TERVE-
Paras istuvuus ja täydelliset muodot
joka vartalolle, hoikentavilla housuilla.
Paljon kokoja (32-48), värejä ja pituuksia.
TULOA
Laurien kevät 2016 housuvärit nyt
myymälästämme ja verkkokaupastamme
www.dressingroom.fi
Tilaa maksuton palvelukartoitus
LASKIAISSUNNUNTAINA 7.2.
rokkaa tarjolla soppatykistä
- niin kauan kuin riittää.
Paikalla myös päättäjiä.
Kotisiivous | Kotipalvelu | Hoiva-ja sairaanhoito
JATKUU
010 3277 100 | www.domedi.fi
Mattolaiturin luona
SOPPA- Munkkiniemenrannassa
klo 12.00 alkaen
TYKKI
Järj. Munkinseudun Kokoomus ry.
MunkinSeutu
2016 - Viikot 4-5
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
47. vuosikerta - Nro 2
Kaikki kotitalouksien
siivouspalvelut!
Lakeuden Emännät siivoa satojen
vuosien kokemuksella isäntien iloksi
Meillä kauppa käy!
Joulukuussa 2015 teimme yli 50 asuntokauppaa, voisimmeko tehdä
myös sinun asuntosi kaupat? Bulevardin Kotimeklarit on Ullanlinnassa,
Tapiolassa ja Flamingossa toimiva yksityinen 18 välittäjän kiinteistönvälitysyritys. Erottuva, palveluhenkinen, iloinen kärkijoukko.
Soita meille tai tule käymään Ullanlinnan toimistossamme kun harkitset
asuntosi myyntiä tai haluat maksuttoman hinta-arvion kodistasi.
TERVETULOA
ASIAKKAAKSEMME!
Kai Mäkinen
Myyntineuvottelija
0500 577 334
Nina Asteljoki
Toimitusjohtaja,
LKV
0400 444 220
Petri Jaakkola
Myyntipäällikkö,
LKV
040 487 6680
Nina Norrgård
Kiinteistönvälittäjä,
LKV, YKV
040 352 3752
Korkeavuorenkatu 2, Helsinki. P. 09 680 3980
www.bulevardinkotimeklarit.fi
Aivosäätiö tukee apurahoin
kotimaista aivojen hyvinvointiin ja
aivosairauksiin liittyvää tutkimustyötä
mahdollistaakseen sukupolvien pitkän
ja onnellisen rinnakkaiselon.
Haluatko vakuuttua laadusta?
Soita suosittelijallemme p.
0400 548 487
Emännät vastaa numerosta
p. 010 281 2600
Meiltä saat K AIKKI
KOPIOT JA T U LOS T EE T !
ajaan
la
n
ia
d
e
M
s
si
a
O
u
Tutust
likoimaan.
a
v
e
t
o
u
t
ja
lu
e
lv
a
p
Kopiointi, Tulostus
& Suur kuvat
Tervetuloa yleisöseminaariin 14.3.2016 klo 17 ? 19. Porthania, Yliopistokatu 3, Helsinki
AIVOT JA UNI: lapsen uni, työikäisen uni, seniorin uni.
Unettomuuden käypähoitosuositus.
Mukana mm. Professori Markku Partinen ja professori Eeva Aronen
Digi- ja offsetpainopalvelut
MV / 4V kopiot ja tulosteet
Rakennuspiirustusten tulostus,
kopiointi ja skannaus (MV/4V)
ID- / henkilökortit
Suurkuvien väriskannaus
Julisteet ja suurikokoiset tulosteet eri materiaaleille
Tarrat, teipit ja teippaukset
Markkinointitekstiilit
Kevytmessurakenteet
Graafisten aineistojen tuotanto, ym., ym.
Hei,
Tiesitkö, että erilaiset aivosairaudet ovat yleisimmät sairautemme. Ne ovat niin yleisiä,
että ne tavalla tai toisella koskettavat meistä jokaista jossain elämän vaiheessa.
Yleisimpiä aivosairauksia:
Muistisairauksiin sairastuu Suomessa noin 14 500 ihmistä vuodessa. Sairastuneita on noin 200 000 ihmistä.
Lievistä muistin heikentymisestä kärsiviä on noin 200 000 ihmistä.
Aivoverenkiertohäiriöihin, mm. aivoinfarkti ja aivoverenvuoto, sairastuu 25 000 vuodessa eli keskimäärin
68 kansalaista joka päivä.
Aivovamman saa noin 35 000 ihmistä vuodessa.
Masennukseen sairastuu joka viides suomalainen elinaikanaan. Mielenterveyden häiriöt ovat syynä
40 %:lla työkyvyttömyyseläkkeellä olevista.
Yleishyödyllisenä toimijana Aivosäätiön ei tarvitse maksaa lahjoituksista veroa. Aivosäätiö saa ottaa
vastaan testamentti- ja muita lahjoituksia. Yritys saa vähentää aivotutkimukseen tehdyn 850 ? 50 000 euron
suuruisen lahjoituksen verotuksessa.
Jokainen lahjoitus käytetään aivojen sairauksien ja häiriöiden tutkimustyön tukemiseen ja sitä kautta suomalaisten aivohyvinvoinnin edistämiseen.
Tee lahjoitus
tilinumero FI97 1023 3000 2443 71 tai Aivosäätiön sivustolla www.aivosaatio.fi/lahjoita.
Jokainen lahjoitus on arvokas. Kiitos lahjoituksestasi.
Keräyslupa: Poliisihallitus lupanumero
POL-2014-2223 ajalle 1.10.2014 ? 30.9.2016.
Lisätietoja Aivosäätiö puh. 0400 933 938,
www.aivosaatio.fi/lahjoita/
www.aivosaatio.fi/aivolokero/
Vihdintie 5, 2 krs., 03100 NUMMELA | Puh. (09) 222 6544 | info@oasismedia.fi
Asiakaspisteemme palvelee arkisin 8.30-16.30. Tervetuloa!
Löydät meidät myös Facebookis
Sinulla idea - meillä toteutus
ta www.facebook.com/OasisMediaFinland
www.oasismedia.fi
2
MunkinSeutu
Nro 2 ? Viikot 4-5
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI
Viikot 4-5
MunkinSeutu
47. vuosikerta ? nro 2
Ajankohtaista
Yli neljännes
Suomen
vieraskielisistä
Helsingissä
Hernesaaren sauna- ja ravintolakeskuksen rakennuttajat, Kidvekkeli Oy:n Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia sekä Löylyn palveluista vastaava
ravintolatoimenjohtaja Tiina Ropponen ja markkinointijohtaja Joonas Mäkilä Royal Ravintolat Oy:stä. Kuva: Pekka Mustonen.
Royal Ravintolat Hernesaaren
saunan ravintoloitsijaksi
??Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia ovat valinneet Royal
Ravintolat kumppanikseen operoimaan Helsingin Hernesaareen
rakenteilla olevaa sauna- ja ravintolakokonaisuuttaan. Toukokuussa valmistuva ja muotoilultaan huomiota herättävä rakennus tulee palvelemaan asiakkaitaan viikon jokaisena päivänä
vuoden ympäri. Hernesaaren
?Löylystä? tulee Royal Ravintoloiden eteläisen Helsingin lippulaivakohde. Sen odotetaan
houkuttelevan vuodessa jopa
??Helsingissä asui vuoden 2015
alussa 83 549 vieraskielistä eli
muuta kuin suomea, ruotsia tai
saamea äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Vieraskielisten
osuus Helsingin väestöstä oli
13,5 prosenttia. Yli 60 prosenttia kaupungin väestönkasvusta
vuonna 2014 tuli vieraskielisistä. Helsingissä asuu useampi
kuin joka neljäs Suomen vieraskielisistä, ja Itäisessä suurpiirissä useampi kuin joka neljäs
Helsingin vieraskielisistä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät
puhuvat äidinkielenään venäjää, viroa, somalia tai englantia.
Syntyperältään ulkomaalaisia
asui Helsingissä vuoden 2015
alussa 85 592 eli 13,8 prosenttia koko väestöstä. Syntyperältään ulkomaalaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat
vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Heistä 83 prosenttia oli
syntynyt ulkomailla ja 17 prosenttia Suomessa. Noin puolet
syntyperältään ulkomaalaisista
oli eurooppalaistaustaisia, vajaa neljäsosa aasialaistaustaisia
ja vajaa viidesosa afrikkalaistaustaisia.
Helsingin kaupungin tietokeskuksen Tilastoja-julkaisusarjassa ilmestynyt Population with
foreign background in Helsinki 2015 julkaisu on lyhennetty
englanninkielinen versio suomenkielisestä julkaisusta Helsingin ulkomaalaistaustainen
väestö vuonna 2015 (Tilastoja
2015:41). Julkaisu sisältää tilastotietoja ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten työllisyydestä, asumisesta ja koulutuksesta.
200 000 asiakasta meren äärelle saunomaan ja nauttimaan ravintolapalveluista sekä Suomen
suurimmasta terassista.
Hernesaaren yleisen saunaja ravintolakeitaan rakennustyöt alkoivat vuoden 2015 huhtikuussa. Se tulee täyttämään
Helsingin kaupungin asettamat
tavoitteet avata kaupunkia merelle ja tuoda rantaviivaan palveluita, sekä konkretisoida Helsinkiä ja Suomea myös saunan
kotimaana.
Sivu 10
Munkkivuoren Posti
lakkautusuhan alla
Asukkaat taistelevat Postin
säilymisen puolesta
??Munkkivuoren ostoskeskuksen R-kioskissa sijaitseva Posti
aiotaan lopettaa. Posti ilmoitti
kesällä lakkauttavansa 77 toimipistettään, joista Munkkivuori on yksi. Munkkuvuoren seudun asukkaat ovat tarttuneet
tuumasta toimeen, ja keränneet
nimiä adressiin postipalvelun
säilymiseksi.
? Adressi on nyt haettu pois
likkeestämme, sillä Postin yhtiökokous lähestyy, ja nimet
piti saada jo eteenpäin. Ulkoa
en muista, kuinka monta niemä listaan ilmestyi, mutta kyllä niitä oli huomattava määrä,
Munkkivuoren ostoskeskuksen
R-kioskin myyjä kertoo.
Postin lakkauttamisen ajankohdasta ei ole vielä tietoa.
Vuonna 1970 Suomessa oli posteja jopa yli 4000. Jokaiseen yli
200 asukkaan kylään perustettiin oma posti. Vuonna 2013
Postin myymälöitä oli enää hieman yli sata. Munkkivuoren
Postin lopettaessa toimintansa,
saattaa Postin palveluita joutua hakemaan pidemmän matkan päästä.
? Ymmärtääkseni seuraavaksi lähin Posti on Leppävaarassa,
ja sinne nyt on Munkasta vähän
matkaa, R-kioskilta pohditaan.
Uusi Helsingin kaupunginmuseo avautuu 13.5.2016 Senaatintorin kulmalla. Kuva: Marja Väänänen
Millainen on uusi Helsingin
kaupunginmuseo?
??Helsingin kaupunginmuseo
avaa 13.5.2016 uuden museon
Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa. Museoksi muokataan
lähes puolikas kortteli vanhimmasta Helsingistä, Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmasta. Historiallisiin rakennuksiin muodostuu omaleimainen
museokokonaisuus, jonne on
aina vapaa pääsy.
Museon sisustus- ja näyttelynrakennusvaihe on alkamassa, ja
ensimmäiset näyttelyt ja sisällöt
julkistetaan nyt. Niissä korostuvat kaupunkilainen arki, nostalgia ja omakohtaiset kokemukset, ja joukossa on myös kansainvälinen näyttely, jota ei ole
aiemmin Pohjoismaissa nähty.
Samalla tarjoamme ainutkertaisen tilaisuuden kurkistaa uuteen
museoon tuoreeltaan remontin
jälkeen, vielä ilman näyttelyrakenteita.
Helsingin kaupunginmuseo
esittelee avajaisnäyttelynsä uuden museon tiloissa tiistaina 2.2.
MunkinSeutu
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 2
Helsingin ja Tallinnan sosialidemokraatit:
Työttömyydestä
maksetaan enemmän
T
yöttömyyden perusturvan
menot ovat peräti kaksinkertaistuneet kuudessa vuodessa.
Työttömyyskassat ja Kela maksoivat työttömyysturvaetuuksia vuonna
2014 yhteensä 4 760 milj. euroa,
mikä on 15 prosenttia enemmän
kuin edellisenä vuonna. Työttömyyskassojen maksaman ansioturvan
osuus menoista oli 2 867 milj. euroa
ja Kelan maksaman perusturvan
osuus 1 933 milj. euroa.
Työttömyysturvan menot ovat kasvaneet huomattavasti viimeiset kaksi
vuotta. Itse asiassa etuusmenojen
kasvu alkoi jo vuonna 2009. Viime
vuonna perusturvan työttömyysturvamenot olivat 113 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2008 vuoden
2014 rahanarvolla mitattuna. Ansioturvan menot kasvoivat vuosina
2008?2014 vastaavasti 77 prosenttia.
Työttömyysetuuksia maksettiin
viime vuonna erilaisten aktiivitoimenpiteiden ajalta 952 milj. euroa.
Aktivointitoimenpiteet kohdistuivat
etenkin työmarkkinatukeen, jonka
korvauspäivistä 26 % maksettiin
aktiivitoimenpiteiden ajalta. Peruspäivärahassa vastaava osuus oli 13 %
ja ansiopäivärahassa 10 prosenttia .
Kaikkiaan joka neljäs (25 %)
työttömyysetuuspäivä maksettiin
55 vuotta täyttäneelle vuonna 2014.
Ikääntyvien työttömien osuus on
merkittävä etenkin ansiopäivärahassa, jonka korvauspäivistä 36
prosenttia maksettiin 55 vuotta täyttäneille. Aktiivitoimenpiteiden osuus
55 vuotta täyttäneille maksetuista
ansiopäivärahapäivistä oli viime
vuonna vain 2 prosenttia.
Yhteiskunta makaa samalla tavalla
kuin sen päättäjätkin makaavat. Eli
jo monen suulla sanottuna, voitaneen todeta, että saamme sitä mistä
maksamme. Jos maksamme työttömyydestä ja mitä enemmän siitä maksamme, sitä enemmän työttömyyttä
yhteiskuntaamme ilmaantuu. Yksilökohtaisia poikkeuksia erilaisista
elämäntilanteista johtuen on ilman
muuta, mutta kansantaloustieteilijät
ovat tämän yleisen suunnan todenneet ja näyttäneet jo aikoja sitten.
Erilaisista syistä johtuen onkin
noussut esille kansalaispalkan
malli. Silloin erilaiset tuet ja niiden
hakemiset jäisivät ilmeisesti kokonaan pois ja kaikki olisivat suoraan
oikeutettuja tiettyyn tulotasoon, minimipalkan muodossa. -j.a.
Munkan mummon jupinat
Höpö. höpö. höpö, se on ihan
höpö, joka leikistä suuttuu?
N
äin rallateltiin lapsille lapsuudessani.
Suuttujia
löytyy
runsain
mitoin nykyisinkin ? ja aikuisten taholta
varsinkin! Niitä pulpahtaa
esiin niin televisiokeskusteluista, netti-kirjoitteluista, liikenteestä, kouluista,
sukulaissuhteista ja yleensä ihmissuhteista. Olemmeko mielipiteissämme ehdottomampia kuin ennen,
kysyn vaan?
Mistä tässä on oikein kysymys? Mieleeni palautuu
isäni, joka aina laski leikkiä ja härnäsi lapsiaan.
Hän kutsui sitä juksaamiseksi. Eräänkin kerran
autossa hän painoi jotain
nappia auton kojelaudassa ja samanaikaisesti sammuivat katuvalot! Heh,
heh, hän huudahti, sainpas taas katuvalot sammutettua! Vuosia uskoin,
että isäni sammuttaa katuvalot! Kun hän sitten
kertoili oikean asianlaidan, hän aina aloitti: Aprillia, aprillia, syö silliä ja
juo kuravettä päälle!! Ei
siinä oikein voinut, eikä
kehdannut suuttua, vaan
otti homman leikkinä! Ja
leikkiä se olikin! Samalla opimme mielikuvituksen aakkoset ? juksaamisessa ei ollut kyse valehtelusta, vaan oppimisesta
näkemään asioita eri näkökulmista! Jopa epätodennäköisestäkin. Se oli
luovaa toimintaa ja pani
oman ajattelun ja päättelykyvyn koetukselle. Mutta
Nro 2 ? Viikot 4-5
kasvatti!
Kun minua
sitten kiusattiin
koulussa lihavuuden takia,
pidin sitä isäni tyyppisenä
härnäämisenä.
Vuosia
myöhemmin keskustelin härnääjän kanssa
ja hän sanoi,
että se kaikki
härnääminen oli siksi, että
hän oli koko kouluajan ollut ihastunut minuun! Oikeassahan olin ollutkin ?
se oli samantyyppistä toimintaa - isänikin oli tehnyt sitä rakkaudesta lapseensa!
Miten minulle on tullut sellainen mielikuva,
että totinen torvensoittajuus olisi täällä Suomessamme lisääntynyt? Voi
olla ihan vääräkin käsitys.
Että hukassa olisi tilannekomiikan taju ja huumorin
keventävä vaikutus elämässämme! Voisiko olla
niin, että pikkutarkkuus
ja tiukkapipoisuus olisi
myös lisääntynyt? Silloin
voisi markkinoida huumoria Ilmaisena hupina,
joka kaiken lisäksi vielä
lisää elinvuosiamme ! Kadehdin todella englantilaisia, sillä sieltä löytyy huumorikirjoja kirjakaupoista
joka lähtöön!
Kysyn kuten Eino Leino
runossaan; miksi meillä
kaikki kaunis tahtoo kuolla ja suuri surkastua alhaiseen? Annettaisiinko vain
Tunnelisuunnitelma tervetullut
??Helsingin ja Tallinnan
sosialidemokraatit ottivat
ilolla vastaan uutisen, jonka
mukaan esiselvityksen perusteella Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on
mahdollista saada kannattavaksi ja tunnelin rakentaminen tulisi tutkia huolella. Kaupunkien välisessä laivaliikenteessä kulkee
vuosittain yli 8 miljoonaa
ihmistä ja kymmenet tuhannet ihmiset käyvät töissä lahden yli.
? Näinä aitojen aikoina
Eurooppa tarvitsee kipeästi
lisää uusia yhteyksiä. Siksi
olen erityisen iloinen, että
suunnitelma tunnelin rakentamiseksi etenee juuri
nyt. Helsingillä ja Tallinnalla on jo pitkään ollut
vahva tahto syventää kaupunkien välistä yhteistyötä. Tämä pitkän tähtäimen
hanke on siitä esimerkki.
Toteutuessaan sillä on moniulotteinen merkitys niin
taloudelle kuin kaupunkien
kulttuurille ja kasvun mahdollisuuksille. sanoo Helsingin Sosialidemokraattien
puheenjohtaja Pilvi Torsti.
? Puolustan vahvasti Tallinnan ja Helsingin lähentymistä, ja näen, että tunnelihanke on merkittävä
tekijä tässä yhteistyössä.
