Viikot 48-49 – Nro 22/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. PIHLAJALINNA DEXTRA, Raumantie 1 A, Helsinki • AJANVARAUS pihlajalinna.fi • 010 312 107* Puhelun hinta lankasekä matkaliittymästä 8,4 snt/min. KUTSU Yleisöluennolle Pihlajalinna Dextraan Tervetuloa kuulemaan ajankohtaista tietoa diabeteksesta ja lasten rokotteista sekä keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa. Ma 2.12. klo 17.30 UUSIA TUULIA DIABETEKSEN HOIDOSSA Sisätautien erikoislääkäri Jyrki Olkinuora Ilmoittautuminen 1.12.2019 mennessä pihlajalinna.fi/ajankohtaista/uusimaa tai puh. 010 312 110 TARJOAMME KAKKUKAHVIT MUNKKIVUOREN APTEEKISSA MA 2.12. Ti 3.12. klo 17.00 MILTÄ TAUDEILTA ROKOTEOHJELMAN ROKOTTEET SUOJAAVAT? Lasten infektiolääkäri, professori Harri Saxen Ilmoittautuminen 1.12.2019 mennessä pihlajalinna.fi/ajankohtaista/uusimaa tai puh. 010 312 110 Luennot järjestetään Pihlajalinna Dextran luentosalissa. HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois reisistä, lantiolta tai vatsanseudulta? Hyödynnä liikuntaetusi meillä varaamalla jaksosi 31.12. mennessä ja aloita halutessasi vasta tammikuussa. Ennakkovaraajan etuna saat KOLME ILMAISTA kertaa, kun aloitat Hypoxi jaksosi viimeistään 15.1.2020 mennessä! (Arvo 147-195€) Luonnollinen ja tehokas kehonmuokkausmenetelmä HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin ja poistaa selluliittia. Näkyviä tuloksia nopeasti. Varaa ilmainen konsultaatio! ÄLÄ ANNA LIIKUNTASETELEITTESI VANHETA! www.pikkuranska.com • Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA-TI 10.30-16.00, KE-TO 10.30-22.00, PE 10.30-22.00(24), LA 12.00-22.00(24), SU 12.00-20.00 Toivomme pöytävarauksia! Itsenäisyyspäivän lounas pe 6.12. klo 12.00-16.00 Buffetlounas 20€/henkilö sis. runsas salaattipöytä, lämpimät ruoat, kakku/kahvi TAI A La Carte lounas 25€/henkilö sis. runsas salaattipöytä, kana/siika/härkä pääruokana sekä kakku&kahvi Joulupöytä katettuna la 14.12-su 15.12. klo 12.00-16.00 Buffetlounas 18€/henkilö sis. runsas salaattipöytä, juoluruoat sekä luumuvaahto & kahvi Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi Odotettu Exuviance-joulukampanja on täällä! Uuden Antioksidantti seerumin ostajalle lahjaksi normaalikokoinen Evening Restorative yövoide. 79€ (norm. 128 €)
2 Viikot 48-49/2019 • Nro 22 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Tarjoamme edullisia Iphone puhelimien korjauksia sekä kaikkien puhelinten näytönsuojauksia. Kaikkien iphone 6, 7 ja 8 mallien näytönvaihto 79€-189€, Iphone X näytönvaihto 249€ Meiltä saa myös KAIKKIEN älypuhelinten näytönsuojat elinikäisellä!! takuulla. Meiltä löytyy myös haastavimmat mallit. Qi laturit 14,90€ Teemme myös puhelimiin ja eri laitteisiin ulkoasua muokkaavia styleskin kalvoja. 3 krs. Avoinna: Ma-Su: 09-21 p. 0400 777 388 info@moutfitters.fi tripla.moutfitters.fi (ovh 29,90€) MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Soita 010 2715 100 EHT Antti Koskelo p. 040 189 9808 Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto 5/19 7,00 Ongelmakäytöksen takana usein virikkeetön elämä Paksusuolen hiekkakertymät syksyinen vaiva MUULI on loistava maastoratsu Niveliä hoidetaan eniten Täydennysrehuja tilanteen mukaan: Vaihtoehtona YLLÄPITO Jokikunnan Tilan Impulson -varsa myytiin ennätyshinnalla Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa! www.karprint.fi tilaukset@karprint.fi HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 5/2019 • 7,10 Kun lemmikki kuolee Suru helpottaa suremalla Korkea verenpaine vei Nillan näön Säihkyväturkkinen tennessee rex Kissat hoitavat mielenterveyttä Kehräys alentaa stressiä Aggressiivisuus, merkkailu... Hankalat käytösongelmat Eläinkommunikoija: Kuuntele mitä kissasi kertoo!
50. vuosikerta – nro 22 Viikot 48-49/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Munkkiniemen yhteiskoululle palkinto Koulu on osallistunut menestyksekkäästi Euroopan parlamentin Ambassador School -hankkeeseen Uudelle Huopalahdenportin asuinalueelle 2500 asukasta Munkkivuoren ostoskeskus 60 vuotta Talkoovoimin puolet kaupungin rantaviivasta S ATAKOLKYT on innostanut tuhansia helsinkiläisiä mukaan koko kaupungin yhteisiin rannansiivoustalkoisiin. Siivousretkillä merenrannassa on käynyt niin koululuokkia, työporukoita kuin yksittäisiä kaupunkilaisiakin. Hanke käynnistyi keväällä 2019 ja jatkuu vuoteen 2021 asti. – Ahkerimmin rantoja ovat siivonneet koululuokat, mutta myös monet yksittäiset ihmiset ja pienet kaveriporukat ovat lähteneet mukaan. On ollut hauska huomata, että myös useat yritykset ovat innostuneet järjestämään rantatalkoita osana tyhypäivien ohjelmaa, kuvailee hankkeen koordinaattori Eeva Puustjärvi. Havainnekuva Pikku Huopalahteen suunnitteilla olevasta uudesta asuinalueesta. Kuva: INARO Oy Sivu 00 Sivu 8 S enaatti-kiinteistöjen ja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n omistaman Huopalahdenportin alueen kaavaehdotus hyväksyttiin nähtäville Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan 19.11. kokouksessa. Pikku Huopalahden pohjoisosaa suunnitellaan täydennettäväksi uudella noin 2500 ihmisen Huopalahdenportin asuinalueella. Alueen maanomistajat käynnistävät ensimmäisten alueiden ostajien ja toteuttajakumppaneiden haun alkuvuodesta 2020. – Huopalahdenporttiin ollaan kehittämässä kantakaupunkimaista asuinaluetta erittäin hyvien liikenneyhteyksien varteen. Maanomistajien, suunnittelijoiden ja kaupungin välillä tehty yhteistyö on ollut sujuvaa ja kaikkien toimijoiden näkökulmat on otettu huomioon kokonaisuuden suunnittelussa. Uskon, että olemme päässeet lopputulokseen johon kaikki voivat olla tyytyväisiä, toteaa kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio Senaatti-kiinteistöistä. Sivut 8-9 Palkintolaatta ja diplomit aktiivisesta osallistumisesta Ambassador School -hankkeeseen. P alkintolaatta ja diplomit aktiivisesta osallistumisesta Ambassador School -hankkeeseen myönnettiin perjantaina 8.11.2019 Helsingissä Euroopan parlamentin Suomen-toimistolla. Palkintolaatan ottivat vastaan Munkkiniemen yhteiskoulun opettajat Sami Moglia ja Petri Sarjanen. Sivu 9 Maksuton influenssarokote riskiryhmille ja läheisille R okotteen saa omasta terveyskeskuksesta tai marras-joulukuussa HUSin sairaaloiden potilaiden ja lähipiirin rokotuspisteistä. Rokotuspisteet aukeavat 25.11.2019. Aiempina vuosina HUSin rokotuspisteistä on tiedotettu potilaiden kutsukirjeissä. Postin lakon vuoksi ajanvarauskirjeiden postitus viivästyy ja on vaarana, että tieto rokotuspisteistä ei saavuta potilaita ja heidän omaisiaan. Helsingin veroprosentti ensi vuonna edelleen 18 H elsingin kunnallisveroprosenttiin ei esitetä muutoksia vuodelle 2020, vaan budjettiehdotuksen mukaan kunnallisveroprosentti pysyy 18,0 prosentissa. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 600 miljoonaa euroa, eli 1,7 prosenttia vuoden 2019 ennustetta enemmän. Sivut 10-11 Sivu 9 Sivu 5 Kauppatorille lisää tilaa kävelijöille K auppatorista on valmistunut asemakaavaluonnos, jonka tavoitteena on kohentaa alueen ilmettä ja viihtyisyyttä sekä parantaa torimyynnin oloja. Lisäksi ratkaisuilla lisättäisiin kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta torin ympäristössä. Torimyynti olisi jatkossakin Kauppatorin tärkein toiminto. Sivu 5
4 Viikot 48-49/2019 • Nro 22 M unkin S eutu Lukijalta Puheenvuoro Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 22/2019 Yrittäjien johdossa jatkaa Mari Laaksonen Yrityksiltä yhteisöveroa yli 2,5 miljardia Helsingissä U udellemaalle rekisteröidyt yritykset maksoivat viime vuonna lähes 60 % koko Suomen yhteisöveron määrästä, yhteensä 3 537 milj. euroa. Suurimmat yhteisöverot kertyivät Helsinkiin, 2 561 milj. euroa, Espooseen 547 milj. euroa ja Vantaalle rekisteröidyistä yhteisöistä 187 milj. euroa. Keskikokoiset Uudenmaan kunnat maksoivat yhteisöveroa 15-30 milj. euroa. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin laskelmista, jotka perustuvat Verohallinnon tietoihin. Vuonna 2018 veroja maksavien yritysten lukumäärä on kasvanut koko maassa. Kokonaisuudessaan veroja maksavien yritysten lukumäärä koko Suomessa kasvoi 2,4 prosenttia. Uudellamaalla veroja maksavien yritysten lukumäärä nousi 1,4 prosenttia. Uudellemaalle rekisteröidyt yritykset maksoivat lähes 60 % koko Suomen yhteisöveron määrästä vuonna 2018. Jos yhteisövero lasketaan yritystoimipaikkojen mukaan, maksaa Uusimaa vieläkin noin puolet Suomen yhteisöverosta. Uudenmaan noin 100 000 yrityksen merkitys koko Suomen talouden veturina on kiistaton”, toteaa johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista. Myös yhteisöveron määrä on kasvanut. Koko maassa yhteisöveroa maksettiin vuonna 2018 4,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017, yhteensä lähes 6 miljardia euroa. Uudellamaalla kertyneen verotulon määrä nousi 5,4 %. Yhteisöverokanta laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2014. Yritysten maksaman yhteisöveron määrä on kuitenkin kasvanut vuosittain ja on merkittävästi korkeampi kuin ennen yhteisöverokannan alentamista. Suomen yhteisöverokanta on pidettävä jatkossakin kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Tyrmätty kansalaisaktiivisuus ? Yli kymmen vuotta sitten henkilöauto ja ratikka törmäsivät Munkkiniemen Puistoja Kadetintien kulmassa. Kaksi aikuista kuoli. Samoihin aikoihin 10-vuotias poika jäi ratikan alle loukkaantuen vakavasti. Valtuustoaloitteen perusteella ratikkatien varrelle PUISTOTIELLE asennettiin varoitusvalot ratikoista ja sen jälkeen on tapahtunut vain yksi pikkukolari auton ja ratikan välillä ei mitään muita. Sen sijaan Puistotiellä on sen jälkeen sattunut jalkakäytävällä pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välillä ainakin viisi tunnistettua, vakavaa törmäystä niin, että yksi jalankulkija joutui moneksi viikoksi sairaalaan. Pyöräilijöiden liikennesääntöjen vastainen ajelu kapeilla jalkakäytävillä kadun molemmin puolin jatkuu vuodesta toiseen, vaikka käytössä on pyörätie myös pyörätieliikennemerkki! Monet ovat huomauttaneet heille asiasta saaden vastaukseksi van haistattelua? Pitäisikö pyöräilijöistä asentaa varoitusvalot mitä mieltä olette hyvät lukijat. Noin 10 vuotta sitten Länsi-Helsingissä vastaava liikennesuunniteluhenkilö kävi kahvilla asukkaiden luona. Hän lupasi laitattaa selvemmät merkit pyörätiestä kadun molempiin päihin. Kun mitään ei tapahtunut, kysyttäessä asiasta myöhemmin kerrotiin, että ao. henkilö ei ole enää kaupungin palveluksessa. Pari vuotta sitten kaupungin vastaaat henkilöt vastasivat kadun molemmissa päissä on jo pyörätieliikennemerkit. Pyöräilijät eivät ota niitä lainkaan huomioon tai välitä niistä? Nyt oli joukko tuntemattomia aktiivissia kansalaisia asentanut suojatiemerkkien yhteyteen lisämerkin pyörätie + nuoli! Nyt on nämä merkit poistettu?? Mitä sitten sanotaan, kun jalkakäytävällä joku pyöräilijä törmää jälleen vakavin seurauksin jalankulkijaan?? Miettikääpä sitä arvoisat lukijat. Kirjoittakaa palautetta tähän lehteen, mitä mieltä olette! Perunkirjoituksella on väliä ? Läheisen kuolema tuo omaisille henkilökohtaisen surun, mutta usein myös paljon käytännön työtä: on huolehdittava vainajan laskujen maksamisesta, mahdollisesti asunnon tyhjentämisestä, hautajaisten järjestämisestä. Omainen joutuu huomaamaan, että kuoleminen tulee yllättävän kalliiksi. Perunkirjoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Kun työtä ja maksettavaa on muutenkin, omainen tarttuu perunkirjoituksen järjestämisen osalta helposti hänelle tarjottuun ensimmäiseen, edulliselta tuntuvaan vaihtoehtoon. Perunkirjoitus on paitsi perijöiden piirin osoittava asiakirja, myös veroilmoitus perintöverotusta varten. Perukirja ei kuitenkaan muodosta pelkästään pohjaa perintöverotusta varten, vaan sen valinnat vaikuttavat myöhempiin myyntivoittoveropäätöksiin. Perunkirjoituksessa tehdyillä valinnoilla on olennaista rahallista merkitystä myöhemmissä toimissa. Jos perunkirjoituksen kokonaiskustannus on hyvin edullinen, on enemmän kuin todennäköistä, että perunkirjoituksen tekijänä on henkilö, jolla ei ole perukirjan tekemisen edellyttämää ammattitaitoa. Hyvä perukirja ei muodostu vaan sillä, että otsikoidaan asiakirja perukirjaksi, ja listataan varat ja velat. Tekijällä täytyy olla tietämystä perintöja avio-oikeudesta, samoin kuin verotuksesta. Perunkirjoitus ei ole sivuseikka. Halpa perukirja voi kostautua myöhemmillä tuhansien eurojen lisäkuluilla. Ei ole täysin harvinaista, että halvalla tehdyn perunkirjoituksen yhteydessä annetaan virheellisiä neuvoja, jotka aiheuttavat perillisille tuntuvia menetyksiä. Yksi nykyisistä perunkirjoituksen lieveilmiöistä on se, että omaisilla teetetään tarpeettomia asiakirjahankintoja. Omaisia velvoitetaan hankkimaan isännöitsijäntodistuksia ja kirjallisia arviokirjoja, joita perunkirjoitus ei todellisuudessa edellytä. Näin aiheutetaan kuolinpesälle tarpeettomia lisäkuluja. Tähän syyllistyvät erityisesti pankit. Taustalla voi olla joko osaamattomuutta tai halu kasvattaa sidosryhmien liiketoimintaa. Laura Korpinen asianajaja, varatuomari, Helsinki