• Viikot 44-45 – Nro 19/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Homes And More Oy Koroistentie 3 00280 Helsinki Puh: 010 299 9100 power@remax.fi Kiinteistönvälitys Loiste Oy LKV Nordenskiöldinkatu 3 LT3 00250 Helsinki Puh: 050 559 7321 loiste@remax.fi Maailman suurin on myös paikallinen Heikki Suomalainen Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 616 4456 heikki.suomalainen@remax.fi Oili Rosti-Räty Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 550 508 oili.rosti-raty@remax.fi Arja Sunikka Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0400 948 953 arja.sunikka@remax.fi Jouko Paananen Senior Advisor, KiAT 0400 278 363 jouko.paananen@remax.fi Petri Koivuniemi Myyntineuvottelija, KiAT 044 266 3263 petri.koivuniemi@remax.fi Katja Huisman Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 0440 899 111 katja.huisman@remax.fi Daniel Bidel Myyntineuvottelija 044 972 7668 daniel.bidel@remax.fi Kristiina Horsma Yrittäjä, LKV, LVV 040 725 0555 kristiina.horsma@remax.fi Anna-Kaisa Arko Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV, KTM 040 745 0071 anna-kaisa.arko@remax.fi Noora Ainesjärvi Myyntineuvottelija, Kilat 044 546 6571 noora.ainesjarvi@remax.fi Jukka Vuorio Yrittäjä, LKV, KiAT, LjeAT 040 770 1720 jukka.vuorio@remax.fi Tuuli Almila Myyntijohtaja, LKV, KiAT, NHS, Kaupanvahvistaja 045 208 5012 tuuli.almila@remax.fi Eetu Tapio Myyntineuvottelija 0400 715 492 eetu.tapio@remax.fi Katja Helminen Kiinteistönvälittäjä LKV 0400 204 507 katja.helminen@remax.fi Janne Bruun Yrittäjä, LKV, KiAT, NHS, PRO, LjeAT 044 237 1500 janne.bruun@remax.fi Joona Teperi Myyntineuvottelija 044 337 7758 joona.teperi@remax.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803, nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Nyt uutta! Tehokas CooLifting-kasvohoito Hoidossa välitön liftaava ja uudistava vaikutus. Vähemmän ryppyjä ja juonteita. Tehon takana: voimakkaan hiilidioksidipaineen ja kylmäterapian avulla pienikokoisten hyaluronihappojen kivuton imeytys. Testaa ja ihastu! 125€ (norm. 149 €)
• 2 Viikot 44-45/2020 • Nro 19 M unkin S eutu #autapientä yrittajat.fi/autapienta Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. Yhdessä me selviämme! M unkin S eutu www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Kirja-arvostelu Mukavaa luettavaa Nousiaiselta Kun haluat lukea kirjaa, joka on viihdyttävä, hauskakin, pikkusen piruileva mutta tuo lukijalleen hyvän mielen tartu Miika Nousiaisen uuteen kirjaan ”Pintaremontti” (Otava 2020). Miika Nousiainen on tuttu TV:stä terävän hauskana, katsojia eksyttävä nä ”keskustelijana” Pitääkö olla huolissaan – ohjelmassa, mutta hänen aiempi kirjallinen tuotanto on onneksi saanut jatkoa ”Pintaremontilla”. ”Virkavapaa” televisiohommista on tehnyt kirjailijalle hyvää, kirjoitusote on edelleen rento, huumori sympaattisen lämmintä vaikka asiat olisivat kirjan henkilöillä kuinka solmussa tahansa. Solmuja ja sotkuja Solmuja ja sotkuja Nousiainen löytää esittämiensä henkilöiden elämästä ihan riittämiin. Nousiainen pystyy esittämään henkilöidensä vakavatkin asiat kepeästi. Nuorimies, ei enää poikanen, Sami kaipaa kipeästi vaimoa itselleen, yrityksiä on, tavoitteena tehdä lapsi, perustaa perhe. Vaikeaa on. Samin sisko Henna taas on naimisissa, haluaisi lapsen mutta lasta ei yrityksistä huolimatta tule, ei sitten millään. Vakavia asioita, ongelmia, mutta Nousiainen pystyy kuvaamaan pahatkin asiat taitavan kepeästi, lukija ei tuskaannu. Samin äiti Seija edustaa vanhempaa ikäluokkaa, joka leskeksi jäätyään heittäytyy vallan hurjaksi. Samin kaverit Markus ja Pesonen ovat riemastuttavan omanlaisensa tyyppejä. Kolmen pikkulapsen yksinhuoltaja Markus tuo mukavan miehisen näkökulman yksinhuoltajuuteen vai onko koko asiaan erityistä ”miehistä” näkökulmaa? Nousiaisen miehet, 30-40 vuotiaat Sami, Markus ja Pesonen tuovat ilahduttavan nykyajan miehen kuvan kirjallisuuteen, puuttuu kaikki miehinen lihaksilla pullistelu ja sotajutut. Se on päästä pois mikä on pohkeessa, on Nousiaisen viesti. Moottoripyöräkerhonkin nahkatakkihurjista selvitään kuin myös poliisin kynsiin joutumisesta. Kilteille miehille tapahtuu yllättävän paljon pahojakin sotkuja, mennään välillä farssin puolelle. Kirjan nimi ”Pintaremontti” viittaa lifestyleblogiin, jota kaikki viisi kirjan henkilöä ajautuvat lukemaan. Onneksi Nousiainen kääntää blogihommankin lopulta oikeaan arvoonsa. Miika Nousiainen haluaa tuottaa lukijoilleen hyvää oloa elämän vivahteita tarkastellen. Sattumusten kautta ihmiset kuitenkin jotenkin tästä elämästä suoriutuvat, jotkut jopa onnenkin saavuttaen kuten ”Pintaremontin” lopussa. Nousiaisen kirjojen hahmot ovat hyvin eläviä, todellisia ja valmiita elokuvahahmoiksi ja näyttämölle. Niin ”Pintaremontinkin” viisikko sivuhenkilöineen. Nousiaisen TV-ohjelmakaveri kirjailija Kari Hotakainen kirjoittaa myös syksyn kirjassaan ”Tarina” kaupungin kerrostalon asukkaista. Tarkastelukulma ei ole niin hauska kuin Nousiaisella, maaseudulta tulleilla ei ole aina helppoa asettua ”kivikylään ”. Porista tullut Hotakainen itse on löytänyt Pakilan Teboilin, Säynätsalosta tullut Nousiainen Hakaniemen torin. ”Pintaremontti” ja ”Tarina”: erittäin luettavia molemmat. Lukijan mieliala ja synnyintausta ratkaisevat kummasta pitää enemmän! Pekka Hurme Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
• SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, valoisaa. Lämpötila +11°C. Länsituulta 4m/s. Sateen mahdollisuus 10% Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti SIVUT 8-9 Pirjontie Maunulassa aukeaa jälleen bussiliikenteelle 9.11. Pikaraitiotien rakennustyöt Maunulassa ovat edenneet ja bussit voidaan jälleen palauttaa kulkemaan Pirjontien kautta maanantaista 9.11.2020 alkaen. Bussilinjat alueella siirtyivät alun perin poikkeusreiteille 4.3.2019 kun rakennustyöt alkoivat. Runkolinja 550 siirtyy Metsäpurontieltä Pirjontielle ja samalla linjan 50 päätepysäkki siirtyy Pirkkolan urheilupuistoon. SIVU 8 M unkin S eutu Kaupunki etsii sopivaa joulukuusta Kelan nimissä kalastellaan verkkopankkitunnuksia ja luottokorttitietoja Kelan nimissä lähetetyissä huijausviesteissä väitetään, että asiakkaiden terveystiedot ja luottokorttitiedot olisivat vaarantuneet. Huijaussähköposteissa väitetään virheellisesti, että viestin vastaanottajan terveystiedot ja luottokorttitiedot ovat vaarantuneet. Viesti on kirjoitettu suomeksi ja sen sisältämä linkki ohjaa kirjautumaan tietojenkalastelusivustolle, joka muistuttaa Suomi.fi -kirjautumissivua. Huijaussivulla yritetään saada haltuun verkkopankkitunnuksia ja luottokorttitietoja. Jos olet saanut huijausviestin: • Älä vastaa viestiin tai syötä tietojasi vaadittuihin kenttiin. • Älä klikkaa viestissä olevia linkkejä. • Jos epäilet, että luottokorttitietosi tai pankkitunnuksesi ovat joutuneet vääriin käsiin, ota yhteyttä pankkisi asiakaspalveluun. Tietoturvasyistä arkaluonteisia tietoja ei pidä lähettää sähköpostitse. Kela ei koskaan kysy arkaluontoisia tietoja sähköpostitse tai tekstiviestillä. Kelaan voi lähettää viestin asiointipalvelussa, johon kirjaudutaan osoitteesta kela.fi. Torille sopivalla kuusella olisi hyvä olla pituutta 12–17 metriä. Kuva: Jussi Hellsten Mitään pikkuriukuja puut eivät saa olla, vaan pituutta tarvitaan 12–17 metriä. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon omakotitontilla kasvavasta, liian suureksi päässeestä kuusesta. Mikäli tarjottavat pihakuuset sopivat joulupuiksi, tulevat kaupungin metsurit hakemaan puut järeällä kuljetuskalustolla tontilta. Nyt on mahdollisuus säästää puun poistamiskustannusten verran rahaa! Jos kuusitarjokkaita löytyy yli tarpeen, voidaan tänä syksynä sopia jo ensi vuoden joulukuusenhankinnasta. Kuusen kelpoisuutta ja alustavaa laadun arviointia helpottaisi huomattavasti, jos tarjoaja toimittaisi puusta valokuvan, jossa kuusi ”poseeraa” koko mitassaan kasvuympäristössään. Kaadon ja kuljetuksen vuoksi puiden on hyvä sijaita riittävän lähellä järeälle kalustolle kulkukelpoista tietä. Helsingin kaupunki etsii Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta terveitä ja oksistoltaan hyväkuntoisia kuusia. Puut pystytetään Senaatintorille ja Hakaniementorille joulukuusiksi ilahduttamaan kaupunkilaisia. Munkinseutu ry:n pihapalkinto Munkkivuoren Mäntyrinteelle Näyttävä kerrostalo sijaitsee lähes Raumantien varrella, jonne on käynti Ulvilantieltä Vuoden 2020 Munkinseudun pihapalkinnon kriteereinä ovat viihtyisä ja toimiva piha. Palkinnon saavan pihan valinnassa huomiota on kiinnitetty myös pihan maastonmuotoja huomioivaan suunnitteluun, eri vuodenaikoina yhteensopiviin kasvivalintoihin sekä pihan toiminnallisuuteen ja esteettömyyteen. Vuoden 2020 Munkinseudun pihapalkinnon saaja on Ulvilantie 11 C:ssä sijaitseva asunto-osakeyhtiö Munkkivuoren Mäntyrinne, jonka pihakokonaisuus täyttää kiitettävästi edellä mainitut kriteerit, kunnioittaa alueen 1950-luvulle tyypillistä tyyliä ja tuottaa iloa myös ohikulkijoille. Kunniakirjan luovuttivat vasemmalta Munkinseutu ry:n Fred Packalen, Tarja Sarjakoski ja Erkki Wuori. Mäntyrinteen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Lars Skog otti vastaan.
• 4 Viikot 44-45/2020 • Nro 19 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 19/2020 Munkan mummon jupinat Veli-Matti Hynninen OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Kivijalan kävijämäärät laskussa, vaatekauppaa käydään verkossa M uotikaupan kokonaismyynnin arvo tippui syyskuussa -11,4 prosentia. Tammi-syyskuussa laskua kertyi -18,1 prosenttia. Urheilukaupan kokonaismyynti kääntyi syyskuussa jo kasvuun, mutta alkuvuoden kumulatiivinen kehitys on edelleen -1,9 prosenttia pakkasella. Itse asiassa pakkasta muotija urheilukauppa nyt kaipaakin, sillä talvisesongin kynnyksellä kivijalan kävijämäärät ovat kaukana entisestä. Kuluttajakäyttäytyminen käy parhaillaan läpi koronaepidemian vauhdittamaa muutosta. Kävijämäärät ovat edelleen matalammat viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kertoo Muotija urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää. Suurin syy on etätyön jatkuminen. Varsinkin kaupunkien keskustoissa asiakasmäärät ovat alhaalla. Niin naiset kuin miehetkin ostavat nyt vähän, koska koronaepidemian taas kiihtyessä ”kotoillaan”, eikä ole tilaisuuksia mihin tarvitsisi pukeutua. Urheilukauppojen ja -osastojen myynti puolestaan kasvoi syyskuussa 7 prosenttia. Urheiluvaatemyynti kasvoi 5,4 prosenttia ja urheilujalkineiden myynti 5,8 prosenttia. Silti koko alkuvuoden kehitys on edelleen -1,9 prosenttia miinuksella. Samaan aikaan vaatteiden verkkomyynti on kasvanut vuoden alusta tasaisesti joka kuukausi noin 100 prosenttia. Vuosikymmeniin ei ala ole katsonut pitkän aikavälin sääennusteita näin odottaen kunnon talvea koko maahan. Etelä-Suomeenkin saisi tällä kaudella tulla lunta ja talviurheilulle suotuisat säät, Kankaanpää toivoo. Korona epidemian kehittymisestä huolimatta 45,5 prosenttia muotija urheilukaupoista odottaa seuraavan kolmen kuukauden aikana myynnin paranevan. Toisaalta 36,4 prosenttia odottaa myynnin heikkenevän. Vielä elokuussa kasvua odotti 60 prosenttia koko alasta. Tiedot perustuvat yhdistyksen jäsentilastoon, jossa on 1400 myymälän ja verkkokaupan tiedot. Otos edustaa 65% koko markkinan arvosta. Kivijalkakauppojen tilanne on tukala, toivottavasti henkilökohtaista palvelua kuitenkin vielä arvostetaan, niin että asiakasvirtaa jossain määrin riittäis myös perinteisiin kauppaliikkeisiin. Kaikille kun ei nettiostostapa eli verkkokauppaostamine käy. -j.a. Lähikontaktit pannassa Epäilen syntyvyyden lisääntymistä näinä tarttuvien tautien aikoina. Lähikontaktit kun ovat pannassa. Sama se oli silloin, kun AIDS lisääntyi. Muistan myöhäismurrosikäisen poikani kysyneen, että eikö hän koskaan voi olla ”sillail”? En muista varmasti vastaustani, mutta jotain tällaista typerää se oli: että testit ensin kummaltakin. Kyllä oli epäromanttista ja inhorealistista. Mutta sellainen äiti hänelle olinkin, tietty. Itselläni olisivat halut ja himot lentäneet taivaan tuuliin, jos partnerini olisi ilmoittanut, että nyt sitten lähdetään pienelle testausmatkalle. Siltä matkalta ei hänellä olisi enää ollut paluuta! Mutta lapsen edessä sitä ollaan niin järkeviä ja esimerkillisiä! Hyi sentään mitä esitystä! Tällaiset asiat ovat herkkiä asioita. Se on sekunnin kymmenesosasta kiinni pelaako homma vai ei. Sosiologi Osmo Kontulan mukaan ne pelaavat suomalaisten keskuudessa aina vain harvemmin. Eikä se johdu yksinomaan koronasta. Vapaa seksi sen tekee. Kun kaikki on vapaata ei se huvita lainkaan. Kielletty hedelmä on parasta ja makeinta. Nuoruudessani seksi ja esiaviolliset suhteet olivat kiellettyjä. Ja siksi niin haluttuja. Vanha äitini ihmetteli alvariinsa, kun hän tapaili nykyisin sukulaisten, tai tuttavien nuoria vastavihittyjä aviopareja! Siinä sohvalla nämä olivat istuneet äitini edessä kuin vanhat, ikäloput avioparit. Ei hipelöity toinen toisiaan, ei kosketeltu, ei suukoteltu, ei esitetty minkäänlaisia toisen haluttavuuden tai kunnioituksen eleitä. Istuttiin vain kuin vanhat varikset! Kaikki oli jo todennäköisesti koettu, eikä juurikaan enää huvittanut mikään! Tylsyyttä jaettiin ehkä jo sänkykamarissakin. Tuon kuullessani mietin sitä, miten huonosti nykynuoret ovat käsittäneet esileikin. Kaikki tuo, mistä vanha äitini kertoi oli pitkää ja ihanaa esileikkiä! Se lujittaisi suhdetta pidemmän päälle. Sitä tylsyyttä ehditään parisuhteissa joka tapauksessa jakaa. Isäni mukaan homouskin on pidemmän päälle yhtä tylsää kuin mikä muu tahansa! Mutta että nyt jo nuoret paritkin! Ystävättäreni soitti ja kertoili nähneensä Tove elokuvan. Kuulemma liikaa seksiä. Parempi