monopoli, eikä ihmisillä ole nykyään mahdollisuutta valita, miltä verkkoyhtiöltä he hankkivat sähkönsiirron. Verkkoyhtiöt ovat saaneet sen takia valtavia tuottoja viime vuosina. Varsinainen sähkölasku voi olla vain muutaman euron verran, mutta siirtohinnat ovat nousseet kymmeniin euroihin. Siirtohinnat ovatkin jopa kaksinkertaistuneet reilussa kymmenessä vuodessa, eivätkä säävarmuusinvestoinnit selitä kuin pienen osan yhtiöiden tuotoista. Verkkojen omistus ei kuitenkaan ratkaise koko hintakysymystä. Siirtohintoja ovat nostaneet paitsi yksityisessä omistuksessa olevat myös kuntien omistuksessa olevat verkkoyhtiöt. Eräs suurimmista kunnallisista yhtiöstä on nostanut siirron perusmaksua neljässä vuodessa 85 prosenttia. Koska kilpailu ei voi toimia verkkotoiminnassa, verkkoyhtiöllä ei ole markkinoilta tulevaa painetta pitää hintoja alhaalla tai toimia kustannustehokkaasti. Siksi tarvitaan yhteiskunnan sääntelyä asiakkaiden suojaksi. Käytännössä sähkön siirtohintojen tason määräävät viranomaiset valvontamallillaan, joka muuttui vuonna 2016 ja on sen jälkeen sallinut liian kovat hinnankorotukset. Nykyinen hintasääntely maksaa ylimääräistä kuluttajille yli miljoona euroa joka ikinen päivä. Sähkön siirtohintojen korotuskattoa voisikin hyvin laskea 15 prosentista 5 prosenttiin. Politiikassa tehdään joskus huonoja päätöksiä ja niiden myöntäminen on viisauden alku. Fortumin jakeluverkkojen myynti oli aikoinaan virhe, minkä ainakin kokoomus on tunnustanut. Sen korjaamiseksi teimme eduskunnassa lakialoitteen, että siirtohinnat laitettaisiin kuriin. Aloite leikkaisi verkkoyhtiöiden monopolituottoja jopa 500 miljoonalla eurolla. Nykyään vähköverkkoyhtiöille sallitun tuoton oletetaan olevan noin 7 %, mutta todellisuudessa toimintaan sitoutuneen oman pääoman tuotto on keskimäärin huimat 30 prosenttia. Tuottoasteen pitäisi vastata tosiasiallista pääomarakennetta ja sitä, että sähköverkkoliiketoimintaan ei liity juuri minkäänlaista riskiä. Lisäksi uskomatonta, mutta totta, nykymalli sallii laskuttaa kuluttajilta sellaisista sähköverkon kustannuksista, joita ei oikeasti edes ole. Hintojen pitäisi vastata toiminnan oikeita kustannuksia ja lakiin pitäisi säätää yleiset vaatimukset hinnoittelun valvonnasta. EU-direktiivi ei estä eduskuntaa säätämästä lailla sähkön siirtohintojen tason määrittävästä valvontamallista, vaan lakiin voisi hyvin kirjata yleiset kohtuuden periaatteet, joihin siirtohintasääntelyn pitää perustua. Jos vanhoja virheitä lähdettäisiin näin korjaamaan, niin myös verkkoyhtiöiden yli-investointeihin olisi samalla järkevää puuttua. Ilmassa sähköpylväissä kulkeva sähköverkko on halvempi rakentaa kuin kaivaa sähkökaapelit maahan. Nykyään verkkoyhtiön kannattaa kuitenkin vetää joka puolelle kalliisti maakaapelia, koska yhtiö saa laskuttaa kaikki kulut ja vielä tuotonkin kulujen päälle kuluttajilta. On totta, että runkoverkon on ehkä hyvä olla suurissa kaupungeissa maan alla, mutta mitä syrjäseudummalle, sitä järjettömämmäksi kallis maakaapelointi muuttuu. Jos kaikkialle ei siis vedettäisi maakaapelia, vaan pidettäisiin järki mukana sähköverkon parantamisessa, säästöä voisi tulla jopa miljardi euroa. Noin joka