Kirjoittaja on Munkkiniemen puistotiellä sijaitsevan Asianajotoimisto Laura Korpisen yrittäjäomistaja Laura Korpinen, kuva: Matti Matikainen. H elsingin Yrittäjät ry:n syyskokous valitsi 19.11.2019 nykyisen puheenjohtajan Mari Laaksosen (CleanMarin Oy) jatkokaudelle vuodelle 2020. Syyskokous oli yksimielinen valinnassaan. Kaksi vuotta aluejärjestön puheenjohtajana toiminut Mari Laaksonen on halunnut panostaa erityisesti kolmiportaisen järjestön sisäisen yhteistyön kehittämiseen, joka näkyy jäsenille parempina palveluina, tapahtumina ja edunvalvontana. Vuonna 2019 Helsingin Yrittäjien hallitus on Laaksosen johdolla muun muassa uudistanut alueen paikallisyhdistystoimintaa vastaamaan paremmin yrittäjien tarpeita. – On ylpeys toimia yrittäjäjärjestön puheenjohtajana pääkaupungissa, jossa yrittäjyys on monimuotoista ja koko ajan kehittyvää. Yrittäjien oman järjestön pitää elää ajassa ja tuntea yrittäjien arkea. Näihin panostamme jatkossakin, Laaksonen kertoo. Mari Laaksonen on toiminut yrittäjäjärjestön luottamushenkilönä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. Luottamushenkilötyö alkoi vuonna 2010 Helsingin Yrittäjien nuorten yrittäjien hallituksessa. Työ on jatkunut paikallisyhdistyksen hallitustyön ja puheenjohtajuuden (2014-2019) kautta Helsingin Yrittäjien hallitukseen (20132019) ja valtakunnallisen vaikuttamistyön pariin keskusjärjestön Suomen Yrittäjien hallitukseen (2014-2019). Mari Laaksosen siivousalan yritys CleanMarin Oy perustettiin vuonna 2003 ja yritys on kasvanut työllistämään noin 20 henkeä. Perheet taistelevat Café Torpetin puolesta E telä-Haagan suositun asukaskahvila Café Torpetin lopettamisuhka on saanut alueen asukkaat toimimaan. Nyt perustettu yhdistys etsii ratkaisuja toiminnan pelastamiseksi, sillä kahvila on tärkeä matalan kynnyksen kohtaamispaikka erityisesti alueen lapsiperheille. Huoli lapsiperheiden heikkenevistä mahdollisuuksista kohdata ja jakaa vertaistukea sai alueen asukkaat yhdistämään voimansa. Nyt perustetun yhdistyksen tarkoituksena on asukaskahvilan toimintaedellytysten edistäminen ja sitä kautta alueellisen matalan kynnyksen toiminnan ja yhteisöllisyyden kehittäminen. Käytännössä yhdistys kartoittaa rahoitusmahdollisuuksia ja mahdollisia yhteistyökumppaneita asukaskahvilan toiminnan mahdollistamiseksi. Potentiaalisimpina kumppaneina ja rahoittajina yhdistys pitää seurakuntia, säätiöitä ja yhdistyksiä, joiden intresseissä on alueellisen osallisuuden ja erityisesti lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen. – Olemme optimistisia mahdollisten kumppanien ja rahoittajien löytymiseksi. Toiminnan puitteet ovat kunnossa ja kahvilan kehittämiseksi on paljon ideoita, jotka vain odottavat toteuttamista. Tässä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia tehdä todellinen lapsiperheiden keidas, kertoo hallituksen jäsen Jaan Siitonen. Tila soveltuisi monenlaiseen muuhunkin toimintaan, kuten harrastusja taidetoimintaan ilta-aikoina. Alueen asukkaat ovat haaveilleet esimerkiksi lasten kielikahvilasta, isovanhempien ja isien kahvikerhosta sekä pienten koululaisten välipalaja kerhotoiminnasta. Pidemmät aukioloajat ja vapaaehtoistoiminnan laajempi hyödyntäminen toisivat paljon mahdollisuuksia monipuolistaa tilan käyttöä. Hallitus toivoo yhteydenottoja potentiaalisilta yhteistyökumppeneilta ja rahoittajilta. Café Torpet on yksi Helsingin lapsiystävällisimmäksi tituleeratuista kahviloista. Kahvila sijaitsee Etelä-Haagassa aivan Huopalahden aseman vieressä. Liiketilan omistaa Helsingin seurakuntayhtymä, jolta ruotsinkielinen seurakunta Petrus Församling on vuokrannut sitä. Seurakuntaneuvosto teki lokakuussa päätöksen sulkea kahvila vuodenvaihteessa. Café Torpet ry – Café Torpet rf on marraskuussa alueen asukkaiden perustama yhdistys, jonka tarkoitus on edistää Haagassa toimivan asukaskahvilan toimintaedellytyksiä kartoittamalla rahoitusmahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita.
5 Nro 22 • Viikot 48-49/2019 M unkin S eutu Maksuton influenssarokote riskiryhmille ja läheisille Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien muokattu linjastosuunnitelma julki R okotteen saa omasta terveyskeskuksesta tai marras-joulukuussa HUSin sairaaloiden potilaiden ja lähipiirin rokotuspisteistä. Rokotuspisteet aukesivat 25.11.2019. Influenssarokotukset ovat tärkeä osa HUSin potilasturvallisuustyötä. Viime vuosina yli 95 prosenttia henkilökunnasta on ottanut rokotteen. Koska HUSin yksiköissä hoidetaan influenssapotilaita epidemian aikana joulukuusta huhtikuuhun, on mahdollista, että influenssa voi tarttua potilaasta toiseen. Siksi HUS suosittelee riskiryhmille ja heidän lähipiirilleen influenssarokotetta. HUS järjestää marras-joulukuussa useissa HUSin sairaaloissa matalan kynnyksen influenssarokotuspisteitä. Näin HUSin alueella asuvat potilaat ja heidän lähipiirinsä voivat ottaa maksuttoman rokotteen helposti vaikkapa ohi kulkiessaan. Tiedottaminen vaikeutuu postin lakon vuoksi Aiempina vuosina HUSin rokotuspisteistä on tiedotettu potilaiden kutsukirjeissä. Postin lakon vuoksi ajanvarauskirjeiden postitus viivästyy ja on vaarana, että tieto rokotuspisteistä ei saavuta potilaita ja heidän omaisiaan. – HUSin rokotuspisteiden suosio on lisääntynyt vuosi vuodelta. Viime vuonna rokotimme näissä pisteissä 5 500 henkilöä, kertoo apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Rokotuspisteet aukesivat 25.11.2019. Lapsia rokotetaan ainoastaan Uuden lastensairaalan (kuuden kuukauden ikäisestä alkaen) ja Kirurgisen sairaalan (yli kolmevuotiaasta alkaen) matalan kynnyksen rokotuspisteissä. H SL on julkaissut blogissa Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien muokatun linjastoluonnoksen. Joukkoliikennesuunnittelijat ovat viimeistelleet luonnoksen asiakkailta syksyn aikana saadun palautteen perusteella. Vuorovaikutuksen perusteella edellisiä luonnoksia on vielä tarkennettu koskien esimerkiksi linjojen liikennöintiaikoja ja vaihtopaikkoja. OmaStadi innosti osallistumaan Syrjään jääneisiin tulisi panostaa H elsingin osallistuvan budjetoinnin hanke OmaStadi innosti kaupunkilaisia vaikuttamaan. Hankkeen yhteydessä tehdyn kyselyn perusteella lähes 90 % vastaajista aikoo osallistua osallistuvaan budjetointiin jatkossakin. Samalla kuitenkin osa kaupunkilaisista jäi sivuun. Tulokset selviävät OmaStadin tuoreesta väliarvioinnista, jonka toteutti Helsingin yliopistossa toimiva Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -hanke. Kaupunkilaiset saivat ehdottaa Helsingin kaupungille hankkeita, jotka toteutetaan vuonna 2020 ja ehdotuksia kertyi kaikkiaan 1 273 kappaletta. OmaStadi nosti esille asukkaille paikallisesti tärkeitä asioita sekä alueisiin kohdistuvia puutteita. Liikunta ja ulkoilu koettiin tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi. Seuraavina tulivat palvelujen ja viestinnän parantaminen sekä terveyteen, turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät ideat. Myös yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja ilmastonmuutos saivat huomiota. – Kaupunkilaiset osaavat ehdottaa ideoita, joita viranhaltijat eivät tulisi välttämättä ajatelleeksi. Esimerkiksi Itä-Helsingissä rahoitettavaksi päätyi Aurinkolahden uimarannan kivien poisto, sanoo tutkijatohtori Titiana Ertiö Helsingin yliopistolta. Kaikki kaupunkilaiset eivät olleet yhtä innokkaasti liikkeellä. Naiset osallistuvat miehiä useammin ja osallistuminen painottui korkeasti koulutettuihin. Kaupungin asettama tavoite siitä, että sivuun jääviä ryhmiä saataisiin mukaan, ei kaikin osin toteutunut. Väliarviointi suosittaakin, että syrjään jääneiden ryhmien osallistumista tulisi tukea entistä enemmän OmaStadin seuraavissa vaiheissa. Ehdotuksissa oli selkeitä alueellisia eroavaisuuksia. Länsi-Helsingistä tuli paljon liikenteeseen liittyviä ehdotuksia, mikä voi johtua alueen liikenteen muutostöistä. Etelä-Helsingissä korostuivat turvallisuus ja esteettömyys, tästä esimerkkinä Vattuniemen uusi uimalaituri. Pohjois-Helsingissä puolestaan teemojen jakautumisessa ei ollut juuri eroa, mikä saattaa kieliä tyytyväisyydestä alueen nykytilaan. Jatkossa voisi myös harkita vuosittaista teemaa, johon budjetointi kohdistettaisiin. Näitä voisivat olla esimerkiksi ekologiset innovaatiot tai erityisryhmien tarpeet. – Näin voitaisiin tehostaa uusien ratkaisujen löytämistä kaupungille strategisesti tärkeisiin kysymyksiin ja viheliäisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, tasa-arvoon tai yksinäisyyteen, sanoo yliopistotutkija Mikko Rask Helsingin yliopistolta. Pihapalkintojuttuun oikaisu L iittyen Munkinseudun numerossa 20 pihapalkinnosta kertovaan juttuun. Puutarhurin nimi on Anne Simonsen, ei Anne Simonen. Sivulla 12 alla oikealla kuvatekstin lady ei ole Anne Simonen, vaan Hannele Heikinheimo. Kiinteistön terassit rakennettiin 1987 ja ne lasitettiin 15 vuotta sitten. Kauppatorille lisää tilaa kävelijöille Kesällä 2019 torin ympäristöön tehtiin kaksi uutta oleskelualuetta. Kuva: Marc Goodwin, Archmospheres K auppatorille laaditaan asemakaavaa, jonka tavoitteena on kehittää torin ilmettä, viihtyisyyttä ja toiminnallisuutta. Kauppatoria on kehitytty myös kokeiluilla. Torimyynti olisi jatkossakin Kauppatorin tärkein toiminto. Sen olosuhteita parannettaisiin rakentamalla Kolera-altaan itäpuolelle torimyyjien käyttöön huoltorakennus, joka olisi enintään 140 kerrosneliömetrin laajuinen. Huoltorakennukseen tulisi myös yleisövessa. Torille on suunniteltu lisäksi paikka uudelle maanalaiselle jätepuristimelle. Kaavaluonnoksessa esitetään, että jalankulkijoille varataan oma kulkutilansa Pohjoisesplanadin ja Etelärannan varteen torin länsija pohjoisreunalle. Linnanaltaan kohdalla yhdistetty jalankulkuja pyörätie muutettaisiin pyörätieksi ja jalankulkijoille rakennettaisiin viereen korotettu laituri kulkuväyläksi. Näin jalankulkijat ja pyöräilijät saataisiin selkeämmin omille reiteilleen, mikä lisäisi torilla asioinnin ja alueella liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi levennettäisiin kävelyreittiä koko torin läpi Katajanokan suuntaan. Kauppatorin pysäköintipaikat on luonnoksessa siirretty Linnanaltaan ja Pohjoisesplanadin kulmaukseen. Ratkaisu toisi lisää tilaa esimerkiksi tapahtumille ja vähentäisi autoliikennettä torilla, mikä lisäisi turvallisuutta. Suomenlinnan lauttapaviljonkia ja siltavahdinkoppia voitaisiin asemakaavan puolesta käyttää myös kaupallisena tilana. Rakennusten ympärille on varattu luonnoksessa tilaa esimerkiksi terasseille. Kaava mahdollistaa lauttapaviljongin käytön myös nykyisessä käytössä vesiliikenteen terminaalina. Kauppatorin kulttuurihistorialliset arvot turvattaisiin asemakaavan suojelumerkinnöillä. HKL kehittää metrojunien ohjaamoja H KL parantaa M300-sarjan metrojunien ohjaamoergonomiaa. Ohjaamoihin suunnitellaan ominaisuuksia, jotka vähentävät kuljettajan fyysistä rasitusta ja parantavat työasentoa ja ergonomiaa. Kuljettajan istuin vaihdetaan, ja uudessa istuimessa on muun muassa huomattavasti nykyistä laajemmat säätömahdollisuudet. Myös ajopöytä uusitaan, ja jatkossa kuljettajalla on mahdollisuus ajaa seisoma-asennossa. Kuljettajan työasentoa parantaa myös uusi ajokahva, joka on nykyiseen verrattuna lähempänä kuljettajaa. Lisäksi muun muassa poljintaso vaihdetaan säädettäväksi ja ilmanvaihtoa parannetaan. Ohjaamon muutokset tehdään kaikkiin 20:een M300-sarjan metrojunaan. Junat on toimitettu HKL:lle vuosina 2016-2017. Muutokset toteuttaa junien valmistaja Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles S.A. (CAF). Muutostyöt on määrä tehdä HKL:n Roihupellon metrovarikolla vuosien 2021-22 aikana. M300-junat tilattiin alun perin automaattiajoon soveltuvina junina. Metron automatisointiprojektin keskeytyessä HKL tilasi juniin tilapäisen kuljettajakäyttöön soveltuvan ohjaamon. Tilapäisen ohjaamon kuljettajaergonomiassa havaittiin kuitenkin puutteita, minkä vuoksi HKL käynnisti hankkeen kuljettajaergonomian parantamiseksi. Linjastosuunnitelman tavoitteena on parantaa alueen joukkoliikennepalvelua sekä kehittää linjaston verkostomaisuutta. Asiakkaat ovat osallistuneet linjastosuunnitelman tekoon työn eri vaiheissa. Suunnitelmatyön aluksi HSL:n suunnittelijat selvittivät asiakkaiden liikkumistottumuksia ja toiveita erillisellä kyselyllä. Kysymyksiä ja näkemyksiä asiakkaat ovat saaneet esittää koko suunnitteluprosessin ajan blogissa. Kaksi aiempaa linjastoluonnosta on julkaistu blogissa, jossa asiakkaat ovat saaneet kertoa oman mielipiteensä. Linjastosuunnitelman tavoitteena on parantaa alueen joukkoliikennepalvelua sekä kehittää linjaston verkostomaisuutta. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa sujuvat vaihtoyhteydet ja helpottaa joukkoliikenteen päivittäistä käyttöä. Linjastoluonnoksessa esitetään, että Länsi-Vantaan ja Pohjois-Espoon alueiden linjasto pohjautuisi neljään uuteen runkolinjaan ja näitä täydentävään tiheään liityntäliikenteeseen. Linjastomuutokset on tarkoitus toteuttaa vuoden 2022 elokuussa. HSL:n hallitus käsittelee linjastosuunnitelmaa kokouksessaan 17.12.