Odotan kaupunkien muodostavan tulevaisuudessa
tiiviin, taloudellisesti kil-
Kouluverkkotarkastelu
säilytettävä valtuustossa
??Helsingin kaupunginvaltuusto käsittelee esitystä,
jonka mukaan päätökset
koulujen lakkauttamisista
ja yhdistämisistä siirtyisivät valtuustolta opetuslautakunnalle. Vasemmiston
valtuustoryhmän mielestä valta kouluverkkoasiassa tulee vastaisuudessakin
säilyttää valtuustolla.
Jos päätös koulujen lakkauttamisista viedään kaupunginvaltuustolta opetuslautakunnalle, heikennetään kaupungin demokraattisuutta ja päätöksenteon
läpinäkyvyyttä, koska koulujen lakkauttamiset voidaan tulevaisuudessa tehdä vähäisin äänin opetuslautakunnassa, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo.
Koulujen lakkauttamiset ovat herättäneet paljon keskustelua, mikä ker-
too ihmisten pitävän näitä
asioita tärkeinä. Valtuusto
on suoraan vaaleilla valittu elin, joten erityisen merkittävät asiat on hyvä pitää
sen päätettävinä. Valtuustokäsittelyssä myös äänestäjät pääsevät valvomaan,
miten heidän valitsemansa edustajat toimivat.
Kun kerran valtuustossa päätetään huomattavasti pienemmistäkin asioista,
on kummallista viedä siltä
valta pois näin merkittävässä asiassa. Lisäksi kouluverkkoasioiden valmistelussa on viime vuosina ilmennyt useita ongelmia, joihin
on kyetty puuttumaan vasta kansalaiskeskustelun ja
kaupunkilaisten kuulemisten kautta. Pelkässä lautakuntakäsittelyssä näille ei
olisi aikaa.
Opetusvirasto on valmistelussa antanut kyseenalais-
Onnellisuus
Ei onnea raha, ei valta tuo.
Ei myös mahti maallinen.
Ei onnea löydä vaik´ tavoittelee
maan päällistä kunniaa.
kaikkien kukkien kukkia,
emmehän me tiedä mistä
niistä kasvaa suuri, vahva ja rehevä puu! Tämän
saarnani päätän S. Leon
mietelauseeseen, ehkä siinä on jotain viitteitä edelliseen tarinaani: ?Monia
asioita olisin ymmärtänyt,
ellei niitä olisi minulle selitetty.?
Elina Kuosmanen
pailukykyisen, Tukholmaan
verrattavan alueen yli miljoonan asukkaansa voimin,
toteaa Tallinnan sosialidemokraattien puheenjohtaja
Anto Liivat.
Helsingin ja Tallinnan sosialidemokraatit haluavat
tiivistää kaupunkien yhteistyötä entisestään.
? Helsingin ja Tallinnan
muodostama kaksoiskaupunki voi nousta Itämeren
ykköskohteeksi talouden,
turismin ja elinkeinoelämän näkökulmasta, toteavat Torsti ja Liivat.
Pilvi Torsti
Anto Liivat
Kas, kun onni on pienissä hetkissä,
luonnon pienissä retkissä.
Onni läsnä on joka ihmisen,
aina päivänä jokaisen.
Kun heräät aamulla,
avaat silmäsi päivään uuteen,
jo siinä taas onnea on.
Teet työsi hyvin ja harkiten.
Jo siinä taas onnea on.
ta tietoa esimerkiksi oppilasmääräennusteista, koulujen pinta-alatiedoista ja tilakapasiteeteista sekä korjaustarpeen hinta-arvioista.
Lisäksi tilakeskus ei ole
aina toimittanut julkisuuslain määräämiä kuntoraportteja niitä pyytäneille
lain määräämässä ajassa, ja
yhdistämisistä seuraavista
säästöistäkin on ollut epäselvyyttä. Näihin ongelmiin
on onneksi herätty, mutta
päätösten siirto lautakunnalle ei edesauta asiaa. Ei
ole hyvä, että valtuusto luopuu vallastaan asiassa, jossa valmistelu takkuaa näin
pahasti, Honkasalo toteaa.
Kouluverkkotarkastelua tulee edelleen kehittää, mutta sen siirto lautakunnalle
on askel väärään suuntaan.
Helsingin Vasemmiston
valtuustoryhmä
Onni on
Lämmin villasukka jalassa,
kuivassa saappaassa.
Kintaat lämpimät kädessä
talvipakkasella.
Lämmin ateria nälkäiselle.
Huone lämmin väsyneelle.
Lääkkeet hyvät sairastaville.
Yksi ystävä edes jokaiselle.
Usko korkeimpaan jolla on,
sekin suunta onnea on.
Vaikka saldosi näyttäisi nollaa.
Voi pienistä asioista
onnellinen olla.
Siispä joka hetki niin paljossa
onni on aina mukana.
Kun vain ihminen huomaisit sen.
Olavi Kylliäinen
Avoimessa yliopistossa ennätysmäärä suorituksia
??Helsingin
yliopiston
Avoimen yliopiston opiskelijat ovat tehneet ennätysmäärän suorituksia vuonna 2015.
? 100.000 opintopisteen
raja meni rikki ensimmäistä
kertaa Avoimen yliopiston
historiassa, kertoo Avoimen
yliopiston hallintopäällikkö
Jukka Finska.
Suorituksia on kirjattu
18.1.2016 mennessä 101
431 opintopistettä. Määrä
saattaa vielä nousta, sillä
lopulliset tilastot valmistuvat vasta helmikuussa.
Opiskelijoita oli yhteensä
yli 20.000.
Vuonna 2014 opiskelijoita oli 18 951 ja he suorittivat 97 368 opintopistettä.
Opintoja
suorittivat
enemmän sekä yliopiston
tutkinto-opiskelijat että
muut Avoimen yliopiston
opiskelijat. Kaikki Avoimen yliopiston opintosuo-
ritukset kirjataan opintorekisteriin ja ne voi liittää
tutkintoon, jos on myöhemmin yliopistossa tutkinto-opiskelijana. Avoimen yliopiston opintosuoritusten määrä on yksi
kriteeri, jonka perusteella
opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa yliopistoja.
? Avoimessa avataan niitä opintoja, joille on tarvetta, ja toteutetaan opetus niin hyvin kuin mah-
dollista. Meillä opiskelija
on ollut keskiössä jo pitkään, Avoimen yliopiston johtaja Jaakko Kurhila toteaa.
Avoimen yliopiston kevään opinnot ovat parhaillaan alkamassa ja mukaan
ehtii vielä. Ennakkotiedot
kesäopinnoista julkaistaan
helmikuussa ja vahvistetut
tiedot maaliskuun puolivälissä.
MunkinSeutu
Viikot 4-5 ? Nro 2
5
Esitys päättäjille:
Helsinki haluaa
metropolialueesta
oman itsehallintoalueen
Havainnekuva ostoskeskuksen alueen tulevaisuudesta. Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, L Arkkitehdit Oy
Kannelmäen ostarin tilalle
asuntoja ja uusia liiketiloja?
??Kannelmäen ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan
asuntoja noin 650 asukkaalle. Uudet asuintalot olisivat pääosin 5?6-kerroksisia.
Osaan taloista tulisi katutasoon liike- ja myymälätilaa
kahdelle ruokakaupalle, ravintolalle ja muille palveluille. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee ostoskeskuksen alueen asemakaavaehdotusta tiistaina 12. tammikuuta.
Uusien talojen tieltä purettaisiin sekä vanha ostari
että uudemmat liikerakennukset Vanhaistentie 3:ssa.
Aloite rakennusten korvaamisesta uusilla asuintaloilla
on tullut rakennusten omistajilta. Kauppakeskus Kaari
Kannelmäen eteläosassa on
vienyt asiakkaita vanhalta
ostoskeskukselta ja vähentänyt liiketilojen kysyntää.
Osa liiketiloista on jäänyt
tyhjilleen. Suuri osa rakennuksista on myös peruskorjauksen tarpeessa.
Asukkaiden autopaikat ja
osa liiketilojen autopaikoista rakennettaisiin pihakansien alle. Asiakas- ja vieraspysäköinti sijoittuisi katutasoon. Jalankulkuyhteys ostarin itäpuolisista kortteleis-
??Hallituksen kaavailema
koko Uudenmaan maakunnan itsehallintoalue on liian laaja eikä ota huomioon
Helsingin metropolialueen
erityispiirteitä, todetaan Helsingin kaupungin päätöksentekoon tulevassa esityksessä. Helsingin kannalta
luontevampi pohja itsehallintoalueelle olisi Uudenmaan maakuntaa suppeampi metropolialueen itsehallintoalue, esityksessä periaatepäätökseksi sanotaan.
Periaatepäätös tulee kaupunginhallituksen käsittelyyn ensi maanantaina, ja
se viedään kaupunginvaltuuston päätettäväksi 3.
helmikuuta. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat pyytäneet kunnilta lausuntoja
hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteista ja sote-uudistuksen
askelmerkeiksi.
Helsingin metropolialueella on laaja väestöpohja
ja tiivis yhdyskuntarakenne,
jotka mahdollistavat muusta
maasta poikkeavat ratkaisut
sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, Helsingin päätöksentekoon tulevassa ehdotuksessa sanotaan. Metropolialueella on sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluiden järjestämisen kannalta
riittävä osaaminen, henkilöstö, voimavarat ja toimi-
vat markkinat.
Päätösehdotuksen mukaan hallituksen esittämä
ratkaisu, jossa perustana
on 18 itsehallintoaluetta,
15 sote-aluetta ja 12 päivystyksen sairaalayksikköä,
on hallinnollisesti epäselvä. Valtion aluehallinnon
ja maakuntahallinnon uudistuksen kytkeminen soteratkaisuun uhkaa sote-uudistuksen tavoitteita.
Helsinki ei pidä tarkoituksenmukaisena siirtää
tässä yhteydessä itsehallintoalueille muita kuntien tehtäviä kuin sosiaali- ja
terveyspalvelut, esityksessä
sanotaan. Jatkovalmistelussa tulee määritellä selkeästi itsehallintoalueille siirtyvien sote-tehtävien ja kunnille jäävien tehtävien rajat,
eikä kunnille pidä määrätä sellaisia hyvinvoinnin
ja terveyden edistämisen
tehtäviä, joiden hoitamisen edellytykset poistuvat
uudistuksen myötä.
Kun suunnitellaan uutta hallintotasoa, Helsingin
kaupunki pitää riskinä veroasteen nousua. Päätösehdotuksessa todetaan, ettei
uudistus saa nostaa kokonaisveroastetta ja että kunnille on turvattava riittävä
verorahoitus niille jäävien
tehtävien hoitamiseen. Esityksen mukaan kuntia ei
ole kuultu riittävästi uudistuksen valmistelussa.
Helsingissä avoinna
yli 200 vakinaista
opettajan virkaa
Alueen uudistus on tarkoitus toteuttaa vaiheittain
noin viiden vuoden aikana
niin, että korvaavat liiketilat valmistuvat ennen vanhojen tilojen purkamista.
Uusia liiketiloja alueelle tulee vajaa puolet nykyisestä.
??Vakinaiset opettajan virat elokuusta 2016 alkaen
Helsingin kaupungin peruskouluissa ja lukioissa tulevat hakuun 17. tammikuuta. Avoinna on myös rehtorin virkoja.
Tehtäviin haetaan kaupungin sähköisen rekrytointijärjestelmän kautta
osoitteessa www.helsinkirekry.fi.
? Helsingin peruskouluissa ja lukioissa on avoinna
yli 210 opettajan virkaa,
kertoo henkilöstösuunnittelija Virve Kemppi Helsin-
gin opetusvirastosta. Näistä 40 on ruotsinkielisissä
kouluissa.
Lisäksi haetaan rehtoria
Aleksis Kiven, Jakomäen ja
Latokartanon peruskouluihin
sekä Pihkapuiston ja Pihlajiston ala-asteen kouluihin.
Stadin ammattiopiston
opettajien virat tulevat hakuun helmi-maaliskuussa.
Opetusviraston verkkosivuilta saa tietoa erilaisista opettajan tehtävistä. Sivuilta löytyy myös videoita, joissa opettajat kertovat
työstään.
dokas on tehnyt jotain Stadin hyväksi tai tullut muuten tunnetuksi jostain stadi-
laisille tärkeästä jutskasta.
Varsinaiset valintakriteerit
päättää kunkin vuoden hal-
litus aina uudelleen.
Havainnekuva korttelin eteläosan sisältä. Kuva: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, L Arkkitehdit Oy
ta Vanhaistentielle säilyisi.
Asemakaavan yhteydessä
on suunniteltu muutoksia
myös Vanhaistentien liikennejärjestelyihin. Kantelettarentien ja Kaarelantien risteyksiin on suunniteltu kiertoliittymät liiken-
neturvallisuuden parantamiseksi.
Lopullisesti kaavamuutoksesta päättää kaupunginvaltuusto. Rakentaminen voi alkaa aikaisintaan
kaavan tultua lainvoimaiseksi.
Stadin kundi ja friidu
ehdokkaita haussa
??Tammikuu alkoi Stadissa
lumisena ja kylmänä. Kaikesta viimasta huolimatta ravintola Kaisaniemeen
oli 14.1 dallannut toista sataa slangilaista tsiikaamaan
vuoden 2015 Stadin kundia Heikki Harmaa sekä
Stadin friidua Anna Kortelaista. Messissä oli myös
Stadin kundi vuodelta 2013
Heikki Paunonen.
Ideana oli bamlata Stadin
muuttuneista kartsoista ja
pihoista. Juttua olisi riittänyt varmaan aamuun asti
kun kolme stadilaista kelas lapsuutensa leikkipihoja. Juttuun otettiin messiin
myös puhutun kielen; slan-
gin muuttuminen ja kuinka
erilaisia sanoja on käytössä
eri puolilla Stadia.
Kevään aiheina Kaisiksessa tulevat olemaan myös
kniigan erilaiset tekotavat, Ässärykmentin kohtalon mestat vv1941-1942,
Vermon ravit ym. Ja erityisvieraaksi saapuu apul.
kaup.johtaja Anni Sinnemäki 10.3.
Kaisiksen treffit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia yleisötilaisuuksia. Ideana levittää slangin ilosanomaa kaikille Stadilaisille.
Poikkeuksena maksulliset
jortsut kuten nyt 11.2 Iltamat jonne myydään libarei-
ta jotta saadaan bungattua
bändille. Helmikuinen bändi on Sonja ja Omat pojat.
Libareita saa slangibyroosta.
Stadin Slangi ry valitsee taas tänä vuonna Stadin friidun ja kundin stadilaisten tekemien ehdotusten pohjalta. Nyt alkaakin jo hakuaika koska yhdistyksen hallituksen pitää
valinta tehdä jo huhtikuun
kokouksessaan. Eli ehdota
helmikuun loppuun mennessä mielestäsi sopivaa
kundia tai friidua joko
045-186 7238 tai toimisto@stadinslangi.fi tai Stadin
Slangi ry Hämeentie 67 Hki
55. Toiveena on että eh-
Marjut Klinga
MunkinSeutu
6
Päivyri
Seurakunta
Viikon mietelause:
Sille, jolla on, sille
annetaan; mutta siltä,
jolla ei ole, otetaan pois
sekin, mikä hänellä on.
Raamattu, Mark. 4:25
Munkkiniemi
Nimipäivät:
Viikko 4
Ma 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus, Paavali
Ti 26.1. Joonatan
Ke 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä. Viljo
To 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies
Pe 29.1. Valtteri
La 30.1. Irja
Su 31.1. Kynttilänpäivä. Alli
Viikko 5
Ma 1.2. Riitta
Ti 2.2. Jemina, Lumi, Aamu
Ke 3.2. Hugo, Valo
To 4.2. Ronja, Armi
Pe 5.2. J.L. Runebergin päivä. Asser
La 6.2. Saamelaisten kansallispäivä. Tiia, Terhi,
Teija, Tea, Terhikki
Su 7.2. Laskiaissunnuntai. Riku, Rikhard
Emmaus
Helsinki 50 vuotta
??Emmaus Helsinki täyttää 50 vuotta vuonna 2016.
Emmaus ylläpitää kahta kirpputoria Vallilassa,
Mäkelänkatu 54, ja Lauttasaaressa, Gyldénintie 2. Ne
pyörivät pääosin vapaaehtoisvoimin.
Niistä saaduilla tuloilla tuetaan avuntarvitsijoi-
Nro 2 ? Viikot 4-5
ta sekä kotimaassa, lähialueilla että kehitysmaissa.
Juhlavuoden ajan Vallilan
kirpputorin näyteikkunaan
sijoittuvassa pienoisgalleriassa tulee olemaan kuukausittain vaihtuva taidenäyttely. Taidegalleria avataan
5 tammikuuta. Tammikuun
taiteilija on Juhani Vierimaa.
Kirkkoherranvirasto,
Raumantie 3, avoinna
ma, ti, to ja pe klo 9-13,
ke klo 14-17, p. 09 2340
5100, munkkiniemi.srk@
evl.fi. Päivystävä pappi:
p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus
ti ja to klo 10-11, p. 09
2340 5118.
Munkkivuoren
kirkko ja
seurakuntatalo
Raumantie 3
Pe 29.1. klo 13 90-vuotiaitten keskusteluryhmä,
Leena Leppilahti. Jos tarvitset kuljetusta, soita p.
09 2340 5138.
Su 31.1. klo 11 Messu,
Rinne, Sidoroff. Kirkkokahvit.
Ma klo 10 Kuntojumppa
+65. Oman kunnon mukaan. Tied. fys.ter. Minna
Pirinen p. 044 9867850.
Hinta 20 ? kevätkausi. Ilm.
ja maksu virastoon. Klo
18 Askarteluryhmä, vetäjänä Marie Turunen. Tule
mukaan ideoimaan ja tekemään.
Ti 1.3. klo 18.30 Tule Alfakurssille - kuulemaan ja
keskustelemaan kristinuskosta. Illoissa ruokaillaan,
kuunnellaan lyhyt opetus
ja keskustellaan pienryhmissä. Voit tuoda omat kysymyksesi ja ajatuksesi. Il-
mainen kurssi järjestetään
Munkkiniemen seurakunnan ja Kotiryhmäverkoston
yhteistyönä ti 1.3.-10.5. klo
18.30-20.30 Munkkivuoren
seurakuntatalolla. Ilm. leena.leppilahti@evl.fi tai p.
09 2340 5138.
Ke klo 9.30 Avoin päiväkerho. 3.2. klo 9.30 Tarinakirkko, Etäniemi, Mannermaa, Valtonen. Klo 13
Keskiviikkokahvila. Keittolounas 27.1., 24.2., 23.3.,
27.4., 25.5. Kahvilassa
10.2. Munkkivuoren päiväkodin lapset laulavat talvilauluja, mukana Katariina Wirta.
Su 7.2. klo 11 Kantaattimessu - yhteisvastuukeräyksen aloitus ja lounas.
Rinne, Sidoroff, Leppilahti,
Salmio. Invakuljetus. Messun jälkeen lounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Klo 17 Messu, verkosto.
net.
Ma 8.2. klo 14 Merimieskirkkopiiri. Klo 18.30 Kirjallisuuspiiri, Marutei Tsurunen: Sinisilmäinen samurai, Gummerus. Alustaja Kaija Peura.