sekin kuin väkivalta, ajattelin. Muistelin hänen nuorena olleen aika iloinen tyttökulta, eikä nyrpistänyt kaikenkarvaisille poikaystäville nenäänsä. Useasti mietin, milloin meistä vanhoista mummoista ja vaareista alkaa tulla tällaisia suuria moralisteja ja kalkkiksia? Ihan kuin emme itse olisi kokeneet mitään. Yhteiskunnassamme on samoja piirteitä. Kaikista asioista tehdään sääntö säännön päälle. Järki hoi, älä jätä! Erään mietelausekirjan mietelause (tekijästä ei tietoa): Mitä enemmän kansan koulutustaso nousee, sitä enemmän se tarvitsee valtuutettuja ja asiamiehiä sitä hoitamaan. Tosi on! Elina Kuosmanen Suomen rauhantahtoinen kansa Lyseon rehtori asteli sinä aamuna koulumme juhlasalin korkealle puhujakateederille määrätietoisin askelin. Liikuttuneella äänellä hän lausui: ”Suomi on 14.10.1955 liitetty YK:n jäsenenä maailman rauhantahtoisten kansojen joukkoon.” Samaan aikaan presidentti J.K. Paasikivi kirjasi päiväkirjaansa kolme suurta menestystä: ”Porkkala. Pohjoismaiden neuvosto. Yhdistyneet Kansakunnat.” YK syntyi (14.10.1945) turvaamaan kansojen yhteiset ponnistelut rauhan, turvallisuuden, oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta. Aluksi 51 maata, nyt Vatikaania lukuunottamatta maailman kaikki 193 maata kuuluvat Yhdistyneisiin Kansakuntiin. YK:n 75-vuotipäivänä koulun rehtorin lisäksi nousee mieleeni aamuhetki vuodelta 1973, kun kävellesäni yksin New Yorkin kadulla vastaani asteli YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilä matkalla YK:n päämajaansa. Hetkessä heräsi tunne, että meidät suomalaiset on kutsuttu vakavaan vastuuseen rauhan ja turvallisuuden kehittäjiksi. Luterilainen kirkkomme on nimennyt lokakuun 24:n päivän rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäiväksi. YK:n päivästä on tullut maailmanlaajuisen rauhantyön liputuspäivä. Maailmamme viime aikojen käänteet, Arabikevät, Krimin miehitys ja Syyrian luisuminen sotaan ovat heikentäneet myös YK:n uskottavuutta. YK:n on pitänyt herätä luomaan kaaoksen ja epävarmuuden keskelle uudenlaista tulevaisuuden ennakointia. Ennakointityö on nyt muodissa ja Suomesta on tullut ennalta varautumisen mallimaa. Suomessa osataan kerätä ennakointitietoa. Ennakointi ei ole ennustamista vaan toimintaohjelma eli skenaario, jossa megatrendejä ja tutkimustietoa yhdistelemällä löydetään oikea kehityssuunta. Skenaario on laaja toimintasuunnitelma, hahmotelma joka perustuu tutkittuihin ennusteisiin. Skenaarioajattelun avulla siis ennakoidaan tulevaisuutta. Ilmastonmuutos on yksi epävarmuuden aiheuttaja. Toinen on Euroopan puolustuksen pirstaloituminen. Mitä merkitsee, jos Yhdysvallat vetäytyy Natosta? Kolmas suuri huoli liittyy Kiinaan. Miten maailma reagoi, jos Kiina nielaisee Taiwanin? Neljäs uhka liittyy Venäjään. Putin ostaa ihmisiä itselleen lojaaleiksi ja yrittää sementoida valtansa muokkaamalla järjestelmän säännöt tueksi loppumattomalle vallalleen. Nämä laskelmoinnit osoittavat Putinin valtakauden yltävän enintään vuoteen 2025. Maailma on täynnä tulevaisuustietoa, mutta se auttaa vain jos sitä osaa lukea. Kun kapitalismi kääntää kaiken liiketoiminnaksi, tarvitaan kansalaisyhteiskuntaa, kriittistä ajattelua entistä enemmän. Kiinteistöalalle 146 uutta laillistettua välittäjää Keskuskauppakamarin välittäjäkokeen läpäisi elokuussa 2020 hyväksytysti 113 uutta laillistettua kiinteistönvälittäjää (LKV) ja 33 laillistettua vuokrahuoneistonvälittäjää (LVV). Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että välitysliikkeen jokaisessa toimipaikassa vähintään puolella välitystehtäviä suorittavista henkilöistä on oltava kokeen osoittama ammatillinen pätevyys. LKVja LVV-kokeet pidettiin 29.8.2020 Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. LKV-kokeeseen osallistui yhteensä 246 henkilöä ja LVV-kokeeseen yhteensä 42 henkilöä. LKV-kokeen läpipääsyprosentti oli noin 46 prosenttia ja LVV-kokeen noin 79 prosenttia. Keskuskauppakamarin lakimiehen Erkko Meren mukaan koejärjestelyt sujuivat hyvin koronavirusepidemian tuomasta poikkeustilanteesta huolimatta. – Pystyimme järjestämään koetilaisuudet vastuullisesti turvavälejä noudattaen ja hyvästä hygieniasta huolehtien. Vaikka vallitseva tilanne vaikutti luonnollisesti jonkin verran osallistujamääriin, on hienoa huomata, että näin moni kokelas suoritti kokeen hyväksytysti poikkeusajoista huolimatta, Meri sanoo. Meren mukaan kokeiden läpipääsyprosentit noudattelevat pitkän aikavälin keskiarvoja. Erityisesti LKV-kokeen läpipääsyprosentti osoittaa, että koe on haastava ja edellyttää huolellista valmistautumista. LVV-kokeen osalta pienempi osallistujamäärä vaikuttaa vuosittain enemmän tulosten heilahteluun. Välittäjäkokeet mittaavat laaja-alaista ja monipuolista osaamista. Kokeessa testataan välitystoiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisen lainsäädännön ja hyvän välitystavan tuntemusta. – LKV-kokeeseen osallistuneista alle puolet suoritti kokeen hyväksytysti, mikä osoittaa, että hyvä valmistautuminen on avainasemassa. Kokelaan tulee hallita useita eri oikeuslähteitä ja tuntea muun muassa verotukseen, asunto-osakeyhtiöihin sekä maankäyttöön liittyviä kysymyksiä. Välitysliikkeen ja sen välittäjien on tunnettava toimintaympäristönsä ja keskeiset säännöt, jotta laissa niille asetettu tiedonantoja selonottovelvollisuus voidaan täyttää, Meri sanoo. Välittäjäkokeet järjestetään valtakunnallisesti kolmella koepaikalla: Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Seuraavat kokeet järjestetään lauantaina 21.11.2020. Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri. Kuva: Liisa Takala.
• 5 Nro 19 • Viikot 44-45/2020 M unkin S eutu Helsinki kerää asukkaiden mielipiteitä palveluistaan Lokakuun aikana 4 000 satunnaisesti valittua helsinkiläistä saavat postitse vastattavakseen kyselyn, jossa pyydetään arvioimaan mm. koulupalveluja, sosiaalija terveyspalveluja, turvallisuutta sekä asumisja liikenneolosuhteita. Lisäksi mukana on kysymyskokonaisuus kunnan toimista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kyseessä on ensimmäinen laajempi tutkimus kuntakentän palveluista korona-aikana. Mukana on kysymyksiä kunnan koronatilanteen hoidosta ja koronan vaikutuksista muuttosuunnitelmiin. Tulokset toimivat osaltaan ensi keväänä päättyvän valtuustokauden onnistumisen arviointina. – Tulosten perusteella Helsingin kaupunki ja uusi, ensi keväänä valittava valtuusto voivat suunnata toimintaansa vastaamaan asukkaiden tarpeita. Toivommekin, että kyselyn saaneet helsinkiläiset vastaisivat siihen aktiivisesti, toteaa tutkija Vesa Keskinen Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä. KAPA-tutkimus on toteutettu vuodesta 1983 kerran valtuustokaudessa, viimeksi vuonna 2016. Tällä kertaa helsinkiläisillä on vähemmän kysymyksiä vastattavana, jotta mahdollisimman moni kyselyn saaneista myös vastaisi siihen. MUNKIN PAIMEN HAUSSA Kirkkoherra vetää suuret linjat Kirkkoherran olisi hyvä olla niin kuin yleislääkäri: koko skaala hallussa. Näin pohtii hyvän kirkkoherran ominaisuuksia Huopalahden rovastikunnan lääninrovasti Sakari Enrold. Kannelmäen seurakunnan kirkkoherrana 20 vuotta toiminut Enrold pitää laaja-alaisuutta yhtenä tärkeimmistä kirkkoherran ominaisuuksista. – Niin kuin yleislääkärillä, kirkkoherralla pitäisi olla ikään kuin diagnoosi joka tautiin. Ylipäätään kirkkoherran olisi hyvä seurata laajasti elämää Suomessa ja maailmassa, mieluiten useista eri lähteistä, Enrold puntaroi. Hän katsoo, että kirkkoherran oma hengellinen viitekehys ei saisi näkyä toiminnassa liian vahvasti. Olisi suotavaa, että kirkkoherralta löytyisi avarakatseisuutta ja kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Seurakuntaneuvoston kanssa yhteistyössä Kirkkoherran persoonalla ja näkemyksillä on väliä, sillä seurakunnan toiminnan johtajana hän pystyy linjaamaan, millaisia painopistealueita seurakunta valitsee. Tämä ei toki tapahdu yksinvaltiaan oikeudella, vaan yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa. Esimerkiksi tilojen käytöstä päättää ensisijaisesti kirkkoherra, mutta myös neuvosto osallistuu päätökseen suurissa linjanvedoissa. Tällainen yhteispäätös on vaikkapa se, saako seurakunnan tiloissa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Jos kirkkoherra on tilojen käytöstä eri mieltä kuin neuvosto, hiippakunnan tuomiokapituli ratkaisee, miten toimitaan. Yhtymärakenne erityispiirteenä Helsingissä erityispiirteenä on, että seurakunnat ovat osa Helsingin seurakuntayhtymää, ja yhtymän kanssa toimitaan tiiviissä yhteistyössä. Yhtymä antaa myös käytännön toiminnassa suosituksia seurakunnille, joskin aina on mahdollista, että kirkkoherra tekee paikallisesti omia päätöksiä. Enrold on nähnyt virkavuosiensa aikana, miten yhtymältä tulevien erilaisten lausuntopyyntöjen ja projektien määrä on kasvanut. Hallinto haukkaa muutenkin suurimman osan kirkkoherran arkityöstä. Henkilöstöhallinnon lisäksi kokoukset ottavat oman aikansa. Kirkkoherra valmistelee seurakuntaneuvoston kokouksia sekä on säännöllisesti yhteydessä tuomiokapituliin. Myös kirkkoherroilla on omat kalenteroidut kokoontumisensa. Vuodenkiertoon sisältyy oleellisesti esimerkiksi budjettityöskentely neuvoston kanssa, ja siinä kirkkoherra on olennaisessa roolissa. – Päivittäin tai ainakin viikoittain on paljon teknisluontoista, juoksevien asiakirjojen hoitamista, Enrold kuvaa. Papin perustyön määrä vaihtelee Entä kuinka paljon kirkkoherra lopulta tekee papin perustyötä – kastaa lapsia, siunaa haudan lepoon, vihkii avioliittoon ja saarnaa jumalanpalveluksissa? Enrold sanoo, että se vaihtelee seurakunnittain. Kirkkoherra voi tehdä ahkerastikin papin työtä, mutta se riippuu usein myös seurakunnan koosta. Vaikka kirkkoherra ei olisi säännöllisesti perustyössä mukana, hänen tulisi Enroldin mukaan säilyttää laaja-alainen käsitys oman seurakuntansa perustoiminnoista. Kaikkien työalojen kuulumisista ja ajankohtaisista asioista tulisi olla selvillä: varhaiskasvatusja nuorisotyöstä, diakoniatyöstä sekä lähetyksestä. Kirkkoherran ei sovi unohtaa myöskään suhdetoimintaa. On hyvä pitää yhteyttä paikallisiin sidosryhmiin, joita voivat koulujen ohella olla vaikkapa kaupunginosayhdistykset, partio, urheiluseurat tai Martta-yhdistys – mikä milläkin alueella on aktiivinen toimija. Enrold pitääkin yhtenä seurakunnan onnistumisen mittarina sitä, että eri toimijat kelpuuttavat sen kumppaniksi esimerkiksi tapahtumiin. Jokainen seurakunta on erilainen Kirkkoherran työ on jokaisessa suomalaisessa seurakunnassa omanlaistaan, sillä seurakunnat ovat erilaisia. Näin on myös Helsingin sisällä. Alueen väestön ikärakenne, koulutustaso, toimeentulo ja monikulttuurisuus vaikuttavat seurakuntaelämään. – Jokaisessa seurakunnassa ei kannata tehdä asioita samalla tavalla, koska toimintaympäristö vaihtelee, Enrold toteaa. Helsingissä yhtenä haasteena on laskeva jäsenmäärä, mutta Enroldin mielestä on persoonasta kiinni, kuinka paljon sitä murehtii. Hän katsoo, että ulkoapäin tulevia virtauksia vastaan on vaikea taistella yksittäisellä tempauksella. – Meidän pitäisi edelleen pitää kiinni siitä, että hoidamme hyvin perustehtävät, kuten toimitukset ja rippikoulun, sekä huolehdimme diakonisesti niistä, joilla on hätä. Niissä mitataan seurakunnan onnistuminen ja se, millainen jälki jää. Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherran valinnassa ollaan siinä vaiheessa, että seuraavaksi Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli käsittelee seurakuntaneuvoston pyynnön välillisestä vaalista. Välillisessä vaalissa seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran. Samoin odotetaan, että kapituli julistaa viran avoimeksi. Lehden painoon mennessä ei ollut vielä tietoa kapitulin päätöksestä. Teksti: Sari Arffman Kuva: Jere Huttunen Kirkkoherran tehtävänä on johtaa seurakunnan toimintaa • Kirkkojärjestyksen mukaan "kirkkoherra on vastuussa jumalanpalveluksen, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta". • Kirkkoherran tulee myös valvoa, että seurakunnan kristillistä kasvatusta ja opetusta, diakoniaa sekä evankelioimisja lähetystyötä harjoitetaan kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisesti. • Kirkkoherra vastaa kirkkoherranviraston toiminnasta. • Kirkkoherra toimii esimiehenä seurakunnan hengellisessä työssä sekä on kirkkoherranvirastossa toimivien viranhaltijoiden ja työntekijöiden ylin esimies. • Kirkkoneuvoston puheenjohtajana kirkkoherra valvoo kirkkoneuvoston (Helsingissä seurakuntaneuvoston) päätösten noudattamista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa. Huopalahden rovastikunnan lääninrovasti Sakari Enrold. Munkkiniemen seurakunnassa on käynnissä uuden kirkkoherran valinta. Se koskettaa kahta kolmasosaa alueen asukkaista. Tällä palstalla julkaisemme ajankohtaisia aineistoja valintaan liittyen. Aihetta voi seurata myös osoitteessa munkinkirkkoherra.wordpress.com sekä seurakunnan verkkosivuilla ja somekanavissa. Helsingin kaupunki on mukana valtakunnallisessa kaupunkija kuntapalveluiden KAPA-tutkimuksessa. Valtuustokausittain toteutetussa tutkimuksessa selvitetään asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin. Tällä kertaa mukana on myös koronatilanteen hoitoon ja ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin liittyviä kysymyksiä. Kaupunkija kuntapalveluiden tutkimuksessa kysytään mm. asukkaiden kokemuksista kunnan opetusja sivistyspalveluihin. Kuva: Jussi Hellsten, Helsingin kaupunki KAPA-tutkimuksen toteuttaa Suomen Kuntaliiton omistama FCG. Tänä vuonna tutkimuksessa on mukana seitsemän kaupunkia, Helsingin lisäksi mm. Espoo, Vantaa, Turku ja Oulu. Kyselylomakkeiden postitus alkoi 12.10. Kyselyyn vastaaminen on mahdollista myös sähköisesti.