6 Viikot 48-49/2019 • Nro 22 M unkin S eutu VIIKKO 48 KE 27.11. Hilkka TO 28.11. Heini, Kaisla PE 29.11. Aimo LA 30.11. Antti, Atte, Antero SU 1.12. 1. adventtisunnuntai Oskari VIIKKO 49 MA 2.12. Unelma, Anelma TI 3.12. Meri, Vellamo KE 4.12. Airi, Aira TO 5.12. Selma PE 6.12. n Itsenäisyyspäivä Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai LA 7.12. Sampsa SU 8.12. 2. adventtisunnuntai n Jean Sibeliuksen p., suomalaisen musiikin p. Kyllikki, Kylli VIIKKO 50 MA 9.12. Anna, Anne, Anu, Anni, Annika, Annukka, Anneli, Annu, Annikki TI 10.12. Jutta Työpaikalla ajattelet kotiin jääneitä lapsiasi, kotona ajattelet keskeneräisiä töitäsi. Tämä kamppailu raivoaa jatkuvasti sisimmässäsi. Golda Meir (1898 – 1978) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta 1. adventtisunnuntai. Mark. 11:1-10 Kuninkaasi tulee nöyränä ? Tässä maailmassa on hyvin tärkeällä sijalla valta. Kun suuren valtion presidentti vierailee maassamme, silloin kaikkien pitää huomata: Hän on täällä tänään. Liikenne pysäytetään, jotta hän pääsee turvallisesti ja nopeasti paikasta toiseen. Protokolla määrittele punaisten mattojen asettelun ja tarkan kättelyjärjestyksen. Tärkeän ihmisen auto on upea ja se kulkee poliisien suojaamana. Niin on ollut aina. Myös Jeesuksen aikana oli kaikkien huomattava, että imperaattori saapuu. Silloin käytettiin upeita hevosia autojen sijaan. Hevonen osoitti valtaa, mutta toisaalta symboloi myös kuolemaa, sotahevosilla sotaan lähteneistähän pääsi vain pieni osa takaisin kotiin. Jeesus antoi itsestään toisen kuvan. Hän ratsasti Jerusalemiin aasin selässä. Olisihan hevonenkin ehkä löytynyt, mutta sitä ei tarvittu. Aasi riitti. Näin Jeesus korosti, että hän ei ole hevosella ratsastava johtaja, ei ole tullut ottamaan maallista valtaa. Jeesus toi nöyrästi esiin sen, että hänen tehtävänsä on palvella. Kristus ei etsinyt kunnioitusta tai henkilökohtaista hyötyä, vaan niiden sijaan keskittyi toisten auttamiseen. Hän tuli tähän maailmaan luovuttamaan itsensä ihmisten edestä. Sunnuntaina alkaa uusi kirkkovuosi, adventtiaika, pikkujoulut. Ehkä meidän olisi hyvä juuri silloin kysyä, minkälaiset arvot ohjaavat elämäämme. Valta ja raha? Ne eivät ole pysyviä. Emme enää juuri muista Jeesuksen aikana vallassa olleita, mutta Jeesuksen tiedämme ja joulua juhlimme. Kirkkovuoden alku tuo mieleen joululaulun sanat: ”Ei valtaa, kultaa, loistoa“. Kaido Soom Kirjoittaja on Tarton yliopiston käytännöllisen teologian lehtori ja Viron ev.lut. kirkon pappi Runopalsta Mantere Itsenäisyyspäivänä Kansakunta mi vapaana elää saa. Oisko lahjaa mitään sen parempaa. Liput tangoissa tänään hulmuaa. Suomen itsenäisyyttä juhlistaa. Isänmaalle onnea toivottaa. Muista heitä ketkä sai aikaan sen. Joka veteraania kiittäen. Myös lottaa jokaista muistaen. Heitä muistaen kaikkia siunaten. Hyvää itsenäisyyspäivää. Olavi Kylliäinen Dow jones, 28000 – muutamia merkintöjä marraskuulta Jos minä olisin ollut Jumala olisin luonut ensimmäisenä Eevan. Markkinafundamentalismin myllynkivi jauhaa meidät jyviksi: Arto Mellerin haamu huojuu kirjamessuilla. Krapula-aamun spårassa ihmisten kasvoilla miljardit stoorit: katso, ihminen. Emmekö me vieläkään ymmärrä kaiken vaikutusta kaikkeen? (Lefalle: Men Marx menade motsatsen) Kimmo Mantere Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 1. Adventin messu su 1.12. klo 11. lauletaan Hoosianna, mukana Procantus – kuoro. Riikka Kuusisalo, Heli Kantola. Diakonian Rakenna Joulupuu -keräys kohdentaa lahjansa lapsille, vanhuksille ja yksinäisille, jotka voisivat ilman ulkopuolisten tukea jäädä tänä jouluna ilman joululahjaa. Voit ottaa joululahjatoiveen joulupuusta 1. adventtisunnuntaina messun jälkeen. Perheiden adventtihartaus ja iltapala su 1.12. klo 17. Tarja Frilander, Heli Kantola, Nita Sirkiä, Kristiina Suurkuukka. 2. Adventin messu su 8.12. klo 11.Tarja Frilander, Senni Valtonen. Jos sinulla on hankaluuksia tulla messuun Munkkivuoren kirkkoon sunnuntaisin klo 11, niin tiedustelethan taksikyydin mahdollisuutta kirkkoherranvirastosta. Tuolijumppa ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 1820.30, seurakuntatalon alakerrassa. Arkiehtoollinen ja iltatee ke 27.11. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Joululaulukuoro klo 18.00 kirkossa ja lasten kuoro klo 16.30 seurakuntasalissa. Lisätietoja kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Raamattupiiri to klo 18.30 joka toinen viikko parillisina viikkoina seurakuntatalon Päätykamarissa. Ilta tulilla, nuotioilta kirkon pihalla to 28.11. klo 18-20. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan. 90 –vuotiaiden keskusteluryhmä pe 29.11. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 2340 5138. Adventtikonsertti la 30.11. klo 15, Esiintyjät Anna Hanski, Mikael Konttinen ja Suvi Aalto sekä ala-asteiden kuoro ja soitinryhmä. Ohjelma 15e. Tuotto alueellisen nuorisoja vanhustyön sekä sotaveteraanien hyväksi. järj. Lions Club Munkkivuori Kirjallisuuspiiri ma 2.12. klo 18.30 seurakuntatalon alakerrassa. Linn Ullman: Rauhattomat (Like), alustus Solveig Williams. Kannelkuoron joulukonsertti ti 3.12. klo 18. Tapani Kansan joulukonsertti ke 4.12. klo 18, säestys Mikko Helenius. Liput 20 e. Merimieskirkkopiiri ma 9.12. klo 14 Päätykamarissa. Vieraana merimiespappi Hanna Vuollo. Kokoontuu joka toinen maanantai. Sekakuoro Procantuksen joulukonsertti ma 9.12. klo 19 Tarinakirkko esittää: Kertomus ensimmäisestä joulusta ke 11.12 klo 18. Leena Eronen, Auli Etäniemi, Rauna Mannermaa, Senni Valtonen. Munkkivuoren ostarilla Hoosianna Ostarin joulunavauksessa la 30.11. klo 12. Leo Glad, Heli Kantola. Klo 11.15. ja klo 12.30 Nukke-esitys: ensimmäinen joulu. Elina Alila, Niko Vilén. Kauneimmat joululaulut la 7.12. klo 12 Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Sanajumalanpalvelus 6.12. klo 11. Partiolaisten lupauksenanto. Jouni Hartikainen, Senni Valtonen, Hetu Saarinen. Soitinyhtye Puhallus avustaa. Klo 13 Kunniakäynti Munkkiniemen sankarihaudoilla Pikkuniementiellä, puhe dosentti Jaakko Rusama. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 kirkolla. Rukouspiiri pe klo 18-20 kirkolla. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Verkoston messut sunnuntaisin klo 17, lisätietoa verkosto.net. Avoin päiväkerho ma 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho ti, ke ja to klo 9-12 Taivastuvassa. Kerhossa on vapaita paikkoja, tiedustelut ohjaajilta. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone ti klo 13-14, kirkon aulassa. Avoin olohuone vapaaehtoisten voimin. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Munkkiniemen joulukadun avajaiset su 1.12. klo 15 Laajalahdenaukiolla. Jouni Hartikainen. Sotiemme veteraaneille tulossa tuntuva rintamalisän korotus E duskuntaryhmät ovat syksyn aikana käsitelleet sotiemme rintamaveteraanien neuvottelukunnan ja veteraaniliittojen valtuuskunnan esityksiä veteraanien aseman parantamisesta. Veteraaneja on jäljellä n. 8000. Koska polvi pienenee, on viimeisiä hetkiä tehdä päätöksiä, jolla varmistetaan, että pystymme huomioimaan veteraanisukupolvet arvokkaasti heidän uhrauksiaan kunnioittavalla tavalla. Eduskuntaryhmät ovat yhteisesti päättäneet korottaa sotiemme veteraanien rintamalisää nykyisestä 50 eurosta 125 euroon. Kyseessä on suurin korotus, mitä rintamalisään on koskaan tehty. Korotus tuo helpotusta monelle jo korkeaan ikään ehtineelle, pienillä tuloilla elävälle veteraanille arjen välttämättömiin menoihin, kuten asumisja lääkekuluihin ja muihin elämisen tarpeisiin. Hallitus on sitoutunut huomioimaan muutoksen kustannusvaikutukset valtion talousarvion täydentävän esityksen yhteydessä. Ryhmät ovat sitoutuneet, että korotuksen edellyttämät lakimuutokset viedään läpi eduskunnassa vielä tänä syksynä. Lisäksi eduskuntaryhmät esittävät, että asetusta vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoiden kuntoutusoikeuteen liittyvää haittaraja-astetta alennetaan nykyisestä 50 prosentista 30 prosenttiin. Muutoksen myötä aviopuolisoihin sovellettaisiin samaa haittaraja-astetta kuin leskien kohdalla. Veteraaniliittojen valtuuskunta esitti vetoomuksen näistä aiheista aiemmin syksyllä ja nyt ryhmät yksituumaisesti vastaavat tähän. Näin tämäkin eduskunta haluaa jatkaa sitä perinnettä, jolla osoitetaan syvää kunnioitusta kunniakansalaisillemme. Sotiemme veteraanien elämäntyön arvostus on yhteiskunnassamme jakamaton ja velkamme näille ihmisille on mittaamaton. Arvostus osoitetaan parhaiten käytännön tekojen kautta.
7 Nro 22 • Viikot 48-49/2019 M unkin S eutu Töölönlahdella liikkujat ovat kiertäneet maapallon ympäri Helsinki lahjoittaa 50 000 euroa Itämeren suojeluun muoviroskalta Hyvä Joulumieli -keräys käynnistyi Seurakunta toivottaa Etsi joulun ihmettä! M unkkiniemen seurakunta tarjoaa taas adventin aikaan ja jouluna monenlaista: konsertteja, kauneimpia joululauluja, jouluaskartelua, puurojuhlan ja tietysti messut. Tärkeintä on yhdessäolo ja rauhoittuminen oikeaan jouluun. Seurakunnan ohjelma tulee seurakunnan lahjoittaman joulukalenterin takakannessa Kirkon ja kaupungin tilaajille, edellyttäen että posti jaetaan. Kalenteri viestii seurakuntalaisille, että joulun lapsi ja hänen vapauttava sanomansa voivat löytyä epätäydellisen arjen keskeltä, ja että joulun tunnelma ei ole suoritus vaan se löytyy kuin ihme sieltä ja täältä, pienistä hetkistä. Munkin Seudusta seurakunnan ohjelman ja viestin löydät joka tapauksessa. Tämänkin joulun kohokohtia ovat monet konsertit ja yhteislaulutapahtumat. LionsClub Munkkivuoren perinteinen adventtikonsertti on Munkkivuoren kirkossa la 30.11. klo 15. Seuraavina viikkoina kirkossa konsertoi sekä Kannelkuoro että Sekakuoro Procantus. Munkkiniemen kirkossa toteutetaan ma 16.12. klo 19 viime vuonna supersuosituksi osoittautunut Valoa jouluun! -konsertti, jossa esiintyvät Marzi Nyman ja seurakunnan kanttori Senni Valtonen. La 30.11. klo 12 lauletaan Hoosiannaa ja la 7.12. klo 12 Kauneimpia joululauluja Munkkivuoren ostarilla, ja Hoosianna-jumalanpalvelus on Munkkivuoren kirkossa 1. adventtisunnuntaina 1.12. klo 11. Su 15.12. klo 16 vuorossa ovat Lasten kauneimmat joululaulut, mukana lapsikuoro, ja klo 18 Kauneimmat joululaulut, mukana joululaulukuoro. Uudempi suosikki on myös puurojuhla, joka järjestetään to 19.12. klo 17-20 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Himmeleitä – perinteisiä tai moderneja – pääset rakentamaan seurakunnan askartelupajassa Munkkivuoren seurakuntatalolla pe 13.12. klo 18-20. Rakennetaan joulupuu -keräyksessä voit lahjoittaa iloa tuntemattomalle Haluatko tuoda iloa lähimmäisesi jouluun? Munkkiniemen seurakunta kerää muiden Helsingin seurakuntien tavoin tänäkin jouluna lahjoja vähävaraisille lapsille, perheille, vanhuksille ja muille tarvitseville. Munkkiniemen seurakunnan alueella pyydetään lapsiperheiltä lahjatoivomuksia, joita seurakuntalaiset voivat hakea joulupuusta 1. adventtisunnuntain messun jälkeen ja toteuttaa tuomalla lahjan seurakuntaan jaettavaksi. Yksinäisille hankitaan lahjoitetuilla rahoilla lahjakortteja ja herkkukoreja. Keräyksen tunnus on tuttuun tapaan Rakenna Joulupuu. Adventin ja joulun rauhaa kaikille Munkin seudun asukkaille! Teksti: Tiina Rautkorpi Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys vähävaraisten kotimaan lapsiperheiden hyväksi käynnistyi torstaina 21.11. Kuva: Kristiina Hemminki P erheen huono taloudellinen tilanne heikentää huomattavasti nuoren mahdollisuuksia vaikuttaa omaan koulutukseensa ja tulevaisuuteensa. Palvelut ja koulu eivät yksin pysty poistamaan taustoista johtuvia eroja, vaan lapsiperheköyhyyden poistamiseen ja nuorten tukemiseen tarvitaan tulonsiirtoja. Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys vähävaraisten kotimaan lapsiperheiden hyväksi käynnistyi torstaina 21.11. Lapsen kasvaessa nuoreksi perheen menot kasvavat muun muassa opintojen, liikkumisen ja harrastusten vuoksi. Tulonsiirrot eivät kuitenkaan kasva, vaan vähätuloiset äidit ja isät joutuvat kasvattamaan lapsensa aikuisiksi pienemmillä voimavaroilla kuin varakkaiden perheiden vanhemmat. Erityinen käännekohta koittaa nuoren täyttäessä 17 vuotta. Silloin lapsilisät loppuvat juuri, kun ilmaisesta peruskoulutuksesta on siirrytty toisen asteen opetukseen, jossa valtaosa oppimateriaaleista on ostettava itse. Köyhyys vaikuttaa voimakkaasti myös nuoren minäkuvaan, ammattihaaveisiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Toimeentulo-ongelmien vuoksi vanhempien tuki nuorelle voi jäädä heikoksi. – Tutkimusten mukaan lähes viidennes nuorista on joutunut kaventamaan opiskeluvaihtoehtojaan rahan puutteen vuoksi. Julkisessa keskustelussa jää huomiotta, että toisen asteen opintojen keskeytyminen voi johtua myös taloudellisista syistä, Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää huomauttaa. Tutkimusten mukaan vanhempien vähävaraisuus hidastaa nuorten muuttamista omaan kotiin ja toiselle paikkakunnalle opintojen perässä. Toisaalta esimerkiksi asumisen ahtaus voi kiristää perheenjäsenten välejä niin, että kotoa on muutettava jo ennen kuin nuori olisi siihen itse valmis. Lapsiperheköyhyyteen on puututtava tulonsiirroilla Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Liisa Partio muistuttaa, että ilman toisen asteen koulutusta toimeentulo kaventuu pysyvästi. Silloin köyhyys periytyy. – Pienituloisten perheiden lasten mahdollisuuksia kouluttautua haluamaansa ammattiin on tuettava paljon nykyistä tehokkaammin. Se tarkoittaa oppilashuoltoon, opinto-ohjaukseen ja opetukseen satsaamista. Partio ja Suurpää korostavat, että yhteiskunnalla on oltava valmius tarjota perheille oikea-aikaista tukea lapsen ja nuoren eri ikävaiheissa. – Palvelujen lisääminen ei kuitenkaan riitä, ellei toimeentulo-ongelmiin puututa. On tuettava toimeentuloa korjaamalla perusturvan ja perhe-etuuksien, kuten lapsilisän, tasoa. Perusturvan pitää olla sillä tasolla, että se riittää kohtuullisiin menoihin. Nyt näin ei ole. Ruokalahjakortit 28 000 perheelle Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys käynnistyy torstaina 21.11. Keräys järjestetään 23:tta kertaa ja sen yhteistyökumppaneina toimivat Ylen aamu, Yle Radio Suomi ja Yle Radio Vega. Keräyksen tuotolla hankitaan yhteensä 28 000 ruokalahjakorttia Suomessa asuville vähävaraisille lapsiperheille, jotta myös vähävaraisissa perheissä voitaisiin viettää hyvä joulujuhla. Päätöksen lahjakortin saavista perheistä tekee kullakin paikkakunnalla kunnan sosiaalitoimi, lastenneuvola, koulun terveydenhuolto tai seurakunnan diakoniatoimi, joiden kanssa paikallinen Punaisen Ristin osasto tai Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdistys tekevät yhteistyötä. Arvoltaan 70 euron suuruisen lahjakortin voi käyttää kampanjaan osallistuvien K-ruokakauppojen, Lidlin ja S-ryhmän kaupoissa. Keräys jatkuu 24.12.2019 asti. Avajaispäivänä 21.11. Ylen aamu lähettää ohjelman Helsingin päärautatieasemalta, jossa pidettävissä avajaisissa esiintyy Saara Aalto. Yle kertoo Hyvä Joulumieli -keräyksestä lähetyksissään jouluaattoon asti. Näin voit osallistua keräykseen Lahjoittamalla verkkosivujen kautta: www.hyvajoulumieli.fi Lahjoittamalla suoraan Hyvä Joulumieli -keräyksen tilille; IBAN FI33 5780 4120 0801 60. Viite: 5429 Soittamalla keräyspuhelimeen 0600 16555 (10,01 e + pvm/ppm) Lähettämällä tekstiviestin HJM numeroon 16499. Viestillä HJM10 lahjoitus on 10 euroa, viestillä HJM20 lahjoitus on 20 euroa ja viestillä HJM30 vastaavasti 30 euroa. Tunnelmia vuoden 2018 Valoa jouluun! -konsertista. Valokuva: Tarja Frilander Maailmanympärysmatkan aikana Töölönlahti kierrettiin yhteensä yli 18 800 kertaa. Kuva: Seppo Laakso / Helsingin kaupunki H elsingin kaupungin heinäkuussa lanseeraama liikkumishaaste Töölönlahden ympäri on innostanut mukaan tuhansittain liikkujia. Tavoitteena oli saada vuoden loppuun mennessä kasaan maapallon ympärysmitan verran kierroksia, mutta 40 000 kilometrin potti täyttyi toissa tällä viikolla. Tervetuloa juhlistamaan kuljettua matkaa Kotiinpaluujuhliin Töölönlahden pohjukkaan 4. joulukuuta illalla. – On ollut mahtavaa seurata, kuinka sekä yksittäiset liikkujat että kaverija työporukat ovat innostuneet kiertämään Töölönlahtea yhteisen tavoitteen hyväksi. Myös koululaisryhmät ovat olleet ahkerasti mukana kilometrien kerryttämisessä. Kiitokset kaikille liikkujille – te teitte sen!, iloitsevat Töölönlahden Helsinki-kontilla liikkujia opastaneet tuottajat Harri Pulliainen ja Marta Tiainen. Tavoitteen täyttyminen tarkoittaa sitä, että Helsingin kaupunki lahjoittaa 50 000 euroa Itämeren suojeluun muovijätteeltä. Lahjoitus kohdistetaan Helsingin ja Turun kaupunkien luotsaamalle Itämerihaasteelle, joka toteuttaa sillä nopeiden kokeilujen rahoituksen. Rahoituksella tuetaan innovaatioita, jotka vähentävät muoviroskan määrää Itämeren meriympäristössä, saaristossa ja rannikolla. Kotiinpaluujuhlat Töölönlahdella 4.12. Maailmanympärimatkaajien kotiinpaluuta juhlitaan Töölönlahden etelärannalla sijaitsevalla Helsinki-kontilla 4.12.2019 klo 17-18. Klo 17 lähdetään yhdessä vielä viimeiselle kierrokselle Töölönlahden ympäri, jonka jälkeen matkan päättymistä ja kotiinpaluuta juhlitaan kera glögin ja laulun. Juhliin ovat kaikki tervetulleita, tarkempi ohjelma julkaistaan sivulla maailmanympärysmatka.fi. Kotiinpaluujuhlien jälkeen sammutetaan matkakilometrejä mitanneet laskurit Töölönlahden rannalla. Maailmanympärysmatka Töölönlahdella on osa Helsingin kaupungin virallista ohjelmaa Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Helsingin kaupunki ei ole antanut EU-puheenjohtajakauden kokousvieraille lahjoja, vaan on päättänyt kohdentaa aineettoman lahjansa merensuojeluun.
8 Viikot 48-49/2019 • Nro 22 M unkin S eutu Uudelle Huopalahdenportin asuinalueelle 2500 asukasta Havainnekuva. Kuva: Helsingin kaupunki, asemakaavoitus, läntinen yksikkö Helsinkiläiset siivosivat talkoovoimin puolet koko kaupungin rantaviivasta SATAKOLKYT-rantojensiivoushanke palkittiin Sivistyspalkinnolla S ATAKOLKYT-hanke on innostanut tuhannet helsinkiläiset mukaan koko kaupungin yhteisiin rannansiivoustalkoisiin. Vuoden 2019 aikana talkoilla on saatu siivottua 65 km eli tasan puolet koko kaupungin rantaviivasta. Samalla rannoilta on kerätty pois yhteensä noin kahden jätelavallisen verran roskaa. SATAKOLKYT-hankkeelle myönnettiin perjantaina 15.11. Kansanvalistusseuran vuoden 2019 Sivistyspalkinto. Palkitsemisperusteiden mukaan kansalaisten yhteen tuominen ympäristön hyväksi on juuri sellaista arkisivistystä, jota tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa. SATAKOLKYT on innostanut tuhansia helsinkiläisiä mukaan koko kaupungin yhteisiin rannansiivoustalkoisiin. Siivousretkillä merenrannassa on käynyt niin koululuokkia, työporukoita kuin yksittäisiä kaupunkilaisiakin. Hanke käynnistyi keväällä 2019 ja jatkuu vuoteen 2021 asti. – Tähän mennessä talkoilla on saatu siivottua tasan puolet Helsingin rantaviivasta, eli yhteensä 65 kilometriä merenrantaa, kun kaupungin koko rantaviivan pituus on hankkeen nimen mukaisesti 130 kilometriä. Talkoiden myötä rannoilta on kerätty pois yhteensä noin kahden jätelavallisen verran roskaa, kertoo hankkeen koordinaattori Eeva Puustjärvi. Hankkeen nettisivuilta satakolkyt.fi löytyy interaktiivinen kartta, joka näyttää milloin mikäkin ranta on viimeksi siivottu. Kuka vaan voi varata kartalta pätkä rantaa ja lähteä siivousretkelle. Kun rannan ilmoittaa siivotuksi kartalle, sen väri muuttuu punaisesta vihreäksi ja siivoaja saa halutessaan oman nimensä näkyviin rannan kohdalle. Keväällä käyntiin polkaistun kampanjan puitteissa on järjestetty jo yli 150 rannansiivoustempausta ja mukana on ollut noin 2500 eri-ikäistä helsinkiläistä. – Ahkerimmin rantoja ovat siivonneet koululuokat, mutta myös monet yksittäiset ihmiset ja pienet kaveriporukat ovat lähteneet mukaan. On ollut hauska huomata, että myös useat yritykset ovat innostuneet järjestämään rantatalkoita osana tyhypäivien ohjelmaa, kuvailee Puustjärvi. Ympäristöstä huolehtiminen on arkisivistystä parhaimmillaan Kansanvalistusseuran vuoden 2019 Sivistyspalkinto myönnettiin SATAKOLKYT-hankkeelle 15.11. Palkitsemisperusteiden mukaan kansalaisten yhteen tuominen ympäristön hyväksi on juuri sellaista arkisivistystä, jota tarvitsemme tulevaisuudessa. Kansanvalistusseuran toimitusjohtaja Lauri Tuomi kiittelee hanketta edistyksellisestä aktiivisuudesta: – SATAKOLKYT kutsuu kansalaisia yhdistämään voimansa kaikille avoimissa siivoustempauksissa ja tekee karttapalvelun sekä sosiaalisen median kautta ympäristönsuojelutyöstä yhteisöllistä. Hanke viestii ympäristönsuojelusta innostavasti ja kannustaa mukaan kaikenikäisiä kaupunkilaisia. KVS:n mukaan arkisivistys on juuri tällaista yhdessä oppimista, jotta voimme pitää huolta ympäristöstämme ja toisistamme. – Idea tähän hankkeeseen on lähtenyt alun perin helsinkiläisiltä nuorilta, jotka ovat huolissaan ympäristön roskaantumisesta. Kaikenikäisten kaupunkilaisten innostus rantojen siivoamiseen ja myös tämä palkitseminen ovat osoituksia, että ympäristöhuoli ei ole vain nuorten asia, kertoo Puustjärvi. – SATAKOLKYT on toiminut piristysruiskeena ympäristöahdistukseen. Kekseliään karttapalvelun avulla kansalaiset voivat seurata työn tuloksia eli rantojen puhdistumista reaaliajassa ja suunnata kohteisiin, joissa siivottavaa vielä riittää, KVS:n Tuomi perustelee. – Talkoolaisilta saadun palautteen mukaan roskien keruu on myös hyvin palkitsevaa, sillä toisin kun useammissa muissa ympäristöteoissa, siivotessa tulokset näkyvät välittömästi. Samalla yhteisöllisyys tekee ympäristön puolesta toimimisesta selvästi motivoivampaa ja merkityksellisempää. Karttapalvelun avulla pienikin siivous liittyy osaksi koko kaupungin yhteistä päämäärää: 130 km puhdasta rantaviivaa, Puustjärvi jatkaa. SATAKOLKYT on yhteishanke, jossa ovat mukana Helsingin kaupungin nuorisopalvelut, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset, Helsingin Vihreät Nuoret, Helsingin 4H-yhdistys ja Helsingin NNKY. Kansanvalistusseura on maan vanhin, sitoutumaton sivistysjärjestö. KVS:n Sivistyspalkinto jaetaan vuosittain ajankohtaiselle henkilölle, ryhmälle tai teolle, joka edistää sivistystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Sivistyksellä tarkoitetaan empatiaa ja suvaitsevaisuutta sekä vastuuta ympäristöstä ja maailmasta. Sivistyspalkinto luovutettiin 15.11. Kuvassa vasemmalta lukien puheenjohtaja Maija Linkola ja toiminnanjohtaja Jesse Kareinen (Helsingin Vihreät Nuoret), koordinaattori Katri van Wensen (Helsingin NNKY), ympäristökasvatuksen koordinaattori Ulla Kajaluoto Helsingin kaupungin nuorisopalveluista, SATAKOLKYT-koordinaattori Eeva Puustjärvi sekä Kansanvalistusseuran valtuuskunnan puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen ja toimitusjohtaja Lauri Tuomi. Kuva: Maarit Hohteri Munkkiniemen puistotie on paikallisesti erityisen merkittävä kohde, jonka kunnostaminen suunnitellaan huolella. M unkkiniemen puistotieltä kaadettiin kahdeksan huonokuntoista puistolehmusta maanantain ja tiistain välisenä yönä (25.–26.11.). Puut kaadettiin turvallisuussyistä yöllä, koska ne olivat raitiotien ja ajoradan välissä. Työ voitiin tehdä vain yöaikaan, jolloin raitiotieliikenne on seisahduksissa. Poistettavien puiden huono kunto selvisi kesällä 2019 tehdyssä kuntoarviossa, jossa arvioitiin Munkkiniemen puistotien kaikkien 206 lehmuksen kunto. Syyskesällä 2020 pienennetään 58 puun latvusta ja tehdään 140 lehmukselle tavanomainen hoitoleikkaus. Kaupunki seuraa puiden kuntoa Munkkiniemen puistotien puut ovat olleet jo 15 vuotta erityisseurannassa niiden vähitellen heikentyneen kunnon vuoksi. Vanhenevat puut on haluttu säilyttää mahdollisimman pitkään. Näin aktiivista puiden tarkkailua tehdään vain kaikkein arvokkaimmissa puistokohteissa. Kaupunki suunnittelee Munkkiniemen puistotien puiden uudistamista noin kymmenen vuoden kuluessa. Suunnittelussa tähdätään koko puukujanteen uudistamiseen samaan aikaan, kun alueella parannetaan liikennejärjestelyjä ja kunnallistekniikkaa. Munkkiniemen puistotie on paikallisesti erityisen merkittävä kohde, jonka kunnostaminen suunnitellaan huolella. Munkkiniemen puistotiellä kaadettiin kahdeksan puuta Turvallisuussyistä työ tehtiin yöaikaan Suunnitelmassa kiinnitetty erityistä huomiota katutason elävöittämiseen. K adunvarsille on sijoitettu runsaasti erikokoisia liiketiloja ja suunnittelualueelle tulee myös päiväkoti ja päivittäistavarakauppa. Tavoitteena on tehdä alueesta kantakaupunkimainen ja viihtyisä painottamalla suunnittelussa myös rakennusten väleihin jäävien ulkotilojen laatua. – Aluetta on päästy kehittämään, kun nykyiset lääketieteen toiminnat keskitetään Meilahden ja Tilkanmäen alueille. Keskeisellä paikalla sijaitseva alue muuttuu hienoksi uudeksi kaupunginosaksi, sanoo kiinteistöjohtaja Jaana Ihalainen Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:stä. Alueella tullaan noudattamaan AM-ohjelmaa eli Helsingin kaupungin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaa. Se tarkoittaa, että alueelle
