Viikot 4-5 – Nro 2/2021 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 52. vuosikerta M unkin S eutu Munkkiniemi 97 m 2 Mh. 464 358 € KT 4h, avok, kph, erill. wc, las. parv. Ekl:D 2018 Vh. 468 000 €. Huopalahdentie 15. Lindroos 040 3002309 20075141 Munkkiniemi 72 m 2 Mh. 479 000 € KT 3h, k, kph, parveke. Elk:E 2013 Huopalahdentie 14 A. Friman 050 5447445 20025619 Lars Lindroos kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 lars.lindroos@aktialkv.fi TOTEUTIMME TUHANSIEN KOTIUNELMAT 2020 Toteutammeko sinunkin haaveesi 2021? Aktia Kiinteistönvälitys Oy Rikhardinkatu 4, Helsinki | aktialkv.fi Kaksio tilavalla terassilla +55 vuotiaalle Munkkiniemi 53,5 m 2 | 261 000 € CvShantz 050 341 0195 TULOSSA MYYNTIIN helmikuussa MYYNNISSÄ AUTOHALLIPAIKAT MUNKKINIEMEN KONEEN UUDESTA AUTOHALLISTA Autopaikat sijaitsevat kahdessa kerroksessa Asunto Oy Munkkiniemen Koneen Town House -rivitalon alla. Sisäänkäynti valoisaan autohalliin Munkkiniemen Puistotien päästä. HINNAT ALKAEN: MH: 24 000 € VH: 55 000 € LISÄTIEDOT: AURATUM ASUNNOT, asunnothelsinki@auratum.com, auratumasunnot.fi Soile Goodall 040 533 5533 tai Remi Hakama 046 920 7700 www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803 Ennen Jälkeen MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani etsii pääkaupunkiseudulta asunto-osakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomies palvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Lehtisaari, Liljasaarentie 3 Heti vapaa, jokaisesta ikkunasta merinäköala. Remontoitu 2.kerroksen 109,5 m2 4h,k,2x parveketta. Vuokratontti. E=F2013 Mh. 417.000 eur + linjasaneeraus n. 98 t eur. Tied. Riikka Saarnia p.040-5022171, riikka.saarnia@primalkv.com "Välitämme kotisi käsityönä"
2 Viikot 4-5/2021 • Nro 2 M unkin S eutu Kauppakeskus Majakka | Hämeenkatu 25-27 | Kauppakatu 8 Riihimäki | 050 475 8805 | lelukauppa@hihhihhii.com 450M 2 TÄYNNÄ LELUJA! TURVALLINEN TURVALLINEN RETKIKOHDE RETKIKOHDE KORONATILANTEESTA KORONATILANTEESTA HUOLIMATTA! HUOLIMATTA! GENANO-SISÄPUHDISTUSJÄRJESTELMÄM ME GENANO-SISÄPUHDISTUSJÄRJESTELMÄM ME PUHDISTAA ILMAN JA NANOKSIPUHDISTAA ILMAN JA NANOKSIPINNOITTEET TAPPAVAT VIRUKSET JA PINNOITTEET TAPPAVAT VIRUKSET JA BAKTEERIT! BAKTEERIT! SIIRRYMME KEVÄÄN SIIRRYMME KEVÄÄN AUKIOLOAIKOIHIN AUKIOLOAIKOIHIN MA-LA KLO 10-18 • SU KLO 11-17 MA-LA KLO 10-18 • SU KLO 11-17
SÄÄTILA TÄNÄÄN Pilvistä, valoisaa. Lämpötila -2°C. Itätuulta 5m/s. Sateen mahdollisuus 20% Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 27. tammikuuta 2021 KESKIVIIKKO | 52. vuosikerta – nro 2 Munkkiniemi kuntakartalla 1500 2000 Millainen on ollut Munkkiniemen kunnallinen asema 500 vuoden kuluessa? Kaikki alkoi Helsingin pitäjästä ja välivaiheen kautta päädyttiin pääkaupungin osaksi 75 vuotta sitten. SIVU 12 M unkin S eutu Valtuusto hyväksyi uudet LänsiHelsingin raitiotiet Hintalappu tässä vaiheessa on 160 miljoonaa Valtuusto päätti Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelmasta ja hankkeen toteuttamisesta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 160 miljoonaa euroa. Valtuuston kyselytunnilla käsiteltiin koronarokotusten järjestämistä sekä koronarajoitusten vaikutusta kaupunkilaisiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman ja hankkeen toteuttamisen. Raitiotien ja sen edellyttämän katuinfrastruktuurin kokonaiskustannusarvio on noin 160 miljoonaa euroa. Hankkeesta laaditaan hyväksytyn yleissuunnitelman ja kokonaiskustannusarvion mukainen tarkempi hankesuunnitelma. Suunnitelmassa voidaan tehdä jatkosuunnittelun edellyttämiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta yleissuunnitelman sisältöä. Valtuusto päätti, että kaupunki neuvottelee valtion kanssa hankkeen kustannusjaosta. Kustannusjakoneuvotteluissa hyödynnetään Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 20202031 neuvottelutulosta. Jatkosuunnittelussa varmistetaan, että Helsingin keskusta on saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota näille väylille jäävän bussiliikenteen toimivuuteen: sen toimintaedellytyksiä ei haluta ratkaisevasti heikentää nykyisestä. Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys. Sen rooli joukkoliikennejärjestelmässä on laajentaa raideliikenteen verkostoa, muodostaa joukkoliikenteen solmukohtia ja mahdollistaa uutta kantakaupunkimaista maankäyttöä. Pikaraitiotie yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokeri -pikaraitiotien, Rantaradan ja Kehäradan. SIVU 8 Raitiolinjojen 6 ja 9 reitit jatkuvat, nivelsähköbussit aloittavat Raitiolinjojen 6 ja 9 reitit jatkuvat eteläisessä päässään ja Helsingissä aloittaa kolme uutta nivelsähköbusseilla ajettavaa runkolinjaa. HSL:n on etsittävä säästöjä koronapandemian aiheuttamien lipputulomenetyksien vuoksi, joten viime syksynä aloitettu liikenteen sopeuttaminen jatkuu. Koska koronapandemia on vähentänyt kovalla kädellä joukkoliikenteen lipputuloja, HSL:llä ei ole tänä vuonna varaa lisätä merkittävästi liikenteen tarjontaa. Sekä bussi-, metro-, raitiovaunuettä lähijunaliikenteessä jatkuvat viime syksynä aloitetut sopeuttamistoimet. HSL pyrkii kohdentamaan vuorojen harvennukset niin, että ne vastaavat liikenteen kysynnän muutoksia. Metroliikenteessä HSL hakee säästöjä lyhentämällä ruuhka-aikoja. Raitioliikenteessä linjojen 4 ja 10 liikennöinti harvenee. Junaliikenteeseen tulee pieniä muutoksia, jotka koskevat lähinnä yksittäisiä junavuoroja. Bussiliikenteessä tehtävät säästöt tarkentuvat kevään aikana. SIVU 8 Lumityöt jatkuvat täydellä teholla Helsingissä Lumityöt jatkuvat täydellä teholla Helsingissä. Pääkadut ja joukkoliikennekadut ovat pääosin saatu aurattua. Tärkeimmätkin kadut ovat joissakin paikoissa normaalia kapeampia lumen vuoksi. Niitä aukaistaan parhaillaan täyteen leveyteen. Lisäksi lumenajo on käynnissä. Pienemmillä asuntokaduilla lumitöitä jatketaan, ja osa asuntokaduista odottaa edelleen aurausta. Vilkkaimmat kävelyreitit on aurattu ja hiekoitettu. Joillekin pyörätieosuuksille on jouduttu kasaamaan lunta, jos lumelle ei ole muuta tilaa. Nämä lumikasat pyritään kuljettamaan pois ensimmäisenä. SIVU 5
4 Viikot 4-5/2021 • Nro 2 M unkin S eutu Selatessani erästä vanhempaa juristimatrikkelia totesin, että juristiprofessori Kaarle Makkonen ( 19232000) ilmoitti harrastuksekseen ylevän joutilaisuuden.. En tuntenut häntä henkilökohtaisesti, mutta rohkenen olettaa, että mainittu oikeusfilosofi osasi nauttia myös hetkistä hengen herätteeksi. Koronapandemia on tuonut hyvinkin tummia sävyjä sanoille joutilaisuus ja vapaa-aika.Yrittäjä tuskailee kun ostajat kaikkoavat ja laskut on kuitenkin maksettava. Työntekijöitä lomautetaan ja irtisanotaan. Etätyö on joustavoittanut työn ja vapaa-ajan rajaa. Korona on rajusti rajoittanut sosiaalisia suhteita ja osallistumista tilaisuuksiin ja tapahtumiin, jonne kokoontuu väkeä. Jumalanpalveluksetkin striimataan verkossa seurattaviksi. Moni tuntee yksinäisyyttä. Ainahan voi toki lukea, kuunnella musiikkia ja katsoa televisiota. Itse olen nauttinut DVD-mudossa monista vanhoista kunnon elokuvista. Niihin palaan myöhemmin. Aikanaan korona kukistetaan ja sosiaalinen toimeliaisuus saattaa kohisten lisääntyä. Muistan kun sodan päätyttyä tanssikielto kumottiin ja suoranainen tanssikuume valtasi Suomenmaan. Koroa-ajan päätyttyä on taas tilauus ajatella sellaista ylellisyyttä kuin suloinen joutilaisuus, dolce far niente, kuten italialaiset asian ilmaisevat. Joutilaisuus ja vapa-aika eivät ole synonyymejä. Vapaa-aikakin voi olla täynnä toimintaa mökillä, matkoilla, harrastuksissa jne.. Itselleni suloisen joutilaisuuden huipentuma oli aikoinaan makoilu riippumatossa mökillä. Mainittu olotila ei kuitenkaan ollut selälle paras mahdollinen. Niinpä siirryin perinteiseen puiseen puutarhakeinuun. Toinen hyvä paikka on mökkimme terassi, jossa joutilaisuus voi toteutua vaikkapa seuraavasti: On heinäkuun loppupuoli ja istun vaimoni kanssa ja katselemme auringon leikkiä Niemilammen hennoilla aalloilla. Sorsaryhmä ui hiljalleen kaislikon reunassa. Keskipäivän paahde on antanut tilaa iltapäivän raukeudelle. Loppuaan kohti kaartuvan kesän kosketus on intensiivinen. Juomme kahvia Pusulan leipurien maistuvaisten kera. Mihinkään ei ole kiire. Vähitellen hiipivää illan viileyttä ei vielä tunne. O, dlce far niente! Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 2/2021 Siipirikko Pienen siipirikon linnun, mieli tekisi lentämään. Siipirikko on, ei kanna, se ei pääse lähtemään. Mieli tekisi korkealle lentää taivaankannen alle. Tuuli kanna ei alla siiven siiven pienen, rikkoutuneen. Niin myös joskus on elossa ihmisen. Paljon haaveilet, yrität. Tuntuu et pääse eteenpäin. Ajankuluessa linnunkin pienen siipi parani, kantaa taas. Niin myös sinullakin, pieni ihminen, uusi huomen vie taas eteenpäin. Olavi Kylliäinen RUNOPALSTA MANTERE KOLUMNI Erkki Wuori Ylevästä joutilaisuudesta, koronasta ja vähän muustakin Maailman hallitsija Sä seisoit kitarasi kanssa kadunkulmassa ja mä näin, että sä pelkäsit. Katsoit kitaraasi, mietit kuuleeko kukaan, tuntis sanat, tulis mukaan? Laulun sanat hukkuu ruuhkaan, eksyy puheen kohinaan. Katse ei kohtaa soittajaa. Tuntuu, kuin maailma ei tuntis enää mitään kaikki ohi katsoo pysyy radoillaan. CHOR: Jos oisin maailman hallitsija antaisin sulle ne oikeat sävelet. Joilla sydän lyö lujempaa, tekee tunteesta kirkkaampaa. Sä soitit väliin uusimman oman kappaleen: ”Mun ja maailman yksinäisyys.” Ihmiset on luotu toisilleen, kai siinä niin sanottiin. Metrokansa etsii itsellensä vain rahaa. Kaikki ohi katsoo pysyy radoillaan. Kaksi nuorta tulee kohti, pitää ääntä toisistaan. Ne tuntee soittajan: ” toi on joo se Pöyde, soittaa kun ei oo rahaa.” Ne menee menojaan. Soinnut vielä viipyy hetken vapaudessa katujen. Tulee kylmä, jätän markan. Näen tähden. CHOR: Kimmo Mantere (Youtube, David Lynch, Maailman hallitsija) Hienoa lumitaidetta Pajamäen ja golfkentän välisessä metsikössä! Taiteilija tuntematon. Kuvattu 20.1.2021, kuvaaja Hannu Tiihonen Aika muuttuu – sen mukana myös Munkinseudun kustantaja K aisa Rantanen miehensä kanssa perusti nykyisen Munkinseutu -lehden vuonna 1969. Aika oli pienlehtien kulta-aikaa. Aika suosi pienlehtiä, sisältö kiinnosti lukijoita sekä varsinkin ilmoittajat olivat kiinnostuneita panostamaan ja käyttämään markkinointivälineenä kaupunginosalehtiä. Aikaa kului ja omistajavaihdos alkoi henkilökohtaisista syistä tulla ajankohtaiseksi. Kaisa Rantanen myi lehden Karprint Oy:lle vuonna 2002. Nyt jälleen on muutoksen aika. Munkinseutu siirtyy Keskisuomalaisen, täällä etelässä sitä edustavan, Etelä-Suomen Median kustannettavaksi. Aika on jälleen muuttunut ja pienlehtien talouspaineet ovat lisääntyneet koko ajan, kuten kaiken muunkin painetun viestinnän. Helsinkiläisiä lähellä olevan tilauspohjaisen Helsingin Sanomien tilanne on ollut vaikea jo vuosia. Lukijat eivät ole kuitenkaan hävinneet minnekään, mutta lehtien taloudellinen pohja on heikentynyt. Paikallisen tiedonvälityksen merkitys on ollut aiemmin suuri, mutta kuluttajien ajan käytöstä kilpailee nykyisin niin moni kanava, että painettu lehti jää toiseksi. Ainakin juuri nyt tilanne on tällainen. Facebookit, twitterit ja internet muun muassa vievät vapaa-ajasta ja lukemiseen varatusta ajasta keskimäärin jo niin suuren osan, että painettu paikallinen lehti unohtuu. Näin tilanne on varsinkin nuorempien ihmisten kohdalla. He tarttuvat harvoin painettuun lehteen, koska ovat totuttautuneet älypuhelimeensa ja sen mukanaan tuomiin monikanavaisiin palveluihin ja viestintään. Niin maailma muuttuu, Suomi on pikku hiljaa muuttumassa ja on jo monin kohdin muuttunut perinteisiä lehtiä vähemmän lukevaksi kansaksi. Aiemmin Suomi oli tässä tilastossa ellei aivan maailman kärkeä, niin kärkimaita. Nyt asiaa pidemmälle tarkastelleet yhteiskuntatutkijat ovat vähän huolissaaan nuoren väestönosan tiedon omaksumisesta. Karttuuko se, jos ei lueta, pelkkä viiihde ei lisää tiedon määrää, se viihdyttää ja kuluttaa sitä kautta aikaresurssia. Yleissivistyksen taso laskee. Uusi kustantaja on Suomen suurimpia alan toimijoita ja sillä on vahvat resurssit liiketoimintansa hoitamiseen, niin myös Munkinseutu lehden kohdalla. Toivomme uudelle kustantajalle onnea ja menestystä lehtityössä, sekä munkkalaisille ja muille ympäristön asukkaille innostusta lukea Munkinseutu lehteä. Karprint Oy kiittää menneestä vajaasta 20 vuodesta ja toivottaa hyvää jatkoa niin lukijoille, lehden ilmoittajille kuin sidosryhmäläisille, jotka ovat olleet mukana lehden sisällön tuottamisessa. Munkinseutu lehden seuraava numero helmikuun alussa ilmestyy uuden kustantajan julkaisemana. Juha Ahola päätoimittaja Munkinseutu Vanhankaupunginlahden merikotkat tarvitsevat taas pesimärauhan Helsinkiläisiä viime vuonna suuresti ilahduttanut Vanhankaupunginlahden merikotkapari näyttäisi kotiutuneen Lopin saarelle jäädäkseen. Merikotkapari on viettänyt syksyn ja alkutalven tiiviisti Vanhankaupunginlahdella ja kohentanut pesäänsä Lopin saarella tulevaa pesimäkautta varten. Merikotkaparin pesintärauhan takaamiseksi Lopin saaren läheisyydessä ei tulisi liikkua tänäkään vuonna talvikaudella. Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen vesialueella on sulan veden aikaan liikkumiskielto, jota noudatetaan ilahduttavan hyvin. Sääennuste lupaa tammikuulle kiristyvää pakkasta, jolloin koko Vanhankaupunginlahti mahdollisesti jäätyy ja vesialueen liikkumiskielto raukeaa. Vaikka merikotkan pesinnän häiriöherkin vaihe ajoittuu vasta maalis?toukokuulle, tulisi Lopin saari kiertää kauempaa myös alkutalvesta. Etelä-Suomen aikuiset merikotkat pyrkivät pysymään reviirillään koko talven. Kunnioittamalla Vanhankaupunginlahden merikotkien pesimäsaaren rauhaa talvikaudella, tuetaan tämän komean lajin pesinnän onnistumista tänäkin vuonna.