Munkkiniemen
kirkko
Tiilipolku 6
Ke 27.1. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä, Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu. Puhujina järjestösihtee-
ri Jukka Hammaren ja vapaaehtoistyöntekijä Seppo
Lappalainen Hengen uudistus kirkossamme ry:stä,
mukana Leena Leppilahti
ja Heli Erkkilä.
La 30.1. klo 18 Levollisuuden messu, Wirta, Sidoroff, Salmio. Voit tulla
laulamaan illan kuoroon,
Taizé-laulujen harjoitukset klo 17.
Su 31.1. klo 13 Messu,
saarna Juhani Ormio, Sidoroff. Kirkkokahvit.
Ma klo 9.30-11.30 Avoin
päiväkerho.
Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Tule hiljentymään, rukoilemaankin.
Läsnä esirukoilijoita, jotka pyynnöstäsi rukoilevat puolestasi luottamuksellisesti.
Ti klo 11-12.30 Sanan äärellä. Klo 13-15 Olohuone
? avoin kahvila.
Ke klo 15 Ensilapsikerho. Ensimmäisen vauvan
saaneille tai häntä odottaville vanhemmille. Klo
16.30 Lapsikuoron harjoitukset, tied. kaisa.sidoroff@evl.fi.
Ke 3.2. klo 18 Taidemyyntinäyttelyn avajaiset
(Filantropia). Joensuun
piispa Arseni avaa näyttelyn Taidemaalauksia ja tapahtumia Sovinnosta 3.2.30.3.2016. järj. Filantropia yhdessä Munkkiniemen seurakunnan kanssa. Filantropia ry on Suomen ortodoksisen kirkon
kansainvälisestä diakoniaja lähetystyöstä vastaava
järjestö. Se toimii sekä
Suomessa että laajasti ulkomailla. Näyttelyssä on
esillä Filantropian lahjoituksina saamiaan taulu-
ja. Piispa Arseni puhuu ja
kertoo tauluista. Tuotto Filantropian työlle.
Sarjan muut illat ke 17.2.
klo 18 Runoilta -karjalaisia
runoja. Karjalan ja koko
Suomen arkkipiispa Leo
lukee kirjoittamiaan runoja suomeksi ja karjalaksi.
Senni Valtonen, kantele;
ke 2.3. klo 18 Professori, oikeushammaslääkäri
Helena Ranta puhuu sovinnon merkityksestä rauhan aikaansaamiseksi; ti
8.3. klo 19 Konsertti kansainvälisenä naistenpäivänä. Kirkkomusiikkia idästä ja lännestä, laulaen ja
soittaen - naisten voimin.
Varvara Merras-Häyrynen
ja Kaisa Sidoroff; la 19.3.
klo 10-14 Virpomisvitsapaja ? virpomisvitsojen siunaaminen, ekumeeninen
perhetapahtuma.
To klo 13 Eläkeläisten
kahvihetki. Klo 15 Avoin
päiväkerho. Klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset, tied.
kaisa.sidoroff@evl.fi.
Pe klo 18 Rukouspiiri.
Su 7.2. klo 13 Messu,
Peltohaka, Salmio, Valtonen.
Ke 10.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon iltamessu,
Valtonen.
Lehtisaaren kappeli
Papinpöydänkuja 4
Ti klo 9.30-11.30 Avoin
päiväkerho.
Ke klo 10.15 Raamattupiiri.
Su 7.2. klo 16 Lasten ja
perheiden laskiaismessu,
Frilander, Sidoroff, Salmio.
Messun jälkeen hernekeittoa ja laskiaispulla.
Munkkivuoren merimieskirkkopiiri
täyttää pyöreitä vuosia
??Munkkivuoren merimieskirkkopiiri täyttää tänä ke-
väänä 40 vuotta. Mikä ihmeen piiri? Asuuko Munk-
kivuoressa paljonkin työssä
tai eläkkeellä olevia meri-
Vuosaaren merimieskirkon vapaaehtoinen Paavo Tukkimäki keskustelee asiakkaan kanssa
laivakäyntiensä välissä.
Vuosaaren merimieskirkko on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen. Salia vuokrataan mitä
erilaisimmille ryhmille.
Täyden palvelun hautaustoimisto
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
miehiä, kun tuollainen piiri on olemassa? Tietämäni
mukaan lyhyt ja ytimekäs
vastaus on ei.
Munkkivuoren merimieskirkkopiiri on rekisteröity yhdistys, mutta se on
samalla yksi seurakunnan
monista toimintamuodoista. Sekä piiri että siinä toimivat henkilöt ovat jäseninä myös Suomen Merimieskirkko ry:ssä. Suomen
Merimieskirkolla on toimipisteitä sekä Suomessa
että ulkomailla. Meitä lähin kirkko on Vuosaaressa,
joka muuten on arkkitehtoonisesti näkemisenarvoinen paikka, sanotaan, joten
sitä kannattaa käydä katsomassa ja juomassa vaikka kupposen kahvia. Kun
laiva tulee Vuosaaren satamaan, voi vapaavuorollaan
oleva miehistö tulla kirkolle saunaan, pelaamaan biljardia, lukemaan lehtiä ja
ennen kaikkea ottamaan
yhteyttä kotiinsa, onpa se
sitten kaukoidässä tai lännessä. Kristillisenä kirkkona siellä palvellaan kysymättä uskontoa, mutta kysytään kuinka voin auttaa.
Ulkomailla Suomen merimieskirkko on sen sijaan
pieni pala kotimaata, voisi
sanoa. Siellä voi tavata muita suomalaisia, syödä pullaa
ja juoda kahvia, käydä saunassakin. Lontoon merimieskirkko on monille suomalaisille siellä asuville tuttu
ja Hampurin merimieskirkko monille Saksassa asuvil-
le. Brysselissä työskentelevät virkamiehet tuntevat nekin useimmiten kaupungissa
toimivan suomalaisen merimieskirkon. Merimieskirkko
on myös rekkamiesten kirkko sekä Suomessa että ulkomailla. Merimieskirkolla
työskentelee pappi, mutta
kahvinkeittoon, myyjäistoimintaan ja muuhunkin palveluun osallistuvat useimmiten vapaaehtoiset työntekijät. Merimieskirkkotoiminnasta saa mukavasti tietoa
netistä (merimieskirkko ry)
ja seurakuntien merimieskirkkopiiriläisiltä.
Marketta Levanto
Kuvat:
SMK/Marko Toljamo
MunkinSeutu
Viikot 4-5 ? Nro 2
7
Munkkiniemen yhteiskoulun lukiossa
uusi yhteiskunta- ja talouslinja
Lenni Pirjola ja Anna Lebedeff
koulun kirjastossa.
Ajankohtaista sisältöä opiskeluun ja avaimia
yhteiskunnan ymmärrykseen
??Munkkiniemen yhteiskoulun lukion uudella yhteiskunta- ja talouslinjalla aloitti opiskelunsa tänä
syksynä ensimmäiset oppilaat. Viime kevään yhteishaussa aloituspaikkoja
linjalle oli 25. Tänä vuonna aloituspaikkoja on yhtä
monta.
Vaikka linja itsessään on
uusi, on Munkkiniemen yhteiskoululla vankat perinteet yhteiskunnallisten aineiden opetuksessa. Rehtori Aki Holopainen taustoittaa: koulun historian
neljästä rehtorista kolme
on ollut historian opettajia, Munkassa on toiminut
aktiivisia yhteiskunnallisia
kerhoja ja koulussa on aina
ollut laaja tarjonta yhteiskunnallisia aineita. Uusi
linja on luonnollinen jatkumo kaikelle tälle.
? Ja kun lukiossamme
on hyvät historian opettajat sekä innostunut ja motivoitunut oppilasaines, oli
luontevaa perustaa yhteiskunta- ja talouslinja ja koota alan opetustarjonta sen
alle, Holopainen sanoo ja
jatkaa:
? Uusi linja on tietysti samalla koulun kehittämisen
Opintotoimiston Katja Koskenvuo.
väline. Sen avulla tuomme
opetustarjontaan myös uutta. Yhteiskunta- ja talouslinja on yksinkertaisesti tätä
päivää: sen avulla opiskelijat saavuttavat syvempää
ymmärrystä nykyajan ilmiöistä, Holopainen summaa.
Lukion lehtori Petri Sarjanen, joka on linjan vetäjä, korostaa että aihepiirin
kurssitarjonta hahmottuu
nyt ihan uudellalailla kokonaisuutena kuin ennen.
Tarjolla on myös täysin uusia kursseja, kuten liikeelämän englanti ja ruotsi.
Opiskelua ja
tulevaisuuden
haaveita
Lukion ykkösvuosikurssilaisilla Anna Lebedeffillä
ja Lenni Pirjolalla on ensimmäinen lukukausi takana yhteiskunta- ja talouslinjalla. Haastattelua edeltävänä päivänä he ovat olleet
kuuntelemassa Kulosaaren
yhteiskoulussa rahoituksen
professori Vesa Puttosta
Aalto-yliopistosta.
Lehtori Sarjanen on innostunut tällaisesta muiden
innovatiivisten helsinkiläislukioiden kanssa tehtäväs-
tä yhteistyöstä:
? Me olimme nyt vieraina, mutta seuraavaksi tänne
meille on tulossa asiantuntija, jota kutsumme kuuntelemaan muutkin. Helmikuun 10. päivä koululle
saapuu nimittäin vanhempi tutkija Charly SaloniusPasternak Ulkopoliittisesta instituutista.
Oppilaat kehuvat sekä
edellispäivän tilaisuutta että
puhujaa. He toteavat yhteen ääneen, että on loistavaa, että koulu antaa näin
mahdollisuuden tutustua
ajankohtaisiin aiheisiin.
? Vesa Puttonen puhui
niin selkeästi, että vaikka
meillä on tietenkin vasta
vähän opintoja takana, ymmärsi hyvin, mitä hän tarkoitti. Luennosta sai paljon
irti. Kulosaaressa oli sali
täynnä oppilaita eri koulusta. On hienoa, että tällaisia yhteistilaisuuksia järjestetään, koska näin pääsee
hyvin tutustumaan mielenkiintoisiin aihealueisiin ja
toisaalta näkemään erilaisia
ammatteja. Se kiinnostaa,
Anna Lebedeff summaa.
Lenni Pirjola kertoo, että
heillä on kotona aina puhuttu paljon yhteiskunnal-
lisista aiheista:
? Päätin jo peruskoulussa, että otan lukiossa kaikki aiheeseen liittyvät kurssit. Kun sitten tieto tällaisen
linjan alkamisesta tuli, olisi
se kuin minua varten tehty. Minua kiinnostaa erityisesti yritystoiminta ? talous
ja juridiikka. Jatko-opinnot
kauppatieteiden parissa tai
oikeustieteellisessä on minun juttuni.
Anna kertoo, että hänen
lempiaineensa yhdeksännellä luokalla oli yhteiskuntaoppi:
? TET-harjoittelu antoi
kimmokkeen, että talousasiat kiinnostavat. Kauppatieteiden opiskelu on haaveissani. Minullekin tämän
linjan alkaminen tuli kyllä
kuin tilauksesta.
Rehtori Holopainen toteaa, että historia- ja yhteiskunta-aineita on Munkassa
kirjoitettu aina paljon ylioppilaskirjoituksissa, niissä on
saatu hyviä arvosanoja ja
sitä myötä opiskelijat ovat
usein lähteneet näiden alojen jatko-opintoihin.
? Yhteiskunta- ja talouslinjalainen opiskelee luonnollisesti kaikki lukion syventävätkin kurssit. Ylioppilaskirjoituksiin mennessä
kaikki oleelliset tiedot yhteiskuntaopista ovat hallinnassa. Kirjoituksiin voi
mennä turvallisin mielin,
Sarjanen vakuuttaa ja paljastaa, että lukion syventävät kurssit valinneita on
aina ilo opettaa, sillä oppilaat ovat erinomaisen motivoituneita.
Aktiivisuus ja
osallistuminen
kannattavat
Yhteiskunta- ja talouslinjalle haetaan normaalisti yhteishaun kautta, mutta toisin kuin tavalliselle
lukioluokalle, yhteiskuntaja talouslinjalle haettaessa
lasketaan mukaan myös lisäpisteet:
? Lukuaineiden keskiarvosta saa pisteitä: keskiarvon täytyy tänä vuonna hakiessa olla vähintään
8.0. Pääsykoe pisteytetään
myös. Lisäksi mukaan hakemukseen tarvitaan pakollinen hakukirje, jolla opiskelija todistaa motivaationsa eli syyn siihen, miksi
Munkkiniemen yhteiskoulu talviasussa.
juuri hän haluaa opiskelemaan yhteiskunta- ja talouslinjalle, opintosihteeri
Katja Koskenvuo valottaa
hakuprosessia.
Hän painottaa, että linjan
pakollisiin pääsykokeisiin
valmistautuvan kannattaa
seurata aktiivisesti ajankohtaisia aiheita eri medioista ja olla ahkera yläkoulun historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Kokeessa
nimittäin testataan hakija
yhteiskunta-, talous- ja lakitiedon hallintaa sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten ajankohtaisasioiden
tietämystä.
Vapaamuotoiseen hakemukseen liitteineen ja suosituksineen kannattaa panostaa. Hakemukset hyvin tunteva opintosihteeri
kertoo, että viime vuonna
näkyi, että linjalle pyrkijät
olivat toimineet paljon esimerkiksi oppilaskunnissa
ja partiossa.
? Hakemuksella annat
kuvan itsestäsi, se on käyntikorttisi; kerrot mitä olet
tähän mennessä harrastanut ja miksi juuri tämä aihealue kiinnostaa sinua. Li-
sänäyttöön kannattaa koota
kaikki se, mikä ei koulutodistuksesta näy. Todistusten ja suositusten tulee olla
ohjaajan tai muun vastuuhenkilön allekirjoittamia,
Koskenvuo neuvoo.
? Ja kannattaa muistaa,
että kaikki koulun kurssit
ovat tietenkin tarjolla kaikille Munkan lukiolaisille vaikka paikkaa linjalta
ei saisi, Koskenvuo muistuttaa.
Samoin rehtori Holopainen painottaa, että uusi linja ei karsi pois mitään; esimerkiksi liikunta- ja matematiikkapainotukset pysyvät, kuten ennenkin:
? Yhteiskunta- ja talouslinjalla saamme lisää ajankohtaista sisältöä opiskeluun.
Lisätietoja Munkkiniemen
yhteiskoulun lukioon pyrkimisestä:
www.munkka.fi
www.opintopolku.fi
lukioon.fi
Teksti ja kuvat:
Kaisa Nummenpää
MunkinSeutu
8
Nro 2 ? Viikot 4-5
MINISULKIS (4-9 v. MYÖS ALOITTELIJAT)
PERJANTAISIN klo 15-16 (alkaen 29.1.2016)
? Hakaniemen ja Merihaan
alueet ovat muutostilassa
LAUANTAINA 30.1. KLO 10 ? 13
KOLMEN TUNNIN TEHOKAS & EDULLINEN
Sykkivä Hakaniemi -kilpailusta kehitysideoita
SULKAPALLOA
TALIN SULKAPALLO- JA SQUASHKESKUKSESSA
JUNNURYHMÄ (8-16 v., MYÖS ALOITTELIJAT)
TIISTAISIN klo 15.30-16.30 (alkaen 2.2.2016)
PIKAKURSSI
ALOITTELIJOILLE JA HARRASTAJILLE (50 ).
LISÄTIEDOT & ILMOITTAUTUMISOHJEET:
www.hbc-badminton.fi
Tapettitalo
Fleminginkatu 4
00530 Helsinki
p. (09) 76 76 58
www.tapettitalo.fi
palvelu@tapettitalo.fi
Entisöinti-, tyyli- ja
uusia tapetteja. 2000
mallia heti varastossa.
Satoja kapeita ja
leveitä reunusnauhoja.
Tarjoustapetteja
nyt alennuksessa
iso valikoima!
Hyviä tarjouksia paikan päällä.
Tervetuloa tapettikaupoille!
197
4
Meiltä saat henkilökohtaista
neuvontaa ja palvelua.
Avoinna arkisin 10-17, lauantaisin 9.30-13
??Sykkivä Hakaniemi -ideakilpailun voittajat julkistettiin liki kolme vuotta sitten. Kilpailun tarkoituksena oli ideoida kehittämiskeinoja Hakaniemen alueelle. Viitteelisenä budjettina
toimi 15 miljoonaa euroa.
Kilpailun järjesti Kallio-liike. Ensimmäisen palkinnon
kilapilussa saivat jaetusti Christoffer Weckström
teoksellaan Kungsan, sekä
Sonia Lemarchand työllään Tango. Kungsanin ideana oli rakentaa Merihaan
ja Hakaniemen väliselle liikennealueelle asunnot kahdelle tuhannelle uudelle
helsinkiläiselle. Myös Hakaniemen torin laidalle oli
suunnitelman mukaan tulossa kaksi uutta taloa, ja
itse torille runsaasti puita, sekä suihkulähde. Tango-työn pohjimmainen ajatus oli, että Hakaniemessä tanssittaisiin kesäiltoina
? ? Viime vuonna Linnanmäellä lanseerattu asiakaspalvelukonsepti on tehnyt
kaikista huvipuiston työtekijöistä hupimestareita.
Tarkoituksena on panostaa positiivisiin kohtaamisiin ja varmistaa Linnan-
??Hyvän vastaanoton saaneesta Helsingin kaupungin tilavarauspalvelu Varaamosta voi nyt varata myös
Kirjasto 10:n ja siellä sijaitsevan Kaupunkiverstaan tiloja, työpisteitä ja laitteita.
Varaamo.hel.fi on Helsingin kaupungin verkkopalvelu, jonka kautta voi varata kaupungin julkisia tiloja, työpisteitä ja laitteita
yksityiseen käyttöön. Vielä testausvaiheessa olevassa palvelussa on tällä hetkellä saatavissa kirjaston,
nuorisoasiainkeskuksen ja
varhaiskasvatusviraston palveluja.
Uutta on, että palvelusta
voi nyt varata myös Kirjasto 10:n ryhmätyötiloja sekä
musiikkistudion ja soitto- ja
kuunteluhuoneen. Kaupunkiverstaalta voi puolestaan
varata erilaisia laitteita ja
työpisteitä, kuten ompelukoneen, grafiikkatyöpisteen
tai vaikkapa vinyylileikkurin ja lämpöprässin.
Varaustilannetta pääsee
katsomaan kirjautumatta,
mutta varaaminen edellyttää kirjautumista joko Facebook, Yle- tai Googletunnuksilla.
Varaamo aloitti toimintansa viime joulukuun 7. päivänä. Ensimmäisen kuukauden aikana sivuilla on
käyty noin 2 500 kertaa,
ja varauksia on tehty yli 1
000 kpl. Palvelun käyttäjiksi on rekisteröitynyt reilut
300 henkilöä.
Palvelusta saatu palaute
on ollut positiivista. Kevään kuluessa tavoitteena on saada tarjolle myös
maksullisia tiloja ja palveluja.