9 Nro 22 • Viikot 48-49/2019 M unkin S eutu Uudelle Huopalahdenportin asuinalueelle 2500 asukasta Havainnekuvat Pikku Huopalahteen suunnitteilla olevasta uudesta asuinalueesta. Kuvat: INARO Oy Munkkiniemen yhteiskoulu palkittiin aktiivisesta osallistumisesta Ambassador School -hankkeeseen Kampin Eurooppa-salissa EU-konkareita tapaamassa. Helsingin veroprosentti ensi vuonna edelleen 18 V altuusto käsitteli 13.11. kaupungin talousarvioehdotusta vuodelle 2020 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2020-2022. Talousarvioehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvun jatkumiseen. Kestävä kasvu edellyttää jatkuvia investointeja kaupunkirakenteen kehittämiseen. Ensi vuonna Helsingin investointitaso nousee kaupungin historian aikana ensimmäisen kerran yli miljardiin euroon. Helsingin kunnallisveroprosenttiin ei esitetä muutoksia vuodelle 2020, vaan budjettiehdotuksen mukaan kunnallisveroprosentti pysyy 18,0 prosentissa. Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 600 miljoonaa euroa, eli 1,7 prosenttia vuoden 2019 ennustetta enemmän. Kaupunginvaltuusto keskusteli talousarviosta noin viisi tuntia. Valtuusto jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan 27.11. Kokouksen aikana tehdyistä ehdotuksista ja ponsista äänestetään myös seuraavassa kokouksessa. Pirkkolan liikuntapuisto Kaupunginvaltuusto hyväksyi Pirkkolan jäähallien uudisrakennuksen hankesuunnitelman. Hankkeen enimmäislaajuus on 8 236 brm² ja enimmäishinta on 19 400 000 euroa. Pirkkolan liikuntapuistossa sijaitsevat vanhat jäähallit on purettu ja niiden tilalle on tarkoitus rakentaa uusi korvaava jäähalli, jossa on kaksi täysimittaista pelikaukaloa. Jäähallin on tarkoitus valmistua 2021. Vanhat jäähallit asetettiin käyttökieltoon heikkojen sisäilmaolosuhteiden takia keväällä 2018. Käytöstä poistuneet jäähallit olivat aktiivisessa seuraja muussa jäälajikäytössä, ja ne ovat olennainen osa Pirkkolan Urheilupuiston liikuntapalveluita. M unkkiniemen yhteiskoulu on osallistunut menestyksekkäästi Euroopan parlamentin Ambassador School -hankkeeseen. Palkintolaatta ja diplomit aktiivisesta osallistumisesta Ambassador School -hankkeeseen myönnettiin perjantaina 8.11.2019 Helsingissä Euroopan parlamentin Suomen-toimistolla. Palkintolaatan ottivat vastaan Munkkiniemen yhteiskoulun opettajat Sami Moglia ja Petri Sarjanen. Euroopan parlamentin Ambassador School -hanke Ambassador School on Euroopan parlamentin tukema hanke, joka käynnistyi Suomessa ensimmäisen kerran keväällä 2017. Ambassador School -hankkeen tavoitteena on kannustaa oppilaita keskustelemaan yhteisistä eurooppalaisista ja globaaleista asioista. Samalla nuoret pääsevät tutustumaan Euroopan unionin toimintaan ja päätöksentekoon. Ohjelman puitteissa oppilaat voivat pitää esimerkiksi EU-aiheisia teemapäiviä, tehdä erilaisia ryhmätöitä, järjestää työpajoja tai kutsua Euroopan parlamentin jäseniä vierailuille. – Yksi konkreettisista hankkeista Ambassador Schoolin puitteissa on Munkkiniemen yhteiskoulussa ollut Euroscola-projektiin osallistuminen, Sami Moglia kertoo opintomatkasta, jolla opiskelijat ottivat osaa Euroopan parlamentin järjestämään kansainväliseen nuorten kokoukseen Strasbourgissa keväällä 2019. – Matkaan kuului myös se, että osallistuneet opiskelijat raportoivat kokemuksestaan Eurovaalien alla muulle koululle täällä Munkassa. Meppejä ja eurooppalaista yhteistyötä Lukion ykkösvuosikurssilaiset Rebekka Ilmivalta, Vera Väresmaa ja Silva Kaverinen kertaavat ja pohtivat mieleenpainuvimpia tapahtumia syksyltä Ambassador School -hankeen puitteissa – Vanhojen meppien tapaaminen oli merkittävä ja ainutlaatuinen tilaisuus. Konkarimepeillä on jo niin paljon kokemusta ja tietoa, Vera Väresmaa miettii tiistaina 5. marraskuuta järjestettyä tapahtumaa, jossa Euroopan parlamentin entisten jäsenten yhdistyksen edustajadelegaatio tapasi osana Suomen vierailunsa ohjelmaa pienen joukon suomalaisia opiskelijoita EU:n nykytilaa ja tulevaisuutta koskevan näkemystenvaihdon merkeissä. Osa Suomen päättymässä olevaan EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvän vierailun parlamentaarikoista oli jo vuoden 1979 ensimmäisissä vaaleissa valittuja Euroopan parlamentin jäseniä: tilaisuuden puheenjohtajan tehtävää hoiti vuosina 1979-2004 europarlamentaarikkona toiminut Iso-Britannian ylähuoneen jäsen lordi Richard Andrew Balfe. – Tilaisuudessa näki, millaisia poliitikot oikeasti ovat ihmisinä, Rebekka Ilmivalta toteaa. Silva Kaverinen taas nostaa esiin tilaisuuden, jossa Munkan yhteiskuntaja talouslinjan opiskelijadelegaatio jalkautui lokakuussa Euroopan parlamentin Suomen yhteystoimistolle tapaamaan luxemburgilaisia European Parliament Ambassador School -kollegoita. Nämä olivat saapuneet tutustumaan muun muassa Suomen EU-puheenjohtajuuteen ja EU-aiheiseen lukio-opetukseen. – Eikä unohtaa sovi sitäkään, kuinka opiskelijamme ovat esimerkiksi ottaneet osaa Euroopan nuorisoparlamentin kokouksiin niin Nokialla kuin Helsingissä – ja osa on tavannut tänä syksynä myös Euroopan unionin parlamentin vastavalitun puhemiehen David Maria Sassolin, Sami Moglia muistuttaa. – Olemme innolla ja suurella mielenkiinnolla mukana Ambassador School -hankkeessa. Kunhan taas Euroopan parlamentin Suomen-toimistolta otetaan yhteyttä ja pyydetään mukaan, lähdemme toki joka kerta jollain kokoonpanolla osallistumaan toimintaan. Teksti: Kaisa Nummenpää Kuvat: Euroopan parlamentin Suomen-toimiston lehdistötiedottajat Niina Saloranta ja Simo Ristolainen sekä Sami Moglia Munkkalaisia tapaamassa luxemburgilaisia European Parliament Ambassador School -kollegoitaan, jotka olivat saapuneet tutustumaan mm. Suomen EU-puheenjohtajuuteen. toteutetaan monimuotoista asumista, kuten pitkän ja lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja sekä vapaarahoitteisia asuntoja.
10 Viikot 48-49/2019 • Nro 22 M unkin S eutu Munkinseutu -lehti onnittelee lämpimästi 60-vuotiasta Munkkivuoren ostoskeskusta ja toivottaa menestyksekkäitä tulevia vuosia myös jatkossa! M unkin S eutu Munkkivuoren ostoskeskuksessa vuodesta 1971 – Kuvatapiolla pian 50 vuotta täynnä 60v. M unkkivuoren ostoskeskus täyttää 60 vuotta ja merkkipäivää juhlistetaan iltajuhlalla 3. joulukuuta Munkkivuoren ostoskeskuksessa. Liiketalon toiminta alkoi vuonna 1959. – Olemme toimineet Munkkivuoren ostoskeskuksessa vuodesta 1971, eli emme aivan alusta saakka. – Täällä ei toimii enää yhtään sellaista kauppaa tai yritystä, joka olisi täysin alkuperäinen, kertoo Kuvatapion yrittäjä ja kauppias Tapio Rinne. Kuvatapio toimi aluksi myös Munkkiniemessä, mutta silloin Munkkiniemen puolelta tultiin nihkeästi asioimaan Munkkivuoren puolelle ja liike tuli perustetuksi myös Munkkivuoreen. – Liikkeen nimi oli silloin alussa Kuvapuoti, nykysin nimi on siis Kuvatapio, Tapio Rinne jatkaa. Rinteen mukaan Munkkivuoressa on ollut mukava toimia menneinä vuosikymmeninä. – Asiakaspinta ja asiakaskokemus ovat täällä todella miellyttäviä. Asukkaat haluavat nimenomaan palvelua ja ovat siitä kovin mielissään. – Kauppias saa täällä asiakaskokemuksesta enemmän kuin asiaskas, juuri siitä syystä, että alueen asukkaat ja täällä muuten asioivat arvostavat palvelua, Rinne iloitsee. – Saamme hyvää palautetTapio Rinne palvelemassa asiakasta Kuvatapion avarissa tiloissa. Mitä on olla oikein rikas? Kirja-arvostelu ? Ihmiset, niin sinä kuin minäkin, kuvittelevat, miettivät joskus mitä on olla oikein rikas? Mitä oikein rikas tekee,ajattelee? Hienot asunnot, autot, matkustukset, harrastukset, koulut, opiskelut, kartanot, rikas suku. Me tavalliset voimme ajatella, kuvitella. Tuskin tunnemme ketään oikein rikasta. Nyt voimme tutustua! Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan erinomainen kirja, tutkimus ”Huipputuloiset – Suomen rikkain promille” (Vastapaino 2019) avaa meille oven oikein rikkaiden suomalaisten ihmisten maailmaan. Mitä rikkaat oikein ajattelevat Suomesta ja suomalaisista? Köyhistä, työttömistä, poliitikoista, veronmaksajista, kaikesta. Kirjan esittämä ovenavaus oikein rikkaiden ajatusmaailmaan Suomessa on erittäin mielenkiintoinen, järisyttäväkin. Suurtyö Professori Kantola ja akatemiatutkija Kuusela ovat tutkimusmenetelmäkseen valinneet parhaan mahdollisen: kysytään rikkailta mitä he ajattelevat. Eikä millään kaavakkeella,kyselylomakkeella, vaan henkilökohtaisesti haastattelemalla, nauhoittamalla keskustelut. Haastateltavina oli tulotietojen perusteella otanta Suomen väestön rikkaimmasta tuhannesosasta, promillesta Suomen rikkaimpia. Tilapäiset lottovoittajat eivät kelvanneet. Tutkittavana oli 5000 Suomen rikkainta vuosina 2007-2016. Näistä oikein rikkaista kirjan tekijät haastattelivat 90:tä. Rikkaat jakaantuivat kolmeen ryhmään: suurperijät,huippujohtajat, menestyksekkäimmät yrittäjät. Miljonäärejä kaikki, osa miljardöörejä. Kirja esittelee heidän ajatusmaailmaansa. Suorina puhelainauksina paljastamatta miljonäärin henkilöllisyyttä. ”Huipputuloiset” ei ole juorukirja, mutta antaa lukijalleen ajattelemisen aihetta paljon enemmän kuin parhaatkaan juoruteokset. ”Rahaa jemmassa” Sukuvaurautensa perinyt mies kertoo: ”Aikanaan oli semmonen ”Laulu 20 perheestä”. Meitä( sukua) ei edes mainittu siinä. Jos nyt otat jonkun veroluettelon ja sen 20 perhettä, niin löytyyköhän siitä tänä päivänä enää yhtään samaa perhettä. Osittain se johtuu siitä, että se raha on jemmattu jonnekin...” Suomi ja poliitikot Rikkaiden mielestä Suomessa on hyvää tasa-arvoinen koulujärjestelmä, kaikille mahdollisuudet, hyvä terveydenhoito, liikenne, tiet, turvallisuus. Ne on kaikki tehty yhteisillä verorahoilla, kuten rikkaatkin tietävät, mutta veroja rikkaat eivät silti haluaisi maksaa oikein ollenkaan! Suomen verotus karkottaa heidät ja heidän firmansa ulkomaille,isänmaallisuus haihtuu hetkessä! Verojen kiertelystä he eivät koe mitään moraalista tuskaa, päinvastoin se on normaalia rikkaiden toimintaa. Suomen yhteisiä asioita hoitavista poliitikoista rikkailla on vankkumattomia mielipiteitä. IT-alan yrittäjä pettyi Juha Sipilän hallitukseen ja purkaa tuntojaan: ”Miehet on Suomesta kadonnut. Meillä ei ole enää ihmisiä jotka pystyy tekee ikäviä päätöksiä. Kaikki poliitikot on jotain pellejä... Sehän ( Juha Sipilä ) sotkeutui ihan monoihinsa ja rupesi pelleihan käsittämätöntä puuhastelua tekemään. Sitten sä katsot jotain Orpoa, joka on yksinkertaisuuden... sehän näyttää isokokoiselta pikkulapselta,joka katselee silmän pyöreinä..... Sitten on joku Soini, joka petti kaikki kannattajansa päästäkseen Audin takapenkille. Antti Rinteestä nyt puhumattakaan. Ville Niinistöhän on kaikkein karmein ihminen….”. Niskalaukaus auttaisi? Mitä pitäisi tehdä? Rikkaalla yrittäjällä on vastaus: ”Jos multa kysyttäisiin, niin kaikki viherpipertäjät pitäisi viedä ladon taakse, antaa niskalaukaus suunnilleen, maanpetoksesta. …. Tarkotan vaan sitä,että tänne on päässyt tällainen loisijaporukka,joka tekee päätökset. Kaikki ministeriöt ja kaikki on miehitetty tällaisilla, jotka ei ymmärrä mistään mitään.” Valtio ja verot Yhteinen paha lähes kaikille haastatelluille olivat valtio,verot, ay -liike, yhteiset sopimiset,byrokratia, säädökset, lait,asetukset. Valtion roolia pitää vähentää, veroja pitää alentaa. Miten alennat? ”Suomen rikkaimman miehen Antti Herlinin veroprosentti on vaihdellut 2000 -luvulla 35 ja 47 prosentin välillä. Kuva Herlinistä veronmaksajana kuitenkin muuttuu, kun mukaan otetaan Herlinin holding-yhtiöt, joissa suurin osa hänen varallisuuttaan sijaitsee ja niiden maksamat verot: esimerkiksi vuonna 2015 Herlinin 160 miljoonaan osinkotuloista maksettu veroprosentti jäi 4,7 prosenttiin.” Oi jospa köyhä joskus saisi saman veroprosentin! Rikkaus piilossa Suomessa rikkaat ovat mielellään piilossa. He korostavat kirjassakin olevansa hyvin tavallisia ihmisiä, eivät juurikaan erotu joukosta. Eivät pröystäile julkisuudessa. He kokevat sen kiusallisena. Anu Kantola ja Hanna Kuusela ovat kirjallaan ”Huipputuloiset” tehneet suuren, uraauurtavan palveluksen koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Kaikkien tietojen avoimuus on aina demokraattisen yhteiskunnan etu ja edellytys. Tästä tekijöille suuri kiitos. Mielenkiintoisia lukuhetkiä uskomattomien, rikkaiden, ajatusmaailmassa! Pekka Hurme Englantilaisen koulun myyjäiset E nglantilaisen koulun perinteet jatkuvat joulumyyjäiset ovat 1. joulukuuta Mäntytien koululla kello 13-16. Englantilaisen koulun myyjäisperinteet saavat vuosittain niin koulun oppilaiden vanhemmat ja sukulaiset kuin paikalliset asukkaatkin kokoontumaan yhteen. Valmistelut tulevan joulun myyjäisiä varten on jo aloitettu, kymmenien vapaaehtoisten mahdollistamana odotettavissa on jälleen huikea tapahtuma. Tule kysymään pysäköinninvalvonnalta M itä olet aina halunnut kysyä pysäköinnintarkastajilta? Tule tapaamaan pysäköinnintarkastajia 27.11. kello 12–18. Tapahtuma järjestetään samaan aikaan kolmessa paikassa eli Töölöntorilla, Vuotalossa ja Kalasatamassa Kauppakeskus Redissä. Pysäköinnintarkastajille voi lähettää kysymyksiä jo ennen tapahtumaa sähköpostilla osoitteeseen: kymp. kysy.pyvalta@hel.fi