5 Nro 2 • Viikot 4-5/2021 M unkin S eutu Rautatieaseman pyöräpysäköinnin hankesuunnitelma hyväksyttiin Lumityöt jatkuvat täydellä teholla Helsingissä Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi 18.1. kokouksessaan rautatieaseman pyöräpysäköintilaitoksen hankesuunnitelman. Suunnitelman mukaan uusiin maanalaisiin pysäköintitiloihin olisi mahdollista sijoittaa jopa 1 370 pyöräpaikkaa. Pyöräpysäköintilaitosta suunnitellaan Helsingin päärautatieasemalle Kansalaistorilta Kaisaniemeen rakennettavan kevyen liikenteen alikulkuyhteyden yhteyteen. Hankkeella vastataan kasvavaan pyöräpysäköintitarpeeseen päärautatieaseman läheisyydessä ja parannetaan pyöräilyyn liittyviä palveluita Helsingin ydinkeskustassa. Vuonna 2019 teetetyn selvityksen mukaan rautatieasemalla olisi kysyntää lähes 4 000 pyöräpysäköintipaikalle. Tällä hetkellä rautatieaseman ympäristössä on noin 600 pyöräpysäköintipaikkaa, joista vain harva täyttää nykyaikaiset turvallisuusja laatukriteerit. Turvaton ja huono pyöräpysäköinti on noussut useina vuosina kaupungin teettämässä pyöräilybarometrissä suurimmaksi yksittäiseksi syyksi, miksi helsinkiläiset eivät pyöräile. Hankkeen kokonaishinta on yhteensä 5,6 miljoonaa euroa. Tämän hetkisen aikataulun mukaan uusi pyöräpysäköintilaitos valmistuisi keväällä 2023. Meri-Rastilan länsiosa Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan Meri-Rastilan länsiosan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Kaavaratkaisu koskee Rastilan metroaseman ympäristöä, Meri-Rastilan liikekeskusta ja 1990-luvun alussa rakennetun kerrostaloalueen länsiosaa sekä asuinalueen sisäisiä puistoja katualueita. Kaavahanke on osa Meri-Rastilan kaupunkiuudistusta, ja sen tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien yhteydessä, korostaa alueen vahvuuksia ja mahdollistaa arjen palvelujen kehittyminen. Alueelle on suunniteltu uutta asuin-, liikeja palvelurakentamista puistoalueiden reunoille sekä olemassa oleville tonteille. Uutta asuntorakentamista tulisi olemassa oleva rakennuskannan purkaminen huomioiden olemaan 102 500 k-m². Kaavamuutos vaikuttaa alueen kaupunkikuvaan merkittävästi. Kaavaratkaisun kustannukset ovat yhteensä noin 48–53 miljoonaa euroa. Lopullisen päätöksen asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tekee kaupunginvaltuusto. Daghemmet Albertille Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle 2 466 htm² laajuisten tilojen ja 926 m² kokoisen leikkipihan vuokraamista osoitteesta Iso Roobertinkatu 23 varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttöön. Hankkeen enimmäishinta on 10 488 000 euroa laskettuna 15 vuoden vuokra-ajalle. Uudet tilat korvaavat päiväkoti Daghemmet Albertin nykyiset väliaikaiset tilat Marian sairaala-alueella, joista joudutaan luopumaan alueen kehittämisen myötä. Hanke korvaa myös Päiväkoti Meripirtin paviljongissa toimivan toimipisteen tilat. Kiinteistön omistaja, Sponda Investment Properties A Oy, toteuttaa tiloissa käyttäjän tarpeeseen pohjautuvan tilaohjelman mukaiset muutostyöt. Tavoitteena on, että muutostyöt ovat valmiit vuoden 2021 loppuun mennessä ja että päiväkotitoiminta tiloissa voisi alkaa 1.1.2022. Talvista Sepänkatua 14.1.2021. Kuva: Helsingin kaupunki / Kirsikka Mattila Helsingin katujen talvikunnossapitoa tekee kaupungin oma palveluntuottaja Stara ja neljä yksityistä urakoitsijaa. Niillä on käytössään noin 350 konetta. Niiden apuna työskentelee nyt lisäkalustona noin satakunta kuorma-autoa ja muuta konetta. Lisäksi töissä on ylimääräistä henkilökuntaa. – Asuntokaduilla on puhdistettavaa joka puolella Helsinkiä, niin keskustassa kuin esikaupunkialueilla. Parhaillaan urakoitsijat auraavat ajoratoja ja puhdistavat jalkakäytäviä lumesta, kertoo tiimipäällikkö Tarja Myller. Lumet aurataan niin sanotun hoitoluokituksen mukaan. Ensin aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa niiden jälkeen. Myös kävelyja pyöräteille on hoitoluokitus. Helsinki päätti 15.1. ottaa käyttöön poikkeustoimet lumitöissä. Näihin liittyen kaupunki valmistelee esimerkiksi väliaikaisten pysäköintipaikkojen käyttöönottoa. Paikoista tiedotetaan erikseen myöhemmin. Kaupungin lumenvastaanottopaikoille tuodaan noin 2 000 lumikuormaa päivässä. Palautteiden käsittelyssä ruuhkaa Katujen ja muiden väylien talvikunnossapidosta voit jättää palautetta Helsingin kaupungin verkkosivujen kautta (hel.fi/palaute). Runsas lumentulo on ruuhkauttanut tällä hetkellä kaupunkiympäristön asiakaspalvelun. Asukkailta pyydetään kärsivällisyyttä, sillä kaikki kadut puhdistetaan säätilanteen mukaan mahdollisimman pian. Lisätietoja katujen talvikunnossapidosta: hel.fi/lumi Kaupunki perusti väliaikaiset pysäköintialueet Helsingin kaupungin Kulttuuriteko 2020 -palkinto Suvilahti TBA:lle Helsingin kaupungin Kulttuuriteko 2020 -palkinto on tänään myönnetty Suvilahti TBA -ravintolaja tapahtuma-alan yritykselle. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Kulttuuriteko-kunniamaininnat menivät Helsingin kävelyfestivaalille ja Radio Majavalle. Ehdotuksia palkittavista haettiin Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan verkkosivuilla 9.11.-15.12.2020 kyselyllä, joka oli avoinna suurelle yleisölle. Vastauksia kyselyyn tuli yhtensä 194 kpl. Palkinnon saajasta ja kunniamaininnalla palkittavista päättää Helsingin kaupungin kulttuurija vapaa-aikalautakunnan kulttuurija kirjastojaosto. – Suvilahti TBA on ravintola ja tapahtuma-alan yritys, joka on kulttuurialalle vaikeana vuonna 2020 merkittävästi kehittänyt Suvilahteen tapahtumallisuutta. Suvilahti Summerja elo-syyskuun tapahtumat tuotettiin rajoitusten mukaisesti ja turvallisesti ja ne saivat paljon huomiota ja kiitosta muuten varsin hiljaisen kulttuuritarjonnan aikana. Järjestäjillä oli varsin suuri riski, jonka he kuitenkin kokeneella tuotannon järjestelyllä välttivät toteutumasta, perustelee palkitsemista kulttuurija kirjastojaoston puheenjohtaja Tuomas Finne. Kunniamaininnan saivat Vuonna 2017 aloitettu Helsingin Kävelyfestivaali ja Radio Majava. Kävelyfestivaalissaesitellään Helsingin kaupunginosia, niiden kulttuuria ja historiaa. Oppaina toimivat asiantuntevat oppaat. Vuonna 2020 erikoisoloissa toteutettiin myös virtuaalimatkoja ja osallistujamääriä rajoitettiin. Radio Majava on puolestaan kalliolaisen, muusikkojen ja roudareiden kansoittaman suljettuun baariin perustama radioasema, joka tuottaa päivittäin ohjelmaa nettiin. Radio perustettiin tilanteessa, jossa niin muusikot, näyttelijät kuin roudaritkin menettivät työnsä ja vapaa-aikaa tuli sen tilalle. Palkinto ja kunniamaininnat luovutettiin palkittaville kulttuurija vapaa-ajan toimialan virtuaalisessa palkitsemistilaisuudessa 20.1.2021. Helsingin kaupunki on ottanut erikoistoimia käyttöön toissa viikon runsaiden lumisateiden puhdistustöitä nopeuttamaan. Hietalahdentorille ja Kampintorille on perustettu väliaikaiset pysäköintialueet. Väliaikaiset pysäköintialueet on tarkoitettu alueen asukaspysäköintitunnuksella varustetuille autoille. Hietalahdentorilla on noin 80 paikkaa ja Kampintorilla noin 15 paikkaa. Kaupunki selvittää, onko muita alueita mahdollista avata väliaikaisiksi pysäköintialueiksi. Aiempina lumitalvina käytössä olleita paikkoja on varattu muuhun käyttöön muun muassa koronan vuoksi. Kadunhoitotietoa Katujen putsaaminen on sitä nopeampaa, mitä vähemmän niiden varsille on pysäköity autoja. Helsinki pyytää kaupunkilaisia seuraamaan siirtokehotuksia. Asukkaiden on nyt hyvä seurata aktiivisesti ajoneuvojen siirtokehotuksia ja siirtää autonsa, jotta auraaminen onnistuu. Siirtokehotuksia voi seurata myös verkossa tai ne voi tilata tekstiviesteinä osoitteesta http://www.puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki/ Pysäköintihalliin alennusta Monet kantakaupungin pysäköintihallit myöntävät alennusta asukaspysäköintitunnuksella. Alennusta myöntävissä halleissa voi pysäköidä 90 eurolla kuukaudessa arkisin kello 16–09 ja viikonloppuisin ilman aikarajoitusta. Arkisin kello 9–16 voimassa on normaali tuntiveloitushinta, mutta kokonaishinta tältä seitsemältä tunnilta nousee enintään 18 euroon. Asukaspysäköintitunnus oikeuttaa alennukseen yhdelle autolle yhdessä pysäköintihallissa. Miten saat alennuksen Jos haluat alennuksen pysäköintihalliin, ota yhteyttä kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun. Asiakaspalvelu tarkistaa, että olet oikeutettu alennukseen ja välittää tietosi 1–2 vuorokauden sisällä pysäköintihalliyritykselle. Tämän jälkeen voit tehdä sopimuksen pysäköintihalliyrityksen kanssa alennuksen saamiseksi. Sopimus tehdään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään vuodeksi. Tällä hetkellä seuraavat Aimo Parkin hallit myöntävät alennusta: Finlandia, Iso Erottaja, Pikku Erottaja, Kasarmitori, Tilkka ja kaksi hallia Vallilassa. Alennusta myöntää myös EuroParkin P-CityForum. Lue lisää Helsingin kaupungin katujen talvikunnossapidosta hel.fi/lumi Katujen ja muiden väylien talvikunnossapidosta voit jättää palautetta Helsingin kaupungin verkkosivujen kautta (hel.fi/palaute). Runsas lumentulo on ruuhkauttanut tällä hetkellä kaupunkiympäristön asiakaspalvelun. Asukkailta pyydetään kärsivällisyyttä, sillä kaikki kadut puhdistetaan säätilanteen mukaan mahdollisimman pian. Lumitöitä Kalliossa vuonna 2019. Kuva Helsingin kaupunki / Veikko Somerpuro
6 Viikot 4-5/2021 • Nro 2 M unkin S eutu PÄIVYRI SUNNUNTAIKSI SEURAKUNNASSA TAPAHTUU VIIKKO 4 KESKIVIIKKO 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä Viljo TORSTAI 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies PERJANTAI 29.1. Valtteri LAUANTAI 30.1. Irja SUNNUNTAI 31.1. Alli VIIKKO 5 MAANANTAI 1.2. Riitta TIISTAI 2.2. Jemina, Lumi, Aamu KESKIVIIKKO 3.2. Hugo, Valo TORSTAI 4.2. Ronja, Armi PERJANTAI 5.2. J.L. Runebergin päivä Asser LAUANTAI 6.2. Saamelaisten kansallispäivä Tiia, Terhi, Teija, Tea, Terhikki SUNNUNTAI 7.2. Kynttilänpäivä Riku, Rikhard VIIKKO 6 MAANANTAI 8.2. Laina TIISTAI 9.2. Raija, Raisa 3. sunnuntai ennen paastonaikaa Luuk. 17:7–10 ”Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ’Jos teillä on palvelija kyntötöissä tai paimenessa, niin ettehän te hänen kotiin palatessaan sano: ’Käy pöytään, saat heti ruokaa.’ Ei, te sanotte: ’Laita minulle syötävää, vyötä vaatteesi ja palvele minua sen aikaa kun syön ja juon. Sitten saat sinä syödä ja juoda.’ Ei palvelija siitä saa kiitosta, että hän tekee, mitä hänen tulee tehdä. Niinpä tekin, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän tulee tehdä, sanokaa: ’Me olemme arvottomia palvelijoita. Olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään.’” Omenat eivät kasva puuhun syksyllä siksi, että sinä ja minä saisimme niistä iloita. Ne kasvavat siksi, että se on omanapuun elämää sellainen. Merimaisema ei ole rannassa seisojalle kaunis, koska meren kuuluisi ihmistä miellyttää. Omenat kasvavat siltikin, vaikka ihminen ei ole puun alla niiden makeutta ylistämässä. Meri velloo, vaikka emme sen rannoilla ihastuksesta huokailisi. Jos laineen on vain määrä lyödä ja puun on määrä tuottaa hedelmää, mikä on ihmisen perimmäinen tehtävä? Jos perkaa läpi kaikki maailman aforismit ja viisaiden lausumat lentävät lauseet, jos puristaa kaikkien suurien maailmanuskontojen kultaiset opit yhdeksi mehuksi, niin mitä jää jäljelle. Ole toisille ihmisille hyvä. Tee toisille niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän. Rakasta lähimmäistäsi. Ihmisen ihmisyys kukoistaa tai kuihtuu suhteessa toisiin ihmisiin. En tiedä onko omenapuu yksinäinen, jos se kasvaa etäällä toisista puista. Mutta ihminen tarvitsee toisia ihmisiä. Toisten ihmisten keskellä meiltä pyydetään ylitse kaiken muun sitä seikkaa, että olisimme toisillemme hyviä. Mutta ihmisen puun on niin vaikea kantaa hyvää hedelmää. Me haluamme vähintään kuulla kiitoksen sanat, jos olemme toteuttaneet ihmisyyden vähimmäisvaatimukset. Kaikki ihmiset ymmärtävät, että ihmisen pitäisi olla toisille hyvä. Ja samalla sitä ei ymmärrä meistä kukaan. Me kaikki olemme vain palvelijoita toisillemme. Jeesuksen pyyntö ihmisille on radikaali tasa-arvon vaatimus. Yhteiskunnissa lienee väistämättä hierarkioita, mutta ihmisyydessä niitä ei pitäisi olla. Ehkä juuri siksi ihastelemme syksyisin kauniin helakkaa omenapuuta, että emme itse siihen mitenkään pystyisi. Kantamaan kiitoksetta makeita hedelmiä iloksi ihmiskunnalle. Nanna Helaakoski Kirjoittaja on koiraihminen, ihmisihminen ja pappi Veli-Matti Hynninen Viron ja Suomen tie kohti valoisaa tulevaisuutta Virolainen lehti pyysi minulta pääkirjoitusta lehteensä. Kun astuin Vanemuine-laivasta Viron maaperälle 1966, en voinut aavistaa miten suuri seikkailu oli alkamassa. Viron historia on jännitysten, vaarojen, yllätysten ja uhkien vaihtelua. Yhteinen taistelu vaikeuksia vastaan yhdistää meitä virolaisia ja suomalaisia. Historia todistaa miten maaorjuudesta lähtien Viron asema on ollut Suomea ankarampi. Milloin saksalainen feodalismi, säätyjako ja yläluokka kohteli kaltoin Viron rahvasta. Milloin Neuvostoliitto yritti eristämällä kielen, uskon ja sanavapauden tuhota koko pyhän kansallisuuden. Historiantutkijat näkevät, että neuvostovallan jatkuminen vielä hetkeä kauemmin, olisi tuhonnut virolaisuuden. Oli viimeinen hetki, korkea aika saada muutos. Oma maa, omat rajat, oma kansa. Nykyajan yksi uhka niin Virossa kuin Suomessa on vieras anglosaksinen kulttuuri ja englannin kielen kasvava yliote. Englannin kielen ylivalta voi vähin äänin varastaa suomalaisilta ja virolaisilta äidinkielen. Se tietäisi samalla omaperäisen kulttuurin, ajattelun, ja kansallisuuden tuhoutumista. Miten uhka torjutaan? Ensiksi on turvattava poliittinen liberaali demokratia. Unkarin ja Puolan nykykehitys on varoittava esimerkki itsekkyyden voimasta. Saksan AfD, Viron EKRE ja myös monia Suomen perussuomalaisia innoittava ajatustapa ohjaa kansoja oikeistopopulistisen tuhon tielle. Merkit viittaavat 1930-luvun kohtaloon. Silloin Unkari, Puola ja Baltian maat järkyttivät koko Euroopan demokratiaa. Unkarin ja Puolan populismi pelottaa yhä. Toinen kehityksen turvapilari, oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sitä, että laillisuus pidetään tinkimättä kunniassa ja sana vapaana. Ilmaisunvapaus, uskonnonvapaus ja laillisuusperiaate turvaavat turvallisen kehityksen ja maailman. Maailmamme on yhteinen. Ilmastonmuutos, luonnon suojeleminen ja koko YK:n määrittämän inhimillisen kehityskulun jatkuminen on kaikkien kansojen yhteinen etu. Millainen on Viro ja millainen Suomi vuonna 2050? Äskettäin julkaistu inhimillisen kehityksen raportti havahduttaa arvioimaan uusia haasteita. Alueellinen eriarvoistuminen, kaupungistumisen tuomat muutokset, väkiluvun väheneminen, puhtaan ilman ja veden turvaaminen ovat rauhallisen yhteiskuntakehityksen haasteita. Elintasomme on nykyään parempi kuin koskaan. Mutta miten käy jos pellot ja vapaat tilat muuttuvat rakennusmaaksi, tiiviimpi kaupungistuminen vie viheralueet ja lisääntyvä autoistuminen täyttää parkkitilat ja pilaa ilmanalat? Viron kielessä ei ole sanaa futuuri eli tulevan ajan aikaluokkaa. Mutta virolaiset näyttävät olevan meitä suomalaisia parempia haistamaan tulevaisuuden tuulet. Virolaiset paljastavat kykynsä luomalla valoisampaa tulevaisuutta. Tässä rakennustyössä niin Virossa kuin Suomessa, luterilainen kirkko ja sen seurakunnat ovat aina olleet avainasemassa. Tulevaisuutta rakennetaan tänään. Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi. srk@evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Diakoniapäivystys Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi Facebook: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. Instagram-tilit: munkkiniemensrk, munkinlapsetjaperheet, munkindiakonia. Olemme myös Youtubessa! Jumalanpalvelukset Kaikki toimintamme on tauolla koronavirusepidemiasta johtuvien rajoitusten vuoksi. Jumalanpalvelusta vietetään ilman läsnä olevaa seurakuntaa ainakin tammikuun loppuun saakka. Voit osallistua jumalanpalvelukseen verkossa suorassa lähetyksessä Munkkiniemen seurakunnan Facebook-sivuilla: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta tai helsinginseurakunnat. fi/munkkiniemi Su 31.1. klo 12, Kuusisalo, Valtonen. Munkkiniemen kirkko avoinna klo 13– 14, ehtoollismahdollisuus, pappi paikalla. Tarkista helmikuun jumalanpalveluksen paikka ja aika sekä kokoontumisrajoitukset seurakunnan verkkosivuilta tai ilmoitustauluilta! Su 7.2. Hartikainen, Yhteisvastuukeräysstartti. Voit lahjoittaa Yhteisvastuukeräykseen osoitteessa www.yhteisvastuu. fi/munkkiniemi. Teemana tänä vuonna ikäihmisten köyhyys. Munkkivuoren kirkko remontissa tammikuun ajan. Muuta Muskarilive ke 27.1. klo 17 Munkkiniemen seurakunnan Lapset ja perheet -Facebook-sivulla. Talvisia lauluja ja laululeikkejä Leena Erosen ja Senni Valtosen kanssa. Tutustu kirkkoherraehdokkaisiin: videoesittelyt seurakunnan verkkosivuilla ja esittelytekstit tässä lehdessä. Päivystävän papin puhelinnumero poistuu 1.2. lähtien. Voit olla tarvittaessa suoraan yhteydessä pappeihimme: Tarja Frilander 09 2340 5142, Jouni Hartikainen 09 2340 51524, Taneli Hassinen 09 2340 5122, Riikka Kuusisalo 09 2340 5132. Työväenopiston verkkoluennoilta sisältöä talveen Keskusteluja elämän syrjästä -sarja käynnistyy tammikuun 28. päivä. Kuva: Pixabay Luennoilla selviää muun muassa, mitä on arkeoastronomia ja miten erityislasten vanhemmat voivat vahvistaa voimavarojaan. Kirjailijavierailuilla tutustutaan maan eturivin kirjailijoihin ja heidän uuteen tuotantoonsa. Helsingin työväenopisto jatkaa luentojen välittämistä verkon kautta ainakin tammikuun loppuun saakka. Linkit verkkoluentoihin löytyvät luentokohtaisesti ilmonet.fi-palvelusta ennen luennon alkua. Keskusteluja elämän syrjästä -sarja käynnistyy 28. tammikuuta. Ensimmäisellä kerralla pohditaan, millaisessa asemassa Helsingin ei-ammattimainen taide on. Mistä sitä löytää ja kuka sitä käy katsomassa? Aiheesta keskustelevat Maunula-talon tuottaja Maria Junno, Q-teatterin Nuorten Teatterin toiminnanjohtaja Jaana Taskinen sekä ITE-taiteilija Jarmo Valtanen. Kirjailijavieraina haastateltaviksi saapuvat kirjailijat Laura Gustafsson, Eppu Nuotio sekä Markku Pääskynen. Haastatteluissa tutustutaan kunkin kirjailijan viimeisimpään romaaniin, joita ovat Gustafssonin Rehab, Nuotion Elämänlanka sekä Pääskysen Aurinko ei liiku. Ihmistä on aina askarruttanut, mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen. Helmikuun ensimmäisenä päivänä alkavassa sarjassa tutkitaan, minkälaisia käsityksiä asiasta on vallinnut ajan saatossa erityisesti Välimeren kulttuurien alueella. Sarja alkaa FT Sylvia Akarin luennolla Tuonpuoleisuus islamissa. Verkkoluennot löytyvät ilmonet.fi-palvelusta. Linkit julkaistaan ennen luennon alkua. Kaikki luennot ovat maksuttomia. Helsingin työväenopiston luentoja voi alkuvuodesta seurata maksutta verkossa.
7 Nro 2 • Viikot 4-5/2021 M unkin S eutu MUNKIN PAIMEN HAUSSA 1. Kerro nimesi, ikäsi ja asuinpaikkasi. 2. Mikä on nykyinen työtehtäväsi? Kerro myös lyhyesti työurastasi ja koulutuksestasi. 3. Kerro itsestäsi. 4. Mikä on kirkkoherran tärkein tehtävä? Kuka heistä on seuraava Munkin paimen? Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherran valinnassa on edetty hakijoiden esittelyvaiheeseen. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on todennut kelpoiseksi kuusi hakijaa. Valintaprosessissa edetään siten, että hakijoita esitellään digitaalisissa kanavissa. Mahdollisuuksien mukaan pyritään järjestämään myös avoin paneelitilaisuus. Kirkkoherra pyritään valitsemaan seurakuntaneuvoston kokouksessa maaliskuussa. Munkkiniemen seurakunnan sivuilta löytyy lisää esittelymateriaalia. Otto Alanen Olen Otto Alanen, ikä 42 vuotta, koti Helsingissä Munkin seudulla. Olen Töölön seurakunnan hallintopastori ja ensisijainen vs. kirkkoherra, pitkä ura Töölön seurakunnassa eri tehtävänkuvissa ja esimiestehtävissä. Teologian maisteri, kirkon johtamiskoulutus, ylempi pastoraali valmisteilla. Harrastuksiini kuuluvat klassinen laulu, käsityöt, luonto ja liikunta eri muodoissaan. Perheeseeni kuuluu puolison lisäksi kolme poikaa. Vapaa-ajalla minut saattaa bongata kalastamasta poikieni kanssa Helsingin rannoilla tai tarkkailemasta lintuja jollain Helsingin ja Espoon parhailla lintupaikoilla. Kirkkoherran tärkein tehtävä on johtaa. Tämä tarkoittaa laaja-alaista hallinnon, henkilöstöhallinnon ja hengellisen johtajuuden hallitsemista. Kirkkoherra on myös seurakunnan kasvot julkisuuteen ja verkostojen rakentaja eri yhteistyökumppanien kanssa. Yhteistyössä koko työyhteisön, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kanssa kirkkoherra voi mahdollistaa seurakunnan perustehtävän, evankeliumin julistamisen ja ihmisten rinnalla kulkemisen, onnistumisen. Olen Laura Leverin, 44-vuotias pappi ja toimin kasvatuksen johtotehtävissä Rekolan seurakunnassa. Johdan kahdeksan hengen tiimiä ja toimin Naisteologit ry:n puheenjohtajana. Asun Helsingissä ja harrastan yhdistystoimintaa sekä siirtolapuutarhamökkeilyä. Olen kotoisin Munkkivuoresta. Olen opiskellut Uppsalan ja Tukholman yliopistoissa ja valmistunut Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi. Ensimmäinen papin virkani oli Satakunnassa, Keski-Porissa. Minulla on vahva kutsumus johtamiseen ja ihmisten hyvinvointi on minulle sydämen asia. Toimiessani Pornaisten seurakunnan vt. kirkkoherrana opin, että onnistumisen edellytyksenä on hyvä yhteistyö seurakuntaneuvoston kanssa. Itsensä kehittäminen ja uusien taitojen opettelu on minulle tärkeää. Siksi olen töiden ohessa opiskellut viestintää ja palvelumuotoilua. Pian valmistun työnohjaajaksi. Tahdon edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Kirkkoherran tärkein tehtävä on huolehtia yhdessä seurakuntalaisten kanssa siitä, että ihmiset voivat löytää heille sopivat tavat elää uskoaan todeksi, kokea yhteyttä ja tuntea jotakin pyhää. Laura Leverin Stiven Naatus Anna-Kaisa Tenhunen Olen Anna-Kaisa Tenhunen, 42-vuotias pappi Helsingin Etelä-Haagasta. Perheeseeni kuuluvat puoliso Teemu sekä lapset Alma (2006) ja Paavo (2010). Harrastan kestävyysjuoksua, äänikirjoja ja laulamista. Olen avoin, rohkea ja minulla on hyvät organisointi-, vuorovaikutusja verkostoitumistaidot. Olen töissä piirikappalaisena Nurmijärven seurakunnassa, missä hallinto, talousasiat ja henkilöstön johtaminen ovat tulleet tutuiksi. Aiemmin olen työskennellyt Hakunilan ja Kannelmäen seurakunnissa. Olen käynyt useita johtajakoulutuksia. Opiskelen organisaatiokonsultiksi ja teen ylempää pastoraalitutkintoa. Olen ollut kirkkohallituksen verkkokeskustelijana v. 2012 alkaen. Lisäksi olen opiskellut Villa Lantessa Roomassa antiikin ja keskiajan historiaa. Kirkkoherran tehtävänä on olla arvovaikuttaja ja suunnannäyttäjä. Toisin esille kirkon uskosta nousevia näkökulmia eri verkostoissa. Olisin helposti lähestyttävä seurakuntalaisten tukija. Johtaisin seurakuntaa kuunnellen, ymmärtäen ja lempeän jämäkästi. Päivi Vähäkangas Olen Päivi Vähäkangas, 42-vuotias pappi Helsingin Arabianrannasta. Työskentelen Kirkkohallituksessa kirkon ulkosuomalaistyön vs. asiantuntijana. Koordinoin ja tuen suomalaisia seurakuntia 40:ssä maassa ja kehitän työn kokonaisuutta. Aiemmin olen toiminut neljän suomalaisen seurakunnan pappina Pohjois-Saksassa sekä tutkijana ja opettajana yliopistolla. Koulutukseltani olen teologian tohtori raamatuntutkimuksen alalta. Olen utelias, asioihin tarttuva ja monessa mukana. Kirkollisten luottamustehtävien lisäksi työn alla on aina jokin kirjoitusprojekti, usein tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä. Perheeseeni kuuluu romanialainen puoliso ja kouluikäinen tytär. Olen Stiven Naatus, 44 vuotta, Helsingistä. Olen toiminut oppilaitosyhteistyön ja yhteisötyön asiantuntijana kirkkohallituksessa vuodesta 2017. Tuen, kehitän ja koordinoin kirkon työtä oppilaitoksissa ja seurakuntien yhteisötyötä. Pappisvihkimykseni oli 2004 Tampereella, kappalaisen virkaan tulin valituksi 2007 Ouluun. Vuosina 2011–2012 hoidin yliopistopastorin ja 2015 kansainvälisen työn pastorin tehtäviä. 2015 tulin kutsutuksi asiantuntijaksi kirkkohallitukseen ja 2016 johdin projektia Kirkon Ulkomaanavussa. Olen teologian maisteri ja opiskellut myös johtamista ja taloutta yliopistossa. Olen työnohjaaja ja suorittanut ylemmän pastoraalitutkinnon. Olen kolmen hienon tytön isä ja ihanan ihmisen puoliso, joka tykkää kuntoilla ja seurata maailman menoa. Tyttäreni mielestä olen emotionaalinen ja pohdiskeleva. Vaimon mielestä minulla on hyvä itsetuntemus ja toimin arvojeni pohjalta. Kirkkoherran tehtävä on palvella: hyvällä johtamisella, hallinnolla ja viestinnällä mahdollistan työyhteisön parhaan työn. Verkostoitumalla, kuuntelemalla ja osallistamalla taas seurakuntalaisten näköisen seurakunnan rakentamisen. Kaisa Yletyinen Olen Kaisa Yletyinen, 42 vuotta, Helsingistä. Työskentelen Leppävaaran seurakunnassa hallintopastorina. Olen missiotiimiläisten, eli seurakuntamme papiston, kanttoreiden sekä vapaaehtoistyönohjaajan esihenkilö sekä seurakuntamme kirkkoherran ensisijainen sijainen. Valmistuin teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta 2004 ja sain pappisvihkimyksen Tikkurilan seurakuntaan. 2005 aloitin papin virassa Helsingin Mikaelin seurakunnassa ja 2011 siirryin Siilinjärven seurakuntaan. Palasin Helsinkiin 2014 ja aloitin nykyisessä virassani Leppävaaran seurakunnassa. Laulan ja soitan, teen itse musiikkia ja musisoin myös yhdessä tyttäreni kanssa. Huolehdin hyvinvoinnistani kuntosalilla. Olen empaattinen, oivaltava, kannustava, jämäkkä ja vastuullinen. Johtajana oikeudenmukainen ja kuunteleva. Kirkkoherra toimii sekä seurakunnan hallinnollisena että hengellisenä johtajana. Yhdessä seurakunnan kanssa hän elää todeksi ihmisten elämässä näkyväksi tulevaa Jumalan rakkautta. Susanna Kuparinen ja Janne Reinikainen Kansallisteatterin taiteilijakuntaan Kokenut ja palkittu journalisti, teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Susanna Kuparinen on kiinnitetty Kansallisteatterin seuraavaksi residenssitaiteilijaksi. Kuparinen tunnetaan huomattavasta urastaan tutkivana toimittajana sekä dokumentaaristen Eduskunta ja Valtuusto -esitysten kirjoittajana ja ohjaajana. – Tavoitteenamme on tarjota pitkän linjan taiteilijalle parhaat mahdolliset olosuhteet tutkia ja tehdä korkeatasoista teatteritaidetta. Residenssitaiteilijalle taataan resurssit pureutua taiteen olemukseen ja pohdintoihin siitä, miksi taidetta tehdään ja mitä teatteri on. Susanna Kuparinen on yksi tämän ajan tärkeimpiä teatteritaiteilijoita, jonka teoksilla on voimakas yhteiskunnallinen painoarvo. Olen hyvin ylpeä siitä, että hän tulee osaksi taiteilijakuntaamme, kiteyttää pääjohtaja Mika Myllyaho. Kuparisen uutuusteos nähdään Vallilan Kansallisteatterissa syyskaudella 2021. Hän työskentelee residenssitaiteilijana vuoden verran. – Aion tutkia ja kirjoittaa auki tämän maailmanajan suuntia, jotka jäävät koronaepidemian päivittäisseurannan jalkoihin. Kulkutauti tekee näkyväksi piilotettuja asenteita, kiihdyttää ja kärjistää nykyisiä tendenssejä tavalla, joka huimaa. Eurooppa ja Suomi sen mukana seisoo tienhaarassa, joka määrittelee miten ihmiset tulevaisuudessa elävät. Olemmeko oppineet keitä varten valtiot ja yhteisöt ovat olemassa vai jatkammeko kaasu pohjassa ihmisten arjesta ja turvasta leikkaamista. Kuka maksaa laskun?, Kuparinen pohtii. Kuparinen on järjestyksessä toinen Kansallisteatterin residenssitaiteilija. Ensimmäisenä residenssitaiteilijana vuosina 2015 – 2019 työskenteli ohjaaja Kristian Smeds. Taiteilijaresidenssiohjelmaa tukee Eino Kaliman rahasto. Suomen merkittävimpiin näyttelijöihin lukeutuva Janne Reinikainen aloittaa tammikuusta Kansallisteatterin vakituisena näyttelijänä. – Olen iloinen, että saamme Janne Reinikaisen vihdoin osaksi vakituista ensembleamme. Olen jo pitkään keskustellut hänen kanssaan kiinnityksestä. Kansallisteatterista jää eläkkeelle tämän vuoden aikana luottonäyttelijöitä, joten vahvan ja monipuolisen näyttelijän panosta tarvitaan. Toivotan Reinikaisen lämpimästi tervetulleeksi, Mika Myllyaho kommentoi. – Kansallisteatteri on ollut minulle tärkein ja rakkain työpaikkani vuodesta 1995 lähtien, jolloin allekirjoitin teatteriin ensimmäisen vierailusopimukseni. Suurella innolla ja kiitollisena aloitan työni Kansallisteatterin vakituisena näyttelijänä, Janne Reinikainen kertoo. Janne Reinikainen on tunnettu elokuvaja televisionäyttelijä ja arvostettu teatterintekijä. Hän on ohjannut lukuisia menestysteoksia, kuten Wajdi Mouawadin Poltto, Maksim Gorkin Pohjalla ja Aleksis Kiven Nummisuutarit. Hän on näytellyt lukuisissa yleisöja arvostelumenestyksissä kuten Rikos ja rangaistus, Riivaajat ja Mental Finland. Reinikaisen ajankohtainen roolityö on runsaasti keskustelua herättäneen Kaikki äidistäni -teoksen Agrado. Kaksi edellistä Kansallisteatteriin kiinnitettyä näyttelijää ovat olleet Annika Poijärvi ja Aksa Korttila (2019).