Maksulliset tilat näkyvät
tälläkin hetkellä varauskalenterissa, mutta sen kautta
niitä ei voi varata. Toistaiseksi maksullisten palvelujen yhteydestä löytyvät tilavarauksen tekemiseen tarvittavat sähköpostiosoitteet
ja puhelinnumerot.
ja tekninen verkosto tuovat omat mutkansa rakennusmatkaan.
? Kilpailun ideat käytiin
läpi ja otettiin huomioon,
ja niistä saatiinkin hyviä
lähtökohtia alueen kehittämiselle. Kun Hakaniemen
alueen muutoksia alettiin
suunitella, kisasta nousi
hienoja pointteja esiin. Hakaniemen ja Merihaan alueet ovat muutostilassa, ja
suunnitteluperiaatteet on
hyväksytty. Silta tehdään
uudestaan ja kaupunkinäkymää tullaan tiivistämään,
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Perttu Pulkka kertoo.
Hakaniemen torista ja sen
ympäristöstä on teetetty
suunnitelma konsulttityönä.
Yleisölle pidetään tilaisuus
torisuunnitelmiin ja Hakaniemenrannan suunnittelutilanteeseen liittyen helmikuun 17. päivänä näyttely-
Linnanmäki rekrytoi
yli 600 hupimestaria
Lasten Päivän Säätiö
rekrytoi huvipuiston eri
tehtäviin kaudelle 2016
yli 600 työntekijää.
Tavoitteena on rakentaa
monimuotoinen
työyhteisö, johon
valitaan vain parhaan
asiakaspalveluasenteen
omaavat henkilöt.
Tilavarauspalvelusta
lisää palveluja
rannoilla, kuten Pariisissa.
Mitä kilpailun voittajatöille
kuuluu nyt?
Vaikea alue rakentaa
Weckströmin ajatus lisärakentamisesta sai kilpailun aikana apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilältä kehuja. Suunnitelma
oli poikkeuksellisen valmis,
ja Hakaniemen rantaan rakentamista oli pohdittu jo
ennen kilpailua. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki on
ollut myös samoilla linjoilla, ja tuumii lisärakentamisen tuovan eloa Hakaniemeen. Hakaniemen kehitys
on ollut jo pitkään kaupunkisuunnitteluviraston työstettävänä, ja nyt torin kaava on uusittu, ja muiden
kaavojen pohjia suunnitellaan. Arvokas ja tiivis alue
tuo rakentamiseen omat
haasteensa. Myös suuret
liikennemäärät, maaperä
mäen asiakkaille ainutlaatuinen palvelukokemus.
? Hupimestarin hymysilmät, pelinenä, vinkkisuu
ja turvakädet pyrkivät takaamaan jokaiselle asiakkaallemme iloisen ja
huolettoman huvipuistopäivän. Linnanmäen hupimestareilla on vastuullinen
ja samalla hauska tehtävä
tuottaa iloa asiakkaidemme päivään, toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo.
Lasten Päivän Säätiö rekrytoi vuosittain huvipuiston eri tehtäviin yli 600
kausityöntekijää, joista
noin puolet on työskennellyt Linnanmäellä myös
aikaisempina kesinä. Monelle työntekijälle Linnanmäki on elämän ensimmäisiä kosketuksia palk-
katyöhön, mutta myös kokeneempia työntekijöitä
toivotaan kesän hupimestareiden joukkoon. Huvipuisto tekee myös yhteistyötä Vammaisten lasten ja
nuorten tukisäätiön kanssa
ja työllistää tänäkin vuonna noin 15 osatyökykyistä nuorta.
? Linnanmäki on sitoutunut Vastuullinen kesäduuni -kampanjan hyvän kesätyön periaatteisiin. Rekrytoinnin sujuvuuteen, kattavaan perehdytykseen
ja koko kauden jatkuviin
koulutuksiin panostetaan
meillä tänä vuonna entistäkin enemmän, henkilöstöpäällikkö Heikki Pitkänen painottaa.
Linnanmäen Huvipuisto on työympäristönä iloi-
tila Laiturilla.
Metroasema
uudistuu
Hakaniemessä
keskitytään nyt kolmeen asiaan ja niiden kehittämiseen:
siltaan, toriin ja rantaan.
?
Suunnitteluvaiheessa kaavailtiin noin 150 000
kerrosneliötä lisää
asuintilaa. Tämä tavoite koskee koko
suunnitteluperiaatteiden aluetta. Torin ympärisöä pyritään luomaan toi- Havainnekuv
mivammaksi, ja siitä pyritään saamaan
mahdollisimman paljon irti.
Myös rantaa pitää saada
elävämmäksi, ja sen aktivointiin keskitytään tiukasti, Pulkka linjaa.
MunkinSeutu
Viikot 4-5 ? Nro 2
9
femeia fashion
Talvi-ALE
jatkuu
Esillä myös
kevään
mallikappaleita
edullisesti.
Vielä jäljellä
takkeja
ja muuta
talvitavaraa,
hajakokoja.
Kaikki kauden
tuotteet
Ma-To 11-18
Pe 11-17
La 11-15
Paciuksenkaari 16
00270 Helsinki
010-3262333
-50%
Outlet-puolella
-70%
tervetuloa!
www.femeia.fi
Facebook:
Femeia-Fashion
va Hakaniemen torin ja lippuhallin uudesta sisäänkäynnistä. Kuva PES-Arkkitehdit Oy.
Toinen Kallio-liikkeen
kilpailun voittotöistä, Tango, ei toteutuessaan kevennä kaupungin kukkaroa
merkittävästi. Ainoa han-
kita rannan muuttamiseksi Pariisilaiseksi unelmaksi olisi laatoitetut tanssialueet, sekä penkit. Hakaniemeä aletaan rakentamaan jo
syksyllä, kun metroaseman
lippuhalli kokee täydellisen kasvojen kohotuksen.
Metroasema otettiin käyttöön vuonna 1982, ja sitä
käyttää noin 14 000 matkustajaa päivittäin. Kulkuyhteys metroon säilyy koko
remontin ajan.
Munkinpuiston jalankulun ja pyöräilyn väylän
rakentaminen alkaa
??Helsingin
kaupungin
rakennusvirasto aloittaa
Munkkiniemessä sijaitsevan Munkinpuiston läpi
kulkevan puistoraitin rakennustyöt vielä tammikuun aikana.
Nykyinen kivituhkapintainen raitti muutetaan kuusi
metriä leveäksi asfalttipintaiseksi kevyenliikenteen
väyläksi, jossa pyöräily ja
jalankulku on erotettu. Raitin linjausta suoristetaan
länsipäässä.
Samalla rakennettavan
raitin itäpäässä, pohjoispuolella olevaa rehevöitynyttä kasvillisuutta uusitaan. Tilalle istutetaan
kookkaita lehtipuita ja
alle matalaa lehtipensasta
Linnanmäki
rekrytoi yli
600 hupimestaria.
nen ja ainutlaatuinen. Henkilöstön vahvan
yhteishengen
aistivat myös
asiakkaat. Joka
kesä Linnanmäellä solmitaan
läpi
elämän
kestäviä ystävyyssuhteita ja
kerätään talteen
hienoja yhteisiä
muistoja.
Hupimestarin
tehtäviä
ovat mm. pelimyyjä, kioski-,
kahvila- ja ravintolatyöntekijä, siistijä, järjestyksenvalvoja, lipunmyyjä
sekä laitetyöntekijä.
Hakuaika Linnanmäen hupimestariksi 11.31.1.2016
sekä nurmea. Raitin varrelle asennetaan penkkejä ja
roska-astioita.
Valaistus uusitaan kokonaisuudessaan nykyaikaisilla LED-valaisimilla.
Rakennettava väylä on
noin kilometrin pituinen.
Se toimii yhteytenä kantakaupungista Espoon suuntaan. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2014 julkaisemassa Pyöräilyn edistämisohjelmassa
Munkinpuiston raitti on osa
pyöräilyn nopeaa baanaverkostoa.
Rakennustyöt valmistuvat
kesän 2016 aikana. Urakoitsijana on Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara.
Verohallinnon maksut muuttuvat
??Vuoden 2016 alusta Verohallinnosta saa yhä useammin maksuttoman asiakirjan. Esimerkiksi sosiaalija terveydenhuoltoa varten
tarvittava verotustodistus
erittelyosineen on ilmainen
ensi vuoden alusta lähtien.
Aiemmin maksu on ollut
10 euroa.
Maksuttomia ovat edelleen ne asiakirjat, joita tarvitaan verotuksen toimittamista tai talous- ja velkaneuvontaa varten.
? Periaatteemme on, että
asiakkaan ei tarvitse erikseen todistaa sitä, mihin
hän verotusasiakirjoja tarvitsee. Ne ovat maksuttomia, kun käyttötarkoitus on
oikea, kertoo ylitarkastaja
Taito von Konow.
Maksuttomat verotusasiakirjat saa puhelimitse Verohallinnon palvelunumerosta. Verotustodistuksen
ilman erittelyosaa voi tilata myös automaattisesta puhelinpalvelusta, jolloin sen
hinta on edelleen 10 euroa.
Verohallinnon antamat
ennakkoratkaisut säilyvät
edelleen maksullisina. Tosin vuoden 2016 alusta al-
kaen hinnat puolittuvat,
kun ne liittyvät samaan
asiakokonaisuuteen.
? Vuonna 2014 Verohallinto sai noin 3,8 miljoonaa
euroa maksullisista toiminnoistaan.
Ennakkoratkaisujen
osuus oli karkeasti noin
kaksi kolmasosaa summasta. Asiakirjojen osalta summa tulee laskemaan jonkin
verran, mutta vastaavasti se säästää hallinnollista työtämme, summaa von
Konow.
Verohallinnon jäljelle jäävät maksut kohoavat vuoden 2016 alussa kautta linjan. Korotuksen suuruus on
noin 10 prosenttia.
1.1.2016 lähtien käteisen
rahan käsittely loppuu kaikissa verotoimistoissa. Maksut voi ensi vuoden alusta
lähtien maksaa joko pankkikortilla tai laskulla.
Syynä käteisen rahan käsittelyn loppumiseen on
käteismaksujen vähentyminen. Yhä useampi asiakas
käyttää pankkikorttia. Jos
pankkikorttia ei ole, saa
verotoimistosta tarvittaessa mukaansa myös laskun.
OMPELUPALVELUJA
Laadukas ja asiakaskeskeinen palvelu
Avoinna ti-pe 11-18, la 11-15, muina aikoina sop mukaan
0400 355 913 ? Ansaritie 3, Etelä-Haaga
s.lootus@luukku.com
Asustehuolto Ullastiina
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
Verhoomo Tiisa Raati
?Tyyli- ja antiikkihuonekalut
?Modernit kalusteet
?Kangas- ja tarvikemyynti
?Kuljetus
Soita ja tilaa ilmainen
arviointi p. 040-774 2565
Munkkiniemessä jo vuodesta 2001!
IRTI RIIPPUVUUDESTA
HELSINKI ? RIIHIMÄKI ? TAMPERE ? KOKKOLA ? OULU
Minnesota-mallista avohoitoa
päihde,- läheis- ja
ruoka-aineriippuvuuksiin.
Ota yhteyttä.
Kirjamme Viimeinen pisara
-toipumisen avaimet
saatavilla myös äänikirjana:
MunkinSeutu
10
Nro 2 ? Viikot 4-5
Royal Ravintolat Hernesaaren
saunan ravintoloitsijaksi
Jatkoa sivulta 3
??? Olemme rakentamassa Suomen arvokkaimpiin
kuuluvalle paikalle pait-
si merellistä olohuonetta
kaupunkilaisille myös postikorttikohdetta koko Suomelle. Hankkeen ainutlaatuinen asema edellyttää,
Hernesaaren Löyly
? Rakennuksen ovat suunnitelleet Avanto Arkkitehdit Oy:n Ville Hara ja Anu Puustinen
? Rakennuttajana toimii Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian yhteisyritys Kidvekkeli Oy
? Yksityisellä rahoituksella toteutettavan ja keväällä 2016 valmistuvan sauna- ja ravintolakeskuksen
kustannusarvio on noin 5,5 miljoonaa euroa.
? Sauna- ja ravintolakeitaan operaattori on Royal
Ravintolat Oy
? Ympärivuotisen ravintola-kahvilan pinta-ala on
246m2 ja saunaosaston koko 332m2.
? Rakennuksen bruttoala on 1070m2.
? Rakennuksen kattavan ?hulmun? alaista sekä taivasalla olevaa avonaista terassipintaa tulee rakennuksen ympärille ja päälle yhteensä yli 1800m2.
Tämä tekee siitä Suomen suurimman terassin.
? Asiakaspaikkoja on yhteensä noin 600: Ravintolasalissa 100, terassilla 500 ja saunoissa 60.
? Hernesaaren sauna ja ravintola tulee operoidessaan työllistämään noin 40 henkilöä.
? Saunojen kolme erillistä löylyhuonetta istuttavat
kymmeniä saunojia.
? Kolme saunaa ovat: savusauna, kertalämmitteinen ja jatkuvalämmitteinen.
että rakennus edustaa niin
suunnittelultaan, rakenteeltaan ja puitteiltaan kuin
palvelultaan ja tarjonnaltaankin parasta mahdollista laatua. Ensimmäisistä
vastaamme me ja viimeisten toteuttamiseksi Royal
Ravintolat on paras valinta
kumppaniksi, kertoo vielä
työnimellä ?Löyly? kulkevan kohteen rakennuttaja,
kansanedustaja Antero Vartia ja jatkaa:
? En voisi kuvitella antavani Löylyn operointia parempiin käsiin kuin osaajalle, jolla on jo valmiiksi Savoyn, Eliten, Sipulin ja Strindbergin kaltaisia suomalaisia
ravintolainstituutteja.
Royal Ravintolat tulee
avaamaan Löylyyn ravintolan, joka täyttää useiden
eri kohderyhmien tarpeet.
Muuntautumiskykyä tarvitaan, sillä keittiö tulee päivittäin palvelemaan asiakkaitaan aamiaisesta pitkään
illalliseen.
? Vaikka pelkkä mukaan
pääsy Löylyn kaltaiseen
kulttuuritekoon on jo suuri kunnia, ovat kohteen liiketoiminnalliset tavoitteet
myös korkealla. Merenrannan avautuminen kaupunkilaisille siirtää vapaa-ajanvieton painopistettä keskustasta etelään. Hernesaari on osoittautunut jo
pelkkien kesäravintoloidenkin kanssa vetovoimaiseksi kohteeksi ja avatessamme nyt erittäin näyttävän
ja laadukkaan ympärivuo-
Kolumni
Verkoton heinäkuu osaksi
saimaannorpan suojelua
S
aimaannorppaa uhkaavat kalanpyydyskuolleisuuden lisäksi ilmaston lämpeneminen ja kannan
pieni koko. Saimaannorpan
suojelustrategian mukainen
välitavoite on, että vuoteen
2020 mennessä Saimaassa
elää vähintään 400 norppaa. Tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana. Voimistuva talvien lämpeneminen
muodostaa yhä suuremman
epävarmuustekijän ja konkreettisemman uhan kuuttien selviytymiselle.
Ennen joulua julkaistu
Saimaannorppa ja kalastus
?seurantaryhmän raportti sai ristiriitaisen vastaanoton, kun se useista eriävistä mielipiteistä huolimatta ei
sisältänyt verkkokalastuskiellon laajentamista heinäkuulle. Eriävän mielipiteen
jättivät Itä-Suomen yliopisto
ja Metsähallitus sekä luonnonsuojelujärjestöt.
Tehokkain tapa auttaa
maailman uhanalaisinta hyljettä pelastumaan sukupuutolta on puuttua kalanpyydysten aiheuttamaan uhkaan vapaaehtoisin ja lakisääteisin rajoituksin. Kiireellisintä on laajentaa Saimaan keväistä verkkokalastuskieltoa heinäkuulle ja
laajentaa suojelualue kattamaan yhtenäisesti norpan pesintäalueet.
Verkkokalastuskiellon
pidentämiselle heinäkuun
loppuun on selkeät perusteet. Kuuttien kalanpyy-
dyskuolleisuus on siirtynyt
heinäkuulle, eikä kuuttien
kokonaiskuolleisuus kalanpyydyksiin suhteessa kannan kokoon ole oleellisesti vähentynyt. Verkkokalastuskiellon ja suojelualueiden laajentaminen kattamaan kaikki saimaannorpan pesimisalueet antaisi
kuuteille elintärkeää lisäaikaa kasvaa ja vahvistua.
On toivoa herättävää, että
ministeri Tiilikainen on luvannut raportin eriävistä
mielipiteistä johtuen vielä katsoa, toimitaanko nyt
annettavan asetuksen osalta piirulleen raportin mukaan. Asia on ajankohtainen, koska nyt voimassa olevat ?norppa-asetukset? umpeutuvat keväällä ja uusien valmistelu on
käynnissä.
Tuore raportti sisältää
myös kannatettavia esityksiä, kuten erillisten asetusalueiden yhdistäminen, valvonnan tehostaminen ja kalastusrajoitusalueen laajeneminen nykyisestä.
On tärkeää, että jatkotyössä tuoreita ehdotuksia arvioidaan, että ne
ovat biologisesti perusteltuja. Tavoitteena on estää
kuuttien verkkokuolemat
norpan lisääntymisalueella, joten jo olemassa olevien pesäpaikkojen jättämistä rajauksen ulkopuolelle
ei pitäisi hyväksyä.
Sovimme hallitusneuvotteluissa, että saimaannorpan suojelu varmistetaan
yhdessä paikallisen väestön
ja tahojen kanssa. Suomalaisille ja Saimaan alueen
asukkaille osoitetut kyselyt
osoittavat, että selvä enemmistö haluaa tehostaa saimaannorpan suojelua ja tiukentaa kalastusrajoituksia.
On valitettavaa, ettei kansalaismielipidettä huomioitu vahvemmin raportin toimenpide-esityksissä.
Ministeri
Tiilikaisella
onkin nyt kullanarvoinen
mahdollisuus
huolehtia
norppakannan tulevaisuudesta ja ottaa toimenpideesitykset vielä tarkasteluun.
Olen kannustanut ministeri Tiilikaista tehokkaampiin toimiin norpan pelastamiseksi sukupuutolta ja
jätin myös asiasta myös
kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi (KK
396/2015 vp).
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi
tisen ravintolan ja saunan,
uskomme imun kohti rantaa kasvavan entisestään,
kertoo markkinointijohtaja Joonas Mäkilä Royal
Ravintoloiden uudelle ravintolalle asettamista odotuksista.
Uuden ravintolan konsepti hiotaan kevään aikana kuntoon. Sen tulee kuitenkin palvella sekä sauna- että ravintolavieraita ja
etenkin kesäisin myös Suomen suurimmalla terassilla
viihtyviä asiakkaita.
? Tulemme päivittäin tarjoilemaan aamiaisen, lounaan ja laadukkaan päivällisen lisäksi helppoa saunaja terassiruokaa. Tarjonnan
ytimenä on suomalaisuus,
sillä keittiön tulee ylpeänä
edustaa rakennuksen ainutlaatuista ilmettä ja kotimaisuutta huokuvaa tarinaa, jatkaa Mäkilä.