• 6 Viikot 44-45/2020 • Nro 19 M unkin S eutu PÄIVYRI SUNNUNTAIKSI SEURAKUNNASSA TAPAHTUU VIIKKO 44 KESKIVIIKKO 28.10. Simo TORSTAI 29.10. Alfred, Urmas PERJANTAI 30.10. Eila LAUANTAI 31.10. Pyhäinpäivä Arto, Arttu, Artturi SUNNUNTAI 1.11. Pyry, Lyly VIIKKO 45 MAANANTAI 2.11. Topi, Topias TIISTAI 3.11. Terho KESKIVIIKKO 4.11. Hertta TORSTAI 5.11. Reima PERJANTAI 6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä Mimosa LAUANTAI 7.11. Taisto, Erin SUNNUNTAI 8.11. Isänpäivä Aatos VIIKKO 46 MAANANTAI 9.11. Teuvo, Teo TIISTAI 10.11. Martti On parempi sietää laitonta kuin laillista väkivaltaa. On parempi torjua sitä laillisesti kuin laittomasti. Samuli Paronen (1917–74) Maskin takaa Muista kasvomaskia päivittäin käyttää. Kaupoissa busseissa ruuhkissa, missä väkeä paljon on liikkeellä. Moni maskin takaa ihan hyvältä näyttää, ja kas, tuohan se turvaa ja rauhoittaa. Sehän ohje on meille annettu. Siispä käytetään, toive täytetään. Toinen toistamme tällä tavoin kunnioitetaan vielä vähän aikaa ja korona rokotteella voitetaan. Olavi Kylliäinen RUNOPALSTA Esa-Pekka Salonen johtaa konsertit 11. ja 12.11. Esa-Pekka Salonen. Kuva: Minna Hätinen Esa-Pekka Salonen johtaa Helsingin kaupunginorkesteria marraskuussa Leonard Slatkinin tilalla Yhdysvaltalaiskapellimestari Leonard Slatkinin oli määrä johtaa Helsingin kaupunginorkesterin konsertit 11.-12.11.2020. Slatkin on kuitenkin joutunut perumaan Euroopan-kiertueensa pandemiatilanteen takia ja HKO:n konsertit hänen tilallaan johtaa kapellimestari Esa-Pekka Salonen. Konserteista jälkimmäinen nähdään suorana HKO Screen -verkkolähetyksenä orkesterin sivustolla ja mobiilisovelluksessa. Kapellimestarivaihdoksen myötä konserttien ohjelma muuttuu osittain. Brahmsin Serenadin tilalla kuullaan Maurice Ravelin Hanhiemo-balettimusiikki. Konserttien avausteoksena on Tan Dunin Water Concerto, jonka solistina on lyömäsoittaja Colin Currie Salonen on edellisen kerran johtanut Helsingin kaupunginorkesteria vuoden 2010 Itämeri-festivaalilla Tukholmassa. ke-to 11.-12.11.2020 klo 19. Musiikkitalo, konserttisali Uskonpuhdistuksen muistopäivä Matt. 16:1-4 ”Jeesuksen luo tuli fariseuksia ja saddukeuksia, jotka halusivat panna hänet koetukselle ja pyysivät häntä näyttämään merkin taivaasta. Mutta Jeesus vastasi heille: ’Illalla te sanotte: ’Tulee kaunis ilma, kun taivas ruskottaa’, ja aamulla: ’Tänään tulee ruma ilma, sillä taivas on synkän ruskottava.’ Taivasta te kyllä osaatte lukea, mutta ette aikojen merkkejä. Tämä paha ja uskoton sukupolvi vaatii merkkiä, mutta ainoa merkki, joka sille annetaan, on Joonan merkki.’ Hän jätti heidät siihen ja lähti pois.” Vaikean valinnan hetkellä ihmiset usein pyytävät merkkiä. Jos saisi merkin Jumalalta, sitten olisi itse vapaa valinnan vaikeudelta. Voisi ulkoistaa valintansa Jumalalle, jolla oletamme olevan kaikki vastaukset tiedossaan. Jos vain saisi merkin, voisi perustella sillä valintaansa. Juutalainen kansa on pitänyt huonojakin merkkejä osoituksena siitä, että Jumala on valinnut heidät omakseen. Temppeli on poltettu kahdesti, on eletty orjuudessa, kaikkina aikoina on ollut vaikea elää rauhassa vailla pilkkaa. Jumala kurittaa omiaan kovemmin. ”Koettelee, vaan ei hylkää Herra” – sanoi Saarijärven Paavo, kun halla vei viljan. Joskus meillä on tapana liimata asioihin merkityksiä jälkeen päin. Emme asioiden tapahtuessa ajatelleet jostakin sattumuksesta mitään. Mutta jonkun myöhemmän tapahtuman johdosta koemme, että olimme nähneet merkin tai olisihan se merkki pitänyt nähdä. Merkityksetön elämä – onko se elämä merkkejä vailla. Elämä jossa tuntuu, että mielekkyys puuttuu, Jumala ei vastaa eikä kuule, on vain risteyksiä vailla tienviittoja. Vai onko mielemme virittynyt niin eri tavoin, että toisille koko luomakunta puhelee kauneudellaan erilaisten merkkien muodossa. Toinen taas ei enää huomaa mitään ihmeellistä missään. Kuoleman jälkeen tuli yllätyksenä päiväkirjojen perusteella, että katolisten pyhimyksenä pitämä Äiti Teresa oli masentunut, ei ollut vuosiin kuullut Jumalan vastaavan hänelle mitään, ei nähnyt enää merkitystä. Silti hän näki ne ihmiset, jotka tarvitsivat apua. Merkittävää työtänsä Intian köyhien parissa hän ei lopettanut. Voi olla, että vaikea valinta on sinun tänään tehtävä ihan itse ilman merkkiä taivaasta. Siitä huolimatta Jumala on. Merkittömyydessäkin meidän on tänään valittava hyvä ja moraalisesti oikea. Vaikka merkkejä ei tulisi, meidän on oltava esimerkillisiä. Me kaikki etsimme merkitystä elämään. Kun Saarijärven Paavo sai vihdoin hyvän sadon, hän laittoi silti leipätaikinaan puolet petäjäistä, koska naapurin sato oli ollut huono. Nanna Helaakoski Kirjoittaja on koiraihminen, ihmisihminen ja pappi Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Diakoniapäivystys, Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi Facebook: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. Instagram-tilit: munkkiniemensrk, munkinlapsetjaperheet, munkindiakonia. Olemme myös Youtubessa! Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3 Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 31.10. klo 11, Hartikainen, Hassinen, Valtonen. Luemme vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytämme heille muistokynttilät. Messu su 1.11. klo 11, Kuusisalo, Lamminen. Musiikissa avustaa Simo Mäkinen, laulu. Isänpäivän messu su 8.11. klo 11, Hassinen, Valtonen. Vieraana lähetyslentäjä Juuso Koponen ja luokanopettaja Ville Rusama. Ilta tulilla to 29.10. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotikulmilla. Omat paistettavat mukaan. Nuortenillat keskiviikkoisin klo 18 Kari-kerhotilassa. Kirkko auki tiistaisin ja torstaisin klo 10.30–13.30. Tervetuloa levähtämään ja hiljentymään. Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Muistoa kunnioittaen la 31.10. klo 18. Musiikkia ja tekstejä menetyksen maisemista. Mirjami Heikkinen, lausunta, Senni Valtonen ja Minna Lamminen, musiikki, Taneli Hassinen, rukous. Luemme vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytämme heille muistokynttilät. Voit seurata tilaisuutta suorana myös seurakunnan verkkosivuilla. Huom. Koronaepidemian vuoksi tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen pe 30.10. klo 12 mennessä sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi tai puhelimella 09 2340 5100 (ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13). Paikalle voidaan ottaa max. 80 osallistujaa. Levollisuuden messu la 7.11. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa saarnan tilalla mietiskelyhiljaisuus. Messuun voi tulla myös vapaaehtoistehtäviin, ota yhteyttä: Mia Salmio p. 09 2340 5128, mia.salmio@evl.fi Verkoston jumalanpalvelukset sunnuntaisin Munkkiniemen kirkosta ovat toistaiseksi seurattavissa vain verkkolähetyksenä. Etkolähetys alkaa 16.30, messu klo 17 osoitteessa www.verkosto.net Lapsiperheiden kerhot: Koronaepidemian vuoksi käytössä on toistaiseksi ennakkoilmoittautuminen ensilapsikerhoon ma klo 15–16.30 sekä avoimeen päiväkerhoon to klo 15–16.30, osallistumisrajoitus 10 perhettä, ilm. leena. eronen@evl.fi. Maanantain avoin päiväkerho klo 9.30–11.30 kokoontuu toistaiseksi ulkona. Luontopäiväkerho yli 2-vuotiaille ti, ke ja to klo 9–12. Kerhoon on ennakkoilmoittautuminen, vapaita paikkoja ja lisätietoa voi kysyä rauna.mannermaa@evl.fi. Juttuhetki vanhemmille Leenan kanssa. Kaipaatko kuuntelijaa perhe-elämän iloissa ja haasteissa? Kerhoista tuttu lastenohjaaja Leena Eronen on kuulolla Munkkiniemen kirkolla. Voit varata Leenalle ajan sähköpostilla leena.eronen@evl.fi, aikoja on saatavilla esimerkiksi torstaisin 19.11. saakka klo 9–12. Voit kysellä myös muita aikoja. Seuraa verkossa: Lohtua Sinulle – pyhäinpäivän ajan verkkovideot seurakunnan verkkosivuilla ja somekanavissa 30.10.–1.11. Suosittelemme vahvasti maskin käyttöä kaikessa toiminnassamme! Muu ryhmätoiminta on toistaiseksi tauolla sekä Munkkiniemessä että Munkkivuoressa. Huomaathan, että toimintaan voi tulla muutoksia koronaepidemian vuoksi. Saat ajantasaisimmat tiedot toiminnasta infonäytöiltämme, verkkosivuiltamme tai sosiaalisesta mediasta. Aurataanko Helsingissä lunta tänä talvena? Staran ensilumikisa tulee varmemmin kuin lumi! Viime vuonna kisa päättyi ratkaisemattomana, mutta miten käy tällä kertaa? Staran perinteisessä kisassa arvuutellaan päivää, jolloin aurausta vaativa ensilumi sataa Helsinkiin. Aurattava ensilumi on Helsingissä satanut useimmiten marraskuun puolivälin jälkeen, mutta 2010-luvulla lumi on saatu vasta vuodenvaihteen jälkeen peräti kolmena talvena. Viime talvi oli vieläkin historiallisempi, sillä aurausta vaativaa lunta ei käytännössä satanut koko talvena. Vaikka maa peittyi välillä valkoiseksi, aurauskalustoa ei tarvittu katujen ja reittien avaamiseen. Osallistu kisaan 27.11. mennessä Kisan sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Ensilumikisan vastausaika päättyy perjantaina 27. marraskuuta 2020. Jos ensilumi aurataan ennen vastausajan päättymistä, hyväksytään viimeistään lumisadetta edeltävänä päivänä saapuneet vastaukset. Jos vastaaja jättää arvauksia useamman kuin yhden, vain ensimmäinen arvaus otetaan huomioon. Oikein arvanneiden kesken arvotaan vapaavalintainen suksipaketti.
• 7 Nro 19 • Viikot 44-45/2020 M unkin S eutu tehtuurin erityispiirteitä. Sirenit kehittivät rakennuksiinsa pitkäjänteisesti teollisesti valmistettavia rakennusosia. Pyrkimys taloudellisuuteen johti siihen, että heidän suunnittelemissaan asuinrakennuksissa on tiukat mitoitukset ja pelkistetyt sisustukset. Heikki Siren totesi myöhemmin: ”Se, että rahaa oli vähän, teki hyvää”. Kaikki ja ei mitään – Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren 23.10.2020–9.1.2022 KAMU Espoon kaupunginmuseo Näyttelykeskus WeeGee Ahertajantie 5 espoonkaupunginmuseo.fi KOLUMNI Elämäni elokuvia Jos nykyään haluaa katsoa vanhoja elokuvia on siihen monia mahdollisuuksia. Televisiossa esitetään silloin tällöin enemmän tai vähemmän klassikkoja. Tallenteiden , kuten DVD, avulla se onnistuu hyvin. Toisin oli menneinä aikoina-Suuremmissa kaupungeissa elokuva siirtyi ns.ensi-iltateatterista johonkin pienempään teatteriin ja edelleen muualle maahan. Esitysoikeudet olivat aikaan sidottuja. Miksi joku haluaa katsoa elokuvan uudestaan? Juonihan on muistissa pääpiirteissään. Ainakin lopputilanne jää mieleen. Eräs äitini ystävätär totesi aikoinaan, että amerikkalaisissa elokuvissa oli yleensä onnellinen loppu mutta ranskalaisissa surullinen. Uudelleen katsomiseen saattavat innoittaa ohjaajan taito sovittaa palaset yhteen ja pitää jännite yllä loppuun asti. Näyttelijäntyön vivahteet, tapahtumien sijoitus tiettyyn ympäristöön ja aikakauteen ja sitten se salaperäinen yleisvaikutelma voivat olla tällaisia innoittajia. Sanotaan, että tietyt elokuvat kestävät aikaa ja uudelleen katsomisen. Seuraavassa esitellään joitakin tähän kategoriaan kuuvia filmejä Vuonna 1960 valmistui Matti Kassilan ohjaamana Mika Waltarin romaaniin perustuva Komisario Palmun erehdys .Rikostarina sijoittuu pääosin 1930-luvun Eiraan. Ajankuva on huolella toteutettu. Yllätyksiä tarjoava tarina on maustettu huumorilla ja lempeällä ironialla Aikansa huippunäyttelijät Joel Rinteen johdolla vastaavat osuvista roolisuorituksista. Ammattikriitikoiden mukaan tämä Palmu-.filmi kuuluu kaikkien aikojen parhaiden suomalaisten elokuvien joukkoon. Filmin innoittamina tehtiin kolme muuta Palmu-filmiä. Niissä miljöö siirrettiin nykyaikaan eikä niissä ole lainkaan ensimmäisen elokuvan charmia. Aki Kaurismäen Kauas pilvet karkaavat vuodelta 1996 on toinen minulle erityisen mieleinen kotimainen elokuva. Suurelta osin ravintolamaailman sijoittuva tarina kulkee puitteissa, joissa on 1950 .ja 1960 lukua. Elouvassa kuvataan pahuutta, mutta myös lähimmäisestä välittämistä, inhimillisyyttä yritteliäisyyttä ja uskoa tulevaisuuteen. Itse asiassa elokuva on näiden asioiden ylistyslaulu. Filmin lopussa soi Rauli Badding Somerjoen ” Pilvet karkaa, niin minäkin” Elokuvasta jää hyvä mieli ja muisto. Alfred Hitchcockin Takaikkuna valmistui 1954. Sen perusajatus on erikoinen. Tapahtumat sijoittuvat miespäähenkilön ( James Stewart ) asuntoon ja siihen mitä voidaan havaita huoneen ikkunasta paljain silmin ja kiikarilla. Kamera kiertää kerrostalokorttelin sisäpihaa ja talojen ikkunoita. Alun tirkistelevän kepeä ilmapiiri muuttuu kun Stewartissa alkaa herätä epäilys rikoksen tapahtumisesta. Selvittelytyössä näppäränä avustajana toimii naisystävä, aina ihastuttava Grace Kelly. Elokuvan loppumetrit tarjoavat huikean elämyksen. Takaikkunasta täysin poikkeavaa uteliaisuutta esiintyy saksalaisessa elokuvassa Muiden elämä vuodelta 2006. Siinä käy ilmi miten DDR:n . valvontakoneisto painostaa ja käyttää hyväkseen erityisesti kirjailijoita ja muita intellektuelleja. Miltei dokumentinomaisesti kuvataan miten henkilöön kohdistuva valvonta ja kuuntelusysteemi rakennetaan. Toisinajattelijoita on, mutta he eivät aavista miten tehokkaasti valvonta toimii. Elokuva on esitetty Suomessa ja on saatavana DVD-muodossa. Kannattaa tutustua. Ranskalainen Jean Renoir ohjasi elokuvan Retki maalle vuodelta 1936. Se pohjautuu Guy Maupassantin novelliin. Pariisilainen pienyrittäjäperhe lähtee retkelle maaseudun ravintolaan ja sen ympäristöön 1880-luvun miljöössä. Elokuvassa on kepeyttä, luonnonläheisyyttä, romantiikan kaipuuta ja huumoria. Kaikki toiveet eivät kuitenkaan toteudu ja arkielämän realiteetit asettavat rajat. elokuva on esitetty YLE:n ohjelmistossa. Erkki Wuori Terveyspalveluihin on päästävä koronasta huolimatta Sari Sarkomaa Syksyn yksi tärkeimmistä töistä eduskunnassa on ensi vuoden valtion talousarvion käsittely. Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä keskeinen tehtäväni on vaikuttaa, että Helsingin erityisolosuhteet otetaan kaikessa päätöksenteossa vahvasti huomioon. Suomen koronatartunnoista kolmasosa on todettu Helsingin ja Uudenmaan alueella. Erityisesti palveluvaltainen Helsinki on kärsinyt suurimmat koronan tuomat iskut. On välttämätöntä, että sosiaalija terveydenhuollon uudistusta tehdään ihminen ja palvelut edellä eikä keskityttäisi lisähallintoon, uusiin veroihin ja vaaleihin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että maan hallitus kääntää kaupungeille selkänsä. Isojen kaupunkien rahat ”ryöstetään”, vastineeksi on tulossa lisähallintoa, mutta ei juurikaan parempia palveluja. Hallituksen kaavailemassa sosiaalija terveydenhuollon uudistuksessa Helsingille jäisi alle 5 prosenttia kuntaveron tuotosta ja summalla olisi hoidettava muun muassa kaupunkimme opetus-, kulttuuri-, vapaa-aikaja liikuntapalvelut sekä maksettava investoinnit ja velat. Hallituksen lakiluonnoksessa sosiaalija terveydenhuollon uudistukseksi koko Uudenmaan sotepalveluiden rahoitus leikkautuisi 400 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä nykytilanteeseen verrattuna. Leikkauksesta HUS:n osuus olisi ainakin 100 milj. euroa. Tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUS alueen erikoissairaanhoidosta. On päivän selvää, että esitys on kestämätön. Hallitus on kertonut esitystä korjanneensa, mutta muutokset ovat hyvin pieniä eikä merkittäviä valuvikoja ole korjattu. Helsingiltä ja Uudeltamaalta leikataan korjauksienkin jälkeen yli 300 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä. Leikkaus näkyisi välittömästi hoitoon pääsyssä ja laadussa. Koronan takia muodostuneen hoitovelan takia HUS:n alueella yli 6 kuukautta erikoissairaanhoidossa odottaneita potilaita on kuusinkertainen määrä koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon kiireettömiin palveluihin pääsyssä on koronan vuoksi puutteita. Tällä hetkellä Munkkiniemen terveysasemalle kiireettömän lääkäriajan odotusaika on keskimäärin 30 päivää. Tilanne on kestämätön. Helsingin on löydettävä keinot turvata terveysasemaja muut palvelut. Ajanvarauksessa on hoitajien kanssa löydettävä ratkaisuja. Ketään ei saa jättää hoitamatta. Julkisten terveyskeskusten ruuhkauduttua on syytä hyödyntää kaikkien terveystoimijoiden tarjoamat resurssit. Tilanteeseen on tulossa osin helpotusta, kun Helsingin kaupungin sosiaalija terveyslautakunta teki päätöksen 20.10, että palveluseteli on ensi vuoden alusta alkaen yksi terveysasemien lääkäripalvelujen pysyvä järjestämistapa. Olen saanut paljon palautetta huolestuneilta vanhemmilta helsinkiläisten koulujen oppilashuollosta. Helsinkiläisiä kouluja opiskeluterveydenhoitajia on alettu käyttää koronavirustartuntojen jäljittämiseen. Tämä näkyy muun muassa lasten ja nuorten rokotusten ja terveystarkastusten siirtymisinä, kun kouluissa ei välttämättä ole terveydenhoitajaa paikalla sovittuina päivinä. Viruksen jäljittäminen on arvokasta työtä ja siihen on löydyttävä tekijät. On kuitenkin lyhytnäköistä, että apuvoimia otetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta, ennaltaehkäisevästä työstä. Olen vedonnut siihen, että terveydenhoitajat palautettaisiin kouluihin. Lisäksi Helsingissä palveluseteli on tulossa käyttöön myös kouluja opiskeluterveydenhuollon sekä äitiysja lastenneuvolan lääkäripalveluihin kevätkauden 2022 loppuun saakka. Opettajat, psykologit, koulukuraattorit ja mielenterveysjärjestöt ovat nostaneet esille huolen hallituksen aikeesta siirtää oppilashuolto maakuntahallinnon osaksi. Esitys on peruttava. Asiantuntijat ovat arvioineet, että esitys heikentää oppilashuollon mahdollisuutta tukea lapsen normaalia kasvua ja oppimista, vähentää koulun voimavaroja ja keinoja auttaa lapsia ja nuoria sekä kitkeä kiusaamista. Teen kaikkeni, ettei esitys etene. Se olisi mittava heikennys kouluillemme. Esimerkiksi Munkkiniemen yhteiskoulun on voitava itse päättää oppilashuollon järjestämisestä oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Ja alueemme alakouluille on välttämätöntä, että oppilashuolto pysyy kouluissa lähellä oppilaita. Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä. Sari Sarkomaa Munkkalainen kansanedustaja kolmen nuoren äiti Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kaija ja Heikki Siren uudistivat asumisen arkea: ”Se, että rahaa oli vähän, teki hyvää” Kaija ja Heikki Siren oli kadehdittava arkkitehtiparivaljakko, joka sai uransa alkuvaiheessa useita tärkeitä palkintoja arkkitehtuurikilpailuissa. Varhaisista kilpailumenestyksistä seurasi usean vuoden voittoputki ja kilpailumenestys näkyy myös Tapiolan ja Otaniemen asuinrakennuksissa. Kaija ja Heikki Sirenin arkkitehtuuria esittelevä Kaikki ja ei mitään – Arkkitehdit Kaija + Heikki Siren -näyttely avautui KAMU Espoon kaupunginmuseolla. Kaija ja Heikki saivat jaetun toisen palkinnon Otaniemen asemakaavakilpailussa vuonna 1949, joka poiki Sireneille ensimmäisen suunnittelutyön Espooseen. He saivat tehtäväkseen Teekkarikylän asuinalueen suunnittelun. Urallaan Sirenit suunnittelivat useita asuntoja Tapiolaan ja Otaniemeen. Heidän kädenjälkeään ovat mm. Jämeräntaival, Retuperä (Otakallio, Otalaakso ja Otaharju), Leimuniityn ja Silkkiniityn läheisyydessä sijaitsevat Kontiontien ja Kimmeltien rivitalot, Louhentien atriumtalot ja merellinen Otsonpesä. Vuonna 1959 valmistunut Otsonpesä on komein Sirenien Tapiolaan suunnittelemista rivitaloista. Viiden suuren asunnon muodostama veistoksellinen talo on sijoitettu rinteeseen. Maaston korkeuseroja on hyödynnetty taitavasti ja Sirenien suunnitteluperiaatteiden mukaisesti isot kivet, kalliot ja puut on jätetty paikoilleen. Jokaisessa asunnossa on aidattu terassipuutarha. Rakennusten alkuperäiset värit, valkoiset tiiliseinät ja mustanruskeiksi petsatut puuosat, sulautuvat talviseen maisemaan. Kuhunkin kohteeseen harkitusti valittu rakenne, korkeatasoiset materiaalit ja sopeutuminen ympäristöön ovat Sirenien arkkiOtsonpesä, Tapiola, kuva: Siren Arkkitehdit Oy Louhentie 1, Tapiola, kuva: Teuvo Kanerva / KAMU
• 8 Viikot 44-45/2020 • Nro 19 M unkin S eutu Helsingin arkkitehtuuri tunnetaan Aallon, Saarisen ja Sonckin kaltaisista nimistä. Näiden mestariarkkitehtien rinnalla, tai ehkä paremminkin taustalla, 1900-luvun todelliset Helsingin kasvot loivat kuitenkin joukko tuntemattomia arkkitehtejä, joiden nimet ovat jääneet suurelle yleisölle varsin vieraiksi. Yksi heistä oli Helge Lundström, hän suunnitteli funkkiskauden Helsinkiin noin 300 kerrostaloa. Suorituksen arvoa nostaa se, että hänellä oli alan koulutusta vain nimeksi. Helge Lundström syntyi 20.2. 1900 Perniössä, myöhemmin Lundströmin perhe muutti Särkisaloon. Kiinnostuksen rakentamiseen Helge sai jo kotoaan, sillä hänen isänsä Johan Lundström oli rakennusmestari. Isä Lundström oli itseoppinut rakennusmestari, joka rakensi Perniöön ja Särkisaloon useita kivinavettoja. Nuori Helge oli isänsä apuna näillä työmailla. Ylioppilaaksi Lundström kirjoitti Hangon Yhteiskoulusta 1921 ja seuraavana vuonna hän saapui Helsinkiin opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun. Helge ei juurikaan opintojen pariin ehtinyt, sillä nopeasti hän siirtyi suoraan työelämään ja talojen suunnittelijaksi. Aluksi Lundström työskenteli muiden alaisuudessa, mutta Pirjontie Maunulassa aukeaa jälleen bussiliikenteelle 9.11. Myös Metsäpurontien pysäkeissä tapahtuu muutoksia kun Kuusikkotien poissa käytöstä olleet pysäkit voidaan ottaa taas käyttöön ja Vesakkotien pysäkki palaa alkuperäiselle paikalleen. Muutokset koskevat linjoja 50, 52, 63, 66K, 550 ja 552. Runkolinja 550 palaa takaisin Pirjontielle Runkolinjalla 550 otetaan käyttöön Pakilantien pysäkit Maunula ja Pirjontien pysäkit Pirjontie. Poikkeusreitillä käytössä olleet Metsäpurontien pysäkit Maunulanmäki ja Pakilantien pysäkki Paanutie poistuvat käytöstä. Paanutien pysäkki on ollut tilapäisesti käytössä linjalla ja sillä haluttiin varmistaa mahdollisimman sujuva vaihto runkolinjan ja linjojen 66 ja 67 välille. Poikkeusreitin päättymisen jälkeen vaihdon voi jälleen tehdä Maunulan pysäkillä. Myös Pirkkolan pysäkit, jotka sijaitsevat työmaan takia väliaikaisesti Metsäpurontiellä pyritään siirtämään takaisin Pirkkolantielle 9.11. mennessä. Linjan 50 päätepysäkki siirtyy Linjan 50 päätepysäkki siirretään Suursuolta Pirkkolan urheilupuiston kääntöpaikalle. Linjalta poistuu pysäkki Suursuon sairaala ja se käyttää uudella reitillä Pirjontien pysäkkejä Pirjontie ja Maunulantie, Pirkkolantien pysäkkejä Pirkkola ja päätepysäkkiä Pirkkolan urheilupuisto. Suursuon alueen asuinkadut soveltuvat huonosti bussiliikenteelle ja linjan päässä on ollut hyvin vähän matkustajia. Poistuvalta osuudelta on myös kohtuulliset kävelymatkat Pakilantien pysäkeille. Reittimuutos oli tarkoitus toteuttaa jo aikaisemmin, mutta pikaraitiotien rakentamisen aikaiset järjestelyt ovat viivästyttäneet toteutusta. Metsäpurontiellä myös pysäkkimuutoksia Pirjontien avauduttua ja linja 550 poistuttua Metsäpurontiellä tehdään lisäksi seuraavat pysäkkimuutokset: Vesakkotien pysäkki suunnassa kohti Munkkiniemeä palautetaan takaisin entiselle paikalleen Männikkötien liittymän toisella puolelle ja se jää linjojen 52 sekä 552 käyttöön. Myös työmaan aikana liikenteen sujuvuuden takaamiseksi poissa käytöstä olleet Kuusikkotien pysäkit palautetaan kaikkien Metsäpurontien linjojen käyttöön eli linjoille 50, 52, 63, 66K ja 552. Arkkitehtiylioppilas Helge Lundström loi funkkis-Helsingin kasvot Lundströmin työt olivat varmaa ja ympäristöön istuvaa arkkitehtuuria. Vuonna 1938 valmistun talo erottuu katukuvasta sileän ja karkea rappauksen vaihtelulla, joita on korostettu eri väreillä. Kuva: Juhani Styrman. Munkiseutu ry:n pihapalkinto Munkkivuoren Mäntyrinteelle Näyttävä kerrostalo sijaitsee lähes Raumantien varrella, jonne on käynti Ulvilantieltä – Olemme valinneet vuoden pihapalkinnon saajaksi Ulvilantie 11 C:n, joka taloyhtiö Munkkivuoren Mäntyrinne on rakennettu muutama vuosi sitten. Piha on toimiva ja eri ikäiset asukkaat huomioiva, esteetön, kodikas, kutsuva ja huolella hoidettu, sanoi Munkinseutu ry:n puheenjohtaja Tarja Sarjakoski. – Taloyhtiö on vaalinut suunnittelutyössään Munkkivuoren alueelle tyypillistä 1950-luvun ilmettä ja väljyyttä, jonka tyylisuunnan toivotaan näkyvän myös alueelle kaavailluissa uudisrakennuskohteissa. Taloyhtiön edustaja Lars Skog vastaanotti Munkiseutu ry:n edustajien tuoman huomionosoituksen keskiviikkona Munkkivuoressa. Valinnan teki Munkinseutu ry:n hallitus. Munkinseutu ry:n edustajat puheenjohtaja Tarja Sarjakoski sekä Erkki Wuori ja Fred Packalen kävivät luovuttamassa kunniakirjan ja toteamassa samalla talon pihan hienon interiöörin, maiseman sekä olemuksen. Kiinteistö on alueen muuhun kiinteistökantaan verrattuna uusi, talo on rakennettu vuonna 2013, jolloin sen tontti erotettiin omakseen ja asuintalo rakennettiin. Talon pihapiiri on erityisen viihtyisä ja moTalon päädystä ajetaan ajoliuskaa pitkin autotalliin. Talon päädyssä on viihtyisä terassialue keinuineen. Yhteistyökumppanit Tarja Sarjakoski ja Erkki Wuori. Lars Skog kiitti taloyhtiön saamasta huomiosta.
• 9 Nro 19 • Viikot 44-45/2020 M unkin S eutu Josa Jäntti Olympiastadion elämässäni kauan, mutta hävisi (oliko 4 -2) eikä päässyt jatkoon. Aulis Rytkönen loisti maaleillaan, pelitaidoillaan ja syötöillään ottelussa. Sen seurauksena oli, että hän lähti ammattilaiseksi Ranskaan. 4. V. 1960 tulin töihin Helsinkiin OKO:een. Jukka Salomaa houkutteli minut mukaan HJK:iin hallitukseen v. 1966. Kokoukset olivat Stadionilla Klubin toimistossa. Tästä syystäkin Stadion tuli tutuksi. Myöhemmin olin Palloliitossa monissa luottamustehtävissä ja Liiton toimisto oli myös silloin Stadionilla. 5. Ennen pitkään jouduin edustusjoukkueen johtajaksi (HJK) kahteen kertaan yhteensä 10 vuodeksi. Toisin sanoen pelikausien aikana lähes päivittäin mukaan harjoituksiin Bollikselle tai Stadionin kentälle. Silloin tulivat tutuiksi kenttä, sauna, ja pukuhuoneet. Niissä erityisesti monet hauskat tapahtumat varsinkin otteluissa ja niiden puoliajalla ja sekä ennen pelejä että niiden jälkeen. Varsinkin kun oli voitettu tai hävitty! Jouduin lohduttamaan kyynelehtivää maalivahtia ( Ajax `ille 1 8 ) hävityn ottelun jälkeen. Lohduttamaan Atik `ia, kun hän ei päässyt avauksessa kentälle ”kostean huviretkensä” takia (Aulis valmentaja rankaisi). Klubin mukana joukkueenjohtajana koin kaksi Suomen Mestaruutta (1973 ja 1978). Voitte arvata, kuinka mahdottoman paljon muistoja jäi pukukopeista ja peleistä Stadikalla. 6. Urheilumiehenä kävin katsomassa kaikki Suomen jalkapallomaajoukkueen kotipelit. Mutta koin myös Juha Väätäisen juoksut (v. 1971) ja Lillakin mestaruuden ja Bryggare `n hopean (v. 1983) 7. V. 1989 aloitin urani (Kummolan ehdotuksesta) politiikassa eli Helsingin kaupungin valtuustossa. Suurin saavutukseni oli aloitteeni mukaan Talin jalkapallohalli (v. 1992) monien äänestysten jälkeen. Tein myös aloitteen Olympiastadion Itäkatsomon katosta. Se ei mennyt läpi, koska silloinen kaupunginjohtaja piti Pohjoiskaarteen varastojen kunnostamista tärkeämpänä. Myös Museovirasto vastusti sitä. Toimiessani liikuntaltk :ssa (8 v.) jouduin usein tekemisiin Stadioniin liittyviin asioihin. Aloitteeni johdosta Munkkiniemen Puistotielle rakennettiin ratikoiden varoitusvalot. 8. Sain myös kokea surullisen kuuluisan Unkari ottelun rankkasateessa ja HJK: n Mestarien liigan pelit (1998) . 9. Stadionilla oli taloudellisia vaikeuksia. Niinpä silloinen sen isännöitsijä rohkeni mainostoimistomme ja minun ehdotuksestani ottaa ympäri Stadionia juoksuratojen alareunaan mainoksia maksua vastaan. Nämä ensimmäiset mainostajat olivat : osuuspankit/OKO, Valio, Hankkija ja SOK. 10. Olin työnantajani (OKO) toimesta sponsoroimassa Helsingin juhlaviikkoja (johtaja Veijo Varpio) . Järjestestimme konsertin Stadionin nurmella, jossa esiintyi mm. kuuluisa tenori Placido Domingo. 11. Stadionin eri osat tulivat tutuiksi mm. siten, että HJK :n Seniorien kokoukset olivat sen ravintolassa samoin kokoukset Urheilumuseossa. 