8 Viikot 4-5/2021 • Nro 2 M unkin S eutu Valtuusto hyväksyi uudet Länsi-Helsingin raitiotiet Hintalappu tässä vaiheessa on 160 miljoonaa Pikaraitiotien uusi, noin 5,5 km pitkä rataosuus kulkee Munkkiniemenaukiolta Huopalahdentietä, Vihdintietä ja Kaupintietä pitkin Kantelettarentielle Kannelmäkeen. Keskustan päätepysäkki on Erottajalla Kolmikulmassa. Raitiotie hyödyntää Munkkiniemenaukiolta Erottajalle olemassa olevaa raitiotieverkkoa, joka peruskorjauksen yhteydessä parannetaan pikaraitiotielle sopivaksi. Kyselytunnilla aiheena korona Kaupunginvaltuuston kyselytunnilla oli esillä kaksi kysymystä. Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaara kysyi, miten Helsinki on aikonut järjestää asukkaiden koronarokotukset nopeasti ja tehokkaasi. Kysymykseen vastasi sosiaaliterveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa. Valtuutettu Silja Borgarsdóttir Sandelin kysyi koronarajoitusten vaikutuksista kaupunkilaisten hyvinvointiin ja haitallisten vaikutusten korjaamisesta sekä siitä, miten kaupunki aikoo korjata rajoitusten aiheuttamat haitalliset vaikutukset. Kysymykseen vastasi pormestari Jan Vapaavuori. Kaavamuutos Torkkelinmäelle Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen Kallion Torkkelinmäelle. Agricolankatu 1:n kaavamuutos koskee entistä Metropolia ammattikorkeakoulurakennusta Pengerpuiston kupeessa. Rakennus on valmistunut vuonna 1929 ja siinä toimi alun perin Helsingin teollisuuskoulu. Opetustoiminnan päätyttyä korttelin käyttötarkoitusta muutetaan asuin-, liikeja toimitilakäyttöön. Lisäksi rakennuksen yhteyteen tulee mahdollisuus lisärakentamiseen. Raitiolinjojen 6 ja 9 reitit jatkuvat, nivelsähköbussit aloittavat Uusi puhelinsovellus kotihoidon ja hoivakotien hoitajille Helsingissä Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön Tärkeimmät liikennöintimuutokset Raitioliikenne Raitioliikenteen merkittävimmät muutokset liittyvät uusien rataosuuksien käyttöönottoon. Telakkakadun rata tulee näillä näkymin käyttöön huhtikuussa, jolloin linjan 6 reitti jatkuu Hietalahdesta Eiranrantaan ja linjan 6T liikennöinti päättyy. Kun Atlantinkadun rata tulee käyttöön tällä tietoa toukokuussa, linjan 9 reitti jatkuu Länsiterminaaliin. Muutosten jälkeen terminaalin vievät sekä linjat 7 että 9. Bussiliikenne Bussiliikenteen suurimmat muutokset johtuvat siitä, että HSL:n hallituksen aiemmin hyväksymät linjastosuunnitelmat toteutuvat tänä vuonna. Itä-Vantaan bussilinjasto muuttuu elokuussa Lahdenväylän linjastosuunnitelman mukaiseksi. Uudistus tarkoittaa muun muassa sitä, että linja 562 muuttuu runkolinjaksi 570, jolla tulee käyttöön avorahastus liikennöinnin nopeuttamiseksi. Rautatientorille liikennöivät linjat 722 ja 724 korvataan uusilla seutulinjoilla 711 ja 721, jotka tarjoavat nykyistä tiheämmät yhteydet Helsingin itäisestä kantakaupungista Tikkurilan ja Koivukylän suuntaan. Helsingissä tapahtuu syysliikenteen alkaessa paljon linjastomuutoksia etenkin kaupungin eteläisissä ja läntisissä osissa sekä poikittaislinjoilla. Liikenteen aloittaa kolme uutta nivelsähköbusseilla liikennöitävää runkolinjaa, 20 linja Eirasta Munkkivuoreen, linja 30 Eirasta Myyrmäkeen sekä linja 40 Elielinaukiolta Kannelmäkeen. Lisäksi Helsinkiin tulee useita koko päivän tiheillä vuoroväleillä liikennöitäviä poikittaislinjoja. Haagan, Kannelmäen ja Kuninkaantammen linjasto muuttuu elokuussa Haagan linjastosuunnitelman mukaiseksi. Linjat 52 ja 552 yhdistyvät uudeksi linjaksi 52, joka kulkee Kuninkaantammesta Munkkivuoren ja Munkkiniemen kautta Otaniemeen. Linjan 17, Kallio-Munkkisaari, liikennöinti päättyy kesäliikenteen alkaessa. Kyseessä on jo säästötoimi, jolla HSL sopeuttaa tarjontaa vastaamaan kysyntää, sillä linjalla kulkee vähän matkustajia. Korvaavia yhteyksiä tarjoavat useat raitiolinjat sekä uudet runkobussilinjat. Helsingin Laajasalossa Reposalmentien sillan purkaminen ja liittymäjärjestelyiden muutokset aiheuttavat keväällä pieniä muutoksia alueen bussilinjojen reitteihin. Sipoon suunnan bussiliikenteessä alkaa syysliikenteen käynnistyessä uusi sopimuskausi, ja linjastoon tulee samalla pieniä muutoksia. Espoossa Kuurinniityn joukkoliikennekadun avaaminen siirtyy vuoteen 2022, joten Kuurinniittyyn ja Suurpeltoon suunnitellut bussiliikenteen muutokset toteutuvat vasta ensi vuonna. Korjaustyöt Teiden ja siltojen korjaukset aiheuttavat myös tänä vuonna poikkeuksia liikenteeseen. Kipparlahden sillan korjaustyö katkaisee metroliikenteen Kulosaaren itäpuolella arviolta yhdeksän päivän ajaksi heinäkuussa. HSL järjestää työn ajaksi korvaavaa bussiliikennettä. Pukinmäen sillankorjaus sekä Keravan asetinlaitteen uusiminen aiheuttavat muutoksia lähijunien K, I ja P liikenteeseen. Raide-Jokerin rakentamisen aikaiset järjestelyt aiheuttanevat viivästyksiä ja poikkeusreittejä runkolinjan 550 lisäksi useille muille bussilinjoille. Hakaniemenrannan rakennustyöt katkaisevat kesällä ajoyhteyden Merihaan läpi, mistä aiheutuu muutoksia linjojen 55 ja 502 reitteihin. Raitioliikenteessä on tiedossa poikkeusjärjestelyjä Runeberginkadun, Caloniuksenkadun ja Helsinginkadun perusparannustöiden aikana. Liikennöintisuunnitelma oli asiakkaitten kommentoitavana HSL:n verkkosivuilla marras-joulukuussa. Joukkoliikennesuunnittelijat kävivät kommentit läpi ja tekivät suunnitelmaan vielä pieniä muutoksia, ennen kuin se meni 19.1. HSL:n hallituksen päätettäväksi. Kiinnostus suunnitelmaan oli tällä kertaa poikkeuksellisen suurta, sillä se keräsi noin 1 350 kommenttia, yli kymmenen kertaa aikaisempia vuosia enemmän. Warkauden lehti 28.12.1939 Autoilija 1.1.1930, digi.kansalliskirjasto.fi Seura 1.1.1934, digi.kansalliskirjasto.fi Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto. fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista. – Meillä on ilo olla jälleen mukana avaamassa lisää lehtiaineistoa, etenkin näin suomalaisen sanomalehden 250-vuotispäivänä, iloitsee Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niranen. – Sanomaja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat digitoitujen lehtien käytöstä heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset, joten uudenkin aineiston käyttö on vastuullista ja luovan alan ammattilaisten työtä kunnioittavaa. Suomen ensimmäinen sanomalehti, Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, julkaistiin päivälleen 250 vuotta sitten 15.1.1771. Tämäkin lehti on löydettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelusta. Digitoidut lehtiaineistot ovat historian aarreaitta tutkijoille sekä kaikille historiasta kiinnostuneille. – Asiakkaamme käyttävät digitaalisia lehtiaineistoja todella paljon. Digitaalisten lehtien hakuja käyttömahdollisuudet ovat moninkertaiset verrattuna paperisiin tai mikrofilmeihin. Kun koko suomalainen sanomalehdistö on verkkokäytössä, voi kuka tahansa tutkia esimerkiksi oman paikkakuntansa historiaa ja tapahtumia. Ammattitutkijoille kattava digitaalinen lehtiaineisto merkitsee mahdollisuutta paitsi nopeampaan ja tehokkaampaan tutkimukseen myös aivan uudenlaisiin kysymyksenasetteluihin ja uusien menetelmien soveltamiseen. Tässä uusimmassa aallossa avasimme 1,4 miljoonaa sivua sanomalehtiä ja 1,8 miljoonaa sivua aikakauslehtiä, kertoo palvelujohtaja Johanna Lilja Kansalliskirjastosta. Lehtiä digitoidaan jatkuvasti sekä kirjaston perusrahoituksella että yksityisten rahoittajien avustuksella. Kaikki digitoidut lehdet ovat käytettävissä Suomen kuudessa vapaakappalekirjastossa paikan päällä. Verkkokäytössä ovat ne lehdet, joiden käyttöoikeudesta on erikseen Kopioston kanssa sovittu sekä tekijänoikeudesta vapautunut vanha aineisto. Lisäksi erillisellä tutkijasopimuksella on uudempia lehtiaineistoja käytössä 15 korkeakoulussa ja muutamissa arkistoissa. HSL maksaa liikennöitsijöille 1,8 miljoonaa ympäristöbonuksia HSL myöntää vuonna 2021 bussiliikenteelle 1,8 miljoonaa euroa ympäristöbonuksiin. Bonuksilla hyvitetään kustannuksia, joita liikennöitsijöille aiheutuu päästöjen vähentämisestä. Kilpailukierroksen ympäristöbonukset perustuvat biodieselin sekä bioetanolin käyttöön. – Tavoitteenamme on vähentää bussiliikenteen ilmanlaatuun vaikuttavia lähipäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2025 mennessä yli 90 prosenttia vuoden 2010 tasosta. Tähän päästään paitsi sähköbusseilla myös uudella ajoneuvoteknologialla ja ympäristölle ystävällisemmillä polttoaineilla, osastonjohtaja Tero Anttila sanoo. Päästöt vähenevät merkittävästi, kun busseissa käytetty polttoaine vaihdetaan uusiutuvaan biopolttoaineeseen. Marraskuussa julkaistuun tarjouskilpailuun ympäristöbonuksista osallistui kolme liikennöitsijää, jotka käyttävät ympäristöbonuksen kustannuksiin, joita niille tulee biodieselin ja bioetanolin käytöstä. Käytettävät parafiininen biodiesel ja bioetanoli valmistetaan jätetai tähderaaka-aineesta. Nyt hyväksyttyjen tarjousten kustannukset ajanjaksolle 1.2.2021– 31.1.2022 ovat yhteensä 1,8 miljoonaa euroa, joka maksetaan liikennöitsijöille bonuksena liikennöintikorvausten lisäksi. Tarjousten yhteenlaskettu ympäristöhyöty on vähintään sama kuin hyväksyttyjen tarjousten hinta yhteensä. Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Toimivuus tarkoittaa ennen kaikkea arjen ja työn sujuvuutta niin kaupungin asukkaille kuin työntekijöillekin. Käytännön esimerkki työn sujuvoittamisesta ja laadun parantamisesta on uusi puhelinsovellus kotihoidon ja hoivakotien hoitajille. Aina Mukana -palvelun myötä päivystystilanteiden opas kulkee aina hoitajien mukana, ja akuuttitilanteissa ohjeet ovat nopeasti käytettävissä. Palvelun avulla hoitajat voivat tunnistaa hoidontarvetta nopeasti ja nykyistä paremmin. Näin toimii digitaalinen Helsinki. Vuoteen 2030 mennessä yli 75-vuotiaiden helsinkiläisten määrän on arvioitu kasvavan noin 70 000:lla. Ikääntyneiden määrän kasvu haastaa kaupunkia kehittämään ja järjestämään palveluita entistä suuremmalle joukolle. Samalla ikääntyneiden hoito painottunee entistä enemmän kotihoitoon, minkä vuoksi kaupungin pitää kehittää uudenlaisia hoitotyön ratkaisuja. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen hoitajista monen koulutukseen on sisältynyt vain vähän päivystystilanteiden hallintaa. Hoitajat tarvitsevatkin työnsä tueksi uusia työkaluja. Digiavusteiset työkalut ja yhteinen toimintamalli lisäävät myös potilas-ja työturvallisuutta. Aina mukana –sovellus Uuden kotihoidon hoitajien käyttöön tulevan Aina Mukana –puhelinsovelluksen tavoitteena on, että kotihoidon ja hoivakotien hoitajat voisivat tunnistaa sen avulla akuuttitilanteissa nykyistä paremmin apua tarvitsevat potilaat ja tehdä nopean hoitoarvion. Aina Mukana -sovellus selkeyttää myös päivystystilanteiden hoitovastuuta ja vähentää tarpeettomia ensihoitohälytyksiä ja potilassiirtoja päivystykseen ja sairaalaan. Tavoitteena on löytää paras mahdollinen tapa hoitaa päivystystilanteita kotihoidossa ja hoivakodeissa. Asiakkaan akuuttitilanteen hoidossa on tärkeää, että hoito-ohjeet olisivat hoitajalle nopeasti löydettävissä ja käytettävissä eli ne olisivat sovelluksen nimen mukaisesti aina mukana. – Aina Mukana -sovellus vahvistaa jokaisen hoitajan omaa osaamista toimia haastavissa asiakastilanteissa ja vanhuksien tarvitsema apu käynnistyy nopeasti. Hienoa, että Helsinki mahdollistaa myös pienempien digitaalisten ideoiden toteuttamisen ja vastaa kentän tarpeisiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tuula Lahti. Aina mukana -sovellusta käytetään Helsingin kotihoidossa, ympärivuorokautisessa hoivassa omassa ja ostopalveluiden yksiköissä. Sen toimintaohjeistus pohjautuu Helsingin konsultointikäytäntöihin, joten sitä ei voi sellaisenaan käyttää muissa organisaatioissa. PerusaineistoAina mukana –sovellus selkeyttää päivitystilanteiden hoitovastuita. Kuvalähde: Helsingin kaupunki, sosiaalija terveystoimiala.