Aidot puusaunat
meren rannalla,
keskellä kaupunkia
Perinteisestä ravintolatoiminnasta Löyly eroaa myös
siinä, että se tarvitsee osaavan keittiöhenkilökunnan
ja -mestarin lisäksi myös
aidon saunamajurin. Savusauna ja perinteinen kertalämmitteinen kiuas ovat
päivittäisessä käytössä ja
kolmas, jatkuvalämmitteinen puusauna lämpenee
ryhmille tilauksesta.
? Saunan osuutta suomalaisuudessa ei voi liioitel-
Hernesaaren sauna- ja ravintolakeskuksen rakennuttajat,
Kidvekkeli Oy:n Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia Löylyn
havainnekuvan kanssa työmaalla. Kuva: Pekka Mustonen.
la ja tiedämme asettuvamme koko saunovan maailman arvostelulle alttiiksi.
Se, että teemme itse parhaamme ja katsomme sen
riittävyyden ei tässä tapauksessa ole tarpeeksi.
Olemmekin hyödyntäneet
suunnittelussa Suomen, eli
maailman parhaiden saunaasiantuntijoiden osaamista
ja toteutamme Löylyn ilman
kompromisseja. Nähtäväksi
vielä jää, miten mahdolliset
saunavuorot jaetaan miesten ja naisten kesken, vai
kokeillaanko täällä myös
Keski-Euroopasta tuttuja sekasaunoja, kertoo Jasper
Pääkkönen ja jatkaa:
? Olemme myös pystyneet huomioimaan luonnon
ja ympäristön rakennustöissä. Rakennuksen peittävä hulmu rakennetaan kotimaisesta FSC-sertifioitua
puusta, jota olemme itse
olleet kaatamassa. Ravintola tulee luonnollisesti tarjoamaan vain vastuullisesti
pyydettyä kalaa ja meri ja
suomalainen luonto tulevat
muutenkin olemaan ruokalistan kantavana teemana.
Perussuomalaisten puheenjohtajaksi Mika Raatikainen
??Helsingin perussuomalaisten valtuustoryhmä valitsi yksimielisesti kokouksessaan 20.1.2016 puheenjohtajakseen Mika Raatikaisen. Perussuomalaisten toisen kauden kansanedustajana toimiva Raatikainen on kokenut poliitikko,
joka on toiminut Helsingissä kaupunginvaltuutettuna
vuodesta 2012. Hänestä tuli
kansanedustaja varasijalta
heinäkuussa 2014 kun Jussi Halla-aho valittiin Euroopan parlamenttiin. Raatikainen valittiin jatkokaudelle vuoden 2015 vaaleissa.
Siviiliammatiltaan Raatikainen on poliisi. Hän
on työskennellyt Helsingin
poliisilaitoksella vuodesta
1983. Raatikainen on toiminut mm. rikostutkijana
ja tutkinnanjohtajana Helsingin poliisissa ja on tällä
hetkellä virkavapaalla ulkomaalaispoliisin maastapoistamisryhmästä.
Raatikainen on työskennellyt yli kymmenen vuotta ulkomailla. Hän on ollut
sotilaspoliisina rauhanturvatehtävissä Libanonissa,
kouluttanut irakilaisia poliiseja Jordaniassa ja ollut
YK:n sihteeristön tehtävissä
Gazassa ja Jerusalemissa ja
poliisiasiantuntijana Kosovossa. Lisäksi Raatikainen
on toiminut EU:n korruptionvastaisen projektin pysyvänä asiantuntijana Jordaniassa Resident Twinning
Adviser -nimikkeellä.
Aiemmin valtuustoryhmän puheenjohtajana toimi Seppo Kanerva. Perussuomalaisten valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtajana aloittaa Helena
Kantola.
Helsinki on kovien haasteiden edessä. Tänne on
tulossa suuri määrä turvapaikanhakijoita ja Helsingin
täytyy yrittää selviytyä tilanteesta parhaalla mahdollisella tavalla siten että katurauha säilyy ja talous pysyy
kunnossa. Nuorten työllistymistä ja koulutusmahdollisuuksia on parannettava.
Raatikainen aikoo muun muassa vaikuttaa näihin asioihin valtuustoryhmän tuella.
Sibelius soi Helsingin puissa
vielä vuoden 2017 loppuun
??Helsingin kaupungin rakennusvirasto osallistui Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoteen tarjoamalla säveltäjämestarin musiikkia luonnossa viiden kotimaisen puulajin luona. Alun perin puiden
piti hiljentyä jo viime vuoden lopussa, mutta niille on
nyt saatu jatkoaikaa vuoden
2017 loppuun asti.
Puut ovat kuusi, mänty,
koivu, haapa ja pihlaja. Sibelius on säveltänyt kullekin näistä puista ihastuttavat pianokappaleet. Luonto oli suuren säveltäjämme
ikuinen innoittaja.
Soivia puita on yhteen-
sä kahdeksassa puistossa.
Puistot ovat Kaivopuisto
(Eira), Hesperian puisto
(Töölö), Sibeliuksen puisto
(Töölö), Itsenäisyydenpuisto (Oulunkylä), Ullaksenpuisto (Vuosaari), Meilahden arboretum (Meilahti),
Seurasaari ja Keskuspuiston Maunulanpuisto. Näissä
kaikissa puistoissa on viisi puuta merkitty laatalla,
jossa on QR-koodi.
Koodi luetaan älypuhelimen QR-koodilukija -sovelluksen avulla. Puhelimen
tai tabletin näytölle avautuu
musiikkitiedosto, josta voi
kuunnella kyseisen puun
nimikkokappaleen. Kuusen
alla kuunnellaan kuusimusiikkia, koivun alla soi koivukappale jne. Näin ihmiset saavat kokea luonnossa
Sibeliuksen tulkinnan rakkaista, tutuista puistamme.
Pianokappaleet on levylle soittanut pianisti Folke
Gräsbäck ja ne on valittu
projektiin BIS musiikkikustantamon luvalla The Sibelius Edition kokoelmasta.
Musiikista maksetaan luonnollisesti myös tekijänoikeusmaksut. Puiden paikat löytyvät rakennusviraston puistosivustolta http://
www.vihreatsylit.fi/?p=7047
MunkinSeutu
Viikot 4-5 ? Nro 2
Tulevaisuuden lentoaseman
rakentaminen alkaa
??Finavia käynnistää Helsinki-Vantaan laajennustyöt
heti vuoden vaihteen jälkeen. Nykyisen terminaalin jatkeeksi rakennettava
eteläinen uudisosa valmistuu kesällä 2017 ? Suomen
100-vuotisjuhlavuonna.
Helsinki-Vantaan 900 miljoonan euron suuruinen kehitysohjelma etenee useassa aallossa. Tammikuun
alussa käynnistyvä vaihe
tuo lisää tilaa ja sujuvuutta kauko- ja vaihtoliikennettä palvelevaan terminaaliosaan.
Finavia tuottaa kehitysohjelman aikana kokonaan
uusia palveluita ja kytkee
digitalisaation hyvin vahvasti mukaan uudistuvaan
asiakaskokemukseen.
? Vaikka infrastruktuurin
kehittäminen on investoin-
nin näkyvin osa, menestyminen maailmanluokan
lentoasemana syntyy matkustajien palvelukokemuksesta, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari.
Haapasaaren mukaan Finavian tähtäimessä on tarjota lisää joustoa ja tehokkuutta myös lentoyhtiöille.
Lentokoneiden pysäköintikapasiteetti kasvaa, ja koneiden kääntöaikoja saadaan lyhennettyä.
? Teemme kaikkemme,
että rakennustöistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa niin matkustajille kuin lentoyhtiöillekin.
Silti epämukavuutta ja ahtautta voi esiintyä, Haapasaari sanoo.
Samaan aikaan rakennustöiden kanssa myös lentoliikenne lisääntyy. Tämän
vuoksi esimerkiksi bussikuljetukset terminaalista
lentokoneille ja takaisin
tulevat lisääntymään. Kesällä 2016 palvelutaso paranee, kun non-Schengenlentojen bussikuljetuksiin
saadaan lisää kapasiteettia.
Näin lentoaseman
infrastruktuuri
kehittyy
Eteläsiiven valmistumisen
myötä kesällä 2017 terminaalin pinta-ala kasvaa yhteensä 7 850 neliömetrillä.
Kerroksia rakennetaan kaksi: toinen saapuville ja toinen lähteville matkustajille.
Haapasaari kertoo, että
lentoasemalla nähdään nyt
ensimmäistä kertaa myös
kauan kaivatut liukukäytävät.
Helsinki-Vantaan kehitysohjelma numeroina
? Terminaalin laajennusosan pinta-ala vuonna 2020 = Linnanmäen huvipuiston
kokoinen alue (75 000 m²)
? Terminaalin koko pinta-ala vuonna 2020 = 10 Eduskuntataloa (n. 250 000 m²)
? Laajarunkokoneiden siltoja vuonna 2020: 16 paikkaa
? Asematason työmaat = 65 jalkapallokenttää (330 000 m²)
? Lentoaseman kokonaispinta-ala = Helsingin kantakaupunki Kaisaniemestä Katajanokalle ja Töölöön (180 ha)
? Kehitysohjelman rakennusaikainen työllisyysvaikutus 14 000 htv.
? Lisää pysyviä työpaikkoja noin 5 000.
? Matkustajia vuonna 2020 = 20 miljoonaa
Didrichsenin taidesäätiön vuoden 2016
Pro Arte -tunnustus Tamara Piilolalle
??Marie-Louise ja Gunnar
Didrichsenin taidesäätiön
Pro Arte -tunnustus myönnetään tänä vuonna ensimmäisen kerran maalaustaiteen edustajalle. Nyt
kolmannen kerran jaettavan tunnustuksen saa taidemaalari Tamara Piilola
(s. 1977). Hän maalaa valokuvamuistista unenomaisia, yksityiskohtia viliseviä
maisemapanoraamoja.
Taiteilijan töitä nähdään
Didrichsenin taidemuseossa kesällä 2016 tarkemmin
ilmoitettavana ajankohtana.
Tamara Piilola on opiskellut Kuvataideakatemiassa ja Turun Taideakatemiassa. Hän on esiintynyt yksityis- ja ryhmänäyttelyissä
mm. Ranskassa, Beninissä
Afrikassa, Italiassa ja Islannissa, ja hänen teoksiaan
on mm. Sara Hildénin, HAMin ja Heinolan taidemuseoiden kokoelmissa.
Nyt jaettavan tunnustuksen ovat mahdollistaneet
Didrichsenin taidemuseon
Pro Arte -keräykseen osallistuneet museokävijät sekä
museon ystävät ja tukijat.
Keräys järjestettiin kesän
ja syksyn aikana museon
50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi sekä museonjohtaja
Peter Didrichsenin täyttäessä 65 vuotta
syyskuussa.
Didrichsenin taidemuseon vuonna
1965 perustaneet Marie-Louise ja Gunnar
Didrichsen halusivat tukea
aikansa nuoria, lupaavia
suomalaistaiteilijoita muun
muassa ostamalla taidetta
suoraan heiltä. Didrichsenit hankkivat
teoksia esimerkiksi Laila
Pulliselta, Eila Hiltuselta,
Reidar Särestöniemeltä ja
Mauri Favénilta.
Pro Arte -tunnustus jaettiin ensimmäisen kerran
vuonna 2003, jolloin sen
sai taidegraafikko Sari Bremer. Vuonna 2009 Pro Arte
-taiteilijaksi valittiin kuvanveistäjä Kim Simonsson.
Suo, 2009. Öljy kankaalle. 378 x 136 cm
Lentokoneiden rullaus- ja
pysäköintialueen eli niin
sanotun asematason osuus
tammikuussa alkavan vaiheen investoinnista on merkittävä. Asematasoa uudistetaan 157 000 neliömetrin
suuruisella alueella.
Laajarunkokoneille tehdään neljä ulkopysäköintipaikkaa ja terminaalin
edustalle asennetaan kolme matkustajasiltaa. Uudet matkustajasillat toteutetaan niin sanottuina kaksoissiltoina.
Koneeseen nousu tapahtuu samanaikaisesti kahta eri käytävää pitkin: toinen vie koneen etuosaan
ja toinen keskiosaan. Näin
koneeseen nousu ja koneesta poistuminen sujuvat huomattavasti nykyistä nopeammin. Tämä parantaa myös matkustajien
palvelutasoa.
Terminaalin
eteläisen
osan valmistuttua siirrytään länsisiiven rakentamiseen. Sen on tarkoitus valmistua kokonaisuudessaan
kesällä 2020.
Haapasaaren
mukaan
Helsinki-Vantaan aseman
vahvistaminen Euroopan ja
Aasian välisessä lentoliikenteessä on oleellista.
? Kasainvälisesti kilpailukykyinen lentoasema on
koko Suomen hyvinvoinnin
kannalta tärkeä. Sen avulla voimme säilyttää suomalaisten hyvät lentoyhteydet
ympäri maailmaa sekä tarjota useita tuhansia uusia
työpaikkoja.
Tunnustus pitää sisällään
stipendin, Didrichsenin taidemuseossa järjestettävän
näyttelyn ja siihen tuotettavan näyttelyluettelon. Lisäksi taidemuseo hankkii
Pro Arte -taiteilijalta teoksen kokoelmiinsa.
Tänä vuonna valinnan
tehneessä raadissa toimi
puheenjohtajana Didrichsenin taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja
Jarno Peltonen sekä jäseninä intendentti Maria Didrichsen ja amanuenssi Otto Selén. Ulkopuolisina jäseninä
olivat amanuenssi Mikko Oranen Helsingin
taidemuseo HAMista ja
galleristi Rauli Heino
Galleria Heinosta.
Matkaluisteluradat
Helsingissä
??Suuressa suosiossa olleet matkaluisteluradat ovat
houkutelleet aiempina talvina kymmeniä tuhansia
luistelijoita ja ulkoilijoita
Helsingin edustalle. Meren
jäällä liikkuessa on aina riskinsä ja ensiarvoisen tärkeää on taata sekä luisteluratojen kunnostuksesta vastaavien että kuntalaisten
turvallisuus.
Tälläkin hetkellä jäänpaksuus Helsingin edustalla on
yhä melko vähäinen ja paksuus vaihtelee alueittain,
joten raskaiden työkoneiden ei ole vielä turvallista
mennä jäälle. Välittömästi,
jäätilanteen salliessa, luisteluratojen kunnostaminen
aloitetaan Puotilassa ja laajalahdessa. Ajankohtaista tilannetta voi seurata http://
www.mski.fi/helsinki.matkaluistelu/
Matkaluisteluratojen
turvallisuusselvitys
käynnissä
luratojen kunnossapitokoneisiin asennettavat turvalaitteet kuljettajan työturvallisuuden varmistamiseksi. Tutkimuksen rahoittamiseen on haettu opetus- ja
kulttuuriministeriöstä valtionavustusta ja yhteistyökumppanina on Teknologian tutkimuskeskus VTT.
Tavoitteena on, että turvallisuusselvityksen valmistuttua, tulevina vuosina matkaluisteluratoja on mahdollista toteuttaa entistäkin
turvallisemmin sekä kuntalaisten että työntekijöiden
kannalta.
Luistelumahdollisuudet
kuivalla maalla
Luistelemaan pääsee jo
nyt 37 luistelukentillä ja
7 tekojääradalla. Lähikentän ajankohtaisen jäädytystilanteen voi tarkastaa
http://www.mski.fi/helsinki.mskate/
Helsingin, Espoon,
Järvenpään ja Tuusulan kuntien liikuntatoimet ovat päättäneet yhteistyössä selvittää työ- ja asiakasturvallisuutta luonnon jääolosuhteissa.
Yhteistyössä tehtävän tutkimuksen tavoitteena on kehittää
asiakas- ja työturvallisuuteen liittyviä riskienarviointi- ja päätöksentekoprosesseja,
kehittää jään paksuuden mittausmenetelmiä sekä suunnitella
hiihtolatujen ja luiste-
Kolumni
Saivartelua ja
totuuksia
T
Tamara Piilola
11
odellisuus on joskus tarua ihmeellisempi. Tällainen
tunne tuli viimeksi, kun kaupunginhallitus ja sote-lautakunta
kävivät jonkinlaista nokka
pokkaa potilaiden pääsystä kiireettömään hoitoon
terveysasemilla. Lautakunta päätti joulukuussa. että
terveysjonojen pituudelle
on tehtävä jotakin. Helsingin 25 terveysasemalla potilaiden kiireettömään hoitoon pääsyn jonojen pituudet vaihtelevat liian paljon.
Tämä ei ole helsinkiläisiä
ajatellen mitenkään tasa-arvoista. Kaikilla pitäisi olla
suurin piirtein yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä
hoitoon.
Lautakunnan
jäsenet
saavat paljon palautetta
juuri jonojen pituudesta.
Kun lautakunta käsitteli
tämän vuoden toimintasuunnitelmaa, lautakunta
päätti tarttua tähän ongelmaan ja päätti, että potilaan kiireettömään hoitoon pääsy pitää turvata
pääsääntöisesti kahdessa
viikossa valtuuston sitovien tavoitteiden edellyttämän neljän viikon sijasta. Tästä päätöksestä syntyi sitten meteliä.
Lautakunta keskusteli jonoasiasta paljon ennen päätöksentekoa. Todettiin, että
se on kova tavoite virastol-
le. Mutta toisaalta joillakin
terveysasemilla on kyetty
toimintoja kehittämään niin
hyvin, että jonotusajat ovat
muutamista päivistä pariin
viikkoon tai hiukan sen yli.
Näiden asemien työkäytäntöjä analysoimalla ja niitä
levittämällä ja mahdollisesti joitakin uusia toimintaresursseja kohdentamalla
voitaisiin jonojen purussa
onnistua. Ainakin sitten tiedettäisiin nykyistä paremmin, mistä oikein kiikastaa,
kun jonot kasvavat.
Lisäksi lautakunnan mielestä valtuuston hyväksymän neljän viikon sitovan
tavoitteen sisälle mahtuu
kaksi viikkoa. Eikä valtuustolla voi olla mitään
sitä vastaan, että hyväksytyn budjetin määrärahoilla
yritetään tehdä enemmän ja
parantaa palveluja. Mutta ei
se ollutkaan näin yksinkertaista, vaan todellisuus oli
tarua ihmeellisempi. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
siirsi omalla päätöksellään
asian kaupunginhallitukseen. Tätä päätöstä sitten
puitiin hallituksessa koko
alkuvuosi.
Eniten hämmästelin sitä
saivartelun määrää, mitä tähän lautakunnan päätöksen
tulkintaan liittyi. Minusta olisi alun alkaen ollut
tyylikkäintä, jos kaupunginjohtaja olisi todennut,
että lautakunnan päättä-
mä kahden viikon tavoite
sisältyy neljään viikkoon ja
että vahvistetulla budjetilla saa tehdä myös enemmän. Mutta asian tavoite ja
totuus taisikin olla toinen.
Kaupunginhallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki kertoi
lehtihaastattelussa, että lautakunnan päätös voisi sisältää lisäresurssien vaatimusta, eikä sitä voida hyväksyä. Mutta näinhän lautakunta ei päättänyt. Eli onko
niin, että kokoomus haluaakin pitää pitkät jonot terveysasemilla? Mutta loppu
hyvin, kaikki hyvin, kaupunginhallitus päätti kaikkien saivartelujen jälkeen,
että lautakunta ja virasto
laativat suunnitelman siitä, miten potilaat pääsisivät
kahdessa viikossa kiireettömään hoitoon. Tämä valmistelu käynnistyy pikimmiten. Kiireellinen hoito
on aina annettava joko samana tai seuraavana päivänä. Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
Maija Anttila
kaupunginvaltuutettu, sd
sote-lautakunnan
puheenjohtaja
MunkinSeutu
12
Hornaan eksyneet on
symbolistinen näytelmä
Strindbergin hengessä
??Sörnäisissä toimiva Teatteri Kultsa aloittaa uuden
teatterivuoden vierailijaohjaajan näytelmällä Hornaan
eksyneet, jonka ensi-ilta
on lauantaina 23.1. Näytelmän pohjana on August
Strindbergin omaelämänkerrallinen Tie Damaskokseen, josta ohjaaja Carita
Drew on työstänyt oman
versionsa.
Näytelmä kertoo masennuksen ja uupumuksen sekavissa tiloissa olevasta kirjailijasta, joka etsii vastausta kärsimyksilleen. Lontoon East 15 Acting Schoolista ohjaajaksi
valmistunut Drew kiinnostui Strindbergin näytelmästä luettuaan kirjailijan päiväkirjan.
? Huomasin että näytelmän päähenkilö oli kuin
Strindberg itse hulluine
ajatuksineen. Halusin päästä tutkimaan tätä outoa ja
sielullista tekstiä. Minua
ovat aina kiinnostaneet oudot ja filosofiset näytelmät joissa henkilöt taistelevat suurempien voimien kanssa.
? Ohjaus on minulle tutkimusmatka ja tämän näytelmän kohdalla halusin
tutkia henkiseen epätasapainoon joutuneen kirjailijan elämää. Tämä on mysteerinäytelmä, jolla en halua antaa vastauksia vaan
herättää kummastusta, kertoo Drew.
Hornaan eksyneet
Käsikirjoitus ja ohjaus:
Carita Drew
Rooleissa: Tiina Pietiläinen, Pauliina Alanko, Kerttu Könkkölä-Heinonen, Jenna Pyykkö, Marko Wilskman, Mikael Rekola, Jan
Appel, Ari Nieminen, Martti Valli
Intiimi Olohuoneklubi
aloittaa helmikuussa
Helsingin Gloriassa
??Helsingin keskustassa
aloittaa helmikuussa Kulttuuriareena Glorian järjestämä intiimi Olohuoneklubi,
joka keskittyy vahvan oman
äänen artisteihin ja heidän
ihon alle pääseviin lauluihinsa. Sohvilla, nojatuoleilla ja huonekasveilla sisustettava klubi järjestetään
kerran kuussa keskiviikkoiltaisin klo 19-24. Olkkari-illoissa esiintyy kolme artistia sekä tunnetumpi yllätyspääesiintyjä, jota ei paljasteta ennakkoon. Lippuja myydään vain noin 250
kpl per ilta.
Klubilla on myös myöhemmin
julkistettavaa
muuta ohjelmaa, kuten
huhtikuussa kirjailija Miki
Liukkonen, joka lukee artistien välissä katkelmia
tulevasta teoksestaan. ?Pyrimme pitämään tunnelman mahdollisimman intiiminä, yllättämään yleisön
perinpohjaisesti pääesiintyjillämme ja luomaan illoista monipuoliset, aidosti
ainutkertaiset elämykset?,
kertoo klubin tuottaja Pietari Pyykönen.
Olohuoneklubin avajaisia
vietetään 17. helmikuuta,
jolloin lavalle nousevat karismaattinen Antero Lindgren, Suomen Bon Iveriksikin tituleerattu Lake
Jons, klubin aikaan odotetun kakkosalbuminsa julkaiseva lumoava The Hearing sekä yllätyspääesiintyjä, joka on tällä hetkellä
virallisesti keikkatauolla.
Klubin muita esiintyjiä ovat Prince of Assyria
(SWE), Manna, Iisa, Samae
Koskinen, Matti Johannes
Koivu, Laura Moisio, Joose
Keskitalo, Karina ja Younghearted. Päivämäärät ovat
17. helmikuuta, 9. maaliskuuta, 20. huhtikuuta ja 18.
toukokuuta.
Liput tulevat myyntiin
Tikettiin perjantaina 22.1.
klo 10. Liput alkaen 15
euroa + Tiketin toimitusmaksut. Ikäraja K18. Saatavilla myös erittäin rajoitettu neljän klubin lippupaketti.
Valtiopäivien
ekumeeninen
avajaisjumalanpalvelus
??Valtiopäivien ekumeenista avajaisjumalanpalvelusta vietetään keskiviikkona
3.2.2016 klo 12 Helsingin
tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa Kuopion hiippakunnan piispa
Jari Jolkkonen.
Liturgeina toimivat kappalainen Suvi-Päivi Koski
ja kappalainen Fred Lindström. Jumalanpalveluksessa avustavat piispa Arseni, Suomen ortodoksisen kirkko, piispa Teemu
Sippo SCJ, Katolinen kirkko Suomessa sekä piirikunnanjohtaja Pasi Runonen,
Suomen Metodistikirkko ja
kappalainen Mark Saba,
Vantaankosken seurakunta. Tekstinlukijana avustaa
eduskunnan puhemies. Musiikista vastaavat urkurina
Harri Viitanen ja kantto-
rina Inka Kinnunen sekä
Kamarikuoro Gloria johtajanaan Seppo Murto ja huilisti Jenny Metsälä.
Jumalanpalvelus radioidaan YLE Radio 1:ssä klo
12?13.
Kolehti kannetaan Yhteisvastuukeräykselle, jonka kotimaisena keräyskohteena on Suomen Partiolaisten valtakunnallinen Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
partion avulla -hanke. Kolehdin kantavat partiolaiset Helsingin Hakatyttöjen
ja Helsingin Sinihaukkojen
lippukunnista.
Seurakuntalaisille, joilla
ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon etelä- ja pohjoislehtereiltä. Sisäänkäynti tapahtuu klo
11.10?11.30 etelä- ja pohjoisovista.
Nro 2 ? Viikot 4-5
Kirjaesittely
Tiedätkö mitään urheilusta?
?Suomalainen liikuntakulttuuri? erinomainen kirja
??Urheilu on Suomessa ehtymätön ihmisten keskustelunaihe. Töissä, vapaa-aikana , porukassa, kenen kanssa vaan suomalainen keskustelee, väittelee , kinaa urheilusta. Puolustaa henkeen
ja vereen omaa urheilulajiaan, omaa urheiluseuraansa , haukkuu toisia. Kiihtyy,
kuumenee, nyrkitkin voivat
heilua ! Eikä ihme, sillä jokainen suomalainenhan on
omasta mielestään urheilussa
ehdoton asiantuntija. Suomalainenhan tietää, miten jalkapalloa pitäisi pelata, miksi menestymme jääkiekossa, miten Kimin pitäisi ajaa
autoansa . Mielipiteet ovat
vahvoja, mutta tietoa on todellisuudessa hyvin vähän,
jos ollenkaan !
Ihmisten tiedonpuutetta
suomalaisesta urheilu- ja liikuntaelämästä korvaamaan
on filosofian tohtori Jouko
Kokkonen, mies Helsingin
Kontulasta, työskennellyt lähes neljä vuotta synnyttääkseen kirjan ?Suomalainen
liikuntakulttuuri ? juuret,
nykyisyys ja muutossuunnat?. Yli 400-sivuinen teos
on harvinainen kokonaisesitys suomalaisesta liikunnasta
1860-luvulta tähän päivään
ja tulevaisuuteenkin. Tämäntyyppistä urheilukirjallisuutta, erittäin tarpeellista, Suomessa on kirjoitettu erittäin
vähän, Kokkosen teos edustaa alan ehdotonta huippua
kautta aikojen, liikuntatieteilijöiden puolelta ei vastaavan luokan saavutuksiin ole
kyetty. Hieno, monipuolinen kuvitus korostaa kirjan
korkeata laatua.
Kaski, ruis ja raatajat
Kokkosen kirja kytkee
erinomaisella tavalla yhteen kaikenlaisen liikunnan sidoksen oman aikansa yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Ihmisten ruumiillinen työ toi heille liikuntaa
joka päivä, pakosta. Leikkejä
ja kisailuja harrastettiin vapaa-aikoina, niinä vähäisinä.
Näitähän Aleksis Kivikin kuvaa Seitsemässä veljeksessä.
Aivan erilaista liikuntaa harrastivat säätyläiset, rikkaat.
Heitä oli vuonna 1870 noin
1,5 prosenttia väestöstä. Heidän liikuntaansa olivat metsästys, kalastus, purjehdus,
ratsastus ja tanssi. Säätyläisten liikunta oli miesten puuhaa, säätyläisnaisten ei sopi-
nut ponnistella ruumiillisesti. Näin siis
yli sata vuotta sitten,
mutta siitä pikku hiljaa kehittyi urheilu ja Suomessa hyvin nopeasti kilpaja huippu-urheilu.
Edelleen kuitenkin
vahvasti miesten organisoimana ja harrastamana. Naisten
oma voimistelu oli
sallittua, mutta naisten kilpaurheilua jarrutettiin ja vastustettiin pitkälle 1900-luvun loppuvaiheisiin
saakka, kunnes naiset eri arvokisoissa
alkoivat tuoda mitaleja Suomelle siinä
kuin miehetkin.Naisten merkityksen mitalijahdissa ymmärsi urheiluvaltio DDR
parhaiten, Suomikin
sitten DDR:n malliin
aika nopeasti. Tätäkin kehitystä Jouko Kokkosen kirja valaisee erinomaisesti.
Järjestöjen valtaa
Suomalaista liikuntaelämää ei voi kuvata ilman
liikuntajärjestöjen kuvaamista. Urheiluseuroja syntyi jo 1800-luvun lopulla ja
1900-luvun alussa erittäin
runsaasti. HIFK jo 1800-luvun puolella, Ponnistus
1887, HJK 1907, Äänekosken Huima 1905. Yhä toimivien urheiluseurojen kaari
on hämmästyttävän pitkä ja
ansiokas. Seurojen perustamisajoista urheilu- ja liikunta ovat muuttuneet valtavasti, mutta vielä enemmän on
muuttunut ympäröivä suomalainen yhteiskunta, johon
Kokkonen kirjassaan sitoo
urheiluelämän muutokset.
Urheiluseurojen ohella
suomalaista liikuntaelämää
hallitsivat 1900-luvulla valtakunnalliset liikuntajärjestöt
ja urheilun lajiliitot. Yli 100
liikuntajärjestön viidakosta
kirjassa aivan oikein poimitaan urheilun keskusjärjestöjen suuri merkitys yhdessä valtion suuren roolin kanssa suomalaisen urheilun kehittämisessä 1900
-luvulla. Urheilulaitosten
valtava rakentaminen Suomeen ei olisi ollut mahdollista ilman valtion, kuntien
ja urheilujärjestöjen tiivistä yhteistyötä. Urheilupaik-
koisesta parantamisesta eli dopingilmiöstä. Suomen urheilullehan nämä molemmat asiat ovat
valitettavan tuttuja
eikä Jouko Kokkonen kaihda näidenkään asioiden esiintuontia. Suomalaisen dopingin surullinen historia ansaitsisi kyllä oman tutkitun, rehellisen historiansa.
Tulevaisuus
karakentamisessa monessa
kunnassa löytyi tarvittaessa
poliittiset puoluerajat ylittävä ?jääkiekkopuolue?, jos
jäähalli paikkakunnalle piti
saada. Näin vaikkapa yli 20
000 asukkaan Mäntsälässä,
jossa on jäähalli mutta ei uimahallia ?
Urheilun suuret keskusjärjestöt SVUL ja TUL sopivat
toisen maailmansodan jälkeen Suomen urheilun kehittämisestä, pienemmät CIF
ja Suomen Palloliitto peesasivat mukana. Tämä sinänsä erittäin tuloksekas kehittämistyö loppui 1990-luvun
järjestömuutokseen,
jota Kokkonen myös kuvaa
asiantuntevasti. Järjestöt yhtyivät SLU-nimiseksi keskusliitoksi, josta ei suomalaiselle liikuntaelämälle ollut juurikaan hyötyä . SLU:n seuraaja Valo-organisaatio on
jäänyt yhtä etäiseksi urheiluväelle kautta Suomen ellei
?valonpilkahduksena? pidetä
Valon toimesta väärän Jukka Viitasaaren palkitsemista
vuoden 2016 Urheilugaalassa. Olikohan munaus Valon
mainostemppu?
Rahat ja doping
Tämän päivän urheilua
Suomessa tai maailmalla ei
voi käsitellä ilman kirjoittamista huippu-urheilun valtavista rahavirroista, niihin
liittyvistä väärinkäytöksistä
ja urheilutulosten keinote-
Kokkonen
tuo
kirjassaan
esiin
näkymiä tulevaisuuteen.
Käykö niin, että urheilun
harrastaminen tulee yhä
kalliimmaksi,lajit ja
harrastajat eriytyvät
yhä enemmän. Palaammeko suomalaisen urheilun alkuajoille, jolloin rikkailla säätyläisillä oli omia hienoja lajejaan köyhimpien saadessa liikuntaansa jos työelämän vaatimuksilta ehtivät
ja jaksavat ? Ajankohtaisesta maahanmuutosta Kokkonen myös kirjoittaa ennustaen että Roman Eremenko,
Edis Tatli ovat vasta alkua
maahanmuuttajien tuomalle positiiviselle lisälle Suomen urheilussa. Maahanmuuttokeskustelussa suomalaisten urheiluihmisten
on syytä muistaa, että itsenäisen Suomen ensimmäinen kultamitalivoittaja 1920
oli maahanmuuttaja .
Kokonaisuutena Jouko
Kokkosen ?Suomalainen
liikuntakulttuuri? -teos on
hieno, tarpeellinen kunnianosoitus suomalaista liikuntaelämää kohtaan, kunnianosoitus myös niitä miljoonia suomalaisia ihmisiä
kohtaan, jotka ovat suomalaisen liikuntaelämän luoneet. Osa tekemällä, osa
puhumalla, osa vaikkapa
kirjoittamalla. Kirjan kustantaja Suomen Urheilumuseo ansaitsee kiitoksen
kulttuuriteosta. Vaikka kirja on tieteellinen julkaisu,
kirjan kirjoitustyyli on hyvin luettava, helppo.
Tämäkin kirja vahvistaa
käsitystä : lue enemmän,
luulet vähemmän!
Pekka Hurme
Sairaanhoitokorvaukset pienenevät
??Eduskunta on hyväksynyt hallituksen säästöpäätöksen, joka leikkaa sairaanhoitokorvausmenoja
78 milj. euroa 1.1.2016 alkaen. Kela on vahvistanut
uudet sairaanhoitokorvausten korvaustaksat, jotka vähentävät sairaanhoitokorvausmenoja päätöksen mukaisesti.
Kela toteuttaa eduskunnan hyväksymät säästöt
leikkaamalla lääkärin ja
hammaslääkärin palkkioita
sekä tutkimuksesta ja hoidosta maksettavia korvauksia. Uudet korvaustaksat
tulevat voimaan 1.1.2016.
Lääkärinpalkkiot
Lääkärinpalkkioihin kohdistuvat säästöt toteutetaan
pienentämällä toimenpidekohtaisia korvaustaksoja.
Vahvistettujen korvaustaksojen perusteella vuoden
2016 lääkärinpalkkioiden
korvausosuudeksi arvioidaan 16,7 %. Vuonna 2014
korvausosuus oli 21,0 %.
Korvausmenot vähenevät
15,2 milj. euroa.
Hammashoitoon kohdistuvat 40 milj. euron säästöt
toteutetaan pienentämällä
hammaslääkärin ja suuhygienistin palkkiotaksojen
toimenpidekohtaisia korvaustaksoja.
Hammaslääkärin tekemän
suun tutkimuksen korvaus
sekä rintamaveteraanien protetiikan toimenpidetaksan
kaikki vuoden 2015 korvaustaksat jätetään ennalleen.
Vahvistettujen korvaus-
taksojen perusteella vuoden
2016 hammashoidon korvausosuudeksi arvioi-daan 15,1
%. Kuluvan vuoden alusta
hammashoidon korvauksiin
tehdyn lähes 33 milj. euron
leikkauksen vuoksi vuoden
2015 korvausprosentin arvioidaan laskevan noin 24:ään.
Vuonna 2014 korvausosuus
oli 31,0 %.
Tutkimuksen ja
hoidon korvaukset
Säästöt on toteutettu pienentämällä korvaustaksoja.
Lisäksi fysioterapian korvattavien toimenpiteiden
taksaluettelosta poistetaan
seuraavat toimenpiteet:
? Ryhmässä annettava liikuntahoito
? Altaassa annettava lii-
ke- tai liikuntahoito, lisäkorvaus
? Ergometri- tai muu laiteharjoittelu
? Erilliset fysikaalisen
hoidon toimenpiteet
Poistamalla edellä mainitut toimenpiteet taksaluettelosta selkeytetään fysioterapian sairausvakuutuskorvauksia. Jatkossa sairausvakuutuksesta tarpeellisena
fysioterapiana korvataan yksilöllinen terapeuttinen harjoittelu ja siihen liittyvä hieronta ja fysikaalinen hoito.
Vahvistettujen taksojen
perusteella tutkimusten ja
hoitojen korvausosuus on
vuonna 2016 arviolta 14,7
%. Vuonna 2014 korvausosuus oli 21,3 %. Korvausmenot vähenevät 22,8
milj. euroa.
MunkinSeutu
Viikot 4-5 ? Nro 2
13
Puheenvuoro
Rovastin hatut ja
paavin kengät
A
Helsingin Kaupunginteatteri, Billy Elliot. Kuva Mirka Kleemola.
Helsingin Kaupunginteatterilla
erinomainen vuosi ? yli 300 000 kävijää
??Teatteriyleisö löysi Helsingin Kaupunginteatteriin
myös peruskorjauksen aikana. Teatteri keräsi vuoden
2015 aikana yhteensä 305
788 kävijää. Katsojia esityksissä oli yhteensä 293 473
ja yleisötyön tapahtumiin
osallistui 12 315 teatterin
ystävää. Väistötiloissa toimiva teatteri onnistui kasvattamaan katsojalukuaan
yli 11 prosenttia edelliseen
vuoteen 2014 verrattuna
(263 535). Helsingin Kaupunginteatterilla oli vuoden aikana ohjelmistossaan
46 eri tuotantoa, ja esityksiä nähtiin yhteensä 1 007.
Eniten katsojia keräsivät
vuoden 2015 musikaalitapaus Billy Elliot (55 932)
Peacock-teatterissa ja koko
perheen musiikkiseikkailu Peppi Pitkätossu (51
932) suurella näyttämöllä.