12. Olen mahdollisesti ainoa henkilö, jonka vaalimainos on kuulutettu Stadionilla v. 1988 kunnalisvaaleissa. Paavo Einiö sen hoiti ja Anssi Kukkonen kuulutti nauhalta: Josa osaa. Tämän toisti Iltasanomien toimittaja lehdessä : ottelusta ei jäänyt mieleen juuri muuta kuin Josa osaa. Stadionin aitaa reunustivat pääsisäänkäynnin verkkoaidoissa sama maimos. Ihan kaikkea en taida muistaa iästäni (87 v.) johtuen. Tässä tärkeimmät. Juttua riittäisi vielä paljon lisää, jos keskittyisin todella ajan kanssa pohtimaan kaikkia kokemuksia ja muistoja Stadionilta. Arkkitehtiylioppilas Helge Lundström loi funkkis-Helsingin kasvot pian hän siirtyi itsenäiseksi toimijaksi. Varhaista ammatillista pätevöitymistä auttoi Lundströmin käytännön rakentamisen tuntemus, joka oli tullut rakennusmestari-isän kanssa tehdyistä töistä. Lundströmin kultakausi osui 1930-luvulle, jolloin Helsingissä oli meneillään merkittävä asuinrakentamisen aikakausi. Keskeisinä kohteina tuolloin oli taka-Töölö, myös Kallioon kohosi uutta uljasta funkkisarkkitehtuuria. Nuori Lundström omaksui nopeasti uuden tyylin. Kun hän osasi vielä yhdistää suunnitteluunsa edullisuuden, eli rakennuttajien kannalta hyvän taloudellisen hyötysuhteen, alkoi arkkitehtiylioppilaalle kertyä töitä enempi kuin muille aikalaissuunnittelijoille, samalla saivat arkkitehtiopinnot jäädä. Helge Lundströmin tyyli oli tyypillistä 1930-funkkista. – Hän oli aikakauden keskeinen suunnittelija Helsingissä, niinpä Lundströmiä voi pitää niin sanotun ”töölöis-funkkiksen” tärkeimmistä luojista-jopa se kaikkein tärkein, sanoo arkkitehti Tommi Lindh, joka on tehnyt tutkimustyön ”töölöläis-funktionalismista” vuonna 2002. – Töölötyylillä tarkoitetaan kerrostalorakentamisen ilmenemismuotoa 1930-luvulla, joka levisi Helsingin lisäksi koko Suomeen, Lindh luonnehtii. Töölön lisäksi Lundström suunnitteli huomattavan määrän taloja Kallioon ja Alppiharjuun. Hän oli yksi keskeisistä suunnittelijoista Lundströmin tavaramerkki olivat pitkät ja näyttävän näköiset ovenkahvat. Viherniemenkatu 7 (1940). Kuva: Juhani Styrman. Lundströmin suunnittelema pyöreä sisäpiha on harvinaisuus Helsingissä. Kuva: Jaakko Mattila. Hämeentie 34 (Helge Lundström 1939): ”Töölö-funkkista” Kalliossa, sille on ominaista suorakaiteen muotoiset erkkerit, voimakkaat kattolistat ja tyylikkäät porrashuoneet. Kuva: Juhani Styrman. Hakaniemessä, Viherniemenkadun suurkorttelissa, muita huomattavia töitä Kalliossa ovat Hämeentie 34 ja Porthaninkatu 4. Erikoisin Lundströmin töistä on kuitenkin Kolmas linja 5, vuonna 1939 valmistunut talo tunnetaan sen keskellä olevasta pyöreästä pihasta. Helsingissä Lundströmin näkyvin työ on, vuonna 1938 valmistunut Autopalatsi (nykyinen Tennispalatsi). Helge Lundström on suunnitellut rakennuksia enempi kuin kukaan toinen Helsinkiin, mutta miksi hän on kuitenkin jäänyt varsin tuntemattomaksi nimeksi? ”Yksi syy on asuntorakentamisen vaatimattomampi luonne julkiseen rakentamisen verrattuna. Arkkitehtuurin merkkiteokset tunnetaan suunnittelijoiden nimillä, näin ei ole yleensä asuntorakentamisen puolella, jota Lundströmin valtava tuotanto muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta on”, Lindh toteaa tutkimuksessaan. Arkkitehtiylioppilas Helge Lundström kuoli vuonna 1953 kesken aktiivisen suunnittelijauransa. Vain 53-vuotiaana menehtynyt ahkera suunnittelija ehti kuitenkin jättää pysyvän kädenjälkensä Helsingin kaupunkikuvaan. Juhani Styrman (Lähde: Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta, Tommi Lindh, 2002) Olympiastadion on tavalla tai toisella liittynyt kymmenien tuhansien kansalaistemme elämään tavalla tai toisella. Minun elämääni se liittyi jo 5 vuotiaana (1938) Olympistadionin avajaisissa eka kerran. Ja sen jälkeen monta , monta kertaa , mitä erilaisimmilla tavoilla. Joskus harratuksieni parissa ja joskus jopa työni kautta. Erikoista on samalla todeta, että Stadionin toinen suunnittelija on kaukaista sukua eli Toivo Jäntti. Huhu ja arkkitehtiliittojen materiaali kertovat, että juuuri hän halusi rakennetttavaksi tornin Stadionille. Olympiastadion ja minä 1. Olin v. 1938 tullut makuuvaunussa (harvinainen elämys 5 vuotiaalle) Kuopiosta Helsinkiin isäni kanssa. Olimme mukana Olympiastadionin avajaisissa. Mieleeni jäi ihmeellinen autogiro niminen lentävä kone samanlainen kuin myöhemmin helikopteri. Pohjoispääty oli vielä rakentamatta ja Stadion muutenkin vielä kesken. 2. V. 1947 tulin SVUL :n Suurkisoihin Kuopiosta ”härkävaunussa”, jossa oli meitä poikavoimistelijoita monta vaunua. Mukaan liitettiin matkan varrella uusia härkävaunuja kisoihin tulevia poikia ja tyttöjä varten. Minun kanssani samassa vaunussa tuli mukana Kuopiosta mm. eräs Martti Ahtisaari 4 vuotta nuorempi. Kisojen yhteydessä kävin seuraamassa monien lajien kisoja mm. nyrkkeilyä jne. Olympistadionilla kävin katsomassa yleisurheilua. Näin juoksemassa mm. sen ajan ”tähden” Viljo Heinon. Meidän jättiesityksemme (poikien yhteisvoimistelu) oli Bolliksella. 3. V. 1952 sain kesätyöpaikastani (haastemiehenä) 3 päivän loman Olympialaisiin. Olin mukana sateeessa avajaisissa (mm. Rauhan enkeli, jonka Fenckel poisti kentältä) . Kävin yleisurheilua katsomassa (Emil Zatopek). Erityisesti jäi mieleeni futiksesta ottelu Suomi Itävalta. Suomi johti ottelua derni, on istumispaikkoja sekä komea kallio talon edessä, joka pääsee oikeuksiinsa ja tuo ilmettä pihaan. – Luonto ja maasto sopeutuvat erityisen hyvin talon ympäristöön ja ne on otettu huomioon suunnitteluvaiheessa, totesi Tarja Sarjakoski luovuttaessaan kunniakirjan taloyhtiön edustajalle Lars Skogille. Talo ja sen piha houkuttelevat ohikulkijoita. Talo näkyy hyvin Raumantielle alakoulun kohdalla, vaikka käynti onkin Ulvilantien puolelta. Talossa on 25 asuntoa ja pysäköintipaikat sijaitsevat talon alakerroksessa, koko kiinteistö sijaitsee rinteessä. Piha-alueen on suunnitellut arkkitehti, ja mukana suunnittelussa on ollut myös taloyhtiön oma pihasuunnittelutyöryhmä. Talon päädyssä on erityisen kaunis terassialue, jossa on keinu ja josta aukeaa näkymä Raumantielle. Asunnoissa on suuret terassiparvekkeet, asuntojen koot vaihtelevat kaksioista aina lähelle 150 neliömetrin kokoisia asuntoja. Talo jää miellyttävästi omaan rauhaansa vilkkaan Ulvinlantien liikenteeltä, sen osoite on Ulvilantien 11 C, jonne tie johtaa kiinteistön Ulvilantie 11 a vierestä Ulvilantieltä, vastapäätä taimitarhaa ja huoltosemaa. Fred Packalen asui viereisessä talossa aiemmin ja muisteli uuden talon rakentamisen vaiheita. – Tässä oli rämeikköä ja joskus aiemmin ilmeisesti lentopallokenttä, mutta se oli joutomaata ja oli hyvä asia, että siihen kyettiin saamaan oma tontti ja siihen näin uopea asuinkiinteistö, Fred Packalen sanoi. Pihaa hoitaa nykyään puutarhuri, Heimo Asikainen. Erikseen on vielä huoltomies. Mäntyrinteessä on näyttävät terassiparvekkeet.
• 10 Viikot 44-45/2020 • Nro 19 M unkin S eutu KULTTUURI Risto Kolanen Lokakuun kulttuurikierros Jorma Uotinen Kekkosena ja Kaari Martin naisseurana ovat Moskovan vallantäyteisinä karvalakeissa Tamminiemessä. Kuva: Minna Hatinen. Laulajat Monna Kamu (vas.) ja Sinikka Sokka, kirjantekijä Jouko Aaltonen ja säestäjä Eero Ojanen ovat hyvillään Agit-Propista kertovan kirjan ilmestymisestä Akateemisen Kohtauspaikalla. Kuva: Marianne Hiirsalmi/SKS. Annamari Keskinen ja Mirva Mäkinen (edessä) tanssivat Valtteri Raekallion upean Kehys Frame -esityksen Taidekoti Kirpilässä Töölössä. Sitä ennen teimme kierroksen Taidekodissa ja kuulimme korviimme selostuksen valituista teoksista. Kuva: Valtteri Raekallio. Matti Ristinen (vas.) ja Seppo Halttunen ovat mainioita Aleksi Kiven Olviretken sotilaita Saksanmaalla Teetteri Jurkassa. Huoneteattrissa voi juosta! Kuva: Marko Mäkinen. Helsingin uusi musiikkimuseo Fame Triplassa on hakeutunut yrityssaneeraukseen alle vuosi perustamisen jälkeen. Valtiollistaminen olisi musiikkineuvos Dannyn mielestä viimeinen, hyvä keino pelastaa museo. – Pääasia on, että Famen toiminta jatkuu, hän arvioi Ylen Uutisille. Kekkosen näköinen mies Vaikuttavimman hetken yleisö kokee Tamminiemen museon edessä lokakuun tihkusateessa, kun pitkä, laiha hahmo kävelee hieman kumarassa saunan suunnalta päärakenukseen. Jorma Uotinen esittää Urho Kekkosen haamua omien muistojensa ja tuttujen ihmisten haamujen seassa. Paljon on puhetta, maagista Roni Martinin luomaa musiikkia ja tanssia. Aika alussa Martin laulaa Kekkosen rakkauskirjeen nuoruuden rakastetulleen Aili Puraselle. Kaari Martin liittyy seuraamme alakerrassa ja pökertyy työhuoneen oven viereen. Rooli on meedio, joka tuo eri hahmojen viestejä rajan takaa. Niin naisia kuin miehiäkin mm. Sylvi Kekkosen, Anita Hallaman ja suurlähettiläs Stepanovin. Esitysdramaturgi Atro Kahiluoto elvyttää meedion ja pitää meille aika pitkiä selityksiä Antaisi vain kokea. Yläkerran virka-asunnossa Jorma Uotinen ottaa tilan suvereenisti haltuunsa. Hän tutkii huonetta, vanhoja valokuvia ja esineitä. Pianon ja kitaran säestyksellä kuulemme musiikkia ja Kekkonen tanssi yksin ja meedio-naisensa kanssa. Välillä meedio on hauras, pieni Sylvi, johon Kaari Martin hyvin sopii. Välillä ollaan Havaiji-tunnelmissa rantapaita päällä ja kukat kaulassa. Välillä mennään itään karvalakit päässä. Silloin Kekkonen on vallantäyteinen. Kerran Uotinen pitää synkän yksinpuhelun vallan ja naissuhteidensa itsekritiikkinä. Voimakkaat yhteistanssit ja vatsojen sävyisät tömäytykset ovat hauskoja. Liika valo häikäisi katsojia. Kattokruunu ja sivuvalot olisivat riittäneet haamujen tanssille. ”Uotinen goes Kekkonen” sai ensi-iltansa jo maaliskuulla ja uudelleen nyt Tamminiemessä. Compania Kaari ja Roni Martinista tuttu joukko tekee jälleen mieleen jäävän esityksen ”rakkauden presidentistä”. Hän rakensi rauhan ja liitti yhteen idän ja lännen, hän suuteli Brezhneviä ja uneksi Ydinaseettoman Pohjolan, takasi YYA:n ja silitti radikaalit pehmeiksi, äärimieliset raukeiksi. Hän kutsui kaikki suureen ETYK-juhlaan, esite kertoo. – Hän riisui aseet ja naiset, saunassa miehet. Teos on tuotettu yhteistyössä Suomen kansallismuseon kanssa. Kaari Martin arvelee uusintoja tulevan ensi syksynä. Idealismin ikuinen nuoruus Elokuvaja dokumenttiohjaaja Jouko Aaltosen kirjoittama teos ”Agit-Prop. Lauluja utopiasta” (SKS 2020) julkistettiin Akateemisen Kirjakaupan tiloissa. Väkeä oli tullut paljon. Kuvia otettiin, nimikirjoituksia kirjaan kerättiin. Teos on tavallaan jatkoa saman tekijän ja Peter von Baghin dokumenttielokuvalle 2017. Nyt kirja käy ”Sosialistisen Abban” huiman, ennen kertomattoman tarinan läpi vuosikymmenten. Kolmella peruslaulajalla oli tausta syvällä Mustasaaren rippileirillä ja/tai folk-laululiikkeessä, joka alkoi vuosina 1963-64 amerikkalaisten esikuvien mukaan. Alku syntyi siis lännestä, papin tai muusikkosukujen kasvateissa. Poliittisen laululiikkeen ikoni Agit-Prop koottiin ”taistolaisuuden nyrkiksi” 1970-luvun taitteessa, mutta se nousi koko kansan klassikoksi ja kansainväliseksi tähdeksi. Pekka Aarnio, Monna Kamu, Martti Launis ja Sinikka Sokka lauloivat toivosta ja utopiasta, paremmasta maailmasta. Naisia vaihtui ryhmässä Kiti Neuvosesta Liisa Taviin, mutta tämä oli ydinryhmä, jonka miehet kuolivat muutama vuosi sitten. Yhtye teki 2000-luvulla yhden musiikkihistorian epätodennäköisimmistä comebackeista. Kaj Chydeniuksen ja Eero Ojasen säveltämät laulut puhuttelevat myös Ultra Bra -sukupolvea. Kamu, Ojanen ja Sokka olivat paikalla ja rupattelivat paljon nuoruusmuistojaan. Kamu erosi muista klassisen musiikin koulutuksen takia. Puoluelaulut Ojanen kuittasi vain ajan tilaustöiksi. Yhtä kaikki kirja kertoo pätevästi maailmanmuuttamisen idealismin ikuisesta nuoruudesta. Aaltonen on kaivanut uusinta tietoa erityisesti kirkon nuorisoleirien ja folklaulun synnystä Helsingissä. Taiteen ja tanssin pyhä kohtaaminen Raekallio Corp:n ja Taidekoti Kirpilän yhteistuotanto kaksiosainen ”Kehys-Frame” on sidottu Taidekodin 350-neliön huoneisiin ja taiteeseen. Käsikirjoituksesta vastaavat kirjailija Jaakko Yli-Juonikas ja taiteellinen johtaja Valtteri Raekallio. Kuunnelman toteutus on Aki Päivärinteen, lukijana Jarmo Koski. Valosuunnittelijana on Jukka Huitila. Teos hiljentyy taiteen maailmaan töölöläisen kotimuseon kehyksissä. Aluksi yleisö kuulee omista kuulokkeistaan kuvauksia sinne valituista teoksista, kun kuljemme eri huoneissa. Erikoislääkäri Juhani Kirpilän kokoelman teokset kuvaavat usein sairauksia ja ihmisiä, mutta myös kasveja ja luontoa. Muistiin jää monia teoksia, kun aloitamme Maria Wiikin Ohdakkeista ja siirrymme Helene Schjerfbeckin miesvartaloa esittävään teokseen, joka sitten ohjaa myös koettavaan tanssijoiden esitykseen. Kesällä miehet Ryan Mason ja Eero Vesterinen, syksyllä naiset Annamari Keskinen ja Mirva Mäkinen, useimmat koreografin luottotanssijoita vuosien ajalta. Molemmissa tanssiesityksissä kävijä kokee taiteen alkavan elää. Tanssijat istuvat raukeina sohvalla kylpytakeissa; toiselta on jäänyt ruoka kesken. Yleisö on läsnä seesteisenä, tanssijat kohtaavat toisensa ja elämän hetkellisesti tässä ympäristössä. Alastomuus itsessään on paljon, liikkeet ovat voimakkaita ja täydellisiä! TV:stä tulee taustamusiikkina Cecilia Bartolin laulamana aarioita. Koronan aikana esitetään teos (III), jossa yksinäisyys on lisääntynyt ja ihmisten sosiaalinen elämä kaventunut. Saamme kokea kohtaamista, joka on jotenkin pyhää. Taidekodin seinillä on suomalaista modernia taidetta, kultakauden taidetta, veistoksia ja arvoposliinia. – Kirpilässä ihmisten koti, elämä ja vimmainen intohimo taiteeseen ovat ajan saatossa muuttuneet museoksi. Tässä esityksessä olen pyrkinyt rakentamaan jännitteen, jossa teksti ikään kuin asettaa kuvataiteen väärään viitekehykseen ja tanssi puolestaan haastaa tekstin maalauksista luoman metateoksen, Raekallio sanoo. Kiven hulvaton Olviretki Aleksis Kiven päivän alla Teatteri Jurkka esitti Kruununhaassa kansalliskirjailijamme ”Olviretkeä”. Se on jo toinen Helsingin tulkinta muutaman kuukauden sisällä. Keskellä kesää nuoret teatterinopiskelijat esittivät oman melunja hiensekaisen tulkinnan tarinasta sotilaista Saksanmaalla. Jurkan vierailuesityksessä käännetään Kivi ympäri Väinö Linnan ja Runebergin päälle. Tekijät haluavat painottaa: Nykyisellä sodankäynnillä on hyvin ”vähän yhteistä Vänrikki Kariluodon tarinoiden kanssa”. Uutisissa sota näyttäytyy kaoottisena toimintana, jossa rintamalinjat on hajautettu kaiken kansan keskelle ja taistelut tapahtuvat siviilien seassa. Terrorismin sotateoreetikkojen mukaan etulinja on kaikkialla, eikä etätyökään ole sille vierasta: tuhoisaa lennokki-iskua ohjaillaan kaukana kohteesta. Television viihdesarjoista tuttujen Matti Ristisen ja Seppo Halttusen, sekä ohjaaja Hanno Eskolan käsissä Aleksis Kiven iki-klassikko Olviretki päivittyy hillittömän apokalyptiseksi versioksi ”Olviretki.Nyt”. Näytelmä alkaa rautasänkysijoilla, mutta tiivistyy kun päästään lattialle. Se on fyysisesti ja henkisesti vaativa, parasta Jurkkaa tänä vuonna. Molemmat näyttelijät painavat täysillä. Sankariosissa viihtynyt Ristinen vetää ja Halttunen tulee hyvin mukana. Hän on säveltänyt esityksen laulut Kiven sanoihin.