9 Nro 2 • Viikot 4-5/2021 M unkin S eutu Tilaa omaksi iloksesi tai lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! Voit tehdä tilauksen lehden nettisivuilla, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai puhelimitse 09 413 97 300 Antiikki ja taide Lehti kuvaa laajaalaisesti koko antiikin ja taiteen kenttän. Keräily arjen historia entisöinti kädentaito suomalaiset taideaarteet. www.antiikkijataide.fi 6 nroa vuodessa 39 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 6/2020 • 9,50 € PAOLO VENINI HURMAAVA HIMMELI ON DESIGN-ESINE MARC CHAGALL Lumoava koloristi ALVAR JA AINO AALTO Uniikki kokoelma esille K.A.WEISTE Italian lasimuotoilun uudistaja ISMO HÖLTTÖ Elämää 60-luvun Helsingissä Yksinhuoltaja perusti joulukoristetehtaan Ase&Erä Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet. Uudet tekniset välineet, teräaseet ja tekstiilit. Kertoo metsästys-koiraroduista ja niiden hoidosta sekä metsästysmatkoista. www.asejaera-lehti.fi 8 nroa vuodessa 65 € 8 – 2020 8,50 Supikoirakannat kuriin Supikoirakannat kuriin Saalista Saalista riitti pienriitti pienpetorallissa petorallissa VILLISIKOJA VILLISIKOJA kolmannes kolmannes vähemmän vähemmän Metsästäjien synkkä syksy Sudet Sudet tappaneet tappaneet kymmeniä kymmeniä koiria koiria Yksi suurimmista metsästysseuroista Talkoohenki Talkoohenki elää vahvana elää vahvana llmajoella llmajoella Hinta laskenut maailmalla Hirvijahdit Hirvijahdit verottaneet verottaneet jänispyynnin jänispyynnin suosiota suosiota LuonnonLuonnonturkisten turkisten kysyntä kysyntä vähäistä vähäistä Hevosmaailma Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. www.hevosmaailma.fi 6 nroa vuodessa 43 € 6/2020 7,20 Ravivalmentaja Nina Pettersson-Perklén tekee pitkiä päiviä ja elää suuria tunteita Opetushevosista PULAA – hintataso noussut Kotimainen kasvatustoiminta laadukasta Ravikuningas Köppinen nauttii eläkepäivistään Jäsenkorjauksella apua hevosten asentovirheisiin Tallin toimintakieltoja erittäin vähän Vuokraus – askel kohti omaa hevosta Opiskelemaan hevosalalle! Kissafani Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille. Löydät uusimmat asiat kissan terveydestä ja kasvatuksesta, rotuesittelyjä, sekä upeita värikuvia julisteineen. www.kissafani.fi 6 nroa vuodessa 43 € 6/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Tee kissalle peti vanhaan televisioon Venäjänsininen älykäs kaunotar NUPPU pelastettiin Thaimaan kaduilta Sopii kaikille Sopii kaikille Agility yhä Agility yhä suositumpaa suositumpaa Korona Korona pysäytti pysäytti näyttelyt näyttelyt Kissafanin kilpailu Viivi söpöin! Kiinteistö Kiinteistö Nro 8/2020 | 7,50 & & energia energia Puukerrostalot Puukerrostalot kuin pilvenpiirtäjiä! kuin pilvenpiirtäjiä! Tuet pois vesiTuet pois vesivoimaloilta? voimaloilta? Nopeaa, edullista ja siistiä Nopeaa, edullista ja siistiä Viemäreiden Viemäreiden sukitus entistä sukitus entistä suositumpaa suositumpaa Tuottavat enemmän kuin kuluttavat Tulevaisuuden Tulevaisuuden plusenergiatalot plusenergiatalot Kiinko-seminaari: Korona korostanut Korona korostanut ekologista jälleenekologista jälleenrakentamista rakentamista Asuntosijoittaminen kasvussa Pienet riskit, Pienet riskit, tasainen tuotto tasainen tuotto Kiinteistö ja energia Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. Peruskorjaus energia kiinteistöhallinnan tietotekniikka katot julkisivut pihat – asuinympäristö. www.kiinteistojaenergia.fi 8 nroa vuodessa 65 € Sielunpeili Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. Aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle. www.sielunpeili-lehti.fi 6 nroa vuodessa 46 € peili peili Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti 6/2020 8,20 Puhdas mieli tie iloon Sielun Sielun Kokeile puuhengitystä Runoilija Nina Rintalalle METSÄ on kirkko ja koti 55 Voimaa ja virkeyttä tiibetiläisestä riitistä TEOSOFISIA ihanteita eletään Väinölässä todeksi Kehrääminen mindfulnessia parhaimmillaan Klassinen musiikki aktivoi aivotoimintoja Vaiennut viulu soi Konsta Jylhän isän muistolle Luonnonhenget talvellakin täystyöllistettyjä Rakennetaan hoitorumpu Haapa, poronnahka ja villa rummuttavat mielenrauhaa Vitaliteettia energialeikkauksella Kampa yin, sakset yang Senioriterveys Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä tai sosiaalista terveyttä sekä seksualisuutta. www.senioriterveys.fi 8 nroa vuodessa 56 € 8/2020 7,60 Rasvapatti on syytä tutkituttaa Huono päivä muuttuu SALILLA hyväksi Yhä useampi sairastuu kihtiin TATUOINTI on kaiken ikäisten haave Jumppa avuksi virtsankarkailuun Uutta toivoa lääkkeestä PARKINSON -potilaille Tähystystä koskevista peloista kannattaa kertoa Miten tärkeä nenä onkaan! Laulu ja teatteri edelleen iso osa Irina Milanin elämää Koronarokote nenäsumutteena: Talomestari Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. Pääosassa on energia! www.talomestari-lehti.fi 6 nroa vuodessa 38 € Pientaloasukkaan erikoislehti NRO 5-6/2020 7,50€ 120 vuotta vanhan ulkokuoren alla Happosen perheen moderni koti KUNTOTARKASTUKSESSA löytyy yllättäviä kosteusvaurioita Kotivara tarpeen korona aikana Miten valitsen talojärjestelmän? Korvausilmaventtiileillä parannusta sisäilmaan Avustusta energiaremontteihin Luonnonmukainen kompakti ekotalo loppuelämäksi Lapsuuteni luontoyhteys iloa ja ihastusta Astangajooga paransi Danita Westphalin selän ?? kauneus? ?? liikunta? ?? lääketiede ?? mielenterveys? ?? ravinto? ?? terapiat? ?? terveys VASTUSTUSKYKY Asahi-liikunta voimistaa keuhkoja Vuosikello Vuosikello auttaa pysymään auttaa pysymään ruokavaliossa ruokavaliossa LT uontais erveys 1/2021 8,10€ HYMY Joogan tärkein asento KILPIRAUHANEN Stressi hallintaan, suolisto kuntoon KUUKAUTISKIERTO Yrttihöyrytystä kipuihin HAPATTAMINEN Puhtaasti, mutta boheemisti Kurssit ja tapahtumat Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. www.luontaisterveys-lehti.fi 10 nroa vuodessa 73 € Til aa ja na ut i! Uusi puhelinsovellus kotihoidon ja hoivakotien hoitajille Helsingissä Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys Se yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokerin, Rantaradan ja Kehäradan Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 11.1. esittää valtuustolle Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymistä jatkosuunnittelua varten. Kaupunginhallitus päätti myös oikeuttaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) tekemään kaupunkipyöräpalvelun laajennusta koskevan lisäsopimuksen. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelman hyväksymistä jatkosuunnittelun pohjaksi. Asia etenee seuraavaksi kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle myös, että kaupunki neuvottelisi valtion kanssa hankkeen kustannusjaosta. Kustannusjakoneuvotteluissa päätettiin hyödyntää Helsingin seudun ja valtion maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen 2020-2031 neuvottelutulosta. Jatkosuunnittelussa halutaan lisäksi varmistaa, että Helsingin keskusta on saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Länsi-Helsingin raitioteiden yleissuunnitelma sisältää Vihdintien pikaraitiotien sekä läntisen kantakaupungin kaupunkiraitiotien. Vihdintien pikaraitiotie on uusi säteittäinen joukkoliikenteen runkoyhteys, joka yhdistää kantakaupungin raitioverkon, Raide-Jokerin, Rantaradan ja Kehäradan. Läntisen kantakaupungin raitiotiet ovat kantakaupungin raitioverkonlaajennuksia, jotka sijaitsevat Fredrikinkadulla, Topeliuksenkadulla sekä Nordenskiöldinkadulla. Raitiotien ja sen katuinfrastruktuurin alustava kokonaiskustannusarvio on 160 miljoonaa euroa. Yleissuunnitelman pohjalta laaditaan hankesuunnitelma, jonka hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto tekee lopullisen enimmäishintapäätöksen. Kaupunkipyöräjärjestelmä Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) tekemään kaupunkipyöräpalvelun laajennusta koskevan lisäsopimuksen KaupunkiPyörä Suomi Oy:n kanssa ja tilaamaan kaupunkipyöräpalvelun laajennuksen nykyisen hankintasopimuksen voimassaolon ajaksi vuoden 2025 loppuun asti. Laajennus kattaa Kehä III:n ulkopuolelle jääviä alueita lukuun ottamatta koko Helsingin ja se käsittää 105 uutta pyöräasemaa sekä 1050 uutta pyörää. Laajennus toteutetaan aikaisintaan kauden 2021 alusta lukien. Kaupunkipyöräpalvelun hankinta perustuu HKL:n tarjouskilpailuun, jossa konsortion Moventia & Smoove SAS (Clear Channel Suomi Oy sekä Helkama Velox Oy) tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin. Alppilan pohjoisosa Kaupunginhallitus päätti varata Alppilan pohjoisosan Savonkadun alueen NCC Property Development Oy:lle toimitilaja asuntoalueen suunnittelua varten. Kehittämisvaraus on voimassa 31.12.2022 saakka. Savonkadun alue sijaitsee Alppilan pohjoisosassa muutaman sadan metrin päässä Pasilan asemalta. Varsinaista varattavaa aluetta rajaa lännessä ratapiha, etelässä Viipurinkatu ja Karjalankatu, idässä Porvoonkatu ja Saimaankatu sekä pohjoisessa Aleksis Kiven katu. Alueen laajuus on noin seitsemän hehtaaria. Aluetta hallitsevat avokallioiset rakentamattomat alueet isoine korkeuseroineen. Tavoitteena on rakentaa Savonkadusta keskustamainen katutila, johon toimistotalojen aulatilat, liikkeet ja palvelutilat avautuvat. Savonkadun molemmille puolille ehdotetaan toimitilarakentamista. Alueelle tutkitaan myös asuinrakentamista. na sovelluksessa on päivystystilanteiden aiemmin paperisena löytynyt opas, jonka sisällöt löytyvät kokonaisuudessaan sovelluksesta. Sovellus osaa suositella siihen hoitotilanteesta raportoitujen tietojen, kuten potilaan hengityksen, pulssin, verenpaineen, tajunnan ja kivun tasojen sekä käytöksen avulla toimintaehdotuksia hoitajalle. Helsinki etsii aktiivisesti Helsingin kaupunki etsii sosiaalija terveystoimialalla aktiivisesti uusia hoitoteknologisia, digitaalisia ja tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja ja osallistuu niiden kehittämiseen. Helsingin tavoitteena on myös nopeiden asiakaslähtöisen kokeilujen tekeminen. Samalla Helsinki haluaa lisätä mahdollisuuksia oppia kokeiluista ja saada niiden oppeja jalkautettua kaupunkiorganisaatioon tehokkaasti. Aina Mukana -puhelinsovellus on hyvä esimerkki kaupungin kokeilutavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Mukana sovellusta kehittämässä ovat olleet kaupungin oma Digitalents Helsinki -yhteisö sekä palvelumuotoilun osalta suomalainen Futurice Oy -webja mobiiliohjelmistoyritys. Aina mukana –sovellus selkeyttää päivitystilanteiden hoitovastuita. Kuvalähde: Helsingin kaupunki, sosiaalija terveystoimiala.