11 Nro 22 • Viikot 48-49/2019 M unkin S eutu Munkkivuoren ostoskeskus 60 vuotta Munkkivuoren ostari juhlii 60-vuotista taivaltaan tiistaina 3.12. klo 18 alkaen I ltapukua ei tarvita, mutta lämmintä vaatetta kyllä, sillä juhla on ulkona. Juhlapuhuja on pormestari Jan Vapaavuori ja musiikin tarjoaa Petri Laaksonen säestäjineen. Joulunavaus 30.11. Ennen 60-vuotisjuhlaa avataan joulu Munkkivuoren ostoskeskuksessa perinteisin menoin lauantaina 30.11. klo 10 alkaen. Siitä alkaa viikko täynnä erilaisia tapahtumia ja tarjouksia ostarin liikkeissä, kohokohtana tiistain iltajuhla. Seela Sellan elämästä ja työstä kertova näyttämötapahtuma Senioreille superkotitalousvähennys kotona-asumisen tueksi K okoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että Antti Rinteen hallitus peruisi esityksen kotitalousvähennyksen leikkauksesta ja valmistelisi ripeästi esityksen kokoomuksen ehdottamasta senioreiden superkotitalousvähennyksestä. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esitetään kotitalousvähennykseen yli 75-vuotiaille senioreille supervähennystä kotona-asumisen tueksi. Uudistuksessa kotipalveluista tehtävää verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin 75-vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Nykyisin vähennysprosentti on 50 ja Rinteen hallitus leikkaisi sen 40 prosenttiin. Kokoomuksen esittämä uudistettu kotitalousvähennys mahdollistaisi sen, että ikäihmisten hyvinvointia ja sujuvaa arkea edistävät kotipalvelut voi ostaa edullisesti. Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi hallituksen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla seniorihinta olisi 12 euroa tunti. Kokoomuksen esittämä senioreiden supervähennys hyödyttäisi kaikkia yli 75-vuotiai ta eläkeläisiä, myös pienituloisia eläkeläisiä, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Kokoomus poistaisi 100 euron omavastuun ja palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Uudistettu kotitalousvähen nys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Kotitalousvähennyksen uudis taminen oikeudenmukaisempaan ja ikäih misten tarpeet paremmin huomioivaan malliin toisi lukuisia hyötyjä kuten ihmisten kotipalveluiden ja arjen paraneminen, työpaikkojen lisääntyminen ja ikäihmisten palveluasumisen mahdollinen lykkääminen. – Olennaista on ripeästi tehdä toimia, jotka lisäävät ikäihmisille mahdollisuuksia elää hyvää elämää, sanoo Sarkomaa. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista. Laajennettu kotitalousvähennys tuo nykyistä paremman mahdollisuuden tukea ikäihmisten hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Sarkomaa kannustaa hallitusta kuulemaan vanhusten palveluiden kehittämisessä eläkeläisiä ja asiantuntijoita. Sarkomaa vastaanotti kokoomuksen ryhmän puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton vuoden 2020 valtiontalousarvioon. Kannanotossa kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona. Seela Sella, Ihan Seelana (c) Stoa ? Ihan Seelana on Seela Sellan elämän ympärille rakennettu teatteritapahtuma, jonka ensi-ilta on Stoassa tiistaina 3.12. klo 19. Seela Sella ja Kari Paukkunen käyvät yhdessä läpi Seelan elämäntarinaa ja työtä. Tarinoinnin lomassa katsotaan videokatkelmia Leena Tammisen kirjoittamista ja Kari Paukkusen ohjaamista Seelan esityksistä ”Seela Sella seisaallaan”, ”Ottaa sydämestä, Seela Sella”, ”Pieni eläin” ja ”Yhtä matkaa”. Paitsi työstä, puhutaan myös Seelan lapsuudesta, opiskelusta ja avioliitosta. Seela esittää neljä hänelle läheistä tekstiä. Kaiken kaikkiaan katsojilla on tilaisuus nähdä ja kuulla, miten tavallisesta Pispalan tytöstä Seela Virtasesta varttui rakastettu näyttelijä ja teatteritaiteen kunniatohtori Seela Sella. Työryhmä: Seela Sella, Are Nikkinen, Lari Palander, Kari Paukkunen, Leena Tamminen Ihan Seelana: ti 3.12. klo 19 (ensi-ilta), ke 4.12. klo 14 Kesto n. 2 h (sis. väliajan) . Liput 15 / 12 € (3.12.) & 6 € (4.12.), lippu.fi. Tuotanto: KP-Ideat Oy/Kulttuurikone ja Stoa ta asiakkailta. Valokuvausliikettä Munkkivuoren alueella on tarvittu paljon, koska asukkaat muun muassa matkustavat melko pajon ja silloinhan valokuvataan enemmän. Kuvatapio toimii Munkkivuoressa yhteensä 130 neliön tiloissa. Kuvaamo ja studio toimivat 40 neliön tiloissa ja myymälässä käytössä on 70 neliötä. Kuvatapio on täyden palvelun valokuvaliike ostarilla, Raumatie 1:ssä, sieltä löytyvät niin kamerat, tarvikkeet kuin muu tarpeellinen valokuvaamiseen. Myös digikuvien teeettäminen paperiversioiksi onnistuu. Myös passi-, ajokorttija viisumikuvat on mahdollisuus saada ilman ajanvarausta ja heti mukaan. Kuvatapion studiossa otetaan myös muotokuvat, sekä kuvataan juhlatapahtumia häistä kissanristiäisiin tilauksen mukaan. Uudistuksia lykätty Tapio Rinne on vähän harmissaan siitä, kun ostoskeskuksen välttämättömiä uudistuksia on vuosien aikana lykättty. Suunnitelmia on ollut erilaisia kattamisesta alkaen erilaisiin remontteihin. Juuri mitään, ainakaan isompaa, ei ole kuitenkaan saatu vielä aikaiseksi. Toiseksi palvelut tuppaavaat vähän yksipuolistua. – Esimerkiksi pankkisektori on hävinnyt lähes kokonaan, joka aiemmin oli merkittävä toimija ostoskeskuksessa. Tärkeää olisi kyetä ylläpitämään ostoskeskuksen monipuolista palvelurakennetta, jotta ostoskeskus pysyy elinvoimaisena. – Jos palvelut ja niiden taso merkittävästi laskevat, häviää myös asiakasmäärä, ellei heti, niin pikku hiljaa. On siis uudistuttava lähestulkoon koko ajan, Rinne jatkaa. Munkkivuoren hyvän asiakaspalvelutason vuoksi Rinne ei näe lähialueiden suuria kauppakeskuksia, kuten Leppävaaran Selloa tai uutta Pasilan Triplaa kovin suurena uhkana Munkkivuoren ostoskeskukselle. – Palvelutaso on täällä se, jonka vuoksi tänne tullaan ja täältä ostetaan, asiakkaat arvostavat sitä. Kauppakeskus Kaari Kannelmäessä edustaa ehkä lähimpänä samaa jota Munkkivuoren ostoskeskuksesta haetaan. – Se on myös ihmisen kokoinen kauppakeskus, Rinne tuumaa. PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi
12 Viikot 48-49/2019 • Nro 22 M unkin S eutu ? Nukketeatteri Sampon perustaja Maija Baric on saanut Lastenmusiikki ry:n palkinnon elämäntyöstään. Palkinto jaettiin lastenmusiikin Jellona-gaalassa Hämeenlinnan Verkatehtaalla. ... olis hetken hellempi ja hyväilisi – Miten toivoin että valo minuun osuisi / ja että joskus rauha ylle laskeutuisi, / kuinka tuuli, joka silmiin puhaltaisi, / olis hetken hellempi ja hyväilisi Jonna Järnefeltin ja Jukka Nylundin musiikkiesityksessä ”Yli rajan” pohditaan, minkälaisissa hetkissä me ihmiset joudumme ylittämään itsemme. Laulut ja spiikit kertovat elämän käännekohdista: menettämisestä ja pelkojen kohtaamisesta sekä uuden oppimisesta ja rajoittavista rooleista irtautumisesta. Vaikeat mutta palkitsevat rajanylitykset paljastavat meistä yllättäviä voimia ja mahdollistavat uudet alut. Näyttelijä on kirjoittanut laulujen sanat viimeisen 15 vuoden aikana. Taustalla ovat Järnefeltin elämään osuneet pysähdyksen paikat: läheisen muistisairaus, oman terveyden pettäminen ja muut kasvukivut. Yhtenä keskeisenä teemana on vanhemmuuden muuttuminen, kun lapset aikuistuvat. Järnefeltin vaikuttavan monipuolista laulua säestivät Kanneltalon ja KokoTeatterin lavalla musiikin säveltänyt Nylund (piano, laulu) sekä jousisoittajat Iida-Vilhelmiina Sinivalo/Riikka Lampinen (sello) ja Tommi Asplund (viulu). Hauskaa nukketeatterivalistusta Kekristä Nukketeatteri Sampon syksyn 2019 uutuusesitys on KEKRI!, joka laajentaa sen jouluun ja pääsiäiseen keskittyneitä suosittuja sesonkiesityksiä. Kekri on vanha suomalainen syysjuhla, jonka aikaan oli tapana juhlistaa sadonkorjuuta ja vuoden vaihtumista. Vanhoissa kekriperinteissä korostuivat arjesta irtiotto ja yhteisöllinen juhliminen, yhteys luontoon, herkuttelu sekä tarinat ja taiat, joilla tulevaisuus yritettiin ottaa haltuun. Näin esityksen lasten, vanhempien ja isovanhempien kera. Mainion valistuksellisen, mutta samalla musiikillisen leikkisän esityksen käsikirjoittaja, ohjaaja Iivo Bari´c on luonut nukketeatterisuvun parhaaseen perintöön. Näyttämöllä ovat Susan Aho, Lassi Logrén ja Antero Reinistö, kaikki myös ja ennen kaikkea musiikinsoittajia ja laulajia. Mutta puhe sujuu hyvin jouhevasti. Uusi esitys opettaa leikin ja huumorin varjolla, miten kekriä alun perin vietettiin, mitä kekripöytään katettiin ja mitä tapoja kekriin liittyy. Erityisen hauska hahmo oli Kekri-kirjan välissä sata vuotta asunut velhotietäjähahmo, joka opasti sampolaisia esiintyjiä taikoihin. Tinanvalanta, ristitanssi ja hevosleikit olivat hauskoja, musiikillista ilottelua kaikenikäisille. Sampon kekrissä Aho pukeutui välillä mieheksi, Reinistö naiseksi. Sirpale eilistä koskettaa sielua Lauluilta Musiikkiteatteri Kapsäkissä toi Anna-Mari Kähärän sävelmin kuultavaksi ja ihailtavaksi hienon koosteen, ”Sirpale eilistä”. Säveltäjän kanssa vuosien varrella paljon yhteistyötä tehneet neljä erilaista laulajaa esiintyivät ja avasivat yhteisen lauluaarreaitan. Kähärä lähestyy säveltämistä tekstien kautta, onhan hän tehnyt paljon teatterimusiikkia. Mukana oli runoilijoiden sanoja: Eeva-Liisa Manner, L. Onerva, Marja-Leena Mikkola, Anna-Leena Härkönen ja muita. Hän on säveltänyt paljon myös kuoromusiikkia, ja kansanmusiikki heijastuu hänen sävellyksistään. Pirjo Aittomäki, Susanna Haavisto, Reetta Ristimäki ja Essi Wuorela ovat hyvin erilaisia laulajia, jotka pääsivät näyttämään parastaan. Aittomäen yhteistyö Kähärän kanssa alkoi jo ”How Many Sisters” -aaikoina. Pitkäaikaista tuotantoa on ollut myös Haaviston kanssa. Hän lauloi oman tekstinsä ”Kadonnut tie” ja ”Rantaviiva” vahvasti. Ristimäki loisti Sirkka-Liisa Sassin Helsinki-tangossa ja Laura Airolan ”Onerva, Kanerva ja Minervassa”. Wuorela vakuutti Aale Tynnnin ”Ajelehtivassa” ja Pertti Niemisen ”Nooran lemmenlaulussa”. Sirpale eilistä oli täynnä tarinoita, kaikki laulajat myös puhuivat itseironisen hauskasti. Kähärä ei malttanut pysyä vaiti, vaan kommentoi takarivistä välihuudoillaan. On naiseutta, parisuhdetta ja elämän arkisia asioita, naurua ja itkua. Kähärä-laulut virkistävät ja ymmärtävät elämää. Kaikki lauloivat mainiosti, mutta erityisesti jäi mieleen Aittomäen vahvat tulkinnat, esim. Elvi Sinervon ”Niin muistan” ja Mikkolan ”Ikkunan alla”. Lopuksi Superdamesien laulu miehestä nosti tunnelman kattoon. Pianisti Timo Alakotila venyi yhden hengen orkesteriksi. Aikamatka kodittoman vanhaan Rööperiin Kalliolan setlementin Katuopaskollektiivi Hima & Stradan ”Runoilijan Rööperi” on kiertävä esitys. Itse näin sen Avoimien Ovien eteisaulassa. Esitys on monologin muodossa oleva nojatuolikierros. Katuopas Kari Vähä-Aho vie kuulijat nykyisen Jopojen ja Bopojen kaupunginosan pahamaineiseen menneisyyteen. Punavuori eli Rööperi oli 60-luvulla jengireviireihin jaettu alue, jossa kapinoitiin hallintaa ja normeja vastaan. Entinen katupoika oli Johis-jengiläinen, siis Johanneksen kirkon liepeiden nuorisoa. Hän kertoo muun muassa vailla kotia olevien ihmisten kekseliäistä majoitusratkaisuista ja pimeän viinan myynnistä. Rauhallisesti ja selkeästi paikkoja ja ihmisiä selostanut Vähä-Aho kävi läpi alueen vanhoja baareja ”Sikalasta” alken, Koffin puiston tornin eli Pilvihotellin asukkaita, Kapteeninkatu 10:n kellarin hämyisiä hommia, tietao siitä, mitä kaikkea kossuvaluutalla saa sekä legendaarisen “Raittiushotelli” Nubin elämän. Väliin katuopas lausui omia runojaan, ”Kello käy ja kengät kuluu”-vihkoa. Kuulijan ajankulu unohtuu ja hän eläytyy Rööperin maailmaan 50-60 vuotta sitten. Oli köyhää, välillä rikollista, mutta myös yhteisöllistä elämää. Hima & Stradan kierrokset eivät ole köyhyysturismia saati tirkistysretki kenenkään elämään. Kaupunkikierrokset jatkuvat Pasilassa, Sörkassa, Kalasatamassa ja Maunulassa. Tanssia biologisessa maatumiskupolissa Kiasma-teatterissa vieraili syksyn erikoisin esitysinstalKulttuuri Risto Kolanen: Marraskuun kulttuurikierros Antero Reinistö (vas.), Susan Aho ja Lassi Logrén esittävät valloittavan havainnollisesti lapsille vanhaa Kekri-perinnettä Nukketeatteri Sampossa. Kuva: Nikke Puskala. Essi Wuorela, Pirjo Aittomäki, Reetta Ristimäki ja Susanna Haavisto ovat ihanan taitavia tulkitsijoita Anna-Mari Kähärän lauluihin Kapsäkissä. Kuva: Sanna Breilin. Rööperin kundi, runoilija Kari Vähä-Aho pitää Hima&Stradan runokierroksia Punavuoressa ja muistelee vanhoja kulmia. Kuva: Camilla Hanhirova. Recoil Performance Group MASS-bloom explorations -esitysinstallaatiossa tanssija ja lavastus kohtaavat biologisen maatumisprosessin.läpinäkyvässä muovikupolissa Kiasma-teatterissa. Kuva: Raimo Granberg. Näyttelijä Jonna Järnefelt on vahva laulun tulkitsija Yli rajan konserttosarjassa omista lauluistaan. Kuva: Jouni Harala.