T?ehov-klassikko Vanja-eno
(6 386) jatkoi pienen näyttämön vetonaulana vielä
kevätkaudella. Suurimmat
katsojaluvut Arena-näyttämöllä keräsi Ministeriä viedään (25 358) ja studio Pasilassa kestosuosikki Kiviä taskussa (6 775). Pengerkadun näyttämöllä esitettiin menestyksekkäästi
ranskalaiskomediaa Ihanat
naisemme (7 839). Helsinki Dance Companyn tuotannoista suosituin oli Stoassa esitetty koko perheen
tanssiseikkailu Keijukaisneuvos Koo (2 113). Lilla
Teaternissa eniten yleisöä
saivat katalonialaiskomedia Lainavaimo (5 112) ja
75-vuotisjuhlarevyy Revy à
la Ahlfors (4 576).
Kaupunginteatterin esityksiä nähtiin kevään aikana myös oman talon ul-
kopuolella. Ennätyssuosittu Kiviä taskussa vieraili
vuoden aikana 11 paikkakunnalla. Helsinki Dance
Companyn Jeminan monta
elämää nähtiin Liettuassa,
Virossa, Tanskassa ja Norjassa. Kattona tähtitaivas
vieraili Tampereen Teatterikesässä ja perheen pienimille suunnattu Siiri ja sotkuinen Kerttu Kuulas-festivaalilla Kuusankoskella.
Ohjelmistoon tuli loppuvuodesta myös kaksi uutta
pääkaupunkiseudun kouluissa kiertävää esitystä,
Yksinäinen susi ja Jänis
ja Vanki.
Helsingin Kaupunginteatterin lipunmyynti, Eerikinkatu 2, ma-pe klo 9-18, la
klo 12-18 ja Lippupiste joka
päivä klo 7-22 puh. 0600
900 900 (1,98 e/min pvm).
www.hkt.fi
ina välistä joku
huomaa kysyä minulta että miksi
ihmeessä käytät
sisälläkin hattua,
eikö sitä muuten tarkene?
No, yritän aina keksiä
keventäviä vastauksia utelijoille, vaikkapa hatusta.
Tämä on papin hattu, sanon joskus. Tai jos vastaus ei kelpaa, saatan sanoa
kopsahtavasti, että tämä
hattu kuuluu vain kamarineuvokselle.
Pukeutumisen mystiikkaan kuuluu salainen halu
kiinnittää huomio pääasiaan, siihen mikä on olennaista. Hatun tehtävä on
siis ohjata huomio sinne,
missä pääasiassa vallitsevat salaisuudet.
Hattulan pappilassakin
osattiin rallatella. Jalkapallossa tai jääkiekossa pelaaja tekee krikettipelissä
opitun hattutempun (hattrickin). Sen tekee siis se
pelaaja joka ottelun aikana
laittaa kolmasti maaliin. Ei
siis ole ollenkaan samantekevää minkälaisen tempun
tekee ja minkä hatun milloinkin päähänsä pukee.
Hattu miestä myöten.
Joissain oloissa ihminen
on näköjään valmis kaikkeen; sitä jotkut sanovat
hulluudeksi. Olenko siis
hattuhullu? Talvikaudella
tasapäinen villahattu, kesällä kevyempi, sisällä siloisempi. Pikkuruinen kalottimainen kurpitsahattu
(zuchetto) päälaella kuuluu
papin juhla-asuun.
Raitiovaunussa kävi tuossa eräänä päivänä hauskasti, kun sukulaiseni ei tunnistanut minua. Olin sillä kerralla pannut päätäni lämmittämään tasapäisen myssyn sijasta suipon
tupsupäisen. Onneksi ääni
pelasti ja ystävä lopulta
tunnisti.
Mutta kengätkin ovat tärkeät.
Valkoasuisen paavin jalassa muistan nähneeni punaiset kengät. Vuonna 1969
ensimmäisellä vierailullani
Vatikaanissa kohtasin paavi Paavali VI:n. Hän piteli kantotuolissaan jalkojaan juuri silmiemme tasalla. Kun paavi sitten laskeutui Pietarin kirkon lattialle
omille jaloilleen punaisissa
kengissään, puheet pidettiin ja lahjat vaihdettiin. Illalla vielä viisasteltiin paavin punaisista kengistä.
Miksi pyhällä isällä punaiset kengät?
Nykyinen paavi Franciscus on riisunut kenkien lisäksi turhia rituaaleja, tapoja ja etikettisääntöjä. Paavi
kokkailee, kuljeskelee muina miehinä ja käyttää rennompaa kieltä. Toisia tämä
ärsyttää, useimpia ihastuttaa, mutta eleettömyydellään paavi haluaa laskeutua
kärsivän maailman rinnalle.
Luulen, että paavin huumorintaju yltää Irja Askolan tasolle.
Ei Helsingin Irjan piispallinen idea lahjoittaa paavi Franciscukselle porvoolaista aarnimetsää ollut ai-
van mielikuvituksettomasta päästä. Suomi on metsien maa. Metsä on Jumalan lahja. Metsälahjan viesti maailmalle kertoo Suomen kirkon halusta kamppailla luonnon ja rauhan
puolesta.
Helsingin Sanomat ymmärsi lahjan symboliarvon
ja noteerasi Irja Askolan
painivan samassa sarjassa
Franciscuksen kanssa. Metsälahja sai ansaitusti laajan huomion. Paavin helmuksiin asti levisi metsän
tuoksu. Metsä on suomalaisen äiti.
Metsälahjan symboliarvoa
ei vähennä yllättävä maalaiskritiikki joka vaati, että
paaville olisi pitänyt lahjoittaa suomalaista talousmetsää. Maa- ja metsätaloustuottajilta (MTK:lta) oli
kai unohtunut Sylvi Kekkosen lause:
?Jokainen metsä on Jumalan puisto, pudonnut lehti,
eletty elämä.?
Mikä vetäisi vertoja humisevalle metsälle, joka soi
korvissamme tuiskuna ja
tuulena. Metsä opettaa Augustinuksen tavoin, että
ihmisen kaipaus luontoon
on pohjimmiltaan kaipausta Jumalaan.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Rakennusviraston mainostelinekokeilu laajenee
??Jalankulkua haittaavat
mainostelineet poistetaan
jatkossa kaikkialta Helsingistä. Rakennusviraston
loppusyksystä järjestämä
kokeilu oli onnistunut ja
saa jatkoa.
Ydinkeskustan alueella
tehdyssä kokeilussa jaettiin
huomautuslappuja mainostelineille, jotka oli sijoitettu esteettömyyden kannalta haitallisesti. Jos telinettä ei siirretty huomautuk-
sen jälkeen, se poistettiin
ja vietiin säilytykseen. Kokeilun aikana jaettiin noin
100 huomautusta, joiden
jälkeen lähes aina omistaja siirsi telineen ? kaikkiaan kaduilta poistettiin vain
kahdeksan mainostelinettä.
Kaupunki laajentaa toimintaa seuraavaksi koko
Helsinkiin. Erityistarkkailussa ovat vilkkaat kadut,
joissa liikkuu paljon jalankulkijoita. Väärin sijoitettu
mainosteline voi olla vaaraksi esimerkiksi näkövammaisille.
Jalkakäytävälle täytyy jäädä myös riittävästi tilaa
muun muassa lastenvaunuille tai pyörätuolille.
Helsinki on antanut ohjeeksi, että mainosteline
saa ulottua korkeintaan 0,8
metrin etäisyydelle liikkeen
seinästä. Lisäksi jalkakäytävälle on jätettävä vapaata
tilaa vähintään 1,5 metriä.
Hammaslääkärin tekemän suun tutkimuksen korvaus sekä rintamaveteraanien protetiikan
toimenpidetaksan kaikki vuoden 2015 korvaustaksat jätetään ennalleen.
Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto.
Helsingin kaupunginkirjasto
siirtyy RFID-tekniikkaan
??Helsingin kaupunginkirjasto siirtyy käyttämään
RFID-tekniikkaa vuoteen
2018 mennessä. Uusi tekniikka sujuvoittaa ja nopeuttaa aineiston käsittelyä.
Siirtyminen uuteen tekniikkaan on osa suurempaa logistiikkauudistusta.
Käytännössä uudistus näkyy kirjastoissa pian alkavalla kokoelmien tarroittamisella.
? Koko Helsingin kaupunginkirjaston kokoelma,
eli 1.9 miljoonaa kirjaa, lehteä ja DVD:tä sekä muu aineisto tarroitetaan uudelleen eli jokaiseen niteeseen
lisätään RFID-tunniste. Ei
siis kannata ihmetellä, jos
kirjastossa kohtaa hyllyn
luona kirjaston työntekijöitä erikoisen näköisen tarroituslaitteen kanssa, sanoo
palveluesimies Kirsi Salminen Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luet-
telointitoimistosta.
Aineiston tarroitus on alkanut jo parista kokeilukirjastosta. Suuret kirjastot, eli
Pasilan, Kallion, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastot
aloittavat tarroitusoperaationsa alkuvuonna. Muissa kirjastoissa työ aloitetaan loppuvuodesta.
? Tarroituksen on määrä
olla valmis kaikissa kirjastoissa tänä vuonna. Tekniikka otetaan näillä näkymin käyttöön lainauksessa ja palautuksessa vuonna 2017, Kirsi Salminen
kertoo.
Logistiikkuudistuksesta
sujuvampi arki kirjastoihin
RFID-tekniikkaan siirtyminen on osa Helsingin
kaupunginkirjaston suurempaa logistiikkauudistusta.
Tavoitteena on kehittää
mahdollisimman taloudellinen tapa siirtää ja kul-
jettaa aineistoa kirjastosta toiseen.
Mikä on RFID?
RFID on radiotaajuinen
etätunnistustekniikka, joka
sujuvoittaa ja nopeuttaa aineiston lainaamista, palautusta ja siirtämistä.
Etätunnistuksen avulla
kirjasto voi tehostaa logistiikkaansa ja voi tuoda
aineistoa paremmin esille
kaikissa kirjastoissa.
Tekniikkaa
käytetään
muun muassa kaupoissa,
sairaaloissa ja teollisuudessa korvaamaan viivakoodit.
Helsingin kaupunginkirjasto on mukana RFIDLab Finland ry:ssä, joka
on neutraali ja voittoa tavoittelematon yhdistys. Se
edistää Suomessa toimivien yritysten ja organisaatioiden tehokkuutta tunnistusteknologian avulla.
MunkinSeutu
14
Nro 2 ? Viikot 4-5
Puheenvuoro
Eläkeläisten köyhdyttäminenkö
pelastaa Suomen talouden?
??Onko Suomi ainoa EUmaa, joka ei arvosta iäkkäämpien sukupolvien eli
eläkeläisten panosta hyvinvointivaltiomme rakentamisessa. Siltä se kyllä näinä päivinä tuntuu, koska
eläkeläiset maksavat veroa
enemmän kuin vastaavasta tulosta muut maksavat.
Ja vuodesta 1996 lähtien
Lipposen hallituksen väliaikaiseksi määritellyn taitetun indeksin ansiosta (tämä
köyhdyttäminen = eläkeläisten arvon halpuuttaaminen)
ovat ko. vuonna eläkkeelle
jääneet joutuneet tyytymään
aikoinaan palkastaan luvatusta 60 %:n eläkkeestä v.
2015 n. 40 %:iin! Siis eläke on onnistuttu 60 % silloisesta palkasta vähentämään nyt n. 40 %:si! (esim.
löytyy Eläketurvakeskuksen
(ETK) julkaisu: ?Työeläkkeiden indeksisuoja? sivut
36 ? 37).
Jo aikaisemmassa blogissani kerroin keskimääräistä
eläkettä saavasta naiseläkeläisestä, jonka eläke on nyt
n. 1.376 ?/kk ja alkuperäisen palkkaindeksin mukaan
se olisi nyt 1.940 ?/kk.
Tapasin äsken erään entisen, korkeassa asemassa olleen eläkeläisen (juuri
v. 1996 eläköitynyt) virkamiehen, jolla on silloisen
palkkansa perusteella ansaittu hyvä eläke. Hän oli
laskenut ?numeromiehenä?,
että hänen eläkkeensä olisi
tänä päivänä palkkaindeksin mukaan 1. 100 ?/ kk
enemmän. Molemmilta melkoinen menetys eläkeläisenä työeläkeyhtiöille vuosi kerrallaan 20 vuodessa!
Lipposen hallitushan luuli,
että taitetun indeksin avulla
säästetyt rahat menivät valtion hyväksi. Onko nykyisellä hallituksella sama harhakäsitys ? siltä se tuntuu?
Eläkeläiset eivät tässäkään
taloustilanteessa
pyydä
mitään lisäetuja, vaan hyvään eläkejärjestelmäämme kuuluvaa alkuperäistä, oikeudenmukaista kohtelua. Nyt emme pui enää
nyrkkiä taskusssa ja anna
päättäjien luottaa siihen,
että me eläkeläiset emme
ryhdy koskaan puolustamaan oikeuksiamme ja siihen, että me olemme aikoinaan eläneet paljon huonommissa oloissa ja tyydymme edelleen syrjintään!
Nyt meidän ei kannata enää alistua, vaan
on
allekirjoitettava
kansalaisaloite=www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1591
Yli 25.000 allekirjoitusta on jo nyt ja maaliskuun loppuun meillä on se
50.000. Taitetun inmdeksin muutos on tulevista ja
meistä nykyisistä eläkeläisistä kiinni !
Alkuperäinen
palkkaindeksi ainoa
oikeudenmukainen
Meidän hyvä rahastoiva
eläkejärjestelmämme on sinänsä turvallinen ? myös
tuleville eläkeläisille. Mutta taitetun indeksin tapaista
?rosvoamista? ei ole muissa maissa. Muun muassa ei
Hollannissa, Luxenburgissa, Sloveniassa, Tanskassa, Isossa ? Britanniassa,
Norjassa, Irlannissa, Portugalissa, Sveitsissä ja Uudessa-Seelannissa jne. Siirtyminen taitetusta palkkaindeksiin on täysin mahdollista. Lähivuosina muutos
aiheuttaisi vain n. 300 miljoonan lisäyksen kokonaiseläkemenoihin (= n. 25 miljardia) eli 1, 5 % ja n. 0,8 %
rahastojen tuotoista rahastojen ja eläkejärjestelmän
kärsimättä. Tämän suuruinen lisäys edellyttäisi reaalipalkkojen nousun olevan
1,6 % , jota se tänä päivänä
tuskin on. Aikojen parantuessa tästä muutoksesta
tulevat hyötymään nimenomaan tulevat eläkeläiset
ja nyt jo eläkkeellä olevien eläke kulkisi samaan
tahtiin kuin palkat ja seuraisi niiden mahdollista
nousua tulevaisuudessa!
Mikäli nyt maksettavat työeläkemaksut (joilla ylläpidetään liian suurta määrää työeläkeyhtiöitä + niiden ?takiaisyhdistyksiä? = TELA
+ ETK, joiden yhteiskulut
ovat lähes 1 miljardi / v.
1.500.000 eläkeläisen eläkkeiden hoitamiseen) eivät
riittäisi maksettaviin eläkkeisiin, niin vajaus paikataan sijoitusten tuotoilla. Jos tämä
vajaus olisi esim. 3 miljardia/ vuosi ja seuraavina jokaisena 10 vuotena edelleen
sama 3 miljardia/v eli vajaus
yht. 30 miljardia/ 10v., niin
työeläkerahastot olisivat silloin 185 miljardin asemesta
n. 155 miljardia, edellyttäen, että sijoitusten korkotulot olisivat 0 %. Mutta jo
3 % :n korolla tämä vajaus
voitaisiin helposti peittää
rahastoihin koskematta! Ja
on syytä muistaa, että tuotot
kasvavat 10 vuoden aikana
koko ajan kumulatiivisesti
vuosi vuoden päälle!
Heräämisen hetki
Aikoinaan Saarijärvellä
Paavolle sanottiin hallan
tai kadon iskiessä, että ?pistä leipään puolet petäjäistä?! Nuoremmat lukijat eivät tiedä, mitä se tarkoitti?
Jos viljasato oli lähes kokonaan menetty edellä mainituista syistä eikä jauhoja ollut tarpeeksi leipien leipomiseen, Herra käski vuolemaan puun rungoista ?nilakerroksesta pettulisuketta ? ruisjauhojen joukkoon.
Tänä päivänä päättäjämme
kehoittavat tekemään samoin, kun köyhyys eläkeläisten keskuudessa lisääntyy ja yhä useampi pikkuista eläkettä saava joutuu turvautumaan sosiaalitukiin ja
anomaan ne verovaroista!
Saarijärvellä ovat kaikki
eri puolueiden paikalliset eläkeläisten alueosastot yhdistäneet voimansa.
Saarijärven Eläkkeensaajat,
Saarijärven Kansalliset Seniorit, Eläkeliiton Pylkönmäen Yhdistys, saman liiton
Saarijärven yhdistys, Saarijärven Eläkeläiset ja Saarijärven Seudun Opetusalan
Seniorit ry ovat antaneet
julkisuuteen lehdistötiedotteen otsikolla: ?Eläkeköyhyys estettävä?.
Tekstissä ne toteavat mm:
? Eläkevarat olivat kesäkuun lopussa 2015 182 900
000 000 ? eli 182,9 miljardia ?. Eläkevarat kattaisivat
Kesäseteli 9. luokkalaisille
??Kesäseteli jaetaan helmikuun alussa kaikille Helsingin koulujen 9.-luokkalaisille. Kesäseteli-kokeilu
laajenee tänä vuonna ItäHelsingistä koko Helsingin
alueelle, joten Kesäseteliä
jaetaan yli kaksinkertainen
määrä viime vuoteen verrattuna. Kesäseteleitä menee jakoon Helsingin kouluihin yhteensä 5200 kappaletta.
Kesäseteli on arvoltaan
300 euroa, ja sen avulla
helsinkiläinen nuori voi hakea työpaikkaa yrityksestä, yhdistyksestä, säätiöstä
tai seurakunnalta, oma perhe tai mummola ei sovellu
kesätyöpaikaksi. Kaupunki
korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa nuoren
kesätöihin. Vuonna 2015
suurin osa nuorista työllistyi
Kesäsetelin avulla yksityisiin yrityksiin. Nuoret työllistyivät Kesäsetelillä parhaiten toimistotöihin, puutarha-, kiinteistöhuolto- ja
siivousalalle, kaupan alalle sekä liikuntaan ja vapaaaikaan liittyviin tehtäviin.
Viime vuonna Kesäseteli
sai lämpimän vastaanoton:
Pienemmillekin työnantajille kesätyöntekijän palkkaaminen tuli Kesäsetelin avulla mahdolliseksi. Palautteen
perusteella yli puolet työnantajista ilmoitti, ettei olisi
palkannut työntekijää ilman
Kesäseteliä. Uusia kesätyöpaikkoja syntyi noin 200.
Kesäseteli jaetaan perus-
20 ?:n seteleillä koko Saarijärven kaupungin pintaalan kuusinkertaisella setelimatolla ? jokaisella neliömetrillä olisi 12 900 ?. Eläkevaroja on jokaista Suomen asukasta kohti 33 426
?. Tuotto tammi-helmikuussa on 9, 9 miljardia ? eli 1.
809 ?/ Suomen asukas. V.