viidennessä talossa tai mökissä on maaseudulla joka tapauksessa jonkinlainen oma myrskyvarajärjestelmä kuten aggregaatti. Olisikin järkevää antaa ihmisille mahdollisuus poiketa vapaaehtoisesti säävarmuuden laatutasosta korvausta vastaan. Silloin maakaapeloinnin kustannukset eivät tulisi sähköyhtiön asiakkaiden maksettaviksi. Terhi Koulumies Kansanedustaja Munkinseudulta (kok) Nuori Voima-palkinto jyväskyläläiselle OI-runozinelle Vuoden 2020 Nuori Voima -palkinto on myönnetty jyväskyläläiselle OI-runozinelle. Nuori Voima -tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain ansioituneesta toiminnasta kirjallisuuden ja kulttuurin alalla. Palkintoa on jaettu vuodesta 1993 lähtien, ja sen myöntää kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto. Palkinnon saa ensimmäistä kertaa zine-julkaisu. OI-runozineä kustantaa jyväskyläläinen pienkustantamo Esterin Kirja. Julkaisu on ilmestynyt tähän mennessä seitsemän kertaa. Palkinto myönnetään painetun runouden aseman edistämisestä suurten rakenteiden ulkopuolella ja kollektiivisesti tuotettujen kokonaistaideteosten luomisesta. – OI:lle on luonteenomaista eri ikäisten, eri taustaisten ja uransa eri vaiheissa olevien kirjoittajien rauhanomainen rinnakkaiselo. Lehdestä huokuu heidän intohimonsa kirjallisuutta ja kirjoittamista kohtaan, palkintoperusteissa todetaan. Valinnan teki Nuoren Voiman Liiton hallitus. STADIN KULTTUURIA Iha ässä kniiga Nyt ei bamlata Ässärykmentistä niinku nii usein slangijengis ja Tsilaris, vaa S-kirjaimesta. Sihahtavasta stadilaisest ässäst, ku on härnänny jo yli sadan vuode ajan. Riivannu kielenhuoltajii ja landebuugeil saanu sukat pyörimää, ku ne o heti hiffannu: toi on Stadista. Neljän tutkijan kimppaduunin tuloksena on ilmestyny tieteelline, vertaisarvioitu 350-sivuinen kniigajärkäle Stadin Syntinen S slangipiirei sykähdyttäväst aiheest. Lössin keulakuva on slangiproffa Heka Paunonen. Mukana ässän kaikkii mahdollisii ulottuvuuksii funtsimas on kolme dosenttii: Stadis bamlatu suome kiele tutkijat Mia Halonen ja Johanna Vaattovaara ja Stadin hissan tsennaava Samu Nyström. Ässät pöytään ”Seksi vie ja taksi tuo, mut siideri mua liikuttaa”, shungas Nylon Beatin itähelsinkiläiset mimmit 90-luvul ja niide sähäkästi sihisevät suggestiiviset ässät nous lööppeihi. Mut itse asias tää ei ollu uus ilmiö. Stadiin on aina liitetty monikielisyys, hauskanpito, dokaamine ja seksi. Ja jotenki nää kliffat jutut aina vaa välähtää mielee ku ässä sihahtaa snygin ja stailin friidun suussa vähä niinku sä korkkaisit bissen tai sidukan tai stikkaisit kiukaalle vodaa. Paunonen ja kumppanit tähdentää et stadilaine ässä ei o pelkkä kieleen liittyvä detsku, vaa siihe liittyy ennakkoluuloi ja stereotyyppisii mielikuvii suurkaupunkielämäst, eri kielija sosiaaliryhmist ja etenki gimuleista. Raflaava S-kirjain on kniigan skrivaajille toiminu kans himmelinä, joho on voinu ripustaa kaikenlaist yleisluontosempaa matskuu ja samal paisutettuu bökkerii. Ei siin perinpohjases taustamatskus sinänsä mitää vikaa oo, kyl sitä voi aina kerrata tietoi Stadin väestöja kielihissast ja esmes kyökkisuomest. Ja oppii samal paljo uutta, ennen muuta kielenhuollost, ku oli snygimpi