• 11 Nro 19 • Viikot 44-45/2020 M unkin S eutu Svenska Teatern soi vahvasti syksyn Anna Asunta (vas.), Jonte Ramsten, Kasper Ramström ja Mia Hafrén esittävät suositun Fork-lauluyhtyeen pitkiä jäähyväisiä Svenskanin lavalla. Kuva: Juha Mustonen. Laulaja-säveltäjä Georg Malmsten esiintyi kuudella vuosikymmenellä, tässä 1970-luvulla Finnlevyn juhlassa. Kuva: Alvar Kolanen. HumppAvanti säesti Georg Malmstenin rakastetuimpien laulujen konserttia Svenskanin salissa. Solisteina Anna Hultin (vas.), Sam Huber, Arja Saijonmaa ja Paavo Kerosuo. Kuva: Heikki Tuuli. Asunnottomien yön Helsingin päätapahtuma oli virtuaalisena Kansallismuseossa. Mutta Harjutorilla nähtiin tämä kaunis taideteos. Kuva: Katja Karjalainen. Teatteritohtori Mikko-Olavi Seppälää haastateltiin suomalaisen työväenteatterin 100v-taipaleesta Työväenliikkeen kirjastossa. Juontaja Risto Kolanen oikealla. Kuva: Toivo Koivisto. – Me jossain keskisijassa istumme, vartoen tuomioomme. Valoa Harjutorin Asunnottomien yössä Asunnottomien yön päätapahtuma oli Kansallismuseossa ja esitettiin virtuaalisena. Paneelikeskustelu, ministerin puheenvuoro ja lauluesityksiä kultiin. Mutta tiedotuksessa hieman pimentoon jäi se, että tapahtumia oli hajautettu alueille ympäri Helsinkiä, itäiseen Kantakaupunkiin, Siltamäkeen, Myllypuroon ja Diakonissalaitokselle Alppilaan. Ulospäin näkyvin tapahtuma oli ”Valokarnevaali Harjutorin puistikossa”. Kyseessä oli kodittomuusteemainen ulkotaideteos, jossa perinteisen soihtukulkueen sijaan katsojat saivat kokea valoa, kylttejä ja soihtuja. Sen järjesti Helsingin sosiaalinen oikeudenmukaisuus ry. Esiintyjä Valosirkus Spektri on Vannetanssiyhdistyksen esiintymisryhmä, joka tekee LED-välineillä värikkäitä ja näyttäviä valoesityksiä. Sen jäsenille tärkeintä on yhdessä tekeminen ja rakkaus harrastettavaan lajiin. Hyvää meininkiä välitetään mieleenpainuvina elämyksinä yleisölle. Ryhmän kokoonpano ja musiikin tyylilaji esityksissä vaihtelee aina tilanteen mukaan. Matalan kynnyksen teatteri ihmisten keskellä Suomenkielinen ja elinvoimainen teatterikulttuuri on ravistellut yhteiskuntaa 1900-luvun alusta asti. Erityisesti työväen teatterilla on ollut valtava vaikutus keskusteluun ja kulttuuriin. Eri vuosikymmenet nostavat eri asioita, mutta aina päämääränä on ollut pyrkimys kohti ”parempaa ihmistä ja parempaa maailmaa”. Juuri nyt aktiivinen harrastajateatteri elää voimakasta nousukautta vastapainona kaikelle ammattimaistumiselle. Kirjailija, tohtori Mikko-Olavi Seppälän uusi teos ”Parempi ihminen, parempi maailma” Vastapaino 2020) selvittää, mihin työväenteattereiden ja niiden perinteenjatkajien hämmästyttävä menestystarina perustuu, miten ammattilaiset ja harrastajat ovat tottuneet työskentelemään läheisessä yhteistyössä ja miten kansa on yhä uudestaan noussut näyttämölle. Se on samalla Työväennäyttämöiden liiton 100v-juhlakirja, joka jäi keväällä viruksen varjoon. Työväenkirjaston ystävät ry halusi nostaa esiin juhlavuoden tärkeän kirjan, joka kokosi kivasti yleisöä kuuntelemaan sanomaa ja tekemään kysymyksiä Työväenliikkeen kirjastoon Sörkkaan. Monella oli sukutaustaa työväenteattereissa. Työväenteatterit olivat kaupungeissa monesti aluksi ainoita teattereita, joiden kulta-aika on edellisen vuosisadan puoliväliin asti. Sodan jälkeen syntyi kaupunginteatteribuumi suurissa kaupungeissa, Helsinki seurasi. Vain Tampere jäi itsenäiseksi. Toki Helsingissä on yhä Malmin, Tapanilan ja Elannon näyttämöt. Väljästi ymmärrettynä työväenteatteri merkitsee matalan kynnyksen teatteria, joka työskentelee ihmisten keskellä – teatteria, jonka näyttämöllä kansa elää, Seppälä sanoo. Teksti: Risto Kolanen Kuulun sukupolveen, jonka lapsuuteen kuuluivat jännät vierailut Lasten Liikennekaupunkiin Laakson alueella ja uniformupukuisen komean Georg Malmsténin opettavaiset liikennelaulut. Suuren ja erittäin monipuolisen laulajan ura kulki läpi neljän sodan ja Hangosta Petsamoon. Siinä löivät kättä ooppera ja televisio, itä ja länsi, stadi ja lande, itku ja nauru, poliisi ja Mikki-hiiri. Elinvoiman salaisuus oli jatkuva uusiutuminen. Oopperadebyytti lupasi jatkoa, mutta ei taannut pitkää leipää. Laulaja ryhtyi viihdemuusikoksi aikuisille ja hyvin varhaisessa vaiheessa myös lapsille. Levytuotanto on kansallisen musiikkimuistimme kulmakiviä, täynnä tuttuja ja tuntemattomia, aina omalla laillaan nerokkaita teoksia. Häntä kutsuttiin ”Molli-Joriksi”, joka pohjautui venäläisen äidin perimään. Mutta mollitkin vaihtuivat duuriksi, kun Malmstén lauloi hilpeitä ruotsalaisia iskelmiä tai saksalaisia iskusäveliä. Hän johti laivastoja poliisien soittokuntia. HumppAvanti! piirsi lokakuulla Svenska Teaternin suurella näyttämöllä yllättävien huippusolistien, laulajien ja näyttelijöiden kanssa muotokuvan musiikkimme suurmiehestä ja päivitti huimassa tyyli-ilotulituksessa tämän tuotantoa 2020-luvulle. Avanti! on 1983 perustettu kamariorkesteri, joka liikkuu vapaasti eri aikakausissa ja tyylilajeissa sekä erilaisina kokoonpanoina jousikvartetista sinfoniaorkesteriin. Oli hauskaa nähdä klassisen musiikin kauhukakara, klarinetisti Kari Kriikku steppaamassa tai Malmsténin tv-ohjelmassa jo 1960-luvulla esiintynyt viulisti John Storgårds soolo-osuuksissa Timo Hietalan johdolla. Karismaattinen Arja Saijonmaa vakuutti ”Auringon lapsissa”, ”Tummana Doloresina” tai ”Unohtumattomana Elmerinä”. Anna Hultin oli lapsenomaisen hilpeä, mutta myös ”Meripojan breivin” herkkä esittäjä. Sam Huber on koominen lahjakkuus, joka lauloi hienot ”Ilta skanssissa” ja ”Pennitön uneksija”-laulut. Häntä olisin kaivannut ”Kohtalokkaan samban” tulkkina, jonka kuulimme instrumentaalien avulla. Sillä Huber muistuttaa vahvasti Eugen Malmsténia! Iloisen riehakas Paavo Kerosuo lauloi herkän ”Muistelon” yksin ja ”Stadin kundin” Huberin kanssa. Hän myös avasi konsertin odotetun kohokohdan ”Äänisen aallot” upeasti, mutta luovutti estradin Saijonmaan bravuurille. Ohjelman käsikirjoittaja-ohjaaja Juha Siltanen kirjoittaa esitteessä, että Malmstén oli yksi Suomen kokoavista hahmoista, yhtä aikaa erittäin suomalainen ja paraatiesimerkki suomalaisuuden ”monikulttuurisuudesta”. xxx Tämä on FORK:n viimeinen show, luki esitteessä vuosi sitten ensi-illassa Svenska Teaternissa. Lauluyhtye aikoi jättää perusteelliset jäähyväiset. Svenskanin jälkeen kevättalven ”FORK Chapter 1: The End” -kiertue ympäri maata ja toukokuulla paluu lähtöpaikalle. Se ei toteutunut, kuten suunnitelma oli, mutta marraskuulla saamme kokea komeaa voimalaulua. Neljä ystävää lähti unelmamatkalleen kalliolaisesta keittiöstä vuonna 1996. 24 vuoden ajan on matkattu maailman ympäri ja laulettu yli puolelle miljoonalle iloiselle fanille. Myös unelmien täytyy päättyä ja Fork haluaa lopun tulevan unelman ollessa kauneimmillaan. Fork on suomalainen a cappella -yhtye. Se vastaa suomenruotsalaisella puolella moniäänistä Club for Fivea ja herkänkaunista Rajatonta. Yhtyeen tavaramerkkinä on sovittaa tunnettuja pop-hittejä a cappellaksi. Kahden miehen ja kahden naisen muodostama kokoonpano on julkaissut yhteensä neljä albumia: Taking a Cappella to the Next Level EP 2004), Cover to Cover (2005), Games We Play (2007) ja Helsinki (2008). Jäähyväisshow sai ensi iltansa 15. marraskuuta 2019, ja on tämän viimeisen yhdessä vietetyn vuoden ensimmäinen ja suurin luku. Samalla näyttämöllä he esittivät 2009 ensimmäisen suuren Pink Noise – show´n. Nyt he juhlivat kaikkea: yleisöä, musiikkia, rakkautta ja tämän kaiken sisältämää mahtipontista hulluutta. Nykynelikko on vaalea Anna Asunta, tumma Mia Hafrén, pitkätukkainen Kasper Ramström ja viiksekäs Jonte Ramsten. Chapter 2:n piti jatkaa. Chapter 3 päättää vuoden lopussa Jäähallissa, mutta moni esitys peruuntui. He tarjoavat nyt otteita koko tuotantonsa parhaimmistosta, mutta myös omia henkilökohtaisia suosikkikappaleita upouusissa sovituksissa. Lisäesitykset ovat 3.5.11. ja kaksi vielä 7.11 päivällä ja illalla.
• 12 Viikot 44-45/2020 • Nro 19 M unkin S eutu Nuori Voima -lehden uudeksi päätoimittajaksi on valittu Taija Roiha ja lehden toisena päätoimittajana jatkaa Vesa Rantama. Nuoren Voiman päätoimittajaksi Taija Roiha Nuori Voima -lehden uudeksi päätoimittajaksi on valittu Taija Roiha. Roiha on kirjoittaja ja kirjallisuuden väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt aikaisemmin Taiteen edistämiskeskuksessa ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa. Myös podcastaajana tunnetun Roihan kiinnostuksen kohteet liittyvät feministiseen kirjallisuuteen ja tekijyyteen kirjallisuudessa. Roiha aloittaa tehtävässä tammikuussa 2021. Lehden toisena päätoimittajana jatkaa Vesa Rantama. – Päätoimittajakaudellani haluan kehittää Nuorta Voimaa ajassaan kiinni olevana ja kunnianhimoisena kirjallisuuslehtenä, joka kontekstoi käsittelemänsä aiheet huolellisesti ja tarjoilee ne kirjallisesti korkeatasoisella tyylillä. Ajattelen ajankohtaisen sisällön tarkoittavan Nuoren Voiman tapauksessa muutakin kuin medianäkyvyydestä kilpailevien uutuusteosten käsittelyä: haluan nähdä lehden sivuilla teosesittelyitä unohdetuistakin kirjoista, jotka ansaitsisivat osakseen enemmän huomiota, Roiha toteaa. Erityistä huomiota vastavalittu päätoimittaja haluaa kiinnittää lehteen kirjoittavien moninaisuuteen: – Toivon Nuoren Voiman toimivan julkaisualustana moninaiselle kirjoittajajoukolle. Tällä hetkellä näen erityisen tärkeänä sen, että lehti pyrkii aktiivisesti lisäämään rodullistettujen kirjoittajien osuutta omassa avustajakunnassaan. Suomen kirjallisuuskenttä on häiritsevän valkoinen, eikä asia korjaannu itsestään, Roiha linjaa. Nuori Voima on viidesti vuodessa ilmestyvä kirjallisen kulttuurin lehti. Lehteä julkaisee kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto ry. Helsinki mukaan Unicefin työhön? Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan, että Helsinki hakee mukaan Suomen Unicef ry:n Lapsiystävällinen kunta -tunnustukseen tähtäävään kehittämistyöhön. Unicef tekee päätöksen mukaan valittavista kunnista tammikuussa 2021. Lasten oikeuksia ja hyvinvointia edistetään Helsingin kaupungin rakenteissa monin tavoin eri toimialoilla ja yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö liitetään osaksi Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä, joka perustuu ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden arvojen kunnioittamiseen. Unicef edellyttää kehittämistyöhön hakeutuvilta kunnilta lapsen oikeuksien edistämisen lisäksi riittävällä työajalla resursoitua koordinaattoria ja koordinaatioryhmää, lasten ja nuorten osallisuutta kehittämistyöhön sekä sitoutumista hyvään tiedottamiseen kehittämistyön tavoitteista ja tuloksista kuntalaisille. Lapsiystävällinen kunta -malli on Suomen Unicefin kunnille tarjoama kokonaisuus, joka perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja Unicefin kansainväliseen Child Friendly City -malliin. Unicef tukee kehittämistyötä erilaisilla koulutuksilla, prosessinohjauksen digipalvelulla sekä kansallisella vertaiskehittämisellä. Kahden vuoden kehittämistyön jälkeen kunnan on mahdollista saada Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus, joka on voimassa kaksi vuotta. Päiväkoti Pasila Kaupunginhallitus hyväksyi päiväkoti Pasila pohjoisen uudisrakennuksen päivätyn hankesuunnitelman. Hankkeen laajuus on noin 1 352 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on 6,2 miljoonaa euroa. Uudisrakennuksella saadaan noin 120 uutta varhaiskasvatuksen tilapaikkaa. Hankesuunnitelma koskee Pasilan pohjoisosaan, nykyisen Maunulanpuiston alueelle rakennettavaa päiväkoti Pasila pohjoisen uudisrakennusta. Pohjois-Pasilaan rakentuu uusi asuinalue, jonka asukasmäärä on nopeassa kasvussa. Alueella ei ole tällä hetkellä palveluita. Väestöennusteen mukaan Pasilan peruspiirissä ja Maunulanpuiston osa-alueella, joka on tulevaisuudessa osa uutta Pasilan aluetta, tulee 1–6 -vuotiaiden lasten määrä kasvamaan noin 700 lapsella vuosina 2019–2033. Vuoteen 2024 mennessä varhaiskasvatusikäisten määrä kasvaa alueella noin 400 lapsella. Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan myös Laajasaloon suunnitellun raitiovaunuvarikon ja asumisen yhdistävän korttelin asemakaavan. Kaavaratkaisu mahdollistaa raitiovaunuvarikon ja siihen liittyvien aputilojen sekä osittain varikon päälle tulevien asuinkortteleiden rakentamisen Reposalmentien eteläpuolelle. Kyseessä on Suomen ensimmäinen raitiovaunuvarikon ja asumisen yhdistävä hybridikortteli Asemakaavan muutos luo edellytykset Kruunusillat-hankkeen raitiotielle ja sitä palvelevalle huoltoja säilytysvarikolle. Samalla se mahdollistaa uutta asumista merelliseen Helsinkiin, palvelujen ja joukkoliikenteen läheisyyteen. Lopullisen päätöksen kaavamuutoksesta tekee kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn etenivät kaupunginhallituksesta myös Jätkäsaaren Saukonkadun asuinkorttelin asemakaavan muuttaminen ja Käpylän peruskoulun Untamo-rakennuksen perusparannuksen hankesuunnitelma. Asuntomarkkinakatsaus lokakuu 2020: Syyskuu oli vahva asuntokauppakuukausi: kasvua 7,1 % vuoden takaiseen Syyskuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat selvästi edellisvuodesta. Vanhoja asuntoja myytiin 7,1 % enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Eniten kauppamäärät nousivat Oulussa (+21,3 %), Lahdessa (+17,4 %), Kouvolassa (+14,5 %) ja Kuopiossa (+13,1 %). Vanhoja asuntoja myytiin Suomessa syyskuussa 7,1 % enemmän kuin vuosi sitten. Kumulatiivisesti tarkasteltuna tammi–syyskuussa vanhoja asuntoja on myyty Suomessa 3,1 % vähemmän kuin viime vuonna. – Syyskuu oli todella hyvä kauppakuukausi koko maan tasolla tarkasteltuna. Asuntokauppa kävi erittäin vilkkaana erityisesti monessa kasvukolmion ulkopuolisessa kaupungissa, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Kari Virta sanoo. Suomalaisilla käytössään keskimäärin 41 m2 per henkilö Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat syyskuussa Helsingissä 2,4 %, Espoossa 3,2 %, Tampereella 11,4 %, Lahdessa 17,4 %, Oulussa 21,3 %, Kuopiossa 13,1 %, Jyväskylässä 7,6 %, Joensuussa 4,8 %, Porvoossa 2,8 %, Kouvolassa 14,5 % ja Porissa 7,1 %. Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat Vantaalla 7,9 % ja Turussa 6,7 %. Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan suomalaisilla on kodeissaan huoneistopinta-alaa henkilöä kohden keskimäärin 41 neliömetriä. Yksin asuvalla oli vuonna 2019 käytössään keskimäärin 60 neliömetriä ja kahden henkilön asuntokunnalla 45 m2 per henkilö. Asuinpinta-ala per henkilö laskee asuntokunnan koon kasvaessa. Esimerkiksi viiden hengen asuntokunnalla oli keskimäärin 24,4 neliömetriä henkeä kohti. Tilastokeskuksen mukaan omistusasunnoissa asutaan väljemmin kuin vuokra-asunnoissa, kun tarkastellaan huoneistoalaa per henkilö. Omistusasunnossa asuvalla asuntokunnalla oli vuonna 2019 keskimäärin 44 neliömetriä huoneistoalaa henkeä kohti, kun taas vuokra-asunnossa asuvalla asuntokunnalla oli käytössään keskimäärin vain 33 neliömetriä asukasta kohti. – Tänä vuonna kotona vietetty aika on kasvanut koronan myötä ja moni kaipaa entistä väljempiä neliöitä sekä omaa pihaa. Tämä on näkynyt myös asuntomarkkinoilla siinä, millaisille kohteille on kysyntää. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vanhojen rivitaloasuntojen kauppamäärät ovat kasvaneet tammi-syyskuussa 4,6 % edellisvuoteen verrattuna, Kari Virta huomauttaa. Neliöhinnat nousivat edelleen Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat Suomessa syyskuussa keskimäärin 5,4 % (+161 €) vuoden takaiseen verrattuna. Kaksioiden neliöhinnat nousivat Helsingissä 7,8 % (+409 €), Espoossa 5,9 % (+234 €), Vantaalla 3,4 % (97 €), Tampereella 6,3 % (+188 €), Turussa 3,7 % (+99 €), Kuopiossa 0,9 % (+21 €), Porissa 4,4 % (+64 €) ja Kouvolassa 15,6 % (+169 €). Neliöhinnat laskivat syyskuussa vuoden takaisesta Lahdessa 5,5 % (-101 €), Jyväskylässä 0,1 % (-2 €) ja Oulussa 3,2 % (-72 €). Kotitaloudet nostivat elokuussa 2020 uusia asuntolainoja 1,7 mrd. euron edestä, mikä on yhtä paljon kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli elokuun 2020 lopussa 102,1 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,7 %. Kotitalouslainoista oli elokuun lopussa kulutusluottoja 16,8 mrd. euroa ja muita lainoja 18,2 mrd. euroa. (Lähde: Suomen Pankki)
• 13 Nro 19 • Viikot 44-45/2020 M unkin S eutu Nettikirppiksen uusi myyntitapa työllistämään tuhansia Valtuusto keskusteli nuorten ja asukkaiden aloitteista Kaupunki myönsi innovaatiorahoitusta neljälle hankkeelle Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti kokouksessaan myöntää rahoitusta neljälle hankkeelle Helsingin kaupungin innovaatiorahastosta. Kuudesta innovaatiorahastolle osoitetusta hakemuksesta rahoitus myönnettiin neljälle hankkeelle, jotka täyttivät innovaatiorahaston kriteerit. Rahoitusta myönnettiin seuraaville hankkeille: Haaga-Helia ammattikorkeakoulun hankkeelle ”Pasila HUB: kuluttajaliike-toiminnan yhteistyöja innovaatio-toiminnan alustan luominen”; Helsingin kaupungin kaupunginkanslian elinkeino-osaston hanke ”Helsinki Education Hub Helsingistä oppimisen maailman pääkaupunki”; Forum Virium Helsinki Oy:n ja Tieke ry:n hankkeelle ”Logistiikan saavutettavuusdata” sekä Startup Maria Oy:n hankkeelle ” Maria 01 Euroopan johtavan kasvuyrityskeskittymän laajentuminen ja kansainvälistyminen”. Elinkeinojaosto myönsi innovaatiorahastostarahoitusta 69 900 euroa käytettäväksi vuonna 2020 ja 1 251 117 euroa käytettäväksi vuonna 2021. Lisäksi hankkeille sidotaan 2 154 008 euroa käytettäväksi vuosina 2022–2023. Elinkeinojaosto käsitteli myös valtion ja kaupunkien välisen ekosysteemisopimuksen valmistelutilanteen ja merkitsi sen tiedoksi. Taustatietoa Elinkeinojaosto on strateginen, laajoja linjauksia määrittelevä toimielin, jolla on merkittävä ohjausrooli kaupungin elinkeinopolitiikassa. Elinkeinojaoston puheenjohtajana toimii pormestari Jan Vapaavuori. Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 21. lokakuuta nuorten ja kuntalaisten tekemiä aloitteita. Lisäksi valtuusto hyväksyi Grundskolan Norsen, Cygnaeus enhetenin perusparannuksen hankesuunnitelman ja kaupungin hallintosäännön muutoksen. 13–17 -vuotiaat helsinkiläiset nuoret jättivät tämän vuoden tammi-kesäkuussa yhteensä 29 aloitetta. Aloitteissa ehdotettiin muun muassa nuorten kesätyötakuuta, vertaistukiryhmiä kouluihin, lisää roskakoreja metroihin sekä valvottuja huumeiden käyttöhuoneita. Nuorten aloitteista antamassaan lausunnossa nuorisoneuvosto kiinnitti huomiota aloitteiden määrän vähentymiseen viime vuoteen verrattuna. Syinä tähän nähtiin aloitevastausten hitaus ja se, etteivät toteutuskelpoisetkaan aloitteet välttämättä johda konkreettisiin toimenpiteisiin. Suurin osa nuorista ei myöskään tunne aloitejärjestelmää. Nuorten aloitejärjestelmää ja sen viestintää kehitetään kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tämän syksyn aikana. Aloitejärjestelmä liitetään osaksi uutta Nuorten Helsinki -sivustoa, ja aloitejärjestelmää markkinointiin panostetaan esittelyvideon ja sosiaalisen median kampanjan avulla. Kunnan asukkaiden aloitteita tehtiin alkuvuonna kaksi, jotka molemmat liittyivät kaupunkiympäristön toimialaan. Toisessa toivottiin eläkeläisten huomiointia kaavamuutoksissa ja tilojen suunnittelussa. Toisessa ehdotettiin Lauttasaaren eteläpuolella olevan Ulko-Hattu -saaren suojelua ja Lauttasaaren merenrantaniittyjen rauhoittamista liikkumiselta. Grundskolan Norsenin laaja perusparannus Kaupunginvaltuusto hyväksyi Grundskolan Norsen, Cygnaeus enhetenin perusparannuksen hankesuunnitelman. Rakennukseen tehdään laaja tekninen ja toiminnallinen perusparannus, jonka kustannukset ovat hankesuunnitelman mukaan 14 955 000 euroa. Grundskolan Norsen on ruotsinkielinen yhtenäiskoulu luokille 1–9. Cygnaeus enhetenin toimipisteessä järjestetään perusopetusta 230 lapselle (luokat 1–4) ja varhaiskasvatusta 50 esikoululaiselle. Oppilasmäärä ei kasva nykyisestä peruskorjauksen myötä. Ratakadulla sijaitseva koulurakennus on valmistunut vuonna 1910. Asemakaavassa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana suojeltu rakennus on kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnittelema. Perusparannuksen on tarkoitus alkaa elokuussa 2022 ja valmistua toukokuussa 2024. Rakennustöiden aikana koulun toiminta siirtyy väistötiloihin Eiranrannan paviljonkiin, joka toimii tällä hetkellä Tehtaankadun ala-asteen väistötilana. Kaupungin hallintosääntöön muutoksia Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös Helsingin kaupungin hallintosäännön muutokset, jotka koskevat työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain mukaista tehtävien hoitamista ja virkasuhteeseen ottamista ilman julkista hakumenettelyä. Työja elinkeinoministeriö valitsi Helsingin kaupungin kokeilualueeksi 1.1.2021?30.6.2023 kestävään työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun. Kokeilussa Helsinki tulee vastaamaan työja elinkeinotoimiston palveluiden sekä muiden työllisyyttä edistävien palveluiden tarjoamisesta kokeilun kohderyhmään kuuluville asiakkaille. Kaupungin vastuulle ovat siirtymässä muun muassa ne työttömät työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Lisäksi kokeilun piirissä tulevat olemaan kaikki alle 30-vuotiaat sekä kaikki vieraskieliset työttömät ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat työnhakijat. Hallintosäännön muutoksilla varaudutaan näiden tehtävien hoitoon. Hallintosäännön kohtaan, milloin virkasuhteeseen voidaan ottaa henkilö Ilman julkista hakumenettelyä, lisättiin perusteiksi viran määräaikainen täyttö, viran uudelleen täyttäminen tietyin perustein sekä palvelussuhdetta koskevat uudelleenjärjestelyt. Lisäksi kaupunginvaltuusto käsitteli valtuutettujen aloitteita. Osa esityslistalla olleista aloitteista siirrettiin käsiteltäviksi valtuuston seuraavaan kokoukseen 4. marraskuuta. Nettikirpputori Vähänkäytetty.fi uudistaa kirpputorimaailmaa lanseeramalla täysin uudenlaisen Helposti-palvelun, jonka avulla käytettyjen vaatteiden myynti on vaivattomampaa kuin koskaan. Tavoitteena edistää kiertotaloutta tekemällä käytettyjen vaatteiden kierrättämisestä yhtä helppoa kuin pantillisten pullojen palauttaminen on Nettikirpputori Vähänkäytetty.fi uudistaa kirpputorimaailmaa lanseeramalla täysin uudenlaisen Helposti-palvelun, jonka avulla käytettyjen vaatteiden myynti on vaivattomampaa kuin koskaan. Tehtävään koulutetut Kirppismestarit hoitavat sekä tuotteiden kuvaamisen että hinnoittelun myyjän puolesta. Kotimainen Vähänkäytetty. fi-nettikirpputori on toimintansa alusta lähtien halunnut edistää kiertotaloutta tekemällä käytetyn tavaran ostamisesta ja myymisestä mahdollisimman helppoa. Palvelussa on poistettu perinteisten kivijalkakirppisten tai netin ostaja myyntipalstojen haasteet, ja asiakkaat myyvät ja ostavat tuotteita vaivattomasti kotoa käsin. Palvelun täysin uudenlainen idea on tarjota myyjälle mahdollisuus myydä vaatteita Helposti-palveluna siten, että koulutettu Kirppismestari hoitaa sekä tuotteiden kuvaamisen että hinnoittelun hänen puolestaan. Myyjän ainoaksi tehtäväksi jää vaatteiden lähettäminen Vähänkäytetty.fi:lle, josta ne toimitetaan Kirppismestarille. – Me Vähänkäytetty.fi:ssä haluamme olla edistämässä kiertotaloutta; saada myyjät kierrättämään kaappeihin kertyneet ylimääräiset vaatteensa ja ostajat löytämään käytettyä uuden sijaan. Tuotteita voi myydä kahdella tapaa – perinteisesti hinnoittelemalla ja ottamalla kuvat itse, tai Helposti-palveluna antamalla tehtävän Kirppismestarille. Tavoitteemme on, että vaatteiden myynti on yhtä helppoa kuin pantillisten pullojen palauttaminen, kertoo Vähänkäytetty.fi:n perustaja ja toimitusjohtaja Ossi Salo. Helposti-palvelussa myyjä saa käytetyt vaatteet vaivattomasti kiertoon ja voi samalla tarjota työtä esimerkiksi opiskelijalle. Tuotot jaetaan puoliksi myyjän ja tehtävään koulutetun Kirppismestarin välillä. Kirppismestari voi tehdä työtään kotona silloin, kun se aikatauluihin sopii. Työ tuo mukavaa tekemistä ja lisätienestejä tekijöilleen. Uutta Helposti-konseptia testattiin onnistuneesti kesällä. Pilottiin osallistui kymmeniä Kirppismestareita. Yksi osallistuneista, Johanna Nieminen, kertoo lisää: – Olen päätyökseni töissä ravintolassa, jossa tuntimäärät vaihtelevat ja ovat epäsäännöllisiä. Kirppismestarin työ on ollut helppo joustavuuden takia yhdistää päätyöhöni. Olenkin saanut mukavasti tienattua lisätienestejä sekä saanut hyvän fiiliksen siitä, että käytetyt vaatteet löytävät uudet omistajat. Vähänkäytetty.fi eroaa tavallisista netin ostoja myyntipalstoista siinä, että voit ostaa monien eri myyjien tuotteita yhdellä toimituksella Vähänkäytetty.fi:n keskusvarastolta, ja siten maksaa vain yhdet postikulut. Vähänkäytetty.fi aloitti toimintansa vuonna 2014, ja tähän mennessä sen kautta on myyty jo yli miljoona second hand -tuotetta. Tavoitteena on ensi vuoden aikana myydä kaksi miljoonaa tuotetta. Vähänkäytetty.fi:n perustaja ja toimitusjohtaja Ossi Salo. Miten voit ryhtyä Kirppismestariksi: 1. Ilmoittaudu Kirppismestariksi osoitteessa kirppismestari.fi. 2. Vähänkäytetty.fi kouluttaa sinut ilmaiseksi, jonka jälkeen teet toimeksiantosopimuksen heidän kanssaan. 3. Ihmiset lähettävät vaatteita, asusteita ja kenkiä Vähänkäytetty.fi:lle, ne tarkistetaan ja toimitetan kirppismestareille kotiin. 4. Kirppismestari kuvaa, hinnoittelee ja lisää tuotteet myyntiin. 5. Vähänkäytetty.fi noutaa tuotteet kotoasi ja hoitaa kaiken siitä eteenpäin. 6. Myyntituotot jaetaan reilusti puoliksi Kirppismestarin ja vaatteiden myyjän kesken. 7. Kirppismestarina laskutat työstäsi joko kevytyrittäjäpalvelun kautta tai omalla y-tunnuksellasi.