10 Viikot 4-5/2021 • Nro 2 M unkin S eutu KULTTUURI Syksyn teatteriesitykset katkesivat leikaten marraskuun lopulla. Suuri osa kausiesityksistä ehdittiin viedä läpi. Ryhmäteatteri piti taukoa; Q-teatteri on tukossa kysynnän takia. Paljon tehdään Karanteeniteatteria, josta esitysvideoita voi vuokrata. Silti teatterit kuopivat Livenäytöksiin. Harhama saa näyttämöllä uuden elämän Syksyn teatteritapaus on monipuolisen kirjailijan ja ohjaajan Juha Hurmeen huikea näyttämötulkinta ”Harhama” Espoon kaupunginteatterissa, jonne pääsee kätevästi metrolla. Harhama on mies, joka on päättänyt kirjoittaa kirjan. Siitä on tarkoitus tulla suurteos, jossa selitetään elämän syvin merkitys. Ennen kuin kirjoittaminen voi alkaa, Harhaman on otettava selkoa, mistä elämässä on oikeastaan kysymys. Hän heittäytyy kokemusten janoamiseen. Tunnemme tuon oudon hahmon Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon elokuvasta ”Tulipää” 40 vuotta sitten. Se oli Asko Sarkolan mestarisuoritus. Harhamaa askarruttavat kristinuskon Jumala ja Perkele, maailman kurjuus ja prostituutiokysymys, sosialistiset teoriat, kapitalismin nousu, eikä vähempää tai enempää kuin ihmiskunnan menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kuohut tekevät temppunsa ja vievät hänen huomionsa teoksensa kirjoittamisesta. Kotipuolessa esteen kirjoitustyöhön tarttumiselle tuottaa ilman kirkon siunausta solmittu avioliitto paikallisen komeljanttarin kanssa. Juha Hurme tekee vahvaa teatteria näyttämösovituksessa. Pohjana on laaja Ilmari Rantamalan omaelämäkerrallinen esikoisromaaniaineisto, jonka kaksi osaa ilmestyi kukin kolmena niteenä ja kolmas osa ei koskaan. Revontulihalliin on luotu kaksiosainen esitys, jossa etsitään jumalaa ja syntyjä syviä. Ensimmäinen puoliaika soljuu kansanomaisilla laulunumeroilla ja rytmikkäällä tanssilla. Toinen puoliaika alkaa italialaisella Commedia dell`arte -tyylisellä vahvalla verbaalisella sanailulla. Harharetkeily vie päähenkilön velhon, ”Olga Ensempion” pauloihin. Hän kuuntelee sisintään. Elämäntuskaa ja omaisuuden menetystä ei voi välttää. Liikunnallisesti ja miimisesti lahjakas Tomi Alatalo tekee upean pääroolisuorituksen. Cécile Orbin on vahva monena, eniten petollisena rakastettuna. Rosa Söderholm laulaa suloisesti mystisenä naisena. Lavastus on hyvin niukka, vaikka teatteri on tunnettu liikkuvista lattioistaan ja videokuvistaan. Petra Poutanen on säveltänyt ja sovittanut kauniisti esitetyt napakat laulut. Ahdistusta ilman syytä Florian Zellerin ”Poika” on koskettava tarina perheestä ja sen hajoamisesta, rakkaudesta, uusista aluista ja lopullisista päätöksistä. Hän on yksi arvostetuimpia näytelmäkirjailijoita; Poika on osa ”Isästä” alkanutta trilogiaa. Ranskalaisen tekijä palkittuja näytelmiä on esitetty useissa eri maissa, myös Suomessa. Pojan suomenkielinen kantaesitys nähtiin helmikuulla ja uudelleen lakusyksystä KOM-teatterissa. Sen ohjasi Riikka Oksanen, joka on riittävän nuori tulkitsemaan elämään väsyneen pojan eloa avioeroperheen jäsenten keskinäisessä kohtaamattomuudessa. Väliajattoman esityksen intensiteetti pitää katsojat otteessaan Paavo Kinnusen aivan loistavan sisäistetyssä teiniahdistuksen tulkinnassa. Erkki Saarela kovana isänä ja Vilma Melasniemi äitinä muodostavat Kinnusen kanssa hyvän eroperhetodellisuuden varsin pelkistetyssä lavastuksessa. Ria Kataja on isän uusi, johon pojalla ei synny kontaktia. Kinnusen esittämän Nikon epätoivo, kykenemättömyys ymmärtää oman ahdistuksen syitä ja koulussa viihtymättömyyttä koskettaa valtavasti katsomoon asti. Asunnon vaihto äidin luota isän seuraan ei auta, vaan kriisiyttää lisää hänen elämäänsä. Teinin avuttomuus, harhaileva kapinointi johtaa lopulta murtumiseen. Nicholas Ray teki James Dean – kulttielokuvan ”Rebel Without a Cause”, Kapinaa ilman syytä, joka levisi 1950-luvun nuorisokulttuurin tunnuksena. Zellerin Poika on ”Ahdistusta ilman syytä”. Meidän perheemme bunkkerissa Jos syksyn pienistä ja keskisuurista pitää valita yksi mestariteos, se on Viirus-teatterin dystopia eristyneisyyden ajastamme, ”Familjen Bra” ruotsinsuomalaisen kirjailijan Joakim Pirisen tekstiin. Viirus aikaisti esitykset viime syksyyn, koska olemme eläneet kohta vuoden sosiaalisessa eristyksessä ”maan alla”. Uskomme, että maan päällä voi olla niin onnellinen, ettei huomaa olevansa matkalla taivaaseen. Bran perhe elää aivan fantastista elämää. Maailman ongelmat eivät ulotu heidän maanalaiseen lintukotoonsa, jossa he voivat elää rauhassa. Bunkkerissa ei ole tilaa konflikteille tai riidoille. Pojan tunnustus siitä, että tykkää enemmän pojista, sulautuu kaiken syleilevään hyväksyntään. Familjen Bra on utopistinen kertomus, jossa kaikki on pinnalta täydellistä. Tai dystopia, jossa kaikki odottaa lopullista pirstoutumista. Vaihdos tapahtuu Jussi Sorjasen ohjauksessa puoliajalla; ensimmäinen on täydellistä idylliä. Sitten tulee ongelma: ulospääsykoodi ei toimi, ilmastointi lakkaa, ja perhe elää puolialastomana rääsyissä purkkiruokaa syöden. Vain vessapaperia riittää Jaana Vasaman valkoisen steriileissä lavasteissa. Viiruksen oma ydinperhe, Maria Ahlroth, Martin Bahne, Oskar Pöysti ja Jessica Raita tekee erinomaista teatterityötä pienin elein. Pirisen teksti on tyyliltään ainutlaatuinen. Hän maalaa hulvattomalla huumorilla ja absurdeilla arkikohtauksilla parodian täydellisestä elämästä. Kohtaukset ovat silti äärimmäisen jännitteisiä ilman erityisiä konflikteja. Ne voisivat olla lähtöisin omasta arjestamme, jota olemme eläneet karanteenin aikana. Omissa bunkkereissamme. Rakkaus vai vapaus Lohivaimon valintana Syksyn eksoottisin teatteriesitys tapahtui marraskuulla Honkaluodolla, Mustikkamaantiellä sijaitsevassa Suomalaisen Kalastusmatkailun Edistämisseuran tukikohdassa. HIT Helsinki löysi ”Lohivaimo” – esitykselleen sopivan merellisen ympäristön, johon kuljimme metron jälkeen taksikyydillä ja saimme nauttia lohiaterian ja kahvia päälle. LOHIVAIMO ui vastavirtaan avioliiton pyörteissä. Häidensä aattona kalastusmökkiin vetäytynyt morsian tutustuu ikiaikaiseen, 1200-luvulla kirjattuun islantilaiseen Lohilaaksolaisten saagaan ja samaistuu sen vahvaan ja itsenäiseen sankarittareen Gudruniin, joka menetti tai tapatti neljä aviomiestään. Saaga on suomalaisille vieras, mutta yksi sen tunnuslause on tuttu: – Sitä pahiten kohtelin, jota eniten rakastin. Meillä mustalaismies lyö lujimmin sitä hevosta, jota eniten rakastaa. Kun morsian purjehtii viikinkiveneellä avioliiton satamaan, hän pohtii, onko avioliitto koskaan kannatettava vaihtoehto naiselle ja mitkä ovat hänen omat mahdollisuutensa itsenäisyyteen jonkun toisen vaimona? Valitako rakkaus vai vapaus vai ovatko molemmat mahdollisia? Pääosan esittäjä Anna Korolainen Crevier tutustui saagaan, loi hienon monologikonseptin ja samaistuu sen vahvaan ja itsenäiseen sankarittareen. Erinomaisen puoleensa vetävässä esityksessä varmaa oli vain, että tarjolla on kalaa. Kirjailijat kohtaavat mielisairaalassa ”Yössä Gehennan” on Ilpo Tuomarilan Näytelmäkirjailijaliiton Lea-palkinnon 1985 voittanut näytelmä. Se kertoo ajasta vain vuosi August Ahlqvistin murskaavan Seitsemän veljeksen arvostelun jälkeen, kun alkoholismin ja masennuksen riivaama Aleksis Kivi joutui Lapinlahden mielisairaalaan. Sairaalan käytävillä hän törmää ”Daniel Hjortin” kirjoittajaan runoilija, J.J. Weckselliin, joka on juuttunut sairaalaan vuosiksi. Kateus ja halveksunta kilvoitRisto Kolanen Syksyn teatteria ympäri Helsinkiä Ilmari Rantamalan Harhama-romaanijärkäle taipuu teatteriksi Tapiolan Revontulihallissa. Näyttelijäjoukko laulaa hyvin, edessä mystisen naisroolin Rosa Söderholm. Kuva: Stefan Bremer. Nuori Paavo Kinnunen on erinomainen Pojan ahdistuksen tulkkina KOM-teatterissa. Taustalla isää esittävä Niko Saarela. Kuva: Marko Mäkinen. Familjen Bran ydinperheen onnea esittävät Viirus-teatterissa Maria Ahlroth (vas.), Martin Bahne, Oskari Pöysti ja Jessica Raita ruokailevat, kun meni vielä hyvin. Kuva. Ernest Protasiewitz. Anna Korolainen Crevier tutustuu ikiaikaiseen islantilaiseen saagaan ja samaistuu sen vahvaan ja itsenäiseen sankarittareen HIT-esityksessä Mustikkamaalla. Kuva: Anna Niskanen. Jukka Hurjanen (vas.), Pauliina Alanko ja lari Yönen esittävät Kiveä, ylihoitajaa ja Weckselliä vahvasti Kultsan Yössä Gehennan esityksessä. Kuva: Jorma Hellström.
11 Nro 2 • Viikot 4-5/2021 M unkin S eutu taa heidät esittämään kollegasta karikatyyrit, missä he ivaavat ja piikittelevät toisiaan. Ylilääkäri näkee tämän uudeksi hoitomenetelmäksi ja sallii sen tiukan ylihoitajan estelyistä huolimatta. Esityksillään he repivät toistensa sielut sirpaleiksi, mikä samalla kuvaa kummankin luovan voiman viimeisiä kipinöitä ja toivoa. Jukka Hurjanen Kivenä ja Lari Ylönen Wecksellinä tekevät upeat roolityöt Teatteri Kultsalla Sörkan väestönsuojassa Katri Valan puiston alla. Samoin vakuuttaa Pauliina Alanko Kiveä sorsivana, Weckselliä suosivana ylihoitajana. Vuoden parasta. vankkaa Kultsan tulkintaa saimme kokea. Aito 1800-luvun sairaalatunnelma syntyy. Lapinlahti kamppailee tulevaisuudestaan kulttuurin ja mielenterveyden keitaana. Se olisi kyllä parhaiten sopinut myös esityspaikaksi. Tositelevision etiikkaa raadollisimmillaan Hurja selviytymistaistelu kellarissa on lopuillaan. Seitsemän kilpailijaa on lähtenyt mukaan tositelevisio-ohjelmaan kisaamaan siitä, kuka selviää 30 päivää lukittuna kellariin. Epämääräinen tuotantoyhtiö pitää huolen siitä, ettei yllättäviä käänteitä ohjelmasta puutu – mutta kuinka pitkälle voidaan mennä viihteen nimissä? Emilia Hutrin ja Ella Toivosen Kellariteatterille ohjaama esitys ”Kellarin 30 päivää” käsittelee tositelevision olemusta ja rajoja. Se ammentaa sisältönsä niin kilpailu-, deittailukuin julkkisohjelmistakin. Näin vastaavanlaisen kisaesityksen Laajasalossa alkukesällä 2020. Kisan pysyvänä elementtinä on sosiaalinen koe. Ihmiset riitelevät ja rakastuvat, puukottavat toisiaan selkään, juoruilevat ja esittävät. Katsojalle ehtii syntyä tunnissa sympatioita siitä, kenen toivoo pääsevän loppuun asti. Esitys kommentoi tositelevision moraalisuutta ja etiikkaa mustan huumorin keinoin. Iida Jauho vastaa käsikirjoituksesta ja dramaturgiasta Toivosen kanssa. Avioliittokulissit horjuvat Elannon Näyttämön odotettu juhlaesitys Pirkko Saision ”Elämänmenosta” siirtyy syksyyn 2021. Teatterin pitkäaikaiset voimahahmot Eija Kankare ja Juha Tuominen esittivät ja ohjasivat syksyllä ”Avioliitto on ikuista” – tilannekomediaa. Se on Philip LaZebnikin näytelmä, johon Timo Mikkola teki suomennoksen. Herbert Gladney on vaimonsa kanssa kiertueella mainostamassa bestseller-kirjaansa ”Avioliitto on ikuista”. Parin välit ovat viileät, mutta vaimo Rebecca on mukana kiertueella saadakseen osan myyntituotoista. Tuplavarauksen takia hotellihuoneessa on kuitenkin myös toinen pariskunta: konservatiivinen, perhearvoja korostava senaattori Grant Ryan ja hänen rakastajattarensa, lööppijulkisuutta tavoitteleva Gwenda. Kun tähän kaikkeen lisätään vielä skandaaleja hamuava talk show-juontaja Pam Blair, katastrofin ainekset ovat koossa. Huikean hillittömässä farssissa ovet käyvät tiuhaan, eikä väärinymmärryksiltä voi välttyä. Katsojan täytyy kovasti muistella, kuka on tällä erää kunkin oven takana. Kankare ja Tuominen ovat mainioita. Kokemus yhteistyöstä näkyy. Parhaat osat syntyvät ehkäpä hotellin palvelijoiden rooleissa. Himoa ja vapautumista D.H.L Lawrencen ”Lady Chatterleyn rakastaja” ilmestyi vuonna 1928. Italiassa, mutta kotimaassaan Englannissa vasta 1960. Tarina kuvaa kursailematta luokkarajat ylittävää rakkautta ja seksuaalista vapautumista. Lady Connien ja riistanvartija Mellorsin suhteen taustalla eletään myös teollista vallankumousta. Muutos on tulossa niin yhteiskuntaan kuin yhteiskuntaluokkien välisiin suhteisiin. Tarinan ydin on päähenkilöiden eroottisessa kohtaamisessa metsän keskellä. Teatteri Jurkan intiimissä huoneessa tapahtumat keskittyvät riistamökkiin ja intohimon kohtaamiseen siellä. Metsä jää vain sanoiksi, ja sen myötä ehkä myös parin intohimon säkenöinti viipyilee. Ladyn alastonjuoksu sateessa kuvastaa parhaiten naisen vapautumista. Connien paluu Venetsian lomalta ja uusi kohtaaminen on väkevämpää antia. Riistanvartijan työläismurre hieman huvittaa. Matleena Kuusniemi ja Jari Virman tekevät vahvat roolisuoritukset niin, että nainen enempi vie. Teksti on kuvaus onnettomasta sodan rikkomasta avioliitosta, pyörätuoliin vammautuneesta sotasankarista ja äidiksi haluavasta nuoresta vaimosta. Kiinnostavinta on hienostorouvan rakkauden ja itsenäisyyden etsintä ja sen toteutuminen, tosin loppu jää avoimeksi. Pasi Lampelan ohjaus keskittyy eroottiseen ytimeen, himon hallitsemaan suhteeseen. Kun Lady Chatterley hakeutuu Mellorsin seuraan, hän täyttää myös sisäistä tyhjyyttään. Suomalaisia Amerikan laivassa Yhdysvaltain vaalivuoteen sopi hyvin Teatteri Avoimien Ovien ”Sontiainen balladi koti-ikävästä!. Se kertoo tositarinan suomalaisesta siirtolaisesta Tom Sukasesta ja sisusta, jonka avulla hän kaiken menetettyään rakentaa laivan keskelle preeriaa ja raahaa sen vesireittien varrelle purjehtiakseen takaisin koti-Suomeen. – En minä ole hullu, minä vain haluan kotiin, hän puuskahtaa. Päähenkilö kastaa laivan Sontiaiseksi uutteran koppakuoriaisen mukaan. Tragikoominen ja rouhean elämänmakuinen balladi koti-ikävästä on ensimmäinen amerikansuomalaista musiikkiperinnettä ja kohtaloita käsittelevä näyttämöteos Suomessa. Toive onnesta, vauraudesta ja unelmien tavoittamisesta koskettaa. Katsojan mieleen rakentuu koko Atlantin ylittävä silta. Sukanen ja laiva ovat vertauskuva kaikille vaeltajille, kaipaajille, vieraudelle ja sille, mitä on kantaa ylisukupolvista ulkopuolisuuden taakkaa. Kantaesityksen kirjoitti ja ohjasi teatterin uusi johtaja Hanna Kirjavainen, jonka alku on kansainvälisempi kuin kotimaisten naiskirjailijoiden esittelyyn keskittyneet edeltäjät. Se tuulettaa ja tuoreuttaa suomalaisuuden käsitettä alkuna kolmeosaiseen Toiset-projektiin. Laulut ja musiikki ovat vahvoja, kuulimme mm. ”Lännen-Jukkana” tunnetun J. Karjalaisen sovituksia vanhoista kappaleista ja hänen esitystä varten säveltämää uutta materiaalia. Esiintyjinä vaikuttivat muusikkonäyttelijät, mm. Elonkerjuu-yhtyeestä tuttu Johanna Koivu. Aarni Kivinen ja Anna-Riikka Rajanen erottuvat joukosta. Nuoruuden radikalismi kohtaa nykyajan Syksylle siirtynyt näytelmä oli Kirsi Liimataisen näytelmätrilogian ensimmäinen osa, joka on myös kantaesitys, ”Kerttu alias Jos minä sinulle puhuisin” KokoTeatterissa. Hän myös ohjasi sen; aiemmin tekijä tunnetaan dokumenttiohjaajana. Eläkkeellä oleva äidinkielen opettaja Kerttu aloittaa työt pakolaiskeskuksessa – miehensä ja tyttärensä vastaväitteistä huolimatta. Kun afganistanilaista Gargarin perhettä uhkaa pakkopalautus Kabuliin, piilottaa Kerttu perheen kesämökilleen. Mies saa vihiä operaatiosta ja uhkaa tehdä ilmoituksen poliisille. Entinen hippipari ei marssi enää yhteisenä rintamana, vaan seisoo nyt toinen toistaan vastaan Näyttämöllä nähdään vanhat tähdet Eriikka Magnusson, Leena Uotila ja Seppo Maijala. Nuorempaa sukupolvea edustavat Johanna Kokko, Kertun tyttärenä ja Teak:ista keväällä valmistunut Eetu Känkänen. Esitystä katsoessa voi muistella 1970-luvun hippiaikoja, joihin kuvin ja sanoin palataan. Kuvat ovat autenttisia ja hyviä. Kuinka moni on valmis piilottamaan pakolaisperheen kesämökilleen ja estämään perheen palautuksen keskelle sotatannerta? Pääosan esittäjä Kerttu, Magnusson tekee näin. Radikaalit teot elävät yhä mielessä, ja hän toimii arvojensa mukaan. Tarina on ajankohtainen ja pakolaisten tilanne on osa yhteiskunnallista keskustelua. Tunteet ja järki eivät välttämättä aina kohtaa vaikeassa kysymyksessä. Läheiset, aviomies, Maijala, tytär ja paras ystäväkään Uotila eivät ymmärrä. Kukkaisliikkeen ihanteet ovat muuttuneet ajan myötä. Tunnen menneenä kuvatun ajan mielialoja, mutta en pysty juuri samastumaan heihin. ”Entinen hippi” on sievistelevä nimitys entiselle kommunistille. Kukkaisliike oli vahvimmillaan 60-luvun lopussa, sitten tulivat ajatuskireät sinipaidat. Pakolaiskeskuksen työntekijästä, Känkänen tulee läheinen ystävä. Loppu on vähän ahdistavakin, koska Kerttu joutuu kokemaan avioeron mielipiteittensä takia. Onneksi hän löytää syntyneestä lapsenlapsesta lohtua ja tuntee olevansa oikea mummu. Tätä tytärkin arvostaa. Entiseen aviomieheen hän saa onneksi solmittua lentokentällä ystävyyssuhteen. Kerttu on siellä vastaanottamassa uusia pakolaisia ja jatkaa työtään. Tärkeintä on toivo! Teksti: Risto Kolanen Helena Lahtinen (vas.), Freddie Sukura, Riikka Närvänen, Jekaterina Vesanto ja Anna Kirvesniemi esiintyvät tositelevision maailmaa käsittelevässä Kellarin 30 päivää -näytelmässä. Kuva: Liisa Mustakallio. Kirjailija Herb Gladney ja toimittaja Pam Blair lankeavat suhteeseen. Eija Kankare ja Juha Tuominen esittävät ja ohjaavat ”Avioliitto on ikuista” – tilannekomediaa eri rooleissa. Kuva: Elannon Näyttämö. Jari Virman on metsänvartija ja Matleena Kuuskoski Lady Chatterley intohimoklassikossa Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen. Aarni Kivinen (vas.), Juha Pulli, Johanna Koivu ja Anna-Riikka Rajanen tekevät vahvaa musiikkiteatteria amerikansuomalaisten siirtolaisten maailmassa Avoimissa Ovissa. Kuva: Mitro Härkönen.