ilmaus kielipollareille. Taustamatskuu vyörytetää nii vilt, et S-kirjaimeen päästään eka kerran vast sivul 90. Siin kerrotaan, mite kielipollarit vuonna 1885 otti hampaisii Kansallisteatteri edeltäjän Suomalaise Teatterin komeljanttarit, nimenomaan friidut, joide terävä ja pitkä ”ruotsalainen ässä” saundas niide korvis ”ilkeältä ja teeskentelyltä”. Tää snadisti tungetteleva huomio jatku silleen, et vuonna 1913 nää pollarit, ku oli kaikki janarikundei, onnistu paikantaa tän ns ongelman näyttelijäfriiduje kielenkärkeen ja alko sit opastaa niitä sen käyttelys. Mut lavatähdet piti ässäst sitkeesti kiinni, nii et viel 60-luvullaki skiiattii et friidust ei tu iskelmälaulajaa jos sil ei o ässävikaa. Äs niinku Stadi Oikeekielisyyde raamattu 1930-60-luvul oli Saarimaan Kielenopas, ku dumas terävän ässän ”teennäiseksi sievistelyksi” ja virheelliseks tavaks ku oli syytä stikkaa veks. Mut mihi tää söde ”tyttökoulu-ässä” kakskielisest Stadist olis kadonnu. Jentat sukupolvi toise perää omaksu sen. Ja homppelit kans, mut ei pelkästään Stadis vaa iha ympäri maailmaa. Metkaa on, et samaan aikaan Stadin svedukielisii symffatii niitte paksusti lespaavast suomalaisest ässäst! Ja niidenki pitkiin ässiin hajos svedukieliset landebuugit. Ne koki sen ylimieliseks lesoiluks. Et kopeeta sakkii noi stadilaiset ku venyttää ässää tolleen. Oli mite oli, ni ässäst stadilaise tsennaa. Siit meil on nyt perinpohjast tutkimusnäyttöö, tattis koko ässäryhmän. Yhtää ässää ei o jätetty hihaan. Jos jostai ni täst buugist voi skiiaa et tää kniiga o iha ässä. Kaikki tsennaa et sisilisko sihisi hississä, mut milt se sit saundas? Suome kieles ei o kirjainmerkkii erilaisille ässille, on vaan yks ässä ja miljoona tapaa sössii se. Sä voit sihauttaa, suhauttaa, sähähtää, sössöttää, lespaa, vislaa, sylkee, sopottaa, sammaltaa. Maistele siin sit, mikä niist on se oikee. Mut hei, nyt on kaikille Tsilarin pluggaajille kerranki hyvii uutisii. Standardi-ässä on olemas ja nää skrivaajat paljastaa sen: suomalainen S on ”soinniton predorsoalveolaarinen frikatiivi”. Eiku treenaamaan. Ja ennenku siin täysin onnistutaan, ni sss-sihautellaan entiseen stailiin! Mikko Seppälä Mia Halonen, Samu Nyström, Heikki Paunonen, Johanna Vaattovaara: Stadin syntinen S. 353 sivua. Art House. Helsinki 2020. S UOMEN KIELES ON VAAN YKS ÄSSÄ JA MILJOONA TAPAA SÖSSII SE. Y HTÄÄN ÄSSÄÄ EI O JÄTETTY HIHAAN.
15 Nro 21 • Viikot 48-49/2020 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu Dosentintie 12 Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen Puistotie 7 Max Cafe Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen Puistotie 9 AITO-kauppa Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. ENNAKOI TALVI! TILAISUUS! Myydään tai vuokrataan AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Tied./esitt. 