2014 työeläkelaitosten saamat työeläkemaksut olivat
24,5 miljardia ja siitä käytetttiin eläkkeiden maksuun
21,5 miljardia ja rahastoihin
2,5 miljardia ja loput käytettiin työeläkelaitosten (+
TELAn ja ETK:n kirjoittajan
lisäys) hoitokuluihin. Eläkerahastojen sijoitustuotoista jäi vielä kuitenkin 9 miljardia rahastoihin eläkkeisiin maksetun osuuden jälkeen.?
Ja edelleen Saarijärveltä: ?Vaikka eläkerahastot
ovat paisuneet kuin pullataikina, on siitä piittaamatta päättävillä tahoilla
ollut suuri huoli eläkejärjestelmän kestävyydestä ja
rahoituksen riittävyydestä.
Huolta on kevennetty eläkkeitä leikkaamalla, eläkeindeksien heikennyksillä.
Taitettu indeksi syöksee
eläkeläiset vanhuuden köyhyyteen, mitä vanhemmaksi elät, sitä köyhemmäksi tulet. Tätäkin suurempi
uhka vanhuuden köyhyyteen on vielä työssä olevilla, heidänkin eläkettään
?syö? sekä elinaikakerroin
että taitettu indeksi.? Ja
edelleen: ?Palkkaindeksin
palauttaminen on rahoitettavissa eläkerahastojen sijoitustuotoilla ja vielä sittenkin eläkevarat rahastoissa jatkavat kasvuaan.
Pitkälläkin aikavälillä palkkaindeksi sitoo rahastojen
tuotoista vain muutaman
prosentin verran. Eläkkeiden tason turvaaminen ko.
indeksillä lisää verotuloja
sekä vähentää sosiaalime-
koulunsa päättäville oppilaille, koska juuri tässä
vaiheessa nuoret tarvitsevat kipeimmin apua työllistymiseen. Kesän jälkeen
nuorella on mahdollisuus
myös pidempään työsuhteeseen kesätyöpaikassaan:
Jos nuori viihtyy kesätöissä ja työnantajalle jää hyviä kokemuksia kesätyöntekijästä, niin työnantajalla on mahdollisuus palkata
työntekijä syksyllä oppisopimusopiskelijaksi.
noja. Eläkkeiden ostovoiman säilyminen lisää kulutuskysyntää ja kohentaa siten työllisyyttä sekä
lisää verotuloja ja eläkemaksuja.?
NÄIN SAARIJÄRVELLÄ! Toivottavasti muuallakin Suomessa kaikki sekä
eri puolueiden että niistä
riippumattomat eläkeläisjärjestöt ovat yhtä aktiivisia
kansalaisaloitteen suhteen!
Toivon myös pääkaupunkiseudun sekä puolueiden
että puolueista riippumaattomien kaikkien eläkeläisten aktiivisuutta. Nyt on
meidän vuoromme vihdoinkin pitää kiinni oikeudenmukaisesta kohtelusta!
Tämä kuvio kertoo, miten eläke on vuodesta 1996
supistunut 60 % silloisesta
palkasta 40:iin!
Huoltosuhteen
vääristelyä?
Tässä lehdessä oli pari
päivää sitten aukeaman juttu ?Suomi ponnistaa ahdingosta?. Siinä oli eri instituutioiden laskelmia. Erityisesti huomioni kiinnittyi ETLAn esittämään kuvioon ja
käyrään huoltosuhteesta!
Sen yhteydessä sanottiin,
että yksi työssä käyvä joutuu elättämään yhä useampia työelämän ulkopuolella olevia?! Ymmärrän, kun
siinä laskelmassa on mukana alle 15-vuotiaat (joita joka tapauksessa on elätettävä) ja työttömät. Mutta
siinä oletetaan, että työssä
käyvien on elätettävä eläkeläiset (yli 65 ? vuotiaat),
vaikka he maksavat veroja
(vähän enemmän kuin työssä käyvät saman kokoisesta
ansiotulosta)!! Tästä ETLAn
arviosta saa moni sen yleisen väärän käsityksen (jopa
on joillakin kansanedustajilla), että eläkeläiset eivät
maksa veroja!
SUORA KYSYMYS PUHEENJOHTAJILLE
sekä
puolueiden että eduskuntaryhmien!
Kaikki puolueet väittävät olevansa ns. arvojen
puolustajia! Sotaveteraani-
en tilaisuuksissa ja muissakin eläkeläistilaisuuksissa
?valkokauluksiset? ministerit ovat ainakin tuosta
vuodesta 1996 alkaen ?tippa silmässä? pitäneet yleviä
ja kiittäviä puheita, kuinka nämä vanhemmat sukupolvet ovat rakentaneet
pala palalta hyvinvointivaltiomme sotien jälkeen! Minun mielestäni - päinvastoin kuin Osku Pajamäki
väittää ? myös suuret ikäluokat (1945 ? 1950 syntyneet = nyt jo eläkkeellä)
ovat jatkaneet ansiokkaasti
hyvinvoinnin kehitystyötä
? itse tietenkin siitä hyötyen, mutta samalla siirtäen
etuja nuoremmille polville.
Nyt kysymys puheenjohtajille: Sisältyykö puolueenne ja eduskuntaryhmienne
arvoihin, että vuosikymmeniä töitä tehneet ja vuosikymmeniä veroja maksaneita kansalaisia on verotettava kovemmin kuin vastaavasta palkkatulosta, ja
että työeläkeyhtiöhin työvuosinaan etukäteen eläkettään varten työnantajansa kanssa säästäneiltä
on pienenettävä eläkettä
TAITETULLA INDEKSILLÄ, niin että eläkkeestä on
nipistetty vuodesta 1996
lähtien 1 %/v, eli eläke on
enää vuonna 2016 n. 40 %
alkuperäisestä ( = 1996)?
Ja lisäkysymys: Sisältyykö
puoluearvoihinne, että työeläkeyhtiöissä (+ TELAssa
ja ETK:ssa) ei ole lainkaan
eläkeläisedustajia päättämässä, miten heidän ja
työnantajiensa maksamia
varoja käytetään?
?Sen eestään löytää,
minkä taakseen jättää?,
sanoo sananlasku. Sen tulevat nykyisetkin päättäjät vielä kokemaan!
Josa Jäntti
Munkinseudun voit noutaa
seuraavista paikoista:
Pitäjänmäki, kirjasto
Pohjois-Haaga, kirjasto
Tali, urheilukeskus
Munkkivuoren S-market
Munkkivuoren Apteekki
Munkkivuoren Ålandsbanken
Munkkivuoren Kahvila
Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra
Munkkivuoren seurakunta
Munkkivuoren parturi
Munkkivuoren K-kauppa
Ulvilantie, Parturi ja suolahoito
Munkkiniemen puistotie
---Neste
---Raikan Rauta
---Kiinteistömaailma
---Alepa
---Huoneistokeskus
---Munkkiniemen Yhteiskoulu
---Saga Seniorikeskus
---Ruissalo säätiö
---Apteekki
---Kirjasto
---Nordea
---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy
Viikot 4-5 ? Nro 2
15
Nukketeatteri Sampo
Helsingin ydinkeskustaan
??Kohta 40-vuotias Nukketeatteri Sampo palaa juurilleen Helsingin keskustaan,
kun se muuttaa helmikuussa 2016 helposti lähestyttävään uuteen teatteritilaan
Erottajalle. Aulaan rakennettava Alexander Reichsteinin luoma teos kutsuu
lapsia toimintaan ja innostaa tutkimaan ja rakentelemaan omia ideoita. Myös
suosittujen nukketeatteripajojen tarjontaa pystytään
lisäämään Erottajan uuden
tilan myötä.
? Uusi teatteritila mahdollistaa mielenkiintoisia vierailuja, isompia produktioita ja monimuotoisempaa
toimintaa. Sijainti Erottajalla, Dianapuiston kyljessä on iso plussa!? summaa
Nukketeatteri Sampon johtaja Iivo Baric.
Erottajan teatterin aula
kahviloineen
tarjoutuu
koko perheen oleilutilaksi
muulloinkin kuin esitysten
yhteydessä. Matalan kynnyksen aulakahvilassa voi
nauttia kahvihetken lasten päästessä leikkimään
erilaisten luovien puuhien parissa.
? Halusimme hyödyntää
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Riitta Juslin
puhelin 413 97 377,
sähköposti
riitta.juslin@karprint.fi
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti
juha.ahola@karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/pmm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Määräpaikkakorotukset
10%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
(24%) lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2016
hienon tilan ja tuomme
Helsingin keskustaan jo aamulla aukeavan kahvilan,
jossa lapsetkin viihtyvät ja
aikuisilla on mahdollisuus
istahtaa hetkeksi alas vaikka kauppareissun tai päivähoidosta ja koulusta hakemisen yhteydessä. Näiden
ei tarvitse sulkea pois toisiaan, Nukketeatteri Sampon
johtaja Iivo Baric kertoo.
Klassikko uutena
versiona
Nukketeatteri Sampon ytimessä on koko perheen ja
erityisesti lasten tarjonta.
Klassikko Prinsessa Ruusunen on Nukketeatteri Sampon kevään uutuus koko
perheelle. Tarina, josta ovat
ammentaneet mm. Grimm,
Perrault sekä Disney, on
saanut uuden käsikirjoituksen ja nukketeatterisovituksen. Iivo Baricin ohjaus on
Nukketeatteri Sampon kiertueohjelmistoa myös muilla paikkakunnilla.
Kerran kuussa on Lasten
vierailusunnuntai, jolloin
koko perhe voi suunnata
Nukketeatteri Sampoon ihmettelemään vaikkapa taikuria, vatsastapuhujaa tai
kuuntelemaan laadukasta
konserttia.
Uusi klubi
aikuisillekin
Teatteritoiminta saa uutta virtaa aikuisten perjantai-iltojen klubin myötä,
joka on virkistävä tulokas
aikuisten rentoon klubitarjontaan. Klubi Sampo soikoon! on avoin monipuoliselle ohjelmistolle unohtamatta vahvaa musiikkia.
Klubi käynnistyy Marko-Juhani Rautavaaran kanssa
pe 11.3.2016.
Nukketeatteri kohtaa filosofian, kun Where is Lailoniaz vierailee Nukketeatteri Sampossa toukokuussa. Ohjaaja Konrad Dworakowski on pukenut merkittävän puolalaisfilosofi, Leszek Kozakowskin (19272009) kiehtovia filosofisia
tarinoita visuaalisen fantasiamaailman muotoon. Esityksen yhteydessä järjestetään myös filosofisia työpajoja. Kirjallisuuden, filosofian ja teatterin ainutlaatuinen vuorovaikutus antaa
mahdollisuuden keskustella elämän perustavanlaatuisista teemoista.
Helmikussa vierailee
aikuisyleisölle
sovitettu
Shakespearen Romeo &
Julia, joka herää henkiin
ohjaaja Merja Pöyhösen ja
yli kahdenkymmenen nukketeatteritaiteilijan kunnianhimoisena tulkintana.
Katsojat johdatellaan taitavasti maailmaan, jossa visuaalisuus, äänimaailma ja
vahva tarina herättävät katsomaan yhteiskuntaa taiteen keinoin.
Toinen Merja Pöyhösen
ohjaus on John ? Eleanor,
joka kertoo keskiajalla eläneestä ristiinpukeutujasta.
Esitys sai ensi-iltansa Turun Kulttuuripääkaupunkivuonna 2011, ja on sen jälkeen kiertänyt näyttämöitä kotimaassa ja ulkomailla. Esityksessä yhdistyvät
suorasukaisella tavalla käsinukkeperinne, historiantutkijan pohdinnat ja keskiajan elämäntyyli. Ohjaaja Merja Pöyhönen palkittiin mm. tästä ohjauksestaan Suomen Arvostelijoiden Liiton Kritiikin kannuksilla vuona 2011.
Nukketeatteri Sampoon
on entistä vaivattomampi
tulla sekä julkisilla että
omalla kulkupelillä. Kympin ratikan Kolmikulman
pysäkki on aivan teatterin
ovella. Auton saa parkkiin
yhteistyökumppani Q-Park
Erottajalle tavallista edullisemmin teatterissa vierailun
yhteydessä Nukketeatteri
Samposta saatavalla alennuslipulla.
Valokuvaamot
Siivouspalvelut
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
Kaikki kotitalouksien
siivouspalvelut!
kuvatapio.fi
Lakeuden Emännät siivoa satojen
vuosien kokemuksella isäntien iloksi
Soita Emännille
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
p. 010 281 2600
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Ostetaan
Kauneuspalvelut
OSTETAAN
AJONEUVO
omaan käyttöön.
Voit tarjota myös
pikkuvikaista tai ei kats.
040 448 4645
Töölön Putkiliike Oy
Maskeeraus&Make up
Huopalahdentie 3
p. 487 107
TERVETULOA
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Tapahtumat
MUNKKA
TALKS
27.1.2016 klo 18-20.30
Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasali
Ensimmäinen Munkka Talks luo katseet tulevaisuuteen
? aiheina oppiminen, ruokailu, terveys ja globaalit megatrendit!
Seminaarin puhujiksi olemme saaneet huippuasiantuntijat:
SAKU
TUOMINEN
Idealist Group, Oppimisen mahdollisuudet
Tule viettämään
kanssamme ihana
ilta kiinnostavien
aiheiden parissa!
KARI
AIHINEN
Ravintola Savoy, Kaappaus keittiössä, Ravinnon ja ruokailun merkitys
PEKKA
MUSTONEN
Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Terveys ja tulevaisuus
ELINA
KIISKI KATAJA
Sitra, Globaalit Medatrendit 2016
8 B -LUOKAN NUORET
Lippuja 10 ? ovelta kello 18.00 alkaen ja Menolippu.fi -palvelusta 12 ?.
Osoite: Laajalahdentie 21.
Tilaisuutta ennen ja sen jälkeen on mahdollista vaihtaa ajatuksia Cafe Munkka Talksissa,
jonka herkut ovat vertaansa vailla! Täydellisen iltasi saattaa myös kruunata Munkka Talks
-arpajaisvoitto!
MUNKKA TALKS ? Tulevaisuutta varten
munkkatalks@gmail.com
Järjestäjä: Munkkiniemen yhteiskoulun 8 B -leirikoulun varainkeruuryhmä.
Järjestäjä pidättää oikeuden ohjelman muutoksiin.
MunkinSeutu
16
RHAIMMILLA
A
P
I
AN
LV
A
!
T
Huolla autosi
Munkkivuoren Teboililla
Tehopesu
alustanpesulla
+kuumavaha
15,-
Toimimme valtuutettuna
HYUNDAI HUOLTOPISTEENÄ
+ Autoasi-monimerkkikorjaamo
OSTA
10 kerran kortti
tai KAUSIKORTTI!
Muistathan KAUSARIN lisäedut!
? Laskettelet ja lautailet myös
PEURAMAA SKISSÄ
? 50% ALENNUS Himoksen, Häkärinteen,
Talman ja Sappeen päivä- ja iltalipuista
? KAVERIPERJANTAI-ILLAT!
Tuo ystäväsi iltamäkeen
puoleen hintaan!
Meiltä myös
Ala Carte pihvit päivittäin
sekä KOTIPIZZA
-Tervetuloa Syömään
UUDET AUTOT
VUOKRAAMME
HENKILÖ/
PAKETTIAUTOT
KEHARENT.FI
UUTUUTENA
Kaikki
pääalueet
AVOINNA,
myös LATU!
norm. 20,90
Tarjous voimassa 29.2.16 asti
Nro 2 ? Viikot 4-5
Suomi-slalom
jokamies kilpailut.
Kaikki palkitaan!
Sami Uotilan
VARAA
hiihtokoulu
yksityistunteja tai
alkeiskursseja
ääriviiva
musta
0 / 0 / 0 / 100
nallen
keski harmaa
25/ 15/ 15/ 0
nallen
vaalean harmaa
10/ 6 / 6/ 0
nallen tassujen
tumma harmaa
50/ 40/ 40/ 0
Teboil Munkkivuori
Huopalahdentie 22, Helsinki
Puh. 09-5655 800
Avoinna ma-pe 6.00-22, la 8-22, su 9-22
Huyndai-huolto
lauta, myssy,
kaulaliina
90 / 50 / 0 / 0
paita ja lasit
60/ 0/ 0/ 0
Ykköspalvelu kotiisi.
Mikä ilo on tulla hyvin siivottuun kotiin. Tuntuu hyvältä saada kotiin luotettavan ja kiirettömän ammattilaisen hoiva- ja kotisairaanhoitohoitopalvelut. Miten lämmittävää on seniorin saada henkilökohtainen
avustaja arjen tueksi ja virkistäviin elämyksiin. Kuinka helpottavaa saada osaava lapsenhoitaja kotiin
silloin kun tarvitset: päivällä, illalla, jopa yön ajaksi.
Me Kotipalvelu Ykkösissä tunnemme nämä tarpeet, se kuuluu ammattitaitoomme.
tilaa
690 ja
1
1
4
i
020 7
kotiis
u
l
Soita
e
lv
spa
Ykkö
Meiltä saat kaikki kotisiivous-, kodinhoito-, hoiva-, kotisairaanhoito- ja henkilökohtaisen avustajan
palvelut. Räätälöimme juuri sinulle tarvitsemasi palvelut, joiden laatuun voit luottaa. Henkilökuntamme
koostuu työhönsä sitoutuneista ykkösluokan ammattilaisista, mistä saamme jatkuvasti kiittävää
palautetta asiakkailtamme. Näistä syistä rohkenemme käyttää nimeä Kotipalvelu Ykköset.
Palvelemme pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla yli kymmenen vuoden ammattikokemuksella.
Palveluistamme saat kotitalousvähennyksen,
katso www.kotipalvelu1.fi
Soita 020 7411 690 ja tilaa maksuton palvelutarpeen kartoitus Ykköspalvelusta kotiisi!
KOKO PALVELU YHDELLÄ SOITOLLA
Siivouspalvelut
? Perus-, viikko-, suur- ja remonttisiivoukset
? Pyykinpesu, silitys, mankelointi
? Muu vaatehuolto
? Mattojen pesu, tamppaus ja
tuuletus
? Saunatilojen ja lauteiden pesu
? Vuodevaatteiden vaihto
Kotipalvelu
Ykköset Oy
18.07.2015
Kotisairaanhoitopalvelut
? Verenpaine- ja verensokerimittaus,
verinäytteiden otto
? Lääkinnällinen kuntoutus, seuranta
ja avustus
? Sosiaalinen ja henkinen kuntoutus
? Haavanhoito ja avanteiden hoito
? Korvien huuhtelu
Hoiva- ja henkilökohtaisen avustajan palvelut
? Kauppa-, apteekki- ja muut asiointipalvelut
? Ruuanvalmistus, ulkoilu- ja peseytymisapu
? Seuranpito ja avustaminen
harrastustoiminnassa
? Omaishoitajalomitukset ja saattajapalvelut
? Henkilökohtainen apu kotiin ja matkalle
? Tilapäinen lastenhoito
rtti
L
ko
ahja
Lahjavihje, jota
arvostavat
puolisosi, vanhempasi
tai isovanhempasi.
Iivisniemenkatu 3,
02260 Espoo
Puhelin 020 7411 690