13 Nro 22 • Viikot 48-49/2019 M unkin S eutu laatio. Recoil Performance Group näytti pitkäkestoisen ”Mass Bloom Explorations”, jossa tanssija ja lavastus kohtasivat biologisen maatumisprosessin teatterisalin lavalla vajaan viikon ajan. Läpinäkyvässä muovikupolissa tanssija ja tuhannet jauhopukkitoukat elivät rinnakkain mikrouniversumissa, joka koostui ainoastaan valkoisesta vaahtomuovista. Samanaikaisesti vaahtomuovin kuvastaessa kertakäyttökulttuuria, toimii se myös mielekkäänä ravintona loputtoman nälkäisille toukille. Tämä mahdollisti uudenlaisen symbioosin syntymisen näiden kahden lajin välille. Katsojat olivat tervetulleita tutkimaan ja olemaan vuorovaikutuksessa installaation kanssa. Tilaan sai tulla ja mennä oman mielensä mukaan. Recoil Performance Group on koreografi Tina Tarpgaardin vetämä, Kööpenhaminassa toimiva esitysryhmä. Suvilahti on ympärivuotinen kulttuurikeskus ”Planet Suvilahti” oli alueen vuokralaisten oma tapahtuma, jossa kulttuurikeskukseksi muuttuneen teollisuusmiljöön toimijat esittäytyivät ja kutsuivat helsinkiläiset lapset, nuoret ja aikuiset viihtymään ja juhlimaan. Entinen sähkövoimalan ja kaasulaitoksen alue on useimmille tuttu suurista yleisötapahtumista, musiikkifestivaaleista ja mainoskuvista, mutta Suvilahti on ympärivuotisesti täynnä elämää. Uusin tulokas, kaupungin hallinnoima Tiivistämö vietti avajaisia, ja tilan täytti Flowers of Lifen ja Matlock Visualsin toteuttama huikea tilavisuaaliteos. Vannetanssiyhdistyksen ja Valosirkus Spektrin Valokarkelot yhdistivät näyttävästi tanssin, musiikin sekä LED-välineillä tehdyt temput. Lasten iloksi löytyi esim. hohtodisko, Tanssikoulu Baila Bailan latinotanssiopetusta, keppihevosrata ja alpakoita, jotka olivat varmasti jännä kokemus monelle lapselle. Nyt saari asumaton lipuu laituriin Leevi Lehto julkaisi 16-vuotiaana esikoisrunokokoelmansa ”Muuttunut tuuli” (Otava 1967). Toisen kokoelman jälkeen hän sekaantui ”revarina” SKP-politiikkaan. Terävä kynä tuotti julkilausumia. Tutustuin charmanttiin ajattelijaan poliittisen historian opintojen yhteydessä. Hän teki sittemmin täydellisen pesärikon menneisyyteen ja palasi runojen, käännösten, esseiden ja julkaisutoiminnan pariin. ”Ihan toinen iankaikkisuus” (Otava 1991), ”Kielletyt leikit” (Otava 1994) ja ”Ääninen” (Like 1997) vakiinnuttivat kokeellisen nykyrunon taitajan aseman. Hän päätoimitti ”Tuli&Savu”-lehteä 2002–2003. Lehto perusti 2007 tarvepainatusperiaatteeseen nojaavan ntamon, joka on tuottanut paljon laajasti kaunoja tietokirjallisuutta. Runoilija luki persoonalliseen räptyyliin edeltävän polven mestarin runon tämän 85-vuotismatineassa: Pentti Holappa katsoi hyväksyvästi. Lehto itse selviytyi Joycen ”Ulysses”-romaanin jättisuomennoksesta ennen vakavia sairauksia, jotka heikensivät fyysistä tilaa. Terävä ajattelija ja keskustelija hän oli loppuun asti. Viimeisenä valmistui Keats-suomennos. Lehto kuoli juhannuksena ja hänelle pidettiin kaunis runomuistotilaisuus TenhoRestobarissa. ”Ääninen”-kokoelmassa (1997) on runo ”Asumaton saari”, jota lainaan ystävän muistoa kunnioittaen: – Kun pyydän, maljaan helmet kerännet./ On turha auringossa taittaa peistä./ Sen liitoksista, aika repeilleistä,/ näet saadut iskut, poikkeukselliset.// Nuoruutta vertaan peltoon, tiluksiin./ Alkoiko ilta aamun syvänteistä?/ Lyhtyinä tinasotilaat saa seistä,/ kun kerään tuulta mustiin kirjaimiin.// En tartu enää uusiin tarjouksiin./ Ei mittakaava ole näköala./ Kaipuun tai tauon tavoin lehden avaan,// kirjoitan, peitän, käännän, pyyhin, salaan./ Oi aika loittoneva, tule, ala, pala!/ Nyt saari asumaton lipuu laituriin. Raivo äiti tulee iholle Kapsäkki sai toivottuja lisäesityksiä keväällä ensi-illan saaneeseen teokseen ”Kuin raivo äiti”. Seuraava on 1.12. klo 16. Monologinäytelmässä Hanna Vahtikari äitinä ja Marzi Nyman isänä ottavat elämänmakuisen tarinan raivoisasti ja myös huumorilla haltuunsa. Vahtikari purkaa äitimyyttiä ja lähestyy äitiyden kipeitä kokemuksia, lapsen syntymää ja lapsen kasvatusta. Uskaliaasti ja rehellisesti, ronskistikin. Mies velmuilee ja myhäilee, kulkee mukana. Kaikilla on äiti ja mielipide, millainen hänen pitäisi olla: Pullantuoksuinen, aina auttava ja ymmärtävä. Äitiys on hellyyttä, rakkautta ja huolenpitoa. Sitten ovat myös nurjat puolet, yhteiskunnan odotukset ja tabut. Äiti tuntee usein syyllisyyttä ja yrittää liikaa, väsyy. Katsojapalaute on ollut terapeuttista, naiset kokevat esityksen koskettavasti, juuri tästä on ollut kysymys – meidän arkea. Naisvaltaisessa katsomossa oli paljon kosteita silmäkulmia. Raivoa voi tuntea lapsiaan kohtaan, kasvaisi jo isoksi! Toppavaatteiden pukeminen talvella on usein raivoisa kokemus. Lapsi on aina läsnä ja lasta ei voi laittaa kaappiin. Raivo äidin sanoma on tärkeä: Vaikeista asioista pitää puhua perheessä ja yhteiskunnassa. Hanna Vahtikari loistaa esityksessä, jossa on mukana omakohtaisuuttakin. Nyman on mainio muusikko ja myös ilmeikäs näyttelijä. Esitys tuli lähelle, itketti tai nauratti. Teksti: Risto Kolanen ? Sanotaan, että Jumala loi maailman kuudessa päivässä ja lepäsi seitsemäntenä. Olen joskus epäillyt. Luulen, että seitsemäntenä päivänä hän loi Elina Pirisen. Ja koska nainen on taivaassa luotu, hänellä on enkelin ääni. ”Al2Be3” on tanssitaiteilija-musiikintekijä Elina Pirisen koolle kutsuma kamariorkesteri ja kemiallinen kaava beryllimineraalille ja arseenille. Hitaasti kypsyneen saman nimisen esikoisalbumin julkistamista enteilevä konsertti pidettiin Baltic Circlen avauspäivänä akustiikaltaan upeassa Kallion kirkossa vesperimäisenä hetkenä klo 22-23. Al2Be3 soitti ja lauloi kaamospimeyden läpi marraskuun iltana tunteikkaan vaikuttavaa, romanttista ja progressiivista doom-barokki-synteesi-psyko-mortaalis-lyyristä musiikkia, tekijöiden oma määritelmä kuuluu. Orkesterikuljetuksia inspiroivat 1500–1700-lukujen kamarimusiikin sekä myöhemmän impressionismin tilallisuus ja koreografisuus. Ne sekoittuivat tanssimusaan ja nyyhkyballadeihin muodostaen oman ainutlaatuisen musiikillisen kielensä. Pirinen soitti välillä parviuruilla, välillä alttarilla saattojoukkueen seuratessa perässä. Vokaalipainotteiset laulut kantavan yhden sana otsikkoa. Laulu ”vuono” kertoo: – eräänä aamuna tuuli kuivasi kyyneleet / pilvet sumuuntui aivojen sisään, aivojen sisään, aivojen sisään, / tästä käsin voi mennä tanssimaan, hitaita tanssimaan / vuonon myrkynvihreää pintaa vasten kimallumme jalokiviksi maan, kiviksi maan, kiviksi maan / aivot sumuuntuu lisää vaan / ja tuuli puhaltaa ja puhaltaa ja puhaltaa / vuonon myrkynvihreää pintaa vasten kiteennymme tomuksi maan, tomuksi maan, tomuksi maan / tästä käsin voi mennä tanssimaan / aivojen sisään, aivojen sisään, aivojen sisään 12 jäsenen orkesteri loi kirkkoon syksyn kauneimman soundin. Masi Tiitan tanssiteos ”La Mer” Diakonissalaitoksen kirkossa lähtee liikkeelle Claude Debussyn orkesteriteoksesta. Rauhoittavan hidas ja mietiskelevä esitys lähestyy merta kokemuksellisena tilana, liikkeinä tai niiden puuttumisena. Sitä ei voi käsittää kokonaisuutensa. Hanna Ahti, Anna Maria Häkkinen, Anna Mustonen ja Anna Torkkel tanssivat vuorotellen tai yhdessä, silti enimmäkseen itsekseen kirkkosalin eri osissa ja välillä leväten. Tanssia voi katsoa kuten merta; se luo tilan pysähtymiselle ja sen kautta avautuville kuuntelemisen, uppoamisen ja yhteyden kokemuksille. Tanssija, tutkijauralle suuntautuva Satu Herrala toimi BC:n taiteellisena johtajana 2015-2019 eli viisi vuotta. Hän halusi kutsua taiteilijoita tekemään tilaustöitä ja myös kehittämään erilaisia taiteellis-diskursiivisia tapahtumia sellaisten aiheiden ympärille, joista halusi lisää keskustelua, kuten alkuperäiskansaoikeudet tai solidaarisuus. – Näitä olemme festivaalilla tehneetkin, tosin ihan joka vuosi se ei ole ollut mahdollista. 2000-luvun alussa festivaalille kutsuttiin ennen kaikkea uuden draaman tekijöitä Pohjoismaista ja Baltian maista. Nimi tulee siitä, että festivaalia oli tarkoitus järjestää eri kaupungeissa Itämeren ympärillä. Ensimmäinen Baltic Circle järjestettiin Helsingissä, missä se sai hyvän vastaanoton, ja festivaali jäi tänne. Koko ajan haetaan luovasti uusia paikkoja. Yksi esitys oli Puotilan pian purettavalla ostarilla Nukketeatteri Sampon entisessä tilassa. Kiasma, Q ja Espoon teatteri ovat olleet pysyviä kumppaneita. Kumppaneita. Uudeksi taiteelliseksi ohtajaksi tulee Hanna Parry Cirkosta. Baltic Circle vakiintui kokeelliseksi menestykseksi Taiteellinen johtaja Satu Herrala on kokeilevaa Baltic Circle teatterifestivaalia viisi vuotta. Tässä kasvot kameraan, oikealla toiminnanjohtaja Hanna Nyman. Kuva: Tani Simberg. La Mer Diakonissalaitoksen kirkossa on rauhallisen kaunis neljän tanssijan teos Claude Debussyn musiikkiin. Kuva: Tani Simberg. Elina Pirisen koolle kutsuma kamariorkesterin Al2Be3 on syksyn upeatunnelmallisin ja lyyrisin musiikkiesitys. Kuvassa Pirinen (oik.) ja rinnakkaislaulajat Maria Saivosalmi ja Päivi Koponen. Kuva Tani Simberg. Tiivistämössä pidetyssä lastendiskossa Tanssikoulu Baila Bailan tanssinopettaja Soila La Canela opetti lapsille latino-tanssin alkeita. Kuva: Raimo Granberg. Hanna Vahtikari tekee hermoherkän Kuin raivo äiti -tulkinnan Kapsäkissä, tukenaan muusikko Marzi Nyman. Kuva: Tanja Ahola. Runoilija, kustantaja Leevi Lehto aloitti esikoisteoksellaan 1967 ja julkaisi vaikean sairautensa loppuun asti. Kuva: Sami Kero & ntamo.