0500 468 800 OSTETAAN ASUNTO 3-4 HUONETTA Perhe etsii kotia Munkkiniemestä tai Meilahdesta, min 70m2. Taloyhtiön tulee olla omalla tontilla. Kaikenkuntoiset asunnot kiinnostavat. Hintapyyntö max 450t eur. Yhteydenotot Miikka puh. 050-357 1718 OSTETAAN MYYDÄÄN Munkkiniemen yhteiskoulun lukiossa aloittaa koripallolinja syksyllä 2021 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea on vuonna 2003 perustettu Suomen Olympiakomitean hyväksymä virallinen huippu-urheiluakatemia. Munkkiniemen yhteiskoulu aloitti Urhea-toiminnan vuonna 2014, ja toiminta sen puitteissa on ollut heti alusta alkaen suosittua urheilevien munkkalaisoppilaiden keskuudessa. Munkkiniemen yhteiskoulun yläkoulussa koripallon on puolestaan voinut ottaa valinnaisaineeksi jo paria vuotta tätä aiemmin. Muutama vuosi sitten lukioon syntyi myös oma koripalloryhmä. Tulevana syksynä 2021 Munkkiniemen yhteiskoulun lukiossa aloittaa koripallolinja. – Korislinjan aloittaminen on luonnollinen jatkumo peruskoulun Urhea-toiminnalle, toteaa lajivalmennuksesta vastaava liikunnanopettaja Jari Kolehmainen. Munkkiniemen yhteiskoululla ja Munkkiniemen kauMika Riissanen ja Jari Kolehmainen sekä Vapaaheitto. punginosalla on pitkät perineet koripallossa. Aiheesta voi lukea tarkemmin koulun kotisivulta munkka.fi/ historiaa/urheilu. – Koulun liikuntahallifasiliteetit ovat tunnetusti erinomaiset. Niitä hyödyntävät lukuisat koulun ulkopuoliset käyttäjätkin, muun muassa koripalloseura Torpan Pojat (ToPo) kotipeleissään ja harjoituksissaan. Kesällä 2020 liikuntahalliin asennettiin kansainväliset vaatimukset täyttävä uusi tulostaulu. Liikuntahallin yhteydessä on myös monipuolisesti varustettu kuntosali, joka on oppilaiden käytössä myös oppituntien ulkopuolella koulupäivän aikana. Lisäksi liikunnan opetuksessa hyödynnetään harjoittelutila Monttua, kertoo rehtori Aki Holopainen. ”Academics and Sports” Liikunnanopettajat Kolehmainen ja Riissanen kertovat, että koripallolinjalle päästäkseen on omattava sekä menestystä kouluopinnoissa että koripalloharrastuksessa. Linja tarjoaa koripalloilevalle nuorelle mahdollisuuden yhdistää valmentautuminen ja akateemiset lukio-opinnot. – Lajivalmentajana peräänkuulutan linjalle hakeutuvalta ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä: harjoitteluun ja linjan toimintaan täytyy olla sitoutunut ainakin koko lukio-opiskelujen ajan, eli vähintään kolme vuotta. Opiskelijat osallistuvat myös koulun edustusjoukkueen toimintaan. Kannattaa muistaa, että lukiovuosien jälkeen aikuisten korissarjat alkavat olla jo lähellä, ja mahdollinen oma breikkaaminen niissä ajankohtaista, Jari Kolehmainen muistuttaa. Munkkiniemen yhteiskoulun koripallolinjalle haetaan normaalissa alkuvuoden yhteishaussa. Linjalle alin hyväksyttävä keskiarvo on 8, ja tämän lisäksi toukokuussa järjestetään pääsykokeet: taitotesti ja haastattelu. Linjalle hakijalla täytyy olla näyttöä pelaamisesta kilpatasolla. Hakemisesta liitteineen, kriteereineen ja päivämäärineen kannattaa katsoa tarkat tiedot osoitteesta opintopolku.fi. Linjalle otetaan noin 12 henkilöä, sekä tyttöjä että poikia. Koripallolinjalle valittua odottaa jopa 10 kurssia koripalloa lukio-opintojen aikana. Aamuharjoituksia on viikossa kolme: kaksi lajija yksi fysiikkavalmennusta. Muiden lukioaineiden kurssimäärät suoritetaan koripallon ohella aivan normaalisti. – Aamuharjoitusten jälkeen on koululla mahdollista syödä palauttava välipala ja iltapäivisin on tarjolla lämminruoka ennen iltapäiväharjoituksia, sanoo valmennuksen koordinaattori Mika Riissanen. Liikunnanopettaja