12 Viikot 4-5/2021 • Nro 2 M unkin S eutu Munkkiniemi kuntakartalla 1500-2000 Millainen on ollut Munkkiniemen kunnallinen asema 500 vuoden kuluessa? Kaikki alkoi Helsingin pitäjästä ja välivaiheen kautta päädyttiin pääkaupungin osaksi 75 vuotta sitten. -Lähteinä seuraavassa on käytetty erityisesti Helsingin pitäjän historiateoksia ja Per Nyströmin Munkkiniemen vaiheita (1946). Kylä Helsingin pitäjässä Helsingin pitäjän synty ajoittuu välille 1351-1428, jolloin olivat voimassa virolaisen Padisten luostarin saamat oikeudet lohenkalastukseen Uudellamaalla. Munkkiniemen nimi juontuu mitä ilmeisimmin tästä ajanjaksosta. Kalastusoikeudet aiheuttivat kiistoja paikallisen väestön kanssa. Koska Munkkiniemen alue oli vielä asumatonta, toisin kuin pitäjän itäisemmät osat, niin luostarin edustajat saattoivat pyyntiaikoina toimia helpommin Munkkiniemestä käsin, vesireittejä hyödyntäen. 1500-luvun pitäjäasiakirjoissa Munkkiniemi mainitaan ensimmäistä kertaa, vaihtelevin kirjoitusasuin. Samalla selviää Helsingin pitäjän huomattava koko: idän Sotungista Otaniemeen lännessä ja Suomenlahdelta aina Nurmijärvelle pohjoisessa. Munkkiniemen kylästä on tässä vaiheessa merkitty veroluetteloihin neljästä viiteen talonpoikaa. Asukasluvuksi arvioidaan 20-30 henkeä. Kylien elämä ei ollut mitään idylliä. 1577 Iivana Julman tataarijoukot iskivät jään yli Suomen rannikolle ja Munkkiniemenkin neljästä tilasta tuhottiin kolme. Tällaisesta kyllä toivuttiin mutta 1600-luvun alussa tapahtui hyvin voimakasta autioitumista (veronmaksukyvyttömyyttä). Syynä olivat sotarasitukset ja katovuodet. Kaupunkiporvarit aktivoituivat tällöin mm. Munkkiniemessä, josta kultaseppä Heiden Wilken hankki itselleen autiomaata vuonna 1607. Kartano Helsingin pitäjässä ja maalaiskunnassa Helsingin pitäjän kehitykseen eniten vaikuttanut tekijä on ollut Helsingin tapulikaupungin perustaminen 1550 pitäjän alueelle. Siitä alkoi myös erittäin laajan pitäjän pieneneminen. Munkkiniemen historian käännekohta osuu 1610-luvulle. Silloin sai kuninkaan palveluksessa kunnostautunut baltiansaksalainen sotilas Gerdt von Schütz (Gert Skytte) lahjoitusmaata Munkkiniemestä ja oikeuden säteriin eli aateliskartanoon vuonna 1615. Vähitellen säteri nielaisi kaikki neljä Munkkiniemen kantatilaa, joista ainakin osa oli ollut välillä autiona. Kylä katoaa ja muodostuu yksinäistila, kartano. Noin 300 vuotta oli Munkkiniemi yksi Helsingin pitäjän kartanoista. Skytte-sukua seurasi kartanossa reduktion aika, sitten Mattheiszenit ja Ramsayt. Tästä pitkästä ja vaiherikkaasta jaksosta esitän vain joitakin huomioita, kunnallisesta näkökulmasta. Vironniemelle siirretyssä Helsingin kaupungissa oli 1600-luvun puolivälissä haluja saada Munkkiniemi liitetyksi kaupunkiin. Kuningatar Kristiina ehtikin jo luovuttaa Skytten lahjoitusmaan Helsingille, mutta Gert Skytten lesken Kristina Freytagin määrätietoisen vastustuksen ansiosta Munkkiniemi jäi edelleen Skytte-suvulle ja Helsingin pitäjään. -Voi sanoa, että muodollisesti Munkkiniemi kuului 16501653 Helsingin kaupunkiin. Köyhäinhoito, lainajyvästöt, paloturvallisuus, tiet, kansanopetus, sairaanhoito... Vuosisatojen kuluessa kunnallishallinnon ala on muuttunut ja kasvanut. Vuoden 1865 uudistuksen yhteydessä Helsingin pitäjästä tuli Helsingin maalaiskunta. Päätösvalta oli kuntakokouksella, toimeenpanevana elimenä kunnallislautakunta. Äänioikeus kuntakokouksessa oli periaatteessa melko laajalla pohjalla. Äänimäärä riippui kuitenkin maksetun veron suuruudesta, käytännössä maanomistuksesta. Niinpä vuonna 1890 esimerkiksi Munkkiniemen Georg Ramsayn käytössä oli 35 ääntä. Kuntakokouksen 1906 valitsemaan Helsingin maalaiskunnan ensimmäiseen kunnanvaltuustoon pääsivät Munkkiniemestä G. Ramsayn lisäksi maisteri Sigurd Stenius sekä huvilanomistaja K. J. Nilsson. Vuoden 1917 kunnallislaissa säädettiin lopulta yleinen ja yhtäläinen äänioikeus valtuustoja valittaessa. Taajaväkinen yhdyskunta ja Huopalahden kunta 1900-luvulle tultaessa oli nopeasti kasvavan pääkaupungin kyljessä sijaitseva Munkkiniemi yhä maatalousaluetta. Tulevaisuudennäkymät olivat kuitenkin jotain muuta. Kartanon maat myytiin 1910 Stenius-yhtiölle, joka käynnisti hankkeita (raitiotie) ja teki laajakantoisia suunnitelmia. Myös paikkakunnan asemaa Helsingin maalaiskunnan osana tarkasteltiin uudesta kulmasta. Maalaiskunnan tavanomaiset puitteet eivät tuntuneet riittäviltä muuttuvissa olosuhteissa. Munkkiniemestä alettiin puuhata taajaväkistä yhdyskuntaa. Sellainen oli jo aiemmin muodostettu maalaiskunnan alueella mm. Haagaan. Munkkiniemen taajaväkisestä yhdyskunnasta tuli totta 1915. Sille vahvistettiin omat järjestys-, rakennus-, paloja terveydenhoito-ohjesäännöt. Tällainen yhdyskunta oli verrattain itsenäinen toimija, vaikkakin alkuaikaa Munkkiniemessä on kuvattu uneliaaksi. Ensimmäinen maailmansota ja sitä seuraavat vuodet vaikuttivat lamaannuttavasti rakentamiseen yms. Yhdyskunta-statuksesta huolimatta sekä Haagassa että Munkkiniemessä pyrittiin eroon Helsingin maalaiskunnasta. Kunnan intresseissä korostuivat viljelijäväestön tarpeet ja hallintokin toimi kaukana Malmilla. Juuri säädettyjen lakien mukaan eroon tarvittaisiin kansanäänestys. 1919 maalaiskunnan asukkailta kysyttiin äänestyksessä: ”Suostutaanko Huopalahden vasta perustetun seurakunnan vaatimukseen erota Helsingin maalaiskunnasta myöskin kunnallisessa suhteessa?” Jaa-äänet voittivat, erityisen selvästi tulevan Huopalahden maalaiskunnan alueella. Kunnallisvaalit järjestettiin 13.3.1920, jonka jälkeen Huopalahden kunta aloitti toimintansa. Siihen kuuluivat Haagan ja Munkkiniemen lisäksi Lauttasaari sekä kappale Pohjois-Pasilaa. Munkkiniemen maa-alue ulottui vielä tuolloin Kaarelaan asti. Jo 1923 Haaga irtautui itsenäiseksi kauppalaksi. Jäljelle jäänyt Huopalahden kunta oli melko erikoinen kokonaisuus. Asukkaita vuonna 1923 Lauttasaaressa 824, Munkkiniemessä 401, Pasilan osiossa 146. Munkkiniemen yhdyskunta jatkoi siis toimintaansa Huopalahden kunnassa. Yhdyskunnallakin oli oma vaaleilla valittava valtuusto vuodesta 1920 lähtien. Ensimmäisessä vaalissa äänioikeutettuja oli 162, heistä 30 vaivautui äänestämään. Ei voi väittää, etteikö Stenius-yhtiön ja yhdyskunnan vuosikymmeninä olisi saatu asioita aikaan. Rakentaminen vilkastui 20-luvun jälkipuoliskolla ja varsinkin 30-luvun laman jälkeen, sähköntoimitus ja katuvalaistus järjestettiin, kouluoloja kehitettiin jne. Toisaalta on todettava, että mm. kunnallistekniikan haasteisiin tai kaupungin suoranaiseen painostukseen nähden voimavarat olivat sittenkin liian vähäiset. Sivujuonteena mainittakoon Huopalahden kunnassa 1926 syntynyt aloite. Sen mukaan kunta jaettaisiin kahtia, täysin erillisiksi Lauttasaaren ja Munkkiniemen kunniksi. Valtioneuvostossa tämän anomuksen käsittely ei edennyt ja lopulta Lauttasaari vetäytyi koko asiasta. Helsingin kaupunginosaksi Kaupunkiliitos oli pitkän prosessin tulos. Helsingin päättäjiä arvosteltiin passiivisuudesta jo 1910, kun Munkkiniemen maat menivät Stenius-yhtiölle. 1918 Helsingin maalaiskunta esitti senaatille, että kunnan alueelle syntyneet esikaupungit, kuten Munkkiniemi, pitäisi kiireellisesti yhdistää kaupunkiin. 20-luvulla Helsingin kaupunginvaltuustossa ryhdyttiin hahmottelemaan hyvin suurta liitosaluetta. Selvitysmies Yrjö Harvian seikkaperäinen mietintö valmistui 1936 ja siinä Huopalahden kunta kuului ilman muuta ehdotettuun liitosalueeseen. Harvian perustelut Munkkiniemen osalta olivat moninaisia. Esimerkkinä arvio, että Munkkiniemestä itsenäisenä luultavasti tulee ”yksipuolisesti varakkaan väestön hieno asuinpaikka”, jonne Helsingistä suuntautuu muuttoa kevyemmän verotuksen takia. Munkkiniemen yhdyskunta kiisti ja asettui vastustamaan liitosta, toisin kuin vaikkapa Lauttasaari. Samaan aikaan kaupungin ja yhdyskunnan välit kiristyivät käytännön kysymysten tasolla. Näkyvin riitatilanne syntyi 1938 vedenjakeluongelmien tiimoilta. Munkkiniemeen oli myös julistettu vuoden mittainen rakennuskielto. Ratkaiseva käänne tapahtui vuoden 1938 lopussa, jolloin Stenius-yhtiö tarttui kaupungin tarjoukseen ja myi Helsingille koko maaomaisuutensa laitoksineen. Tämänkin jälkeen Munkkiniemen yhdyskunnassa epäiltiin pakkoliitoksen mielekkyyttä, mutta asia eteni jo pitkälti omalla painollaan. Sotavuosien viivästyttämänä suuri alueliitos toteutui 1.1.1946. Veli-Pekka Salminen Palokunnan talossa on yhdyskunnan aikana ollut VPK:n lisäksi mm. poliisilaitos, kirjasto ja valtuuston istuntosali. Huopalahden sirpaleinen kunta (1923-1945) kartalla. Näkymä Munkkiniemeen, 1890-luku. (Kuva: Museovirasto)
13 Nro 2 • Viikot 4-5/2021 M unkin S eutu Lapsuuteni luontoyhteys iloa ja ihastusta Astangajooga paransi Danita Westphalin selän ?? kauneus ? ?? liikunta ? ?? lääketiede ?? mielenterveys ? ?? ravinto ? ?? terapiat ? ?? terveys VASTUSTUSKYKY Asahi-liikunta voimistaa keuhkoja Vuosikello Vuosikello auttaa pysymään auttaa pysymään ruokavaliossa ruokavaliossa LT uontais erveys 6,90 NYT 1/2021 8,10€ HYMY Joogan tärkein asento KILPIRAUHANEN Stressi hallintaan, suolisto kuntoon KUUKAUTISKIERTO Yrttihöyrytystä kipuihin HAPATTAMINEN Puhtaasti, mutta boheemisti Kurssit ja tapahtumat Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 | tilaukset @karprint.fi TILAA!