• 14 Viikot 44-45/2020 • Nro 19 M unkin S eutu KUVATAIDE Risto Kolanen Lokakuun kuvataide Valokuvaaja Meeri Koutaniemellä ja muusikko Sami Yaffalla on yhteisnäyttely Tiketti Gallerissa. Pariskunta taustanaan miehen Zen Technogarden -teos. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija, tietokirjailija, taideterapeutti. Krista Launonen ja Apollon -teoksensa Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvan Kevät -maisterinäyttelyssä mukana oleva Ida Sofia Fleming ja ”Koti ei ole siellä missä minkäin” -teoksensa Exhibition Laboratoryssä. Kuva: Raimo Granberg. Helsingin 2016 kulttuuripalkinnon saaja, Viva Granlund kutsuu osallistumaan KIERTOKULKUJA maalauksen elämänkaariprosessiin vuorovaikutuksessa taiteilijan kanssa aina 8.11. asti Galleria Huudon aukioloaikoina. Galleria Kenetti sulki ovensa Uudenmaankadulla. Punkin veteraani kuvataiteilijana Tiketti Gallerian, Urho Kekkosen katu 4–6, Ground Up -näyttely on Meeri Koutaniemen ja Sami Yaffan luovien voimien yhteisnäyttö, joka keskittyy heidän jakamaansa taiteenalaan, keramiikkaan. Lisäksi näyttelyssä nähdään kummankin taiteilijan omia sekä yhteisiä kuvataiteellisia teoksia. ”Koutaffa Ceramics” sai alkunsa 2019. inspiraationa toimii luonto ja sen orgaanisten elementtien yhdistäminen muotoilun puhtauteen ja yksinkertaisuuteen. Sami Yaffa on tehnyt pitkän ja arvostetun kansainvälisen uran musiikin parissa, mm. Hanoi Rocksin ja New York Dollsin riveissä. Nuoresta saakka hän ilmaisi itseään piirtämällä. Esillä on hänen multimediaalisia graafisia teoksia, jotka ovat syntyneet pariskunnan yhteisillä matkoilla otettujen valokuvien pohjalta. Myynnissä on debyyttisarjakuva ”Punkin seikkailut – Taistelu Plastimiestä vastaan”. Taide auttaa elämänilossa Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee helsinkiläisen kuvataiteilija, taideterapeutti ja tietokirjailija Krista Launosen HYMYN SALAISUUS – maalausnäyttelyn. Hän selvitti hymyn ja elämänilon salaisuutta tutustumalla viiteen tunnettuun taideteokseen, kirjoitti kirjaa ja maalasi omia versioitaan etruskien, Buddhan, Leonardo da Vincin, Elisabeth Vigée Le Brunin ja John Singer Sargentin hymyteoksista. Esillä on parikymmentä uutta akryylimaalausta, joissa on viitteitä vanhojen mestareiden hymyteoksiin. Kesken tutkimusmatkansa Launonen sai epätoivotuksi matkakumppanikseen vakavan sairauden. Avajaisissa julkaistussa Hymyn salaisuus -kirjassa aikamatka taiteen historiaan ja hymyilevien mallien kohtaloihin nivoutuu Launosen kuvaukseen omasta halusta pysyä elämänilossa kiinni, vaikka krooninen syöpä asettuu kehoon. Maalaaminen on sairaudesta huolimatta ollut hänelle kantava voima, ilo ja lohtu. Elämän ja kuoleman läheisyys Jelina Rahikainen on vuonna 2018 Vapaasta Taidekoulusta valmistunut taidemaalari, joka osaa luoda vahvan tunnelman teoksiinsa. Töitä on ollut Tampereella, Pyhtäällä, Joensuun taidemuseossa, eri näyttelyissä Galleria Rankassa, ja Kunsthal Charlottenborgissa Kööpenhaminassa. Hän työskentelee nyt Vallilassa. Miehet ryntäävät kohtaloonsa kuten yöperhoset lentävät kuolemaansa kynttilänvalossa, kuuluu näyttelyn dramaattinen otsikko vapaasti suomennettuna Galleria Kujalla, Lapinlahden sairaalan pääsisäänkäynnistä oikeanpuoleisella käytävällä. Tunnelmaltaan mystisten kuvien tekijä on tehnyt päiväkirjanomaisia paperiteoksia ja öljyvärimaalauksia. Naishahmot näyttävät usein taiteilijalta, joskin sisäinen ja ulkoinen maailma lomittuvat. Taiteilijapuoliso on kuvissa. Pidin eniten pasaasin perän valtavasta ”Mother” –öljytyöstä. Veistos syntyy kokemuksista ja tunnelatauksista Kuvan Kevät 2020: Taideyliopiston Kuvataideakatemian maisterinäyttely on esillä vihdoinkin. Mukana on maisteriopiskelijoita kaikilta opetusalueilta: maalaus, kuvanveisto, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Kuvan Kevät on kolmessa näyttelytilassa: Exhibition Laboratory, Merimiehenkatu 36, Bja C-raput sekä Project Room, Lönnrotinkatu 35. Niissä on paljon tapahtumia. Ida Sofia Fleming on esitystaiteen nuori moniottelija, joka on saanut peruskoulutusta musiikin, kuvanveiston ja teatterin alueilla. Hänen teoksensa ovat esillä Exhibition Laboratoryssa (C), jossa hän esittää 28-30.10. yhdessä Henri Tuulasjärven kanssa ”Koti ei ole siellä missä minäkin 2019–2020” performanssin, jossa on ruostutettu teräslevy, kierrätyspuu, muoviverho, farkku, ääni. – Paikannan tilaa / sen sielut seinillä. Pimeyden keskellä valo tehoaa Galleria Kookoksessa, Runeberginkatu 17, on kuuden taiteilija Lokakuun sydän -näyttely. Kuvataiteilija Aino Keinänen sanoo, että syksyisin Suomessa lisääntyvä pimeys tekee ihmiseen pysäyttävän vaikutuksen. – Koen että pimeyden keskellä valo on tehokkaimmillaan. Näitä teoksiani yhdistävä elementti on tuli, jota olen käyttänyt symboloimaan erilaisia ihmisen elämään liittyviä ilmiöitä. Sekatekniikka paperille on työväline. Tulenteko on ihmiselle lajityypillinen ominaisuus. Sen tärkeimpiin merkityksiin kuuluu ihmisten yhteenkuuluvuuden lisääminen nuotion äärellä. Varhaisin teoksista, ”Hestia ja Suojelu”, kuvaa Antiikin Kreikan mytologian jumalatarta ja kolmea kuolematonta Sulotarta. Hestia on valtion, kodin ja kotilieden jumalatar, jonka temppeleissä palava ikuinen tuli ei saa koskaan sammua. Käsityönopettajasta kuvataiteilijaksi Töölössä asuva Lauri Karikoski ja Vuosaaressa asuva Anni Sovala pitävät ”Paperille ja Kankaalle” –näyttelyn Taidesalonki Piirtossa, Uudenmaankatu 7. Kauneuden kaipuu ja käsillä tekeminen ovat naiselle synnynnäistä. – Opettaja joutui neuvomaan vanhempiani, että taiteilijan ammatilla on vaikea tienata leipäänsä. Kompromissina opiskelin käsityönopettajaksi, jolloin oppiaineena oli myös kuvataide. Sovala valitsi näyttelyyn hänelle ominaisia pelkistettyjä ja abstrakteja töitä. Ympyrä muotona kiinnostaa häntä ja sitä hän käyttääkin toistuvasti maalatessaan akryylivärein kankaalle. Hän aloitti aktiivisemman maalauksen 30 vuotta sitten itäisen Työväenopiston ja Itä-Helsingin taideseuran vuosija syysnäyttelyissä. – Taidan olla niin levoton sielu, että vaihdan tyyliä melkein mielialan mukaan. Viime aikoina enemmistössä töistäni on ollut jotain konstruktivismiin viittaavaa. Mobiilipelien, startuppien ja viihdeyhtiöiden grafiikkaa Galleria Art Frida, Korkeavuorenkatu 25, esittää Pääkallopaikalla-näyttelyn 11 taiteilijalta. Emma Kantanen on espoolainen kuvittaja, sarjakuvapiirtäjä ja peligraafikko. Hän on valmistunut Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta taiteen maisteriksi ja työskennellyt Suomen lisäksi myös Kiinassa mobiilipelien graafikkona. Kesällä 2019 hän oli Annikin runofestivaalin nimikkotaitelija. Taiteilija on aktiivi Kuvittajat ry:n piirissä luennoitsijana tapahtumissa ja kouluissa. Pelityötä hän tekee pienistä start-upeista isoihin viihdeyrityksiin. Hän tekee alansa taidetta ja kirjoittaa fiktiota Gummerukselle. Ympäristö ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeudet ovat hänelle tärkeitä. Maailmanlopun juhlat jatkuvat Emmi Kallio on kuvataiteilija, jonka maalaukset näyttävät ensisilmäyksellä edustavan abstraktia ekspressionismia. Teoksista alkaa löytyä esittäviä elementtejä, tarinan päitä ja tunnistettavia yksityiskohtia. Hänen näyttelynsä Lemmenlaiva Galleria Halmetojassa, Kalevankatu 16, vyöryttää eteemme risteilyjen estetiikkaa, jäävuoria ja juhlien viimeisiä tunteja. Puoliabstrakteissa töissä silmä tavoittaa mielikuvituksellisia muotoja, ja mieli alkaa tapailla tarinoita. Rajut siveltimenvedot, pursuava maali ja hehkuvan muhevat väripinnat tekevät kokonaisuudesta rikkaan ja herkullisen. Värija aihevalinnat sitovat maalaukset tiukasti nykypäivään, vaikka niissä on nostalginen pohjavire. Katsoja kokee samoja hämmentyneitä ja ahdistuneita ajatuksia kuin päivittäisiä uutisia seuratessaan. Tämä ei estä maailmanlopun juhlia jatkumasta. Teksti: Risto Kolanen PS. Lehdessä kuukausi sitten esitelty AVA Gallerian näyttelyteema oli Ilma, ei Tuli. Emmi Kallion Lemmenlaiva-näyttelyssä vellovat vahvat tunteet ja muhevat värit. Taiteilija ja Suuri tuijottaja Galleria Halmetojalla. Kuva: Hannele Salminen. Kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä Emma Kantanen ja Karanneet tähdet -sarjan teos Manus lustitiae Art Fridassa. Kuva: Raimo Granberg. Jelina Rahikainen osaa maalata ja luoda vahvan tunnelman teoksiinsa Lapinlahden Galleria Kujalla entisessä pasaasissa. Taiteilija Omakuvansa äärellä. Kuva: Hannele Salminen.
• 15 Nro 19 • Viikot 44-45/2020 M unkin S eutu Kirja-arvostelu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu Dosentintie 12 Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen Puistotie 7 Max Cafe Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen Puistotie 9 AITO-kauppa Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. ”Aika velikultia” ”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi.” Väinö Linnan tekstiä. Kuolematonta, unohtumatonta. Mutta kuka oli Väinö Linna? Urjalassa syntynyt, Tampereella lähes koko elämänsä asunut 1900-luvun menestynein suomalainen kirjailija. Pääteokset Tuntematon Sotilas ja Täällä Pohjantähden alla, kolme osaa. Kaikki mahtavia lukukokemuksia, suomalaista ihmistä ja yhteiskuntaa kuvaavia romaaneja, kirjoja vailla vertaa. Mutta minkälainen oli kirjojen tekijä? Mitä hän ajatteli kirjoistaan ja elämästä yleensä? Tätä arvoitusta on lähtenyt ratkomaan kirjailija Karo Hämäläinen. Hänen uusi teoksensa ”Kansalliskirjailija – romaani Väinö Linnasta ” (WSOY 2020) on häkellyttävän vahva, erikoinen kurkistus kansalliskirjailijamme elämään. Kirja on romaanin vapauteen kirjoitettu elämäkerta, jonka sisällä kulkee toinen kirja, tämän päivän käsikirjoitus tekeillä olevaan kuviteltuun Linna-dokumenttiin. Linnalla on juhlavuosi, joulukuussa tulee 100 vuotta kirjailijan syntymästä. Hämäläisen ratkaisu tuntuu aluksi oudolta, mutta nopeasti lukija siihen tottuu. Ajatus siitä, mitä Väinö Linnasta tänä päivänä pitää ja halutaan kertoa nykypolville, nuorisolle on mielenkiintoinen. Onko Tuntematon Sotilas enää tässä sotaromaanien, sotafilmien valtavassa tungoksessa merkittävää tavaraa tämän päivän lukijalle ja katsojalle. Totta vai vääristelyä? Suomen ensimmäinen kansalliskirjailija Aleksis Kivi ei koskaan eläessään 1800-luvulla saanut kokea ja elää minkäänlaista arvostusta, päinvastoin ivaa ja pilkkaa. Hämäläisen romaani kuvaa erittäin havainnollisesti Väinö Linnan kirjallisen kohtalon, joka oli eri vaiheiden jälkeen parempi kuin Kivellä, mutta ei mitenkään helppo. Taantumuksellinen oikeisto ei hyväksynyt Linnan kuvausta suomalaisesta sotilaasta, ei hyväksynyt Linnan kuvausta vuoden 1918 vankileireistä ja punaisten teloituksista. Linnan kuvaukset upseereista ja papeista olivat aivan ”väärin ”. Linna ymmärsi jo 1950-luvulla että jos suomalaisia miehiä ”pomottaa” on parempi olla Koskela kuin Lammio. Johtamisopistot ovat nyt tämän oivaltaneet, ehkä ovat lukeneet Linnansa Lammioita meillä on Suomessa vieläkin aivan liikaa. Erilaiset yliopiston professorit ja muut tieteilijät hyökkäsivät voimalla suurin joukoin Finlaysonin tehtaan entisen työntekijän kimppuun, mutta Linnapa pani hanttiin. Suomen historia on kirjoitettu väärin, sitä opetetaan kouluissa väärin! Hämäläisen kertoo romaanissaan Linnan sitkeästä taistelusta totuudenmukaisen Suomen historian kuvaamisen puolesta, romaanin keinoin.Tukijoita oli hyvin vähän. Tämän kamppailun Linna lopulta voitti. Hänet korotettiin kansakunnan kaapin päälle, Kekkosen kaveriksikin pääsi. Kirjojen myyntiluvut olivat ainutlaatuisen suuret. WSOY, joka epäröi julkaista Tuntematonta ollenkaan, rikastui kuten myös itse kirjailijakin. Linnan kirjoilla oli valtava merkitys 1960-luvun nuorisoon. Kyseenalaistettiin koulujen opetukset, vanhempien puheet. Isä, sähän oot puhunut ihan toista, miten ne asiat oikein olivat? Ei Suomi tainnut voittaakaan viime sotaa. Mikä se semmonen vapaussota oikein oli? Ei enää kirjoitettavaa Hämäläinen kuvaa lämmöllä suuren menestyskirjailijan tuskaa, ei ole enää mitään kirjoitettavaa, sanottavaa. Linna kiertää Suomea, esitelmöi siellä täällä, kirjoja käännetään eri kielille, tilaisuuksia riittää, mutta Tampereen Hämeenpuiston asunnon työhuoneen kirjoituskone pysyy vaiti. Kahvia ja tupakkaa kuluu, mutta tekstiä ei synny … Sairaudetkin alkavat vaivata. Suurmiesten loppuelämä ei useinkaan ole hohdokasta. Hämäläisen edellinen suurmieskirja kertoi urheilusankari Paavo Nurmesta. Hänenkin loppuvuosia sävyttivät sairaudet, katkeruuskin. Karo Hämäläisen tyyli ja tapa kirjoittaa ovat aivan omanlaisensa. Nautittavaa luettavaa joka sivu. Pekka Hurme Helsinki kannustaa kitkarenkaiden käyttöön Helsingin tavoitteena on kasvattaa kitkarenkaiden osuutta kaupungin talviliikenteessä nykyisestä vajaasta 30 prosentista 70 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Katupöly on yksi Helsingin keskeisemmistä ilmanlaatuongelmista, ja tehokas tapa vähentää sen määrää kaupungissa on lisätä kitkarenkaiden käyttöä nastarenkaiden sijaan. Kitkarenkaat vähentävät myös tieliikenteen aiheuttamaa melua ja kuluttavat vähemmän tien päällystettä. Helsingin kaupunki aloittaa tällä viikolla koko syksyn kestävän kampanjan kitkarenkaiden eduista. Katupöly heikentää Liikenteellä on paljon haitallisia ympäristöja terveysvaikutuksia. Pakokaasujen lisäksi Helsingin ilmanlaatua heikentää liikenteen ilmaan nostama katupöly. Katupölyn pääasiallisia aiheuttajia ovat nastarenkaat ja niiden aiheuttama katujen kuluma sekä hiekoitusmateriaalista peräisin oleva aines. Talven aikana irronnut aines nousee keväisin ilmaan katupölynä. Katupöly heikentää ilmanlaatua erityisesti kaupunkien vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla. Eniten katupölyn haittavaikutuksille altistuvat katukuiluissa liikkuvat ja niiden lähellä asuvat kaupunkilaiset. Erityisesti lapset ja iäkkäät ovat herkkiä haittavaikutuksille ja monet hengityselinsairauksista kärsivät reagoivat katupölyyn välittömästi. Monia etuja Kitkarenkaiden käyttö vähentää oleellisesti katupölyn määrää verrattuna nastarenkaiden käyttöön. Kitkarenkaat aiheuttavat myös vähemmän melua ja tienpinnan kulumista kuin nastarenkaat. Kasvattamalla kitkojen osuus tavoiteltuun 70 prosenttiin tieliikenteen melua saataisiin vähennettyä 1–3 dB. Suunnilleen vastaava kolmen desibelin vähennys saavutettaisiin puolittamalla kaupungin liikennemäärä. Ennakoivalla ajotavalla voi parantaa liikenneturvallisuutta Kitkarenkaan pito jäisellä tienpinnalla ei ole yhtä hyvä kuin nastarenkaalla, mutta ennakoiva ja turvallinen ajotapa vaikuttaa liikenneturvallisuuteen enemmän kuin talvirenkaan tyyppi.Myös talvirenkaan kunnolla ja laadulla on merkitystä liikenneturvallisuuteen: pohjoismaiseen käyttöön tarkoitetut kitkarenkaat toimivat olosuhteissamme huomattavasti paremmin kuin keskieurooppalaiset. Kitkarenkaita voi turvallisuusnäkökulmasta suositella ajoneuvoihin, joissa on lukkiutumattomat jarrut ja ajonvakausjärjestelmä. Helsingin keväällä 2020 teettämän kyselyn mukaan autoilijat kaipaavat lisää tietoa rengasvalinnan ympäristövaikutuksista ja sitä tietoa kaupunki haluaa nyt tarjota. Tällä viikolla alkavassa kampanjassa viestitään kitkarenkaista etenkin paremman ilmanlaadun ja ääniympäristön näkökulmista. Kampanja tukee Helsingin kaupungin tavoitetta lisätä oleellisesti kitkarenkaiden käyttöä kaupungissa talveen 2030–2031 mennessä. Tavoite on kirjattu sekä Helsingin ilmansuojelusuunnitelmaan että meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan. Kitkarenkaiden käyttö vähentää oleellisesti katupölyn määrää verrattuna nastarenkaiden käyttöön. Kuva: Istockphoto.com. www.pikkuranska.com • Ulvilantie 19, 00350 Helsinki p. 010 387 6100, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: ma-pe 10.30-16.00 ja la-su 12-17.00. Isänpäivälounas SU 8.11.20 kattaukset klo 12.00 & 15.00 (porrastetusti covid-19 huomioiden) Runsas brunssi alkusalaattipöytä, talon leivät, voi A La carte pääruoka: takuumurea härkä/kuha/kasvismoussakas Jälkiruoka: täytekakkua, kahvi, tee Menun hinta 30€/henkilö, lapset 2-11v 10€, lapset 12v-> 15€
• 16 Viikot 44-45/2020 • Nro 19 M unkin S eutu Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020