Riissanen jatkaa, että koulun oma joukkue muodostuu tällä hetkellä lukuisten eri seurojen pelaajista: – Oman alueen Topo ja MuKi (Munkkiniemen Kisapojat) ovat toki hyvin edustettuna. Olemme kuitenkin tehneet yhteistyötä myös muiden koulujen kanssa, ja Munkan koripallotreeneihin on osallistuttu alueen muistakin kouluista, myös Espoon puolelta. Hyvällä motivaatiolla koulussa ja kentällä Kaksi Munkkiniemen Kisapoikien pelaajaa, veljekset Noah ja Noel Piipari, odottavat mielenkiinnolla uuden koripallolinjan alkamista. Lukion ykkösvuosiluokalla Munkassa opiskeleva Noah toteaa, että viikkoon mahtuisi hyvin vielä yksi tai kaksi koristreeniä lisää. Yhdeksännellä luokalla peruskoulussa oleva Noel aikoo pyrkiä alkavalle linjalle ja toivoo, että koronarajoituksista päästäisiin pian kokonaan ja voitaisiin sen myötä alkaa pelata kunnon turnauksia. Mutta mikä lajissa viehättää? Miksi juuri koripalloa? – Meillä isä on pelannut korista, joten olemme vähän kuin hänen jalanjäljissään tulleet mukaan peliin. Ja koris on kivaa! Noel sanoo, ja Noah jatkaa: – Olen pelannut jo niin kauan ja tehnyt töitä lajin eteen, että sitoutuminen korikseen on kova. Ja olen kyllä myös kilpailuhenkinen, ei siitä pääse mihinkään. Olemme olleet viimevuosina SM-sarjan kärkijoukkueiden joukossa, joten menestyminen on sekin tuonut lisämotivaatiota pelaamiseen. Kysyttäessä, kuinka koulunkäynnin, opiskelun ja pelaamisen yhdistäminen ja lomittaminen onnistuu arjessa, toteaa Noah, että kyllä aina pari tuntia jää opiskeluun lukiopäivän ja pelaamisen välissä. – Ja kun on motivaatiota, niin kyllä sitä jaksaa, koripallolinjalle Munkkiniemen yhteiskoulun lukioon tähtäävä Noel vahvistaa. Kuten rehtori Aki Holopainen toteaa: – Koripallolinjan aloittamisella haluamme varmistaa koripallon aseman tänään ja tulevaisuudessa Munkassa, Teksti ja kuvat: Kaisa Nummenpää Koripallolinjasta voi kysyä lisää koulun opintosihteeriltä Katja Koskenvuolta sekä lajivalmennuksesta vastaavalta Jari Kolehmaiselta sekä valmennuksen koordinaattori Mika Riissaselta: munkka.fi. Helsingin kävelyfestivaalin itsenäisyyskävelyt Helsingin kävelyfestivaalin itsenäisyyskävelyt järjestetään itsenäisyyspäivän ympärillä 30.11. 9.12. Ohjelmistossa on mukana kaikkiaan 26 kävelyretkeä, jotka kunnioittavat omalla tavallaan Suomen itsenäisyyttä ja historiaa. Korona-aikana kävelyretkille otetaan maksimissaan 20 henkeä, jotta riittävät turvavälit voidaan taata. Monipuolisessa ohjelmistossa kävellään Mannerheimin ja Kekkosen jalanjäljissä. Suuria suomalaisia taiteilijoita Magnus Enckeliä, Ellen Thesleffiä ja Walter Runebergiä muistellaan omilla kierroksilla. Sotien maailmaan uppoudutaan muun muasa Helsingin pommitukset ja Alppiharjun pommitukset -kierroksilla. Suomalaisuuden ytimessä ollaan muun muassa kierroksilla Onnellinen Suomi, Suomen kuningas ja hyvä tsaari, Fennomaniaa ja funktionalismia sekä Kansallisaarteiden kaupunki. Omat kierroksensa on perinteiseen tapaan Hietaniemen ja Malmin hautausmailla. Tämän vuoden erikoisuuksia ovat yhteislaulukierros ja Suomi-aiheinen teemabaarikierros.
16 Viikot 48-49/2020 • Nro 21 M unkin S eutu Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020