14 Viikot 4-5/2021 • Nro 2 M unkin S eutu Galleria Dix lopetti Uudenmaankatu 19 paikalla, jossa se on galleriaksi hyvin pitkään toiminut. Pitkiä viikkoja yksin töitä tehnyt pienyrittäjä ottaa hengähdystauon, katsoo terveystilanteen kehitystä keväällä ja siirtää Dixin ehkä pienempään toiseen tilaan. Ihmetaiteilijan nopea nousu Galleria Saiman, Neitsytpolku 9, esittelemä Lotta Sirén on kahdessa vuodessa luonut itsestään melkoisen sensaation. Vielä 2018 hän oli gradua vailla valmis ekonomi, kun taide astui elämään kuin pyörremyrsky. Muutto takaisin pääkaupunkiseudulle, oman asunnon osto, maalaaminen. Päättäväisenä ihmisenä hän teki gradun valmiiksi ja valmistui. Mieletön into luomiseen välittyy ”Not alone” -töistä. Tunne on niin vahva, että se tavoittaa katsojan. Ihmemaalari myi ensimmäisen kolmen kuukauden aikana yli 50 teosta. Kädenjäljessä nähdään melkeinpä tanssillista liikekieltä, ja hätkähdyttävän kauniita muotoja ja väriyhdistelmiä musiikin johdattamana. Mottona hänellä on tänä päivänä: – Tee enemmän sitä, mikä tekee sinut onnelliseksi ja tuntuu hyvältä. Ihastus vesivärien runsaisiin pigmentteihin Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee Antti Salmisen akvarellitöitä parilta viime vuosilta Siviiliurallaan tutkija aloitti taiteen tekemisen 30 vuotta sitten puuveistoksia tekemällä. Hän sai innostuksen aloittaa maalaaminen akryyliväritöillä. Töölön tullin aikuisopistossa hän sai tilaisuuden hankkia paletillisen venäläisiä vesivärejä. – Muistan ihastuneeni niiden riittoisiin ja runsaisiin pigmentteihin. 2000-luvun alkupuolella Taidekoulu Maassa hän maalasi vielä akryyliväreillä, mutta vesivärit tulivat enemmän mukaan. – Tekemisen filosofiani on sellainen, että aina voi laittaa lisää pigmenttiä tai ottaa sitä pois ja siirrellä pigmenttiä maalausalustalla erilaisilla työvälineillä haluamani lopputuloksen saavuttamiseksi, ”kuuruharjalla ja hankaamalla”. Visuaalisuuteni alueella minua hallitsee eniten muoto. Kipeästä puhkesi esiin sävel Elli Terho on Kuvataideakatemiasta 2004 valmistunut kuvataiteilija, joka työskentelee pääosin luonnonmateriaalien parissa ja piirtäen. Hänellä on Galleria Huudossa, Eerikinkatu 36, ”Laulu rakkaudesta” – näyttely, jonka omistaa marraskuulla kuolleelle isälleen. – Jostain kipeästä puhkesi esiin sävel. Sävelistä punoutui kudos. Laulu elämästä, laulu rakkaudesta. Elämä on, tässä kaikessa. Kuolemassa, syntymässä. Rakkaus on jotain, joka läpäisee kaiken. Minä olen. Huudossa esillä oleva Marikka Kiirikoffin Soul Camp-kokonaisuus on itsenäisten maalausten installaatio, leirimäinen maailmankylä, odotustila unelmille ja muutokselle. Teokset ovat akryylia tai sekatekniikkaa kankaalle. Soul Camp viittaa sekä pysyvän asutuksen ulkopuoliseen leiriin, että asenteeseen, jolla hän tuo esiin sisältöä maalauksissaan. Uhka on oven takana Juha Sääski ”Ole onnellinen ja huolestunut” – näyttely Galleria Sculptorissa, Eteläranta 12, koostuu akryyliväreillä ja piirustushiilellä paperille toteutetuista sekatekniikkateoksista. Jokainen jakautuu kahteen eriväriseen osioon: hyvää ja onnellista elämää kuvaavaan, akryyliväreillä maalattuun värikkääseen maailmaan ja sen mustavalkoiseen kääntöpuoleen. Hän käyttää absurdeja, naiiveja ja ristiriitaisia rinnastuksia sekä komedian ja parodian elementtejä. Maalauksissa hyvä tapahtuu värillisessä ympäristössä tai huonetilassa. Paha, ikävä ja surullinen, on poissa välittömästä vaikutuksesta huoneessa tai tilassa olijoihin. Uhka ei aina ole konkreettisesti läsnä, vaan oven takana ja alitajunnassamme, kenties torjuttuna mutta huolestuneisuutta aiheuttaen. Taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 31.1. klo 14–16 ja Sääski avaa teemaansa gallerian Youtube-kanavalla. Usko itseesi Andero Siimson on Tallinnassa syntynyt, Suomessa 28 vuotta asunut uraansa aloittava valokuvataiteilija. Hän on tehnyt rakennusja asfalttialan sekä baarimikon töitä ja ollut aiemmin myös kulttuuriareena Gloriassa. Kamera on ollut pysyvä seuralainen vuosien ajan. Heinävedellä 2018 hän kuvasi ilta-auringossa otoksen, jossa pyörätuoli on jäänyt yksin laiturille, edessään punaiset korkokengät. Katsoja aavistelee, onko hylkääminen pysyvää vai väliaikaista. Siimsonin kromogeeninen valovedos alumiinille ”Usko” on osa AVA Gallerian, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, näyttelyä ”Mieleni maisema”. Kuraattori Hannele Salminen ideoi valovedoksen nimen tuntemansa edesmenneen toimittaja Usko Tuukon mukaan. Hän eli viimeiset vuosikymmenensä pyörätuolissa kissa sylissään. Siimson haluaa kannustaa ihmisiä olemaan oma itsensä ja arvostaa ihmisen sinnikkyyttä. Havainnointia lyijykynällä Helsingin Taideyhdistys kutsuu Kaapelitehtaan Käytävägalleriaan kohtaamaan viivan viehätyksen ja värien tuottaman mielihyvän. TULE JA KATSO ”taidekattaus” yhdistää grafiikan, valokuvataiteen ja maalauksen. Marianne Matikan oma tyyli on abstrakti ja minimalistinen. Carita Hännikäisen maalaukset edustavat naivismiin ja mustaan komiikkaan nojaavaa tyylisuuntaa, ”lambismia”. Liisa Einovaaran lapsuuden ja nuoruuden lyijykynäja vesiväripiirrokset vaihtuivat öljyvärimaaluksiin Kolmilapsinen perhe ja oman kiinteistövälitysyrityksen perustaminen veivät kaiken ajan. Hän aloitti jälleen piirtämisen sekä maalaamisen ja tunnetaan omaleimaisesta tyylistään. Taiteilija osaa piirtämisen tarkkuuden ja käyttää nyt myös kalligrafivärejä. – Olen saanut kuulla tuhat tarinaa ihmisten elämänvaiheista. Siksipä maalausteni aiheena on ihmiskasvot. Varjoja valossa Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, näyttää kuusi taiteilijaa. Valo ja varjo rakentava maailmaamme kolmiulotteiseksi; ne pelastavat meidät litteämmältä todellisuudelta. Niiden vastakohta on olennaista kaikessa taiteessa. Fysiikan lakien lisäksi rakennetaan ulottuvuuksia väreillä, äänillä ja muillakin elementeillä. Valo ja varjo saavat usein myös vertauskuvallisia merkityksiä, joilla jatkamme matkaa kuvitteellisiin maailmoihin. Svante Gullichsen on 26-vuotias Helsingissä asuva valokuvaaja, jonka töiden teemat vaihtelevat karuista pohjoismaisista ja mystisistä tunnelmista lämpimiin ja kekseliäihin tilaustöihin. Taiteen keskiössä on voimakas suhde ihmisen ja luonnon välillä sekä valon ja varjon perustava kamppailu. Töitä on ollut esillä Generation 2017 – näyttelysarjassa 2017-2018, ja hän on voittanut muun muassa parhaan kuvan palkinnon Helsinki Photo Festivalissa 2019. Väreillä tärkeä merkitys Kuvanveistäjä, taidemaalari Airi Salosmaan ”Valoa ja pimeää” – veistoksia vaikuttaa Galleria Duetossa, Kalevankatu 15. – Teemana on elämän dualismi, kahtalaisuus: kesän ilo, keveys ja valo, toisaalta talven suru, ahdistus ja pimeys. Näyttely on henkilökohtaisin: – Se kuvastaa elämän suurta muutosta mieheni sairastumisen myötä. Omakohtaisuus on myös yleismaailmallista – terveys ja sairaus, seura ja yksinäisyys, hyvä ja paha koskettavat kaikkia. Teokset jakautuvat takahuoneen tummempiin ja etuhuoneen valoisampiin sävyihin. Kaksi lintua on veistetty kalkkikivestä, muut veistosfiguurit ovat vuolukiveä, Hahmoihin on yhdistelty eri materiaaleja graniitista kankaisiin ja naruihin, polyesteristä metalleihin ja ”jalokiviin”. – Mietin värisymboliikkaa touhukkaasta oranssista henkiseen siniseen ja violettiin, viattomuuden valkoisesta arvokkaaseen purppuraan ja synkkään mustaan. Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen Tammikuun kuvataide KUVATAIDE Kuvataiteilija Elli Terho ja Hankeen syntyneille / niille jotka ovat jo menneet -teoksensa Galleria Huudossa. Kuva: Raimo Granberg. Antti Salmisen taidokkaita akvarelleja on esillä Water Color Works -näyttelyssä Galleria 4-kuudessa. Taiteiljan Kylänraitti tuntuu tutulta. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Lotta Sirén ja teoksensa A piece of my space #2 Galleria Saimassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Airi Salosmaa ja Lohdutus -teoksensa Galleria Duetossa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Svante Gullichsen ja valokuvansa Crossing the Rubicon II (ylempi) ja Scorched earth policy Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Juha Sääski ja teoksensa Tanssi jatkuu Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 2 • Viikot 4-5/2021 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2021 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu Dosentintie 12 Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen Puistotie 7 Max Cafe Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen Puistotie 9 AITO-kauppa Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Lumityöt, Pihatyöt Rakennusremontit Ikkunaremontit Kuolinpesien tyhjennykset Tekee Teräspuu Oy Huopalahdentie 3 044 951 63 51 Josa Jäntti Kun ideologia ei sovi käytännössä arkielämään Feministien ja monien poliittikkojen haave saada kaikki naiset töihin tasa arvon totteuttamiseksi ei sovi sellaisenaan aina arkielämään. Yllämainitut ryhmät eivät ajattele seurauksia käytännössä, vaan kyseessä on ideologiaan perustuva ”sokea” tavoite. Oman äidin hoidossa lapset yleensä saavat hulttioperheitä lukuunottamatta parasta hoivaa ja käytännön ohjeita, miten elämässä pitää elää ja käyttäytyä. Sen seuraukset näkyvät tulevaisuudessa. Äidin rakkautta ei mikään korvaa nimenomaan ensimmäisinä elinvuosina eikä myöhemminkään. Se on käytännössä jo kautta aikain todettu. He ehtivät oppia toisten kanssa elämisen päiväkodeissa muutaman vuoden kotona olon jälkeen. On aivan turha aliarvioida äitien kotitöitä ja halveksia kotiäitejä. Eräs ongelma on siinä, että naiset eli äidit eivät yksinkerrtaisesti löydä vapaita työpaikkoja. Niitä tosin olisi esim. hoiva alalla vaikka kuinka paljon. Ajatellaanpa nyt lakiin tullutta pykälää, jonka mukaan hoivahenkilöitä on oltava 0.7 % hoidettavien määrästä. Pitäisikö nyt kaikki äidit kouluttaa hoitajiksi vuorotyöhön. Aika monet tälläkin alalla pystyvät siihen lapsista huolimatta nostan hattua heille , mutta kyllä se vaatii koko perheeltä todella paljon kärsivällisyyttä arjessa. Samaan aikaan yhteiskuntamme on huolissaan yhä jatkuvasta syntyvyyden laskusta. Kuinka moni potentiaalinen äiti pelkää lasten saamista juuri työelämän paineessa ? Moni pelkän urakehityksensä vuoksi ? Ja monet nykyajan naiset vapaa ajan vähenemistä. Onko vaatimus muka tasa arvon takia feministien ja eräiden puolueiden taholta tästä syystä viisasta ja loppun asti harkittua kaikkien naisten työllistäminen poistamalla kotihoidontuki? Jo näistä muutamasta syystä kotihoidontuen lopettaminen on seurauksiltaan karmea päätös! Perheet osaavat itse päättää kukin kohdallaan, mikä ratkaisu on heille sopivin. Tämän tuloksen antoi perheiden keskuudessa tehty tutkimuskin. Tähän liittyy kussakin perheesssä monia muuttuvia tekijöitä, jotka vain perhe ja ennen kaikkea äiti ja isä vain tietävät. Eivät kaukaiset lapsettomat kiihkofeministit tai käytännön elämästä vieraantuneet poliitikot. ”Vallan mahti – Serlachius” KIRJA-ARVOSTELU ”.. Honkajuuri, Virkkunen, Erkko, Serlachius...” laulettiin 1970-luvulla Suomen rikkaimmista suvuista, perheistä. Yksi näistä 20 perheestä oli Serlachius. Serlachiuksen suvun, perheen vaiheita aina 1800-luvun lopulta lähtien on erittäin ansiokkaasti tutkinut laadukas historioitsija Oula Silvennoinen, jonka kirja ”Paperisydän” (Siltala 2020, 550 s.) antaa laajan, perinpohjaisen kuvan koko Suomen teollistumisen historiasta johtatähtenään paperija metsäteollisuuden nousu Suomen johtavaksi teollisuusalaksi, Suomen rikkauden luojaksi. Suomen metsät antoivat rikkauksia osaavissa omistavissa kekseliäissä käsissä jo 1800-luvulla. Näin myös Serlachiuksen suvulla, joka löysi 1800-luvun lopulla Pohjois-Hämeestä piskuisen, syrjäisen Mäntän kylän ja se koskivoiman. ”Paperisydämen” päähenkilön Gösta Serlachiuksen isä G.A. Serlachius aloitti vaatimatonta teollisuutta Mäntässä. Kirja kuvaa hienosti Mäntän kylän olosuhteita 1900-luvun alussa Suomen ollessa osa Venäjää ja Venäjän ollessa erittäin tärkeä suomalaisen paperin ostaja. Veljenpoika johtoon ”Paperia tarvitaan aina”, ennakoi vanha Serlachius eikä ollut väärässä. Kirja kuvaa erittäin mielenkiintoisesti ruotsinkielisten sukujen asemaa Suomessa ja erityisesti Suomen talouselämässä. Laulun 20 perheestä lähes kaikki suvut vilahtelevat kirjan sivuilla, taloudellinen valta Suomessa oli hyvin keskittynyttä erityisesti ruotsinkielisen pääoman liepeille. Vanhalla Serlachiuksella oli kuitenkin yhtiöja perheongelma. Oma poika ei ollut isän mielestä kyllin kyvykäs johtamaan laajenevaa liikeyritystä. Yhtiöön oli jo vähän saanut ”jalkaa oven väliin” veljenpoika Gösta, joka määrätietoisen häikäilemättömästi nousi G.A. Serlachius – yhtiön johtoon. Kirja kuvaa hyvin yritysjohtaja Gösta Serlachiuksen, nuoren, taitavan huimapään nousua yhä laajenevan paperikonsernin suvereeniksi hallitsijaksi, jonka valta Suomessa ulottui paljon pikkuista Mänttää laajemmalle. Mänttäähän tämä todellinen patruuna hallitsi mielin määrin, työväenliikettä hän ei päästänyt joukkoliikkeenä koskaan vaikuttamaan. Lakon rikkureita tuotiin aina tarvittaessa Mänttään ja muille Serlachiuksen hallitsemille tehdaspaikkakunnille. Yksittäisiä työläisiä ja heidän lapsiaan patruuna saattoi kohdella hyvinkin suopeasti. ”Paperisydän” kertoo erittäin avoimesti, todenmukaisesti siitä poliittisesta, yhteiskunnallisesta vaikutusvallasta, joka suomalaisella suurteollisuudella oli ja on yhteiskunnan poliittisessa päätöksenteossa. Gösta Serlachius ei ollut tässä mikään poikkeus, päinvastoin. Suomen Pankin silloisen johtajan Risto Rydin vaimo oli omaa sukua Serlachius, joten yhteys rahan ja vallan välillä oli erityisen läheinen. Myös poliittinen yhteys oli vahva, Serlachius oli eräs keskeinen Lapuan Liikkeen ns. talonpoikaismarssin rahoittajista. Gösta Serlachius oli erittäin kova, häikäilemätön yritysjohtaja, jolla oli onneksi inhimillinen heikkous: taide. Musiikista, sinfonioista, oopperasta hän ei onneksi ymmärtänyt mitään, mutta kuvaamataiteet, taulut, veistokset saivat rikkaalta mieheltä ansaitsemaansa tukea, huomiota. Näistä taideaarteista voimme me nauttia yhä 2020-luvulla Mäntän hieVanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA nossa taideympäristössä. Ja voimme me vieläkin pyyhkiä takapuolemme pehmeään, Serlan paperiin. Näin Serlachiuksen suvun perintö elää jokapäiväisessä elämässämme! Vaikka ”Vallan mahti” oli laulun sanojen mukaisesti Serlachiuksellakin erittäin suuri, kaikkea onnea se ei elämään tuonut. Kirjan traagisin osa on kuvaus Gösta Serlachiuksen perhe-elämästä, avioerosta, pojan kuolemasta. Raha ei tuonut kaikkea onnea. Oula Silvennoisen ”Paperisydän” päättyy Gösta Serlachiuksen kuolemaan 1942. Serlachiuksen suvun rahan mahti ei kuitenkaan päättynyt, vaan Göstan poika R.E. Serlachius ryhtyi johtamaan suuryritystä veljensä Brorin tukemana. Se historian vaihe on uusi osa Suomen historiaa, siitä kertoo Oula Silvennoisen jo ilmestynyt teos R.E. Serlachiuksesta. Mutta ennen sitä kannattaa lukea ”Paperisydän ”. Pekka Hurme Pääkaupunkiseudulla lunastamattomille löytöeläimille etsitään uudet kodit Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY on vastannut pääkaupunkiseudun löytöeläintoiminnasta Viikin löytöeläintalolla vuoden 2020 lokakuusta alkaen. Viikin löytöeläintalo on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kirkkonummen löytöeläinten virallinen talteenottopaikka, jossa irrallaan tavattuja seuraeläimiä hoidetaan eläinsuojelulaissa määritellyn 15 vuorokauden ajan. Tänä aikana omistajalla on mahdollisuus lunastaa lemmikkinsä hoitokuluja vastaan. Mikäli löytöeläimiä ei noudeta määräajassa Viikin löytöeläintalolta, ne siirtyvät HESYn omistukseen ja niille aletaan etsiä uusia koteja yhdistyksen HESY-keskuksessa. Pääkaupunkiseudulla ei siis lopeteta noutamatta jääneitä, uudelleensijoitettavissa olevia löytöeläimiä. – Me emme koskaan lopeta terveitä eläimiä, vaikka niiden sijoittaminen pitkittyisi tai tiloissamme olisi ruuhkaa. Pyrimme aina hoitamaan myös sairaat eläinyksilöt ja totuttamaan ihmisarat sähikäiset sijoituskuntoisiksi. Eutanasiapäätöksiä teemme äärimmäisen harvoin tilanteissa, joissa eläin on armeliaampaa lopettaa esimerkiksi parantumattoman ja kovia kipuja aiheuttavan sairauden takia, sanoo HESYn puheenjohtaja Nina Immonen. Yhdistys järjestää Viikin löytöeläintalolla tilapäisen hoidon myös huostaanotetuille eläimille, jotka nekin siirretään tarvittaessa jatkohoitoon ja uudelleensijoitettaviksi HESY-keskukseen. Sekä löytöettä huostaanottotaustaisten eläinten hoitoketju pysyy siis katkeamattomana. Lisäksi yhdistys huolehtii Siuntion löytöeläimistä koiria lukuun ottamatta. HESY hoitaa kaikki eläimet yhdistyksen eläinsuojelullisten periaatteiden mukaisesti. Eläimille tarjotaan perusteellinen eläinlääkärin tarkastus ja kattava hoito-ohjelma, johon sisältyy muun muassa loishäätö ja rokotteet. Lisäksi HESY leikkaa kissat, koirat ja kanit sekä tunnistusmerkitsee ja rekisteröi eläimet ennen uuteen kotiin sijoittamista. Suomen eläinsuojelulain mukaan kunnan löytöeläinten talteenottopaikalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa hoitoonsa ottama löytöeläin 15 vuorokauden säilytysajan jälkeen.
16 Viikot 4-5/2021 • Nro 2 M unkin S eutu Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020