14 Viikot 48-49/2019 • Nro 22 M unkin S eutu ? Helsinkiläisten gallerioiden kuolema kohtaa taas pian uuden uhrin. Helsingin Taiteilijaseura on päättänyt lakkauttaa 1.1.2020 laajaa suosiota nauttivan ”näyteikkunansa”, Galleria Katariinan. Rantakasarmi, Arthur ja Malmitalo tuskin korvaavat keskeisellä paikalla olevan tilan. Valokuvia Alvar Aallon jalanjäljissä Maison Louis Carré 60 vuotta –valokuvanäyttely on esillä Finlandia-talon Verandassa, Mannerheimintie 13E.. Vuonna 1959 Pariisin lähistölle valmistunut Maison Louis Carré on Alvar Aallon ainoa teos Ranskassa ja yksi merkittävimmistä Aallon suunnittelemista yksityiskodeista. Talon rakennutti ranskalainen kulttuurivaikuttaja, taidekauppias ja galleristi Louis Carré. Aalto suunnitteli myös talon sisustuksen, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Yleisölle se avattiin 2007. Les Amis de la Maison Carré -ystäväyhdistyksen järjestämä näyttely koostuu Elina Brotheruksen ja Jari Jetsosen valokuvista ja kertoo talon kiehtovan historian nykytaiteen kautta. Sen avasi arkkitehtuurin ystävä Paavo Lipponen, rakennuksen hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja. Brotherus on kuvannut sarjan Femmes de la Maison Carré. Teosten myyntituotto käytetään kunnostustöihin. Maalaan nautintoa ja syyllisyyttä Helsinkiläinen kuvataiteilija Kirsti Tuokko valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta 1966; lisäksi hänellä on Design-opintoja myös Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Hän on pitänyt yksityisnäyttelyitä yli 30 vuoden ajan ja osallistunut sekä jyrytettynä että kutsuttuna lukuisiin ryhmänäyttelyihin. Julkisia tilausteoksia on sydänsairaalan seinässä ja Klaava kauppakeskuksen ulkoseinässä Tampereella. Galleria A2, Kasarmikatu 28 A 2, pitää esillä uusimpia teoksia, joista Tuokko sanoo: – Maalaan muotia muoville. Sekä aihe että materiaali aiheuttavat minussa ristiriitaisia tunteita. Maalaan nautintoa ja syyllisyyttä. Kaunis muotikuva maalataan öljyvärillä dammaria säästelemättä läpinäkyvälle pleksille. Annetaan maalin tehdä omia ratkaisuja. Käännetään työ ympäri. Karikatyyrit porvaristosta omalla kohdallani viittaavat enimmin itseeni. Anna naamio, joka kertoo totuuden Lahden ammattikorkeakoulusta ja tänä vuonna kuvataiteen maisteriksi valmistunut taiteilija on kovasti filosofisesti, ajatuksiin ja lainauksiin suuntautunut. Klaus Kopu sanoo yrittävänsä luoda maailman, joka ilmaisisi ajattelun ja elämän sukulaisuutta: – Maailman, joka muuttumattomana pysyen pakenisi määrittelyjä, saisi kaiken tiedon unohtumaan, eikä ennalta tehdylle päätökselle olisi enää sijaa. Maailman voisi kokea syntyvänä, rakentuvana organismina, samanaikaisten ideoiden räjähdyksenä. Galleria Huudon, Eerikinkatu 36, näyttelyn Kopu-teokset ovat akryylija öljymaalauksia kankaalle. Ne on otsikoitu Motive-aiheella ja kuvan päätyötä ”The Earth Choir” hän perustelee Oskar Wildella. Vapaasti käännettynä: – Mies on vähiten itseään, kun hän puhuu omassa persoonassaan. Anna hänelle naamio ja hän kertoo sinulle totuuden. Muista erottuvat Juliana Hyrrin mainiot installaatiot, diptyykit, akryyli kankaalle ja lyijykynä paperille työt. Yhteyksiä syntyy linnassa Syyskuulla 2019 kuvataitelija Nina Liemola aloitti ikimuistoisen seikkailun kutsuresidenssiin Chateau Orquevauxiin, Shampanjan maakuntaan Haute Marneen. Linna on täynnä historiaa, mm. filosofi Diderot ja Pikku Prinssin kirjoittaja Antoine de Saint-Exupéry ovat viettäneet kesiään. Omistaja Attias haluaa jatkaa Diderotin ajatusta siitä, että taiteilijan ainoa tehtävä on luoda ja kaikki maallinen hoidetaan linnassa henkilökunnan puolesta; taiteilijalla pitää olla paikka, jossa täysi luovuus pääsee valloilleen. Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esittelee intohimoisesti syntyneitä maalauksia. Uusi ympäristö antoi selvästi vaikutteita ja teoksissa hehkuvat upeat värit, jotka tuovat mieleen kirkkojen lasimaalaukset. Pääteos on kuusitoistaosainen abstrakti maalaus, joka kuvaa kulttuurien ja taitelijayhteisön kirjavuutta sekä luovaa yhteyttä. Kasvinomaisesti syntyneeseen maalaukseen osallistuivat myös muut taiteilijat esim. kukkaruiskulla, johon oli sekoitettu akryyliväriä. Intuitio on tässä ja nyt Käytävägalleria, Kaapelitehtaan C-portaan 2 kerroksessa tarjoaa jälleen värikylläisten maalausten vastaiskun kaamosajan synkkyyteen. Pitkää linjaa kulkenut kuvataiteilija Tuulevi Sivunen tarjoaa jälleen punaisen ja keltaisen värikylläisen ryöpyn akryylikankaalle, joka tuo iloa silmälle ja rauhaa sielulle. Kaikki työt on maalattu tänä vuonna. – Taiteeni syntymän keskiössä ovat intuitio ja tunnekokemus, ekspressio. Intuitio on välähdyksenomainen tietoisuus olemassaolosta, mielenrauha, tunteeton tunne. Taiteilijalle kuuluu varmuus siitä, että asia on näin oikein, tässä ja nyt ja vain nyt. – Tilanne ei koskaan toistu, en voi tuottaa koskaan toista samanlaista teosta. Abstrakti kuva on intuition ja expression yhdistelmä. Siinä on intohimo, rakkaus ja olemassaolon ilo. Tiedän jotain, mitä ei voi tietää ja teen siitä kuvan. Seikkailu jatkuu maalaus maalaukselta kohti tuntematonta. Katariinan parasta ennen kuin loppuu Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee toiseksi viimeisessä näyttelyssä kaksi hienoa naistaiteilijaa. Arja Kurikan ”Parasta ennen” palaa juurille. Muoviset pakasterasiat kätkevät sisäänsä monia vuosikymmeniä suvun ja oman lapsuuden historiaa – vahvaa pohjoispohjalaista agraarikulttuuria. Ympäröivän luonnon esteettistä voimaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myös ylpeyttä siitä, mitä on. Perhealbumi-valokuvat ovat dokumentaarista historiaa mutta ne ovat myös maagisiksi muuttuneita ja leikitteleviä lapsuusmuistoja. – Muoviset pakasterasiat ja kannet ovat toimineet ensin vesikuppeina tai paletteina työhuoneellani – kunnes saivat uuden muodon taideteoksina Iina Heiskasen puupiirrokset avaavat näkymän siihen maailmaan, jota vallitsevat taiteen peruselementit: viiva, väri, valo sekä geometriset tai vapaat muodot. Viittauksia ympäröivään todellisuuteen ei ainakaan yhdellä katsomalla löydä. Värit ovat niukkoja, mutta selkeä maalauksellisuus on silti mukana, kuvataidekriitikko Seppo Heiskanen luonnehtii. Tekniikat ovat puupiirros ja monotypia. Taiteilija vedostaa teokset paitsi japaninpaperille myös kankaalle. Kantakaupungin galleriakierros on 1.12. klo 14 Katariina, tm, G ja Sculptor. Roima annos huumoria hopeakoruissa Hopeaseppä Ru Runeberg on muuntautumiskykyinen taiteilija ja ihminen. Monipuolinen humanisti on elämässään ehtinyt seikkailla niin troolareilla Norjan jäämerellä, huuhtonut kultaa Lapissa ja kaivanut opaaleja Australiassa. Hän valmistui hopeasepäksi, jatkoi Tukholman Konstfackskolanin metallimuotoilulinjalle, josta hän valmistui maisteriksi 1997. Sitten hän pestautui Nuutajärvelle lasitaiteilija Oiva Toikan assistentiksi. Nuutajärvellä puhalletaan vieläkin Runebergin hopean lasiset osat. Galleria Mafka & Alakoskelle, Iso Roobertinkatu 19, Runeberg on luonut uuden uniikin sarjan hopeakoruja. Esillä on myös lintuja hyönteisaiheisia veistoksia. Hän työstää sterling hopeata (925) vanhoin menetelmin ja työvälinein. Tekijäleima on RURU. Taiteilija tekee sekä yksilöllisiä koruja että tilaustöitä. Varsinainen intohimo on koruja suuremmat esineet – kannut, maljat ja lautaset – korpus, kuten kolmiulotteisia hopeaesineitä kutsutaan. Hyönteiset tulivat kymmenisen vuotta sitten. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Adventtiajan kuvataidetta Korutaiteilija Ru Runeberg kädessään lasista ja hopeasta tehdyt teokset Blue and Black (vas.) ja Punch Stinger Galleria Mafka & Alakoskella. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Elina Brotheruksella on Galleria Verandassa valokuvanäyttely, jonka kuvat liittyvät Alvar Aallon Ranskaan suunnittelemaan yksityiskotiin. Kuvassa Brotherus ja Chambre de Louis Carré -valokuva. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Kirsti Tuokko pleksille maalattu Chanel Galleria A2:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Klaus Kopu ja osa teossarjaa The Earth Choir Galleria Huudossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Nina Liemola ja 16 osasta koottu Connections -teoksensa Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Iina Heiskasen eleettömän tyylikkäät puupiirrokset sisältävät enemmän kuin ensikatsomalta huomaa. Taiteilija ja teokset Mediterranean ja With my eyes. Kuva: Hannele Salminen.
15 Nro 22 • Viikot 48-49/2019 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Tarjous voimassa 14.12.2019 saakka. ENGLANTILAISEN KOULUN PERINTEISET JOULUMYYJÄISET SUNNUNTAINA 1.12.2019 KLO 13-16 SUNNUNTAINA 1.12.2019 KLO 13-16 MÄNTYTIE 14, HELSINKI. MÄNTYTIE 14, HELSINKI. Myytävänä leivonnaisia kotiin, leluja, kirjoja, Myytävänä leivonnaisia kotiin, leluja, kirjoja, kirpputori, arpajaiset ja hiustenleikkuuta. kirpputori, arpajaiset ja hiustenleikkuuta. Kahvilassa lounasta sekä suolaisia ja makeita herkkuja! Kahvilassa lounasta sekä suolaisia ja makeita herkkuja! Järj. Englantilaisen koulun Ystävät ry. Tervetuloa! Järj. Englantilaisen koulun Ystävät ry. Tervetuloa! Lehtisaaren koulun ja päiväkodin perinteiset Joulumyyjäiset lauantaina 30.11.2019 klo 10-13 Kahvio • Joululeivonnaisia • Hot dogeja Piparkakkutalojen huutokauppa klo 11 Ongintaa • Arpajaiset Ynnä muuta mukavaa puuhaa lapsille Lämpimästi tervetuloa! Vapaa pääsy Suomessa käydään joka vuosi yli 1 500 perintöriitaa Helsinginkadun Filharmonikot syyskonserteissa H elsingin työväenopiston sinfoniaorkesteri Helsinginkadun Filharmonikot konsertoi torstaina 28.11. klo 19 Helsingin kaupungintalon juhlasalissa (Pohjoisesplanadi 11–13) sekä lauantaina 30.11. klo 18 Opistotalon juhlasalissa (Helsinginkatu 26). Theme & Variations -konserteissa esitetään Johannes Brahmsin Haydn-muunnelmat B-duuri op. 56a sekä Edward Elgarin Enigma-muunnelmat op. 36. Kapellimestarina toimii Helsinginkadun Filharmonikoiden taiteellinen johtaja Veli-Antti Koivuranta. Konsertit: To 28.11. klo 19, Helsingin kaupungintalon juhlasali (Pohjoisesplanadi 11–13) La 30.11. klo 18, Opistotalon juhlasali(Helsinginkatu 26) Kesto noin 1 tunti (ei väliaikaa) Vapaa pääsy. S uomen kaikissa käräjäoikeuksissa riideltiin perimiseen liittyvistä asioista 1 501 kertaa vuonna 2018, kun vuotta aiemmin käräjäoikeuksissa käsiteltiin 1 664 perintöriitaa. Tieto käy ilmi varainhoitaja ja yksityispankki FIMin tekemästä selvityksestä. FIM kävi läpi vuosina 2013–2018 vireille tulleet perimiseen liittyvät riidat Suomen kaikissa käräjäoikeuksissa. Tarkastelujaksolla käräjäoikeuksissa käytiin vuosittain keskimäärin runsaat 1 600 perintöriitaa. Ylivoimaisesti suurin osa riidoista käsittelee vuodesta toiseen sitä, kuka toimii kuolinpesän selvittäjänä tai jakajana. Näissä tapauksissa riita perinnöstä on alkanut jo ennen varsinaista perinnönjakoa ja pesän selvittäjäksi ja jakajaksi tarvitaan usein ulkopuolinen henkilö. Lakiasianpäällikkö Veera Kosonen FIMistä on työskennellyt vuosia perimiseen liittyvien kysymysten parissa. Hän on nähnyt työssään sen, miten kipeitä perintöriidat voivat olla ja miten ne voivat repiä erilleen kokonaisia sukuja. – Jokainen perintöriita on inhimilliseltä kantilta tarkasteltuna liikaa. Mielestäni paras perintö on riidaton perintö, Kosonen sanoo. Kosonen kertoo, että jokainen meistä voi pyrkiä huolehtimaan asiansa siten, ettei tarpeettomia perintöriitoja syntyisi. – Perintöriidan käsittely oikeusteitse saattaa helposti kestää vuosia. Tämä on raskasta paitsi henkisesti, myös taloudellisesti. Miten sitten perintöä jättävän kannattaisi huolehtia omat asiansa kuntoon ajoissa? Kosonen neuvoo, että ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä on tunnistaa oma tilanne ja ottaa varallisuusja perintösuunnittelu rohkeasti puheeksi. FIMin vuonna 2018 teettämässä kyselytutkimuksessa lähes kolmannes suomalaisista kertoi pohtineensa perintöön liittyviä kysymyksiä paljon. Samaan aikaan joka kolmas kertoi kuitenkin, ettei ole puhunut kenenkään kanssa aihepiiristä. – Perimiseen liittyvistä kysymyksistä ja suunnittelumahdollisuuksista kannattaisi puhua nykyistä reippaammin sekä oman perheen että alan asiantuntijoiden kanssa. Uusimpien tilastojen mukaan joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on nettovarallisuutta yli 260 000 euroa, ja kaikkein varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaat. Kososen mukaan yhä useampi suomalainen kaipaakin tänä päivänä apua perheja verojuridiikkaan liittyvissä kysymyksissä. – Moni meistä esimerkiksi kuvittelee, että varallisuusja perintösuunnittelun työkalut ovat kunnossa, kunhan muistaa päivittää testamentin, edunvalvontavaltuutuksen ja mahdollisen avioehdon aina, kun elämäntilanteessa tai lainsäädännössä tapahtuu muutoksia. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel sen varmistamiseksi, että jättää jälkeensä riidattoman perinnön. Suomen käräjäoikeuksissa riideltiin viime vuonna yli 1 500 kertaa perintöön liittyvistä asioista, käy ilmi varainhoitaja ja yksityispankki FIMin selvityksestä. Riitojen määrä on pysytellyt tasaisena viime vuodet.
16 Viikot 48-49/2019 • Nro 22 M unkin S eutu Mantan markkinat Mantan markkinat 23.11.2019 – 8.1.2020 • käsitöitä • lahjatavaraa • kuumia juomia ja ruokaa • herkkuja • joulupukki vierailee Tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebook-sivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry Jouluextrassa julkaistaan Jouluextrassa julkaistaan joulutervehdyssivut! joulutervehdyssivut! Toivota asiakkaallesi tai ystävällesi hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta joulusivuillamme! Toivotukset julkaistaan jouluextrassa viikolla 51. OTA YHTEYTTÄ Munkinseutu -lehti Riitta Juslin 09 413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Kallio Lehti Sirpa Piira 09 413 97 360 sirpa.piira@karprint.fi Rööperin Lehti Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi Ulkovalosarja 360LED, 12M Puuvillamatot, 80x150 ja 80x200 alk. 20,90 (29,90) Joulusukka kääntöpaljetti 27—30.11.2019 www.etola.net ETOLA MUNKKINIEMI, Huopalahdentie 4-6, MA-PE 9-19, LA 9-17 Tarjoukset voimassa 30.11.2019 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Alennukset normaalihinnoista. Black Friday 19,(36,90) 5,(7,90) 10,(14,90) 2 50 (3,50) ERÄ koristevaloja alk. 3,85 (5,50) ERÄ puuleluja Ovistoppari LED-valo, paristokäyttöinen 6 50 (9,90) -30% -30% -25% Cornelia laatikko 4L kannella Cornelia laatikko 52L kannella